Uusiouutiset 2/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

2|2023 Ideanikkari Johanna Kohvakka Katainen ja Pantsar, kiertotalouden vaikuttajat TÄLTÄ NÄYTTÄÄ OULUN KIERTO TALOUSBISNES KULUTTAJAT KAIPAAVAT KIERRÄTYSTUOTTEITA
35 euroa). Lähetä yhteystietosi otsikolla PARASTASUOMESSA osoitteeseen tilaukset@matkailulehti.fi. 09 276 6980 onniforselloy Matkailulehdessä tapaamme kiinnostavia kotimaanmatkailijoita vinkkaamme monipuolisesti matkakohteita kannustamme uusiin lajeihin ja harrastuksiin ihastelemme luontoa ja maisemia Innostu ja inspiroidu kotimaanmatkai lusta! Saat neljä upeaa numeroa tutustumishintaan (norm. Tilausmaksu suoritetaan laskulla, jonka saat sähköpostiisi ensimmäisen lehtesi yhteydessä. Etuhinta koskee uusia kotimaantilauksia. TILAA Matkailulehti vuodeksi 25 eurolla! matkailu_UU210x144.indd 2 matkailu_UU210x144.indd 2 10.3.2023 9.29 10.3.2023 9.29. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh
Kiertotalouden tutkimusryhmä pyrkii saamaan toimillaan aikaan systeemisen muutoksen, joka vaikuttaisi laajasti koko yhteiskuntaan. Samalla kiertotalousperiaate leviää laajemmalle yhteiskuntaan ja tulee osaksi yritysten arkipäivää. Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2023 uusi ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä Kestävä kiertotalous -koulutus. Hae mukaan nyt! Turun ammattikorkeakoulussa alkaa syksyllä 2023 uusi ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävä Kestävä kiertotalous -koulutus. Nurmen mukaan Suomi on kyllä edelläkävijä, mutta lähinnä koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Teksti: Siiri Welling | Kuva: Siiri Welling Insinööri (ylempi AMK), kestävä kiertotalous: https://www.turkuamk.fi/fi/ tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/insinoori-ylempi-amk-kestava-kiertotalous/ Tradenomi (ylempi AMK), kestävä kiertotalous: https://www.turkuamk.fi/fi/ tutkinnot-ja-opiskelu/tutkinnot/tradenomi-ylempi-amk-kestava-kiertotalous/ Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä: https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/tutkimusryhmat/kiertotalouden-liiketoimintamallit/ turku_uu223.indd 1 turku_uu223.indd 1 28.2.2023 15.29 28.2.2023 15.29. Vuoden mittainen koulutus antaa hyvät valmiudet kehittää ja luoda kestävää kiertotaloutta. Vuoden 2018 Ellen McArthur Foundationin kansainvälisessä kiertotalousverkostossa Sitran kiertotalouden erikoistutkija Tim Forslund esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan Suomi olisi Hollannin jälkeen kakkonen kiertotalouskoulutuksen tarjoajana. Kiertotalousopinnoilla luodaan tulevaisuutta Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän lehtori Piia Nurmi muistuttaa, että kestävän kiertotalouden periaatteilla on mahdollista tehdä liiketoimintaa ja parantaa yhteiskunnan tilaa. Veikkaisin, että tietoisuuden kasvu ja lisääntynyt tutkimustieto ovat vaikuttaneet tähän merkittävästi, sanoo Nurmi. Tutkimusryhmän nimi on muuttunut välillä, mutta tavoite kestävämmän liiketoiminnan tukemisesta on säilynyt. Nyt kiertotalous on noussut voimakkaammin esiin, sillä luonnonvarat alkavat todellakin olla vähissä. – Kiertotalouden täytyy olla mukana yhteiskunnan rakenteissa, kuten julkisten ja yksityisten toimijoiden toiminnassa. Esimerkiksi 1970-luvulla fokus oli energiakriisissä ja luonnonvarojen riittävyydessä. Piia Nurmi muistuttaa, että kiertotaloudesta on puhuttu tasaisesti jo usean vuosikymmenen ajan, vaikka sitä ei välttämättä tunnettu kiertotaloutena. Globaali kestävyyskriisi lisää tarvetta asiantuntijoille, jotka hallitsevat kestävän kiertotalouden periaatteet. Koulutukseen voi hakeutua aiemman liiketaloustai insinööritaustan pohjalta. Suomesta puhutaan monesti kiertotalouden edelläkävijänä. Tarkoituksemme on siis auttaa esimerkiksi yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa siten, että se olisi kiertotalouden mukaista. Olisitko sinäkin seuraava kestävän kiertotalouden asiantuntija. MAINOS Turun ammattikorkeakoulun kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä on tutkinut kiertotalousasioita jo yli kymmenen vuoden ajan. Kiertotalous on monialainen, koko yhteiskuntaa ja kaikkia aloja koskeva aihe ja tutkinnossa tehdäänkin tiiviisti yhteistyötä eri alojen osaajien kanssa. – Kestävyyskriisistä on puhuttu jo kauan
Laakson avajaisissa huokui innostus. Nanna Nikunen valmistaa pajallaan Kouvolan Voikkaalla paljasjalkakenkiä. SISÄLTÖ 2|2023 Uudenmaan kiertotalouslaakso yhdistää suuren joukon toimijoita, jotka tähtäävät kiertotalouden kärkeen yhteistyöllä. no. Nikunen kutsuu kenkiä Hukkasiineiksi, sillä ne syntyvät esimerkiksi huonekalutehtaiden hukkanahkapaloista. Mari Pantsar luovutti tekemänsä selvityksen ministeri Maria Ohisalolle maaliskuun alussa. vuosikerta KANNEN KUVA Kati Lehtonen 24 TE RO PA JU KA LL IO YM PÄ RI ST ÖM IN IST ER IÖ KA TJA PU LK KIN EN Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 2|2023. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Mika Viitanen ja OlliMikko Muroke Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 34. Markkinatalous tulisi selvityksen mukaan valjastaa luontokadon pysäyttämiseen. 20 18 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalouskikka 13 Työnsä taitajia 14 Kiertotalouden osaamiskeskus 16 Muovikomposiiteille kierrätyslaitos 18 Luonnon arvo huomioon 20 Uudenmaan kiertotalouslaakso vauhtiin 21 Kymmenisen vuotta myöhemmin 24 Ketterä materiaalien käyttäjä 25 Kolumni: Tiina Saukko 26 Monen mallin markkinat 32 Läpimurron kynnyksellä 34 Kuluttaja kaipaa kierrätystuotteita 37 Pakina 38 Kierrätysteollisuus haluaa toimintaa 40 Pidä Lappi Siistinä -juhlaseminaari 42 Kultasieppari löytyi ”tuurilla” 44 Ympäristöosaajien perintö elää 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkitut ja nimitykset 50 Opiskelijoilta Osateemoina kiertotalouden tekijät, osaaminen ja ura, vastuullinen kuluttaja sekä kiertotalousbisnes
Ympäristön pilaamisesta on selvinnyt pikku rapsuil la. Luontopääoma hupenee, koska ekosysteemipalveluiden ja luonnonvarojen kulutus ylittää luonnon kyvyn tarjota niitä. Jätettä ei kierrätetä, jos on halvempaa polttaa se. Kiertotalous alkaa kui tenkin valtavirtaistua vasta, kun sillä voi saavuttaa markkinoilla selvää kilpailu etua lineaarisiin malleihin nähden. Dasguptan sanoma on tavoittanut päättäjät. Sitten kun yritykset tekevät voittoa edistämällä luonnon monimuotoisuutta, hidastamalla ilmaston lämpenemistä ja vähentämällä luonnonvarojen ylikulutusta, se on kaikkien voitto. Sama kylmä markkinatalouden laki pätee myös kiertotalouteen. Tai kun luonnon tilan heikentämisestä tulee riittävän kallista. Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kestämättömästi. Luontokato hidastuu, kun luonnon tilan edistämisestä tulee yrityksille kannatta vaa, voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 2|2023. Suomessakin on tehty aihees ta tuoreita selvityksiä ja esityksiä. Tuotteita ei kannata valmistaa kestämään pitkään, jos nopeasta hajoamisesta on valmistavalle yritykselle hyötyä. Ekosysteemien romahtaminen vaaran taa sekä talouden että hyvinvointimme. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 23.3.2023 Luontokato hidastuu, kun luonnon tilan edistämisestä tulee yrityksille kannattavaa, voittoa tuottavaa liiketoimintaa. VOITTOJA LUONNOSTA K aksi vuotta sitten taloustieteen emeritusprofessori Partha Dasgupta julkaisi käänteentekevän raportin. Minkä hintaista on se, ettei voi enää poimia mustikoita lähi metsästä. Vasta hiljattain, kun hiilitonnin hinta on ruvennut nousemaan päästökaupas sa, ilmastotoimista on alettu keskustella vakavasti. Tai kun luonnon tilan heikentämisestä tulee riittävän kallista. Voisivatko luonnonvaravero tai ekologisen kompensaation vaatimukset nostaa luontotoimet vastaavalla tavalla bisnesmaailman agendalle. On alettu keskustella siitä, millä mittareilla luontoriskejä tulisi arvioida ja kuinka luontohaittoja voisi suitsia. (Lue lisää sivulta 18.) Yksi vaihtoehto olisi hinnoitella luonto, tai ainakin haitalliset luontovaikutukset. Sitran jättävä Jyrki Katainen sanoo Uusiouutisten haastattelussa tässä nume rossa, että markkinatalous tulisi valjastaa nykyistä voimallisemmin ekologisten kriisien ratkaisemiseen. Ehkä metsää ei olisi niin helppo kaataa, jos luonnon jyräämiselle olisi kustannuspidäke. Uudelleenkäyttö ei etene, ellei jonkun bisnekseksi muodostu pitää tavarat käytössä. Luonnonvaroja on saanut ylikuluttaa rauhassa. Mustikkametsien kaatamisesta palkitaan. Ei ole it sestään selvää, että nykymarkkinoilla kiertotalous olisi kannattavaa bisnestä. Sen sanoma oli, että talousjärjestelmä on unohtanut laskuista ympäristön. Muutamat edelläkävijäyritykset ovat suuntaamassa liiketoimintamallinsa kohti kiertotaloutta. Entä miten arvottaa yritysten luontopositiivisia toimia. Markkinoiden ohjauskeinot ovatkin olleet pitkään pielessä
Energiavirasto on myöntänyt Jär venpään tankkausasemalle 790 000 euron tuen. Euroopassa käytössä on jo myös vetykäyttöisiä pakettiautoja, takseja, busseja ja henkilöautoja. AJANKOHTAISTA KOONNEET PÄIVI IKONEN, LEENA JOUTSEN, PIIA KOKKO JA ELINA SAARINEN WE EE FIN ER SC AN ST OC KP HO TO Helsingin seudulle vedyn tankkausasemia VETY-YHTIÖ P2X Solutions kertoo rakentavansa vetytankkausaseman Järvenpäähän valtatie 4:n varteen. UUSIOUUTISET 2|2023 6. Puolitoistavuotinen projekti keskittyy pääasiassa kalojen kierto vesikasvatuksesta jääviin ravinteisiin, mutta siinä kartoitetaan myös muita kohteita, joissa liuenneiden ravinteiden talteenottoon olisi potentiaalia. ”Tyypillisesti kalojen lietteessä oleva fosfori sidotaan kemikaaleilla ja typpi haihdutetaan ilmaan, jolloin niillä ei ole enää hyötykäyttöä”, Pulkkinen kuvaa nykytilannetta. Aseman suunnitelman tekee konsulttiyhtiö Sweco, joka laatii perussuunnitelman myös Vuosaareen kaavaillulle vetypilottihankkeelle 3H2 – Helsinki Hydrogen Hubille. P2X:llä on rakenteilla vety tankkausasema myös Harjavaltaan, jossa asema sijoittuu yhtiön tulevan vihreän vedyn tuotantolaitoksen yhteyteen. Myös suodatinten materiaalikoostu musta voidaan säätää halutun mukaiseksi, minkä ansiosta 3Dsieppari laajenee jopa 4Dratkaisuksi. Liuenneiden ravinteiden kiinni saamiseen on ollut hyvin vähän keinoja. Vety sopii erityisen hyvin pitkän matkan raskaan liikenteen poltto aineeksi ja lisäksi myös paikallisiin, energiaintensiivisiin kuljetuksiin, kuten trukkien käyttöön. Energiayhtiö Helen puolestaan aikoo rakentaa vihreän vedyn tank kausaseman Helsingin Vuosaareen. ”Aiemmin haasteita tuottaneet liuenneet ravinteet saadaan selektiivisesti talteen 3D tulostetun siepparin avulla”, lupaa Weeefinerin teknologiajohtaja Elmeri Lahtinen. WEEEFINER KIERRÄTTÄÄ KALARAVINTEET . P2X Solutions aikoo rakentaa lähivuosina Suomeen kokonaisen vetytankkausasemien verkoston. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa alkunsa saanut talteenottotekniikka pohjautuu räätälöitäviin, tulostettaviin suodatinyksikköi hin, joiden läpi vedet pumpataan. Hanke toteutuu, jos se saa työ ja elinkeinoministeriöltä anotun uuden energiateknologian investointituen. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pulkkinen ja Weeefiner Oy:n toimitusjohtaja Mikko Hänninen esittelevät tutkimushankkeen pilottikohdetta, Luken Laukaassa toimivaa kalankasvattamoa. Typestä, nitraatista, fosfaatista ja kaliumista, jotka ovat tähän asti jääneet hyödyntämättä tai päätyneet jätteeksi, voidaan talteenoton jälkeen tuottaa raakaaineita kierrätyslannoitteisiin. Helenin asema palvelisi raskasta liikennettä. Vuosaaren laitos muuntaisi vedyn takaisin sähköksi polttokennon avul la ja syöttäisi sähkön verkkoon, kun siitä on niukkuutta. EteläPohjanmaan ELYkeskus on myön tänyt Weeefinerin projektille tukea Ravinteiden kierrätyksen kokei luohjelmasta. Vuosina 2020–2022 toteutettu ohjelma on saanut maa ja metsätalousministeriön päätöksellä jatkoajan ja lisärahoituksen uusiin tutkimus ja innovaatiohankkeisiin. Asema on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2024. Hankkeessa mukana myös Luonnonvarakeskus Weeefinerin yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Luonnonvarakeskus (Luke), joka tarjoaa jyväskyläläisyrityksen teknologialle pilotointi ympäristön Laukaan kalankasvattamossaan. ”Kalojen kiertovesikasvatus on ympäristö luvanvaraista toimintaa, jolloin ravinnepääs töjen hallinta on olennaisena osana kasvatus toimintaa”, taustoittaa tutkija Jani Pulkkinen Luonnonvarakeskuksesta. JÄTEVESIEN arvo ja haittaai neiden talteenottoon erikoistunut Weeefiner Oy kehittää uutta mene telmää, jolla saadaan hyötykäyttöön kalojen kiertovesikasvatuksessa muodostuneet liuenneet ravinteet. Helenin vetyä voitaisiin toimit taa konteissa myös teollisuuden tarpeisiin. Weeefinerin teknologialla tehdyt tutkimuk set ovat kuitenkin antaneet erittäin lupaavia tuloksia talteenoton toimivuudesta. Päätöstä edelsi viraston viime vuoden lopulla toteuttama kil pailutus vaihtoehtoisten polttoainei den infrastruktuurin rakentamiselle. Vedyntuotanto ja jakelu käynnistyisivät Vuosaaressa vuonna 2024
Samalla mahdollistettiin myös jätekuormien ennakkomaksu ja itsepalveluasiointi. 7 UUSIOUUTISET 2|2023. Itsepalve lua RE-apilla TA PIO AU LU / MA IN OS TO IM IST O PR EC IS Kiertokapula uudisti Karanojan HÄMEENLINNAN Karanojan jätteidenkäsittelyalueelle on avattu uudistettu henkilöasiakkaiden asiointialue. Riko 2-3 kananmunaa kulhoon. Silppua sipuli. Reseptivinkit on tuotettu Tampereen talouskoulun säätiön tuella. Lisäksi valmistui vastaanottokenttä risuille ja haravointijätteille. Sekoita joukkoon 1-2 desilitraa kypsää pastaa tai nuudelia tai keitettyä riisiä. Nyt alueen kaikki pientuojien vastaanottopisteet on keskitetty samalle alueelle ja kuorma-autoliikenne ohjautuu toisaalle. Kuormat voi maksaa tai ilmoittaa ennalta verkkokaupassa. Hankkeessa pääurakoitsija oli JTR-Rakennus Oy, asiointija vaakajärjestelmän sekä verkkokaupan toteutuksesta vastasivat Pinja Digital ja Hedengren Security. . Avajaisjuhlia vietettiin tammikuun lopussa 2023. Ensimmäinen vaihe valmistui kesäkuussa 2022, kun jätelavojen keskitetty alue eli niin kutsuttu lavakaari otettiin käyttöön. Siellä sijaitsee mm. Toimitusjohtaja Mikko Koivulehto esittelee lavakaarta Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviaiselle ja muille avajaisvieraille. Tämä ratkaisu tehostaa alueen liikenneturvallisuutta. AD OB E ST OC K Suomen suurimmista kiertovesikalankasvattamoista voisi olla mahdollista saada talteen jopa yli 200 000 kiloa typpeä vuodessa, arvioivat Weeefiner ja Luke. Tässä Maaja kotitalousnaisten Hyvästi ruokahukalle -reseptissä saat hyödynnettyä ne herkullisella tavalla. Mausta pippurilla, suolalla ja soijakastikkeella. Karanojan asiointialueen investointi on suuruudeltaan noin 5,5 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2022 valmistui urakan toinen vaihe, eli käyttöön saatiin monitoimihalli. HÄVIKKIHERKKU Pastalettuset 2-3 kananmunaa ripaus pippuria ja suolaa loraus soijakastiketta ½ dl vehnäjauhoja 1 sipuli 1 kesäkurpitsa/paprika/muu kasvis tai tomaatteja 1-2 dl kypsää pastaa/ nuudelia/ riisiä (1-2 dl kypsää proteiinia) 1 tl öljyä paistamiseen USEIN RUOKAILULTA jää yli pieni määrä keitettyä riisiä tai pastaa. Jos jääkaapista löytyy jotain kypsää proteiinia (kalaa, lihaa, härkistä jne), lisää niitä mukaan silputtuna halutessasi. Paista lettupannulla miedolla lämmöllä kauniin ruskeiksi lettusiksi. Sekoita sipuli ja kasvikset munaseokseen. Jos sinulla on nahistuneita tomaatteja tai muita kasviksia kuten kesäkurpitsaa, paprikaa yms, kuutioi ne. 200 000 Ympäristösi hyväksi. Vatkaa sekaan vehnäjauhot. Koko urakka alkoi syyskuussa 2021. Silppua niitä tarvittaessa pienemmäksi. vaarallisten jätteiden vastaanotto
Neste valmistaa lentopolttoaineensa pelkästään uusiutuvista jätteistä ja tähteistä, kuten käytetystä paistorasvasta ja eläinrasvajätteestä. Neste toimittaa jätepohjaista, uusiutuvaa lentopolttoainetta Wizz Airille NESTE on sopinut uusiutuvan lentopolttoaineen toimituksista unkarilaisen lentoyhtiön Wizz Airin kanssa. CCU-pilotin myötä Fortumista tuli yksi maailman ensimmäisistä yrityksistä, joka on onnistuneesti saanut otettua talteen omia hiilidioksidipäästöjään ja valmistanut niistä metaania. Toimitukset alkavat vuonna 2025. WI ZZ AIR • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! JÄTEVOIMALAN PÄÄSTÖISTÄ MUOVIA UUSIOUUTISET 2|2023 8. Lentoyhtiö pyrkii pienentämään hiilidioksidipäästöjä 25 prosenttia matkustajakilometriä kohti vuoteen 2030 mennessä. Seuraava vaihe on hiilidioksidipohjaisten muovien tuotanto. Uusiutuva lentopolttoaine sekoitetaan tavanomaiseen lentopolttoaineeseen. Sopimuksen myötä Wizz Air voi ostaa Nesteen MY-polttoainetta 36 000 tonnia vuodessa kolmen vuoden ajan. Wizz Air on hankkinut uusia Airbus A321neo -koneita, joilla se on korvannut vanhoja koneitaan. FO RT UM JÄTTEENPOLTTOSEKTORISTA on tulossa ilmastohyvis, sillä Fortumin pilotti onnistui Energiayhtiö Fortum on vienyt onnistuneesti päätökseen pilottihankkeen, jossa Riihimäen jätteenpolttolaitoksen hiilidioksidipäästöistä syntyi metaania. Lentoyhtiö käyttää polttoainetta Euroopan ja Ison-Britannian reiteillään. Yhtiö rakentaa seuraavaksi Riihimäen laitosalueelleen tutkimuslaboratorion, joka on määrä ottaa käyttöön kuluvan vuoden lopulla. Uusia koneita voidaan lentää polttoainesekoitteella, jossa uusiutuvan polttoaineen osuus voi olla jopa 50 prosenttia. ”Hiilidioksidin talteenoton liittäminen jätteenpolton yhteyteen ja sitä kautta päästöjen muuntaminen muoveiksi auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, parantamaan Euroopan omavaraisuutta sekä eliminoimaan jätteenpolton hiilidioksidipäästöjä”, sanoo Fortumin Carbon2x-hankejohtaja Tony Rehn. Puhtaassa muodossa uusiutuvalla lentopolttoaineella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna jopa 80 prosenttia. Suomalaisyhtiö kertoo olevansa nyt askeleen lähempänä koko jätteenpolttosektorin mullistamista
Innovaatio mahdollistaa myös huomattavat energiasäästöt, sillä jopa 40 prosenttia rakennusten energiankäytöstä menee lämmitykseen. ”Taulakäävän rakenteellinen koostumus ja biokemialliset toimintaperiaatteet avaavat uusia mahdollisuuksia materiaalikehitykseen, esimerkiksi ultrakevyiden teknisten rakenteiden tai mekaanisilta ominaisuuksiltaan parannettujen nanokomposiittien valmistamiseen”, erikoistutkija Pezhman Mohammadi sanoo. Eristemateriaalin lisäksi Fiberwoodin teknologialla voidaan valmistaa ympäristöystävällinen ja kestävä vaihtoehto paisutetulle polystyreenimuoville eli styroxille. . Noin puolet kerätystä rahoituksesta on Business Finlandin lainarahoitusta. Uusiutuvaa sisältöä on perusöljyissä vähintään 60 prosenttia. Taulakäävän ominaisuuksien yhdistelmää matkimalla voidaan tutkijoiden mukaan kehittää samanaikaisesti vahvoja ja keveitä, ympäristön kannalta kestäviä seuraavan sukupolven materiaaleja eri sovelluksiin. ”Olemme viime syyskuusta pystyneet ensimmäisen vaiheen koelinjallamme valmistamaan kaupallisesti saatavilla olevien tuotteiden kokoisia eristelevyjä. Yritys on kehittänyt teknologian ja tuotantoprosessin, joilla mekaanisen metsäteollisuuden sivuvirroista saatavista raaka-aineista tehdään biopohjaisia eristelevyjä ja pakkausmateriaaleja. FIB ER WO OD WI KIM ED IA CO MM ON S NE ST E 9 UUSIOUUTISET 2|2023. VTT:n tuore tutkimus paljasti, että itiöemä muodostuu kolmesta toiminnallisesti erillisestä kerroksesta, joiden taustalla vaikuttaa monitasoinen hierarkia. Fossiilimuovien korvaamiseen inspiraatiota biomimiikasta TAULAKÄÄPÄ opettaa tutkijoita rakentamaan ultrakeveitä materiaaleja. Karita Kinnunen-Raudaskoski kertoo, että Fiberwoodin vaahtoteknologiaan perustuva tuotantoprosessi on energiaja vesitehokas. VTT on selvittänyt salaisuuden taulakäävän ainutlaatuisten ominaisuuksien, etenkin keveyden takana. Sienten rakennetta jäljittelemällä eli biomimiikan keinoin on mahdollista luoda uusia, erittäin suorituskykyisiä materiaaleja korvaamaan fossiilisia muoveja. Nesteeltä vastuullisempia voiteluöljyjä NESTE tuo markkinoille uuden voiteluainetuote perheen, jonka valmistuksessa hyödynnetään uusiutuvia tai uudelleen jalostettuja perusöljyjä. Fiberwoodin rahoituskierroksen johtavana sijoittajana toimi Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring. ”Olemme kiitollisia sijoittajillemme uskosta tuotteemme potentiaaliin sekä mahdollisuudesta käyttää Metsä Groupin metsäteollisuuden sivuvirtoja raaka-aineena”, kertoo Fiberwoodin toimitusjohtaja Tage Johansson. Eduskunnan maaliskuussa hyväksymä rakentamislaki astuu voimaan tällöin. Lisäksi rahoituskierrokseen osallistui pääomasijoitusyhtiö Stephen Industries. Muun muassa traktoriin voi valita vastuullisemman voiteluaineen jo tulevalla satokaudella. Materiaalit ovat vaihtoehtoja kivija lasivillalle sekä styroxille. 1.1.2025 Miljoonarahoitus fossiilivapaille lämmöneristeille SUOMALAINEN Fiberwood on kerännyt kolmen miljoonan euron rahoituksen tuodakseen markkinoille kierrätettäviä, puukuidusta kehitettyjä lämmöneristyksen ja pakkausteollisuuden tuotteita. Saadulla rahoituksella rakennamme jatkuvatoimisen koelinjan, jonka tarkoitus on varmistaa tuotantomittakaavaisen linjan teknologiset ratkaisut, sillä valmiita koneita ja prosesseja ei ole kaupallisesti olemassa tuotteittemme valmistamiseen”, kertoo Fiberwoodin teknologiaja tuotekehitysjohtaja Karita Kinnunen-Raudaskoski. Koivujen ja muiden lehtipuiden rungoilla kasvava taulakääpä on Suomen yleisimpiä kääpiä. Fiberwoodin pakkauspehmusteet ovat täysin maatuvia ja kierrätettäviä. Neste ReNew -nimiseen tuoteperheeseen kuuluvat moottori öljyt henkilöja pakettiautojen bensiinija dieselmoottoreihin ja hybridikäyttöön, traktoreiden yleisöljy sekä maatalouden ja työkoneiden tarpeisiin tarkoitetut hydrauliöljyt. Uuden lain tarkoituksena on sujuvoittaa rakentamista ja vauhdittaa kiertotaloutta. Mahdollisia sovellusalueita ovat muun muassa iskunkestävät implantit, urheiluvälineet, vartalosuojat, lentokoneiden kuorirakenteet, elektroniikka ja tuulilasien pinnoitteet. Potentiaalinen markkina tuotteelle on valtava, sillä globaalin rakennuseristeteollisuuden markkinan on arvioitu olevan noin 25 miljardin euron arvoinen. Tutkimuksesta kertoi Science Advances -lehti sekä Suomessa Kemiamedia.fi
SU OM EN MA LM IJA LO ST US KIERTOTALOUS voisi toteutua kuluttajakaupassa, jos tuotteiden käyttöikää pystytään pidentämään lisäämällä käytettyjen tuotteiden kauppaa sekä vuokrausja korjaustoimintaa. Kierrätyshuovan käyttö vähentää merkittävästi valmistusprosessiin tarvittavan veden ja energian määrää. Kestomagneetteja tarvitaan muun muassa sähköautoissa, tuulivoimaloiden turbiineissa, aurinkopaneeleissa, kulutuselektroniikan valmistuksessa ja puolustusteollisuudessa. Puolet huovasta on merinojätevillaa, toinen puoli kierrätettyä villaa. Huopalipokas on yrityksen määritelmän mukaan yhdistelmä kesäkenkänä käytettyä perinnejalkinetta lipokasta ja yhtä perinteikästä huopatossua eli huopikasta. ”Lahtiset on valmistanut huovutettuja jalkineita jo yli sadan vuoden ajan, joten on hienoa tuoda markkinoille uusi tuote heidän kanssaan.” Vanonen kertoo ylijäämävillan hyödyntämisen olevan tulosta pitkäaikaisesta tuotekehityksestä. ”Meille suomalaisuus on aina ollut tärkeä osa tuotteita. ”Kaikkea toimintaa ei ole välttämättä järkevää sijoittaa syrjäiselle kaivosalueelle pitkien liikenneyhteyksien päähän, vaan osa toiminnoista voidaan sijoittaa ympäristön, muiden elinkeinojen ja asukkaiden kannalta sopivampaan paikkaan.” Louhittavaa kymmeniksi vuosiksi Jos alustavat tulokset vahvistuvat ja hanke päätetään toteuttaa, kaivoksen infrastruktuurin rakentaminen voisi käynnistyä 2030luvun alkupuolella. Kaivosinvestoinnin arvo olisi noin 1–1,5 miljardia euroa. Uudet huopakengät koostuvat täysin kierrätetyistä materiaaleista. Tämä tarkoittaa, että louhittu malmi kuljetettaisiin maanalaista putkea pitkin rikastettavaksi muualle, esimerkiksi jonnekin Soklin ja Kemijärven väliselle alueelle. Kotitalousvähennystä korjauspalveluista Vihreän siirtymän teknologioihin tarvittavia raaka-aineita löytyi Savukosken Soklista LAPIN Savukoskelle suunniteltavan kaivoksen alueelta on paljastunut huomattava harvinaisten maametallien varanto. ”Tähtäämme ratkaisuun, jolla voidaan maksimoida kotimaisten mineraalien arvo mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla ja matalalla hiilijalanjäljellä”, kertoo kaivoshankkeen projektijohtaja Pasi Heino tiedotteessa. Kemiamedia.fi kertoo, että Soklin maametalliesiintymä löytyi Suomen Malmijalostus Oy:n juuri päättyneessä alustavassa analyysija selvitystyössä, jossa kartoitettiin kuitenkin jo myös kaivostuotannon logistiikkaa. Villapipojen leikkuujätteistä jalkineita MERINOVILLAPIPOISTAAN tunnettu VAI-KO valmistuttaa nyt leikkuujätevillastaan uudenlaisia huopajalkineita, lipokkaita. Ne tehdään käsityönä Lahtisten huopatossutehtaassa Jämsässä. Sokli voisi tuottaa jopa kymmenesosan vuosittaisesta maametalli määrästä, joka Euroopassa kuluu kestomagneettien valmistukseen. Nykyisen tutkimustiedon perusteella louhittavaa riittäisi kymmeniksi vuosiksi. ADOBE STOCK UUSIOUUTISET 2|2023 10. VA I-K O Euroopassa ei nykyisin tuoteta harvinaisia maametalleja juuri lainkaan, vaikka niiden kysyntä kasvaa jatkuvasti. Materiaali syntyy, kun pipojen leikkuujätteet hajotetaan mekaanisesti uusiksi villakuiduiksi, joihin kierrätetty villa lisätään. Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeessa laadituissa politiikkasuosituksissa ehdotetaan muun muassa Itävallan mallin mukaista korjausseteliä, jolla kuluttajat saisivat alennusta korjauspalveluista, sekä kotitalousvähennyksen laajentamista uusiin korjauspalveluihin. Savukosken Soklissa arvokkaita raaka-aineita olisi tarjolla merkittävä määrä. Jätelangasta tehtiin aikaisemmin öljyntorjuntamattoja, mutta nyt materiaali voidaan hyödyntää ”arvokkaammalla tavalla” jalkojen lämmittämiseen. Selvityksen mukaan osa toiminnoista voitaisiin sijoittaa kauemmas kaivoksesta. Siksi oli luontevaa aloittaa yhteistyö perinteisen kotimaisen huopikasvalmistajan kanssa”, sanoo VAI-KO:n toimitusjohtaja Henri Vanonen
Laiskottelijalle on hyvä uutinen, että hallittu hoitamattomuus runsastuttaa pihalajistoa. Luontosuhde muuttuu vuosien varrella. Luonto antaa sukupolvien ketjulle kaiken: Rakennustarpeet taloihin, lämmön ja elinkeinon. Marjasadon, riistan ja laitumet. Terrafame on Euroopan suurin nikkelintuottaja, ja sen akkukemikaalien tuotantolinja on yksi maailman suurimmista. Luontokirjan valitsi Mikko ”Peltsi” Peltola. Stellanis on ilmoittanut tavoitteekseen, että yhtiön koko Euroopan-myynti syntyy vuoteen 2030 mennessä akkukäyttöisistä sähköajoneuvoista. Mitä sillä teemme. Nikkeli on yksi litiumioniakkujen pääraaka-aineista. Jos kirjan alussa 1600-luvulla ihmisten tärkein omaisuus mahtui esiliinaan, nykyaikaan kurottuva lopetus osoittaa omistusten paljouden kasvaneen jo taakaksi. Jääkö luontoa vielä meidän jälkeemme. ”Eurooppalaiset vastuullisesti tuotetut akkukemikaalit herättävät kiinnostusta. Jäljitettävä, läpinäkyvä tuotantoketju on asiakkaillemme tärkeää”, Terrafamen laboratoriopäällikkö Jonna Jokiniemi sanoo. Teos palkittiin WWF:n vuoden 2022 luontokirjana. Hätävaran, kun nälkä uhkaa, piilopaikan, kun venäläiset vainoavat. JULKAISIJA: Suomen Vesilaitosyhdistys ry, Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 84 KERTOO: AFRY ja vesihuoltoalan toimijat selvittivät, miten kiertotaloutta voidaan edistää vesihuoltolaitoksissa. Umicore ohjaa nikkelin Puolaan, jossa sen viime vuonna avattu katodimateriaalitehdas toimii täysin uusiutuvalla sähköllä. Ihminen omistaa tilat, talot ja luonnonkin. Kiertotaloutta edistäviksi teemakokonaisuuksiksi tunnistettiin materiaalija ravinnekierrot, energiankäyttö, prosessien kehittäminen sekä kiertotalousosaamisen ja -yhteistyön kehittäminen. Terrafamen tuottaman nikkelisulfaatin hiilijalanjäljen on laskettu olevan 60 prosenttia pienempi kuin keskimäärin perinteisillä tuotantoteknologioilla tuotetun. Kirjan päähenkilöksi nousee Nevabackan sukutila pohjalaisen nevan kupeessa. Pienen hiilijalanjäljen salaisuus piilee Jonna Jokiniemen mukaan mikrobitoimintaan perustuvassa bioliuotuksessa. Kiertotalous vesihuollossa TEKIJÄT: Henna Tihinen, Maija Ahonen, Essi Huntus, Minna Pirilä, Reijo Kuivamäki, Maija Vilpanen, Jussi Ristimäki, Maija Ijäs ja Johanna Herttuainen, Afry Finland Oy. GoByBiken arvion mukaan Suomessa on vuoden lopussa enemmän työsuhdepyöriä kuin -autoja. Laskelma perustuu Sphera Solutions GmbH:n tekemään varmennettuun elinkaarianalyysiin, joka kattaa koko tuotantoprosessin. Vähähiiliset akkukemikaalit käyvät kaupaksi SOTKAMOLAINEN Terrafame vahvistaa asemiaan sähköajoneuvojen eurooppalaisessa akkuarvoketjussa. 38 000 ”Terrafame on siirtynyt akkukemikaalituotannon myötä jalostusketjussa eteenpäin erikoiskemikaalien valmistajaksi”, Jonna Jokiniemi sanoo. Käytännönläheinen teos osoittaa, että luontokatoa voi torjua jo omalla kotipihalla. Julkaisu on saatavilla Vesilaitosyhdistyksen verkkokaupasta maksutta: https://bit.ly/3mypwAw Näin monta suomalaista hyödynsi työsuhdepolkupyöräedun vuonna 2022. LE EN A JO UT SE N 11 UUSIOUUTISET 2|2023. Voi myös jättää nurmikon istuttamatta ja suosia perhosten lempikukkia tai perustaa lintulaudan talvilinnuille. Yhtiön uusimpia kumppaneita ovat akkumateriaaleja valmistava Umicore sekä autovalmistajat Stellanis ja Renault, joiden kanssa se on solminut pitkäaikaiset sopimukset nikkelisulfaatin toimituksista. Perhosbaarista liskonpetiin – Näin tuet pihan ja puutarhan monimuotoisuutta KIRJAILIJA: Antti Koli KUSTANTAJA: Kirjapaja KERTOO: Risukot ja pöheiköt kunniaan! Helsinkiläinen biologi, luontokuvaaja ja tietokirjailija Antti Koli on julkaissut kaikille sopivan oppaan luontoja ympäristötekojen tekemiseen. Tilan hengittää ja vapauden kasvaa omaksi itsekseen. Prosessi tuottaa itsessään lämpöä, jolloin säästyy energiaa.” LUE NÄMÄ Suomaa KIRJAILIJA: Maria Turtschaninoff KUSTANTAJA: Tammi KERTOO: Maresi-nuortenkirjallaan palkittu Maria Turtschaninoff mahduttaa yksien kansien väliin neljänsadan vuoden ihmiskohtalot, joita yhdistää sama elinpiiri metsän keskellä. ”Bioliuotuksessa malmiainesta ei tarvitse jauhaa yhtä pieneksi kuin tavanomaisissa menetelmissä. Selvityksen mukaan vesihuoltolaitoksilla on hyvät mahdollisuudet vahvistaa kiertotalouden toteutumista vesihuollon kaikilla osa-alueilla. Renaultille toimitettava nikkelisulfaatti riittää jatkossa yli 200 000 sähköauton tarpeisiin vuodessa
Kokonaisuuden hahmottamiseen olen käyttänyt hyödyksi monenlaisia tietolähteitä ja erilaisia laskureita, kuten vaikkapa Sitran elämäntapatestiä. maaliskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Kuluttajana mietin, että olisipa hienoa, jos kiertotaloutta hyödyntävät ja edistävät yrittäjät löytäisi helpommin, olipa kyse palvelusta tai tuotteesta! Isommin asiaa ajatellen kaipaan ratkaisuja kiertotalousosaamisen lisäämiseen kautta linjan, niin yrityksissä, julkisella sektorilla, koulutusorganisaatioissa kuin ylipäätään ihmisten keskuudessa. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 2/23, tai 23. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Äänestä parasta juttua, voita Matkailulehti! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Tykkään pohtia asioita kokonaisuuksien kautta. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Pyrin näkemään asioista monta puolta tai hahmottamaan niitä ”isomman kuvan kautta”, jotta pystyn tekemään parempia ratkaisuja. Mistä ajatus lähti. Itselleni merkittävä apu kohti kestävämpää ja vastuullisempaa elintapojen muutosta on ollut kokonaisuuden hahmottaminen. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Heidi Colliander toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulussa osatoteuttajan projektipäällikkönä Mission Positive Handprint -hankkeessa. Vastaa viimeistään 20. Taloudellisesta näkökulmasta katsoen huomaa myös säästävänsä melkoisen summan kiertotalouden ja vastuullisen elämäntavan myötä. huhtikuuta 2023, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 1/23 parhaaksi äänestettiin juttu "Miksi kierrätys ei nouse?" Palautetta lukijoilta: "Kiinnostava juttu, jossa on hyödyllistä tietoa.” KIERTOTALOUSKIKKA HEIDI COLLIANDER, TEKSTI HEIDI COLLIANDERIN ALBUMI, KUVA KATSO KOKONAISKUVAA Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Hän on myös kirjoittanut Piia Kepasen kanssa kirjan Kestävä ja ketterä ympäristöterveys.. Mihin arjen epäkohtaan kaipaisit kiertotalousratkaisua. Rutiineja ja toimintatapoja voi muuttaa vastuullisempaan suuntaan askel kerrallaan. Meillä on vielä osaamisvajetta kiertotalouteen liittyen. Osallistu lukijaäänestykseen. Voit voittaa kiinnostavaa luettavaa vastuullisesta kotimaanmatkailusta! Arvomme vastanneiden kesken Matkailulehden vuosikerran (arvo 35 euroa/ neljä numeroa). Tiedon ja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan avulla olen pystynyt hahmottamaan paremmin merkittävimmät kehityskohteet omasta arjestani
13 UUSIOUUTISET 2|2023. HARRASTAN: Kaikenlaisia maailmanparannusprojekteja, yhdistystoimintaa, lautapelejä ja juoksua. Kuten tavarat kiertotaloudessa, myös ideat on Kohvakan mukaan tehty jaettaviksi: ”Mitä useamman saa innostumaan, sitä paremmin löytyy myös resursseja toteutukseen.” Juuri nyt Kohvakka suunnittelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hankkeessa Helsingin Koskelaan kiertotalouteen perustuvaa ostoskeskusta. ”Haluan muuttaa maailmaa sellaiseksi, ettei uusia luonnonvaroja tarvitsisi enää ottaa käyttöön arjen pyörittämiseksi.” Taloushallinto-osaaminen on osoittautunut hyödylliseksi. Kohvakka päätti, että hän muuttaisi asiat. Hän tekisi jotain merkityksellistä, ryhtyisi parantamaan maailmaa. Haaveissa on myös kirjoittaa kirja veganismin edistämiseksi. MISTÄ: Olen syntynyt Haukivuorella, mutta nyt asun Helsingin Kampissa. Muovien kiertotaloutta hän on edistänyt kirjoittamalla yhdessä materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtisen kanssa kirjan Hyvä, paha muovi. IDEOIDEN KIERTOTALOUTTA KUKA: Johanna Kohvakka, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen hankepäällikkö. Siitä tuli enemmän coolia ja vähemmän noloa”. Tongaan matkaavalla lautalla eräs pieni tyttö pudotti muovipullon tyynen rauhallisesti veteen. Sen puitteissa perustettiin suomen ensimmäinen hävikkiruokaravintola, ravintola Loop. Sinne on ideoitu kiertotalouskeskittymä, Second Hand Market. Aasiassa hän järkyttyi: Kaikkialla on valtavasti roskaa. SUOSITTELEN: Kasvispainotteista ruokavaliota planeetan, eläinten ja oman terveyden takia. Nykyinen hanketyö Kohvakalla päättyy heinäkuussa. Hän päätyi kuitenkin opiskelemaan kauppatieteitä ja ajautui töihin taloushallintoalalle. Tuon reissun jälkeen Kohvakka on tietoisesti hakeutunut yhä uusiin projekteihin ja lähelle ihmisiä, joilla on sama tavoite: vähentää luonnonvarojen kulutusta, saada kaikki kiertämään ja tehdä kiertotaloudesta ihmisten arjessa helppoa ja houkuttelevaa. Kolmekymppisenä hän lähti maailmanympärysmatkalle. Vuonna 2016 Kohvakka veti EU-rahoitteista From Waste to Taste -hanketta. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI JOHANNA KOHVAKAN ALBUMI, KUVA J ohanna Kohvakka on pienestä saakka ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja kierrättämisestä. Hän ei vielä tiedä, mitä sen jälkeen tekee. Kohvakka on innostanut muutkin toteuttamaan kiertotaloutta käytännössä. Kaksikko myös pilotoi takeawayastioiden panttijärjestelmää ympäristöministeriön tuella. Kohvakan päätehtävä on rakentaa kiertotalousostarin liiketoimintamalli sellaiseksi, että se on taloudellisesti kannattava. Yksi mahdollisuus on ryhtyä kehittämään vastaavaa toimintaa esimerkiksi johonkin naapurikaupunkiin. Toimintamallia kokeiltiin jo käytännössä kauppakeskus Redissä. KOULUTUS: KTM Jyväskylän kauppakorkeakoulusta. ”Yksi tärkeä tavoitteemme oli nostaa hävikkiruoan imagoa, ja uskon, että siinä onnistuttiinkin
Lähtökohtana on, mitä yritykset tarvitsevat. Ohjausryhmässä ovat mukana puolet Suomen kaikista ammattikorkeakouluista sekä Suomen Yrittäjät, Kemianteollisuus ja Metsäteollisuus. Uusi osaamiskeskus kokoaa kierto talouden kurssit, työkalut ja palvelut helposti jokaisen saataville. Kesäkuussa avautuu uusi alusta kiertotalousbisneksen vauhdittamiseen ja oman kiertotalousosaamisen kehittämiseen: valtakunnallinen kiertotalouden osaamiskeskus. I nfopaketteja kiertotaloudesta, verkkokursseja, avoimen yliopiston luentoja… Mitä valita. Keskus tarjoaa perustietoa kiertotaloudesta, työkaluja kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseksi sekä tietoa rahoitusmahdollisuuksista. Osaamiskeskuksen kautta saattaa myös avautua yrityksille tilaisuuksia tehdä yhteistyötä ja innovointia opiskelijoiden kanssa. Kovin moni yrittäjä ei ole valmis sitoutumaan neljän vuoden tutkintokoulutukseen, vaan paremmin voisivat sopia lyhyemmät, jatkuvan oppimisen opintosisällöt, joita voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta”, taustoittaa Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun kiertotalousosaamiskeskus.fi-projektin vetäjä Sami Nykter. Tiedot koulutuksesta saattavat olla hajallaan eri korkeakoulujen ja muiden koulutustarjoajien omilla sivuilla. Osaamiskeskuksen konsepti perustuu 45 yrityshaastattelun tuloksiin ja kirjallisuustutkimukseen. Osaamiskeskuksesta löytyvät ytimekkäässä muodossa myös tuoreet tutkimustiedot ja viimeisimmät kiertotalouteen liittyvät korkeakoulujen uutiset. Työkaluja ja tietoa Kiertotalousosaamiskeskus.fi palvelee yrityksiä ja työntekijöitä kokoamalla samaan paikkaan kaikki suomalaisten ammattikorkeakoulujen yrityksille suunnatut osaamispalvelut. TYÖELÄMÄN KIERTOTALOUS KURSSIT YHDESTÄ PAIKASTA Työpaikoillakin tulee nyt entistä helpommaksi kehittää omaa kiertotalousosaamistaan. TE RO PA JU KA LL IO 14 UUSIOUUTISET 2|2023. Suomessa on tarjolla jo paljon kiertotalouden koulutusta paitsi eri koulutusasteille ja korkeakoulututkintoina, myös työelämään soveltuvina täydennyskoulutuksina ja lyhyempinä täsmäkoulutuksina. ”Koko osaamiskeskus on rakennettu palvelumuotoiluprosessissa. Koulutuksista on kuitenkin vaikea saada kootusti tietoa ja valita juuri itselle sopivin. Avautuu kesäkuussa Osaamiskeskus on rakennettu Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteiskehittämishankkeessa. ELINA SAARINEN UUTISIA ”Kovin moni yrittäjä ei ole valmis sitoutumaan neljän vuoden tutkintokoulutukseen, vaan paremmin voisivat sopia lyhyemmät, jatkuvan oppimisen opintosisällöt, joita voi suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta”, sanoo Sami Nykter. . Alustalle on koottu korkeakoulujen tarjonta ja kiertotaloustapahtumat. ”Jos Suomen noin 400 000 yrityksestä puolikin prosenttia saisi osaamiskeskuksen avulla tukea kiertotalousosaamisensa kasvattamiseen, se olisi jo hyvä tulos”, Sami Nykter linjaa
Henkilöstö saattaa tarvita oman alan täsmäkoulutuspakettia. Yksi voi kaivata ihan perustietoa siitä, mitä kierto talous tarkoittaa. Erilaisia tarpeita Sivusto on rakennettu niin, että tarjonta on esitelty jäsennellysti sen perusteella, millainen henkilö tietoa etsii. https://kiertotaloussuomi.fi/ KESÄKUUSSA AVAUTUU UUSI ALUSTA KIERTOTALOUS BISNEKSEN VAUHDITTAMISEEN.. TEEMARYHMÄÄN KIERTOTALOUSOSAAMISEN solmukohtana ja sateenvarjona toimiva Kiertotalous-Suomi-verkosto on käynnistänyt Kiertotalouden koulutus ja osaaminen -teemaryhmän. ”Toivotamme teemaryhmän toimintaan tervetulleiksi kaikki, jotka kytkeytyvät kiertotalouden osaamiseen ja koulutukseen jollain tavalla, esimerkiksi toimijat, jotka järjestävät kiertotalouteen liittyviä koulutuksia tai jotka kokoavat tai levittävät koulutustietoa. Kolmas saattaa olla jo kiertotalousbisneksessään siinä vaiheessa, että hän etsii globaalin tason kumppaneita koko arvoketjun toteuttamiseksi kiertotalousperiaattein. Sekin on arvokasta, jos toiminnan avulla tunnistetaan osaamisen pullonkaulat ja katvealueet”, kutsuu Kiertotalous-Suomen toimintaa kehittävä tutkija Hanna Savolahti Suomen ympäristökeskuksesta. Kiertotalouden osaamista kehittävät muiden muassa Kiertotalous-Suomi, Sitra, ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö, Suomen ympäristökeskus, Motiva, Kuntaliitto, FCG sekä Green Building Council Finland. Työja elinkeinoministeriö on tukenut noin puolen miljoonan euron hanketta 75 prosentin osuudella. Turun ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja LAB ammattikorkeakoulu ovat myös koonneet kansallista kiertotalouden helpdeskiä, joka tuo ammatti korkeakoulut yhteen yritysten kiertotalousliiketoiminnan tueksi. Tavoitteena on rakentaa palvelukokonaisuus, josta jokainen löytäisi kootusti ja helposti tietoa itselle sopivista kiertotalouden koulutuksen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista. Toiselle hyödyllisiä olisivat askelmerkit ja työkalut, joilla pääsee kehittämään yrityksen liiketoimintamalleja kohti kiertotaloutta. Esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulu ylläpitää koulutustakiertotalouteen.turkuamk.fi-palvelua. Vaikka TEMin rahoittama hanke päättyy kesällä, tavoitteena on löytää toiminnalle jatkorahoitus. Teemaryhmän tavoitteena on muun muassa tukea toimijoita oman kiertotalouspolun löytämisessä. Monta verkostoa Kiertotalousosaamiskeskus tukee Suomen muita kiertotalouden osaamisen kehittämisen palveluja ja verkostoja. Saman verran yrityksiä olisi saanut osaamisensa kehittämiseen apua alustan kautta. Tähtäimessä on, että vuoden loppuun mennessä osaamiskeskukseen olisi linkittynyt jo satoja asiantuntijoita. kesäkuuta avautuvasta keskuksesta löytyvät aluksi vähintään hanketta toteuttavien kolmen ammattikorkeakoulun tarjoamat opintosisällöt, mutta jatkossa kattaus laajenee. 5
Tuulivoimaloiden lavoillekin aukeaa uudessa laitoksessa kierrätystie. Pohjoisen Euroopan ensimmäinen Kierrätysmenetelmä on peräisin Sak sasta, jossa se on ollut käytössä jo pit kään. K ierrätysyhtiö Kuusakoski tekee Hyvinkäälle neljän miljoonan euron investoinnin muovikom posiittien kierrätykseen. Olemme aina olleet tulevaisuuden teollisuusvir tojen kierrätysratkaisujen kehittäjä. Hyvinkäällä on myös jo voimassa komposiitin murskauslupa, joten uut ta ympäristölupahakemusta ei tarvita. ELINA SAARINEN UUTISIA Laitos voi valmistuessaan – vii meistään vuonna 2025 – käsitellä esimerkiksi teollisuuden muovi komposiittia sisältäviä sivuvirtoja sekä tuotantojätettä. ”Tässä haetaan markkinoille ko konaan uudentyyppistä kierrätys ratkaisua. Myös Tanskassa on käsittelyä, mutta Hyvinkään laitos tulee olemaan pohjoisen Euroopan ensimmäinen. Niin sanotussa rinnakkaisprosessoinnissa komposiittimateriaalit hyödynnetään sataprosenttisesti. Laitoksen linjasto koostuu kah desta murskaimesta, suljetuis ta kuljettimista, magneetista ja pölynhallintajärjestelmästä. Summasta 35 prosenttia tulee Busi ness Finlandilta osana Recovery and Recilience Facility (RRF) rahoitusta. . Kuusakoski kerää komposiitti jätteen ympäri Suomea sijaitsevilla 19 kierrätyspihallaan, joista jäteerät kul jetetaan Hyvinkäälle. On iso osa päätöksentekoa, että Suomessa on tarjolla yrityksil le rahoitustukea tämänkaltaiselle riskiinvestoinnille.” Hyvinkää valikoitui laitoksen si jaintipaikaksi hyvän sijaintinsa vuok si. Varautuu tulevaan Kuusakosken investointi onkin osit tain varautumista jo tulevaisuuden jätevirtoihin. Tuella on Kuusilehdon mu kaan erittäin suuri merkitys investointipäätöksessä. Myös tuulivoimaloiden komposiit tilavat voidaan käsitellä laitoksessa, kunhan voimalat aikanaan poistuvat käytöstä. ”Tämä on meille tietyllä tapaa samanlainen riskiinvestointi kuin päätöksemme rakentaa autopalot tamo 50 vuotta sitten. Kevyttä ja kestävää muovi komposiittia on monissa sovelluk sissa, esimerkiksi urheiluvälineissä sekä kulkuneuvoissa kuten veneissä, sähkö autoissa ja lentokoneissa. Luotamme, että laitos löytää paikkan sa arvo ketjussa ja sille tulee olemaan kysyntää teollisuudesta, joka haluaa saada jätteensä hyödynnettyä ilmasto vastuullisesti”, Kuusakosken toimitus johtaja Mikko Kuusilehto perustelee. KU US AK OS KI Bioenergia, huoltovarmuus & hiilensidonta 18.4.2023, Bio Rex, Helsinki Bioenergia ry:n kevätseminaari kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat! Elsi Katainen Euroopan parlamentti Pasi Kuoppamäki Danske Bank bioenergia.fi/kevatseminaari Hanne Siikavirta ympäristöministeriö Kenneth Juul Carbon Centric Vaidotas Jonutis Baltpool Jonne Hirvonen Carbonaide 16 UUSIOUUTISET 2|2023. Kevyttä ja kestävää muovikomposiittia käytetään nykyään monissa sovelluksissa sähköautoista urheiluvälineisiin. Sopivaan muo toon käsitelty materiaali kuljetetaan Hyvinkäältä Finnsementin tehtaalle katetuilla lavoilla. Riskinottokykyä Neljän miljoonan euron investointi pitää sisällään nykyisen Hyvinkään rakennuksen peruskorjauksen sekä uuden linjaston rakentamisen. Laitoksen lopputuote eli kompo siittimurske menee sementinvalmis taja Finnsementin käyttöön. Nämä jätteet on toistaiseksi jouduttu Suomessa joko loppu sijoittamaan tai polttamaan. Näille jätteille ei aiemmin ollut kierrätysvaihtoehtoa kotimaassa. MUOVIKOMPOSIITEILLE KIERRÄTYSLAITOS Kuusakoski perustaa Suomeen kierrätyslaitoksen muovikomposiittijätteille
Söderena kertoo, että on ollut haastavaa arvioida, kuinka paljon muovikomposiittijätettä Suomessa syntyy vuositasolla, koska esimerkiksi lasikuituveneiden elinkaari voi olla pitkäkin. KiMuRa-hankkeessa Kuusakoski löysi menetelmän, jossa ilmassa leijuva pöly saadaan talteen vettä sumuttamalla. ”Kun olemme näin etupainotteisesti rakentamassa kierrätysjärjestelmää, meillä on hyvin aikaa valmistautua isompiin jätemassoihin. Paljonko komposiittia. Laitos pystyy täydellä kapasiteetilla pyöriessään käsittelemään jopa 10 000 Bioenergia, huoltovarmuus & hiilensidonta 18.4.2023, Bio Rex, Helsinki Bioenergia ry:n kevätseminaari kokoaa yhteen alan huippuasiantuntijat! Elsi Katainen Euroopan parlamentti Pasi Kuoppamäki Danske Bank bioenergia.fi/kevatseminaari Hanne Siikavirta ympäristöministeriö Kenneth Juul Carbon Centric Vaidotas Jonutis Baltpool Jonne Hirvonen Carbonaide. Laitos on mitoitettu niin, että se pystyy käsittelemään käytöstä poistuvat tuulivoimaloiden lavat. Pilotista kertyneiden kokemusten ansiosta Hyvinkään laitokseen saadaan juuri komposiittimateriaaleille parhaiten soveltuva murskaintyyppi, kertoo Kuusakosken materiaalipäällikkö Anu Söderena: ”Teimme paljon murskaintestejä ja löysimme parhaat ratkaisut. Saamme jokaisesta purusta hyvää kokemusta”, Söderena sanoo. Tämäkin vähentää hiilidioksidipäästöjä. Muutama tuulivoimala on purettu ja tänä keväänä teemme vielä kaksi purkua lisää. Muoviteollisuus ja Kuusakoski ovat arvioineet, että jätettä saattaisi syntyä nelisen tuhatta tonnia vuodessa. Kaikki kuljettimet ovat suljettuja, jotta pöly ei pääse missään vaiheessa leviämään.” Lasikuitua murskatessa syntyy hieno jakoista pölyä, joka on terveydelle vaarallista. Toukokuussa on tarkoitus järjestää vastaava kampanja käytöstä poistuville urheilu välineille. Alkuvaiheessa kapasiteetti on tätä pienempi. Roottorin ja terien pitää olla komposiitille juuri tietynlaiset. ”Kun olemme näin etupainotteisesti rakentamassa kierrätysjärjestelmää, meillä on hyvin aikaa valmistautua isompiin jätemassoihin. teollisuuden komposiittijätteelle keräyslogistiikkaa ja komposiitin hyödyntämistä sementin tuotannossa. Komposiittien muoviosat eli matriisipolymeerit hyödynnetään sementtitehtaan tarvitsemana energiana, eli ne korvaavat fossiilisia polttoaineita. Tietyt terät Komposiitin kierrätysratkaisua on pilotoitu Suomessa KiMuRa-projektissa, joka kokosi koko muovikomposiittien arvoketjun. Komposiitin kierrätys vähentää hiilidioksidipäästöjä ja luontovaikutuksia, joita kalkkikiven louhinta aiheuttaa kaivoksilla. Tarkemmat laskelmat hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ovat vielä tekeillä. Kuitujäämät sulavat prosessissa. Muutama tuulivoimala on purettu ja tänä keväänä teemme vielä kaksi purkua lisää.” HYVINKÄÄN LAITOS TULEE OLEMAAN POHJOISEN EUROOPAN ENSIMMÄINEN. Muoviteollisuus ry, ympäristöministeriö sekä seitsemän komposiittiteollisuusyritystä selvittivät yhdessä Kuusakosken ja Finnsementin kanssa tonnia komposiittijätettä. Kuusakoski toimi operaattorina myös Pidä Saaristo Siistinä ry:n kampanjassa, jossa kerättiin ja kierrätettiin vanhoja lasikuituveneitä. Komposiitin sisältämät lujite kuidut käytetään Finnsementin tehtaalla sementinvalmistuksen ainesosan, klinkkerin, tuotannossa. Lujitekuidut korvaavat sementtiklinkkerin pää raakaainetta, kalkkikiveä
”Tämä lähestymistapa tulisi kirjata jo seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta elinkeinoelämä tietää, että tällaista perälautaa valmistellaan”, Pantsar totesi selvityksen julkaisutilaisuudessa. LUONNON ARVO HUOMIOON MARKKINOILLA Kuinka luontokatoa voisi hillitä talouden keinoin. ”Luontokadon pysäyttämisestä toivottaisiin innostavaa, yhteistä kansallista projektia”, Pantsar nostaa esiin. Markkinat tulisi valjastaa pysäyttämään luontokatoa. S uomalainen elinkeinoelämä ymmärtää, että luontokato on pysäytettävä kiireellisesti. Vapaaehtoisuudelle raja Haastattelujen pohjalta Pantsar teki 20 suositusta elinkeinoelämälle ja valtiolle sekä näiden väliselle yhteistyölle, jotta luontotoimia vahvistettaisiin. Yhteinen visio Selvityksestä käy ilmi, että elinkeinoelämä toivoo selkeää näkymää tulevaan. Suojeltujen alueiden lisäksi merkitystä on myös sillä, miten kohdellaan ja käytetään suojelemattomia alueita, lähimetsiä ja kaupunkiluontoa. Ekologiset kompensaatiot voisi ehkä valjastaa tähän tarkoitukseen. Mikäli vapaaehtoisilla toimilla ei olla oikealla polulla ajoissa, tehtäisiin ekologisista kompensaatioista velvoittavia. Näin toteaa selvityshenkilö, dosentti Mari Pantsar. Pantsarin mukaan kannattaisi selvittää mahdollisuutta rakentaa päästökaupan kaltaista markkinamekanismia, joka asettaa luontohaitoille hinnan EU-tasolla. Yritysten luontotoimia tulee kuitenkin vahvistaa, jotta luontokato saadaan pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. Miten valjastaa markkinat luonnon suojelemiseen. Näin myös pk-yritykset voisivat hyvittää aiheuttamiaan luontohaittoja. ELINA SAARINEN UUTISIA Pantsarin mukaan kannattaisi selvittää mahdollisuutta rakentaa päästökaupan kaltaista markkinamekanismia, joka asettaa luontohaitoille hinnan EU-tasolla. kesäkuuta. Yhteiskompensaatiota Elinkeinoelämällä olisi halua tehdä laajoja, luonnon tilaa parantavia yhteiskompensaatiohankkeita. Hän luovutti maaliskuun alussa ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalolle selvityksensä elinkeinoelämän valmiudesta luonnon monimuotoisuutta vahvistavaan toimintaan. Ekologiset kompensaatiot voisi ehkä valjastaa tähän tarkoitukseen. Elinkeinoelämän mukaan täytyisi luoda yhteinen visio siitä, miltä näyttää ilmastoja luontopositiivinen Suomi vuosiin 2030–2035 mennessä. Ekologinen kompensaatio sai kannatusta Pantsarin mukaan on innostavaa, että vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio saa yrityksiltä laajaa kannatusta. Elinkeinoelämä toivoo, että luonto. Sekä ekosysteemit, luontotyypit että yksittäiset eliölajit ovat yhä ahtaammalla. Suomen tunnetuista lajeista noin 12 prosenttia on uhanalaisia. Vain 13 prosenttia Suomen maapinta-alasta ja sisä vesistä on nykyisin suojelun piirissä. Pantsar ehdottaa, että valtio edistää vapaaehtoisten ekologisten kompensaatioiden ja muiden luontoarvoAD OB E ST OC K markkinoiden syntymistä 100 miljoonan euron siemenrahoituksella, jolla vivutetaan yksityistä rahoitusta mukaan. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio on mukana uudessa luonnonsuojelulaissa, joka tulee voimaan 1. Pantsar haastatteli tammikuussa noin viittäkymmentä yritystä, toimialaliittoa ja rahoituslaitosta. Näihin kysymyksiin vastauksia tarjoavat tuoreet selvitykset. Päätös ekologisten kompensaatioiden velvoittavuudesta tehtäisiin vuonna 2027. Vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio tarkoittaa, että ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla, esimerkiksi ennallistamalla heikentyneitä luontotyyppiesiintymiä. katoa ratkaistaisiin pääasiassa vapaaehtoisin toimin markkinalähtöisesti ja nykyisen sääntelyn puitteissa. 18 UUSIOUUTISET 2|2023. Rahoitus voitaisiin hankkia purkamalla ympäristölle haitallisia tukia
Pantsarin mukaan lähes kaikissa haastatteluissa nousi esiin huoli, riittääkö Suomessa luonto-osaajia, jotka ymmärtäisivät myös liiketoiminnan lainalaisuudet. Pantsar tekisi perälaudan myös kiertotalouden strategisen ohjelman linjausten toteuttamiseen. 10 muutospolkua Ympäristöministeriön kokoama selvitystyöryhmä Luonnon varakeskuksen johdolla on puolestaan hahmotellut 10 muutospolkua, jotka hillitsisivät biologisen monimuotoisuuden heikentymistä. Hänen lisäkseen selvitystyöryhmässä olivat mukana Juha Hiedanpää, Antti Iho, Matleena Kniivilä, Sami El Geneidy, Heini Kujala, Simo Kyllönen, Marita Laukkanen, Niina Mykrä, Milla Nyyssölä, Johanna Pakarinen, Hanna Silvola, Nina Tynkkynen sekä Markus Vinnari. Toimia tarvitaan kaikilla tasoilla ja kaikilla talouden sektoreilla”, summasi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Eija Pouta. Ota yhteyttä ja kysy tarjous kokonaisvaltaisen jätehuollon järjestämisestä yrityksellesi: info@lhjgroup.fi www.lhjgroup.fi Hae alan uusin tieto ja ideat kiertotalousmessuilta sekä tulevaisuutta luotaavasta seminaarista. Luonnon systeemitason ymmärtämistä vahvistavaa koulutusta ja opetusta tarvitaan kaikilla tasoilla. Yksityishenkilö voisi tehdä verovähennyksen sijoittaessaan biodiversiteettiä vahvistaviin säätiöihin. Kansalaisten osallistumiselle lähiluonnon hoitoon tulee tarjota työkaluja. Haitallisia luontovaikutuksia voisi hinnoitella. Resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen olisi kaksinkertaistuttava. Suojelijalle verohyötyä Pantsar esittää myös taloudellisia kannustimia maanomistajille ja yksityishenkilöille. Luonto-osaajia tarvitaan jatkossa kaikilla toimialoilla kaivosteollisuudesta rahoitukseen ja rakennusteollisuudesta julkiseen sektoriin. Ekologien ja biologien asiantuntemukselle on kasvava kysyntä yrityksissä. Lue lisää: https://bit.ly/3kG6Huw ja https://bit.ly/3EPiLAo AIDOSTI VASTUULLINEN KIERTOTALOUSTOIMIJA Järjestämme kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset käsittelyratkaisut kaikille materiaaleille yrityksesi toimialasta riippumatta. Luontopääomalle tarvitaan mittarit ja suojelemiseen rahoitusta. Ekologien markkinat Selvityksen mukaan elinkeinoelämässä on herätty luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyteen. Kiertotalousohjelma asetti tavoitteeksi, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Tutkijat ehdottavat toimenpiteitä, jotka lisäisivät luonnon suojelua ja ennallistamista ja muuttaisivat kulutusja tuotantotapoja. Vuonna 2020 materiaalien kiertotalousaste oli Suomessa vain 4,5 prosenttia. Yksi tällainen kannustin olisi, että perintövero poistettaisiin tapauksissa, joissa perinnöksi saatua metsää suojeltaisiin hakkuiden sijaan Maanomistaja voisi puolestaan saada verovähennystä suojellessaan metsää puuaineskauppojen yhteydessä. helmikuuta 2023. Luonnonvaravero. Hän puhui muutospolkujen julkaisutilaisuudessa 9. Pantsar esittää, että mikäli alkaa näyttää, ettei kiertotalous ohjelman vuoden 2035 tavoitteisiin olla pääsemässä, kannattaisi ottaa käyttöön tiettyjä toimia, esimerkiksi luonnonvaraverotusta. ”Muutos on mahdollinen. 24.5.2023 | OULU Ilmoittautuminen ja lisätietoa: oulu.com/kiertotalousareena. Kulutustottumuksista yhtenä esimerkkinä koulujen kasvisruokavaihtoehtojen saatavuuteen ja maistuvuuteen kannattaisi satsata
”Kiertotalous ei tunne rajoja”, Laiho kiteyttää. ”Tämä tarkoittaa, että lähdemme nyt yhdessä murtamaan kaikkia estei tä. Taustalla iloitsivat Nina Hurme, Simo Karetie, Pirjo Kaivos, Inka Orko, Venla Virkamäki, Kaisa Seppänen ja Pipsa Salolammi. pajoja pidetään jakamistaloudesta. ”Eikä tarvitse odottaa olevansa heti täydellinen. Esimerkiksi vuon na 2021 Uudellamaalla kiertotalou den parissa toimi yli 300 hanketoimi jaa lähes 70 hankkeessa. Pia Tynys leikkasi nauhan. Rohkeutta kokeilla Käynnistystilaisuuden alussa puhunut Holland Circular Hot Spotin johtaja Freek van Eijk kertoi Amsterdamin ja Rotterdamin kiertotaloustyöstä ja summasi, että kiertotaloudessa yh dessä voi olla menestyneempi kuin yksin. ”Toivon, että näin saisimme tuotua toimijoita aidosti yhteen ja konkreti soitua työtä liiketoiminnan iduiksi ja arvoketjuiksi”, Orko toteaa. Näin käynnistetään kiertotalouden laakso. Lisäksi työ . Kevään aikana käynnistyvät näistä teemakohtaiset työpajat. ”Yhdessä pystymme ratkaisemaan systeemisiä haasteita”, Kaivos sanoo. CLIC Innovationin Pirjo Kaivos ja VTT:n Inka Orko toivovat laaksosta alustaa, joka vahvistaa yhteistyötä ja nostaa jo tehdyn hyvän työn lentoon. ”Uusimaa on otollinen paikka toi mia kiertotalouden kokeilualustana sekä tiennäyttäjänä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | TERO PAJUKALLIO, KUVA S akset leikkasivat poikki nauhan, joka yleensä estää kulkua ja ra jaa alueita. UUDENMAAN KIERTOTALOUSLAAKSO VAUHTIIN Laakso tavoittelee kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa ja liikevaihdon kasvua yrityksille sekä yhteistyön lisäämistä. Tällä symbolisella eleellä Uuden maan liiton johtava ilmasto asiantuntija Pia Tynys lanseerasi käyntiin Uudenmaan kiertotalous laakson 9. Voi kokeilla ja erehtyä ja oppia vähitellen yhdessä.” KIERTOTALOUS EI TUNNE RAJOJA. Laakso tuo kunnat, yritykset, tutkimus ja kehitysyhtiöt, hanke toiminnan ja paikalliset klusterit yhteiselle kehit tämisalustalle, joka kyt kee toimijat yhteen ja tarjoaa mahdol lisuuksia kokeilulle ja pilotoinnille. 20 UUSIOUUTISET 2|2023. Alueen toimijat vievät yhdessä Uuttamaata ja Suomea kohti maail man terävintä kiertotalouden kärkeä”, Tynys kuvaa. Alkuja liiketoimintaan Pia Tynys muistuttaa, että seudulla tehdään jo paljon. Työpajoista ja niiden valmistelusta tiedotetaan lisää kiertotalouslaakson verkkosivuilla ja uutiskirjeissä. helmikuuta 2023, yli 250 osanottajan edessä. Siksi laakson toimijat korostavat kin myös yhteistyötä eri maakuntien ja eri alueiden kiertotaloustoimi joiden välillä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tiina Laiho CLIC Innovationista kertoo, että laakson esiselvitysvai heessa terävöityi neljä pilaria, joiden varaan työtä kannattaa rakentaa: yhteistyö, verkostoituminen, yhteis kehittäminen ja osaaminen. Neljä teema-aluetta Uusia ratkaisuja, pilotteja ja työpaik koja haetaan erityisesti rakentamisen, ruoan, sähkö ja elektroniikkaromun sekä muovin ja tekstiilien parista. Uudenmaan liitto ja CLIC Innovation mahdollistavat laakson toiminnan. Täällä on materi aalivirtoja, vahvoja toimialueita, laaja toimijaverkosto ja osaamista”, kertoo Uudenmaan kiertotalouslaakson projektipäällikkö Simo Karetie Uudenmaan liitosta
Pantsar puolestaan sanoo jatkavansa ”samoja hommia eri kulmalla”. ELINA SAARINEN, TEKSTI | MIIKKA PIRINEN, SITRA, KUVAT V uodenvaihteen molemmin puolin Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkisti kaksi uutista: Kestävyysratkaisut-teemaa yhdeksän vuotta johtanut Mari Pantsar ja yliasiamieheksi vuonna 2020 tullut Jyrki Katainen jättävät molemmat tehtävänsä Sitrassa. Kymmenisen vuotta myöhemmin Vuonna 2014 Mari Pantsar tuli Sitraan johtamaan kestävyysteemaa. Mari Pantsar näkee, että kiertotalouden ja ympäristöalojen osaajien kysyntä yrityksissä tulee entisestään kasvamaan. . Hän aikoi kertoa tulevaisuudesta tarkemmin maaliskuussa, mutta vielä tätä kirjoitettaessa tarkempaa tietoa ei ollut paljastettu. He ovat olleet viime vuosina nostamassa sekä Suomea että EU:ta kiertotalouden edelläkävijöiksi. Hän nosti sen ytimeen kierto talouden. Samoihin aikoihin Jyrki Katainen vaikutti kiertotalouden läpilyöntiin Euroopan komissiossa. Sitra on tehnyt hyvää työtä kiertotalouskoulutuksen edistämisessä Suomessa. Katainen ja Pantsar ovat kiertotalouden edistämisessä eräitä Suomen, ellei maailmankin, vaikutusvaltaisimpia henkilöitä. Miltä näyttää kiertotalous Suomessa ja EU:ssa nyt, kun kaksikko jättää Sitran. UUSIOUUTISET 2|2023 21. Katainen kertoo siirtyvänsä osakkaaksi kasvuyritykseen, jonka nimi julkistetaan huhtikuussa
”Silloin 17-vuotias tyttäreni Silja sanoi, että tajuaa teeman nimestä lähinnä ja-sanan”, Pantsar hymähtää ja kertoo oivaltaneensa, että innostaakseen ihmiset toteuttamaan kestävyysmurrosta on puhuttava sitä kieltä, mitä ihmiset ymmärtävät. Uusi komissio oli vetää koko kierto talouspaketin pois työlistaltaan. Kiertotalouden osaaminen on kehittynyt kautta yhteiskunnan, sillä Sitran johdolla kiertotalouden opetusta on tuotu kaikille koulutusasteille. Sitra oli edelläkävijä kiertotalousajattelun kehittämisessä”, Katainen sanoo. Innosti ja sitoutti Mitä askelia Pantsar ja Katainen itse pitävät merkittävimpinä kiertotalouspolulla. Myös Katainen nostaa kiertotalouskoulutuksen merkittäväksi saavutukseksi: ”Kertoo paljon Sitran toiminnasta, että olemme saaneet kiertotaloussisällöt tuotua mukaan opetukseen ilman, että opetussuunnitelmia tai opetuksen perusteita on tarvinnut muuttaa. Kun Mari Pantsar aloitti Sitralla vuoden 2014 alussa, hänellä oli jo pitkä kokemus yritysten ympäristöasioiden kansainvälisestä edistämisestä sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta. Katainen kertoo, että valmisteluvaiheessa komission virkamiehet hakivat taustatietoa kiertotalouden edelläkävijäorganisaatioilta kuten Ellen MacArthur Foundationilta – ja Sitralta. Kiertotalouskoulutuksessa Suomen maine räjähtää katosta läpi.” Hallitukselle toiveita Kiertotalouskoulutuksessa Suomi tosiaan loistaa kansainvälisissä vertailuissa. Sitran johdolla Suomi julkaisi vuonna 2016 maailman ensimmäisenä maana kiertotalouden tiekartan, jota on sittemmin jo päivitettykin. Yhteisymmärrys syntyi Samaan aikaan, kesällä 2014, Jyrki Katainen lähti kotimaan politiikan kärkipaikoilta ja siirtyi Euroopan komissioon talouskomissaariksi ja pian sen jälkeen komission varapuheenjohtajaksi. Suomi ja Sitra ovat vaikuttaneet kiertotalouskehitykseen myös kansainvälisesti. Tuolloin Suomessa puhuttiin vielä kierrätysyhteiskunnasta tai materiaalitehokkuudesta. Kiertotalouden asiantuntijoiden kanssa lähdimme katsomaan ketjun alkupäätä: Miten materiaalit on suunniteltava, jotta kiertotalous voi toteutua?”, Pantsar muistelee. Hän kokee, että tiekarttatyö innosti ja sitoutti ihmiset kiertotalouden edistämiseen yli toimialarajojen. Kataisen tehtävänä komission varapuheenjohtajana oli koordinoida yhdeksän eri komissaarin tehtävien yhteensovittamista. Mukana prosessissa oli yli tuhat henkilöä, ydinryhmässä yli 40 organisaatiosta”, Pantsar sanoo. Pantsar tutustui kiertotalouden käsitteeseen ja päätti nostaa kiertotalouden johtamansa teeman otsikkoon. GACERE (Global Alliance on Circular Economy and Resource Efficiency) vie kiertotalousviestiä maailmanpolitiikkaan ja YK:n päätöksentekoon. Sitran käynnistämästä maailman kiertotalousfoorumista, World Circular Economy Forumista, on tullut tuhansia asiantuntijoita kokoava vuotuinen kiertotalouden merkkitapahtuma. Hän on luotsannut Sitralla Hiilineutraali kiertotalousja myöhemmin Kestävyysratkaisut -teemaa. Kun Katainen seurasi vuonna 2020 Mikko Kososta Sitran yliasiamieheksi, uusi EU-komissio jatkoi tiellä kohti kiertotaloutta ja julkisti maaliskuussa 2020 uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman osana vihreän kehityksen ohjelmaansa. Vuoden 2021 WCEF:n yhteydessä pidettiin ensimmäistä kertaa myös korkean tason päättäjien ja valtionpäämiesten kiertotaloushuippukokous. Se tehtiin laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Näkökulma kuitenkin laajeni nopeasti kokonaisvaltaisemmaksi materiaalien kierron mahdollistamiseksi. Pitkiä harppauksia Sitra lähti viemään kiertotaloutta eteenpäin voimalla. Jyrki Kataisen mukaan markkina talous on ollut alihyödynnetty voimavara ekologisten kriisien ratkaisemisessa. . Aluksi kiertotalouden painopiste oli jätteissä ja niiden kierrätyksessä. Siinä kiertotalousajattelu oli laajentunut jätteistä tuotepolitiikkaan. ”Nämä kaikki ovat tärkeitä, mutta nostan ennen kaikkea kiertotalouden tiekartan. Sitra on auttanut teollisuusaloja ja yrityksiä muuttamaan liiketoimintaansa kohti kiertotaloutta tekemällä kiertotalouden pelikirjoja ja muita työkaluja sekä kokoamalla kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslistausta. Mikä sai komission katsomaan kiertotaloutta uudella tavalla. Kansainvälisiäkin vierailijoita aina kiinnostaa, miten se on mahdollista. UUSIOUUTISET 2|2023 22. Näin kiertotalous tuli ohjelmiin Kymmenen vuotta sitten Mari Pantsar veti työja elinkeinoministeriössä ympäristöliiketoiminnan strategista ohjelmaa, joka toteutti silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali yhteiskunta ja nostaa Suomi ympäristöteknologian ykköseksi. ”Komissiossa syntyi oivallus, että kiertotalous ei olekaan vain ympäristöhaittojen ja jätteiden minimointia, vaan kiertotalous voi olla talouden kestävän kasvun lähde, tapa kasvattaa EU:n sisämarkkinoiden kilpailukykyä”, Katainen kertoo. Tapahtui kuitenkin käänne: Loppuvuodesta 2015 komissio antoi kokonaan uuden kiertotalouspaketin. Kiertotalous oli tehnyt läpimurron EU:ssa. ”Jätteiden kierrätys vain paikkailee suunnittelussa tehtyjä virheitä. ”Meidän yksi referenssimme oli Sitra. Sitralla Pantsar astui Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -nimisen teeman johtoon. Miltei kymmenen vuoden aikana on edetty harppauksin. Ympäristöstä ja teollisesta kasvusta vastaavien osastojen oli yleensä vaikea löytää yhteistä säveltä, mutta äkkiä asiat loksahtivat kohdalleen. Tähtäimeksi otettiin ekologinen tuotesuunnittelu ja tuotteiden koko elinkaaren kestävyys. Hän poimii esiin myös sen, että Sitra satsasi yli neljä miljoonaa euroa kiertotalouskoulutukseen ja haastoi eri koulutusasteet tuottamaan kiertotalouden oppimateriaalia. Kun Euroopan komissio julkisti heinäkuussa 2014 ensimmäisen linjauksensa, joka mainitsi sanan kiertotalous, sen painopiste oli voimakkaasti jätteiden kierrätyksen kirittämisessä. Paperia moitittiin liiasta jätefokuksesta ja takertumisesta triviaaleihin seikkoihin kuten kertakäyttöisten muovipussien sääntelyyn. Pantsarin mukaan ainakin ajatusjohtajana Suomi on kiertotalouden edelläkävijä. Entä onko Suomen maine kiertotalouden edelläkävijämaana muutoin perusteltu. Katainen muistaa, että esitys herätti poliittisia ristiriitoja. Pantsar kiinnitti pian huomiota termiin, joka pilkahteli kansainvälisissä keskusteluissa: kiertotalous
Pantsar toivoo, että seuraava hallitus ottaisi sen tavoitteet ja toimenpiteet ohjelmaansa. UUSIOUUTISET 2|2023 23. Nyt neitseellisten luonnonvarojen kuten puupohjaisten materiaalien käyttöönotto on edullista. Seuraajalleen Pantsar antaa yhden neuvon: ”Toivon raikkaita, rohkeita ajatuksia ja innovatiivista lähestymistapaa.” Molemmat ovat pitäneet Sitraa innostavana, uutta rohkeasti pohtivana ja kokeilevana työyhteisönä. Mutta sekin täytyy todeta, että riskinä on osaoptimointi, jos aletaan säädellä teknologioita ja ratkaisuja eikä lopputulosta.” Katainen uskoo, että kiertotalous on nousemassa keinoksi puuttua sekä ilmastokriisin että luontokadon juurisyyhyn, ylikulutukseen. ”Luonnonvaraveroja pitää nopeasti alkaa suunnitella, jos vapaaehtoiset toimet eivät riitä. Voidaanko käyttää jo kertaalleen käyttöönotettuja luonnonvaroja päästöttömän energian tuotannossa?” Katainen toivoo, että Suomella olisi kyvykkyyttä tarjota vakavasti otettavia syötteitä tulevan komission työohjelmaan ja vaikuttaa mahdolliseen EU:n vihreän kasvun 2.0 -ohjelmaan. Pohjoismaissa markkinataloutta on käytetty sosiaalisen hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen vaurauden kasvattamiseen. Hän luovutti selvityksen maaliskuun alussa ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalolle. Hänen mukaansa tavoitteet kannattaisi laajentaa myös uusiutuvien luonnonvarojen ja vientituotteiden materiaalikulutuksen vähentämiseen. He näkevät Sitran vahvuutena sen, että tulevaisuustalo muokkaa tutkittua tietoa hyödynnettävään muotoon ja saattaa ihmiset niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta yhteen oivaltamaan uutta, kokeilemaan ja tekemään yhdessä. Pantsar toivoisi konkreettisia tavoitteita resurssien tuottavuuden parantamiselle ja nykyistä enemmän ohjauskeinoja, kuten luontopääoman hinnoittelua. Markkinoiden voima ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemisessa on alihyödynnetty.” EU näkee kiertotalouden Kataisen mukaan myös EU:n strategisen autonomian peruspilarina: ”Kun EU pyrkii vähentämään epäterveitä riippuvuuksia epävakaista ja autoritäärisistä hallinnoista, kiertotalous on yksi ratkaisu tässä. Hän pitää Reijo Karhisen johtaman työryhmän vuonna 2021 valmistelemaa kiertotalouden strategista ohjelmaa yllättävän hyvänä paperina. Entä onko EU onnistunut kiertotalouden edelläkävijänä. ”Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että ilman Sitraa kiertotalous ei olisi Suomessa niin vahva kuin se nyt on”, Katainen summaa. Strategisesta ohjelmasta on tehty valtioneuvoston periaatepäätös, mikä ei kuitenkaan sido seuraavaa hallitusta. Aivan yhtä hyvin samaa instrumenttia voisi käyttää ekologisen siirtymän vahvistamiseen. (Lue lisää selvityksestä sivulta 18.) Markkinataloudelle uusi tehtävä. ”Mutta jos katsotaan raakoja lukuja siitä, miten materiaalit kiertävät yhteiskunnissa, ei mikään maa ole kauhean pitkällä.” Suomen materiaalien kiertotalousaste on paljon EU-keskiarvoa huonompi. Käyttöönotettujen resurssien arvonlisässä ja tuottavuudessa on menty jopa takapakkia, esimerkiksi jos katsotaan metsäteollisuuden jalostusarvoa. Kataisen mukaan EU on ehdottomasti kiertotaloussääntelyn suurvalta, joka omalla vastuullisuusregulaatiollaan vaikuttaa globaaleihin markkinoihin. Ehdotan, että neitseellisten luonnonvarojen käyttöönottoon kohdistuisi vero.” Pantsar esittää valtiolle ja yrityksille 20 toimenpidettä ja ohjauskeinoa tuoreessa selvityksessään, jossa hän tutki elinkeinoelämän potentiaalia luontokadon hillitsemisessä. Se tavoittelee uusiutumattomien luonnonvarojen kotimaisen kulutuksen vähentämistä sekä resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen kaksinkertaistamista. Kokeiluille kiitosta Pantsar ja Katainen ovat jättämässä tehtävänsä Sitrassa haikeina mutta hyvillä mielin. Jospa se yhdistäisi ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan sekä talouden. Esimerkiksi kun mietitään, mistä tulevat raaka-aineet tuulimyllyihin. Brysselin efekti tarkoittaa, että myös muiden kuin EU-maiden yritykset sopeutuvat EU:n laatimaan tuotesääntelyyn. ”Kyse on vain siitä, mitä markkinatalous valjastetaan tekemään. ”EU:n markkinasääntely on ylivoimaisesti edelläkävijän asemassa
”Palaute on rakas tavaa, kengät vetävät puoleensa kes tävyyttä, hyvinvointia ja kotimaista käsityötä arvostavia ihmisiä. Materiaalierät ovat aina erilaisia, seulontaan menee paljon aikaa ja joukossa on runsaasti sellais ta nahkaa, joka ei sovi kenkien val mistukseen, hän kertoo. Kenkien tärkein materiaali ovat hukkanahkapalat, joita syntyy esi merkiksi Iskun ja Interfacen huone kalutehtaiden tuotannossa Lahdessa ja Heinolassa – aivan lähellä siis. Jalkakivuista ikänsä kärsi nyt yrittäjä halusi tehdä kengän jalan hyvin voinnin, ei muodin ehdoilla. Hukkasiineja myytiin yrityksen en simmäisenä toimintavuonna 500 pa ria. . Joustava pienyritys pystyy ketterästi hyödyntämään vaih televia materiaalivirtoja, ja Nikunen näkee vaihtuvuuden myös tekevän työstä innostavaa. He ovat kengistä aivan onnessaan, ja se on juuri se, mikä minua motivoi.” Pieni on joustava Jatkuvuus on haaste käytettäessä sivu virtoja. Siksi esimerkiksi mustaa hukkasiinia ei ole aina mallistossa eikä aivan samanlaisia kenkiä voi valmistaa sarjatuotantona, malliston värit ja nahkatyyppi vaihtuvat materi aalierien mukana. Ajatusmaailma on vakuuttanut myös asiakkaat. Maailmassa on myös mielestäni jo tarpeeksi ken kiä, minua ei houkutellut ajatus alkaa valmistaa lisää kenkäpareja niihin varta vasten valmistetusta nahasta. Nanna Nikunen esittelee lähiseutujen hukkamateriaaleista kehittämiään kenkiä, Hukkasiineja. Tupsuja ja merkkilappuja Nikunen tekee myös käytetystä kierrätysnahas ta. Yrittäjyyteen ryhtyessään hän suoritti vielä digi markkinoinnin ja verkkokaupan yrittäjäammattitutkinnon. Siitä ei olla enää kaukana”, sanoo yrit täjä nyt toisen sesongin alkaessa. Entä syntyykö hukkasiinipajas sa hukkaa. Pienpajassa syntyy monen värisiä paljasjalka kenkiä, joiden jokainen erä on yksilöllinen. Kengissä käytettävä maitoliima ja joustavat nyörit ovat kotimaista uu distuotantoa, pohjien kumi ja nauho jen lukot tulevat Italiasta, nahkanyörit ja kontaktiliima Saksasta. ”Arvio yritystä perustettaessa oli, että toiminta on kannattavaa, jos ken kiä menee kaupaksi 10 paria viikossa. Olen itse vain yksi pysäkki materiaalin matkalla.” ”ILMAN YLIJÄÄMÄÄ EN TEKISI KENKIÄ.” KETTERÄ MATERIAALIEN KÄYTTÄJÄ 24 UUSIOUUTISET 2|2023. Näis tä aineksista saivat alkunsa huk kasiinit, Kouvolan Voikkaalla valmistettavat paljasjalkakengät, joita Nanna Nikunen ryhtyi kaksi vuot ta sitten valmistamaan kotitalonsa kellariverstaassa. Hukkasiinin lähtökohta on kuiten kin jalka. ”En halua käyttää materiaaleja, joi den alkuperää en tunne. ”Lahjoitan sitä eteenpäin esimerkiksi koulujen käsityöopetukseen, suutarikouluille ja korujen tekijöille. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | TIMO TUVIALA/TAVATON MEDIA, KUVA Y lijäämänahkaa, kipeät jalat ja monimateriaaliosaamista. Kengät on suunniteltu jalkojen hyvinvoinnin ehdoilla. Paljasjalkakengässä jalan luonnolli selle asennolle on tilaa ja jalka työs kentelee siinä terveellä tavalla. Ylijäämän hyödyntäminen on kai ken lähtökohta, ilman sitä en tekisi kenkiä.” Nikusen osaaminen tällaiseen materiaalien käyttöön juontaa käsi työtieteen ja teknologiakasvatuksen opinnoista, ja hän on myös biolo gian aineenopettaja
prosesseja. YRITYSVASTUUN SIETÄMÄTÖN KEVEYS Viime aikojen kohut ja oikeuskanteet todistavat, että vastuullisuudella alkaa olla väliä. Myös Iso-Britannian valtiota vastaan on nostettu kanne, joka kaatui helmikuussa, mutta antoi silti myrskyvaroituksen yrityksen toimitusketjuvastuusta. IN FIN E 25 UUSIOUUTISET 2|2023. Keskiössä ovat tekstiilibrändit ja -jälleenmyyjät, jotka kanteluiden mukaan hyötyvät Kiinan uiguureilla teetetystä pakkotyöstä ja ovat siten osallisia rikokseen ihmisyyttä vastaan. Tahallista salailua tai ei, globaalien toimitusketjujen jäljitettävyys tuntuu olevan haaste ihan yrityksille itselleenkin, saati sitten kuluttajille. Jos kalapuikko tehdään Puolassa, se on puolalainen kalapuikko. Hyväksymättömyydeksi tuntui riittävän, että code of conductissa ja ohjeissa alihankkijoille oli asiaan liittyvät kiellot. Olemme tämän kaikki hyväksyneet – toiset aktiivisemmin kuin toiset, mutta kuitenkin. Asiat ovat lähtökohtaisesti retuperällä, koska valtiot, kuluttajat ja kansainvälinen yhteisö eivät ole aikaisemmin juuri välittäneet koko vastuullisuudesta. Myös yhteiskunnassa oltiin vielä ”joulukorttirahat Pelastakaa Lapsille” -tasolla. Laki esimerkiksi rahanpesusta tuo rikosoikeudellisen vastuun yrityksien toimitusketjuista myös valtioille esimerkiksi tullauksen yhteydessä. Nyt melkoisen yhtäkkiä pitää elää kasvavien voittojen paradigmaa samalla, kun asiat pitäisi hoitaa reilaan koko toimitusketjun osalta – toimitusketjun, josta yrityksellä ei välttämättä ole mitään tietoa. Tässä ajassa kalapuikoissa olevan kalan alkuperälläkin on väliä. Koko toimitusketjun hallinta oli lähinnä logistiikan ja ostotoiminnan hallintaa: Mitä tehokkaammin ja edullisemmin tuotteet saatiin, sen parempi. Yrityskansalaisuudesta puhuttiin lähinnä verojen maksamisen ja lain noudattamisen näkökulmasta. Infinen tavoitteena on rakentaa käänteentekevää vastuullisuusteknologiaa, joka auttaa kaikkia yrityksiä ja kuluttajia saavuttamaan vastuullisuustavoitteensa nopeammin. Lisäksi vastuulliseksi brändätyt tuotteet tutkitusti tuovat enemmän katetta ja myyntiä, joten hyvin hoidetusta liiketoiminnasta pitäisi kertoa äänekkäästi. En kadehdi pitkien tuotantoketjujen parissa painivia yrityksiä. Tässä todellisuudessa helpolta kuulostava juttu eli toden puhuminen ei välttämättä olekaan helppoa. On sovittu, että ei tarvitse kertoa, mistä kala tulee. Nyt kuitenkin Euroopassa on käynnissä rikosoikeudellisia KOLUMNI TIINA SAUKKO Kirjoittaja on ostavastuullisesti.fi -sivuston sekä Infinen perustaja. Vastuullisuuden johtaminen vaatisi työkaluja ja näkyvyyttä, joita tällä hetkellä yrityksillä joko ei ole tai joiden tärkeyttä ei uskalleta myöntää – koska kalliiksi tulisi. Nyt pitäisi löytää se aika ja energia, jolla vaihdetaan paradigmasta toiseen ja siirrytään vastuullisloogiseen aikakauteen. Ja kertoa ei voi, jos ei ymmärrä, mikä on hyvin hoidettua kompleksisessa todellisuudessa, jossa ilmastoja ympäristövastuullisuus ja sosiaalinen vastuullisuus ovat kaikki jo yksin kymmenien väitöskirjojen, tietokantojen ja vasta muotoutuvien lakitekstien viidakko. Näin on sovittu. Suurin ongelma yritysvastuussa on sen onnettoman ohut historia. Liikumme kuitenkin koko ajan suuntaan, jossa kalliimmaksi tulee tietämättömyys. YRITYKSELLÄ EI VÄLTTÄMÄTTÄ OLE MITÄÄN TIETOA TOIMITUSKETJUNSA TEKEMISISTÄ. Sekä kuluttajat että yrityspäättäjät ovat tässä vanhassa todellisuudessa ja ottavat samalla iskuja uudesta. V iime päivinä olemme saaneet lukea Finduksen kalapuikkouutisia. Esimerkiksi orjatyövoima voitollisen liiketoiminnan toimitus ketjussa ei ollut varsinaisesti huolenaihe, kunhan sitä ei hyväksytty yrityksen toimesta. Kohta kyseessä ei ole ainoastaan mainehaitta ja lupausten pitäminen: horisontissa häämöttää henkilökohtainen, rikosoikeudellinen vastuu yrityksen johdolle. Vielä 2000-luvun vaihteessa, kun itse istuin Helsingin kauppakorkeakoulun penkillä, yritysvastuu oli lähes tuntematon käsite
UUSIOUUTISET 2|2023 26
Globaalisti sivuvirrat eivät myöskään riitä korvaamaan sementtiä, mutta paikallisesti ne voivat olla merkittävä osa ratkaisua, ja juuri tätä haluamme edistää”, Rissanen kuvaa. Teemme myös uniikimpia projekteja asiakkaille, jotka tahtovat ympäristösyistä hyödyntää geopolymeerejä yksittäisissä tuotteissa, kuten istutuslaatikoissa tai liikenne-esteissä”, Rissanen tiivistää. Keko Geopolymeerit Oy:n Juho Yliniemi (vas.) ja Jouni Rissanen suuntaavat kohti kutkuttavaa tulevaisuutta. Geopolymeeriksi sitä nimitetään siksi, että betonin sideaineena on käytetty sementin sijaan muita epäorgaanisia materiaaleja ja betoni on saatu kovettumaan alkalisen aktivaattorin avulla. Tuloksena autotallin lattia on valettu tavallista ekologisemmasta betonista, jossa on käytetty teollisuuden sivuvirtoja ja kierrätettyä valimohiekkaa. KATJA PULKKINEN, TEKSTI . ”Teemme siis tutkimusta ja tuotekehitystä esimerkiksi yrityksille, jotka tuottavat jotakin sivuvirtaa ja haluavat tietää, miten sitä voisi hyödyntää sideaineena tai kaipaavat muutoin osaamista betonin raaka-aineista ja niiden ympäristövaikutuksista. Nyt sen hedelmiä voi jo siirtää käytäntöön. ”Toisaalta pienessä maassa on rajallisesti yrityksiä, joilla on resursseja tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Monen Miltä kiertotalous näyttää Oulussa. Myös geopolymeereihin tarvittava alkalinen aktivaattori tuottaa päästöjä, etenkin jos haetaan erikoisominaisuuksia, kuten erityisen nopeaa lujuuden kehitystä. Pyörteessä Rissanen ja Yliniemi skaalasivat Oulun yliopiston laboratoriossa kehitettyä laastireseptiikkaa teolliseen betonimittakaavaan, tekivät koevaluja ja järjestelivät logistiikkaa Saint-Gobain Finlandin kanssa. Rissanen sanoo, että kiinnostusta kiertotalouteen on paljon, yritykset ovat valmiita tekoihin ja asiakkaat osaavat pian vaatia kilpailutuksissa, että materiaalit pohjautuvat kiertotalouden sivuvirtoihin ja jätemateriaaleihin. Esimerkiksi Lohjan vuoden 2021 asuntomessualueelle rakennetun Pyörre-talon autotallista löytyy kahdeksan tonnia geopolymeeribetonia. K eko Geopolymeerit Oy:n perustaja Juho Yliniemi ja yrityksessä työskentelevä Jouni Rissanen tietävät, miten ”kiertotalouskiveä” tehdään: kuinka esimerkiksi hiekka ja sora saadaan sidottua yhteen vaikkapa kierrätettyä mineraalivillaa tai tuhkaa käyttämällä. Keko on spin-off-yritys, joka sai alkunsa Oulun yliopiston pitkäaikaisesta panostuksesta geo polymeerien tutkimukseen. Uusiouutiset esittelee viisi oululaista kierto talousyritystä, jotka kertovat liiketoiminnastaan ja avaavat, miltä heidän tuotteidensa ja palveluidensa markkinat juuri nyt näyttävät. Lähivuosina markkinoilla voikin olla Kekon omia geopolymeerituotteita tai käytössä geopolymeerejä, jotka se on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa, Rissanen uskoo. Myös materiaalin hinnan pitäminen edullisena voi olla haaste ison volyymin sovelluksissa, jos tulee paljon logistiikkaa mukaan.” Geopolymeerejä mainostetaan joskus ihmeaineina ja sementin syrjäyttäjinä, mutta kekolaiset ovat lupauksissaan vastuullisia. Megatrendit ovat lupaava ajuri toiminnalle. ”Yhdessä materiaalissa on hankala saavuttaa kaikkia hienoja ominaisuuksia. mallin markkinat KA TI LE HT ON EN UUSIOUUTISET 2|2023 27. Kun kemia on hallussa, voidaan ilmastolle haitallista sementtiä korvata betonin valmistuksessa monenlaisilla kierrätetyillä materiaaleilla. Oppi on heille kertynyt Oulun yliopistossa, jossa on pitkään tehty kansainvälisestikin arvostettua materiaalitutkimusta. Yliniemi toimii yhä apulaisprofessorina yliopistolla, Rissanen siirtyi tutkijan töistä kokopäiväisesti yritysmaailmaan vuonna 2020. Rissanen on vuonna 2019 perustetun yrityksen ensimmäinen kokopäiväinen työntekijä
• Tuote palveluna Myydään tuotteen sijaan tiettyä toimintoa tai suorituskykyä. Reseptin tietävät oululaisen Vaatelaastarin® perustajat Jetta Liukkonen ja Anne JurvelinPummila, jotka havahtuivat siihen, että tarjolla ei ollut kauniita ja helppokäyttöisiä paikkoja kaapin pohjalla lojuvien tekstiilien korjaamiseen. Havainnosta käynnistyi yhteinen tuotekehitysprosessi, joka on johtanut siihen, että Vaatelaastari®-paikkoja on myyty Suomessa jo lähes miljoona. Kuoseja oli valtavasti. Vapaaajallaan idean äidit pyykkäsivät niitä lukemattomiin erilaisiin tekstiileihin kiinnitettyinä kotiensa pyykkikoneissa ja ratkoivat testeissä ilmenneitä ongelmia kokoamansa asiantuntijatiimin kanssa. He kaipasivat esimerkiksi joustaviin tekstiileihin sopivia paikkoja, joita pystyisi käyttämään ompelematta. Lähde: Sitra, Kestävää kasvua kiertotalouden liike toimintamalleista -julkaisu HA RR I TA RV AIN EN UUSIOUUTISET 2|2023 28. Koemme myös, että paikka saa näKiertotalouden mahdollisuuksia yrityksille – viisi liiketoimintamallia • Kiertävät raaka-aineet Hyödynnetään kierrätettyjä ja biopohjaisia materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa. Selvitimme, millaista tarvetta muut kokevat tekstiilien paikkaamiseen arjessa. Omaa mallistoa supistetaan. Sittemmin yritys siirtyi brändien kanssa tehtävään yhteistyöhön. ”Googletimme ja kokeilimme markkinoilla jo olevia tuotteita ja niiden käyttökohteita. Suunnitellaan kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä tuotteita. Valikoimasta löytyy esimerkiksi silkkivillainen Ruskovillan kanssa kehitetty paikka ja Joutsenen kuoseilla untuvatakkikankaasta valmistettu tuote. Alussa valikoima muistutti karkkikauppaa. Kiinnostus vastuulliseen kuluttamiseen ja ymmärrys vaatteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista on luonut helppokäyttöisille korjaustuotteille kattavat markkinat. Vaatelaastarit soveltuvat myös muiden tekstiilien kuten kenkien, reppujen ja auton verhoilun paikkaamiseen. Tuloja kertyy palvelutai vuokra sopimuksista. Syntyi protopaikkoja. Ylpeä paikatusta Äitien arkisista havainnoista kansainvälistyväksi bisnekseksi, miten siihen päästään. Olimme yhteydessä tutkimuslaitoksiin ja asiantuntijoihin, millä tavalla tuotteen voisi tehdä”, Liukkonen kertoo. • Resurssien talteenotto Otetaan talteen käyttökelpoisia ja arvoa sisältäviä materiaaleja tai energiaa jätteestä tai tuotannon sivuvirrasta. Luovuus ja kekseliäisyys johtivat tuotemerkin lanseeraamiseen noin vuoden päästä, vuonna 2019. • Jakamisalustat Mahdollistetaan digitaalisten alustojen avulla tavaroiden ja resurssien käyttöasteiden kasvattaminen muun muassa vuokrauksen ja jakamisen kautta. • Elinkaaren pidentäminen Pidetään tuote alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pitkään esimerkiksi korjauksen, päivittämisen ja uudelleenvalmistuksen keinoin. ”Suomessa on elävä korjauskulttuuri, vaatteita halutaan paikata. Liukkonen kertoo, että toiminta perustuu nyt vahvasti kumppanuuksille, joissa kuosit ja tekstiilit ovat kumppanien tuotevalikoimiin sopivia
Tärkeää on nyt tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.” ATK-luokasta asiakasosaajaksi Taitonetin kautta päätyy vuosittain noin 30 000 käytettyä tietokonetta uusille omistajille. Veijola sanoo yrityksen haluavan lisätä kiertotalouden näkyvyyttä ja löytää kanavia esimerkiksi vaikuttaa päättäjiin yhdessä muiden yritysten kanssa. Eri maissa erilaiset asiat myös painottuvat markkinassa. Kansainvälisessä myynnissä on jo Wahlsténin kanssa brändiyhteistyönä toteutettu paikka hevosten loimien korjaamiseen. Vuonna 2014 yritys alkoi satsata ennen kaikkea verkkokauppaan, ja sittemmin se on laajentanut myös ulkomaille. ”Ruotsissa menee selvästi enemmän pöytäkoneita. Suomessa on totuttu hyvin ostamaan käytettyä, samoin Itä-Euroopassa kierrätys ja uudelleenkäyttö on ihmisille tuttua, mutta Länsi-Euroopassa se on ajatuksena vielä vieraampi.” Toimintaympäristöön vaikuttaakseen yritys on monessa mukana. Pian niiden kysyntä oli isompaa kuin uusien. Vastaavasti laatu ja vastuullisen kuluttamisen lisääntyminen ovat ajankohtaisia markkinavaltteja. Yritys alkoi toimia vuonna 2005 pienenä ATK-tukiluokkana ja pelikahvilana, jossa alettiin myydä käytettyjä koneita asiakkaiden toiveesta. HA RR I TA RV AIN EN MA TIA S KO LJ ON EN UUSIOUUTISET 2|2023 29. . Taitonetti huoltaa ja jälleenmyy laadukkaita ja kestäviä yritystietokoneita – sekä kannettavia että pöytäkoneita. Haluamme kansainvälistyä oikeanlaisten kumppanuuksien kautta – vastuullisesti ja kestävästi. Vaatelaastari® -paikkoja valmistetaan erilaisista tekstiilimateriaaleista. kyä, että korjattua tekstiiliä voi kantaa ylpeästi”, Liukkonen sanoo. Palautusprosentti on meillä todella alhainen, 1,5 prosenttia”, kertoo Veijola. Lisäksi myymme sivuvirtoja eli varaosia etenkin Puolaan”, kertoo Taitonetin perustaja ja toimitusjohtaja Mikko Veijola. Yritys uskoo toiminnassaan laatuun ja on panostanut paljon viestintään ja asiakaspalveluun. Tuotetta on alettu kysymään myös ulkomailla, ja yrityksen nyt kuusihenkinen tiimi aikoo vastata kysyntään. Taitonetti työllistää tällä hetkellä 32 ihmistä. Hinta ohjaa niin vahvasti tämän kaltaisia kulutuspäätöksiä”, Veijola toteaa. Myynnissä on vain yrityksillä leasing-käytössä olleita laatukoneita, jotka Taitonetti huoltaa ennen myyntiä. ”Meillä on kovat kasvutavoitteet, mutta kansainvälistyminen on toki vaativa ja kalliskin askel. Veijola kertoo, että huolimatta talouskriisistä ja energian hinnan noususta Taitonetin liikevaihto on kasvanut kuluvallakin tilikaudella, eli yritys on onnistunut uimaan tietokonekaupassa vastavirtaan. Oulusta postitetaan koneet myös verkkokaupasta ostaville Ruotsiin, Saksaan ja Baltian maihin. Oululaisyritys kunnostaa käytettyjä yritystietokoneita ja myy niitä eteenpäin kuluttajille. Markkinoita koneille löytyy. Toisaalta laadukkaan kannettavan arvostus on vähenemässä mobiilikäytön suosion lisäännyttyä. ”Mutta toki raadollinen totuus on, että etenkin viime syksyn talouslama ja sähkön hinnan epävarmuus näkyvät, etenkin Ruotsissa. ”Koneille annetaan myös selkeä kuntoluokitus, ja niillä on vuoden takuu. Paikkaus saa näkyä; se kertoo kantajansa arvoista ja vaatteen arvostamisesta. Kuvan talvitakki on korjattu heijastinkankaasta valmistetulla paikalla. ”Tuotteiden elinkaaren pidentämisen pitäisi olla verotuksellisesti nykyistä keveämpää, kuten alhaisempi arvonlisävero korjauspalveluille.” . Taitonetin Mikko Veijola esittelee Oulun myymälän varastolla yrityksen huoltamia koneita. ”Vuonna 2016 avasimme verkkokaupan Ruotsiin, viime syksynä Saksaan ja nyt Baltiaan. Yrityksen laadunhallintaa ja ympäristövastuullisuutta todentavat tuoreet ISO-sertifikaatit
Tämä tarkoittaa esimerkiksi takuukäytäntöjen kehittämistä. Huonolaatuisten valaistus-, ilmanvaihtoja lämmitysjärjestelmien ylläpito syö tämän jälkeen paljon resursseja. Aloite tuli Senaattikiinteistöiltä, jonka kanssa se kehitti palvelulle sopimusmallin. Nyt hajonneet valaisimet kiertävät SER-jätteenä, mutta valaisin saa uuden eliniän, kun sen alumiiniseen runkoon vaihdetaan led-kortti ja liitäntälaite. Tällöin mekin uskallamme myydä tuotetakuuta eteenpäin.” Valoa palveluna -malliin voisi integroida myös valaisimien uudelleenkäytön. Greenledin vastuullisuuspäällikkö Jani Kaaresto kertoo, että Karelian . ”Jos julkinen sektori alkaa ostaa eri tavalla eli esimerkiksi vaatii rakentajaa tai talotekniikan toimittajaa vastaamaan tuotteesta 10–25 vuoden ajan, se pakottaa alan toimijoita kehittämään koko toimitusketjua ja miettimään aidosti, miten tuote kestää mahdollisimman pitkään ja miten sitä voi huoltaa”, Vähänen toteaa. Itse maksat sovitun kuukausimaksun, alkuinvestointeja ei tarvita. Greenled voisi päivittää valaisimia sopimuskauden jälkeen Oulun tehtaallaan, mutta korjaamisen tulisi olla kannattavaa. Niin myös valaistuksen hyvinvointivaikutukset: Oikein optimoidulla valaistuksella voitaisiin työpaikoilla lisätä terveellistä unirytmiä, vireystilaa ja kognitiivista kapasiteettia, kertovat Greenledin kehitysjohtaja Vesa Vähänen ja vastuullisuuspäällikkö Jani Kaaresto. ”Talo tekniikassa urakkatakuut ovat vuoden-parin pituisia. Tällaista palvelua on jo tarjolla, mutta sen tunnettuus on matalaa. Tällöin palvelun myyjä kartoittaa yrityksen toiveet, suunnittelee ja asentaa uuden valaistuksen, seuraa sen optimaalista toimintaa, vastaa huollosta ja valaisimien kierrätyksestä. Kuka vastaa siitä, että olosuhde oikeasti toimii?” Green Care on vasta pieni osa Greenledin liiketoimintaa. Ostamisen tapojen pitäisi muuttua kertakäyttökulttuuriin tottuneella kiinteistöalalla, jotta tällaisia palveluja saataisiin jatkokehitettyä ja jalkautettua nykyistä enemmän. Kun sopimus päättyy, valaistus viedään pois. Hyötyä toisi esimerkiksi pisteytys, jossa olisi eri kertoimet uusiomateriaalista tehdyille tuotteille ja neitseellisille. Kestävyysraportoinnin vaatimusten ja menetelmien kehittyminen voi tuoda kannustimia markkinamuutokselle. Oululainen valaisinvalmistaja ja valaistuspalveluja tarjoava Greenled Oy lanseerasi tuotevalikoimaansa Green Care valoa palveluna -konseptin vuonna 2018. Ostoslistalle olosuhde. ”Komponenttivalmistajien takuuajat ovat pidentyneet, mutta vasta nyt alkaa orastaa kumppanuuksia, missä isot komponenttivalmistajat kantavat meidän kanssa vastuita niin, että he osallistuvat myös valaisimen vaihdon työkustannuksiin. Takuu ei usein realisoidu ostajalle, mutta myös valaistuksen myyjä on välikädessä. Kyse on laadusta, vastuista ja helppoudesta, sanoo yrityksen kehitysjohtaja Vesa Vähänen. Valaistuksen tarjoaja käyttää energiaa säästäviä tuotteita, jotka kestävät pitkään, koska muu koituu hänen tappiokseen. ”Teemme jo katuvalaisimia kierrätetystä alumiinista, mutta sekin on kalliimpaa kuin neitseellisen valmistus, eikä kilpailutuksissa ei ole tästä etua. Greenledin valoa palveluna -mallin taustalla oleva elinkaariajattelu vaatii vielä juurruttamista kiinteistöja rakennusalan käytäntöihin. GR EE NL ED UUSIOUUTISET 2|2023 30. Onko käynyt mielessä, että valoa voi ostaa palveluna. Greenled on panostanut ympäristöja kestävyysraportointiin esimerkiksi tekemällä yhteistyötä Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi hän tekee hiilijalanjälkilaskelmat. Kun kierrätetystä materiaalista valmistettu tuotekaan ei realisoidu vielä eduksi, ollaan huoltamisen kannattavuudesta vielä aidosti aika kaukana”, tiivistää Vähänen
Siinä innovaatiot myös pystytään kaupallistamaan ja tuotteistamaan toimiviksi palveluiksi”, Hauru summaa. Konkariyritys toteutti oman vihreän siirtymänsä hyvissä ajoin: Ensin investoimalla biokaasuautoihin etunenässä vuonna 2017, sen jälkeen kehittämällä jätehuoltoa optimoivan älykkään Hauru Smart -järjestelmän. GR EE NL ED HA UR U UUSIOUUTISET 2|2023 31. Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen projekti päällikkö ja kiertotalousklusterin vetäjä Katri Luoma-aho ja BusinessOulun kiertotalousekspertti Aila Ryhänen kertovat, että Oulussa on paljon kiertotalouteen suuntautuneita toimijoita sekä yksityisellä että julkisella puolella. Tämä kaikki vaati yritykseltä merkittäviä investointeja, resursseja ja aikaa. Alueen jätehuoltoyritysten tulevaisuutta määrittää merkittävästi jätelain uudistus, joka siirtää monien jätejakeiden hallinnan kuntien vastuulle. Jaete-niminen sensori toimii 4G-verkossa, kuluttaa niukasti virtaa ja toimii pohjoisen hyytävissäkin olosuhteissa. Messuille odotetaan puoltasataa näytteilleasettajaa. Yrityksellä on onneksi ollut monta rautaa tulessa, ja siksi sillä on uusia tuotteita ja palveluja myös niille asiakkaille, joilla säilyy jätelain uudistuttua valinnanvapaus jätehuollon palveluntarjoajan valinnassa. Vuosi sitten lanseerattu äppi on jo lyönyt kivasti läpi.” KIERTOTALOUS ESILLÄ OULUSSA OULULAINEN kiertotalousosaaminen on esillä BusinessOulun ja LIKEkiertotalousklusterin Kierto talousAreena-tapahtumassa Oulussa 24.5.2023. Klusteritoiminnan tavoitteena on tukea yrityksiä kiertotalouspolulla. Verkostoista voi löytyä yhteistyömahdollisuuksia ja asiakkuuksia. ”Kaikki tällaiset laskennat olisivat herkullisia yhteistyössä oppilaitosten kanssa.” Ilmassa älyä ja kysymyksiä Jätehuollon palveluja tarjoava Hauru Jäteauto Oy on kuljettanut oululaisjätteitä jo 65 vuotta. Näin asiakas ei maksa turhasta ja meiltäkin jää turha ajaminen pois. Monet alueelliset yritykset haluaisivat panostaa laatuun, mutta pelkän hinnan ohjaamana jätehuolto voi ulkoistua pahimmillaan kansainvälisille suuryrityksille, mikä veisi myös yhteisöverotulot mennessään”, Hauru sanoo huolestuneena. Omakotitaloasukkaita uudistus ei koske, ja Hauru uskoo, että siellä liiketoiminta kasvaa etenkin älykkään jätehuollon saattelemana, josta voi tulla pian uusi normaali. Asiakkailta on tullut biokaasu autoista hyvää palautetta, ja jo yli 2000 oululaisesta jäteastiasta löytyy sensori, joka välittää reaaliajassa tiedon Haurun jäteautoille astian ollessa noin 80 prosenttisesti täynnä. ”Markkinoituamme taloyhtiölle sensoreita aloimme saada kyselyjä optimoidusta jätehuollosta myös omakotiasukkailta. Mikko Hauru kiinnittää sensoria Suomen kenties älykkäimpään jäteastiaan. Tieto liikkuu sensorista reaaliaikaisesti suoraan Haurun ajoreiteille. Sensorin Hauru otti käyttöön yhdessä paikallisen Wastebook Oyn kanssa, ja tiedon liikkumista kehitettiin Vitec Softwaren kanssa. Kilpailutukset tapahtuvat tulevana keväänä. Jatkossa Kaaresto näkee kiinnostavina muun muassa elinkaariarvioinnit, joissa lasketaan koko liiketoimintamallin ympäristövaikutuksia (Business Model LCA). Nämä investoinnit ovat toimineet. Kehitimme heidän tarpeidensa pohjalta mobiiliäpin, jolla asiakas voi kommunikoida meille, kun tarvitsee astian tyhjennyksen tai haluaa katkaista tyhjennykset. Perheyrityksen toimitusjohtaja Mikko Hauru kertoo Hauru Smartin kehittämisen olleen työläimpiä projekteja yrityksen historiassa. ”KiertotalousAreenan tavoitteena on, että Oulun seudun kiertotalousosaaminen näkyisi laajasti”, Luoma-aho ja Ryhänen tiivistävät. Miltä tulevat vuodet näyttävät. Nyt ilmassa leijuu kuitenkin tummia kysymysmerkkejä. Tämä optimointi on vähentänyt tyhjennyskäyntejä noin viidenneksen ja samalla oikea-aikaistanut niitä. kanssa on esimerkiksi tehty paljon tuotekohtaisia elinkaarilaskelmia ja että Phi-valaisintuoteperheestä julkaistaan pian EPD-ympäristöseloste. Ja innovaatioitahan syntyy nimenomaan sellaisessa liiketoimintaympäristössä, jossa yritysten on mahdollista kehittää palvelua asiakaslähtöisemmäksi asiakkaiden tarpeista käsin. ”Meillä oli kuitenkin tahtotila nostaa jätehuolto uudelle tasolle. ”Niissä määrittävä tekijä on vain hinta
UUSIOUUTISET 2|2023 32. Läpimurron kynnyksellä Isot öljy-yhtiöt kiinnostuivat nokialaisen Wastewisen teknologiasta. . Laitosoperaattori Teemu Järvenpää ja toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi havainnollistavat, kuinka pex-jäte muuntuu pyrolyysiöljyksi. Yhteistyökumppanina erilaisten muovijätejakeiden testaamisessa on ollut Neste. Uponorin tavoitteena on, että tuotannon pex-jätettä voisi käyttää uusioraaka-aineena uusien pexputkien valmistuksessa. ”Käsityksemme on, että olemme ensimmäinen referenssi koko maailmassa, että tämäntyyppinen rakennusteollisuuden korkealaatuinen pex-putki on onnistuttu tuottamaan vastaavasta pex-jätteestä kierrätetystä raaka-aineesta”, sanoo Wastewisen toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Menestyksekkään toteutuksen ristisilloitetun polyeteenin (pex) käsittelijöinä tekivät yhteistyössä nokialainen kierrätysyritys Wastewise Group, putkivalmistaja Uponor sekä öljynjalostaja Neste ja muoviyhtiö Borealis. Sopii syötteeksi jalostamoon Suvilampi kertoo, että hanke käynnistyi alun perin Uponorin otettua yhteyttä Wastewiseen. Nokialla Uponorin putkituotannon pex-jäte nesteytetään hajottamalla polymeerit takaisin rakennusaineikseen. ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN, TEKSTI | WASTEWISE GROUP, KUVA S uomessa on onnistuttu ensimmäistä kertaa kierrättämään kemiallisesti pex-muovi, jota on miltei mahdotonta kierrättää mekaanisesti. Wastewise on kehittänyt kumija muovijätteelle pyrolyysiin pohjautuvaa kemiallista kierrätysteknologiaa Nokian laitoksellaan
”Edelläkävijyydestä kertoo, että saamme maailmalta jatkuvasti yhteydenottoja, että voisitteko kierrättää meidänkin jätteemme. Materiaali soveltuu moniin rakentamisen käyttökohteisiin, joissa vaaditaan kovaa kestävyyttä ja korkeita lämpötiloja. Vihreän siirtymän on ennustettu lopulta pienentävän öljyntuotantoa. Yhtiön Nokian tuotantolaitoksen kapasiteetti on kuitenkin nyt kotimaisten muovikierrätysprojektien käytössä. Olen itse nähnyt, miten kemiallisen kierrätyksen markkinat ovat kuumentuneet viimeisen puolentoista vuoden aikana. ”Pex-projekti on todella tärkeä ja oiva referenssi siitä, mitä se vaatii, että konsepti saadaan toimimaan. Myös mekaaniseen kierrätykseen soveltumattoman kuluttajamuovijätteen kemiallinen kierrätys on pilotointivaiheessa. Borealis syöttää raaka-aineen höyrykrakkausyksikköönsä ja polymerisoi sen polyeteeniksi. Uponor käyttää tuotantonsa prosessijätteestä jalostettua uusiomuovia uusien pex-putkien valmistuksessa. Laitoksella hyödynnetään pex-jätteen lisäksi muitakin teollisuuden muovijätevirtoja. ”Tällaisen laitoksen pystytys ei ole yksinkertainen operaatio. Muoviteollisuuden katse on kääntymässä biopohjaisiin muoveihin sekä kierrätysmuoveihin. Yhtiön taustalla on Kaisa Suvilammen lisäksi Taalerin kiertotalousrahasto ja muutama enkelisijoittaja. Pilotissa käsiteltiin noin viisi prosenttia koko Uponorin vuoden 2022 pex-jätevolyymistä. Yhtiön tavoitteena on pitkällä tähtäimellä käyttää kaikki syntyvä pex-jäte uusien tuotteiden valmistukseen. On vain maltettava tehdä kehitystyö kunnolla ja hioa prosessi viimeisen päälle tehokkaaksi ja turvalliseksi.” Suvilammen mukaan on riski, että kasvavat markkinat houkuttelevat myös toimijoita, jotka oikovat mutkia ja tahraavat samalla kemiallisen kierrätyksen mainetta. Uusiomuovien osuus kaikesta muovituotannosta oli OECD:n vuoden 2022 raportin mukaan ainoastaan kuusi prosenttia. . Suvilampi uskoo, että pex-putkien kaltaisten kierrätyksen menestyskeissien kautta kemiallisen kierrätyksen hyväksyttävyys kasvaa. Pex-putkien kierrätys perinteisillä mekaanisilla tekniikoilla on kuitenkin toisiinsa liittyneiden polymeeriketjujen takia hyvin hankalaa ellei mahdotonta. Koko arvoketju on massataseeseen perustuvan ISCC PLUS -sertifioinnin ansiosta jäljitettävissä. Yritys on patentoimassa teknologiaa. EU:ssa on keskusteltu pitkään siitä, voiko kemiallisen kierrätyksen laskea kierrätykseksi, jos jalostustuotteita käytetään lähinnä polttoaineina. Kierrätysraaka-aineesta voidaan tehdä uusia tuotteita, jotka ovat ominaisuuksiltaan täysin samoja kuin tuotteen ensimmäisessä elämässä. Muovien kulutuksen ennustetaan kuitenkin yhä kasvavan. ”Tuottamamme jätepohjainen nesteytetty öljytuote on niin laadukas, että se voidaan syöttää Nesteen ja edelleen Borealiksen jalostusprosesseihin drop-in-tuotteena, fossiilisen raaka-aineen ohessa”, Suvilampi kertoo. Joka tuotantoajon jälkeen tulee uusi kehitysidea, joita toteutamme. Lopuksi Uponor valmistaa polyeteenistä uusia putkia. Suurin osa muoviteollisuuden raaka-aineista on tähän saakka saatu fossiilisen polttoainetuotannon sivutuotteesta, naftasta. Pex-muoviputkien tuotanto on globaalisti arviolta 5,7 miljardin dollarin markkina. Euroopan unioni hakee vielä suhtautumistapaansa kemialliseen kierrätykseen. KIERTOTALOUDEN suljetuille kierrätysratkaisuille alkaa olla muoviteollisuudessa kysyntää. Kumppaneilla on biokaasualalta pitkä kokemus start-up-yrityksen perustamisesta ja kasvattamisesta kannattavaksi kiertotalouden liiketoiminnaksi. “Olemme innoissamme tästä yhteistyöstä, sillä se nopeuttaa siirtymistämme kiertotalousmateriaaleihin”, sanoo Uponorin teknologiajohtaja Thomas Fuhr. Nokian laitoksen pyrolyysiteknologia on nyt Wastewisen oman kehitystyön tulosta. Jos osuutta aiotaan kasvattaa, kierrätyksen ratkaisuille tulee tarvetta. Viime tilikaudella Wastewisen liikevaihto oli noin 400 000 euroa. ”Markkina on valtava. Yhtiö otti teknologiakehityksen kokonaan omiin käsiinsä vuonna 2019. Kun toimitaan korkeissa lämpötiloissa ja hapettomissa oloissa, on tekemistä, että prosessi saadaan jatkuvatoimiseksi kustannustehokkaasti. Käsittelymäärät ovat pilotin jälkeen kasvaneet. Kaikki jäte hyödyksi Uponor on valmistanut pex-putkia 50 vuoden ajan. UP ON OR UUSIOUUTISET 2|2023 33. Meiltä se on vaatinut pitkää ja huolellista teknologiakehitystä. ”Regulaatio on nyt kehitysvaiheessa. Yhteistyökumppanit aikovat vielä teettää LCA-laskelmat koko arvoketjun elinkaaren ajalta perustuen todelliseen tuotantoon. Olemme myös onnistuneet löytämään sopivat yhteistyökumppanit, joiden kanssa on yhdessä lähdetty kehittämään tuotteen markkinoita”, Suvilampi summaa. Yksi tavoite pex-muovin kierrätysprojektilla on vaikuttaa siihen, että tuotantojätteen kemiallinen kierrätys katsottaisiin kierrätykseksi, koska jäte päätyy aidosti raaka-aineeksi, mikä voidaan massataselaskennalla todentaa”, Wastewisen toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi näkee. ONKO SE KIERRÄTYSTÄ. Aluksi yhtiö suuntasi rengaskierrätykseen, mutta markkinoilla olikin enemmän kysyntää muovijätteiden käsittelylle. Näin syntynyt öljymäinen välituote yhteisprosessoidaan Nesteen Porvoon jalostamossa, jossa siitä tehdään käyttövalmista raaka-ainetta uusien polymeerien tuotantoon. Sinnikästä kehitystyötä Kemiallisen kierrätyksen teknologiakehitys on vaatinut Wastewisen tiimiltä vuosien työtä ja myös harha-askelia. Myös isot öljy jalostamot ottavat meihin yhteyttä, että te teette muovijätteestä sertifioitua muoviöljyä, voisimmeko tehdä yhteistyötä”, Suvilampi iloitsee. Pex-putket ovat lujia, lämmönkestäviä ja pitkäikäisiä. Suvilampi kertoo yhtiön jo suunnittelevan seuraavia investointihankkeita kotimaahan. Näin syntyneitä putkia voidaan hyödyntää myös vaativissa käyttökohteissa, kuten juomavesijärjestelmissä. Suomalaishanke osoittaa, että mahdoton muuttuu kemiallisen kierrättämisen ansiosta mahdolliseksi. ”Tänä vuonna tavoittelemme ensimmäisen miljoonan rikkoutumista.” Arvoketjun kansainvälisten kumppanien ja toimivan teknologian myötä potentiaalia on myös maailmanmarkkinoille. Muovialan intressinä on paitsi ratkaista globaali muoviroskaantumisongelma, myös löytää vaihtoehtoisia raaka-ainevirtoja samalla, kun maailma pyristelee irti fossiilisesta öljystä. Wastewise kokeili ensin kolmannen osapuolen pyrolyysiteknologiaa, mutta se osoittautui vielä epäkypsäksi. Tavoitteenamme on skaalata kapasiteettia sekä saada pyrolyysiprosessi täysin energiaomavaraiseksi, mutta siinä ei olla vielä.” Lisää laitosinvestointeja. Rakennusteollisuus käyttää ristisilloitettuja pex-putkia hyvin laajasti
Hänestä kiertotalouden mukaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että vaikkapa vanhaan Weberin grilliin voi tilata varaosia ja näin pidentää sen käyttöikää, tai se, että Tarkettin puulattioita voi kunnostaa hiomalla. Pitkä elinkaari auttaa siihen, ettei aina tarvitse ostaa uutta hajoavien tuotteiden tilalle. . Monelle tuotteelle tarjotaan jo pitkiä, jopa kymmenien vuosien takuuaikoja. Uutta ei siis aina tarvitse ostaa. UUSIOUUTISET 2|2023 34. ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT K otiin ja puutarhaan alkaa olla jo saatavilla tuotteita, jotka on valmistettu kiertotalouden periaattein. Puutarhoihin ja kasveihin erikoistunut kirjailija ja stylisti Johanna Vireaho kannustaa kokeilemaan pienimuotoista oman sadon viljelyä. Kuluttaja kaipaa kierrätystuotteita Kuluttajat kysyvät yhä enemmän tuotteita, joissa on pitkä takuuaika ja joiden valmistuksessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Uutta ei aina tarvita ”Asiakkaamme ja yhä useammat kuluttajat tähtäävät siihen, ettei kuluteta turhaan”, tiivistää pohjoismaisen PerPR:n Suomen maajohtaja, Helsingin-toimiston projektipäällikkö Inger Tallqvist. Jotta yritys pystyy perustamaan liiketoimintansa tuotteen elinkaarta pidentävään kiertotalouden toiminta malliin, täytyy sen tuotteiden olla valmistettu laadukkaasti ja kestävästi
Se tarkoittaa vastuullisia valintoja, monimuotoista viljelyä, torjunta-aineiden harkittua käyttöä tai välttämistä, kompostointia, maan parantamista sekä sellaisten multien käyttöä, joissa hyödynnetään kiertotaloustuotteita. kut valmistetaan 65-prosenttisesti uusiomuovista. Yhtiö satsaa kiertotalouteen myös omilla tehtaillaan. . Inger Tallqvist sanoo, että tuotteen laatu, kunnostettavuus ja pitkäkestoisuus kertovat kiertotalouden mukaisuudesta. Istutuspisteellä käytettiin Nelson Gardenin kartonkisia istutusruukkuja. Hirvosen mukaan tuotekehittelyssä näkyy kierrätyksen lisäksi toinenkin kiertotaloutta edistävä trendi: Kuluttajat ovat kiinnostuneita omavaraisuudesta ja lähiruoasta. ”Kotipuutarhoissa muovisten katteiden sijaan voi hyvin käyttää pahvia tai paksulti sanomalehteä”, Vireaho vinkkaa. Ne on valmistettu kierrätyskuidusta. Kuluttajat haluavat kierrätystuotteita, ja kysyntä on selvästi kasvussa”, Hirvonen näkee. Omasta sadosta säästöjä Kaapelitehtaalle perustetulla istutuspisteellä puutarhanhoidosta kertonut toimittaja ja kirjailija Johanna Vireaho tunnistaa, että omavaraisuus ja oman sadon kasvattaminen kiinnostavat kuluttajia juuri nyt. Joissain osissa kierrätettyä muovia käytetään valmistuksessa jopa 90 prosenttia. PerPR järjesti helmikuussa Open House -esittelytilaisuuden jo kahdeksatta kertaa. Aurinkopaneeleilla toimiva, automaattinen itsekastelujärjestelmä mahdollistaa, että asukas voi viljellä vaikkapa ruokakasveja pienelläkin parvekkeella tai mökillä, vaikka välillä olisi viikon poissa. Erikoispitkä takuu GARDENAn asiakkuuspäällikkö Heikki Hirvonen kertoo, että yritys on päättänyt valmistaa kaikki EcoLine-uutuustuotteensa osittain kierrätysmateriaaleista. Esimerkiksi puutarhalethiontatahnoista lähtien kierrätetään. Laadun takeena on 30 vuoden takuuaika. . Kaapelitehtaan Puristamo-halliin oli rakennettu puutarhajuhlat ja erilaisia kotiin liittyviä tuotekokonaisuuksia teemalla kestävät ja vastuulliset valinnat. Tehtaat tuottavat energiaa omilla aurinkopaneeleilla. ”Esimerkiksi papujen kasvatus pienessä kasvihuoneessa omalla terassilla tai parvekkeella on kannattavaa. ”Uusiomuovi on peräisin kuluttajilta kerätystä muovijätteestä. . Kasvattamalla itse ruokaa voi saada jopa säästöjä. Heikki Hirvonen kertoo, että kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kierrätystuotteista. Jo pikkuruukusta voi saada ison sadon.” Vireaho korostaa, että puutarhanhoito on kiertotaloutta hyvin monella tavalla. Sivuvirrat aina UUSIOUUTISET 2|2023 35
Tarjous on voimassa 30.4.2023 saakka. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä. Tilaa Tilaa Uusiouutiset Uusiouutiset tutustumishintaan! tutustumishintaan! Uusiouutiset nyt tarjoushintaan: • Digitilaus 29 € / 6 numeroa alennuskoodilla UU23DI (Jatkuvan tilauksen normihinta on 79 €.) • Printtilehti + digitilaus 49 € / 6 numeroa alennuskoodilla UU23PR (Jatkuvan tilauksen normihinta on 89 €.) Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää Oikiat Design Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90€ ALK. 03 4246 5370 Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu tarjousjakson jälkeen voimassa olevaan hintaan, kunnes lopetat tilauksen. 29 € Tilaukset: holvi.com/shop/uusiouutiset tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Tarjous koskee vain uusia kotimaan tilauksia. • Uusin tieto ja tapahtumat • Tuleva lainsäädäntö • Kiertotaloustyön taitajat • Kiertotalouden bisnesmallit • Kierrätys ja uudelleenkäyttö Kiertotaloutta arkeen ja työhön! UU23_210x297.indd 1 UU23_210x297.indd 1 3.2.2023 9.12 3.2.2023 9.12
Koetan uskoa siihen. Vaikka joskus pelkoon on syytäkin, silti loppujen lopuksi itse pelko taitaa kuitenkin olla usein pelottavampaa kuin se, mitä oikeasti tapahtuu. Oli hiljaista kuin savolaisella kesämökillä. Tätä ja sen konkreettisia seurauksia olemme saaneet seurata Euroopan uutisissa reilun vuoden ajan. Pelko saa myös varautumaan pahimpaan. Olin vasta avaamassa asemaa ja jo ehtinyt laittamaan valvontakameroiden näytöt päälle ja vaihtamaan työvaatteet. Tämä nyt oli konkreettinen ihminen, eihän siinä ole mitään pelättävää. Kaikki pienimmätkin äänet kuuluivat hyvin. Koemme uhkaa ja herätämme uhkaa – vaikka sitten vain jonkun mieliin lietsomana. Ehkä kollega oli päässyt huomaamattani sisään. Ei siinä ketään ollut. Hahmo oli kadonnut. Osoittautui uudeksi siivoajaksi. Oli melkein pimeää, eikä ketään näkynyt missään. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 2|2023 37. Ainakin minun mielikuvitukseni rakentelee ja suurentelee uhkia. Varautuminen puolestaan lisää mahdollisen vastapuolen pelkoa meitä kohtaan. Kamera näytti parin sekunnin viiveellä omaa kuvaani. Kerran eräässä maalaiskartanossa yöpyessämme sain kummia fiboja yhdessä yläkerran salissa. Meni aikansa ja totuin naksahteluun, enkä enää kääntynyt katsomaan kuka tuli. Vähältäpä se tuntuu, mutta mietin silti: mitä itse voin tehdä oikean asian rakentamiseksi. Eikä sitten ollutkaan. En edes säikähtänyt. Yhtäkkiä toimiston ja keittiön välisessä oviaukossa seisoi tuntematon mies. Testailin hassutusta pari kertaa, näin itseni rakeisessa kuvassa ja ohjasin sitten kameran näyttämään hyödyllisempiä asioita. Ja sama toisin päin. Toisinaan pelkään, mitä ihmiset, jotka muuttuvat äkillisesti oudoiksi, saattavat tehdä. Vaikka yli kilpailun ja kateuden. Olin ensimmäistä kertaa jäteasemalla, jossa käy hyvin harvakseltaan ketään. Eteinen oli tyhjä. Ehkä muutkin ovat kokeneet talossa jotain väristyksiä ja tulkinneet ne haamujen läsnäolon aiheuttamiksi. Keskityin johonkin työhöni tietokoneella. Käännyin ympäri. Hätkähdin. Eräänä päivänä olin taas yksin kyseisessä hiljaisuuden mekassa. Joku oli säätänyt ja jättänyt kameran zoomaamaan keittiön ikkunasta sisään. Kävelin kaikessa rauhassa pikku keittiöstä toimistoja asiakaspalvelutilaan, kun näin valvontakamerasta, että joku kelta-asuinen hiippaili selkäni takana kohti. Minä en järkipäissäni vielä usko tällä perusteella sellaisiin. En uskonut sen olevan oven ääni. Kysyin jälkeenpäin paikallisilta, mitä tarinoita taloon liittyy, ja he kertoivat oitis kummituksista. En pelkää kummituksia, ainakaan yleensä. KUMMITUKSIA T akaovi naksahti. Vihollisemmehan ja kummituksemme ei pitäisi olla joku toinen alalla toimiva vaan yhteinen uhkamme, maapallon resurssien ylikäyttö. Taas kerran naksui tuulikaapissa. Samalla selvisi mysteerikin. Vilkaisin uudelleen kameran näyttöön. Pian opin, että takapihan puoleisen tuulikaapin sähkökaapissa olevat releet päästelevät samanlaisia ääniä kuin takaoven lukitus. Osattaisiinkohan me ympäristöalalla rakentaa yhteistyötä yli omien rajojemme. Ketään ei pitänyt olla tulossa
Aiemmin etujärjestö on tunnettu nimellä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, mutta järjestö muutti nimensä ja uusi ilmeensä. Seuraavalle eduskunnalle Kierrätysteollisuus ry on listannut tavoitteita, joiden mukaan uusiomateriaalien käytön edistämiseksi tarvitaan ohjauskeinoja. Tilaisuutta juonsi Kirsi Alm-Siira. Vihreä siirtymä on jo käynnissä, ja siihen tarvitaan ennen kaikkea kierrätysteollisuuden yrityksiä. Uusiomateriaalien käytön edistämiseksi tarvitaan ohjauskeinoja. Kuntien toissijaista vastuuta tulisi järjestön mukaan tarkentaa niin, että kunta voi myydä jätehuoltopalveluja elinkeinoelämälle vain aidossa markkinapuutteessa. ”Kierrätysteollisuus ry näkee, että seuraavan hallituksen fokuksen tulisi olla siinä, että viedään kiertotalous käytäntöön. Samalla uusiomateriaaleille ja kierrätysraaka-aineille tulisi luoda markkinakysyntää. Kuusakoski Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto näkee, että kiertotalous on kestävän talouskasvun mahdollistaja ja samalla ratkaisu globaaliin ilmastokriisiin ja resurssija energianiukkuuteen. Kansanedustajista keskustelemassa olivat keskustan Mikko Kärnä, vihreiden Amanda Pasanen, perussuomalaisten Sheikki Laakso, SDP:n Eveliina Heinäluoma sekä kokoomuksen Saara-Sofia Sirén. On oltava tahtoa ja riskinottokykyä”, Kuusilehto summasi. Uusi nimi asemoi liiton aiempaa paremmin osana kiertotaloustoimijoiden joukkoa”, kuvaa Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores. Kierrätysteollisuuden rooli vihreän siirtymän läpiviennissä on erittäin merkittävä. ”Kierrätysteollisuuden toimiala ja sen merkitys yhteiskunnassa on kasvanut perinteisestä jätehuollosta keskeiseksi osaksi kiertotaloutta. Viedään kiertotalous nyt käytäntöön.” 38 UUSIOUUTISET 2|2023. Lisää uusia ohjelmia ja tiekarttoja ei välttämättä tarvita. TAPAHTUMIA keskustelutilaisuuden kansanedustajille ja alan yrityksille viedäkseen kiertotalouden viestiä vaalikentille. Myös kiertotalouden investointien luvitusta olisi nopeutettava ja kierrätykseen liittyvää viranomaisosaamista vahvistettava. Suomeen voi syntyä paljon uusia innovaatioita, työpaikkoja ja vientiin kelpaavia ratkaisuja, jos kiertotaloutta päästään aidosti edistämään käytännön tasolla, niin julkisissa hankinnoissa kuin yritysten investoinneissakin. Järjestö myös kannustaa tulevaa hallitusta pohtimaan, voisiko Suomi edistää kierrätysmateriaalien käyttöä esimerkiksi julkisessa infrarakentamisessa. Järjestö laajentaisi jäteveropohjaa koskemaan useita kaatopaikattavia jätelajeja. Kierrätysteollisuus haluaa päästä toteuttamaan vihreää siirtymää: ”Meillä on jo ohjelmat ja tiekartat. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat (kuvassa vasemmalta) Remeon toimitusjohtaja Johan Mild, Kreaten johtaja Tuomo Joutsenoja, Veikko Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juuso Lehti, Fortum Waste Solutions Oy:n Kari Rahkonen sekä Kierrätysteollisuus ry:n puheenjohtaja Jorma Mikkonen. M ateriaalit ja raaka-aineet tulee pitää kierrossa. Me olemme se taho, joka vie kiertotalouden yritysten ja kansalaisten arkeen ja tekee siitä totta”, Kierrätysteollisuuden puheenjohtaja, Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kiteytti. KOONNEET ELINA SAARINEN, MARKKU ILLIKAINEN JA LEENA JOUTSEN EL IN A SA AR IN EN KIERRÄTYSTEOLLISUUS HALUAA TOIMINTAA . Julkisiin hankintoihin Kierrätysteollisuus ry näkee, että kiertotalouden mukaisten, kestävien toimintatapojen tulisi olla julkisissa hankinnoissa sääntö, ei poikkeus. Eduskunnalle eväitä Kierrätysteollisuus ry järjesti ystävänpäivänä 14.2.2023 Helsingissä keskustakirjasto Oodissa pyöreän pöydän Kierrätysteollisuus ry on listannut tavoitteita seuraavalle eduskunnalle. ”Kiertotalous perustuu materiaalien tehokkaaseen kiertoon. Näin näkee kiertotalous-, kierrätysja jätehuoltoalan toimijoita laajasti edustava Kierrätysteollisuus ry. EU on jo asettamassa kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitetta uusien tuotteiden valmistamisessa ainakin akkuteollisuudessa ja mahdollisesti muovipakkauksissakin. Kilpailun tasapuolisuutta ja reiluutta järjestö kohentaisi rajaamalla kuntien vastuuta vain kotitalouksien jätteisiin
Kirjoitusja liiketyöpajassa lähestytetään ilmastotunteita Milla-Maija Saaren johdolla. Messujen yhteydessä pidetään Business Tampereen kanssa yhteis työssä tilaisuus kestävän liiketoiminnan kehittämisestä. Kestävyyteen saa otetta itseilmaisun keinoin muissakin taidetyöpajoissa. Uusiouutisetlehti on sisarlehtineen mukana osastolla B291. Messut juontaa Reloven perustaja Noora Hautakangas. www.kiertotaloudestakasvua.fi/kierto-fest-future Noora Hautakangas juontaa KIERTO FEST Future -messut. Tietokirjailija, futuristi Perttu Pölönen pitää keynotepuheenvuoron. Tämänvuotiseen tapahtumaan oli ilmoittautunut jo maaliskuun alkuun mennessä yli kaksisataa näytteilleasettajaa. Yhteistyössä ovat mukana Tampereen kaupunki, Business Tampere, Tredu sekä Pajasto. EL IN A SA AR IN EN Yhdyskuntatekniikka-näyttely toukokuussa Jyväskylässä JOKA TOINEN vuosi pidettävä Yhdyskuntatekniikan näyttely järjestetään 10.–11. Hän vetää myös piirustustyöpajan. Lue lisää: yhdyskuntatekniikka.fi kivo.fi/events/kiertotalouspaivat2023 FRUSH avaa tulevaisuuspolkuja KIERTOTALOUDEN innovaatiotapahtuma FRUSH kutsuu osanottajia Forssan Kehräämölle 27. Teemat näkyvät ja kuuluvat päivien puheenvuoroissa: Muiden muassa Aalto-yliopiston energiatekniikan professori Mika Järvinen, Voralbergin yliopiston tutkimuspäällikkö Markus Preissinger sekä tulevaisuudentutkija Risto Linturi tarkastelevat kestävyysmurroksen avainteknologioita. Tapahtumassa pääsee kurkkaamaan vastuulliseen vaatemuotiin muotinäytöksessä, jonka toteuttavat Tampereen seudun ammattiopiston Tredun opiskelijat. Tarjolla on myös hävikkiherkkuja ja niiden reseptejä. Edelliskerralla infra-ala kokoontui Turkuun vuonna 2021. Puhujiksi on kutsuttu muun muassa Municipal Waste Europen pääsihteeri Vanya Veras, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä CEWEPin (Confederation of Waste-to-Energy Plants) toimitusjohtaja Ella Strengler. Lue lisää: www.frush.fi Muotia, herkkuja ja taidetta kierto talousmessuilla Tampereella TAMPEREEN Sorsapuistosalissa pidetään 25. KIERTO FEST Future -tapahtuman järjestää Kierto-hanke. Suosittu pitchaus-kilpailu huipentuu, kun start-up-yritysja opiskelijasarjojen voittajat julkistetaan FRUSH-tapahtumassa. Yrityksille ohjelmaa KIERTO FEST Future -messuilla on myös kiinnostavia seminaareja ja oheisohjelmaa. Euroopan kuulumisia Kiertotalouspäivillä KIVOn Kiertotalouspäivillä on tarjolla kiertotalouslainsäädännön ajankohtaisia kuulumisia EU-tasolta. Näytteilleasettajapaikkoja on vielä vapaana, ja niitä voi tiedustella Kierto-hankkeelta. huhtikuuta 2023. Korujen vaihtotori totuttaa jakamistalouden ideaa: Sinne voi tuoda vaihtoon omia, käyttämättä jääneitä koruja, ja ottaa mukaansa itselle uuden, mutta jo toiselle käyttökierrokselle pääsevän korun joltakulta toiselta. KIE RT O EL IN A SA AR IN EN 39 UUSIOUUTISET 2|2023. Työhaaveista taidetta Messuilla saa myös hyvän käsityksen siitä, millaista osaamista tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Valmis teos sijoitetaan aikanaan Tampereen kaupungin toimitiloihin näytille. Ylijääneet korut toimitetaan eteenpäin Nextiiliin. Niistä vastaa Tampereen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä. YT23-näyttely pidetään nyt jo 21. Näytteilleasettajien myyntipisteiltä voi hankkia kiertotaloustuotteita. Tuolloin näytteilleasettajia oli 112. kertaa. toukokuuta jälleen Jyväskylässä, Paviljongissa. Näyttelyn järjestävät viisi infra-alan keskeistä järjestöä: Infra ry, Suomen Kiertovoima ry KIVO, Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY, Suomen Tieyhdistys ry sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry VVY. Tredun vetämä kiertotalouden osaamisen KEOSKIhanke järjestää messuilla loppuseminaarinsa. huhtikuuta KIERTO FEST Future -messut. KIERTO-visassa voi voittaa palkintoja. Tapahtuma esittelee kiertotalouden opintopolkuja ja osaamisen kehittämisen tapoja sekä tulevaisuuden työtehtäviä. Järjestöt pitävät näyttelyn yhteydessä omia seminaarejaan. Tulevaisuuden ammattitoiveita voi heijastella tekemällä taidetta, sillä messuilla toteutetaan yhteisöllinen kierrätystaideteos menneisyyden työelämän välineistä. Yritysten edustajat pääsevät kokeilemaan liiketoiminnan kehittämisen työkaluja ja verkostoitumaan. BC Ensemble ohjeistaa taideteoksen kokoamista. Tapahtuman teemoja ovat tänä vuonna vastuullisuus ja energia. Kiertotalouspäivillä käsitellään myös jätehuoltoa ja energiaa kiertotalouden mahdollistajina, jätteiden haitta-aineita ja epäpuhtauksia kiertotalouden kannalta sekä kiertotalouden innovaatioita, hyviä käytäntöjä ja tutkimusta. Näyttelyvieraille on muutenkin luvassa mielenkiintoista oheisohjelmaa. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin 40 vuotta sitten Kouvolassa
Lassi Karivalolle Kultainen luuta Juhlapuheiden jälkeen palkittiin Kultaisella luudalla Pidä Lappi Siistinä ry:n perustajajäsen Lassi Karivalo, jota ympäristöministeriö oli pyytänyt 1980-luvulla avustamaan PLS-yhdistyksen perustamisessa ja sääntöjen luomisessa. Kaivostoiminnan vaikutuksista Lapin matkailuelinkeinoon kertoi Nina Forsell Lapin Matkailuelinkeinon liitosta. Valitettavasti Karivalo oli estynyt olemaan paikalla seminaarissa. Valtiovallan videotervehdyksen esitti juhlaseminaarille ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo kertoen muun muassa, että tulevan kevään aikana tullaan perustamaan saamelaisten ilmastoneuvosto. Yritys voi sitä seuraamalla saada Sustainable Travel Finland -merkin. Hotellien hiilijalanjälki selville Kestävän kehityksen asiantuntija Liisa Kokkarinen Visit Finlandista kertoi, miten edistetään vähähiilistä matkailua Suomessa. Liisa Kokkarinen Visit Finlandista kertoo vähähiilisen matkailun kehittämisestä. Hänen mukaansa metsäraja on noussut korkeammaksi, pysyvän lumen alkamisaika on siirtynyt ja lumen peittoaika lyhentynyt. Muistoja ympäristö ministeriön alkuvaiheesta Seminaarin juhlapuheen piti Rainer Lahti, joka toimi sekä sisäasiainministeriön että ympäristöministeriön virkamiehenä kymmeniä vuosia ennen eläköitymistään. Yhtiö on kolme vuotta sitten tehnyt vastuullisuuslupauksen, joka koskee yhtiön kaikkia hotelleja, joista eteläi40 UUSIOUUTISET 2|2023. ”Tehemä pois” on lappilaisten voimavara. Juhlaseminaarin avasi Lapin ammattikorkeakoulun vastuullisuusjohtaja Hannu Gyldén kertoen, että Lapin voimavara on ”tehemä pois” -meininki, jonka avulla saadaan myös vastuullisuusasioita eteenpäin. Hänen mukaansa matkailu työllistää jopa 10 000 ihmistä eli paljon enemmän kuin kaivostoiminta. Tänä päivänä yhdistyksen toiminta on tunnustettu ja hyväksytty. Pidä Lappi Siistinä ry:n juhlaseminaarissa muisteltiin järjestön perustamisaikoja. Aikaisemmin maahan oli perustettu Pidä saaristo siistinä ry, josta saatiin mallia myös Lappiin. . Joulumatkailun kannalta on lumen tulo ajoissa keskeinen asia, mutta talvimatkailun aika on kuitenkin lyhentymässä. Kiitosviestissään Karivalo totesi, että yhdistys perustettiin vaikeissa olosuhteissa, koska yhdistyksen perustamiselle oli runsaasti vastustajia. Vastuullisuustyö ei ole koskaan valmis, kertoi Maria Astrén, Lapland Hotels & Safaris Oy:n vastuullisuuskoordinoija ja kohdepäällikkö. Visit Finland on panostanut merkittävästi, jotta Suomi olisi matkailun mallimaa myös ympäristöasioissa. Matkailualan kannalta on kuitenkin lohduttavaa, että muutokset tapahtuvat hitaasti, jolloin toimintojen sopeuttamiselle on aikaa. Visit Finland on kehittänyt matkailuyrityksille ja -alueille tarkoitetun Sustainable Travel Finland -ohjelman. Ilmastonmuutoksen lopullisia vaikutuksia matkailuun on vaikea arvioida. Kesäisin vesien lämpeneminen uhkaa tiettyjä arvokalakantoja, mutta edistää särkien lisääntymistä. PIDÄ LAPPI SIISTINÄ -YHDISTYKSELLÄ JUHLASEMINAARI 35 -vuotiaan Pidä Lappi Siistinä ry:n juhlaseminaari pidettiin helmikuussa Rovaniemellä. Lahti oli mukana myös PLS ry:n perustamisvaiheissa ja on nykyisin yhdistyksen kunniajäsen. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Lapin matkailuun Ensimmäisen seminaaripäivän teemana olivat ympäristövastuullinen matkailu sekä poistotekstiilit ja niiden hyödyntäminen. Maksuton Sustainable Travel Finland ohjelma (STF) tarjoaa matkailuyrityksille CO2-laskurin, kestävän matkailun kehittämisen työpakin sekä työpajoja ja valmennuksia. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lapin ympäristöön puhui Nina Aarras Matkailualan tutkimusja koulutus instituutista, jota ylläpitävät Lapin yliopisto ja Lapin AMK. PLS-yhdistys perustettiin ja se aloitti tammikuussa 1987. MA RK KU ILL IKA IN EN MA RK KU ILL IKA IN EN . Karivalo oli tuolloin WWF:n suojelujohtaja. Lahti kertoi puheessaan ympäristöministeriön perustamisvaiheesta sekä omasta panoksestaan Suomen ensimmäisen jätehuoltolain luomisessa ja toiminnastaan jätehuollon neuvottelukunnassa. Puuston, erityisesti kuusien, nouseminen pohjoisemmaksi vaikeuttaa tunturialueilla elävien kasvien ja eläimien elinmahdollisuuksia. Lapin luontoa kuormitti tuolloin etenkin tunturialueiden roskaantuminen
Hotelleista 24:llä on nyt sertifikaatti. Harlin on myös osakkaana Infi nited Fiber Company Oy:ssä, jonka suunnitteilla oleva poistotekstiiliteh das sijoittuisi Kemin Ajoksen saareen. Hänen mukaansa matkailu työllistää jopa 10 000 ihmistä eli pal jon enemmän kuin kaivostoiminta. Yhtiö lupaa pitää yllä tasapainoista luontosuhdetta. Harlin piti Kemiä ihanteellisena sijaintipaikkana vilk kaan satamansa ansiosta. Ainutlaatuinen ratkaisu Rovaniemellä Seuraavan puheenvuoron esitti Rovaniemellä toimivan Neve Oy:n kehityspäällikkö Timo Jokinen, joka kertoi Rovaniemen ratkaisusta yh dyskuntalietteelle. Matkailu työllistää enemmän kuin kaivostoiminta Kaivostoiminnan vaikutuksista La pin matkailuelinkeinoon kertoi Nina Forsell Lapin Matkailuelinkeinon liitosta. Koulutusta tarjotaan ympäri maail maa 40 eri maassa yli 3000 opettajan avulla. 41 UUSIOUUTISET 2|2023. Ruokahävikin pienentäminen on ollut yksi tärkeä asia. Kaikkien ho tellien biojäte kerätään ja toimitetaan biokaasulaitokselle Ouluun. Tehtaassa tekstiilit valkaistaan ke miallisesti. Muutos pikamuotiin Päivän päätti apulaisprofessori Samuli Patala Aalto yliopistosta. Yhtiö on tehnyt kaikkia hotelle jaan koskevat hiilijalanjälkilaskelmat. Sen jälkeen suoritetaan käsiteltävän massan karbamointi, joka edistää puuvillan liukenevuutta liuok seen. Tehdas työllistäisi 270 ihmistä Kemissä. . Toistaiseksi näin ei tehdä missään muualla Suomessa. Harlinin mukaan vaateteollisuuden paineet tekstiilien kierrättämisek si ovat niin suuret, että vaatteiden myyntiketjut ovat innolla tulossa asiakkaiksi. Poistotekstiililaitoksesta pian investointipäätös Iltapäivän teemana olivat poistoteks tiilit, jota koskevaa lainsäädäntöä esit teli Sirje Stén ympäristöministeriöstä. Hanketta on vetänyt LounaisSuo men Jätehuolto, mutta hankkeen rahoittajina on myös 28 muuta kun nallista jätelaitosta. Poistotekstiililen pilotlaitoksesta kertoi keräys ja logistiikkasuunnit telija Oskari Pokela LounaisSuo men Jätehuolto Oy:stä. Lopulta selluloosa liuotetaan, suodatetaan ja kuidutetaan ajamalla massa halkaisijaltaan ihmisen hiuk sen suuruisten pienten reikien läpi. Finixin tavoite on yhdessä laajan kumppanijoukon kanssa kehittää tekstiilituotannon ja kulutuksen jär jestelmää, jolla olisi myös globaalia merkitystä. Tällä hetkellä poistotekstiilejä kerä tään 21 jätelaitoksen alueella. Hankkeella pyritään muuttamaan resursseja tuhlaava ja pikamuotia suosiva tekstiilijärjestelmä kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Timo Jokinen Nevestä kertoi, että jätevesilietettä voi hyödyntää energiana. Liuos palautetaan prosessiin. Straniuksen mukaan suurin osa yrityksistä näkee vastuullisuuden huomioimisen yrityksen liiketoimin taa edistävänä asiana. sin on Helsingissä. MA RK KU ILL IKA IN EN MA RK KU ILL IKA IN EN . Astrénin mukaan asiakkailta tuli painetta toimintojen ympäristöserti fioimiseksi. Hänen aiheenansa oli energia tehokkuus yritysten vastuullisuustyön edistämisessä. Laitos on rakennettu Paimioon. Matkailun liiketoiminnan uskotaan jatkavan kasvua, kun taas kaivos toiminnan liikevaihdon kasvu ei ole tasaista, vaan sisältää piikkejä suun taan tai toiseen. Kaivostoiminnan liikevaihto on kui tenkin korkeampi kuin matkailun. Koulutusta 40 maassa Toisena päivänä teemana oli energia tehokkuus ja uusiutuva energia. Kittilässä kultakaivos ja Levin alueen matkailu eivät ole Forsellin mukaan ristiriitaisessa ti lanteessa. Hankkeesta kertoi etäyhteydellä tutkimusprofes sori Ali Harlin VTT:ltä. Patala kertoi monitieteisestä Finixhankkeesta, jos sa on mukana useita yrityksiä, yhtei söjä ja tutkimuslaitoksia. Kolarin kunnan puolella on vääntöä, voidaanko Hannukaisen kai vos avata, koska se on lähellä Ylläksen matkailukeskuksia. Kelkka safarien päästöjä kompensoidaan ja kelkkoja vuokrataan vain safarikäyt töön, ei yksityisiin ajoihin. Vastuullisuus yrityksille yhä tärkeämpää Toisen päivä viimeisen puheenvuoron piti Leo Stranius Third Rock Finland Oy:stä. Laitoksessa avataan tekstiilit mekaanisesti niin, että tekstiilin sisältämät kuidut saa daan lajiteltua erilleen ja niin edelleen materiaalikierrätykseen. Elinvoimainen luonto on matkailulle elintärkeä voimavara. Neven laitokselle tuleva jäte vesiliete kuivataan ja poltetaan lämpöenergiaksi ja hyödynnetään kaupungin kaukolämpöverkossa. Täyden mittakaavan poistotekstiililaitok sesta on tarkoitus tehdä päätös tänä vuonna. EduGemsin perustaja ja koulutus johtaja Marianne Juntunen kertoi, kuinka EduGems kouluttaa opettajia ja opiskelijoita kestävän kehityksen ymmärryksen lisäämiseen. Nina Forsell Lapin matkailuelinkeinon liitosta puhui juhlaseminaarissa matkailusta ja kaivostoiminnasta. Yritysten ylimmän johdon palkitse misen tulisi perustua vastuullisuuden edistämiseen. Neve on entiseltä nimeltään Napapiirin Energia ja Vesi, ja sen omistaa Rovaniemen kaupunki. Sen jälkeen yhtiössä päätettiin siirtyä kokonaan vihreään sähköön. Straniuksen edustama yritys tekee vastuullisuusohjelmia lä hinnä suurille yrityksille ja julkisille yhteisöille. Kemin Ajokseen maailmanluokan laitos Kemiin entisen Stora Enson puun jalostustehtaan alueelle on suunnit teilla kunnianhimoinen ja valtava maailmanluokan poistotekstiilin käsittelytehdas, jossa asiakkaina oli si lukuisa joukko maailmankuuluja vaatebrändejä ja ketjuja. Suunnitellun tehtaan kapasiteetti olisi aluksi 30 000 tonnia tekstiile jä vuodessa. Kuitua voidaan sen jälkeen käyttää tekstiilien valmistuksessa
Ari Väisänen osoittaa sormellaan lainsäädäntöä, johon monet innovatiiviset startupit törmäävät. ”Kiina vieläpä säästelee omia varantojaan ostamalla jopa tappiolla afrikkalaisia sivukivikasoja. Väisänen ympäröi punakynällä fosforin ja fosfaattikiven, galliumin, koboltin, litiumin, skandiumin, harvinaiset maametallit ja platinaryhmän metallit. Tätä vinkkiä et saa niksipirkkojen sukkahousueksperteiltä. Kullan arvoinen oivallus nylon12polymeeristä syntyi, kun tutkijat tekivät yliopiston kemian laitoksen tiloissa nollakokeita kehittäessään 3D-tulostettuja metallisieppareita. ”Yrityksillä on vaikeuksia saada lupia ja päästä käyntiin. ”Kriittisten raaka-aineiden kierrätysaste suhteessa teollisuuden tarpeisiin vaihtelee alle prosentista reiluun 40 prosenttiin. Homma voi tyssätä jo tulkintoihin siitä, mikä on jätettä ja mikä raaka-ainetta.” 70-vuotias jaosto Vuonna 1953 perustettu Metallianalyyttinen jaosto on vanhimpia kemian seurojen jaostoista. Yliopiston tiloissa edelleen toimiva Weeefiner valmistaa 3D-tulostamalla suodatinyksiköitä, joiden läpi vesivirrat pumpataan. ”Materiaalista on tiedettävä sekä arvokkaiden että haitallisten aineiden pitoisuudet. Tarvitaan kemisti keksimään, että nylon12 on se materiaali, joka sieppaa kullan tarkasti talteen vesivirroista. Asetusluonnoksessa todetaan muun muassa, että unionin jäsenmaissa käytettävästä litiumista 30 prosenttia tulisi jatkossa tuottaa EU:n alueella ja että jätevirroissa olevista harvinaisista maametalleista 20 prosenttia tulisi ottaa talteen. Häntäpäästä löytyvät muun muassa litium ja monet harvinaiset maametallit.” Yli 30 prosentin kierrätysasteeseen teollisuuden tarpeisiin suhteutettuna yltävät tätä nykyä vain volframi, europium ja yttrium. Miten lukuja saataisiin kohennettua. Näin saadaan hyöty talteen ja vältytään ikäviltä yllätyksiltä.” Kiertotaloutta tarvitaan kipeästi, jotta maapallon rajalliset luonnonvarat saataisiin riittämään pitempään. Kiinalaiset hallitsevat erotusteknologian ja käyttävät kemikaaleja, joita EU-alueella ei saa käyttää.” Euroopan unioni pyrkii kohentamaan asemiaan lähiaikoina julkaistavalla kriittisten raaka-aineiden asetuksella. Oulussa 1.–2. 42 UUSIOUUTISET 2|2023. ” E i tiedolla, ei taidolla, vaan tuurilla”, kommentoi Kummeleita siteeraten ja vaatimattomasti hymyillen Ari Väisänen, Jyväskylän yliopiston kemian kiertotalouden professori. Hänen mukaansa analytiikka määrittelee sivuja jätevirtojen käyttöä ja auttaa nostamaan tuotannon jalostusastetta. Arvometallit saadaan tehokkaasti talteen säätämällä prosessin parametreja, esimerkiksi ioninvaihtomateriaaleja ja virtausominaisuuksia.” Väisäsen mukaan oikeanlainen kemia mahdollistaa paljon kiertotaloudesta ja siirtää parhaimmillaan sanan jäte historiaan. helmikuuta järjestetyn seminaarin teemana oli metallianalytiikka kaivosteollisuuden ja kierto talouden työkaluna. ”Neljäs dimensio on kemia. LE EN A JO UT SE N KULTASIEPPARI LÖYTYI ”TUURILLA” . ”Kun siirrytään fossiilikeskeisestä taloudesta raaka-ainekeskeiseen, resurssit jakautuvat entistä vähemmälle joukolle valtioita”, Väisänen huomauttaa. ”Kaikkein tärkeintä olisi akkukemikaalien, raskaiden harvinaisten maametallien ja jalometallien kierrätys.” Vielä ei kierrätyksellä ole kyetty vastaamaan kasvavaan kysyntään. Professori Ari Väisäsen mukaan erityisen tärkeää olisi tehostaa akkukemi kaalien, raskaiden harvinaisten maa metallien ja jalo metallien kierrätystä. ”Raskasmetallit väärässä paikassa ovat ongelma, mutta jos pystymme ottamaan esimerkiksi kadmiumin selektiivisesti talteen jätevesistä, silloin sitäkin voidaan hyödyntää uudelleen.” Väisänen avasi kemiallista kulmaa kiertotalouteen Metallianalyyttisen jaoston seminaarissa helmikuun alussa. Vihreä siirtymä tuulija aurinko voimaloineen, teollisuuden autonomisten prosessien vaatima sensoriteknologia ja sähköajoneuvojen yleistyminen kasvattavat nopeasti kriittisten raaka-aineiden tarvetta. Teknologia kaupallistettiin sittemmin startup-yritys Weeefiner Oy:n toimesta ja nimettiin 4D Sieppariksi. Kisaa resursseista Kuvioon kietoutuu tiiviisti myös geopolitiikka, sillä kriittisten raaka-aineiden markkinoista leijonanosaa hallitsee Kiina. ”Kaikkein tärkeintä olisi akkukemikaalien, raskaiden harvinaisten maametallien ja jalometallien kierrätys”, sanoo Ari Väisänen. Unioni on listannut kolmisenkymmentä teollisen toiminnan kannalta kriittistä raaka-ainetta tai raaka-aineryhmää. Yhdistys toimii valtakunnallisena yhdyssiteenä alkuaineanalytiikan parissa toimivien ammattilaisten, yritysten ja yhteisöjen välillä
”Uusien tehtävänimikkeiden sijaan kiertotalousosaaminen integroituu osaksi olemassa olevia työtehtäviä. Suunnittelun merkitys korostuu koko arvoketjussa. Samoin hyvät johtamisja vuorovaikutustaidot korostuvat tiimityöskentelyssä. Kiertotalous myös tiivistää yhteistyötä työpaikkojen sisällä, yritysten välillä ja jopa toimialojen välillä. Suunnittelu avainroolissa Jatkuva muutos vaatii elinikäistä oppimista. Digitaidot tulevat jokaisen työtehtäviin”, Gaian Degerman listaa. AD OB E ST OC K 43 UUSIOUUTISET 2|2023. ”Yrityksissä on käynnissä valtava muutos yritysvastuullisuuden, vähähiilisyyden ja kiertotalouden kannalta”, sittemmin Fortumille siirtynyt Roschier korostaa. Selvityksen tekijät haastattelivat työntekijöitä yli 20 yrityksestä kiertotalouden työllisyysja osaamistilanteesta. Lisäksi asiantuntijat tekivät kirjallisuuskatsauksen ja järjestivät kolme työpajaa. Kiertotalouden osaajia tarvitaan koko tuotantoketjussa KIERTOTALOUDEN osaajille on kysyntää teollisuudessa. ”Kiertotalousosaamista tarvitaan kaikilla tasoilla, mutta suunnittelun ja johtamisen merkitys korostuu”, sanoo Värre. Selvityksen kohteina olivat teknologiateollisuus, kemianteollisuus ja rakennusala. 23.3.2023 klo 9:00–11:45, Teams tai Urban3, Maria01, Lapinlahdenkatu 16, Helsinki KIERTOTALOUS-SUOMEN KIERTOTALOUSKAHVIT 23.3.2023 klo 8:30–9:15, Teams HELSUS VIIKKI SUSTAINABILITY RESEARCH SEMINAR 28.3.2023, Viikki & etänä SCIENCE NIGHT LIVE! AT HEUREKA Tieteiden yö 29.3.2023 18:00–22:00, Tiedekeskus Heureka, Vantaa SPRING ’23 28.–29.3.2023, Scandic Rosendahl, Tampere WORLD BIOGAS EXPO 29.–30.3.2023, Birmingham, Iso-Britannia KEVÄTMESSUT 30.3.–2.4.2023, Helsingin Messukeskus RAKENTAMISEN KIERTOTALOUDEN JATKOKOULUTUS 4.4.2023, Helsingin kaupunkiympäristötalo BIOENERGIA RY:N KEVÄTSEMINAARI Bioenergia, huoltovarmuus ja hiilensidonta 18.4.2023, Bio Rex, Lasipalatsi, Helsinki FIGBC:N INFOTILAISUUS 24.4.2023, etänä HELSUS VIIKKI SUSTAINABILITY RESEARCH SEMINAR 25.4.2023, Viikki & etänä KIERTO FEST FUTURE 25.4.2023 klo 13:00–18:00, Tampere-talo FRUSH – INNOVATING THE CIRCULAR ECONOMY 27.4.2023, Forssan Kehräämö GLOBAL RESOURCE AND EXPO FORUM: RETHINKING WASTE 27.–28.4.2023, Schönnbrunn Palace, Wien, Itävalta METPACK 2.–6.5.2023, Essen, Saksa STANDARDEISTA TYÖKALUJA KIERTOTALOUDEN EDISTÄMISEEN 3.5.2023 klo 13:00–15:00, Meeting Park Kamppi Helsinki & etänä KIRA-KIOSKI-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 3.5.2023, klo 10:00–12:00 INTERPACK 2023 4.–10.5.2023, Düsseldorf, Saksa YHDYSKUNTATEKNIIKAN NÄYTTELY 10.–11.5.2023, Jyväskylä KIERTOTALOUSPÄIVÄT 10.–11.5.2023, Jyväskylän Paviljonki Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalousmurroksen myötä tulevaisuuden työelämässä on kysyntää ongelmanratkaisuja yhteistyötaidoille. Gaia Consulting on selvittänyt Sitran toimeksiannosta kiertotalouden roolia tulevaisuuden työelämässä. Etenkin on kysyntää taitajille, jotka osaavat yhdistellä erilaista osaamista, kuten vaikkapa materiaalivirtojen hallintaa ja laskentataloutta. Lue lisää: www.sitra.fi/julkaisut/ kiertotalous-tulevaisuuden-tyoelamassa/ Tapahtumakalenteri KESTÄVÄ KUNTATYÖ 22.3.2023, Cafe Amada, Helsinki ja etänä VAASA GAS EXCHANGE 23.3.2023, Vaasan kaupungintalo HYBRIDITILAISUUS: PYÖREÄ PÖYTÄ II Miten tilaaja edistää kiertotalouden datan virtaamista edistävää tilaamista. Solveig Roschier, Rosa Degerman ja Ulla Värre kertoivat Sitran tilaisuudessa tammikuussa, että kiertotalousasiantuntijoille on kasvava tarve läpi koko tuotantoketjun
Rahallista tukea yhdistys sai myös ministeriöstä ja sen myötä perustettiin vientiren . Lain säädäntöä rakennettiin ja sitä lähdet tiin toteuttamaan paikallisesti. Kolmikantaan luotettiin VarsinaisSuomen Ympäristöosaa misen yhdistys perustettiin Turussa vuonna 1997. Erityistä huomiota kiinnitettiin ongelma jätteiden talteenottoon, sillä Turussa on ollut tapana polttaa yhdyskunta jätteitä polttolaitoksessa. Turun kaupungin ympäristö johtaja Mikko Jokinen oli yksi VarsinaisSuomen Ympäristöosaa misen yhdistyksen perustajista. UUSIOUUTISET 2|2023 44. Mikko Jokisen mielestä oli tärkeää, että uuteen yhdistykseen tulevat mukaan julkishallinnon ja korkeakoulujen lisäksi myös alan yritykset, sillä monet ympäristöasiat ratkaistaan juuri yrityksissä. Joulukuussa yhdistys päätettiin lakkauttaa, koska tietoa ja toimijoita on nyt runsaasti. Hän muistelee, miten ennen yhdistyksen perustamista 1980 ja 90luvuilla ympäristöalalla tapahtui paljon. Turkukin oli edelläkävijä jätehuolto määräyksissä ja syntypaik kalajittelun rakentamisessa. LASSI LÄHTEENMÄKI, TEKSTI JA KUVAT T urussa herättiin 25 vuotta sitten kierto talouden tuomiin uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Mukana olivat (vas) Mikko Jokinen, Jaakko Paatero, Jerome Tornikoski, Timo Vuorisalo, Mikko Meretoja, Juha Kääriä, Pasi Mikkola, Stella Aaltonen, Martin Brandt, Aleksis Klap, Nina Aarras ja Antti Siipola. Uusi yhdistys käynnistyi nopeasti ESRrahoituksen turvin. Ympäristöosaajien perintö elää Ympäristöosaamisen yhdistys oli merkittävä keskustelufoorumi ja ideoiden kehityspaikka. Sen myötä perustet tiin yhdistys, jossa oli mukana varsinaissuomalaisia osaajia julkishallinnosta, yliopistoista ja yrityksistä. Varsinais-Suomen Ympäristöosaamisen yhdistyksen viimeinen kokous pidettiin Aurajoen rantamaisemissa 16.12.2022
Toinen uusi toimintamuoto on ollut Kiertotalousakatemia. Siinä kohtaa yhdistys tuli tuiki tarpeeseen. Manillan kiinteistön aulatilaan saapui eri ym päristöalojen toimijoita ja seminaari salissa keskityttiin kuuntelemaan esi telmiä. Ympäristöalan yrittäjän Martin Brandtin mukaan henkilökohtaisia kontakteja on luotu ja se on ollut tärkeää. Opiskelijat vaikuttamaan Ympäristöosaamisen yhdistyksen kolmijaossa korkeakoulua ovat edus taneet Turun yliopisto ja Åbo Aka demi. kaita ja osallistuttiin mm. VarsinaisSuomen Ympäristöosaa misen yhdistys jätettiin historiaan kui tenkin tavallaan hyvillä mielin. . Tapahtuman järjestäminen oli ison työn takana ja se ehdittiin järjestämään toistaiseksi vain kaksi kertaa. Stella Aaltosen mielestä tärkeintä kahvikeskustelusarjassa oli uusimman tiedon välittäminen, verkostoituminen ja monipuolinen keskustelu. Ympäristöosaajien perintö elää . Aika usein yrityksessä puuttuu nuorten näkemys toiminnasta, ja siksi opiskelijat ovat saaneet tuotua paljon uusia ideoita yritysten toimin nan kehittämiseen. Kiertotalous ja materiaali tehokkuus nousivat Stella Aaltosen mukaan keskusteluissa vahvasti kärkeen. Yhdistyksessä oli alkuvaiheessa puolisensataa jäsentä, joista puolet oli yrityksiä. Moni ympäristöosaaja työskentelee työpaikallaan ainoana oman alan ihmisenä, siksi verkostoituminen muiden ympäristötoimijoiden kanssa on rikastuttanut näkemyksiä ja tuo nut kaivattua vaihtelua sekä vertais tukea monille. Lopuksi oli verkostoitumisen aika kahvikupin ääressä. Lisäksi suositut aamukahvit ja muut yleisötilaisuudet piti siirtää verkkoon koronan takia. Korkeakoulujen tutkijoilta on saatu uutta kiinnostavaa tietoa muille jaettavaksi. Tuuletuksessa opiskelijat pohtivat ympäristökysymyksiä ja esittävät erilaisia lähestymistapoja yritysten toimeksiannosta. Vähän myöhemmin mukaan liittyi Turun ammattikorkeakoulu. Tässä kohtaa alettiin pohtia yhdistyksen tulevai suutta vakavammin. Keskustelu on ollut Mikko Jokisen mukaan hedelmällistä. Varsinais-Suomen Ympäristöosaamisen yhdistyksen perusta on ollut kolmikantainen keskustelu julkishallinnon, yliopistojen ja yritysten toimijoiden kesken. Turun ammattikorkeakoulu on yliopettaja Juha Kääriän johdolla testaillut monia vaihtoehtoja ruokokuidun hyödyntämiseksi ja siinä Ympäristöosaamisen yhdistyksen keskusteluista on saatu hyviä ideoita. Eduskuntavaalien alla pidettiin myös ympäristöpaneeli, joka kerä si paljon väkeä myös yhdistyksen ulkopuolelta. Maakunnasta kuitenkin puuttui Mikko Jokisen mukaan sopi va veturiyritys, jonka imussa seudun ympäristöalan yritykset olisivat voineet kansainvälistyä ja kasvaa. Tuuletus toimi yhdistyksessä niin hyvin, että se liitettiin mukaan Turun ammattikorkeakoulun säännöllisen toimintaan. Uusi alku 2000luvulle tultaessa VarsinaisSuo men Ympäristöosaamisen yhdistyk sen toiminnan kolmikantaajattelu eli julkishallinnon, tutkijoiden ja yritys ten yhteistyö korostui entisestään. Brandt ja Aaltonen ovat molemmat toimineet yhdistyksessä puheenjohtajina. Nyt kiertotaloutta, materiaalitehok kuutta, kierrätystä ja luonnonresurs sien hallintaa pohtii moni ihminen päätyönään ja palkkaa vastaan. MONI YMPÄRISTÖOSAAJA TYÖSKENTELEE TYÖPAIKALLAAN AINOANA OMAN ALAN IHMISENÄ. Opiskelijat ovat hoitaneet lähes vuosikymmenen ajan myös Ympä ristöosaamisen yhdistyksen sihteerin tehtävät. Tuuletus taas on ollut toiminta muoto, jossa pääroolissa ovat olleet opiskelijat. UUSIOUUTISET 2|2023 45. Uusia toimintamuotoja kehitettiin 2000luvulla. Moni on muistellut lämmöllä sitä innostusta, mikä syntyi aamukahvilla mielipiteiden vaihtamisesta ja uusista ideoista. Aamukahvitilaisuuksia järjestettiin lähes kuukausittain, ja niissä keskusteltiin sovitun teeman mukaisesti alustuksen jälkeen. Kier totalousasiat ovat yhdistyksen viimei sen puheenjohtajan Pasi Mikkolan mukaan jatkossa monissa osaavissa käsissä. Järviruoko kasvaa rannoilla jo ongelmaksi asti. Osaamista on nyt paljon VarsinaisSuomen Ympäristöosaami sen yhdistyksen toimintaan on ollut viime vuosina vaikea saada aktiivisia ihmisiä. Myöhemmin jalostettiin myös opiskelijoille mielekkäitä tehtä viä yhdistyksessä. kansain välisille messuille. Kun yhdistys perustettiin, ympäristöalan osaajia oli vähän ja neuvoja ja kol legojen tukea oli vaikea saada
PINTAA SYVEMMÄLLE Jepualainen pintakäsittelyn osaaja Mirka lähtee tavoittelemaan uudelleenvalmistuksen miljardiluokan markkinoita. Mirka tunnetaan myös ergonomisista sähköhiontakoneistaan, joita yhtiö myy vuosittain 100 miljoonan euron edestä. • Tutkimusja kehitysjohtaja Mats Sundellin mukaan Mirkalla on hiomapaperimarkkinoista viiden prosentin markkinaosuus. Kaikkia yhdistää tarve pienentää hiilijalanjälkeään ja toteuttaa omalta osaltaan vihreää siirtymää. Yhtiö lähtee tavoittelemaan samaa osuutta myös jälleenvalmistuksen markkinoista. • Mirkalla on tuotantolaitoksia Jepuan lisäksi Pietarsaaressa, Karjaalla ja Oravaisissa sekä Belgiassa ja Italiassa. Tänä vuonna 80-vuotisjuhlaansa viettävä Mirka haluaa muokata kokonaisia liiketoiminnan arvoketjuja . Tämä kertoo hyvin sen tarinan, että kun tehdään alun perinkin hyvää laatua ja pidetään tuotteesta hyvää huolta, se voidaan palauttaa takaisin käyttöön. Pintakäsittelyllä voi kuitenkin olla vielä tätäkin suurempi hiilikädenjälki. Yhdessä kumppaneidensa kanssa yhtiö lähtee tavoittelemaan tuotteet ja materiaalit kierrossa pitäviä jälleenvalmistuksen markkinoita. Takaisin käyttöön Mirkalla hiekkapaperija kiillotusaineosastoa sekä prosessiteknologiakehittämisen osastoa johtava Charlotta Risku kertoo esimerkin siitä, mitä jälleenvalmistus voi käytännössä tarkoittaa. Entisestä ehompi Pintakäsittelyllä, hionnalla ja maalauksella voi saavuttaa suuret päästösäästöt. Haluamme olla osa tätä ja kantaa oman vastuumme kiertotalouden rakentamisessa”, sanoo Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg. Jepualla pääkonttoriaan pitävä pintakäsittelyn ja tarkkuushionnan yhtiö Mirka aikoo auttaa maailman rakentavaa ja valmistavaa teollisuutta vähentämään nettopäästöjään. E uroopassa hiotaan ja maalataan vuosittain pinta-ala, joka on suurempi kuin Suomen maapinta-ala. Toimilla on merkitystä, sillä rakentaminen ja valmistaminen tuottavat globaalisti jopa 11 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt. 46 UUSIOUUTISET 2|2023. kohti kiertotaloutta. ”Veneen pintoja uusitaan ja komponentteja vaihdetaan. Veneestä tulee jälleen uudenveroinen. 98 prosenttia yhtiön tuotannosta viedään maailmalle. HYVÄ PINTA PIDENTÄÄ ELINIKÄÄ. Mirkan asiakkaina on autotehtaita, laivanrakentajia ja muuta logistiikkateollisuutta, tuulivoimaloiden ja teollisuuskoneiden valmistajia sekä puunkäsittelijöitä ja rakennusalan toimijoita. Mirkan pitkäaikainen kumppani ja asiakas on ollut kotimainen Baltic Yachts, joka valmistaa melkein laivan kokoisia luksuspurjeveneitä. Pinnat ovat tässä keskeinen suojaava tekijä”, Risku korostaa. Äskettäin he saivat takaisin telakalle vanhan Baltic 46 Queen Anne -purjeveneensä, joka on laskettu vesille 1974. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ Jälleenvalmistuksen markkinoille • KWH Groupiin kuuluva Mirka on jo pitkään tähdännyt liiketoiminnassaan vastuullisuuteen. ELINA SAARINEN, TEKSTI | MIRKA, KUVAT Mirka on valittu veturiyritykseksi uuteen ekosysteemiin, joka investoi jopa 200 miljoonaa euroa teollisuuden kiertotalousratkaisuihin. ”Arvio on, että vuoteen 2030 mennessä jälleenvalmistusteollisuuden arvo EU-tasolla tulee olemaan 90 miljardia euroa. ”Jos pintakäsittely tehdään hyvin, voidaan tuotteen elinkaaren aikana säästää resursseja ja välttää päästöjä paljon enemmän kuin mitä pintojen käsittely aiheuttaa”, kiteyttää Mirkan tutkimusja kehitysjohtaja Mats Sundell. Pölytön hionta on yhtiön oma innovaatio. Vuonna 2021 yhtiö saavutti 354 miljoonan euron liikevaihdon. Hyvälaatuinen, kunnostettavissa ja huolettavissa oleva pinta nimittäin auttaa pidentämään tuotteen elinikää niin, että voidaan jopa välttää kokonaan tarve valmistaa uusi tuote
Kokonaisuudessaan SHAPE-hanke tähtää 200 miljoonan euron investointeihin seuraavien viiden vuoden aikana. Hän näkee, että kiertotalous tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua koko arvoketjulta. Olisiko jätteenkäsittelypuolella tähän osaamista. Kestävyyden mitattavuutta on tarkoitus parantaa. Spinverse fasilitoi ekosysteemin rakentamista ja koordinoi kokonaisuutta Mirkan kanssa. Mielenkiintoisia hyödynnettäviä sivuja jätevirtoja löytyy muitakin, esimerkiksi alumiinipohjaiset jätteet ja keraamit hiomajyvien valmistukseen. Tavoitteena on rakentaa Suomeen yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen ekosysteemi, joka tähtää varsinkin rakentavan ja valmistavan teollisuuden päästövähennyksiin pidentämällä tuotteiden elinkaarta pinta käsittelyratkaisujen avulla. ”Toivottavasti löydämme oikeita kumppaneita, jotta saamme rakennettua arvoketjut kokonaisiksi. Hanke on avaamassa ovia etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille. Mirka saa jo nyt talteen hiontapölyn ja hiomajyvät, mutta kuinka materiaalit kannattaisi kerätä talteen, kuljettaa ja prosessoida. On kaikki edelly tykset, että tästä voisi tulla miljardiluokan bisnes”, ennakoi Mats Sundell. Esimerkiksi Mirkan ja asiakkaiden prosesseissa syntyvien sivuja jätevirtojen hyödyntämiseen olisi rakennettava toimiva järjestelmä. DATALLA VASTUULLISUUTTA CHARLOTTA RISKU johtaa Mirkalla SHAPEhanketta. Tavoitteena on, että Mirkan pintakäsittelyratkaisujen ja ekosysteemin avulla Euroopan teollisuuden hiilijalanjälki pienenisi sadalla miljoonalla tonnilla. Business Finland sitoutuu rahoittamaan SHAPE-ekosysteemiin liittyviä Mirkan kumppaneiden hankkeita lisäksi 20 miljoonalla eurolla. ”Projektin valmisteluvaiheessa huomasimme, että kartalla on valkoisia läikkiä, joilta puuttuu partneri tai on vasta aloitteleva ideatason ratkaisu tai akateemisen puolen tutkimusta. 47 UUSIOUUTISET 2|2023. Riskun mukaan ohjelmassa tuotteiden elinkaarianalyysit viedään seuraavalle tasolle. Kestävät materiaaliratkaisut tarkoittavat esimerkiksi sitä, että kun Mirka tuo nyt maailmalta polyamidija polyesteripohjaisia hiomanauhoja, ohjelmassa on tarkoituksena tutkia, voisiko nämä korvata kotimaisilla biopohjaisilla tai täysin kierrätetyillä materiaaleilla. Tämä tarjoaa pk-yrityksille hyvän väylän maailmalle”, Heino sanoo. Miten ne kannattaisi hyödyntää ja missä. ”Pelkästään Euroopassa jälleenvalmistusbisnes on tuplasti isompi kuin globaalit hiontamarkkinat yhteensä. Viemme yhdessä vihreän siirtymän pintaa syvemmälle.” Uusi veturihanke käyntiin Mirka voitti Business Finlandin haaste kilpailussa SHAPE-hankkeelleen 10 miljoonan euron kehitysrahoituksen ja on nyt veturiyrityksenä rakentamassa tähän liittyvää uutta monialaista yhteistyöverkostoa. Digitoiduista prosesseista kertyy dataa, joka parantaa koko arvoketjun vastuullisuuden jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. On niin paljon uutta, mitä tarvitaan”, Risku sanoo ja jatkaa: ”Haluamme löytää partnereita, jotka voivat pitää resurssit kierrossa. Rakennamme Suomeen osaamista ja syvennämme tutkimusta, mitä koko meidän globaali asiakaskuntamme tarvitsee. Arvoketjussa puuttuvia linkkejä Mirka toivoo löytävänsä ekosysteemiin uusia kumppaneita, sillä arvoketjuista puuttuu tällä hetkellä avaintoimijoita. 100 Mt ”Tavoitteena on pitää resurssit kierrossa koko arvoketjussa kierto talouden periaattein. Eikä niiden tarvitse välttämättä kiertää pientä ympyrää meidän omissa prosesseissamme, vaan kiertotalouden arvoketjut tarvitsevat laajempaakin tarkastelua.” Ohjelmassa on tarkoitus lähteä ensimmäisenä yhteiskehittämään uutta käyttöä ja logistiikkaratkaisuja puupölylle ja rakennuksilla syntyvälle pölylle. . Spinversen johtava konsultti Markku Heino haastaa kehitys-ja kasvuhenkisiä yrityksiä mukaan yhteistyöhön. Lisäksi Mirkan tiloihin Jepualle rakennetaan testi laboratorio, jossa uusia ratkaisuja päästään pilotoimaan käytännössä. Kiertotalous edellyttää uudenlaista, toimialarajat ylittävää yhteistyötä. ”Mirkalla on tarve vahvistaa osaamista ja verkostoa Suomessa. Tämä on maailmanlaajuinen haaste, mahdollisuus ja markkina”, sanoo Charlotta Risku. SHAPE-ohjelma tuo osaajia ja kumppaneita yhteen rakentamalla pintakäsittelyn osaamiskeskuksen sekä start-up-yritysten hautomon. SHAPE-hanke keskittyy neljälle osa-alueelle: Kestäviin materiaaliratkaisuihin, korjaukseen, kunnostukseen ja uudelleenvalmistukseen, kiertotalouden ja uudelleenkäytön edistämiseen sekä älykkäisiin arvoketjuihin
Nelly Tölli, Aliina Tikkala, Evelina Sifis, Inka Ylikärppä ja Jenna Jyrkäs Syväkankaan koululta palkittiin kierto taloustekokisassa. Toimin taa aiotaan jatkaa. ”Tavoitteena on hoksauttaa ysiluokkalaisia siitä, että kierto talous voi olla oma tulevaisuuden urapolku ja ehkäpä jopa omalla asuinalueella.” . Kemin Digipolis Oy:n toimitus johtaja Kimmo Heikkaa ilahdut taa nuoren sukupolven kiinnostus kiertotalousasioihin. Koko kummiluokka projekti oli kiva ja lisäsi kiinnostusta kiertotalouteen. SOILE SUVANTO, PÄIVI IKONEN JA ELINA SAARINEN PALKITTUJA ”Kummiluokkaprojekti oli kiva ja lisäsi kiinnostusta kiertotalouteen. Kaikki kummiluokkatoimintaan osallistuneet ysiluokkalaiset ovat saaneet osallistumisestaan loppu syksystä diplomit. Voisi sitä hyvinkin kuvitella, että työskentelisi tulevaisuudessa kiertotalouden parissa.” Kiertotalous videoilla Kummiluokat osallistuivat syksyn ryhmätöinä tehtävään kiertotalous tekokisaan. Kisatöiden tuloksina oppilaat tekivät muun muassa videoita ja powerpointesityksiä. Syväkankaan koulusta kierto taloustekohupparin ja lahjakortin Viikkotorin kirppikselle saivat Lilli Palon ja Vieno Rauhalan ryhmä sekä Aliina Tikkalan, Inka Ylikärpän, Nelly Töllin, Evelina Sifiksen ja Jenna Jyrkäksen ryhmä. Kummitoiminta jatkuu Evelina Sifis, Nelly Tölli, Inka Yli kärppä, Jenna Jyrkäs ja Aliina Tik kala olivat palkitsemistilaisuudesta mielissään. YSILUOKKALAISILLE KIERTO TALOUSTEKO-PALKINTOJA Kemissä toimiva Kiertotalouskeskus on palkinnut kemiläisten kummiluokkiensa parhaat kiertotalousteot. K iertotalouskeskus aloitti syk syllä 2022 kaikkien kemiläis ten ysiluokkien kanssa yh teistyössä ensimmäistä kertaa kummiluokkatoiminnan, jossa on tehty tutuksi kiertotaloutta. Karihaaran koulusta palkinnon sai vat Iida Hamari ja Julia Paakkolanvaara sekä toinen ryhmä, jossa olivat Julia H., Tanja ja Hanna. ”Tulevaisuus näyttää erinomaiselta, kun näitä nuoria katselee.” KU VA VU OR IN EN 48 UUSIOUUTISET 2|2023. Pussila pitää syksyn 2022 kummi luokkapilottia onnistuneena. Ryhmätöissä pohdittiin kiertotalousteemaa eri näkökulmista. Voisi sitä hyvinkin kuvitella, että työskentelisi tulevai suudessa kiertotalouden parissa”, ty töt sanovat. ”Tuntuu mukavalta, kun näin huomioidaan. Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila toivoo, että kum miluokkatoiminnan avulla nuoret innostuisivat kiertotaloustöistä. Hepolan koulusta parhaaksi ran kattiin Siru Rantanen, Peppi Kaniin, Riku Määttä ja Ida Lehtola
Palkinnon vastaanotti Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen. Ecomation menestyi laatukisassa SUOMALAISEN Ecomationin innovaatio voitti pääpalkinnon kansainvälisessä Quality Innovation Award -kilpailussa. Kansainväliseen kilpailuun osallistui edustajia 19 maasta. tammikuuta 2023. Kalevi Sorsan säätiö Säätiön uutena asiantutijana aloitti 15.2. Ari Virralla on pitkä kokemus rakennusalalta sekä kierrätysja jätehuoltoalan johtotehtävistä. Muurinen on työskennellyt aiemmin energiatoimialalla Tampereen Sähkölaitos Oy:n ja Elenia Oy:n palveluksessa. Painopisteitä ovat etenkin rakentamisen kiertotalouteen liittyvät teemat sekä Kierrätysteollisuus ry:n yhteydessä toimiva Suomen Purkuliikkeiden liitto FDA. Petri Alava työskentelee kuitua valmistavan Infinited Fiber Companyn toimitus johtajana, ja ekokuidun ideoinut Ali Harlin on VTT:n tutkimusprofessori. Uutuuskuitua tuottava, Harlinin ja Alavan yhdessä perustama Infinited Fiber Company rakentaa parhaillaan ensimmäistä teollisen mitan tuotantolaitostaan, joka nousee Kemiin. Tikkasen titteli on policy officer on circular economy, seconded national expert. PETRI ALAVA JA ALI HARLIN SAIVAT SINISEN PALLON kaavaan, joka voi muuttaa kuluttajien käyttäytymistä. . Metsä Group voitti palkinnon toistamiseen, sillä se palkittiin Suomen startup-ystävällisimpänä yrityksenä myös vuonna 2021. Myös muut mukana olleet suomalaiset innovaatiot menestyivät erinomaisesti. Korhonen, joka vastaa oikeudenmukaista ekologista siirtymää koskevasta teemakokonaisuudesta. 49 UUSIOUUTISET 2|2023. filosofian tohtori, tietokirjailija Janne M. JO EL HA AP AM ÄK I INFINNA-KUIDUN kehittäjät ja tuotteistajat Petri Alava ja Ali Harlin ovat saaneet vuoden 2022 Sininen pallo -palkinnon. VTT:n ja uuden tutkimusprofessuurin tehtävä on tukea suomalaista teollisuutta ja muuta tutkimussektoria, jotta Suomi saavuttaisi tavoitteen. ”Isot muotijätit voivat kierrätyskuitujen avulla muuttaa toimintaansa kestävämpään suuntaan ja palvella niitä kuluttajia, jotka eivät muuten välittäisi kestävyyskysymyksistä”, sanoo Aalto-yliopiston professori Minna Halme, joka oli mukana valitsemassa palkintoehdokkaita. Kierrätysteollisuus ry Valtiotieteiden tohtori Ari Virta on nimitetty asiantuntijaksi. VTT Filosofian tohtori, VTT:n johtava erikoistutkija Jari Kiviaho on nimitetty tutkimusprofessoriksi. L&T palkittiin Pörssigaalassa LASSILA & TIKANOJA palkittiin kiertotalouden edelläkävijänä Pörssigaalassa 31. Petri Alava (vas.) ja Ali Harlin vastaan ottivat historian toisen Sininen pallo ympäristöpalkinnon 25. ”Haluamme tehdä tekstiilien kiertotaloudesta arkipäiväistä”, Petri Alava paaluttaa. Puuttuva lenkki ”Infinna on puuttuva lenkki tekstiilien materiaalinkierrätyksessä. NIMITYKSIÄ Start-upmyönteisyydestä palkinto METSÄ GROUP on palkittu vuoden 2022 startupystävällisimpänä yrityksenä Suomessa. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen kierrätykseen perustuvan teollisen ekosysteemin”, Ali Harlin sanoo. Hän siirtyi liittoon Destaclean Oy:stä. Osasto käsittelee kiertotalouden sekä vastuullisen tuotannon ja kulutuksen asioita. Palkinto myönnettiin henkilökohtaisena kunnianosoituksena innovaattoreille, jotka ovat onnistuneet skaalaamaan ympäristö teon mittaEuroopan komissio Ympäristöministeriön kiertotalouden erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen liittyy kansallisena asiantuntijana Euroopan komission DG ENV B1 -tiimiin. Kyocera Tikitin Oy:n MEMS-resonaattori voitti liike toimintainnovaatioiden sarjan, ja Metsä Springin ja Valmetin yhteinen 3D-kuitutuotekoetehdas sai toisen palkinnon potentiaalisten innovaatioiden sarjassa. Suomen hallitus hyväksyi 9.2.2023 periaatepäätöksen vedystä. tammikuuta 2023. Palkinnon jakoi yrittäjyysja startup-yhteisö Tribe Tampere. Sadantuhannen euron arvoisen Sininen pallo -ympäristöpalkinnon rahoittajat ovat Tiina ja Antti Herlinin säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä Svenska litteratursällskapet i Finland. Suomella on edellytykset tuottaa vähintään kymmenen prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Kierrätyskuidun uskotaan muuttavan maail man tekstiiliteollisuutta merkittävällä tavalla. Yhtiö sai kiitosta onnistuneesta siirtymästä perinteisestä jätehuollosta moderniksi kiertotaloustoimijaksi, joka tekee kiertotaloudesta totta käytännössä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallitus on valinnut yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi DI Pasi Muurisen Harri Kallion siirtyessä eläkkeelle
Korjauspalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ompelimoita, suutareita, puuseppiä ja verhoomoita. Matkalla huoltoon huomasin, että Roosa Nauha -kampanjasta ostetun vetoketjuvalon valo oli palanut. Moni kuluttaja kertoo tekevänsä harkitsevia päätöksiä ostostensa suhteen, mutta mikä on korjaamisen . Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hanke selvitti kuluttajien ajatuksia korjaamisen ja korjauspalveluiden käytön innokkuudesta syksyllä 2022. Hyvä palvelu ja laadukas työn jälki kannustavat kuluttajia korjaamaan ja huoltamaan tuotteita myös jatkossa. Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hanke selvitti kuluttajien ajatuksia korjaamisen ja korjauspalveluiden käytön innokkuudesta. RIIKKA OJALA, ENERGIAJA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPISKELIJA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSTA Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista käyttää korjauspalveluita kerran tai kaksi vuodessa. Luontaisin tapa oli kiikuttaa laite huoltoon, vaikka tyyristä touhua se olikin. Ekologisen ja kestävän elämäntavan markkinoiminen omissa arkipäivän valinnoissamme ovat trendisanoja tämän päivän kahvipöytäkeskusteluissa. Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista käyttää korjauspalveluita kerran tai kaksi vuodessa. Mitä tiedostavana kuluttajana minun olisi kuulunut tehdä. Kompastuskivenä korjaamiselle onkin useimmiten hinta, aika ja uutuudenviehätys tai oma kyvyttömyys korjata. Osa vastaajista kertoi myös kokevansa tärkeäksi tuotteen käyttöiän pidentämisen. Käsityön hinta voi kuitenkin mietityttää. Haastattelujen mukaan joillakin asiakkailla saattaa olla vääristynyt käsitys tuotteen valmistukseen käytettävästä ajasta, materiaalikustannuksista ja työn hinnasta. Lisäksi tavaroiden korjaamiseen tarvittavien välineiden tai ohjeiden pitäisi olla helposti kuluttajien saatavilla esimerkiksi lainauspalveluiden kautta. Miksi korjata, kun voin ostaa uutta -tyyppinen ajatusmaail ma pitäisi siis saada kitkettyä. Koin moraalista dilemmaa tilanteessa, mutten kuitenkaan vaihtanut patteria tai heittänyt valoa menemään – tungin kaappiin pölyttymään. Hyvä palvelu ja laadukas työn jälki kannustavat kuluttajia korjauttamaan ja huollattamaan tuotteita. Syitä korjaamiselle on useita. ja korjauspalveluiden laita. OPISKELIJOILTA MA RK ET TA VIR TA IHMISET EIVÄT OLE VALMIITA MAKSAMAAN KORJAAMISESTA, KUN UUDEN SAA USEIN HALVEMMALLA. Käsityön hintaa ei kuitenkaan aina ymmärretä. Tutkimusryhmä halusi selvittää myös korjauspalveluiden tarjoajien näkökulmia asiaan haastattelemalla alan yrittäjiä. Kuitenkin esimerkiksi farkkujen lahkeiden lyhentäminen maksaa aina saman verran, riippumatta tuotteen alkuperäisestä hinnasta. Käsityönä valmistettujen tuotteiden hintoja vertaillaan massatuotteisiin ja korjauspalvelun hintaa tuotteen alkuperäiseen hintaan. Itse tuotteitaan korjasi vähintään kerran vuodessa lähes 90 prosenttia. Ystäväni oli jo hankkimassa uutta paristoa, kunnes tympääntyi: uuden pariston hinta 5,50 €, uuden vetoketjuvalaisimen hinta on 4,99 €. Isoimpina motiiveina nousivat tuotteen jatkuva tarve, korkea rahallinen arvo sekä tunnearvo. KORJATA VAI EI. Ihmiset eivät ole valmiita maksamaan korjaamisesta, kun uuden saa usein halvemmalla tai samalla hinnalla. M acBookistani hajosi näyttö. 50 UUSIOUUTISET 2|2023
Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/23 Vko 37 (noin 14.9.23) varaukset 11.8. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 3.3. mainosaineistot 15.11. mainosaineistot 27.1. Kukin lehti luetaan noin 7400 kertaa. Uutiskirjeellä on n. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 160 000 sivukatselua/ v. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2023. 3 000 tilaajaa. Printtilehden keskipainos 1300 kpl. mainosaineistot 12.4. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/23 Vko 18 (noin 4.5.23) varaukset 31.3. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/23 Vko 49 (noin 7.12.23) varaukset 3.11. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2023 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/23 Vko 7 (noin 16.2.23) varaukset 18.1. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. mainosaineistot 22.8. mainosaineistot 4.10. Kestävät kunnat Vihreät julkiset hankinnat, rakentamisen kiertotalous, data 5/23 Vko 43 (noin 26.10.23) varaukset 22.9. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/23 Vko 12 (noin 23.3.23) varaukset 22.2. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa
Molok pienentää aktiivisesti hiilijalanjälkeään ja Molok-säiliöillä on EPD-ympäristöseloste. • Uuden designin ansiosta saimme tyylikkään jätesäiliön lisäksi vähennettyä valmistuksen hiilijalanjälkeä. • Kehitämme tuotteita ja tuotantoamme sitoutuneena Euroopan ilmastotavoitteisiin. Lajittelu tuottaa uusiomateriaaleja, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. 70% kierrätettyä alumiini 65% kierrätettyä komp. verhous 70% kierrätettyä säkki 80% kierrätettyä. Uusittu MolokDomino – kierrätysmateriaaleilla pienempi hiilijalanjälki kansi min. LUE LISÄÄ BLOGISTA: www.molok.com/ /blogi/molokdomino-tyylikas-jatesailio molok