3 3/2017 Kiertotalouden erikoislehti Kiertotalouden ytimessä: kemistit Lähes sadan kunnan kuljetuspäätöksistä valitettu Sairaala matkii kehon resurssitehokkuutta Ouluunkin kiertotalouskylä. Haitta-ainetieto ei tavoita kierrättäjiä
Ihminen on tietämättään tai välinpitämättömyyttään levittänyt ympäristöön haitallisia aineita kautta teollisen ajan historian. PÄÄKIRJOITUS 28.4.2017 Pallo karkaa V äriläiskä leijailee katon yläpuolelle, puun latvan ohi ja yhä ylemmäs. Seuraava Uusiouutiset numero 4/17 ilmestyy 31.5.2017. Tuotekierroista ja luonnosta haitta-aineita on vaikea saada kiinni. Saattaa olla, että vaikka haitallinen aine olisi tuotannossa jo kielletty, sitä sisältäviä tuotteita valuu jätehuoltoon vielä pitkään. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Tämä on vaarallista kiertotaloushuumassa. Suomi 100 -juhlanumero. Yleensä vasta tutkimustieto on herättänyt meidät huomaamaan aineiden vahingollisuuden ja pakottanut rajoittamaan niiden käyttöä. Euroopan kemikaaliviraston Elina Karhu varoittaa tässä numerossa (s. Valitettavasti sesonkiin liittyvät myös puistoihin kertyvät piknikroskat. Tutkijat tarkastelevat myös mikromuovien kemiaa ja muovien sisältämiä ja sitomia haitta-aineita. On tutkittava lisää. 1800luvulla keksimme, että puuta voi suojata kreosootilla. Euroopan ympäristötoimistokin ohjeistaa teollisuutta korvaamaan vaarallisia ja haitallisia aineita turvallisemmilla. Uusiouutiset 3/2017 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Teija Horppu, Sara Malve-Ahlroth, Marja Saarikko ja Ari Serkkola. Euroopan kemikaalivirasto tarkkailee koko ajan, täytyisikö erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalle lisätä uusia kandidaatteja. Vappuroskat tuntuvat tosin viattomilta laajemmassa perspektiivissä. Esimerkkien lista on pitkä. Suomalaistutkijat selvittävät parhaillaan, kuinka paljon mikromuovia Suomenkin vesistöihin on ehtinyt kertyä siinä ajassa, kun ihminen on muovia käyttänyt. Innostumisemme keväästä näkyy luonnossa vielä pitkään senkin jälkeen, kun Mantan lakki on riisuttu ja kuoharilasit laitettu takaisin astiakaappiin. Kiellot ja rajoitukset ovat kohdanneet lukuisia muitakin kemikaaleja palonsuoja-aineista pehmentimiin. ISSN 0787-0663, 27. Vaaralliset ja haitalliset aineet eivät saisi päätyä kierrätyksen kautta takaisin kiertokulkuun. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Smart Chemistry Park Smart Chemistry Parkin Linda Fröberg-Niemi iloitsee raisiolaisen innovaatioalustan saamasta kiertotalousinnovaatiopalkinnosta. Lehden osateemoja: Suomen kiertotalousosaajat, vastuullinen kuluttaminen. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Vielä emme tiedä, minkälaisia vaikutuksia näillä on ympäristöön tai eliöiden ja ihmisen terveyteen. Tuotteiden käyttöikä kuitenkin vaihtelee. Vain tuuli tietää, miten kauas ja minne sen matka päättyy. Saman kohtalon kokevat ne piknik-roskat, jotka eivät löytäneet roskikseen asti. Se heijastaa vielä auringonsäteen hyvästiksi lähtiessään tavoittelemaan pilviä. Käyttö jatkui satoja vuosia, kunnes selvisi, että aineen sisältämät yhdisteet aiheuttavat syöpää ja perimävaurioita. Tuotannon, käytön ja jätehuoltoportaan välissä on tietoaukko. 32), että tieto haitallisista aineista ei useinkaan tavoita jätehuoltosektoria. Muutaman päivän päästä on taas se aika, kun taivasta täplittävät karanneet vappupallot. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Kuin tavoittelisi karannutta vappupalloa. Jossain vaiheessa ilmapallon jäämät putoavat maahan tai veteen ja jauhautuvat yhä pienemmäksi silpuksi. Rajoitukset eivät enää estäneet sitä, että kreosoottia oli jo ehtinyt kertyä pohjavesialueiden maakerroksiin. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja Loimun jäsenille 69 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Special International Issue
38 Raision Smart Chemistry Park sai kiertotalousinnovaatiopalkinnon. Työnsä taitajia: Juha-Matti Kykkänen, Recci ja Tekstiilipankki Oy: ”Rokataan isosti, ei nysvätä!” Rode-Jore löytää vihreän seinänsä Viisas viljelijä kaipaa tuotekehitettyjä kierrätyslannoitteita Tieto haitta-aineista ei kulje kierrättäjälle Kuitu haastaa muovin Ukrainan biokaasulaitoksen päästöt kuriin Jätekertymät tallentuvat pilveen ja organisaatioiden muistiin Kemistien tiimi kiertotalouden ytimessä Nimityksiä Kolumni, Sara Malve-Ahlroth: Luottamuksella on tärkeä rooli teollisten symbioosien fasilitoinnissa Mediakortti. Elina Saarinen Bjarke Ingels Group Anne-Maria Vesa/ Oulun Jätehuolto Smart Chemistry Park Pääkirjoitus Ajankohtaista Laivoille suomalaisia kierrätysmuovikasseja Uudesta jätevoimalasta Tankan suurin hiihtokeskus Kuljetusvääntö lamauttaa jätehuollon kehittämistä Suezin kumppaniksi jätealalta tuttu konkari Uusi sairaala matkii ihmiskehon taloudellisuutta Eco3-alue kasvaa bioja kiertotaloudella Biokaasu syrjäyttää öljyä Oulussa Ouluunkin ”kiertotalouskylä”. 13 Suomalaiset olivat mukana Kööpenhaminan uuden jätevoimalan suunnittelussa. 4 Uusiouutiset 3/2017 3/2017 Tämän lehden osateemat ovat huomisen ratkaisut, yhdyskuntajäte, jätevesi ja -liete, logistiikka. Sisältö 3 6 12 13 14 19 20 22 24 25 26 28 29 32 34 35 36 38 40 42 43 24 Oulun Jätehuolto rakentaa ainutlaatuista biokaasupuhdistamoa. 26 Juha-Matti Kykkänen haluaa ohjata massiivisia tekstiilivirtoja kierrätykseen
Uusiouutiset 3/2017 5
Tulipalosta L&T:lle satojen tuhansien vahingot n Lassila & Tikanojan Vantaan kierrätysmateriaaliyksikön tulipalosta aiheutuu yhtiön arvion mukaan useiden satojen tuhansien eurojen taloudelliset vahingot. Syttymissyyksi paljastui oikosulkuun mennyt akkutoiminen rotanloukku. n Pääkaupunkiseutulaiset lajittelevat tunnollisest i P ääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaista 82 prosenttia kokee jätteiden lajittelun tärkeäksi jätevoimalasta huolimatta. Valimotie) sijaitseva varastokatos tuhoutui täysin tulipalossa 26.–27.3.2017 välisenä yönä. Jätevoimalahanke pääsee nyt etenemään. 6 Uusiouutiset 3/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA KHO: Salon jätevoimalan hankinta ei ollutkaan virheellinen K orkein hallinto-oikeus (KHO) on 31.3.2017 antanut päätöksensä Lounaisen Suomen Hankintarenkaan yhdyskuntajätteen hyödyntämispalvelua koskevasta hankinnasta. Voittaja olisi rakentanut 110 000 tonnia polttokelpoista jätettä hyödyntävä jätevoimalan Saloon Korvenmäen jätekeskukseen sekä toimittanut 30 000 tonnia yhdyskuntajätettä Riihimäelle hyödynnettäväksi. Salon Hyötykäyttö Oy teki valituksen hankintarenkaan tekemästä hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen, jonka markkinaoikeus hyväksyi. n Ruskon vaakaja kassarakennus paloi n Oulun Jätehuollon vaakaja kassarakennus paloi käyttökelvottomaksi sunnuntaiyönä 2. huhtikuuta. Hankinnan voitti Ekokem Oyj (nykyisin Fortum Oyj). n p Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Salon jätevoimalahankintaa ei ollutkaan toteutettu virheellisesti. Uusi jätevoimala valmistuu aikaisintaan vuonna 2020. Nyt KHO on siis kumonnut markkinaoikeuden päätöksen. Henkilöasiakkaiden maksullisten, punnittavien jätekuormien vastaanotto oli muutaman päivän pysähdyksissä palon takia. Hankintarengas valitti markkinaoikeuden tekemästä päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. HSY:n teettämään ja Innolink Researchin syksyllä 2016 toteuttamaan kyselyyn vastanneista kolme vastaajaa neljästä näkee oman toimintansa merkityksen ja lajittelee jätteet, vaikka muut lajittelisivat väärin tai eivät lajittelisi ollenkaan. Tammiston Kauppatiellä (ent. Hankintarengas lähtee nyt viemään hanketta eteenpäin ja jatkaa neuvotteluja Fortum Oyj:n kanssa jäte-energiaratkaisun toteuttamiseksi. Lounaisen Suomen Hankintarengas kilpailutti syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämispalvelun 25 vuodeksi (vuosille 2018 2043) vuonna 2014. n p Kolme neljästä HSY:n kyselyyn vastanneesta pitää itseään melko tai erittäin aktiivisena lajittelijana ja kokee lajittelun helpoksi.. KHO kumosi ja poisti markkinaoikeuden päätöksen, jonka mukaan palveluhankintaa koskeva hankintamenettely olisi toteutettu virheellisesti
Uusiouutiset 3/2017 7 90 % tyytyväisiä kunnallisiin jätehuoltopalveluihin T aloustutkimus kysyi maaliskuun lopussa yli tuhannelta vastaajalta, ovatko nämä tyytyväisiä kunnan järjestämiin jätehuoltopalveluihin. ”Tämä vahvistaa käsitystämme, että kunnalliset jätelaitokset ovat hoitaneet tehtäviään hyvin, asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti”, toteaa Jätelaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Riku Eksymä. n Elina Saarinen p Pirkanmaan Jätehuolto kerää Lempäälän jäteasemalla asukkailta esimerkiksi loisteputkia.. 90 prosenttia vastanneista sanoi olevansa tyytyväisiä kunnan kotitalouksille järjestämään jätteiden kierrätykseen ja hyödyntämiseen, jäteasemapalveluihin, vaarallisen jätteen vastaanottoon, jäteneuvontaan ja keräystempauksiin
n u ”Jäteauto kulkee hyvin biokaasulla ja tankkaaminenkin on helppo homma”, kertoo Sihvarin jäteautonkuljettaja Tero Oksanen. Hanke saa kärkihankerahoitusta. 8 Uusiouutiset 3/2017 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA Kärkihankerahoituksen saajat valittu Y mpäristöministeriö myöntää yhteensä 420 000 euroa kiertotalouden kärkihankerahoituksestaan neljälle kokeiluhankkeelle, jotka vauhdittavat yhdyskuntajätteen kierrätystä. Rahoitusta saavat Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n monilokeroastiakokeilu sekä Suomen ympäristökeskuksen jätetaksakokeilu Pirkanmaalla. ”Kolmella autolla ei ehkä maailmaa pelasteta, mutta jäteautojemme hiilidioksidipäästöt ovat nyt nolla prosenttia ja autot kulkevat saman jätteen voimalla, jota keräävät”, Sihvari Oy:n toimitusjohtaja Ari Sihvonen toteaa. Jätteellä kulkevat biokaasuautot tien päälle Jyväskylässä J yväskylän keskustan ja läntisten kaupunginosien bioja kuivajäteastiat on tyhjennetty huhtikuun alusta alkaen biokaasulla ajavilla jäteautoilla. Mustankorkea/ Petra Thurén. Mustankorkean oma biokaasulaitos valmistuu loppukesästä. Rahoituksen saavat myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy valtakunnallisen tekstiilikeräysverkon järjestämiseen ja The Next Step Oy, joka hyödyntää digitalisuutta vähentäessään jätettä Kalasataman Tukkutorilla. n t Lounais-Suomen Jätehuolto Oy tehostaa hankkeessaan valtakunnallista tekstiilien kierrätystä järjestämällä keräysverkoston. Ensivaiheessa jäteautot tankkaavat Mustankorkean jätekeskuksella sijaitsevalla väliaikaisella tankkauskontilla, joka on vuokralla Gasumilta. Kuljetusyhtiö Sihvari Oy hoitaa alueen jätekuljetuksia kolmella biokaasujäteautolla, joihin se on sijoittanut noin 700 000 euroa
Tämä vaikeuttaa kiertotaloustavoitteita. Nyt Ekokemin toiminta on saatu integroitua Fortumiin, joka pyrkii rakentamaan älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja varmistaakseen, että arvokkaat materiaalit saadaan kiertoon ja haitalliset aineet poistettua materiaalikierrosta. Brändimuutoksen jälkeen yksikön päivittäinen työ jatkuu entisellään. Tutkimusorganisaatioiden ja alihankkijan Laki ja Vesi Oy:n lisäksi EPIChankkeeseen osallistuvat myös terveydenhoitoalan, jätevesilaitosten, jäteveden puhdistusteknologian, vesija ympäristöalan toimijoita, yhteensä 14 yritystä. Recycling and Waste Solutions -liiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa kertoo: ”Yhtenä Fortum-kokonaisuutena olemme vahva toimija kiertotalouden alalla. Logot vaihtuivat Riihimäellä kaikessa viestintämateriaalissa ja kyltityksessä aina vierailijakypäröistä lähtien.. Huhtikuun alusta lähtien Ekokemin brändi on tunnettu Fortumina. Ekokem on nyt Fortum E kokemin nimi jää historiaan. Kunnalliset jätevedenpuhdistamot on perinteisesti rakennettu poistamaan jätevedestä kiintoainetta, orgaanista ainesta, fosforia ja typpeä, mutta ei synteettisiä orgaanisia yhdisteitä kuten lääkeaineita. Fortum ja Ekokem yhdistivät voimansa viime vuonna. Tätä tutkivat Suomen ympäristökeskus, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto yhteistyökumppaneineen Tekesin tuella kolmivuotisessa EPIC-hankkeessa. Tarjoamme jatkossakin asiakkaillemme palveluita yhtä mutkattomasti kuin ennen.” n Elina Saarinen p Ekokem-nimi vaihtui Fortumiksi huhtikuussa. Entinen Ekokem muodostaa nyt Fortumin Recycling and Waste Solutions -yksikön, kierrätys ja jäteratkaisut. n p Kunnallisille jätevedenpuhdistamoille päätyy esimerkiksi särkylääke parasetamolia. Hanke jatkuu heinäkuuhun 2019 ja kokonaisbudjetti on miljoona euroa. Uusiouutiset 3/2017 9 Lääkejäämät talteen jo päästölähteillä O nko kustannustehokkaampaa puhdistaa lääkejäämiä niiden alkuperäisellä päästölähteellä kuin kunnallisen puhdistamon jätevedestä ja lietteestä. Suuri osa puhdistamolle päätyvistä lääkeaineista kulkeutuu prosessin läpi vesistöihin ja sitoutuu lietteeseen
Kuusakoskella on kokemusta yhteisyrityksistä julkisen sektorin kanssa sekä Suomessa että Ruotsissa. Sen vastaava toimittaja Tuomas Muraja toivoo faktantarkastuksen toimivan positiivisena pelotteena, joka ohjaisi yhteiskunnallista keskustelua aiempaa faktapohjaisemmaksi. Muraja ei faktantarkastuksen jälkeen löytänyt tukea esimerkiksi väitteelle, että kunnallisten jätelaitosten toimitussopimukset jätteenpolttolaitoksille olisivat haitallisia jätteiden uusiokäytölle. 10 Uusiouutiset 3/2017 Faktantarkastusta tarvitaan jäteuutisoinnissakin J ätelaitosyhdistys JLY ry peräänkuuluttaa enemmän faktoihin pohjautuvaa keskustelua ja päätöksentekoa yhdyskuntajätehuoltoon. Avauksena ”uudelle, faktapohjaiselle keskustelulle” JLY järjesti huhtikuun alussa keskustelu tilaisuuden otsikolla Faktat tiskiin jätehuollosta. Yhtiöt allekirjoittivat aiheesta aiesopimuksen maaliskuun alussa. Uusi yhteisyritys aikoo aloittaa metalliromun ja rakennusjätteen kierrätyksellä.. Murajan mukaan faktantarkastus kuitenkin tukee väitettä siitä, että kierrätysaste on pysynyt 10 vuotta suunnilleen samalla tasolla. Näin toimijat voisivat jatkossakin tarjota palveluja kaupan ja teollisuuden jätevirroille. Tarve poliitikkojen puheissa ja mediassa esitettyjen väitteiden todenperäisyyden tarkistamiseen on kasvanut esimerkiksi Yhdysvalloissa. Suomessa kuntavaalikeskustelussa esitettyjen väitteiden todenmukaisuutta tarkasti yli 300 kansalaisen joukkorahoittama Faktabaari. Yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa jo tänä kesänä. n n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA Kuusakoski jätelaitosten yhteisyritykseen H ankintalaki ja jätelain mahdolliset muutokset näkyvät jo kentällä. Muita alkuvaiheen toimipisteitä ovat todennäköisesti Karjaa, Hyvinkää ja Porvoo. Yhtiöiden mukaan uuden yhtiön kuntaomistajilleen mahdollisesti tuoma tulo käytetään kuntalaisten jätehuollon kehittämiseen. n Rosk’n Roll p Lohjan Munkkaan jätekeskus on yksi ensimmäisistä paikoista, joissa uuden yhteisyrityksen toiminta kesällä käynnistyy. Koska hankintalaki rajoittaa kunnallisten sidosyksiköiden markkinaehtoista palveluntarjontaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy ja Rosk’n Roll Oy Ab aikovat perustaa yhteisyrityksen Kuusakoski Oy:n kanssa. Muraja kävi JLY:n tilaisuudessa läpi muutamia julkisesti esitettyjä väitteitä, jotka oli poimittu esimeriksi Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n edustajilta
Jyväskylän kaupungin tutkimusja kehittämispäällikkö Pirkko p Käyttäisitkö kiertävää korjauspalvelua. Laitelainaamoa voisi laajentaa muidenkin toimijoiden käyttöön ja siihen voisi kehittää sovelluksen, josta laitekannan näkisi yhdellä silmäyksellä. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS puolestaan miettii, voisiko opiskelijoiden keväisen ja syksyisen muuttoaallon yhteyteen ajoittaa virtuaalisen kierrätyskontin toteutusta. n Ideakisan satoa: Laitelataamo, kiertävä korjauspalvelu ja biokaasuautokampanja. Melville kertoo, että parhaillaan suunnitellaan kaikkiaan kuuden tai seitsemän idean pilotointitapoja. Kontin kautta poismuuttavat opiskelijat voisivat antaa eteenpäin vaikkapa sisään muuttaville opiskelijoille tavaroita ja huonekaluja, joita he eivät itse enää tarvitse. Luovan alan yhdistykset ovat lainailleet toisilleen harvemmin käyttämiään mutta hankintahinnaltaan kalliita laitteita. Kierrätyskontin sisällön näkisi siis sähköisestä palvelusta. Jakamistalouden idea konkretisoituu mediataiteen ja -kulttuurin edistämiseen keskittyneen Live Herringin ideassa laitelainaamosta. Japa ry lähtee vetämään kiertävän korjauspalvelun kokeilua. Korjaamalla pidennetään vaatteiden ja esineiden käyttöikää. Jyväskylän ammattikorkeakoulu miettii yhdessä seudun autokauppojen kanssa, kuinka autokauppiaat voisivat kertoa kuluttajille nykyistä paremmin myös biokaasuautovaihtoehdoista. Ajatus tuli keskisuomalaisilta ideahaussa. Käyttäjälähtöiset kokeilut -ideahaku on osa Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimaa, EU:n LIFE+ -ohjelmasta rahoitettua CIRCWASTE -hanketta (2016–2023), jolla edistetään kiertotalouden toteutumista. Myös kädentaitomessuilla voisi olla korjauspajoja. Uusiouutiset 3/2017 11 K eksi, karsi, korjaa ja kierrätä -ideahaku tuotti keskisuomalaisilta hyviä ideoita konkreettisiin kokeiluihin kiertotalouden edistämiseksi
12 Uusiouutiset 3/2017 n MARJA SAARIKKO AJANKOHTAISTA V iking Line valmistaa jatkossa laivoilta kerätyistä muovipakkauksista uusiomuovia yhteistyössä suomalaisten perheyritysten Pyrollin ja Sauplastin kanssa. Jatkossa laivojen tulee tarkkaan erotella nämä muovit pois muun muovijätteen seasta.” Viking Line liikennöi Itämerellä yhteensä seitsemää alusta, joilla risteilee vuosittain 6,5 miljoonaa matkustajaa. Kemikaaleja vältellään ja matotkin toimitetaan uusiokäyttöön. Siitä tuotetaan biokaasua. Esimerkiksi Viking Cinderellan polttoainekulut ovat yhtiön mukaan alentuneet 34 prosenttia kymmenessä vuodessa. Vuonna 2016 maihin vietiin kierrätettäväksi yhteensä 77 tonnia metallijätettä, 687 tonnia paperija pahvipakkauksia, 464 tonnia lasipakkauksia ja 1943 tonnia käytettyjä öljyjä. “Laivat ovat jo pitkään keränneet muovia ja muuta pakkausjätettä, mutta muovipussivalmistukseen soveltuvat vain tietyn tyyppiset pakkausmuovit, kuten puhtaat ja kirkkaat kutisteja kiristemuovit. Viking Line p Viking Graceen asennetaan suomalaisen startup-yritys Norsepowerin kehittämä roottoripurje 2018. Silloin raaka-aine kasseihin saatiin muualta. Sekajätteen määrä on 15 vuoden aikana pudonnut kaikilla aluksilla 30 prosenttia. Lämpötila ja ilmanvaihto pidetään minimissä, jotta polttoainetta säästyisi. Haitallisia kemikaaleja pohjan käsittelyyn ei tarvita ja polttoainetta säästyy, kun pohja pysyy vapaana kasvillisuudesta. Mekaaninen purje toimii aputyöntövoimana ja säästää polttoainetta.. Myös biojätettä syntyy huomattavia määriä. Aikaisemmin yhtiön muovikassit valmisti saksalainen PapierMettler. Alusten pohjat puhdistetaan harjapesulla noin kerran kuussa ja kerätystä biomassasta valmistetaan niin ikään biokaasua. Kaikkiaan Viking XPRS:n, Gracen ja Mariellan noin tuhannen tonnin biojätelastista saadaan vuodessa 77 000 kuutiometriä biokaasua. Yhtiön ympäristöpäällikkö Susanna Airolan mukaan laivoilla pyritään nyt pakkausmuovien keräyksen tehostamiseen. Polttoaineen kulutusta optimoidaan. Ensin biojäte jauhetaan alusten omilla jätemyllyillä ja sitten se kuljetetaan maihin. Neljä vuotta sitten liikennöintinsä aloittanut Viking Grace oli ensimmäinen LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua polttoaineenaan käyttävä alus. Vuonna 2016 alus otti ensimmäisenä maailmassa käyttöönsä ruotsalaisen startup-yritys Climeonin uudenlaisen energiakierrätysjärjestelmän. Myös siivousmenetelmät kehittyvät. Muovijätettä, kuten muutakin pakkausjätettä, syntyy paljon, kaikkiaan 18 tonnia vuosittain. n Laivoille suomalaisia kierrätysmuovikasseja Viking Line siirsi kierrätysmuovikassiensa valmistuksen Suomeen. Ympäristö huomioon Laivaliikenteessä ympäristötietoisuus on nousussa. Viime vuonna laivayhtiö keräsi jälleen muovikassien myynnillä varoja Itämeren suojeluun, tällä kertaa 60 000 euroa. Sen päästöt ovat huomattavasti muita vähäisempiä. ”Saksassa valmistus tuntui turhalta, koska Suomestakin löytyy vastaavaa osaamista”, perustelee yhtiön markkinointijohtaja Kaj Takolander. Lajiteltu pakkausmuovi lähetetään Pyrollin tuotantolaitokselle Merikarvialle, jossa kierrätysraaka-aineesta valmistetaan uusia muovikasseja myytäväksi laivojen merimyymälöissä. Alumiinijätettä syntyi 8 tonnia
Tanskan jätehuoltoja kierrätysorganisaatio ARC:n rakennuttama uusi jätevoimala tulee taivaan lahjana niille noin 530 000 tanskalaiselle laskettelun harrastajalle, jotka ovat tähän saakka joutuneet tyytymään 45-metriseen Hedelandin hiihtokeskukseen tai matkaamaan Norjaan, Ruotsiin tai Alpeille päästäkseen kurvailemaan kunnon rinteisiin. Bjarke Ingels Group. Uusi voimala on 25 prosenttia entistä energiatehokkaampi uusine savukaasupuhdistuslaitteineen. Voimala tuottaa yli 900 000 megawattituntia energiaa. Sähköä ja lämpöä hyödyntävät alueen 150 000 kotitaloutta. Maaliskuusta 2013 saakka rakennettu uusi jätevoimala käynnistyy tänä syksynä. Voimalan suunnittelussa ja rakentamisessa on käytetty suomalaisen Teklan tietomallinnusohjelmaa. Jätevoimala polttaa 600 000 asukkaan ja 68 000 yrityksen yhdyskuntajätteet, lähes 400 000 tonnia vuosittain. Jätevoimalan lisäksi ARC ylläpitää 10 kierrätyskeskuksen ja vaarallisen jätteen käsittelylaitoksen verkostoa. Jätevoimalaan rakennetaan myös 10 vaellusreittivaihtoehtoa ja seinäkiipeilyratoja. Tekolumen ansiosta laskettelemaan pääsee ympäri vuoden. n Christoffer Regild p Kööpenhaminan uusi jätevoimala Amager Bakke kohoaa jo korkeimmalle Kööpenhaminen silhuetissa. p Katolle avautuu rakennettu ympärivuotinen hiihtoja ulkoliikuntakeskus. Jätevoimalan rakentajat odottavat, että voimala houkuttelee ensimmäisen vuoden aikana yli 53 000 kävijää. Kierrätyskeskusten kautta hyödynnettiin vuonna 2015 yhteensä 104 000 tonnia jätteitä. Uuden jätevoimalan 80 metriin kohoava katto on muotoiltu niin, että sinne voidaan rakentaa kaltevuudeltaan vaihteleva, 440-metrinen laskettelurinne. Amager Bakken jätevoimala korvaa Kööpenhaminassa vuodesta 1971 saakka puksuttaneen jätteenpolttolaitoksen. Uusiouutiset 3/2017 13 Uudesta jätevoimalasta Tanskan suurin hiihtokeskus S yksyllä Kööpenhaminan Amagerissa avautuu jätteenpolttolaitos, joka ei ainoastaan uudista yhdyskuntajätteen energiahyödyntämistä vaan myös Tanskan harrastusmahdollisuudet
Ilmiö on todellisuutta jo monen jätehuoltoviranomaisen alueella. 14 Uusiouutiset 3/2017 P isimpään jätekuljetuksia on puitu Petäjävedellä, missä tekninen lautakunta on keväästä 2013 lähtien päättänyt asiasta kolme kertaa – ja missä asia valituksen johdosta on edelleen kesken. n TEIJA HORPPU u Jätteenkuljetuskiistat aiheuttavat päättäjille harmaita hiuksia.. Mikä tahansa yksittäinen asia voi pyöriä kunnallisessa päätöksenteossa vuosikausia, mikäli uudesta päätöksestä valitetaan, hallinto-oikeus palauttaa asian uuteen käsittelyyn ja uudestaKuljetusvääntö lamauttaa jätehuollon kehittämistä Jätekuljetuksista on kehittymässä kunnallisessa päätöksenteossa vuosikausia pyörivä ikiliikkuja, joka pahimmillaan lamauttaa jätehuollon muiden alueiden kehittämisen. Päijät-Hämeessäkin kysymystä on pyöritetty alun neljättä vuotta, eikä asialla vieläkään ole lopullista sinettiä
Päätöksenteon venyminen vaikuttaa myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimintaan ja jätehuollon kehittämiseen. Kiinteistökeräyksen kehittäminen jumissa Helmikuussa 2017 Päijät-Hämeen jätelautakunta käsitteli jätekuljetuksia uudelleen. Tästä voi lähteä uusi valituskierros. Sähköistä asiointia ei ole päästy kehittämään. ”Jos asia palaa uuteen käsittelyyn, valmistelutyö alkaa alusta. Uusiouutiset 3/2017 15 kin päätöksestä valitetaan. Helmikuussa 2016 Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi. Jätehuoltoviranomaisenhan on seurattava, että jätelain 37 pykälässä luetellut kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyvät, mikäli kyseinen kuljetusjärjestelmä on käytössä”, Tiia Yrjölä sanoo. Päijät-Hämeen jätelautakunta päätti kuljetuskysymyksestä ensimmäisen kerran tammikuussa 2014. ”Hallinto-oikeus ei voi tehdä päätöstä, vaan se voi palauttaa asian kuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Muualla Suomessa kunnan järjestämän jätehuollon alueilla niistä on saatu hyviä kokemuksia. Jos taas hallinto-oikeus hylkää valitukset ja lautakunnan päätös saa lainvoiman, joidenkin vuosien kuluttua edessä on taas uusi selvitysurakka. ”Jos päätöksistä valitetaan toistuvasti ja jos asia lukuisia kertoja palautetaan uudelleen käsiteltäväksi, viranomaisen pitää alkaa pohtia, onko omassa kannassa jotakin tarkistettavaa.” p Jätteenkuljetuspäätöksestä on tullut ikiliikkuja, joka seilaa lautakunnan ja oikeuden välissä. Laajoihin selvityksiin perustunut esitys oli, että alueella siirryttäisiin kunnan järjestämään kuljetukseen. Päätöstään lautakunta perusteli selvityksellä, jonka alueella toimivat kolme isoa kuljetusliikettä olivat teettäneet. Jälleen se päätti, vastoin valmistelijan esitystä, että kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä. Elina Saarinen. Erimielisyydet tästä valinnasta ovat kärjistyneet jätelautakunnissa niin, että päätöksiä on jouduttu ratkomaan oikeusasteissa. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Se ei myöskään voi velvoittaa kuntaa hankkimaan tiettyä selvitystä, mutta voi huomauttaa sellaisen puutteesta”, sanoo Helsingin yliopiston hallintooikeuden professori Olli Mäenpää. KHO:n päätösten piti selkiyttää tilannetta Kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta peräänkuuluttaa päätöksentekijöiden itsekritiikkiä. Alueen palvelutason kehittäminen on pysähdyksissä. Mikään instanssi ei voi viheltää peliä poikki, eikä esimerkiksi uhkasakon määrääminen kunnalle tule kysymykseen. Tällaisessa tilanteessa on vaikea sanoa, että kunta toimisi lainvastaisesti, jos se kuitenkin käsittelee asian uuden selvityksen pohjalta.” Viranomaisen perustyö lykkääntynyt Esimerkiksi Päijät-Hämeessä jätekuljetuskysymyksen venyminen on halvaannuttanut jätehuollon muuta kehittämistä. Menestyvätpä valitukset kuinka tahansa, asian selvittäminen jatkuu. Asian valmisteleminen uutta käsittelyä varten alkoi keväällä 2016 ja jatkui koko kesän. Selvittäminen vei niin paljon aikaa, että muita asioita ei voitu viedä eteenpäin.” Kesästä 2016 lähtien käsittelyä ovat odottaneet muun muassa reilut 200 hakemusta, jotka koskevat jäteastioiden tyhjennysvälin pidentämistä ja jätemaksun kohtuullistamista. Päätös tarkoittaa myös, että epävarmuuden aika jatkuu, koska kuljetuspäätöksestä on valitettu”, sanoo Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen. ”Jätelautakunnan kuljetusjärjestelmäpäätös tarkoittaa, että emme voi esimerkiksi alkaa kehittää uusia asukkaiden lajittelua helpottavia kiinteistökeräyksen malleja, kuten lokeroastioita. Lietteitä koskeva kuljetuspäätös on tekemättä. Suurin työ oli hintojen laskemisessa, lisäksi piti tehdä kyselyjä yrityksille, Päijät-Hämeen Jätehuollolle ja monille muille tahoille. Päätöksestä tehtiin useita valituksia hallinto-oikeuteen. ”Harmittaa, kun muut työt lykkääntyvät. ”Selvitystyö oli tavattoman työllistävää. t Kunnan järjestämä vai kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tekemättä jää se viranomaisen perustyö”, Tiia Yrjölä sanoo. ”Uudessa käsittelyssä kunta voi lisätä esimerkiksi puolen sivun selvityksen ja katsoa selvittäneensä asiaa riittävästi lisää. Ilman erityisperusteluja lautakunta kuitenkin päätti, että alueella säilyy kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus. Valmistelusta vastasi jäteasiamies Tiia Yrjölä
”Tarvitaan ammattimainen, objektiivinen ja avoin valmistelu, jossa eri sidosryhmien näkökulmat otetaan kattavasti huomioon. Kuljetusliike odottaa ennakkoratkaisua Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen on toista mieltä: KHO:n ratkaisut eivät ole toistaiseksi selkiyttäneet asiaa. ”KHO on tarkastellut vain sitä, ovatko perustelut ja johtopäätökset linjassa keskenään. Tarvitaan kuitenkin ennakkoratkaisu, kuinka jätelain 37 pykälässä mainittuja kriteereitä sovelletaan.” Jorma Mikkosen mielestä linjaava ennakkoratkaisu tarvitaan, koska kuljetusjärjestelmää koskevaa jätelain pykälä on niin epäselvä ja lavea, että sen sanamuodot mahdollistavat hyvin erilaiset tulkinnat. Esimerkiksi Lahden osalta kuljetuksia on puitu 15 viime vuoden aikana 3–4 vuoden välein, mutta vasta nyt saatiin ensimmäinen selvitys, jonka on tehnyt ulkopuolinen taho.” Päijät-Hämeen jätelautakunta ei helmikuista päätöstä tehdesp Lähes sadan kunnan kuljetuspäätökset ovat päätyneet valitusten takia oikeusasteisiin. Myös kuljetuspäätöksen valmistelua pitäisi parantaa. 16 Uusiouutiset 3/2017 Jätekuljetusten osalta Tuulia Innalla kehottaa viranomaisia perehtymään korkeimman hallinto-oikeuden 18.2.2016 antamiin vuosikirjapäätöksiin, jotka linjaavat jätelain 37 pykälän soveltamista. Elina Saarinen. ”KHO:n päätös vahvisti, että kunnan järjestämä kuljetus on jätelain perusmalli ja kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus poikkeus, joka on mahdollinen vain, jos laissa erikseen luetellut edellytykset täyttyvät. Enää asiassa ei pitäisi olla epäselvyyttä”, Amanda Nikkilä sanoo. Näin varmistetaan, että päättäjillä on riittävät tiedot linjausten tekemiseen. Pelkkä mielipide ei siis riitä päätöksen perusteluiksi.” Jätelaitosyhdistyksen lakimies Amanda Nikkilä epäilee, ettei KHO:n linjaus jätelain pykälien soveltamisesta vielä välttämättä ole rantautunut kaikkiin jätelautakuntiin asti, ja sen johdosta päätöksenteossa laillisuusharkinta jää lautakunnan jäsenillä edelleen tarkoituksenmukaisuusharkinnan jalkoihin. ”Ennen KHO:n linjauksia jätelain jätekuljetuspykälien soveltaminen saattoi olla hakusessa
Saman valituksen mukaan kuljetusliikkeiden teettämässä selvityksessä ei myöskään ole tuotu esille seikkoja, jotka muuttaisivat virkamiestyönä kootun tarkasteluraportin lopputulosta. Tuulia Innala ei ole tutustunut selvitykseen, mutta suhtautuu varauksella selvitykseen, jonka teettäneellä taholla on asiassa omia intressejä ajattavanaan. Päätöksenteko kesken yli 90 kunnassa Maaliskuun lopussa hallinto-oikeuden tai korkeimman hallintooikeuden käsittelyssä tai kuntiin uuteen käsittelyyn palautettuina olivat 94 kuntaa koskevat jätekuljetuspäätökset. Näiden kuntien väestö kattaa miltei 60 prosenttia Suop Jätteenkuljetuksiin liittyvät selvitykset ovat vieneet jätehuoltoviranomaisten ajan. Pientä epätarkkuutta laskelmiin ja lukuihin voi tulla siitä, että jätelain voimaantulon jälkeen kuntaliitokset ovat pienentäneet kuntien kokonaismäärää. ”Ensimmäinen oikeusaste eli Hämeenlinnan hallinto-oikeus ratkeaa suuntaan tai toiseen vuoden sisällä. ”Yhtä perustellusti voidaan väittää, että virkamiehen tekemä selvitys on puolueellinen”, Loukola sanoo. Reilussa sadassa Manner-Suomen kunnassa oli kunnan järjestämä kuljetus jo jätelain voimaan tullessa, joten niiden osalta jätehuoltoviranomaisen ei ole tarvinnut päättää sekaja hyötyjätteiden kuljetusjärjestelmästä. SKALin mukaan maaliskuun puolivälissä 162 kunnassa oli kuivajätteen kuljetuksessa kiinteistön haltijan järjestämä kuljetus ja 133 kunnassa kunnan järjestämä kuljetus. Viranomainen kuitenkin itse vastaa siitä, että päätöksen perusteena oleva selvitys on riittävä, paikkansapitävä, luotettava ja objektiivinen. Uusiouutiset 3/2017 17 sään luottanut virkamiestyönä tehtyihin selvityksiin, vaan teki päätöksensä kolmen suuren kuljetusliikkeen teettämän selvityksen pohjalta. Suomessa on 311 kuntaa, joista MannerSuomessa 295. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää puolestaan muistuttaa, että hallintolain mukaan selvitysvelvollisuus on viranomaisella. Pitää muistaa, että jos viranomainen antaisi toimeksiannon, se olisi annettava kaikille sidosryhmille tasapuolisesti, ei vain yhdelle.” Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n (SKAL) asiantuntija Pekka Loukola luottaa kuljetusliikkeiden teettämän selvityksen puolueettomuuteen, onhan selvityksen tehnyt luotettava ulkopuolinen taho, eivät kuljetusliikkeet itse. Päijät-Hämeessä jätekuljetuksia koskevan päätöksenteon viimeinen näytös on siis vielä näkemättä.. Päätös useimmiten erilainen kuin esitys Lähes kaikki tähänastiset kuljetuspäätökset on tehty kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen mukaan. Sakoja umpikaivolietteiden kuljetukset on hoidettu pääosin sopimusperusteisesti. t Jätteenkuljetusten suunnittelu on jumiutunut siihen, ettei kuljetusjärjestelmistä ole saatu tehtyä lainvoimaisia päätöksiä. Useimmiten esittelijä on ollut kunnan järjestämän kuljetuksen kannalla, mutta päättäjät ovat halunneet pitäytyä kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa. Jos päätös todetaan puolueelliseksi, sitä voidaan pitää lainvastaisena. ”Jos virkatyönä laadittu ja hankittu selvitys on riittävä, laadukas ja yksiselitteinen, viranomaisen pitää siitä poiketakseen hankkia riittävä vaihtoehtoinen selvitys. Valituksessa, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana on Salpausselän Luonnonystävät ry, katsotaan, ettei kuljetusliikkeiden tekemä selvitys ole puolueeton eikä täytä hallintolain määrittämää viranomaisen selvitysvelvollisuutta. HSY men asukkaista. Kun mukaan otetaan myös sakoja umpikaivolietteiden kuljetukset, jotka koskevat vain viidesosaa Suomen väestöstä, päästään siihen, että miltei kaikkien kuntien kuljetuksista on pitänyt tehdä jonkinlainen päätös. SKALin tietojen mukaan maaliskuun loppuun mennessä päätöksiä olisi tehty 252 kunnan jätteenkuljetuksista. Sen jälkeen saattaa seurata vielä korkein hallinto-oikeus, missä aikaa saattaa kulua saman verran”, jäteasiamies Tiia Yrjölä laskee. Halutessaan viranomainen voi käyttää ulkopuolista selvitystä oman selvityksensä materiaalina. ”On mielenkiintoinen tilanne, että eri intressija sidosryhmät alkavat syöttää viranomaiselle selvityksiä ilman viranomaisen toimeksiantoa. Puolueellisena päätöstä voidaan pitää esimerkiksi sen johdosta, että sen pohjana oleva selvitys on puolueellinen”, Olli Mäenpää sanoo. Päijät-Hämeen jätelautakunnan tuoreimmasta päätöksestä on tehty kolme valitusta
Oman roskiksen vinkkelistä 18 Uusiouutiset 3/2017 p Kuka saa viedä minun omat roskani. Päätös kuljetusjärjestelmästä on tehtävä lain mukaan, ei mielipiteen tai poliittisen kannan mukaan.” Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n asiantuntijan Pekka Loukolan mielestä perustelun ja mielipiteen ero on lähinnä veteen piirretty viiva ja tähänastiset jätekuljetuspäätökset olleet riittävästi perusteltuja ”Jätekuljetuspäätöksiä on perusteltu jopa runsaammin ja paremmin, kuin useimpia kunnallisen päätöksenteon päätöksiä perustellaan. Jätehuolto on kokonaisuus, jossa kuljetus on vain yksi osa-alue”, Tuulia Innala sanoo. ”Jätehuollon asioita tarkastellaan pitkälti oman roskiksen vinkkelistä. 18 Uusiouutiset 3/2017 J ätekuljetuksista on muodostunut poliittinen kysymys, jossa mielipiteet ja poliittinen tarkoituksenmukaisuus ohittavat laillisuusharkinnan. Tätä mieltä on kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta. Ei esimerkiksi vaadita, että asukkaan pitää itse voida valita, minkä yrityksen aura-auto käy auraamassa portin edustan.” Tuulia Innala ja Amanda Nikkilä muistuttavat, että lain mukaan jätehuollon järjestämisvastuu on kunnalla. ”Esimerkiksi katujen kunnossapidossa ei kyseenalaisteta sitä, että kunta hoitaa asian. Hallinto-oikeuksien kumoamissa jätekuljetuspäätöksissä puolen sivun perusteluja ei pidetty riittävinä. Samanaikaisesti on kuitenkin asioita, joissa valinnanvapautta ei ole eikä sen puuttumista kyseenalaista kukaan. Jos edellytykset eivät täyty, pitää päättää kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta”, Amanda Nikkilä sanoo. HSY. Tuulia Innala ounastelee, että tästä syystä sen roolia ja merkitystä ei vielä ole täysin ymmärretty ja tarkoituksenmukaisuusja laillisuusharkinta sekoittuvat. Näennäistä valinnanvapautta Tuulia Innalan havaintojen mukaan sana ”valinnanvapaus” on nyt muodissa ja valinnanvapautta vaaditaan silloinkin, kun sillä ei ole merkitystä ja kun asukkaat eivät todellisuudessa pääse kovin paljon vaikuttamaan. Riittääkö yhdeksän sivua?” Loukola kysyy. Jätehuoltoviranomainen on kunnissa vielä melko nuori. ”Kunnan on järjestämisvastuunsa nojalla jo etukäteen varmistettava, että kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyvät. Uskon, että asiantuntemus, näkemyksellisyys ja päätöksenteon perustelut kehittyvät ajan kuluessa.” Samansuuntaisesti ajattelee Jätelaitosyhdistyksen lakimies Amanda Nikkilä. Toivoisin, että asiat laitettaisiin oikeisiin mittasuhteisiin. Ei kuka tahansa, osoittaa jätteenkuljetuksista päättämisen vaikeus. ”Lisäksi kuljetus on saanut liian suuret mittasuhteet, ja sen merkitystä liioitellaan. n TEIJA HORPPU Kirjoittaja on jätehuoltoa ja kierrätystä seuraava freelancertoimittaja ja mukana Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa, joka koskee Päijät-Hämeen jätelautakunnan 16.2.2017 tekemää kuljetuspäätöstä. ”On viitteitä siitä, että lautakuntien käsitys viranomaisen päätöksenteon laillisuusperusteesta on hämärtynyt. Mikä on tarpeeksi
EU-maissa on jo kiinnitetty entistä enemmän huomiota lääkeja hormonijäämiin mutta Suomessa MBR-prosessin tuominen jätevesien käsittelyyn on ollut vasta kokeiluasteella. Ikkuna maailmaan Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy on tarjonnut ympäristöalan asiantuntijapalveluita yli 25 vuoden ajan ympäristöja jätehuoltoyrityksille ja teollisuudelle. Uskon tämän entistä tehokkaamman puhdistusmenetelmän yleistyvän myös Suomessa sitä mukaa, kun erilaisille haitta-aineille asetetaan entistä tiukempia raja-arvoja.” n Suezin kumppaniksi jätealalta tuttu konkari Jäteja teollisuusalalla kymmeniä vuosia toiminut konkari Hannu Salonen lähtee soveltamaan osaamistaan kansainväliseen vesienpuhdistamiseen Suezin yhteistyökumppanina. Yhteistyö avaa vientimahdollisuuksia suomalaisille vesiteknologian osaajille sekä mahdollistaa Suezin viimeisimmän jätevesienkäsittelyteknologian käyttöönoton myös Suomessa. Suez vastaa maailmassa noin 100 miljoonan ihmisen juomaveden käsittelystä. Pieni ja suuri yritys voivat tässä täydentää toisiaan: Toisella on resurssit, korkean tason teknologia ja palveluosaaminen, toinen on pieni ja nokkela ja voi toimia heti. Sen liikevaihto viime vuonna oli 15,3 miljardia euroa. Membraanisuodatus tulee Pariisissa pääkonttoria pitävän Suez Environnement on maailman suurimpia ympäristöalan yrityksiä. Samalla haemme kotimaisia vesiteknologian osaajia ja autamme heitä yhteistyöhön Suezin kanssa, joka pystyy tarjoamaan kansainväliset markkinat heidän tuotteilleen. n ELINA SAARINEN Hannu Salonen q Jäteja ympäristökonsultoinnissa pitkään toiminut Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy on tarvinnut tuntemusta jätevesitekniikasta esimerkiksi ratkaistessaan jätefirmojen erikoisvesien ja lietteiden, vesilaitosten lietteiden ja teollisuusvesien käsittelyä. Olen innoissani”, Salonen sanoo. Pyrimme myös mukaan Suomen kärkihankkeisiin. Suez möi äskettäin suomalaiset jätehuoltopalvelunsa. Kuva on Hannu Salosen käynniltä Dresdenin keskusjätevedenpuhdistamossa. Suez haluaa tuoda Suomeen markkinoille uutta jätevesien käsittelyteknologiaa kuten membraanisuodatus (MBR), jolla mahdollistetaan entistä tarkempi mikropollutanttien kuten lääkeaineiden ja hormonien sekä fosforin talteenotto jätevedestä. Yrityksen perustaja Hannu Salonen luonnehtii puolentoista vuoden neuvottelujen tuloksena syntynyttä yhteistyösopimusta konsultoivaksi vientikaupaksi. ”Suez on markkinajohtaja MBR-ratkaisuiden toimittamisessa. Uusiouutiset 3/2017 19. Uusiouutiset 3/2017 19 J ämsäläinen Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy on solminut yhteistyösopimuksen kansainvälisen vesienkäsittelyratkaisuja tarjoavan Suez Environnementin kanssa. Sopimuksella on suuri merkitys nelihenkisen ympäristökonsultointitoimiston liikevaihtoon. Kentän hyvin tunteva Salonen näkee kiinteiden jätteiden ja vesihuollon osaamisen yhdistämisessä paljon synergiaetuja ja tilaisuuksia kansainväliseen kasvuun. Yrityksen tarjoomaan kuuluvat ratkaisut niin puhtaanveden jakeluun kuin jätevesien käsittelyyn. Tästä avautuu uusia näköaloja. Näin pienetkin start-upit saavat mahdollisuuden kansainvälistymiseen Suezin siipien suojassa”, kertoo Salonen. Tämä tarkoittaa markkinatutkimuksia, vesienkäsittelyosaamisen kartoittamista ja liiketoimintayhteistyön luomista. Salosen yritys on nyt Suezin vesienpuhdistusratkaisujen edustaja Suomessa. ”Roolimme on toimia Suezin vesienkäsittelyliiketoiminnan edistäjänä Suomessa. ”Yhteistyö tarjoaa meille uuden ikkunan maailmaan, varsinkin kehittyviin maihin
n ELINA SAARINEN t Uudessa sairaalassa kaikki toiminnot saadaan kompaktisti kokoon. Jyväskylään nousee uusi sairaala, joka ottaa vaikutteita ihmiskehon materiaalitehokkuudesta. Hahmotelman mukainen, 250 metriä pitkä ja 100 metriä leveä, 8-kerroksinen uusi keskussairaala tulee vuonna 2020 korvaamaan Jyväskylän Kukkumäessä nyt toimivan KeskiSuomen keskussairaalan. Uusi sairaala matkii ihmiskehon taloudellisuutta Sisään vain se mitä tarvitaan, ulos mahdollisimman vähän jätettä. JKMM Arkkitehdit Oy JKMM Arkkitehdit Oy. Kun nykyisessä sairaalassa toiminnot ovat hajautuneet yhdeksään erilliseen rakennukseen, uudessa sairaalassa kaikki saadaan kompaktisti yhteen. 20 Uusiouutiset 3/2017 20 Uusiouutiset 2/2017 U usi sairaala -projektin projektijohtaja Mikko Jylhä ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta leväyttävät valtavan pohjapiirroksen kirjaimellisesti puhtaalle pöydälle. Sairaalan suunnittelijat miettivät nyt, kuinka uudessa sairaalassa syntyisi mahdollisimman vähän jätettä ja kuinka jätelogistiikka sairaalan sisällä toimisi tehokkaimmin. Uuden sairaalan rakentaminen tarkoittaa, että kaikki voidaan suunnitella alusta pitäen järkevimmällä mahdollisimmalla tavalla – myös jätehuolto
Tätä työtä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tekee osana EU:n Life + -ohjelmaan hyväksyttyä Circwaste-hanketta. Kisan voitti Envac Finland Oy. Siellä seinässä on luukku, josta jätesäkki lähetetään matkaan. Biojätettä ei osastoilla juurikaan synny. Muita jätevirtoja varten jätehuoneissa on omat astiansa syntyvälle jätteelle. Esimerkiksi jos lääkeampulleihin ja liuospulloihin kehitettäisiin automaattinen pesutapa, syntyisikin erikoiskäsittelyn vaativan lasijätteen sijasta puhdasta lasijätettä, joka kelpaisi kierrätykseen. Jätesäiliöt odottavat tyhjentäjiä lastauspihalla. Uuteen sairaalaan ei tule lainkaan keskusvarastoa. Ei keskusvarastoa Merkittävin jätettä vähentävä ratkaisu tulee kuitenkin liittymään uuden sairaalan materiaalivirtaperiaatteeseen. Elina Saarinen Elina Saarinen. Muutos tulee olemaan merkittävä: Nykysairaalassa esimerkiksi potilaskuljettajat saattavat kulkea noin kahdeksan kilometriä työvuoron aikana. Energiajätteet tulevat kulkemaan osastoilta alimman kerroksen jätehuoneeseen ja puristimille imuputkia pitkin kuin verisuonistossa. p Uutta sairaalaa on alettu rakentaa vanhan keskussairaalan läheisyyteen Jyväskylän Kukkumäessä. Noin 42 prosenttia menee kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, polttoon 51 prosenttia, loppukäsittelyyn noin 3 prosenttia ja loput hyödynnetään muuten. Putket kuin suonet Jylhä seuraa sormellaan pohjapiirustuksessa kulkevia linjoja. Hissit sijaitsevat logistisesti hyvin, vuodeosastojen välisellä yhdyskäytävällä. Mutta millaisia astioita tullaan tarvitsemaan ja minkälaisille jätevirroille. Tämän määrittelemisessä tulee avuksi vuoden alussa käynnistynyt Circwaste-osahanke, jonka kokonaisrahoitus on 260 000 euroa. Näin IT-järjestelmä pysyy jatkuvasti ajan tasalla varaston koosta, eikä hoitologistikkojen tarvitse tehdä manuaalista inventaariota. Sairaanhoitopiiri kartoittaa, millaisia jätemääriä ja jätejakeita syntyy nykyisessä sairaalassa ja arvioi, miten määrät voivat muuttua uudessa sairaalassa. Henkilökunta näkee paikan päällä, montako ateriaa tarvitaan. t Keski-Suomen Sairaala Nova valmistuu kolmen vuoden päästä. Ruoantähteet kulkeutuvat tarjottimien mukana takaisin tuotantokeittiöön, jossa on oma järjestelmä biojätteitä varten. Hankinnoissa tuotevalikoimaa pienennetään, jotta tuotehukka vähenee. Inventaariojärjestelmä muistuttaa nykyistä lääkevarastointia, jossa on hyvin tarkka tilinpito. EU:n Life + -rahoituspaketti kattaa 60 prosenttia selvitystyön kustannuksista, 40% tulee Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Potilas-, henkilöstöja logistiikkahissit kulkevat kerrosten väliä kuljettaen ihmisiä ja tavaraa oikeisiin paikkoihin. Kun varastosta otetaan tuote, sen viivakoodi luetaan. Uuden sairaalan kolmessa ylimmässä kerroksessa sijaitsevat 12 vuodeosastosiipeä ovat kiinni pääkäytävässä vähän kuin kylkiluut selkärangassa. Järjestelmä tietää myös, onko jokin erä lähellä erääntymispäivää. n p Kia Paasivirta ja Mikko Jylhä tutkivat pohjapiirrosten kerrosta -1. ”Näin minimoidaan varaston hävikki ja vähennetään sekä jätteitä että kustannuksia”, Jylhä tiivistää, taittelee pohjapiirrustuksen mukaansa ja paljastaa taas puhtaan pöydän. Paineilma hoitaa kuljetuksen, eikä roskapussiin tarvitse enää koskea ihmiskäsin. Aivan kuten ihmiskeho käyttää juuri oikean määrän tarvitsemiaan ravintoaineita, uusi sairaalakin pyrkii ottamaan sisään vain tarpeellisen. Siinä näkyy 112-neliöinen jätehuone, jonne tulevat jätepuristimet. Merkittävä tuoteryhmä ovat nykyään puiset kuormalavat, joilla tavarantoimittajat tuovat tarpeistoa sairaalaan. Jätehuollon ja muun logistiikan suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa. Terveydenhuollon erityisjätteet kuten eettiset jätteet ja viiltävät ja pistävät jätteet ovat oma luokkansa, samoin lääkejäte. Imuputkijärjestelmän toimittaja kilpailutettiin hyvissä ajoin, jotta toimittaja pääsee mukaan suunnittelutyöhön. Ruoka lämmitetään ateriakohtaisesti vasta osastolla tarjoiluvaunussa, mikä minimoi ruokahävikkiä. Ylijääneet ateriat säilyvät kylmässä seuraavaa tarjoilua varten. Yhteistyössä apteekkien kanssa henkilöstö miettii vaihtoehtoja lääkejätteiden lajitteluun. Näin pakkauksia ei tarvitse purkaa, vaan rullakko nousee hissillä ja on suoraan valmis vuodeosaston hoitotarvikevarastoon. Uusiouutiset 3/2017 21 Ensin on selvitettävä nykysairaalan jätehuoltotilanne ja testattava uusia ideoita. Esiselvityksen perusteella nykysairaalassa syntyy vuosittain noin 1360 tonnia jätettä. Kompaktin suunnittelun ansiosta pääosa liikenteestä kulkee uudessa sairaalassa vertikaalisesti, ylös ja alas. Jätteissä on myös paljon muunlaista pakkausjätettä. Jylhä kertoo, että sairaala aikoo kokeilla esimerkiksi erilaisia keräysastioita. Sen sijaan, että jättimäiset paketit vaikkapa suojahansikkaita tuotaisiin varastoon, purettaisiin ja vietäisiin sitten kullekin osastolle, sairaala ottaisi vastaan rullakon, jonka tarvikemäärä on optimoitu juuri tiettyä osastoa varten. Miten nyt. Jokaisessa kerroksessa osastojen vieressä pääkäytävillä on kolme jätehuonetta. Sairaanhoitopiiri kokeilee ja kehittää uusia toimintamalleja jätteen keräämiseen, lajitteluun ja kuljetuksiin ja testaa niitä
Yrityspuistoon on tulossa jo kymmenkunta ankkuriyritystä, jotka tuovat mukanaan sivuvirtojen hyödyntämisestä liiketoimintaa synnyttäviä kumppaneita. Uusina tuotteina Nokialla ovat orgaaniset lannoitteet. Alueella pilotoidaan myös rengasja kumirouheen käsittelyä ja pyrolyysiä. Tämä on se paikka, jossa hyödynnetään teollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja ja tuotetaan niistä monenlaisia tuotteita, olkoon ne biokaasua, uudentyyppisiä lannoitteita, metsäteollisuuden tuotteita tai maanrakennusaineita”, kuvailee alueen toimintaa organisoivan Verte Oy:n yhteyshenkilö Sakari Ermala. Esimerkiksi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n biokaasulaitos ja Nokian Veden jätevedenpuhdistamo luovat monenlaisia mahdollisuuksia rakentaa ravinteiden kierron synergioita ja uutta liiketoimintaa. Kiviainekset pyritään saamaan kiertoon maarakentamistuotteina. ”Eco3 on teollisen mittakaavan bioja kiertotalousalue. Ecolanin laitos kuvaa hyvin koko Eco3-yritysaluetta. Teollisuuden ja voimalaitosten jäteja sivuvirroista syntyy nyt Nokialla maarakentamisen tuotteita ja luomuja metsälannoitteita. 22 Uusiouutiset 3/2017 E linkeinoministeri Mika Lintilä avasi maaliskuussa Ecolan Oy:n uuden tuotantolaitoksen Kolmenkulman Eco3yritysalueella Nokian Kyynijärvellä. Niiden perusraaka-aine on lihaluujauho, joka on Honkajoki Oy:n tuotannon sivutuote. Siihen perustuvat monet toimijoiden väliset symbioosit. n ELINA SAARINEN p Ravinteiden kierrätys on Eco3-alueella merkittävässä roolissa. Alueella tehdään paljon uusia avauksia ja pilotoidaan uutta teknologiaa”, Tredean cleantech-alueen liiketoiminnan kehittäjä Pirkko Eteläaho tiivistää. Eco3-yritykset toimivat puun ja biomassojen kiertojen, ravinnekiertojen ja teknisten kiertojen alueella. Metsänhoitoyhdistys puolestaan on avaamassa alueelle kymmenien hehtaarien puuterminaalia. Biokaasun tuotanto ja muu energiantuotanto houkuttelevat alueelle teknologiatoimittajia ja energiasektorin toimijoita. n Eco3:n toimijoita ja kumppaneita Verte Nokian Vesi Pirkanmaan Jätehuolto Ecomation Ecolan Outotec Finland ELY-keskus Eera Waste Refining Kekkilä Karpin Käsittely Oy Leppäkosken Sähkö Luonnonvarakeskus Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaa NCC Nokeval Nowaste Tampereen Teknillinen yliopisto Stena Recycling Pirkanmaan liitto SITRA VTT Lista täydentyy alueen kehittyessä. Verte Oy. Nokian laitos pystyy käsittelemään jopa 130 000 tonnia tuhkaa vuosittain ja on Pohjoismaiden suurin lentotuhkan kierrätyslaitos. Lähtökohtana on lisäarvo, jota yritykset tuottavat toisilleen. Eco3-alue kasvaa bioja kiertotaloudella Nokian, Tampereen ja Ylöjärven solmukohtaan on syntymässä vauhdikkaasti kasvava teollisen mittakaavan bioja kiertotalousalue. ”Rohkeat kokeilut ovat yksi Eco3-alueen kantavista teemoista. Tredea kehittää laajaa, 850 hehtaarin Kolmenkulman teollisuusaluetta, jonne Eco3-yrityspuistokin sijoittuu
Uusiouutiset 3/2017 23
Oulun Jätehuolto investoi puhdistuslaitteistoon, jakeluasemaan, kaasunsiirtoputkiin, kaasukonttiin ja infraan kaiken kaikkiaan noin kaksi miljoonaa euroa. Näin biokaasua voitaisiin toimittaa hieman kauemmaskin, 100-200 kilometrin etäisyydelle. n p Biokaasuautoilijat pääsevät kohta tankkaamaan Oulussakin. Kaatopaikkakaasun metaanipitoisuus on enää noin 40 prosenttia. Kaasu hyödyttää myös alueen teollisuutta. Anne-Maria Vesa/ Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto. ”Etelä-Suomesta tulevat pystyvät pian käymään biokaasuautoilla Lapissa laskettelemassa, kun tässä välissä alkaa olla jakeluasemia. Kaatopaikan metaanituotanto hiipuu Puhdistamon ansiosta teollisuus voi edelleen käyttää Ruskon kaatopaikkakaasusta jalostettua biokaasua hyväkseen, vaikka kaatopaikan metaanituotanto alkaa nyt, 20 vuoden jälkeen, jo hiipua. Puhdistamossa se nousee 75-80 prosenttiin. 24 Uusiouutiset 3/2017 N äinä päivinä nosturi nostaa Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskukseen tehtyjen perustusten päälle ainutlaatuisen, Sarlinin toimittaman puhdistuslaitteiston. Päivisin puhdistamo alkaa puhdistaa Ruskon kaatopaikkakaasua teollisuuden käyttöön. Gasum puolestaan suunnittelee Ruskon mädätyslaitoksen laajentamista. Oulun Jätehuolto harkitsee myös kaasun vientiä uusille asiakkaille kontilla. ”Maailmalla on olemassa paljon laitoksia, jotka puhdistavat jompaakumpaa kaasua, mutta ei sellaisia, jotka puhdistavat samalla laitteistolla molempia”, arvioi Oulun Jätehuolto Oy:n kehittämispäällikkö Jari Kangasniemi. Oulun kautta kuljetaan paljon pohjoiseen”, Kangasniemi näkee. p Jari Kangasniemi on ylpeä uudesta puhdistamosta. Sillä on korvattu noin 50 miljoonaa litraa öljyä. Öisin sama puhdistamo nostaa läheisen, Gasumin pyörittämän mädättämön biokaasun metaanipitoisuutta niin, että se kelpaa liikennepolttoaineeksi. Oulun Jätehuolto on tehnyt kaatopaikkakaasusta mikroBiokaasu syrjäyttää öljyä Oulussa Oulun Jätehuolto rakentaa maailman ensimmäistä biokaasunpuhdistuslaitosta, joka puhdistaa sekä kaatopaikkakaasut että mädätyslaitoksen biokaasut. Nyt Lindströmin rullapyyhepesula, Oulun Energia sekä Parocin vuorivillatehdas voivat jatkaa kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä. Ilman puhdistamoinvestointia kaatopaikkakaasun hyödyntämistä ei olisi voitu enää pitkään jatkaa, vaan Oulun Jätehuolto olisi joutunut lopulta polttamaan sen soihdussa. n ELINA SAARINEN turbiineillaan sähköä ja lämpöä Ruskon jätekeskuksen käyttöön ja myynyt sitä Oulun Energialle, Paroc Oy:lle ja Lindström Oy:lle. Kangasniemi laskee, että kaatopaikkakaasun avulla on kahdessakymmenessä vuodessa tuotettu yhteensä jo 30 000 megawattituntia energiaa. Mädätyslaitokselta tulevan kaasun metaanipitoisuus nousee puhdistamossa 95-96 prosenttiin. Biokaasua pääsee kohta tankkaamaan paitsi Gasumin omilla jakeluasemilla, myös Oulun Jätehuollon rakentamalla jakeluasemalla, joka valmistuu loppukesästä. Kesällä uutena asiakkaana biokaasua alkaa hyödyntää myös Oulun Keskuspesula. Oulu on tärkeä piste valtakunnallista biokaasuautoilua ajatellen
Oulun Energia haluaa lisätä kierrätystä. ”Mietimme jopa, pitäisikö jätteet kerätä asukkailta eri tavoin kuin nyt. Jos kaikki menee hyvin, edetään esisuunnitteluvaiheeseen ja tehdään hahmotelma toteutettavista laitoksista. Näen tässä mahdollisuuksia. Samalla mietitään, minne laitos tai laitokset rakennetaan. Ekokem) kiertotalouskylä Riihimäellä ottavat sekalaisesta jätevirrasta talteen materiaalikierrätykseen ohjattavaa raaka-ainetta. Mutta ensin on selvitettävä, saako Pohjois-Suomesta ja Lapista ylipäätään sellaisia määriä muovia kerättyä, että se elättäisi uuden muovijalostamon.” Oulun Energia on jo käynyt hankeideasta keskusteluja nykyisten sopimuskumppaneidensa kanssa, jotka toimittavat jätteitä Laanilan ekovoimalaitokseen. Nyt kartoitetaan Pohjois-Suomen jätevirtoja ja -määriä ja sitä, minkälaisia laitteistoja niiden erotteluun ja käsittelyyn tarvittaisiin. n p Oulun Energia haluaa saada Laanilan ekovoimalaan nykyisin ohjautuvasta jätevirrasta mahdollisimman paljon eroteltua kierrätystä varten. n ELINA SAARINEN, KUVAT KATI LEINONEN/ OULUN ENERGIA J ätevoimaloiden eteen alkaa Suomessa nousta mekaanisia lajittelulaitoksia, joissa jätevirrat erotellaan mahdollisimman tarkasti. Vaikka Oulun kaupunki on molemmissa yhtiöissä yhtenä omistajatahona, Oulun Energialla ei ole jätehuoltolaitoksen kaltaista sidosyksikköasemaa, joten se on vapaampi toimimaan markkinoilla. Esiselvitys on jo tehty. Biojäte erilleen Alustavasti laitoskokonaisuuteen on mietitty biojätteen mädätyslaitosta, yhdyskuntajätteen käsittelylaitosta sekä omaa linjastoa rakennusja purkujätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteiden käsittelyyn. Myös keinoja lannoitetuotantoon selvitetään. Selvitys valmistunee syksyllä ja YVA vuoden vaihteen paikkeilla. Uusiouutiset 3/2017 25 Ouluunkin ”kiertotalouskylä”. ”Muovi on kevyttä, joten sen kuljettaminen kauas on kallista. Hanke toteutettaisiin vaiheittain pitkän ajan kuluessa. ”Emme suunnittele tätä vain Oulun kaupungin tarpeisiin, vaan haluamme tarjota palvelua koko markkinalle”, Harju-Autti tarkentaa. Alustava budjetti on liikkunut 15–30 miljoonan euron haarukassa. Muovin jalostuslaitoksessa voisi muovijätteistä jalostaa uusiomuovia teollisuuden raaka-aineeksi. Yhtiö suunnittelee Riihimäen kiertotalouskylän tapaista lajittelulaitoskokonaisuutta Laanilan ekovoimalaitoksen eteen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Oulun Jätehuollon kanssa. Kierrätyskonseptin on oltava taloudellisesti mielekäs. Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi kevättalvella. Vaihtoehtoina on mainittu Ruskon jätekeskus ja Laanilan teollisuuspuisto. Nyt Oulun Energia Oy suunnittelee vastaavaa konseptia pohjoisen Suomen jätteille. Ensimmäiset laitokset voisivat valmistua aikaisintaan vuonna 2019. p Oulun Energia selvittää, millaisilla laitteilla jätevirrasta saataisiin eroteltua materiaalia kierrätykseen.. Hän uskoo, että Suomeen mahtuisi Fortumin muovijalostamon lisäksi toinenkin muovilaitos. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Jätehuollon LATElajittelulaitos Lahden Kujalassa ja Fortumin (ent. ”Mietimme, kuinka voisimme lajitella jätteitä koneellisesti ja nostaa kierrätysastetta ja toteuttaa näin EU:n yhä tiukentuvia kierrätystavoitteita”, tiivistää Oulun Energian kehityspäällikkö, hankkeen projektipäällikkö Heikki Harju-Autti. Harju-Autin mukaan keskusteluissa on mietitty hyvin laajaa kokonaisuutta, mutta selvitykset ja laskelmat näyttävät, mitkä osat hankkeesta ovat toteutettavissa. Vasta se, mikä ei kelpaa kierrätykseen, ohjataan polttoaineeksi. Sekajätteen joukossa on nyt tietyillä alueilla jopa 30 prosenttia biojätettä. Se likaa sellaisia jätejakeita, jotka olisivat puhtaampina kierrätettävissä”, Harju-Autti kertoo
Loppu menee nyt saksalaiselle kumppanille, joka valmistaa poistotekstiileistä pehmeää tekstiililevyä. ”Hienostorouvista nuorisoon.” Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monim uotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä.. Autoissa sitä käytetään vuoraamiseen ja ääni eristämiseen. 26 Uusiouutiset 3/2017 ”Rokataan isosti, ei nysvätä!” 10 vuotta poistotekstiilien kierrätyksessä toiminut Juha-Matti Kykkänen perusti Tekstiilipankin ja Recci-kierrätysmyymälät saadakseen poistotekstiilien suuret massat polton sijasta materiaalikierrätykseen. Olen ollut vuosia poistotekstiilihankkeissa mukana, ja niissä ongelmana on yleensä, ettei nähdä koko isoa massaa vaan keskitytään nippeleihin. Kun perustin Reccin, päätin, että nyt lopetetaan nysvääminen ja aletaan rokkaamaan isosti, meni syteen tai saveen. Sitä käytetään rakennusja autoteollisuudessa. Se ei ollut kannattavaa. Kun poltosta pitäisi saada ohjattua pois 70 miljoonaa kiloa tekstiilejä, ei riitä, että joku tekee farkuista essuja. Toimin kodinkonebisneksessä, kun tuttu vinkkasi, että FIDA-lähetystoriketju kaipaa kehittäjää. Vuonna 2013 perustin Tekstiilipankki Oy:n. Meillä on kaksi second hand -myymälää Kruunu-haassa ja Kalliossa. Olen nähnyt, millaisia vaatemassoja liikkuu vaateliikkeissä ja tukkukaupassa. Aluksi keräsimme poistotekstiileitä ja toimitimme niitä kädentaitajille materiaaliksi. Kivinen. Sinne upposi aika pieni massa poistotekstiiliä. Teollinen tuotanto vaatii suuret volyymit. Kierrätysmateriaaleille on suuri kysyntä. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN M iten päädyit kierrätysalalle. Tulen kauppiassuvusta. Siitä voi tehdä eristeitä ja pehmusteita tai tekstiilimuovikomposiittia. p Juha-Matti Kykkänen kertoo, että Reccin second hand -kaupan asiakaskunnan skaala on laaja. Noin 20 prosenttia kuluttajilta kerätyistä vaatteista on niin hyväkuntoisia, että saamme ne myymälöihimme myyntiin. Vuonna 2015 perustettu Recci on yrityksen kuluttajille näkyvä brändi. Sillä rahoitetaan toimintamme. Millainen oli yrityksenne alkuvaihe. Minne poistotekstiilit kulkevat kauttanne. Näin siinä mahtavan tilaisuuden lähteä tekemään muutosta. Haluan kehittää poistotekstiilien materiaalikierrätystä sen sijaan, että vaatteet vain päätyvät ulkomaille tai polttoon
Viisi tekee lajittelua ja myy. Kuten hampaista näkee [Toim. Tämä ei ole jätettä vaan raaka-ainetta. Meillä on nyt vähän yli sata keräyspistettä, muun muassa Seppälän myymälöissä sekä Tramelin ja Ringin pisteissä. Millainen tiimi teillä on. huom: Osoittaa katkennutta etuhammasta.], jääkiekkoa. Meillä on kolme keräysreittiä: Tampereelle, Lahteen ja Kuopioon. Tämän materiaalin palauttamisesta on tehtävä kuluttajalle mahdollisimman helppoa, eikä kierrätystä saa vaarantaa vaatimalla toimijoilta jätteenkäsittelylupia. Positiivista on se, että kuluttajat ovat ottaneet tämän vastaan tosi hienosti. Nyt keräämme noin 360 tonnia vuodessa. Mitä harrastat. Mistä olet kotoisin ja miten asut. Lisäksi kuluttajat ovat jo tietoisia etusijajärjestyksestä. Selvästi jengi on odottanut tätä. Pelaan Helsingin sarjoissa. Olen Hollolasta. Myös keräyspaikat ovat täyttyneet historiallisen nopeasti. Millaisia ovat työpäiväsi. Etsimme koko ajan yhteistyökumppaneita lisää. Kuluttajilla on vaatteisiin käsittämättömän syvä tunneside. Kesään mennessä niitä on kaksisataa. Poistotekstiilin voisi hyvin jalostaa jo Suomessa autoteollisuuden raaka-aineeksi tai vaikka eristemateriaalilevyksi. Hyvä yhteistyö on kaikkien etu. Lainsäädäntö pitää saada sellaiseksi, että oikeasti noudatettaisiin etusijajärjestystä, eikä lähdettäisi oikomaan ja viemään materiaalia polttoon. Vantaalle on avautumassa lajittelukeskus. Yhteistyökumppaneista on valtava apu. Toinen kehityskohde on se, että saadaan Suomeen poistotekstiilien teollista kierrätystoimintaa. Ne hoituvat vielä parilla autolla. Siinä kunto pysyy yllä, jotta jaksaa tehdä tätä duunia. Mietimme logistiikkaankin kumppaneita. Jos kuluttajalta kysyy, onko vaatekaapissasi jätettä, hän varmaan vastaa, että ei, vaan pieneksi jäänyt paita. Saimme juuri 20 lisäpaikkaa Helsingin kaupungilta. Päivät venyvät – tunteja ei kannata lähteä laskemaan. Tehdään yhteistyötä yli rajojen, jotta kiertotalous etenee. Meitä on nyt kymmenkunta töissä. Mutta uskon tähän hommaan. n. Ensin on saatava kehitettyä keräysverkosto, jolla saadaan materiaali hyvin talteen, jotta kannattaa alkaa rakentamaan teollista toimintaa. Kaikki eivät varmastikaan ymmärrä, miksi hyvä materiaali pitää pistää savuna ilmaan. Toivoisitko tekstiiliteollisuuteen samankaltaista tuottajavastuuta kuin esimerkiksi sähköja elektroniikkaromulla jo on. Hoidamme keräyslogistiikan itse. Terveiset lukijoille. Välillä täytyy aloittaa varhain, jopa aamukolmelta. Nyt asun Helsingin keskustassa kerrostalossa kolmen lapsen, kahden koiran ja vaimon kanssa. Uusiouutiset 3/2017 27 Toivomme kuitenkin kotimaisia käyttökohteita. Jos nämä saadaan ratkaistua, tuottajavastuun lisäarvoa pitää miettiä tarkasti
No, kukapa ei olisi, tuumin, ja jatkan lukemista. Tapansa mukaisesti hän alkaa heti suunnitella käytännön toimia, ja vie minut perässään asuntonsa terassille. Osoitteena on: herra Rode-Jore c/o neiti Kahvi-Kerttu, Kruunuvuorenrantapolku 4 A 10, 00590 Helsinki. Siirrymme suunnittelemaan terassin kesäisiä viherseiniä. Joka tapauksessa, naavalaiset kutsuvat minut joukkoonsa. Olen suurten linjojen mies. Kepa yrittää helpottaa järkytystäni leyhytellen siemenluetteloa kasvojeni edessä. Kun sisäseinät pannaan älyviheröimään, saavat asukkaat hengittää puhdasta ilmaa. Kyllä, tämä on totta, ja olen hereillä. Minua ei pelota tippaakaan. He tosiaankin kutsuvat sitä työksi, ja menevät jopa niin pitkälle, että tarjoavat siitä minulle rahallista korvausta. Seinällä elävien kasvien juuret puhdistavat sisätiloissa ilmaa tehokkaasti ja luonnollisella tavalla. Mitäpä jos hankkisit vielä morsiuspuvun, niin voisimme myös me viettää kesähäitä. Uskomatonta! Tässä vaiheessa minua alkaa pyörryttää, ja vaivun sohvalle pää pyörällä. Elämäntapakiertotaloustieteilijän elämäni paperinkeräyssäiliössä ei enää sellaisenaan luonnistu. Repäisen malttamattomana kuoren auki ja tartun kirjeeseen. Luen tämän kohdan kymmeneen kertaan, ja pyydän vielä varmuuden vuoksi Kepaa nipistämään minua. Tämä on tismalleen oikea hetki kysyä Kepalta: ”Ompelit minulle ne mahtavan hienot molskihousut perspaikkoineen, ja harjoittelimme Maikun ja Mikon kesähäitä varten häävalssin. Naavan väki on kuullut minusta. Siinä lukee, että Naava valmistaa älyviherseiniä. Heillä on pantu merkille erikoistumiseni raikkaaseen ilmaan, ja intoni tuoda luontoa sisätiloihin. Tarvitaan ihmisystävällisiä rakennuksia, joissa terveys ja hyvinvointi ovat pääosassa. Mitä ihmeen asiaa kenelläkään voi olla minulle. Samalla voin panna myös loput asiat elämässäni uuteen järjestykseen. He tahtovat ehdottomasti minut mukaan tähän työhön, hyödyntämään luonnon ikiaikaisia metodeja ja innovaatioita, ja yhdistämään ne viimeisimpään teknologiaan ja moderniin designiin. Minun puolestani asia alkaa olla harvinaisen selvä. Kirjeen lopussa toimitusjohtaja Aki Soudunsaari vielä toivottaa minut tervetulleeksi mukaan porukkaan ja toteaa, että hommat saan aloittaa vaikka heti. Mitä mieltä olet. 28 Uusiouutiset 3/2017 ädessäni on kirjekuori terveysteknologiayritys Naavalta. Tahdotko ryhtyä rouva Rode-Joreksi?” Kepan kasvoille leviää ensin tyrmistys, sitten ilo, liikutus ja pari kyyneltä valuu poskille hänen vastatessaan, että kyllä se hänelle passaisi. n Rode-Jore löytää vihreän seinänsä n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN K. Tuijotan Kepaa, joka nyökyttää päätään ja myhäilee vieressäni tyytyväisenä kuin kermat vohkinut kissa. Tähän on nyt tultava muutos. Teknologia perustuu NASAn tutkimuksiin avaruusaluksien ilmanpuhdistuksesta. Arvelen heidän saaneen vihiä roolistani flooran ilosanoman levittäjänä, eli salaisista citysissi-iskuistani Helsingin yössä. Kirje kertoo, että luonnosta vieraantuneet ihmiset viettävät keskimäärin 90 prosenttia ajasta sisätiloissa, joissa on keinotekoista ja luonnotonta ilmaa. Paperinkeräyssäiliöni tulisi ainakin aluksi sinne, ja se verhoiltaisiin kauniisti ikivihreillä kasveilla
Louhittu fosfori hupenee, mutta ruokatuotanto nojaa keinolannoitteisiin. kanssa maaliskuun lopussa Sitran ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämään suureen lannoitekeskusteluun. Kompostituotteet ovat kuitenkin pitkään päätyneet lähinnä viherrakentamiseen, eivät ruoantuotantoon. Lannan hyötyp Viljelijä haluaa käyttökelpoisia, turvallisia ja taloudellisesti kannattavia lannoitteita. Ohjauskeinoja odotellessa kannattaisi satsata turvallisten ja kilpailukykyisten kierrätyslannoitetuotteiden tutkimukseen ja tuotekehitykseen, arvelivat Sitran suureen lannoitekeskusteluun osallistuneet. ”Viljelijät ovat kyllä kiinnostuneita kierrätysravinteista, mutta olennaista on niiden hyväksyttävyys, kannattavuus ja saatavuus. Kulmala ja Peltonen osallistuivat yli sadan muun asiantuntijan n ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT TAPAHTUMIA Viisas viljelijä kaipaa tuotekehitettyjä kierrätyslannoitteita Mitä tehdä, jotta kierrätyslannoitemarkkina syntyy. Elintarvikeketjun tuotannon on oltava kannattavaa ja vastuullista”, jatkaa Pro Agria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sari Peltonen. Scanstockphoto. Elintarvikeja jätehuoltoketju kokoontui yhdessä pohtimaan, mitä pitäisi tehdä, jotta kierrätyslannoitteille syntyisi aito markkina. Viljelymaa kaipaa oikeassa suhteessa ravinteita ja humusta. Uusiouutiset 3/2017 29 ” V iljelijä on viisas. Keskustelulle on tarvetta, sillä ravinteiden kierrätystä pidetään paitsi Suomessa myös EU:ssa kiertotalouden kulmakivenä. Kierrätyslannoitetuotteen pitää olla niin hyvä, että viljelijä itse haluaa käyttää sitä”, toteaa MTK:n asiantuntija Airi Kulmala
”Miten saamme kierrätyslannoitteista yhtä helppoja viljelijöille kuin kivennäislannoitteista. Biokaasualalla pitkään toiminut Jyrki Heilä näkee, että kierrätysravinteet on saatava väkevöitettyä ja jalostettua todellisiksi tuotteiksi. t JÄRKI-hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko ja Pro Agrian Sari Peltonen miettivät kierrätysravinteiden lähteitä. käytössäkin on haasteita. Luodaan yhteinen alusta toimijoille, johon kaikki pystyisivät tarjoamaan tuotteitaan. ”Biokaasubisnes on ensisijaisesti jätteenkäsittelyä ja ravinnekierrätystä, sen jälkeen vasta energiantuotantoa. Vesistöt kärsivät ravinnepäästöistä. Helppokäyttöisyys viljelijän näkökulmasta on tärkeä osa kierrätyslannoitteen kilpailukykyä. Lisäksi tietyillä poliittisilla päätöksillä on ollut alaan negatiivinen vaikutus.” Digitaalinen alusta tiedonvaihtoon Biourea-hankkeessa mukana ollut iittalalainen viljelijä Maria Kämärä toivoo konsentroidumpia tuotteita, levitysratkaisuja, joihin löytyisi urakoitsijoita, sekä viljelijöille tietoa ja neuvontaa esimerkiksi siitä, milloin kierrätyslannoitteiden ravinteet ovat parhaiten kasvien käytössä. Myös viljelijältä vaaditaan osaamista ja kiinnostusta. Ruotsissa on listattu kierrätysravinteet pitoisuuksineen ja hiilityppisuhteineen”, toteaa Luken erityisasiantuntija Mikko Rahtola. Lannoitekeskustelussa nousi esiin, että kierrätyslannoitteissa tarvitaan vielä runsaasti tuotekehitystä sekä kysynnän että tarjonnan takaamiseksi. 30 Uusiouutiset 3/2017 p Suuri lannoitekeskustelu kokosi Sitran tiloihin yli sata keskustelijaa. Joona korostaa tutkimustiedon merkitystä myös siinä, kuinka kierrätyslannoitteen hinta voisi kilpailla keinolannoitteen hinnan kanssa:. Myös levitykseen on haettava uusia ratkaisuja. Miten arvottaa ympäristöhaitat ja -hyödyt. Yrityksissä on kuitenkin ollut heikko tuntemus ravinnekierrätyksen mahdollisuuksista, loppukäyttäjien tarpeista ja lainsäädännöstä. Hän pitää kierrätysravinteita tärkeinä Suomen ruokaturvan ja omavaraisuuden kannalta. Laskenta optimoisi tilalle tarvittavat ravinteet”, Joona ehdottaa. ”Tähän digitalisaatio voisi tulla avuksi. Biojätteiden käsittelyn kehityttyä biokaasulaitokset ovat alkaneet tuottaa ravinnepitoisia mädätteitä, mutta lainsäädäntö ei ole tukenut niiden lopputuotteiden hyödyntämistä. Soilfoodin agronomi Juuso Joona muistuttaa, että kierrätyslannoitebisneksessä on kyse palveluliiketoiminnasta eikä vain säkin myymisestä. p Ministeri Kimmo Tiilikainen ei asettaisi kierrätysravinteille käyttövelvoitteita
Haitta-ainepitoisuudet osoittautuivat monen aine en osalta pieniksi. Yaran mukaan yksi mahdollinen kehityspolku on muokata kierrätysravinteet epäorgaaniseen muotoon, jolloin niitä voisi käyttää lannoiteteollisuuden raakaaineena. Sallittuja ainesosaluokkia (raaka-aineluokkia) on tällä hetkellä käsittelyssä 11. Monissa muissa maissa lietteitä ei saa käyttää ollenkaan viljelyssä. Kaikkien aineiden osalta riskienarviointia ei voitu MTT:n tutkimuksessa tehdä, koska tietoa ei ollut tarpeeksi. Esimerkiksi MTT:n Biosafe-hankkeessa on tutkittu erilaisten mädätteiden laatua. Meillä on asiakkaita, jotka eivät suostu edes keskustelemaan tuotteen ostamisesta, jos tuotannossa on käytetty puhdistamolietteitä. Pohjoismaat ovat ehdottaneet, että kuitulietteiden ottamista ainesosaluokaksi alettaisiin tutkia seuraavaksi. EU arvioi, että jatkossa orgaaniset lannoitevalmisteet ottaisivat 30 % markkinoista. JÄRKI-hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Riiko on samoilla linjoilla. ”Vain 15% fosforin kierrätyspotentiaalista tulee jätevesilietteistä. ”Puhdistamolietteet eivät vielä ole asetuksen soveltamisalassa, mikä merkitsee, että ainakin aluksi ne säilyvät kansallisessa lainsäädännössä”, Salminen sanoo.. Silloin Suomen markkinoilla saisi samaan aikaan olla sekä kansallisia että EU-lannoitevalmisteita. Olkoon epäluulo perusteltu tai ei”, hän jatkaa. Yaran mukaan louhittavaa fosforia riittää vielä sadoiksi vuop Kierrätyslannoitteista kokoontui puhumaan niin maatalouden, biokaasualan, jätevesikentän, järjestöjen, teollisuuden kuin tutkimuslaitostenkin edustajia. siksi. Uusiouutiset 3/2017 31 ”Tuotteiden negatiivisille vaikutuksille pitäisi olla hinta. EU:n tutkimuselin JRC asiantuntijoineen arvioi myös mahdollisia uusia ainesosaluokkia kuten struviitti, biohiili ja tuhkapohjaiset tuotteet. Räsänen muistuttaa, että kasvi ottaa typen ja fosforin yleensä epäorgaanisessa muodossa nitraattina tai fosforina, kun taas kierrätyslannoitteissa ravinteet ovat orgaanisessa muodossa. ”Jos puhdistamoliete jysäytettäisiin peltoon, elintarvikkeiden ostajat eivät välttämättä siitä tykkäisi. Ravinteiden kierrätys ei ole yhtä kuin jätevesilietteiden peltolevitys. Nyt viisi prosenttia jätevesilietteiden fosforista on mennyt peltolevitykseen, valtaosa viherrakentamiseen. ”Tuotesortimentti EU-lainsäädännössä kasvaa valtavasti”, ennakoi maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Salminen. Ympäristöhyödyt voidaan selvittää tutkimuksella, mutta sitä on tuettava rahoituksella. Esimerkiksi ympäristöministeriön RAKI-rahoitus tukee kierrätysratkaisuja. Sitä voi kierrättää, kun vain hinta on kohdallaan. CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden tuoteluokiksi on ehdotuksessa listattu seitsemän pääluokkaa (lannoite, kalkitusaine, maanparannusaine, kasvualusta, inhibiittori, kasvibiostimulantti ja mekaaninen seos). Ympäristöhyödyt voidaan saada todennettua numeerisesti.” Tutkimus ja tuotekehitys, kokeilut ja näiden rahoitus puhuttivat keskustelijoita. ”Kun tulee tosi hyvä tuote, se löytää kyllä markkinat.” n Lannoitevalmisteasetus tulossa vauhdilla S aattaa olla, että jo ensi vuoden alussa on voimassa EU:n uusi lannoitevalmisteasetus, jonka asetusehdotusta parhaillaan valmistellaan vauhdilla EU:ssa. Yaran kaupallinen johtaja Timo Räsänen kertoo Yaran satsaavan kierrätysravinnetutkimukseen. ”Juuri nyt EU:ssa keskustellaan paljon eri tuoteluokkien laatuja turvallisuusvaatimuksista. Luken Rahtola kannustaa aloittamaan kierrätyslannoitteiden tuotekehitystyötä lietteitä helpommista aineista, esimerkiksi lannasta. Suomi ei saa antaa kilpailijamaille valttikortteja.” Yleisöpuheenvuoron käyttänyt Saijariina Toivikko Vesilaitosyhdistyksestä muistuttaa, että lietteiden haitta-aineista on jo paljon tutkimustietoa. Loppu tulee biojätteistä ja lihaluujauhosta. Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi sanoo suoraan, että puhdistamolietteen käyttö pellolla sulkee monta ovea. ”Sillä romutetaan suomalaisen ruoan hyvä maine. Etenkin kadmiumin raja-arvot ja siirtymäajat ovat puhuttaneet eikä niistä ole vielä päästy yhteisymmärrykseen”, Salminen sanoo ja ennakoi, että tulevan uuden EU-lainsäädännön myötä myös kansallinen lannoitevalmistelainsäädäntö vaatii muutoksia. Tiilikainen muistuttaa, että kokeiluihin ja tutkimukseen on tarjolla tutkimusja kehitysrahaa. Hän kertoi asetusehdotuksen valmisteluvaiheesta Sitran ja SYKEn lannoitekeskustelussa maaliskuussa. Vessanpönttö viimeiseksi Tiilikainen tuli kommentillaan nostaneeksi pöydälle kierrätyslannoitealan kissan, puhdistamolietteet. Ministeri Kimmo Tiilikainen pohti, miten arvotetaan orgaanisten lannoitteiden etuja ja ympäristöhaittojen välttämistä. Haitallisten aineiden (kuten elohopea ja kadmium) sallitut enimmäismäärät ja hygieniakriteerit (kuten Salmonella ja E.coli) on määritelty tuotetai alatuoteluokkakohtaisesti. Ei vedetä koko kierrätyslannoitealaa wc-pytystä alas.” Riiko muistuttaa myös, että viljelijät eivät osta vain ravinteita vaan mikrobitoimintaa ja orgaanista ainesta, humusta. Hän laskee, että peltohehtaarille levitettävästä fosforista voi lannasta ottaa kahdeksan kiloa, elintarvikeja rehuteollisuuden sivuvirroista kaksi kiloa ja 1,5 kiloa yhdyskuntajätevesilietteistä. Tiilikainen ei lähtisi vielä laatimaan lakia kierrätyslannoitteiden käyttötai sekoitevelvollisuudesta, ennen kuin tiedetään tarkemmin, kuinka eloperäiset materiaalit kulkevat ketjussa, jotta ne voitaisiin turvallisella tavalla palauttaa peltoon. Tosin useat jäsenmaat pitävät aikataulua liian tiukkana. Fosforin riittävyys herätti yleisössä keskustelua. CE-merkityt lannoitevalmisteet saavat jatkossa vapaasti liikkua EU:n alueella, kunhan ne täyttävät asetuksen laatu-, turvallisuusja merkintävaatimukset
Hän puhui Kemian Seurojen ja Ympäristötieteellisen seuran Kemian Päivillä järjestämässä Kemikaalit kiertotaloudessa -seminaarissa. p Kiertotalous kiinnostaa nyt kemianteollisuudessa toimivia.. 32 Uusiouutiset 3/2017 n ELINA SAARINEN, KUVAT KIMMO BRANDT/ MESSUKESKUS TAPAHTUMIA un haitta-aineita ruvetaan etsimään jätteistä tai ympäristöstä, ollaan myöhässä. Osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa siitä, minkälaisia mahdollisesti haitallisiakin aineita tuotteissa ja materiaalivirroissa kulkee. ” K p Haitalliset aineet puhuttivat ChemBio-messujen yhteydessä pidetyillä Kemian Päivillä. ChemBio-messut kokosivat Helsinkiin maaliskuun lopussa yli 4 500 alan ammattilaista. On riski, että kiertotaloudessa kiertävät myös haitta-aineet. Haitta-aineita ei lautaselle Esimerkiksi jätevesipuhdistamoiden lietteissä olisi potentiaalia lannoitemateriaaliksi, mikä edistäisi kiertotalouden Tieto haitta-aineista ei kulje kierrättäjälle Tieto materiaalien ja tuotteiden sisältämistä haitallisista aineista ei tavoita jätehuoltoja kierrätysvaiheen toimijoita. Jo tuoteketjun alkupäässä olisi oltava riittävä tieto aineista ja kemikaaleista sekä niiden vaikutuksista ihmisterveyteen, ympäristöön ja kierrätettävyyteen.” Näin totesi Euroopan kemikaaliviraston ECHAn riskinhallintaosastolla yksikönpäällikkönä työskentelevä Elina Karhu
Meneillään onkin nyt PProduct-hanke, joka keskittyy tutkimaan etenkin PBDEja kadmium-pitoisuuksia pelloissa lietelisäyksen jälkeen sekä aineiden kertymistä kasveihin. Kierrätysmateriaaleista ei enää tiedetäkään, sisältävätkö ne vaarallisia tai haitallisia aineita. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo korosti, että tuotesuunnittelu on avainasemassa. Sen sijaan polybromatut difenyylieetterit (PBDE) ja perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFC) ovat pysyviä ja niillä on taipumusta kertyä kasveihin ja eläinperäisiin elintarvikeisiin. Tutkimusta on jo tehty, muistutti Elintarviketurvallisuusviraston erikoistutkija Kimmo Suominen. Tuoteja jätevaiheen välillä on tietoaukko. Lietteissä on myös mikromuovia. Samantyyppisiä tuloksia saatiin myös muun muassa polyaromaattisista hiilivedyistä (PAH) ja lineaarisista alkyylibentseenisulfonaateista (LAS). Uusiouutiset 3/2017 33 ajatuksen mukaista ravinteiden kuten typen ja fosforin kiertoa ruoantuotannossa. Toisaalta lietteissä on myös aineita, joiden emme soisi joutuvan pelloille, saati lautasille. Euroopan ympäristötoimisto suosittelee, ettei kierrätysmateriaalien sisältämille vaarallisille aineille asetettaisi korkeampia raja-arvoja, kuin neitseellisten materiaalien vaarallisille aineille. Tiedon kulku tökkii paitsi teollisuudelta kierrättäjälle, myös toisin päin. Haitallisten aineiden kirjosta ja niiden kertymisestä kasveihin ja vaikutuksista elintarviketurvallisuuteen on välttämätöntä saada parempi ymmärrys. Suurimpana huolena hän pitää sitä, että tuotesuunnittelusta käyttöön asti kulkeva tietoketju katkeaa siinä vaiheessa, kun tuotteesta tulee jätettä. Reach-lainsäädännön lisäksi haitallisten aineiden käyttöä rajoittavat monet muutkin lait, kuten esimerkiksi sähköja elektroniikkalaitteita ja leluja koskevat haitallisten aineiden käyttörajoitteet. Tietoaukot täytyisi siis kuroa umpeen, toivoo myös Echan Karhu: ”Teollisuuden on pystyttävä jo tuotteen alkupäässä tekemään päätöksiä jättää haitallisia aineita tuotteista pois, jotta ne eivät koskaan päädy meidän materiaalikiertoomme.” n p Kemian Päivillä jaettiin kiertotalouden innovaatiopalkinto ja pidettiin muiden muassa seminaari kemikaaleista kiertotaloudessa.. Tuotesuunnittelijat ratkaisijan roolissa Seminaarin moderaattorina toiminut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sari Kauppi kertoi Euroopan ympäristötoimiston EEB:n tehneen juuri omat suosituksensa kemikaalien hallintaan kiertotaloudessa. Merkintävelvollisuus auttaisi kierrätysvaiheessa. Tiedonkulku katkeaa ECHAn Karhu muistuttaa, että Reach-prosessin ansiosta kemikaalien hallinta on nykyisin huomattavasti entistä paremmalla tolalla. Näitä sisältävillä tuotteilla on kuitenkin vaihtelevan mittaisia elinkaaria, joten niitä päätyy vielä pitkään jätehuoltoja kierrätysprosesseihin. Monet aikanaan hyvinä pidetyt ratkaisut puunsuoja-aineista pehmentimiin ovat tutkimustiedon kartuttua osoittautuneet ongelmallisiksi. Käyttörajoituksia on jo asetettu ja niitä on tulossa lisää. Esimerkiksi Biosafehanke on tutkinut kymmenen biokaasulaitoksen lopputuotteita ja niiden orgaanisia haitta-ainepitoisuuksia. ”Tutkimustarpeet liittyvät siihen, kuinka muovituotteita voisi yksinkertaistaa ja käyttää niissä vähemmän haitta-aineita ja kemikaaleja”, Dahlbo sanoi. Toimisto kannustaa teollisuutta korvaamaan vaarallisia ja haitallisia aineita muilla aineilla ja nojaamaan lainsäädäntöön ja tutkimustietoon. Jo 14 000 ainetta on rekisteröity ja määrä kasvaa. Tuotesuunnittelijat tarvitsevat tietoa siitä, millaisten muovien kierrättäminen on mahdollista. Vaikka osa tutkituista haitta-aineista on pysyviä, tulosten mukaan esimerkiksi polyklooratut bifenyylit (PCB), polyklooratut difenyylieetteri ja furaanit (PCDD/F) eivät juurikaan kerry kasveihin, eivätkä ne näyttäisi aiheuttavan biologisissa lannoitteissa suurta riskiä elintarviketurvallisuudelle. Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen ja Suomen ympäristökeskuksen Merikeskuksen erikoistutkija Outi Setälä kertoivat, että Suomessa tehdään parhaillaan hyvin monipuolista mikromuovitutkimusta. Myös lietteiden sisältämiä raskasmetalleja on tutkittu. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Kari Ylivainio kertoo, että nyt tutkijat vertailevat Suomen, Ruotsin ja Saksan lantaja jätevesilietenäytteitä ja näiden sisältämiä raskasmetallipitoisuuksia. Myös mikromuovien kemia ja eliövaikutukset ovat tutkimuslistalla. ”Ei riitä, että tietoa on, on taattava, että tieto on niillä, jotka sitä tarvitsevat”, Karhu korostaa. Toimiston mukaan tuottajia pitäisi velvoittaa kertomaan erityistä huolta aiheuttavien aineiden esiintyvyydestä tuotteissaan. Suomisen mukaan tarvitaan lisää tietoa, jotta voidaan arvioida niiden vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen. Suurta huolta aiheuttavien aineiden listalla on nyt 173 ainetta. Karhun mukaan ongelmallisinta on tunnistaa vanhojen materiaalien aineita ja EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden sisältämiä aineita
34 Uusiouutiset 3/2017 n ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT TAPAHTUMIA Biohajoavien ja biopohjaisten muovien sekä kuitujen yhdistelmät täyttävät jo monia pakkaustarpeita, joita yleensä on tavoiteltu valitsemalla pakkausmateriaaliksi fossiilipohjainen muovi. On teknis-taloudellinen kysymys, miksi ne eivät vielä ole lyöneet läpi”, tiivistää VTT:n professori Ali Harlin. Aikataulu on EU:lla tiivis: Ensi vuoden lopussa pitäisi olla valmista. Muovipakkaajille ropisi seminaarissa haasteita monelta suunnalta. Professori Ali Harlin esitteli pakkausalan ympäristökonferenssin yleisölle esimerkiksi VTT:n seisovaa, monikerroksista HefCel-pussia, jossa on rasvan, hapen ja mineraaliöljyn barrier-ominaisuuksia. p Pakkausalan ympäristökonferenssin yleisö pääsi tutustumaan Fortumin muovijalostamoon ja kiertotalouskylään. Euroopassa keskimäärin vain noin 30 prosenttia muoveista kierrätetään. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka muistutti yleisöä arviosta, jonka mukaan maailmassa tuotettaisiin vuonna 2050 jo 1,2 miljardia tonnia muovia, kun vuonna 2014 muovia valmistettiin 300 miljoonaa tonnia. Kaikki, mikä nyt tehdään fossiilisista, voidaan tulevaisuudessa tehdä puusta.” Yhdistelemällä pakkaukseen monenlaisia materiaaleja voidaan tavoitella tarpeesta riippuen pakkausten pitkää hyllyikää, aromisuojaa ja monenlaisia barriereli läpäisynesto-ominaisuuksia. p On ainakin kuusi laaduntarkistusvaihdetta, ennen kuin kuluttajilta kerätty pakkausmuovi muuntuu laadukkaaksi uusiomuoviksi, kertoi Mikko Koivuniemi: ”Kuluttajien tekemä lajittelu, kuormantarkistus muovijalostamolla, ballistinen erottelu, infrapunalajittelu, kellutuserotus ja sulasuodatus. Muovistrategia EU:lta pian Tästä huolimatta muovien tuotanto näyttää maailmassa kasvavan. Hän puhui huhtikuussa Pakkausalan ympäristökonferenssissa, joka pidettiin juuri Fortumiksi muuttuneella Ekokemillä Riihimäellä, muovijalostamon kupeessa. ”Me Stora Ensolla uskomme biopohjaisiin tuotteisiin. Komissio on luvannut konsultoida alan toimijoita tässä”, Pokka kertoo. ähes jokaiseen käyttötarkoitukseen löytyy jo biopohjainen raaka-aine. ”EU:n muovistrategia pyrkii vastaamaan haasteisiin, jotka aiheutuvat muovien alhaisesta kierrätysasteesta ja muovien päätymisestä ympäristöön ja vesistöihin. Esimerkiksi Stora Enson kuluttajapakkauskartonkialueen johtaja Päivi Harju-Eloranta uskoo kuitupohjaisten pakkausten olevan jo varteenotettava vaihtoehto muovipakkauksille. n ” L p VTT on pitkällä pakkaustutkimuksessaan. Kuitumateriaaleilla pakkaukseen saadaan monia tyypillisiä muovin ominaisuuksia ja biomateriaaleilla niihin voidaan lisäksi yhdistää myös biohajoavuus ja kierrätettävyys”, näkee Ali Harlin. Ja tarvitsemme nämä kaikki vaiheet.” Kuitu haastaa muovin. ”Pakkausala on siirtymässä pois synteettisestä muovista
Eeli Mykkäsen mukaan yhtiön biokaasulaitoksilla on käytössä ravinteiden erotustekniikoita, joilla saadaan tuotettua ravinnekonsentraatteja hyödynnettäväksi maanviljelyssä ja teollisuudessa. Jäljelle jäävän jäteveden ravinnepitoisuus ja siten kuormittavuus puhdistamolla on merkittävästi alhaisempi ravinteiden talteenoton jälkeen.” tin puhdistamon kapasiteetti ei riittänyt viereisen biokaasulaitoksen mädätteiden ja rejektivesien käsittelyyn.” Ongelmia on säätiön mukaan havaittu myös Latviassa Riian puhdistamolla, Saksassa, Ukrainassa sekä Suomessa Euran puhdistamolla. Osa Gasumin biokaasulaitoksista ei tuota lainkaan jätevesiä jätevedenpuhdistamolle, vaan tuotetut lannoitevalmisteet toimitetaan lähikuntien maatiloille lannoitteeksi. Suomen suurimman biokaasulaitostoimijan Gasumin mukaan ravinnepitoisia jätevesiä ei sen laitoksissa pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Sen jätevedet virtaavat Poltva-joen kautta Valko-Venäjän Bug-jokeen, joka yhtyy Puolassa Itämereen laskevaan Veikseliin. Myös jätevedenpuhdistamoilla on Suomessa tiukat päästörajat. Ravinteet kiertoon hallitusti B iokaasulaitosten päästöjä ja tuotettujen lannoitteiden hyödyntämistä valvovat Suomessa ympäristöviranomainen ja Evira. Hankkeita on toteutettu Luoteis-Venäjällä, Puolassa, Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. n MARJA SAARIKKO John Nurmisen Säätiö p John Nurmisen Säätiö on vähentänyt Puhdas Itämeri -hankkeiden kautta Itämeren vuotuista fosforikuormitusta yli 2 000 tonnia. Säätiö huolissaan jätevesistä Hankkeen taustalla on säätiön huoli biokaasulaitosten toiminnasta syntyvistä jätevesistä ja jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin riittävyydestä. n. ”Valko-Venäjällä sijaitsevan BresUkrainan biokaasulaitoksen päästöt kuriin John Nurmisen Säätiö on lähtenyt rahoittamaan Ukrainan Lvivissä rakenteilla olevaan biokaasulaitokseen tehokasta jätevedenpuhdistusta. Uusiouutiset 3/2017 35 H anke on osa Lvivin kaupungin sekä Euroopan kehitysja jälleenrakennuspankin EBRD:n, Pohjoismaisen ympäristörahoitusyhtiön NEFCOn ja eurooppalaisen energiarahaston E5P:n rahoittamaa biokaasuhanketta Ukrainassa. Yhtiö satsaa ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen. ”Anaerobisissa oloissa vapautuu paljon ravinteita, joiden käsittely pitää miettiä tarkkaan, etenkin silloin, kun jäteveden puhdistukseen ei ole saatavilla kemiallista fosforin poistoa”, kertoo säätiön asiamies Marjukka Porvari. Fosforin lisäksi biokaasulaitoksen arvioidaan kasvattavan jokeen päätyviä typpipäästöjä. “Ravinteet erotetaan laitoksen rejektivedestä haihturilla, typen strippauksella tai kalvosuodatuksella, jolloin lopputuotteena on arvokas ravinne-tuote. ”Vesistöjen kannalta on oleellista, että biokaasutuotannon jäännösliete ja rejektivedet käsitellään asianmukaisesti.” Ensi kertaa säätiö kertoo havainneensa ongelmia puhdistamoilla seitsemän vuotta sitten. Asiantuntijoiden mukaan kemiallinen fosforinpoisto on kustannuksiltaan ja toimintavarmuudeltaan paras ratkaisu Lvivin biokaasulaitokselta vesistöihin päätyvien fosforipäästöjen estämiseksi. Lvivin kaupungissa on yli 700 000 asukasta. Ilman tehostettua puhdistusta biokaasulaitos lisäisi säätiön mukaan vesistöjen fosforikuormitusta noin 130 tonnia vuodessa, mikä on noin viisi kertaa enemmän kuin Helsingin Viikinmäen puhdistamon vuosipäästöt
Taloyhtiön edustaja voi – niin halutessaan – siirtää raportin omalle koneelleen. Tuotehallintajohtaja Sakari Oikarinen kertoo, että asiakas saa raportointipalvelut oman jätelaitoksensa kotisivuilta. Trendit viittaavat kierrätykseen menevään jätemäärään sekä käsittelyn, kuljetuksen ja astiavuokrien kustannuksiin. n ARI SERKKOLA, KUVAT LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO OY T uottaja kuten taloyhtiö voi lukea jätekertymiään samaan tapaan kuin energianja vedenkulutustaan. Trenditiedolla voi seurata oman taloyhtiön lajittelua ja ennakoida kustannuksia. Karttapisteen klikkaaminen avaa tiedot astiasta ja sen käytöstä sekä raportoi jätekertymäja kustannustiedot. Miten raportointia käytetään. Miten palvelu toimii. Isännöitsijät ja jätelaitokset käyttävät samaa dataa suunnitellessaan jäteastioiden optimaalisia tilavuuksia ja -tyhjennysvälejä kussakin jakeessa. Asukas lukee jätepisteensä kertymätiedot graafisesti esimerkiksi diagrammeina. Julkisorganisaatiot ja taloyhtiöt saavat tiedot tyhjennystapahtumista ja niiden seurannasta. Asiakasraportointi on suunniteltu palveluesimies Toni Tikkasen (LSJH) mukaan kahdelle käyttäjäryhmälle: jätehuollon suunnit. Jokainen syväastia ja etukontti punnitaan tyhjennyksessä, ja tiedot siirtyvät jäteautosta laskutukseen ja seurantapalveluun. Jätteen tuottaja kuten isännöitsijä kirjautuu palveluun tunnuksillaan. Raportointipalvelu laajenee sitä mukaa, kun astioiden punnitukset yleistyvät. 36 Uusiouutiset 3/2017 Jätekertymät tallentuvat pilveen ja organisaatioiden muistiin Yhdyskuntajäte ei ole enää vain kierrätettäviä materiaaleja, vaan myös informaatiota. Jokaisesta tyhjennyksestä, sen ajankohdasta, tyhjentäjästä ja painosta jää jälki pilveen. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Tietomitta Oy tarjoavat raportointia jätteiden tuottajille jätemääristä, kustannuksista ja tyhjennystapahtumista. Pylväät kertovat jätemäärien kertymät päivästä vuoteen. Koordinaatit paikallistavat jäteastiat ja -pisteet kartalla. Lisäksi asukas voi verrata jätekertymiä aikaisempiin vuosiin. Taloyhtiön asukkaille tärkeimpiä seurantaindikaattoreita ovat jätejakeiden painot ja kustannukset, tyhjennysaikataulut, ylitäytöt sekä lajittelun onnistuminen (jätejakeiden painoprosentit). Kertymätieto kertoo sen, minkälainen on astioiden painoon perustuva täyttöaste eri aikoina
n Dosentti Ari Serkkola työskentelee Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella. Raportoinnista tulevaisuuden optimointiin Tulevaisuudessa raportointi tarjoaa enemmän ennakointija optimointitietoa jätekeräykseen. Jos isännöitsijä havaitsee ongelmia esimerkiksi lajittelussa, hän jakaa tietoa asiasta. Tiedot raportoidaan samaan tapaan kuin energian-, sähkönja vedenkulutus. Toiset, varsinkin taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat kiinnostuneita seuraamaan vuodenaikaista kausivaihtelua ja hyötyjätteiden keräystä. Niin ikään Vihreälippu-koulut ovat aktivoituneet tutkimaan omaa jätekäyttäytymistään ja valistamaan oppilaita tuloksilla. Jokaisesta tyhjennyksestä ja astiapainosta jää jälki pilveen. Reklamaatioissa asia voidaan tarkistaa lokitiedoista. Esimerkiksi alueen julkisorganisaatiot kysyvät jo, miten muovipakkausten erilliskeräys näkyy polttokelpoisen jätteen määrässä, ja miten paljon muovia on saatu talteen. Jätehuollon suunnittelijaa, isännöitsijää, kiinnostaa soveltuva astiavalikoima ja tyhjennysvälit sekä näiden kustannukset. p Raportointipalvelu näyttää, että taloyhtiöiden syntypaikkalajittelu paranee. Asukkaiden mielenkiinto kierrätykseen vaihtelee. Kaiken kaikkiaan raportointipalvelu on antanut viitteitä siitä, että taloyhtiöiden syntypaikkalajittelu paranee ja lajittelemattoman sekajätteen määrä vähenee. Lounais-Suomen Jätehuolto odottaa tuloksia siitä, minkälainen motivaattori asiakasraportointi saattaa olla. p Tulevaisuudessa raportoinnin ansiosta on käytettävissä ennakointija optimointitietoa jätekeräykseen.. Nykyisessä kehitysvaiheessaan palvelua testataan julkisorganisaatioissa, muun muassa kouluissa ja isännöitsijätoimistoissa. Toisille riittää se, että he saavat tiedon jätemääristä ja lajittelusta kerran vuodessa yhtiökokouksessa. t Koordinaatit paikallistavat jäteastiat ja -pisteet kartalla. Reaaliaikainen tieto kertoo heti, johtuuko esimerkiksi ylitäyttö siitä, että astia on jäänyt tyhjentämättä vai siitä, että asukkaat ovat täyttäneet astiat esimerkiksi muuton yhteydessä. Kertymäpiikkeihin raportointi on oiva työkalu. Tuottaja voi seurata yhdellä silmäyksellä, missä on menty aikaisempina vuosina ja missä mennään tänä päivänä. Monitorointipalvelu on muisti kiertotalouden markkinoilla. Palvelu myös ehdottaa, milloin sopimukseen on tarpeen tehdä muutoksia esimerkiksi vuodenaikoina. Taloyhtiöiden vertailu auttaa isännöitsijää myös arvioimaan jätekustannusten yhdenmukaisuutta. Lisäksi punnitusdataa voidaan yhdistää moniin taustamuuttujiin, ja tutkia kiertotalouden toimivuutta eri näkökulmista. Kertymien historia käännetään trendiksi tulevaisuuteen. Henkilöstö haluaa saada faktatietoa lajittelun toimivuudesta. Isännöitsijä seuraa ja vertailee hallinnoimiensa taloyhtiöiden jätekäyttäytymistä. Järjestelmä ilmoittaa automaattisesti ylitäytöt ja muut poikkeukset, jotka edellyttävät jätteen tuottajalta tai isännöitsijältä toimenpiteitä. Uusiouutiset 3/2017 37 telijalle ja isännöitsijälle sekä jätteen tuottajalle, kuten asukkaalle. Artikkelissa kuvattu tutkimushanke on ollut osa materiaalien arvovirtoja tutkinutta ARVI-ohjelmaa
n Kemistien tiimi kiertotalouden ytimessä Smart Chemistry Parkin yritykset tekevät hartiavoimin yhteistyötä pitääkseen materiaalivirrat kierrossa. Verkostomme tekee töitä yhteisten bioja kiertotaloustavoitteiden eteen”, Fröberg-Niemi kuvailee Smart Chemistry Parkin toimintaa. Raision tuoteinnovaatioitaan kehittää tällä hetkellä 12 yritystä. ”On valtavan hienoa, että ensimmäisenä kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai nimenomaan yhteisö, joka mahdollistaa pienten yritysten kiertotalousinnovaatiot ja liiketoiminnan käynnistämisen tällä alalla”, sanoo Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) hallituksen jäsen Kimmo Himberg. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen vaatii syvää osaamista, tuotekehitystä ja investointeja. ”Yrittäjät panostavat aikaa, rahaa ja koko sielunsa tähän. Kimmo Bradt/ Messukeskus p Smart Chemistry Parkin tiimi palkittiin ChemBiossa. Valtakunnallisessa osaamisverkostossa toimii tiiviisti 30 yritystä. Tunnustus antaa uskoa, että teemme oikeita asioita”, Fröberg-Niemi sanoi vastaanottaessaan palkintoa. Tutkimusja yliopistoyhteistyön kautta yhteistyöverkostoon kuuluu satoja toimijoita. Tuomme verkostojen kautta oikeita ihmisiä yhteen, jotta yritykset voivat löytää oikeat partnerit. n ELINA SAARINEN PALKITUT. Smart Chemistry Park auttaa yrityksiä tuotteistamaan innovaatioitaan ja löytämään rahoitusta ja asiakkaita sekä tukee kansainvälisissä vientiponnisteluissa. Näin Smart Chemistry Parkin kehityspäällikkö Linda Fröberg-Niemi kuvailee Raisiossa toimivaa bioja teknologiayritysten yhteisöä, joka sai juuri Kemian Päivillä historian ensimmäisen Suomalaisten Kemistien Seuran jakaman Kiertotalousinnovaatio-palkinnon. ”Meillä on tiivis ja luottamuksellinen yhteisö. Fröberg-Niemi toivoo, että suomalaisen kiertotalouden tukemiseen löytyisi kärsivällistä, pitkäjänteistä sijoitusrahaa. Yritykset ovatkin menestyneet rahoituksen hakemisessa muun muassa EU:n rahoitusohjelmista sekä Tekesiltä. Smart Chemistry Parkin yhteistyöklusteri on kuitenkin paljon tätä laajempi. Kuvassa vasemmalta: Lari Vähäsalo, Anu Molin, Reeta Huhtinen, Linda Fröberg-Niemi ja Mari Taipale. 38 Uusiouutiset 3/2017 I nnovaatioalusta, klusteri ja verkosto. Näiden joukossa on muun muassa voimalaitosten tuhkia sementin raaka-aineeksi formuloiva Renotech. Nyt tämä työ palkittiin kiertotalousinnovaatiopalkinnolla. Smart Chemistry Parkia pyörittää Turku Science Parkin Smart Cleantech -tiimi: Fröberg-Niemi, Reeta Huhtinen, Anu Molin ja Annika Bernitz. SKS perusti joka toinen vuosi jaettavan palkinnon kiinnittääkseen yhteiskunnallista huomiota kemian keskeiseen rooliin materiaalien turvallisessa kierrossa. Me elämme heidän kanssaan arkista aherrusta ja mietimme, miten materiaalivirrat saataisiin uudestaan kiertoon ja teollisuutta vihreämmäksi
Uusiouutiset 3/2017 39
Professori tulee tekemään läheistä yhteistyötä myös SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen kanssa, jossa tehdään laaja-alaisesti yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta, ja jossa on myös ympäristöoikeudellista osaamista”, toteaa tutkimusjohtaja Per Mickwitz Suomen ympäristökeskuksesta. Lapin ELY-keskus n Yhteiskuntatieteiden maisteri Marja Perälä on nimitetty Lapin ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajaksi 1.7.2017 alkaen. Hänellä on julkaisuja vesioikeuden, luonnonsuojeluoikeuden, ympäristönsuojeluoikeuden, vertailevan ympäristöoikeuden ja ympäristöoikeusteorian aloilta.. Uuteen organisaatioon siirtyy noin 600 asiantuntijaa. Professuuri tukee erityisesti kansainväliseen ja EU:n vesioikeuteen sekä vesihuoltoon kohdistuvan tutkimuksen kehittämistä Suomessa”, kertoo Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen johtaja, professori Tapio Määttä. Tehtävä on viisivuotinen. sijaisena vuodesta 2010 lukien. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa TuuliWatti Oy:n toimitusjohtaja ja St1:n Nordicin energiajohtaja Jari Suominen. Belinskij toimii Ympäristöjuridiikka-lehden päätoimittajana ja on Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry:n johtokunnan jäsen. Aluehallintoviraston ylijohtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta. STY:n hallitusjäsenet 2017 Puheenjohtaja: Suominen Jari, TuuliWatti Oy / St1 Nordic Varsinainen jäsen (henkilökohtainen varajäsen): Veli-Pekka Alkula, Ramboll Finland Oy ( Marko Olli, Ramboll Finland Oy) Sampsa Hario, Lumituuli Oy ( Urpo Hauvonen, Hafmex Oy) Jenny-Li Holmström, Taaleri Oyj ( Erkki Kunnari, Taaleri Oyj) Karoliina Joensuu, Pöyry Finland Oy ( Laura Leino, Asianajotoimisto HPP) Marja Kaitaniemi, Nordisk Vindkraft Oy (Jukka Kuuskoski, henkilöjäsen) Paula Kohvakka, Nordex Energy GmbH ( Jukka Aalto, Nordex Energy GmbH) Lauri Lammivaara, Megatuuli Oy ( Seppo Savolainen, Megatuuli Oy) Teemu Loikkanen, OX2 Wind Finland Oy ( Pasi Tammivaara, OX2 Wind Finland Oy) Heikki Peltomaa, wpd Finland Oy ( Tero Elo, wpd Finland Oy) Pasi Valasjärvi, henkilöjäsen ( Sami Kuitunen, henkilöjäsen) n Itä-Suomen yliopisto p Antti Belinskij on tutkimustyössään tarkastellut kansallista, EU:n ja kansainvälistä ympäristöoikeutta. ”Tehtävä on SYKEssä sijoitettu vesikeskukseemme, jossa se vahvistaa erityisesti SYKEn tutkimuksen teemaaluetta ”Itämeren, vesistöjen ja vesivarojen kestävä käyttö”. n Tekes ja Finpro jatkavat Business Finlandissa I nnovaatiorahoituskeskus Tekes ja kansainvälistymispalveluja tarjoava Finpro yhdistetään. Yhdessä edustustojen kanssa Business Finland muodostaa aiempaa vahvemman Team Finland -verkoston maailmalla. Se kokoaa jo ensi vuonna saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, viennin ja investointien sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Oikeustieteiden laitoksella tällä hetkellä yliopistotutkijana työskentelevä Antti Belinskij on valmistunut oikeustieteen maisteriksi ja oikeustieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta, jossa hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 2010. 40 Uusiouutiset 3/2017 Uusi ympäristöoikeuden yhteisprofessuuri S uomen ympäristökeskus (SYKE) ja ItäSuomen yliopisto vahvistavat uudella yhteisprofessuurilla ympäristöalan tutkimusyhteistyötään. Ulkomailla yhteistyötä ulkoministeriön kanssa tiivistetään. Hallituksen linjauksen mukaan nykyisestä aluehallintovirastosta muodostetaan osa uutta valtion lupaja valvontavirastoa, joka aloittaa toimintansa 1.1.2019. Suomen Tuulivoimayhdistys n Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) valitsi uuden hallituksen vuosikokouksessaan 30.3. Hän on aiemmin työskennellyt viisi vuotta maaja metsätalousministeriössä ympäristöjuristina, viimeksi lainsäädäntöneuvoksena, sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa ympäristöoikeuden tutkijana. Uuden keskuksen työnimi on Business Finland. ”Professuuri vahvistaa Itä-Suomen yliopiston strategiassa määriteltyä vahvaa tutkimusaluetta ”Luonnonvarojen kestävä hallinta” ja luo hyvät edellytykset monitieteisen tutkimusyhteistyön kehittämiselle tutkimuslaitosten kanssa. n NIMITYSUUTISIA Itä-Suomen aluehallintovirasto n Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi on nimitetty terveystieteiden tohtori Sirkka Jakonen 1.2.2017–31.12.2018 väliseksi määräajaksi. Marja Perälä on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien työja elinkeinotoimiston johtajana paikallisissa TE-toimistoissa ja vuodesta 2013 lähtien Lapin TEtoimiston johtajana. Jakonen on työskennellyt Itä-Suomen aluehallintovirastossa peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen johtajana ja ylijohtajan 1. Ympäristöoikeuden, erityisesti vesioikeuden professuuriin on nimitetty 1.7.2017 alkaen OTT Antti Belinskij. Perälä siirtyy vastuualueen johtajan tehtävään maakuntauudistuksen esivalmistelun projektipäällikön määräaikaisesta tehtävästä
Uusiouutiset 3/2017 41
Symbiooseissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista tai palveluja. Jotta resurssien tarjoajat ja hyödyntäjät saadaan törmäytettyä aluetason lisäksi kansallisesti, tarvitaan ICT-pohjainen resurssien jakamiseen ja symbioosien seuraamiseen kehitetty alusta. 42 Uusiouutiset 3/2017 igitalisaatio mahdollistaa uudenlaisten innovaatioiden synnyn, toiminnan tehostamisen ja työn joustavuuden lisäämisen. Se on ainakin selvää, että onnistuakseen teollisten symbioosien digitalisaatio vaatii yhteiskehittämistä, eri toimijaryhmien osallistamista sekä yhteisen luottamuksen rakentamista. Digitaalinen murros mahdollistaa uudenlaisten avoimien ja joustavien arvoverkostojen synnyn. Tämä on koettu yrityksissä hankalaksi, koska yritykset haluaisivat itse hakea resursseja sekä tallentaa resurssitietoa tietokantaan. Epäonnistumisen riski piilee, jos teknisten systeemien kehittelyssä unohtuu ihminen. Aina yrityskohtaista tietoa ei haluta jakaa kaikille. Jos yritykset ja niiden työntekijät pidetään suunnittelussa mukana alusta alkaen, kasvavat onnistumisen mahdollisuudet. Eklund korosti keskinäisen luottamuksen kehittymistä symbioosiverkoston toimijoiden välillä. Miltä näyttää teollisten symbioosien digitalisaatio. Symbiooseille ei ole vielä löytynyt täysin toimivaa digialustaa. Tähän mennessä FISS-symbioosien fasilitoinnissa on hyödynnetty yhteistä SYNERGie® -tietokantaa. KOLUMNI D teollisten symbioosien fasilitoinnissa Luottamuksella on tärkeä rooli Sara Malve-Ahlrothin albumi. Eklundin mukaan kasvotusten tapahtuvilla kohtaamisilla on jatkossakin tärkeä rooli. Älykästä symbioosialustaa suunniteltaessa ei riitä, että tekniset vaatimukset on huomioitu. Alustan tulee tukea myös ihmisten välistä sosiaalista vuorovaikutusta. n Sara Malve-Ahlroth Kirjoittaja työskentelee Turun ammattikorkeakoulun kiertotalous-hankkeissa projektityöntekijänä. Digitaalisuus ei saa olla itseisarvo vaan työväline arjen helpottamiseksi. Viimevuotisessa Nordregio Forumissa puhunut tutkija Mats Eklund korosti, kuinka ICT-pohjaisia teollisia ekosysteemejä rakennettaessa tulisi huomioida sekä sosiaalisten että teknisten tekijöiden vaikutus. Näin toisen toimijan sivuvirta tai jäte muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen myös haitallisia ympäristövaikutuksia. Suomessa on systemaattisesti aloitettu teollisten symbioosien rakentaminen yritysten välille kansallisen FISS-toiminnan avulla. Harva yritys kiinnostuu resurssien jakamisesta muiden yritysten kanssa, jos se tuottaa liikaa ylimääräistä vaivaa. Maailmalla kehitetään koko ajan erilaisia digialustoja symbioosien fasilitointiin, mielenkiintoisena esimerkkinä Sharebox-projekti, joka lupaa yhdistää luottamuksellisuuden ja helppokäyttöisyyden. Selainpohjainen ja avoin Mpankki lopetti hiljattain toimintansa. Yhteistyöhön ja omien resurssien jakamiseen yritysten välillä liittyy aina riski: Entä jos toinen hyväksikäyttää avoimuuttamme. Mutta miten ihmiset ja organisaatiot saadaan myös sitoutumaan niihin. Onko pelkän digialustan kautta mahdollista luoda samantasoista luottamusta ihmisten välille kuin aitojen kohtaamisten. Se on suljettu tietokanta, jota hallinnoivat alueelliset FISS-koordinaattorit