3 4/2016 Kiertotalouden erikoislehti Muovijätettä kalastamassa Münchenissä ”Syntypaikkalajittelu on ajanhukkaa!” Tarastenjärvelle kiertotalouspuisto Aivot eivät taivu kiertotalouden mullistuksiin
Huhtala muistutti, että taloudellisilta toimijoilta puuttuvat kannustimet piitata ympäristöstä pitkällä tähtäimellä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Puolan ja Saksan WWF tekevät yhteistyötä Tönsmeier-kierrätysyhtiön kanssa merten kalastusjätteiden siivoamisessa. Näistä puhuttiin myös IFATmessuilla (s. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Euroopan parlamentti keskustelee parhaillaan kiertotalousesityksestä. Markkinahinnat eivät kuitenkaan nykyään kerro mitään siitä, onko kyseinen myyntiartikkeli tuotettu luonnon kantokyky huomioiden, vai onko sen tuotanto päinvastoin lisännyt ympäristöhaittoja ja köyhdyttänyt luonnonvaroja. 33). Tuntuikin nurinkuriselta astua toukokuun lopussa lentokoneesta sateiseen, kolmetoista-asteiseen Müncheniin, kun kotikenttä Suomessa oli kylpenyt helteessä. Kylmiä voittoja tuijottelevat osakeomistajat ja globaalit yhtiöt eivät lämpene EU:n kiertotalouspaketin periaatteille esimerkiksi laajennetusta tuottajavastuusta. Eurooppa on siirtymässä kylmästä lämpimään. Tällaistako on ilmastonmuutoksen alkusoitto. Uusiouutiset-lehden toimitus toivottaa lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille lämmintä kesää!. Eivät ehtineet, joten näistä on luvassa juttua syksyn numeroissa. Marelit-projektissa verkkoja sukelletaan ja troolataan pois meristä ja puhtaimmista valmistetaan reppuja ja vaatteita. Keski-Eurooppa on kärsinyt kylmästä keväästä, rankkasateista ja tulvista. Kuitenkin EU:lla on paineita saada luotua resurssiviisauteen kannustavia ohjauskeinoja. ISSN 0787-0663, 27. Päivillä VATT:in ylijohtaja Anni Huhtala sovitteli esityksessään ympäristön hyvinvointia perinteisiin taloustieteiden malleihin. Perinteisen taloustieteen logiikan mukaan hinnat ovat kertoneet ostajalle, mikä on tuotettu tehokkaasti. 30). Uusiouutiset 4/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Juha Honkatukia, Timo Mäkelä, Hannu Nurmesniemi, Risto Pöykiö ja Marja Saarikko. WWF:n Anne Wolf kertoi IFAT-messuilla, että merissä on arviolta 600 000 tonnia kalastusverkkoja ja -siimoja. Suomessa taas kesän alku helli helteillään. Toukokuussa aurinko kruunasi myös 20-vuotisjuhlaansa Katajanokalla viettäneen Jätelaitosyhdistyksen Jätelaitospäivät (s. n Elina Saarinen, päätoimittaja PS: Tätä numeroa taittaessamme jännitimme, ehtisivätkö hallituksen esitykset hankintalaista sekä vaikutusten arvioinnin tulokset jätelain kuntavastuiden muuttamisesta valmistua ennen kuin lehti menee painoon. PÄÄKIRJOITUS 23.6.2016 Kylmästä lämpimään S uomalaiset ovat tottuneet suuntaamaan etelään, kun on haettu lämpimiä kelejä. Lehden osateemoja: työturvallisuus, paloturvallisuus, lajittelu ja erilliskeräys, älykäs jätehuolto. Lobbaus käy kuumana. Koko IFAT-viikon messukävijät työnsivät sateenvarjojaan päin kylmää tuulta. Huhtalan mukaan tuotteen valmistuksessa syntyvien ympäristöhaittojen pitäisi heijastua tuotteen hintaan. Seuraava Uusiouutiset numero 5 ilmesty 2.9.2016. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Jos markkinat toimisivat myös ympäristön kannalta optimaalisesti, kuluttajan ei tarvitsisi kaupassa edes erikseen miettiä kunkin tuotteen ympäristövaikutuksia: halpuus kertoisi hyvyydestä. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy
André Kruse esitteli prototyyppiä roskasäiliöiden tyhjennykseen tehdystä pyörästä Lunen osastolla IFAT-messuilla, s. Väitös: Lisämenetelmiä ympäristöriskien arviointiin Nimitysuutisia Kuluttajat haluavat kierrättää tekstiilinsä helposti Kiertolainen Elina Saarinen Elina Saarinen Marko Laakkonen/ JLY. Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen palkittin Jätelaitospäivillä Vuoden Vääntäjä -arvonimellä, s. Suomalaisfirmat näkyivät IFAT-messuilla, s. Kattava teos muovijätteiden hyötykäytöstä 15 finalistia kiertotalouden kasvupolulla Moottoritie on… muovia! Rode-Jore Työnsä taitajia, Amanda Nikkilä Suomen maatalousmuoveista muovipusseja saudeille Kotimaiset referenssilaitokset vauhdittavat BioGTS:ää Aivot eivät taivu kiertotalouden mullistuksiin ”Syntypaikkalajittelu on ajanhukkaa!” Latriinikärryistä laitosinfraan ”Jätehuolto ei ole valmis tulevaisuuden jätevirtoihin” Aasia satsaa sähköromuun Tapahtumakalenteri Särjessä on järkeä ravinnekierrossakin Kolumni, Juha Honkatukia: Kiertotalous – uskomatonta vai totta. Pääkirjoitus Tutkimus: Kiertotalous kasvattaisi taloutta luultua enemmän ”Joka toinen kippauskerta jää pois” Ajankohtaista Tarastenjärvelle merkittävä kiertotalouden yrityspuisto Kolumni, Timo Mäkelä: Suomen kannatta tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin Veisitkö roskat, Mikko Harju. IFAT-erikoisnumero. 4 Uusiouutiset 4/2016 SISÄLTÖ 4/2016 3 6 8 10 12 14 16 17 18 20 22 23 24 25 28 30 33 34 35 35 36 38 39 40 41 42 Tämän numeron osateemat ovat kierrätysalan murros, materiaalivirrat, elinkaarivaikutukset. 30. 33. 30
Uusiouutiset 4/2016 5
Potentiaali suurempi Kiertotalouteen siirtymiseksi on kehitettävä puhdasta ja energiatehokasta teknologiaa. Tuotepolitiikkaan ohjauskeinoja Kiertotalouden ohjauskeinoja tutkinut Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta toteaa, että tuotepolitiikka on kiertotalouden ytimessä. KIVIKI-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä sanoi hankkeen poikivan todennäköisesti jatkohankkeita. 6 Uusiouutiset 4/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN p Tutkijat esittelivät Kiertotaloudesta vihreää kasvua eli KIVIKI-hankkeen tuloksia huhtikuun lopussa ympäristöministeriössä täydelle salille kiinnostuneita. K iertotalouden vaikutuksia Suomen kilpailukykyyn ja talouskasvuun tutkinut KIVIKI-hanke toi hyviä uutisia Suomen kasvusuuntia etsiville. Mutta kun taloudellinen aktiviteetti lisääntyy, myös päästöt lisääntyvät”, Seppälä sanoo ja muistuttaa, että luonnonvarojen kulutuksen radikaali vähentäminen edellyttäisi toimintatapojen ja tuotannon perusteellista muutosta, jollaista ei ole nyt näköpiirissä. Ympäristöluvituskin voisi edistää teollisia symbiooseja. 38. ”Kansantuotteen kasvu tulee siitä, että tuottavuus parantuu, kun resursseja hyödynnetään entistä paremmin. ”Työ jatkuu”, hän lupasi. Kiertotalous näyttäisi tuottavan positiivisen vaikutuksen koko kansantaloudelle, vaikka tietyt sektorit voittavat ja toiset taas häviävät. ”Ympäristöhyötyjä syntyy, kun haitalliset materiaalikierrot korvataan haitattomilla. Hallituskauden aikana tähän vaadittaisiin yli puolen miljardin euron investoinnit. ”Talouden potentiaali on suurempi kuin aikaisemmin on arvioitu, eikä sitä pystytä edes tarkkaan arvioimaan. n Lue hankeraportti: http://tietokayttoon.fi/julkaisut Lue Juha Honkatukian kolumni s. Julkisilla hankinnoilla voisi synnyttää uusioraaka-aineille markkinapohjaista kysyntää. Merkittävää on, että saadaan Suomeen uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotka toteuttavat kiertotalouden periaatteita”, KIVIKI-hankkeen vetäjä, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa. ”Kiertotalous pitää nostaa elinkeinoja investointipolitiikan perustaksi, jos muutosta todella halutaan”, Valve korostaa. Sen sijaan ei ole juurikaan keinoja siihen, että jo käyttöön otetut materiaalit kannattaisi pitää mahdollisimman kauan käytössä. Elina Saarinen. Investoinnit muuttavat tuotantoja kulutusrakennetta aiempaa tehokkaammaksi ja luovat uusia työpaikkoja. Myös ympäristö hyötyisi: kansantalouden hiilijalanjälki pienenisi 1,4 prosenttia. Nyt ohjauskeinot kohdistuvat lähinnä kiertotalouden ulkokaarelle, jätepolitiikkaan. Kasvihuonekaasupäästöt eivät kotimaassa automaattisesti vähene. Tutkimus: Kiertotalous kasvattaisi taloutta luultua enemmän Kiertotalous kasvattaisi Suomen taloutta 0,6 prosentin vuositahdilla. Yhteisvaikutus on suuri vuoteen 2030 mennessä”, toteaa dosentti Juha Honkatukia VTT:ltä. Kansantuote kasvaa vuodessa 0,1– 0,6 prosenttia verrattuna perusuraan. Suomen vuotuinen bruttokansantuote kasvaisi varovaistenkin arvioiden mukaan 0,6 prosenttia enemmän kuin nykymallilla, jos Suomi siirtyisi lineaarisesta, ylikulutukseen pohjautuvasta taloudesta kestävien materiaalivirtojen kiertotalouteen
Uusiouutiset 4/2016 7
8 Uusiouutiset 4/2016 ”Joka toinen kippauskerta jää pois” Kuluttajilta kertyvän kartonkijätteen keräämiseen on kehitetty ratkaisu, joka säästää jätekuljettajien työaikaa ja tehostaa ekopisteiden tyhjentämistä. Rakenteesta tehtiin yksinkertainen. Käyttövoima tulee kuorma-auton hydrauliikasta, jolloin tämä on toimintavarma.” AV-Koneen kaksi vuotta sitten hankkinut Nummek Oy satsaa nyt uusiin tuotteisiin. Rauhalalle Rinki-urakan saamisella oli iso merkitys. Kun lasti on kyydissä, suppilon kannet sulkeutuvat ajoleveyteen. Seppo Rauhala on uuteen kalustoon tyytyväinen. Yhtiö on uudistanut hallinsa Perniössä. Vähemmän hukka-ajoa Uusi puristin on ollut käytössä maaliskuusta saakka. Yhtiöllä on käytössä kuusi autoa ja kuskia tyhjentämässä ekopisteiden kartonki-, lasija metalliastioita. Yhtiö lanseerasi juuri myös heilurimäntäpuristimen biojätteelle ja kaksoiskammiopuristimen. Urakkaa hoitamaan on palkattu yksi uusi työntekijä. Joka toinen kippauskerta jää pois, mikä vähentää hukka-ajoa.” Rauhala laskee, että hyötykuormat ovat niin paljon paremmat, että työajassa ja kuluissa säästyy jopa 25–30%. Kuljetusliike Rauhala Oy tilasi perniöläiseltä Nummek Oy:ltä kartonkipakkausten keräämiseen räätälöidyn, kuorma-autoon integroitavan jätepuristimen, kun selvisi, että yhtiö alkaa urakoida Rinki-verkoston pakkausjätekuljetuksia suurin piirtein Hangosta Porvooseen ulottuvalla alueella. Rauhala kertoo, että harkinnassa on toisenkin puristimen tilaaminen. 1968 perustettu kuljetusyhtiö on siirtynyt nyt pakkausjätteen kuljettamiseen. Alkukesästä kartonkiastioita ovat täyttäneet esimerkiksi puutarhakalusteiden pahvipakkaukset. Ajankohtaista n ELINA SAARINEN. R inki-ekopisteverkoston kartonkisäiliö tyhjenee Herttoniemessä Kuljetusliike Rauhala Oy:n keräysautoon. Kaikki toimii kuorma-auton omalla hydrauliikalla. Tikkaiden paikkaa muutetaan vielä työturvallisuussyistä. Dokumentointikin on valmis: piirustuksia ja 3D-mallinnuksia on helppo käydä läpi asiakkaan kanssa. Nyt voi säästyä jopa kaksi tuntia päivää kohden, mistä on valtava hyöty.” Rauhala kertoo, että vaikka astioita tyhjennetään joka toinen päivä, ne tuppaavat olemaan ylitäysiä. ”Syöttösuppilon piti olla kokonaan uudenlainen. Asikaisten mukaan Rinkikilpailutukset ovat lisänneet kysyntää kotimaiselle tuotekehitykselle. ”Syöttöluukku jäi tässä uudessa mallissa vielä pikkaisen pieneksi, koska uusien säiliöiden koko ei ollut tiedossa tätä tilausta tehdessä.” n p Kuljetusliike Rauhala Oy:n jätekuljettaja Pekka Patrakan mukaan uusi puristin on nopea: astia tyhjenee muutamassa minuutissa. Integroitavan puristimen suunnittelu lähti ketterästi ja joustavasti asiakkaiden toiveista, kertovat Nummek Oy:n Unto ja Janne Asikainen. Tarvittiin myös kannet, jotta tavara pysyy sisällä. Puristin tiivistää kartongit sillä aikaa, kun auto siirtyy seuraavalle ekopisteelle. ”Puristin vetää tuplasti sen, mitä iso vaihtolava. Kartonkipakkaukset valuvat auton 16-kuutioiseen säiliöön kolme metriä leveästä kaatosuppilosta, joka on itse asiassa kuorma-autoon integroidun puristimen kansirakenne. ”Jos Kulosaaresta lähtee Viinikkalaan kippaamaan kuormaa, Elina Saarinen siinä palaa aikaa
Uusiouutiset 4/2016 9
Fortum aikoo tehdä ostotarjouksen myös Ekokemin lopuista osakkeista. Yhtiöt odottavat vielä kilpailuviranomaisen hyväksyntää kaupalle. Ekokemin toimitusjohtaja Karri Kaitue uskoo, että Fortum omistajana antaa Ekokemin palveluille eväitä kansainväliseen kasvuun. Biokaasun liiketoimintamahdollisuuksia tutkinut selvitys löysi neljä polkua kasvattaa biokaasubisnestä Suomessa. Satojen miljoonien biokaasubisnes B iokaasuliiketoiminnan kokonaispotentiaali on Suomessa satoja miljoonia euroja vuosittain. Ekokemillä on yhteensä noin 400 osakkeenomistajaa. Tänä vuonna moni ympäristöalan korkeakouluopinnoista valmistuva saa iloisen yllätyksen, josta riittää tukea tulevalle ympäristöasiantuntijan uralle pitkäksi aikaa. Lue lisää: http://www.slideshare.net/SitraEkologia/biokaasusta-kasvua n Elina Saarinen p Gasum sai toukokuussa Jyväskylässä Keski-Suomen biokaasutapahtumassa kuukauden HINKU-palkinnon. Yrityskummit kustantavat vuosikerran tilausja postituskulut yhdessä Uusiouutisten kanssa kaikkiaan kahdellesadalle opiskelijalle valtakunnallisesti. ”Yhdessä luomme todella vahvan pohjoismaisen kiertotalousyhtiön, jolla on erinomaiset kansainväliset kasvumahdollisuudet. Ekokem käynnisti toukokuussa Kiertotaloyskylän ja muovijalostamon koeajot. Osa valmistuu nyt keväällä, toisille valmistujaislahja kolahtaa postissa syksyn aikana. Ramboll ja Sitra tutkivat yhdessä seudullisten toimijoiden kanssa biokaasupotentiaalia esimerkkialueenaan Keski-Suomi. Kauppa vaatii vielä Suomen ja Ruotsin kilpailuviranomaisten hyväksynnät. 10 Uusiouutiset 4/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Fortum ostaa Ekokemin F ortum Oyj ja Ekokemin neljä suurinta omistajaa ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Fortum ostaa heidän osuutensa Ekokemistä. n. Yrityskummit tukevat ympäristöalan opiskelijoita K esäkuu on valmistujaisjuhlien aikaa. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kiittelee Ekokemin kokenutta henkilöstöä. Uusiouutiset-lehti sekä yrityskumppanit BioKymppi, Oulun Energia, SUEZ (entinen SITA), Lassila & Tikanoja sekä Lahti Business Region boosted by LADEC lahjoittavat tänä vuonna valmistuville ympäristöalan korkeakouluopiskelijoille Uusiouutiset-lehden vuosikerran. Nämä neljä suurinta omistajaa ovat Suomen valtio, Suomen kuntaliitto, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, jotka edustavat noin 81 prosenttia yrityksen osakkeista ja äänivallasta. n Ekokem p Fortum on valmiina käynnistämään Ekokemin ostoprosessin. Velaton kokonaiskauppahinta yhtiön koko osakekannalle on 700 miljoonaa euroa. Yksi näistä on, että biokaasun myynnistä tehdään maaseudun uusi elinkeino. Haluamme myös panostaa Ekokemin ratkaisujen jatkokehittämiseen”, Lundmark sanoo
Uusiouutiset 4/2016 11
”Tarastenjärven kierrätyspuistosta on helppo osoittaa riittävän suuria tonttipinta-aloja vaativienkin toimijoiden käyttöön. Lisäksi alueen etuna on hyvä logistinen yhteys. Kenttien esirakentamisessa ja tiepohjissa tullaan käyttämään uusiomateriaaleja kuten esimerkiksi kuonia ja tuhkia, jotka soveltuvat tarkoitukseen. Tarastenjärvelle merkittävä kiertotalouden yrityspuisto Tarastenjärvelle, Tampereen ja Kangasalan rajalle tulee yksi Suomen suurimmista kiertotalouden ja ympäristöliiketoiminnan yritysalueista. ”Tampereen kaltainen kasvukeskus tarvitsee tämän mittakaavan alueen kiertotalousmateriaalien käsittelyyn ja tuotteistamiseen. Alueelle etsitään nyt kumppaneita, jotka voisivat hyötyä sijainnin synergisistä eduista sekä toistensa palveluista ja osaamisesta jätejakeiden hyödyntämisessä. Alueen pohjoisosaan sopivat esimerkiksi rakennusja purkujätteiden käsittelijät, uusiomaa-ainestoimijat sekä biopolttoainetuottajat. Säätiö perustaa yhtiön hallinnoimaan alueen kehittämistä. Säätiö etsii tähän parhaillaan sijoittajakumppaneita ja ankkuriyrityksiä. Aivan alueen läheisyydessä sijaitsevat Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus ja Tammervoiman hyötyvoimalaitos. Harri Oesch kuuluu myös Uusiouutiset-lehden omistavan Suomen Ammattimedia SUOMA Oy:n hallitukseen. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: harri.oesch@pikonlinna.fi. Valtatie 9:ltä on Tarastenjärven eritasoliittymän kautta erinomainen pääsy raskaalle liikenteelle”, toteaa alueelta kuutisenkymmentä hehtaaria omistavan Jutikkalan Säätiön hallituksen jäsen ja hankkeen vetäjä Harri Oesch. n ELINA SAARINEN p Tarastenjärven kiertotalouspuiston sijainti sopii hyvin kierrätysteollisuuden tarpeisiin.. Tarastenjärven kierrätyspuistoon etsitään nyt yhteistyökumppaneita. Olemme valmiita viemään toimintaa eteenpäin jo kesän aikana”, Oesch sanoo. Alueen pohjoispuolen infrarakentaminen käynnistyy syksyllä. Oeschin mukaan tarvittavat materiaalimäärät tulevat olemaan suuria. 12 Uusiouutiset 4/2016 T arastenjärven kierrätyspuiston alueella on tarjolla kaikkiaan 155 hehtaaria tilaa, joka soveltuu esimerkiksi kiertotalouden, kierrätysteollisuuden ja ympäristöliiketoiminta-alan toimijoille. Uusiomateriaaleja rakenteisiin Yhtiö tulee vastaamaan myös alueen katujen, hulevesijärjestelmän ja muun yhdyskuntatekniikan rakentamisesta
Ramboll Finland Oy rakentaa alueella syntyvien ja sinne tuotavien materiaalien hallinnointiin nettipohjaisen järjestelmän, materiaalipankin. Kun toiminta laajenee, määrät kasvavat. Tulevaisuudessa materiaalipankki voi välittää vuosittain useita satoja tuhansia tonneja teollisuuden sivuvirtoja, mullan jalostamistuotteita, kierrätysja biopolttoaineita, ylijäämämassoja, tuhkia, kuonia, betonimursketta, asfalttia, metallia ja muita materiaaleja uusiomaarakentamiseen ja muuhun hyötykäyttöön. Järjestelmästä kierrätysalan toimijoiden, materiaalien tuottajien, maanrakennusurakoitsijoiden ja rakennusliikkeiden on helppo selvittää, mitä materiaaleja alueelta on kulloinkin saatavilla ja mitä sinne on vastaanotettavissa. Huppunen arvioi, että ensimmäisessä vaiheessa materiaalipankin kautta kiertäisi noin 50 000 tonnia materiaaleja. Näin järjestelmä toimii heti, kun alueen rakentaminen lähtee liikkeelle. Jos hyödyntämiseen tarvitaan ilmoitusmenettelyä tai ympäristölupaa, järjestelmä antaa siihen ohjeet ja yhteystiedot. Se auttaa myös ennakoimaan esimerkiksi luvituksen käsittelyaikoja. Uusiouutiset 4/2016 13 T arastenjärven kierrätyspuistosta tulee valtakunnallisesti merkittävä uusiomateriaalien käsittely-, välivarastointija jatkojalostusalue. Uusiomateriaaleja pyritään hyödyntämään kierrätyspuiston rakentamisessa mahdollisimman paljon alusta alkaen”, toteaa Rambollin avainasiakaspäällikkö J ukka Huppunen. n Uusiomateriaalipankki helpottaa hyödyntämistä. Kun kierrätyspuistossa kaivetaan maamassoja toimintojen perustamista varten, ne lajitellaan paikan päällä omille välivarastointialueilleen. Eri maalajit ja uusiomateriaalit jatkojalostetaan niin, että kullekin lajikkeelle on mahdollista löytää hyödyntämiskohteita joko Tarastenjärven kierrätyspuistoalueelta tai alueen ulkopuolelta. Materiaalipankista käyttäjät saavat myös tietoa siitä, minkälaisiin rakenteisiin ja käyttökohteisiin kukin materiaalierä soveltuu. ”Materiaalipankki on tarkoitus ottaa käyttöön heti, kun kaava vahvistuu loka-joulukuussa. Jokin tietty materiaali voi soveltua vaikkapa paikoitustai teollisuusalueen rakentamiseen ilmoitusmenettelyllä, toinen taas pohjarakenteisiin ympäristöluvalla
Tulevaisuudessa tavaroita, raaka-aineita ja energiaa pitää käyttää tehokkaammin, kierrättää ja käyttää uudelleen. Näin myös edistetään uutta ja uudenlaista yritystoimintaa ja työllisyyttä. Ongelmien syihin pitää myös puuttua, ja juuri tämän vuoksi kiertotaloudesta on ilmastomuutoksen torjunnan rinnalla tulossa yksi keskeinen talousja teollisuuspolitiikkaa ohjaava reunaehto. Sen seurauksia ovat ilmastonmuutos ja luonnon köyhtyminen. Foorumiin odotetaan yli tuhatta osanottajaa ja sen tavoitteena on koota maailman päättäjiä ja johtavia asiantuntijoita edistämään kiertotaloutta osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista. Saatetaan myös todeta, etteivät Suomen toimet merkitse paljoa maailman ongelmia ratkottaessa. Esimerkiksi Kiinassa jääkaapin valmistaminen kuluttaa kahdeksan kertaa enemmän energiaa kuin Euroopassa. Tässä onnistutaan, kun puu saadaan liikkeelle ja kaivoksia avataan lisää”, ovat lauseita, jotka suurin piirtein kuvaavat sitä, miten Suomen taloutta viedään nyt eteenpäin. Tapahtuma järjestetään yhdessä Suomen hallituksen, Pohjoismaiden ministerineuvoston, YK:n, OECD:n sekä EU-instituutioiden Kolumni kanssa. n Timo Mäkelä, vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali ja resurssiviisas yhteiskunta -teema, Sitra Suomen kannattaa tarttua kiertotalouden mahdollisuuksiin Timo Mäkelä S. Ilmastonmuutosta kyllä torjutaan, mutta ei niin, että se vaikuttaisi Suomen teollisuuden ja yritysten toimintaan ja uhkaisi luonnonvarojen hyödyntämistä. Niihin ollaan myös tarttumassa: Euroopan komissio laati loppuvuodesta 2015 EU:lle erityisen kiertotalousohjelman. Mahdollisuuksien lista on pitkä. Kestävien ja korjattavien tuotteiden tulee korvata kertakäyttökulttuuri. Uusioraaka-aineita hyödyntävät metallisulattamot kasvavat ja kannattavat paremmin kuin perinteisempi teollisuus. Pieni lämpötilan nousu on joidenkin mielestä jopa toivottavaa. Iso kansainvälinen tilaisuus on tilaisuus Suomelle ja suomalaisille asiantuntijoille sekä yritykselle kertoa, mitä Suomessa on saatu ja aiotaan saada aikaan kiertotaloudessa. Nyt Sitran vetämänä laaditaan Suomelle omaa kansallista kiertotalouden toimintaohjelmaa. Muuten talouden rakenteet jäävät paikoilleen ja vaarana on, että uudet vientinäkymät ja työpaikat menetetään. Tiedemiehet ovat laajalla rintamalla varoittaneet, että luonnonvaroja käytetään kestämättömästi. Syksyllä valmistuvaa ohjelmaa tehdään yhteistyössä ympäristöministeriön, maaja metsätalousministeriön, työja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa. Kierrätetyn alumiinin prosessointi kuluttaa energiaa vain kymmenyksen verrattuna perinteiseen tuotantoon. Suomen kannattaa tarttua kiertotalouden tuomiin mahdollisuuksiin. Suunta saattaa osoittautua lyhytnäköiseksi ja kääntyä itseään vastaan. Mahdollisuuksista ei ole pulaa, jos vain talouden rakenteet tukevat kiertotalouteen siirtymistä. Sitra on järjestämässä Helsinkiin kesäkuussa 2017 maailman ensimmäistä kiertotalouteen keskittyvää kansainvälistä tapahtumaa, World Circular Economy Forumia (WCEF 2017). 14 Uusiouutiset 4/2016 uomen usein kuvitellaan ja toivotaan olevan niitä maita, joissa ilmasto-ongelmat eivät ensimmäisinä kärjisty. ”Tärkeintä on nyt talouskasvu ja viennin lisääminen. WCEF 2017 Helsingissä tukee Suomen kehittymistä kiertotalouden edelläkävijäksi
Uusiouutiset 4/2016 15
Kun ”Mä olen tässä” menestyi, sain yhteydenottoja levy-yhtiöiltä. Jo ekassa palaverissa tuotiin luomusmoothiet ja signaustilaisuudessa vappuna oli kuusenkerkkäskumppaa. ”Kulutuksen räjähtäminen on tapahtunut 50 vuodessa. Hän säveltää ja sanoittaa laulunsa itse. Mikä merkitys luonnolla ja ympäristöllä on ihmisen hyvinvoinnille. Hänellä itselläänkin oli kehonhuoltoon ja hyvinvointiin keskittynyt firma. Vastausvuorossa muusikko Mikko Harju. Luonnolla on tosi iso rooli kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa. Hän on työskennellyt veljiensä hyvinvointialan yrityksessä. Akustista ”luomu-musiikkia” tekevälle Harjulle myös luonnonmukainen ruoka on tärkeää. Viimeksi kun kävin Siikaisissa, kävimme isän kanssa kävelemässä paljain varpain metsäpolkuja. Seuraavaksi Harju alkaa tehdä levyä WarnerMusicin kanssa. Palstalla kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen. Hän haluaa muistuttaa maailman ja luonnon arvokkuudesta. Miten levytyssopimus syntyi. Uskon, että on vielä mahdollista palata 1960-luvun kulutusmalleihin.”. Nyt kun asun HelsinMarkus Karjalainen/ WarnerMusic p Muusikko Mikko Harju kävelee metsäpolkuja paljain varpain. n ELINA SAARINEN M ik ko Harju alkoi tehdä musiikkia jo 15-vuotiaana, mutta muusikon ura urkeni vuosi sitten omakustanteena julkaistusta singlestä ”Mä olen tässä”, joka singahti Spotifyn kuunnelluimpien biisien joukkoon. Tuli tunne, että valitsin oikein. Valitsin sydämellä Warnerin, josta tuli paras energia. Lapsena Siikaisissa olimme joka välitunti metsässä leikkimässä ja tekemässä majoja. 16 Uusiouutiset 4/2016 Veisitkö roskat, Mikko Harju
n Lue lisää ja katso kirjan tilausohjeet: http://www.uusiouutiset.fi/muovien-kierratys-ja-hyotykaytto-suomessa-kirja-ilmestyy/ sessa on periaate, joka sopii tähänkin: Tärkeintä on itse ymmärtää, miksi näin kannattaa tehdä. Olen onnekas, koska meillä on taloyhtiössä hyvät lajittelupisteet. Uskon, että se on mahdollista. Olisi tosi siistiä, jos menisimme takaisin 1960-luvun kulutusmalleihin. Musiikki on yksi kanava viedä sanomaa. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. Pidän keittiön kaapeissa kangaspusseja, joihin lajittelen pahvit, lasit, metallit ja energiajätteen. Itse asun Pohjoisrannassa ja istun tosi usein meren äärellä. Teos on tarkoitettu kierrättäjille ja jätehuoltoalan asiantuntijoille, ympäristötietoisille kuluttajille, muovialan yrityksille ja muovia käyttävälle teollisuudelle. Ehkä se alkaa tapahtua, kun luonnonkatastrofeja tulee tarpeeksi paljon. Mikä on luonnovarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Kirjaa on toimittanut myös Uusiouutisten päätoimittaja Elina Saarinen. Varmaan itsekin tulee jossain vaiheessa kirjoitettua biisejä maailman arvostamisesta. Kirja soveltuu myös muovija ympäristöalan oppikirjaksi.. Teoksen toteutuksessa on lisäksi mukana suomalaisia asiantuntijoita muoviteollisuudesta, jätehuollosta ja energiasektorilta. Se teema on minulle tärkeä. Kirjan on taittanut palkittu graafikko Emmi Kyytsönen. gissä, käyn aina hakemassa lähteeltä vettä. Harju solmi vapun tienoilla levytyssopimuksen WarnerMusicin kanssa. Kirja käsittelee EU-sääntelyn vaikutuksia, kuvaa miten muoveja uusioidaan ja hyödynnetään energiana sekä esittelee Suomessa valmistettavia uusiomuoveja ja -tuotteita. Meren tai järven ranta. n Mikko Harjun singleä ”Mä olen tässä” on striimattu Spotifystä 1,5 miljoonaa kertaa. Levy ilmestynee ensi vuonna. En ole koskaan kuullut termiä, mutta fiilistelen periaatetta, että ihminen ei ole yhtä kuin ostoksensa. Esimerkiksi Tuote ja sen muovi -taulukko kertoo, mistä muovista 500 muovituotetta on valmistettu. Hyvinvointivalmennukuutuuskirja Kattava teos muovijätteiden hyötykäytöstä Kirjan tekemisessä mukana laaja joukko ympäristö-, jätehuoltoja energia-alan asiantuntijoita. Samalla kirja esittelee yleisimmin käytetyt muovit ominaisuuksineen. Uusiouutiset 4/2016 17 Kirja on ilmestynyt Muovifaktan kustantamana kesäkuun puolivälissä. Pääkirjoittaja Pasi Järvinen on julkaissut useita tietokirjoja muovialalta. Kulttuuri on Suomessakin muuttumassa, olen huomannut sen omassa lähipiirissäni. Esimerkiksi Saksassa luomuruoka on isosti esillä ja koko kulttuuri on rakentunut ympäristöasioille. Haloo Helsingin Elli kirjoittaa tästä ja moni muu. Miten kierrätysaste saataisiin nousuun Suomessa. Mitä mieltä olet kiertotaloudesta. Kirja helpottaa muovien lajittelua sekä kotitalouksissa että yrityksissä. Toinen single julkaistaan loppukesästä. M uovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa -kirja kertoo, kuinka muovijäte kierrätetään ja hyödynnetään materiaalina ja energiana. Läheisen huoltoaseman vieressä on myös hyvät pisteet ja UFFin vaatekeräyskin on lähellä. Se lähtee pienistä asioista ja siitä, että ihmiset saavat enemmän tietoa ympäristöasioista jo pienestä lähtien. Kulutuksen räjähtäminen on tapahtunut 50 vuodessa. Kierrättäminen
n ELINA SAARINEN sen asiantuntijoiden Kasvupolun kiitoratapäivillä antamasta sparrauksesta on ollut paljon apua. Yritys haluaa hyödyntää sata prosenttia Suomessa syntyvistä 0,3 miljoonasta tonnista pohjakuonaa. Kehittänyt maailman ensimmäisen modulaarisen insitu-kunnostuslaitteiston DoAct Coren pilaantuneiden maiden ja pohjavesien kunnostamiseen. Rantsi kertoo, että mylläreiden eli yritystoiminnan kehittämi15 FINALISTIA KIERTOTALOUDEN KASVUPOLULLA Kiertotalouteen keskittyvä yritysten KasvuOpen-sparrauskilpailu keräsi alakohtaisista kasvupoluista kolmanneksi eniten hakemuksia, yhteensä 44. “On ollut kiinnostavaa keskustella bisneksestä monesta uudesta näkökulmasta.” Doranova Oy Hakee valmiuksia kasvaa Euroopan-markkinoilla sekä kaukomarkkinoilla kuten Kiinassa, kertoo toimitusjohtaja Antti Myllärinen. Voittajat valitaan 16. Tuomarit ovat valinneet jatkoon 15 finalistia, jotka esitellään tässä. Riina Rantsi toivoo, että uusiomateriaalituotteiden käyttö lisääntyisi myös kaatopaikkojen ulkopuolella Suomessakin. elokuuta. Elina Saarinen. Suomen Erityisjäte Oy V almistaa jätteenpolton pohjakuonasta kuivaerotusmenetelmällä muun muassa infraja maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaalituotteita. Tämä edellyttää lainsäätäjien avustamista tuottamalla laadukasta tietoa uusiomateriaaleista. 18 Uusiouutiset 4/2016 p Kiertotalouden Kasvupolun finalistit saavat mylläreiltä sparrausapua muun muassa kansainvälistymiseen, kaupallistamiseen, markkinointiin ja kasvun rahoitukseen
Asiakasyritykset ovat esimerkiksi teollisuuspesuloita, uimahalleja sekä elintarvikeja prosessiteollisuuden toimijoita. Valmistaa muun muassa imeytysja suojamattoja, teollisuuspyyhkeitä, parketinalushuopia, verhoiluvanua ja askarteluhuopaa. Nyt haemme uusia asiakkuuksia ja eväitä kansainväliseen kasvuun”, toteaa Tapio Väli-Torala. Ekox Finland Oy Kerää, lajittelee, kierrättää, korjaa ja vuokraa sähköja elektroniikkalaitteita. Haemme kumppaneita verkoston rakentamiseen ja kotimaiseen jatkojalostamiseen”, sanoo Santeri Sulo. Haemme sparrausta liikeideamme kasvuun”, sanoo Nina Palmu. Aikoo kerätä tänä vuonna 10 000 tonnia maatalousmuovia ja uusioida niistä uusiomuovigranulaatteja tuotantolaitoksillaan Laihialla ja Lieksassa. Patentti haussa. “Tavoitteenamme on kierrättää tänä vuonna yhteensä 600 tonnia styroxia. Oili Jalonen Oy Haluaa tuoda käytetyt varaosat etusijalle uusiin varaosiin nähden autoja korjaamotoiminnassa. Uusiouutiset 4/2016 19 Conenor Oy Kehittänyt Conex-kartioekstruuderin, jolla voi tehdä monikerroksisia ja uudelleenkierrätettäviä komposiittiprofiileja ja -levyjä kierrätysmateriaaleista kuten rakennus-, pakkausja kumijätteistä. On kehittänyt ratkaisun saada elektroniikkaromusta eroteltua harvinaisia maametalleja. Dafecor Oy Valmistaa tekstiiliteollisuuden ylijäämätekstiileistä uusia tuotteita teollisuuden kunnossapitoon, ympäristövahinkojen torjuntaan, puutarhoihin ja rakentamiseen. Autotuojat voivat merkitä autonsa green source -merkillä osoituksena, että osat kiertävät uudelleenkäyttöön auton elinkaaren lopussa. “Etsimme nyt rahoitusta tuotantolaitokseen”, sanoo Jarmo Pudas. Finess Energy Auttaa asiakasyrityksiä säästämään energiankäyttöä ja -kuluja matalan kynnyksen kokonaisratkaisulla, joka pohjaa jäteveden tai hukkalämmön hyödyntämiseen. Työkoneet tarroitetaan QR-tarroin ja niiden käyttöä seurataan älypuhelimilla ja -tableteilla. Nyt kierrättää myös sähköja elektroniikkaromua. “Haemme Kasvupolulta kanavia löytää potentiaalisia asiakkaita”, kertoo Jouko Penttinen. ”Palvelumme lanseerattiin juuri Hollannissa, seuraavaksi aloitamme Ruotsissa”, sanoo Petri Piirainen. “Haluamme saada arvon talteen tuotteista ja tarvitsemme tähän yhteistyökumppaneita”, sanoo Hannu Rilla. Kuluttajat voivat suosia korjaamoja, jotka asentavat ns. ”Laitteessamme ajetaan kaksi eri komposiittimateriaalia päällekkäin ja nämä molemmat voivat olla > 95 % eri kierrätysmateriaaleista valmistettuja”, Markku Vilkki kertoo. Laihian laitoksen laiteasennukset käynnistyivät toukokuussa. Kehittämässä muun muassa hivenainetuotetta maatalouteen ja peltolannoitteeksi. “Käytettyjen varaosien uudelleenkäyttömarkkinat ovat 50 miljoonaa euroa Suomessa”, sanoo Veli-Matti Jalonen. RePack on keino parantaa ostokokemusta, tuoda uusia asiakkaita ja lähettää positiivinen markkinaviesti. RecTec Engineering Oy Kuusakosken entinen konepajayksikkö etsii nyt uusia asiakkaita. “90 prosenttia liikevaihdosta tulee yhä Kuusakoskelta. RePack Poistaa verkkokaupasta pakkausroskat uudelleenkäytettävällä ja palautettavalla pakkauksella. Pohtii puhdistuslaitoksen toteuttamisen vaihtoehtoja. “Työmaa voi optimoida kalustonsa käytön ja tarvittaessa vuokrata kaluston edelleen. Pa-Ri Materia Oy On kierrättänyt 20 vuotta toimistokalusteita. “Haluamme löytää rahoitusvaihtoehtoja ja yhteistyökumppaneita tekemiseen ja tekniseen suunnitteluun”, kertoo Esko Pietilä. n. eRent Kehittänyt mobiililaitteilla verkossa toimivan palvelualustan rakennustyömaille teknisen kaluston seurantaan ja hallintaan. viherosia. Arwina Oy Käytettyjen liuottimien kierrätykseen erikoistunut yritys etsii konseptia lentokoneiden jäänestoglykoolin kierrättämiseen. RecAlkaline Oy Haluaa nostaa alkaliparistojen kierrätysasteen yli 80 prosenttiin omalla menetelmällään. Haluaa kasvattaa etenkin laitteiden uudelleenkäyttöä. “Nykyisin vain prosentti laitteista menee uudelleenkäyttöön, valtaosa komponenteiksi ja energiaksi. PS Processing Kerää, kierrättää ja jatkojalostaa styroxia omalla käsittelylinjastolla tai asiakkaan tiloissa. Syksyllä starttaa mobiilipilotti: styroxin käsittelyauto lähtee kiertämään Suomea. Pohjanmaan Muovikierrätys Oy On perustamassa järjestelmää maatalouden muovijätteiden keräämiseen ja kierrättämiseen. Tämä pienentää tyhjäkäyttöä, hävikkiä ja investointitarvetta”, sanoo Olli Aaltonen
Geosynteeteiksi kutsutaan polymeereistä valmistettuja tuotteita, joita käytetään maaperän kunnostuksessa ja kunnostuksessa sekä maaja vesirakentamisessa. Uusiomuovit sopisivatkin näiden niin sanottujen geosynteettisten tuotteiden raaka-aineiksi. 20 Uusiouutiset 4/2016 uovia käytetään nyky-yhteiskunnassa yhä enemmän, mikä tarkoittaa, että myös muovijätteitä syntyy aina vain enemmän. Eräässä Brysselin seminaarissa laskeskeltiin, että muovipakkausten kierrätysmäärien nostaminen 34 prosentista 50 prosenttiin Euroopassa vaatii, että on perustettava 50 muovipakkausten lajitteluun keskittyvää laitosta (jokaisen kapasiteetti 80 000 tonnia), synnytettävä 140 uutta muovikierrätysyritystä ja löydettävä kierrätettäville muoveille 50 uutta käyttökohdetta, joiden jokaisen kapasiteetti olisi 50 000 tonnia uusiomuoveja. Tällaisia ovat esimerkiksi geotekstiilit, maanrakennuskankaat, lujiteverkot, salaojanauhat, muovipontit, pystyeristysseinät, geotuubit ja kevennysrakenteet. Polttaa kesäkatu kuuma ja asfaltin tuoksu täyttää ilman. Tulevaisuudessa ei enää: asfalttia aletaan ehkä korvata kierrätysmuoviteillä. Geosynteettejä Yhdyskuntarakenne tiivistyy kaikkialla, mikä tarkoittaa, että joudutaan rakentamaan entistä haastavammalle maaperälle. Liikenteeseen Hollannissa pääkonttoria pitävä kansainvälinen rakennusyhtiö VolkerWessels on kehittänyt tien, joka on valmistettu uusiomuovista. Tutkimusraporttiin on kartoitettu sellaisia uusiomuovien uusia käyttökohteita, jotka pidentäisivät muovin elinkaarta mahdollisimman paljon. Se kestää suurempia lämmönvaihteluita kuin vanha asfaltti. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT VOLKERWESSELS M M. Siksi komposiitit ja eri materiaaleja sisältävät hybridimuovit jätettiin katsauksesta pois. Ratapölkyt valmistettiin kierrätysmateriaalista, jossa oli 65–85 prosenttia uusio-HDPE:tä ja loput lasikuitua. Siksi erilaisten ympäristörakentamisen tukirakenteiden käyttö tulee lisääntymään. Lisäksi uusiomuovirakenne on ontto, joten sen sisään on helppo sijoittaa esimerkiksi kaapeleita ja sadevesiputkia. Espanjalainen Zicla käyttää bussipysäkkien ja liikenteenjakajien valmistamiseen 93-prosenttista uusio-PVC:tä. Uusiomuovitie on hiljaisempi ja kolme kertaa kestävämpi kuin perinteinen, asfaltista valmistettu. Rotterdamin kaupunki aikoo toteuttaa ensimmäiset uusiomuovitiet. Jätevedenpuhdistukseen Uusiomuovit toimisivat neitseellisen muovin korvaajana myös jäteja hulevesien suodattimissa kasettimaisina tukirakenteina, viivytysaltaina ja absorbenteilla pinnoitettuina rakenteina. ARVI-tutkimusohjelman muoviteeman tutkijat julkaisivat vastikään raportin, jossa todettiin, että uusiomuoveille pitäisi löytää rutkasti uusia käyttökohteita, jos muoveja mielitään jatkossa kierrättää. Suomessa näitä käytetään jopa 16–18 miljoonaa neliötä vuodessa, joten uusiomuoville avautuisi iso käyttöpotentiaali. p Kaupunki-infran kuten putket ja kaapelit voi sijoittaa onton uusiomuovitien sisälle. Uusiomuovit voisivat korvata näissä tuotteissa neitseellisiä polymeerejä. Esimerkiksi itävaltalainen Borealis AG valmistaa autojen sisäja ulko-osia 25–50-prosenttisesti uusiomuoveista. Luvut edellyttävät, että uusiomuoveille on suuren mittakaavan kysyntää. Kulkuvälineiden uusiomuovisia sisäosia voisi valmistaa Suomessakin. Yhtenä kriteerinä on, että myös kierrätystuote voidaan kierrättää edelleen. Autoteollisuus on yksi suurimmista uusiomuovia käyttävistä toimialoista. Uusiomuoveille tarvitaan siis käyttökohteita, joihin uusiomuovit sopivat riippumatta niiden mahdollisista ulkonäköja hajuhaitoista. Saksalaisessa kehitysprojektissa rakennettiin vuonna 2014 yli 200 kilometriä uusiomuovipölkyistä valmistettua junarataa
Yhdysvaltalainen Dimension Polymers valmistaa täysin uusiomuovista tehtyä ABS-kuitua, jota käytetään 3D-tulostamisessa. Se on yhdistänyt 18 yritystä viideltä teollisuusalalta sekä 10 tutkimusorganisaatiota ja julkis-yhteisöä 13 tieteenalalta. Muoviteeman tutkimusryhmä julkaisi keväällä 2016 raportin Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet. Tutkimusohjelma on keskittynyt neljään teemaan: 1) Liiketoimintamallien ja toimintaympäristöjen kehityksen systeeminen analyysi 2) Materiaalitiedon tuottaminen ja muutosten ennakoiminen 3) Systeeminen resurssitehokkuus – konseptien tunnistaminen, mallinnus ja optimointi 4) Tapaustutkimukset: Muovit, sähköja elektroniikkaromu, yhdyskuntajäte, tuhkat. Sen sijaan uusiomuoveja voi käyttää pakkausten kerrosratkaisuissa, joissa osa on neitseellistä muovia ja sisemmät kerrokset kierrätysmuovia. Suomen ympäristökeskus SYKE on vastannut ohjelmaan kuuluvan tietokannan kehittämistyötä. n Lue lisää ARVI-tutkimusohjelmasta ja Muovien kierrätyksen tilanne ja haasteet -raportista www.uusiouutiset.fi/tutkimusohjelmamuovien-kierratyksesta/ n Muovien kestävän ja turvallisen kierrätyksen edistämistä on tutkittu Tekes-rahotteisessa Materiaalien arvovirrat ARVI -tutkimusohjelmassa. Uusiouutiset 4/2016 21 on … muovia! on … muovia! Suomessa tällaisten tuotteiden käyttövolyymi on nyt noin 3 000–5 000 tonnia vuodessa, mutta tarve on kasvussa. Käyttökohteiltaan jatkuvasti laajentuva 3D-tulostaminen saattaakin avata tulevaisuudessa suuria käyttömahdollisuuksia uusiomuoveille. Uusiomuoveista on valmistettu maailmalla myös ulkolankkuja, ulkokalusteita, lasten leikkipuiston välineitä, minigolf-ratoja ja aallonmurtajia. Hätäapua ja muuta Kriisialueilla tarvitaan usein nopeasti erilaisia hätämajoitusmahdollisuuksia ja luokkarakennelmia, joita voisi tehdä uusiomuoveista. SYKE on myös koordinoinut ohjelman muoviteemaa, jossa on selvitetty, kuinka muovien kierrätys onnistuu siten, että ratkaisut tukevat kiertotaloutta ja minimoivat terveys-, turvallisuusja ympäristöriskit. n Mikä on ARVI. Selvitys kokosi taustatietoa muovijätteen kierrätyksen tilanteesta Suomessa sekä mahdollisuuksista kierrätyksen edistämiseen. Elintarvikepakkauksiin uusiomuoveja on hankala käyttää, koska se on tarkasti säädeltyä. Kierrätysmateriaalista syntyisi kevyteriste, jota voisi käyttää vaikkapa eristyshuopamaisena seinän vaippamateriaalina tai vesikattona. Kolmivuotinen ARVI-tutkimusohjelma käynnistyi vuonna 2014. Uusiomuovista tehtyä tietä pilotoidaan Alankomaissa.. p Hiljainen on muovitie. Vedenpuhdistusta tarvitaan paitsi yhdyskunnissa, maataloudessa, turvetuotannossa ja kaatopaikoilla, yhä enemmän myös kaivostoiminnassa. Lue raportti: http://www.uusiouutiset.fi/ ARVIMuovienKierratys.pdf ARVI-ohjelman tuloksista kerrotaan Uusiouutisissa tästä numerosta alkavassa juttusarjassa
Valtava villien vihannesten sato ympärillämme suorastaan tyrkyttää itseään syötäväksi. Sellaisia on uskoakseni odotettavissa myös Esplanadin puistoon. Muutun nimittäin öisin Kauppatorin ympäristön citysissiksi, ja teen erinäisiä juttuja. En tietenkään voi tietää varmasti, sillä mikä tapahtuu Helsingin yössä, jää yöhön… Sen verran voin paljastaa, että jos hankkeeni menestyvät, toria ympäröivät tulevaisuudessa kattopuutarhat, hedelmäpuubulevardit ja marjapensaspuistot. Rakennusten parvekkeilla, muun muassa Kaupungintalon sisäpihalla, on alkanut kasvaa hyötyvihanneksia. Vihannekset kypsyvät parvekkeilla, perunat sisäpihoilla, ja lapset syövät ruokaa, jonka he ovat nähneet kasvavan. Kahviteltassa Helsingin Kauppatorilla levitimme ekologisen superruokamme kasoiksi pöydälle. Katselen tätä, ja hyräilen: ”So I think to myself, what a wonderful world…”. Olen täysin samaa mieltä. Olimme juuri palanneet aamuiselta keruuretkeltä Mustikkamaalta, ja saaneet saaliiksi hurjat määrät vuohenputkea, voikukanlehteä ja -nuppuja, maitohorsmaa, nokkosta ja ketunleipää. ”Ihminen, joka ei kerää talteen näitä ilmaisia ja terveellisiä herkkuja, on, jos ei tyhmä, niin tietämätön”, jatkoi Kepa. 22 Uusiouutiset 4/2016 ullu saa olla, muttei tyhmä”, tokaisi Kahvi-Kepa ihaillen villivihanneskorinsa sisältöä. Tänään hän rallatti Anttilan keväthuumausta, tohkeissaan ja hieman nuotin vierestä: ”Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu…”. Tapahtumia, ideoita ja samanhenkistä seuraa löytyy varmasti.” Nyökyttelin Kirmolle, sillä minulla on salaisuus. Kukkaistutusten lomasta pilkistää yllättäviä yrttejä, ja syyskesäksi mullan alla on muhimassa uusia yllätyksiä. Luonnossa hortoilu rentouttaa mielen ja voimauttaa ruumiin. Pasilan vanhoilla veturitalleilla on Kääntöpöytä-kahvilaravintola, jossa järjestämme esimerkiksi sunnuntaibrunsseja. Sieltä voitte hankkia myös lavakauluksia kaupunkiviljelyyn. ”Käytä haarukkaa, fillaria, ääntä ja somea. Jutustelimme kaupunkilaisista ratkaisuista ympäristöongelmiin, globaalisti kestävistä elinkeinoista sekä ekologisen taakan pienentämisestä. Sovitaanko, että se säilyy sellaisena, eli tästä ei sitten hiiskuta muille. *) Ajatukseni alkoivat jo suuntautua iltaan ja sen kulinaarisiin iloihin, kun ympäristöjärjestö Dodon koordinaattori Kirmo Kivelä tulla tupsahti kahvitelttaan turisemaan. Nokkosesta ja ketunleivästä teemme pestokastikkeen maustamaan kesäkurpitsagratiinia, ja horsma saa herkullistaa hortaohukaistaikinaa. Jos ei käytä sitä, jää paljosta paitsi. Kivijalkakauppojen eteen on ilmestynyt viljelylaatikoita. Se kuulosti tosi hauskalta. Ohukaisten päälle on jäljellä tilkka kuusenkerkkä-raparperikastiketta. n https://www.youtube.com/watch?v=A3yCcXgbKrE http://dodo.org/ (* Ruokaohjeet: toimitus@uusiouutiset.fi ”Syytön ja sillä villi sipuli!” Rode-Jore epäilyihin Helsingin Kauppatorin kaupunkisisseydestä: n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN ” H. Sitä paitsi, kuka ei veisi rakastaan ilmaiseksi ulos syömään! Lisäksi Kepa näyttää retkellä aina niin iloiselta. Pyysin Kirmoa kertomaan, mitä konkreettista voin tehdä edistääkseni näitä päämääriä. Kaikki lähtee arkisista asioista. Hetken väiteltyämme päätimme, että tällä kertaa vuohenputki päätyy vuohenjuustopiiraaseen, voikukanlehdet tomaattiseen mozzarellasalaattiin, ja pienet nuput sen pinnalle kiehautettuina ja marinoituina. Tulkaa Kepan kanssa mukaan Dodon vapaaehtoistoimintaan
Koira vie paljon vapaa-ajasta. Kommentoimme ja sparraamme toisiamme. Huonoja puolia on jatkuva kiire. Yritämme pitää pystyssä hyvin alkanutta jätelaitosten menestystarinaa, mikä on lähellä sydäntäni. Toivon, että muistettaisiin, että kuntavastuullinen jätehuolto mahdollistaa terveellisen ja turvallisen elinympäristön. Ne kaikki yhdistyvät tässä työssä. Nostamme lainsäädännön vaikutuksista esille jätelaitosten ja kuntien sekä kuntalaisten ja muiden jätteentuottajien kannalta hyviä ja huonoja asioita. Julkinen jätehuolto on jokaisen etu Suomessa. Mitä mieltä olet jätealasta. Positiivinen ja kiva. Tällä hetkellä lakihankkeet työllistävät paljon eri muodoissa, lisäksi neuvon jäseniä. Nyt asun Helsingissä aviomiehen ja karvakakaran eli Hupi-koiran kanssa. Mikä on työssäsi mukavinta, entä haastavinta. Mitä työhösi kuuluu. Viimeksi junailin läpi Italian Bolognasta Palermoon. Mennään politiikka edellä ja unohdetaan realiteetit. Uusiouutiset 4/2016 23 ”Jätelainsäädännön muutoksissa tulisi muistaa maalaisjärki” 20 vuotta täyttävän Jätelaitosyhdistys ry:n lakimies Amanda Nikkilä kritisoi poukkoilevaa jätelakipolitiikkaa. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN H ankintalain uudistus, kunnan yksinoikeuksien rajaaminen jätelaissa, EU:n kiertotalouspaketti... Puoli vuotta sitten JLY:n lakimiehenä aloittanut Amanda Nikkilä tuli jätealalle haastavassa tilanteessa. Haaveena olisi saada kesämökki sieltä, jostakin saappaan pohkeen paikkeilta Marchesta. vuotta Jätelaitospäivillä merellisissä maisemissa Katajanokalla. Olemme pieni porukka, ja kaikilla on omat vastuualueensa, mutta teemme paljon yhdessä. Tykkään Italiasta. Viimeisin jätelaki tuli voimaan vasta 2012 ja nyt sitä ollaan jo muuttamassa. Olen alun perin kotoisin Pirkanmaalta, ihan maalta. Tämä on erittäin mielenkiintoinen ala ja kokonaisuutena haastava. Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä.. Yleisen hyvän puolesta taisteleminen on kiva osa tätä työtä. n p Jätelaitosyhdistyksen lakimies Amanda Nikkilä juhli yhdistyksen 20. Millainen tiimi teillä on. Missä asut ja millainen perhe sinulla on. Harrastan myös matkailua ja matkasta haaveilua. Työni parhaita puolia ovat monipuolisuus ja arvaamattomuus. Lisäksi lenkkeilen ja luen. Työpäivä tahtoo loppua aina kesken. Tyypillistä päivää ei ole. Edunvalvonta ja lainopilliset jutut painottuvat. Olen työskennellyt aikaisemmin ympäristöministeriössä, edunvalvontajärjestössä sekä kunnan palveluksessa. Alalla yksi merkittävä haaste on, että lainsäädännön ennakoitavuuteen ei voi luottaa Suomessakaan. Jätehuollossa puhutaan kuitenkin välttämättömyyspalvelusta, joka edellyttää pitkiä investointeja. Siihen kuuluu koko yhdistyksen henkilöstö ja vaihtelevasti jätelaitosten edustajia. Mitä harrastat. Yksi puhelu tai sähköposti voi muuttaa koko päivän suunnitelmat. Terveiset lukijoille
Marraskuussa perustettu yritys on polkaissut nopeasti pystyyn oman keräyslogistiikkajärjestelmänsä. Oikein hyvin lajitelluista muoveista, joista on poistettu verkot, nyörit ja rehujäämät, yritys lupaa jopa maksaa maanviljelijöille 20 euroa muovitonnilta. Huhtikuun lopussa keräykseen oli ilmoittautunut jo 500 maatilaa. Saudit rahoittavat myös Laihialle rakennettavaa uusiointilaitosta. n ELINA SAARINEN P ohjanmaan Muovikierrätys Oy alkaa valmistaa uusiomuovigranulaattia maatilojen muovijätteistä. Yritys hakee muovit maksutta. 24 Uusiouutiset 4/2016 Suomen maatalousmuoveista muovipusseja saudeille Suomalaisista maatalousmuoveista tehdään pian muovipusseja Saudi-Arabiassa. Pohjanmaan Muovikierrätys Oy:n Lieksan laitosta käynnistellään kesäkuussa. Kolme rekkaa kiertää maatiloilla hakemassa paalimuovit, aumaja kasvihuonemuovit, suursäkit sekä apulantasäkit. Pohjanmaan Muovikierrätys Oy:n tuotantopäällikkö Eino Järvisen mukaan puhelin soi jatkuvasti, kun uudet maatilat ilp Pohjanmaan Muovikierrätys Oy kiertää maatiloilla hakemassa paalimuoveja, suursäkkejä ja muita maatalousmuovijätteitä.
Kokonaistoimitukseen sisältyy alkuvaiheessa neljä biokaasureaktoria, jätteen vastaanottoja esikäsittelylaitteet, biokaasun jalostuslaitteisto, generaattori ja kaasukattila. Elina Saarinen. n Kotimaiset referenssilaitokset vauhdittavat BioGTS:ää Jyväskyläläinen biojalostamotoimija BioGTS voi vuoden päästä esitellä kansainvälisille potentiaalisille asiakkailleen omalla kotikunnalla toimivaa kuivamädätyslaitosta ja biokaasun tankkausasemaa. Leikkaava murska hankittiin Aasiasta. n ELINA SAARINEN B iojätteen kuivamädätykseen ja biokaasun jalostamotekniikkaan keskittynyt yritys rakentaa tehtaallaan kuivamädätyslaitosta, jonka se toimittaa kesällä Mustankorkealle. Kapasiteetiltaan 3 000 tonnin laitoksen pitäisi käynnistyä kesän aikana. Lieksan laitoksen rakentaminen on jo käynnissä. Muoville on maailmalla paljon kysyntää. ”Maatilojen käytettävissä ovat SUMin tarjoamat lakisääteiset reitit. Ei tarvitse pelätä, että se jäisi käsiin”, Järvinen perustelee. Ja he sijoittavat puolet Laihian-tehtaaseen, eli maksavat miljoona euroa noin kahden miljoonan euron kokonaisinvestoinnista”, Järvinen sanoo. Lisäksi yhteistyökumppanina keräyslogistiikassa toimii maataloussäkkikeräyksessä kunnostautunut 4H-järjestö. Suurin osa muoveista kuten polypropeenista tehdyt suursäkit on tarkoitus käsitellä Laihialla. Pohjanmaan Muovikierrätys on juuri rekrytoimassa välivarastointiin ja Lieksan käsittelylaitoksen pyörittämiseen yhteensä 30–40 työntekijää, joista suurin osa tulee olemaan harjoittelijoita ja tukityöllistettyjä. Sen ympäristölupaprosessi käynnistyi toukokuun alussa. Järvisen mukaan tavoitteena on kerätä yhteensä 10 000 tonnia maatalousmuoveja vuodessa, lähes kaikki Suomen maatalousmuovijäte. Välivarastoinnissa kumppanina on Jätehuolto T. Yritys hakee muovia myös muilta jätealan yrityksiltä. ”Pistin WhatsAppiin viestin, että tarvitsetteko muovijätettä. Yritys rakentaa parhaillaan samoissa tiloissa myös maatilamittakaavan biokaasulaitoksia Paraisille Ilkka Herlinin energiaomavaraiselle ravinnekierrätyksen mallimaatilalle ja Kauhajoelle Suupohjan p Tehdashallin neliöt ovat tarkassa käytössä BioGTS:n tiloissa Jyväskylän Seppälänkankaalla. He ostivat kaiken.” Järvinen on toki toiminut aiemminkin jätemuovipuolella. Sen sijaan paalimuovit eivät kuulu SUMin tuottajavastuun piiriin. Ne on tarkoitus käsitellä kahdessa laitoksessa Suomessa. Jos tavaraa ohjautuu järkevään materiaalikierrätykseen, se ei ole meille negatiivinen asia”, Soini kommentoi. Lieksassa käsitellään osa LLD-PE-muoveista eli paalimuovijätteestä. Saudiasiakas sattui olemaan vanha tuttu. Lehikoinen. Miten suomalainen Järvinen yhytti saudiarabialaiset asiakkaansa. Uusiouutiset 4/2016 25 moittautuvat mukaan. Kaupat WhatsAppissa Pohjanmaan Muovikierrätys aikoo murskata, pestä ja kuivata jätemuovit ja granuloida ne sitten uusiomuoviraaka-aineiksi. Järvisen mukaan koko vuoden tuotanto on jo myyty etukäteen Saudi-Arabiaan. Ensi keväänä laitos seisoo Mustankorkea Oy:n alueella Jyväskylän Ronsuntaipaleentiellä ja tulee käsittelemään yhteensä 19 000 tonnia Jyväskylän seudulla syntyviä biojätteitä, elintarviketeollisuuden jätteitä ja jätevedenpuhdistamon lingottuja lietteitä. ”Meillä on varaa hakea muovit maksutta tai jopa maksaa niistä, koska hyödynnämme materiaalin uusiomuovina. Laihialle on tarkoitus pystyttää kapasiteetiltaan kaksinkertainen laitos ensi vuoden alkuun mennessä. Yritykselle kelpaavat pihalla säilytetyt muovit, jopa multaiset ja rapaiset, sillä muovit pestään. Sen osti yritys, joka valmistaa granulaateista uusiomuovituotteita kuten muovipusseja ja kalvoja. ”He eivät maksa yhtään euroa ylimääräistä, mutta he maksavat etukäteen. Suomessa nopea toiminta on herättänyt kiinnostusta. Lieksaan Pohjanmaan Muovikierrätys Oy osti puolen miljoonan euron kaluston. BioGTS:n patentoimaan kuivamädätystekniikkaan perustuvaa, modulaarista biokaasulaitosta voi jatkossa laajentaa lisäämällä reaktoreita. Laitoin muovit ja hinnat. ”Tämä on siitä hyvä bisnes, ettei Suomessa ole yhtään sellaista tahoa, joka pitäisi huonona sitä, että maatiloilta kerätään kierrätykseen likainen, käytetty muovi.” Muovipakkausalan tuottajayhteisön Suomen Uusiomuovi Oy:n (SUM) toimitusjohtaja Vesa Soini kertoo, että maataloudessa SUMia kiinnostaa esimerkiksi lannoitesuursäkkien ja maatalouskemikaalien kanistereiden kierrätys
Seinät alkavat tulla vastaan”, BioGTS:n Annimari Lehtomäki sanoo. Jo Haminan-laitos on ollut BioGTS:lle tärkeä referenssi, mutta yritys odottaa innolla sitä, että seuraava esittelykohde rakentuu p Kaatopaikkakiellot avaavat markkinoita, sanoo Annimari Lehtomäki. 26 Uusiouutiset 4/2016 ammatti-instituutille. Toimitukset tehdään tänä syksynä. Näihin molempiin BioGTS rakentaa myös kaasunjalostuslaitteistot biokaasun liikennekäyttöä varten. Toki silloin reaktoreiden ei tarvitse reissata kuin viitisentoista kilometriä kaupungin toiselta laidalta toiselle. p Havainnekuva 3D:nä Mustankorkean biokaasulaitoksesta. Elina Saarinen. Viime lokakuussa käynnistyi Haminan Energian biokaasulaitos Vironlahdella. Sinne BioGTS toimitti kolme biokaasureaktoria, jotka ovat samanlaisia kuin ne, jotka Mustankorkealle tullaan toimittamaan. Leveä kuljetus BioGTS:n kuivamädätystekniikalle on ollut viime aikoina kysyntää kotimaassa. Samanlainen kuljetusoperaatio on siis tiedossa Jyväskylässä tänä kesänä. Huhtikuussa hallissa viimeisteltiin vielä Sotkamoon mennyttä kaasun tankkausja jalostusyksikköä. ”Olemme olleet tässä Seppälänkankaalla nyt puolitoista vuotta, ja katselemme koko ajan isompia tiloja. Reaktorit ja muu tekniikka rakennettiin Jyväskylässä Seppälänkankaan laitoksella lähes valmiiksi saakka. BioGTS:n tuotantoketju sai viime vuonna avainlipun, sillä alihankkijatkin ovat suomalaisia ja 91 % tuotannosta tehdään kotimaassa. Viisi metriä korkea, saman verran leveä ja kolmekymmentä metriä pitkä reaktori kuljetettiin maantietä pitkin erikoiskuljetuksena ja poliisisaattueessa kahtena palasena Vironlahdelle, jossa se nostettiin valmiille perustuksille ja tehtiin viimeiset asennustyöt. Kuva: BioGTS
Mustankorkea jatkokäsittelee biokaasulaitoksen mädätteen kompostilaitoksellaan multatuotteiksi. Myös markkinaoikeus tuntuu uskovan hankkeeseen, sillä se myönsi helmikuussa Mustankorkealle luvan jatkaa hankintaa kilpailutuksesta tehdystä valituksesta huolimatta. Selvitystemme mukaan yli kolmessakymmenessä maassa on vireillä lainsäädäntöprosesseja, joissa rajoitetaan eloperäisen jätteen vientiä kaatopaikalle.” Mustankorkean kokonaistoimitus on BioGTS:lle kahdekTulevaisuus Aasiassa ja Amerikoissa n Bio GTS:n teknologiaan perustuvia biokaasulaitoksia on nousemassa eri puolille maata. Niillä on Lehtomäen mukaan kysyntää erityisesti isoille laitoksille, joiden pitää pystyä käsittelemään satoja tai jopa tuhansia tonneja jätettä joka päivä. Viime vuonna tehty reilun viiden miljoonan euron liikevaihto tulee tänä vuonna vähintään kaksinkertaistumaan. Myös Gasum on suunnitellut avaavansa Jyväskylään kaasun tankkauspisteen. ”Yllättävän monessa maassa ympäri maailmaa on samanlaista kehitystä. Mustankorkealla on monenlaisia suunnitelmia jatkotuotteistamisesta. Mustankorkea Oy haluaisi avata Mustankorkean pisteen lisäksi myös toisen, ehkä kolmannenkin tankkausaseman jonnekin päin Jyväskylää. n MARJA SAARIKKO san miljoonan euron kauppa. Tulevaisuudessa yhtiötä kiinnostavat kuitenkin ennen kaikkea Kaakkois-Aasian ja Amerikan markkinat. Laitoksista ensimmäinen tulee Ilkka Herlinin kartanoon Paraisille ja toinen Suupohjan maatalousoppilaitokseen Kauhajoelle. ”Meillä on jakeluverkostoa nyt jo 44 maassa, mutta tavoitteenamme on vahvistaa sitä varsinkin Aasiassa.” Laajenemiselle ei ole esteitä, sillä yhtiö keräsi loppuvuodesta 2015 sijoittajilta yhteensä 3,8 miljoonan euron kasvurahoituksen. Tällainen välipäätös on harvinainen. Olemme onnellisia, että Jyväskylän kaupunki ja Mustankorkea Oy uskaltavat lähteä toteuttamaan tällaista hanketta kohtuullisen nuoren firman kanssa. Tilausten ansiosta yrityksen koko on kasvanut jo kahteenkymmeneen työntekijään, ja rekrytointitarve jatkuu. Laskelmien mukaan asemalla voisi tankata 1 500–1 800 henkilöautoa joka vuosi. Tankattavaa riittäisi BioGTS rakentaa Mustankorkealle myös biokaasun tankkausaseman. Jos jatkolupaa ei olisi tullut, hanke olisi viivästynyt kuukausikaupalla. Lait muuttuvat maailmallakin Kotimaisten toimijoiden usko tekniikkaan siivittää BioGTS:n vientipyrkimyksiä. Laitoksen kaasuteho on kolme megawattituntia. Biokaasulaitos liikuttaa renkaita, mutta kierrättää myös biojätteen sisältämiä ravinteita. Yrityksellä on agenttiverkosto vähän yli 40 maassa. Kasvutavoitteet ovat kunnianhimoisia myös tulevaisuudessa. Hiljattain yhtiö voitti kilpailutuksen Jyväskylän seudun jätehuoltoyhtiön Mustankorkea Oy:n kanssa kuivamädätyslaitoksen rakentamisesta Mustankorkean kierrätyskeskuksen yhteyteen. Paljon puhutaan innovatiivisista hankinnoista. n. Kaksi yhtiön toimittamaa Bioboksia eli maatilamittakaavan biokaasulaitosta juhlii avajaisiaan kuluvana vuonna. Markkinat painottuvat Aasiaan ja latinalaiseen Amerikkaan, koska näillä markkinoilla jätehuolto on isossa murroksessa”, Lehtomäki kertoo. Uusiouutiset 4/2016 27 omaan kotikuntaan. ”Haemme aktiivisesti vientikauppaa. Hyvää esimerkkiä biokaasuautoilun edistämisestä näyttää myös Jyväskylän kaupunki, joka on sitoutunut vaihtamaan osan autoistaan biokaasuautoiksi. Näin monia biokaasuautoja ei Jyväskylän seudulla tietenkään vielä ole, mutta ehkäpä osa kaupunkilaisten noin 64 000 henkilöautosta vaihtuu vielä biokaasuautoihin, koska tankkausasemia on tulossa kaupunkiin lisääkin. Sotkamossa ja Virolahdella laitokset ovat jo toiminnassa. Työja elinkeinoministeriö myönsi biokaasulaitoshankkeelle tukea. Haminassa on käynyt paljon kansainvälisiä asiakkaita tutustumassa, mutta jatkossa pystymme esittelemään biokaasulaitosta omilla nurkilla. Potentiaali kasvaa, jos esimerkiksi jäteautot ja bussit vaihtuvat vähitellen kilpailutusten kautta biokaasumallisiksi. On upeaa nähdä, että nyt on käytännössä rohkeutta sellaiseen”, Lehtomäki kiittää. Kotimaassa orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on kasvattanut kysyntää, mutta sama trendi voimistuu muuallakin maailmassa. ”On mielettömän hienoa, että pystymme esittelemään asiakkaille noinkin isoa laitosta näin lähellä
Globaali bruttokansantuote tulee kaksinkertaistumaan seuraavan 25 vuoden aikana, mikä tarkoittaa, että ihmiset ostavat yhä enemmän tavaraa. Meillä on 15 vuotta aikaa korjata ongelmat. 15 vuoden päästä tarvitsemme jo tuplasti nykyistä enemmän energiaa ja kolmanneksen enemmän ruokaa. Itämeren tilasta ja fosforin kierrätyksestä kertoneiden seminaariesitysten joukossa Oreckin puhe palautti kuulijat ekologisen hätätilamme alkusyihin. Toiseksi, emme voi puhua kestävästä kehityksestä valehtelematta itsellemme, sillä olemme ylittäneet maapallon biokapasiteetin jo kolminkertaisesti. Syy piilee Aalto-yliopiston Bruce Oreckin mukaan evoluutiobiologiassa ja ihmisaivojen mantelitumakkeessa. Toisaalta koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ei ole ollut enemmän kysyntää ja tilaisuuksia mullistaville innovaatioille. Pelkäämme nykyisinkin enemmän hämähäkkejä kuin liikenneonnettomuuksia. Elina Saarinen. Hän katsoo asioita erityisestä perspektiivistä, sillä suurlähettiläspestinsä jälkeen Oreck on toiminut yrittäjyysohjelma Aalto Ventures Programissa sekä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yhteydessä Executive in Residence -tehtävässä. Tämä ei pulloja kierrättämällä parane. Nyt tarvitaan mullistavia innovaatioita.” Tällaisen haasteen heitti Yhdysvaltojen entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck seminaarisalille, joka täyttyi ravinteiden kierrätyksen kansainvälisistä asiantuntijoista huhtikuun loppupuolella Helsingissä. Ihmiselle on ollut ennen hyötyä siitä, että mantelitumake on saanut meidät reagoimaan nopeasti irrationaalisiin pelkoihin. Miksi. Kaavoihin kangistuneet aivot Oreckin mukaan olemme jumiutuneet tapoihin, jotka ovat evoluution kuluessa hyödyttäneet meitä, mutta joista on nykyisessä tietoyhteiskunnassa tullut kehityksen jarruja. Syy on biologiassa”, Oreck väitti. 28 Uusiouutiset 4/2016 Tapahtumia n ELINA SAARINEN Aivot eivät taivu kiertotalouden mullistuksiin Miksi kiertotalous ei etene. Kolmanneksi, ei ole olemassa maagista teknologiaa, joka taikoo tilanteen paremmaksi. Esityksensä aluksi Oreck ampui alas neljä myyttiä: Ensinnäkään uusiutuva energia tai energiatehokkuus eivät pelasta ihmiskuntaa. Mutta Suomi ei tee sitä, vaikka maa on yksi lukutaitoisimmista ja insinööripitoisimmista koko maailmassa. p Aalto-yliopiston executive in residence -tehtävässä nykyisin toimiva Bruce Oreck herätteli suomalaista insinöörikansaa ajattelemaan mullistavasti uudella tavalla, jotta löydämme ratkaisut ekologisiin ongelmiin. ”Suomi on pätevä kehittämään ratkaisuja. Ja neljänneksi, meillä ei ole aikaa. Makeasta vedestä tulee pula kaikilla sektoreilla. n ”Ihmiskunta on ekologisen joukkotuhon partaalla omista syistämme
”Tehkää ja ajatelkaa uudella tavalla. Star-up-yritys myy biokaasutuksen mädätettä pelloille täsmälannoitteena. n p Juha Tilkanen kertoi ravinnekiertoseminaarissa Soilfood Oy:stä, joka käynnisti juuri yhteistyön Gasum Oy:n kanssa. Rahoitushaku aukesi juuri. Kehitys ja muutos tarkoittaa ihmiskunnalle nyt sitä, että teemme saman asian uudestaan ja uudestaan aina hieman entistä paremmin. Myös maaja metsätalousministeriö toteuttaa kokeiluohjelman uusiutuvan energian, ravinteiden kierrätyksen tuotekehityksen sekä demonstraatioja referenssilaitosten rahoittamiseksi. Miljoonia ravinteiden kierrätykseen P ääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kiertotalouden kärkihankkeessa panostetaan ravinteiden kierrätykseen sekä tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi. Kansainvälisen seminaaripäivän avasi presidentti Tarja Halonen, ensimmäisen seminaaripäivän puolestaan maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Elina Saarinen Elina Saarinen. Meidän olisi nyt osattava ajatella täysin uudella tavalla. Ravinteiden kierrätykseen on varattu yhteensä noin 14 miljoonaa euroa. Olemme tottuneet ajattelemaan lineaarisesti, vaikka maailma toimii nyt eksponentiaalisesti ja talouden pitäisi toimia kierroissa. Ratkaiskaa ongelmia. Korkeatasoinen, kaksipäiväinen seminaari kokosi yli 140 kansainvälistä asiantuntijaa. Oreck siteerasi Albert Einsteinia, joka on sanonut, ettemme voi ratkaista ongelmaa ajattelemalla samalla tavalla, joka alun perin synnytti ongelman. Ravinteiden kierrätystä ja Saaristomeren tilaa on parannettu Raki-ohjelman ensimmäisellä vaiheella jo vuosina 2012–2015. Tuolloin toteutettiin yhteensä 51 hanketta. Sitä suomalaiset tekevät parhaiten”, Oreck vetosi. Uusiouutiset 4/2016 29 Aivomme ovat hakoja löytämään ympäristöstä toistuvia lainalaisuuksia, mutta se tarkoittaa, että myös ajattelumme on kaavamaista. huhtikuuta ravinteiden kierrätysseminaarissa Helsingissä. Mutta juuri tämä tappaa Oreckin mukaan luovuuden. Ravinteiden kierrätysseminaari oli samalla lähtölaukaus uudelle ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmalle, josta on haettavissa yli 12 miljoonan euron rahoituspotti. Verkostoon täytyy ottaa mukaan nuoret, jotka eivät vielä ole kangistuneet kaavoihin.” Bruce Oreck puhui 20. Esitys synnytti vilkkaan yleisökeskustelun. Yksi kommentoija totesi: ”Jotta emme halvaannu ongelmien edessä, meidän täytyy yhdistää voimat. Kokeiluohjelman rahoitus on valtakunnallista. Nyt julkistettu kokeiluohjelma on käynnissä vuosina 2016– 2018. Hankehallinnoinnin hoitaa keskitetysti Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus. n p Suezilla on esimerkiksi Tanskassa jo fosforinkierrätyshankkeita kuten ClearGreen ja Phosphogreen. Kärkihankkeeseen kuuluva ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma tuo yli 12 miljoona euroa innovatiivisten teknologioiden ja logististen ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun
Kokonaisuuteen voi vielä yhdistää myös mädättämön, jonka energialla voi operoida laitosta. Steriloinnin jälkeen hajuton, kuiva massa erotellaan optisilla erottimilla, seuloilla ja täryttimillä. ”En usko, että kansalaisia pitää opettaa lajittelemaan. Lämpötila riittää tappamaan mikrobit ja kuivattamaan jätteet, muttei kuitenkaan sulata muoveja. ”Tiedämme, että teknologia toimii. 30 Uusiouutiset 4/2016 P uolalaisen Bioelektra Developmentin messujuliste pistää silmään. Ja nyt puolalaisfirman hallituksen puheenjohtaja Michal Paca toistelee osastollaan kävijöille, että erilliskeräys on oikeastaan ihan turhaa. ”Saamme lasista talteen 97 %, muoveista 90 %. Laitoksen hinta määräytyy erottimien perusteella, mutta se on noin 30 miljoonaa euroa 100 000 tonnin kapasiteetista. 17 hallia täyttävät IFAT-messut Münchenissä ovat pullollaanratkaisuja, joilla jätteet saisi syntypaikkalajiteltua mahdollisimman puhtaina virtoina. Hän pelkää, että EU tuhlaa paljon aikaa ja rahaa erilliskeräysjärjestelmiin. Aamun kiertotalouskonferenssissa EU:n ja Saksan päättäjät ovat juuri käyttäneet kaksi tuntia painottaakseen, kuinka erillis-keräys on ainoa tie siihen, että jätevirrat saadaan riittävän laadukkaina uusiointiin ja teollisuuden raaka-aineiksi. Ainoastaan lääkkeet, vaaralliset jätteet, sähköromu ja ehkä paperi kannattaisi lajitella. Se on ajanhukkaa! Teknologia tekee sen ihmistä paremmin”, Paca laukoo. Ihmisissä vain oli vikaa, kun he eivät oppineet käyttämään sitä.” Ympäristökomissaarin ”oikea käsi” Helmut Maurer vakuutti messujen kiertotalouskonferenssissa komission olevan vakavissaan erilliskeräyksen tärkeydestä. Hän on vakuuttunut, ettei tarvitsekaan. Hän pitää kaatopaikkaamisen rajoittamista ja erilliskeräystä koko kiertotalouspaketin tärkeimpinä asioina. Erilliskeräys ja uusiomateriaalien markkinat puhuttivat IFAT-messuilla.. Muun voisi laittaa yhteen ja samaan astiaan. Mitä ihmettä. Siitä voi erotella jätemateriaaleja talteen kysynnän mukaan: Bioelektra tekee uusiomuovigranulaattia Saksan muoviteollisuudelle esimerkiksi PPja PS-muoveista. Hän on nähnyt, etteivät kaikki ihmiset koskaan opi tai halua tehdä syntypaikkalajittelua. Hyvä järjestelmä, laiskat ihmiset Pacalla on lähes 10 vuoden kokemus biojätteen keräämisestä Puolassa. IFATissa kiinnostusta on ollut Filippiineille, Meksikoon, Latviaan, Romaniaan, Italiaan, Brasiliaan, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin”, Paca luettelee. Orgaaninen aines menee maanparannukseen ja rehutuotantoon, mutta sitä voisi käyttää myös viljan lannoittamiseen”, Paca sanoo. Meillä on yksi laitos Gdanskin lähellä ja olemme saaneet luvan rakentaa kaksi uutta laitosta Puolaan. Kaatopaikalle menee hänen mukaansa vain 4–10 % jätteestä. ”Ehkä vuosikymmenten päästä toteamme, että erilliskeräys oli hyvä järjestelmä. Pacan uusi yritys on kehittänyt 5 vuotta sterilointijärjestelmää, jossa murskatut kotitalousjätteet steriloidaan 3–5 barin paineessa, 120–150 asteen lämmössä kolmen tunnin ajan. Yhtä tärkeänä hän mainitsee kuitenkin sen, että tuotantoketjujen p Michal Pacan Bioelektra-yhtiö esitteli sterilisaattorinsa pienoismallia. Miksi viidensadan miljoonan eurooppalaisen pitäisi käyttää päivittäin 10 minuuttia laittaakseen biojätteet yhteen astiaan, muovit toiseen ja ”Syntypaikkalajittelu on ajanhukkaa!” n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Tapahtumia lasin kolmanteen
p BMH puhui osastollaan kokonaisuuspalveluistaan jätehuoltoon ja polttoaineisiin. Uusiouutiset 4/2016 31 p 50-vuotisjuhlaansa viettävä IFAT-messutapahtuma keräsi Saksan Müncheniin touko-kesäkuun vaihteessa lähes 139 000 kävijää 170 maasta. p CrossWrapin maailmankiertue vei yrityksen IFATista suoraan Las Vegasiin esittelemään uutuustuotettaan. ”Outoteciä ei aina yhdistetä ravinteiden kierrätykseen ja energian talteenottoon. p Outotec lanseerasi IFATissa modulaarisen elektrokemiallisen vesienkäsittelyyksikön, joka sopii myös syrjäisten kaivosalueiden vedenpuhdistukseen. Osaston vieressä suomalaiskeskittymässä olivat myös Tana ja Europress. Voimme hyödyntää kaivosteollisuuden prosessitaustaamme uusiin sovelluksiin”, kertoo Mika Martikainen. Siinä paalit kääritään ilman paalilankoja, joten se soveltuu esimerkiksi teollisuuden sivuvirroille. Yhtiö on juuri toimittanut Kiinaan kaksi 700 000 tonnin linjastoa ja pienemmät Thaimaaseen ja Etelä-Koreaan, kertoi Tom Sangder.
Hän uskoo, että tuotantolaitosten korkea taso tulee jossain vaiheessa heijastumaan myös purkuteknologiaan. Toiminnalle on luotava kehykset poliittisilla toimilla, regulaatiolla”, hän vetosi. On monia laitteita, joita ei saa edes avattua, jotta niihin voisi vaihtaa patterin. Kierrätysteollisuuden rakenteet ja kapasiteetit ovat pieniä, joten sen on vaikea kilpailla kysyntään vastaamisessa primäärimateriaaliteollisuuden kanssa. Kiertotalouden tavoitteet pohjaavat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tämä on hullua!” Maurer puhisi. Yhtiö kertoo, että Japaniin, Tokiosta etelään rakennetun, tekoälyrobotiikkaan perustuvan käsittelylaitoksen avajaisia vietetään syksyllä. Hiilikompaundoiminen voisi olla yksi toimiva ratkaisu. Sen mukaan kotitalousjätteiden määrä tulee kaksin-kolminkertaistumaan vuoden 2010 tasosta (noin 1,3 miljardia tonnia globaalisti) vuoteen 2050 mennessä. Hän muistutti, että kerääminen ja kierrätys maksavat niin paljon, että uusiomateriaaleista tulee usein kalliimpia kuin neitseellisistä materiaaleista. Mitä niukemmat resurssit, sitä suuremmat niiden käytön ympäristövaikutukset, koska ne joudutaan kaivamaan yhä vaikeammista paikoista.” Rommel muistutti Saksan onnistuneen irtauttamaan jätemäärien kasvu BKT:n kasvusta poliittisten päätösten avulla. Strategisista metalleista vain prosentti kierrätetään”, sanoi professori Martin Faulstich ympäristöasiantuntijoiden SRU-järjestöstä. Tohtori Helge Wendenburg Saksan ympäristöministeriöstä sanoi Saksan aikovan ajaa resurssiviisausteemaa G20-maiden presidenttikaudellaan ensi vuonna. Tästä esimerkin antoi resurssiviisauskonferenssissa puhunut Bifan Siegfried Kreibe, joka kertoi, kuinka vaikeaa hiilikuitup ”Haemme täältä jälleenmyyjiä uusille älytuotteillemme, paalaimille ja uuden sukupolven älypuristimelle”, kertoi Europressin toimitusjohtaja Matti Turunen. Kasvusta suurin osa tapahtuu Saharan eteläpuolisissa maissa. p Robottikäsi viuhui ZenRoboticsin osastolla. Keravan hallin laajennus valmistuu elo-syyskuussa. Nykyisin laitteiden ja materiaalien kierrätettävyys ei toimi. ”Tuhlaamme nyt resursseja. Kuidut on melkeinpä eroteltava kuitu kerrallaan. vahvistettuja muoveja on kierrättää. ”Näissä maissa on paljon kirittävää elintasossa. Kiertotalousseminaarin yleisöstä toivottiin, että uusiomateriaalien lisäksi myös laitteiden osat otettaisiin takaisin tuotantoon. ”Tuotteiden on oltava korjattavia, kierrätettäviä ja kestäviä. ”Kierrätyskuitujen ominaisuudet ovat kyllä hyviä, mutta kuidut ovat kaikki eri mittaisia”, Kreibe huomautti. Osanottajat kysyivätkin, kuka vastaa kierrätyksen ja uusionnin kustannuksista. Mitä korkeampi elintaso, sitä enemmän resursseja yhteiskunta käyttää. Tarvittaisiin kansainvälisiä resurssien viisauteen ohjaavia keinoja. 32 Uusiouutiset 4/2016 on muututtava ja jätteistä on tultava uusien tuotteiden raaka-ainetta. n v. Vaikka niiden laatu olisi kilpailukykyinen, ne häviävät kamppailun hinnassa. Kuluttamalla nykymallilla buustaamme toki taloutta, mutta ehkä kiinalaista taloutta, kun meidän pitäisi tukea paikallista taloutta ja paikallisia töitä.” Kiertotalous ei pysähdy Euroopan rajoille. Yleisö myös toivoi, että teollisuus ja jätehuoltosektori keskustelisivat enemmän keskenään. Hiilikuidut jätehuollon pulma ”Keskustelu uusiomateriaaleista keskittyy yhä liiaksi kotitalousjätteisiin. ”En usko, että tätä voi jättää vapaiden markkinoiden varaan. Myös uusiomateriaalien tuotantojärjestelmiä pitäisi muuttaa. Jätemäärä kasvaa Afrikassa Ympäristöinstituutti BIFA:n Wolfgand Rommel totesi jätteestä energiaksi -seminaarissa, että kierrättämisessä on järkeä vain, jos uusiomateriaalit korvaavat neitseellistä materiaalia sekä määrältään että laadultaan. Omistamisen tilalle voisi syntyä jakamista: Jos valmistaja omistaisi auton ja vain lainaisi sitä kuluttajan käyttöön, valmistajalla olisi instentiivi tehdä autosta mahdollisimman kestävä.” ”Ympäristökustannukset on saatava näkymään tuotteen hinnassa”, esitti saksalaisen ympäristöjärjestö BDE:n presidentti Peter Kurth. Bifa on pilotoinut kuitujen kierrätystä pyrolyysiprosessissa Iso-Britanniassa. Teollisten insentiivien kannalla oli myös kiertotalouskonferenssissa puhunut kroatialainen europarlamentaarikko Davor Skrlec. Raaka-aineiden hinnat ovat liian vaihtelevia, jotta hinnat käynnistäisivät muutoksen resurssien säästämiseen. Harvinaisista maametalleista puhutaan kiertotalouspaketissa vain puolella sivulla. ”Aina kun kierrätetään, on pystyttävä luomaan korvike neitseelliselle materiaalille.” Rommel esitteli Nature-lehdessä julkaistua ennustetta kotitalousjätemäärien kasvusta. Tästä ei kiertotalouspaketti pukahda. ”Eurooppalaiset sisämarkkinat uusiomateriaaleille ovat kiertotalouden ajuri
“Kaupunginlääkärit olivat jätehuollon keskeisiä toimijoita 1800-luvun lopulla”, totesi Henry Nygård Jätelaitospäivillä. “Samalla romuttui paljon jätehuollon palveluja laitosinfraa. Vasta kun kunnat velvoitettiin vuonna 1997 huolehtimaan jätehuollosta taajamissa, uusi nousu alkoi. JLY:n pian väistyvä toimitusjohtaja Markku Salo sai tittelin Supervääntäjä. Tuolloin otettiin käyttöön ensimmäiset lajittelujärjestelmät, joissa romu eroteltiin lantaroskista ja sianruoasta. Kunnan rooliksi jäi osoittaa kaatopaikan paikka. Vesiklosettijärjestelmän omaksuminen oli valtava kulttuurillinen muutos. Uusiouutiset 4/2016 33 vuotta täyttävä Jätelaitosyhdistys ry katsoi Jätelaitospäivillä toukokuun puolivälissä menneeseen, nykyhetkeen ja tulevaan kunnallisen jätehuoltotoimijan silmin. Sen terveyshaitoista ymmärrettiin huolestua vasta, kun mönjässä kahlaavat kaupunkilaiset alkoivat kuolla maaseudulla asuvia nuorempina. Myös syntypaikkalajittelu kehittyi, kunnes 1. n ELINA SAARINEN Marko Laakkonen/ JLY p Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tiedottaja Sinikka Jalo sai Vastuullisen jätehuollon veturi -kunniapalkinnon Petri Kouvolta (oik.). “Tutkimusfaktat eivät tue väitteitä julkisen jätehuoltovastuun supistamisen hyödyistä”, sanoi Kasui Oy:n Juha Kaila. 20 Tapahtumia Elina Saarinen. Nygård kertoi, että 1800-luvulla kasvavien kaupunkien jäteongelmia yritettiin ratkaista jalostamalla jätteet lannoitteiksi. Jätelaitosyhdistykselle on valmistumassa tänä syksynä jätehuollon historiakatsaus. Jätehuolto on kehittynyt nykyiseen muotoonsa hitaasti, tekniikan, kulttuurin ja hygieniakäsitysten muuttuessa. maailmansota pysäyttivät tämän kehityksen. ja 2. Ihmisjätöksistä tehtiin tuhkaan sekoittamalla pudrettia eli apulantaa. Vielä satakunta vuotta sitten jäte oli ihmisten ja eläinten jätöksiä eli latriinia. Hän totesi, että julkisiin toimijoihin nojannut jätehuolto tyssäsi vuoden 1965 terveydenhoitolakiin, joka siirsi jätehuoltovastuun kunnalta kiinteistönhaltijalle. “Nyt tätä järjestelmää ei enää voi hylätä, vaikka se olisi ympäristön kannalta järkevää, koska muutos maksaisi liikaa”, Nygård harmittelee. Kaatopaikka tuohon Juha Kaila jatkoi historiareferointia omassa esityksessään. Vuoden 1927 terveydenhoitolaki mahdollisti jätehuollon kunnallistamisen ja kunnat alkoivat perustaa puhtaanapitolaitoksia. Maanviljelijät toimivat jätteenkuljettajina hakiessaan lantajätteitä pelloilleen, kunnes lannan seassa alkoi olla elintason nousun merkkejä kuten lasija posliinisirua, lekkipeltiä ja vaatekappaleita. Jätehuoltolain muutos Latriinikärryistä laitosinfraan Jätehuolto on muuttunut vuosisatojen saatossa valtavasti: kärryillä kuskatuista lantakuormista on siirrytty kaatopaikkakauden kautta nykyiseen käsittelylaitosten maanlaajuiseen verkostoon. Päijät-Hämeen Jätehuollon toimitusjohtaja Tuula Honkanen (kuva s. Hän kertoo, että 1900-luvun alussa Suomen jätehuolto edistyi harppauksin. 4) puolestaan palkittiin Vuoden Vääntäjä -arvonimellä
n Elina Saarinen Tapahtumia. Olemmeko valmiita. Jokaisessa huonekalussa voi olla mikrosiru, jotta valmistaja voi jäljittää huonekalun sen poistuessa käytöstä. Suurin on raha: nyt kierrätys koskee vain rikkaita tai todella köyhiä. Ja elinvoimaisia markkinoita materiaalikierrätykseen”, kansainvälisen jätehuoltojärjestö ISWAn presidentti David Newman totesi Jätelaitospäivillä. Maailma tarvitsisi valtavia investointeja jätehuoltojärjestelmiin, ja rikkaiden maiden olisi tuettava köyhiä maita tässä työssä. Tästä seuraisi dramaattisia muutoksia tuotteiden kierrätettävyyteen ja vaarallisuuden vähenemiseen”, Newman uskoo. mukaan laitosten olisi saatava nukkavieru julkisuuskuvansa vastaamaan osaamisja kokemustasoaan ja rooliaan kiertotalouden mahdollistajana. Siitä alkoi Jätelaitosyhdistyksenkin tarina”, Kaila tiivisti. Sähköja elektroniikkaromuvirta yllätti jätehuollon 20 vuotta sitten, ja siksi ne romut valuvat kehittyviin maihin.” Newman ennustaa robotiikan ja mikrosiruteknologian mullistavan koko jätehuollon. Biojätteen käsittelykapasiteetti on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa noin 190 000 tonnista 400 000 tonniin”, Salo listasi. Jätehuolto ei osaa käsitellä näitä. Kiertotalous vaatii taloudellisia ponnistuksia, siis veroja. “Syntyy massiiviset määrät tietoa, jota joku kontrolloi.” Euroopan väestön ikääntyminenkin on jätehuollolle haaste: “Vuonna 2050 noin kolmannes eurooppalaisista on yli 65 vuotiaita. ISWA tiivisti viime vuonna kuusi suurinta estettä kiertotaloudelle. 70 % maailman jätteistä menee yhä kaatopaikoille tai dumppaukseen. Entä muovikomposiitit, hiilikuitutuotteet, nanomateriaalit ja 3D-tulosteet. “Vielä 20 vuotta sitten kaatopaikkasimme yli 60 prosenttia jätteistä. Kailan mukaan etenkin markkinaehtoiset palvelut kannattaisi siirtää useamman laitoksen yhteisiin tytäryhtiöihin. Kailan ISWAn David Newman: Jätehuolto ei ole valmis tulevaisuuden jätevirtoihin L ähivuosikymmeninä jätehuoltojärjestelmän olisi kyettävä uudistumaan yhä nopeammin pysyäkseen kulutusja tuotantomallien muutoksen mukana. He synnyttävät vähemmän ja erilaista jätettä kuin nuoret. 34 Uusiouutiset 4/2016 1980-luvulla teki mahdolliseksi kuntien välisen yhteistyön. n p ISWAn presidentti David Newman vieraili Jätelaitospäivillä toukokuussa. Kaila näkee, että jätelaitosten kannattaisi lisätä operatiivista yhteistyötä keskenään ja yhdistää voimavarojaan. “Tulevaisuudessa on yhä enemmän lentämistä, pakkaamista, kotiinkuljetuksia. Kaila satsaisi laatuun sekä palveluissa että hankinnoissa. Kilpailutusten tulisi olla innovatiivisia, ei liian pitkiä, ja ylläpitää alan kilpailua. Tulevaisuuden jätevirrat ovat aivan erilaisia kuin nykyisin.” Hän kysyy, onko jätehuoltojärjestelmä valmiina kulutuskäyttäytymisen muutokseen, joka aiheutuu mobiililaitteista. Mutta emme tiedä, miten siirtolaisuus vaikuttaa Euroopan jätemääriin. “Mitä teemme, kun biomuovit tulvivat jätehuoltojärjestelmiimme. Esimerkiksi sen, että energian ja materiaalien hinta on liian alhainen ja markkinahinnat heilahtelevat täysin ennakoimattomasti. JLY:n toimitusjohtajan pestin pian jättävä Markku Salo totesi JLY:n jäsenlaitoksineen rakentaneen 20 vuodessa jätehuollon menestystarinan. Koko jätehuolto mullistuu Newman näkee henkilökohtaisesti muitakin esteitä kiertotalouden toteutumisessa, joista EU:n kiertotalouspaketti ei nyt pukahdakaan. “Jätehuoltotoimijoiden on alettava keskustelemaan tuotantoportaan kanssa, jotta jätehuollosta tulee osa tuotantoketjua, ei enää loppupään toimintaa. Newman kritisoi globaaleja yhtiöitä, jotka kiertävät verojaan ja vastuitaan ja pyrkivät vesittämään EU:n kiertotalouspaketin tiukat kierrätysvaatimukset. Nyt enää alle 10 prosenttia. Newman listaa trendejä, jotka tekevät jätehuollon tulevaisuuden ennustamisesta vaikeaa. “Tuotannon ympäristökustannusten on heijastuttava tuotteen hintaan. Juha Kaila piirsi jätelaitoksille tulevaisuuden tiekartan. Ekoteollisuuspuistotoimintaa kannattaisi laajentaa. Tuottajien on maksettava uusioinnin kulut. Emme tiedä, minkä kokoinen jätehuoltojärjestelmä meidän olisi rakennettava”, Newman herättelee
Hongkong laittaa lisäksi jopa 2,2 miljardia euroa jätehuoltojärjestelmänsä ensimmäisen vaiheen toteuttamiseen. Messuille on tulossa päättäjiä ja tarjouskisojen osanottajia. Kiinan 13. Laitosprojektien tarjouskisoista keskustellaan lokakuun EcoExpoAsia-messuilla. Esimerkiksi Hongkong kertoi investoivansa 63 miljoonaa euroa uuteen SER-laitokseen. n ISWA World Congress 19.–21.9.2016 Novi Sad, Serbia http://www.iswa.org/nc/events/calendar/eventdetail/show_detail/iswaworld-congress-2016/ CRETE 2016, 5th International Conference on Industrial and Hazardous Waste Management 27.–30.9.2016 Hania, Kreeta, Kreikka 30. Ympäristöalan kehityksestä keskustellaan muun muassa EcoExpoAsia-messuilla Hongkongissa. Myös Kiinassa tapahtuu ympäristönsuojelusektorilla. Projekteihin etsitään nyt kumppaneita ja ratkaisujen tarjoajia. viisivuotissuunnitelman mukaan ympäristösektorille on investoitava 287 miljardia euroa joka vuosi. WasteMET-Asia Asia’s International Waste Management & Environmental Technology Exhibition and Conference 11.–13.7.2016 Marina Bay Sands, Singapore http://wastemetasia.sg/ FinnMETKO 2016 1.–3.9.2016, Jämsä http://www.finnmetko.fi/ Turvallisuus 2016 7.–9.9.2016 Jyväskylän Paviljonki http://www.jklturvallisuusmessut.fi/ RWM – Resource efficiency and waste management solutions 13.–15.9.2016 NEC Birmingham, Iso-Britannia http://www.rwmexhibition.com/ Tapahtumakalenteri n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Tapahtumia p Molok Oy:n Hannu Jokinen kertoi potentiaalisille asiakkaille yhtiön ratkaisuista EcoExpoAsia-tapahtumassa viime syksynä. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 4.–5.10.2016 Helsinki, Kalastajatorppa www.jatehuoltopaivat.fi Jäte, Vesi, Ympäristö 2016 12.–14.10.2016 Helsingin messukeskus www.jatevesiymparisto.fi Energia 2016 25.–27.10.2016 Tampere http://www.expomark.fi/w/messut/ energia/ EcoExpoAsia 26.–29.10.2016 Asia-World Expo, Hongkong www.ecoexpoasia.com Water Expo China 15.–17.11.2016 China National Convention Center, Peking, Kiina www.waterexpochina.com Yhdyskuntatekniikka 2017 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/. A asia valmistautuu yhä kasvavien sähköja elektroniikkaromuvirtojen (SER) käsittelyyn. Messut pidetään 26.–29. Uusiouutiset 4/2016 35 Aasia satsaa sähköromuun Kiina ja Hongkong investoivat nyt kierrätysteknologiaan. Yhtiö aikoo ottaa osansa Kiinan kasvavista ympäristömarkkinoista. Kierrätyksen vauhdittamiseen Hongkongin hallinto osoittaa 115 miljoonan euron rahaston. lokakuuta AsiaWorld-Expossa aivan lentokentän kupeessa
Itse palkinto oli opiskelijoille suuri yllätys: ”Aloimme kehittää innovaatiota vasta tammikuussa Aalto Venture -ohjelman puitteissa”, tuore kalayrittäjä kertoo. Kilpailussa kaksi ideaa sai kunniamaininnan. Ehdotus yhdistää kolme aiemmin erillistä teknistä prosessia. Vallaksen idean myötä ne voisivat uida myös nuorison lautaselle, sillä kehitteillä on perkuukoneita, joilla niitä voisi käyttää laajamittaisesti pikaruokatuotannossa. Tapahtumia n MARJA SAARIKKO Särjessä on järkeä ravinnekierrossakin Sitran ideakilpailu tuotti runsaasti ideoita ravinnekierron tehostamiseen. Särki-innovaation isä, ympäristötieteiden opiskelija Paavo Vallas toisi särjen supermarketteihin jauhelihan ja kanasuikaleiden rinnalle. Särjestä pikaruokahitti. Raati kiitteli sitä, että ehdotukset keskittyivät suuriin materiaalivirtoihin ja että niillä oli globaaliakin potentiaalia. Ensimmäinen niistä oli käytetyille alkaliparistoille kierrätysmenetelmää kehittävä Rec. Kun Vallas kumppaneineen tarjosi särjestä valmistettuja herkkuja Ravintolapäivässä viime helmikuussa, palaute oli pelkästään positiivista. ”Särjestä valmistut hampurilaiset, thai-pullat ja unkarilainen kalakeitto maistuivat kaikille,” hän kertoo. Suomessa särkeä kalastetaan paljon osana hoitokalastusta vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi, mutta toistaiseksi nämä kalat ovat menneet kompostiin. 36 Uusiouutiset 4/2016 S itran keväällä järjestämä Ravinnekierto Challenge -haastekilpailu poiki lukuisia liiketoimintaideoita ravinnekierron tehostamiseksi. Pääpalkinto jaettiin lopulta kahdelle. Palkitut olivat Aaltoyliopiston opiskelijoiden Särkifood-innovaatio ja Outotecin ja Ecolan Oy:n yhteinen Fullrec-lietteenkäsittelymenetelmä. Perkuujätteistä ja suomuista on myös mahdollista valmistaa liivatetta sekä askartelutarvikkeita. Sen jälkeen seos rakeistetaan, jotta se pystytään kuljettamaan kustannustehokkaasti pitkänkin matkan päähän esimerkiksi metsien lannoittamiseksi. Palkintoraadin mukaan ideoita oli yli 40 ja ne tulivat sekä isoilta että pieniltä yrityksiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Tuhkasta ja lietteistä uusia lannoitteita Toinen voittajista, Fullrec-lietteenkäsittelymenetelmä, sai kiitosta kaksi erilaista toimijaa yhdistävästä mallistaan, sillä yhteistyön uskotaan olevan avain ravinnekierron tehostamiseen. Outotecin ja Ecolan Oy:n yhteisessä hankkeessa kehitetyssä menetelmässä yhdyskuntien jätevesien lietteestä ja energiantuotannon tuhkista saadaan talteen ravinteita myytäviksi lannoitetuotteiksi. Mädätettyä yhdyskuntajätteen lietettä ei perinteiseen tapaan polteta, vaan se kuivataan ja sekoitetaan tuhkaan
p Kierrätyslannoitteet joutuvat kamppailemaan viljelijöiden suosiosta keinolannoitteiden kanssa. ”Viljelijöille kannattaa mieluummin tarjota laadukkaita ja hyviä tuotteita kuin yrittää saada heidät pakolla suosimaan kierrätyslannoitteita.” n. ”Teknologiaa on kehitetty vuodesta 2012 ja sitä on jo pilotoitu erilaisissa laitoksissa. Luvat ovat nyt valmiina ja liiketoiminta alkaa tämän vuoden puolella,” toimitusjohtaja Jarmo Pudas kertasi. ”Ojituksen jälkeen sama tiivis savimaa tuotti samalla fosfori-määrällä 1,5-kertaisen sadon”, hän kertoi. Sitran johtavan asiantuntijan Nani Pajusen mukaan kilpailun aikana toimijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi useasti esiin kysymys kierrätyslannoitteiden puhtaudesta. Toisen kunniamaininnan sai Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kehittämä Itämeren ravinteiden kierrätysmenetelmä rikastetussa biohiilessä. Myös karjatilojen kannattaisi hänen mukaansa kunnostaa peltonsa. t Suomessa särkeä kalastetaan paljon osana hoitokalastusta vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi, mutta toistaiseksi nämä kalat ovat menneet kompostiin. Tuotteen pitää olla myös hyvä. “Moni pohti, onko niissä lääkejäämiä, raskasmetalleja, nanopartikkeleja tai hormoneja.” HSY:n tuotantopäällikkö Mari Heinonen toivoi, että huomio kiinnitettäisiin myös kotitalouksiin, sillä sieltä ne puhdistamolietteiden haitta-aineet ovat suurimmaksi osaksi peräisin. Hänellä itsellään oli tästä omakohtaisia kokemuksia. Eviran ylitarkastaja Titta Suoniityn mukaan kierrätyslannoitteiden ongelma on myös se, etteivät ettei ne tarjoa kokonaisvaltaisia ratkaisua viljelijöille, vaan he joutuvat käyttämään lisänä muita lannoitteita. Uusiouutiset 4/2016 37 Alkaline Oy, joka on saamassa menetelmäänsä tehdasmittakaavaan. ”Laskelmiemme mukaan kierrätetyt ravinteet pystytään tarjoamaan keinolannoitteita edullisemmin”, hän kertoi. Jätevesistä 85 prosenttia tulee hänen mukaansa kotitalouksilta ja vain 15 prosenttia teollisuudelta ja ne sisältävät laajan kirjon erilaisia aineita. ”Haitallisten aineiden lähteinä ovat esimerkiksi elintarvikkeet, lääkkeet, pesuaineet, tekstiilien palonsuojausaineet ja muoviset astiat”, hän luetteli. Peltojen perusasiat kuntoon Nousiaisissa peltoa viljelevän maanviljelijä Kalle Oivasen mielestä lannoitteet eivät kuitenkaan ole avainasemassa hyvän sadon saamisessa, vaan viljelijöiden on muistettava pitää peltojen vesitalous ja perusasiat kunnossa, jotta pellot pystyvät hyödyntämään ravinteita ja tuottamaan satoa. Kierrätyslannoitteiden hinta ei ole niiden menekin esteenä, totesi orgaanisia lannoitteita valmistavan Soilfood Oy:n toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta. Sitran Ravinnekierto Challenge -haastekilpailun paneelikeskusteluissa pohdittiin kierrätyslannoitteiden puhtautta ja ravinnekiertoon liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Suomessa viljelijä päättää, mitä pelloilleen levittää, kierrätysvai keinolannoitteita
Hankkeessa arvioitiin kiertotalouden mahdollisuuksia myös taloudellisesti. Kansantalouden näkökulmasta hankkeen keskeinen tulos oli, että kiertotalous parantaa sekä uusien, kierrätykseen perustuvien tuotteiden että tuotantoprosessien tehostumisen kautta kokonaistuottavuutta ja johtaa siten kansantuotteen kasvuun. Tulokset tukevat siten sitä näkökulmaa, että jos ympäristönäkökulma otetaan läpileikkaavasti käyttöön, se synnyttää aidosti uusia mahdollisuuksia, jotka voivat kompensoida toisaalle väistämättä syntyviä lisäkustannuksia. Konkreettiset esimerkit kiertotaloudesta ovat kuitenkin toistaiseksi olleet mittakaavaltaan vaatimattomia. 38 Uusiouutiset 4/2016 Juha Honkatukia teknologiaan että ne uudet materiaalivirrat ja tuotteet, joita kiertotalous synnyttää. Toisaalta siihen siirtymällä toivotaan luonnon kuormituksen vähenevän, toisaalta sen toivotaan luovan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja synnyttävän mahdollisesti paljonkin uusia työpaikkoja. Niinpä kiertotaloutta voitiin tarkastella myös kansantaloudellisesti. Erilaisten jätteiden kierrätyksen tehostamisella voidaan puolestaan korvata neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Anna Huovinen / VVT. Tutkimuksessa käytiin laajasti läpi kiertotalouden institutionaalisia edellytyksiä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy selvittivät hiljan kiertotalouden mahdollisuuksia Suomessa. Eräs keskeisiä havaintoja hankkeesta oli, että kiertotalouden mahdollisuuksien realisoiminen vaatii säännösten ja ohjauskeinojen ennakkoluulotonta uudelleenarviointia päällekkäisyyksien ja – kiertotalouden kannalta – ristiriitaisuuksien vuoksi. Onko odotusten ja todellisuuden välillä siis ristiriita. Kiertotalous näyttäytyy siis tutkimuksen kattamien esimerkkien valossa taloudellisesti kannattavana, joskin kannattavuutta voi laskea uusien teknologioiden mahdollisesti vaatima tuki. Kiertotalous synnyttää myös monille sektoreille uusia työpaikkoja. Tutkimuksen kattamissa esimerkeissä vaikutukset kansantuotteeseen eivät näennäisesti ole kovin suuria – reilu puoli prosenttia kansantuotteesta – mutta jo tämä vaikutus on riittävän suuri kompensoidakseen esimerkiksi Suomen päästötavoitteiden toteuttamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Arvioon koottiin toistakymmentä toteutettavissa olevaa esimerkkiä, joissa uudet toimintatavat vaikuttaisivat sekä tuotantoprosesseihin että synnyttäisivät uusia tuotteita. Entä sitten vaikutusten suuruuden. Kaikissa esimerkeissä pyrittiin kuvaamaan sekä tarvittavat investoinnit uuteen Kiertotalous – uskomatonta vai totta. Ristiriitaa odotusten ja todellisuuden välillä ei siis näytä syntyvän vaikutusten suunnan suhteen. Tällaisia esimerkkejä on löydettävissä esimerkiksi ravinnekierroista, joissa tunnetusti on suuri potentiaali energiantuotantoon mutta joiden paremmalla hallinnalla voidaan myös vaikuttaa lannoituksen tarpeeseen ja vähentää esimerkiksi vesistöjen kuormitusta. n Juha Honkatukia, johtava asiantuntija, VTT K iertotalouteen kohdistuu suuria odotuksia
Soveltuu lupamenettelyyn Väitöskirjan kokeellinen osuus muodostuu kahdesta osiosta. Väitöskirjan mukaan menetelmä on käyttökelpoinen öljyllä saastuneen maan biohajoavuuden arviointiin. BCR-uuton liuottimia (etikkahappo, hydroksyyliamiinihydrokloridi ja ammoniumasetaatti, jota edeltää vetyperoksidi keitto). FT, dosentti Hannu Nurmesniemi puolestaan toimii Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ympäristöja kemiantekniikan tutkimuksessa. Väitöskirjan suomenkielisen kirjallisuuskatsauksen loppuosassa käsitellään öljyllä pilaantuneen maan biohajoavuuden mittaamiseen käytetyt menetelmät sekä Suomessa käytössä olevia hyväksyttyjä ja standardisoituja uuttomenetelmiä maaperän ja jätteiden karakterisointiin sekä ympäristöriskin arviointiin. P ohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö FM Juhani Kaakisen soveltavan kemian alaan kuuluvassa väitöskirjassa tutkittiin öljytuotteilla pilaantuneiden maiden hiilivetyjen biohajoavuutta ja kaivosteollisuudesta peräisin olevan sulfidimalmia sisältävän sivukivimurskeen (tässä tapauksessa raidesepelin) raskasmetallien liukoisuutta, liikkuvuutta ja biosaatavuutta. Menetelmä ei ole vielä yleisessä käytössä maassamme ja siksi tutkimus oli tärkeä ja ajankohtainen. Siinä happaman vesiuuton jälkeen käytetään ns. Kaakinen esittelee ympäristölainsäädännön kehittymistä Suomessa sekä luo yleiskatsauksen maaperän exja in-situ puhdistusmenetelmiin. Vastaväittäjänä toimi professori Simo Pehkonen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena Ulla Lassi Oulun yliopistosta. Väitöskirjassa käytetty uuttomenetelmä kehitettiin alun perin maaperän ja sedimenttien metallien fraktiointiin. Hän käy läpi myös käytössä olevat riskinarviointimenettelyt pilaantuneille maille. Elektroninen väitöskirja: http://urn.fi Tero Luukkonen/Oulun yliopisto p Juhani Kaakisen väitöskirja antaa kaivattua tietoa alan tutkimusmenetelmistä sekä terminologiasta suomen kielellä.. Työn on ohjannut dosentti Toivo Kuokkanen Oulun yliopistosta. n Juhani Kaakisen väitöskirja ”Öljyllä ja raskasmetalleilla pilaantuneita maita koskevan ympäristölainsäädännön ja lupamenettelyn edistäminen kemiallisella tutkimuksella” tarkastettiin Oulun yliopistossa 15.4.2016. Uusiouutiset 4/2016 39 n RISTO PÖYKIÖ, HANNU NURMESNIEMI Väitös Lisämenetelmiä ympäristöriskien arviointiin Ympäristöviranomaisille, toiminnanharjoittajille ja konsulteille on nyt tarjolla tietoa öljyn sisältämien hiilivetyjen biohajoavuudesta maaperässä. Ensimmäisessä osiossa tarkasteltiin pilaantuneessa maassa tapahtuvaa öljyhiilivetyjen biohajoamista aerobisissa olosuhteissa manometristä respirometristä testiä (BOD OxiTop) käyttäen. Väitöskirjan lopussa on englanninkieliset vertaisarvioidut julkaisut, joihin tutustumalla voi perehtyä tutkimusalueeseen syvällisemmin. Väitöskirja tuo kauan kaivattua tietoa alan tutkimusmenetelmistä sekä terminologiasta suomen kielellä. n Kirjoittajista: FT, dosentti, ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö toimii Kemin kaupungilla ympäristönsuojelussa. Toinen kokeellinen osio keskittyy raidesepelin raskasmetallien fraktiointiin monivaiheisia uuttoja käyttäen yhdistettynä haitallisten metallien mahdolliseen biosaatavuuteen ja ympäristöriskin arviointiin. Uusi väitöskirja antaa myös tietoa pilaantuneiden maiden raskasmetallien liukoisuudesta ja mahdollisesta ympäristöriskistä. Nykyään menetelmää käytetään joko sellaisenaan tai modifioituna myös muiden kiinteiden jätteiden kuten lietteiden ja tuhkien sisältämien raskasmetallien liukoisuusominaisuuksien arviointiin. Menetelmä soveltuu käytettäväksi potentiaalisena työkaluna tällaisten maiden kunnostuksen lupamenettelyssä. Jätteiden kokonaismetallipitoisuuksien määrittämisen ohella kyseinen uuttomenetelmä tarjoaa yhden lisämenetelmän arvioitaessa laboratorio-olosuhteissa jätteiden sisältämien metallien liukoisuudesta mahdollisesti aiheutuvaa ympäristöriskiä erilaisissa ympäristöolosuhteissa
Eerola on ohjannut ja tarkastanut useita taloustieteen väitöskirjoja. ”Tapoja, joilla ne voivat esimerkiksi kasvattaa raaka-aineiden jalostusarvoa ja päästä pois alisteisesta asemastaan maailmantalouden resurssipohjana. Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unescon myöntämän professuurin tavoitteena on tukea tulevaisuustyötä kehittyvissä maissa. Hän aloitti työssään 13.6.2016. Tutkimusjohtajana Eerola johtaa VATT:n tutkimustoimintaa ja sen strategista suunnittelua. Hän aloitti alaan ja uusiin tehtäviin perehtymisen jo 1.6.2016 väistyvän toimitusjohtaja Markku Salon rinnalla. VATT n Valtiotieteiden tohtori, dosentti Essi Eerola on nimitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) uudeksi tutkimusjohtajaksi. n Unesco myönsi Turun yliopistolle professuurin n Unesco on myöntänyt Turun yliopistolle professuurin, jonka tavoitteena on hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen työkaluja köyhyyden poistamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kehittyvissä maissa. Tehtävään on nimitetty tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius. Jo kahdeksan yliopistoa muun muassa Namibiasta, Perusta ja Kiinasta, Yhdysvalloista ja Saksasta on ilmoittautunut yhteistyökumppaniksi. Se on perusleipätyötämme”, yli 20 vuotta tulevaisuudentutkimusta tehnyt Wilenius sanoo. Hän jatkaa uudessa tehtävässään Coorin Suomen-yksikön johtoryhmän jäsenenä. Vuosina 2003–2008 Eerola toimi Helsingin yliopistossa ensin post doc -tutkijana, myöhemmin lehtorina ja määräaikaisena professorina taloustieteiden laitoksella. Harjun tehtävänä on tuotesuunnittelu ja dokumentointi. Sony, Philips, DNA ja ALSO. 40 Uusiouutiset 4/2016 Nimitysuutisia Coor Service Management Oy n KTT Mikael Vainionpää on nimitetty Coor Service Managementin Suomen-yksikön myyntijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Essi Eerola väitteli vuonna 2003 valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta. Hän siirtyi Coorin palvelukseen VR Transpointilta. Aikaisemmin Ilmonen toimi Sitralla kestävän kaivostoiminnan hankkeessa. Finncont Oy n Finncont Oy suunnittelee sekä valmistaa muovija metallituotteita ympäristö-, kemia-, elintarvikeja ajoneuvoteollisuudelle. ”Oma tutkimukseni osoittaa, että olemme siirtymässä maailmassa seuraavaan aikakauteen, kuudenteen aaltoon. Hän näkee, että kehitysmaiden on mahdollista löytää uusia tapoja olla osana maailmantaloutta. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy n Sini Ilmonen on aloittanut LounaisSuomen Jätehuolto Oy:llä Tekstiili 2.0 -hankkeen hankekoordinaattorina. Aiempia työnantajia ovat olleet mm. Käytännössä Eerola tulee tarttumaan kahteen asiaan: tutkijoiden toimintaedellytysten varmistamiseen ja VATT:n yhteiskuntasuhteiden vahvistamiseen. Uusi aalto vie paljon mennessään, mutta se tuo myös uusia mahdollisuuksia, sillä vaikuttavat liikevoimat ovat erilaisia kuin aiemmin”, Wilenius sanoo. Turun yliopisto alkaa yhdessä Unescon ja mukana olevien sopimuskumppanien kanssa rakentaa tapaa viedä tulevaisuustyöskentelyä kehittyviin maihin. DI Timo Manninen on nimitetty Finncont Oy:n vientiasiakkaiden avainasiakaspäälliköksi vahvistamaan Finncontin vientimyyntitiimiä. Verotuksen, asuntomarkkinoiden ja asuntopolitiikan kysymyksiin erikoistunut Eerola aloittaa tehtävässään 1.9.2016. Vainionpää vastaa myynnistä ja liiketoiminnan kehityksestä Suomessa. n Timo Manninen Antti Harju. Aiemmin Coorin Suomen-yksikön myynnin ja liiketoiminnan kehityksen johdossa työskennellyt Tuomas Vaalto (KTM) on nimitetty liiketoimintayksikön johtajaksi. Teknikko Antti Harju on nimitetty Finncont Design studioon tuotesuunnittelijaksi. Jätelaitosyhdistys ry n OKT, MBA Riku Eksymästä tulee JLY:n uusi toimitusjohtaja 1.8.2016. Viimeisen vuoden Eerola on ollut tästä tehtävästä virkavapaalla Suomen Pankin Rahapolitiikkaja tutkimusosaston tutkimusyksikössä, jonka neuvonantajan roolista hän siis palaa VATT:iin tulevana syksynä. Jyväskylän Messut Oy n Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Juha Rahko, 56. VATT:ssa Eerola on toiminut johtavana ekonomistina vuodesta 2008. Nelivuotisen professuurin tavoitteisiin kuuluu myös sen teemoihin perustuvan uuden UniTwin-yliopistoverkostohankkeen valmistelu Unescolle. Tulevaisuudentutkimuksen työkalujen avulla voidaan hahmottaa näitä mahdollisuuksia ennakoimalla, mitkä tarpeet nousevat ja mitkä häviävät. Eksymä on työskennellyt aiemmin muun muassa virkamiehenä Suomen EU-edustustossa Brysselissä, yhteiskuntasuhteiden parissa Metsäteollisuus ry:ssä sekä viimeksi energiasektorilla Fortumin ja Carunan yhteiskuntasuhdepäällikkönä ja lakimiehenä. Rahko on toiminut johtajana isoissa kansainvälisissä ja kotimaisissa yrityksissä sekä Suomessa että pohjoismaissa
p Veera Lintunen ja muut opiskelijat työskentelevät Tekstiili 2.0 -pilotissa. Keräyspisteiden helppo saavutettavuus oli vastaajille tärkeää. Perinteisesti naiset ovat vastanneet kotitalouksissa tekstiileiden hankinnasta, huollosta ja käytöstä poistamisesta. Helmikuussa käyntiin pyörähtänyt kuluttajille suunnattu kysely poistotekstiilien keräyksestä on tuottanut kevään aikana runsaat 350 vastausta. Suurin osa vastaajista oli 20–65-vuotiaita naisia. Tekstiili 2.0 on Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun, SITRA:n, Turun kaupungin, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin rahoittama hanke. www.poistotekstiili.fi Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Kuluttajat haluavat kierrättää tekstiilinsä helposti Kyselyn mukaan keräyspisteen hyvä sijainti motivoi poistotekstiilien kierrättämiseen. Uusiouutiset 4/2016 41 Poistotekstiilien kierrättämiseen motivoi erityisesti hyvä sijainti ja se, että poistotekstiilit hyödynnettäisiin uusien tuotteiden raaka-aineena. Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa Tekstiili 2.0 -pilotissa työskentelevät opiskelijat ja henkilökunta kertovat tekstiilikierrätyksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pilotin etenemisestä. Kiinnostusta tekstiilien kierrätystä kohtaan vaikuttaa olevan runsaasti. Innostusta kierrätykseen lisäisi vastaajien mukaan myös se, että kuluttajille tarjottaisiin lisää tietoa poistotekstiilien kierrätyksestä. Sara Malve Noora Sirén p Turun Kauppatorilla ihmiset saivat tuoda tekstiileitään Peräkonttikirppis-tapahtuman keräyspisteelle toukokuun lopussa. Pilotin käytännön kokemus kertoo, että kuluttajat seuraavat innokkaasti tiedotusta poistotekstiileistä sosiaalisessa mediassa ja jo kevyellä viestinnällä saadaan heidät innostumaan tuomaan tekstiilit kierrätykseen. Alle 20-vuotiailta ei ole vielä onnistuttu tavoittamaan kyselyssä, vaikka nuoret ovat suuri kuluttajaryhmä. Vaikka vastaajat kokivat, että tekstiilejä kierrätettiin hyvin, kyselystä ilmeni, että kiinnostusta saada lisätietoa tekstiilien kierrätyksestä oli valtaosalla vastaajista. Vastaavasti yhdeksi keräyspisteiden toimimattomuuden syyksi kyselyssä nimettiin huono tai liian kaukainen sijainti autottomalle saavuttamattomissa olevassa paikassa. Kaikille avoimella tiedolla tekstiilien keräyksestä, lajittelusta ja hyödyntämisestä halutaan tukea uuden bisneksen syntymistä Suomeen. Poistotekstiilien kierrätystä voisi lisätä siis se, että keräyspisteet sijaitsevat omassa arkisessa elämänpiirissä. Monet kyselyyn vastanneista ilmoittivat jo lajittelevansa kaikki tekstiilit. Keskeinen kyselyssä esiinnoussut poistotekstiilien keräykseen liittyvä asia oli keräyspisteiden sijainti. n Jenny Kärhä on kestävän kehityksen opiskelija ja Sara Malve projektityöntekijä Turun AMK:lla. Osallistu kyselyyn: http://www.poistotekstiili.fi/kysely-kuluttajille/. n JENNY KÄRHÄ JA SARA MALVE T ekstiili 2.0 pilotti kerää Varsinais-Suomessa tietoa tekstiilikierrätyksen mahdollisuuksista vuoden 2016 ajan. Kyselyn vastausten perusteella vaikuttaa siltä, ettei kotitalouksien työnjako ole tekstiilien suhteen juuri muuttunut. Missä on lähin keräyspiste. Yleisimmin vastaajat kertoivat vievänsä käytöstä poistamansa tekstiilit erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille tai uudelleenkäyttävänsä niitä kotona esimerkiksi siivoamiseen
Niinkin raskas tavara kuin kipsisäkki lähtee paisumaan virolaisesta viiden euron kuluttajahinnasta aina suomalaiseen 24 euroon vain siirtyessään muutamia merimaileja. 42 Uusiouutiset 4/2016 Oi kallis Suomenmaa S uomessa syntyminen on kuulemma lottovoitto. Tätä salaperäistä inflaatiokaasuasemaa pitäisi päästä tutkimaan lähemmin. Voihan kyseessä olla joku muukin ilmaan kevyempi kaasu, kuten vety tai helium. Perhe on sen vuoksi syytä koota lottovoittajista. On syytä epäillä, että Itämerellä on jossain kohtaa kaasuasema, jossa hintalapuille annetaan lisää nostetta Suomeen mentäessä ja taas lasketaan paineita toiseen suuntaan. Ne saa manhattaneilta alle puoleen hintaan. Moni turisti on karvaasti saanut oppia kukkaronsa kautta sen, ettei fiskarsseja tai aarikoita kannata tulla Suomeen ostamaan. Onkohan siellä kierrätys kunnossa. Esimerkiksi suomalainen lukko menettää hinnastaan kaksi kolmasosaa, kun se siirtyy 88 kilometriä etelään. On noloa viedä lahjoja, jotka saajan taloudessa kuuluvat halpakauppojen tarjontaan, mikäli on itse maksanut suomalaiset, suolaiset lunnaat. Tekesiltä saa varmasti tukea inflaatioaseman kehittämiseen kansainvälisiin mittoihin ja Finvera lahjoittaa rahaa perusinvestointeihin. Arvokkuus on Suomelle sisäsyntyistä. Silti suomalainen on niin köyhä, etteivät palkat riitä perheenyhdistämisen tulorajoihin. Ulkomaille mentäessä suomalaisten tuotteiden hinnat lässähtävät, kun taas toiseen suuntaan hinnat sen kun pullistuvat. Ajatusta voisi kehittää myös siihen suuntaan, että tarvittaessa inflaatiokaasua voisi myydä myös lompakon täytteeksi. Esimerkiksi suomalaisten saksien hinta putoaa suorassa suhteessa etäisyyteen Suomen maarajoista. Hinnoilla on nimittäin ilmapalloefekti. Mitä, jos hintakuplan pumppauksesta pihisisi hieman hintaa myös omaan taskuun. Suurperheelliselle lompakontäytettä voisi toimittaa tankkiautollisen kerrallaan. Vaikka Tallinnaa kutsutaan Etelä-Helsingiksi, on se hintaja arvomaailma suomalaisen paisuttelukaasun ulottumattomissa. Miksi. Maahantuonti ei monelta luonnistu. Jos esimerkiksi tulot eivät riitä perheenyhdistämiseen, voisi lompakkoon ruiskaista pari ilmakehää nostetta. Suomessa tavaran arvo paisuu ilmeisesti kasvitai olohuonekaasujen vuoksi. Eikun globaaleille markkinoille! n Kiertolainen Lässähtänyt hintakuplan puhaltaja Kiertolainen. Valitettavasti hintakaasu toimii vain yhteen suuntaan eikä toiminta ole kansainvälistä. Kokenut suomalainen matkailija ei ostakaan tuliaisviemisiä lähtöruudusta, vaan mahdollisimman läheltä vierailukohdetta. Tämä suomalainen ilmiö pitää ehdottomasti viedä kansainvälisille markkinoille. Jos haluaa esimerkiksi ostaa edullisesti suomalaista designiä, joka on Aasian halpamaassa tehtyä, ostosta ei kannata suorittaa Suomessa. Yksi ongelma on. Sitä yhdistyy silloin helpommin. Siksi koska tuotteet eivät silloin ole Suomen hintavoimakentässä