Uusiouutiset 3/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3|2022 Pikamuoti pois muodista Kestävämpää kuluttamista VASTUULLISUUSVAIKUTTAJA OUTI PYY: ”TEHTÄVÄNI ON NÄHDÄ TULEVAAN” VENÄJÄN SOTA ISKI MYÖS SUOMALAISEEN JÄTEHUOLTOON
Pioneerityömme ansiosta teollisuuden käyttöön saadaan ensimmäistä kertaa kotimaista, uusiutumattomia luonnonvaroja korvaavaa kumiraaka-ainetta hienojakoista granulaattia ja kumijauhetta. 09 276 6980 onniforselloy HYVÄ UUTINEN! www.rengaskierratys.com Uuden sukupolven kiertotalouslaitoksemme ajokelvottomille renkaille nousee Lopelle suunnitelmien mukaan ja tuotanto käynnistyy ensi vuoden alussa. Jo nyt, laitoksen rakennusvaiheessa, kutsumme kumija kemianteollisuuden yrityksiä yhteistyöhön: Tervetuloa innovoimaan kanssamme kumiraaka-aineen uusiokäyttöä ja luomaan työtä suomalaiseen kiertotalouteen!. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh
Kummien tuella Uusiouutisten vuosikerran saavat kiertotaloudesta ja ympäristöasioista kiinnostuneet tulevaisuuden osaajat sekä ympäristöasioissa ansioituneet lukiolaiset ja kevään ja syksyn uudet ylioppilaat. Opiskelijoille paljon onnea kiertotalouspolulle! Suuret kiitokset kummikumppaneille! www.serty.fi www.lhjgroup.fi www.lt.fi kiertokaari.fi businessaanekoski.fi www.kuusakoski.com www.purkupiha.fi kivo.fi www.urbaser.fi www.erityisjate.fi www.uusiouutiset.fi www.turkuamk.fi kamk.fi/fi uu_kummi22_100x297.indd 1 uu_kummi22_100x297.indd 1 25.4.2022 8.26 25.4.2022 8.26. Kysy uusia asiointija logistiikkaratkaisuja! Niin helppoa olla haaskaamatta www.vingo.fi • myynti@vingo.fi vitec_infomainos_uu322.indd 1 vitec_infomainos_uu322.indd 1 6.4.2022 15.18 6.4.2022 15.18 Lämpimät kiitokset Lämpimät kiitokset kummikumppaneillemme! kummikumppaneillemme! Opiskelija, haluatko saada Uusiouutiset-lehden. Hae lehtistipendiä: www.uusiouutiset.fi/ opiskelijan-lehtistipendi/ Yhdessä kummikumppaneiden kanssa saamme ilon lahjoittaa tänä vuonna kiertotaloustietoa sadoille opiskelijoille ympäri Suomen. VINGOn avulla logistiikkaketjun kaikki vaiheet pelaavat saumattomasti yhteen, ja asiakkaasi saa läpinäkyvää ja joustavaa jätehuollon palvelua. VINGO Kokonaisratkaisu toiminnanohjaukseen VINGO on ympäristöhuollon dynamo, jonka osaaminen ja palvelut auttavat ympäristöhuollon yrityksiä hallitsemaan toimintojaan ketteränä kokonaisuutena. VINGO kehittyy toimialan muutoksissa
Työasun t-paita on tehty kierrätyspuuvillasta ja -polyesteristä. no. 51 Mediakortti Osateemoina tekstiilit ja kuidut, hiilineutraali teollisuus, jätevesi ja liete sekä uusiomaarakentaminen. SISÄLTÖ 3|2022 Outi Les Pyyn titteli vastuullisuusvaikuttaja kertoo hänen arvomaailmastaan. Nähdä tulevaisuuteen.” Kotipizzan Faridi Saidi pyörittää pizzapohjia nykyisin entistä ympäristöystävällisemmissä asuissa. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 3|2022. 18 Kiertotalouskikka 19 Työnsä taitajia: Outi Les Pyy 20 Unioni maapallon mittoihin. 23 Muotialan mullistus 26 Työssäkin vastuullisissa vaatteissa 30 Selluloosassa on tekstiilialan sauma 34 Analysaattori auttaa vaatelajittelijaa 35 Tekstiiliteollisuuden kivijalka vahvistuu 36 Kolumni: Lotta Sihvo Matikainen 37 Pakina 38 Tapahtumia 42 Jätehuolto kolhiutui muttei kaadu 46 Biokaasun voimin maitotuotteita 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Onko omistamisen aika ohi. www.climatecalc.eu Cert. Lapuan Kankurit sai huhtikuun alussa palkintogaalassa Tekstiilin ja Muodin palkinnon. vuosikerta KANNEN KUVA Sam Jamsen 48 SA M JA MS EN ED VA RD SE GE R/ KO TIP IZZ A ST JM Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Fiksu huolto on osa vastuullisuutta. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 33. ”Työssäni parasta on, että pitää keksiä asioita, joita ei ole vielä olemassa. Esko ja Jaana Hjelt sanovat, että vastuullisuus on yritystoiminnan elinehto. 19 26 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Etujärjestöjen vetäjät vaihtoon 14 Sopimus suosii uudelleenkäytettäviä 16 Lykkääkö kiertotalous ylikulutuspäivää
Valtiojohtajat ympäri Eurooppaa joutuvat päättämään, irtautuako Venäjän fossiilisista polttoaineista ja kuinka nopeasti. Silti olemme sulkeneet silmämme ja jatkaneet. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 3|2022. EKSISTENTIAALINEN KRIISI S ota Euroopassa on pakottanut niin valtionpäämiehet kuin yritysjohtajatkin yllättävien, moraalisten valintojen eteen. Eksistentiaalinen paine moraalisiin valintoihin on kasvanut jo ennen sotaa. Isoja päätöksiä on punnittava muistakin kuin taloudellisista näkökulmista. Samalla tiedämme, että kyse on myös meidän omasta selviytymisestämme. Meidän olisi kyettävä tekemään päätöksiä, jotka edistävät yhden kansakunnan selviytymistä. Olemme tienneet jo pitkään, että ylikulutamme luonnonvaroja ja käytämme fossiilisia polttoaineita kestämättömillä tavoilla. Tilanne on tuonut mieleeni, että päättäjien teoilla, yritysten linjauksilla ja jopa arjen kulutuspäätöksillä on nyt, ehkä voimakkaammin kuin koskaan ennen, eksistentiaalinen arvo. Sama koskee meistä jokaista. Mitä kauemmin perustelemme taloudellisilla syillä sen, että meidän on jatkettava fossiilisen energian varassa, sitä kalliimmaksi se meille kaikille vielä käy. Venäjällä toimivat länsiyritykset ovat joutuneet äkkiä valitsemaan, jäävätkö Venäjän-markkinoille vai jättävätkö toiminnot ja lähtevät, vaikka siitä seuraisi miljoonien eurojen menetyksiä ja vuosien aikana tehtyjen investointien valuminen hukkaan. Sekä ilmastokriisissä, luontokadossa että Ukrainan sodassa pätee sama lain alaisuus: Kun viivyttelemme päätöstemme eksistentiaalisen luonteen myöntämisessä, tilanne eskaloituu yhä vaarallisemmaksi. Olemme eläneet arkea ja rakentaneet yhteiskuntamme sellaiseksi, että sillä tiellä jatkaen päädymme lopulta tuhoon. Kyse on äkkiä jostakin muusta kuin vain halvoista hinnoista ja mukavuuksista. Ukrainalaisten kotien raunioissa ihmiset yrittävät säilyä hengissä. Tarkoitan eksistentiaalisella valintoja, jotka ratkaisevat olemassaolomme. Meidän tavallisten eurooppalaisten eteen on tullut tilanne, jossa täytyisi valita suoraselkäisyyden ja seteliselkärankaisuuden välillä: Tukeako päättäjiä rohkeissa linjauksissa ukrainalaisten hyväksi, vaikka se tarkoittaisi meille itsellemme kalliimpia hintoja bensapumpulla, hieman pienempiä valikoimia ruokakaupassa ja mahdollisia energiansäästötalkoita. Olemme vaarantaneet olemassaolomme. Riittääkö halpa fossiilinen energia siihen, että suljemme silmämme. Voiko meidät ostaa. Päätöksissä painavat moraaliset kysymykset. Uutiset venäläisten sotilaiden tekemistä raakuuksista Butšassa, Mariupolissa ja muualla Ukrainassa tekevät venäläisen öljyn ja maakaasun ostamisen jatkamisesta yhä vaikeampaa, vaikka venäläisestä energiasta luopuminen tarkoittaisikin omien kansalaisten arjen hetkellistä hankaloitumista, mahdollista talouskasvun hidastumista ja kustannusten nousua. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 11.5.2022 Tukeako päättäjiä rohkeissa linjauksissa ukrainalaisten hyväksi, vaikka se tarkoittaisi meille itsellemme kalliimpia hintoja bensapumpulla ja mahdollisia energiansäästötalkoita. Yritysjohto joutuu Suomessakin punnitsemaan rahakkaita oligarkki-yhteyksiään
Jätehuoltorekisteriä koskevasta tietopalvelusta voi tarkistaa rekis teriin merkityt jätteen kuljettajat ja välittäjät. Uuden pilotin ensimmäisessä vaiheessa Riihimäen jätteenpoltto laitoksen piipun päästä kerättävään hiilidioksidiin yhdistetään vetyä, jonka seurauksena syntyy metaania. Suunnitelmassa esitetään tavoittei ta useille jätetyypeille. Täydentää mekaanista kierrätystä Fortumin alustavan analyysin mu kaan jopa 90 prosenttia jätteiden sisältämästä hiilestä voitaisiin saada kiertoon täydentämällä muovin me kaanista kierrätystä jätteenpoltto teknologialla, jossa hiilipäästöt kerä tään talteen ja hyödynnetään uusien materiaalien valmistuksessa. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN JA KATJA PULKKINEN FO RT UM AD OB E ST OC K Uusi jätesuunnitelma pohjaa kierto talouteen VALTIONEUVOSTO on julkaissut uuden valtakunnallisen jätesuunni telman vuoteen 2027. Hiiltä ei saada riittä västi kierrätettyä nykyisin mekaa nisin menetelmin, jotka perustuvat erilliskeräykseen ja materiaalien puhdistamiseen. Jätteiden hiili kiertoon Euroopassa syntyy vuosittain lähes 100 miljoonaa tonnia jätettä, joka muutetaan energiaksi polttamalla. Fortum aikoo kier rättää jätteenpolton hiilipäästöt uusiksi materiaaleiksi. Toimista valta osa on valtionhallinnon vastuulla, mutta toimenpiteitä ehdotetaan myös yrityksille ja eri toimialoille. Fortumin pilotti hanke Riihimäen jätteenpolttolaitok sessa pääsee vauhtiin tämän kevään aikana. Se sisältää toimia sekä jätteen määrän vähentämiseksi että kierrätyksen lisäämiseksi. ”Lopputuloksena jätteenpolton ilmastovaikutus painuisi netto negatiiviseksi ja muovipakkausten kierrätysaste voitaisiin Suomessa kaksinkertaistaa nykytasosta vuo teen 2030 mennessä”, Kalle Saarimaa sanoo. Hallitus hyväksyi jätelain muutta mista koskevan esityksen antamisen eduskunnalle 13. Jätevirtoihin jäljitettävyyttä jätelakimuutoksella JÄTTEEN ammattimaisen kuljetus ja välitystoiminnan hyväksymisen edellytyksiä uudistetaan. Muu tokset parantavat myös jätevirtojen jäljitettävyyttä ja valvontaa. JÄTTEENPOLTON PÄÄSTÖISTÄ MUOVIA. Energiayhtiö Fortum on aloittanut Riihimäen jätteenpolttolaitokses saan pilotin, jonka tavoitteena on ot taa laitoksesta vapautuva hiilidioksi di talteen ja käyttää se raakaaineena uusien materiaalien valmistuksessa. Kierrätykseen kelpaamattomien jätteiden polttaminen on Fortumin mukaan tärkeä osa nykyistä jäte huoltojärjestelmää ja energiantuo tantoa, mutta polttamisesta aiheutuu myös haitallisia päästöjä. UUSIOUUTISET 3|2022 6. EUROOPAN sadat jätteenpolttolai tokset saattavat pian saada uuden kiertotalousroolin, joka vähentää Euroopan riippuvuutta fossiilisista raakaaineista. huhtikuuta 2022. ”Näemme metaanin valmista misen kuitenkin vain välivaiheena ja olemme huomattavasti kiinnos tuneempia korkeamman jalostus asteen tuotteiden, kuten erikois muovien, valmistuksesta”, kertoo Carbon2xhankejohtaja Tony Rehn. ”Carbon2xkonseptissa hiilidiok sidi on arvokas raakaaine, josta voi daan valmistaa uusia materiaaleja. . Samalla vähennämme riippuvuutta fossiilisista raakaaineista ja paran namme Euroopan omavaraisuutta”, sanoo kierrätys ja jäteliiketoimin nan johtaja Kalle Saarimaa. Toisaalta jätteet sisältävät myös valtavia määriä hiiltä, joka on oikein hyödynnettynä arvokas materiaalien raakaaine. Jätelain muutokset tehostavat tiedonsaantia jätteistä, niiden kulje tuksista ja jätealan toimijoista. Käyttöön otetaan myös uusi rekisteri jätekuljetusten siirtoasiakir jojen tiedoista. Tuottajarekisteriä koskevasta tietopalvelusta voi tarkistaa tuottaja rekisteriin hyväksytyt tuottajat. Suunnitelmalla rakennetaan tietä kertakäyttökulutuksesta kohti kierto taloutta. Toteutumista seurataan SYKEn laatimilla mittareilla, joista lisää julkaisussa Suomen jätealan kehitys numeroina
Resepti on Maaja kotitalousnaisten Hyvästi ruokahukalle -vinkkisarjasta. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Viipaloi pala purjoa tai pieni sipuli ja jaa perunaviipaleille. Kypsennä uunissa 250 asteessa noin 25 min tai anna hautua grillissä tai nuotiolla, kunnes sipuli on kypsää ja ruoka kuumaa. HÄVIKKIHERKKU Herkkunyytit kevätpiknikille Perunaa, pastaa tai riisiä Tähderuokia Mausteita tai maustekastikkeita Maitotai kasvispohjaisia kermatuotteita Sipuli tai purjoa (Tuoretai sulatejuustonokareita) (Kuivahtaneet juustonkannikat) Ruohosipulia tai tilliä KÄYTÄ NYYTTEIHIN kypsiä kasviksia, keitettyä perunaa, pastaa tai riisiä, lihapullia, paistia, kastikeruokia tai muuta tähderuokaa. Aika rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen on loppumassa. 7 UUSIOUUTISET 3|2022. Ilman nopeita ja vaikuttavia päästövähennystoimia seuraavan kahden vuosikymmenen aikana näkymä on synkkä: Nykyinen päästökehitys johtaa noin kolmen asteen lämpenemiseen vuosisadan loppuun mennessä. Tarvitsemme maailmanlaajuisesti nopeutettuja keinoja vihreän siirtymän vauhdittamiseksi. 6 m: 12.000 €, 12 m: 23.000 € Meiltä myös varmennetut tasovaa’at, haarukkavaunuvaaka ja trukkivaaka kierrätyskäyttöön. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa 4. Leikkaa alumiinifoliosta ja leivinpaperista reilu pala jokaista syöjää kohti ja aseta leivinpaperi folion päälle. Lähde: Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. IPCC: Maailma matkalla kohti kolmen asteen lämpenemistä KASVIHUONEPÄÄSTÖJEN määrä oli vuosina 2010–2019 korkeampi kuin kertaakaan ihmiskunnan historian aikana. Tason materiaalina teräs tai betoni. ”Raportin viesti on todella vakava. Meidän on myös turvattava riittävä rahoitus ilmastotoimiin.” AUTOVAAKA 6-26 m pituuksilla www.vaakamyynti.fi info@vaakamyynti.fi puh. Sulje nyytit. Kuivahtaneet juustokannikat raastettuna maustavat myös mukavasti. Pikaisia rakenteellisia muutoksia tarvittaisiin energiatuotantoon, teollisuuteen, maatalouteen, maankäyttöön, rakentamiseen ja liikenteeseen. Lisää mausteita tai maustekastikkeita maun mukaan ja tarvittaessa kermatai juustotuotteita ruokaa mehevöittämään. Kaikki vaakaohjelmat liitettävissä näyttöön. 51 milj. 03-781 7470 gsm. Kohota folion reunoja ylös ja lisää kastikeruoan tähteet tai halutessasi kermaa tai tuorejuustonokareita. Viipaloi keitetyt perunat ja jaa ne folio-leivinpapereille tai jaa kypsä pasta/riisi niille. Leikkaa kypsä liha tai kala tai muu proteiini paloiksi. Ripottele avattujen nyyttien pinnalle hienonnettua ruohosipulia tai tilliä, jos on. 0400-197 344 Miinatta Oy, Lahti Hinnat alk. huhtikuuta julkaisemassaan raportissa, että seuraavan vuosikymmenen aikana on tehtävä tehokkaita päästövähennyksiä. AD OB E ST OC K Näin monta kiloa kiinteitä luonnonvaroja säästyi, kun Kierrätyskeskuksen asiakkaat hankkivat viime vuonna käytettyjä tavaroita uusien sijasta. ER KK I MA KK ON EN Luonnolla on suuri rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä hyvinvoivat ekosysteemit sitovat hiiltä ilmakehästä. Nopea irtautuminen fossiilienergiasta on planeettamme elinkelpoisuuden kohtalon kysymys”, näkee ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari, ja jatkaa: ”Energiamurros ei ole enää vain ilmaston vaan myös turvallisuuden kannalta välttämätöntä, kuten viimeaikaiset kriisit ja Ukrainan sota ovat osoittaneet
Tiedot käyvät ilmi esiselvityksestä, jonka toteuttivat työja elinkeinoministeriön toimeksiannosta Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Suomen Tekstiili & Muoti ry. Vanadiinipentoksidin tuotantoprosessissa hyödynnettäisiin uusiutuvaa energiaa ja huomattava määrä paikallisista teollisuuslähteistä talteenotettua hiilidioksidia. UUSIOUUTISET 3|2022 8. On sääli, jos näin korkealaatuiset ja tekniset materiaalit päätyvät vain polttouuniin. MI KK O RA SK IN EN AD OB E ST OC K Suomalaissatelliitti laukaistaan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketilla Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta Yhdysvaltain Floridasta. FIN NSA VO TT A Esimerkiksi rinkkojen, reppujen ja Suomen Puolustusvoimien puolijoukkuetelttojen valmistuksessa syntyvä tekstiilijäte on erittäin kestävää ja teknistä materiaalia. Kuona tuotaisiin laitokseen SSAB:n Raahen, Öxelösundin ja Luulajan terästehtaista. Tekstiiliteollisuuden sivuvirroista uutta bisnestä KARSTULALAINEN Finn-Savotta Oy etsii kumppaneita ideoimaan uutta käyttöä tuotannossaan syntyville tekstiilijätteille ja hukkapaloille. Maailman vanadiinista louhitaan nykyään 75 prosenttia Etelä-Afrikassa, Kiinassa ja Venäjällä, joten sen saatavuuteen liittyy riskejä. Suomen ensimmäinen tiedesatelliitti auttaa romun siivouksessa. 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi Tekstiileille suljetun kierron testausympäristö. Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen huippuyksikkö eli Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö on lähettämässä tänä kesänä kiertoradalle Foresail-1-satelliitin tutkimusvälineineen. Finn-Savotan, Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavon ja KasvuOpenin ideakisa eli hackathon huipentuu 17.6.2022 voittajaehdotusten valintaan. Suomalaissatelliitti auttaa siivoamaan avaruusromua MAAPALLON kiertorata pursuaa avaruusromua. Sen avulla satelliitti voidaan käytöstä poistamisen jälkeen ohjata ilmakehään, jossa se palaa poroksi. ”Mitä sitä nyt hyvää kangasta polttamaan. Hankkeen takana ovat australialaisyhtiöt Critical Metals Ltd ja Neometals Ltd, jotka ovat hakeneet patenttia hydrometallurgiselle karbonaattiliuotusprosessilleen. Ne ovat myös halukkaita osallistumaan toimintaan muun muassa teettämällä toimeksiantoja ja tarjoamalla omia palveluitaan muille. TEKSTIILIja muotialan yritykset ovat kiinnostuneita tekstiilien suljetun kierron testausja pilotointiympäristön eli testbedin rakentamisesta Suomeen. Kierrätysvanadiinin tuotantoon ei siis tarvittaisi uutta kaivosja rikastustoimintaa. Me Savotalla haluamme käyttää kunnon materiaaleja vastuullisesti!” sanoo Finn-Savotta Oy:n toimitusjohtaja Elmo Valkeinen. Satelliitissa on plasmajarru. Poriin kierrätysvanadiinin tuotantolaitos SUOMEEN kaavaillaan tuotantolaitosta, joka valmistaisi vanadiinipentoksidia teollisuuden sivuvirroista eli teräksentuotannon kuonasta. Yritykset näkevät mahdollisen testbed-toiminnan edistävän kestävien tekstiilimateriaalien ja -tuotteiden kehittämistä
Neljässä viikossa roskien lajittelumestariksi! TARTU neljän viikon treenihaasteeseen ja pumppaa itsesi jätteiden lajittelun mestariksi. 5,6 milj. Lapsilta roskien lajittelu sujuu usein aikuisia paremmin. Teknologian asentaminen laitokseen käynnistyy alkukesästä. Tehtaan on määrä startata tuotantonsa vielä tämän vuoden lopulla. ”Suzanon paikallinen jauhatuslaitos on sen kaikkien aikojen ensimmäinen investointi Brasilian ulkopuolelle”, kertoo Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen. Treeniohjelma ja viikkohaasteet löytyvät osoitteesta biojate.info. Woodspinin tehdas ryhtyy tuottamaan ekologista Spinnova-kuitua, joka syntyy havupuusta ilman liuottamista ja haitallisia kemikaaleja. Tehtaan rakennustyöt alkoivat elokuussa 2021 ja elementtirungon asennus syys-lokakuun vaihteessa. ”He kertovat oppimaansa edelleen”, kertoo Marttaliiton kotipuutarha-asiantuntija Tiina Ikonen. Hankkeeseen kuuluu myös tietopaketti vieraslajien torjumisesta. MA RT AT Marttaliitto muistuttaa, että luonnon monimuotoisuutta voi vaalia pienessäkin pihassa. Silloin jokainen voi vierailla ja kutsua ystävätkin mukaan tutustumaan monimuotoisiin kotipihoihin. Kotitarveviljelyn perustaitoja voi oppia ensi viikon Marttailuviikolla. Näin monta tavaraa löysi uuden omistajan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kautta viime vuonna. Kuitutehtaan kanssa samassa kiinteistössä aloittaa toimintansa myös Suzanon jauhatuslaitos, joka valmistaa mikrofibrilloitua selluloosaa, Spinnova-kuidun pääraaka-ainetta. etappiradio supla.fi/ohjelmat/ etappi-radio KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ARJEN KIERTOTALOUDESTA Martat opastavat kotitarveviljelyyn MITEN KASVATTAA ruokaa viljelylaatikossa. MU ST AN KO RK EA 9 UUSIOUUTISET 3|2022. Varsinkin biojätteiden lajittelu kaipaa aina huomiota. Treenin päätteeksi lajittelu on parhaimmillaan tullut osaksi arjen rutiineja. Tehdas nousee Jyväskylän eteläpuolella sijaitsevalle Eteläportin teollisuusalueelle. SP IN NO VA Spinnovan tehdas harjakorkeuteen SUOMALAISEN tekstiilikuitukehittäjän Spinnovan ja brasilialaisen selluyhtiön Suzanon yhteisyrityksen Woodspin Oy:n tuleva tuotantolaitos on nyt harjakorkeudessa. Voisiko omasta kotipuutarhasta taikoa biodiversiteettikeitaan. Marttaliiton puutarhataitojen vapaaehtoiset kouluttavat kiinnostuneita puutarhatilaisuuksissa ympäri Suomea. Treeni on osa ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön Rakasta joka murua -kampanjaa, ja sitä toteuttavat yhteistyössä Suomen Kiertovoima ry KIVO, Kuntaliitto ja kuntien jätelaitokset. Vaikka varsinainen kampanja-aika oli jo maalis-huhtikuussa, lajitteluaan voi petrata läpi vuoden. Elokuussa puolestaan vietetään Avoimet kotipihat -tapahtumaa. Kampanjassa asukkaiden apuna ovat jätelaitosten Kierrätyskoutsit, jotka antavat maksutonta neuvontaa treeniohjelman aikana ja sen jälkeen. Tiedosta ja taidoista on koottu Monimuotoinen kotipiha -harrastajaopintokokonaisuus, joka löytyy Marttojen verkko-oppimisympäristö Martta-akatemiasta. Nyt on aika petrata omaa lajittelukuntoaan
KA LA TU KK U ER IKS SO N UUSIOUUTISET 3|2022 10. Kompaktoitu materiaali kuljetetaan L&T:n muovinkierrätyslaitokselle Merikarvialle, jossa lopputuloksena saadaan kierrätysraaka-ainetta eristeteollisuuden tarpeisiin. AD OB E ST OC K Tehdas käynnistää näillä näkymin tuotantonsa vuonna 2024. Laitoksen vuotuinen tuotantokapasiteetti on 12 000 tonnia. ME TS Ä FIB RE Biometanolin jalostuslaitos Äänekoskelle VEOLIA ja Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre ovat sopineet pitkäaikaisesta yhteistyöstä biometanolin jalostamiseksi Äänekoskella. Parlamentti myös kiristäisi merkintävaatimuksia ja toivoo akuista helpommin irrotettavia. Koko prosessi tapahtuu kotimaassa ja sen valmiina tuotoksena syntyy eristelevyjä. St1:n ja Valion yhteisyrityksen tavoitteena on rakentaa 8–10 tuotantolaitoskokonaisuutta biokaasun tuotantoon ja nesteytykseen vuoteen 2030 mennessä. Niitä kertyy vuosittain yli miljoona kappaletta. EPS-muovin eli kansankielellä styroxin kierrätys on ollut hankalaa. Lantakaasu Oy on nimensä mukainen UUDEN YHTEISYRITYKSEN nimi osuu asian ytimeen: Lantakaasu Oy jalostaa lehmänlannasta biokaasua. Kierrätyspilotti tekee kalalaatikoista eristelevyjä K-RUOKAKAUPPOJEN palvelutiskien tuorekalat pakataan kuljetusta varten styrox-laatikoihin. Kesko, Lassila & Tikanoja ja eristealan yritys BEWI ovat kuitenkin kehittäneet ongelmiin ratkaisut: ’’Ennen polttoon päätyneet kalalaatikot kierrätetään nyt kiertotalouden hengessä uusiksi tuotteiksi. Idea kalalaatikoiden kierrätyksestä syntyi Keskon ja L&T:n muovityöryhmässä, jossa etsitään ratkaisuja muovisille sivuvirroille. Pilottijakson aikana saamme kiertoon noin 10 000 kalalaatikkoa”, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske kertoo. Tätä varten Veolia rakentaa jalostuslaitoksen Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen. Mepit: Kunnianhimoa akkuasetukseen EU-PARLAMENTTI esittää tiukennuksia EU:ssa valmisteltavaan akkuasetukseen. Tällä puututaan akkuraaka-aineiden tuottamisen, käsittelyn ja kaupan ongelmiin. Yhtiön tavoitteena on tuottaa yhteensä yhden terawattitunnin verran uusiutuvaa liikennepolttoainetta. Veolia alkaa valmistaa sellunvalmistuksessa syntyvästä raakametanolista kaupallista biometanolia, jota voidaan käyttää esimerkiksi liikennepolttoaineena. Parlamentti toivoo päätöslauselmassaan, että akkujen keräystavoitteita tiukennetaan ja jätteestä kerätyn koboltin, lyijyn, litiumin ja nikkelin uudelleenkäytölle uusissa akuissa asetetaan vähimmäistasot. Parlamentti haluaa akkuvalmistajien varmistavan ihmisoikeusja huolellisuusvelvoitteiden toteutumisen koko arvoketjussa. Keräilyn jälkeen kalalaatikoista puristetaan ilma ulos kuljettamisen ja käsittelyn helpottamiseksi BEWIn tehtaalla Tarvasjoella. Asetus etenee nyt Euroopan unionin neuvoston, komission ja parlamentin välisiin neuvotteluihin, joissa se viimeistellään. Ruokatalo Valio ja energiayhtiö St1 ovat perustaneet yhteisyrityksen nimeltä Suomen Lantakaasu Oy. Yrityksen tarkoitus on tuottaa maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua liikenteen polttoaineeksi. St1 tulee jakelemaan biokaasun oman maanlaajuisen asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteiden kautta. Se vastaisi neljäsosaa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta
Yritysmaailman valtiaat ovat kasvaneet niin jättimäisiksi, ettei niiden voi enää antaa kaatua. Lindström tekstiilikierrättäjä Resterin omistajaksi POISTOTEKSTIILEJÄ kierrättävän Rester Oy:n maaliskuinen rahoituskierros on tuonut yhtiölle lisää sijoituksia ja omistajia. Resterin toiseksi suurimmaksi omistajaksi nousi kierrokselle osallistunut tekstiilipalveluyritys Lindström Group. Venäjä, energiavalta KIRJOITTAJA: Veli-Pekka Tynkkynen KUSTANTAJA: Gaudeamus KERTOO: Helsingin yliopiston Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen on julkaissut polttavan ajankohtaisen teoksen. Lähde: Ringin lajittelukoulu. Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko korostaa, että yhteistyön tavoitteena on koko ajan ollut tekstiilien kiertotalouden kehittäminen. Tynkkynen kertoo, kuinka öljy ja maakaasu virtaavat venäläisen yhteiskunnan läpi ja kuinka energian ja vallan kytköksestä on tullut Venäjälle kohtalonkysymys. Besodos on vuonna 1995 perustettu perheomisteinen sijoitusyhtiö, joka myös satsaa etenkin kestävän kehityksen yrityksiin. Niiden päätökset vaikuttavat jokaisen arkeen ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen. Uusiomuovikilon käyttäminen vähentää 1,5 kiloa hiilidioksidipäästöjä verrattuna neitseellisen muovikilon käyttöön. Putinin hallinto on hyödyntänyt öljyä ja maakaasua poliittisten tavoitteidensa ajamiseen. ”Yhteinen tavoitteemme on jatkossa laajentaa Resterin toimintaa kansainvälisille markkinoille.” Rahoituskierroksella Resterin omistajiksi tulivat myös Taaleri Sijoitus Oy ja Besodos Investors Oy. 1,5 kiloa Lindströmin strategisena tavoitteena on kierrättää poistotekstiilinsä sataprosenttisesti vuoteen 2025 mennessä. Tiesitkö esimerkiksi, että tupakkateollisuus aiheuttaa vuosittain 1400 miljardin dollarin nettotappiot maailmantaloudelle. Kymmenet haastattelut, luontoretket, uutisvirta ja lähdetekstit kuljettavat syvälle ihmisen ja luonnon suhteeseen ja päätöksenteon polttopisteisiin. Heräämisissä kutoutuvat yhteen luonnonsuojeluliikkeen historia ja Kauppisen omat kokemukset lapsuudesta tähän päivään. Viime kuukaudet ovat osoittaneet, että Venäjä on valmis avoimeen hyökkäyssotaan pitääkseen vallastaan kiinni. Ilmastonmuutoksen torjunta asettaa paineita katkoa siteitä fossiilisiin. Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä KIRJOITTAJAT: Juha-Pekka Raeste, Hannu Sokala KUSTANTAJA: Nemo KERTOO: Paha saa palkkansa, ja se palkka on miljardeja euroja. Toimittaja Juha Kauppinen pohtii herkässä ja kauniissa, omakohtaisessakin teoksessaan, miksi luonnon suojelu on ihmiselle kipeä kohta. ”Tämä yhteistyö oli meille jo alusta alkaen strateginen kumppanuus. Listan mahtiyhtiöt käärivät voittonsa esimerkiksi ihmisten riippuvuuksilla, sotakalustolla, valvontalaitteistoilla, luonnonvarojen ja työntekijöiden hyväksikäytöllä, väkivaltapornolla, pankkikeinottelulla, myrkyillä ja kemiallisilla aseilla sekä ihmisten yksityistietojen kauppaamisella. LUE NÄMÄ Heräämisiä KIRJOITTAJA: Juha Kauppinen KUSTANTAJA: Siltala KERTOO: Jos tuntuu, että ihminen näkee luonnon vain itsekkään hyödyntämisen ja ryöstöviljelyn kohteena, lue tämä kirja. Miksi jotkut uhraavat luontoaktivismille koko elämänsä, miksi toiset vastustavat sitä ja kolmannet vaikenevat. LIN DS TR ÖM 11 UUSIOUUTISET 3|2022. Miten riippuvuutta fossiilisista energialähteistä oikeutetaan tavallisille venäläisille. Tällainen ajatus hiipii mieleen, kun lukee tunnettujen taloustoimittajien koontia globaaleista markkinoista ja niiden menestyjistä. Suomella on paineita kehittää puusta biopohjaisia tuotteita. ”Lindström on ollut mukana lähes alusta alkaen Resterin toiminnassa ja heittäytynyt kanssamme ratkomaan poistotekstiilien kierrättämisen haasteita, ja näenkin osakkuuden erittäin luontevana askeleena yhteistyömme syventämisessä”, Luukko sanoo. Kirjan ajatukset ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt, kun puun tuonti Venäjältä on romahtanut ja hakeja sellukattilat tarvitsevat silti täytettä. Pohjoismainen pääomarahastoyhtiö Taaleri pyrkii edelläkävijäksi kestävään kehitykseen painottuvissa vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Samalla olisi varjeltava metsäekosysteemejämme luontokadolta sekä suojeltava hiilinieluja. Olemme toimialamme edelläkävijä ja haluamme vauhdittaa koko tekstiilitoimialan systeemistä muutosta”, sanoo Lindström-konsernin toimitusjohtaja Juha Laurio. Millaista roolia riippuvuus näyttelee Venäjän ulkosuhteissa. Tai että Amazonin omistaja Jeff Bezos rikastuu sellaista tahtia, että vaikkapa jouluna 2019 hän tienasi 880 miljoonaa dollaria minuutissa. Kirja pursuaa hätkähdyttäviä yksityiskohtia
Riidoista huolimatta hyvääkin Eksymällä on pitkä kokemus edunvalvonnasta. YTP:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Mikkosen mukaan Lehtipuun lähtöön ei liity dramatiikkaa: ”Vaihto tapahtuu puolin ja toisin hyvässä yhteisymmärryksessä. Uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessi on käynnistetty. Lehtipuu ja Mikkonen kiittelevät hyvää yhteistyötä. Ennen KIVOa hän toimi Suomen EU-edustustossa Brysselissä, Metsäteollisuudessa, Fortumilla sekä Carunalla. Pääsimme tällaiseen yhteisymmärrykseen. Eksymä valittiin kesällä 2021 Municipal Waste Europen puheenjohta”VAIHTO TAPAHTUU PUOLIN JA TOISIN HYVÄSSÄ YHTEISYMMÄRRYKSESSÄ.” KIV O jaksi. YTP tiedotti 4.4.2022, että toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa väliaikaisesti liiton johtava asiantuntija Katja Moliis omien tehtäviensä ohella. Nyt on luonteva hetki kapulanvaihtoon”, Lehtipuu sanoo YTP:n tiedotteessa. Hän aloitti silloisessa Jätelaitosyhdistyksessä kesällä 2016 seuraten tehtävässä yhdistyksen pitkäaikaista toimitusjohtajaa, Markku Saloa. Olemme saaneet Oton kaudella paljon asioita eteenpäin. Nyt vedän henkeä ja rupean sitten katsastamaan, mitä työmarkkinat voisivat tarjota. Riku Eksymä (kuvassa) ehti johtaa KIVO:n toimintaa lähes kuusi vuotta. Liitolle on vahvistettu uudet strategiset toiminnan ja edunvalvonnan painopisteet. S uomen Kiertovoima ry KIVO tiedotti 17.3.2022, että Riku Eksymä on lopettanut KIVOn palveluksessa. Eksymän mukaan päätös lähtemisestä syntyi KIVOn hallituksen kanssa keskustellen: . ”Kuluneet reilut neljä vuotta ovat olleet antoisaa aikaa ja olen saanut tehdä töitä erinomaisen tiimin ja hienojen jäsenyritysten kanssa. Siirtyessään pois KIVOsta hän jättää myös tämän tehtävän. Kiertotalous on tärkeä ala, ja toivoisin, että uusi tehtävä olisi kiertotalouteen liitännäinen.” YTP:kin vaihtaa Myös Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu siirtyy muihin tehtäviin. ”Huolimatta alan riitaisuudesta on tapahtunut paljon hyvää. Mammuttiprojekti eli jätelakiuudistus saatiin vuoden loppuun mennessä säädettyä. Olemme YTP:ssä juuri tehneet uuden, kiinnostavan strategian. ELINA SAARINEN UUTISIA ”Nyt KIVOssa painopiste rupeaa siirtymään edunvalvonnasta operatiiviseen toimintaan ja lähemmäs kenttää. Edunvalvontakokemusta on tarvittu, sillä Eksymän toimitusjohtajakaudella sekä hankintalaki että jätelainsäädäntö ovat olleet kovassa myllerryksessä sekä EU-tasolla että kotimaassa. Uuden toimitusjohtajan haku on nyt käynnissä. ETUJÄRJESTÖJEN VETÄJÄT VAIHTOON Jäteja kiertotalousalan kaksi keskeistä järjestöä, Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry ja Suomen Kiertovoima ry KIVO vaihtavat toimitusjohtajansa. Nyt on hyvä astua seuraavaan kehitysvaiheeseen”, Mikkonen näkee. KIVOlle haetaan nyt uutta vetäjää.” Toimitusjohtajan tehtävää hoitaa nyt väliaikaisesti KIVOn asiantuntija, DI Timo Hämäläinen. Olemme rakentaneet positiivisia sidosryhmäsuhteita esimerkiksi pakkaustuottajien suuntaan”, Eksymä kommentoi. Eksymä ehti hoitaa toimitusjohtajan pestiä lähes kuusi vuotta. Muutos osuu sattumalta samaan aikaan. Väliaikaisena toimitusjohtajana työskentelee Timo Hämäläinen. Lainsäädännön valmistelua ovat leimanneet jätealalla jo vuosikymmeniä vallinneet vastakkainasettelut ja poliittisesti vaikeat kiistakysymykset esimerkiksi kilpailuneutraliteetista ja jätteenkuljetuksesta. ”Nämä vuodet ovat olleet antoisia. Eksymä toivoo voivansa hyödyntää vuosien aikana kertyneitä verkostoja ja kokemusta tulevissa tehtävissä: ”Seuraava paikka ei vielä ole tiedossa. Olen saanut tutustua hienoihin ja asiantunteviin ihmisiin”, Eksymä kiittelee. Olemme yhdessä KIVOn jäsenten eli jätelaitosten johtajien ja hallituksen kanssa pallotelleet, että onko oma kokemusprofiilini KIVOn kannalta tässä tilanteessa se paras. Hänen viimeinen työpäivänsä oli 15.3.2022. • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn!
Työsuhde on vakituinen. Olemme rakentaneet positiivisia sidosryhmäsuhteita”, sanoo Riku Eksymä. PROJEKTISUUNNITTELIJAA Etsimme motivoitunutta ja kiertotaloushenkistä vastaamaan ensi vaiheessa AshCycle-hankkeen koordinoinnista. Palvelemme sekä yrityksiä että yksityisiä. ”Tarjolla on näköalapaikka kierrätysteollisuuden maailmaan ja edistämme isoja, tärkeitä teemoja. Päätoimipaikkamme sijaitsee Oulussa. Jätelakiuudistus valmistui Kun Lehtipuu aloitti YTP:n luotsina joulukuussa 2017, hän sai heti toisena työpäivänään eteensä Suomen hallituksen esityksen jätelain muutoksesta. (03) 41 241 toimisto@envor.. Tulevaisuudessa YTP:n toiminnassa tulevat Mikkosen mukaan painottumaan entistä enemmän viestintä, näkyvyyden parantaminen ja vaikuttavuus. Koko Lehtipuun työpestiä on värittänyt jätelainsäädännön uudistus ja sen vaatima edunvalvontatyö. Siihen puutteeseen yritämme nyt YTP:ssä vastata, verkottaa eri sektoreita yhteen ja tuoda aktiivisesti uusia käytännön ratkaisuja, joilla kiertotaloutta ja vihreää siirtymää kiihdytetään”, Mikkonen sanoo. Olen aika luottavainen, että saamme hyviä kandidaatteja ja että asia saadaan ratkaistua jo ennen kesää.” Lue lisätiedot ja hakuohjeet: www.kiertokaari.fi Hakuaika päättyy ma 23.5.2022. Järjestö aikoo uudistaa brändinsä ja järjestää yhä enemmän tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Otto Lehtipuu luotsasi YTP:tä vuosina 2017– 2022. Yksi Lehtipuun ensimmäisistä tapaamisista työssään YTP:llä oli kunnallista jätelaitoskenttää edustavan Suomen Kiertovoima ry KIVO:n toimitusjohtaja Riku Eksymän kanssa. Hankkeessa tutkitaan eri tapoja hyödyntää ja jalostaa polttolaitosten tuhkaa. Samaan aikaan olisi pantava käytäntöön uudistuneen jätelainsäädännön vaatimuksia. YTP:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Mikkonen kertoo YTP:n hakevan nyt uutta näkyvyyttä perusedunvalvonnan rinnalle: ”Kaikki ovat samaa mieltä, että vihreää siirtymää pitää edistää. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! . Suomessa on paljon tehty tiekarttoja ja pitkän aikajänteen ohjelmia, mutta dialogia käytännön keinoista tarvittaisiin enemmän. Nyt YTP:n toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa Katja Moliis – siihen saakka, kun uusi johtaja on valittu.. “Huolimatta alan riitaisuudesta on tapahtunut paljon hyvää. Sattumalta siis nyt molemmat miehet ovat jättäneet pestinsä lähes yhtä aikaa: Riku Eksymä väistyi KIVOn toimitusjohtajan paikalta maaliskuussa, Lehtipuu omaltaan huhtikuussa. Jatkossa pääset koordinoimaan myös muita kiertotalouteen liittyviä kehittämishankkeita. Edistämme kierrätystä ja jätteiden hyötykäyttöä. Kiertokaari Oy on kahdeksan Pohjois-Pohjanmaan kunnan omistama kiertotalousyhtiö, joka huolehtii toimialueensa kuntien jätteenkäsittelystä ja lajitteluneuvonnasta. Uuden toimitusjohtajan rekrytointi käynnistyy aluksi suorana hakuna. Kriittisellä hetkellä Henkilövaihdokset sattuvat kriittiseen hetkeen, sillä ilmastonmuutos, koronapandemia ja Venäjän sota ovat aiheuttaneet kolminkertaisen kriisin yhteiskuntaan ja jätehuoltoon. Uusi jätelaki astui lopulta voimaan viime vuoden heinäkuussa. TE RO PA JU KA LL IO Envor, Luotettava jätehuollon kumppanisi Kiertotalouden edelläkävijä Meiltä saat * kaivojen ja säiliöiden tyhjennykset * viemärien aukaisut ja huuhtelut * ADR-imupalvelut * * jätteen kuljetukset * jäteastioiden tyhjennykset Vastuullista kiertotaloutta vuodesta 1964 Voimalankatu 56, 30420 Forssa puh. www.envor.
Suomi on päättänyt, että tiettyjen annospakkausten kulutusta vähen netään vapaaehtoisen sopimuksen kautta. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari toteaa, että kulutuksen vähentämistä seurataan ja jos näyttää siltä, ettei tavoitteisiin päästä vapaaehtoisen sopimuksen avulla, ympäristöministeriö voi irtisanoa sopimuksen ja edetä lainsäädännön kautta. Lisäksi yritykset voivat kouluttaa henkilöstöään tai viestiä asiakkailleen eri tavoin kertakäyttöisten muovisten pakkausten kulutuksen vähentämisen keinoista. SUP-direktiivin perimmäinen tavoite on vähentää muoviroskaa ympäristöstä sekä edistää kiertotaloutta. Uusi sopimus vaatii vähentämään muovin kulutusta. ”Lakipaketti on tarkoitus viimeistellä kevään aikana ja saada eduskuntaan vielä ennen kesälomia”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila tarkentaa. Y mpäristöministeriö, Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry sekä Suomen Pakkausyhdistys ry ovat tehneet vapaaehtoisen green deal -sopimuksen vuoteen 2027 saakka. Direktiivi edellyttää, että jäsenmaat vähentävät tiettyjen annospakkausten kulutusta vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasosta. ELINA SAARINEN UUTISIA Arvioiden mukaan Suomen markkinoilla on pelkästään kuudessa tuoteryhmässä noin miljardi pakkausta, joita koskee kuluttamisen vähentämistavoite. Yksittäiset yritykset voivat määritellä itse, mitkä toimenpiteet sopivat parhaiten tavoitteisiin pääsemiseksi. SOPIMUS SUOSII UUDELLEENKÄYTETTÄVIÄ PAKKAUKSIA Kertakäyttöisille juomamukeille, muovipinnoite tuille kartonkisille kahvikupeille, kirsikkatomaatti rasioille ja kolmioleipäpakkauksille on pian keksittävä uusia vaihto ehtoja. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni alan yritys liittyy sitoumukseen. Tarkka tonnimääräinen vähennystavoite vuosille 2024–2026 määritellään ensi vuonna. aiempaa vähemmän tai eivät lainkaan muovia. Suomi valitsi vapaaehtoisen sopimisen Vapaaehtoinen sopimus on keino vastata EU:n niin kutsutun SUP-direktiivin vaatimuksiin. Kartonkisessa kahvikupissakin on usein muovipinnoite. Pakkausyhdistys kannustaa pakkausmateriaalivalmistajia ja pakkausten maahantuojia ja myyjiä kehittelemään uusia, kertakäyttömuovia vähentäviä ratkaisuja. Sopimuksen tavoitteena on vähentää kunnianhimoisesti ja pysyvästi muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien sekä tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta. AD OB E ST OC K 14 UUSIOUUTISET 3|2022. Käytännössä sopimus tarkoittaa, että muovisia kertakäyttöisiä annospakkauksia tullaan korvaamaan uudelleenkäytettävillä vaihtoehdoilla tai sellaisilla pakkauksilla, jotka sisältävät . ”Uskomme kuitenkin, että vapaaehtoisilla toimilla voidaan joustavammin ja tehokkaammin saavuttaa samat tavoitteet kuin lainsäädännöllä.” Suomessa on parhaillaan valmisteilla lakipaketti, johon tulee laajennettuja tuottajavastuuvelvollisuuksia pakkausten ja tiettyjen muovituotteiden maahantuojille ja myyjille. Yritykset tekevät sitoumuksen green dealiin sitoumus2050.fi-sivustolla
Piekkari kertoo, että tutkimusten perusteella on arvioitu, että pelkästään kuudessa tuoteryhmässä olisi Suomen markkinoilla noin miljardi pakkausta, joita koskee kuluttamisen vähentämistavoite. Tässä tavoitteessa pilaantumista ehkäisevillä muovipakkauksilla on jatkossakin oma roolinsa. Varmasti toimeenpanon aikana tullaan käymään keskusteluja siitä, mitä se käytännössä tarkoittaa.” Lue koko juttu: https://bit.ly/3K840Zz AD OB E ST OC K. Nyt tehty vapaaehtoinen sopimus ja siihen liittyvä pakkaus ten kulutuksen vähentämistavoite koskevat kokonaan tai osittain muovista valmistettuja juomamukeja sekä pakkauksia, joihin pakataan sellaisia elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäväksi välittömästi tai mukaan otettuna ilman lisävalmistusta. Sopimus taas koskee vain kovempia muovipakkauksia, joita ei voi rytistää. Piekkari korostaa, että uuden green dealin tavoite ei ole vaikeuttaa pakkausten kierrätettävyyttä: ”Haluamme tukea sellaisia materiaalivalintoja, joita pystytään kierrättämään. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kartonkiset juomamukit, jotka on päällystetty muovipinnoitteella, muovia sisältävät kirsikkatomaattirasiat, kolmiovoileipäpakkaukset sekä yksittäin myytävät jugurttija rahkapurkit. Miten silloin kävisi pakkauksen kierrätettävyydelle. Ohut, suojaava muovikalvo tarvitaan pakkauksessa usein esimerkiksi rasva pitoisissa, nestemäisissä tai helposti pilaantuvissa tuotteissa. Mitä tuotteita sopimus koskee. ”Muovin määrän vähentäminen voi johtaa monimateriaalipakkauksiin. Tämä voisi tarkoittaa, että vaikkapa kirsikkatomaatit, jotka on tähän saakka pakattu yhdestä, helposti kierrätettävästä muovista valmistettuun pakkaukseen, olisi tulevaisuudessa pakattava monimateriaalipakkaukseen. ”Puhutaan merkittävistä määristä.” Piekkari tarkentaa, että sopimus ei koske esimerkiksi makeisten tai suklaapatukoiden kääreitä. Ala pyrkii varmistamaan, ettei muovipakkauksia vähennettäessä tule lisää ruokahävikkiä.” Kärsiikö kierrätys. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että alaa koskettavat keskenään ristiriitaiset tavoitteet”, PTY:ssä toimiva johtaja Ilkka Nieminen sanoo. Päivittäistavarakauppa, Elintarviketeollisuusliitto ja Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa allekirjoittivat juuri maaliskuun alussa yhdessä työja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön kanssa materiaalitehokkuuden sitoumuksen toiselle kaudelle vuosiksi 2022–2026. ”Täysin muovittomia pakkausvaihtoehtoja ei ole elintarvikealalla vielä juurikaan käytettävissä. Elintarviketeollisuusliitto ry:n johtaja Heli Tammivuori korostaa elintarvikealan pyrkivän ratkaisuihin, jotka ovat kokonaisympäristövaikutusten kannalta parhaita. On huomioitava elintarviketurvallisuus ja hygienia”, Tammivuori huomauttaa ja lisää: ”Muovisen pakkauksen korvaaminen vaikkapa kuidulla ei käy käden käänteessä. Koska kaikkia muovipakkauksia ei voi korvata muilla materiaaleilla, vapaaehtoisen sopimuksen tavoitteena on myös keventää muovia tai pyrkiä pakkauksiin, joissa muovia on enintään kymmenen prosenttia. Samoin tavoite koskee muovisia pakkauksia, joihin pakataan esimerkiksi salaattia kauppojen palvelutiskillä tai ravintoloista mukaan otettavia annoksia. Näiden pakkaus menettää muotoaan, kun niitä rytistää. Päivittäistavarakauppa PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto muistuttaa, että järjestö on sitoutunut myös puolittamaan ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrän vuoteen 2030 mennessä
LYKKÄÄKÖ KIERTOTALOUS SOPIMUS YLIKULUTUSPÄIVÄÄ. Suomi on yksi Euroopan eniten resursseja käyttäviä maita. . huhtikuuta. Osaamisverkosto aloittaa toimintansa. Luonnonvarojen kulutus on vain kiihtynyt: Viime vuonna 2021 suomalaisten ylikulutuspäivä koitti kymmenen päivää myöhemmin kuin tänä vuonna, 10. S uomalaisten laskennallinen ylikulutuspäivä koitti tänä vuonna jo 31. AD OB E ST OC K Kompostoituvat biopussit ja säkit jätehuoltoon BioBag Finland | Teknobulevardi 3-5, FI 01530 VANTAA | Tlf.: + 358 (0)40 5780478 | www.biobagworld.com | info@biobag.fi. Kiertotaloudesta toivotaan jarrua luonnonvarojen ylikulutukselle Suomessa. Suomen kotimainen kulutus on noin 29 tonnia henkeä kohden, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3–8 tonnia. Suomalaiset ovat käyttäneet vuoden luonnonvarabudjettinsa kolmessa kuukaudessa, ja loppuvuosi eletään ”velaksi”. Tarvitsemme kiireesti keinoja katkaista riippuvuutemme luonnonvarojen ylikulutuksesta ja fossiilisista polttoaineista”, Kari totesi. Tuolloin suomalaisten ekologinen jalanjälki ylitti maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Ministeri Emma Kari toivoo, että kansallisen kiertotalousohjelman tiimoilta saadaan nyt aikaan sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta, johon mahdollisimman monet organisaatiot sitoutuvat. ”Katkaistaan riippuvuus” Ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari uskoo, että kiertotalous voisi lykätä suomalaisten ylikulutuspäivää. ”Käsillä olevat kriisit ovat tuoneet pinnalle epämukavan totuuden paitsi sodan julmuudesta, myös luonnonvarojen kiistämättömän poliittisuuden ja rajallisuuden. ELINA SAARINEN UUTISIA Suomi on yksi Euroopan eniten resursseja käyttäviä maita. Kari piti 29.3.2022 tiedotustilaisuuden kiertotalousaiheista ja totesi, että kiertotalous ja resurssien käytön vähentäminen ovat ympäristöpolitiikan seuraava loikka. maaliskuuta
Dasguptasta mallia Ministeri Karin mukaan koko yhteiskunnan järjestelmät on asetettava luonnon kantokyvyn rajoihin. kesäkuuta. Kiertotaloudella on erityinen tilaus Ukrainan sodan seurauksena syntyneeseen luonnonvarakriisiin. Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä korostaa, että kiertotalousmurros vaatii uudenlaista ajattelutapaa ja laajaa yhteis kunnallista muutosta. 47,45 €) Rentukan tieteellinen sukunimi Caltha tulee muinaiskreikan sanasta kalathos, joka tarkoittaa maljaa tai pikaria. k u v a o u t i p a a s i / v a s ta v a lo 29, 90 € KEVÄTTARJOUS! Lehti + digi/5 nroa www.suomenluonto.fi/kevat (norm. ”Sopimuksessa voimme yhdessä toimijoiden kanssa löytää juuri heille parhaiten sopivat toimintatavat, joilla he pystyvät lisäämään omaa kiertotalouttaan”, Kari sanoo. Verkoston osallistava työpaja pidetään 7. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten talous, luonnonvarojen käyttö ja luonnon monimuotoisuus liittyvät toisiinsa, ja miten luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa talouteen.” Vähähiilisten sopimusten valmistelu käyntiin Kiertotalousohjelmassa on tavoitteena, että Suomeen syntyy vapaaehtoinen sopimus vähä hiilisestä kiertotaloudesta. AD OB E ST OC K Suomen Luonto -lehteä julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto. Kuntaja yritystoimijoita kirittää myös kiertotalouden osaamisverkoston perustaminen. Työn alussa tutkijat luovat vaihtoehtoisia polkuja kestävämpään ja resurssitehokkaampaan tulevaisuuteen yhdessä mukaan lähteneiden toimijoiden kanssa. ”Ajatus on, että sopimus valmistellaan laajassa yhteistyöprosessissa yhdessä kiinnostuneiden tahojen kanssa”, taustoittaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi. ”Tavoitteen saavuttamiseksi ympäristöministeriö aloitti myös selvitystyön professori Dasguptan raportin pohjalta. alk. Tähän sopimukseen ympäristöhallinto toivoo toimialojen, yritysten, kuntien ja alueiden liittyvän omilla sitoumuksillaan. ”Toivon, että työhön lähtee laaja joukko suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita. Tarkoituksena on, että sopimusmalli olisi valmis kesään 2023 mennessä. Kansallisessa kiertotalousohjelmassa hallitus linjasi, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei saa vuonna 2035 ylittää vuoden 2015 tasoa. www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/uutiskirje. 19€ puoleksi vuodeksi puoleksi vuodeksi tarjoushintaan! tarjoushintaan! TILAA UUSIOUUTISET TILAA UUSIOUUTISET Tilaajalahjaksi saat Vaatelaastareita, arvo 12,90€. Tämä tarjoaa mahdollisuuden pohtia polkuja kohti resurssipihiä ja hiilineutraalia tulevaisuutta, luoda uutta liiketoimintaa ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä tunnistaa toimia, jotka vahvistavat myös omavaraisuutta ja luovat hyvinvointia”, Kari toteaa. ”Kiertotaloudella on erityinen tilaus Ukrainan sodan seurauksena syntyneeseen luonnonvarakriisiin. MITEN LUONTOKATO VAIKUTTAA TALOUTEEN. Tilaamalla tuet luonnonsuojelutyötä. Lisäksi tutkijat sparraavat toimijoita valitsemaan vaikuttavimpia toimia omiin sitoumuksiinsa. Juuri avautunut kukka onkin kuin malja keväälle. Materiaalija energiatehokkuus ovat keskeisiä keinoja vastata tähän kriisiin.” Suomi on yksi harvoja maita, joka on asettanut tavoitteet vähentää luonnonvarojen ylikulutusta
Seuraavana talvena olimme osallisena FEE Suomen hankkeessa, jossa hankerahoituksen osana saimme hankittua koululle biohiilettimen. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Vastaa viimeistään 27. Arvomme vastanneiden kesken Paula Malleuksen kirjoittaman teoksen Upcycling, vaatteiden toinen elämä (Basam Books). Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Mistä idea lähti. Osallistu lukijaäänestykseen. Mullan seassa biohiili toimii maaperän hiilivarastona. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Se luo mikrobeille suotuisan elinympäristön. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Olimme kollegani Kirsi Haapamäen kanssa vierailemassa Iissä Ilmastoareenalla ja ihastuimme näytteillä olleeseen biohiilettimeen. Hankimme koululle, jossa olen opettajana, biohiilettimen. Lopputuloksena on hyvää hiiletettyä puuta, jota käyttää vaikka bokashi-liemen tekemiseen. Palautetta lukijoilta: "Kiinnostava ja tärkeä aihe.” Nimim. Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 3/22, tai 11. toukokuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Kollegani on käyttänyt sitä useasti koululla opiskelijoiden kanssa niin grillauksen yhteydessä kuin tulevaisuuden ruokaympäristöjä opiskellessamme. A. Maaperään ja vesistöihin kulkeutuu liikaa yhdisteitä, jotka eivät sinne kuulu, mutta luonnollisemmilla tavoilla voimme vähentää kuormitusta. Biohiilettimen käyttö on helppoa. Siihen voi imeyttää runsaan määrän vettä ja lannoitteita. KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI AKI SAARIAHON KOTIALBUMI, KUVA HANKI BIOHIILETIN Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Risuja siihen löytyy lähes mistä vain. Äänestä parasta juttua, voita Upcycling-kirja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Tällaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla voimme vähentää teollisten lannoitteiden käyttöä. Aki Saariaho on filosofian, elämänkatsomustiedon, englannin ja kestävyysaineiden opettaja Otaniemen lukiossa Espoossa.. Voit voittaa tietokirjan vaatteiden ja muodin kiertotaloudesta. toukokuuta 2022, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 2/22 parhaaksi äänestettiin juttu "Muovinkierrätys murroksessa"
SUOSITTELEN: Kirjoista Arto O. Nykyisin Pyy kiertää oppilaitoksissa, yrityksissä ja tapahtumissa puhumassa esimerkiksi kiertotaloudesta, vastuullisesta kuluttamisesta, tekstiilien kierrätyksestä, muodin ympäristövaikutuksista ja pienyrittäjyydestä. V uorokauden tunnit ovat tehokäytössä. SEURAAVAKSI: Kehittelen yrityskonsultointiin arvohie rarkiakonseptia, josta haluan saada hyödyllisen työkalun laajempaan käyttöön. Hän tuntee hyvin kotimaiset tekstiilialan vastuullisuustoimijat ja tietää, että suomalaisissa pienyrityksissä on valtavasti osaamista, josta suurten toimijoiden kannattaisi ottaa oppia. Hänen valmistamansa ylijäämämateriaaleista tehdyt mittatilauspuvut saivat huomiota Linnan juhlissakin. Hän myös konsultoi tekstiilialan yrityksiä yritysvastuusta ja kiertotaloudesta. Minun tehtäväni on motivoida kuluttaja ja yritykset etenemään oikeaan suuntaan.” Ateljeeompelijaksi aikoinaan kouluttautunut Pyy havahtui jo opiskelijana työharjoittelumatkalla Kiinassa, että tekstiilialan tuotanto ei vastaa hänen arvomaailmaansa. Vaikka Pyy saa tulonsa suurimmaksi osaksi konsultoinnista, luennoimisesta ja vastuullisten tuotteiden mainostamisesta, suurin osa hänen työtään on tulevaisuuteen katsovaa vaikuttajatyötä, jota harva vielä tekee. Olen skenekuiskaaja, ja supervoimani on päteminen.” SKENEKUISKAAJA KUKA: Outi Pyy, vastuullisuusvaikuttaja ja liiketoiminta konsultti. Se ei ole vastuuvapauskortti: On silti ymmärrettävä vastuu tekemisistään. Meillä ei ole aikaa odottaa. Ja yleisesti ihmisille armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Tällainen ”seuraajien armeija” voi parhaimmillaan olla suuri muutosvoima. Salosen koko tuotantoa. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI SAM JAMSEN, KUVA 19 UUSIOUUTISET 3|2022. Kiinnostuksesta kierrätysmateriaaleihin syntyi vuonna 2012 myös kirja Trashion!, jota hän kirjoitti silloisen työnsä ohessa Dieselin maahantuojalla. Pyyn ja Noora Shinglerin yhteinen Instagram-tv-sarja Studio NO_GO kertoo yritysvastuusta. Ilmastonmuutoksen kello tikittää pandemiasta ja sodasta huolimatta. ”Tehtäväni on tuntea kaikki. Some-kanavissa heillä on kymmeniä tuhansia seuraajia. Pyy seuraa lainsäädäntöä kuten EU:n kestävien tekstiilien strategiaa ja auttaa yrityksiä ymmärtämään, mitä tuleman pitää. ”Meni kauan, kunnes tajusin, miten voin jatkaa tällä alalla ja tehdä sen niin, että olen hyvien puolella.” Pyy perusti tiettävästi maailman ensimmäisen kierrätyskäsitöihin erikoistuneen blogin vuonna 2007. MITEN ASUN: Espoossa 63neliöisessä kaksiossa, jossa on kaunis näköala, mikä on tärkeää, koska en poistu asunnos tani usein. ”Koen, että koska minulla on mahdollisuus vaikuttaa, minulla on myös velvollisuus tehdä niin.” Äskettäin Pyy toteutti yhteistyössä Taitoliiton kanssa YouTubessa julkaistun luentosarjan, joka opettaa huoltamaan ja pesemään vaatteet niin, että ne kestävät hyväkuntoisina pidempään. Tekstiilialan vastuullisuusvaikuttajana tunnettu Outi Les Pyy istuu tietokoneellaan ja tekee töitä ”erikoisessa tahdissa koko ajan”, koska tietää, ettei aikaa ole hukattavaksi: ”Yrityksillä on ehkä 5–8 vuotta aikaa laittaa toimintansa kiertotalousvalmiiksi
Komission paketti listaa keinoja, joilla markkinavalvonnasta huolehtivien kansallisten viranomaisten keinovalikoimaa laajennetaan. Unioni maapallon mittoihin. Uudella ESPR-asetuksella laajennetaan tuotteiden ympäristövaatimuksia energiatehokkuudesta paljon monimuotoisemmiksi ja vaatimuksia voidaan asettaa lähes kaikille tuoteryhmille. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA E uroopan komissio julkaisi maaliskuun lopussa laajan ehdotuspaketin, jolla halutaan siirtää eurooppalainen kuluttaminen kestävämmille raiteille ja vähentää unionin riippuvuutta ulkopuolisista raaka-aineja energiavirroista. Aikataulut ovat vielä avoinna. Tuotteista halutaan vahvemmin kiertotalouteen perustuvia ja energiatehokkaampia koko niiden elinkaaren ajan. Kestävä tuotepolitiikka voi lisätä EU:n materiaaliomavaraisuutta, jos toteutus onnistuu. Puhelimille on jo aloitettu valmistelemaan vaatimuksia, ne julkaistaan tänä vuonna. Uusina kriteereinä ekosuunnitteluvaatimuksiin tulee esimerkiksi kestävyys, korjattavuus ja kierrätettävyys, ja myös tuotteiden sisältämiä haitallisia kemikaaleja voidaan rajoittaa. EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvan uuden kiertotalouspaketin tavoitteena on tehdä kestävistä tuotteista normi unionin markkinoilla. Nykyisellä ekosuunnitteludirektiivillä vaaditaan energiaa käyttäviltä tuotteilta energiatehokkuutta, ja sillä onkin onnistuttu merkittävästi pudottamaan unionin ja kotitalouksien energiankulutusta. Sen puitteissa laaditaan kriteerit puhelimille, tableteille ja aurinkopaneeleille. Kandidaatteja ensimmäiselle kierrokselle ovat tekstiilit, pesuaineet, autonrenkaat, huonekalut, patjat, voiteluaineet, teräs ja alumiini. Euroopan komission uusi kestävien tuotteiden lakipaketti ottaa muutokseen mukaan myös kuluttajat. Tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon kierrätettävyys ja valmistuksessa voidaan edellyttää hyödyntämään kierrätettyjä raaka-aineita. Komissio julkaisi kuitenkin vuosille 2022?2024 aikataulutetun ”ekosuunnittelun työohjelman”, joka keskittyy kulutuselektroniikkaan. Tuoteryhmät täytyy resurssien vuoksi priorisoida. Komission asetusehdotus on puite-ehdotus eikä siis vielä aseta tarkkoja kriteerejä eri tuoteryhmille. Kestävien tuotteiden vaatimukset koskevat sekä EU:ssa valmistettavia että unioniin tuotavia tuotteita. Ekosuunnittelu uudistuu Keskeinen instrumentti komission ehdotuksessa on ekosuunnitteludirektiivin muuttaminen asetukseksi kestävien tuotteiden ekologisesta suunnittelusta (ESPR-asetukseksi). Komissio laatii sidosryhmiä kuultuaan työohjelman, jossa määritellään ne tuotteet ja tuoteryhmät, joille vaatimuksia ryhdytään laatimaan. Vanha ekosuunnitteludirektiivi on tämän siirtymätoimen aikana vielä voimassa, mutta tuotekriteerit voidaan laatia uusien ympäristötavoitteiden mukaan. UUSIOUUTISET 3|2022 20. Vaatimustenvastaisten tuotteiden määrä unionin markkinoilla on nyt ongelma. Tuotekohtaiset velvoitteet laaditaan tuoteryhmä kerrallaan niin kutsuttuina komission delegoituina säädöksinä. Lisäksi muiden tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksia voidaan tiukentaa
EU RO OP AN KO MI SS IO JA KA TJA PU LK KIN EN UUSIOUUTISET 3|2022 21. Muutakin sääntelyä Vaikka suuri osa muutoksista toteutetaan ESPR-asetuksen ja sen tuotekohtaisten säädösten kautta, myös muuta EU-lainsäädäntöä uusitaan. ECOSin lisäksi esimerkiksi eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen kattojärjestö European Environmental Bureau EEB . Se on kierrätystä kokonaisvaltaisempaa tuotepolitiikkaa. Näissä tilanteissa ESPR-asetusta voidaan käyttää vaatimuksia täydentämään, mutta päällekkäistä sääntelyä halutaan välttää. Vasta yksityiskohtien muovautuminen tuoteryhmäkohtaisia säädöksiä laadittaessa määrittää, kuinka kunnianhimoisia tuotevaatimuksista käytännössä tulee ja jääkö kriteereihin YKSITYISKOHDAT RATKAISEVAT, KUINKA KESTÄVIÄ TUOTEVAATIMUKSISTA TULEE. Myös julkiset hankinnat huomioidaan ESPR-asetusehdotuksessa. Komissio haluaa kestävän tuotepolitiikan aloitteellaan myös motivoida käyttämään palveluja omaksi omistamisen sijaan. Tekstiileille komissio julkaisi aivan oman kestävien tekstiilien strategian, jossa kuvataan periaatteita ja keinoja tekstiilien kestävyyden edistämiseen (aiheesta juttu sivuilla 23–25). Esimerkiksi Ioana Popescu Brysselissä toimivasta ympäristölainsäädäntöön ja -standardeihin erikoistuneesta ECOS-järjestöstä (Environmental Coalition on Standards) kiittelee komission ehdotusta siitä, että se ei keskity pelkkään materiaalien kierrättämiseen vaan huomioi kiertotalouden teknisten materiaalikiertojen sisemmät kehät eli tuotteiden ylläpidon, kunnostamisen, uudelleenkäytön ja uudelleenvalmistuksen. Rakennustuoteasetuksen rinnalla voidaan jatkossa hyödyntää ESPR-asetusta esimerkiksi energiaa käyttävissä rakennustuotteissa, kuten ilmalämpöpumpuissa. Esimerkiksi rakennustuotteita säädellään EU:n rakennustuoteasetuksella, joka määrittää, kuinka rakennustuotteiden kelpoisuus turvallisuusja rakennusteknisten vaatimusten osalta osoitetaan. ollut epäonnistunut ja toimimaton etupäässä siksi, että rakennustuotteiden liikkumista sisämarkkinoilla edellyttävä tuotestandardisointi on sen alla edistynyt heikosti. Muutosten toteuttamiselle ei ole kuitenkaan vielä komission suunnitelmassa asetettu aikatauluja. Nykyinen asetus on kuitenkin monilta osin Asetus kestävien tuotteiden ekologisesta suunnittelusta Kestävyyttä edistäviä laatuja tietovaatimuksia tuotteille Puututaan myymättömien tuotteiden hävittämiseen Ehkäistään ja vähennetään jätteen syntymistä Sitovat kriteerit kestäville julkisille hankinnoille Digitaalinen tuotepassi ja uusia tuotemerkintävaatimuksia Vahvempaa markkinavalvontaa Kiertotalouden liiketoimintamalleihin siirtymisen tukeminen Käynnistetään eurooppalainen Circular Business Hub verkosto Ekosuunnittelun työsuunnitelma 2022–2024 Tiukemmat energiatehokkuusja materiaalikiertovaatimukset energiaa käyttäville tuotteille Kriteerit kuluttajaelektroniikalle (puhelimille, tableteille ja aurinkopaneeleille) Täydentävä sektorikohtainen sääntely rakenKestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategia Uutta sääntelyä kuluttajien roolin tukemiSitovat ekosuunnittelukriteerit, kuten vaatimukset kestävyydestä, korjattaSuojataan viherpesulta ja tarkoitukselliselta rajattuun Globaalin tason toimenpiteet Kansainvälinen kestävän kulutuksen ja tuotannon foorumi seksi vihreässä Tietovaatimuksia tuotteen kestosta ja korjattavuudesta Mikromuovipäästöjen lopettaminen Ratkaisuja pikamuotiongelmaan, tekstiilijätteeseen ja myymättömien tuotteiden hävittämiseen vuudesta ja uusiokuidun sekoitevelvoite Kestävät globaalit arvoketjut (kuten akku-, pakkausja kemikaalisääntely) Kestävän yritystoiminnan huolellisuusvelvoite Yritysneuvontaa nustuotteille ja muille tuoteryhmille siirtymässä elinkaareen tähtäävältä tuotesuunnittelulta Yksityiskohdat ratkaisevat Monet eurooppalaiset ympäristöjärjestöt ovat toivottaneet komission ehdotuksen tervetulleeksi. Joidenkin tuotteiden ympäristöystävällisyyttä ei säädellä ekosuunnitelunormistolla, vaan niille on aivan oma sääntelynsä, jossa myös ympäristöasiat huomioidaan. Lisäksi rakennustuoteasetuksen päivityksellä tähdätään pysähtyneen standardisointitilanteen ratkaisemiseen. Samalla järjestöt . Uudistus tuo rakennustuotteille uusia ympäristövaatimuksia – samankaltaisia kuin ekosuunnittelunormiston piirissä oleville tuotteille tulee. Komission paketti sisältää ehdotuksen asetuksen päivittämiseksi. Komissio ehdottaa pakollisia kriteereitä, jotka julkisten hankintojen tulee täyttää silloin, jos ne halutaan laskea kestäviksi. muistuttavat, että vielä ei ole mahdollista sanoa, pureeko komission ehdotus tehokkaasti eurooppalaisen kulutuksen kestävyysongelmiin ja milloin
Komissio kuitenkin esittää myös mahdollisuutta tarvittaessa kokonaan kieltää tuotteiden hävittäminen. Komission paketti tuli tärkeään ajankohtaan ja sille on varmasti suuri kysyntä”, hän uskoo. Yrityksiä kuitenkin kielletään vastedes piilottamasta kuluttajilta tietoa, että tuotteessa on esimerkiksi ohjelmisto, joka lopettaa tuotteen toimivuuden tai heikentää sitä tietyn ajan kuluttua. Passi sisältäisi esimerkiksi komponenttitietoja, tietoja tuotetakuusta ja tuotteen korjattavuudesta. Soro-Pesonen toivoo poliittisia panostuksia suomalaisen investointiympäristön parantamiseen, jotta muutos nytkähtää tehokkaasti liikkeelle – investoijien houkuttamiseen vaikuttavat esimerkiksi verotus, puolustusratkaisut ja luvituksen prosessit. Vihreiden saksalaismeppi Anna Cavazzini ennakoi, että Vihreät aikoo parlamentissa vaikuttaa työskentelyaikataulujen aikaansaamiseksi kriteerien laatimiselle ja seurata, että komissio laatii tuotekohtaisista säädöksistä tarpeeksi kunnianhimoisia. Sen vuoksi on mahtavaa, että EU tuo sääntelyä myös kuluttajien näkökulmasta katsottuna”, tiivistää ajatuksiaan Sitran yliasiamies ja kiertotalouden EU-konkari Jyrki Katainen. Popescu toivoo, että tuotekriteerien lisäksi kiertotalouden liiketoimintamalleista tulee aidosti valtavirtaa, jotta tuotepuolella tehtyjen toimien hyödyt saadaan poimittua. ”Tätä varten komissio esittääkin ESPR-asetuksen rinnalle monia pehmeitä työkaluja kuten European Circular Business Hubia, joilla kiertotalouden liiketoimintamalleja ja täten myös kiertotaloutta tukevia kulutustapoja edistetään.” Viherpesulle piste. Nyt on jo pulaa keskeisistä raaka-aineista. Esimerkiksi palladiumista, jota tarvitaan elektroniikkalaitteiden ja monien muiden tärkeiden esineiden valmistukseen, 40 prosenttia tulee Venäjältä, Pantsar muistuttaa. Epämääräisten ympäristöväittämien kuten ”ympäristöystävällinen”, ”ekologinen” tai ”vihreä” esittäminen kielletään, ellei elinkeinonharjoittaja voi todistaa tuotteen ”erinomaista ympäristönsuojelun tasoa”. Omavaraisempi EU Yrityksissä joudutaan nyt miettimään, kuinka arvoketjut muutetaan lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Digipassi palvelisi kuluttajien lisäksi kaikkia arvoketjun toimijoita kestävien valintojen tekemisessä. “Mielestämme kaikki väittämät pitäisi hyväksyttää ennakkoon tähän tarkoitukseen valtuutetulla toimielimellä, joka arvioisi ehdotetun väitteen asianmukaisuuden, uskottavuuden ja todenmukaisuuden.” EEB myös harmittelee, että paljon odotettu tuotteiden ”suunnitellun vanhenemisen” kieltäminen putosi pois paketista. Nykyään paljon tärkeää tuotetietoa jää pitkien globaalien tuotantoketjujen hämärään. Paketti etenee seuraavaksi Euroopan unionin neuvoston ja parlamentin käsittelyyn. Esimerkiksi pandemian seurauksena aiheutunut komponenttipula iski vahvasti kaikkialle maailmaan. ”EU on selkä seinää vasten. Se on tärkeä työkalu esimerkiksi tuotteiden korjaajille ja kierrätysoperaattoreille. merkittäviä aukkopaikkoja. Riskipaikka ovat esimerkiksi rakennustuotteet, joissa standardien laatimisesta vastaa teollisuudenala itse. Pidempi juttu aiheesta: https://bit.ly/3r4fPsM UUSIOUUTISET 3|2022 22. Komissio haluaa puuttua tällaiseen viherpesuun. Lisäksi jos tuotteissa haluaa käyttää ympäristömerkkejä, niiden tulee jatkossa olla kolmannen tahon tai julkisen organisaation vahvistamia. Komissio toivoo, että läpinäkyvyysvaatimukset ohjaavat suuryrityksiä kestävämpiin käytäntöihin mainehaittojen välttämisen motivoimina. Jos kuluttaja saa tuotteista ostopäätöstä pohtiessaan paremmin tietoja, hänellä on enemmän valtaa valita kestäviä vaihtoehtoja. Komissio julkaisee paketille myös jatkoa. Tietovaatimuksia tulee myös myymättä jääneiden tavaroiden hävittämiseen. Suuryritysten täytyy jatkossa raportoida läpinäkyvästi, mitä yrityksissä tehdään myymättömille tuotteille – nyt aivan käyttökelpoista tavaraa hävitetään tonnikaupalla. meillä olisi enemmän resilienssiä materiaalipulan ja huoltovarmuuskriisin vastaanottoon. Soro-Pesonen sanoo, että turvallisuusympäristön muutoksen takia globalisaatio ottaa nyt askelia taaksepäin, mikä on johtanut protektionismin kasvuun ja hidastanut ulkomaisen pääoman tuloa Eurooppaan ja suomalaisyrityksiin. Sitran kestävyysratkaisut-teeman johtaja Mari Pantsar pitää hyvänä, että Suomessa on jo tehty tätä työtä. EEB on esimerkiksi tuonut esiin, että ehdotus jättää nyt mahdollisuuden joissakin tuoteryhmissä korvata säädöksillä asetettuja kriteerejä teollisuuden itse laatimilla, omaehtoisilla kriteereillä. Esimerkiksi kesällä 2022 julkaistavassa ehdotuksessa paneudutaan pakkausten ja muovien sääntelyyn sekä päivitetään jätedirektiiviä. Jos olisimme aiemmin tehneet toimenpiteitä siirtyäksemme kiertotalouteen, välttämättä näin raskasta pulaa ei olisi tullut.” Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin päällikkö Kaisa Soro-Pesonen sanoo, että Euroopassa käytävä sota kirittää kiertotalousajattelua. Komissio ehdottaa unioniin myös digitaalista tuotepassia, jolla tarkemmat tuoteja ympäristötiedot kulkisivat tuotteen mukana läpi tuotantoja arvoketjun. Tämä on yleistä esimerkiksi joissakin puhelinmerkeissä. Euroopassa on tutkittu, että yritykset esittävät niin sanottuja vihreitä väittämiä usein ilman mitään tosiasiallista katetta. Popescu toteaa, että epämääräiset väittämät olisi ollut parempi kokonaan kieltää. Cavazzini veikkaa, että parlamentissa tullaan vaatimaan myymättömille tuotteille hävittämiskieltoa ja sanoo myös, että tuotteiden ohjelmoitua vanhenemista koskevia aloitekohtia tulisi tiukentaa komission esittämästä. Strategisen autonomian ja resilienssin vahvistamisen tarvetta on kaikilla EU:n politiikkalohkoilla. Kuitenkin jos olisimme pidemmällä, KOMISSION PAKETTI TULI TÄRKEÄÄN AJANKOHTAAN JA SILLE ON VARMASTI SUURI KYSYNTÄ. Ympäristöjärjestöt ovat kuitenkin muistuttaneet, että kuluttajien tiedonsaantia koskevissa ehdotuksissakin voi olla porsaanreikiä. Esimerkiksi komission aloite ei selkiytä, kuinka käytännössä torpataan joitakin kaikkein yleisimpiä vihreitä väittämiä, kuten väitteitä tuotteen ilmastoneutraaliudesta. ”Kuluttaja on kuningas ja markkinat muotoutuvat kuninkaan tahdon mukaisesti. ”Tämä taas vahvistaa paikallista toimintaa ja luo painetta materiaalikierrätykseen Euroopassa sekä nostaa EU:n sisäisen kysynnän merkitystä.” Euroopan komissio on arvioinut, että jos uudet kehykset saadaan täysimääräisesti toteutettua, voidaan Euroopassa saavuttaa vuoteen 2030 mennessä säästöjä, jotka primaarienergiamääränä laskettuna vastaavat lähes koko EU:n venäläisen kaasun tuontia. Cavazzini sanoo, että sovitettaessa ekosuunnittelunormeja sektorikohtaiseen lainsäädäntöön parlamentin täytyy olla tarkkana, ettei kokonaisuuteen jää aukkoja esimerkiksi tuotteina, joita ekosuunnitteluasetuksen mukaiset vaatimukset ja digitaalinen tuotepassi eivät koskisi. ”On kilpailukykytekijä, että siirrytään kiertotalouteen ja hyödynnetään palladiumia ja muita metalleja, joita on jo yhteiskunnan kierroissa
Asetetaan kunnianhimoinen tavoite sille, minkälaista muutosta alalle halutaan. Huolena on vaatimus tekstiilien tuottajavastuusta. Tekstiiliala tuottaa valtavat määrät jätettä sekä toimialoista viidenneksi suurimmat kasvihuonekaasupäästöt. Tekstiilien tuotanto on myös aiheuttanut isoja ympäristöongelmia ja vaarantanut monissa tapauksissa työntekijöiden terveyden, jopa hengen. Lähivuosina alalle on tulossa valtava muutos, ja Suomessa on tehty kansallisesti jo edelläkävijätyötä. Komissio haluaa ympäristölle haitallisen ja ihmisoikeuksia tuotannossaan polkevan pikamuodin siirtyvän historiaan. M M uu oo uu tt ii aa ll nn ll ll ii ss ss aa uu tt UUSIOUUTISET 3|2022 23. ”Uudessa strategiassa on ehdottoman hyviä elementtejä. Toisaalta tunnistetaan, että muutos ei tapahdu vain sääntelyllä, vaan siirtymään tarvitaan yhteistyötä, vuoropuhelua ja uudenlaisten ekosysteemien rakentamista.” Levón näkee, että suomalaiset voivat olla tässä muutoksessa vahvoilla: ”Uskon, että suomalaisilla yrityksillä on todella hyvät mahdollisuudet vastata strategian vaatimuksiin. Asiantuntijat ennakoivat koko muoti alan valtavaa muutosta, jossa suomalaiset voisivat olla vahvoilla. Esimerkiksi huhtikuun alussa julkaistussa biotalousstrategiassa todetaan, että Suomi voisi kehittää uutta liiketoimintaa bioja jätepohjaisista kuiduista ja niihin liittyvästä osaamisesta. Suomalaiset vahvoilla Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n vastuullisuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Satumaija Levón näkee, että tekstiilitoimialalla on edessään valtava muutos. Tämä on tilaisuus kasvuloikkaan monelle sellaiselle pienelle yritykselle, joka on jo rakentunut kestävyyden varaan.” Hän toivoo, että Suomesta löytyisi murrosvaiheessa tukea ekologisen tekstiilialan kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Me kuluttajat ostamme halpaa ja kestämätöntä ja kulutamme sitä kuin kertakäyttöistä. Suomessa on käynnissä paljon aloitteita ja yritystoimintaa tekstiilialan arvoketjun kehittämiseksi. Tuoreessa tiedonannossaan kestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategiasta komissio kaavailee antavansa seuraavina vuosina kaikkiaan 24 aloitetta, säädöstä, direktiiviä, tiedonantoa tai muuta ohjauskeinoa, jotka puskevat tekstiilija muotialaa kiertotalouteen. Kaivattu muutos Muutosta onkin kaivattu, sillä nykyisin globaali tekstiiliala on toimialoista neljänneksi suurin luonnonvarojen käyttäjä ja massiivinen vedenkuluttaja. m m Euroopan komissio haluaa pikamuodin pois muodista. ”Komission tekstiilistrategia pyrkii muuttamaan tekstiilialan koko arvoketjua, niin tuotantokuin kulutus tapoja, jotka ovat nyt kestämättömällä pohjalla”, tiivistää ympäristöministeriön erityisasiantuntija Sarianne Tikkanen. Suomeen olisi myös mahdollista rakentaa langan ja kankaan valmistuksesta lähtien uusi, kestävyyteen pohjautuva arvoketju, joka olisi . 97 prosenttia vaatteista valmistetaan neitseellisistä ja fossiilisista luonnonvaroista. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVAT E uroopan komissio haluaa muuttaa tavan, jolla eurooppalaiset pukeutuvat, kestäväksi ja kiertotalouden mukaiseksi
Laatuvaate kestää käytössä useita vuosia, ja sitä on mahdollista matkan varrella myös tuunata ja korjata. Yritykset ovat investoineet keräykseen ja käsittelyyn. Jatkossa esimerkiksi kierrätyskuiduista ja biopohjaisista raaka-aineista valmistetuille tekstiilikuiduille tulisi omat kuituluokat ja merkinnät. Suomi on lisäksi aloittamassa poistotekstiilien erilliskeräystä koko maassa vuoden 2023 alussa, kaksi vuotta ennen EU:n määräaikaa. Näin valmistaja voisi viestiä ekologisen raaka-aineen käytöstä kuluttajan ostopäätöksen tueksi. Uhkakuvana on, että tekstiilien tuottajat alkavat etsiä halvimpia mahdollisia tapoja täyttää tuottajavastuun minimivaatimukset ja ohjata tekstiilijätettä pois nyt rakennetusta järjestelmästä, vähäarvoiseen downcycling-kierrätykseen. Juuri tällaista upcycling-kierrätystä EU:kin tavoittelee. JÄTTEESTÄ JALOSTETAAN ARVOKASTA UUSIOKUITUA. UUSIOUUTISET 3|2022 24. Toimeenpano tapahtuu vasta lainsäädännön tai muiden toimien kautta. Vielä voi vaikuttaa Sekä Tikkanen että Levón muistuttavat, että Suomella on vielä vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaisiksi tulevat ohjauskeinot muotoutuvat. Nykyisin vaatteen kuitumerkinnöistä ei näe, onko vaate valmistettu vaikkapa kierrätyskuidusta tai muusta vastuullisesta kuidusta. Paimion yhteistyökumppanit yrittävät pitää poistotekstiilien arvon yhteiskunnan käytössä jalostamalla kuidut korkean arvon tuotteisiin, ihannetapauksessa jopa uusien tekstiilien ja vaatteiden raaka-aineeksi. Ympäristöministeriön Tikkanen uskoo, että EU tulee sallimaan joustavasti kansalliset toteuttamistavat: ”Olemme kuulleet toimijoiden huolen ja pyrimme vaikuttamaan siihen, ettei Suomeen suunniteltu järjestelmä vaarannu. Nyt toimijat pelkäävät, että komission ajatus tuottajavastuun laajentamisesta tekstiileihin voi vaarantaa kaiken tehdyn työn. Kierrätyskuitu näkyviin Levón iloitsee EU:n suunnitelmista muokata vuonna 2011 annettua, niin sanottua kuitusisältöasetusta. Siellä jätteestä jalostetaan arvokasta uusiokuitua ja kierrätysmateriaalia teollisuuden tarpeisiin. ”Tuottajavastuu on iso kysymys, josta tullaan keskustelemaan. ”Tämä määrittelee, kuinka helppoa uusia, ekologisia tuoteinnovaatioita on tuoda alalle.” Huolta tuottajavastuusta Hyvien elementtien lisäksi tekstiilistrategiaan liittyy kuitenkin myös huolia. Mutta kilpailukykyinen ympäristöä rasittavampiin vaihtoehtoihin verrattuna. Levón toivoo, että komissio katsoisi tuloksia, ei toteutustapoja, eli sitä, kuinka hyvin jäsenmaat onnistuvat toteuttamaan poistotekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sen sijaan, että vaadittaisiin jokin tietty tuottajavastuun kaltainen järjestelmä. ”Huoli on kuultu” Suomen Tekstiili ja Muoti ry sekä eurooppalainen kattojärjestö Euratex tulkitsevat komission strategiatekstiä niin, että se sallisi mahdollisuuden toteuttaa poistotekstiilien keräys ja kierrätys kansallisella tavalla. Turusta on toivottu jopa koko Pohjois-Euroopan ja Itämeren seudun poistotekstiilien kierrätyskeskusta eli hubia. . Komissio on kyllä tietoinen, että Suomessa kotitalouksien poistotekstiilien erilliskeräys on perustettu kunnallisen jätehuollon varaan”, Tikkanen vakuuttaa. On löytynyt uraauurtava yhteistyömalli, jossa poistotekstiilit saadaan kerättyä talteen puhtaana ja lajiteltua niin, että ne kelpaavat materiaalikierrätykseen. ”Suomessa on jo rakennettu poistotekstiilien erilliskeräystä. Toki asiaa koskeva direktiivi on tulossa vasta myöhemmin.” Heikkilä kertoo, että epävarmuus direktiivin sisällöstä on haaste, koska Turun jalostuslaitoksen investointipäätös olisi tehtävä jo tänä vuonna. Kestävää kaappiin! Komissio ehdottaa, että tekstiilien korjausja uudelleenkäyttöpalveluja tuettaisiin verotuksella ja erilaisin kampanjoin. ”Strategiasta saa sen käsityksen, että on olemassa kansallinen liikkumavara. ”Toisaalta Suomi voi nyt edelläkävijänä osoittaa EU:lle, että Suomen toteuttama järjestelmä toimii harvaanasutulla alueella hyvin”, Heikkilä korostaa. ”Emme haluaisi, että pakollinen tuottajavastuu sekoittaisi hyvin suunnitellun poistotekstiilien erilliskeräysjärjestelmän”, ympäristöministeriön Sarianne Tikkanen sanoo. Samoin uskoo Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Huolestuttaa kovasti, että EU pakottaisi ottamaan käyttöön laajennetun tuottajavastuun”, Levón sanoo. Myös VTT korostaa tuoreessa visiopaperissaan, että kierrätyskuidut ja biopohjaiset kuidut ovat avainasemassa, kun rakennetaan kestävää ja kiertotalouden mukaista tekstiilituotantoa Suomeen. Paimioon on rakennettu kuntien jätelaitosten ja yksityisten yritysten yhteistyönä Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiilien jalostuslaitos. Niistä suurin koskee sitä, että komissio esittää EU-jäsenmaille harmonisoitua tekstiilien tuottajavastuuta. Lounais-Suomen Jätehuolto suunnittelee juuri suurta laitosta kuntien keräämän poistotekstiilin kierrätystä varten Turkuun. Komission strategiatiedonanto luo suuntaviivat ja tavoitteet tekstiilien vihreälle siirtymälle. Suomi on viime vuodet tehnyt laajaa ja monipuolista tutkimusja kehitystyötä järjestääkseen poistotekstiilien erilliskeräyksen. Esimerkiksi tuottajavastuuta koskevaa ehdotusta käsitellään osana jätepuitedirektiivin tulevaa tarkistusta ja tekstiilien kestävän suunnittelun vaatimuksia käsitellään ekosuunnitteluasetuksen alla. ”Meidän tulkintamme on, että tekstiilien tuottajavastuu ollaan säilyttämässä vapaaehtoisena”, Levón totesi EU:n kiertotalouspakettia käsitelleessä ympäristöministeriön webinaarissa huhtikuun alussa. Tähtäimessä ovat suljetut kierrot
”Tekstiilit ovat konkreettisesti meidän kaikkien iholla. Se tarkoittaa, että tuotteen valmistuksessa olisi käytettävä tietty prosentti osuus kierrätyskuituja. Kuluttajien oikeutta saada tietoa kestävyydestä ja luotettavista ympäristöväittämistä vahvistetaan. Jos EU-maihin tulisi pakollinen tuottajavastuu, kuinka vastuut ulotettaisiin EU:n ulkopuolisiin toimijoihin niin, etteivät markkinat vääristy. Kun EU linjaa jotain, sillä on Euroopan sisämarkkinoiden kokoa suurempi vaikutus globaaleihin markkinoihin. Komissio valmistelee myös kokonaan uutta lainsäädäntöä, joka kieltäisi saattamasta EU-markkinoille tuotteita, jotka on valmistettu pakkotyössä tai lapsityövoimalla. Tuottajia ohjattaisiin ekomodulaatiomaksuilla kiinnittämään huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn sekä siihen, että käytöstä poistuvat vaatteet ja tekstiilit saataisiin ensisijaisesti kerättyä uudelleenkäyttöön. Tekstiileille tuottajavastuu Euroopan komissio esittää, että EU:n jäsenmaissa toimisi harmonisoitu tekstiilien tuottajavastuu. Komissio on käynnistänyt työn, jonka tarkoituksena on saada keinoja asusteiden ja jalkineiden ympäristöjalanjäljen arviointiin. Komissio kannustaa yrityksiä kehittämään itse kestävämpiä vaihto ehtoja pikamuodille sekä uusia, kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja. ”Yhteistyötä on tehty tiiviisti, jotta suositukset ovat saman suuntaisia sekä YK:ssa että EU:ssa. Kierrätyskuitua hankintoihin Julkisiin hankintoihin tulisi pakolliset kriteerit sille, että hankittavat tekstiilituotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Tätä yhteistyötä aiotaan tukea verotuksella ja kestävyyttä korostavilla sosiaalisilla kampanjoilla. Komission visiona on, että tekstiilituotteissa ei olisi haitallisia aineita ja ne olisi tuotettu sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä kunnioittaen. Tätä tarkoitusta tukevat vaatimukset ekologiselle tuotesuunnittelulle. Läpinäkyvän raportoinnin ja tiedonkulun avuksi komissio suunnittelee digitaalisia työkaluja kuten digitaalista tuotepassia. UNEP katsoo nimenomaan globaalia arvoketjua ja pyrkii tuomaan vastuullisuutta sinne”, Tikkanen sanoo. Komissio kaavailee myös käyttövelvoitetta kierrätyskuiduille. Uskon, että tekstiilit voisivat olla kuluttajalle suhteellisen helppo EU:N TEKSTIILISTRATEGIA: PIKAMUOTI SAATAVA POIS MUODISTA EUROOPAN KOMISSIO julkaisi maaliskuun lopussa tiedonantonsa EU:n kestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategiaksi. Tuhoaminen kielletty Resurssien viisaan käytön nimissä komissio aikoo kieltää yrityksiä tuhoamasta myymättä jääneitä tai palautettuja tekstiilituotteitaan. Pakollinen tuottajavastuu Euroopassa ei poistaisi tosiasiaa, että valtaosa Euroopan tekstiileistä tulee vielä tuontitavarana EU:n ulkopuolelta. Vision mukaan pikamuoti menee pois muodista samalla, kun kuluttajien saataville tulee edullisia uudelleenkäyttöja korjauspalveluita. Vaatii arvovalintoja ja asennemuutosta, ettemme enää hyväksy pikamuodin kestämättömiä ympäristövaikutuksia. Vaatelapussa olisi jatkossa kerrottava paitsi valmistusmateriaali, myös joitakin kiertotalouden edellyttämiä tietoja. Kierrätys korvaisi tekstiilien polttamisen ja kaatopaikkaamisen, mikä edellyttää innovatiivisia kuitujen kierrätysteknologioita sekä uudenlaisia, entistä vastuullisempia liiketoimintamalleja. Teemme koko ajan pukeutumiseen liittyviä päätöksiä. vastuullisten päätösten keino.” Lue lisää: https://bit.ly/3L2lTKu Komission strategiasivu: https://bit.ly/3jRiNgt UNEPin tekstiiliarvoketjun kestävyystyöstä: https://bit.ly/380V76x UUSIOUUTISET 3|2022 25. Komissio aikoo esittää laajennettua tuottajavastuuta tekstiileille vuonna 2023 julkaistavassa uudessa jätepuitedirektiivissä. EU onkin pohtinut tekstiilialan kestävyysasioita yhteistyössä YK:n ympäristöjärjestö UNEPin kanssa. Tämä tarkoittaa, että tekstiilejä valmistavat ja maahantuovat yritykset olisivat vastuussa tekstiilien jätehuollon aiheuttamista kustannuksista. Muutosta yhteistyössä Komissio aikoo käynnistää loppuvuodesta 2022 sidosryhmäyhteistyön, jonka tarkoituksena on yhdessä kartoittaa koko tekstiilien ekosysteemin kestävää siirtymää ja muutospolkuja. Komissio aikoo asettaa uudelleenkäytölle ja tekstiilijätteen kierrätykselle tarkempia tavoitteita EU-jätelainsäädännön uudistuksen yhteydessä vuonna 2024. Esimerkiksi #ReFashionNow aktivoi eurooppalaisia. toivon, etteivät huolet vie liikaa tilaa muilta hyviltä asioilta, joita strategia on tuomassa”, Tikkanen sanoo. EU:n tavoitteena on, että vuonna 2030 EU-markkinoille saatetut tekstiilituotteet olisivat pitkäikäisiä ja kierrätettäviä sekä pääasiassa valmistettu kierrätetyistä kuiduista. Jokaisen iholla Tikkanen uskoo, että tekstiilit ja vaatteet ovat ihmisläheinen tapa alkaa toteuttaa kestävää kehitystä jokaisen omassa arjessa. Työhön halutaan mukaan myös sosiaaliset yritykset, jotka tarjoavat esimerkiksi korjauspalveluja ja uudelleenkäyttöä
Työvaateasiakkaat, joilla on oma työvaatemallisto, voivat palauttaa kauden päättyessä käytöstä poistuvat vaatteensa pesulan kautta Image Wearin varastolle. TO UC HP OIN T UUSIOUUTISET 3|2022 26. Kun saman organisaation toinen työntekijä tarvitsee myöhemmin vastaavanlaista työvarustusta, Image Wearin Aarre-palvelumallissa hyväkuntoiset, kunnostetut vaatteet palautuvat uudelleenkäyttöön organisaation sisäisessä kierrossa. ”Se on yksi tapa pidentää vaatteiden elinkaarta”, kertoo Image Wearin vastuullisuusjohtaja Kati Tukiainen. Yli 60 vuotta toiminut työvaatevalmistaja Image Wear on kehittänyt uusia toimintamalleja, jotta työvaatteen elinkaari jatkuisi muodossa tai toisessa mahdollisimman pitkään. Työssäkin vastuullisissa vaatteissa Yhä useampi yritys painottaa vastuullisuutta työvaate valinnoissaan. M itä tapahtuu työvaatteelle, kun se on tullut käyttöikänsä päähän. PÄIVI HAAVISTO JA ELINA SAARINEN . Viime keväänä Image Wear lanseerasi myös työvaatteet palveluna -vuokrauspalvelun, Työvaatelainaamon. Ekologisia materiaaleja on jo saatavilla ja lisää kehitetään. Työvaatteen on toimittava käytössä hyvin ja oltava mukava päällä. Työasu voi silti olla ekologinen. Samalla laajenevat poistovaatteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys
Se innostaa meitä löytämään ratkaisuja”, Tukiainen iloitsee. Esimerkiksi penkkinä vanha työvaate saa uuden, jopa kymmenien vuosien mittaisen elämän. Myös Encore Ympäristöpalvelujen Närhi on huomannut, että poistoteks tiilien keräykselle ja kierrätykselle alkaa Suomessa olla kysyntää: ”Käymme tästä keskusteluja esimerkiksi kaupan asiakkaittemme kanssa. ”Lajitteluun ja ohjeistukseen kannattaa kiinnittää vielä enemmän huomiota, koska uudelleenkäytettä vien astiaan meni myös rikkinäisiä vaatteita”, Närhi sanoo. Maaliskuussa Lindström Groupista tuli myös Resterin toiseksi suurin omistaja. Hyviin tuloksiin päästään selkeällä ohjeistuksella ja viestinnällä. Verkkokauppaan myyntiin Encore Ympäristöpalvelut toimi pi lotissa logistiikkakumppanina. Materiaalit on suunniteltu kestämään pitkään. Tarjouspyynnöissä kierrätystä ”Projekti oli mielenkiintoinen ja siinä oli mahtavaa olla mukana. Käytöstä poistetut Image Wearin työvaatteet kuljetetaan hollantiin, jossa ne silputaan komposiitin raaka-aineeksi. Uudelleen käyttöön kelpaavat pääsivät myyntiin Image Wearin elokuussa lanseeraa maan käytettyjen työvaatteiden verk kokauppaan, kaytetyttyovaatteet.fi. Saim me idean, että voisimme kokeilla kerätä Tampereen Infran työntekijöil tä käytöstä poistuvia työvaatteita, ja ohjata niitä joko penkkien raakaai neeksi tai sitten uudelleenkäyttöön”, Tukiainen kertoo. Julkisissa tarjous pyynnöissä jo kysytään kierrätystä, mikä on tosi hyvä. . Yksi komposiittipenkki on tuotu koekäyttöön Tampereelle. Lindström Suomi ja Lindström Baltia ovat tehneet poistotekstiileistä yhteistyösopimuksen poistotekstii lejä jalostavan Rester Oy:n kanssa. Kun astia täyttyi, yhtiö toi uuden tilalle ja kuljetti täyden Image Wearin varastolle. Siellä vaatteet vielä sortteerattiin käsin. ”Käytössämme on erilaisia kierrä tysmateriaaleja sisältäviä kankaita. Se vuokraa työvaatteita ja muita tekstiilejä sekä pesee, korjaa ja myös kierrättää ne. ”Tampereen kaupungilla oli testi käytössä yksi tällainen penkki. ”Laitoimme tätä varten kesällä vauhdilla pystyyn uuden verkkokau pan. Myymme siellä myös käyttämät tömiä poistotuotteitamme”, Tukiai nen kertoo. IM AG E WE AR Image Wear on innostunut pilotin saamasta positiivisesta palautteesta ja suunnittelee jatkavansa ja kehittävän sä palvelua. Verkkokaupassa oli huhtikuussa myynnissä reilusti yli kaksisataa työvaatetta. ”Tekstiilien keruussa on tärkeää, että vaatteet pysyvät kuivina ja puh taina, koska muuten tekstiili herkästi homehtuu”, palvelumyynnin johtaja Markus Närhi muistuttaa. IM AG E WE AR UUSIOUUTISET 3|2022 27. Hankinnan tavoitteena on, että vuonna 2025 uusien kankaiden kokonaisvolyymistä 30% muodostuu kierrätyskuiduista tai muista vähä hiilisistä, biopohjaisista kuiduista”, kertoo Lindströmin ekosysteemeistä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Anna-Kaisa Huttunen. Meillä on kehitteillä poisto tekstiilien keruu yrityksille tarjotta vana palveluna.” Vuokravaatteet ovat osa kiertotaloutta Myös tekstiilipalveluyritys Lindström Oy:n liiketoiminta perustuu kierto talouteen. Päälle tai penkkiin Jos vaatteet ovat kuluneet tai rikkou tuneet siihen kuntoon, ettei niistä enää ole uudelleenkäytettäviksi, Image Wearilla on siihenkin palvelu malli: Kierre. Tukiaisen mukaan uudelleenkäy töstä tekee haastavaa myös se, että vaatteissa voi olla organisaation tun nisteita kuten painatuksia ja brodee rauksia, jotka täytyisi poistaa. Tässä mallissa vaatteet toimitetaan hollantilaiselle kumppanille, joka val mistaa silputusta ja lajitellusta vaate kuidusta ja kierrätysmuovista kom posiittipenkkejä, pöytiä ja lankkuja. Encore toimitti Tampereen Infralle sopivat, kannelliset keräysastiat. Yhtiö toimitti materiaalien keruuvälineet ja ohjeisti työntekijöitä lajittelemaan ehjät ja puhtaat vaatteet uudelleen käytettävien astiaan, rikkinäiset työvaatteet kierrätysastiaan. Kierrätyskomposiitista valmistetul la penkillä oli rooliinsa myös pilotis sa, jonka Image Wear, Encore Ym päristöpalvelut ja Tampereen Infra käynnistivät viime huhtikuussa. Kierrätykseen ohjautuvat paalattiin odottamaan kuljetusta Hol lantiin isompana eränä. Image Wear, Encore Ympäristöpalvelut ja Tampereen Infra keräsivät pilotissaan tähän astiaan ehjiä, uudelleenkäyttöön sopivia vaatteita. ”Työvaatteiden vastuullisuus kiinnostaa selvästi. Näistä vain viisi saatiin lopulta myytyä verkkokaupassa. . Oikea lajittelu on toimivien kiertojen perusta. Huhtikuusta marraskuulle jatkunut Tampereen Infran työvaatteiden pi lotti kerrytti kaikkiaan kolmisensataa kiloa vaatteita kierrätykseen ja uudel leenkäyttöön. On kiin nostavaa nähdä, miten poistotekstiili en toimintamalli alkaa valtakunnalli sesti muotoutua”, Närhi näkee. Lindströmillä on yli 237 000 asia kasta 23 maassa, ja työvaatteita on kierrossa 15 miljoonaan kappaletta. Pesuloita on 80. Kokemusten perusteella työnte kijöiden voi olla vaikea arvioida, onko vaatteen kunto sellainen, että se kelpaa vielä uudelleenkäyttöön
Kilpailutuksessa painotettiin vastuullisuutta, käytettävyyttä ja sitä, että mallisto soveltuu yrityksen ilmeeseen. Olemme ohjeistaneet ravintoloille ekologiset vaatteiden huoltovinkit, joihin kuuluvat muun muassa pesukoneen oikea täyttö, vaatteiden lepopäivät ja tuulettaminen.” Kotipizzan työvaatesopimukseen kuuluu myös kierrätys. ”Kun hyödynnetään kierrätettyjä materiaaleja, paidan tuottamiseen ei tarvita juuri vettä eikä lainkaan haitallisia kemikaaleja. Atrialla niitä kutsutaan tägeiksi eli tunnisteiksi. Ja totta kai työvaatteessa on oltava hyvä olla.” Anttila mainitsee, että työvaatteiden fiksu huolto on osa vastuullisuutta: ”Näin vaatteet kestävät pidempään. Kaikki ylimääräiset yksityiskohdat on poistettu asusteista. MIKROSIRU AUTTAA HALLINNASSA AT RI A PIZZAKOKKI VIIHTYY KIERRÄTYSKUIDUISSA KOTIPIZZA-RAVINTOLOIDEN PAISTAJAT pyörittävät pizzapohjia nykyisin entistä ympäristöystävällisemmissä työasuissa. ”Toki valmistuspaikat valikoituvat monista syistä. Atrialla on myös siirrytty unisex-vaatemallistoon. Tärkeää on myös se, että nyt meitä laskutetaan vaatteista pesukierron perusteella, ei perinteisen viikkovuokran mukaan.” Työvaatteet unisex-mallia Vaatteen kestävyys on tärkeä osa vastuullisuutta ja ylituotannon vähentämistä. ”Tägien avulla voimme valvoa vaatteiden laatua, ikää ja oikeaa käyttöä. UUSIOUUTISET 3|2022 28. Esimerkiksi työasun käytetyin osa, t-paita, on valmistettu kierrätetystä puuvillasta, jonka kuidut ovat leikkuujätekankaasta. ED VA RD SE GE R/ KO TIP IZZ A ELINTARVIKEYRITYS Atria Oyj on Lindströmin asiakas, jonka kaikissa työvaatteissa on mikrosirut. Hihojen ja lahkeiden resorit antavat pelivaraa kokoihin, ja esimerkiksi housuissa ei ole vetoketjuja, vaan kuminauhallinen vyötäröresori ja vyö. Tämä helpottaa myös vaatteiden kierrätystä. Uusi työvaatemallisto luotiin vuonna 2020 yhdessä Touchpointin kanssa. Vaatteen pitää kestää käyttöä ja päivittäin toistuvia pesuja vähintään kolme vuotta, käyttökohteen mukaan kauemminkin. Vaatemäärän älykäs hallinta oli hygieniavaatimusten ja monipuolisen vastuullisuuden ohella tärkeimpiä kriteerejä, joilla elintarvikealan konserni valitsi palveluntuottajansa. Essun on suojeltava kuumuudelta ja siedettävä hankausta. Kun enää ei tarvita erikseen miesten ja naisten malleja, kierrossa olevien vaatteiden määrä on vähentynyt. Tunnisteen avulla saadaan tietoa, miten esimerkiksi uudesta kangaslaadusta tehty vaate pärjää prosessissa. Valmistusvaiheen ilmastopäästöt putoavat 50 prosenttiin”, kertoo vastuullisuusasiantuntija Sara Anttila Kotipizza Groupista. Tällä hetkellä esimerkiksi puukuidusta valmistetut vaatteet kiinnostavat erityisesti”, Tupeli sanoo. Materiaalit ovat puuvillaa, kierrätettyä puuvillaa, polyesteriä, kierrätettyä polyesteriä sekä selluloosasta valmistettua muuntokuitua, kauppanimeltään Tenceliä. Kun vaatteet tulevat käyttöikänsä loppuun, ne kerätään ja toimitetaan Touchpointin tytäryhtiöön, poistotekstiilejä kierrättävään Resteriin. ”Nyt materiaalit ovat neitseellisiä, koska elintarviketehtaassa mennään hygienia edellä. ”Vaatteiden täytyy kestää liikettä, nostoja, kyykkäyksiä. Vaatteiden materiaalit ovat puuvillan ja polyesterin sekoituksia. Anttilan mukaan vastuullisten materiaalien ohella on tärkeää, että koko toimitusketju on tiedossa ja vaatteiden tekijöiden työolot ja palkkaus ovat asialliset. Emme tarvitse suuria varastoja, ja kierrossa oleva vaatemäärä on oikein mitoitettu. ”Tekniikkana on RFID (Radio Frequency Identification), jossa tiedot tallennetaan tägiin ja luetaan radioaaltojen avulla RFID-lukijalla”, kertoo Atrian ostojohtaja Ralf Tupeli. Lisäksi valmistuksessa suositaan mahdollisimman paljon Suomen lähialueita. Mutta uusia vaihtoehtoja etsitään ja testataan koko ajan. Esimerkiksi Intiassa on hyvät mahdollisuudet saada ja käsitellä tekstiilitehtaiden kangasylijäämää.” Työvaatteelta vaaditaan paljon Vaatemallistoon kuuluu t-paitoja, kokkitakkeja, työhousuja, essuja ja päähineitä. Lisäksi paidassa on kierrätettyä polyesteriä, joka voi olla peräisin esimerkiksi käytetyistä juomapulloista
Meillä on kuusitoista kierrätykseen erikoistunutta kumppaniyritystä globaalisti, ja uusia haemme koko ajan”, Huttunen kertoo. Puhtaat ja lajitellut poistotekstiilit ja jäännöskankaat avataan mekaanisesti kuiduksi, jonka jälkeen kuitu paalataan ja toimitetaan jatkojalostukseen. Näin tekstiilijätteen kuljetusmatkat pysyvät lyhyinä. Paimion uusiokuidusta työvaatteita. Vuoden 2022 tavoite on ylittymässä, se on konsernilla 50 prosenttia. Yleisimmät materiaalit ovat kierrätetty polyesteri, Tencel ja kierrätetty puuvilla. Myös rajojen ulkopuolelta tulee paljon kysyntää. Myös Suomessa muutama toimija kutoo niistä neulosta, jossa on esimerkiksi kierrätyspolyesteriä ja jota ostamme.” Kun halutaan vaate ekologisesta ja kierrätykseen sopivasta materiaalista, malli kannattaa suunnitella selkeäksi ja yksinkertaiseksi. TO UC HP OIN T UUSIOUUTISET 3|2022 29. Työvaatteista haasteellisimpia ovat sadeja toppavaatteet. Prosessi ja toimintamalli ovat kehitteillä, joten työvaatemateriaalien toimittajat eivät vielä laajasti tarjoa poistotekstiileistä valmistettuja kierrätyskankaita. Resterillä on Paimiossa poistotekstiilien jalostuslaitos. Resterin asiakkaita ovat puolestaan yritykset, joilta syntyy poistotekstiiliä tai jotka voivat hyödyntää saatua uusiokuitua omassa tuotannossaan. Näin vähenee suurten keskusvarastojen tarve.” Myös digitalisoinnilla on tärkeä rooli. ”Olemme jo vuosia keskittyneet siihen, että kangasta tai vaatetta ei tilata liikaa. Ekologisia tekstiilejä yhä enemmän Työvaatteisiin erikoistunut Touchpoint Oy perustettiin 2008. Kuiduista uutta Paimion poistotekstiilien jalostuslaitoksen tiloissa toimii myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, joka lakisääteisesti kerää poistotekstiilit kuluttajilta. ”Seuraavaksi tavoitteena on kehittää pienempi mallistokokonaisuus ja sulkea työvaatteen kierto. Suomessa poistotekstiilien keräys astuu voimaan jo vuonna 2023. Vuonna 2021 Lindström korjasi 4,5 miljoonaa tekstiiliä. Ne pystyvät valmistamaan muutamissa päivissä pieniä eriä asiakastarpeeseen ja yllättäviin tilanteisiin lähialueilla. ”Kuidut ovat tietääkseni aina Aasiasta, ja ne kehrätään langaksi Euroopassa tai Aasiassa. Touchpoint kehittää vastuullisia työvaate ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa. Hän toteaa, että ympäristöystävällisten työvaatteiden saatavuus on Suomessa parantunut viime vuosina. ”Hotellitekstiileistä lakanat ja pyyhkeet on helppo kierrättää. ”Touchpointilla ja Resterillä on tavoitteena saada kierrätyskuituamme hyödynnettyä myös työvaatelaatuihin”, kertoo Touchpointin toimitusjohtaja Noora Salonoja. Yksityiskohdat, kuten ylimääräiset napit tai vetoketjut, lisäävät hintaa, ja ne pitää irrottaa kierrätysvaiheessa. Se on alusta alkaen suunnitellut ja valmistanut työvaatteita ympäristöystävällisistä materiaaleista ja huolehtii nykyisin myös vaatteiden kierrosta. Vuonna 2021 kierrätysprosentti oli Lindströmillä 36. Yksi osa vastuullisuutta on ylituotannon välttäminen. Jotkut työvaatteet vaikeita kierrättää EU:n jätedirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on lajiteltava kaikki tekstiilimateriaali ja lopetettava sen polttaminen tai toimittaminen kaatopaikoille vuoteen 2025 mennessä. Suurin tavoite ja vielä kehityskohde on saada kierrätyskuitu uudelleen nimenomaan tekstiiliksi”, Luukko sanoo. Korjaaminen pidentää työvaatteen elinkaarta. Tulevaisuudessa haluamme, että kaikki toimittamamme vaatteet päätyisivät takaisin meille ja sitä kautta kierrätyskuiduksi”, Salonoja sanoo. Myös Lindströmin tavoitteena on kierrättää vuoteen 2025 mennessä kaikki elinkaaren loppuun tulleet tekstiilinsä kaikilla markkinoillaan. Siksi meillä on isojen sopimusvalmistajien rinnalla omat vaatetehtaat Latviassa, Unkarissa ja Intiassa. Kun vaatteita valmistetaan entistä vähemmän, tarvitaan aiempaa vähemmän luonnonvaroja valmistukseen ja kuljetukseen. ”Näin voimme varmistaa, että asiakkaillamme on oikea määrä tekstiilejä käytössään. Vaikein tuote kierrätyksen kannalta ovat matot, koska kumi ja tekstiili pitää saada irti toisistaan ilman jäämiä. Resterissä kuitu muokataan mekaanisesti uusioraaka-aineeksi teollisuuden käyttöön. ”Myös materiaalien hinnat ovat tulleet hieman alemmas ja saatavuus parantunut. Esimerkiksi kangastilausten minimimäärät voivat olla suurempia kuin neitseellisten materiaalien kohdalla, eikä kaikkia värejä tai painoluokkia ole saatavilla.” Touchpointille ekologiset työvaatemateriaalit ovat Salonojan mukaan tulleet pääasiassa eurooppalaisilta toimittajilta. Parhaillaan tutkimme Resterin kanssa, miten palosuojattuja tekstiilejä voisi hyödyntää”, Anna-Kaisa Huttunen kertoo. Helpointa on kierrättää yhdestä materiaalista tehty tuote. ”Eri alueille syntyy vastaavia tekstiilien jalostuslaitoksia, koska poistotekstiili kannattaa kierrättää siellä, missä se on syntynyt. Kierrätysmateriaalien hankinnassa on edelleen haasteita. Poistotekstiilejä Resteriin toimittavat muun muassa Lindström, ekologisia vaatteita valmistava Touchpoint sekä monet julkisen puolen pesulat. Luukon mukaan Suomesta löytyy hyvin jatkojalostajia kierrätyskuidulle. Voimme myös siirtää tarpeettomia tekstiilejä kohteesta toiseen ja vältymme ennenaikaiselta tekstiilien hankinnalta.” “TULEVAISUUDESSA HALUAMME, ETTÄ KAIKKI TOIMITTAMAMME VAATTEET PÄÄTYISIVÄT KIERRÄTYSKUIDUKSI.” . Laadukkaan uusiokuidun valmistus vaatii pitkällistä kokeilua ja tuotekehitystä, kertoo Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko. ”Jatkojalostajia on kankaan ja huone kalujen valmistajista aina rakennusja autoteollisuuden toimijoihin. Tekstiililaatuja voi käyttää esimerkiksi eristeisiin, akustiikkalevyihin, suodatinkankaisiin tai komposiittiin, josta tehdään muun muassa ulkokalusteita. Huttunen kertoo, että lähes kaikkiin tekstiileihin on kiinnitetty mikrosiru
Muutosta on kui tenkin ilmassa. Selluloosassa on tekstiilialan sauma Tekstiilijätteestä uutta kuitua tekevä Infinited Fiber Company on Suomen kuumimpia kasvuyrityksiä. JUHA GRANATH, TEKSTI | JUHA GRANATH JA VTT, KUVAT S uomalaisen tekstiili alan uuden tulemisen takuumies, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin astuu Keravan taide ja mu seokeskus Sinkkaan pukeutuneena ren toon tyyliin kauhtuneisiin farkkuihin ja niihin sointuvaan neuleeseen. UUSIOUUTISET 3|2022 30. Kannattaa myös muistaa vanha viisaus, että köyhän ei kannata ostaa huonoa.” Kansakunnan muistiin on jäänyt muotiikoni Lenita Airiston tuomio valkoisille tennissukille. Toinen ja vielä tylympi tekstiiliteollisuuteen liittyvä mielikuva on kuivilla puuvil lapelloilla ja ahtaissa vaatetehtaissa hikoilevat lapset. Vaatteiden ostajat eivät Harlinin mukaan enää entiseen tapaan hy väksy vastuuttomasti valmistettuja tuotteita. Infinited Fiber Company on kemiallisen kierrätyksen eturintamassa. ”Ranskalainen muotisuunnit telija Yves Saint Laurent sanoi jo aikoinaan, että muoti vaihtuu mutta tyyli säilyy. ”Aika on kypsä siirtyä biomassan poltosta uusiutuvien raaka-aineiden ja älykkään teknologian aikakauteen”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori ja Infinited Fiberin toinen perustaja Ali Harlin. Ikävistä mielleyhtymistä huolimat ta halpatuontiin perustuva pikamuoti on vain vahvistanut asemaansa viime vuosikymmeninä. Iso mies naurahtaa ja mainit see suhteensa vaatteisiin olevan ”käytännöllinen”.
FFP2-maskien kuiduissa on sähköstaattinen varaus, johon hiukkaset tarttuvat. Metsäteollisuuden on syytä siirtyä paperikoneista ja biomassan poltosta biopohjaisten raaka-aineiden ja älykkään teknologian aikakauteen. ”Jos sellusta tehtyyn muovin korvaavaan tuotteeseen lisätään pienikin määrä polymeeriä pintaan, asetus luokittelee sen yhtäkkiä muoviksi. Sellun ehtii kyllä polttaa senkin jälkeen, kun se on ensin kierrätetty vaikkapa muovin korvaavassa rakennusmateriaalissa, hygieniatuotteiden pakkauksissa tai kuitukankaana.” MUOVIN SIJASTA BIOPOHJAISTA. Nykyteknologialla voimme korvata sellupohjaisilla tuotteilla ainakin kolmanneksen muovin käytöstä. Tässä on Suomen sauma menestykseen. ”Paljon puhutaan siitä, voitaisiinko maskit tehdä selluloosasta tai paperista. Ovatko maskit tulleet jäädäkseen, Ali Harlin. Puuvillan korvaajaksi on otettu öljypohjainen polyesteri, joka on yksi mikromuovin päälähteistä”, Harlin harmittelee. Ei pitäisi kirjoittaa hulluja lakeja ja asetuksia.” Muovin kertakäyttödirektiivi herätti professorissa ajatuksen, että tuotteen ei-tieteellinen määrittely saattaa toistua myös tulevaisuudessa. ”Meillä on selluloosakuitujen edelläkävijöitä, kuten Metsä Spring ja Spinnova, sekä kierrätyksen tienraivaajia, kuten Globe Hope, Touchpoint, Rester ja Infinited Fiber Company. Toiseksi metsäteollisuuden pitää löytää uusia käyttötapoja selluloosalle. Ongelma on, että nanopinnoitteen valmistaminen on hidasta, ja kustannukset laskettaisiin nykyisten senttien sijasta euroissa.” Harlin muistuttaa myös, että polypropeenin kaltaisista synteettisistä materiaaleista tehtyjen suodattimien varautumiskyky on ylivoimainen verrattuna biohajoavista materiaaleista valmistettuihin suojaimiin. En näe sellua muovin määrällisenä korvaajana, mutta laadullisena kyllä. Valitettavasti se on vielä haavekuva”, Harlin sanoo. Mielestäni maskien käyttö tulevina vuosinakin on järkevää.” VTT on siirtynyt tutkimuksissaan osittain jo koronan jälkeiseen aikaan. ”Ei se mahdoton tehtävä ole, mutta maskin pintaan tarvitaan suodattava kerros. Kun ennakoitavuus puuttuu, uusien hankkeiden aloittaminen akateemisessa ja yritysmaailmassa vaikeutuu”, Harlin sanoo. Hänen mukaansa vaateja tekstiilialan uuden tulemisen edellytyksenä on kaksi linjaa. TUTKIMUSPROFESSORI Ali Harlin kokee suureksi ongelmaksi sen, että EU:n direktiivi määrittelee suuren osan muokatuista biopohjaisista materiaaleista muoveiksi. ”Kyllä tämä EU:n tekemä muovin määrittely vaikuttaa meidän toimintaamme vahvasti. Nyt pohditaan, mistä tulevaisuuden maskit tehdään ja miten varmistetaan suojavälineiden saanti seuraavien pandemioiden aikana. Nyt EU:n kertakäyttömuovidirektiivi jarruttaa kehitystä. Puuvillan määrä ei ole lisääntynyt vuosiin, ja vallalla on pelko raaka-aineen riittävyydestä. Nämä kaikki ovat osoittaneet, että uusiutuvan ja kierrätyksen reitit voidaan jossain vaiheessa yhdistää.” Tutkimusprofessori laskee, että uudistunut tekstiiliteollisuus merkitsisi Suomelle noin 1,2 miljardin euron investointeja ja toisi jopa 17 000 uutta työpaikkaa. Selvityksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista pitää edelleen tarpeellisena suojella itseään ja muita koronaviruksen leviämiseltä myös kahden rokotteen jälkeen. Nyt kun tilanne on päällä, Suomessa on liikkeellä maskien muovimateriaalia kymmenen tonnia päivässä.” Olisiko ratkaisu Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston Bioprot-hanke, jossa pyritään valmistamaan maskit biopohjaisista materiaaleista. Tutkimusprofessori on itse mukana Suomen Akatemian Citizen Shieldja Business Finland E3-hankkeissa. ”Vaikka korona laimenee, kausi-influenssa vaatii Suomessa vuosittain 200–400 kuolonuhria, ja sen aiheuttamien työtuntien kustannukset lasketaan sadoissa miljoonissa euroissa. ”Ympäristön kannalta asia vaatii tietysti nopeaa ratkaisua. ”Jos isot vaatevalmistajat eivät laita halpatuontimaiden työntekijöiden työoloja ja -ehtoja kuntoon ja laiminlyövät ympäristöja ilmastoasiat, se voi aiheuttaa niille bisneslukon. Ensinnäkin valmistusja arvoketjut sekä kierrätys on saatava läpinäkyviksi. Niiden bisneksen toimintaedellytykset yksinkertaisesti lakkaavat olemasta.” Harlinin mukaan Suomen uudistuvan tekstiilituotannon vahvuus on kestävässä raaka-ainepohjassa, osaamisessa ja innovaatioissa. ”Ei ole paluuta vanhaan, jolloin virusta ei ollut”, professori vastaa. Jätteen määrää voidaan toki pienentää myös suojaimia puhdistamalla ja niitä uudelleen käyttämällä.” . ”Myös tekstiiliteollisuus hakee tällä hetkellä suuntaa. Selluloosassa on tekstiilialan sauma ”Maailman johtavat vaateja tekstiilibrändit ilmoittavat, että tällä vuosikymmenellä niiden tuotteista vähintään puolet tulee uusiutuvasta ja vähintään puolet kierrätetystä raaka-aineesta. ”Nyt puhutaan yli sadan miljoonan tekstiilijätetonnin bisneksestä. Nyt muovi määritellään muilla kuin tieteellisillä perusteilla. Yksi mahdollinen olisi nanokuituverkosto. Maskijäte minimiin Valtioneuvoston kanslia julkaisi vuodenvaihteessa selvityksen koronakestävyydestä ja suojautumisen ylläpitämisestä. Mies pysähtyy pohtimaan Saara-Maria Karirannan ja Jarmo Ilmari Sompin teosta, jossa useiden tuulettimien synnyttämä ilmavirta heittelee holtittomasti muovipussijätettä. 31 UUSIOUUTISET 3|2022. Tätä on biomateriaaleilla vaikea toteuttaa. Muutos on huima, ja me seuraamme tilannetta tiiviisti”, tutkimusprofessori vakuuttaa. Tekstiili ei ole mukana luvussa.” Harlin muistuttaa, että muovin korvaavaa sellupohjaista materiaalia on tarjolla yllin kyllin, kunhan se kanavoidaan oikeisiin kohteisiin. ”Muovia käytetään maailmassa 450 miljoonaa ja sellua 400 miljoonaa tonnia vuodessa. ”Tutkimme muun muassa sitä, voidaanko kertakäyttösuojaimista syntyvää jätettä vähentää biohajoaviin materiaaleihin siirtymällä. Suunta haussa Professori lähtee kiertämään Sinkan nykytaiteen näyttelyä
Kokeilun ensimmäinen havainto oli, että selluloosa on selluloosaa riippumatta siitä, mistä se tulee. Kiertotalouden vankkana kannattajana Harlin otti kokeidensa raaka-aineiksi eilisiä sanomalehtiä, tyhjiä banaanilaatikoita ja vanhat farkkunsa. Professorilla on ranteessaan Polarin älyranneke, jonka hienouk. Nyt isoin asia on pakkausten kehittäminen ja muovin korvaaminen. Mielensäpahoittajan henki vallitsi”, mies muistelee. Ruotsalaisen vaatejätin palkinto poiki henkisen hyvityksen lisäksi myös taloudellista hyvää. Kun Ali Harlin vuonna 2002 nimitettiin teknisten tekstiilien professoriksi silloiseen Tampereen teknilliseen korkeakouluun, rehtori tuumasi, ettei turhempaa professuuria ole ennen nähty. Alan akateeminenkin tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä biomateriaalitekniikka on nykyään suosittu oppiaine.” Vuonna 2016 sukkahousuprofessori sai korvausta takavuosien epäilyistä. Siellä tutkimusprofessori aloitti vuonna 2013 kokeilut, joiden tavoitteena oli tehdä jätteistä kangasta karbamaattiteknologialla. Tätä teknologiaa voidaan tietyin ehdoin soveltaa myös jo olemassa oleviin sellutai viskoositehtaisiin.” Tutkimusprofessorin asiantuntijaryhmään kuuluu iso joukko osaajia VTT:n Jyväskylän ja Tampereen tutkimuskeskuksista. Seuraavat vuodet Harlin tunnettiin Tampereen akateemisissa piireissä ”sukkahousuprofessorina”. Näiden rinnalla tekstiili kasvaa koko ajan yhä merkittävämmäksi alaksi.” Harlin muistuttaa, että vielä 1960ja 1970-luvulla Suomella oli tekstiilien tuotannossa ja vaatteiden valmistuksessa erittäin vahva asema. ”Teknologian kehityksen ydin on, että tekstiilijäte voidaan puhdistaa vieraista kuitumateriaaleista ja pintakäsittelystä. Vienti suureen ja mahtavaan itänaapuriin veti, eikä vaatteiden suunnittelua tai uuden kehittämistä tarvinnut miettiä”, Harlin huomauttaa. Kolhukorvausta kruununprinsessalta Kun opetusministeriö 2010-luvun alkupuolella alkoi ajaa tekstiilitutkimusta ja -koulutusta alas, Ali Harlinin oli aika lähteä VTT:n palkkalistoille Espooseen. Sitä pönkitti Suomen ja silloisen Neuvostoliiton välinen tavaranvaihtoon perustuva clearing-kauppa. ”Päivätyöni on miettiä, mitä puusta tehdään sitten, kun paperia ei enää tehdä. ”Tieteen tulokset tulevat pieninä sirpaleina, ja niistä kootaan iso kuva palapelinä. ”Katse oli silloin vakaasti taaksepäin. Ryhmän motto kuuluu: Ymmärrä sellun käyttäytyminen perinpohjaisesti ja miten käyttää tietoa uudella, yllättävällä tavalla. Se tarkoittaa, että lähivuosina tuplaamme vanhan sellun arvon. H&M Group on nyt sijoittajana useissa suomalaisissa tekstiilialan startup-yrityksissä. Näyttää siltä, että seuraava sukupolvi puhuu jo 3 X:stä. Ruotsin kruununprinsessa Victoria ojensi Harlinille sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijaryhmälle H&M-säätiön pääpalkinnon puuvillan kierrätystä edistävästä Ioncell-F-menetelmästä. Ja vauhti sen kun vain kiihtyy.” Kova vauhti edellyttää myös kovaa kuntoa. Jäimme tyhjän päälle.” Vaateja tekstiiliala vajosi 1990ja 2000-luvuilla pohjamutiin myös akateemisessa maailmassa. Tekstiiliteollisuus oli heittänyt itsensä selälleen ja odotti kuolemaa. ”Tärkein motiivimme on huoneentaululle kirjattu 2 X. Ala odotti kuolemaa Ali Harlin tekee päätyötään VTT:n Bioruukin tutkimuskeskuksessa Espoon Kivenlahdessa. Työ jatkuu niin VTT:ssä kuin yliopistoissakin. ”Mutta se myös hapatti Suomen tekstiiliteollisuutta. Palkitseminen oli Harlinin mukaan osoitus siitä, että aika ja asenteet olivat muuttuneet ratkaisevasti reilussa vuosikymmenessä. Tutkimusprofessori vetää useita EUja akatemiahankkeita, joissa reilut 300 asiantuntijaa kehittää selluloosapohjaisia vaihtoehtoja tekstiilien lisäksi muun muassa läpinäkyville muovipakkauksille. Mentaliteetti oli, että ranteet auki. UUSIOUUTISET 3|2022 32. ”Kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1990-luvun alussa, niin vaatteiden ja tekstiilien vientimme romahti. Osaaminen on kehittynyt niin, että kierrätyskuidun lujuus on saatu nostettua kaupalliselle tasolle. Sen jälkeen liuotetusta selluloosasta tehdään uutta kuitumateriaalia
Sen aikana askelia syntyi ihan huomaamatta, sillä osaan puhua ja kävellä samaan aikaan.” Aika-ajot alkamassa Bioruukissa toimii myös Ali Harlinin ja Kekkilän ex-toimitusjohtajan Petri Alavan vuonna 2016 perustaman Infinited Fiber Company Oy:n koetehdas. Muotija tekstiiliteknologiayrityksen tulevaisuuden tavoite on mullistaa maailman puuvillamarkkinat. ”Ensi vuonna Suomessa alkaa valtakunnallinen lakisääteinen tekstiilijätteen erilliskeräys, ja vuonna 2024 käynnistyy meidän tehtaamme. Investoinnin suuruudeksi on arvioitu reilut 220 miljoonaa euroa, ja laitoksen on tarkoitus tuottaa tekstiilijätteestä uuden veroista kuitua 30 000 tonnia vuodessa. Lisensoinnin edistäminen edellyttää, että lisensoijalla on yksikkö, jossa se todistaa teknologiansa toimivuuden. Jo nyt teemme sopimuksia muun muassa tekstiilien valmistajien ja tekstiilijätekerääjien kanssa.” Tekstiilien kiertotaloutta edistävät investoinnit ja hankkeet etenevät meillä kovaa vauhtia. Mukaan ovat lähteneet ainakin vaatejätit H&M, Adidas ja Zalando. Selluloosa reagoi urean kanssa muodostaen pulverin, joka muunnetaan liuokseksi ja jalostetaan uuden veroiseksi kuiduksi. Takavuosina miljoona oli meille iso raha, nyt kymmenen miljoonaa ei oikein riitä.” Parhaillaan yhtiö suunnittelee tehtaan rakentamista Suomeen. Vastaanotto oli hyvä. Zalando valmisti IFC:n kehittämästä Infinna-kuidusta puseron, joka oli esillä Lontoon Design Museumissa. ”Ajatus on, että Euroopassa olisi viisi keskeistä kierrätysmateriaalia keräävää paikkaa. ”Yhteinen tavoitteemme on käsitellä asetetut kierrätysvaatimusten mukaiset määrät.” Resterin suunnitelmat ovat Suomea paljon suuremmatkin. ”Tekstiiliteollisuus on selkeässä murroksessa, ja ala kiinnostaa pääomasijoittajia. Sijoituspaikkakandidaatit on käyty läpi ja neuvottelut ovat kalkkiviikoilla”, Ali Harlin vihjasi huhtikuun puolivälissä. ”Laitosta suunnitellaan täydellä tohinalla. Kuidusta tehdyt tekstiilit voidaan kierrättää samassa, ympäristön kannalta kestävässä prosessissa uudelleen muun tekstiilijätteen kanssa ilman, että laatu kärsii. ”Uusien tekstiilikierrätysyritysten tavoite on käyttää jokainen kelpaava karva, mutta se ei välttämättä riitä”, Harlin sanoo. Lähellä Berliiniä toimii jo yksi, Hollannin ja Belgian rajalle suunnitellaan toista ja Baskimaahan kolmatta. Ali Harlinin tutkimusryhmä on kehittänyt teknologiaa, jolla selluloosa irrotetaan puuvillatekstiilijätteestä. Viime vuonna Infinited Fiber keräsi rahoitusmarkkinoilta 30 miljoonan euron potin. UUSIOUUTISET 3|2022 33. Kiertotalousyritys Rester ottaa Paimion-laitoksessaan vastaan yritysten poistotekstiilejä ja jalostaa niistä vaatteiden valmistukseen kelpaavaa korkealaatuista kuitua. ”Pohdimme, että pitää aloittaa tekstiilijätteen tuonti maailmalta. lujuuden välttävästä kaupallisen kuidun tasolle”, Harlin kertoo. ”Jos rahaa ei ole itsellä, täytyy olla ystäviä, joilla on syvemmät taskut”, Harlin kiteyttää. Etsimme sille parhaillaan paikkaa jostain päin maata. ”Tehdastiloissa toimii kaksi linjaa, toinen on meidän ja toinen kuuluu kunnalliselle Lounais-Suomen jätehuollolle, joka organisoi pitkälti koko tulevan tekstiilikierrätyksen Suomessa”, Harlin kertoo. Seuraavaksi Harlin kumppaneineen kääntyi suurten ja pienten vaateja tekstiilivalmistajien puoleen, esitti näyte-eriä ja kysyi mielipidettä. Viides olisi sitten Paimio”, professori ynnää. Kun saimme lisäksi ammattitaitoisia operaattoreita alas ajetulta Säterin tehtaalta, nostimme ensimmäisen vuoden aikana kuidun TEHDASPAIKKAKUNTA PALJASTUU PIAN INFINITED FIBER COMPANY (IFC) kertoo lähiaikoina, minne paikkakunnalle Suomessa se aikoo rakentaa uuden, 220 miljoonan euron tehdasinvestointinsa. IFC on kertonut pitkin kevättä hyviä uutisia yhteistyökuvioistaan tekstiilialan globaalien brändijohtajien kanssa. Infinna on kevättalvella sertifioitu SCS Global Servicesin menetelmällä 99-prosenttisesti kierrätysmateriaaleja sisältäväksi kuiduksi. Näissä suunnitelmissa Ali Harlinilla ja Resterillä on merkittävä rooli. ”Saavutusta helpotti se, että päätimme VTT:ssä pitää päivittäin niin sanotun hiljaisen tunnin. Rakentamalla tehtaan tuemme lisenssimyyntiä.” Jotta aika ei kävisi pitkäksi, Harlinin huomiselle on sovittu tehdaskäynti Paimioon. Professori on osakkaana ja hallituksen jäsenenä sinne avatussa Suomen ensimmäisessä suuressa tekstiilienkierrätyslaitoksessa Resterissä. ”Aluksi osoitimme, että karbamaattiteknologia toimii myös isossa mitassa. Kansainväliset markkinat kiehtovat, ja Paimiossa pilotoidaan jo Baltiassa ja Pohjoismaissa syntyvän poistotekstiilin käsittelyä. PANGAIA lanseerasi Infinna-kuidusta valmistetut t-paidat huhtikuussa. Infinited Fiber Companylla on tällä hetkellä Espoossa ja Valkeakoskella pilottitehtaat, joiden yhteenlaskettu nimelliskapasiteetti on 150 tonnia vuodessa. Itä-Euroopan laitos on vielä vähän ilmassa. Laitos pystyy jo nyt käsittelemään vuodessa noin 6 000 tonnia eli kymmenesosan Suomen tekstiilijätteestä. ”Menen justeeraamaan koneiden toimintapisteitä, jotta päästään laadussa eteenpäin ja tuotannossa nopeammin ylöspäin. Harlinin tutkimusryhmän kehittämällä teknologialla irrotetaan selluloosa puuvillatekstiilijätteestä tai muusta selluloosapitoisesta raaka-aineesta. Suotuisa kehitys luo pohjaa ajatukselle rakentaa Suomeen yksi EU:n tekstiilikierrätyksen keskittymistä eli hubeista. Suunnitellun lippulaivatehtaan vuotuinen kapasiteetti olisi kymmeniä tuhansia tonneja. sien kirjon kruunaa tuiki tarpeellinen askelmittari. . Tehdas käyttää raaka-aineenaan tekstiilijätettä. ”Onhan keksintömme jonkinmoinen keittokirja, nippu piirustuksia ja kosolti osaamista. Raaka-aineeksi kelpaisi muukin selluloosapohjainen aines. Toki se voidaan rakentaa vaikkapa käytöstä poistettuun sellutehtaaseen.” Yhtiö aikoo myös lisensoida uusiokuituteknologiaansa, jonka avulla esimerkiksi viskoositehtaat kyetään muuttamaan ympäristöä säästävämmiksi. Formula ykkösen termein siellä valmistaudutaan parhaillaan aika-ajoihin.” Kierrätys-hub Suomeen. ”Asetin vuoden 2021 tavoitteeksi 2,5 miljoonaa askelta, mutta niitä kertyikin 3,5 miljoonaa”, Harlin myhäilee
Rintalan mukaan teknologiaa voi hyödyntää myös pienikokoisen, käsikäyttöisen tunnistuslaitteiston kehittelyssä. Varsinkin, jos erilaiset materiaalit ovat kerroksittain. Rintalan mukaan yhteinen laboratorio tuottaa synergiaetuja, sillä jätevirtoja voi myös yhdistää. Viisihenkinen laboratoriohenkilöstö ja heitä tukevat projektiasiantuntijat tutkivat esimerkiksi lietteiden ja jätevesien mädätystä, pyrolyysiä ja biohiilen tuottomahdollisuuksia sekä rakennusja yhdyskuntajätemuovien kierrätettävyyttä. Eri yhdisteillä on erilaiset molekyylirakenteet, jotka analysaattori esittää aallonpituuden funktiona eli spektrinä. Kiertotalouden laboratorio Tänä keväänä REISKAtex-tunnistuspilottilinjasto sai uuden kodin LAB-ammattikorkeakoulun kampukselle Lahteen rakennetussa kiertotalouslaboratoriossa. ELINA SAARINEN, TEKSTI | LAB, KUVAT M itä materiaalia on paita ylläsi. riaan pohjautuvaa tekstiilien tunnistamista jo 2016 käynnistyneessä REISKAtex-hankkeessa. Vertaamalla tuntemattoman näytteen spektriä näytekirjaston matemaattiseen dataan näyte pystytään tunnistamaan lähes sataprosenttisella tarkkuudella. Luonnonkuidut ja keinokuidut ovat ominaisuuksiltaan kuten lämpökäyttäytymiseltään erilaisia. Apuun tulee teknologia. On yllättävän hankalaa erotella puuvilla-polyesterisekoite puhtaasta puuvillasta”, taustoittaa LAB-ammattikorkeakoulun kehitysinsinööri Niko Rintala. Tiedolla on väliä viimeistään siinä vaiheessa, kun paita täytyisi elinkaarensa lopussa saada kierrätykseen. Laite pystyy lukemaan kankaan pintaa, joten toiselle puolelle tai kankaan sekoitteisiin piiloon jäävät materiaalit eivät välttämättä tule tunnistetuiksi. Sekoitteet vaikea pala Rintala kertoo, että linjasto pystyy jo tunnistamaan aika hyvin kaikki monomateriaalit, mutta sekoitteet ovat laitteelle hankalia. Syntyi pilottilaitteisto, joka tunnistaa tekstiilimateriaalit infrapunaspektrometrian avulla. Laboratoriossa on tekstiilien pilottilinjaston lisäksi monenlaista kalustoa, joilla pystytään tutkimaan ja ideoimaan esimerkiksi muovijätteen, tekstiilien ja biomateriaalien kiertokulkuja. Materiaalitieto on ratkaiseva myös siinä vaiheessa, kun kierrätysprosessissa syntyvälle uusiokuidulle mietitään jatkokäyttökohdetta. ”Pesulaput on usein jo poistettu, kun vaate saapuu kierrätysvaiheeseen, tai sitten pesulapuissa voi olla virheellistä materiaalitietoa. ”Meidän valttimme on, että pienellä linjastolla pystytään ketterästi tekemään muutoksia ja tutkimuksia.” Tästä on hyötyä yritysyhteistyössä ja teknologian kehittämisessä. Pilottilinjasto pystyy käymään päivässä läpi noin 300 kiloa vaatteita. Kierrättäjän täytyy tuntea materiaali, jotta sen voi ohjata sopivaan kierrätysprosessiin. Linjaston esikuva on Göteborgissa Sintecillä toimiva tehdaskoko luokan hyperspektrometri kameraan pohjautuva linjasto. Lahden seudun korkeakoulut ja tutkimuslaitokset alkoivat kehittää spektromet. Tekstiilien tunnistuslinjaston lisäksi Lahden kiertotalouslaboratorion laitekannasta löytyy kymmenkunta muutakin laitetta. Tai poistotekstiileistä voidaan poimia puhdas puuvilla ja hyödyntää sitä kemiallisessa kierrätyksessä yhdessä puukuitumateriaalien kanssa. Vaikkapa polyesteripohjaista tekstiilijätettä voisi mahdollisesti käyttää vahvikekuituna, kun tehdään kierrätysmuovituotteita tai puumuovikomposiittia. ANALYSAATTORI AUTTAA VAATELAJITTELIJAA Lahden kiertotalouslaboratoriossa toimii ainutlaatuinen linjasto, joka tunnistaa puuvillan ja polyesterin kierrätykseen. LAB on mukana myös Telaketjun jatkohankkeissa, kun koetetaan saada kuluttajien poistomateriaaleista puhtaita ja laadukkaita kierrätysvirtoja. 34 UUSIOUUTISET 3|2022
Näitä aukkoja Telavalue haluaa täyttää. VTT:n yhtenä roolina Telavalue-hankkeessa on miettiä kierrätysratkaisuja näille korkealaatuisille, pääosin muovipohjaisista tekokuiduista valmistetuille tekstiilimateriaaleille, kertoo Telavalue-hankkeen koordinaattori, erikoistutkija Pirjo Heikkilä VTT:ltä. Kaksivuotista tutkimushanketta rahoittaa Business Finland yhdessä 17 yrityksen ja muun organisaation kanssa. Näistä voi yhdessä syntyä riittävästi raaka-ainepohjaa tuomaan maahan kestävää ja kiertotalouden mukaista tekstiiliteollisuutta. Esimerkiksi langan kehräykseen ja kerätyn tekstiilin esikäsittelyyn ja kuidun avaukseen kaivataan ratkaisuja. Telavalue-hanke on jatkoa aiemmille Telaketju-hankkeille, joissa on monipuolisesti kehitetty materiaalija verkostopohjaa kotimaiselle kestävien tekstiilien tuotannolle. Biopohjaisia ja kierrätettyjä kuituja yhdistämällä saadaan raaka-ainepohjaa modernille kotimaiselle tekstiiliteollisuudelle. (Muokattu ja käännetty Pirjo Heikkilän/VTT englanninkielisestä kaaviosta) Metsästä kilpailuvaltti Mahdollisuus hyödyntää puupohjaisia kuituja on Suomen erityinen voimavara. 35 UUSIOUUTISET 3|2022. ”Myös tekstiilien kierrätyksen tehostamisessa kemialla on tärkeä rooli. LAB-ammattikorkeakoulu taas edistää hankkeessa muun muassa vastuullisten ja pitkäikäisten tekstiilituotteiden kehitystä. Kokonaisuudesta puuttuu kuitenkin edelleen joitakin tärkeitä paloja, kuten kehräämö ja osia valmistuksen arvoketjusta. Telavalue koostuu kuudesta yritysprojektista sekä julkisesta tutkimushankkeesta, jossa ovat mukana VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Hanke kuuluu Metsä Groupin ja Fortumin ExpandFibre-veturiekosysteemiin. Kemiran lisäksi mukana on laaja toimijajoukko. Telavalue-hankkeessa kehitetään kotimaisen kestävän tekstiilin ekosysteemiä ja arvoketjuja hyödyntämällä biokuituja ja kierrätysmateriaalivirtoja. Yritysten kiertotaloussiirtymää taas tuetaan Turun ammattikorkeakoulussa tutkimalla uusia kiertotalouden liiketoimintalleja, kuten jakamispalveluita, joilla voidaan ratkaista tekstiilien kuluttamiseen liittyviä ongelmia. Jatkamme prosessien kehitystä nyt siihen suuntaan, että voisimme hyödyntää myös käytettyjä, likaisia teknisiä tuotteita komposiittien valmistukseen”, Heikkilä selventää. MYÖS LIKAISIA, KÄYTETTYJÄ TEKSTIILEJÄ HALUTAAN HYÖDYNTÄÄ. TEKSTIILITEOLLISUUDEN KIVIJALKA VAHVISTUU Telavalue-hanke jatkaa suomalaisen kestävän ja kiertotalouden mukaisen tekstiilituotannon kehittämistä. Likaisista komposiitteja Suomessa teknisten tekstiilien tuotanto on säilynyt vahvana, vaikka vaatetusja kodintekstiilien valmistus on vähentynyt. Suomessa on tehty tavoitteen eteen pitkäjänteistä työtä. ”Aiemmissa hankkeissa VTT:n muovien kierrätykseen soveltuvia prosesseja onkin jo testattu onnistuneesti teknisten tekstiilien tuotannon sivuvirtoihin. Kemia on keskeisessä roolissa, kun selluloosapohjaiselle kuidulle kehitetään haluttuja ominaisuuksia kuten lujuutta ja absorp tiokykyä, kertoo Satu Ikävalko Kemiran Mikro biologian & Bioteknologian yksiköstä, joka on mukana hankkeessa. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | KATJA PULKKINEN JA PIRJO HEIKKILÄ/VTT, KUVA S uomalaisen tekstiiliteollisuuden uudistaminen jatkuu helmikuussa alkaneessa Telavalue-hankkeessa. Kemiralla on erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää selluja paperiteollisuudesta hankittua kuitukemian osaamista ja asiantuntemusta tekstiiliteollisuuden uusien innovaatioiden luomisessa”, Ikävalko sanoo. Kivijalkaa kotimaiselle tekstiilituotannolle haetaan kierrätysmateriaalien ja uusien biopohjaisten kuitujen yhdistämisestä
TA MP ER EE N YL IOP IST O Kiertotalous on kilpailuvaltti kaupungeille, mutta lopulta arvonluonti on yhteistyön tulos. Ne avaavat neljä näkökulmaa kiertotalouteen. Tähän mennessä niitä on julkaistu yhteensä neljä, joista ensimmäinen vuonna 2019 ja tuorein syksyllä 2021. Vaikka yhteistyön tarve kiertotaloussiirtymässä voi jossain määrin tuntua itsestään selvyydeltä, sitä ei voi liikaa korostaa. Kaupungit ja kunnat toimivat yhteistyökeskittyminä johtavassa ja organisoivassa roolissa. Vielä kaksi vuotta sitten yksilön rooli kestävyyssiirtymässä herätti vahvoja tunteita, jopa aggressiota. Uusin kiertotalouden startup-yrityksiä koskeva politiikkasuositus julkaistaan keväällä 2022. Politiikkasuosituksen tarkoitus on palvella myös pienempiä yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta lakitiimin palkkaamiseen. Politiikkasuositukselle oli siis selvä tarve ja se on herättänyt keskustelua. Kaupungeilla ja kunnilla on kaikki edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijöitä, mutta oma potentiaali on tunnistettava ja siihen on tartuttava. KIERTOTALOUDEN AIKA ON NYT. KOLUMNI LOTTA SIHVO MATIKAINEN Kirjoittaja on tutkija ja tohtoriopiskelija Tampereen yliopiston kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Kiertotaloussiirtymä laittaa yritykset pohtimaan uudelleen esimerkiksi tuotantoa ja yhteistyökumppaneiden valintaa. Tartutaan siihen yhdessä! Tutustu politiikkasuosituksiin CICAT2025-hankkeen sivuilla cicat2025.fi! #1 Kiertotalouden vahvistaminen vaatii siilot ylittävää yhteistyötä: https://bit.ly/3KbtRQl #2 Lähde mukaan kiertotalousjuhlaan! https://bit.ly/3EsVpiP #3 Kiertotalous kaupungin menestys tekijänä: https://bit.ly/3EuQXA0 #4 Kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista: https://bit.ly/38SQHyY Kaupunkien resurssit ja sujuva sopiminen kiertotalouden edistäjinä Keväällä 2021 julkaistussa politiikkasuosituksessa yhdistyvät sidosryhmäyhteistyö ja toimijuus. Olemassa olevia instrumentteja voidaan käyttää, mutta niitä pitää osata soveltaa muuttuvassa liiketoimintakentässä. C ICAT2025-hankkeessa yhtenä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden muotona ovat politiikkasuositukset, jotka kiteyttävät pidemmän tutkimusprosessin sellaiseen muotoon, joka mahdollistaa tutkimustulosten sovellettavuuden käytännössä. 36 UUSIOUUTISET 3|2022. Kiertotaloussiirtymän keskiössä ihmiset ja yhteistyö Syksyllä 2019 julkaistu politiikkasuositus muistuttaa siilot ylittävän yhteistyön tärkeydestä sekä yhteistyön eri muodoista. Kiertotaloustulevaisuus luodaan nyt Siirtymä lineaaritaloudesta kiertotalouteen vaatii siis oman roolin ymmärtämistä ja potentiaalin tunnistamista, uusien toimintatapojen etsimistä, sujuvaa sopimista sekä ennen kaikkea siilot ylittävää yhteistyötä. Kiertotalouden aika on nyt. Niillä on paljon osaamista, ymmärrystä ja resursseja. Viesti siiloista pois pyrkimiseen on levinnyt: politiikkasuosituksen ”ulos siiloista” -ajatusta käytettiin Suomen strategisen kiertotalousohjelman julkistamisen yhteydessä keväällä 2021. Politiikkasuositukset on luotu tämän tueksi jokaista toimijaa varten. Tuorein politiikkasuositus syksyltä 2021 tarjoaa ohjenuoria kiertotaloussiirtymään. Oma rooli koettiin usein kivuliaaksi eivätkä kaikki tutkijatkaan korostaneet yksilön merkitystä. Vuoden 2020 politiikkasuositus haastaa jokaisen yksilön toimimaan ja kutsuu mukaan kiertotalousjuhlaan. Siirtyminen kestävään kiertotalouteen on saavutettavissa vain, jos organisaatioiden lisäksi jokainen yksilö työja arkirooleissaan osallistuu kiertotaloustalkoisiin. Kiertotalous vaatii sujuvaa sopimista eri yhteistyökumppaneiden välillä. Me ihmiset yksilöja organisaatiotasolla olemme ratkaisevassa asemassa kestävyyssiirtymissä. TUTKIMUKSESTA VAUHTIA KIERTOTALOUTEEN CICAT2025-tutkimuskonsortiossa on julkaistu politiikkasuosituksia
Tällaisessa kakofoniassa kassalleni saapui hennonoloinen nainen. Useita lastulevyjä, muuta puuta enemmän kuin kaksi lautaa jne. Kukaan ei tiennyt mitä vuosi 2020 toisi tullessaan. Ja sitten on vielä pari lautaa, nainen sai sanotuksi mekkalan yli. Ehkä juuri se pahoittelu oli hänelle liikaa molemmilla kerroilla. Joskus ihmiset kokevat kyselyn raskaaksi. Esimies ihmetteli, miten pystyin olemaan niin rauhallinen heidän kanssaan. Päätin, että tästä lähtien olen superystävällinen kaikille ja etenkin jokaikiselle asiakkaalle. ITKEVÄ ASIAKAS K oronakevät oli kiihkeimmillään. Porukkaa tungeksi asiakastilaan. Näytti siltä, että kohta putoaa tavarat käsistä. Esimies ja kaksi muuta kollegaa olivat tulleet onneksi vuoronvaihdon vuoksi paikalle ja kuulivat koko keskustelun. Sitten määrättiin. Peräkärryssä oli selkeästi enemmän maksullista tavaraa kuin nainen oli saanut kerrottua. Naisen kasvot vääristyivät, ja hän totesi syyttävään sävyyn, että miksi pitää tuolla tavalla kuulustella ja painostaa. Jos viereisellä kassalla puhui toinen asiakas, asiakas kuuli vain hänen äänensä, mutta ei sitä mitä asemanhoitaja koetti huhuilla pleksin ja maskin takaa. Mikä on huhua, mikä pelkoa ja mikä faktaa. Vaikka asiakasmäärä toimistolla rajoitettiin, tila ja varsinkin äänitila kävi ahtaaksi. Koskaan ei tiedä, mitä taakkoja ihmiset kantavat mukanaan asemalle. Asemanhoitajat kuulivat toisensa viereisiltä kassoilta, mutta eivät mitä asiakas sanoi. Olinko jotenkin liian tiukka. Olen pahoillani, että se tuntui painostavalta, kohdistin sanat naiselle. Kuuluvuus on surkea. Nainen pääsi pihalla odottavan miehen luo. Teille olisi kuulunut laittaa lisähinta. Kevät ja puutarhajätesesonki alkoivat villiytyneen koronarempan ja -siivouksen tuottaman jätevirran ja terassinlaittajien siivittämänä. Sitä paitsi, teillä oli paljon enemmän jätettä, mitä hän kertoi. Aluksi jäteaseman henkilökuntaa suositeltiin käyttämään kassalla muovisia suojakäsineitä ja kasvomaskia. Et ollut, hoidit tilanteen asiallisesti. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 3|2022 37. Nainen maksoi, ja kysyin, haluaisiko hän kuitin. Mitkä turvatoimet tehoaisivat. Itse en ole niinkään varma, menikö tilanne hyvin. Asennettiin pleksi asiakkaiden ja kassapäätteen väliin. Saatan myös olla tarpeettoman tiukka. Koetamme vain saada selville, mitä kuormassa on. Vaivoin sain selville kuorman laadun ja määrän, ja hintaa tuli lopulta minimimaksu puusta ja minimi sekajätteestä. Kerroin hänelle, että tarkoitus ei ole kiusata vaan saada selville, mitä kuormassa on, jotta voimme neuvoa oikein ja jotta hintakin on oikein. Kuuluvuus heikkeni olemattomiin. Hetken päästä mies lähti kävelemään kohti toimistoa ja tuli sisälle nainen perässään. Mies koetti vielä inttää vastaan. Eikö se nyt riitä, että on kaksi lautaa. Hänellä oli ilmoitettavanaan epämääräinen kuorma. Mies ei sanonut siihen enää mitään. Onko vaikkapa jätesäkillisen verran. Kailotimme kilpaa vieressä asioivien kanssa, eikä kuormasta meinannut tulla tolkkua. Nainen sanoi pariin kertaa jo hieman hätääntyneenä, ettei kuule mitään, kun tuo toinen puhuu liian lujaa. Pariskunta poistui. Olen pahoillani, jos tuntui painostukselta. Loppua hän ei enää kuullut, vaan ääneen itkien riensi ulos. Mitäs täällä kiusataan minun vaimoani. Mitä tarkoittaa pari. Käännyin ympäri ja kysyin lähistöllä sattumalta olleelta esimieheltä, mikä meni pieleen. Mistä minä tiedän. Lajittelu näytti menevän kuitenkin oikein, ja kärry tyhjeni. Silloin nainen purskahti jälleen äänekkääseen itkuun. Sanoin, että tässä kuulee heikosti ja joutuu puhumaan kovalla äänellä, me ei voida sille mitään. Katsoin, että mitään ei pudonnut, vaan hän sai pidettyä kukkaronsa ja muut tavaransa tallessa
”Vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta ajatellen Suomi on poikkeuksellisen valmis lisäämään omaa raakaaineiden tuotantoa, kun paljon on jo tehty.” Kaivoksilla syntyy valtavasti maa-ainesta ja myös tarvitaan aineksia esimerkiksi rikastushiekan varastointirakenteisiin ja alueiden ennallistamiseen. Tässä sikaloista saatu lanta osoittautui lupaavaksi sulfaattien ja metallien pelkistämisessä. Materiaalit toimivat suotovesien puhdistuksessa, mutta vielä täytyy tehdä lisätestejä, jotta löydetään parhaat materiaaliyhdistelmät. Hankkeissa on saatu runsaasti hyödyllistä tietoa, mutta samalla moni asia vaatisi pidempiä seuranta-aikoja ja elintärkeää jatkorahoitusta. Hankkeessa selvitettiin myös avolouhoksen käyttöä bioreaktorina. Tutkittavana on esimerkiksi voimalaitostuhkia, paperiteollisuuden kuitusavea sekä valimohiekkaa. Kaivoshankkeissa kannattaa heti alussa huomioida koko elinkaari ja visualisoida myös alueen uusiokäyttövaihtoehtoja. Shanghaissa vanhaan kaivokseen on rakennettu Intercontinental-hotelli. M aaliskuisessa webinaarissa Uudet mahdollisuudet kaivos ympäristöjen kiertotaloudessa ja kestävässä kehityksessä esiteltiin suomalaisten kaivosympäristöhankkeiden tuloksia. Kauppila tiivisti, että Suomeen on monissa hankkeissa kehittynyt hyödyllistä osaamista ja tutkimisen lisäksi myös kokemusta käytännön rakentamisesta. Kriittistä on esimerkiksi, että Hituran kaivosalueelle jo rakennetut peittomateriaalija vedenpuhdistuspilotit voitaisiin säilyttää kaivosalueella . Peitemateriaalien neutralointipotentiaali on osoittautunut hyväksi haitta-aineiden sitomisessa, mutta muilta osin materiaalien soveltuvuudesta tiedetään enemmän tutkimuksen edistyessä. Tarkoitus oli selvittää, toimivatko sivulietteet happea kuluttavana tai vettä pitävänä kerroksena rikastushiekan peitossa ja luoda tietokonemalli, jolla rakenteiden toimivuutta voidaan seurata pitkällä aikavälillä. Osaamisella omavaraisuutta Tutkimusprofessori Tommi Kauppila Geologian tutkimuskeskuksesta sanoo, että integroitu jätteiden hyödyntäminen on nykyaikainen toiminta tapa kaivosprojekteissa ja että suunnittelulähtöinen kiertotalous tulee kaivoksilla yleistymään. KOONNEET KATJA PULKKINEN JA ELINA SAARINEN AD OB E ST OC K KIERTOJA KAIVOKSILLA . ilman jatkorahoitusta ne joudutaan purkamaan. Kiertoja kehittämällä kaivoksilla voidaan säästää merkittävästi neitseellisiä luonnonvaroja. KAIVASU-hankkeessa (Kaivoksen sulkeminen – Vaikutukset ja uudet mahdollisuudet) on selvitetty, miten eri teollisuudenaloilla syntyvät TAPAHTUMIA sivuvirrat soveltuvat kaivosveden puhdistukseen. Hankkeessa testattiin myös paperiteollisuuden sivulietteiden kuten OPA-sakan ja kuitusaven käyttöä peittomateriaalina. UPACMIC-hankkeessa (Utilisation of by-products and alternative construction materials in new Mine Construction) testataan jäteja sivutuotemateriaalien sekoituksia ja seurataan niiden toimivuutta ja ympäristövaikutuksia erilaisissa kaivosrakenteissa. Hiturassa pilotti Esimerkiksi masuunikuonan, rikastushiekan ja zeoliitin sekä näiden seosten kelpoisuutta kaivosvesien puhdistukseen pilotoitiin Hituran kaivoksessa yhteistyössä UPACMIC-hankkeen kanssa. LeKaT-hankkeessa keskitytään lennokkien hyödyntämiseen kaivosvalvonnan tukena. 38 UUSIOUUTISET 3|2022. UPACMIC-, KAIVASUja LekaT -hankkeissa on selvitetty kaivosalueiden uusiokäyttöä, ympäristönkuormituksen vähentämistä ja seurantamenetelmiä sekä sivumateriaalien hyödyntämismahdollisuuksia
Haluamme, että kiertotaloudesta tulee rakentamisessa uusi normaali”, Runge korostaa. 17 kriteeriä ja lisää tulee Kööpenhaminan kaupunki on juuri julkaissut neljännen version käsikirjastaan, joka esittelee kiertotaloutta rakennusalalla. AD OB E ST OC K . ”Haluamme käyttää näitä kriteerejä kaikissa projekteissamme. Parempaa tulevaisuutta Kuittinen kysyy, kuinka rakennetussa ympäristössä voitaisiin ylläpitää ja lisätä arvoa: ”Kiertotaloudessa on jo määritelmällisesti mukana rahallinen arvo. Tiilien ja ikkunoiden uudelleenkäyttö on onnistunut tanskalaisprojekteissa. Tanskalaiset ovat onnistuneet uudelleenkäyttämään purkukohteista ehjinä purettuja ikkunoita ja tiiliä ja jatkamaan niiden elinkaarta muissa rakennuskohteissa. 39 UUSIOUUTISET 3|2022. Yksi tärkeä toimenpide Tanskassa on ollut niin kutsuttu selektiivinen eli valikoiva purkaminen. Suomessa rakennusosien uudelleenkäyttö on ollut hankalaa. Ne koskevat muun muassa puun, tiilien, betonin ja kipsilevyjen kiertotaloutta. Voimme löytää turvaa ja inspiraatiota, jos kokoonnumme sellaisten ajatusten ääreen, jotka lupaavat meille parempaa tulevaisuutta. Kuittinen piti tilaisuudessa puheenvuoron. Se tarkoittaa, että uudelleenkäyttöön soveltuvat rakennusosat on pyrittävä purkamaan ehjinä, jotta niitä voi käyttää uudestaan muissa kohteissa. Myös valaisimien uudelleenkäytön tehostaminen on suunnitelmissa. Pohjoismaat ovat muutenkin tiivistäneet yhteistyötään rakentamisen kiertotaloudessa. Seuraavaksi Kööpenhamina kääntää katseensa siihen, kuinka kiertotalous toteutuisi myös kattohuovan, teräksen, laattojen, lasin ja eristeiden kohdalla. Kööpenhaminan kaupungin kestävyyskonsultti Jens Runge kertoi, että Kööpenhaminassa on luotu jo 17 kriteeriä, joiden täyttymistä vaaditaan kiertotalouden pilotointiprojekteissa. Hankkeella vahvistetaan arkkitehtuurin, muotoilun ja taiteen asemaa siirtymässä kohti kestävää ja hiilineutraalia rakentamista. Kriteereitä on toteutettu ainakin 15 rakennusprojektissa julkisella sektorilla. EU-komissio on valinnut yhteispohjoismaisen hankkeen osaksi laajaa eurooppalaista Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta. Yli yhdeksänkymmentä osanottajaa Pohjoismaista kokoontui maaliskuun alussa keskustelemaan kiertotaloudesta rakentamisessa Green Building Council Finlandin järjestämään webinaariin. Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska ja Färsaaret käynnistävät yhteisen vähähiilistä rakentamista ja kiertotaloutta edistävän Nordic Carbon Neutral Bauhaus -hankkeen. Uudelleenkäytetyillä osilla ei ole CE-merkintää, joten niiden on Suomessa vaikea saada käyttöönottolupia rakennustarkastajilta. Jätämme rakennetun ympäristön kulttuurisena perintönä tuleville sukupolville.” Kuittinen uskoo, että kriisiaikana pohjoismainen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Suomessa se on vaikeampaa. Toivon, että siinä avautuu tilaisuus kiertotalouden mukaiselle rakentamiselle”, Kuittinen summaa. Ukrainan sotakin loppuu joskus, ja silloin on aika jälleenrakennukselle. Mallia Euroopalle Suomalaiset ministeriöt (ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö sekä opetusja kulttuuriministeriö) vetävät neljää työpakettia pohjoismaisessa Nordic Networks for Circular Construction -hankkeessa, jonka budjetti on yhteensä hieman yli miljoona euroa. “Ukrainan sotakin loppuu joskus, ja silloin on aika jälleen rakennukselle. KIERTOTALOUSKONSTIT KÄYTTÖÖN KAIKKIALLA Yhteispohjoismaalaisen rakennusalan kiertotaloushankkeen asiantuntijat tähtäävät siihen, että yhdessä paikassa keksittyjä, hyviä kiertotalouskäytäntöjä voisi ottaa helposti käyttöön ja skaalata muuallakin. ”Elämme pimeitä aikoja. Suomen vetovastuulla ovat hankkeen koordinointi ja viestintä, kiertotalouden mittareiden kehittely rakentamiseen, pohjoismainen rakennuskulttuuri sekä oppimismateriaalit. Esimerkiksi hän antoi sen, miten kiertotalous on edistynyt lukuisissa rakennusprojekteissa Kööpenhaminassa. ” K opioidaan ylpeydellä! Uudelleenkäytetään myös ideoita”, kutsuu ympäristöministeriön erityisasiantuntija, arkkitehti Matti Kuittinen. Me haluamme, että siinä on myös kulttuuriarvoa. Toivon, että siinä avautuu tilaisuus kierto talouden mukaiselle rakentamiselle”, Matti Kuittinen sanoo. Mikseivät suomalaiset pysty siihen, mihin tanskalaiset?” Kuittinen kysyy. ”Miksi joissain Pohjoismaissa on mahdollista tehdä tällaisia kiertotaloutta edistäviä toimia mutta toisissa ei
”Koko jäte-sana pitäisi poistaa, koska kyse ei ole jätteestä vaan raaka-aineesta johonkin muuhun, kun se poistuu käytöstä ensimmäisen, toisen tai kolmannen kerran”, sanoo Seija Lukkala. On menty väärään suuntaan, mikä on järkyttävää”, Globe Hopen Seija Lukkala sanoo. FIN NSA VO TT A . Sillä pysymme eturintamassa tulevaisuudessakin.” Nurmi vetää Turun AMK:ssa Telavalue-hankekokonaisuutta (Lue lisää sivuilta 35 ja 50). BioPaavon johtava asiantuntija Annimari Lehtomäki sanoo, että hackathoneista on muodostunut yrityskiihdyttämön keskeisimpiä toimintamalleja: ”Kokemuksemme hackathoneista ovat osoittaneet, että ennakkoluulottomalla ristiinpölyttämisellä löydetään ratkaisuja, joita yrityksen sisällä ei ole välttämättä osattu edes ajatella.” Kun sana Finn-Savotan haasteesta lähti kiirimään, sille löytyikin heti yksi käyttökohde: Kangaspakoista ylijääviä hulpioreunasuikaleita voisi käyttää naamioverkkomateriaalina Ukrainan sota-alueilla. Finn-Savotta toivoo, että hackathonista löytyisi innovatiivista käyttöä heidän tuotannossaan syntyvälle tekstiiliylijäämälle. Erikoisominaisuutena se on suojattu pimeänäkölaitteilta. Yhteistyötä virittelee Sideflow, rescue-materiaalien markkinapaikka ja hävikkitekstiilin agenttitoimisto. ”Meidän ajatuksemme on olla kaikessa kunnollinen. ”Palvelukonsepti on syntynyt ajatuksesta, että emme voi kuluttaa niin paljon kuin nyt. Kun perustin Globe Hopen 20 vuotta sitten, se oli elokuussa. Jäte-sana historiaan Globe Hope on kehittänyt Zero Waste -palvelun, jonka ideana on saada yritysten ja teollisuuden ylijäämäja poistotekstiili kierrätettyä mahdollisimman resurssitehokkaasti. Siksi niin suuri osa poistotekstiileistä ohjautui polttoon. Hän kertoo, että vielä 2000-luvun alussa kestävien toimintatapojen kehittäminen oli kituliaan hidasta, mutta ilmapiiri on nyt täysin toinen: ”Nyt on mahdollista rakentaa tekstiilien kiertotalouden ekosysteemejä, koska toimijoita alkaa olla ja koska kiertotalous on siirtymässä marginaalista valtavirraksi.” Lukkala näkee, että kehityksen este oli pitkään se, että materiaali nähtiin vain jätteenä, josta haluttiin päästä halvalla eroon. Osanottajien yhteinen sanoma oli, että tekstiilien elinkaarta kannattaa pidentää, sillä se on paitsi kestävää ja ekologista, voi myös avata liiketoimintamahdollisuuksia. Se olisi hyvää, kestävää ja laadukasta raaka-ainetta, jos vain joku keksisi sille käyttöä.” Ukrainan avuksi JAMKin BioPaavo ja Kasvu Open etsivät kevään aikana hackathon-kilpailussa Finn-Savotan ylijäämämateriaalille innovatiivisia hyödyntämistapoja. HUKKATEKSTIILEILLE UUTTA ELÄMÄÄ 40 UUSIOUUTISET 3|2022. Edelläkävijä jo nyt Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Piia Nurmi näkee, että Suomi on jo tekstiilien kiertotalouden edelläkävijä. Tuotannossamme syntyy kangashukkaa noin 10 prosenttia eli 20 tonnia vuodessa. Toista, pysyvämpää käyttöä Savotan hukalle kuitenkin etsitään yhä hackathonissa, koska: ”Emme missään nimessä toivo, että sota jatkuisi”, Rautiainen sanoo. Prosessin päätteeksi Globe Hope pystyy toimittamaan yritykselle raportin, jossa on todennettu, kuinka paljon kierrätyksen ansiosta on säästetty vettä ja vältetty hiilidioksidipäästöjä. ”Tärkein viestini on, että se, millä olemme päässeet tähän tilanteeseen, on todella laaja yhteistyö ja yhdessä tekemisen kulttuuri. Finn-Savotta etsii yhteistyökumppaneita innovoimaan tuotannossaan syntyville leikkuutähteille ja tekstiilihukalle hyötykäyttöä, josta voisi avautua myös bisnestä. Y li sata osanottajaa saapui linjoille tai livenä Saarijärvelle seuraamaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavon seminaaria Hukkatekstiilin uusi elämä huhtikuun loppupuolella. Reppukangas on erittäin vahvaa, kestävää ja pinnoitettu polyuretaanilla. Tilaisuudessa tekstiilien kiertotalouteen lähteneet yritykset kertoivat omista kokemuksistaan. Sen alle menee myös kestävyysajattelu. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna maaliskuussa. ”Koko jäte-sana pitäisi poistaa, koska kyse ei ole jätteestä vaan raaka-aineesta johonkin muuhun, kun se poistuu käytöstä ensimmäisen, toisen tai kolmannen kerran.” Samaa mieltä on Finn-Savotan laatuja ympäristöpäällikkö Harri Rautiainen
Seinäjoelle saapuville on luvassa jotakin ekstraa: Päivien ohjelmaan kuuluu vierailu Lakeuden Etapin hiljattain avatulla RE-pisteellä sekä biokaasulaitoksella. Tapahtuma pidetään hybridimallilla. LA KE UD EN ET AP PI. toukokuuta. Messe Münich, München, Saksa KIERTOTALOUDEN OSAAMISVERKOSTON OSALLISTAVA TYÖPAJA 7.6.2022 PULPAPER 7.-9.6.2022, Helsingin Messukeskus CHEMBIO FINLAND JA HELSINKI CHEMICALS FORUM 8.-9.6.2022 Helsingin Messukeskus Kiertotalouspäivien osanottajat pääsevät vierailulle RE-pisteelle. Se tarkoittaa, että päiville pääsee sekä paikan päälle että osallistumaan etänä. Avauspäivän toinen iso teema on vastuullisuus jätealalla. Esimerkiksi tutkimusja kehitysvastaava Miia Jylhä kertoo, kuinka Lounais-Suomen Jätehuolto on ottanut askelia jätehuollon hiilijalanja -kädenjäljen laskemisessa. Tälle sivulle tulee 1/2s vaaka Finnmaterian mainos 04_TEKSTI_PALSTA_ALKUISKU 04_Teksti palsta Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Tapahtumakalenteri KIERTOTALOUSPÄIVÄT 18.-19.5.2022, Seinäjoki POHJOINEN TEOLLISUUS 18.-19.5.2022, Oulu PACTEC, FOODTEC, PLASTEXPO NORDIC 18.-19.5.2022, Helsingin Messukeskus YTP:N VUOSISEMINAARI: KIERTOTALOUDEN INVESTOINNIT – KIERRÄTYSTEOLLISUUS TOTEUTTAMASSA VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ 23.5.2022 klo 13-16, Clarion-hotelli Helsinki KIERTOTALOUSLIIKETOIMINNAN JOHTAMINEN JA ARVIOINTI Laatukeskuksen koulutus, 23.-24.5.2022 JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN OPINNÄYTETYÖKISAN SEMINAARI 24.5.2022 klo 12-16, Aalto-yliopisto, Helsinki IFAT-MESSUT 30.5.-3.6.2022. Lisäksi osanottajat pääsevät herkuttelemaan illalliselle Rytmikorjaamolla. Kiertotalouspäivät Seinäjoella SUOMEN KIERTOVOIMA RY KIVO järjestää perinteiset Kiertotalouspäivät tänä vuonna Seinäjoella 18.-19. Torstai on omistettu biojätteille, biojätteen erilliskeräämiselle, biokaasuasioille ja ravinnekierrätykselle. Päivät huipentuvat katsaukseen jätealan tulevaisuuden näkymistä, kehittämishankkeista ja tutkimuksesta. Kaksipäiväisen seminaarin ensimmäinen päivä keskittyy siihen, kuinka yhdyskuntajätteen kierrätysaste saataisiin yhteistyössä nousuun. Kierrätyksen nostossa olennaista on määrittää tavoitteet ja toimenpiteet sekä selvittää jätteen koostumus
ätehuoltokenttä oli hädin tuskin selvinnyt maanlaajuisesta covid-19-pandemiasta, kun oli jo sopeuduttava uuteen häiriötilanteeseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuun lopussa. Yleisesti ottaen tämä on aiheuttanut alalla rajoitteita saatavuuteen, mikä on nostanut hiiliteräksen hintaa”, sanoo Finncont Ympäristötuotteet Oy:n myyntipäällikkö Juha Holmström. Polttoaineiden, metallien, kemikaalien sekä kierrätysja käsittelylaitosten käytössä tarvittavien hyödykkeiden hinnat ovat karanneet korkeiksi. ”Ukrainasta on tuotu paljon elektroniikkaa. Prosessityyppisissä laitoksissa, joissa on jätteen käsittelyä, kuten biokaasulaitoksissa, alkaa olla pulaa komponenteista ja varaosista. Osista pulaa ”Korona sotki globaaleja toimitusketjuja. Tuskin oli koronapandemiasta selvitty, kun Venäjän käynnistämä sota aiheutti uuden poikkeustilanteen yhteiskuntiin. ”Sota voimistaa entisestään samoja haasteita, jotka alkoivat jo pandemian aikana”, hän sanoo. Alan toimijat uskovat, että tästäkin selvitään. Hän kertoo, että kentältä on tullut jo viestiä, että kalustosta ja komponenteista alkaa olla saatavuuspulaa. ”Kun puhutaan yhteiskunnalle kriittisestä toiminnosta kuten jätehuolto, on jokaisella toimijalla tahtotila, että se toimii ja jätteet kerätään sovitusti”, Kallus korostaa. Toisaalta toimitusajat esimerkiksi vaihtolavoissa tai jätteenkuljetuskalustossa ovat pidentyneet. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVAT . Ennennäkemätön tilanne Tilanne on heijastunut etenkin vaihtolavoihin ja pakkaaviin jäteautoihin. Vaikutukset heijastuvat myös kotimaiseen jätehuoltoon. Suomen jätehuolto on kärsinyt viimeaikaisissa kriiseissä. Raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden saatavuus heikkeni huomattavasti pandemiassa. Hän on työskennellyt jäteja ympäristöhuoltoalalla vuodesta 1994 lähtien eikä ole ikinä nähnyt mitään vastaavaa. Näistä vaikutuksista J ei ehditty toipua, kun tuli Ukrainan sota”, summaa Suomen Kiertovoima KIVO ry:n väliaikainen toimitusjohtaja Timo Hämäläinen. Koronan käynnistämä ja sodan kärjistämä raaka-aineja komponenttipula on iskenyt jätehuollossa tarvittavaan kalustoon. ”Kun tuli sota ja Venäjän-pakotteet, hiiliteräksen tuonti Venäjältä loppui kuin seinään talouspakotteiden vuoksi. Venäjän käynnistämä sota on heijastunut monenlaisina vaikeuksina myös kotimaiseen jätehuoltoon. Näin kävi myös jätehuollon tarvitsemien resurssien osalta. KIVOssa helmikuussa aloittanut asiantuntija Taina Kallus vahvistaa tämän. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL varoitti maaliskuun puolivälissä julkaistussa, ylimääräisessä Jätehuolto kolhiutui muttei kaadu UUSIOUUTISET 3|2022 42. Ensin pandemia, sitten sota. Jollain aikavälillä tulee selviteltäväksi myös, saadaanko alalla kaikkia tarvittavia kemikaaleja”, Kallus jatkaa. ”Yritämme jatkuvasti minimoida vaikutuksia ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja.” Hinta kirpaisee Sodan alkamisen jälkeen dieselin hinta on noussut lyhyessä ajassa kymmeniä senttejä litralta, mikä on ajanut kuljetusja logistiikkayrittäjiä vaikeuksiin
Jatkossa uusissa kilpailutuksissa olisi hyvä huomioida, että häiriönkesto rakennetaan sopimuksiin.” Kuukausien viive Polttoaineiden hinnannousu ja pakkaavien jäteautojen toimitusvaikeudet näkyvät esimerkiksi kangasniemeläisen Tulla Ky:n toiminnassa. ”Tappiolla ei voi kauaa ajaa. Asiakkaat eivät joutuneet kohtaamaan merkittäviä muutoksia. Siinä mielessä asiat hoituivat kuten pitikin.” Hän mainitsee, että jätehuoltotoimijat onnistuivat myös haastavassa tehtävässä, viestinnässä: ”Alussa oli paljon tiedon tarvetta ja asiakkaat kyselivät paljon jätehuoltopalveluista. Esimerkiksi ikkunannostimet ja peilinlämmittimet on asennettu vain kuljettajan puolelle. Viivästykset vaikeuttavat yritystoimintaa, etenkin kun jätelakiuudistus on samaan aikaan muuttamassa koko jätteen kuljetuksen järjestämistapaa: ”Kuntien on pakko kilpailuttaa vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen pakkausjätteen ja biojätteen keräykset. toimitusjohtaja Timo Hämäläinen näkee, että jätehuoltoala selvisi koronapandemiasta hyvin. ”Kerätäänkö jätettä vai syödäänkö?” Tulla kärjistää. Minusta asiakkaiden kysymyksiin pystyttiin vastamaan hyvin ja viestimään oikea-aikaisesti.” aineen osuus on noin 13 prosenttia. Mutta peltoja tarvittaisiin nyt ihan muuhun kuin autojen polttoaineeksi, sillä sota on nostanut uhkakuvia ruoka huollon pettämisestä ja globaalista nälästä. kuljetusbarometrissään, että yhdeksän kymmenestä kuljetusyrittäjästä sanoo polttoaineen hinnan nousun uhkaavan jo yrityksen tulevaisuutta. Polttoaineen hintashokki uhkaa vakavasti jätteenkuljetusyrityksiä”, Lehtipuu sanoi. KIVOn Taina Kallus kertoo, että jätelaitokset tuottivat yhteisvoimin juridisen selvityksen siitä, minkälaisia mahdollisuuksia hankintalaki antaa hinnantarkistusten tekemiseen. Indeksi helpottaa Jäteala on nopeasti reagoinut polttoaineiden hinnannousuun ja kuljetusyrittäjien ahdinkoon. Viime syksynä yritys osti uuden loka-auton, mutta koronapandemian aiheuttamien toimitusongelmien takia Scania ei vieläkään ole saanut asennettua siihen kaikkia komponentteja. Yritys on toiminut jätehuoltoalalla 50 vuotta. Ratkaisuja siihen, miten nykyisiin sopimuksiin saataisiin joustoja, haetaan yhdessä jätelaitosten edustajien kanssa. Kun kulut nousevat, minun on pakko korottaa asiakkaiden hintoja.” Tulla pitää hintojen nousua suurempana ongelmana mahdollista polttoainepulaa: ”Niin kauan homma toimii, kun dieseliä saa rahalla. Tilanne heijastuu myös jätteenkuljetusyrittäjiin, kertoi Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n silloinen toimitusjohtaja Otto Lehtipuu maaliskuussa: ”Tilanne heijastuu koko elinkeinotoimintaan ja myös jätehuoltoon. ”Nämähän olivat jo koronan aiheuttamia ongelmia. Urakoihin vaaditaan kohtuu uusia autoja, mutta valmiin uuden auton päällirakenteineen saa vuoden tai puolentoista päästä.” Tulla laski maaliskuussa, että heidän kustannuksistaan poltto”JÄTEALA SELVISI PANDEMIASTA” SUOMEN KIERTOVOIMA RY KIVOn va. Onhan se aika kallista. Kokonaiskulut nousevat heillä 5–10 prosenttia. Toimijat kehittävät nyt ratkaisuja yhteistyössä. Tullalla on kaksi vaihtolava-autoa, loka-autoja ja pakkaavia jäteautoja. Tulla on jo laskeskellut, kuinka monta hehtaaria peltoa hän tarvitsisi, jos alkaisi itse kasvattaa rapsia, josta voisi puristaa polttoainetta omiin tarpeisiin. Hän on päätynyt siihen, että rapsipeltoihin pitäisi varata 180 hehtaaria. ”Yleisesti ottaen pandemiatilanteessa jätehuoltokenttä toimi hyvin. Entäs sitten, jos ei saa rahallakaan?” Pellosta käyttövoimaa. ”Pelkän polttoaineen hinta rupeaa olemaan 80 sentin ja euron välillä per kilometri. Toiminnot pysyivät pääosin auki ja asiointi esimerkiksi jäteasemilla oli mahdollista. Nyt sujuvasti korona muuttui Putiniksi”, yrittäjä Matti Tulla luonnehtii. UUSIOUUTISET 3|2022 43
Jätealan huoltovarmuustoimikunnan varautumisopaskin toteaa, että ITÄ-YHTEISTYÖ JÄIHIN VENÄJÄ on viime vuosina ennen sotaa osoittanut kiinnostusta jätehuoltonsa kehittämiseen ja kiertotalouteenkin. ”Selvisi, että hankintalaissa on kohtuullistamisperiaate, jonka mukaan hintoja voidaan tarkistaa”, Kallus sanoo. Tämä saattaa vauhdittaa energiasektorin vihreää siirtymää kohti uusiutuvia polttoaineita ja puhtaita energiamuotoja. Näin jäteala pystyy ottamaan aiempaa paremmin huomioon esimerkiksi kuljetuskustannuksiin vaikuttavien polttoaineen hintojen äkilliset muutokset. Työkalut apuun Sotakriisi puhkesi pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä uudistunut jätelaki on laajentamassa kierrätyskelpoisten jätteiden kuten bioja pakkausjätteiden keräysvelvoitteita ensi kesästä alkaen. Meillä on työkaluja ja apuvälineitä hyvin saatavilla.” Kallus viittaa esimerkiksi Kuntaliiton Julkisten hankintojen neuvontayksikön julkaisemiin oppaisiin jätehuoltomääräysten laadinnasta ja jätetaksoista. KIVO, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry sekä Tilastokeskus ovat yhteistyössä toteuttaneet jätteenkuljetusten kustannusindeksin päivitystyön. Sota laittoi tämän kaiken jäihin. Ympäristöministeriön suomalais-venäläisen jäteja kiertotaloushankkeen kaikki tapahtumat on toistaiseksi peruttu. Suomalaiset ovat viritelleet erilaisia jätehuoltoja kiertotaloushankkeita venäläisten toimijoiden kanssa. Yksikkö on myös julkaissut ohjeistuksen siitä, kuinka Ukrainan sota vaikuttaa hankintasopimuksiin. Päivitystyö käynnistyi jo viime vuonna, mutta sodan nostamat polttoainehinnat ovat entisestään kasvattaneet tarvetta indeksin päivitykselle. Kalluksen mukaan indeksin päivitykselle on noussut kova tarve. ”On pohdittu yhdessä, kuinka usein indeksitarkistukset tulisi tehdä, jotta tällaiseen tilanteeseen ei toista kertaa jouduttaisi ja jotta olisi helpompi reagoida yllättäviin muutoksiin”, Kallus taustoittaa. ”Uskon, että joka ikinen jätelaitos pystyy tämän hoitamaan. ”Oppaan fokus on tehdä varautumisesta osa päivittäistä toimintaa. Uusioraaka-aineita markkinoille Toisaalta sodasta aiheutuneella kriisillä voi olla myönteisiäkin seurauksia kiertotaloudelle. Tilastokeskus pyytää tilaamaan indeksin hyvissä ajoin etukäteen. Juuri nyt kunnissa valmistellaan uusia kuljetusja urakkasopimuksia. Indeksi julkaistiin 29.4.2022, ja tämän jälkeen 27.7.2022 ja 27.10.2022. Kilpailutukset ovat isossa roolissa jätelain muutoksessa, ja niiden toteuttamisessa olisi tarvittu työrauhaa”, KIVOn Taina Kallus toteaa. Hän kuitenkin uskoo, että ala selviää haasteista. Huoltovarmuuteen opas Jäteala saa tukea häiriötilanteiden ja kriisien hoitoon myös viime keväänä valmistuneesta oppaasta. Toisaalta yritysten pitäisi pystyä varautumaan niihin kalustohankinnoilla. Kustannusindeksi pakkaaville jäteautoille, loka-autoille ja vaihtolava-autoille päivittyy jatkossa neljännesvuosittain. Kun on luotu tietyt toimintamallit, ne palvelevat myös erityyppisissä häiriötilanteissa, kun toimintaympäristössä tapahtuu jotakin poikkeuksellista”, oppaan kirjoittaja ja huoltovarmuustoimikunnan sihteerinä toiminut Timo Hämäläinen sanoo. ”Jätelain muutoksen toimeenpanemiseksi on tiukka aikataulu. Kun neitseellisten raaka-aineiden hinnat kohoavat pilviin, jätteistä ja sivuvirroista jalostettujen kierrätysmateriaalien kilpailukyky markkinoilla kohenee. Katse on kääntynyt huoltovarmuuteen, mikä vahvistaa esimerkiksi paikallisten jäteja sivuvirtojen aiempaa resurssiviisaampaa hyödyntämistä. Vaikka opas ei otakaan kantaa poikkeusoloihin kuten sotaan, se antaa kuitenkin apuvälineitä siihen, kuinka varautumista voi kehittää jatkuvana prosessina osana yrityksen johtamista. Venäjän-markkinat olivat suomalaisille alan toimijoille kiinnostava, potentiaalinen osaamisja yhteistyösuunta sekä mahdollinen vientimarkkina. Sota sai Euroopan havahtumaan siihen, miten riippuvaisia yhteiskunnat ovat olleet venäläisestä fossiilisesta energiasta. Koko ala olisi toivonut, että olisimme saaneet keskittyä työhön rauhassa, mutta maailmankaikkeus ei sitä rauhaa meille nyt suonut. UUSIOUUTISET 3|2022 44. Jätealan huoltovarmuuskunta julkaisi jätehuollon varautumisja jatkuvuussuunnitteluohjeen, joka tukee jätehuoltotoimijoita oman varautumisensa kehittämisessä ja toimintavarmuutensa ylläpitämisessä
Siitäkin selvittiin. Siellä biokaasu ja ravinteiden kierrätys nähtiin tärkeinä osaratkaisuina kansallisen huoltovarmuuden sekä energiaja ravinneomavaraisuuden parantamisessa. ”Esimerkiksi kierrätysravinnetukia on odotettu jo kolmisen vuotta. Aiemmin kierrätysravinteita on pidetty ehkä hieman hankalana käyttää, koska levitykseen ja kuljetukseen on liittynyt kuluja. Myös KIVOn Taina Kallus näkee tilanteessa pilkottavan hopeareunan. Toisaalta kriisi hankaloittaa myös biokaasulaitosten operointia. Suomilammi toivookin nyt hallitusohjelmassa jo päätettyjen tuki-instrumenttien nopeaa käyttöönottoa. ”Kun ostimme yrityksen, valuuttaluottoa oli puolet yrityksen lainoista. Kiinteistönhaltija voi lain mukaan tilata itse jätteenkuljetuksen ainoastaan sekajätteille ja nestemäisille jätteille sekä alle viiden huoneiston kiinteistöillä bioja pakkausjätteille niissä kunnissa, joissa on voimassa kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Lannoitteiden hinnannousu on johtanut keinolannoitteiden tarjonnan supistumiseen, mikä on kasvattanut jo kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden kysyntää. JÄTE VOISI OLLA HUOLTO VARMUUTTA PARANTAVA KOTIMAINEN RAAKA-AINE. ”Minun on helpompi perustella omille asiakkailleni indeksin avulla, millaisia korotuspaineita hinnoissa on, kuin puutavarakuskin mennä hattu kourassa puunostajan pääkonttoriin.” Hän pitää yhtä kriisiä kuitenkin sotaakin pahempana: ”Mikään ei ole saanut minua yhtä vihaiseksi ja epätoivoiseksi kuin viime vuonna hyväksytty jätelaki.” Tulla tarkoittaa sitä, että uusi jätelaki siirtää asumisessa vähintään viiden huoneiston kiinteistöllä syntyvien bioja pakkausjätteiden kuljetukset kaikkialla kunnan kilpailutettaviksi. Ukrainan konflikti on todella surullinen, enkä olisi koskaan toivonut tällaista tapahtuvan”, Suomilammi sanoo. Hän muistuttaa, että jätteistä ja maatalouden sivuvirroista tuotettu biokaasu on poikkeuksellisen kokonaisvaltainen energiamuoto, koska se vastaa yhtä aikaa sekä vihreän siirtymän, huoltovarmuuden että kiertotalouden tavoitteisiin. Biokaasun ja ravinnekierrätyksen toimijat, poliitikot ja etujärjestöt kokoontuivat 17.3. jos ulkoinen tekijä aiheuttaa esimerkiksi rajojen sulkeutumisen, mistä seuraa polttoja raaka-aineiden vajausta, jätehuoltotoimijat voivat yhdessä huoltovarmuusorganisaation kanssa pyrkiä ohjaamaan jätevirtoja näihin tarkoituksiin. Kun tuli devalvaatio, yhdessä yössä meillä oli omakotitalon verran lisää lainaa”, Tulla muistelee. ”Kriisi kannustaa kiertotalouteen ja uusiutuvien energioiden sekä kierrätettyjen ravinnelähteiden käyttöön. Laitosten huoltoon tarvitaan komponentteja, joista voi tulla pulaa. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa tuotantokustannuksiin. Investointituet perinteiseen biokaasutoimintaan ovat junnanneet paikallaan.” Nyt tai ei koskaan Biokaasuala toivoo, että kriisi vauhdittaisi lainsäädäntömuutoksia ja toimenpiteitä, jotka lisäävät biokaasun ja kierrätysravinteiden tuotantoa ja käyttöä. Tulla pitää muutosta kuljetusyrittäjien toimintaedellytysten kannalta pohjanoteerauksena: ”Putin voi nostaa polttoaineen hinnannousun kautta meidän kustannuksiamme 5–10 prosenttia. Vuonna 2008 käynnistyneessä talouskriisissä kierrätysmetallin kuten sekapeltikuorman hinta romahti muutamassa kuukaudessa 7 500 eurosta nollille. ”Nyt, kun raaka-aineista ja esimerkiksi teräksestä on saatavuuspulaa ja hinnat ovat nousseet, niin toivon, että herättäisiin siihen, että vaikkapa sähköromua käsiteltäisiin ja kierrätettäisiin entistä tehokkaammin Suomessa sen sijaan, että sitä viedään ulkomaille.” Hyötyykö biokaasuala. Biokaasuala saattaa olla yksi kriisin hyötyjistä. ”On hyvä, että tahtotila biokaasun tuotantoon on voimistunut, mutta on surullista, että siihen on päädytty tällaisen tapahtumaketjun kautta. Venäjän aggressio on herättänyt pelkoa jopa ydinsodasta. Mutta nyt kierrätysravinteiden kysyntä on selvästi kasvanut, koska väkilannoitteita ei kerta kaikkiaan ole saatavissa”, pohtii Gasumin tuotantojohtaja Ari Suomilammi. Suomilammen mukaan mädätysjäännöksen jatkojalostukseen tarvitaan kemikaaleja, joiden saatavuus on joissain tapauksissa nyt kysymysmerkki. Polttoaineiden hinnan heilahtelutkaan eivät miestä hätkähdytä. Mutta jos hän ei hyökkää Suomeen, ei hän kuitenkaan kiellä minua harjoittamasta elinkeinotoimintaa, toisin kuin eduskunta, joka teki uudesta jätelaista fiaskon.” . ”Soisi, että jätteet nähtäisiin järkevänä, kotimaisena raaka-ainevirtana, joka parantaa Suomen huoltovarmuutta”, KIVOn Timo Hämäläinen korostaa. pyöreän pöydän keskusteluun. UUSIOUUTISET 3|2022 45. Graafikon tekemä kuva tiivistää huolen koronaviruksesta ja maailman poliittisesta tilasta. KRIISISTÄ KRIISIIN YLI 30 VUOTTA jätekuljetusyritystä pyörittänyt yrittäjä Matti Tulla suhtautuu koronapandemiaan ja jopa sotaan tyynesti, sillä hän on kokenut yrittäjän taipaleella monenlaisia kriisejä lähtien 1990-luvun alun lamasta ja valuuttalainariskien realisoitumisesta. Suomilammi näkee, että aika on nyt otollinen sille, että biokaasun tuotantoa voitaisiin Suomessa kasvattaa tavoiteltuun neljään terawattituntiin
BIOKAASUN VOIMIN MAITOTUOTTEITA Ulvilalainen meijeri korvaa fossiilista nestekaasua biokaasulla, joka on tuotettu sen omasta jätevesilietteestä. Uusi biokaasulaitos auttaa Satamaitoa korvaamaan Ulvilan meijerillä höyryn tuotannossa tarvittavaa nestekaasua lähituotetulla biokaasulla. Tämä ratkaisu on kiertotalouden ytimessä”, Satamaidon toimitusjohtaja Anniina Honkanen kiteyttää. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 3|2022. ”Meiltä lähtevä jätevesi päätyy liet teenä tuottamaan Envor Porin bio kaasulaitoksella energiaa, joka sitten palaa takaisin tänne meijerille. pian Satamaidon käyttöön. Noin puolet Porin biokaasulaitok sen tuottamasta energiasta menee . Aiemmin Satamaito on tuottanut höyryn nestekaasulla eli propaanilla. Tämäkin pienentää ympäristövaikutuksia. Määrä riittää tuot tamaan noin kolmanneksen meijerin vaatimasta höyrystä. Korvaa propaania Porin biokaasulaitos pystyy ottamaan vuosittain vastaan 24 000 tonnia lie tettä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ENVOR PORI, KUVA Satamaidon Anniina Honkasen mukaan biokaasuhankinta edistää meijerin hiilineutraaliustavoitetta. Siitä syntyy 12 000 megawat tituntia energiaa, mikä vastaa yli kuudensadan omakotitalon koko naissähkönkulutusta tai 1 200 000 litraa dieseliä liikennepolttoaineeksi muutettuna. Satamaito laajensi lämpölaitostaan kolmannella lämpökattilalla, joka al kaa nyt käydä uusiutuvan, paikallisen ja omavaraisuutta vahvistavan poltto aineen eli jätteistä tuotetun biokaasun voimin. Osuuskunta Satamaito pystyy pian omien jätevesiensä avulla vähentämään Ulvilassa sijaitsevan meijerinsä kasvihuonekaasupäästöjä. Lähes kymmenen miljoonan euron investointi kannatti: Viime elokuussa biokaasulaitos alkoi käsitellä jäte vedenpuhdistamolla syntyvää lietettä. Satamaito ostaa tästä biokaasusta sopimuksen mukaan 5 000–6 000 megawattituntia. Porin biokaasulaitokselta on Ul vilan meijerille vain 14 kilometriä, joten biokaasua ei tarvitse kul jettaa kauas. Sopimus on Envor Porin ensimmäinen kaasun toimitussopimus. Laitos alkaa pyöriä täydellä kapasitee tillaan ensi kesän aikana. J ätevesi on paljastunut aarteeksi Satakunnassa. Meijerillä maitotuotteiden valmistuksessa syntyneet jätevedet tuottavat yhteistyökumppaneiden avulla lopulta energiaa meijerin käyttöön – paikallista kiertotaloutta parhaimmillaan. Jätevesi palaa takaisin Osa Satamaidon ostamasta biokaasus ta on tuotettu sillä jätevedellä, joka on syntynyt meijerillä maitotuotteiden valmistuksen yhteydessä. Envor Pori Oy on rakentanut Porin Veden Luotsinmäen jäte vedenpuhdistamon kupeeseen uuden biokaasulaitoksen
Envor Pori on jo varautunut mahdolliseen laajennukseen muun muassa investoimalla kaksi miljoonaa euroa haihturiin, joka tehostaa biokaasulaitoksen vedenkäsittelyä. Porin korkeakuormitteisessa reaktorissa syöttömateriaalin kuivaaineprosentti on korkea, 18 prosenttia. ”Laajennushankkeen aikataulu riippuu siitä, miten Porissa käytännössä toteutetaan biojätteen erilliskeräys ja -käsittely. Jäte vedessä olevaa lämpöenergiaa on otettu talteen investoimalla vedenkierrätysja lämmönvaihtotekniikkaan. Envor Pori avasi maalis-huhtikuun vaihteessa Valtatie 8:n varteen Porin pohjoiskulmaan uuden biokaasun tankkausaseman, joka soveltuu sekä henkilöautoille että raskaalle kalustolle. Esimerkiksi Paimion biokaasulaitoshanke on saanut vauhtia Venäjän käynnistämän Ukrainan sodan jälkeen, koska nesteytetylle biokaasulle on yhä suurempi kysyntä raskaissa kuljetuksissa. Suomessa hallitus tavoittelee biokaasuntuotannon nelinkertaistamista. Diesel on kallista. Puhdistamolietteen tuotteistus biokaasuksi tuottaa Envorin laskujen mukaan näin monen kilon päästövähenemän. Hygienisointi toteutuu termofiilisessä prosessissa. Kalustohankinnat saattavat pian tulla ajankohtaisiksi kuljetusyrittäjille. Näin saadaan kuivattu mädäte ja typpikonsentraatti ulos ravinnepitoisempina, mikä tekee tuotteista viljelijöille houkuttelevia, koska ei tarvitse kuljettaa niin paljon vettä. Laine korostaa, että energiatuet ja ylipäätään rahoituksen varmistaminen ovat pienille biokaasualan toimijoille elintärkeitä. Samaan aikaan 3 000 000 Ravinneyhteistyötä Envor Pori tuottaa biokaasulaitoksellaan linkokuivattua mädätysjäännöstä noin 12 000 tonnia vuosittain sekä noin kolme ja puoli tonnia typpikonsentraattia. Satamaidon sopimuskumppaneina toimivat sopimusmaatilat sekä seudun muut maatilat pystyvät pian lannoittamaan peltojaan jätevesilietteestä jalostetuilla kierrätysravinteilla. ”Jotkut viljanostajat ja myllyt ovat aiemmin ilmoittaneet, etteivät osta puhdistamoperäisellä lannoitteella saman kasvukauden aikana viljeltyä viljaa. Laitoksen energiatehokkuutta on parannettu jo ennen biokaasusopimusta. Uskon, että tekniikka kehittyy. ”Meidän kaikki kierrätyslannoitteet on jo myyty. Oma mielipiteeni on, että huoltovarmuuden nimissä myllyt voisivat tulla vastaan niin, että löydettäisiin ratkaisu. Mika Laine näkee, että Ukrainan tilanne tulee vauhdittamaan biokaasualan kehitystä: ”Olemme uskoneet biokaasutukseen jo pitkään ja olleet pioneereja alalla. Lietteestä tuotettu biokaasu pystyisi periaatteessa liikuttamaan myös meijerin valmistamien maitotuotteiden kuljetuksia, jos logistiikassa olisi käytettävissä biokaasuautoja. Tuki kullan arvoista Envor Pori on saanut biokaasuhankkeille työja elinkeinoministeriön energiatukea. Toimitamme niitä lähimaatiloille noin 50 kilometrin säteellä. Paikallisten tuotteiden kautta satakuntalaiset pääsevät hyötymään alueellisesta kiertotaloudesta.” Hiilijalanjälkeä pienemmäksi Satamaidon Anniina Honkasen mukaan biokaasuhankinta edistää meijerin hiilineutraaliustavoitetta. On surullista, että vaadittiin sodan kaltainen kriisi, jotta toimenpiteet lähtevät oikeasti konkretisoitumaan.” biokaasun tankkausasemaverkosto vahvistuu. Envor laskee, että Porin Veden puhdistamolietteen tuotteistus biokaasuksi saa aikaan kaikkiaan kolmen miljoonan kilon päästövähenemän. Honkanen korostaa, että meijerin päästöt ovat vain yksi osa hiilijalanjälkilaskentaa. Nykyisessä maailmantilanteessa biokaasun asema varmasti vahvistuu jatkossa”, Satamaidon Anniina Honkanen näkee. 47 UUSIOUUTISET 3|2022. ”Tavoitteenamme on, että voisimme tuottaa puolet höyrystä biokaasulla, eli että biokaasulla toimisi kaksi kattilaa. ”OLEMME USKONEET BIOKAASUTUKSEEN JO PITKÄÄN.” Envor Porin toimitusjohtaja Santeri Laine iloitsee yhteistyöstä: ”On mahtavaa, että pääsemme aloittamaan yhteistyön Satamaidon kanssa. BIOKAASUN TUOTANTO LISÄÄNTYY SATAMAITO ostaisi mielellään jatkossa enemmänkin biokaasua Envorilta, kunhan kaasuntoimitusten varmuus ja jatkuvuus pystytään takamaan. Hän kehuu Prizztechin ja muiden alueen toimijoiden pitkää yhteistyötä biokaasualan kehittämisessä. Yhtiö aikoo hakea molemmille Laatulannoite-sertifikaattia. Tulemme varmasti käyttämään tätä lannoitetta myös Satamaidon sopimustiloilla”, Envor Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine kertoo. Porissa riittävä pääoma saatiin turvattua, sillä kolme alueen energiayhtiötä lähti mukaan sijoittajiksi: Vakka-Suomen Voima, Sallilan Energia ja Leppäkoski Group. BioGPaimio Oy:n hankkeessa ovat Envorin lisäksi mukana Paimion kaupunki ja Erpe Oy. Nyt näyttää, että se, minkä varaan olemme investoineet, kantaa entistä paremmin, ja biokaasuala saa buustia. Envor Pori suunnitteleekin jo laajentavansa Porin biokaasulaitosta toisella reaktorilla, joka keskittyisi biojätteen, elintarviketeollisuuden sivuvirtojen ja peltobiomassojen kaasutukseen. Pystyisimme nostamaan kaasuntuotannon aina 30 000 megawattituntiin asti”, arvioi Envor Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Laine. Satakunnan seudun biokaasulaitosten ravinteille on löydetty hyviä käyttökohteita yhdessä tehdyssä selvityksessä. Meijerin sähkö tulee jo kokonaan uusiutuvista energialähteistä. Myös logistiikasta ja kuljetuksista aiheutuu päästöjä, samoin maataloudesta. Lannoitepulaa lievittämään Jäteveden ja siitä tuotetun biokaasun hyvät vaikutukset eivät rajoitu vain meijerin ja logistiikkavaiheen ilmasto työmahdollisuuksiin vaan ulottuvat myös maatiloille. Rahoituskysymykset ovat nyt ajankohtaisia, sillä Envorilla on vireillä eri puolilla Suomea muutama muukin biokaasulaitoshanke. ”Olisi ihan optimaalista, jos meidän logistiikkakuljetukset käyttäisivät biokaasua”, Honkanen toivoo. Ukrainan tilanne tulee aiheuttamaan pulaa viljasta ja toisaalta lannoitteiden hinnat ovat räjähtäneet niin, että viljelijöiden on pakko hakea vaihtoehtoja”, Santeri Laine korostaa. Kierrätyslannoitteiden ja -ravinteiden kysyntä on kasvanut sodan vuoksi, sillä teollisten lannoitteiden hinnat ovat yli kolminkertaistuneet ja niissä on saatavuusongelmia. ”Nämä ratkaisut eivät ole pelkästään meidän käsissämme, mutta maatiloilla on jo paljon tekeillä hiilineutraalisuuden edistämiseksi, kuten ympärivuotista nurmiviljelyä pelloilla, lannankäsittelyyn liittyviä asioita sekä hiiltä maaperään sitovia ratkaisuja.” Kuljetukset biokaasulla
huhtikuuta. Se jaettiin Textile & Fashion Forum Helsinki -tapahtumassa 7. Vuoden 2022 Tekstiilija muotialan opettaja -tunnustuksen sai LAB-ammattikorkeakoulun puettavan muotoilun lehtori Minna Cheung. lähtenyt miettimään lähituotantoa, uusia kuituinnovaatioita ja kiertotaloutta”, kiittelee yrittäjä Jaana Hjelt. Yrityksellä on poisto tekstiilien jalostuslaitos Paimiossa. Kaikessa, mitä teemme, ajattelemme seuraavaa sukupolvea.” Lapuan Kankurit on investoinut kolmisen miljoonaa euroa uusiin tuotantolaitoksiin. Tunnustuspalkinnon arvo on 10 000 euroa. Lue koko juttu: https://bit.ly/3jQSvee LA PU AN KA NK UR IT 48 UUSIOUUTISET 3|2022. ”Emme yksin me, vaan koko ala elää nyt hienoa aikakautta. ”Tuntuu todella huikealta, että meidät palkitaan tämmöisenä hetkenä, kun koko suomalainen tekstiiliteollisuus on noussut uudestaan kukkaan, . Rester on toiminut tienraivaajana yritystekstiilien kierrätyksessä laadukkaaksi uusioraaka-aineeksi. On mahtavaa saada pyörittää yritystä tämmöisenä aikana, kun Suomen tekstiiliteollisuudessa tapahtuu paljon positiivista”, hän näkee. Nyt minusta iso osa yrityksiä toimii jo miettien ympäristöä ja ajatellen tulevaisuutta”, sanoo Lapuan Kankureiden yrittäjä Jaana Hjelt. ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN PALKITTUJA ”Oli aika, jolloin yritykset tuntuivat hakevan vain tämän tai ensi vuoden tulosta. TEKSTIILIN JA MUODIN PALKINNOT VASTUULLISILLE Tekstiilin ja Muodin palkinto myönnettiin vastuullisuutta edistävälle Lapuan Kankureille. Uuteen laitokseen tulee lämmön talteenottojärjestelmät, maalämpö ja tarvittaessa myös aurinkopaneelit. Yli satavuotinen perinne Hän ja Esko Hjelt ovat kankureita jo neljännessä polvessa. ”Tekstiilija kudonta historia on siirtynyt yrityksessämme sukupolvelta toiselle”, sanovat Jaana ja Esko Hjelt. S uomalainen perinteikäs tekstiiliyritys Lapuan Kankurit on saanut Tekstiilin ja muodin palkinnon. Suomen Tekstiili & Muoti halusi antaa tunnustusta myös kotimaisen tekstiilija muotialan korkeatasoiselle koulutukselle. ”Perheyrityksessä vastuullisuus on DNA:ssamme ja syvällä arvoissamme. Laitos on tarkoitus saada käyttöön tämän vuoden aikana. Resterille kunniamainita Suomen Tekstiili & Muoti jakoi foorumissa myös erityisen kunniamaininnan kiertotalousyritys Rester Oy:lle. Kunniamaininta meni kierrätyspioneeri Resterille. Yritys rakentaa Lapualle parhaillaan uutta villakehräämöä ja viimeistelylaitosta. Lapuan Kankureiden juuret ovat vuonna 1917 perustetussa tekstiilitehtaassa
Hän seuraa tehtävässä Peter Vanackeria, joka jatkoi tehtävässä 30.4.2022 saakka. NIMITYKSIÄ Kuningas palkitsee Ioncellin kehittäjät EKOLOGISEN Ioncell-tekstiilikuidun kehittäjät palkitaan kuninkaallisessa seremoniassa lokakuussa. Laatukeskus Laatukeskuksen liiketoimintapäällikkönä on aloittanut 1.4.22 alkaen Timo Kuntsi. Idea Nollasta syntyi, kun Luka Bala?, Carlos Henriques ja Albert Franch Sunyer halusivat kehittää ravintola-alaa ympäristöystävällisemmäksi. Hän tuli Nesteen palvelukseen vuonna 1998. Vuonna 2016 alkunsa saanut Nolla on näyttänyt, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaan toimiminen onnistuu ilman, että tarjotun ruoan herkullisuudesta, palvelun laadusta ja muista ravintolatoiminnan tärkeistä elementeistä tarvitsee tinkiä. Penope Oy/ Enerec Penope Oy:n/Enerecin toimitusjohtajaksi 1.4.2022 alkaen on nimitetty puutekniikan insinööri Jukka Rokkila. Emme ole koskaan valmiita, ja siksi pyrimme kehittämään toimintaamme jatkossakin. ”Nollan konsepti on rakentunut kestävän kehityksen arvojen ympärille, ja niiden mukaan toimiminen on meille itsestäänselvyys. Suomen Gastronomien Seura kehuu ravintolan osaamista. Professorikaksikko vastaanottaa tunnustuksensa Tukholmassa lokakuussa järjestettävässä tilaisuudessa. ”Nollan kehittymistä on ollut ilahduttavaa seurata. Matti Lehmus on koulutukseltaan kemiantekniikan diplomi-insinööri ja eMBA. Nolla pyrkii vähentämään jätettä raaka-aineista ja pakkausmateriaaleista lähtien vesija energiatehokkuuden minimointiin saakka. Kallus toimii myös jätealan huoltovarmuustoimikunnan sihteerinä. Hänen vastuualueenaan ovat jätelogistiikka ja huoltovarmuustyö. 1974) toimitusjohtajaksi 1.5.2022 alkaen. Olisikin ihan mahtavaa nähdä, että tulevaisuudessa kestävä kehitys ja kiertotalous olisivat ravintola-alalla niin arkipäiväisiä asioita, ettei niitä tarvitsisi erikseen edes korostaa”, kuvailee ravintoloitsija Luka Bala?. NI KO LA TO ME VS KI, KU VA T Marcus Wallenbergin säätiön pääsihteeri Mikael Hannus (vas.), Herbert Sixta, Ilkka Kilpeläinen ja palkintoraadin puheenjohtaja Johanna Buchert yhteiskuvassa. Rokkila on aloittanut Penopella vuonna 2007. Miikka Kivistö jatkaa yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Vuoden 2022 Marcus Wallenberg -palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston professorille Ilkka Kilpeläiselle ja Aalto-yliopiston professorille Herbert Sixtalle. MI KK O RA SK IN EN 49 UUSIOUUTISET 3|2022. riemuitsee. Palkinnot jakaa kuningas Kaarle XVI Kustaa. ”Tämä innovaatio mahdollistaa täysin uudentyyppisiin tuotteisiin pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudelle”, kiittelee Marcus Wallenberg -palkintolautakunnan puheenjohtaja Johanna Buchert. Suomen Kiertovoima ry KIVO Taina Kallus on aloittanut KIVOssa asiantuntijana helmikuun alussa. Nolla on vuoden ravintola KESTÄVÄN KEHITYKSEN edelläkävijä, ravintola Nolla, on valittu Vuoden 2022 ravintolaksi. Hän vastaa arviointipalveluista ja kurssiliiketoiminnasta. Nolla tarjoaa asiakkailleen kovatasoisen, täysvaltaisen ja huolettoman nautinnon”, kertoo Suomen Gastronomien Seuran puheenjohtaja Joni Kiiski. Palkinnon perusteena on uudenlaisten ionisten liuottimien kehittäminen ja soveltaminen puubiomassan prosessoinnissa korkealaatuisiksi tekstiilikuiduiksi. Neste Neste Oyj:n hallitus on nimittänyt Matti Lehmuksen (s. Aiemmin hän on toiminut Penopen teräja tarvikemyyjänä, tiiminvetäjänä ja tekniikan päällikkönä sekä vastannut muovija alumiinikoneiden myynnistä. ”Vuoden ravintolan titteli on koko Nollan perheelle ihan valtava kunnia”, Luka Bala. Hän on ollut Nesteen johtoryhmän jäsen vuodesta 2009
ONKO OMISTAMISEN AIKA OHI. Yrityksille erilaiset tuote palveluna -toimintamallit tuovat mahdollisuuden hallita materiaalejaan myös sen jälkeen, kun asiakas ei tuotteita enää käytä, sillä tällöin tuotteet palautuvat takaisin yritykselle. Yhtenä tavoitteena on varmistaa tehokas tuotteiden käyttö kiertotalouden suunnittelun ja uusien liiketoimintamallien avulla. Uudet liiketoimintamallit voivat muuttaa suhteemme omistamiseen. S uhde omistamiseen on murroksessa. Pure Wasten ja Image Wearin kanssa tehtävissä piloteissa testataan työvaate palvelunaja arkivaate palveluna -konsepteja. Omistajuus tuo mukanaan tavaroihin liittyvää työtä ja säilytystilan tarpeen. Telavalue on Business Finland Co-Innovation -hanke, joka koostuu kuudesta yritysprojektista sekä julkisesta tutkimushankkeesta, jossa ovat mukana VTT, LAB-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. Helmikuussa 2022 alkaneen Telavalue-hankkeen visiona on ratkaista nykyiset tekstiileihin liittyvät kestävyysja jäteongelmat kiertotaloudella. Liiketoimintamalleja tutkitaan Telaketju-verkoston hankkeissa. Opasta voivat hyödyntää myös muut kuin tekstiilialan yritykset. MARKETTA VIRTA PaaS Pilots -hankkeen opeista julkaistaan kesällä opas yrityksille, jotka haluavat itse muovata liiketoimintaansa kohti tuote palveluna -mallia. Uudet liiketoimintamallit tekevät mahdolliseksi hyötyä tavaroista ilman, että niille pitää omistaa koko elämänsä. Koska johonkin pitää kuitenkin pukeutua, tuovat vaatelainaamot ja vaatteet palveluna -toimintamallit uusia tapoja hankkia tekstiilejä . vastuullisemmin ilman, että pitää tinkiä vaihtelunhalusta. Käyttömukavuus, hinta, laatu ja kestävyys ovat edelleen tärkeitä ostopäätökseen vaikuttavia kriteereitä, mutta yhä useammin myös tieto tuotteen ympäristöystävällisyydestä painaa ostopäätöstä tehtäessä. Syksyllä 2021 alkoi kokonaisuuteen liittyvä Sitran rahoittama PaaS Pilots -hanke, jossa Turun ammattikorkeakoulu yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun ja VTT:n kanssa pilotoi kiertotalouden liiketoimintaa: ostamisen sijaan asiakkaat hankkivat tuotteisiin käyttöoikeuden esimerkiksi vuokraamalla. Julkista tutkimushanketta rahoittaa Business Finland yhdessä 17 yrityksen ja muun organisaation kanssa, ja tutkimusta tehdään vuosina 2022 ja 2023. Kuluttajat haluavat vähentää omia ympäristövaikutuksiaan, ja kierrätyskuiduista valmistetut vaatteet kiinnostavat. OPISKELIJOILTA SU VITU UL I KA NK AA NP ÄÄ 50 UUSIOUUTISET 3|2022. Telaketju-verkosto on edistänyt tekstiilien kestävää tuotantoa, käyttöä ja kiertoa Suomessa ja tutkinut myös uusia liiketoimintamalleja. Telaketju 2 -hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan aika on kypsä uusille liiketoimintamalleille
045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. 3 000 tilaajaa. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. Hiilineutraali teollisuus, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete. mainosaineistot 29.9. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. 4/22 23.6.2022 varaukset 13.5. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. 3/22 11.5.2022 varaukset 4.4. Bioja ravinnekierrot. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Uusiomarkkinat, älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. Tekstiilien ja kuitujen kiertotalous. 5/22 9.9.2022 varaukset 8.8. 2/22 18.3.2022 varaukset 14.2. mainosaineistot 24.2. mainosaineistot 27.5. Printtilehden keskipainos 1200 kpl. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2022. Uusiouutisten verkkosivulla on yli 155 000 sivukäyntiä/ v. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. 7/22 9.12.2022 varaukset 1.11. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. mainosaineistot 14.4. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Suljetut kierrot. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2022 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/22 11.2.2022 varaukset 10.1. mainosaineistot 18.8. mainosaineistot 14.11. Uutiskirjeellä on n. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. 6/22 21.10.2022 varaukset 19.9. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Kullakin numerolla on keskimäärin 2,6 lukijaa. Kestävä rakentaminen. mainosaineistot 20.1. Kiertotalousbisnes. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa
Molok pienentää aktiivisesti hiilijalanjälkeään ja Molok-säiliöillä on EPD ympäristöseloste. Madrid 990 kg CO ekv* Suomalaisen keskimääräisen kotitalouden jätteiden lajittelu vuodessa Rumpukansi soveltuu erinomaisesti poistotekstiilien keräämiseen. * Lajittelu tuottaa uusiomateriaaleja, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Helsinki Lennetään Helsingistä Madridiin ja takaisin. molok