3 4/2017 Kiertotalouden erikoislehti The circular economy on your screen Becoming a pioneer Arctic recycling Uusiokuitua vanhoista vaatteista Read me in English! Suomi Finland 100 Special international issue to celebrate the circular economy
EDITORIAL 31ST MAY 2017 Rajoja ylittämässä Ison mittakaavan kiertotalousmuutokseen tarvitaan monenlaista yhteistyötä, monella tasolla. The public and private sectors and various organisations have started to look for new practices that respect our planet and its limited resources. I want to recycle packaging waste. Meeting these needs requires an overall shift in thinking, attitudes, operating environments, production chains, industrial ecosystems and market mechanisms. There are certain pioneering companies both in Finland and abroad that have already adapted their business to meet the needs of the circular economy. We, consumers, have many needs and wishes that are related to the circular economy. Many of us think like this. More examples are on Sitra’s “The most interesting companies in the circular economy” list. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi Seija Kuoksa, 040 933 1147, seija.kuoksa@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja Loimun jäsenille 69 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Uusiouutiset 4/2017 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Kari Herlevi, Pekka Karppinen, Martti Komulainen, Lauri Lehtinen, Sara MalveAhlroth, Maija Pohjakallio, Maija Saarikko ja Irene Sillanpää. Many of the needs I mentioned earlier are difficult to meet by an individual company or operator. We can achieve this shift through cooperation. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Yhteistyötä, joka ylittää niin yritysrajat, sektorirajat kuin valtioiden rajat. This magazine and the Circwaste supplement present this expertise. Haluatko olla mukana. I want to have a repairable, upgradable smartphone. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Otavamedia Ravintola voi säästää suuria summia käyttämällä ruokahävikin määrää pienentävää sovellusta. I am talking about a paradigm shift. Are you in. I want to live so that my carbon and material footprints can co-exist with the footprints of other people on Earth. Achieving large-scale change requires many forms of cooperation on all levels. Lue pääkirjoitus suomeksi! Crossing boundaries I want to eat at a restaurant that does not generate food waste. ISSN 0787-0663, 28. Cooperation that crosses boundaries between companies, sectors and nation states. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Seuraava Uusiouutiset numero 5/17 ilmestyy 1.9.2017. I want to be able to choose any piece of clothing at a shop knowing that its production has been ecologically and socially sustainable. Elina Saarinen. Finland can be proud of its expertise in the circular economy. Lehden osateemoja: Älykäs jätehuolto, teolliset symbioosit, puuja bioenergia, logistiikka. We are waiting for industry, businesses and society to provide us with solutions, products and service models that meet our needs and wishes
16 FIBS ry:n Riikka Leppänen auttaa yrityksiä tekemään vastuullisempaa liiketoimintaa. Ajankohtaista Tapahtumat: Digitalisaatio mullistaa infran Nimityksiä Palkittuja Tulevaisuuden kaupunkia suunnittelemassa Mediakortti 3 6 8 10 11 12 16 20 22 29 30 31 34 35 36 37 38 41 42 44 44 46 47. 4 Uusiouutiset 4/2017 4/2017 Tämän lehden osateemat ovat Suomen kiertotalousosaajat ja vastuullinen kuluttaminen. Elina Saarinen Otavamedia Pääkirjoitus / From the editor Jyrki Katainen: New rules for the market economy Kirsi Sormunen: Becoming a pioneer Column, Kari Herlevi: Finland will play an important role in renewing Europe’s industrial capacities Kummit tukevat ympäristöopiskelijoita Finnish examples Työnsä taitajia, Riikka Leppänen: “Vastuullisuus ei ole pipertämistä, vaan kovaa valuttaa!” Uusiokuitua vanhoista vaatteista Kiertotalous näytölläsi / The circular economy on your screen Landfill sites soon to be history Quo vadis, jäteala. Kinkkujäte jalostui biopolttoaineeksi Arctic recycling Packaging Valley to the top Kalaa ja yrttejä biojäte-energialla Saimaan kanavasta kiertotalouden vesireitti Tuleeko Saloon jätevoimalaa. Osa jutuista löytyy suomeksi QR-koodin takaa ja Uusiouutisten nettisivuilta: www.uusiouutiset.fi. 22 Digisovellukset ovat vähentäneet ruokahävikkiä ravintoloissa. Some of them can be found in English via the QR code. Petri Järvinen Suomi Finland 100 You'll find many examples of the circular economy in the articles of this magazine. Sisältö 42 Virtuaalikypärämatkalla Yhdyskuntatekniikka-messuilla. Numero on kansainvälinen Suomi 100 -juhlanumero
Uusiouutiset 4/2017 5
”Katseet kohdistuvat edelläkävijään.” New rules for the market economy The European Commission believes that the circular economy will become the new economic megatrend. n ELINA SAARINEN J yrki Katainen, Commission Vice-President for Jobs, Growth, Investment and Competitiveness, describes the recent shift in attitudes towards the circular economy as a pleasant surprise. About a year ago, there were still some Member States and Members of Parliament who regarded eco-design regulations as trivial, but have now understood the market impacts of ecodesign. Katainen believes that upgradable hardware could become an important competitive edge for companies. Katainen sees this as negotiation tactics. Clearly, the circular economy is becoming mainstream,” Katainen says. “I am excited to see if we’ll be able to rise to the next level instead of simply replacing illegal landfills with legal ones.” the recently introduced measures can help us save electricity comparable to the amount consumed in Sweden in one year by 2030.” This year, the EU will review its eco-design directive to find out whether it could contain obligations on the use of secondary materials or the repairability or upgradability of devices. “The demand for these kinds of services and, for example, solutions that represent the sharing economy is already out there. 6 Uusiouutiset 4/2017 Lue juttu suomeksi! Uudet pelisäännöt markkinataloudelle Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Suomen kannattaa tavoitella kiertotalouden kärkimaan paikkaa. For example, a total of EUR 5.5 billion is currently allocated to the improvement of waste management from the Structural Funds, and the Horizon 2020 fund has granted EUR 650 million to innovations in the circular economy. Consumers are ready The Commission’s Circular Economy Package and the related waste regulations are now being discussed in trilogue meetings in the EU. “There has been a massive shift in attitudes towards ecodesign. The race to the top is getting intense. According to Katainen, smart, incentive regulation can speed up the creation of market rules that enable the circular economy. He praises the organisations and enterprises that have promoted the circular economy and served as examples of the existing and prospective business opportunities of the circular economy. The estimated value of the global circular economy market is EUR 1,800 billion a year. “The Commission sees the circular economy as a resourceful economic megatrend that can support economic growth, and more and more people are now sharing this vision. This shows that consumers EC – Audiovisual Service. I have been positively surprised to see how quickly the understanding of the circular economy has increased. These provisions could notably extend the lifespan of products. Important eye-openers include the fact that by regulating energy consumption, we can achieve energy savings that equal the annual consumption of electricity in Italy by 2020, and p European Commission Vice-President Jyrki Katainen hopes that enterprises and Member States are able to use the resources offered by the EU to create something new. The Commission estimates that the circular economy can bring annual net cost savings of up to EUR 600 billion and create millions of new jobs in Europe. The recycling targets of the European Parliament are even more ambitious than the targets set by the Commission
The platform will involve all operators in the supply chain, from farmers, wholesale and retailers to restaurants, the food industry and citizens. The circular economy should remain on the agenda, also for import and trade policy reasons.” According to Katainen, becoming the leading country in the circular economy is worth aspiring to, because the title comes with many benefits: “If Finland is recongised as the global leader of the circular economy, our nation brand will become stronger and stronger. This could be a fantastic opportunity, both economically and environmentally, if the recycled plastics market became comparable to, for example, the oil market.” All eyes on the pioneer In Katainen’s view, the two countries competing for the title of pioneer in the circular economy are Finland and the Netherlands, but also other countries are about to join the race, such as Belgium and Germany. Uusiouutiset 4/2017 7 are ready and waiting for companies to take the next step.” “When a company wants to follow the principles of the circular economy, it usually needs a strong network to support its operations.” Even the public sector has started to take the circular economy into consideration in public procurement, but Katainen still sees ample room for improvement in this area. In order to achieve this goal, Finland must take a number of small and large steps in the fields of politics and the economy: “Finnish industries, decision-makers and other operators, such as Sitra, should raise public awareness of the circular economy as the asset on which Finland can build its long-term sustainable growth and international influencing strategy. The Commission’s aim is to speed up the building of networks. It is, for example, establishing a platform for reducing food waste. “Preparing a plastic strategy for the EU and building a functional internal market for recycled plastics are examples of topics that arouse interest. This would also strengthen our mandate in the EU regulation and improve our credibility in the market. “In order to stay in the lead, countries must develop business models and include a wide range of operators to promote the circular economy.” Katainen thinks that Finland has a fair chance of becoming the forerunner by 2025. One can only imagine the new market opportunities that will open for Finnish companies in, for example, China, which takes the circular economy seriously right now.” n ”The market for recycled plastics could rival the oil market.”. All eyes will be on the pioneer. Katainen points out that fostering a healthy, sustainable market for secondary raw materials is vital. This year’s agenda also includes an analysis of the interface between chemicals, products and waste legislation
We want to show the world that Finland is working consistently towards this goal.” These comments are by Kirsi Sormunen, Professional Board Member, who heads the extensive circular economy steering group with Minister Kimmo Tiilikainen. Finland was the first country in the world to release its own circular economy road map. “Working with such a diverse group of people is an excellent opportunity to achieve concrete results. The road map lists trials and measures that will be implemented within a couple of years in five focus areas: forest-based loops, technical loops, sustainable food system, transport and logistics, and joint actions. The title of pioneer in the circular economy is still up for grabs. Finland aims to become the forerunner in the circular economy by 2025. n ELINA SAARINEN Sitra ” T Lue juttu suomeksi! Kumppanuuksin kiertotalouden edelläkävijäksi Ensimmäinen Word Circular Economy Forum kesäkuussa Helsingissä on paikka rakentaa verkostoja ja kumppanuuksia kiertotalouden käytännön toteuttamiseen, näkee Kirsi Sormunen.. In the public sector, many municipalities have taken voluntary, active steps towards Becoming a pioneer Kirsi Sormunen sees the first World Circular Economy Forum – held in Helsinki in June – as a great place for networking and finding partners for the circular economy in practice. We want to make sure that this forum becomes more than just academic analysis.” According to Sormunen, Finland’s goal of becoming the forerunner is realistic. 8 Uusiouutiset 4/2017 he circular economy has immense business potential. Examples of these can be found in this magazine (see page 34). The aim of the steering group is to implement the objectives and measures identified by Sitra in its road map to the circular economy in practice and create concrete solutions that are scalable for the international market. Finland already has a large number of world-class enterprises of all sizes that use the foundations of the circular economy in their business
Its aim is to make it into an annual forum for networking and promoting the circular economy. We can achieve things without excessive hierarchies or bureaucracy. “Critical raw materials will become scarce, businesses must become more aware of their resource costs, and nature cannot be burdened above its capacity.” n t “To function optimally, the circular economy should be based on ecosystems and industrial symbioses, rather than on efforts by individual companies. Approximately 1,500 guests from 60 different countries have been invited to the forum, and there are hundreds of interested participants on the waiting list. In 2018, the World Circular Economy Forum will be organised in another country. In Sormunen’s view, current market economy trends will inevitably make operations more resource-efficient and favour closed loops. The highly-regarded participants include the International Resource Panel. Key Finnish ministries are also involved. Everyone knows each other According to Sormunen, Finnish work for the circular economy has gained international attention thanks to its wide scope and pragmatic approach. Sormunen believes that the forum will improve Finland’s standing as the forerunner in the circular economy and in environmental matters at large. “In a small country like Finland, it is easy to build stakeholder networks, because almost everyone already knows each other. Even the current Strategic Government Programme makes a reference to the circular economy, but Sormunen thinks the measures recorded in it could be more ambitious. Countries such as Scotland, the Netherlands, Belgium and Canada have already expressed their interest. Strong networks offer a way of achieving our agenda together.” The first World Circular Economy Forum (WCEF), which will be held in June, is an opportunity to grow these networks and make them global. Finnish consumers, on the other hand, have a reputation for being stingy, and conspicuous consumption has never gained much foothold here. One man’s trash is another man’s treasure,” Sormunen says.. Uusiouutiset 4/2017 9 sustainability. Sitra’s prestigious groups partners at the event shows that international interest towards the forum is high: The partners include the UN environmental programme, the European Commission, Ellen MacArthur Foundation, European Environment Agency, International Institute for Sustainable Development, World Resources Forum, the Nordic Council of Ministers, World Business Council for Sustainable Development, and Koli Forum. Sitra has protected the name of the event and plans to organise the WCEF again in Finland in 2019
WCEF2017 consists of 17 plenary and parallel sessions showcasing circular economy solutions for business, cities and finance. Sitra, the Finnish Innovation Fund, has decided to showcase 100 of the most interesting circular economy business cases in order to show how businesses can transform their core business models towards a circular economy. wcef2017.com. Finland’s success in education, combined with our strong competences in digital solutions and our high levels of ambition for a circular economy, is a compelling combination for creating truly unique solutions globally. As the view on the circular economy is global, special focus is put on how the circular economy is the essential engine behind achieving the highly ambitious UN Agenda 2030 and Sustainable Development Goals. We invite you to follow the live stream of WCEF2017 and celebrate Finland’s 100-year anniversary with us! The live stream and other associated content can be found at: live. This groundbreaking event will present the world’s best circular economy solutions and gather together 1,500 recognised experts and decision-makers from the field in Helsinki, Finland, from 5 to 7 June 2017. It will showcase the best solutions for allowing businesses to gain a competitive edge, create more added value and generate new growth and jobs in societies around the world. It is important to show in practice how we can achieve an estimated net saving of 600 billion euros for European companies by using resources more efficiently and moving away from the linear “take-make-consume-throw away” economy. The forum will feature three intense days of discussions, networking, workshops, side events and business excursions. The circular economy is a concept that originates from Europe and has firm roots in the European Union’s action plans and focus areas. n Kari Herlevi Project Director, Circular Economy Sitra, the Finnish Innovation Fund COLUMN Sitra/ Miikka Pirinen. WCEF2017 is timely for the EU’s circular economy package, as the forum will shed light on the best examples of circular economy solutions that can support the execution of the package and make the story complete for businesses and governments alike. WCEF2017 is an important platform bringing movers and shakers of the circular economy together to renew Europe’s industrial capacities and secure jobs and growth in a rapidly changing environment with limited resources. Finland has taken the lead by hosting the first World Circular Economy Forum and sharing its own inspirational story of turning the country’s vision of a circular economy into reality and delivering benefits across all sectors of business and society. 10 Uusiouutiset 4/2017 Finland will play an important role in renewing Europe’s industrial capacities T he World Circular Economy Forum 2017 (WCEF2017) is this year’s must-attend event on the circular economy, attracting guests from more than 70 countries. There is an ever-increasing need for collaboration to solve challenges on a systemic level. Europe is in a position to lead the way in developing an economy which minimises waste and pollution, and uses its resources efficiently
Uusiouutisten kanssa opiskelijoidenkummeiksi ovat lähteneet tänä vuonna LHJ Group, Oulun Jätehuolto, Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu, SER-tuottajayhteisö ry, Suomen Erityisjäte Oy sekä Tarpaper Recycling Finland. Kiertotalous tulee vaikuttamaan tulevan ympäristöalan ammattilaisen työhön. Näiden oppilaitoskummien avulla Uusiouutisten vuosikerran saa yli 300 ympäristöalan korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea ja ympäristöasioihin kiinnostusta osoittanutta lukiolaista. Uusiouutisten kanssa opiskelijoiden kummeiksi ovat lähteneet tänä vuonna LHJ Group, Oulun Jätehuolto, Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu, SER-tuottajayhteisö ry, Suomen Erityisjäte Oy sekä Tarpaper Recycling Finland. Uusiouutiset ja kummikumppanit onnittelevat tulevia ympäristöalan ammattilaisia! n. Uusiouutiset-lehti kustantaa vuosikertalahjoitusten kustannuksista toisen puolen, oppilaitosten kummiyritykset toisen puolen. Lehti tarjoaa opiskelijoille tarpeellista tietoa kiertotalouden muutoksista ja vaikutuksista. Sen vuoksi alan toimijat ovat halunneet tukea ympäristöalan opiskelijoita näiden opinnoissa ja tulevalla ammattiuralla lahjoittamalla opiskelijoille kiertotalousalan erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran. Kummien avulla. n ELINA SAARINEN K uinka ympäristöalan opiskelijat pysyvät kärryillä kiertotalousmurroksessa. Uusiouutiset 4/2017 11 Kummit tukevat ympäristöopiskelijoita Ympäristöalan opiskelijat saavat tänä vuonna mieluisan lahjan: joukko kiertotalousalan toimijoita tukee heidän opintojaan ja tulevaa uraansa lehtistipendein
The battery, secondary electronics and features selected by the user are in the “heart”, and the frame is its “spine”, including the customisable display that serves as the dock for the other modular parts. PuzzlePhone has been designed to last, and it utilises closed loops. Lue juttu suomeksi! Älypuhelin, jonka voi korjata ja päivittää Suomalainen Circular Devices Oy haluaa tarjota jotakin, mitä markkinoilta ei vielä löydy: kiertotalousperiaatteiden mukaisesti suunnitellun ja valmistetun kännykän. “Mobile devices contain many valuable raw materials, and it is unbearable to think that the lifespan of a phone can be as short as 2–3 years. n. People need to see it with their own eyes before they can believe it. e are about to make our breakthrough,” says Timo Taalas, CEO of ZenRobotics Oy. Its newest unit, the three-armed ZRR3, was recently installed in Melbourne, Australia. Upgradable smartphones C ircular Devices Oy from Finland wants to offer a product that is not yet available on the market: a smartphone that is designed and produced according to the principles of the circular economy. ZenRobotics p ZRR combines and analyses data from various sensors to recognise different waste materials. 12 Uusiouutiset 4/2017 FINNISH EXAMPLES Robots will sort your waste A Finnish start-up that uses AI robotics to sort waste is growing into a global company that will revolutionise the recycling of secondary materials. The key to robotics is training: The robots have learned to recognise tens of different waste fractions. “The plan is to design and produce PuzzlePhones in Finland. Thanks to its ability to learn, the system is adaptable and flexible, which is important in investments of this scale. Made in Silicon Valley, Oulu The start-up kicked off its operations in 2013, fuelled by 15 shareholders who know the IT business inside out. Introducing new technologies is always a slow process. ZRR units have been previously installed in Europe, Japan, China and the United States. When we have references from facilities in all corners of the world, I can safely say we have made our breakthrough.” n ” W Lue juttu suomeksi! Tekoäly lajittelee jätteesi Tekoälyrobotiikkaa jätteiden lajitteluun soveltavasta suomalaisesta start-upfirmasta on kasvamassa yhtiö, joka muuttaa globaalisti tapaa, jolla uusioraakaaineet kierrätetään. The company operates in Helsinki, Oulu and London, and it is currently raising money to launch its PuzzlePhone later this year. The company has recently released many new purchases of its ZenRobotics Recycler (ZRR) units. The start-up company has put massive efforts on product development in order to convince its customers that robots and artificial intelligence are not only science fiction, but they can actually separate waste types cost-efficiently. ZenRobotics closed its first deal in Southeast Asia in March, and the total number of recycler units it has sold worldwide is now over 30. We are wasting natural resources and producing heaps of electrical and electronic waste,” explains Tapani Jokinen, CDO at Circular Devices Oy. Thus, users no longer need to discard their entire phone if they need more performance or memory or a better processor. Each robotic system costs around 600–800,000 euros. Each PuzzlePhone is made from three repairable, replaceable and upgradable modules. Pu zzl ePh on e p The “brain” of PuzzlePhone contains the critical electronics and cameras. The customer can teach the robot to sort the waste fractions they need. The company already has a fully functional prototype. We will use the specialist ecosystem of former Nokia employees in Oulu,” Jokinen says. “Having strong, local references is the secret of our success
Siiri Perämäki’s dissertation also examined the topic. Lue juttu suomeksi! Kulttuurille oma laitelainaamo Keskisuomalaiset kulttuurija taidekentän toimijat kehittävät digialustaa, jonka avulla ne voivat lainata toisiltaan vaikkapa audiovisuaalisia laitteita. Laitelainaamon ajatus kehittyi, kun Jyväskylän kaupunki pyysi asukkaita lähettämään kiertotalousideoitaan. n Lue juttu suomeksi! Sähköja elektroniikkaromusta arvometalleja Suomalaiskonsortio aikoo kehittää jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon pystyvän, konttikokoisen laitoksen sähköja elektroniikkaromun käsittelyyn. Magnets can contain 25% neodymium and even terbium, which is extremely valuable,” Ari Väisänen, Lecturer at the Department of Chemistry describes the results. The method is based on hydro-metallurgic methods that are patented by the Department of Chemistry at the University of Jyväskylä and Jyväskylän Energia Oy. They set up a lending service for equipment that would be too expensive for individual artists to buy, and are now pooling, for example, audiovisual equipment. The mere thought of being able to process waste electrical and electronic equipment in containers instead of the current copper smelting plants that require hectares of space is truly revolutionary. Uusiouutiset 4/2017 13 Precious! A Finnish consortium will develop a container-sized, highcapability WEEE management plant that can recover precious and rare earth metals. The researchers are planning to scale the process to make it usable at demo facilities. More information on Circwaste Finland is in the supplement of this magazine. Elina Saarinen p Soile Ollikainen, Project Coordinator at Live Herring Oy, and Jarkko Kaunismäki, Technical Supervisor at Jyväskylä Art Museum, say that the lending service is currently used, for example, to pool audiovisual equipment.. “Crushed circuit boards and hard drives can contain up to 600–750 mg/kg of rare earth metals and twice as much silver. The WEEEFiner project was included on Sitra’s circular economy road map last autumn. Soile Ollikainen, Project Coordinator at Live Herring Oy, and Jarkko Kaunismäki, Technical Supervisor at Jyväskylä Art Museum, say that the team is planning to build a digital platform or an online service for equipment pooling. University of Jyväskylä/Depertment of Chemistry p The Department of Chemistry at the University of Jyväskylä has developed methods for recovering rare earth metals from waste and cinder. Lendable devices are an excellent example of efficient resource use, which is in line with the principles of the circular economy. Professionals in the culture and art sector in central Finland decided that they would no longer allow these expensive technical devices to stand in the way of artistic creation. At this stage, the service is designed for peer-to-peer lending in the art and culture field, but the idea could be copied and used elsewhere. The device lending service and the digital platform are one of the ideas the City of Jyväskylä received from its residents in the Circwaste project that promotes the circular economy. Pirkko Melville, R&D Manager at the City of Jyväskylä, says that the city will now test six or seven ideas in practice. “We cannot save the world by having one massive plant for waste management, but we must take the processing near the origin of the waste,” says Peter Malmström, Adviser at Technology Industries of Finland. n Lending equipment for artists M edia art, theatre performances and certain art festivals and events typically require technical equipment few people have at home. If they could make the process work in a container, this could become an important import product for Finland
14 Uusiouutiset 4/2017
Uusiouutiset 4/2017 15
Jäseninä on myös järjestöjä, oppilaitoksia ja julkisia organisaatioita. Millainen verkostonne on. Ilmastonmuutos, kiristynyt lainsäädäntö, kuluttajien vaatimukset, erilaiset kriisit ja Volkswagen-skandaalin tapaiset kohut, yritysten negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset, Finnwatchin raporttien esille nostamat globaalit epäkohdat, monet tällaiset seikat havahduttavat yritysmaailmaa. 16 Uusiouutiset 4/2017 Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä . M iten FIBS rantautui Helsingin Etelärantaan. Perustajajäseninä olivat Sosiaalija terveysalan tutkimusja kehittämiskeskus Stakes ja seitsemän yritystä, jotka tahtoivat luoda vastuullisten yritysten verkoston Suomeen. FIBS rahoittaa toimintansa jäsenmaksuin, lisäksi se saa jonkin verran julkista tukea työja elinkeinoministeriöltä, ulkoministeriöltä ja ympäristöministeriöltä. Miksi yritysten ja organisaatioiden pitäisi toimia vastuullisesti. Nyt jäseniä on vajaat kolmesataa. Mukana on enemmistö Suomen suurimmista yrityksistä. Jäsenmäärä kasvaa 5–10 prosentin vuosivauhtia. FIBSin ei ole tarvinnut ”Vastuullisuus ei ole pipertämistä, vaan kovaa valuuttaa!” Yritysvastuuverkosto FIBSin tavoite on ohjata jäsenyrityksiään vastuulliseen, kestävään ja samalla parempaan pitkän tähtäimen bisnekseen. Porukkamme on kompakti mutta tehokas, meitä on seitsemän plus yksi puolipäiväinen. FIBS syntyi vuonna 2000. Yritysvastuu on noussut yritysten tietoisuuteen megatrendien myötä. Tänään monessa yrityksessä ymmärretään, että vastuullinen toiminta on järkevää ja kestävää, ja todistettavasti luo uutta liikePetri Järvinen p FIBSin yritysvastuukoordinaattori Riikka Leppänen vakuuttaa, että yritysvastuulla saadaan aikaan parempaa bisnestä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti.. n IRENE SILLANPÄÄ markkinoida toimintaansa, jäseniksi tahtovat ovat löytäneet sen useimmiten oma-aloitteisesti. Vastuullisuus on kilpailukykytekijä
Olen myös Eettisen kaupan puolesta ry:n puheenjohtaja. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstön monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta ja tuloksellisuutta. Uusiouutiset 4/2017 17 toimintaa. Minkälaisia terveisiä tahdot lähettää lehtemme lukijoille. Uskaltaako FIBSin jäseneksi liittyä, jos ei ole edelläkävijäyritys, tai aiemmin soveltanut yritysvastuuta. Jos luonnonvarat loppuvat, ei mikään bisnes jatku. Asun mieheni kanssa Helsingin Kumpulassa. Yksikään maa ei ole saavuttanut niitä kaikkia. n. Palasimme juuri Filippiineiltä, missä poltin nenäni. Lisäksi luen paljon. Ympäristövastuullisuus on paitsi riskienhallintaa, myös uutta liiketoimintaa monelle yritykselle. Vastuullisuuden kenttä on niin laaja ja monimutkainen, että sen hallitseminen kokonaisvaltaisesti on erittäin haastavaa. Tahdomme kertoa tavoitteisiin sisältyvistä bisnesmahdollisuuksista kiertotalousja ympäristöalan yrityksille, ja kutsua ne mukaan syksyllä starttaavaan BISNES2030-kampanjaan, jossa yritykset ja organisaatiot pääsevät keskustelemaan tavoitteista virtuaalisella keskustelualustalla. Aiheeni on sosiaalinen vastuu kehittyvillä markkinoilla. Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/ p"Jos luonnonvarat loppuvat, ei mikään bisnes jatku", muistuttaa Riikka Leppänen. Vastuullinen yritys ajattelee sidosryhmiään, ja varmistaa tulevaisuutensa tekemällä enemmän kuin laki määrää. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti puolestaan on kaiken ihmiselämän ja liiketoiminnan perusta. Yritysvastuupalveluja jäsenille ovat tilaisuudet, valmennukset ja teemaryhmät, uutisja tietopalvelut sekä monimuotoisuusverkosto. Mökkeilemme jonkin verran, ja patikoimme. Joku yritys hallitsee innovatiiviset kierrätysratkaisut, mutta entä ihmisoikeusvaikutukset tuotantoketjuissa. Miten vastuullisuus, ja etenkin ympäristövastuullisuus, näkyy jäsenyritysten toiminnassa. Tavoitteet ovat seitsemäntoista kohdan ja 169 alakohdan lista koko maailman nykytilan haasteista ja mahdollisuuksista. FIBS keskittyy yritysvastuuteemoissaan yritysten ihmisoikeusvaikutuksiin, luontopääomaan, monimuotoisuusjohtamiseen sekä muihin ajankohtaisiin yritysvastuuasioihin. Mitä FIBS käytännössä tekee. Missä asut, ja mahtuuko elämääsi mitään muuta FIBSin lisäksi. Tai monimuotoisuusjohtaminen. Työviikkoni muuttui nelipäiväiseksi, sillä aloitin juuri väitöskirjani tekemisen, ja omistan sille päivän viikossa. Elämääni mahtuu työn lisäksi myös muuta mukavaa, esimerkiksi matkailua. Tuntee vastuuta kumppaniensa vastuullisuudesta, ja kehittää järkeviä ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin ongelmiin. Yritysvastuussa kukaan ei ole täydellinen, mutta kaikki voivat olla parempia. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tulossa toimintaamme jatkossa entistä vahvemmin. Hyviä esimerkkejä yritysten ympäristövastuullisuudesta on koottu FIBSin verkkosivuilta löytyviin julkaisuihin. Harrastan myös ratsastusta, joogaa ja lenkkeilyä. Minimoi toimintansa negatiiviset puolet, ja maksimoi positiiviset, sekä viestii niistä avoimesti. Niiden tarkoitus on antaa konkreettisia käytännön työkaluja jäsenyrityksille verkostoitumiseen, toiminnan kehittämiseen, benchmarkingiin sekä hankkimaan tietoa ja näkyvyyttä
18 Uusiouutiset 4/2017
Uusiouutiset 4/2017 19
n TEKSTI JA KUVA PEKKA KARPPINEN Uusiokuitua vanhoista vaatteista New clothes out of old ones The Finns have found the missing link: The closed loop of textiles recycling will soon be complete Read me in English!. 20 Uusiouutiset 4/2017 Tekstiilijätteen hyötykäyttöä edistävä eurooppalainen yhteistyöhanke on edennyt Teknologian tutkimuskeskus VTT:n osalta jännittävään vaiheeseen. Puuvillapohjaisen kierrätyskuidun teollista valmistamista kokeillaan ensimmäistä kertaa
Ensimmäisten uusiokuituerien odotetaan valmistuvan ennen juhannusta. Kokonaisarvoketjun kehittäminen on haastavaa, mutta välttämätöntä, jotta yksittäisteknologia voidaan ottaa käyttöön.” Tekstiilija vaatetusteollisuudessa on tiedostettu kierrätyksen merkitys alan tulevaisuudelle ja tuotannon hyväksyttävyydelle. Niitä edeltävät vaiheet, siistaus eli jätetekstiilin kemiallis-mekaaninen esikäsittely ja puuvillan karbamointi, tehdään osittain VTT:n muissa tiloissa. ”Isoja prosesseja täytyy pystyä ajamaan katkeamatta 24/ 7. ”He saavat testata, soveltuuko uusiokuitu heidän tuotantonsa raaka-aineeksi”, Määttänen kertoo. ”Kuidutuksessa alkalinen liuos saostetaan happohauteeseen, jolloin selluloosa saostuu, ja saadaan kuitu, josta voidaan tehdä lankaa tai muita tuotteita”, erikoistutkija Marjo Määttänen selvittää. Uusiokuidun valmistusprosessin liuotusja kehruuvaiheet toteutetaan pilotointihallissa. Tarvitaan varmuus siitä, että kemikaalikierrot ja laitteet toimivat ongelmitta, jottei synny pitkiä huoltokatkoja tai suurta hävikkiä”, Harlin määrittelee pilotoinnin tavoitteita. Tutkimusprofessori Ali Harlin kertoo, että siistauksen, liuotuksen ja kuidutuksen yhdistäminen on ollut puuttuva lenkki tekstiilikierrätyksen arvoketjussa. Hanketta varten on perustettu startup-yritys, joka tuottaa näyte-eriä tekstiilialan toimijoille. Puuvillan tuotantokapasiteetti ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen, ja kuluttajat osaavat vaatia vastuullisia vaihtoehtoja. Ensimmäiset ostosopimukset on jo tehty. Uusiouutisten vieraillessa Bioruukissa huhtikuun lopulla laiteasennukset olivat meneillään. Nyt nähdään, toimiiko teknologia laboratorion ulkopuolella. ”Meidän täytyy toimia yhteistyössä sellaisten tahojen kanssa, jotka hoitavat puuvillan oheistuotteena tulevia muita materiaalivirtoja, kuten polyesteriä. Kuidun takaisinottoa loppuun kuluneesta, huonolaatuisesta tuotteesta ei ole aiemmin osattu tehdä teollisessa mittakaavassa.” Uusiokuidun valmistuksessa hyödynnetään selluteollisuudesta tuttuja ratkaisuja. Harlin muistuttaa, että tekstiilijäte on kaikkea muuta kuin tasalaatuista raaka-ainetta. ”Jotkut kutsuvat sitä tekstiiliteollisuuden Graalin maljaksi. Yksi pilottihankkeeseen osallistuvista yrityksistä on Touchpoint, jonka missiona on vastuullisen työvaatetuksen edelläkävijyys Suomessa. K uidutuspilotin tuotannolliset puitteet pystytettiin kevään aikana Espoon Kivenlahdessa sijaitsevaan Bioruukkiin, VTT:n pilotointikeskukseen, missä biotalouden strategiat muuttuvat konkreettisiksi kokeiluiksi. Materiaalipulaan tavoitteet eivät kaadu, kunhan käytettyjen tekstiilien keräys vain saadaan järjestettyä riittävän tehokkaaksi. Liuotuspuolen ensimmäisen käyttöönottotestin oli määrä käynnistyä heti vapun jälkeen, ja kehruukoneen käyttöönotto oli aikataulutettu toukokuun lopulle. Uusiouutiset 4/2017 21 t Marjo Määttänen ja Ali Harlin havainnollistavat käytetyistä tekstiileistä erotetun puuvillan vaiheittaista muutosta uusiokuiduksi. Kuidutuspilotti on luontevaa jatkumoa tälle toiminnalle”, suunnittelusta vastaava Arja Paakkola-Saarinen perustelee. Odotamme, että kuidutus onnistuu ja innovaatiossa päästään kaupallisiin tuotantomääriin.” n. ”Hanke on innovatiivisuudessaan ainutlaatuinen ja antaa mahdollisuuden verkostoitua kierrätysketjun muiden toimijoiden kanssa. Harlin pitää mahdollisena, että myöhemmin pilottiin liitetään ioncell-kuidusteknologiaa, jota on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Yhteistyöllä eteenpäin Pilotin rahoitus tulee pääosin Euroopan aluekehitysrahastolta, mutta taustalla on myös Tekesin hankerahoitusta ja VTT:n omia resursseja. Suomessa syntyy vuosittain 72 tuhatta tonnia tekstiilijätettä, josta karkeasti kolmasosa on puuvillaa: vanhoja farkkuja, t-paitoja, pyyhkeitä, lakanoita jne. Ioncell-menetelmällä on mahdollista valmistaa ympäristöystävällisesti korkealaatuisia tekstiilikuituja niin puuvillakuin puuperäisestäkin selluloosasta. ”Haluamme olla mukana tukemassa kiertotalouden hankkeita. Yritysrahoitustakin on haettu aktiivisesti, koska valmistusprosessin teollistamisen ohella tähdätään uusiokuidun kaupallistamiseen
”Palvelulla on jo 120 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Read me in English! Päivällisen pelastajat Mitä tekee lounasravintola, kun lounasaika päättyy, mutta ruokaannoksia on jäänyt myymättä. Otavamedia p Digisovellukset ovat vähentäneet ruokahävikkiä ravintoloissa. Esimerkiksi lounasajan jälkeen ostamatta jääneitä annoksia saa palvelusta noin puoleen hintaan. Digital applications minimize food waste, improve waste sorting on construction sites and help recycling in everyday life. Ottaa avuksi vaikkapa palvelun nimeltä ResQ. ”Olemme laajentaneet toimintaa Ruotsiin, Hollantiin, Saksaan ja Viroon saadaksemme kokemusta siitä, miten palvelu toimii. Se on kehitetty nimenomaan ravintoloiden ylijäämäruuan hyötykäyttöä ja ruokahävikin vähentämistä varten. Sen kautta on pelastettu yli 200 000 annosta ruokaa”, kertoo ResQ:n toimitusjohtaja Tuure Parkkinen. Ruoka tilataan ja maksetaan sovelluksessa ja asiakas noutaa sen ravintolan määrittelemän aikaikkunan puitteissa. n LAURI LEHTINEN H ipaise ruutua, ja tulet edistäneeksi kiertotaloutta. 22 Uusiouutiset 4/2017 Kiertotalous näytölläsi Digisovellukset pienentävät ravintoloiden ruokahävikkiä, tehostavat rakennustyömaiden jätehuoltoa sekä ohjaavat tavaraa kierrätykseen. Palvelun avulla asiakkaat voivat selata älypuhelinsovelluksen tai nettiselaimen kautta ravintoloilta hukkaan menossa olevia ruoka-annoksia. Suomalaiset toimijat ovat kehittäneet lukuisia digitaalisuuteen ja älyteknologiaan perustuvia sovelluksia ja ratkaisuja, jotka helpottavat kiertotalouden toteutumista arjessa ja työpaikoilla. Circular economy on your screen Simply touch your phone, and you end up promoting the circular economy. Ylijääneet annokset merkitsevät ravintolalle pelkkää kulua ja vaivaa, mutta jos take-away-annoksia myy kymmenen päivässä viiden euron hintaan, ravintola saa niistä vuodessa noin 7500 euron tulot
Oma digitiimi Lassila & Tikanoja on perustanut digitaalisia ratkaisuja varten oman digitiimin. Tehoa työmaan materiaalivirtoihin Raksanappi-sovelluksen avulla rakennusja purkuliikkeet pystyvät mobiililaitteitaan hyödyntäen tilaamaan juuri omiin tarpeisiinsa sopivat lavat työmailleen. Simola kertoo, että palvelut on pyritty kehittämään niin, että ne ovat helppoja käyttää. Sovellukset on suunniteltu niin, että ne toimivat myös asiantuntijapalveluina. Osuuden lisäämisen edellytys on vaivaton ja toimiva syntypaikkalajittelu. L&T p Digitaalisten sovellusten käyttö arjessa ja työpaikoilla tekee resurssitehokkuudesta entistä vaivattomampaa. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti asiakkaan koosta riippuen 3–10 kuukautta. Ruokahävikki on vähentynyt palvelua kokeillessa ravintoloissa 30–50 prosenttia. Asiakkaat pitävät digitalisaatiota sekä älypuhelimella hoidettua käyttöliittymää oivallisena välineenä tähän. L&T noutaa ja kierrättää huonekalujen, kodinkoneiden, kirjojen, levyjen ja elektroniikan tapaisia esineitä tai vaikka kokonaisen kuolinpesän. n p L&T:n tavoitteena on yhdessä asiakkaidensa kanssa minimoida sekalaisen rakennusjätteen määrä. Suomi on siten poikkeuksellinen ravintolamaa, että täällä jopa puolet ravintola-alan liikevaihdosta tulee lounasmyynnistä”, Parkkinen huomauttaa. Ensiksi olemme miettineet idean käyttökelpoisuutta ja tarpeellisuutta. ”Pilottikäyttäjät ovat arvostaneet palvelun helppoutta, nopeutta ja luotettavuutta”, kertoo palvelusta vastaava myyntipäällikkö Tommi Tupala. Sen pohjalta on sitten tehty lopullinen palvelu”, kertoo L&T:n digimentalisti Ville Simola. Sitten olemme tehneet protosovelluksen, ja kuunnelleet asiakkaittemme siitä antamaa palautetta. Ruoka on rahaa Myös Lassila & Tikanoja on kehittänyt apuja ruokahävikin minimoimiseen. Tabletin avulla seuranta on nopeaa, sillä pois heitettävä ruoka punnitaan ja näin saatava tieto analysoidaan automaattisesti. Raksanappi-sovellus taas organisoi rakennustyömailla syntyvän ja kierrätykseen mahdollisesti soveltuvan materiaalin lajittelua sekä pois kuljetusta. Hävikkimestari on palkittu sovellus, jonka helppokäyttöisyys antaa työryhmille mahdollisuuden johtaa ja kehittää toimintaansa ruokahävikin pienentämiseksi. Sähköisten tilausten osuus kaikista vaihtolavatilauksista on noussut viime kuukausien aikana. Säästöt syntyvät toimintatapojen muutoksilla. Otavamedia Otavamedia. ”Olemme kehittäneet uusia palveluita kokeiluperiaatteella. Yksityishenkilöille ja yrityksille suunnattu digitaalipalvelu on nimeltään Helpponouto. Noutopalvelu hoitaa tavaroiden poiskuljetuksen, kierrätyksen tai hävittämisen asiakkaan puolesta. Nyt sovelluksen kehitystyö on edennyt siihen pisteeseen, että palvelu laajenee valtakunnalliseksi. Sen kehittämät ensimmäiset digitaaliset sovellukset ovat nyt olleet käytössä reilun vuoden verran. Esimerkiksi varuskunnan tapaisessa suuressa yksikössä tulosta kertyy hyvin paljon. Hävikkimestari-sovelluksen lisäksi vakinaisen paikan lunastaneita digitaalisia palvelutuotteita on kaksi muutakin. Uusiouutiset 4/2017 23 erilaisissa ympäristöissä. Vuonna 2020 jo 70 prosenttia rakennusjätteestä pitäisi saada kierrätykseen
24 Uusiouutiset 4/2017 Kehitämme Suomea kiertotalouden kärkimaaksi Kuntien jätelaitokset palvelevat 5,3 miljoonaa asukasta vastuullisesti ja kustannustehokkaasti kaikkialla Suomessa. www.jly.fi. Innovoimalla jätteiden käyttöä edistämme kiertotaloutta maamme parhaaksi. Luotettavana asiantuntijana edustamme julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta. Haluamme tehdä mutkatonta yhteistyötä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa
Ilmoitusten huomioarvo on poikkeuksellisen hyvä. (Lukijatutkimus 2016, FocusMaster.). Uusiouutiset 4/2017 25 w w w .u u si o u u tis et .fi Mainos Uusiouutisissa huomataan paremmin kuin ammattilehdessä keskimäärin
26 Uusiouutiset 4/2017
Uusiouutiset 4/2017 27
28 Uusiouutiset 4/2017
More than 2,100 landfill sites have been closed in Finland in the past few decades. n ELINA SAARINEN. The improvement of the recycling rate requires the use of a number of means, including strong financial policy instruments,’ Ms Stén summarises. The landfilling of organic waste has been prohibited from the beginning of 2016. For example, roofing felt waste and gypsum boards can now be recycled as raw material for asphalt and new gypsum boards. International indicators would be needed for the assessment of material efficiency and prevention of waste production. In many areas, waste energy is used to replace fossil fuels. plan published in 2008. It requires a change of thinking patterns, which takes a long time. Today, 48 per cent of municipal waste is utilised as electricity and heat. How did we succeed. In connection with this, the Ministry of the Environment has studied Finland’s performance with regard to the first waste Lue juttu suomeksi! Kaatopaikat historiaan Suomi on onnistunut ohjaamaan jätevirrat pois kaatopaikoilta ja rakentanut energiahyödyntämisen laitosverkoston. ‘In a country like Finland, you cannot allocate investments to many areas at a time. Finland is now preparing a new national waste plan, which will in these days be sent to the stakeholder groups for comments. Complexes similar to the circular economy village are planned also elsewhere in Finland, in Oulu for instance. Two mechanical sorting plants have been built in Finland: Fortum’s circular economy village in Riihimäki processes municipal and packaging waste to make products such as recycled plastic for industry. This has had a strong influence on the development of waste management. The biological processing capacity has doubled in ten years. The use of biogas is increasing, particularly as transport fuel. In ten years, Finns have invested over one thousand million euros in waste management. Landfilling has been replaced first by building a nationwide network of waste energy recovery plants. In addition to the energy network, Finland has invested in the treatment of biowaste. At the same time, the focus has shifted from composting to digestion. Uusiouutiset 4/2017 29 L andfilling of municipal waste has reduced dramatically in Finland. There are already nine waste power plants in Finland and some three hundred plants that produce solid recovery fuel from waste. However, there is still a long way to go to reach the EU’s recycling target. New recycling innovations have been developed. Finland also did not succeed in reducing the amount of municipal waste; Finland is now producing approximately 2.7 million tonnes of municipal waste per year. In 2008, more than half of all municipal waste was taken to the landfill, but only 11 per cent in 2015. Now it is time to promote recycling. Now that we have a completed combustion infrastructure, we can next focus on increasing recycling,’ says Senior Officer Sirje Stén from the Finnish Ministry of the Environment. In Lahti, the Kujala plant of Päijät-Häme Waste Management also produces secondary raw material from municipal waste. ‘We still have a long way to go as regards the prevention of waste production, increase of recycling and presence of the circular economy in our daily lives. Finland has achieved the target of utilising a minimum of 70 per cent of construction waste as material and energy. A hundred per cent of municipal sludge is utilised as soil conditioner or energy. n Landfill sites soon to be history Finland has succeeded in leading waste flows away from landfill sites and building a network for energy utilisation. Seuraavaksi kuokka heiluu kierrätyksen hyväksi. She believes that digitalisation can improve the compilation of statistics. However, the target for municipal waste recycling rate was not reached: the target was 50 per cent but the actual rate only 40 per cent
Tätä pohtii YTP ry yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Löytääkö ala uuden roolinsa materiaalivirtojen hallinnassa ja uusioraaka-aineiden tarjonnassa takaisin tuotantoon, vai korvaavatko muut toimijat tässä jäteyritykset. Tämä luo kysyntää uusille jakamistalouden ja ei-omistamisen palvelumalleille, aineettomuudelle ja uudelleenkäytölle. Kaupungistuminen taas edellyttää tiiviin kaupunkiympäristön jätehuoltoratkaisuja ja mahdollistaa uudenlaiset teolliset symbioosit. Waste management and recycling – what will you be. 30 Uusiouutiset 4/2017 S opeutuvatko jätealan yritykset ja toimijat kiertotalouteen. YTP pohtii myös oman toimintansa tulevia muotoja. How should you change in order to adjust to the demands in the circular economy. Lainsäädännössä täytyisi puhua kiertotaloudesta, jonka yksi osa on jätehuolto. On mahdollista, että organisaatio kehittyy jätealan edunvalvontajärjestöstä koko kiertotalousalan yhteiseksi foorumiksi. n. Tämä vaikuttaa jätehuoltoon. Jätehuoltoalan on pystyttävä huomioimaan nämä megatrendit ja uudistumaan kohti kiertotaloutta. Millaisia yhteistyöverkostoja alalle syntyy. p Tatu Rauhamäki tehosti tulevaisuussanomaa DeLoreanin kuvalla. ”Jos alan toimijat eivät pysty uudistumaan, on riski, että yritykset hiipuvat jäännösjätteen kuljettajiksi ja käsittelijöiksi, eivätkä ne pysty tarjoamaan riittävää lisäarvoa materiaalikierrossa. Miten ala hyödyntää digitalisaatiota. Read me in English! käyttäytyminen muuttuu, kun kestävän kehityksen arvot kasvattavat suosiotaan. Digitalisaatio tuo tullessaan esineiden internetin, robotisaation, arvoketjujen muutokset ja reaaliaikaisen monitoroinnin. Me kuitenkin uskomme, että ympäristötoimialalla on erittäin merkittävä rooli kiertotalouden kaikissa vaiheissa tulevaisuudessa”, Rauhamäki näkee. YTP voisi tulevaisuudessa olla laajemminkin kiertotaloutta edistävä järjestö”, Rauhamäki sanoo. Pohdinta perustuu globaaleihin megatrendeihin, jotka muuttavat nykyisiä järjestelmiä. Toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki raotti keskustelujen suuria linjoja YTP:n samannimisessä kevätseminaarissa Helsingissä huhtikuun lopussa. Tai puhutaanko enää lainkaan ”jätteistä”. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on pohtinut tämän kevään aikana yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sitä, millainen on jätehuoltoalan toimijoiden rooli kiertotaloudessa vuonna 2030 ja kauempanakin. Quo vadis, waste management. p Sitran Timo Mäkelä muistutti kiertotalouden eduista. Miten jätealan pitäisi muuttua, jotta se vastaisi kiertotalouden tarpeisiin tulevaisuudessa. KulutusQuo vadis, jäteala. Kuka jätteen omistaa. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN p Yli sata ympäristöalan toimijaa halusi kurkistaa kristallipalloon YTP:n seminaarissa huhtikuun lopussa. Raaka-ainepula, ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos sekä väestönkasvu edellyttävät entistä materiaalija energiatehokkaampia toimintamalleja. Onnistuvatko toimijat kierrättämään tonnien sijasta arvoa niin, että uusioraaka-aineista syntyisi aito kilpailija neitseellisille. Tällä hetkellä kiertotalousasiat eivät kuulu oikein millekään liitolle kokonaisuutena. ”Siilomaiset toimialarajat eivät sovi kiertotalouteen
Read me in English! ”Toivomme myös saavamme lisää tietoa siitä, olisiko kotitalouksien jäterasvojen erilliskeräyksen jatkaminen Suomessa jossain muodossa mahdollista, uutena Kinkkutemppuna tai jopa ympärivuotisesti”, Matilainen summaa. Jokaisella oli oma tärkeä roolinsa. Samalla Kinkkutemppu keräsi 14 500 euron potin hyväntekeväisyyteen. n MAIJA POHJAKALLIO Ham power A car can drive four times around the Earth with the diesel made from the cooking grease of a Finnish Christmas delight. Henkilöauto taittaa yhden keskikokoisen kinkun jäterasvasta valmistetulla uusiutuvalla dieselillä kolmen kilometrin matkan. Oletettavaa on, että Kinkkutempun ansiosta rasvaa päätyi vähemmän viemäriin, jossa se aiheuttaa tukoksia ja muita ongelmia. Kinkkutempusta on nyt tekeillä kemiantekniikan insinöörityö ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Kemian ja molekyylitason osaaminen on tärkeää mutta ei yksin riitä”, Leena Matilainen sanoo. Uusiouutiset 4/2017 31 I dea joulun kinkkurasvojen keräämisestä uusiutuvan dieselin valmistukseen syntyi sattumalta, kun Huoltovarmuuskeskuksen kemian pooli oli laatimassa biotalousselvitystään. Nesteen uusiutuvan jalostuksen kemiallinen ydin on muuttaa esterit vetykäsittelyn avulla hiilivedyiksi. Rasvajätettä saatiin kokoon kaikkiaan 12 tonnia. ”Kinkkudieselistä” kertyneet tulot lahjoitettiin vähävaraisia perheitä auttavalle Hope ry:lle ja hyväntekeväisyysurheilujärjestö Iceheartsille. Näin saadaan lopputuote, joka sopii missä seossuhteessa tahansa tai sellaisenaan kaikkiin dieselillä kulkeviin ajoneuvoihin. Keräyspisteistä kinkkujäte siirtyi Lassila & Tikanojan autoissa Honkajoki Oy:lle esikäsittelyyn ja sieltä edelleen Nesteen Porvoon jalostamolle, jossa siitä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Tempauksessa saadulla dieselillä henkilöauto huristaisi maailman ympäri neljä kertaa. Kinkkujäte jalostui biopolttoaineeksi Joulun 2016 alla järjestetty kinkunpaistorasvojen keräysja jalostustempaus tuotti noin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä autojen polttoaineeksi. Työn tavoitteena on analysoida tempausta, sen vaiheita ja eri toimijoiden roolia tarkemmin. Kansalaiset keräsivät paistorasvaa Onnistuneen lopputuloksen takasivat aktiiviset suomalaiset kotitaloudet, jotka toivat omat kinkunpaistorasvansa keräyspisteisiin. p Suomessa syödään joka joulu seitsemisen miljoonaa kiloa kinkkua. ”Kun sitten kerroimme ajatuksesta ohjausryhmän vetäjälle, Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikölle Petri Ahola-Luttilalle, hän innostui heti ja ryhtyi kokoamaan työryhmää tempauksen toteuttamiseksi.” Mukaan lähtivät Nesteen ja Kemianteollisuus ry:n lisäksi Kryhmä, Lassila & Tikanoja, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Vesilaitosyhdistys, Honkajoki, Maaja kotitalousnaiset sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. Ympäristö hyötyi tempauksesta monella tapaa. Neste MY -dieselin käyttö vähentää kasvi-huonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. n. ”Kinkkutemppu on oivallinen esimerkki siitä, että kiertotalouden kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja erilaisten osaamisten yhdistämistä. Uusi Kinkkutemppu. Näkökulmina ovat niin teknologiat, viestintä, logistiikka kuin ympäristöhyödytkin. ”Kävin eräässä keskustelussa läpi esimerkkejä meidän käyttämistämme uusiutuvista raaka-aineista”, muistelee Nesteen tutkimuspäällikkö Leena Matilainen, joka toimi selvityksen ohjausryhmän jäsenenä
32 Uusiouutiset 4/2017
Uusiouutiset 4/2017 33
The aim of the network is to facilitate industrial symbioses and promote the circular economy. “Investments in the circular economy and new production models require long-term, systematic work and time. This is not a sprint, it’s a marathon,” says Kari Poikela, Programme Manager at Digipolis Oy. Poikela estimates that the Kemi-Tornio region currently has up to 1.7 million tonnes of industrial waste and co-streams that could be recovered. The aim is to arrive at a comprehensive perspective on the development of the circular economy in Lapland,” Poikela says. 34 Uusiouutiset 4/2017 Lue juttu suomeksi! Lapista johtava arktinen kiertotalousalue Suomen Lapista on kehittymässä arktisen kiertotalouden mallialue. Hundreds of jobs The region has immense potential. It invited parties who could use waste as a raw material in workshops. Other parties promoting the circular economy in Lapland include Sitra, Motiva, the Lapland University of Applied Sciences, Aalto University and environmental authorities at the Centre for Economic Development, Transport and the Environment. Digipolis is building a network that includes industrial and mining enterprises, communities, authorities and funders operating in Lapland. By building value chains, matching operators and refining raw materials, these co-streams could become recycled nutrients, materials in water treatment, building supplies, soil conditioners or infrastructure construction materials. Digipolis started its work years ago by analysing the potential recoverable co-streams in the region. n ELINA SAARINEN. Arctic industrial ecosystems and models for the circular economy are one of the key projects identified in Sitra’s circular economy road map. Arvioiden mukaan kiertotalousbisneksen arvo alueella on jo 500 miljoonaa euroa. Good methods and tools identified in the programme could also be used elsewhere, for example, in northern Finland, Sweden and Norway. The aim is to adopt operating models that are in line with the circular economy. n Arctic recycling Finnish Lapland is becoming a demonstrative area of the circular economy in the Arctic region. “Fifty pairs of eyes see more than one pair of eyes. Due to the planned investments in mining and bioeconomy, the volume could become as high as two billion euros, which would mean over a thousand new jobs. Digipolis Kemi works to achieve a change in operating cultures in the Kemi-Tornio region and Lapland over the long term. We are writing new success stories together. At the moment, the list of co-streams has 30 items, from ferrochromium scrap to lime by-products. The value of business related to the circular economy and industrial symbioses in Arctic industrial ecosystems and Kemi-Tornio’s circular economy innovation platform is, even according to conservative estimates, approximately 500 million euros per year. The estimated value of the circular economy business in Lapland stands at EUR 500 million
Petri Vasara Stora Enso/Tuukka Koski. Furthermore, Packaging Valley is a channel through which it is possible to influence Finnish financiers, such as Tekes, Sitra and Finpro, as well as public organisations. businesses in the packaging industry. Uusiouutiset 4/2017 35 F innish packaging businesses establish Packaging Valley to make the Finnish packaging ecosystem number one in the world, creating added value for customers. The members of Packaging Valley receive collected information on markets, consumers and trends, helping the companies to develop their sales and marketing. The circular bioeconomy provides realistic growth opportunities. The members include material and equipment manufacturers, brand owners and innovative SMEs representing different sectors of the packaging industry,’ explains Director Petri Vasara from Pöyry. Pöyry supports the members of the ecosystem in sourcing funding for their research and internationalisation projects. The circular economy is an essential and important part of Packaging Valley. Packaging Valley expands co-operation in the packaging industry across material and technology borders. The results must lead to export to the global market. n Packaging Valley to the top California has Silicon Valley. As one of the four bioeconomy ecosystems funded by Tekes, Packaging Valley is excellent for this purpose. Näin Suomen pakkausekosysteemi nousee maailman ykköseksi. In addition, the members of Packaging Valley have access to a database on Finnish packaging and material research and real-life utilisation of new technologies. Finland will soon have Packaging Valley. ‘Currently, Packaging Valley consists of about 40 companies and organisations, with Pöyry, VTT and Stora Enso playing particularly strong roles. Mr Vasara explains that the goal of the project is to promote the international growth of the packaging industry. In 2014, the value of the production of the Finnish packaging industry was EUR 1.7 thousand million, and export accounted for 70 per cent of the production. The Finnish forest industry, packagers, innovative SMEs, Internet of Things businesses, software development and security software applications will collaborate in the fields of packaging digitalisation and material development. A further objective is to build a virtual, internationally linked complex that connects areas of expertise to each other. Finland is an important player particularly in the field of high-quality fibre packages. An efficient circular economy requires a link to bioeconomy. Particularly in high-quality fibre packages, Finland is a very important player in the global market. n LAURI LEHTINEN p Stora Enso is one of the members of Packaging Valley. The worldwide value of the packaging market is $670 billion. Other objectives include creating original Finnish marketdriven end-to-end solutions and improving co-operation and transfer of information between research organisations and Lue juttu suomeksi! Pakkauslaakso vie huipulle Suomalaiset pakkausalan toimijat perustavat pakkauslaakson
Suomisen mukaan yhtiö keskittyy kalaan, koska se on ekologisempi kuin nauta tai broileri. Myös muovijakeet sekä biojätekassit on ensin eroteltava. Sybimarin kalankasvatuksessa syntyvät ravinteet käytetään luomuhyväksyttyjen versojen kasteluvetenä. 36 Uusiouutiset 4/2017 Kalaa ja yrttejä biojäte-energialla Sybimarin kalaa ja yrttejä tuottava tehdaskompleksi Uudessakaupungissa on kuuluisa suljetusta kierrostaan, jossa ei synny lainkaan jätettä. Kun mukaan tulivat nykyinen päärahoittaja Meriaura Group ja Jussi Mälkiä, ekosysteemin jatkokehitys alkoi ja siinä keskityttiin suljetun tuotannon sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämiseen eri alojen synergiana. Suomessa Lahnaa lautaselle ja muut hankkeet ovat lisänneet kalan arvostusta ja tuoneet sen kouluihin. Sybimarin laitos ottaa vastaan vain ruokajätettä ja elintarvikerasvoja, ei esimerkiksi puhdistamolietteitä. ”Investointi on kuitenkin iso ja vaatii 8–10 vuoden takaisinmaksuajan”, Suominen kertoo haasteista. Kalankasvatuksen tuottamaa hiilidioksidia johdetaan kasvihuoneisiin parantamaan tuotettujen yrttien, kuten rukolan, pinaatin ja muiden versojen kasvua. n TEKSTI JA KUVAT MARJA SAARIKKO Biopower from fish In Uusikaupunki there is a complex producing fish and herbs. Read me in English! V iime vuodesta Sybimarin omistama kalankasvattamo ja Kotipellon Puutarhan kasvihuoneet ovat saaneet energiansa Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta kerätyistä biojätteistä. Kalankasvatuksella on myös paras rehun muuntokerroin, sillä kala käyttää tehokkaimmin syömänsä ruuan kasvuun.” Seuraavaksi tarkoitus on viedä teknologiaa ulkomaille, esimerkiksi Afrikkaan, sillä ekosysteemi on nyt siihen valmis. Esimerkiksi lääkeaineet eivät sovi prosesseille. Sivuvirrat käyttöön Yhtiön toimitusjohtajan Jyrki Suomisen mukaan kaikki ruuantuotannon sivuvirrat pyritään hyödyntämään. “Biokaasulaitoksen lopputuotteina syntyvä maanparannusaine ja lannoitevesi ovat puhtaita ja turvallisia ja ne voidaan levittää suodaan pelloille”, sanoo Suominen. Itse mädätysprosessi on mesofiilinen eli sen lämpötila on matala, vain noin 38 astetta. Biokaasulaitosta operoi Biolinja Oy Uusikaupunki. n. Kaikkiaan 250 000 asukkaan biojätteet muun muassa Raision, Turun ja Salon seudulta hyödynnetään vieressä sijaitsevassa biokaasulaitoksessa, joka tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä. “Esimerkiksi kalojen liete tai käytettyjen kasvirasvojen suodatussakka päätyy biokaasulaitokseen”, hän kertoo. Biojätteen käsittelyssä yhtiö on törmännyt uusiin haasteisiin, sillä jätteen seasta löytyy vaikka mitä. Rami Salminen alkoi etsiä keinoa päästä eroon kalliista perkuujätteistä kalankasvatuksessa. Kalan arvostus on kuitenkin nousussa Euroopassa ja hän uskoo ekosysteemin mahdollisuuksiin. Kalankasvatus aloitettiin vuonna 2012. Sybimar perustettiin vuonna 2005, kun paikallinen yrittäjä p ”Kehittämämme ekosysteemi on ainutlaatuinen yhdistelmä kalankasvatusta, kasvihuoneita ja omaa energiantuotantoa”, Jyrki Suominen sanoo. Kasvihuonetta pyörittää Kotipellon Puutarha. Ensiksi hän keksi erottaa rasvaisista perkuujätteistä bioöljyn ja sen jälkeen jalostaa siitä biodieseliä. It is famous for its zero-waste consept. ”Kalan kaikki osat pystytään hyödyntämään tehokkaasti ilman jätettä, parhaimmillaan 63–65 prosenttisesti
Toinen tärkeä seikka on kanavan vesiliikennekausi. Saimaan vesikuljetukset resurssitehokkaana vaihtoehtona maakuljetuksille mainitaan myös Sitran kiertotalouden tiekartan liikkumisen ja logistiikan painopistealueen hankelistalla. Seudulla on kuitenkin käännetty katseet vesille: Löytyisikö Saimaan kanavasta ja Vuoksen vesistöistä kapasiteettia kuljetuksiin. Uusiouutiset 4/2017 37 E telä-Karjalan teollisuus suosii toistaiseksi maakuljetuksia logistiikkaratkaisuissaan. Nykyisellään on kaksi ja puoli talvikuukautta, joina ei voi liikennöidä. Talvikuukaudetkin käyttöön. Lisäksi liikennöinti olisi saatava lähes ympärivuotiseksi”, uskoo Tyrsky. Sisävesiliikenteen investointina summa on suuri, mutta verrattuna tietai rautatieinvestointeihin se on keskimääräistä pienempi”, Sikiö vertaa. ”Mielestäni on tärkeintä herättää Saimaan alueen teollisuus ymmärtämään täysin kanavan hyötymahdollisuudet. Liikennevirasto vetää hanketta. Teollisuuden piirissä ei näytä olevan akuuttia tarvetta muutoksille”, Tyrsky pohtii. Tällaiseen hankkeeseen tarvitaan vahva sitoutuminen. Jos saisimme kautta pidennettyä, se houkuttelisi teollisuutta.” Kauden pidentäminen edellyttää suuria investointeja. Sitä varten on kuitenkin liikenteen perusmäärän kasvettava. Se merkitsee suurempien alusten tulemista Saimaan kanavaan. ”Olemme keskustelleet kanavan käyttäjien ja teollisuuden edustajien kanssa. n IRENE SILLANPÄÄ väksi kolmen vuoden aikana. Toimitusjohtaja Olavi Tyrsky Mopro Oy:stä sanoo, että hanke on ajatuksena hyvä, mutta hän epäilee valtion investointihalua. Yksi tärkeä tavoite on lastikapasiteetin lisääminen. Voisi olla mahdollista myös nostaa veden pintaa, eli kasvattaa syväystä kymmenellä sentillä siten, että alukset pystyisivät lastaamaan enemmän. ”Yritämme löytää keinoja, joilla resurssitehokkaat ja järviluontoa kunnioittavat vesikuljetukset saadaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi teollisuudelle”, Liikenneviraston sisävesiväyläyksikön päällikkö Tero Sikiö sanoo. Onko niitä tulossa, kun liikennemäärät kanavassa päinvastoin vähenevät. Suuremmat alukset vaativat, että kanavan kahdeksan sulkualtaan sulkuja pitää jatkaa yhdellätoista metrillä. Tutkimme myös digitalisaation ja älykkään väyläinfrastruktuurin mahdollisuuksia vesikuljetustemme parantamisessa”. ”Alustavat kustannusarviot sulkujen pidentämisille ovat noin kuusikymmentä miljoonaa euroa, ja syväyksen kasvattamiselle viisi miljoonaa euroa. Liikennevirasto selvittää tämän kustannusvaikutuksia. ”Jos sulut pitenevät, se mahdollistaa yksitoista metriä pitemmät laivat. Muutostyön tekniset selvittelyt ovat parhaillaan käynnissä. Pidentäminen on suunniteltu tehtäSaimaan kanavasta kiertotalouden vesireitti Saimaan kanavan ja Vuoksen alueen vesikuljetuksia halutaan kehittää resurssitehokkaaksi vaihtoehdoksi maakuljetuksille. n p Saimaan kanavasta halutaan ympärivuotinen liikennöintiväylä.. ”Linjaliikenne mahdollistaisi pienille ja keskisuurille yrityksille nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää Saimaan kanavaa Euroopan kuljetuksissa. Mukana on Saimaan kuljetusja rahtiyrittäjiä sekä muita toimijoita
”Hankintapäätökset on tehty ennen tarjouksen umpeutumista, jo syksyllä 2014. Tuleeko Saloon jätevoimalaa. Olemme oppineet Riihimäen kiertotalouskylän kautta paljon kierrätyksestä. Lounaisen Suomen Hankintarengas edellyttää, että Fortum tekee sopimuksen tarjouksen mukaan ja sitoutuu rakentamaan Salon Korvenmäkeen jätevoimalan. Ekokem) ja Lounaisen Suomen Hankintarengas ovat ajautuneet erimielisyyksiin Salon uuden jätevoimalan rakentamisesta.. Kilpailutuksesta valitettiin ja oikeuskäsittely on kestänyt pitkään. Tämä on yhteiskunnan rahojen haaskausta.” n Lue Jukka Heikkilän kommentit kierrätyksen kasvattamisesta jutun pitkästä versiosta, joka on Uusiouutisten nettisivuilla www.uusiouutiset.fi. 38 Uusiouutiset 4/2017 n ELINA SAARINEN L ounaisen Suomen Hankintarengas kertoo valmistelevansa oikeudellisia toimia Fortumia vastaan, jos Fortum kieltäytyy tekemästä hankintapäätöksen mukaista sopimusta yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä Lounaisessa Suomessa. Lounaisen Suomen hankintarengas on hankintansa viivästyessä tehnyt väliaikaisratkaisuja, joissa jätettä on viety muualle poltettavaksi. Toivomme ja uskomme, että Fortum palaa neuvottelupöytään ja saamme sopimuksen tehtyä sen mukaisesti”, Heikkilä sanoo. ”Olemme ehdottomasti kiinnostuneita, mutta uuden kilpailutuksen kautta ja uudella, kierrätystä korostavalla konseptilla”, Saarimaa sanoo. ”Uusien tietojen valossa aiempi ratkaisu ei ole se oikea. Meillä on lainvoimainen hankintapäätös. Palvelusopimus pitää tehdä sen mukaan”, kuittaa hankintarenkaassa mukana olevan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Oikeuskäsittely kesti valituskierroksineen niin pitkään, että Fortumin mukaan tarjous on ehtinyt mennä jo umpeen. Fortum (ent. ”Kolmessa vuodessa moni asia on muuttunut, eikä tarjous ole enää sellaisenaan voimassa ”, Fortum Waste & Recycling Solutionsin johtaja Kalle Saarimaa sanoo. Saarimaan mukaan Fortum haluaisi tarjota uutta ratkaisua, jossa huomioitaisiin aiempaa tarjousta paremmin myös yhdyskuntajätteen kierrätys materiaalina. Fortum, silloinen Ekokem, voitti Lounaisen Suomen Hankintarenkaan järjestämän yhdyskuntajätteen käsittelyn kilpailutuksen vuonna 2014. Fortum on yhä kiinnostunut tarjoamaan lounaiselle Suomelle hyödyntämisratkaisua, mutta toivoo, että asiasta järjestetään uusi kilpailutus. ”KHO:n käsittely kesti reilut kaksi vuotta. Hankintarenkaan mukaan oikeuskäsittelyn venyminen ei vanhenna sopimusprosessia. Lisäksi EU:n kiertotalouspaketti kasvattaa kierrätysvaatimuksia”, Saarimaa perustelee. Myös kierrätysteknologiat ovat kehittyneet. Hän kritisoi voimakkaasti suomalaista oikeusjärjestelmää. Tarjouspyynnössä oli määritetty tarjouksille voimassaoloaika, joka meni umpeen alkuvuodesta 2015. ”Emme tee uutta kilpailutusta, koska meillä on voimassa oleva tarjous. Silloinen voittanut ratkaisu oli hyödyntää syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä 110 000 tonnia Salon Korvenmäkeen rakennettavassa uudessa jätevoimalassa sekä 30 000 tonnia Ekokemin Riihimäen voimalassa. Oikeusjärjestelmä on kestämättömällä pohjalla. p Lounais-Suomessa ei ole sekajätteen energiaa hyödyntävää laitosta. Sitten todetaan, että valitus oli tehty liian myöhään. Lounaisen Suomen Hankintarengas etsi kierrätysratkaisuja kilpailutusta tehdessään jo vuonna 2014, mutta silloin kierrätystä korostavia kokonaisratkaisuja ei tarjottu
Uusiouutiset 4/2017 39
40 Uusiouutiset 4/2017
Kyseessä on ensimmäinen suomalaisyrityksen solmima kestävien maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisujen yhteistyösopimus Kiinassa. Presidentti Niinistö muistuttaa, että puhdas suomalainen luonto on yksi Suomen ehdottomista vahvuuksista, ja siitä kannattaa huolehtia: ”On hienoa, että Roska päivässä -liike vie luonnosta huolehtivaa asennetta eteenpäin ja vielä tekojen kautta.” Roska päivässä -liike on Tuula-Maria Ahosen 17 vuotta sitten tytärtensä Iisan ja Ilonan kanssa perustama kansalaisliike, jossa suomalaiset sitoutuvat keräämään maasta ainakin yhden roskan joka päivä. Ensimmäisen kiinalaisen pilottikohteen puhdistus on tarkoitus aloittaa kesällä 2017. n Doranovalta miljoonien cleantech-kauppa Kiinaan P irkanmaalainen Doranova Oy on sopinut yhteistyöstä kiinalaisen Beijing Xishan Environment Technology Co., Ltd:n kanssa. AJANKOHTAISTA Juuri Partners vauhdittaa Destacleanin Tuusulan laitosta D estaclean Oy on saanut vähemmistöosakkaakseen pääomasijoitusyhtiö Juuri Partners Oy:n. Roska päivässä -liike on virallinen Suomi 100 -hankekumppani. Sopimus allekirjoitettiin huhtikuun lopussa. Tarve on valtava, sillä Kiinan ympäristöministeriön mukaan arviolta 16,1 prosenttia valtion maaperästä ja 19,1 prosenttia viljelymaasta on eri astein saastunutta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lähettänyt Roskakävelyn osanottajille tervehdyksensä. Kolmen miljoonan euron arvoisen lisenssija yhteistyösopimuksen myötä Beijing Xishan Environment Technology saa kolmeksi vuodeksi käyttöoikeudet Doranovan patentoimaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostuslaitteistoon, DoAct® COREen. Liike kutsuu suomalaisfirmat keräämään roskia Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2017. n Destaclean Jari Peltoranta p Raittiuden ystävät ry:n hallitus teki Roskakävelyn Helsingin keskustassa Annankadulla jo huhtikuun lopussa.. Uusiouutiset 4/2017 41 u ”Juuri Partnersin mukaantulo varmistaa meille nykyistä nopeamman kasvun ja tuotekehityksen”, linjaa Destacleanin hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen. Destacleanin ympäristörakentamiseen soveltuva Puukivi on betoniteknologiaan perustuva komposiitti, joka sisältää kierrätyspuumurskeesta valmistettua puhdasta puukuitua. Hän jatkaa Matti Hallisen kanssa yhtiön enemmistöomistajina. Tule Roskakävelylle! R oska päivässä -liike haastaa suomalaisyritykset ja niiden työntekijät keräämään roskia kulkureiteiltä ja maastosta. Destacleanin materiaalien kierrätysasemat sijaitsevat Helsingissä ja Tuusulassa ja kierrätystuotetehdas Hyvinkäällä. Juuri Partnersin investoinnin avulla Destaclean rakentaa Tuusulaan raaka-ainetehtaan ensi vuonna. ”Ilmansaasteiden ja pilaantuneiden vesistöjen aiheuttamien ongelmien lisäksi kiinalaisten katseet kohdistuvat nyt maaperän pilaantumien aiheuttamiin ympäristöja terveysriskeihin”, kertoo Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen. n Doranova p Vuonna 2011 perustettu Beijing Xishan Environment Technology on yksi ensimmäisistä kiinalaisista maaperän kunnostuksia tehneistä ympäristöteknologiayrityksistä
YT-messuilla oli nyt ensimmäistä kertaa uutuustuotekilpailu, jonka voitti Infrasuunnittelu Oy:n virtuaalinen Safety Tool -turvapuisto. ”Rekisteröitymisen pitää onnistua portilla ja palvelun käytön kohmeisilla sormillakin”, Nummela korostaa. Pirkanmaan Jätehuolto on suunnitellut Vuores-keskuksen lähelle 24/7-auki olevan jäteaseman, joka toimii automatisoidulla itsepalveluperiaatteella. Asiakas rekisteröityy sovelluksen käyttäjäksi vaikkapa kännykällään ja syöttää maksukorttinsa tiedot. Suosiota kasvatti ehkä se, että tuote esiteltiin virtuaalikypärän avulla. 42 Uusiouutiset 4/2017 Digitalisaatio mullistaa infran Digitaaliset älyratkaisut ja virtuaalitodellisuus näkyivät Yhdyskuntatekniikka-messuilla ja Jätelaitospäivillä Jyväskylässä. p YT-messuilla Jyväskylässä vieraili yli 4 700 kävijää. toukokuuta. Kypärää kokeilemassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Juha Kangaskokko. ”Konseptia voi hyödyntää muillakin asemilla joko itsepalvelukäytön lisäämisessä tai jäteasemahenkilökunnan työnkuvan muuttamisessa enemmän neuvontaan”, Nummela kertoo. Lumisadekuurojen välissä aurinkokin pilkahteli.. Äänestyksessä menestyivät myös Safety Tool, NRG Suomi Oy:n Kaljakaivo ja Ramboll Finland Oy:n Materiaalivirtamalli. Kun asiakas tuo jäteasemalle jätettä, aseman portti avautuu TAPAHTUMIA n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN etäsovelluksen avulla. Sen avulla työntekijä voi valmistautua virtuaalisesti rakennusalan työkohteen työturvatekijöihin. Yleisö äänesti 29 uutuustuotteen joukosta suosikikseen Jyväskylän Energia Oy:n Pisara-vesioperaattorituotteen. Aseman rakentaminen alkaa kesällä ja se valmistuu ensi keväänä. Ensimmäiset maistiaiset tulevasta tarjoili Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela Jätelaitospäivillä, jotka pidettiin Yhdyskuntatekniikkamessujen yhteydessä Jyväskylässä 10.-11. Näytteilleasettajien tuotevalikoimassa näkyivät mobiilius, älyratkaisut, pelillistäminen ja virtuaalisuus. D igitalisaatio tulee muuttamaan kierrätystä ja ympäristöinfran toimintaa. Virtuaalikierroksella Digitaalisuus leimasi koko Yhdyskuntatekniikka-tapahtumaa, jonka yhteydessä Jätelaitospäivätkin pidettiin. p Jyväskylän Energia Oy:n Pisara-vesioperaattorituote voitti uutuustuotteiden yleisöäänestyksen
n p Tiira Events Oy:n Tiia Ristanen esitteli ulkonäyttelyalueella yrityksen uusia tuotteita, joissa työympäristö kehittyy pelillistämisen kautta. 94 hänen haastattelemastaan sadasta yritysasiakkaasta pitää tarpeellisena, että jätelaitosten palvelut ovat jatkossakin heidän käytössään. Jätelaitosten on todennäköisesti supistettava markkinaehtoista toimintaansa, koska sidosyksikköjä koskeva ulosmyyntiraja tulee pienemään direktiivin 20 prosentista. Kyselyssä ei mainittu kuntien toissijaista jätehuoltovastuuta. Täällä tapaa kuntien ja insinööritoimistojen asiantuntijoita, jotka kertovat sitten omille asiakkailleen siitä, kuinka biohiili kasvualustoissa pidättää ja puhdistaa hulevesiä”, Pajupojat Oy:n partneri Ilmo Kolehmainen sanoi. Vastanneista 54 prosenttia epäilee, että supistamisten takia heidän oma ajomatkansa lähimpään jätekeskukseen tulee kasvamaan, mikä tarkoittaa kustannusten kasvua. Jätelaitosten palveluita käyttäviltä yritysasiakkailta hankintalain vaikutuksia on tutkimuksessa kysynyt Onway Oy:n Juha Keskitalo. Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kari Martikainen myöntää, että hankintalain rajoitukset tarkoittavat, että monen jätelaitoksen liiketoimintasuunnitelma on mennyt uusiksi. 70 prosenttia vastanneista pitää jätelaitosten palveluita saman tasoisina tai parempina kuin yksityisten yritysten tarjoamia jätehuoltopalveluita. p YT-messujen yhteydessä pidetyille Jätelaitospäiville saapui yli 150 osanottajaa. Vesihuoltopäivät vetivät ennätysmäiset 700 kävijää.. p ”Ehdottomasti kannatti tulla näille messuille. Jätelaitosten on pakko hakea kumppanuuksia ja yhteistyötä, jotta kierrätystä voi kasvattaa”, hän tiivistää. Kuitenkin vain 20 prosenttia yritysasiakkaista tiesi, että kunnalliset jätelaitokset joutuvat hankintalain takia jatkossa supistamaan markkinaehtoista palvelutarjontaansa. Hän näkee kuitenkin tilanteessa paljon myönteistä: ”Uusi hankintalaki parantaa jätelaitosten kierrätysmahdollisuuksia. Uusiouutiset 4/2017 43 Fuusioita näköpiirissä Jätelaitospäivillä digitaalisuuden ohella puhutti tuore hankintalaki. Martikainen uskoo, että alalla tullaan näkemään fuusioita, koska se on yhteistyön pisimmälle viety muoto. Myös markkinaehtoisen toiminnan siirtäminen tytäryritykseen saattaa olla suosittu ratkaisu, samoin win-win-kumppanuudet jätealan yksityisten yritysten kanssa
Kemira Kemiantekniikan diplomi-insinööri Tuula Paajanen on nimitetty Kemiran yritysvastuujohtajaksi. Ympäristöministeri n Asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajaksi on nimitetty Taru Savolainen. Marisa Lehtisalo p Kuntaliiton Tuulia Innala sai Jätelaitospäivillä Vuoden Vääntäjä -arvonimen.. LUT Venäjä-asiantuntija Seppo Remes on nimitetty 1.4. Arvonimet annettiin Jätelaitospäivillä Jyväskylässä toukokuussa. Hallitukseen valittiin: Petri Koivula, puheenjohtaja, Forssa; Heikki Tuomisto, varapuheenjohtaja, Somero; Teuvo Suominen, Loimaa; Pauli Pietilä, Sastamala; Päivi Pelttari, Sastamala; Harri Lehtonen, Eura; Leena Huovinen, Akaa; Helena Manninen, Huittinen; Aira Suikki, Humppila; Minna Mäkipää, Oripää; Ari Prihti, Punkalaidun; Matti Alanko, Ypäjä ja Johanna Häggman, Forssa. n NIMITYKSIÄ PALKITTUJA Veturi ja Vääntäjä palkittiin n Vastuullisen jätehuollon veturi -arvonimen on saanut menestyksekkäästä jätehuollon palvelutoiminnan kehittämisestä LoimiHämeen Jätehuolto Oy:n palvelupäällikkö Anne Sjöberg. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy n Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhtiökokous on valinnut LHJ:lle hallituksen seuraavalle, kevääseen 2018 ulottuvalle, toimikaudelle. Vesikeskuksen määräaikaisena johtajana toimii tämän vuoden ajan professori, FT Anna-Stiina Heiskanen. 44 Uusiouutiset 4/2017 Jätelaitosyhdistys ry n Jätelaitosyhdistys ry valitsi kokouksessaan Jyväskylässä toukokuussa jäsenet hallitukseen. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry n Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry valitsi 26.4.2017 pidetyssä vuotuisessa liittokokouksessaan Helsingissä hallituksen: Risto Pohjanpalo, Kuusakoski Oy, puheenjohtaja; Kalle Saarimaa, Fortum Waste Solutions Oy, varapuheenjohtaja; Tuomo Joutsenoja, Rudus Oy; Tommi Kajasoja, Delete Finland Oy; Jorma Kangas, Remeo Oy; Mika Laine, Envor Group Oy; Esa Lehti, Veikko Lehti Oy; Toni Mannila, Stena Recycling Oy; Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj; Kyösti Pöyry, Paperinkeräys Oy; Nina Rasola, RL-Huolinta Oy ja Matti Turunen, Europress Group Oy. Tässä kokoonpano: Petri Kouvo, HSY, puheenjohtaja; Jukka Paavilainen, Rosk’n Roll Oy, varapuheenjohtaja; Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy; Leif Åkers, Stormossen Ab Oy; Tuulia Innala, Kuntaliitto; Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy; Kari Martikainen, Kymenlaakson Jäte Oy; Tuija Ahrikkala, Perämeren Jätehuolto Oy; Mika Suomalainen, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy; Esko Martikainen, Mustankorkea Oy ja Jukka Oikarinen, Ekokymppi. Vuoden Vääntäjänä palkittiin Kuntaliiton Tuulia Innala pitkäjänteisestä ja sitkeästä työstään kuntavastuullisen jätehuollon kehittämisessä. alkaen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) Professor of Practiceksi. Suomen ympäristökeskus n Suomen ympäristökeskuksen tietohallintojohtajana ja tietokeskuksen johtajana on aloittanut LitM, insinööri Jukka Santala. Valtiotieteiden maisteri Savolainen vastaa ympäristöja luontoasioista
Uusiouutiset 4/2017 45
Asukkaat saavat hyvityksen jätelaskusta jätteen määrän pienentyessä ja jo jätteen oikeaoppinen jaottelu voi pienentää jätelaskua. 46 Uusiouutiset 4/2017 M onialaiset opiskelijaryhmät on Turun korkeakouluissa valjastettu yritysten ja kaupunkien kehittämistyöhön, jossa opiskelijat saavat käytännönläheistä oppimista ja yritykset tuoreita ideoita. Pidempikestoisten kurssien lisäksi korkeakoulut taipuvat myös nopeaan ideointiin. Smart Sustainable Cities -kurssi on tuonut yhteen turkulaisia ja kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita mm. n MARTTI KOMULAINEN, VIESTINTÄVASTAAVA JA SARA MALVE-AHLROTH, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ. Kestäviä kaupunkisuunnittelun ratkaisuja Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt Skanssin alueeseen liittyen yhteistyötä Turun kaupungin kanssa jo muutaman vuoden ajan. Eräs opiskelijaryhmä ideoi kahden taloyhtiön yhteisen jätepuntarin, jonka tavoitteena on vaikuttaa huoneistokohtaiseen jätteen syntymiseen jätevirtoja mittaamalla ja seuraamalla. Sara Malve-Ahlroth Tulevaisuuden kaupunkia suunnittelemassa Keksi romutettaville komposiittirakenteisille nestekaasupulloille käyttömahdollisuuksia, aikaa seuraavat 24 tuntia. www.resurssitehokkuus.fi #tryoutfi #6aika p Lyhyessä ideointisessiossa monialainen ryhmä keksii monta uutta ideaa. ”Myös toimeksiantajien on oltava sitoutuneita ja valmiita heittäytymään”, Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmän vetäjä Piia Nurmi Turun AMK:sta erittelee ideapajan onnistumisen edellytyksiä. Opiskelijatiimit on laitettu esimerkiksi brändäämään kuivakäymälöitä Afrikan markkinoille tai etsimään uusia asiakassegmenttejä ekologisille puhdistusliinoille. Ollakseen hyödyllinen puolin ja toisin – sekä toimeksiantajalle että opiskelijalle – toimeksiannon on hyvä olla mahdollisimman konkreettinen. Siinä ajassa opiskelijat ovat ehtineet koota esimerkiksi sata uutta liiketoimintaideaa tekstiilien kiertotalouteen. Kaikista lyhimmät ideointisessiot kestävät vain muutaman tunnin. Samalla rakennetaan Try Out! -kiertotalouden ja cleantechin kokeilualustaa, joka auttaa yrityksiä pärjäämään maailmaan suurten muutosten keskellä. Pelisovellus kuivasanitaatioyritykselle markkinoimaan kuivakäymäläratkaisuja. tulevaisuudentutkimuksen, rakennustekniikan sekä energiaja ympäristötekniikan aloilta. Jätteestä uutta liiketoimintaa. energiaja jäteratkaisuja alueelle, joka toimii Turussa edelläkävijänä kestävän kehityksen ratkaisuissa. Opiskelijaryhmät ovat ideoineet mm. n Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa opiskelijat ja henkilökunta kertovat yritysten kanssa tekemistään kiertotalouden kokeiluista. Osaksi opintoja rakennetut ideointisessiot vaihtelevat muutaman tunnin ”tuuletuksista” parin päivän mittaisiin innovointileireihin. 24 tuntia kestävillä innovaatioleireillä toimeksianto on tullut yhdeltä tai useammalta yritykseltä
5
MariMatic ® Member of MariGroup MARIMATIC NEWS Spring 2017 In this issue: • When speaking about sustainability in cities, how can pneumatic waste collection contribute. • AWCS user experiences from the Vuores suburb • MetroTaifun projects • Enhanced logistics of waste and laundry in the health care Click on the link and read MariMatic News online! http://www.marimatic.com/company/ index.php/en/news-media/media
Kohti kierto taloutta circwaste.fi alueellista yhteistyötä ja uusia avauksia 20 lähes pilotti hanketta kiertotalouden palvelukeskukselta asiantuntijatukea read in english
cant awards. +358 19 4600 400 Address: Kalliokierto 9, FI-05460 Hyvinkää, Finland myynti@destaclean.. It is used for the production of an increasing number of landscaping products. +358 9 4241 3700 Postal address: Kelatie 2, FI-01450 Vantaa, Finland Street address: Kelatie 2, Kelatie industrial area, Tuusula toimisto@destaclean.. The colour options come from Finnish nature and nicely suit all yard and regional construction. nish with a rustic touch. Our wood stone products for yard and regional construction have been tried and tested to withstand loads, wear and weather conditions yearround. Business ID 1481037-0 Domicile Helsinki Destaclean Oy Hyvinkää plant Tel. Thanks to the wood . The Destaclean ® recycling concept has gained widespread attention and received a number of signi. pihakivissä, -laatoissa ja penkeissä käytetään käytöstä poistetusta puumateriaalista jalostettua puhdasta kierrätyspuumursketta. bre from recycled wood, which is used to replace some of the valuable natural stone material. Värivaihtoehdot ovat suomalaisen luonnon mukaisia ja pihaja aluerakentamiseen kauniisti sopivia. Destaclean ® Wood Stone is an advanced Finnish innovation for a cleaner and better future. bre, they are lighter than conventional concrete products, and that brings bene. bre gives the products a beautiful . Tervetuloa ympärivuotiseen näyttelyymme Vuosaaren Planmeca Golf Areenalla! YARD CONSTRUCTION AND LANDSCAPING PRODUCTS 2017 Destaclean Oy Tel. 2 | CIRCWASTE Destaclean Oy Hyvinkään tehdas Kalliokierto 9 • 05460 Hyvinkää puh. The clean, recycled wood . Puhdas kierrätyspuukuitu muodostaa tuotteiden pintaan kauniin rustiikkisen ilmeen ja tunnelman Jälleenmyyjät löydät nettisivuiltamme. The Finnish Association of Landscape Industries awarded Destaclean ® Wood Stone with the Green Year medal as named by the Ministry of the Environment. ts in transport and installation. Puukuidun ansiosta ne ovat kestäviä, helposti työstettäviä ja perinteisiä betonituotteita huomattavasti kevyempiä. Wood stone contains concrete mixed with clean wood . | destaclean.fi | | puukivi.fi | 3 DESTACLEAN WOOD STONE TABLE OF CONTENTS Destaclean ® Wood Stone is an ecological, innovative recycled material. We won the community category in the national Productive Idea Competition organised by the Central Chamber of Commerce. 019 4600 400 Aito kierrätystuote www.destaclean.fi 3 TABLE OF CONTENTS 3 Destaclean Wood Stone 5 Destaclean Wood Stone 40 mm patio stone 7 Destaclean Wood Stone 60 mm paving stone 9 Destaclean Wood Stone 80 mm block paving 11 Destaclean Tile 50 mm 13 Destaclean Edging 15 Destaclean Street and park products 17 Wall blocks 19 Other Destaclean Wood Stone products Regional construction Infra construction 21 Well products 21 Stonework patterns Kotimainen innovaatio, ekologinen Destaclean® PUUKIVI on aito kierrätystuote pihakivimarkkinoilla ja ensimmäinen laatuaan Euroopassa! Destaclean®-pihaja ympäristörakentamisen tuotteissa, kuten mm
Seitsemän vuoden aikana Suomella on mahdollisuus paitsi saavuttaa jätehuollolle asetetut tavoitteet, myös profiloitua kansainväliseksi kiertotalouden edelläkävijäksi ja vahvistaa talouden kilpailukykyä. Lisäksi järjestetään koulutusta, luodaan yhteistyöverkostoja ja kerätään hyviä käytäntöjä. Hankkeen koordinointi Suomen ympäristökeskus SYKE. Uusia ratkaisuja tarvitaankin jatkuvasti, jotta voimme vastata kehittyvän jätelainsäädännön ja liiketoiminnan haasteisiin. Budjetti 19 miljoonaa, suurin rahoittaja EU-Life. Se toimii alueilla toimijoista koottujen yhteistyöryhmien tukena käynnistämässä alueellisia prosesseja ja yhteistyöverkostoja. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää yhteistyötä, sitoutumista ja yhteisiä tavoitteita, ja CIRCWASTE tarjoaa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen kansallisen yhteistyöalustan. Viisi aluetta: Varsinais-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala. Osahankkeissa tehtävää työtä tukee Suomen ympäristökeskuksenja Motivan muodostama asiantuntijaverkosto, Kiertotalouden palvelukeskus. PAINOPAIKKA Forssa Print CIRCWASTE | 3. Noin 20 osahanketta, 20 kumppania, 10 osarahoittajaa. Alueellista toimintaa tukee Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan perustama kiertotalouden palvelukeskus. On kunnia-asia päästä kokeilemaan ja levittämään hyviä toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä koko Suomeen ja muuallekin EU:hun. Hankkeen 20 yhteistyökumppania ovat kukin tahoillaan käynnistäneet osahankkeita, joissa etsitään jätteitä vähentäviä toimintamalleja, suunnitellaan uudenlaisia jätteiden käsittelyja lajittelulaitteistoja, ideoidaan kierrätysraaka-aineista uusia tuotteita, kehitetään uusia ruokapalveluja ja hyödynnetään älyratkaisuja optimoimaan varastointia, keräilyä ja kuljetuksia. Keskusteluiden ja visioinnin tueksi on jo ehditty kaivata todellisia tekoja ja tähän tarpeeseen CIRCWASTE-hanke vastaa. Kokeilualueina toimivat hankkeen ydinalueet, Satakunta, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, mutta tarkoitus on tuoda näkyvyyttä myös muulle Suomessa tehdylle hyvälle työlle jätehuollossa ja ympäristöalalla – hyviä käytäntöjä kerätään koko Suomesta. Pitkäaikaisen rahoituksen turvin on mahdollista saada Suomessa aikaan tunnistettava muutos. Toteutus vuosina 2016-2023. Tervetuloa työhön mukaan! TUULI MYLLYMAA Ryhmäpäällikkö, DI, Jäteasiain hallintaryhmä, Suomen ympäristökeskus SYKE JULKAISIJA Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, 00250 Helsinki Puhelin 029 525 1000 (vaihde) PÄÄTOIMITTAJA Ulla Ala-Ketola, Suomen ympäristökeskus TOIMITUS Elina Saarinen, Suomen ammattimedia SUOMA Oy Suomen ympäristökeskuksen viestintä ULKOASU Olli-Mikko Muroke, Aste Helsinki Oy Graafinen suunnittelija Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus ILMOITUSMYYNTI Suomen ammattimedia SUOMA Oy KUSTANTAJA Suomen ammattimedia SUOMA Oy 4041 0428 CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanke edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallintaa. s. Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kun Euroopan komission LIFE-ohjelma myönsi vuoden 2016 lopulla lähes 12 miljoonaa euroa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. 3 Noin 1/2s: Pääkirjoitus: Tuuli Myllymaa (by SYKE) + apinalaatikko logoineen Pääkirjoitus KIERTOTALOUDEN KÄRKIPAIKALLA S uomi haluaa olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä
Pohjois-Karjala Jätteet hyötykäyttöön harvaan asutuilla alueilla Karelia AMK Jätevirroista uutta liiketoimintaa, tiedepuisto kokeiluympäristöksi Joensuun tiedepuisto Parhaat tekniikat rakennusja purkujätteen kierrätykseen Puhas Oy Teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja uusia tuotteita Pielisen-Karjalan kehittämiskeskus 12 22 Lounais-Suomi Ylijäämäruuat, aliarvostetut tuotteet ja vihanneshävikki laatutuotteiksi ja eläinruuaksi Luonnonvarakeskus Lannasta biokaasua, ravinteet talteen Luonnonvarakeskus Pk-yritysten varastohävikit hallintaan digitaalisen pilvipalvelun avulla GS1 Finland Oy Kierrätyspuisto teollisuusjätteille ja sivutuotteille, koelaitos teollisuuden magneettien käsittelyyn Porin kaupunki Rakentajille, rakennuttajille, viranomaisille ja muille keskeisille toimijoille rakentamisen resurssi-tehokkuutta edistävä verkosto Porin kaupunki Koulutusta ja verkostoitumista jätteiden lajittelusta Porin kaupunki Kierrätettäville maaaineksille tietopankki ja logistinen terminaali Kiertomaa Oy Pilaantuneet maat turvallisesti hyötykäyttöön Ramboll Oy Uusia tilakoon biokaasulaitoksia Turku AMK 8 9 10 14 15 15 16 20 Etelä-Karjala Teollisuusjätteet ja maa-ainekset hyötykäyttöön tierakentamisessa Ramboll Oy Uusia komposiittituotteita muoveista ja kuitujätteestä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kompotek Oy 20 22 CIRCWASTE MUUTTAA TOIMINTATAPOJA – MUUTA SINÄKIN Sisällys: Keski-Suomi Asukkailta hyvät kiertotalousideat toteutukseen Jyväskylän kaupunki Älytekniikkaa jätteiden keräykseen Jyväskylän kaupunki Biojätevirrat kustannustehokkaasti käsittelyyn Keski-Suomen liitto Sairaaloille resurssitehokas toimintamalli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 6 13 20 21 Kiertotalouden palvelukeskus Työkaluja, analyysejä ja tukea hankkeiden toimintaan ja viestintään Suomen ympäristökeskus ja Motiva Oy 18 Alueellinen yhteistyöverkosto Tukea ja asiantuntija-apua kiertotalouden edistämiseen ja jätesuunnitelman toimeenpanoon Keski-Suomen liitto, Lappeenrannan kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, Varsinais-Suomen liitto 21 4 | CIRCWASTE
Ympäristöministerin tervehdys KIERTOTALOUDELLA TALOUS KESTÄVÄLLE URALLE K iertotalous on pysynyt EU:n ympäristöpolitiikan keskiössä tavoiteltavana talouden mallina siitä lähtien, kun komissio julkaisi vuonna 2015 ensimmäisen Kiertotalouspaketin eli toimintasuunnitelman kiertotalouteen siirtymiseksi sekä suunnitelmaa tukevia ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi. Materiaalivirtojen tehostamisen ja jätehuollon kehittämisen ohella innovatiivisissa palvelukonsepteissa tunnistetaan huomattavaa potentiaalia. Molemmissa prosesseissa ympäristöministeriö on ollut alusta asti mukana. Tiekartassa luotiin yhteinen tahtotila kiertotalouteen johtavista keinoista, joiden avulla tuetaan Suomen kasvua kiertotalouden edelläkävijäksi. CIRCWASTE-hankkeella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja edistää kiertotaloutta oikeaan suuntaan. Kiertotalous on yksi työkaluista, jonka avulla talous voidaan ohjata kestävälle uralle. KIMMO TIILIKAINEN Asunto-, energiaja ympäristöministeri KIERTOTALOUS TULEE OLEMAAN KESKEISESSÄ ASEMASSA, KUN YHTEISKUNNAT TULEVAISUUDESSA SIIRTYVÄT KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ TUOTANTOA JA KULUTUSTA. Muutos koskee kaikkia tuotteiden ja palveluiden arvoketjuja suunnittelusta kulutuskäyttäytymiseen ja jätehuoltoon asti. Perinteiset toimintamallit on myllättävä uusiksi ja eri toimialat saatava verkostoitumaan laajasti. Hankkeet luovat liiketoimintaa Viime vuodet ovat olleet EU:n LIFE-rahoituksen näkökulmasta suomalaista menestystarinaa – kiertotalouden lippulaivahanke CIRCWASTE on suoraa jatkumoa vuotta aiemmin rahoituksen saaneelle Luonto-teeman FRESHABIThankkeelle. Kiertotalous edellyttääkin monialaista ja mittavaa ajatusja toimintaja liiketoimintamallien muutosta. Kiertotalouden mukaisessa talouden mallissa tavoitteena on säilyttää luonnonvarat, tuotteet ja materiaalit sekä niihin sitoutunut arvo taloudessa mahdollisimman pitkään ja pyrkiä luomaan mahdollisimman paljon arvon lisäystä erilaisista palveluista. Kiertotalouden potentiaalien hyödyntäminen parantaa mahdollisuuksia kääntää myös talous kasvuun. Ne voivat parhaimmillaan tuottaa uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja ja samalla vähentää luonnonvarojen käyttöä ja jätteiden määrää. Tarvitaan ympäristön kantokyvyn rajat huomioivia, älykkäitä ratkaisuja, jotka ohjaavat kasvun kestävälle uralle. Työ toteutettiin Sitran johdolla yhteistyössä ympäristöministeriön, maaja metsätalousministeriön, työja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän ja muiden merkittävien sidosryhmien – kaikkiaan yli tuhannen yhteiskunnan eri osa-alueen toimijan – kanssa. CIRCWASTE | 5. Kiertotalous tulee olemaan keskeisessä asemassa, kun yhteiskunnat tulevaisuudessa siirtyvät kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta. Työ kiertotalouden juurruttamiseksi Suomeen huipentui kansallisen tiekartan rakentamiseen. Kiertotalouden ajatus on lyönyt nopeasti läpi Suomessa Kiertotalouspaketin julkaiseminen käynnisti laajan ja tärkeän keskustelun siitä, mikä on kansallinen tahtotila Suomessa kiertotalouden toteuttamiseksi ja mitä se vaatii ja tarkoittaa
”Lainaustoiminta parantaa taiteentekemisen mahdollisuuksia”, Kaunismäki tiivistää. Projektin yhteistyöryhmässä on ollut mukana yli kymmenen tahoa kuten organisoija, mediataiteen ja kulttuurin edistämiseen keskittynyt Live Herring ry, Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Äkkigalleria, Kankaan Palvelu Oy, Jyväskylän Taiteilijaseura, Hear ry, Luovan valokuvauksen keskus ry, Yläkaupungin yö ry ja Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys KeHy ry. Peilipallot. ”Laitelainaamo mahdollistaa isompien tapahtumien ja kokonaisuuksien järjestämisen ilman, että kustannukset pompsahtavat ihan taivaisiin. Digitaaliselle alustalle Alun perin toiminta lähti liikkeelle muutama vuosi sitten. He jakavat lainaustoiminnan kautta esimerkiksi omistamiaan audiovisuaalisia laitteita yhteiskäyttöön. Laitelainaamotoiminnan konseptointia valmisteltiin osana läänintaiteilijatyötä Taiteen edistämiskeskuksessa sekä myöhemmin Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen myöntämällä CreaDemo-tuella. Jos toimijoilla olisi intressejä hankkia tietynlaisia laitteita, mutta itsellä oliDigitaalisuus ja logistiikka LIVE HERRING RY:N projektikoordinaattori Soile Ollikainen ja Jyväskylän taidemuseon museomestari Jarkko Kaunismäki kertovat, että laitelainaamon kautta on jaettu monenlaista tarpeellista, esimerkiksi audiovisuaalisia laitteita. Täytyykö idea siis jättää toteuttamatta. Äänentoistolaitteet. Lisäksi tällaista toimintaa tarvitaan, jotta tapahtumia on helpompi järjestää ilman, että omistaa hirveästi omaa kalustoa”, kommentoi eräs laitteita lainannut. Kalliiden laitteiden hankinta ei enää muodosta kynnystä tai estettä luovaan toimintaan, päättivät keskisuomalaiset kulttuurija taidekentän toimijat ja keksivät laitelainaamo-idean. Spottivalot. Savukone. Toistaiseksi lainaus on toiminut manuaalisesti ylläpidetyillä listoilla, joista näkee, millaista kalustoa on lainattavissa. ”On syntynyt tarve jatkokehittää ideaa. Nyt suunnittelemme digitaalista alustaa tai verkkopalvelua, jonka kautta laitelainaamoa voisi laajentaa. JOTAIN LAINATTUA Keski-Suomen kulttuurija taidetoimijat lainaavat toisiltaan laitteita, joita olisi liian kallista hankkia yksin. Mediataideteokseen, teatteriesitykseen, tapahtumaan, taideviikolle tai performanssiin saattaa helposti tarvita kalustoa, jota ei ihan jokaiselta hyllystä löydy. Toimintaa on ylläpidetty pienellä käyttömaksulla. Lisäksi Live Herring ry on yhteistyökumppaneidensa kanssa testannut laitteistopankkimallia osana Suomen kulttuurirahaston tukemaa Mediataide kartalle -projektia. Videotykki. Yhdistykset ovat voineet saada laitteita hakemuksesta käyttöönsä. Kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia, kertovat Live Herring ry:n projektikoordinaattori Soile Ollikainen ja Jyväskylän taidemuseon museomestari Jarkko Kaunismäki. KU VA : EL IN A SA AR IN EN 6 | CIRCWASTE. ELINA SAARINEN P rojektori
Jakamistaloutta Laitelainaamo toteuttaa kiertotalouden ajatusta resurssien mahdollisimman tehokkaasta käytöstä jakamisen kautta. Niistä kuutta tai seitsemää lähdetään testaamaan kokeillen käytännössä. IDEOITA ASUKKAILTA Laitelainaamo ja sen digitaalinen alusta olivat yksi niistä ideoista, joita Jyväskylän kaupunki sai Circwasteosahankkeessa kerätessään kansalaisilta kiertotalousideoita Keksi, karsi, korjaa ja kierrätä -ideahaussa. Ideahakuja järjestetään Circwastehankeaikana kaikkiaan kolme kertaa. Raha jää monen ringin kautta kulttuuritoiminnan kentälle.” Tässä vaiheessa lainaamoa on suunniteltu taideja kulttuurikentän vertaisryhmälle, mutta idea on monistettavissa ja laajennettavissa muuallekin. Bongaan usein käytöstä poistumassa olemaa tavaraa, jota joku toinen voi vielä käyttää”, Kaunismäki kertoo. ”LAINAUSTOIMINTA PARANTAA TAITEENTEKEMISEN MAHDOLLISUUKSIA” CIRCWASTE | 7 Lue lisää www.suomenkeraystuote.fi Anna paperille uusi elämä Suomen Keräystuote on tuottajayhteisö, joka hoitaa veloituksetta paperin keräämisen koko maassa ja ohjaa sen edelleen hyötykäyttöön, uuden paperin raaka-aineeksi Suomen paperiteollisuudelle. Jyväskylän kaupungin tutkimusja kehittämispäällikkö Pirkko Melville kertoo, että ensimmäinen ideahaku tuotti lukuisia hyviä kokeiluideoita. ”Jos vaikka videotykin LDC-kenno on vaurioitunut, sille voi hyvin olla vielä kysyntää jossain ulkotapahtumassa pölyisissä olosuhteissa. Ollikainen muistuttaa, että kalustohankinnoissa säästetty raha synnyttää usein uutta, luovaa toimintaa: ”Yhteiskäytön kautta saadut säästöt voi käyttää vaikkapa työntekijän palkkaamiseen, tapahtuman järjestämiseen tai tilavuokraan. Esityksissä voi olla käyttöä myös vanhalle tekniikalle, joka on joiltain osin lähenemässä elinkaarensa loppuvaihetta. Sovi paperin keräämisestä suoraan paikallisen ympäristöyrityksen tai keräysliikkeen kanssa.. Laitelainaamossa on monenlaista ja -tasoista lainattavaa. si niille vain vähän käyttöä, niitä voitaisiin hankkia tähän yhteiskäyttöpooliin”, Ollikainen sanoo
Yhteinen arvomaailma Luken kumppani ruokahävikki-osahankkeessa on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Arkea Oy. Miten saamme sivuvirroista tuotettua korkean arvonlisän tuotteita. Ensimmäiseltä neljältä viikolta saamme nollatason, jota vertaamme välissä tapahtuvien korjaavien toimenpiteiden jälkeen seurantajaksoon”, Katajajuuri kertoo. Hän arveBiohajoavien jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen 8 | CIRCWASTE. HANNA OJANPÄÄ ”Kaiken a ja o on suunnitelmallisuus, ennakointi ja innovointi: Kuinka kaikki tuotettu ruoka saadaan ensisijaisesti ruokakäyttöön ja kuinka ylijäänyt ruoka ja ravinteet voidaan kierrättää mahdollisimman tehokkaasti koko ketjussa. Hankekumppanit etsivät uusia ratkaisuja ruokahävikin ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, ruoan uudelleen jakamiseksi sekä alempiarvoisten ruhonosien käytön lisäämiseksi. Luke tehostaa myös ravinteiden kierrätystä koekylvöjen avulla. Itse mittaukset päästään aloittamaan syksyllä. Tavoitteenamme on, että ennakoivalla työllä pystymme vaikuttamaan siihen, että ruoka menee vatsoihin, ei biojätteeseen”, Juvonen tiivistää. L uonnonvarakeskus (Luke) edistää Circwaste-hankkeessa ruokajärjestelmän kiertotaloutta: ruokahävikin vähentämistä, sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä ja ravinteiden kierrätystä. Varsinkin henkilöstöravintoloissa ylijäämäruokaa pystytään jo jossain määrin hyödyntämään ruoan edelleen jalostukseen. ”Ideana on, että sykleissä on sama ruokalista. ”Haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme. Meillä on noin 60 keittiötä, missä teemme itse ruoat, noin 70 palvelukeittiötä, joihin toimitamme ruoat mutta oma henkilökuntamme tarjoilee ne, sekä kymmeniä ruoan toimituspisteitä. Luonnonvarakeskus tuo kiertotalousajattelua ruokajärjestelmään. Mittausteknologiaa tuottavat toimittajat kilpailutetaan kevään aikana. Kokeilussa mukana meillä on neljä koulukeittiötä sekä kaksi henkilöstöravintolaa”, palvelujohtaja Paula Juvonen kertoo. Luken erikoistutkija, asiakaspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, että kiertotalousajattelu ruokajärjestelmässä on iso kysymys, Luken ydintekemistä. Ruokailijan kannalta olennaista on ostaa, valmistaa ja annostella ruokaa oikea määrä, jotta sitä ei tarvitse heittää pois”, Katajajuuri yksinkertaistaa. MIKSI LAUTASELLE JÄÄ RUOKAA. ”Valmistamme ruokaa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, henkilöstöravintoloihin, vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Luken hankkeen avulla Arkea pääsee nyt ensimmäistä kertaa mittaamaan myös lautashävikkiä. Tarkoituksena on hyödyntää kasvissivuvirtoja sekä edistää lantojen ravinteiden kierrätystä ja biokaasuprosessointia. Arkeassa valmistusja tarjoiluhävikkiä on keittiöissä mitattu jo vuosien ajan. Sekä asiakkaat että henkilökunta mittaavat ruokahävikkiä kahdesti neljän viikon aikajaksoissa
Keväällä meillä on käytössä normaaliin kylvölannoitukseen nähden yksi lisäsäiliö tärkkelysperunan solunesteestä valmistetun kaliumia ja typpeä sisältävän Bio-Kalin levitystä varten. Jos kevään kokeilu sujuu odotusten mukaisesti, lisäämme syyskylvöissä työkoneyhdistelmään vielä toisen nestesäiliön ammoniumsulfaatille. Pottua peltoon ”Tavoitteena on optimoida fosforin, kaliumin ja typen annostelu kasvuston tarpeen mukaan vyöhykkeittäin pilottilohkolla. RAVINTEET KIERTOON KYLVÖILLÄ Luonnonvarakeskus edistää ravinteiden kierrätystä toisessa kaksivuotisessa osahankkeessaan. Koneyhdistelmä lukee sähköisessä muodossa olevan suunnitelmakartan ja toteuttaa säädöt ajon aikana kullekin kasvuvyöhykkeelle automaattisesti GPS:n tukemana. AINUTLAATUINEN traktori-kylvölannoitin-yksikkö työskentelee pelloilla Circwaste-hankkeessa. Etenkin lapsia ja nuoria hän pitää varsin valveutuneina ruokailijoina. lee, että kriittisin vaihe tapahtuu astianpalautuksessa. Tässä kokeilussa asiakkaan tulee eritellä ruokajäte muusta biojätteestä kuten servieteistä omaan astiaan ja punnita sen osuus. ”Ruokahävikin vähentämiseksi tarvitaan jatkuvasti uusia ideoita, kokeiluja ja tutkimusta. Valkoinen säiliö edessä on nestemäisen kierrätyslannoitteen säiliö. SUOMALAISET HEITTÄVÄT KOTITALOUKSISSA RUOKAA HUKKAAN 20-25 KILOA PER NENÄ, YHTEENSÄ 120-160 MILJOONAA KILOA. Ajatuksena on toteuttaa ravinteiden parempaa kierrätystä muun muassa viljan kylvölannoituksen yhteydessä. ”Pilottikylvöt tehtiin tänä keväänä tutkimustilallamme Vihdissä. Tärkkelysperunan solunesteen lisäksi maatilojen lannasta ja jätebiomassoista voidaan kerätä ylimääräistä fosforia ja typpeä ja valmistaa tuotteita viljan kylvölannoitukseen keinolannoitteiden rinnalle. KU VA : SC AN ST O C KP H O TO KU VA : LU KE CIRCWASTE | 9. Yhteisellä asialla ollaan”, Juvonen iloitsee. Laitteen kehittelyssä ovat olleet mukana Junkkari, EPEC, Valtra, LiljaFarms, Happowa, Suonentieto, Finnamyl ja Envor Group. Tulemme tämänkin hankkeen osalta sekä tiedottamaan asiakkaitamme että kouluttamaan ja motivoimaan henkilöstöämme yhdessä Luken kanssa. ”Pilotissa on aina tuunaamista. Koneyhdistelmä annostelee paikkakohtaisesti kahta lannoitetta, joista toinen on nestemäinen kierrätyslannoite, viljan siemenen sekä kahta erilaista kastekasvin siementä. Pellot kylvetään ajolinjoiltaan normaalisti, mutta jokaiselle vyöhykkeelle annostellaan lannoitteet ja siemenet yksilöllisesti traktori-työkoneyhdistelmällä. Lisäksi kierrätystyppeä annetaan ammoniumsulfaattina kasvukauden aikana paikkakohtaisesti lehtilannoksena”, Pesonen toteaa. MIKSI LAUTASELLE JÄÄ RUOKAA. Tällöin kolmea pääravinnetta voidaan annostella täsmänä samalla ajokerralla”, Pesonen pohtii. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on päästä parempaan ravinteiden kierrätysasteeseen. Myöhäisen kevään vuoksi pääsimme aloittamaan kylvöt vasta toukokuun loppupuolella. Kaikesta tehdään mahdollisimman vaivatonta ruokailijalle.” Juvonen uskoo, että valmistusja tarjoiluhävikkiin voi vaikuttaa suunnitelmallisuudella, lautashävikkiin asenteilla. Syyskylvöjen aikaan tarkoituksena on tehdä kokeilut myös kahdella maatilalla Varsinais-Suomessa”, erikoistutkija Liisa Pesonen Lukesta kertoo. Kevään pilottikylvöt tehtiin 25 hehtaarin kokoisella täsmäviljelypellolla, jossa kasvupotentiaaliltaan erilaisia vyöhykkeitä on toistakymmentä. Lisäksi meillä on käytössä sähköinen kysely, johon asiakas täyttää lajittelemansa ruokalajit. ”Meillä on esimerkiksi koulujen kanssa yhteisiä kampanjoita, joissa opetetaan ottamaan lautaselle oikea määrä ruokaa
Älypuhelimella pilveen Muun muassa GTIN-koodeistaan (ent. ELINA SAARINEN D igitaalisuus ja pilvipalvelut tulevat pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten avuksi, kun nämä miettivät keinoja, joilla voisivat pyrkiä kohti resurssitehokkaita toimintatapoja. ”Isoilla asiakkailla on tietyt vaatimukset, millaiset merkinnät täytyy olla esimerkiksi rahtikirjoissa ja lavoissa. ”Pilvipalvelu tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että asiakkaan ei tarvitse asentaa tai hankkia omalle koneelleen mitään, vaan hän voi käyttää palvelua nettiselaimen kautta. Jäljitettävyyttä Golli on tiedonvälittäjä. Tilaustoimitus-ketjun modernisoivaa Golli-tietopalvelua GS1 Finland kehittää eteenpäin osana Circwaste-hanketta. GS1:n Mikko Luokkamäen mukaan sähköinen toimitustieto voi vähentää vastaanottajan kustannuksia jopa 50 senttiä yksikköä kohden. ”Toimittaja voi keskittyä laadukkaiden tuotteiden valmistukseen sen sijaan, että lähettäisi sähköpostilla tilausvahvistuksia”, Luokkamäki sanoo. Mukana ovat Suomen suurimmat päivittäistavarakaupat kuten S-ryhmä ja Inex Partners, Kesko ja Kespro, Tuko Logistics sekä Stockmann. EAN-koodi) tunnetun kansainvälisen standardointiorganisaatio GS1:n suomalaisyhtiö GS1 Finland haluaa helpottaa tavarantoimittajien ja kaupan välistä kanssakäymistä ja tuoda toimitusketjuihin resurssitehokkuutta digitaalisten palveluiden avulla. Se toimii mobiilisti missä päin maailmaa tahansa”, kertoo GS1 Finland Oy:n logistiikkapäällikkö ja Golli-palvelun kehittäjä Mikko Luokkamäki. Esimerkiksi kasvisruokatrendiin osunut nyhtökauran toimittaja Gold&Green Foods on käyttänyt jo vuoden verran suomalaisen GS1 Finland Oy:n pilvipalvelu Gollia. Pääsimme liittymään nopeasti ja mutkattomasti”, Gold&Green Foodsin hankintajohtaja Sirpa Kemppainen kertoo. Palvelua käyttää jo vähän yli 110 tavarantoimittajaa ja kaupparyhmää. Näin myös hävikki pienenee. Pilvipalvelun avulla tavarantoimittaja vastaanottaa kaupparyhmän tilauksen ja lähettää sähköisen toimitusja laskusanoman kaupparyhmän järjestelmään. Palvelu sähköistää koko toimitusketjun hallinnan tilauksesta toimitukseen ja laskutukseen saakka. Se tuo palveluun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä, mikä on yksi Circwaste-osahankkeenkin tavoite. Ne sai kaikki sujuvasti Gollista. Se on säästänyt meille sekä aikaa että rahaa”, Kemppainen jatkaa. 10 | CIRCWASTE. Lisäksi palvelusta löytyvät tarvittavat tukitoiminnot kuten esimerkiksi sähköiset kuljetustilaukset. Yritys hallinnoi pilvipalvelun avulla kaupparyhmiltä saamiaan NYHTÖKAURA-tuotteiden tilauksia ja niiden toimituksia. Tavarantoimittaja voi seurata, mihin kaikkialle tuotteita on toimitettu ja millä päiväyksillä. Toiminnoista kertyy sähköinen arkisto asiakkaiden käyttöön. Ympäristönäkökulmasta esimerkiksi paperin käyttäminen prosesseissa on vähentynyt huomattavasti”, kertoo TEHOKKUUTTA PILVESTÄ Digitaalisuus ja logistiikka KU VA : G S1 FI N LA N D GOLLIN LÄHETTÄMIÄ sähköisiä toimitussanomia hyödynnetään muun muassa S-ryhmän tavaranvastaanotossa. Lisäksi palvelua käyttävät kuljetusyritykset. Inex Partners käyttää Golli-palvelua varastotoimitusten lisäksi terminaalitoimituksissa ja erityisesti käyttötavaraterminaalimallissa. ”Suurin hyöty palvelusta on tilaustoimitusketjun sähköistyminen, mikä meidän näkökulmastamme tarkoittaa työvaiheiden suoraviivaistumista ja vähenemistä sekä automaation hyödyntämistä. ”Golli-palvelu ei vaatinut laiteinvestointeja, vaan palvelua voi käyttää tavallisella tietokoneella. Pilvipalvelu parantaa tuotteiden kiertoa, saa tuotteet aiempaa nopeammin kauppojen hyllyille ja lisää myyntiaikaa. Palvelua voi käyttää millä vain päätelaitteella. Pilvipalvelut parantavat tavarantoimittajien ja päivittäistavarakaupan resurssitehokkuutta. Näin käytettävissä on aina viimeisin versio
Näin voi seurata, missä lavat liikkuvat, ja yhdistää lavaan sen päällä kulkeva tuote. Tämä vähentää lavojen omistamisen tarvetta ja myös lavajätettä. TEHOKKUUTTA PILVESTÄ PILVIPALVELU sähköistää tilaus-toimitus-ketjun. Yksi kiertävä kuormalava korvaa suhteessa lähes sata kertakäyttöistä kuormalavaa. Sen sijaan, että Gold&Green Foods ostaisi puisia kuormalavoja, he tekevät Encore-lavoista vuokrasopimuksen Paperinkeräyksen kanssa, joka toimittaa tarvittavan määrän kuormalavoja yrityksen käyttöön. ”Tulevaisuudessa voimme laskea vaikkapa kuljetusten hiilijalanjäljen. CIRCWASTE | 11. Vähemmän lavajätettä Keväällä 2017 GS1 Finland aloitti Circwaste-osahankkeessa pilotin, jossa seurataan kuorma lavojen kiertoa ja niistä kertyvää dataa. ”Asiakaskuntamme arvostaa ekologista ajattelutapaa”, Kemppainen tietää. Palvelu on jo laajentunut ulkomaille. Golli-palvelusta on käytössä eri kieliversioita ja se on skaalattavissa kansainväliseen käyttöön. Ensimmäisenä se on otettu käyttöön Virossa. Kumppanina on vihreitä, kiertäviä kuormalavoja toimittava Paperin keräys Oy:n Encore Kuormalavapalvelu. Inex Partners Oy:n kehityspäällikkö Jussi Naukkarinen. Koska lavat kiertävät käytössä pitkään, avautuu tilaisuus hyödyntää uusia teknologisia mahdollisuuksia, kertoo Luokkamäki: ”Encoren vihreissä lavoissa on valmiina RFID-tunnisteet. Näin tavarantoimittajalle kertyy dataa, jonka avulla he saavat hyvän kuvan nyhtökauran liikkeistä Suomessa.” Kahden vuoden Circwaste-osahankkeen aikana hankekumppanit tutkivat, mihin kaikkeen kertyvää tietoa voi hyödyntää. G S1 FI N LA N D KU VA : G O LD &G RE EN FO O D S KASVISRUOKAVAIHTOEHTO nyhtökaura kulkee kauppoihin resurssitehokkaasti. Tällainen tieto voi olla yritykselle kilpailuetu”, Luokkamäki uskoo. Gold&Green Foods on käyttänyt toimintansa alusta saakka kertakäyttöisten lavojen sijasta näitä kiertäviä ja uude lleenkäytettäviä lavoja
Maakunnan alueella toteutetaan hankkeen osana toimenpiteitä jätteiden synnyn ehkäisemiseksi, jätteiden lajittelun parantamiseksi ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Projektiasiantuntija toivoo, että rakennuspuolella jo kehiteltyjä logistisia toimintamalleja pystyttäisiin hyödyntämään maataloudessakin ainakin soveltuvin osin. Liikkeelle lähdetään perusdatan keräämisestä. Kalvomuovit sisältävät orgaanisia epäpuhtauksia, kuten turvetta ja kasvijäämiä. VESA KEINONEN C ircwaste-kiertotaloushankkeessa on mukana toimijoita myös Pohjois-Karjalasta. Tätä tapahtuu meillä Pohjois-Karjalassakin.” ”Meidän tehtävämme on nyt tukea näitä yrityksiä, jotta muovijäte saataisiin vieläkin paremmin talteen ja uusiokäyttöön. Muovista raaka-ainetta Kierrätysprosessin kehittämisessä on Paukkusen mukaan haasteitakin. Yksin Suomen maataloudesta sekä polttoturpeen tuotannosta kertyy vuodessa peräti 12 000 tonnia muovijätettä. Kerääminen ei ole toistaiseksi ollut maatiloille kovinkaan houkuttelevaa”, kertoo projektiasiantuntija Simo Paukkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta. Kaupallista potentiaalia Paukkusen mukaan Circwaste-rahoituksella päästään nyt toteuttamaan asioita, joita on jo vuosia pohdittu. ”Lisäksi jätteeksi päätyy esimerkiksi kanistereita ja erilaista pakkausmateriaalia, mansikkaviljelmillä myös peitemuovia”, Paukkunen kertoo. ”Tätäkin asiaa tulemme hankkeen aikana pohtimaan.” ”Suomeen on syntynyt useita yrityksiä, jotka ovat alkaneet keräämään ja kierrättämään maatalouden jätemuovia. Tarkastelun keskiössä ovat erityisesti maaseudun ja rakentamisen muovijätteet. ”Kartoitamme paikkatietojärjestelmällä maatilojen sijainnin. MAATALOUDEN JÄTEMUOVIT TALTEEN Mansikkamuovitkin kiertävät PohjoisKarjalassa. Sitten selvitämme, paljonko muovijätettä syntyy ja mistä sitä kannattaa kerätä jatkojalostusta varten.” Seuraavassa vaiheessa toteutetaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa pienimuotoisia kokeita. Mukana on myös Karelia-ammattikorkeakoulu, joka tekee hankkeeseen liittyen selvityksen muovijätteiden muodostumisesta Pohjois-Karjalassa. Ne ovat materiaaliominaisuuksiltaan hyviä kierrätettäviksi. Rakennusteollisuudessa näissä asioissa ollaankin pidemmällä kuin maatalouspuolella”, Karelia ammattikorkeakoulun Simo Paukkunen sanoo. Kysymys ei olekaan pienestä asiasta. ”Siellä puhutaan periaatteessa samoista asioista kuin maataloudessa, mutta yritykset ovat maatiloja isompia. OPPIA RAKENNUSPUOLELTA Karelia-ammattikorkeakoulu selvittää osana Circwaste-hanketta myös rakennustoiminnan muovijätteiden muodostumista ja hyödyntämistä. Samalla pohditaan, mihin kyseinen raaka-aine sopii ja mihin ei.” Maatalousja rakennusjätteiden kierrätys KU VA : SC AN ST O C KP H O TO 12 | CIRCWASTE. ”Myös tehokkaan keräyslogistiikan järjestäminen vaatii vielä paljon työtä.” Karelia-ammattikorkeakoulun yhtenä tavoitteena on arvioida muovijätteen teknis-taloudellista käyttöpotentiaalia. Uskon että toimialalla on kaupallista potentiaalia.” Suurin osa eli yli 65 % maatalouden ja turvetuotannon muovijätteestä on käytöstä poistettuja pyöröpaalien kiristeja aumakalvoja. ”Jalostamme muovia raaka-aineeksi. ”Tätä huomattavaa jätemäärää ei ole toistaiseksi pystytty kunnolla hyödyntämään
Astioihin kerätään nyt seka-, bioja metallijäte, paperi ja kartonki sekä lasi. ”Ajatuksissa on, että ainakin sekaja biojätteen laskutus voisi perustua jäteastialla käyntien määrään. Lainattaisiin naapurilta vaikkapa 20-hengen astiastoa. ”Roskikset Digitaalisuus ja logistiikka voisivat vaikka laulaa tai lausua runoja”, kertoo jätehuollon suunnittelusta ja ylläpidosta vastaavan Kankaan Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Anu Hakala. Alueelle on sijoitettu lukitut, huoneistokohtaisilla tunnistimilla avautuvat Molok Oy:n syväkeräysastiaryhmät. ELINA SAARINEN Ä lykäs jätehuolto on osa fiksua kaupunkia”, Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön verkostopäällikkö Tanja Oksa tiivistää. Rissasella on kokemusta sekä rivi-, omakotiettä kerrostaloasumisesta. Huoneiston kerryttämästä jäteTIETOTEKNIIKASTA JOUSTAVUUTTA Kalevi Rissanen muutti Jyväskylän Kankaalle, Raina-taloon, ensimmäisten asukkaiden joukossa tammikuussa 2017. Kankaalla on nyt puitteet, joissa resurssiviisaus voi itää ja nousta taimelle.” KU VA : EL IN A SA AR IN EN CIRCWASTE | 13. Kun puhutaan älykkäästä Kankaasta, toivon, että tietotekniikan avulla astiat tyhjennettäisiin tarpeen mukaan.” Rissanen toivottaa tervetulleeksi sensorikokeilut ja ehdottaa, että myös muovin keräys aloitettaisiin alueella. Tupakantumpeille, koirankakkapusseille ja torialueen roskille täytyisi olla riittävästi pienroskiksia. Circwaste-osahankkeessa jätelogistiikkaan integroidaan digitaalisuutta ja älyä, kertovat Anu Hakala ja Tanja Oksa. He toivovat, että yhteisöllisyys synnyttää asukaslähtöisiä ideoita. Oma viljelypalsta Kankaan puutarhasta on jo varattu. Ensimmäisessä vaiheessa tätä testataan pelillistämisellä”, Oksa kertoo. JYVÄSKYLÄN KANGAS muuttuu vanhasta paperitehdasalueesta resurssiviisaaksi älykaupunginosaksi. ”Olemme innokkaita lähtemään pilottitestausalueeksi”, Oksa ja Hakala sanovat. Jyväskylän Kankaan uudella asuinalueella jätehuoltoon integroidaan älyä kaupungin Circwaste-osahankkeessa. ”Tavallinen jätteiden keräyssysteemi on jäykkä. Vuonna 2040 alueella asuu viisi tuhatta asukasta. määrästä saadaan tietoa, jota voi hyödyntää esimerkiksi lajitteluun kannustavassa jätelaskutuksessa. ”Roskis voi vaikka twiitata, että olen täynnä tänään, käytäthän toista astiaa.” Runoja ja roskia Osana kaupunginosan prosenttikulttuuria roskiksiin voidaan yhdistää tulevaisuudessa esimerkiksi taidetta. Se voi olla interaktiivistakin. ”Myös Kankaan alueen erikoisuus kiinnostaa: se, mitä kaikkea tänne on ideoitu kestävästä kehityksestä”, Rissanen sanoo. ”Asukasaloitteissa voisi toteuttaa jakamistalouden ideaa. Astian täyttöasteen tarkkailuun Kankaan kehittäjät harkitsevat sensorijärjestelmää. Välillä astiat täyttyvät ääriään myöten, välillä käydään tyhjentämässä vajaa astia. Kankaalle hänet houkutteli hyvä sijainti lähellä keskustaa. ROSKIS TWIITTAA JA LAULAA Jyväskylän Kankaan asuinalue aikoo integroida jätehuoltoon älyä. Samoin jäteastian kansiin on mietitty puristusjärjestelmää. Kehittäjät miettivät, saisiko myös muovipakkausten keräyksen järjestettyä
Euroopan magneettituotannossa nämä kierrätysraaka-aineet voisivat korvata tuontimetalleja, lisätä Euroopan omavaraisuutta ja vähentää louhinnan tarvetta. Ensimmäiset laitteistolla tehtävät kokeet valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä. Circwaste-ohjelman osahanke kokoaa yhteen satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään materiaaleja, jotka muutoin menisivät hukkaan. Porin kaupunki ja Satakunnan elinkeinoyhtiö Prizztech Oy edistävät kiertotalouteen liittyviä kokeiluja ja demonstraatioita Porin Peittoon kierrätyspuistossa. ELINA SAARINEN M onissa vihreän teknologian ja uusiutuvan energian laitteissa tarvitaan harvinaisia maametalleja. Teollisessa mittakaavassa arvoaineiden erotteluun pystytään pääosin soveltamaan normaalissa magneetin valmistuksessa käytettävää laitteistoa. Kokeilussa ovat mukana ulvilalainen magneettivalmistaja Neorem Magnets Oy ja muita suomalaisia kumppaneita kuten generaattorija moottorivalmistajia. Niitä käytetään esimerkiksi sähköautojen akuissa sekä moottoreiden ja tuuliturbiinien generaattoreiden magneeteissa. Teollisuusjätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen KU VA : SC AN ST O C KP H O TO 14 | CIRCWASTE. Magneeteista voisi pulveroimalla saada eroteltua mm. Pulverointia on aiemmin tehty laboratorio-olosuhteissa. neodyymiä, praseodyymiä ja dysprosiumia sisältävää seosta. Eurooppa joutuu nyt turvautumaan näiden arvometallien tuontiin EU:n ulkopuolelta. MOOTTORI HYRRÄÄMÄÄN! Harvinaiset maametallit kiertävät pian takaisin moottoreiden raakaaineeksi Porissa. Satakunnassa mietitään, kuinka harvinaisia maametalleja saataisiin talteen ja uusiokäyttöön esimerkiksi moottoreiden ja generaattoreiden sekä muun metalliromun sisältämistä magneeteista. Käytöstä poistuvista moottoreista irrotettujen magneettien raaka-aineet päätyvät parhaassa tapauksessa uudelleenkäyttöön uusissa moottoreissa. Kenttä valimohiekasta Peittoon kierrätyspuistosta on muodostumassa satojen hehtaarien kokoinen materiaalivirtojen solmukohta, jossa sekä käsitellään, varastoidaan että hyödynnetään jätteitä ja tuotetaan uusioraaka-aineita ja uusiutuvaa energiaa, kuvailee Prizztechin projektipäällikkö Tuula Raukola. Demolaitos rakentuu Metalliromun magneetit ovat täynnä arvoaineita. ”Peittoo on myös demoympäristö. Toimijat suunnittelevat myös pulverointimenetelmän täydentämistä mahdollisesti liuotusteknologialla
Valimojätteille on kaivattu uutta hyödyntämiskohdetta. Täällä yritykset pääsevät toteuttamaan käytännön kokeiluja ja pilotointeja ja osoittamaan näin, että testatut ideat ovat toimivia ja monistettavissa muuallekin. Ne paitsi vähentävät jätettä, myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Raukola tiivistää. Peittoon kentät ovat oiva kohde kenttäkokeisiin ja rakenteen kestävyyden ja toimivuuden seurantaan. ”UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA IDEOITA KIERTOTALOUDEN EDISTÄMISEKSI KARTOITETAAN JATKUVASTI.” kiviainesta. Rakentamiseen olisi muutoin jouduttu käyttämään osittain neitseellistä luonnonPORIN PEITTOON kierrätyspuisto on valtava, satojen hehtaarien kokonaisuus, jossa on tilaa kiertotalouskokeiluille. Circwaste-osahanke selvittää, voitaisiinko neitseelliset kiviainekset korvata maarakentamisessa valimohiekasta ja muista kierrätysmateriaaleista tehdyllä seoksella. ”Tarkoituksena on minimoida rakennusjätteen määrää kehittämällä uusia menetelmiä sekä uuden rakentamiseen että vanhan korjaukseen ja purkamiseen”, kertoo ympäristöviraston projektipäällikkö Marjo Kekki. Peittoon alueen rakentamiseen tarvitaan uusia kenttäalueita. ”Kokeilun avulla pyritään osoittamaan, että valimojätteitä sisältävä seosmateriaali soveltuu maaja kenttärakentamiseen ja sillä on tiettyjä toivottuja ominaisuuksia. MOOTTORI HYRRÄÄMÄÄN! KIERTOTALOUDEN VERKOSTO JA RESURSSITEHOKASTA RAKENTAMISTA Porissa toteutuu muitakin Circwaste-osahankkeita. Aikaisemmin niitä on käytetty niiden bentoniittipitoisuuden vuoksi kaato paikan peittorakenteissa, mutta kaatopaikkarakentamiselle on yhä vähemmän tarvetta. Tavoitteena on, että seosmateriaalia voidaan tulosten ansiosta käyttää vastaaviin rakenteisiin muuallakin nykyistä helpommalla lupamenettelyllä”, Raukola kuvaa. Circwaste-rahoitus on auttanut jo monia ideoita eteenpäin ja yhdistänyt toimijoita. Tätä työtä jatketaan, kertoo Raukola: ”Uusia mahdollisuuksia ja ideoita kiertotalouden edistämiseksi kartoitetaan jatkuvasti.” KU VA : PR IZ ZT EC H O Y CIRCWASTE | 15. Toinen Circwaste-hankkeeseen liittyvä kokeilu konkretisoituu Peittoon kierrätyspuistossa: Alueelle rakennetaan kaksi tai kolme uutta kenttäaluetta, joiden rakenteissa hyödynnetään valimojätteitä. Resurssitehokkaan rakentamisen osahanke puolestaan vahvistaa yhteistyötä rakennusalan toimijoiden välillä. Porin kaupungin ympäristövirasto aikoo perustaa Porin seudulle kiertotalouteen perehtyneen asiantuntijaja neuvontaverkoston
Turun kaupungin Saramäen alueelle rakentuu materiaaliterminaali. ”Kiertotalouden edistäminen on noteerattu myös Suomen valtion kärkihankkeissa”, Kiertomaa Oy:n ympäristögeologi Tiia Isotalo iloitsee. Siellä vastaanotetaan maa-ainesten lisäksi myös muita materiaaleja kuten puuta ja risuja. Osahankkeen toteuttajat haluavat lisäksi tukea valtakunnallista jätehuoltosuunnitelmaa koskemattomien maaainesten korvaamisen lisäämiseksi kierrätetyillä kokonaisuuksilla. Turun seudulla maankaatopaikat alkavat olla vähissä, joten Saramäen maa-ainespuisto palvelee aluetta myös siltä osin”, Isotalo mainitsee. Kierrätyspuiston Circwaste-hankerahoituksen haun alullepanija oli Turun kaupunki. Tarkoituksena on lisäksi löytää tehokkaampia keinoja kiviaineksen kierrättämiseksi sekä uusien kierrätysmaa-ainesten hyödyntämiseen. ”Vaikka olemme vahvasti mukana tässä hankkeessa, tulee Kiertomaan toiminta jatkumaan Saramäessä vielä useita vuosikymmeniä hankkeen päättymisen jälkeenkin.” Alueelta louhittu kivi murskataan ja myydään, jotta syntyvälle alueelle voidaan ottaa vastaan puhdasta maa-ainesta välivarastoon tai loppusijoitukseen. Lisäksi olemme aloitelleet korkeakouluyhteistyötä erilaisten hankkeeseen liittyvien tutkimusten, kuten kallioperäperäja markkinatutkimusten osalta.” Operatiivinen toiminta käynnistyi Maa-ainesten hyödyntämisratkaisut KU VA : KI ER TO M AA O Y 16 | CIRCWASTE. Yrityksen taustalta löytyy 80 prosentin omistusosuudella Lounais-Suomen Jätehuolto sekä Turun kaupunki loppuosuudella. Haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta, että myös maa-aines on kierrätettävää”, Isotalo muistuttaa. Turkulaisen Kiertomaa Oy:n osahankkeen yhtenä tarkoituksena on kehittää käyttökelpoisen maa-aineksen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä minimoida maankaatopaikalle kuljetettavan maa-aineksen määrää. Kiertomaan tavoitteena on myös kehittää Internet-sovellus, jonka avulla alueen infrarakentajat sekä muut maaainesten käyttäjät löytävät toisensa helpommin. ”Turku on aktiivisesti mukana kiertotaloushankkeissa. Hanke siirrettiin Kiertomaa Oy:lle yrityksen perustamisen yhteydessä. HANNA OJANPÄÄ T urun alueella, vain kahdeksan kilometrin päässä Turun kauppatorista sijaitsevalle Saramäen alueelle on kehittymässä materiaaliterminaali, jossa valmistaudutaan vastaanottamaan, varastoimaan ja kierrättämään muun muassa ylijäämämaata. Alueellista yhteistyötä Kiertomaa perustettiin lokakuussa 2016. MAASTA MONEKSI MAASTA MONEKSI Myös maa-aineksen voi kierrättää, muistuttaa Kiertomaa Oy. ”Hyvälaatuiset kiviainesvarat alkavat hiipua suurten kaupunkien lähistöltä. ”Asiakkaitamme ovat lähinnä rakentajat ja infra-alan yrittäjät
Maanrakentamisessa kyseinen savi voi olla sellaisenaan käyttökelvotonta, mutta sekoittamalla siihen alueella muodostuvia, erilaisia maa-aineksia sekä teollisuuden ja energian tuotannossa syntyviä sivutuotteita, siitä saadaan mahdollisesti stabiilimpaa ja näin ollen käyttökelpoisempaa ainesta”, Isotalo selittää. Kiviainespesurin kehittämisen jälkeen puhtaat käsitellyt tai käsittelemättömät ylijäämämaat toimitetaan uudelleen hyötykäyttöön. Ne voivat vaikuttaa muun muassa hiekoitussepelin uudelleenkäyttöön. Suunnitelmallisella toiminnalla ovat kaikki nämä kerrokset hyödynnettävissä”, Isotalo korostaa. Ei summanmutikassa Osahankkeiden ohella Kiertomaa haluaa toimia tietoisuuden lisääjän roolissa. Osahankkeen viimeisessä osiossa tarkoituksena on kehittää kiviainespesuri. ”Esimerkiksi hiekoitussepelin uudiskäyttö ei ole toistaiseksi sellaisenaan mahdollista jäteluonteensa vuoksi siihen sekoittuneiden epäpuhtauksien ja hienoisuuden takia”, Isotalo tietää. Muutamiin sovelluksiin olemme tutustuneet ja niistä voi jatkossa olla tämän sovelluksen täydentäviksi osioiksi,” Isotalo miettii. KIERTOMAA PERUSTAA materiaaliterminaalia. ”Tämän tyyppisiä vastaavanlaisia sovelluksia ei ole tällä laajuudella Suomessa vielä tehty. Kiertomaa on aloittanut myös nettisovelluksen suunnittelun. Lisäksi alue soveltuu maa-ainesten loppusijoittamiseen. Tilaa materiaaliterminaalin toiminnalle yhtiö saa louhimalla alueelta kiviaineksia. MAA-AINESTEN TARJOAJAT JA KÄYTTÄJÄT LÖYTÄVÄT TOISENSA NETTISOVELLUKSEN AVULLA. Maaperästä löytyy useita eri kerroksia, kuten esimerkiksi kasvillisuutta, hiekkaa, moreenia ja savea. Sen kehitystyössä täytyy huomioida jätteiden maarakentamiskäyttöä sekä maa-ainesjätteiden hyödyntämistä ohjailevat MARAja MASA-asetukset. Ainoastaan täysin hyödyntämiskelvottomat maaainekset tullaan loppusijoittamaan Kiertomaan hallinnoimalle alueelle. CIRCWASTE | 17. Sinne se voi vastaanottaa ja varastoida hyödyntämiskelpoisia, puhtaita ylijäämämaita kuten ylijäämälouhetta, moreenia ja kovakuorisavea, pintamaita ja valmiita mursketuotteita. MAASTA MONEKSI MAASTA MONEKSI toukokuussa. ”Haluamme ohjata, että maata ei kannata summanmutikassa lähteä kaivamaan ja sekoittamaan, vaan syntypaikkalajittelu on tärkeässä roolissa. Kiviainespesuri kehittyy Mahdollisten uusien materiaalien kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistyy osahankkeen toisessa vaiheessa parin vuoden sisällä. ”Esimerkiksi juuri täällä Turun seudulla maapohja on entistä merenpohjaa eli pitkälti savea
SIRPA MUSTONEN Kokoaa yhteen Palvelukeskus on ydinalueille paitsi tiedon kokoaja ja neuvoja myös verkottaja. Verkosto myös välittää tietoa EU:n LIFE-ohjelman rahoittaman Circwaste-hankkeen tuloksista koko Suomeen. ”Tuemme aktiivisesti kiertotalouden tiekarttojen tekemistä eri alueille. Yksi palvelukeskuksen tärkeä tehtävä on viestintä”, kertoo Motivan asiantuntija Okariina Rauta. Tuoreen EUhankkeen hyviin puoliin lukeutuu pitkä kesto. Hankkeeseen kuuluu viisi ydinaluetta: Satakunta, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, joissa työtä tehdään osahankkeissa. CIRCWASTE-HANKKEEN toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka edustajia ovat ympäristöministeriö, TEKES, Kaakkois-Suomen ELY, SITRA, työja elinkeinoministeriö, Kuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, MOTIVA, Keski-Suomen ELY-keskus, Teknologiateollisuus ry, Satakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, liikenneja viestintäministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Varsinais-Suomen ELYkeskus, Pohjois-Karjalan liitto, maaja metsätalousministeriö, Turun kaupunki ja Suomen ympäristökeskus. Tarkoituksena on edistää materiaalitehokasta kiertotaloutta ja jätteiden parempaa hyödyntämistä monin eri tavoin. Sen roolina on hoitaa myös kansainväliset yhteydet. Circwaste 18 | CIRCWASTE. Ydinalueiden kokeiluja, uusia ratkaisuja ja hyviä esimerkkejä kopioidaan muualle Suomeen. P alvelukeskus on asiantuntijaverkosto, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa ja palveluita kiertotalouden edistämiseksi. Kiertotalouden palvelukeskus -osahanketta rahoittavat EU:n lisäksi SITRA ja ympäristöministeriö. Näin laajaa hankekokonaisuutta kiertotalouden edistämiseksi ei ole aikaisemmin ollut. Lisäksi seurataan hankkeen vaikutuksia. PITKÄJÄNTEISESTI KIERTOTALOUTEEN Motiva ja Suomen ympäristökeskus muodostavat yhdessä Kiertotalouden palvelukeskuksen. Pysyviä vaikutuksia Palvelukeskuksen rooliin kuuluu myös menetelmien kehittäminen kiertotalouden arviointiin. OKARIINA RAUTA ja TUULI MYLLYMAA iloitsevat päästessään kokoamaan tietoa ja verkostoja kiertotalouden edistämiseksi. Circwaste jatkuu seitsemän vuotta ja EU odottaa siltä paljon. ”Näin pitkä rahoitus tarkoittaa pitkäjänteisyyttä, joka antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet vakiinnuttaa uusia toimintamalleja ja saada aikaan pysyviä muutoksia”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. Tarjoamme tietoa myös julkisista hankinnoista, teollisista symbiooseista ja materiaalikatselmuksista
I am pleased to hear that CIRCWASTE has successfully started and is actively working towards the implementation of Finland's current National Waste Plan as well as the optimisation of the National Waste Plan for 2017-22. It will help businesses and consumers, as well as national and local authorities, to drive this transformation. It sets an ambitious path for better waste management in Europe with supportive actions that cover the full product cycle. CIRCWASTE is one of the LIFE Integrated projects, which are a new type of intervention introduced by the LIFE 2014-2020 Regulation. The circular economy is about reducing waste and protecting the environment, but it is also about a profound transformation of the way our entire economy works. Greetings from the Commission CATALYSING CHANGE O ur planet and our economy cannot survive if we continue with a linear, 'take, make, use and throw away' -approach. By rethinking the way we produce, work and buy we can generate new opportunities and create new jobs. I wish the Finnish Environment Institute and the associated beneficiaries of the project every success with the implementation of CIRCWASTE, which will provide relevant examples of good practice for an efficient and well-coordinated implementation of EU policy in Finland and in the whole Union. The activities foreseen in the framework of the LIFE IP CIRCWASTE-FINLAND, such as enhancing capacity building with different stakeholders in order to prevent waste, keeping materials circulating in the eco nomy for longer and encouraging the re-use of by-products, are key to supporting the transition towards a circular economy. They catalyse the implementation of environmental or climate plans or strategies on a large territorial scale, focusing on the implementation of specific directives related to waste, nature, water, and air. We need to recover resources wherever we can and fully exploit all the economic value within them. The Commission's Circular Economy package will help make this change happen. KESTUTIS SADAUSKAS Director for Circular Economy and Green Growth at the Directorate General for the Environment of the European Commission www.sammakkokangas.fi Department of Chemistry Molecular nanoscience Structural and synthetic chemistry Computational chemistry and spectroscopy Analytical and applied chemistry focusing on bioand circular economy ! Diverse and up-to-date research infrastructure www.jyu.fi/kemia No.1 in research impact of Finnish Chemistry Departments in 2016 ?
Tuntuvasti enemmän kaasua Pian biokaasun tankkausasemaverkosto laajenee, kiitos Mustankorkea Oy:n ja Gasum Oy:n. KU VA : EL IN A SA AR IN EN 20 | CIRCWASTE. Ramboll testaa laitetekniikkaa ja uusilla materiaaleilla rakentamista. OUTI PAKARINEN toivoo, että Keski-Suomessa olisi hankkeen päättyessä seitsemän vuoden päästä jo 5 000 biokaasua käyttävää henkilöautoa – kun nyt niitä on satakunta – ja lisäksi raskasta biokaasukalustoa. Rambollilla on pilottikohteena puiden kuljetukseen käytetty vesiväylä, jonka lahti aiotaan täyttää teollisuusalueeksi. Niin rakennuskohteita kuin kierrätettäviä jätteitä löytyy joka puolelta maailmaa. Myös paikallisuus on tärkeää. PENTTI LAHTINEN kertoo, että seuraava askel on laajamittainen ylijäämämassojen hyödyntäminen. Myös tierakentamisessa halutaan saada huonolaatuiset maat hyötykäyttöön ja minimoida rakennusmateriaalien kuljetukset. Hankkeissa hyödynnetään monenlaisia teollisuuden ylijäämämassoja, joten mahdollisuudet uuden liiketoiminnan kehittämiseen ovat hyvät. Keski-Suomen liitto koordinoi lisäksi toisessa Circwasteosahankkeessa alueellisen kiertotaloustiekartan laatimista. Rambollin kehitysjohtaja Pentti Lahtisen mukaan erilaisia ylijäämämassoja syntyy Suomessa vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia ja kiviainesta käytetään infrastruktuuriin noin 100 miljoonaa tonnia. ”Olen haaveillut, että biokaasua voisi tankata myös hävittäjiin.” TEOLLISUUDEN JÄTTEET MAARAKENTAMISEEN Ramboll testaa pilaantuneiden maiden ja teollisuuden ylijäämämassojen käyttämistä maan rakennuksessa. ELINA SAARINEN Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Outi Pakarinen kaartaa pihaan Volskwagen Touranillaan. Saatujen kokemusten perusteella tehdään ohjeet parhaista tyyppirakenteista ja mitoituskäytännöistä. ”Ympäristöystävällisyys ja uusiutuvuus ovat pääasioita. SUVI-ANNE KINNUNEN Jätteiden hyötykäyttöön tähtäävissä hankkeissa halutaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä maanrakennuksessa ja jätteiden kaatopaikkasijoitusta. Hankepartnerit tekevät jätteen syntypaikkalajittelututkimuksia, neuvontaa ja viestintämateriaalia. Painaa kaasua. Tuntuu fiksummalta maksaa polttoaineesta oman alueen toimijalle kuin kauas öljyntuottajamaalle ”, Pakarinen hymyilee. Biokaasulla kulkeva kiesi on kyydittänyt Pakarista jo kuutisen vuotta, joten hän tuntee hyvin biokaasuautoilun edut. Molemmat ovat Sammakkokangas Oy:n lisäksi mukana KeskiSuomen liiton Circwaste-osahankkeessa, joka tähtää biojätteen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja biokaasun liikennepolttoainekäytön tuntuvaan lisäämiseen. BIOKAASUN SIIVIN Biokaasuautolla kurvaileva Outi Pakarinen haaveilee biokaasun kuljettavan joskus jopa hävittäjälentokoneita. Lähialueelta tuotu sedimentti ja lahden pohjalle kertynyt materiaali stabiloidaan siten, ettei niistä liukene haitallisia aineita luontoon”, Lahtinen sanoo. ”Pilaantuneet sedimentit ovat tavallisesti hankalia loppusijoitettavia. Pilotissa sedimentti stabiloidaan pääosin metsäteollisuuden jätejakeilla. Ramboll haluaa korvata myös maanrakennuksessa sideaineena käytetyn sementin kierrätysmateriaaleilla. ”Biokaasun tuotannon ja käytön edistäminen näkyvät vahvasti Keski-Suomessa”, Pakarinen sanoo ja starttaa autonsa
Circwaste-osahanke auttaa suunnittelijoita tekemään ratkaisuja, jotta uudessa sairaalassa syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Uuden sairaalan projektijohtaja Mikko Jylhä ja projektikoordinaattori Kia Paasivirta kertovat, että nykyisin sairaalassa syntyy noin 1 360 tonnia jätettä, josta SAIRAALA HOITAA JÄTTEET noin 42 prosenttia menee kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, polttoon 51 prosenttia, loppukäsittelyyn kolme prosenttia ja loput hyödynnetään muuten. Kuvassa aluekoordinaattorit Markku Mäki-Hokkonen, Aleksis Klap, Pasi Lamminluoto ja Outi Pakarinen sekä projektiasiantuntija Anni Lahtela. dialogi kuntien, yritysten ja hallinnon edustajien kanssa. Jätemäärät vähenevät uudessa sairaalassa hankintamenetelmän ansiosta. Heidän työnsä tukea on alueen tärkeistä sidosryhmistä muodostettu yhteistyöryhmä sekä SYKEn ja Motivan perustama Kiertotalouden palvelukeskus. Vuonna 2020 se korvaa yhdellä, resurssiviisaalla rakennuksellaan nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan, jonka toiminnot ovat hajautuneet yhdeksään erilliseen yksikköön. Jotta muutos kohti kiertotaloutta on mahdollinen, koordinaattorien on tärkeää kertoa kiertotalouden hyödyistä: uusista liiketoimintamahdollisuuksista, kustannussäästöistä, työllisyysvaikutuksista sekä myönteisistä ympäristövaikutuksista. ”Näin minimoidaan varaston hävikki ja vähennetään sekä jätteitä että kustannuksia”, Jylhä tiivistää. KU VA : JK M M AR KK IT EH D IT O Y KU VA : EL IN A SA AR IN EN KU VA : SY KE PROJEKTIJOHTAJA Mikko Jylhä kertoo, että suunnittelijat pääsevät miettimään kaiken puhtaalta pöydältä. osallistuvat alueellisten kiertotalouden tiekarttojen laatimiseen – tiekartat määrittävät tavoitteet ja toimenpiteet alueen vahvuuksien ja resurssien mukaan. Lisäksi aluekoordinaattorit tukevat uusien hankkeiden käynnistymistä ja KOORDINAATTORIT AKTIVOIVAT ja tukevat yrityksiä, kuntia ja kansalaisia sekä tarjoavat tietoa päättäjille ja käynnistävät uusia projekteja. Käytännössä työ tarkoittaa viestintää ja neuvontaa kiertotalouden työkaluista ja keinoista. KAARINA KAMINEN Circwaste-hankkeen tuella on palkattu neljä aluekoordinaattoria, joiden tehtävänä on käynnistää uutta toimintaa materiaalitehokkuuden ja kierrätysasteen lisäämiseksi. Hyödyt esiin Aluekoordinaattorien työssä olennaista on motivointi ja kannustaminen. ELINA SAARINEN Jyväskylän Kukkumäkeen rakennetaan parhaillaan uutta keskussairaalaa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kartoittaa, millaisia jätemääriä syntyy nykysairaalassa sekä kehittää ja testaa uusia toimintamalleja jätteen keräämiseen, lajitteluun ja kuljettamiseen. UUSI SAIRAALA valmistuu Jyväskylän Kukkumäkeen vuonna 2020. Sairaalaan ei tule keskusvarastoa, vaan hankinnat tehdään valmiina rullakoina kullekin osastolle. IT-pohjainen inventaariojärjestelmä tietää tarkkaan, millaisista tarvikkeista on pulaa, ja osaa tilata sopivan määrän tuotteita oikeaan aikaan. Jätehuolto laitetaan kuntoon uudessa sairaalassa Jyväskylässä. CIRCWASTE | 21. Näitä vaikutuksia myös todennetaan erilaisilla selvityksillä ja laskelmilla. Katalysaattoreina Aluekoordinaattorien työhön kuuluu mm. Esimerkiksi sairaalan sisäinen jätelogistiikka voidaan miettiä resurssiviisaasti. KIERTOTALOUDEN VETURIT VAUHTIIN Neljä kiertotalouden aluekoordinaattoria on aloittanut työnsä Circwaste-hankkeen tuella. Koordinaattorit työskentelevät Lounais-Suomessa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa
Tiedepuistolla on Joensuun Länsikadulla yli 40 000 neliön kiinteistömassa. Circwaste-osahankkeessa yhtiö pääsee testaamaan teknologiaa teollisessa mittakaavassa. Tiloissa liikkuu päivittäin parisen tuhatta ihmistä. TOIMITUSJOHTAJA VILLE IMMONEN kertoo, että kierrätysmateriaalista valmistettu komposiittituote säästää painonsa verran päästöjä verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin. JOENSUUN KOKEILUYMPÄRISTÖ ETSII IDEOITA Onko yritykselläsi kaupunkiympäristön kiertotalouteen tai biotalouteen liittyvä uusi idea tai tuote, joka kaipaisi testausympäristöä. Kaikki tämä muodostaa ideoille ainutlaatuisen pilotointiympäristön. Tiedepuisto soveltaa uutta konseptia ja tarjoaa kiinteistöjään ja yritysyhteisöään kehitysalustaksi. ”Pystymme hyödyntämään monipuolisesti materiaaleja, koska teknologiamme sallii pienet pitoisuusvaihtelut. Kunhan pilottilaitos on saatu tuotantoon, tavoitteena on monistaa konseptia eteenpäin ja perustaa uusia vastaavia laitoksia maailmalle. Rakennus-, pakkaus-, logistiikkaja ajoneuvoteollisuuden erikoistuotteet korvaavat muovija metallituotteita, jopa betonia. Voimme käyttää raaka-aineena villaa, kipsiä, tekstiileitä, puuta, paperia ja muovia. Laitoksen materiaalitehtaassa raaka-ainevirrat jalostuvat. Circwaste-osahanke edistää ja tukee kiertoja biotalouden ajatusja liiketoimintamalleja, palvelukonsepteja ja konkreettisia tuotteita. Käytännössä kaikki kierrätyskuitu sopii, on se sitten synteettistä, lasitai hiilikuitua tai mineraalikuitua”, kertoo Kompotekin ja Wimaon toimitusjohtaja Ville Immonen. Kompotek ja myyntija markkinointiyhtiö Wimao Oy ovat kehittäneet patentoidun ekstruusiopuristeteknologian. KU VA : W IM AO O Y Teollisuusja yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen 22 | CIRCWASTE. Joensuun Tiedepuisto kutsuu suomalaisia yrityksiä pilotoimaan kestävän kehityksen ratkaisuja ja teknologioita. Lopputuotteen valmistuslinjalla kuidut ja kierrätysmuovi yhdistetään ja muotoillaan lopputuote. ”Tavoitteenamme on luoda suljettuja kiertoja ja löytää siihen kumppaneita”, Immonen sanoo ja jatkaa: ”Pystymme myös uudelleenkierrättämään valmistamamme tuotteet.” 2 000 tonnia kiertoon Immonen kertoo, että yhtiö aikoo kierrättää vuoden 2018 aikana yhteensä 2 000 tonnia sellaisia jätejakeita, joita olisi muutoin vaikea kierrättää materiaalina. Tiedepuistolla on kattava kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden verkosto, tiedeja tutkimusyhteistyötä sekä kasvuyrityspalveluja ja yrityshautomo. KIERRÄTYSMATERIAALEISTA KOMPOSIITTITUOTTEITA K ompotek Oy rakentaa Lappeenrantaan, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kupeeseen pilottilaitosta, jossa yhtiö valmistaa biokomposiittituotteita kierrätysmateriaaleista. ”Tarjoamme Joensuun kaupungin keskusta-aluetta ja Tiedepuiston kiinteistöjä kehitysalustaksi, jossa yritys voi testata bisnesidaansa”, sanoo Tiedepuiston kehityspäällikkö Juha-Pekka Luukkainen ja kannustaa yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä: juha-pekka.luukkainen@tiedepuisto.fi tai terttu.kinnunen@tiedepuisto.fi. Yritykset pääsevät kehittämään ideaansa tai tuotettaan asiakkaan kanssa niin, että Joensuun kaupunki toimii kehitysalustana
Vältä riskejä ja ota yhteyttä! Paketo noutaa kontit ja tynnyrit koko Suomen alueelta. Metalliosat menevät vastaavalla tavalla teollisuuden uusiokäyttöön. Ilmoitus CIRCWASTE | 23 The Nordic Council of Ministers has identified Municipality of Ii as one of the best Bioeconomy Cases in the Nordic Region in 2017 Want to hear more. Muoviset kannet ja venttiilit tarkastetaan ja vaihdetaan tarvittaessa. Contact us greenpolis.fi/en Forerunner in Renewable and Intelligent Energy www.autopurkamoliitto.fi Suomalaisen työn ja puhtaan ympäristön puolesta Pelastetaan maailmaa varaosa kerrallaan VA RO IT US MITÄ TEET TYHJÄLLE LIKAISELLE IBC-KONTILLE. LUOVUTTAMINEN MAATALOUS-, PIENTEOLLISUUSTAI YKSITYISKÄYTTÖÖN ON YMPÄRISTÖRIKOS Mikäli kontti on sisältänyt myrkkyä tai ympäristölle vaarallista jätettä. Kontit ja venttiilit, jotka eivät kelpaa kunnostukseen, toimitetaan rouhittavaksi ja edelleen muoviteollisuuden raaka-aineeksi. LUOVUTTAMINEN MAATALOUS-, PIENTEOLLISUUS-TAI YKSITYISKÄYTTÖÖN ON YMPÄRISTÖRIKOS, mikäli kontti on sisältänyt myrkkyä tai ympäristölle vaarallista jätettä. Paketon tehtaalla kontit tyhjennetään, pestään ja kunnostetaan, jolloin ne ovat taas käyttökelpoisia. Paketo Oy kierrättää likaiset kontit, jolloin vastuu myrkyistä ja vaarallisista aineista siirtyy jätteen haltijalta. Konttien vaurioituneet teräsja puuosat korvataan tai kunnostetaan. Mikäli konteissa on jäämiä myrkyistä tai ympäristölle vaarallisista aineita, kertyneet jäämät toimitetaan Ekokemille hävittettäväksi. Kisällintie 7 04500 Kellokoski 0400 503739, 09 2744580 www.paketo.com Kisällintie 7, 04500 Kellokoski 0400 503739, 09 2744580 www.paketo.com. Mitä teet tyhjälle, likaiselle IBC-kontille