Jätevedet puhdistuvat rengasrouheella Kimppakeräys kerryttäisi biojätettä. 3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 3/2015 Nelostiestä biokaasubaana
VTT tutki kriittisiä metalleja osana Tekesin Green Growth -ohjelman Vähähiilinen Suomi 2050 -projektia. Seuraava Uusiouutiset numero 4 ilmestyy 15.5.2015. Kiina, joka toimittaa valtaosan harvinaisista maametalleista, on rajoittanut niiden vientiä. Jonain päivänä emme enää ole mongolialaisen kaivoksen varassa, vaan valttinamme on valtavia sähköja metalliromukasoja jalostava modernin teknologian kierrätyslaitos – ehkäpä Suomessa. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Yhdessä kännykässä on harvinaisia maametalleja vain gramman sadasosia. 30), että yleensä juuri arvokkaimmat aineet joutuvat hukkaan: vain harvasta alkuaineesta kierrätetään edes prosentti. Määrä on kaksinkertainen verrattuna vuoteen 2010. s. Menetelmien kehittäminen on hidasta, kallista ja haastavaa, mutta jossain vaiheessa sen on pakko kannattaa. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Kysyntä kasvaa, tarjonta vähenee. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Joutsan Ekokaasun toimitusjohtaja Petri Parhiala tankkaa biokaasuautoa. Suuri osa markkinoiden harvinaisista maametalleista tuotetaan Sisä-Mongoliassa Baotoun kaivoksilla. Ongelma on, että aineita on esineissä hyvin pieninä pitoisuuksina, atominpaksuisina kerroksina. Eurooppalaiset tutkimuslaitokset, myös mm. Globaali teollisuus kuluttaa harvinaisia maametalleja tänä vuonna arviolta 185 000 tonnia. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Maametallien kaivostoiminta aiheuttaa ympäristötuhoja ja inhimillistä kärsimystä. Sähköja elektroniikkalaiteromussa näitä arvometalleja olisi, mutta niitä ei saada talteen. Kaivosjätteet ovat saastuttaneet siellä pellot ja vesivarat. Rikolliset salakuljettavat materiaaleja Etelä-Kiinasta ulkomaiden markkinoille. Se totesi, että arvometallit häviävät kierrätysprosesseissa pääasiallisen kierrätysmetallin kuten kuparin yhteyteen ”epäpuhtauksina”, koska pitoisuudet tuotteissa ovat niin pieniä ja erottelu niin vaikeaa. Uusiouutiset 3/2015 3 pääkirjoitus 13.4.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Noora Antola, Kari Herlevi, Simo Isoaho, Riitta Lempiäinen, Tom Niemi ja Marja Saarikko. Harvinaisten maametallien kysyntä kasvaa alati, sillä niitä on vaikea korvata muilla materiaaleilla. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu ry/ Suomen NP-kierrätys Oy, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Kierrätyslaitos on huomisen kaivos Kumman valitsisit: harvinaisten maametallien kaivoksen Kiinaan vai sähköromun huipputeknisen kierrätyslaitoksen Suomeen. Lehden teemat ovat jätevirrat ja jätelogistiikka, pakkausjäte, kaupan jäte, muovit, SER, kierrätyspalvelut, jätteenkäsittelyn turvallisuus. Harvinaisia maametalleja tarvitaan lähes kaikissa nykyajan high-tech-tuotteissa kännyköistä hybridiautoihin ja sähkökitaroista tuuliturbiineihin. VTT, kehittävät jo parempia kierrätysmenetelmiä. Tarvitaan lisäksi menetelmiä nanokokoisten partikkelien tunnistamiseen ja karakterisointiin. Norjalainen tiedeja tutkimusjärjestö Sintef arvio, että harvinaisista maametalleista kuten neodyymistä ja dysprosiumista voi tulla pula jo tämän vuoden aikana. Tehokkaampaan kierrätysteknologiaan kannattaisi silti satsata jo kiireesti. ISSN 0787-0663, 26. Juha Kaila totesi JLY:n päättäjäseminaarissa (kts. Kierrätystekniikkamme eivät kykene erottelemaan arvoaineita
4 Uusiouutiset 3/2015 SISÄLTÖ 3/2015 3 5 6 8 11 12 14 16 18 19 20 22 24 25 27 28 29 29 30 31 31 32 33 34 35 Tämän numeron osateemat: nestemäiset jätteet, jätevesi ja -liete, lokaja viemärihuolto,öljynerottelu, biojäte ja bioenergia, ruokajäte, materiaalitehokkuus. Elias Hakalehto luottaa mikrobipohjaiseen biojalostamokonseptiin, s. Ajankohtaista Kirjekampanja pohjustaa lietekaivotyhjennysten valvontaa Jätevedet puhdistuvat rengasrouheella Juvanmalmin laitos laajenee Biohiilet viljelymaan korjaussarjoina Kimppakeräys kerryttäisi biojätettä Kolumni, Tom Niemi: Hei, me kierrätetään! Nelostiestä biokaasubaana. Kiertolainen Mediakortti Elina Saarinen Marja Saarikko Elina Saarinen. Hyöty irti hulevesistä Vesienkäsittelybisnes kasvaa Kiinassa Turkin ympäristölainsäädäntö vauhdittaa jäteinvestointeja Kierrätysarvo ei riitä, mistä kannustimet. Ekokemin Antti Seppälä tutkii prosessituotteita Juvanmalmin laitoksella. 24. Yhdyskuntatekniikka-näyttely pidetään jälleen toukokuussa Turussa, s. Iloa Yhdyskuntatekniikkaan! Tapahtumakalenteri Nimityksiä, palkittuja Kolumni, Riitta Lempiäinen: Miten kykenemme tuottamaan ratkaisun, jolla on todellista arvoa. 14. Pääkirjoitus Työnsä taitajia: Hanna Salmenperä Veisitkö roskat, Sanni Grahn-Laasonen. Tätä mieltä, Simo Isoaho: Kuntavastuu on perusta kiertotaloudelle Biojalostamo kontissa Ruoka-apu vähentää hävikkiä Kolumni, Kari Herlevi: Kiertotalous tulee, oletko valmis. s. 31
Opin joka hankkeessa paljon. Olen ollut huomaavinani, että hyvä yhteistyö koetaan yhä tärkeämmäksi. pääsen sinne kuokkimaan tai kulkemaan koiran kanssa. Uusiouutiset 3/2015 5 Palstaviljelijä saaressa, jäteasiantuntija Mechelininkadulla Kun Suomen ympäristökeskus SYKE perustettiin 20 vuotta sitten maaliskuussa 1995, Hanna Salmenperä oli juuri tehnyt gradunsa sitä edeltäneelle Vesija ympäristöhallitukselle. Onneksi meillä on koko ajan ollut aika hyvät resurssit käytössä. Meitä on jäteryhmässä noin 15 ja kiva ilmapiiri. Tässä murroksessa Salmenperä pääsi aluksi suunnittelijaksi vastaperustettuun Suomen ympäristökeskukseen. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Hanna Salmenperä tempautui ”jätehuollon koulukuntaan” jo opiskeluaikoinaan Helsingin yliopistossa. Helsingissä meren rannalla idässä kolmen pojan, miehen ja koiran kanssa. Minulla on oma palsta Vartiosaaressa. Kuulun myös Pohjoismaisen ministerineuvoston jätteen synnyn ehkäisyn alatyöryhmään. Olen myös mukana alkavassa valtakunnallisen jätesuunnitelman laadintatyössä. Mitä harrastat. Mitä työhösi kuuluu. Miten ja missä asut. Mutta olen ollut jo kohta 20 vuotta palstaviljelijä. Olet nyt ylitarkastaja ja jäteasiantuntija. Tulee myös paljon kyselyitä ja esityspyyntöjä. Monipuolisuus on virkistävää. Saan tehdä osaavien ja kivojen ihmisten kanssa töitä. Raja-aidattomuutta tarvitaan. Arkena aika menee kotiruljanssiin. Miten työsi ja SYKE ovat kehittyneet 20 vuoden kuluessa. Jostain syystä päädymme aina Turun saaristoon. Jätelainsäädännön ja -infran muuttuminen on säteillyt työn sisältöön SYKEssä. Toisaalta olen nopea hyppäämään asiasta toiseen. 1990-luvulla jätelaki uudistui ja Suomeen alkoi syntyä uusia jätehuollon organisaatioita. ARVI-ohjelmassa olemme selvitelleet muovijätteen syntymääriä ja laatua. Profiloiduin jäteneuvontaan ja viestintään, kunnes Suomeen alkoi syntyä muita organisaatioita näihin tehtäviin. Terveiset lukijoille. Ei vain jätehuollon toimijoiden vaan laajemminkin eri toimijoiden kanssa. Yritän ottaa aikaa kirjoittamiselle, mutta jatkuvat keskeytykset ovat työn huono puoli. Tykkään ryhmätyöstä, se on innostavaa. Olen valmistelevassa työryhmässä Life IP -kiertotaloushankkeessa, jonka hakemusjättöpäivä on huhtikuun puolivälissä. Vaikka olisi mikä murhe, se kaikkoaa, kun Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Millainen on tyypillinen työpäiväsi. Monta hanketta on meneillään: Tulevan valtakunnallisen jätesuunnitelman taustaselvityksenä olen tehnyt jätemäärän ja -koostumuksen ennakointihanketta. Tekstiilijätteen kierrätyshankkeesta on menossa ohjauskeinojen tarkastelu. Kun aloitin, Suomessa oli vielä valtavasti kaatopaikkoja. Kesäisin purjehdimme. Se on idylli, sinne mennään soutuveneellä. Työpäivät ovat hyvin vaihtelevia ja niihin kuuluu paljon kokouksia ja palavereja. Se varmaan johtuu siitä, että olen kotoisin Länsi-Suomesta. SYKE on muuttunut asiantuntijalaitoksesta tutkimuslaitokseksi. n p Hanna Salmenperä on kulkenut Mechelininkadun maisemissa lähes Suomen ympäristökeskuksen perustamisesta lähtien.. Olen kokenut, että jätteen synnyn ehkäisy, hyödyntäminen ja kierrätys, materiaalitehokkuus ja ohjauskeinot ovat aihe-ekspertiisialueitani
Lauri Tarastin johtama ryhmä julkaisi juuri hetki sitten parhaat keinot vauhdittaa lupaprosesseja ympäristöhallinnossa. Olen laajentanut jätealan strategisen yhteistyötyhmän tehtäväkuvaa laajemmin kiertotalouteen. Ministeriössä lähdetään selvittämään myös tarvetta ja mahdollisuuksia valmistella kansallisia jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteerejä. Olen ministeriaikanani halunnut sujuvoittaa kankeita lupamenettelyjä ja purkaa esteitä ympäristön kannalta kestävien teknologioiden ja ratkaisujen tieltä. Suomen huono sijoittuminen jäsenmaiden välisessä vertailussa voi osin johtua jäsenmaiden erilaisista tiedonkeruuja tilastokäytännöistä, mutta me emme voi piiloutua niiden taakse, vaan on päivänselvää, että kierrätystä on Suomessa tehostettava huomattavasti nykyisestä. Kierrätyksen tehostamiseksi tarvitsemme toimivan jätesektorin, uusia innovaatioita, jotka lisäävät jätemateriaalien kysyntää sekä uutta erotteluteknologiaa. Millaisia kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä haluaisitte mukaan hallitusohjelmaan. Ympäristönsuojelulain toinen vaihe vähentää lupahakemusten määrää 20 prosentilla, ja paketti on hyvä alku lupaprosessien vauhdittamisessa. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVA KALLE LAHTINEN Verotuksen painopistettä tulee edelleen siirtää työn verottamisesta ympäristölle haitallisten toimintojen verottamiseen. Uskon, että yksilön valinnoilla on iso merkitys. Kiertotalouden tuotantoa, tuotteita ja palveluita säätelevät erityisesti tuotelainsäädäntö, hankintalainsäädäntö, maankäyttöja rakennuslainsäädäntö sekä ympäristölainsäädäntö. Nämä kaikki toimenpiteet edistävät sitä, että Suomeen voidaan luoda uusia työpaikkoja, sillä Suomi nousee ainoastaan työllä. Meillä lajitellaan nykyään jo monipuolisesti. Suomen jätehuollon tavoitteena on, että Suomi nousee tämän vuosikymmenen loppuun mennessä EU:n kärkimaiden tasolle. EU-neuvotteluissa Suomi on painottanut, että kierrätystavoitteissa tulee ottaa huomioon jäsenmaiden kansalliset olosuhteet. Kiertotalouden edistämisen tulee olla vahvasti seuraavan hallituksen agendalla. Lisää pitää vielä tehdä, jotta kierrätykseen soveltuvat jätteet oikeasti menisivät kierrätettäviksi. Myöskään ekologinen verouudistus ei ole valmis. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tulee vähentämään jätteen sijoittamista kaatopaikalle. Esimerkiksi Sitra on esittänyt riskirahastoa, joka kannustaa kuntia cleantech-hankintoihin jakamalla teknologioista mahdollisesti koituvia riskejä. 6 Uusiouutiset 3/2015 Veisitkö roskat, Sanni GrahnLaasonen. Ministeriaikanani vauhtiin panemaani lupamenettelyjen sujuvoittamistyötä on jatkettava, jotta uudet, ympäristön kannalta kestävät teknologiat ja ratkaisut saavat vauhtia. Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa kierrätyksen laatu. Näiden lisäksi on päätetty muun muassa jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa koskevan ns. Mikä on jätteiden lajittelun kannalta haastavin materiaali. Suomen kierrätysaste on vuosia madellut 30–35 prosentissa, kun parhaissa EU-maissa kierrätetään ainakin tilastojen valossa huomattavasti enemmän. Näitä tulee kehittää tukemaan kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun. Tärkeää on myös asenne. Koitan olla arkivihreä, siinä joskus onnistumatta, ja koko ajan pyrin tsemppaamaan. Mikä on resurssiviisain tekonne. Toivon, että ensi hallituskaudella näistä mahdollisimman moni uudistus toteutuu. Tavoite on, että jätettä ei menisi kaatopaikalle lähes lainkaan. MARA-asetuksen uudistamisesta. Tuloksiakin on saatu. Vastausvuorossa ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen. Uuden suunnitelman valmistelu on juuri käynnistynyt täyteen vauhtiin ympäristöministeriön johdolla, ja valmista pitäisi tulla ensi vuonna. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen ja jätehuoltoon sekä vinkkejä kiertotalouden edistämiseksi. Esimerkiksi haitallisten aineiden pääsy tuotekiertoihin on estettävä ja jätteessä pieninä määrinä olevat taloudellisesti hyvin arvokkaat materiaalit on saatava paremmin talteen. Miten teillä lajitellaan jätteet. Lisäksi seuraavan hallituksen agendalla pitää olla ympäristöystävällisen liiketoiminnan kannusteet. Kuka teillä vie roskat. Kierrätysintoa ja -tietoutta on lisättävä. Minä ja mieheni vuorotellen. n. Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistämiseksi on paljon menossa. Uusia lääkkeitä kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi etsitään valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Olen myös asettanut sille jaoston, jonka tehtävänä on laatia jätelainsäädännön soveltamisohjeita sekä identifioida jätelain mahdollisia muutostarpeita, jotta jätelaki ohjaisi paremmin kierrätystavoitteisiin. Kierrätys ei saa johtaa huonolaatuiseen varjotai näennäishyödyntämiseen
Uusiouutiset 3/2015 7 Jäikö uutisnälkä. T ilaa mak suton V erkk oviesti! www .uusiouutiset.f i
8 Uusiouutiset 3/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Valopilkkuja jätehuoltosektorilla Jätehuoltosektori on ympäristönäkökulmasta yksi niistä harvoista aloista, jotka ovat kehittymässä positiiviseen suuntaan. Euroopan ympäristövirasto EEA (European Environment Agency) julkaisi juuri ympäristön tilaa ja tulevaisuutta kuvaavan SOER 2015 -raporttinsa, joka tehdään joka viides vuosi. Eurooppa näyttää onnistuneen jo vähentämään jätteen syntyä ja jätemäärät näyttävät myös irtautuneen tuotannon ja kulutuksen kasvukäyristä. ympäristöohjelmassa asetettua tavoitetta sovittaa ihmisen toiminta maapallon kestävyysrajoihin vuoteen 2050 mennessä. 28 EU-maata ja Islanti ja Norja vähensivät tarkasteluaikana jätteen kaatopaikkaamista 31 prosentista 22 prosenttiin ja kasvattivat kierrätysastetta 28 prosentista 36 prosenttiin. Myönteistä on, että jätehuolto on kehittymässä aiempaa parempaan suuntaan ja että ympäristöteollisuudella menee nyt hyvin: Sektori on kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2011. EEA on selvittänyt, kuinka Euroopassa on onnistuttu etenemään kohti 7. Tämä on myös pienentänyt jätehuollon kasvihuonekaasupäästöjä: Parantunut yhdyskuntajätehuolto on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjen nettomäärää 27 EU-maassa, Sveitsissä ja Norjassa yhteensä 57 miljoonalla tonnilla vuosina 1990–2012. Ympäristöteollisuus on ollut yksi harvoja menestysaloja vuonna 2008 alkaneen talouskriisin jälkeen. Muutoksessa kohti kiertotaloutta tuotantoa, kulutusta ja bisnesmalleja on muutettava niin, että materiaaleista hukataan yhä vähemmän jätteeksi. EEA toteaa, että tarvitaan perinpohjaisia systeemitason muutoksia tuotantoon ja kulutukseen, jotta maailma selviäisi kasvavien ympäristöhaasteiden puristuksessa. Lue lisää Uusiouutisten nettisivuilta. Vaikka EU:n ympäristöja ilmastopolitiikka on vaikuttanut myönteisesti, emme tule nykymenolla saavuttamaan tätä tavoitetta. n Lisää uutisia Verkkoviestissä ja www.uusiouutiset.fi: Destamatic sai puukivelleen end-of-wastestatuksen Uusiouutiset on nyt Twitterissä Muovijäte päätyy vientiin Pohjoismaat haluavat tekstiilit hyötykäyttöön Tarastin ryhmältä 19 ehdotusta Ekokemille suuri maaperänkunnostusurakka Tulevaisuuden kierrätyskeskus 2020 Pääkaupunkiseudusta ekologisuuden referenssialue Pohjalaisjäteyhtiöt kampanjoivat biojätekeräyksestä. Tarkastellut maat tuottivat neljä prosenttia vähemmän yhdyskuntajätettä henkeä kohden vuonna 2012 kuin vuonna 2004. Raportin mukaan Euroopassa on otettava käyttöön entistä parempaa kierrätysteknologiaa ja kasvatettava jätteen keräysasteita. Tosin maiden välillä on suuria eroja, ja 15 maassa 36:sta – mukaan lukien Suomessa yhdyskuntajätteen määrä on kasvanut
Uusiouutiset 3/2015 9
Jätepuolella konserni hyödyntää globaalisti noin 14 tonnia jätettä vuosittain ja sillä on lähes 325 000 yritysasiakasta. Sen palveluksessa on noin 350 ammattilaista. SUEZin asiantuntijuutta vesija viemäripuolen ratkaisuissa ei ole vielä juurikaan hyödynnetty Suomessa tai Pohjoismaissa. Nyt konsernin yhtiöt ympäri maailmaa yhtenäistyvät uuden nimen alle: SUEZ environnement. Yhtenäinen identiteetti, ilme ja tuotemerkki vahvistavat konsernin brändirakennetta ja tunnettuutta sekä yksinkertaistavat markkinointiviestintää. SUEZ environnement toteuttaa kiertotaloutta olemalla kestävän luonnonvarojen ja resurssien käytön asiantuntija ja toimija”, SUEZ environnementin Suomen yhtiön toimitusjohtaja Jorma Kangas kiteyttää. Nimi kuuluu maailmanlaajuiselle ympäristöja jätehuoltoon sekä vedenpuhdistukseen keskittyneelle konsernille, jolla on yli 80 000 työntekijää 70 maassa. n Elina Saarinen p SITA-brändi poistuu kalustosta ja viestinnästä hiljalleen ensi vuoden loppuun mennessä.. Myös suomalaisia innovaatioita voi päästä konsernin kautta kansainvälisille markkinoille. Tytäryhtiöillä on ollut hieman erilaisia nimiä ja ilmeitä. Suomessa SUEZ environnement on yksi suurimmista ympäristöhuoltoalan yrityksistä ja teollisuuden raaka-ainetoimittajista. ”Vielä tämän vuoden aikana kartoitamme ja tutkimme, olisiko Suomessa ja muissa Pohjoismaissa potentiaalia ja kysyntää SUEZin vesiosaamiselle. Pohjoismaiden vesimarkkinoille SUEZ haluaa brändiuudistuksella vauhdittaa konsernin kansainvälistä strategiaa: olla turvaamassa luonnonvarojen kestävää käyttöä koko maailmassa. Konserni on yli satavuotisen historiansa aikana kasvanut orgaanisesti ja yrityskauppojen myötä monessa eri maassa. SUEZ investoi vuosittain jopa yli 70 miljoonaa euroa tuotekehitykseen. ”Yhtenäisellä brändillä korostamme ja vahvistamme kansainvälisyyttämme. Katsomme, löytyisikö täältä asiakkuuksia vesija viemärilaitoksista”, Kangas sanoo. Nyt tähän on tulossa muutos. SUEZ käsittelee noin 65 miljoonan ihmisen jätevedet ja tuottaa noin 92 miljoonalle ihmiselle puhdasta juomavettä. Suomessa SUEZ environnementillä on 14 toimipistettä. Maailmanlaajuisen verkoston kautta yritys pystyy hyödyntämään koko konsernin tietotaidon. 10 Uusiouutiset 3/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Lisää uutisia Verkkoviestissä ja www.uusiouutiset.fi: Jätehuoltoyhdistykseltä stipendejä tutkimukseen Kaivannaisjätteille uusi toimintamalli Keskisuomalaisten jätteiden suunta ratkeaa pian Riikinvoiman laitos sai peruskiven Bioruukki yhdistää bioja kiertotalouden tutkimuspanokset Kierrätysvaikutuksista yhteishanke Tammervoiman voimalaitostyömaa vauhdissa Hyvä YVA -palkinto biopolttoainehankkeelle CHEP-sopimus kasvattaa J&J Kuormalavat Oy:tä SITA Suomesta SUEZ environnement Ympäristöhuoltoalan yritys SITA Suomi Oy muuttaa yritysnimensä. Jatkossa yhtiö tunnetaan nimellä SUEZ environnement. Viime vuoden liikevaihto oli 72 miljoonaa euroa
Kainuussa on kiinteistön haltijan järjestämä lietteenkuljetus, joten paikalliset jäteurakoitsijat toimittivat asiakaslistojaan. Yli 10 000 kiinteistönhaltijaa Kainuussa on saanut juuri postilaatikkoonsa kattavan tietopaketin. Tiedotuskampanjaa vetää Kainuun jätehuollon viranomainen Ekokymppi, joka on valmistellut tiedotusmateriaalia yhdessä ELY-keskuksen, kuntien ympäristöviranomaisen ja kuntien rakennusvalvonnan kanssa. Kirjekuoresta löytyi Lietekaivot kuntoon -esite, saatekirje sekä paperit, joilla voi ilmoittaa kaivon omatoimisesta tyhjentämisestä jätehuollon viranomaiselle. p Kainuulaiset ovat saaneet maalis-huhtikuussa postissa tietoa lietekaivojen tyhjennysten seurannasta ja muista jätevesijärjestelmäasioista. Rekisterissä iso urakka Kinnunen kertoo, että tietoja kerättiin kuntien jätevesilaitoksilta ja jätevesiosuuskunnilta. Yhteistyö jäteyritystenkin kanssa on sujunut mallikkaasti”, Kinnunen kiittelee. Paketti lähetettiin kaikille kainuulaisille, joilla on asumislietteen saostustai umpisäiliö tai pienpuhdistamo. Itse jätehuollon kuljetusja valvontarekisteri alkaa olla kunnossa. Kaikkia tietoja ei kuitenkaan saatu, joten Ekokymppi lähetti 10 000 kirjettä, joissa kysyttiin suoraan kiinteistönhaltijalta, miten nämä hoitavat jätevesihuoltonsa. Työssä ovat olleet mukana myös maatalousviranomainen ja EU-rahoitusta vesiensuojeluja neuvontahankkeeseensa saanut kylätoimija Kainuun Nuotta ry. Nyt rekisteri kattaa jo 96%:n kaivotiedot. Uusiouutiset 3/2015 11 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Kirjekampanja pohjustaa lietekaivotyhjennysten valvontaa Ekokymppi tekee töitä saadakseen jätehuollon kuljetusja valvontarekisterin kuntoon myös sakoja umpikaivokiinteistöjen osalta. Seuraavaksi Ekokymppi hioo kuntoon lietekaivotyhjennysten valvontaan liittyvät työkalut. ”Ihmiset ovat suhtautuneet tähän positiivisesti. Ekokymppi kokosi samaan tietopakettiin kaikki jätevesiin ja lietteisiin liittyvät tiedot, vaatimukset ja yhteystiedot. Se olikin suuritöisin urakka. n. Tiedot puuttuvat enää noin tuhannesta kiinteistöstä”, Kinnunen kertoo. ”Haluamme kertoa ihmisille avoimesti eri viranomaistehtävistä ja saada asiakkaalle viestiä yhden luukun periaatteella”, Kinnunen tiivistää. ”Tuntuu, että ihmiset ovat vielä epätietoisia siitä, mitä pitää tehdä ja milloin ja keneltä voi kysyä apua”, kertoo Ekokympin asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen. Viranomaisyhteistyön on toimittava, sillä jos tyhjennyksissä havaitaan puutteita, Ekokymppi antaa kapulan ympäristöviranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Valvontarekisteristä puuttuivat tiedot siitä, millä kiinteistöillä on käytössä lietekaivo. ”Oli hämmästyttävää, miten hyvin asukkaat palauttivat vastauksia. Epätietoisuutta lisää se, että jätevesijärjestelmien tekniseen toteutukseen liittyvät asiat kuuluvat kunnan rakennusvalvonnalle, lietteen käsittelyn valvonta taas kunnan ympäristöviranomaiselle, ja lietekaivojen tyhjennysten valvonta ja kaivorekisterin ylläpito puolestaan kuuluvat jätehuoltoviranomaiselle. Näin asukkaat tietävät, mitä vaaditaan, miksi ja kehen voi ottaa yhteyttä
”Mittaustulokset selviävät ensi kesänä, mutta jo syksyn koejakso osoitti, että rengasrouheesta rakennettu biosuodatin poisti vedestä Jätevedet puhdistuvat rengasrouheella Rengasrouhe näyttää sopivan biosuodattimeksi jätevesien puhdistamiseen. 12 Uusiouutiset 3/2015 Viime syksynä Lappeenrannan lähelle Kesälahteen rakennettiin Suomen ensimmäinen jätevesien puhdistukseen suunniteltu kosteikkorakenne rengasrouheesta. Yritys tutkii Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimeksiannosta erilaisia uusia tapoja hyötykäyttää käytöstä poistuvia renkaita, kun niiden hyödyntäminen kaatopaikkarakenteissa vähenee. Parhaimmillaan biosuodattimilla saatiin pidätettyä fosforia jopa 84 %, keskimäärinkin 30–40 %. Rengasrouheella on monia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä jopa luonnonmateriaaleja kuten soraa ja hiekkaa paremman biosuodattimen. Rengasrouheen pinta on karhea, joten biofilmin eli levien ja bakteerien on helppo kasvaa siihen. Tuomisen mukaan rengasrouheelle tullaan hakemaan CE-merkintää, joka helpottaisi sen hyötykäyttöä. Rengasrouheella saatiin siis tästä vielä 84 % pois”, Pisto kertoo. Seuraavaksi on tarkoitus tutkia, voisiko rengasrouheen pidättämän fosforin ja typen saada ravinnekiertoon pesemällä tai katekäytössä esimerkiksi viherkattorakenteissa. n ELINA SAARINEN hyvin kiintoainesta”, kertoo ympäristöasiantuntija Sanni Pisto Apila Groupista. Piston mukaan rengasrouhe sopisi jätevesien biosuodatinkäyttöön maaja metsätalouden jätevesille, teollisuusjätevesille tai kunnallisen jätevedenpuhdistamon prosessin perään. Tähän biosuodattimeen on asennettu jatkuvatoiminen mittaus, jolla voidaan tarkkailla vesien puhdistumista fosforista, typestä ja kiintoaineista. n p Kesälahden rouhepato rakennettiin viime talvena. Maatalouden ravinnepitoiset sulaja sadevedet valuvat nyt pari metriä leveän ja kymmenen metriä pitkän, rengasrouheesta rakennetun kosteikkopadon läpi. ”Tämä on hämmästyttävä tulos, koska jätevedenpuhdistamo pystyy puhdistamaan fosforin kemiallisella prosessilla niin hyvin, että puhdistetussa vedessä on tyypillisesti fosforia enää alle 0,2 milligrammaa. Lisäksi renkaissa on rautaa, jonka ansiosta rengasrouheella voi muista biosuodattimista poiketen saostaa fosforia. Se ei myöskään tunneloidu kuten hiekka. Apila Groupin Heinolan jätevedenpuhdistamolla vuosina 2012–2013 tekemissä biosuodatuskokeissa puhdistetut jätevedet kulkivat tankkeihin laitetun rengasrouheen läpi. Rengasrouhe näyttää sopivan hyvin jätevesien puhdistamiseen. Tuominen haluaisi saada sen myös mukaan MARA-asetukseen, jotta sen käyttö onnistuisi ilmoitusmenettelyllä ilman ympäristölupaa. Sanni Pisto. Samalla saataisiin ratkaisu, joka perustuisi kierrätysmateriaaleihin”, sanoo Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen. Tässä pato vielä rakennusvaiheessa. Rengasrouhe voisi soveltua myös haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Rouheen rakenne ei painu eikä tukkeudu helposti. ”Rengasrouheen käyttö pudottaisi huomattavasti pienkiinteistöjen jätevesikustannuksia. Typpeä saatiin poistettua 38–47 % ja ammoniumtyppeä 44–66 %. Käytetyille renkaille voi löytyä uutta hyötykäyttöä maatalous-, teollisuusja yhdyskuntajätevesien puhdistamisessa sekä kotitalouksien pienpuhdistamoissa. Joissain osissa Yhdysvaltoja rengasrouhe on jo hyväksytty pienpuhdistamoiden suodatinmateriaaliksi
Uusiouutiset 3/2015 13
Lupaprosessi on tarkoitus käynnistää kevään kuluessa. Viime vuoden aikana yhtiö on uusinut hiekan käsittelyn linjastoa ja laitekantaa, lähinnä kuluvia osia kuten venttiileitä ja pumppuja. Imuautoille sopiva matka Juvanmalmilla öljynerotuskaivojen jäte otetaan vastaanottokaukaloon. Ekokem säätää laitoksen prosesseja ja etsii rasvanerotuskaivojätteiden käsittelyssä syntyville tuotteille parhaita hyötykäyttökohteita. 14 Uusiouutiset 3/2015 Ekokem on rakentanut uuteen käsittely-yksikköönsä Espoon Juvanmalmille miljoonan euron laajennusosuuden öljynerotuskaivojen huollossa syntyvien jätteiden käsittelyyn. Rasvakaivojätteille koejakso Ekokem osti Juvanmalmin laitoksen Eerola-Yhtiöihin kuuluvalta Lehile Oy:ltä keväällä 2013. Hyötyjä syntyy siitäkin, että pääkaupunkiseudun imuautoasiakkailla on laitokselle kohtuulliset etäisyydet, eikä arvokasta työaikaa kulu pitkiin tankinpurkukeikkoihin. Sitä käytetään laitostilojen ja ajoneuvojen säiliöiden pesuvetenä. Välivesi pumpataan esikäsittelyn kautta ajosäiliöihin ja vesienkäsittelyn jälkeen käyttövesisäiliöön ja lopulta viemäriin. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN. Se edellyttää kuitenkin luvan päivittämistä”, Seppälä huomauttaa. Juvanmalmin kaksikerroksisesta laitoksesta on purettu pois vanhoja rakenteita ja toteutettu kokonaan uusi prosessilinja öljyisten jätteiden vastaanottoon, esikäsittelyyn ja varastointiin. ”Katsomme, löytäisimmekö prosessissa erotellulle rasvalle hyödyntäjää, joka haluaisi käyttää sen esimerkiksi biopohjaisen polttoainetuotteen jatkojalostamiseen”, Seppälä kertoo. Tulevaisuudessa laitokseen havitellaan teollisuuden jätevesiäkin. ”Yksi tavoite on laajentaa vastaanoton repertuaaria viemärimaailmasta laajemmallekin. Juvanmalmille rakennettiin viime kesän ja syksyn aikana useita säiliöitä, montakymmentä metriä putkistoa, pumppuja ja vesienkäsittelytekniikkaa. Juvanmalmin laitos laajenee p Ekokemin vesienkäsittelyn tuotelinjapäällikkö Antti Seppälä kertoo Ekokemin suunnittelevan laitoksen laajentamista. Kun öljyisistä jätteistä poistetaan ja puhdistetaan vesi, tarvitsee Riihimäelle voimalaitokselle tai jatkokäsittelyyn kuljettaa vain erotetut jätteet. Nestefaasi siirretään pumppaamalla esiselkeytykseen. Laitos palvelee myös sadevesija hiekanerotuskaivojen ja -viemäreiden huoltajia ja tyhjentäjiä sekä kiinteistöjä, joilla syntyy elintarvikepitoisia rasvoja. Laitokseen voi tuoda laitoskeittiöiden ja ravintoloiden kaivojen huollosta syntyvää rasvajätettä. Hiekanerotuskaivojätettä Ekokem vastaanottaa Espoossa noin 8 000 tonnia vuosittain. Sopimuksen mukaan Eerola toimittaa tiettyjä jätejakeita Juvanmalmin laitokselle käsittelyyn. Yhteistyö näkyy myös huhtikuussa käynnistyneellä kolmen kuukauden koeajojaksolla: Eerola-Yhtiöt kuljettaa Juvanmalmille rasvanerotuskaivojätteitä. Tämä hoitaa osan laitteistojen huollosta. Luvassa on kapasiteettia 10 000 tonnille, joten määriä on vara kasvattaa. Seisotuksen aikana jätteestä lähtee erottumaan kolme faasia: vettä, öljyä ja pohjasakkaa. ”Se on tämän käsittelyn jälkeen todella puhdasta”, Seppälä kertoo. Öljynerotuskaivojätteen vastaanotto käynnistyi lokakuussa. Ekokem on investoinut miljoona euroa Espoon Juvanmalmin viemärija kaivojätteiden käsittelylaitoksen laajennukseen. ”Pyydämme jätteen tuojilta säännöllisesti palautetta, koska haluamme kehittää toimintamme niin asiakasystävälliseksi kuin mahdollista.” Seppälä arvioi, että Juvanmalmin laitos voisi tänä vuonna ottaa vastaan noin 4 000 tonnia öljyjätteitä. Ekokemin vesienkäsittelyn tuotelinjapäällikkö Antti Seppälän mukaan uutta linjaa voisi pienin modifikaatioin käyttää myös muiden öljyisten pesuvesien tai jopa teollisuuden raskasmetallipitoisten jätevesien käsittelyyn. Laitoskäsittely tähtää siihen, että erotellun öljyn laatu paranisi niin, että siitä saataisiin energiahyötykäytössä mahdollisimman suuri hyöty. Yhteistyö jatkuu monella tapaa Eerola-Yhtiöiden kanssa: Ekokem vuokraa 1 200 neliön käsittelylaitostiloja Eerola-Yhtiöltä. Raskain kiintoaine erotetaan nesteestä ja kuljetetaan Ekokemin Riihimäen voimalaitokseen
Jatkuvasti parempien hyötykäyttökohteiden etsintä prosessissa syntyville jätteille, tai tuotteille, kuten Seppälä niistä puhuu, on Ekokemin kiertotalouteen tähtäävän toimintatavan ydintä. ”Meillä on tavoitteena, että löytäisimme tuotteille jonkun pysyvämmän hyötykäyttötavan, jossa olisi hyötyä siitä, että tätä tuotetta syntyy jatkuvana virtana. Ekokem pohtii myös, voisiko tuotetta yhdistää esimerkiksi teollisuudesta peräisin olevaan toiseen jätevirtaan ja tehdä siitä näin ominaisuuksiltaan paremmin hyödynnettävän. Tämä näkyy etenkin hiekanerotuskaivojätteiden puolella. Uusiouutiset 3/2015 15 Juvanmalmilla rasvajätteen vesipitoisuutta pystytään vähentämään, mikä voisi tehdä siitä houkuttelevamman syötteen vaikkapa Viikin mädättämön biokaasutuotannossa. Osa on jo hyödynnetty ympäristöja kaatopaikkarakentamisen rakennekerroksissa Ekokemin omissa tai teollisuuden kohteissa. ”Jos erotetulle rasvalle löytyy hyviä hyötykäyttökohteita, vuotuinen käsittelymäärä Juvanmalmilla voisi olla neljästä kuuteen tuhatta tonnia”, Seppälä ennustaa. Hiekanerotuskaivojätteiden käsittelystä syntyvää pestyä kiveä, hiekkaa ja pesulietettä on käytetty ympäristörakentamisessa.. n Juvanmalmin laitos laajenee p Ekokem etsii jatkuvasti uusia hyötykäyttötapoja käsittelemilleen jätteille. Haluaisin nähdä tässä tuoteajattelua ja sitä, että jokin hyödyntäjä pystyisi hyödyntämään raekooltaan vakiokokoista tavaraa.” Seppälä uskoo, että pesulietteestä voisi kuivaamalla ja muokkaamalla saada tuotteen, joka voisi sopia laadultaan vaikkapa kompostoinnin seosaineeksi. Nykyisin Ekokem kuljettaa nämä Espoosta Saloon teollisuusjätekeskukseensa, jossa ne varastoidaan odottamaan hyötykäyttöä. Juvanmalmin prosessista saadaan pestyä kiveä, raekooltaan 0,1–10 millimetrin kokoista pestyä hiekkaa sekä alle 0,1 millimetrin raekokoista hienoainesta eli pesulietettä
Huomattava osa julkaistuista viljelyja maaperäkokeista on tehty trooppisissa tai subtroop. Tällöin jäteraaka-aineet saattaisivat olla erityisen edullisessa asemassa verrattuna esimerkiksi metsäbiomassasta valmistettavaan biohiileen. Hiilinielu rahaksi. Siellä hitaasti hajoavasta biohiilestä saadaan suurin hyöty hiilinieluna. Tosin myös pitkälle maatunut humus on hyvin hajoamista kestävää. 16 Uusiouutiset 3/2015 Biohiiltä tuotetaan pyrolyysissä, joka on puhtaasti fysikaalis-kemiallinen, hapettomissa oloissa tapahtuva hallittu palamisreaktio ja joka on vailla biologisen toiminnan häivää lopputuotteen ’bio’ -etuliitteestään huolimatta. Pyrolyysissä syntyy kaasuja ja tisleitä, jotka voivat olla ensisijaisia tuotteita, ja biohiili sivutuote. Jos hiilinielut saataisiin osaksi hiilidioksidin päästökauppaa siten, että maaperään sidotusta hiilestä saisi korvausta, biohiilen markkinat maanparannusaineina saattaisivat muuttua aivan toisenlaisiksi. Lisäksi eloperäisen aineksen hajoaminen maassa on hyvin olosuhderiippuvaista. Viileissä oloissa tilanne on toinen. Esimerkiksi pyrolyysilämpötila ja viipymä reaktorissa vaikutBiohiilet viljelymaan korjaussarjoina Maanparannushiiltä markkinoidaan ominaisuuksilla, jotka muistuttavat kompostin vaikutuksia maassa. ”Hajoamaton” biohiili Tutkimusten valossa vaikuttaa liioitellulta väittää, että biohiili lukittuisi maaperään kivihiilen tavoin. Grillihiilen valmistuksessa taas hiili on ensisijainen tuote. Tropiikeissa hajoaminen on yleensä nopeaa. Myös tutkimuksissa on havaittu yhtäläisyyksiä. Grillaukseen sopimatonta liian hienoa ylijäämähiiliainesta on Suomessa alettu markkinoida maanparannuskäyttöön biohiilenä. Sen sijaan kompostointi on biologinen hajotustapahtuma, joka lisäksi vaatii happea ja pieneliöstöä toimiakseen. n TEKSTI TOM NIEMI, KUVA SAILA NIEMI tavat syntyvän biohiilen hajoamisen kestävyyteen, aivan kuten kompostin hajoamisaste vaikuttaa siihen, kuinka paljon tuotteesta vielä löytyy helposti hajoavaa eloperäistä ainesta. Biohiilelle ja kompostille on yhteistä se, että kummankin raaka-aineet ja prosessinohjaus vaikuttavat siihen, kuinka suuri osuus lopputuotteen eloperäisestä aineesta on maassa suhteellisen nopeasti hajoavaa sekä hiilidioksidia vapauttavaa, ja kuinka suuri osuus säilyy pitkään ja lukitsee vastaavasti hiilen pitkäksi aikaa maahan. Biohiilen yhtenä hyvänä ominaisuutena on nostettu esiin, että se toimisi maassa lähes hajoamattomana hiilinieluna. Tämänkaltaista ainesta saadaan peltoon esimerkiksi lisäämällä pitkälle maatunutta kompostia. Hyvin merkittävä osa sen hiilestä säilyy kuitenkin maaperässä pitkään. Peltojen maanparannus biohiilellä ei silti ole niin kannattavaa, että sitä varta vasten kannattaisi tuottaa siihen tarkoitukseen
Komposteille ja mädätteille EoW-kriteerit ovat jo olemassa. Kompostin, kuten muidenkin typpilannoitusvaikutusta omaavien ainesten levitys yleensä kasvattaa myös peltojen N2O-päästöjä. MTT:n tutkimuksissa mukana ollut puuperäinen biohiili ei lisännyt fosforin sitoutumista maahan, vaan päinvastoin lisäsi hieman sen liukoisuutta ja huuhtoutumisriskiä. Ne pidättyvät maahiukkasten ja orgaanisen aineksen kationinvaihtopaikoille kasveille silti käyttökelpoisina, mutta huuhtoutumiselta paremmin suojassa kuin maanesteessä olevat kationit. Biohiilen tutkimusta tehdään maailmalla laajalla rintamalla. Ennen käytännön investointeja kannatta tarkasti selvittää, millaisia ominaisuuksia saadaan jonkun tietyn jätekoostumuksen pyrolyysituotteesta, eikä pelkästään olettaa sen olevan samanlaista kuin tutkimustulosten keskimääräinen biohiili. Biohiili lannoitevalmisteena Kotimaisesta Eviran ylläpitämästä tyyppinimiluettelosta löytyy maan rakennetta parantavien aineiden joukosta tyyppinimi ’kasviperäinen kasvualustahiili’. Toisaalta on viitteitä siitä, että vähän ravinteita sisältävät kasviperäiset kompostit hillitsisivät muun lannoituksen lisäämää N2O-päästöriskiä. Refertil-hanke, jota osin EU:kin rahoittaa, pyrkii osaltaan ajamaan kahdentyyppisiä biohiiliä mukaan uudistettavaan lannoitevalmisteasetukseen. n Lue lisää: www.uusiouutiset.fi. Peltojen typpilannoitus on yksi merkittäviä ilokaasun päästölähde. Runsaasti ravinteita sisältäneellä raaka-aineella kuten esimerkiksi puhdistamolietteellä on lannoitusvaikutusta myös pyrolyysin jälkeen. Jäykkien savimaiden rakenteen parantamisessa olisi taas etua, jos sinne lisätään suhteellisen hajoavaa orgaanista ainesta. Suomessa tehdyssä tutkimuksella biohiilen vedenpidätystä parantavalla vaikutuksella olisi merkitystä lähinnä karkeilla mailla. End of waste -kriteerien puuttuminen todennäköisesti myös hidastaa jäteperäisten biohiilien mukaan saamista tulevaan lannoitevalmistelainsäädäntöön. Joissakin tapauksissa biohiili voi alkuun jopa sitoa typpeä maasta pois kasvien ulottuvilta. Sinne ”hajoamaton” biohiili ei välttämättä ole optimaalisin maanparannusaine. Suomessa on myös tutkittu sitä, voisiko biohiilen lisäys vähentää fosforin huuhtoutumista pellosta. Toisaalta, jos itsessään vähän fosforia sisältävä aines parantaa maassa jo olevan fosforin liukoisuutta ja käyttökelpoisuutta kasveille, saatetaan pärjätä entistä pienemmillä fosforilannoitusmäärillä, mikä taas on hyvä asia. Päästöt kuriin Typpioksiduuli (N2O) eli ilokaasu on hiilidioksidia lähes 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Ravinteidenpidätyskyky paranee, kun lisätyn eloperäisen aineksen kationinvaihtokyky on suurempi kuin maa-aineksen. Monien jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä biohiiliä pidetään vielä palamistapahtuman jätteinä. Sen sijaan toista ääripäätä edustavan puuperäisen biohiilen lannoitusvaikutus on heikko. Puuperäisen biohiilen sekoittaminen kompostoitavaan ainekseen vaikuttaa julkaistujen tietojen valossa lupaavalta tavalta vähentää kompostoinnin typpihävikkiä ja muita haitallisia päästöjä. Vielä ei tosin olla varmoja, millä mekanismilla biohiili hillitsee N2O-päästöjä maasta, ja kuinka tehokkaasti meidän oloissamme. Hienorakeisilla mailla vedenpidätys ei ole muutenkaan ongelma. Hankkeiden painopiste on silti ollut muissa kuin jäteperäisissä biohiilissä. Jätteitä kompostoitaessa ammoniakki-, metaanija ilokaasupäästöt halutaan mahdollisimman pieniksi. Pidätyskykyä ja lannoitusvaikutusta Eloperäisen aineksen lisääminen maahan parantaa yleensä maan vedenja ravinteidenpidätyskykyä. Toinen olisi eläinten luista hiiltämällä valmistettu orgaaninen lannoite ja toinen olisi kasvibiomassainen sivutuotepohjainen biohiili. Biohiilen lannoitusvaikutus on siis yleisesti ottaen vaihteleva kuten kompostinkin, ellei tuotetta ole karakterisoitu sen tarkemmin. Monet keskeiset kasvinravinteet ovat maaliuoksessa kationeina. Uusiouutiset 3/2015 17 pisissa oloissa, mikä kannattaa ottaa huomioon, kun markkinoi biohiilen hyviä vaikutuksista niin satoihin kuin viljelymaihinkin. n. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa biohiilen vaikutus ei tosin ollut havaittava, mutta useissa ulkomailla tehdyissä kokeissa päästövähennys on ollut selvä. Niin lupaavia ominaisuuksia kuin ongelmiakin on havaittu. Jäteperäisille biohiilille ei toistaiseksi tyyppinimeä ole – ei tosin tuotteitakaan. Biohiili toimii tässä samoin kuin esimerkiksi komposti. Sen vähentämisessä biohiilellä on lupaavia ominaisuuksia. EU:n lannoitevalmistelainsäädännön kokonaisuudistuksessa biohiilet todennäköisesti huomioidaan
Kimppakeräyskokeiluun osallistuneet taloudet olivat ilmeisen. Runsten kokosikin ohjeet, joiden avulla kunta, jätelaitos ja jätehuoltoviranomainen voivat lisätä kimppakeräystä esimerkiksi kaavoituksen, jätehuoltomääräysten ja tiedottamisen avulla. ”Tilavuuden mukaan arvioituna kimppakeräyksellä saatiin talteen 2–3 kiloa biojätettä henkilöä kohti viikossa. Kimppakeräystä voi markkinoida muun jätehuoltotiedottamisen yhteydessä. 18 Uusiouutiset 3/2015 Kimppakeräys kerryttäisi biojätettä Näin kannustat kimppakeräykseen 1) Mahdollista kimppakeräys jätehuoltomääräyksissä Asukkaiden halukkuus perustaa biojätteen keräyskimppoja lisääntyy, jos yhä laajempi osa kiinteistöistä velvoitetaan lajittelemaan biojätteensä. Kunta voi myös velvoittaa asukkaita liittymään yhteiseen kimppaan vaikkapa tontinluovutusehdoissa. Runsten löysi Suomesta jätelaitosalueita, joilla kimppakeräys on muuta Suomea yleisempää. ”Biojätteen kimppakeräys on ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto. EcoChange laski ympäristöministeriön rahoittamassa Biojätteen kimppaja aluekeräyksen mahdollisuudet -hankkeessa, että biojätteen kimppakeräys voisi teoriassa ulottua kaikkiaan noin 480 000 talouteen Suomessa, kun nyt siinä on mukana noin 8 700 taloutta. 5) Tiedotus kuntoon Ohjeet, naapuriesitteet ja liittymislomake jätelaitoksen nettisivuille. n Lisätietoja: Hankeraportti löytyy JLY:n nettisivuilta: http://www.jly.fi/Runsten_2014.pdf Hankkeessa kokeiltiin biojätteen kimppakeräystä pääkaupunkiseudulla ja aluekeräystä Joensuussa, sekä koottiin tietoja kimppakeräyksen yleisyydestä. Kimppakeräyksessä biojätettä voi kertyä jopa tuplasti enemmän kuin tavanomaisessa keräyksessä. Valtioneuvoston asetus jätteistä on asettanut tavoitteeksi, että 50 prosenttia jätteistä pitäisi kierrättää vuonna 2016. Näillä alueilla joko biojätteen lajittelumääräykset koskevat kaikkia kiinteistöjä tai kimppakeräyksestä tiedotetaan asukkaille nettisivuilla. motivoituneita biojätteen erilliskeräykseen: biojätettä kertyi ainakin tuplasti se määrä, mikä muilla keräysmalleilla. Tämä ohjaa siihen, että yhä suurempi osa biojätteestä olisi saatava kierrätykseen polton sijasta”, EcoChange Oy:n toimitusjohtaja Suvi Runsten perustelee. 4) Oikea mitoitus Jätelaitos voi neuvoa ja opastaa sopivan kokoisen biojäteastian valinnassa. Aiemmissa tutkimuksissa tavanomaisella keräyksellä kertymä on ollut keskimäärin 0,5–1 kiloa henkeä kohden viikossa”, Runsten vertaa. n Biojätteen kimppakeräyksellä voisi Suomessa saada talteen jopa 150 000 tonnia biojätettä, arvioi tuore selvitys. Ympäristökonsultointi EcoChange Oy arvioi tuoreessa selvityksessään, että jos biojätteen kimppakeräys yleistyisi täyteen potentiaaliinsa, sillä voitaisiin saada erilliskerätyksi jopa 75 000–150 000 tonnia biojätettä. Hankkeessa olivat mukana Puhas Oy, HSY ja Jätelaitosyhdistys ry. 3) Astiapaikat kaavoitukseen Joillain paikkakunnilla kimppakeräysastioille on varattu paikat jo kaavoituksessa. n ELINA SAARINEN Pientaloasukkaiden muodostamia biojätteen keräyskimppoja on Suomessa noin kaksi tuhatta. 2) Laskutus helpoksi asukkaille Jotta kimpat yleistyisivät, olisi laskutus hyvä järjestää niin, että lasku voitaisiin jakaa osallistujien kesken jo jätelaitoksessa. Näitä ovat Jyväskylän kaupunkiseutu, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n seutu sekä Pirkanmaan Jätehuoltolaitos Oy:n alue
Biotalous on monen poliitikon uusi muotisana, jolla liputetaan yleisesti myönteisyyttä biomassojen hyödyntämiseen ja kierrättämiseen. Menneen vaalikauden six-to-four pack -hallitukset eivät ole seisseet tumput suorina ravinneasioissa, vaan säätöä on tehty usealla rintamalla. Tuskin kasvinravinteetkaan ovat heidän agendallaan kärkihavinoissa muuten paitsi ulkoisena uhkana: Missä EU:n lannoitelainsäädännön kokonaisuudistus, siellä ongelma. Myös kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat omaksuneet Itämeren suojelun ja ravinteiden käytön tehostamisen tärkeiksi asioiksi. Ehkä biohiilikin pääsisi osaksi poliittista päivänpaistetta, jos joku etujärjestö ottaisi pontevasti asian ajaakseen. Voisiko markkinoita luoda poliittisin keinoin. He vastustavat jyrkästi haittaveroja ja epäluulo ilmastonmuutostakin kohtaan on laajaa. Teknologian tukemista kumpikin puolue on näkyvästi jo aiemminkin kannattanut. Uusiouutiset 3/2015 19 Hei, me kierrätetään! Suomi sitoutui 2010 pyrkivänsä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi vuoteen 2020 mennessä työryhmän puheenjohtajan, entisen pääministeri Matti Vanhasen viitoittamalla tiellä. Pääsy aikataulussa mallimaaksi vaatisi ilmeisesti vielä nykyistä järeämpiä aseita. n Tom Niemi Agronomi, ympäristönhoidon yrittäjä ja vapaa kirjoittaja Kolumni. Erityisen innokkaita biotalouspuolueita ovat keskusta ja vihreät, joilla näyttäisi olevan halua myös kohdentaa tukia erityisesti parhaiksi katsomilleen teknologioille. Perussuomalaiset edustaa todennäköisesti tämän kuvion taantumuksellisia. Kyllä voi, jos vasemmistoliittoa ja useimpia muitakin puolueita on uskominen. Lähtökohtana on suitsia päästöjä normein ja rajoituksin ja toivoa parhaiden tekniikoiden ja käytänteiden lutviutumista markkinaehtoisesti, kokoomus yksityisen ja sosiaalidemokraatit julkisen pääoman turvin. Viilattiin lannoitevalmisteasetusta, viime vuonna päivitettiin nitraattiasetusta ja nyt loppumetreillä kasattiin ehdotus maatalouden uudeksi ympäristökorvausohjelmaksi. Esimerkiksi biokaasu on energiamuoto, jota perustellaan myös ohessa liukoistuvilla kierrätysravinteilla. Poliittista ravinnehaittaverojalanjälkeä ei silti kummankaan puolueen hallitusvisiiteistä jäänyt. Eräässä hankerapsassa tiivistettiin tilanne suurin piirtein näin: Kierrätysravinteiden markkinoinnin ongelma on se, että markkinoita ei ole. Haittaverot ympäristöä kuormittaville aineille ja toimille ohjaisivat erään ajatusmallin mukaan yhteiskuntaa kierrättävämpään ja kestävämpään suuntaan – miksei myös ravinteiden osalta. Toki vihertävä peukalonjälki näkyy siinä, että on budjetoitu kohdennettuja tukia ja hankerahoitusta ravinteiden kierrätykseen. Sen sijaan näissä puolueissa on vannottu enemmän teknologianeutraalisuuden nimeen, eivätkä ne ole kovin innostuneita kohdennettuihin elinkeinotukiin. Haittaverothan ovat olleet perinteisesti vihreiden tarjottimella, joskin vasemmistoliitolla on yhä selvempi pyrkimys kiilata vihreiden tontille. Pääpaino on ollut rajoitSaila Niemi teiden asettelussa ja ilmeisen tasapuolisesti on valmistelun aikaisten lausuntojen perusteella onnistuttukin hankaloittamaan kaikkea lannoittamista maataloudessa. Nyt kun vaalit ovat taas ovella, on paikallaan tarkastella poliittista kenttää ja arvioida, millaisilla työkalupakeilla tavoitteeseen pyritään
Hän toivoo pääsevänsä joskus hurauttamaan biokaasuautollaan Rukalle asti käyttämättä matkantekoon lainkaan bensiiniä. Parhiala näkee, että viiden vuoden päästä tilanne on jo toinen: ”Kun nesteytettyä maakaasua ruvetaan tuomaan sisämaahan raskaalle kalustolle, pienasemienkin kannattavuus paranee. Asemalla tankattiin myös Lassila & Tikanojan jätepakkari. Parhiala on tehnyt parhaansa vision toteutumiseksi. ”Tulevaisuuden ala” Sittemmin laitoksella on riittänyt kiinnostuneita kävijöitä ulkomailta saakka. Tämä on tulevaisuuden ala”, Parhiala luottaa. Sillä voi parhaassa tapauksessa ajaa jopa 500 kilometriä. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Joutsan Ekokaasu Oy:n toimitusjohtaja Petri Parhiala näkisi mieluusti, että biokaasun tankkausasemia olisi pitkin nelostietä parinsadan kilometrin välein Ouluun asti, ja tankkausasemien verkosto jatkuisi myös matkalla Kuopioon ja Kajaaniin. EU on kaavaillut, että kaasutankkausasemia löytyisi 150 kilometrin välein ympäri Eurooppaa. Hän vetää Joutsan Ekokaasu Oy:tä, joka avasi viime syksynä biokaasun tankkausaseman Joutsan Mämmiläntielle. Avajaisissa tankkaamassa kävi toistakymmentä biokaasuautoa, osa Helsingistä asti. Parhiala laskee, että 15 kiloa biokaasua maksaa noin 20 euroa. 15 kilon tankillisella ajaa tavallisella henkilöautolla 350–500 kilometriä.. Parhiala toivoo Suomen hallituksen kehittävän kannustimia biokaasuautojen hankintaan, esimerkiksi hankintaveron alennusta. p Joutsan Ekokaasu Oy:n toimitusjohtaja Petri Parhiala näyttää, että kaasun kilohinta vastaa alle euroa bensiinin litrahinnassa. Maakaasu tulee nimittäin vauhdittamaan tankkausverkoston tihenemistä. Joutsalaisista muutama on innostunut hankkimaan biokaasuauton, koska tankkaus onnistuu kätevästi omalla kylällä. Visio ei ole Parhialan oma. 20 Uusiouutiset 3/2015 Joutsan Ekokaasu Oy:n haave: Nelostiestä biokaasubaana Joutsan Ekokaasu Oy:n toimitusjohtajalla Petri Parhialalla on haave. Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin liian vähän biokaasuautoja, jotta valtakunnallinen tankkausverkosto toteutuisi. Joutsan Ekokaasun talous perustuu vielä pitkään jätteenkäsittelystä saatavaan porttimaksuun, vaikka yhtiö saa kolmasosan kaasun myyntituloista. Suomen liikenneja viestintäministeriökin on strategiassaan linjannut, että henkilöautoliikenne olisi lähes riippumatonta öljystä vuonna 2050. Joutsan asemalla tankkaa keskimäärin viidestä seitsemän autoa päivässä
Kaasulla lämmitetään hallin lattia, reaktori ja hygienisointiyksikkö. Idea biokaasulaitoksen perustamisesta syntyi, kun Joutsan kunta tarvitsi uuden käsittelyratkaisun biojätteilleen. Massa menee reaktorialtaaseen, jossa se mätänee kolmesta neljään viikkoa. Varastot pullistelevat kaasua. Joutsan Ekokaasun yrittäjät ovatkin miettineet vaihtoehtoa siirtää kaasua konteissa lämmityskäyttöön muualle. ”Ihmisillä on vähän asenneongelmia, että toimiiko biokaasu talvipakkasilla. Muovista kierrätyspolttoainetta Kaasu syntyy biokaasulaitoksella lähiseudun kotitalousjätteistä, kaupan, yritysten ja ravintoloiden jätteistä sekä rasvaja sakokaivolietteistä. 26 vuotta jätteenkuljetushommia tehtyään hän ei lopulta ehtinyt kuljettaa kuormaakaan omalle biokaasulaitokselle. Tankkaamassa käy kuitenkin sen verran harvakseltaan autoja, ettei kaasun myynti vedä. Hygienisoinnin jälkeen massa ohjataan kahden tuhannen kuution jälkikaasualtaaseen, joka toimii myös lannoitevarastona. Laitoksen ja tankkausaseman rakentaminen maksoi 1,7 miljoonaa euroa. He perustivat yhtiön vuonna 2010. Ei ole ollut mitään ongelmia”, Parhiala sanoo, kipuaa autoonsa ja kurvaa pihasta. Rahoituksesta 30 prosenttia tuli valtiolta ja 10 prosenttia säätiöltä. Uusiouutiset 3/2015 21 Sen takia hän on mukana hankkeessa, jossa Joutsan konseptilla toimiva biokaasulaitos ja tankkausasema rakennettaisiin myös Pihtiputaalle lähivuosien aikana. Energiantuotanto on puhtaasti paikallista ja sillä korvataan fossiilista tuontiöljyä. Liete, noin 2 000–3 000 tonnia vuodessa, siirtyy maan alla automaattisesti laitokselle. Se riittää noin 150 perheauton liikennöintiin. Parhiala itse on ajellut biokaasulla jo vuosia. ”Jos joku toinen jätehuoltoyrittäjien porukka nyt jossain miettii vastaavan laitoksen ja tankkausaseman rakentamista, kannattaa varmistaa, että jätevirrat riittävät”, Parhiala neuvoo. Ne jumiutuvat kuljettimiin ja ruuveihin. Olemme ohjeistaneet asiakkaita käyttämään paperisäkkiä. ”Kaikki menee laitoksesta hyötykäyttöön. Biokaasulaitokselle menevät myös Joutsan jätevedenpuhdistamon lietteet. Osakkeita on myös Gasum Oy:llä ja yksityisillä kaasuautoilijoilla. Tämä on pitkäjänteistä työtä ympäristön hyväksi”, Parhiala näkee. Tavalliset muovipussitkin ovat parempia”, Parhiala kertoo. Parhiala itse myi oman jätehuoltoyhtiönsä, Joutsan Kuljetus Oy:n, alkuvuodesta 2014 Lassila & Tikanojalle, koska halusi keskittyä laitoksen pyörittämiseen ja toimitusjohtajan hommiin. Lisäksi mukana yhtiössä on Joutsan kunta sekä biokaasuyrittäjä Erkki Kalmari. Samaan aikaan kuljetusyrittäjät miettivät, miten lyhentää jätteen kuljetusmatkoja. Ruuvein eroteltu, pesty ja murskattu muovi menee Lahteen kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi. Parhiala kuitenkin uskoo, että biojätteet ohjautuvat biokaasulaitokselle vastakin. Biokaasulaitos tuottaa vuodessa biokaasua liikennekäyttöön 175 000 bensiinilitraa vastaavan polttoainemäärän. Voin sanoa, että toimii. Ongelma ratkeaisi, jos suomalaiset ostaisivat autoja, jotka voivat käyttää bensiinin lisäksi myös biokaasua. Lannoite hyötykäytetään kevään tullen maatiloilla 20–30 kilometrin säteellä laitoksesta. Lopputuotteena syntyy pelloille levitettävää lannoitevalmistetta. Laitos voi vastaanottaa luokan 3 eläinperäisiä sivuaineita, koska laitoksella on hygienisointiyksikkö ja Eviran laitoshyväksyntä. Ei kuormaakaan omaan laitokseen Joutsan Ekokaasu Oy:n osakkaat ovat paikallisia jätehuoltoyrittäjiä viiden kunnan (Joutsa, Hartola, Kangasniemi, Hankasalmi, Laukaa) alueelta. Vai pitäisikö sanoa kaasuttaa. Biokaasulaitos valmistui helmikuussa 2014. Linjastolla voidaan käsitellä myös pakattua biojätettä. ”Biohajoavat muovit haittaavat prosessissa. Yrittäjät päättivät rakennuttaa oman biokaasulaitoksen ja biokaasun tankkausaseman lähelle nelostietä. Lisäksi laitos käsittelee ympäryskunnista biojätettä noin 800–1 000 tonnia vuodessa.. Kaasua riittää Laitostiloihin mahtuu 1 600 kuution raakakaasuvarasto. Sen raskasmetallipitoisuuden ja laadun on täytettävä vaaditut kriteerit. n t Joutsan biokaasulaitos sijaitsee aivan Joutsan jätevedenpuhdistamon naapurissa
Muutos hyvästä pahaksi voidaan todeta vasta jälkikäteen. Lainsäädäntöä ei voi laatia siten, että se kohdistaa oikeuksia ja vastuita eri tavoin tarkasti ennalta tunnistamattomille ”hyville” ja ”pahoille”. Ne oikeuttavat jätteitä koskevan yhteiskunnallisen sääntelyn. rahallinen romuarvo sekä terveyttä ja ympäristöä uhkaavat ominaisuudet. Kaupalliset yritykset näkevät asiat lähinnä liiketoimintana. Vaaraperusteisia poikkeuksia lukuun ottamatta mikään laki ei estä omistajaa realisoimasta jäljellä olevaa rahallista hyötytai romuarvoa, koska tällöin ei ole kyse hylkäyksestä. Hylkäyksestä ei myöskään ole kyse, jos omistaja asianmukaisesti varastoi aineen tai esineen. Nykymuotoinen kuntavastuu on toimiva ratkaisu. Siten aineen tai esineen hylkäyksen perusteiksi omistajan suhteen jäävät rahallinen ja käyttöhyödyn arvottomuus sekä haittaominaisuudet. Siksi kaupallisille yrityksille ei tule antaa vastuutoimijan asemaa. Kun yhteiskunta ottaa vastuun osasta yhdyskuntajätteistä, on hylkäyksessä jätteen omistusoikeuden siirryttävä lain määräämälle vastuutoimijalle. Keräyksen ja kuljetusten järjestämisen tulisi kuulua tuottajavastuullistenkin jätteiden osalta kuntavastuulle. Ihminen ostaa tuotteen omistukseensa aineen tai esineen kautta toteutuvan hyödyn vuoksi, ei materian vuoksi. Myös tuottajavastuumalli toimii, kun tuottajayhteisöt ovat osinkoa jakamattomia ja vastuu rajautuu kierrätettäviin jätteisiin sekä niiden käsittelyyn. Lobbaus on voimakasta, mille poliittista vihreyttä myöten näytetään alistuneen. Lainsäädäntöä tarvitaan turvaamaan kaikkien etu, jonka yksilöt ja yhteisöt voivat huonolla käyttäytymisellään vaarantaa. 22 Uusiouutiset 3/2015 Jätehuollon syvempi yhteiskunnallinen perusta saa vähän huomiota niin median, poliitikkojen, ympäristöliikkeiden kuin tieteellisen tutkimuksenkin taholta. Jätteellä on aikojen alusta lähtien ollut yhteisvastuuta kuuluttava luonne. Kuitenkin, kun yksilön tahdonvoima ylittää hänen vallitsevan ymmärryksensä, on suuri riski erehdyksille, kuten totesi jo Rene Descartes (kts. Jätteen omistus ja yhteiskuntavastuu Materialla on monta statusta elinkaaressaan: raaka-aine, puolivalmiste, tuote, jäte ja uusioraaka-aine. Tähän todellisuuteen vastaa hyvin jätteen virallinen määritelmä: ”Aine tai esine, jonka sen haltija hylkää, aikoo hylätä tai on velvollinen hylkäämään.” Käytössä aineen tai esineen hyötyarvo vähenee ja lopulta jäljelle jäävät vain ns. Tätä mieltä Kuntavastuu on perusta kiertotaloudelle p Simo Isoaho on toiminut jätehuollon eri tehtävissä 1970luvulta asti. Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Vastuutoimijalla ei tule olla muita toimintaa ohjaavia omistusintressejä kuin annettu yhteiskuntavastuu. Nykyilmapiirissä yritystoiminnan tarkastelussa kriittisyys tulkitaan usein negatiiviseksi suhtautumiseksi. Tästä on ympäristöja jätelainsäädännössä paljolti kyse samoin kuin on kyse esimerkiksi rikoslainsäädännössäkin. Omistusoikeuden siirto ei riko yksilön oikeuksia, koska hylkäyksessä siirrytään perustuslaillisista omistamisen oikeuksista perustuslaillisiin vastuisiin. Mikä tahansa fantasiakin yhdyskuntajätteisiin perustuvasta liiketoiminnasta työpaikkojen synnyttäjänä ja puhtaan teknologian vientiponnistusten edistäjänä kelpaa maailmaa pelastavaksi uskomukseksi. kirja Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta; Kirjeitä 1640–1641). Silmiä ei tule ummistaa siltä, että myös osa yrityksistä aiheuttaa jätteitä koskevan yhteiskunnallisen sääntelytarpeen
Jos kansalaiset halutaan jätemaksuilla edistämään teknologian vientiä, yritysten tulee osoittaa riittävin näytöin muutakin kuin puheissa esitettyä erinomaisuutta. Tämän voisi havaita myös komissaarimme. Jätemateriaalien ohjautuminen kierrätykseen on kiinni valmistavasta teollisuudesta, sen mahdollisuuksista ja halukkuudesta käyttää uusiomateriaaleja. Fantasioina olivat mm. Jätehuoltokustannukset kuuluvat jo valmistettujen tuotteiden kontolle. Moderni jätevoimala valmistaa jätettä myös kierrätykseen. Käytettiin myös uhoamista, jossa ministeri ei tunnistanut lainkäytön rajoja. Kuntavastuullinen jätehuolto on paras esimerkki kuntien yhteistyöstä ja hyvin toteutuneesta julkisen palvelun tilaaja-tuottajamallista. Asioiden todellisuudesta lähtevä jätehuolto perustuu terveyden ja ympäristön suojelun yhteisvastuulle, yhteistyöhön kaupallisten toimijoiden kanssa, vahvaan kehittämistyöhön ja kustannusten minimoimiseen kansalaisten eduksi. Kuntien kaatopaikkojen väheneminen noin 1500:sta nykyiseen 40:ään euronormit täyttävään kaatopaikkaan olisi toteutunut ilman jäteveroakin. Jos EU:n nykyinen ”poliittinen imagotilastointi” riisutaan pois, niin puritaanimpi Suomi on kärkimaiden joukossa. Räikeä väärinymmärrys jätehuollosta saatiin tuta Pirkanmaalla. Myöskään tuotteita valmistavaan teollisuuteen ei ole syntynyt merkittävää lisäimua uusioraaKuntavastuu on perusta kiertotaloudelle ka-aineille. Perusinfrastruktuuri lähes valmis Suomessa on kuntavastuulle rakentunut vahva jätehuollon perusta. Jos sitä ei haluta, ei myöskään pidä ryhtyä ”anekauppaan” jätteen energiakäyttöä verottamalla. Asukkaita, julkista palvelusektoria ja monelta osin myös yrityksiä palveleva jätehuollon perusinfrastruktuuri on valmis jätevoimalaverkoston valmistuessa vuoteen 2017 mennessä. Kaatopaikattavan jätteen määrän vähenemisen hidasteena oli ympäristöliikkeiden energiana hyödyntämisen vastustus, ei kuntatoimijoiden haluttomuus. Maakunnan kansanedustaja ja silloinen ympäristöministeri masinoivat väliintulon asiallisesti valmisteltuun jätevoimalahankintaan. Jätteen energiana hyödyntämisen verottamisen perusteluksi väitetään jäteveron hyvää ohjausvaikutusta kaatopaikkojen sulkemisessa. miljardit eurot, tuhannet työpaikat ja suuret tutkimuskeskukset. Kuntavastuullisesta jätteestä eduskunta siirsi potentiaalisimman kierrätysmateriaalin elinkeinotoiminnan ja tuottajayhteisöjen vastuulle. n Simo Isoaho Emerituskansalainen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy hakee KEHITYSPÄÄLLIKKÖÄ Lue lisää www.operaria.fi ja avoimet työpaikat. He tukeutuivat jopa valehteluun kykeneviin matalan asiantuntemuksen konsultteihin. Jäteverotus Jätevero on perusteltu vain taloudellisena ohjauskeinona. Yhteiskunnallisen määritelmän kautta voidaan nähdä, että tuotannon ja kulutuksen seurauksien hoidolla ei ratkaista kansantalouden ongelmia. Uusiouutiset 3/2015 23 Jätehuolto ja kansantalous Yhteiskunnallisesti jätehuolto tarkoittaa ”tuotannon ja kulutuksen jätteinä ilmentyvien terveyttä ja ympäristöä uhkaavien seurausten hoitoa ja tälle tarkoitukselle alisteista luonnonvarojen säästävän käytön edistämistä.” Jos jätehuollon ymmärtää vain sille jätelaissa annetun toiminnallisen määritelmän kautta, saattavat fantasiatkin houkuttaa. Myös kaksi kotimaista yritystä toimi epäasiallisesti ja kansainvälisiä markkinoita ajatellen omaan nilkkaansa potkien. Jäte ei kaipaa kuljetusta ja mylläystä vain liiketoiminnan vuoksi. Taloudellinen ohjaus tulisikin kohdistaa neitseellisten raaka-aineiden käyttöön. Toivottavasti Suomessa ostaja saa jatkossakin päättää, mitkä tekniikat parhaiten sopivat kulloiseenkin hankekontekstiin. Perusta tulevaisuudelle on hyvä, mutta sen säilymisen viime kädessä määrittelevät yhteiskunnalliset päätöksentekijät ja heidän ymmärryksensä jätehuollon merkityksestä Suomelle
“Nämä saannot on mahdollista moninkertaistaa muutamassa kuukaudessa, kun prosessia aletaan varsinaisesti kehittää ja optimoida”, hän lisää. Liikuteltavaa, konttiin sijoitettua jalostamoa on suunniteltu ja rakennettu yhteistyöhankkeena Savonia-ammattikorkeakoululla Kuopiossa. “Jos prosessissa syntynyt vety muutettaisiin moottoriBiojalostamo kontissa polttoaineeksi, Savon Sellun päivittäisellä jätelietteellä ajaisi 10–20 000 ajokilometriä”, hän arvioi. Jätelietteen sisältämät raskasmetallit saadaan poistettua hänen mukaansa niin ikään mikrobien avulla hyödyntämällä samantapaista bioliuotusprosessia, joka Talvivaarassakin on käytössä. Hakalehdon mukaan tehtaan jäteliete osoittautui erittäin lupaavaksi lähtöaineeksi energian, biokemikaalien ja lannoitteiden tuotantoon. Biojalostamon on innovoinut dosentti Elias Hakalehto Finnoflag Oy:stä ja Itä-Suomen yliopistosta. n MARJA SAARIKKO Marja Saarikko. ”Jos sinne rakennettaisiin täyden mittakaavan laitos, jätteenkäsittelyn taloudellinen tuotto paranisi huomattavasti.” Tulevaisuudessa lainsäädännön kiristyessä uudenlaisesta biojalostamosta voisivat Hakalehdon mukaan hyötyä kaikki orgaanista biomassajätettä tuottavat laitokset. Viime vuonna käynnistyneessä pilotointivaiheessa jalostamoa on testattu kolmessa eri maassa, Ruotsissa, Puolassa ja Suomessa, teollisuuden ja kotitalouksien eloperäisillä jätteillä. Ruotsissa jalostamoa testattiin alkusyksystä kananlannalla ja kanateurastamon jätteillä. Savon seudun Abowe-hankkeessa on kehitetty uudentyyppistä biojalostamoa, jonka tavoitteena on jätteetön tuotanto. Syntyneiden kemikaalien energiasisällöllä lämmittäisi hänen mukaansa vuodessa 160 omakotitaloa. Jätelietteellä lämmittäisi taloja Suomessa ensimmäiset testiajot tehtiin kevättalvella Savon Sellun selluja kartonkitehtaalla Sorsasalossa, jossa vuosittain syntyvä 30 tuhannen tonnin jäteliete-erä hyödynnetään maisemoinnissa. Hakalehdon mukaan tulosten perusteella erittäin sotkuinen jäte saadaan mielekkäällä tavalla muutettua energiaksi ja kemian teollisuuden raaka-aineiksi. Puolassa Wroclawin lähellä konttia testattiin viime kesänä perunankuorilla ja kotitalouksien lajitellulla biojätteellä ja lopputuotteiksi saatiin muun muassa orgaanisia happoja ja etanolia. “Myös esimerkiksi maatiloilta kertyvät jakeet voisi prosessoida niiden yhteyteen rakennetuissa jalostamoissa, jolloin ne tuottaisivat jätteistään energiaa, kemikaaleja ja arvokkaita orgaanisia lannoitteita”, hän visioi.n pBiojalostamo saatiin konttiin ABOWE-hankkeessa. Ne kiihdyttävät reaktioita, jolloin eloperäisestä jätteestä syntyy parhaassa tapauksessa vain teollisuuden tarvitsemia hyödyllisiä raaka-aineita tai liikenteen biopolttoaineita. 24 Uusiouutiset 3/2015 Uudessa biojalostamomenetelmässä luonnon omat mikrobit toimivat biokatalyytteinä
Eviran tekemä ruoka-apuohje on selkiyttänyt ruoan lahjoittamiseen liittyviä vastuita ja auttanut toimijoita. Ylivalmistettua tai päiväysvanhenevaa ruokaa voidaan lahjoittaa suhteellisen helposti. ”Potentiaalia lisätä ruoan lahjoittamista on sekä teollisuudessa että kaupan alalla. Ruoan jakaminen on Suomessa melko tehokasta ja hyvin organisoitua. Uusiouutiset 3/2015 25 Ruoka-apu vähentää hävikkiä Eviran tekemä ruoka-apuohje on selkiyttänyt ruoan lahjoittamiseen liittyviä vastuita ja auttanut toimijoita. Tulokset osoittivat, että Pohjoismaissa ruoka-avun tarve ja määrä ovat kasvussa. Samalla vähennetään ruokahävikkiä. Luonnonvarakeskus Luke ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osallistuivat yhteispohjoismaiseen selvitykseen, jossa kartoitettiin lahjoitetun ruoan jakamista, järjestöjen ja ruokapankkien toimintaa sekä lainsäädäntöä. n u Ruoan jakaminen on Suomessa melko tehokasta ja hyvin organisoitua.. Luken tutkija Kirsi Silvennoisen mukaan on tärkeää, että teollisuudesta ja kaupoilta ylijäävä ruoka saadaan jaettua vähätuloisille ja ruoka-apua tarvitseville. Määrä vastaa karkeasti noin 10–15 prosenttia alueen kauppojen ruokahävikistä. Kaupat ja teollisuus antavat ruoka-apuun miljoonia kiloja päiväysvanhenevia ja ylijääneitä elintarvikkeita, jotka muuten menisivät roskiin. Järjestöt jakavat ruokaa pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella noin 2–3 miljoonaa kiloa vuodessa. Myös ylijäävää ravintolaruokaa esimerkiksi laitoskeittiöistä voisi hyödyntää ruoanjakelussa.” Kansallinen lainsäädäntö on helpottanut ruoan jakamista Suomessa
26 Uusiouutiset 3/2015
kumppanimme on Teknologiateollisuus. Tule kuulolle! Tehdään tästä yhdessä kova juttu Suomelle. Kukapa ei haluaisi päästötöntä ja jätteetöntä yhteiskuntaa. Kysymys ei ole vain kierrätyksestä, jätteenkäsittelystä ja kierrätysteknologioista, vaan kokonaan uudesta ajattelutavasta, Kolumni jossa uusiutumattomia raaka-aineita korvataan uusiutuvilla ja tuotteet suunnitellaan siten, että materiaaleja ja tuotteiden arvoa ei menetetä kierrossa. Uusiouutiset 3/2015 27 ammikuussa Helsingin Kaapelitehtaalle kokoontui yli 600 kiertotalouden edelläkävijää. Nyt haetaan yrityskentästä pelinrakentajia, jotka osaavat tarttua kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksiin. Lisäksi suunnitteilla on erilliset tapahtumat ravinnekiertoon ja tekstiiliteollisuuteen liittyen. Kuluttajat ovat keskeisessä asemassa tuotteissa, jotka tulevat kirjaimellisesti iholle. Aiheen mittakaava ja laajuus nousivat vahvasti esiin Lontoossa maaliskuussa järjestetyssä kiertotalouden kansainvälisessä suurtapahtumassa. Lisätietoja löytyy osoitteesta sitra.fi. Voisiko samaa ajattelua soveltaa esimerkiksi kaivosteollisuuteen. Ensimmäisessä Kiertotaloudesta uutta kasvua teknologiateollisuudelle -tapahtumassa 7.5. Systeeminen muutos vaatii laajaa yhteispeliä. Kari Herlevi T Jaanis Kerkis. Erilaiset leasing-mallit ovat kiinnostavia, koska yritykset saavat tuotteiden palautumisen myötä arvokasta tietoa niiden kestävyydestä ja käytettävyydestä, ja pystyvät samalla varmistamaan, että komponentit ja materiaalit palautuvat uudelleenvalmistukseen. Eikä ihme, onhan kyse työpaikoista, yritysten kilpailukyvystä sekä ympäristönsuojelusta. Asiakkaan kyllästyttyä vaatteeseen se menee seuraavalle asiakkaalle. n Kari Herlevi Sitran Kiertotalous-avainalueen vetäjä Kiertotalous tulee, oletko valmis. Kuka lähtee mukaan. Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle -tapahtuma pohjasi Sitran samannimiseen selvitykseen, jossa arvioitiin, että kiertotalouden vuotuinen potentiaali Suomen kansantaloudelle on varovaisestikin arvioiden 1,5–2,5 miljardia euroa. Julkiselta sektorilta tarvitaan puolestaan mahdollistajia, jotka varmistavat, että ennakkoluulottomat kiertotalouden kokeilut saadaan toteutettua. Palvelun avulla voi vaatekaappia uudistaa ostamatta uusia vaatteita. Kiertotalous on siis markkinalähtöistä toimintaa, joka lisää yritysten kilpailukykyä, mutta sitä voidaan vauhdittaa myös hallinnollisin kannustein. Sitra on siis tarttunut haasteeseen, mutta yksin emme saa muutosta aikaiseksi. Tunnelma oli käsin kosketeltavan innostunut. Siirryin maaliskuun alusta Sitraan johtamaan uutta kiertotalouden avainaluetta. Paneelikeskusteluun osallistuneet politiikan kokeneet konkarit eri puolueista lupasivat, että kiertotalous on vahvasti mukana tulevassa hallitusohjelmassa. Esimerkiksi yhdysvaltalainen Rent the Runway -vaatevuokraamo tarjoaa naistenvaatteita kiinteä kuukausimaksua vastaan. Sitra järjestää toukokuussa sarjan tapahtumia, joissa tuodaan esille kiertotalouden konkreettisia mahdollisuuksia. Kiertotalous haastaa yrityksiä kehittämään liiketoimintamalleja, joiden painopiste on palveluissa, eikä niinkään tuotteissa
Turun ammattikorkeakoulun Energiaja ympäristötekniikan opiskelijat ovat tuottaneet artikkelit pienryhmissä ympäristöviestinnän kurssilla. Sadepuutarhan tai viherkaton hoitoon liittyy aina työtä, mutta molemmat voivat olla hyvin toimivia ratkaisuja. Hulevesiviemärit ovat yleisiä kaupungeissa ja taajamissa. Kasteluvetenä käytöstä säästöjä voi tulla puutarhan koosta riippuen muutamia kymmeniä euroja vuodessa. Tällaisia järjestelmiä ei kuitenkaan ole Palstalla julkaistavat kirjoitukset kuuluvat opiskelijoiden kurssisuorituksiin. Hämeenlinnan Engelinrannan uudella asuinalueella taas suunnitellaan hulevesien hyödyntämistä kasteluvetenä, mikä onkin ehkä yksi yleisimpiä käytössä olevia metodeja myös pientaloasukkaiden arjessa. Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta tarjolla joka kunnassa, jolloin hulevesien käsittelymääräykset ovat tapauskohtaisia. Uusilla alueilla hulevesien käsittelyyn kiinnitetään entistä tarkemmin huomiota ja alueille suunnitellaan entistä luonnonmukaisempia hulevesiratkaisuja. Turun ja Kaarinan rajalla sijaitsevalle Skanssin alueelle puolestaan kaavaillaan hulevesiallasta. Hyöty irti hulevesistä Turun ammattikorkeakoulun ympäristöviestinnän kurssin pienryhmä pohtii artikkelissa hulevesien käyttömahdollisuuksia. Viivyttämisen käyttäminen hulevesien hallintaan on parhaimmillaan paitsi tehokas, myös esteettinen ratkaisu. Johtometodeihin kuuluvat niin avojärjestelmät kuin salaojatkin. 28 Uusiouutiset 3/2015 Hulevesiksi luokitellaan vedenhuollon määritelmän mukaan sadeja sulamisvedet, jotka johdetaan pois maanpinnalta. Rakennetuilla alueilla olevat kovat pinnat, kuten päällystetyt kadut ja talojen katot, estävät ja vaikeuttavat veden imeytymistä ja voivat näin aiheutua ongelmia. Esimerkiksi viherkatto hidastaa sadevesien joutumista viemäriin ja toimii myös erinomaisena veden haihtumispohjana. Salaojista viherkattoon Huleveden hallintametodeja on monenlaisia. Osa vanhoista sekaviemäreistä on mitoitettu myös ongelmattomaan hulevesien poistoon. Vesiä voidaan pyrkiä myös imeyttämään niiden syntypaikalla mahdollisimman paljon, jolloin valtavien viemäröintien määrän ei tarvitse olla yhtä suuri. Lisäksi se toimii myös lämpötilan tasaajana ja pidentää katon elinikää. n TEKSTI JA KUVA NOORA ANTOLA + PIENRYHMÄ, OPETTAJAOHJAAJANA SAMI LYYTINEN. Viherkatto voi parhaimmillaan kosteina jaksoina viivyttää jopa lähes kolmasosaa sadevedestä ja kuivana kautena jopa koko sadannan. Suunnittelulla onkin merkittävä rooli hulevesien aiheuttamien haittojen (esimerkiksi pintavesien kuljettamien haitta-aineiden vaikutusten) ehkäisyssä. Investointina se on kallis, mutta hyödyt ovat kiistattomat. Vesiä voidaan johtaa esimerkiksi kallistuksien tai ojituksen avulla haluttuun sijaintiin. Ryhmä koostuu energiaja ympäristötekniikan ensimmäisen vuoden opiskelijoista sekä kalaja ympäristötalouden kolmannen vuoden opiskelijoista. Helsingin Eko-Viikissä on muun muassa kiinnitetty erityistä huomiota pintojen materiaaleihin käyttämällä pihakäytävien materiaalina kivituhkaa asfaltin sijasta. n t Lakien määrätessä hulevesiviemäröinnin tai muiden ohjaamiskeinojen olemassaolosta on hyvä miettiä, mihin ja miten vesiä voisi tehokkaasti hyödyntää
päivä Kiinan Pekingissä pidettävälle maan johtavalle vesialan messutapahtumalle Water Expo Chinalle. Odotetaan, että Kiina suuntaa vesiensuojeluun vuoteen 2017 mennessä jopa 303 miljardia euroa. Tällaiselta näyttävät lukuihin tiivistettynä ennakko-odotukset marraskuun 18.–20. Kansainväliseen kierrätys-, ympäristöteknologiaja jätehuoltoalan messutapahtumaan odotetaan kävijöitä kolmesta maanosasta. Turkin ympäristölainsäädäntö tiukkenee. Viime vuonna tapahtuma keräsi yli 10 000 kävijää 56 maasta ja yli 300 näytteilleasettajaa 26 maasta. Tiukentuva lainsäädäntö kirittää uuden teknologian käyttöönottoa. REW Istanbul -messutapahtuma esittelee jätehuoltoalan ratkaisuja kolmen maanosan kävijöille. Vähän aikaa sitten tuli voimaan lupavaatimus, joka asettaa ehtoja teollisuus-, jätehuoltoja kierrätyslaitosten käyttämälle käsittelyteknologialle ja entistä kestävämmälle resurssien käytölle. Messujen yhteydessä pidetään myös konferensseja, seminaareja ja paneelikeskusteluja. 25 000 näyttelyneliötä, 500 näytteilleasettajaa, 35 000 kävijää, mukana koko vesialan ketju. Uusiin jätevedenkäsittelylaitoksiin investoidaan 8,3 miljardia euroa. Suosittu yritysten verkostointitapaaminen Business Match-making Forum saa myös jatkoa. Kiinan valtio aikoo julkistaa uuden politiikkaohjelman, joka tähtää vesien saastumisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Kuntien viemäröinnin parantamisen markkinoiden lasketaan olevan 14,9 miljardia. Lainsäädännön edellyttämää teknologiaa, tuotteita ja palveluja esitellään Turkissa kesäkuun 11.–13. p REW Istanbulista on muodostunut yksi Euraasian alueen johtavia ympäristöja jätehuoltoalan messutapahtumia. REW Istanbul -messuilla. n Vesienkäsittelybisnes kasvaa Kiinassa Kiina sijoittaa valtavia summia jätevesien käsittelyyn lähivuosina. Viisivuotissuunnitelmakauden aikana jätevesien käsittelyyn ohjattaisiin 16,5 miljardia euroa. Water Expo China -tapahtuman järjestäjät, Messe Frankfurt sekä Chinese Hydraulic Engineering Society, haluavat saattaa yhteen vesialan kansainväliset yritykset, toimijat, asiantuntijat sekä viranomaiset ja päättäjät. Tänä kesänä jo yhdettätoista kertaa pidettävä tapahtuma on perinteisesti yhdistänyt ympäristöja jätehuoltoalan ammattilaiset Keskija Itä-Euroopasta, Balkanin maista, Lähi-idästä, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Tätä tukemaan messuille on tulossa muun muassa maakohtaisia näyttelypaviljonkeja – Euroopan yrityksille ja organisaatiolle omansa – sekä monipuolinen konferenssiohjelma. Uusiouutiset 3/2015 29 Tapahtumia n ELINA SAARINEN Turkin ympäristölainsäädäntö vauhdittaa jäteinvestointeja Turkki haluaa nostaa jätehuoltonsa tasoa. n Messe Frankfurt Water Expo China p Maailman vesienkäsittelytekniikat, -laitteet ja -osaaminen esittäytyvät Pekingin New China International Exhibition Centerissä marraskuussa.. Turkin tiedeja teollisuusministeriön toimintaohjelma puolestaan tähtää siihen, että yli puolet Turkissa syntyvästä yhdyskuntajätteestä saataisiin kierrätettyä. Ohjelma asettaa tavoitteita entistä paremman kierrätysinfran rakentamiselle, kierrätyksen taloudellisille kannustimille ja jätemäärien tarkemmalle seurannalle. Water Expo China -tapahtuma kerää yhteen bisnesverkostot ja päättäjät
Panelistien mielestä tarvitaan kannustimia, joilla luodaan kysyntää kierrätysmateriaaleille teollisuudessa. Salo muistutti jätehuoltoinfran saaneen juuri Rakennusinsinöörien liiton rakennetun omaisuuden tila 2015 -selvityksessä arvosanan 9+. Materiaalien sisältämä arvo hukataan, kun tyydytään tuijottamaan kierrätyksen painoprosentteja. Kiertotaloudelle meillä ei ole edes mittareita. Seurauksena on downcycling eikä arvon ylläpitäminen”, Kaila sanoo. Valtaosa kierrätysmenetelmistä on alkeellisia. Hukkaamme arvomateriaalit, koska meiltä puuttuvat kannustimet kehittää nykyistä tehokkaampia kierrätysteknologioita ja oikeaa kiertotaloutta. n Jätehuoltoinfralle 9+ n Jätelaitosyhdistys JLY ry on huolissaan pyrkimyksistä kaventaa julkisen sektorin roolia jätehuollossa ja hankintalain mahdollisista muutoksista, joilla kuntien markkinaehtoisen toiminnan raja laskettaisiin kymmeneen prosenttiin. Riskialttiiseen tekniikkaan ei vain kannata investoida ilman insentiivejä.” Kaila vertasi kiertotalouspyrkimyksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan. 30 Uusiouutiset 3/2015 Tapahtumia n ELINA SAARINEN Emeritusprofessori Juha Kaila herätteli kuntapäättäjiä ja kansanedustajia JLY ry:n organisoimassa päättäjäseminaarissa Musiikkitalolla helmikuun lopussa: ”Kiertotalous edellyttää suuria järjestelmätason muutoksia, eivätkä ne tapahdu itsestään. JLY ry puhutteli seminaarissaan kuntapäättäjiä ja kansanedustajia. Kierrätysarvo ei riitä, mistä kannustimet. Jälkimmäinen keskittyy vain yhteen asiaan, mutta siinä sentään mittarit ja keinot ovat tiedossa. Ilman taloudellisia ohjauskeinoja tämä ei nyt kannata. ”Kiinnitämme huomiomme vääriin asioihin. Emme katso ympäristövaikutuksia emmekä saa haitta-aineita pois kierrosta. ”Niillä prosesseilla, joita normaalisti käytämme, emme saa arvokkaimpia aineita juuri ollenkaan talteen. ”Kuntien jätehuollon järjestämisvastuuta tulisi vahvistaa, ei heikentää”, toimitusjohtaja Markku Salo korosti. Kierrätys kehittyy tehokkaimmin, jos materiaalien kierrätettävyys huomioidaan jo tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Sen takia monista teollisuuden kannalta kriittisimmistä alkuaineista saadaan nykyisin kierrätetyksi alle prosentti. Elina Saarinen. Tarvitaan isoja ohjauskeinoja”, Kaila näkee. Harvinaisten maametallien kierrätysasteet ovat lähellä nollaa, kullallakin vain 25%. Konkreettiset ehdotukset jäivät kuitenkin vähiin. n p Paneeliin kutsutuista kansanedustajista vain Tapani Mäkinen oli valmis heikentämään kuntien järjestämisvastuuta ja kasvattamaan yksityisten yritysten roolia jätehuollossa. Kaila muistutti, että yhteiskunnassa tarvittaisiin toimia, joilla materiaalit palautuisivat takaisin tuotantoon. Paikalle panelisteiksi kutsutut kansanedustajat Tapani Mäkinen (kok), Tytti Tuppurainen (sdp), Jari Lindström (ps), Mirja Vehkaperä (kesk) ja Martti Korhonen (vas) sekä puheenjohtajaksi pyydetty Oras Tynkkynen (vihr) näkivät, että ohjauskeinoina tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Samaan aikaan tuotteet muuttuvat jatkuvasti monimutkaisemmiksi ja yhä vaikeammiksi kierrättää
Tapahtuma on osoitus alan positiivisesta vireestä ja hyvästä yhteistyöstä. toukokuuta Turun Messuja Kongressikeskuksessa. Siellä voi pitää myös työnäytöksiä. Tapahtuman järjestelyissä on jälleen mukana suuri joukko kuntatekniikan, vesihuollon ja jätehuoltoalan järjestöjä ja organisaatioita. ”Yhteistyö järjestäjätahojen kanssa on sujunut erinomaisesti”, Hallikas kiittää. Vastaavasti toista messupäivää on näytteilleasettajien toiveesta hieman lyhennetty, se päättyy jo kello 15.n p Kaksi vuotta sitten Yhdyskuntatekniikka-tapahtuman väki kohtasi Jyväskylässä. Päivien teemana on tänä vuonna ”Kunnalliset jätelaitokset suunnannäyttäjinä kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämisessä”. p Yhdyskuntatekniikka-tapahtuma pidettiin Turussa viimeksi vuonna 2011. Sen lisäksi, että lavalla palkitaan näyttelyn parhaat osastot, järjestötkin jakavat siellä omia palkintojaan. Vielä ehtii mukaan, jos toimii nopeasti. Emme halua valitella vallitsevaa kurjuutta, vaan näyttää, että ala menee eteenpäin yhteistyöllä”, näyttelypäällikkö Anna-Maija Hallikas tiivistää. Ulkonäyttelyalue on siirretty C-hallin eteen aivan pääoven viereen. Osastojen myynti on edennyt vauhdikkaasti: Aja B-hallit ovat lähes loppuunmyytyjä, C-hallistakin ¾. Kannattaa ehdottomasti tulla tutustumaan. Esimerkiksi JLY julkistaa siellä Vastuullisen jätehuollon veturin, Vesilaitos jakaa kultaiset ansiomerkit ja SKTY julkistaa Vuoden kuntatekniikan saavutus.-palkintoehdokkaat. Hallikas kertoo, että tapahtumaan odotetaan noin kahtasataa näytteilleasettajaa. Tapahtumat tuodaan nyt kirjaimellisesti kaiken kansan keskelle, sillä tietoiskuja luentolava YT-Foorum on siirtynyt B-halliin. Kuntaliitto, SKTY ja VVY järjestävät myös koulutusja seminaaritapahtumiaan. Uusiouutiset 3/2015 31 Iloa Yhdyskuntatekniikkaan! Yhdyskuntatekniikka 2015 -tapahtuma laajenee. Yhdyskuntatekniikka-näyttelyt ovat viime vuosina saaneet nauttia aurinkoisista keleistä. ”Näytteilleasettajilla on valtava palo tuoda parasta osaamistaan esille. Päivien aikana pidetään yhtä aikaa muun muassa Jätelaitosyhdistys JLY ry:n Jätelaitospäivät. Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN leasettajia. INFRA ry ja Tieyhdistyskin ovat mukana järjestelyissä. Tapahtumassa näkee koko yhdyskuntatekniikka-alan kokonaisuudessaan”, Hallikas kutsuu. Myös avajaiset järjestetään YT-Foorumin lavalla. Tänä vuonna näyttely on entistä laajempi. Ensimmäinen messupäivä avajaisineen kestää iltaseitsemään, joten mukaan ehtii vielä työpäivän jälkeenkin. Mukana on myös ihan uusia näytteilElina Saarinen Yhdyskuntatekniikka 2015 ja Jätelaitospäivät 20.–21.5.2014 Turun Messuja kongressikeskus http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/2015/ a2271770#_main Tapahtumakalenteri IFAT Eurasia 16.–18.4.2015 Ankara, Turkki http://www.ifat-eurasia.com/ Jätehuoltoyhdistyksen opintomatka Puolaan 4.–6.6.2015 http://www.jatehuoltoyhdistys.fi/tapahtumat/. Tänä vuonna Turussa aurinkoinen ilme korostuu entisestään: ”Haluamme tuoda iloa yhdyskuntatekniikkaan. Aurinkoinen sää suosi myös neljä vuotta sitten Turussa. Yhdyskuntatekniikka 2015 pidetään 20.—21
32 Uusiouutiset 3/2015 Nimitysuutisia n ELINA SAARINEN Jyväskylän yliopisto n Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen on kutsunut ympäristömikrobiologian professorin tehtävään, FT, dosentti Marja Tiirolan. Siihen kuuluu 116 jäsenvaltiota ja se sijaitsee Haagissa. Laitinen on työskennellyt Kemia-lehdessä vuodesta 1990 asti. helmikuuta. Laitinen kiinnostui kemiasta jo kouluaikoina ja valmistui kemian tekniikan diplomi-insinööriksi 1988. Professuuri on sijoitettu Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitokselle matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Suomalaisten Kemistien Seuran puheenjohtaja, professori Kimmo Himberg sanoi palkintoa jakaessaan, että Laitisen päätoimittajakaudella Kemia-lehti on onnistunut paitsi alan ammattilehtenä, myös suuren yleisön lehtenä, joka on yleistajuistanut kemian ilmiöitä. Professuurissa tavoitteena on mm. Kun paikka Kemia-lehdessä avautui, Laitinen haki sitä empimättä. maaliskuuta. Outotecissa. Vuodesta 2006 hän on ollut myös toimitusjohtaja Kempulssi Oy:ssä, joka julkaisee Kemia-lehden lisäksi Uusiouutisia ja Työ Terveys Turvallisuus -lehteä. Linnarinne on syntynyt v. Sen myöntävät Suomen Messusäätiön taloudellisella tuella Suomalaisten Kemistien Seura, Finska Kemistsamfundet, Kemiallisteknillinen Yhdistys ja Kemian Päivien Säätiö. Markku Ojala/ Messukeskus. ”Sieltä on peräisin lukkarinrakkauteni jätehuoltoalaa kohtaan”, hän hymyilee. Lisäksi Luowia-tuotteiden huollosta ja asennuksesta tulee vastaamaan Maanrakennus Pasi T. vahvistaa ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksiin kohdistuvaa tutkimusta ja etsiä kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja luonnonvarojen käyttöön, tuotantoon, talouteen sekä monimuotoisuuden säilyttämiseen. ”Olen todella iloinen siitä, että olen työssäni päässyt yhdistämään kiinnostukseni luonnontieteisiin ja kirjoittamiseen ja saanut osaltani viedä eteenpäin viestiä kemian monista saavutuksista.” n Linnarinteellä on pitkä kokemus johtotehtävistä ja hän on työskennellyt liiketoiminnan kehittämistehtävissä suomalaisessa ja kansainvälisessä teollisuudessa. Ennen uutta tehtäväänsä Linnarinne on työskennellyt mm. Silloin pompin riemusta, ja tekisi mieli pomppia nytkin.” Näin sanoi silminnähden onnellinen Kemia-lehden päätoimittaja Leena Laitinen vastaanottaessaan ChemBio-tapahtuman yhteydessä jaetun Kemian hyväksi -palkinnon. Jussi Kukkonen toimii ympäristötieteen professorina Jyväskylän yliopiston bioja ympäristötieteiden laitoksessa. Diplomityönsä hän teki Vesija ympäristöhallituksessa projektissa, jossa hän selvitti jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta. Laitinen on työssään pitänyt esillä kemian saavutuksia ja luonut alalle positiivista imagoa. 1965 ja koulutukseltaan hän on tekniikan tohtori sekä kauppatieteiden maisteri. Pysyvä välitystuomioistuin n Valtioneuvosto on määrännyt professori Jussi Kukkosen Pysyvän välitystuomioistuimen ympäristötieteen asiantuntijaksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi. 5 000 euron arvoinen palkinto jaettiin nyt toista kertaa. Hän on myös matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaani. Lehden päätoimittaja ja yrittäjä hänestä tuli vuonna 2002. Hän aloitti tehtävässä 24. Luowia Oy n Katja Joukainen on nimitetty Luowian aluemyyntipäälliköksi. Stena Recycling Oy Harry Linnarinne on nimitetty Stena Recycling Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. n Marja Tiirola Pasi Aaltonen Harry Linnarinne p Kemian hyväksi -palkinnon luovutti Leena Laitiselle Kimmo Himberg 18. Pysyvä välitystuomioistuin on valtioiden välinen toimielin. Aaltonen Oy:n yrittäjä Pasi Aaltonen. Kemian hyväksi -palkinto Leena Laitiselle n ”Muistan, kun 25 vuotta sitten pääsin Suomen ainoaan toimittajan paikkaan, johon vaadittiin kemistin koulutusta
Toimittajalla voi myös olla jo etukäteen valmis ratkaisu mielessään, asiakasta ei aina ehditä tai edes muisteta kuunnella. Tällä tavalla toimimalla yritykset voivat kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat paremmin markkinoiden tuleviin tarpeisiin. Yhteistyö jatkuisi aina siihen saakka, että varmistutaan ratkaisun käytännön toimivuudesta. Symbioosien muodostamisen esteenä voi olla esimerkiksi jokin teknologinen haaste, jota varten tarvitaan asiantuntijoiden apua. Ekosuunnittelulla on tärkeätä tutkia kokonaisuuksia, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Yritysten keskinäinen yhteistyö: Kiertotaloudessa materiaalivirtoja hyödynnetään tehokkaasti ja ajatuksella. Tulevaisuutta rakennetaan yhdistelemällä asioita ennakkoluulottomasti: Toimiva ratkaisu syntyy yhteistyön tuloksena. Yhteiskehittäminen: Ratkaisujen yhteiskehitys on palveluiden ja tuotteiden kehittämistä lisäarvoa tuottaviksi kokonaisratkaisuiksi yhdessä kumppaneiden kanssa. Teollisten symbioosien avulla yritysten on mahdollista tehostaa keskinäisten resurssien hyödyntämistä ja sulkea ainekiertoja. Asiantuntijat tuovat symbioosin toteuttamiseen osaamistaan. Asiakkaalla ja toimittajalla voi olla erilainen näkemys mitä tavoitellaan. Yritysten ja asiantuntijoiden yhteistyö: Teollisten symbioosien muodostamisessa hyödynnetään asiantuntijayhteistyötä. Yhteiskehittämisellä kyetään ratkaisemaan symbioosien muodostamiseen liittyviä haasteita. Parempi ratkaisu saattaisi kuitenkin syntyä, jos määriteltäisiin vaatimustaso, kehitettäisiin ja toteutettaisiin ratkaisu asiakkaan tarpeisiin alusta alkaen yhdessä. Yritykset voivat yhteistyöllä tuottaa lisäarvoa hyödyntämällä toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamisia ja palveluita. Uusiouutiset 3/2015 33 Riitta Lempiäinen Toimittajan ja asiakkaan yhteistyö: Tuotteet ja palvelut yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Toimimalla ja kehittämällä asioita yhdessä on mahdollista luoda kokonaisuus, joka on enemmän kuin vain osiensa summa.n Riitta Lempiäinen TUORE verkoston koordinaattori Motiva riitta.lempiainen@motiva.fi http://www.tuoreverkosto.fi/ http://teollisetsymbioosit.fi/ http://www.motivanhankintapalvelu.fi/ Miten kykenemme tuottamaan ratkaisun, jolla on todellista arvoa?. Elinkaariajattelu – laaja-alainen yhteistyö: Ympäristönäkökohtien huomioiminen tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa edellyttää yhteistyötä niin yritysten kuin eri alojen asiantuntijoiden kesken. Asiakastarpeiden tunnistaminen ei aina ole helppoa. Niin menetellen saadaan ote tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin. Tämä mahdollisuus ei rajoitu saman toimialan yrityksiin, yhteiskehittämistä tehdään yli toimialaja sektorirajojen
Kun nykyisin joutuu seuraamaan maanmiesten törttöilyä Tallinnan kujilla posket myötähäpeästä punoittaen, jatkossa janoisimpien edesottamukset jäävät vain kotiväen tai korkeintaan kylän nimismiehen tietoon. Loppuosa putken kustannuksista voidaankin kattaa niillä euroilla, joita ei käytetä Guggenheimin Helsinki-museoon. Letkut tulevat paljon halvemmaksi kuin junatunneli. Ranskalaisten mielestä viini on pullotettua kulttuuria. Monelle matka on ollut yhtä tunnelia aina kieltolain päivistä Jätkäsaaren terminaaliin asti. Yksi letku oluelle, toinen sidukalle, kolmas punkulle, neljäs valkulle ja niin edelleen. Tätä nykyä tallinnalaiset joutuvat matkaamaan IKEA-ostoksille Espoon Nimismiehenpellolle asti. Asiantuntijat osaisivat millilitran tarkkuudella ilmoittaa, pitääkö meidän olla erittäin vai pelkästään perustason huolestuneita alkoholin kulutuksen kehityksestä. Viisaampaa olisikin vetää Virosta Suomeen pitkät puutarhaletkut. Tallinna voi rakennuttaa nykyaikaisen kaupungin tunnuskuvan, oman IKEA-tavaratalon. Kukaan Pariisista Lontooseen junalla matkannut ei voi väittää nauttineensa ainakaan kanaalin näkymistä. Kiertolainen. Viiniä on kuulemma järviksi asti, joten ylijäämälammikoiden pinta alenee tehokkaasti pumppaamalla neste suomalaisten suihin. Siellä he tuntevat olevansa ikään kuin vieraalla maalla, vaikka Eestinmäki on vain kivenheiton päässä. Lisäksi maisemat ovat kauniimmat, pannaan hanat mihin tahansa. Putken päähän asennettuja virtausmittareita ei niin vain huijattaisi. n Kiertolainen Putkimies H.C. Nykyään jokainen voi ostaa juomansa mistä tahansa ja kuljettaa kaljansa ilman valvontaa. Virolaiset puolestaan voivat kohentaa imagoaan putkien tuottaman myyntikatteen avulla. Suomalaisille letkuista on vielä enemmän iloa. Letkuviinahankkeelle saa epäilemättä myös runsaasti EU-tukiaisia. Guggenheim-silaus puolestaan auttaa kansalaisten taiteellisen maun kohoamaan Retuperän epävireisistä kuorojoiuista Bellmanin juomalaulujen tasolle. 34 Uusiouutiset 3/2015 Guggenheimia putkesta Suomen ja Viron välille kaavaillaan tunnelia. Guggenputki tuo matkailijoita muualtakin tutustumaan Tallinnan ja Helsingin muodostamaan kaksoiskaupunkiin. Moderni letkukulttuuri houkuttelee hienoon pääkaupunkiimme myös venäläisiä turisteja tutkailemaan putkivotkataidetta. Tullin ohi on tuotu kanisteri, pullo ja tölkki jos toinenkin. Me taas pääsemme jälleen napanuoralla kiinni äiti-Tallinnaan, kuten muinaisina hansakaupan aikoina. Kaikkein parasta muoviputkitunnelissa on se, että Suomi saadaan taas maailmankartalle ja nousuun suomalaisille luontevalla tavalla – juomalla. Putkien päähän sekoitinhanat niitä varten, jotka haluavat viininsä roseena tai kossuvissynsä valmiina. Putket ilahduttavat myös tilastoviranomaisia. Sen siirtäminen putkessa on modernia toimintaa. Suomenlahden mudasta tuskin saa parempia elämyksiä. Kansanterveyslaitoksen tutkijoilla olisi käytettävissään reaaliaikaiset mittaustulokset