3|2020 Laitteisiin korjausoikeus Korona iskee kierrätykseen TUKESIN SUVI PERÄLÄ: BIOKAASUALALLA TURVARISKEJÄ TUTKIMUS: JÄTELAJITTELU VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ
Saat 7 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalousmuutoksesta: • muovien lajittelu ja kierrätys • erilliskeräyksen tuomat säästöt • biojätteestä biokaasua liikenteeseen • jakamistalous ja muu kestävä kulutus • uusiomateriaalit korvaavat luonnonvaroja • kiertotalous ilmastotekona Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus , Focus Master
Tilaa uudistunut Tunne & Mieli itselle tai lahjaksi 3 NUMEROA 20 € (norm. 59 €) ALEKOODISI: MIELI6 Facebook . @tunnejamieli Twitter . Tilaus on jatkuvan tilauksen edullinen 1. Jatkuva tilaus laskutetaan kulloinkin voimassa olevaan tarjoushintaan. jakso. Tutustumistarjous on voimassa kotimaassa uusille tilaajille 6.8.2020 asti. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu, kunnes toisin päätät. Lehden kumppanina ja omistajana toimii Mielenterveyden keskusliitto. HUIPPUTARJOUS UUSIOUUTISET-LEHDEN LUKIJOILLE! Tunne & Mieli ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. www.facebook.com/tunnejamieli Instagram . Osallistujan nimija osoitetietoja voidaan käyttää markkinointiin tietosuojalainsäädännön mukaisesti. @tunnemieli Lehti mielen hyvinvoinnista Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille Oma hetki arjen keskellä Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja Tutkittua tietoa terveydestä TEE EDULLINEN TILAUS ALEKOODILLA: Verkkokaupassa holvi.com/shop/tunnejamieli Sähköpostitse tilaukset@tunnejamieli.fi Puhelimitse 03 4246 5323. 34,90 €) ALEKOODISI: MIELI3 6 NUMEROA 36 € (norm
29 37 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Korona iskee kierrätykseen 14 Tekstiilit kiertoon Paimiossa 16 Linjastoravintoloissa eniten ruokahävikkiä 18 Suomesta kestävän muodin kärkimaa! 21 Työnsä taitajia: Suvi Perälä 22 Tutkimus: Jätelajittelu kannattaa 24 Oikeus korjata! 26 Kilke kuuluu 29 "Siilot ovat myrkkyä kiertotaloudelle" 30 Välimaalla on väliä 31 Kolumni: Ville Virsu 32 Ouluun koko ketju 34 Jepualle odotettu biolaitos 36 Arktiset biojätteet 37 Seikkailulle tulevaisuuteen 38 Suljetut kierrot kaivoksiin 40 Tapahtumia 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Verkkokurssilla ilmastohaasteita ratkomaan Osateemoina bioja ravinnekierrot, uusiomaarakentaminen sekä asumisen jätehuolto. Hän kannustaa uusia toiminnanharjoittajia selvittämään vaatimukset hyvissä ajoin ja varautumaan riskeihin. SISÄLTÖ 3|2020 Uudistaja Reijo Karhinen luotsaa ohjausryhmää, joka valmistelee Suomeen kansallista kiertotalouden edistämisohjelmaa. Pelaajia johdattelee tulevaisuudesta lähettämillään viesteillä pelihahmo Niha Bee. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 21 VIS IA GA ME FA CT OR Y TE RO PA JU KA LL IO TE RO PA JU KA LL IO 4 UUSIOUUTISET 3|2020. Hän korostaa rajat ylittävää yhteistyötä. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3042 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 31. My2050-pelissä ratkotaan ilmastotehtäviä kaupunkiympäristöissä Espoossa, Tampereella tai Helsingissä. Tukesin ylitarkastaja Suvi Perälä on huolissaan biokaasualan turvallisuudesta
Raikasta, puhdasta ilmaa. Hengittämisestä tuli vaarallista. Eilen sen verran lomautettuja, tämä määrä suljettuja yrityksiä. Kun liikenteen melu oli tauonnut, kuulimme ne. Näin heikkoja ne olivat. On tulossa kesä. Emme saaneet suojaa: Monimutkaiset, toiselle puolelle maailmaa kurottavat tuotantoja toimitusketjut katkesivat kuin korret. Työ. Aika venyi loputtomaksi, hämmentyneeksi odotukseksi. Halaus. Pekingissä ja Bangkokissa pystyi jälleen näkemään sinisen taivaan. Matka. Menimme ulos. Se ei saisi päästä keuhkoihin. Jonain päivänä, ehkä jo pian, huokaisemme helpotuksesta. Katsoimme ruuduilta, kuinka tuli tarttui Tšernobylin ydinvoimalaa ympäröiviin metsiin. Haukoimme happea. Millaisia koneistoja käynnistämme uudelleen. Ilma oli sakeanaan vaaraa. Kaikki se, mikä ennen oli tavallista, muuttui silmänräpäyksessä mahdottomaksi. Tehtaat oli laitettu kiinni. Ne olivat läpipääsemättömiä. Tänään niin monta tartuntaa, noin monta kuollutta. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 3|2020. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 29.4.2020 Annammeko tekohengitystä sellaiselle taloudelle, joka tuhoaa luonnon, maailmamme keuhkot. Uskallammeko hengittää vapaasti. Kuinka heinäsirkat söivät pellot tyhjiksi Afrikassa. Hengityskoneet eivät riittäneet. Aivan kuin me. RAUTAKEUHKOMME K un jokin tapahtuu hyvin nopeasti tai hyvin hitaasti, ihminen ei pysty käsittämään muutosta. Vesi oli kirkasta Venetsian kanaaleissa. Oli helpompi hengittää. Koronapandemia leimahti nopeasti kuin koko maailman peittänyt metsäpalo. Ihminen, sosiaalinen eläin, jäi vangiksi kotiinsa. Treffit. Päiviä rytmittivät vain hälytysäänet ja numerot. Millaisina palaamme toistemme luo. Mihin suuntaan otamme sen. Osakekurssit romahtivat, nostivat päätään, vajosivat taas. Näin haavoittuvia. Ikuisesti kasvamaan suunniteltu markkinatalouden koneisto yski. Mitä tämän jälkeen tapahtuu. Sillä pandemian aiheuttaman äkkipysähdyksen taustalla on koko ajan edennyt, hitaasti mutta selvästi, kaikkia viruksia tappavampi muutos. Savu leijaili ilmassa. Valtiot, maakunnat, työkaverit ja naapurit erotettiin toisistaan, mummot lapsenlapsistaan. Näimme kuvissa aution Eiffel-tornin aukion, tyhjät New Yorkin kadut. Harrastus. Se, minkä varaan kaikki oli laskettu, kaatui. Vedimme keuhkot täyteen. Kuvaruudut täynnä tukipaketteja, elvytyspuhetta. Annammeko tekohengitystä sellaiselle taloudelle, joka tuhoaa luonnon, maailmamme keuhkot. Ilmasto muuttuu, ja siitä on tulossa hengenvaarallinen. Juhlat. Äkkipysähdyksen jälkeen seuraa liikahdus, ensimmäinen askel. Talouden, sairaiden. Näkymättömät muurit ilmestyivät tyhjästä. Kuulimme linnut. Yritimme ymmärtää, mitä on tapahtunut
maaliskuuta 47 prosenttia matalampi kuin samalla viikolla vuonna 2019. Monialainen tutkimusja asiantuntijalaitos ei odota lahjoja, vaan haluaa lahjoittaa itse: Keskus avaa tuoreimpia tutkimustuloksia ja kansainvälisen yhteistyön hedelmiä päätöksenteon tueksi. Nyt koronavirus todisti, että dramaattisetkin toimet on mahdollista toteuttaa.” Laajempi juttu Myllyvirrasta julkaistaan 6. ”Kun valtiot alkavat elvyttää talouksiaan pandemian väistyttyä, niin puhtaalla energialla pitää olla keskeinen osa elvytyspaketeissa”, Lauri Myllyvirta sanoo. 6 SYKE 25v! SUOMEN ympäristökeskus SYKE juhlii tänä vuonna 25vuotisjuhlaansa. meteorologisista malleista, maankäytöstä, topografiasta ja ilmakehän kemiasta sekä väestöstä, epidemiologiasta ja terveysriskejä kuvaavista malleista”, Myllyvirta luettelee. Juhlavuoden ensimmäisestä paketista paljastuu Itämeri.fi-tietopalvelu, joka kokoaa yhteen meritietoaineistot ja -palvelut. maaliskuuta 2020. ”Saksan ja Espanjan saastetasot ovat koronan myötä pudonneet kuukaudessa 20 prosenttia. Asian seuraaminen on tärkeää, koska kriisin jälkeisillä elvytyspaketeilla on iso vaikutus energiantuotannon ja päästöjen kehitykseen”, Myllyvirta sanoo. Autojen pakokaasuissa on runsaasti typpidioksidia. Entistä puhtaampaa on muun muassa pääkaupunkiseudun ilma. Ilmanlaadun kohentuminen on seurausta autoliikenteen vähenemisestä. KORONASTA ENNÄTYSSUURI PÄÄSTÖVÄHENNYS . Asiasta kertoo Ilmatieteen laitos, joka seuraa ilmanlaatua jatkuvasti. Milanossa vastaava ero oli 21 prosenttia. Kolmessa viikossa 150 miljoonaa tonnia viime vuoteen verrattuna. Satelliittihavaintojen perusteella on todettu, että typpidioksidipitoisuudet ovat madaltuneet myös muun muassa Kiinassa ja Pohjois-Italiassa. ”Ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi suunnitellut toimet on nähty suuremmaksi uhaksi taloudelle kuin ympäristölle. Kun koronavirus on sulkenut miltei koko läntisen maailman, Crea-tutkimuskeskus tekee pitkää päivää. UUSIOUUTISET 3|2020 6. Kevään aikana Myllyvirta on analysoinut muun muassa Vietnamin hiilivoimaloiden päästöjen vaikutuksia ihmisten terveyteen. ”Päästömäärät putosivat neljänneksellä. Kiinan hallinto reagoi koronaviruksen leviämiseen tiukasti, ja asetetut torjuntatoimet pysäyttivät tammi-helmikuussa lähes koko maan talouden. Lahja on kokoelma SYKEn ja kumppaneiden parasta osaamista. Parhaillaan Myllyvirta analysoi koronaviruksen torjuntatoimien vaikutuksia Kiinan, Intian ja Euroopan maiden ilmanlaatuun. ”HSY:n ilmanlaatuasemilla typpidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet noin 30–50 prosenttia vilkasliikenteisillä kaduilla ja katukuiluissa”, kertoo ilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:stä. toukokuuta ilmestyvässä Kemia-lehdessä. Se on varmasti historian suurin päästövähennys näin lyhyessä ajassa”, Crea-tutkimuskeskuksen johtava analyytikko Lauri Myllyvirta hämmästelee. ”Työn alla on myös analyysi Bangladeshin hiilivoimaloiden investoinneista sekä niiden vaikutuksista ilmanlaatuun ja ekosysteemeihin”, Myllyvirta sanoo. Hän näkee, että koronan jälkeinen aika antaa oivan mahdollisuuden siirtyä fossiilisista polttoaineista puhtaampaan energiaan. ”Pystymme mallintamaan ilmansaastepäästöjen vaikutuksia yhdistäen dataa mm. MAALISKUUN alussa saatiin lisätietoa siitä, miten Kiinan talouden äkkipysähdys on vaikuttanut maan hiilidioksidipäästöihin. Toisessa paketissa on ajantasaista vesitietoa osoitteessa vesi.fi. Marraskuussa 2019 aloittanut Center for Research on Energy and Clean Air (Crea) on Myllyvirran ideoima globaali organisaatio, joka tuottaa ja julkistaa tietoa puhtaan energian ja paremman ilmanlaadun saavuttamiseksi. Esimerkiksi Bergamossa typpidioksidipitoisuus oli 16.–22. Koronakriisin aiheuttama poikkeustila astui meillä voimaan 18. AJANKOHTAISTA KOONNEET PÄIVI IKONEN, ELINA SAARINEN JA JUHA GRANATH LA UR I MY LL YV IR RA N KO TIA LB UM I Poikkeustila parantaa ilmanlaatua ILMAN typpidioksidipitoisuus Suomen kaupungeissa on pudonnut poikkeustilan aikana 40 prosenttia
Samalla voidaan luoda työpaikkoja ja hyvinvointia. Suomi ja muut edelläkävijät julkistivat huhtikuussa vetoomuksen, joka vaatii, että talouden elvytystoimien on tuettava EU:n ilmastoneutraalisuuden saavuttamista ja vihreää kehitystä. Samalla ympäristöministeriö perusti työryhmän, joka laatii ehdotuksia siitä, kuinka jälleenrakennus tehdään ilmaston ja luonnon kannalta kestävästi. LHJ etsii uusia bioneereja ja kannustaa toimialueensa asukkaita biojätteiden lajitteluun. Kevään aikana on lanseerattu biokimppakampanja, joka tekee lajittelusta aiempaa helpompaa. Sitra on julkaissut listan keinoista, joilla taloudellista toipumista voidaan tukea niin, että samalla vahvistetaan siirtymää hiilineutraalisuuteen. Sitra kannustaa käynnistämään yhteiskunnallista keskustelua elvytyspaketin kestävyysnäkökulmista jo nyt, koska välittömän pandemian hellitettyä tehtävillä valinnoilla on ratkaiseva merkitys siihen, lähteekö talouskasvu uudelleen käyntiin ilmastokriisiä hidastavalla vai vauhdittavalla tavalla. Ilmastoidun biojäteastian avulla tyhjennysvälejä voi harventaa, mikä säästää kustannuksia. Eurostatin mukaan kiertotalouteen on syntynyt näin monta työpaikkaa Euroopassa vuosina 2012-2018. Paloittele palsternakka tai lanttu isohkoiksi paloiksi. ”Koronavirus on osoittanut, miten tärkeää on rakentaa kestävää taloutta ja varautua erilaisiin riskeihin. HÄVIKKIHERKKU Kasvisröstipihvit 450 g perunaa 2 keskikokoista porkkanaa 250 g palsternakkaa tai lanttua 250 g kesäkurpitsaa 4 kevätsipulia (tai 1 sipuli) 2 rkl vehnäjauhoja 1 kananmuna rypsiöljyä paistamiseen suolaa, mustapippuria tai muita mausteita maun mukaan HSY:N Saasyoda.fi-sivustolta löytyy resepti, jolla loihditaan nahistuneen porkkanan ja elämäänsä kyllästyneen perunan paremmat päivät. SC AN ST OC KP HO TO 7 UUSIOUUTISET 3|2020. ”Ekologisen kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää mittavia ja kattavia toimia, joilla ei ole varaa odottaa. Raasta keitetyt kasvikset ja kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi, lisää joukkoon pilkottu (kevät)sipuli. Siksi kaikkea elvytystä kannattaa punnita siltä kannalta, miten se voisi samalla tukea talouden uudistamista pitkällä aikavälillä kestäväksi”,sanoo Mari Pantsar, joka toimii jälleenrakennustyöryhmän toisena puheenjohtajana. Kuori ja puolita perunat, kuori tarvittaessa ja halkaise porkkana pituussuuntaan kahtia. Annostele pihviseosta pannulle, tasoita paistinlastalla. Kuumenna paistintai lettupannu, lisää hieman öljyä. Yhtiö on päättänyt nostaa juhlavuotensa teemaksi biojätteet. HS Y Elvytetään talous hiilineutraalisti SUOMEN hallitus haluaa investoida koronapandemian jälkeisiä talouden elvytystukia hiilineutraalisuuteen. Sekoita kananmuna rakenne rikki ja lisää muna, jauhot sekä suola ja mahdolliset mausteet joukkoon. Paista kullankeltaiseksi molemmilta puolilta, noin 3-4 minuuttia/ puoli paksuudesta riippuen. Ilmastoystävällinen elvytys tarjoaa ratkaisuja molempiin”, twiittasi ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkonen huhtikuun alussa. Kestäviä toipumistoimia koronashokkiin -työpaperi esittää seitsemää taloudellista toipumista tukevaa keinoa, joilla voi samalla ratkaista ekologista kestävyyskriisiä. 4 000 000 Biojäte on LHJ:n 25-vuotisteema LOIMI-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY (LHJ) täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Huhtikuun kehysriihessä hallitus sopi, että koronaviruksen jälkeinen elvytys tehdään ilmastoystävällisesti. Työpaikkojen määrä on noussut viisi prosenttia. Talous ei voi perustua fossiilisille polttoaineille tai luonnonvarojen ylikulutukselle. Keinot ohjaisivat rahoitustukea esimerkiksi joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hankkeisiin, rakennusten energiaremontteihin, teollisuuden vähäpäästöisiin ratkaisuihin, kestäviin hankintoihin, energiatehokkaisiin kalustohankintoihin, kotimaisen uusiutuvan energian investointeihin sekä kotitalouksien uusiutuvan energian käyttöönottoon. Pihveihin käyvät myös kypsät kasvikset, jolloin niitä ei tarvitse enää esikeittää. Suomi ajaa vihreää elvytystä myös EU:ssa. Keitä raakoja kasviksia 10 minuuttia ja anna jäähtyä. Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen muistuttaa, että Sitralla ei itsellään ole mahdollisuutta rahoittaa tällaisia tukia, mutta keinolista on ehdotus vaihtoehdoista, joita yhteiskunnan kannattaa harkita. Sitra ehdottaa myös kestävän kehityksen verouudistusta
VTT:n teknologiassa selluloosalle tehdään kemiallinen käsittely, jonka avulla materiaali saadaan termoplastiseksi eli lämpömuovattavaksi. Koulutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Kuudes Helsinki on tehnyt kotitalouksille tutkimusta, jossa on tehty erillinen kysely, pidetty päiväkirjaa sekä tehty etnografista tutkimusta ihmisten kotona erikseen valitulle Bioneerit-ryhmälle. Biotalouden koulutus toiselle kierrokselle KOLMEN suomalaisen korkeakoulun yhteistyönä toteutettava biotalouden erikoistumiskoulutus saa jatkoa. ”Tarkoitus on saada selville syitä, miksi ihmiset eivät lajittele biojätteitään, sekä kimmokkeita, mikä saisi käyttäytymisen muuttumaan. Yksi esimerkki voi olla niinkin arkinen kuin että keittiössä ei ole lajittelulle sopivia välineitä tai tilaa. Tai että ravintolayrittäjä ei ole löytänyt seudulta sopivaa, biojätteen keräystä tarjoavaa yritystä. Uutuusmateriaali sopii esimerkiksi elintarvikepakkauksiin ja moniin muihin käyttökohteisiin korvaamaan fossiilipohjaisia muoveja. Toista kertaa järjestettävän koulutusohjelman haku käynnistyi 1. Materiaalia voidaan käsitellä tavanomaisissa muovintyöstöprosesseissa ja jalostaa sitä muovin tapaan kalvoiksi ja kappaletavaroiksi. Koordinoijaksi on valittu muotoilutoimisto Kuudes Helsinki, joka soveltaa tehtävässä käyttäytymisja palvelumuotoilun keinoja. ”Toiveemme on, että eri toimijoiden omat toimet ja kampanjat tukisivat toisiaan ja välittäisivät yhtenäistä viestiä. Työssä ovat mukana elintarvikeyhtiöt Arla Foods ja Paulig sekä pakkausvalmistaja Wipak. Uusi biojäteja ruokahävikkikampanja etsii syitä, miksi ihmiset tai ravintolat eivät lajittele biojätteitään. Uusi jätelaki tulee todennäköisesti kiristämään biojätteen erilliskeräysvaatimuksia sekä asuinkiinteistöissä että yrityksissä. huhtikuuta, ja opinnot alkavat syksyllä 2020. Hän toivoo, että kaikki ravintolat ja yritykset lähtisivät siitä, että nekin alkaisivat lajitella omat biojätteensä erilleen ja pyrkisivät vähentämään ruokahävikkiä. Biojätettä kierrättämällä ja ruokahävikkiä välttämällä on mahdollista saavuttaa suuria päästövähennyksiä. www.biotalouskoulutusitasuomi.fi MIKSET LAJITTELE BIOJÄTETTÄ. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että yhdyskuntajätteen sisältämästä biojätteestä saataisiin kierrätykseen 60 prosenttia. Näitä syitä voitaisiin purkaa palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén valottaa. Lajitteluintoa halutaan nostaa palveluja käyttäytymismuotoilun keinoin. Uuden Thermocell-materiaalin aineksina käytetään selluloosan lisäksi rasvahappoja. Suomen Kiertovoima KIVO ry on jo lupautunut mukaan omalla, asukkaille suunnatulla kampanjallaan. Monista neuvontakampanjoista huolimatta sekajätepussin sisällöstä yhä noin neljännes tai joillain alueilla jopa yli 40 prosenttia on biojätettä. Lajittelussa olisi petraamisen varaa niin kotitalouksissa kuin ravintoloissa ja yrityksissäkin. Tavoitteena on saada kampanjaan mukaan laajasti ruokaja jätehuoltoketjuihin liittyviä toimijoita, jotka muutenkin toteuttavat monenlaisia toimia biojätteen kierrättämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. SC AN ST OC KP HO TO HEITETÄÄNKÖ teillä ruoantähteet biojätevai sekajätepussiin. Taustalta voi löytyä useita syitä. VT T UUSIOUUTISET 3|2020 8. Martat ja Kuluttajaliitto tukevat omalla neuvontatyöllään. Ohjelmassa tutustutaan muun muassa hiilitaloudesta biotalouteen siirtymiseen, biotalouden ennakointiin, innovaatioihin ja johtamiseen, biotalouteen verkostotaloutena, biojalostukseen sekä kiertotalouteen ja hiilijalanjälkeen. Nämä toimet eivät ole pelkästään ympäristöja ilmastotekoja, vaan hävikkiä pienentämällä ja lopun lajittelemalla voi säästää myös rahaa”, Stén tiivistää. Tutkijat aikovat seuraavaksi tuottaa sellumuovia satojen kilojen erän ja rakentaa siitä erilaisten pakkausten prototyyppejä yhdessä yritysten kanssa. Materiaalin pohjana toimii selluloosa, yleisin luonnossa esiintyvä biopolymeeri. Tavoitteena on lisätä biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä. Myös Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Elintarviketeollisuusliitto, Päivttäistavarakauppa ry ja Matkailuja ravintolapalvelut Mara ry pohtivat omia toimiaan. Stén toivoo, että yrittäjille olisi myös tarjolla tähän liittyviä, yksityisten jätehuoltoyritysten palveluja kautta Suomen. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö ovat käynnistäneet kampanjan valmistelun. Muovitonta muovia TEKNOLOGIAN tutkimuskeskus VTT kehittää uutta muovinkaltaista materiaalia täysin uusiutuvista materiaaleista
Ympäristöministeriön yksikönpäällikkö, ympäristöneuvos Jarmo Muurman kertoo, että vaikutusten arvioinnissa ovat olleet vuoden 2030 päästövähennystavoitteina esillä 40%, 50% ja 55%. ”Hiilineutraalisuus 30 vuoden sisällä edellyttää päästövähennystahdin ripeää kiristämistä. Näin on tarkoitus minimoida ympäristölle aiheutuvat haitat. toukokuuta mennessä. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! Uusi puhdistamo sijoittuu kallion uumeniin. Näin jäteveden käsittelyn prosessiolosuhteet pystytään pitämään tasaisina ja laitos toimintavarmana. Olisi järkevää ottaa tarkasteluun mukaan myös 60% tavoite. Mikkelin jätevedet kiven sisään MIKKELIIN on rakenteilla uusi jätevedenpuhdistamo, joka on valmistuttuaan Euroopan moderneimpia. Hän puhui ilmastolaista ministeriön ilmastopolitiikan ajankohtauskatsauksessa maaliskuun lopussa. Tekniikan ansiosta jätevedestä saadaan pois liki kaikki kiintoaine, mikrobit, mikromuovit ja myös iso osa lääkejäämistä. Komission tulisi suunniteltua nopeammin antaa ilmastolaissa mainittu ehdotuksensa vuoden 2030 tavoitteen kiristämisestä. Nykyinen vähennystavoite on vähintään 40 prosenttia. Komissio voi antaa jäsenmaille suosituksia ja esittää tarvittaessa lisätoimia EU-tasolla. Metsä-Sairilaan vuoden 2020 aikana valmistuva laitos on myös poikkeuksellisen turvallinen, sillä puhdistamo, sen altaat ja tekniikka sijoitetaan peruskallion sisään. Ennen Glasgow’n ilmastokokousta olisi tarkoitus muodostaa myös kansalaisten ja sidosryhmien uusi eurooppalainen ilmastosopimus (Climate Pact). ”Huippumoderni puhdistusprosessi on uuden teknologian ansiosta myös energiatehokas, vaikka puhdistusteho kasvaa”, sanoo Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki. Virtanen p. Uusi puhdistamo korvaa Mikkelin nykyisen, 1960-luvulla rakennetun laitoksen, joka sijaitsee Kenkäveron alueella. Se ei tule arviointiin itsestään, vaan tarvitaan ennakkovaikuttamista”, Muurman kannustaa. Lisäksi maanpäälliset alueet voidaan säilyttää muussa käytössä. ”Nyt kannattaa kuulemisissa vaikuttaa ja tuoda esille kunnianhimoisemmatkin vaihtoehdot. ”Jäsenmaat raportoivat toimistaan kansallisten energiaja ilmastosuunnitelmien kautta.” Välitavoitteeseen kunnianhimoa Komissio tekee parhaillaan suunnitelmaa ja vaikutusten arviota vuoden 2030 tavoitteista. Puhdistamohankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa. ”Lakiehdotuksessa on puitteet sille, kuinka edistymistä seurataan. Pikamuoti tuottaa näin paljon jätettä ja kuluttaa 79 triljoonaa litraa vettä vuodessa, toteaa tutkija Kirsi Niinimäki työryhmineen Nature Reviews Earth & Environment -lehden julkaisussa. Metsä-Sairilan laitoksen puhdistusprosessi perustuu kalvobioreaktorieli MBR-teknologiaan (membrane bioreactor). Komissio määrittelee kehityspolun toimille vuoteen 2050 ja tarkastelee viiden vuoden välein, ollaanko menossa oikeaan suuntaan”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Merja Turunen kertoo. Ilmastolakipaketti EU:n sivuilla: https://ec.europa.eu/commission/ presscorner/detail/en/ip_20_335 Julkinen kuuleminen: https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/ have-your-say/initiatives/12219-European-Climate-Pact • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat erityisjate .fi Kysy lisää Pasi P. Puhdistamon rakentaminen on osa laajempaa EcoSairila-hanketta, jossa alueelle luodaan uudenlaista kiertotalouden liiketoiminta-, tutkimusja kehitysympäristöä. Päästöjä on vähennettävä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. 92Mt Ilmastotavoitteista jäsenmaita sitovia EUROOPAN KOMISSIO julkisti maaliskuussa ehdotuksensa Euroopan ilmastolaiksi. Sopimuksen julkinen kuuleminen on käynnistynyt ja siihen voi antaa kommenttinsa 27. Suomi ja 11 muuta edelläkävijämaata ovat vedonneet komissioon, jotta unionin vuoden 2030 päästövähennystavoitetta kiristettäisiin tuntuvasti mahdollisimman pian. Eurooppa-neuvostossa hyväksytystä tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius (eli saavuttaa päästöjen ja poistumien tasapaino) vuoteen 2050 mennessä tulee oikeudellisesti sitova EU:ssa. Euroopan parlamentin on tarkoitus äänestää ilmastolaista näillä näkymin syyskuussa. MI KK EL IN VE SIL AIT OS
”Kun LSJH:n tarjouspyyntö julkaistiin, otimme heti yhteyttä Volvoon, jonne tämä hankkimamme auto oli tulossa esittelyautoksi. Kuvassa kuljettaja Tuomas Salminen. CH-Bioforcen kehittämä fraktiointimenetelmä sopii liki minkä tahansa biomassan käsittelyyn. Naantalin urakan aloittaa lokakuun alussa Lassila & Tikanoja Oyj. Purkumateriaalin prosessointi ja kierrätys betonin hyödyntäminen samalla paikalla uudestaan säästäisi kuljetuksia ja samalla koko ympäristöä. Raisioon ja Naantaliin biokaasujäteautot LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLLON (LSJH) kilpailuttamia jätteenkuljetuksia Raisiossa ja Naantalissa ajetaan nyt biokaasulla. Ja kun vaihdetaan perinteinen dieselpolttoaine biokaasuksi, päästään vieläkin suurempiin päästövähennyksiin”, LSJH:n asukaspalvelupäällikkö Cati Huhta toteaa. www.laatulannoite.fi CH-Bioforcen tutkimustyötä tehdään Turussa ja Espoossa noin kymmenen hengen voimin. Valkama & Halinen Oy:n yrittäjien Markku Valkaman ja Kirsi Kivilaakso-Halisen mukaan yritys on suunnitellut biokaasuauton hankintaa jo pidemmän aikaa. Ensimmäiset kierrätyslannoitevalmisteet on nyt sertifioitu Laatulannoite-merkillä. LSJH:n alueella jätteenkuljetuksen päästöjä vähentää myös osassa omistajakuntia käytössä oleva keskitetty kuljetusjärjestelmä: kun LSJH kilpailuttaa jäteastiantyhjennykset keskitetysti sen sijaan, että jokainen kiinteistö sopii tyhjennyksistä itse, vähenee raskaan liikenteen määrä ja päästöt tippuvat noin 15–30 prosentilla. Panimojätti toimittaa CH-Bioforcen käsittelyyn ohranolkea, jonka suomalaisfirma prosessoi laadukkaaksi liukoselluksi. LSJH haki viime vuoden lopulla tehdyissä kilpailutuksissa jätteenkuljetusurakoilleen ympäristöystävällisempiä ja vähäpäästöisempiä ajoneuvoja. Raision kuljetusurakan voittanut lietolainen perheyritys Valkama & Halinen Oy aloitti jätekuljetukset 6. ”Kun kuljetuslogistiikka suunnitellaan kokonaisuutena, vältytään siltä, että saman kadunpätkän varrella ajelee useita eri kuljetusurakoitsijoita saman päivän tai viikon aikana. Purkubetonia hyödynnetään nykyisinkin mutta lähinnä maarakentamisessa. Laatulannoitteille sertifikaatit KIERRÄTYSMATERIAALEISTA biokaasutuksella tai kompostoimalla prosessoiduille lannoitevalmisteille on valmistunut vapaaehtoinen, kansallinen laatujärjestelmä. He lupasivat pitää autoa varattuna siihen asti, kun kilpailutuksen tulos selviää. Siitä ja muista sivuvirroista voidaan tehdä biopolymeereja, jotka sopivat esimerkiksi muovija kosmetiikkateollisuuden tuotteisiin tai jopa elintarvikkeiden lisäaineiksi. Se ideoitiin Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa, jonka toteuttivat Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk ja Trifami 3D Oy. CH -B IOF OR CE Valkama & Halinen Oy aloitti Lounais-Suomen Jätehuollon jätteenkuljetusurakan Raisiossa biokaasujäteautolla. AD OB ES TO CK UUSIOUUTISET 3|2020 10. ”Tutkimukset osoittavat, että kierrätysbetoni täyttää asuinrakentamisessa edellytetyt lujuusvaatimukset”, kertoo hankkeen koordinaattori, Tamkin teollisuusteknologian lehtori Anne Cumini Tampereen yliopiston verkkosivuilla. Hankkeen toimijoiden mukaan tehokkaampaa olisi käyttää betoni heti purkupaikalla ja 3D-tulostaa siitä uutta talojen rakennusmateriaalia. Laatujärjestelmä kehitettiin juuri päättyneessä Lara laaturavinnehankkeessa. "Lopputuote voi olla t-paita, pyyhe tai vaikkapa ostoskassi.” Oljen lisäksi oluen valmistuksesta jää myös muunlaisia hukkamateriaaleja, kuten mäskiä. On laskettu, että liikennekäytössä biokaasu vähentäisi polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosentilla. ”Tuottamamme selluloosa on niin hyvälaatuista, että se voidaan jalostaa tekstiileiksi", kertoo CH-Bioforcen toimitusjohtaja Sebastian von Schoultz. Belgiassa päämajaansa pitävän AB InBevin oluttuotteista tunnetuimpia ovat muun muassa Budweiser, Beck’s ja Corona. huhtikuuta tiettävästi alueen ensimmäisellä biokaasujäteautolla. Raision ja Naantalin polttokelpoisen jätteen kuljetusurakoiden tarjouspyynnöissä ehtona oli, että jätekuljetukset hoidetaan vuodesta 2020 alkaen biokaasua polttoaineena käyttävillä jäteautoilla. Kun kuulimme, että saamme urakan, oli Markku jo tunnin kuluttua allekirjoittamassa papereita”, yrittäjät kertovat. VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä Purkubetonista 3D-rakennusmateriaalia PURKUBETONIN KIERRÄTYKSEEN on syntymässä uusi ekosysteemi. Corona-oluen sivuvirrasta pyyhkeitä SUOMALAINEN startup-yritys CH-Bioforce on valittu maailman suurimman panimoyrityksen AB InBevin kumppaniksi ohjelmaan, jossa kehitetään keinoja oluenpanon hukkamateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntämiseen
Uusi laitos renkaankierrätykseen SUOMEN RENGASKIERRÄTYS OY rakentaa uudenlaisen, entistä modernimman tuotantolaitoksen. maaliskuuta Helsingissä. Julkisten hankintojen ja koti talouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö KIRJOITTAJAT: Ari Nissinen ja Hannu Savolainen (toim.) JULKAISIJA: Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019, ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia KERTOO: Helmikuussa korjattu painos analysoi julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä ja raaka-aineiden käyttöä. Se tuo mielenkiintoista perspektiiviä pandemian taltuttamiseksi ja talouden elvyttämiseksi tehtyihin järeisiin toimiin. Laitos nousee Lopelle Silmänkannon teollisuusalueelle. Vuonna 2015 julkisten hankintojen hiilijalanjälki oli 8,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Renkaista voidaan jatkossa jalostaa myös aiempaa korkeamman lisäarvon materiaaleja. Isomäki tarjoaa ajateltavaa myös metsäpolulle: Muurahaisten ja ihmisten yhteistyö hiilen varastoinnissa voisi pelastaa maailman. Sen jälkeen ne puhdistetaan ja pakataan säkkeihin toimitettavaksi teollisuudelle”, kuvailee Suomen Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen. Uusi Sustainable Manufacturing -ohjelma lanseerattiin maaliskuun alussa. Se valmistuu vuoden 2022 syksyllä ja käynnistyy vuoden 2023 alussa. EL IN A SA AR IN EN Raskaita renkaita pinnoitetaan. Haluamme, että suomalaiset valmistavan teollisuuden yritykset ovat osa ratkaisua eivätkä osa ongelmaa”, sanoi Business Finlandin johtaja Nina Kopola ohjelman lanseeraustilaisuudessa Helsingissä. “Linjastossa renkaat leikataan ja hienonnetaan niin pieneksi, että eri materiaalit saadaan erotettua toisistaan. Eniten kasvihuonekaasuja aiheutui valtion hallinnonaloista puolustusministeriön hallinnonalalla, 43 prosenttia päästöistä. LUE NÄMÄ 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen KIRJOITTAJA: Risto Isomäki KUSTANTAJA: Bon/ Tammi KERTOO: Risto Isomäen jo vuonna 2008 kirjoittama ja kymmenen vuotta myöhemmin uudistama kirja on ajatuksia herättävää koronakaranteenilukemista. Suurin osa käytöstä poistetuista renkaista on tähän asti hyödynnetty maarakentamisessa, jossa niistä on tehty esimerkiksi tiestön rakennusainetta, pehmeitä alustoja ratsastuskentille sekä erilaisia kevennysrakenteita vaativiin kohteisiin. Uusi laitos kykenee käsittelemään 20 000 tonnia renkaita vuodessa ja nostaa kierrätysrenkaiden hyödyntämisen uudelle tasolle. ”Tänään lanseeraamme ohjelman, jolla tulee olemaan iso vaikutus koko valmistavan teollisuuden alalla, joka on yksi Suomen talouden kulmakivistä”, luonnehti Business Finlandin Cleantech-ohjelmajohtaja Kaisa Hernberg. Uudet tulokset antavat tietoa siitä, miten kulutuksen ilmastovaikutukset ovat kymmenessä vuodessa muuttuneet. https://www.businessfinland.fi/en/for-finnish-customers/services/ programs/sustainable-manufacturing-finland/ Sustainable Manufacturing -ohjelma lanseerattiin 5. Ohjelman teemoja ovat muun muassa hyvinvointi ja terveys, puhtaat energiaratkaisut, älykkäät ja kestävät kaupungit, kiertotalous sekä vastuullinen kuluttaminen. SU OM EN RE NG AS KIE RR ÄT YS OY Shopping till we are dropping Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia Ari Nissinen ja Hannu Savolainen (toim.) SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 15 | 2019 Suomen ympäristökeskus Mukana arjen kiertotaloudessa supla.fi/etappiradio 11 UUSIOUUTISET 3|2020. Käyttöikänsä loppuun tulleet renkaat jatkavat elämäänsä teollisuuden ja maarakentamisen raaka-aineina. ”Maailman pelastaminen on hyvää bisnestä. Suomesta kestävän valmistamisen supervalta BUSINESS FINLAND haluaa tehdä Suomesta kestävän valmistamisen supervallan. Tästä 1,78 miljoonaa tonnia aiheutui valtion, 4,73 miljoonaa tonnia kuntien ja 1,79 miljoonaa tonnia kuntayhtymien hankinnoista. Lukija vertaa niitä auttamatta ilmastokriisin hidastamiseksi käytettävissä oleviin keinoihin, joista osa olisi niinkin yksikertaisia ja edullisia kuin metsien istuttaminen tai lihansyönnin vähentäminen. Pandemian aiheuttama kuolleisuus puolestaan vertautuu esimerkiksi siihen, että perinteisillä, savuttavilla keittoliesillä kokkaaminen aiheuttaa nokija hiukkaspäästöjen kautta joka vuosi reilut neljä miljoonaa kuolemaa. Kiinnostavaa on, että tutkimushanke tuotti ensimmäistä kertaa tietoa julkisten hankintojen päästöistä. ”Sellainen on vaikkapa äänieristysmattoihin ja kengänpohjiin käytettävä kumijauhe”, Tuominen kertoo. Alan nykyaikaisinta teknologiaa edustavan laitoksen päälaitteistoksi kaavaillaan noin 65 metriä pitkää linjastoa
Norjalaisen, Pohjoisja Keski-Euroopan jätemarkkinoilla toimivan Geminorin toimitusjohtaja Kjetil Vikingstad kuvailee jätehuollon kohtaamaa haastetta pandemiassa force majeure -tilanteeksi eli odottamattomaksi ja poikkeukselliseksi. "Tästä tulee taloudellisia seuraksia monille yrityksille. Nyt tarvitaan joustavuutta, innovaatioita ja kykyä löytää fiksuja väliaikaisratkaisuja." Jätehuoltoon valmiustoimia Ennennäkemätön koronapandemia on saanut suomalaisetkin jätealan toimijat reagoimaan nopeasti ja ottamaan käyttöön valmiustoimia. Yhtiö on käynyt neuvotteluja keskieurooppalaisten toimijoiden kesken löytääkseen tarvittaessa korvaavaa jätteiden varastointija käsittelykapasiteettia tilanteissa, joissa normaalit jätereitit eivät ole käytettävissä. UUTISIA valmistajat saattavat turvautua neitseellisiin muoveihin. Toisaalta pakkausmateriaalien kysyntä on räjähtänyt kasvuun. 12 UUSIOUUTISET 3|2020. ICIS pelkää kuitenkin, että etenkin pienten kierrätyslaitosten ja muovin uusiointiyritysten on vaikea vastata kysyntäpiikkiin, jolloin pakkausten . Sairastumisten aiheuttamat henkilöstön vajaukset voivat nopeasti hidastaa pienten kierrätystoimijoiden toimintaa. Keskija PohjoisEuroopassa toimiva Geminor on nähnyt, että koronapandemialla on ollut vaikutusta jätteiden ja uusiomateriaalien varastointiin, logistiikkaan ja kysyntään. "Meidän on pidettävä kierrätysteollisuus pyörimässä parhaan kykymme mukaan, jotta jätteet eivät ala kumuloitua jätelogistiikkaketjun tiettyihin kohtiin. Jätehuoltosektori on yksi yhteiskunnan strategisesti tärkeistä toimialoista, jonka on toimittava myös epidemioiden aiheuttamissa poikkeusoloissa. Jos jätettä ei kerätä ja prosessoida, riskinä ovat tulipalot, haittaeläimet ja muutkin terveyshaitat", Vikingstad muistuttaa. Uusia reittejä Euroopan maiden rajojen sulut ja logistiikkavaikeudet hankaloittavat nekin kierrätysraaka-aineiden markkinoita. Osa jätelaitoksista päätti rajoittaa tai supistaa jäteasemien aukioloaikoja. KORONA ISKEE KIERRÄTYKSEEN Maailman kierrätysmarkkinoilta kantautuu huolta korona pandemian poikkeustilan aiheuttamasta epävarmuudesta sekä sen vaikutuksista kierrätysmateriaalien kysyntään. Korona-epidemia laskee dramaattisesti autoteollisuuden uusiomuovikysyntää sitä mukaa, kun autotehtaita on jouduttu väliaikaisesti sulkemaan. Jätekeskukset ja -asemat ohjeistivat asiakkaita siirtämään kiireettömän asioinnin myöhempään ajankohtaan. ELINA SAARINEN HSY/ ELINA MANNINEN JA GEMINOR, KUVAT K ierrätetystä muovista jalostetun uusiomuovin kysyntä on pienentynyt koronakriisin aikana, kertoo kansainvälinen markkinakonsulttiyhtiö ICIS. Myös elintarvikekelpoisesta uusiomuovista on tällä hetkellä pulaa, mikä saattaa ajaa isoja valmistajia valitsemaan neitseellisiä muoveja. Jätehuoltoala sopeutti nopeasti toimintaansa Suomessakin varautuessaan poikkeusoloihin. Uusiomuovien pääkäyttäjiä ovat autoteollisuus, rakennussektori, erilaisten muovituotteiden kuten pihakalusteiden valmistajat sekä pakkausala. Esimerkiksi pesuaineita ja hygieniatuotteita, joiden pakkauksissa käytetään usein uusiomuoveja, ostetaan nyt vilkkaasti
Jätehuoltoa tarvitaan kuitenkin kaikissa maailman tilanteissa”, Rajamäki korostaa. Ravintoloiden sulkeminen näkyy Encore Ympäristöpalvelut hoitaa yritysten, kuten kaupan ja logistiikan, teollisuuden, toimistokiinteistöjen sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten jätehuoltoa. Toimintaohjeet jätehuollon toimivuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi on mietitty. Kun liikkumista rajoitetaan, sillä on vaikutuksia myös jätehuoltoon”, jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteeri Timo Hämäläinen Suomen Kiertovoima ry:stä kertoo. Sitä, miten tämä tulee jatkumaan, ei tiedä kukaan. Rajamäki sanoo, että uusioraaka-aineeksi myytävien materiaalien hinnat heilahtelevat nyt globaaleilla kierrätysmarkkinoilla: ”Metallien hankintahinnat tulevat alas nyt todella kovaa. ”Kiinteistöjen ja yritysten jätehuollon on pelattava. HSY:n Sorttiasemat ovat kiinnittäneet epidemian aikana erityistä huomiota turva väleihin ja hygieniaturvallisuusohjeisiin. Jätekuljetukset toimivat vielä maalis-huhtikuussa pääosin normaalisti, samoin Sortti-asemat. fi . ”Ajatukset ovat nyt eniten meidän työntekijöidemme ja alihankkijoidemme työntekijöiden terveydessä.” Kiertotaloutta rakentamassa Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjaa vastaanottamistaan jätteistä 98 % hyödynnettäväksi! Lu e m ei st ä lis ää : w w w .k ie rt ok ap ul a. Ympäristöministeriö ja sosiaalija terveysministeriö antoivat 19.3. Myös sairaaloissa ja terveydenhuollon kohteissa on tullut uusia rajoituksia”, Rajamäki sanoo. ”Jätemäärät kanavoituvat nyt enemmän kotitalouksiin kuin vaikkapa työpaikkakiinteistöihin, koska ihmiset ovat olleet aiempaa enemmän kotona”, Hämäläinen antaa esimerkin. Sairastumisten aiheuttamat henkilöstön vajaukset voivat nopeasti hidastaa pienten kierrätysoperaattorien toimintaa. Joissain kohteissa tyhjennysrytmejä on harvennettu tai tyhjennykset on lopetettu kokonaan. Ministeriöiden suositus toteaa, että poikkeukselliset olosuhteet saattavat edellyttää jätehuollon järjestämistä kunnan jätehuoltomääräyksistä tai ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeavalla tavalla. ”Nyt on tiukat ohjeet, että sairaana ei saa tulla töihin. Toimijoita on ohjeistettu päivittämään häiriötilannesuunnitelmansa ja varmistamaan, että henkilöstöä on riittävästi jätehuollon kriittisten tehtävien hoitamiseen. Suositus muistuttaa jätteenkuljettajia ja muita alan työntekijöitä hyvästä käsihygieniasta ja suojavarusteiden kuten suojakäsineiden ja hengityssuojainten käytöstä tarvittaessa. Siksi voimme joutua muuttamaan Sortti-asemien aukioloaikoja.” HSY:llä häiriötilannesuunnitelmat ovat hyvin ajan tasalla. EU ohjaa jäsenmaille myös tukirahaa jätehuollon toimivuuden varmistamiseen. ”Tilanne on jätehuollossa samalla tavalla haastava kuin muillakin toimialoilla. Huoltovarmuustoimikunta etäkokouksiin Jätealan huoltovarmuustoimikunta päätti kokoontua pandemian aikana aiempaa tiuhemmin. Häiriötilanteeseen suunnitelma Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY muutti toimintaansa koronaepidemian takia. Se on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen toimiala”, Mäntynen korostaa. JÄTEHUOLTOA TARVITAAN KAIKISSA MAAILMAN TILANTEISSA. Liiketoimintapäällikkö Jani Rajamäki kertoo, että epidemia heijastuu jätteen keräysrytmeihin: ”Asiakkaat ovat sulkeneet kohteitaan. Etäpalavereja on toistaiseksi järjestetty viikoittain. Esimerkiksi vaarallisia jätteitä, metalliromua ja sähkölaitteita keräävien autojen kierros on siirretty syksyyn. Ministeriöiltä suositukset Euroopan komissio julkisti omat koronaohjeensa jätehuoltoon huhtikuussa. Epidemiatoimilla on vaikutuksia esimerkiksi siihen, missä kohteissa jätettä syntyy. Näin jätealan keskeisillä toimijoilla ja sidosryhmillä säilyy jatkuva keskusteluyhteys ja yhteinen tilannekuva. Suljetut kohteet ovat olleet pieniä toimijoita, ravintoloita ja kauppoja. Flunssakausi kuitenkin näkyi jo tuolloin henkilöstön poissaoloina, kertoi HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen maaliskuun lopussa:. suosituksensa, joiden tarkoituksena on varmistaa jätehuollon toimivuus myös silloin, jos epidemia laajenee
T ekstiilikierrätyksen suomalaiset edelläkävijät ovat yhdistäneet voimansa ja rakentavat nyt Paimioon tekstiilien kiertotalousklusteria. Rester Oy rakentaa laitoksen, joka palauttaa poistotekstiilit teollisuuden raaka-aineiksi. TEKSTIILIT KIERTOON PAIMIOSSA Paimioon on syntymässä tekstiilien kiertotalouskeskittymä. Ensimmäisessä vaiheessa laitoksen käsittelykapasiteetti on noin 6000 tonnia yritysja teollisuussektorin tekstiilijätettä, josta laitos jalostaa avattua tekstiilikuitua teollisuuden uusioraaka-aineeksi. Havainnekuvassa Paimioon rakennettavan tekstiilien kierrätyslaitoksen laitteistoa. Kaikkia yhdistää tahto rakentaa tekstiiliteollisuuteen suljettujen kiertojen ratkaisuja”, Luukko luonnehtii. ”Olemme hakeneet erilaisia keinoja toteuttaa suljettuja kiertoja. Kolmannessa laitosvaiheessa mukaan otetaan myös jatkojalostusta tai tekstiilien kemiallisen kierrätyksen menetelmiä, mikäli prosessit kehittyvät teknisesti ja liiketaloudellisesti kannattavaksi. Tulevaisuudessa on tähtäimessä, että kokonaispalvelu kierrättäisi asiakkaiden vaatteet takaisin kiertoon uusina vaatteina. Luukon mukaan hankkeen ideointia ovat edesauttaneet Suomen laajat Telaketju-hankkeet, jotka ovat yhdistäneet ja verkottaneet tutkijoita, yrityksiä, tekstiiliteollisuuden 14 UUSIOUUTISET 3|2020. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimii Outi Luukko, joka vetää kestävien työvaatteiden pioneeriyritys Touchpoint Oy:tä. Resterin hallituksessa toimii myös Oskar Engblom, jonka kokemus liittyy tekstiiliteollisuuden koneisiin, laitteisiin ja kemikaaleihin Ilmakunnas Oy:ssä. Uusi suomalainen kiertotalousyritys Rester Oy rakennuttaa Paimioon poistotekstiilien käsittelylaitoksen. Työvaatteet kiertävät elinkaarensa loppuvaiheessa siis jo nyt takaisinottopalvelun kautta uusiksi materiaaleiksi. Hankkeen budjetti on ensivaiheessa noin kolme miljoonaa euroa. Tällä hetkellä meillä on muun muassa puolalainen yhteistyökumppani, jonka kanssa teemme poistotekstiileistä komposiittituotteita”, Outi Luukko sanoo. Neljä kumppania Resterin hallituksessa on myös Ali Harlin, joka on pitkään kehittänyt uusiokuituja ja -teknologiaa VTT:llä ja innovaatioyritys Infinited Fiber Oy:ssä. ”Meillä neljällä kumppanilla on kaikilla oma osaamisalueensa alalla. Yritys tähtää tekstiilien suljetun kierron palveluun ja myöhemmin jopa tekstiilien kemialliseen kierrätykseen. Laitoksen perustajat tähtäävät siihen, että käsittelykapasiteetti laajenee vähitellen ja se saattaa vuosina 2024-2025 jo kaksinkertaistua alkuvaiheesta. Laitoshanke on nyt rakennusja ympäristöluvitusvaiheessa. Hallituksen Jukka Pesola puolestaan edustaa Pure Waste Textilesiä, joka on kehittänyt kierrätysvaatebisnestä ja langan, kankaan ja valmisvaatteiden tuotantoteknologiaa tekstiilien leikkuujätteestä. Laitos käynnistyy alkuvuodesta 2021. ELINA SAARINEN LAROCHE SA, KUVA UUTISIA Touchpoint vetää hanketta Heinäkuussa perustetun Resterin taustalta löytyy tekstiilien kierrätyksessä kokemusta keränneitä suomalaistoimijoita. Yritys on tehnyt jo yli kymmenen vuotta työtä entistä ekologisemman tekstiilituotannon puolesta
Kokeilussa yritykset ovat lajitelleet poistotekstiilinsä kahdesta kuuteen Luukon mukaan kiinnostus hanketta kohtaan on ollut valtavaa. Touchpoint on jo käynnistänyt tekstiilien ja vaatteiden erilliskeräyskokeiluja yhteistyössä Lassila & Tikan ojan kanssa. Tieto ja luvut hajallaan eri järjestelmissä. Oncella voit luoda automaattisesti mm. ”Parasta olisi, jos vaate palaisi takaisin vaatteeksi. ”Tekstiilit ovat ainoa arvokas jae, jota ei vielä ole kerätty takaisin uudelleenkäyttöön. Pesuloista ja vaateketjuilta Resterin laitos tulee käsittelemään yritysten poistotekstiileitä ja teollisuuden tekstiilipohjaisia sivuvirtoja. sekä jätehuollon toimijoita. Vaatteesta vaatteeksi Luukko toivoo, että Paimion hanke houkuttaisi Suomeen arvoketjuun mukaan tarvittavia uusiokuidun loppukäyttäjiä, eli tahoja, jotka valmistavat avatusta tekstiilikuidusta erilaisia tuotteita, vaikkapa lankaa ja kangasta. Kokeilussa on mukana kymmenkunta Touchpointin työvaateasiakasta ja pesulaa. Tämä on täyttä hulluutta ja kaikkea muuta kuin resurssiviisasta”, Luukko sanoo. Yhteisissä keskusteluissa on uskallettu visioida rohkeasti keinoja kääntää kestämättömän tekstiilituotannon suuntaa. ”Toivomme, että Paimion tontille syntyy tekstiiliteollisuuden kiertotalousklusteri.” Paimion tontilla on tilaa noin 15 hehtaaria ja rakennusoikeutta on vielä runsaasti jäljellä. Se olisi kaikkein upeinta, jos Suomeen saataisiin näin palautettua uutta tekstiiliteollisuutta." TÄSSÄ ON PALJON SYNERGIAETUJA. Once-järjestelmässä tieto täydentyy koko materiaalien toimitusketjun varrella ja on tarvittaessa kaikkien toimitusketjun osapuolien käytettävissä ajantasaisesti. Se olisi kaikkein upeinta, jos Suomeen saataisiin näin palautettua uutta tekstiiliteollisuutta”, Luukko linjaa. Yksi mahdollinen virta ovat vaateketjujen myymättä jääneet vaatteet. Resterin noin 3000 neliön halliin tulee vuokralaiseksi myös Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), joka käynnistää siellä pilottivaiheen jalostuslaitoksen kotitalouksilta kerätyn poistotekstiilin käsittelemiseksi. Once sisältää lisäksi kymmeniä muita toimintoja, joista voit valita yrityksenne prosesseihin parhaiten sopiva toiminnot. MAINOS. Näin samalla tontilla hoituvat sekä kuluttajilta kerättävien poistotekstiilien käsittely, että yritysja teollisuuspuolen tekstiilijätteiden jalostaminen. Suomessa kehitetyllä Once by Pinja -järjestelmällä voit hallita kiertotalouden materiaalivirtoja reaaliaikaisesti yhdellä järjestelmällä. Voit luottaa siihen, että materiaalien alkuperäja jäljitettävyystiedot säilyvät koko käsittelyketjussa. Pinja on suomalainen yhtiö, joka tarjoaa asiakkaan tueksi lähes 500 asiantuntijan osaamisen, yli 30 vuoden kokemuksen toimitusketjun hallinnasta, kattavan käyttäjäja tuotetuen, ja osaavan helpdesk-palvelun. Materiaalien sekoitesuhde voidaan säätää asiakkaan tarpeen mukaan. ”Parasta olisi, jos vaate palaisi takaisin vaatteeksi. Pystymme myös tasapainottamaan toistemme kapasiteettipaineita. ”Olemme erittäin iloisia, että LSJH tulee kumppaniksi samaan halliin. Once on paljon muutakin kuin vaakajärjestelmä: Oncella voit hallita laitoksen kaikki tulevat ja lähtevät materiaalivirrat sopimuksista tilauksiin ja laskutusaineistojen luomiseen, vastaanottoja lastaustoimintoihin, varastotaseiden hallintaan sekä raportointiin. Tympiikö ainainen Excel-raportin vääntäminen. ONCE by PINJA Katso lisää: www.pinja.com Lue, miten Oulun Energia hyödyntää Oncea materiaalivirtojen hallintaan ja raportointiin waste-to-energyja kiertotaloustoiminnoissa: Nykyaikaista materiaalivirtojen hallintaa kiertotalouteen: Once® by Pinja – Reaaliaikainen materiaalivirtojen hallintaja raportointijärjestelmä kiertotalousalan toimijoille Uudet jätelait tulevat – miten selvitä uusista raportointivaatimuksista. laskutusaineistot, kuorma-, varastoja ympäristöraportit reaaliaikaiseen tietoon perustuen. Materiaalivirtojen hallinta, seuranta ja raportointi tarkentuvat ja nopeutuvat, ja Excelien käyttö ja manuaalinen työ vähenevät eli säästät aikaa, vaivaa ja rahaa. LSJH on panostanut lajitteluja tunnistustekniikoihin, ja pystymme tarvittaessa ostamaan heiltä tällaista palvelua.” jakeeseen. Oncella hallitaan nykyaikaisesti materiaalivirtoja jo yhteensä yli 300:ssa laitoksessa – mukaan lukien jätehuoltoyhtiöissä, materiaalien kierrätyksessä, biokaasulaitoksissa, jätteenpolttolaitoksissa ja biopolttoaineiden tuotannossa Suomessa ja muualla Euroopassa. Tässä on paljon synergiaetuja: yhteistyö toimii loistavasti tiedonkeruun ja oppimisprosessien kannalta. Työvaatteiden lisäksi materiaalivirtoja voi tulla esimerkiksi pesuloista, hotelleista ja sairaaloista sekä tekstiiliä tuotannossaan käyttäviltä teollisuudenaloilta. Rester jalostaa tekstiilijakeista avattua tekstiilikuitua, jota voi hyödyntää esimerkiksi huonekaluteollisuudessa täyteaineina, rakennusteollisuudessa eristemateriaaleina tai vaikka komposiittituotteissa. Esimerkiksi polyesteripuuvillasekoitetekstiilit menevät omaan astiaansa, elastaania sisältävät toiseen
Lukelokin maksullinen asiakasversio on kaikkien halukkaiden ravintoloiden käytettävissä. ”Lukelokin tärkeä ominaisuus on, että yritykset ja ravintolat saavat itse tietoa, paljonko heillä syntyy hävikkiä ja mistä vaiheista sitä syntyy. Kuvio näyttää elintarvikejätteen määrän asiakasta kohti kaikkien tutkimukseen osallistuneiden toimipisteiden keskiarvona. . LINJASTORAVINTOLOISSA ENITEN RUOKAHÄVIKKIÄ Maamme ravintoloissa syövät jättävät lautaselleen keskimäärin 30 grammaa ruokahävikkiä. Suurin osa tästä määrästä on tarjoiluhävikkiä, 9,1 prosenttia. Työkalu on hyödyllinen myös ravitsemuspalveluille, jotka pyrkivät vähentämään hukkaan päätyvän ruoan määrää ja säästämään näin kustannuksia. Sitä voidaan muokata yritysten tarpeisiin. Ruokailijoiden lautaselle jäävää lautastähdettä on 5,4 prosenttia. Selvityksen perusteella suomalaisissa ravintoloissa ja ravitsemuspalveluissa valmistettavasta ruoasta 15,9 prosenttia päätyy ruokahävikiksi. L uonnonvarakeskus on selvittänyt EU-raportointia varten, kuinka paljon Suomen ravitsemuspalveluissa syntyy paitsi ruokahävikkiä, myös elintarvikejätettä. Lähde: Luonnonvaraja biotalouden tutkimus 1/2020. Tutkimuksessa oli mukana linjastoravintoloita kuten koulujen, päiväkotien, oppilaitosten, vanhainkotien ja sairaaloiden ravitsemispalveluita ja työpaikkaruokaloita sekä annosravintoloita kuten a la carte -ravintoloita, hotelleja, huoltoasemia ja kahviloita. ELINA SAARINEN LUKE, KUVA UUTISIA ”Lukelokin tärkeä ominaisuus on, että yritykset ja ravintolat saavat itse tietoa, paljonko heillä syntyy hävikkiä ja mistä vaiheista sitä syntyy." Päivittäinen punnitus Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan Suomen ravitsemuspalveluissa syntyy yhteensä noin 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä vuosittain. Tutkimukseen osallistui 79 vapaaehtoista toimipistettä, jotka punnitsivat ja merkkasivat päivittäin valmistamansa ruokamäärät, asiakasmäärät sekä jätteeksi ja hävikiksi päätyvät määrät Luonnonvarakeskuksen kehittämään Lukeloki-applikaatioon. Lisäksi syömäkelvotonta keittiöbio jätettä kuten kuoria ja kahvinporoa syntyy 4,9 prosenttia. 16 UUSIOUUTISET 3|2020. Näin tutkijaa ei aina tarvittu paikan päällä, ja tutkimukseen pystyttiin ottamaan mukaan aiempaa isompi joukko tutkittavia ravintoloita. Luonnonvarakeskus pystyy jatkossakin hyödyntämään Lukelokia kerätessään tietoja Suomen ruokaketjun elintarvikejäteja ruokahävikkimääristä. Tätä suurempi hävikki syntyy kuitenkin jo tarjoiluvaiheessa: 51 grammaa per ruokailija. Näin he pystyvät hyödyntämään tietoja hävikin vähentämisessä”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Kirsi Silvennoinen. Keittiöissä hävikkiä syntyy ruoan valmistuksen yhteydessä 1,5 prosenttia
Tiedot raportoidaan EU:lle ensimmäistä kertaa vuonna 2022 ja sen jälkeen vuonna 2026. Annosravintoloita tutkimukseen osallistui 19 toimipistettä. kompostimullan seulontaan. Myös tarjoiluhävikin määrä oli huomattavasti pienempi kuin linjastoravintoloissa, 23 grammaa per ruokailija. ”Suurin syy tarjoiluhävikkiin on vaikeus arvioida, paljonko ihmisiä tulee syömään. Lue lisää: https://www.luke.fi/ruokahavikkiseuranta/ Yritykset saavat vinkkejä ja tukea ruokahävikkinsä ja biojätemääriensä pienentämiseen myös viitisen vuotta toimineessa Ravintolafoorumissa: https://www.luke.fi/ ravintolafoorumi/foorumi/ 15,9 % Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 HYVINKÄÄ www.vimelco.fi etunimi.sukunimi@vimelco.fi Lauri Rahikainen 050 456 8143 Sisko Salonen 040 756 0490 Vesa Liimatta 050 456 8144 Toimitamme eri kokoisia rumpuseuloja kiinteänä ja mobiilina esim. Mobiilirumpuseula Komptech Nemus 2700 myös vuokrattavana! Powerscreen Warrior 1200 -täryseula tulossa varastoon! Pitkä isku ja suuri G voima takaavat verkon puhdistumisen tarttuvillakin materiaaleilla. Näissä valmistettiin asiakasta kohden ruokaa huomattavasti linjastoravintoloita vähemmän, 452 grammaa. Linjastoravintoloissa yksi asiakas söi kuitenkin vain 446 grammaa ruokaa, eli hävikiksi päätyi 92 grammaa ruokaa. ”Ruokahävikki on monisyinen asia, joka kytkeytyy moneen toimintatapaan. Ruokahävikiksi päätyi 65 grammaa ruokaa per asiakas. Lautastähdettä syntyi sekä annosettä linjastoravintoloissa suurin piirtein saman verran, 27–30 grammaa per asiakas. Niitä ovat esimerkiksi hävikin mittaaminen ja seuranta, oikean ruokamäärän valmistaminen, ruokalistasuunnittelu, henkilökunnan koulutus ja vähentämiskeinojen miettiminen yhdessä. ruoasta päätyy hävikiksi. Ruokaa valmistetaan liikaa”, arvioi Silvennoinen. Ei osata arvioida, miten ruoka maistuu, eikä haluta ottaa riskiä ruoan loppumisesta.” Luonnonvarakeskus on tutkinut ruokahävikkiä aikaisemminkin, esimerkiksi osana kiertotalouden seitsenvuotista, EU:n Life IP -rahoitusta saanutta Circwaste-hanketta. Seuranta puree ”Sellaisissakin paikoissa kuten kouluissa, joissa ruokailijamäärä tiedetään suurin piirtein etukäteen, saatetaan silti syystä tai toisesta valmistaa liikaa ruokaa. Ravitsemispalveluseurantaan osallistuneet 67 linjastoravintolaa valmistivat kolmen viikon tutkimusjaksolla yhteensä 176 049 kiloa ruokaa. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi se, onko kouluissa varattu ruokailuun tarpeeksi pitkä aika”, Silvennoinen huomauttaa. Hankkeessa kehitetään työkalut elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantaan ja tuotetaan perustiedot elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrästä koko elintarvikeketjussa. Toistuvasti samalla tavalla toteutetun tutkimuksen avulla pystytään vertaamaan, kuinka määrät kehittyvät Suomessa vuosien kuluessa. Linjastoravintolassa eniten hävikkiä, 55 grammaa asiakasta kohden, syntyi jo tarjoiluvaiheessa. Tuolloin tunnistettiin parhaita käytäntöjä ruokahävikin vähentämiseen. Asiakasta kohden tehtiin ruokaa 567 grammaa. Erinomainen esim. Ruokaa valmistetaan liikaa Suurin ruokahävikki syntyy tutkimusten mukaan linjastoravintoloissa. Keväällä 2018 alkaneessa Luken kolmivuotisessa hankkeessa (Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta) rakennetaan elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. Myös eri maiden tuloksia pystytään entistä paremmin vertailemaan keskenään. Jatkuva seuranta Ruokahävikkija elintarvikejätemääriä eri ruokaketjun vaiheissa seurataan tästedes säännöllisesti. mullan ja kompostin seulontaan! Komptech tähtiseulat mobiilina ja kiinteänä sekä erilliset tähtiseulatasot meiltä räätälöitynä tarpeidesi mukaan! www.vimelco.fi -> varastossa olevat koneet
ELINA SAARINEN UUTISIA 35 prosenttia vesistöjen mikromuoveista aiheutuu arvioiden mukaan tekstiiliteollisuudesta. Finix-konsortion avaintutkimusaloja ovat uudet kestävät materiaalit, digitaaliset innovaatiot (esimerkiksi tekstiilien jäljitettävyyteen), ekologiset tekstiilien elinkaaren huomioivat suunnittelustrategiat, kiertotalouden ja pitkäkestoisuuden liiketoimintamallit sekä kestävyysvaikutukset. Suomesta löytyy jo osaamista kaikilta näiltä osa-alueilta. Tuotteet suunniteltaisiin ja valmistettaisiin pitkäikäisiksi ja kierrätettäviksi. maaliskuuta verkkoyhteydellä. Tätä tukisivat jäljitettävyys ja lainsäädäntö. ”Finix-hankkeen visiona on, että toimijajoukosta löytyisi alusta tai siemen tulevaisuuden ekosysteemeille, jotka perustuisivat kiertotalouden pääperiaatteeseen eli suljettuun kiertoon”, sanoo Aalto-kauppakorkeakoulun johtamisen apulaisprofessori Samuli Patala. ON SAATAVA AIKAAN SULJETTUJA KIERTOJA. Tutkijat selvittävät nyt, miten toimijat löytävät toisensa ja miten ekosysteemejä voidaan koordinoida kokonaisuutena. ” P ainotamme luovaa, systeemistä lähestymistapaa tekstiilien tulevaisuuteen. Uudet kuvantamisteknologiat ja prosessit mahdollistaisivat sen, että kierrätysmateriaalit pystyttäisiin hyödyntämään kestävästi. SUOMESTA KESTÄVÄN MUODIN KÄRKIMAA! Uusi Finix-tutkimuskonsortio on vastaisku resursseja kuluttavalle, ympäristöä pilaavalle ja sosiaalisia ongelmia aiheuttavalle globaalille pikamuodille. Tavoitteena on tehdä Suomesta vastuullisten ja kestävien tekstiiliekosysteemien johtava maa. Ioncellin kehittämää lankaa ja kangasta oli näytillä Habitare-messuilla viime syksynä. Ekosysteemien siemen Finix-konsortion tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto. Kuluttajilla olisi paljon tietoa tukemaan kestäviä ostopäätöksiä”, Patala antaa esimerkkejä. Kiertotaloudessa tekstiiliteollisuus voisi hyödyntää vaikkapa maaja metsätalouden sivuvirtoja. Finix-hankkeessa pyrimme yritysten, kansalaisjärjestöjen, kuluttajien, tutkijoiden ja julkisen sektorin kanssa edistämään systeemistä muutosta ja tekemään Suomesta kestävän muodin kärkimaa”, kutsuu konsortion johtaja, Aalto-yliopiston professori Minna Halme hankkeen käynnistysseminaarissa, joka pidettiin 23. Tekstiilituotteiden myynnin rinnalle syntyisi uusia jakamisen ja vuokraamisen bisnesmalleja. EL IN A SA AR IN EN 18 UUSIOUUTISET 3|2020. Millaisia uusia tietojärjestelmiä, standardeja tai muita työkaluja ekosysteemien syntymiseen ja koordinointiin tarvitaan. ”Tulevaisuuden ekosysteemissä käytetty tekstiilimateriaali kerättäisiin talteen ja hyödynnettäisiin
”Finix puhuu tuotteen elinkaaren hallinnasta. Verkostoon pääsee yhä mukaan. FINIX Kutsu kaikille Tällä hetkellä tutkimuskonsortio yhdistää jo 10 tutkimusorganisaatiota, toistakymmentä kumppaniyritystä ja -organisaatiota, kansainvälistä akateemista organisaatiokenttää sekä suuren joukon materiaalija teknologiaosaajia, tekstiilisuunnittelijoita, kestävyystieteilijöitä, digitaalisuuden ammattilaisia, lainsäädäntöasiantuntijoita sekä viestijöitä. ”Tuoreen Earth logic -raportin mukaan tekstiiliteollisuuden täytyisi leikata raaka-aineiden käyttöään 75 prosenttia, jos huomioidaan maapallon resurssit. Yhden vaatekilon tuotantoon kuluu kolme kiloa kemikaaleja. On saatava aikaan suljettuja kiertoja ja siirryttävä nykyistä harkitumpaan kuluttamiseen”, sanoo muotia tutkiva professori Kirsi Niinimäki Aallolta. Tämä edellyttää vaatteen pidempää käyttöikää, parempaa laatua sekä uudenlaisia bisnesmalleja ja palveluja kuten vaatevuokrausta. Resurssienkulutus saatava kuriin Tekstiiliteollisuus aiheuttaa jo 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Se on vastuussa myös 16 prosentista torjunta-aineiden käytöstä, 20 prosentista jätevesipäästöistä sekä 35 prosentista vesistöjen mikromuoveista. Kestävät tekstiiliketjut syntyvät yhteistyössä, suunnittelun, kiertotalouden bisnesmallien sekä digitaali -ja materiaaliteknologioiden avulla. On saatava tietoa koko hankintaketjusta, tuotteen laadusta sekä materiaalija kemikaalisisällöistä”, Niinimäki sanoo. Vaatekuitujen tuotantomäärät ovat nelinkertaistuneet 40 vuodessa. Kumppaniorganisaatioissa ovat edustettuina niin tekstiiliteollisuus kuin kansainväliset vaateketjutkin, sekä lisäksi metsäteollisuus, kansalaisjärjestöt, eettinen kauppa, innovoivat start-up-yritykset ja valtionja ympäristöhallinnon sektorit. https://finix.aalto.fi/ TULE NÄYTTEILLEASETTAJAKSI ALAN YKKÖSTAPAHTUMAAN! VARAA PAIKKASI www.finnmateria.fi Raimo Pylvänäinen raimo.pylvanainen@paviljonki.fi +358 400 671 923 Hannu Mennala hannu.mennala@paviljonki.fi +358 50 591 5428 LEHTI Vuoden johtavat kaivosteollisuuden, metallinjalostuksen, kiviainesteollisuuden, kiertotalouden ja maarakentamisen erikoismessut tarjoavat uusimman tiedon, tekniikan ja innovaatiot! Pohjoismaiden suurin kattavasti vuoriklusteriin keskittyvä messutapahtuma 90% kävijöistä suosittelee ”FinnMateria tavoittaa Suomessa kaivosalan niin hyvin, että sieltä löytyy kaikki toimijat” – näytteilleasettaja 2018. Vaateteollisuus on keskittynyt halvan tuotannon maihin, joissa työ tapahtuu tekijöilleen vaarallisissa olosuhteissa, usein elämiseen riittämättömällä palkalla, ja pilaa lisäksi ympäristöä.
Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Millaisia ovat Puhton perheen puhtaat ratkaisut. Millainen on puhtoinen lähiö. Kumpaa tarvitaan rakentamisen kiertotaloudessa enemmän, Puhtoa vai puhtia. Kaikki ajokelvottomat renkaat kerätään kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Kiinteis tökehittämisen tutkimuksen näkö kulmasta puhtoisen lähiön tulisi olla puhtoinen elinympäristö asukkail leen. Puhto on pohjalainen murresana, joka tarkoittaa taloryhmää. Luvassa on paljon uutta hyvää, pannaan se kiertämään yhdessä. Olet tekniikan tohtori. GOOD NEWS! SRK_UUSIOUUTISET_210x148_4_2020.indd 1 8.4.2020 12.55. Enemmän puhtoisia lähiöitä ja kaupunginosia. Perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kolme asuu vielä kotona, ja kaksi kissaa. Tarjota opiskelijoille kiinnostusta ja keinoja kestävän kehityksen mukais ten ratkaisujen kehittämiseen. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVA JUKKA PUHTO Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Löylyä lisätään investoimalla uuteen renkaidenkäsittelylaitokseen, joka valmistuu Lopelle vuoden 2022 syksyllä. Uuden käsittelylaitoksen ansiosta pystymme vastaamaan EU:n kierrätysvelvoitteisiin, lisäämään innovointia ja tuottamaan nykyistä korkeamman jalostusasteen materiaaleja. Miljoonan tonnin maaginen raja ylitettiin vuoden vaihteessa! Kaikille tien päällä työnsä tehneille löytyy kierrätyksen kautta uusi ura. Nyt tarvitaan koko alan puhtia kiertotalouden edistämiseksi. Yhteistyöllä se kuitenkin sujuu, kun lapset on kasvatettu osallistumaan arjen kotitöihin viemäreiden puhdis tuksesta lähtien. www.rengaskierratys.com Meillä menee hyvin. Välillä puhtaiden ratkaisujen löytäminen on hieman haasteellista. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. Mikä olisi supersankari Tohtori Puhton superkyky. Siinä ei pelkästään Puhton puhti riitä. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Ra kennusalan diplomiinsinööreillä on valtava vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Elinvoimainen, ihmisläheinen, energiaomavarainen, hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä, palvelu rakenteeltaan monipuolinen ja te hokkaan kierrätyksen mahdollistava. Jukka Puhto on tutkijatohtori Rakennetun ympäristön tiedekunnassa Tampereen yliopistossa
Perälä toivoo, että toiminnanharjoittajan osaamistaso voitaisiin jotenkin varmistaa jo tukirahoitusta myönnettäessä. Silloin käyttöönottoa on jouduttu lykkäämään. HARRASTAN: Työmatkaja maastopyöräilyä sekä cyclo cross-kisoja. Viime vuosina on tullut paljon uusia toimijoita, joilla ei ole aiempaa kokemusta biokaasualan vaatimuksista. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 21 UUSIOUUTISET 3|2020. Perälä hoitaa maaja biokaasutoimintaan liittyviä lupaja valvonta-asioita Turvallisuusja kemikaalivirastossa (Tukes). ”Neuvon myös selvittämään kaikki vaatimukset sekä tunnistamaan riskit etukäteen .” Suomen Kaasuyhdistys ry julkaisi yhteistyössä Tukesin kanssa juuri Biokaasun turvallisuusohjeen: www.kaasuyhdistys.fi/ julkaisut/biokaasun-turvallisuusohje/ HUOLTA TURVALLISUUDESTA KUKA: Suvi Perälä, Tukesin ylitarkastaja. AIEMMIN: Olin materiaaliasiantuntijana Neste Jacobsilla. Esimerkiksi biokaasun tankkausasemien lupahakemuksia saattaa tulla vuodessa yli kymmenen. Suuremmissa kohteissa edellytetään kuulutus-, lausuntoja tiedoksiantomenettelyä sekä käyttöönottotarkastusta. Usein hakemuksiin täytyy tehdä täydennyspyyntöjä ja muita lisäselvityksiä. ”Yritämme kaikin keinoin välttää, ettei Suomessa tapahtuisi onnettomuuksia, vuotoja, tulipaloja tai räjähdyksiä. SUOSITTELEN: Työmatkapyöräilyä. B iokaasualan kasvu näkyy Suvi Perälän työssä, sekä hyvässä että pahassa. ”Isommilla, vakiintuneilla toimijoilla nämä asiat ovat hyvin hallussa. Mutta uudet toiminnanharjoittajat voivat olla kokemattomia ja hankkia esimerkiksi ulkomaiselta laitetoimittajalta laitteistoja, jotka eivät sovellukaan Suomen olosuhteisiin.” Perälä kannustaa toiminnanharjoittajia aina tutustumaan etukäteen laitetoimittajan referensseihin ja tarkistamaan, että tekniikka on toimivaa. SEURAAVAKSI: Perehdyn kiireellisimpiin lupahakemuksiin. Välillä työpäivät venyvät lupahakemussumaa käsitellessä. Perälä on seurannut välillä huolestuneenakin sitä, miten nopealla tahdilla maahan nousee biokaasulaitoksia ja -tankkausasemia. Etenkin nyt korona-aikoina. Olemme kuitenkin havainneet myös ei-turvallisia ratkaisuja.” Nämä tulevat ilmi yleensä vasta, kun Tukes on mennyt paikan päälle tekemään esimerkiksi käyttöönottotarkastusta. Kolmen hengen tiimin vastuulla on koko Suomi. Nykyisin tällaista varmistusjärjestelmää ei ole, ja siksi toiminnanharjoittaja voi ehtiä jopa käyttöönottovaiheeseen, ennen kuin turvallisuusriskit huomataan. MISTÄ: Alun perin Jyväskylästä. KOULUTUKSENI: Diplomi-insinööri materiaalitekniikassa. Lupahakemusten käsittelyn, valvontakäyntien ja käyttöönottotarkastusten lisäksi Perälän työhön kuuluu myös sidosryhmäyhteistyö ja toiminnanharjoittajien neuvonta ja ohjeistus, jolle olisi yhä enemmän tarvetta. Asunut pääkaupunki seudulla kohta 20 vuotta
Raportti julkaistaan todennäköisesti ympäristöministeriön verkkosivuilla kevään aikana. Tutkimuksen on toteuttanut ympäristöministeriön toimeksiannosta LCA Consulting Oy. Tutkimus: Jätelajittelu kannattaa Kotitalouksien kannattaa lajitella kierrätys kelpoiset pakkausjätteensä ja biojätteensä erilleen sekajätteistä. Uusiouutiset sai tätä juttua varten käyttöönsä osia vielä julkaisemattomasta raportista. Se on tuottanut mielenkiintoista tietoa”, LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja Antti Niskanen sanoo. Valtakunnallinen selvitys Ainutlaatuinen, valtakunnallinen tutkimus on nyt selvittänyt ensimmäistä kertaa, minkälaisia vaikutuksia asumisessa syntyvien bioja pakkausjätteiden erilliskeräyksen lisäämisellä olisi ympäristöön, kierrätysasteeseen, jätehuollon kustannuksiin ja ympäristöalan työllistävyyteen. Tuore tutkimus osoittaa, että vaikka erilliskeräystä ja jätteen kuljettamista lisättäisiin huomattavasti nykyisestä, kierrätyksestä aiheutuu selvät ilmastohyödyt. ”Tämä on ensimmäinen kerta, että on tehty tällainen koko valtakunnan laajuinen selvitys. LCA Consulting on arvioinut ympäristövaikutuksia kehittämällään jätteen keräyksen ja käsittelyn elinkaarimallinnusohjelmalla, jota on aiemmin käytetty jätehuollon alueelliseen ja seudulliseen arviointiin. Jos vastasit näihin kysymyksiin kyllä, ja jos muutkin suomalaiset olisivat tähän valmiita, tuoreen tutkimuksen mallintamat myönteiset vaikutukset voivat toteutua. Entä olisitko valmis maksamaan vuodessa muutaman euron tai muutaman kympin enemmän, jos sillä pystyttäisiin tarjoamaan nykyistä selvästi tehokkaampi jätteiden erilliskeräys ja lisättäisiin samalla ympäristöalan työpaikkoja. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste nykyisillä ja korkeammilla kotitalouksien lajittelukertymillä, kun kierrätysaste on laskettu uudella laskentasäännöllä huomioiden rejektien määrät Lasse-raportin mukaisesti. ELINA SAARINEN O lisitko valmis lajittelemaan biojätteesi ja pakkausjätteesi nykyistä tarkemmin, jos jäteastiat tuotaisiin nykyistä lähemmäs kotiasi. . Entäpä, jos tietäisit, että toimintasi hidastaisi ilmastokriisiä ja kasvattaisi lisäksi Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysastetta. 10 20 30 40 50 39,8 42,3 42,0 45,3 42,6 47,8 45,2 49,5 39,8 42,0 LÄ HD E: LC A CO NS UL TIN G Nykyinen lajittelukertymä Korkeampi lajittelukertymä 22 UUSIOUUTISET 3|2020
Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on saavuttaa 55 prosentin kierrätysaste 23 UUSIOUUTISET 3|2020. Asukkaiden kannattaisi lajitella kierrätykseen kelpaavat jätteet omiin astioihinsa silloin, kun erilliskeräysmahdollisuus on tarjolla, joko omassa pihassa, kotikorttelissa tai läheisillä ekopisteillä. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että tuottajien tulisi maksaa vähintään 80 prosenttia pakkausjätteen erilliskeräyksen, kuljetuksen ja käsittelyn kustannuksista. Valmistelutyössä pohditaan juuri, mitä toimenpiteitä, minkälaisia kuljetusjärjestelmiä ja millaista vastuuja kustannusjakoa uudessa jätelakiehdotuksessa esitettäisiin. PÄÄSTÖT VÄHENISIVÄT JOPA 194 000 CO?-TONNIA. Korttelikeräyksessä kustannukset voivat tulla 17–46 prosenttia edullisemmaksi. JÄTELAKI EI EHDI AJOISSA SUOMEN OLISI SAATAVA EU:n jätedirektiivejä soveltava kansallinen jätelainsäädäntönsä valmiiksi heinäkuuhun mennessä, mutta tästä tullaan myöhästymään. Kotitalousjätteen nykyistä selvästi tehokkaampi keräys myös lisäisi työpaikkoja Suomessa. Tutkimus osoittaa, että yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteita ei saavuteta pelkästään kotitalouksien bioja pakkausjätteiden erilliskeräystä lisäämällä. Suomi kierrättää tällä hetkellä yhdyskuntajätteistään noin 40–41 prosenttia. Tulokset eivät päde siinä tapauksessa, että eduskunta päättääkin jätelakityöryhmän mietinnön vastaisesti pitää käytössä myös kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen. ”Menee hyvin pitkälle syksyyn, ennen kuin jätelaki on hyväksytty eduskunnassa. Mallinnus ei kuitenkaan varauksetta suosittele näitä keräystapoja, sillä kustannusedut ovat tilannekohtaisia ja riippuvat esimerkiksi siitä, mikä on astioiden tyhjennysrytmi. ”Lajittelutehokkuuden kasvattaminen on kaikkein kustannustehokkain tapa lisätä kierrätystä.” Jätelainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Tutkimuksessa mallinnetut positiiviset vaikutukset toteutuisivat sillä oletuksella, että Suomessa siirrytään keräämään kiinteät kotitalousjätteet pelkästään keskitetyllä, kunnan järjestämällä jätteenkuljetusjärjestelmällä. Samalla säästettäisiin myös suuri määrä fossiilisia luonnonvaroja. Kuluja voi suitsia Tutkimus on arvioinut myös sitä, kuinka paljon jätteiden erilliskeräämisen tehostaminen maksaisi. Lakiehdotus ei ollut vielä lähtenyt lausunnoille tämän Uusiouutisten numeron mennessä painoon. Päästöt alas, kierrätys ylös Selvityksen mallinnuksiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja taustaoletuksia, mutta perusviesti on kotitalouksien osalta selvä. Mallinnuksen perusteella kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät kaikissa erilliskeräysvaihtoehdoissa. Toisessa vaihtoehdossa pakkausjätettä erilliskerättäisiin näin, mutta lisäksi biojätteen erilliskeräysvelvoite koskisi kaikkia yli 10 000 asukkaan taajamissa sijaitsevia kiinteistöjä. Hintahaarukka liikkuu noin yhdeksän miljoonan ja 93 miljoonan euron välillä riippuen siitä, kuinka tiuhaan jätteitä kerättäisiin. Tuottajayhteisöjen tulisi Suomessakin siis maksaa kunnille kompensaatiota pakkausjätteen keräyskustannuksista. Kierrätysasteen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä maksisi siis 4,5–9,3 miljoonaa euroa. Lakiehdotuksen piti valmistua jo viime vuonna, mutta se on viivästynyt. Kun tämä jaetaan Suomen kotitalouksien määrällä, yhdelle kotitaloudelle lisäkustannus olisi vain pari–kolme euroa vuodessa yhtä kierrätysasteen nostamisen prosenttiyksikköä kohden. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea eri kokoista kuntaa, joissa pakkausjätteitä kerätään kaksitai monilokeroautoilla. ”Maksoipa keräyksen kunta tai tuottaja, lopulta summa tulee kuluttajan kustannettavaksi, joko kunnan perimissä jätemaksuissa tai pakatun tuotteen hinnassa”, Levinen huomauttaa. Mukaan tarvitaan myös elinkeinoelämän toimijat. Kustannuksia on mahdollista vielä pienentää esimerkiksi erilaisilla keräysratkaisuilla, kuten kaksitai monilokeroisilla keräysautoilla tai korttelikeräyksellä. Jätelain uudistamistyö on toistuvasti törmännyt erimielisyyksiin. Tutkimuksessa on selvitetty sellaisten toimien vaikutuksia, jotka tulivat esiin jätelakityöryhmän keskusteluissa. Euroopan unionin jäsenmaiden tulisi vuonna 2030 päästä 60 prosentin ja vuonna 2035 jo 65 prosentin kierrätysasteeseen. Tutkimus arvioi, että Suomeen voisi syntyä uusia työpaikkoja yli tuhannen henkilötyövuoden edestä. Näissä kustannukset voivat riittävän harvalla tyhjennysrytmillä tulla jopa 26–44 prosenttia halvemmaksi kuin yksilokeroautolla. ”Jätelakisäädäntöä valmistellaan vaiheittain ja työryhmän yhteisesti tukemalla ajatuksella, että jätämme tässä vaiheessa jätealan toimijoille itselleen mahdollisuuden luoda kustannustehokkaimmat mallit kierrätyksen lisäämiseen — myös yli laissa säädettävän minimivaatimustason”, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen. Kolmas vaihtoehto lisäisi bioja pakkausjätteen erilliskeräystä kaikissa taajamien asuinkiinteistöissä. Tulkinta tuottajien kustannusvastuusta on yhä epäselvä EU-tasolla”, Levinen taustoittaa. vuonna 2023. Suomen yhdyskuntajätteiden kokonaiskierrätysaste voisi nousta jopa 10 prosenttiyksikköä nykyisestä. Tähtäämme yhä siihen, että laki saataisiin voimaan ensi vuoden alussa, mutta sekin tekee tiukkaa”, sanoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen. Kierrätysaste kasvaisi eniten kolmannessa vaihtoehdossa. EU:ssa on valmisteilla opas tuottajavastuun vähimmäisvaatimuksista, mutta se julkaistaan ehkä vasta loppuvuodesta. Elinkeinojäte mukaan Tutkimus vertaili nykytilannetta ja kolmea vaihtoehtoa: Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki asuinkiinteistöt, joissa on viisi huoneistoa tai enemmän, lajittelisivat talteen bioja pakkausjätteensä. Levinen korostaakin, että tärkeintä on, että ihmiset käyttävät tarjottuja keräysjärjestelmiä. Suurimmat riidat ovat koskeneet jätteen kuljetusjärjestelmiä, jätehuollon järjestämisvastuuta ja kustannusten jakautumista eri toimijoille. Ympäristöministeriö on tilannut tutkimuksen osana jätelain kokonaisuudistustyötä. Lukuun ei ole vielä edes laskettu mukaan sitä, miten paljon kierrätys voisi nousta, jos myös kaupat, ravintolat, yritykset ja muut elinkeinoelämän toimijat alkaisivat lajitella omat jätteensä nykyistä tehokkaammin. ”Tässä on ollut huomattavaa vaikeutta jätesääntelyn valmistelussa. Kun kotitalousja pakkausjätteen erilliskeräystä lisätään, aiheutuu kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset. Jos bioja pakkausjätettä alettaisiin lajitella kotitalouksissa nykyistä tehokkaammin ja jos nämä jätteet alettaisiin erilliskerätä talteen kaikilla Suomen taajamissa sijaitsevilla asuinkiinteistöillä, ilmastopäästöt voisivat pienentyä jopa 194 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Lisäksi ainakin sähköromu ja tekstiili on saatava kiertämään nykyistä tehokkaammin. Suomen jätelainsäädännön valmistelun kannalta se tulee liian myöhään. Tämä vaikutus olisi siis pelkästään kotitalouksien bioja pakkausjätteiden nykyistä tehokkaammalla keräyksellä ja kierrätyksellä
Kertakäyttöisiä tuotteita tullaan rajoittamaan. Tuotteiden suunnittelijoiden ja valmistajien on hyödynnettävä kierrätettyjä uusiomateriaaleja. Myymättä jääneiden kestokulutustavaroiden tuhoaminen tullaan kieltämään. Yritysten on todennettava tekemänsä ympäristöväitteet käyt. maaliskuuta julkaisemassa uudessa Teollisuuspoliittisessa strategiassa. Esimerkiksi ravitsemuspalveluiden on korvattava kertakäyttöiset pakkaukset ja aterimet uudelleenkäytettävillä. Digitaaliset tuotepassit voisivat antaa tietoa tuotteiden odotetusta käyttöiästä ja korjausohjeista. Sen mukaan kuluttajilla pitäisi olla oikeus korjauttaa esimerkiksi elektroniikkaja IT-laitteensa ja saada niihin varaosia sekä päivityksiä nykyistä helpommin. Myymättä jääneitä tuotteita ei saa tuhota Komissio alkaa valmistella direktiiviä, joka edellyttää kiertotalouden mukaista, ekologista tuotesuunnittelua ympäristön kannalta keskeisissä tuoteryhmissä. Korjattavuutta Komissio suunnittelee uutta aloitetta nimeltään Oikeus korjata. Kierrätysmateriaaleja tuotteisiin Komissio suunnittelee vaatimuksia siihen, että tiettyjen tuotteiden valmistusmateriaaleista määrätty osa olisi kierrätettyjä uusiomateriaaleja. ”Meillä on vain yksi planeetta mutta kulutamme kuin meillä olisi kolme. 24 UUSIOUUTISET 3|2020. Kiertotaloudella on keskeinen rooli myös EU:n 10. Lanseeraamme nyt toimia, jotka muuttavat tapoja, joilla tuotteita valmistetaan, ja jotka voimaannuttavat kuluttajat tekemään kestäviä, ympäristöystävällisiä valintoja”, tiivistää Green Deal -ohjelman varapresidentti Frans Timmermans. EU haluaa myös pitää resurssit käytössä EU:n sisäisessä taloudessa niin pitkään kuin mahdollista. Korjausja kiertotalouspalveluja voidaan kannustaa esimerkiksi alennetuin ALV-kannoin. EU haluaa tukea uusioraaka-aineiden markkinoita. Kiertotalouden toimintasuunnitelma tähtää siihen, että markkinoille tulisi pääasiassa sellaisia tuotteita, jotka on suunniteltu ja valmistettu kestäviksi, korjattaviksi, uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi. Suunnitelma on osa Euroopan vihreän kehityksen Green Deal -ohjelmaa, jonka tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA E uroopan komissio julkaisi 11. ”Yhteiskuntamme on yhä hyvin lineaarinen: Vain 12 prosenttia resursseista kiertää takaisin käyttöön. Oikeus korjata! Euroopan komission uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma antaa kuluttajille oikeuden pitkäikäisiin, korjauskelpoisiin ja kierrätettäviin tuotteisiin. Kiertotalouden toimintasuunnitelma tähtää siihen, että markkinoille tulisi pääasiassa sellaisia tuotteita, jotka on suunniteltu ja valmistettu kestäviksi, korjattaviksi, uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi. Laitteiden ennenaikainen vanheneminen aiotaan laittaa kuriin. Tuotteiden takuuaika voi pidentyä. Jätteiden vientiin ja siirtoihin on tulossa lisää rajoituksia. Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma tekee kiertotaloudesta valtavirtaa”, sanoo ympäristökomissaari Virginijus Sinkevi?ius. maaliskuuta uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman (New Circular Economy Action Plan). Kierrätysmateriaalisisältöä tullaan vaatimaan esimerkiksi muovipakkauk sissa, rakennusmateriaaleissa ja ajoneuvoissa
Suomen toiveet huomioon Mikromuovit halutaan saada talteen tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa, jotta mikromuoveja ei pääsisi vesistöihin. Rakennusja purkujäte on saatava nykyistä paremmin kiertoon. Komissio aikoo laatia säännöt myös sille, kuinka kierrätysmuoveja voidaan ottaa turvallisesti käyttöön myös pakkauksissa, jotka ovat kontaktissa elintarvikkeiden kanssa. • Päästövähennysten ja -kompensoinnin puitelainsäädäntö 2023 • Ympäristöja energia-alojen valtiontukien linjaus kiertotaloustavoitteiden kanssa 2021 • Kiertotaloustavoitteet mukaan talousraportointiin, yritysten vastuuraportointiin ja ympäristökirjanpitoon 2020-2021 Globaali johtajuus • Muovien globaalin sopimuksen toimien johtaminen 2020 . Ajoneuvojen suunnittelu ja elinkaaren loppuvaiheen toiminnot halutaan linkittää nykyistä tiukemmin yhteen. Komissio ehdottaa julkiselle sektorille pakollisia vihreiden hankintojen kriteereitä ja tavoitteita. EU:n tulevia kiertotaloustoimia Kestävä tuotepolitiikka • Lakialoite kestävästä tuotepolitiikasta 2021 • Lakialoite kuluttajien oikeuksista vihreässä siirtymässä 2020 • Oikeus korjata -aloitteet 2021 • Lakialoite ympäristöväittämien todentamisesta 2020 • Vihreiden julkisten hankintojen kriteerit ja raportointi 2021 . • Kiertotalouden seurantapuitelain päivittäminen sekä uusien mittareiden kehittäminen resurssien käytölle, kuluttamiselle ja materiaalijalanjäljelle 2021 tämällä virallisia, sertifioituja merkintöjä. Toimien harmonisointi • Sen varmistaminen, että kiertotalouden toimet ja aloitteet ovat linjassa ilmastonmuutoksen hidastamisen ja sopeutumisen toimien ja aloitteiden kanssa 2020 . Pakkaukset VAIN 12 PROSENTTIA RESURSSEISTA KIERTÄÄ. Ruokapakkauksiin kierrätysmuovia Kiertotalouden toimenpideohjelma keskittyy sektoreihin, jotka käyttävät kaikkein eniten resursseja ja joilla on suurimmat haasteet jätevirtojensa kanssa: sähköja elektroniikkalaitteisiin, akkuihin ja paristoihin, ajoneuvoihin, pakkauksiin, muoveihin, tekstiileihin, rakentamiseen ja ravitsemuspalveluihin. Uudelleenladattavia paristoja tullaan suosimaan. • Kiertotalouden edistäminen koheesiorahoituksella, reilun sosiaalisen siirtymän rahastolla ja kaupungistumisen aloiterahastoilla 2020 . Tekstiileille EU on luomassa uutta kestävää strategiaa, joka painottaa ekologista tuotesuunnittelua, vaate palveluna -bisnesmalleja ja kierrätystä. • Teollisuuden vapaaehtoisten teollisten symbioosien sertifiointijärjestelmän lanseeraus 2022 Avainalojen arvoketjut • Sähköja elektroniikkalaitteiden kiertotalousaloite, yleislaturit ja vanhojen laitteiden takaisinottojärjestelmä 2020-2021 • Haitallisten aineiden ROHS-direktiivin tarkistus ja ohjeistus liittyen REACHiin ja ekologiseen tuotesuunnitteluun 2021 • Paristojen ja akkujen puitelakialoite 2020 • Romuajoneuvosäädösten tarkistus 2021 • Jäteöljysäädösten tarkistus 2022 • Säännöt ylipakkaamisen ja pakkausjätteen ehkäisyyn 2021 • Pakkausten, rakennusmateriaalien ja ajoneuvojen pakolliset kierrätysmuovivaatimukset 2021-2022 • Mikromuovien rajoittamisen säännöt 2021 • Puitelakialoite biopohjaisille ja biohajoaville muoveille 2021 • EU:n tekstiilistrategia 2021 • Kestävän rakentamisen strategia 2021 • Aloite korvata ravitsemispalvelujen kertakäyttöpakkaukset ja -aterimet uudelleenkäytettävillä 2021 Jätehuolto • Tavoitteet jätteen vähentämiseen ja jätteen synnyn ehkäisyyn 2022 • EU-laajuinen, harmonisoitu jätteen keräysja merkintämalli 2022 • Kierrätysmateriaalien haitallisten aineiden seurantaja minimointimetodit 2021 • Haitallisten aineiden pitoisuuksien harmonisoitu tietopankki 2021 • Jäteominaisuuden päättymisen (endof-waste) kriteerien laajentaminen 2021 • Jätesiirtojen sääntöjen tarkistus 2021 Kiertotalous ja ihmiset • Kiertotalouden edistäminen aloittein, esim. EU:n Ecolabel-merkkiin tulee uusia kriteerejä kestävyydelle, kierrätettävyydelle ja kierrätysmateriaalisisällölle. Suomen ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen pitää uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa merkittävänä avauksena kestävyyskriisin ratkaisemisessa: ”Olen tyytyväinen, että suunnitelmassa on monia asioita, joita nostimme esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella, muun muassa tuotesuunnittelu ja kiertotalouden laajentaminen uusille aloille”, Mikkonen kommentoi ja jatkaa: ”Lainsäädännön tulee luoda nykyistä vahvemmat raamit kestävään tuotesuunnitteluun ohjaamiseksi. Tuottajavastuu tulee kiristymään. Toivon komissiolta konkreettisia ehdotuksia tuotepolitiikkaan mahdollisimman pian.” Lue lisää toimintasuunnitelmasta: https://ec.europa.eu/commission/ presscorner/detail/en/ip_20_420 on suunniteltava ekologisiksi. Suunnitelma listaa pakkauksille monenlaisia, keskenään ristiriitaisiakin vaatimuksia pakkausmateriaalien vähentämisestä, kierrätettävyydestä ja yksinkertaistamisesta. • Kiertotaloustavoitteet kansainvälisen vapaakaupan ja kahdenja monenkeskisiin sopimuksiin sekä EU:n ulkopuolisiin rahoitusinstrumentteihin 2020 . • Teollisuuspäästödirektiivin tarkistus ja BAT-dokumenttien päivitys 2021 . koulutus ja osaaminen, sosiaalisuus ja tukirahastot 2020 . Pakkausja pakkausjätedirektiivi (94/62/EC) uudistetaan. • Ehdotus globaalin kiertotalousyhteenliittymän ja kansainvälisen luonnonvarojen hoitamisen sopimuksen perustamisesta 2021 . Kuten EU on jo aiemmin esittänyt, jäsenmaiden on aloitettava poistotekstiilien erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Pienelektroniikalle suunnitellaan EU-laajuista palautusjärjestelmää. 25 UUSIOUUTISET 3|2020. Rakennukset voisivat toimia tulevaisuuden materiaalipankkeina, ja siksi on kehitettävä rakennusten digitaalisia materiaalipasseja
26 UUSIOUUTISET 3|2020. Kun Kilpilahdentie vuonna 2011 valmistui, louhintatyöt tulevan materiaalikeskuksen alueella käynnistyivät. Kilpilahden materiaalikeskuksessa toimiva Revanssi Oy aikoo muun muassa jalostaa betonijätteestä uusioraaka-ainetta maarakentamisen tarpeisiin. Tie rakennettiin aikoinaan parantamaan huoltovarmuutta, sillä sitä ennen öljytuotteet pääsivät Nesteen Porvoon-jalostamosta eteenpäin vain yhtä reittiä pitkin. Kilken rakentaminen on ollut Uudenmaan kuntien omistamalle kierrätystoimijalle suurponnistus, jonka suunnittelu käynnistyi jo joulukuussa 2003. Pitkään odotettu kiertotalouden uusi merkkipaalu, Kilpilahden materiaalikeskus Kilke on aloittanut toimintansa Porvoossa. “Kilpilahti on alusta, jota tarjoamme alan toimijoille kiertotalouden kehittämiseksi”, kuvailee toimitusjohtaja Vesa Heikkonen keskusta isännöivästä Rosk’n Roll Oy:stä. Siellä jalostetaan muun muassa betonijätteestä uusioraaka-ainetta maarakentamiseen. ”Siinä missä kaatopaikoille oli vielä kuusitoista vuotta sitten kysyntää, nykyään ne ovat marginaalissa”, Heikkonen sanoo. Kilke kuuluu Porvoon Kilpilahteen on perustettu uusi jätemateriaalien käsittelyja jalostuskeskus. “Täällä on seudun parhaat liikenneja huolto-olosuhteet ja häiriintyvää ympäristöä vähemmän kuin muualla.” Vierestä kulkee Kilpilahdentie, josta myös materiaalikeskus saa ajoyhteytensä. Kun nykyhetkestä mennään eteenpäin vielä toiset kymmenen vuotta, materiaalikeskus toimii täydellä painollaan. HILKKA VÄHÄNEN JA EMMA KAUSTARA AARO KAJASTE, KUVAT K uusitoista vuotta, eikä suotta. Parin vuosikymmenen takaista aikaa kuvaa se, että Kilpilahden keskuksen alueesta luvitettiin alkujaan yli puolet loppusijoituspaikaksi. Hänen mukaansa on tärkeintä, että alueelle tulee toimijoita, jotka tukevat sekä uuden keskuksen kokonai. Matkan varrella terävöityi vastaavasti myös Kilken fokus, eikä siellä ole loppusijoitusta lainkaan. “Silloin elettiin vielä pitkälti kaatopaikkayhteiskunnassa”, Heikkonen muistelee. Hyvät liikenneyhteydet Kilpilahti valikoitui Kilke-keskuksen paikaksi muun muassa hyvän sijaintinsa ansiosta. Jätteiden energiakäyttö ja materiaalina hyödyntäminen ovat sittemmin lisääntyneet huimasti. Jatkossa Kilke-keskuksen on määrä tuoda yhteen jätemateriaaleja prosessoivia ja hyödyntäviä yrityksiä kautta Suomen ja myös ulkomailta. Kierrätysmateriaalien käsittelyja jalostuskeskuksen juhlallinen avajaistilaisuus peruuntui koronaepidemian takia, mutta itse keskus starttasi aikataulun mukaisesti maaliskuun puolivälissä. “Samana päivänä, kun kaupunki leikkasi nauhan uuden tien vihkiäisissä, meiltä lähtivät murskerekat matkaan.” Rekkojen liikkeellelähdöstä on kulunut noin kymmenen vuotta. ”Prosessi on pitkä, mutta etenemme tietoisesti hitaasti ja taiten”, Heikkonen linjaa
Sitä on luvassa sitä mukaa kuin yrityksiä keskukseen asettuu. Yrityksen on tarkoitus jatkojalostaa jätteestä materiaalia uusiokäyttöön. Uusiokäyttöön Kilpilahden uuden materiaalikeskuksen ensimmäisiin toimijoihin kuuluu kierrätysyhtiö Revanssi, joka on jo aloittanut kierrätysmateriaalien vastaanoton alueella. “Pystymme jo nyt ottamaan vastaan sekä rakennusalan että kaupan ja teollisuuden jätteitä”, kertoo Revanssin toimitusjohtaja Martti Sinisalo. Rosk’n Roll on tehnyt pitkään jäteyhteistyötä Nesteen ja muovijätti Borealiksen kanssa, viime vuosina myös kierrätysyhteistyötä. “Olemme tähän asti toimineet suhteellisen pienissä tiloissa, joten MUOVIJÄTTI MUKANA MUOVIJÄTETYÖSSÄ KILPILAHDEN TEOLLISUUSALUEELLA toimii vanhastaan useita suuryrityksiä. Kilpilahdessa yritys aikoo hoitaa materiaalin lajittelun ja osan sen esikäsittelystä. Kilpilahden materiaalikeskus toimii lähellä isoja teollisuusyrityksiä. “Me haluamme tänne jotakin uudentyyppistä ja edistyksellisempää, ei samaa, mitä muualla Suomessa jo tehdään.” Borealiksen toimitusjohtaja Salla Roni-Poranen kiittelee Kilpilahden yritykset yhteen kokoavaa tarkoitusta. Me lajittelemme helposti hyödynnettävät jakeet täällä, ja tarkempi jatkolajittelu voidaan tehdä Kuusankoski Oy:n kierrätyslaitoksessa Lahdessa”, Sinisalo sanoo. Mahdollisuuksia moneen Materiaalikeskukseen on valmistunut muun muassa perusinfrastruktuuri vesija viemärilinjoineen ja sähköja tietoliikennekytkentöineen. suutta että paikallisen jätehuollon ja koko kiertotalousalan tarpeita yleisemminkin. “Kiertotalous vaatii paljon tekijöitä, jotta siitä saadaan kannattavaa. Murskerekkojen rallikin jatkuu arviolta 2020-luvun loppuun saakka. ”Meidän tavoitteenamme ei ole missään vaiheessa ollut täyttää keskusta kiireellä. “Olemme miettineet yhdessä Rosk'n Rollin kanssa tätä projektia alusta alkaen, ja näemme sen suurena mahdollisuutena kiertotaloudessa.” Roni-Porasen mukaan Kilpilahtea voi jo verrata maailman isoihin kierrätysalustoihin. NI KO LA UR ILA 27 UUSIOUUTISET 3|2020. Eri toiminnoille tarkoitettua spesifistä kenttäinfrastruktuuria on Heikkosen mukaan mahdollista rakentaa nopeastikin lisää. “On tärkeää koota yhteen koko muovinkierrätysketjun tietotaito siitä, mitä tarvitaan ja millainen on hyvä materiaaliensiirtoketju.” Työn alla on myös sen selvittäminen, kuinka keräysmuovit voitaisiin lajitella eri laaduittain. Niiden pois kuljettama kiviaines käytetään hyödyksi viimeistä murikkaa myöten. “Olemme pyrkineet kehittämään keinoja molempien yhtiöiden jätteiden uusiokäyttöön”, Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen kertoo. Kymmenen kertaa enemmän Sinisalon mukaan Kilke-keskus on ollut Revanssille keihäänkärkihanke. “Kunnallinen jätehuoltoyhtiö on tässä projektissa toiminut kuin kiinteistökehitysyhtiö: metsää kasvaneesta alueesta on jalostettu YVA:n, kaavoituksen, ympäristöluvittamisen ja esirakentamisen kautta investointija operointialue, joka mahdollistaa toimijoille aluevuokrauksen ja tonttikaupan”, toteaa Heikkonen. Kilpilahdessa tähdätään tälläkin alueella kehityksen kärkeen. Uuden materiaalikeskuksen myötä Revanssi pääsee siirtymään väljemmille vesille. "Kuntavastuullisen jätehuollon kehittäminen on aina meille eduksi”, kertoo Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen. “Kallioperä on hyvälaatuista, rahanarvoista materiaalia, jota emme halua haaskata vaan louhia tarkoituksenmukaisesti.” Louhintaurakkaa toteuttaa Rosk’n Rollin urakoitsijana toimiva Terrawise Oy, joka myy kiveä lähialueiden ja pääkaupunkiseudun rakennuskohteisiin. . Samoin vaaka-asema on valmiina palvelemaan alueelle tulevaa materiaalinkuljetusliikennettä täysmittaisine vaakasiltoineen, joista toinen on mitoitettu superpitkille HCT-rekoille (high capacity transport). “Monessa rakennuskohteessa on hankalaa järjestää tarkkaa syntypaikkalajittelua. Yhden yrityksen voimin se ei onnistu", hän tähdentää. . Heikkosen mukaan keskus luo parhaillaan kytkentöjä tuotantoketjujen eri toimijoiden välille. Rosk’n Roll Oy:n osittain omistama yritys on tähän asti pitänyt majaansa osakkuusomistajayhtiönsä vuokralaisena tämän toimipisteissä Porvoon Domargårdissa ja Lohjan Munkkaassa. Esimerkiksi Orthex ja Plastex ovat olleet mukana keskustelemassa siitä, kuinka sekä kuluttajien että yritysten jätemuovit saataisiin mahdollisimman hyvin kierrätykseen. Tänne päästäkseen pitää ikään kuin läpäistä pääsykokeet”, Heikkonen naurahtaa. Juuri muoviteollisuuden ja muiden muovijätteiden ja sivuvirtojen käsittely ja jalostus voisi olla yksi Kilke-keskuksen tulevaisuuden painopisteistä
Kilpilahteen ei tahdota esimerkiksi jätemaiden läjitystä. Uusiomateriaaleja rakentamiseen Lisää mahdollisuuksia uudelle materiaalikeskukselle tarjoaa Vantaan jätevoimala, josta on matkaa Kilpilahteen vain viitisentoista kilometriä. Kun yhtiö rakentaa uutta jätekeskuksiinsa, maarakennustuotteiden laatukriteerien täyttymisestä vastaa siten urakoitsija. Toki myös Kilpilahden teollisuusalueen läheisyys tuo merkittäviä synergioita.” Lisää investointeja Revanssin käsittelyhallit ja -kentät ovat Kilpilahdessa jo valmiina, mutta investointeja laitteisiin ja prosesseihin on toimitusjohtajan mukaan luvassa lisää. 28 UUSIOUUTISET 3|2020. Itä-Uudellamaalla ei niitä vielä ole, joten Kilke voisi täydentää aukon Suomen muutoin varsin kattavassa verkostossa. “Myös Kilkessä tulee ajan mittaan rakennettaviksi uusia laitoksia ja Kilpilahden materiaalikeskus • Rakennuttaja ja hallinnoija Rosk’n Roll Oy Ab. Lisäksi yhtiöllä on alueella kattavat kierrätysmetallin vastaanottoja käsittelytoiminnot. “Myös muovinkeräyksen osalta meillä on suunnitteilla hankkeita, jotka liittyvät sisään tulevien materiaalien jatkojalostukseen”, Sinisalo kertoo. • Pinta-ala 32 hehtaaria, otetaan käyttöön asteittain. “Me olemme muutenkin monen projektin risteyskohdassa”, Heikkonen näkee ja muistuttaa heti perään materiaalikeskuksen suhteellisen kompaktista koosta. ”Arvioisin, että pystymme vastaisuudessa prosessoimaan noin kymmenenkertaisen määrän materiaaliakin.” Sinisalo kiittelee myös keskuksen sijaintia. Niitä ovat muun muassa muovi, pahvi, paperi ja kyllästetty puu. • Avattiin maaliskuussa 2020. “Haluamme ensisijaisesti toimijoita ja prosesseja, jotka hyötyvät vaikkapa paikallisen jalostamoteollisuuden läheisestä sijainnista ja vuorostaan hyödyttävät sitä.” . Kilpilahti avaa meille paljon mahdollisuuksia, kun esimerkiksi vastaanottokapasiteettimme kymmenkertaistuu”, Sinisalo kertoo. “Me haluamme kuitenkin mahdollistaa uusiomateriaalien hyödyntämisen sallimalla niiden tarjoamisen”, Heikkonen tähdentää. Rakennusja purkujätteen lisäksi Revanssi käsittelee Kilke-keskuksessa monia muitakin kierrätettäviä materiaaleja. Yhtiöllä on suunnitelmissa rakentaa vielä ainakin yritysten ja teollisuuden nestemäisten jätteiden käsittelyprosesseja. kenttäalueita, ja silloin seuraamme hyvin valppaasti, missä kohtaa voitaisiin käyttää uusiomateriaaleja.” Heikkosen mukaan tärkeää on myös se, että maarakennusmateriaalit tuotetaan paikallisesti. • Jokainen alueelle tuleva erikoislaitos tuo lisäinvestointeja muutamasta miljoonasta aina kymmeniin miljooniin riippuen teknologiasta ja mitoitusvolyymeista. “Kuljetukset vaikuttavat osaltaan materiaalin kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärän suuruuteen.” Jalostamon naapuriksi Kun puhutaan pidemmän aikavälin visioista, Vesa Heikkosen mielessä kangastaa myös biokaasulaitos. Kilke-keskuksesta suunnitellaan kierrätystoimijoiden solmukohtaa, joka palvelee monipuolisesti koko alan tarpeita. “On kätevämpää hyödyntää jo paikalla olevaa betonimursketta kuin rahdata materiaalia muualta.” Lisäksi paikallisen materiaalin käyttö säästää rahaa ja kutistaa päästöjä, kun kuljetusmatkat lyhenevät. “Voisimme tulevaisuudessa jalostaa myös voimalan kuonasta rakennusmateriaalia erilaisiin maarakennuskohteisiin”, pohtii materiaalikeskuksen Rosk’n Rollin toimitusjohtaja Vesa Heikkonen. Monissa Rosk’n Rollin kohteissa on hyödynnetty uusiomateriaaleja, kuten betonimursketta, lasimursketta tai rengasrouhetta eri rakennuskerroksissa. • Keskuksen rakennusbudjetti noin 10 miljoonaa euroa, josta perusinfrastruktuuriin kuluu noin 7 miljoonaa ja 3 miljoonaa ensimmäisen vaiheen käsittelyvalmiuksien rakenteiden rakentamiseen. “Domargårdiin verrattuna olemme pari askelta lähempänä pääkaupunkiseutua ja pääsemme helpommin tarjoamaan palveluita myös sen alueen yrityksille. Rosk’n Roll näkee kuitenkin roolinsa uusiomaarakentamisessa ennen kaikkea tuotteiden ostajana, ei niiden kehittäjänä. Keskuksen operatiivinen alue on vain 32 hehtaarin laajuinen, joten mukaan mahtuvat toimijat valitaan siksikin huolellisesti. “Uusiomateriaali on yleensä saman hintaista tai halvempaa kuin neitseellinen materiaali”, Heikkonen muistuttaa. VOIMALAN KUONASTA VOISI JALOSTAA RAKENNUS MATERIAALIA. Heikkonen suosii mielellään uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa
Ohjausryhmässä ovat edustettuina seitsemän ministeriöitä sekä Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, VATT, Sitra ja Business Finland. Karhinen uskoo, että kiertotaloudella tulee olemaan suuri rooli näiden päästöjen vähentämisessä. Karhinen näkee kiertotalouden keinona turvata taloudellinen hyvinvointitaso hiilineutraalissa Suomessa. ”Mottoni on: Ole avoin uudelle”, Karhinen painottaa. Noin 12 miljoonaa tonnia vähennettävistä päästöistä on sellaisia, joille ei ole vielä määritelty toimia. Hänet kutsuttiin puheenjohtajaksi ohjausryhmälle, jonka tehtävänä on saada tämän vuoden aikana laadittua Suomelle kiertotalouden strateginen ja poikkihallinnollinen edistämisohjelma. ”Tarvitaan visio, joka ei jätä kylmäksi ja joka herättää huomiseen. Täytyisi sallia, että osa ihastuu, osa jää ihmettelemään. ”Kiertotalous voi vähentää päästöjä ja ratkaista ympäristötavoitteita ja samanaikaisesti pitää yllä hyvinvointia.” 12 miljoonaa päästötonnia pois Suomen hallitus toivoo, että kiertotalouden edistämissuunnitelma tukee hallituksen hiilineutraalisuustavoitetta. osaamisesta ja koulutuksesta, Suomen maatalouden ja ruokajärjestelmän tulevaisuusvisiointityöstä sekä kehittämisen johtamisesta. Se julkaistaneen toukokuussa. Ohjausryhmän pitäisi kokoontua kaikkiaan kahdeksan kertaa. Poikkihallinnolliseen suunnitelmaan on siis hyvät edellytykset. Ensimmäisiä tärkeitä tehtäviä ohjausryhmällä on yhteisen vision luominen. Tehtävä ei ole helppo, ja juuri siksi puheenjohtajaksi valittiin Karhinen, jolla on vankka kokemus sekä liiketaloudesta ja finanssisektorilta että yhteiskunnallisista ja julkisista instituutioista, metsäja maataloudesta, . Hän on uudistaja, joka osaa sopivilta osin myös arvostaa vanhaa. Nykypäästöt, noin 56 miljoonaa tonnia, olisi saatava putoamaan 21 miljoonaan tonniin 15 vuodessa. Lisäksi kokouksiin osallistuu sidosryhmiä, muita tutkijoita ja asiantuntijoita. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA Näin sanoo työelämäprofessori Reijo Karhinen. Reijo Karhinen kertoo, että heidän pihapiiristään uuden kodin ovat saaneet muun muassa kestikievarina 1900-luvun alussa toiminut hirsitalo ja alun perin vuonna 1820 rakennettu vilja-aitta. Siiloutuminen on kiertotaloudelle myrkkyä.” 29 UUSIOUUTISET 3|2020. ”SIILOT OVAT MYRKKYÄ KIERTOTALOUDELLE” Kiertotalouden edistämisohjelmaa valmistelevan ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen uskoo, että hiilineutraalin kiertotalouden avulla Suomi voi paitsi vähentää merkittävästi yhteiskunnan päästöjä, myös pitää hyvinvointia yllä. Ehkä tärkein Karhisen ominaisuus liittyy kuitenkin hänen arvoihinsa. Koronakriisin takia ainakin yksi kokous on jo jouduttu järjestämään etänä, mutta ryhmä pitää edelleen kiinni alkuperäisestä aikataulustaan, että suunnitelma valmistuisi tämän vuoden loppuun mennessä. Vaaditaan rohkeutta,” Karhinen tiivistää. ” K iertotalouden suurin potentiaali on nimenomaan eri sektoreiden ja toimialojen rajapinnassa. Ohjausryhmä asettaa kiertotaloudelle tavoitteet, pohtii tarvittavat toimenpiteet ja resurssit sekä ottaa käyttöön sopivat mittarit kiertotalouden edistymisen seurantaan. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin perustaa neljä teemaryhmää: alueet ja kaupungit (vetäjänä Turun kaupunginjohtaja Minna Arve), kiinteistöt ja rakentaminen (vetäjänä Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aho), raskas teollisuus (vetäjänä Outokummun johtoryhmän jäsen Kari Tuutti) sekä nousevat teknologiat ja uudet liiketoimintamallit (vetäjänä Taaleri Varainhoito Oy:n sijoitusjohtaja Tero Luoma)
CircVol 6Aika-hanke on mukana kehittämässä uuden kierto talousalueen rakentumista Välimaalle. Kiertokaarella on alueelle varattuna 8400 neliön stabilointikenttä, 1,4 hehtaaria vaarallisen jätteen loppusijoitusaluetta sekä yhteensä yli viisi hehtaaria tavanomaisen jätteen kaatopaikkarakennetta vastaavia käsittelykenttiä, joille voi tarvittaessa loppusijoittaa kaatopaikkakelpoista jätettä. tieverkon sekä jätevesipumppaamon. Materiaalikeskus tulossa Lassila & Tikanoja rakennuttaa Välimaahan omaa materiaalitehokkuuskeskusta. ”Kiertokaaren strategia on tarjota alueen palvelut kuten pilaantuneiden maiden käsittely yhteistyökumppaniyrityksen kanssa”, sanoo Kiertokaaren toimitusjohtaja Markku Illikainen. ”Olemme tehneet kehittämistyötä yhteistyössä Kiertokaaren ja muiden yritysten kanssa ja miettineet, mitä Välimaa voisi toimijoille tarjota. Toiveissa on, että luvitus varmistuisi vihdoin tämän kevään aikana. Välimaan kiertotalousalue on vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan ja Oulun uuteen yleiskaavaan. Pietola uskoo, että nämä järjestelyt helpottavat toiminnan käynnistämistä alueella myös pienille toimijoille. Tarkoituksenamme on olla mukana erilaisissa ympäristörakentamisen kohteissa Pohjois-Suomen alueella”, Lindroth tarkentaa. ELINA SAARINEN OULUN KAUPUNKI, KUVA K iimingintien varteen, alle 30 kilometrin päähän Oulun keskustasta on rakentumassa valtava, yli sadan hehtaarin kokoinen Välimaan kiertotalousalue. Oulun kaupunki on rakennuttanut yhteistyössä toimijoiden kanssa alueelle valmista infraa, mm. Jätevedet ohjataan kaupungin viemäriverkostoon. Pilaantuneita maita tästä on 100 000 tonnia. Ekosysteemin vetureina ovat toimineet Oulun kaupunki ja CircVol 6Aika -hanke sekä Kiertokaari ja Lassila & Tikanoja. L&T:lle on tulossa alueelle 16 hehtaarin käsittelyalue, jolla voidaan ottaa vastaan yhteensä 350 000 tonnia jätteitä ja sivuvirtoja vuosittain. Tuolloin käynnistyi myös toimintojen ympäristöluvitusprosessi, joka on ollut vaiherikas ja pitkä. Hulevesiallas hyödyntää biohiiltä sekä noin 150 kuutiota puuhaketta, joka on valmistettu alueelta kaadetuista puista. CircVol-hankkeessa valmistui huhtikuussa vesiensuojelurakenne. Emme sano ei kenellekään”, kutsuu Oulun ympäristöasiantuntija Satu Pietola. Alueella on tarkoitus vastaanottaa myös voimalaitosten ja jätteenpolttolaitosten tuhkia ja kuonia, seula-alitetta ja teollisuusjätteitä. Huhtikuun alkuun mennessä Välimaan kiertotalousalueen yhdeksästä alueesta kaksi oli varattu. Lue lisää: https://www.ouka.fi/oulu/ valimaa/tietopankki 30 UUSIOUUTISET 3|2020. VÄLIMAALLA ON VÄLIÄ Oulun kaupunki haluaa saada teollisuuden sivuvirrat ja rakentamisesta syntyvät ylijäämämaat tehokkaasti kiertoon. L&T voi tarjota ympäristörakentamisen ja sivuvirtojen hyödyntämisen palveluita myös Pohjois-Suomessa”, toteaa Välimaan materiaalikeskusta vetävä Sami Lindroth L&T:ltä. ”Alue antaa hyvän mahdollisuuden kehittää uusia käsittelymenetelmiä ja tuotteita. . Toiveikkuutta on kasvattanut se, että Välimaan kiertotalousalue on vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan ja Oulun uuteen yleiskaavaan. Alueeseen voi tutustua tarkemmin esimerkiksi syksyllä järjestettävässä Välimaan avointen ovien päivässä sekä muissa CircVol-hankkeen paikallisissa tilaisuuksissa. Luvitus helpottumassa Kiertokaari on suunnitellut alueelle pilaantuneiden maiden käsittelypalveluja jo vuodesta 2004 lähtien. ”Materiaalikeskuksemme käynnistyy vaiheittain tämän kesän ja syksyn aikana. Toivomme, että alueelle syntyisi kiertotalouden ekosysteemi, josta sekä isot että pienet toimijat löytäisivät oman paikkansa vaikkapa sivuvirtojen hyödyntämisessä
Sanavalinnoilla on merkitystä kulttuurisessa ja psykologisessa, ruoan ja jätteen välisessä rajanvedossa. Georgen tyttöystävän äiti näkee tilanteen sattumalta, ja tilannekomedioille tyypillinen moninaisten virhetulkintojen ja epäonnisten yhteensattumien vyyhti alkaa kehkeytyä. Kolumni on julkaistu alun perin Turun yliopiston blogina. Hävikkiä onkin onnistuttu huomattavasti pienentämään ja ruokakiertoa kehittämään paikoin jopa liiketoiminnaksi asti. Silti, perimmäiseltä olemukseltaan, tällaiset konstruktiot ovat kykeneviä kumoutumaan ja uusiutumaan. Yhtäältä Seinfeld nostaa esiin ikuisuuskysymyksen: miten kulttuurisesti määritellään ihmisen syötäväksi kelpaava ruoka, milloin esimerkiksi ruoasta tulee jätettä tai missä olosuhteissa ruokatuote on muuten käyttökelvoton. Dialogi sivuaa kärjistäen myös sitä tosiseikkaa, että ruoka on läpeensä identiteettipoliittisesti latautunut alue: tekemämme valinnat määrittelevät meitä monin tavoin, sijoittavat meidät erilaisiin ryhmiin ja kategorioihin. Hävikkiruokaa on viime vuosina määritelty uudelleen sekä käsitteenä että resurssina: hävityksi mielletty voidaan pelastaa ja sitä voidaan edelleen hyödyntää. Kohti kestäviä ratkaisuja Viime vuosina kiertotalousajattelun suosion myötä myös aterioilta ja vähittäiskaupalta yli jääneen ruoan hyödyntäminen on herättänyt yhä laajempaa keskustelua. Kiertotalouden katalyytteja Seinfeldissä käydyn keskustelun esiin tuomat tapakulttuuriset konventiot, sosiaalisesti rakentuneet puhtauskäsitykset ja kielellinen rajanveto ovat ylipäänsä vahvoja ajatteluumme ja toimintaamme iskostuneita rakenteita. Ylijäämän yhteydessä vaikkapa tähteistä tai rippeistä puhuminen voi herättää mielikuvia tehottomasta näpertelystä, vaikka ruokahävikki on yksin Suomessa vuosittain satoja miljoonia kiloja. Kaikki nämä tekijät ovat myös dynaamisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään, joten laajamittaisen muutoksen ja esimerkiksi kiertotalouden kehityksen vauhdittamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota erilaisiin muutostekijöihin, muutoksen katalyytteihin eri elämänalueilla. Kielelliset valinnat saattavat aiheuttaa myös mittakaavaharhoja. T ilannekomediasarjassa Seinfeld (1994) kiusallisiin tilanteisiin usein päätyvä George Costanza syö juhlien jälkeen keittiön roska-astiaan jätetyn leivoksen. Potentiaali on siis yksinomaan tällä alueella valtava ja monien muiden tuotannonalojen kohdalla sivuvirtojen volyymi vielä kertaluokkaa tai useampaakin suurempi. Keskustelu tuo esiin myös symbolisen rajanvedon paikoin absurdiuteen asti kehittyneen hienosyisyyden, kun roska-astian reunus hahmottuu rajaksi, jonka yläpuolelle jäävä ruoka on vielä käyttökelpoista mutta jonka alle painuessaan ruoka on taianomaisesti menetetty toiseen ulottuvuuteen. Monitieteinen konsortio pyrkii löytämään erityisesti keinoja, joilla tuetaan Suomen tavoitetta olla kiertotalouden johtava maa vuonna 2025. Paikoin ne ovat perusteltuja ja tarpeellisia, paikoin pikemminkin piintyneitä tapoja ja asenteita vailla erityistä rationaalista perustaa. On kehitetty ravintoloita ja sovelluksia, jotka hyödyntävät ja välittävät tehokkaasti ruoka-annoksia ja -aineita, jotka aiemmin olisivat päätyneet auttamatta jätelaitokseen. Kieli voi muuttua, ajattelu ja asenteet voivat muuttua, ja samalla tavoin sääntelyä eli toimintaamme ohjaavia normeja voidaan harkita uudelleen ja muuttaa. Ylipäänsä suhtautumiseemme niin kutsuttuun ylijäämäruokaan vaikuttavat monet tekijät, kuten viranomaissääntelyn asettamat rajoitukset, kulttuuriset normit ja puhtauskäsitykset sekä kiertoprosesseihin liittyvät yleiset asenteet ja mielikuvat. Georgen leivoshetkeä ja sitä seurannutta sosiaalista kurimusta jälkikäteen puidessaan ystävykset George ja Jerry (Seinfeld) käyvät dialogin, jonka ytimessä on metafyysinen kysymys siitä, tuliko George syöneeksi leivoksen vai roskaa. Myös kielellä, vaikkapa sanavalinnoilla, on merkitystä kulttuurisessa ja psykologisessa rajanvedossa: esimerkiksi tähteet miellämme edelleen käyttöja syömäkelpoiseksi ruoaksi siinä missä ruokajäte on meille peruuttamattomasti rajan ylittänyttä biomassaa. Moni katsoja pystynee samastumaan sarjassa kuvattuun Georgen sisäiseen kamppailuun leivoksen äärellä: tieto ruoan kiistattomasta kelpoisuudesta houkuttelee syömään, mutta kynnys noukkia ruoka roska-astiasta on korkea. Ruoan ja jätteen välisen vivahteikkaan rajanvedon ohella lyhyessä keskustelussa tulee esiin useita ruoan puhtauteen, ruoan korrektiin käsittelyyn ja ylipäänsä soveliaaseen ruokailuun liittyviä yleisiä käsityksiä ja konventioita. Kategoriarajat ovat kuitenkin liikkuvaisia. Yhtä lailla latautuneita ovat käsityksemme siitä, mihin ja keneen ruoka saa olla koskenut ennen kuin se päätyy syötäväksemme. RUOKAKIERTOA JA RAJANEUVOTTELUA Tähteet, rippeet vai hävikki. Luonnollisesti erityisen vahvoja ja latautuneita ne ovat ruoan kaltaiseen elämän perusasiaan kiinnittyessään. KOLUMNI VILLE VIRSU Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina CICAT2025-hankkeessa. Hävikkiruokakin on perinteisesti nähty menetetyksi: hukkaan meni, kirjataan tappioksi. Toisaalta sarja oli tavallaan myös edellä aikaansa: roska-astioihin tai niiden liepeille päätyneen ruoan hyödyntäminen ja pelastaminen nousi ainakin Suomessa laajempaan julkiseen keskusteluun vasta 2000-luvulla, kun dyykkaamisesta ja freeganismista alettiin puhua ilmiöinä ja ruokahävikin laajuuteen havahduttiin monin paikoin. Korkeakoulujen yhteisessä, Suomen Akatemian rahoittamassa CICAT2025-hankkeessa tutkimme kiertotalouden katalyytteja eli juuri näitä tekijöitä, käytäntöjä ja ratkaisuja, jotka joko vauhdittavat tai hidastavat kiertotalouden toteutumista ja kehittämistä. Blogisivulta voit lukea myös Seinfeldjaksossa käydyn alkuperäisen dialogin englanniksi: https://blogit.utu.fi/utu/ 2019/09/24/ruokakiertoa-ja-rajaneuvotteluakieli-kiertotalouden-katalyyttina/ 31 UUSIOUUTISET 3|2020
Yhtiö aikoo tuottaa energiaa, pudottaa hiilidioksidipäästöjään ja luoda liiketoimintaa muiden jätteistä. ”On Suomen ja Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuista, että samalla toimijalla on kaikki jätteiden energiahyödyntämiseen liittyvät toiminnot: Oulun Energialla on jätteiden lajittelulaitos, kierrätyspolttoainetta hyödyntävä biovoimalaitos ja kierrätyskelvottoman hyödyntävä ekovoimalaitos”, Oulun Energian projektipäällikkö Saara Palo-oja tiivistää. ELINA SAARINEN OULUN ENERGIA, KUVAT O ulun Energia on lähtenyt energiayhtiönä reippaasti kiertotalouden suuntaan. Kolmannes sisään otettavasta jätemateriaalista pystytään laitoksessa erottelemaan materiaalikierrätystä varten tai hyödynnettäväksi uusiomateriaalina maarakentamisessa. Ouluun koko ketju Oulun Energian uusi lajittelulaitos käynnistyy syksyllä. Jätteen lajittelu laitos rakentuu Ouluun ensi syksyyn mennessä. Noin 25 000 tonnia jätteestä ohjautuu Oulun Energian omistamaan Laanilan ekovoimalaitokseen. Tavoitteemme on, että oma energiantuotantomme on hiilineutraalia 2030-luvun kuluessa”, linjaa toimitusjohtaja Juha Juntunen. Biovoimalaitos tulee korvaamaan Toppilan vanhemman ykkösyksikön lämmön ja sähkön tuotannon. Laitoksen kierrätyspolttoaine tulee korvaamaan turvetta samaan aikaan valmistuvassa biovoimalassa. 32 UUSIOUUTISET 3|2020. Oulun Energialla on osoite myös sille osalle jätettä, jota ei voi hyödyntää materiaalikierrätyksessä, kierrätyspolttoaineena eikä maarakentamisessa. Laanilan biovoimala käyttää polttoaineenaan pääosin puuta, mutta turvetta korvataan myös jätteestä jalostetulla SRF-kierrätyspolttoaineella (Solid Recovered Fuel). Kierrätyspolttoaineen Oulun Energia saa niin ikään syksyllä valmistuvasta omasta lajittelulaitoksestaan, joka ottaa vuosittain vastaan noin 100 000 tonnia rakentamisen, purkamisen, teollisuuden ja kaupan jätteitä. Korkeatasoiseksi kierrätyspolttoaineeksi tästä jätemäärästä voidaan jalostaa jopa 45 000 tonnia. ”Laanilan biovoimalaitos puolittaa hiilidioksidipäästömme. Laatu ratkaisee Alkuvaiheessa biovoimalan kokonaispolttoainemäärästä 15 prosenttia voi olla kierrätyspolttoainetta, jat. Syksyllä valmistuu runsaan 200 miljoonan investointi, Laanilan uusi biovoimalaitos
Tilavaraukset mahdollistavat myös uusien prosessilaitteiden asentamisen myöhemmin. Jopa lajittelulinjaston seula-alite eli hienoaines, joka ennen olisi sijoitettu kaatopaikalle, halutaan saada hyödynnettyä maarakentamisessa. ”Uuden laitoksen prosessissa on satsattu siihen, että orgaaninen aines saadaan eroteltua. Murskeella on hyvät kantavuusominaisuudet. Tämä riippuu markkinatilanteesta ja uusiomateriaalien hinnasta. kossa ehkä enemmänkin, riippuen kattilaan kestävyyteen vaikuttavasta polttoaineen laadusta. Lisäksi rakennusten alla on käytetty terästeollisuuden sivutuotteena syntyvää oktohiekkaa, jonka eristeominaisuudet ovat hyvät. ”Robotiikkaa ei toistaiseksi ole, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että robotit lajittelevat jonkin osan jätevirrasta”, Palo-oja toteaa. Laitteita moneen kerrokseen Tammi-helmikuussa käynnistyneissä laiteasennuksissa prosessihalliin asennetaan 18 lajittelulaitetta useampaan kerrokseen. Lisäksi se on yksi keino edetä kohti hiilineutraalisuutta”, Vanhala sanoo. Koska kierrätyspolttoaineen laatu on tärkeä kriteeri, Oulun Energia on halunnut asemaan, jossa se voi itse vaikuttaa laatuun. Uusiomateriaaleille alkaa pikkuhiljaa löytyä markkinoita.” Oulun Energia on muutenkin hyödyntänyt uusiomateriaaleja maaja infrarakentamisessa uuden lajittelulaitoksensa rakentamisen yhteydessä. Seula-alite on kaatopaikkakelpoista, mutta Ruskon Lare-lajittelulaitokselta saamiemme kokemusten mukaan se voisi soveltua hyvin maarakentamiseen”, Oulun Energian projektipäällikkö Saara Palo-oja sanoo. Kierrätysaste kolminkertaistuu Laitoksen asennukset sähkötöineen valmistuvat kesäkuun lopussa. ”Ihmisten tietoisuus rakentamiseen soveltuvista uusiomateriaaleista paranee koko ajan. HIENOAINES MAARAKENTAMISEEN OULUN ENERGIAN syksyllä valmistuva lajittelulaitos tulee nostamaan rakennusja teollisuusjätteiden hyötykäyttöastetta. Asfaltoitujen kenttien rakennekerroksiin on tehty 60 sentin kerros paikallisesti puretusta ja käsitellystä betonimurskeesta. 1800 neliön hallissa risteilee 40 kuljetinta, jotka toimittaa saksalainen Bezner. Rakentamisessa on pystytty hyödyntämään uusiomateriaaleja. ”Uskomme, että kiertotaloudesta tulee meille jatkossa merkittävää liiketoimintaa. Lajittelulaitteistoon satsaamalla yhtiö pystyy myös nostamaan jätteiden kierrätysasteen mahdollisimman korkeaksi. Kolmen hehtaarin alueella on käytetty kaikkiaan 23 000 kuutiota betonimursketta, jolla on pystytty korvaamaan neitseellistä soraa ja hiekkaa. Heinäkuussa aloitetaan koeajovaihe ja käyttöönotto tapahtuu syyskuun puolivälissä. Siksi Oulun Energia on investoinut lajitteluteknologiaan, joka edustaa alansa huippua. Halliin asennetaan 18 lajittelulaitetta, joiden välissä risteilee kymmenittäin kuljettimia. Oulun Energia pystyy prosessia säätämällä vaikuttamaan siihen, minkälaisia kierrätysmateriaaleja se ottaa talteen. 33 UUSIOUUTISET 3|2020. Yhtiö tähtää siihen, että kaikki laitoksen prosessoima jäte saadaan hyödynnettyä modernin lajittelulaitteiston avulla. 22 miljoonan laitosinvestointi on Oulun Energian liiketoimintajohtaja Pertti Vanhalan mukaan iso edistysaskel koko PohjoisSuomen kiertotaloudelle. Kierrätyspolttoaineen laatutekijöitä ovat palakoko, kosteus, materiaalin sisältämät epäpuhtaudet ja kemiallinen koostumus kuten raskasmetallija klooripitoisuudet. Halliin tulee esimerkiksi neljä ranskalaisen Pellencin toimittamaa lähi-infrapunaspektroskopiaa hyödyntävää erotinta eli niin sanottua NIRriä, kaksi itävaltalaisen Lindnerin murskainta, saksalaisen perheyritys Spaleckin seuloja ja Magneticsin magneettierottimia. KIERTOTALOUDESTA TULEE MEILLE MERKITTÄVÄÄ LIIKETOIMINTAA. Se nostaa rakennusjätteiden kierrätysasteen Ruskossa jopa kolminkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Oulun Energia on alkanut hoitaa Kiertokaaren Ruskon jätekeskukseen perustaman Lare-lajitteluareenan operointia. Se toimittaa myös rumpuseulat ja hoitaa laitoksen kokonaistoimituksen
Se on maailman ensimmäinen lajissaan. ”Suomeen ei voi tehdä enää yhtään toimimatonta biokaasulaitosta”, Doranovan Antti Myllärinen sanoo. Kehitystyö on osunut aikaan, jolloin Suomen biokaasuala on kohdannut suuria vaikeuksia: ”Olemme tehneet ensimmäistä referenssilaitostamme ajankohtana, jolloin tosi moni hanke on ollut kovilla tai epäonnistunut. ELINA SAARINEN DORANOVA, KUVAT J epualla käynnistyvät alkukesästä odotetun laitoksen testiajot. Kupruihin ei varaa Doranova on kehittänyt laitosteknologiaa vaativien jätejakeiden biokaasutukseen useita vuosia. Jepualle odotettu biola itos Jepuan Biokaasu Oy ottaa pian käyttöön Suomen ja samalla maailman ensimmäisen Hardferm-konseptilla toteutetun kuivamädätyslaitoksen. ”Turkiseläinten lannassa voi olla kiviä tai lankunpätkiä. Suomeen ei voi tehdä enää yhtään toimimatonta biokaasulaitosta. Jepuan Biokaasu Oy käynnistää pian Doranova Oy:n kehittämän ja toimittaman Hardferm-kuivamädätyslaitoksen. 34 UUSIOUUTISET 3|2020. Ei ole varaa enää yhteenkään biokaasulaitoskupruun”, Doranova Oy:n toimitusjohtaja Antti Myllärinen tietää. Uusi laitos käsittelee myös teurastamoilta ja eläinsiirtoautoista tulevaa purua, munahautomon jätteitä, olkea sekä ylivuotisia vihermassoja”, Jepuan Biokaasu Oy:n toimitusjohtaja Kurt Stenvall kertoo. Kapasiteetiltaan 25 000 tonnin laitos tulee käsittelemään haastavia jätejakeita, joita Jepuan Biokaasu Oy ei voi ongelmitta syöttää märkämädätyslaitokseensa
Jepuan Biokaasu suunnittelee myös hakelämpölaitoksen rakentamista sekä jatkojalostuslaitosta, jossa tuotettaisiin luomuviljelyyn soveltuvaa, Eviran hyväksymää lannoitetiivistettä. Power-to-x-teknologioissa sähköä muutetaan toiseen energiamuotoon ja taas takaisin sähköksi. Myllärinen uskoo, että biokaasuteollisuuden kannattaisi tehdä rohkea loikka jätehuollosta ja ravinnekierrätyksestä uusiutuviin energiaintegraatioihin: ”Biokaasulaitokset voisivat toimia biologisina akkuina ja varastoida auringon ja tuulen tuottamaa sähköä.” malle ja sieltä se paineistetaan kaasun siirtokontteihin. Kun orgaanisten jätteiden kaatopaikkaus kielletään, syntyy globaalia kysyntää toimintavarmoille, haastaviakin jätejakeita käsittelemään pystyville biokaasulaitoksille. Jo pelkkä siirtokontti maksaa 150 000 euroa, ja niitä tarvitaan ainakin kaksi. ”On hyvin tärkeää, että kaikki arvoketjussa mukana olevat hyötyvät toiminnasta. Lämpö otetaan talteen mädätysjäännöksestä ja kierrätetään lämpöpumpputekniikan avulla takaisin prosessiin. Seuraavat innovaatiot liittyvät siihen, että kaasu on edullinen tapa säilöä energiaa”, sanoo Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen. Rakenteilla oleva kuivamädätyslaitos näkyy hyvin helmikuussa otetussa ilmakuvassa. ”Ilman referenssiä ei ole tuotetta” Hardferm-laitoskonsepti sai Euroopan markkinoiden patentin loppuvuodesta 2019. Kurt Stenvallin mukaan kuivamädätyksessä on tärkeää, että termofiilinen prosessi toimii vakaasti ja että lämpötila pysyy tasaisesti halutussa lämpötilassa. Puhdas biometaani menee kompressoriase”SÄILÖTÄÄN SÄHKÖ BIOKAASUUN” YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAYHTIÖ Doranova Oy on tuttu maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisuista. Biokaasua syksyllä Uuden kuivamädättämön rakennustyöt olivat huhtikuussa jo loppusuoralla. Hardferm-laitos oli Jepuan Biokaasu Oy:lle noin 6,5 miljoonan euron investointi. Esikäsittelylaitteiden asennus vastaanottohalliin on valmistumassa, samoin lämmitysjärjestelmä. Asiakkaat kuten hiomapaperitehdas ja elintarviketuotantolaitos sijaitsevat kaikki sadan kilometrin säteellä biokaasulaitoksesta. Mikrobeille pitää luoda ajan kanssa sopivat olot. Jepualle odotettu biola itos . Myös kolmas tankkausasema on avautumassa, asiakkaan rakentamana Pietarsaareen lihajalostamon kylkeen. Doranovan tähtäin on, että Hardferm ratkaisee ongelmat, joita liittyy yhdyskuntien sekajätteen orgaanisen osuuden käsittelyyn sekä Suomessa että etenkin maailmalla. Vesilahtelaisyhtiö on kehittänyt biokaasualalle Hardferm-kuivamädätystä, joka on jo patentoitukin Euroopan markkinoilla. Yritys sai työja elinkeino ministeriöltä 1,5 miljoonan euron investointituen. Kun porttimaksut ovat pienet, laitosratkaisun on oltava kustannustehokas.” Uusia tankkausasemia Uuden laitoksen yhteyteen tulee myös rikastamo, jossa hiilidioksidi pestään pois biokaasusta. ”Meidän on pienenä yrityksenä vaikea lähteä yksin investoimaan biokaasun tankkausasemiin. ”Prosessin käynnistämisessä ei voi kiirehtiä. Doranovan Myllärinen korostaa, että konseptia on mietitty hankinnan elinkaaren näkökulmasta: ”Kun laitosprosessi sietää paljon epäpuhtauksia, sinne voidaan ohjata hankalimmat jätteet, jotka märkämädätyksessä aiheuttaisivat suurimmat huoltokulut. Reaktorin ympärille on tehty vastaanottoja käsittelyhallit. Tämä on erinomainen esimerkki kiertotaloudesta, jossa tuetaan kotimaista ruoantuotantoa käsittelemällä sen sivuvirrat ja lannat, ja saadaan samalla energiaa ja lannoitetuotteita”, Stenvall muistuttaa. Jepuan Biokaasu Oy vie kaasukontit koukkuautolla asiakkailleen, jotka hyödyntävät kaasun teollisuudessa joko prosessienergiana tai lämmityksessä. Liikevaihdoltaan viiden miljoonan euron yritys tähyää myös kauemmas tulevaisuuteen: ”Katse pitää suunnata 2030-luvun tarpeisiin. Esimerkiksi Kiina on heräämässä siihen, että jätteenpolttolaitosten kapasiteetti kannattaisi varata korkean lämpöarvon jätemateriaaleille. Doranovalla on paljon uutta ajattelua”, Stenvall kehuu. Toinen tankkausasema on avautumassa näinä päivinä Isokyröön paikallisen tislaamon viereen. 35 UUSIOUUTISET 3|2020. Laitos sietää hyvin orgaanisessa jätteessä usein mukana olevia epäpuhtauksia. Biojätteiden syötön testiajot käynnistyvät näillä näkymin kesällä. Myös liikennepolttoainekäyttö on lisääntymässä: Jepuan Biokaasu Oy:n omalla laitosalueella avattiin biokaasun tankkausasema jo kesällä 2014. Näin kustannuksia saadaan jaettua”, Stenvall perustelee. ”Markkinoilla ei ole ennen ollut tällaista kolakuljettimienkin lämmitysratkaisua. Patenttisuojaa laajennetaan nyt muillekin tärkeille markkinoille. Itse reaktori lämpenee paitsi lattiasta ja seinistä, myös kaksoisakselisekoittimien kautta. Näin mädätteen ravinteet saataisiin kiertämään nykyistä laajemmalle alueelle. Siksi olemme kehittäneet kokonaisuuden, jossa tankkausaseman yhteydestä löytyy iso, biokaasua energiana käyttävä asiakkaamme. Metaani tarjoaisi tehokkaan sähkön varastointimallin akkuteknologialle. Hardferm on tuotekehitysmielessä meille iso askel. Vety taas voidaan tuottaa päästöttömästi aurinkoja tuulisähkön avulla silloin, kun sähkön hinta on halpaa, tai kun sähköntuotantoa on liikaa. ”Ilman referenssiä ei ole tuotetta”, Myllärinen tiivistää. Biokaasun hiilidioksidi ja vety muodostavat reagoidessaan lisää helposti varastoitavaa metaania. Biokaasun tuotanto käynnistyy lokakuuhun mennessä”, Stenvall sanoo. Doranovan kehittämässä ratkaisussa jätemassaa esilämmitetään jo siinä vaiheessa, kun massa syötetään lämmitetyillä kolakuljettimilla reaktoriin. Jepuan referenssi on Doranovalle tärkeä
Napapiirin Residuum aloitti juuri . Uusi geotuubijärjestelmä nestemäisille rasvaja hiekkapitoisille jätteille otettiin juuri käyttöön huhtikuun alussa. Kaupunki julkaisi yhdessä Circwaste-hankkeen edelläkävijäkuntien, Iin ja Jyväskylän kanssa, oman tiekarttansa kiertotalouteen. Toistaiseksi lievästi pilaantuneita massoja on sijoitettu suljettavan kaatopaikan rakenteisiin. Siksi toteutamme nyt alueellisen tarkastelun”, Napapiirin Residuumin toimitusjohtaja Juha Torvinen taustoittaa. ”Se on pohjoisen Suomen ainoa käsittelylaitos tällä hetkellä. Afry selvittää parhaillaan, minkälaisia biojätevirtoja ja -määriä alueelta liikenisi keskitettyyn käsittelylaitokseen, sekä mitkä olisivat laitoksen teknistaloudelliset edellytykset. huhtikuussa biojätteen kuljetukset Ouluun, Gasumin biokaasulaitokselle. Napapiirin kierto talouspuistohanke hakee vaihtoehtoja, joiden avulla biojäte voitaisiin käsitellä nykyistä lähempänä sen syntypaikkaa. ELINA SAARINEN NAPAPIIRIN RESIDUUM, KUVA R iittäisivätkö Pohjoiskalotin eli pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan alueiden kotitalouksien biojätteet, elintarviketeollisuuden sivuvirrat ja muut eläinperäiset biojätemassat siihen, että jonnekin Lapin kannalta keskeiselle paikalle kannattaisi perustaa biokaasulaitos. Biojätemäärät kasvavat Selvitys on osa hanketta, jossa Rovaniemen Alakorkalon alueelle on rakentumassa arktinen kiertotalouspuisto. Euroopan aluekehitysrahaston rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Rovaniemen kaupunki, Napapiirin Residuum, Napapiirin Energia ja Vesi Oy sekä rahoittajana Lapin liitto ja paikallinen Ely-keskus. Alueella sijaitsee jo Alakorkalon jäteasema kierrätysalueineen, energiayhtiön polttoaineterminaali, tuhkarakeiden varastohalli ja säkityslaitteisto, betonija asfalttiasemat sekä muita jätehuoltotoimintoja. ”Rovaniemi on Lapissa logistisesti keskeisellä sijainnilla. Nouseeko Rovaniemen Alakorkalon alueelle uusi biokaasulaitos. Lue lisää edelläkävijäkuntien kiertotalouden tiekartoista: https://www.materiaalitkiertoon.fi/ fi-FI/Tyokalut/Kiertotalouden_tiekartat/ Edellakavijakuntien_tiekartat 36 UUSIOUUTISET 3|2020. Rovaniemi tähtää muutenkin kiertotalouden eturintamaan. Hän arvelee, että biokaasulaitos tarvitsisi noin 20 000 tonnin biojätevirran. Napapiirin Residuumin alueella kerätään tällä hetkellä talteen noin kolme tuhatta tonnia biojätettä. Arktisen kiertotalouspuiston idea on, ettei toimittaisi vain massojen ohikulkupaikkana”, näkee Napapiirin Kiertotalouspuisto-hankkeen projektipäällikkö Hanna Liisanantti. Hanke selvittää myös ainakin pilaantuneiden maamassojen uusia käsittelyvaihtoehtoja. Rasvajäte siirtokuormataan Oulun biokaasulaitokseen, hiekka mahdollisesti puhdistetaan ja hyödynnetään jatkossa rakentamisessa. ARKTISET BIOJÄTTEET NAPAPIIRIN KIERTOTALOUSPUISTOON. Rakentuuko Rovaniemelle ratkaisu koko Pohjoiskalotin biojätteiden käsittelyyn. Etäisyydet ovat pitkiä. Alustavan arvion mukaan Napapiirin biokaasulaitos tarvitsisi noin 20 000 tonnin biojätevirran. ”Alueella olisi hyvin tilaa muillekin kiertotalousyrityksille ja -toiminnoille. Tämä määrä olisi mahdollista kerätä kokoon alueellisella yhteistyöllä. Tarkempi selvitys valmistuu kesällä. Torvinen uskoo, että määrä olisi mahdollista ainakin kaksin-, ellei jopa kolminkertaistaa. Selvitys valmistuu kesäkuun lopulla. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien lähellä, Nelostien ja rautatien vieressä”, Torvinen kutsuu
Tunnin kestävä seikkailupeli pelataan mobiililaitteelle ladattavalla sovelluksella. MI KK O HE NT UN EN , KU VA T 37 UUSIOUUTISET 3|2020. Myös Vantaa saa oman pelinsä Tikkurilaan elokuussa. Pelillä halutaan herättää erityisesti nuoria miettimään tulevaisuuden yhteiskuntaa. Pelin tekijöiden tavoitteena on ollut pelin avulla tuoda ilmastonmuutos käsiteltäväksi uudenlaisella innostavalla tavalla, ilman passivoivaa syyllistämistä ja synkkyyttä. Opettajat ovat ottaneet pelin laajalti käyttöön opetusmateriaalina. Pelata voi kuka tahansa, myös poikkeusaikoina. “Tähtäämme muutokseen, jonka ansiosta kaupunki on hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Niha Bee on 2050-luvulla elävä ilmastotubettaja. Seikkailulle tulevaisuuteen My2050 on ilmastonmuutosta ja tulevaisuutta käsittelevä peli, jossa pelaajat liikkuvat oikeassa kaupunkiympäristössä. Pelaajat keräävät pisteitä ratkomalla Nihan heille jakamia pulmatehtäviä. My2050-pelistä on julkaistu kolme peliversiota, joissa seikkaillaan Helsingin Töölönlahdella, Espoon keskuksessa ja Tampereella Tammerkosken varrella. Kuvan tytöt pelasivat My2050Hki-peliä Töölönlahdella. Suurin osa pelin reilusta neljästä tuhannesta pelaajasta on ollut nuoria. Peli soveltuu lähes kaiken ikäisille ja on pelattavissa myös englanniksi. Nihan tarinat maalailevat kuvaa tulevaisuuden yhteiskunnasta, jota toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat muokanneet. My2050-pelin avulla saamme jaettua tietoa ilmastonmuutoksesta eri ikäisille hauskalla tavalla”, kommentoi Tampereen kaupungin kehityspäällikkö Laura Inha kaupungin syitä lähteä mukaan luomaan My2050Tre-peliä. Tämän tahtotilan jakavat myös pelin kumppaniverkoston toimijat, jotka toivovat pelin innostavan kaupunkilaisia toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tarkemmat pelipaikat sekä peliohjeet ovat saatavilla osoitteessa www.my2050.fi/pelaa. Lisätietoa: www.my2050.fi. ELINA HARJU/ VISIA GAMEFACTORY P elin päähenkilö Niha Bee on 2050-luvulta pelaajille viestejä lähettävä ilmastovaikuttaja. . My2050 sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/my2050peli, instagram: @nihabee, twitter: visia_osk, #My2050 . Kuhunkin kaupunkiin on pelistä luotu kaupungin omiin ilmastoteemoihin ja pelipaikan ympäristöön mukautettu versio. Pelin on luonut Visia GameFactory yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa (www.my2050.fi/ kumppanit)
Yhteislaboratorio tähtää maailman huipulle epäorgaanisten materiaalien tutkimuksessa. Metallien kierrättämisen tarve on hänen mukaansa erityisen polttava, koska neitseellisten malmien pitoi suudet laskevat. Tämä edellyttää tietysti uusia ratkaisuja myös veden kierrätykseen.” Tieteidenvälistä otetta VTT, GTK ja Aaltoyliopisto ovat avanneet Espoon Otaniemessä yhteislaboratorion, joka kehittää ratkaisuja tulevaisuuden materiaali tarpeisiin sekä materiaalien talteen ottoon ja kierrätykseen. GTK:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston uusi yhteislaboratorio Otaniemessä aikoo tehdä maailman parasta tutkimusta ja vauhdittaa esimerkiksi kaivosja akkuteollisuuden materiaalikiertoja. Uuden laboratorion painopis tealueita ovat sekä primäärit että sekundääriset raakaaineet ja niiden ominaisuudet ja myös EU:n kriittis ten mineraalien tutkimus. . Circular Raw Materials Hub laboratorion avajaisia juhlittiin helmikuussa. Suljetut kierrot kaivoksiin 38 UUSIOUUTISET 3|2020. Kaivosteollisuuden kiertojen sul keminen ei Kinnusen mukaan koske pelkästään raakaaineita. Tutkimusta tekee muun muassa Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen tohtorikoulutettava Ted Nuorivaara. ”Usein vettä pidetään kaivosteolli suudessa vain kustannuseränä. ”Tulevaisuudessa metallit pitää siksi ottaa talteen haastavistakin kohteista, kuten kaivosten rikastus hiekoista, jotka on muutettava raa kaainelähteiksi”, Kinnunen sanoo. Yhtä lailla tulisi kierrättää prosesseissa käytet tävä vesi. Koko ajattelumaailmaa pitäisi muuttaa niin, että vesi käsitettäisiin elinehdoksi ja bisneksen ytimeksi. MAARIT SEELING MIKKO RAISKINEN/ AALTO-YLIOPISTO, KUVAT T ulevaisuudessa kai vosteollisuuden on pyrittävä suljettuihin kiertoihin, ennakoi VTT:n metallien ja materiaalien tutkimus tiimien vetäjä Päivi Kinnunen
”Olemme kehittäneet tätä varten elinkaarityökalun, jolla voidaan määrittää tuotteiden hiilijalanjälki”, Huttunen-Saarivirta kertoo. ”Sähköautoja valmistetaan pelkästään Euroopassa neljä miljoonaa vuoteen 2025 ja kahdeksan miljoonaa vuoteen 2030 mennessä”, Lundström kertoo. KAIVOSVEDETKIN ON SAATAVA KIERRÄTETTYÄ. Tämä tarkoittaa sitä, että maailman koboltintuotanto menisi vuonna 2030 pelkästään eurooppalaisten autojen akkuihin. Tutkimuskeskuksessa tehdään työtä myös sivuvirroista prosessoitujen tuotteiden ympäristövaikutusten laskemiseksi. VTT:ssä on jo kehitetty kaivosteollisuuden rikastushiekoista ja terästeollisuuden sivuvirroista muun muassa keraamimateriaaleja, sähköneristyspinnoitteita ja korkeisiin lämpötiloihin soveltuvia materiaaleja, joita voi käyttää esimerkiksi uunien roiskesuojina. vuoteen 2030 mennessä maailman johtava maa epäorgaanisten raaka-aineiden tutkimuksessa ja innovaatioissa”, sanoo johtaja Saku Vuori Geologian tutkimuskeskuksesta GTK:sta. Koboltin, nikkelin ja muiden keskeisten materiaalien kierrätystä on siis lisättävä nopeasti. Litiumioniakuista kiertää nykyisin vain viisi prosenttia. Sivuvirroissa mahdollisuuksia Johtava tutkija Elina Huttunen-Saarivirta VTT:n teollisuuden kiertotaloustiimistä näkee sivuvirtojen ja jäännösmateriaalien hyödyntämisessä paljon mahdollisuuksia. Vain yhdeksän prosenttia maailmantalouden käyttämästä raaka-ainemäärästä palautuu nykyään takaisin kiertoon. BATCircle-konsortio on osa EU:n strategista energiateknologiaohjelmaa. Suomi koordinoi ohjelmassa Aalto-yliopiston ja Outotecin johdolla akkualan kierrätystutkimusta. ”Akkujen raaka-aineista tulee sen verran arvokkaita, että tuskin yksittäiselle ihmiselle annetaan oikeutta omistaa tiettyä määrää kobolttia. Hän ei esimerkiksi pidä realistisena sitä, että 10–15 vuoden päästä kukaan henkilökohtaisesti omistaisi käytössään olevan akun. Oman tutkimustyönsä lisäksi Circular Raw Materials Hub tarjoaa palvelujaan teollisuudelle ja kouluttaa tulevaisuuden tutkimusosaajia. ”Visiomme on kunnianhimoinen. ”Kiertotalouden ja kestävän kasvun haasteiden ratkominen edellyttää tieteidenvälistä otetta ja tutkijoiden ja yritysten yhteistyötä”, Vuori toteaa. Yhteislaboratorio on osa Otaniemen koko infrastruktuuria, jota täydentävät VTT:n Tampereen materiaalitekniikan laboratoriot ja Bioruukki Espoon Kivenlahdessa sekä GTK:n koerikastustehdas Outokummussa. Neitseelliset luonnonvarat eivät yksin riitä vastaamaan kysyntään. Toiminnan rahoituksesta vastaa pääosin Suomen Akatemia. Siinä missä akkuteollisuuden raaka-ainehankinta mullistuu, Lundström uskoo myös liike-elämän sääntöjen muuttuvan rajusti tulevaisuudessa. Myös litiumin kierrätyksen lisäämiseen on paineita. Edellytykset siihen ovat hyvät. Valmistajat haluavat kalliin raaka-aineensa takaisin.” . Erityisesti kierrätysmateriaalien tutkimuksessa tarvitaan tutkijoiden mukaan nopeita tuloksia. Konsortion tavoitteena on, että Suomeen syntyisi jopa viiden miljardin euron akkumarkkinat. Tavoitteenamme on, että Suomi on SÄHKÖAUTOJEN RAAKAAINEET SAATAVA KIERTOON AKKUTEOLLISUUS vaatii yhä enemmän raaka-aineita, kun sähköautot yleistyvät. Hän vetää akkumetallien kiertotaloutta edistävää BATCircle-konsortiota, jossa on mukana neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta ja 23 yritystä. Tätä nykyä litiumioniakuista päätyy kiertoon vain noin viisi prosenttia, kun kierrätystavoitteen pitäisi olla ainakin 95 prosenttia. ”Nikkeliä, kobolttia ja kuparia kyllä kerätään, mutta talteen on otettava myös esimerkiksi mangaani ja harvinaiset maametallit”, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Mari Lundström. 39 UUSIOUUTISET 3|2020. Hankkeellaan GTK, VTT ja Aalto hakevat synergiaetuja ja skaalautuvuutta
Interpack pidetään 25.2.-3.3.2021 Düsseldorfissa. pidettäväksi suunniteltu Ril-koulutus hiilineutraalin rakentamisen energiaratkaisuista on TAPAHTUMIA siirretty syksylle. Peruttu on myös kesäkuun alkuun kaavailtu Helsinki Chemicals Forum. Silloin on luvassa tanssia, teatteria, mediataidetta ja runoperformansseja. Mukana on esimerkiksi Catrin Edlundin installaatio Plastinen koti, joka on syntynyt yli 40 000 muovipillistä. Kiertotalousja jätehuoltoalan vuoden suurin tapahtuma, IFAT-messut Saksan Münchenissä, on siirretty toukokuulta syyskuulle. Syys-lokakuun kalenteri onkin jo täyttynyt äärimmilleen. 31. Koulutuksen tarkka uusi päivämäärä vahvistetaan myöhemmin. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN Muovimukin jatkot MIKÄ halveksittu, huomaamaton esine on kunniavieraana kaikissa juhlissa. MONI tapahtumanjärjestäjä on joutunut siirtämään tai peruuttamaan kevään ja alkukesän kiertotalousja jätehuoltoaiheisia tapahtumia koronaviruksen aiheuttaman kriisin takia. Kertakäyttömuovimuki. Generation 2020 -näyttelyn piti alun perin olla esillä Amos Rexissä Helsingissä 10. Messujärjestäjä kutsui silloin Tukholmaan pohjoismaisia ympäristötoimittajia kuulemaan messujen sisällöstä. elokuuta, jos se toteutuu. Poikkeusoloissa Kivo päätti järjestää seminaarin yksipäiväisenä webinaarina 27. Ensimmäisenä Suomen hallituksen ohjeistus yli 500 hengen kokoontumisten peruuttamisesta iski Raksa-messuihin, joiden oli tarkoitus alkaa 13.3., yhtä päivää hallituksen ilmoituksen jälkeen. Luontoystävällinen Pakkaus -koulutuksensa etäyhteyksien avulla. Tapahtumia on joko peruttu kokonaan tai siirretty syksyyn. Toukokuulle suunniteltu Generation Festival toteutetaan Bio Rexissä Taiteiden yönä 20. päivä vakaasti järjestämässä Interpack-messujaan alkuperäisen suunnitelman mukaan toukokuussa. toukokuuta saakka. Sen sijaan pakkausalan jättitapahtuma Interpack siirrettiin toukokuulta ensi vuoteen. syyskuuta Lahden Messukeskuksessa. Turkulainen kalustemuotoilija Venla Huhtinen päätti kerätä muovimukit talteen ja tehdä niistä jotakin kestävämpää. YTP:n seminaarin ajankohdaksi on varmistettu 2. Taidemuseo ilmoittikin, että näyttelyaikaa jatketaan poikkeusolojen hellittäessä aina 23. Koronan vuoksi Amos Rex kuitenkin suljettiin maaliskuussa ainakin 13. Interpack järjestetään tuolloin samana vuonna kuin metallipakkauksiin keskittyvä Metpack, joka niin ikään siirrettiin toukokuulta ensi vuoteen: Se pidetään 23.2.-27.2.2021. Uusi ajankohta on 7.-11.9.2020. Uusiouutiset seuraa tapahtumatietoja ja päivittää niitä osoitteessa uusiouutiset.fi/tapahtumat/ 40 UUSIOUUTISET 3|2020. elokuuta asti. syyskuuta. Triennaali kokoaa taidetta yli kahdeksaltakymmeneltä 15-23-vuotiaalta nuorelta. Kangasniemeläinen taiteilija Vera den Arend rekisteröi herkkiin hiilija lyijykynäpiirroksiinsa raivatun metsän ja hakkuuaukeitten harmaan hävityksen. Edlund tutkii taiteellaan yhteiskunnassa vallitsevaa realismia ruohonjuuritason kulutuksesta politiikkaan. Uusi tapahtuma-ajankohta on 22.-23.9.2020. Teoksessa The Baltic Sea Afterparty mukeista on syntynyt valaisin, pöytä ja tuoli, joiden uutta elämää tutkaillaan valokuvasarjassa. Suomen Kiertovoima Kivo ry:n perinteiset Kiertotalouspäivät oli tarkoitus järjestää toukokuun lopussa Heurekassa. Ne on peruttu. Huhtikuun lopussa Tampereella oli tarkoitus järjestää Hankintapäivät. 1.4. Raksa-messut on nyt siirretty pidettäväksi 25.-27. www.amosrex.fi KORONA SIIRTÄÄ TAPAHTUMIA . Messe Düsseldorf oli vielä helmikuun 11. maaliskuuta pidettäväksi suunnitellut tapahtumat, YTP ry:n ajankohtaisseminaari ja Savonia-ammattikorkeakoulussa pidettäväksi suunniteltu KOKOEKO-seminaari, on päätetty siirtää syksyyn. toukokuuta asti. Maaliskuussa messujärjestäjä taipui toteamaan, että messut on siirrettävä ensi vuoteen. Ilmastonmuutos ja ihmisen suhde ympäristöön toistuvat teemoina Amos Rexin Generation 2020 -näyttelyssä. Klassisten maalareiden jylhät luonnonmaisemat ovat nuoren sukupolven taiteessa vaihtuneet tähän. Suomen Pakkausyhdistys järjesti 22.4. toukokuuta. Göteborgissa olisi pitänyt maaliskuun puolivälissä järjestää Circular Materials Conference, joka siirrettiin nopeasti syyskuulle
Mihin ligniini taipuu. World BioEconomy Forum järjestetään jo kolmatta kertaa. RE ET TA VIR TA NE N EL IN A SA AR IN EN 41 UUSIOUUTISET 3|2020. ”Jo vähintään puolet panelisteista on lupautunut mukaan. syyskuuta 2020. Tänä vuonna pääteemana tulevat olemaan ligniinit. Aiheita ovat muun muassa biotalouden strategiat, rahoitus, koulutus sekä markkinainnovaatiot. Esimerkiksi biotalouden strategioiden paneelia vetämään tulee Euroopan biotalouden kummisedäksikin kutsuttu, Saksan hallituksen biotalouden neuvonantaja Christian Patermann. Tapahtuman ohjausryhmän puheenjohtaja Jukka Kantola uskoo, että mikäli koronavirus ei sotke suunnitelmia, tapahtumaan saapuu ensi syksynä vähintään yhtä kansainvälinen osallistujajoukko. Aloitustyöpaja ehdittiin pitää kasvotusten ennen poikkeustoimia. Jessica Karhu GBC:ltä kertoi hankkeen avaustilaisuudessa maaliskuussa, että tavoitteena on löytää ainakin neljäkymmentä kiertotalousesimerkkiä referenssipankkiin. Kiinnostavia näkökulmia on luvassa myös paneelissa, jossa elinkeinoelämän ja kansainvälisten järjestöjen johtajat kertovat ajatuksiaan kiertobiotalouden tulevaisuudesta. ”Ensimmäisessä tapahtumassa pääaiheena olivat tekstiilit, toisena vuonna biomuovit. Odotamme, että korona helpottaa ja pääsemme syksyyn mennessä taas normaaliurille.” Foorumiin kutsutut panelistit ovat alansa korkean tason asiantuntijoita ympäri maailmaa. Kiertotalousvalmennus käynnistyi maaliskuun puolivälissä. Tapahtuma tarjoaa globaalin näkökulman kiertobiotalouden rooleihin ilmastonmuutoksen hillinnässä. https://figbc.fi/kiertotalousvalmennus-vauhdittaa-kiinteisto-ja-rakennusalan-kiertotalouskokeiluja/ Rukalla kansainvälinen katsaus kiertobiotalouteen WORLD BioEconomy Forum kokoaa kansainvälisen osanottajajoukon Rukalle 9.–11. Hankkeeseen kuuluu myös tiedotuskampanja. Kunkin teeman käytäntöä pilotoidaan omassa rakentamiskohteessa: Senaatti-kiinteistöt pilotoi kiertotaloutta työympäristöjen kehittämisessä, SATO Oyj purkumateriaalien hyödyntämistä ja Helsingin kaupunki kiertotalouskriteereitä kaavoittamisessa. Se konkretisoi käytännössä, mitä kiertotalousratkaisuja voidaan ottaa käyttöön rakentamisessa, purkamisessa ja aluesuunnittelussa. YK:n Elintarvikeja maatalousjärjestö FAO:n tuore metsävarainventaario julkaistaan ensi kesänä. Kevään aikana järjestetään virtuaalityöpajoja, webinaareja sekä vuoden aikana kaksi avointa koulutuspäivää. Tapahtumassa järjestetään viisi ajankohtaista paneelikeskustelua sekä teemaillallinen. http://www.wcbef.com/ Kiinnostus biokiertotaloutta kohtaan todennäköisesti vain kasvaa entisestään, kun maailma alkaa hiljalleen toipua koronapandemiasta. Green Building Council (GBC) ja Sitra ovat käynnistäneet uuden Kiertotalousvalmennus-hankkeen. Valmennuksen kokemuksista julkaistaan syksyllä koostejulkaisu muiden vastaavien kiinteistöja rakennusalan hankkeiden ja organisaatioiden käyttöön. Viime vuonna Rukalle saapui 150 osanottajaa 22 eri maasta ja viideltä mantereelta: Brasiliasta Japaniin ja Yhdysvalloista Uuteen-Seelantiin. Katsomme, mihin sovelluksiin tämä maailman toiseksi yleisin luonnonpolymeeri taipuu”, Kantola vihjaa. Keskustelua tästä aiheesta tulee alustamaan FAO:n metsäpolitiikkaosaston johtaja Mette Wilkie. Hänen johtamansa paneeli kokoaa yritysten, tutkimusinstituutioiden ja lainsäätäjien näkemyksiä biomassapohjaisten tuotteiden markkinoista. Taloudessa tarvitaan uusia järjestelmiä, joissa on aiempaa enemmän resilienssiä eli joustavuusja elpymiskykyä shokkien yllättäessä. Rakennusalalle valmennusta VIIME vuoden lopussa päättynyt ja kiertotalouden toimintamalleja kiinteistöja rakennusalalle esitellyt Kiertotalousspurtti saa jatkoa. Avainpuheenvuoron pitävät myös Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas sekä nova-instituutin perustaja Michael Carus. Tähän The Navigator Companyn hallituksen jäsenen Teresa Presasin vetämään johtajapaneeliin on saapumassa yhdeksi puhujaksi suuren selluyhtiö Suzanon toimitusjohtaja Walter Schalka. Hankkeen teemoja ovat kiertotalous työympäristöjen kehittämisessä ja muutosvaiheessa, purkumateriaalien hyödyntäminen purkukohteen tilalle tulevassa uudisrakennuksessa sekä kiertotalous kaavoituksessa
”Ilmastonmuutos ja maapallon kestävyyskriisi eivät häviä minnekään, vaan maailmalta tarvitaan yhä nopeita ja päättäväisiä toimia, joilla päästöt saadaan laskuun ja luonto elpymään.” Mikkonen uskoo, että kansainvälinen työ kunnianhimon nostamiseksi ei pysähdy, vaan jatkuu videokonferenssien välityksellä. Virus on nimittäin vaikeuttamassa kansainvälistä ilmastoneuvottelutyötä. Ilmastoneuvottelijoita huolestuttaa, mitä tapahtuu, kun talous lähtee jälleen kasvuun koronaviruksen pahimman kriisin jälkeen. ”Jokainen kuukausi on tärkeä, ja neuvottelujen lykkäys on harmillista”, Mikkonen sanoo. Tämä kaikki vaatisi paljon neuvottelutyötä ennen Glasgow’ta, mutta fyysisten kokousten järjestäminen on nyt vaikeaa tartuntariskeistä, kokoontumiskielloista, rajojen sulkemisista ja lentojen peruuntumisesta johtuen. Ennen pandemiaa nuoret osoittivat ilmaston puolesta mieltään ympäri maailmaa, myös Suomessa. Honkatukia päivitti neuvottelujen tilannetta ympäristöministeriön maaliskuun lopussa pitämässä, ilmastopolitiikkaa käsitelleessä webinaarissa. Huhtikuun kokoukset ja ilmastodialogit on jo jouduttu siirtämään etäyhteyksien varaan. Se pitäisi saada palautettua, mutta se on hyvin vaikeaa, jos ei voida pitää fyysisiä kokouksia.” VIRUS HAITTAA ILMASTONEUVOTTELUJA missä määrin pystytään hoitamaan kansainvälisiin ilmastoneuvotteluprosesseihin liittyviä kokouksia videokokouksina, puhelimitse ja kirjallisin menettelyin”, Honkatukia sanoo. Kuinka maat käyttävät talouden ja työllisyyden elvytysrahoituksensa. Pandemialla saattaa kuitenkin olla kauaskantoisia, haitallisia ilmastovaikutuksia. Milanossa pitäisi järjestää Italian isännöimä pre-COP-kokous syys-lokakuun vaihteessa. Ajatus oli, että koalitio kokoontuisi aina IMF:n ja Maailmanpankin kevätja syyskokousten yhteydessä. Myös YK:n ilmastoneuvottelujen toukokuinen valmistelukokous Bonnissa on jouduttu siirtämään syksyyn. Se pitäisi saada palautettua, mutta se on hyvin vaikeaa, jos ei voida pitää fyysisiä kokouksia.” Suomen ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen pitää ilmastokokouksen siirtämistä oikeana päätöksenä näissä olosuhteissa, koska huippukokous toisi yhteen kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja se olisi pystyttävä järjestämään turvallisissa oloissa. Suomi on Chilen ohella toinen puheenjohtajamaa valtiovarainministereiden ilmastokoalitiossa. ILMASTO JA YMPÄRISTÖ hyötyvät hetkellisesti siitä, että koronavirus on vähentänyt liikenteen ja teollisen tuotannon päästöjä ympäri maailmaa. Jo tuolloin Honkatukia oli huolissaan, kuinka pandemia tulisi vaikuttamaan seuraavaan COP26-ilmastokokoukseen, joka oli tarkoitus pitää marraskuussa Glasgow’ssa, sekä sen valmisteluneuvotteluihin. Rahoitustuet hiilineutraalisuuteen Rahoitusta olisi ohjattava vähähiiliseen ja ilmastokestävään kehitykseen, mutta tällä hetkellä maailman katse on pandemian aiheuttaman talouskriisin liennyttämisessä. Kaivataan myös kipeästi mittavia lisäyksiä kansainväliseen ilmastorahoitukseen. ”Myös sen tilanne näyttää hyvin haasteelliselta. Kokousten uusista ajankohdista päätetään lähikuukausien aikana. EL IN A SA AR IN EN ILMASTON MUUTOS JA MAAPALLON KESTÄVYYSKRIISI EIVÄT HÄVIÄ MINNEKÄÄN on päätetty lykätä lokakuulta ensi vuoden puolelle. ”Madridin ilmastokokouksessa nähtiin, miten epäluottamus maiden välillä lisääntyi. Madridin ilmastokokouksen laihat tulokset jättivät paljon neuvoteltavaa Glasgow’n COP26-kokoukseen. Päätöstä ei vielä ollut tullut tämän Uusiouutisten numeron mennessä painoon. Nyt kevätkokoukset on siirretty virtuaalitapaamisiksi. Samalla kerrottiin, että biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousta Kiinan Kunmingissa "Madridin ilmastokokouksessa nähtiin, miten epäluottamus maiden välillä lisääntyi. Ilmastolakot ovat aktivoineet varsinkin nuoria. ”Tilanne pitäisi kyetä käyttämään niin, että lähdettäisiin tukemaan vähähiilistä toimintaa”, Honkatukia korostaa. . Huhtikuun alussa tuli tieto, että Glasgow’n ilmastokokous siirtyy marraskuulta ensi vuodelle koronavirustilanteen vuoksi. ”Joulukuun puolivälissä olimme vielä Madridissa ilmastokokouksessa. Miten luottamus rakentuu etänä. Kollegat eivät tällä hetkellä saa edes poistua kodeistaan”, Honkatukia totesi maaliskuun lopussa. ”Nyt suurin epävarmuus liittyy koronaviruksen etenemiseen ja siihen, 42 UUSIOUUTISET 3|2020. Nämä huolet realisoituvat huhti kuussa. Siellä valtioiden päästövähennyssitoumusten kunnianhimoa olisi nostettava selvästi, jotta pystyttäisiin pysäyttämään hälyttävä lämpeneminen alle kahteen asteeseen, puhumattakaan Pariisin 1,5 asteen edellyttämistä toimista. Helmi-maaliskuussa tästä samasta messukeskuksesta oli tullut kenttäsairaala”, tiivistää Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä
Klusterin nimi symboloi sitä, että FinnCERES haluaa päästä pitkälle. Yhteen huoneeseen koottu teos sisältää 27 mykkää hätähuutoa ympäristön puolesta. Nikkelituotannon takia kaupunki on rankattu yhdeksi maailman saastuneimmista paikoista. Aalto yliopiston ja VTT:n yhteisen osaamiskeskittymän ympärille on rakenteilla tutkimusja innovaatioekosysteemi, johon kuuluu start-up-yrityksiä ja globaaleja teollisia toimijoita. toukokuuta saakka, mutta Rönkön videoteoksiin voi tutustua myös kotisohvalta: https://emmamuseum.fi/forthoseyettobe/ Lippulaivahanke muuttaa maailmaa MITÄ yhteistä on tulevaisuuden uudella muovilla, kestävällä älytekstiilikuidulla ja aurinkopaneeleilla. ”Puut ovat enemmän kuin selluloosaa, hemiselluloosaa ja ligniinä. Maa on menettänyt 72 prosenttia koskemattomista metsistään. ”FinnCERES tutkii mahtavaa materiaalia, jota luonto on evoluution kautta hionut täydellisyyteen. Videoperformanssien sarja on esillä Emmassa 23. Meri joka nielaisi rantasi -video on kuvattu Malediiveillä. Talvivaaran vuotavat kipsisakka-altaat käynnistivät vuonna 2012 ympäristötuhon, jota kaivosyhtiö ei vieläkään ole pystynyt korjaamaan. Paljuöljyplantaasilla Indonesiassa kuvattu video muistuttaa, että kolmannes kaikista Indonesian nisäkäslajeista on kriittisesti uhanalaisia. Sinne pääsemme, kun maailman huippututkijat työskentelevät yhdessä. Siitä huolimatta kaivosyhtiöt ovat hakeneet lupia aloittaa alueella kaivostoimintaa, koska paikalta on löytynyt nikkelija malmiesiintymä. Rönkkö näyttää haavoittuneita ja tuhoutuneita ympäristöjä eri puolilta maailmaa ja tiivistää tuntemukset nostamalla mielenosoituksista tutulla eleellä lakonista pahvikylttiä. Asiat joita meillä oli. Lignoselluloosapohjaiset materiaalit avaavat myös uusia ratkaisuja energian varastoinnissa ja elektroniikkalaitteissa. Aalto yliopisto ja VTT rakentavat biotalouden osaamiskeskittymää, johon pääsee yhä mukaan. Lignoselluloosa tarjoaa myös vaihtoehdon fossiilisille muoveille. Biohiilet voisivat esimerkiksi korvata harvinaisia maametalleja aurinkokennoissa. Dipoli täyttyi FinnCERES-hankkeesta kiinnostuneista maaliskuun alussa. https://finnceres.fi/ Kuva on otettu Emmassa yhdestä Rönkön videoteoksesta. Tulevaisuuden biojalostamot pohjautuvat menetelmiin ja bioteknologioihin, jotka korvaavat haitallisia kemikaaleja ja tehostavat sellunjalostusta. Asiat joita meillä oli -mielenosoituskyltti nousee laskevan auringon säteissä Nikkelin kaupungissa Venäjällä. Vuoden nuori taiteilija 2019 -palkinnon saanut Nastja Säde Rönkkö jättää meidän jälkeemme tuleville sukupolville synkän todistuksen siitä, miten hävitimme tämän maailman. Mikromuovit pois jätevesistä Tutkimus keskittyy neljään pääteemaan. maaliskuuta. FinnCERESin tavoitteena on rakentaa uusia, kestäviä materiaaleja valjastamalla lignoselluloosan ominaisuuksia. Ensikatsomalta kauniiden maisemien tulkinta muuttuu, kun katsoja saa enemmän tietoa videoiden kuvauspaikoista teoksiin liittyvistä teksteistä. 43 UUSIOUUTISET 3|2020. Voimme valjastaa kasvien voiman ja luoda tulevaisuuden materiaaliratkaisuja”, Rojas uskoo. ”Ceres on suurin asteroidi Marsin ja Jupiterin välisellä asteroidivyöhykkeellä. Yrityskumppaneiksi ovat jo liittyneet Kemira, UPM, Metsä, The Navigator Company, Andritz, Paptic, Sulapac, Carbo Culture sekä Spinnova. Haluamme uudelleenkeksiä koko biotalousalan ja luoda uutta, maailmanlaajuisesti vaikuttavaa bisnestä”, summasivat Aalto yliopiston professori Orlando Rojas sekä VTT:n tutkimusprofessori Tekla Tammelin FinnCERES-lippulaivahankkeen seminaarissa, joka järjestettiin Espoon Otaniemen Dipolissa 5. Suomen Akatemian rahoittama lippulaivahanke FinnCERES haluaa tuoda ratkaisuja maailman kiperimpiin ongelmiin kuten resurssiniukkuuteen ja ilmastokriisiin uudenlaisten biopohjaisten materiaalisovellusten avulla. Ne voi kaikki valmistaa puusta. Kuvauspaikkojen joukossa on valitettavasti maisemia myös Suomesta. Tutkimus ja tuotekehitys keskittyvät esimerkiksi nanosellurakenteisiin sekä laadukkaisiin, keveisiin ja kestäviin biokomposiitteihin. Kuvauspaikka on Viiankiaapan suo, joka kuuluu ainutlaatuisen ekosysteeminsä ansiosta Natura 2000 -alueisiin. Ne ovat loppumaton inspiraation lähde”, Tammelin näkee. Ilmaston lämmetessä ja meren pinnan noustessa Malediivien tasavalta saattaa lakata fyysisesti olemasta menettäessään maapinta-alansa tämän vuosisadan loppuun mennessä. Espoon modernin taiteen museossa Emmassa on ensimmäistä kertaa ollut esillä kokoelmaan hankittu Rönkön videoperformanssi For those yet to be. Yhdessä videossa Rönkkö seisoo suolla, jonka yllä kaartuu kaunis sateenkaari, ja pitelee kylttiä, jossa lukee Sananen karmasta. elokuuta asti. Veden ja ilman puhdistus pohjautuu jatkossa biopohjaisiin materiaaleihin. Hävinneet lajit, joita tulet tutkimaan. Palmuöljytuotannon takia maailmassa kaadetaan joka tunti noin 300 jalkapallokentän verran sademetsää. Tieteellisen tutkimustyön tulokset halutaan saada nopeasti kaupallistettaviksi sovelluksiksi ja seuraavan sukupolven tuotteiksi, jotka ovat uusiutuvia, kestäviä ja taloudellisesti kannattavia. maaliskuuta ainakin 13. Nanoselluloosapohjaisilla ratkaisuilla voi esimerkiksi napata mikromuovihiukkasia jätevesistä. Viestejä jälkipolville TILA jonka valtasimme. Koronapandemian vastaiset toimet sulkivat myös Emman 17. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN Palmuöljyplantaasilla Indonesiassa kuvattu video muistuttaa, että kolmannes kaikista Indonesian nisäkäslajeista on kriittisesti uhanalaisia
Jotta lajittelun ja keräyksen hyvä vauhti saadaan hyödynnettyä, nyt pitää huolehtia siitä, että ketjun seu raavat vaiheet ovat kunnossa ja pys tyvät hyödyntämään kerätyn ja eri tyisesti myös epäpuhtaan materiaalin täysmääräisesti. Oman kapasiteettinsa lisäämisen lisäksi Lassila & Tikanoja on kehittä nyt yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia suljetun kierron ratkaisuja. Ilmastokriisi vaatii systeemisiä ratkaisuja Smart & Clean säätiön Iina Oilinki puhui siitä, että voidaksemme toimia vaikuttavasti ilmastonmuutoksen hil litsemiseksi on meidän ymmärrettävä päästöjen kokonaiskuva pääkaupun kiseudulla ja puhuttava aluepääs töjen lisäksi myös kulutusperäisistä päästöistä. Meidän on pystyttävä muuttamaan myös kulutustamme (esimerkiksi vä hentämään neitseellisen muovin tuo tantoa ja sen polttamista), jos haluam me todella ratkaista ilmastokriisiä. Smart & Clean säätiö järjesti 2.4.2020 aiheesta virtuaaliset aamu kahvit, jossa mukana olevat toimijat kertoivat muovin kierron edistämi seksi tapahtuvista toimista. Tämän li säksi Kaikki muovi kiertää kokonai suudessa on rakennettu uudenlainen datamalli, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen. Jos kierrä tysmateriaali on hyvälaatuista, sillä voidaan korvata neitseellistä raakaai netta ja näin minimoida koko kierron ympäristövaikutukset ja kierrätyksen markkinaehtoisuus paranee. Etäkokous keräsi toista sataa osanottajaa. Hän kertoo, että viestit muovi tuottajilta viittaavat siihen, että EU:n kierrätystavoitteet, kuten 50 % kierrä tysaste materiaaliksi pakkausmuoville vuoteen 2025 mennessä voisivat Suo messa toteutua. Jos eri muovilajit menevät sekaisin, niin uusioraakaaineelle ei löydy käyttäjiä. Ei riitä, että kerätään muovia, vaan pitää miettiä myös, miten se käsitellään, miten uu siokäytetään ja mitkä ovat sen mark kinat. Kulutusperäiset päästöt (ruoka, liikkuminen, tekstiilit ja tavarat) ovat jopa kolminkertaisia aluepäästöihin (liikenne, lämmitys, energia ja jätteet) verrattuna. Yksi tapa edistää asiaa on ottaa päi väkotilapset ja koululaiset mukaan. Tähän tarvitaan hyvää erilliskeräystä. Se on EU:n 2025 tavoitteita tiukempi ja tähtää vuoteen 2025 mennessä muovin kokonais kierrätysasteen nostamiseen 20 pro senttiin ja pakkausmuovin kierrätys asteen 50 prosenttiin. Toimenpi teitä vaaditaan kaikilta osapuolilta. Mikkonen mainitsi kumppaneista Ikean, Kiillon ja Keskon, jotka ovat lähteneet sulkemaan omalta osaltaan muovin kiertoa. He houkuttelevat myös vanhemmat osallistumaan. Rakennussektorilla muovien lajit telu ja keräys on käynnistynyt hyvin ja parhaat työmaat pääsevät jo 45 % kierrätysasteeseen. PÄÄKAUPUNKISEUDULLA raken netaan uudenlaista, konkreettista kiertotalousratkaisua muovin kier rättämiselle. Fortum tuottaa laitoksellaan asi akkaiden kanssa yhteistyöllä juuri heidän uusiotuotteisiinsa soveltuvaa kierrätysmateriaalia, jossa materi aalin laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Smart & Clean säätiön Jaana Pelkonen totesi, että konkreettisten ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi kokonaisuutta on johdettava yhteisel lä vaikuttavuustavoitteella. Hyvää kehitystä rakennussektorilla Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuh dejohtaja Jorma Mikkonen kertoi, että muovin kierrätystä edistetään nyt monin tavoin sekä Suomessa, että Euroopassa. Espoolle on myös tärkeää, että koko ketju on hallinnassa. MUOVIN KIERRÄTYS HAASTETTA RATKOTTIIN VIRTUAALISESTI Tavoite nostettu korkealle Smart & Clean kumppanit ovat yh dessä sopineet tavoitteen muovin kierrätysasteelle. FO RT UM 44 UUSIOUUTISET 3|2020. Kovamuovin ke räystä on myös käynnistetty, mutta haasteena on hänen mukaansa usein lajittelu. Espoossa asukkaat mukaan Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Smart & Clean yhteis työ on erinomainen tapa kiihdyttää tekemistä. TEKSTIN ON KIRJOITTANUT SMART & CLEAN -SÄÄTIÖN TYÖRYHMÄ Lue lisää Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudesta: https://smartclean.fi/projects/ kaikki-muovi-kiertaa/ . Fortum jalostaa pakkausmuovijätteestä uusiomuovia, josta voi valmistaa esimerkiksi tiskiharjoja ja uusiomuovisia pakkauksia. Fortum panostaa laatuun Fortumin kierrätys ja jäteliiketoimin nan johtaja Kalle Saarimaa kertoi, että heidän osuutensa kokonaisuu desta on katsoa, miten kerätty muovi saatetaan takaisin markkinoille. Kaikki muovi kiertää kokonaisuus yhdistää julkisen ja yksityisen sekto rin toimijat yhteistyöhön. Siinä tarvitaan kaikki toimijat mukaan. Espoo haluaa kaikki toi mijat, asukkaat ja asiakkaat mukaan kokonaisuuteen. Saarimaa korosti, että muovin kierrätyksessä on nyt panostettava määrän sijaan laatuun
Jyväskylän Paviljonkiin kokoontui lähes 1500 ammattilaista. Tapahtuma toteutetaan webinaarina. Uutta luokitusta sovelletaan julkisilla ja yksityisillä viheralueilla. Uusi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Uusi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Näin korostetaan monimuotoisten viheralueiden merkitystä ja luontoarvoja. com/ IWA NUTRIENT REMOVAL AND RECOVERY CONFERENCE 8.-12.6.2020, Espoo, SIIRRETTY. Esimerkiksi Helsingissä, jossa hoidettuja kaupunkipuistoja on noin 7 000 hehtaaria, puistopuiden ekosysteemipalveluarvo on lähes 30 miljoonaa euroa. Se soveltuu puistojen lisäksi metsien, hautausmaiden, kiinteistöjen ulkoalueiden, liikenneviheralueiden sekä liikuntaja urheilupaikkojen ympäristön luokitteluun. https://iwa-nrr.org/ VÄHÄHIILISYYDEN TIEKARTTATYÖN LOPPUSEMINAARI 9.6.2020 https://tem.fi/tiekartat RAWMEC Recycling and waste management exhibition and conference 23.-25.6.2020, Beirut, Libanon. Puistopuiden arvo kymmeniä miljoonia Viherympäristöliitto järjesti Viherpäivillä luentosarjan. ”Olemme laskeneet, että Helsingin ja Lahden kaupunkien keskusta-alueilla sijaitsevan yhden hehtaarin kokoisen viheralueen rahallinen arvo pelkästään hulevesien imeyttämisessä on lähes 300 000 euroa vuodessa.” Helsingissä, jossa hoidettuja kaupunkipuistoja on noin 7 000 hehtaaria, puistopuiden ekosysteemi palveluarvo on lähes 30 miljoonaa euroa. EL IN A SA AR IN EN FO RT UM 45 UUSIOUUTISET 3|2020. https://www.rawmec-lb.com/agenda-2020.php E-MOBILITY & CIRCULAR ECONOMY EMCE 29.6.-1.7.2020 Tokio, Japani https://www.icm.ch/emce-2020 ILMASTOAREENA 2020 21.-23.8.2020, Ii https://ilmastoareena.fi/ Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Viheralueille uusi kunnossapitoluokitus VIHERYMPÄRISTÖLIITTO sai vuonna 2018 valmiiksi Kestävä ympäristörakentaminen eli KESY-toimintaohjelman. Erilaisilla viheralueilla voidaan turvata elinympäristöjä harvinaisille ja jopa uhanalaisille lajeille sekä mm. . https://weee-forum.org/ws_events/international-weee-forum-conference-2020/ HELSINKI CHEMICALS FORUM 4.-5.6.2020 Helsingin Messukeskus, SIIRRETTY VUOTEEN 2021. Uusi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. https://helsinkichemicalsforum.messukeskus. ”Eri luokissa nousevat esille esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen liittyvät arvot. Pääluokkia täydentävät Suojelualueet, Maankäytön muutosalueet ja Viheralueiden puhtaanapitoluokitus. Uudessa luokittelussa arvoviheralueet on nostettu jokaisessa luokassa ensimmäiselle sijalle. RAMS-luokituksen jälkeen tänä vuonna käynnistyy Viheralueiden hoidon työselostuksen tarkistus. Tapahtumakalenteri Koronapandemian vuoksi tapahtumia on siirretty ja peruttu. https://kivo.fi/events/kiertotalouspaiva/ WEEE FORUM 27.-28.5.2020, Sveitsi, SIIRRETTY. Ajantasainen tieto päivittyy sivuille www.uusiouutiset.fi sekä tapahtumien omille nettisivuille. Viheralueet jaetaan kolmeen pääluokkaan: Rakennetut viheralueet, Avoimet viheralueet ja Metsät. CLIC INNOVATION PROJEKTIBOOSTER 4RECYCLING-EKOSYSTEEMIYRITYKSILLE 14.5.2020, Eteläranta 10, Helsinki https://clicinnovation.fi/kevaan-clic-innovation-projektiboosteriprosessi-kaynnistyy-jalleen-clic-innovation-spring-project-booster-process-starts-again/ KIERTOTALOUSPÄIVÄ 27.5.2020. Heikki Setälä on selvittänyt kaupunkiviheralueiden ekosysteemipotentiaalia erilaisissa kaupunkimiljöissä kolmella eri mantereella. ”Tutkimustemme mukaan suomalaisessa hyvin hoidetussa kaupunkipuistossa puistopuiden arvo puubiomassaan sidotun ilman hiilidioksidimäärän mukaan laskettuna on 4 200 € / hehtaari. Hän muistuttaa, että arvokkaan, hiilidioksidipitoisen pintamaan poistamisen yhteydessä alueita rakennettaessa menetetään suuria määriä hiiltä, rahallisesti arvioituna merkittäviä summia. Ihmisen näkökulman rinnalle on uudessa luokituksessa haluttu nostaa kaikkien eliölajien merkitys. Eniten kansainvälistä kiinnostusta on saanut kaupunkiviheralueiden puuston ja maaperän kyky sitoa ilmakehän hiilidioksidia eli sitoa eloperäistä ainesta maaperään ja vaikuttaa viilentävästi kaupunki-ilmastoon. Viherpäivät ehdittiin pitää ennen kuin korona epidemiatoimet sulkivat ja peruuttivat isoja yleisö tapahtumia. Ekologi, professori Heikki Setälä Helsingin yliopistosta puhui Vihreän hinnasta. helmikuuta pidetyillä Viherpäivillä. SIIRRETTY. pölyttäjille”, kertoo liiton pääsihteeri Seppo Närhi. Kukin pääluokka jaetaan alaluokkiin. Kaupunkimaiden pinnoittamisen yhteydessä puolestaan syntyy hulevesiin liittyviä ekologisia ja ekonomisia haasteita. Puistopuiden kasvuunsa sitoman hiilen määrä vastaa noin miljoonaa euroa”, Setälä vertaa. Nyt tämä työ on saanut jatkoa: Uusi Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020 otettiin käyttöön Jyväskylässä 12.-13. ”Kaupunkimaiden arvokkaan hiilensitomiskyvyn eli ekosysteemipalvelun voidaan katsoa päättyvän maanpinnan pinnoittamisessa ja muun rakennustoiminnan yhteydessä", Setälä tiivistää
Uusiouutisten vieraillessa paikalla meneillään oli mäskipaperin koeajo. Mäskipaperia ja -kartonkia koeajettiin Tervakosken perinteikkäällä paperitehtaalla. Pystyimme tuottamaan haluamiamme, kevyitä paperija kartonkilaatuja.” Koeajolla haluttiin selvittää ensinnäkin, voidaanko mäskillä parantaa paperin ja kartongin teknisiä ominaisuuksia sekä korvata neitseellisiä raaka-aineita. Vastaukset olivat myönteisiä: mäski ei heikentänyt paperin lujuusominaisuuksia ja se sopi hyvin valmistusmateriaaliksi puukuidun rinnalle. Silloin Päijät-Hämeen Viljaklusteriyritykset voisivat hyödyntää omia sivuvirtojaan tuotteidensa pakkausmateriaaleissa, mikä on vahvasti nouseva trendi maailmalla. Hän oli henkisesti varautunut siihenkin, että toiveet mäskin käyttökelpoisuudesta olisivat romuttuneet koeajossa. ”Vielä ei ollut tarkoituskaan tehdä kaupallista lopputuotetta vaan katsoa, kuinka mäski soveltuu paperin ja kartongin tekoon nykyisillä prosesseilla. Tulokset olivat positiivisia, joten selvästi tässä on potentiaalia viedä asiaa eteenpäin.” RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 3|2020. Mäskin osuutta olisi varaa kasvattaakin nyt käytetystä 15 prosentista. Mäskiä, olkaapa hyvät! Jukka Selin tarjoilee. Mäskin osuus paperimassasta oli enimmillään 15 prosenttia. Koeajon tulokset olivat tältäkin osin toivottuja: mäskin vaikutuksia paperin ja kartongin optisiin ominaisuuksiin pidettiin hyvinä. Koeajo tehtiin vuonna 1960 käyttöönotetulla, Turengin sokeritehtaalla valmistetulla koepaperikone PK2:lla, joka on palvellut monissa tutkimusprojekteissa. V uonna 1818 perustetulla Tervakosken paperitehtaalla testattiin uutta kiertotalouden innovaatiota helmikuussa 2020: paperin ja kevyen kartongin valmistusta mäskin ja puukuidun seoksesta. Arvojakeet talteen Hartwallin automaatioja energiapäällikkö Sami Pohjanen on tyytyväinen koeajon tuloksiin. Liiketoimintakehittäjä Jukka Selin Lahden Seudun Kehitys Oy:stä eli LADECista saattoi huokaista helpotuksesta. Toisena pääkysymyksenä oli, parantaisiko mäski paperin ja kartongin visuaalista ilmettä. . ”Tämä on sujunut yllättävänkin hyvin”, kommentoi PK2:n koneenhoitaja Mika Heinonen. Loppu oli puukuitua ja biohajoavaa liima-ainetta. Ainakin paperinja kartonginvalmistukseen mäski käy mainiosti. MÄSKISTÄ SAA VAIKKA MITÄ Oluen valmistuksen sivutuotteena syntyvälle mäskille etsitään uusia hyödyntämistapoja Päijät-Hämeen Viljaklusterissa. Mitään synteettisiä aineita ei massassa ollut. Se on maailmalla nouseva trendi. Valmis paperi kääriytyi kauniisti rullalle ja mäski näkyi siinä rusehtavana kirjailuna, mikä oli tarkoituskin. ”Ongelmia ei ilmennyt, vaan pääsimme asetettuihin tavoitteisiin. PEKKA KARPPINEN TEKSTI JA KUVAT Päijät-Hämeen Viljaklusteriyritykset voisivat hyödyntää omia sivuvirtojaan tuotteidensa pakkausmateriaaleissa
Aktiivisesti toiminnan kehittämiseen osallistuu 14 yritystä. Vaikutukset paperiteknisiin ominaisuuksiin olivat myönteisiä. kiertotalous ja materiaalivirrat, kehuu klusteriyrityksiä hyvästä asenteesta. Hankkeessa nimittäin selvitettiin, olisiko kuitupitoista mäskiä mahdollista hyödyntää teollisessa mittakaavassa leivän leivonnassa erottamatta eri jakeita toisistaan. ”Ajatuksenamme on, että kiertotalous ei ole jätteenkäsittelyä vaan erilaisten sivuvirtojen uusiokäyttöä. ”Eivät uudet hyödyntämistavat sulje pois mäskin rehukäyttöäkään, mutta ehkä siitä voitaisiin erottaa joitain arvojakeita ennen sitä – esimerkiksi selluloosa paperin valmistukseen. Kaksivuotinen tutkimushanke päättyy toukokuun lopussa, mutta tutkimusmatka mäskin kartoittamattomien mahdollisuuksien maailmaan on vasta hyvällä alulla. ”Meidän täytyy pitää mielemme ja silmämme avoimina sen suhteen, mitä mahdollisuuksia mäskistä vielä löydämmekään.” Mäskistä tehtävien uusiotuotteiden ei tarvitsisi tulla omaan käyttöön. Siksi jatkokäyttömahdollisuuksien selvittäminen meitä kiinnostaa.” Mäskiä vuolaasti Vuonna 2003 toimintansa käynnistäneessä Päijät-Hämeen Viljaklusterissa on mukana koko arvoketju viljelijöistä teollisuuteen ja vähittäiskauppaan. Jukka Selin, jonka . vaalean leivän leivonnassa, kunhan mäski oli esikäsitelty sopivasti”, Jukka Selin kertoo. Silloin päästäisiin kierrätettävyyden kanssa paljon pitemmälle.” Lahtelaisen Teerenpeli-konsernin panimoja tislaamoyhtiön toimitusjohtaja Samuli Korhonen sanoo, että mäskiä syntyy panimon kokoon nähden paljon. 47 UUSIOUUTISET 3|2020. Jälkimmäisessä, johon Hartwall ja Teerenpeli kuuluvat, on noin 450 sopimusviljelijää, jotka tuottavat keskimäärin 100 000 tonnia mallasohraa vuodessa. Meidän hyötymme olisi mäskistä syntyvän kulun poistuminen ja samalla mäskin elinkaaren jatkuminen.” 15% vastuualueisiin LADECissa sisältyvät mm. Tänä päivänä kaikki Lahden panimolla oluenvalmistuksessa syntyvä mäski toimitetaan eläinten rehuksi. ”Meidän kannaltamme olisi hienoa, jos joku hakisi mäskin pois ja me tietäisimme sen menevän järkevään hyötykäyttöön. . Kun mallastetuista ohranjyvistä uutetaan olutta, jäljelle jää mäskiä. Se voisi olla enemmänkin. Mäski antoi paperille uutta ilmettä. Arvoketjua tulee Pohjasen mukaan katsoa kokonaisuutena ja miettiä, mikä olisi fiksuinta jatkokäyttöä mäskille. Mäski on yksi monista kiertotalouden kohteista, joita klusterin piirissä tutkitaan.” Hän alleviivaa, että mäskin uusien hyödyntämistapojen selvittelyssäkin ollaan vasta alkutaipaleella. Omat tutkimuslinjansa on arvojakeiden erottamiseksi mäskistä ennen sen hyödyntämistä esimerkiksi paperiteknisissä sovelluksissa ja mäskin kokeilemiseksi akustiikkalevyjen materiaalina. ”Kaikki haluavat aidosti hakea uusia ratkaisuja. Mäskissä on valkuaista ja kuitua ja se lisää rehuseoksen mehukkuutta sekä maittavuutta. Samalla yritykset haluavat rahalleen lisäarvoa, mikä myös on positiivinen asia.” Hartwallin Pohjanen vahvistaa, että klusterissa vallitsee hyvä tekemisen meininki. Mäski voisi tuoda lisäarvoa myös kuituvalostekniikalla tehtyihin paperimassapohjaisiin tuotteisiin kuten kananmunakennoihin ja välipakkauksiin. Sen tuotantoja markkinointiketjussa on kuitenkin vielä monta avointa lenkkiä. OLUTMÄSKI VIINIPULLON SUOJAKSI. ”Voi olla kaukainen ajatus, että hyödyntäisimme mäskin itse. Jo se, että joku muu hyödyntäisi, olisi meille iso juttu. LADECIN VETÄMÄSSÄ Pellolta pakettiin ja paketti maailmalle -hankkeessa on lähestytty mäskissä piilevää potentiaalia viidestä näkökulmasta. ”Tämän todettiin onnistuvan mm. Helmikuun koeajossa mäskin osuus paperimassasta oli tämän verran. Klusterissa on kaksi ketjua: leipäketju sekä olutja juomaketju. Välipakkauksella voidaan suojata vaikkapa painetun kotelopakkauksen sisällä olevaa viinipulloa rikkoontumiselta. Keskeiset neuvontaorganisaatiot klusterin kannalta ovat MTK Häme ja LADEC, jolla on klusterissa koordinoijan rooli. Paras ravintoarvo ohramaltaasta on kuitenkin otettu uuttamalla olueen. Käyttö paperinja kartonginvalmistuksessa puukuidun korvaajana ja visuaalisen ilmeen parantajana on niistä yksi. Ja jos maistuu mäski naudoille, saattaa se vielä joskus kiihottaa ihmistenkin makuhermoja – tai ainakin toimia vatsantäytteenä. Mäskipaperi on siis sekä biohajoava että kierrätettävä tuote. Tutkimisen arvoisia vaihtoehtoja on joka tapauksessa monia. Mäski on hyödyntämiskelpoisista sivuvirroista vuolain. Tällä hetkellä se on yritykselle jätettä, jonka käsittely maksaa. Tärkeä havainto oli sekin, ettei mäski pilaa paperin kierrätettävyyttä
P elottavan näköiset kalanpäät mutristavat suutaan. Vuoden aikakauslehtimainos -sarjassa ehdokkaina olivat Aikakausmedian ja Markkinointi&Mainonta -lehden Kuukauden aikkarimainos -kisassa mukana olleet ja Aikakausmedia ADS:n kautta välitetyt mainokset. Perässä seuraa parvi kellertäväpyrstöjä. Pidä Saaristo Siistinä ry:n mainos ”Suomen roskakalat” menestyi Aikakausmedian Edit-kilpailussa. Mainostajana oli Pidä Saaristo Siistinä ry, jota edustivat kisassa tiedottajat Nora Forsman, Ida Sandberg ja Veera Säilä. Tuomariston arvioitavana oli noin sata mainosta viime vuodelta. ELINA SAARINEN PALKITUT Roskakalamainos voitti sarjansa tuomariston yksimielisellä päätöksellä. Herättää ajattelemaan Tuomaristo jatkaa: "Kollektiivinen vastuu tuodaan esiin leikkisällä tavalla, minkä ansiosta mainos ei herätä katsojassa torjuntaa tai vastareaktiota. PR O CA RT ON Metsä Board menestyi kartonkikisassa METSÄ BOARD kahmi kaikkiaan viisi palkintoa Euroopan kartonkivalmistajien yhdistys ECMAn ja Pro Cartonin järjestämässä ECEA-pakkauskilpailussa. ”Kun laadukkaaseen kartonkiin yhdistetään pakkauksen huippusuunnittelu, edut ovat universaaleja.” 48 UUSIOUUTISET 3|2020. Metsä Boardin viestintäpäällikkö Ritva Mönkäre uskoo menestyksen taustalla olevan sen, että yhä useammat yritykset ja brändiomistajat etsivät laadukkaita ja näyttäviä, uusiutuvia pakkausvaihtoehtoja. TUPAKKAKALA UI TUOMARISTON HAAVIIN Pidä Saaristo Siistinä ry:n mainos ”Suomen roskakalat” on valittu vuoden 2019 aikakaus lehtimainokseksi. Koko kisan voittaja, vuoden kartonipakkaukseksi valittu, Print park-yhtiön suunnittelema hajuvesipakkaus Gabrini in Love on valmistettu Metsä Boardin Prime FBB Bright -kartongista. Mainoksen ovat laatineet Kuisma Väänänen ja Akseli Kouvo Tmi Kuisma Väänänen -mainostoimistosta. Pohjassa röhnöttää tölkkikala sekä kaksi muovipullokalaa. Voittajapakkauksen muoto tuo mieleen timantin. ”Tärkeä ja ajankohtainen mainos avautuu katsojalle ensisilmäyksellä, mutta tarjoaa ammennettavaa useammalle katseluja lukukerralle", tuomaristo toteaa. Shortlistalle pääsivät voittajan lisäksi Aurinkomatkojen mainossarja "Vastuullisuus kuuluu pakettiin" ja Oatlyn "It’s like you know what, but made for you know who". Teksti arvioi otuksien eliniäksi jopa yli tuhat vuotta. Vuoden aikakauslehtimainos 2019 muistuttaa roskaamisen haitallisuudesta. Mainos palkittiin parhaana uudessa kilpailusarjassa Markkinoinnillinen ratkaisu aikakausmediassa. Perusteluissaan tuomaristo kiinnitti huomiota erityisesti viestin onnistuneeseen välittämiseen: . Roskakalamainos voitti sarjansa tuomariston yksimielisellä päätöksellä. Lähempi tarkastelu paljastaa nämä ”kalat” muoviroskiksi ja tupakantumpeiksi, Suomen vesistöjen ja rantojen yleisimmiksi roskiksi. Moneen käyttöön soveltuva kuvitus herättää ajattelemaan ja saa jopa viemään viestiä spontaanisti eteenpäin.” Vuoden aikakauslehtimainos julkaistiin Ympäristö ja Terveys -lehdessä
Vettä viivytetään, tasataan kosteusolosuhteita ja hyödynnetään hulevesiä alueen kasvillisuuden käyttöön. Hän toimii ylijohtajan tehtävän lisäksi myös liikenneja infrastruktuuri -vastuualueen johtajana. Touko Määttä Anton Gissek Sanna Vienonen Nina Cross Pia Kautonen Kari Liuska 49 UUSIOUUTISET 3|2020. NIMITYKSIÄ Hulevesipuistolle palkinto KAUPPAKESKUS REDIN katolle rakennettu puistokansi Bryga Helsingin Kalasatamassa on valittu Vuoden 2019 Ympäristörakenteeksi. MSc., LL.B Nina Cross on nimitetty Digital & Education -yksikön päälliköksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle. Jukka Järviluoma on nimitetty jäteasemahoitajaksi. Ins. Vestia Oy Satu Hautakoski on nimitetty kierrätysneuvojaksi. Vestia Yrityspalvelut Oy Raimo Seppälä on nimitetty yrityspalvelupäälliköksi. AMK Touko Määttä on nimitetty projektipäälliköksi Vesi-toimialalle Espooseen. Riikka Saari on nimitetty kehityspäälliköksi. helmikuuta Jyväskylässä järjestetyillä Viherpäivillä. ELY-keskuksen ja Keski-Suomen työja elinkeinotoimiston yhteisenä hallintojohtajana toimii KTM Teija Taskinen. Tana Oy:n omistaja-toimitusjohtaja Kari Kangas siirtyy täysipäiväiseksi hallituksen puheenjohtajaksi. Koko kannen alueelle on asennettu hulevesien keräilykennosto. DI Anton Gissek on nimitetty suunnittelijaksi Vesi-toimialalle Espooseen. Melville siirtyy toimeen Jyväskylän kaupungin tutkimusja kehittämispäällikön tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Brygan pinta-alasta noin 35 % on kasvillisuutta ja lisäksi 18 % muuta vettä läpäisevää pintaa. Sakari Siitonen on nimitetty projektiasiantuntijaksi. Filosofian tohtori, kauppatieteiden maisteri Pirkko Melville on valittu elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajaksi ajalle 9.3.2020–31.12.2024. Laadukkaasti toteutettu, yleisölle avoin ulkotila rikastuttaa paikallista kaupunkiympäristöä, inspiroi uutta kaupunkikulttuuria ja edistää kaupunkiekologiaa. Kunniakirjat saivat SRV Rakennus Oy, Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy, Arkkitehtitoimisto Helin & Co Oy, Lighting Design Collective Oy, Sweco Rakennetekniikka Oy, Sitowise Oy, Puutarhapalvelu Hannonen Oy ja Terrawise Oy. Keski-Suomen ELY-keskus Valtioneuvosto on määrännyt Keski-Suomen ELY-keskuksen ylijohtajaksi DI Jukka Lehtisen 9.3.2020 – 31.12.2024. Pia Kautonen on nimitetty Impact Assessment -yksikön päälliköksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Espooseen. Keski-Suomen ELY-keskuksessa on kolme vastuualuetta ja pääasiallinen toimialue on Keski-Suomen maakunnan alue. Myös maastokummut istutuksineen viivyttävät hulevesiä. Betoniteollisuus ry:n, KIVI ry:n ja Puutarhaliitto ry:n järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin 12. Tana Oy Kari Liuska on nimitetty Tana Oy:n toimitusjohtajaksi 1.5.2020 alkaen. Ramboll Finland Oy Ins. Mervi Väisänen on nimitetty viestintäja henkilöstöpäälliköksi. Istutusalueet lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, parantavat pienilmasto-olosuhteita ja akustiikkaa, suojaavat tuulelta ja vähentävät hulevesikuormitusta viemäriverkossa sekä sitovat ilman epäpuhtauksia. Ympäristöja luonnonvarat -vastuualueen johtajana toimii FK Kari Lehtinen. Molok Oy Teuvo Halonen on nimitetty talousjohtajaksi 27.1.2020 alkaen. Pirjo Kärkkäinen on nimitetty kirjanpitäjäksi. Kari Liuska siirtyy Tanalle Etteplan Oyj:n palveluksesta, jossa hän toimi ohjelmistoja sulautetuista ratkaisuista vastaavana johtajana. Lisäksi Melville on toiminut Jyväskylän kaupungilla myös muun muassa kehitysjohtajana. Joonas Huhtala nimitetty logistiikkasuunnittelijaksi. AMK, FM Sanna Vienonen on nimitetty projektipäälliköksi Vesi-toimialalle Ouluun. MSc. Bryga on kilpailun tuomariston mukaan tulevaisuuteen katsovaa, tiiviiseen kaupunkirakentamiseen uusia ajatuksia tuovaa kansirakentamista. Reima Palola on nimitetty kunnossapitoasentajaksi. Kilpailussa myönnettiin kunniakirjat palkitun kohteen tilaajalle sekä suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisimmin mukana olleille tahoille. Ulla Mielonen nimitetty asiakaspalvelun esimieheksi. PR O CA RT ON MA AN LU MO Bryga-puistokannen pääreittiä reunustaa pintavesiä kokoava, luonnonkivien rytmittämä valettu uoma, jossa vesi sateen jälkeen viipyilee. Liuska on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien Etteplanin johtotehtävissä ja sitä ennen Espotel Oy:n toimitusjohtajana. Tana Oy:n omistaja ja nykyinen toimitusjohtaja Kari Kangas jatkaa yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Mira Rajaniemi on nimitetty viestintäsuunnittelijaksi
now on kehitetty opetusja kulttuuriministeriön rahoittamassa Climate University -hankkeessa yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa. T äysin verkossa toteutettava projektikurssi nimeltään Solutions. Solutions.nowkurssia tullaan jatkossa järjestämään vuosittain. Erilaiset lähestymisja toimintatavat täydensivät toisiaan. Sen lisäksi, että opiskelijat ovat ympäri Suomea, mukana oli myös useita vaihto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Ensimmäisessä pilotissa oli mukana kahdeksan toimeksiantajaa: Partioaitta, Neste, ST1, Iin Micropolis, Vantaan kaupunki, UseLess Company, Esri Finland ja CGI. Tulevaisuudessa materiaalit ovat saatavilla kaikkien Suomen korkeakoulujen käyttöön, eli missä tahansa korkeakoulussa voidaan käytännössä järjestää vastaavanlainen kurssi. Toisaalta mahdollisuus osallistua kurssille eri puolilta Suomea antaa uusia näkökulmia ja tuo vaihtelua perinteiseen opiskeluun. Kurssipilotti onnistui. Opiskelijapalautteen perusteella verkkotyöskentely antaa vapautta ja vastuuta, mutta siinä on myös haasteensa. . SARA MALVE-AHLROTH, ELLA MUNNE JA HERTTA JARKKO SARA MALVE-AHLROTH, KUVA Koko kurssi toteutetaan verkossa, eli kaikki opetus, mentorointi ja tiimityö tapahtuu digitaalisia alustoja käyttäen. Sekä opiskelijat että yritykset ovat kiitelleet motivoivaa ja saumatonta yhteistyötä. Kurssin lopussa opiskelijat esittelivät yrityksille aikaansaamansa lopputulokset, joita pidettiin laadukkaina. Aikataulujen yhteensovittamisen lisäksi haasteena on luoda tiimin sisällä luottamuksen ilmapiiri, ja innostaa kaikkia työskentelemään kohti yhteistä päämäärää. Kokonaan verkossa toteutettu Solutions.now yhdisti tiimien osaamisen kestävyysja ilmastohaasteiden ratkaisemisessa. Koulutusalojen monipuolisuutta automaatioinsinööreistä maantieteisiin ja ympäristötekniikasta markkinointiin pidettiin tiimeissä voimavarana. Osallisttujissa oli täyspäiväisiä opiskelijoita sekä jo työelämässä mukana olevia täydennyskouluttautujia. Kurssin tavoitteena on lisätä korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä sekä toimia yhdessä kestävämmän tulevaisuuden eteen. Lisätietoja: https://blogs.helsinki.fi/ climateuniversity/ OPISKELIJOILTA 50 UUSIOUUTISET 3|2020. Opiskelijan näkökulmasta yhteistyöprojektit yritysten kanssa ovat arvokasta verkostoitumista tulevaisuuden työuraa ajatellen. Yritysyhteistyö motivoi Solutions.now -kurssin yhteistyö yritysten kanssa mahdollisti toimeksiannot, joissa opiskelijat perehtyivät esimerkiksi digitaalisten hankintojen hiilijalanjälkeen tai kulutusta vähentäviin palveluihin. Koko kurssi toteutetaan verkossa, eli kaikki opetus, mentorointi ja tiimityö tapahtuu digitaalisia alustoja käyttäen. Pilotointi onnitui. Solutions.now on projektikurssi, jossa opiskelijat jaetaan tiimeihin, joista jokainen saa yritykseltä kestävyyshaasteen ratkaistavakseen. Yritykset taas hyötyvät tulevien osaajien ideoista. VERKKOKURSSILLA ILMASTOHAASTEITA RATKOMAAN Tänä keväänä Turun ammattikorkeakoulu pilotoi uutta kurssi formaattia, kokonaan verkossa toteuttavaa kestävyyshaastetta
mainosaineistot 22.5. Sähköja elektroniikkaromu ja akut. 2 /20 5.3.2020 varaukset 4.2. mainosaineistot 21.8. Tarkista viimeisimmät tiedot tapahtumajärjestäjien sivuilta 4/20 12.6.2020 varaukset 12.5. 6/20 4.11.2020 varaukset 5.10. Älykäs kiertotalous. Uusiokuidut, puu ja paperi sekä tekstiilit. Uusiomaarakentaminen ja kestävä rakentaminen. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. Jätteen keräys ja kuljetus. Kestävät kaupungit. Kiertovoimapäivillä marraskuussa. Biotalouspäivillä marraskuussa. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Kiertotalouden bisnesmallit. Ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. mainosaineistot 6.4. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Raksa-messut 13.–15.3.2020 Lahti. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Vihreät julkiset hankinnat. Jätteen keräys ja kierrätys. Kiertotalouspäivä 27.5.2020 webinaarina. Arvoaineet ja kemikaalit. Älykäs kiertotalous. Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaari 2021. mainosaineistot 18.11. 3/20 29.4.2020 varaukset 30.3. Kiertotalousopinnot. Vesi, jätevesi ja liete. mainosaineistot 13.1. Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku 18.3.–1.4.2020. Bioja ravinnekierrot. IFAT-erikoisnumero. Hiilineutraali rakentaminen. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.”. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. 5/20 14.9.2020 varaukset 11.8. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. Tapahtumiin on tullut muutoksia koronapandemian vuoksi. YTP ry:n seminaari 31.3.2020. Bioja ravinnekierrot. Kasvu Open Kiertotalouden Kasvupolun tapahtuma. Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku syyskuussa. Ruokahävikki. Biotalous ja vastuullinen teollisuus. Asumisen jätehuolto. Biokaasu ja -energia. Vastuullinen kuluttaminen ja kauppa. Erikoisjakelu kaupan alalla. 7/20 11.12.2020 varaukset 10.11. Uusiomateriaalit ja muovit. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. Kasvu Open -tapahtumat. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Muovijäte ja uusiomuovit. mainosaineistot 11.2. Jätehuoltopäivät lokakuussa. Kasvu Open -tapahtumat. Mediakortti 2020 AIKATAULU, OSATEEMAT JA ERIKOISJAKELUT Numero Ilmestyy Osateemat Erikoisjakelut, tapahtumat 1/20 3.2.2020 varaukset 7.1. mainosaineistot 13.10. FRUSH-tapahtuma syyskuussa. Kasvu Open Karnevaali lokakuussa
Fakta homma – kierrätys kuntoon korttelikeräyksellä www.molok.fi #1 Toiveena lajittelu lähellä kotia #2 100 m matka kotiovelta lähimmälle pisteelle #3 Mahdollistaa jopa 8 jätejakeen lajittelun SEURAA INSTAGRAMISSA korttelikeräysfaktoja ja fiksun arjen vinkkejä: @molokfi