Kiertotalous bisnes kasvaa CIRCUTUKSEN LOTTA LILJA: KOKEILE VERTAISVUOKRAUSTA! ONKO KIERRÄTYKSEN KOHENEMINEN VAIN TILASTOHARHA?. 2|2024 Kirjat kiertoon mutta miten
Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. 09 276 6980 onniforselloy www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Sinulle on postia! TILAA NYT – VOITA KYLPYLÄLOMA! Tilaa kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten maksuton uutiskirje.
Maaliskuussa verkossa on julkaistu esimerkiksi artikkeli, joka kertoo, kuinka merten muoviroskaa siivoava Clewat Oy ja Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara kehittivät ratkaisun lumensäilytysongelmaan ahtaassa kantakaupungissa. Sinnikäs pellepelottomuus ratkaisi lumiongelman Kurkkaa verkkoon: www.uusiouutiset.fi -sivulla on juttuja, jotka ovat vain tilaajille, mutta joita ei löydy printtitai näköislehdestä. Artikkeli löytyy otsikolla Clewat ja Stara keksivät keinon ottaa sulavista lumista roskat talteen ja kierrättää hiekoitussepelin uudelleenkäyttöön – Menetelmä kiinnostaa Norjassa ja Ruotsissakin. • Lehtikierto.fi-palvelun kautta uusimman numeron, näköislehtiarkiston vuodesta 2015 sekä hakutoiminnon. Jätkäsaaressa lunta on sulatettu merivirran avulla.. • Organisaation itse päättämän ja helposti muistettavan tunnuksen. tttlehti.fi/tilaauutiskirje Tilaa maksuton uutiskirje tttlehti.fi/ tilaa-lehti TILAA LEHTI Ota käyttöösi Uusiouutisten näköislehti ja kotisivujen tarjonta! . Muistutusviestissä kerromme lehden aiheita, jaamme osoitelinkin kirjautumista varten sekä tarjoamme suorat linkit verkkosivujen vain tilaajille -artikkeleihin. AN NA -L EE NA PY YK ÖN EN Ota käyttöösi Uusiouutisten näköislehti ja kotisivujen tarjonta! • Uusiouutiset-näköislehti on tilaajien luettavissa Lehtiluukku.fi-palvelussa. klo 10–15), tilaukset@uusiouutiset.fi Uutta! Yhteiskäyttötunnus-palvelu organisaatioille PALVELU SISÄLTÄÄ: • Uusiouutiset-näköislehden yhteiskäyttötunnuksen koko henkilöstön käyttöön. 050 549 6751 (ark. Työhyvinvointiasia ei vanhene. • Lisää uutisia ja artikkeleita julkaistaan verkkosivuilla www.uusiouutiset.fi . • Katso ohjeet ja ota sisältö haltuun: https://uusiouutiset.fi/tilausasiat/kirjautumisohje/ • Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. Lehden lisäksi julkaisemme jatkuvasti uutta sisältöä myös verkkosivuillamme. TTT-lehden arkisto vuodesta 2015 on tilaajien käytössä. Työ Terveys Turvallisuus -lehti on tukenasi kaikissa työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kysymyksissä. • Muistutusviestin sovituille yhteyshenkilöille aina uuden numeron ilmestyessä. Lue juttu kirjautumalla tilaajana Uusiouutisten kotisivuilla. Menetelmä saa hiekoitussepelit uudelleenkäyttöön. • Kirjaudu erikseen sekä näköislehteen että verkkosivujen sisältöön
Minna Kankaanpää saapui Siisteintä ikinä -seminaariin Pelkosenniemen kunnan edustajana. SISÄLTÖ 2|2024 Papu Designin perustaja Anna Kurkela osallistui Circular Design -valmennusohjelmaan. 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 35. 22 36 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 10 Kolumni: Hanna Lehtimäki 12 Yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousuun 14 Kaupan alan yritykset hallitsevat lajittelun 16 Kiertotalouskikka 16 Lukijaäänestys 17 Työnsä taitajia 18 Kirjat kiertoon mutta miten. Valmennus edisti bisnesmallia, jossa vaate kiertää yhä uudelleen käyttöön. He nappasivat mukaansa käyntikortin sijoittaja Johan Backakselta Startup Lions Oy:stä. no. www.climatecalc.eu Cert. 19 ”Vastuullisuus on kaikkien vastuulla” 20 Kiertotalous bisneksen ytimeksi 26 Kiertotalouden green deal pian valmis 29 Vertaisvuokraus lisää hymyjä 32 Laserpulsseja kierrätyslinjastolle 34 Siisteintä ikinä Saariselällä 36 Pohjoisen osaajia 37 Pakina 38 Resurssiviisaudella säästöjä 40 Itämeri-palkinto meriruokokeksinnölle 42 Opiskelijoilta 43 Mediakortti Osateemoina kiertotalouden tekijät, osaaminen ja ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes. fi/yhteystiedot/ ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 050 549 6751 (ark. CC-000084/FI AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta 4 UUSIOUUTISET 2|2024. Hän kertoi, että tapahtuman aiheet olivat kiinnostavia paitsi ammatillisesti, myös henkilökohtaisesti. vuosikerta KANNEN KUVA Karoliina Gavrilov 34 PA PU DE SIG N VII VI AN TT ILA AIL A KA UP PIL A Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Nabohagen Mohamed Abdirisak ja Daniel Engvig Amundsen voittivat Polar Bear Goes Circular -pitchauskisan. UUSIOUUTISET-LEHTI toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy LASKUTUSOSOITTEET JA YHTEYSTIEDOT https://uusiouutiset
(Lue lisää tästä numerosta sivulta 18.) Kirjat ja paperi ovat aina välittäneet tietoa sekä kannatelleet sivistystä, kulttuuria ja yhteiskuntien kehittymistä. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 22.3.2024 1950-luvulla jätepaperin talteenoton silloinen ennätystulos oli 38 000 tonnia, josta noin puolet tuli paperinjalostusteollisuudesta, puolet mm. 1950-luvulla kampanjoilla saatiin hankittua eri puolille Suomea ambulanssit. Kirjat kertovat, kuinka suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu keräyspaperilla. Suomessa on kerätty jätepaperia talteen jo pitkään. 1950-luvulla jätepaperin talteenoton silloinen ennätystulos oli 38 000 tonnia. Ne kertaavat Suomen Keräystuote Oy:n ja Suomen Uusioraaka-aineliiton taivalta. Laitoin kirjat takaisin hyllyyn. Silloin arvioitiin, että 250-kiloinen jätepaperipaali vastasi yhtä puumottia. Määrä on suunnilleen sama kuin vuonna 1977. kirjapainoista. Nykyisin keräyspaperia saadaan talteen arviolta 165 000 tonnia. ”Kaikki kuninkaan alamaiset” määrättiin asetuksella käytetyn paperin keruuseen jo 1700-luvulla. Tänä keväänä eduskunta ottanee kantaa jätelain muutosesitykseen, joka palauttaisi kirjat taas keräyspaperin yhteyteen ja liittäisi kirjat paperin tuottajavastuuseen. 2000-luvun alussa keräyskuituja otettiin talteen huimat 800 000 tonnia. Jatkosodassa suomalaiset paperinja kartonginvalmistajat korvasivat kuitupuuta jätepaperilla, kun miehet olivat rintamalla eivätkä metsätöissä. Työ edistyi hitaasti, sillä unohduin tämän tästä selailemaan hyllystä poimimiani aarteita. Kirjat eivät oikein sovi siistauslaitoksiin. Keräyspaperi on ollut monelle 4H-yhdistykselle, järjestölle ja urheiluseuralle elintärkeä toimeentulon lähde. Tosin silloin ei tavallisella kansalaisella ollut paperia kerättäväksi asti. Suomalaiset on opetettu jätehuoltoon nimenomaan jätepaperia keräämällä. kirjapainoista. 1960-luvulla koulut saivat television keräämällä kymmenen tonnia jätepaperia. Painavaa, historiallista tavaraa. Mutta sopivatko ne samaan keräysastiaan. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 2|2024. HISTORIALLINEN PAPERI O tin viikonloppuna urakaksi järjestellä uudelleen kirjahyllyäni. Keräyspaperin kierrättäjät pelkäävät, että päätös saattaa romuttaa historian aikana kustannustehokkaaksi hioutuneen keräys paperin kierrätysjärjestelmän. Kirjoja lehteillessäni mietin, miten kirjat ja paperi nivoutuvat yhteen. Sittemmin kierrätysjärjestelmät ovat eriytyneet. 1980-luvulla keräyspaperin ja -kuitujen talteenottomäärät kipusivat ensimmäistä kertaa yli 200 000 tonnin rajan. Niitä luetaan vielä. Keräyskampanjat jatkuivat pula-ajan jälkeen. Tuossahan on Henry Nygårdin Kuopasta kiertotalou teen – Suomen yhdyskuntajätehuollon historia -teos! Toiselta hyllyltä taas keksin Kati Toivasen kiinnostavat historiikit Paperisielut sekä Kiertotalouden ytimessä. Digitalisoitumisen myötä nuo määrät ovat enää muisto. Sodan jälkeisinä pulavuosina jätepaperi oli kuin rahaa, jota vastaan sai sokeria, suklaata, kelloja, hopeisia aterimia ja Mekano-rakennussarjoja. Tuo määrä tuplaantui 1990-luvulla 400 000 tonniin. Noin puolet tuli paperinjalostusteollisuudesta, puolet mm
Osa sosiaalija terveydenhoitoalan yritysten jätteistä on kuulunut kunnan jätehuoltovastuulle. Muista Euroopan talousalueen eli ETAn maista Suomeen uusiokäyttöön tuotavia materiaaleja ei esityksen mukaan enää luokiteltaisi Suomessa jätteiksi, jos materiaali on toisessa ETA-maassa luokiteltu uudelleen käytettäväksi materiaaliksi eikä jätteeksi. Jos Suomessa toimiva yritys on hankkinut toisesta ETA-maasta materiaalia uusiotuotteita varten, yrityksen on pitänyt varautua siihen, että se voidaan tuonnin seurauksena katsoa jätteenkäsittelijäksi, jolloin sen toimintaa koskee ympäristölupavaatimus. Jätelain muutosesitykseen sisältyy myös tekninen muutos koskien pykälää 35. Jätelakiesitys on lausunnoilla 28.3.2024 saakka lausuntopalvelussa. Muutosesityksen mukaan kunnan päätös poiketa kiinteistöittäisen jätekuljetuksen järjestämisestä hankalissa olosuhteissa voisi koskea kaikkia kiinteistöiltä kerättäviä jätteitä, ei vain sekalaista yhdyskuntajätettä. • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! UUSIOUUTISET 2|2024 6. SOTE-JÄTTEITÄ POIS KUNNAN VASTUULTA . SOTE-ALAN yritysten ja hyvinvointialueiden palveluyksiköiden on vuodesta 2026 alkaen järjestettävä itse omissa yksiköissään syntyvien jätteiden jätehuolto, jos hallituksen esitys jätelain muutokseksi hyväksytään. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB E ST OC K AD OB E ST OC K Jäteluokitus poistuu tuotavilta uusioraaka-aineilta YMPÄRISTÖMINISTERIÖ on lähettänyt lausunnoille jätelain muuttamista koskevan esityksen, joka tekisi ulkomailta Suomeen tuotavien tiettyjen, uusiokäyttöön tarkoitettujen jätepohjaisten materiaalien kierrätyksen aiempaa helpommaksi. Ehdotettu muutos voi supistaa kuntien jätelaitosten liikevaihtoa ja vaikuttaa joihinkin kuljetusurakoihin. Tähän saakka osa näistä yhdyskuntajätteiksi luettavista jätteistä on ollut kuntien järjestämisvastuulla. Jätelain muutosesityksen taustalla on hallituksen linjaus, jonka mukaan kunnan vastuu asumisen jätteistä rajataan pääosin kotitalouksissa ja vapaa-ajan asumisessa syntyvään jätteeseen. Samoin vankiloiden, armeijan kasarmien ja laitosasumisen yksiköiden jätehuollosta vastaisi jatkossa jätteen haltija itse. Nykyisessä lainsäädännössä tällaiset materiaalit, kuten sivuvuotteet ja ei-enää-jätettä-statuksen saaneet uusiomateriaalit, katsotaan Suomessa yhä jätteeksi. Nykytilanne on ollut epäselvä, sillä muutamille aineille on määritelty ei-enää-jätettä kriteerit, jotka ovat voimassa kaikissa ETA-maissa, kun taas toisille aineille on vain kansallisia ei-enää-jätettä-kriteereitä. Kuntien jätelaitosten liikevaihto supistuu Kuntien vastuulta siirtyisi pois karkeasti arvioituna noin 50 000 tonnia jätettä, noin 1,5 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Hallituksen esitys siirtäisi jätteet pois kunnan vastuulta
Hiilen talteenotossa CO2 eristetään teollisuusprosessien tai energiantuotannon päästövirroista ennen kuin se pääsee ilmakehään. AD OB E ST OC K Ota käyttöösi Uusiouutisten sähköiset kanavat! TILAAJANA pääset tilausnumerollasi lukemaan sekä Uusiouutisten näköislehteä että kotisivujen tilaajille tarkoitettuja sisältöjä. Lue lisää: etappi.com . Ilmastopäästöjen merkittävä vähentäminen voisi säästää Suomen Lapin arktiset talvet. AD OB E ST OC K Kotitalouksien sekajätteessä on erilaisia pakkaus materiaaleja keskimäärin näin monta prosenttia, kertoo Suomen Kiertovoiman ylläpitämä koostumustietopankki. Teollisen hiilenhallinnan tiedonannossaan komissio arvioi, että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hiilidioksidia tulisi ottaa talteen 50 miljoonaa tonnia vuonna 2030 ja 450 miljoonaa tonnia vuosittain vuoteen 2050 mennessä. Komissio listaa ratkaisujen joukkoon muun muassa hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja hyödyntämisen (CCS ja CCU) teknologiat. Kuullota hienonnetut sipulit valurautapannulla tai muussa uuninkestävässä paistinpannussa pienessä määrässä rypsiöljyä. Riko kananmunat yksitellen kuoppiin kastikkeen päälle. Lisää paprika, säilyketomaatit, tomaattimurska ja mausteet sekä mahdolliset jääkapista löytyneet jämät. Ihannetapauksessa keltuaiset pysyvät ehjinä. klo 10-15). HÄVIKKIHERKKU Shaksuka 1 sipuli 2 valkosipulin kynttä 1 paprika loraus rypsiöljyä 2 tlk (á 400 g) kokonaisia säilyketomaatteja tai tomaattimurskaa 0,5 tl suolaa ripaus mustapippuria 1 tl juustokuminaa eli jeeraa 1 tl paprikajauhetta 4 kananmunaa 200 g fetaa tai salaattijuustoa tai muuta juustoa nippu tuoretta lehtipersiljaa MAAJA KOTITALOUSNAISTEN Hävikkiruoka-reseptipankki tarjoilee yhden pannun ruoan, johon saa kätkettyä tähteitä. Murustele shaksukan päälle halutessasi juustoa ja silppua tuoretta lehtipersiljaa koristeeksi. Kirjautumisohjeet löydät Tilausasiat-otsikon alta. Sitä voisi käyttää myös kemiallisissa prosesseissa, kuten muovien, lannoitteiden tai synteettisten polttoaineiden valmistuksessa, tai sitoa se rakennusmateriaaleihin. Tavoite kattaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kaikilla sektoreilla sekä vihreän energiasiirtymän ja irtautumisen fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2040 jo 90 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta tulisi kattaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla. Nauti tuoreen leivän kanssa. Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, puhelinnumero on 050 549 6751 (ark. Paista uunissa 200 asteessa noin 10 minuuttia tai kunnes kananmunat ovat hyytyneet. 7 UUSIOUUTISET 2|2024. Voit hyödyntää kokkailussa jääkaapin jämiä, esimerkiksi kasviksia, leikkeleitä ja kermapurkin loppuja. Anna kastikkeen kypsyä 10 minuuttia. Siellä pääset kirjautumaan Kirjautuminen-otsikon alta. Mene Uusiouutiset-lehden kotisivuille osoitteeseen www.uusiouutiset.fi . 28 % EU:lta päästöpolku vuoteen 2040 EUROOPAN KOMISSIO suosittaa EU:lle 90 prosentin nettopäästövähennystavoitetta vuodelle 2040. Hyödyntämisessä bioperäinen tai ilmasta suoraan kaapattu hiilidioksidi muunnetaan hyödyllisiksi tuotteiksi tai polttoaineiksi. Tee kastikkeeseen neljä kuoppaa kanamunia varten. -palveluilla enemmän kierrätystä, vähemmän päästöjä . Tästä reseptistä saa neljä annosta. Lähi-idästä kotoisin oleva herkullinen shakshuka sopii vaikkapa viikonlopun brunssiruoaksi. Nettopäästöjen vähentämisen tavoitteeseen lasketaan myös luonnolliset ja tekniset hiilinielut
Kierrätyskuitua uudesta ReTouch-nimisestä puuvillapolyesterikankaasta on reilut kymmenen prosenttia. Nyt yhtiö tutkii sekajätteen esikäsittelyn mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja ennen jätteenpolttoprosessia. . Hiilidioksidi voidaan kuljettaa joko pysyvään loppuvarastoon Suomen ulkopuolelle tai hyödyntää esimerkiksi sementin valmistuksessa. Se on todella lupaava materiaali, jolla on paljon etuja”, muotinäytöksen suunnittelija Miranda Berg sanoo. ”Saamme jätteen energiahyödyntämisellä kierrätyskelvottomasta jätteestä energiat talteen tehokkaasti lämmittämään Vantaata”, kertoo Vantaan Energian kiertotalousliiketoiminnan johtaja Kalle Patomeri. . Esikäsittelyä jätevoimalan eteen. FR ED RI K AN DE RS SO N JU TT A VU OL AM O UUSIOUUTISET 2|2024 8. Viime keväänä VTT arvioi Vantaan Energialle erilaisia menetelmiä, jotka edistäisivät kierrätystä. Emma Carlingin ja Miranda Bergin mallistot keskittyvät vastuullisten materiaalien kokeelliseen käyttöön. Vantaan Energian jätevoimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä kotitalouksien sekajätteestä. Poistotekstiiliä sisältävä kangas täyttää sekä kestävyydeltään että muilta ominaisuuksiltaan työvaatemateriaalin vaatimukset. Touchpointin kehittämiä ja valmistamia työ vaatteita käytetään monilla aloilla. VA NT AA N EN ER GIA . ”Spinnovan kuitu syntyy luon nosta, ja sillä on rauhoittava vaiku tus – ihan kuten luonnollakin. ReTouch-kangasta on jo tuotekehitysvaiheessa testannut työvaatteiden vuokrauspalveluja tarjoava Lindström, joka on kiinnostunut ottamaan materiaalin valikoimiinsa. Suunnitteilla on hiilidioksidin talteenotto jätevoimaloiden savukaasuista. Vantaan Energia kaavailee voimaloidensa yhteyteen myös hiilidioksidin talteenottolaitosta. Muotisuunnittelun opiskelijoiden mallistoihin kuului yhteensä seitsemän asukokonaisuutta, jotka on tehty yhteistyössä Spinnovan kanssa. Tuolloin esiin nousi vaihtoehto, jossa Suomeen rakennettaisiin keskitettyjä jätteen lajittelulaitoksia, jotka saisivat otettua sekajätteestäkin talteen ja kierrätykseen materiaalia, joka muutoin ohjautuisi polttoon. Vantaan Energia on hakenut hiilidioksidin talteenottolaitoksen edellyttämää kaavamuutosta. Kuitu on prosessoitu elinkaarensa loppuun tulleista työvaatteista, mikä tarkoittaa uutta askelta kohti tekstiilien suljettua kiertoa. Vaaralliseksi luokiteltua jätettä käsittelevä korkealämpötilalaitos aloittaa toimintansa vuonna 2025. Osa talteen saatujen verkkojen materiaaleista analysoidaan, ja analyysitulosten avulla selvitetään materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia. Laitos ottaisi talteen yhtiön nykyisen jätevoimalan, jätevoimalan laajennuksen ja tulevan korkealämpötilalaitoksen tuottaman hiilidioksidin. Vapaa-ajan kalastajien välineille ei Suomessa vielä ole kierrätysverkostoa eikä keräyspisteitä, vaan muun muassa muoviverkot menevät sekajätteeseen. Myös jätteenpolttoprosessin jälkeen on kaavailtu investointia. Pilottikeräyksestä vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry. Kaikkiaan talteen otettaisiin reilut 600 000 hiilidioksiditonnia vuodessa. ”Esimerkiksi mökkiläiset ja vapaa-ajan kalastajat voivat tuoda käytöstä poistamansa puhtaat verkot tiettyjen Roope-palvelupisteidemme yhteyteen tuleviin keräysastioihin”, kertoo projektipäällikkö Jutta Vuolamo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä. TO UC HP OIN T Työvaate poisto tekstiilikuidusta TYÖVAATEVALMISTAJA Touchpoint ja tekstiilijätteen jalostaja Rester ovat kehittäneet uuden työvaatemateriaalin, joka sisältää Resterin kierrätyskuitua. Pidä Saaristo Siistinä ry pyrkii pilotillaan luomaan pohjaa tulevalle kierrätystoiminnalle. Vanhat verkot kierrätykseen Saaristomeren pilotissa SAARISTOMEREN alueella kerätään ensi kesänä talteen vanhoja kalaverkkoja. ”Hiilidioksidin talteenotto mahdollistaisi vielä näiden väistämättömien päästöjenkin talteen ottamisen.” Spinnovan tekstiili materiaalit catwalkille JYVÄSKYLÄLÄISEN Spinnovan puusta ja jätemateriaaleista valmistama tekstiilikuitu pääsi valokeilaan ruotsalaisten opiskelijoiden kevätnäytöksessä. ReTouchin valmistuspäästöt ovat lähes kymmenen prosenttia pienemmät kuin kokonaan neitseellisistä raaka-aineista tehdyn kankaan. Lopullinen käyttökohde selviää hankkeen edetessä. Touchpointin ja Resterin seuraava tavoite on laajentaa kierrätyskuitujen käyttöä muissakin työvaatekangaslaaduissa ja asteittain kasvattaa kierrätyskuidun osuutta kankaissa. EU:n kertakäyttömuovidirektiivi (niin kutsuttu SUP-direktiivi) kuitenkin määrää, että muovia sisältävien kalastusvälineiden tuottajat järjestävät tuotteilleen jätehuollon vuoden 2024 loppuun mennessä. VANTAAN Energia suunnittelee esikäsittelyä jätevoimalaprosessin eteen
Kiertotalouden ekosysteemit ja teolliset symbioosit ovat vain kalpea aavistus sienten verkostoitumisja yhteistyökyvyistä. Ulla Lempinen KUSTANTAJA: Gummerus KERTOO: Sienet ja sienirihmastot täyttävät maan ja kaiken mitä se päällään kantaa. Nurmolaisyrityksen vähemmistöosakkaana jatkaa Atria Suomi. Nurmoon on valmisteilla teollisen koon tuotantolaitos, joka nopeuttaa Suomen Lantakaasun tavoitetta rakentaa Suomeen yhden terawattitunnin nesteytetyn biokaasun tuotantoverkosto. Sienet ovat jätehuoltoalan kokeneimpia työläisiä. Oulun Energia ja P2X Solutions kaavailevat Laanilan teollisuus alueelle näin suurta elektrolyysilaitosta, hiilidioksidin talteen ottolaitosta sekä vedyn ja hiilidioksidin varastointijärjestelmää. On hämmästyttävää, miten vähän vielä tiedämme eliöistä, jotka näin olennaisella tavalla vaikuttavat maapallon biosfääriin. AD OB E ST OC K 9 UUSIOUUTISET 2|2024. Kirjan nimi on osuva: tämän kirjan luettuaan myös lukija tuntee, että sienet ovat todella muokanneet mieltä ja koko maailmankuvaa. Kiertotalous ponnahduslautana kohtuutalouteen – Suosituksia kestävään organisoitumiseen. 100 MW LUE NÄMÄ Näkymätön valtakunta: miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme KIRJAILIJA: Merlin Sheldrake, suom. Nurmoon nouseva laitos tuottaa alueen maatilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja erityyppisiä biolannoitteita. www.jyu.fi/sites/default/files/2023-12/wisdom_letters_2023-2_valmis_web.pdf Kiertotalous ponnahdus lautana kohtuutalouteen 2?/?2023 Suosituksia kestävään organisoitumiseen WISDOM LETTERS Suomen Lantakaasu laajentaa VALION ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu ostaa enemmistöosuuden Nurmon Bioenergiasta. Sienten rooli saasteiden, pilaantuneiden maiden ja myrkyllisten kemikaalien puhdistuksessa voisi olla paljon nykyistä suurempi. Tähän tutkijat ovat löytäneet kohtuutaloudesta ratkaisuja, joissa lisätään yhdenvertaisuutta, kitketään sosiaalista eriarvoisuutta ja tuetaan yhteiskunnallista osallistumista. Wisdom Letters 2/2023. Tutkijat näkevät, että kiertotalouden tavoitteisiin tuotannon ja kulutuksen vähentämisestä on hyvin vaikea päästä, jos samalla tavoitellaan talouskasvua. Laitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 117 gigawattituntia vuodessa, mikä tekee siitä yhden suurimmista nesteytetyn biokaasun tuotantolaitoksista Suomessa. Kiertotaloutta on myös kritisoitu liiasta painottumisesta taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen, kun sosiaalinen kestävyys on jäänyt marginaaliin. . Ne lahottavat, hajottavat ja palauttavat uudelleenkäyttöön. Sienten avulla on kasvatettu uusia rakennusmateriaaleja, kompostoituvia korvikkeita muoville sekä jopa keinoihoa. Kohtuutalous on käsitys planetaaristen rajojen sisällä toimivasta, sosiaalisesti oikeudenmukaisesta talousjärjestelmästä, joka ei tähtää talouden jatkuvaan kasvuun vaan hyvinvoinnin lisääntymiseen. KIRJOITTAJAT: Heta Leinonen ja Roni Lappalainen JULKAISIJA: JYU School of Resource Wisdom KERTOO: Jyväskylän yliopiston Wisdom Letters -sarja tarjoaa päätöksentekijöille vertaisarvioitua, tutkimusperustaista tietoa kestävyysmurroksesta. Kirja on sienitutkimuksen aarrearkku ja paljastaa, miten sieni hämärryttää käsitystämme siitä, missä kulkevat yksilön rajat. Väitöskirjatutkijat Heta Leinonen ja Roni Lappalainen ovat tarttuneet kiertotaloudesta esitettyyn kritiikkiin ja etsineet siihen ratkaisuehdotuksia kohtuutalousajattelusta. Kulutusta olisi syytä karsia absoluuttisesti, jopa luksustuotteiden kielloilla ja mainontaa rajoittamalla. Kirjoittajat esittävät, että tavoitteeksi tulisi asettaa se, että kulutus pysyisi ekologisen enimmäismäärän ja sosiaalisen vähimmäismäärän rajoissa. Nurmoon nouseva laitos tuottaa alueen maatilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja erityyppisiä biolannoitteita. Vuonna 2026 käyttöön otettava biokaasulaitos sijoitetaan Atrian tuotantolaitoksen läheisyyteen
Kikat herättelevät yksilöitä, organisaatioita ja yhteiskuntaa tekemään kiertotaloustekoja. Haastattelimme myös kiertotalouteen perehtyneitä henkilöitä eri ministeriöissä ja teollisuusalojen yhdistyksissä. Kunnilla, kaupungeilla ja julkisen sektorin toimijoilla on myös keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä julkisten hankintojen ja maankäytön kautta. Kiertotalousmuutos ei nimittäin ole vain yhteiskunnan päättäjien ja yritysjohtajien asia, vaan se tapahtuu kaikkien työssä ja arjessa. Oli jopa niitä, jotka pohtivat, voisikohan kiertotalous liittyä veronkiertoon. Osa tiesi kiertotalouden liittyvän resurssien käytön tehostamiseen, osa kiinnitti huomion materiaalien kierrätykseen osana jätehuoltoa ja osa ei ollut kuullut kiertotaloudesta mitään. ITÄ -S UO ME N YL IOP IST O 10 UUSIOUUTISET 2|2024. YRITTÄJÄT KANNATTAVAT KESTÄVYYSRATKAISUIHIN OHJAAVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Jos sama kysely tehtäisiin nyt, veikkaan, että kierrätys osana jätehuoltoa korostuisi edelleen, mutta suurempi osa vastaajista tietäisi kiertotalouteen liittyvät perusasiat. Julkaisimme hankkeen tuloksena 25 kikkaa yhteistyössä graafikko Jani Ikosen kanssa. Kiertotaloustutkimus on osallistuvaa yhteistyötä. opiskelijoilta ja kauppakeskuksissa tapaamiltaan ihmisiltä, mitä kiertotalous tarkoittaa. M uutama vuosi sitten, kun aloimme CICAT2025-hankkeessa tutkia, miten yhteiskunta voi vauhdittaa siirtymistä lineaaritaloudesta kiertotalouteen, tutkimusryhmämme suomen kielen tutkijat kysyivät KOLUMNI HANNA LEHTIMÄKI Kirjoittaja on professori Itä-Suomen yliopistossa. Haastattelemamme pienten ja suurten kiertotalouden edelläkävijäyritysten johtajat olivat sitoutuneita edistämään kestävyyssiirtymää omassa työssään, mutta myös turhautuneita muutoksen hitauteen. Nämä kiertotalouden edelläkävijät korostivat yhteistyön merkitystä kestävyysmuutoksen tekemisessä. Se keskittyy kiertotaloutta edistävien ratkaisujen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien hakemiseen ja tutkijuuteen kuuluvan kriittisen ja analyyttisen osaamisen käyttämiseen kestävyyssiirtymän tulevaisuuspolkujen hahmottamisessa. Tutkimamme edelläkävijäkaupungit, Espoo, Lahti, Tampere ja Turku, ovat tehneet pitkäjänteistä työtä kestävän kiertotalousmuutoksen eteen. Haastattelemamme kiertotalouden startup-yrittäjät pitivät kestävyysratkaisuihin ohjaavaa lainsäädäntöä hyvänä, koska se luo markkinoita kiertotalouden ratkaisuille. Viisivuotinen hankkeemme päättyi vuoden 2023 lopussa ja sinä aikana kiertotalous sanana vakiintui samalla, kun kestävyysmuutoksesta ja vihreästä siirtymästä alettiin puhua julkisuudessa entistä enemmän. Kiertotalous on tullut viiden vuoden aikana osaksi yritysten ja toimialojen strategista muutosta. Työmme jatkuu CICAT2025-hankkeen jälkeen Itä-Suomen yliopistoon, Jyväskylän yliopistoon, Tampereen yliopistoon, Turun yliopistoon ja Turun ammattikorkeakouluun perustetuissa kiertotalouden tutkimuskeskuksissa. Kestävyysmuutoksen ajaminen yritysten liiketoiminnan strategisiin tavoitteisiin vaatii liiketoimintaosaamista ja sosiaalisia taitoja, jotta nekin, joille kestävä kiertotalous on uusi asia, innostuvat siitä. KIERTOTALOUDEN VAUHDITTAMINEN VAATII TOIMIA KAIKILTA Kiertotalousmuutos ei ole vain yhteiskunnan päättäjien ja yritys johtajien asia, vaan se tapahtuu kaikkien työssä ja arjessa
molok. Molok ® -jätesäiliöiden tyhjennys on turvallista ja ergonomista Tyhjennyksessä hyödynnetään automaatiota ja nosturivoimaa Ei raahausta Ei kiilautumisvaaraa Ei voimankäyttöä
Sekajäte ohjautuu käytännössä kokonaan energiahyötykäyttöön. Kun tämä pidetään mielessä, vuonna 2022 kokonaisjätemäärä oli kuitenkin selvästi pienempi kuin vuonna 2021. Jätteet kirjataan nyt aiempaa tarkemmin”, Espo taustoittaa. Tämä on selvä parannus verrattuna vuoteen 2021, jolloin kierrätysaste oli 38,9 %. Kokonaisjätemäärää ei siksi voi suoraan verrata aiempiin vuosiin. Onko jätemäärä oikeasti laskussa ja kierrätys nousussa, vai johtuuko koheneminen vain raportointitapojen muutoksista. Myös sekajätteen määrä oli lähes 300 000 tonnia pienempi. Tilastokeskuksen 13. JU HA ES PO / TIL AS TO KE SK US Biojäte käsittelytavoittain (t) 12 UUSIOUUTISET 2|2024. ”YLVAssa on käytetty datassa vuodesta 2022 eteenpäin uusia menetelmiä. Jätemäärä pieneni Vuonna 2022 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli 2,9 miljoonaa tonnia, eli noin 521 kiloa per henkilö. Määrät on nyt tilastoitu EU:n uu. Onko muutos aito vai vain tilastoharhaa. sien jätedirektiivin raportointivaatimusten mukaisesti. Osa jätetilastossa tapahtuneista muutoksista johtuu kuitenkin kirjaamiskäytännöistä. Biojätteen määrä on noussut hyppäyksittäin yli 20 vuoden aikana. Tilastokeskus pääsee tietoja yhdistelemällä ja vertailemalla aiempaa paremmin selville esimerkiksi jätteen alkuperästä ja siitä, onko kyseessä yhdyskuntajäte vai ei. Työssä kävi ilmi, että aiemmin yhdyskuntajätteiksi on hyvin todennäköisesti luokiteltu Suomessa suuri määrä sellaista jätettä, joka ei todellisuudessa olekaan yhdyskuntajätettä. UUTISIA 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 BIOJÄTE KÄSITTELYTAVOITTAIN (t) BIOJÄTE Hyödyntäminen materiaalina Poltto yhteensä Kaatopaikkasijoitus YHDYSKUNTAJÄTTEEN KIERRÄTYS ASTE NOUSUUN Yhdyskuntajätetilasto näyttää kierrätyksen kohentuneen ja jätemäärän pudonneen. Jätetilasto herättää kysymyksiä. ELINA SAARINEN Aiemmin yhdyskuntajätteiksi on hyvin todennäköisesti luokiteltu Suomessa suuri määrä sellaista jätettä, joka ei todellisuudessa olekaan yhdyskuntajätettä. Biojätteen poltto tässä kuviossa tarkoittaa esimerkiksi anaerobista käsittelyä, josta saadaan poltettavaa kaasua. Tilastotrendi ei ole yksinomaan huono asia, sillä se kertoo siitä, että yhä suurempi osa biojätteestä välttyy menemästä poltettavan sekajätteen joukkoon. Kaikki nämä käyrät ovat kääntyneet samalla tavalla alaspäin vuodesta 2020 vuoteen 2022. Ympäristöhallinto on myös ottanut käyttöön ympäristönsuojelun YLVA-tietojärjestelmässä uusia käytänteitä. EU:n tiukentuneet yhdyskuntajätteen hyödyntämisen laskentaja raportointisäännöt ovat edellyttäneet entistä tarkempaa jätevirtojen kirjaamista ja seurantaa. Positiivisia merkkejä Tilastokeskuksen yliaktuaari Juha Espo näkee tilastossa pieniä positiivisia muutoksia esimerkiksi materiaalihyödynnyksen määrässä ja erilliskeräyksessä. T uore yhdyskuntajätetilasto vuodelta 2022 antaa viimein, vuosien huonon kehityksen jälkeen, merkkejä käänteestä parempaan. Yhdyskuntajätteestä poltettiin energiaksi vuonna 2022 yhteensä vähän yli 1,6 miljoonaa tonnia eli 55,4 prosenttia. Vuonna 2022 yhdyskuntajätteistä saatiin kierrätettyä eli hyödynnettynä materiaalina, kompostoitua tai mädätettyä tai valmisteltua uudelleenkäyttöön yhteensä 43,7 prosenttia. helmikuuta 2024 julkaiseman jätetilaston mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on kohentunut edellisvuodesta viisi prosenttiyksikköä. Hänen vertailuissaan yhdyskuntajätteen määrä noudattelee samaa käyrää kuin esimerkiksi päivittäistavarakaupan myynti ja kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot. Yhdyskuntajätettä vai ei. Erilliskerätty biojäte saadaan hyödynnettyä materiaalina tehokkaasti
Vuoden 2022 tilastoon on otettu uutena elementtinä mukaan tieto siitä, kuinka suuri osuus jätteestä on valmisteltu uudelleenkäyttöön. Kunnalliset jätelaitokset tutkivat säännöllisesti, mitä jätettä suomalaisten sekajätepusseista paljastuu. Tietyissä jakeissa kuten muovissa, kartongissa ja paperissa kierrätys on kohentunut, mutta toisissa, kuten puupakkauksissa, se on heikentynyt. Vuonna 2021 erilliskeräystä jätteestä vielä lähes 14 prosenttia ohjautui polttoon. Kierrätyksen kohenemiseen tarvitaan myös markkinakysyntää jätteistä jalostetuille uusioraaka-aineille. Jätteen määrä on vähentynyt etenkin luokasta ”muut ja erittelemättömät jätteet”, jonka määrä putosi tarkemman tilastollisen erittelyn vuoksi peräti yli sata tuhatta tonnia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Nämä määrät ovat vielä kovin vaatimattomia. Pakkausjätteiden kokonaiskierrätysaste ei ole noussut 61 prosentista. Erilliskerätty jäte ohjautuu hyvin kierrätykseen. Uusien sääntöjen mukaan tästä pitää vähentää kierrätysprosessissa syntyvät rejektit. Kokonaisjätemäärästä vain 0,3 % jätteistä valmisteltiin uudelleenkäyttöä varten. Erilliskerätyn metallijätteen määrä vuoden 2022 jätetilastossa on kolme kertaa pienempi kuin se oli vielä vuonna 2021. Yhdyskuntajätteet käsittelytavoittain (t) 500 000 1 000 000 1 500 000 2 000 000 2 500 000 3 000 000 3 500 000 4 000 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 YHDYSKUNTAJÄTTEET YHTEENSÄ Hyödyntäminen materiaalina Poltto yhteensä Kompostointi ja mädätys Kaatopaikkasijoitus 13 UUSIOUUTISET 2|2024. Luokka sisältää huomattavan osan sekajätteestä koostumukseltaan poikkeavaa, syntypaikkalajiteltua ja erilliskerättyä energiajätettä. ”Se on pudottanut kierrätysasteita huomattavasti, etenkin muovipakkaus jätteen osalta”, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Tuomo Aunola. 32 prosenttia sekajätteestä oli KIVOn tietopankin mukaan biojätettä. Vuonna 2022 melkein kaikki erilliskerätty jäte saatiin hyödynnettyä materiaalina, kompostoitua, mädätettyä tai valmisteltua uudelleenkäyttöön. Suomen Kiertovoima KIVO ry ylläpitää tietopankkia, johon kootaan eri puolilla Suomea tehtyjen sekajätteen koostumustutkimusten tuloksia. Kuitenkin kotitalouksien sekajätepusseissa on vieläkin biojätettä. Pakkausjätteen kiinteistökeräyksen tehostuminen kesällä 2023 ei vielä näy tilastoissa. Pakkausjätettä sekajätepussin sisällöstä oli 28 prosenttia, ja sen osuus oli noussut vuodesta 2020. Siitä tuotetaan myös biokaasua. Pakkauksia on saatettu markkinoille kaiken kaikkiaan hiukan vähemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2021. Aikaisemmin kierrätetyksi on saatettu raportoida se jätemäärä, mikä on erilliskerätty. SEKAJÄTEPUSSIN SISÄLTÖ SELVILLE TUOREESTA yhdyskuntajätetilastosta on luettavissa hienoista myönteistä kehitystä. Polttoon meni vain kuutisen prosenttia erilliskerätystä jätteestä. Kotitaloudet ovat siis onnistuneet lajittelemaan biojätteet syntypaikalla aiempaa paremmin omiin astioihinsa niin, että jätteistä yhä pienempi osa päätyy sekajäteastiaan. Biojätteen erilliskeräyksellä on suuri vaikuttavuus, kun pohditaan erilaisia politiikkatoimia ja käytännön toimenpiteitä kokonaiskierrätysasteen kasvattamiseen. Puupakkauksia näyttää ohjautuvan aiempaa enemmän polttoon. Vuoden 2022 tilastossa saatiin aiempaa luotettavampaa dataa muun muassa kierrätyspolttoaineen seassa olevan yhdyskuntajätteen todellisista määristä. Pakkausjätteissä hajontaa Toisaalta tiukemmat raportointisäännöt ovat laskeneet kierrätysasteita. Yhdyskunta jätteen kaatopaikka sijoitus on käytän nössä loppunut. Tilaston sanomalle löytyy tukea myös kenttätutkimuksista. Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä väheni vuoden 2022 tilastossa yli puoli miljoonaa tonnia vuodesta 2021. Muovipakkausten kierrätys on kuitenkin edennyt Suomessa niin, että tiukentuneista kierrätyksen laskentatavoista huolimatta muovipakkausten kierrätysaste on alustavan tiedon mukaan noussut 29 prosentista 31 prosenttiin vuonna 2022. Tulosten mukaan sekajätepussiin todella päätyy nyt vähemmän biojätettä kuin vielä vuonna 2020. . Kaatopaikan sijasta sekalainen jäte ohjautuu polttoon. JU HA ES PO / TIL AS TO KE SK US Erilliskeräys koheni Jätetilastossa huomio kiinnittyy siihen, että entistä suurempi osa yhdyskuntajätteestä, yhteensä 1,3 miljoonaa tonnia, on saatu kerättyä talteen nimenomaan erilliskerättynä. Tämä on positiivinen juttu”, Tilastokeskuksen Juha Espo tulkitsee. Biojäte kelpaa hyvin kompostointiin, mädätykseen ja erilaisten kierrätysravinteiden tuotantoon. ”Biojätteen erilliskeräys on pitkällä aikavälillä tehostunut hienosti. Biojätteessä myönteistä Biojätettä kerättiin talteen vuonna 2022 yhteensä noin 444 000 tonnia. Juuri bioja pakkausjätteiden tarkempi lajittelu ja erilliskeräys voisivat eniten kohentaa yhdyskuntajätteiden kierrätysastetta. Myös erilliskerätyn metallijätteen luokassa on aiemmin ollut paljon sellaista, mikä on harhaanjohtavasti kirjattu yhdyskuntajätteeksi
KAUPAN ALAN YRITYKSET HALLITSEVAT LAJITTELUN Lassila & Tikanojan vertailu paljasti yhtiön yritysasiakkaista ahkerimpien lajittelijoiden toimialat ja kotiseudut. Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysaste on tällä hetkellä noin 43 prosenttia. täväksi materiaalina ja kuinka suuri osa puolestaan on päätynyt sekatai energiajätteenä polttoon. klo 9–16 Pohjoismaiden johtava kemianja bioalan ammattitapahtuma. Kierrätysaste noussut Kaiken kaikkiaan L&T:n asiakkaat tuntuvat osaavan jätteiden syntypaikkalajittelun hyvin, sillä yritysasiakkaiden yhdyskuntajätteiden kierrätysaste on 63,6 %. Lassila & Tikanoja on saanut ohjattua yritysasiakkailtaan syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä vaihtelevasti kierrätykseen alueesta ja toimialasta riippuen. chembiofinland.fi #ChemBioFinland2024 Samanaikaisesti: 10.–11.4.2024 Helsingin Messukeskus Yhteistyössä: Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi Yritysten toimialatarkastelussa rakennusala on petrannut lajitteluaan kolmen viime vuoden aikana. L&T on laskenut vuoden 2023 datan perusteella, kuinka iso osa sen asiakasyrityksissä lajitellusta jätteestä on saatu toimitettua eteenpäin kierrätet. LA SS ILA & TIK AN OJ A Esillä ajankohtaisia aiheita kestävästä kehityksestä huomispäivän vetyyn ja synteettiseen biologiaan sekä kemiateollisuuden ja bioalan tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut. | Avoinna: ke 10.4. ELINA SAARINEN UUTISIA 14 UUSIOUUTISET 2|2024. Tämän toimialan yritykset pärjäsivät parhaiten, kun Lassila & Tikanoja vertaili omien yritysasiakkaidensa lajitteluja kierrätysaktiivisuutta toimialoittain ja maakunnittain. Myös kiinteistöissä ja toimistoissa jätteen syntypaikkalajittelulla päästään 55 prosentin kierrätysasteeseen. Kierrätysaste täytyisi lain mukaan nostaa 55 prosenttiin jo vuoteen 2025 mennessä. K aupan alan yritykset näyttävät hallitsevan jätteiden lajittelun. Kierrätysaste on noussut vuodesta 2015, jolloin se oli 56,8 %. Jos kierrätysastetta tarkastellaan asiakkaiden toimialojen mukaan, selkeä voittaja on kaupan ala, jossa kierrätysaste on 67,7 %. Huonoiten lajittelu sujuu datan perusteella rakentamisessa ja julkisella sektorilla, mutta nämäkin sektorit ylittävät tason, johon Suomessa Tilastokeskuksen mukaan ylletään valtakunnallisesti. L&T:n asiakasvertailussa yritysten kierrätysaste on selvästi Suomen yleistä tasoa korkeampi. klo 9–17, to 11.4
klo 9–17, to 11.4. Lisäksi alueelliset etäisyydet ja se, millaisia käsittelymenetelmiä alueella on tarjolla, vaikuttavat”, kertoo L&T:n johtava ympäristövastuun asiantuntija Antti Pitkämäki. Rakennusalan lajittelussa vielä tekemistä Yritysten toimialatarkastelussa rakennusala on petrannut lajitteluaan kolmen viime vuoden aikana. ”Syntypaikkalajittelulla on tässä keskeinen rooli. chembiofinland.fi #ChemBioFinland2024 Samanaikaisesti: 10.–11.4.2024 Helsingin Messukeskus Yhteistyössä: Tutustu upeaan ohjelmaan ja rekisteröidy maksutta kävijäksi chembiofinland.fi YRITYS ASIAKKAIDEN YHDYSKUNTA JÄTTEIDEN KIERRÄTYS ASTE ON 63,6 %. Yhä liikaa polttoon L&T:n Pitkämäen mukaan yrityksissä päätyy yhä poltettavaksi liikaa sellaista tavaraa, joka olisi kelvannut kierrätykseen eli uusiksi raaka-aineiksi. Yritysasiakkaitten lajittelemasta jätteestä kierrätykseen saadun jätteen osuus toimialoittain 1. Kauppa (67,7 %) 2. Eniten poltettavaa sekaja energiajätettä syntyi vuonna 2023 Etelä-Savossa. Pohjois-Savo ja Lappipetrasivat Ahkerimmin lajittelu sujuu Etelä-Karjalassa, jossa kierrätysaste on miltei 70 prosenttia. Parhaiten sekaja energiajätemääriään onnistuivat vähentämään Pohjois-Pohjanmaan yritykset. Päijät-Hämeessä polttoon päätyi vähiten, 2,3 tonnia per asiakaskäyntikohde. Myös kierrätyksen kannalta haastavana alueena tunnettu Lappi on tehnyt hienon parannuksen nostamalla kierrätysastettaan 8,7 prosenttiyksikköä 52 prosentista 60,7 prosenttiin. Se on ylivoimaisesti tehokkain tapa erotella materiaalit toisistaan ja varmistaa, että hukkaan päätyy mahdollisimman vähän”, Pitkämäki sanoo. Esillä ajankohtaisia aiheita kestävästä kehityksestä huomispäivän vetyyn ja synteettiseen biologiaan sekä kemiateollisuuden ja bioalan tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut. Julkinen sektori (43,0 %). ”Alueellisiin kierrätysasteisiin vaikuttavat esimerkiksi alueen elinkeinorakenne sekä L&T:n asiakaskanta kyseisellä alueella. Rakentaminen (45,5 %) 5. klo 9–16 Pohjoismaiden johtava kemianja bioalan ammattitapahtuma. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, sillä EU:n jätedirektiivin mukaan rakennusjätteen kierrätysasteen olisi pitänyt olla 70 % jo vuonna 2020”, Pitkämäki sanoo. Isoin kehitys kierrätysasteessa on tehty Pohjois-Savossa, jossa yritykset ovat onnistuneet nostamaan vuoden aikana kierrätysastettaan 43,1 prosentista 56 prosenttiin, eli 12,9 prosenttiyksikköä. Myös Keski-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen seutujen yritysasiakkaiden tekemä jätteiden lajittelu on onnistunut hyvin. Kiinteistöt ja toimistot (55,0 %) 3. | Avoinna: ke 10.4. Siellä kierrätysaste on noussut vuoden 2021 34,6 prosentista 45,5 prosenttiin, eli yli 10 prosenttiyksikköä. Huonoiten tässä pärjäsivät kainuulaiset yritykset. Teollisuus (48,5 %) 4. ”Rakennussegmentissä olemme tehneet viime vuosien aikana paljon töitä, jotta työmaiden kierrätysaste saataisiin nousuun. Matalin kierrätysaste saatiin Kymenlaaksossa, vain 21 prosenttia. Polttoon päätyi keskimäärin 6,19 tonnia jätettä per asiakaskäyntikohde
maaliskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Digitalisaatio ja teknologian kehitys tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia datan keräämiseen ja analysointiin, mikä voi radikaalisti parantaa materiaalitehokkuutta ja edistää kestäviä liiketoimintamalleja. Mihin arjen epäkohtaan kaipaisit kiertotalousratkaisua. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Välttämättä datan olemassaoloa ei edes tiedosteta. Palautetta lukijoilta: "Mukava lukea välillä myös toivoa antavia juttuja.” Taru KIERTOTALOUSKIKKA MARIA JOKINEN, TEKSTI JA KUVA DATASTA RAAKA-AINE Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Maria Jokinen työskentelee Hyötykeräys Oy:ssä kehitysjohtajana. Hänen vastuullaan ovat esimerkiksi materiaalikatselmukset.. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Kohtaan arjessa haasteena, että teknologian ja datan hyödyntämisen osaamispääoma on liian alhainen (myös itselläni). On tärkeää, että sekä kouluissa että työpaikoilla systemaattisesti kasvatetaan teknologista osaamista ja edistetään datan käyttöä. Ajatus syntyi havainnosta, että suurin osa yrityksistä ja organisaatioista kerää jo suuria määriä dataa, mutta tämän datan potentiaalia ei hyödynnetä täysimääräisesti esimerkiksi kiertotalouden edistämisessä. huhtikuuta 2024, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 1/24 parhaaksi äänestettiin juttu "Kiertotalous etenee, tosin hitaasti". Data on uusi raaka-aine ja sitä tulisi strategisesti hyödyntää kiertotaloudessa, eli kerätä, soveltaa ja käyttää tavoitteellisesti. maaliskuuta. Vastaa viimeistään 19. Voit voittaa Gummeruksen uutusteoksen Planetaarinen vaatekaappi. Sissi Penttilän ja Aku Varamäen kirja ilmestyy 25. Aivan kuten öljy mullisti aikoinaan talouden, on data nykyajan arvokkain resurssi. Tietojohtaminen ja -analytiikka mahdollistavat yrityksille ja organisaatioille materiaalivirtojen optimoinnin, resurssien tehokkaamman käytön sekä hukkamateriaalien ja jätteen vähentämisen. Osallistu lukijaäänestykseen. Rohkeasti liikkeelle, vaikka ihan pienin askelin! Mistä ajatus lähti. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 2/24, tai 22. Äänestä parasta juttua, voita vaatetaitoa! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu
17 UUSIOUUTISET 2|2024. Lindgren on opiskellut kirjoista ja netistä sekä perinteisiä että uusia korjausteknikoita. Ilmiön kääntöpuoli on muodin oikut. Esimerkiksi farkkuja rikotaan jo tuotantoprosessissa, jotta ne näyttäisivät katu-uskottavilta. ”On hienoa, kun pystymme yhteistyössä keksimään luovia ja kauniita tapoja korjata.” Ajan hengestä voi aistia, että korjattujen vaatteiden stigma on poistunut. ”Farkkuihin tahtoo tulla reikää reiän perään, mutta viihdyn niissä niin hyvin, etten heitä koskaan pois.” Korjauskaupungin tavoite on muuttaa vaatteiden tuotantotapaa. Korjauskaupungin tapaamiset ovat monelle myös tapa käsitellä vaikeita ilmastotunteita. Lindgren pitää keinotekoisia paikkoja absurdina ilmiönä. MISTÄ: Helsingistä. Yhteisö tarjoa välineet ja tietotaitonsa, oli kyseessä vaikkapa sukkien parsiminen, farkkujen paikkaus tai vetoketjun korjaus. KOULUTUS: Puualan artesaani ja varhaiskasvatuksen opettaja. Eräs suosikki on japanilainen sashiko-tekniikka, jossa kuluneita kohtia vahvistetaan kirjomalla kankaaseen etupistoin geometrisia kuvioita. Vieläkin tallella on polveen asti haljenneet housut, jotka Lindgren korjasi punaisella kankaalla, niin että paikka erottui. SUOSITTELEN: Opettele uusia taitoja, kuten parsimaan sukka ja paikkaamaan polkupyörän kumi, tai kokeile kasvattaa perunoita. Mukaan voi tulla kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Korjauskaupungissa on mukana kymmenisen aktiivia, jotka korjaavat ja vertaisoppivat yhdessä. Pikamuoti tuottaa huonoa laatua, ja vaateteollisuudessa tuhlataan luonnonvaroja. LUOVAA KORJAUSAKTIVISMIA KUKA: Niko Lindgren alias Mending Neko, varhaiskasvatuksen opettaja, tutkijaopettaja Helsingin yliopiston Forskarlärare-projektissa ja Korjauskaupunki-yhteisön perustajajäsen ja aktiivi. On kertakäyttökulttuurin vastustamista, kun rikkinäistä vaatetta ei heitäkään pois. TYÖNSÄ TAITAJIA MAARIT PIIPPO, TEKSTI JA KUVA Nykyisin näkyvä paikkaus on noussut yleiseen suosioon. ”Korjaaminen on tekona pieni vallankumous.” Lempivaate on yli kymmenen vuotta vanhat farkut, jotka ovat vyötäröltä lahkeisiin asti täynnä erilaisia korjauspistoja. HARRASTAN: Korjausta, pyöräilyä, lukemista ja luonnossa liikkumista. Korjaaminen on Lindgrenille itseilmaisun muoto, ja korjaamiseen käytetty aika ja työpanos nostavat vaatteen arvoa. ”Tuloksena on vaate, jota ei voisi rahalla ostaa.” ” O n hieno tunne, kun pystyy korjaamaan ja näkee, että vaate kehittyy uuteen suuntaan.” Tämän Niko Lindgren oivalsi jo punkhenkisenä teininä, jolloin reikä vaatteessa oli inspiraation lähde. Lindgren on perustajajäsen Korjauskaupunki-yhteisössä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa avoimiin korjauspajoihin Helsingin Kalasatamassa. Siksi suhde vaatteisiin on monelle kannanotto. Yhdessä tekeminen ja keskustelu samanhenkisessä seurassa tarjoavat vaihtoehtoa kulutuskulttuurille. Asun taloyhtiössä, joka tarjoaa mahdollisuuden yhteisöllisyyteen
ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVAT R ikkinäisten ja käytöstä poistuneiden kirjojen keräystavat muuttuvat, jos jätelakiin esitetty muutos hyväksytään. Jos esitetty muutos hyväksytään eduskunnassa, tämä tarkoittaa käytännössä, että painettujen kirjojen maahantuojat ja painopaperin valmistajat velvoitettaisiin keräämään käytöstä poistetut kirjat pääasiassa suoraan kiinteistöiltä. Jätelain muutosehdotus esittää, että käytöstä poistettavat kirjat saisi taas laittaa paperinkeräysastiaan. Kirjat kiertoon mutta miten. UUSIOUUTISET 2|2024 18. Euroopassa taas kierrätyslaitokset ovat erotelleet kirjoja muun paperin joukosta käsin ja ohjanneet ne erillisiin kierrätysprosesseihin. Kun paljon keräyspaperia hyödyntävä Kaipolan tehdas muutama vuosi sitten sulkeutui, kirjoille ei ole ollut kotimaassa tarjolla sopivaa kierrätysprosessia. Kirjojen syntypaikkalajittelu on hankaloitunut viime vuosina. Kotitaloudet saisivat siis laittaa enää suositellut kirjojen laittamista keräyspaperiastiaan edes kannet irrotettuna. Osa kunnista ei ole Suomessa suuri osa käytöstä poistetuista kirjoista on päätynyt sekajätteenä polttoon. Paperin kierrättäjät ovat huolissaan esityksen seurauksista ja materiaalin kierrätyskelpoisuudesta. Kirjat talteen kiinteistöiltä Suomen hallitus esittää nyt jätelakiin muutosta, joka toisi kirjat paperin tuottajavastuun piiriin
Käytöstä poistettujen kirjojen käsittelyn ympäristövaikutuksia ei vielä ole tarkkaan arvioitu. ”On mielestäni hyväksyttävää, että kirjat tulevat paperin tuottajavastuun piiriin, mutta miten keräys järjestetään niin, että keräysja käsittelykustannukset ja ympäristövaikutukset pysyvät hallinnassa, se on ydinkysymys.” Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy:n asiamies Juha-Pekka Salmi yhtyy huoleen. Jätelain muutosesityksen perusteluissa todetaan, että käytöstä poistuvat kirjat sisältäisivät noin 3 300 tonnia paperia. Ei sovi suomalaiseen sieluun ajatus, että kirjat menisivät polttoon.” Helander on kuitenkin huolissaan jätelakiesityksen kohdasta, jossa kirjat edellytettäisiin keräämään kiinteistökeräyksenä. Keräyspaperille on hyvin tarkat laatuvaatimukset, jotta se kelpaa kierrätyskäyttöön. Jätelain ehdotettu muutos astuisi voimaan mahdollisesti jo tämän vuoden lopussa tai viimeistään vuoden 2025 alusta. ”Ajatus siitä, että kirjat poltettaisiin, ei sovi tavoitteisiimme siitä, että tavoittelemme kirja-alalla vastuullisuutta ja hiilineutraalisuutta. Jos kirjat kerätään jatkossa yhdessä kotikeräyspaperin kanssa, on riski, että tällä yhdellä päätöksellä tuhotaan koko suomalainen paperinkierrätysjärjestelmä, joka on tähän saakka pohjautunut huolelliseen syntypaikkalajitteluun ja se on toiminut kustannustehokkaasti vuosikymmeniä”, Helander korostaa. Käytännössä se tarkoittaa, että kirjoja päätyisi samoihin astioihin keräyspaperin kanssa. Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella. Ensin uudelleen luettavaksi Paperin tuottajavastuulliset yritykset joutuisivat myös järjestämään tavat kerätä käytöstä poistettavat kirjat suurkertymäkohteista kuten kirjastoista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjajäte on eroteltava muusta keräyspaperista ennen sen toimittamista kierrätykseen. Saadaanko kierrätyskelpoista. Jätteenpoltto aiheuttaa päästöjä. Kymmeniä vuosia paperinkierrätyksen eteen työskennellyt Suomen Keräystuotteen asiamies Merja Helander on viettänyt unettomia öitä luettuaan jätelakiesityksen. Tämän vuoksi hallitus päätyi siihen, että ei olisi ollut mielekästä rakentaa kirjoille erillistä jätehuoltotai tuottajavastuujärjestelmää, vaan järkevämpää olisi sisällyttää kirjat jo olemassa olevaan paperin tuottajavastuujärjestelmään. Helander pitää kyllä kannatettavana ajatuksena sitä, että kirjat ohjautuisivat nykyistä enemmän kierrätykseen eikä energiakäyttöön. ”Esitys on hyvin huolestuttava. Vähän paperia Tuottajavastuumuutoksen valmistelussa on arvioitu, että ehdotettu muutos lisäisi kirjapaperin erilliskeräystä ja kierrätystä, mikä auttaisi kustannusalaa pääsemään hiilineutraalisuustavoitteisiinsa. Suositeltavinta on edelleen ohjata kirjat uudelleenkäyttöön ja uudestaan luettaviksi esimerkiksi antikvariaattien kautta. maaliskuuta 2024 mennessä lausuntopalvelussa. . Tähän liittyen keräyspaperiasetusta (270/ 2023) tullaan vielä esittämään muutettavaksi. Vertailun vuoksi vuonna 2022 keräyspaperia kerättiin talteen noin 165 000 tonnia. Keräyspaperia ohjautuu nykyisin kotimaassa esimerkiksi eristevillatuotantoon ja kahdelle pehmopaperitehtaalle. ”On loogista ja järkevää, että kirjat ovat paperituotteina osa paperin tuottajavastuuta. Laiho korostaa ilmastonäkökulmaa ja päästöjen vähentämisen merkitystä. ”Päätös uhkaa tuhota paperinkierrätysjärjestelmän” Paperin kierrättäjissä esitys sen sijaan aiheuttaa huolta. Jos ne joutuvat samaan astiaan, minua huolestuttaa, mitkä ovat kyseisen kierrätysmateriaalin loppumarkkinat, tai onko niitä lainkaan”, Salmi sanoo. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi kirjastot. Meidän kannaltamme jätelakiesitys on hyvä.” Laiho kiittelee ympäristöministeriötä, joka otti kirjaja kustannusalan toiveen vakavasti ja alkoi selvitellä sitä, saataisiinko kirjat paperin tuottajavastuun piiriin. Ympäristöministeriö huomauttaa tiedotteessaan, että esitys koskee vain huonokuntoisia ja käytöstä poistettavia kirjoja. huonokuntoiset ja käytöstä poistettavat kirjansa keräyspaperiastiaan. Kirja-ala tavoittelee hiilineutraalisuutta Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho pitää jätelakiesitystä hyvänä ja toivottuna. ”Suomalaisilla on vahva suhde kirjoihin ja paperiin yleensä. Kun käytöstä poistuvia kirjoja aletaan kerätä, tuottajat organisoivat todennäköisesti erilliskeräysastioita niihin pisteisiin, joissa poistokirjoja syntyy kerralla suuria määriä. Mutta uhkana on, että kirjat joutuvat keräyspaperin sekaan. Salmi korostaa, että keräyspaperin määrä on Suomessa puolittunut muutamassa vuodessa, koska media UUSIOUUTISET 2|2024 19. Tuottajayhteisöjen olisi yhdessä tuottajien kanssa kehitettävä myös keinot siihen, kuinka kirjajäte saadaan sopimaan kierrätysprosesseihin. Suomessa keräyspaperin kierrätyskäyttö paperiteollisuuden uusioraaka-aineena on viime vuosina vähentynyt, joten keräyspaperia viedään aiempaa enemmän ulkomaille. Kirjojen sisältämät paperimäärät ovat suhteellisen pieniä verrattuna siihen, kuinka paljon keräyspaperia Suomessa muutoin syntyy. Toisaalta kierrätyksessäkin syntyy päästöjä ja kuluu energiaa, koska kuljetukset lisääntyvät ja vaaditaan todennäköisesti lisää lajittelua, prosessointia sekä varastointia ketjun eri vaiheissa. Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja 28
Helanderin mukaan kirja monimutkaisena tuotteena ei sovi siistaukseen tai muihin nykyisiin keräyspaperin kierrätysjärjestelmiin. ”Kuka valvoo, että keräysastiaan laitetaan vain poistokuntoisia kirjoja. Paperiteollisuudella on tarkka kontrolli sille, että toimitettu keräyspaperi täyttää luokituksen määritykset. ”Tietää investointeja lajittelulaitoksiin” Salmi ja Helander huomauttavat, että ei ole helppo ja yksinkertainen operaatio muuttaa vuosikymmeniä toiminnassa ollutta järjestelmää. ”Kun paperin käyttö vähenee, myös uusioraaka-aineen käyttö vähenee”, Salmi muistuttaa. on siirtynyt paperisista lehdistä digitaalisiin tuotteisiin ja samalla paperisen postin jakelu on vähentynyt. Jätelakiesityksessä muutoksen on aikataulutettu tulevan voimaan jo vuoden sisällä. ”Kirjojen erilliskeräys säilyttäisi nykyisen, hyvin toimivan paperinkeräysjärjestelmän ja molemmat jakeet pysyisivät omana virtanaan ja helpommin kierrätettävänä”, Helander sanoo. Salmenkin mukaan näin voitaisiin rakentaa riittävän tehokas järjestelmä, jotta materiaali saataisiin kierrätykseen. ”Aina herää vastustusta” Kustannusyhdistyksen Sakari Laiho on tietoinen siitä, että tuottajavastuu saattaa nostaa kirjan hintaa: ”Kotikasvatuksessakin opetetaan, että se, joka sotkee, se siivoaa. Hän kertoo oppineensa paljon valmistelun aikana ja huomanneensa, että olemassa olevien tapojen muuttaminen aiheuttaa aina vastustusta. Kirjoissa on kovia kansia, liimasidontaa, muovipäällysteitä ja kankaisia selkämyksiä. Paperinkierrätys on kuitenkin ollut tähän asti voitollista toimintaa, joten on mielenkiintoista, jos se muuttuisi voimakkaasti maksulliseksi.” Laiho uskoo, että kirjojen kansien erotteluun löytyy kyllä tekniikat. Asiaa voi verrata siihen, että kenkää koitettaisiin työntää läpi tekstiilisilppurista. UUSIOUUTISET 2|2024 20. Keräyspaperin kierrätys nojaa Suomessa siihen, että paperi on aina kerätty syntypaikkalajiteltuna virtana. Tehtaalla keräyspaperi menee siistausprosessiin, jossa paperista pestään pois muste. Kirjoissa on kovia kansia, liimasidontaa, muovipäällysteitä ja jopa kangasta selkämyksissä. Kirjat eivät sovellu kovin helposti paperinkierrätysprosesseihin. ”Jos kirjat ja keräyspaperi pannaan samaan virtaan, yhteiskeräyksestä tulevalle materiaalille ei ole olemassa teollista kierrätyskohdetta”, Helander varoittaa ja jatkaa: ”Tiedustelujeni perusteella Suomen paperija kartonkitehtaat eivät halua käyttää kirjamateriaalia raaka-aineenaan, eivät myöskään kotikeräyspaperiin sekoitettuna.” Hän näkee uhkakuvana myös sen, että ihmiset voisivat tukkia paperinkeräysastiat isoilla kirjamäärillä vaikkapa kirjahyllyjään siivotessaan. Kierrätyskuitumarkkinoilla keräyspaperia myydään eurooppalaisen keräyspaperistandardin EN643:2014-luokituksen mukaisesti. ”Tunnustelut ovat käynnissä”, Salmi sanoo. Lisäksi kirjojen paperilaatu on erilainen kuin esimerkiksi kotikeräyspaperissa. Lisäksi keräysastioista tulee hyvin painavia ja vaikeasti siirreltäviä, jos ne täytetään kirjoilla”, Helander varoittaa. ”ON RISKI, ETTÄ TÄMÄ YKSI PÄÄTÖS TUHOAA SUOMALAISEN PAPERINKIERRÄTYS JÄRJESTELMÄN.” Tällä hetkellä Suomessa ei ole tarvittavaa määrää lajittelukapasiteettia kirjojen käsittelyyn, vaan valtakunnalliseen verkostoon tarvitaan merkittäviä investointeja lajittelulaitteistoihin, murskaimiin sekä varastotiloihin. ”Tuottajat vastaavat tuottajavastuun mukaisesti kustannuksista. Esimerkiksi vanhat tietokirjasarjat kelpaavat harvoin uudelleenkäyttöönkään. Jätelakiesitys lausuntopalvelussa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/ Proposal/Participation?proposalId=587fe7f3-f5fd-4513-aebf-d22ba10aa4e1&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744 . Helander sanoo, että jos kirjoja saisi laittaa tavallisen kotikeräyspaperin joukkoon keräyspaperiastioihin, kirjat täytyy lajitella pois muusta keräyspaperista käsittelylaitoksilla. Kirjoihin pohjautuvan uusiomateriaalin kierrätyskohteita etsitään parhaillaan. Keräyspaperi kerätään yleensä puristaviin autoihin, ja sen käsittelyn jälkeen kirjat eivät enää kelpaa uudelleenkäyttöön. Vaikutus kirja-alalle on merkittävä”, Helander ennakoi. Hänen mukaansa on kuitenkin pienempi paha, että paperinkierrättäjät joutuisivat tekemään omiin prosesseihinsa muutoksia kuin että jokainen suomalainen joutuisi näkemään vaivaa, jotta saisi käytöstä poistuvat kirjansa kierrätykseen. Keräykseen toinen vaihtoehto Helanderin ja Salmen mukaan kirjojen keräys voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaimmin järjestämällä esimerkiksi aluekeräysja ekopisteille tai kirjastojen yhteyteen keräysastiat
Koska muutos on hidasta, kestävän liiketoiminnan transformaatio ei välttämättä vielä näy suuresti yritysten rahallisessa tuloksessa. Kaikki mukana olleet 19 yritystä olivat ottaneet vastuullisuuden osaksi strategiaansa vuosina 2015–2022. . Myös luonnon monimuotoisuus, vastuu sidosryhmille, turvallisuus ja hyvä yrityskansalaisuus ovat yrityksille tärkeitä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | AMER SPORTS, KUVA V aikka EU:n yritysvastuudirektiivi koki äänestyksissä äskettäin takaiskuja, vastuullisuus on nousemassa suomalaisten yritysten liiketoimintastrategiaan. Näemme hurjaa kasvua second hand -markkinassa. ”VASTUULLISUUS ON KAIKKIEN VASTUULLA” Vastuullisuuden strategiaansa nostaneet yritykset näkevät riskejä ja mahdollisuuksia. Arvoa sidosryhmille Ilmastonmuutos korostui vastauksissa tärkeänä vastuullisuusaiheena eri toimialoilla. Perinteisessä liiketoiminnassa ydinliiketoiminnan tarkoituksena on luoda arvoa osakkeenomistajille. Kun perinteisessä toiminnassa kestävä kehitys tukee liiketoimintamallia, uudistuneessa liiketoiminnassa itse liiketoimintamalli tukeekin kestävää kehitystä. Peak Perfor mancen Wear Againskonseptissa kuluttajat voivat antaa Peak Performance vaatteilleen uuden elämän second hand kaupassa. Wear Agains on toistaiseksi saatavilla Ruotsissa kivijalkakaupoissa ja verkkokauppana. ”Myymme tuotteita urheiluun ja ulkoiluun, joten meillä on paljon asiakkaita, jotka vaativat vastuullisuutta luonnon ja ympäristön suhteen. Läpi organisaation Rambollin tutkimusraportin julkaisun yhteydessä marraskuussa järjestetyssä paneelikeskustelussa Amer Sportin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti sanoi, että vastuullisuuden tulisi olla yrityksessä kaikkien vastuulla ja osa kaikkea, mitä yritys tekee. ”On tärkeää, että vastuullisuusajattelu saadaan menemään kauniina nauhana läpi koko organisaation, hallituksesta lähtien kaikille tasoille niin, että jokainen työntekijä ymmärtää, mitä hän voi omassa työssään tehdä kontribuoidakseen vastuullisuustavoitteisiin.” Amer Sportilla vastuullisuuden yhtenä ajurina toimii asiakas. Rambollin haastattelututkimuksen vastaajista 47 prosenttia näkee kestävyysmuutoksen mahdollisuutena kasvattaa liiketoimintaa. Keskimäärin vastuullisuus oli nostettu osaksi strategiaa viisi vuotta sitten. Selkeästi näkyy, että ihmiset haluavat tehdä vastuullisia valintoja.” Toisaalta kuluttajakunta on osin polarisoitunut, mistä kertoo, että pikamuoti porskuttaa yhä. Sen sijaan 53 prosenttia vastanneista tunnisti, että heillä vastuullisuuden sisällyttämistä strategiaan motivoi enimmäkseen se, että vastuullisuuden avulla pyritään välttämään riskejä. 58 prosenttia vastanneista kertoi, että vastuullisuuden nostaminen strategiaan on vaikuttanut yrityksen olemassaolon tarkoitukseen tai arvolupaukseen. Vastuullisuus strategiaan Ramboll Finlandin strategisen vastuullisuuden konsultointipalveluiden johtaja Lauri Larvus selvitti, miten liiketoimintastrategia ohjaa organisaation muutosta kohti kestävää liiketoimintaa. Larvuksen mukaan uudistuneessa liiketoiminnassa ydinliiketoiminnan tarkoituksena on luoda arvoa sidosryhmille. Larvus määrittelee kestävän liiketoiminnan transformaation vertaamalla uudistunutta, kestävää liiketoimintaa perinteiseen. Lue koko juttu: https://uusiouutiset.fi/vastuullisuus-on-kaikkien-vastuulla-vastuullisuuden-strategiaansa-nostaneet-yritykset-nakevat-riskeja-ja-mahdollisuuksia/ 21 UUSIOUUTISET 2|2024
”Toivottavasti saa jatkoa” Circular Design Sprint valmensi vuoden ajan yhteensä 50 mukaan valittua yritystä kiertotaloudelliseen suunnitteluun. Rahoitus tuli ympäristöministeriöltä osana kansallista kiertotalouden strategista ohjelmaa. Kesällä pidetyssä World Circular Economy Forumissa he kertoivat valmennusohjelman kirkastaneen sitä, kuinka vahvasti kiertotalous todella on yrityksen toiminnan ytimessä. Ympäristöministeriö toivoo, että Circular Design -ohjelma saisi jatkoa tulevina . Vuonna 2013 perustettu Owatec aloitti alun perin tutkimuslaboratoriona. Oulun yliopiston spinn-off-yritys on kasvanut nyt toistakymmentä ”Ohjelma vahvisti, että olemme olleet oikeassa visiota tehdessämme: Todella olemme kiertotalouden edelläkävijä ja tätä haluamme olla myös jatkossa”, kiteyttää Owatecin operatiivinen johtaja Kaisu Kanniainen. Viime vuonna yritys valittiin mukaan kiertotaloudellista suunnittelua kehittäneeseen Circular Design Sprint -valmennusohjelmaan. ”Pilotti oli menestys. Kiertotalous bisneksen ytimeksi Kiertotalouden Circular Design Sprint -koulutukseen osallistuneet yritykset kertovat löytäneensä kiertotaloudesta uutta kasvua liiketoimintaan. Vastaavaa ohjelmaa ei tiettävästi ole toteutettu missään muualla. Valmennusohjelman aikana ja yrityksen kestävän kehityksen kasvustrategiaa hioessa kävi ilmeiseksi, ettei Owatecin slogan ole tuulesta temmattu: UUSIOUUTISET 2|2024 22. ELINA SAARINEN, TEKSTI | PAPU, ELINA SAARINEN JA OWATEC, KUVAT K iertotalouden edelläkävijä. henkeä työllistäväksi ja vastuullisuudestaan palkituksi kasvuyritykseksi. Tämä on ollut jätevedenpuhdistamisen asiantuntijayritys Owatec Groupin slogan jo kuutisen vuotta. Viime vuonna Matleena Aarikallio ja Kaisu Kanniainen osallistuivat Owatec Groupin edustajina Circular Design Sprint -valmennusohjelmaan kiertotaloudellisesta suunnittelusta. Toteutuksesta vastasivat Ethica ja Design Forum Finland
Se ei ole vain johonkin tuotteeseen liitet tävä asia, vaan liittyy koko yrityksen strategiaan, brändimielikuvaan ja viestintään”, Kurkela analysoi. ”Suurin oivallus meille oli se, miten kiertotaloutta tulee huomioida jokaisella yrityksen osaalueella. Kurkela kertoo, että vaatealan yritykselle on luontevaa keskittyä materiaaleihin, tuotannon vastuul lisuuteen, pakkausmateriaaleihin, toi mitustapoihin ja varastointiin, mutta Kurkelaa alkoi kiinnostaa seuraava askel: Miten otetaan haltuun myös tuotteen elinkaaren loppupää. Siitä muodos tui ajatus Papu Loop mallista, missä tuote kiertäisi miltei ikuisesti eikä päätyisi jätteeksi.” Valmennusohjelmaan osallistumi nen vauhditti Kurkelan mukaan sitä, että tämän idean toteutus alkoi edetä käytännön bisnesmalliksi. Ohjelmassa oli kaksi oppimispol kua. vuosina”, sanoi ympäristöministeri ön ympäristöneuvos Taina Nikula puhuessaan ohjelman päätössemi naarissa joulukuussa. Anna Kurkela perusti Papu Designin vuonna 2012, koska hän halusi vaikuttaa vaateteollisuuteen ja tuoda toimialalle aiempaa vastuullisempia toimintamalleja. Ohjelman perustaminen on voimakas viesti muillekin maille, että näin tärkeänä Suomi pitää sitä, että kiertotalouden periaatteet ote taan mukaan yritysten tutkimus ja suunnitteluprosesseihin”, Raudas koski alleviivaa. Koulutus sisälsi useita moduu leita, joita suunnittelivat Ethican ja Design Forum Finlandin osaajat . Seu raava vaihe on, että saamme vietyä suunnitelmat käytäntöön”, kertoo Papu Designin yrittäjä ja perustaja Anna Kurkela. Myös tiukentuva regulaatio edellyttää vastuullisuutta ja kiertotaloudellisuutta. Toinen antoi työ kaluja kiertotalouden suunnitteluun ja toteutukseen käytännössä. Verkkotyöpajoihin pystyi osallistumaan mistä päin Suomea tahansa. Strateginen polku oli suunnattu yritysten johtajille. Ethican Anne Raudaskoski ker too, että ohjelma herätti valtavasti kiinnostusta: ”Hakemuksia tuli vyöry, emmekä pystyneet ottamaan kaikkia haluk kaita mukaan.” ”On kyse kilpailukyvystä” Mukaan valitut saivat kokonaisval taisen syväsukelluksen kiertotalou teen ja samalla etulyöntiaseman markkinoilla, joilla kestävyydestä ja kierrätyskelpoisuudesta tulee koko ajan tärkeämpää. Kurkela kehuu valmennusohjelmaa erittäin kokonaisvaltaiseksi ja hyväksi tietopaketiksi kiertotaloudesta. ”Tiekartassa on meidän kiertota lousstrategiamme suunnitelma. ja vetivät Suomen parhaat asian tuntijat. Ohjelmaan sisältyi myös kasvok kaisia tapaamisia, taustaaineistoja ja keskusteluja uudella, laajalla oppimisalustalla sekä kahdeksan podcastiä kiertotaloudellista suun nittelua tukemaan. ”Nyt vastuullisuusasiat ja esimerkiksi second hand -tuotteet ovat alkaneet tulla entistä valtavirtaisemmiksi myös naistenvaatealalla.” . ”Sillä ajatuksella, että tuotteella ei olisi loppua, vaan se kiertäisi aina uudelleen käyttöön, joko uutena tuotteena tai kuituna. Papu Designin vaatteet ovat osoittautuneet pitkäikäisiksi ja kestäviksi. ”Olemme halunneet suunnitella mahdollisimman pitkäikäisiä ja laadukkaita tuotteita, jotka säilyvät asiakkaalla pitkään käytössä ja kier tävät senkin jälkeen eteenpäin uusille käyttäjille”, Kurkela linjaa. Tiekartta viitoitti suunnan Nokialainen naistenvaatebrändi Papu Design on yksi valmennusoh jelmaan osallistuneista yrityksistä, joka työsti ohjelman aikana itselleen kiertotalouden tiekartan. Persoonallisesta ja omaleimaises ta designistaan tunnetulle yrityk selle vastuullisuus on ollut tärkeää alusta lähtien. Lisäksi osallistujayrityksiä pyy dettiin luomaan omat kiertotalou den tiekarttansa ja suunnittelemaan konkreettiset tavoitteet ja toimenpi teet lähivuosille. Kohti ikuista kiertoa Sprintti osui Papulle hyvään ajan kohtaan, sillä yritys oli jo aiemmin miettinyt kiertotalouden teemoja. ”Tässä on kyse yritysten kilpai lukyvystä. UUSIOUUTISET 2|2024 23
Verrattuna Papun noin 3,4 miljoonan euron liikevaihtoon määrä ei ole vielä suuren suuri, mutta Kurkela uskoo sen kasvavan. Asiakas voi hankkia verkkopalvelusta sekä uusia että uudelleenkäyttöön tulevia second hand -vaatteita helposti ja luotettavasti, sillä myös Pre-loved tuotteilla on hyväkuntoisuustakuu ja normaalit palautusoikeudet. Merikontteihin rakennetuissa kemikalisointiyksiköissä on paljon tekniikkaa ja komponentteja kuten automaatioyksikkö, pumppuja ja putkistoja. Owatecin Kaisu Kanniaisen mukaan valmennusohjelman ajoitus oli täydellinen, sillä yritys oli juuri lanseeraamassa kestävän kehityksen kasvustrategiaa. ”Maailman alkaa nähdä eri tavalla. Owatec on nyt tehnyt tarkastelua näiden laitteiden ja materiaalien vastuullisesta hankinnasta ja kierrätettävyydestä. Meillä on asiantuntijuus tehdä se kestävällä tavalla. Papu aloitti myös korjauspalveluyhteistyön Menddien kanssa. Teknologia on rakennettu merikontteihin, mikä on itsessään materiaalitehokkuuden optimointia: Modulaarinen ratkaisu skaalautuu monen kokoisille toimijoille pienistä projekteista suuriin teollisuuslaitoksiin. Second hand kasvattaa suosiotaan. Owatec on jo muutaman vuoden ajan tarjonnut asiakkailleen jätevedenpuhdistusta palveluna. Pre-loved-tuotteiden myynti kasvoi pelkästään Papun omissa myyntikanavissa jo puolen vuoden aikana noin 20 000 euroon. Materiaalitehokkuutta toimintaan Myös Owatecillä kiertotaloudellinen ajattelu ulottuu syvälle yrityksen toiminnan perustuksiin. ”Näen tässä liiketoiminnallista potentiaalia. ”Koulutuksen ansiosta mindset oli kiertotaloudessa, joten siitä tuli meille tärkeä kehittämishanke ja saimme vietyä ajatuksia eteenpäin käytäntöön”, Kurkela sanoo. Tähän pyritään mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja kemikaaliturvallisesti. Viime kesänä lanseeratussa Pre-loved-verkkopalvelussa uudelleenkäyttöön myytävien vaatteiden kysyntä ylittää tarjonnan. Tänä keväänä toteutetaan myös laatu-, ympäristöja työterveysauditointi sekä julkaistaan yrityksen ensimmäinen vastuullisuusraportti. UUSIOUUTISET 2|2024 24. Valmennusohjelma sai kuitenkin laajentamaan vastuullisuusnäkökulmaa koko alihankintaketjuun. Owatec Groupin liiketoiminnan ytimessä on asiakkaiden kuten elintarvike-, kuituja kaivosteollisuuden jätevesien puhdistus ja lietteiden käsittely. Ethican Anne Raudaskoski totesi osuvasti Circular Design Sprintin loppuseminaarissa joulukuussa, että kun yritys alkaa kerran kiinnittää huomiota suunnittelun kiertotaloudellisuuteen, ajatusmalli ”jää päälle”, vähän kuin laittaisi päähänsä tietyn väriset silmälasit, eikä niitä enää voisi ottaa pois. Ninyes on jo muutaman vuoden ajan ottanut asiakkailta vastaan käytettyjä Papu-vaatteita, mutta uuden palvelun avulla Papu vastaa myös vaatteidensa jälkimarkkinoinnista. ”Asiakas ostaa käytännössä puhdistettua jätevettä. Nyt myös liiketoiminnallinen puoli on omissa käsissämme.” Kiertotalouslasit päähän Papu aikoo seuraavaksi satsata kuitukierrätykseen ja vahvistaa kiertotaloudellisuudesta viestimistä. Viime kesänä Papu Design lanseerasi Pre-loved-verkkopalvelun yhteistyössä Ninyesin kanssa. Vaatteita palauttava asiakas palkitaan heti lahjakortilla. Käytetystä tuotteesta aina joku tekee liiketoimintaa, jos emme me itse. Jos jokin ei enää kelpaa myyntiin, sen voi korjata tai toimittaa kuitukierrätykseen. Papu puolestaan saa tuotteisiinsa paremman hallinnan. Jätevedet hyötykäyttöön palveluna Eräs Owatecin kiertotaloudellinen liiketoimintamalli kasvatti painoarvoaan valmennusohjelman myötä. Jokaisen lyhytaikaisen työmaakohteen ei tarvitse omistaa itse laitteistoja, vaan . Tiedän, että uudistavalle kiertotalouspolulle astuneet edelläkävijäyritykset ovat laittaneet nämä lasit tiukasti silmilleen”, Raudaskoski sanoi
Kiertotalousbisnes kasvaa Tämän vuoden helmikuussa Owatec perusti Owatec Services -yrityksen nimenomaan toteuttamaan jäteveden puhdistusta palveluna. Tänä vuonna tähtäimessä on kasvaa viidestä miljoonasta kymmeneen miljoonaan euroon. Palvelupuolen myynti muodosti viime vuonna jo 30–40 prosenttia Owatecin liikevaihdosta, ja osuutta on tarkoitus yhä kasvattaa. Sprintti vahvisti sitä, että tämähän onkin kestävyyden kannalta avainroolissa”, Kanniainen näkee. Circular Design -sprinttiin osallistuneet yritykset Huonekalut/ tekstiiliala • Isku Group • Junet Oy • Framery Oy • Martela Oyj • Image Wear Oy • Marimekko Oyj • Nomen Nescio Oy • Papu Design Oy • Pomppa Oy • Best Friends Group Oy • Luhta Sportswear • Kind Pet Accessories & Lifestyle Oy • Telia Oy • Sycore Oy Paperija metsäteollisuus • UPM Raflatac • Stora Enso Rakennussektori • Yrjö ja Hanna -säätiö • Wienerberger Oy Ab • Vieser Oy • Rockx Oy • Luomoa Oy • Broofing Yhtiöt Suunnittelu ja palvelut • Arkkitehdit Tommila Oy • Futudesign Oy • Suunnittelutoimisto Fyra Oy • Nordic Mobile Trust Oy • Envor Group Oy Kauppa • Stockmann Oyj Abp • Sim Sport Oy Valmistava teollisuus • Helkama velox Oy • Pelago Bicycless • Mirka Oy Kemianteollisuus • Kiilto Oy • KiiltoClean Oy • Transmeri Logistics Oy Ab Muu teollisuus • Mipro Oy • BMH Technology • Owatec Group Oy • TT Gaskets Ohjelmistoala: • Robes Rental Oy • Maker3D Oy • Material Maintenance MaMa Oy Energia-, ITja elektroniikka-alat • 3stepIT • Genelec Oy • ABB Oy Wiring accessories -yksikkö • Aito Support Oy • Ensto • Innokas Medical • FootBalance System Oy • Helen . Owatec Floc -kemikalisointiyksikkö toteuttaa jätevedenpuhdistusta modulaarisesti. Kestävyys ei ole meillä viherpesua vaan aitoa, ja pohjaamme sen dataan”, Kanniainen sanoo ja kiteyttää: ”Sloganimme ” kiertotalouden edelläkävijä” on vahvistunut entisestään.” UUSIOUUTISET 2|2024 25. Yrityksellä on meneillään myös tutkimusprojekteja jätevesistä talteen otettujen metallien ja ravinteiden kierrättämisestä. Yhtiö hakee kasvua myös kansainvälisiltä markkinoilta. ”Kiertotaloudesta ja vastuullisuudesta on ehdottomasti hyötyä kilpailulla alalla. Owatec lähes kaksinkertaisti liikevaihtonsa viime vuonna. Keväällä 2023 lanseerattiin norjalainen tytäryhtiö. pystymme tarjoamaan jätevedenpuhdistuksen avaimet käteen -palveluna. Valmennusohjelma toi paljon hyötyjä ja auttoi meitä terävöittämään sanomaa sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässämme. ”Monet insinöörivetoiset alat keskittyvät viestinnässään vain teknologiaan, mutta valmennusohjelman myötä olemme oppineet sanoittamaan myös niitä myönteisiä vastuullisuusvaikutuksia, joita toimintamme tuottaa asiakkaalle”, kertoo Owatecin Kaisu Kanniainen
Kesän kynnyksellä kunnat, yritykset ja organisaatiot pääsevät miettimään sitoumusmallin pohjalta tarkemmin omia tavoitteitaan ja toimenpiteitään. Noin 90 organisaatiota. 1,8 miljoonan euron budjetti. Kolme koko päivän isoa työpajaa ja kymmenittäin ellei sadoittain pienempiä tilaisuuksia. Kahden vuoden rutistus alkaa olla loppumetreillä. Pian Suomella on valmiina valtion luotsaama, yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa rakennettu, vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen ja kokonaisvaltainen sitoumusmalli, kiertotalouden green deal. Kiertotalouden green deal pian valmis Suuri kansallinen ponnistus, kiertotalouden vapaaehtoinen sitoumusmalli eli green deal alkaa olla valmistumassa. Valmistelutyössä mukana olleille se on tullut tutuksi kirjainlyhenteenä KGD. UUSIOUUTISET 2|2024 26. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ELINA SAARINEN JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, KUVAT S atapäin ihmisiä
Ympäristöministeriön rahoittaman ja työja elinkeinoministeriön tukeman sitoumusmallin valmistelussa on ollut mukana erittäin laaja joukko yrityksiä, kuntia, kaupunkeja, organisaatioita ja maakuntia. Sitoumuksia ja niiden toimeenpanon vaikuttavuutta arvioi tutkijoista koostuva arviointiryhmä. Eihän kukaan alussa tiennyt, mitä tästä tulee, tuleeko tuluskukkaro vai villapaita”, nauraa Nikula. Tätä kirjoitettaessa ne eivät vielä olleet valmistuneet. Kuva on yksityiskohta brittiläisen Squidsoupin Submergence-valomeriteoksesta, joka oli esillä WinterLight-tapahtumassa Jyväskylässä. Suomen ympäristökeskus, VTT, Luonnonvarakeskus, GTK ja Tilastokeskus ovat vetäneet skenaariotyötä, joka arvioi laajasti Suomen materiaalivirtojen nykytilaa, vaikuttavimpia kiertotaloustoimia eri toimialoilla sekä näiden toimien ympäristöja talousvaikutuksia. Strategisen ohjelman tavoitteet on tarkoitus toteuttaa käytännössä niin, että toimijat eri toimialoilta ja yhteiskunnan tasoilta saadaan sitoutumaan vapaaehtoisesti ja tekemään itse toimenpiteitä, jotka vievät tietyillä kriteereillä mitaten kohti kokonaistavoitteita. GREEN DEALIN ESIMERKKITOIMENPITEITÄ MILLAISIA TOIMENPITEITÄ kiertotalouden green deal sitten pitäisi sisällään. Infrarakentaja puolestaan saattaa päättää käyttää tietyn prosenttiosuuden kaivostoiminnasta syntyvää sivukiveä tai rikastushiekkaa. Osanoton runsaus kielii siitä, että eri tahot ovat aistineet kiertotaloudessa sellaisia mahdollisuuksia, että kehityksestä ei kannata jättäytyä ulkopuolelle. Skenaariotyön tulokset oli tarkoitus julkaista maaliskuun puolivälissä. Energiayhtiö voi päättää, että se lopettaa kierrätyskelpoisen jätteen polttamisen, tai se voi asettaa tavoitteen ottaa hyödyntämistä varten talteen hiilidioksidia polton savukaasuista. Julkiset rakennuttajat voivat edellyttää hankinnoissa kiertotaloutta edistäviä kriteereitä. ”Työpajoissa on ollut innostunut tekemisen meininki”, Nikula ja Sorasahi kuvailevat. UUSIOUUTISET 2|2024 27. Loppuvuodesta julkaistujen alustavien tulosten perusteella pystyi jo sanomaan, että kiertotalous veisi oikeaan suuntaan kriittisiä tavoitteita: Se pienentäisi raaka-aineiden kulutusta, vähentäisi ilmastopäästöjä ja kaiken lisäksi vahvistaisi näin tehdessään talouskasvua. Vapaaehtoisuus kutsuu mukaan Vapaaehtoisen sitoumusmallin rakentaminen on ollut yksi kansallisen kiertotalousohjelman toimenpiteistä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen pitäisi vähentyä. Työpajoissa innostusta Prosessia luotsanneet ympäristöministeriön ympäristöneuvos Taina Nikula ja erityisasiantuntija Heikki Sorasahi kertovat yllättyneensä, kuinka innostuneesti eri tahot ovat lähteneet työhön mukaan. Yhteisöjen omien sitoumusten on kuitenkin täytettävä tietyt kriteerit, jotta ne ovat varmasti vaikuttavia ja oikean suuntaisia. Uudelleenkäyttöä ja uusioraaka-aineita Yritys voi esimerkiksi päättää, että tietty määrä sen tarjoamista tuotteista on uudelleenkäytettäviä vuoteen 2035 mennessä. Tehtävä on kunnianhimoinen, ja siksi se varmasti kiinnostaakin niin monia”, Sorasahi sanoo. Tavoitteena on myös, että Suomi saa kaksinkertaistettua kiertotalousasteensa ja resurssien tuottavuuden vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Sitoutuja raportoi tavoitteiden ja toimien etenemisestä Sitoumus 2050.fi -alustalla. Purku-urakoitsija voi asettaa itselleen prosenttitavoitteen sille, kuinka suuri osuus sen purkamista materiaaleista on pystytty välittämään uudelleenkäyttöön. Valmistavan teollisuuden yritys voi mitata, kuinka suuri on kierrätysraaka-aineen osuus sen käyttämistä raaka-aineista. Skenaariotyöstä tukea Toimenpiteitä ei onneksi ole tarvinnut keksiä tyhjästä. ”Tässä löydetään vapaaehtoisia keinoja, joilla voi viedä kiertotaloutta eteenpäin, mikä on varmasti innostanut osallistujia mukaan. Kiertotalouden vapaaehtoisen sitoumuksen green deal -malli on syntynyt laajassa yhteiskehittämisen prosessissa, jossa on ollut mukana satoja suomalaisia. Näin laajan kansallisen green dealin rakentaminen on globaalisti poikkeuksellista. Aivan uusien vaikuttavien toimenpiteiden löytäminen ja ekosysteemin rakentaminen on vaikeaa. Ohjelma tavoittelee sitä, että hiilineutraalista kiertotaloudesta tulee menestyvän talouden perusta ja että Suomesta tulee kiertotalouden kansainvälinen edelläkävijä. ”On haluttu, että tulee poikkileikkaavuutta, sektorit ylittävää keskustelua ja kohtaamisia. . Sitoumusmallia on luotu yhteiskehittämisen menetelmillä. Kunta voi määrittää, että se pyrkii tarjoamaan yhteiskäyttöisiä liikennevälineitä tai tarjoamaan alustoja korjaustai uudelleenkäyttötoimijoille. Sitoumukseen mukaan lähtevät yhteisöt voivat valita ne itse
Muutosalueet on edelleen jaettu toimenpidealueisiin, joille on määritelty omat, tarkemmat tavoitteensa ja toimenpiteensä. Nikula kutsuu liittymään kaikkia, jotka näkevät, että kiertotalous on tulevaisuuden suunta. Vapaaehtoisia toimia tukemaan on tarkoitus tuoda myös regulaatiota ja ohjauskeinoja. Toiset ovat kysyneet, ovatko ne liian kunnianhimoisia”, Nikula huomauttaa. ”Moni on kysynyt, mikä on lisä. Kullakin muutosalueella on kahdesta viiteen toimenpidealuetta, yhteensä kaikkiaan 15. Julkistus kesän korvilla Kiertotalouden green dealin valmistelussa on mietitty, mitä eri toimialueilla täytyisi tapahtua, jotta kiertotalousohjelman päätavoitteet voisivat toteutua. Lainsäädännölliset toimet riippuvat poliittisesta päätöksenteosta, mutta Nikulan mukaan keskusteluissa on puhuttu esimerkiksi luonnonvaratai maa-ainesverosta, maamassojen käytön edistämisestä asetuksin, jäteveron laajentamisesta, kiertotalouslaista ja muista luonnonvarojen säästämiseen kohdistuvasta lainsäädännöstä. ”On sitten kaupunki, maakunta, yritys tai toimialajärjestö, omalla tekemisellä voi vaikuttaa. Ministeriöt rahoittavat kotipesien toimintaa. Tämä prosessi voi toimia hyvänä alustana omalle strategiaja tiekarttatyölle”, Sorasahi kannustaa. Viidelle muutos alueelle on löydetty yhteensä 15 toimen pidealuetta. Yksittäiset toimijat asettavat sitten tarkemmat sitoumuksensa, tavoitteensa ja toimenpiteensä, jotka ovat linjassa suuntaviittojen kanssa. Muutosalueet valittiin siksi, että näillä alueilla käytetään eniten luonnonvaroja, joten siellä on myös suurin potentiaali vaikuttaviin, materiaalien kulutusta vähentäviin toimenpiteisiin. Ne sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä. ”Työn aikana on keskusteltu paljon siitä, ovatko kiertotalousohjelman tavoitteet ylipäätään riittävän kunnianhimoisia. Nikula kertoo, että muutosalueiden ja toimenpidealueiden tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on tarkoitus viimeistellä kevättalven aikana. Kiertotalouteen perustuva teollisuus 4. Uudistava ruokajärjestelmä Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita Kasvatetaan uudelleenkäyttöja kierrätystuotteiden markkinoita rakentamisessa Lisätään kiertotaloustuotteita ja kiertotalouspalveluita markkinoilla Kehitetään kiertotalouden palveluja arjessa Kestävä tuotesuunnittelu ja liiketoimintamallit strategioiden ytimessä Kiertotalous uudistaa tuotantoprosesseja ja hyötyy sähköistyksestä Lisätään sivuvirtojen, kierrätysmateriaalien ja bioraaka-aineiden arvoa tuotannossa Suunnitellaan kiinteistöt ja yhdyskunnat osaksi säästävää ja älykästä energiajärjestelmää Hyödynnetään hukkaenergiat energiantuotantotarpeen vähentämiseksi Lisätään ravinteiden kierrätystä ja sivuvirtojen hyödyntämistä Lisätään maaperän hiilensidontaa ja vähennetään turvemaiden päästöjä Edistetään kasvisja kalapainotteisempaa ruokajärjestelmää Vähennetään ruokahävikkiä ja pakkauksiin käytettävien luonnonvarojen määrää Edistetään polttoon perustumatonta tuotantoa ja uusia energiaratkaisuja Tavoitetaso puhutti Kiertotaloustoimenpiteillä voisi siis jarruttaa luonnonvarojen kulutuksen kasvua niin, että samalla bruttokansantuote kasvaisi nopeammin kuin se kasvaisi, jos kiertotalouden toimia ei otettaisi käyttöön. Kestävä kulutus ja liiketoiminta 5. Skenaariotyön tutkijat kuitenkin muistuttavat, että tavoitteiden saavuttaminen ei tule olemaan helppoa. Kotipesät sparraavat Sorasahi ja Nikula eivät vielä tiedä, kuinka innokkaasti yritykset, kunnat ja muut toimijat lopulta tulevat green dealiin mukaan. Nikula vihjaa, että suunnitelmissa on myös rakentaa sitoumusmallin muutosalueiden teemojen ympärille uusi LIFE IP -hankekonsortio. Raaka-aineiden kulutusta on vaikeaa irtikytkeä BKT:stä varsinkin, kun Suomen kansantalous on erittäin materiaali-intensiivinen. Puhtaan energian, ympäristön ja huoltovarmuuden ministerityöryhmä keskustelee myös valtion linjauksista. Sitoumusmalli on tarkoitus julkistaa touko-kesäkuussa. arvo mukaan lähteville toimijoille, varsinkin kun yrityksille on muutenkin paljon erilaisia raportointivelvollisuuksia. Resurssiviisas rakennettu ympäristö 2. Tämä tarjoaa rajat ylittäviä yhteistyömahdollisuuksia.” Sitoumusten toimeenpanoa ja toimijoiden välistä yhteistyötä tukemaan perustetaan ainakin kaksi kotipesää. Materiaalitehokas energiajärjestelmä 3. Valmistelun aikana tunnistettiin viisi muutosaluetta, joille on asetettu skenaariotyöhön perustuvat tavoitteet eli suuntaviitat Suomelle: KUNNIAN HIMOINEN TEHTÄVÄ KIINNOSTAA MONIA. Resurssiviisas rakennettu ympäristö, Kiertotalouteen perustuva teollisuus, Kestävä kulutus ja liiketoiminta, Materiaalitehokas energiajärjestelmä ja Uudistava ruokaketju. Sitoumusmalliin mukaan lähtevien yhteisöjen on tultava mukaan vähintään kahdelle toimenpidealueelle. Hiilineutraali kiertotalousSuomi 2035 1. Rakentaminen syö suuria raaka-ainemääriä myös tulevaisuudessa, ja teollisuuden jalostusarvon nostamisessa on tekemistä. Kiertotalouden edelläkävijyyteen on matkaa, sillä tällä hetkellä Suomi jää kauas jälkeen EU:n keskiarvosta kiertotalousasteessa ja resurssien tuottavuudessa. UUSIOUUTISET 2|2024 28
Jos kaiken ostaa omaksi, tavarat vaativat kotona paljon säilytystilaa. UUSIOUUTISET 2|2024 29. ELINA SAARINEN, TEKSTI KAROLIINA GAVRILOV, KUVAT K antorinkka, makuupussi ja makuualusta, teltta tai eristävä riippumatto, retkikeitin, lumikengät… Aikamoinen varustelista hankittavaa, jos mielii talviselle yön-yli-metsäretkelle. Toisaalta, jos varusteet on kerran tullut jo hankittua, vuokraamalla niitä muidenkin käyttöön tavarat pääsevät aktiivikäyttöön eivätkä jää lojumaan varastoon tyhjän panttina. . Vertaisvuokraus lisää hymyjä Ulkoiluelämyksiin virtuaali varaston kautta: Joensuulainen vertais vuokraus palvelu Circutus hakee kasvua etenkin opiskelijakaupungeista. Vertaisvuokrausalusta Circutus on perustettu juuri sillä ajatuksella, että kaikkea ei tarvitse ostaa omaksi. Circutus-palvelun perustaja Lotta Lilja kertoo, että esimerkiksi liukulumikengät ja muut talviulkoiluvälineet ovat lumisesongin aikana kysyttyjä tuotteita palvelussa. Tulisikohan niitä kuitenkaan käytettyä kovin usein
Todellista kiertotaloutta Nimi Circutus tulee englannin kielen sanoista circular economy, kiertotalous. Kun tavara on jo valmistettu ja se on käyttökuntoinen, sitä kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon”, Lilja korostaa. Vuokraaja varaa esineen haluamikseen päiviksi kalenterista ja maksaa vuokran saman tien luottokortilla. ”Sirkuttaminen” toimii myös verbinä. ”Ensimmäinen vuokrattu tavara oli lapsen kantorinkka. Hektisessä elämäntilanteessa Liljalla ei ollut aikaa paneutua idean toteutukseen, kunnes kaksi vuotta sitten hän havahtui. ”Nyt en enää pyytele anteeksi. Hän opiskeli aikoinaan yritysten ympäristöjohtamista Jyväskylässä. Yhteiskäyttövarasto virtuaalisesti Circutus-alustan on perustanut Joensuulainen Lotta Lilja. Lilja on aina ollut kiinnostunut liiketoiminnan kestävyysnäkökulmista. tajan tilille vasta sitten, kun vuokraus on onnistuneesti ohi. Vähitellen hän kuitenkin huomasi, että tavaran tai tuotteen elinkaaren pidentäminen ja käyttökertojen maksimoiminen ovat kiertotalouden tärkeimpiä, niin kutsuttuja sisemmän kehän toimia. ”Olen impulsiivinen, joten perustin Circutuksen saman tien”, hän kertoo. Hinnan saa määrittää itse. Se on tyypillisesti hyvin vertaisvuokraukseen sopiva esine: Se on tilaa vievä ja kallis investointi, jota ei tarvita usein, mutta tarpeen tullen sen täytyy olla kunnollinen”, Lilja kertoo. ”Perhe kasvoi ja muutimme omakotitaloon. Työkalujakin on tarjolla. Maksu siirtyy tavaran omisUUSIOUUTISET 2|2024 30. Palvelu toimii parhaiten paikallisesti: Lähiseudulla asuvien on helppo sopia tavaran noudosta ja palautuksesta. Circutus on arjen kiertotaloutta, ja sellaista, johon kuka tahansa voi helposti osallistua. Tajusin, että kodin nurkkiin kertyy hirveästi tavaroita, joita tarvitsee vain muutaman kerran vuodessa. Vertaisvuokrauspalvelut pohjautuvat luottamukseen, mitä edistää se, että palvelussa myös vuokraajan täytyy käyttää vahvaa tunnistautumista. Harmitti ostaa uusia tavaroita niin vähälle käytölle”, Lilja muistaa. Alustalla rekisteröityneet käyttäjät voivat jättää vuokralle omistamiaan tavaroita haluamallaan hinnalla. Digitalisaation ansiosta tällainen yhteiskäyttövarasto olisi aivan mahdollista toteuttaa virtuaalisena alustapalveluna. . Hänellä oli mielikuva, että kiertotalous tarkoittaa isojen materiaalimassojen jalostamista teollisen mittakaavan kierrätyskäyttöön. Lotta Lilja kertoo, että palveluun on tulossa karttapalvelu, jonka avulla voi hakea vuokrattavaa tavaraa oman kodin lähiseudulta. Vahvan tunnistautumisen jälkeen ilmoitus jätetään kuten muillakin verkon vertaiskauppapaikoilla: otetaan kuvat ja tehdään lyhyt kuvailu tuotteesta. Liljalla oli mielessään termi, joka toimisi kansainvälisillä markkinoilla mutta joka sopisi myös suomalaisten suuhun. ”Ajattelen, että liiketoiminta ja vastuullisuus täytyy pystyä jollain tavalla yhdistämään.” Lilja sai ajatuksen ”virtuaalivarastosta” jo kolmetoista vuotta sitten. ”ROHKEASTI VAIN KOKEILEMAAN UUDENLAISTA TAPAA KULUTTAA!” Nouda tarpeellinen naapurista Circutuksessa kuka tahansa voi selata vuokralle tarjottuja tuotteita. Alustan kautta pystyy vuokraamaan vaikkapa astiaston juhliin, liukulumikengät, lasten matkasängyn tai tekstiilipesurin. Hän haaveili yhteiskäyttövarastosta, josta voisi aina noutaa tarvitsemansa lastentarvikkeen, pihatyökalun tai ulkoiluvarusteen juuri silloin, kun sitä – harvoin – tarvitsee. ”Ajattelin, että olisi hauskaa, jos ihmiset alkaisivat puhua, että circutin tekstiilipesurin tai lumikengät.” Aluksi Lilja arasteli puhua vertaisvuokraamisesta kiertotaloutena. Tavarat saisivat lisää käyttökertoja. Circutus-vertaisvuokrauspalvelu tarjoaa esimerkiksi urheiluun, ulkoiluun ja lastentarvikkeisiin liittyviä tavaroita vuokrattavaksi
Palveluun on mahdollisesti tulossa tähtiluokitus tai jokin muu vertaisarviointityökalu, joka lisäisi uskallusta lähteä palvelun käyttäjäksi. Tavoitteena tuhat käyttäjää Circutus-alusta lanseerattiin vuosi sitten maaliskuussa. Rohkeasti vain kokeilemaan uudenlaista tapaa kuluttaa!” Kansainvälinen versio tulossa Koska vertaisvuokraus perustuu luottamukseen, Circutuksen kehittäjät ovat pyöritelleet mielessään vaihtoehtoa, että käyttäjistä voisi muodostaa vaikkapa saman naapuruston tai jonkin muun yhdistävän tekijän omaavien ihmisten ryhmiä. Sitä edelsi vuoden kehitystyö. Siitä huolimatta kansainvälistyminen siintää mielessä: ”Visionamme on, että aina kun ihminen on lähdössä matkalle, hän voisi majoituksen varattuaan katsoa Circutuksesta, minkälaisia varusteita olisi sillä seudulla tarjolla, ja suunnitella sen pohjalta reissun ohjelman ja aktiviteetit.” . Omistajat ottavat 20 prosenttia tavaroiden vuokraushinnasta, mutta vaatisi paljon nykyistä suurempia käyttäjäja vuokrausmääriä, jotta tulot kattaisivat kehitystyön, markkinoinnin ja palkat. Palvelua kehitetään askel kerrallaan. Edellisen työpaikkansa kontaktin perusteella Lilja löysi ohjelmistokehittäjätiimin, joka auttoi rakentamalla alustan teknisen toteutuksen. Liljan lisäksi mukana on markkinoinnin osaaja, juristi, talousammattilainen ja digitaalisten liiketoimintojen taitaja. 31 UUSIOUUTISET 2|2024. Matkaohjelma varastosta Lilja harmittelee, ettei ole onnistunut löytämään sopimuskumppaniksi vakuutusyhtiötä, joka takaisi tuotteen rikkoutumisen käytön aikana. Onnistuneet kokemukset välineiden vuokraamisesta lisäävät ihmisten luottamusta yhteiskäyttöä kohtaan. Alustasta onkin tekeillä englanninkielinen versio. Piti miettiä myös tavaroiden vuokraamisen vastuuja sopimuskysymyksiä ja alustan markkinointistrategiaa. Lilja itse opettaa päätyökseen liiketaloutta, myyntiä, markkinointia ja kaupallisia aineita Karelia-ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi vaihto-opiskelijoilla olisi kiinnostusta kokeilla erilaisia suomalaisia talviharrastuksia, mutta kaikkia niitten vaatimia varusteita ei kannata hankkia omaksi. Alusta on toteutettu osittain EU-tuella. Pienten lisätulojen ohella palvelu voi tuoda myös sosiaalista hyvää ja lisätä yhteisöllisyyttä. Tavaran uskaltaisi ehkä helpommin antaa vuokralle tutulle tai tutun tutulle. Hän suosittelee tarkistamaan, kattaako oma kotitai matkavakuutus myös vuokrattavat tavarat. Näin vertaisvuokraamopalveluiden käyttö voi vähitellen muuttua arkipäiväiseksi”, Lotta Lilja toivoo. Alusta on saanut hyvin käyttäjiä etenkin Liljan kotiseudulla Joensuussa. Liljan mukaan on ihana kuulla, mitä kaikkea vertaisvuokraamalla on saatu aikaan. Tavoitteena on kasvattaa käyttäjämäärä tuhanteen tämän vuoden aikana. Lilja vuokraa itsekin tavaroita Circutuksen kautta. ”Aina kun auttaa jotakuta lainaamalla tärkeää tavaraa, itselle tulee hyvä mieli. Haluaisin haastaa vakuutusyhtiöitä tulemaan mukaan kehitykseen ja osoittamaan vastuullisuuttaan.” Lineaaritalouden rakenteet siis hidastavat kiertotaloudellisen liiketoiminnan kasvua. Laitetta palauttaessaan tämä aina kertoo silmät tuikkien ompelutöistään. ”Vakuutusyhtiöille tuntuu vielä olevan hankalaa vakuuttaa jonkun toisen omistama tavara käytön ajaksi. Tämän kevään aikana Circutusta markkinoidaan etenkin Helsingissä ja Tampereella, jossa alusta on mukana kiertotalousalan tapahtumissa. Tähtäimessämme on kuitenkin, että palvelu saataisiin kannattavaksi muutaman vuoden aikana.” Lilja uskoo, että alustalla voisi olla paljon potentiaalista käyttäjäkuntaa suurissa opiskelijakaupungeissa. Silmiin tuiketta Lilja kertoo, että palveluun kaivataan lisää etenkin heitä, jotka jättävät omistamiaan tavaroita vuokralle. Circutus lisää hymyä. Liiketalouden ammattilaisena Lilja myöntää, ettei palvelun pyörittäminen ole vielä kaupallisesti kannattavaa. ”Ihmisten kulutustottumusten muuttaminen on suurin haaste. Alustalla on nyt vajaat neljäsataa rekisteröitynyttä käyttäjää ja suurin piirtein saman verran vuokrattavia tavaroita. Hänen omistamansa ompelukoneen ja saumurin on vuokrannut jo useita kertoja sama ihminen. ”Ideaa pidetään hyvänä, mutta on vielä pitkä matka siihen, että olisimme arjessa ihmisten mielessä uudenlaisena vaihtoehtona. Circutusta kehittää nyt viiden hengen porukka. Rahoituksessa auttoi ely-keskus
Näiden kanssa on saatu luotua hyvät yhteistyösuhteet. Satakunnan yrityksiin on tarjolla robotiikkaa, konenäköä, automaatiota ja tekoälytutkimusta kiertotaloudessa hyödyntäviä osaajia. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietokonemallinnuksen ja perinteisen laserspektroskopian yhdistelmällä tunnistettua kierrätykseen tulevia materiaaleja ja niiden alkuainepiAkkuarvoketju yhteistyössä ”Tiimien ja tutkimuksen ydintoimintaa ovat pilotit ja kehitysprojektit, joissa yhdessä alueen yritysten kanssa haetaan ratkaisuja käytännön ongelmiin. RoboAI Green -tiimissä tutkimus keskittyy erityisesti niin kutsuttujen teknologiametallien ja akkumateriaalien kiertotalouteen. ”Omassa työssäni kehitän mallinnusta, jonka avulla selvitetään, onko mahdollista luoda simuloituja spektrejä neuroverkkojen kouluttamiseksi. Säteilyspektri auttaa tunnistamaan alkuaineet RoboAI Greenissä on suunniteltu ja rakennettu laserspektroskooppi, jota käytetään alkuaineiden tunnistamiseen laserpulssilla aikaansaadun, alkuaineille ominaisen säteilyspektrin avulla. Kiertotalouden haasteiden äärellä työskentelee RoboAI tutkimusja tuotekehityskeskuksessa monipuolinen osaajajoukko. RoboAI Industry -tiimissä puolestaan yritysten haasteita ratkotaan mm. UUSIOUUTISET 2|2024 32. Yksi RoboAI:n tärkeistä tehtävistä on palvella tutkimuksellaan Satakunnan alueen yrityksiä. Tutkimuksemme ja osaamisemme ovat herättäneet alueen yritysten kiinnostuksen ja luottamuksen”, kertoo RoboAI:n Green ja Industry tiimejä vetävä tutkimuspäällikkö Pekka Suominen. Laserspektroskopiaa menetelmänä on maailmassa kehitetty 1970-luvulta saakka, ja sitä on hyödynnetty yli 30 vuoden ajan. Teknologiametallit ja akkumateriaalit kierrätetään Satakunnan ammattikorkeakoulun vahvuuksin. ”Yksi Greenin keskeisistä tutkimuskysymyksistä on, miten teknoLaserpulsseja kierrätyslinjastolle . logiametallien ja akkumateriaalien kiertotaloutta saadaan toteutettua tehokkaasti ja turvallisesti. RoboAI Greenin tutkimuksesta erityistä tekee se, että menetelmään yhdistetään tekoäly. robotiikkaa ja muita automaatioteknologioita soveltamalla. Satakunnan alueella toimii useita akkuarvoketjun yrityksiä. Tutkimuksen painopistealueet on kiteytetty yhteistyössä alueen kehittämisyhtiö Prizztechin vihreän kasvun tiimin kanssa”, Suominen taustoittaa. JOHANNA VALIO, TEKSTI | PETRA O’ROURKE, TATU HYRKÄS JA EETU OJANEN, KUVAT S atakunnan ammattikorkeakoulussa SAMKissa opetuksessa ja RoboAI -tutkimusja tuotekehityskeskuksessa vaalitaan ja kehitetään kiertotalousosaamista. Kuvassa vasemmalta oikealle Johanna Valio, Timo Santa-Nokki, Dacil Merelles Pintor, Juuso Lehtonen, Eetu Ojanen, Toni Aaltonen, Hannu Henttinen ja Pekka Suominen
”Koulutus vastaa sekä alueen prosessilaitosten että uusia investointeja suunnittelevien yritysten osaamistarpeeseen”, kertoo lehtori Leena Nolvi. RoboAI-akatemialainen Juha Aalto suoritti valtaosan insinöörintutkinnostaan RoboAI-akatemian projekteissa, joita kertyi lähemmäs 30. Ohjaajina ovat opettajat ja projektitutkijat. Hän vastaa uuden tutkinto-ohjelman opintosuunnitelmasta. Myös tuotteiden elinkaaren pidentämisen näkökulma huomioidaan mm. . Valittu professori tulee työskentelemään pääasiassa SAMKin Porin kampuksella. Jo tällä hetkellä käynnissä on akkujen turvalliseen kiertotalouteen liittyen akkupalojen kenttätutkimustarpeita kartoittava APAJA-hanke. Tulevaisuudessa tutkimushankkeissa on tavoitteena hyödyntää yhä enemmän kahden tiimin osaamista ristiin: mm. Yritykset saavat projekteista tietoa ja esimerkkejä käytännön ongelmiin sekä pääsevät tutustumaan potentiaalisiin tulevaisuuden työntekijöihin. . turvallisen ja tehokLue lisää: RoboAI Greenin esittelyvideo: www.youtube.com/watch?v=QjYzqS3nolw Insinööri (AMK), Prosessija materiaalitekniikka: https://www.samk.fi/tutkinto/prosessi-ja-materiaalitekniikka-amk-paivatoteutus-pori/ kaan akkujen kierrätyksen toteuttaminen tulevaisuudessa edellyttää monien menetelmien ja osaamisen yhdistämistä. Osaajia käytännön projektien kautta Industry-tiimissä tehtävä tutkimus auttaa resurssien tehokkaampaan käyttöön yrityksissä esimerkiksi robotiikan ja konenäön avulla. UUSIOUUTISET 2|2024 33. Ainutlaatuista SAMKissa on tutkimuksen ja opetuksen yhdistäminen RoboAI-akatemiassa, jossa opiskelijat suorittavat opintonsa työskentelemällä erilaisissa teknologiaprojekteissa. Juha pääsi hyödyntämään konenäköosaamistaan myös akkujen ja paristojen lajittelupilotissa, jossa tutkittiin, miten tehokkaasti erilaiset akut ja paristot on mahdollista erottaa konenäön ja syväoppimisen avulla. Valitut henkilöt työskentelevät yritysten todellisten automaatioon ja robotiikkaan liittyvien ongelmien sekä kehityshankkeiden parissa. toisuuksia nopeasti kierrätysprosessien osana”, kertoo tutkija Eetu Ojanen. ”Projekteja toteutetaan vuositasolla 30–40, ja yritykset jonottavat saadakseen oman casensa mukaan”, kertoo yliopettaja, johtava tutkija Mirka Leino. akkumateriaalien kierrätyksen tehostamiseen AIST-hankkeessa sekä kierrätysraaka-aineiden osuuden lisäämiseen metallinjalostuksessa SUMEA-hankkeessa. Lisäksi opiskelijat saavat taidot elinkaarianalyysien ja hiilijalanjäljen laskemiseen”, Nolvi avaa sisältöä tarkemmin. . Kierrätysprosesseissa materiaalien tunnistusta helpottaa menetelmä, jossa yhdistetään laserspektroskopiaa sekä tekoälyä. ”Opiskelijat oppivat, miten huomioida materiaalitehokkuus ja kierrätysraaka-aineiden hyödyntäminen prosessien kehittämisessä ja toisaalta, miten vähentää haitallisten päästöjen syntymistä ilmaan, maaperään ja veteen. Opintosuuntauksen painopistealueisiin kuuluvat älykäs energia, kestävä akkutuotanto ja kierrätys. Syksyllä ryhdytään myös tarjoamaan robotiikan opintoja SAMKin ja Vaasan yliopiston yhteistyöllä osana sähköja energiatekniikan maisteriohjelmaa. Laserspektroskopian ja tekoälyn yhdistävää menetelmää kehitetään ja hyödynnetään mm. Projekteissa opiskelijat selvittävät ja kokeilevat uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksia yritysten tarpeisiin. Uusia avauksia osaamiseen SAMK aloittaa syksyllä 2024 prosessija materiaalitekniikan insinöörien koulutuksen. Vaasan yliopistoon on myös perustettu robotiikkaan ja akkujen kierrätykseen painottunut automaatioteknologian professuuri. Koulutus tukee myös Satakunnan akkuja teknologiametalliklusteria ja mahdollistaa alan osaajien jäämisen Satakuntaan. Kuvassa myös tutkija-opettaja Joonas Kortelainen. Yhteistyörobottia voi käyttää monipuolisissa tehtävissä esimerkiksi kierrätyslinjastoilla. kunnossapito-osaamisen kautta. Akatemiaan voivat hakea automaation, konetekniikan, tietojenkäsittelyn ja jatkossa myös tekoälyn opiskelijat
Pidä Lappi Siistinä ry:n järjestöTAPAHTUMIA koordinaattori Raisa Wegeliuksen mukaan kiertotalouden edistämiseen tarvitaan kaikkia. Kiertotaloudesta voisi tehdä osan matkailun brändiä.” Neljä ärrää Ympäristöministeriön erityisasiantun tija Heta Heiskanen aloitti semi naarin puheenvuorollaan, jossa hän herätti ajatuksia kestävyys murroksesta. Seminaariin kokoontui noin 70 osallistujaa ja parisenkymmentä puhujaa. Seminaarin juontanut ihmisoikeuksiin ja monimuotoisuuteen, tasavertaisuuteen ja inklusiivisuuteen erikoistunut DEI-konsultti Dakota Robin pohti perjantaina, miten saataisiin vanhempi sukupolvi mukaan kierrätyksen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Lappiin on tulossa paljon investointeja johtuen vihreästä siirtymästä. Ursula Karjalainen, Raisa Wegelius ja Erika Virtanen ahkeroivat Pidä Lappi Siistinä ry:n teemojen parissa. 34 UUSIOUUTISET 2|2024. Meidän pitää toimia myös itse muutoksen ajureina. P idä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaari järjestettiin helmikuun puolivälissä Saariselällä. Pesonen piti sanansa, sillä esityksen aikana osallistujille tarjoiltiin faktoja, jotka vetivät hiljaiseksi. Lapissa on mahdollisuuksia. Aloituspuheenvuon jälkeen kaksipäiväisen seminaarin anti koostui eri toimijoiden esityksistä ja paneelikeskusteluista. ”Meidän jokaisen pitää yhdessä aikaansaada kulttuurimuutos kiertotalouden edistämiseksi. KOONNEET AILA KAUPPILA, VIIVI ANTTILA JA ELINA SAARINEN AIL A KA UP PIL A, KU VA T SIISTEINTÄ IKINÄ SAARISELÄLLÄ . Hänen mukaansa kestävyyskriisissä ja kestävyysmurroksessa puhutaan resilienssistä, resursseista, roskista sekä rakkaudesta, sillä lopuksi kysymys on, välitämmekö toisista ihmisistä, planeetasta, eläimistä ja ympäristöstä. Siisteintä ikinä! -seminaarissa Saariselällä 15.-16.2.2024 pohdittiin keinoja vaikuttaa kestävyysajatteluun. Kantavana teemana seminaarissa oli kiinnostus vastuullisen ja kestävän ajattelun ja toiminnan edistämisestä Lapissa ja muualla Suomessa. Seminaarin ja yhdistyksen teemavuoden sloganina toimii hauskasti monella tapaa ymmärrettävä ”Siisteintä ikinä!” -lause. Hänen mukaansa kannattaisi kiinnittää huomiota siihen, miten asioista viestitään. ”Ei sahata omaa oksaa” Lapin liiton kestävän kehityksen asiantuntija Hanna-Leena Pesonen aloitti esityksensä toteamalla hänellä olevan epäkiitollinen tehtävä: ”Esitykseni ei ole konkreettinen eikä välttämättä niin positiivinenkaan”, hän varoitti naurahtaen. Useaan otteeseen pohdittiin erilaisia keinoja ja tapoja vaikuttaa ihmisiin, jotta heistä tulisi tapahtumiin osallistumisen lisäksi toimijoita, sillä kiertotalouden edistämiseen tarvitaan kaikkia. Joulupukista kiertotalouslähettiläs Torstai-illan paneelikeskustelussa noussut idea joulupukin saamiseksi kiertotalouden lähettilääksi sai seminaariväeltä laajaa kannatusta. Vastuu on siis pohjimmiltaan rakastamista. Sen sijaan kierrätyksestä aiheutuvia positiivisia seurauksia kertomalla voisi aktivoida, inspiroida ja innostaa ihmisiä. Viestiminen negatiivisuuden kautta lamaannuttaa viestin vastaanottajan
Tähän hän käytti esimerkkinä Kittilässä järjestettävää Hiljaisuus-festivaalia. 35 UUSIOUUTISET 2|2024. Lapissa puuta hakataan selvästi vähemmän kuin metsä kasvaa. Siisteintä ikinä! -teemavuoden aikana on tarkoitus toteuttaa yhdessä kunnallisten jätehuoltotoimijakumppaneiden kuten Lapecon kanssa erilaisia roskatempauksia. Tapahtuma-ala tunnetaan jatkuvasta isouden tavoittelusta. . Osallistujat ovat yhdessä ideoineet erilaisia toimia. Paikalliset tapahtumat aktivoivat paikallisia. ”Meidän pitää turvata se oksa, millä me istutaan, ei me voida sahata sitä”, Hanna-Leena Pesonen painotti. Piiroinen kertoi, että kestävyysnäkökulmasta katsottuna alkuperäiskansan tapahtumat ovat merkityksellisessä roolissa kulttuurien säilymisessä. Aidon kehityksen indeksi, joka ottaa huomioon BKT:n lisäksi myös luontohaitat, on laskusuunnassa, Lapissa muuta maata enemmän. Siisteintä ikinä! -teemavuonna Lapissa on luvassa roskatempauksia, Kevätsiivous-talkoita ja muuta mukavaa yhteistä tekemistä. Se, että jotain investointia ajaa vihreä siirtymä, ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että se on kestävä. Alustassa on mahdollista tehdä oma vastuullisuusohjelma elman 300 toimenpiteen avulla. Tämä oli mahdollista toteuttaa saamalla sähkö suurista siirreltävistä akuista. Seminaarissa useassa esityksessä todettiin, että iso osa tapahtumien materiaalitai hiilijalanjäljestä muodostuu esiintyjien ja osallistujien matkustamisesta. Ratkaisuiksi pohdittiin lähitapahtumia ja yhteiskyytien ja festaribussien käyttöä. Lapin raaka-aineiden tuottavuus on heikkoa. Tapahtumatoimijoita yhdistys tavoittelee kumppaneiksi ja selvittää tapauskohtaisesti, mitä yhdistys voisi heidän kanssaan yhdessä tehdä. Investoinnit ovat hyvä asia aluetalouden ja vihreän siirtymän läpiviemisen näkökulmasta. Globaalin kestävän kulutuksen tason saavuttamiseksi Suomen raaka-aineiden oton tulisi pienentyä ainakin kolmannekseen vuoteen 2050 mennessä. Petra Piiroinen puhui festareiden vastuullisuudesta. Pesosen mukaan BKT on kasvanut Lapissa kuten koko Suomessa, mutta kasvu on tapahtunut pitkälti ympäristön kustannuksella. Hyvänä asiana Pesonen kertoi, että Lapin metsät ovat edelleen merkittävä hiilinielu. Ei solekko tehä! . MIKÄ SIISTEINTÄ IKINÄ -TEEMAVUOSI. Mitä jos siitä luovuttaisiinkin. Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa puolestaan Siisti Biitsi -konseptia on suunniteltu muun muassa Kemiin ajalle 24.-25.5., jolloin järjestetään Kevätsiivous -tempaus. SIISTEINTÄ IKINÄ -seminaari päättyi, mutta yhdistyksen innostava teema vuosille 2024–2025 on vasta alussa. Piiroinen kertoi omassa puheenvuorossaan syksyllä 2022 avatusta esittävien taiteiden ja tapahtumien vastuullisuusalustasta. Toisaalta myös Lapissa on paljon uhanalaiseksi luokiteltuja eliölajeja ja tunturiluonnon tila on hälyttävä. Järjestökoordinaattori Raisa Wegeliuksen mukaan lapset ja nuoret osaavat kierrättää ja tietävät asiasta, mutta kotona arjessa kestävyys ei näy. Koko maan luonnonvaroista Lapissa ja Pohjois-Savossa niitä otetaan eniten. Lapissa on myös paljon suojeltuja ja vanhoja metsiä, joilla turvataan luonnon monimuotoisuutta. Elma.livestä musiikkialan toimijat löytävät tietoa edistääkseen kestävää kehitystä. Isoissa tapahtumissa tavoitetaan parhaimmillaan valtavia määriä ihmisiä, jolloin vaikuttavuuskin voi olla suurta. Koripalloliiton vastuullisuusja vapaaehtoispäällikkö Jaana Helminen näkee, että tapahtumat voisivat toimia vastuullisten käytäntöjen kokeilualustoina. Siisteintä ikinä! -teema pitää sisällään pohjimmiltaan ajatuksen siitä, miten aikuisväestö saataisiin mukaan vastuullisempaan kuluttamiseen ja lähiympäristöstä välittämiseen. Hän nosti esiin hollantilaisen yrityksen, joka on luonut ratkaisuja tapahtuma-alan vihreän sähkön tarpeisiin. Lähitapahtuma pienemmälle yleisölle voi olla ratkaisu vastuullisemman tapahtuman järjestämiseksi. Vastuullisuusalusta avuksi ”Lihan pois jättämisestä ei tarvitse tehdä isoa juttua”, sanoi hanketuottaja Petra Piiroinen. Tapahtumissa on mahdollisuus tuoda kestävyysasiaa esiin korostaen toimijuuden vapaaehtoisuutta. KEMUT-verkostossa toimivan Piiroisen mukaan festareita tuotetaan jo monilta osin resurssiviisaasti, sillä kiertotalouden mukaiset vuokraaminen ja lainaaminen ovat tyypillistä toimintaa esimerkiksi lavarakenteissa ja äänentoistovälineiden käytössä. Tapahtumilla on laajat sidosryhmät. Esimerkiksi urheiluja liikuntatapahtumiin osallistuvien vapaaehtoisten kautta vastuullisuus jalkautuu käytäntöön. Esityksensä päätteeksi Pesonen nostikin Lapin liiton maakuntajohtaja Mika Riipin aiemmin Lapin Kansa -lehdessä (10.2.2024) esittämän kysymyksen: Myydäänkö Lapin luonnonvarat liian halvalla. Esimerkiksi Ranualla on Ranuan kunnan kanssa yhdessä järjestetty Ympäristöiltoja, joissa on vaihtuvia teemoja. Kommentillaan Piiroinen viittasi siihen, että mikäli jotain vastuullisuustekoa ei nosta erityisesti esiin, ei se välttämättä herätä niin paljoa vastustusta. Sekin olisi toiveissa, että esiintyjät eivät lentäisi tapahtumiin yksityiskoneillaan. Lapin päästöt vähenevät, mutta tehtävää on vielä paljon
Kiertotalouden innovaatioissa Suomi kuuluu EU:n kärkikolmikkoon, mikä näkyi myös tässä kilpailuissa. Heidän tavoitteenaan on edistää kestävämpää ja omavaraisempaa ruoantuotantoa. ”Oulussa on yliopistossa tehtävän tutkimuksen kautta vahva osaamispohja, ja uusia kiertotalouden osaajia koulutetaan monilta eri aloilta. Ryhäsen mukaan Oulussa ollaan kiertotalouden suhteen hyvässä tilanteessa. ”Ihmiset voivat harrastaa yhdessä ja esimerkiksi jakaa vinkkejä toisilleen. Keväällä markkinoille tulevan palvelukonseptin idea on vähentää tuotantolaitoshankkeilta sekä kustannuksia että päästöjä. VII VI AN TT ILA . ”Haluamme tehdä kaupunkiviljelystä ja oman puutarhan vuokraamisesta helpompaa.” Vuokrapuutarhojen avulla on mahdollista lisätä kaupunkeihin myös paikallista yhteisöllisyyttä. ”Pystymme keräämään metallit liuoksista valikoivasti ja ilman kemikaaleja, mikä vähentää ympäristökuormaa ja mahdollistaa paremman kierrätyksen ja materiaalien uusiokäytön. Mika Paalanne Elmeryltä esitteli metallintalteenottomenetelmää, jonka avulla liuoksissa olevat metallit voidaan kerätä talteen aiempaa tehokkaammin, halvemmin ja ympäristöystävällisemmin ilman kemikaaleja. Haluamme tarjota ratkaisun tähän ongelmaan”, kertoivat Polar Bear Goes Circular -pitchauskisan voittajat Nabohagen Mohamed Abdirisak ja Daniel Engvig Amundsen. Samalla menetelmä pienentää yritysten hiilijalanjälkeä ja edistää hiilineutraaliutta.” Joonas Heikkinen Digikierto Oy:ltä puolestaan kertoi yrityksen simulointiohjelmistosta. Mukaan saatiin useita kiertotalouden osaajia pohjoisen alueelta. Mohamed Abdirisak ja Daniel Engvig Amundsen olivat voitosta innoissaan ja yllättyneitä. “Tällä hetkellä jonot viljelypalstoille ovat todella pitkät, jopa 20 vuotta. Näin voimme nopeasti mallintaa tuotantolaitoksen parhaat skenaariot ja todeta jo alkuvaiheessa, onko hanke kannattava.” Voitokas vuokrapuutarha Kilpailun voittajaksi selviytyi norjalainen Nabohage, jonka tavoitteena on muodostaa Airbnb:n kaltainen järjestelmä kaupunkipuutarhoille. “Kiertotalous tarjoaa uudenlaista liiketoimintaa myös digitalisaation kautta, ja yhteistyön merkitys muiden yritysten kanssa kasvaa. Tällä hetkellä toimimme vain Oslossa, mutta tavoitteenamme on laajentaa toimintaa myös muihin Pohjoismaihin.” BusinessOulun kiertotalousasiantuntija Aila Ryhäsen mukaan kiertotalous tuo yrityksille uusia mahdollisuuksia, joista kaikkia ei pystytä vielä edes hahmottamaan. Arvoketjut korvautuvatkin arvoverkostoilla”, sanoo BusinessOulun kiertotalousasiantuntija Aila Ryhänen. Se on liian pitkä aika, ja jonottaminen myös maksaa. ”Ohjelmiston avulla voimme simuloida mitä tahansa biokaasua, kuten esimerkiksi vetytuotantoa. Tapahtumakalenteri UUSIOMUOVIA PUTKIIN! 10.4.24 klo 9-11:30, Business Helsinki VIHREÄLLÄ VEDYLLÄ KOHTI HIILINEUTRAALIA TULEVAISUUTTA 10.4.24 klo 9-10:20, online PULP & BEYOND 2024, CHEMBIO FINLAND 10.-11.4.24, Helsingin Messukeskus KISU-KAHVIT: KIERTOTALOUDEN GREEN DEAL: Rakennettu ympäristö 11.4.24 klo 8:30-10, online WCEF2025 15.-18.4.2024, Brysseli ja online FEO:N LOPPUSEMINAARI: Kohti kokonaiskuvaa Suomen luonnon tilasta 17.4.24, Suomenlinna HELSINGIN KIERTOTALOUSKLUSTERIN DEMOTORSTAI-WEBINAARI 18.4.24, online FRUSH GOES TO ECOSYSTEMS 24.-25.4.2024, Forssan Kehräämö ja online KISU-KAHVIT: KIERTOTALOUDEN GREEN DEAL: Uudistava ruokajärjestelmä 25.4.2024 klo 8:30-10, online LAUREA KIERTOTALOUS LIVING LABIN AAMUKAHVIT Kiertotalousosaamisen edistäminen 2.5.2024 klo 8:30-9:00, Zoom MUOVI 2050: NÄKYMIÄ MUOVIN TULEVAISUUTEEN -WEBINAARI 7.5.2024 klo 9-10:15, online 36 UUSIOUUTISET 2|2024. Kilpailuun osallistuvia startup-yrityksiä oli kaiken kaikkiaan kaksitoista. Tietokantoihin on mahdollista syöttää erityyppisiä laitoksia, jolloin kaikille niille voidaan suorittaa päästöja kannattavuuslaskelmat sekä hiilijalanjäljen laskenta yksilökohtaisesti. Alueella onkin monia yrityksiä, jotka jo hyödyntävät kiertotalouden mahdollisuuksia.” Kilpailuun osallistuneiden yritysten pitchausmateriaalit ovat nähtävissä kiertotalousklusterin sivuilla osoitteessa oulu.com/kiertotalousklusteri. POHJOISEN OSAAJIA POLAR BEAR PITCHINGIN oheistapahtumana järjestetty Polar Bear Goes Circular -pitchauskilpailu houkutteli osallistujia Oulunsalon kunnantalolle keskiviikkona 28.2
Korva jauhautuu lattiaan. Hän auttoi painavien säkkien kanssa. Aivan vakavissaan selitti: Olen tottunut sellaiseen. Samat värit kuin sinulla mieheni. Aseman asiat seuraavat jopa lomallekin yllättäviin paikkoihin. Keskustelu päättyi kysymykseeni ja sen jälkeiseen naureskeluun: Kehuakseni kollegaa menen siis loman jälkeen töihin ja tutkin työkavereiden korvat. Rouva ei nauranut. Tämä saattoi olla vaikka tottakin. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 2|2024 37. Olimme vaimoni ja tuttavaperheen ja heidän teiniensä kanssa pitseriassa pittoreskissa etelärannikon pikkukaupungissa. Mutta lyhyeksi ajettu tukka tai oikeastaan kalju ja vaaleat hiukset. Kysyin, että voisiko joku tulla auttamaan tyhjentämisessä, kun ne ovat tosi painavia. Ruotsista muuttaneen perheen rouva oli osoittautunut innokkaaksi jäteaseman asiakkaaksi. Huvittavaa ainakin. Hänhän oli vaatesuunnittelija ja värien ammattilainen. Kommentti aiheutti ruokapöydässä yleistä huvittuneisuutta ja rouva sai ansaitusti kaikkien huomion. kysyin. Niin täälläkin, vaimoni tiesi. Miten näet tukan värin. Mutta sellaisiin en ollut kiinnittänyt huomiota kellään. Ruotsissa sanotaan kukkakaalikorva, perheen mies lisäsi. Lähin asema oli suljettu, niinpä tulin teidän asemallenne, rouva kertoi. Hetken pientä keskustelua ja hyväntahtoista naljailua. Kyllä näen. Hänellä oli painijan korvat. Mukava ja ystävällinen asiakaspalvelu kuuluu asiaan. Kollegasi oli niin ystävällinen. PAINIJAN KORVAT T öitä ei pääse aina pakoon vapaa-ajallakaan. Vai kukkakaalikorvat. Varsinainen etsivä, mies naureskeli. Vaikea sanoa, hänellä oli lippis. Heille lähin asema oli vain viiden kilometrin päässä, eikä meidän asemallemmekaan naapurikunnassa ollut mahdoton matka. Tiedättehän. Kesken herkullisen aterian hän alkoi kertoa juuri ennen matkalle lähtöä tekemästään jäteasemavierailusta. Kuinka pitkä, ikä tai muuta sellaista. Hei näytäpä, onko sinulla painijan kukkakaalikorvat! Kun sitten loma loppui, tiirailin kaikkien korvat, mutta yhtään tuntomerkkejä täyttävää ei löytynyt. Taidan tietää, keneen painijatausta sopii, sanoin. Pitsat olivat maankuuluja, ja samaa ketjua lie Suomessa vain kolmella paikkakunnalla. Kuka kollega se oli. Hän lupasi tulla ja tuli. Ne, jotka painivat, heidän korvansa painuvat lyttyyn. Selvä. Tai sitten se ei ollut totta. Kiva kuulla, ajattelin. Henkilö on kalju, mutta sekin vähä tukka oli leikattu ja vielä peitetty lakilla. Minulle tämä kaikki oli uutta tietoa. Mutta oliko muita tuntomerkkejä, jotta osaan kehua henkilöä. Naamasta, ihonväristä ja kaikesta
”Me haluamme saada muovia pois poltosta ja kierrätykseen. Vaikka suunnittelemamme laitos tulee olemaan suurin lajissaan, sekään ei vielä riitä kierrättämään kaikkea”, Koskela summaa. . ”TÄTÄ ON ODOTETTU” Kiertotalousyhtiö Syklo aikoo rakentaa Hyvinkäälle muovinkierrätyslaitoksen, joka saa kierrätettyä vaikeimmatkin muovijätteet. Hyvinkään laitokselle jo jatkoa Hankkeen kunnianhimoa nostaa se, ettei linjastoja suunnitella kaikkein helpommin kierrätettäville muovijätevirroille, päinvastoin. Hän näkeekin, että Suomeen mahtuisi vastaavia laitoksia vielä lisää. Tämä ehkäisee mikromuovipäästöjä ympäristöön. Testit osoittivat toimivuuden Syklo on selvittänyt erilaisia muovinkierrätyksen prosessivaihtoehtoja ja kartoittanut laitosteknologioita ympäri Eurooppaa. Syklon teknologiajohtaja Petteri Asikainen kuvailee skottiyhtiön BOSS-teknologiaa näin: ”Vesialtaaseen aiheutetaan reikälevypakalla pyörteitä. Syklo aikoo laajentua Hyvinkään-projektin jälkeen myös muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. ”Käytännössä Suomessa on paljon etenkin kovamuovia, jolle ei ole Suomessa ollut juurikaan kierrätysreittejä. Kovamuovit kuten muoviputket ja pulkat ovat jääneet erilliskeräämättä, samoin monet kalvomuovit kuten yritysja kuluttajapakkaukset. Syklon laitos voisi ottaa kierrätettäväkseen jopa rejektiä eli hylkyä, jota nykyiset kierrätyslaitokset eivät ole pystyneet kierrättämään. Yritys aikoo kierrättää pääasiassa sellaista muovijätettä, jota ei tähän saakka ole Suomessa kierrätetty, vaan se on mennyt jätevoimaloihin tai kierrätyspolttoaineeksi. Kun laitos otetaan käyttöön vuoden 2025 lopussa, se tulee työllistämään satakunta ihmistä. Se vaatii ratkaisun, joka pystyy käsittelemään sekalaista muovijätettä”, Koskela jatkaa. Nämä luvut tekevät laitoksesta Suomen suurimman muovinkierrätyslaitoksen. Ne saavat RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ ” M oni on sanonut, että tätä Suomi tarvitsee.” Näin Syklo Oy:n toimitusjohtaja Teemu Koskela kuvailee positiivista vastaanottoa, jonka yritys sai helmikuussa kertoessaan uutisensa. Hyvinkäälle tehdään parhaillaan laitossuunnittelua ja valmistellaan noin 8 000 neliön tehdashallin rakentamista. Syklo aikoo rakentaa Hyvinkäälle kapasiteetiltaan 50 000 tonnin muovinkierrätyslaitoksen. Skotlannissa vastaan tuli Impact Recycling, jonka kehittelemä märkäkierrätysprosessi perustuu erilaisten muovien tiheyseroihin. 38 UUSIOUUTISET 2|2024. Suunnitelmissa on rakentaa lisää erilaisten jätteiden kierrätyslaitoksia sekä Suomeen että ulkomaille. ELINA SAARINEN, TEKSTI | SYKLO JA ELINA SAARINEN, KUVAT Syklo aikoo kierrättää pääasiassa sellaista muovijätettä, jota ei tähän saakka ole Suomessa kierrätetty. Hyvinkäälle rakennettavan laitoksen vesikierto tulee olemaan suljettu. Investoinnin hintalappu tulee olemaan useita kymmeniä miljoonia euroja
Näistä on jalostettu Oulussa kierrätyspolttoainetta, mutta Kos160 000 kela uskoo, että yhä suurempi osuus muovista saadaan jatkossa ohjattua kierrätykseen. Syklon kasvutavoite on kova. . Hyvinkään-tontilla on jo sadan tuhannen tonnin ympäristölupa, joka pitää toki päivittää uuteen prosessiin sopivaksi. Muovijätteestä syntyy erilaisia uusiogranulaattilajikkeita teollisuuden käyttöön. Meille on tärkeää myös se, mikä on toiminnan hiilikädenjälkivaikutus”, Koskela sanoo ja vihjaa, että tähän alueeseen liittyen on tulossa uutisoitavaa ehkä jo tämän vuoden aikana. Periaatetasolla hän toivoo, että ympäristöluvitus olisi tasapuolisesti sujuvaa ja läpinäkyvää kaikille toimijoille. 39 UUSIOUUTISET 2|2024. LUVITUKSEEN SUJUVUUTTA JUURI NYT Syklo tekee Hyvinkään-laitoksen prosessisuunnittelua. . Lisäksi Syklo saa tukea emokonserniltaan Oulun Energialta, jolla on vuosikymmenten kokemus teollisten prosessien rakentamisesta ja turvallisesta käytöstä. Ruskon lajittelulaitos ottaa vastaan esimerkiksi kaupan ja teollisuuden jätteitä sekä rakennusja purkujätettä. Ostajia löytyy sekä Suomesta että ulkomailta”, Koskela ja Asikainen kertovat. Märkäprosessi on esimerkiksi paloturvallisempi ja pölyttömämpi kuin perinteiset menetelmät. Syklo testasi prosessia omilla materiaaleillaan, ja totesi prosessin toimivan. ”Näemme, että voimme rikkoa tällä vuosikymmenellä jo sadan miljoonan euron rajan. Edellisen tilikauden liikevaihto nousi 21,5 miljoonaan euroon, mutta summa on tarkoitus kaksinkertaistaa jo muutaman vuoden sisällä. ”Impact Recyclingin menetelmällä pystyy kierrättämään esimerkiksi mustan muovin, jota optiset erottimet eivät saa eroteltua”, Asikainen toteaa. Ouluun materiaali-hub ”Suomessa innovaatioiden akilleen kantapää on usein se, että hankkeiden toteutettavuutta, käyttövarmuutta ja kaupallistettavuutta mietitään aika vähän”, Koskela huomauttaa. Oulun Ruskossa toimiva, Oulun Energian vuonna 2021 käyttöönottama lajittelulaitos on olennainen osa tulevaa muovinkierrätyksen arvoketjua. Huoltoja varaosatuki on tärkeä tekijä. ”Luvan muutos on kevyehkö projekti, koska laitoksesta ei synny jätevesiä, meillä ei ole savupiippua, ei juurikaan pölyävää tekemistä eikä melua, ja suurin osa käsittelystä tapahtuu sisätiloissa”, Syklon toimitusjohtaja Teemu Koskela listaa. Bisneksemme toimii puhtaasti markkinamallilla. Muovia voisi myös ohjata Hyvinkäälle esimerkiksi Suomeen suurina määrinä tuotavasta kierrätyspolttoainevirrasta. ”Tutkimme sitä, kuinka vähäarvoisista biovirroista, metsäpohjaisista kuiduista ja epäorgaanisista aineista saisi jalostettua arvokkaampia lopputuotteita. Syklolla on jo suunnitelma valmiina sille, että Ruskon laitos toimii tulevaisuudessa materiaali-hubina tai esikäsittelykeskuksena, josta materiaalia saadaan lajiteltua Hyvinkään laitoksen tarpeisiin. Sadan miljoonan yhtiöksi Syklolla on muitakin suunnitelmia kuin vain ratkaista vaikeimpien muovijätteiden kierrätys. Hyvinkään muovinkierrätyslaitos tulee laskennallisesti vähentämään Suomen CO2eq-päästöjä enimmillään näin paljon, jos muovi on pois poltosta. Laitetoimituksissa on tarkoitus hyödyntää Impact Recyclingin ja Syklon kumppaniverkostoja, josta löytyy myös kotimaisia toimijoita. Sitten käynnistyvät rekrytoinnit. Kuinka yritys aikoo houkutella jätemateriaalia kierrätyspolulle, pois polttoreitiltä. Syklon toimitusjohtaja Teemu Koskela arvioi, että uusi laitos tulee laskelmien mukaan nostamaan Suomen muovipakkausten kierrätysastetta jopa 20 prosenttiyksikköä. ”Meillä on halu tarjota näille materiaaleille lähtökohtaisesti arvokkaampi ja kilpailukykyisempi reitti kuin poltto. Tässä on kyseessä kierto ja talous”, Koskela korostaa. ”Markkinoilta on tullut jo yhteydenottoja. Lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä vielä tämän kevään aikana. Syklon parikymmenhenkisessä tiimissä on paljon projektiosaamista. Haluamme olla erilaisten kiertotalousmateriaalien maailman paras jalostaja”, Koskela tiivistää. toiset muovijätteet kellumaan, toiset uppoamaan.” Teknologia erottelee sellaisetkin muovijätteet toisistaan, joiden tiheyserot ovat hyvin pieniä ja jotka normaalisti kelluisivat tavallisessa upotus-kellutus-altaassa. Lopputuotteena syntyy tasalaatuisia ja ominaisuuksiltaan kuten sulaindeksiltään vakioituja, matalaja korkeustiheyksisiä polyeteenija polypropeeni-uusiomuovigranulaatteja muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Syklo satsaa nimenomaan siihen, että teknologia toimii teollisessa käytössä korkealla käyttöasteella ja turvallisesti
ME SS UK ES KU S 40 UUSIOUUTISET 2|2024. ELINA SAARINEN JA AILA KAUPPILA Kiteen Mato ja Multa Oy on pioneeri meriruo’on hyödyntämisessä. Hyödyntäminen vähentää samalla ravinnekuormitusta meressä. M eriruokoa voi hyödyntää kuivikkeena ja kasvualustana. Palkittavasta on voinut lähettää ennakkoon ehdotuksia. Palkinnon saajasta päätti raati, johon kuuluivat Ulla Rosenström John Nurmisen Säätiöltä, Aija Kaski Pidä Saaristo Siistinä ry:stä, Ville Wahlberg Baltic Sea Action Groupista ja Harri Junttila Tekniikka & Talous -lehdestä. Kunniamaininnan sai ylitarkastaja Oskari Hanninen Tukesilta. PALKITTUJA ITÄMERI-PALKINTO MERIRUOKO KEKSINNÖLLE Kiteen Mato ja Multa Oy pokkasi 20 000 euron arvoisen Pelasta Itämeri -palkinnon. Tänä vuonna palkinnosta kisasivat messuilla Kiteen Mato ja Multa Oy:n lisäksi Muoviteollisuus ry:n koordinoima KiMuRa-reitti ja Sukellusseura H2O:n meriajokasprojekti. . Pelasta Itämeri -palkinnon 2024 voitti Kiteen Mato ja Multa. Vuoden 2021 palkinto jaettiin Christian Feodoroffin perustaman Seaboost Oy:n ja Loviisan Veneveistämön kesken. Suomen Messusäätiö jakaa palkinnon yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin, John Nurmisen Säätiön, Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Tekniikka & Talous -lehden kanssa. Yritys saikin tänä vuonna Suomen Messusäätiön jakaman Pelasta Itämeri -palkinnon. Vasemmalta Ville Wahlberg, Harri Junttila, Mika Rannanpää, Ulla Rosenström ja Aija Kaski. Nimekäs lista voittajia Vuonna 2019 Pelasta Itämeri -palkinnon voitti Solar Water Solutions Oy ja vuonna 2020 Origin by Ocean. Lisäksi saadaan hiilihyötyjä: nopeakasvuisena kasvina ruoko sitoo hiiltä tehokkaasti. Ympäristön hyväksi Palkinnolla halutaan vuosittain kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkita taho, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi. Palkinto jaettiin Vene 24 Båt -messuilla helmikuussa. Myös ruokojen ravinteet saadaan kiertoon. Palkinnon vastaanotti markkinointijohtaja Mika Rannanpää (kuvassa keskellä). Vuoden 2022 palkinnon sai Weeefiner Oy ja vuonna 2023 Watec Consulting. Kun ruokopohjaisilla tuotteilla korvataan turvepohjaisia, käytön hiilijalanjälki pienenee huomattavasti
Oppilaat eivät päässeet osallistumaan seminaariin, mutta palkinnon saaneet esiteltiin seminaarissa videotervehdyksellä, jossa sekä oppilaat että Pidä Lappi Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Erika Virtanen pääsivät kertomaan luokkalaisten esimerkillisestä toiminnasta. Perustamallaan Instagram-tilillä lapset kertoivat roskaamisen haitoista. Kurssien projektipäälliköksi on nimitetty Uusi puu -hankkeessa työskennellyt Saara Alanko. Koululuokalle Kultainen luuta SAARISELÄLLÄ helmikuun puolivälissä pidetyssä ympäristöseminaarissa julkistettiin vuoden 2023 Kultainen Luuta -palkinnon saaja. Thinking Portfolio Oy Thinking Portfolio Oy:n hallitukseen on 4.3.2024 alkaen nimitetty KTM Kari Tähtelä. Tällä kertaa palkinto annettiin Pidä Lappi Siistinä ry:n hallituksen päätöksellä rovaniemeläiselle Korkalovaaran koulun 4 A -luokalle. AL IA KA UP PIL A KIE RT OK AP UL A . Vuoden jätekuljettajat valittu KIERTOKAPULA Oy valitsi vuoden 2023 jätteenkuljettajaksi kuntaurakoiden puolelta Ulla Vuoren Verdis Oy:stä sekä jätteidenkäsittelyalueiden jätteenkuljettajaksi Urpo Juntusen Kuljetusliike T & K Rytkönen Ky:stä. Utility-Scale PV -yksikön johtajan tehtävänä on johtaa suurten aurinkovoimaloiden maa-asennusten suunnittelua ja toteuttamista. Rovaniemeläinen Korkalovaaran koulun 4A-luokka on toiminnallaan näyttänyt hyvää esimerkkiä muille koululuokille sekä kaikille lappilaisille. Saariselällä Siisteintä ikinä -seminaarissa palkittiin koululuokka ympäristötyöstä. Kultainen Luuta -ympäristötekopalkinto on Pidä Lappi Siistinä -yhdistyksen myöntämä huomionosoitus henkilölle tai yhteisölle, joka on osoittanut merkittävää tai pitkäjänteistä työtä Lapin ympäristön hyväksi. Palkinnon myöntämisen tavoitteena on välittää positiivista viestiä ja innostaa eri tahoja siirtymään Lapin ympäristön kannalta suotuisampiin toimintatapoihin ja esimerkillisiin käytäntöihin. Oppilaat ovat pitäneet smoothie-baaria sekä keränneet pulloja ja tölkkejä ja adoptoineet panteista saaduilla rahoilla merikilpikonnan sekä jääkarhun eli tukeneet luonnonsuojelua. Danske Finance Oy:n toimitusjohtajana, Danske Pankin johtotehtävissä sekä usean yrityksen hallituksessa. Koululuokka on tarttunut myös konkreettisesti toimeen lähiympäristönsä hyväksi. Julkaisuja löytyy #roskatonrovaniemi-tägillä. Nurmijärven Metsä-Tuomelan työntekijät puolestaan kiittävät Urpo Juntusta etenkin siitä, että kuormat ja siirtoasiakirjat ovat aina kunnossa. Simo Hakkarainen on nimitetty yksikön johtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi. . Aikaisemmin Tähtelä on toiminut mm. Vuoden jätteenkuljettajat palkittiin kahvitilaisuudessa 21.2.2024 Nurmijärven Metsä-Tuomelassa. Koululuokka on toiminnallaan näyttänyt myös hyvää esimerkkiä muille koululuokille sekä kaikille lappilaisille. Valinnasta vastasivat Nurmijärven Metsä-Tuomelan jätteidenkäsittelyalueen henkilöstö sekä Kiertokapulan asiakaspalvelu. Hän hoitaa tutkimusjohtajan tehtävää seuraavan viiden vuoden ajan alkaen 1.4.2024. NIMITYKSIÄ Solnet Group Solnet Group on aloittanut aurinkopuistojen rakentamisen investoinnit. Kunniamaininnoilla Kiertokapula haluaa kannustaa jätteenkuljettajien ammattiryhmää heidän tärkeässä työssään. Solnet Group on nyt perustanut uuden Utility-Scale PV-yksikön. #roskatonrovaniemi Palkinnon myöntämisen perusteina oli, että luokka on tuonut globaaleja ympäristöongelmia koululaisten ja vanhempien tietoon. Suomen Metsäyhdistys ry Suomen Metsäyhdistyksen vetämän Metsäakatemian johtajana on aloittanut metsänhoitaja ja viestintäasiantuntija Eveliina Pokela. 41 UUSIOUUTISET 2|2024. Tutkimusjohtaja Hakola-Uusitalo vastaa VATT:n noin 40 tutkijaa työllistävän tutkimusyksikön toiminnasta ja kehittämisestä. Jätteidenkäsittelyalueiden työntekijät valitsivat kuljettajan jo 21. kerran ja asiakaspalvelu toisen kerran. Kiertokapulan asiakaspalvelun henkilöt kehuvat Ulla Vuorta ystävällisestä ja mukavasta yhteistyöstä sekä tunnollisuudesta. VATT Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n vakituiseen johtavan tutkijan virkaan on valittu valtiotieteen tohtori Tuulia Hakola-Uusitalo
42 UUSIOUUTISET 2|2024. Intohimo aiheeseen Koen myös, että osallistumalla aiheeseen liittyviin tilaisuuksiin niin paikan päällä kuin webinaarimuotoisesti voin kehittää omaa kiertotalouden asiantuntijuutta. OPISKELIJOILTA TU RK U AM K MOTIVAATIO JA INTOHIMO AIHEESEEN VIE VÄISTÄMÄTTÄKIN TIEDON PARIIN. Asiantuntijuuttani olen kerryttänyt Turun AMK:n Kiertotalouslabra-projektioppimisympäristössä, jossa olen ollut mukana monissa mielenkiintoisissa hankkeissa. Mutta miten voin kehittää kiertotalouden asiantuntijuutta. Riikka Ojala on tuleva energiaja ympäristötekniikan insinööri Turun ammattikorkeakoulusta. A siantuntija on henkilö, jolla on aiheesta keskimääräistä enemmän tietoa ja joka osaa selittää itsevarmasti aihealueeseen liittyvät käsitteet ja konseptit. Olen oppinut muun muassa projektinhallintaa, oman työn aikatauluttamista sekä raportointija esiintymistaitoja. Tämä oli ensimmäinen intuitiivinen lause, joka omaan päähäni muodostui, kun mietin, kuka on asiantuntija. Projektipäälliköiltä saatu henkilökohtainen palaute on ollut korvaamatonta omien vahvuuksieni ja kehityskohteideni hahmottamisessa. Koska kaikki yritykset eivät olleet minulle tuttuja, päädyin myös keskustelemaan henkilöiden kanssa, joilla ei varsinaisesti ollut juuri kiertotalouteen liittyviä työtehtäviä auki, mutta joiden avulla sain uusia tekniikan alan yrityksiä tutuiksi. Oman alan alumneilta voi saada myös hyviä vinkkejä, miten kehittää omaa asiantuntijuutta. Keskustelut myös muiden kuin kiertotalouden asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi verkostotilaisuuksissa lisäävät monialaista tietämystä ja ymmärrystä ja toivon mukaan asiantuntijuutta. Minä, kohta valmis energia-ja ympäristötekniikan insinööri, olen pohtinut samaa asiaa. MINÄ KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJANA Asiantuntijuus on moniulotteinen käsite. Moni valmistuva AMK-opiskelija saattaa pohtia, voinko kutsua itseäni nyt asiantuntijaksi. . Keskustelin suunnitteluja konsultointiyritys WSP:n edustajan kanssa työhön perehdyttämisestä, mikä useissa aiemmissa töissäni on ollut olematon. Tämän palautteen saaminen ja sen mukaan toimiminen on ollut avainasemassa ammatillisessa kasvussani ja valmistautumisessani tuleviin haasteisiin. Esimerkiksi Find Your Sustainable Future -rekryja uramessuilla sain jutella eri yritysten työntekijöiden kanssa. Kiertotalouden asiantuntijuutta voi kehittää myös muun muassa kurssien ja omatoimisen opiskelun myötä, mutta myös ylemmän tutkinnon kautta, joko AMK:ssa tai yliopistossa. Lisäksi uskon, että ainakin omalla kohdalla motivaatio ja intohimo aiheeseen vie väistämättäkin tiedon pariin eri medialähteissä, jotka tulvivat jatkuvasti lisää tietoa kierto taloudesta. Tällä hetkellä itselleni parhaat mahdollisuudet löytää ja osallistua näihin ovat koulun järjestämät ja markkinoimat tapahtumat. Tästä tuli luottavainen olo, että on yrityksiä, jotka ymmärtävät, että vaikka vastavalmistuneella on paljon ymmärrystä ja tietoja, niiden muuttaminen lennosta toimintaan vaatii välietapin, missä kasvetaan asiantuntijan rooliin. RIIKKA OJALA Vaikka vastavalmistuneella on paljon ymmärrystä ja tietoja, niiden muuttaminen lennosta toimintaan vaatii välietapin, missä kasvetaan asiantuntijan rooliin. Hän kertoi, että WSP:llä on todella kattava perehdytys ja työn aluksi tehdään töitä pareittain “kummin” kanssa, johon voi olla yhteydessä myös pattitilanteissa
040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi www.uusiouutiset.fi TILAUKSET puh. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/24 Vko 49 (noin 5.12.24) varaukset 1.11. Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/24 Vko 37 (noin 13.9.24) varaukset 15.8. 050 549 6751 (arkisin klo 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi https://www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ https://holvi.com/shop/ uusiouutiset/ PAINO PunaMusta ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. mainosaineistot 1.3. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 110 000 sivukatselua/ v. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/24 Vko 12 (noin 22.3.24) varaukset 22.2. mainosaineistot 23.8. Uutiskirjeellä on n. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Uusiouutisten jakelu painettuna ja näköislehtenä on keskimäärin 5000 kpl vuonna 2024. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. 3 200 tilaajaa. mainosaineistot 11.11. mainosaineistot 26.1. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/24 Vko 18 (noin 3.5.24) varaukset 3.4. mainosaineistot 3.10. mainosaineistot 11.4. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2024 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/24 Vko 7 (noin 16.2.24) varaukset 18.1. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2024. Rakentamisen kiertotalous Vihreät julkiset hankinnat, kestävät kunnat, IFAT-messujen antia 5/24 Vko 43 (noin 25.10.24) varaukset 24.9
Kiertotaloutta arkeen ja työhön! TILAA UUSIOUUTISET ITSELLESI TAI TYÖYHTEISÖLLE! UU5_24_210x267.indd 1 UU5_24_210x267.indd 1 11.3.2024 12.00 11.3.2024 12.00. Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa Tilaa yhteiskäyttötunnus-palvelu koko henkilöstölle! • Lukuoikeus koko henkilöstölle omalla, helposti muistettavalla tunnuksella • Uusin numero ja arkistossa olevat Uusiouutisetnäköislehdet kaikki kätevästi samassa paikassa • Palvelu aina käytettävissä, kun lukijalla on internet-yhteys saatavilla • Muistutusviesti sovitulle yhteyshenkilölle aina uusimman lehden ilmestyessä Tilaajalahjaksi Vaatelaastareita! Pidennä lempivaatteidesi elinikää FabPatch Oy:n Vaatelaastaripaketilla! Arvo 12,90 € tilaukset@uusiouutiset.fi Puh. 050 549 6751 (arkisin klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/lehti/ TILAA MYÖS MAKSUTON UUTISKIRJE: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Vähähiilisyys, vastuullisuus ja resurssiviisaus muuttavat osaamista, liiketoimintaa ja kuluttamista. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset auttaa kestävyyssiirtymässä