Uusiouutiset 4/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KAUPAT MATERIAALI TEHOKKUUTEEN 4|2019 LIHAN VÄHENTÄJÄ AUTTAA ILMASTOA VIRTSAA VARUSMIEHILTÄ VAATE KASVAA KANSSASI
Lue meistä lisää: www.kiertokapula.fi Kiertotaloutta rakentamassa Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjasi vastaanottamistaan jätteistä 99 % hyödynnettäväksi vuonna 2018!
Asetimme ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä tieteelliset päästötavoitteet. MAAILMAN VASTUULLISIN KAUPPA Rakennetaan yhdessä kestävämpää maailmaa. Käytämme 100 % uusiutuvaa sähköä. Olemme Suomen suurin aurinkovoiman tuottaja
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto@ uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 30. Sellaisia kehittää brittiyhtiö Petit Pli, joka pokkasi juuri kestävyyttä tavoittelevan innovaatiokisan palkinnon kasvavilla vauvanvaatteillaan. vuosikerta KANNEN KUVA Pekka Karppinen 6 PE KK A KA RP PIN EN H& M FO UN DA TIO N SC AN ST OC KP HO TO 4 UUSIOUUTISET 4|2019. Kuvittele vaate, joka kasvaa, kun itse kasvat. 22 40 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Lihan vähentäjä auttaa ilmastoa 14 Kestokiistoihin äkkiratkaisu. Monet pääskylajit ovat Suomessa uhanalaisia. Kauppa auttaa myös asiakasta vähentämän ruokahävikkiä. Eläinja kasvilajeja uhkaa sukupuuttoaalto. SISÄLTÖ 4|2019 Syömäkelpoinen hävikki ohjautuu kaupasta ruoka-apuun, kertoo K-Supermarket Hertan kauppias Markus Ranne. Törmäja räystäspääsky ovat erittäin uhanalaisia, haarapääskykin on vaarantunut. Kestävä arki. 16 Kiertotalousnimiset: Tarja Hyötyläinen 17 Arto Arvola: Minun näköiseni työ 18 Kolumni, Emma Hietaniemi ja Oona Tiainen: Skaalaa kiertotalous kaikille 20 Varusmiesten virtsasta lannoitteita 22 Ei hukkaa, ei hävikkiä 26 Pienillä teoilla kohti suurta muutosta 29 Yhteisellä jääkaapilla 30 Verouudistus toisi päästövähennyksiä JA talouskasvua 33 Kierrätystavoitteista jäädään ilman kemiallista kierrätystä 34 Kohta lentävät sähkölentokoneet 36 Tapahtumia 38 Resurssiviisaudella säästöjä: Vastuullisuudesta tuli elinehto 40 Kasvava vaate kasvavalle vauvalle 41 Palkittuja ja nimityksiä 42 Rocksock laittaa sukat pyörimään jaloissa 43 Mediakortti Osateemoina vastuullinen kuluttaminen ja kauppa
Pääskyt tuovat kesän. Silmälläpidettäviksi on taantunut 34 lajia, joukossa tuttuakin tutummat västäräkki ja silkkiuikku. Navetalle kävellessä ohi syöksähtelee höyhennuolia, niin matalalla, että ilmavirta pölläyttää hiuksia. PÄÄSKYSILLÄ EI PÄIVÄÄKÄÄN P irteä visertely kaikuu maatalon pihapiirissä. Maaseudun peltosirkku on jo vaarassa hävitä: se on äärimmäisen uhanalainen, kuten 18 muutakin lintulajia. Kun mustarastas puhkeaa lauluunsa eräänä kuulaana, kylmänä iltana vielä lehdettömässä puussa tai met siköstä kaikuu äkkiä peipposen optimistinen sävel, toivo lämmöstä alkaa herätä suomalaisen rinnassa. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kriteereillä on tutkittu noin 22 400 Suomessa elävää lajia. Syynä on kärjistäen se, että ihminen kuluttaa liikaa luonnon varoja ja niin tehdessään omii ja tuhoaa maata ja vesistöjä, vie tilan ja elämän edellytykset kaikilta muilta lajeilta. Västäräkkejä vähäsen, pääskysillä ei päivääkään. Mel kein 12 prosenttia Suomen eliölajeista on uhanalaisia, kertoo keväällä julkaistu Suomen lajien Punainen kirja. Hyönteistenkin määrä on vähentynyt. Jokin on kuitenkin muuttumassa. Haarapääskykin on vaarantunut. Erittäin uhanalaisiksi on luokiteltu 33 lintulajia, esimerkiksi lintulaudalta tuttu hömötiainen. Uhanalaisten listalle on joutunut jo 121 lintulajia. Ja sitä mukaa väistämättä ja lopulta — itseltään. Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen. Nyt ne ovat erittäin uhanalaisia. Näistä uhanalaisia on 2 667. Kirjan listan lukeminen särkee linturakastajan sydämen. Hallitusten välinen luontopaneeli kertoo, että ihmi nen on ajamassa sukupuuttoon miljoona eläin ja kasvilajia. Törmäpääsky ja räystäspääsky olivat vielä vuonna 2000 elinvoimaisia lajeja. Monen lapsuusmuistoihin kuuluu kuuma hiekkatie, pellonlaita ja sinistä taivasta vasten piirtyvät pääskyjen kaaret. Suoje lutoimet eivät ole riittäneet, vaan metsiä ja elinympäristöjä tuhotaan kiihtyvällä tahdilla niin, että yhä useammat lajit ovat vaarassa kadota. Kunnes viimein: pääskysestä ei päivääkään. Punaisen kirjan lukeminen särkee linturakastajan sydämen. Tämä kesäyö, kun linnut käyvät yöpuulle ja maisema hiljenee, tämä on yhdestoista hetki. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 4|2019. Metsien kurnuttaja riekko on vaarantunut, samoin 34 muuta lintulajia. Maatalouden mullistus on muuttanut peltomai semat, metsätalouden myllerrys raivannut monimuotoisuut ta pursunneet sekametsät ja kaavoitustarve täyttänyt rehottaneet rannat. Välillä lurittelu viivähtää kuivalta narinalta kuulostavaan siritykseen ja jatkuu pian taas terävänä rupatteluna. Navetan ylisiltä, hirren päältä pesästä pilkottaa haarapääskyn punaruskea kurkku. Niiden tuloa odotetaan koko räntäsateista irti pyristele vä kevät, joka täyttyy hitaasti valolla ja tutuilla äänillä. Jos muuttolintujen kesäpaikka, tämä kau kainen Pohjolamme, on yhä vaikeampi elin ympäristö, niin on myös muu maailma, josta linnut meille saapuvat. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 3.6.2019 Uhanalaisten listalle on joutunut jo 121 lintulajia. Varsinkin lintujen tilanne on huono. Ihminen on omilla toimillaan ajanut linnut ja lukuisat muut lajit niin ahtaalle, että niiden selviytyminen on uhattuna
Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Rapautamme ekosysteemejä, joista koko ihmiskunta ja muut lajit ovat riippuvaisia”, sanoi hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in puheenjohtaja Robert Watson. Rahoitus jakautuu kolmelle vuodelle. https://www.ipbes.net/news/ Media-Release-Global-Assessment JE TR O ST AV EN UUSIOUUTISET 4|2019 6. Sen myötä voimme kehittää ohjelmaa haluamaamme suuntaan ja aktivoida entistä enemmän ihmisiä toimimaan rantojemme ja Itämeren hyvinvoinnin eteen”, kertoo Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektikoordinaattori Atte Lindqvist. IPBES:in raportti tarjoaa päättäjille ja poliitikoille selvät tieteelliset faktat tarvittavista toimista. Oli hienoa päästä itse konkreettisesti toimimaan ympäristön hyväksi”, kertoo Ålandsbankenin Private Bankingin myyntijohtaja Robin Blomqvist. N ykyinen talousmalli ja ylikulutus vaarantavat maapallon elinkelpoisuuden. Suomi julkaisi oman lajien uhanalaisuusarvionsa, Punaisen kirjan, saman keväänä kuin hallitustenvälinen luontopaneeli oman raporttinsa. Tutkijat peräänkuuluttavat, että on siirryttävä pois nykyisestä talouskasvun paradigmasta ja rakennettava kestävyyteen pohjautuva talousmalli. Meret eivät voi sen paremmin: Muoviroskaantuminen on kymmenkertaistunut vuodesta 1980. ”Itämeriprojektin rahoituksella on meille valtava merkitys. Linnuista punaisella listalla silmällä pidettävien luokassa on esimerkiksi västäräkki. Maapallon arvioidusta noin kahdeksasta miljoonasta kasvija eläinlajista jopa miljoonaa uhkaa sukupuutto muutamassa vuosikymmenessä. Reilussa tunnissa noin 40 hengen porukka keräsi Hangon rannoilta muun muassa 3400 tupakantumppia, lähes 700 muoviroskaa, yli 600 lasija keramiikkaroskaa sekä yli 300 metalliroskaa. Suomessa yli 2 600 eläinja kasvilajia on ajautunut uhanalaisiksi. Joka vuosi noin 60 miljardia tonnia uusiutuvia ja uusiutumattomia luonnonvaroja otetaan käyttöön. Ohjelma syntyi aikoinaan Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittavassa MARLIN-hankkeessa saatujen karujen tulosten myötä: Suomen rannat olivat roskaisimmat kaikista mukana olleista tutkimusmaista. Tuhon syynä ovat monimutkaiset väestölliset ja taloudelliset vaikutukset ja luonnonvarojen käyttö. SUKUPUUTTO UHKAA MILJOONAA LAJIA . Kummikouluohjelmassa Siisti Biitsi vierailee kouluissa kertomassa merien ja rantojen tilanteesta ja siivoamassa rantoja yhdessä koululaisten kanssa. ”Luonnon monimuotoisuus tuhoutuu kaikkialla nopeammin kuin koskaan. Näin summaavat hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in sadat tutkijat 50 maasta raportissaan, joka julkaistiin toukokuussa ja joka on perinpohjaisin koskaan tehty tutkimus talouden vaikutuksista luontoon. Elintila on kutistumassa pois, sillä jo yli kolmasosa maapinta-alasta on varattu ihmisten ja karjan ruoantuotantoon. Rahoitus avittaa ympäristökasvatustyötä sekä roskien seurantaraportoinnin digitalisoimista. YK:n biodiversiteettitavoitteet tuleville vuosille päätetään loppuvuonna 2020 Kiinan kokouksessa. ”Roskia löytyi aivan valtavasti tupakantumpeista jopa patjoihin. Ålandsbankenin Private Banking -työntekijät tarttuivat itsekin tuumasta toimeen Hangossa tänä keväänä järjestetyissä Siisti Biitsi -rantojensiivoustalkoissa. Siisti Biitsi aloitti tänä keväänä kuudennen toimintavuotensa. AJANKOHTAISTA KOONNUT ELINA SAARINEN SC AN ST OC KP HO TO Siisti Biitsi sai rahoituksen kolmeksi vuodeksi PIDÄ Saaristo Siistinä ry:n rantojensiivousohjelma Siisti Biitsi on saanut 90 000 euron rahoituksen Ålandsbankenin Itämeriprojektilta. Pois talouskasvun vaatimuksesta Lajien sukupuuttovauhti on nyt kovempi kuin koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ja vauhti kiihtyy, ellei ihmiskunta pysty tekemään nopeaa ja perusteellista muutosta teknologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteiskuntajärjestykseen. Teollisuus dumppaa maailman vesistöihin joka vuosi 300–400 miljoonaa tonnia raskasmetalleja, liuottimia, myrkkylietteitä ja muita jätteitä. 6 MAAILMAN MERISSÄ ON 400 KUOLLUTTA VYÖHYKETTÄ. Loppuja elinympäristöjä uhkaavat saastuminen, ilmastonmuutos ja maankäytön aiheuttama maaperän rapautuminen. Eläinten ja kasvien selviytyminen on monin paikoin käymässä mahdottomaksi
Kotimaiset viljellyt sienet tunnistaa sirkkalehtimerkistä. Kotimaisia sieniä voi käyttää lihan korvikkeena vaikkapa bur gereissa, grillivartaina ja jopa pihveinä. Ohje auttaa kehitysmaiden viranomaisia tunnistamaan, milloin kyseessä on yri tys tuoda laittomasti maahan sähkö ja elektroniikkaromua. Grillaa kypsiksi. Täytä sienilakit seoksella. Jutussa oli harmillinen vir he, sillä nolla puuttui: Teksti väitti, että muovipakkausten tuottajil ta perittävät kierrätysmaksut olisivat nousemassa 70:ään ja sitten 90 euroon tonnilta, mutta totuus on tätäkin karumpi: Ruotsissa ennakoidaan kierrätysmaksujen nousevan ensin noin 7000 Ruot sin kruunuun eli noin 650 euroon, sitten 9000 kruunuun eli noin 830 euroon tonnilta. Muovijätettä kuljetettiin ennen tiuhaan tahtiin Euroopasta Hongkongin satamaan ja Kiinaan, kunnes Kiina ilmoitti ottavansa vastaan vain uusiomuoviksi kelpaavia materiaaleja. Sen jälkeen muovijäte on etsinyt satamaa Kaakkois-Aasiasta ja Afrikasta. Silppua kannat ja sipuli hyvin pieneksi sil puksi ja paista pannulla. Sienet viljel lään kiertotalouden mukaisesti: Yhdestä kasvualustasta saadaan kolme satoa. Baselin sopimuksen kokouk sen osapuolet sopivat myös toimista, joilla rajoitetaan sekalaisen muovi jätteen vientiä EU ja OECDmaiden ulkopuolelle. Haitta-aineillekin rajoituksia YK:n kokous haluaa varmistaa muovijätteen asianmukaisen kä sittelyn ja vähentää muovijätteen kulkeutumista meriin estämällä muovijätekuljetukset maihin, joilla ei ole kapasiteettia niiden kä sittelyyn tai hyödyntämiseen. Kokouksessa saatiin myös väliaikaisesti hyväksyttyä uudistetut sähkö ja elektroniikkaromua koskevat tekniset ohjeet. Kasvatuksessa ei käytetä torjuntaaineita. HÄVIKKIHERKKU Grillatut "kiertotaloussienet" KOTIMAISET viljellyt herkkusienet kruunaavat grillikauden ja sopivat myös ilmastoystävälliseen eli klimataariseen ruoka valioon. Toimitus pahoittelee virhettä. SC AN ST OC KP HO TO Muovijätteiden dumppaus vaikeutuu LÄNSIMAAT eivät pian enää voi dumpata sekalaista muovijätet tään KaakkoisAasian köyhien valtioiden murheeksi. Käytetty alusta palautuu takaisin lähialueen pelloille maanparannusaineeksi. Suuri osa jätteistä vuotaa käsittelypaikoilta ympä ristöön ja mereen. Koska ohjeessa on edelleen tulkinnanvaraisia kohtia, ohjeen työstämistä jatketaan asiantuntijaryhmässä. Näissä maissa jätehuoltoinfrastruktuurin taso on usein heikko. SC AN ST OC KP HO TO Näin monta YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (SDG) uhkaa epäonnistua luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen takia, arvioi IPBES. Uusiouutiset on aiemmin kertonut, että sen jälkeen kun Kiina laittoi rajat kiinni muovijätteiltä, monet länsimaat ovat kuljettaneet jätteitään esimerkiksi Malesiaan ja muihin KaakkoisAasian mai hin sekä Afrikkaan. Perjantaina 10.5.2019 päättynyt YK:n superkokous päätti tiukentaa rajat ylit tävien muovijätesiirtojen valvontaa. Sekoita jäähtynyt sipulisieniseos kulhossa tuorejuustoon, mausta ja sekoita hyvin. Kokous hyväksyi myös rajoituksia tukevan kumppanuusohjelman, jonka avulla maat voivat parantaa yhteistyötään muovijäteongelman ratkaisemisessa. 35/44 OIKAISU UUSIOUUTISTEN numerossa 3/2019 oli juttua muovipakkausten kierrätyksen kustannuksista Ruotsissa. Nauti esimerkiksi tomaattipaprikavartaiden kanssa. Ohjeilla pyritään selventämään, milloin sähkö ja elektroniikkalaite katso taan jätteeksi ja milloin kyse on korjattavasta laitteesta. Grillaa sienet vartaissa, tai kokeile täytettyjä herkkusieniä! 1 pkt tuoreita herkkusieniä 1-2 sipulia nokare voita tai muuta rasvaa paistamiseen 1 pkt maustettua tuorejuustoa, esim aurinkokuivattu tomaatti suolaa, mustapippuria tuoreita yrttejä maun mukaan Irrota sienistä kannat. Sienet sopivat hyvin myös patoihin, keittoihin, wokkeihin, munakkaisiin tai leivonnaisiin. Tukholman sopimuksen kokouksessa sovittiin kahden, ihmiselle ja ympäristölle erittäin haitallisen, pysyvän orgaanisen yhdisteen — dikofolin ja PFOAyhdisteiden — valmistuksen ja käytön lopetta misesta maailmanlaajuisesti. Motalaan perustetun lajittelulaitoksen on puolestaan investoinut ruotsalainen muovipakkausten tuottajayh teisö Platskretsen Ab. Sienistä saa lihaisaa suutuntumaa ja umamista makua. Lue koko juttu: https://www.uusiouutiset.fi/ muovijatteiden-dumppaus-aasiaan-vaikeutuu/ 7 UUSIOUUTISET 4|2019
”Yrityskumppaneillamme on kova tahto viedä innovatiivisia ratkaisujaan eteenpäin. EURAJOKI, Rauma, Uusikaupunki ja Vehmaa selvittävät yhdessä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) kanssa, miten kunnat voisivat liittyä jätehuoltoyhtiön osakkaiksi. Uusikaupunki puolestaan haluaa toimia esimerkkinä Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa ja vähentää syntyvän jätteen määrää. SOL haluaa viestiä työvaatteidensa ekologisuudesta myös ulospäin, ja siksi kaikkien vaatteiden helmaan tulee ”Sustainable choice by SOL” -merkki. Gasum Oy, LSJH ja Lounavoima selvittävät mahdollisuutta hyödyntää polttokelpoisen jätteen seassa olevaa biojätettä biokaasun tuotannossa. Qvidja Kraft selvittää samalla, voisiko kaasutusteknologialla tuottaa biometaania myös erilaisista jätemassoista. ”Uskon, että nyt tehtävien selvitysten myötä uudet kunnat huomaavat kuntayhteistyön merkittävät edut jätehuoltojärjestelyissä”, toteaa LSJH:n palvelujohtaja Jaana Turpeinen. Vastuullisuus oli SOLille tärkeä kriteeri, kun malliston materiaaleja ja yhteistyökumppania valittiin. Jokainen kunta päättää itsenäisesti liittymisestään syksyllä. KIM KA UP PIN EN UUSIOUUTISET 4|2019 8. Jos yhdistymisselvityksessä mukana olevat kunnat tekevät päätöksen liittyä jätehuoltoyhtiön osakkaiksi, yhtiön koko kasvaa aikaisintaan vuoden 2021 alusta. ”SOL on alansa edelläkävijänä tehnyt vaikuttavan valinnan. LSJH, Lounavoima Oy ja Salon Kaukolämpo Oy solmivat huhtikuussa yhteistyösopimukset kolmen merkittävän jäteja energiahuollon kehityshankkeen käynnistämisestä. Ekovoimalaitos luo valmistuttuaan kasvuympäristön ja synergiaa, joka tukee näitä tavoitteita. Esimerkiksi Rauman kaupunki tavoittelee yhdyskuntajätehuoltoon pitkän aikavälin ratkaisumallia. Quantitative Heat Oy, Salon Kaukolämpö ja Lounavoima puolestaan selvittävät, kuinka Korvenmäen ekovoimalaitoksen tuottama energia saataisiin varastoitua tehokkaasti syvälle kallioperään. Koko SOLin Suomen henkilöstö työskentelee jatkossa vaatteissa, joiden raaka-aineena on käytetty 345 000 kierrätettyä muovipulloa. Syntyykö Lounais-Suomeen suurjäteyhtiö. LSJH ja Lounavoima haluavatkin toimia kiertotalouden kasvualustana innovatiivisa ratkaisuja kehittäville yrityksille”, sanoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki. ”Mietimme jatkuvasti sitä, kuinka voisimme toimia entistä ekologisemmin ja eettisemmin. Käynnissä on parhaillaan juridinen ja taloudellinen selvitys, jonka pohjalta kunnat pääsevät sopimaan LSJH:n kanssa pidettävissä kuntien välisissä neuvotteluissa liittymisen ehdoista vielä ennen kesää. Näin kesällä tuotettu lämpö saataisiin käyttöön talvella, kun sitä eniten tarvitaan. Sisäpuolen tuotelapusta voi lukea, kuinka monta käytettyä muovipulloa kyseiseen vaatteeseen on käytetty. LSJH, Lounavoima ja Qvidja Kraft Ab haluavat kääntää päästöt raaka-aineeksi. Ekovoimalan ympärille innovaatioita LSJH kertoi juuri uudesta yhteistyöhankkeesta, jolla parannetaan mahdollisuuksia vastata ilmastohaasteisiin jäteja energiahuollon avulla. Työvaatteita 345 000 muovipullosta SOL-YHTIÖT pukee lähes 10 000 työntekijää ekologisiin työvaatteisiin. Yhdistymisselvityksessä mukana olevat kunnat haluavat järjestää asukkailleen monipuoliset jätehuoltopalvelut ympäristöystävällisesti ja tehokkaasti. Eli biojäte kannattaa tulevaisuudessakin lajitella mahdollisimman tehokkaasti omaan astiaansa jo jätteen syntypaikalla. Olemme saaneet ensimmäisenä siivousalan yrityksenä käyttöömme hotellisiivouksen Joutsenmerkin, ja on luonnollista, että otamme vastuullisuuden huomioon myös työvaatevalinnoissamme”, SOL Palveluiden kehitysjohtaja Riitta Sirviö sanoo. Hän uskoo, että vuonna 2021 edellytykset kustannustehokkaaseen toimintaan kasvavat entisestään, kun Salon Korvenmäen ekovoimalaitos valmistuu. Selvitykset eivät vielä sido kuntia mihinkään. LSJH on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö, jolla on nyt 17 omistajakuntaa. On ollut upeaa suunnitella heille mallisto, joka on käytettävyydeltään ja kestävyydeltään huippulaatua ja mukautuu 10 000 ihmisen hyvinkin erilaisiin työtehtäviin”, TouchPointin toimitusjohtaja Outi Luukko sanoo. Työvaatteiden suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa suomalainen työvaateyritys TouchPoint Oy. Aiheesta on käynnistetty teknistaloudellinen esiselvitys. Kaatopaikkakaasu sisältää paljon rikkivetyä, mutta Qvidja Kraft on kehittänyt uutta teknologiaa, jonka avulla rikkivedystä on mahdollista saada biometaanin tuotannon raaka-ainetta. Uuden malliston vaatteet tulevat käyttöön asteittain. Vaikka biojäte saataisiin sekajätteestä teknisesti eroteltua niin, että sitä voisi käyttää biokaasun tuotannossa, tarvitaan jatkossakin biojätteen erilliskeräystä. Tulevaan mallistoon on suunniteltu yhteensä 11 erilaista vaatekappaletta, joita voi yhdistää mix and match -tyylisesti
236 000 Jauhesammuttimesta valaisin HUOLI luonnonvarojen riittävyydestä ohjaa taideteollisuuden tekijöitä, käsityöläisiä ja muotoilijoita etsimään uudenlaisia, aiempaa ekologisempia materiaaleja ja raaka-aineita. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN. Opiskelijoiden tuotteita oli esillä Gradiassa pidetyssä Innovatiivista yrittäjyyttä -seminaarissa huhtikuussa. Compensate etsii erilaisia keinoja vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Ekorosk toimittaa hyötykäyttöön 98 prosenttia kotitalousjätteestä. Antero Vartian kehittämän Compensate-mallin on ensimmäisenä ottanut käyttöön Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Ylva. ”Yrityksillä on merkittävä rooli siinä, kuinka ilmastonmuutokseen etsitään ratkaisuja. Suomalais-australialainen laukkubrändi TAIKKA puolestaan käyttää Ananas Anamin kehittämää Pinatex-keinonahkaa, joka on valmistettu ananaksia prosessoivan elintarviketeollisuuden ylijäämästä. http://luovakiertotalous.blogspot.com/p/ hanke-esittely.html Topturn Aumankäännin Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, HYVINKÄÄ, www.vimelco.fi Lauri Rahikainen 050 456 8143 Sisko Salonen 040 756 0490 THE BEST THINGS TO DONATE Multistar Tähtiseula Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, HYVINKÄÄ, www.vimelco.fi Multistar L3 tähtiseula Topturn X63 aumankääntäjä Hyvitä lounaasi päästöt LOUNASRUOKAILIJA voi syödä hyvällä omallatunnolla: lounaan ilmastopäästöt voi nyt hyvittää. Käytän paljon sellaista materiaalia, joka muuten menisi metallinkierrätykseen tai jätteeksi”, yksittäiskappaleina kalusteita, valaisimia, piensarjoja ja taide-esineitä valmistava Nurminen kertoo. Näin monta ihmistä kävi pohjalaisen Ekoroskin hyötykäyttöasemilla viime vuonna. Ylvan omistamissa 20 ravintolassa ja kahvilassa voi kassalla päättää, haluaako hyvittää syömänsä ruoan tuotteistamiseen ja valmistamiseen kuluneita ilmastopäästöjä. ”Olen jo 4–5-vuotiaana kerännyt talteen vanhoja muttereita. ”Kiertotalous on laaja käsite, josta jokainen oppilas nappaa oman juttunsa. Uusia biopohjaisia materiaaleja on tullut markkinoille viime vuosina runsaasti. Ylva on ensimmäinen yritys Suomessa, joka hyödyntää hiilijalanjäljen kompensaatiomahdollisuutta Compensaten mallin mukaisesti. Trash designista inspiroitunut kalusteartesaani, käsityöntekijä Tuulia Nurminen oli tuonut näytille tekemiään valaisimia, jotka on valmistettu vaikkapa vanhoista jauhesammuttimista, ladon kattopellistä tai valurautakattilan kannesta. Juuli Haimakaisen työnäyte tekstiilin kierrätyksestä uusiin käyttöihin. Tuulia Nurmisen yksi valaisin on tehty ylijäämähirrestä ja ystävän ladon katosta puretusta aaltopellistä, toinen jauhesammuttimesta ja vanhoista auton jarrulevyistä, kolmanteen antoi idean valurautakattilan kansi. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu ohjaavat Luova kiertotalous -hankkeessaan luovan alan, luonnonvara-alan ja tekniikan alan opiskelijoita ideoimaan ja kaupallistamaan bioja kiertotalousmateriaaleista valmistettuja, resurssiviisaita tuotteita ja perustamaan tuotteiden ympärille yrityksiä ja verkostoja. Käytännön yleistyminen myös muualla kuin lentoja matkailualalla on erittäin positiivinen ilmiö”, Ylvan toimitusjohtaja Antti Kerppola toteaa. Ekologisten materiaalien ei aina tarvitse olla jätettä. Hiilijalanjäljen hyvittämisestä on tehtävä mahdollisimman helppoa ja luonteva osa arkea. Monet yritykset aikovat ottaa Compensaten ratkaisun käyttöön lähikuukausien aikana. Hiilijalanjäljen hyvittäminen tapahtuu Vartian perustaman Compensaten mallin avulla. Yksilölliset opinpolut korostuvat”, kuvailee vuoteen 2020 jatkuvaa hanketta vetävä projektipäällikkö Sirpa Vauhkala. JAMKin projektityöntekijä Heidi Talvilahti kertoi uusista materiaaleista kuten Sulapacin kosmetiikkaja elintarvikepakkauksissa käyttämästä, muovia korvaavasta biomateriaalista sekä OnBone Oy:n kehittämästä, puusta ja biohajoavasta muovista valmistetusta ja lämpömuovautuvasta kipsistä
Kierrätysaseman rakentamisessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja: ”Maarakennusmateriaaleina käytetään kierrätettyä betonimursketta ja Westenergyn jätevoimalan pohjakuonasta jalostettua maarakennusmateriaalia eli keinokiviainesta”, projektin johtaja, tuotantopäällikkö Ilkka Letonsaari Etapista kertoo. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. Kyseessä on edistyksellinen pilottikonsepti: digitalisaatiota ja sähköistä asiointia hyödyntävä jäteasema. Sitä ennen Kasvupolku käynnistyy World Circular Economy Forumin yhteydessä pidettävässä sivutapahtumassa 5. Verkkosovelluksen avulla saa avattua portin ja maksettua maksulliset jätteet. Asiakas rekisteröityy käyttäjäksi kännykkäsovelluksella, jolla saa portit ja ovet auki ja jolla voi maksaa maksulliset jätteet. Itsepalveluasioinnissa käytetään verkkosovellusta osoitteessa jateasemat.fi. Etappi selvittää juuri EAKR-rahoituksen turvin myös koko Seinäjoen Roveksen alueen yritysyhteisön mahdollisuuksia energiaomavaraisuuteen. Uusia ratkaisuja voidaan jatkossa hyödyntää myös muilla jäteasemilla, ja asema kiinnostaa varmasti myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio. Normaalisti jäteasema palvelee maanantaista perjantaihin kello klo 8–20 ja henkilökunta on paikalla kello 12–18. Energiana käytetään uusiutuvaa, osin omavaraista energiaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Bioja Kiertotalouden Kasvupolulle hyvä hakijajoukko UPEA joukko, 50 kappaletta kasvunälkäisiä pk-yrityksiä haki mukaan Bioja Kiertotalouden kasvupolulle. Uudella asemalla on entistä paremmat mahdollisuudet lajitella jätteet, esimerkiksi muovit, erilleen kierrätystä varten. Vuoreksen jäteasema on nimittäin auki silloin, kun asiakas itse haluaa. Noin kolme miljoonaa euroa maksava kierrätysasema itsessäänkin tulee olemaan resurssiviisas ja energiatehokas. HA VA IN NE KU VA RA MB OL L Kesän aikana Seinäjoelle aletaan rakennetaan uutta kierrätysasemaa. toukokuuta. ”Vuoreksen jäteasema on Suomessa edistyksellinen pilottikonsepti. Vanhan jääkaapin hylkäämistä metsäautotielle ei voi enää perustella ainakaan sillä, etteikö jäteasema olisi auki. Pirkanmaan Jätehuollon alueelta löytyy nyt 21 jäteasemaa. Itsepalveluasiointi on käytössä silloin, kun jäteasema ei muuten ole auki. Elokuussa 2020 valmistuvalla asemalla voi asioida osin itsepalveluna 24/7 käyttämällä digitaalista mobiilisovellusta. Tapahtumassa lavalle pitchaamaan kutsutaan kuusi yritystä: kaksi viime vuosien Kasvu Open -matkan käynyttä, kaksi tämän vuoden valinnoista sekä kaksi kokeilunpaikka-yritystä, jotka edustavat bioja kiertotalouden ratkaisuja. Ensimmäinen Kiitoratapäivä järjestetään pääkaupunkiseudulla kesäkuun puolivälissä, toinen Äänekoskella elokuun alussa. kesäkuuta. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys! OL LI SU OM IN EN Vuoreksen uudella jäteasemalla voi asioida myös itsenäisesti. Ker??mme J?TERASVAT sek. https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/ bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019 Seinäjoellekin uusi kierrätysasema LAKEUDEN Etapin nykyisen jäteaseman tilalle aletaan rakentaa uutta, digitaalisuuteen perustuvaa kierrätysasemaa. Kierrätysasema on skaalattavissa ja laajennettavissa tarpeen mukaan. Kierrätysaseman yleissuunnitelman teki Ramboll Finland Oy. Haku avoimeen sparrausohjelmaan päättyi 5. Vuoreksen pioneeriasema avautui PIRKANMAAN Jätehuollon uusi jäteasema Tampereen Vuoreksessa aukesi asiakkaille toukokuun alussa. Henkilökohtaista palvelua saa aseman aukioloaikoina. Näin asiakas voi tuoda jätteet jäteasemalle silloin kun ne syntyvät ja hänelle parhaiten sopii. Rakennushankkeen valmistelusta sekä rakennuttamisesta vastaa Oy Culmentor Ltd.. Seuraavaksi tuomaristo valitsee Bioja Kiertotalouden Kasvupolulle mukaan 15–25 yritystä, jotka saavat maksutonta sparrausta asiantuntijoilta kahtena Kiitoratapäivänä
Kiertotalousaiheisia hankkeita voi siis olla käynnissä vielä nyt laskettua enemmänkin, mutta tieto ei vain ole kantautunut hankkeiden kokonaismäärän kartoittajille. Keski-Suomessa kiertotaloushankkeita on käynnissä 10, Pohjois-Karjalassa seitsemän ja Etelä-Karjalassakin kahdeksan. Autoliitto on koonnut vinkkejä heille, jotka suunnittelevat autoreissua Eurooppaan. https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ tuvj_1%2B2018.pdf Autoillen Euroopassa JULKAISTU: 2019 JULKAISIJA: Autoliitto ry KERTOO: Mietitkö kesälomareissua, mutta et tahtoisi lentää. Seuranta aloitettiin vuonna 2016, siis jo ennen Circwaste-hankkeen käynnistymistä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkija Tiina Karppinen. Yhä useampi maa ja kaupunki on ottanut käyttöön ympäristövyöhykkeitä. Korvaako nanosellu muovin. Onko käytössäsi vähäpäästöinen kaasutai sähköauto. kierrätyspuistojen kehittäminen ja uusien kierrätystoimintojen kehittäminen, muovijakeiden uudelleenhyödyntäminen, ylijäämäruuan jakelun kehittäminen, biokaasun tuotanto, älykkäät hallintajärjestelmät ja teollisten symbioosien luominen. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima ja kymmeniä toimijoita yhdistävä Circwaste edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Mietinnässä ovat myös teknologioista nousevat uudet ammatit. Oppaasta voi tarkistaa esimerkiksi uudet liikennepolttoaineiden merkinnät ja sähköautojen latauspisteiden yhtenäiset merkinnät. Tulevaisuudessa vaikkapa nanokoneet kykenevät erottelemaan raaka-aineita tavalla, johon ihminen ei taloudellisesti pysty, mikä vauhdittaa teollisia symbiooseja ja kierrätystä. Hakeeko ihminen tarvitsemansa harvinaiset metallit jatkossa asteroideilta. Suomen ympäristökeskus tekee parhaillaan selvitystä siitä, kuinka voitaisiin alueellisesti mitata ja mallintaa meneillään olevaa siirtymää kiertotalouteen eri toimialueilla, Karppinen kertoi Kiertotalouden kirittäjät -seminaarissa Espoon Otaniemessä toukokuun alussa. SC AN ST OC KP HO TO 11 UUSIOUUTISET 4|2019. Esimerkiksi tällaisia tulevaisuuden visioita avaa tulevaisuusvaliokunnan julkaisu. Tiealueelle saatetaan vaatia ostamaan ympäristötarra, ja joillekin alueille runsaspäästöisillä autoilla ei ole lainkaan asiaa. Circwaste-hankkeessa on samalla pidetty kirjaa muista kiertotalouteen liittyvistä hankkeista ja projekteista. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. JULKAISTU: Suomen tulevaisuusvaliokunnan julkaisuna 1/2018 JULKAISIJA : Kirjoittajat Risto Linturi ja Osmo Kuusi. Yli sata kiertotaloushanketta SUOMESSA on toteutettu aivan viime vuosina reilusti yli sata kiertotalouteen liittyvää hanketta, osahanketta tai projektia. Materiaalitutka näkee, mistä mikäkin on valmistettu. Esimerkkejä Circwasten osahankkeista ovat mm. Tällä hetkellä meneillään on ainakin 75 kiertotaloushanketta. Muualla Suomessa niitä on käynnissä kolmisenkymmentä, eli yhteensä 75. EU:n LIFE IP -ohjelmasta osarahoitetun, yhteensä noin 11 miljoonan euron Circwaste-hankkeen toiminta keskittyy viidelle alueelle: Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. On selvää, että aihe kiinnostaa nyt todella laajasti”, Karppinen toteaa. Näillä tiealueilla autoilua on säännelty päästöjen vähentämiseksi. ”Luultavasti hankkeita on oikeasti vielä enemmän, emme vain ole ehtineet kuulla kaikista. Tekijät itse kuvailevat teostaan ”ehkä tärkeimmäksi radikaaleista teknologioista koskaan kirjoitetuksi kirjaksi.” Kirja pohtii tulevaisuusvaliokunnan arvion pohjalta teknologioiden kehitystä ja vaadittavaa lainsäädäntöä. Säilyykö materiaalitieto kierrättäjälle lohkoketjun avulla. https://www.autoliitto.fi/tiedote/ autoillen-euroopassa-kirja-ilmestyy-jo-49-kerran Pohjois-Karjalassa tutkitaan Karelia-ammattikorkeakoulun johdolla, kuinka paljon maataloudessa syntyy muovijätettä, esimerkiksi tällaisia mansikoiden peitemuoveja. KERTOO: Kerääkö jätteet huomenna robottiauto. Hanketietoja on saatu kerättyä etenkin sellaisilta alueita, joilla Circwaste-hanke itsekin toimii. Circwaste-rahoitus auttaa kartoittamaan jätemuoveille hyötykäyttökohteita. Esimerkiksi Saksassa on ympäristövyöhykkeitä, joilla saa ajaa vain vihreällä tarralla merkityllä autolla. Erotteleeko bakteeri jätemateriaaleja. Karppisen mukaan maaliskuun 2019 tilanteen mukaan Lounaisessa Suomessa eli Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on meneillään 20 kiertotalousaiheista hanketta. ”Saksaan oli viime vuonna perustettu jo lähes 60 ympäristövyöhykettä”, kertoo Autoliiton matkailupäällikkö Susanna Suokon autioHynninen. Kirja kokoaa kätevään pakettiin auto matkailumääräykset ja -säännöt 35 maasta. materiaalitkiertoon.fi LUE NÄMÄ Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018—2037. Yksi suurimmista on Circwaste, kohti kiertotaloutta -hanke, jonka sisällä toteutetaan yli 20 osahanketta. Kiertotalous on esillä esimerkiksi materiaalitalouden ja erottelutekniikoiden kautta. Muun muassa Hampuri on päättänyt kaduista, joilla ei vanhimmilla dieselautoilla saa enää ajaa. Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Tavarat valmistetaan yhä useammin uusiomateriaaleista. Ympäristövyöhykkeitä, ajorajoituksia ja päästötarravaatimuksia on käytössä ainakin Alankomaissa, Belgiassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa, Italiassa, Itävallassa, Kreikassa, Norjassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tšekissä, Unkarissa ja Venäjällä. Viimeisimmät tiedot päivitetään Autoliiton sivuille
Ilmastoystävällinen ruokavalio sisältää paljon kasviperäisiä tuotteita, kokojyväviljaa, kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä palkokasveja. Kaikki ruokavaliomuutokset tuottavat ilmastohyötyjä verrattuna tutkijoiden tarkastelemaan keskiverto nykyruokavalioon. Tutkijat tarkastelivat ruokavalioita, jossa lihan kulutus oli vähennetty puoleen tai sitten kolmasosaan nykyisestä keskivertoruokavaliosta. Jos peltomaiden hiilivarannosta pidetään huolta, vähentämällä lihan kulutuksen kolmasosaan keskimääräisessä ruokavaliossa pääsee lähes samaan kuin kalapainotteisessa ruokavaliossa. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA UUTISIA Suomi ja koko EU ovat sitoutuneet YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Osana ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota etenkin kotimaista luonnonkalaa runsaasti syömällä saavuttaa 30 prosentin ilmastohyödyt. Pian on taas uusien perunoiden aika. Tai pitäisitkö vegaanisen kasviskesän. Kesä on hyvä kausi kokeilla elämäntapamuutosta ja vähentää lihaa, suosia maistuvia kasviksia tai suomalaista järvikalaa. Muutama prosentti ruokajärjestelmän päästöistä olisi vältettävissä sillä, 12 UUSIOUUTISET 4|2019. Jo vähentämällä lihan syönnin puoleen nykyisestä voi pudottaa ruokavalionsa päästöjä noin 13 prosenttia. Neljäs tutkittu ruokavalio oli kokonaan vegaaninen. . J okainen voi pienentää oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia selvästi, vaikka ei ryhtyisikään vegaaniksi. 47 grammaa lihaa päivässä Niille, jotka eivät mielellään luopuisi lihasta kokonaan, tutkimus antaa lohtua. Merkitystä ruokajärjestelmän hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on myös sillä, kuinka hyvin pystytään estämään peltomaan hiilivarantojen väheneminen tai jopa kasvattamaan hiilivarantoa. ”Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämisessä”, sanoi hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta RuokaMinimi-hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä toukokuussa. Kasvihuonekaasupäästöt putoavat eniten vegaanisessa, lähes 40 prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että jos nykyruokavaliossa lihaa syödään 142 grammaa päivässä, puolittamalla lihansyönnin menekki olisi 70 grammaa päivässä. Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutus ja rehevöittävä vaikutus pienenevät, kun eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa vähennetään. Kolmantena vaihtoehtona oli kalapainotteinen ruokavalio, jossa syötiin myös maitotuotteita. Ruokahävikistä turhia päästöjä ”Meidän viestimme on, että kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi, vaan tilaa on monenlaisille, yksilöllisille ja terveellisille ruokavalioille”, täydensi valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maaja metsätalousministeriöstä. Jos vähentää lihansyönnin kolmannekseen nykyisestä eli 47 grammaan vuorokaudessa, päästöt vähenevät 19 prosenttia. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) selvittivät RuokaMimini-hankkeessa, kuinka paljon kasvihuonekaasuja voidaan vähentää ruokavaliomuutoksilla ja pienentämällä ruokahävikkiä. LIHAN VÄHENTÄJÄ AUTTAA ILMASTOA Jos otat lautaselle nykyistä vähemmän lihaa ja pidät kasvisruokapäiviä, tai jos suosit kala pitoista ruokavaliota, voit pienentää ruokajärjestelmän päästöjä huomattavasti
Suomessa noin 14–15% syömäkelpoisesta ruoasta päätyy roskiin, siis noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Kouluissa annettavalla ruokakasvatuksella on tärkeä roolinsa. Ryhmä nosti esiin myös terveysja ympäristöperusteisten verojen yhdistelmät. RuokaMinimi-hanketta (2018–2019) rahoitti Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminta. Muutoin kotimainen maatalous tuottaisi nykyistä vähemmän arvonlisää. Ihminen syö päivittäisistä aterioistaan vain pienen osan julkisissa ruokapalveluissa, mutta julkisten toimijoiden esimerkki voi vaikuttaa asenteisiin. Pystyisimme arvioimaan ruokahävikkiä myös raaka-aineittain, esimerkiksi kasvishävikin määrää koko ketjussa”, kertoo Luken tutkija Hanna Hartikainen. Etenkin vegaanisen ruokavalion on arvioitu kasvattavan ruoan ja elintarvikkeiden tuontia. Taloudellisista ohjauskeinoista tehokas olisi maataloustukijärjestelmä. ”Muutos ei tapahdu itsestään. Hankkeen loppuraportti on julkaistu touko-kesäkuun vaihteessa VNK:n julkaisusarjassa (https://vnk.fi/julkaisut). ettei syntyisi ruoka hävikkiä. Julkisille ruokapalveluille on asetettava sitovat ravitsemuksen laatutavoitteet sekä vähähiilisyystavoitteet. Tukia tulee suunnata hiilipäästöjen vähentämiseen ja hiilensidontaan sekä tuotantokasvivalikoiman monipuolistamiseen. Lue lisää selvityksestä ja korttelikeräyksestä: www.molok.com/korttelikeräys Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan pientalojen kierrätysaste voidaan kaksinkertaistaa korttelikeräyksellä: 25% 50% Oma sekajäteastia + aluekeräys Korttelikeräys Kierrätysaste nousuun pientaloalueilla Laitetaan siis kierrätys kuntoon kortteli kerrallaan! 50 % 25 % JO VÄHENTÄMÄLLÄ LIHAN SYÖNNIN PUOLEEN NYKYISESTÄ VOI PUDOTTAA RUOKAVALIONSA PÄÄSTÖJÄ NOIN 13 PROSENTTIA.. Tuilla ja veroilla Näin isot muutokset ruokavalioissa mullistaisivat suomalaisen maatalouden. Valtio ja yritykset voivat sopia vapaaehtoisia sopimuksia kuten elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan jo tekemä materiaalitehokkuussopimus, joka tukee kestävää ruokavaliomuutosta. Tarvitaan investointeja esimerkiksi kasvituotannon lisäämiseen ja sekä uusia jalostuslaitoksia. Koko ruokajärjestelmä tuottajista elintarviketeollisuuteen, ravintoloista ruokapalveluun ja kauppaan pohtivat hankkeessa erilaisia julkisia ja yksityisiä politiikkatoimia ohjauskeinoina. Suomi ja koko EU ovat sitoutuneet YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Luke vetää parhaillaan ruokahävikin seurantahanketta, jossa laaditaan tiekartta ruokahävikin vähentämiseen ja kehitetään menetelmät, joilla ruokahävikin määrää pystytään arvioimaan kaikissa ruokajärjestelmän vaiheissa eli alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupassa, ravitsemuspalveluissa sekä kotona. ”Tavoitteena on, että seurantajärjestelmä olisi käytössä jo 2020. Ympäristökriteerit tulisi integroida ravitsemussuosituksiin. Tarvitaan tiedollista ohjausta, suosituksia, normeja, velvoitteita, taloudellisia tukia ja verotusta sekä muita politiikkatoimia tukemaan kestävää ruokavaliota”, erikoistutkija Minna Kaljonen SYKEstä muistuttaa. Tutkijoiden viesti on kuitenkin, että muutosta hallitsemalla on mahdollista säilyttää maatalous Suomessa
Yli 20 hengen joukko on istunut koko kevään tiivistahtisissa kokouksissa. Jokaisessa uudistusvai heessa eteen ovat tulleet tietyt kiperät kysymykset. Kuinka organisoida esimerkiksi pakkaus jätteiden keräys. Kaikki pal lot ovat siis yhtä aikaa ilmassa. Järjestelmät vaihtelevat kunnittain ja alueittain, jopa saman jätelaitoksen alueen sisällä. Muutoksia on tehtävä jätelakiin sekä lähes kaikkiin jätealan asetuksiin. Jätelaki työryhmällä on ratkaistavanaan vaikeita kysymyksiä. Suomessa on päädytty kaksoisjärjestelmään eli sii hen, että kunta saa itse päättää, kumpi järjestelmä sen alueella on voimassa. Ympäristöministeriön koolle kut suman jätelakityöryhmän täytyisi muodostaa yhteinen mietintö jäte lain uudistamiseksi niin, että lait ja asetukset mahdollistaisivat Suomen pääsemisen vaativiin yhdyskunta ja pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin. Toinen kestokiistan aihe jätealalla on ollut se, kuka järjestää esimerkiksi kotitalousjätteen kuljetuksen: kunta vai kiinteistön haltija. Jätelakityöryhmä yrittää siis nyt hyvin lyhyessä ajassa löytää yhte näistä linjaa sellaisiin kysymyksiin, joista jätealan toimijat ovat kiistelleet vuosikymmeniä. Nykyjärjestelmälle moitteita Suomessa on uudistettu jätelain säädäntöä useaan otteeseen läpi 2000luvun. Jopa EU on moittinut Suomen järjestelmää monimutkaiseksi ja vastuujakoa liian sirpaleiseksi. Näin eri jätevirroille on kehitty nyt hieman erilainen järjestelmä sen mukaan, onko kyseessä asukkaan vai yrityksen roska, vai vastaako jätteestä tuotteen maahantuoja tai pakkaaja. Jätealan toimijat ovat kiistelleet jo pitkään siitä, kenelle täy tyisi antaa vastuu ja toisaalta vapaus järjestää jätteiden keräys, kierrätys ja käsittely: kuntatoimijalle, yritykselle vai jätteen tuottajalle. ELINA SAARINEN UUTISIA Onnistuuko jätelakityöryhmä tekemään ihmeen ja pääsemään yhteisymmärrykseen kiista kysymyksistä vajaassa kuukaudessa. KESTOKIISTOIHIN ÄKKIRATKAISU. Jätteistä käytetään jopa eri termejä eri puolilla maata. Jos asukas muut taa kunnasta toiseen, hän voi joutua opettelemaan uudet lajittelutavat. Helmikuussa perustetulle työryhmäl le on annettu tähän aikaa vain kesä kuun loppuun asti. Suo mi ei ole onnistunut parantamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta monen muun EUmaan tapaan, minkä vuoksi EU:n komissio on patistanut Suomea selkeyttämään jätehuoltojärjestelmiään. E U on uudistanut kiertotalous paketissaan kaikkiaan kuutta jä tealan direktiiviä, joten Suomessa on tehtävä vastaavat muutokset useisiin lakeihin ja asetuksiin niin, että lainsäädäntö on meillä voimassa viimeistään 5. Suomessa on päädytty jakamaan jätehuollon järjestämisvastuu pala siksi kaikkien näiden toimijoiden kesken sen mukaan, missä jäte syn tyy. Velvoitteet vaihtelevat eri kunnis sa. Jätelain muutostyöryhmä yrittää löytää pika vauhdilla yhteistä säveltä siitä, millä tavalla EU:n jäte direktiivien muutokset tulisi panna täytäntöön Suomessa. Samaan aikaan, kun jätelakityöryh mä on pohtinut kierrätyksen keinoja, Helsingin Säätytalolla on muodostet tu Suomelle uutta hallitusta ja poh justettu ympäristöministerin valintaa. Kuka vastaa mistäkin kustannuksista. Tällä hetkellä kunkin kunnan tai kunnallisen jätetoimialueen viran omaiset päättävät erilliskeräysvel voitteet, siis sen, minkälaista jätettä kullakin kiinteistöllä on kerättävä ja kuinka tiuhaan astiat on tyhjennettä vä. heinäkuuta ensi vuon na. 14 UUSIOUUTISET 4|2019. Päätöksenteko on osoittautunut kun nissa vaikeaksi, sillä monet kuljetus järjestelmäpäätöksistä ovat päätyneet oikeuteen. . Eurooppalaiset ovat myös äänestäneet EU:lle uutta parlamenttia. Nyt olisi kyettävä luomaan sellainen lainsäädännöllinen pohja, joka parantaisi huomattavasti Suomen nykyistä kierrätystasoa
VAIKEITA KYSYMYKSIÄ JÄTELAKITYÖRYHMÄN tavoitteena on saada yhteinen mietintö valmisteltua esim. näistä teemoista: • Kuka järjestää yhdyskuntaja pakkausjätteen keräyksen ja kierrätyksen. Yhteisymmärrys vaikeaa Jätelakityöryhmään kuuluu edustajia kaikista keskeisistä jätealan organisaatioista ja ministeriöistä. Ryhmän varapuheenjohtajana toimiva Riitta Levinen ympäristöministeriöstä sanoo, että työryhmän työskentely on toiminut tilanne huomioiden hyvin. ”Voin antaa työryhmän jäsenille tunnustusta asioiden valmistelusta. • Määritelläänkö erilliskeräysvelvollisuudet laissa vai kunnan jätehuoltomääräyksissä. Minkä kokoisten kiinteistöjen tulee kerätä mitäkin jätteitä. Kuinka esimerkiksi kotikompostoinnin osuus lasketaan. Onnistuuko työryhmä siis tekemään ihmeen ja pääsemään yhteisymmärrykseen kiistakysymyksistä vajaassa kuukaudessa. Mitä se edellyttää raportoinnilta. • Kuka päättää, kuka kuntavastuullisia jätteitä kuljettaa. PERINTEISET NÄKEMYSEROT NOUSEVAT ESIIN. Kuinka velvoitteista poiketaan. EU on kiristänyt yhdyskuntaja pakkausjätteiden kierrätystavoitteita. Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen. Isoja asioita on kuitenkin paljon ja perinteiset näkemyserot nousevat tietysti esiin, ei siitä pääse mihinkään.” Kiistanalaisten aiheiden lista on pitkä. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalousmuutoksesta: • muovien lajittelu ja kierrätys • erilliskeräyksen tuomat säästöt • biojätteestä biokaasua liikenteeseen • jakamistalous ja muu kestävä kulutus • uusiomateriaalit korvaavat luonnonvaroja • kiertotalous ilmastotekona Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Voit tilata Uusiouutiset-lehden: • sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi • puhelimitse (03) 4246 5370 • nettilomakkeella www.uusiouutiset.fi > tilausasiat ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava.” Lukijatutkimus, Focus Master. Jätealan toimijoilla on usein jopa täysin päinvastaiset näkemykset siitä, kuinka keskeisimmät kysymykset tulisi ratkaista. Miten tehostaa jätteiden lajittelua. • Kuinka hoidetaan jätehuollon neuvonta ja viestintä. . • Miten yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätysasteet lasketaan jatkossa. Näyttää siltä, että kesäksi on tiedossa vielä tiiviisti töitä. Olavi Fellmannin ilmastoaiheista taidetta oli esillä Kanneltalon Galleriassa viime syksynä. Kattavatko velvoitteet myös yritysten ja kaupan jätteet. • Miten jäteseurantaa tulisi digitalisoida. Entä kuka sen maksaa. Kierrätyksen lisääminen voisi parhaimmillaan hidastaa ilmaston lämpenemistä, mutta jätelainsäädännön selkeyttäminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi
2019 mennessä ja hyödynnä early bird -tarjous! Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tutustu ohjelmaan www.jatehuoltopaivat.fi • #jätehuoltopäivät. Entä mikä on jätehuollon rooli liikenteen ja materiaalikierron tulevaisuudessa. kierrätetään rakennusmateriaaleja. Hyö, myö vai työ. Tosin onneksi ikä on jo hionut terävämmät särmät. 9. Ehkäpä se on välillä liian pedantti luonne ja temperamentti. Ilmoittaudu 2. Tarja Hyötyläinen on ympäristöalan lehtori Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa. valtakunnallisille Jätehuoltopäiville rakentamaan materiaaliviisasta tulevaisuutta! Tapahtumassa kuulet, kuinka kiertotalous kytkeytyy globaalien resurssipulmien ratkaisuihin. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 2019 • 2.—3. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Niiden avulla pärjää, vaikka elämä tuo aika ajoin eteen haastavia asioita. Millaisia hyötynäkökulmia pääset hyödyntämään työssäsi. Miksi. Entä haittaa. Mihin suuntaan kiertotalous kulkee. Haluaisin vastata Hyö, mutta vastaan kuitenkin Myö. Mistä olet elämässä todennut olevan eniten hyötyä. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN TARJAN KOTIALBUMI, KUVA TARJA HYÖTYLÄINEN Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Pieneläintiloissa mm. Auton puhdistusliinana vanhaa puuvillavaatetta, lasipurkkia kynttilälyhtynä. POKEn luonnonvaraja ympäristöalan yksikköön eli Biotalouskampukselle olemme perustaneet ekohuoneen, jossa kierrätetään käyttökelpoisia tavaroita ja vaatteita. 10. Voit tuoda sinne poistoja ja/ tai hakea tarvitsemaasi. 2019 • SOKOS HOTEL TORNI TAMPERE Materiaalikierron ammattilaiset tulevaisuuden talkoissa Tervetuloa 33. Positiivisesta asenteesta ja koulutuksesta. Ruokalassa myydään ylijäämäruokaa edulliseen hintaan. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Mitä jätemateriaalia olet viimeksi hyötykäyttänyt ja miten
SEURAAVAKSI: Valmistelen työturvallisuuskeskuksen kanssa jätealalla työturvallisuuskorttiin alakohtaista materiaalia. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN MINUN NÄKÖISENI TYÖ K un Arto Arvola kuuli Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n hakevan asiantuntijaa, palaset loksahtivat yhteen. Yhtenä osana lainsäädännön uudistuksessa on jätestatuksen loppumiseen liittyvä kriteeristö ja luvituksen sujuvoittaminen. Jätehuolto ja koko ympäristöpuoli on hyvin mielenkiintoinen, kasvava ja jatkuvasti muuttuva ala. ”Tämä työ on hyvin paljon minun näköiseni. Hänen työuransa alkoi puolivahingossa EHS-kemistinä Leirakselta, mikä sytytti kipinän ympäristöja jätehuoltoon. SUOSITTELEN: Pitämään silmät auki ja tarttumaan tilaisuuksiin, ottamaan elämässä riskejä. KUKA: Arto Arvola, YTP:n asiantuntija MISTÄ: Asun nyt Järvenpäässä, olen asunut pitkään Varsinais-Suomessa. KOULUTUS: Ympäristöalan kemisti Turun yliopistosta. Tässä pääsee käyttämään omaa kokemusta ja osaamista. Ajankohtainen asia on myös Motivan Materiaali torin käyttöönotto ja YTP:n jäsenten neuvonta siinä. Välissä hän työskenteli kunnallisen jätehuoltoyhtiön Turun Seudun Jätehuollon yrityspalveluorganisaatiossa, Lassila & Tikanojalla ja Stena Recyclingillä, kunnes palasi taas HSE-asiantuntijaksi Bayerille, josta hän siirtyi YTP:lle joulukuussa. Lisäksi meneillään on kuuden direktiivin implementointityö Suomen jätelainsäädäntöön. Muutoksia ei kannata pelätä.” YTP:ssä hän kokee sydämensä asiaksi etenkin jätehuoltoalan turvallisuuden. 17 UUSIOUUTISET 4|2019. Erityisesti betonin end-of-waste-menettely ja siihen liittyvät asetuskuviot ovat työllistäneet Arvolaa kevään aikana. AIEMMIN: Olen toiminut sekä Lassila & Tikanojalla, Stena Recyclingissä, Turun Seudun Jätehuollossa, että Bayerilla ja Leiraksella. Arvola haki pestiä ja sai paikan. Eurooppalaista yhteistyötä YTP tekee eurooppalaista jätehuoltomarkkinaa edustavan FEADin ja purkujärjestö EDAn kautta. Bayerilta lähtiessään hän vaihtoi paitsi tehtävää, myös kotikaupunkia: Hän muutti puolen tunnin matkan päähän Helsingistä, Järvenpäähän, elettyään sitä ennen kymmeniä vuosia Varsinais-Suomessa. ”Ihminen katuu enemmän niitä asioita, jotka jäävät tekemättä, kuin niitä, jotka hän tekee. Olen ennenkin tehnyt asioita muiden hyväksi ja tehnyt edunvalvontaa.” Arvolalla on kokemusta sekä jätehuollon palveluntarjoajan puolelta että jätettä tuottavan teollisuuden puolelta. YTP:tä työllistää tänä vuonna hallituksen vaihtuminen ja uuden eduskunnan sekä Euroopan parlamentin aloitus. Lisäksi tämä on yhteisten asioiden hoitamista. Hän kokee, että kaikki hänen aiemmin tekemänsä on jollain tavalla pohjustanut nykyiseen tehtävään
Huoli ilmastonmuutoksesta on tuonut kiertotalouden käsitteen konkreettisesti myös lähelle omaa arkeamme ja kulutustottumuksiamme. Tällä hetkellä WCEF on alan merkittävin tilaisuus parhaiden ratkaisujen jakamiselle, ja foorumissa etsitään yhteisiä keinoja niiden skaalaamiseksi. Toiseksi, arjen päätöksentekomme on ennen kaikkea valintoja kauppojen hyllyväleissä. UUSIOUUTISET 4|2019 18. Yritysten on myös päästävä irti käsityksestä, että kuluttaja tekisi valinnan rationaalisesti – sen sijaan kestävien valintojen pitäisi vastata kuluttajan intuitioon. Onko siis seuraavaksi aika hengähtää. avainpelaajat arvioimaan kiertotalouden nykytilaa ja tulevaisuutta. Uusien, arjen ratkaisuihin keskittyvien pelaajien myötä meidän olisi myös otettava huomioon muutama keskeinen havainto, jotka olemme tehneet Sitran Kestävä arki -projektissa kiertotalouden ja kansalaisten yhteispelistä parin viimeisen vuoden aikana: Ensinnäkin, teollisuuden toimenpiteet resurssiviisaamman tuotannon ja materiaalin käytön hyväksi eivät näy vain sektorikohtaisina päästövähennyksinä. Kolmannen WCEF:n ohjelma ohjaa ottamaan kuluttajanäkökulman viimeistään nyt mukaan kiertotalouteen. Yksi niistä on kiertotalous, jonka seuraavaan erään meidän täytyy suunnata pian. Haluaisimme kuluttajina tehdä fiksuja valintoja, mutta niihin vaikuttavia motiiveja ja arvoja on monia. Suunta on hyvä ja kehitys kovaa. Tuotantoketjujen optimoinnista on tullut yhä helpompaa ja uusiokäyttöön kelpaavaa materiaalia on liikkeellä alati enemmän. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti tuotetut kulutustavarat, ravinto tai liikkumisen ja asumisen ratkaisut eivät enää voi olla vain varmistamassa kilpailuetua edelläkävijöiden kohderyhmälle. Maakuntiin on syntynyt paikallisia verkostoja ja kansainvälinen kenttä sekä sen avainpelaajat ovat alkaneet hahmottua. Kestävään arkeen päästäksemme tarvitsemme kaikki keinot käyttöön. Kokonaisvaltainen kiertotalous edistää myös meistä jokaisen mahdollisuuksia elää yhden maapallon kantokyvyn rajoissa. Hengähdystauolle ei ole aikaa, sillä kuluttamisen on muututtava radikaalisti. KOLMANNEN WCEF:N OHJELMA OHJAA OTTAMAAN KULUTTAJANÄKÖKULMAN VIIMEISTÄÄN NYT MUKAAN KIERTOTALOUTEEN. V iime vuosina kiertotalous on ottanut aimo harppauksia eteenpäin. Olisiko yksi seuraavan kiertotalouden erävoiton mittareista takuu siitä, että omaa ostopäätöstämme on aina edeltänyt ketju toinen toistaan parempia raaka-ainevalintoja ja puhtaampia tuotantotapoja. Vaihtoehtojen lisääminen ei ole yksiselitteinen ratkaisu, sillä meidän on niin tuotannossa kuin markkinoinnissakin kyseenalaistettava ajatus rationaalisista kuluttajista. SKAALAA KIERTOTALOUS KAIKILLE Osaako kiertotalouden seuraava erä hyödyntää kuluttajien intuitiota. Globaalisti kestävä taso hiilijalanjäljellemme, noin 2,5 tonnia henkeä kohden vuodessa, voi edelleen tuntua utopialta saatavilla olevien vaihtoehtojen valossa. Edelläkävijäratkaisujen skaalaamiselle laajempaan käyttöön on paitsi huutava tarve ilmastonmuutoksen hillinnän, myös uuden osaamisemme viennin kasvun kannalta. Jotta kiertotalouden seuraavan eränkin jälkeen voidaan jatkaa, on kuluttajaymmärrys elinehto ja kiertotalous jokaisen kansalaisen mahdollisuus. Sitran toukokuussa julkaistu selvitys kuvaa vaihtoehtoja tulevaisuuden elämäntavoista. Kolmannen World Circular Economy Forumin ohjelma ohjaa ottamaan kuluttajanäkökulman viimeistään nyt mukaan kiertotalouteen. Ennen kaikkea suurin osa meistä haluaa jatkossakin hankkia hyödykkeensä helposti ja mukavasti ja luottaa hinta-laatusuhteeseen. Sitran luotsaama vuosittainen World Circular Economy Forum (WCEF) kerää kiertotalouden kansainväliset KOLUMNI EMMA HIETANIEMI JA OONA TIAINEN SITRA, KUVA Kirjoittajat ovat projektikoordinaattoreita Sitran Kestävä arki -projektissa
Harjoitusalueella järjestetään kriisinhallintakoulutusta ja pidetään kansainvälisiä harjoituksia. “Alueella toimii vuoden mittaan 5 000 henkeä, viranomaiset mukaan lukien,” kertoo ylivääpeli Esa Pohjolainen, joka tuli mukaan Mortti-hankkeeseen puolustusvoimien yhteysupseerina. Pioneeri Ville Kujalan mielestä Mortti-huussissa on mukava käydä. virtsasta lannoitteita Varusmiesten 20 UUSIOUUTISET 4|2019. Metsähuussi Mortti kerää nyt talteen soturien virtsan arvoaineet. Tukikohta jäljittelee olosuhteita, joissa rauhanturvaajatehtävissä olevat majoittuvat. . Perillä odottaa kuitenkin yllättävä väripilkku: sotilasparakkien väliin parkkeerattu kirkkaan pinkki perävaunu. Sitran rahoittaman kaksivuotisen hankkeen toteuttajia ovat Suomen ympäristökeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Käymäläseura Huussi ry ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Lyhennenimi kertoo vessan tarkoitusperän, joka on mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa. Siksi sitä kokeillaan täällä Camp Maurissa, jossa harjoitellaan tukikohtatoimintaa”, Helkala kertoo. Käymälä on osa Sitran rahoittamaa Mortti-hanketta. EMMA KAUSTARA HILKKA VÄHÄNEN, KUVAT B ussi matkaa halki satakuntalaisten mäntymetsien kohti Säkylän varuskunnan harjoitusaluetta. Mortti-vessan hyödyntämä virtsan keräysjärjestelmä on ainutlaatuinen maailmassa. Mortissa hyödynnetään muun muassa tuhkaa ja biohiiltä. Puolustusvoimien nykyisiä saniteettiratkaisuja ovat konttivessat, betonisäiliöllä varustetut kenttävessat sekä Bajamajat. “Ajattelimme, että pinkki vessa vetää täällä”, hymyilee Porin prikaatin ympäristösuunnittelija Terhi Helkala. Lisäksi yhteistyökumppaneina toimivat puolustusvoimat sekä Ruotsin maatalousyliopisto. Päivä on kolea ja pilvinen, joten ensivaikutelma Camp Maurista on harmaa. ”Odotamme innolla tämän pilottiprojektin tuloksia, joiden perusteella pääsemme vielä hiomaan prosessia.” Ei enää riu’ulle Säkylän varuskunnan Camp Mauri on hyvä paikka testata uutuusvessaa. Vaaleanpunainen ilmestys on prototyyppi uudenlaisesta siirrettävästä käymälästä, joka on päässyt Säkylässä ensimmäiseen pilottitestiinsä. “Vielä kehitysvaiheessa Mortti-käymälä tarvitsee sähköä, joten ihan pöpelikköön se ei sovi. Metsähuussi Mortti kerää talteen soturien virtsan, jonka sisältämät arvoaineet voidaan sen jälkeen hyötykäyttää. Nykyisen ympäristölainsäädännön mukaan harjoitusten jätöksiä ei saa enää jättää metsään. Edes perinteistä riukua ei voi rakentaa muuten kuin poikkeusluvalla opetustarkoituksiin. Systeemin on suunnitellut Ruotsin maatalousyliopisto, jonka tutkijat Prithvi Simha ja Caroline Karlsson ovat paikalla esittelemässä patentoitavaa keksintöään. Jokainen meistä lorottaa vessasta alas vuodessa yli 5 kiloa kasvien tarvitsemia ravinteita
Kurkistus kannen alle Vihdoin päästään itse asiaan, kurkistamaan sisälle pinkkiin Morttiin. Fosforia ja typpeä kerätään myös jätevedenpuhdistamoissa, mutta kaikkea ei saada niissä kiinni. Ruotsin maatalous yliopiston Pritvi Sim halla on kädessään biohiiltä. Fosfori saadaan puhdistamoissa haaviin typpeä paremmin. Käymälätuotannon kiinteän tavaran käsittelyyn hankkeessa ei paneuduta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä.” Päämääränä festarit Vielä toistaiseksi Mortti suorittaa tehtäväänsä yksin. Mortti-hankkeen vetäjänä hän haluaa muuttaa tilanteen. Toi sessa on tuhkaa ja toi sessa biohiiltä. Kopin yhdellä seinällä on ikkuna antamassa sisään valoa. Ihminen on typentuottaja Arkielämässään jokainen vetää vessan monta kertaa päivässä. Niiden avulla virtsa muuntuu jauhomaiseen, kas veille käyttökelpoi seen muotoon. Toiselle sivulle tapetoidut kirjahyllyprintit lisäävät eriön viihtyisyyttä. “Kun prosessia on saatu kehitettyä, laitteistoakin muokataan vähän kauniimmaksi.” Puhaltimet haihduttavat ylimääräisen nesteen virtsasta, joka on 95-prosenttisesti vettä. ”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kasvit saavat käytettyä tällaisen fosforin nopeasti, joten se ei pääse huuhtoutumaan vesistöihin peltojenkaan kautta.” Parempaa lannoitetta Käymälätuotosten ravinteita ei vielä hyödynnetä kovin hyvin. “Pienemmissä vedenpuhdistamoissa menetetään jopa 40 prosenttia lietteen sisältämästä typestä, sillä se haihtuu ilmaan ennen kuin se ehditään ottaa talteen”, Riikka Malila kertoo. “Ihmiset viettävät suuren osan ajastaan muualla kuin kotona. ”Käymälöitä voisi liittää esimerkiksi 20 kappaleen sarjaksi, joilla olisi yhteinen käsittely-yksikkö”, maalailee projektipäällikkö Sari Huuhtanen Käymäläseura Huussi ry:stä. Ihmisvirtsa sisältää nimittäin huomattavia määriä viljelykasvien lannoittamiseen sopivaa typpeä ja fosforia. Käymälän varsinaisesta ydintehtävästä eli raaka-aineen vastaanotosta huolehtivat yhteisvoimin pisuaari ja istuttava pönttö. Mortti pystyy nykyisellään käsittelemään 30 litraa virtsaa päivässä. RAVINTEISTA SUURIN OSA ON JUURI VIRTSASSA. “Nykyisessä järjestelmässä virtsa ja sen ravinteet päätyvät vessasta alas ja jätevedenpuhdistamoihin”, kertoo tutkimusinsinööri Riikka Malila Suomen ympäristökeskuksesta. Puhdistamoista kerättävä liete saattaa siksi sisältää erilaisia haitta-aineita.” Mortti-hankkeen pitkän aikavälin tavoite on saada aikaan entistä puhtaampi ja käyttökelpoisempi, virtsan ravinteisiin pohjautuva, kiinteässä muodossa kuten rakeena käytettävä lannoite. Näistä ravinteista suurin osa on virtsassa, mikä tekee sen keräämisestä erityisen tehokasta.” Hankkeen visiona on erilliskeräyksen vieminen etenkin julkisten tilojen vessoihin. Joka kotiin ei siis tarvita omaa keräyslaitteistoa.” Ravinteet kiertoon Arvokkaiden ravinteiden kierrätys on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, sillä maailman neitseelliset fosforivarannot hupenevat tasaista tahtia. “Ravinteiden tehokkaampi uusiokäyttäminen ja saattaminen entistä tukevammin kiertotalouden piiriin olisi huomattava edistysaskel matkalla kohti kestävämpää maailmaa”, tähdentää Sitran kiertotalousasiantuntija Hanna Mattila. Typpilannoitteita valmistetaan ilmakehän typestä ja maakaasun sisältämästä vedystä, mutta lannoitetuotanto kuluttaa paljon energiaa. Tulevaisuudessa sen on tarkoitus saada seuraa ja päästä kumppaneineen palvelemaan isompiakin joukkoja esimerkiksi festareilla. . . “Yhdyskuntien ja kotitalouksien jätteet ehtivät sekoittua mukavaksi koktailiksi ennen jätevedenpuhdistamolle saapumista. Kriisinhallinta koulutuksiin ja kansainvälisiin har joituksiin osallistuvat varusmiehet pääsevät pinkkiin Morttihuus siin Camp Maurissa. 21 UUSIOUUTISET 4|2019. Samalla valuu hukkaan arvokkaita ravinteita. Mortti-vessa pyydystää typpeä talteen jopa viisinkertaisesti vedenpuhdistuslaitoksiin verrattuna. “Toistaiseksi käsittely-yksikkönä käytetään yksinkertaisia muovilaatikoita, joissa on mukana auton lämpöpuhaltimet”, Malila avaa systeemiä. Lämmin ja tilava, eikä haise. Jätevedenpuhdistamoiden keräämä fosfori on kuitenkin muodossa, jossa kasvit eivät pysty hyödyntämään sitä kovin tehokkaasti. Caroline Karlsson Ruotsin maatalousy liopistosta pitelee kä sissään kahta pientä purkkia, joiden avulla taika tapahtuu. Neste ohjautuu erilliseen käsittely-yksikköön. “Yksi ihminen tuottaa vuodessa typpeä noin viisi kiloa ja fosforiakin puoli kiloa. . Maailmanlaajuisesti vain noin kymmenen prosenttia niistä päätyy lannoitteeksi. ”Se yksinkertaisesti kompostoidaan.” Pioneeri Ville Kujala kertoo käyttäjäkokemuksensa sotilaallisen ytimekkäästi: “Tämä on paljon mukavampi kuin vanhat ratkaisut. Haihdutuksen lopputulos on jauhomainen aine, johon ravinteet ovat sitoutuneina. Sen sisätilat tekevät heti vaikutuksen. Fosforia Mortti nappaa virtsasta saman verran kuin puhdistamot, mutta aine on muodossa, joka on kasveille sopivampi. Hankkeen keskeinen idea on virtsan erilliskeräys heti sen syntypaikalla
K-ryhmässä on lisäksi käännetty katseet aurinkoon. ”Työskentelytiloissa liiketunnistimet eivät riitä, koska valojen sammuminen ei ole oikein suotavaa esimerkiksi kesken lihan leikkaamisen. PEKKA KARPPINEN TEKSTI JA KUVAT M aailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi rankattu K-ryhmä on asettanut itselleen puolentusinaa materiaalitehokkuutta edistävää päätavoitetta sitoumusvuosille 2019 – 2021. Päärynä on altis kauneusvirheille. Isoissa rakennuksissa riittää esteetöntä kattopinta-alaa, ja kesällä ruokakaupat ovat erittäin energiaintensiivisiä yksiköitä, kun kylmälaitteet käyvät täysillä. Vaikka lisäneliöitä tuli 1 500 ja kylmämetrien määrä kasvoi, energiankulutus putosi kymmenisen prosenttia. Pienikin kolhu muuttaa hedelmän herkästi hävikkituotteeksi. Mahdollisuus asentaa aurinkovoimala kaupan katolle kiinnostaa niin paljon, että kauppias saattaisi olla valmis investoimaan siihen itsekin. Haluamme myös tarjota asiakkaille mahdollisuuksia sähköautojen lataamiseen aurinkoenergialla.” Aurinkovoima on kaupalle luonteva ja looginen ratkaisu. Valaistus on kauttaaltaan lediä, ja kaikkiin tiloihin on asennettu valaistusta ohjaavat läsnäolotai liiketunnistimet. Ei hukkaa, Elintarvikealan materiaali tehokkuuden sitoumus kannustaa yrityksiä kehittämään omia toimintatapojaan kierrätysasteen nostamiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. Materiaalivirtojen ohjailuun logistiikan keinoin sisältyy huomattava . Valot palavat vain silloin kun tiloissa ollaan, eivät muuten – sama koskee pysäköintihallia. Yksi niistä on energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen. Läsnäolotunnistin havaitsee paikallaankin olevan ihmisen”, kauppias Markus Ranne esittelee. Avoaltaiden sähkönkulutus on samaa tasoa kuin ovellisissa kylmäkaapeissa. K-ryhmän kiinteistöpäällikkö Hanna Lehmuskoski kertoo Keskon olevan Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. Kylmäkalusteet vaihtuivat energiatehokkaampiin malleihin. ”Useita uusia hankkeita on vireillä, ja Hertankin osalta mahdollisuudet tutkitaan. Helsingin Herttoniemessä sijaitsevaan K-Supermarket Herttaan tehtiin iso peruskorjaus ja laajennus vuonna 2017. ei hävikkiä 22 UUSIOUUTISET 4|2019
Itsepalvelutiskillä asiakas voi valita haluamansa annoskoon. Hertassa lastauslaiturit on sijoitettu siten, että etäisyydet pudotuspaikkoihin ovat mahdollisimman lyhyet. energiansäästöpotentiaali. Bataattia pussiin, biohajoavaan sellaiseen. Toki meidän on vielä odotettava, että tavarantoimittajat saavat omat pakkauksensa samalla tasolle.” K-ryhmän päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske vahvistaa muoviteeman olevan vastuullisuustoiminnan kehittämisen keskiössä. . Ranne uskoo, että 23 UUSIOUUTISET 4|2019. Hanna Lehmuskoski ja Markus Ranne muistuttavat, että elintarvikkeen laatu ei romahda parasta ennen -päivänä. Palvelutiskille saadaan käärepaperi, jonka pinnoite ei ole muovia vaan tärkkelystä. vihannespussit ovat olleet muovittomia jo jonkin aikaa, ja kesäkuussa kassoilta löytyvät kauppakassitkin vaihtuvat kompostoituviin malleihin. Pahvia kierrätetään 10 – 15 tuhatta kiloa kuukaudessa ja biojätettä noin puolet tästä. Itse käsitelty liha on pakattu tähän saakka mustille styrox-alustoille, mutta niiden käytöstä siirrytään kirkkaisiin muovipakkauksiin. Yksinasuvia suomalaisia on jo lähes 1,2 miljoonaa. Viime joulukuussa Hertassa otettiin käyttöön kankaasta valmistetut pantilliset ostoskassit. . . Jätettä syntyy väkisinkin muhkeat määrät. Vähemmän muovijätettä Hertassa tavaravolyymit ovat isoja. ”Sen jälkeen omasta toiminnastamme ei tule enää lainkaan muovijätettä. Muovin käyttö supermarketin omissa pakkauksissa vähenee vauhdikkaasti. ”Haemme jatkuvasti yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa valikoimiimme uusia, helposti kierrätettäviä tai uudelleen käytettäviä pakkauksia. Lisäksi optimoimme pakkausmateriaalien määrää omien tuotemerkkiemme tuotteissa.” PALVELUTISKILLE SAADAAN KÄÄREPAPERI, JONKA PINNOITE EI OLE MUOVIA VAAN TÄRKKELYSTÄ. Kirkkaalle ja värilliselle muoville on ollut erilliset puristimet edellisen kauppiaan ajoista asti. Liikevaihto on yli 26 miljoonaa euroa ja asiakaskäyntejä lasketaan noin 1,2 miljoonaa vuodessa. Kaupoissa syntyy ruokahävikkiä arviolta 12 – 14 kiloa yhtä suomalaista kohti vuodessa, kotitalouksissa kaksin verroin enemmän. Hedelmäja vuoden sisällä näidenkin pakkausten tilalle löytyy muoviton vaihtoehto.
Kaupan tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana sitoumukseen liittyvät alan yritykset edustavat 85 prosenttia jäsenyritysten päivittäista varakaupan liikevaihdosta. PTY:n suurimmat jäsen yritykset Kesko, SOK ja Lidl ovat mukana, ja lisää liittyjiä odotetaan. Sehän ei ole yhteiskunnallisesti ajateltuna hävik kiä lainkaan, vaikka yritystaloudellisesti onkin.” . Tavoitteiden toteutuminen merkitsisi hävikin osalta laskua 2,01 prosentista 1,75 prosenttiin ja kierrätyksessä neljän prosenttiyksikön nousua. Tammikuussa allekirjoitettu ja helmikuussa julkistettu sitoumus kattaa vuodet 2019 – 2021. Kyse on toimivien prosessien kehittämisestä entistä tehokkaammiksi. Myös ruokahävikin vähentämiseksi on kaupoissa tehty hyvää työtä. Osuutta on mahdollista puristaa vieläkin pienemmäksi mm. ”Tietopohjan tarkentaminen ja laa jentaminen on tärkeää, jotta saisimme varmennettua oman osuutemme koko naishävikistä.” Nieminen odottaa innolla tulok sia Luonnonvarakeskus Luken viime vuonna käynnistämästä kolmivuoti sesta hankkeesta, jossa rakennetaan ruokajätteen kansallista seurantajär jestelmää yhteistyössä elintarvikealan ja ministeriöiden kanssa. Ilkka Nieminen uskoo, että yritysten kannustaminen omaehtoiseen toimintaan on hyvä tie luonnonvarojen kestävämpään käyttöön. Sitoumus on hänen mukaansa erinomainen esimerkki siitä, kuinka valtiovalta aktiivisesti hakee yritysten kanssa yhteistyön paikkoja, jotka pohjautuvat omaaloitteisuuteen ja omaehtoiseen kehitystyöhön. ”Tästä tulee menestys” Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa ovat Päivittäistavara kaupan ohella mukana Elintarviketeol lisuusliitto ja Suomen Pakkausyhdistys sekä työ ja elinkeinoministeriö, maa ja metsätalousministeriö ja ympä ristöministeriö. Sitoumuksen myötä elintarvikeala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskunta sitoumusta. Materiaalite hokkuudessa ja hävikin vähentämisessä on siten kyse kaupan ydintekemisestä.” Kaupan osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on aiemmin arvioitu alle 20 prosentiksi, mutta koko naiskuva kaipaa vielä kirkastamista. Kansallisena tavoitteena on, että sitoumukset laajenisivat muillekin toimialoille elintarvi kealan toimiessa pioneerina. Haluamme osoittaa, että pystymme kehittämään yritysta loutta ja saamaan aikaiseksi ympäristö hyvää materiaalitehokkuuden kautta”, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivit täistavarakauppa ry:stä. ”Pyrimme hankkeessa arvioimaan myös sitä, kuinka suuri osuus kaupan hävikistä onkin ruokaapua. ympäristöön ja ruokahävik kiin liittyvät asiat. VAPAAEHTOISUUDESSA ON VOIMAA UUTTA MATERIAALITEHOKKUUDEN sitoumusta ja perinteistä energiatehok kuussopimusta yhdistää yksi olennai nen asia: kumpikin perustuu vapaaeh toisuuteen. MEILLÄ ON VAHVA TAHTOTILA, ETTÄ TÄSTÄ TULEE MENESTYS.. Kauppa toivoo sille jatkoa. Kestävään kehitykseen erikoistunut valtionyhtiö Motiva avustaa sitoumuk sen toimeenpanossa ja tulosten rapor toinnissa. Jäsenyritykset voivat asettaa itselleen omia tavoitteita ja suunnitella niiden mukaisia toimenpiteitä. Motivan help desk ohjaa yrityksiä asettamaan sitoumuksia, jotka ovat niiden kokoon ja toimintaan suhteutettuina tarpeeksi merkittäviä ja konkreettisia.” Hyvääkin voi parantaa Nieminen pitää tavoitteita kunnianhi moisina, koska jo lähtötaso on korkea ja siihen on ylletty menneiden vuosien tavoitteellisella tekemisellä. Nieminen näkisi mielellään myös alkutuottajien sekä matkailu ja ravintolaalan liittyvän sitoumuk seen seuraavassa vaiheessa. Foodservicetuk kukauppaa edustaa Heinon Tukku. ennuste ja tilausjärjestelmiä kehittämällä. ”On todella mielenkiintoista näh dä, miten tämä paletti lähtee oikeasti rakentumaan yritysten toimenpitei den kautta. ”Kaupan yrityksen kilpailukyvyn pe rusedellytys markkinoilla on toimiva ti laus ja toimitusprosessi. ”Jos kaupan tämänhetkistä 74 pro sentin kierrätysastetta verrataan vaikka yhdyskuntajätteen runsaan 40 prosentin tasoon, niin kyllähän me olemme Suo messa aika lailla muita edellä.” Hyvääkin on varaa parantaa, ja kier rätyksen osalta siihen kannustaa EU:n pakkausdirektiivi. ”Meillä on vahva tahtotila, että tästä tulee menestys. Kaupalla on sitoumuk sessa kaksi toimialatasois ta kärkitavoitetta: ruoka hävikin pienentäminen vähintään 13 prosentilla ja kierrätysasteen nostaminen ainakin 78 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Vuonna 2017 arvioitiin, että PTY:n jäsenyrityk sissä myytävistä elintarvikkeista päätyy hävikkiin keskimäärin noin kaksi pro senttia. Vertailuvuosi on 2016. Niemisen vastuualuetta PTY:ssä ovat mm
Pahvia menee kierrätykseen 10–15 tonnia kuussa. ”Eri tuotteissa hävikit voivat vaihdella hurjasti. Hävikin kurissa pitämiseen tuo huomattavan taloudellisen kannusteen se tosiseikka, että jokainen jäteastiaan päätyvä tuote on K-kauppiaan omasta pussista pois. . . . Keskon tavoitteena on vähentää muovin määrää omien tuotteidensa pakkauksissa 20 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Olemme tottuneet siihen, että kaupat ovat aina viimeisen päälle tikissä, mikä osaltaan aiheuttaa kaupalle hävikkiä”, Lehmuskoski heittää haastetta asiakkaiden suuntaan. Meidän täytyy nähdä myös muovin mahdollisuudet.” Hävikkikin hyötykäyttöön Yksi keskeisistä sitoumustavoitteista on ruokahävikin määrän vähentäminen ja syömäkelpoisen hävikin ohjaaminen ensisijaisesti ruoka-apuun. Kirkkaat ja värilliset muovit laitetaan omiin puristimiinsa. ”Pyrimme siihen, että kussakin kaupassa on sen omalle asiakaskunnalle sopiva valikoima. Uudessa K-ryhmän pilottihankkeessa kierrätetään mustia leikkokukkaämpäreitä, jotka rouhitaan uusiomuovituotteiden raaka-aineeksi. Yksin Herttaan tulee 20 000 ämpäriä vuodessa, joten koko ryhmän tasolla puhutaan sadoistatuhansista isoista muoviastioista, jotka ovat tähän saakka menneet energiajakeeseen. ”Muovi ei missään nimessä ole kaupalle vihollinen. ”Voisimmeko oppia kuluttajina siihen, että hyllyjen ei tarvitse olla täysiä enää illan viimeisinä tunteina. Loppu menee biojätteeksi, josta puolestaan tuotetaan biokaasua Gasumilla. Jossain määrin hävikki on ostokulttuuriin liittyvä kysymys. tia liikevaihdosta. Kehitämme jatkuvasti prosessejamme ja IT-järjestelmiämme tämän tavoitteen saavuttamiseksi.” Tavaramenekin arviointiin liittyy aina arvaamattomuuden elementti, inhimillinen tekijä. Vanhentuneen tuotteen saa laittaa keräysastiaan pakkauksineen. Lehmuskoski huomauttaa, että oikeassa paikassa muovi on yhä oivallinen pakkausmateriaali, joka pidentää elintarvikkeen hyllyikää ja vähentää siten ruokahävikkiä. Jotain yksittäistä leipää saattaa mennä yhtenä päivänä 20 kappaletta ja seuraavana kolme”, Markus Ranne konkretisoi. Hertan volyymeilla hävikkiä syntyy noin 5,5 – 6 tuhatta kiloa kuussa, mistä tuhatkunta kiloa on lahjoituskelpoista. Niistä kerätään vuodessa yli 5 000 tonnia biojätettä, ja siitä saatavaa biokaasua käytetään Pirkka-tuotteiden valmistukseen. . Testattavaksi odotetaan laitetta, joka litistää peltipurkit automaattisesti. Hertasta on lahjoitettu käyttökelpoisia hävikkituotteita Herttoniemen seurakunnalle yli 20 vuoden ajan. TAVOITE: OMIIN PAKKAUKSIIN 20% VÄHEMMÄN MUOVIA. Tärkeimmäksi hävikkiä vähentäväksi toimenpiteeksi Jäske nostaa tuotevalikoimien hallinnan. Järjestelyn piirissä on jo satoja K-ryhmän myymälöitä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Vuositasolla ja isossa kuvassa valistuneet menekkiveikkaukset tuntuvat osuvat hyvin kohdilleen: tunnistetun hävikin osuus on noin 1,5 prosent25 UUSIOUUTISET 4|2019. K-Supermarket Hertan biojätteistä tehdään biokaasua
Oman auton korvaaminen kokonaan joukkoliikennevälineillä tai polkupyörillä tuntuu vähintään vaivalloiselta. Noin viidennes on peräisin ruoasta. Asumisen ilmastotuhlarit Perheemme päätti ottaa härkää sarvista ja kokeilla, kuinka Sitran ekovinkkien käyttöönotto onnistuu. . Suomalaisten hiilijalanjälki on kasvanut jatkuvasti. Suurimman osan jalanjäljestä muodostavat asuminen ja liikkuminen. “Paljon riippuu myös asuinpaikasta. ENSIMMÄINEN VEGAANINEN KAUPPAREISSU ON HÄTKÄHDYTTÄVÄ KOKEMUS. Lähin bussipysäkkikin on kilometrien päässä. Stoppi ruokahävikille Suuri osa ihmisten jokapäiväisistä valinnoista kohdistuu tavalla tai toisella ruokaan. Meillä tämä asia on melko hyvässä mallissa. Teemme enimmäkseen etätyötä kotitoimistossamme, joten työmatkapäästömme ovat useimpina päivinä nollassa. Lisäksi se antaa arviot ympäristötekojen vaikutuksista silloin, jos miljoona suomalaista toteuttaa ne omassa elämässään. ”Yhtä oikeaa vastausta tai valintaa ei ole. . Sitran sivuilla on myös elämäntapatesti, jonka tekemällä saa selville henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä. Otamme siksi oman testimme keskiöön joukon sellaisia vaikutuksiltaan pieniä ja keskisuuria ruokatekoja, jotka on mahdollista panna käytäntöön heti. Kukin voi tarttua vinkkiin, joka tuntuu itsestä parhaalta ja mahdolliselta saavuttaa”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Anu Mänty. Siitä ei ole mahdollista luopua välittömästi tai ilman suuria investointeja. 26 UUSIOUUTISET 4|2019. ”Kun oman jalanjäljen koko ja koostumus ovat tiedossa, on helpompi suunnitella jäljen pienentämistä”, Mänty neuvoo. Lisäksi kotimme sijaitsee haja-asutusalueella, jolla julkista liikennettä kulkee harvakseltaan. “Yksittäisen ihmisen kyky vaikuttaa asumisen ja liikkumisen hiilijalanjälkeen on usein rajallinen, sillä ne perustuvat pitkälti olemassa olevaan infrastruktuuriin”, Anu Mänty myöntää. Elämäntapatesti kertoo, että suurin ilmastotuhlailumme koituu rintamamiestalon lämmittämisestä sähköllä. HILKKA VÄHÄNEN EMMA KAUSTARA, KUVAT M eidän kaikkien on muutettava elintapojamme jo lähivuosina, jotta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos saadaan aisoihin. Apua kestävämpiin elämäntapoihin saa Sitralta, joka on laatinut listan sadasta fiksusta arjen ilmastoteosta. Talouden jätteet erikseen lajiteltuna. Joidenkin kaupunkien liikennejärjestelmät sallivat siirtymisen vähähiilisiin vaihtoehtoihin helpommin kuin toisten.” Ilmasto joka tapauksessa kiittää, jos ihminen asuu lähellä työpaikkaansa. Niissä on valinnanvaraa jokaiselle kansalaiselle. Näin pienenee työmatkaliikenteestä syntyvä ympäristökuorma. Ensimmäisen vegekauppareissun ostokset. Lista kertoo, kuinka suuri vaikutus milläkin teolla on. Pienillä teoilla kohti suurta muutosta Jos miljoona suomalaista toteuttaisi arjen ilmastotekoja, Suomi kulkisi kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Toimittaja testasi perheelleen sopivia Sitran kokoamalta listalta. Millaisia arjen fiksut ilmastoteot ovat
Silloin kyseessä on yleensä tuote, jonka mahdollista pilaantumista ei helposti havaitse. Ruokaketjumme tuotannosta noin 450 miljoonaa kiloa menee vuosittain hukkaan. Vaikkapa jogurt tikartongista ei välttämättä muista, milloin se on avattu. Näin jämät heitetään usein pois turhaan, pelkäs tään varmuuden vuoksi. Alamme biojätteen ja karikkeen lisäämisen lisäksi kastella sitä vedellä. Kun hyllyiltä ei enää ota mitään “kaiken varalta” eikä sorru heräteos toksiin, ruokaa ei tule hamstrattua yli tarpeen. “Hassaamme ruokahävikin muka na myös typpeä ja fosforia.” Jotta lanttujen, perunankuorien ja kahvinporojen sisältämät ravinteet pääsisivät takaisin kiertoon, uusim me ulkokompostimme. ”Rahallisesti yksittäisen kodin hävikki merkitsee ruokamenoissa viittäsataa lisäeuroa.” Myös meillä on joutunut roskiin paljon ruokaa, joka olisi vielä kel vannut syötäväksi. Keino osoittautuu tehok kaaksi. . Jääkaapin perukoilta löytyy silti ikävä yllätys, pussillinen kauan sitten ostettuja lanttuja, jotka nyt itävät. Painamme mieleemme, mitä pa rasta ennen päivämäärä tarkoittaa: kuluttaja voi sen jälkeen arvioida itse, kuinka kauan tuote on käyttökel poinen. Valtava ongelma on ruokahävikki. “Siis vähintään joka kymmenes leipäpala päätyy jätteeksi”, Mänty havainnollistaa. Mänty muistuttaa ruoan kylkiäise nä hukkaan menevästä arvotavarasta. Komposti astia täyttyi viime syksynä ja jäi talveksi oman onnensa nojaan. Ryhdymme silti tarkastelemaan kauppakäyttäytymistämme. Opettelemme myös luottamaan aisteihimme. Suomalaisista juureksista saa maukasta ruokaa. . Nyt otamme itseämme niskasta kiinni ja arvioimme sen kunnon, joka yllättää positiivisesti. On myös vaikea päästää irti opituista ajatustavoista. Aluksi tuntuu, että ruokatarpei den miettimiseen kuluu aivan liikaa aikaa. Kompostiaines on toden totta kompostoitunut. Keräämme mullan talteen kevään istutuksia varten ja möyhimme jäl jelle jäänyttä tavaraa. Kun on tottunut rakentamaan ateriansa lihan tai kalan ympärille, levittämään leivälle voita ja loraut tamaan kahviin maitoa, muuta on vaikea kuvitella. “Vegaaniruokavalioon siirtyminen ei ehkä käy käden käänteessä, mutta sen ympäristö ja terveysvaikutukset ovat suuremmat kuin pelkästään kasvisten lisääminen lautaselle eläin peräisen proteiinin viereen”, sanoo Mänty, joka on kokeillut vegaani haastetta itsekin. Seurauk set näkyvät pian. Hävikin osuus kaikesta ruuasta on 10–15 prosenttia. Nettiopiskelun jälkeen tajuamme, mitä kompostia vaivaavat muurahaiset tarkoittavat: se on liian kuiva. Pienillä teoilla kohti suurta muutosta . Viimeinen käyttöpäivä merkintää kannattaa sen sijaan totella. Vegaanius on tosihaaste Haastavinta testijaksollamme on vaihto veganismiin eli ruokavalioon, jossa ei syödä mitään eläinperäisiä tuotteita, ei lihaa, ei kalaa, ei kanan munia eikä maitotuotteita. Myös pesuohjelmissa aloimme suosia hitaampia mutta ympäristöystävällisempiä ohjelmia. Joskus se on syötävää vielä pitkän aikaa. 27 UUSIOUUTISET 4|2019. Suuresta osasta ruoka tarvikkeita huomaa katsomalla, haistamalla tai maistamalla, ovatko ne syömäkunnossa. Nyt alamme merkitä tussilla ruokapakkauksiin päivämäärän, kun ne avataan. ”Ostamme ja otamme lautaselle vain sen, minkä jaksamme syödä.” Helpommin sanottu kuin tehty. On helppo tarkistaa, kuinka kiire on käyttää mangosose loppuun. Komposti kuntoon Anu Männyllä on tarjota ruokahävik kiin yksinkertainen ratkaisu. Kahvilastakin löytyy vegaanille jotain: tässä yllättävän herkullinen keitetyllä porkkanalla täytetty leipä. Kotitalouksissa hävikki on kes kimäärin 20–25 kiloa, ravintoloissa 15, kaupoissa 13, teollisuudessa 17 ja maataloudessa 10 kiloa. Tämä on suunnilleen 80 kiloa jokaista suomalaista kohden
Alamme pilkkoa biojätteet, jotta ne mahtuisivat paremmin pihakompostiin ja maatuisivat siellä tehokkaammin. Tämä helpottaa useita materiaaleja sisältävien valmisruokapakkausten kierrätystä. Pakkausten kierrätysmerkinnät ovat nykyään hyvin selviä, usein auki kirjoitettuja. Soijassa kasvatettu jogurttibakteeriviljelmä tuottaa herkullisen lopputuloksen. Keittiössämme alkaa syntyä maistuvia kasvisruokia. Nyt laajennamme systeemin huippuunsa. Opiskelemme lisää kiertotalouden perusteita. Etenkin valmisruoat ovat kinkkisiä. Nykyään lajittelemme kaiken, mitä jäteasemallemme voi viedä. “Yksilöä ei kuitenkaan pidä liikaa syyllistää. Vanha suosikkimme pakastekasvis kuskus paljastuu täysin vegaaniseksi. Olemme ennenkin keränneet pahvit ja kartongit ja kuskanneet lasija metallipurkit omiin keräyspisteisiinsä. Sitra valmisteli 16. toukokuuta julkaisemaansa uutta raporttia puolitoista vuotta osana kansainvälistä tutkijaverkostoa. Kiristettävää on kaikilla yhteiskunnan tasoilla.” Jos Männyn pitäisi valita Sitran sadasta ilmastovinkistä yksi, joka olisi sekä helppo toteuttaa että vaikutukseltaan merkittävä, mikä se olisi. Herkulliset uunijuurekset eivät vaadi kuin kuorimista ja paloittelua. Poimintoja Sitran listalta: isoja ja pieniä tekoja • Hyödynnä maaja ilmalämpöpumppuja kodin lämmittämisessä. “Jos testaa kasvisruokavaliota vaikka vuoden ajan, luvassa on rahallisen säästön lisäksi taattuja hyötyjä. • Kulje julkisilla. • Lahjoita rahaa ikimetsien suojeluun. Kun pakastevihannekset on kipattu pannulle, pakkauspussista huuhtaistaan irtoroskat pois ja siirretään pakkaus kuivumaan omaan paikkaansa. Kokkaustaidot karttuvat Sitten opimme, että ainakin isoissa marketeissa on tarjolla myös vegaanisia valmisruokia, varsinkin pakasteina. • Syö kotimaista järvikalaa ja perunoita. Soijanakit maistuvat tavallisilta nakeilta. Muovipakkaukset puhdistetaan ja kerätään omaan säkkiin. Hankimme kunnolliset astiat kaikille jätejakeille: biojätteelle, muoville, lasille, metallille, sanomalehtipaperille, pahville ja sekajätteelle. Kartonkikuidut voidaan kierrättää ja käyttää uudelleen vähän alle kymmenen kertaa. ”Oman sähkösopimuksen vaihtaminen ekosähköön. “Kasvisruokabuumi kannattaa ottaa vastaan ennakkoluulottomasti”, Mänty rohkaisee. “Suomessa on pitkään harjoitettu neuvolatoiminnasta lähtien johdonmukaista ohjausta, jossa on suosittu etenkin maitoa. Holkki kartonkiin, muovinen kalvo ja vuoka muovinkeräykseen. Herkuttelukin hankaloituu. Vaihda ekosähköön Suomessa suositeltiin vielä hiljattain, että jokaisen tulisi puolittaa hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Kaurapohjaiset maidot ja kermat toimivat kahvissa ja ruoanlaitossa siinä missä eläinperäisetkin. Kerran päivässä kuivuneet muovit siirretään säkkiin, joka tuli taloon osana usean vessapaperipakkauksen settiä. ALAMME MERKITÄ TUSSILLA RUOKAPAKKAUKSIIN PÄIVÄMÄÄRÄN, KUN NE AVATAAN. Näin rohkaistaisiin energiayhtiöitä investoimaan uusiutuviin energianlähteisiin.” elamantapatesti.sitra.fi https://www.sitra.fi/ hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/ https://www.sitra.fi/ julkaisut/1o5-asteen-elamantavat/ kiertaakohyvakauttasi.fi . Vegaaniset lihankorvikkeet, kuten nyhtökaura ja erilaiset herneproteiinituotteet, auttavat hahmottamaan, mistä saada proteiinia pöytäänsä. Sipseissä, joiden luulisi sisältävän pelkkää perunaa, rapsiöljyä, suolaa ja mausteita, on usein herajauhetta. • Osta vaatteet kirpputorilta. Vaikkapa muovien kerääminen harvaan asutuilta alueilta ei vielä nykyisen infrastruktuurin puitteissa ole aina järkevää. • Syö eiliset ruoantähteet seuraavan päivänä. • Vaihda led-lamppuihin. Polttolaitokseen sekajätteen mukana päätyvä biojäte sisältää niin paljon vettä, että se tekee hallaa jätteenpolton energiatehokkuudelle. Raportti esittelee skenaarioita ilmastotavoitteiden mukaisista elämäntavoista. Se, mitä lähin keräyspiste ottaa vastaan, ei ole yksittäisen kuluttajan valittavissa. 28 UUSIOUUTISET 4|2019. Sittemmin tähtäin on asetettu korkeammalle. “Taustalla vaikuttaa esimerkiksi se, että kun ostamme kallista nautaa, koemme olevamme menestyneitä.” Ensimmäinen vegaaninen kauppareissu on hätkähdyttävä kokemus. Kasvissosekeitto rakentuu kerman varaan. Ruokavalio monipuolistuu ja kokkaustaidot karttuvat.” Lihasta luopumalla voi pienentää oman ruokavalionsa kasvihuonekaasupäästöjä selvästi, osoittaa tuore RuokaMinimi-selvitys (Lue juttu tästä numerosta, sivulta 12). Metallisen oloisista materiaaleista, kuten sipsipusseista, ei aina tiedä, ovatko ne metallia vai muovia. • Vietä kasvisruokapäiviä. Mustapapu-vihannes-valmisnuudelien kastikkeessa on käytetty osteriuutetta. “Sitran tuoreen selvityksen mukaan meidän tulisi vauraissa länsimaissa leikata henkilökohtaista hiilijalanjälkeämme 80–93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä”, Anu Mänty kertoo. • Vältä kaukomatkoja / Suosi kotimaanmatkailua. Maitosuklaassa on maitoa ja karkeissa gelatiinia. Jo muutamassa päivässä pakkausten välittömästä käsittelemisestä tulee automaatio, jota ei tarvitse erikseen ajatella. Tässä kahden viikon saalis. Silputut banaaninkuoret ovat hajottajille helpompi pala purtavaksi. Aina löytyy ainesosa, joka epää tuotteen vegaanilta. • Polje töihin tai lähikauppaan pyörällä. Asenteiden juuret ovat kuitenkin syvemmät ja monisyisemmät”, Mänty arvioi. • Korvaa punainen liha kotimaisella kanalla tai kalalla. On silmiä avaavaa huomata, kuinka monet kasvipohjaisilta vaikuttavat elintarvikkeet todellisuudessa sisältävät jotakin eläinperäistä. Vegaaniset vaihtoehdot ovat lopulta iloinen yllätys. Sekä valtioilta että yksilöiltä vaaditaan vastedes paljon. • Anna läheiselle lahjaksi aikaa: vaikkapa leffailta tai lastenhoitoapua. Lajittelu uudelle vaihteelle Toinen keskeinen ilmastotekomme on jätteiden lajittelun petraaminen. Linssit ja kaali ovat maukkaita ruoka-aineita, joita emme ennen ymmärtäneet käyttää tarpeeksi. Rypistämistesti auttaa: jos materiaali palaa muotoonsa, se ei ole metallia. • Käytä kylpyhuoneen lattialämmitystä kohtuudella. Väärään paikkaan joutunut jäte kuluttaa resursseja
Muutamia samantapaisia projekteja löytyy maailmalta, mutta vastaavista projekteista poiketen Kerun toiminnan painopiste ei ole ruoka-avussa, vaan ruokahävikin pienentämisessä sekä ruuan ilmastoja ympäristövaikutusten esiintuomisessa. YHTEISELLÄ JÄÄKAAPILLA . Hankkeen alussa pieniä apurahoja yhteisöjääkaapille myönsivät Grafia ry sekä Helsingin kaupunki, joiden avulla Kerun pilottijakso oli mahdollista käynnistää. HEINI-SOFIA ALAVUO HEIDI UPPA, KUVAT H elsingin Kalliossa sijaitseva yhteisöjääkaappi Keru pyrkii muuttamaan ihmisten suhtautumista ruokaan ja vähentämään ruokahävikkiä. Kuka tahansa voi noutaa ruokaa, kunhan noudattaa yhteisiä sääntöjä. Huhtikuussa Tiina ja Antti Herlinin säätiö myönsi 21 000 euron apurahan Kerun toiminnan kehitystä varten. Kävijämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. ”Näiden tietojen avulla tarkkailemme kävijämääriä sekä seuraamme ruoan liikkuvuutta ja toiminnan kehitystä.” Ruoan laatua valvotaan myös tiiviisti, ja Elintarvikeviraston määräyksiä noudetaan huolella. Avainasemassa on toisten kunnioittaminen ja avoimuus. Tällä hetkellä Kerun parissa työskentelee noin 60 vapaaehtoista. 29 UUSIOUUTISET 4|2019. Erityisen tärkeää on myös lahjoitusten ja noutojen kirjaaminen paikalta löytyviin kansioihin, sillä tuotteiden liikkuvuuden sekä kävijämäärien mittaus ovat Upan mukaan tärkeä osa hanketta. Apuraha mahdollistaa toiminnan jatkumisen ensi vuoteen, mikä ilahduttaa ekologisesta ruoasta innostuneita kalliolaisia. Kuka tahansa saa lahjoittaa tai noutaa ruokaa, kunhan kävijät noudattavat Kerun sekä Setlementin sääntöjä ja periaatteita. Tiedot kansiin Kalliolan Setlementtitalolla sijaitseva yhteisöjääkaappi on auki rakennuksen aukioloaikojen puitteissa. Idea yhteisestä jääkaapista syntyi hävikkiruoka karnevaalin jälkeen. ”Vaikka maailmassa on paljon ongelmakohtia, päädyimme keskittymään ruokahävikkiin, koska sen ympäristöhaitoista ei puhuta tarpeeksi.” Ennen Kerua Pasilan asukastalolla järjestettiin hävikkiruokakarnevaali vuonna 2017. Hanke aloitettiin pilotoinnilla syyskuussa 2018. Jos ymmärtäisimme ruoan kokonaisvaltaiset päästöt, emme heittäisi ruokaa niin helposti pois. Tavoitteemme on, että ruoka nähtäisiin positiivisena asiana, ja että ylijäämäruokaa ei nähtäisi roskana vaan arvokkaana, syöntikelpoisena tavarana”, Uppa kertoo. Idea yhteisöjääkaapista syntyi pienen ystäväporukan ympäristökeskusteluista, kertoo Heidi Uppa, yksi Kerun perustajajäsenistä. Ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kävijöitä on ollut 10 173, ja ruokaa on pelastettu ja jaettu 18 792 kiloa. Hän toimii Kerun viestintä-, konseptija PR-vastaavana. ”Puhumme hävikkiruoan sijaan mieluummin ylijäämäruoasta, jotta saamme keskustelulle positiivisempaa sävyä ja mielikuvia. Kerun lahjoitukset tulevat pääasiassa lähialueen kaupoilta, ravintoloilta ja yrityksiltä – jonkin verran tulee myös yksityisiltä lahjoittajilta. Keru-yhteisöjääkaappi pyrkii vähentämään ruokahävikin määrää, lisäämään ruoan arvostusta sekä vahvistamaan alueen yhteisöllisyyttä. . Osa järjestäjistä halusi jatkaa hävikkiruokaan keskittyvää toimintaa, jolloin syntyi ajatus yhteisöjääkaapista
Millaisia ilmastotoimia ja verotuksellisia ratkaisuja Suomen uusi hallitus lopulta päätyy tekemään. Sitra tutki tällaisten verouudistusten vaikutuksia talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Veroratkaisuilla voitaisiin ohjata ihmisiä ja yrityksiä toimiin, jotka kuormittavat ilmastoa ja aiheuttavat päästöjä vähemmän kuin nykytoimet. Jos emme tee mitään, maailma on käyttänyt koko jäljellä olevan hiilibudjettinsa 10 vuodessa. ”Seuraavan hallituksen tulisi suunnitella pitkän aikavälin verouudistus ja aloittaa toteuttaminen vähitellen. SC AN ST OC KP HO TO 30 UUSIOUUTISET 4|2019. Mallinnuksissa verouudistuspakettien vaikutuksia on verrattu perusuraan, eli siihen, että jatkettaisiin nykypolitiikkatoimien viitoittamalla tiellä. Kolme esimerkkipakettia Sitran tekemä Kestävän kehityksen verouudistus -selvitys antaa viitteitä siitä, että mikäli verouudistus tehdään taiten, pystytään sekä vähentämään päästöjä että saamaan myönteisiä tuloksia työllisyydessä ja kansantaloudessa. Päästövähennyksiä JA talouskasvua Sitra suosittelee, että tuleva hallitus tekee kestävän kehityksen mukaisen verouudistuksen. Listalla on nelisenkymmentä keinoa, joista Sitra on esimerkinomaisesti koonnut kolme kokonaisuutta: tuotantoon, kulutukseen ja kiertotalouteen kohdistuvat verouudistusmallinnukset. Verouudistusmallit tuottaisivat jopa 2—4 miljoonan hiilidioksiditonnin päästövähennykset ja kasvattaisivat työllisyyttä ja bruttokansantuotetta (BKT) 0,2—1,2 prosenttia. Olisi siis saatava aikaan huomattavia päästövähennyksiä, nopeasti. sen olisi koskettava koko verotuksen ja tulonsiirtojen kokonaisuutta. Selvityksessään Sitra nostaa verouudistuksen tavoitteiksi päästöjen ja muiden ympäristöhaittojen vähentämisen, uusien työpaikkojen ja talouskasvun synnyttämisen, verosiirtymän toteuttamisen reilusti, kiertotalouden nopeuttamisen sekä uusien, puhtaiden ratkaisujen käyttöönottamisen. Kaiken lisäksi uudistus voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja niin, ettei suomalaisten yritysten kilpailukyky heikkene. Sitran mallinnus ennustaa, että verouudistus kasvattaisi taloutta, toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja vähentäisi päästöjä jopa 10 prosenttia nykymenoon verrattuna. ELINA SAARINEN SITRA, GRAAFIT E duskuntavaalien aikaan väläyteltiin lihaveroa ja lentoveroa ja peloteltiin autoista luopumisella. Verouudistuksen vaikutukset pitää arvioida huolellisesti ennen päätöksentekoa”, sanoo selvityksen tekemistä vetänyt johtava asiantuntija Saara Tamminen Sitralta. Sitra esittää, että hallitus siirtäisi Maailmanpankin, OECD:n ja Euroopan parlamentin suositusten mukaisesti verotuksen painopistettä työn ja yritystoiminnan verotuksesta kohti ilmastoja ympäristöhaittojen verotusta. Sitran mukaan ei riitä, että lisätään muutamia yksittäisiä ilmastoveroja joillekin sektoreille, vaan uudistuksen kokoluokan olisi oltava miljardeissa ja
paketti 2. . Reaalisten tulon siirtojen nosto . . . Kevyen polttoöljyn alennetun verokannan nosto . paketti Lattiahinta EU ETS:n päästöoikeuksille . paketti 3. Dieselin alennetun verokannan nosto . Ilmastoratkaisujen t&krahoituksen ja uusiutuvien energia tuen nosto . Vero poltettavalle jätteelle . . Veropaketti 1 kohdistaisi verot tuotantoon. paketti 2. . paketti Tuloverotuksen alentaminen . . Yhteisöveron alennus (?) (?) Mallinnuksessa käytetyt veroinstrumentit (?)= Kokeiltu vaihtoehtoinen tapa, ei päätuloksissa MUITAKIN KEINOJA ON. Työnantajien sosiaaliturva maksujen alentaminen (?) (?) . Veronkiristykset 1. . Mallinnukset ovat budjettineutraaleja, eli niihin on laskettu yhtä paljon veronkiristyksiä kuin veroalennuksia. Tulonsiirroilla autettaisiin niitä, joihin ilmastoverot kirpaisisivat eniten. Energiaintensiivisten yritysten energiaveron palautuksen poisto . . tonnia BKT vaikutus, % Työllisyys vaikutus, % CO2 vaikutus, milj. . SIT RA Lorem ipsum 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 . . tonnia BKT vaikutus, % Työllisyys vaikutus, % CO2 vaikutus, milj. . Nollapäästöisten autojen vapauttaminen autoverosta ja käyttövoimaveron poisto . Erilaisten ympäristöverojen vaikutuksia kompensoisivat tuloverotuksen alentaminen, tulonsiirtojen nosto, nollapäästöisten autojen autoveron ja käyttövoimaveron poisto sekä sähköveron alennukset. . BK T:n ja työ llis yyd en mu uto s pe rus ura sta , % Pä äs töj en mu uto s pe rus ura sta , mi ljo on aa ton nia hii lid iok sii dia Pä äs töj en mu uto s pe rus ura sta , mi ljo on aa ton nia hii lid iok sii dia Pä äs töj en mu uto s pe rus ura sta , mi ljo on aa ton nia hii lid iok sii dia BK T:n ja työ llis yyd en mu uto s pe rus ura sta , % BK T:n ja työ llis yyd en mu uto s pe rus ura sta , % BKT vaikutus, % Työllisyys vaikutus, % CO2 vaikutus, milj. maaaines ja kaivosvero) . Sen fokuksessa on kiertotalous. . . Sähköveron alennus teolli suudelle EU:n minimitasoon . Tuotteen elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero . . Lisävero lentorahdille . Mahdollistaako ympäristöverojen korottaminen kuitenkaan verokertymien pysyvän ja merkittävän kasvattamisen. paketti 3. . Veropaketissa 2 kulutukseen kohdistuvilla veroilla ja muilla toimilla saavutettaisiin hyviä työllisyysvaikutuksia. Energiaturpeen alennetun verokannan nosto . Veropaketti 3 on tehty vähän eri menetelmillä kuin kaksi muuta. Hän oli kuitenkin huolissaan siitä, onko ympäristöverojen verokertymäpotentiaali niin merkittävä kuin selvitys katsoo: ”Aiemmat tutkimukset eivät varauksetta tue johtopäätöstä siitä, että verosiirtymä ansiotuloverotuksesta ympäristöveroihin rahoittaisi itse itsensä. Jos haittavero on tehokas, verokertymän pitäisi pienentyä ajan myötä”, hän huomauttaa. Vero torjuntaaineille . Päästöperusteinen lentovero . Uudet luonnonvaraverot (esim. . Veronalennukset 1. Polttoaineiden verotuksen päästö porrastuksen vahvistaminen . Kivihiilen alennetun verotason poisto CHPkäytössä . tonnia 31 UUSIOUUTISET 4|2019. Käytännössä verouudistuksen idea on, että päästöjä aiheuttavat tavarat ja palvelut maksaisivat enemmän, mutta palkasta jäisi enemmän käteen. Selvitystä sen julkistustilaisuudessa huhtikuussa kommentoinut valtiovarainministeriön finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo piti hyvänä, että Sitra on tehnyt makrotason laskelmia ja listannut konkreettisia ympäristöveromuutoksia. Tuloveroja alentamalla saavutettaisiin positiiviset kokonaisvaikutukset työllisyyteen ja talouteen
https://media.sitra.fi/2019/04/11153727/ kestavan-kehityksen-verouudistus.pdf VIENTI NOUSI KAIKISSA MALLINNETUISSA PAKETEISSA. Jos tämä kiinnostaa poliittisesti, suosittelisin laajaa työtä optimaalisimman kokonaismallin löytämiseksi”; selvitystyötä johtanut Saara Tamminen Sitralta kehottaa. ”On järkeä siirtää verotuksen painopistettä ympäristöhaittojen verotukseen työn ja yritysten verottamisesta. BKT nousisi 0,2 prosenttia, työllisyys 0,7 prosenttia. Toimialojen tuotos ja työllisyys kasvoi, jopa monilla energiaintensiivisillä toimialoilla. Yli 30 000 työpaikkaa Sitran kolmas mallinnuspaketti koskee kiertotalousratkaisujen ohjausta. ”Huolimatta uusista veronkorotuksista vienti nousi kaikissa mallintamissamme paketeissa. EU:n päästöoikeuksille asetettaisiin minimihinta. Samankaltaisia tuloksia on saanut muun muassa Maailman pankki, joka huomasi, etteivät päästöverot laskeneet yritysten kilpailukykyä vaan lisäsivät innovaatiopanostuksia ja nostivat niiden tuottavuutta. Kiertotalouspaketissa otettaisiin käyttöön uusia luonnonvaraveroja kuten maa-ainesja kaivosvero. ”Aluksi voitaisiin tuottaa keskiarvolaskelmat tuoteryhmittäin. Ilmastoratkaisujen tutkimusja kehitysrahoitusta ja uusiutuvien energiatukea nostettaisiin. Niitä voisi ohjata pienituloisten veronalennuksiin. Tässä mallissa kiristettäisiin fossiilisten polttoaineiden verotusta, lentämisen verotusta sekä muuta kuluttajiin kohdistuvaa kulutusverotusta. Sitran mallinnuksissa veropohja ei kuitenkaan hupene, ainakaan vuoteen 2030 mennessä. Näin päästöt vähenisivät lähes neljä miljoonaa hiilidioksiditonnia enemmän vuonna 2030 kuin ilman uudistusta. Veronkiristykset ja vastaavat alennukset olisivat 3,5 miljardia euroa vuonna 2025. ”Esimerkkipaketit eivät ole valmiita suosituksia, vaan tarjoavat näkymää erilaisiin vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Vaikka päästöt laskevat, ympäristöveroista saatavat kokonaisverotuotot eivät laskisi, koska ympäristöveroja nostettaisiin samassa suhteessa. Esimerkiksi paperiteollisuus kasvaa kaikissa esimerkkipaketeissa perusuraa nopeammin”, Tamminen huomauttaa. Tässä mallissa BKT ja työllisyys kasvaisivat 1,2 prosenttia, eli talous kasvaisi 3,5 miljardia euroa ja työpaikkoja syntyisi 30 600. Veroasiantuntija, taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää kiinnostavana esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa virinnyt ajatusta hiiliveron käyttöönotosta ja siitä saatujen verovarojen jakamisesta takaisin kansalaisille. Tällaiset uudistukset eivät tapahdu tyhjiössä, vaan niillä on usein globaaleja heijastusvaikutuksia. Lisäksi voidaan tehdä tulonsiirtoja niille, joiden kuluja uudistus nostaa haitallisen paljon”, sanoo Sitran verouudistusselvitystyötä vetänyt Saara Tamminen. SuuILMASTOTYÖTÄ, REILUSTI YMPÄRISTÖVEROJEN noston vaikutus kotitalouksiin riippuu siitä, mitä päästöveroja nostetaan ja miten. Alkuvaiheessa tämä olisi kuluttajia ohjaavaa tuoteinformaatiota. Torjunta-aineille ja poltettavalle jätteelle tulisi vero. Lisäksi ratkaisu kasvattaisi alimman tuloluokan kotitalouksien tuloja kaksi prosenttia ja vähentäisi materiaalien ja energian kulutusta kautta linjan. Tutkimusten valossa tämä ei aiheuta hiilivuotoa. Energiaintensiivisiltä yrityksiltä poistettaisiin energianveron palautukset ja turpeen ja kivihiilen alennettu verotaso poistettaisiin. Emme lupaa sen toteutuvan lyhyellä aikavälillä.” Sitra ennakoi laskentamenetelmien ja suurten tietomassojen analysoinnin big data -metodien kehittyvän kuitenkin nopeasti, mikä tulee tehostamaan jopa tuotekohtaisten hiilijalanjälkilaskelmien tekemistä. ”Kun valtio kerää uusia veroja, verotuotot kasvavat. 32 UUSIOUUTISET 4|2019. Yritykset voisivat tehdä omista tuotteistaan keskiarvoon vertaavan laskelman, joka tarkistettaisiin. Työllisyys nousisi vähemmän kuin perusuralla vain öljynjalostuksessa ja kaivosalalla. Näin päästötkin laskisivat 4,4 miljoonaa tonnia enemmän kuin vuonna 2030 eli yli 10 prosenttia enemmän kuin ilman uudistusta. ”Tulonjakovaikutusten lisäksi olisi kiinnitettävä huomiota myös muihin sosiaalisen hyväksyttävyyden tekijöihin kuten arjen sujuvuuteen, koettuun kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.” Kilpailukyky ei kärsi Sitra selvitti myös sitä, kärsiikö energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky tällaisesta verouudistuksesta. Kestävän kehityksen verouudistuksen tekemiseen ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, vaan kyse on poliittisista valinnoista. Vasta pidemmällä aikavälillä laskentapohja kehittyisi niin hyväksi, että sen pohjalta voisi miettiä verotusta, ehkä vuonna 2025.” Sitran selvitystä julkistustilaisuudessa 17. Selvitystä kommentoinut yhteiskuntapolitiikan emeritaprofessori Marja Järvelä muistuttaa, että ilmastotoimien sosiaalisia vaikutuksia on tutkittu vasta vähän. Sitran toinen mallinnus kohdistui kulutuksen verotukseen. Työllisyys kasvaisi näin yli kaksi prosenttia perusuraa enemmän, BKT noin 0,7 prosenttia. huhtikuuta kommentoinut taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman muistuttaa, että tuotteiden elinkaaripäästöihin pohjautuvat laskentamenetelmät eivät ole riidattomia: ”En ole vakuuttunut, että tämä vaihtoehto on realistinen ainakaan siedettävällä aikahorisontilla.” Myös valtiovarainministeriötä edustanut finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo oli samoilla linjoilla: ”Virkamiesten käsitys tällä hetkellä on, että yleinen kulutusvero on teoriassa hyvä, mutta käytännössä mahdoton. Onko kulutusvero mahdollinen. Dieselin ja kevyen polttoöljyn alennettua verokantaa nostettaisiin. Tuotannon verouudistus nostaisi turveveroa Tuotannon verouudistus kohdistaisi noin kahden miljardin euron veronkiristykset erityisesti yritysten päästöverotukseen. Tamminen kertoo, että tämän veron pohjaksi tarvittaisiin nykyistä paljon tarkempaa tietopohjaa siitä, millaiset tuotteet aiheuttavat eniten päästöjä. Veronkiristykset ja niitä vastaavat veroalennukset olisivat yli seitsemän miljardia euroa vuonna 2030. Esimerkiksi pelkkä päästöverojen nosto kirpaisisi eniten ehkä maaseudulla asuvia, kun taas lentovero kohdistuisi suurempituloisiin. Tässä mallissa yksi keskeinen vero olisi kulutusvero, joka perustuisi tuotteen ja palvelun elinkaaren aikaisiin päästöihin. Malli laskisi kaikkien kotitalouksien kulutusta 0,7—1,6 prosenttia nykyisestä. Päästöt laskisivat 2,3 miljoonaa tonnia vuonna 2025 eli noin kuusi prosenttia enemmän kuin ilman uudistusta. Se on mallinnettu eri tasapainomallilla kuin kaksi muuta pakettia. Sitran selvitys antaa hyvän kannustimen ja herätteen ja toivon, että seuraava hallitus tähän tarttuu.” rituloisimpien kulutus laskisi eniten
”Kaikki kierrätys ja sen edistäminen on hyvä asia. ”Neste näkee kemiallisen kierrätyksen ja sen eteenpäin viemisen tärkeänä asiana”, Teräs korostaa. . Järjestön mukaan polymeerien kemiallinen kierrätys täydentää muovien mekaanisia kierrätysprosesseja: Monet heterogeeniset, sekalaiset ja likaiset jätevirrat, joita ei toistaiseksi pystytä kustannustehokkaasti kierrättämään mekaanisesti, pystyttäisiin käsittelemään kemiallisesti. 33 UUSIOUUTISET 4|2019. Se on kuitenkin kestävän kehityksen mukaista vain, jos jäte päätyy sen kautta sataprosenttisesti takaisin muoviteollisuuden raaka-aineeksi.” Nesteellä jätemuovin raaka-ainekäyttöön tähtäävää kehityshanketta johtava Outi Teräs kertoo, ettei Neste vielä tässä vaiheessa ota kantaa kyseisen järjestön jäsenyyteen. Järjestön puheenjohtajaksi tammikuun perustamiskokouksessa valittu Carlos Monreal Plastic Energy -yhtiöstä toivoo, että Chemical Recycling Europesta tulisi koko eurooppalaista kemiallisen polymeerikierrätyksen ketjua yhdistävä ja verkoston yhteistä etua ajava järjestö, joka lisäisi yhteistyötä myös EU-instituutioiden kanssa. ”KIERRÄTYSTAVOITTEISTA JÄÄDÄÄN ILMAN KEMIALLISTA KIERRÄTYSTÄ” EU ei pääse asettamiinsa muovinkierrätystavoitteisiin ilman kemiallista kierrätystä. On myös kehitettävä yhtenäiset EU-standardit erilaisten polymeerien kemialliselle kierrätykselle. Näin toteaa uusi, tammikuussa perustettu järjestö Chemical Recycling Europe. Järjestön mukaan kemiallinen kierrätys on tunnustettava lainsäädäntötasolla ja nostettava jätteen etusijajärjestyksessä samalle viivalle mekaanisen kierrätyksen kanssa. Muoveissa kuten kaikessa materiaalin kierrätyksessä tulisi ensisijaisesti suosia kierrätystä mahdollisimman suoraan takaisin tuotteen raaka-aineeksi – ja tässä mekaaninen kierrätys on erinomainen reitti. Kemiallista kierrätystä on järjestön määritelmän mukaan käsittely, joka suoraan muuttaa polymeerin muotoa ja muuntaa sen monomeereiksi, peruskemikaaleiksi, polttoaineiksi tai muiksi arvomateriaaleiksi. Toistaiseksi ainakin Fortum ja Neste ovat kertoneet, etteivät vielä ole tehneet päätöksiä järjestön jäsenyydestä. Pakkausteollisuuden sekä regulaation tulisi ohjata paremmin kierrätettäviin tuotteisiin, jolloin tämä toteutuu parhaiten”, sanoo Fortumin liiketoiminnankehitysjohtaja Tero Holländer. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA N eljän eurooppalaisen kemiallisen kierrätyksen alan yrityksen perustama uusi järjestö Chemical Recycling Europe julkaisi huhtikuussa virallisen linjauksensa siitä, että EU:n muovistrategian ja kiertotalousdirektiivien tavoitteisiin ei tulla pääsemään, jos keskitytään pelkästään mekaaniseen kierrätykseen, vaan kokonaiskuvassa tarvitaan myös kemiallista kierrätystä. Uusi Chemical Recycling Europe -järjestö haluaa rakentaa siltoja kemialliseen kierrätykseen ja muovien jalostukseen liittyvän arvoketjun toimijoiden kanssa. Näin saataisiin myös nykyistä laadukkaampia uusiomuoveja ja voitaisiin päästä muovien suljettuihin kiertoihin. Fortum seuraa aktiivisesti kemiallisen kierrätyksen edistymistä: ”Kemiallinen kierrätys voi täydentää mekaanista kierrätystä haastavien jakeiden jalostuksessa. Järjestö on avoin kaikille alan yrityksille
Sähkölentokoneet tulevat yhä todennäköisimmiksi sitä mukaa, kun akkujen teho ja hinta laskevat. Tämä johtaa Linturin mukaan paitsi sähköautoihin, myös sähkölentokoneisiin ja sähkölaivoihin sekä robottiliikenteeseen. kesäkuuta. Laboratorioissa on jo saavutettu kehitelmiä, jotka lupaavat aurinkosähköä kymmenen kertaa halvemmalla kuin nyt. kesäkuuta Finlandia-taloon. Toistaiseksi on valmistettu lähinnä opetuskäyttöön soveltuvia sähkölentokoneita, mutta tilanne muuttuu nopeasti: ”Sähköisen lentämisen pidemmät matkat voivat olla todellisuutta 2030-luvulla. Suunnitteilla on jo sähkölentokoneita, jotka lentäisivät 500 kilometrin matkan. Sitran World Circular Economy Forum järjestetään nyt kolmatta kertaa, tällä kertaa taas Suomessa, Helsingissä. ”Koko akuston tuotantokustannus tulee alittamaan sata dollaria kilowattitunnilta vuoteen 2020 mennessä. Sitran isännöimän WCEF:n järjestelyissä ovat mukana Euroopan investointipankki, maaja metsätalousministeriö, työja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, ulkoministeriö, Nordic Innovation, Climate-KIC, Ellen MacArthur Foundation, Euroopan komissio, Euroopan ympäristövirasto EEA, Helsingin metropolialueen Smart & Clean Foundation, YK:n ympäristöohjelma sekä Maailman pankki. Nikolalla on jo vetykäyttöisiä sähkörekkoja. S ähkö avaa tien hiilettömään energiatalouteen vuoteen 2030 mennessä. Foorumin yhteydessä järjestetään yli 20 oheistapahtumaa ympäri pääkaupunkiseutua. kesäkuuta iltapäivällä. 3. Talouteen ja yrittäjyyteen liittyviä tapahtumia on lukuisia, muun muassa kestäviin ja bisnesmalleja muuttaviin materiaaleihin keskittyvä Business Finlandin verkostoitumistilaisuus 5. Heurekan seminaarissa puhunut Fortumin biopohjaisten ratkaisujen kehittämisestä vastaava Heli Antila sanoi, että suunnitteilla on akkukäyttöisiä matkustajalentokoneita, joilla pääsee noin 500 kilometrin matkoja. Samaan aikaan akkujen kesto on pidentynyt: kokeelliset teknologiat kestävät jopa 10 000 purkusykliä tai varastoivat moninkertaisen energiamäärän. Näin näkevät sähköalan toimijat, jotka ovat käynnistäneet alaa yhdistävän visiohankkeen Hyvinvointia sähköllä. Esimerkiksi Kasvu Open pitää Bioja Kiertotalouden kasvupolkuun liittyvän pitchaustapahtuman 5. Puheenvuoron pitävät esimerkiksi Ellen MacArthur Foundationin Jocelyn Blériot, Maailman pankin varapresidentti Laura Tuck, Euroopan investointipankin varapresidentti Emma Navarro, Pekigin tulevaisuuskeskuksen johtaja Changhua Wu, OECD:n ympäristöasioiden varajohtaja Anthony Cox sekä Euroopan komission ympäristöosaston johtaja Daniel Calleja. Vision allekirjoittaneet sähkötoimialajärjestöt kokoontuivat loppukeväästä Heurekaan, jossa tulevaisuustutkija Risto Linturi viitoitti tutkimuksen ja kehityksen suuntaa: ”Tulemme näkemään aurinkosähkön dramaattisen hinnan laskun vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi litium-ion-akkujen käyttöikä on kaksinkertaistunut ja hinta halventunut kymmenesosaan kymmenessä vuodessa. https://www.sitra.fi/en/projects/ world-circular-economy-forum-2019/ SÄHKÖAUTOILU VASTA ALKUA: KOHTA LENTÄVÄT SÄHKÖLENTOKONEET . Kotipistorasiasta julkinen latauspiste Jotta lautausinfra pysyisi sähköliikenteen kehittymisen vauhdissa TAPAHTUMIA ST K/ OL LI HÄ KÄ MI ES 34 UUSIOUUTISET 4|2019. Vuoteen 2025 mennessä päästään jopa alle 50 dollariin”, Linturi ennakoi. Aluksi käyttöön otetaan hybridiratkaisuja”, Antila näkee. Ohjelma on hengästyttävä: puhujia on lähes sata, kaikki maailman johtavia kiertotalousvaikuttajia. kesäkuuta pidettävän foorumin teemoina ovat kiertotalouden ratkaisut ja niiden globaali skaalaaminen kuluttajien saataville. 5. Kun se toteutuu, on järjetöntä ajatella, että kukaan käyttäisi enää fossiilisia polttoaineita.” Sähkövarastoina toimivat polttokennot ja akut. KOONNEET ELINA SAARINEN JA ANSELMI NOUSIAINEN SC AN ST OC KP HO TO Kolmas WCEF käyntiin NOIN kaksi tuhatta kiertotalouden asiantuntijaa ja vaikuttajaa kokoontuu tänään 3
Kaikki pääkaupunkiseudun ruoka voitaisiin kasvattaa kellareissa ilman peltoja. Uusimmat sähköautomallit olivat esillä Heurekan edustalla, useimmat niistä seminaariosallistujien arkikäytössä. Aurinkopaneelien kehitys etenee harppauksin, samoin led-valaistuksen. Linturi koosti yhteiskuntaa mullistavan radikaalin teknologian kollegansa Osmo Kuusen kanssa viime vuonna kirjoittamaansa ja tulevaisuusvaliokunnan julkaisemaan Suomen sata uutta mahdollisuutta -kirjaan. Energiaintensiivinen valmistus voi kirjan mukaan siirtyä teollisuusmaista halvan aurinkoenergian maihin. "Tulemme näkemään aurinkosähkön dramaattisen hinnan laskun vuoteen 2035 mennessä. Vastaava summa poistetaan pistorasian haltijan laskulta ja lisätään omalle laskulleni. Viljelykontteja on jo kaupallisesti tarjolla”, Linturi sanoo ja laskee, että yhden ihmisen ravinnon kasvattamiseen tarvitaan vain noin 50 neliötä aurinkopaneelipintaa. Keinotekoinen fotosynteesi voidaan toteuttaa rakennusten pintoihin. Ratkaisemme maatalouden ja ruoantuotannon päästöongelmia. Nämä yhdessä voivat mullistaa esimerkiksi ruoantuotannon niin, ettei viljelyyn tarvittaisi enää peltoja, vaan kasvatus voisi tapahtua kellareissa. . Pistorasian haltija näkee, että olen oikealla asialla.” Yhä suurempi osa sähköstä tullaan tuottamaan hajautetusti ja uusiutuvasti. Synteettisten polttonesteiden generointi aurinkoja tuulienergialla synnyttää pitkäaikaisen, edullisen ja helposti siirrettävän energiavaraston uusiutuvien energioiden kausivaihtelun tasaamiseen. Uusiutuvilla syntetisoidun polttonesteen käyttö polttokennoissa mahdollistaa hiilineutraalin autoilun, lämmityksen ja kausi-varavoiman. ”Valtaosa sähkön tuotannosta voi olla kiinteistökohtaista aurinkosähkön, polttokennojen tai muiden laitteiden avulla.” Linturin mukaan metsänomistajan kannattaisi harkita aurinkopaneelien laittamista metsäänsä, koska se tuottaisi sata kertaa enemmän rahaa kuin puun korjuu. Joustavien aurinkopaneelien integroituminen rakenteisiin mahdollistaa kaikkien rakennettujen pintojen muuttamisen aurinkopaneeleiksi. ”Kun sähkö halpenee, tulemme käyttämään sähköä paljon enemmän kuin nyt. Sähköteknisen Kaupan liitto, Sähkösuunnittelijat NSS, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL, SESKO ry ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK kokoontuivat vuosiseminaariin Heurekaan Vantaalle huhtikuun lopussa. ”Näillä luvuilla Suomi voi ruokkia kaikki kiinalaiset.” . Kun se toteutuu, on järjetöntä ajatella, että kukaan käyttäisi enää fossiilisia polttoaineita." mukana, tulevaisuustutkija Risto Linturi ehdottaa konstia, jolla Suomeen saataisiin heti miljoonia latauspisteitä: ”Kaikki Suomen pistorasiat saataisiin käyttöön niin, että sähkönjakeluyhtiö ottaisi käyttöön mobiilioperaattoreiden ristiinlaskutusperiaatteen: Ilmoitan vain toisen pistorasiasta lataamani ajan ja sulakekoon. Suomen on siis hoidettava sähkön pitkäaikainen varastointi paremmin kuin muiden pitääkseen teollisuustuotannon kotimaassa. SC AN ST OC KP HO TO ST K/ OL LI HÄ KÄ MI ES ST K/ OL LI HÄ KÄ MI ES 35 UUSIOUUTISET 4|2019. Tämä tulee vaikuttamaan keskitettyjen ratkaisujen ja sähköverkon kannattavuuteen
Televisiossa ja elokuvateattereissa esitettävät videot kertovat siitä, mikä on vaarallista jätettä ja kuinka se hävitetään oikein. Siinä vain muutama esimerkki siitä, minkälaisia vaaroja vaarallisesta jätteestä voi koitua, jos sitä ei lajitella ja hävitetä oikein. Teippaamattomat paristojen navat voivat aiheuttaa keräyslaatikossa oikosulun ja pahimmillaan tulipalon. Lisäksi osastolla pääsi testaamaan pakohuonepeliä, joka esittelee vaarallisia jätteitä ja niiden lajittelua yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi. Vesistöissä lääkejäämät voivat kulkeutua ensin UUSIOUUTISET KYSYI AMERICAN CAR SHOW’N KÄVIJÖILTÄ: 1. Tilanne ei silti ole niin synkkä kuin äkkiseltään vaikuttaa. Sekajätteeseen heitetty aerosolipullo voi räjähtää jäteauton puristimessa ja muodostaa näin työturvallisuusriskin jäteauton kuljettajalle. ”Kun ihmiset tietävät, että jäte päätyy kiertoon, heidän motivaationsa lajitella jätteensä kasvaa”, Halme sanoo. Kotona etenkin paristoja. 36 UUSIOUUTISET 4|2019. Itselläni syntyvää vaarallista jätettä ovat esimerkiksi paristot, lamput ja öljyt. Vien paristot ja kaiken muunkin vaarallisen jätteen Sortti-asemalle. J os vaarallinen jäte lajitellaan väärin, se voi aiheuttaa riskejä jätteiden varastoinnin, kuljetuksen ja käsittelyn eri vaiheissa. Vuonna 2017 jokainen kansalainen toi keräyspisteisiin keskimäärin 5,1 kiloa vaarallista jätettä, kun kymmenen vuotta aikaisemmin määrä oli yli kilon verran suurempi. Miten he sen lajittelevat. 2. Vien vaaralliset jätteet keräykseen Sortti-asemalle. Toinen syy lukujen pienenemiseen voi Halmeen mukaan olla tilastointitavan muutos. Pelin aikana pelaaja tutustuu myös esimerkiksi varoitusmerkkeihin ja pH-arvoihin. Pakohuonepeleistä tykkäävät pääsivät Kivo ry:n osastolla ratkomaan tehtäviä, joissa oli hyötyä vaarallisiin jätteisiin liittyvästä tietämyksestä. kalojen ruuaksi ja lopulta kalan mukana ihmisten lautasille. Toim.huom.] 2. Stig Söderling, Vantaa 1. Suomen Kiertovoiman kampanja kertoo kuluttajille, kuinka jäte hävitetään oikein. Sari Sulkanen, Rauma 1. 2. Ihmiset ostavat vain sen verran vaarallisia aineita kuin tarvitsevat, eikä hävitettävää näin ollen jää”, sanoo viestinnän asiantuntija Kaisa Halme Suomen Kiertovoima ry:stä. Jo pelkästään tiedon lisääminen voi Kaisa Halmeen mukaan vaikuttaa siihen, että vaarallisen jätteen asianmukainen käsittely saadaan yleistymään. Luokitellaanko se vaaralliseksi jätteeksi. [Puun poltosta syntyneen jäähtyneen tuhkan voi hävittää sekajätteen mukana. 2. ”Vaarallisen jätteen syntymistä on ehkä opittu ehkäisemään paremmin. Käytetyt paristot ovat yleisintä kotonani syntyvää vaarallista jätettä. Kampanjan avaus tapahtui Helsingin Messukeskuksessa pääsiäisenä järjestetyssä American Car Show’ssa. Suomalaisilta tulee kuitenkin kierrätykseen vaarallista jätettä vähemmän kuin aiemmin. Hän muistuttaa myös ympäristösäästöistä. Vien paristot kauppaan paristojen keräys laatikkoon. ”Kun sekajätteeseen kuulumaton jäte hävitetään asianmukaisesti, myös sekajätteen käsittelystä aiheutuu vähemmän päästöjä.” vaarallinenjate.fi VAARALLINEN JÄTE, VAARAKSI MYÖS KÄSITTELIJÄLLE . Uffe Lindström ja Kaarina Luiro, Vantaa 1. Työskentelen autoalalla, jossa vaarallista jätettä syntyy paljon. Pakohuonepeli opettaa Suomen Kiertovoima käynnisti huhtikuussa oman tiedotuskampanjansa vaarallisen jätteen asianmukaisesta käsittelystä. Kiertovoiman osastolla tarjottiin messukävijöille tietoa siitä, mitkä kotoa löytyvät aineet kuuluvat vaaralliseen jätteeseen. Mitä vaarallista jätettä heidän kotonaan syntyy. Entä tuhka. Viemäriin heitettyjä lääkkeitä ei vedenpuhdistamollakaan saada eroteltua jätevedestä kokonaan, joten lääkejäämiä päätyy käsitellyn veden mukana vesistöihin
Euroista eroon. Setelit silpuksi Radikaalia ajattelua Sustainability Science Daysissä kuultiinkin. Tutkijat ovat yrittäneet tuottaa tietoa, jotta politiikka ja markkinajärjestelmä muuttuisivat kestävämpään suuntaan, mutta muutosta ei ole tapahtunut. Loorbach näkee, että tiedeyhteisö on tiennyt jo Rooman klubista 1970-luvulta asti maailman tilan olevan hälyttävä. Tutkijat julkaisivat vetoomuksensa pian sen jälkeen, kun hallitustenvälinen luontopaneeli oli julkaissut raportin miljoonien eläinja kasvilajien vaarantumisesta. Nyt tarvitaan radikaaleja tutkijoita MITÄ tutkija voi tehdä pysäyttääkseen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen. Tutkijoiden ja tiedemiehien pitää osata kertoa, miksi irtautuminen fossiilisista polttoaineista ei näytä onnistuvan, ja mitä pitäisi tehdä, jotta pääsisimme päästöttömään tulevaisuuteen.” Näin sanoi kestäviä transitioita eli mullistavia siirtymiä tutkiva professori Derk Loorbach Rotterdamin Erasmusyliopiston Drift-tutkimusinstituutista puhuessaan Sustainability Science Days -tapahtumassa Aalto yliopistolla toukokuussa. Ruuska on muuttanut maalle ja tutkii, voiko luoda kestävän, omavaraisen elämäntavan irrottautumalla rahasta ja pääomien kierroista. ”Älä kysy, mitä nyt on, vaan mitä pitäisi olla. Hän tehosti sanojaan repimällä silpuksi 20 euron setelin. Radikalisoitua. Sustainability Science Days kokosi Aalto yliopistoon ja Helsingin yliopistoon kuusisataa osanottajaa. Tutkijat ehdottavat, että EU luopuisi bruttokansantuotteen kasvattamisesta ja tähtäisi sen sijaan kestävyyteen ja hyvinvointiin. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 2.-3.10.2019, Sokos Hotel Torni Tampere http://www.jatehuoltopaivat.fi Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi . Esimerkiksi yksi rinnakkaissessioista keskittyi degrowth-ajatukseen eli siihen, että yhteiskunnan täytyisi siirtyä pois jatkuvan talouskasvun vaatimuksesta. Talouskasvun vaatimusta kritisoiva degrowth-ajatusmalli sai oman seminaarinsa Sustainability Science Days -tapahtumassa. Samaan aikaan Sustainability Science Dayn kanssa yli 240 kansainvälistä tutkijaa, järjestöä ja kuntapäättäjää teki vetoomuksen vaatien Eurooppaa siirtymään talouskasvun jälkeiseen aikaan ja yhteiskuntajärjestykseen, joka puuttuisi ilmastonmuutokseen, lajien sukupuuttoon ja ihmisten eriarvoistumiseen. Pekka Nikander Aalto yliopistosta kyseenalaisti koko nykyisen rahaja omistusjärjestelmän ja kehotti määrittelemään arvonmuodostuksen uudella tavalla. ”Jos politiikka on epäonnistunut ja markkinat ovat epäonnistuneet kestävyyden saavuttamisessa, on pyrittävä transformatiiviseen, dynaamiseen muutokseen: On siirryttävä pois olemassa olevista rakenteista ja toimintatavoista ja pois siitä, mitä emme halua. Kestävyystutkijoiden on mietittävä uudestaan, miten tekevät tutkimusta. Tapahtumakalenteri WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 3.-5.6.2019 Helsinki https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/ KASVU OPEN WCEF SIDE EVENT 5.6.19 Hotel Klaus K, Helsinki https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/world-circular-economy-forum-side-event DIGITALLY CIRCULAR -TAPAHTUMA 5.6.19 klo 16:30-19, Otaniemi, Espoo http://www.digitally-circular.fi/ BIOJA KIERTOTALOUDEN KASVUPOLKU: KIITORATA 1 13.6.2019 Pääkaupunkiseutu https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019-kiitorata-1 BIOJA KIERTOTALOUDEN KASVUPOLKU: KIITORATA 2 & SEMIFINAALI 8.8.19 Äänekoski https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/bio-ja-kiertotalouden-kasvupolku-2019-kiitorata-2-semifinaali DIGITALLY CIRCULAR -TAPAHTUMA 21.8.19 klo 16:30-19, Otaniemi, Espoo http://www.digitally-circular.fi/ VALTAKUNNALLINEN KIITORATAPÄIVÄ 19.9.19 Espoo https://www.kasvuopen.fi/kalenteri/valtakunnallinen-kiitoratapaiva-espoo-2/id/6647 UUSIOMAARAKENTAMISEN VUOSISEMINAARI 19.9.2019, Messukeskus, Helsinki http://www.uusiomaarakentaminen.fi/uusiomaarakentamisen-vuosiseminaari EUROPEAN DAYS FOR SUSTAINABLE CIRCULAR ECONOMY 30.9.-1.10.2019 Helsinki https://www.businessfinland.fi/en/whats-new/ events/horisontti-2020/2019/finnish-eu-presidency-event---european-days-for-sustainable-circular-economy/ 33. SC AN ST OC KP HO TO 37 UUSIOUUTISET 4|2019. Helsingin yliopiston Toni Ruuska puolestaan kertoi tutkivansa, kuinka päästä pakoon kapitalistista järjestelmää, joka tällä hetkellä tuhoaa planeettaamme. Ehdotuksiin kuuluu myös korjauspalvelujen arvonlisäveron alentaminen, palvelutalouden kehittäminen, jätteen etusijajärjestyksen noudattaminen sekä laajempi tuottajavastuuvelvoite. Tutkijat ehdottavat, että EU luopuisi bruttokansantuotteen kasvattamisesta ja tähtäisi sen sijaan kestävyyteen ja hyvinvointiin. Tutkijat voivat kertoa, miten se tapahtuu”, Loorbach sanoo ja peräänkuuluttaa radikaalimpaa ajattelua ja yrittäjämäisempää otetta myös tutkijoille
L assila & Tikanoja kierrätti viime vuonna asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa yhteensä 470 000 tonnia uusioraaka-aineita ja hyötykäytti 300 000 tonnia maa-aineksia ja sivuvirtoja. Kierrätyksen avulla on vähennetty kasvihuonekaasupäästöjä yli 350 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kuvassa L&T:n ympäristömanageri Olli Erjama Ison Omenan Citymarketin Maria Honkosen kanssa. Monet Lassila & Tikanojan omista asiakkaista ovat nekin ottaneet vastuullisuuden strategiaansa. Kun puhutaan Suomesta kiertotalouden edelläkävijänä, näen, että yritykset tulevat sen muutoksen valtaosin tekemään. ”Yrityksille vastuullisuudesta ja ympäristöstä huolehtimisesta on tullut aidosti elinehto. Yhtiö myös päivitti yritysvastuuohjelmansa. L&T toimitti uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen 54,2 prosenttia kaikista asiakkailta keräämistään materiaaleista. Kiertotalous on selvästi hyvää bisnestä: Viime vuonna L&T:n liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa 800 miljoonaa euroa. VASTUULLISUUDESTA TULI ELINEHTO Kauppakeskusten, toimistokiinteistöjen ja teollisuuden jätteet saadaan kierrätykseen yhteistyöllä. ”Meillä on paljon ihmisiä, jotka kokopäivätoimisesti miettivät asiakkaidemme kanssa, kuinka asiakkaan prosesseja voisi tehostaa ja toimintoja kehittää niin, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän ja että syntyvä jäte pystytään lajittelemaan kierrätystä varten mahdollisimman hyvin jo alkulähteillä.” Hyvä esimerkki tästä työstä on ympäristökoordinaattori-yhteistyö: Lassila & Tikanojan kymmenkunta ympäristökoordinaattoria ja -manageria kiertävät asiakkaiden luona opastamassa ja neuvomassa henkilöstöä oikeanlaisiin toimintatapoihin jätteiden lajittelussa ja jätteen synnyn ehkäisys38 UUSIOUUTISET 4|2019. Liikevoittokin kasvoi kahdeksan prosenttia. Muutosta vaativat sijoittajat ja yritysten loppuasiakkaat eli me kuluttajat.” Näin näkee Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Eero Hautaniemi, joka aloitti toimitusjohtajana puolisen vuotta sitten, tämän vuoden alussa. Hyvät tulokset kertovat siitä, että Lassila & Tikanoja on nostanut yritysvastuullisuuden strategiatasolle. Kauppakeskukset ovat onnistuneet kasvattamaan jätteidensä kierrätystä ja vähentämään sekajätteiden määrää esimeriksi ympäristökoordinaattorin avulla. ELINA SAARINEN L&T, KUVAT Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä kiinteistöjen energiatehokkuuteen että ylipäätään kiertotalouteen. Koordinaattori opastaa L&T haluaa olla kiertotalouden ketjussa mahdollistaja, joka auttaa asiakkaita löytämään materiaalitehokkaita ratkaisuja. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli jo tasolla 70 %. Poliitikkojen tehtävänä on mahdollistaa muutos. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ Hautaniemi korostaa sitä, että lainsäädännössä on annettava tilaa toimia niille yrityksille, joilla on kykyä ja halua ratkaista kiertotalouteen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. . Vuonna 2021 yhtiö tähtää siihen, että uudelleenkäyttöja kierrätysaste nousee 60 prosenttiin, pitkällä aikavälillä 70 prosenttiin
Oriolalta siirtynyt Hautaniemi on tuntenut Lassila & Tikanojan jo pitkältä ajalta ennen varsinaista toimitusjohtajan pestiään. Mutta kuitenkin operatiivisessa vastuussa rooli on toisenlainen kuin hallitusvastuussa. Paljon on tullut uutta asiaa." JÄTEHUOLTO VOIDAAN TOTEUTTAA MYÖS HIILINEUTRAALISTI. Transitiovaiheessa apuna oli varatoimitusjohtaja Tuomas Mäkipeska. Olen nyt käyttänyt paljon aikaa siihen, että olen tavannut henkilöstöä ja asiakkaita. Jätehuoltoa kehittämällä asiakas saa suoria säästöjä, 1 200 000 . Hän sanoo yhtiön pohtivan lisäkasvun hakemista mahdollisesti Ruotsista, Suomessa taas muun muassa kaupan ja yritysten erilliskeräysratkaisuista ja neuvontapalveluista. Vielä hänen ollessaan lähdössä lomamatkalle olimme käyneet iltapäivällä läpi keskeneräisiä asioita.” Hautaniemi aloitti kuitenkin toimitusjohtajana alkuperäisen suunnitelman mukaan, 1.1.2019. ”Seuraamme ja mittaamme jätemäärien kehitystä, jätteiden jakautumista sekä hiilijalanjälkeä aktiivisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Teollisuuspalvelut Hautaniemi näkee mielenkiintoisena markkinana: ”Teollisuuden materiaalivirrat ovat usein paljon vaativampia kuin yhdyskuntajätevirrat, mikä vaatii läheistä kumppanuutta asiakkaan kanssa ja erikoisosaamista kemiasta, fysiikasta ja vaikkapa luvituksesta ja viranomaisyhteistyöstä. 39 UUSIOUUTISET 4|2019. ”Kun jätehuoltoa on viety eteenpäin, parhaimmillaan on puolitettu jätehuollon kustannukset.” Lisäkasvua Ruotsista Eero Hautaniemi nostaa hyvien vastuullisuustyöesimerkkien joukkoon myös kiinteistötekniikan puolella saavutetut hyvät tulokset energiatehokkuuden parantamisessa ja digitaalisuuden, jonka ansiosta hyvät tulokset pystytään mittaamaan ja osoittamaan dataan ja faktoihin pohjautuvasti. ”Pyrimme jatkossa entistäkin paremmin identifioimaan kasvavia alueita materiaalien kierrätyksessä ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä. SURU SÄVYTTI ALKUA TÄMÄN VUODEN alussa Lassila & Tikanojan johtoon astui Eero Hautaniemi. Niihin on usein asetettu tavoitteita yhtiön strategiatasolla. Tulokset ovat olleet hyviä. Tunsin Pekan hyvin. Toinen mittari on kustannustehokkuus. sä. ”Asiakasta kiinnostaa kierrätysasteen muutos. Hän kiinnostui yhtiöstä jo 1990-luvun alussa toimiessaan vielä Instrumentarium Oyj:ssä ja piti yhtiötä yhtenä parhaista ympäristöalan toimijoista. Kiinteistökohteissa sekajätteiden määrää on saatu vähenemään jopa yli 20 prosentista noin seitsemään prosenttiin ja kierrätysastetta on saatu samaan aikaan paranemaan yli 10 prosenttia. Monelle suurelle yhtiölle ympäristöasiat ja vastuullisuus ovat tärkeitä. Lassila & Tikanoja on julkistamassa syksyllä uuden, päivitetyn strategian. ”Se oli traagista. ”Autamme asiakkaita jalkauttamaan tavoitteet arkeen ja lunastamaan sitoumukset. Sen ytimessä tulevat olemaan vastuu ympäristöstä ja kiertotalouden ratkaisut. L&T:n muovin kierrätyslaitos Meri karvialla laajenee: Esikäsittely, pesu ja kuivaustekniikkaa tehostava laajennus otetaan käyttöön kesällä. Hautaniemi kertoo, että vuodet L&T:n hallituksessa auttoivat ja nopeuttivat oppimista: ”Tunsin kaikki yhtiön toimialat, termit, liiketoiminnan logiikan ja suuren osan ihmisistä. Digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä kiinteistöjen energiatehokkuuteen että ylipäätään kiertotalouteen”, Hautaniemi näkee. Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Eero Hautaniemi toivoo, että poliitikot näkisivät jätteet osana materiaalitaloutta: ”Esi merkiksi tuottajavastuun alaisen jätteen kierrätys on osoittau tunut Suomessa toimivaksi.” mutta myös välillisiä hyötyjä tulee: palokuormat pienevät, työturvallisuus kohenee, tilat ovat helppokäyttöisiä ja siistejä ja henkilökunnan kokemus laitteiden ja tilojen käyttäjänä paranee”, Miettinen muistuttaa. Vain reilu viikko sen jälkeen, kun Hautaniemi sai 15. Jätehuolto voidaan toteuttaa myös hiilineutraalisti”, Miettinen kertoo. Lassila & Tikanoja laskee hiilikädenjäljekseen, että sen toiminnan ansiosta on vähennetty vuodessa näin monta hiilidioksiditonnia päästöjä. marraskuuta tiedon tulleensa valituksi uudeksi toimitusjohtajaksi, saapui suru-uutinen: Lassila & Tikanojan entinen toimitusjohtaja, seuraavalla viikolla kuitukangasyhtiö Suomiselle siirtymässä ollut Pekka Ojanpää oli menehtynyt lentoturmassa lomamatkallaan Zimbabwessa 23.11.2018. Hautaniemen työ toimitusjohtajana alkoi surullisissa merkeissä. Esimerkiksi eräässä pääkaupunkiseudun kauppakeskuksessa sekajätteen määrä väheni muutamassa vuodessa yli 40 prosenttia ja kierrätysaste nousi samaan aikaan yli 60 prosenttiin. Asiakkaina on kiinteistökohteita kuten kauppakeskuksia, toimistoja ja toimitiloja, teollisuuskohteita ja tehtaita, terveydenhuollon asiakkaita ja monikäyttäjäkohteita joka puolelta Suomea. Haitalliset aineet eivät saa lähteä takaisin kiertoon.” Hautaniemi pitää mahdollisena, että vaarallisten jätteiden käsittelyyn voi olla tulossa lisäinvestointeja. L&T:n hallituksessa Hautaniemi vaikutti kymmenen vuotta, 2007–2017. Ympäristökoordinaattori opastaa henkilökuntaa lajitteluun, tarkistaa, että keräysvälineet ovat kunnossa ja että jätehuollon tilat ovat selkeät ja helppokäyttöiset. Olemme asiakkaan tavoitteita käytäntöön paneva kumppani”, tiivistää L&T:n ympäristöjohtamisen yksikön liiketoimintapäällikkö Olli Miettinen. Kierrätyskelpoiset jätteet kuten pahvi, kartonki ja muovi saadaan lajiteltua pois energiaksi menevästä jätevirrasta
L apsi voi kasvaa seitsemän vaatekoon verran kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. ELINA SAARINEN H&M FOUNDATION, KUVAT PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ Nyt kuluttajilla on mahdollisuus tukea mieleisiään kestävän kehityksen ideoita joukkorahoitusalusta Indiegogon kautta. Elinkaaren lopussa vaatteen kierrättäjät skannaavat tunnistimen kautta kierrätysprosessia helpottavaa tietoa. Vaatteen henkilöllisyyspaperi Saksalainen circular.fashion pureutuu vaatejäteongelmaan kaikissa elinkaaren vaiheissa: Loop Scoop on digitaalinen järjestelmä, joka auttaa vaatteiden suunnittelijoita valitsemaan ympäristöystävällisiä ja kierrätettäviä materiaaleja ja tuotantotapoja. Yhteensä miljoonan euron apurahaa jakaa neljä muutakin innovaatiota. Kuluttajat voivat nyt tukea joukkorahoituksella vaate teollisuuden muutosta kiertotalouden mukaiseksi. Kestävyyteen ja kiertotalouteen tekstiili teollisuutta kannustava ideakisa on järjestetty vuodesta 2015 lähtien. 182 maasta. Nyt kuluttajilla on mahdollisuus tukea mieleisiään kestävän kehityksen ideoita joukkorahoitusalusta Indiegogon kautta. Vaatteen tiedot tallentuvat digitaaliseen tunnistimeen, josta kuluttaja puolestaan saa ohjeita vaatteen eliniän pidentämiseen. H&M Foundation palkitsi Global Change Award -kisan voittajat Tukholmassa. Voittajat saavat apurahaa ja pääsevät valmennusohjelmaan toimintansa jatkokehittämiseksi. Brittiläinen Petit Pli on luonut vaatteita, joita lapsi voi käyttää läpi tämän vauhdikkaan kasvuvaiheen. Kivestä tehdään liuos, josta voi suihkaista vaatteen pintaan maatuvan, suojaavan kerroksen. Kun housut kasvavat vauvan mukana, voidaan vähentää vaatteiden määrää ja siten niiden ympäristövaikutuksia. Vaatteet on taiteltu kuten japanilainen paperiorigami. Avaruusteknologiasta inspiroituneiden vaatteiden laskoksen avautuvat antaen lisää mittaa lapsen kasvaessa. . Petit Plin keksintö oli yksi viidestä H&M Foundationin Global Change Award -kisassa palkituista. KASVAVA VAATE KASVAVALLE VAUVALLE 40 UUSIOUUTISET 4|2019. Yksi innovaatiokisan voittajista tekee lastenvaatteita avaruusteknologian ja origamien pohjalta. Nahkaa hedelmistä Kolme muuta palkittua korvaa nykyisiä tekstiilimateriaaleja kestävämmillä vaihtoehdoilla. Kisaan osallistui tänä vuonna yli 6 600 yrittäjää . Sveitsiläinen Dimpora korvaa teknisten ulkoiluvaatteiden mikromuovia synnyttäviä pintakäsittelyaineita mineraalisilla, myrkyttömillä ja mineraalipohjaisilla
Hän vastaa Vestialla rakennuttamistehtävistä. Aiempaa kokemusta jätealalta Väisäsellä on ympäristötekniikan alan yrityksestä. Rusanen aloittaa PHJ:n toimitusjohtajana elokuussa seuraten tehtävässä yhtiötä sen perustamisesta lähtien luotsannutta toimitusjohtaja Tuula Honkasta, joka jää eläkkeelle. WeFood on onnistunut vähentämään ruokahävikkiä ensimmäisten kolmen toimintakuukautensa aikana jo yli 30 000 kiloa. Työssä on mukana 130 vapaaehtoista, yksi heistä on Helena Ahonen. ”Palkinto kuuluu jokaiselle, joka jollakin tavalla muuttaa toimintatapojaan niin, että ruokahävikkiä syntyisi vähemmän”, Ahonen sanoi palkintojenjakotilaisuudessa. Nokkonen soveltuu karuihin oloihin ja rinteisiin ja tuo elinkeinon jo tuhansille kenialaisille maanviljelijöille. Outi Lepistö on valittu yhtiön laatupäälliköksi. Olemme todella tyytyväisiä tulokseen, sillä alun perin tavoitteemme oli vähentää vuodessa ruokahävikkiä 50 000 kilolla. Tuotteet on saatu lahjoituksena 28 tavarantoimittajalta. Hän on toiminut aiemmin Reisjärven kunnanrakennusmestarina. Kiertopalkinto nostaa esiin kiertotaloutta edistäviä tahoja Materiaaliloikka-verkkopalveluun listattujen esimerkkien joukosta. Lisäksi yksityiset ihmiset ovat rahoittaneet toimintaa joukkorahoituksen kautta noin 50 000 eurolla. Pietari siirtyy Rambolliin Fujitsulta. Ramboll Finland Oy Terhi Pietari on nimitetty Rambollin henkilöstöjohtajaksi Suomeen 6.5.2019 alkaen. Toimitusjohtajan tehtävään haki kaikkiaan 50 henkilöä. Hän vastaa yhtiön Pilaantuneiden materiaalien ja vaarallisten jätteiden liiketoiminnoista sekä tutkimusja kehitystyöstä. ”On suuri kunnia saada tämä tunnustus. Vestia Oy Mervi Väisänen, viestinnän johtamisen KTM, on aloittanut tammikuussa viestintäsuunnittelijana. https://globalchangeaward.com/ back-the-winners/ 41 UUSIOUUTISET 4|2019. Hän aloittaa tehtävässään 3.6.2019. Myymälästä voi ostaa tuotteita, jotka muuten olisivat päätyneet hävikkiin, koska niiden parasta ennen -päivä lähestyy tai ne ovat muulla tavalla kakkoslaatua, silti syöntikelpoisia. Hävikkiruuan myynnistä syntyneet voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön. Näin kaupat, tukut, ruoan valmistajat ja maahantuojat pystyvät vähentämään omaa hävikkiään. Kiertopalkinto WeFoodille WEFOOD-HÄVIKKIRUOKAMYYMÄLÄ saanut Suomen ensimmäisen Kiertopalkinnon. Hän vastaa laatuja ympäristöjärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä sekä työturvallisuusjärjestelmän rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä. WeFood on saanut toimintansa tueksi rahoitusta ympäristöministeriöltä ja Otto Malmin säätiöltä. Jarkko Saaranen, insinööri AMK, on aloittanut rakennuttajana toukokuun alussa. Aiemmin Rusanen on toiminut mm. Näin vältetään aidon nahan ympäristövaikutukset, joista erityisesti värjääminen kuormittaa luontoa. Hänellä on pitkä kokemus myyntija asiakaspalvelutyöstä. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN Perulainen Le Qara puolestaan valmistaa aidon nahkan kaltaista, yhtä kestävää ja tismalleen halutun väristä materiaalia bioteknisesti laboratoriossa kasvien kuten kukkien ja hedelmien mikro-organismeista. Raimo Seppälä, markkinointimerkonomi, on aloittanut ratkaisumyyjänä toukokuun alussa. Nyt vaikuttaa siltä, että olemme tässä vaiheessa kevättä ylittäneet tavoitteen”, kertoo projektipäällikkö Else Hukkanen WeFoodista. Hän siirtyy tehtävään HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän käyttöpäällikön tehtävästä, missä hän on toiminut jätehuollon kuljetusyksikön päällikkönä. Hän vastaa Vestian viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. NIMITYKSIÄ Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu filosofian maisteri (ympäristötiede) Johanna Rusanen. Lahjoitukset kerätään Nissanin sponsoroimalla sähköpakettiautolla. Hävikkiruokamyymälä WeFood avautui kauppakeskus REDIin Helsinkiin syyskuussa 2018. Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Circwaste-hanke jakoi Kiertopalkinnon hävikkimyymälä WeFoodille toukokuun alussa Kiertotalouden kirittäjät -seminaarissa Espoon Otaniemessä. NCC Industry Oy:n, Lassila&Tikanoja Oyj:n ja Rosk´n Roll Oy Ab:n (entinen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy) palveluksessa. Hän vastaa Vestialla yritysten sekä omistajakuntien asiakasratkaisuista. Virtanen on aloittanut 15.4.2019 liiketoimintajohtajan tehtävässä. Kenialainen Green Nettle Textile tekee tekstiilikuituja uudesta viljelykasvista. Suomen Erityisjäte Oy Pasi P. Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämä WeFood-kauppa perustuu tanskalaisen sisarjärjestön konseptiin
JEMINA HONGELL TURKU AMK, KUVA Ruisrockissa on tarjolla taatusti jotain täysin erilaista ja jännittävää fyysistä haastetta ympäristöohjelmaan liittyen. heinäkuuta Turun Ruissalossa. OPISKELIJOILTA 42 UUSIOUUTISET 4|2019. Koska uusia vaatteita saa kaupasta edullisesti, rikkinäisten tekstiilien korjaaminen ei houkuta eikä tekstiilien laatuunkaan ole tarvetta kiinnittää huomiota. Aiempina vuosina on pyritty lisäämään tietoisuutta muun muassa puhtaasta vedestä ja energiansäästös. Yhteistyökumppaneiden kautta pisteellä esitellään ekologisia ja kestäviä vaatemateriaaleja sekä erilaisia tekstiilien uudelleenkäyttöja kierrätysmahdollisuuksia. Näin monipuolisessa projektissa jokaisen alan osaajalle on tarvetta, aina biotalouden osaajista tekniikan taitajiin. Mielenkiintoista ja kysymyksiä herättävää. Työryhmän opiskelijat ovat jakautuneet omien vahvuusalueidensa mukaan eri tiimeihin. Turun AMK on toteuttanut Ruisrockin ympäristöohjelmaa jo useana vuonna. Tähän kertakäyttökulttuuriin Turun AMK:n ja Ruisrockin yhteistyöprojekti RockSock pyrkii vaikuttamaan tänä kesänä. Ruisrockissa törmää tänäkin kesänä ympäristöteemaiseen, taatusti yllättävään toteutukseen Turun ammattikorkeakoulun kojulla 5.-7. Pisteen toiminnallisesta puolesta ei vielä haluta paljastaa liikaa, mutta tarjolla on taatusti jotain täysin erilaista ja jännittävää fyysistä haastetta, visuaalista mielenkiintoa ja itsensä toteuttamista! Projektin etenemistä voi seurata Turun AMK:n Instagramista @turkuamk_tuas ja #rocksock Kirjoittaja on mainonnan suunnittelun opiskelija Turun ammattikorkeakoulusta. Yhtenä vuonna pääset kakkoselle lasiseinäiseen ulkokäymälään, toisena pulahtamaan kylpyyn muoviroskan sekaan. tä hauskoilla, erikoisilla ja yllättävillä keinoilla. Tekstiili jätteestä nimittäin. S uomalainen tuottaa vuoden aikana noin 13 kiloa tekstiilijätettä. Juuri opiskelijoiden oma näkemys kojun toteutuksessa on varmasti yksi sen suurimmista vahvuuksista. Projektin nimeksi valikoitui RockSock, ja projekti toteutetaan täysin monialaisen opiskelijatiimin voimin suunnittelusta lähtien. Pisteen tavoitteena on havainnollistaa ihmisille vuosittaisen tekstiilijätteen määrä ja saada heidät pohtimaan uudelleen kulutustottumuksiaan. ROCKSOCK LAITTAA SUKAT PYÖRIMÄÄN JALOISSA Ruisrock antaa mietittävää sukan kuluttajalle. Särmää ja nuoruuden näkökulmaa Tämän vuoden tekstiilikierrätykseen keskittyvän kojun teema ja sisältö ovat kovaa vauhtia rakentumassa. Festareiden rento ilmapiiri tuo uskallusta ottaa myös riskejä ja löytää erilaisia tapoja tuoda esille aiheita, jotka muuten eivät välttämättä tavoittaisi kohdeyleisöä
PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Asumisen jätehuolto. Logistiikka. mainosaineistot 13.5. Uusiouutisten verkkosivuilla on yli 50 000 sivukatselua ja yli 27 400 käyntiä vuodessa. Kestävä arki. Uusiomaarakentaminen. Vastuullinen kuluttaminen ja kauppa. Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristö seminaarissa tammihelmikuun vaihteessa 2019 2 /19 14.3.2019 varaukset 14.2. Kiertotalouspäivillä sekä YTnäyttelyssä 15.16.5.2019 Kasvu Open sparrauskisan Kiertotalouden kasvupolun tapahtumissa 4/19 3.6.2019 varaukset 6.5. Kasvu Open Karnevaalin finaalitapahtumas sa lokakuun lopussa. Älykäs kiertotalous. mainosaineistot 20.11. Rakentaminen ja purkaminen. Kestävät kaupungit & asuminen. mainosaineistot 8.4. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. YTP ry:n kevätseminaarissa 21.3.19 sekä ChemBiotapahtumassa 27.28.3.2019 sekä Kasvu Open sparrauskisan Kiertotalouden kasvupolun kasvupajatapahtumissa Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku 20.3.3.4.2019 3/19 29.4.2019 varaukset 1.4. FRUSHtapahtumassa 18.19.9.2019 Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku syyskuussa. Bio ja ravinnekierrot. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.”. Uusiokuidut, puu ja paperi sekä tekstiilit. Biotalous ja vastuullinen teollisuus. Kiertovoimapäivillä marrasjoulukuussa. Mediakortti 2019 AIKATAULU, OSATEEMAT JA ERIKOISJAKELUT Numero Ilmestyy Osateemat Erikoisjakelut, tapahtumat 1/19 30.1.2019 varaukset 3.1. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Asumisen jätehuolto. mainosaineistot 9.8. Vesi, jätevesi ja liete. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Kestävät julkiset hankinnat. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. 5/19 28.8.2019 varaukset 1.8. Biokaasu ja energia. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. 8/19 11.12.2019 varaukset 13.11. 7/19 1.11.2019 varaukset 7.10. Ruokahävikki. mainosaineistot 22.2. mainosaineistot 15.10. Erikoisjakelu kaupan alalla. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. Ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. Jätteen keräys ja kuljetus. 6/19 30.9.2019 varaukset 3.9. Tekstiilien kierrätys. Muovijäte ja uusiomuovit. mainosaineistot 10.1. mainosaineistot 10.9. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO Forssa Print TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. Sähkö ja elektroniikkaromu ja akut. Arvoaineet ja kemikaalit. Biolaitospäivillä marraskuussa. Jätehuoltopäivillä lokakuussa. Kiertotalouden bisnesmallit