Uusiouutiset 3/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3|2019 KUNNAT KIERTOTALOUTEEN MATERIAALITORI PILOTTIKÄYTTÖÖN BIOJÄTE TALTEEN JOKA TALOSTA EEVA HOUTBECKERS: TEE TYÖTÄ, JOKA EI TUHOA
Suomi tähtää bioja kiertotalouden globaaliksi kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Edelläkävijyyttä tavoitellaan erityisesti kestävän ruokajärjestelmän, metsäja suurteollisuuden kiertojen sekä liikkumisen ja logistiikan keinoin. Tutustu Kasvupolkuun & hae sparraukseen 5.5. mennessä kasvuopen.fi/hae. Mikäli yrityksesi toimintaperiaatteena on esimerkiksi materiaalien arvokas käyttö tai lisäarvon luominen käytetylle materiaalille, tämä Kasvupolku haastaa sinut mukaan terästämään kasvusuunnitelmaasi ja nostamaan sen uudelle tasolle. BIOJA KIERTOTALOUDEN KASVUPOLKU ® Bioja Kiertotalouden Kasvupolku® hakee innovaatioita, ideoita ja liiketoimintamalleja, jotka vastaavat tähän tarpeeseen
Kysy lisää asiantuntijoiltamme p. 040 772 4800 www.erityisjate.fi Olemme mukana Yhdyskun tatekniikka -päivillä osastolla B639 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat
Kunnissa tehdään jo monenlaisia kiertotaloutta edistäviä edelläkävijyystekoja. 38 Jakamistalous tuli kierrätysteknologiaan 40 Kasviravinteita paristoista 41 Nimityksiä 42 Tekemällä oppii Osateemoina kestävät julkiset hankinnat, asumisen jätehuolto ja uusiomaa rakentaminen. Suomalaiset konstit kuten osaamiskeskus KEINO ja kansainvälinen hanke tuovat kiertotaloutta käytännön hankintoihin. Tonttuja vilisee liikenteessä Jyväskylässä aina pikkujouluaikaan, sillä tonttulakki päässä pääsee ilmaiseksi linkillä. SISÄLTÖ 3|2019 Ruotsi varautuu jo keräämään ja kierrättämään muovipakkauksia. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 20 EL LI KU LTA NE N JIR I HA LT TU NE N MO TIV A/ NI NA KA VE RI NE N 4 UUSIOUUTISET 3|2019. 32 22 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Biokaasun tuotanto tuplaantuu 14 Biojätteet talteen joka kodista 16 Kiertotalousnimiset: Kirsi Levä 17 Työnsä taitajia: Eeva Houtbeckers 20 Kiertotaloutta julkisiin hankintoihin 22 Kunnissa kierroksia kiertotalouteen 25 Kemikaaliviisaita hankintoja 26 Hankintakeskukset sparraavat toisiaan kestävyyteen 27 Materiaalitori avautui pilottikäyttöön 28 Maamassoista mahdollisuuksia 30 Lentotuhkat rakentamiseen 32 Talon painosta muovia alle prosentti 32 Muovipakkauskulut triplaatumassa 34 Elinkeinoelämä ajaa nollapäästötavoitetta 35 Mikä on rakennuksen hiilitase. Karin Brynell Ruotsin ruoan vähittäiskauppajärjestöstä kertoo, että Motalaan on rakenteilla 26 miljoonan euron lajittelulaitos. Huomioivatko julkiset hankintayksiköt kiertotaloutta hankinnoissaan. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto@ uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 30
Kääre oli kevyttä ja kirkasta, eli sen pystyy kierrättämään uusiomuoviksi suomalaisessa, hyvin toimivassa kierrätysketjussa. MUOVAUTUJAT M ikä on suhteesi muoviin. Kuulutko niihin, jotka muistuttavat, että nykyyhteiskunta ei yksinkertaisesti toimisi ilman tätä monikäyttöistä, kevyttä ja kestävää materiaalia. Humoristiset ja informatiiviset videot, radio-ohjelmat ja ulkotapahtumat muistuttavat, että lopulta muovista johtuvien ympäristöongelmien ratkaisut riippuvat siitä, miten ja missä me muovia käytämme ja kuinka sitä käytön jälkeen kohtelemme. Ilman muovia emme saisi syödäksemme ja juodaksemme, emme pääsisi liikkumaan pitkälle, eikä meitä pystyttäisi leikkaamaan, jos sairastumme vakavasti. Kestävä materiaalimme on osoittautunut luonnossa tappavaksi ongelmaksi. Jos tätä ajanjaksoa joskus tutkii tulevaisuuden arkeologi, hän havaitsee, että tämän ajan ihminen ympäröi koko elinympäristönsä muovilla. Boikotti on heijastunut myös Uusiouutisiin. Siitä voi tulla sellainen, ettei muovi tapa, vaan pelastaa. Muovin vastustus on kärjistynyt kansanliikkeeksi, joka on saanut kuluttajat boikotoimaan muovia ja yritykset etsimään korvaavia materiaaleja. Muovi on halpaa, sanan kaikissa merkityksissä. Koko kulttuurinen evoluutiomme tiedonvälityksestä koulutukseen ja viihdeteollisuudesta älyteknologiaan pohjautuu muovisiin välineisiin. Sattumalta numero ilmestyi ohuessa muovikääreessä, jotta numeroon sisältynyt liite saatiin kulkemaan lehden mukana lukijoille asti. Kampanja kannustaa kaikkia lajittelemaan muoviroskat niin, että ne saadaan kierrätettyä uusiomuoviksi ja uusien muovituotteiden raaka-aineiksi. Muutama lukija kuitenkin perui tilauksensa juuri muovisen kääreen vuoksi. Olemme vuoranneet sänkymme muovisin peittein ja tyynyin, pukeudumme muoviin ja kotimme sähköistyy ja säilyttää lämmön muovin ansiosta. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 3|2019. ”Ite oon aina haaveillut terveydenhuoltoalasta. YLEn huhtikuussa käynnistynyt I love muovi -kampanja tuo hyvin esiin epävarman suhtautumisemme tähän materiaaliin. Kivi-, pronssija rautakauden jälkeen ihminen on siirtynyt elämään muovikaudella. Silti suhtaudumme muoviin vältellen ja nolostellen. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 29.4.2019 Ilman muovia emme saisi syödäksemme ja juodaksemme, emme pääsisi liikkumaan pitkälle, eikä meitä pystyttäisi leikkaamaan, jos sairastumme vakavasti. Viime aikoina muovista on tullut lähes synonyymi roskalle. Jos jokin tuntuu epäaidolta tai arvottomalta, sanomme sen näyttävän muoviselta. Vai onko kauppareissuistasi tullut muovin välttely-yrityksiä, koska tahtoisit kieltää koko kirotun materiaalin. Venyykö kokkaussessiosi, kun jumiudut keittiön roskavaunun ääreen kädessäsi elintarvikepakkaus, jonka tahtoisit lajitella oikein. Kun pääsis läpäks jonkun sydämeen”, sanoo muovipilli YLEn Muovisuhdekriisi-videossa. Suhteemme muoviin voi muovautua. Vuoden ensimmäinen numero kertoi muovien kierrätyksestä. Vai murehditko kaloja ja vesilintuja, joiden vatsat halkeavat muoviroskasta
Pystymme nivomaan kiertotalouden periaatteet prosesseihin melko ketterästikin, niin että niiden noudattaminen on kokonaistaloudellisesti mahdollista”, Laine-Ylijoki toteaa. AJANKOHTAISTA KOONNUT ELINA SAARINEN LÄ HD E: HS Y Kierrätysosaamisesta valtti akkubisnekseen SUOMEN kannattaisi käynnistää tutkimus, joka selvittäisi teollisuuden sivuja jätevirtojen hyödyntämispotentiaalia akkubisneksessä. Näin toteaa Business Finlandin, Gaian ja Spinversen toteuttama selvitys, joka tuki Suomen vahvuuksia akkutoimialalla. Jokainen asukas heittää edelleen biojätettä sekajäteastiaan keskimäärin noin 60 kiloa vuodessa. Tämä tehdään aina asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Suomi tähtääkin nyt akkubisneksen kärkeen Batteries from Finland -työllä. tasektorin tuntemus. Tällä hetkellä sekajätettä syntyy kodeissa keskimäärin 157 kiloa asukasta kohden vuodessa. Suomi on harvoja maita, jonka maaperästä löytyy kaikkia keskeisimpiä litiumakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Yritys tarjoaa konsultoinnin, koulutuksen, yhdyskuntasuunnittelun ja ohjelmistoliiketoiminnan palveluja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Vahvuuksiimme panostamalla voimme nostaa Suomen eurooppalaisen akkuliiketoiminnan kärkijoukkoon”, Batteries from Finland -toiminnan vetäjä Seppo Kaikkonen Business Finlandilta sanoo. Lähelle ihmisten arkea FCG auttaa kuntia, elinkeinoyhtiöitä ja yrityksiä edistämään kiertotaloutta strategisesta suunnittelusta hankkeiden käytännön toteutuksiin asti. ”Suomen vahvuuksia alalla ovat kierrätysosaaminen, kestävän kehityksen näkökulmien huomiointi, aktiivinen innovaatiotoiminta sekä yritysten ja tutkimuslaitosten muodostamat kehitysja liiketoimintaekosysteemit. Yksi FCG:n vahvuuksista on hyvä kunKohti kestävämpää huomista FCG tuo kiertotalouden periaatteet entistä laaja-alaisemmin mukaan yhdyskuntasuunnittelun eri vaiheisiin. Biojätteen määrä ei ole juurikaan vähentynyt sitten edellisen, vuonna 2015 toteutetun koostumustutkimuksen. 8,3Mt SC AN ST OC KP HO TO UUSIOUUTISET 3|2019 6 30 Muovipakkaukset Muu muovi 25 20 15 10 5 2015 2018 Muovien määrä sekajätteessä (kg/as/a) vuosina 2015 ja 2018 MAINOS Kiertotalous on yksi FCG:n kärkiteemoista, jonka monialainen yritys on nivonut entistä tiiviimmin osaksi palvelujaan. ”Viemme kiertotalouden periaatteita osaksi monialaista osaamistamme eri toimialoilla. Myös rakennusten muuntojoustavuus on ajankohtainen trendi. https://julkaisu.hsy.fi/paakaupunkiseudun_sekajatteen_koostumus_2018.html 6 Näin suuri oli julkisten hankintojen hiilijalanjälki vuonna 2015, kertoo SYKE. Niiden määrä on vähentynyt sekajätteessä peräti 31 prosenttia edelliseen tutkimukseen verrattuna. Akkujen tarvetta lisäävät sähköistyvä liikenne ja uusiutuvan energian käyttö. Tällä hetkellä muovipakkauksia kerätään noin 7000 kiinteistöstä. Tällä hetkellä kodeissa syntyvän jätteen kierrätysaste on pääkaupunkiseudulla noin 48 prosenttia. Kestävään kehitykseen tähtääviä ratkaisuja olemme toki tehneet ennenkin, mutta periaatteiden punominen selkeäksi, toimialoja läpileikkaavaksi teemaksi on uutta”, kertoo kiertotalouden johtava asiantuntija Jutta Laine-Ylijoki FCG:sta. Sekajäte ohjautuu HSY:n alueella energiahyötykäyttöön Vantaan Energian jätevoimalaan. Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia hyvälle elämälle ja kestävälle arjelle. Kotien jätetiloihin keräysastian on voinut tilata vapaaehtoisesti syksystä 2017 alkaen. FCG_adv.indd 1 15.4.2019 13.00. Sitä kautta suunnittelussa päästään lähelle myös paikallisten yritysten ja asukkaiden elämää. ”Kaupunkisuunnittelussa kiertotalous tarkoittaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi jätekeräyspisteiden järjestämistä niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin asukkaita ja ovat helposti saavutettavissa ja huollettavissa”, kertoo FCG:n kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola. Sekajätteen kokonaismäärä on kääntynyt laskuun entistä paremman lajittelun ansiosta. Selkeästi eniten, lähes 40 prosenttia, sekajätteestä on biojätettä. ”Kiertotalouden huomioiminen on aina monipiippuinen juttu ja vaatii useiden seikkojen pohtimista. HSY:n tavoitteena on ohjata kierrätykseen kotien jätteestä peräti 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. ”Olemme erittäin lähellä sitä kenttää, joka ottaa ratkaisut käyttöön ja mahdollistaa sen, että ihmiset voivat toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.” Monialaista osaamista Arkielämän kestävän kehityksen ratkaisut ovat tärkeä tavoite muun muassa kaupunkija arkkitehtisuunnittelussa. Kuitenkin 70—90 prosenttia akkuihin tarvittavasta litiumista ja koboltista tuotetaan tällä hetkellä Kongossa, Chilessä, Australiassa ja Kiinassa. Tulos selvisi Helsingin seudun ympäristöpalvelu HSY:n toteuttamasta kotien sekajätteen koostumustutkimuksesta, joka tehtiin viime lokakuussa. Akkujen tarpeen on arvioitu yli kymmenkertaistuvan maailmassa. Siihen voivat vaikuttaa muun muassa kaupunkirakenne ja -kuva, liikennejärjestelyt sekä maisemalliset tekijät”, Sippola huomauttaa. FCG:n etuna on hänen mukaansa juuri monialainen asiantuntemus, joka tekee yhteistyöstä asiakkaiden kanssa sujuvaa. ”Vastaukset löytyvät yhdestä paikasta – jos ei nyt samalta käytävältä, niin ainakin samasta talosta.” Lisätietoja: www.fcg.fi Kiertotalouden johtava asiantuntija Jutta Laine-Ylijoki FCG:sta. Sen sijaan erilliskeräysastioihin lajitellut hyötyjakeet on mahdollista ohjata jalostusprosesseihin, joissa niistä valmistetaan uusioraaka-aineita, biokaasua, kierrätysravinteita ja muita kierrätysmateriaaleja. ”Tarjoamme ajattelutavan muutosta, mutta muutos pitää toteuttaa askel askeleelta, olemassa olevien rajoitteiden rajoissa. Aloitamme tänä keväänä pienkiinteistöissä monilokerokeräyskokeilun, jossa kerätään myös muovipakkauksia”, sanoo HSY:n hankepäällikö Aino Kainulainen. Muovikeräys tepsi Sen sijaan muovipakkausten määrä sekajätteessä on vähentynyt 31 prosenttia sen jälkeen, kun HSY käynnisti muovipakkausten ke räyksen suoraan taloyhtiöistä. Kannattaisi selvittää myös suuren litiumin kierrätyslaitoksen perustamista sekä akkujen uusiokäyttöön liittyvän arvoketjun liiketoimintapotentiaalia. JOS asukkaat lajittelisivat jätteensä nykyistä tarkemmin, kierrätysastetta olisi potentiaalia nostaa roimasti. Sekajätteestä selkeästi eniten ovat vähentyneet muovipakkaukset. Pelkästään Euroopan akkumarkkinoiden on ennustettu kasvavan 250 miljardiin euroon lähivuosina. Muovipakkauksia on kerätty myös joissakin kierrätyspisteissä vuodesta 2016 alkaen. Pääkaupunkilaisten sekajätepussin sisällöstä jopa 76 prosenttia on jätettä, joka olisi lajiteltavissa kierrätykseen. ”Tuemme keräyksen laajentumista uusilla jätehuoltomääräyksillä, joiden mukaan muovipakkauksia aletaan kerätä erikseen vuonna 2021 kaikista kiinteistöistä, joissa on vähintään viisi huoneistoa. SEKAJÄTTEESTÄ 76 % SOPISI KIERRÄTYKSEEN . Rakentamisessa taas pohditaan, miten purettuja materiaaleja voi hyödyntää uuden rakentamisessa tai millaisia kestäviä vaihtoehtoja on maa-aineksen ja rakennusjätteiden kuljetukselle ja logistiikalle
Tavoitteena on luoda mahdollisuuksia hyvälle elämälle ja kestävälle arjelle. FCG:n etuna on hänen mukaansa juuri monialainen asiantuntemus, joka tekee yhteistyöstä asiakkaiden kanssa sujuvaa. ”Tarjoamme ajattelutavan muutosta, mutta muutos pitää toteuttaa askel askeleelta, olemassa olevien rajoitteiden rajoissa. Myös rakennusten muuntojoustavuus on ajankohtainen trendi. Siihen voivat vaikuttaa muun muassa kaupunkirakenne ja -kuva, liikennejärjestelyt sekä maisemalliset tekijät”, Sippola huomauttaa. Pystymme nivomaan kiertotalouden periaatteet prosesseihin melko ketterästikin, niin että niiden noudattaminen on kokonaistaloudellisesti mahdollista”, Laine-Ylijoki toteaa. tasektorin tuntemus. ”Viemme kiertotalouden periaatteita osaksi monialaista osaamistamme eri toimialoilla. Kestävään kehitykseen tähtääviä ratkaisuja olemme toki tehneet ennenkin, mutta periaatteiden punominen selkeäksi, toimialoja läpileikkaavaksi teemaksi on uutta”, kertoo kiertotalouden johtava asiantuntija Jutta Laine-Ylijoki FCG:sta. Lähelle ihmisten arkea FCG auttaa kuntia, elinkeinoyhtiöitä ja yrityksiä edistämään kiertotaloutta strategisesta suunnittelusta hankkeiden käytännön toteutuksiin asti. FCG_adv.indd 1 15.4.2019 13.00. Rakentamisessa taas pohditaan, miten purettuja materiaaleja voi hyödyntää uuden rakentamisessa tai millaisia kestäviä vaihtoehtoja on maa-aineksen ja rakennusjätteiden kuljetukselle ja logistiikalle. ”Vastaukset löytyvät yhdestä paikasta – jos ei nyt samalta käytävältä, niin ainakin samasta talosta.” Lisätietoja: www.fcg.fi Kiertotalouden johtava asiantuntija Jutta Laine-Ylijoki FCG:sta. ”Kiertotalouden huomioiminen on aina monipiippuinen juttu ja vaatii useiden seikkojen pohtimista. MAINOS Kiertotalous on yksi FCG:n kärkiteemoista, jonka monialainen yritys on nivonut entistä tiiviimmin osaksi palvelujaan. Yritys tarjoaa konsultoinnin, koulutuksen, yhdyskuntasuunnittelun ja ohjelmistoliiketoiminnan palveluja sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämä tehdään aina asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Yksi FCG:n vahvuuksista on hyvä kunKohti kestävämpää huomista FCG tuo kiertotalouden periaatteet entistä laaja-alaisemmin mukaan yhdyskuntasuunnittelun eri vaiheisiin. Sitä kautta suunnittelussa päästään lähelle myös paikallisten yritysten ja asukkaiden elämää. ”Olemme erittäin lähellä sitä kenttää, joka ottaa ratkaisut käyttöön ja mahdollistaa sen, että ihmiset voivat toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.” Monialaista osaamista Arkielämän kestävän kehityksen ratkaisut ovat tärkeä tavoite muun muassa kaupunkija arkkitehtisuunnittelussa. ”Kaupunkisuunnittelussa kiertotalous tarkoittaa yksinkertaisimmillaan esimerkiksi jätekeräyspisteiden järjestämistä niin, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin asukkaita ja ovat helposti saavutettavissa ja huollettavissa”, kertoo FCG:n kaupunkikehitysjohtaja Arja Sippola
EU:n muovistrategia: http://ec.europa.eu/ environment/waste/plastic_waste.htm SC AN ST OC KP HO TO UUSIOUUTISET 3|2019 8. Jätekukkokin Encore Aluepalveluihin JÄTEKUKKO liittyy osakekaupalla Encore Ympäristöpalveluiden ja Lakeuden Etapin aiemmin perustamaan yhteisyritykseen, Encore Aluepalvelut Oy:öön. Kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva direktiivi julkaistaneen kesällä. Energiaja vesiratkaisuja tarjoava Adven on pystynyt osoittamaan suurimmissa teollisuusyrityksissä jopa miljoonan euron säästöjä pelkästään keskittymällä veden kierrätykseen. Voittajat julistetaan Oslossa 20. Elintarviketuotannossa käytetään Suomessa keskimäärin kolme kuutiota vettä suhteessa tuotettuun tonniin ruokaa. Suomessa ympäristöministeriö teettää selvityksen kertakäyttöisten muovituotteiden myyntimääristä, ympäristövaikutuksista ja keinoista vähentää niiden kulutusta. Asiasta kertoi YLE maaliskuun alussa. LAHTI JA LAPPEENRANTA ovat selvinneet finaaliin Euroopan komission ympäristömyönteisimpien ja kestävimpien kaupunkien kilpailussa. Samaan aikaan teollisuus tuottaa jätevesiä noin 850 miljoonaa kuutiota. Selvitys valmistuu syksyyn mennessä. Lappeenrannan kilpakumppaneita European Green Leaf 2020 -kisassa ovat Limerick Irlannista ja Mechelen Belgiasta. Omistuspohjan laajenemisen myötä yhteisyritys laajentaa toimintaansa Itä-Suomeen. kesäkuuta. Kulutus sisältää raaka-aineena käytetyn veden lisäksi jäähdytysvedet ja muut prosessivedet. Lahdesta ja Lappeenrannasta Euroopan vihreimpiä. Lapin syyttäjänvirasto ja poliisi eivät kerro, mistä laitoksesta on kyse, mutta kyse on yritystoiminnan yhteydessä syntyvästä jätteestä, ei kunnallisesta toimijasta eikä kotitalousjätteistä. Suomi ei ole koskaan ennen korjannut voittopottia tässä kilpailussa. ”Kierrätyksessä piilee valtava säästöpotentiaali. Tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia merten ja rantojen muoviroskasta koostuu kymmenestä yleisimmästä kertakäyttömuovituotteesta. SC AN ST OC KP HO TO Miljoonasäästöt vettä kierrättämällä SUOMALAINEN teollisuus käyttää raaka-aineena, jäähdytyksessä, pesussa sekä tuotteiden kuljettamisessa vuosittain vettä noin 8 000 miljoonaa kuutiota. STOP KERTAKÄYTTÖMUOVEILLE EUROOPAN parlamentti hyväksyi täysistunnossaan maaliskuun lopussa tiettyjen kertakäyttömuovituotteiden kiellon. Ympäristörikosepäily Lapissa LAPISSA TOIMIVIA jätteenkäsittelylaitoksia epäillään ympäristön turmelemisesta ja ympäristönsuojelulain rikkomisesta. Suomessa suurimpia teollisuuden vedenkäyttäjiä ovat massaja paperiteollisuus, kemianteollisuus sekä sähkönja lämmöntuotanto. Kunnallisten vesilaitosten jakeleman veden suurin teollisuuskuluttaja on elintarviketeollisuus. Kertakäyttöastioiden ja korvapuikkojen, muovisten sekoittimien ja muovipillien käyttöön tulee rajoituksia vuodesta 2021 alkaen. Jätekukko ja Lakeuden Etappi omistavat yhtiöstä molemmat 24,5 prosenttia. Jopa miljoonan euron säästö on mahdollista saavuttaa”, sanoo Advenin vedenja jätevedenkäsittelyn asiantuntija Hanna Kontturi. Direktiivi esittää tuoteryhmittäin eri toimia kuten kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta. EU on esittänyt niin sanottua SUP-direktiiviä (single used plastics), joka tähtää jätteen vähentämiseen ja merten muoviroskaongelman ehkäisemiseen. Selvityksen tekevät Ekoleima Ay, Enlawing Consulting Oy ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Alueellinen toiminta tapahtuu brändien Encore Pohjanmaa ja Encore Itä-Suomi alla. Osakekaupan jälkeen Encore Ympäristöpalvelu omistaa yhteisyrityksestä 51 prosenttia. Lahti kisaa Euroopan vihreän pääkaupungin tittelistä eli European Green capital 2021 -nimikkeestä yhdessä ranskalaisten Lillen ja Strasbourgin kanssa
Jätelaitokset vaativat Fortumilta vahingonkorvausta yhteensä 720 221,97 euroa hukkaan menneen kilpailutuksen aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Espooseen on louhittu jo näin pitkästi viemäritunneleita HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamoa varten. Suomessa on kerätty paperia jo 1940-luvulta lähtien. Sekoita ne kulhossa ja lisää joukkoon oliivit sekä kala tai liha. Tämä vastaa kolmasosaa lopullisista tunneleista. Eläköön paperi!. Suomalainen tietää, että luetut lehdet viedään keräykseen. Viipaloi ja paloittele perunat sekä muut kasvikset. Nostele kastike hyvin ainesten joukkoon ja viimeistele salaatti kananmunalohkoilla. Riitaa puidaan nyt käräjillä. 2040 150 000 kuutiometriä jätevettä päivittäin. Sekoita kastikkeen ainekset pienessä kulhossa ja kaada kastike salaattiainesten päälle. Jätelaitokset katsovat, että Fortum syyllistyi sopimuksentekorikkomukseen kieltäytyessään tekemästä hankintasopimusta. Anna makujen tekeytyä muutama minuutti ja tarjoile. FO RT UM CO RP OR AT ION Yhdyskuntatekniikka 2019 Näyttely ja seminaareja Rekisteröidy näyttelyvieraaksi ennakkoon: www.yhdyskuntatekniikka.fi Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Arjen pienillä valinnoilla tehdään suuria ekotekoja. Maamme paperiteollisuus saa uutta raaka-ainetta, paperi uuden elämän ja ympäristöllä on aihetta juhlaan. Kanne on vireillä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Ekokem Oyj) oikeuteen, koska Fortum on jäte laitosten käsityksen mukaan perusteetta vetäytynyt yhdyskuntajätteiden hyödyntämispalvelua koskevan hankintasopimuksen tekemisestä. Lounaisen Suomen hankintarenkaan jätteiden hyödyntämiskilpailutus keskeytyi, kun Fortum kieltäytyi keväällä 2017 tekemästä sopimusta antamansa tarjouksen ja hankintarenkaan jätelaitosten tekemien hankintapäätösten mukaan. 5 km Kuntien jätelaitokset haastoivat Fortumin oikeuteen LOUNAISEN Suomen hankintarenkaan jätelaitokset Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Rauman Seudun Jätehuoltolaitos ovat haastaneet Fortum Waste Solutions Oy:n (Fortum, ent. Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/ kuntien-jatelaitokset-haastoivat-fortumin-oikeuteen/ HÄVIKKIHERKKU Perunasalaatti rippeistä 500 gr keitettyjä perunoita 500 gr kasviksia ja vihanneksia, mitä jääkaapista löytyy (esim kurkkua, tomaattia, sipulia, paprikaa, vihreitä papuja ym) 200 gr kypsää lihaa, kalaa tai broileria kupillinen oliiveja tai aurinkokuivattuja tomaatteja tai hillosipuleita pari keitettyä kananmunaa Kastike: 1 dl aurinkokuivattujen tomaattien tai feta-salaattijuuston marinointiöljyä tai ruokaöljyä 3 rkl balsamicoa tai omenaviinietikkaa 2-3 tl sinappia 1 rkl hunajaa 1 valkosipulin kynsi hienonnettuna ripaus suolaa 1-2 tl kuivattuja yrttejä maun mukaan JÄIKÖ eilisestä keitettyjä perunoita. Lähde: saasyödä.fi ja HSY HS Y Fortumin edeltäjä Ekokem tarjosi Lounaisen Suomen hankintarenkaalle jätteenkäsittelyratkaisua, joka ei sitten toteutunutkaan. Uusi puhdistamo käsittelee v
Valio pärjäsi jälleen vastuullisuuslistalla VALIO on kuudetta vuotta peräkkäin Suomen vastuullisin brändi, jos kuluttajilta kysytään. Kukin yritys kohtaa mylläreitä 10×45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa. ”Aiot tost noin vaan jatkaa elämääs niinku meit muovei ei ois koskaan ollutkaan?” ”Mun on pakko! Mä oon kuullut teist niin hirveit juttuja!” Mutta kumpi suhteessa onkaan se pahis. Hae Bioja Kiertotalouden Kasvupolulle terästämään kasvusuunnitelmaasi ja saamaan maksutonta asiantuntijoiden sparrausta! Kiertotalous kannustaa uudistamaan vanhoja toimintamalleja ja haastaa kehittämään ratkaisuja, joilla saamme nykyiset materiaalija ainevirrat sekä niihin sidotun arvon uusiokäyttöön. Kasvu Open -sparrauskisaan haetaan nyt yrityksiä Bioja Kiertotalouden Kasvu polulle. Haku yrityksille on avoinna vielä 5.5.2019 asti. Vuoden 2019 Sustainable Brand Index -tutkimus mittasi Euroopan ja Suomen suurin brändien vastuullisuutta. Vuosittainen positiivinen ilmastovaikutus vastaa ajamista yli 10 000 kertaa henkilöautolla Helsingistä Kittilään ja takaisin” kertoo toimitusjohtaja Annika Hurme Valiolta. Valio aikoo tehdä maidosta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Valintakriteereinä ovat liikeidean skaalautuvuus, erottuvuus, kansainvälistymispotentiaali sekä tiimin uskottavuus. ”Kasvipohjaisten pakkausten ilmastovaikutus on 58 prosenttia pienempi verrattuna perinteisiin tölkkeihin. Kasvupolun tuomaristo valitsee toisen Kiitoratapäivän päätteeksi Kasvupolun voittajat, jotka etenevät lokakuun valtakunnalliseen Kasvu Open 2019 -finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin. VA LIO UUSIOUUTISET 3|2019 10. Kampanja jatkuu vielä toukokuun 4. YLE tarjoaa paljon tietoa, kilpailuja, vinkkejä ja tarinoita muovista, kierrätyksestä ja kiertotaloudesta. Suomalaiset katsovat Valion suoriutuvan hyvin myös ilmastovaikutusten vähentämisessä. Yksi keino tähän ovat kasvipohjaiset pakkaukset. Vielä ehtii hakea BiojaKiertotalouden kasvupolulle! PERUSTUUKO yrityksesi liiketoiminta biotai kiertotalouden hyödyntämiseen. MA TIA S UL FV ES / KA SV U OP EN Emmy hakee lisärahoitusta SUOMESSA ja Virossa toimiva, uudelleenkäyttöön myytävien merkkivaatteiden verkkokauppa Emmy hakee lisärahoitusta laajentuakseen Euroopan markkinoille. Tällöin eri alojen (bioja kiertotalous, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat eli myllärit haastavat ja auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kaikkiaan vaatteita on käsitelty myytäväksi jo yli 400 000 kappaletta. Kasvu Open yhdessä kumppaniensa Metsä Groupin, VTT:n, UPM:n, Motiva, Sitran, KPMG:n, Äänekosken, Plänet B:n sekä Uusiouutisten kanssa hakee innovaatioita, ideoita ja liiketoimintamalleja, jotka vastaavat tähän tarpeeseen. Muovi ei ole pahis MIEHEN ja muovipullon suhde kriisiytyy kahvilassa: Mies kertoo pullolle aikovansa jättää paitsi tämän, myös kaikki tämän muoviset sukulaiset. Emmy on toiminut Suomessa vuodesta 2015. Euroopan akkumarkkinoiden ennustetaan kasvavan näin paljon lähivuosina, arvioi Business Finlandin selvitys Batteries from Finland -hankkeessa. Vastuullisuuslistan kymmenen kärkeen mahtuivat Valion lisäksi Fazer, S-market, Prisma, Myllyn Paras, VR, K-supermarket, Fiskars, Yliopiston Apteekki ja Partioaitta. 250 mrd € . Asiantuntija-apuna kampanjassa ovat mukana mm. Biotalous puolestaan hyödyntää luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehittää ja ottaa käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Joukkorahoituspalvelu Invesdorin avulla toteutettava rahoituskierros tavoittelee 500 000 – 1 250 000 euron rahoitusta, ja sijoittajiksi haetaan myös vaatteiden jälleenmyyntipalvelun käyttäjiä. Tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien mielestä Valiossa on parasta suomalainen maito, eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen sekä ympäristöystävälliset pakkaukset. päivään asti esimerkiksi ulkotapahtumissa, joissa on mukana paljon alan yrityksiä ja organisaatioita. ja 8.8. YLE on muistuttanut I love muovi -kampanjassaan, että se, miten muovia käytämme, ja varsinkin miten sitä elinkaaren lopussa lajittelemme ja kierrätämme, on ratkaisu moniin muoveista aiheutuneisiin roskaantumisja ympäristöongelmiin. Suomen ympäristökeskus SYKE, ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus LUKE, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Ympäristömerkintä Suomi, Muoviteollisuus ry, Suomen Kiertovoima, Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Uusiomuovi Oy. Mukaan valitaan 15—25 yritystä, joita sparrataan 13.6
KERTOO: Tarinallinen historiikki valottaa, miten muutamien saaristolaisten tekemä vapaaehtoistyö kasvoi 50 vuodessa kansainvälistä yhteistyötä tekeväksi Pidä Saaristo Siistinä ry:ksi. nyt Ker??mme J?TERASVAT sek. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys!. Sisällytä kurssiin oman alasi näkökulmia ja aiheita lähiopetuksen ja projektitehtävien kautta. JULKAISIJA: Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen, kirjoittajat. Laajuus 3-5 opintopistettä. Hän houkutteli Liisa Lehtisen mukaan korjaamaan faktoja. Pohjautuu blogikirjoituksiin. KERTOO: Johanna Kohvakka alkoi kirjoittaa blogia harmistuttuaan median ja yritysten virheellisiin muovijuttuihin. Ostamalla juhlakirjan tuet PSS ry:n työtä, sillä tuotto käytetään konkreettiseen työhön puhtaampien vesistöjen puolesta. circularnow.. TUTUSTU https://mooc.helsinki.. LUE NÄMÄ Hyvä, paha muovi JULKAISTAAN: Joukkorahoituskampanjan tuella Mesenaatti.me-yhteisössä. https://mesenaatti.me/campaign/?id=1064#single/view Tarinoita meren poukamista ja järvien rannoilta JULKAISTU: Pidä Saaristo Siistinä ry:n juhlakirjana JULKAISIJA: Anne Pentti, kirjoittaja. KIERTO TALOUS. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. kiertotalous.nyt @ gmail.com +358 40 586 4836 Kurssi opiskeltavissa syksystä 2019 lähtien KIERTOTALOUDEN PERUSTEET kurssi Ilmaista opetusmateriaalia kiertotaloudesta. Kirjoitukset käsittelevät kansantajuisesti esimerkiksi sellaisia paljon puhuttaneita kysymyksiä kuin ratkaisevatko biohajoavat muovit muoviroskaongelman, onko järkevää korvata ja kieltää muovit ja miten vähentää materiaalien kulutusta fiksusti. https://www.pidasaaristosiistina.fi/viestinta/tiedotteet/ennakkotilaa_pida_saaristo_siistina_ry_n_juhlakirja_tarinoita_meren_poukamista_ja_jarvien_rannoilta!.4899.news?4480_o=20 YHDESSÄ KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ LISÄTIETOA kiertotalousnyt.
Nyt on oikea aika”, Suomilammi tiivistää. Oulussa ja Huittisissa olemme rakentamassa biokaasun käsittelyratkaisuja, joilla saadaan jalostettua biokaasua liikennekäyttöön noin 50 gigawattituntia”, hän ynnää. Lisäksi Gasum käsittelee ja jakelee kolmen kumppanilaitoksen kaasun liikennekaasukelpoiseksi. G asum Oy aikoo nostaa biokaasun tuotantokapasiteettinsa nykyisestä noin 600 gigawattitunnista yli terawattituntiin Suomessa ja Ruotsissa. BIOKAASUN TUOTANTO TUPLAANTUU Biokaasun kysyntä liikennepolttoaineena on luonut imua, joka vauhdittaa biokaasulaitosten rakentamista. Yhtiö ilmoitti vastikään rakentavansa uuden biokaasulaitoksen Lohjalle, Rosk’n Rollin Munkkaan jätekeskukseen. Yhtiöstä on nopeasti tullut Pohjoismaiden suurimpia biojätteen käsittelijöitä ja biokaasun tuottajia. Esimerkiksi Gasum varautuu kaksinkertaistamaan biokaasun tuotantonsa lähivuosina. ELINA SAARINEN UUTISIA Suomen ilmastopoliittinen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että raskas liikenne käyttäisi biokaasua jopa 2,4 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä. Topinojalta biokaasua syntyy laajennuksen jälkeen lähes 70 gigawattituntia. Molempiin hankkeisiin Gasum on saanut työja elinkeinoministeriön kärkihanketukea, hieman alle 8 miljoonaa euroa kumpaankin. Turun nesteytyskapasiteetti vastaa noin 125 raskaan ajoneuvon vuotuista polttoaineenkulutusta. Biokaasua tuotetaan esimerkiksi IKEAn ravintoloiden lihapullajätteestä. Lohjalle ja Turkuun Investoinnit jatkuvat. Laitoksen on tarkoitus olla valmis syksyllä 2020. Viime vuonna yhtiö investoi Suomen ja Ruotsin laitosja tankkausverkostoon 48 miljoonaa euroa. . GA SU M / TO MI PA RK KO NE N 12 UUSIOUUTISET 3|2019. ”Kaasun kysyntä ja käyttö liikennepolttoaineena on edesauttanut biokaasulaitoshankkeiden eteenpäin viemistä. Turkuun Gasum toteuttaa nesteytyslaitoksen, jonka ansiosta biokaasua voi jakaa raskaan maantieliikenteen sekä vaikkapa merenkulun polttoaineeksi. Kuluttajat ja yritykset voivat tulevaisuudessa tankata kaasuautoihinsa ympäristöystävällistä biokaasua Raision, Kuopion ja Tampereen IKEA-tavaratalojen yhteydessä. Biokaasu syötetään kaasuverkkoon, joten se on eteläisen Suomen biokaasuautoilijoiden tankattavissa. Turun hanke sisältää myös biokaasulaitoksen modernisoinnin, laajennuksen sekä biokaasun jalostusja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Lisäksi muutokset jätelaissa ja hallituksen kärkihankituki ovat vauhdittaneet hankkeita. Yhtiöllä on Ruotsissa ja Suomessa jo yhteensä 12 biokaasulaitosta, joissa se käsittelee erilaisia biomassoja noin 800 000 tonnia vuodessa. Tontin louhintatöiden valmistelu on käynnistynyt huhtikuussa. Samaan aikaan Gasumin biokaasulaitoksen laajennushanke Turun Topinojalla on edennyt niin, että laajennuksen käyttöönottovaihe on käynnistymässä kesällä ja biokaasulaitoksen tuotanto syksyllä. ”Näemme kaasuautoilussa tulevaisuuden. Pyrimme siihen, että iso osa tuotannostamme tulisi biokaasusta”, sanoi Gasumin myyntijohtaja Jussi Rinttilä YTP ry:n vuosiseminaarissa Helsingissä. Kapasiteetiltaan 60 000 tonnin biokaasulaitos tuottaa biokaasua vuosittain yli 40 gigawattituntia ja 50 000 tonnia luomulannoitteita. Raskas liikenne siirtyy biokaasuun Gasumin Circular Economy -toimintojen johtaja Ari Suomilammi näkee yhtiön olevan hyvässä vauhdissa kohti terawattitunnin biokaasun tuotantotavoitettaan: ”Lohjan ja Turun hankkeiden lisäksi Ruotsin Nymöllaan on rakenteilla uusi biokaasulaitos, joka tuo noin 70 gigawattituntia biokaasua
Monet Gasumin biokaasulaitoksista sijaitsevat kunnallisen jäteyhtiön alueella. Yhtiö aikoo rakentaa tankkausasemia kaikkiaan 50. Laitos käsittelee 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamolla syntyvät lietteet. Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Jukka Paavilainen on tyytyväinen biokaasulaitoksen rakentamiseen Munkkaalle: ”Olemme iloisia siitä, että voimme myös näin vuokranantajan roolissa tarjota Munkkaan jätekeskuksessa hyvän alustan kiertotalouden kehittämiseen.” Gasumilla Circular Economy -toimintoja johtavan Ari Suomilammen mukaan markkinat ovat nyt kypsät biokaasuratkaisuille. Suomessa tätä ei ole.” "NYT AIKA ON OIKEA." ”Raskaan liikenteen biokaasuainekäytön potentiaali on iso, koska sähköautosta ei ole siellä ratkaisuksi. Ruotsissa Gasumin biokaasulaitoksiin syötetään merkittäviä määriä myös peltobiomassaa ja lantaa. Myös Koukkujärven biolaitoksen biokaasu tullaan jalostamaan liikennepolttoaineeksi esimerkiksi jäteautoihin. Turun Topinojan biokaasulaitos puolestaan syö laajennuksen käyttöönoton jälkeen yli 105 000 tonnia puhdistamolietettä, erilliskerättyä biojätettä sekä teollisuuden sivuvirtoja. Lietteet ja biojätteet käsitellään erillisillä linjoilla, jotta syntyville kierrätysravinteille ja luomulannoitteille olisi parhaat markkinat. GA SU M Hitaasti pyörivät, luotettavat, tehokkaat, hiljaiset, ja siistit Ulsterin leikkaavat jätemurskaimet silppuroivat melkein mitä vaan IBC-konteista ja renkaista piirilevyihin ! Murskaus Hidaskäyntiset puuja jätemurskaimet, keskipako-, jälki-, ja ketjumurskaimet, granulaattorit, leikkaavat murskat Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 HYVINKÄÄ www.vimelco.fi etunimi.sukunimi@vimelco.fi Lauri Rahikainen 050 456 8143 Sisko Salonen 040 756 0490 Vesa Liimatta 050 456 8144 Erottelu Optiset erottimet, magneetit, rosterin erottimet pyörrevirtaerottimet, ballistorit Kuljettimet Pien-, moduuli-, ja mobiilikuljettimet telaja pyöräalustaisina sekä kuormanpurkajat ja lastauskuljettimet Seulonta Tähti-, ja rumpuseulat, pyörö-, täryja tuuliseulat, kankija täryvälpät. Gasumin Lohjan biokaasulaitos tulee käsittelemään 60 000 tonnia eteläisen Suomen kotitalouksissa, teollisuudessa, kaupassa ja ravintoloissa syntyviä biojätteitä, lietteitä ja rasvoja. Tänä vuonna on tekeillä toiset neljä, Lahteen, Ouluun, Kuopioon ja Seinäjoelle. Suomen ilmastopoliittinen työryhmä on asettanut tavoitteeksi, että raskas liikenne käyttäisi biokaasua jopa 2,4 terawattituntia vuoteen 2030 mennessä. Toimijoilla on kysyntää tavoille, jotka pienentävät heidän hiilijalanjälkeään.” Gasum onkin investoimassa Suomen, Ruotsin ja Norjan kattavaan, raskaan kaluston tankkausverkostoon. Suomessa on jo neljä tankkausasemaa: Vantaalla, Jyväskylässä, Turussa ja Helsingin Vuosaaressa. ”Me puhumme kiertotalouskeskittymistä, joissa joka toimijalla on oma roolinsa”, Suomilammi tarkentaa. LANNASTA BIOKAASUA TUOTANTOTUELLA BIOHAJOAVAN JÄTTEEN käsittelykapasiteettia on nyt rakentumassa niin paljon, että se tulee todennäköisesti nostamaan biojätteiden valtakunnallista kierrätysastetta. Gasumin Ari Suomilammi näkee, että näin voisi tehdä Suomessakin, ellei taloudellisten kannustimien puute estäisi: ”Melkein kaikissa Suomen naapurimaissa on käytössä tuotantotuki lannalla tuotetulle biokaasulle. Myös Pirkanmaan Jätehuolto kertoi äskettäin, että Koukkujärven biolaitos käynnistyy vuonna 2020
BIOJÄTTEET TALTEEN JOKA KODISTA Suomalaiselle taajama-asukkaalle on tiedossa entistä parempi jätehuollon palvelutaso, jos tutkimusraportin ehdotukset toteutuvat: Kierrätysjätteiden erilliskeräysastia löytyy jatkossa läheltä, parhaimmillaan omasta pihasta. Tilannekohtaisessa ympäristövaikutusten arvioinnissa kannattaa huomioida ilmaston lämpenemisvaikutuksen lisäksi myös muut vaikutukset kuten ravinteiden kierto. Velvoiterajat lakiin Asukkaalle määräykset olisivat selkeitä, sillä tutkimuksen johtopäätös on, että velvoiterajoja ei enää säädettäisi erikseen yksittäisten kuntien jätehuoltomääräyksissä, vaan yhtenäisesti jätelainsäädännössä. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla määräyksestä voitaisiin poiketa paikallisesti. Näihin EU-tavoitteisiin pääseminen edellyttää huomattavia muutoksia jätehuollon nykyjärjestelmään, totesi valtioneuvoston teettämä kansainvälinen tutkimus kierrätyksen lisäämisen toimenpiteistä ja vaikutuksista Suomessa (JÄTEKIVA-hanke). Keskitetyn kuljetuksen järjestämisessä voisi kokeilla monilokero-, kortteli-, tai yhteiskeräystä ja kerätä lisää tietoa niiden kustannustehokkuudesta ja ympäristövaikutuksista. Jatkossa kunnan kannattaisi järjestää keskitetysti jäteastioiden tyhjennykset ja jätteenkuljetukset. Biojätettä ei enää jatkossa ole kenenkään varaa heittää sekajäteastiaan, jos tahdomme nostaa kierrätysastetta. Tutkimuksen tulos on, että biojätteen erilliskeräys on ulotettava Suomen kaikille kiinteistöille. Tutkijaryhmä korostaa, että lajittelutehokkuuteen voidaan vaikuttaa nimenomaan lisäämällä neuvontaa sekä kotitalouksille että muille jätteen tuottajille. 14 UUSIOUUTISET 3|2019. Ympäristösäästöjä voisi havitella myös siirtymällä jäteautoissa vaikkapa biokaasuun. Asukkaalle olisi myös tarjolla paljon nykyistä enemmän neuvontaa ja tietoa auttamaan jätteiden lajittelussa. ELINA SAARINEN SYKE, KUVA UUTISIA Raportin mukaan kierrätysasteen kasvu 65 prosenttiin voisi vähentää Suomen työttömyyttä ainakin 0,7 prosenttia. Niitä voi kuitenkin pienentää niin, että biojäteastian tyhjennysväliä voisi tarvittaessa pidentää, kesäisin kahteen viikkoon ja talvisin neljään viikkoon. Tämän seurauksena ympäristövaikutukset lisääntyvät. Nykyisin asukkaiden etäisyydet muovipisteelle erityisesti haja-asutusalueella ovat käytännön jätehuollon kannalta liian pitkiä. Jos uusiomateriaaleilla on markkinoilla arvoa, tämä voisi hillitä kokonaiskustannusten kasvua. Valtioneuvoston julkaisussa tutkijat ovat laskeneet, paljonko maksaisi, jos Suomi lähtisi tavoittelemaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista 55:een ja 65 prosenttiin tutkimuksessa esitetyillä keinoilla. Tämän lisäksi taajamien kaikista kiinteistöistä on erilliskerättävä kierrätykseen kelpaavat hyötyjakeet kuten paperi, kartonki, metalli, lasi ja muovi. Tulevaisuudessa asukas ei enää vertaile ja valitse jätekuljetusyrityksiä, sillä tutkijaryhmä ehdottaa, että nykyisestä kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetusjärjestelmästä kannattaisi luopua kokonaan. Tutkijoiden mukaan erityisesti muovipakkausten erilliskeräystä tulee lisätä. . K uinka Suomi pääsisi yhdyskuntajätteen kierrätysasteessa nykyisestä 41 prosentista 55 prosenttiin vuonna 2025 ja 65 prosenttiin vuonna 2030. Tämä tarkoittaa, että jokaisen suomalaisen on lajiteltava biojätteensä joko omaan jäteastiaan tai omaan kotikompostoriin, tai käytettävä naapuruston yhteistä kimppa-, aluetai korttelikeräysastiaa
Työttömyys vähenisi Mitä tällainen jätehuollon palvelutaso sitten maksaisi. Toinen vaihtoehto on, että kunta kilpailuttaa kuljetukset keskitetysti. ”Toivon, että tutkimus tuo toimijoille ymmärrystä siitä, että tarvitaan aika paljon muutoksia, jotta näin isoihin tavoitteisiin pystytään pääsemään. ”Jätelakiuudistusta tekevällä työryhmällä on hyvin tärkeä tavoite: saattaa jätedirektiivit voimaan Suomessa ja saada yhdyskuntajätteen kierrätysaste kasvuun. Lakiuudistustyöryhmässä keskustellaan tutkimusraportissa esitetyistä ehdotuksista. Yhteistyömallit mahdollistaisivat sen, että kunta voisi ottaa käyttöön jätemaksuja ja -taksoja, jotka palkitsisivat asukasta hyvästä lajittelusta. Lopulliset maksajat riippuvat valitun politiikan yksityiskohdista. Nykyinen kaksoisjärjestelmä kuormittaa raportin mukaan kunnan päätöksentekojärjestelmää ja lisää hallinnollisia kustannuksia. Kartonki-, lasija muovipakkaukset olisi kerättävä erilleen, jos niitä syntyy vähintään kymmenen kiloa viikossa ja paperi ja metalli kerättävä aina, jos sitä syntyy. 65 prosentin kierrätystavoitteen saavuttaminen vaatisi jätehuoltojärjestelmän parannuksia, jotka maksaisivat tutkijoiden arvion mukaan noin 40 miljoonaa euroa enemmän kuin jätehuolto vuonna 2015 maksoi. Taajamissa toimivien yritysten ja virastojen olisi kerättävä biojätettä, jos kiinteistöllä on ruokala tai elintarvikemyymälä tai jos biojätettä syntyy vähintään 20 kiloa viikossa. Järjestelmään liittyen ei löytynyt erityisiä perusteita sen säilyttämisen puolesta”, Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä sanoo. Näyttää siltä, että pienet parannukset nykyjärjestelmään eivät riitä, vaan tarvitaan kunnianhimoisia muutoksia”, Salmenperä summaa. Tutkijaryhmän jäsen, erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta toivoo, että tulokset ja johtopäätökset tukisivat nyt käynnistynyttä jätelainsäädännön uudistamistyötä. Lyhyellä tähtäimellä asukkaiden on siis hyvä varautua jätemaksujen nousuun. Samalla saataisiin myös nykyistä parempi tietopohja jäteja kierrätysmääristä. Konsulttitoimisto Eunomian tutkijat arvioivat, että Suomessa saataisiin suuruusluokkaa 11—16 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, jos kaikki kunnat siirtyisivät kilpailuttamaan kuljetusten palveluntarjoajat keskitetysti. Tutkijoiden mukaan kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus heikentää jätekeräyksen kokonaistehokkuutta. Lue koko tutkimusraportti: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/ raportti?pubid=URN:ISBN: 978-952-287-644-7 Tervetuloa keskustelemaan tarjolla olevista jätehuollon kuljetustöistä! Kuljetus-logistiikkamessut 9. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry korostaa, että luvut perustuvat Irlannista tehtyihin laskelmiin, eivät vaikutusten analysointiin suomalaisesta järjestelmästä: ”Jos kuljetusjärjestelmiä halutaan tarkastella, pitäisi ehdottomasti tehdä uskottava, suomalainen kokonaistarkastelu”, sanoo YTP:n asiantuntija Katja Moliis. Miksi riitauttaa ja jumiuttaa työryhmä tuomalla kuljetusjärjestelmät nyt keskusteluun, etenkään kun asialla ei ole osoitettu olevan vaikutusta kierrätykseen?” Asukkaalle palkinto lajittelusta Jotta muovipakkaukset ja muukin pakkausjäte saadaan kerättyä nykyistä tehokkaammin kierrätystä varten, tuottajien ja kuntien välistä yhteistyötä on lisättävä. Monet kuntien tekemät kuljetuspäätökset ovat tälläkin hetkellä valituksen takia oikeuskäsittelyssä. Tutkijat lisäisivät jätteiden erilliskeräystä ja lajitteluneuvontaa kotitalouksien lisäksi myös elinkeinotoiminnalle, hallinnolle ja palvelualalle. Tutkimuksen vertailussa 55 prosentin kierrätysasteen nettovaikutukset olisivat Suomessa vähintään yli 900 henkilötyövuotta ja 65 prosentin yli 1700 henkilötyövuotta. Raportin mukaan kierrätysasteen kasvu 65 prosenttiin voisi vähentää Suomen työttömyyttä ainakin 0,7 prosenttia. Toisaalta jätekustannukset ovat muodostaneet asumisen kuluista hyvin pienen osuuden. Arvio perustuu siihen, että jos kerätyille ja jalostetuille uusioraaka-aineille löytyy hyötykäyttökohteita, niille voi markkinoilla muodostua jopa positiivinen hinta. Samalla vältettäisiin neitseellisten luonnonvarojen ja materiaalien kulutusta, eikä jätteitä tarvitsisi myöskään loppusijoittaa. YTP jättäisi kuitenkin kuljetusjärjestelmäpäätöksen kokonaan pois tästä jätelainsäädännön uudistustyöstä, koska se on poliittinen kiistakysymys, joka voi pahimmillaan halvauttaa koko jätelakityöryhmän työn. Näin niiden myyntitulot kattaisivat osan keräysjärjestelmän kustannuksista. Joka tapauksessa erilliskeräyksen lisääminen, infrastruktuurin ja lajittelun palvelutason parantaminen maksavat. Tutkijat toteavat yllättäen, että 55 prosentin ja 65 prosentin kierrätysasteiden tavoittelu voi pitkällä tähtäimellä olla Suomelle jopa taloudellisesti kannattavaa. Tutkimus toteaa, että vaaditut uudet keräysja kierrätysprosessit synnyttävät todennäköisesti uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja, joten järjestelmällä voi olla myönteisiä kerrannaisvaikutuksia. ”Tässä tutkimuksessa johtopäätöksenä on, että kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei edesauta kierrätystavoitteiden saavuttamista, päinvastoin. ”Laskelma on hyvin karkea arvio ja antaa vain suuntaa siitä, miltä kustannustehokkuus näyttää kuljetusjärjestelmien välillä”, Salmenperä huomauttaa. ”SELVÄ JOHTOPÄÄTÖS ON, että kunnan mahdollisuus käyttää alueellaan kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta tulisi poistaa.” Näin toteaa yhdyskuntajätteen kierrätyksen lisäämistä Suomessa selvittänyt tutkijaryhmä ehdotuksissaan. POISTUUKO KIINTEISTÖN HALTIJAN JÄTTEENKULJETUS. – 11.5.2019 Helsingin messukeskus Olemme osastolla 3a1 SUOMEN KIERTOVOIMA CIRKULÄRKRAFT FINLAND
Millaisia kokemuksia sinulla on sinilevästä. Sinilevistä on ikäviä kokemuksia uimarannoilta. Aikaisemmin hän työskenteli Tukesin teollisuusyksikön johtavan asiantuntijan tehtävissä. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Mielellään olen mahdollisimman vähän tekemisissä sinilevien kanssa. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Levillä on kiintoisa asema kiertotaloudessa esimerkiksi biokaasuja ravinnekiertosykleissä. Yksi Tukesin hankkeista on ollut kiertotalouslaitosten turvallisuus. Meillä renkaiden uusiokäytön innovointi on aktiivista ja jatkuvaa, hyvä pannaan kiertämään kaikkien parhaaksi! SRK_UUSIOUUTISET_210x148_4_2019.indd 1 10.4.2019 13.45. Mutta hänestä tuli poika, joten nimi piti miettiä uusiksi. Siihen liittyen Tukes on koonnut aineistoa nettisivuille osoitteessa https://tukes.fi/kiertotalous . Miten Levä ratkoo kiertotalouteen liittyviä turvallisuusriskejä. Pitonsa menettäneet renkaat eivät kuulu auton alle – mutta niillä on useita uusiotehtäviä. Muuten, meillä on kolme lasta, ja mietimme aikoinaan ensimmäisen nimeksi Meri Levää. Seitsemän vuotta Turvallisuusja kemikaalivirastossa (Tukes) työskennellyt Kirsi Levä aloitti huhtikuun alussa Tukesin teollisuusyksikön johtajana. Oletko usein hymyi-Levä. Olen sellainen peruspositiivinen. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN KIRSI LEVÄ Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Olen varmasti. www.rengaskierratys.com Lasten leikkiä! Renkailla voi myös leikkiä, kun ei tee sitä tien päällä. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. Lahdessa, Myllypohjan koulun pihalle kierrätysrenkaista rakennettu liikuntarata panee puhtia oppilaiden reppuun eikä tylsiä välitunteja tunneta. Levän rooli meidän perheessä on tuoda turvallisuuden ennakointiin ja kiertotalouslaitosten riskien hallintaan liittyvät asiat yleiseen tietoisuuteen. Mitkä asiat saavat sinut hymyilemään. Työssä onnistuminen, perhe, lapset ja kaunis luonto tuovat hymyn huulilleni
”Olin kaivannut tutkijoilta tällaista poliittista ulostuloa.” TYÖTÄ JOKA EI TUHOA KUKA: Eeva Houtbeckers, tutkijatohtori Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksella ja NODUS-tutkimusryhmässä. Mutta kohtuutaloudessa on olennaisinta sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä elämäntapa.” Viime syksynä Houtbeckers allekirjoitti yhdessä yli 230 tutkijan kanssa avoimen kirjeen Euroopan unionin päättäjille pyytäen näitä luopumaan talouskasvuriippuvuudesta. SEURAAVAKSI: Jatkan tärkeää projektia, joka liittyy ympäristöahdistuksen työstämiseen, työkirjana Joanna Macyn ja Chris Johnstonen kirja Active Hope . M illaista on työ, joka ei tuhoa luontoa tai yhteistä hyvää. SUOSITTELEN: Nämä ovat huolestuttavia aikoja, joten suosittelen, ettei kukaan jäisi yksin. Vakausja kasvusopimuksen tulisi olla vakausja hyvinvointisopimus. Etnografisen tutkimuksen ytimessä on ihmisten kokemus omasta työstä, työelämästä ja toimeentulosta. Kyse ei ole vain yksilöiden päätöksistä vaan vaikeista yhteisistä linjauksista.” Tutkimuksessaan Houtbeckers tekee haastatteluja ja seuraa kotitalouksia, jotka pyrkivät omavaraisuuteen. KOULUTUKSENI: Tein väitöskirjani Aaltoyliopiston Johtamisen laitoksella yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja mikroyrittäjän arkipäiväisestä työstä. Houtbeckers tunnistaa tämän myös kiertotalouskeskustelusta: ”Puhutaan paljon siitä, miten resurssien parempi käyttö tuottaa talouskasvua. Suomessa kirjeen allekirjoitti Houtbeckersin lisäksi kuusi muuta tutkijaa neljästä eri tutkimuslaitoksesta. Tutkimuksen tuloksena syntyy myös visuaalista aineistoa. Tätä tutkii tutkijatohtori Eeva Houtbeckers Nesslingin säätiön vuoden mittaisen ja Koneen säätiön kolmevuotisen apurahan turvin Aalto-ylipoiston Muotoilun laitoksen poikkitieteellisessä, kestäviin yhteiskunnallisiin siirtymiin keskittyvässä NODUS-tutkimusryhmässä. Kymmenisen vuotta sitten Houtbeckers kiinnostui kohtuutaloudesta ja kohtuus-liikkeestä. Tutkimustyössä Houtbeckersin tärkein verkosto ovat NODUS-tutkimusryhmän lisäksi etnografit muilta aloilta, joukko kestävyyden tutkijoita Suomessa ja maailmalla sekä kohtuus-aktivistit. Kuinka ihmiset voisivat tehdä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää työtä. Liike kritisoi sitä, että päätökset perustellaan yhteiskunnassa talouden kautta. Kirje suositteli, että EU perustaisi taloutensa inhimilliseen ja ekologiseen hyvinvointiin, ei rakenteelliseen talouskasvuun. ”Nämä ovat itsellenikin polttavia kysymyksiä: millaisia hommia haluan työkseni tehdä, kun materiaalien käyttöä ja päästöjä pitäisi rankasti vähentää. AIEMMIN: Edunvalvontatyötä Suomen ylioppilaskuntien liitossa. Hän tarkastelee myös kolmea institutionaalista projektia: Valtimoon perustettavaa Omavaraopistoa, Meidän metsämme -kannanottoa sekä Ikikaiku Elämänperintösäätiön tilaa Jämsänkoskella. Mitä on työ kasvutalouden jälkeen. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 17 UUSIOUUTISET 3|2019
Vuokra-aika alkaen 7 vuorakautta. 0400 642 147 harri.sorvoja@hstekniikka.com | www.hstekniikka.com YMPÄRISTÖALAN KONEET | MYYNTI | VUOKRAUS | HUOLTO | VARA-OSAT. Toimitamme uutta vastaavat vuokrakoneet aina pestyjä ja huollettuja, ammattitaitoisen käyttökoulutuksen kera. HARRI SORVOJA | P. Myyntipalvelu Haluaisitko keskustella laitteen soveltuvuudesta tarpeisiisi. Tunnemme edustamiemme laitteiden toimintaprosessit eri toimintaympäristöissä ja autamme asiakastamme löytämään parhaan ratkaisun. NEUENHAUSER SEULAT Mullan, kompostin, hakkeen ja kuoren seulominen FLEXUS PAALAIMET Jätteen välivarastointi ja kuljetus paalaukseen EUROPRESS PAALAIMET Kierrätyskuitujen ja muovin paalaaminen MAGNAPOWER EROTTIMET Eri metallilajien erotteleminen WESTERIA EROTTIMET Kivien erotteleminen ja jätteen lajitteleminen IQR MURSKAIMET Jätepuun murskaaminen KEESTRACK SEULAT Maa-ainesten, kivien ja jätteen seulominen KEESTRACK MURSKAIMET Betonin ja kivien murskaaminen MYYNTI JA VUOKRAUS Valitse sopiva prosessin osa tai ratkaisut kaikkiin prosessin vaiheisiin: Ratkaisut kokonaisvaltaisesti eri kierrätysprosesseihin Vuokrauspalvelu Helppo vuokrauspalvelu toimii lyhytaikaisempiin tarpeisiin
Myyntipalvelu Haluaisitko keskustella laitteen soveltuvuudesta tarpeisiisi. Tunnemme edustamiemme laitteiden toimintaprosessit eri toimintaympäristöissä ja autamme asiakastamme löytämään parhaan ratkaisun. 0400 642 147 harri.sorvoja@hstekniikka.com | www.hstekniikka.com YMPÄRISTÖALAN KONEET | MYYNTI | VUOKRAUS | HUOLTO | VARA-OSAT. Vuokra-aika alkaen 7 vuorakautta. Toimitamme uutta vastaavat vuokrakoneet aina pestyjä ja huollettuja, ammattitaitoisen käyttökoulutuksen kera. HARRI SORVOJA | P. NEUENHAUSER SEULAT Mullan, kompostin, hakkeen ja kuoren seulominen FLEXUS PAALAIMET Jätteen välivarastointi ja kuljetus paalaukseen EUROPRESS PAALAIMET Kierrätyskuitujen ja muovin paalaaminen MAGNAPOWER EROTTIMET Eri metallilajien erotteleminen WESTERIA EROTTIMET Kivien erotteleminen ja jätteen lajitteleminen IQR MURSKAIMET Jätepuun murskaaminen KEESTRACK SEULAT Maa-ainesten, kivien ja jätteen seulominen KEESTRACK MURSKAIMET Betonin ja kivien murskaaminen MYYNTI JA VUOKRAUS Valitse sopiva prosessin osa tai ratkaisut kaikkiin prosessin vaiheisiin: Ratkaisut kokonaisvaltaisesti eri kierrätysprosesseihin Vuokrauspalvelu Helppo vuokrauspalvelu toimii lyhytaikaisempiin tarpeisiin
Kansainvälinen hanke lisää yhteisymmärrystä ja vuoropuhelua. Tarvitaan eri osapuolten yhteisymmärrystä siitä, että julkinen hankintaprosessi mahdollistaa entistä paremmin pk-yritysten mukaantulon, yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen uusien ratkaisujen synnyttämisessä sekä elinkaarinäkökulman huomioonottamisen hankintapäätöksen perusteena. Kiertotaloushankintojen onnistuminen edellyttää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa markkinavuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Toisaalta yritysten on hankala ryhtyä kehittämään tuotteita, jos kysynnästä ei ole täyttä varmuutta. Osaavatko yrittäjät tarjota kiertotalouskonsepteja hankintakilpailuihin. Hanke tukee liiketoimintainnovaatioita synnyttävien toimijoiden valmiuksia ja vahvistaa uusien tuotteiden käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa. Haasteena tällä hetkellä on, että julkinen sektori ei hanki kiertotaloutta tukevia ratkaisuja, koska kokee, ettei niitä löydy markkinoilta. Parhaimmillaan kiertotaloushankintojen avulla julkiset palvelut pystytään tuottamaan resurssitehokkaasti kilpailukykyisellä hinnalla edistäen samalla yritysten liiketoimintaa. Hanke lisää hankkijoiden tietoutta markkinoilla olevista kiertotaloutta edistävistä materiaaleista ja tuotteista sekä vahvistaa päättäjien tietämystä kiertotaloushankintojen ohjauksesta. On suuri merkitys, huomioivatko ne hankinnoissa kiertotalouden periaatteet. Näin kyetään valmistautumaan tuleviin odotuksiin. Kiertotaloutta julkisiin hankintoihin 20 UUSIOUUTISET 3|2019. KATRIINA ALHOLA JA HANNA SALMENPERÄ MOTIVA/ NINA KAVERINEN, KUVA K unnissa aletaan huomata, että kiertotalouden huomioiminen hankinnoissa säästää rahaa ja luo alueellista hyvinvointia. Kaupungit ja kunnat tekevät joka vuosi hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. Vuonna 2017 käynnistynyt CircularPP -hanke edistää Itämeren ohjelma-alueen kiertotaloutta. Tietävätkö julkisia hankintoja tekevät, millaisia kiertotalousratkaisuja markkinoilla on tarjolla. Budjetiltaan 2,45 miljoonan euron hankkeessa on Suomesta mukana Suomen ympäristökeskus
biopolttoaineiden käytön osalta niin myös yhteiskäyttökulkuvälineiden käytön myötä. SYKE. Parhaiten kiertotalous tulee huomioiduksi, jos yritykset miettivät jo tuotesuunnitteluvaiheessa, miten kiertotalous toteutuu arvoketjussa läpi koko tuotteen tai palvelun elinkaaren. Hyviä esimerkkejä Kiertotalousnäkökulmia otetaan huomioon julkisissa hankinnoissa yhä useammin. Kiertotalous mahdollistaa myös kokonaan uuden liiketoiminnan synnyttämisen käytöstä poistuvien tuotteiden jälkikäsittelylle ja –myynnille kustannustehokkaasti. Kiertotaloutta tukevia tuotteita voivat olla esimerkiksi kierrätysmateriaalista valmistetut tekstiilit tai rakennusmateriaalit. Myös vuonna 2018 perustettu kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO pyrkii edistämään kiertotalousnäkökulmia julkisissa hankinnoissa. Esimerkiksi Porvoon vesi on jo muutama vuosi sitten kiinnittänyt tähän huomiota puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelypalveluhankinnassaan. Siinä ei kuitenkaan hankita suoraan kiertotaloutta vaan vastataan hankkijan tarpeisiin mahdollisimman resurssiviisaasti ja kiertotalouden periaatteita noudattaen. Laajimmillaan kiertotaloushankinnat syntyvät monien toimijoiden verkostosta, jossa pystytään hyödyntämään materiaalivirtoja eri toimijoiden välillä. Hankintaan sisältyy myös tieto siitä, miten tuotteen sisältämiä materiaaleja voidaan elinkaaren aikana hyödyntää ja käyttää uudelleen. Sitran Kiertotaloustiekartassa julkiset hankinnat on tunnistettu yhdeksi tärkeäksi keinoksi edistää kiertotaloutta. Kiertotaloushankinnat voivat sisältää myös tuotteen käytön intensiteetin lisäämistä, yhteiskäyttöä ja elinkaaripalveluja tuotteiden rinnalle. Jäteja vesihuollossa on selkeät kytkennät kiertotalouden ratkaisuihin. urn:nbn:se:norden:org:diva-4830 Tilastojen mukaan julkisten hankintojen arvo on Suomessa vuosittain yli 30 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 20 miljardia euroa. JÄTEVESIHUOLTO ON KYTKEYTYNYT KIERTO TALOUTEEN. Uusien kiertotalouden liiketoimintojen ja teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi tarvitaan myös uusia tuotteita ja tuote-palvelukonsepteja. Hankintakriteereillä voidaan edistää materiaalien turvallisuutta, haitattomuutta, arvon säilyttämistä ja kierrätettävyyttä. Hankekumppaneina on tanskalaisia, ruotsalaisia, venäläisiä, latvialaisia ja puolalaisia kuntia, organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja ympäristötoimijoita. Kestävän liikkumisen ratkaisut voivat olla kiertotaloutta tukevia paitsi 21 UUSIOUUTISET 3|2019. Green Building Councilin johdolla on kehitetty kriteeristö kierto talousnäkökulmien huomioimiseksi rakennushankkeissa. Biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelyssä pyritään ravinteiden talteenottoon ja tehokkaampaan kiertoon. Julkinen toimija voi ottaa aktiivisen roolin kiertotaloutta tukevan liiketoimintaympäristön rakentamisessa. Joissakin tuoteryhmissä, kuten tekstiilija huonekaluhankinnoissa, on jo olemassa hyviä esimerkkejä siitä, miten tekstiilin valmistuksessa on käytetty uusiomateriaalia tai huonekalut on suunniteltu muunneltaviksi ja niiden materiaalisisältö on tiedossa, mikä helpottaa jatkokäyttöä. Tällä hetkellä kiertotalous näkyy rakentamisen hankinnoissa muun muassa tilojen ja käytön ratkaisujen suunnittelussa, rakentamisen materiaalien hallinnassa sekä purkuvaiheen toiminnoissa. Paikallisesti tuotetun biokaasun hyödyntäminen julkisessa joukkoliikenteessä on esimerkki hankinnasta, jolla edistetään systeemitason muutosta kohti kiertotaloutta. Näin kaupunkien tarve oman autokannan kasvattamiseen ja ylläpitoon vähenee. Tämä voi toteutua esimerkiksi tarjoamalla tuotteen rinnalle palveluja, kuten huoltoja korjaustoimenpiteitä. Kiertotaloutta tukevilla hankinnoilla saadaan parempia ja laadukkaampia julkisia palveluja, joissa on huomioitu luonnonvarojen kestävä käyttö. Julkisten hankintojen taloudellinen vaikuttavuus on merkittävä, osoittaa esimerkiksi SYKEn tuore tutkimus julkisten hankintojen kulutuksesta. MITÄ TARKOITTAA KIERTOTALOUSHANKINTA. Esimerkiksi vähän hyödynnettyä särkikalaa ja siitä valmistettuja tuotteita on saatu julkiseen keittiöön. Hankkeen kohderyhmiä ovat kaikki hankintaketjun eri vaiheissa toimivat osapuolet julkisista päätöksentekijöistä ja hankkijoista yrityksiin. Lopputuote ohjautuu pääosin viherrakentamisen multatuotteiksi ja maanparannusaineiksi. Esimerkiksi rakentaminen on tunnistettu merkittäväksi toimialaksi, jossa on mahdollisuuksia sekä talonrakentamisessa että maarakentamisessa. Etelä-Suomen Sanomat on kertonut, kuinka Lahden seudulle on syntynyt pelkästään 2010-luvun alkupuoliskolla kiertotalouteen liittyviä investointeja yli 200 miljoonalla eurolla sekä kunnallisten että yksityisten yritysten yhteistyön kautta. Viime vuonna Oulun Vesi kilpailutti lietteenkäsittelypalvelun, jonka myötä prosessissa syntyvää biokaasua käytetään korvaamaan yrityksen omaa energiankäyttöä ja sitä jalostetaan liikennepolttoaineeksi. Yhteiskäyttöautoja on viime vuosina hankittu kaupunkien käyttöön yhä enemmän. Lisätietoa CircularPP -hankkeesta: https://projects.interreg-baltic.eu/projects/circular-pp-134.html Lisätietoa julkisten hankintojen roolista kiertotalouden edistäjänä: Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisu Circular Public Procurement in the Nordic Countries. Rohkeita yrityksiä Yritysten tulisi lähteä rohkeasti mukaan julkisiin hankintakilpailuihin ja olla avoimia oman palvelukonseptin kehittämisessä kiertotalouden suuntaan. Uusia ratkaisuja ei markkinoilla välttämättä vielä ole tai niitä ei ole otettu laajasti käyttöön, jolloin niiden hankinta voi edellyttää innovatiivista hankintaa. EU-maissa luvut vastaavat noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kyvykkyyttä tuetaan ja kehitetään niin, että ne voivat paremmin vastata julkisen sektorin tarpeisiin ja synnyttää uusia liiketoimintamalleja. Myös ruokapalveluissa pyritään parantamaan ruokaketjujen kestävyyttä ja ottamaan resurssit tehokkaammin käyttöön. Kiertotaloudessa on vahva kytkös ympäristön tilan parantamisen ja kestävän taloudellisen kasvun ja liiketoiminnan luomisen välillä. Esimerkiksi Lahden kaupunki kehittää aktiivisesti innovatiivisia kiertotalousratkaisuja ja tarjoaa kiinnostavan toimintaympäristön cleantech-alan yrityksille. KIERTOTALOUSHANKINTA ymmärretään eri yhteyksissä eri tavoin. Satakuntaliiton ja Pyhäjärvi-Instituutin hanke kertoi esimerkkinä ahvenesta ja särjestä tuotetusta järvikalapihvistä
Jyväskyläläiset saavat matkata pikkujoulukaudella linkillä mak sutta tonttulakki päässään. Edelläkävijäkunnissa kierto talous ja ilmastoasiat on nos tettu strategiatasolle. 22 UUSIOUUTISET 3|2019. Kokeilut innostavat asukkaat mukaan. Tämä konsulttiyhtiö Gaian muutaman vuoden takainen laskelma osoittaa, että kuntien toimet kiertotaloudessa voivat luoda merkittäviä J . Kunnissa kierroksia kiertotalouteen Kunnat vauhdittavat kiertotaloutta kestävillä julkisilla hankinnoilla, kokeiluilla, monialaisella yhteistyöllä ja tarjoamalla alustan laajamittaisille kiertotalouden ekosysteemeille. Lisäksi hiilidioksidipäästöt vähenisivät 500 tuhatta tonnia. ELINA SAARINEN JIRI HALTTUNEN, JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLIIKENNE, ANNA LILJA/ TURUN KAUPUNKI, KUVAT os kaupungin käynnistämät resurssiviisauden ja kiertotalouden paikalliset kokeilut leviäisivät laajalle Jyväskylän alueella, vaikutukset Jyväskylän aluetalouteen olisivat laskennallisesti jopa sata miljoonaa euroa vuodessa ja ne synnyttäisivät tuhatkunta työpaikkaa
23 UUSIOUUTISET 3|2019. Luovuudella ja yhteistyöllä saamme lisää kierroksia kiertotalouteen.” Biobusseja Ouluunkin Biokaasukäyttöisiä busseja on tulossa myös Ouluun. Toimialojen johtajat valvovat linjauksen toteutumista. Pikkujouluaikana bussin ovet avautuivat maksutta kaikille tonttulakkipäisille. Hän puhui Jyväskylän käynnistämistä resurssiviisauden, kiertotalouden ja hiilineutraaliuden toimista Alma Talentin maaliskuisilla Kunnan kiertotalouspäivillä. 17 kunnan biojätteet ja Nokian jätevedenpuhdistamon lietteet käsitellään ensi vuonna valmistuvassa Koukkujärven biolaitoksessa, ja biokaasu jalostetaan liikennepolttoaineeksi esimerkiksi jäteautoihin. alueellisia vaikutuksia. ECO3-aluetta luotsaavan, Nokian kaupungin omistaman Verte Oy:n toimitusjohtaja Sakari Ermala näkee, että julkisella toimijalla voi olla merkittävä rooli bioja kiertotalousratkaisujen synergiaetujen kokoajana ja vauhdittajana: ”Jo silloin, kun nyt tehty biokaasulaitosinvestointi lähti hahmottumaan, Nokian kaupunki päätti vaihtaa kaikki 26 autoansa kaasukäyttöiseksi.” . Myös Ruskon kaatopaikalla syntyvä kaatopaikkakaasu puhdistetaan ja käytetään hyödyksi kahdessa teollisessa pesulassa sekä Ruskon jätekeskuksen tarvitseman sähkön tuotannossa. Huumorin keinoin ”Kokeilukulttuuri on tullut osaksi Jyväskylän toimintaa. ”Kiertokaaren biokaasuekosysteemi on loistava esimerkki kiertotaloudesta”, Illikainen näkee. Lisäksi Jyväskylä pyrkii jätteettömyyteen, päästöttömyyteen ja ylikulutuksettomuuteen FISU-verkostossa, joka kokoaa yhteen resurssiviisauden indikaattoreita käyttävät Forssan, Hyvinkään, Iin, Joensuun, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Riihimäen, Turun ja Vaasan. Kaupunki on kannustanut jyväskyläläisiä kulkemaan jääkiekkojoukkue JYPin peleihin paikallisbusseilla: JYPin fanipaidassa on päässyt kulkemaan ilmaiseksi. Jyväskylän kaupungissa tärkeäksi on osoittautunut se, että resurssiviisauden ja kiertotalouden edistämisen toimille löytyy poliittista tukea: ”Resurssiviisaustyön on oltava osa kaupungin kokonaisjohtamista. Aina kun ostopalveluihin liittyy kuljettaminen, tulee harkita, onko biokaasu teknis-taloudellinen vaihtoehto. Nyt biokaasua kokeillaan myös bussien eli jyväskyläläisittäin linkkien käyttövoimana: neljä biokaasulinkkiä aloittaa liikennöinnin tulevana kesänä. Viime vuonna myydyn biokaasun määrä vastaa 180 000 litraa bensiiniä. Jyväskylä kuuluu Circwaste-hankkeessa koottuun kiertotalouden edelläkävijäkuntien verkostoon yhdessä Rovaniemen, Iin, Kuopion, Lahden, Riihimäen, Lappeenrannan, Turun, Porvoon ja Vantaan kanssa. Jyväskylän kaupungissa resurssiviisausja kiertotalousasiat on nostettu yhdeksi kaupunkistrategian kärjeksi. Tämä on strategista, systemaattista työtä, ei vain kokeiluja ja säntäilyjä”, Pirkko Melville korostaa. Kiertokaaren biokaasuntankkausasema on yhä ahkerammassa käytössä: Helmikuussa sieltä myytiin biokaasua jo yli 16 000 kiloa. Melvillen mukaan hinta putosi 12 prosenttia, kun jätekuljetuskilpailutuksessa käyttövoimakriteeriksi valittiin biokaasu. Jyväskyläläiset ovat Circwastehankkeessa ideoineet esimerkiksi laitelainaamon, kiertävän korjauspajan sekä keinoja edistää biokaasuautoilua maakunnassa. Nokia varautui biolaitokseen Myös Pirkanmaan seudulla varaudutaan liikennöimään biokaasun voimin. Kiertokaari Oy:n toimitusjohtaja Markku Illikainen kertoi Kunnan kiertotalouspäivillä, että yhdelle linjalle on tulossa neljä biokaasubussia vuonna 2020. Kokeilukulttuuri tuo ketteryyttä muutoksen johtamiseen. Kampanjoilla saadaan näkyvyyttä ja innostetaan kansalaisia mukaan vaikkapa huumorin keinoin”, Melville rohkaisee muitakin kuntia kokeilemaan. Kaupunkirakenteella on kaksi ja pysäköinnin valvonnalla kolme biokaasuautoa. Kiertokaari ei hyödynnä pelkästään biojätteen käsittelyssä syntyvää biokaasua. Turku on säästänyt kalustehankinnoissaan, kun yhdessä paikassa vähälle käytölle jääneet kalusteet on saatu parempaan käyttöön yksiköstä toiseen. Jätepakkareista kahdeksan urakoi biokaasun voimin eli kulkee niillä jätteillä, joita ne keräävät. Biojätteestä jalostetun biokaasun liikennekäyttö on yksi teemoista, jota Jyväskylän kaupunki on pitkään ajanut yhdessä kumppaneidensa kanssa. Kulut pienenivät Kaupunki onkin hankkinut kotihoidon ja vanhuspalveluiden käyttöön jo kymmenkunta biokaasuautoa. Lisäksi ruohonjuuritasolla työn edistyminen on varmistettu nimeämällä kaupungin jokaiseen yksikköön ympäristöyhdyshenkilö, joka kouluttaa aiheeseen ja vie asiaa eteenpäin. ”Jyväskylässä organisaatioiden välille on syntynyt biokaasun ekosysteemi, tai tekosysteemi, kuten me sitä kutsumme: Teemme emmekä meinaa. Kaupunki on päättänyt vuonna 2016, että biokaasu on ensisijainen käyttövoima kaikissa kaupungin käyttämissä henkilöautoissa. Siinä saadaan pienessä mittakaavassa rohkeasti kokeilluksi asioita, ja kun on löydetty hyvä konsti, jota voi laajentaa, sillä voi saada isoja muutoksia aikaan
Työllistämiseen liittyvien kustannussäästöjen lisäksi kalusteiden uudelleenkäyttö vähentää kaupungin erillisvarastoihin hukattua tilaa, vähentää tarvetta uusiin huonekaluhankintoihin, säästää materiaaleja ja vähentää jätteiden määrää. Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030 (KAISU) painottaa kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Elinvoimaisuus ja ekologisuus on nostettu Nokian kaupunkistrategiaan. Jotta kiertotalous saadaan teolliseen mittakaavaan, kehitysyhtiö on hyvä taho johtamaan orkesteria ja varmistamaan, että systeemisen joustavuuden ajatus toteutuu: Kestävyyttä tuo monitoimijainen verkosto, jossa toimijat täydentävät toinen toistaan ja yhteistyö synnyttää lisäarvoa. Ilmastohaasteen ratkaisijoissa on mukana monipuolinen joukko ennakkoluulottomia kansalaisia, yrityksiä, järjestöjä ja taloyhtiö, ilmastotyön edelläkävijäkuntia sekä eri toimijoita yhdistäviä hankkeita. Espoossa koululaisia innostetaan pyöräilyyn järjestämällä pyöräpäiviä ja opettamalla pyörien korjaamista. Ilmastosuunnitelman mukaan resurssiviisaus ulotetaan kaikkeen toimintaan. Ympäristöministeriö rahoittaa viittätoista kestävän elämäntavan kokeilua, jotka ovat käynnistyneet nyt kevättalvella. Kokeilut jatkuvat heinäkuun loppuun asti. Turun Työllisyys palvelukeskus kun nostaa ja kuljettaa huonekalut uudelleen käyttöön. Lista kaikista valituista kokeiluista löytyy täältä: https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/ Hiilijalanjalki_halki__kokeiluhausta_15_(49766) . Kyse on tapojen ja toimintakulttuurin muutoksesta”, Aaltonen tiivistää. Esimerkiksi Haminan kaupungissa paikalliset yritykset yhdistävät yhdessä kunnan kanssa voimansa etsimään vähäpäästöisiä ratkaisuja työmatkaliikkumiseen Haminasta Helsinkiin. Työn vauhdittamiseen on budjetoitu miljoona euroa vuodessa kaudelle 2018–2020. Haluamme vähentää turhia hankintoja kaupunkikonsernissa, pidentää tuotteiden elinkaarta ja pienentää jätemääriä. Esimerkiksi Turussa kaupungin yksiköiden käyttämien kalusteiden sähköinen kierrätysjärjestelmä tuo arviolta 250 000 euron säästöt vuodessa, kertoi Turun hankepäällikkö Stella Aaltonen Kunnan kiertotalouspäivillä. ”Julkinen toimija on kiertotalouden alusta ja mahdollistaja. HIILIJALANJÄLKI HALKI KOKEILUILLA EDELLÄKÄVIJÄKUNNAT osallistuvat aktiivisesti myös ympäristöministeriön kokeiluhakuun hiilijalanjäljen puolittamisen keinoista vuoteen 2030. Alueelle on syntynyt sata uutta työpaikkaa. Selvimmät kustannussäästöt syntyvät työllistämisvaikutuksista. Turun Työllisyyspalvelukeskus kunnostaa, kuljettaa ja hallinnoi Turun kaupungin huonekaluja irtaimistoresursseja sähköisen jakamisalustan kautta. Lahdessa taas työmatkaliikkujia kannustetaan vaihtamaan autosta ekologisempiin vaihtoehtoihin, kun kaupunki tarjoaa sähköpyörän käyttöön sekä kuukaudeksi ilmaiset bussikyydit. Isossa mittakaavassa toteutuva kiertotalous palauttaa hyödyt aluetalouteen ja viime kädessä kansalaiselle.” Satojen tuhansien säästöt Kuntien ja kaupunkien kiertotaloustoimet ovat jo tuottaneet paitsi resurssien viisaampaa käyttöä ja päästösäästöjä, myös selviä taloudellisia säästöjä. Alueella toimii kolmisenkymmentä yritystä ja organisaatiota ja päätetyt investoinnit alueelle nousevat yli 70 miljoonaan euroon. Verte Oy:n kehittämä Eco3-alue on edennyt jo toisen vaiheen rakentamiseen. ILMASTOSUUNNITELMAN MUKAAN RESURSSIVIISAUS ULOTETAAN KAIKKEEN TOIMINTAAN. ”Turun kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029. 24 UUSIOUUTISET 3|2019
Green public procurement eli GPP-kriteerit) sekä Ruotsin kansalliselta hankintaviranomaiselta. Webinaarija podcastsarja hankintojen haitallisista aineista kiertotaloudessa: http://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/ Tyokalut/Julkiset_hankinnat/Haitalliset_aineet_resurssitehokkaissa_hankinnoissa/Haitalliset_aineet_resurssitehokkaissa_h(49093) Turun ammattikorkeakoulun julkaisu Kemikaaliviisaat julkiset hankinnat – opas kunnille: http://julkaisut.turkuamk. Erityisesti Ruotsin hankintaviranomaisen kriteereistä löytyy kattavasti kemikaaleihin liittyviä kriteereitä. Ekomerkin vaatiminen silloin, kun ekomerkittyjä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä on useita, on myös hyvä tapa vähentää haitallisia aineita. Euroopassa on globaalisti ajatellen erittäin edistyksellinen kemikaalilainsäädäntö. Aineiden kieltäminen lainsäädännön kautta on kuitenkin hidas prosessi, joka vaatii erittäin vahvaa näyttöä kemikaalin ympäristöja/ tai terveyshaitoista. Haitallisia aineita huomioivia ja niiden vähentämiseen tähtääviä valmiita hankintakriteereitä löytyy valmiina muun muassa Motivalta, Euroopan unionilta (ns. Esimerkiksi päiväkotihankintoihin löytyy kriteereitä muun muassa kalusteisiin ja leluihin. Kemikaaliviisailla hankinnoilla pystytään tukemaan kiertotalouden tavoitteita: Haitallisiin aineisiin kiinnitetään huomiota jo hankintaa suunniteltaessa eikä haitallisia aineita joudu tuotteiden mukana kiertoon. Julkiset hankinnat ovat hyvä työkalu, kun halutaan edistää turvallista ja terveellistä ympäristöä sekä tukea kiertotalouden tavoitteita. Kirjoittaja työskentelee Turun ammatti korkeakoulussa ja on ollut mukana projektissa, jossa on tuotettu kolme opasta kunnille kemikaaliviisaisiin hankintoihin liittyen. Koska haittavaikutusten todistaminen aukottomasti on erittäin vaikeaa, on meillä käytössä kemikaaleja, joiden haitallisuudesta on kyllä näyttöä, mutta tieto ei ole niin aukotonta, että aine saataisiin kiellettyä. Kemikaaliviisailla julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa markkinoihin ja edistää turvallisempien tuotteiden saatavuutta sekä tukea kestävämpää kuluttamista. fi/isbn9789522166982.pdf 25 UUSIOUUTISET 3|2019. KEMIKAALIVIISAITA HANKINTOJA Kuntien kemikaaliviisaat hankinnat voivat vähentää ympäristön kuormitusta, turvata terveellisen ympäristön sekä tukea kiertotalouden materiaalien kierrätettävyyttä. Konkreettisia työkaluja ovat esimerkiksi markkinavuoropuhelu, valmiit kemikaalikriteerit, aineiden priorisointi ja ympäristömerkit. HANNAMARIA YLIRUUSI SHUTTERSTOCK, KUVA K unnat voivat vaikuttaa haitallisten aineiden määrään hankkiessaan tuotteita ja palveluja. Vähemmän riskejä Tuotteiden sisältämät haitalliset aineet voivat aiheuttaa merkittäviä riskejä, kun jätteitä ja sivuvirtoja hyödynnetään kiertotalouden mukaisesti. LIFE + -rahoitteisen Circwaste-hankkeen julkaisemasta webinaarija podcastsarjasta sekä Turun ammattikorkeakoulun tuottamasta julkaisusta Kemikaaliviisaat julkiset hankinnat – opas kunnille. Tukea kemikaaliviisaisiin hankintoihin saa mm. Yleinen käsitys on, että lainsäädännöllä estetään haitallisten aineiden aiheuttamat terveysja ympäristöriskit
Tavoitellaanko esimerkiksi vähemmän päästöjä, luonnonvarojen säästöä, ympäristövaikutusten pienentämistä, kierrätettävämpiä tuotteita tai haitattomuutta. Nyt on hankintayksiköiden momentum!” Bergman kutsuu olemaan yhteydessä. Sen sijaan tavoitteiden jalkauttaminen käytäntöön ontuu. Elinkaaren aikaiset päästöt vähenevät kolmen käyttövuoden aikana vuosittain yli 21 tonnia. ”Tämä on herättänyt paljon kiinnostusta. https://www.hankintakeino.fi/fi 26 UUSIOUUTISET 3|2019. Nyt hyvä toimintamalli on myös muiden koulujen ja kuntien käytettävissä, sillä Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO on perustettu juuri siksi, että nämä hyväksi havaitut mallit ja käytännöt leviävät. Samalla vältettiin uusien vastaavien laitteiden valmistamisessa syntyvät jätteet ja sivutuotteet. HANKINTAKESKUKSET SPARRAAVAT TOISIAAN KESTÄVYYTEEN Ruotsalaisetkin ihastelevat suomalaista neuvon taverkostoa: Vuosi sitten perustettu Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkosto mainen osaamiskeskus KEINO sparraa Suomen tuhansia julkisen alan hankintakeskuksia. Keinon kehittäjäryhmät ovat se yhteistyöalusta, jossa voidaan testata jonkun toisen kokeilemaa mallia ja myös uskalletaan tehdä uudella tavalla. Hankintamalli olisi helposti monistettavissa muidenkin laitteiden hankintaan. Keino onkin käynnistänyt erilaisten toimialojen kehittäjäryhmiä synnyttämään hyviä edelläkävijähankintoja. Keinon toteuttamisesta ja kehittämisestä vastaavat Motiva, Suomen Kuntaliitto, VTT, Business Finland, Suomen ympäristökeskus, KL-Kuntahankinnat, Sitra sekä Hansel. Julkisiin hankintoihin käytetään noin 35 miljardia euroa vuosittain, eli hankinnat ovat tärkeässä roolissa murroksessa kohti kiertotaloutta. Työja elinkeinoministeriön rahoittama Keino yhdistää kahdeksan organisaation asiantuntijaverkoston osaamisen hankintayksiköiden käyttöön. Haluamme synnyttää vertaisoppimista eri hallinnonalojen välille”, johtaja Isa-Maria Bergman Motivasta kuvailee. Jopa edelläkävijäkunnat miettivät, kuinka strategiset vaikuttavuustavoitteet saadaan valumaan toimialoille ja hankintoihin. Ruotsalaisetkin olivat, että vau, mekin tarvitsemme verkostomaisen osaamiskeskuksen”, Bergman nauraa. Markkinavuoropuhelun tulosten pohjalta toteutettu hankinta oli ensimmäinen julkisella sektorilla järjestetty uusiolaitteiden kilpailutus Suomessa, jonka tavoitteena oli sekä kustannustehokkuus että ympäristöystävällisyys. Kiertotalous on kuitenkin liian epämääräinen termi käytettäväksi hankinnoissa. ”Keino ei ole uusi organisaatio, vaan uusi tapa toimia. Hankinta tuotti hyvät tulokset: Kustannussäästöjä syntyi 50 000 euroa vuodessa. Hankintayksiköille on apua ja sparrausta tarjolla ihan eri tavalla kuin ennen. Keino on selvittänyt, että hankinnoille on jo aika paljonkin kestävyyteen ja innovatiivisuuteen liittyviä strategisia tavoitteita. ELINA SAARINEN MOTIVA, KUVA K un Forssan kaupungin 250 yläluokkalaista tarvitsi kannettavia tietokoneita, kaupungin hankintatoimi päätti hankkia tietokoneet käytettyinä. Mitään täysin Keinon kaltaista ei ole muissa maissa. Uskalla kokeilla Suomessa on tuhansia julkisen sektorin hankintayksiköitä valtiolla, kunnissa, kuntayhtymissä, seurakunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan olisi hyvä miettiä, mitä hankinnoilla halutaan saada aikaan. Keinolla on 5,7 miljoonan euron rahoitus vuoteen 2021 asti. ”Suomessa on jo kokeiltu ja pilotoitu paljon
Jätelain uudistamisesta seuraa uusia velvollisuuksia jätteen haltijoille ja kuntien jätelaitoksille, mutta se myös selkeyttää jätehuoltovastuita. Siis koko ketjua. ”Materiaalitorin parhaita puolia on, että se tekee näkyväksi jätemateriaaleihin liittyvät markkinat sekä sen, millaisia materiaaleja on tarjolla. Kevättalvella eduskunta hyväksyi jäte lain muutoksen, joka edellyttää ensi vuonna jätteen haltijaa kuten yritystä käyttämään tietoalusta silloin, jos tämä ei ole onnistunut löytämään jätteilleen käsittelypalvelua markkinoilta ja kun tarvitaan kunnan palvelua. Jos jätteen haltija tätä pyytää, kunnalla on velvollisuus järjestää jätehuolto myös muille kuin vastuulleen kuuluville jätteille niin sanottuna TSV-palveluna eli kunnan toissijaisen vastuun nojalla, jos jäte soveltuu kunnan järjestelmään ja sopii kapasiteettiin. Sitä kautta voi syntyä uutta hyödyntämistoimintaa”, Motivan Ilkka Hippinen näkee. Ideana on, että alusta yhdistäisi jätemateriaalin tai sivuvirran tuottajat ja ne, jotka voisivat hyödyntää materiaalia raaka-aineenaan tai jotka voivat tarjota kyseiselle materiaalille sopivan käsittelypalvelun. Varsinainen jätehuoltosopimus voidaan tehdä tietoalustan ulkopuolella, mutta tarkoituksena on, että alustaan kertyy tietoa näistä TSV-sopimuksista niin, että viranomiset pystyvät seuraamaan tehtyjä ilmoituksia, niihin tulleita tarjouksia ja mahdollisia tarjousten hylkäämisperusteita sekä TSV-pyyntöjä ja TSV-sopimustietoja. Motivan hallinnoima ja yhdessä ympäristöministeriön sekä Solitan kanssa toteuttama Materiaalitori.fi on ammattimaisille toimijoille kuten yrityksille, teollisuudelle, kunnille, kuntien jätelaitoksille ja viranomaisille suunnattu avoin ja maksuton digitaalinen alusta. Kun yrityksellä syntyy jätettä sen verran, että ostettujen TSV-palvelujen hinta ylittäisi vuodessa 2 000 euroa, eikä hän ole löytänyt jätteille palvelua markkinoilta, hänen on rekisteröidyttävä Materiaalitoriin ja jätettävä ilmoitus jätehuoltopalvelun tarpeesta. Läpinäkyvyyttä jätehuoltoon Toinen syy Materiaalitori.fi:n perustamiselle tulee jätelainsäädännöstä. Jos hän ei saa kahdessa viikossa yhtään tarjousta, tai jos hän hylkää saamansa tarjoukset, koska katsoo niiden olevan kohtuuttoman hintaisia tai kohtuuttoman kaukana, hän voi tehdä kunnalliselle jätehuoltotoimijalle perustellun TSV-pyynnön. Materiaalitori.fi Palautetta ja käyttäjäkokemuksia voi lähettää osoitteeseen materiaalitori@ motiva.fi 27 UUSIOUUTISET 3|2019. Motiva ja yhteistyökumppanit viestivätkin tietoalustasta. Tietoalustan kehittäminen tukee teollisten symbioosien syntymistä. Torilla voi etsiä jätehuoltopalveluja ja ilmoittaa jätteistä ja sivuvirroista, joille tarvitaan käsittelyä. Pilottikäytön aikana kerätään palautetta ja kokemuksia, joiden perusteella palvelua viilataan niin, että se olisi täydessä iskussa, kun lainsäädännön velvoittama käyttö ensi vuonna alkaa. MATERIAALITORI AVAUTUI PILOTTIKÄYTTÖÖN Jätehuoltoalan tinderiksikin kutsuttu Materiaalitori.fi yhdistää jätehuoltopalveluja tarvitsevat ja niitä tarjoavat. ELINA SAARINEN TIINA PAJU JA MOTIVA, PIIRROS H uhtikuussa Suomessa avattiin pilottikäyttöön historiallinen, lainsäädännön edellyttämä, digitaalinen tietoalusta jätteiden ja sivuvirtojen vaihdantaan ja kiertotalouden edistämiseen. Tietoalustan kautta hän löytää sen kunnallisen toimijan, joka pystyy ottamaan hänen jätteensä vastaan. On suuri viestinnällinen haaste, että tieto Materiaalitorista tavoittaa kaikki jätteen tuottajat, myös pienet peräkärryfirmat. Materiaalitorin avulla voidaan osoittaa avoimesti ja läpinäkyvästi mahdollinen markkinapuute eli se, onko kunnan tarjoamalle TSV-palvelulle vaihtoehtoja markkinoilla. Digitaalisen tietoalustan toivotaan tuovan läpinäkyvyyttä kunnan toissijaisseen velvollisuuteen järjestää jätehuoltopalvelut. Huhtikuussa käynnistyneessä pilottivaiheessa kaikkia TSV-toimintoja ei vielä ole, mutta TSV-pyyntöjen tekemistä testataan tiettyjen kunnallisten jätelaitosten alueella. Teollisuudessa on paljon sivuvirtoja, joita ei nykyisin hyödynnetä mutta jotka sopisivat uusioraaka-aineeksi jollekin toiselle joko sellaisenaan tai jalostettuna. ”Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana järjestelmään on rekisteröitynyt tuhat käyttäjää”, Motivan Sirpa Mustonen sanoo. Nyt tieto näistä virroista saadaan avoimeen tietokantaan
Forssan seutukunnassa ylijäämämaita on käytetty aiemmin Viksbergin kaatopaikan peittona, mutta nyt se mahdollisuus alkaa olla käytetty. ELINA SAARINEN MARKKU RAIMOVAARA, KUVAT M ihin sijoittaa ylijäämäja kaivumaat, kun meluvallin rakentaminen päättyy tai kun kaatopaikan peittourakka on saatu valmiiksi. Ilman massakoordinaattoria Pienellä kunnalla tai kaupungilla ei useinkaan ole mahdollisuutta nimittää tehtävään omaa massakoordinaattoria, ja vuotuiset ylijäämämaamäärätkin saattavat hitaan rakentamisen vuonna jäädä alle tuhanteen tonniin. Moni suomalainen kunta on juuri nyt saman ongelman edessä: ylijäämämaille ja muille uusiomateriaaleille täytyisi löytää läheltä uusia, järkeviä hyötykäyttökohteita. Helsingissä uusiomaa-ainesten hyödyntämistä hallinnoi päätoiminen massakoordinaattori, ja hyödynnettävät massamäärät ovat vuosittain satoja tuhansia tonneja. Forssan seutukunnassa ylijäämämaita on käytetty aiemmin Viksbergin kaatopaikan peittona, mutta nyt se mahdollisuus alkaa olla käytetty. Uusiomaa-ainesten hyödyntämisessä Helsingin kaupunki on edelläkävijä. Esimerkiksi Forssan ylijäämämaat ovat usein savipitoisempia kuin naapuriseuduilla, mikä rajoittaa hyödyntämiskohteita, joihin uusiomaa-ainekset soveltuisivat teknisesti. Pääkaupunki on saavuttanut miljoonien eurojen säästöt ja välttänyt valtavasti kasvihuonekaasupäästöjä, kun se on hyötykäyttänyt kaupungin omissa rakentamiskohteissa muodostuvat kaivumaat ja kiviainekset suunnitelmallisesti. ”Forssan seudulla on varauduttava siihen, että savipohjaisia ylijäämämaita täytyy pystyä jossain vaiheessa myös loppusijoittamaan, eli sille on oltava alue”, Raimovaara sanoo. ”Nyt ollaan kiperässä tilanteessa, että hyötykäyttöön on saatava uusia, pidempiaikaisia ratkaisuja.” . ”Hanke keskittyy nyt Forssan, Jokioisten ja Tammelan kuntien alueelle, mutta tavoitteena on, että muut vastaavankokoiset kunnat ja seutukunnat voisivat hyödyntää tuloksia”, projektipäällikkö Markku Raimovaara kertoo. Uusiomaa-ainestiedosta ollaan kokoamassa opetuspakettia, jonka toivotaan nopeuttavan kiertotalouden mukaista maaja infra-rakentamista. Hän muistuttaa, että kunnilla on yleisellä tasolla hyvin samankaltaisia ongelmia liittyen ylijäämämaiden hallintaan, mutta kaikilla kunnilla on omat erityispiirteensä. Suomen mediaanikunta Forssa tekee parhaillaan yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa toimintamallia pienen seutukunnan maa-ainesten hallintaan ja uusiomaa-ainesten hyödyntämiseen EAKR-rahoitteisessa FORMA-hankkeessa, joka päättyy toukokuussa. Hankkeen aluksi onkin hyvä analysoida nykytila ja selvittää, millaisia maamassoja alueella syntyy ja miten niitä on hyödynnetty. Forssassa sorvataan pikkukaupungeille sopivaa, systemaattista hyödyntämismallia. Jokioisilla yiljäämämaista on rakennettu meluvalli ja Forssassa niillä on muotoiltu Loimijoen rannan puistoa. Maamassoista mahdollisuuksia 28 UUSIOUUTISET 3|2019. Voisiko esimerkiksi neitseellistä soraa korvata väyläja infrarakentamisessa uusiomateriaaleilla
Hyvin merkittävää on, että hankintoihin sovellettaisiin uutta toimintamallia, joka tukisi uusiomateriaalien käyttöä. Ei voida olettaa varsinkaan pienessä kunnassa, että kaivetuille ylijäämämaille löytyisi välittömästi ne hyödyntävä rakennuskohde jostakin.” Toimintamallissa etsitäänkin nyt modernia aluetta tai alueita, jotka varautuisivat sekä uusiomateriaalien vastaanottoon, seulomiseen ja käsittelyyn että loppusijoitukseen. operointi rahoitetaan. Tämän vuoden aikana on valmistumassa väyläpuolelle vastaava käsikirja uusiomaarakentamiseen. Siihen kootaan tieto, sovellukset, materiaalien laatuvaatimukset, ympäristölainsäädäntö, rakennusprosessit ja teknologiat ja muu aiheeseen liittyvä keskeinen tieto. . Koulutus on pitkävaikutteinen tapa edistää uusiomateriaalien hyödyntämistä.” HAMK onkin mukana suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot kokoavassa projektissa, jossa tehdään uusiomaa-ainestiedon opetuspakettia. Onko tiedossa maisemointi-, suojarakennetai vihertyötarpeita, joihin uusiomaa-aineksia voisi hyödyntää. Pelkästään maa-ainesten vastaanottoon perustuvan paikan pyörittäminen ei ole välttämättä yritykselle kannattavaa, ellei kyseessä ole maanrakennusyritys, jonka toimialaan toiminta liittyy muutenkin”, Raimovaara herättelee. Haluaako kunta olla käsittelyalueen operoija, vai otetaanko kumppaniksi yritys. Näin tarjoajalla on intressi kehittää omia kierrätysmateriaaleihin pohjautuvia ratkaisujaan. Voisiko ylijäämämaita käyttää esimerkiksi tonttien esirakentamisessa. Japanissa on käytetty hankinnoissa jo kymmeniä vuosia tapaa, jossa tilaaja antaa vain tekniset vaatimukset lopputuotteelle. Maankäyttöja kaavoitustoimialan olisi oltava keskusteluissa mukana, jotta jo asemaja yleiskaavoitusta tehtäessä osattaisiin varata sopivat alueet maamassojen hallintaan, välivarastointiin ja käsittelyyn lähelle, kuljetusetäisyyksien päähän. On käytävä läpi, millaisia rakennushankkeita kuntaan on suunnitteilla. ”Tietoisuuden kohentamistarvetta on esimerkiksi kuntien viranhaltijoiden, konsulttitoimistojen suunnittelijoiden, pienten maarakennusyritysten ja rakennusinsinöörien joukossa. Jokioisilla yiljäämämaista on rakennettu meluvalli. Tilaajapuolella olisi käytettävä kriteereitä ja hankintamalleja, jotka mahdollistavat toteutuksen kiertotalousratkaisuilla ja ympäristöä säästävillä tavoilla”, Lahtinen korostaa. Helsinki valmistelee nyt vastaavia yrityspilotointimalleja tierakentamiseen. UUMA3-hankkeen vaikuttaja Pentti Lahtinen Rambollista kertoo, että koulutukseen on tarkoitus saada mahdollisimman laajasti mukaan kaavoittajat, rakennuttajat ja teknisen puolen henkilöstö. VOISIKO YLIJÄÄMÄ MAITA KÄYTTÄÄ TONTTIEN ESIRAKENTAMISESSA. Käsikirja tulossa Tietoisuuden lisäämistyöhön liittyy sekin, että kuntapuolelle valmistellaan käsikirjaa uusiomateriaalien hyödyntämisestä kaupunkien infrarakentamisessa. Hän viittaa hiilijalanjäljen käyttöön hankintakriteerinä. ”Kriittinen tekijä on välivarastointi. Jos yritys on mukana, miten Aluksi opetus kohdennetaan kymmeneen keskeiseen kaupunkiin, jonka jälkeen Kuntaliitto vie asiaa eteenpäin yhteistyökumppaneiden kuten UUMA-työn asiantuntijoiden, kuntien, kehitysyhtiöiden, maakuntaliittojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen sekä opettajien kanssa. 29 UUSIOUUTISET 3|2019. Forssassa ylijäämämaita on höytykäytetty Loimijoen rannan puiston muotoilussa. Parhaassa tapauksessa hyvä uusiomaa-ainesten hallinnan toimintamalli tuottaa kunnalle paljon hyötyjä: kuljetuskustannukset ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset pienenevät, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään neitseellisten ainesten käyttöä ja nostetaan asuinalueen viihtyisyyttä. Välivarastoille alueet Raimovaara korostaa, että usein uusiomaa-ainesten hyödyntäminen edellyttäisi hyvin systemaattista ja pitkäjänteistä suunnittelua. Toiveissa on, että väylärakentamisen hankkeissa selvitettäisiin aina jo esisuunnitteluvaiheessa mahdollisuudet käyttää uusiomateriaaleja. Opetusmateriaalia valmisteilla Raimovaara näkee, että uusiomaa-aineisten hyödyntäminen voisi vauhdittua, jos tieto hyödyistä ja toimintamalleista tavoittaisi toimijat nykyistä paremmin. Pienessä kunnassa on tärkeä miettiä toimintaketjun vastuut: ”Mitä kunta itse haluaa hoitaa, millä tavalla ja millä henkilöresursseilla. ”Käsikirjojen kokoaminen ja tiedon ja koulutuksen jakaminen ovat tärkeitä askelia
Luvun on arvioitu nousevan 25 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos mitään muutoksia ei tehdä. Todella lupaava hyödyntämistapa on tuhkien käyttö rakennusmateriaaleina: Joko Portland-sementin korvaaminen tuhkilla kokonaan tai osittain sovelluskohteesta riippuen, tai tuhkien hyödyntäminen niin kutsutuissa geopolymeereissä. Vaikka lupaavia tuloksia on saatu, turvetuhka ei kuitenkaan ole ollut laajemmalti rakennusteollisuuden käytössä. Erilaisia jätteitä, kuten teollisuuden lietteitä, kierrätysmuovia, -kartonkia ja -puuta, poltetaan biomassan seassa, mikä vaikuttaa usein heikentävästi tuhkien laatuun ja estää niiden hyödyntämisen lannoitteena ja maarakennuksessa. KATJA OHENOJA G lobaali betoniteollisuus tuottaa tällä hetkellä kahdeksan prosenttia ihmisen aiheuttamista CO2-päästöistä. Suomessa on tutkittu biomassan polton lentotuhkien hyötykäyttöä 1970-luvulta lähtien. TE RO LU UK KO NE N 30 UUSIOUUTISET 3|2019. Yhä enemmän jätteenpolton tuhkia 2000-luvulla jätteenpoltosta on tullut koko ajan merkittävämpi tuhkantuottaja. Ekobetonin raakaaineita eli tuhkaa, kiviainesta ja vettä. Puhtaan biomassan ja turpeen polton tuhkia hyödynnetään lainsäädännön mukaisesti metsäja peltolannoitteena sekä maarakennuksessa. Tällaisille tuhkille täytyy etsiä vaihtoehtoisia hyödyntämismahdollisuuksia. Lentotuhkat rakentamiseen Lentotuhkien hyötykäyttöön on jo nyt paljon hyviä työkaluja, mutta niiden tehokasta hyödyntämistä hidastavat tuhkan laadunvaihtelu, sopivien standardien puute, lainsäädäntö sekä asenteet. Tuhkien sisältämä pii ja alumiini saadaan reagoimaan alkalin kanssa ja lopputuotteena on betonia muistuttava luja rakenne. Näiden mahdollisuuksien lisäksi biotuhkan on huomattu soveltuvan sementin osittaiseksi korvaajaksi betonissa. Aino Heikkinen on saanut jo vuonna 1989 kauppaja teollisuusministeriön myöntämän tunnustuspalkinnon turvetuhkan hyötykäytöstä betonissa. Isoimmat hyödyntämistä rajoittavat tekijät ovat olleet riittävän tutkimustiedon puute sekä huoli tuhkan laadun vaihtelusta ja sen vaikutuksesta betonin ominaisuuksiin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa Rovaniemellä ja Oulussa syntyvä biotuhka rakeistetaan ja myydään metsänomistajille lannoiterakeina. Tuhkia voidaan käyttää joko sementin kaltaisena hienona jakeena, tai esimerkiksi rakeistettuna Leca-soran kaltaisena kiviaineksena. Yksi merkittävä keino päästöjen vähentämiseen on korvata nykyinen, runsaspäästöinen Portland-sementti vähempipäästöisillä ratkaisuilla ja kiertotalouden materiaaleilla. . Nykyisin näitä potentiaalisia uusiomateriaaleja sijoitetaan vielä paljon kaatopaikoille
Kirjoittaja on dosentti, TkT ja kiertotalouden tutkija Oulun yliopistossa. Lisäksi tarvitaan vielä tietoa tuhkan laadun turvallisista vaihteluväleistä, joilla se vielä toimisi betoni-standardin vaatimalla tavalla. Tällä hetkellä tutkimme Oulun yliopistolla muun muassa Katja Ohenoja esittelee Oulun yliopiston posteria lentotuhkien hyödyntämis mahdollisuuksien tutkimustuloksista. Viime vuosien aikana olemme saaneet huomata, että kiertotalouden materiaalien käyttö kiinnostaa huomattavasti aikaisempaa enemmän, joten tilanne näyttää lupaavalta niin tuhkien kuin muiden hyödyntämättömien sivuvirtojen osalta. Tuhkan laatuun voi vaikuttaa Haastavaksi tilanteen tekevät tuhkien suuret laatuvaihtelut samankin laitoksen sisällä. Tällöin hyödynnettävän fraktion haitta-ainepitoisuus on matalampi, koska haitta-aineet rikastuvat hienoon jakeeseen. Toinen merkittävä tekijä on kattilan savukaasujen puhdistuksessa käytettyjen sähkösuotimien hyödyntäminen luokittelussa ja siten tuhkan laadun parantamisessa. . Tähän voitaisiin kuitenkin helposti vaikuttaa jo polttolaitoksella: Pienillä polttokattilaan lisättävillä mineraaliannoksilla voidaan vaikuttaa huomattavasti tuhkaan laatuun, jopa muuttaa se täysin erilaiseksi. Tässä betoninäytteessä on käytetty kiviaineksena tuhkarakeita. TUHKIA VOIDAAN KÄYTTÄÄ SEMENTIN KALTAISENA HIENONA JAKEENA. Toisaalta tuhkia voidaan jauhaa, jolloin niiden kyky toimia sementin korvaajana kasvaa. Tuhkien prosessointi on jossain tapauksessa tarpeen, mikäli laatua halutaan parantaa ja mikäli tuhkaa ei sellaisenaan voi säädösten ja standardien mukaan hyödyntää. Tutkimusta tuhkien parissa täytyy jatkaa edelleen. Toisaalta jo tänä päivänä biomassan ja jätteenpolton tuhkia voitaisiin hyödyntää muissa, ei-standardeja vaativissa kohteissa. Nykyiset Amerikan ja Euroopan standardit lentotuhkan käytöstä betonissa kattavat ainoastaan kivihiilen pölypoltossa syntyvän lentotuhkan. . Investoinnit luokittelutai jauhatuslaitteistoon sekä tuhkankäsittelylaitokseen ovat tarpeen, mutta ennen sitä tärkeimmän on oltava kunnossa: asenteiden. 31 UUSIOUUTISET 3|2019. Voidaankin olettaa, että tulevaisuudessa standardit kattavat myös muunlaiset tuhkat. Nämä laastinäytteet sisältävät lentotuhkia. KU VA ST UD IO PS V JU HO YL IN IEM I JOUN I RISSA NEN tuhkien pitkäaikaisvaikutuksia ja tuhkia sisältävän betonin pakkasenkestävyyttä. Tavoiteltujen rakentamiseen liittyvien ympäristökuormitusten vähentäminen vaatii toki yrityksiltä sopivaa tahtotilaa: energialaitoksilta prosessimuutoksia ja betoniyrityksiltä uusien raaka-aineiden käyttöönottoa. Tuhkista voidaan esimerkiksi luokitella 5 – 30% hienoainesta pois (jo sähkösuotimilla tai jälkeen päin erillislaitoksessa). Standardi uupuu Lupaavista tuloksista huolimatta ainakaan vielä ei ole standardia, jonka mukaan biomassan ja jätteenpolton tuhkia voitaisiin hyötykäyttää rakennusmateriaaleina. Näiden keinojen lisäksi isompia tuhkaeriä voidaan sekoittaa laadun tasaamiseksi. Kivihiilen pölypoltosta pyritään Suomessa eroon vuoteen 2030 mennessä, joten sen jälkeen Suomessa ei enää syntyisi standardoiduksi rakennusmateriaaliksi soveltuvaa lentotuhkaa lainkaan
Kansallisessa muovitiekartassa linjattiin, että Suomessa tehdään inventaario rakennetun ympäristön muovien määrästä ja kierrätyspotentiaalista. KOONNUT ELINA SAARINEN EL LI KU LTA NE N SH UT TE RS TO CK Talon painosta muovia alle prosentti RAKENNUSTEN kokonaispainosta alle 0,5 prosenttia on muoveja ja polymeerejä. Suomessa muovipakkausten kierrätysmaksu on nyt 30—35 euroa tonnilta. Euroopan unioni edellyttää vuonna 2023 voimaan astuvassa jätedirektiivissään, että muovipakkausten tuottajat eli yritykset, jotka käyttävät muovisia pakkausmateriaaleja myyntiin menevien tuotteidensa suojaamiseksi, maksavat vähintään 80 prosenttia pakkausten erilliskeräyksen ja hyötykäytön aiheuttamista kustannuksista. Ympäristöministeriö tekee yhdessä ARA:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Helsingin yliopiston kanssa myös suunnitelman muovien käytön vähentämisestä, muovijätteen kierrätysasteen nostamisesta ja uusiomuovien käytöstä näiden uudisrakennusja korjauskohteissa. TAPAHTUMIA EL LI KU LTA NE N 32 UUSIOUUTISET 3|2019. MUOVI PAKKAUS KULUT TRIPLAANTUMASSA . Jopa 40 prosenttia polymeereistä oli liimoissa, maaleissa, tiivisteissä ja sellaisissa rakennustuotteissa, joita on nykyteknologialla hyvin vaikea kierrättää. Eniten löytyi PVC:tä, PP:tä, PE:tä, EPS:iä ja PUR:ia. Karin Brynell Svensk Dagligvaruhandelista kertoi Pakkausmuovit ja ympäristö -seminaarissa, että Ruotsissa ruoan vähittäiskauppa tähtää siihen, että kaikki muovipakkaukset ovat joko fossiilivapaita tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vuonna 2030. Huhtikuun alussa ympäristöministeriö ja VTT julkistivat tulokset inventaariosta, jossa käytiin läpi yli 20 000 neliötä suomalaisia rakennuksia kuten päiväkoteja, puuja betonikerrostaloja. Näistä helpoimpia kierrättää ovat PP ja PE, mutta etenkin PVC:lle olisi löydettävä uusia hyödyntämisratkaisuja. Samalla muovipakkausten kierrätystavoitteet nousevat vähitellen 55 prosenttiin. Ruotsissa pakkaustuottajia edustavat yhteisöt varautuvat siihen, että tuottajilta perittävät muovipakkausten kierrätysmaksut tulevat nousemaan noin 35 eurosta per tonni ensin 70 euroon ja sitten 90 euroon tonnilta, eli maksut tulevat kolminkertaistumaan vuoteen 2025 mennessä. Inventaarion tietoja käytetään, kun selvitetään jatkossa materiaalitehokkuutta ja muovien vähentämistä sekä uusiomuovien käyttöönottoa. ”LVIS-laitteissa muovien kierrätyspotentiaali on kohtuullisen suuri, koska nämä osat vaihdetaan rakennuksen elinkaaren aikana useimmin”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen kertoi Finlandia-talossa huhtikuussa pidetyssä Muovifoorumissa. Suomessa kaikista muovisista pakkauksista kierrätettiin viime vuonna arviolta noin 30 prosenttia. Muoveja löytyi kaikista rakennusmateriaaleista ja kaikista rakenne osista. R uotsin päivittäistavarakauppa ennakoi, että muovipakkausten kierrätysmaksut tulevat nousemaan jopa kolminkertaisiksi nykyiseen verrattuna, koska muovipakkausten tuottajille sälytetään yhä suurempi vastuu kierrätysjärjestelmän kustannuksista. Keskimäärin tutkituissa rakennuksissa oli 23—52 tonnia muovia. Sama kehitys odottanee Suomessakin. Ympäristöministeriö on kehittämässä rakennusten tuoteselostemallia edistämään muovien tunnistamista ja toteuttamaan vihreitä julkisia hankintoja
Laskun maksamme lopulta me tavalliset sukankuluttajat pakkausten ja tuotteiden hinnoissa”, Säilä totesi Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n vuosiseminaarissa. Kustannuksia nostaa tätäkin korkeammalle vielä Ruotsin hallituksen viimekesäinen linjaus. Pakkausten kierrätyskelpoisuus tulee näkymään tuotteiden kierrätysmaksuissa ja ohjaamaan pakkauskehitystä”, Säilä uskoo. Hinta riippuu siitä, voiko pakkauksen kierrättää. Ruotsin pakkausten tuottajayhteisöt ovat investoineet noin 26 miljoonaa euroa muovipakkausten uuteen lajittelulaitokseen, jonka käyttö alkaa toukokuussa Motalassa. EL LI KU LTA NE N . Kierrätyskelvottomia pakkauksia on vielä paljon markkinoilla, vaikka Brynell kertoo, että tuottajayhteisöjen julkaisema kierrätyskelpoisten muovipakkausten opas sekä viestintäkampanjat ovatkin saaneet osan tuottajista siirtymään kierrätettäviin pakkauksiin: ”Osa tuottajista on kuitenkin pitäytynyt vanhoissa pakkausratkaisuissaan, koska niissä on esimerkiksi paremmat barrier-ominaisuudet, joista luopuminen lyhentäisi pakatun elintarvikkeen hyllyikää merkittävästi. 33 UUSIOUUTISET 3|2019. Suomessakin kiinteistökeräys on koko ajan yleistymässä. ”Jos Suomessakin tehtäisiin vastaava päätös, pakkausten erilliskeräysja kierrätysjärjestelmän kulut kasvaisivat nykyisestä noin 20 miljoonasta eurosta ehkä kahdeksan-yhdeksänkertaisiksi. Kierrätyskelpoiset pakkausratkaisut kiinnostavat vähittäiskauppaa ja elintarviketeollisuutta. Kierrätyskelpoisille pienempi maksu Ruotsi on ottamassa käyttöön kaksi eri maksuluokkaa. Brynellin yhdistys Svensk Dagligvaruhandel edustaa 95 prosenttia ruoan vähittäiskaupasta Ruotsissa. Jos tämä hyötykäyttönielu päättäisi huomenna lopettaa, meidän koko hyvä paperinkeräysjärjestelmämme vaarantuisi. Osa ruotsalaisista pakkaustuottajista ei siirry kierrätyskelpoisiin vaihtoehtoihin pakkausratkaisuissaan, koska nykyisissä on esimerkiksi paremmat barrier-ominaisuudet, joista luopuminen lyhentäisi pakatun elintarvikkeen hyllyikää. ”Kierrätysmarkkinoiden kehitys on avain kustannusten hillitsemiseen, eli on luotava markkinat pakkausjätteestä jalostetuille uusiomateriaaleille. Sen mukaan Ruotsin rakentama muovipakkausten keräyspisteverkosto ei riitä, vaan muovipakkauksia on alettava kerätä yhä kattavammin suoraan kiinteistöiltä. Pakkausyhdistyksen Pakkausmuovit ja ympäristö -seminaari keräsi täyden salin maaliskuussa. Laitoksessa olisi kuulemma kapasiteettia Norjan ja Suomenkin muovipakkauksille. Vuonna 2025 muovipakkausten kiinteistökeräyksen pitäisi kattaa jo sata prosenttia kiinteistöistä. Suomessa Pakkauskierrätys RINKI ylläpitää valtakunnallisesti vähän yli kuuttasataa muovipakkausten keräyspistettä. Kierrätysjärjestelmän toimivuus riippuu täysin siitä, että meillä on uusiomateriaaleilla hyötykäyttökohteet”, sanoi Encore Ympäristöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Petri Aaltonen YTP:n seminaarissa. Tuottajien kustannukset tulevat joka tapauksessa nousemaan merkittävästi jatkossa. Noin 35 prosenttia muovipakkauksista ei ole kierrätyskelpoisia. Siksi lanseeraamme nyt eri pakkausmaksut kierrätyskelpoisille ja -kelvottomille muovipakkauksille: Kierrätyskelpoisille muovipakkauksille tulee pienempi maksu kuin kierrätyskelvottomille”, kertoi Karin Brynell Pakkausyhdistyksen järjestämässä Pakkausmuovit ja ympäristö -seminaarissa Helsingissä. Vaikka kierrätyskelpoisten pakkauksen maksu on pienempi, se tulee silti olemaan korkeampi kuin nykymaksu. Ruotsalaiset elintarvikkeiden vähittäismyyjät julkaisivat viime keväänä oman muovitiekartan, jonka tavoitteena on, että vuonna 2022 markkinoilla on vain kierrätyskelpoisia muovipakkauksia ja vuonna 2030 muovipakkaukset olisivat fossiilivapaita tai valmistettu kierrätysmateriaaleista. Satoja miljoonia euroja Pakkausyhdistyksen toimitusjohtaja Antro Säilä viittaa konsulttiyhtiöiden FTI ja Boston Consulting Group tekemään, muutaman vuoden takaiseen arvioon ja kertoo, että Ruotsissa pakkauskeräysten kulut tulevat nousemaan kaikkiaan noin kolmisensataa miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä. ”Ongelmana on, että tuottajat käyttävät sellaisia pakkauksia, joita ei voi kierrättää. Ensimmäisessä vaiheessa laitokseen ei tule pesueikä granulointilinjastoa, vaan uusioraaka-aine jatkaa jalostettavaksi pääasiassa Saksaan. Laitos käyttää esimerkiksi infrapunatekniikkaa pohjautuvia laitteita lajitellessaan kaikki Ruotsin markkinoilta kerätyt muovipakkausjätteet. Suomessa hyvä esimerkki toimivista uusiomarkkinoista löytyy keräyspaperisektorilta: ”Keräyspaperille on Suomessa hyötykäyttökohteet. Ruokahävikin torjuminen on ensisijainen tavoite.” Uusiomuoveille markkinat Ruotsissa on noin 5 000 muovipakkausten keräyspistettä
Yritysten käytettävissä on laaja, globaalisti toimiva asiantuntijaverkosto esimerkiksi innovaatioiden kaupallistamiseen ja vientiin sekä lukuisia eri rahoitustyökaluja. Bio and Circular Finland -ohjelma kestää neljä vuotta ja sen laajuus on 300 miljoonaa euroa. Ohjelma aikoo kaksinkertaistaa tutkimusja kehitysinvestoinnit innovaatioihin bioja kiertotalousalalla sekä ruokaratkaisuissa. Ohjelma on identifioinut viisi fokusaluetta: biopohjaiset ratkaisut, kiertotalouden mukainen valmistus, uudet bisnesmallit, teolliset symbioosit ja digitaaliset ratkaisut. Tästä Business Finlandin innovaatiorahoituksen osuus on 150 miljoonaa. Ohjelma jatkuu vuoteen 2022 saakka. . Hän listasi, että Suomella on avaimet tarjota maailmanluokan ratkaisuja esimerkiksi tehokkaisiin niukkojen luonnonvarojen kiertoihin, ravinneja vesikiertoihin sekä biopohjaisiin, fossiilisia korvaaviin materiaaleihin. Lisäksi tarvitaan tutkimusja kehitystukia ohjaamaan investointeja”, Keronen sanoi ja ehdotti hiilijalanjälkeä mittariksi sekä julkisiin hankintoihin että kuluttajatuotteisiin. ”Saataisiin samat pelisäännöt sekä kotimaiselle että tuodulle tavaralle.” YTP:n vuosiseminaari kokosi kiertotaloudesta kiinnostunutta yritysväkeä keskustelemaan esimerkiksi siitä, mitä tulevalta Suomen hallitusohjelmalta odotetaan kiertotalouden edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Bio and Circular Finland -ohjelma kestää neljä vuotta ja sen laajuus on 300 miljoonaa euroa. Climate Leadership Coalitionin toiminnanjohtaja Jouni Keronen muisteli YTP:n vuosiseminaarissa ensikosketustaan kiertotalousajatukseen: ”Hiffasin Aku Ankasta, mitä kiertotalous parhaimmillaan on. CLC esittää, että julkisille hankinnoille valmistellaan ohjaus ja kannusteet suosia vähähiilisiä vaihtoehtoja sekä kehitetään järjestelmä, jolla hankintojen hiilijalanjälkeä aletaan seurata. Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen riittävyyden tuomiin uhkiin vastaamaan perustettuun Climate Leadership Coalitioniin (CLC) on liittynyt jo 55 yritystä, kuntaa, tutkimuslaitosta ja etujärjestöä, muistutti CLC:n toiminnanjohtaja Jouni Keronen Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n vuosiseminaarissa Helsingin Jätkäsaaressa maaliskuussa. Tulevalla hallituskaudella tulisi CLC:n mukaan satsata etenkin EU:n ilmastopolitiikan tehostamiseen, kansalaisten aktivoimiseen sekä julkisiin hankintoihin. ”Tarvitaan vakaa, ennustettava ja laaja markkinamekanismi, joka ohjaa vähähiilisyyteen. ”Maailman pelastaminen on hyvää bisnestä”, tiivisti Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini 27. Miljardiluokan biobisnes BUSINESS Finlandin uusi Bio & Circular Finland -kiertotalousohjelma tähtää siihen, että suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia luoda maailman parhaita bioja kiertotalouteen liittyviä liiketoimintaekosysteemejä ja saavuttaa bisneksessään jopa viiden miljardin euron kasvu. helmikuuta pidetyssä Bio & Circular -ohjelman käynnistysseminaarissa. Sarjakuvassa oli ostoja myyntiliike, jonka kyltissä luki: ”Ostetaan romua, myydään antiikkia.” TE RO PA JU KA LL IO 34 UUSIOUUTISET 3|2019. https://www.businessfinland.fi/ suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ verkostot/biotalous-ja-cleantech/ bio-and-circular-finland/ Elinkeinoelämä ajaa nollapäästötavoitetta SUOMALAISET edelläkävijäyritykset ja -organisaatiot usuttavat Suomea siirtymään kohti hiilineutraalia ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävää toimintatapaa. Business Finlandin Risto Huhta-Koivisto tarkensi, että maailman pelastaminen bioja kiertotalouden ratkaisuilla voi olla korkean arvon bisnestä Suomelle. CLC on saanut lähes sata tukijaa EU-aloitteelleen, jossa se esittää, että EU:n tulee asettaa nollapäästötavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä, sopia sitovasta hiilibudjetista kasvihuonepäästöille ja päivittää vuosille 2030 ja 2040 aiemmin asetetut tavoitteet sekä sovittaa ne yhteen uuden nollapäästötavoitteen mukaan. Ohjelman päällikkö Outi Suomi kertoo, että ohjelmaan on valittu teemoiksi muovit, tekstiilit, pakkaukset ja rakentaminen
Hiililaskenta ottaisikin lukuun ennen käyttöä tapahtuvat toiminnot, käytön aikaiset energiaja materiaalivirrat sekä käytön jälkeiset purkutyöt, kuljetukset, kierrätyksen ja jätehuollon. Ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmä oli vuoden vaihteessa lausuntokierroksella. Suomi on edelläkävijä EU:n kehittämän rakentamisen resurssitehokkuuden Level(s)-mittarin käyttöönottajana: Meillä on käynnissä jo 12 pilottihanketta, jossa mittaria testataan esimerkiksi asuintaloihin, terveyskeskuksiin ja kouluihin. Kommenttien pohjalta ministeriö ehdottaa esimerkiksi hiilikädenjäljen arviointiin mukaan paitsi kierrätyksen ja uudelleenkäytön hyötyjä ja hiilivarastojaja nieluja, myös verkkoon ladattavan uusiutuvan energian ilmastohyötyjä. ”Level(s) on yhteinen perusta EU-jäsenmaissa käytettävälle rakennusten resurssitehokkuuden ja ekologisuuden mittareille. Nyt painopiste on siirtymässä rakennuksen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten huomioimiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Tapahtumakalenteri KIERTOTALOUDEN KIRITTÄJÄT -SEMINAARI JA KIERTOPALKINNON JAKO 8.5.2019 Espoon Otaniemi http://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Kiertotalouden_kirittajat__tuloksia_kier(49188) SUSTAINABILITY SCIENCE DAYS 2019 9.-10.5.2019 Espoo/ Helsinki, Helsus ja Aalto Sustainability Hub https://www.helsinki.fi/en/conferences/sustainability-science-days-2019 CIRC DAY 14.5.2019 Oulun teatteri https://industrysummit.fi/circ-day-seminar/ INDUSTRY SUMMIT 14.-15.5.2019 Oulun teatteri https://industrysummit.fi/ YHDYSKUNTATEKNIIKKA-MESSUT 2019 15.-16.5.2019 Paviljonki, Jyväskylä http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/ KIERTOTALOUSPÄIVÄT 15.-16.5.2019 Paviljonki, Jyväskylä http://www.kivo.fi/events/kivo-koulutus-kiertotalouspaivat-ja-yhdyskuntatekniikka-2019-nayttely/ WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 3.-5.6.2019 Helsinki https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/ KASVU OPEN WCEF SIDE EVENT 5.6.19 Hotel Klaus K, Helsinki https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/world-circular-economy-forum-side-event DIGITALLY CIRCULAR -TAPAHTUMA , verkostoitumistilaisuus 5.6.19 klo 16:30-19, EIT Digital, Aalto Open Innovation House, Otaniemi http://www.digitally-circular.fi/ BIOJA KIERTOTALOUDEN KASVUPOLKU : Kiitorata 1 13.6.2019 Pääkaupunkiseutu https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019-kiitorata-1 Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi . Laskentamenetelmä testiin kesällä Suomi työstää parhaillaan kansallista hiilijalanja kädenjäljen arviointimenetelmää, joka huomioisi rakennuksen koko elinkaaren energiaja materiaalivirrat mukaan lukien rakennustuotteet, rungon, perustukset, talotekniikan sekä jopa hiilinielut, jotka syntyvät tontille, kun hiili varastoituu pitkäksi ajaksi rakenteisiin. Seuraava versio arviointimenetelmästä tulisi testattavaksi kesällä 2020”, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen kertoi Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa. KUINKA mitata rakennuksen resurssitehokkuutta. Aikaisemmin rakentamisen ympäristöohjaus on keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Myös verkkoon ladattavan uusiutuvan energian ilmastohyödyt pystytään jatkossa laskemaan kädenjälkeen mukaan. Seuraava versio laskentamenetelmästä julkaistaan kesällä, mutta menetelmää kehitetään eteenpäin kesän testivaiheen aikana ja sen jälkeenkin: ”Kehitystyö jatkuu koko ajan työpajoissa. Tämä on osa EU:n työtä kiertotalouden edistämiseksi. Järjestelmää kehitetään rinnakkain ympäristöministeriön vetämän rakentamisen elinkaaren ympäristövaikutusten ja vähähiilisyyden arviointijärjestelmän kanssa”, kertoo Jessica Karhu GreenBuilding Councilista. Mikä on rakennuksen hiilitase. SC AN ST OC KP HO TO 35 UUSIOUUTISET 3|2019. Rakentamisen hiilijalanja -kädenjäljen arviointimenetelmää kehitetään vaiheittain. Hän puhui ympäristöministeriön pitämässä Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa maaliskuun lopulla. Alamme tehdä myös päästötietokantaa ja skenaarioita rakennusmateriaalien kierrätyskohteista
Joka numerossa on • koskettavia kokemustarinoita • kiinnostavia kolumneja • hyvän mielen vinkkejä • herkullinen ruokamuisto + resepti • jumppaa mielelle: sudokuja, ristikoita ja sanatehtäviä. Tilaajalahjana Finnkinon leffalippu! TJM_UU_a4.indd 1 3.4.2019 9.38. ”Lehden kirjoitukset ovat kannustavia ja ajatuksia herättäviä.” ”Artikkelit ovat monipuolisia, rohkeita ja asiantuntevia.” ”Asioista puhutaan avoimesti niiden oikeilla nimillä.” Lukijatutkimus 2018 / JHelske Research Kuusi numeroa kestotilauksena nyt 57 €. Tutustu, ihastu ja tilaa itsellesi tai lahjaksi: www.tunnejamieli.fi > Tilaa lehti. on lehti sinulle, jota kiinnostaa mielen hyvinvointi
Nämä opiskelijat ovat ratkaisevassa roolissa yhteiskunnan murroksessa kohti kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Kummit tukevat kiertotalouden tulevaisuuden osaajia Lehtistipendejä maailman pelastajille Tuhannet opiskelijat Suomessa saavat tänä vuonna kiertotalousopetusta yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä aikuisja täydennyskoulutuksissa. Lehtistipendien lahjoittajina 2019 toimivat oheiset kummiorganisaatiot. Lämmin kiitos kaikille kummikumppaneille! • Kiertokaari https://kiertokaari.fi/ • Kuusakoski https://www.kuusakoski.com/fi/finland/ • Lassila & Tikanoja https://www.lt.fi/fi/ • Loimi-Hämeen Jätehuolto http://www.lhj.fi/ • Purkupiha https://www.purkupiha.fi/ • Remeo https://remeo.fi • Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu https://www.rosknroll.fi/ • SER Tuottajayhteisö Serty ry http://www.serty.fi/ • Suomen Erityisjäte http://www.erityisjate.fi/ • Urbaser https://www.urbaser.fi/ uu_kummi_19.indd 1 13.4.2019 12.03. Lahjatilauksesi astuu voimaan, kun lähetät meille osoitetietosi: https://www.uusiouutiset.fi/opiskelijan-lehtistipendi-2019/ Uusiouutisten kummikumppanit haluavat tukea opiskelijoita heidän kiertotalousopinnoissaan ja tulevaisuuden työuralla kiertotalouden erikoislehden vuosikerroilla. Opiskelija, nyt sinulla on tilaisuus saada alan ammattilehden vuosikerta maksutta lehtistipendinä! Kummiorganisaatiot haluavat maksaa Uusiouutisten vuosikerran tilausja postikulut puolestasi. Heille kertyy osaamista, jota tarvitaan, kun pelastetaan maailmaa
Vastaavasti entistä suurempi osa jätekasasta saadaan talteen sellaisena, että jätejakeet soveltuvat materiaalihyötykäyttöön. Nyt kun saimme kipsin talteen linjastolla ilman murskaamista, kipsilevytkin voidaan toimittaa materiaalihyötykäyttöön. Testeissä jatkoprosessointi voitiin jättää pois, mikä nopeutti käsittelyä. Jätekeskuksessa on juuri päättynyt kaksiviikkoinen testijakso, joka kehitti rakennusjätteen lajitteluvaihtoehtoja. Laitteet jakoon Konekokonaisuuden Jätekukolle oli demoa varten koonnut ympäristöalan koneisiin ja materiaalien käsittelyprosesseihin erikoistunut HS Tekniikka. Alitteen sulfaattipitoisuus saadaan myös laskemaan”, Hyvärinen kertoo. Muutos kiertotalouteen on lähtenyt käyntiin." ELINA SAARINEN HARRI SORVOJA, KUVAT JAKAMISTALOUS TULI KIERRÄTYSTEKNOLOGIAAN. ”Testien tuloksena havaitsimme, että poltettavaa jätettä tulee vähemmän kuin perinteisessä prosessissa. Kahden viikon testiajoissa saadaan tarkkaan selville, millaisia materiaaleja jätteistä on mahdollista erotella kierrätystä varten. Yrittäjä Harri Sorvoja kertoo, että Kuopiossa kierrätyskelvottoman materiaalin määrä rakenRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ "On resurssiviisautta, ettei jokainen investoi kalliisiin koneisiin. ”Esimerkiksi kipsilevyn pala, jota ei koneellisessa lajittelussa saada pois, jauhautuu tavallisesti murskauksessa alitteeseen. Testilinjaston prosessi oli erilainen: jätteet eroteltiin ja lajiteltiin kokonaan ilman murskausta. Lisäksi saimme kaatopaikkarakenteisiin kuten kaasunkeräyskerroksiin soveltuvia kiviaineksia talteen puhtaina, eli myös kiviaineksille löytyi nyt hyötykäyttökohde”, Hyvärinen summaa. Siitä olisi saatu talteen metalleja ja kiveä, mutta jäljelle . Kuopiossa linjastotesti vähensi polttoon menevää jätemäärää ja lisäsi kierrätyskelpoista materiaalia. olisi jäänyt iso kasa kierrätyskelvotonta jätettä, joka olisi ohjattu polttoon. Normaalisti jätekasa olisi kaivinkoneella tehdyn esilajittelun jälkeen murskattu ja seulottu. J ätekukon käyttöpäällikkö Pekka Hyvärinen on tyytyväinen. Jätekukko ajoi rakennuksilta tulevaa jätettä ja koneellisesti esilajiteltua rakennusjätettä testitarkoitusta varten räätälöityyn, useista eri lajitteluja erotteluratkaisuista koottuun käsittelylinjastoon, ja katsoi, millaisia kierrätykseen kelpaavia materiaaleja prosessista saataisiin. Kierrätysasteen nostamiseen on saatu jätteenkäsittelyja erottelukoneiden jakamiseen pohjautuva ratkaisu. Kaatopaikkakelpoisiksi Tavallisesti rumpuseulan alitteet sekä tuuliseulan painavat jakeet on pitänyt vielä jatkoprosessoida, jotta ne ovat kaatopaikkakelpoisia
Muutos kiertotalouteen on lähtenyt käyntiin”, Hyvärinen näkee. Koneyksiköllä saattaa vuodessa olla tuhannesta kahteen tuhanteen käyttötuntia. Sorvoja on tehnyt pitkän kehitystyön rakentaessaan kierrätykseen sopivaa teknologiavalikoimaa ja konekantaa. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalousmuutoksesta: • muovien lajittelu ja kierrätys • erilliskeräyksen tuomat säästöt • biojätteestä biokaasua liikenteeseen • jakamistalous ja muu kestävä kulutus • uusiomateriaalit korvaavat luonnonvaroja • kiertotalous ilmastotekona Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus, Focus Master. Laitteet on mahdollista vuokrata vaikka viikoksi. Kuopion testijaksolta koneet siirtyivät välittömästi käyttöön seuraavaan kohteeseen.” Jätekukon Pekka Hyvärinen on seurannut kehitystyötä ilolla: ”Laiteresurssien jakaminen mahdollistaa eri jätejakeiden hyödyntämisen myös pienemmillä paikkakunnilla, koska jätteet voidaan kerätä ja tehdä sitten lajittelu vuokralaitteilla muutamassa viikossa. nusjätekasassa saatiin laskemaan 30 prosenttiin. Sorvojan mukaan demoja testiajojen avulla asiakas saa faktatietoa siitä, millaisia materiaaleja juuri hänen virroistaan on kannattavaa erotella hyötykäyttöön. 26 % Jätteenpoltto 4 % REF 1 % Kipsi 4 % Metallit 1 % Pahvi 9 % Puu 20 % Mineraalit, kivet 35 % Alite Lajittelurejekti Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Erilaisia lajitteluja käsittelyprosesseja yhdistämällä rakennusjätekasasta jäi demokokeissa polttojakeeseen alle kolmannes. ”Käyttöasteet ovat vuositasolla 85 prosentissa. Samalla yritys on tuonut kierrätysasteen nostamiseen ratkaisun, joka pohjautuu laiteresurssien jakamiseen: ”Asiakas pystyy ostamaan itselleen ydinlinjaston niille laitteille, joille on eniten tarvetta. On resurssiviisautta, ettei jokainen investoi kalliisiin koneisiin. Sorvojan mukaan toimintamalli myös kasvattaa koneiden käyttöastetta, mikä säästää luonnonvaroja. Sen lisäksi he voivat vuokrata koneiden työkalupakista väliaikaiskäyttöön ne koneet, joille on vain hetkittäinen tarve. Näin kaikkea ei tarvitse omistaa itse”, Sorvoja kertoo. Kun asiakkaan ei tarvitse sitoa koneisiin pääomia, voidaan pienemmätkin materiaalivirrat käsitellä ja myydä sopivaan hintaan, mikä edistää kierrätysmarkkinoiden toimintaa. Nyt koneista ja laitteista on syntynyt vuokrattavissa oleva työkalupakki
St1 on aloittanut ensimmäisenä Suomessa toisen sukupolven bioetanolin teollisen tuotannon jätteistä. Kemian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa jaettiin muun muassa Kiertotalousinnovaatiopalkinto, jonka sai Tracegrow Oy. 40 UUSIOUUTISET 3|2019. Ne ovat kuitenkin hälvenneet aikaa sitten, sillä kaikki ymmärtävät nykyään kiertotalouden merkityksen. M aaliskuun lopussa ChemBio Finland -tapahtumassa ropisi palkintosadetta. Bioetanoli-isä palkittiin ChemBiossa jaettiin muitakin palkintoja. Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen puolestaan pokkasi 5 000 euron arvoisen Kemian Hyväksi -palkinnon, jonka jakoivat Kemian Seurat Suomen Messusäätiön tuella. St1 Nordic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen sai Kemian Seurojen tunnustuksen ansioistaan kotimaisen energiaja biojalostamotekniikan sekä -kemian edistäjänä. Yhtiön ensimmäinen tuotantolaitos valmistui Kärsämäelle viime kesänä. Yhtiö on laajasti kuvannut tuotteiden myönteisiä kiertotalousvaikutuksia. "Viljelijöillä oli aluksi epäluuloja käytetyistä paristoista tehtyä lannoitetta kohtaan. Ne ovat kuitenkin hälvenneet aikaa sitten, sillä kaikki ymmärtävät nykyään kiertotalouden merkityksen." yliopistokeskus Chydenius. Tracegrow erottelee murskatusta alkalimassasta kemiallisesti sinkkiä, mangaania, rikkiä ja kaliumia sisältäviä yhdisteitä. Tracegrow Oy:n taustatahoina ovat olleet Oulun yliopisto ja Kokkolan . Maatalousmessuilla voitimme jo uutuustuotekisan kultamitalin", kertoo operatiivinen johtaja Mikko Joensuu. Sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitojen parantamiseen genomitiedon avulla tähtäävä FinnGen-tutkimushanke palkittiin BioFinland-palkinnolla, jonka jakavat Suomen Bioteollisuus ry ja Suomen Messusäätiö. Tuotteet alittavat myös erittäin tiukat haitta-ainerajat yhtiön kehittämän puhdistusprosessin ansiosta, joka saa nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet riittävän pieniksi. ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN HEIDI KOIVUNEN/ MESSUKESKUS, KUVA PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ "Viljelijöillä oli aluksi epäluuloja käytetyistä paristoista tehtyä lannoitetta kohtaan. Hivenaineita käytetään kasvien ravinteina. Yhtiö arvioi, että alkaliparistoista talteenotetut hivenaineet ovat ympäristöystävällisiä ja hinnaltaan kilpailukykyisä tuotteita. VOITTOISA INNOVAATIO: KASVIRAVINTEITA PARISTOISTA Hivenaineita alkaliparistoista jalostava Tracegrow Oy on saanut Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnon. Keksintöön liittyvä tutkimusja tuotekehitys on tehty Suomessa. ChemBiossa palkittujen yhteiskuvassa vasemmalta operatiivinen johtaja Mikko Joensuu (Tracegrow), kemisti Lasse Rautio (Tracegrow), Mika Anttonen (St1 Nordic), professori Aarno Palotie (FinnGen-hankkeen johtaja) ja tiedetoimittaja Sisko Loikkanen (Kemian Hyväksi -palkinto)
Ne ovat kuitenkin hälvenneet aikaa sitten, sillä kaikki ymmärtävät nykyään kiertotalouden merkityksen." NIMITYKSIÄ EuRIC Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n hallituksen jäsen, tamperelaisen romuliike Rautasoini Oy:n apulaisjohtaja Piritta Laurila on nimetty eurooppalaista metallien ja sähköja elektroniikkalaiteromun kierrätystä edustavan EUROMETERICin hallitukseen. Spinnova voitti uuden, kokeellisuutta korostavan palkintokategorian vuoden 2019 kisassa. Suomalaisen romualan etuja ajamaan on valittu Rautasoini Oy:n apulaisjohtaja, Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n hallituksen jäsen Piritta Laurila. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n liittokokous on valinnut yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Fortum Waste Solutions Oy:n kierrätysja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaan. Suurin osa alaa koskevasta lainsäädännöstä tehdään EU:n yhteisenä sääntelynä. Hallituksen muut jäsenet: Toimitusjohtaja Petri Aaltonen, Encore Ympäristöpalvelut Oy; toimitusjohtaja Taru Halla, Insinööritoimisto Ecobio Oy; toimitusjohtaja Timo Hirsimäki, Lakeuden Ympäristöhuolto Oy; johtaja, kiertotalous Tuomo Joutsenoja, Kreate Oy; konsernijohtaja Tommi Kajasoja, Delete Group Oyj; kaupallinen johtaja Toni Mannila, Stena Recycling Oy; toimitusjohtaja Johan Mild, Remeo Oy; kierrätysliiketoiminnan johtaja Jani Pieksemä, Rudus Oy; yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo, Kuusakoski Oy; toimitusjohtaja Nina Rasola, RL-Palvelut Oy; johtaja Ari Suomilammi, Gasum Oy sekä toimitusjohtaja Matti Turunen, Europress Group Oy. Suomalaisosaamista kierrätysalan kattojärjestöön SUOMEN Romukauppiaiden Liitto on noussut ainoana uutena järjestönä kierrätysteollisuutta edustavan eurooppalaisen kattojärjestö EuRICin hallitukseen. SP IN NO VA 41 UUSIOUUTISET 3|2019. Puheenjohtajuuskausi on kaksivuotinen ja kestää vuoden 2021 liittokokoukseen asti. EUROMETERIC kuuluu yhtenä neljästä toimialajärjestöstä eurooppalaiseen kierrätysteollisuuden kattojärjestöön EuRICiin. Samu Lahikainen on nimitetty hankintapäälliköksi 1.4.2019 alkaen. Liitto valittiin ensimmäisenä pohjoismaisena edustajana kattojärjestöön kuuluvan, metallien ja sähköja elektroniikkalaiteromun kierrätystä edustavan EUROMETERICin puheenjohtajistoon. Suomen Uusiomuovi Oy Ympäristöinsinööri Katja Laitinen on aloittanut 1.4.2019 Suomen ensimmäisenä muovipakkausten kierrätysvalmentajana. Spinnova tuottaa tekstiilituotantokelpoista kuitua selluloosasta ilman haitallisia kemikaaleja. Varapuheenjohtajaksi valittiin yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen Lassila & Tikanoja Oyj:stä. "Viljelijöillä oli aluksi epäluuloja käytetyistä paristoista tehtyä lannoitetta kohtaan. Molok Oy Mikko Hytönen on nimitetty Jyväskylä-Kuopio -alueen aluemyyntipäälliköksi 25.3.2019 alkaen. Spinnovalle suitsutusta JYVÄSKYLÄLÄINEN kuituteknologiayhtiö Spinnova on saanut amerikkalaisen bisneslehti Fast Companyn tunnustuksen maailmaa muuttavasta ideasta. “Olemme riemuissamme, että Spinnova menestyi tässä innovatiivisessa joukossa”, sanoo Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen. Huhtikuussa Spinnova ja työvaatteisiin erikoistunut TouchPoint kertoivat aloittavansa yhteistyön ja alkavansa kehittää yhdessä maailman kestävintä työvaatekokoelmaa. Myös jätteen siirtoihin ja jäteluokitteluun liittyvät päätökset ovat romualalle tärkeitä. FM Juha Parviainen on aloittanut ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä vastaavana ryhmäpäällikkönä Oulussa. Romuliikkeet edustavat kiertotalouden perinteistä sektoria, johon kohdistuu yhä monimutkaisempia vaatimuksia kemikaali-, tuoteja jätelainsäädännön rajapinnasta. Ympäristöystävällisen kuituinnovaation keksijä ja Spinnovan toinen perustaja, Spinnovan teknologiajohtaja Juha Salmela valittiin alkuvuodesta vuoden 2018 parhaaksi teknologiajohtajaksi Euroopan-laajuisessa kilpailussa. Spinnovan idea sai alkunsa VTT:n tutkimusprojektista. Suomen Romukauppiaiden Liitto ry edustaa yli sataa alan toimijaa isoista tukkureista paikallisiin romuliikkeisiin. Kaikkiaan kisaan osallistui kaksi tuhatta liiketoimintamallia, poliittista päätöstä, projektia ja kestävyyttä korostavaa konseptia. Mikko Hytönen Juha Järvinen Samu Lahikainen Juha Parviainen . Ramboll Finland Oy FM Juha Järvinen on nimitetty suunnittelijaksi pohjavesitiimiin Ympäristö ja terveys -toimialalle Espooseen. Suomen Romukauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Riikka Kinnunen toteaa valinnan lisäävän Liiton vaikutusmahdollisuuksia kestävän ja toimivan lainsäädännön aikaansaamiseksi kiertotalouden ytimessä toimivalle romualalle. Teollisen mittakaavan pilottivaiheen jälkeen yritys on nyt valmis tuotekehitysprojekteihin brändikumppaneidensa kanssa. Hänellä on kokemusta asiakaskohtaisten palveluratkaisujen luomisesta ja lajitteluosaamisen kehittämisestä eri toimialoilla. Spinnova ja TouchPoint alkavat yhteistyössä kehittää työvaatekokoelmaa, josta tulee kestävä ja kiertotalouden toimintaperiaatteiden mukainen. Näiden joukosta valittiin 17 voittajaa
O piskelu ammattikorkeakoulussa voi yllättää – toisinaan sitä saattaa löytää itsensä suunnittelemasta näyttelyä kiertotaloudesta. Tekemällä oppii ja uudet kokemukset rikastuttavat opiskelua ja vahvistavat ammattitaitoa – kaikkea tätä en olisi voinut oppia pelkästään normaalilla kurssilla istumalla. Lue lisää: topinpuisto.fi 42 UUSIOUUTISET 3|2019. KOCHAR MAHMOODI NÄYTTELY, KUVA Olipa jälleen materiaali -näyttely esittelee metallin, tekstiilin, muovin ja veden hallittua kiertokulkua ja kestävää käyttöä. Tiimimme tehtävänä oli suunnitella toiminnallinen tapa esitellä alumiinia. . Näyttely on toteutettu yhteistyössä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n, Turun ammattikorkeakoulun ja vierailuja innovaatiokeskus Joen kanssa osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanketta. Näyttelyä on ideoitu, suunniteltu ja toteutettu inspiroivassa työtiimissä, jossa on ollut mukana myös meitä opiskelijoita. Olemme tehneet myös erilaisia tutustumismatkoja kerryttääksemme osaamista näyttelyn materiaaleista ja itse näyttelyn pystyttämisestä. Olipa jälleen materiaali -näyttely on esillä vierailuja innovaatiokeskus Joessa Turussa 31.8. Olen näyttelyn suunnittelusta saakka ollut mukana metallitiimissä. Alumiini on maailman toiseksi käytetyin metalli teräksen jälkeen, ja sitä on monissa käyttämissämme arjen käyttöesineissä, kuten tietokoneissa. Turun ammattikorkeakoulu on ollut mukana toteuttamassa Turkuun vierailuja innovaatiokeskus Jokeen Olipa jälleen materiaali -näyttelyä, OPISKELIJOILTA TEKEMÄLLÄ OPPII joka esittelee metallin, tekstiilin, muovin ja veden hallittua kiertokulkua ja kestävää käyttöä. Näyttelyn suunnittelussa mukana oleminen on antanut minulle mahdollisuuden tutustua syvällisesti kiertotalouteen. Olipa jälleen materiaali -näyttely on esillä vierailuja innovaatiokeskus Joessa Turussa elokuun loppuun saakka. Olen saanut myös oman insinööriääneni esiin, ja se on antanut itsevarmuutta ehdottaa uusia ajatuksia. Näyttelyyn valitsimme tarkasteltavaksi materiaaliksi alumiinin. Ekskurssiomatkoista eniten mieleeni ovat jääneet Kuusakosken Heinolan kierrätyskeskuksessa käynti, Fortumin Riihimäen muovijalostuslaitoksen toimintaan tutustuminen ja vierailu Heurekassa, jossa pääsimme kuuntelemaan itse tuottajaa toiminnallisen näyttelyn suunnittelusta ja rakentamisesta. Kiertotalousnäyttely Olipa jälleen materiaali syntyi Turkuun opiskelijayhteistyössä. asti
Tervetuloa vierailemaan osastollamme B228!. Kalkkituotteilla nostetaan veden pH:ta ja säädetään sen kovuutta ja alkaliteettia. Member of Rettig Group KALKKIA KAIKKEEN VEDENKÄSITTELYYN Kalkkituotteita käytetään vedenkäsittelyssä eri tarkoituksiin. www.nordkalk.fi • Juomavedet • Jätevedet • Prosessivedet • Kaivosvedet • Lietteet Olemme mukana Yhdyskuntatekniikan näyttelyssä 15.-16.5.2019. Kalkilla voidaan myös saostaa fosforia ja metalleja sekä hygienisoida lietteitä. Nordkalkin tuotteet sopivat juomaveden käsittelyyn, jätevedenpuhdistukseen, luonnonvesien, kaivosvesien ja prosessivesien neutralointiin sekä lietteen stabilointiin
molok.com. Säiliön tärkeimpiä uudistuksia on täyttöluukun erinomainen vakaus ja tukevuus, mikä takaa miellyttävän käyttökokemuksen kaikissa sääolosuhteissa. Vähemmän on enemmän -ajattelu luo tyylikästä muotoilua, joka kestää ajan ja olosuhteiden asettamat haasteet. Uudistettu moderni klassikko CLASSIC Käytännöllisyys ja luotettavuus ovat toimineet uuden MolokClassic®-säiliön suunnittelun kulmakivinä