3 3/2016 Re-designista tuli hitti Kiertotalouden erikoislehti Enemmän muovia kierrätykseen Kierrätyslannoitteiden markkinoille vauhtia
PÄÄKIRJOITUS 3.5.2016 Sinulle, jolla on jo kaikkea R ullakko täynnä hylättyjä kenkiä. Lajitteluhalli on surullinen paikka. Meidän pitäisi kuulemma ostaa enemmän. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Suomi on siis käyttänyt alle neljässä kuukaudessa oman osansa maapallon koko vuoden aikana tuottamista luonnonvaroista. On avattu paketti, on käytetty ehkä hetkisen, on pantu kaappiin, on unohdettu. Mutta tulee uusi kuorma, ja taas uusi, ja taas. Kodinkoneita on työlästä korjata. Sen idea on, että on taloudellisestikin järkevää käyttää luonnonvaroja viisaasti ja kestävästi. Mutta pystyykö muutokseen yhteiskuntamme, joka on rakennettu alati jatkuvan, nopean talouskasvun vaatimukselle. Pystymme sopeutumaan, etenkin kun lapset ja nuoret ovat ympäristötietoisempia kuin isot ikäpolvet. Laatikkokaupalla tavaraa, vaatteita, kirjoja. Melkein kaikkea, mitä ihminen on koskaan keksinyt valmistaa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tavaranlajitteluhalli on tupaten täynnä tavaraa, jonka joku on hylännyt. Mutta ihmisten kaapit ovat jo täynnä! Kierrätyskeskukset ovat täynnä! Kaatopaikat ovat täynnä! Me tuhlaamme jo nyt puolentoista maapallon edestä luonnonvaroja. Lehden osateemoja: kierrätysalan murros, materiaalivirrat, elinkaarivaikutukset. Tätä kirjoittaessani kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti, että maailman talous kasvaa liian hitaasti. Huhtikuun puolivälissä vietettiin Suomen ylikulutuspäivää. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Joonas Lumpeinen Tuuli Ekholm suunnittelee ja ompelee re-design-vaatteita Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Plan B -uusiotuotemallistoon. IMF suosittelee tuotannon lisäämistä. Näin paljon, mitä ei enää tarvita. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Tavaraa, jolle ei ole enää käyttöä. Hidas talouskasvu lisää riskiä rahoitusmarkkinoiden uudesta kriisistä. Näin paljon on valmistettu jossakin tehtaassa, ehkä Bangladeshissa tai Kiinassa, ja tuotu merikontilla Eurooppaan. Ja nyt: täysin turhaa. Tuota kahvikonetta ei ole edes avattu lahjapaketista. Ja kolmas. Se tulee haastamaan tuhlaamiseen pohjautuvat, lineaarisen kulutuksen mallit. Kiertotalous lähtee ihmisistä, kuluttajien valinnoista, sosiaalisesta mediasta, paikallisista kokeiluista, yhteistyöstä ja jakamisesta. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Tässä on hylätty lelu. Seuraava Uusiouutiset numero 4 ilmestyy 23.6.2016. Lajittelijat saavat ehkä jotakin kierrätykseenkin. ISSN 0787-0663, 27. Suuri osa etenkin vaatteista on niin huonolaatuista, että ne voi enää polttaa energiaksi. Kun kaappi on pursunnut yli, on annettu pois. Uusiouutiset 3/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Kirsi Ailio, Irene Andersson, Harri Helin, Niina Huikuri, Sara Malve, Anna-Maija Mattila, Tom Niemi, Juhani Nieminen, Arja-Leena Paavola, Eeva-Liisa Viskari ja Kerttu Vähänen. Silloin pesukone ja vatkain kestivät koko elämän, eikä kaikkea ollut yllin kyllin. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Näin paljon on ostettu tukkukaupasta, tuotu markettiin, myyty ihmisille, viety koteihin. Ihmiset pystyvät kyllä sopeutumaan 1960–70-luvun kulutusmalleihin. Tuossa kokonainen astiasto. Sen takana toinen rullakko. Lajittelijat seulovat päivä päivän jälkeen tavarapaljoudesta hyväkuntoisimpia, joille voisi vielä olla tarvetta. Mitä ei ehkä alun perinkään tarvittu. Kiertotalouden ajatus on selvästi syntynyt tarpeeseen. IFAT-erikoisnumero
Sri Lanka on keksinyt konsteja kasvijätteen kierrätykseen, s. Ankara vastuu painaa biolaitoksia Kierrätyslannoitteiden markkinoille vauhtia asetuksella Nextiili-paja edistää kierrätystä Työnsä taitajia: Kari Harsia Miten kertoa kuluttajalle tuotteen ympäristövaikutuksista. 11. 30. Sri Lanka jalostaa kasvijätteitä hyötykäyttöön Kolumni, Niina Huikuri: Muovit kiertoon Maailmanvalloittaja Kuluttajat biotalouden vallankahvaan Kilpailjamaat jo liikkeellä kiertotaloudessa Sparrauksella kiertotalousalan kasvuun Tapahtumakalenteri Nimityksiä ja palkittuja Tekstiilikierrätysteollisuus ei synny yhdessä yössä Mediakortti Kiertolainen Elina Saarinen. Re-designista tuli hitti Kierrätyshuopa koristaa kotia Kilpailuviranomaiset: Jätehuollon muututtava markkinaehtoisemmaksi Rode-Jore: Itämerestä muovinen pallomeri. 4 Uusiouutiset 3/2016 SISÄLTÖ 3/2016 3 5 6 9 11 12 14 17 18 21 22 23 24 27 28 30 32 34 36 37 38 38 39 40 41 42 Tämän numeron osateemat ovat vastuullinen kuluttaminen, kierrätystuotteet, jätteen vähentäminen ja tuottajavastuu. Pääkirjoitus Kerro mielipiteesi Uusiouutisista Humanitaarinen kriisi pahenee heikon hygienian olosuhteissa Suomi polttaa EU-maista kolmanneksi eniten jätettä Enemmän muovia kierrätykseen Veisitkö roskat, Timo Kahilainen. Lakeuden Ympäristöhuolto ottaa muoveja kierrätykseen kierrätyspolttoainevirrasta, s. 34. Jarkko Tamminen ja Veikko Salli osallistuivat Tampereella tuplajuhliin, s
3. Millaisin ohjein voisit tehdä itse läppärilaukun tai rahin. Liitä mukaan puhelinnumero, josta sinut saa kiinni arkisin työpäivän aikana, jotta tavoitamme sinut, jos voitat. Tammen kustantaman kirjan arvo on 33 € Vastaa näihin kysymyksiin: 1. Vähän vanhahtava ulkoasu.” ”Laadukas lehti sisällöltään. Arvomme palkinnon kaikkien vastanneiden kesken. Lähetä vastauksesi sähköpostitse viimeistään perjantaina 3. Monipuolinen ja kiinnostava.”. Suuret mainokset pistävät silmään.” ”Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen numero, jossa paljon hyvää luettavaa mielestäni. kesäkuuta osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi. Uusiouutiset 3/2016 5 Osallistu lukijaäänestykseen Voit voittaa ekologisia sisustusvinkkejä! M illaisista kierrätysmateriaaleista syntyy sisustuskoreja tai lampunvarjostimia. Kierrätyshuovasta, kirpputorilöydöistä ja poistotekstiileistä syntyy monenlaisia sisustusesineitä monipuolisin tekniikoin. Arvonnassa Globe Hopen Härkönen-ekolaukun voitti Leena Tuominen Helsingistä. Mitkä ovat tämän numeron kaksi parasta juttua. Mitä mieltä olet Uusiouutisista. Laita viestin otsikoksi Uusiouutisten lukijaäänestys. Onnea voittajalle ja kiitokset kaikille vastanneille! Lukijoiden palautetta Uusiouutisista: ”Aikaansa seuraava lehti. Kiitokset vastauksistasi ja onnea arvontaan! Viime numeron (Uusiouutiset 2/2016) parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät nämä: 1. Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestämme. Luo kotiisi lämpöä ja kauneutta viimeistellyillä kierrätystuotteilla. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti. Nopea patentointi antaa Suomi-cleantechille vauhtia 2. 2. Oletko hamstraaja, helppoilija, varustautuja vai hanskaaja. Taito Uusimaa ry:n Tuula Nieminen on koonnut Kierrätä ja sisusta -kirjaan yli 30 käsityöohjetta
Ainoaan suihkuumme voimme tällä hetkellä ottaa kerran viikossa pidettävänä suihkupäivänä vain parikymmentä perhettä. Puhalainen perheineen työskentelee evankelis-luterilaisen kirkon lähettämänä Lähetysyhdistys Kylväjän paikallisen yhteistyökumppanin ylläpitämässä pakolaiskeskuksessa Ateenassa. Usein päivien päätteeksi täällä käy myös yksittäisiä ihmisiä. ”Kykenemme tarjoamaan aterian noin 140 hengelle pari kertaa viikossa. Tilanne on elänyt paljon kuluneen vuoden aikana. Paikalliset asukkaat suhtautuvat tulijoihin yhä melko myötätuntoisesti, mutta harva haluaa pakolaisleiriä lähelleen. Osa turvapaikan hakijoiksi pyrkivistä on yhä Kreikan saarilla ja yli parikymmentä tuhatta muualle Kreikkaan perustetuilla uusilla leireillä. Kaupungissa on kymmeniä muita vastaavan kaltaisia toimipisteitä, joissa pyritään huolehtimaan ihmisten perustarpeista. humanitaarinen kriisi pahenee heikon hygienian olosuhteissa Pakolaiskriisi koettelee Kreikan jo entuudestaan tehotonta jätehuoltoa. Osa ihmisistä nukkuu taivasalla täpötäysien stadioneiden ja satamien edustalla”, Liisa Puhalainen kertoo. p Ateenaan mottiin jääneet sekä leireille päätyneet ihmiset joutuvat kärsimään epäinhimillisissä olosuhteissa riittämättömien saniteettitilojen vuoksi.. 6 Uusiouutiset 3/2016 Ajankohtaista n ARJA-LEENA PAAVOLA, KUVAT LIISA PUHALAINEN T urkista Välimeren yli Kreikkaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden matka kohti muita Euroopan maita on pysähtynyt rajojen sulkeuduttua. He ovat hakeutuneet laivaterminaaleihin ja urheilustadioneille, jotka on muutettu pakolaisten majapaikoiksi. ”Vielä viime kesänä Ateena oli ensisijaisesti läpikulkupaikka, mutta nyt rajojen sulkeuduttua tuhannet ihmiset ovat jääneet kaupunkiin. Teetuvallamme taas kävijöitä on viikoittain muutama sata henkeä”, Puhalainen arvioi. p Ihmisiä tulee yhä Välimeren yli. Rannat ovat olleet täynnä jätettä kumiveneistä lähtien. YK:n tilastojen mukaan Kreikassa oli huhtikuun alkupuolella noin 52 000 pakolaista, joista 20 000 on jäänyt Ateenan seudulle ja 11 000 on Idomenin rajakylän telttaleirissä
Lehtitietojen perusteella esimerkiksi Ateenan Viktoria-aukiolla rottien määrän on havaittu lisääntyneet merkittävästi jätteiden vuoksi. Ongelmana ovat lisäksi laittomat kaatopaikat. Vuosien varrella EU-komissio on määrännyt sakkoja Kreikalle muun muassa avoimien kaatopaikkojen vuoksi. ”Suurissa kaupungeissa, kuten Ateenassa, kotitalouksien jätteet eritellään jäteastioittain pakkausmateriaaleihin sekä muihin sekajätteisiin. Tietyissä paikoissa, kuten markettien yhteydessä, on keräyspisteitä esimerkiksi lasille, alumiinitölkeille, muovipulloille ja paperille”, kertoo kaupallinen ja lehdistövirkailija Jaana Oikarinen-Vasilopoulos Suomen suurlähetystöstä ja jatkaa: ”Monet paikalliset suhtautuvat jäteongelmaan välinpitämättömästi. Oikarinen-Vasilopoulos taas on kuullut joistakin hepatiittitapauksista. Jo vuonna 2005 komissio langetti sakkomaksun jätedirektiivin rikkomisesta. Vastuullisen jätehuollon puuttuminen on johtanut oikeustoimiin. Uusiouutiset 3/2016 7 Vaillinaisten majoituspaikkojen lisäksi ongelmana on nimenomaan henkilökohtaisen hygienian hoitaminen. Monet pesevät pyykkiä joko meressä tai joidenkin rakennusten vessojen käsienpesualtaissa”, Puhalainen kertoo ja jatkaa: ”Vähitellen he alkavat löytää tiensä avustusjärjestöihin, joista joissakin on pesumahdollisuuksia myös vaatteille. Uutispätkissä Idomenista näyttäisi siltä, että joka lapsella on kova yskä ja nenä valuu. ”Pääsääntöisesti lääketieteellistä apua on onneksi ollut vielä riittävästi saatavilla”, Puhalainen huokaa.. Liisa Puhalaisen tietojen mukaan flunssaja vatsatautiepidemioita on syntynyt. Vuonna 2014 todettiin, että maassa on yhä 70 laitonta kaatopaikkaa. Komissio määräsi Kreikan huolehtimaan jätteiden käsittelystä siten, ettei ihmisille tai ympäristölle koidu haittaa. Ahtaissa tiloissa myös syyhy leviää. Viranomaistarkastuksissa on havaittu, että Temploniin dumpataan jätteitä ilman asianmukaista käsittelyä, ja vaikka ongelmasta ollaan oltu tietoisia vuosien ajan, jatketaan toimintaa siitä huolimatta. Sairaudet leviävät Humanitaarinen kriisi saa yhä huolestuttavampia piirteitä myös siksi, että kehnot olosuhteet altistavat ihmiset erilaisille sairauksille. Yleinen epäsiisteys koettelee entisestään pakolaisten sekä paikallisten asukkaiden sietokykyä. ”Ihmiset tarvitsevat nimenomaan vettä. Meillä voi pestä pyykkiä suihkupäivänä, jolloin kykenemme pyörittämään kymmenkunta koneellista.” Jätehuolto retuperällä Kreikassa jätehuolto on hyvin kehittymätöntä ja kierrätys vähäistä. Jätehuolto on ollut paikallishallinnon vastuulla, ja osaamattomuuden lisäksi julkisuudessa syntynyt kuva viittaisi myös taustalla käytävään, eri intressiryhmien väliseen kädenvääntöön asiasta.” Tämä huomioon ottaen on selvää, että viranomaiset ovat valmistautumattomia ja kyvyttömiä reagoimaan nopeasti lisääntyneen siirtolaismäärän tuoman jäteongelman käsittelyyn. Yhdyskuntajätteiden huollossa Kreikka pitää häntäpäätä EU-maiden joukossa. 223 kaatopaikkaa suljettiin, mutta ne on pääosin jätetty kunnostamatta. Jonot suihkuihin ovat kaikkialla todella pitkät ja lähes kaikissa niissä on saatavilla vain kylmää vettä. Yleisiä käymälöitä on perustettu, mutta niissä ei ole vettä ja ne ovat niin likaisia, että ihmiset käyttävät käymälöitä vain pakon edessä. Viime vuoden joulukuussa komission käsittelyyn päätyi lisäksi Templonin kaatopaikka Korfun saarella, jonka uskotaan aiheuttavan vakavaa terveyshaittaa ihmisille ja koituvan ympäristölle vaaralliseksi
Kreikka ilmoitti huhtikuun lopussa aikovansa tyhjentää alueen turistikauden alkuun mennessä.. Lesboksen kunnan edustajien mukaan niistä on tarkoitus tehdä pakolaisille muovikasseja, sadevaatteita, patjoja ja telttoja. Ihmisiä tulee yhä Välimeren yli, mutta määrät ovat pienentyneet Turkin ja EU:n solmiman sopimuksen jälkeen. n p Pakolaisia odottamassa Pireuksen sataman edustalla Kreikassa. Etelämpänä kuitenkin sijaitsisi muita leirejä, joissa olosuhteet ovat edes hieman paremmat. Rannat on tarkoitus siivota ennen turistikautta. Turkista tulevista pakolaisista monet saapuvat ensimmäiseksi Lesboksen saarelle. Kuvamateriaalissa näkyy vain joitakin siirrettäviä, kemiallisia käymälöitä, joihin ihmiset jonottavat. Vaikka jäteongelma on valtava, ovat maan talouskurimus ja pakolaiskriisi sinänsä niin suuria kysymyksiä, että ympäristöseikat ovat jääneet sivuasioiksi”, Oikarinen-Vasilopoulos huomauttaa. ”Tuhannet pelastusliivit ja kumiveneet ovat kerättynä yhteen paikkaan odottamaan kierrätystä. Sateisina päivinä, joita keväällä on usein, leviävät sadeveden mukana myös ihmisten jätökset. Saaren pitkä rantaviiva on ollut täynnä jätettä muovista ulosteisiin ja vaatteisiin. 8 Uusiouutiset 3/2016 BBC:n uutisraportin mukaan ihmiset ovat pyrkineet Makedonian rajan tuntumassa olevan Idomenin leiriin, koska he uskovat rajan tuntumassa olevan paremmat mahdollisuudet päästä eteenpäin
Myös Suomessa syntyi 2014 vähemmän jätettä, 482 kiloa per nenä, kuin vuotta aiemmin, 493 kiloa per nenä. Kaatopaikkakisassa olemme nousseet hienosti kärkikymmenikköön: vuonna 2014 kaatopaikalle sijoitettiin meillä enää 17 prosenttia yhdyskuntajätteistä (EU-keskiarvo 28%). Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä ja muiden kärkimaiden tasolle”, JLY toteaa tiedotteessaan. Eurostatin vuoden 2014 tilastot ovat luettavissa Uusiouutisten sivuilla: http://uusiouutiset.fi/EurostatJate2014.pdf p Vähiten kaatopaikkaavien Euroopan maiden polttoja kierrätysasteet prosentteina.. ”Yksityiset jätehuoltoyritykset keräävät kierrätyskelpoisia jätteitä, lähinnä pakkausjätteitä, energiajätteenä kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja polttoon. Eurostat huomauttaa, että osa eroista selittyy siitä, että yhdyskuntajäte määritellään ja tilastoidaan eri tavoin eri maissa. Kompostointiasteellamme (15%) olemme lähellä EU-keskiarvoa (16%), mutta muussa kierrätyksessä olemme kymmenen pahnanpohjimmaisen joukossa. Kaikissa näissä poltetaan puolet tai yli puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä. Jos huomioidaan myös EU:n ulkopuoliset maat, Norja kiilaa Suomen edelle jaetulle kakkostilalle. Tässä EU-maat, jotka polttavat suhteellisesti eniten yhdyskuntajätteistään Eurostatin vastajulkaistun, vuoden 2014 tilaston mukaan. Euroopassa syntyy henkeä kohden nyt 475 kiloa yhdyskuntajätettä. Kierrätysasteemme on jopa laskenut prosenttiyksiköllä vuodesta 2013. Suomen muu kierrätysaste (18%) on huimasti jäljessä EU-keskiarvosta (28%). Uusiouutiset 3/2016 9 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Suomi polttaa EU-maista kolmanneksi eniten jätettä Y kkösenä Viro, kakkosena Tanska, jaetulla kolmossijalla Suomi ja Ruotsi. Sveitsi, Ruotsi, Alankomaat, Saksa, Tanska ja Belgia eivät vie kaatopaikalle enää lähes yhtään yhdyskuntajätteitä. Lähes kaikki kaatopaikkaamisensa minimoimaan onnistuneet maat Saksaa ja Itävaltaa lukuun ottamatta polttavat noin puolet yhdyskuntajätteistään. Kuulumme nyt samaan joukkoon Espanjan, Kreikan ja Portugalin kanssa. Jätelaitosyhdistys ry pitää Suomen huonoa kierrätystasoa kierrätyspolttoainebisneksestä johtuvana. Jätemäärät ovat laskeneet vuodesta 2007 lähtien. n Maa KaatopaikalPolttoon Kompostointi Muu kierrätys Sveitsi 46 21 33 Saksa 1 35 17 47 Belgia 1 44 21 34 Ruotsi 1 50 16 33 Tanska 1 54 17 27 Alankomaat 1 48 27 24 Norja 3 54 17 27 Itävalta 4 38 32 26 Viro 8 56 6 31 Lähde: Eurostat, maaliskuu 2016
10 Uusiouutiset 3/2016
”Voimme erotella mitä vain, mille löytyy kysyntää. Hän arvioi, että yritys voi jatkossa ostaa vielä kaksi optista erottelijaa lisää riippuen uusiomateriaalien hintojen kehittymisestä. Ei niitä ole järkeä lähteä polttamaan. Laitetoimitukset tulivat kyllä ihan aikataulussa. Lakeuden Ympäristöhuolto on hankkinut Teräsmäen laitokselleen Ylistaroon sellaiset laitteet, että yritys saa entistä enemmän muovija kuitumateriaaleja ohjattua polton sijasta materiaalikierrätykseen. Nyt puskemme täydellä teholla, jotta saamme linjaston tehokkaaseen käyttöön”, Hirsimäki sanoo. Yritys rakensi marras-joulukuussa uuden paalamohallin ja hankki sinne Balermanilta italialaisen MacPressen automaattisen vaakapaalaimen. Polttoon menevään materiaaliin kun jää kuitenkin vielä paljon pientä muovisilppua, jota on vaikea erotella kierrätyskäyttöön. p Lakeuden Ympäristöhuolto hankki MacPressen automaattipaalaimen saadakseen riittävän isoja paalipainoja vientiä varten. Laitoksessa valmistetaan jatkossakin kierrätyspolttoainetta pääasiassa Lahti Energian kaasutusvoimalaitokseen, mutta nyt jätevirroista saadaan lajiteltua entistä tarkemmin esimerkiksi kirkkaita kalvomuoveja, värillisiä muoveja, sekavärimuoveja, 3D-muoveja sekä kuituja. Silloinhan arvokkaat raaka-aineet tuhotaan”, perustelee Lakeuden Ympäristöhuollon toimitusjohtaja Timo Hirsimäki yrityksen tekemää hankintaa. Kierrätyspolttoaineen murskauslinjastolle yritys on hankkinut Luminerin kautta kaksi Titecin optista erottelijaa, jotka asennettiin maaliskuussa. n Enemmän muovia kierrätykseen Lakeuden Ympäristöhuolto on investoinut lähes kaksi miljoonaa euroa laitteistoon, jolla se pyrkii saamaan muoveja ja kuituja pois kierrätyspolttoaineesta, materiaalikierrätykseen. ”Maapallolla on rajalliset luonnonvarat. Hän uskoo, että kierrätyspolttoaineen laatu ja energia-arvo vain paranevat, kun seasta otetaan pois tuhkia muodostavia kuituja. Nykyisillä hankinnoilla Hirsimäki laskee, että kierrätyspolttoaineeksi ennen menneistä virroista voidaan ohjata kierrätykseen jopa 60–70 prosenttia. Laajennus kaksinkertaistaa Teräsmäen jätteidenkäsittelykapasiteetin. p Titecin kaksi optista erottelijaa seulovat jätteiden joukosta talteen esimerkiksi kuituja ja kirkasta kalvomuovia.. ”Olemme aikataulusta vähän jäljessä, koska runkotyöt vähän viivästyivät. Kaikelle löytyy tänä päivänä käyttökohde maailmalta”, Hirsimäki sanoo. Tätä kirjoitettaessa huhtikuussa laitteiston koeajot eivät vielä olleet päässeet vauhtiin. Investointien arvo on lähes kaksi miljoonaa euroa. On kestävän kehityksen mukaista saada muovit ja kuidut kierrätettyä aineena. Uusiouutiset 3/2016 11 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN, KUVAT LAKEUDEN YMPÄRISTÖHUOLTO M uovien kierrätysmahdollisuudet petraantuvat muuallakin kuin Riihimäen kiertotalouskylässä
Luonnosta löytyvät ainakin kiihokki, kulkero, jortikka, tuhkasieni, lerssi ja nännijäkälä. Meitä kehutaan aina Kummeli-ukoiksi. Lähiympäristö on valokuvausretkiin MTV3/ Valve p Timo Kahilainen tykkää liikkua luonnossa. Onko luonnossa liikkuminen ja lajien bongaaminen sinulle tuttu harrastus. Teemme edelleen Heikkien Hela, Silvennoinen ja Vihinen kanssa yhdessä teatteria, musiikkia ja keikkoja. Juuri nyt teen kirjoitushommia, mutta kerrotaan siitä enemmän myöhemmin. Viides Kummeli-elokuva ilmestyi vuonna 2014. Musiikin tekeminen on yksi läheisimpiä hommia. Millä tavoilla Kummeli vaikuttaa yhä elämässäsi. Käyn linturetkillä ja valokuvaan mitä vain lajeja. Mikä näistä työrooleista on mieluisin. Omaehtoinen retkeily alkoi aikanaan siitä, kun olin Hämeenlinnassa OKL:ssä ja meillä oli mahtava biologian professori, joka vei meidät usein luontoretkille. Eräässä Kummeli-sketsissä ”Kasvien etsintää” nähdään kolme luonnossa liikkujaa pusikossa. Minusta tuli silloin OKL:n luontokerho Kuukkelin pitkäaikainen puheenjohtaja. Kaksi tiirailee kiikareilla ja bongailee flooraa ja faunaa, kolmas kirjaa kaksikon havaintoja ylös. Meillä on kymmenhenkinen bändi Tampereen Filharmonian soittajien kanssa, jota kutsumme terapiabändiksi, koska soitamme mitä tykkäämme. Luonnossa liikkuminen on aina ollut läheinen harrastus. n ELINA SAARINEN T änä kesänä tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun sketsisarja Kummelin ensimmäinen jakso näytettiin YLE TV2:ssa. 12 Uusiouutiset 3/2016 Veisitkö roskat, Timo Kahilainen. Timo Kahilaisen kotialbumi. Kotimaastossa Kangasalla Kahilainen nappaa otuksia kameransa linssiin. On ollut rikkaus, että olen saanut tehdä kaikkea. Asun maalla Kangasalla. Olet koulutukseltasi luokanopettaja, mutta olet myös tuottaja, käsikirjoittaja, muusikko ja näyttelijä. Omistat tuotantoyhtiö Jackpot Films Oy:n ja yhdessä Heikki Silvennoisen kanssa Porkkana Ryhmä Oy:n. Luovat työt ovat aina mieluisimpia. Vastausvuorossa Kummelin Timo Kahilainen. Palstalla kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen
Minulla on vanhoja t-paitoja pussissa odottamassa seuraavaa maalaushommaa, jossa aina tarvitaan rättejä. n 25 vuotta Kummelia n Timo Kahilaisen, Heikki Silvennoisen, Heikki Helan ja Heikki Vihisen Kummeli-sketsisarja viettää 25-vuotisjuhlavuottaan. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. Ulkomaillakin menen museoiden jälkeen mieluiten luontoa tai kansallispuistoja tutkimaan. Possun arvo on varmasti enemmän. En ehkä ole kiertänyt ihan kaikkia Suomen kansallispuistoja. On harmillista, kun syntyy ruokajätettä. Minusta jotkut ruokatuotteet ovat jopa liian halpoja. Kuvaamalla metsästysvietti tyydyttyy. Esimerkiksi possunlihaa saa viidellä eurolla kilo. Pe 27.5.2016 klo 21:05 YLE TV1.. Kahilaisen ja muut Kummelit voi nähdä yhdessä Pirkka-Pekka Peteliuksen kanssa myös uudessa asiaviihdeohjelmassa Mun luonto. Matti Grönbergin ohjaama kaksituntinen hyvän mielen luonto-ohjelma sisältää myös musiikkia ja sketsejä. Maaseutuhommissa niille löytyy onneksi käyttöä. Tässä voisi olla parempikin omatunto. Nyt kun on näitä halpavaateketjuja, puuvillajätettä syntyy tolkuttomasti. Onko sinulla vinkata jotakin kierrätysniksiä. Mutta yritän välttää kertakäyttökulttuuria. Siinä on läsnä kaikki aistit: tuoksu, kuulo, haju ja maku. Avokompostoinnista olemme luopuneet rottaongelman takia, mutta onneksi meiltä löytyy omasta takaa jätemyllyjä: kanat ja koirat syövät jämäpalat. Meillä on hyvät kierrätyspisteet lähellä, Pirkanmaan Jätehuollon pisteet, ja niitä kyllä käytetään. Millaista jätettä teidän perheessänne syntyy. Uusiouutiset 3/2016 13 paras ympäristö, koska oppii tuntemaan, mitä lajeja liikkuu missäkin. Olen esiintynyt Pirkanmaan Jätehuollon opetusvideoillakin jo 1993, joten nämä jutut ovat tuttuja. Kalastajana täytyy sanoa, että järvi ja järven ranta. Juhlan kunniaksi on Docendon kustantamana ilmestynyt Tuomas Marjamäen kirjoittama kirja Kummeli – Erittäin hyvin sanottu. Suomessa on hienoa se, että luontoa ja hienoja paikkoja löytyy ihan jokaisen läheltä
Alle on kiinnitetty pyörät, jotta kalustetta on helppo liikutella terassilla”, Tuuli Ekholm kertoo. Päällys on Designer’s Guildin kankaan rullanloppu. n ELINA SAARINEN V anhan ompelukoneen kantolaukusta on saatu verhoilemalla ja maalaamalla valmistettua kaunis rahi. 14 Uusiouutiset 3/2016 Käytetyistä materiaaleista suunnitellut ja valmistetut huonekalut, vaatteet, laukut ja sisustusesineet kasvattavat suosiotaan. Istuimet on leikattu patjoista. Laukun kansiosasta puolestaan on syntynyt tarjotin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen myymälässä Espoon Nihtisillassa rekeissä on värikkäitä tunikoita, mekkoja ja paitoja, joiden kankaissa häivähtää mummolan pöytäliinasta tuttu kuosi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus myi viime vuonna lähes kaksi tuhatta uusiomallisto Plan B:n tuotetta. Tämä pöytä on pinnoitettu vanhoilla kirjan kansilla.. Sarjakuvat päällystävät kulunutta arkkua ja dekkaripokkareiden kannet ruokapöytää. Siellä on kunnon puuRe-designista tuli hitti Heikki Kivijärvi p”Tämä terassikaluste on tehty vanhoista kuormalavoista. Ne on p hiottu, pesty ja maalattu. Elina Saarinen p Re-designissa esineet suunnitellaan uudestaan niin, että lähtökohtana ovat kierrätysmateriaalit. Kierrätyskeskuksen oma Plan B -uusiomallisto käyttää kierrätysmateriaaleja ja vanhoja tuotteita kekseliäästi. Kymmenen vuotta sitten perustetun Plan B -uusiomalliston suosiota ovat kasvattaneet viime vuonna avattu verkkokauppa sekä uudet tilat Espoon Nihtisillassa
Uusiouutiset 3/2016 15 verstas, verhoomo, maalaamo ja ompelimo sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen lajitteluterminaali, joka on ehtymätön materiaaliaitta. Tai kangas ei riitäkään. ”Suunnitelmat muuttuvat matkan varrella. Valkoiset langatkin ovat kierrätyslankaa. Ompelin tämän meille lahjoitetulla teollisuusompelukoneella, vanhalla Singerillä”, kertoo Tuuli Ekholm Plan B:stä. Elina Saarinen p”Tämä juhlapaita on ommeltu Marimekon Lumimarja-satiinisidospöytäliinasta, johon joku oli joskus piirtänyt. Nykykankaista näkee miltei läpi. Sen takia Plan B alun perin perustettiinkin: jotta hyviä materiaaleja saataisiin uudelleenkäyttöön. Siitä kuuluu tietty ääni, kun sitä leikkaa. Silloin pitää luovia ja keksiä jotain muuta, tehdä vaikka meikkipussi tai laukku.” Tahraiset tai reikäiset kankaat eivät välttämättä kelpaisi uudelleenkäyttöön edes ilmaiseksi, ellei niistä osattaisi suunnitella uusia, laadukkaita tuotteita. Joskus olen löytänyt ihanan kankaan ja päättänyt, että teen siitä mekon. Sitten on vain mietittävä, miten sen peitän. Vaatteet on ommeltu kierrätykseen lahjoitetuista kankaista. Rullakosta saattaa pilkottaa joku ihana Metsovaaran tai Marimekon kangas, vanha pöytäliina tai verhot. Ennen tehtiin paitoja sataprosenttisesta villasta, nyt ne ovat akryylia. ”Dyykkailen lajittelussa ja löydän joskus ihania kankaita. Muodin kierto on mennyt sellaiseksi, ettei tarvitse tehdä hyvää, koska vaatteet ovat niin halpoja”, Ekholm huokaa. Pöytäliinoissa on usein paljon tahroja. Elina Saarinen. Joskus ihmiset lahjoittavat jopa neitseellisiä pakkoja”, Ekholm kertoo. Melkein valmista vaatetta silittäessä tuleekin esiin jokin tahra. Siinä on venkslaamista, miten sen leikkaat. p Näkyykö tunikoissa ja mekoissa häivähdys tuttua lakanaa tai p verhoa. Suunnitelmat uusiksi Plan B kertoo nimensä mukaisesti suunnitteluprosessista, joka tehdään kierrätysmateriaalin ehdoilla. ”Kun löytää 50 vuotta vanhoja Marimekon kankaita, laadun tuntee. Terminaaliin tulee rullakoittain ja laatikoittain lahjoitettuja kodintekstiileitä, joiden joukosta Plan B:n vetäjä Tuuli Ekholm löytää aarteita
Heikki Kivijärvi Joonas Lumpeinen Joonas Lumpeinen Joonas Lumpeinen. p Kaunis kierrätyskangas muuttuu ompelijan käsissä vaikkapa mekoksi tai laukuksi kangaspalan ominaisuuksista riippuen. HSY:kin ostaa Kierrätyskeskukselta jätehuoltoneuvontaa ostopalveluna. Toinen päämäärä on ympäristötyö, jossa kierrätetään ja uudelleen käytetään tavaroita sekä järjestetään ympäristöja jäteaiheista neuvontaa ja koulutusta. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen omistavat Helsingin kaupunki, HSY, Espoon kaupunki ja Vantaan kaupunki sekä lukuisa joukko pieniä yhdistyksiä. Kierrätyskeskus järjestää vuosittain noin 2 500 tuntia neuvontaa ja koulutusta, esimerkiksi päiväkodeille, kouluille, varhaiskasvattajille, yhdistyksille, taloyhtiöille ja tavallisille kaupunkilaisille sekä yrityksille, yhteisöille ja tapahtumille. Viime vuonna Kierrätyskeskus työllisti kerralla yli 400 työntekijää. Vuonna 1990 perustetulla Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on kaksi päämäärää, kertoo ympäristövastaava Ville Heinilä. Hän suunnittelee kierrätystekstiileistä esimerkiksi tunikoita, mekkoja, paitoja ja laukkuja. Viime vuonna pelkästään Nihtisillan myymälän ilmaistukusta jaettiin 20 tonnia askartelumateriaaleja, jotka olisivat muuten jääneet jätteeksi. Kierrätyskeskuksella on Helsingissä kolme, Espoossa kaksi ja Vantaalla yksi toimipiste. Plan B:n tuotteita voi ostaa Espoon Nihtisillan, Suomenojan ja Helsingin Itäkeskuksen myymälöistä sekä Kierrätyskeskuksen verkkokaupasta. Kierrätyskeskuksella on myös Kädentaitopalvelu Näprä, joka myy kierrätysmateriaaleista tehtyjä askartelutarvikkeita. Malliston tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja luoda vanhasta uutta. Ilmaistukusta epäkaupalliset toimijat kuten koulut ja päiväkodit voivat noutaa askartelutavaroita maksutta. Kolmasosa niistä annettiin ilmaiseksi”, Heinilä kertoo. ”Viime vuonna Kierrätyskeskuksen kautta uuden elämän sai 3,4 miljoonaa tavaraa. Myynnin mahdollisesti tuottamaa voittoa ei tulouteta vaan se käytetään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan pyörittämiseen. n p Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on oma uusiotuotemallisto Plan B, jota vetää ompelija Tuuli Ekholm. Toinen päämäärä on työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja muita vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia ihmisiä ja auttaa heitä eteenpäin. 16 Uusiouutiset 3/2016 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus jo 26 vuotta P lan B on Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen oma uusiomallisto
Uusiotuotemallisto työllistää Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen periaatteiden mukaisesti palkkatuella tai työkokeiluna työntekijöitä, joiden olisi muutoin vaikea löytää paikkaansa työmarkkinoilta. Raha tulee kiertoon Suomeen eikä mene Bangladeshin hikipajoihin”, Ekholm sanoo. Käsityönikseissä kierrätyshuopaan on usein yhdistetty myös muita käytöstä poistettuja, kirpputoreilta tai mummolan vintiltä löydettyjä materiaaleja. Viime vuonna Plan B:n mallistosta myytiin 1 900 tuotetta. Uusiomallisto näkyy todennäköisesti myös syksyn Habitare-messuilla. Ne loihti Elina Kovanen, joka pääsi hyödyntämään re-designissä taidemaalarin ja pintakäsittelijän osaamistaan. Kirjan ohjeiden päämateriaali on Dafecor Oy:n valmistama kierrätyshuopa. Kierrätä ja sisusta -kirja tarjoaa tähän yli kolmekymmentä ohjetta käsityöihmiselle. Kirjan taitosta ja ulkoasusta vastaa Suvi Segercrantz ja valokuvista pääasiassa Laura Riihelä. Kierrätyshuonekalut pääsivät valokeilaan syksyn Slush-messuilla. Taito Uusimaa ry kuuluu valtakunnalliseen käsija taideteollisuusverkosto Taitojärjestöön. Siksi mallistokin muuttuu aina sen mukaan, kuka on päässyt suunnittelemaan ja toteuttamaan ideoitaan. Innostuneimpia lohduttanee tieto, että yhdistys järjestää kirjan ohjeista kursseja ensi syksynä. Kirjan ohjeiden toteuttaminen vaatii osaamista käsityöja ompelutekniikoista, mutta osa ohjeista luonnistuu kokemattomaltakin. Ensi kesäksi Plan B aikoo avata pop-up-liikkeen jossakin Helsingin keskustassa tai kauppakeskuksessa. Kiva idea on myös teettää kauniista pöytäliinoista laminoituja tarjottimia. fi. Ehkä yksilöllisyys vetoaa nyt ihmisiin. Suosituimpia malleja ovat olleet punotut kierrätyshuopakorit sekä kehyskukkarot, jotka tehdään vaikkapa vanhasta villaneuleesta tai farkkukankaasta”, kertoo Taito Uusimaa ry:n toiminnanjohtaja Sari Kähönen. Huomio kasvatti kierrätyshuonekalujen kysyntää. Huonekalujen ja sisustustuotteiden myynti on kasvanut koko ajan. Kirjan on toimittanut yhdistyksen yritysneuvoja Tuula Nieminen. Kierrätyshuopa koristaa kotia K ierrätystekstiileistä voi tehdä itse kauniita koreja, tyynyjä, kasseja ja muita sisustusesineitä. n Elina Saarinen kirja arvio. Taitojärjestön yhdistykset myyvät huopaa käsityökeskuksissaan ja nettisivuillaan, sillä se on osoittautunut helposti työstettäväksi ja jämäkäksi. Se järjestää käsityökeskusja -koulutustoimintaa. Puolet myynnistä tuli vaatteista ja laukuista, mutta puuhuonekalut ja verhoillut huonekalut ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan. n p Plan B -tuotteita näytillä Espoon Nihtisillan myymälässä. Kevättalvella kokoelmiin kuului esimerkiksi hauskoja eläintuoleja, joiden selkänoja oli muotoiltu ja maalattu pingviinipariskunnan tai possun hahmoon. ”Saimme juuri tuoleja ja pöytiä Finnkinon neuvotteluhuoneisiin. 1930–50-lukujen Kotiliesi-lehden kansilla päällystetty pöytä meni Helsingin Messukeskukseen. Ohjeitaan ovat kirjaan antaneet myös Marjo Vainio, Leena Leino sekä Leila Papinaho-Kangas. ”Tämä työ oli minulle onnenpotku”, hän sanoo. Sekin voi vaikuttaa, että tuote on kierrätetty. Aloitteleva käsityöharrastelija jää kaipaamaan sitä, että muutamasta vähän monimutkaisemmasta punonnasta olisi julkaistu opetusvideo vaikkapa YouTubessa tai yhdistyksen nettisivuilla www.taitouusimaa. Huopa tehdään teollisuuden ylijäämäkankaista sekä pestyistä armeijan, pesuloiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kuluttajien poistotekstiileistä. Esimerkiksi Easy-kori valmistuu ilman ompelukonetta. Kierrätä ja sisusta ilmestyi Tammen kustantamana huhtikuussa. ”Nämä ovat yksittäiskappaleita, suomalaista käsityötä. Yhdistys päätti koota käsityöohjeita kirjaksi. ”Osa ohjeista on testattu kursseillamme. Taito Uusimaa ry opettaa ihmisiä käyttämään kierrätystekstiilejä hyödyksi. Tapahtuma kalustettiin Plan B:n valikoimista. Kunnostettu on kuitenkin ihan uuden veroinen”, Ekholm pohtii. Uusiouutiset 3/2016 17 Plan B:n jokainen vaate on ainutkertainen ja yksilöllisesti suunniteltu
Tulosten mukaan julkisen ja yksityisen sektorin työnjakoon jätehuollossa liittyy runsaasti jännitteitä. ”Jotta kiertotalous edistyy, tarvitaan hyvin syvälle käyvää ja monimutkaista koordinaatiota toimijoiden välillä. Tähän voisi kannustaa säätelyssä. Vaikka maiden välillä on paljon eroja, yhteisenä johtopäätöksenä todettiin, että kiertotaloudelle, materiaalien hyödyntämiselle ja ympäristölle asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi olisi tärkeää ottaa käyttöön enemmän markkinaehtoisen kilpailun synnyttämiä malleja jätehuollossa. Hän kertoo selvityksen osoittavan, että tällä hetkellä lähtökohdat yhteistyölle eivät ole parhaat mahdolliset: jätevirtojen hallinnasta on kinaa, toimijoiden rooleista on erimielisyyksiä ja jopa jätealan kehittymisen suunnista vallitsee eriäviä näkemyksiä. Lisäksi jätealan sääntelyssä olisi helpotettava jätteiden kansainvälisen viennin edellytyksiä. Suomessa selvitys havaitsi huolestuttavan paljon vastakkainasettelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Selvitystyö huomioi kilpailuoikeudellisia, kilpailun edistämiseen liittyviä ja kuluttajaoikeudellisia kysymyksiä. n ELINA SAARINEN. Julkisten ja yksityisten tuottajien välisen kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi kuntien tuotantoja viranomaistehtävät on pidettävä toisistaan erillään. Tämä jännitteinen suhde ei tarjoa hyvää pohjaa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiselle. Pohjoismaiset kilpailuviranomaiset suosittelevat markkinaehtoisen kilpailun lisäämistä jätehuoltoalalla. ”Ei tarjoa parasta pohjaa kiertotalouden edistämiseksi tarvittavalle työlle, että nyt vallitsee tämäntyyppinen keskusteluilmapiiri, jossa vain puolustetaan suoja-asemia”, Virtanen pohtii. Jännitteet haittaavat Toimijoilla on eriäviä käsityksiä yhdyskuntajätehuollon toimivuudesta. Jätealan on kyettävä mahdollistamaan uudenlaisten hyötykäyttömenetelmien käyttöönotto ja toisaalta sopeuttamaan toimintaansa jätevirtojen muutoksiin nykyistä paljon dynaamisemmin”, KKV:n tutkimusjohtaja Martti Virtanen näkee. Raportissa suositellaan myös, että jätealan tilastointi ja jätteen käsitteen määrittely tehdään kansainvälisesti yhdenmukaisella tavalla. Kilpailuja kuluttajavirasto (KKV) kartoitti yhdyskuntajätehuollon markkinaolosuhteita myös Suomessa yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa tekemässään selvityksessä. 18 Uusiouutiset 3/2016 Jätehuollon on muututtava markkinaehtoisemmaksi KILPAILUVIRANOMAISET : P ohjoismaiden kilpailuviranomaiset julkistivat helmikuussa yhteisen selvityksen, jossa vertailtiin jätehuoltomarkkinoiden toimivuutta eri Pohjoismaissa. Kuntien ja kunnallisten yhtiöiden osaamista tullaan kuitenkin tarvitsemaan alan kehittämisessä, eikä raportissa suositella niiden yksityistämistä. Roolit selkeiksi Viranomaiset suosittelevat, että julkisten toimijoiden rooleja on selkeytettävä
Tosin työ ei päättynyt yksimielisesti: KKV ja Suomen Yrittäjät jättivät oppaan jätteenkuljetusrekisterin ylläpitoa koskevasta kohdasta eriävän mielipiteen. Uusiouutiset 3/2016 19 Jätehuollon on muututtava markkinaehtoisemmaksi Omistusoikeus hiertää KKV:n erikoistutkija Ari Luukinen korostaa, että Suomi ei ole tässä tilanteessa yksin. Jätealan toimijat ovat yhdessä luoneet jätelainsäädännön epäselviin kohtiin tulkintaohjeita JOPAS-työssä, joka valmistui loppuvuodesta. lue lisää – KKV:n ja aluehallintovirastojen selvityksestä: http://uusiouutiset.fi/KKVselvitys.pdf – Pohjoismaiden kilpailuviranomaisten selvityksestä: http://uusiouutiset.fi/Kilpailuraportti.pdf. Jo pelkkä jätteen määritelmä sekä Suomessa että Ruotsissa jättää mahdollisuuden tulkinnanvaraisuuteen”, Luukinen sanoo. Mutta esiin tuli monia kysymyksiä liittyen siihen, kuinka jätteistä voidaan vapaasti kilpailla, ja siihen, suhtautuvatko viranomaiset täysin puolueettomasti sekä yksityisiin että julkisiin toimijoihin”, Virtanen toteaa. Kyse on myös siitä, miten kotitaloudet voivat valita jätteiden hyötykäyttöä edistäviä ratkaisuja. Virtanen ja Luukinen arvelevat tämän johtuvan siitä, että jätelainsäädännön kriittinen arviointi on jo muutenkin meneillään Suomessa. KKV näkeekin, että pitkällä tähtäimellä jätehuolto kehittyy kohti markkinaehtoista kilpailua, pois yksinoikeuksista ja laajoista tuottajavastuujärjestelmistä. KKV vastusti yksinoikeuksien laajentamista jätehuollossa jo silloin, kun nykyistä, vuonna 2012 voimaan tullutta jätelakia valmisteltiin. Luukisen mukaan ongelmia liittyy siihen, missä menee sopiva työnjako kunnan viranomaistehtävien ja jätelaitosten operatiivisen toiminnan välillä. Ohjausryhmässä oli edustajia laajasti eri sidosryhmistä, muun muassa KKV:stä. Kohti markkinaehtoisuutta KKV arvioi, että lainsäädännössä saatetaan tarvita huomattavia uudistuksia, jotta viranomaisten, kunnallisten yhtiöiden ja yksityisen elinkeinotoiminnan työnjako selkeytyy. Lainsäädännössä olevat epämääräisyydet ja tulkinnanvaraisuudet aiheuttavat ristiriitoja. Ympäristöministeriön jätealan strategisessa työryhmässä sidosryhmät keskustelevat näkemyksistään. ”Nyt tarvittaisiin sellaista jätehuollon kehittämisstrategiaa, joka lähtisi siitä, mille tasolle kiertotaloudessa halutaan tulevaisuudessa päästä, ja katsottaisiin nykyhetken ongelmien ratkaisuja siitä näkökulmasta”, Virtanen toivoo. Selvitys toi esiin kuntien asemaan liittyviä kilpailuneutraliteettikysymyksiä. Selvitysten havainnot ovat olleet muissa Pohjoismaissa enemmän esillä kuin täällä. Oppaat ovat Kuntaliiton Harkittua omistajaohjausta -projektikokonaisuuden tuotoksia. Hiljainen vastaanotto KKV:n ja pohjoismaisten kilpailuviranomaisten selvitykset eivät ole herättäneet Suomessa laajaa keskustelua. Hän näkee, että mitä enemmän jätemateriaalien arvo kasvaa resurssiniukkuuden myötä, sitä suuremmaksi kasvavat vapaan markkinaehtoisen toiminnan edut verrattuna kuntien yksinoikeuksiin tai tuottajavastuujärjestelmiin jätehuollon järjestämisessä. ”Kuluttajilla on halukkuutta edistää jätteiden kierrätystä ja kiertotaloutta. ”Määräävän markkina-aseman selvästä rikkomisesta ei saatu näyttöä, ei toissijaisen vastuunkaan tilanteissa. Väärinkäytöksiin on kuitenkin nykyisessä tilanteessa sisäänrakennettu mahdollisuus”, Luukinen miettii. KKV pitää tärkeänä taata, että yhdyskuntajätehuolto kehittyy etusijajärjestyksen mukaisesti ja kierrätystä lisäten. Ei näyttöä rikkeistä Selvityksen mukaan Suomessa on eri alueilla hyvin erilaisia käytäntöjä, jätelain tulkintoja ja rakenteita yhdyskuntajätehuollossa. Lisäksi Kuntaliitto on julkaissut kevättalvella 2016 kaksi kunnallisen jätehuollon toimijoille ja luottamushenkilöille tarkoitettua opasta: Opas jätehuollon omistajaohjaukseen ja Opas jätehuollon palvelutason määrittämiseen. Tähän tulisi antaa mahdollisuuksia”, Virtanen sanoo. ”Suomessa ongelmat liittyvät etenkin kunnan toissijaiseen vastuuseen ja siihen, miten se tulkitaan. Myös muilla pohjoismaisilla kilpailuviranomaisilla on kokemuksia jätealaan ja jätteiden omistusoikeuksiin liittyvistä konflikteista. ”Väitteitä väärinkäytöksistä esitettiin, mutta mitään suoraa näyttöä ei osoitettu. Näyttöä tai selviä viitteitä kilpailulain rikkomuksista ei kuitenkaan saatu
Selvitysraportissa on lukuisia alueellisia esimerkkejä jännitteistä ja havaituista epäkohdista. Jäteasiamiehen mukaan vuonna 1993 alueella toimi kymmenen paikallista pienyritystä, vuonna 2013 enää yksi. Muutamat jätehuollon ongelmat keskittyivät tietyille Suomen alueille, kun taas toisia esiintyi yleisesti kautta maan. Oulun Jätehuollolla oli nähtävästi yhdyskuntalautakuntaa paremmat tiedot jätemaksujen määrittämiseen vaikuttavista seikoista. Toissijainen vastuu elinkeinotoiminnan jätehuollosta (TSV) Etelä-Suomen aluehallintovirasto totesi kunnallisten jäteyhtiöiden pyrkineen hoitamaan TSV-palvelunsa mutkattomasti ja vähällä vaivalla. Jätteenkuljetus Päijät-Hämeen jätelautakunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa toimi viisi kuljetusyritystä, kun vielä vuonna 2001 yrityksiä oli ollut kymmenen. n n ELINA SAARINEN. Markkinatilanteen arviointi näytti muutoin yleensä jäävän palvelupyynnön varaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että uusien yritysten tulo markkinoille oli vaikeaa. Alueen jätehuoltoviranomaisten mukaan vapautusanomuksiin liittyviä tiedusteluja ja varsinaisia vapautusanomuksia oli tullut vain muutamia. Jätetaksa perustui Oulun Jätehuollon esittämiin jätemaksuihin. Vapautusanomukset ja poikkeamisluvat kunnalliseen jätehuoltoon kuulumisesta Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston mukaan paremman etusijajärjestyksen osoittaminen on jätteen haltijalle varsin hankalaa, sillä jäte kulkeutuu usein lopulta eri kanavien kautta samoihin jätteenkäsittelylaitoksiin. Vaikka jätelautakunnat hyväksyivät jätetaksoissaan kyseisen palvelun ohjeistusta ja siihen sovellettavat maksut, niillä ei kuitenkaan ollut tietoja palvelutoiminnasta alueillaan. Melko yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta huolimatta palvelupyynnöt hyväksyttiin sellaisinaan lukuun ottamatta taajama-alueiden kuljetuksia. Tähän on poimittu muutamia aluehallintovirastojen raportoimia esimerkkejä. Päättäjien, viranomaisten ja kunnallisten jätelaitosten työnjako Jätehuoltomääräyksiä valmisteltaessa seudullinen jätehuoltoviranomainen (Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta) oli tiedustellut määräysten muutostarpeita jätehuollon palveluntuottajalta (Oulun Jätehuolto Oy), jätehuollon valvovalta viranomaiselta (Oulun seudun ympäristötoimi) sekä alueella toimivilta jäteAlueellisia eroja, yhteisiä ongelmia huoltoyrittäjiltä. Eräissä kunnissa toimi käytännössä vain yksi kuljetusyritys. 20 Uusiouutiset 3/2016 K ilpailuja kuluttajaviraston toimeksi antamassa selvitystyössä aluehallintovirastot kartoittivat yhdyskuntajätehuollon markkinaja kilpailuolosuhteita kyselyillä. SITA Suomi Oy oli ostanut kuusi kuljetusyritystä ja Lassila & Tikanoja Oyj neljä. Niissä kunnissa kotitalouksilla ei ollut mahdollisuutta kilpailuttaa jätteenkuljetusta. Vapautus oli myönnetty yhdessä tapauksessa. Kuljetuspalveluja näytti olevan tarjolla kaikissa kunnissa, vaikka ne olivatkin selvästi keskittyneet. Jätelautakuntien mukaan yksityiset jätealan yritykset laativat usein vapautusanomukset jätteen haltijan puolesta. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteaa Oulun Jätehuollon osallistuneen merkittävästi jätemaksujen määrittelemiseen tekemällä niistä esityksen yhdyskuntalautakunnalle
Kannoin pientä koriani, taskussa kolikko, jolla ostin suurinta herkkuani, savusilakoita. Tuulispään kipparina oli Mamman Onni-poika. Saadaan Suomen talous kuntoon ja työttömyys historiaan. Nyt on päätösten ja tekojen aika. Se voi hävitä silmistä, mutta ei merestä. Tuijotan surullisena vedessä kelluvaa roskaa, josta suurin osa on muovia. Mennään vaikka alkajaisiksi palakauppaan ja puhdistetaan kukin yksi pala Itämerta. Hän sujautti kouraani paperikäärön, joka sisällä oli maistiaisia mereltä. Nuo huolettomat ja loputtomat kesät säilyvät mielessäni. Lisätään keitokseen kelluvia hotelleja, ravintoloita, tax-free myymälöitä, huvipuistoja ja veiputtimia ja kieputtimia sen seitsemää sorttia. Tavataan osoitteessa www.puhdasmeri.fi! n Itämerestä muovinen pallomeri. Kipparimiehensä kuoltua löytyi uudeksi kuskiksi herra Petelius, jonka nimen painovirhepaholainen eräässä lehtiartikkelissa väänsi Puteliukseksi. Vaikka lopettaisimme muovin käytön välittömästi, sitä olisi meressä vielä satoja vuosia. Tai sitten ei… Onhan meillä myös toinen vaihtoehto. Kutsuin niitä kultakaloiksi. Snadina jässikkänä jo haljuilit mun meses, ja vongasit kultsifisuja!” Mieleeni palasivat lapsuuden torireissut, kun taapersin käsi äidin kädessä. Nyt rajaa ei enää ole, sillä puhdasta merivettä tuskin enää löytyy Itämerestä. Emme edes tiedä kaikkia mikromuovin haittoja. Lopulta muovi myrkkyineen päätyy ihmisten lautasille. Asuin Kruunuvuoressa Huvilakadulla, ja vietin kesälomat Stadissa vesibussien köysipoikana. Muovi ei maadu. Syydetään mereen muovia urakalla, kaksin käsin! Silloin lastenlastemme ei tarvitse mennä laivaristeilylle päästäkseen pallomereen. Vietin tauot perheen lasten kanssa Kauppatorilla ahmien mansikoita ja jäätelöä. Se jaksoi vieläkin naurattaa Fisu-Artsia. Tuulin omisti Anderssonin Mamma, jonka etunimeä ei kukaan muistanut. Tuulispää ajoi Helsingin kaupungille Villingin saaren ja Pohjoisrannan välistä liikennettä. Minusta tuli kunniajäsen hänen viisihenkiseen perheeseensä. Onko maailmassa sen kauniimpaa paikkaa kuin Villingin Kristallilahti. Istahdan haikeana Kolera-altaan reunalle mutustelemaan FisuArtsin antimia. Uusiouutiset 3/2016 21 K ävelin auringosta sokaistuneena Helsingin Kauppatorin kalamyyntikojuja kohti Fisu-Artsin kailottessa tiskinsä takaa: ”Kato pirskatti, Rode-Jore! Ootsä pollee, etsä gamlaa fabuu tsennaa. Riittää, että he hyppäävät veteen. Ne nääntyvät sitä vatsassaan. Se jauhautuu luonnossa alle viiden millimetrin kokoiseksi mikromuoviksi. Ne takertuvat, kuristuvat ja tukehtuvat muoviin. Kaloja ei muovimeressä ole, mutta turisteja riittää… Vai olisiko sittenkin viisainta pohtia tätä hommaa yhdessä ja miettiä, mitä voisimme tehdä, jotta rakas Itämeremme tervehtyisi. Siispä kippari Putelius, retkiopas Mamma ja köysimestari Jore seilasivat kaikki kesät Tuuli-paatilla Degerön kanavaristeilyjä. Ellei sitten Helsingin Itäinen saaristo, tai Suomenlinnan saaret ilta-auringossa. Kalat, linnut, sadat eläinlajit kärsivät. Kauppatori ympäristöineen on täynnä muistojani. Tähdetaiteilija Rode-Jore n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN. Tehdään muovisesta Itämerestämme turistirysä. Silloin puhtaan meriveden raja kulki Hevossalmessa Santahaminan tienoilla. M/S Tuuli ja M/S Tuulispää pitivät kotilaituriaan Pohjoisrannassa, kivenheiton päässä Kauppatorilta. Merellä pötkötimme aluksen aurinkokannella, ja pulahdimme mereen Villingissä, josta kaupunki antoi käyttöömme kesämökin
Työryhmä ei kuitenkaan ollut johtopäätöksissään täysin yksimielinen. Lannoitevalmistelainsäädännön ankaran vastuun pykälä on ollut työryhmän puitavana ja keskusteluttaa jälleen. Tavanomaisessa yritysten välisessä tavarakaupassa noudatetaan kauppalakia, jolloin mahdollisen virheen korvaus liittyy pääsääntöisesti myytyyn tuotteeseen. Nyt tarkastelussa olleen lannoitevalmistelain ankaran vastuun pykälä koskee siis vain ammattitoimijoille suunnattua kauppaa ja luovutusta. Viherala on merkittävä biolaitosten kompostien käyttäjäryhmä. lannoitevalmistelain vastuupykälään. Vesilaitosyhdistys jätti eriävän mielipiteen, jossa esitetään, että vahingonkorvausvelvollisuus pitäisi rajata koskemaan vain välittömiä vahinkoja. n Lannoitevalmiste-, rehuja siemenkauppalainsäädännön ankaran vastuun työryhmän loppuraportti löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-928-9 n TOM NIEMI Saila Niemi p Kenen syy. Toimiva kasvualusta ei ole vain kahden kauppaa. lannoitevalmisteet, rehut ja siemenet. Yksittäisiä kuluttajia suojaamaan laaditussa tuotevastuulaissa on samankaltainen periaate. Työryhmä päätyi ehdottamaan muutoksia mm. Yleisesti ottaen virheellisen tuotteen myynyt on vastuussa asiasta. Lähtökohtaisesti vastuun ankaruus olisi entinen, mutta korvauksesta voitaisiin sovitella siten kuin vahingonkorvauslaissa (412/1974) on säädetty. Lisäksi vahingonkorvaukselle pitäisi säätää katto, esimerkiksi jokin osuus liikevaihdosta. Ankara vastuu tarkoittaa myös sitä, että vahingon kärsineen ei tarvitse osoittaa virheen syntyneen valmistajan tai myyjän tuottamuksella – kansanomaisemmin hutiloinnin seurauksena. Mahdollisen korvausvelvollisuuden laajuus ja se, millainen virhe johtaa korvaukseen, vaihtelevat silti riippuen siitä, miten laissa on säännelty. Myös Biolaitosyhdistys oli samoilla linjoilla ja ehdotti eriävässä lausunnossaan korvausvastuun enimmäisrajaksi kolmea prosenttia lannoitevalmistemyynnin liikevaihdosta. L annoitevalmiste-, rehuja siemenkauppalainsäädännön ankaran vastuun työryhmän loppuraportti julkaistiin aprillipäivänä. Myyjän vastuun osalta poikkeuksia tavanomaisesta yritysten välisestä tavarakaupasta ovat mm. 22 Uusiouutiset 3/2016 Ankara vastuu painaa biolaitoksia Virheen ja vastuun määrittely on vahingonkorvauslainsäädännön kovaa poliittista ydintä. Viherympäristöliitto ei osallistunut ankaran vastuun työryhmään, mutta ottanee kantaa mahdolliseen lainsäädäntömuutosesitykseen. MTK:n mielipide taas on, että esitetty sovittelumahdollisuus heikentäisi liiaksi loppukäyttäjän asemaa, joskin ongelma olisi pahin rehulainsäädännön osalta. Mullan lisäksi viherrakentaja ja pohjatyöt tehnyt maansiirtourakoitsija vaikuttavat lopputulokseen.. Näiden osalta noudatetaan ns. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi hinnanalennus tai kaupan purku. Kuluttajien asema jäisi entiselleen. ankaraa vastuuta, mikä tarkoittaa sitä, että mahdollisen lainsäädännössä määritellyn virheen sattuessa tuotteen valmistaja joutuu korvaamaan myös virheellisen tuotteen aiheuttamat välilliset vahingot, kuten esimerkiksi lannoitevalmisteesta syntyneen haitan takia aiheutuneen sadonmenetyksen tai viljelymaan arvonalennuksen
Esimerkiksi orgaanisille lannoitteille on ehdotettu tiukempaa kadmiumrajaa (1,5 mg/kg) kuin epäorgaanisille (3 mg/kg). Ehdotuksen tarkka analyysi on heillä kuitenkin vasta alullaan. Komissio päätyi esittämään CE-merkintään ja siihen liittyviin standardeihin sekä käytänteisiin perustuvaa tuotteiden hyväksymismenettelyä. Esimerkiksi puhdistamoliete ei olisi mahdollinen kompostien tai mädätteiden raakaaineena. Vaikka tällaiset tuotteet eivät vielä ole asetusehdotuksen piirissä, voitaisiin myöhemmin määritellä lisäluokkia CE-merkityille lannoitevalmisteille tai niiden ainesosille. n Komission esitys asetukseksi lannoitevalmisteiden asettamisesta saataville markkinoille löytyy komission sivuilta: http://ec.europa.eu/DocsRoom/documents/15949. n TOM NIEMI Y likansallista uutta lannoitevalmisteasetusta on valmisteltu vuosia. Caroline Steinwig Ruotsin kunnallisten jätelaitosten Avfall Sverige -järjestöstä suhtautuu myönteisesti siihen, että asetuksella nostettaisiin biolannoitteiden ja kompostien statusta tuotteiksi. Kiristelyä Toisin kuin omassa lainsäädännössämme, asetusesityksessä on mainintoja kielletyistä raaka-aineista. Tämä tarkoittaisi, että lähestyttäisiin Suomessa jo käytössä olevia rajoituksia. Lietetuotteita voisi silti todennäköisesti jatkossa käyttää entiseen tapaan paikallisilla markkinoilla kansallisen lainsäädännön puitteissa, vaikka CE-merkintää ei heruisikaan. Nyt komissio on julkaissut uudistetun ja entistä kattavamman säädösehdotuksen. Lannoitevalmisteasetuksen valmistelussa on ollut esillä lukuisia toteutusmalleja. Uusiouutiset 3/2016 23 Kierrätyslannoitteiden markkinoille vauhtia asetuksella Komissio uskoo, että uusi asetus edistää kierrätyslannoitteiden ja -maanparannusaineiden markkinoita. Suomen Biolaitosyhdistyksen mielestä haitta-ainerajojen tulisi olla samat kaikissa tuoteryhmissä. Lannoitteiden fosforiin suhteutetun kadmiumin raja-arvot kiristyisivät yleiseurooppalaisella tasolla. Haitta-aineiden raja-arvokriteerit olisivat entuudestaan tuttuja, joskin uutena vaatimuksena tulisi kompostien ja mädätteiden raaka-aineille raja-arvo orgaanisille PAH 16 -yhdisteille. Vanha EU:n lannoiteasetus 2003/2003 kattoi vain suppean ryhmän lannoitteita. Tätä kiristystä lannoiteteollisuuden etujärjestö Fertilizers Europe vastusti välittömästi asetusehdotuksen tultua julki. Tällä tarkoitetaan asetuksessa mainitun 16 eri polysyklisen aromaattisen hiilivedyn yhteenlaskettua enimmäispitoisuutta. Rakennusalalla vastaava menettely on tuttua ja käytössä esimerkiksi kivimurskeiden osalta. CE avain laajaan markkinaan Kun tuote on hyväksytty ja valmistaja pystyy osoittamaan tuotteen vaatimustenmukaisuuden, pääsisi CE-merkinnän saanut tuote automaattisesti kaikkien jäsenmaiden markkinoille ilman uusia paikallisia hyväksymismenettelyjä. p Uusi asetus nostaisi biolannoitteiden ja kompostien statusta tuotteiksi.. Suurin osa muista lannoitevalmisteista on ollut jäsenmaitten omien ja kirjavien sääntöjen varassa. Komission ajatus on, että jos saadaan yhtenäiset ja kaikissa EU-maissa hyväksyttävät laatukriteerit esimerkiksi orgaanisille lannoitteille, komposteille ja mädätteille, olisi nykyistä helpompaa saada uusia tuotteita markkinoille. Komission mielestä biohiili ja fosforin talteenotto puhdistamolietteistä edustavat lupaavaa teknistä kehitystä
Useat yritykset ovat aloittaneet käytettyjen tekstiilien vastaanoton. Tekstiilinkierrätyksen haasteen muodostavat tekstiilit, jotka eivät kelpaa sellaisenaan uudelleenkäyttöön, esimerkiksi rikkinäiset ja hieman tahraiset tekstiilit. Tällä hetkellä kierrätykseen kelpaavaa tekstiiliä ottavat vastaan esimerkiksi tekstiilin kierrätyksen avuksi perustetut työpajamuotoiset poistotekstiilipankit sekä jotkin yritykset. Nämä tekstiilit hyödynnetään pääasiassa kierrättämällä mekaanisesti tai pienten ecodesign-yritysten kautta. Kemiallinen kierrätys, jossa kuidut liuotetaan irti tekstiileistä,. n TEKSTI: ANNA-MAIJA MATTILA, TAMK, HARRI HELIN, EKOKUMPPANIT OY, EEVA-LIISA VISKARI, TAMK, LOGO: MILLA NEUVONEN kierrätyksen edistämiseksi. Yksi näistä on Tampereelle perustettu Nextiili-paja. Vuoden 2016 alusta tuli voimaan uusi valtioneuvoston asetus, joka kieltää kaiken orgaanisen jätteen loppusijoittamisen kaatopaikoille (VNa 331/2013). Asetus koskee myös tekstiilijätteitä. Asetuksen voimaantulon myötä tekstiilijätteiden kierrätys on saanut kuitenkin uutta vauhtia. Pirkanmaalla nämä jätteet menevät nykyisin polttoon eli energiahyödyntämiseen. Kierrätys – eli materiaalin hyödyntäminen – olisi näille useimmiten energiahyödyntämistä parempi vaihtoehto lain etusijajärjestystä koskevien vaatimusten, ympäristösyiden ja kustannusten kannalta. Nyt myös erilaiset työpajat ovat ryhtyneet toimiin tekstiilien Nextiili-paja edistää kierrätystä Poistotekstiilipaja työllistää ja edistää tekstiilien uudelleen käyttöä, totesi Tampereen Nextiilipajaa tarkastellut opinnäytetyö. 24 Uusiouutiset 3/2016 E rityisesti kuluttajilta päätyy paljon tekstiileitä sekajätteen joukkoon. Työpajat tekstiilien kierrättäjänä Suomessa kierrätetään kirpputorien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta varsin paljon uudelleenkäyttöön kelpaavia tekstiilejä, joita voidaan hyödyntää sellaisenaan
Tästä määrästä arviolta 66 prosenttia meni uudelleenkäyttöön sellaisenaan UFF:n, kierrätyskeskusten (Nekala, Hervanta, Lielahti) ja pajan materiaalipankin asiakkaiden kautta. Näiden tietojen perusteella pajan toiminta vaikutti onnistuneelta. Työllistämisen näkökulmasta toiminnan ilmapiirin nähdään olevan hyvä. Pajalla tekstiilit lajitellaan mahdollisimman tehokkaasti niitä hyödyntäville tahoille, sekä laitetaan myyntiin tai annetaan lahjoitettavaksi pajan omaan myymälään, Nextiili-pajan materiaalipankkiin. Uusiouutiset 3/2016 25 Nextiili-paja edistää kierrätystä on vasta kehitteillä. Muita haasteita aiheuttivat aluksi hidas ja kankea pajalaisten saaminen työllisyydenhoidosta, tarvittavien toimistopohjien (kuten työvuoroja seurantalistojen) puuttuminen sekä jatkorahoituksen epävarmuus ja sitä kautta hankaloitunut tulevan toiminnan suunnittelu ja palkattavien työntekijöiden ottaminen. Henkilökunta kertoi lähes kaikkien työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden halunneen jatkaa työskentelyä alussa sovitun sopimuksen jälkeen. p Nextiili-pajan materiaalipankissa myytäviä tekstiileitä ja käsityötarvikkeita. Energiahyödyntämiseen Tammervoiman hyötyvoimalassa arvioitiin päätyvän loput 24 prosenttia vastaanotetuista tekstiileistä. Esimerkiksi pajan asiakasmäärän ja myynnin kerrottiin yllättäneen odotukset positiivisesti. Pajalta saatujen tietojen mukaan sillä oli noin 1400 –1500 kävijää kuukaudessa. Pajalla nähdään olevan enemmän mahdollisuuksia kuin ongelmia. Henkilökunnan mukaan ongelmat ovat liittyneet pääasiassa Nextiili-pajan tilaan, henkilökunnan työn hektisyyteen ja perustamisprosessin sekavuuteen. Toimintaa voisi tehostaa muun muassa lisäämällä yhteistyötä muiden poistotekstiilipankkien kanssa. Se jakautui mekaanista tekstiilien kierrätystä tekevän Dafecor Oy:n ja materiaaleja Nextiili-pajasta hankkineiden asiakkaiden kesken. Sillä nähdään kuitenkin olevan tulevaisuudessa tärkeä rooli kuluttajatekstiileiden kierrätyksessä, koska se voisi mahdollistaa tekstiilien suljetun kierron. Tampereen esimerkki – Nextiili-paja Nextiili-paja on viime vuoden lokakuussa Tampereen Nekalaan perustettu työpajamuotoinen tekstiilien kierrätyspiste, jonne kuluttajat voivat tuoda heille tarpeettomia tekstiileitä. Pajalla kerrottiin lisäksi olevan liian vähän työnohjaajia, jos sinne otettaisiin lisää itsenäiseen työskentelyyn kykenemättömiä kuntoutettavia. Anna-Maija Mattila. Pajalta liikkumattomalle materiaalille haluttaisiin Eniten tekstiileitä uudelleenkäyttöön, noin neljännes energiahyödyntämiseen ja pieni osa kierrätykseen. Edellytyksenä pajalaisen viihtyvyydelle ja työn mielekkyydelle on kuitenkin heidän mukaansa edes jonkinlainen kiinnostus kierrätykseen tai tekstiileihin, sekä jonkin tasoinen suomen kielen taito, jotta työtehtäviä voidaan oppia ja toisaalta myös ohjata ja opettaa. Nextiili-paja välitti kolmen ensimmäisen toimintakuukautensa aikana (1.10.2015–31.12.2015) yli 20 000 kiloa tekstiileitä hyödynnettäväksi. Kierrätyksen osuudeksi arvioitiin kymmenen prosenttia. Tuotaville tekstiileille on kuitenkin joitakin rajoituksia, sillä ne eivät saa olla esimerkiksi märkiä tai homeisia. Henkilökunnan osaamisalueiden ja verkostojen kerrottiin täydentävän toisiaan. Mahdollisen tekstiilijätteen vähentämisen lisäksi Nextiili-paja työllisti noiden kolmen kuukauden aikana 13 henkilöä työllisyydenhoidosta. Suljetussa kierrossa vaate kierrätetään uudelleen vaatteeksi. Myös henkilökunnan yhteistyön sanottiin olevan toimivaa. Kokemuksia pajan alkutaipaleelta Henkilökunnan haastattelun perusteella pajan toiminta on lähtenyt käyntiin hyvin. Tänä vuonna Nextiili-pajan henkilökunta arvioi sen voivan työllistää jopa yli 40 henkilöä
Tekstiiliala on kierrätyksen suhteen nyt muutoksessa. Lisäksi esimerkiksi tulevat kurssit ovat saaneet hyvää palautetta. Tyytyväisiä on oltu myös pajan materiaalien monipuolisuuteen ja edullisiin hintoihin sekä myymälän houkuttelevuuteen, värikkyyteen ja siisteyteen. Nextiili-pajan prosessista on kuitenkin saatu arvokasta kokemusta ja oppia tulevaisuutta ajatellen. Opinnäytetyö tehtiin Nextiili-pajan perustamisessa avustaneelle Ekokumppanit Oy:lle. Teolliselle jatkojalostukselle olisi kysyntää. Mikäli poistotekstiilipajojen määrää lisättäisiin, on Nextiilipajan kokemusten perusteella tärkeää, että tilanteiden ajoittainen hektisyys ja elävyys otetaan huomioon suunnittelussa – sekä fyysisten tilojen osalta, että henkilöstön toiminnan kannalta. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Yleisesti tekstiilipajan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä kirkkaalta. Polton osuuden pienentäminen olisi tärkeää tulevaisuudessa. 26 Uusiouutiset 3/2016 löytää paremmin hyödyntäjiä. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan luettavissa ammattikorkeakoulujen Theseus -sivustolla osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/105867 Lisätietoa Nextiili-pajan toiminnasta saa pajan Facebookista ja sen omilta internetsivuilta: https://www.facebook.com/nextiili/ http://www.ekokumppanit.fi/nextiili-paja/ n p Nextiili-pajan kautta kulkenut tekstiilivirta ja sen hyödyntäjät. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä voidessaan laittaa poistotekstiilinsä kiertoon. Kuva: Anna-Maija Mattila. Työ on nimeltään ”Tekstiilijätteen kierrätyksen kehittäminen Tampereella, Case Nextiili-paja”. Nähtäväksi jää, voisiko tekstiilipaja toimia joskus liiketaloudellisesti kannattavasti. Toimintaa voisi tehostaa lisäämällä yhteistyötä muiden poistotekstiilipankkien kanssa.. Työ käsittelee kuluttajien tekstiilijätteen taustoja, tekstiilijätteen kierrätyksen tilannetta sekä poistotekstiilipankkien toimintaa erityisesti Nextiili-pajan kautta. Nextiili-pajan tulevaisuus Nextiili-pajan toiminnan rahoitus on turvattu ainakin tämän vuoden ajaksi. Pajan asiakkailta on saatu lähes ainoastaan positiivista palautetta. n n Artikkeli perustuu Tampereen ammattikorkeakoulun Degree Programme in Environmental Engineering -koulutusohjelman opiskelijan, Anna-Maija Mattilan maaliskuussa valmistuneeseen opinnäytetyöhön. Toiminnan uutuus ja tuntemattomuus ovat kuitenkin hieman hämmentäneet joitakin asiakkaita ja heidän on ollut vaikea ymmärtää, miksi paja ei toimi kuin kauppa – esimerkiksi tiettyjen materiaalien saatavuutta ei voi etukäteen tietää
Honda FJR on kaivettava esille. p Kari Harsia on jättämässä ympäristövastaavan tehtävät hyvillä mielin seuraajilleen.. Hyödyntämismäärät ovat kehittyneet päinvastoin: Vuonna 1998 hyödynnettiin 100 tonnia jätettä, nyt yli 1 600 tonnia. Nämä jäävät nyt seuraajalleni Kati Säipälle. Moottoripyöräilyn lisäksi harrastan myös lentopalloa ja hiihtämistä sekä penkkiurheilua. Työn kuva on muuttunut vuosien mittaan niin, että meijeristin työstä on jäljellä ehkä 0,5 prosenttia. Minulle kuuluvat ympäristölupamääräykset ja kaiken jätehuollon organisoiminen yhteistyökumppaneiden kanssa: käytännön jätteen kuljetukset, lavat, lajittelut, näytteenotot määräysten mukaan ja tietysti työntekijöiden kouluttaminen ja neuvonta. Minä olen pitänyt jätemääristä Excel-taulukkoa vuodesta 1998 saakka. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN K uinka päädyit tehtaan ympäristövastaavaksi. Minkälainen tiimi teillä on. Uusiouutiset 3/2016 27 Viime hetket ympäristövastaavana Kari Harsia on pian päättämässä 40-vuotista uraansa Valio Oy:n Seinäjoen tehtaalla. He kutsuvat minua senior advisoriksi, koska neuvottavaa on niin paljon. Olen jäämässä kesällä eläkkeelle. Olen nyt perehdyttänyt seuraajiani näihin hommiin. Teen monia asiantuntijatöitä. Uraan kuuluu parikymmentä vuotta tehtaan ympäristövastaavana. Ympäristövastaavan työ vie ehkä kolmekymmentä prosenttia työajastani. Mitä muuta tehtäviisi kuuluu. Voi olla, että alan konsultoida jätetai turvallisuusasioita. Ei ole päivää, että tietäisin töihin tullessani, mitä on edessä. Vuosien mittaan me olemme saaneet ISO 14001-sertifikaatin, aloittaneet systemaattisen metallinkeräyksen, energiajakeen ja biojätteen erilliskeräyksen, käynnistäneet henkilökunnan lajittelukoulutukset ja kehittäneet koko Valio Oy:n raportointia niin, että saamme nyt tarkat jätetiedot kaikista 13 tehtaasta yhdellä napin painalluksella. Vaihtelevuus ja monipuolisuus. Nautin siitä, kun pääsen ratkomaan ongelmia. Kouluttauduin sitten ekoneuvojaksi. Kati tietysti, hän on ollut perehdytettävänä nyt kaksi vuotta. Päädyin ympäristövastaavaksi, kun tein työsuojeluvaltuutetun töitä, joihin kuului myös jätehuollon järjestämistä. Toivoisin, että vastakkainasetteluun kunnallisten ja yksityisten toimijoiden välillä ei uhrata aika eikä rahaa. Tehtäväni jaetaan kolmelle tai neljälle työntekijälle. Pihatrukin kuljettaja, joka jätteet kerää. Tulin alun perin Valiolle 1977 valmistuneena meijeristinä. Olen työsuojelupäällikkö ja vastaan myös kemikaalien käytön turvallisuudesta, säteilyturvallisuudesta, tuholaistorjunnasta, puhdasvesien ja jätevesien hallinnasta sekä ulkoisesta turvallisuudesta. Tärkeää on, että jätehuolto toimii mahdollisimman joustavasti, ympäristöystävällisesti ja edullisesti. Miten jätehuolto on vuosien varrella kehittynyt Seinäjoen tehtaalla. Lisäksi tiimiin kuuluvat jätehuoltoyritykset kuten Lakeuden Ympäristöhuolto, Suez, Kuusakoski ja Ekokem. Terveiset lukijoille. Mikä on parasta työssäsi. Mitä aiot tehdä eläkkeellä. Meillä on puristimet, joihin jätteet kerätään ja jotka hälyttävät tekstiviestillä, kun ne ovat täynnä. Lähden hyvillä mielin, koska jatkajat ovat todella hyviä ja päteviä. Kun silloin kaatopaikkajätettä syntyi 360 tonnia vuodessa, viime vuonna enää 50 tonnia. Mitä kaikkea teet ympäristövastaavana. n Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Kesäisin seuraan varsinkin pesäpalloa
Mutta entäpä, jos kyseinen viinilaatu säilyy parhaimmillaan juuri lasipullossa. Tällä hetkellä kuluttajalla ei ole juurikaan konsteja vertailla tuotteita ympäristönäkökulmasta. Joitakin kodinkoneita voi kyllä vertailla, mutta vain niiden energiatehokkuuden perusteella. Kartonkipakkauksen valmistuksen ympäristövaikutukset voivat ovat pienemmät ja kierrätysmahdollisuudet monilla markkina-alueilla paremmat kuin lasipulloissa, joten pakkausmuoto saattaa ”rasittaa” lasipulloa. Ympäristövaikutusten luotettava mittaaminen koko tuotteen elinkaaren ajalta ei ole helppo tehtävä. Entä miten käy ympäristövaikutuksille, jos energian kasvihuonekaasujen osalta käytetään Euroopan keskiarvolukuja, vaikka viinitila saa energiansa espanjalaisista aurinkopaneeleista. Euroopan komissio haluaisi luoda tuotteille yhtenäisen ympäristöjalanjälkimittarin. Markkinoilla on lisäksi satoja ”ympäristömerkkejä”, joiden luotettavuudesta kuluttaja ei voi olla varma. Tämä on tärkeää, koska kiertotaloudessa kuluttajaa sovitellaan vallankahvaan kääntämään markkinoiden suunta kestävämmäksi juuri ympäristömyötäisillä kulutusvalinnoillaan. 28 Uusiouutiset 3/2016 n ELINA SAARINEN Miten kertoa kuluttajalle tuotteen ympäristövaikutuksista. Pilottityön ohjausryhmässä mukana oleva ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Taina Nikula kertoo esimerkkinä, kuinka viinin ympäristövaikutukset voivat painottua valmistukseen tai pakkauspäähän sen perusteella, pakataanko viini kartonkiseen hanapakkaukseen vai lasipulloon. M oni meistä haluaisi ostaa vaikkapa sellaisen kännykän tai television, jonka ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Ketjun heikoin lenkki esiin Ideana on, että lähivuosina yritykset saisivat yhtenäisen ja luotettavan työkalun, jolla ne voisivat tunnistaa ja minimoida tuotteidensa tuotanto-, kulutusja jätehuoltoketjusta vaiheet, jotka kuormittavat ympäristöä eniten. Sadat tutkijat ja yritysten edustajat miettivät tätä juuri nyt ympäri Eurooppaa. Mallituotteita on luotu elintarvikkeiden ja kuluttajatuotteiden lisäksi myös tukkukaupan raaka-aineenomaisille tuotteille kuten paperin välituotteille, kuparille ja metallilevyille. Näiden piloteissa on mukana suomalaisiakin firmoja, muiden muassa UPM, Stora Enso ja Outotec.. Virallisia ympäristömerkkejä on vain muutamissa kymmenissä tuoteryhmissä. Kokonaisvaltaisten analyysien teko on usein työlästä ja edellyttää ensisijaisen tiedon käyttöä. Euroopan komissio on käynnistänyt kymmeniä pilottihankkeita, joissa sadat yritykset ja tutkijat testaavat juuri yhtenäiseen metodologiaan pohjautuvaa tapaa mitata ja viestiä tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Virtuaalituote testissä Koska tehtävä on vaikea, pilotissa on luotu kustakin testattavasta tuoteryhmästä markkinoilla olevien tuotetietojen pohjalta niin sanottu virtuaalituote, mallituote, jonka perusteella piloteissa määritellään tuoteryhmän keskeiset ympäristövaikutukset. Tarkoituksena on myös luoda tapa kommunikoida tuotteiden ympäristövaikutuksista kuluttajille sellaisella tavalla, että kuluttajien olisi helppo tunnistaa – ja ostaa – ympäristön kannalta parhaita tuotteita
n Seuraa työtä komission sivujen kautta: http://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/ 14 VAIKUTUSLUOKKAA n Ympäristöjalanjälkipiloteissa tutkitaan tuotteiden ympäristövaikutuksia 14 vaikutusluokassa: 1. Vasta ensi vuoden alkupuolella nähdään, tuoko pilottityö sellaisia hyötyjä, että ympäristöjalanjäljen viestimistä voidaan suositella Euroopassa valmistettavien ja Eurooppaan tuotavien tuotteiden markkinoinnissa. Pilotissa kehitettyä elinkaarimetodologiaa ja viestintäkeinoja voidaan liittää virallisen EU:n ympäristömerkin, EU-kukan, viestintään. Luonnonvarojen ehtyminen – vesi 13. Ekomyrkyllisyys makeassa vedessä 4. Voidaan miettiä, vaikuttaako työ olemassa oleviin ohjauskeinoihin, kuten ekodesign-direktiiviin, vai tarvitaanko uutta puitedirektiiviä. Hiukkaset / hengitettävät epäorgaaniset hiukkaset 7. Myrkyllisyys ihmiselle – syöpää aiheuttavat vaikutukset 5. Otsonikato 3. Silloin koko kolmen vuoden pilottityö olisi mennyt hukkaan. ”On monta mahdollista suuntaa, mihin työ voi pilotin jälkeen jatkua. Rehevöityminen – vedessä 12. Uusiouutiset 3/2016 29 Nikulan mukaan pilotissa ja metodologian kehittämisessä mukana olleet yritykset ovat moittineet ympäristöjalanjäljen kehittämistä hyvin työlääksi. Otsonin valokemiallinen muodostuminen 9. Ionisoiva säteily – vaikutukset ihmisten terveyteen 8. Rehevöityminen – maalla 11. Maanlaadun muuttuminen MAINOS MAINOS. Luonnonvarojen ehtyminen – mineraalit, fossiiliset luonnonvarat 14. Tuloksia pilottivaiheesta on luvassa vuoden 2017 helmikuussa. Kukaan ei vielä tiedä.” Jos mittarista tulee liian työläs ilman merkittävää lisäarvoa tai sen käyttöönotto on vapaaehtoista, vaarana on, että se jää pölyttymään käyttämättömänä. Tai sitä voidaan tuoda julkisten hankintojen vapaaehtoisiin kriteeriehdotuksiin. Ilmastonmuutos 2. Happamoituminen 10. Myrkyllisyys ihmiselle – muut kuin syöpää aiheuttavat vaikutukset 6
Juhlavieraiden asut ovat perinteisiä kansallispukuja.. 30 Uusiouutiset 3/2016 M aatalous on tärkeä osa Sri Lankan taloutta. Ala työllistää reilut 30 prosenttia väestöstä. Kehittämistä maaseudulla on vaikeuttanut viljelijäväestön köyhyys. Myös muita kasveista jääviä jätteitä koetetaan jalostaa hyötyp Luonnon väreillä värjättyjä lantakuituja. Sri Lanka jalostaa kasvijätteitä hyötykäyttöön Maatalouteen nojaava Sri Lanka haluaa hyödyntää kasvija maatalousjätteensä. Esimerkiksi luonnonmukaisesti viljeltyä teetä ja kahvia kyetään jo viemään Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille. Silti esimerkiksi monenlaisen maataloudessa syntyvän jätemateriaalin hyödyntämismahdollisuuksia on selvitetty ahkerasti. n TEKSTI JA KUVAT JUHANI NIEMINEN, LAMK Kookosturpeen kehittäminen maanparannusaineeksi ja kasvatusalustaksi onkin jo antanut hyviä tuloksia. Pähkinäja banaanijätettä Maatilat ovat pääosin pieniä perheyrityksiä, joten tehokkuus ja raaka-aineen tarkka hyödyntäminen ovat tuloksen kannalta tärkeitä. p Juhani Nieminen (kuvassa toinen vasemmalta) pääsi Sri Lankassa poseeraamaan paikallisen hääseurueen kanssa. Maailmalla Sri Lanka tunnetaan mausteista, etenkin kanelista, teestä ja kahvista. Kookosta käytetään Sri Lankassa lähes kaikkeen mahdolliseen elintarvikkeista, saippuoista ja ihovoiteista erilaisiin teollisesti valmistettuihin tai laittomasti kotona tuotettuihin alkoholijuomiin. Myös hedelmät ja monenlaiset kookostuotteet ovat Sri Lankassa tärkeitä. Niinpä pähkinänkuoria ja muuta ylitse jäävää ainesta on runsaasti käytettävissä. Maassa tehdään paljon töitä maataloustuotteiden laatumaineen nostamiseksi
Kuivatut arkit voidaan hioa tasaisiksi. Varsin holtiton jätteiden polttaminen, epäviralliset kaatopaikat sekä lannoitteiden ja muiden kemikaalien päätyminen vesiin aiheuttavat terveysuhkia. Valistusta esimerkiksi ympäristöasioissa tarvittaisiin nykyistä enemmän. Elintason kohenemisen myötä kaikenlaiset jäteja saasteongelmat ovat kasvava uhka Sri Lankassakin. Esimerkiksi banaanin viljelystä jäävän runsaan kasvijätteen jalostamisessa tekstiilikuiduksi on jo otettu edistysaskelia. Paperin valmistus lantakuiduista perustuu pari tuhatta vuotta sitten keksittyyn prosessiin. Rahoja on sijoitettu katastrofien jälkeiseen rakentamiseen, terveydenhuoltoon ja myös koulutukseen. Iso eläin syö yli 200 kiloa heinää ja muuta kuitupitoista ravintoa päivässä. Elefantit ovat oivallinen raaka-aineen tuottaja. Yhden norsun päivittäisistä tuotoksista saadaan toistasataa arkkia paperia. p Ympäristön ja luonnon huomioiminen vaatisi investointeja.. Uloste kerätään ja siitä puhdistetaan kivet ja muu roina. Kuitupitoisista jätöksistä on silti moneen muuhunkin tarkoitukseen, esimerkiksi paperin valmistukseen. Sri Lankassa on pyritty satsaamaan koulutukseen. Massa voidaan värjätä erilaisilla luonnon väreillä. Suomessa saattaisi olla maatalouden perusja oheistuotteiden kehittämistä tukevaa osaamista, joka Sri Lankassa olisi tarpeen. Valtion velkaantumisaste on korkea ja luottoluokitus heikko. n tointeja sekä tekniikkaan että väestön tietoisuutta lisäävään koulutukseen. Rahalla on jo myös saatu selkeitä tuloksia. Innovatiivinen srilankalainen esimerkki eläinperäisen jätteen hyödyntämisestä on norsujen kuitupitoisesta ulosteesta tehty paperi. Useissa Aasian maissa on eläinten ulosteesta käsityönä tehtävästä paperista tullut eräänlainen kuriositeetti, jolla on paikallisesti myös työllistävää ja taloudellista merkitystä. Myös Kiinan kanssa sellainen on tekeillä. Koska orpokoti houkuttelee paljon matkailijoita, on myös oheistuotteiden kaupalle otollinen tilaisuus. Koulutuksen alueella Norsunjätöspaperi työllistää n Eläinten ulostetta on totuttu käyttämään lähinnä lannoitteena, polttoja rakennusaineena. Lannan käyttö paperin valmistukseen ja muuten hyödyksi on myös eräänlainen ympäristöteko, koska muuten syntyvää tavaraa jäisi ylen määrin luontoon etenkin paikoissa, joissa elefantteja on paljon. Ympäristön parempi huomioiminen vaatisi monenlaisia invessuomalaisilla käytännön osaamista, yhteistyötä, läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta korostavilla malleilla voisi olla Sri Lankassa runsaasti kysyntää. Sri Lankassa talouden ongelmia on osin pyritty ratkomaan sekä monenkeskisillä että kahdenvälisillä vapaakauppasopimuksilla. Uusiouutiset 3/2016 31 käyttöön. Sri Lankan julkinen talous on etenkin pitkän sisällissodan jäljiltä vielä varsin heikolla pohjalla. Silti esimerkiksi kierrätyksen ja jätehuollon järjestämisessä olisi paljon tekemistä. Sitä paitsi näin tuotettavaan paperiin ei tarvita puuraaka-ainetta. Sitten seos levitetään arkin kokoisille kuivatuskehikoille ja kuivataan auringossa. Yksityisiä sijoituksiakaan ei ole helppo houkutella. Kiina on jo ennen sopimuksen solmimistakin tukenut Sri Lankan kehitystä varsin avokätisesti. Sen jälkeen paperi on valmista käytettäväksi esimerkiksi muistija päiväkirjoihin ja kalentereihin. Epäviralliset kaatopaikat kiusana Sri Lankan ympäristöongelmat eivät toistaiseksi ole samalla tasolla kuin vaikkapa Intiassa ja Kiinassa. Ympäristöasioiden viisas ratkaiseminen ennen todellisia vaikeuksia voisi säästää sekä rahaa että ihmishenkiä. Myös EU on rahoittanut Sri Lankaa runsaasti (noin 587 miljoona euroa vuosina 2005–2013). n p Sri Lankassa norsu on kansalliseläin, joten niitä ja niiden lantaa riittää. Sen jälkeen massaa keitetään neljästä kuuteen tuntia ja sitä sekoitetaan huolella. Ravinnon hyödyntämisessä elefantti ei kuitenkaan ole mikään mestari, sillä viidennes syödystä tavarasta tulee läpi ulosteena. Sri Lankassa Colombon ja Kandyn kaupunkien välillä sijaitsee ”elefanttien orpokoti”, jonka yhteyteen on luontevasti syntynyt sekä paperin että paperituotteiden valmistusta ja myyntiä. Viime mainittuja maalla on esimerkiksi Intian, Pakistanin ja Bangladeshin kanssa
Jopa yrityksiltä on alkanut tulla yhteydenottoja niiden pakkausmuovien vastaanottamiseksi. Tästä todisteena on pullojen ja metallien kierrätys, mikä toimii moitteettomasti. Se luo työpaikkoja ja lisää verotuloja. Laihian laitos taas työllistäisi 20 henkeä. Muoveista on maksettu tapauskohtaisesti 0–20. Mikäli Pohjanmaan Muovikierrätys onnistuu tavoitteissaan kehittää koko Suomen kattava maatalousmuovin keräysjärjestelmä, voidaan vuosikausia kestänyt ongelma saada ratkaistuksi. Vanha tuote kierrätetään uusiokäyttöön raaka-aineena, jolloin siitä voidaan valmistaa jälleen uusia tuotteita. Puhdas muovi on paras raaka-aine. Yritys hakee maatilojen paalija aumamuovit ilmaiseksi ja voi jopa maksaa niistä, jos niistä on eritelty narut ja verkot. Muovin likaisuus ei haittaa, sillä se pestään prosessissa, mutta naruja, verkkoja tai muita isompia partikkeleita ei muovien seassa saisi olla. Jotkut ovat myös polttaneet muoveja tai pahimmillaan jättäneet muovit luontoon. Kierrätetystä muovista tehdään muun muassa leluja ja komponentteja. n Niina Huikuri, yritysasiantuntija, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy, Pohjois-Karjalan teolliset symbioosit -hanke Muovit kiertoon L ieksaan yritystoimintaa aloitteleva Pohjanmaan Muovikierrätys aikoo pistää maatilojen muovien kierrätyksen täysin uudelle tasolle. Tuotantojohtaja Eino Järvisen mukaan osa yritysten tarjoamista muoveista on voitu ottaa vastaan. Osa muovista poltetaan kotimaassa. Maatilojen muoviongelmaan ratkaisu. Yrityksen lupaus hakea muovit ilmaiseksi tai jopa maksua vastaan on uponnut muihinkin kuin maatiloihin. Näistä kolmasosa käsitellään Lieksaan kesäkuussa valmistuvalla laitoksella ja loput Laihiaan tulevalla laitoksella. Muovijätettä syntyy tiloilla paljon, sillä suurin osa heinästä säilötään muovin avulla. Lisäksi logistiikka luo välillisiä työpaikkoja. Maatilojen muoveista vain osa on päätynyt keräykseen korkeiden käsittelymaksujen takia. Neitseellisten raaka-aineiden hinnan kallistuessa ja kierrätysteknologian kehittyessä alkaa avautumaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja voidaan kehittää parempia kierrätysjärjestelmiä. Markkinavoimat toimivat säätelyä tehokkaammin, sillä aina löytyy tahoja, jotka eivät välitä noudattaa säädöksiä. Kansantaloudellisesta näkökulmasta jätteiden hyödyntäminen kotimaassa on järkevää. Vastaanotettavan muovin tulee olla PE-muovia. Muovia varastoidaan tilojen pihoilla jopa vuosia, mikä aiheuttaa sotkuisen yleisnäkymän. Maksun saaminen kannustaa maatiloja keräämään muovit siististi. Yrityksen liikeidea on hyvä esimerkki kiertotaloudesta. 32 Uusiouutiset 3/2016 Niina Huikuri euron väliltä. Pohjanmaan muovikierrätys esimerkiksi rekrytoi parhaillaan Lieksaan 12 henkeä kolmivuorotyöhön. Jätteestä raaka-aineeksi Tällä hetkellä suurin osa Suomessa kerätystä maatalousmuovista paalataan ja lähetetään Aasiaan, jossa se kierrätetään uudelleen muovin raaka-aineeksi. Arviolta Suomen maatiloilla syntyy 12 000 tonnia muovijätettä, joista suurin osa on paalija aumamuovia. Muovit pestään, murskataan ja granuloidaan uudelleen muovirakeiksi. Muovia kerätään koko Suomen alueelta yhteensä 9 000 tonnia vuodessa
Uusiouutiset 3/2016 33
Niitä on tienvarsilla, golf-kentillä, aluekeräyspisteissä. 34 Uusiouutiset 3/2016 Maailmanvalloittaja Neljännesvuosisadassa Molok Oy:n Syväkeräys-säiliöt ovat levinneet yli 40 maahan. Etelä-Afrikassa ne palvelivat jalkapallon MMkisaurheilijoita. Salli oli kuitenkin keksinyt, että maan alla jätteet säilyvät viileämpinä eikä synny yhtä paljon hajuhaittoja. Painovoima tiivistää jätettä luonnostaan niin, että astiaan mahtuu enemmän, eikä astiaa tarvitse tyhjentää kuin harvoin. Sveitsin ja Ranskan alppimajojen pihoissa tiettömien taipaleitten takana sellaiset tyhjennetään helikopterilla. Niitä on jo 145 000 kappaletta ympäri maailmaa – 41 000 niistä Suomessa. Säästyy rahaa ja vältetään päästöjä. Epäilijät sanoivat, että tavallinen pinta-astia on täysin lyömätön keksintö jätteiden keräämiseen. Hän sai tehdä hartiavoimin töitä vakuuttaakseen asiakkaat siitä, että Syväkeräys toimii. Sellainen saattaa seistä sinunkin ikkunasi alla. Olympiavieraat Pekingissä ja Sotshissa ovat käyttäneet niitä. Ensimmäisiä Molok-astioita kokeiltiin tienvarsien levähdyspaikoilla, ja niiden todettiin toimivan. Hiljalleen kiinteistöyhtiöt, p Veikko Salli laskee, että kun Molok on nyt toimittanut maailmaan noin 150 000 syväsäiliötä, tällä tahdilla menisi 666 vuotta, että säiliöt palvelisivat kaikkia seitsemää miljardia ihmistä. Elina Saarinen Molok. Yksinkertaisuus toimii Veikko Salli perusti Molok Oy:n vuonna 1991. n ELINA SAARINEN C opacabanan rannalla Rio de Janeirossa siihen kerätään kookospähkinän kuoria
Kopiointi on ”Arjen parantaja” juhli 80 vuotta M olok Oy:n 25-vuotisjuhlien kutsuvieraat juhlistivat myös toista sankaria: Molok Oy:n perustaja Veikko Salli täytti 80 vuotta vain hetkeä ennen Molok Oy:n juhlaa, maaliskuun lopussa. Jari vastasi muitta mutkitta: ”Arjen parantaja.” Tämä halu saada ihmisen elämä edistymään parempaan suuntaan on myös Molok-keksinnön taustalla. ”Yhtään lasta ei sinne ole pudonnut, mutta auton avaimia me olemme niistä hakeneet paljon.” Illikainen jutteli juhlissa Jari Sallin ja Esa Saarisen kanssa. p Imitaattori Jarkko Tamminen viihdytti juhlayleisöä. Toimitusjohtaja Markku Illikainen (kuvassa vas.) kertoi, että ratkaisua seurasi hulluksi syyttelyä ja varoittelua, kuinka lapset putoaisivat luukusta syväsäiliöön. Tytär Marja Hillis pyörittää yhä Molok North Americaa Kanadassa ja USAssa. He sanoivat, että päästöjen on vähennyttävä, ja sitähän Molok tekee.” n p Oulun Jätehuolto oli yksi ensimmäisistä jätelaitoksista, jotka alkoivat käyttää Molok-astioita ekopisteverkostossaan. Kuin juhannusruusu 25-vuotias Molok Oy työllistää nyt Nokialla 13 000 neliön tuotantohallissaan lähes 50 vakituista ja 15 sesonkityöntekijää. ”Lähes poikkeuksetta olemme palanneet siihen, että yksinkertaisuus on meille keskeistä. Toimitusjohtaja Hannu Jokinen kertoo yhtiön kokeilleen vuosien varrella kaikenlaisia tuotekehityssovelluksia. Tarina kertoo, kuinka Veikko Salli katsoessaan hotellinsa roskaista takapihaa Kankaanpäässä tuumasi, että eikö noita roskia saisi maan alle. Uusiouutiset 3/2016 35 jätelaitokset ja jätehuoltoyhtiöt lämpenivät idealle. n. Astiat ovat hyvin pitkäikäisiä. Hän sai Tarja Halosenkin piipahtamaan juhlissa lippalakkeineen. Veikko itse muistuttaa, että yrityksessä oli mukana koko perhe. Elina Saarinen Elina Saarinen tavallaan kunnianosoitus”, tiivisti Molok Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Koponen yhtiön 25-vuotisjuhlassa Tampereella. Suurimmaksi vientimaaksi kasvoi Kiina, jonne Molok perustaa tehtaan yhdessä kiinalaisen yhteistyökumppanin kanssa. SmartMolok osasi mitata astian täyttymistä jo toistakymmentä vuotta sitten. Hän on puhdasverinen yrittäjä täynnä ideoita, joiden taustalla on arjen filosofointi”, sanoi Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen juhlapuheessaan. Työntekijät valmistavat Nokian tehtaalla vuodessa 12 000 runkokaivoa. ”Kokeneena teollisuusmiehenä ja insinöörinä hän ymmärsi rakentaa järjestelmän, jolla asia tapahtuu. Päivittäisessä käytössä on yhä vuonna 1991 asennettuja astioita”, Jokinen kuvaa. Syväkeräys-astiamarkkinoille on tullut vanavedessä paljon kilpailijoita, myös kopioijia. Sen ympärille hän rakensi yrityksen”, tiivistää toimitusjohtaja Hannu Jokinen. Viime vuonna liikevaihto kasvoi yli 18 miljoonaan euroon. ”Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin vain voimistuu, kun ikää tulee lisää”, Veikko Salli totesi ja nauratti juhlayleisöä: ”Kaksi uutta herraa, Yhdysvaltain presidentti ja Kiinan presidentti liittyivät juuri Molok-mainoskampanjaan. Marraskuussa Molok avasi Belgian ja Alankomaiden rajaseudulle uuden palveluterminaalin, jossa Nokialla valmistetut osat kootaan palvelemaan pohjoisen Keski-Euroopan markkinoita. ”Yhtiö on luonut uusia polkuja muiden seurata. Juhlapuhujaksi kutsuttu filosofi Esa Saarinen kertoi kysyneensä Jari Sallilta, millainen hänen isänsä on. Koko jätelogistiikkabisnes on muuttunut Molok Oy:n myötä. ”Veikolla on valtavasti virtaa. ”Molok on kuin juhannusruusu: se istuu suomalaiseen perinnemaisemaan ja viihtyy vaikeissakin olosuhteissa”, vertasi TTY:n ympäristötekniikan professori Jukka Rintala juhlapuheessaan. Se on yksi syy, miksi Molok Oy tunnetaan jäteastioissa luotettavana ja laadukkaana toimijana. Syväkeräys-astia ja nostosäkki, se oli hänen innovaationsa
Metsätalouden näkökulmasta biopolttoaineet ovat sivutuote, jota saa ja pitääkin hyödyntää energiantuotantoon. 36 Uusiouutiset 3/2016 Tapahtumia n KERTTU VÄHÄNEN Kuluttajat biotalouden vallankahvaan Biotalouden ajurina ovat entistä useammin kuluttajien toiveet. Biotalouden raaka-aineiksi sopivat puun ja turpeen lisäksi monenlaiset biomassat, muun muassa yhdyskuntajäte. Aiemmin biotaloutta edistettiin Vasaran mukaan vain silloin, kun fossiilisten polttoaineiden hinnannousu teki siitä väliaikaisesti kannattavaa. Puun kasvattaminen energiantuotantoon on kuin Picasson heittäminen roviolle”, Vasara sanoo. ”Puukuitu on luonnon mestariteos. Myös haittavero luonnonvaroja kuluttaville tuotteille lähettäisi kuluttajille selvän viestin.” Mestariteoksille arvoa Petri Vasaran mukaan biotalous on oikeastaan vanha idea uudessa paketissa. Energiantuotannon ei kuitenkaan pidä olla puun ensisijainen käyttötarkoitus. Biotalous-käsitteen sisältö ei juuri ole muuttunut vuosien varrella.” Jokin on silti muuttunut: biotalouteen suhtautuminen. ”On tiedetty jo tuhansia vuosia, että yhden jäte on toisen raakaaine. n p Biotaloushankinnat voisivat suojella ympäristöä.. Sen jälkeen ideat taas haudattiin uutta öljykriisiä odottamaan. Vanjoki muistuttaa tavaran merkityksen vähenemisestä. Etenkin nuorille sukupolville omistamisen vaihtoehdoksi on noussut ei-omistajuuteen perustuva tavaroiden käyttö. Biotalouden tutkijoiden ja markkinoijen pitäisi ottaa paremmin huomioon digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytymisen muutos. Biotalouden vetovoima perustuu Vanjoen mukaan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen ilman, että maapallon resursseja riistetään. ”Uusista biotalouden innovaatiosta on jopa runsauden pulaa, mutta ne eivät tule kaikki selviämään kuluttajakäyttöön asti”, Vasara huomauttaa. uluttajat kannattavat biotaloutta, koska siinä ei pilata ympäristöä.” Näin sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki, joka muistetaan myös Nokian pitkäaikaisena johtajana. Valtaa kuluttajille Johtaja, tekniikan tohtori Petri Vasara Pöyry-yhtiöstä on Vanjoen kanssa yhtä mieltä siitä, että kuluttajan merkitystä ei pidä aliarvioida. Hänen mielestään Suomi voisi toimia muulle maailmalle puhtaan tuotantotavan esimerkkinä. ”Innovaatioiden kehittäjien täytyykin päättää, hallitsevatko pää” K töksenteon suuntaa ne, joilla on luonnonvaroja, vai ne, jotka tekevät kulutuspäätöksiä?” Vaikka kuluttajan valta on suuri, myös valtion pitäisi käyttää omaa valtaansa hyödyllisten innovaatioiden tukemiseen, sanoo Anssi Vanjoki: ”Verotuksella ohjataan jo nyt kulutusta ja tuotantoa, mutta entistä enemmän pitäisi tukea sitä, mikä on tieteellisesti todettu hyväksi maailmalle
Tanskalla on oma teollisten symbioosien ja vihreiden julkisten hankintojen ohjelmansa. Kiertotalouden potentiaalin kasvun vauhdittajana ovat huomanneet jo monet Suomen kilpailijamaat, kertoi Sitran asiantuntija Ernesto Hartikainen. Suomenkin hallitus haluaa tehdä Suomesta kiertoja biotalouden sekä cleantechin edelläkävijän. Esimerkiksi Ruotsi tähtää EU:n edelläkävijäksi elektroniikkajätteen kierrätyksessä. Elina Saarinen. Jopa Kiina sorvaa lakeja ja suuria pilotteja kiertotalouteen liittyen. ” K Jokinen muistutti Kuntaliiton vastakkaisesta näkemyksestä: ”Kuntavastuun supistaminen ei edistä kiertotaloutta vaan johtaa kuntainfran rapistumiseen ja kierrätyksen edellytysten heikkenemiseen.” Kuntaja yrityspuolen näkemyserot kuuluivat siis keskusteluissa Seinäjoellakin. n p Jätehuollon ajankohtaispäivä kiinnosti Seinäjoen seudun toimijoita. YTP:n Rauhamäen mukaan tämä vaatisi jätealalle muutoksia: jätealasta olisi tehtävä avointa liiketoimintaa kuntien yksinoikeuksia karsimalla ja kansalaisten valinnanvapautta lisäämällä. Uusiouutiset 3/2016 37 iertotalous tulee edistämään paitsi ympäristön tilaa, myös työllisyyttä, talouskasvua ja investointeja. Saksa ja Itävalta loistavat yhdyskuntajätteiden kierrätyksessä ja Alankomaat aikoo olla kiertotalouden ykkösmaa vuonna 2020. Ympäristöliiketoiminta on tulevaisuuden kasvuala”, totesi YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki YTP:n ja Aluekehityssäätiön järjestämillä jätehuollon ajankohtaispäivillä Seinäjoella huhtikuussa. Seinäjoen kaupungin lakiasian ja omistajaohjauksen johtaja Jari Tapahtumia n ELINA SAARINEN Kilpailijamaat jo liikkeellä kiertotaloudessa Kiinallakin on kiertotalouteen liittyviä kokeiluhankkeita, muistutettiin Seinäjoella
Tällöin eri alojen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoip Hakeeko yrityksesi kasvua kiertotalouden alalla?. Alueellinen tuomaristo valitsee lopuksi voittajat, jotka julkistetaan finaalissa 16.8. php?tapahtuma_id=297 IFAT 30.5.–3.6.2016, München, Saksa http://www.ifat.de/en/Home Tapahtumakalenteri Sparrauksella kiertotalousalan kasvuun tus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Helsingissä. toukokuuta saakka. Mukaan voi hakea vielä 4. Kiertotalouden Kasvupolulle haetaan yrityksiä, joiden liiketoiminta, tuotteet, palvelut tai teknologiaratkaisut tuottavat jätteistä ja sivuvirroista lisäarvoa, edistävät materiaalien arvokasta hyötykäyttöä ja vievät yhteiskuntaa kohti kiertotaloutta. Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tukee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä maksutta ympäri Suomen ja eri toimialoilla. Kiertotalouden Kasvupolun mahdollistavat SUEZ Suomi, Jyväskylän yliopisto, Motiva, Uusiouutiset, EIT RawMaterials, Technopolis sekä valtakunnalliset kumppanit Finnvera, Sonera ja Nordea. 38 Uusiouutiset 3/2016 Tapahtumia n ELINA SAARINEN Jätelaitospäivät 18.–19.5.2016 Helsinki http://www.jly.fi/tapahtuma. n Jesse Kämäräinen/ KasvuOpen Kiertotaloutta hyödyntäviä yrityksiä haetaan nyt kasvuohjelmaan. Kaksi parasta yritystä etenee edelleen valtakunnalliseen finaaliin, joka järjestetään 26.–27.10.2016 Jyväskylässä. Mukana on tänä vuonna yhteensä 375 yritystä ja yli 950 Suomen liike-elämän huippua. Mukaan valitut yritykset saavat sparrausta 26.5. K iertotalouden Kasvupolku® järjestetään nyt ensimmäistä kertaa osana Suomen suurinta yritysten kasvun sparrausohjelmaa, Kasvu Openia. ja 14.6
n Vuoden jätteenkuljettaja on Kristian Korte n Kiertokapula Oy valitsi vuoden 2015 jätteenkuljettajaksi Kristian Korten mäntsäläläisestä T:mi K.K. Rantsin vastuualueena on jätevoimalaitosten kuonien ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ja uusien liiketoimintojen kehittäminen. Rantanen siirtyy tehtävään Outotec Oyj:stä, jossa hän toimi prosessisäätöja monitorointialustoista vastaavana johtajana. Aikaisemmin Rantanen on toiminut mm. Suomen Erityisjäte Oy n FT, Riina Rantsi on nimitetty 11.3.2016 Suomen Erityisjäte Oy:n liiketoimintajohtajaksi. Huihan Yang on nimitetty Aasian koordinaattoriksi. kerran. Suomen Erityisjäte Oy on alan johtava toimija Suomessa. Vaisala Oyj:n ylimmässä johdossa tuotteista ja teknologioista vastaavana johtajana. Kuljetuksesta. n p Kiertokapulan asiakaspalveluhenkilöstö valitsi vuoden jätteenkuljettajaksi Kristian Korten, jota kiiteltiin huolelliseksi ja jämptiksi ammattiautoilijaksi. Valinnasta vastasi jätteidenkäsittelyalueiden asiakaspalveluhenkilöstö. Tamtron Group n Tamtronin tuotekehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty 11.4.2016 alkaen diplomi-insinööri Jouni Rantanen, 50. Hän on aiemmin toiminut yrityksessä kehitysjohtajana. Yritys on osa LHJ Group konsernia. Uusiouutiset 3/2016 39 Palkittuja Nimitysuutisia BioGTS Oy n Paavo Parkkonen on nimitetty BioGTS Oy:n tuotannon työnjohtajaksi. Kiertokapula Oy. Perinteeksi tulleella valinnalla Kiertokapula haluaa kannustaa jätteenkuljettajien ammattiryhmää heidän tärkeässä työssään ja samalla muistuttaa kuntalaisia jätteiden lajittelun ja kierrätyksen tärkeydestä. Kiertokapula Oy valitsi vuoden jätteenkuljettajan jo 14
Onkin hyvin yksilöllistä, mitä miellämme muodinmukaiseksi tai hyväkuntoiseksi vaatteeksi. Viimeisemmässä tapahtumassa kävijöitä oli jo lähes sata. Yli puolet lahjoitetusta tekstiilistä saattaa kuitenkin olla myyntiin kelpaamatonta. n TEKSTI: KIRSI AILIO, JOHTAMISEN JA PALVELUMUOTOILUN OPISKELIJA & SARA MALVE, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, TURUN AMK, KUVAT: ANU LAURILA p Ideointi on synnyttänyt muun muassa tekstiilien hyödyntämistä edistäviä tapahtumia. Kaarinan lajitteluhallilla on järjestetty Poistotekstiilipäivä kahdesti ja kerran Turun Seudun TST ry:n tiloissa, jossa toimii myös Texvexpaja. 40 Uusiouutiset 3/2016 vaatteita. toukokuuta kauppakeskus Forumissa. Ompelujamit järjestetään 2.–6. päiväpeittoja, laukkuja ja uusia Tekstiilikierrätysteollisuus ei synny yhdessä yössä Tekstiili 2.0 -pilotissa tarkennetaan nyt lajittelua hyödyntäjien eduksi. n Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa Tekstiili 2.0 -pilotissa työskentelevät eri alojen opiskelijat ja henkilökunta kertovat tekstiilikierrätyksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pilotin etenemisestä. Hyvin organisoitu materiaalipankki voisi parantaa tilannetta. Lähtökohta tempaukselle oli teroittaa kuluttajille, ettei hyväntekeväisyyteen saa viedä jätettä. Toivotaan, että asiantuntevampi lajittelu nostaa mahdollisuuksia tuottaa innovaatioita massatuotantoon asti, jotta saisimme kaiken potentiaalin poistotekstiilistä käyttöön. Erilaiset tapahtumat ovat tuoneet pilottia lähemmäksi hyödyntäjiä ja kuluttajia. He voivat ottaa uudelleenkäytettävää tekstiiliä hyödynnettäväksi maksutta. Tapahtuma tuotti yhteensä 3 354 kiloa kodintekstiiliä kiertoon. Niitä käytetään askartelumateriaalina päiväkodeissa ja rätteinä autokorjaamoissa. Tekstiili 2.0 on Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun, SITRA:n, Turun kaupungin, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin rahoittama hanke. Jätehierarkian ensimmäisen pykälän mukaisesti jätteen vähentäminen ja uudelleenkäyttö toteutuu workshopin muodossa järjestettävässä hikipajassa, jonka tarkoitus on avata ihmisille vaateteollisuuden epäkohtia ja opastaa eettisempään kuluttamiseen. Tekstiilitalkoita tehtiin yhdessä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa. Tuotannon skaalaus suurempiin eriin koetaan usein hankalaksi juuri tasalaatuisen materiaalin heikon saatavuuden vuoksi. Tapahtuma keskittyy vaatteiden korjaukseen ja lumpusta uuden luomiseen, eikä siellä tällä kertaa kerätä poistotekstiiliä. Tapahtuma on avoin kaikille materiaalista kiinnostuneille yrittäjille ja käsityöläisille. Poistotekstiilien uudelleenkäytön sopivuuden arvioiminen lajitteluvaiheessa on taitolaji, koska kukin meistä määrittelee laadun eri tavalla. Ompelujamit toukokuussa Kaikesta kerätystä poistotekstiileistä 10 prosenttia on ollut käyttökelpoista. Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta p Vaatteiden laatu on monenkirjavaa, mikä hankaloittaa hyödyntämistä.. www.poistotekstiili.fi M aaliskuussa vietimme Tekstiilitalkoita kauppakeskus Skanssissa keräämällä poistotekstiiliä kokonaisen viikon ajan. Ekodesignin valmistaminen on tekijöidensä mukaan haastavaa, sillä poistotekstiilimateriaali on monenkirjavaa ja sen esikäsittely hidasta. Poistotekstiilistä valmistuu paraikaa mm. Aktiivinen hyväntekeväisyystoiminta on ohjannut tekstiilikierrätystä jo vuosikymmeniä. Seuraava tapahtumamme Ompelujamit pureutuu juuri tähän
Uusiouutiset 3/2016 41
Vastaavasti puuttuvan hampaan välistä kiroaminen ei auta, vaikka postipaketti selvästi sisältää uuden implantin. Suomessa ja Venäjällä tarvitaan bumaga, mieluiten leimoilla ja vaakunoilla. Jos haluaa pysyä ajan juoksussa kiinni, on hetimiten löydettävä digiloikannut peruskoululainen. Ei, ei ei. Kyllä Filippiien Luzonilla on aina tiedetty, että suomalaisen sielussa asuu pilkkua viilaava byrokraatti, joka vain odottaa seuraavaa paperitonta asiakasta. Pidemmällä aikavälillä tax free -toimintaa kannattaa laajentaa suurempiin ympyröihin. Enne postin sai haettua postitoimistosta millä tahansa nimellä, mutta kun Aku Ankkoja alkoi olla varsinkin pääpostin poste restantessa liikaa, ei kukaan enää erottanut oikeaa Tupua Lupusta saatikka sitten Hupusta. Nyt on noutopostissakin käytävä omalla nimellä tai hankittavat väärät todisteet henkilöllisyydestä. Paperittomuus on Suomessa muutenkin tullut muotiin. n Kiertolainen Poste Restante Panama Kiertolainen. Todellisuudessa riittää, että matkustaa lähimpään postiin, joka on joko kaukana tai lähikioskissa. Pöytälaatikkoyrityskin kannattaa ostaa siitä suuremmasta päästä niin, että sinne rahat mahtuvat. Siinä näkyy selvästi työn ja pääoman ristiriita. Sen saa mukavasti kahisevana, vaikka poste restanteen. Kun irtolaislaki koskee nykyään enää vain rappioalkoholisteja, voi jokainen selväpäinen muuttaa vakituisen osoitteensa poste restantteen. Raha makaa laiskana tileillä, kun taas ihmisen on otsa hiessä elettävä palmun alla. 42 Uusiouutiset 3/2016 Poste restante vapauttaa V irheellisesti kuvitellaan, että nykyään tax freetä varten on matkustettava todella kauas tai Venäjälle. Jos nyt sattuu vaikkapa pudottamaan autonsa peilin, tilaa uuden ulkomailta ja yrittää hakea lähetystä ilman passia, niin puuttuvan peilin näyttämisellä ei todista kuulemma mitään. He eivät enää halua tunnustaa uskoaan veroilmoitusta täyttäessään. Noutopostissa ei kuitenkaan voi käydä korjaamassa veroehdotelmaa muuten kuin paperillisena. Heille kaupunki hankkii tablettikoneet digiloikkaamista varten. Tosin esitäytetty veroilmoitus ei ole paperiton. Alkossa ei toki enää kysellä viinakortin perään, mutta asiamiesposti ei luovuta mitään ilman hetua. Pankkien jakamaa rahaa tuskin jaksaa kovin pitkää matkaa kuljettaa, varsinkin jos sitä singotaan paljon. Se taas osoittaa maiden välistä pidempään jatkunutta kulttuurivaihtoa. Tax free -elämästä voi nauttia täysin siemauksin, mutta ei enää anonyymisti. Se taas on saanut tuhannen paperillisen eroamaan kirkosta. Vanha hakuretki Alkoon ja postiin koko remmin nimissä ei enää onnistu. Tosin siinä kohtaa taas veroilmoituskin on ryhtynyt paperittomaksi – se kun näyttää olevan muodikasta. Logistiikan kannalta on optimaalista, jos paikka auringossa on valittu niin, että sieltä on lyhyt matka pöytälaatikkoyritykseen tai noutopostiin. Ainakin talviksi tulee kiusaus siirtää sekä oma persoona että taskurahat lämpimimpiin maihin. Puun alle voi mennä pahimmalta auringon porotukselta varjoon. Jos ja kun keskuspankki alkaa jakaa helikopterista rahaa tai ampuu rahasingolla, kun viisaat pankinjohtajat ovat luvanneet, niin rahasateen eteen ei ole syytä jättää esteitä. Rahat pääsevät ainakin pöytälaatikkofirmaan tai suorastaan veroparatiisiin, kun luonnollisen henkilön on ehkä tyydyttävä rantapummin, osa-aika gigolon tai bikinimimmin uraan. Paikka on valittava huolella niin, ettei vihreä oksa estä keskuspankin rahapoliittisia toimia. Digiloikkarin myötävaikutuksella veroilmoitussurffaus onnistuu noutopostin tax-free kansalaiseltakin. Tästä syystä filippiiniläisellä tagalogin kielellä pumaga tarkoittaa väsymistä ja kaikkeen leipääntymistä. Mummokatoa potevassa evankelisluterilaisessa kirkossa portteja on avattu paperittomille. Postilaatikko saattaa asuntona on melko ahdas, mutta noutopostiin siirtynyt ulkoistaa esimerkiksi kiinteistöveron muiden maksettavaksi