Uusiouutiset 3/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3|2023 UPCYCLING-PIONEERI PAULA MALLEUS: VAATTEILLE TOINEN ELÄMÄ NÄIN TOIMII KUNTIEN POISTOTEKSTIILIKERÄYS JA -KIERRÄTYS Tekstiileille tulossa tuottajavastuu Muotibrändit uusio kuitujonossa Maatalouden muovi kiertoon
www.pakkaus.com/tapahtumat Pakkausalan ympäristökonferenssi 6.6.2023 Messukeskuksen Siipi, Pasila. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Juhani Damski, Salla Koivusalo ja Jussi Kauppila, Ympäristöministeriö Ali Harlin (VTT), Andrei Nahkala (Huhtamäki), MEP Elsi Katainen, Juha-Heikki Tanskanen (Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy), Mika Surakka (Suomen Uusiomuovi Oy) ja Pekka Tommola (Suomen Pakkaustuottajat Oy). Koskevatko uudet tai tulevat lait yritystämme. Puhujina mm. Hinta jäsenyrityksiltämme 360 €, muilta 390 € (+alv 24 %). Pakkausalan voimaantulleita ja mahdollisesti myöhemmin tulossa olevia rajoituksia ja mahdollisuuksia käsitellään pakkausalan ympäristökonferenssissa. Tilaisuus on koko päivän mittainen. 09 276 6980 onniforselloy Hämmentävätkö pakkausalaa koskevat säädökset. Mitä on vastuullisuus
Kehitystyö jatkuu Kuopion Datajalostamo-tietoalustan päällä. ”Olipa yrityksen toimiala mikä tahansa, datalla on iso merkitys liiketoiminnan kannalta tärkeiden ratkaisujen tekemisessä ja ympäristövastuullisuuden kehittämisessä”, korostaa Savonia-ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija ja hankkeen vetäjä Laura Leppänen. Tässä taas esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulu voi auttaa. Kisan aikana 30 parhaan kiinteistön asukkaat vähensivät vedenkulutusta yhteensä 3 565 kuutiometriä, joka on saman verran vettä kuin kylpylä Kunnonpaikan 12 kuntouintiallasta. Kuopiolaiset asukkaat innostuivat vähentämään vedenkulutustaan, kun kiinteistöyhtiö Niiralan Kulma Oy järjesti asukkailleen aiheesta kisan. Tieto käyttökelpoiseen muotoon Leppänen korostaa, ettei datan keräämiseen tarvita välttämättä lainkaan investointeja. Green Data Future Solutions -hanke • Toteuttajana Savonia amk bioja kiertotalousvahvuusala • Toteutusaika 1.8.2020–31.5.2023 • Rahoittaja: Etelä-Savon ELY-keskus (EAKR) Lue lisää hankkeesta: https://greendata.savonia.fi/ Jätekukon Kuopion jätekeskuksen aurinkoenergian tuotanto on noin 90MWh/ vuosi. Toteutettuja toimia: • Niiralan Kulma Oy: vesikisa 2021 sekä Kierrätyskilpailu 2022 datan analysointi ja visualisointi • Kuopion Opiskelija-asunnot Oy: kiinteistöjen kulutustietojen visualisointi, jätedatan analysointi ja visualisointi • Jätekukko Oy: aurinkoenergiadatan analysointi ja visualisointi • Matkailukeskus Kuopion Saana Oy: sähkönkulutuksen mittaus, mittaussekä kulutusdatan analysointi ja visualisointi • Data Group Oy: asiakkuuksille suunnattu kysely ICT-laitteiden sähkönkulutuksesta sekä ohje ICT -laitteiden sähkönkulutuksen vähentämiseen esite • E-Sollertis Oy: hiilijalanjälkilaskenta ja visualisointi • Totec Systems Oy: Kuopion kaupungille liikennevalojen ruuhkadatan analyysi ja visualisointi • Kuopion kaupunki: kaupunkipyörien käyttödatan analysointi ja visualisointi sekä Datajalostamo-alustan yhteiskehittäminen • Preventos Informatics Oy: vuotovesidatan käyttöliittymän visualisointi • Tahko matkailutoimijat: ympäristövastuullisuuteen liittyvä kysely ja visualisointi Toteutetut toimet edesauttoivat yrityksissä tiedolla johtamisen kehittämistä sekä kestävän kehityksen strategian jalkauttamista. MAINOS Savonia-ammattikorkeakoulun Green Data Future Solutions -hanke vauhdittaa yritysten ympäristövastuullisuutta havainnollistetun datan avulla sekä digiteknologioiden yhteiskehittämisellä ja kestävän kehityksen edistämisellä tiedolla johtamisen keinoin. Esimerkiksi Kuopion kaupunkipyörien käyttödatan analysointi ja visualisointi teki pyörien suosion kasvun näkyväksi kaupunkilaisille. Arvailun tilalle tietoa Hanke konkretisoi yritysten aikaansaamia positiivisia ympäristövaikutuksia prosessoimalla ja analysoimalla yritysdataa ja visualisoimalla sitä ymmärrettävään muotoon. Se täytyy vain muokata palvelemaan tarpeita. Tekeminen on osoittanut, kuinka tärkeää yritysten on pohjata johtaminen ja päätöksenteko musta tuntuu -käsitysten sijasta dataan. kokoeko_sivu.indd 1 kokoeko_sivu.indd 1 21.4.2023 8.57 21.4.2023 8.57. Yrityshaasteita pohtineessa Data Boost for Sustainability 48 h hackathonissa haasteet jalostuivat konkreettisiksi datapohjaisiksi kehitystoimiksi. Yritysyhteistyöstä löytyy usein opinnäytetyötai kurssiprojektiaiheita opiskelijoille, TKI-projekteja sekä palveluliiketoiminnan aiheita. Useimmilla yrityksillä on itsellään Datalla vastuullisia valintoja tai kumppaniensa kautta jo olemassa dataa, joka olisi erittäin hyödyllistä päätöksenteossa
Haaste näkyy myös sosiaalisessa mediassa. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 3|2023. Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiililaitoksen projektipäällikkö Aki Honkanen uskoo, että kunnilla on jatkossakin tärkeä rooli kuluttajien tekstiilijätteen keräyksessä ja kierrätyksessä. vuosikerta KANNEN KUVA Josefiina Turkulainen 23 JO SE FII NA TU RK UL AIN EN SIN I SU OM AL AIN EN LS JH Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. www.climatecalc.eu Cert. 16 Investoinnit huutavat rahoitusta 18 Maatalousmuoveille uusi tuottajayhteisö 20 Kolumni: Juulia Möksy 21 Koko pakka uusiksi 23 Käsijarru päällä 26 Mitä kuuluu poistotekstiileille. no. 38 Kolumni: Kari Herlevi 39 Pakina 40 Infinited etsii uusia tehdaspaikkoja 42 Miljoonahanke optimoi vastuullisuutta 44 Markkinaimua kierrätysmateriaaleille 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Nimityksiä ja palkittuja 50 Merten muovijätteestä uikkareita Osateemoina tekstiilit ja kuidut, hiilineutraalit kiertotalouden arvoverkostot ja ekologinen tuotesuunnittelu. Kestävää tekstiilisysteemiä kehittävä FINIX-hanke järjesti huhtikuussa Kalasatamassa, kauppakeskus Redin Second Hand Marketissa #korjaushaaste-päivän. Hän myös kouluttaa aiheesta tekstiilija vaatetusalan ammattilaisia. SISÄLTÖ 3|2023 Paula Malleus on edistänyt tekstiilien kiertotaloutta 15 vuotta. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Mika Viitanen ja Olli-Mikko Muroke Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET tilaukset@uusiouutiset.fi p. Malleuksen ateljee on Keravalla Jalotus-yhteisössä. 13 32 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalouskikka 13 Työnsä taitajia: Paula Malleus 14 Eurooppalaiset kestävämmille ostoksille. 050 549 6751 PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 34. 30 Hukkapalat hyötykäyttöön 32 Elinkaaren pidentämisestä bisnes! 35 Toteutuvatko biokaasulaitokset
Alennukset houkuttelevat. Vihreyttä huutavat merkit ja sloganit pistävät vihaksi, koska epäilen niiden vain yrittävän peitellä karua totuutta. Me ostamme ja todistamme näin pikamuotia tuottaville brändeille, että juuri tätä me haluamme. Mikä on enää silkkaa jätettä. Eihän minulla ole mitään päällepantavaa! Olen taas kassalla. Tehtaissa yli kymmentuntisia päiviä pienellä palkalla huhkivat naiset. Minua pannaan halvalla. Näen rekeissä roikkuvat vaatteet, mutta jos avaisin silmäni, näkisin miljoonia litroja hukkaan kulunutta vettä. HALVALLA (PÄÄLLE)PANTU I nhoan vaateshoppailua, mutta välillä tulee tarve ostaa jotakin päällepantavaa. Jos pengon sitä, löydän vaatteita, joita en ole käyttänyt vuosikausiin. Minun pitäisi heittää vaatteita pois. Vaatteisiin liittyvät muistot ja tunteet sumentavat arviointikykyni. Ostan lopulta liikaa. Löytyykö muka kaikelle tälle vaatepaljoudelle ostajat. Kauppojen vaatehyllyjen välissä ihmettelen joka kerta, miten järkyttävät määrät tavaraa on tarjolla. ILOISTA JA KESTÄVÄÄ KESÄÄ! PÄÄKIRJOITUS 4.5.2023 Valinnanvaikeus tuskastuttaa, mutta vielä enemmän korpeaa alitajuinen aavistus, että suurin osa kauppojen vaatetarjonnasta on valmistettu ihan turhaan. Välillä mallailen vaatteita peilin edessä tyytymättömänä. Loppusaldo on yllättävän halpa. Vaatekaappini pursuaa. Vaatebrändit eivät mielellään kerro, mitä ylijäämälle tapahtuu. En tunnusta, että kaappini on muuttunut enimmäkseen käytöstä poistamieni tekstiilien välivarastoksi. Niissä kaikki on kaunista ja kepeää, vaatteetkin hulmuavat kesätuulessa. Ne jäävät myymättä. Mainosten ristiriita vaateteollisuuden todellisuuteen on hävyttömän räikeä. Vaatetehtaiden pilaaman ympäristön. Tiedän kyllä, että oikeasti tämä tulee kalliiksi. Sen, että kaikki tämä muuttuu pian jätteeksi. Hairahdun haaveilemaan isommasta vaatekaapista. Voiko sitä edes kierrättää. Vaatemainokset ärsyttävät minua. Ne jäävät myymättä. Seuraava Uusiouutiset-lehti ilmestyy syyskuussa, viikolla 37, teemanaan kestävät kunnat, vihreät julkiset hankinnat, rakentamisen kiertotalous ja data. Lykkään karsintavaihetta. Vielä uuden malliston, ja vielä. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PS. Ahdistaa sekin, että joudun tekemään ostopäätöksen silmät peitettynä. Tässä välissä kiertotalousuutisia ja -juttuja pääsee lukemaan Uusiouutisten uutiskirjeistä ja verkkosivuiltamme www.uusiouutiset.fi. Silti se menee täydestä. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 3|2023. Vielä joskus mahdun tuohon taas. Valinnanvaikeus tuskastuttaa, mutta vielä enemmän korpeaa alitajuinen aavistus, että suurin osa tarjonnasta on valmistettu ihan turhaan. Vaikka kuinka syynään vaatteiden lappuja, en saa tietää mitään, mikä vakuuttaisi minut ostoksen ekologisuudesta tai sosiaalisesta kestävyydestä. Elättelen toivetta, että vielä joskus käytän tätä, kiinnitän sen irronneen napin, saan tuon tahran poistumaan pesussa. On vaikea osata sanoa, mikä näistä kelpaisi vielä käyttöön jollekulle toiselle. Tämän Uusiouutisten numeron myötä lehti jää kesätauolle
Ranska on ottanut käyttöön kiellon tuhota myymättä jääviä tuotteita. ”Vaikka kumppanimme ei ole vielä tehnyt lopullista päätöstä seuraavan kennotehtaansa sijoituspaikasta, olemme vahvasti motivoituneita tekemään työtä investoinnin saa miseksi Kotkaan”, kertoo Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen. Kennotehdas nousisi katodimateriaalitehtaan viereiselle tontille Keltakallion teollisuusalueelle. Lupaprosessit eivät ole toimivia. Arvioinnissa tehtiin laaja sidos ryhmäkysely. Kyselyyn vastanneista peräti 60 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen lainsäädäntö ja säädös ympäristö eivät tue kiertotaloutta. KIERTOTALOUDEN tavoitteita ei saavuteta nykyisillä toimilla. Ohjelmassa ei ole juurikaan toi mia kiertotaloutta hidastavien ra kenteiden purkamiseen. Kennotehtaan osalta seuraava askel on, että Suomen Malmijalostuksen omistama Finnish Battery Chemicals Oy aloittaa valmistautumisen tehtaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyyn (YVA). AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB E ST OC K AD OB E ST OC K Kotkaan akkualan keskittymä KOTKAAN on suunnitteilla akku kennoja valmistava tehdas eli giga factory. Rahoittajat ja kuluttajat ovat kuitenkin arvion mukaan jääneet ohjelman keskeisten hankkeiden ulkopuolelle. Kiertotalousohjelma aktivoi etenkin elinkeinoelämää ja kunta sektoria Kiertotalouden green deal sopimuksen, Kiertotalous Suomi verkoston ja Circular Design ohjel man kautta. Suomen kiertotalousohjelmaa arvioineiden mukaan Suomen kannattaisi ottaa oppia muiden maiden kokeiluista. Suomen Malmijalostuksella on Kotkassa meneillään myös toinen hanke, joka tähtää litiumakkujen katodimateriaalia tuottavan tehtaan käynnistämiseen. Näin varoittavat asiantuntijat, jotka ar vioivat kaksi vuotta sitten tehtyä kierto talouden strategista ohjelmaa. Kotkan kennotehdas olisi luonteva jatko Kymenlaaksoon suunnitelluille ja Vaasaan kaavaillulle akkumateri aalitehtaille. ARVIO: KIERTOTALOUS EI TOTEUDU NYKYKEINOIN . Vain yhdeksän prosenttia vastaa jista piti julkisia hankintoja kierto taloutta tukevina, ja vain 12 prosent tia verotusta. Kiertotalousohjelman jatkon kan nalta olennaista on, kuinka hyvin ohjelma asemoituu valtion muihin strategisiin ohjelmiin. Vaasan anodimateriaali hankkeen YVAmenettely käynnistyi jo aiemmin keväällä. Arvioinnin tehneet asiantuntijat suosittelevat päätöksentekijöille par lamentaarista työtä, joka kartoittaisi verotuksen, julkisten hankintojen rahoituksen ja sääntelyn keinoja. Suomen Malmijalostus Oy on allekirjoittanut tehtaan rakenta misesta aiesopimuksen potentiaalisen kumppanin kanssa. Arvion toteuttivat ympäristömi nisteriön toimeksiannosta Forefront Oy, Enact Sustainable Strategies ja KPMG Oy. Lue lisää: https://bit.ly/3L7X4Pw • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! UUSIOUUTISET 3|2023 6
AD OB E ST OC K Vähittäiskaupan kysynnän ennustaminen ja varastojen optimointi auttoivat vähittäisruokakaupan toimijoita vähentämään ruoka hävikkiään näin monta tonnia vuonna 2022, kertoo Relex Solutions. 11 000 Suomalainen haluaa asua lähellä luontoa MITÄ SUOMALAINEN toivoo kodilta. HÄVIKKIHERKKU Raikas banaani”jäätelö” 1-2 (ylikypsää) banaania 2 dl pakastemarjoja KESÄKUUMIEN VIILENNYKSEKSI sopii tämä Maaja kotitalousnaisten hävikkiherkku, joka hyödyntää ylikypsät banaanit ja tekee samalla pakastimeen tilaa tulevalle marjasadolle. Pakasta muutamaan osaan paloitellut banaanit kohmeiseksi. Suomen ympäristökeskuksen Decarbon-Home-hanke (https:// decarbonhome.fi/) paljasti, että monet suomalaisten asumistoiveista ovat sellaisia, että ne ovat tavoiteltavia myös ilmastonmuutoksen torjunnan tai vihreän siirtymän näkökulmista. Maaseudulla asuinympäristön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen sijaan helppo pääsy luontoon ja rauhallisuus. Etenkin sitä, että se sijaitsee lähellä luontoa. Nauti heti. Vinkki: Jos banaania ei pakasta, seoksesta tulee pehmeämpää, mutta se ei nautintoa haittaa! Voit myös laimentaa seoksen mehulla, maidolla tai jogurtilla pirtelöksi. Kaupungeissa asuinympäristön valinnassa korostuvat palveluiden läheisyys, mahdollisuus pärjätä ilman omaa autoa, julkiset liikenneyhteydet, harrastusten läheisyys sekä alueen hyvämaineisuus. Tämä korostui tuoreessa kyselyssä, joka selvitti asumiseen liittyviä toiveita. PII A KE TO 7 UUSIOUUTISET 3|2023. Koristele annos halutessasi banaaniviipaleilla tai marjoilla. Kyselyyn vastasi lähes 1500 suomalaista. Suomalaiset arvostavat esimerkiksi energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa, puuta rakennusmateriaalina ja toimivaa kierrätyspistettä. Jauha soseeksi. Laita banaaninpalat ja pakastemarjat tehosekoittimeen
LA KE UD EN ET AP PI UUSIOUUTISET 3|2023 8. Tämä niin kutsuttu muovien EEJ asetus ehdotus (eienääjätettä) lähti lausuntokierrokselle 14. Oman rautatien kulkija Yhteistyössä V I H R E Ä N L I I K E M A T K U S T A M I S E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä AD OB E ST OC K MUOVIJÄTE EI OLE ENÄÄ JÄTETTÄ SUOMI on saamassa kansalliset kriteerit sil le, milloin mekaanisesti kierrätetty uusio muoviraakaaine ei olisi enää jätettä. Kurikan REpiste otetaan käyttöön syksyllä 2025. Käynti määrät ovat kasvaneet 36 prosenttia. ”Meillä oli tavoitteena, että ensim mäisen vuoden aikana asiakkaista 50 prosenttia siirtyisi itsepalveluasioin tiin. Lakeuden Etappi on ehtinyt kerätä konseptin toimivuudesta kokemuksia ja palau tetta asiakkailta. RE.konseptissa asiakas voi vie railla jäteasemalla milloin se sopii itselle parhaiten. Ympäristö ministeriö pyytää lausuntoja asetusesityksestä 31. Lakeuden Etappi päätti investoida noin kuusi miljoonaa euroa kahteen uuteen REpisteeseen sekä RE appi palvelusovelluksen ja jäteasemien digitalisaation kehittämiseen. toukokuuta mennessä. REpiste nousee nykyisen jäte aseman naapurustoon Honkimäen teollisuusalueelle. Muovin kierrättäjien ei tarvitsisi enää hakea tapauskohtaista eienää jätettä päätöstä ympäristölupaviranomaisilta. Määrä nousi yli 80 prosenttiin jo ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.” Tällä hetkellä noin 85 prosenttia REpisteen asiointikäynneistä teh dään itsepalveluna ja yli 60 prosenttia asioinneista tapahtuu perinteisten palveluaikojen ulkopuolella. Kurikan REpiste rakennetaan Nummen alueelle, osin nykyisen jäteaseman tontille ja osittain sen viereiselle tontille. Lapuan REpisteen rakentami nen käynnistyy jo tämän vuoden aikana. Lue koko uutinen: https://bit.ly/3UHJzte Uusiouutisille oma rautatie UUSIOUUTISTEN kustantajan eli Suomen ammattimedia Suoma Oy:n mukaan on nyt nimetty rautatieosuus. Nimitystä ei voi ostaa, vaan VR myöntää nimikkojunareittejä hakemusten perusteella vastuullisille yrityksille. Kiertotalous ja jätehuoltoalan toimijoista oman nimikkorautatiensä ovat saaneet huh tikuun alkuun mennessä myös Lindström, Relove, Tana sekä Musti ja Mirri. Jäteasemat ovat REappimobiilisovelluksen kautta avoinna itsepalveluasioinnille 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemänä päivänä viikossa, myös arkiiltaisin, viikonloppuna ja juhlapyhinä. Ensimmäinen REpiste valmistui Seinäjoelle vuonna 2021. Kampanjan tavoit teena on yhdessä lisätä hiilineutraalia juna matkustamista työ ja liikematkustamisessa. Suosio on ollut yllät tävän suurta, kertoo Lakeuden Etapin toimitusjohtaja Pekka Kontio: ”Tulokset ovat olleet uskomatto mat”, hän tiivistää. Kun uusiomuoviraakaainetta voisi käyt tää tuotteena, sen käyttöön ei enää sovellet taisi jätelainsäädäntöä. Asetus säätäisi yksityiskohtaiset arvioin tiperusteet sen määrittelemiseksi, milloin uusiomuoviraakaaine ei ole enää jätettä ja mihin käyttötarkoituksiin arviointiperus teet täyttävää uusiomuovia voisi käyttää. Valmista tulee syksyllä 2024. Lue lisää: https://bit.ly/40ekQxH Itsepalveluasiointi laajenee Lapualle ja Kurikkaan SEINÄJOELLA suuren suosion saa nut REpistepalvelu laajenee Kurik kaan ja Lapualle. Lisäksi uusiomuoviraakaaineen hyö dyntäjät voisivat olla varmoja, että mate riaali on tuote eikä jäte eikä sen käytöstä aiheudu terveys tai ympäristöhaittaa. Sitä pitkin voi puksut taa Jyväskylä–Jämsävälillä. huhtikuuta
Kevättalvella yritys lanseerasi myös koirien Hei-Toylelun. Heica etsii kotimaista kumppania valmistamaan heinätyynyjen täyttöaukon sulkemiseen käytettäviä metallinappeja. Verkkokaupan Heica avasi kesällä 2021. 0400-197 344 Miinatta Oy, Lahti AUTOVAAKA 6-26 m pituuksilla Tason materiaalina teräs tai betoni. Jätevesilietteen ravinteet kiertoon Hangon pilottilaitoksella FISKARS Environmental Care Fiskarsin Kiertotalous Oy on saanut moduulikompostorin pilottilaitokselleen aluehallintovirastolta luvan vuoden koetoiminnalle. Heinätyyny on pussi, joka täytetään heinällä ja annetaan hevoselle puuhasteltavaksi. ReGreenMix-prosessi on kierrätyskompostointiprosessi, jossa prosessiin syötettävän materiaalin määrä voi vähentyä jopa 80 prosenttia tehokkaan kompostoitumisen ja biotermisen kuivumisen ansiosta. www.vaakamyynti.fi info@vaakamyynti.fi puh. Luvan saaneen koetoiminnan tavoitteena on mahdollisimman puhtaan ja pitoisuudeltaan korkean ammoniumsulfaattiliuoksen tuottaminen jätevesilietteestä. ”Nykyisin puhutaan paljon niin tekstiiliteollisuuden kuin hevosalankin vastuullisuudesta ja kaivataan tekoja. Hinnat alk. Kaikki vaakaohjelmat liitettävissä näyttöön. Nyt yrityksen tuotteita on myyty jo yli tuhat kappaletta. Hän perusti yrityksen joulukuussa 2020 siskonsa kanssa. Ravinnerikasta kompostia syntyy tuotteena vähän. 03-781 7470 gsm. RE GR EE NM IX Hangon jäteasemalla on käynnistynyt moduulikompostorin koetoiminta. Tavoitteena on saada jätevesilietteen ravinteet hyötykäyttöön tuottamalla ammoniumsulfaattiliuosta, joka kelpaa sellaisenaan lannoitekäyttöön esimerkiksi peltoviljelyssä. Näin moni vastaaja kertoi Lounais-Suomen Jätehuollon kyselyssä lajittelevansa aina myös poistotekstiilit. 9 UUSIOUUTISET 3|2023. ReGreenMix-moduulikompostori sijaitsee Hangon jäteaseman vanhalla kompostointikentällä. Ylijäämämateriaali tulee Sideflow Oy:ltä, joka välittää teollisuuden ylijäämää ja auttaa yrityksiä hyödyntämään muun muassa leikkuujätteitä. Meiltä myös varmennetut tasovaa’at, haarukkavaunuvaaka ja trukkivaaka kierrätyskäyttöön. Sen arvioitu kapasiteetti on 3500 tonnia vuodessa. ReGreenMix-moduulikompostorissa voi kompostoida kaikenlaisia orgaanisia aineksia. Vähäinen kompostin määrä alentaa ravinteiden kuljettamisen kustannuksia käyttökohteisiin. Se aktivoi hevosta ja lisää eläimen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Muovipakkaukset kertoi lajittelevansa peräti 73 prosenttia vastaajista. Asiakkaina on muun muassa hevossairaaloita. Me olemme valmiita näyttämään suuntaa”, kertoo Katja Tervo. ReGreenMix-moduulikompostori on suljettu reaktorikompostori. Nämä pehmeät frisbeet on valmistettu heinätyynyjen leikkuujätteistä. 43 % Hevoselle heinätyyny kierrätysmateriaaleista TEOLLISUUDEN ylijäämämateriaaleista on kehitetty kotimainen hevosten hyvinvointituote Loppilainen Heica Oy valmistaa hevosia aktivoivia heinätyynyjä. 6 m: 15.000 €, 12 m: 26.000 € HE ICA Loppilaisten siskosten Heica Oy tekee vastuullisia tuotteita hevosalalle. Heinätyynyjen valmistamisessa käytetään muun muassa autojen turvavöitä
Autamme autoteollisuutta siirtymään kierto talouteen”, Kellokumpu kuvailee. Stena Recyclingin investoinnin kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa. Tavoitteena on lisäksi luoda digitaalinen palvelu ja verkko koulutusmateriaalia tekstiilialan ammattilaisille ja opiskelijoille. Finn Recyclingin patentoimalla rat kaisulla elvytetty hiekka on laadultaan yhtä hyvää tai parempaa kuin neitseellinen hiek ka, ja sitä voidaan uusiokäyttää sellaisenaan valimoprosessissa. Finn Recyclingille kaupat Saksassa URJALALAINEN hiekan elvyttäjä Finn Recyc ling on avannut KeskiEuroopan markkinat Saksankaupoilla. Arvokkaat mineraalit, kuten koboltti, litium ja nikkeli, otetaan talteen ja käytetään uusien akkujen valmistukseen. Baltic2Handprojektin kump panit tulevat kaikki Itämeren maista: Suomesta, Ruotsista, Lat viasta ja Virosta. Tämä edellyttää, että kierrätysyritysten on pystyttävä kierrättämään akkujen tär keät metallit takaisin raakaaineiksi. Yhtiön Riihimäen yksikön uusi keräyskeskus vastaanottaa, tarkistaa ja esikäsittelee litiumioniakut. Tähän tähtää uusi EUrahoit teinen Baltic2Handprojekti. KeskiEuroopan valimot etsivät keinoa vähentää päästöjään ja lisätä hiekan kierrä tystä. Halmstadin laitoksen teknologialla akkumateriaaleista saadaan kierrä tettyä yli 95 prosenttia. ”Investoimme akkujen käsittelyyn, sillä haluamme kasvaa johtavaksi toimijaksi sähköajoneuvojen akkujen kierrätyksessä Euroopassa”, kertoo Stena Recycling Oy:n toimitusjohtaja Olli Kellokumpu. ST EN A FIN N RE CY CL IN G Yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa oikealla Finn Recycling Oy:n toimitusjohtaja Kalle Härkki, keskellä Siempelkamp Giesserei -yhtiön toimitusjohtaja Georg Geier ja vasemmalla Siempelkamp -yhtiön toimitusjohtaja Dirk How. Siempelkamp Giesserei alkaa uudelleen käyttää valimohiekkaansa valumuottien val mistuksessa Krefeldissä. Finn Recycling sai viime syksynä Ilmas torahastolta kahdeksan miljoonan euron pääomalainan. Euroopan komission ehdottama uusi akkuasetus vaatii akkuvalmista jia käyttämään kierrätysmateriaaleja tuotannossa jo vuonna 2030. ”Kierrätysmateriaalien käyttö tuotannossa on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää ympäristövaiku tuksia ja säästää resursseja. Maaliskuulle 2026 kestävässä projektissa ovat Suomesta mukana Laureaam mattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu. EU:n Interregohjelmasta rahoi tettu projekti etsii tekstiilialalla toi mivia organisaatioita testaamaan tekstiilien kierrätyksen ja jätteen vähentämisen innovaatioita. Se hyödyntää palvelumuotoilua kehittäessään tekstiilialalle inno vaatioita ja uusia liiketoiminta malleja sekä muokatessaan kuluttamistottumuksia. Stena kierrättää sähköautojen akut STENA Recycling valmistautuu kier rättämään vuosittain 10 000 tonnia sähköajoneuvojen akkuja. Hiekan elvytysratkaisu vähentää mer kittävästi uusien, ehtyvien hiekkavarojen louhintaa ja hiekan käytöstä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. maaliskuuta 2023. Esi käsittelyssä akuista puretaan erilleen harvinaisia metalleja sisältävät ak kukennot, jotka jatkavat matkaansa Ruotsiin. UUSIOUUTISET 3|2023 10. AD OB E ST OC K Vaatteille toinen elämä Itämeren alueella LISÄÄ vaatteiden uudelleenkäyt töä, vähemmän tekstiilijätettä. Yhtiö avaa Riihimäelle akkujen keräyskeskuksen, josta arvokkaita metalleja sisältävät kennot toimite taan prosessoitaviksi Ruotsin Halm stadissa käynnistyvään laitokseen. Halmstadin käsittelylaitoksen avajaisia vietettiin 30. Hankkeen verkkosivu avautuu toukokuussa: balticsecondhand.eu PE RT TI JA RL A JA JA RK KO LE HT OP EL TO AKKUMATERIAALEISTA SAADAAN KIERRÄTETTYÄ YLI 95 PROSENTTIA
Teos muistuttaa, että kiertotalouden periaatteet on tärkeä kirjata kuntastrategiaan, jotta niiden vaikuttavuutta voi seurata budjetissa ja käytännön tasolla. Itsepalve lua RE-apilla Kiertotalouden työkirja kunnille HANNELE TIITTO Suomi käytti budjettinsa jo ennen vaaleja SUOMALAISET käyttivät laskennallisesti loppuun oman osansa kuluvan vuoden luonnonvaroista eduskuntavaalien aikana, 31. Tai että päiväperhoskoiras tunnistaa ”sen oikean” värin perusteella. Tiesitkö esimerkiksi, että kaksipistepirkkojen parittelu voi kestää useita tunteja. Kiertotalous onnistuu Tiiton mukaan parhaiten, jos kunta saa aktivoitua myös kuntalaiset ja yritykset mukaan muutokseen. maaliskuuta. Toimittaja, suomentaja ja luontokuvaaja Silja Lehtinen on tallentanut leikkimieliseen seksikirjaansa hyönteismaailman hekuman huiput. Syntyi Säästäväisen elämän Fingerpori. Fingerpori-kuvitus höystää säästäväisyysvinkkejä VIISI VUOTTA SITTEN Pertti Jarla ja Jarkko Lehtopelto menivät tapaamaan Marttoja. maaliskuuta. LUE NÄMÄ Kiertotalouden työkirja kunnille KIRJOITTAJA: Hannele Tiitto JULKAISIJAT: Pirkanmaan liitto ja Circwaste-hanke KERTOO: Pirkanmaan liitto on julkaissut Kiertotalouden työkirjan kunnille. 29 000 Ympäristösi hyväksi. Martta-hahmot ovat esiintyneet Fingerporissa vuosien mittaan yksittäisissä sarjakuvissa. Valokuvat näyttävät muun muassa tarhasylkikuoriaisten orgiat, tytönkorentojen lähetyssaarnaaja-asennon ja hoikkakukkajäärien lemmenhetken maitohorsman uumenissa. Liken kustantama sarjakuvakirja ilmestyi 30. ”Kirja aukaisee marttamaista latua kestävään elämäntapaan fingerporilaisella twistillä”, kuvailee Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Kirjassa esitellään myös toiminnallisia menetelmiä, jotka kutsuvat kuntalaisia mukaan kiertotalouden pariin yli toimialarajojen. Ideana oli koota erilaisia säästäväisyyteen ja ylikulutuksen vähentämiseen liittyviä vinkkejä kirjaksi, joka kuvitettaisiin Fingerpori-stripeillä. Suomalainen kuluttaa kotimaisia luonnonvaroja keskimäärin näin monta kiloa vuodessa. Kirjassa on kaikkiaan yli 70 ennen julkaisematonta sarjakuvastrippiä ja kymmeniä uusia kuvituksia. https://bit.ly/3AeZ7Ln Pientä rakkautta – Ötökkäerotiikkaa kukkaniityllä TEKIJÄ: Silva Lehtinen KUSTANTAJA: Avain KERTOO: Kesän surina ja pörinä saavat tämän kirjan lukemisen jälkeen aivan uusia sävyjä. Laskennallinen päivä tarkoittaa, että jos kaikki maailman ihmiset eläisivät ja kuluttaisivat kuten suomalaiset, ihmisten ekologinen jalanjälki ylittäisi hyvin nopeasti maapallon biokapasiteetin eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Vaalikeskusteluista tuttua velkaterminologiaa käyttäen voi siis todeta, että suomalaiset käyttivät kolmessa kuukaudessa koko vuoden luonnonvarabudjetin. Yhteistyötä on testattu Pirkanmaalla Ekothon-yhteiskehittämisprosessissa ja murrosagenttien avulla. PE RT TI JA RL A JA JA RK KO LE HT OP EL TO Kiertotaloutta arkeen ja työhön! www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! 11 UUSIOUUTISET 3|2023. Kirjan kansien väliin on tallennettu hyönteisten lyhyen elämän tärkeitä, ohikiitäviä hetkiä, joiden ansiosta elämä jatkuu. Kestäväksi tasoksi on arvioitu kolmesta kahdeksaan tuhatta kiloa. Huumorin ohessa Säästäväisen elämän Fingerpori -sarjakuvakirjassa on myös paljon yhteiskuntakritiikkiä fingerporilaiseen tyyliin. Loppuvuosi eletään velaksi. Circwaste-hankkeessa tuotettu työkirja kokoaa yhteen kiertotalouden toteuttamisen eri vaiheet sekä hyviksi havaitut kokeilut ja työkalut eri puolilta Suomea. Upeiden otosten lisäksi teos tarjoilee hyönteistietoa. Marttojen vinkkikattauksessa annetaan simppeleitä ohjeita siihen, miten turhia kuluja saa karsittua ja samalla rakennettua merkityksellistä arkea kohtuullisen kuluttamisen perustalle
Arvomme vastanneiden kesken Säästäväisen elämän Fingerpori -kirjan (LIKE). Äänestä parasta juttua, voita Fingerporia! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Älä äänestä vain vaalipäivinä, mutta myös ostopäätöksilläsi. Yrityksiä voi tukea myös ilman kulutusta, heistä voi jakaa tietoa niin kasvotusten tutuille kuin myös sosiaalisessa mediassa. Siirtymä kiertotalouteen muuttaa kulutustottumuksiamme. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Mihin arjen epäkohtaan kaipaisit kiertotalousratkaisua. Palautetta lukijoilta: ”Ammatillisesti mielenkiintoinen juttu.” Karina KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MIRA VALKJÄRVEN ALBUMI, KUVA KERRO KAVERILLE Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Se antaa positiivista motivaatiota jatkaa matkalla kohti vastuullisempaa huomista. On hyvä tukea paikallisia, kiertotalouspohjaisia yrityksiä. Tutkiessani kiertotalousyrityksiä huomasin pohtivani, miten voisimme tukea heitä. Yksinkertainen ajatus putkahti päähän: Annetaan hyvän kiertää, myös tiedon. Omien arvojen kautta usein löytyvät itselle tärkeimmät vastuullisuusteot, jolloin muutoksesta kohti kiertotaloutta tulee pysyvää. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 3/23, tai 4. Vastaa viimeistään 22. Mira Valkjärvi kirjoittaa väitöskirjaa sekä työskentelee projektipäällikkönä ja TKI-asiantuntijana Centria-ammattikorkeakoulussa kemian ja biotalouden tiimissä.. Ja myös toivoisin kovasti, että muovinkierrätys otettaisiin tosissaan ja vähennettäisiin sekajätteeseen päätyvän materiaalin määrää. Toivoisin, että hankkeista opittu ja tutkimuksiin pohjautuva kiertotaloustieto saavuttaisi ihmiset. Osallistu lukijaäänestykseen. toukokuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Mistä ajatus lähti. Kerro myös läheisille, työkavereille ja muille tutuille hyvistä kiertotalousratkaisuista. Voit voittaa Figerpori -sarjakuvastrippejä. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Paras tapa tukea kiertotalousyrittäjiä on ostaa heidän tuotteitaan ja palveluitaan. Jokapäiväisiä pieniä tekoja olisi helpompi tehdä, kun kuulisi muidenkin tekevän niin. elokuuta 2023, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 2/23 parhaaksi äänestettiin juttu ”Muovikomposiiteille kierrätyslaitos”
Hän on perustanut Facebookiin Remakersryhmän edistämään yhteistyötä. PERHE: Meillä on remakeeli uusioperhe: kolme lasta aikaisemmista liitoista ja kaksi yhteistä mieheni kanssa sekä kaksi kissaa. Vaikka Malleus päätti olla valitsematta tekstiilialaa, kävi niin, että tekstiiliala valitsi hänet. ”Joka kerta kun taiteilen tai muotoilen vaikka vanhoista farkuista juhlapuvun, saan isoa lohtua siitä, että säästän siinä luonnonvaroja. TOINEN ELÄMÄ KUKA: Paula Malleus, upcycling-pioneeri MISTÄ: Helsingistä. Kotimaassa hän toivoo tuotteistetun ekoompelimopalvelun laajenemista ja korjauspalvelubisneksen edistämistä. Yksi keino voisi olla alhaisempi arvonlisäkanta. Isojen vaatebrändien vastuuton, luonnonvaroja kuluttava ja jätettä sylkevä toiminta on Malleuksen mielestä suorastaan rikollista. Nyt asumme Vantaalla. Viime syksystä asti hän on vetänyt Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä toisen asteen ammatillista upcycling-osaajakoulutusta. Hän näkee, että globaalit tuottajat pitää saada järeillä keinoilla pysäyttämään valmistusja myymäläylijäämän tuottaminen ja myymättä jääneiden tuotteiden tuhoaminen. Sielu on kotoisin Pohjois-Karjalasta. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI JOSEFIINA TURKULAINEN, KUVA O mpelijaja mallimestari sekä suutari Paula Malleus tunnetaan tekstiilialan kiertotalouden pioneerina, upcycling-aiheisten tietoteosten kirjailijana, artistien keikkavaatteiden suunnittelijana, korjausompelun uudistajana, eko-ompelimo Remake EkoDesign Oy:n toisena perustajana sekä MEM-upcycling-malliston pääsuunnittelijana. Malleus ihailee tekstiilialan kiertotaloustoimijoiden moni muotoista osaamista ja haluaa myös auttaa toisia eteenpäin. SUOSITTELEN: Kirjaani Upcycling – Vaatteiden toinen elämä , sekä kaikille tekstiilija muotialan ihmisille koulutustani. Opetustyön ansiosta vaikuttavuus laajenee. Se tuo minulle kokemuksen merkityksellisyydestä.” Hän näkee, ettei kiertotaloudelle ja upcyclingille enää hymähdellä, vaan ymmärrys kasvaa. Ura tekstiiliteollisuuden uudistajana ei ole syntynyt helposti. Maaliskuussa hän kiersi ympäri Suomea vetämässä työpajoja tekstiilien kiertotaloudesta ja upcyclingistä. Rakastan valokuvaamista. Alan kestämättömät käytännöt olivat vastavalmistuneelle pukuompelijalle luotaantyöntäviä. Keravan Jalotus-kollektiivilla työhuonettaan pitävä Malleus kirjoittaa lisäksi parhaillaan jatko-osaa vuoden 2021 upcycling-kirjalle, tällä kertaa neuleiden toisesta elämästä. Malleus suivaantui ja päätti jättää alan kokonaan ja ryhtyä elämäntaidon valmentajaksi. Huhtikuussa Malleus alkoi toteuttaa kiertotalousaiheista minidokumenttisarjaa koulutuspajapäivineen. ”Kyllähän kaverit kyselevät, että nukutko sä jossain välissä”, Malleus nauraa. ”Kun korjataan tai muunnetaan vaatetta tai tehdään asiakkaan omista vaatteista uusi vaate, on älytöntä joutua maksamaan uudestaan arvonlisäveroa. HARRASTAN: Runoilen ja kirjoitan. Tuotehan on jo olemassa.” 13 UUSIOUUTISET 3|2023
KATJA PULKKINEN Direktiivin valvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, joille komissio ehdottaa mahdollisuutta sakottaa ja sanktioida rikkureita. Direktiivin valvonnasta vastaavat kansalliset viran omaiset, joille komissio ehdot taa mahdollisuutta sakottaa ja sank tioida rikkureita monin tavoin ja myös julkaista valvonnan tuloksia. Esimerkiksi tuot teen kokonais ympäristövaikutusten yhteis pisteytys ei jatkossa olisi sallit tua. UUTISIA Euroopan komissio on julkaissut uudet ehdotuksensa tuotteiden korjaamisen helpottamiseksi ja perusteettomien vihreiden väittämien suitsimiseen. Tätä vaatimus ta ei kuitenkaan ehdotuksessa nyt ole. Toistaiseksi tätä ympäristölle tuhoisaa käytäntöä ei kuitenkaan olla kieltämässä. Sääntelyä tarvitaan, sillä iso osa yritysten esittämistä ”vihreistä väittämistä” on perusteettomia tai harhaanjohtavia. Riittävätkö ne. 10. Komissio haluaa direktiivillä luo da yhteisiä pelisääntöjä väittämille ja estää harhaanjohtavien väittämien pääsyn markkinoille. ”Itsessään hiilineutraalia tuotetta tai palvelua ei ole olemassakaan, ja liian positiivisilla väitteillä johdetaan kuluttajia pahasti harhaan”, kiteyttää liiton varapääsihteeri Paula Pessi. Euroopan kuluttajajärjestö BEUC pitää komission ehdotusta lupaa vana mutta muistuttaa, että lopulta harhaanjohtavien väitteiden kar siutumisen markkinoilta määrittää valvonnan tehokkuus. RADISSON BLU MARINA PALACE, TURKU Laita ajankohta jo kalenteriisi ja nähdään Turussa! www.jatehuoltopaivat.fi • #jätehuoltopäivät Suomen kiertotalouden huipputapahtuma kokoaa Turkuun laajan kattauksen vihreän siirtymän aallonharjalla olevista toimijoista. si Kuluttajaliitto suhtautuu niihin kriittisesti. Päivillä kuullaan jätehuollon ja kiertotalouden näkökulmasta, miten lainsäädäntö, rahoitus, yritykset ja julkiset toimijat mahdollistavat vihreän siirtymän. Esimerkik . Komissio perustelee sen puuttumista sillä, että PEFmenetelmä on liian suppea ympäristövaikutusten katta vaan arviointiin. Alun perin komission oli direk tiivissä tarkoitus edellyttää ympä ristöväittämien pohjaamista yhteen mittaristoon eli elinkaariarviointiin perustuvaan, EU:ssa kehitettyyn Product Environmental Footprint (PEF) menetelmään. Jos tuotteita tai organisaatioita verrataan muihin, on käytettävä ver tailukelpoisia tietoja. Komission ehdotus saatiin lopulta ulos puolen vuoden viiveellä. Standardeihin erikoistunut ympä ristöjärjestö ECOS pitää tätä isona puutteena. Se ehdottaa, että väitteille on esi tettävä tieteellisiä perusteita ja että niiden tulee olla kolmannen osapuo len varmentamia. Hiili neutraaliusväitteiden esittämistä ei kuitenkaan ehdotuksessa kielletä, monen pettymykseksi. Hiilineutraaliudessa yritysten pitää jatkossa erotella kompensaatio toimet omista päästövähennyksistään. Euroopan komissio ehdottaa, että laitemyyjä ei saa jatkossa salata ostajalta, jos tuote on suunniteltu hajoamaan automaattisesti tietyn ajan päästä. Ehdotusta on kritisoitu myös liial lisesta hiilipäästöihin keskittymisestä sekä tuotteiden kierrätettävyyden, haitallisten aineiden ja kemikalisoi tumisen unohtamisesta. Merkintöjä täytyy myös selkiyttää. Myöskään lisää uusia ympäristömerkkejä ei saisi enää tuoda markkinoille ilman vahvoja perusteita. E uroopan komissio julkaisi maalis kuussa pitkään odotetun direktiiviehdotuksensa ympäris töväittämien suitsimiseksi. Komissio ehdottaa myös parannuk sia kuluttajan oikeuteen korjauttaa tavaroita. Alkuperäinen ”Right to Repair” ehdotus oli pitkään jumittuneena komission säätelyntarkastuslauta kuntaan, mikä herätti keskustelua avoimuuden puutteesta ja vihreän siirtymän työkalujen alttiudesta lobbaukselle. Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Yritys! Tutustu kumppanuuspaketteihimme verkossa ja varaa omasi! 14 UUSIOUUTISET 3|2023. Jätehuoltopäivät 2023 VIHREÄN SIIRTYMÄN AALLONHARJALLA 4.—5. Laitteet korjattaviksi. Komissio ehdottaa kuluttajan oikeusdirektiiviä muutettavan siten, että yritysten olisi annettava AD OB E ST OC K EUROOPPALAISET KESTÄVÄMMILLE OSTOKSILLE. ”Valitettavasti ilman harmonisoi tuja, EUtasoisia menetelmiä uusi di rektiivi tuo niukasti selkeyttä kulutta jille ja yrityksille ja vain hankaloittaa markkinoita valvovien viranomaisten työtä”, kritisoi ohjelmapäällikkö Margaux De Gallou järjestön tiedotteessa
Kuluttajat saavat oikeuden takuuajan jälkeiseen korjaamiseen, mutta vain muutamissa tuoteryh missä. Mutta kokonaisuutena se näkee komission ehdo tukset heppoisina. Ku luttajilta ei saa esimerkiksi salata, jos tuotteessa on ohjelmisto, joka lopettaa tuotteen toimivuu den tai heikentää sitä tietyn ajan kuluttua, tai jos tuote ei toimi kunnolla käytettäessä muiden kuin alkuperäisen tuottajan toimittamia varaosia tai tarvikkeita. Päivillä kuullaan jätehuollon ja kiertotalouden näkökulmasta, miten lainsäädäntö, rahoitus, yritykset ja julkiset toimijat mahdollistavat vihreän siirtymän. RADISSON BLU MARINA PALACE, TURKU Laita ajankohta jo kalenteriisi ja nähdään Turussa! www.jatehuoltopaivat.fi • #jätehuoltopäivät Suomen kiertotalouden huipputapahtuma kokoaa Turkuun laajan kattauksen vihreän siirtymän aallonharjalla olevista toimijoista. AD OB E ST OC K Hae alan uusin tieto ja ideat kiertotalousmessuilta sekä tulevaisuutta luotaavasta seminaarista. Komission ehdotukset menevät seuraavaksi Eu roopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. Brysselissä toimiva järjestöjen ja korjaus yritysten yhteinen Right To Repair liittouma pitää hyvänä, että komissio ehdottaa kuluttajien avuksi listaa korjauspalveluiden tarjoajista ja että korjaus kulujen ilmoittamisen käytäntöjä harmonisoidaan. Tämä ei yksinkertaisesti riitä”, tiivistää koordinaattori Cristina Ganapini. kuluttajille tietoa tuotteiden kestävyydestä ja korjattavuudesta. 10. Lisäksi sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevaan direktiiviin lisätään vaatimuksia. ”Ehdotetut velvoittavat muutokset ovat liian ka peaalaisia, jotta ne johtaisivat tarvittavaan vallan kumoukseen korjattavuudessa. Myyjiä velvoite taan korjaamaan tuotteet kahden ensimmäisen vuoden ajan, mutta vain silloin, kun korjaaminen on halvempaa kuin tuotteen korvaaminen uudella. Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Yritys! Tutustu kumppanuuspaketteihimme verkossa ja varaa omasi!. 24.5.2023 | OULU Ilmoittautuminen ja lisätietoa: oulu.com/kiertotalousareena Jätehuoltopäivät 2023 VIHREÄN SIIRTYMÄN AALLONHARJALLA 4.—5
UUTISIA Ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen ja vihreään siirtymään tarvittaisiin globaalisti lisäinvestointeja arviolta tuhansien miljardien dollareiden edestä. Myös uusiutuvan energian hankkeita on arvioitavana paljon, yhteensä 43. ELINA SAARINEN Pelkästään Ilmastorahaston hankevirrassa arvioitavana on yli kolmesataa hanketta, jotka kaipaavat lisärahoitusta. Laitoksiin investointeja Ilmastorahastolla on tälläkin hetkellä yli kolmesataa hanketta arvioitavana. ”Suomessa vihreän siirtymän hankkeisiin liittyy pitkä takaisinmaksuaika tai korkea pääomatarve. Pelkästään Ilmasto rahaston hankevirras sa oleviin hankkeisiin tarvittaisiin 903 mil joonaa euroa. Kotimaassakin lisä investointitarve on vuosittain useita miljardeja euroja. Hankevirran koko on pysynyt yli kolmessasadassa Ilmastorahasto Oy:n alusta lähtien, mikä osoittaa, että rahoitukselle on pysyvä ja selvä tarve. ”Rahoituskysyntä Ilmastorahastolle on ollut yli miljardin tasolla, mutta viimeisen puolen vuoden aikana inflaatio on nostanut rahoitustarvetta niin, että hankevirrassamme olevien yhtiöiden yhteenlaskettu rahoitustarve on noussut jo yli 1,5 miljardin euron tasolle”, kertoo Ilmastorahasto Oy:n toimitusjohtaja Paula Laine. Ilmastorahaston rahoituksessa on myös mahdollista ottaa enemmän riskiä kuin tyypillisesti. Riskirahoitusta tarjolla Ilmastorahasto asettaa etusijalle hankkeet, joilla on merkittävä vaikutus ilmastotyössä. AD OB E ST OC K KIERTOTALOUDEN INVESTOINNIT HUUTAVAT RAHOITUSTA 16 UUSIOUUTISET 3|2023. Sekä hankevirrassa että julkaistuissa rahoituskohteissa korostuvat kiertotalouden, bioalan sekä vetyteknologioiden hankkeet. Inflaatio on nostanut laitoshankkeiden rahoitustarvetta. Toisinaan hankkeisiin liittyy myös teknologiariskiä, mutta etenkin biokaasualan toimintaan liittyvät myös bisnesmalliriskit”, Laine näkee. . Laitosinvestointei hin ja ilmastoinfra struktuuriin on kipeä tarve rahoitukselle. H uutava pula investointirahoituksesta näkyy esimerkiksi valtion erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto Oy:lle tulevissa hankehakemuksissa. Lisäksi kriteerinä on myöntää rahoitusta hankkeille, jotka eivät ehkä toteutuisi lainkaan ilman Ilmastorahaston rahoitusosuutta, tai toteutuisivat pienemmässä mittakaavassa tai myöhemmin kuin ilman sitä. Joulukuussa 2020 perustettu Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän mittaluokan kohteita, jotka torjuvat ilmastonmuutosta sekä vauhdittavat teollisuuden vähähiilisyyttä ja digitalisaatiota. Helmikuun lopun hankevirta-analyysin mukaan 319 hankkeesta 58 keskittyy kiertotalouteen ja jätehuoltoon ja 48 biotalouteen. Kaikkien Ilmastorahaston kohteiden on oltava EU:n kestävän rahoituksen mukaisia, eli ne eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastolle tai ympäristölle (Do No Significant Harm -periaate). Hän puhui rahoitustarpeesta maaliskuussa pidetyssä biokaasuja ravinnekierrätysalan yhteisessä pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa
Viime syksynä julkaistuista rahoituspäätöksistä toinen, miljoonan euron pääomalaina, kohdistui ruoantuotannon päästövähennyksiä mahdollistavaan datanvälityspalveluun, DataSpace Europeen. Siempelkampin valimo käyttää lähes 1 000 tonnia valu hiekkaa päivässä ja kierrättää hiekasta jo noin 95 prosenttia. Säästöjä syntyy, kun neitseellistä hiekkaa ostetaan ja käytettyä hiekkaa hävitetään vähemmän, minkä lisäksi kuljetus ja energiakus tannukset laskevat. Valimohiekan kierrättäjä sai pääomalainan Tämän vuoden alussa Ilmastorahasto julkisti myös päätöksen 10 miljoonan euron pääomalainasta Norsepowerille, joka val mistaa laivojen roottoripurjeita. ”Saksa on yksi tärkeimmistä markkinoista kasvusuunnitel missamme”, Härkki sanoo. Päästövähenemien toteutumiseen täysi määräisenä liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia. Tarjoamme valimoille nopean, modulaarisen ja ympäristöystävällisen ratkaisun, joka pienentää investoin titarvetta ja säästää valimoiden toimintakustannuksia mer kittävästi”, näkee Finn Recycling Oy:n toimitusjohtaja Kalle Härkki. Hiekkaa palveluna Finn Recyclingin hiekka palveluna eli Sand As A Service (SAAS) ratkaisu tarjoaa valimoille kestäviä säästöjä vali moteollisuuden nykyiseen käytäntöön verrattuna. Lisäksi hankkeet kaipaavat Ilmastorahastolta yhteensä 520 miljoonan euron rahoitusta ilmastoratkaisujen käyttöönoton vauhdittamisessa ja lähes sataa miljoonaa euroa digitaalisissa ilmastoratkaisuissa. ”Haluamme mahdollistaa uudenlaisen ajattelun valimo teollisuudessa ja tehdä hiekan elvytyksestä olennaisen osan liiketoimintaa. Ratkaisulla on potentiaalia vähentää merenkulun ilmastopäästöjä. Alan parhaat yhdessä Yhdyskunta tekniikka 2023 • energiahuolto • liikenneja alueinfra • jäteja ympäristöhuolto • koneet, laitteet ja varusteet • mittaus-, tutkimusja muut palvelut • vesihuolto Ke 10.5.2023 klo 9–17, asiakasja kutsuvierasilta osastoilla klo 18.30–21 To 11.5.2023 klo 9–16 www.yhdyskuntatekniikka.fi. Yli sata miljoonaa Kahden ensimmäisen toimintavuotensa aikana Ilmastorahas to on tehnyt rahoituspäätöksiä yhteensä 125,4 miljoonalla eu rolla. Laitosinvestointeihin ja muuhun ilmastoinfraan on rahoi tusta hakenut Ilmastorahastolta tällä hetkellä kaikkiaan 124 kohdetta. Yhteistyön ansiosta kierrätysaste kohenee. Hankkeiden päästövähennyspotentiaali voi toteutuessaan olla parhaimmillaan jopa 286 miljoonaa hiilidioksiditonnia 10 vuoden aikana. Rahoitusta on saanut kaikkiaan 18 suomalaista yritystä. Viimeksi Ilmastorahasto on julkistanut kuuden miljoonan euron pääomalainan infrarakentamisen päästövähennysten ohjelmistokehitykseen Infrakit Oy:lle sekä 10 miljoonan euron pääomalainan Hycamite TCD Technologies Oy:lle puhtaan vedyn demonstraatiolaitoksen rakentamiseksi Kokkolaan. Koska käytetyn hiekan elvytys ja kierrätys tarjotaan pal veluna, se vähentää myös valimotoimintaan sitoutunutta pääomaa. Syksyn toinen rahoitusjulkistus on puolestaan kierto talousyritykselle. Siempelkamp Giesserei alkaa uudelleenkäyttää valimohiek kaansa valumuottien valmistuksessa Krefeldissä. Valimohiekan kierrätystä tehostava Finn Recycling Oy sai 8 miljoonan euron pääomalainan metalliva limoiden jätehiekan uudelleenkäytön mahdollistavan elvytys laitteiston kehittämiselle ja toiminnan kansainvälistymiselle. Näissä hankkeissa pelkästään Ilmastorahaston kat tama, arvioitu rahoitustarve on 903 miljoonaa euroa. Maaliskuun lopussa Finn Recycling Oy julkaisi saaneensa ensimmäisen kaupallisen tilauksen hiekan elvyttämispalve lusta Saksassa. Suurin osa rahoitustarpeesta kohdistuu laitosinvestointei hin tai muun infrastruktuurin rakentamiseen
Sopimukseen on jatkossa liittymässä mukaan muitakin yrityksiä. Maatalous muovien Kierrätys Oy alkaa kehittää valtakunnallista järjestelmää maatalousmuovien laajamittaista ke räämistä ja kierrättämistä varten. ”Koko maatalousmuovien arvo ketju haluaa ratkaista vapaaehtoises ti maatalousmuovien keräyksen ja kierrätyksen. Nyt jäteongelma halutaan ratkaista vapaaehtoisella tuottajavastuulla. Ne hartiat on nyt tällä juuri startanneella tuottajavastuuyhteisöllä”, kiittää tuo teryhmäpäällikkö Jani Kautto Hank kija Oy:ltä. Yrityksen tarkoituksena on, että maatalousmuovien valmistajat, maa hantuojat ja myyjät ottavat tuottaja vastuun maatalousmuoveista, vaikka niillä ei olekaan lakisääteistä vastuuta. Tuottajayhteisössä ovat mukana Ab Rani Plast Oy, Lantmännen Agro Oy, Hankkija Oy, Finnlacto Oy, Piippo Oyj, Trioworld Oy, Tama Scandinavia AB, Oy Teollisuushankinta TH Ab ja AgroTuonti Oy. Maatalousmuoveja ovat muun muassa paali ja aumamuovit sekä paalinarut ja langat. UUTISIA Koko maatalousmuoviketju on mukana ottamassa vapaa ehtoisesti vastuuta muovijätteen keräyksestä ja kierrätyksestä. Kaikki maatalousmuovien myyntiketjussa toimivat yritykset voivat liittyä mukaan. Uusi yhtiö haluaa olla mukana näissä pro jekteissa ja hyödyntää jo kehi tettyjä toimintamalleja. ”Maatalousmuovit ovat nousseet monessa keskusteluissa viranomais ten kanssa esille, ja ne on otettu myös esille ympäristöministeriön koordi noimassa Suomen Muovitiekartassa. Ei ole lakisääteistä tuottajavastuuta Vapaaehtoinen tuottajayhteisö on ainut laatuinen, sillä maatalous muovien tuottajavastuuseen ei vielä ole velvoitetta lainsäädännössä. SAATIIN LEVEÄMMÄT HARTIAT. Yhtiö tulee kehittämään toiminta mallin, jolla keräys ja kierrätys toteu tetaan kustannustehokkaasti. Maataloudessa käytetyt pakkaukset kuten lannoite ja suursäkit kuuluvat edelleen pakkaus tuottajavastuun piiriin. ELINA SAARINEN “On tärkeää, ettei ympäristövastuuasioissa tehdä vain sitä, mikä on lain mukaan pakko tehdä, vaan ollaan etujoukoissa tekemässä vähän enemmän.” Laaja tuottajajoukko edustaa mer kittävää osaa Suomen maatalousmuo vien markkinoista. Alueellisille projekteille jatkoa Tähän asti maatalousmuoveja on kerätty alueellisesti ja projektiluon teisesti esimerkiksi yhdistysten ja jär jestöjen voimin sekä joidenkin yritysten toimesta. MAATALOUSMUOVEILLE UUSI TUOTTAJAYHTEISÖ 18 UUSIOUUTISET 3|2023. . On tärkeää, ettei ym päristövastuuasioissa tehdä vain sitä, mikä on lain puitteissa pakko, vaan ollaan etujoukoissa tekemässä vähän enemmän”, toteaa kestävyys ja kehi tysjohtaja Mats Albäck Ab Rani Plast Oy:ltä. Suomen Uusiomuovi yhdessä tuottajien kanssa on perus tanut vapaaehtoisen tuottajayhteisön, joka ottaa vastuun maatalousmuovien keräyksen ja kierrätyksen kehittämi sestä”, toteaa Suomen Uusiomuovin toimitusjohtaja Mika Surakka. Tuottajat ovat sitoutuneet olemaan projektissa mu kana niin, että keräys ja kierrätystoi minta saadaan kunnolla käynnistettyä ja kehitettyä. ”On hienoa saada tälle toi minnalle kuitenkin valtakun nallinen ulottuvuus ja selkeät raamit, ja se vaatii leveämmät hartiat. Maatalousmuovien keräykseen on vuosien varrella kokeiltu monenlaisia järjestelmiä. Niille ei ole olemassa tuottajavastuuta eikä valtakunnallista kattavaa keräys järjestelmää. S uomeen on perustettu maa talousmuovien vapaaehtoinen tuottajayhteisö. Myyntiketjun kaikki toimijat voivat liittyä Hanketta koordinoi Suomen Uusio muovi, ja uusi tuottajayhteisö toimii Suomen Uusiomuovin tytäryhtiönä
”Todennäköisesti keräys tullaan järjestämään pop up -tyyppisesti siten, että eri paikkakunnilla tai alueilla järjestetään keräystapahtumia, jonne maataloustuottajat voivat tuoda omat muovinsa. ”Maatalousmuovien vapaaehtoinen tuottajayhteisö on nyt yhdessä tekemässä kustannustehokkaasti kestävän kehityksen ja kiertotalouden kannalta oikeita ratkaisuja”, toteaa laatuja tuotekehityspäällikkö Jussi Kortelainen Piippo Oyj:ltä. tekstiili, SER, paperi ja muovi.. RS-sarja on haastaville materiaaleille erinomaisesti soveltuva murskain. Mm. Kaikki maatalousmuovit otetaan mukaan asteittain, paalija aumamuovien keräys aloitetaan ensimmäisenä. Keräykseen myös paalinarut Uuden maatalousmuovien keräyksen piiriin tulevat: • paalimuovit • aumamuovit • paalinarut ja -langat • verkot • siilopeitteet • kauppapuutarhojen muovit. Tulevaisuuden teknologiaa jo tänään! Poimintarobotti mahdollistaa erittäin pienen asennustilan ja jopa 4 laadun erottelun. Kustannussäästöjä pyritään löytämään mahdollisilla yhteiskeräyksillä. Samalla tarkennetaan koko prosessi, eli mitkä maatalous muovilajit kuuluvat keräyksen piirin, miten lajittelu ja keräys tapahtuu, miten muovit kierrätetään sekä mitkä ovat kokonaiskustannukset. Maataloudessa käytettävät pakkaukset ovat jo tuottajavastuun piirissä. Toinen ennakkokeskusteluissa ollut keräysvaihtoehto on, että maatalousmuovit noudetaan suoraan tiloilta tietyn ennakkotilauksen perusteella. www.enerec.fi Tehokkaat ja pölyttömät ilmaerottimet materiaalien tehokkaaseen erotteluun yli 75 vuoden kokemuksella. Pop-up-keräyksiä tai suoraan tiloilta Käytännössä tuottajavastuuyhteisö suunnittelee toiminnan organisoimista tämän vuoden ajan, ja itse kerääminen alkaa asteittain vuonna 2024. AD OB E ST OC K. Uusi yhtiö kilpailuttaa prosessit ja valitsee parhaat kustannustehokkaat ratkaisut”, Surakka arvelee
Vaateteollisuuden yrittäjät kokevat, että vaikka kuluttajat odottavat yrityksiltä vastuullisuutta, kulutuspäätöksiä ohjaa silti hinta, ei vastuullisuus. Yritysten vastuullisuusmarkkinoin ti ei edistä kiertotaloussiirtymää, jos sanojen taustalla ei ole aitoa halua ja tekoja siirtymän edistämiseksi. Entä millaisena yrittäjät näkevät kuluttajien roolin kiertotaloussiirtymässä. Myöskään kuluttajien positiivisilla asenteilla kiertotaloutta kohtaan ei ole merkitystä, jos käytös on asentei den kanssa ristiriidassa. Hän on myös mukana CICAT2025-hankekonsortiossa. Vaateteollisuudessa on käynnissä valtava muutos. HAASTATTELUISSA POHDITTIIN, MITEN TEHDÄ OMIEN ARVOJEN MUKAISTA YRITYSTOIMINTAA, JOS SE EI OLEKAAN SITÄ, MITÄ VALTAOSA HALUAA OSTAA. Haastatteluissa pohdittiin, mi ten tehdä omien arvojen mukaista yritystoimintaa, jos se ei olekaan sitä, mitä valtaosa haluaa ostaa. Luottamuksen voi nähdä luovan perustan kaikelle taloudelliselle toiminnalle. Sanojen lisäksi tarvitaan toimintaa. Yrittäjät mainitsivat, että toiminta ympäristö on haastava, sillä heihin kohdistuu ristiriitaisia odotuksia. Osa työskenteli hallinnollisten asioiden parissa isom massa yrityksessä. Yrittäjät kokivat, että heille sysätään paljon vastuuta ja odotuksia muutokseen liittyen. Osa haastateltavista oli vaatesuun nittelijoita, jotka valmistivat vaatteet alusta loppuun itse. Yrittäjät kokivat myös itse olevansa ”oppilaita” vaateteollisuuden muut tuessa valtavalla vauhdilla. YKSIN VAI YHDESSÄ KOHTI KIERTOTALOUTTA. Kukaan yhteiskunnan toimija ei voi olla yksin vastuussa siirtymästä. Jotta kiertotalouteen siirtyminen olisi mahdollista, vaatii se kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tahtotilaa. Samaan aikaan myös kulutta jien käytökseen odotettiin suurta muutosta. Tällä hetkellä yrittäjät eivät kykene luottamaan kuluttajien puheisiin sii tä, että vastuullisuus on tärkeää, sillä suurimmalla osalla jalat ohjaavat yhä pikamuotiliikkeisiin. Muun muassa näihin kysy myksiin etsin vastausta pro gradu tutkielmassani. Tutkimuksen perusteella vaate teollisuus tarvitsee lisää läpinäky vyyttä ja luottamusta. Samaan aikaan tulisi toimia vas tuullisesti mutta myös alentaa hin toja, mikä koettiin mahdottomana yhtälönä. Kuluttajien koettiin ostavan paljon edullista pikamuotia ja edullisen hinnan nähtiin ajavan vastuullisuu den edelle. Yrittäjät toisaal ta ymmärsivät kuluttajien epäilykset yritysten vastuullisuusmarkkinoinnin rehellisyyttä kohtaan, sillä he itsekin kokivat luottamuksen puutetta alan toimijoita kohtaan. M itä suomalaiset vaateteolli suuden yrittäjät ajattelevat vaateteollisuuden toiminta ympäristöstä. Suomessa on paljon innovaa tiota vastuullisen vaateteollisuuden saralla. KOLUMNI JUULIA MÖKSY Juulia Möksy (VTM, taloussosiologia) toimii tutkimusavustajana Turun kauppakorkeakoululla johtamisen ja organisoinnin oppi aineessa. Erityisesti pienet yritykset kokivat toiminnan skaalattavuuden haastavana. Vaikka samaan aikaan ala on nopeassa positiivisessa muutoksessa kiertotalouden suuntaan, eivät pika muoti ja siihen liittyvät haasteet ole jääneet historiaan. suutta ja ymmärtäväisyyttä virheitä kohtaan toivottiin. Uusia kuituja keksi tään, kierrätys lisääntyy ja tietoisuus kasvaa. Armolli 20 UUSIOUUTISET 3|2023. Haastattelin kahdeksaa suomalais ta yrittäjää, jotka edistävät toiminnal laan vaateteollisuuden kiertotaloutta. JU UL IA MÖ KS YN AL BU MI Haastateltavat näkivät vastuul lisuusmarkkinoinnin osin yhtenä markkinointikeinona, varsinaisen liiketoiminnan pohjautuessa yhä vastuuttomaan toimintaan
Pikamuotiteollisuus tuhlaa valtavat määrät raaka-aineita, energiaa ja vettä tuottaakseen yhä enemmän uusia vaatemallistoja, joita kuluttajat käyttävät yhä vähemmän aikaa. Kun heitämme vaatteen pois, se saattaa kiertää vielä muutaman kierroksen uudelleenkäytössä hyväntekeväisyysjärjestöjen tai kirpputorien kautta. Euroopan komission kestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategian tavoitteena on, että jo vuonna 2030 EU-markkinoilla myytäisiin vain kestäviä, pitkäikäisiä ja kierrätettäviä tekstiilituotteita. Lopulta vaatteen materiaalit päätyvät polttoon tai pahimmillaan kehittyvien maiden kaatopaikoille. Euroopan unioni on julkaisemassa lähiaikoina uutta sääntelyä ja linjauksia, joiden tavoitteena on käytännössä rajata kestämätön tekstiilituotanto ulos Euroopan markkinoilta. EU:ssa on val misteilla yleinen tuotteiden ekologista tuotesuunnittelua koskeva asetus. Pikamuodin on aika mennä pois muodista. Fashion Transparency Index on laskenut, että noin neljäsosa muotiteollisuuden resursseista päätyy jätteeksi jo vaatteiden ja asusteiden tuotantovaiheessa. UUSIOUUTISET 3|2023 21. Ylijäämävarastosta hankkiudutaan eroon suljettujen ovien takana. Keskimääräinen länsimainen kuluttaja ostaa vuodessa 16 kiloa uusia vaatteita, arvioi Greenpeace. Virkamieslähteiden mukaan komissio on esittämässä jätepuite. Niitäkin vaatteita, jotka saadaan myytyä kuluttajille, uhkaa lähes kerta käyttöisen tuotteen kohtalo. Euroopan unioni on linjannut, että tämän on muututtava. Sekaja tekokuituisten materiaalien kierrätys on hyvin vaikeaa. Tänä kesänä Euroopan komission pitäisi antaa esityksensä jätepuitedirektiivin muutoksesta. Jotkin vaatebrändit pukkaavat markkinoille jopa 48 uutta kokoelmaa vuodessa. Tuottajavastuu tulossa Vuosi sitten maaliskuussa EU julkaisi strategiansa kohti muutosta. Tuoteryh mäkohtainen delegoitu säädös tulee arvioiden mukaan muuttamaan merkittävästi tekstii lituotteiden valmis tusta, liiketoiminta malleja ja lopulta myös kulutustapoja. On epäilty, että ylijäämä tuhotaan ja poltetaan. Kuitenkin yhä suurempi osa vaatteista on niin huonolaatuisia, etteivät ne enää kelpaa käyttöön. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVAT N ykyinen muodin tuottamisen ja kuluttamisen kulttuuri on yksi pahimmista esimerkeistä luonnonvaroja tuhlaavasta, lineaarisesta talousmallista. Yksi säädeltävistä tuote ryhmistä ovat tekstiilit ja jalkineet. Strategian linjaukset ovat nyt konkretisoitumassa direktiiveiksi, säädöksiksi ja toimintalinjauksiksi, jotka vaikuttavat sekä tekstiilien tuotantoon, markkinointiin, kulutukseen että jätehuoltoon. Vaatteita ostetaan jatkuvasti enemmän, mutta käytetään yhä vähemmän. Koko pakka uusiksi Jätetäänkö pian hyvästit vanhalle tavalle tuottaa ja kuluttaa vaatteita. Myytyjä vaatteita käytetään vain muutamia kertoja. Kerran käytössä Mallistojen vaihtuessa nopealla tahdilla kaikkia vaatteita ei ehditä myydä
• Jätepuitedirektiivin muutos: Tekstiilien erilliskeräys alkaa EU-maissa viimeistään 1.1.2025 (Suomessa se alkoi jo 1.1.2023). Tekstiileille on todennäköisesti tulossa valmistelussa olevan jätepuitedirektiivin muutoksen myötä laajennettu tuottaja vastuu. Uusien vaatimusten on tarkoitus helpottaa poistotekstiilikuitujen lajittelua ja kierrätystä, antaa pesuohjeita ja yhtenäistää vaatteiden kokomerkintöjä. • Jätteensiirtoasetukseen suunnitellaan muutoksia, jotka vaikuttaisivat myös poistotekstiilien vientiin esim Afrikkaan. Koko EU-alueella tulee 1.1.2025 voimaan velvoite erilliskerätä poistotekstiilijätteet kuluttajilta. Lisäksi mahdollisesti pohditaan kierrätysmateriaalin käyttöosuusvelvoitetta. Sen myötä annetaan myös tekstiilituotteille tuoteryhmäkohtaisia vaatimuksia, jotka ohjaavat suunnittelemaan ja valmistamaan kestäviä, korjattavia, pitkäikäisiä, huollettavia ja lopulta turvallisesti ja helposti kierrätettäviä tuotteita. ”Suunnittelijalla ja tuottajalla on vastuu koko tuotteen elinkaaresta. EU-markkinoille ei voi enää tuoda tuotteita, jotka eivät täytä pitkäikäisyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden kriteereitä”, Tikkanen tulkitsee. Valmisteltavana olevaan jätepuitedirektiivimuutokseen tulee myös elintarvikejätteen vähentämisen tavoitteita. • Alkuvuodesta käynnistyi Ecosystex-yhteisö, European Partnership on Textiles of the Future. Uudelleenkäytölle tavoite. Tekstiiliteollisuus on ensimmäisiä toimialoja, joille EU on tekemässä tuoteryhmäkohtaisia vähimmäiskriteereitä ekologiseen tuotesuunnitteMuutokseen ohjaavaa sääntelyä EU on julkaissut tai aikoo lähiaikoina julkaista muun muassa seuraavia tekstiilimarkkinoihin vaikuttavia ehdotuksia: • Kestävien ja kiertotalouden mukaisten tekstiilien strategia. Ne eivät ole suosituksia, vaan vaatimuksia. Työpajassa keskusteltiin, milloin tekstiilijäte ei olisi enää jätettä vaan pääsisi eroon jätestatuksestaan. Tämä voisi helpottaa poistotekstiilin toisia ja kolmansia käyttökierroksia. Ekosuunnitteluvaatimuksia tulee todennäköisesti myös jalkineille, huonekaluille ja vuodevaatteille. Esitystä odotetaan tänä kesänä. Euroopan komission tiedonanto 30.3.2022 luo suuntaviivat tulevalle EU-politiikalle. Yhteisö yhdistää 17 hanketta, lisää projektien välistä yhteistyötä ja jakaa tutkimustietoa lainsäädäntöön ja teollisuuteen. Tavoitteena on, että tuottajat ottaisivat vastuuta keräyksestä, uudelleenkäytöstä, kierrätyksestä ja jätehuollosta myös taloudellisesti. Tällöin tuottajavastuumaksut määräytyisivät ekomodulaation mukaan niin, että hankalasti kierrätettävistä tuotteista rankaistaan korkeammilla maksuilla. Jätepuitedirektiivimuutosta käsiteltiin huhtikuun loppupuolella komission tutkimuskeskus JRC:n organisoimassa etätyöpajassa. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa 22.3.2023. Pajapäiviin osallistunut ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén kertoo, että direktiiviin tulee mahdollisesti omat tavoitteensa sekä tekstiilijätteen uudelleenkäytön valmistelulle että kierrätykselle. • DG Grow, Euroopan komission sisämarkkinoiden ja teollisuuden pääosasto, on valmistelemassa kesään mennessä linjapaperia Transition pathways for textile ecosystems. EU haluaa kannustaa kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin ja kierrätyksen teknologisiin innovaatioihin. direktiivissä tekstiileille laajennettua tuottajavastuuta. luun. Asetus valmistuu vuoden loppuun mennessä. • Euroopan komissio julkaisi kestävyyttä edistävän kemikaalistrategian 14.10.2020. Se tarkoittaa, että tiettyjen tuotteiden valmistuksessa on käytettävä kierrätyskuituja. Se tähtää turvalliseen ja vastuulliseen tuotantoon ja haitallisimpien kemikaalien käytön lopettamiseen myös tekstiilituotteissa. Asetuksen myötä säädetään myös tiettyjen tekstiilituoteryhmien ekosuunnittelusta. • Euroopan komissio hyväksyi 23.2.2022 direktiivin suuryritysten kestävän kehityksen toimintasäännöistä (Corporate Sustainability Due Diligence). Yksi keskeisistä kriteereistä tulee olemaan kestävyys. Ekosuunnitteluasetus sisältää myös digitaalisen tuotepassin, joka toisi läpinäkyvyyttä tuotantoketjuihin. Koska tekstiileitä on niin monenlaisia, ei ole yhtä oikeaa tapaa suunnitella niitä ekologisiksi. Kestävyys kunniaan Euroopan komission kansallinen kiertotalousasiantuntija Sarianne Tikkanen pitää vaikuttavana tulossa olevaa kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetusta. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien EU-markkinoille saatettavien tuotteiden on oltava kestäviä (durable) ja korjauskelpoisia sekä sovelluttava uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. • Komissio valmistelee kestävien tuotteiden ekosuunnitteluasetusta. Sen tavoitteena on suunnata koko alaa kohti kiertotaloutta ja kestävyyttä. • EU-regulaatiota tekstiilituotteiden merkinnöistä (labelling) ollaan uudistamassa. • Direktiivit vihreistä väittämistä ja kuluttajien oikeudesta korjauttaa tuotteet antavat kuluttajalle valtaa ja oikeuksia. Yritysten on lievennettävä toimintansa haitallisia vaikutuksia esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja ympäristön saastumiseen. Sen vuoksi ekosuunnitteluvaatimusten vaikutuksia arvioidaan huolella ja vaatimuksia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, kertoo Tikkanen. EU valmistelee tekstiileille tuoteryhmäkohtaisia ekosuunnitteluvaatimuksia. Lisäksi tulossa on vaatteiden merkintävaatimusten uudistus. UUSIOUUTISET 3|2023 22
”Käytännössä tilanne on se, että emme uskalla tehdä investointipäätöstä, ennen kuin saamme tietoa, mitä EU:n suunnittelema tekstiilien tuottajavastuu tarkoittaisi Suomen kannalta. UUSIOUUTISET 3|2023 23. Käsijarru päällä Lounais-Suomen Jätehuolto olisi valmis aloittamaan Pohjoismaiden suurimman poistotekstiilien kierrätyslaitoksen rakentamisen. Suunnitelmia sotkee kuitenkin epävarmuus tulevan EU-sääntelyn yksityiskohdista. Työpöydällä odottelee toteutussuunnitelma, jolla edistettäisiin rakennuslupaprosessia. Sitä olisi kunnallisen jäteyhtiön vaikea rakentaa ilman rahoitustukea. Eli maksamaan siitä. Jalostuslaitos on tosiaan 20,5 miljoonan euron investointi. Kello tikittää Jalostuslaitos tekisi Suomesta maailman ensimmäisen maan, jossa kuluttajilta kerättävät poistotekstiilit saataisiin uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen valtakunnallisesti. ”On riskinä, että tuottajat hoitaisivat asian lähettämällä poistotekstiilin sinne, missä siitä pääsee halvimmalla eroon, eli käytännössä Afrikkaan ja Aasiaan. ELINA SAARINEN, TEKSTI | LOUNAIS-SUOMEN JÄTEHUOLTO, KUVAT Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) projektipäällikkönä viime kesänä aloittaneen Aki Honkasen äänestä kuultaa turhautuneisuus. Kuokka ei kuitenkaan ole iskemässä maahan. Se merkitsee, että rakentamisen pitäisi alkaa näillä hetkillä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan laitoksen pitäisi olla käytössä vuonna 2025. Romuttuuko vuosien työ. ’ P rojektipäällikkönä tässä hankkeessa on todella haastavassa tilanteessa. Investointipäätöstä ei kuitenkaan voi tehdä, ennen kuin EU on päättänyt tekstiilien tuottajavastuusta. LSJH haluaisi rakentaa Turun Topinpuistoon pohjoisen Euroopan suurimman kuluttajapoistotekstiilien jalostuslaitoksen. Laaja tuottajavastuu tarkoittaisi, että tekstiilien valmistajat ja maahantuojat joutuisivat ottamaan vastuun myös kuluttajien poistotekstiilien jätehuollon järjestämisestä. Riskinä on kermankuorinta ja dumppaus kolmansiin maihin”, Honkanen kiteyttää. Business Finland myönsi hankkeelle jo puolitoista vuotta sitten 5,2 miljoonan euron tuen, mutta rahoituksen käyttämisellä on tietty aikaikkuna. Jalostuslaitoshanketta pitäisi viedä vauhdilla eteenpäin, mutta toinen käsi on käsijarrulla.” . 20 miljoonan investointi on vähän liian iso riski, jos ei tiedetä, onko meillä enää materiaalia käytettävissä vuonna 2025”, Honkanen huokaa. Miksi EU:n tuottajavastuukaavailut ovat niin merkittävä asia, että LSJH:n täytyy varmistua tulevan direktiivin kirjauksista ennen kuin se voi tehdä investointipäätöksensä. Suomalaisilla toimijoilla olisi käsissään avaimet ottaa edelläkävijäasema tekstiilien keräyksessä ja kierrätyksessä
Riski on olemassa, mikäli EU ei tällaista toimintaa kiellä. Kumppanit haluavat saada materiaalin kiertoon nimenomaan Suomessa eivätkä ulkoistaa jäteongelmia ulkomaille. Honkanen kertoo, että piloteissa on testattu synteettisten kuitujen kierrätystä, mutta merkittäviä, pitempiaikaisia kierrätysasiakkuuksia ei toistaiseksi ole löytynyt. Aki Honkanen näkee, että kuntatoimijoilla voisi jatkossakin olla tärkeä rooli tekstiilien kierrätyksessä. Topinpuiston jalostuslaitos toteuttaisi Paimion kuluttajapoistotekstiilien kierrätyskonseptia mutta suuremmassa, teollisessa mittakaavassa. Osin tämän työn ansiosta Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) ja Rester Oy perustivat vuonna 2021 Paimioon uraauurtavan pilottilaitoksen. Jo 90 prosenttia suomalaisista on poistotekstiilien erilliskeräyksen piirissä. Tuottajavastuu tarkoittaa, että tekstiilituotteen valmistaja tai maahantuoja on vastuussa tuotteen jätehuollon järjestämisestä. Virallisesti poistotekstiilien erilliskeräys käynnistyi vasta tämän vuoden alussa, joten kerätyt määrät ovat olleet hyviä. ”Tekoja sekakuiduista jalostetuille kierrätystuotteille ei vielä tällä hetkellä ole markkinoita. Ne menevät Lounavoiman ekovoimalaitokseen Saloon, jossa niistä syntyy energiaa. Kukaan ei osaa vielä sanoa, mitä tapahtuisi kuntien alulle panemalle poistotekstiilien keräykselle”, Stén sanoo. Kermankuorinnalla Honkanen tarkoittaa sitä, että järjestelmän vastuutahot keskittyisivät poistotekstiilien kierrätyksessä vain tiettyihin, tuottoisimpiin materiaaleihin sen sijaan, että otettaisiin vastuu kokonaisuudesta. Innostus tekstiilien kiertotalouteen on kasvanut”, Stén näkee. . Tekikö Suomi virheen. Toinen kierrätyskanava voisi olla jalostaa materiaali tilkkeeksi ja täyttömateriaaliksi esimerkiksi huonekaluteollisuuden pehmusteisiin. Niiden hävittämisestä syntyy meille vain kuluja”, Honkanen kertoo. TUOTTAJAVASTUU HUOLETTAA SUOMESSA EUROOPAN KOMISSION odotetaan kesällä julkaisevan ehdotuksensa laajasta tuottajavastuusta tekstiileille. Jo viime vuonna saatiin talteen noin puoli kiloa poistotekstiiliä asukasta kohden. EU velvoittaa tekstiilien erilliskeräykseen vasta 1.1.2025 alkaen. Kovat keräyslukemat Tekstiilinkierrätyksen kotimainen toimintamalli pohjautuu alueelliseen erilliskeräykseen. Kuntien omistamat jätelaitokset keräävät paikallisesti poistotekstiilin talteen kuluttajilta ja esilajittelevat sen. Ensin olisi varmistettava riittävän suurten materiaalivirtojen keräys. ”Minusta on hyvä, että Suomessa on päästy eteenpäin. Tutkimusten mukaan poistotekstiiliä kertyy keskivertosuomalaiselta 11 kiloa vuodessa. Tässäkin vaiheessa materiaalin joukosta seuloutuu noin kymmenen prosenttia sellaista, joka kelpaa ja ohjataan uudelleenkäyttöön kotimaassa. Ei kannattaisi ilman helmiä Tekstiilijätteen erilliskeräys ja kierrätys onkin kallista puuhaa. Omalla alueella keräsimme noin 250 000 kiloa”, Honkanen kertoo. Silloin voi käydä niin, ettei poistotekstiilien kuntakeräykselle löydy enää rahoittajaa tai materiaalivirtojakaan”, Stén pohtii, mutta jatkaa: ”Riippuu siitä, mitkä direktiivin lopulliset sanamuodot ovat. Tavoite on kerätä kolmisen kiloa per nenä. Riskin toteutuminen romuttaisi vuosien työn. Mekaaniseen kierrätykseen soveltuva materiaali toimitetaan keskitettyyn lajitteluun Lounais-Suomeen. Kukaan ei vielä tiedä esityksen yksityiskohtia, mutta Suomessa EU:n aikeet ovat herättäneet huolta. Uudelleenkäyttöön kelpaavat tekstiilit ohjataan paikallisiin käyttökohteisiin. Nämä ovat poliittisia päätöksiä. Keräysjärjestelmän pystyttäminen on sujunut nopeasti. Sekakuidut murheenkryyni LSJH kumppaneineen lajittelee maakunnista saapuvan materiaalin vielä tarkemmin. Suomessa on tehty kymmenisen vuotta tutkimusja kehitystyötä, jossa suomalaiset kunnat, jäteyhtiöt, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat kehittäneet poistotekstiilin keräyksen, erottelun, lajittelun ja kierrätyksen menetelmiä. Se tarkoittaa, että sinne saapuneet tekstiilit revitään suikaleiksi ja avataan mekaanisesti kuiduiksi. ”Viime vuonna otimme noin 500 000 kiloa esilajiteltua poistotekstiiliä vastaan. Honkasen arvion mukaan keräyksen, lajittelun ja käsittelyn kustannukset kohoavat ainakin euroon UUSIOUUTISET 3|2023 24. Suomessa kunnat ja kuntien jäteyhtiöt ovat keränneet poistotekstiiliä kuluttajilta tämän vuoden alusta lähtien, eli Suomi on ottanut tekstiilien kiertotalouden ensimmäiset askeleet jo ennen muita maita. Tekoja sekoitekuituja voisi ehkä kierrättää suodatinkankaisiin, kuitukankaisiin, äänieristeisiin tai autoteollisuuteen. Pilaantuneet ja keräykseen kuulumattomat materiaalit otetaan pois. ”Laajan tuottajavastuun mallissa tuottajilla on valta järjestää keräys ja kierrätys miten itse haluavat. Paimion pilottilaitos on mekaanisen kierrätyksen laitos. Osa LSJH:n lajitteluvaiheeseen saapuvista materiaalista ei kelpaa uudelleenkäyttöön, ei edes kierrätykseen materiaalina. ”Olen 99-prosenttisen varma, että komissio aikoo esittää tekstiileille tuottajavastuuta”, ennakoi ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Sirje Stén. Kotimaassa olisi kyllä kuitukangastoimijoita, joten tulevaisuudessa sieltä saattaa vielä avautua hyödyntämisreitti. Menee varmasti vielä useita vuosia, ennen kuin lainsäädäntö on toiminnassa.” Oliko Suomelta virhe edetä keräysja kierrätysjärjestelmien rakentamisessa ennen muuta Eurooppaa. Neuvotteluprosessi on pitkä, ja toki Suomi pyrkii siihen vaikuttamaan. Sitä kautta on syntynyt uusia innovaatioitakin. ”Jos tuottajavastuu toteutuu laajana ja sataprosenttisena, ei jäsenmaalla ole paljoa liikkumavaraa. Kierrätyskäyttöä ei ole yrityksistä huolimatta vielä löytynyt esimerkiksi hankalille sekoitteille tai joillekin tekokuiduille. Laitos kierrättää mekaanisesti kuluttajaja yrityspoistotekstiiliä. Pitkä tutkimusja kehitystyö on pohjustanut myös tekstiilien kemiallisen kierrätyksen menetelmiä. Tarkkaan lajiteltuina ja tuotteistettuina kuidut voivat soveltua raakaaineeksi teollisuudelle
Tämä tekee poistotekstiilien jätehuollosta kaikista jätejakeista kalleinta. Tämä voisi olla se luontainen rooli, jossa jätelaitokset voisivat toimia”, Honkanen näkee. kilolta. Kemialliseen kierrätykseen päätyvää materiaalia ei tarvitse välttämättä avata ja käsitellä mekaanisesti. Hyvä esilajittelu on mekaanisen tekstiilikierrätyksen a ja o. Noin puolet poistotekstiilistä on valmistettu enimmäkseen puuvillasta tai luonnonkuidusta. Ruotsalainen Södra ja suomalainen Infinited Fiber Company ovat rakentamassa tehtaita, joissa tekstiilijätepohjainen materiaali liuotetaan ja uusiokuidutetaan vaateteollisuudelle kelpaavaksi. Toimintaa olisi vaikea saada kannattavaksi ilman poistotekstiilivirrassa olevia helmiä. Puuvillakuitupaalit viedään esimerkiksi Espanjaan, jossa niistä kehrätään lankaa ja myöhemmin valmistetaan kangasta, jota voi periaatteessa hyödyntää uusien vaatteiden valmistuksessa. Kesäksi lupailtu direktiivi on se, jossa EU säätäisi tuottajavastuusta. Honkanen kertoo, että selluja puuvillakuiduille on avautumassa myös kemiallisen kierrätyksen vaihtoehto, joka tulevaisuudessa imee paljon materiaalia. Nämä kiertävät kotimaassa muun muassa käsityölangoiksi ja kauniiksi keittiöpyyhkeiksi tai pääsevät suoraan uudelleenkäyttöön. . Tämäkin materiaali on markkinoilla haluttua. Sen jälkeen alkaa toki pitkä neuvotteluprosessi komission, parlamentin ja jäsenmaiden kesken. Mutta jos neuvottelukumppaneiden kanta on se, ettei tekstiilien kiertotalous saisi juurikaan maksaa, on todella vaikea lähteä kehittämään mitään.” Paimion pilottilaitoksella vaatteet ja tekstiilit avataan mekaanisesti kuiduiksi, jotka kelpaavat jatkojalostukseen. ”Eurooppaan on syntymässä kemiallisen kierrätyksen laitoksia ja kuidun avauskapasiteettiakin, mutta kukaan ei halua tehdä keräystä ja lajittelua. Riittää, että materiaali on kerätty talteen ja lajiteltu huolellisesti. LSJH uskookin, että kuntakeräys voi palvella kemiallisen kierrätyksen tehtaita nimenomaan tässä. Päätöksiä kesällä. UUSIOUUTISET 3|2023 25. LSJH:lla ei ole aikaa odottaa niin kauan. Juuri nyt Honkanen ei voi tehdä muuta kuin odottaa, että Euroopan komissio julkistaisi ehdotuksensa jätepuitedirektiivin muutokseksi. Poistotekstiileistä saa jalostettua monen laisia tuotteita tekstiiliteollisuuteen. Esimerkiksi puuvillafarkuista saa avaamalla sinistä uusiokuitua. 1–2 prosenttia Lounais-Suomeen tulevasta poistotekstiilivirrasta on arvotavaraa: villaa tai pellavaa. Voi mennä vuosia, ennen kuin tuottajavastuun lopullinen muoto tiedetään tarkkaan. ”Meidän mielestämme järjestelmää täytyisi jo lähteä suunnittelemaan, ja haluamme tehdä tässä yhteistyötä tuottajien kanssa
”Osa kauppakeskuksista ja liikkeistä ei voi tai halua ottaa enempää kuin yhden astian, ja tyhjennyksiä täytyy tehdä todella usein”, Tuominen kertoo. Kuluttajat ovat innostuneet mahdollisuudesta kierrättää jätetekstiiliä. Monet alueet ehtivät pilotoida keräystä jo etukäteen. Mitä kuuluu poistotekstiileille. Hyväksi ratkaisuiksi on osoittautunut ottaa käyttöön tuplasti isompia rullakoita. Tuominen iloitsee kauppakeskus Sellon uudesta konseptista. Näin ei tule epäsiisteyttä eikä täyttöaste vaikuta asiakkaalle. Hankepäällikkö Leena Tuominen HSY:ltä kertoo, että ihmiset ovat innostuneet keräyksestä jopa siinä määrin, että se on aiheuttanut ylitäyttöongelmia. Tässä käyttöikänsä päähän tulleita tekstiilejä on lajiteltuna Lounais-Suomeen materiaalien uusiokäyttöä varten. Lisäksi ulkona sijaitseva jäteastia löytyy Helsingin, Espoon ja Vantaan kierrätyskeskusten pihoilta. 18 kunnan omistama Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) koordinoi koko poistotekstiilien keräystä valtakunnallisesti – muut alueet toimittavat tekstiiliä heille jatkohyödyntämistä varten. Tekstiilien kerääminen ja hyödyntäminen vaatii kuitenkin vielä valtakunnallisesti kehittämistä. ”Kierrätyspisteellä on reiät seinässä, josta tekstiilit voi tiputella. KATJA PULKKINEN, TEKSTI S uomessa laki on vuoden alusta velvoittanut kuntia ottamaan vastaan kuluttajien jätetekstiiliä ja toimittamaan sitä jatkokäyttöön. Ekokymppi vastaa yhteensä yhdeksän kunnan jätehuollosta Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Etelä-Karjalan Jätehuolto (EKJH) kattaa yhdeksän kuntaa. Henkilökunta vaihtaa rullakon sen täytyttyä. Suomi lähti matkaan etunenässä. EU vaatii jäsenmaita käynnistämään keräyksen vuonna 2025. Uusiouutiset tiedusteli neljältä jätehuoltoyhtiöltä, miten keräykset nyt sujuvat. Tekstiilija muotiala kuluttaa runsaasti luonnonvaroja. Ympäristökuormaa voi vähentää hankkimalla kestäviä ja laadukkaita vaatteita vain todelliseen tarpeeseen ja pitämällä tekstiilit käytössä mahdollisimman pitkään. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut (HSY) vastaa pääkaupunkiseudun kuntien ja Kirkkonummen jätehuollosta. Keräystavat vaihtelevat HSY kerää poistotekstiiliä rullakoihin kauppakeskusten auloissa ja sisäänkäynneillä sekä yhteistyökumppanien kuten Stockmannin liikkeissä. Tekstiilien ympäristökuormaa halutaan pienentää keräämällä talteen myös tekstiili, joka ei sellaisenaan enää kelpaa uudelleenkäyttöön, mutta jota voi vielä hyödyntää materiaalina. LS JH UUSIOUUTISET 3|2023 26. Olemme tosi iloisia, että Sello lähti tähän mukaan.”
Osa lähtee eteenpäin Paimioon, jossa selluloosaja villapohjaisista tekstiileistä valmistetaan nyt mekaanisesti kierrätyskuitua lähinnä langanvalmistuksen tarpeisiin. Laatu on parantunut verrattuna jäteasemille tuotuun tekstiiliin, ja myös keräykseen kuulumattoman tavaran päätyminen tekstiilin sekaan on vähentynyt. Etelä-Karjalassa tekstiilijätettä kerätään miehitetyillä Hyödyksiasemilla ulkona sijaitseviin keräyssäiliöihin, jollainen löytyy joka kunnasta. . Pääkaupunki seudulla toimiva HSY kerää poistotekstiiliä etupäässä kauppakeskuksissa, kuten kuvan Myyrmannissa. Mitä saa tuoda. Yleensä kehotetaan myös, ettei homeisia, öljyisiä ja likaisia tekstiilejä tuotaisi ollenkaan keräykseen. Kainuun ja Etelä-Karjalan kierrätysmyymälöiden keräykseen niitä saa tuoda, mutta vain hyväkuntoisina myyntiä varten. Käyttökelpoiset toki pyritään ohjaamaan uudelleenkäyttöön. Lisäksi tekstiiliä voi tuoda yhteistyökumppanien kierrätysmyymälöissä sijaitseviin laareihin. Laissa puhutaan tekstiilijätteestä, mutta kentällä käytetään useimmiten termiä poistotekstiili. Tekstiilejä voi tuoda kumppaneiden kierrätysmyymälöihin suoraan sisälle tai jättää ulos keräysastiaan. Nyt keräyspisteitä on myös Ikeassa ja Stockmannilla. Tulevaisuuden hyödyntämiskohteet ovat moninaisemmat, mutta jos Suomen kaltainen maa ei ole etulinjassa, eivät isot investoinnit tule ikinä meille, Oskari Pokela sanoo. ”Ihmiset ovat innostuneet. ”Tähän on päädytty kustannusja järkisyistä. EKJH:n asiakaspalveluja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen sanoo, että koska synteettisille tekstiileille on heikosti markkinoita, on heillä käyttökelvottomat synteettiset tekstiilit pyritty rajaamaan pois jo keräysvaiheessa. Kolmeen kuntaan ei saatu kumppaneita, vaan poistotekstiiliä otetaan vastaan vain kunnan jäteasemilla ulkoastioihin. Kainuussa kuntalainen voi tuoda samassa pussissa sekä uudelleenkäyttöön sopivia vaatteita että materiaalikierrätykseen tarkoitettua poistotekstiiliä, samoin Etelä-Karjalassa yhteistyökumppani SaimaanVirran toimipisteisiin. . Muilla alueilla poistotekstiilillä tarkoitetaan yleensä nimenomaan tekstiilijätettä; uudelleenkäytettäville on omat keräyksensä. Alkuun kumppaneina oli enemmän kirpputoreja, mutta kun HSY meni ostoskeskuksiin, se helpotti Lounais-Suomessakin uusien kumppaneiden saamista kaupoista ja kauppakeskuksista, kertoo yhtiön keräysja logistiikkasuunnittelija Oskari Pokela. ”Meidän pitää uskaltaa yrittää ja erehtyä, koska sijainnissa, ilmastossa ja logistiikassa jäämme jalkoihin.” Neuvoja Anu Koskela Ekokympistä toteaa, että järjestelmä on monimutkainen, mutta käynnistynyt hyvin. LSJH puolestaan kerää poistotekstiiliä yhteistyökumppanien liiketiloissa rullakoihin ja kuntien jäteasemilla isoihin, yli kaksi tonnia vetäviin kannellisiin jätelavoihin. LSJH ja HSY eivät ota poistotekstiilinä vastaan myöskään peittoja, tyynyjä, mattoja eivätkä kenkiä ja laukkuja. Muissa jäteyhtiöissä otetaan vastaan kaikenlaiset kuidut, eikä kuntalaisen tarvitse itse osata tunnistaa, millainen tekstiili on kyseessä – ammattilaiset hoitavat lajittelun. Esilajittelusta jätteeksi koituisi myös täysin turhaa työtä.” HS Y LS JH LS JH UUSIOUUTISET 3|2023 27. Nykyään meihinkin päin ollaan jo yhteydessä keräyspisteen saamiseksi kauppoihin. Yritykset näkevät tässä mahdollisuuden toimia vastuullisesti.” Kainuussa Ekokymppi on räätälöinyt keräystapoja kunnittain: Osassa toiminnasta vastaa yhteistyökumppani, esimerkiksi 4H-yhdistys, osassa taas kunnan perustama yhdistys tai toimintakeskus. ”Isoista tavarataloista Sokos lähti mukaan ensimmäisenä. Tekstiilien ympäristökuormaan halutaan vaikuttaa ja saada tekstiilit kiertoon.” Etelä-Karjalassa kuntalaisille kerrotaan, että tekokuiduille ja sekoitteille on vielä heikosti jatkokäyttömahdollisuuksia, ja Hyödyksiasemilla ohjeistetaan laittamaan ne suoraan kuivajätteisiin. ”Kauppakeskuksissa on vain muutaman kerran ollut joukossa sekajätepusseja ja kerran rullakko oli ahdettu täyteen SER-jätettä eli elektroniikkaromua, mutta yleisesti laatu on selvästi Sortti-asemia parempaa”, kertoo Leena Tuominen HSY:stä. Kaikki Uusiouutisten kuulemat yhtiöt ohjeistavat kuntalaisia, että poistotekstiilien keräykseen ei pidä tuoda haisevaa tavaraa eikä alusvaatteita ja sukkahousuja. Meidän ei ole järkevää kuljettaa kierrätykseen kelpaamatonta materiaalia toiselle puolelle Suomea ‘käsiteltäväksi’. Tekstiilijätettä kootaan Lounais-Suomessa Turkuun jatkokäsittelyä varten
Yksityinen toimija on valikoitunut sitä kautta hoitamaan poistotekstiilin kuljetuksia ja esilajittelua.” Paikallisia innovaatioita Kerätyistä virroista poimitaan talteen uudelleenkäyttöön sopiva tekstiili. Kainuussa lajittelua tehdään paikallisissa kierrätysliikkeissä ja Kajaanissa kierrätyskeskus Entringissä, jonne muiden kuntien keräysvirrat toimitetaan. LSJH:n alueella lajittelua tekevät omien työntekijöiden lisäksi Varsinais-Suomen Työllistämisen Tuki Vartti ry ja Turun kaupungin Työpiste. HSY luopui huonon laadun vuoksi kokonaan poistotekstiilien keräyksestä Sortti-jäteasemillaan, joilla keräystä kokeiltiin vuosina 2019–2022. Yksi syy siihen on, että ihmiset tuovat keräykseen homeista, likaista ja haisevaa tekstiiliä. ”Meillä on ihan lähtenyt lentoon pohdinta, mitä kaikkea tekstiilistä voisi tehdä”, Koskela iloitsee. Näin tekstiiliä on saatu hyvin kiertoon. ”Meidän on mahdotonta palkata työntekijä. ”Laatu oli Sorteilla heikkoa, vaikka sinne tuominen oli tuolloin jopa maksullista”, Tuominen kertoo. SaimaanVirran lajittelemat tekstiilit hyödynnetään kokonaan paikallisesti. Neuvotteleva virkamies Sirje Stén ympäristöministeriöstä sanoo, että hänen mielestään kuntien tulisi kerätä myös tekokuitu ja sekoitteet, sillä ei voida olettaa, että asukas pystyy sellaiset erottelemaan. ”Astia vetää yli kaksi tonnia eli on Laki ei määrittele Jätelaissa ja -asetuksessa ei tarkemmin määritellä, mitä tekstiilijätteellä tarkoitetaan, eikä säädöksille ole laadittu soveltamisohjeita. Ekokympin poistotekstiiliä lajitellaan Kainuun kierrätyskeskus Entringissä. SaimaanVirrasta kerrotaan, että tammi-maaliskuussa 2023 yhdistyksessä saatiin talteen 11 000 kiloa tekstiiliä, josta noin 10 prosenttia tuli Hyödyksi-asemilta ja loput omista myymälöistä. Sitä tulee poistotekstiilin joukossa reippaasti myös alueilla, jotka keräävät erikseen vain materiaalikierrätykseen tarkoitettua jätetekstiiliä. Tekstiileissä voi olla myös ötököitä ja eläinten jätöksiä. Osan lajittelee SaimaanVirta, alueella sosiaalista työllisyyttä edistävä ja kiertotalouteen panostava yhdistys. Lajittelu vaatii tukea Lajittelussa hyödynnetään paljon työllisyyspalveluja. Ainoastaan HSY ostaa lajittelun ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Heilläkin työn tekevät pitkäaikaistyöttömät. Esimerkiksi Citymarketin autonpesupisteellä on tarjottu poistotekstiilejä kuivausräteiksi, ja tälle vuodelle on suunnitteilla pop up -keräyksiä kauppojen tiloissa. Reilu puolet saatiin uudelleenkäyttöön oman toiminnan kautta, kymmenisen prosenttia lahjoitettiin esimerkiksi yhdistyksille, taiteilijoille ja korjausrakentajille, parituhatta kiloa vietiin UFFille ja saman verran energiahyötykäyttöön. ”Jätemäärät ja kustannukset nousevat alueellamme niin suuriksi, että palvelu on pitänyt kilpailuttaa. Esimerkiksi Pokela kertoo, että heillä on ollut haasteita asemilla isojen lavojen kanssa. ”Myyntiin eli uudelleenkäyttöön saamme noin 40 prosenttia.” Kainuussa tekstiiliä hyödynnetään paljon paikallisesti, esimerkiksi tehdään matonkuteita puuvillaisista lakanoista. Tuominen kertoo, että tämä on koettu toimivaksi. Ongelma vaikuttaa monilla alueilla korostuvan jäteasemilla kerätyssä materiaalissa. Ulkoastioiden ongelmana on myös pilaantuminen, etenkin jos tyhjennysväli pääsee venymään ja astioihin pääsee kosteutta. ”Sellaisia pusseja emme edes tarkemmin lajittele”, kertoo työvalmennuksen esimies Johanna Ovaska SaimaanVirralta. Ekokympin Anu Koskelan mukaan hyvää, uudelleenkäyttöön kelpaavaa tavaraa tulee paljon. Esimerkiksi LSJH:lla tällaista tekstiiliä oli vuonna 2022 noin kolmannes. . Entrinkiä hallinnoivan kyläyhdistyksen toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen kertoo, että joukossa on paljon puhdasta ja hyvää, mutta keräykseen on tuotu myös kosteaa, likaista ja haisevaa tekstiiliä, joka olisi parempi heittää energiajätteeseen jo kotona. Etelä-Karjalassa osan tekstiilistä lajittelee Kymenlaakson Jäte, joka myös toimittaa osan siitä LounaisSuomeen. Ullakolta mieluummin sekajätteeseen Silti kaikilla alueilla tekstiiliä menee tällä hetkellä paljon polttoon. Usealta alueelta kerrotaan, että etenkin ”kevätsiivoajilta ja ullakontyhjentäjiltä” tulee tavaraa, joka olisi fiksumpaa laittaa tekstiilikeräyksen sijasta sekajätteisiin. Mutta peitot, tyynyt ja matot voidaan rajata pois, ja tietenkin likainen jäte. Ammattikorkeakoulujen kanssa on keskusteltu, voisiko hyötykäyttöön kelpaamattomasta tekstiilijätteestä tehdä vaikka biohiiltä. Tarvitaan paljon markkinointia, jotta ihmiset tietävät, mitä keräykseen kannattaa tuoda ja mitä ei." PE TR I KO RH ON EN , EK OK YM PP I UUSIOUUTISET 3|2023 28. Se on ikävää, mutta tämä ei pyörisi muuten”, Koskela sanoo. "Tämä on tietenkin vielä uusi juttu. SaimaanVirralla on yritetty näitä pestäkin, mutta pinttyneet hajut eivät pesussa irtoa. SaimaanVirta taas on järjestänyt menestyksekkäästi monenlaisia tempauksia. ”Viime kädessä keräyk sen lainmukaisuudesta päättää tietenkin oikeus”, Stén sanoo. Hän lisää, että kunnat voivat halutessaan myös tehdä keräyksestä maksullista kuluttajille ja että keräysastioiden esiintymistiheyttä ei ole tässä vaiheessa tarkoitus määritellä asetuksella
”Nythän talouspuoli on tässä kaikille haastava. Markkinat vasta kehittyvät Kaikkea ohjeiden mukaisesti tuotua jätetekstiiliäkään ei vielä saada hyödynnettyä. Sitä voidaan hyödyntää materiaalitietojen tarkastamiseen tai jos tekstiiliä aletaan toimittaa hyvin standardoitua materiaalia vaativille aloille, kuten autoteollisuuteen. EU suunnittelee siirtävänsä tekstiilijätteen keräämisen tuottajien vastuulle. Tarkkoja lukuja ei alueilta vielä ole saatavissa, mutta HSY arvioi jätetekstiilin kustannuksen olevan 1000–2000 euroa per tonni. Lisäksi maksamme asukasmäärään perustuvaa kehittämisrahaa.” HSY:llä arviolta vajaa puolet kerätystä tekstiilistä menee polttoon, reilu puolet Lounais-Suomeen. Kun uutta jätelakia lakia kirjoitettiin, ei tiedossa kuitenkaan ollut, että koko järjestelmä saattaa mennä uusiksi. Tuominen kertoo, että jatkossa HSY ottaa tekokuidut ainakin osittain pois jatkokäsittelystä, eli ne päätyvät suoraan Vantaan jätevoimalaan. tehokas, mutta pahimmillaan kosteina aikoina karkeasti yli puolet voi olla pilalla ja niin märkää, että sitä ei tarvitse edes läpikäydä. ”Luku voi muuttua, koska toisaalta aluksi ihmiset toivat paljon huonolaatuista tavaraa, mikä pikkuhiljaa vähenee, ja toisaalta aloimme kesken vuoden täällä laittaa itse tekokuituja ja sekotteita polttoon.” Tähtäin korkealla Jos EU asettaa tekstiiliteollisuudelle sekoitevelvoitteen kierrätyskuidun käyttöön, markkinatilanne voi muuttua. Lajitteluun voi käyttää infrapunatunnistinta. Luonnonkuituiselle poistotekstiiliraaka-aineelle alkaa vähitellen löytyä markkinoita. ”Esilajitteluohjeistusta tietysti taas muutetaan, jos saadaan signaali, että tekokuiduille löytyy jatkokäyttöä. ”Ei ole ihan vielä odotettavissa, että LSJH saisi myytyä tavaraa eteenpäin, mutta he ovat tehneet paljon työtä. Jos syntyisi jotain uutta.” KAIKKEIN KALLEINTA JÄTETTÄ . Oletuksena kuitenkin olisi, että myös tekokuiduille löytyisi hyödynnys jatkossa.” Etelä-Karjalan Jätehuollon asiakaspalveluja viestintäpäällikkö Mari Ilvonen kertoo, että heillä keräysvälineisiin on mennyt noin 40 000 euroa. Sen sijaan sekoitteet ja tekokuidut eivät vielä kierrä materiaalina, sillä synteettisille ja sekotteille ei ole Suomessa tai Euroopassakaan vielä merkittävää kaupallista kysyntää, Pokela kertoo. Koskela kertoo, että Paimioon meni viime vuonna noin 30 prosenttia Kainuussa kerätystä tekstiilistä ja vastaavasti kolmannes meni polttoon. Kerääminen liikkeissä ja kauppakeskuksissa on parantanut laatua huomattavasti, Pokela kertoo. Mielelläni kuitenkin itse pitäisin tämän meillä Kainuussa. LSJH:lle toimitettua tekstiiliä on siksi jouduttu viemään energiajätteeksi. Hän arvioi, että jos kierrätetylle kuidulle ja kerätylle materiaalille olisi paremmin kysyntää, vaikuttaisi se varmasti myös Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH:n) vastaanottomaksuihin. LSJH:n lajittelijat ovat kuitenkin harjaantuneet tunnistamaan tekstiilejä manuaalisesti niin hyvin, ettei NIR-laitetta tarvita peruslaaduntarkistuksessa. Pokela kertoo, että he ovat alkaneet suositella jäteyhtiöille, että selkeitä tekokuituja ja sekotteita ei kannata nyt toimittaa heille. Jos joku on alussa hankalaa, niin se muotoutuu ehkä järkeväksi, kun sitä vain harjoittaa, hän lisää. ”Kustannuksia tulee paljon keräyksestä, esilajittelusta, kuljetuksesta Turkuun sekä vastaanottomaksuista. ”Lisäksi jatkuvia kustannuksia tulee logistiikasta, esilajittelusta ja vastaanotosta Paimioon, mutta näiden suuruutta on vielä näin alkuvaiheessa vaikea arvioida.” Kainuussa välimatkat maksavat. Kuluttajien suuntaan lajitteluohjetta emme nyt ole muuttamassa ihan vaan siksi, ettei asukkaita haluta enempää sekoittaa. ”Järkyttävän kallista”, vastaa hankepäällikkö Leena Tuominen kysymykseen keräämisen hinnasta Helsingin Seudun Ympäristöpalveluille. Neuvoja Anu Koskela kertoo, että Ekokymppi maksaa LSJH:lle vuosimaksun ja lisäksi joka erästä, mutta isoin kustannus syntyy kuljetuksista – ensin kunnista Kajaaniin ja sitten Kajaanista Turkuun. Tässä ei toki ole järjen hiventäkään.” Jonkun verran keräyksiin tulee myös aivan muuta kuin tekstiiliä. Pokela näkee, että julkisissa tiloissa syntyvä sosiaalinen paine on avuksi. ”Jos työnnät Ikean eteisessä laskettelusuksia poistotekstiilin keräykseen, voit alkaa itsekin tiedostaa, että tämä ei ole ehkä ihan oikein.” LSJH lisääkin uusia keräyspisteitä muualle kuin jäteasemille. Suomi on varhaisella aloittamisella tähdännyt siihen, että kierrätyskuitujen ympärille syntyisi liiketoimintaa – kierrätyslaitoksia, materiaalin tuottajia ja hyödyntäjiä. ”Toisaalta tuottajavastuun tuleminen jätetekstiilien keräykseen voisi olla helpotus, kun iso kustannus lähtisi kunnilta pois. Mielellämme olemme mukana tässä poistotekstiilien kehitystyössä.” LS JH UUSIOUUTISET 3|2023 29. Sitten löytyisi maksaja, mutta ei sekoitettaisi enää pakkaa aivan uudella järjestelmällä.” Ekokympin Koskela painottaa, että hyödyntämiskelpoinen tekstiili täytyy joka tapauksessa saada pois sekajätteestä, ja poistotekstiilien kerääminen edesauttaa tässä. Kajaanissa niitä on alettu laittaa itse polttoon syksystä 2022 alkaen. Pokela miettii, josko kunnat ja jätelaitokset onnistuisivat luomaan yhdessä niin toimivan verkoston, että tuottajayhteisöt voisivat tarvittaessa ottaa järjestelmän valmiina käyttöön kuntien toimiessa siinä operaattoreina. MONI JÄTEHUOLTOYHTIÖ kuvaa tekstiilijätteen olevan ylivoimaisesti kalleinta jätettä. Pokela toteaa, että kilpailuetua syntyy Suomen kaltaisessa maassa nimenomaan sillä, että luomme yhteisvoimin toimivia järjestelmiä ennen muita, saamme käyttöön korkean tason teknologiaa ja pystyyn kunnolla toimivia ratkaisuja. Tähän voi vaikuttaa astioiden sijoittelulla
Miljoonaluokan säästöt Yrittäjät laskivat tammikuun lopussa, että Texmarin kautta uudelleenkäyttöön päätyneet hukkapalat, leikkuusuikaleet ja muut ylijäämätekstiilit ovat tuottaneet positiivisia ympäristövaikutuksia. Neljäsataa satiiniraidallista pussilakanaa. Pienilläkin tekstiilimäärillä pystyy saamaan aikaan suuria vaikutuksia”, Koskinen hymyilee. ELINA SAARINEN, TEKSTI | TEXMARI, KUVA V iininpunaista nahkaa 12 neliömetriä. . ”Tämä on yllättävän hyvä luku, kun miettii, että hiilipäästösäästö vastaa noin kahdeksaa tuhatta ajokilometriä henkilöautolla. Ostajakunnassa on paljon esimerkiksi pieniä ompelimoita, jotka hankkivat täältä edullista materiaalia. UUSIOUUTISET 3|2023 30. Helsinkiläiset Marita Koskinen ja Jarmo Nissinen perustivat ylijäämätekstiilien verkkokaupan marraskuun lopussa 2022. Verrattuna siihen, että käytettäisiin uutta, neitseellistä materiaalia, Texmarin kautta kiertoon päätynyt ylijäämätekstiili on säästänyt 1173 kiloa hiilidioksidipäästöjä ja 434 700 litraa vettä. Kauppapaikan löysi heti ensikuukausien aikana kolmisenkymmentä yritystä, jotka ovat laittaneet tätä kautta ylijäämäänsä myyntiin. Marita Koskinen ja Jarmo Nissinen avasivat ylijäämätekstiilien verkkoalustan viime vuoden puolella. Jo ensimmäiset toimintakuukaudet ovat tuoneet iloisia yllätyksiä. Hukkapalat hyötykäyttöön Töölöläisyritys on kehittänyt markkinapaikan ylijäämätekstiileille. Esimerkiksi tällaista ylijäämätekstiiliä oli maaliskuussa kaupan Texmari-verkkokaupassa. Kilo mikrokuituista leikkaussalikaapua
Yritykset haluavat toimia vastuullisemmin. Nyt kauppaan mennessä voi vain arvailla, missä ja millaisissa olosuhteissa mikäkin vaate on valmistettu. ”Data ja digitalisaatio tekevät kiertotaloudesta helpompaa. Siihen liittyvät palvelut alkavat yleistyä. He pitävät hyvänä esimerkiksi Motivan ylläpitämää Materiaalitori.fi-palvelua, joka on niin ikään tarkoitettu jätteiden ja sivuvirtojen ammattimaiseen vaihdantaan. Yhteistyöverkostosta löytyivät IT-osaajat verkkokaupan toteuttamiseen. Koskinen ja Nissinen näkevät, että digitalisaatio auttaa kiertotalousmurroksessa. Jos kaavut poltettaisiin UUSIOUUTISET 3|2023 31. Esimerkiksi alussa mainittujen, Texmarissa myynnissä olleiden leikkaussalikaapujen valmistaminen alusta asti tuottaisi 19 kiloa hiilidioksidipäästöjä ja veisi sata litraa vettä. EU on esittänyt digitaalisia tuotepasseja esimerkiksi akuille. ”Haluamme välttää materiaalin ylimääräistä kuljettamista paikasta toiseen, koska se vain lisäisi päästöjä.” Osa asiakkaista arvostaa ja tarvitsee tietoa ympäristövaikutuksistaan, toisia taas kiinnostavat enemmän eurot eli ylijäämästä saatavat kustannussäästöt. Ympäristöanalyysi perustuu elinkaarieli LCA-menetelmiin ja keskiarvoisiin pohjatietoihin siitä, miten paljon päästöjä aiheutuisi ja vettä kuluisi, jos vastaava määrä kyseistä materiaalia täytyisi tuottaa uutena. Kauppapaikan rakentaminen on ollut monivaiheinen projekti. Texmari ei itse kerää tai ylläpidä materiaalivarastoja, vaan myyjä toimittaa materiaalierät suoraan ostajalle. Joskus Texmari on auttanut myyjiä hinnoittelussa tai käynyt jopa kuvaamassa tuotteet verkkokauppaan myyjän tiloissa, mutta asiakasmäärien kasvaessa siihen eivät rahkeet välttämättä jatkossa enää riitä. Dataloikka ja kiertotalouden digitalisaatio saattavat tulevaisuudessa auttaa kuluttajaa tunnistamaan viherpesua ja valitsemaan entistä vastuullisempia tuotteita. Alusta saatiin avattua loppuvuodesta, mutta kehitystyö jatkuu yhä. ”On positiivista, että sivuvirtaa ja ylijäämämateriaaleja hyödynnetään laajasti eri teollisuuden aloilla. Nyt on kuitenkin herännyt toivo muutoksesta. Ne antavat loppukäyttäjällekin mahdollisuuden arvioida, kuinka vastuullinen mikäkin tekstiilituote on.” MATERIAALI JÄI ENNEN VAIN ROIKKUMAAN VARASTOON. Onhan se vastuullisempaa, jos materiaali saadaan hyötykäyttöön kuin että se poltetaan.” Koskinen kertoo, että vielä joitain vuosia sitten pikamuodin ylikulutus oli jyräävä bisnesmalli tekstiilialalla. Jarmo Nissinen tuli avuksi etsimään ostajia ja innovoimaan markkinointia. Yritys kaupallistaa myös ympäristövaikutusten laskentapalveluaan. ”Mutta eniten tarvitaan vielä asennemuutosta ja uusia toimintatapoja yrityksissä”, Nissinen huomauttaa ja jatkaa: MUUTTAAKO DIGIPASSI MUOTIBISNEKSEN. Vielä optimoidaan, kuinka materiaalit laitetaan tarjolle alustalle ja minkälaista tietoa ostaja tarvitsee. Jos saisimme ylijäämää jaettua muihin yrityksiin, materiaalit saisi paremmin hyötykäyttöön”, Koskinen taustoittaa. Sekä ostaja että myyjä saavat tiedot käyttöönsä raportointiaan ja viestintäänsä varten. Tuotantoketjut ovat pitkiä, eikä niiden eri vaiheista ole tietoa tarjolla. jätteenä, poltosta aiheutuisi 0,4 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Lohkoketjuun perustuva tuotteen digitaalinen tuotepassi kertoisi läpinäkyvästi ja luotettavasti tärkeitä tietoja tuotteen ja materiaalin alkuperästä, valmistuspaikasta ja koko tuotantoketjun vaiheista. Näkyy valonpilkahduksia.” Ympäristöjalanjälki selville Texmari saa tulonsa provisioista, joita syntyy, kun materiaalia saadaan myytyä verkkokaupan kautta. ”En tiedä, johtuuko siitä, että olemme päässeet kestävyyskuplaan sisälle, mutta vaikuttaa siltä, että tietoisuus kiertotaloudesta kasvaa. ”Tämä on yhteinen haaste. Asiakas toimittaa tiedot materiaaleista sekä kuvat tuotteista. Mikrokuituisessa tekstiilissä on repeytymistä estävä rakenne. MONI KULUTTAJA tahtoisi ostaa vastuullisesti tuotetun vaatteen, jos siihen olisi paremmat mahdollisuudet. EU-tasolla ei vielä ole päätetty, minkälainen tuotepassin tulisi olla. Hintalaput lupaavat usein ekologisuutta ja vastuullisuutta, mutta kuluttajalla ei juuri ole keinoja tarkistaa väitteiden todenpitävyyttä. Siitä ajatus lähti. Se kääntää ihmisten asenteita kiertotalouteen ja toimii hyvänä asenteiden muokkaajana”, Koskinen ja Nissinen sanovat. Texmari on mukana hankkeessa, jossa kehitetään digitaalista tuotepassia tekstiilituotteille. ”Kun vaikkapa kangaspakka liikkuu yrityksestä toiselle, selvitämme, minkälaista dataa pitää saada liikkumaan sen mukana”, Texmarin yrittäjä Marita Koskinen kertoo. ”Asiakaskontaktien kautta tuli viestiä, että kun yrityksissä syntyy ylijäämätekstiiliä, ei ole olemassa kanavaa saada sitä hyödynnettyä. Haluamme kannustaa tekstiilialan yrityksiä mukaan toimimaan ekologisemmin”, Nissinen kutsuu. Koskinen keksi idean työskenneltyään 15 vuotta tekstiilialalla eri tehtävissä, esimerkiksi tekstiilikoneiden maahantuontiyrityksessä. Mentaliteetti muutoksessa Texmarin bisnesidea on tarjota yrityksille digitaalinen alusta eli verkkokauppa, jonka kautta yhdelle yritykselle tarpeeton tekstiilimateriaali löytää toisen yrityksen, joka voi hyödyntää materiaalin omassa tuotannossaan. Kestävää tekstiiliekosysteemiä tavoitteleva, monitieteellinen FINIX-hanke linjaa, että EU-tasoinen digitaalinen tuotepassi ja sähköiset seurantajärjestelmät avittaisivat sitä, että tekstiilituotteista olisi saatavilla yhtenäistä tietoa. Yrityksen tavoitteena on saada tekstiilejä kiertoon tämän vuoden aikana niin paljon, että säästetään sata miljoonaa litraa vettä ja vähennetään päästöjä 500 000 kiloa. Myös tekstiilit ja vaatteet olisivat oiva sovelluskohde. Lisäksi Koskinen laskee kuljetuslogistiikasta aiheutuvat päästöt. ”PK-yrityksillä ei välttämättä ole resursseja laskea tällaisia tietoja itse”, Koskinen näkee. ”Aiemmin mentaliteetti on ollut, että yritykset mieluummin hävittävät materiaalin kuin antavat sen kiertoon. Jos sille ei ole yrityksen omassa tuotannossa käyttöä, materiaali jää vain roikkumaan varastoon. Koskinen laskee jokaisesta myydystä materiaalierästä vesija hiilijalanjäljen. Kaiken lisäksi menetettäisiin kaavun ominaisuudet
Hän näkee, että lähes kaikki kotimaiset alan toimijat hyötyisivät tiukemmasta kansainvälisestä sääntelystä ja kuluttajien tiedostamisen muuttumisesta toiminnaksi. Elinkaaren pidentämisestä bisnes! Kestäviä tekstiilisysteemejä kehittävä ja tutkiva FINIX-hanke kannustaa korjauttamaan vaatteet kevätkuntoon. Tapahtumassa keskustelivat myös professori Kirsi Niinimäki ja FINIX-hankkeen Sini Suomalainen. ”Niinpä tutkimus, yritykset, alan etujärjestö Suomen Tekstiili & Muoti ry, kansalaisjärjestöt ja päätöksentekijät ovat pystyneet toimimaan yhdessä. Myös tekstiilien elinkaarta pidentävää uutta liiketoimintaa syntyy koko ajan, mutta haasteena on näiden pienten yritysten kasvattaminen ja korjaamisen ja käytetyn ostamisen helpottaminen verrattuna uuden hankkimiseen. UUSIOUUTISET 3|2023 32. Hanke ohjaa myös tekstiilialan green deal -sopimustyötä, kehittää työkaluja elinkaaritiedon hallintaan ja visioi kestäviä tekstiiliekosysteemejä. Huhtikuussa Kalasataman Second Hand Marketilla pidettiin #korjaushaastepäivää. Siellä sai vinkkejä vaatteiden ja kenkien korjaamiseen. Kiertotalouteen perustuva tekstiilisysteemi koostuu arvoketjun eri vaiheista: tekstiilimateriaalin valmistus, suunnittelu, tuotteen valmistus, myynti, käyttö sekä keräys ja lajittelu. ”Edellytykset edistää kestävää tekstiilisysteemiä ovat Suomessa hyvät”, näkee FINIX-hankkeen vuorovaikutusvastaava Sini Suomalainen. Se on varmasti yksi syy edelläkävijyyteen.” Vaikuttamiskohteena EU Viime vuonna FINIXin tutkijat kokosivat yhdessä muiden keskeisten kotimaisten tekstiilitoimijoiden kanssa vision kestävästä tekstiilisysteemistä. Suomi aloitti myös tekstiilien erilliskeräyksen kahta vuotta aikaisemmin kuin suurin osa muista EU-maista. SINI SUOMALAINEN, TEKSTI | LINDA TURUNEN JA SIRKKU LINNA, KUVAT, FINIX-HANKE, GRAAFIT S uomi on edelläkävijä uusien tekstiilikuitujen kehittämisessä. LIN DA TU RU RN EN
Näin minimoidaan sekä yksittäisten tuotteiden että koko järjestelmän ympäristökuormaa. Visiossa kestävä ekosysteemi tuottaa suljettuja materiaalien ja energian kiertoja. UUSIOUUTISET 3|2023 33. LCIM-tiedot kerätään tällä hetkellä LABin hallinnoimaan tietokantaan. FINIX vastaa tekstiilialan green deal -työpajojen sisällöstä. Kerätyt tiedot jaetaan ja asetetaan saataville yritysten väliseen käyttöön LCIM-työkalun avulla. Tekstiilialan green deal Suomessa on valmistelussa kiertotalouden green deal, joka vauhdittaa koko yhteiskunnan siirtymistä kiertotalouden mukaiseen toimintaan. Vaikuttavat tekijät liittyvät esimerkiksi lainsäädäntöön, tiedon jakamiseen sekä kuluttajakäyttäytymiseen. Kestävän tekstiilisysteemin toimimiseen vaikuttaa arvoketjun lisäksi moni tekijä. On ensiarvoista, että strategia keskittyisi kierrätyksen sijaan vähentämiseen, uudelleenkäyttöön ja korjaamiseen osana resursseja säästävää kiertotaloutta. Tämän kevään aikana järjestettävissä työpajoissa arvioidaan kiertotaloutta edistäviä tulevaisuuden teknologioita, toimintamalleja ja investointeja sekä hahmotellaan vaikuttavimpia toimenpiteitä. Yhdessä nämä muodostavat ekosysteemin, jossa jokainen vaihe ja toimija vaikuttaa muihin. Hankkeen aikana LCIM integroitaisiin Gaia-X:n tietoinfrastruktuuriin. FINIXin alla on käynnistymässä LABin (Lahden ammattikorkeakoulu) johtama elinkaaritiedonhallinta LCIM (Life Cycle Information Management) -työkalun kehittämishanke. Ekosysteemi ei nojaa vain kierrätykseen, vaan ensisijaisesti pitkäikäisellä suunnitelulla, korjauksilla, uudelleenkäytöllä ja -myymisellä, jakamisella ja palvelullistamisella pidennetään tuotteiden käyttöikää ja vähennetään materiaalien ja energian hukkaa kaikissa elinkaaren vaiheissa. Näin pääset mukaan Lue lisää, ota yhteyttä ja tule mukaan: • FINIX-tutkimushanke: https://finix.aalto.fi/ • #korjaushaaste: finix.aalto.fi/korjaushaaste • Tekstiilialan green deal -prosessi: samuli.patala@aalto.fi • LCIM-työkalun kehittämishankkeeseen liittyvät tiedustelut: patrik.koskinen@lab.fi KULUTTAJAT KAIPAAVAT TIETOA TUOTTEEN YMPÄRISTÖ JALANJÄLJESTÄ. Työkalun käyttäjiä ovat tekstiiliteollisuuden sidosryhmät ja loppukäyttäjät, jotka tavoittelevat läpinäkyvyyttä tuotantoon ja tietoa ympäristövaikutuksista. Sen tavoitteena on parantaa tekstiiliteollisuuden tuotantoja arvoketjujen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. FINIX vie visiota aktiivisesti eteenpäin erityisesti osana EU:n tekstiilistrategiatyötä. Green dealin ensimmäisessä vaiheessa ympäristöministeriö arvioi yhdessä tutkimuslaitosten kanssa eri sektoreiden ja alueiden mahdollisuuksia edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotteiden pitkäikäisyyttä ja jakamistaloutta. Työkalun avulla voidaan myös laskea veden kulutuksen sekä hiilidioksidin ympäristöjalanjälki. Gaia-X:n tavoitteena on kehittää ja rakentaa yhteinen eurooppalainen tietoinfrastruktuuri, jonka avulla . Työkalu elinkaaritiedon hallintaan Resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen voi päästä jakamalla materiaalin ja tuotteen koko elinkaaren aikana kertyvää tietoa. Työkalun avulla voidaan kerätä ja jakaa tuotetietoja kuitutasolta alkaen ja seurata tuotantovaiheita, -menetelmiä ja maantieteellistä sijaintia. Green deal kokoaa laajasti toimijoita sitoutumaan vapaaehtoisesti vähähiiliseen kiertotalouteen. Lisäksi keskeisessä roolissa on tuotteiden ostamisen hidastaminen ja kokonaiskulutuksen vähentäminen vaikuttamalla asiakkaiden arvoihin ja ostokäyttäytymiseen
STN-hankkeille on ominaista, että niillä haetaan paitsi huippututkimusta, myös merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta. . Siksi se on myös liiketoiminnallinen mahdollisuus.” Somessa käynnissä #korjaushaaste FINIX ja Marttaliitto haastavat yhteistyössä kaikki jatkamaan vaat teidensa käyttöikää korjaamalla. UUSIOUUTISET 3|2023 34. ”Kiertotalous tuo kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia arvon luontiin tuotteiden elinkaaren eri vaiheissa pistemäisen uuden tuotteen myynnin sijaan. FINIX tavoittelee läpimurtoa uusissa, kestävissä materiaaleissa, digitaalisissa innovaatioissa, ekologisissa suunnittelustrategioissa, kiertotaloudessa ja tekstiilisysteemien kestävyysvaikutuksissa. ”Haluamme kehittää ja integroida LCIMtyökalun avoimeksi tiedon jakoalustaksi niin yrityksille, ku luttajille kuin kierrätysprosessin eri vaiheisiin”, kertoo Patrik Koskinen LABistä. Tuotteiden elinkaaren pidentämi seen liittyy kokonaan uusia liiketoi mintamahdollisuuksia, muistuttaa vastuullisen liiketoiminnan profes sori Minna Halme: ”Osa uusista liiketoimintamah dollisuuksista liittyy korjaamiseen, mutta vielä suurempi osa tehok kaamman kierron mahdollistaviin taustajärjestelmiin.” Halmeen mukaan hyviä esimerk kejä orastavasta uudesta liiketoimin nasta ovat Menddie ja Ninyes, jotka tarjoavat korjauspalvelua ja tekevät uudelleenkäyttöön liittyvää yhteis työtä brändien kanssa. FINIX – KOHTI KESTÄVIÄ TEKSTIILISYSTEEMEJÄ FINIX on Suomen akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama kuusivuotinen tutkimushanke. tietoja voidaan siirtää tai käyttää Euroopan sisämarkkinoilla ja niiden ulkopuolella. Loppukäyttäjät pääsevät käsiksi tietoihin tuotteesta löytyvän QR tai RFIDtunnisteen kautta. SIR KK U LIN NA Essi Ervasti, Kristian Peitsara, Sirpa Pietikäinen (edessä) sekä Sini Suomalainen ja Minna Halme (takana) keskustelivat tapaamisessaan tekstiilien kiertotalouden edistämiskeinoista. Kuluttajat taas kaipaavat tietoa yksinkertaisessa muodossa: tarvitaan informatiivisia visualisointeja tuotannosta sekä ympäristöjalanjäljestä. Tavoitteena on jakaa tietoa luotettavasti ja oikeuden mukaisesti, jotta yksityishenkilöt ja yritykset voivat hyödyntää ja luoda sen avulla uusia palveluja. Kiertotalouden tasot. Hankkeessa on meneillään neljäs vuosi. Koneluettavaa tietoa tekstiilimateriaalin elinkaaresta puolestaan käytetään tekstiilien kier rätysprosessien automatisoinnissa.” Uusia bisnesmahdollisuuksia Kun puhutaan kiertotaloudesta, aja tellaan liian usein kierrättämistä. Taloudelliseen arvonluontiin taas on mahdollisuuksia jokaisella tasolla. Kuvassa ylhäällä ekologinen kuorma on pienin, alhaalla suurin. Haasteeseen liittyvä näyttely kootaan Aaltoyliopiston tiloihin kesäkuun 2023 alussa. Korjaa vaate, postaa siitä kuva tai video sosiaaliseen mediaan ja lisää #korjaushaaste! Julkisesti postattuja kuvia saatetaan käyttää tutkimusaineistona. ”Yritysten täytyy nyt tarjota läpinäkyvyyttä tuotantoprosessei hinsa, materiaalien alkuperään ja ympäristökuormitukseen. Ja jos ajatellaankin muuta, niin törmä tään etenkin yrityksissä usein pel koon liiketoiminnan kutistumisesta. Siksi FINIXissä tutkimukseen yhdistyy monipuolinen toiminta yritysten ja järjestöjen kanssa. Samaan aikaan tekstiilien kiertotalous on ottanut Suomessa harppauksia eteenpäin. LCIM tar joaa alustan EU:n tekstiilistrategian ja ekosuunnitteludirektiivin dataan liittyvien vaatimusten hallintaan ja noudattamiseen. Parhaat niistä palkitaan haasteen yritys kumppanien käyttöikää pidentävillä tuotteilla
Biokaasun ja ravinnekierron pyöreän pöydän mukaan Suomen kannattaa satsata biokaasuun, vaikka EU ei ymmärtäisi sen huoltovarmuusja omavaraisuusnäkökulmia. Nämä pitkällä olevat hankkeet kasvattavat kotimaisen biometaanin tuotantoa 126 gigawattituntia. Selvityksen mukaan Suomessa on vireillä uutta biometaanin tuotantokapasiteettia yhteensä 570 gigawattituntia. Energiamarkkinan voisi kuvitella olevan juuri nyt otollinen uusille biokaasun tuotantolaitoksille, kun Vladimir Putinin aiheuttama hyökkäyssota on pakottanut Euroopan etsimään korvaavia vaihtoehtoja Venäjältä tuotavalle maakaasulle ja öljylle. Toteutuvatko biokaasulaitokset. Hankkeista 16 on rakennusvaiheessa, joten niiden toteutuminen vuoteen 2025 mennessä on todennäköistä. Epävarma toimintaympäristö Vaikka hankkeita on etenemässä, suurin osa vireillä olevista biokaasulaitosinvestoinneista on kuitenkin vasta suunnittelutai esiselvitysvaiheessa. Biokaasun tuotanto ja kierrätyslannoitteiden valmistus eivät kuitenkaan ole kasvamassa niin nopeasti kuin voisi kuvitella. Yli puolet kapasiteetista on kaavailtu käytettäväksi raskaan liikenteen tarpeisiin nesteytettynä biokaasuna. Maatalouden biomassoilla olisi paljon potentiaalia biokaasun tuotannossa. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry (SBB) on kartoittanut käynnissä olevia biokaasutuksen investointihankkeita. Etenkin sillä on merkitystä, millaista kysyntää biokaasulle on raskaassa liikenteessä ja toisaalta teollisuudessa. . Suomeen on suunnitteilla kymmeniä uusia biokaasulaitoksia. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry korostaa, että vakaa ja ennakoitavissa oleva toimintaympäristö olisi investoinneille tärkeä. Niiden lopullinen rakentamispäätös tehdään vasta, kun investoinnin riskit ovat siedettävät, takaisinmaksuaika on järkevä ja hanke on ylipäätään kannattava. ELINA SAARINEN, TEKSTI | SBB, GRAAFIT, ADOBE STOCK, KUVA S uomeen voi syntyä lähivuosina jopa 40 uutta biokaasulaitosta. Samoin sota on nostanut maatalouden tarvitsemien lannoitteiden hintaa, joten luulisi, että biolaitosten tuottamille kotimaisille ja EU:n sisämarkkinoilla tuotettaville kierrätysravinteille olisi kysyntää. 35 UUSIOUUTISET 3|2023
Miljardien investoinnit. Yhdistyksen mukaan Suomessa on mahdollisuus ottaa seuraavina vuosina kunnon kasvuloikkia kotimaisen biokaasun ja biometaanin tuotannossa. Esimerkiksi EU:n valtiontukisääntely on vaikeasti ennakoitavaa ja prosessit ovat monimutkaisia. maaliskuuta 2023 pyöreän pöydän keskusteluun pohtimaan, miten saada biokaasun ja ravinnekierrätyksen investoinnit liikkeelle. Kompromissin mukaan polttomoottoriautot sallitaan vielä vuoden 2035 jälkeen, jos ne käyttävät synteettisiä, päästöttömiä polttoaineita. Hänen mukaansa Suomi on välillä aika yksin jäsenmaiden joukossa puolustamassa biokaasuja vetyhankkeita. Teknologianeutraalius unohtui EU:ssa Työja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Pekka Grönlund toteaa, että biokaasuja ravinnekierrätysalaan kohdistuu poikkeuksellisen paljon regulaatioepävarmuuksia. Laaja biokaasutyöryhmä esitti, että biokaasun lämmitysja työkonekäyttö säilyisivät verottomina, mutta näin ei käynyt. EU on kuitenkin painamassa lainsäädännöllään henkilöja pakettiautojen valmistajat kohti sähköä ja vetyä ja rajaamassa muut vaihtoehtoiset käyttövoimat kuten polttomoottoriautoissa käytettävän biokaasun pois pelistä. Samoin yhdistys tukee ravinteiden kierrätyksen nykyisen toimenpideohjelman päivittämistä. ”En sano, etteikö liikennettä pitäisi sähköistää, mutta nyt sitä tehdään aika sokeasti EU:ssa. Biokaasuhankkeissa on kuitenkin tarjolla uskottavia liiketoimintamalleja, niin keskitetyille, hajautetuille kuin muillekin ratkaisuille”, hän jatkaa. ”EU-regulaatio blokkaa ison osan biokaasun liikennekäytön markkinanäkymistä. ”Biokaasu ja biokierto kytkeytyvät niin huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen, ravinneomavaraisuuteen kuin ruokaturvaan ja kotimaisuuteenkin.” SBB:n mukaan kotimaisen biometaanin tuotantoa ja käyttöä kannattaa kasvattaa ja satsata jakeluinfraan. Toimijat esittivät yhteensä liki 90 toimenpide-ehdotusta. Toinen pullonkaula on rahoitus. ”Rahoituskokonaisuuksien kasaan saaminen on ollut todella hidasta. Tämä on viestini kentälle.” Kritisoitavaa löytyy myös kotimaan politiikasta. Omavaraisuutta biokaasulla Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä sanoo yhdistyksen uskovan yhä, että Suomi saa vuoteen 2030 mennessä nostettua biokaasun tuotannon neljään terawattituntiin. Suomi on juuri muodostamassa kantaansa EU-esitykseen. Puheenvuoroissa nousikin vahvasti esille tarve tehdä laajempaa vaikuttamistyötä EU:n suuntaan, missä yhteydessä esille nousivat erityisesti raskaiden ajoneuvojen päästövähennykset sekä bioja sähköpolttoaineiden huomioiminen henkilöja pakettiautoja koskevassa CO2-päästölaskennassa. SBB:n tavoitteena on, että kansallista biokaasuohjelmaa jatketaan vuoteen 2035 asti. ”Biokaasuhankkeilla korvataan fossiilista polttoainetta tai fossiilipohjaisia raaka-aineita. Jos kaikki suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat, laitokset kierrättäisivät yli 1,6 miljoonaa tonnia erilaisia jätteitä sekä maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. ”Voiko lobbausvoimaa kasvattaa Brysseliin ja muihin EU-jäsenmaihin. GWh 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Biometaani 156 156 215 363 568 788 Biokaasu 768 776 787 896 896 954 Yhteensä 924 932 1 002 1 259 1 464 1 742 Synteettinen kaasu 23 200 Uusiutuvat kaasut yhteensä 932 1 002 1 259 1 487 1 942 BIOMETAANIN, BIOKAASUN JA SYNTEETTISEN METAANIN TUOTANTO SUOMESSA LÄ HD E: VU OD ET 20 20 –2 02 1 TIL AS TO KE SK US , 20 22 –2 02 5 SB B . Yksi terawattitunti biokaasua Alan toimijat kokoontuivat 14. UUSIOUUTISET 3|2023 36. Investointeja jouduttaisi, jos viranomaismenettelyt olisivat laitosinvestointien yhteydessä nykyistä sujuvampia. EU kutistaa liikennekäyttöä Biokaasu soveltuisi paitsi teollisuusja lämmityskäyttöön, myös niin henkilöautojen kuin raskaammankin liikenteen ja laivojen käyttövoimaksi. Suomen biokaasun ja synteettisen metaanin tuotantomääränäkymiä. Tässä maailmantilanteessa näiden hankkeiden pitäisi edetä paljon nopeammin kuin mitä ne nyt etenevät”, näkee Ilmastorahaston toimitusjohtaja Paula Laine. Vaihtoehdoista liikkuu väärääkin tietoa”, Grönlund miettii. Kaikkien suunnitteilla olevien hankkeiden työllisyysvaikutukset ovat reilu 700 pysyvää työpaikkaa biokaasulaitoksissa, ja taloudelliset vaikutuksetkin nousevat vähintään 350 miljoonaan euroon. Tavoitteena on nostaa biokaasun tuotantomäärä nelinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, mutta EU-sääntely heittää kapuloita rattaisiin. Biokaasulaitokset tarvitsisivat myös investointitukia. Lopullinen raja-arvoesityksen muoto selviää seuraavan puolentoista vuoden aikana. ”Samaa logiikkaa on nyt nähtävissä EU:n helmikuun puolivälissä tekemässä raskaan kaluston hiilidioksidiraja-arvoesityksessä, tosin ei yhtä ehdottomana”, näkee liikenneja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen. Hän oudoksuu sitä, että EU:ssa tietyt jäsenmaat tuntuvat ajavan hyvin voimakkaasti yhtä liikennekäyttövoimaa eli sähköautoilua, vaikka energiakriisin aikana olisi viisasta pitäytyä teknologianeutraalina. Maaliskuun lopulla Saksa ja muutamat muut jäsenmaat pääsivät EU:n kanssa sopimukseen henkilöautojen paikallisesta päästöttömyydestä. Taulukon luvuissa on vuosien 2022-2025 osalta kyse ennusteesta, jonka on koonnut Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. Onneksi kuorma-autopuolelle näyttäisi jäävän vielä mahdollisuuksia. Henkilöautot rajataan pois ja viimeisin esitys näyttää vievän biokaasukäyttöiset kaupunkibussitkin, ja vielä aika nopealla aikataululla, vuoteen 2030 mennessä”, huomauttaa Suomen Kaasuyhdistys ry:n kesällä eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja Hannu Kauppinen. Biokaasun tuotantomäärät Suomessa nousivat äskettäin nipin napin yhden terawattitunnin rajan yli. Sääntely-ympäristön epävarmuus hidastaa tällä hetkellä biokaasulaitosinvestointeja
Kiuruvedelle on tarkoitus rakentaa ensimmäinen laitos vuoteen 2026 mennessä. Tarvitaan vakaa investointiympäristö, nopeat investointitukipäätökset, jouhevat luvitusprosessit, huoltovarmuusnäkökulman huomioiminen sekä mahdollisimman laajaa vaikuttamistyötä EU:n suuntaan. Suuret vaikutukset Valio on juuri liittynyt Suomen Biokaasu ja Biokierto ry:n jäsen yritykseksi. ”Jos biokaasun tuotantotavoitteesta puolet eli kaksi terawattituntia saataisiin tuotettua maatalouden biomassoista ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista, se tarkoittaisi, että Suomeen rakennettaisiin isoja, teollisen mittakaavan biokaasulaitoksia reilut 15. Keskustelutilaisuuden järjestivät maaliskuussa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Vesilaitosyhdistys ry, Gasgrid Finland Oy, Suomen Kiertovoima KIVO ry, Suomen Lähienergialiitto ry, Kierrätysteollisuus ry sekä Suomen Kaasuyhdistys ry. Valion projektipäällikkö Janika Keinänen kertoo, että tämä tuotantomäärä loisi maaseudulle jopa 300 työpaikkaa ja vähentäisi maitotilojen hiilijalanjälkeä kymmenen prosenttia. Koordinaatiota valtionhallintoon Envitecpoliksen toimitusjohtaja Mika Arffman tiivisti pyöreän pöydän keskustelussa 15 vuoden biokaasuinvestointikentän kokemuksella, mitä tarvitaan, jotta investointeja syntyy. Se voisi tulevaisuudessa hidastaa ja jopa estää tämän tyyppiset investoinnit biokaasualalla.” UUSIOUUTISET 3|2023 37. ”EU-komission tekemä raskaan liikenteen hiilidioksidin raja-arvoesitys on meidänkin näkökulmastamme hyvin keskeinen. Biokaasun ja ravinnekierrätyksen pyöreän pöydän keskusteluun oli ilmoittautunut yli 200 osanottajaa. Näillä investoinneilla olisi kansantaloudellista merkitystä”, Ihanus huomauttaa. Biokaasu näin monen rekan polttoaineena vähentäisi laskennallisesti maantieliikenteen päästöjä noin 165 000 hiilitonnia. Hän jatkaa, että biokaasu myös vahvistaisi maatilojen kannattavuutta ja turvaisi ruokatuotannon ruokaturvaa sekä lisäisi elintarvikealan kiertotaloutta. Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy on etenemässä ensimmäisen laitoksensa kanssa. Määrästä riittäisi biokaasua noin kahdelle tuhannelle raskaalle ajoneuvolle. Suomen Lantakaasu tavoittelee pitkällä tähtäimellä yhden terawattitunnin tuotantoa. Eli miljardiluokan investointeja. Lappeenranta & online 20-21.9.2023 LÄ HD E: VU OD ET 20 20 –2 01 7 BIO KA AS UR EK IST ER I, 20 18 –2 02 1 TIL AS TO KE SK US JA 20 22 –2 02 5 SB B Biokaasuntuotanto Biometaanin tuotanto 20 10 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 Biokaasun ja biometaanin kotimainen tuotanto ja ennuste 2010–2025 BIOKAASU VAHVISTAISI MAATILOJEN KANNATTAVUUTTA JA TURVAISI RUOKATURVAA. Biokaasu on järjestön yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanuksen mukaan yksi tapa vauhdittaa ruokatuotantoketjun kestävyyttä ja kasvua sekä turvata omavaraisuutta. Laitos hyödyntää karja-, maitoja sikatilojen lantaa, ylijäämänurmea ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, joista tehdään biopolttoainetta raskaan liikenteen käyttöön. ”Valtionhallintoon kannattaisi nimetä biokaasuja ravinnekiertojohtaja tai -koordinaattori, joka vastaa kokonaiskoordinaatiosta ja kilpailukyvystä koko valtionhallinnon näkökulmasta”, Arffman esitti. Elintarviketeollisuus ry on ehdottanut ruoka-alan kasvuohjelmaa, jossa biokaasua edistettäisiin yhtenä osana
Kaikki aloja, joista Suomessa on vahvaa osaamista. Maailman kiertotalous foorumi WCEF Helsingin Messukeskuksessa järjes tettävä Maailman kiertotalousfoo rumi 2023 tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden luontopositiivisen tule vaisuuden vauhdittamiseen. Kiertotalous onkin alkanut siir tyä ohjelma ja strategiatasoilta toimeenpanoon. MI IKK A PIR IN EN / SIT RA 38 UUSIOUUTISET 3|2023. Resurssien käyttöön liittyy myös ky symyksiä epäoikeudenmukaisuudes ta. Foorumi esit telee muutoksen tekijöitä eri puolilta maailmaa ja rakentaa yhteistyötä. Foorumi luo uutta taloutta, yritys toimintaa ja työpaikkoja hyödyn tämällä kiertotalouteen perustuvia ratkaisuja planeettamme kriisien ratkaisemiseen. Suosittelen tutustumaan sen ohjelmaan, tiedossa on tukeva kattaus neljäksi päiväksi. Sitran selvityksen mukaan kierto taloudella on myös merkittävä rooli luontokadon torjunnassa. Tule mukaan luomaan luontoposi tiivista tulevaisuutta kiertotalouden keinoin, sillä viime kädessä hyvinvoi va luonto ja hyvinvointimme ihmis kuntana kulkevat käsi kädessä. Ilmaston kuumeneminen ja luontokato romuttavat ympäristön kantokykyä. Tavalla, jolla hyödynnämme luonnonvaroja, on suuri merkitys. Kiertotalous kas vattaa resilienssiä, sillä se vähen tää riskejä, auttaa kasvattamaan huoltovarmuutta ja vähentämään raakaaineriippuvuutta. Ilmasto ja energiakriisien ratkai seminen vaatii puhdasta energiaa, ja tämä kasvattaa merkittävästi mine raalien kysyntää. Vuotuinen foorumi järjestetään nyt seitsemättä kertaa – käänteentekevä nä hetkenä talouksien, yhteiskuntien ja planeettamme kannalta. Luonnonvarat, ympäristö ja resilienssi ovat myös vahvasti esillä Helsinkiin toukokesäkuun vaihtees sa palaavassa Maailman kiertotalous foorumi WCEF:ssä. Kiertotalouden vahvuus on yhteis työssä, joka uusilla innovatiivisilla ratkaisuilla tuo kiertotalouden osaksi arkea – niin kansalaisten, yritysten, kaupunkien kuin valtionhallinnon elämässä. Hän on kiertotalouden ja kestävyysratkaisujen moniosaaja. Keskei sessä asemassa ovat ruoantuotanto, rakennus, tekstiili ja metsäsek tori. Sitä vauhdittavat niin Suomen tavoitteet, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma kuin globaalitkin tavoitteet. Joulukuussa 2022 saavutettu histo riallinen YK:n luontosopimus osoit taakin suuntaa paitsi luonnonsuoje lulle myös kestävälle luonnonvarojen käytölle. Y ritykset ja muut organisaatiot ovat alkaneet tunnistaa kierto talouden hyödyt päästövähen nysten tavoittelussa, uuden liiketoiminnan synnyttämisessä ja raakaaineiden säästössä. Komponentti ja raakaainepulan, energiakrii sin sekä raakaaineiden ja tuotteiden nousevien hintojen myötä sana on saanut uuden, aiempaa konkreettisemman merkityksen. WCEF on Suomen valtion ja Sitran maailmanlaajuinen yhteishanke. Materiaalien kysynnän ennakoidaan lähivuosina kasvavan entisestään. Foorumi tarjoaa kompaktin ohjel man ja valjastaa kiertotalousyhteisön kiihdyttämään tulevina vuosina tarvittavaa muutosta. Hyödyt resurssien käytöstä eivät jakaudu tasaisesti maailmassa. Kuudes sukupuuttoaalto etenee, ja se uhkaa taloutemme ja hyvinvointimme pohjaa. Kiertotalousratkai sut vastaavat osaltaan raakaaineiden kasvavaan kysyntään kierrätyksen, sivuvirtojen tehokkaamman käytön ja uusien liiketoimintamallien myötä. Kiertotalouden keinovalikoima luontokadon torjunnassa on en tistäkin ajankohtaisempi. KOLUMNI KARI HERLEVI Kari Herlevi vetää Sitran Kestävyysratkaisut-teeman Globaali yhteistyö -tiimiä. SITRAN SELVITYKSEN MUKAAN KIERTO TALOUDELLA ON MERKITTÄVÄ ROOLI LUONTOKADON TORJUNNASSA. Ja tämä ravistelee koko toimintaympäristöämme. KIERTOTALOUS LUONTOKATOA TORJUMAAN Kiertotaloussiirtymä on hyvässä vauhdissa. Resilienssi nousi muotisa naksi jo kauan ennen pande miaa ja Venäjän hyökkäys sotaa
Anna olla. Mies hiippasi vielä pihalla, ja sanoin, että saat viedä akut oikeaan paikkaan nyt kun ovi on auki. SER-laatikko oli täysi, joten nostin sen trukin haarukkaan ja tyhjensin isoon lavaan. Mies nyökkäsi. Sanoin ensin ohjeen mukaisesti: Voit jättää koneen kaiteen viereen, me nostamme sen siitä trukilla eteenpäin. Vuoron aikana nostin pihalta trukilla oikeisiin lavoihin kolme pumppukärryä (yleensä asemalla näkee romupumppukärryn kerran vuodessa), kaksi 2,5 metristä lämminvesivaraajaa ja valurautaisen vesilämpöpatterin. Otit jo sen mun. Nainen katsoi ymmärtämättömänä. Voin tulla nostamaan ne. Ne ei ole mun, hän sanoi. Jep. Ihmeteltyään sekunnin laskupaikkaa survoi lampun yhteen niistä odottavista rikkinäisistä pahvilaatikoista. Maassa oli jo kolme akkua. Autoin koneen autosta. Siinä trukilla pyöriessäni hallin ovelle tuli kolmekymppinen nainen kantaen sylissään monihaaraista kattokruunua. Ensinnäkin: ihmiset haluavat tehdä oikein ja ovat tottelevaisia. Sen verran lievä säntäily ja jakautuva keskittyminen jo ottivat päähän, että en jaksanut olla varovainen, vaan toinen akku putosi heivauksessa ja mätkähti nurinniskoin edellisten akkujen päälle. Nainen oli toiminut täsmälleen niin kuin oli ohje. Kävin nostamassa mummon pesukoneen lavaan. Sinne tänne jättäjien päivä jatkui. Ja sitten sähkölaitelaatikon kimppuun. palokuormaa). Taas joku oli jättänyt pahvia väärään paikkaan sähkölaitteiden mukana. Kumosin pahvilaatikollisen romua keräyslaatikkoon, ja kauan hillottujen laitteiden pölyt pölähtivät silmille. Toiseksi: onko jätehuolto asiakkaan kannalta niin käsittämätöntä ja sääntöjen täyttämää, että mikä tahansa uusi järjettömyys on uskottavaa. Mahdotonhan mummon oli kone yksin saada kyydistä. Meidän slangilla se tarkoittaa, että asiakas on tuomassa auton lyijyakkua vaarallisen jätteen lukittuun varastoon, ehtisitköhän opastamaan ja avaamaan oven. Alettaisiinko järjestetyssä jätehuollossa keräämään sähkölaitteita pieniin, risoihin pahvilaatikoihin! Tämä sai miettimään. Käänsin akun oikein päin ja asettelin nätisti paikoilleen. Ja jatkoin selitykseksi, että virallisesti emme saa koskea jätettäviin tavaroihin, ennen kuin ne ovat poissa kulkuvälineestä. Asemalle oli annettu ehdoton kielto, että ei saa auttaa nostoissa. Loosi numero se ja se ja laatikkoon. Kannoin loput laatikkoon. Luulin, että tajusi käsimerkit, mutta ei, hän laski möhkäleensä edellisten akkujen jatkeeksi. Mutta oikeasti. Mutta sun vastuulla tulen auttamaan. Sekä vielä käsin puisen trukinlavan. Ennen kuin muulta työltä ehdin tarttua laatikkoon, siinä jo törrötti mallia seuranneen toisen asiakkaan jättämä pitkä ja terävä lasilevyn särmä. Jouduin toistamaan kysymyksen vielä kerran, ennen kuin nainen osasi vastata. Päätin kuitenkin luottaa ns. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 3|2023 39. Samaan aikaan näin, että pahvilaatikoita kurkisteli sähkölaitteiden keräysloorasta. Avasin vaarallisen jätteen varaston oven, tempaisin kaksi lyijyakkua näppeihini ja roikotin asiaankuuluvaan keräyslaatikkoon. Viittoilin ohjeita, että olen tulossa avaamaan oven, odota. Tulin trukilla pihalle ja näin akun jättäjän. Ota rauhallisesti! komensin itseäni. Avasin trukin oven: Mitä teet. Täytyy käydä katsomassa, saisiko laatikot pois (ns. Päivän lopulla maassa lojui asiakkaan jättämä muovinen lihalaatikko ja sen pohjalla iso lasipurkki kappaleina. JÄTTÄJIEN PÄIVÄ V anha mummo toi pyykinpesukonetta auton takaboksissa. Kiitos tarjouksesta. Mikä on ajatuksesi, kun laitat sitä lamppua siihen laatikkoon. Kaatelin loput kolme laatikkoa varovaisemmin ja laitoin tyhjät hallin ovenpieleen odottamaan, että pääsen viemään ne pahvinpuristimeen. pelisilmään ja joustaa harkitusti. Kun olin vielä hakemassa trukkia, kassalla ollut kiireapulainen huhusi radiopuhelimeen: Akuntuoja. Onneksi kukaan ei törmännyt laatikkoon tai lasiin. Käskettiin laittaa tähän
Muotibrändit ovat jo jonossa odottamassa, että Veitsiluodon tehtaan toimitukset käynnistyvät. Meidän mielestämme kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ostaa kiertotalouden mukaan tuotettuja tekstiileitä”, kiteyttää markkinointijohtaja Tanja Karila. Hän esitteli noin 400 miljoonaa euroa maksavaa ja arviolta 270 työntekijää työllistävää tehdashanketta Kemin kaupungin, Digipoliksen, Lapin ELY-keskuksen ja Team Finlandin järjestämässä Kansainvälisty ja kasva! -seminaarissa Kemin lumilinnassa maaliskuun lopussa. ”Etsimme parhaillaan niille sopivia sijoituspaikkakuntia”, Karila vihjaa. ”Voisiko tänne syntyä Piilaaksoon vertautuva Kemin kuitulaakso?” Pussila visioi. Tätä varten yhtiö aikoo rakentaa Veitsiluodon jälkeen 2–4 uutta tehdashanketta. Kemin jälkeen 2–4 uutta tehdasta Veitsiluoto on vasta alkua. ”Jos tärkeät rajapyykit eivät onnistu lippulaivatehdashankkeessa, eivät seuraavien tehtaidenkaan rajapyykit toteudu tavoiteaikataulussa.” Hän kertoo, että Veitsiluodon tehtaassa kiteytyvät vuosien teknologiaja tuotekehitys, sopimusten saaminen sekä isojen kumppanuuksien eteneminen. Sen laatu vastaa puuvillaa, mutta tuotanto kuluttaa puuvillaan verrattuna murto-osan vettä ja tuottaa paljon vähemmän päästöjä. IFC:llä on kaupallisia toimitussopimuksia toimijoiden, kuten Inditex, PVH, Pa”Muoti ei voi jatkua tällaisena kuin nyt. K olmen vuoden päästä, vuonna 2026, Kemin Veitsiluodon satamasta alkaa lähteä maailman muotibrändien tuotantoketjuille ensimmäisiä kaupallisia toimituksia kuitua, joka on valmistettu sataprosenttisesti tekstiilijätteestä. Muotiteollisuus tuntuu näkevän, että uusiokuitu on tulevaisuuden suunta. Infinited Fiber Companyn ensimmäinen suuri tehdas on rakentumassa Kemiin, mutta yhtiö kartoittaa jo paikkoja seuraaville. KOONNUT ELINA SAARINEN IN FIN ITE D FIB ER CO MP AN Y . Tehdas on uraauurtava. Tuote ei sisällä mikromuoveja. Ilman Kemiä ja seudun kuituosaamista maailmanvalloitus ei kuitenkaan onnistuisi. Kemin tehdas tulee tuottamaan noin 30 000 tonnia Infinna-uusiokuitua. ”Jokainen pieni askel todentaa, että Kemi tulee onnistumaan. INFINITED ETSII UUSIA TEHDASPAIKKOJA 40 UUSIOUUTISET 3|2023. Tuotekehitys on ollut vuosien työ. Kukaan ei ole ennen tehnyt tällaista.” Infinited Fiber Company on pian käynnistämässä rakentamista saarelle Kemin kupeeseen. Veitsiluodon tehtaasta tulee Suomen ensimmäinen laitos, joka valmistaa kemiallisella kierrätyksellä uusien vaatteiden raaka-ainetta muun muassa suomalaisilta kerätyistä poistotekstiileistä ja käytöstä poistetuista vaatteista. Kiertotalouskeskuksen johtaja Tuomas Pussila uskoo, että Kemin seudulle voisi syntyä uusiokuitujen ja kiertotalouden osaamiskeskittymä, sillä muutkin kiertotalousyhtiöt Kuusakoskesta lähtien ovat investoimassa alueelle. ”Muoti ei voi jatkua tällaisena kuin nyt. Infinited arvioi, että puuvillan kaltaisen kierrätetyn tekstiilikuidun markkina tulee kasvamaan jopa 4,7 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Veitsiluotoon nousee yhtiön lippulaivatehdas, joka alkaa tuottaa kaupallisessa mittakaavassa Infinna-kuitua. Meidän mielestämme kaikilla pitäisi olla mahdollisuus ostaa kiertotalouden mukaan tuotettuja tekstiileitä”, kiteyttää markkinointijohtaja Tanja Karila. Uusiokuitulaakso. IFC:hen ovat sijoittaneet muun muassa H&M Group, Adidas, Bestseller, Zalando ja Fortum. TAPAHTUMIA tagonia, Pangaia, Bestseller ja H&M Group, kanssa. Yhtiö haluaa haukata markkinoista ainakin kymmenisen prosenttia eli noin 500 000 tonnin osuuden
Ne järjestävät tapahtuman yhteydessä omat seminaariinsa. Helsinkiin odotetaan yli kahta tuhatta asiantuntijaa ja etäyhteyksin jopa isompaa joukkoa. Liuskailmastimet asennetaan kanavien pohjalle. Kiertotaloutta käytännössä Tapahtuma keskittyy tänä vuonna esittelemään hyviä käytännön esimerkkejä kiertotalouden etenemisestä liiketoiminnassa ja kansalaisyhteiskunnassa. WCEF:n ohjelma jatkuu kumppanien organisoimissa kiihdytyssessioissa 1.–2. 40 vuotta YT-messuja Viiden alan keskeisen järjestön yhdessä järjestämä Yhdyskuntatekniikka-näyttely pidetään joka toinen vuosi. www.sitra.fi/en/events/world-circular-economy-forum-2023/ Lynettenin vedenkäsittelylaitos hyödyntää liuskailmastin-teknologiaa. Toisaalta niiden avulla voidaan vähentää ilmastusjärjestelmän energiankulutusta merkittävästi, toisaalta teknologia on poikkeuksellisen pitkäikäinen”, kertoo myyntijohtaja Tero Karisalmi. Näytteilleasettajat esittelevät messuilla myös uutuusteknologiaa. Tapahtuman näyttelyalueella voi tutustua tällaisiin esimerkkeihin eri puolilta maailmaa. Tecalemit Flow Oy on vastikään aloittanut Aerostrip-liuskailmastimien jälleenmyyjänä. Esimerkiksi vesikäsittelyn osaaja TecaFlow lanseeraa osastollaan C250 itävaltalaisen päämiehensä Aquaconsult Anlagenbaun Aerostrip-liuskailmastimet. Liuskailmastimia Pohjoismaihin ”Tunnistamme, että liuskailmastimilla on suuri potentiaali suomalaisessa jätevedenkäsittelyssä. WCEF järjestetään jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Toisaalta etäyhteydellä mukaan pääsevät kaikki halukkaat ympäri maailmaa. Yhteistyökumppaneina toimivat myös Aalto-yliopisto, ASEAN-maiden nuorisojärjestö, Circle Economy, Ellen MacArthur Foundation, Euroopan metsäinstituutti, Euroopan Investointipankki, Euroopan ympäristökeskus EEA, GACERE, Geologian tutkimuskeskus GTK, Generation Climate Europe, Global Youth Biodiversity Network, Green Building Council Finland, Maailman talousfoorumi, PACE (Platform for Accelerating the Circular Economy), ReGeneration 2030, WBCSD (World Business Council for Sustainable Development), Suomen vetyklusteri, YK:n teollistamisjärjestö UNIDO sekä YK:n ympäristöohjelma. Päätapahtuma pidetään 30.–31. Maailman kiertotalousfoorumiin kutsuvieraana tai etänä MAAILMAN kiertotalousfoorumi WCEF (World Circular Economy Forum) pidetään touko-kesäkuun vaihteessa Helsingissä ja etäyhteyksin. Toukokuuhun 2025 mennessä Kööpenhaminan alueen 1,4 miljoonan ihmisen tuottamat jätevedet käsitellään tällä teknologialla. Sivutapahtumia voi tätä nykyä pitää ympäri vuoden. kertaa. YT23-näyttely pidetään nyt jo 21. Paikan päällä tapahtumaan voi osallistua vain kutsuvieraana. BIO FO S Ensimmäinen World Circular Economy Forum pidettiin Helsingissä Finlandia-talolla vuonna 2017. Esimerkiksi KIVO pitää päivien yhteydessä omat Kiertotalouspäivänsä. EL IN A SA AR IN EN 41 UUSIOUUTISET 3|2023. toukokuuta Helsingin messukeskuksessa. Jätevesitekniikan lanseeraus YT-messuilla JYVÄSKYLÄSSÄ 10.–11. Tapahtuman järjestävät Suomen Kiertovoima ry KIVO, Infra ry, Vesilaitosyhdistys ry VVY, Suomen Tieyhdistys ry ja Suomen kuntatekniikan yhdistys ry. Luvassa on kaikkiaan kaksikymmentä ohjelmasessiota. Tanskassa liuskailmastimien on todettu vähentävän sähkönkulutusta pintailmastimiin verrattuna jopa 40 prosenttia. WCEF:n järjestävät Sitra sekä Nordic Innovation yhteistyössä Alankomaiden ja Suomen valtioiden kanssa. kesäkuuta. Näyttelyalue kattaa B1ja B2-hallit, Cja D-hallit sekä ulkoalueen. Lynettenin ja Damhusåenin jätevesilaitokset saavat noin 10 000 liuskailmastinta. Ensimmäisestä tapahtumasta on vierähtänyt 40 vuotta. Lisäksi WCEF:n yhteydessä järjestetään tuttuun tapaan runsas oheisohjelma. Asennukset ovat juuri käynnissä Kööpenhaminan alueen kahteen suurimpaan jätteenkäsittelylaitokseen. Osastolle on rakennettu läpinäkyvä allas, jossa ilmastimet puhaltavat kuplia läpi messujen. Laitokseen tulee hapetuskanavat, joissa vettä kierrättävät valtavat roottorit. toukokuuta pidettävä Yhdyskuntatekniikka-tapahtuma kokoaa jälleen koko jätehuolto-, vesiteknologia-, kuntatekniikkaja infra-alan saman katon alle Paviljonkiin. Helsinki on isännöinyt tapahtumaa sen jälkeen vuorotellen muiden maiden kaupunkien kanssa
zoneatlas.com/telavalue#3/62.51/30.4. Business Finland on rahoittamassa myös Valoris-nimistä yhteiskehittämishanketta, joka on parhaillaan suunnitteluvaiheessa. Arvoketjuihin tunnistettiin yli 500 kiinnostavaa kiertotalouden esimerkkiä ja toimijaa eri puolilta Eurooppaa. Kumppanit kartalle Telaketju-työ jatkuu parhaillaan puolivälissä olevassa Telavalue-hankkeessa. Pirjo Heikkilä kertoi hankekuulumisia Tekstiilien kiertotalouden ajankohtaisfoorumissa huhtikuussa. Puitekehyksessä käytettäisiin digitaalisia ratkaisuja, jotka saisivat tiedon kulkemaan tekstiilien mukana läpi arvoketjun. Telaketju-hankeyhteistyössä. Telavalue on kartoittanut, millaisia kiertotalouden kumppaneita Euroopasta löytyy. Teknologian tutkimuskeskus VTT toimii koordinaattorina viime joulukuussa käynnistyneessä tExtended-hankkeessa: https://textended.eu/. Mitä jos vaatetus ja muoti toimisi uudelleenkäyttöä edistäen, vaikkapa tuote palveluna -bisnesmalleilla. EU osoittaa hankkeeseen peräti 12,3 miljoonaa. Heikkilän mukaan hanke vie EU-tasolle sitä tekstiilien kestävän kiertotalouden ajatusta, jota Suomessa on haudutettu jo vuosia mm. Se optimoisi tekstiilivirtojen hyödyntämistä tavoilla, jotka säilyttävät arvon ja laadun ja jotka toteuttavat sekä taloudellista, ympäristöllistä että sosiaalista kestävyyttä parhaiten. MILJOONAHANKE OPTIMOI TEKSTIILIEN VASTUULLISUUTTA E ntä, jos rakennettaisiin yhteistyössä koko Euroopan laajuinen suunnitelma tai puitekehys. AD OB E ST OC K . Telavalue tutkii, millaisia vaikutuksia kiertotalouden mukaisilla arvoketjuilla voisi saada tekstiiliteollisuuteen. ”Etsimme juuri nyt avainyrityksiä ja kumppaneita siihen mukaan”, Heikkilä kutsuu. ”Tarkoituksenamme on näyttää, että mallilla, joka optimoi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, voidaan vähentää tekstiilijätteen määrää 80 prosentilla”, sanoo VTT:n johtava tutkija ja projektipäällikkö Pirjo Heikkilä. Business Finlandin tukema Telavalue on etenemässä nyt kierrätyksen ja valmistuksen kokeelliseen demonstraatiovaiheeseen. Pirjo Heikkilä kertoo, että suomalaisten Telaketjuja Telavalue-hanketyöskentelyssä kehittynyttä ajatusta tekstiilien kiertotaloudesta lähdetään viemään Euroopan-tasolle. että mallilla, joka optimoi uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, voidaan vähentää tekstiilijätteen määrää 80 prosentilla”, sanoo VTT:n johtava tutkija ja projektipäällikkö Pirjo Heikkilä. 15 miljoonan euron hanke Nelivuotinen EU-hanke yhdistää peräti 20 kumppania kymmenestä Euroopan maasta miettimään ensin tekstiilivirtojen kiertotaloutta optimoivaa mallia ja toteuttamaan sitten todellisen mittakaavan demonstraation. Uusi tExtended-hanke yhdistää kymmenen Euroopan maata. ”Tarkoituksenamme on näyttää, Suomi vie vastuullisuutta Euroopan tekstiiliteollisuuteen hanketyön kautta. Miten tuotetiedot kulkisivat tuotteen mukana läpinäkyvästi ja jäljitettävästi. PIR JO HE IKK ILÄ / TE LA VA LU E 42 UUSIOUUTISET 3|2023. Hankkeen budjetti on muhkea, 15,3 miljoonaa euroa. Voisiko tekstiiliteollisuus hyödyntää kierrätyskuitujen lisäksi biopohjaisia raaka-aineita. Ekosysteemiverkosto on nähtävillä karttamuodossa Telavaluen hankesivuilla https://telavalue.maps. Tällainen suunnitelma on nyt työn alla. VTT koordinoi uutta miljoonahanketta, joka nostaa EU-tasolle kotimaisissa Telaketju-hankkeissa koetellun konseptin tekstiilien kestävyydestä ja kiertotaloudesta. VTT:n lisäksi Suomesta hankkeeseen osallistuvat Rester Oy ja LounaisSuomen Jätehuolto
Kuntaliitto ja hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy ovat valmistelleet kevään aikana tapahtuman ohjelmasuunnitelmaa. Tänä vuonna vietetään tapahtuman 30-vuotisjuhlaa. AgriVenture Finland tarjoaa uutta tietoa, verkostoitumismahdollisuuksia ja tilaisuuksia yrityksille yhteistyöhön. Sekä kunnat että hyvinvointialueet ovat nyt uuden edessä, joten tapahtuman teemana onkin uudistuminen ja yhteistyö. OULUSSA Messut ja seminaari 24.5. Etkoilla Kiertotalouden TKI-iltapäivä 23.5. kesäkuuta. Ohjelmarunko alkaa olla valmis ja se julkaistaan 10. klo 9:30–11:00, verkossa BIR WORLD RECYCLING CONVENTION 22.–24.5.2023, Amsterdam, Alankomaat KIERTOTALOUSAREENA 24.5. syyskuuta Kuntatalolla. Kansainvälinen tapahtuma kokoaa yhteen kestävän ruoantuotannon ja älymaatalouden veturiyritykset, start-upit ja scale-upit, teknologian kehittäjät sekä toimialasta kiinnostuneet sijoittajat. Tavoitteena on haastaa kokonaan uusia toimijoita parantamaan ja innovoimaan alkutuotannon ja koko ruokaketjun kannattavuutta ja kestävyyttä. Ohjelmassa on muun muassa kovatasoinen pitchauskilpailu start-up-yrityksille ja käytännön demonstraatioita Biotalouskampuksen testausympäristöissä. Kestävyyttä ruokaketjuun AgriVenturessa JYVÄSKYLÄN ammattikorkeakoulun Biotalouskampuksella Saarijärvellä järjestetään kesäkuun alussa uutuustapahtuma, joka vauhdittaa kestävyyttä ruoantuotannossa. www.jamk.fi/fi/projekti/agriventure-finland-2023 Tapahtumakalenteri CICAT2025 MORNING COFFEE How institutions shape reverse logistics systems 10.5.2023 klo 8:30–9:15, Zoom YHDYSKUNTATEKNIIKAN NÄYTTELY 10.–11.5.2023, Jyväskylän Paviljonki KIERTOTALOUSPÄIVÄT 10.–11.5.2023, Jyväskylän Paviljonki LAHTI DESIGN WEEK, 11.-17.5.2023, Lahti HIILIVIISAS KAUPUNKIVIHREÄ ILMASTORATKAISUKSI – Politiikkasuosituksia kaupungeille 17.5. Kiertotaloutta arkeen ja työhön! www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/uutiskirje/ Tilaa Uusiouutisten maksuton uutiskirje, saat kiertotalouden uutiskoosteen suoraan sähköpostiisi. AD OB E ST OC K 43 UUSIOUUTISET 3|2023. AgriTech & Sustanable Food Chain Venture Days -tapahtuma järjestetään Biotalouskampuksella 7.–8. SUSTAINABILITY SCIENCE DAYS: PATHWAYS OF HOPE, KNOWLEDGE, ACTIONS, SOLUTIONS 24.–26.5.2023, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto KISUN KIERTOTALOUSKAHVIT: Teemana kiertotaloushankinnat 25.5.2023 klo 8:30–9:30, Teams KULJETUS 2023 25.–27.5.2023, Jyväskylän Paviljonki HELSUS VIIKKI SUSTAINABILITY RESEARCH SEMINAR, 30.5.2023, Viikki & verkossa YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN KIERTOTALOUDEN JA DATAN AVULLA MTK:n järjestämä TREASoURcE-hankkeen seminaari, 30.5.2023 klo 12:30–15, Työväenmuseo Werstas, Tampere KUNTIEN ILMASTOKONFERENSSI 30.–31.5.2023, Tampere WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 30.5.–1.6.2023, Helsinki KISUN KIERTOTALOUSKAHVIT: Teemana osaaminen, 1.6.23 klo 8:30–9:30, Teams PAKKAUSALAN YMPÄRISTÖKONFERENSSI 6.6.2023, Messukeskus, Helsinki MORE CARBON IN THE SOIL FOR MULTIPLE BENEFITS 1st Northern European regional meeting 6.–8.6.2023, Hilton Helsinki Kalastajatorppa CICAT2025 MORNING COFFEE 7.6.2023 klo 8:30–9:15, Zoom AGRIVENTURE FINLAND 2023 7.–8.6.2023, JAMK Biotalouskeskus, Saarijärvi KISUN KIERTOTALOUSKAHVIT: Teemana kunnat ja alueet, 15.6.2023 klo 8:30–9:30, Teams LOVIISAN ASUNTOMESSUT 7.7.–6.8.2023, Loviisa, Kuningattarenranta MAXPO 23, 31.8.–2.9.2023, Hyvinkään lentokenttä KOKOEKO-SEMINAARI 5.9.2023, Siilinjärvi, Kunnonpaikka CICAT2025 MORNING COFFEE 13.9.2023 klo 8:30–9:15, Zoom KUNTAMARKKINAT 13.–14.9.2023, Kuntatalo, Helsinki Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Hyvinvointialueet Kuntamarkkinoilla JULKISEN SEKTORIN syksyn päätapahtuma Kuntamarkkinat pidetään 13.–14. Osanottajat pääsevät kuulemaan puheenvuoroja esimerkiksi sellaisilta nimiltä kuin Peter Vesterbacka, Lauri Reuter, Antti Kurvinen, Petri Honkonen ja monet muut. toukokuuta tapahtuman verkkosivuilla: https://kuntamarkkinat.fi/. Huhtikuussa oli tiedossa, että Kuntamarkkinoilla pidetään ainakin 111 puheenvuoroa
Italiassa ja Ranskassa on tosin tiettyjä velvoitteita materiaalien uusiokäytölle julkisissa hankinnoissa. Markkinaimua kierrätysmateriaaleille Julkisiin infrahankintoihin voi tulla ohjausta betonimurskeen hyödyntämiseen. . Siksi sitovien velvoitteiden asettaminen tulisi tehdä vähintään EU-tasolla. Käyttöosuusselvityksen mukaan laajaa käyttöosuusvelvoitetta ei kuitenkaan ole kansallisessa lainsäädännössä vielä missään maassa. Selvitys esittää vapaaehtoisia sitoumuksia kierrätysmateriaalien käyttöön. Julkisilla hankinnoilla voisi lisätä kierrätysraakaaineiden menekkiä ottamalla käyttöön kestävyyttä korostavia hankintakriteereitä. UUSIOUUTISET 3|2023 44. Kierrätysmateriaalien markkinakysyntää voi lisätä monella ohjauskeinolla. Sen sijaan Suomelle voisi olla jopa etua siitä, että toimialat etenisivät vapaaehtoisesti ja sitoutuisivat yhteistyössä hyödyntämään kierrätysmateriaaleja. Järein on kansallinen, oikeudellisesti sitova lainsäädäntö, joka vaatii kaikkia yrityksiä toimimaan tietyllä tavalla. Selvitys toteaa, että kansallisen tason sääntely on haastavaa, koska useat arvoketjut ovat globaaleja. Euroopan unionin valmisteilla olevassa lainsäädännössä käyttöosuusvelvoitetta on esitetty muun muassa pakkauksiin ja akkuihin. Käyttöosuusvelvoite tarkoittaa, että tuotteiden valmistuksessa tai raaka-aineiden hankinnoissa korvataan neitseellisistä raakaaineista tietty osuus jätteistä tai sivuvirroista tehdyillä kierrätysja uusiomateriaaleilla. Muovipulloissa on käytettävä kierrätysmuovia vuodesta 2030 alkaen. Betonimurskeella voisi korvata neitseellistä kiviainesta tietyissä infrarakentamisen kohteissa. Selvitys kannattaa myös sitä, että muun muassa maaja infrarakentamisen julkisissa hankinnoissa suosittaisiin betonimurskeen hyötykäyttöä hankintakriteereissä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA T uore selvitys ei suosittele, että Suomi alkaisi pakottaa valmistajia lainsäädännön velvoittamana käyttämään kierrätettyjä raaka-aineita tai sivuvirtoja tuotannossaan. Lisäksi kierrätysmateriaalien saatavuudessa eli tarjonnassa voi olla puutteita. Ei vielä lakiin Gaia Consulting ja Sweco selvittivät ympäristöministeriön toimeksiannosta, kuinka niin kutsuttu käyttöosuusvelvoite toimisi ohjauskeinona vauhdittamassa uusiomuovin, betonimurskeen, kuitukankaiden ja ravinteiden kierrätystä
Kannattaisikin aloittaa vapaaehtoisista keinoista”, liiketoimintajohtaja Mari Saario Gaia Consulting Oy:stä totesi Kiertotalous-Suomen järjestämässä selvityksen julkaisuwebinaarissa maaliskuun lopussa. Rakennusteollisuus RT:n Infra ry:tä edustava Juha Laurila toivoo, että ensin laajennettaisiin tietopohjaa ja sitten pohdittaisiin, onko green deal paras väline tehostaa kuntien kiertotaloutta. Julkiset toimijat voisivat lisäksi edistää tällaisten hankintakriteereiden käyttöä solmimalla aiheesta green deal -sopimuksen, johon yritykset voisivat myöhemmin liittyä mukaan. Selvitys suosittelee green dealia myös kuitukangasja kuitutuotevalmistajille, joita on Suomessa jonkin verran. Maarakennushankkeissa julkisten hankintojen kriteereihin voisi sisällyttää velvoitteen käyttää betonimursketta ja muita kierrätysmateriaaleja. Green deal -sopimukset ja hankinta kriteerit voisivat yhdessä vaikuttaa samansuuntaisesti. Onko tämä se matalalla roikkuva hedelmä?” Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heikki Sorasahi kertoo, että ympäristöministeriö, Väylävirasto, Motiva ja liikenneja viestintäministeriö ovat käynnistäneet alustavia keskusteluja infrahankinnoista. Selvitys suosittelikin tällaista green deal -sopimusta sekä muoveille, kuitukankaille että betonille. Ne tarjoaisivat myös keinon elinkeinoelämälle päästä käsiksi edelläkävijämarkkinoihin”, Saario pohjustaa. UUSIOUUTISET 3|2023 45. Kotitalouksien kesto muovia, esimerkiksi pakasterasioita, ei vielä kerätä talteen kierrätystä varten. ”Pitäisi myös puhua betonimursketta laajemmin kierrätyskiviaineksista”, Laurila näkee. ”Vapaaehtoiset kansalliset keinot voitaisiin ottaa käyttöön nopeammin kuin oikeudellisesti sitovat keinot. Julkisiin hankintoihin kiertotalouskriteerit Toinen lainsäädäntöä pehmeämpi keino olisi soveltaa käyttöosuusvelvoitteen kaltaisia vaatimuksia ja kriteereitä julkisissa hankinnoissa. Vapaaehtoinen sopimus voisi laajentaa myös kierrätysmateriaalien tarjontapuolta markkinakysynnän kasvattamisen lisäksi. ”Ei ole itsetarkoituksellista saavuttaa jonkin tietyn uusiomuoviprosentin tasoa tuotteessa, vaan on katsottava kokonaisympäristövaikutuksia”, Muoviteollisuus ry:n Vesa Kärhä muistutti kommenttipuheenvuorossaan. Saarion mukaan kierrätysmateriaalien tehokas hyödyntäminen kiinnostaa, koska toimijat näkevät sen tuomat ympäristöhyödyt. Lue selvitys: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164785 . Kestomuovituotteita valmistavat toimijat voisivat vapaaehtoisesti sitoutua käyttämään uusiomuovia tuotteiden valmistuksessa. Markkinaimua kierrätysmateriaaleille ”Käyttöosuusvelvoite on uusi ohjauskeino, jonka vaikutuksista ei ole vielä saatavissa käyttökokemuksia. ”Betonimurskeen nykyistä parempi hyödyntäminen vähentäisi jätteen määrää, säästäisi kallioiden louhintaa ja tuottaisi positiivisia ympäristövaikutuksia”, Rouhento muistuttaa. Selvitys esittää, että keräystä kannattaisi harkita. Ne auttavat myös sopeutumaan tulevaan EU-sääntelyyn. Elinkaari huomioon Toisaalta nykyisiä ympäristömittareita ei ole suunniteltu raaka-aineelle, joka on otettu käyttöön aikaisemmin ja pyörähtääkin uudelle kierrokselle. Rakentamisen kalvomuoveilla on jo olemassa laaja green deal -sopimus, jota selvityksen mukaan kannattaisi laajentaa uusiin tuoteryhmiin ja vahvistaa samalla julkisten hankintojen roolia sopimuksessa. Lisäksi kierrätyslannoitteiden markkina on alkanut vetää hiljalleen myös ilman käyttöosuusvelvoitetta. Sen sijaan ravinteiden kierrätykseen selvitys ei suosita nyt ohjauskeinoja, sillä alalla on käynnissä lukuisia hankkeita ja projekteja, joiden tulokset kannattaa odottaa ensin. Siksi tarvitaan uusia indikaattoreita ja alkuperäseurantaa, kuten massataselaskentaa, ja nykyistä kokonaisvaltaisempia elinkaariarvioinnin työkaluja. Kun voidaan käyttää materiaaleja, jotka on kertaalleen jo otettu käyttöön, ei neitseellisiä raaka-aineita tarvitse louhia tai metsää kaataa entiseen tahtiin, mikä ehkäisee myös luontokatoa. Hankintasopimuksiin voisi tuoda kriteereitä uusiomateriaalien käytöstä green deal -mallilla. Kestomuoveille vapaa ehtoinen sitoumus Yksi tällainen vapaaehtoinen keino lisätä kierrätysmateriaalien markkinakysyntää ovat toimialakohtaiset, vapaaehtoiset green deal -sopimukset. Neuvottelut käynnissä uusiomateriaaleista Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio muistuttaa, että green deal ei ole helppo harjoitus, vaan se edellyttää toimijoilta korkeaa kunnianhimoa ja todellista sitoutumista. ”Suomessa ei kerätä vielä elintarvikekontaktilaatuisia, arvokkaita kestomuoveja kuten vaikkapa kotitalouksien muovirasioita”, Gaian konsultti Viivi Rouhento muistuttaa viitaten esimerkiksi pakastusrasioihin, jotka eivät kuulu pakkausjätteen erilliskeräyksen piiriin. ”Käyttöosuusvelvoitetta voisi olla helpointa toteuttaa julkisten hankintojen kriteerien kautta
Haikan mukaan esikäsittelyja erottelutekniikka on jo herättänyt kansainvälistäkin kiinnostusta: ”Paljon on kysytty teknisistä ratkaisuista, mutta emme lähde niitä avaamaan. Hintaheilahteluille vakautusta Uusi laitos on Haikan mukaan aiempia tehokkaampi siinä, että metallit saadaan paremmin talteen puhtaina ja ne saadaan laadutettua asiakkaalle sopiviksi. Laitteissa on monia metallilaatuja sekaisin ja tiiviitä muovija komposiittirakenteita. Kuusakosken kierrätysterästä ja muita kierrätysmetalleja tarvitaan myös siinä, kun yhteiskunnat rakentavat ilmastoystävällistä liikenneja energiainfrastruktuuria. ”Meidän on tarkoitus olla edelläkävijä kierrätyskyvykkyydessä. Perämeren kaari on ihanteellinen sijaintipaikka uudelle tehtaalle siksikin, että pohjoiseen Eurooppaan on tiedossa paljon vihreän siirtymän investointeja. Kuusakosken Tuomas Haikka kertoo, että uuden tehtaan kaikki prosessit, siis esilajittelu, murskaus, leikkaus, erottelu ja laaduttaminen, toteutetaan sataprosenttisesti uusiutuvilla energioilla kuten tuulija aurinkovoimalla. Laitos painottuu teräkseen ja ruostumattomaan teräkseen, mutta pystymme erottelemaan muutkin metallit talteen laadukkaina ja puhtaina”, Tuomas Haikka sanoo. ”Hiilivapaiden toimintojen ja niiden läheisyyden lisäksi materiaalien laatu ja koko toimitusketjun jäljitettävyys ovat meille vastuullisena toimijana avainasemassa”, Erkkilä sanoo. ”Uusi laitoksemme tuo mukanaan päästöttömän prosessoinnin, mikä antaa asiakkaillemme mahdollisuuden edelleen pienentää ilmastovaikutuksia koko arvoketjussa”, perustelee Kuusakosken toimitusjohtaja Mikko Kuusilehto. KIERRÄTYSTERÄSTÄ PÄÄSTÖTTÖMÄSTI Pohjoismainen terästeollisuus on siirtymässä vähäpäästöiseen aikakauteen. Meillä ei ole tiedossa, että ainakaan lähialueilla olisi vastaavaa, täysin hiilivapaasti toimivaa kierrätysteräslaitosta.” PERÄMEREN KAARI ON IHANTEELLINEN SIJAINTIPAIKKA. Bodeniin on nousemassa vetyä hyödyntävä terästehdas. Teknologia parantaa laadullista erottelukykyä, joten laitos tuottaa puhtaampia kierrätysraaka-aineita asiakkaille. Kuusakoski julkisti maaliskuussa ELINA SAARINEN, TEKSTI | KUUSAKOSKI, KUVAT Kuusakoski laskee tuottaneensa 1,5 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähenemät asiakkaidensa arvoketjuissa vuonna 2021. Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat viime vuosina heilahdelleet välillä rajustikin. Yhteyksien äärelle On arvioitu, että maailman mittakaavassa kierrätysteräksen osuus terästuotannossa nousisi noin 400 miljoonasta tonnista 1,4 miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä. Uusi tuotantoprosessi tulee hyödyntämään nykyistä enemmän kierrätysterästä. Suurin sijaitsee Heinolassa. Kierrätysterästä on jo tuotu paljon ulkomailta suomalaisiin terästehtaisiin, mutta jatkossa esimerkiksi Outokummun tehdas Torniossa ja SSAB:n tehdas Raahessa saavat osan kierrätysteräksestään ihan naapurista, Kemin Veitsiluodosta. KIERRÄTYKSEEN KYVYKKYYTTÄ RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ KUUSAKOSKI on satsannut Kemin laitoksellaan yhdessä laitevalmistajan kanssa analytiikkaan ja esikäsittelyteknologiaan. Hiili ja koksi korvataan teräksen tuotannossa vetypelkistyksellä ja uusiutuvalla energialla. Kuusakosken Veitsiluodon laitos tulee tuottamaan kierrätysterästä parhaimmillaan 150 000 tonnin kapasiteetilla, mikä vastaa 25 prosentin lisäystä Kuusakosken kokonaiskapasiteettiin. Tämä merkitsee, että trukit kulkevat noin hehtaarin kokoisessa hallissa sähkövoimalla. Sähköllä kulkevat koneet Koska terästuotannon arvoketju tähtää vähähiilisyyteen, on luonnollista, että myös kierrätysraaka-aine eli kierrätysteräs halutaan mahdollisimman pienin päästöin. Metallit ovat romussa aiempaa vaikeammin hyödynnettävässä muodossa. ”Sen pitäisi synnyttää meille arvonlisää, vaikka kierrätysmetallien maailmanmarkkinahinnat eivät nousisi”, Haikka sanoo. lisiä raaka-aineita”, Kuusakosken vastuullisuusja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Haikka näkee. Lähelle sijoittuva uusi kierrätysteräslaitos on hyvä uutinen. Siksi Kuusakoski aikoo tehdä uudesta Veitsiluodon tehtaastaan päästöttömän. Tänä vuonna hinnat ovat pysytelleet hienoisessa nousussa. investointipäätöksensä rakentaa Veitsiluodon saarelle, satamaja raideyhteyksien äärelle, uuden kierrätysterästehtaan. SSAB on kehittämässä uutta hybrit-teknologiaa. Myös sisälogistiikka sähköistetään. ”Asiakkaamme saavat isot päästösäästöt, kun he käyttävät kierrätysmetallejamme korvaamaan neitseel46 UUSIOUUTISET 3|2023. Viime keväänä alkanut Venäjän hyökkäyssota nosti hintapiikin, joka katkesi kesällä. Näin paljon pelkästään pohjoismaiset terästuotannon arvoketjut ovat kertoneet investoivansa lähivuosina siihen, että yksi maailman saastuttavimmista teollisuudenaloista toteuttaa vihreän siirtymän kohti hiilidioksidipäästötöntä tuotantoa. Tehokasta erotteluteknologiaa tarvitaan, sillä laitteet ja kuluttajatuotteet ovat muuttuneet vuosien myötä yhä kompleksisemmiksi. Kuusakoski kasvattaa kierrätysteräksen tuotantoaan Kemissä. 10 miljardin euron investoinnit, ja lisää tulee. Kun masuuneista siirrytään valokaariuuniin, prosessi alkaa käyttää entistä enemmän kierrätysterästä. Outokummun vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilä kertoo yhtiön sitoutuneen tiukkoihin ilmastotavoitteisiin. Veitsiluodon tehtaasta tulee Kuusakosken toiseksi tai kolmanneksi suurin laitos
Luvitus on käynnissä. Kuusakosken uusi laitos tuo arviolta näin monen hiilidioksiditonnin päästösäästöt. Veitsiluodon investointipäätöksen lisäksi Kuusakoski 150 000 on sitoutunut myös investointeihin Heinolan-laitoksellaan ja yhtiö on rakentamassa komposiittilaitosta Hyvinkäälle. Kuusakosken kierrätysteräslaitos sijoittuu sataman ääreen ja lähelle tärkeitä asiakkaita. Yhtiön hiilikädenjälki on yli kymmenkertainen Kuusakosken omiin päästöihin eli hiilijalanjälkeen verrattuna. Halli on hehtaarin kokoinen. Kuusakoski on ostanut Stora Enson jättämältä tehdasalueelta valtavan hallin, joka on korkeimmasta kohdastaan 14 metriä korkea. Business Finland rahoittaa laitosta 2,8 miljoonalla eurolla osana RRF-rahoitusta (Recovery and Resilience Facility). Veitsiluotoon on muodostumassa oikea kiertotalous-hub. . Vuoden 2021 raportissa Kuusakosken hiilikädenjälki oli 1,5 miljoonaa tonnin päästövähenemä. Iso kädenjälki, pieni jalanjälki Kuusakosken investointi mahdollistaa vuosittain yli 150 000 tonnin vältetyt hiilidioksidipäästöt teräksen toimitusketjussa. Viime vuonna julkaistu vihreä investointiohjelma on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Tehdas on tarkoitus käynnistää vuonna 2025. Oman hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi Kuusakoski satsaa hiilikädenjälkensä kasvattamiseen, eli ilmastomyönteisten vaikutusten aikaansaamiseen asiakkaidensa toiminnassa. ”Olemme jo 57 miljoonassa ja investointiohjelma jatkuu”, Haikka laskee. Kuusakoski toivoo pääsevänsä aloittamaan rakennustyöt jo tämän vuoden puolella. Kuusakoski tähtää täysin hiilivapaisiin toimintoihin vuoteen 2035 mennessä. Koko prosessi on tarkoitus saada hallin sisälle. Piha-aluettakin on vuokrattu kaikkiaan 5,5 hehtaaria. 25 miljoonan investointi Veitsiluodon uusi laitos on 25 miljoonan euron investointi. Muun muassa Infinited Fiber Company on rakentamassa sinne tekstiilien uusiokuitutehdasta. 47 UUSIOUUTISET 3|2023. Kemin Veitsiluodon kierrätyslaitos on valtavan suuri.
Tällä hetkellä paikalliset yritykset hoitavat 65 prosenttia kilpailutetuista urakkakuljetuksista. Infinited Fiber Company Oy sai Muotioikeuden yhdistys ry:n IPR-innovaatiopalkinnon. Palkintoja jakoivat myös Suomen AIPPI ry, Suomen tekijänoikeudellinen yhdistys ry sekä Suomen patenttiasiamiesyhdistys ry. Vuoden teknologiajohtajat valittiin SUOMALAISISTA teknologiavaikuttajista koostuva tuomaristo valitsi vuoden 2023 teknologiajohtajiksi Wärtsilän Juha Kytölän ja IQM Quantum Computersin Kuan Yen Tanin. ”Saari reagoi nopeasti asioihin ja hankalampienkin palautteiden käsittely hoituu rakentavasti. Vuoden 2023 innovaatioprofessorin palkinto myönnettiin Tampereen yliopiston Mircea Guinalle. PIRKANMAAN JÄTEHUOLLON ALUEELLA TYHJENNETÄÄN PÄIVÄSSÄ KESKI MÄÄRIN 14 200 JÄTEASTIAA. Perusteena oli erityisen hyvä ja jätekuljetusalaa eteenpäin vievä yhteistyö. . Pirkanmaan Jätehuollon 17 omistajakunnan alueella tyhjennetään päivässä keskimäärin 14 200 jäteastiaa ja vuoden aikana tyhjennyksiä tehdään yli 3,5 miljoonaa. Pirkanmaan Jätehuollolla ei ole omia autoja tai kuljettajia, vaan yhtiö kilpailuttaa kuljetukset. Vuoden teknologiajohtajan tunnustuspalkinnon jakavat yhteistyössä Teknologiateollisuus ry ja innovaatiokonsulttiyhtiö Spinverse. Lintula itse kertookin, että positiivisista asiakaskokemuksista saa energiaa toisinaan haastavaan työhön. Hän hoitaa työnsä vastuullisesti ja tarjoaa asiakkaille onnistuneita palvelukokemuksia.” Siukolan mukaan arjen jätehuolto on mahdollista ainoastaan asukkai48 UUSIOUUTISET 3|2023. UUTISIA MARIKA LINTULA ON VUODEN KULJETTAJA Pirkanmaan Jätehuollon asukkaat ja yhtiön työntekijät ovat nimenneet vuoden 2022 Vuoden kuljettajaksi lietesäiliöitä tyhjentävän Marika Lintulan. ”Nyt palkittu, vuodesta 2020 alalla ollut Lintula lunasti nopeasti paikkansa asiakkaiden keskuudessa. On mukava nostaa esille myös tämän työn tekijä.” Palautteesta virtaa työhön Lintulan esihenkilö Sami Jalonen kuvailee kuljettajaa erittäin tunnolliseksi työntekijäksi, joka huolehtii asiakkaasta ja kalustosta. den, henkilöstön ja kuljettajien sujuvalla yhteistyöllä. Kipox Oy:n yrittäjä Teemu Saari ja E-ympäristöpalvelut HämePirkanmaa Oy:n lietesäiliöiden tyhjentäjä Marika Lintula saivat kiitosta ja kunniaa Pirkanmaan Jätehuollolta ja alueen asukkailta. Marimekolle myönnettiin IPR University Centerin vuoden 2022 IPR-teko-palkinto onnistuneesta brändityöstä. Kipoxilla ollaan valmiita kehittämään toimintaa oma-aloitteisesti ja ideoita tulee myös jätehuoltoon päin”, Siukola kuvaa. Kaikkiaan kuljettajia on liikenteessä noin 100. ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN ”Oli kyse sitten metsäteollisuudesta, metallinjalostuksesta tai kiertotalouden tuotteista, tavoitteena tulisi olla mahdollisimman korkea jalostusaste”, Ari Väisänen sanoo. ”Pirkanmaan Jätehuollolle töitä tekevät kuljettajat mielletään yleensä jäteautonkuljettajiksi, vaikka alueellamme tehdään vuosittain myös noin 20 000 lietenoutoa. ”Kuljettajien rooli jätehuollossa on merkittävä, ja sen korostamiseksi kehitimme Vuoden kuljettaja -kilpailun”, Pirkanmaan Jätehuollon kuljetuspäällikkö Miia Siukola kertoo. M arika Lintula työskentelee E-ympäristöpalvelut HämePirkanmaa Oy:n leivissä. Kipoxin yrittäjälle kunniakirja Samassa tilaisuudessa myönnettiin kunniakirja orivesiläisen Kipox Oy:n yrittäjälle Teemu Saarelle. PIR KA NM AA N JÄ TE HU OL TO Marimekko ja Infinited palkittiin AINEETTOMIEN OIKEUKSIEN osaajia palkittiin valtakunnallisessa IPR Gaalassa maaliskuun lopussa. Hyvää palautetta tulee niin työn laadusta, tarkkuudesta kuin asenteestakin
Keskuksen nykyisen pääjohtajan Hans Bruyninckxin kymmenvuotinen kausi päättyy 31.5.23. Yrityksistä mukana ovat Alvayhtiöt Oy, Neova Oy ja Weeefiner Oy. Miljardiluokan ekosysteemi Nyt perustetun osaamiskeskittymän päämääränä on sivuvirtojen ja biomassojen arvoaineiden talteenoton lisäksi myös se, että aineista valmistetaan uusia, korkean jalostusasteen lopputuotteita. Ympäristöministeriö Diplomi-insinööri Ismo Tiainen on nimitetty ympäristöministeriön ylijohtajan virkaan 1.5.2023–30.4.2028 väliseksi ajaksi. 49 UUSIOUUTISET 3|2023. . Edessä Mia Suominen Neovasta ja Outi Pakarinen Jyväskylän yliopistosta. Lisäksi se ohjaa hallinnonalan tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämistä ja yhteensovittamista. Re:mount-konserni koostuu Renevo Oy:stä ja vuonna 2022 ostetusta Remonttipartio Oy:stä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin vastuullisuus ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Haikka Kuusakoski Oy:stä. Osasto aloitti toimintansa 1.1.2023. Keskirivissä vasemmalta Alvayh tiöiden Risto Ryymin, Jyväskylän yliopiston Ari Väisänen ja Henrik Kunttu sekä VTT:n Janne Keränen. Renevo Group/ re:mount Korjausrakentaja Renevo Group muuttaa nimensä. Moisio siirtyy yhtiöön Miltton Networks Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä. Takana Elmeri Lahtinen Weeefinerista (vas.) ja Hannu Haapala Jamkista. Hän tutkii korvaavien materiaalien ympäristöystävällisyyttä ja edistää ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä. Ari Saartola, Iisakki Koski ja Arttu Liukku. Netta Korhonen, taiteen maisteri, on nimitetty yhteiskehittämisen asiantuntijaksi. Hallituksen jäseniksi valittiin Timo Hirsimäki Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:stä, Kalle Härkönen Foamit Group Oy:stä, Tuomo Joutsenoja Kreate Oy:stä, Henri Kylä-Utsuri Rudus Oy:stä, Juuso Lehti Veikko Lehti Oy:stä, Jorma Mikkonen Lassila & Tikanojalta, Olli Kellokumpu Encore Ympäristöpalveluista, Johan Mild Remeosta, Nina Rasola RL-Palvelut Oy:stä sekä Ari Suomilammi Gasumilta. Autotuojat ja -teollisuus ry Henkilö-, paketti-, kuormaja linja-autovalmistajia ja maahantuojia Suomessa edustavan Autotuojat ja -teollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi on valittu toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen Veho Oy:stä. Kierrätysteollisuus ry Kierrätysteollisuuden liittokokous päätti 11.4.2023 hallituksen kokoonpanosta kaudelle 2023–2024. Nimi on jatkossa re:mount. Keskittymään kuuluvat verkostoa koordinoivan Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen lisäksi Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK. Varapuheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Kari Rahkonen Fortum Waste Solutions Oy:stä. Tiia Merenheimo, biotuotetekniikan DI, on nimitetty kestävän kehityksen johtamisen asiantuntijaksi. Ympäristöministeriön uusi konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto vastaa hallinnonalan tulosohjauksesta sekä toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnittelusta. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry Yhdistyksen hallitukseen on valittu Mika Arffman (Envitecpolis Oy), Jussi Kankainen (Kekkilä-BVB Oy), Niko Wassholm (Labio Oy), Mikko Liukkonen (BioSairila Oy), Teija Paavola (Nurmon Bioenergia Oy), Ari Suomilammi (Gasum Oy), Christoph Gareis (HSY Jätehuolto), Johan Saarela (Ab Stormossen Oy), Matti Oksanen (St1 Nordic Oy) sekä Ilkka Kovalainen (Hiilikierto Oy). Hän työskenteli aiemmin yksikönpäällikkönä ja osastonjohtajana Euroopan kemikaalivirastossa ja sitä ennen asiantuntijana ja kansallisena asiantuntijana Euroopan komissiossa. Toiveissa on miljardiluokan TKIekosysteemi. ”Suomi ei voi kilpailla määrällä, joten täytyy kilpailla laadulla. Motiva Oy Motivan uudeksi toimitusjohtajaksi 2. toukokuuta 2023 alkaen on valittu VTM Elina Moisio Vesa Silfverin jättäessä tehtävän. Oli kyse sitten metsäteollisuudesta, metallinjalostuksesta tai kiertotalouden tuotteista, tavoitteena tulisi olla mahdollisimman korkea jalostusaste”, Ari Väisänen tähdentää. Konsernin toimitusjohtajaksi on nimitetty Iisakki Koski. JY VÄ SK YL ÄN YL IOP IST O NI KO JE KK ON EN NIMITYKSIÄ Jyväskylään uusi kierto talouden osaamiskeskittymä JYVÄSKYLÄLÄISVERKOSTO lähtee etsimään ratkaisuja siihen, kuinka turvataan vihreän siirtymän tarvitsemat raaka-aineet, varmistetaan huoltovarmuuden kannalta kriittisten materiaalien riittävyys ja taataan teollisuudelle riittävät materiaalit. Osaamiskeskittymän johtajana toimii Jyväskylän yliopiston analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen. Osaamiskeskittymän painopisteiksi on valittu kriittisten raaka-aineiden lisäksi biomassat ja puhdas vesi. Jyväskylän yliopisto Dosentti Sami Taipale on nimitetty ympäristökemian ja -analytiikan apulaisprofessorin viisivuotiseen tenure track -tehtävään. Osaamiskeskittymä aikoo siksi luoda myös uusia toimintamalleja syntyneiden keksintöjen testaamiseen, pilotoimiseen ja skaalaamiseen. Tehtävää oman toimensa ohella tähän saakka hoitanut Arttu Liukku jatkaa Renevo Oy:n toimitusjohtajana ja Ari Saartoala Remonttipartion toimitusjohtajana. Osasto vastaa myös kansainvälisen yhteistyön ja Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön valmistelun yhteensovittamisesta. Ylijohtaja toimii ministeriön konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osaston päällikkönä. European Environment Agency EEA MMM, ympäristöministeriön ylijohtaja Leena Ylä-Mononen on nimitetty Euroopan ympäristökeskuksen pääjohtajaksi. Osaamiskeskittymän johtoryhmä yhteis kuvassa
O sana Telavalue-hanketta selvitimme, mistä merimuovista valmistetut vaatteet oikeasti on tehty. Viestiä korostetaan meriaiheisilla kuvilla. Asia ei ole mustavalkoinen. Tuotanto luo työpaikkoja, sillä merten ja rannikoiden puhdistustyöhön tarvitaan käsipareja. Selvitystä varten etsittiin lähtökohtaisesti suomalaisia yrityksiä, jotka valmistavat vaatteita merestä kerätystä muovista, kuten The Other Danish Guy, Halla x Halla ja Lilja the Label. Lue koko teksti selvityksestä: https://telaketju.turkuamk.fi/blogi/ uikkareita-ja-pikkareita-merten-muovijatteista-hyva-vai-paha/ OPISKELIJOILTA UN SP LA SH RA PH AE L NO GU EIR A MERTEN MUOVIJÄTTEESTÄ UIKKAREITA – VIHERPESUAKO. Jotkut yritykset lukevat merimuoviksi myös muovin, joka on vaarassa päätyä mereen. Emme saaneet vastausta kysymyksiimme. Kysyimme Repreveltä, miten paljon sen Our Ocean -materiaalista on merestä kerättyä muovia, miten suuri osuus kerätään maalta ja mikä on teollisuusjätteen osuus. Raaka-aineena yritykset käyttävät Econylia ja Reprevea, jotka ovat kauppanimiä kierrätysmuovitekstiileille. Osa yrityksistä ei vastannut yhteydenottoihimme useista viesteistä huolimatta. Useimpien yritysten nettisivuilla kerrotaan isoin kirjaimin tuotteiden olevan valmistettu merestä kerätystä muovista. Vastauksina saimme muun muassa linkkejä suoraan lankavalmistajien nettisivuille. Toisaalta muovipullot vaatteiden materiaaleina vievät raaka-aineita pois juomateollisuuden kierrosta. Napapijriä ja Adidasta. Lisäksi myytävissä tuotteissa merestä kerätyn materiaalin osuus on pieni, vaikka markkinoinnilla on saatu luotua erilaista mielikuvaa. Ostamalla näitä tuotteita ei siis varsinaisesti tue merten puhdistustyötä. ”Valmistettu merestä kerätystä muovijätteestä.” Tätä väitettä näkee usein tuotteiden markkinoinnissa. Tekstiiliteollisuudessa yritetään ratkaista muovien aiheuttamaa ympäristöongelmaa käyttämällä materiaalina muovia, joka on kerätty merestä. Telavalue lähti selvittämään väitteen paikkansapitävyyttä. RIIKKA OJALA JA ELSI LAINE, ENERGIAJA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPISKELIJAT, SEKÄ MARKETTA VIRTA, HANKEASIANTUNTIJA, TURKU AMK Merimuovilla voidaan tarkoittaa muovia, joka on kerätty merestä, rannoilta, rannikoilta, joista ja suistoista. Econylin raaka-ainelähteitä ovat vanhat matot, kalastusverkot, erityiset talteenkeräysprojektit (take back) ja teollisuusprosessijäte. Kansainvälisistä yrityksistä tutkittiin mm. Lähetimme vaatteita valmistaville yrityksille tiedusteluita, joilla haluttiin saada tietää, mitä yritykset itse kertovat tuotteiden materiaalilähteistä ja mikä on merestä kerättyjen muovien osuus. Energiaa säästyy, kun kierrätysmuovista tehtyjen vaatteiden ansiosta tarvitaan vähemmän neitseellistä materiaalia. Kannattaako merimuovista valmistettuja vaatteita ostaa. 50 UUSIOUUTISET 3|2023. Markkinointiin saattaa sisältyä viherpesua, jota kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa. kierrätyspulloja tai pulloja, jotka ovat suuressa riskissä joutua mereen. Materiaalista on kuitenkin vaikea saada tarkempaa tietoa. Repreve käyttää raaka-aineena teollisuusjätteitä ja
mainosaineistot 12.4. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. Kestävät kunnat Vihreät julkiset hankinnat, rakentamisen kiertotalous, data 5/23 Vko 43 (noin 26.10.23) varaukset 22.9. mainosaineistot 4.10. mainosaineistot 15.11. mainosaineistot 22.8. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/23 Vko 18 (noin 4.5.23) varaukset 31.3. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 160 000 sivukatselua/ v. Printtilehden keskipainos 1300 kpl. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/23 Vko 37 (noin 14.9.23) varaukset 11.8. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2023. Uutiskirjeellä on n. 3 000 tilaajaa. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/23 Vko 12 (noin 23.3.23) varaukset 22.2. mainosaineistot 3.3. mainosaineistot 27.1. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/23 Vko 49 (noin 7.12.23) varaukset 3.11. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2023 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/23 Vko 7 (noin 16.2.23) varaukset 18.1. Kukin lehti luetaan noin 7400 kertaa. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh
Tee tilaus verkkosivuilla parastasuomessa.fi tai sähköpostilla tilaukset@matkailulehti.fi. 35 euroa). Kesän paras matkaseura! Matkailulehdessä • Tapaamme kiinnostavia kotimaanmatkailijoita • Vinkkaamme monipuolisesti matkakohteita • Kannustamme uusiin lajeihin ja harrastuksiin • Ihastelemme luontoa ja maisemia TILAA Matkailulehti vuodeksi 25 eurolla! matkailu_210x267.indd 1 matkailu_210x267.indd 1 18.4.2023 13.54 18.4.2023 13.54. Saat neljä upeaa numeroa tutustumishintaan (norm