3|2021 Noutoruoka kestopakkaukseen Sähköpolttoaineet: uusi musta URBAANI KAIVOS TEKEE ROMUSTA KULTAA MOONA KANSANEN TEKI VAATEMALLISTON SUOMALAISTEN POISTOFARKUISTA
Tarjous kestotilauksesta 30.5.2021 asti. 88 €). 09 276 6980 onniforselloy Uusiouutisten lukijoille työhyvinvoinnin erikoislehti nyt tarjoushintaan! Tilaukset: tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi puh. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Mainitse tunnus ”TARJOUS2021” ja kerro, valitsetko kaupan päälle Tunne & Mieli -lehden, Uusiouutiset vai Kemian digilehtenä. 6 numeroa • 69 € (norm. 03 4246 5370 Lisäetuna saat toisen lehtemme digilehtenä vuosikerran ajaksi
Lehti on hyvin monipuolinen ja se tulee luettua kannesta kanteen. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten lukijat sen sanoivat: Uusiouutiset on tärkeä, tarpeellinen ja ajankohtainen kiertotalouden ja jätehuollon tietolähde sekä ammattilaisille, opiskelijoille että kiertotaloudesta muutoin kiinnostuneille. Toivon Uusiouutisille pitkää ikää.” Lähde: JHelske Research, ADAM-lukijatutkimus, huhtikuu 2021. Kysyimme, mitä mieltä lukijat ovat Uusiouutiset-lehdestä, ja saimme yli viisisataa vastausta. Varsinainen tietopaketti, josta on apua ammatillisesti ja yleissivistyksellisesti. Tutkimukseen osallistuneet antoivat valtavasti palautetta. Kiinnostavat, asiantuntevasti kirjoitetut jutut. Saan hyvää taustatietoa omaan työhöni.” ”Ekaa kertaa törmäsin tähän lehteen, TODELLA mielenkiintoisia aiheita! Kiertotaloutta pitäisi jokaisen meistä ”harrastaa” yhä enemmän.” ”Vaimoni on innokas kierrättäjä, joten jokaisesta numerosta löydämme keskusteltavaa.” ”Kiertotalous on nouseva trendi, omaa mediaa tarvitaan. ”Hyvä, että kiertotaloudella on oma teemalehti” Tässä muutamia nostoja lukijakyselyn palautteesta: Tilaa sinäkin Uusiouutiset! Liity tyytyväisten tilaajiemme joukkoon ja tartu tarjoukseemme: Tilaa painettu lehti kestotilauksena tarjoushintaan 69 euroa tai digilehti hintaan 59 euroa! Katso lisätiedot: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa lehti: puhelimitse: (03) 4246 5370, sähköpostitse: tilaukset@uusiouutiset.fi, tai verkkokaupastamme: holvi.com/shop/uusiouutiset ”Uusiouutiset on ehdottomasti ympäristöja kiertotalousalan ykkösjulkaisu!” ”Olen opiskelija, joten ahmin lehdestä lisätietoa koulutuksieni oheen.” ”Vaikka en työskentele suoraan kiertotalouden parissa, olen ollut positiivisesti yllättynyt minua kiinnostavien juttujen määrästä.” ”Tällaiselle julkaisulle on ehdottomasti paikkansa Suomessa, joka tavoittelee kiertotalouden kärkimaan paikkaa.” ”Tätä lehteä jaksaa vapaa-ajallakin lueskella, paras ammatillinen lehti, mitä olen lukenut.” ”Jos työnantaja antaisi, tilaisin lehden.” ”Pidän lehteä erittäin mielenkiintoisena ja hyvänä lähteenä oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja uusiin innovaatioihin tutustumiseen.” ”Uusiouutiset ovat heavy-sarjaa suomalaisten mediajulkaisujen joukossa.” ”Loistava lehti. Maalis–huhtikuussa toteutettu lukijatutkimuksemme keräsi ennätysmäärän vastauksia. Yleensä lehdistä tulee valittua vain parhaat jutut luettavaksi, mutta tämä lehti on poikkeus, sillä kaikki jutut ovat hyviä ja mielenkiintoisia.” ”Erittäin hyvä ja ajankohtainen lehti. Yleistajuisuutensa vuoksi lehteä lukevat meidän perheessä myös alalla toimimattomat henkilöt.” ”Lehdessä on erittäin mielenkiintoista tietoa kierrätykseen liittyvistä asioista. Lämmin kiitos teille, arvoisat lukijat! lukijatutkimus321.indd 1 21.4.2021 13.57
38 Tapahtumia 43 Värillä on väliä 46 Ruoka mukaan, pakkaus kestokäyttöön 48 Palkitut ja nimitykset 50 Merikartan taustajoukot Osateemoina hiilineutraali ja uudistuva teollisuus, kuidut, tekstiilit, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete sekä pakkaukset. Salosen yritys täyttää tänä vuonna jo 30 vuotta. no. Saaristomeren valumaalueella on testattu kipsikäsittelyä peltojen ravinnepäästöjen hillitsemisessä. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 11 TE RO PA JU KA LL IO HA NN U SA LO NE N TE RO PA JU KA LL IO Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3042 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 32. www.climatecalc.eu Cert. 19 36 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Meriklusteri kohti kiertotaloutta 14 Sähköpolttoaineet uusi musta 16 Urbaani kaivos tekee romusta kultaa 18 Kiertotalouskikka 19 Työnsä taitajia: Moona Kansanen 20 Kolumni: Jenni Kaipainen 21 Kiista kuljetuksista jatkuu 24 Sopimus vähentää pakkausten kulutusta 25 Kuljetusringin tarina alkoi pakettiautosta 26 Tutkimus: Kiertotalous suojaa luontoa 30 Hiilidioksidit päästöistä myyntituotteiksi 33 Eurooppa kutoo tekstiiliketjuja 36 Lietteet sementtiuuniin. SISÄLTÖ 3|2021 Moona Kansasen Piece Of Jeans -farkkutuotteet on suunniteltu niin, ettei yksikään kangas pala mene hukkaan. Raaka-aine on suomalaisten käytöstä poistamia farkkuja. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 3|2021. Jätealan konkari Hannu Salonen on intohimoinen lintuharrastaja. Tänä vuonna kipsiä levitetään jo 20 000 pelto hehtaarille. Kuvassa bongauksen kohteena ovat korppikotkat
Sekajätettä kuljettava yrittäjä voi olla menettämässä pakkausja biojäteasiakkaitaan, joten hänen täytyy yrittää tienata leipänsä ja kuolettaa kalustoinvestointinsa juuri sekajäteastian tyhjennysten hinnoilla. Jätelain valmistelu on kuitenkin ollut eturistiriitojen värittämää vääntöä. Siirtymävaiheessa on suuri riski sille, että jätealalla kuplivat eturistiriidat leimahtavat taas rumaksi riitelyksi kuntalaisten jätteistä. Kunta lisäksi kilpailuttaa erilliskerättävien jätteiden kuljetukset asukkaan puolesta. Suomessa on pian alueita, joilla erilliskerättävät bioja pakkausjätteet käy keräämässä kunnan kilpailuttama urakoitsija, mutta sekajätepönttöön tämä urakoitsija ei koske. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 3|2021. Biojätteen keräys laajenee. Kansalaiselle jätelakiuudistuksesta pitäisi seurata hyvää: Kiertotalouden toteuttaminen on entistä helpompaa, kun erilliset keräysastiat tulevat oman kodin pihalle yhä useammalle. Kiertotaloushenkinen kansalainen hurraa ja jää odottelemaan entistä parempia ja ympäristöystävällisemmin toteutettuja palveluita —ja kenties jopa aavistuksen pienempää jätelaskua. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 5.5.2021 Pettyykö kiertotaloushenkinen kansalainen odottaessaan entistä parempia ja ympäristöystävällisemmin toteutettuja palveluita —ja aavistuksen pienempää jätelaskua. Jätealan yhteisenä tavoitteena pitäisi olla kierrätyksen kohentaminen. Kaiken lisäksi pakkausjätteen tuottajayritykset velvoitetaan kattamaan vähintään 80 prosenttia pakkausjätehuollon kustannuksista. Hallitus otti jätelain valmisteluvaiheen suosituksista poiketen kannan, että kunta voi päättää jättää sekajätteiden kuljetuksen järjestämisen kiinteistön haltijan tehtäväksi, vaikka erilliskerättävien jätteiden kuljetuksesta vastaa kunta. Kierrätys ei etene, ellei asukas koe, että lajittelu on helppoa ja että alan toimijoihin voi luottaa. Juuri kun jäteala on vaivoin saanut paikattua edellisten lakikierrosten riitelyn aiheuttamia mainehaittoja. Lähelle tuodaan keräysastiat myös muille pakkausjätteille ja pienmetallille. HYYTYYKÖ HYMY JÄTEKATOKSELLA. Niille, jotka ovat joutuneet kiikuttamaan muovipakkausjätteen kauas ekopisteille, on tiedossa helpotusta: Heinäkuussa 2023 taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen asukkaat voivat heittää muovipakkausjätteensä kotipihan keräysastiaan. Asukkaan pitäisi hoksata järjestää sen kuljetus itse. P itkään valmistellusta jätelaista saatiin vihdoin hallituksen esitys maaliskuun lopussa. Näin kunta voi suunnitella tyhjennykset niin, että ajoista aiheutuu mahdollisimman vähän päästöjä. Jos tämä tehdään hyvässä hengessä ja yhteistyössä, viesti välittyy myös sille, joka roskat lajittelee. Hallituksen esitykseen ilmestyi lausuntokierroksen jälkeen pykäliä, jotka saattavat hankaloittaa kierrätyksen lisäämistä. Hinnoittelu voi hämmentää asukasta, joka ei saakaan palkintoa hyvin tekemästään lajittelutyöstä alhaisempien kulujen muodossa. Urakoissa voidaan velvoittaa käyttämään vaikkapa biokaasukalustoa tai monilokerokeräysautoja
Valtioneuvosto teki 8. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Luonnonvarojen kulutusta pitäisi etenkin ympäristöjärjestöjen mielestä vähentää huomattavasti ohjelman tavoitteita enemmän. Kansallinen kiertotalousohjelma auttaa Suomea pyrkimään kiertotalouden edelläkävijäksi. SUOMI ON SAANUT maailman ensimmäisten maiden joukossa kansallisen kiertotalouden strategiaohjelman. Tämä selviää konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin ja sijoitusyhtiö Blue Horizonin raportista. Kiertotalous voi vähentää päästöjä ja estää luontokatoa. Hallitustenvälinen Climate Change -kongressi pidettiin lokakuussa 2019 Amos Rexissä ja Lasipalatsissa. Ne kaikki korvaavat liha-, muna-, maitoja äyriäisproteiineja. Yksi keino edistää luonnonvaratavoitteita on vähähiilinen kiertotaloussopimus, johon kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden halutaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Raportissa lasketaan vaihtoehtoisiksi proteiineiksi kasviproteiinit sekä mikro-organismeista ja eläinsoluista tuotetut proteiinit. Koulutuksessa perehdytään organisaation hiilijalanjälkeen, sen muodostumiseen, laskentaan ja kustannustehokkaiden päästövähennyspolkujen tunnistamiseen. Jos teknisiä innovaatioita tuetaan riittävästi, voi vaihtoehtoproteiinien osuus vuonna 2035 olla jo 22 prosenttia markkinoista. Koulutuksessa suoritetaan ympäristöalan erikoisammattitutkinto osaamisalana resurssitehokkuus. ”Resurssitehokkuusajattelu avartaa ajattelua samalla laajempaankin ympäristötietoisuuteen, ei pelkästään vähähiilisyyteen”, sanoo koulutuksesta vastaava johtaja Taru Uotila. Tavoitteet lisäävät kiertotalousastetta Periaatepäätöksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Suomi on yksi maailman ensimmäisistä maista, joka on asettanut tavoitteen luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Silloin eläinproteiinin kulutus alkaisi laskea vuoden 2025 jälkeen. Kasviproteiinituotteiden kasvavan suosion taustalla on niiden jatkuvasti paraneva maku ja koostumus. 6 UUSIOUUTISET 3|2021 6. Yhteistyön on oltava koordinoitua, ja siihen on varattava riittävät resurssit ja rahoitus. huhtikuuta periaatepäätöksen kiertotalouden edistämisestä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. Periaatepäätös pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035. Tuolloin eläintuotteita korvaavien proteiinien osuus on 11 prosenttia proteiinituotteiden kokonaismarkkinoista. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN HA NN E SA LO NE N/ ED US KU NT A SC AN ST OC KP HO TO Pihvi menettää markkinoita LIHAA JA MUITA eläinperäisiä tuotteita korvaavien proteiinien markkinat moninkertaistuvat jo lähivuosina. Se tarkoittaa yli 245 miljardin euron myyntiä. Sen mukaan vaihtoehtoisten proteiinien kulutus kasvaa nykyisestä 13 miljoonasta tonnista vuodessa 97 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Luonnonvarojen kulutukselle katto Ohjelmaehdotus keräsi helmi-maaliskuun lausuntokierroksella palautetta yli sadalta organisaatiolta. Vuonna 2018 Suomen kiertotalousaste oli noin 7 prosenttia, kun EU-keskiarvo oli 11 prosenttia. SUOMI SAI KIERTO TALOUSOHJELMAN . Lausunnoissa kiiteltiin ohjelman laaja-alaista valmistelutyötä. Suomalaisten ylikulutus on mittareiden mukaan kestämättömällä tasolla. Sykli kouluttaa vähähiilisyyteen SUOMEN YMPÄRISTÖOPISTO Sykli käynnistää toukokuussa Organisaation vähähiilisyyden asiantuntija -koulutuksen. Suomen kiertotalousaste on eurooppalaisessa vertailussa vaatimaton, eikä edes sen kaksinkertaistaminen veisi Suomea vielä kiertotalouden edelläkävijäksi. ”Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja luonnonvarojen ylikulutuksen suitsimiseen ja näin avaimet pysäyttää ilmastokriisi ja luonnon köyhtyminen”, sanoo ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen. Osa lausunnoista kritisoi tavoitteita kunnianhimottomiksi
Ripottele päälle suolapähkinöitä ja korianteria. Infinited Fiberin lippulaivatehdas Suomeen INFINNA-UUSIOKUIDUN kehittänyt kotimainen muotija teknologiayritys Infinited Fiber Company aikoo perustaa lippulaivatehtaansa Suomeen. Nyt meillä on vihdoin paikallinen käsittelyratkaisu polttokelpoiselle jätteelle, millä on iso merkitys koko lounaiselle Suomelle. UUTUUS! AUTOVAAKA 12-24 m pituuksilla www.vaakamyynti.fi info@vaakamyynti.fi puh. 20.000,€ Autovaakaohjelma Reccu kierrätyskäyttöön Kysy myös muut vaa’at! HS Y 7 UUSIOUUTISET 3|2021. Ämmässuon palveluyksiköstä tulee huomattavasti Hakkilaa suurempi. (overshootday.org) 10.4. Stena Recycling Oy:n uusi palveluyksikkö käsittelee ja välivarastoi metalleja, sähköja elektroniikkalaiteromua (SER) sekä romuajoneuvoja. 03-781 7470 gsm. Yhdistä kaikki raaka-aineet (paitsi pähkinät ja osa korianterista) salaattikulhossa. Salon ekovoimalaitos käynnistyi PITKÄÄN ODOTETTU ja suunniteltu jätteen energiahyötykäyttö on viimein alkanut Lounavoiman ekovoimalaitoksen arinalla. 200 gr nuudelia n. Ympäristölupaprosessi on käynnissä. Stena Recycling investoi Ämmässuon Ekomo-alueelle HSY:N EKOMO-KIERTOTALOUSKESKITTYMÄ Espoon Ämmässuolla vahvistuu. 0400-197 344 Hinnat alk. ”Ämmässuo on alalla jo brändi. ”Ekovoimalaitoksen käynnistymistä on odotettu malttamattomasti. Purista limestä mehu. Asukkaalle hyöty Salon ekovoimalaitoksesta tulee näkymään alhaisempina jätteenkäsittelymaksuina sekä panostuksina kierrätyksen ja kiertotalouden kehittämiseen”, summaa Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Sekoita ja anna maustua hetken. Kuori ja pilko kasvikset (paitsi ei ituja) ohuiksi viipaleiksi. Lue koko uutinen: https://www.uusiouutiset.fi/ stena-recycling-investoi-ammassuon-ekomo-alueelle/ Stena suunnittelee aloittavansa toiminnan HSY:n Ekomo-yhteistyöalueella ensi vuoden aikana. Sekoita keskenään raaste, mehu, öljy, sweet chili -kastike ja mausteet. Raasta limen kuorta kastiketta varten noin 1 tl. Suomi oli tuolloin käyttänyt osuutensa luonnonvarojen vuosipotista. Yhtiö kartoittaa juuri sopivaa sijaintia 220 miljoonan euron tehtaalleen. Suomea aikaisemmin oman kakkunsa oli syönyt vain 11 maata. Meistä tuntui itsestään selvältä, että liitymme osaksi sitä kokonaisuutta”, sanoo Stena Recyclingin toimitusjohtaja Niclas Sacklén. Se käyttää raaka-aineenaan tekstiilijätettä. Uudesta yksiköstä tulee Stena Recycling Oy:n suurin palveluyksikkö pääkaupunkiseudulla. Stena Recycling on sopinut HSY:n kanssa perustavansa alueelle palveluyksikön. maaliskuuta 2021. Jätteenpoltto käynnistyi Salon Korvenmäessä 30. Silppua korianteri, jätä muutama lehti koristeeksi. ”Yhteistyö Stenan kanssa täydentää entisestään monipuolista kiertotaloustoimijoiden joukkoa alueella ja tarjoaa yrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia jätejakeiden ja resurssien keskinäisessä hyödyntämisessä”, sanoo HSY:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Tuomas Räsänen. Tee siitä keväinen nuudelisalaatti! Kiehuta ja valuta pakastepavut, anna jäähtyä. 200 gr kasviksia, esimerkiksi vihreitä pakastepapuja, porkkanaa, selleriä, ituja hippunen kevät-, ruohotai punasipulia tuoretta korianteria lime 0,5 dl rapsiöljyä 2 rkl sweet chili -kastiketta 1 dl suolapähkinöitä ripaus suolaa ja halutessasi jauhettua chiliä JÄIKÖ JÄÄKAAPPIIN nuudelia edelliseltä aterialta. HÄVIKKIHERKKU Nuudelisalaatti ylijääneistä nuudeleista n. Suunnitellun lippulaivatehtaan vuotuinen kapasiteetti on 30 000 tonnia. SC AN ST OC KP HO TO Tänä päivänä oli Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus tunnetaan vahvana kiertotalousalueena. Tehdaspaikkapäätös tehdään syksyyn mennessä. Vantaan Hakkilan yksiköllä on lupa vastaanottaa kierrätysmateriaaleja noin 20 000 tonnia vuodessa
Orklan tuotteiden ilmastovaikutus on laskettu ruotsalaisen RISEn elintarvikkeiden ilmastotietokannan sekä Orklan oman ilmastotyökalun avulla. PA UL IG VINKIT ARJEN KIERTOTALOUTEEN Rakasta joka murua -podcastit nyt kuunneltavissa. UUSIOUUTISET 3|2021 8. Osalle tuotteista tulee myös esimerkiksi uusia merkintävaatimuksia ja muun muassa roskien keräyksen kustannusvastuisiin tulee muutoksia. Merkki ohjaa ilmasto valintoihin ORKLA on lanseerannut merkinnän, joka auttaa kuluttajia tekemään vähähiilisiä elintarvikevalintoja. Merkki näkyy tuotteiden myyntipakkauk sissa kevään aikana. supla.fi/ohjelmat/etappi-radio SC AN ST OC KP HO TO OR KL A PALJONKO RUOKAA teillä heitetään roskiin vuodessa. Laskelmissa on huomioitu tuotteen koko elinkaari aina raaka-aineista ja tuotannosta kuljetuksiin ja pakkauksiin. Toisissa mietitään muita keinoja vähentää kertakäyttöisten muovipakkausten ympäristövaikutuksia. Ensimmäisenä merkin saivat Abba-sillit ja Paulúnsin myslija granolatuotteet. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari kertoo, että nyt asiassa on edetty: ”Ohjeistus on parhaillaan viimeisessä tarkistuksessa ja menee käännettäväksi huhti-toukokuussa. Muutamat kahvilat ja ravintolat ovat jo ottaneet käyttöön uudelleenkäytettäviä annospakkauksia. Ruoan keskimääräinen ilmastovaikutus Pohjoismaissa on tällä hetkellä 1,6 hiilidioksidiekvivalenttikiloa annosta kohden ja 4,2 kiloa kohden. Paulig ja Luonnonvarakeskus ovat kehittäneet ruokahävikkilaskurin, jotta perheiden olisi helpompi arvioida omaa ruokahävikkiään, sen ilmastovaikutuksia ja hävikin rahallista arvoa. SUP-DIREKTIIVI (single used plastics) on kieltämässä heinäkuussa muutamat muovituotteet. Euroopan komissio on luvannut tarkentaa toimeenpanosäännöksillä ja määritelmäohjeistuksilla, minkälaisia pakkauksia ja tuotteita SUP-direktiivissä esitetyt toimet koskevat. MUOVIN MÄÄRITELMÄ SELVILLE. Laskuri lanseerattiin maaliskuun lopussa ja se on saatavissa osoitteessa lessfoodwaste.fi. Orklan Pieni ilmastojälki -merkki lisätään vain tuotteisiin, joiden ilmastovaikutus on alle puolet tästä, eli ilmastojälkiasteikossa 0,8:n tai 2,1:n alapuolella. Ohjeistuksen pitäisi sisältää myös määritelmä siitä, mitä tarkoittaa muovi tai muovituote. Laskuri näyttää kodin ruokahävikin . Uusi ruokahävikkilaskuri näyttää, millaisilla rahasummilla yksittäinen kotitalous heittää ruokaa menemään. Komission ohjeistuksen piti tulla jo heinäkuussa 2020, mutta se on myöhästynyt pahasti. Suuntaviivojen pitäisi tulla toivottavasti julki toukokuussa”, hän sanoo. Laskuri osoittaa myös, miten paljon hävikiksi päätyvästä ruoasta aiheutuu turhia kasvihuonekaasupäästöjä. Pieni ilmastojälki -merkki auttaa tunnistaman kaupassa tuotteita, joiden vaikutus ilmastoon on keskimääräistä pienempi
Autokierrätys ounastelee, että romutusintoa ovat kasvattaneet romutuspalkkio sekä metallien maailmanmarkkinahintojen nousu. SY KE Suomen ympäristökeskus on vertaillut jätevesien ravinteiden talteenoton uusia menetelmiä nykytilaan. Jätevesien ravinteiden talteenotto ja kierrätys vähentävät jätevesien käsittelyn tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä mineraalilannoitteiden tarvetta. Joulukuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana romutettiin noin 24 000 autoa. Auton osia voi käyttää uudelleen. Pahvia säästyy 50 tonnia. 95 000 Lietteen fosfori ja typpi kiertoon JÄTEVEDENPUHDISTAMOILLA ja lietteenkäsittelyssä tarvitaan uusia menetelmiä. Autokierrätys murskasi ennätykset AUTOJEN KIERRÄTYS on vauhdittunut historiallisiin ennätyslukemiin. Tämä vaikeuttaa liikenteen päästötavoitteisiin pääsemistä. Näin voidaan tuottaa esimerkiksi maatalouden käyttöön soveltuvia, korkealaatuisia ja turvallisia ravinnetuotteita ja lannoitevalmisteita. Puhdistamolietteen hyötykäyttöä haittaavat myös sen sisältämät orgaaniset haitta-ainejäämät. 95 prosenttia auton materiaaleista hyödynnetään. Määrä on 10 000 enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna. TE RO PA JU LK AL LIO 9 UUSIOUUTISET 3|2021. Nykyisin käytössä olevia yhdyskuntajätevesien käsittelytekniikoita ei ole suunniteltu ravinteiden talteenottoon ja kierrätykseen. Romutusmäärät ovat kasvaneet 70 prosenttia. Metalli kierrätetään metalliteollisuuden uusioraaka-aineeksi, mikä vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Suomen ympäristökeskus on kartoittanut, miten hyvin uudet lietteenkäsittelyja ravinteiden talteenottomenetelmät saisivat talteen ja hyötykäyttöön jäteveden sisältämän fosforin ja typen. Kehitteillä on menetelmiä ja uusia tekniikoita, joilla fosforista jopa 90 prosenttia ja typestäkin kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna voitaisiin saada talteen. ”Uusien menetelmien avulla voidaan vähentää haitta-aineiden päätymistä ympäristöön. Siksi noin 70 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja vain alle kymmenesosa typestä päätyy lietteen kautta viherrakentamiseen ja maatalouden käyttöön. Romuajoneuvojen käsittelyä esiteltiin Eduskunnan edessä 2000-luvun alussa. NORMA-hanke tuotti työkalun, jonka avulla menetelmiä voi arvioida ravinteiden talteenoton, lopputuotteen turvallisuuden tai kustannusten näkökulmasta. Kierrätyslannoitteilla voidaan myös lisätä orgaanista ainetta peltoihin. Tutkimustietoa haitta-aineista ja niiden vaikutuksista tarvitaan lisää”, sanoo tutkija Lauri Äystö Suomen ympäristökeskuksesta. Näin monta pahvilaatikkoa säästyy vuodessa, kun K-ryhmän tukkuri Kespro siirtyy kuljetuksissaan pantillisiin ja uudelleenkäytettäviin kestomuovilaatikoihin. Suomen Autokierrätys Oy kertoo, ettei autoja ole romutettu näin paljon koskaan aikaisemmin autoilevan Suomen historiassa. Suomen Autokierrätyksen mukaan Suomen autojen keskimääräinen romutusikä on yli 21 vuotta ja keski-ikä kasvaa koko ajan. Jos markkinatilanne pysyy samana, autoja päätyisi tällä tahdilla kiertoon vähintään 90 000–100 000 kappaletta
Molok Classicja Molok Domino -syväkeräysjärjestelmiä on asennettu ympäri maailmaa lähes 200 000. Menetelmässä fosfori kerätään talteen suoraan puhdistetusta jätevedestä fosforihappona. Korona-ajan vuoksi hän ei ole päässyt tapaamaan maailmalla toimivia yhteistyökumppaneita toistaiseksi kuin Teams-yhteyksien kautta. Tuotteita voi yrittää kopioida, mutta ei tietotaitoamme ja kokemuksen mukanaan tuomaa osaamista”, Penttinen tiivistää. ”Yksi osa hanketta keskittyy Ravitan välituotteen eli kemiallisen lietetuotannon markkinatestaukseen täydessä laitosmittakaavassa, toinen liuotusja uuttoprosessin skaalaukseen täyden mittakaavan koelaitosta varten”, kertoo HSY:n projekti-insinööri Kati Blomberg. Delete Group työllistää noin 700 ammattilaista. Organisaatioon kuuluvat myös tytäryhtiöt Espanjassa ja Ranskassa sekä mittava jälleenmyyntiverkosto. Juhlavuoden aikana Molok Oy näkyy esimerkiksi sosiaalisen median kampanjassa, joka korostaa kotimaisuutta, alkuperäisyyttä ja pitkää kokemusta. Delete Finland Oy myi purkupalveluliiketoimintansa ruotsalaiselle Lotus Maskin & Transport AB:lle joulu-tammikuussa. Molok Oy täyttää 30 vuotta 30-VUOTISJUHLAANSA viettävän Molok Oy:n tuotteita on käytössä jo yli 40 maassa. Hankeyhteistyössä ovat Jyväskylän seudun puhdistamo, UPM, Porvoon vesi ja HAMK. Tuotteiden valmistus tapahtuu Nokialla. Tietosuojapalvelut ovat olleet osa Urbaserin palvelukokonaisuutta. Se käsittelee lietteestä tuotetta, jossa hiili ja ravinteet ovat kompaktissa muodossa. Menetelmää tehostaa jätevesilietteen pyrolyysi, joka samalla sitoo osan lietteen hiilestä stabiiliin muotoon. Urbaser osti Suomen Tietoturvaa URBASER OY on ostanut osakekaupassa 49 prosentin omistusosuuden Loimi-Hämeen Jätehuollolta Suomen Tietoturva Oy:stä. Lotus Demolition Oy aloitti virallisesti toimintansa uudella brändillä maaliskuun lopussa. Päivitettävyys on kiertotaloutta Penttinen uskoo, että mitä pidemmälle kiertotalous kehittyy, sitä paremmin tuotteiden hyödyt pääsevät esiin. Urbaser ja Suomen Tietoturva ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Sen liikevaihto on noin 120 miljoonaa euroa ja se työllistää 450 työntekijää. ”Innovatiivisuus on aina leimannut Molokia. Hän viittaa siihen, että kiertotalouden mukaisesti kaikkia, jo asennettujakin Molok-ratkaisuja voi päivittää vastaamaan kiristyvän jätelain tarpeita. Yrityskaupan myötä Lotus-konsernista tuli yksi pohjoismaiden johtavista purkupalveluyrityksistä. Pyrolyysilaitos Ämmässuolle ESPOOSSA Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa on käynnistymässä pyrolyysikoelaitos. Ympäristöministeriö rahoittaa Rahi-hanketta. Delete Group jatkaa ympäristöpalveluiden tarjoajana Suomessa ja Ruotsissa keskittyen puhdistusja kierrätyspalveluihin. Myös partnerimme maailmalla eli jälleenmyyjät ja toimittajat ovat meille äärimmäisen tärkeitä”, kuvailee Molok Oy:n toimitusjohtaja Marko Penttinen. Tämä näkyy siinäkin, että kilpailijat ovat surutta kopioineet tuotteitamme. Yhtiö työllistää 85 ihmistä vakituisesti ja lisäksi 10–20 kausityöntekijää. Suomen Tietoturva Oy on vuonna 2007 perustettu tiedon hävityspalveluihin keskittyvä yritys. Se on toiminut osana Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n konsernia LHJ Groupia. Delete myi purkupalveluliiketoimintansa ja keskittyy jatkossa puhdistusja kierrätyspalveluihin. Koelaitos liittyy Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n Ravita-menetelmään, jäteveden ravinteiden ja hiilen kiertotalouteen. Jyväskyläläinen Marko Penttinen aloitti Molok Oy:n toimitusjohtajana elokuussa. Koronapandemia estää varsinaisten syntymäpäiväjuhlien järjestämisen nyt keväällä, mutta yhtiö on toiveikas, että syksyllä päästäisiin juhlimaan yhdessä: ”Jos rajoitteet antavat myöten, niin toivomme, että voisimme juhlia syksyllä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden, sidosryhmien ja oman henkilöstön kanssa. LH J Urbaser Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koivisto ja LHJ Groupin toimitusjohtaja Immo Sundholm vahvistivat kaupat huhtikuussa. ”Toisaalta nyt on ollut enempi aikaa tutustua yrityksen tuotteisiin ja kotimaiseen henkilöstöön.” DE LE TE MO LO K UUSIOUUTISET 3|2021 10. Pandemia on laskenut yhtiön käsiteltäväksi tulevia jätemääriä. Delete myi purkupalvelunsa DELETEN PURKUPALVELUT tunnetaan tästedes nimellä Lotus Demolition Oy
Kohti kestävämpää tulevaisuutta KIRJOITTAJAT: Jaana Bäck, Maija Heikkilä, Eva Heiskanen, Juha Helenius, Janne I. Viljelijät saavat tänä vuonna oppaan menetelmien käytöstä ja vaikutuksista viljelyyn ja vesistökuormitukseen. Hukkinen, Kari Hyytiäinen, Markku Kulmala, Anja Nygren, Maija Pohjakallio, Eeva Primmer, Pasi Sihvonen ja Annukka Vainio. 800 M € Ranska vauhdittaa vihreitä julkisia hankintoja RANSKASSA annettiin maaliskuussa julkisia hankintoja koskeva kiertotalousasetus. Rahan tilalle aikaa. Alustavien tulosten mukaan valumavesien kiintoaine ja fosforikuormitus on vähentynyt ja juurikkaan sato parantunut. https://basambooks.fi/sivu/tuote/sivistys-vaurautena/2672649 Growth-positive zero-emission pathways to 2050 KIRJOITTAJAT: Paul Drummond, Daniel Scamman, Paul Ekins, Leonidas Paroussos & Ilkka Keppo. Entä jos kilpailun tilalle tulisi luovaa yhteistyötä. Viisas ja tarkkanäköinen kirja avaa näkymiä hyvän tulevaisuuteen. https://www.gaudeamus.fi/kuinkamaailmapelastetaan/ Sivistys vaurautena —Radikaalisti, mutta lempeästi kohti kestävää yhteiskuntaa KIRJOITTAJAT: Maria Joutsenvirta, Arto O. Mukana on esimerkiksi katsaus kiertotalouden mahdollisuuksiin. Tässä kirjassa joukko eturivin tutkijoita kertoo keinoista, joilla kriisejä voi ratkaista. KUSTANTAJA: Gaudeamus KERTOO: Ilmasto lämpenee, luonnon monimuotoisuus köyhtyy, meret roskaan tuvat. Hankintakilpailuissa etusijalle pääsevät kierrä tysmateriaaleja sisältävät tai uudelleenkäytettävät tuotteet, kertoo ranskalainen terveysalan informaatiolähde TecHopital. Lineaaritalouden tilalle kiertotaloutta. Vaaditaan kuitenkin voimakasta ilmastopolitikkaa, ennennäkemätöntä kansainvälistä yhteistyötä, teknologista kehitystä sekä investointeja vihreään teknologiaan. Kipsillä voidaan sitoa peltojen ravinnepäästöjä. Kirja pohtii myös ympäristöpolitiikkaa ja viestintää. Maailmaa koettelevien ympäris tökriisien valtavuus voi lannistaa. Valtion ja paikallisten viranomaisten on hankittava tavaroita ja tuotteita, jotka ovat peräisin uudelleenkäytöstä tai jotka on valmis tettu osittain kierrätetyistä materiaaleista. Kierrätyssisällön vähimmäisvaatimus koskee Ranskassa hyvin laajaa tuote valikoimaa rakennuksista ajoneuvoihin ja työvaatteista ruokailuvälineisiin. Levitys on viljelijöille maksutonta. Salonen, kuvitus Ari Jaaksi KUSTANTAJA: Basam Books KERTOO: Elämme keskellä materiaalista yltäkylläisyyttä, mutta elämän merkityk sellisyys on monilta hukassa. Tuoreen ohjelmaraportin mukaan uudenlainen yhteistyö tuotti arvokasta tietoa kipsikäsittelyn laajamittaisesta toteuttamisesta. LUE NÄMÄ Kuinka maailma pelastetaan. JULKAISIJA: Sitra KERTOO: Huhtikuussa julkaistu kan sainvälinen raportti osoittaa, että 1,5 asteen ilmastotavoite on yhä mahdol linen. Vesiensuojelun tehostamisohjelman käynnisti ympäristöministeriö. https://www.sitra.fi/en/publications/ growth-positive-zero-emission-pathways-to-2050/#foreword Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi, että biokaasun tuotannon nosto neljään terawattituntiin saisi aikaan näin suuret yksityiset investoinnit vuoteen 2030 mennessä. Kirja haastaa kestämättö män elintapamme uskomuksia ja raottaa mahdollisuutta toisen laisen, nykyistä kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen. Yhteisenä vaurautena voidaan nähdä suh teiden synnyttämiä asioita kuten ilo, tieto, luottamus, osaaminen, kunnioitus, myötätunto ja uteliaisuus. SC AN ST OC KP HO TO Kipsikäsittely voi tulosten mukaan vähentää kiintoaine ja fosforikuormitusta. Peltojen kipsikäsittely etenee SAARISTOMEREN VALUMA-ALUEELLA levitettiin vuonna 2020 kipsiä liki 9 000 peltohehtaarille. Kirjauutuus on osa Tiedekulman kanssa ideoitua Tiedekulmapokkarisarjaa. Tänä vuonna tavoitteena on levittää kipsiä 20 000 hehtaarin alueelle. Kirjoittajat luovat uutta edistyskertomusta, jossa sivistys, vauraus, hyvinvointi ja ihmisen osa määritellään uudelleen. Kipsin levittämisen toteuttivat yhteisvoimin varsinaissuo malaiset viljelijät, viranomaiset, maatalousneuvojat ja kipsi toimittajat. Tuotetyypistä riippuen valmistuksessa käytetyistä materiaaleista 20–40 prosenttia on oltava kierrätysmateriaaleja. TE RO PA JU KA LL IO 11 UUSIOUUTISET 3|2021. Rakennekalkki ja kuitulietekokeiluista saadaan ensimmäiset viralliset tutkimustulokset tämän vuoden aikana. Tärkeäksi nousee ihmisen yhteys muihin ihmisiin ja luontoon
Merikarttatyön tavoitteena on kartoittaa koko meriklusterin arvoketjun elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset sekä kiertotalouden mahdollisuudet. Viking Glory on Gracea suurempi, mutta kuluttaa silti noin 10 % vähemmän polttoainetta. 12 UUSIOUUTISET 3|2021. ”Suomessa on tehty pitkään laadukasta ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusja kehitystyötä meriteollisuuden . MERIKLUSTERI KOHTI HIILI NEUTRAALIA KIERTOTALOUTTA Suomalaiset meriklusterin toimijat alkavat yhteistyöhön, jotta alasta tulisi kestävää, hiilineutraalia ja kiertotalouden mukaista. Mukana on telakoita, varustamoita, teknologiaja polttoainetoimittajia, toimialajärjestöjä, laivojen purkajia, tutkimusja kehitysorganisaatioita sekä muita alan toimijoita. hiilineutraalisuuden edistämiseksi. Tätä varten on tarkoitus rakentaa avoin ja luottamuksellinen verkosto, joka tekee yhteistyössä Suomesta kestävän meriliikenteen edelläkävijän. Maailman ensimmäinen LNG:tä käyttävä suuri matkustaja-alus oli saman laivayhtiön Viking Grace, joka aloitti liikennöinnin vuonna 2013. Koko meriteollisuuden arvoketju mukaan Merikarttatyön verkosto kokoontui toiseen työpajaansa 25. Hiilineutraalius ja kiertotalous on huomioitu kaikissa toiminnoissa”, suunnittelija Inka Mäkiö Turun ammattikorkeakoulusta kiteyttää. Verkosto laajenee yhä. Alus käyttää nestemäistä maakaasua (LNG). ”Merikarttatyön visiona on luoda suomalainen verkosto, jonka kaikki toimijat toteuttavat kestävää merenkulkua. ”Kädet merivedessä” Tavoitteena on luoda Suomeen vakaat toimintaedellytykset kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan kehittämiselle. Suomella on siis hyvät mahdollisuudet ja osaamista kehittää meriklusterin kestäviä ratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia”, sanoo Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän tutkimusvastaava Piia Nurmi. Verkosto edustaa jo laajasti koko meriteollisuuden arvoketjua. Merikarttatyön visiona on lisäksi, ettei hiilidioksidipäästöjä synny enempää kuin sidotaan. ”Emme halua rakentaa pelkkiä visioita, vaan tehdä konkreettista työtä kädet savessa, mudassa ja merivedessä”, Nurmi vertaa. A lan toimijat ovat käynnistäneet yhteisen Merikartta-työn, jota koordinoi Turun ammattikorkeakoulu ja tukee Sitra. Toiminta on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. tammikuuta yli 60 osanottajan voimin. Esimerkiksi satamat, huolinta ja ahtausalan toimijat sekä liikennöitsijät ovat tervetulleita mukaan. Toisaalta Suomessa on kiertotalouden kehittämiseen vaadittavaa infraa, osaamista ja teknologioita. ELINA SAARINEN VIKING LINE, KUVA UUTISIA Suomella on hyvät mahdollisuudet ja osaamista kehittää meriklusterin kestäviä ratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia. Hän näkee, että alan laajalla yhteistyöllä on mahdollista synnyttää positiivisia vaikutuksia niin ympäristölle kuin Suomen työllisyydelle ja kilpailukyvyllekin. Viking Glory laskettiin vesille kevättalvella 2021 Kiinan Xiamenissa
”On alueita, joilla laivaliikenne voisi näytellä omaa kokoaan suurempaa myönteistä roolia ilmastonmuutoksessa”, Isomäki tiivistää. Kuvittele kestävä tulevaisuus Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen kannustaa meriklusterin organisaatioita laatimaan oman toimenpideohjelman tai projektisuunnitelman, jolla ne toteuttavat hiilineutraalia kiertotaloutta meriliikenteessä. EKOSYSTEEMIN TAVOITTEENA ON MUUTTAA MERI LIIKENTEEN TOIMIALAA. Kokeile vaatelainaamon jäsenyyttä. Miltä näyttää meriliikenne, joka toimii maapallon kantokyvyn rajoissa. Hän pitää hyvänä lähtökohtana toimenpiteille äskettäin valtioneuvoston julkaisemaa ja tammikuussa lausuntokierroksella ollutta luonnosta periaatepäätökseksi merija sisävesiliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. Laivaliikenteellä kokoaan isompi rooli Kirjailija Risto Isomäki korosti työpajassa, että laivateollisuus voisi auttaa muitakin sektoreita ratkaisemaan ilmastohaasteitaan ottamalla edelläkävijänä käyttöön fiksuja kestäviä ratkaisuja. www.vaatepuu.fi. Natrium-akkujen raaka-aineitakin olisi saatavilla muiden teollisuudenalojen jätteinä ja sivutuotteina. SER-tuottajayhteisön historiikki 20 vuoden matka romurallista tuottajayhteisöjen perustamiseen ja kattavaan keräysverkostoon. Julkaisu on luettavana PDF-versiona serty.fi Painetun kirjan voit tilata sähköpostilla office@serty.fi serty.fi Ilmoittaudu mukaan: www.yhdyskuntatekniikka.fi Yhdyskuntatekniikka 2021 Näyttely ja seminaareja 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi Ympäristötekosi. ”Kuvittele toivottava tulevaisuus. Verkkokaupasta koodilla UUSIOUUTISET -10% toukokuun ajan. Isomäki löytää meriliikenteelle maakaasua ilmastoystävällisempiäkin polttoainevaihtoehtoja: power-to-x-polttoaineet, järkevällä tavalla tuotetut biopolttoaineet kuten biodiesel tai bioöljy sekä suuret natrium-akut. Isomäki pitää natrium-akkuja parempana kuin litium-akkuja, jotka edellyttävät isoja avolouhoksia ja lisäävät riskiä ydinaseiden kehittämiseen. Kannustamme myös uudenlaiseen yhteistyöhön. on ilmestynyt! SER-KELE! KIERRÄTINKÖ OIKEIN. Ekosysteemin tavoitteena on muuttaa meriliikenteen toimialaa”, Pajunen rohkaisee. Jos laivaliikenne ottaisi käyttöön natrium-akkuja, se voisi rohkaista myös autoteollisuutta näkemään natrium-akkujen hyödyt. Siellä mainitaan esimerkiksi laivojen energiatehokkuus ja vaihtoehtoiset polttoaineet
Tällä hetkellä vety tuotetaan vielä maakaasusta, mutta tulevaisuudessa siirrytään uusiutuvaan sähköön ja elektrolyysiin. VTT:n tutkimusprofessorin Juha Lehtosen mukaan tuotantoa on tarkoitus demonstroida oikeassa tuotantoympäristössä ja skaalata teknologiaa sitten isomman mittakaavan tuotantoon. Potkua antoi Business Finland, joka myönsi VTT:n koordinoimalle E-fuel-tutkimushankkeelle 3,3 miljoonan euron rahoituksen. . E-fuel on ensimmäinen ohjelman yhteyteen syntynyt hanke. Sähköpolttoaineista käytetään kansainvälisesti sanaa e-fuels ja niiden tuotannosta termejä power to liquids (PtL) tai power to x (PtX). PÄIVI IKONEN JA ELINA SAARINEN VTT, KUVA UUTISIA Synteettisten polttoaineiden markkinan odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä miljooniin tonneihin pelkästään Euroopassa. Suomalaista sähköpolttoaineteknologiaa vie kohti läpilyöntiä kansainvälisillä markkinoilla myös energiayhtiö Neste, jonka Veturi-ohjelmaan VTT:n hanke liittyy. SÄHKÖPOLTTOAINEET OVAT UUSI MUSTA Tutkimushankkeissa rakennetaan tietä sille, että vuoden 2030 jälkeen liikenne kulkisi hiilineutraalisti. ”Uusiutuvalla vedyllä on kahtalainen vaikutus jalostamon ympäristövaikutuksiin. E-fuel-hankkeeseen osallistuvat AW-energy, Helen, Carbon ReUse Finland, Kleener Power Solutions, Agco Power, ESL Shipping, Meriaura Group, ABB ja Ineratec. Sähköpolttoaineet ovat öljyn uusi vaihtoehto. S uomalaisten sähköpolttoaineiden valmistuksen kaupallistaminen on saanut uutta vauhtia. Tähtäimessä korkeampi hyötysuhde Kaksivuotisessa E-fuel-hankkeessa kehitetään korkealämpötilaelektrolyysillä (SOEC) tuotetun vedyn, hiilidioksidin talteenoton ja FischerTropsch-polttoainesynteesin integraatiota. Tämä pienentää prosessin päästöjä merkittävästi. Siirtyminen päästöttömästi tuotettuun vetyyn auttaa teollisuutta sen pyrkiessä kohti hiilineutraaliutta. Tämä hanke tukee tavoitettamme siirtyä hiilineutraaliin tuotantoon jalostamoillamme vuoteen 2035 mennessä”, sanoo Nesteen varatoimitusjohtaja Outi Ervasti, jonka vastuualueena yhtiössä ovat uusiutuva vety ja PtX-teknologiat. ”E-fuel-hankkeessa kehitetään synteettisten polttoaineiden valmistusteknologiaa suomalaisten avaintoimijoiden kanssa. Jälkiin huomiota Myös Nesteen viime kesänä käynnistyneessä Veturi-ohjelmassa rakennetaan uusia, raakaöljyn käyttöä vähentäviä ratkaisuja. ”Sähköpolttoaineet soveltuvat liikenteen puhtaista polttoaineratkaisuista parhaiten nykylogistiikkaan ja nykyiseen moottoriteknologiaan”, Lehtonen sanoo. Neste on Suomessa suurin vedyn tuottaja. Hankkeen tavoitteena on myös nostaa korkealämpöelektrolyyserin kaupallista valmiutta niin, että päästäisiin lähemmäs matalaan lämpötilaan perustuvia teknologioita. Yhtäältä oman tuotantomme hiilijalanjälki eli päästöt 14 UUSIOUUTISET 3|2021. Kehitystyötä täydentää joukko muita yrityksiä. Sähköpolttoaineilla tarkoitetaan synteettisiä, hiilineutraaleja polttoaineita, joissa hyödynnetään talteenotettua hiilidioksidia ja kestävällä sähköllä tuotettua vetyä. Näin tähdätään 10–15 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampaan hyötysuhteeseen sähköpolttoaineiden tuotannossa. VTT:n synteesikontti MOBSU (Mobile Synthesis Unit) on konttiin rakennettu mobiili synteesiyksikkö hiilen ja vedyn yhdistämiseksi sekä kaasun, nestemäisten ja kiinteiden tuotteiden tuottamiseksi eri käyttötarkoituksiin. Kaikkiaan sähköpolttoaineiden tuotannon kehittämiseen satsataan hankkeessa yli kuusi miljoonaa euroa
Vetytalous tarkoittaa visiota, jossa vety on tärkeä osa energiajärjestelmää. Kestävyys synnyttää Nesteen tuotteille lisäarvoa”, Neste Oy:n teknologiapäällikkö Antti Pohjoranta kertoo. Vetyklusteria on ollut ideoimassa myös työja elinkeinoministeriö. Elektrolyysiteknologian markkinoiden uskotaan puolestaan yli kaksikymmenkertaistuvan nykyisestä jo viidessä vuodessa. Ohjausryhmän muodostavat ABB:n, Aurelia Turbinesin, Gasgrid Finlandin, Fortumin, Nesteen, SSAB:n, UPM:n ja Wärtsilän edustajat. Lisäksi klusterin valmisteluun ovat Toimitamme laiteratkaisuja kiviaines-, jätteenkäsittely-, kierrätysja energiapuualan materiaalinkäsittelyyn. Tuotevalikoimaamme sisältyy laitteita materiaalin murskaukseen, seulontaan ja muuhun erotteluun sekä siirreltäviä kuljettimia. Kansallisessa klusterissa on aloitusvaiheessa mukana noin 30 vetytalouden kehittämisen kannalta merkittävää yritystä. Toisaalta asiakkaamme hyötyvät vedyn tuotannon kestävyydestä, eli hiilikädenjälkemme paranee. ELEKTROLYYSITEKNOLOGIAN MARKKINOIDEN USKOTAAN YLI KAKSIKYMMEN KERTAISTUVAN. Vuoden 2022 lopussa päättyvä VTT:n E-fuel on Business Finlandin, VTT:n ja hankkeeseen osallistuvien yrityspartnerien yhteisesti rahoittama innovaatioja tutkimushanke. Klusterin tarkoitus on vauhdittaa vetytaloutta. Markkinoilla kysyntää Liikenteen päästöt aiheuttavat tätä nykyä noin 15 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Projekti linkittyy myös ABB:n käynnistämään Green Electrification 2035 -veturiohjelmaan. Koska päästöjä on saatava vähennettyä, synteettisten polttoaineiden markkinan odotetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä miljooniin tonneihin pelkästään Euroopassa. puumurskeesta ja rakennusjätteestä – myös vuokrattavissa! Coveya Easikit -kuljetinvalikoimasta löytyy sopivat kuljetinratkaisut kaikenlaisille jätejakeille Biojätteistä Betonimurskaan!. ADuro P ja ADuro U: – CoverCross -tela, vaikeimmillekin materiaaleille – Murskaus alle 30mm palakokoon asti – Soveltuu esi/jälkimurskaimeksi – Hydraulisesti avautuva seulakori ja murskaintilaluukku – Leveä heiluripainin – Nopea ohjausjärjestelmä VIMELCO OY, KERKKOLANKATU 30, 05800 HYVINKÄÄ WWW.VIMELCO.FI LAURI RAHIKAINEN 050 456 8143 SISKO SALONEN 040 756 0490 MIKA LAMPINEN 050 456 8142 ETUNIMI.SUKUNIMI@VIMELCO.FI Tuo ratkaisut materiaalinkäsittelyyn Seulakorilliset kierrätysmurskaimet Air Master Neo -Rumputuuliseula kovien epäpuhtauksien erotteluun mm. Klusteri vie vetytalouteen Suomeen on perustettu yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri. Hanke on osa Business Finlandin rahoittamaa ja Clic Innovationin hallinnoimaa Green E2 -ekosysteemiä sekä jatkumoa VTT:n power-to-X-tutkimukselle esimerkiksi vuonna 2020 käynnistyneessä BECCU-hankkeessa. Myös Andritzilla, Convionilla ja Elcogenillä on hankkeessa omat rinnakkaiset tutkimusprojektinsa. vähenevät. Lisäksi toimitamme pesulaitteita ja laitoksia soran, hiekkojen, kuonan ja kierrätysmateriaalien pesuun. ”Vety on maailmalla hurjassa nosteessa. osallistuneet toimialaliitot Kemianteollisuus, Energiateollisuus, Metallinjalostajat, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus. Päivittäin saadaan lukea isoista investoinneista. Hän näkee Suomella paljon kilpailuetuja: Suomessa on paljon osaamista koko arvoketjussa, saatavilla on edullista tuulienergiaa ja voimme hyödyntää myös elektrolyysituotannon hukkalämpöä kaukolämpönä ja ylijäämähappea teollisuudessa. Tässä yhteydessä vety toimii energiavarastona uusiutuvalle energialle. Vety toimii myös tärkeänä kemikaalina teollisuuden prosesseissa, kun se yhdistetään hiilidioksidin hiilen kanssa. Kilpajuoksu on nyt kovaa”, näkee VTT:n erikoistutkija Janne Kärki. Vety on monipuolinen aine, josta voidaan tehdä uudestaan sähköä ja lämpöä, ja sitä voidaan käyttää myös liikennepolttoaineena
Patentoitu liuotusmenetelmä pystyy parhaimmillaan satakertaiseen saantoon perinteisiin kaivoksiin verrattuna. Meille SER-talteenotto edustaa urbaanin kaivostoiminnan eturintamaa”, Tapojärven kehityspäällikkö Juha Koskinen näkee. Täällä kehitellään ja testataan, kuinka IT-laiteromun magneeteista ja piirilevymurskasta saadaan uusioraaka-ainetta ympäristöystävällisesti ja kustannustehokkaasti. Dekantterin sisältö on saatu talteen tutkijatiimin pitkään kehittämällä hydrometallurgisella menetelmällä. SERissä on paljon esimerkiksi germaniumia, galliumia, indiumia ja neodyymiä. Romumetalli menee polttoprosessiin, josta saadaan metallisulaa. Koskinen pitää jäteja sivuvirtoja tulevaisuuden raaka-ainelähteinä, joista voidaan kerätä materiaalia kierrätykseen ja uusiokäyttöön korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. ”Tapojärven historia lähti 65 vuotta sitten käyntiin juuri kaivostoiminnasta. Tuottajayhteisö Elker Oy on kerännyt talteen sähköja elektroniikkalaiteromua (SER), jonka joukosta se on erotellut piirilevykortit. Tätä metallia ei nimittäin ole louhittu maaperästä, vaan se on otettu talteen käytetyistä ja sittemmin pois heitetyistä sähköja elektroniikkalaitteista. J yväskylän yliopiston kemian laitoksen professori Ari Väisänen esittelee Erlenmeyer-pulloa täynnä sinihehkuista nestettä. Uskomme, että tulevaisuudessa urbaani kaivostoiminta näyttelee tärkeää roolia. Teolliseen mittakaavaan Tapojärveä urbaani kaivostoiminta kiinnostaa. Siinä happoliuoksista poimitaan suunnitelmallisessa järjestyksessä talteen erilaiset metallit. JY VÄ SK YL ÄN YL IOP IST O/ KE MI AN LA ITO S 16 UUSIOUUTISET 3|2021. Taustalla on Business Finlandin tukema hanke, jonka ytimen muodostavat kemian laitoksen lisäksi jyväskyläläinen energiaja vesiyhtiö Alva, tuottajayhteisö Elker sekä suomalainen kaivosja tehdaspalveluihin erikoistunut Tapojärvi Oy. Siksi Jyväskylään on rakennettu nyt muun muassa reaktoreista, suotopuristimista, lamellierottimista, neste-nesteuuttolaitteistosta sekä elektrolyysilaitteistosta koostuva demolaitos. Aiemmin näitä metalleja ei ole pystytty ottamaan yksittäin talteen, mutta me olemme löytäneet siihen ratkaisuja”, Väisänen taustoittaa. Liuos on konkreettinen todiste urbaanista kaivostoiminnasta. ”Meidän menetelmällämme saadaan talteen kultaa ja kuparia äärimmäisen puhtaana, ja lisäksi saamme harvinaisia maametalleja. ELINA SAARINEN UUTISIA Uusi tutkimusympäristö ”Piirilevyjätteessä on erittäin korkea pitoisuus kuparia, jopa 16–30 prosenttia”, Väisänen tietää. Piirilevykorttimurskaa on päätynyt yhteistyön ansiosta kemian laitokselle Jyväskylän Ylistönrinteelle. URBAANI KAIVOS TEKEE ROMUSTA KULTAA Uusi suomalaislaitos saa pian IT-laiteromusta talteen jalometalleja ja harvinaisia maametalleja. SERistä voi tulla tulevaisuudessa arvokas kierrätysmateriaalien lähde maailman laitevalmistajille. . ”Uuden tutkimusympäristön ansiosta olemme siirtyneet laboratoriomittakaavan muutamista grammoista puolen kilon mittaluokkaan”, Väisänen kuvaa. Jyväskylän yliopiston kemian laitokselle on rakennettu demonstraatiolaitos, joka saa talteen piirilevyjätteestä arvometalleja. Hän laskee dekantterin varovasti pöydälle viime syksynä valmistuneessa, uudessa tutkimusympäristössä. ”Tyylikäs sininen väri johtuu siitä, että liuos sisältää erittäin paljon kuparia”, Väisänen kertoo. Siitä on mahdollista erottaa kohtuullisen tehokkaasti kupari ja muut jalometallit, mutta kriittisen tärkeät, harvinaiset maametallit ja myös muita arvometalleja menetetään. Perinteisesti metalliromu kierrätetään pyrometallurgisin keinoin
”Koronapandemia on vain lisännyt pulaa raaka-aineista. Uusi renkaiden jälleenkäsittelylaitoksemme nousee Lopelle 2022-2023! Uuden laitoksen ansiosta teollisuus tulee saamaan nykyistä korkeamman jalostusasteen raaka-ainetta käyttöönsä 20 000 tonnia vuodessa. Kantolan mukaan uusi laitos voisi nousta Suomeen tai muualle Eurooppaan, mikä parantaisi Euroopan materiaaliomavaraisuutta. ”Meidän kilpailuetunamme on menetelmä, jonka kehitimme alun perin. Vastaavia laitoshankkeita ei maailmalla ole vielä liiaksi. Arvomateriaaleja sisältävän sähköja elektroniikkalaiteromun (SER) tehokas kierrätys voisi helpottaa pulaa. seen kaivostoimintaan verrattuna.” Hankekumppanit laskevat, että kaupallisen vaiheen iso laitos voisi käsitellä jopa 20 prosenttia Euroopan piirilevyjätteestä. 20 000 tonnia vuodessa! arvojakeiden talteen ottamiseksi tuhkasta ja kuonasta. Suomalaisten kehittämä liuotusmenetelmä on lupaava vientituote. Alvan kehityspäällikkö Risto Ryymin mainitsee pilottilaitoshankkeen Kanadassa ja uusiseelantilaisen start-up-yrityksen, joka kaavailee ensimmäistä demolaitostaan Eurooppaan. Meillä on krouvimpi kuokka ja se raapaisee maata syksyllä. Saannot ovat jopa satakertaisia perinteiwww.rengaskierratys.com LOPEN PUIKULAA Investoimme Suomeen, Lopelle, kuntaan, joka on kuuluisa perunoistaan. JY VÄ SK YL ÄN YL IOP IST O/ KE MI AN LA ITO S KIERRÄTYSLAITOS PARANTAISI EUROOPAN MATERIAALI OMAVARAISUUTTA. Vastaisku Kiinalle Euroopan teollisuuden käyttämistä raaka-aineista kuten magneeteissa tarvittavasta neodyymistä tai vihreässä siirtymässä tarvittavista metalleista noin kolmannes on todettu kriittisiksi. Hankekumppaneiden tähtäimessä on, että kahden vuoden päästä Jyväskylään rakennettaisiin esimittakaavan kaupallinen SER-talteenottolaitos, jonka kapasiteetti olisi jo tonneja päivässä. Lopputuotteiden hintakehitys on pikemminkin nouseva kuin laskeva”, Kantola korostaa. Granulaattia, kumijauhetta ja innovaatiotuotteita työstävä laitos käyttää kolmasosan kierrätykseen vuosittain kerättävästä rengasmassasta. ”Lopullinen päämäärä on vuodessa 2025. Tavoitteenamme on globaali kiertotalouden vientituote, joka on monistettavissa minne tahansa”, Ryymin tiivistää. Tuollaisen laitoksen hinta nousisi jopa sataan miljoonaan euroon, mutta hankekumppanit uskovat, että laitoskonseptista voi saada hyvinkin kannattavan. Näin vastaamme osaltamme EU:n kiertotaloudelle asettamiin velvoitteisiin ja vahvistamme maamme kykyä pysyä jatkossakin vihreän kehityksen kärjessä. Silloin haluaisimme perustaa ison, teollisen mittakaavan laitoksen”, kertoo Alvan toimitusjohtaja Tuomo Kantola. Urban mining mahdollistaa kaivostoiminnan ilman louhintaa. ”Jos näihin volyymeihin päästään, liikevaihto olisi noin 700 miljoonaa euroa. Meillä on prosessiin liittyvä patentti, joka on voimassa jo 12–13 maassa. Hankekumppaneita kiinnostaa myös teknologian lisensointi ja vienti. Ensimmäiset kuokan iskut muhevaan multaan lyötiin jo 1770-luvulla. Tämä tarkoittaa, että EU on niiden saannissa riippuvainen ulkopuolisista lähteistä kuten Kiinasta. Helmikuussa uutisoitiin autoteollisuuden pahasta puolijohdepulasta, joka johti jopa miljoonan henkilöauton tuotanto-ongelmiin. SER-talteenottolaitos on perinteiseen neitseellisen materiaalin louhostai kaivostoimintaan verrattuna resurssitehokkaampi, vähäpäästöisempi ja kannattavampi, puhumattakaan kaivosten sosiaalisista haitoista”, Kantola sanoo ja jatkaa: ”Urban mining mahdollistaa kaivostoiminnan ilman louhintaa. ”Alustavat laskelmamme ennustavat investoinnille hyvin lyhyitä takaisimaksuaikoja. Sen hintalappu olisi noin kymmenen miljoonaa euroa. Komponenttivalmistajat eivät saaneet haluamiaan materiaaleja”, Elkerin toimitusjohtaja Sakari Hietala sanoo
Polttokelpoisen jätteen joukossa on paljon sellaista materiaalia, joka voitaisiin hyödyntää paremmin lajittelun kautta. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Palautetta lukijoilta: "Mielenkiintoinen innovaatio, josta en ollut kuullutkaan. Entisenä vaatteiden suurkuluttajana olen kiinnostunut tekstiilikuitujen kierrättämisestä.” Hannele Vastaa viimeistään 24. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalousvinkkisi. toukokuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Ella Tikkala on Napapiirin Residuumin tiedottaja.. Jos lajittelu ei jo ole osa arkea, voi liikkeelle lähteä pienin askelin kuten lajittelemalla kahvinporot ja ruokajätteet biojätteeseen. Arvomme vastanneiden kesken kaksi kappaletta KOURA-Maskiaskisettiä (arvo 9,90 €). Mistä idea lähti. Viime numeron 2/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Infinna-vaatteet vietiin käsistä". Osallistu lukijaäänestykseen. Lajittelun kautta siitä saataisiin esimerkiksi biokaasua sekä multaa ja maanparannusainetta. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 3/21, tai 5. Äänestä parasta juttua, voita KOURA-Maskiaski! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Biojäte on suurimmaksi osaksi vettä, joten sen päätyminen polttoon ei ole järkevää tai tehokasta. Jätteiden lajittelu on yksinkertainen tapa edistää kiertotaloutta arjessa. Aluksi voi keskittyä niihin jätteisiin, joiden lajittelun kokee helpoimmaksi, esimerkiksi biojätteeseen tai keräyspaperiin. Lajittelun kautta jätteet päätyvät uudelleen käytettäviksi raaka-aineiksi. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Lajittelurutiinien muodostumisen jälkeen muidenkin jätteiden lajittelu voi tuntua helpommalta. Tuottaja on virtolainen Pari Vesaa ja Masa Oy. toukokuuta 2021, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN ELLA TIKKALAN ALBUMI, KUVA LAJITTELU KANNATTAA Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Etenkin biojätteen osuus polttokelpoisessa jätteessä on suuri. Voit voittaa kätevän KOURA-Maskiaskin kasvomaskien hygieeniseen säilyttämiseen. Lajittelu voi kuulostaa työläältä ja vaikealtakin, sillä kerättäviä jätejakeita on useita. Settiin sisältyy antibakteerinen säilytysrasia kasvomaskeille sekä taskukoinen käsidesi
Kansainväliset markkinat houkuttelevat. Kansanen on suunnitellut itse kaikki myytävät tuotteet. Idea toimi. ”Kasvu on ollut huimaa. Kun hän kymmenisen vuotta sitten harmitteli, miksi reisistä puhki kuluneet mutta muuten hyväkuntoiset farkut pitäisi heittää pois, saksiin tarttumisesta alkoikin tulevaisuuden yrittäjäura. Kansanen leikkeli farkut palasiksi ja ompeli tilkuista kankaan, ja kankaasta kaavan kautta farkut. HARRASTAN: Liikuntaa ja kokkailua avomiehen kanssa. Haluaisin myös toimia vastuullisuusvaikut tajana. Shortsiosasta, vyötärökaistaleesta ja vetoketjuista Kansanen on suunnitellut kasseja, essuja ja jopa korvakoruja, jotta mikään pala ei jäisi hyödyntämättä. Ainoastaan valmistus on ulkoistettu suomalaisomisteiseen ompelimoon Puolaan. Välillä työpäivät venyvät kellon ympäri, mutta Kansasta ajaa innostus ja toive siitä, että vaateala pääsisi irti pikamuotikulutuksesta. SUOSITTELEN: Ajattelemaan vastuullisuutta kokonai suutena ja vahvistamaan omaa tietotaitoa aiheesta. MISTÄ: Tampereelta. Ajatusmallien muuttuminen vie aikaa.” PALA PALALTA KUKA: Moona Kansanen, Piece Of Jeansin perustaja. S akset käteen ja menoksi! Tamperelainen Moona Kansanen on aina halunnut tehdä itse ja nähdä kättensä jäljet. Kansanen lanseerasi verkkokaupan, joka myy juuri tähän kierrätyskuosiin pohjautuvia Piece Of Jeans -farkkuvaatteita, -kasseja ja -koruja. Koskettaahan tekstiilijäteongelma kaikkia maita. Meni aikaa, että Kansanen sai kerättyä rohkeutta ja tarvittavat resurssit. Pala palalta yrityskonsepti alkoi valmistua — aivan kuten Piece Of Jeansin farkkukangaskin. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 19 UUSIOUUTISET 3|2021. KOULUTUS: Arkkitehti. Kansasen yritys on näkyvästi mukana esimerkiksi tänä keväänä vauhtiin pääsevässä poistotekstiilien erilliskeräyskokeilussa. Hän tähtää siihen, että jonain päivänä verkkokaupan myynti ylittäisi miljoonan euron rajan. SEURAAVAKSI: Valmistelen rahoitusta ja isoja kehitys projekteja. Suoritin liiketoiminnan erikois ammattitutkinnon Tampereen yliopistossa vuosi sitten. ”Se vaatisi kannustimia, kuten veroja halpamuodille. Lahkeista syntyy farkkuhousuja -takkikangasta. Oman yrityksen perustaminen ei ollut heti selvää. Ihmiset ovat yhä valmiimpia kiinnittämään huomiota vastuullisuuteen ja ekologisuuteen myös pukeutumisessa”, Kansanen näkee. Toimitusjohtajalla ja perustajalla on kaikki langat kirjaimellisesti omissa käsissä. Kansanen päätti hakea palafarkkukankaalle ja sen designille mallisuojaa. Raaka-aine on suomalaisten käytöstä poistamia farkkuja. Alihankkijakumppanin Kansanen on valinnut vastuullisuusperiaattein. Hän koordinoi tuotevalikoimaa, hoitaa tuotantoaikataulutukset ja vastaa myös myynnistä ja markkinoinnista. Materiaalin hän hankkii yritysyhteistyönä suomalaisista kierrätyskeskuksista ja tekstiiliä kerääviltä jätelaitoksilta, kuten Lounais-Suomen Jätehuollolta. Kaksi vuotta sitten oma yritys aloitti toimintansa
Seikkailu kohti kiertotaloudellista liiketoimintaa on jokaiselle yritykselle pitkä prosessi. Moni yritys on jo tunnistanut roolinsa joko kiertotalouteen uudistuvana yrityksenä tai yrityksenä, jonka toiminta pohjautuu luonnostaan kiertotalouteen. Kiertotalouden puolesta taistelevat yritykset voivat samaistua Tyly pahkan sankareihin, kirjoittaa CICAT2025konsortion tutkija. Samaan tapaan Hermionekin joutui uudistamaan tapansa siirtyessään jästimaailmasta taikuuden pariin. Kuinka moni yritys onkin jo tietämättään kiertotalousyritys, jonka täytyisi vain valjastaa nykyosaamisensa täyteen voimaansa kiertotalouden kiihdyttämiseksi. Kuitenkin, jos oma profiili ei sovi näistä kumpaankaan, moni yritys lannistuu, eikä tunnista omia lähtökohtiaan kiertotalouden edistämiseen. Siihen mahtuu monenmoisia vaiheita ja muutoksia, riippuen yritystyypistä ja sille tyypillisestä muutosten polusta. Harrylle valkeni vasta vuosien vierittyä hänen synnynnäinen velhoidentiteettinsä, ja vasta sen hoksaamisen myötä Harry pääsi valjastamaan taikuuden käyttöönsä moninkertaisella volyymilla. Näihin puolestaan vaikuttaa ratkaisevasti se, minkälaisista lähtökohdista seikkailuun lähdetään. UUSIOUUTISET 3|2021 20. Kolmantena meillä on niin sanotut Harry-tyypin yritykset. Tutkimme parhaillaan CICAT2025-tutkimushankkeessa, minkälaisia polkuja eri lähtökohdista ponnistavat yritykset kulkevat kohti kiertotaloutta. NOUSEEKO TÄMÄ YRITYS TYYPEISTÄ MYSTISIN VIELÄ SANKARIN ROOLIIN. Samanlainen haaste on kärjistäen yrityksillä, joiden harteille lankeaa suuri vastuu systeemisen kiertotalouden ja kestävyyden edistämisestä. ONKO YRITYKSESI OMAN ELÄMÄNSÄ HARRY POTTER. Samanlainen kyvykkyys ja kipinä kierto talouteen piilee myös monissa yrityksissä, joissa kiertotaloudellisten toimintatapojen mukaan on menty jo vuosikaudet, vaikkapa materiaaleissa pihistellen, ajattelematta sitä kuitenkaan sen kummemmin kiertotaloutena. Toisessa ääripäässä ovat yritykset, joilla kiertotalous on niiden DNA:ssa jo syntymästä saakka, samaan tapaan kuin velhoperheessä kasvaneella Ronilla. Niistä rakentuu samanlainen tiimi kuin Harrysta, Ronista ja Hermionesta: kun tämä yritystyyppien trio yhdistää voimansa, mahdottomaltakin tuntuva systeeminen kierto taloussiirtymä onnistuu. Vaikka tutkimuksemme kiertotalouden pioneeriyritysten parissa jatkuu, niin ainakin yksi asia on jo kliseisen varmaa. KOLUMNI JENNI KAIPAINEN TAMPEREEN YLIOPISTO, KUVA Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Entä jos yrityksesi kuuluukin Harry-yrityksiin, joille kiertotalous on sisäsyntyistä, mutta vielä vain tunnistamatta. M uistatko kuuluisan Potter-trion, Harryn, Ronin ja Hermionen, joiden mahdottomalta tuntuvana haasteena oli pelastaa maailma pimeältä taikuudelta ja sen vääjäämättömältä pahuudelta. Nouseeko tämä yritystyypeistä mystisin vielä sankarin rooliin, kuin Harry Potter konsanaan. Nimittäin se, että kaikkia näitä kolmea yritystyyppiä tarvitaan. Osalle yrityksistä kiertotalous on jotain täysin uutta, ja se vaatii uuden omaksumista, vanhoista tavoista poisoppimista ja toimintatapojen muuttamista laajalla skaalalla
Tuolloin järjestettiin myös laajoja kuulemiskierroksia. Jo kevättalvella 2019 laajapohjainen työryhmä kokoontui valmistelemaan EU:n vuonna 2018 antaman jätesäädöspaketin täytäntöönpanoa. . Hallitus linjasi näin siitä huolimatta, että esitysluonnoksen mukaan kaksoisjärjestelmän osittainen säilyttäminen todennäköisesti tulee vaikeuttamaan kierrätysasteen nostamista, lisäämään kustannuksia ja monimutkaistamaan sääntelyä. Työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen: Työryhmän syyskuussa 2019 antamaan eripuraiseen mietintöön liitettiin eriäviä mielipiteitä ja täydentäviä lausumia. Jo tuolloin oli nähtävissä, että vanhat kiistat erityisesti jätteenkuljetuksesta tulevat vaikeuttamaan jätelakityötä. Hallitus antoi esityksensä jätelaista eduskunnalle pitkän valmistelun jälkeen 25. Näyttää siltä, että maaliskuussa annettu hallituksen jätelakiesitys ei ratkaise vuosi kymmeniä jatkunutta riitaa jätteenkuljetuksista. UUSIOUUTISET 3|2021 21. ELINA SAARINEN JUSSI TOIVANEN/ VALTIONEUVOSTON KANSLIA JA RODINIA, KUVAT K uljetusten kaksoisjärjestelmä on säilymässä Suomen jätehuollossa, ainakin sekajätteiden ja umpija sakokaivolietteiden kuljetuksissa. Kompromissi mutkistaa vastuunjakoa Lausuntokierroksella toukokuussa 2020 jätelain esitysluonnoksesta annettiin ennätysmäärä lausuntoja, noin 350 lausuntoa. Alkuperäinen jätelakiesitysluonnos lähtikin vuosi sitten keväällä lausuntokierrokselle siinä muodossa, että kiinteiden jätteiden kuljetus olisi siirretty kokonaan kunnan vastuulle. Hallitus päätyi tekemään poliittisen kompromissin. Jätelakiesitystä käsitellään eduskunnassa paraikaa. Tämä tarkoittaa, että kunta voi valita, kilpailuttaako se näiden jätteiden kuljetukset keskitetysti vai jätetäänkö kilpailutus kiinteistön omistajan tehtäväksi. Kiistakysymys hiersi jo valmistelussa Jätelakia on valmisteltu yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Esitys on kiireellisten listalla. Hallituksen maaliskuussa antamassa jätelakiesityksessä linjataan, että erilliskerättävien jätteiden kuten pakkausjätteiden ja biojätteiden kuljetukset siirtyvät kunnan kilpailutettaviksi, mutta sekajätteissä kaksoisjärjestelmä säilyy. Jätelakipakettiin sisältyy myös 12 asetusta ja tarkentavia säädöksiä. Eduskunnasta arvioidaan, että jätelakiesitykseen liittyvä valiokuntien mietintö valmistuisi kesäkuussa, kuitenkin ennen toisen lisätalousarvion hyväksymistä. Osa asetuksista on valmistumassa kesällä, osa syksyllä. Jätelakiesitys on siis myöhästymässä vuodella EU:n esittämästä aikataulusta. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa, että käsittely etenee, vaikka valiokunnat käsittelevät koronatilanteesta johtuen vain välttämättömiä asioita. Esitysluonnoksessa pidettiin parempana vaihtoehtona kunnan keskitettyä kilpailutusta kuin kiinteistön haltijan järjestämää kuljetusta. Jätelain valmistelussa tehdyt taustaselvitykset ja vaikutusarviot puolsivat jätteen kaksoiskuljetusjärjestelmästä luopumista. huhtikuuta. Lausuntopalaute heijasti toimialan intressiristiriitoja: Palaute jakautui kahtia kunnan järjestelmän ja kiinteistön haltijan järjestelmän kannattajiin. Kiista kuljetuksista jatkuu Jätelakiesitykseen on kohdistunut paljon odotuksia, toiveita ja poliittista painetta. Eduskuntakäsittely alkoi lähetekeskustelulla 7. Ympäristövaliokunta laatii esityksestä mietinnön, ja sille lausuntonsa antavat perustuslakivaliokunta, hallintovaliokunta ja talousvaliokunta
. UUSIOUUTISET 3|2021 22. Samalla kasvaa niin sanotun ulosmyyntirajan sallima, yhtiöiden markkinaehtoisen toiminnan euromääräinen arvo. Se on asukkaalle sekavaa.” Tuoko eduskuntakäsittely muutoksia. Yhtä sekajätejaetta ei ole tarkoituksenmukaista kerätä monilokeroautolla”, Loukola sanoo. Myös pakkausjätteiden keräämisestä saatava tuottajien korvaus päätyisi kuntalaisten hyväksi. Kilpailutusosaaminen ratkaisee Täysin päinvastainen kanta on Suomen Kuljetusja Logistiikka SKAL ry:llä, jonka jäsenyrityksistä noin 250 on jäteja lietekuljetusyrityksiä ja noin tuhat toimii vaihtolavatoiminnassa. SKAL on tyytyväinen, että sekajätteiden sekä sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksissa säilyy kaksoisjärjestelmä. Kunnallisia jätehuoltoyhtiöitä edustava Suomen Kiertovoima KIVO ry pitää valitettavana, että viimekeväinen, tutkimustietoon perustunut jätelakiesitysluonnos vesitettiin eturyhmien paineessa: ”Ollaan tekemässä kardinaalimoka, jonka maksumiehiksi joutuvat kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen alueet”, KIVOn Riku Eksymä sanoi samaisessa Kokoeko-webinaarissa. Kotitalouden täytyisi tietää, onko hänen asuinalueellaan voimassa kunnan järjestämä kuljetus pelkästään erilliskerättävissä jätteissä vai myös sekajätteissä. Tämä mutkistaa vastuunjakoa. Kokoeko-webinaarissa puhunut SKALin Pekka Loukola pelkää, että kunta tulee kilpailuttamaan urakka-alueet niin, ettei pienillä kuljetusyrityksillä ole mahdollisuuksia menestyä. • Muutos synnyttää uutta työvoimatarvetta arvioiden mukaan noin 500 henkilötyövuoden verran. Kampanjassa jäteastiat viestivät asukkaille kierrätyksen hyödyistä. ”Näitä on mahdotonta toteuttaa kiinteistön haltijan kuljetusjärjestelmässä”, kannanotto toteaa. Bisnestä syntyy etenkin kuljetukseen ja käsittelyyn. Salpakierto Oy ja viestintätoimisto Rodinia Oy ovat käynnistäneet Lahdessa Roskasta raaka-aineeksi -pilottiprojektin. lajitteluun kannustava jätetaksa, eri keräysmenetelmien kuten monilokero-, korttelija yhteiskeräyksen laaja ja systemaattinen kehittäminen ja hyödyntäminen sekä jätteenkuljetusten logistiikan kokonaisvaltainen ja ympäristövaikutukset minimoiva suunnittelu. 50–80 miljoonalla eurolla lisäbisnestä • Jätelakimuutos lisää erilliskeräystä ja kierrätystä, minkä odotetaan kasvattavan jätehuollon ja kierrätyksen vuotuista markkinaa jopa 50–80 miljoonalla eurolla. Hallituksen esitys onkin omiaan hämmentämään asukasta. • Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden liikevaihdon arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 450 miljoonasta eurosta noin 500 miljoonaan euroon. Kiinteistöliiton Itä-Suomen Piia Moilanen näkee kuljetusten kaksoisjärjestelmän säilyttämisen uhkana: ”Jos olisi tullut keskitetty kuljetusjärjestelmä koko Suomeen, se olisi ollut asukkaan kannata lopulta yksinkertaisempi. Kampanja on Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden projekti. Yksi jätelain keskeisistä tavoitteista on lisätä yhdyskuntaja pakkausjätteiden kierrätystä. KIVO toivookin, että jätelakiesitys muuttuisi vielä eduskuntakäsittelyn aikana niin, että kaikki jätekuljetukset siirtyisivät kunnan suunnittelemaan ja asukkaiden puolesta kilpailuttamaan jätteiden kuljetukseen. Järjestö haluaisi, että bioja pakkausjätteiden kuljetuksissakin jatkuisi mahdollisuus kiinteistön haltijan järjestämään kuljetukseen. KIVO ry julkaisi nopeasti hallituksen esityksen julkaisun jälkeen kannanoton, jossa KIVO korostaa, että bioja pakkausjätteiden kuljetusten lisäksi myös sekajätteiden kuljetukset tulisi siirtää kunnan kilpailutettavaksi. Nyt asukas voi joutua kilpailuttamaan itse sekajätteen kuljetukset, vaikka pakkausja biojätteiden kuljetuksen järjestää kunta. ”Hallitus teki poliittisen kompromissin, eli sekajätteen kuljetukset säilyvät yhä kaksoisjärjestelmässä. Näin keinovalikoimaan saataisiin mm. ”Useat kuljetusyritykset ovat hankkineet monilokerokeräysautoja, joilla on voitu kerätä samalla ajokerralla useita jätejakeita. maaliskuuta Savonia ammattikorkeakoulun järjestämässä Kokoeko-webinaarissa. Asukas saisi kaiken palvelun yhdeltä luukulta. Kiinteistöillä ja kotitalouksilla voi olla aika hämmentävä tilanne”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila kommentoi 25
Asukkaan näkökulmasta uusi jätelaki tekee jätteiden lajittelusta entistä helpompaa. ”Se pyrkii turvaamaan jätteen käsittelyyn tehdyt investoinnit korkeintaan seitsemäksi vuodeksi”, Jussi Kauppila kertoo. ”Käytännössä etsimme ahtaisiin tiloihin ratkaisuehdotuksia. ”Jos tätä 80 prosentin tuottajavastuuta ei poisteta eduskuntakäsittelyssä, me tulemme koeponnistamaan tämän direktiivipoikkeaman EUUUSIOUUTISET 3|2021 23. ”Haasteena on tilojen ahtaus. Myös pakkausjätteen erilliskeräysastiat tulevat asukkaan kotiovelle. Ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö ovat myös käynnistämässä hanketta, jossa kehitetään kuntien hankintaosaamista ja neuvotaan yrityksiä kilpailutuksiin osallistumisessa. Muovipakkausten tuottajat ovat kritisoineet supertuottajayhteisövaatimusta muun muassa siitä, että se vaarantaa kotimaiset kierrätyslaitosinvestoinnit. Kiertotalouden ja kierrätyksen edistämistä sekä jätteen erilliskeräämisen laajentamista kannatetaan yleisesti. allekirjoittaa, koska näkymä tulevaisuuteen on käynyt liian epävarmaksi. Erilliskeräys kotiovelle Jos jätetään kuljetusjärjestelmäkiista ja tuottajavastuukysymykset sivuun, jätehuollon toimijat ovat olleet muutoin melko yksimielisiä muista jätelakiesityksen tavoitteista ja toimenpiteistä. Voi olla, ettei taloyhtiössä ole vielä ollenkaan jätekatosta, tai sitten katos on, mutta sinne ei mahdu enempää astioita”, Kiinteistöliiton Piia Moilanen sanoo. Suomessa järjestely on esitetty toteutettavaksi niin, että kunta järjestää pakkausjätteiden keräyk sen yhteistoiminnassa tuottajien kanssa. Kuopion seudulla toimiva Jätekukko Oy tarjoaa jo nyt taloyhtiöille ja isännöitsijöille jätekatosneuvontaa. Jätekatos kuntoon neuvonnalla Muutos luo kysyntää erilaisille palveluille, joiden avulla taloyhtiöt ja asukkaat voivat järjestää jätehuollon mahdollisimman toimivaksi. “Supertuottajayhteisö” Tuottajavastuu on jätelainsäädännön toinen vaikea kokonaisuus. Taloyhtiöille lajittelun lisääntyminen tuo helpotusta, mutta myös haasteita. Mitä pienempi taloyhtiö, sitä ahtaammat tilat on käytettävissä jätteiden lajittelulle. Tuottajat maksavat 80 prosenttia kustannuksista. Joissain tapauksissa jätekatoksia ei tarvitse edes laajentaa, vaan astiakokojen ja tyhjennysvälien muuttaminen tai taloyhtiöiden väliset jätekimpat auttavat”, Jätekukon palvelupäällikkö Kati Malinen sanoo. Tuskin tässä tulee olemaan isompia riitoja”, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n aluepäällikkö Jari Koivunen sanoo. Heinäkuusta 2023 alkaen vähintään viiden huoneiston taajamakiinteistöt saavat omat keräysastiat metallille, lasipakkauksille, kartonkipakkauksille ja muovipakkauksille. Jo lausuntokierroksella Suomen Uusiomuovi Oy varoitti, että lakiesitys on käytännössä vaikuttanut niin, että valmiiksi neuvoteltua sopimusta muovinkierrätyksen lisäkapasiteetin rakentamisesta Suomeen ei ole voitu tuomioistuimessa”, SKALin Loukola ilmoittaa. Uusi jätelakiesitys tuo suurimmat muutokset taajamien 5–9 huoneiston taloyhtiöille, jotka ovat tähän saakka joutuneet kiikuttamaan pakkausjätteensä ekopisteille. Heinäkuussa 2024 se laajenee kaikille yli 10 000 asukkaan taajamien kiinteistöille. Tuottajat ovat olleet tyytyväisiä jätelakiesityksessä siihen, että kansainvälistä etäkauppaa harjoittavat toimijat saataisiin osallistumaan tuottajavastuuseen. Kuntaliitto, KIVO, tuottajayhteisöt ja Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy ovat päässeet hyvin eteenpäin neuvotteluissaan: ”Neuvottelut ovat edenneet erittäin hyvin. SKAL kritisoi sitä, ettei pakkausten tuottajavastuu ole Suomessa sataprosenttinen. Uudessa jätelaissa pakkausten tuottajayhteisön toimialan olisi katettava kaikki pakkausmateriaalit. *Rautametallija alumiinipakkauksille omat tavoitteet. Loukolan mukaan toinen EU-tuomioistuimeen vietävä asia tulee olemaan se, että jätelaki määrittelee sakoja umpikaivolietteet yhdyskunta jätteeksi, vaikka EU:ssa ne rinnastetaan viemäriverkostolietteisiin. LÄ HT EE T: HE 40 /20 21 , RI NK IIN .FI JA TIL AS TO KE SK US Jätelaji Kierrätys aste 2019 Kierrätys tavoite 2025 Kierrätys tavoite 2030 Kierrätys tavoite 2035 Yhdyskuntajäte 43,5 55 60 65 Pakkausjätteet yhteensä 71 65 70 Kuitupakkaukset 116 75 80 Puupakkaukset 27 25 30 Lasipakkaukset 98 70 75 Metallipakkaukset* 85 70 80 Muovipakkaukset 42 50 55 JÄTTEEN KIERRÄTYSASTE VUONNA 2019 SEKÄ JÄTELAIN KIERRÄTYSTAVOITTEET ERI VUOSILLE KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISELLE ON LAAJA KANNATUS. Näemme selkeästi asiat samansuuntaisena. Loukola ei usko näiden suositusluontoisiksi näkemiensä kirjausten vaikutukseen. Sen rikkomisesta voi valittaa markkinaoikeuteen. Jätelakiesitykseen on kuitenkin kirjattu kriteerit, joiden tarkoitus on nimenomaan edistää pk-yritysten menestymistä kilpailutuksissa. Tämän jälkeen jätelakiesitykseen on lisätty siirtymäsäännös. EU-direktiivi mahdollistaa tämän, vaikka lähteekin siitä, että tuottajat vastaisivat sadasta prosentista kustannuksia. Biojätteen erilliskeräys alkaa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä jo vuoden 2022 heinäkuussa. 80 prosentin kustannusvastuuta kansallisena direktiivipoikkeamana ei ole Suomen jätelakivalmistelussa hyväksytetty etukäteen EU:ssa. Jätelakiesitys velvoittaa kunnat ja tuottajat yhteistoimintaan pakkausjätteiden erilliskeräyksen toteuttamisessa. Lakiesityksessä on myös järeämpiä välineitä kilpailutusten sujumisen varmistamiseen: Urakoihin tulee jakamisvelvollisuus
24 UUSIOUUTISET 3|2021. Hän toivoo, että sopimus allekirjoi tetaan syksyllä. Piekkarin mukaan esillä on ollut pitkä lista toimenpiteitä, joiden joukosta kahvilat, ravintolat, päivittäistavara kaupat sekä elintarviketeollisuuden ja pakkausalan toimijat voivat valita itselleen sopivimmat. Suomessa on hyviä kokemuk sia green deal sopimisesta. Vertailuvuodeksi otetaan vuosi 2022. Pilottia rahoittaa ympäristöministeriö. Myöhemmin sopimuksessa tullaan esittämään esimerkiksi kappalemää räisiä tavoitteita siitä, kuinka paljon muovisten annospakkausten kulu tusta on tarkoitus vähentää vuosina 2024–26. Toimen piteet käynnistyvät jo tätä ennen. Vapaaehtoinen green deal sopimus on tapa sitouttaa toimiala muutamiin EU:n SUPdirektiivin (single used plastics) tavoitteisiin ilman, että nii den saavuttamiseksi tarvitaan raskas ta uutta lainsäädäntöä. . Kertakäyttöpakkauksille maksu. Muutamista helsinkiläisravintoloista on vapun jälkeen saanut take away -juomansa pantilliseen kahvikuppiin. nospakkauksia tai antaa asiakkaalle alennusta ruoka tai juomaannok sesta, joka otetaan tällaisessa mukaan. Uudelleenkäytöstä löytyykin jo esimerk kejä. ELINA SAARINEN KAMUPAK, KUVA Y mpäristöministeriö, Elintarvike teollisuusliitto, Matkailu ja ra vintolapalvelut MaRa ry, Päivit täistavarakauppa PTY, Kaupan liitto sekä Suomen Pakkausyhdistys neuvottelevat juuri toimenpiteistä ja tavoitteista, joiden avulla kertakäyt töisten, muovisten elintarvikepak kausten ja juomamukien määrällistä kulutusta saataisiin vähennettyä. ”Neuvotteluissa on edetty hyvin. Niillä on onnistuttu sopimaan yhteisesti esimerkiksi muovikassien käytön vähentämisestä. Olemme jo löytäneet yhteisymmär ryksen isoista linjoista”, kertoo ym päristöministeriön erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari. Tavoitteissa on vähentää tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksia. Käynnissä on esimerkiksi uudel leenkäytettävien juo mamukien kokeilua edistävä Kamupakin pilottihanke, jota ym päristöministeriö rahoittaa. SOPIMUS VÄHENTÄÄ PAKKAUSTEN KULUTUSTA Suomessa sorvataan vapaaehtoista green deal -sopimusta elintarviketeollisuudessa, päivittäistavarakaupassa, ravintoloissa ja kahviloissa käytettävien pakkausten kulutuksen vähentämiseksi. Muovisille kertakäyttöisille annos pakkauksille taas voi olla käytössä ohjauskeinona pieni lisämaksu. Yritykset voivat esimerkiksi ottaa käyttöön uudelleenkäytettäviä an SUOMESSA ON HYVIÄ KOKEMUKSIA GREEN DEAL -SOPIMISESTA. Pilotista vastaavat startupyritys Kamupak ja kiertotalouskiihdyttämö Verona Growthin LOOP
“Ne ovat meille valttikortteja, koska voimme kehittää Kuljetusrinkiä ja asiakkaat voivat olla varmoja, että toimimme vastuullisesti. Vielä 1980-luvun alussa kierrätys oli harvinaista. Ympäristöasioiden ja päästöjen vähentämisen tärkeys tulevat vain kasvamaan. Kun kuorma saapuu Kuljetusrinkiin, aletaan erotella eri materiaaleja, kuten muovia, pahvia sekä alumiinia. Vuonna 2013 Kuljetusringin perustaja ja nykyinen hallituksen jäsen Veikko Aro pyysi Liljan uusiin haasteisiin. Kaikki lähti nollasta, mutta nyt laitoksen toimintaa ollaan jo laajentamassa. Korona huomioon Kuljetusringin lajittelukeskus lajittelee jätteet vastuullisesti. Olemme samalla tehostaneet ja uusineet toimintatapojamme. KULJETUSRINGIN TARINA ALKOI PAKETTIAUTOSTA Helsingin Tattarisuon pienteollisuusalueen suurimpia yrityksiä on materiaalien käsittelyyn erikoistunut Kuljetusrinki. Hän ajeli pakettiautollaan ympäri pääkaupunkiseutua keräten pahvia ja toimittaen sitä eteenpäin kartonkiteollisuudelle”, myyntijohtaja Tommi Aro kertoo. Yleensä jätettä kuljetettiin vain kaatopaikalle. Noin 40 vuoden aikana kierrätys on mullistunut säännösten ja lakien myötä. Kierrätystoimintojen johtaja Jouni Lilja on ehtinyt nähdä ja kokea monta erilaista työtehtävää ympäristöhuollossa. Kuljetusrinki on todellinen perheyritys ja kierrätysalan pioneeri, Jouni Lilja ja Tommi Aro kertovat. 1990-luvun puolessa välissä alkoi laajempi yritystoiminta. Kuljetuskalustosta vastaavat iloiset, Marianne-karkkeja muistuttavat ajoneuvot. Yritys toimi alkuaikoina ikään kuin kierrätyksen pioneerina. Tehtävänä oli käynnistää samana vuonna jätteen vastaanottamisen aloittaneen Hyötyringin toimintaa. Liljan mukaan kehitystyö on jatkunut koronapandemiasta huolimatta: “Meillä koronavuosi on ollut kasvukäyrää. Jätteiden hyödyntäminen materiaaleina tulee lisääntymään.” ” I säni Veikko Aro perusti yrityksen vuonna 1989, jolloin kierrätysasiat olivat aivan eri mallilla kuin nykyään. Lilja uskoo, että tulevaisuudessa jätealalla erilaiset sähköiset palvelut lisääntyvät. KATARINA BOIJER JUHA BOIJER, KUVAT . 25 UUSIOUUTISET 3|2021. Suojaamme työntekijöitämme virukselta, eivätkä kuskit ole esimerkiksi samassa tilassa”, hän sanoo. Asiakkaita tuli enemmän, samoin työntekijöitäkin. Ne päätyvät esimerkiksi energian hyödyntämiseen sekä materiaalikierrätykseen. Laatusertifikaatti ja ympäristösertifikaatti takaavat yrityksen vastuullisen toiminnan. . Se ottaa vastaan kiinteistöjen, teollisuuden, rakentamisen ja kaupan tuottamaa jätettä kierrätykseen. Kuljetusrinki on kasvanut mies ja paku -toiminimestä 40 hengen yritykseksi
lisää biodiversiteettiin kohdistuvaa painetta UUSIOMATERIAALEILLA PÄÄSTÖSÄÄSTÖJÄ TIEVÄYLIEN RAKENTAMISEEN käytetään Suomessa paljon neitseellistä soraa ja muuta luonnon kiviainesta sekä betonia ja asfalttia. . Maankäytön painetta vähentäisivät rakennusten käyttöiän pidentäminen, korjausrakentaminen sekä tilojen muuntojoustavuus. Näitä voisi korvata ylijäämämailla, teollisuuden sivuvirroilla ja muilla uusiomateriaaleilla. ”Nämä ovat pitkällä tähtäimellä niitä toimia, joilla on mahdollisuus saavuttaa win-win-tuloksia. Siksikin ylijäämämaiden suunnitelmalliseen hyötykäyttöön kannattaa satsata. ”Tulosten mukaan kiertotaloustoimilla on pääasiassa positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Enni Ruokamo. Puurakentamisen lisääminen voi kuitenkin myös heikentää monimuotoisuutta, jos sitä ei toteuteta huolella. Biodiversiteettivaikutukset kinkkisempiä Kiertotalouden kasvihuonekaasupäästövähennyksistä on kohtalainen tietopohja. Mutta osaa toimista toteutetaan jo. Toimien avulla jo otetut raaka-aineet pysyvät talouden käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään. ”Rakenteellisia muutoksia pitää tapahtua paljon sekä toimialojen sisällä että taloudessa, jotta nämä toimet olisivat mahdollisia. Sisempien kiertojen toimet ovat sellaisia, joilla jo lähtökohtaisesti pystytään välttämään neitseellisten raaka-aineiden ottoa luonnosta. ”Toivomme, että tuloksia hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa, kun mietitään, millä kiertotaloustoimilla voidaan saavuttaa näitä win-win-etuja.” On myös huomioitava, millaisilla ohjauskeinoilla yhteiskuntaan syntyy olosuhteet ja rakenteet, joissa tällaisten kiertotaloustoimien toteuttaminen on mahdollista ja kannattavaa. Ideana on myös saada tuotettua vähemmällä enemmän arvoa tai palveluita. vahvempi vaikutus Toimenpide vähentää vs. UUSIOUUTISET 3|2021 28. Lähde: Ruokamo ym. Neitseellisten raaka-aineiden ottoa ja maankäytön paineita voi vähentää rakentamisessa etenkin metallin, sementin ja betonin käytön optimoinnilla ja materiaalitehokkuudella. Siksi fossiilisperäisten materiaalien korvaamien puuja biopohjaisilla ei välttämättä olekaan biodiversiteetin kannalta aina yksinomaan hyvä ratkaisu. kiven louhintaa. 2021, Ympäristöministeriön julkaisuja 6/2021. Jotta voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja huolehtia, ettei luonnon monimuotoisuus kärsi, sillä on suuri merkitys, miten puuraaka-aine on otettu metsästä ja mikä kokonaiskäytön taso on.” Supertekoja Ruokamo kertoo, että tuloksissa nousi myös sellaisia kiertotaloustoimia, jotka sekä vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä että vaikuttavat myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen. Rakentamisen kiertotaloustoimilla on pääasiassa myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Maantieinfran kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosittain noin 0,5 miljoonaa tonnia (CO2-ekv., hiilidioksidiekvivalenttia). On astetta vaikeampi selvittää, millaisia vaikutuksia kiertotaloustoimilla on luonnon monimuotoisuuteen. Metsäteollisuudessa kiertotaloustoimenpiteet, joilla vähennetään metsien hakkuita, ovat biodiversiteetin kannalta myönteisiä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimus arvioi, että näin voitaisiin saavuttaa päästövähennyksiä, vaikkakaan ei yhtä paljon kuin muilla liikenteen ja rakentamisen kiertotaloustoimilla. ”Nämä ovat kinkkisiä kysymyksiä, jotka vaatisivat lisätutkimusta. Ne pystyvät sekä vähentämään päästöjä että estämään monimuotoisuuden heikentymistä”, Ruokamo korostaa. Ylijäämämaiden läjitys väärään paikkaan ja väärällä tavalla voi aiheuttaa merkittävää haittaa paikallisluonnolle. Kuva: SYKE. Etenkin sisempien kiertojen kiertotaloustoimenpiteet ovat kiertotalouden supertekoja: Ne edistävät vähähiilisyyttä ja turvaavat biodiversiteettiä yli toimialarajojen. KIERTOTALOUSTOIMENPIDE Materiaalitehokkuuden parantaminen, materiaalien käytön optimointi ja uudelleenkäyttö (metalli, sementti/betoni) Betonijätteen käyttö maarakentamisessa Puumateriaalin kaskadikäyttö rakentamisessa Korvataan betonija teräsrakentamista puurakentamisella Rakennusten käyttöiän pidentäminen ja korjausrakentaminen Asuntojen ja toimitilojen käytön optimointi (yhteiskäyttö, pienemmät asunnot, tilojen tehokas käyttö ja muuntojoustavuus) Rakennusmaa-aineksen kierrätys ja hyötykäyttö PÄÄRAAKA-AINEET Rakennus-materiaalit (puu, metallit, sementti/betoni, lasi, muovi jne.) Maa-ainekset Energiapanokset Vesi RAKENTAMINEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTTÖ LUONNON MONIMUOTOISUUS RAAKA-AINEIDEN KÄYTTÖ KOHDISTUU ELINYMPÄRISTÖISTÄ ETENKIN Metsät Kalliot ja harjut Sisävedet ja Itämeri Vaikutukset ulkomailla MAANKÄYTTÖ KOHDISTUU ELINYMPÄRISTÖISTÄ ETENKIN Rakennetut ympäristöt Rannat Metsät Maatalousympäristöt MAANKÄYTTÖ Heikompi vaikutus vs. Esimerkiksi biokaasu vaikuttaa monimuotoisuuteen ilmastonmuutoksen hillinnän, ravinnekiertojen parantamisen ja vesistöjen rehevöitymisen vähenemisen kautta. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi materiaalien käytön optimointi ja materiaalitehokkuustoimet sekä tuotteiden uudelleenkäyttö ja käyttöiän pidentäminen. Väylärakentamisessa voitaisiin vähentää myös luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita hyödyntämällä turvallisia uusiomateriaaleja neitseellisten sijasta. Uusiomateriaaleja voi hyödyntää tieväylien rakenne osissa, mikä pienentää päästöjä. Suunta on oikea, ja paljon on vielä tehtävissä”, Ruokamo pohtii. Tutkijat tarkastelivatkin maankäytön ja luonnonvarojen oton yhteyttä elinympäristöihin. Vaikutusreittejä voi olla useita. Tämä vähentäisi mm
Yhtäaikaisia toimia Tutkijat ryhmittelivät kiertotaloustoimia sen mukaan, missä tuotteen elinkaaren vaiheissa niitä voi toteuttaa. Silmäni ovat avautuneet sille, miten kompleksisia vaikutuksia monimuotoisuuteen liittyy.” . Enni Ruokamo uskoo, että SYKEn tutkimus on hyvin todennäköisesti ensimmäinen kiertotalouden ja biodiversiteetin kytköksiä tällä tavalla selvittänyt työ: ”Luonnon moninaisuuden ja talouden kytköksistä löytyy kyllä tietoa, mutta monimuotoisuuden ja kiertotalouden yhteydestä kirjallisuus oli hajanaista ja vähäistä. Asiantuntijakeskusteluihin ja -työpajoihin on osallistunut laajasti eri alojen asiantuntijoita, virkamiehiä ja tutkijoita. Hyvin nopeasti syntyi kuitenkin kiinnostus, että voisiko vähähiilisyysarvioinnin rinnalla tutkia myös biodiversiteettivaikutuksia. Minä ja Hannu Savolainen tulimme tiimiin tekeviksi käsiksi. Meillä on ollut monin tavoin isoja vuoria kiivettävänä”, Ruokamo sanoo. Kier totalouden avulla voidaan vähentää luonnon monimuotoi suuteen kohdistuvaa painetta. ”Ymmärtämykseni talouden kytkennöistä maankäyttöön, luonnonvaroihin ja luonnon monimuotoisuuteen on kasvanut suunnattomasti. Myös jätehuolto oli mukana tutkimuksessa tarkastelluissa kiertotalouden toimenpiteissä. ”Kiertotalouden ympäristövaikutukset tunnetaan vielä huonosti. Ruokamon mukaan tutkimuksen teossa on korostunut kiertotaloudelle ominainen poikkitieteellisyys ja yhteistyö: ”Tutkijat ovat menneet alueille, joista ei etukäteen ole ollut paljoa tietoa. Webinaari kokosi satoja kiinnostuneita. Toisaalta myös se, kuinka hyvin tuotteita voi elinkaaren aikana korjata tai loppuvaiheessa kunnostaa uudelleenkäyttöön, riippuu tuotesuunnittelussa tehdyistä valinnoista. Tutkimus käynnistyi keväällä 2019 juuri tästä näkökulmasta. Neitseellisiä raaka-aineita voi konkreettisesti korvata sekundäärisillä ja tuotteiden osia voi ottaa uudelleenkäyttöön. Todella suurten ongelmien ratkaisemisessa tarvitaankin tieteidenvälistä vuoropuhelua.” Ruokamo kertoo itsekin oppineensa paljon. Tämä taas edellyttää, että jätteiden erilliskeräys ja kierrätysproSeppälä tutkimusta esitelleessä webinaarissa 3. Esimerkiksi tuotantoprosesseissa voidaan käyttää uusioraaka-aineita vain, jos niitä on saatavilla. maaliskuuta. Tutkijat korostavatkin, että erilaisia kiertotalouden toimenpiteitä on toteutettava samaan aikaan monessa tuotteen elinkaaren vaiheessa. Tutkijat huomauttavat, että monet kiertotalouden toimenpiteet ovat riippuvaisia toisistaan. sessit ovat kunnossa jätehuoltovaiheessa ja että uusioraaka-ainemarkkinat toimivat kannattavasti. Tukijoukko kasvoi matkan varrella, kun mukaan tulivat Ari-Pekka Auvinen, Susanna Sironen ja Milja Räisänen”, Ruokamo kertoo. Tuotesuunnittelupäätökset ratkaisevat jopa sen, pystyykö tuotetta kierrättämään mekaanisesti, vai vaatisiko se kemiallisen kierrätyksen prosesseja, joita on vielä rajallisesti saatavilla. Tämä on ollut tieteiden kohtaaminen, mikä on hienoa. Kuva: SYKE. Tutkijoiden joukossa on ollut osaajia eri tieteenaloilta, kuten taloustieteestä, tekniikasta, maaja metsätaloustieteistä ja luonnontieteistä. Tutkimuskirjallisuus summaa, että tästä tiedetään vielä aika vähän.” Alun perin SYKEnkin oli tarkoitus tarkastella kiertotalouden kasvihuonekaasupäästövaikutuksia. Hänen taustansa on taloustieteissä ja energiamarkkinoiden tutkimuksessa. ”SYKEn ydintiimi eli Jyri Seppälä ja Riina Antikainen laittoivat tutkimuksen käyntiin. Uraauurtava tutkimus Suomen ympäristökeskuksen laaja tutkimus on tiettävästi kansainvälisesti ensimmäinen, joka selvittää sekä kiertotalouden kasvihuonekaasupäästöjä että kiertotalouden vaikutuksia biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen näin laajasti. Kiertotalouden mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on arvioitu, mutta kokonaiskuva on edelleen puutteellinen. Kiertotalouden yhteyttä biodiversiteettiin ja maankäyttöön on tutkittu vielä hyvin vähän”, totesi SYKEn Kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri UUSIOUUTISET 3|2021 29. Tuotantoprosessin vaiheessa on mahdollisuus tehostaa materiaalitehokkuutta. Luonnon monimuo toisuuden kannalta myönteisiä kierto taloustoimenpiteitä ovat muun muassa: • Uudelleenkäyttö • Käyttöiän pidentäminen • Materiaalitehokkuu den parantaminen • Materiaalikäytön optimointi • Kaskadikäytön lisääminen Kiertotalous Kie rto talo us Kier tot alo us Luo nnonvarojen otto Maankäyttö Ympäristö ja luonnon monimuotoisuus Lisää painetta luonnon monimuotoisuutta kohtaan Vähentää painetta luonnon monimuotoisuutta kohtaan KIERTOTALOUDEN YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSIA ON TUNNETTU HUONOSTI. Tuotesuunnitteluvaiheessa neitseellisiä raaka-aineita voi korvata kierrätysja uusiomateriaaleilla tai valita biopohjainen raaka-aine sekä minimoida syntyvä jäte. Tutkijat tarkastelivat myös jakamisja alustataloutta sekä tuotteiden palvelullistamista. Tutkijaryhmän työtä on sävyttänyt myös suru: ”Vuosi sitten Riina nukkui pois. Tutkimusraportti on omistettu Riina Antikaisen muistolle. Jätehuollossa kiertotaloutta ei ole pelkästään kierrätysasteiden parantaminen, vaan myös materiaalien ja tuotteiden ohjaaminen uudelleenkäyttöön tai uudelleenvalmistukseen. Loppukysynnän ja kuluttamisvaiheen kiertotaloustoimia ovat esimerkiksi uudelleenkäyttö, kunnostaminen ja korjaaminen. Tuotesuunnitteluvaiheessa kiertotaloutta ovat sellaiset toimet, jotka pidentävät tuotteen käyttöikää, optimoivat tarvittavia raaka-aineita tai lisäävät tuotteen muuntojoustavuutta. Menetimme hänet osaajana ja ihmisenä
Hankkeeseen osallistuu toimijoita, joilla on joko tekniikka hiilidioksidin hyödyntämiseksi tai lopputuote, jonka valmistuksessa voidaan hyödyntää hiilidioksidia. Maantieteellinen ympäristö on edullinen. . ”Haluamme olla edelläkävijöitä ympäristöhyödyn tuottamisessa. Siihen liittyy aktiivinen tutkimuksen ja kehityksen seuraaminen”, sanoo tekninen päällikkö Elina Tiira Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä. ”Euroopassa on vetoa. Tuntuma on, että enemmän kuin Aasiassa ja Amerikassa”, Kärki sanoo. Metaania biokaasusta Kotitalousjätteiden käsittelyn sivutuotteena saadaan runsaasti hiilidioksidia. KALEVI RANTANEN EMIL BOBYREV/ PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO, FINNFOAM, VTT, KUVAT S ulje silmäsi ja ajattele, miltä 2030-luvun Suomi voisi näyttää. Uuden teknologian ekosysteemeissä jätehuoltolaitoksilla ja teollisuuden sivuvirroilla on tärkeä rooli. Pirkanmaan Jätehuolto rakentaa Nokialle juuri uutta biolaitosta, Biomyllyä. BECCU-projektin kumppaneista esimerkiksi Valmetilla ja Nesteellä on teknistä osaamista ja tietämystä”, kuvailee VTT:n erikoistutkija Janne Kärki näköaloja. Biokaasulaitoksia on monenlaisia, niin metaanin tehotuottajia kuin biojalostamoja useine tuotteineen. ”Haluamme myös osallistua meitä lähellä oleviin tutkimushankkeisiin, jotta olemme valmiit toimiin sitten, kun uusi tekniikka, konsepti tai yhteistyömalli on strategiamme mukainen.” BECCU-hanke kiinnostaa pirkan maalaisyhtiötä nimenomaan hiilidioksidin hyödyntämisen näkökulmasta. Kun maailma vähentää päästöjä, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen menetelmille syntyy markkinoita. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja sen kumppanit hakevat hankkeessa bioenergian hiilidioksidipäästöille hyötykäyttöä erikoiskemikaaleissa ja liikennepolttoaineissa. Vielä tuotantolaitoksia tärkeämpää on tekninen osaaminen, jolle on käyttöä koko maailmassa. Suomalaiset yritykset myyvät ympäri maailmaa teknologioita, joilla hiilidioksidista syntyy muoveja ja polttoaineita. ”Suomen mahdollisuus on teknologiaja konseptiviennissä. Näkymä voi toteutua, jos vuoden 2020 alussa käynnistynyt BECCU-hanke (Biomass-based Carbon Capture and Utilisation) pääsee haluttuihin tuloksiin ja saa jatkoa. Kaksivuotisen hankkeen päärahoittaja on Business Finland. Biokaasulaitokset voivat tulevaisuudessa auttaa hiilidioksidin hyödyntämisessä. Juuri siksi hankkeessa on kiinteästi mukana myös jätealan edustaja. ”Meidän kiinnostuksemme ja osallistumisemme hankkeeseen on seurausta siitä, että meidän rakenteilla olevassa biolaitoksessamme syntyy biokaasun puhdistuksen yhteydessä hiilidioksidia, joka voidaan ottaa talteen ja hyödyntää edelleen”, Tiira taustoittaa. Hiilidioksidi päästöstä myyntituotteiksi UUSIOUUTISET 3|2021 30. Puhdas vety ja hiilidioksidi korvaavat fossiilisia resursseja
Ajatus on syöttää biokaasureaktoriin vetyä, jolloin metaanin osuus saadaan kasvamaan.” Vetyä tuotettaisiin ylijäämäsähköllä. Metaanista voidaan tarvittaessa tuottaa sähköä kulutushuippujen aikana. BECCU-hankkeessakin keskitytään polyolien valmistukseen sivuvirroista. Hiilidioksidia sitoo kehittyneellä vesipesulla savonlinnalainen Carbon ReUse Finland Oy, tehostettua natriumpesua käyttää VTT. Metaania syötettäisiin kaasuverkkoon, johon sähköä varastoidaan muutamiksi vuorokausiksi kaasun muodossa. Metanoinnissa vedyn tuotantoon tarvittavan puhtaan sähkön hintaa voidaan pitää kurissa käytön optimoinnilla. Uusien hiilidioksidipohjaisten lähtöaineiden rinnalla metaanin merkitys energian kantajana ja varastoijana säilyy ja kasvaakin, kun tuulija aurinkoenergian osuus sähkön tuotannosta lisääntyy. Kalleimmat sähkön käyttöajat voidaan välttää”, Janne Kärki kertoo. Hankkeen toinen tutkimuslinja on hiilidioksidin metanointi. Kaksi muuta eli epoksidit ja isosyanaatit tulevat fossiilisista lähteistä, joten hiilidioksidin osuus lopputuotteesta on 20–30 prosenttia. ”Meillä on yksinkertaisempi tavoite, tehdä biologisesta hiilidioksidista metaania”, sanoo Metenerin rinnakkaishankkeesta yrityksen pääsuunnittelija Juha Luostarinen. ”Bakteerit muuttavat nytkin biokaasureaktorissa vetyä ja hiilidioksidia metaaniksi, mutta vedystä on pulaa. Hiilidioksidis ta voidaan valmistaa esimerkiksi polyoleja, joista syntyy poly uretaania esimerkiksi eristelevyjen raaka aineeksi. Metaani kantaa ja varastoi energiaa BECCU-konsortiossa ovat biometaanin tuottajista mukana Pirkanmaan Jätehuollon ohella Helen Oy (aiemmin Helsingin Energia) ja laukaalainen Metener Oy. Biopohjaista vaahtomuovia Kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi Nature-lehdessä pari vuotta sitten julkaistussa katsauksessa, että kustannustehokkaimpia hiilidioksidin hyödyntämistapoja on tehdä siitä polyoleja. Vaahtojen lähtöaineista vain polyolit tehdään hiilidioksidista. . Yksi tuottajista on saksalainen Covestra, joka valmistaa osittain biopohjaisia polyuretaanivaahtoja patjoihin ja huonekaluihin. Saksalainen tutkimusyritys Nova-Institut on kartoittanut hiilidioksidipohjaisten polymeerien kehitysnäkymiä. Nykyään hiilidioksidipohjaisia polyoleja ja polykarbonaatteja tuotetaan polyuretaaneja varten 850 000 tonnia vuodessa. Polyolit ovat polyuretaanin lähtöaineita, ja juuri polyuretaanituotteet ovat tutkijoiden mukaan helpoimpia kaupallistaa. Työtä on silti vielä edessä tässäkin osuudessa. Eristeet toimivat pitkän käyttö ikänsä vuoksi hyvinä hiilivarastoina. Yhteistyötä BECCU-hankkeen muiden partnerien kanssa laukaalaisyritys tekee synergiaetujen takia. . BECCU-hankkeen yhteydessä on testattu kolmenlaisia teknologioita: Hiilidioksidin sitomista vedellä, natriumkarbonaatilla ja tuhkalla. Uuden, tuhkapohjaisen pesunesteen on puolestaan rakentanut HALUAMME EDELLÄKÄVIJÖIKSI YMPÄRISTÖHYÖDYN TUOTTAMISESSA. Puuliimojen ja hiontapapereiden lisäksi polyuretaania hyödynnetään monissa muissakin tuotteissa, kuten jalkineissa ja autojen osissa. Kaasusta noin kaksi kolmasosaa on metaania ja yksi kolmannes hiilidioksidia. UUSIOUUTISET 3|2021 31. Helsingin Vuosaareen nousee biolämpölaitos, jonka sivutuotteena syntyy hiilidioksidia. Biokaasulaitoksissa voi tuottaa metaania hiilidioksidista ja vedystä. Jos myös epoksidit tehdään hiilidioksidista, hiilen osuus polyuretaanista nousee jo yli 50 prosentin. Hiilidioksidipohjainen polyuretaani voi toimia hiilivarastona eristeissä, joiden käyttöikä yltää 70 vuoteen. Biokaasuteknologian kehittäjä ja valmistaja Metener puolestaan keskittyy metaaniin. Projektin osallistujista polyoleja käyttävät eristelevytuottaja Finnfoam, muun muassa liimoja ja puhdistusaineita valmistava Kiilto sekä hiomatarvikeyritys Mirka. Määrä on kuitenkin vasta pieni osa kaikesta tuotannosta, sillä polyuretaania valmistetaan vuosittain noin 18 miljoonaa tonnia. BECCU-hankkeessa tavoitellaan ratkaisua, jossa raaka-aine olisi sataprosenttisesti biopohjaista. Ensin on erotettava hiilidioksidi biokaasureaktorin tai muun laitoksen materiaalivirrasta. Tuhka hyödyksi prosessissa Ennen kuin polyuretaanin tuotanto voi alkaa, käydään läpi monta vaihetta. Helen on aloittanut esiselvityksen vetytaloudesta. Polyuretaanit tunnetaan erityisesti vaahtomuoveina, mutta myös vaahdottamaton versio sopii moneen tarkoitukseen. ”Elektrolyyseri tarvitsee paljon käyntitunteja, mutta aivan koko aikaa sen ei tarvitse käydä. In situ -metanointiprosessia, jossa vetyä syötetään suoraan bioreaktoriin, ei vielä ole kehitetty kaupalliselle asteelle
Hiilidioksidin hyödyntäminen on yksi tärkeimmistä työkaluista ilmaston muutoksen hillinnässä. BECCU-hanke päättyy vuoden 2021 lopussa, mutta sen jälkeen on tavoitteena kehittää siirrettävä pilottilaite, jolla voidaan tutkia teollisessa ympäristössä olefiinien tuotantoa jatkojalostusta varten. On arvioita, että hinta tulisi 2030 mennessä alittamaan joillakin alueilla höyryreformoinnilla tuotetun vedyn hinnan.” Raaka-ainetta riittää Vedystä ja hiilidioksidista tavoitellaan vesikaasuja FischerTropschreaktioilla kevyitä olefiineja. Kolmas taso tarkoittaa koetuloksia, jotka osoittavat, että konsepti toimii. Puhtaalla energialla tuotetun elektrolyysivedyn hintaa pyritään pudottamaan tosissaan suurten tutkimuspanostusten avulla. ”Samalla hinta halpenee. ”Suomessa voisi silloin olla yksittäisiä laitoksia, jotka tuottavat polyuretaanin raaka-aineita. Tuotteena syntyy hiilimonoksidin ja veden seosta eli synteesikaasua sekä vettä. Neljäs taso merkitsee validointia laboratoriossa. Tutkijat ovat kuvanneet teknologioiden valmiustasoja yhdeksänportaisella luokituksella, jonka Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kehitti 1970-luvulla alun perin avaruustutkimusta varten. ”Aikaa menee 2030-luvulle ennen kuin polyolien valmistus tällä reitillä on kaupallista”, Janne Kärki kertoo aikataulusta. Kleener Power on tehnyt työtä polttovoimaloiden päästöjen muuttamiseksi kannattaviksi myyntituotteiksi jo parikymmentä vuotta. Vesikaasureaktiot on testattu, ja ne ovat kulkeneet hyvin. Tutkimuksessa hyödynnetään systeemin mallinnuksessa tekoälyä, kuten syväoppimismenetelmiä. ”Globaalit kasvunäkymät elektrolyysivedyn osalta ovat erittäin suuret. Tulokset ovat olleet lupaavia. Käänteisessä vesikaasureaktiossa hiilidioksidi ja vety reagoivat. kajaanilainen Kleener Power Solutions Oy, joka näin yhdistää hiilidioksidin talteenoton ja tuhkan hyötykäytön. Esimerkiksi Euroopassa kapasiteetin odotetaan yli kaksikymmenkertaistuvan viidessä vuodessa”, kertoo BECCU-hankkeen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Juha Lehtonen VTT:stä. Pääasiallinen teollinen prosessi vedyntuotannossa on nykyään metaanin höyryreformointi, jossa syntyy sivutuotteena hiilidioksidia. Siihen on vielä matkaa. Kuvassa on VTT:n siirrettävä MOBSU-synteesiyksikkö, jonka avulla energiaa voi varastoida kemiallisesti. Olefiineista muokataan seuraavissa reaktiovaiheissa polyuretaania. Tietyt tuotantovaiheet ovat nyt valmiustasolla 3 tai 4. Polyuretaanin tuotanto päästään aloittamaan, kun teknologia on kypsällä, kaupallisella tasolla 9. UUSIOUUTISET 3|2021 32. Teknologioita on testattu synteettisellä kaasuseoksella ja biomassan polton savukaasuilla. Prosessin kehitystyö on ratkaisevassa vaiheessa. Raaka-aineista bioperäistä hiilidioksidia syntyy esimerkiksi sellutehtaissa valtavan paljon.” . Erikoiskemikaalien tutkimus ja kehitys on edistynyt Suomessa. Teollisuuden sivutuotevetyä on käytettävissä koelaitoksiin, mutta erilaisten power-to-x-reittien näkymiin verrattuna määrä ei riitä. Teollinen tuotantoketju voi jakautua eri paikkoihin. Fischer-Tropsch-reaktioilla hiilimonoksidista ja vedystä tuotetaan erilaisia olefiineja, mutta sopivaa katalyyttia ei vielä ole löydetty. Polyolien toinen pääraaka-aine on vety, jonka hintakehityksestä riippuu paljon. Puhtaan, hiilettömän vedyn valmistus elektrolyysillä vedestä on vielä toistaiseksi kallista, mutta tilanne voi muuttua
Anorakki taas on tehty puuperäisestä selluloosakuidusta menetelmällä, joka ei vaadi lainkaan kemikaaleja, joita vastaavat prosessit usein nielevät runsaasti. Ei vain vaatetta Strategia on osa unionin kiertotalouden toimintaohjelmaa. Käytetyistä vaatteista 87 prosenttia menee polttoon ja sekajätteeseen. Eurooppa kutoo tekstiiliketjuja Suomi on kärkijoukoissa tekstiilien kiertotaloudessa, mikä voi tuoda mukanaan uutta liiketoimintaa. Tekstiili voidaan myös sulattaa termoplastisesti tai hajottaa molekyyleiksi kemiallisella kierrätyksellä, jolloin se muuttuu raaka-aineeksi monenlaiseen teollisuuteen. Mekaanisesti repimällä tekstiilistä saadaan kuitumassaa, joka sopii erilaisiin täytematerialeihin tai uuden langan raaka-aineeksi. Tekstiilija jalkinetuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoja laivaliikenne ja kuluttaa valtavasti erilaisia materiaalivarantoja. Kestävä tekstiili tuotanto voi olla kannattavaa, kun laatuvarmennetut poistotekstiilijakeet saadaan ohjattua ihan teellisiin paikkoihin jatkojalostettavaksi muiden materiaalivir tojen kanssa. Tekstiilijätteestä tuotettuihin uusiomateriaaleihin voidaan yhdistää muita materiaaleja, kuten puusta tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja kuituja. KATJA PULKKINEN SCANSTOCKPHOTO JA KATJA PULKKINEN, KUVAT K eskiverto eurooppalainen kuluttaa tekstiilejä joka vuosi lähes 26 kiloa ja heittää niitä pois noin 11 kiloa. Eurooppaan halutaan kestävämpää tekstiilituotantoa ja tekstiilien uudelleenkäyttömarkkinoita sekä sellaisia kuluttajia, jotka osaavat tehdä kestäviä valintoja. UUSIOUUTISET 3|2021 33. Samalla huolehditaan tekstiilialan kilpailukykyisyydestä. Suomi on maailman kärkeä uusien bioja kierrätys pohjaisten tekstiilikuitujen kehittämisessä ja muutoinkin etunojassa tekstiilien kiertotalouden toteuttamisessa”, hän kuvaa. Käyttöiän päätyttyä tekstiilistä voidaan tehdä uusia tekstiilejä tai hyödyntää niitä esimerkiksi muovija komposiittiteollisuudessa erilaisten tavaroiden valmistukseen. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa tekstiilit on suunniteltu pitkäikäisiksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. Suomi voi tulevaisuudessa olla kaikkea muuta kuin tekstiilituotantonsa kaukoitään kadottanut pikkumaa. Muutosta tähän on luvassa, sillä Euroopan komissio sorvaa parhaillaan unionille tekstiilistrategiaa. Farkut on valmistettu Infinna-uusiokuidusta, joka syntyy uuden kierrätysteknologian avulla kemiallisesti liuotetusta puuvillajätteestä. Suomi ei ole kärkikastissa sattumalta. Tuotteeksi ehtineitä esimerkkejä ovat Infinited Fiber Companyn Infinna-farkut ja Spinnovan kuidusta valmistettu anorakki. Meillä on tehty jo vuosikymmeniä tutkimustyötä tekstiilien ja biopohjaisten kuitujen parissa. Erityi. ”Esimerkiksi kestävillä ja ekologisilla tekstiilikuiduilla on valtava potentiaali Suomen uudeksi vientituotteeksi. Kiertotaloudessa tekstiili pysyy käytössä mahdollisimman pitkään. Suomi on kärkeä Tekstiilialan yritysten etujärjestö Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n johtava asiantuntija Satumaija Mäki näkee muutoksessa isoja mahdollisuuksia
Nyt tekstiilijätekuitua ei meillä kehrää langaksi kukaan ja myös kutomotoiminta on kovin pientä. Kiertotaloudessa laatuvaate viedään kierrätettäväksi vasta pitkän käyttö iän päätteeksi, mitä ennen se on todennäköisesti käynyt korjattavana, tuunattavana ja vaihtanut omistajaa, sillä se on suunniteltu muuntumaan ja kestämään aikaa. Muita keskittymiä ehdotettiin Italiaan, Espanjaan, Saksaan ja Belgiaan. Ymmärrettävästi, sillä keskittymä tuo mukanaan työpaikkoja kierrätykseen ja tarjoaa myös mahdollisuuden rakentaa aivan uutta yritystoimintaa jätteen jatkojalostuksen ympärille. KILPAILEMME KAUKOTUOTANTOA JA PIKAMUOTIA VASTAAN ENNEMMIN KUIN KESKENÄMME. Ensimmäinen Telaketju-hanke käynnistyi vuonna 2017, jolloin siinä kehitettiin etenkin tekstiilien keräystä ja kierrätystä. Suomella on keräykselle jo kansallinen konsepti valmiina. Se on suhteellisen suuri laitosinvestointi. ”Eri puolilla Eurooppaa kerätyt tekstiilit voisi kuljettaa keskittymiin jatkojalostettavaksi suurempina massoina. Kuluttajalla on tärkeä rooli siinä, minkälainen tekstiili markkinoilla pärjää. Hubi palvelisi lähialueita Mäki kertoo, että keskittymiä ehdotetaan siksi, että tekstiilit ovat melko pieni jätevirta, minkä vuoksi joka jäsenmaassa ei kannata investoida poistotekstiilien käsittelylaitoksiin. Suomen Tekstiili & Muoti ry on ehdottanut neljän eurooppalaisen sisarjärjestönsä ja alan kattojärjestö Euratexin kanssa Eurooppaan viittä tekstiilien kierrätyshubia, joista yksi olisi Suomessa. Kuluttajan valinnat Kierrätysmuovit Biopohjaiset materiaalit POISTOTEKSTIILIT Muut neitseelliset/ uusioraakaaineet Tekstiileiksi Kemikaaleiksi Markkinat ja palvelut Tekstiil in käyttöikä Komposiiteiksi Muoveiksi Jatkojalostus erilaisiksi tuotteiksi ja materiaaleiksi: Kokoonpano ja ompelu Langan valmistus Kankaan valmistus TEKSTIILIKSI VALMISTAMISEN ARVOKETJU: Uusiokäytt öön KIERRÄTYKSEN ARVOKETJU: TEKSTIILIN MATKA KIERTOTALOUDESSA Kierrätys: Eri menetelmät eri materiaaleille Esikäsittelyt: Valmistelu kierrätykseen Lajittelu: Esilajittelu ja materiaaliajattelu Keräys: Keräystavat ja paikat Nappien yms. Nyt haetaan toimijoita kolmanteen vaiheeseen, jossa muun muassa täydennetään juuri kestävän tekstiilin arvoketjua Suomessa. Seuraava askel on selvittää, kannattaako kehräämö Suomessa. Sekoite lisää laatua Projektipäällikkö Pirjo Heikkilä VTT:ltä pohtii, että kehräämö voi kannattaa Suomessa tai lähialueella, etenkin kun Suomessa saadaan kierrätystekstiilin lisäksi mukaan uusia biopohjaisia, esimerkiksi puusellusta valmistettuja kuituja. Suomi etuajassa erilliskeräykseen Heikkolaatuinen pikamuoti ei muutu kestäväksi, vaikka vaateriekaleet kantaisi keräyslaatikkoon niiden palveltua kausimalliston ajan. Se, että poistotekstiilit saadaan meillä ennen muuta Eurooppaa talteen ja käsittelyyn, on Mäen mukaan ensimmäisiä rajapyykkejä, jotta yksi tällainen keskittymä voisi tosiaan muodostua Suomeen. Käyttöiän jälkeen tekstiilin arvoa vaalitaan. Ehdotuksen jälkeen myös moni muu maa on ilmoittanut kiinnostuksestaan. sesti vuodesta 2015 lähtien on tekstiilien kiertotalouden parissa tehty monipuolista alan kehitystä tukevaa työtä usean hankkeen ja verkoston voimin. Toisessa vaiheessa keskityttiin koko tekstiiliketjun hallintaan, tekstiilien eliniän pidentämiseen sekä uudenlaisten liiketoimintamallien luomiseen. poistaminen Mekaaninen Kemiallinen Termoplastinen Kehräämö ja prosessiteollisuutta Pääasiassa Euroopassa on kuitenkin tehtävä yhteistyötä, jotta tekstiilien kiertotalous saadaan toimimaan. Näin pitkällä ollaan vasta muutamassa muussa EU-maassa. Työ on ollut systemaattista ja perustunut kokonaisuuden, ei hajanaisten palojen kehittämiseen. Hubit palvelisivat lähialueita . Muun muassa tähän paneudutaan suomalaisessa Telaketju-hankkeessa, josta on muodostunut alan toimijoiden laaja yhteistyöverkosto. Ne lisäävät tuotteen laatua. Tekstiili matkustaa kiertotaloudessa monen arvoketjun läpi. esimerkiksi Suomi muita pohjoismaita ja Baltiaa.” Missään ei ole vielä lyöty keskittymien määrää lukkoon, saati päätetty niiden sijaintia. . Suomessa olennainen jatkojalostuksen arvoketjusta puuttuva pala on kehräämö. Keräys on astioita vaille valmiina ja käynnistyy jo vuonna 2023. Tekstiilivirrat täytyy saada ohjautumaan oikeisiin paikkoihin kannattavalla tavalla. Hankkeissa on kehitetty esimerkiksi tekstiilien kierrätysteknologioita, käsittelylaitoksia ja uusiotuotteita, mutta edistetty myös datan käyttöä ja tiedonlouhintaa tekstiilien kiertotalouden tukemiseksi, kehitetty uusia liiketoimintamalleja sekä luotu alalle kattavia yhteistyöverkostoja. Euroopan unioni vaatii jäsenmaita aloittamaan poistotekstiilien erilliskeräämisen vuonna 2025. ”Sekoittamalla biopohjaisia kuituja kiersittelylaitos ja toinen laitos yritysten poistotekstiileille. Paimioon on juuri avautumassa kuluttajatekstiilin käUUSIOUUTISET 3|2021 34. Käynnissä onkin jonkinlainen kilpajuoksu
Esimerkiksi Paimion poistoteks tiilien käsittelylaitoksessa tekstiilien tunnistamista tehdään aluksi käsityö nä. https://finix.aalto.fi/ ExpandFibre (2020?2024) Ekosysteemitason yhteiskehittämishanke biopohjaisille materiaaleille. Telaketju-hankkeet (2017–) Näistä hankkeista syntyi Telaketjuko konaisuus tekstiilin kestävää tuotantoa, käyttöä ja kierrätystä edistävä tutkimus ja kehityshankesarja. Tutkimusta ja tuotekehitystä esimerkiksi puupoh jaisista materiaaleista ja maatalouden jätteistä, joista tuotetaan monenlaisia materiaaleja, kuten kuituja ja lankaa, huomioiden näiden koko kierto. SUOMALAISTA KEHITYSTYÖTÄ Relooping Fashion (2015?2017) Hankkeessa mallinnettiin puuvillan kierrätyksen ekosysteemi. Tavoitteena kasvavien tekstiilijätevirtojen onnistunut hyödyntäminen uusiokui duksi bisnesmallit huomioiden. Työtä tehdään yhteistyöverkostona ekosystee milähtöisesti. Kun Eurooppaan syntyy tekemistä, meillä on joukkovoimaa muuttaa systeemiä. Suomi on tässä kehityksessä loista vasti mukana.” . Uusia arvoketjuja kehitetään tunnistettujen järjestelmätason aukkojen ja mahdollisuuksien perusteella. Siksi termoplastisissa tekniikoissa pitä nee miettiä yhdistämistä muovin kierrätysvirtoihin tai kierrätetyn materiaalin käyttämistä sekoitteena uuden materiaalin kanssa, Heikkilä sanoo. Suomessa on tehty pitkäjänteistä ekosysteemitason työtä tekstiilien kiertotalouden edistämiseksi. https://newcottonproject.eu BioColour (2019?2025) Tutkimushankkeessa kehitetään uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden eristykseen, karakterisoin tiin ja sovelluksiin. Tekstiilien kiertotalouden ajankohtaisfoorumi (2020?) Tiedonjakofoorumi kerää yhteen tekstii lien kiertotaloudesta kiinnostuneet tahot ja jakaa aiheeseen liittyvät viimeisimmät uutiset. Lisäksi hankkeessa arvioidaan materiaalien ja mallien globaaleja kestävyysvaikutuksia. Tavoitteena kestävä väripaletti, jolla muutetaan myös käsitys tä estetiikasta. ”Kilpailemme kaukotuotantoa ja pikamuotia vastaan ennemmin kuin keskenämme. www.trash2cashproject.eu/ NordicBio (2018?2020) Suomalaisruotsalaisessa yhteishank keessa kehitettiin sairaalatekstiileiksi biopohjaisia ja kierrätettyjä tekstiilejä korvaamaan fossiilisia materiaaleja. https://bit.ly/3sgECYx New Cotton (2020?2023) Demonstroidaan koko tekstiilien kier totalousmalli kuluttajalta kuluttajalle. https://reloopingfashion.org/ Tekstiili 2.0 (2015?2016) Pilottihankkeessa käynnistettiin pois totekstiilien keräys ja lajittelu Varsi naisSuomen alueella. ”Tällaisia asioita aiomme siis nyt tutkia, eli kuinka saadaan muodostu maan hyvin hallittuja ja laadukkaita ainevirtoja ja minne investoinnit kannattavat.” Investoidaan vähitellen Euroopassa tekstiilien kiertotaloutta tukevia paloja nousee vähitellen sinne tänne ja ne kehittyvät kokonaisuuden mukana. UUSIOUUTISET 3|2021 35. Esimerkiksi komposiittitehtaat ja mekaaninen kierrätys ovat laitoska pasiteetiltaan suhteellisen pieniä, ja tällaisia laitoksia nousee varmasti lähes joka maahan, Heikkilä ennustaa. Nähtäväksi jää, millaisia laitoksia minnekin syntyy. Näitä verkostoja ja edel lytyksiä Telaketjussa kuten muissakin suomalaishankkeissa nyt rakennetaan. Lähtökohtana ovat yritysten, kuluttajien ja ekosysteemin havaitut ja selvitetyt tarpeet. https://biocolour.fi/tietoa-hankkeesta/ Poistotekstiilivirrat Suomessa (2020?2021) Tiedonkeruuhankkeessa päivitetään tiedot Suomen poistotekstiilivirroista. Paljon tekstiilituotantoa saa Heikkilän mielestä palata takaisin Eurooppaan ennen kuin siitä kilpail laan keskenään. Investoinnit siis muuttuvat kannat taviksi sitä mukaa, kun koko järjestel mä kehittyy ja materiaalivirrat kasva vat. Kuidut tunnistetaan infrapunalla, joka tunnistaa hyvin vain yksiaineiset ja yksikerroksiset materiaalit. Järjestäjän sivut: stjm.fi Emme kilpaile keskenämme Kun sopivia teknologioita nousee ihanteellisiin paikkoihin, joissa ne haalivat lähialueiden hyvin lajitellut, esikäsitellyt ja laatuvarmennetut virrat tehtaisiinsa, voi kestävä tekstii lituotanto olla kannattavaa. Kemiallisen kierrätyksen laitokset ovat kokoluokaltaan jo suurempia. Kiertotaloudessa asioita saavutetaan yhdessä. rätysmateriaaliin saadaan korkeam man arvon tuotteita, jolloin saadaan liiketoimintaa ja arvoa palautumaan Suomeen.” Virtojen yhdistäminen on olen naista muissakin laitoksissa. Esimer kiksi tekokuitujen termoplastisessa sulattamisessa materiaalin laatu kärsii jokaisella sulatuskerralla. Laitosten käynnistyminen vaatii, että löytyy sopiva yhdistelmä yri tyksiä, jotka päättävät pistää pyörät pyörimään. Puuvilla vaatteiden kuidut saadaan nyt uuteen käyttöön VTT:n kehittämän tekno logian ja haitattomien kemikaalien avulla. www.telaketju.fi Trash-2-cash (2015?2018) Yhteishankkeessa kehitettiin jätemateri aaleista uusiokuituja. Heikkilä sanoo, että kun kierrätys määrien kasvaessa jätteestä alkaa syn tyä järkeviä tuotteita, kasvaa toden näköisesti tarve tarkkaan lajitelluille erillisille kuitutyypeille, jolloin voi olla pakko investoida automaattiseen tun nistukseen ja laadunvarmistukseen. ”Ja jos mietitään tekokuitujen kemi allista kierrätystä siten, että hajotetaan tekstiilien polymeeritkin monomee reiksi ja polymeroidaan ne uudestaan teollisuuden raakaaineiksi, niin sil loin puhutaan prosessiteollisuudesta ja näitä tämän mittakaavan laitoksia ei varmasti tule joka maahan.” Tässäkin täytynee ottaa mukaan muita raakaainevirtoja, kuten pak kausmuovijätettä, jotta toiminnasta tulee mittakaavaltaan kannattavaa. Hankkeessa tutkitaan ja yhteiskehitetään uusia kierrätyskuitupohjaisia materiaaleja, muotia ja digiteknologioita hyödyn täviä liiketoimintamalleja. www.expandfibre.com/ CircDNet (2020?2022) Kehityshankkeessa tehdään datan ja digitaalisten työkalujen avulla kokeiluja tiedonlouhinnan ja jalostamisen pa rantamiseksi sekä kiertotalouden tuke miseksi. https://bit.ly/2RAszIU FINIX (2019?2025) Systeeminen lähestymistapa tekstiili muodin kestävyyteen. Monisensoritunnistuksen mahdol listavia teknologioita on jo olemassa
Silloin yhteiskunta alkoi herätä jätteiden määrän kasvuun ja sen myötä kaatopaikkojen täyttymiseen, ympäristön saastumiseen ja jätehuoltoon yleensä. Siitä aukesi uraputki, joka jatkuu edelleen. Yrityksillä oli pihassa iso vaihtolaatikko, kontti tai lava kaikkea jätettä varten. Ympäristölainsäädännön kehit. Jätealan konkari Hannu Salonen juhlistaa tänä vuonna ympäristöyrityksensä 30-vuotista uraa. Jätealalle ensimmäinen pörssi Salosen yrityksessä mietittiin, miten toisilta yrityksiltä tuleva jäte sopii toiselle raaka-aineeksi tai muuten hyötykäyttöön. UUSIOUUTISET 3|2021 36. Jätteiden lajittelusta ei ollut kuultukaan, puhumattakaan jätehuoltosuunnitelmista. Hannu Salosen suosikkikohde ulkomailla on Pyreneiden vuoristo, jossa pääsee bongaamaan esimerkiksi erilaisia korppikotkia. Se sitten tarpeen mukaan käytiin tyhjentämässä kaatopaikalle. Kiinnostus luonnontieteisiin ja tekniikkaan johdatti Salosen ympäristöja jätehuoltoalalle jo opiskelijana 1980-luvulla. Salonen perusti parin opiskelijakaverin kanssa yrityksen, joka tarjosi kunnille ja yrityksille jätehuollon kartoitusta ja suunnittelua. Näiden jäteraaka-aineiden tiedotuskanavaksi syntyi muuten vuonna 1989 Uusio-uutiset-lehti. Lietteet sementtiuuniin. Kuvassa Salonen on harrastuksensa parissa korppikotkarotkolla. Verkostot laajenivat Jyväskylän seudulta laajemmallekin. Oman yrityksen asiakaskunnaksi alkoivat muodostua jätealan yritykset. KRISTIINA NIEMINEN JA ELINA SAARINEN HANNU SALONEN, KUVAT H annu Salonen on tuttu mies useille suomalaisille jätealan yrityksille. Juuri nyt Salosella on työn alla selvitys, joka saattaa parhaimmillaan ratkaista jätevedenpuhdistamolietteiden hyötykäyttöhaasteet. Perustettiin teollisuuden ja kierrätysalan yritysten kanssa yhteistyössä Jämsänkoskelle markkinapaikka, Suomen Uusioraaka-ainepörssi Oy, jossa yritysten tarpeet kohtasivat. Hänen yrityksensä Ympäristöpalvelut Hannu Salonen Oy täyttää tänä vuonna jo 30 vuotta. Hannu Salonen aloitti uransa kesätyöpestillä Jämsänkosken kunnan jätehuoltosuunnittelijana
Materiaalikierrätyksen innovaatioiden myötä löydetään yhä uusia toimintamalleja. Kiertotalous ja digitalisaatio mullistavat jätealaa. Lainsäädäntö, etenkin eläinjätteen sivutuoteasetus, on raamittanut teknologiakehitystä. Lintuharrastuksensa myötä hän on joutunut näkemään, kuinka Suomestakin on alkanut kadota etenkin vanhojen metsien lajeja. Lietteissä oli paljon etenkin elohopeaa, kromia, kuparia ja lyijyä. Uusina kasvualoina esimerkiksi maanrakennusala sekä betonin ja maa-ainesten kierrätys ovat liittyneet asiakaskuntaan. Näin lietejätevirta voitaisiin hyödyntää sementin valmistuksessa. Esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä puhdistamolietteitä hyödynnetään sementtiuuneissa korkeissa lämpötiloissa, jotka tuhoavat haitta-aineet. Salonen on vankkumaton luonnon monimuotoisuuden puolestapuhuja. Lietteiden käsittely on nyt jakotilanteessa”, Salonen näkee. Seriffin natsat Nyt Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy:ssä on mukana monen alan asiantuntijoita, jotta asiakkaille voidaan tarjota monipuolisia palveluita. Se voisi olla käytettävissä esimerkiksi hidasliukoisena maanparannusaineena”, Salonen listaa hyötyjä. Nykyisin Salosen yritys palvelee myös vesija viemärihuoltoa, romualaa ja edelleen materiaalikierrätystä. tyessä ympäristöluvat alkoivat olla yritystoiminnan edellytys. ”Teen selvitystyötä Finnsementti Oy:lle ja Salon Hyötykäyttö Oy:lle. Kannattaa kuulua alan etujärjestöön ja osallistua. Puhdistamolietteen käsittelyteknologiat ovat kehittyneet aumakompostoinnin ja erilaisten kehittyneempien kompostointiteknologioiden kautta vuosien varrella moderneihin biokaasulaitosratkaisuihin. ”Juuri tutkitaan myös mahdollisuutta, että menetelmällä voitaisiin hyödyntää myös lietteen sisältämä fosfori. Alkuperäisen luonnon tuhoutuminen on järisyttävää maailmanlaajuisesti.” KIERTOTALOUS MULLISTAA JÄTEALAA. Nopeasti toiminta kehittyi liikkeenjohdon konsultoinnin suuntaan: tuli projekteja, investointitukihakemuksia, markkinointisuunnittelua sekä lausuntoja ja kannanottoja viranomaisille. Lietehuollon historiaa Juuri nyt Salosella on tekeillä laaja katselmus jäteveden puhdistamolietteiden hyötykäyttömahdollisuuksista. Jopa hömötiainen on nykyisin erittäin uhanalainen. 1980ja -90-luvuilla haasteena olivat lietteen sisältämät korkeat raskasmetallipitoisuudet. Sementtiuunilla etuja Salosen mukaan yksi nouseva käsittelymenetelmä on Keski-Euroopassa jo paljon käytössä oleva lietteen terminen käsittely. Hannu Salonen rengastaa kesäisin petolintujen poikasia. Varis on jätealan toimijoille tuttu. ”Energiaa riittää maailman tappiin, mutta biologinen monimuotoisuus loppuu. . Teollisuusjätevesisopimusten ja hammashuollon rajoitusten myötä raskasmetallipäästöt saatiin vähitellen kuriin. Hän on seurannut lietteen hyödyntämisen kehittymistä kymmeniä vuosia ja nähnyt, kuinka ala on kamppaillut monenlaisten vaikeuksien kanssa. Salosen mielestä tärkeintä olisi, että haitta-aineet saataisiin tässä menetelmässä pois kierroista, mikä on kiertotalouden ja biodiversiteetin suojelemisen kannalta olennaista. Näin liete saataisiin kuivattua energiatehokkaasti. Lisäksi lietteen sisältämät mineraaliset ja epäorgaaniset aineet sitoutuvat palamisprosessissa klinkkeriin. Salosen mukaan nykyisin lietteiden hyötykäyttöä hankaloittavat lietteen sisältämät orgaaniset epäpuhtaudet, Toisaalta sementin valmistaja voisi korvata lietteellä fossiilisia polttoaineita ja saavuttaa merkittävät päästösäästöt. ”Pienet yritykset ovat joustavia ja voivat nopeastikin ottaa käyttöön uusia menetelmiä, mutta täytyy tietää missä mennään. . kuten lääkeaineet, hormonit, palonestoaineet ja mikromuovit. UUSIOUUTISET 3|2021 37. Jätelainsäädännön tiukennuttua ympäristöpalveluille on yhä enemmän kysyntää yrityksissä. Selvitys valmistuu loppuvuodesta. Muutamat elintarviketeollisuuden toimijat ja jopa kokonaiset EU-maat (kuten Sveitsi) ovat kieltäneet puhdistamolietteiden käytön elintarvikeviljelyssä. Hänen mukaansa lietteen poltto toisi paljon etuja: Sementtiuuni tuottaa jonkin verran hukkalämpöä, jota voisi käyttää lietteen esikäsittelyssä ja kuivaamisessa. Varis kahlaa Jämsänkosken Patalankoskessa, Jämsänkosken teollisuuden syntysijoilla. Salosen yritys on kehittänyt hieman leikkimielisen Ympäristöseriffi-lisenssin, jonka saa ympäristöasioitaan hyvin hoitava yrittäjä. Salonen selvittää mahdollisuuksia hyödyntää isoja määriä puhdistamolietteitä sementtiuunissa Suomessakin. Yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa pystyy parhaiten seuraamaan, mitä omalla alalla tapahtuu”, Salonen sanoo. Kuvassa jämsäläisen ladon seinustan pöntöstä löytynyt nuori tuulihaukka
Joukion mukaan kierrätyskuidun saatavuus ja laatu ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä heikkenemässä. Tämä tarkoittaa, että tietyn osan valmistusmateriaalista olisi oltava kierrätyskuitua. Kuitupakkausten, kuten aaltopahvin, kartongin ja teollisuuskuidun, kierrätys kasvoi Suomessa voimakkaasti. Aaltopahvin valmistukseen käytetään runsaasti keräyskuitua. Keräyskuitua on kuitenkin viety myös Eurooppaan. Euroopassa on pohdittu kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseen ohjauskeinona sekoitevelvoitetta. Kun vuonna 2006 tuotantomäärä oli lähes 50 miljoonaa tonnia, nyt se on Euroopassa noin 20 miljoonaa tonnia”, Joukio kuvaa. 38 UUSIOUUTISET 3|2021. Keräyspaperia kerätään Suomessa talteen noin 610 000 tonnia vuodessa. Hän näkee, että keräyskuidulle löytyy yhä kotimaistakin käyttöä, mutta sitä tarvittaisiin lisää: ”Mikä pelastaisi keräyspaperin käyttöä Suomessa. Kierrätysmäärät ovat nousseet koronapandemian aikana uuteen ennätykseen ja ylittävät jo 300 000 tonnia. Nyt olisi tilausta uusille, kotimaisille keräyspaperin hyödyntämistavoille, todettiin YTP:n webinaarissa. Pakkausten ja kartongin käyttö on kasvussa. Metsä Group käyttää kierrätyskuitua Serlaja Katrin-pehmopaperituotteissaan. Ja varmasti pehmopaperin valmistuksessa keräys kuidulla tulee olemaan sijansa vielä aika pitkään. Suomessakin kotikeräyspaperin talteenottomäärät ovat olleet vuosittain noin kymmenen prosentin laskussa. TAPAHTUMIA Metsä Groupin ilmastoja kiertotalousjohtaja Riikka Joukio kertoi webinaariesityksessään keräyspaperin asemasta raaka-aineena. Esimerkiksi suomalainen ekovillaja selluvillateollisuus on nyt pystynyt hankkimaan kotimaista raaka-ainetta. K un UPM päätti viime vuonna sulkea Kaipolan tehtaansa Jämsässä, sulkeutui samalla iso keräyspaperinielu. Hän muistuttaa, että kierrätyskohteiden pohdinnassa on muistettava, että keräyspaperissakin on erilaisia jakeita. Sulkemisen jälkeen graafista keräyspaperia on tullut tarjolle muille materiaalin hyödyntäjille. Kierrätyskuitua pehmopaperiin Toisaalta pakkausten ja kartongin käyttö on kasvussa. ”Sähköinen viestintä on romahduttanut paperin tuotantomäärät Euroopan tasolla. Metsä Group omistaa noin 20% Encore Ympäristöpalvelut Oy:stä. ”Euroopassa vähän yli puolet, 54 prosenttia, kaikesta käytetystä kuidusta on kierrätettyä. Pelastaisiko sekoitevelvoite. “On kuitenkin olemassa monia tuotteita, joihin kierrätyskuitujen ominaisuudet sopivat.” Metsä Group on mukana kansainvälisessä 4evergreen-allianssissa. Sitä menee myös ekovillan valmistukseen. Megatrendit kuten kaupungistuminen ja nopea elämäntapa suosivat noutopakkauksia, samoin verkkokaupan kasvu. Yritysten tavoitteena on nostaa kuitupakkausten kierrätysaste 90 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kaipola käytti ja jalosti jopa puolet Suomessa talteen otetusta keräyspaperikuidusta. Suomessa on paljon pakkausmateriaaliteollisuutta, joka voisi käyttää enemmänkin keräys kuitua. KOONNEET ELINA SAARINEN JA ANNA VIROLAINEN-HYNNÄ EN CO RE YM PÄ RI ST ÖP AL VE LU T TILAA KERÄYSPAPERIN KIERRÄTYSIDEOILLE . Tilaa olisi uusille innovaatioille”, Joukio sanoo. Tuotantoprosessiin tarvitaan kuitenkin jatkuvasti uutta ensikuitua, sillä puukuitua ei voi kierrättää loputtomasti”, Joukio huomauttaa. Suomessakin kotikeräyspaperin talteenottomäärät ovat olleet jo vuosia noin kymmenen prosentin laskussa. Megatrendeistä esimerkiksi kaupungistuminen, nopea elämäntapa ja verkkokaupan kasvu suosivat noutopakkauksia. Tarjolla 610 000 tonnia kuitua Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n webinaari tutkaili maaliskuun lopussa uusiomateriaalien markkinanäkymiä. Keräyspahvia saatiin koronavuonna 2020 talteen Euroopassa noin 8,5 miljoonaa tonnia. Webinaari keräsi noin 350 osanottajaa. Määrää voi verrata siihen, että Suomessa valmistetaan vuodessa noin 9,5 miljoonaa tonnia kartonkia ja paperia. Joukion mukaan sekoitevelvoite kävisi huonosti esimerkiksi korkealaatuiseen kartonkiin
Useat ministeriöt, puolueet, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus sekä maatalous-, energia-, kaasu-, elintarvikesekä ympäristöhuoltosektori haluavat, että biokaasun ja ravinnekierrätyksen toimialan kehittymistä vauhditetaan. BIOKIERTOALALLE MERKITTÄVÄ SYSÄYS 39 UUSIOUUTISET 3|2021. Toimet ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja kierrätyslannoitteiden sekä kaasuautoilun edistäminen laaja-alaisesti saivat niin ikään kannatusta. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n arvion mukaan biokaasun tuotannon voisi nostaa neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä. Pirkanmaalla ensimmäinen asema avataan tänä vuonna. Ensimmäiset BIG-asemat on avattu Vaasan seudulla ja Etelä-Karjalassa. Tukisumma lisäisi biokaasun tuotantoa ja kaasuautoilua. Rahoitukseen toivottiin selkeyttä, ennakoitavuutta sekä jatkuvuutta yli hallituskausien. Tilaisuudessa eniten kannatusta saivat toimialan rahoituskehyksen kehittämisehdotukset. Tilaisuuteen osallistui yli sata henkeä. Vipuvaikutuksena syntyisi noin 800 miljoonan euron edestä yksityisiä investointeja vuoteen 2030 mennessä. Useassa puheenvuorossa esitettiin, että kestävän kasvun ohjelmalla tulisi vauhdittaa toimialan kehittymistä. Kestävän kasvun rahoituksella voitaisiin toteuttaa toimialan kasvupyrähdys, joka hyödyttäisi ilmastoa, ympäristöä ja aluetaloutta. Tämä edellyttäisi arviolta 40 miljoonaa euroa julkista panostusta vuosittain 2020-luvulla. BIG on kolmen kunnallisen jäteyhtiön yhteinen biokaasun jakeluketju. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Vesilaitosyhdistys ry, Gasgrid Finland Oy, Suomen Lähienergialiitto ry sekä Suomen Kaasuyhdistys ry. Pyöreän pöydän keskusteluun osallistuneet asiantuntijat näkivät Julkiset satsaukset biokaasutukseen ja ravinne kierrätykseen toimisivat vipuvartena jopa 800 miljoonan euron yksityisille investoinneille, laskee Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. järjestettyyn virtuaaliseen pyöreän pöydän keskustelutilaisuuteen. Lisäksi pystyttäisiin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä yli 800 000 hiilidioksiditonnia vuodessa ja kierrättämään fosforia ja typpeä. MI KK O LE HT IM ÄK I . B iokaasun ja ravinnekierrätyksen toimialan kasvulle on laaja tuki. toimialassa potentiaalia, johon kannattaisi nyt satsata. Keskustelijat esittivät omissa puheenvuoroissaan kaikkiaan yli 80 toimenpide-ehdotusta. Usea taho piti tärkeänä sitä, että biokaasu säilyy verottomana, kun sitä käytetään lämmön tuotantoon. Biokaasutuotannon nostaminen neljään terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä edellyttäisi vuosittain 40 miljoonan euron julkista panostusta. Tulevaisuus ratkeaa kahdessa vuodessa Kevään ja syksyn aikana tehdään poliittisia linjauksia muun muassa ilmastoja energiapolitiikan päivityksistä, EU:n elpymisvälineellä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta sekä Fossiiliton liikenne -tiekartan toimenpiteistä. Uusia biokaasulaitoksia syntyisi eri puolelle Suomea kaikkiaan reilut 180 vuoteen 2030 mennessä. Yli 80 toimenpideehdotusta Laaja joukko asiantuntijoita kokoontui keskustelemaan biokaasusta ja ravinteiden kierrosta 17.3. Muita esille nousseita teemoja olivat järkevät verotusratkaisut, biokaasun jakeluvelvoite, huoltovarmuuden parantaminen, lannan prosessointi, biokaasun hyödyntäminen linja-autoissa ja jäteautoissa sekä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan edistäminen. Näillä kaikilla on vaikutusta Suomen biokaasusektorin toimintaympäristöön. ”Biokaasusektorin tulevaisuutta koskevat päätökset tehdään kahden vuoden sisällä”, kiteytti MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulainen omassa puheenvuorossaan
A lankomaiden isännöimä ja yhteistyössä Sitran kanssa järjestämä World Circular Economy Forum + Climate -tapahtuma kokosi maailman päättäjiä, asiantuntijoita, tutkijoita ja kiertotalousvaikuttajia verkkoyhteyteen huhtikuussa. Muovituotteissa ja pakkauksissa Alankomaat tavoittelee vähintään 30 prosentin sekoitevelvoitetta vuoteen 2030. Se voi myös auttaa luontokadon pysäyttämisessä. Pelkästään asuinrakennusten ja autojen nykyistä materiaali tehokkaammilla arvoketjuilla voitaisiin välttää yli 500 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2050 mennessä. ”Kun on irtikytkettävä talouskasvu päästöistä ja luontokadosta, siihen on vain yksi ratkaisu: kiertotalous”, korosti Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tapahtuman lehdistötilaisuudessa. Hallitukset, yritykset, organisaatiot ja kiertotalouden yhteistyökumppanit julkaisivat omat sitoumuksensa kiertotalouden käytännön toimiin. ”Kiertotalous on kriittisen tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä”, korostaa Hollannin ympäristöministeri Stientje van Veldhoven. WC EF + VIIDENNES PÄÄSTÖISTÄ POIS KIERTOTALOUDELLA . Tapahtuma huipentui WCEF+Climate -toimintasuunnitelman julkaisuun. Suomen hallitus on Afrikan kiertotalousallianssi ACEAn kumppani. Suomen kansallisen kiertotalousohjelman sitoumukset kiertotalousasteen ja resurssitehokkuuden kaksinkertaistamisesta ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen rajoittamisesta vuoden 2015 tasolle olivat mukana toimintasuunnitelmassa. Suomi on harvoja maita, jotka ovat sitoutuneet vähentämään ylikulutustaan. Suomi on ottanut aktiivisen roolin kiertotalouden kansainvälisessä edistämisessä, aivan kuten valtioneuvosto linjasi kiertotalouden kansallisessa ohjelmassa. . Hän jatkaa: ”Pelkkään energiaan keskittyminen ei riitä Pariisin 1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttamiseen. Kiertotalous mukaan COP26:een Kiertotalous edistyy nyt monessa maassa ja alueella. Jos kiertotalous voi vähentää materiaalien tuotantoon ja kulutukseen liittyviä päästöjä noin kaksikymmentä prosenttia, ei jätetä tätä ratkaisua käyttämättä.” Konkretiaa irtikytkentään Alankomaat halusi WCEF-tapahtumassa tuoda päättäjät keskusteluyhteyteen ja viedä kiertotalouden toimet suunnitelmista toteutukseen. Krista Mikkonen, Janez Poto?nik, Edgar Hertwich, Andrew Spencer ja Anirban Ghosh puhuivat avajaispäivänä kestävien materiaalivirtojen tärkeydestä kiertotaloudessa. Sitra ja Suomi ovat tärkeässä roolissa myös kiertotalouden globaalin yhteenliittymän toiminnassa (Global Alliance on Circular Economy and Resource Efficiency, GACERE). Latinalainen Amerikka on perustanut oman kiertotalouskoalitionsa (LACCEC), samoin Aasian ja Tyynenmeren alue omansa (The Regional 3R and Circular Economy Forum). WC EF + SC AN ST OC KP HO TO 40 UUSIOUUTISET 3|2021. Sitoumuksia kulutuksen vähentämisestä on kansainvälisesti tehty vielä vähän, vaikka luonnonvarojen ylikulutus on yksi kasvihuonekaasupäästöjen ja biodiversiteettikadon juurisyistä. Kuten tapahtuman otsikko kertoo, tällä kertaa WCEF-tapahtuma keskittyi ilmastoon. Alankomaat aikoo edistää kansallisesti ja kansainvälisesti pakollista sekoitevelvoitetta, jonka mukaan tuotteiden materiaalista osan on oltava uusiomateriaaleja. Sitra, Alankomaat ja Kanada sitoutuivat järjestämään Glasgow’n COP26-ilmastokokouksen yhteydessä oheistapahtuman, joka keskittyy kiertotalouteen. Alankomaiden ympäristöministeri Stientje van Veldhoven korosti, että muovien kiertotalous on saatava toimimaan. Sitoumukset korostavat, kuinka kestävä kiertotalous voi johtaa resurssien tehokkaampaan käyttöön ja kestävämpiin tuotantoja kulutusmalleihin, joten sillä on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Meidän on käytettävä resursseja viisaammin ja tehokkaammin. Kaksipäiväinen World Circular Economy Forum + Climate -tapahtuma pidettiin verkkoyhteyksin
Sitran kiertotalousasiantuntija Marleena Ahonen kertoo, että esimerkiksi Kemi-Tornion Kiertotalouskeskus ja Ekoteollisuuspuistojen verkosto ovat herättäneet kansainvälistä huomiota yhteistyön ja luottamuksen näkökulmasta: ”Kun toisen sivuvirta muuttuu toisen raaka-aineeksi, luottamus on ytimessä. Tämä voi olla puolueeton organisaatio, joka yhdistää toimijat, aktivoi osallistumaan ja luo luottamuksellisen kehikon yhteistyölle. sidosryhmät, kuten kunnat, kaupungit, yritykset, alueelliset toimijat, tutkimuskehitysja tukiorganisaatiot, keskusjärjestöt ja ministeriöt, jakavat kaikki yhteisen tahtotilan. Osaoptimointi ei auta”, Ahonen näkee. Vaikka leima on negatiivinen, näillä suhteilla on tärkeä ja keskeinen rooli. ”Kun synnytetään usean yrityksen innovaatioekosysteemejä, siinäkin pitää olla luottamusta ja yhteistä tahtotilaa, mutta kuitenkin säilyttää liikesalaisuudet”, Ollaranta kommentoi tutkimustuloksia verkkoseminaarissa. Sidosryhmäyhteistyö on avain kestävään kiertotalouteen. TUTKIMUKSET: YHTEISTYÖ ON AVAIN Miten onnistuu hyppäys kestävään kiertotalouteen yhteiskunnassa ja yrityksissä. Business Finlandilla Bio and Circular Finland -hanketta johtava Marika Ollaranta tunnistaa yhteistyön edellytykset. Suomalaistutkijat ovat löytäneet menestysreseptin tärkeimmät aineisosat. SC AN ST OC KP HO TO M uutoksen toteuttamista vauhdittaa ja auttaa myös neutraali kumppani, niin kutsuttu fasilitaattori. Yhteinen tahto yhdistää Tutkimus osoittaa, että Suomi ei suotta ole kiertotalouden kansainvälinen edelläkävijä. Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energiaja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan. Näitä ovat luottamus, yhteiset päämäärät sekä monimuotoiset yhteistyösuhteet. . Kilpailijatkin yhteistyöhön Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Linnea Harala kertoo, että kilpailijayhteistyö ei ole ongelmaton yhteistyömuoto. Kestävän kiertotalousmurroksen vauhdittavia tekijöitä tutkiva CICAT2025-konsortio yhdistää monitieteistä tutkimusta ja tutkijoita Tampereen, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista sekä Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluista. Hän sanoo, että Sitralla on ollut kunnia toimia neutraalina toimijana, joka on tuonut toimijoita yhteen. Vastakkainasettelusuhde on kiertotalouden kannalta kiinnostava. Täällä toteutuu yhteistyön perusedellytys: kiertotalouden Yhteistyötä edistämään tarvitaan luottamusta, avoimuutta, ratkaisukeskeisyyttä, vastavuoroisuutta, yhteistä vastuuta ja jännitteiden hyväksymistä. Kun vastakkaiset näkemykset otetaan mukaan, päästään parhaaseen ratkaisuun”, Blomberg sanoo. Tutkimus tunnisti neljä yhteistyösuhdetyyppiä: hierarkkiset suhteet, tasaveroiset yhteistyösuhteet, kiertotalouden edistämiseen keskittyvät suhteet sekä vastakkainasettelun. Neutraalista fasilitaattorista voi olla tässä apua. Myös ratkaisukeskeisyys on tärkeää. ”Kilpailijayhteistyön fasilitointiin vaaditaan objektiivinen keskustoimija, joka voi koordinoida toimintaa”, Harala sanoo. 41 UUSIOUUTISET 3|2021. helmikuuta. ”Nämä suhteet perustuvat keskinäiseen kilpailuun, ratkaisujen sovitteluun tai neuvotteluun. Tämän toimijan on osattava esimerkiksi huomioida liikesalaisuudet ja sääntely. Yhteistyötä edistämään tarvitaan luottamusta, avoimuutta, vastavuoroisuutta, yhteistä vastuuta ja jännitteiden hyväksymistä. Viimeinen sarjan tilaisuus pidettiin 18. Yhteistyösuhteita tutkinut Tampereen yliopiston tutkijatohtori Annika Blomberg kertoo, että yhteistyösuhteet voivat olla muuttuvia ja dynaamisia. ”Avain kestävään kiertotalouteen on sidosryhmäyhteistyö”, tiivistää Tampereen yliopiston johtamisen professori Johanna Kujala. Suhde on jopa paradoksaalinen, koska samanaikainen yhteistyö ja kilpailu ei ole helppoa. CICAT2025-konsortio, Business Finland ja Sitra järjestivät tänä vuonna kiertotalouden edistämisen verkkoseminaarisarjan. Suhde rakentuu kilpailuasetelmalle tai ristiriitaisille tavoitteille. Kaikki haluavat, että siirtymä kestävään kiertotalouteen toteutuu. ”Tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkuvaa sidosryhmädialogia, toiminnan kehittämistä ja luottamuksen vahvistamista”, Kujala korostaa
Päivät käynnistyvät perinteiseen tapaan lainsäädännön tietopaketilla. KU VA NK AA PP AU S TE AM SKO KO UK SE ST A 42 UUSIOUUTISET 3|2021. Jätealan nuoret: Nobel-tason toimintaa! JÄTEALAN intohimoinen suomalaisnuoriso on saa nut oman verkoston. Jo nyt näemme, että kiin nostus ulottuu koulumaailmasta jopa eläkeikäisiin saakka”, Westenergyssä head of business intelligence tittelillä toimiva Juha Ripatti sanoo. Suomen Kiertovoima KIVO ry järjestää Kiertotalouspäivät verkko seminaarina 19–20. www.linkedin.com/groups/9030620/ Tapahtumakalenteri INDUSTRIAL INFRASTRUCTURE SUMMIT 6.5.2021 klo 10:00–12:00, online https://nevel.com/industrial-infrastructure-summit-2021/ HIILENSIDONTA, VERKKOSEMINAARI 11.5.2021 www.bioenergia.fi/hiilensidonta2021/ KIERTOTALOUSPÄIVÄT 19.–20.5.2021, verkkoseminaari https://kivo.fi/events/kiertotalouspaivat/ IWA VIRTUAL CONGRESS 24.5.–4.6.2021 https://digital.worldwatercongress.org/ KIINTEISTÖJA RAKENNUSALAN KIRAKIOSKIN PÄÄKAUPUNKISEUDUN TEEMAPÄIVÄ 1.6.2021, webinaari www.eventbrite.fi/e/kira-alan-kiertotalous-paakaupunkiseudulla-verkostotapaaminen-tickets-138610067443?aff=erelpanelorg KIINTEISTÖJA RAKENNUSALAN KIRAKIOSKIN TURUN SEUDUN TEEMAPÄIVÄ 8.6.2021, webinaari www.eventbrite.fi/e/kira-alan-kiertotalous-turussa-verkostotapaaminen-tickets-138609780585?aff=erelpanelorg 5TH INTERNATIONAL CONFERENCE ON ECOTECH NOLOGIES FOR WASTEWATER TREATMENT 21.–25.6.2021, online www.ecostp2020.polimi.it/ WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 2021 13.–15.9.2021, online www.canada.ca/en/services/environment/conservation/sustainability/circular-economy/world-forum-2021.html KUNTAMARKKINAT 15.–16.9.2021 https://kuntamarkkinat.fi/ RAKSA-MESSUT 1.–3.10.2021 Lahden Messukeskus www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/raksa ISWA WORLD CONGRESS, HYBRID 4.–7.10.2021 online & Kreikka, Ateena https://iswa2021.com/ JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 6.–7.10.2021, Oulun teatteri https://jatehuoltoyhdistys.fi/jatehuoltopaivat/ FINNBUILD GOES KIINTEISTÖ 6.–7.10.2021 https://finnbuild.messukeskus.com/ POLLUTEC 2021 12.–15.10.2021, hybridi, online www.pollutec.com/ YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2021 13–14.10.2021 Turun messukeskus www.yhdyskuntatekniikka.fi/ TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ 4.11.2021, Tampere-talo www.tuottajayhteiso.fi/tvip-2021 Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouspäivät verkkoseminaarina UUDISTUVA jätelaki puhuttaa touko kuun Kiertotalouspäivilläkin. Nuorten kattojärjestöllä on joka vuosi oma lippulaivaprojektinsa. toukokuuta. Moni toivoi samanhenkisten ihmisten verkostoitumista, rento ja tapaamisia sekä vinkkejä alan koulutuksesta. Oma kansallinen jaostonsa on jo noin kymmenessä maassa. ”Vaikka kansainvälisessä ISWA YPG:ssä ikärajana on 35 vuotta, me emme aseta tiukkoja ikärajoja. Toimimme jätehuollon, kiertotalouden ja meidän kaikkien kehittämiseksi. Tänä vuonna on käynnistynyt jätehuollon myyttejä purkava lippulaivaprojekti. ”Toivon Nobelpalkintotason toi mintaa!” kirjoitti eräs ja sai heti peu kutuksia kunnianhimon tasosta. Päivien muita teemoja ovat kehit tyvät kuljetushankinnat, pakkausten kiertotalous sekä jätealan innovaatiot, hyvät käytännöt ja tutkimus. Käynnistystilaisuudessa osanottajat saivat esittää toiveita siitä, millaista toi mintaa Suomen ryhmä voisi tehdä. Ko ronavuoden aikana The face behind my waste projekti esitteli jätealan työntekijöitä videoiden kautta. KIVO tarjoaa tapahtuman maksutta ympäristöalan ja kiertotalouden pää toimisille korkeakoulu opiskelijoille. ISWA YPG:n Suomen jaoston perustajat Juha Ripatti, Maria Jäppinen ja Tiina Karppinen kuvailivat itseään kolmeksi muskettisoturiksi jaoston avaustilaisuudessa. Kansainvälisellä jäte alan kattojärjestö ISWAlla (International Solid Waste Association) on nuorten ammattilaisten Young Professionals Group verkosto. Verkosto on avoin kaikille nuorten ammattilaisten toiminnasta kiinnos tuneille. Teamsin kautta saapui lähes 60 osanottajaa suunnittelemaan ryhmän toimintaa. Myytinpurkua ISWA YPG Suomen perustajat, Maria Jäppinen, Tiina Karppinen ja Juha Ripatti, toivottavat ryhmän toimin taan tervetulleiksi kaikki jätehuollos ta, kierrätyksestä ja kiertotaloudesta innostuneet. ISWA YPG järjestää verkko keskusteluja, urapuheita ja kesällä jo neljättä kertaa etäkonferenssin. Emo järjestö ISWAn Ateenan maailman kongressissa lokakuussa on luvassa nuorten oma sessio. Luvassa on ainakin miniwebinaareja, tietoiskuja ja on linekahvihetkiä. https://kivo.fi/events/kiertotalouspaivat/ . ”Me haluamme olla verkostoitu miskanava. Suomen ryhmä aloitti toimintansa etätapaamisella maaliskuun lopus sa. Jos siinä sivussa syntyy elinikäisiä ystävyyksiä, sen parempi”, Ripatti jatkaa. Suomen nuorisoryhmään pääsee mukaan esimerkiksi LinkedInka navan kautta. Kansainvälisen verkoston osana suomalaisjaoston jäsenet pääsevät osallistumaan ISWA YPG:n toimin taan. Ja kenties niitä No belpalkintoon johtavia ideoita. Tänä keväänä joukkoon liit tyi ISWA YPG Suomi
Natural Indigo Finland tuottaa värimorsingosta sinistä jo teolliseen tuotantoon. Värillä on väliä Väri on raaka-aine, joka jättää jälkensä ympäristöön. MAARIT PIIPPO HELSINGIN YLIOPISTO, BIOCOLOUR-HANKE, MARIMEKKO, KUVAT. BioColour-hanke tutkii luonnonväriaineita, joilla esimerkiksi tekstiiliteollisuus muuttuisi ekologisemmaksi
Tavoitteena on edistää luonnonväriaineiden käyttöä ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona synteettisille väreille. Perinteisesti värejä on saatu luonnon uusiutuvista raaka-aineista, kuten kasveista, sienistä, mikrobeista, hyönteisistä ja maaperästä. Usean kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuslaitoksen lisäksi mittavassa hankkeessa luonnonvärien käyttöä kehittää myös kasvava joukko yrityksiä tekstiili-, jalkine-, pakkausja väriainealoilta. Vielä näihin päiviin luonnonväriaineiden valmistus on säilynyt pienimuotoisesti lähinnä Aasiassa. Normaalissa värjäysprosessissa tekokuidut, kuten polyesteri, eivät värjäydy. Luonnonvärien käyttöä tunnetaan vaikkapa Kiinasta ja Egyptistä tuhansien vuosien takaa. Kotimainen indigotuotanto onnistui lukuisten kokeilujen ja monialaisen yhteistyön kautta. Kun Ainasoja haki sukutilalleen tulevaisuuden trendeihin sopivaa viljelykasvia, hän päätyi kokeilemaan Luonnonvarakeskukselta saamiaan, 20 vuotta vanhoja värimorsingon siemeniä. Sen avulla voidaan lisätä hiiltä sitovaa biomassaa ja vähentää hiiltä vapauttavaa maanmuokkausta. Ymmärrys luonnonvärien mahdollisuuksista sai hänet kyseenalaistamaan synteettisten värien ylivallan. Biokemian yritys Brightplus lanseerasi alkukeväästä markkinoille luonnonväreillä sävytetyt pinnoitteet. Euroopan suurimman värimorsinkoviljelmän onnistuminen on yrittäjä Pasi Ainasojan sitkeän työn tulos. Luonnonväreillä pitkä perinne Synteettiset värit ovat vallanneet markkinat niin, että tuskin osaamme ajatella, miten väriaineita tuotettiin ennen teollisen valtakauden nousua parisataa vuotta sitten. Moni kuluttaja valitsee tuotteita värien perusteella, ja markkinat tuottavat uutta tavaraa värisesonkeihin. Maailmassa valmistetaan vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia väriaineita, joista suurin osa tehdään raakaöljyn jakeista. BioColour-tutkimushanketta johtava dosentti Riikka Räisänen kiinnostui kotoperäisistä luonnonväreistä tehdessään käsityötieteen gradunsa käsityöllisestä värjäämisestä sekä kemian väitöskirjan sienten väriaineista. Kuvassa on nanodispersio korkeapainevärjäystä varten. BioColour-tutkimushanke haluaa nostaa esille värin aseman osana tuotantoketjua ja kulutuskulttuuria. Marimekko tuo kauppoihin heinäkuussa 2021 värimosingosta saatavalla, luonnollisella sinisellä indigolla painettuja tuotteita osana 70-vuotisjuhlavuotensa mallistoa. Keväällä pastellisävyt käyvät kaupaksi, joulukaudella myydään punaista ja kultaa. UUSIOUUTISET 3|2021 44. Yrityksen 40 hehtaarin peltoala tuottaa sinistä väriä nyt teollisen tuotannon mittakaavassa. Aika tuntuu olevan kypsä luonnonvärien renessanssille. Tänä vuonna toteutuvat Natural Indigo Finlandin ensimmäiset kaupalliset yhteistyöt. Pohjolan indigo säväyttää Luonnonvaraisten värikasvien lisäksi BioColourissa tutkitaan väriaineiden peltoviljelyä. Kiertotaloudessa olisi syytä muistaa, että myös värit ovat raaka-aine, ja niillä on vaikutus ympäristöön”, huomioi Riikka Räisänen. BioColour sai kuuden vuoden rahoituksen Strategisen tutkimuksen neuvostolta yhteiskunnallisesti hyödyllisenä hankkeena. Luonnonvärejä on tuotettu käsityötarpeisiin. Luonnon väriaineiden käyttö on kuitenkin lähes katkennut monissa länsimaissa synteettisten värien helpon ja edullisen tuotannon myötä. Vuonna 2013 värimorsingon viljelyn aloittanut nivalalainen Natural Indigo Finland on alan uranuurtaja Suomessa. Synteettisten väriaineiden tuotanto aiheuttaa runsaasti kasvihuonepäästöjä ja ympäristölle haitallisia kemikaaleja. Korkeassa lämpötilassa ja paineessa tehtävällä HT-värjäyksellä saadaan tekokuidut värjättyä luonnonväriaineilla. ”On ristiriitaista, että uusien, biohajoavien materiaalien yhteydessä käytetään synteettisiä väriaineita, joista päätyy haitallisia ylijäämäkemikaaleja luontoon. Jollekin taas musta on paras valinta vuodesta toiseen. Ainasoja sai arvokasta oppia englantilaiselta BioColour-hanke edistää luonnonväriaineiden käyttöä ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona synteettisille väreille. . Värjäysprosessissa väriaineita päätyy usein luontoon. N ykyaika on värikästä – värejä käytetään identiteetin korostamiseen ja huomion houkuttimina. Suomessakin on tiedetty pitkään, miten saada vaikkapa sinistä värimorsingosta, punaista matarasta tai keltaista kanervasta
Tällä hetkellä hankkeessa etsitään uusia tekniikoita, joilla voitaisiin vähentää värjäyksen vesihukkaa ja kemikaalien käyttöä. Viljelyssä on omat haasteensa: Viime kesä oli lähes katovuosi kuivuuden takia. Asennemuokkausta ja uusia tekniikoita Riikka Räisänen näkee, että luonnonväriaineiden tuotannon suurin potentiaali on maaja metsätalouden sivuvirroissa. Tutkimus vie aikansa, eikä laboratoriotestien skaalautuminen teolliseen mittakaavaan ole yksinkertaista. Kun vanheneminen on luonnollista, onko aihetta vaatia värien säilymistä haalistumattomana käyttämällä keinotekoisia ainesosia”, miettii Räisänen. Siementuotannossa Natural Indigo Finland on jo omavarainen. Perinteisesti värejä on saatu luonnon uusiutuvista raaka-aineista kuten kasveista ja sienistä. luonnonväripioneeri Ian Howardilta, joka vieraili Nivalassa asti antamassa viljelyneuvoja ja värien tuotantotietoutta. Värimorsingon juuresta on myös saatu lääkeainetta yhdysvaltalaiselle yhteistyöyritykselle. BioColourissa tutkitaan muun muassa härkäpavusta saatavaa vihreää, sipulinkuorien keltaista tai pajunkuorista uutettua harmaata. Värimorsingosta saatu indigo on synteettistä ekologisempaa, sillä uuttamisen apuaineeksi tarvitaan vain sammutettua kalkkia ja muurahaishappoa. Uuttamiseen tarvittu vesi voidaan käyttää uuden sadon kasteluun. BioColourin tavoitteena on luoda uudenlainen, myrkyttömien ja biohajoavien väriaineiden väripaletti sekä tuoda väriaineiden käyttö osaksi kestävää kehitystä. Kun lehdet kompostoidaan, niistä saadaan ravinteita peltoon. Marimekon kankaiden sininen sävy on syntynyt yhteistyössä Natural Indigo Finlandin kanssa. Synteettisiin kuituihin luonnonvärit tarttuvat usein heikosti, mutta lämpötilaa ja painetta säätelemällä saadaan aikaan parempia värjäystuloksia. Väriaineiden tuotantotekniikan ja tarvittavat laitteet Ainasoja on kehittänyt tiiminsä kanssa kantapään kautta opetellen. Esimerkiksi värimorsingon indigon sävyjen kirjo on moninainen aina yön tummasta vaalean siniseen. Tutkimuksen kohteena on myös värjääminen pienemmillä apuaineja suolamäärillä, jolloin vältetään korroosiota aiheuttavien ja vaikeasti puhdistettavien jäteliemien syntyminen. Myös avaussivun verhokuva liittyy tähän yhteistyöhön. . ”BioColour haluaa kyseenalaistaa kulutuskulttuurimme asenteita värin muuttumattomuuteen. . Esimerkiksi superkriittisen hiilidioksidin avulla voidaan jo värjätä täysin ilman vettä. Värjättyjen kuitujen kimppu muistuttaa kutua. UUSIOUUTISET 3|2021 45. ”Maailmalta on tullut kehuja siitä, että Pohjolan yötön yö luo väriaineeseemme erityistä intensiteettiä.” Värimorsingon monet mahdollisuudet Värimorsinko on kaksivuotinen kasvi, jota Natural Indigo Finland hyödyntää resurssiviisaasti. ”Kiertotaloutta ja vastuullisuutta arvostavien toimijoiden kiinnostus luonnonvärien mahdollisuuksiin on nousussa. . On hienoa olla osa ekologisemman tekstiilituotannon tulevaisuutta”, sanoo Ainasoja. Myös väriaineen tasalaatuisuus poikkeaa synteettisistä väreistä. ”BioColour kutsuu nyt eri alojen propellipäitä mukaan tutkimukseen ja kokeiluihin luonnonväriaineilla! Etsinnässä on kekseliäitä kemistejä biovirtojen jalostamiseen”, vinkkaa Riikka Räisänen. Onneksi Natural Indigo Finlandin väriainevarasto antaa toimitusvarmuutta. Lisäksi värjättävän kuidun laatu vaikuttaa värin lopputulokseen. Toisena vuonna tuotetaan hunajaa kukinnoista. Ensimmäisenä kasvuvuonna uutetaan väriaine lehdistä. Niille on luonteenomaista, että värin intensiteetti muuttuu pesun ja käytön myötä. Luonnonvärien värinkesto on haaste
Sen on oltava kestävä, tukeva, kevyt ja kompakti. Sen on kestettävä kosteita sisältöjä hapertumatta ja vettymättä. Lainsäädännön tiukentuessa vaatimuslistalle on tulossa myös uudelleenkäyttöja kierrätysvaatimuksia. Noutolounasta syödään usein tien päällä tai puistossa. Pahimmassa tapauksessa ruoan pakkaus jää ateriahetken jälkeen roskaamaan luontoa. . CirclePack-pakkauksilla tähdätään jätteen määrän vähentämiseen ja roskaantumisen ehkäisyyn. ”Halusin tehdä jotakin maailman roskaantumisongelmalle. Entäpä jos take away -ruoan pakkaus olisikin uudelleenkäytettävä kestopakkaus, jonka voisi palauttaa takaisin ravintolaan tai kahvilaan panttia vastaan. Siksi tuntuukin tuhlaukselta, että tällainen pakkausinnovaatio olisi kerta käyttöinen. Jos olet, tiedät, että take away -ruoan pakkaukselta vaaditaan paljon. Kesällä 2019 he lanseerasivat CirclePackin. ELINA SAARINEN CIRCLEPACK, KUVAT Kestoastian ympäristöhyödyt ohittavat kertakäyttöastian jo kolmannella käyttökerralla. RUOKA MUKAAN, PAKKAUS KESTOKÄYTTÖÖN Yhä useampi ravintola ja kahvila pakkaa take away -ruoan uudelleenkäytettävään kestoastiaan. Tai salaattia repussa. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 3|2021. Mitä järkeä on kehittää upeasti toimiva pakkaus ja heittää se parinkymmenen minuutin käytön jälkeen menemään. Ideana on tarjota ravintoloille ja kahviloille pantillisia kestoastioita kertakäyttöastioiden sijaan. Keksin, että panttijärjestelmän laajentaminen noutoruokapakkauksiin on keino saada materiaalit kiertämään niin, etteivät ne päädy roskaamaan luontoa”, Johanna Kohvakka kertoo. O letko kantanut keittoa käsilaukussa. Mitä useammin pakkausta käytetään, sen suuremmiksi kasvavat ympäristöhyödyt. Idea panttipulloista Kiertotalousalan uranuurtaja, hävikkiruokaravintola Loopista tuttu ja Muovitiekarttaan kuuluvan Muoviraadin jäsen Johanna Kohvakka sekä Turun ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtinen alkoivat kehitellä ideaa roskaamista vähentävistä noutoruokapakkauksista muutama vuosi sitten. Pullopanttijärjestelmästä sain idean: pienikin rahamäärä motivoi palauttamaan tuotteen takaisin
Pantti on mitoitettu riittävän houkuttelevaksi palauttaa pakkaus. Toistaiseksi kierrätysmuovia kuitenkin käytetään elintarvikekäytössä varsin vähän. Lait ja ohjauskeinot, kuten kertakäyttömuovituotteita suitsiva SUP-direktiivi ja kansallinen muovitiekartta, edistävät uudelleenkäytettävien pakkausten yleistymistä. Olisi myös hyvin haastavaa löytää kuitupohjaista vaihtoehtoa, jota pystyisi pesemään tiskikoneessa uudelleen ja uudelleen. Ravintola tai kahvila vastaa astioiden pesusta ja hygieenisyydestä pesemällä uudelleenkäytettävät pakkaukset aivan kuten muunkin astiastonsa. Materiaalivalinnassa on tähdätty mahdollisimman pieniin kokonaisympäristövaikutuksiin. Esimerkiksi uudelleenkäytettävä pakkaus vähentää todennäköisesti roskaantumista, mutta astian jatkuva peseminen voi kasvattaa sen hiilijalanjälkeä. MISTÄ TUNNISTAA EKOLOGISEN PAKKAUKSEN. ”Roskaaminen on yksi pakkausten ympäristövaikutuksista, joten sitä pitäisi pystyä tarkastelemaan elinkaariarvioinnin menetelmin. Pääasia muovin käytössä on, että se menee kiertoon eikä päädy luontoon.” Kirsi Sonck-Rautio toteaa, että toisinaan pakkauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset ovat ristiriitaisia, sekä hyviä että huonoja. Asiaan vaikuttavat myös kestoastian pesun ja logistiikan aiheuttamat ympäristövaikutukset. ”Jopa lähes 20 prosenttia ruoasta menee globaalisti hävikiksi. Pesukin hoituu ravintolan omassa astianpesukoneessa”, Kohvakka ja Lehtinen sanovat. Kannattaa suosia kasvispainotteista ruokavaliota”, Kohvakka huomauttaa. Pakkausten ympäristövaikutusten arviointia vaikeuttaa, etteivät tutkimusmenetelmät ole aina yhtenäisiä tai vertailukelpoisia. Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa parhaillaan Package-Heroes-hanketta, joka tuottaa tietoa pakkausmateriaalien ja -ratkaisujen ympäristövaikutuksista. Kestoastian hyödyt ohittavat kertakäyttöastian jo kolmannella käyttökerralla”, Lehtinen tiivistää. Wolt ja Kespro mukaan Idea on otettu innostuneesti vastaan. Pakkauk set voivat vähentää ruokahävikkiä, koska ne auttavat ruokia säilymään ja helpottavat niiden kuljettamista”, Ilkka Leinonen Package-Heroes-hankkeesta muistuttaa. Kohvakan mukaan jossain vaiheessa on tavoitteena, että valmistusmateriaalina voitaisiin käyttää kierrätysmuovia. 30–200 Lehtinen puhuu mieluummin kokonaisympäristövaikutuksista kuin pelkästä hiilijalanjäljestä, sillä ilmastopäästöjen lisäksi pakkausvalinta aiheuttaa aina myös muita ympäristövaikutuksia. Tämä tarkoittaa karkeasti arvioituna, että kestoastian ympäristöjalanjälki on 2,15 kertaa kertakäyttöastiaa suurempi. Litran vetoinen kestoastia painaa vain 118 grammaa. ”Ympäristövaikutuksia arvioidessa paljon pakkausta isompi merkitys on, mitä ruokaa on astian sisällä. ”Valitsimme polypropeenin, koska se on kierrätyskelpoinen ja kestävä päämuovilaatu, jonka ympäristövaikutuksia pienentää tuotannon tehokkuus. Sopimuskumppaneiden määrä on kasvanut koronapandemiasta huolimatta jo noin kolmeenkymmeneen, vaikka Kohvakka ja Lehtinen eivät juuri ole markkinoineet palvelua. Kun asiakas palauttaa astian, hän voi valita, ottaako panttisumman takaisin vai ottaako tilalle uuden annoksen. Alalle on tullut myös muita toimijoita, kuten Kamupak. Kestoastia painaa siis vain 2,15 kertaa enemmän. Yhteensä niitä on käytössä jo tuhansia. Italialaisen yhteistyökumppanin valmistama ja helsinkiläisen Pentagon Designin suunnittelema astiasto kestää käyttöä ja toistuvia pesuja. K-ryhmän foodservice-tukkuri Kespron kanssa on neuvoteltu kestoastioiden tuomisesta hotelli-, ravintolaja catering-puolelle. Ruoka pakataan asiakkaalle kestoastiaan, josta asiakas maksaa kolmen tai viiden euron pantin astian koosta riippuen. Nyt CirclePack-astioita on käytössä jo Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Sipoossa, Turussa ja Tampereella. Se on tarkkaan harkittu kestokäyttöä silmällä pitäen. ”CirclePackissa meidän ei ole tarvinnut rakentaa isoa keräysja kuljetusjärjestelmää, koska asiakas palauttaa astian itse tuttuun lähiravintolaan, jossa asioi muutenkin. Maaliskuussa Package-Heroes esitteli päätöksenteon tueksi kuusi ruokapakkaamisen kriteeriä ja toi esille niiden välisiä jännitteitä. Mitä useammin astiaa käyttää, sitä enemmän ympäristöhyötyjä siitä kumuloituu. Tähän on syynä kierrätetyn muovijakeen vaihteleva laatu. Huhtikuussa julkistettiin, että CirclePack ja Wolt aloittavat yhteistyökokeilun muutamassa ravintolassa Turussa ja Helsingissä. Polypropeeni kestää ruoan lämmittämistä mikrossa”, Liisa Lehtinen perustelee. Suomeen on suunnitteilla uudelleenkäytettäviä pakkauksia edistävä vapaaehtoinen green deal -sopimus (lue lisää sivulta 24). Kohvakka on seurannut ilolla uudelleenkäytettävien pakkausten yleistymistä noutoruoissa. Lue lisää: Kohti kestävää ruokapakkaamista -julkaisu: www.packageheroes.fi/2021/03/09/kohti-kestavaa-ruokapakkaamista/ PAKKAUSTA ISOMPI MERKITYS ON SILLÄ, MITÄ RUOKAA ON ASTIAN SISÄLLÄ. ”Toivon, että mahdollisimman moni tarttuu kestoastian suosioon.” 47 UUSIOUUTISET 3|2021. Hän muistuttaa, että ympäristövaikutusten vertailu ei ole yksinkertaista. Sonck-Rautio mursi pakkauksiin liittyviä myyttejä Marttojen ja Package-Heroes-hankkeen järjestämässä, kuluttajille suunnatussa Martta-akatemiassa: ”Uskomus siitä, että pakkauksen hiilijalanjälki olisi suuri, on tarua.” Hän puhdisti myös muovien huonoa mainetta: ”Joillekin tuotteille muovipakkaus on paras vaihtoehto, koska se estää hyvin ruokahävikin syntyä. Tyypillisesti yksi kahvila tai ravintola on tilannut käyttöönsä näin monta CirclePackia. ”KULUTTAJAN ON HYVIN VAIKEA TIETÄÄ, minkälainen pakkaus on vastuullinen. Keveys on valtti myös kertakäyttöiseen muovipakkaukseen verratessa: ”Kertakäyttömuovinen vaihtoehto painoi 55 grammaa. Vähintään kolmesti käytössä CirclePack sai tänä keväänä käyttöön oman pakkausmallistonsa. Muovipakkauksen etuna esimerkiksi lasisiin ja keraamisiin vaihtoehtoihin verrattuna on myös keveys. ”Ravintoloiden vakioasiakkailta ja ekologisesti ajattelevilta ihmisiltä on tullut hyvää palautetta”, Kohvakka kertoo. Myös tutkijoiden on vaikea löytää yleispäteviä vastauksia”, sanoo Package-Heroes-hankkeen tutkija Kirsi SonckRautio Åbo Akademista. Luonnonvarakeskus on kehittämässä menetelmiä, joilla pystyttäisiin tarkastelemaan myös roskaamispotentiaalia”, Leinonen kertoo
ELINA SAARINEN LASSI HÄKKINEN/ LAHTI, KUVAT PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ Vuosien aikana Ålandsbanken on tukenut erilaisia ympäristöprojekteja 2,8 miljoonalla eurolla. Nature Escape, CityEscape: Osallistamisen pelillistäminen pakohuonepelin muodossa. Haasteet kumppaneilta Innovaatiokilpailun taustalla ovat ympäristöpääkaupungin yhteistyökumppanit. Etenkin Heinolan kau pungin kestävän liikku misen haaste ja Sito wisen kaupunkilaisten osallistamisen tehtä vä innostivat ratkaisu ehdotusten ideoijia. Polkupyöräilyn edistäminen innosti ihmisiä ideoimaan useita ratkaisueh dotuksia innovaatio kisassa. Kisan ensimmäinen vaihe tuotti 26 käytännön ratkaisuehdotusta. Hakijat voivat myös sparrailla ja suunnitella omaa ideaansa haasteen esittäneen kumppanin kanssa. Rahoitusta myönnetään jatkovaiheessa aina 50 000 euroon saakka. Kevään innovaatiokilpailussa toimeksiantajina olivat Lahden kaupunki, Sitowise, CGI Suomi, Heinolan kaupunki ja Hämeen kauppakamari. L ahti julkisti tammikuussa innovaatiokisan, jossa etsittiin ratkaisuja Lahden yritysja kaupunkikumppaneiden kehityshaasteisiin. . Marianne Kämi, “Kylätalkoot” -internetsivusto osallistumisen mahdollistajana: Asuinaluekohtainen osallistamisen verkkosivu. Moprim, Heinola polkee: Sovellus, jolla käyttäjät voivat automaattisesti kerätä ja jakaa liikkumistietoaan. Juho Jormakka, Polkupyöräilyn lisääminen työmatkaliikenteessä: Ratkaisukokoelma pyöräilyn yleistämiseksi Heinolassa. Kilpailun arviointiryhmä valitsi joukosta kahdeksan voittajaa, jotka saavat tuhannen euron rahapalkinnot: Sunnari & Vuoksenmaa, LahTili: Kannustinja seurantajärjestelmä lahtelaisten osallistamiselle kaupunkisuunnitteluun. ATK-Apu Pitkät Piuhat, Lahti tukena ja mallina energiaratkaisuissasi: Energiadatan vertailuun kehitetty ratkaisu. PYÖRÄPARKKI JA PITKIÄ PIUHOJA Ympäristöpääkaupunki Lahden innovaatiokisan voittajat on julistettu. Talkoiden organisoinnissa voi käyttää apuna verkkosivustoa. Lisärahoitusta tarjolla Parhaimmiksi valitut ideat voivat halutessaan hakea ideansa toteutukselle ympäristöpääkaupungin projektirahoitusta. Kylätalkoita voi järjestää kaupungin osittain. Projektirahoitusta saavat hankkeet julkaistaan toukokuussa. Useless Company, Toimitusketjun hiilijalanjäljen optimointi digitaalisella ratkaisulla: Ravintolan hankintaketjun ja hiilijalanjäljen reaaliaikaisen laskennan työkalu. 48 UUSIOUUTISET 3|2021. Jouni Ainali, Pyöräparkki: Pyöräparkki Heinolan keskusta-alueelle
Vuosien aikana Ålandsbanken on tukenut erilaisia ympäristöprojekteja 2,8 miljoonalla eurolla. Clewatin lumensulatuslaite voi lyhentää lumen kuljetusmatkoja ja siten vähentää matkoihin liittyviä ympäristövaikutuksia. Hän työskentelee tällä hetkellä ulkoministeriön viestintäjohtajana, ja aloittaa uudessa tehtävässään 1. Viivi Magi David Cortés Susanna Martikainen Heli Satuli Sonja Berg Ulla Lahtinen Katja Oksala Juha Kenraali CL EW AT 49 UUSIOUUTISET 3|2021. Clewatille pääpotti Itämeriprojektissa VESIEN PUHDISTUKSEEN erikoistunut Clewat Oy on saanut tänä vuonna Ålandsbankenin Itämeriprojektin suurimman yksittäisen rahoitussumman, 130 000 euroa. Baltic Sea Action Group ja John Nurmisen Säätiö saavat molemmat 80 000 euroa. Hän on työskennellyt myös matkailuja ravintola-alan työnantajajärjestö MaRan viestintäpäällikkönä, Outokummun konserniviestinnässä sekä entisen pääministerin Alexander Stubbin erityisavustajana Euroopan parlamentissa. heinäkuuta. Delete Group Oy Koneteknikan DI ja eMBA Juha Kettunen, 45, on nimitetty Delete-konsernin kaupalliseksi johtajaksi 23.4.2021 alkaen. Molok Oy Molok Oy:ssä on nimitetty David Cortés aluemyyntipäälliköksi kansainväliseen liiketoimintaan 6.4.2021 alkaen. DI Sonja Berg on nimitetty 1.2.2021 alkaen suunnittelijaksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Ouluun. Suomen Autokierrätys Oy Juha Kenraali, 53, YTM, on aloittanut Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtajana 1.1.2021 Arto Silvennoisen jäätyä eläkkeelle 1.3.2021. Satuli on toiminut aiemmin toimittajana ja EU-kirjeenvaihtajana Aamulehdessä, Kauppalehdessä, Nykypäivässä ja MustReadilla. ”Clewat on aikoinaan perustettu juuri Itämeriprojektin rahoituksen tuella. Yhdessä voimme aikaansaada muutoksen”, Salonius sanoo. “Olemme iloisia, että voimme mahdollistaa monet merkitykselliset hankkeet. Satulilla on monipuolinen kokemus viestinnästä ja vaikuttamistyöstä sekä Suomessa että EU-pääkaupunki Brysselissä. Itämeriprojektin tuomariston puheenjohtaja ja Ålandsbankenin Suomen johtaja Anne-Maria Salonius iloitsee siitä, miten monipuolisilla ja mielikuvituksellisilla projekteilla Itämeren tilaa halutaan parantaa. Itämeriprojektin rahoitushaku järjestettiin nyt kuudetta kertaa. Nyt saatavan rahoituksen avulla Clewat pääsee testaamaan uutta, suurempaa versiota ekologisesta lumensulattamisesta Itämeren rannoilla. Meillä on yrityksessä muun muassa meribiologi”, Kärkkäinen sanoi Itämeriprojektin tulosten julkistustilaisuudessa. Satuli siirtyy Ringin viestintäpäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi suomalaisen sähköautojen latauspalveluyritys Virran (Liikennevirta Oy) viestintäjohtajan paikalta. Maarianhaminan kaupunkia tuetaan 80 000 eurolla kosteikon rakentamisessa Svibyhyn. WWF:lle lahjoitetaan 25 000 euroa. Lumen mukana Itämereen päätyy talvisin useita tuhansia kiloja roskaa ja miljoonia mikromuovipartikkeleita. alkaen. Hän seuraa puheenjohtajakautensa tähän kevääseen päättänyttä K Auto Oy:n toimitusjohtajaa Johan Frimania. Silvennoinen on pitkän linjan tuottajavastuuammattilainen ja hän on myös alusta alkaen ollut mukana TYNK:n toiminnassa. Kenraali siirtyi tehtävään Autotuojat ja -teollisuus ry:n tietojohtajan tehtävästä. Juha Kettunen tulee toimimaan konsernin johtoryhmän jäsenenä ja raportoi konsernijohtaja Tommi Kajasojalle. Kettunen siirtyy Deleteen Saalasti Finland Oy:n myyntijohtajan tehtävästä. AMK Viivi Magi on nimitetty 1.2.2021 alkaen Designeriksi Vesitoimialalle Espooseen. Sen avulla olemme saaneet yrityksen kasvuun ja rakennettua erittäin asiantuntevan tiimin. Tätä ennen Kenraali on työskennellyt Traficomissa, valtiovarainministeriössä, Tullissa sekä lääketeollisuudessa. Miltei kolmella miljoonalla tukea Itämeriprojekti osoittaa rahoitusta myös useille muille projekteille ja organisaatioille. NIMITYKSIÄ Autotuojat ja -teollisuus ry Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on seuraavalle kaksivuotiskaudelle valittu Volvo Car Finland Oy:n toimitusjohtaja Lasse Ahlstedt. Susanna Martikainen on nimitetty Molok Oy:n kotimaan myyntiassistentiksi 29.3. Clewatin laitteistoa voidaan käyttää täysin sähköenergialla, virtaavan veden voimaa hyödyntäen. FM Katja Oksala on nimitetty 8.2.2021 alkaen Senior Consultantiksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Jyväskylään. Maisteri Ulla Lehtinen on nimitetty 15.2.2021 alkaen Environmental Consultantiksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Lahteen. Rahoitus käytetään yhtiön innovatiivisen lumensulatusmenetelmän kehittämiseen. Suomen ympäristökeskus SYKE saa 42 000 euroa merilintujen pesimäluotojen muoviroskaprojektiin. Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK:n pääsihteeri Eija Jokela jätti vuoden vaihteessa tehtävänsä uudelle pääsihteerille Arto Silvennoiselle. Vedestä virtaa Clewatin kaupallinen johtaja Marko Kärkkäinen kertoo, että Clewatin laitteen etu on siinä, että lumensulatus itsessään on hiilidioksidipäästötöntä. Ramboll Finland Oy Ins. Clewatin laitteen avulla lumesta on suodatettu lähes kaikki roskat, aina polkupyöristä nuppineulan päihin. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n uudeksi viestintäpäälliköksi on nimitetty FM Heli Satuli. Sitra Sitran uudeksi viestintäjohtajaksi on valittu yhteiskuntatieteiden maisteri Elina Ravantti. Kuluneen talven aikana Clewat ollut mukana sulattamassa sähköllä satoja kuorma-autollisia lunta Helsingissä. Lisäksi pienempiä summia saavat muun muassa Vahtolanlahden kunnostussuunnitelma, Ålands vänner sekä Rotary-yhteisön Vesireppu-hanke. Race for the Baltic -hankkeelle osoitetaan 50 000 euroa
Siellä muotoutui . Merikartta-kiertotalousekosysteemin tavoitteena on hiilineutraali ja kiertotalouden mukainen meriklusteri. Lisää opiskelijoita on tulossa mukaan alkukesällä. OPISKELIJOILTA TU RU N AM MA TT IKO RK EA KO UL U 50 UUSIOUUTISET 3|2021. Hiilineutraalin ekosysteemin rakentaminen tarjoaa meille opiskelijoille aiheita opinnäytetöihin niiden tullessa ajankohtaisiksi. A loitimme taustatyöskentelyn Merikartan parissa jo kesän 2020 alussa, jolloin teimme koostetta hiiliviisaan merikuljetuksen polttoaineista. Etsimme teemoittain tietoa aiheiden nykytilasta: millaista tutkimustietoa ja hankkeita on jo olemassa. Merikartan työtilana käytetään Howspace-alustaa, jonka avulla verkostoitumista voidaan tehdä virtuaalisesti. Tiimimme keräsi taustatietoa toiseen työpajaan. AARNI KARJALAINEN, LAURA RANTANEN JA ONA VASSALLO Merikartan parissa työskennellessämme olemme oppineet paljon konkreettista tietoa meriklusterin yrityksistä, toiminnasta ja rakenteesta sekä tulevaisuudennäkymistä. Työmme on jatkunut Merikartan taustajoukot -tiiminä, joka kasvoi tammikuussa kahdesta opiskelijasta kolmeen. viisi teemaryhmää, jotka keskittyvät esimerkiksi hyvinvoivaan Itämereen ja kestävän merenkulun operointiin. Projektioppiminen Merikartassa on tiiviisti kytköksissä moniin Turun ammattikorkeakoulun koulutusaloihin, kuten energiaja ympäristötekniikkaan ja logistiikkaan. Keskitymme tähän kevään ja kesän ajan. Työstämämme kooste viimeisimmistä tutkimustuloksista ja päätelmistä tarjosi taustatietoa syksyllä 2020 järjestetyn ensimmäisen työpajan yli 80 asiantuntijalle. Me opiskelijat pääsimme heti alusta alkaen työhön mukaan. Korona-aika on pakottanut keksimään vaihtoehtoisia verkostoitumistapoja, koska verkoston jäseniä ei ole voitu kutsua saman katon alle. Myös me opiskelijat olemme saaneet erinomaisia yrityskontakteja ekosysteemin ja työpajojen kautta! Kirjoittajat ovat Turun ammattikorkeakoulun energiaja ympäristötekniikan opiskelijoita. Yrityskontaktit ja luottamus ovat Merikartan A ja O. MERIKARTAN TAUSTAJOUKOT Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoiminta mallit -tutkimusryhmä alkoi syksyllä 2020 koordinoida Merikartta-kiertotalousverkoston rakentamista. Verkostosta yritys kontakteja opiskelijoille Merikartan parissa työskennellessämme olemme oppineet paljon konkreettista tietoa meriklusterin yrityksistä, toiminnasta ja rakenteesta sekä tulevaisuudennäkymistä. Työtä tehdään kokoamalla alan toimijat yhteen kaikille avoimeen verkostoon. Näiden lisäksi olemme perehtyneet myös kestävän merenkulun toimintamalleihin, jätteiden ja jätevesien käsittelyyn, satamatoimintoihin ja arktiseen erityisosaamiseen. On upeaa, että opinnäytetöissä toteutettu tutkimus on ekosysteemille hyödyksi
PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. Uusiomarkkinat ja kierto talouden bisnesmallit. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. Bioja ravinnekierrot. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. mainosaineistot 12.11. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. mainosaineistot 17.8. mainosaineistot 23.2. 5/21 9.9.2021 varaukset 9.8. 2/21 18.3.2021 varaukset 15.2. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. 4/21 16.6.2021 varaukset 17.5. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Kestävä rakentaminen. Kuidut, tekstiilit, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete, pakkaukset. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. mainosaineistot 24.5. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. Hiilineutraali ja uudistuva teollisuus. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. mainosaineistot 19.1. mainosaineistot 12.4. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2021. 3/21 5.5.2021 varaukset 1.4. 6/21 28.10.2021 varaukset 23.9. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Suljetut kierrot. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2021 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/21 11.2.2021 varaukset 11.1. 7/21 9.12.2021 varaukset 2.11. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. mainosaineistot 4.10. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy
Me Molok Oy:ssa haluamme kiittää kaikkia Teitä, jotka olette mahdollistaneet 30 vuotisen taipaleemme ja saamme jatkaa kulkua yhdessä eteenpäin. www.molok.fi Käy lukemassa blogimme www.molok.com/fi/blogi/tehokas-jätehuolto-30-vuotta