4|2022 MEA UPCYCLINGIN ELINA KORRI: KIERRÄTETTY INNOSTAA JÄTEKERÄYKSEEN KAIKKIEN AIKOJEN MUUTOS Koneoppi kirittää keittiöitä Vainua viherpesu! Uudelleenkäytölle tavoite
09 276 6980 onniforselloy Tervetuloa Jätehuoltopäiville! Tapahtumassa kuulet askelista kohti jätteettömyyttä. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. SOKOS HOTEL TRIPLA, PASILA HELSINKI Yritys: varaa näyttelypaikkasi tapahtumat@ jatehuoltoyhdistys.fi Jätehuoltopäivät 2022 Jo n at h an H is lo p / U n sp la sh. 2022 mennessä edullisempaan hintaan www.jatehuoltopaivat.fi 5.—6. Tule keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Ilmoittaudu 5. 10. Miten data voi tukea kiertotaloustavoitteita, mikä on jätehuollon rooli tulevaisuuden energiantuotannossa ja millaisia opinnäytetöitä palkittiin JHY:n kilpailussa. 9
(03) 41 241 toimisto@envor.. Palvelemme sekä yrityksiä että yksityisiä. Envor, Luotettava jätehuollon kumppanisi Kiertotalouden edelläkävijä Meiltä saat * kaivojen ja säiliöiden tyhjennykset * viemärien aukaisut ja huuhtelut * ADR-imupalvelut * * jätteen kuljetukset * jäteastioiden tyhjennykset Vastuullista kiertotaloutta vuodesta 1964 Voimalankatu 56, 30420 Forssa puh. Ota yhteyttä ja kysy tarjous kokonaisvaltaisen jätehuollon järjestämisestä yrityksellesi: info@lhjgroup.fi. Kysy lisää asiakaspalvelustamme! Järjestämme kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset käsittelyratkaisut kaikille materiaaleille yrityksesi toimialasta riippumatta. Vastuullinen kiertotaloustoimija www.lhjgroup.fi. www.envor.
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 33. Kävijöitä tuli ympäri maailmaa, mutta yksi maa oli joukosta poissa. 26 19 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalous tekee tilaa luonnolle 14 Kaksi pakkausten tuottajayhteisöä 16 Pitsiä jäteastioihin 18 Kiertotalouskikka 19 Työnsä taitajia: Juha Kenraali 20 Uudelleenkäytölle tavoite! 21 Vainua viherpesu! 22 Kolumni: Anne-Marie Tuomala 23 Koneoppi kirittää keittiöitä 24 Jätekuljetuksiin kaikkien aikojen muutos 26 Kierrätetty kiinnostaa 30 Potilas nimeltä Maapallo 33 Liikelahjoja sairaalan purkujätteestä 34 Lentomatkustajakin lajittelee 35 Pakina 36 Tapahtumia 42 Lahteen ei kuminkierrätyslaitosta 44 Resurssiviisaudella säästöjä 46 Palkittuja ja nimityksiä 50 Opiskelijoilta Osateemoina kestävät kunnat, vastuullinen kauppa, vihreät julkiset hankinnat, keräys ja kierrätys, ruokahävikki sekä kiertotalouden koulutus. Kestävä materiaali sopii hyvin uusiotuottamiseen. SISÄLTÖ 4|2022 Evi Oivasen Cuitu hyödyntää tuotteissaan esimerkiksi sukelluspukukangasta ja nostohihnoja. vuosikerta KANNEN KUVA Ilari Välimäki 38 ILA RI VÄ LIM ÄK I AN NI KA RA UH AL A EL IN A SA AR IN EN Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. ”Jos miettii, mitä aikoo isona tehdä, alalta löytyy varmasti tehtävää.” Yksi maailman suurimmista ympäristöja jätehuoltoalan tapahtumista, IFAT-messut, pidettiin neljän vuoden tauon jälkeen Münchenissä. no. www.climatecalc.eu Cert. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 4|2022. Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtajana puolitoista vuotta toiminut Juha Kenraali näkee kierrätysalan tulevaisuuden alana
En teknologisista uutuuksista, vaikka niitäkin tarjoiltiin. Näin ihmisiä neuvottelemassa, sopimassa, suunnittelemassa, pyrkimässä tavoitteisiin yhdessä. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 4|2022. Kyllä. Jätehuoltoalan kattojärjestö ISWAn presidentti Carlos RV Silva Filho kertoi ensin, kuinka maailman pahimmat jätteiden dumppausalueet tappavat enemmän ihmisiä kuin malaria. On muutamia, jotka ovat päättäneet käyttää sen pahaan. Kyllä. Jokin oli muuttunut ihmisten ajattelussa. Tällaisen mahdollisuuden voi käyttää hyvään tai pahaan. En teknologisista uutuuksista, vaikka niitäkin tarjoiltiin. Jokin oli muuttunut ihmisten ajattelussa. Euroopassa on sota. Näin ihmisiä, jotka uskovat, että muutos parempaan on meistä kiinni. 18 HALLILLISTA HYVÄÄ Y mpäristötoimittajana saattaa kyynistyä. Istahdin messuvilinässä A5-hallin keskelle rakennettuun katsomoon. Usko ja toivo ovat välillä koetuksella. Näin tekoja, näin toivoa. Mutta en nähnyt messuilla pelkoa, en tyytymistä kohtaloon, en lannistumista. Näin yrityksiä, jotka on perustettu toteuttamaan tätä muutosta. Löytyisikö pato putoukseen, jossa maail man luonnonvarat syöksyvät jätteiden mereen. Odottaisiko jollain osastolla ratkaisu. Olen työssäni seurannut yli kaksikymmentä vuotta maailman jäteongelmien paisumista. Mutta on valtavasti ihmisiä, ihan joka puolella, jotka haluavat käyttää sen hyvään. Hyvää ja toiveikasta kesää lukijat! ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 23.6.2022 Löysinkö messuilta muutoksen lupauksen. Tässä on meidän mahdollisuutemme, meidän kontribuutiomme maailmalle.” Löysinkö messuilta muutoksen lupauksen. Työni ytimessä on yrittää poimia puheiden merestä helmet ja nostaa esiin osaajat, tutkimukset, projektit, keksinnöt, teknologiat ja yritykset, joissa saattaisi piillä aitoa muutosvoimaa. Silva Filho listasi, kuinka jätehuolto voi tuottaa paljon ratkaisevan tärkeää hyvää: Jätehuolto suojelee ihmisten terveyttä, parantaa elämää, suojelee luontoa ja ekosysteemejä, tuottaa uusioraaka-aineita ja kierrätysravinteita, parantaa maaperää, tuottaa vihreää ja uusiutuvaa energiaa, auttaa maailmaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä luo paikallisia työpaikkoja ja alueellista vaurautta. Miltei jokaiselta messuosastolta ja jokaisesta keskustelusta löysin saman ajatuksen: Mikä vain on mahdollista, mitä tahansa voi tapahtua. Luontokato ja ilmastokriisi kärjistyvät päivä päivältä. Kyynikko minussa nyökkäsi katkerana. Siispä lähdin toukokuussa Saksan Müncheniin valmiina kahlaamaan läpi IFAT-messujen tarjoomaa: 18 hallia ympäristöalan näyttelyosastoja täynnä lanseerattavia uutuustuotteita, patenttia odottavia keksintöjä ja viimeisintä teknologiaa. Ihmiskunta on kohdannut maailmanlaajuisen kulkutaudin. ”Tässä ovat jätehuollon avaintehtävät. Mutta sitten hän sanoi, ettei halua käyttää esitysaikaansa puhumalla ongelmista, vaan mahdollisuuksista, joita jätealan toimijoilla on tällä vuosikymmenellä. Höristin korviani
Uutta lakiesityksessä ovat esimerkiksi säännökset uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. STYROX-MUOVIEN kierrätyshaasteisiin löytyi yllättävä ratkaisu. Malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan. Ehdotusta uudeksi luonnonsuojelulaiksi on valmisteltu vuoden 2020 alusta lähtien. Oleellista oli ymmärtää, millä liuotinvaihtoehdolla polymeerirakenne säilyy parhaiten nesteytetyssä polystyreenissä, jolloin se on helpoin palauttaa taas raaka-aineeksi. SALOON KEMIALLINEN KIERRÄTYSLAITOS . “Selvilläolovelvollisuuden mukaan niin yksityishenkilöiden kuin yritysten olisi oltava riittävällä tavalla selvillä toimintansa vaikutuksista luonnolle. ”Tämän kemiallisen kierrätyslaitoksen ansiosta pystymme käyttämään jatkossa omien eristetuotteiden valmistuksessa entistä enemmän kierrätysmateriaalia”, sanoo Finnfoamin toimitusjohtaja Henri Nieminen. Tämä on nykyisestä lakiesityksestä vesitetty ja pitäisi ilmaista tiukemmin”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja RaijaLeena Ojanen. Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Laitoksessa käytettyyn liuottimeen ja puhdistuslaitteistoon on haettu patentti. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN JA KATJA PULKKINEN FIN NF OA M AD OB E ST OC K Ekologinen kompensaatio luonnon suojelulakiin SUOMEN HISTORIAN kolmas luonnonsuojelulakiesitys on edennyt eduskuntaan. Kemiallisen kierrätyksen pilottilaitoksen investointi on kymmenen miljoonan euron suuruinen. Polystyreenin eli XPSja EPS-eristeiden kemialliseen kierrätykseen tarkoitetussa laitoksessa käytetyt, likaisetkin vaahtomuovieristeet kyetään energiaja kustannustehokkaasti kierrättämään uusien eristeiden raaka-aineeksi. Tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan kesällä 2023. Muovin kierrätyksessä jakeiden puhtauden lisäksi haasteena on riittävän materiaalivolyymin kerääminen. Tämän myötä taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää. Huomioonottamisvelvoite taas tarkoittaa, että uhanalaiset lajit ja luontotyypit on otettava paremmin huomioon lupamenettelyissä ja kaavoituksessa. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” ympäristöja ilmastoministeri Emma Kari sanoo. Finn foam rakentaa Saloon kemiallisen kierrätyslaitoksen, jonka liuotin-innovaatio pohjautuu hedelmiin. Kiertotalousratkaisuihin investoiva Finnfoam on vuodesta 2019 kerännyt työmailta eristeiden hukkapaloja ja käytettyjä eristeitä uudelleen kiertoon. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin. Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Tämän haasteen Finnfoam on ratkaissut ostamalla puolet laitilalaisen PS Processing Oy:n osakekannasta. Lähtökohtana oli löytää paras tapa kierrättää polystyreenin kaltaista kestomuovia mahdollisimman energiatehokkaasti. Kehityksessä Finnfoamilla on ollut apuna pitkäaikainen kumppani Brightplus. ”Prosessissa käytetty liuotin on yhdistelmä luonnonmukaisista, eräisiin syötäviin hedelmiin pohjautuvista liuottimista”, Leivo kertoo. ”Esityksen pohjana on vuonna 1996 hyväksytty laki, jota edelsi lähes sadan vuoden takainen, vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki. WWF pitää luonnonsuojelulakia askelena parempaan suuntaan, vaikkakin lakiesitykseen jäi vielä parannettavaa eduskuntakäsittelyssä. Patentti haussa Kemiallinen kierrätysprosessi puhdistusja haihdutuslaitteistoineen ja liuottimineen on kaikkiaan kolmivuotisen kehitysprosessin tulos. UUSIOUUTISET 4|2022 6. ”Finnfoamin kehittämä teknologia tukee hyvin polystyreenin keräystä, koska puhtaus ei enää ole ongelma”, toteaa PS Processing Oy:n toinen omistaja Santeri Sulo. Liuotin hedelmistä ”Kemiallinen kierrätys liuottamalla on perinteistä mekaanista parempi siinä mielessä, että liuoksesta on helppo poistaa fyysiset epäpuhtaudet”, Jarkko Leivo Brightplussasta kertoo
Toimitusjohtajana on aloittanut Teemu Koskela, joka toimi aiemmin Oulun Energian kiertotalousjohtajana. Vähäarvoisten biovirtojen uudelleenhyödyntämisessä halutaan saada aikaan hiiltä sitovia tuotteita. Resepti: www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/kestava-ruoka/ havikista-herkkua AD OB E ST OC K Aurinkopaneeleista syntyy vuoteen 2050 mennessä jätettä ennusteen mukaan 78 miljoonaa tonnia ja tuulivoimaloiden lavoista 43 miljoonaa tonnia, kertoo Ellen MacArthur -säätiö. Tee niistä kesäinen salaatti! Levitä neljälle lautaselle alimmaiseksi salaatinlehdet. 78 Mt Oulun Energian kiertotalous toiminnot uuteen yhtiöön OULUN ENERGIA on siirtänyt kesäkuun alusta lukien kiertotalouteen ja jätehuoltoon liittyvät toimintonsa perustamaansa uuteen yhtiöön nimeltä Syklo. 95 % Noin auton painosta pystytään hyödyntämään. Syklon omistajapohjaan ei tule liiketoimintasiirron yhteydessä muutoksia. Järjestele salaatinlehtien päälle perunat, pavut, tomaatit ja säilykekala. HÄVIKKIHERKKU Nizzan salaatti 4-6 keitettyä perunaa 3-4 keitettyä kananmunaa 3 tomaattia 1 sipuli tai pieni purjo 200 gr keitettyjä vihreitä papuja 1 tlk säilykekalaa kourallinen mustia oliiveja salaatinlehtiä Ranskalainen salaatinkastike: viinietikkaa ja öljyä 1:3 ripaus suolaa ja mustapippuria JÄIKÖ edelliseltä aterialta yli keitettyjä perunoita. Raviste kastike sekaisin ja tarjoa erikseen. (Vinkki: Kokeile tonnikalan sijasta ekologista, purkitettua kotimaista järvikalaa kuten maustesärkeä.) Koristele annokset munalohkoilla, sipulirenkailla ja mustilla oliiveilla. Syklon jätteenkäsittelypalvelut vastaanottavat jätettä yhteensä 260 000 tonnia vuosittain. Tavoitteena on nostaa kaupan ja rakentamisen alan jätteiden kierrätysja uusiokäyttöastetta materiaalien kiertojen sulkemiseen tähtäävillä ratkaisuilla. Kuori ja viipaloi perunat ja kovaksi keitetyt munat. ”Tavoitteenamme on laajentaa kasvua myös Oulun ulkopuolelle ja kehittää nykyistä kiertotaloustoimintaa uusilla innovaatioilla”, taustoittaa Syklon omistavan Oulun Energia -konsernin toimitusjohtaja Juha Juntunen. Syklon kiertotalousjärjestelmään kuuluvat nyt jätteiden lajittelukeskus Oulun Ruskossa, jätepalveluratkaisujen tuottaminen ekovoimalaitokselle Oulun Laanilassa sekä tuhkien ja kuonien hyötykäytön kehittäminen yhdessä partneriverkoston avulla. Katso vastaanottopisteet: autokierratys.fi 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi etappiradio supla.fi/ohjelmat/ etappi-radio KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ARJEN KIERTOTALOUDESTA 7 UUSIOUUTISET 4|2022. Ympäristö kiittää Ympäristö kiittää auton kierrättäjää Auton kierrättäminen on helppoa ja ilmaista. Viipaloi tai lohko tomaatit, pilko pavut ja leikkaa sipulista ohuita renkaita. Syklon tähtäimessä ovat 100 000 tonnin säästöt kasvihuonekaasupäästöissä vuosittain
Papu-koruihin Sulapacin materiaalia KESTÄVYYTTÄ KOROSTAVA designbrändi Papu on lanseerannut vastuullisen korumalliston. Encore toimii myös Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy:n operaattorina. PA PU Hävikkiviikkoon materiaalipankki HÄVIKKIVIIKKOA vietetään 12.–18.9.2022. Kiertotalousyhtiö Wastewise Group Oy ja Neste Oyj ovat solmineet sopimuksen muovijätteestä tuotetun uusioöljyn toimittamisesta Nesteen Porvoon jalostamolle. ISCC-sertifioidun uusioöljyn toimitukset käynnistyivät toukokuun alussa. Sen korut on valmistettu Sulapacin patentoimasta biohajoavasta materiaalista, joka on suunniteltu vähentämään muovijätteen määrää. havikkiviikko.fi kuluttaja.fi HÄ VIK KIV IIK KO UUSIOUUTISET 4|2022 8. Tämä tarkoittaa sitä, että pystymme tarjoamaan nykyisin polttoon päätyville muovijätteille kierrätysratkaisun, joka vähentää oleellisesti muovituotannon hiilijalanjälkeä”, kertoo Wastewise Groupin toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. Lue lisää aiheesta Uusiouutisten syksyn numerosta! EL IN A SA AR IN EN Wastewise Group edistää muovien suljettua kiertoa kemiallisella kierrätyksellä. Etelä-Suomessa logistiikka hoituu useiden eri toimijoiden kanssa. Modulaaristen korujen pyöreät muodot ovat satakuntalaisen valutekniikan tulosta. Materiaali yhdistää puuhaketta ja biohajoavaa, luonnonperäistä sidosainetta. ”Meillä Encorella on pitkäaikainen kokemus tuottajavastuusta ja valtakunnallisesta toiminnasta, mikä tarjoaa valmiudet yhteistyöhön Rengaskierrätyksen kanssa. Rengaskierrätys valitsi operaattorin SUOMEN RENGASKIERRÄTYS on valinnut Encore Ympäristöpalvelut Oy:n terminaalioperaattorikseen seuraavaksi viideksi vuodeksi. Tutkimme myös uusia mahdollisuuksia hyödyntää rengasmateriaalia kiertotalouden periaatteiden mukaisesti”, sanoo Encore Ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja Petri Aaltonen. Sopimus koskee koko Wastewise Group Oy:n nykyistä Nokian pyrolyysilaitoksen tuotantoa. Sopimus alkaa ensi vuoden alussa. Papun muotokielessä toistuva puoliympyrä näkyy koruissa. Tavoitteena on, että muovijätteestä jalostettua tuotetta voitaisiin hyödyntää uuden muovin valmistuksessa. TÄHTEELLISTÄ ASIAA Noin kuudesosa valmistetusta ravintola ruoasta päätyy hävikkiin. Pohjois-Suomessa Suomen Rengaskierrätyksen logistiikkakumppanina toimii muissa kuljetuksissa TKH-Logistics Oy. Havikkiviikko.fi/kampanjamateriaalit-sivulta löytyy esimerkiksi erilaisia infograafeja, vinkkilistoja ja somebannereita, joita voi vapaasti jakaa sekä tulostaa hävikkiviikolla tapahtuvaan ei-kaupalliseen viestintään käytettäviksi. WA ST EW ISE GR OU P Uusioöljyä muovijätteistä Nesteelle KOTIMAISESTA muovijätteestä syntyy sertifioitua uusioöljyä Nesteen Porvoon jalostamolle. Tapahtumaa koordinoiva Kuluttaja-lehti on luonut kattavan materiaalipankin, josta löytyy hävikkiä käsittelevää viestintämateriaalia kaikkien ruokahävikin vähentämisestä kiinnostuneiden yritysten ja organisaatioiden käyttöön. ”Tuotantoprosessimme hiilikädenjälki on jalanjälkeä jämerämpi. Näistä renkaat viedään alueellisille keräyspihoille eli alueterminaaleihin erittelyyn ja jatkojalostukseen. Tässä julisteessa eläinystävä herättelee miettimään, mitä omalle lautaselle kannattaa linjastolla kasata. Tämä on ensimmäinen kerta, että Sulapac-materiaalia käytetään koruissa. Älä ota ruokaa mielikuvitus ystävälle, vaan todellisen nälän mukaan. Tuottajayhteisö on testannut renkaista tuotettua uusiogranulaattia yhteistyössä Apila Groupin kanssa. Suomen Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuomisen mukaan järjestely antaa toivottua joustavuutta, sillä rengasmateriaalin logistiikka on entistä tärkeämmässä osassa kiertotalouden ketjua ja laadun varmistusta. Wastewise Group toimi aiemmin nimellä Suomen Kiertoketju Oy. Yhtiö hankki vuoden 2021 lopulla omistukseensa kumija muovijätteiden kierrätykseen erikoistuneen Wastewise Oy:n. Suomen Rengaskierrätyksellä on Suomessa noin 3 300 vastaanottopistettä. Kotimaisten brändien yhteistyö korostaa vastuullisuutta
Södran OnceMore-prosessissa tekstiilijätteestä ja puubiomassasta tehdään kuitua tekstiiliteollisuuden käyttöön. Väri: CMYK. ”Sähkö on mielenkiintoinen vaihtoehto juuri kaupunkiympäristössä siksi, että se ei kerrytä ilmaan lainkaan pienhiukkasia, mikä vaikuttaa kaupungin ilmanlaatuun. Södra on etsinyt kumppaneita, jotka voisivat toimittaa prosessiin tekstiilikuituja. SÖ DR A MI KK O RA SK IN EN 9 UUSIOUUTISET 4|2022. Palkittua kuituteknologiaa vie eteenpäin vasta perustettu Ioncell Oy. Varaukset 13.5. Ioncell-yhtiö kaupallistaa palkittua kuitukeksintöä AALTO-YLIOPISTON ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kehittämä ekologinen Ioncell-tekstiilikuitu etenee kohti kaupallistamista. Lähde: SYKE. Suomen kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt olivat näin monta kilotonnia vuonna 2020. 31 517 Pohjoismainen hub tekstiilien kierrätykseen SUOMALAINEN tekstiilien kiertotalousyhtiö Rester ja ruotsalainen metsäteollisuusyhtiö Södra aloittavat yhteistyön. Tiedostomuoto suljettu, painokelpoinen, digitaalinen PDF Uusiouutiset 4/22 ilmestyy 23.6. Tämä on tärkeä merkkipaalu sekä meille että koko pohjoismaiselle tekstiiliteollisuudelle kiertotalouteen siirtymisessä”, sanoo Resterin toimitusjohtaja Outi Luukko. Yhtiöt perustavat Ruotsiin, Göteborgiin hubin eli keskittymän, jossa kerätään erilaisia käytöstä poistuvia yritystekstiileitä. ”Meillä on Södran kanssa yhteiset tavoitteet, joten yhteistyö avaa meille hyvät mahdollisuudet laajentaa loppukäyttöpalvelujamme kattamaan myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan. Päästöt laskivat edellisvuodesta 8,7 %. Lahtelaisten pahvi kerätään sähköllä LASSILA & TIKANOJA on aloittanut toukokuussa jätekuljetukset sähköllä toimivalla jäteautolla. Ruotsalaisen metsäyhtiön tavoitteena on kierrättää 25 000 tonnia tekstiilikuituja vuoteen 2025 mennessä. Auto kerää tällä hetkellä lahtelaisten pahvijätteet. Uuden yhtiön toimitusjohtaja ja pääosakas on kauppatieteiden maisteri Antti Rönkkö, joka siirtyy tehtävään Nanso Group Oy:n toimitusjohtajan paikalta heinäkuussa 2022. ja aineisto 27.5. Kannen väripro ili on PSO Coated v3 ja sivujen ISO Coated v2 300%. On merkityksellistä, että Suomen ensimmäinen sähköjäteauto otettiin käyttöön juuri Lahdessa. Lisäksi se on huomattavasti polttomoottoria hiljaisempi”, sanoo L&T:n ympäristöpalvelujen toimialajohtaja Petri Salermo. Keskittymä tulee toimimaan Resterin keräyspisteenä sekä nykyisille että uusille asiakkaille Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. mennessä. L&T:n jätepakkaaja on auton toimittaneelle Volvo Trucksille ensimmäinen Suomessa käyttöön otettu sähköllä toimiva jäteauto, malliltaan sarjatuotantovalmisteinen Volvo FE Electric. LADEC ja sen koordinoima Lahti GEM eli sähköisen liikenteen klusteri tekevät työtä sähköisen liikenteen ratkaisujen kehittämiseksi yhdessä alueen yritysten kanssa. PRINTTILEHTI ¼ sivun koot ovat (leveys x korkeus): 84 x 130 mm laatikko 177 x 62 mm vaakapalkki + leikkuuvara 5 millimetriä (bleed)
0400-197 344 Miinatta Oy, Lahti Hinnat alk. 6 m: 12.000 €, 12 m: 23.000 € Meiltä myös varmennetut tasovaa’at, haarukkavaunuvaaka ja trukkivaaka kierrätyskäyttöön. Toimijat haluavat lisätä suomalais ten tietoa kiertotaloudesta ja jakamis taloudesta. AD OB E ST OC K AUTOVAAKA 6-26 m pituuksilla www.vaakamyynti.fi info@vaakamyynti.fi puh. Jakamistalous.fi on blogikanava, joka on perustettu vuonna 2013. Ohjelmassa mukana on useita suomalaisia suuryrityksiä kuten Kemira, Neste, Fortum ja Metsä Spring. Kymmenelle yritysidealle vauhtia KOTIMAINEN sijoitusyhtiö Innovestor käynnistää uuden, kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen kohdentuvan kiihdytysohjelman alkuvaiheen yrityksille. Ohjelma tarjoaa start-upeille yhteensä puolen miljoonan euron rahoituspotin yritystoiminnan käynnistämiseen, 50 000 euroa kullekin. Se on toiminut aina fiksumman ja ekologisemman ostokäyttäytymi sen puolesta. Siksi käynnistämme nyt uudentyyppisen kiihdytysohjelman, jotta start-upit saavat hyvän tuen bisneksensä käynnistämiseen ja ideoiden kaupallistamiseen”, Innovestorin viestintäja markkinointijohtaja Heli Mehtätalo-Takala taustoittaa. Ministeriöiltä ja poliittisilta päättä jiltä tarvitaan selkeää ja strategista viestintää kestävyysasioissa. Kiertotalouden lainsäädäntöä on kehitet tävä pitkäjänteisesti sekä niin, että tuotteiden ja materiaalien koko elinkaari tulee huomi oiduksi. “Haluamme yhteistyöllä tuoda esil le kestävän kuluttamisen hyödyt ja edistää kiertotaloutta. Kaikki vaakaohjelmat liitettävissä näyttöön. AD OB E ST OC K UUSIOUUTISET 4|2022 10. Juuri tähän haluamme tehdä muutoksen’’, kertoo Hygglon kehitysjohtaja Oona Hosia. Tason materiaalina teräs tai betoni. CICAT2025hankekonsortion viides politiikkasuositus muistuttaa huomioi maan kiertotalouden startupyritykset innovaatiopolitiikassa. Siksi tahot ovat alkaneet ylläpitää jakamistalous.fiuutisalustaa. Viisi avainmentoria ovat Ilkka Kaikuvuo, Piia Maaranen, Pasi Pohjola, Aleksi Rautavuori sekä Aki Soudunsaari. Ohjelma huipentuu demopäivään, jolloin yrittäjät pääsevät pitchaamaan ideansa sijoittajille. Yhteistyön aikana jakamista lous.fi sivusta halutaan rakentaa uutta tietoa antava uutissivusto ja tiedotuskanava. Kiertotalousyritysten rahoitukseen ja neuvontaan satsauksia KASVUUN tähtäävä kiertotalouden yritystoi minta tarvitsee rahoitusmalleja, joissa yhdis tyy pitkäjänteinen tuotekehitys ja kokeileva liiketoiminta. Ohjelmaan valitut yritykset saavat syksyn ajan tehosparrausta yritysideansa kaupallistamiseen. Jakamistalous ei ole monille tuttu termi ja olemme hyvin tottuneita nykyiseen kertakäyt tökulttuuriin. Ohjelmaan valitaan mukaan 10 yritystä, joilla on kasvupotentiaalinen bisnesidea. Jakamistalouden palvelualustat yhteistyöhön KOTIMAISET jakamistalouden palvelualustat BloxCar ja Lainappi sekä Pohjoismaiden suurin jakamis talouden markkinapaikka Hygglo ovat aloittaneet yhteistyön. Innovestorilla on kokemusta isojen yhtiöiden ja start-uppien kohtauttamisesta. 03-781 7470 gsm. Siksi yrityspal veluhenkilöstön osaamiseen ja koulutukseen on satsattava. Kiertotalousyrittäjien on vaikea saada tu kea ja oikeaa tietoa, koska yrityspalvelujen työntekijät saattavat suhtautua väheksyvästi kiertotalouden startuppeihin. Sivusto on julkaissut uutisia, mielipidekirjoituksia ja blogiartikkeleita jakamistalouden näkökulmasta. ”Usein alkuvaiheen yrityksillä saattaa olla huikea bisnesidea, jolla olisi potentiaalia kasvaa, mutta pulaa resursseista kuten rahasta, tekijöistä ja yhteistyökumppaneista. Tuki on erityisen tarpeellista juuri kiertotalouden liiketoiminnalle, joka haastaa ja mullistaa perinteisiä bisnesmalleja. Lisäksi yrityksiä sparraavat kokeneet yrittäjät, toimitusjohtajat ja asiantuntijat Innovestorilta sekä yhteistyöyrityksistä
Kirjassa kiertotalouden tutkijat ja asiantuntijat tarkastelevat kiertotalouden näkökulmia sekä havainnollisesti että kriittisesti. Kirja inspiroi arvoa ja laatua nostavan uusiotuottamisen eli upcyclingin maailmaan niin alan harrastajat, opiskelijat kuin ammattilaisetkin. Suomalainen Ninyes haluaa osansa second hand -markkinoiden kansainvälisestä kasvusta. Kirja on toteutunut osin joukkorahoituskampanjan ansiosta. Pohjarahoituksen turvasi kaikkiaan sata mesenaattia. Hankkeen yhtenä kärkitavoitteena on edelleen ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä tukien samalla heidän työllistymistään ja osaamistaan kiertotalouden parissa. Työvalmennusyksikkö Hiedanranta tarjoaa valmentavaa kuntouttavaa työtoimintaa ja psykososiaalisen tuen palveluita. Matalan kynnyksen jäsenyhteisöt, Klubitalot, toimivat Tampereella ja Hämeenlinnassa. KIERTO, Kiertotaloudesta kasvua -hanke toimii Sopimusvuoren Hiedanrannan yksikössä, joka sijaitsee Lielahden kartanossa. Yritys tarjoaa vastuullisesti tuotettujen vaatteiden kierrätyspalvelua ja laajentaa myös toimintaansa Tanskan markkinoille. Kirja toimii hyvänä infopakettina niin päättäjille kuin kaikille kiertotaloudesta kiinnostuneille. Työpaikkoja tamperelaisille kiertotaloudessa TÖITÄ verkkokaupan suunnittelussa, hävikkiruokaravintolan pyörittämisessä, Hiedanrannan opastoiminnan suunnittelussa ja pakkausalan logistiikassa. Kirjan saatesanat on laatinut professori Arto O. Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden tutkija, CICAT2025-hankekonsortion työpaketin vetäjä ja Suomen ympäristökeskuksen tutkija Topi Turunen kertoo omassa artikkelissaan, kuinka kiertotalouspolitiikka on kehittynyt Euroopan unionissa. Tamperelaiset alle kolmekymppiset pääsevät esimerkiksi tällaisiin työkokeilupaikkoihin, kun KIERTO-hanke jatkaa Tampereen seudulla kiertotalouden ja hiilineutraaliuden edistämistä. https://bit.ly/3xqZzpt Upcycling – Vaatteiden toinen elämä KIRJOITTAJA : Paula Malleus KUSTANTAJA: Basam Books KERTOO: Materiaalien uudelleenkäytön pioneeri Paula Malleus on koko 20-vuotisen uransa ajan hyödyntänyt hylättyjä tai käytettyjä materiaaleja ja ylijäämäjakeita ja tehnyt niistä uniikkituotteita tai laadukkaita vaatemallistoja. 72 • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! ”Tavoitteenamme on saada vaatekaappien kätköissä lojuvat vaatteet uudelleen kiertoon ja tukea alun perin vastuullisesti tuotettujen vaatteiden uudelleenmyyntimarkkinan kasvua”, sanoo Ninyesin toimitusjohtaja Elina Aho. Käytettyjen vaatteiden kauppa kasvuun KÄYTETTYJEN vaatteiden kauppa on siirtymässä kirpputoreilta ja sosiaalisesta mediasta helppokäyttöisille digitaalisille alustoille, joiden valikoima on kuratoitu käyttäjien puolesta. Lapin yliopistosta sosiologian tohtoriopiskelija Teemu Loikkanen yhdessä Jätteen yhteiskunta -hankkeen tutkijaryhmän kanssa pohtii jätekansalaisuuden käsitettä kiertotalouden tavoitteiden saavuttamisessa. Niistä 11 on rikki tai muuten poissa käytöstä, kertoi GTK:n, VTT:n ja SYKEn Digitalisaatio ja luonnonvarat -tutkimus. KERTOO: Kiertotaloudesta ei ole suomeksi julkaistu juurikaan kattavia tietoteoksia. NI NY ES 11 UUSIOUUTISET 4|2022. Nyt koko Malleuksen tietotaito on saatu näyttäväksi ja kiinnostavaksi teokseksi yksien kansien väliin. Henkilöasiakastyötä hankkeessa toteuttavat Tampereen kaupunki, Nextiili ry, Titry ry, Sopimusvuori ry sekä Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä. Sopimusvuori ry tuottaa Tampereella sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluja viidessä yksikössä. Jonkun hylkäämä voi olla toisen aarre”, Malleus kirjoittaa. ”Näemme nyt, kuinka pikamuotiyritykset katoavat kaupunkien ostoskaduilta ja halpamuodin sijaan kuluttajat haluavat panostaa vastuullisesti tuotettuihin, hyvin jälleenmyyntiarvonsa säilyttäviin ja käytettyihin vaatteisiin”, kertoo Ninyesin toimitusjohtaja Elina Aho. LUE NÄMÄ Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella TOIMITTAJAT: Janis Brizga ja Saïd El Khadraoui KUSTANTAJAT: Foundation for European Progressive Studies -ajatuspaja sekä Kalevi Sorsa -säätiö. Vaivatonta kaupantekoa tarjoavat vaatteiden jälleenmyyntipalvelut kiinnostavat nyt myös kuluttajia, jotka eivät ennen ole myyneet käyttämiään vaatteita. Salonen Itä-Suomen yliopistosta. Artikkelin ovat Loikkasen kanssa kirjoittaneet Heikki Huilaja, Jarno Valkonen ja Veera Kinnunen. Kalevi Sorsa -säätiö on toteuttanut yhteistyössä eurooppalaisten kumppaniensa kanssa kiertotalouteen keskittyvän tietokirjan osana säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hanketta. Eurooppalaisessa keskivertotaloudessa on näin monta sähköja elektroniikkalaitetta. Suomesta kokoelmassa on kaksi artikkelia. ”Parasta upcyclingissä on oppia havaitsemaan se potentiaali, joka piilee näennäisesti arvottoman takana. Potentiaalisten asiakkaiden markkina on kansainväliseen tutkimusdataan perustuvan Thredup Resale Report -raportin (2021) mukaan merkittävä, sillä 76 prosenttia kuluttajista, jotka eivät vielä ole myyneet vaatteitaan kierrätyspalveluiden kautta, ovat valmiita kokeilemaan uudelleenmyyntieli resale-palveluja
KATJA PULKKINEN UUTISIA Maataloudelta vapautuva 640 miljoonaa hehtaaria vastaisi 1,5 kertaa Euroopan unionin pinta-alaa. Selvityksessä kuvataan, millaisten kiertotaloustoimien avulla voidaan vuoteen 2050 mennes. KIERTOTALOUS TEKEE TILAA LUONNOLLE Sitra on julkaissut selvityksen, joka kuvaa, kuinka luontokato voidaan pysäyttää kiertotalouden avulla. Maankäyttö on merkittävin luontokadon aiheuttaja. Tämä selvitys siis rajattiin maankäyttöön, jonka tiimoilta keskityttiin neljään sektoriin, joilla on merkittävin vaikutus maa-alueilla tapahtuvaan luontokatoon ja joissa kiertotalousratkaisuilla on paljon potentiaalia kadon pysäyt tämiseen: maatalous, rakentaminen, tekstiilit sekä metsäsektori. Esimerkiksi maataloudelta vapautettava 640 miljoonaa hehtaaria vastaa 1,5 kertaa Euroopan unionin pinta-alaa. Luontokatoa syntyy viiden niin sanotun ajurin kautta, joita ovat maanja merenkäytön muutokset, ilmastonmuutos, vieraslajit, saastuminen ja suora luonnonvarojen käyttö. Luonnon monimuotoisuus elpyisi vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä, ja maankäytön muutokset myös alkaisivat sitoa 1 Gt hiilidioksidia vuodessa vuoteen 2050 mennessä ja maatalouden metaanipäästöt vähenisivät lähes 90 prosenttia. Selvitys mallinsi tärkeimmät toimenpiteet neljällä sektorilla, jotka aiheuttavat eniten luontokatoa maapinta-alan käytön kautta. S itran uraauurtavassa selvityksessä mallinnettiin ensimmäistä kertaa maailmassa kvantitatiivisesti kiertotalousratkaisujen potentiaalia pysäyttää maailmanlaajuista luontokatoa. Luvut kuvaavat luonnon monimuotoisuuden eheyden indeksin (BII) prosentuaalista muutosta, joka tapahtuu siirryttäessä kiertotalousskenaarioon vuoteen 2050 mennessä. Selvityksen mukaan siirtymä kiertotalouteen näillä sektoreilla pysäyttäisi luontokadon maa-alueilla, vaikka mitään muita toimenpiteitä ei tehtäisi. KU VA N TIE DO T SIT RA JA VIV ID EC ON OM ICS , VIS UA LIS OIN TI UU SIO UU TIS ET 12 UUSIOUUTISET 4|2022. Selvitys erittelee toimet kyseisillä sektoreilla, joilla tuloksiin päästään. Vaihtoehtoisten proteiinien käyttö ja ruokahävikin vähentäminen ovat merkittävimmät kiertotaloustoimet, joilla maankäytön aiheuttamaa luonnon monimuotoisuuden katoa voidaan estää ja korjata. sä vapauttaa käytöstä seuraavat maaalat verrattuna skenaarioon, jossa kehitys jatkuisi nykymuotoisena: 640 miljoonaa hehtaaria maataloudelta, 14 miljoonaa hehtaaria kaupungeilta, 24 miljoonaa hehtaaria puuvillan viljelyltä ja 280 miljoonan hehtaarin verran metsäelinympäristöjä, joita ei hakattaisi. Lisäksi siinä kuvataan päättäjille ja elinkeinoelämälle keinoja, joilla voi heti omalta osaltaan tarttua luontokadon ratkaisemiseen
Uudistavan viljelyn merkitys kokonaisuudessa vaikuttaa pieneltä (kuva vasemmalla), mutta vaikka puuvillan viljely kattaa pinta-alana katsottuna vain murto-osan maatalousmaasta, ovat sen viljely ja tekstiiliteollisuus ylipäätään merkittäviä saastuttajia eli ne aiheuttavat luontokatoa myös sitä kautta. Mutta niillä voidaan mallinnuksen mukaan kattaa jopa 28 prosenttia muutoksesta, joka tällaiseen maaekosysteemien toipumiseen tarvittaisiin. Mallinnuksia voidaan hienosäätää ja laajentaa, kun mallinnusmahdollisuudet ja ymmärrys kiertotalous keinojen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen kehittyvät. Tutkimuksen pohjaksi tehtiin perusteellinen alkukartoitus ja kirjallisuuskatsaus, minkä jälkeen maankäytön muutoksia mallinnettiin maailmanlaajuisen maankäytön mallin eli MAgPIEn avulla. Vielä kattavampia toimia. Näin massiivinen kato rapauttaa ekosysteemien lisäksi yhteiskuntia ja niiden taloutta. Paljon tekijöitä jää kuitenkin sen ja ylipäänsä selvityksessä tehdyn rajauksen ulkopuolelle, mikä kannattaa huomioida tuloksia tulkittaessa. SITRAN ja Vivid Economics -konsulttiyhtiön tutkijat kuulivat selvitystä tehdessään yli 160 asiantuntijaa. Joidenkin selvitysten mukaan jopa 16 prosenttia kaikista torjunta-aineista käytetään puuvillan viljelyyn, ja kemikalisoituminen näkyy merkittävästi esimerkiksi vesiekosysteemeissä, joihin tämä analyysi ei kuitenkaan ulotu. Tavoitteeseen päästään, kun lihankulutusta vähennetään puolella ja maitotuotteiden kulutusta 67 prosentilla, puolitetaan ruokahävikki koko ruokaketjussa ja ryhdytään samalla harjoittamaan uudistavia viljelytapoja 60 prosentilla viljelymaista ja 18 prosentilla laidunmaista. MAgPIE huomioi esimerkiksi BKT:n, väestön ja ruoan kulu tuksen oletetun kasvun, tuotantokustannukset sekä alueelliset rajoitteet. Rakennukset ja rakentaminen Rakentamisen puunkysyntä tulee puolittaa ja kaupunkien väestötiheyttä kasvattaa 51 prosentilla. Esimerkiksi ilmaston kuumenemisen Kompostoituvat biopussit ja säkit jätehuoltoon BioBag Finland | Teknobulevardi 3-5, FI 01530 VANTAA | Tlf.: + 358 (0)40 5780478 | www.biobagworld.com | info@biobag.fi ennustetaan nousevan luontokadon suurimmaksi ajuriksi – ohi maankäytön – vuoteen 2070 mennessä. Kummassakin skenaariossa mallinnettiin todennäköiset maankäytön muutokset, joista johdettiin kiertotaloustoimenpiteiden alueelliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Rakennuksia varten hakattujen metsien aiheuttamaa luontokatoa voidaan selvityksen mukaan tasapainottaa välttämällä rakennusmateriaalien hukkaamista: suunnittelemalla pitkäikäisempiä rakennuksia, uusiokäyttämällä ja kierrättämällä rakennuspuuta, välttämällä suunnittelussa kaikkea turhaa materiaalinkäyttöä ja vähentämällä rakennusten tyhjäkäyttöä. MITEN SELVITYS TEHTIIN. Selvitystä koordinoi kansainvälinen ohjausryhmä. Tässä selvityksessä keskityttiin luontokadon ajureista maankäyttöön ja maalla tapahtuvaan luontokatoon, mutta ympäristöongelmia ratkaistaessa joudumme huomioimaan monia kokonaisuuksia samaan aikaan, ja ne myös kytkeytyvät toisiinsa. Ne esitetään selvityksessä luonnon monimuotoisuuden eheyden indeksillä (BII), joka kuvaa tietyn alueen keskimääräistä luonnon varaisten lajien runsautta esiteolliseen aikaan verrattuna. Esitetyt tavoitteet saavutetaan, kun paperin käyttöä vähennetään 55 prosenttia nykyisestä, lasketaan kierrätyksen avulla sellun kysyntää paperin tuotannossa 48 prosenttia ja käytetään uudistavan metsätalouden periaatteita 20 prosentissa kerran päätehakattuja talousmetsiä sekä kaikissa muissa talous met sissä. Toimeen on tartuttava, ja selvitys auttaa niiden aloittamisen kohdentamisessa. Lajeja on viimeksi kadonnut tätä tahtia massasukupuutossa 66 miljoonaa vuotta sitten. Selvitys löytyy täältä: https://bit.ly/3G49uUr. Sillä laskettiin maankäyttö kahdessa vuoteen 2050 ulottuvassa skenaariossa: nykytoimin (BAU) ja kiertota louteen perustuvassa vaihtoehdossa. Tällainen kokonaisvaltaisempi toipuminen ja siihen tarvittavat monipuoliset muutokset on kuvattu vuonna 2020 julkaistussa Integrated Action Portfolio -skenaariossa. Metsäsektori Puun tarvetta voidaan vähentää pidentämällä tuotteiden käyttöikää ja lisäämällä niiden uudelleenkäyttöä. Ruoka ja maatalous Maatalouden merkitys on maapinta-alan kuluttajana kaikkein suurin. Puuta kannattaa kuitenkin käyttää rakentamisessa, sillä massiivipuu toimii esimerkiksi hiilinieluna. Tekstiilit ja kuidut Neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee, kun tekstiilien käyttöikää kasvatetaan puolella, kierrätyksessä päästään 75 prosenttiin ja otetaan uudistavat viljelymenetelmät käyttöön 60 prosentilla puuvillan viljelymaista. Jos maalla tapahtuvaa luontokatoa ei haluta vain pysäyttää vaan auttaa maaekosysteemien monimuotoisuutta myös toipumaan merkittävästi, eivät nämä kiertotalousskenaarion toimet yksin riitä. Lajeja on viimeksi kadonnut tätä tahtia massasukupuutossa 66 miljoonaa vuotta sitten
Merkittävimpänä syynä hän pitää sitä, että omana tuottajayhteisönään SUM pystyy vastaamaan EU:lta tuleviin, yhä kiristyviin muovien kierrätystavoitteisiin. Hän näkee, että muutos mahdollistaa innovaatiot ja että kilpailu parantaa alan kustannustehokkuutta: ”Muovipakkausten kierrätysasteen saavuttaminen on haasteellista, ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimia koko arvoketjulta. ”Suomen Uusiomuovi Oy:n omistajat näkivät tämän parhaaksi vaihtoehdoksi”, sanoo Suomen Uusiomuovin hallituksen puheenjohtaja Antti Tiilikainen SUMin tiedotteessa. Päätös merkitsee, että SUM ei tule liittymään uuteen, perusteilla olevaan tuottajayhteisöön Suomen Pakkaustuottajiin. Jätelain muutos edellyttää, että jatkossa pakkausten tuottajayhteisön toimialan on katettava kaikki pakkausmateriaalit. Suomessa on tähän saakka toiminut kullekin pakkausmateriaalille erikoistuneita tuottajayhteisöjä. Surakka näkee päätökselle monia syitä. Kustannussäästöistä hyötyvät lopulta kuluttajat, koska pakkausten kierrätysmaksut ovat tuotteiden hinnoissa. EU on esittämässä muun muassa niin kutsuttua sekoitevelEL IN A SA AR IN EN www.finncont.com Suomi on kaunis – siistinä. Tutustu valikoimaan netissä! 14 UUSIOUUTISET 4|2022. Samoin tuottajat hyötyvät kilpailun tuomasta kustannustehokkuudesta ja kohonneesta kierrätysasteesta”, Tiilikainen jatkaa. Suomen Pakkaustuottajat (SPT) rekisteröitiin kaupparekisteriin syyskuussa. M uovipakkausten virallinen tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy aikoo tulevaisuudessa jatkaa itsenäisenä tuottajavastuuyhtiönä, joka laajenee kattamaan muovipakkausten lisäksi kaikki pakkausmateriaalit: lasin, kartongin, metallin ja puun. muovien ja pakkausten oikeanlaisesta kierrätyksestä. Nämä organisaatiot omistavat kaikki yhtä tai useampaa tuottajayhteisöä. Uusiomuovin saatavuus varmistettava kotimaassa Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka kertoo, että yhtiökokouksessa yli kaksi kolmasosaa osakkaista oli sitä mieltä, että SUMin on parempi jatkaa omana tuottajayhteisönään. Suomen Uusiomuovin messuosasto esitteli PacTec-messuilla esimerkkejä yritysten toteuttamista muovituotteista, joissa on käytetty uusiomuovia. ELINA SAARINEN UUTISIA varakauppa ry, RaSi ry sekä Väriteollisuus ry. SPT:n perustajina ovat Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäista. SUOMEEN KAKSI PAKKAUSTEN TUOTTAJAYHTEISÖÄ Suomen Uusiomuovi perustaa oman, kaikki pakkausmateriaalit kattavan tuottajayhteisön eikä sulaudu Suomen Pakkaustuottajiin. Uuden jätelain keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteiden määrää, lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tuoden näin kiertotalous uudelle tasolle! Finncontin Suomen suurimmasta jäteja ympäristötuotteiden valikoimasta löydät kaiken tarvittavan ja huolehdit mm. Metallipakkausten tuottajayhteisö Mepak-Kierrätys Oy, Puupakkausten Kierrätys PKK Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Suomen Kuitukierrätys Oy ja Suomen Uusiomuovi Oy ovat neuvotelleet uuden monimateriaalisen pakkausyhdistyksen perustamisesta. ”Kilpailu tuo kustannustehokkuutta” Nyt siis Suomen Uusiomuovi on päättänyt jättäytyä pois Suomen Pakkaustuottajista ja hakea Pirkanmaan ELY-keskukselta tuottajayhteisöasemaa kattaen kaikki pakkausmateriaalit. Tämä on sysännyt tuottajavastuujärjestelmän muutokseen. Liittymisneuvottelut ovat olleet käynnissä kevään aikana. Ajatuksena oli, että nykyiset tuottajayhteisöt ja -yhdistys fuusioituvat ja liittyvät Suomen Pakkaustuottajiin. Suomen Uusiomuovin (SUM) yhtiökokous päätti asiasta 29.4.2022
Laajentuessaan kaikki materiaalit kattavaksi tuottajayhteisöksi Suomen Uusiomuovin on organisoitava kuitu-, lasi-, metallija puupakkausten jätehuolto. ”Suomen Uusiomuovi haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä kilpailevien tuottajayhteisöjen kanssa, jotta vältämme turhat, kustannuksia kasvattavat, päällekkäiset toiminnot”, Mika Surakka korostaa. ”Uskomme, että pystymme näin varmistamaan jatkossa paremmin sen, että kierrätysmuovia on saatavilla suomalaiselle muovipakkausteollisuudelle. Kun pakkausten tuottajavastuu laajenee muovipakkauksista kaikkiin materiaaleihin, Suomen Uusiomuovi ei nimenä enää kuvaa toimintaa. Kuitupakkauksia ja metallia on kierrätetty satakunta vuotta, kun taas muovipakkausten keräys kuluttajilta ja kierrätys alkoivat Suomessa laajamittaisesti vasta vuonna 2016 pakkausjätelainsäädännön uudistuessa. Surakan mukaan asia hoituu todennäköisesti yhteistyössä niin, että keräys hoidetaan olemassa olevilla järjestelyillä ja kustannukset jaetaan tuottajien kesken niin sanotulla clearing-mallilla markkinaosuuksien mukaan. Myös Suomen Pakkaustuottajat on hakenut tuottajayhteisöasemaa. Se tarkoittaa, että muovituotteiden valmistuksessa olisi käytettävä tietty prosentti kierrätetystä muovijätteestä jalostettua uusiomuovia. Hän huomauttaa, että miltei kaikissa muissa EU-jäsenmaissa pakkausten tuottajavastuuta hoitaa useampi tuottajayhteisö. Muovi ratkaisee Surakka näkee, että eriytymishalun taustalla on myös se, että erilaisten pakkausmateriaalien kierrätyksellä on erilainen historia. muovien ja pakkausten oikeanlaisesta kierrätyksestä. Lainsäädäntö ei suinkaan ole vielä valmis. Uuden jätelain keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteiden määrää, lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä tuoden näin kiertotalous uudelle tasolle! Finncontin Suomen suurimmasta jäteja ympäristötuotteiden valikoimasta löydät kaiken tarvittavan ja huolehdit mm. EU:sta on tulossa vielä tämän vuoden aikana uusi ehdotus pakkausjätesääntelystä. ”MIKSI SUOMI OLISI POIKKEUS KILPAILUSSA?” voitetta. Kustannuspaineet ovat nousussa. ”Muovin kierrätykseen liittyvät isoimmat haasteet tulevaisuudessa. ”Suomen Uusiomuovi haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä kilpailevien tuottajayhteisöjen kanssa, jotta vältämme turhat, kustannuksia kasvattavat, päällekkäiset toiminnot”, Surakka korostaa. Jatkossa SUMin on myös harkittava uutta nimeä. Kaikkien tuottajayhteisöjen on jätettävä hakemus Pirkanmaan ELY-keskukselle 30. kesäkuuta mennessä. Myös jätepuitedirektiivi on muuttumassa. Ainoastaan kierrätystoimet ovat tuottajayhteisöillä erilliset. Kilpailu on onnistunut myös pudottamaan tuottajien maksamia kuluja esimerkiksi Saksassa. Kun se on tehty, SUM voi hakea monimateriaalituottajayhteisön statusta. Tälläkin hetkellä muovin osuus kattaa kaksi kolmasosaa kaikista tuottajien maksamista pakkausmaksuista. ”Miksi Suomi olisi poikkeus?” ”Ei päällekkäisiä” Seuraavaksi SUM hoitaa hallinnolliset asiat kuntoon, jotta yhtiöjärjestys saadaan muutettua kaupparekisteriin. Jatkossakin pakkaustuottajat tekisivät yhteistyötä ekopisteiden, kiinteistökeräyksen ja terminaalien suhteen. Jos Suomesta viedään muovipakkausjätettä ulkomaille, uusioraaka-aine tuskin enää palaa sieltä Suomeen käytettäväksi.” SUM on satsannut siihen, että kuluttajilta kerätyille muovipakkaus jätteille löytyisi riittävästi laadukasta kierrätyslaitoskapasiteettia nimenomaan kotimaassa. Muovi tulee olemaan pakkausten tuottajayhteisöissä vaa’ankieliasemassa”, Surakka ennakoi. Tutustu valikoimaan netissä!. www.finncont.com Suomi on kaunis – siistinä
Rauman seudulla on kuitenkin jo viiden vuoden kokemus poistoteks tiilien syväkeräyksestä, ja Sillanpään mukaan menetelmässä on enemmän positiivista kuin negatiivista. ”Jokaisessa tavassa kerätä on omat hyvät ja huonot puolensa. ELINA SAARINEN UUTISIA ”Poistotekstiiliastioista on löytynyt kaikkea kalanperkeistä lähtien.” ”Tämä on meidän näkemyksemme, että tämä olisi positiivinen vetonaula. Rauman seudun jätehuoltolaitok sen käyttöpäällikkö Tarja Sillanpää kertoo, että kauniit jäteastiat ovat jo ehtineet herättää ihastusta ulkomaisia turistiryhmiä myöten. Rauman pitsi koristaa jäteastioita. V oiko jäte olla kulmakunnan kaunistus. Asuk kaiden polttokelpoinen sekajäte, bio jäte, muovipakkaukset, kartonki, lasi ja metalli kerätään yhteisiin, lukolli siin syväkeräysastioihin. Tekstiilien kierrätyksen kannalta kun olisi tär keää, että vaatteet pysyisivät erillis keräyksen aikana kuivina. Vaasassa designtoimisto suunnitteli astioiden visuaalisen ulkoasun. ”Poistotekstiiliastioista on löytynyt kaikkea kalanperkeistä lähtien.” RA UM AN SE UD UN JÄ TE HU OL TO LA ITO S 16 UUSIOUUTISET 4|2022. Aiheutam me ihastusta maailmalla.” Maailmanperintökohteen ehdoin Vanhan Rauman ahtailla kujilla jät teiden erilliskeräys on ratkaistu nyt perustamalla keskeiselle paikalle yh teinen korttelikeräyspiste. Taiteilija Tarmo Thurström on luonut astioihin aaltoilevan pitsiku vion, jota taitelija vertaa meren aalto jen rantaan jättämään vaahtoon. Sillanpään mukaan muut kun nalliset jätelaitokset ovat toisinaan ihmetelleet, miten poistotekstiiliä voi kerätä syväkeräysastioilla. ”Vaikka olemme maailmanperin tökohteessa ja liikennejärjestelyiltään haastavassa paikassa, olemme löy täneet ekologisen ja visuaalisestikin hienon ratkaisun, joka vähentää jäte astioiden tyhjennysliikennettä”, Sil lanpää perustelee. Pienikin määrä kosteutta saattaa homehduttaa kerätyt vaatteet piloille niin, etteivät ne enää kelpaa kierrätykseen. Vanhan Rauman maailman perintökohteena suojellussa puutalokorttelissa avattiin maalis kuun lopussa uudistettu jätepiste, jonka jäteastioiden kylkiä koristaa raumalainen pitsi. ”On tuosta pitsikuviosta eriäviäkin mielipiteitä, mutta pääsääntöisesti sitä on pidetty hyvänä. Osa poistotekstiileistä menee pilalle ja ne joudutaan laittamaan polttoon. . Jos mi nun pitäisi uudelleen valita, ottaisin syväkeräyksen.” Sillanpää myöntää, että kosteuson gelmia on ollut alusta saakka, mutta niitä on saatu pikku hiljaa ratkottua. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että voimme olla tästä ylpeitä. PITSIÄ JÄTEASTIOIHIN Vanhassa Raumassa jäteastioiden kylkiä koristaa pitsi. Siinä kerätään muun muassa poistotekstiiliä kierrä tystä varten – sekin syväkeräysastiaan. Hän toivoo, että korttelikeräyspis teitä saataisiin perustettua muuallekin Raumalle. Pääsyyllisenä tähän Sillanpää näkee kuitenkin sen, etteivät ihmiset osaa lajitella vaatteita muovipusseihin ja laittavat keräysastiaan kaikenlaista, mikä ei sinne kuuluisi. Poistotekstiilit kerätään syväkeräyksellä. Tekstiilit syväkeräyksellä Vanhan Rauman Eteläkadun kortteli keräyspisteessä on myös kaikkia pal veleva yleinen puoli. Se sopii miljöö seen”, Sillanpää sanoo. Se palvelee ainakin vuoden kestävän pilotin ajan naapuruston 25 kotitaloutta
Olemme toimineet yli 20 vuotta muovipakkausten virallisena tuottajayhteisönä. Vanhan Rauman pisteessä poisto tekstiilin keräysastiassa on rumpukansi, joka vähentää veden pääsyä astiaan. Nyt on aika siirtää katse myös haasteellisempiin muovipakkauksiin. Tutustu kierrätyksen tietopakettiin osoitteessa: www.uusiomuo /yrityksille. Tarjoamme kustannustehokasta ja asiantuntevaa palvelua kiertotalouden ytimessä. Peter Rasmussen, kehitysjohtaja 050 434 5827, peter.rasmussen@uusiomuovi. Yrityksiä palvelevat myös alan kierrätystoimijat. Rau man seudun jätehuoltolaitoksen Mika Laineen asian tuntemus ja kokemus ovat auttaneet Sillanpään mukaan tässä merkittävästi. Syväkeräysastioiden kansia on kehitetty yhdessä Molok Oy:n kanssa. Yritysten lavakääreet ja monet muut helposti kierrätettävät pakkaukset ovat menneet kiertoon jo vuosikymmeniä. Vastaava tulee myös Palosaareen Ahventien opiskelijakylään, ja lisää on tulossa. Ei ole enää kellekään epäselvää, mitä astiaan saa laittaa”, VOASin kiinteistöpäällikkö Reetta Hietaharju kehuu. Tiitto suun nitteli astioihin uuden ilmeen ja ikonit, jotka havainnollistavat kuvin, mitä jät teitä kuhunkin astiaan voi lajitella. Yli 2 700 tuottajayritystä on siirtänyt muovipakkausten tuottajavastuunsa hoidettavaksemme. ”Muistan, kun asuin itse opiskelijaasuntolassa ja minua harmitti, kun ihmiset lajittelivat väärin. Ota yhteyttä Katja Laitinen, kierrätysvalmentaja 050 407 3959, katja.laitinen@uusiomuovi. Nyt haave on toteutunut. Nyt tilalla toimii Molok Oy:n syväkeräysastioista rakennettu korttelikeräyspiste. Tule mukaan parantamaan yrityspakkausten kierrätystä Suomessa. SELKEÄT KUVAT TOIMIVAT KAIKEN KIELISILLE. Myös kosteusongelmaan on löytynyt ratkaisuja. Kierrätysvalmentajamme Katja Laitin t u a n e taa löytämään sinun yrityksellesi sopivat ratkaisut. Aiemmin säätiö on saanut opiskelijoilta palautetta rumista ja toimimattomista jätekatoksista. Esimerkiksi pieneläinhoitola saa Hevossuolta pyyhkeitä ja rättejä. Lukuun eivät sisälly ne poistotekstiilit, jotka Hevos suolta saadaan lajiteltua paikallisille toimijoille uusio käyttöön. Molok Oy:n alueasiantuntija Jukka Kalliola kertoo, että korttelikeräyspisteeseen tuli muovi ja karton kipakkauksille omat astiansa, mikä on vähentänyt pol tettavan jätteen määrää lähes puolella. Opiskelijakyliin uudet jätepisteet Jäteastioita on tuunattu kauniiksi myös Vaasan keskus tassa, Hartmaninkujalla. Kuvat kertovat Vaasan astioiden ilmeen on suunnitellut Laura Tiitto Design Inspiksestä. Aivan viime aikoina Rauman seudulla on otettu käyttöön myös rullakkokeräystä poistotekstiileille kirp putori Retriikassa. Mietin, että olisipa kiva, että saisin tehdä jonkin visuaalisen ju tun helpottamaan lajittelua”, graafikko taustoittaa. Pimeä jätekatos ja jäteastiana toiminut kuuden kuu tion etukontti hallitsivat ennen maisemaa. Kierrätysaste kohosi Sillanpää kertoo, että kun aikaisemmin noin puolet ke rätystä poistotekstiilistä on saatu toimitettua Rauman esilajittelupisteeltä Hevossuon jäte asemalta Turkuun kierrätystä varten, viimeisimpien kuormien kierrätys aste on ollut jo 60–70 prosenttia. ”Rullakkosysteemi on ollut käytössä meillä vasta niin vähän aikaa, ettei ole kertynyt vertailutietoa syväke räykseen verrattuna”, Sillanpää sanoo. Tiedotuksella ja valistuksella lajittelua on saatu kohenemaan. MUOVIPAKKAUS TAHTOO KIERTOON MYÖS YRITYKSISSÄ. Lisäksi poistotekstiiliastiat pyritään tyhjentämään poutapäivinä ja astioiden tyhjennysväliä on säädetty. Teollisuusyritys, kauppa, sairaala tai suur keittiö kaikissa syntyy kierrätykseen sopivaa muo vipakkausjätettä. VOAS on ollut tyytyväinen astioiden visuaalisuuteen. Vaasan opiskelijaasuntosäätiö VOAS on aikoo uu distaa suurimman osan opiskelijaasuntokohteidensa jätepisteistä. Ensimmäinen uudistettu kohde sijaitsee sattumalta VOASin toimiston edessä, mutta piste palvelee kaik kiaan 80 huoneistoa sekä viereistä ravintolaa. Nyt se on tosi kiva ja opiskelijoidenkin silmään sopiva. ”On kiva, että ulko asun saa personoida
Pyrin hankkimaan käytettynä sen mitä tarvitsen tai lainaamaan väliaikaiseen tarpeeseen. Vastaa viimeistään 18. Arvomme vastanneiden kesken BEANS-korvakorut (No1, Warm Granite, arvo 35 €). Emma Hietaniemi on Sitran Luonto ja arki -tiimin asiantuntija. Äänestä parasta juttua, voita Papun koruja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Korvakorut on suunniteltu käyttäen Sulapacin kehittämää, muovia korvaavaa materiaalia. Kasvipohjaisten puolivalmisteiden avulla arki alkoi rullata ja kasvisruokailu sekä monipuolistua että lisääntyä. Mikäli syöt kalaa, tonnikala saattaa olla tuttu valinta, mutta kokeilepa suomalaista mausteöljyssä olevaa särkisäilykettä. Mikä parasta, kasvisruokailu voi myös helpottaa arkea. elokuuta 2022, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 3/22 parhaaksi äänestettiin juttu "Unioni maapallon mittoihin". Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Vielä helpompi, ekologisempi ja omasta mielestäni maukkaampikin arjen luottoraaka-aine. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Kääntyisipä tilanne päälaelleen.. Ruokasektorin kiertotalousratkaisuilla on valtavasti potentiaalia luontokadon pysäyttämiseksi. Etätöihin siirtyessäni olin hieman pulassa, kun nyt myös lounas täytyi keksiä itse ja usein sen tajusi vasta keskellä päivää. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 4/22, tai 23. Yksi vaikuttavimmista teoista on lihalle vaihtoehtoisiin proteiineihin siirtyminen. Voit voittaa kotimaisen Papu Design Oy:n ekologiset korvakorut. Täsmätarpeita on kuitenkin vaikea täyttää ja etsintä vie aikaa, kun kierrätetyn tavaran kauppa on niin hajaantunutta. Olen malttamaton ja suoraan sanottuna melko huono kokki etenkin maustamaan ja paistamaan. Puolivalmisteiden suosiminen voi vähentää myös ruokahävikkiä ja rahaa. Ruuanlaitto on nopeaa, kun tofu-, härkäpaputai kauravalmisteet ovat parhaimmillaan valmiiksi maustettuja. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Osallistu lukijaäänestykseen. Mistä idea lähti. kesäkuuta 2022 ilmestyvässä uutiskirjeessä. Palautetta lukijoilta: "Faktaperustainen juttu, kuvaa tilannetta EU:n tasolta.” Mika KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MIIKKA PIRINEN, KUVA KORVAA LIHA! Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä
HARRASTAN: Talvisin hiihtoa ja laskettelua, kesäisin uin. Kenraalin mukaan ulkopuolelta tulleena voi nähdä toiminnan kehityskohteita uusin silmin. MISTÄ: Kotoisin Lahdesta. ”Kannatan tiedon jakamista ja yhteistyötä, jossa kaikki osaalueet uudelleenkäytöstä kierrätykseen toimivat markkinaehtoisesti ja järkevästi.” Nykyisin Euroopassa on mahdollista poistaa ajoneuvo väliaikaisesti rekisteristä tai liikenteestä. Ei ole pakko ylläpitää rekisteriä, joka on korruptoitunut eikä ole enää ajan tasalla.” 19 UUSIOUUTISET 4|2022. SUOSITTELEN: Käymään luonnonjärvessä tai meressä uimassa toukokuusta syyskuuhun joka päivä tai ainakin viikoittain. Ala on hoitanut velvoitteensa tyylikkäästi”, hän kehuu. Vaikka autoalan toimijat ovat tuttuja, operatiivinen toiminta kierrätyslaitoksissa oli uutta. Sen sijaan tietojen hyödyntämisessä ja digitalisaatiossa olisi tehostamista. Hän tuli kierrätysorganisaation johtoon Autotuojat ja -teollisuus ry:stä. ”Suomessa ei tarvitsisi odotella direktiiviä, vaan voisimme hoitaa asian kuntoon. TIEDOLLA JOHTAJA KUKA: Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali. ” N yt on hyvä paikka lisätä kiertotalouteen datatalouden elementtejä.” Näin sanoo Suomen Autokierrätyksen toimitusjohtajana vuoden 2021 alusta toiminut Juha Kenraali. Kukaan ei tiedä, mitä näille on tapahtunut. Tieto voisi tehostaa materiaalien kierrätystä, uudelleenkäyttöä ja romuajoneuvojen hyödyntämistä nykyisestä 95 prosentista kohti sataa prosenttia. Datan avulla ala pystyisi paremmin vastaamaan uudistettavaan regulaatioon kuten akkuasetukseen ja romuajoneuvodirektiiviin. Ala voisi datan avulla myös paikata kriisiajan paljastamia ongelmakohtia kuten elektroniikkakomponenttipulaa ja vahvistaa eurooppalaista huoltovarmuutta. Alkuvaiheessa uudelleenkäyttöön voi olla vaikea saada riittävästi akkuja, koska valmistajien on haalittava käytöstä poistuvia akkuja täyttääkseen uusien valmistuksessa kierrätysmateriaalien käyttöosuusvelvoitteet. AIEMMIN: Autotuojat ja -teollisuus ry:ssä, sitä ennen Traficomissa, valtiovarainministeriössä, Tullissa sekä lääketeollisuudessa. EU on pohtinut ratkaisuksi EU:n yhteistä ajoneuvorekisteriä. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI ANNIKA RAUHALA, KUVA ”Autokierrätys toimii hyvin, viranomaisyhteydet ja lakisääteiset tehtävät hoituvat. Olen asunut Hämeenlinnassa 20 vuotta. Se virkistää, rentouttaa ja auttaa jaksamaan. Vaikkapa lohkoketjujen kautta voitaisiin varmistaa, että valmistaja saa materiaalia eettisistä ja kestävistä tuotantoketjuista. Kenraali ennustaa, että kierrätysmateriaaleista voi tulevaisuudessa syntyä kilpailua eri toimialojen välille. Kenraali uskoo, että datan ja tiedon jakaminen ja nykyistä parempi hyödyntäminen voisivat tuoda autokierrätykseen paljon hyötyjä. Osin tästä syystä Suomenkin rekisteristä löytyy miljoona ajoneuvoa, jotka ovat olleet yli kaksi vuotta poissa liikennekäytöstä
Esimerkiksi että Suomessa olisi saatava uudelleenkäytettyä 15 prosenttia jätteistä vuoteen 2030 mennessä.” Kehitystä on hidastanut sekin, että uudelleenkäytön vaiheet keräyksineen, lajitteluineen, korjauksineen ja myynteineen vaativat paljon käsityötä ja osaamista. Hän viittaa kolmannen sektorin kuntouttavaan työllistämistukitoimintaan. ”Uudelleenkäyttö tuo toimijoita yhteen, pieniä ja suuria, eri toimialoilta. Ensin rahaa sijoitettiin kaatopaikkojen perustamiseen, sitten niiden sulkemiseen ja jätevoimaloiden rakentamiseen, nyt kierrätyslaitoksiin ja keräysjärjestelmiin. Uudelleenkäytölle ei myöskään ole ollut tavoitteita tai seurantaa samalla tavalla kuin kierrätykselle. Yhteistyö vaatii uudentyyppistä ajattelutapaa ja tekemisen kulttuuria. ”Miksi uudelleenkäyttö on jäänyt jätehierarkiassa jalkoihin?” Juha . ”Minusta pitäisi asettaa tavoitteita uudelleenkäytölle. ”Lakiesitysluonnos muuttaisi kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä ja voi uhata nykyistä uudelleenkäytön infraa”, Lehtikuja varoittaa. Siksi uudelleenkäyttö on etusijajärjestyksessä eli jätehierarkiassa korkealla. Uudelleenkäyttö myös vähentää sosiaalista eriarvoisuutta, koska sillä on huomattava työllistävä vaikutus”, Lehtikuja listaa. 20 UUSIOUUTISET 4|2022. Ensimmäinen kokoontuminen tapahtui Vanhassa Värjärissä Forssassa heti päivän seminaarien jälkeen 28.4.2022. Lehtikuja viittasi Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa uudelleenkäyttöön ohjautuu vain kaksi prosenttia käytöstä poistuvista tuotteista. Potentiaalia olisi tuoteryhmästä riippuen 10–20 prosentin uudelleenkäyttöasteeseen, jopa tätä suurempaankin. Verkoston perustaminen on osa Circwaste-hanketta. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen havainnolliset piirrokset kiteyttävät uudelleenkäytön ytimen. 15 prosentin tavoite. Käsityö taipuu huonosti teolliseen tuotantoon, vaikka sosiaalisesti ja kulttuurisesti se onkin arvokasta. Lehtikujan mukaan uudelleenkäyttö ei ole edennyt, koska rahoitus ja investoinnit ovat ohjautuneet jätehierarkian loppupäähän. Milloin on uudelleenkäytön vuoro. Sitten kun esine on kiertänyt samassa tai vastaavassa käytössä yhä uusia kierroksia ja tullut lopulta käyttöikänsä päähän, vasta sen jälkeen tulisi miettiä, kuinka jätteiden sisältämä materiaali saataisiin kierrätettyä takaisin teollisuuden käyttöön. Kuitenkin rahoitus ja infrastruktuuri-investoinnit kohdistuvat Suomessa lähinnä jätehierarkian loppupään toimiin. Lehti kuja kysyy. Hän puhui aiheesta viidettä kertaa järjestetyssä kiertotalouden innovaatiotapahtuma FRUSHissa Forssassa huhtikuun lopussa. FRUSH-tapahtumassa perustettiin osaajista kansallinen uudelleenkäyttöverkosto. ELINA SAARINEN, TEKSTI | PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS, KUVA K un tuote tai jäte käytetään uudelleen, luonnosta ei oteta mitään eikä luontoon laiteta mitään haitallista. Tämä on nyt uhattuna palkkatukilainsäädännön uudistuksessa. Luonnos lakiesitykseksi oli lausuntokierroksella toukokuun loppuun saakka. UUDELLEENKÄYTÖLLE TAVOITE! Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja Juha Lehtikuja toivoo, että uudelleenkäyttö nousisi Suomessa siihen asemaan, joka sille jo jätehuollon etusijajärjestyksenkin mukaan kuuluisi: tärkeimmälle paikalle
Tarjolle vain hyviä vaihtoehtoja Tutkimuksessa paljastui sekin, että vain viidennes kuluttajista miettii ympäristövaikutuksia ostopäätöksissään. Joutsenmerkki tunnistettiin tutkimuksessa parhaiten viranomaisen hyväksymäksi merkiksi. ”Ympäristöväitteiden on oltava selviä, täsmällisiä ja ymmärrettäviä, eikä niillä saa johtaa kuluttajia harhaan. 81 prosenttia tutkimukseen vastanneista piti melko tai erittäin vaikeana arvioida, mikä tuote tai palvelu on aidosti ympäristön kannalta kestävää. Pitäisikö hälytyskellojen soida. Onko tuote oikeasti ekologinen vai onko kyse viherpesusta. EU:sta on tulossa sääntelyä, joka suitsii yritysten sopimattomia kaupallisia väittämiä. omaisen hyväksymiä ympäristömerkkejä että kompia ja toimijoiden itse markkinointitarkoituksissa suunnittelemia. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA V ihreä pakkaus, mainoksessa luontomaisema, merkissä kierrätyssymboli tai gekko. Komissio on antamassa heinäkuussa ehdotuksen harhaanjohtavia viherväittämiä vastaan. Kuluttajaliitto, Martat ja Ympäristömerkintä Suomi tutkivat äskettäin ympäristöväitteitä ja viherpesua. Liitto haluaa tuottaa kuluttajille työkaluja tunnistaa harhaanjohtavia viherväittämiä ja tukea kestävien valintojen tekemistä. Yrityksillä on oltava näyttöä väittämiensä tueksi”, Katri Väänänen Kilpailuja kuluttajavirastosta painottaa. Yritysten markkinointitarkoituksissa keksimät viherväittämät ja “ekomerkit” voivat hämätä ja johtaa kuluttajia tarkoituksella harhaan. VAINUA VIHERPESU! Tuore tutkimus osoittaa, että kuluttajan on hyvin vaikea tunnistaa tuotteiden perusteettomat ympäristöväitteet. Marttojen Salka Orivuori toivoo, että kohtuullinen kuluttaminen ja kestävät valinnat tehtäisiin kuluttajille helpoksi bisnesmalleja ja markkinoiden rakenteita muuttamalla: ”On tärkeä muuttaa tuotantotapoja niin, että kaikki tuotteet olisivat ympäristövastuullisia jo lähtökohtaisesti.” Katso vinkit viherväittämien arviointiin: https://bit.ly/3tk7VwE 21 UUSIOUUTISET 4|2022. Viherpesuviisari.fi osoittaa hälytysmerkit. ”Jos kuluttaja valitsee epämääräisellä merkillä varustetun tuotteen, jää oikea ympäristöhyöty saavuttamatta”, sanoo Ympäristömerkintä Suomen Riikka Holopainen. Organisaatio hallinnoi pohjoismaista Joutsenmerkkiä ja EU:n ympäristömerkkiä. Ympäristöhyötyä. Vertailussa oli mukana sekä viranON VAIKEA TIETÄÄ, MIKÄ ON OIKEASTI KESTÄVÄÄ. laista ympäristömerkkiä, osa virallisia, osa täysin vailla katetta. Tätä on kuluttajan hyvin vaikea päätellä. 69 prosenttia vastanneista sanoi, ettei ole helppoa erottaa erilaisia ympäristömerkkejä toisistaan. Esimerkiksi perussuomalaisia kannattavista vastaajista tuotteen pienet ympäristövaikutukset olivat tärkeitä vain 9 prosentille. Vakuuttavalta näyttävä ekomerkki saattaa olla yrityksen markkinointiosaston kehittelemä. Vaadi näyttöä ”On vaikea tietää, mikä on oikeasti vihreä, kestävä valinta”, vahvistaa Kuluttajaliiton vaikuttamistyön päällikkö Tiina Vyyryläinen. Kuluttajaliitto, Martat ja Ympäristömerkintä Suomi ovat julkaisseet viherpesuviisari.fi-sivuston, jolta löytyy hyviä vinkkejä vastuulliseen kuluttamiseen sekä kuluttajille, yrityksille että päättäjille. Otsikko huutaa tuotteen olevan ekologinen, luonnonmukainen ja vastuullinen. EU-alueella on yli 200 eri
Useita muitakin esimerkkejä käytännön toteutuksista on jo olemassa. K un kiertotalous on joidenkin yritysten osalta jo vauhdissa, ottaa se vielä toisilla ensiaskeliaan. . Betonin lujuutta voidaan parantaa lisäämällä siihen esimerkiksi lasitai hiilikuituja. Toinen, Aspirasin ja Manalon johtama tutkimusryhmä havaitsi vuonna 2000, että tekstiilileikkeet lisäävät betonin kestävyyttä eikä betoniin tule haurautta murtokuormituksenkaan jälkeen. HORISONTISSA LISÄÄ KIERTOTALOUSMAHDOLLISUUKSIA. Vuonna 2019 julkaistussa tutkimuksessa (The Effect of Textile on Compressive Strength of Concrete) huomattiin, että betoni, johon on lisätty tekstiilejä, painuu vähemmän kuin perinteinen, tavallinen betoni. Rakennusala on myös ajankohtainen ja kiertotalouden huomion ja odotusten kohteena. Meidän pitäisi saada resurssitehokkuus noususuuntaan ja ympäristön pilaantuminen alavireiseksi. Italiasta löytyy taasen esimerkki, jossa käytettyjä autonrenkaita hyödynnetään betonin valmistuksessa hiilen korvaamiseen. Rakennusala ja tekstiiliala ovat löytämässä toisensa kiertotalouden sovelluksissa. Toimialojen väliset horisontaaliset ratkaisut ovat varteenotettava keino kiertotalouden kehittämisessä. Tässä on omat haasteensa, mutta suurempi ponnistus on, mitä kerätyllä tekstiilijätteellä tehdään. KOLUMNI ANNE-MARIE TUOMALA Kirjoittaja on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä. Nyt on aika etsiä uusia ratkaisuja. Tekstiilejä ei voi loputtomiin ja kaiken kaikkiaan kierrättää pelkästään kirpputorien kautta. Materiaalien teknisistä edellytyksistä tai liiketoimintamalleista ei ole tarpeeksi tietoa ja sitä ei jaeta varsinkaan horisontaalisesti, teollisuuden alalta toiselle. Nämä kaksi alaa ovatkin jo löytäneet toisensa. Anne-Marie Tuomala 22 UUSIOUUTISET 4|2022. Myös ostettavien palvelujen synergiaetuja on paljon hyödyntämättä yritysten kesken. Esimerkki käytäntöön soveltajasta on virolainen Greenful Group OÜ, joka valmistaa ympäristöystävällisiä rakennustuotteita tekstiili-, muovija kumijätettä hyödyntämällä. AD OB E ST OC K LA B TEKSTIILIALALLA ON INNOVOITU KÄYTETTYÄ TEKSTIILIMATERIAALIA BETONITEOLLISUUDEN RAAKA-AINEEKSI. Tarvitsemme lisää avauksia näihin myös täällä Suomessa. Tekstiilialalla on innovoitu käytettyä tekstiilimateriaalia betoniteollisuuden raaka-aineeksi. Tekstiilijätteiden erilliskeräys on järjestettävä nykyisen lakiehdotuksen mukaan Suomessa jo vuoteen 2023 mennessä
Uusi menekkilaskuri tulee vakituiseksi osaksi Hukkaa syksyllä, kun parhaillaan tehtävät viimeistelyt ja visualisoinnit valmistuvat. Karhu kertoo, että näin on päästy 7 prosentin hävikkiin ravitsemuspalveluiden keskiarvon ollessa 17 prosenttia. Sellaisiin, joissa ei ole aikaa ja resursseja monimutkaisiin ratkaisuihin ja lisälaitteisiin, sanoo Hukka AI:n perustaja Tuure Karhu. Hukkaa voi käyttää nettiselaimessa vaikka pelkällä puhelimella. Se mittaa ja analysoi niin linjastokuin lautashävikkiäkin. Nyt kun ruokalinjastoilla on jälleen vilskettä, on koneoppimiseen perustuvaa järjestelmää päästy testaamaan oikealla asiakasdatalla. Hävikin seurantatyökalun kehittäjä toivoo, että kerätystä tiedosta voi olla kullekin yritykselle apua juuri sen tarvitsemalla tavalla. Ruokapalvelualan tukku Kespro on juuri alkanut tarjota Hukkaa ravintola-asiakkailleen . Kun Hukka lanseerattiin markkinoille alkuvuonna 2020, oltiin siihen kehittämässä koneoppimiseen perustuvaa menekkilaskuria. ”Kun palvelua käyttää tar. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | HUKKA AI, KUVAT H ävikin hallintaohjelma Hukka on suunniteltu kiireisiin keittiöihin. Hukka on saanut kehittämiseen tukea Business Finlandilta ja ollut mukana myös Mission Zero Foodprint -hankkeessa, jossa yhteiskehitetään palvelumuotoilun keinoin digitaalisia ratkaisuja ravintola-alan resurssi tehokkuuteen. ”Kun hävikkiä pitää merkitä, niin otettaisiin siitä kaikki irti välineillä, joilla kerättyä tietoa voi hyödyntää. ”Ja koneoppimisella tähdätään entistä tarkempaan analyysiin ja voidaan saada ennusteita vielä ’tavallista taulukkolaskentaa’ osuvammiksi.” 23 UUSIOUUTISET 4|2022. KONEOPPI KIRITTÄÄ KEITTIÖITÄ Uusi jätelaki velvoittaa ravintola-alaa kirjaamaan hävikkiä aiempaa tarkemmin. Velvoitteesta voimavara Hukkaa käyttää jo kolmisen sataa ruokapalvelualan yksikköä. uusi jätelaki on lisännyt yksityisen horeca-sektorin kiinnostusta hävikkityökaluihin, Karhu sanoo. Vaikka vaatimukset hävikin kirjaamiseen kiristyvät, Karhu toivoo, että kirjaamista ei tehtäisi kirjaamisen vuoksi. peeksi pitkään, se osaa kertoa paljonko ruokaa tulisi valmistaa ottamalla automaattisesti huomioon viikonpäivien ja muiden tekijöiden tuomia vaihteluita”, Karhu sanoo. Ideaalitilanteessa ravintola etsii juuri itselleen sopivan työkalun, jolla se voi hyödyntää keräämäänsä tietoa ja tehdä asiakkaalle maistuvampaa ruokaa ja näin vähentää hävikkiä.” Karhu kertoo, että jos hävikki on suurta, sitä on systemaattisen seurannan avulla mahdollista saada nopeastikin pienennettyä siten, että tulos näkyy myös merkittävänä kustannussäästönä. Nykyinen menekkilaskuri tarvitsee ruokatarpeen ennustamiseen arvion asiakasmäärästä, mutta koneäly ei sitä kaipaa. Joukossa on paljon kouluja ja päiväkoteja. Asiakkaiden toiveiden pohjalta Hukkaan on lisätty myös hiilijalanjälkilaskuri, joka on kehitetty yhteistyössä Clonet Oy:n kanssa, ja Bluetooth-vaakaintegraatio, joka vähentää manuaalisen työn tarvetta tietojen siirtyessä vaa’alta suoraan ohjelmaan. Hukassa on panostettu erityisesti helppokäyttöisyyteen. Silloinkin kun hävikkiä syntyy vähän, palvelusta saadaan monipuolista dataa tiedolla johtamisen ja hävikkihuippujen löytämisen avuksi. ”Korona kuitenkin laittoi sekaisin koko ruokapalveluja ravintola-alan ja kehittäminen viivästyi, sillä koneoppiminen vaatii runsaasti syötettyä tietoa ja sen määrähän romahti”, Karhu kertoo
. ELINA SAARINEN, TEKSTI | LAKEUDEN ETAPPI, KUVA ätteenkeräys on menossa uuden jätelain myötä perin pohjin uusiksi kaikkialla Suomessa. Vain yhden tai kahden huoneiston kiinteistöjä on alueella lähes 38 000 ja 3–9 huoneiston kiinteistöjäkin 3 400. Vähintään kolmen huoneiston kiinteistöille taajamissa tulisi poltettavan jätteen ja biojätteen lisäksi myös lasi-, metalli-, kartonkija muovipakkausten keräys kotipihaan. Jätteenkeräysjärjestelyt puhuttivat Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertovoimapäivillä Seinäjoella. Monilokerokeräys voitti vertailun Etappi tunnisti erilliskeräyksen lisäämiseen kaikkiaan 17 eri skenaariota. Näistä kahdeksan soveltui yhtiön järjestelmään. Alueen jätehuoltoyhtiö Lakeuden Etappi suunnittelee siirtymistä kaksija monilokerokeräykseen. Kunnalliset jäteyhtiöt koettavat löytää omalle alueelleen sopivimmat toteutustavat. J ”Uuden palvelujärjestelmän muodostamisessa on selvitetty, miten laajentunut kierrätettävien jätteiden erilliskeräys on järkevintä toteuttaa niin teknisesti, taloudellisesti kuin kierrätyksen kannalta”, taustoittaa Lakeuden Etapin toimitusjohtaja Pekka Kontio. Pieniinkin kiinteistöihin Nykyisin Etapin alueella 1–4 huoneiston kiinteistöiltä kerätään vain poltettava jäte. Etapin alueen kunnissa on paljon pieniä kiinteistöjä. Nämä ovat jääneet kattavan pakkausjäteja biojätekeräyksen ulkopuolelle. Tässä keräyksessä käytettäisiin niin sanottuja nelilokeroastioita. Biojäte kerätään vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä, myös pakkausjäte vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöiltä. Lakeuden Etapin alueella suunnitellaan muutosta. Jätekeräykseen kaikkien aikojen muutos Jätteenkeräyksessä tiedossa historian suurin laajennus: Pian erilliskerätään jopa seitsemää erilaista jätettä. Hän on tehnyt vaihtoehdoista laajat laskelmat”, Hautala sanoo. Yhtiö alkoi viime syksynä selvittää erilaisia vaihtoehtoja jätteen erilliskeräyksen laajentamiseen. Tavoitteena on vastata lain tuomiin kierrätystavoitteisiin kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti laajentamalla kiinteistöjen jätehuoltopalveluja. ”Logistiikkapäällikkömme on juuri saanut valmiiksi tästä lopputyön ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoon. UUSIOUUTISET 4|2022 24. Kehitysja ympäristöpäällikkö Mirva Hautala kertoo, että jätelogistiikka voitaisiin toteuttaa monella erilaisella tavalla, joten oli tarpeen selvittää, minkälaisiin erilliskeräysasteisiin kullakin keräystavalla voisi päästä sekä millaisia päästöjä ja kustannuksia kustakin järjestelmästä syntyisi. Ne päätyivät tarkempaan vertailuun
Yhtiöt ovat kokeilleet monenlaisia konsteja viestinnästä kimppakeräyskampanjoihin ja tutkimuspiloteista teknologisiin innovaatioihin. Myös Liisa Malin kertoi biojätteen erilliskeräyskokeiluista, että ihmiset ovat kokeneet ne myönteisenä: ”Kokemus on, että lajittelu on helppoa ja kätevää.” Hankittava astiat ja autot Lakeuden Etapin hallitus ja Lakeuden jätelautakunta ovat hyväksyneet esitetyn mallin pohjaksi uusille jätehuoltomääräyksille. Siksi lähdimme laajentamaan tätä vaihtoehtoa kolmesta huoneistosta ylöspäin. Poltettavan jätteen keräisi silloin eri toimija. Kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätelaitosten edustajat pohtivat keinoja kierrätysasteen nostoon Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämillä Kiertotalouspäivillä toukokuussa Seinäjoella. ”Jos olisimme järjestelmässä, jossa kiinteistön haltija järjestäisi itse poltettavan jätteensä kuljetuksen, ei meidän olisi mahdollista siirtyä kaksilokerokeräykseen. Käytännön muutos toteutuu asteittain vuoteen 2026 mennessä. Tulee olemaan iso haaste, saadaanko kalusto ajoissa.” Sopivat urakat Koko Lakeuden Etapin toimialueella on voimassa kunnan kilpailuttama ja järjestämä jätteenkuljetus. Nelilokeroa on kokeiltu pääkaupunkiseutua myöten. Astian toisessa lokerossa kerättäisiin biojätettä, toisessa poltettavaa jätettä. Samoilla lokeroilla varustettu jäteauto noutaisi kaikki jätteet kerralla. Tässä keräyksessä käytettäisiin niin sanottuja nelilokeroastioita. Kaksilokerojärjestelmästä on vielä aika vähän käyttökokemuksia Suomesta. Parhaimmaksi osoittautui monilokerojärjestelmä. Palvelutaso paranisi niin, että myös taajamien pientalojen asukkaat voisivat halutessaan tilata omaan pihaansa pakkausjätteiden nelilokerokeräyksen. Heiltä loppuu jätehuoneista ja -katoksista tila, jos kaikille kuudelle jätelajille pitäisi olla omat, erilliset jäteastiansa”, Hautala sanoo. https://bit.ly/3NZ2RFQ LÄ HD E: SA LP AK IER TO . Monella on jo yksi jätekatos tehtynä, niin nyt ei tarvitse sinne alkaa sovittelemaan useampia astioita, vaan päästään yhdellä kaksilokeroisella.” PÄÄTÄ ALOITTAA LAJITTELU SUOMEN PITÄISI SAADA nostettua yhdyskuntajätteiden kierrätysastetta kymmenillä prosenttiyksiköillä alle kymmenessä vuodessa. Nyt energiajätteen erilliskeräys loppuu vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä elokuussa 2023. ”Lokerokeräyksellä saamme kompaktit astiat myös omakotitaloja paritaloasukkaille. Pakkausjätteiden keräys nelilokeroilla alkaisi joiltain kiinteistöiltä jo kesällä 2023. Kuljetukset pitäisi hoitaa kahdella autolla, jolloin kustannukset ja päästöt kasvaisivat”, Hautala huomauttaa. Sen jälkeen, kun asukas on kerran aloittanut lajittelun, yleensä jätteet myös menevät melko hyvin oikeisiin astioihinsa. Minusta ratkaisevinta on, että ihmiset tekevät päätöksen aloittaa jätteiden lajittelu”, sanoi Aimo Latvala. Tarkoituksena on, että määräykset tulisivat voimaan syksyllä. Kimmo Rinne komppasi ja totesi, että kun asukkaat pääsevät kokeilemaan biojätteen erilliskeräystä, he huomaavat, miten positiivisia vaikutuksia tällä on sekajätteen määrään. Lahden ja Päijät-Hämeen seudulla toimiva, 10 kunnan omistama Salpakierto Oy on tutkinut alueensa energiajätteen koostumusta kesällä 2021. Etapille muutos tarkoittaa yli 3,5 miljoonan euron investointia. Asukkaat voisivat edelleen myös valita sen, että kompostoivat omat biojätteet itse. Hänen mukaansa kilpailutettavat urakat pyritään pitämään sopivan kokoisina ja kilpailuttamaan ne sellaisella syklillä, että järjestelmä toimii myös jätteenkuljetusyrittäjien näkökulmasta. . Molemmat jätejakeet tyhjennettäisiin samalla kertaa jäteautolla, jossa on vastaavat lokerot. Ratkaisussa on myös huomioitu pienten taloyhtiöiden tilaongelmat jätekatoksissaan: ”Meillä on paljon pieniä taloyhtiöitä. Jos yhden urakan häviää, voi silti osallistua toiseen. ”Pullonkaula koko uudistukselle on se, että kuljetuskaluston hankinta-ajat ovat nyt tosi pitkät. Vaaralliset kemikaalit 0,2 % Sähkölaitteet ja akut 0,1 % Metalli 0,7 % Lasi 0,4 % Puu 1,1 % Tekstiilit ja jalkineet 7,7 % Muovit 38,6 % Kartonki ja pahvi 18,7 % Paperi 14,0 % Biojäte 9,5 % Sekalaiset jätteet 8,9 % UUSIOUUTISET 4|2022 25. ”Meidän suunnitelmamme ovat herättäneet kiinnostusta muissa jätelaitoksissa”, Hautala sanoo. Yhtiön on hankittava kaikille asukkaille uudet lokeroastiat. Esimerkiksi uusia kaksilokeroastioita tarvitaan reilusti yli 30 000. Kaikista suurimmilla, vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä kerättäisiin taajamissa poltettava jäte, biojäte sekä pakkausjätteet erillisillä keräysastioilla. Jätelautakunta tekee päätökset elokuussa. Reittejä urakoivien jätteenkuljetusyritystenkin on vaihdettava lokerokeräykseen soveltuviin jätteenkuljetusautoihin. Esitys on nyt asukkaiden kommentoitavana. Päivillä järjestetyssä paneelissa toimitusjohtaja Aimo Latvala Stormossenilta, kehityspäällikkö Kimmo Rinne Salpakierrosta, jäteneuvoja Liisa Malin Porin seudun jäteneuvonnasta sekä laitospäällikkö Panu Kanamäki Lakeuden Etapilta kertoivat jätelaitosten kokemuksia keräysasteen nostamisesta. Tilanpuute ei este Etapin laskelmien mukaan kaksija nelilokerokeräyksen yhdistelmä nostaisi erilliskeräysasteen nykyisestä neljästätoista jopa neljäänkymmeneen prosenttiin kasvattamatta silti päästöjä tai kustannuksia kohtuuttomasti. Tulosten mukaan energiajäte koostuu lähes 90-prosenttisesti jätteistä, jotka voidaan ohjata suoraan kierrätykseen lajittelemalla ne muihin jätelajeihin. Näin saamme taloudellisesti ja teknisesti parhaiten toteutettavat reitit”, Mirva Hautala tarkentaa. Kaikista omakotitaloista ja paritaloista eli 1–2 huoneiston kiinteistöiltä kerättäisiin jatkossa biojäte ja poltettava jäte niin sanottuun kaksilokeroiseen astiaan. Lue Uusiouutisten verkkosivuilta, kuinka jätettä on jatkossa erilliskerättävä kiinteistöillä Suomessa ja mistä keräyksen muutos johtuu. ”Olen miettinyt, missä ketju pettää. Hautalaa huolettaa maailmantilanne, joka on aiheuttanut pulaa raaka-aineista ja komponenteista, nostanut hintoja ja pidentänyt kaluston toimitusaikoja. Vähintään kolmen huoneiston kiinteistöille taajamissa tulisi poltettavan jätteen ja biojätteen lisäksi myös lasi-, metalli-, kartonkija muovipakkausten keräys kotipihaan. Päästöt eivät lisääntyisi, vaikka jätelajeja kerätään enemmän. ”Vertailussa mietimme ensin, että pakkausjätteen nelilokerokeräys tulisi vain 5–9 huoneiston kiinteistöille. Näitä kiinteistöjä on kuitenkin alueellamme aika vähän. Energiajätettä on kerätty Lahden seudulla vuodesta 1998 alkaen
Elina Korri esittelee uudelleenkäytetystä farkkukankaasta valmistettuja vaatteita. Pyrin myös innostamaan muita käyttämään kierrätettyjä materiaaleja.” . järjestetyssä New Forms Fridayssa reilu parikymmentä upcycling-yrittäjää esittäytyi yleisölle. ”Joskus, huonompana päivänä, tämä tuntuu tietenkin vain tipalta valtameressä. En ole halunnut mennä mukaan mihinkään, jonka takana en voi seistä sataprosenttisesti, joten valitsin kierrätysmateriaalit.” ”Teen ainakin sen mitä pystyn” Oriveteläinen Korri tekee vaatteita, jotka eivät näytä kierrätysmateriaalista valmistetuilta. Sitä on helppo saada, koska korjauskulttuuri ei valitettavasti ole voimissaan. ”Vaatetusalan rakenteisiin on pesiytynyt paljon ikäviä ilmiöitä eikä se kannusta kuluttajia huomioimaan ympäristöä tai kehittyvien maiden työntekijöiden ihmisoikeuksia. ”Ideana on, että vaikkapa farkkuhameen kanssa kehtaa mennä vähän fiinimpäänkin tilaisuuteen.” Vaan kokeeko Korri, että pienyrittäjä – tai hänen asiakkaansa – voi valinnoillaan muuttaa maailmaa. Suunnittelussa on tähdätty suoraviivaiseen skandinaaviseen tyyliin. Mutta teen ainakin omalta osaltani mitä pystyn. Kaupunkiin on suunnitteilla myös pysyvä kiertotalousmyymälä. MATTI VÄLIMÄKI, TEKSTI | ILARI VÄLIMÄKI, KUVAT E lina Korri MEA Upcycle studiosta oli tullut New Forms Friday – Kestävän muotoilun market -tapahtumaan myymään uudelleenkäytetystä farkkukankaasta suunnittelemiaan vaatteita. Hän on huomannut, että pienyrityksen on vaikea saada tietoa esimerkiksi uusien kankaiden alkuperämaista ja valmistusolosuhteista. "Farkku on monella tapaa hyvä materiaali, jolle on kiva antaa uusi elämä. Kierrätetty kiinnostaa Turussa 6.5. UUSIOUUTISET 4|2022 26. Hän ei esimerkiksi kikkaile vanhojen farkkujen taskuilla tai muilla valmiilla elementeillä, vaan pyrkii skandinaaviseen minimalismiin. Käyttämällä farkkukangas uudelleen säästetään paljon arvokkaita luonnonvaroja." Korri kertoi, että hänellä on vaatetusalaan viha-rakkaus-suhde
. ”Teemme vastuullisia ja . . Miehiä sukelluspukukangas tuntuukin kiinnostavan kovasti.” Turkulainen vuonna 2019 perustettu Cuitu on saanut melkeinpä lentävän lähdön. . Tätä kautta on avautunut paikka myös EU:n kansainvälistymisohjelmassa. ”Tuotemerkin alla on kännykällä luettava siru. Erika Halonen Uuden muotoilun yhdistyksestä mainitsi, että tapahtuma oli luontevaa jatkoa yhdistyksen materiaalinsa puolesta poikkeuksellisen kestäviä tuotteita. Tähän suuntaan alalla ollaan menossa, jatkossa toivottavasti entistä määrätietoisemmin.” Hän huomautti, että kestävän kehityksen mukaisessa muotoilussa tuotteen elinkaarta mietitään tarkoin jo suunnitteluvaiheessa. ”New Forms Friday oli ikään kuin pieni pilotti, pop up -tapahtuma, jonka avulla kartoitimme alan toimijoita, verkostoiduimme ja keräsimme ideoita jatkoa varten”, tutkimusja kehitysvastaava Miia Jylhä Lounais-Suomen Jätehuollosta kertoi. UUSIOUUTISET 4|2022 27. Korri tekee myös koruja. Cuitun tuotteissa hyödynnetään sukelluspukukankaan lisäksi nostohihnoja. Tarjolla on myös lisää tarinaa yrityksestä.” aikaisemmille myyntitapahtumille. Oivanen on päässyt esimerkiksi Euroopan komission järjestämään tilaisuuteen kertomaan yrityksestään. LSJH tilasi tapahtuman yhdistykseltä osana 6Aika: Circhubs 2 -hanketta, jonka tavoitteisiin kuuluu pysyvämpi ja laajempi kiertotalousmyymälä. Erika Halonen iloitsee, että muotoilussa painotetaan yhä enemmän vastuullisuutta ja kestävyyttä. Tyylinä on unisex – joten huomioimme myös miehet, joille ei ole vielä juurikaan tarjolla kierrätysmateriaalista valmistettua muotia. ”Olemme tuoneet myös aiemmin esille tuotannon vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja kierrätysmateriaalien hyödyntämistä. ”Kierrätysmateriaalien hyödyntämistä tehostaisi, jos niitä olisi nykyistä helpommin saatavissa keskitetysti.” Sukelluspukukangas nousi pinnalle Evi Oivanen Cuitu Oy:stä oli tuonut tapahtumaan sukelluspukukankaiden leikkuuylijäämistä valmistettuja laukkuja ja lakkeja. Cuitun Evi Oivanen tähtää kansainvälisille markkinoille. Niiden materiaalina on sisustuksessa käytetty polyesterikangas. Tuotteen elinkaarta pitää miettiä jo suunnittelussa. Sen kautta pääsee käsiksi tuote-, materiaalija alkuperätietoihin. Ideoita kiertotalous myymälää varten New Forms Friday -tapahtuman järjestivät yhteistyössä turkulainen Uuden muotoilun yhdistys ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH). ”Myös sukelluspukuja valmistava Ursuit on tyytyväinen, kun on se löytänyt yhteistyökumppanin, joka tekee tuotteita materiaalista, joka muuten menisi aivan hukkaan.” Oivanen esittelee vielä Cuitun tuotemerkit, joissa on oma jujunsa
Hänen luotsaamansa Humbugin nahkalaukuissa, -asusteissa ja -koruissa on hyödynnetty muun muassa verhoomojen ylijäämänahkaa. Nyt asenteet ovat selvästi muuttuneet ja myös valmistettavien tuotteiden laatu on parantunut. Unisexiä ja unipetiä Tapahtumaan olivat saapuneet tutustumaan myös Annukka Valkama, Leena Laamanen ja opaskoiraharjoittelija Rima. “Ennen koettiin lähinnä, että kierrätys oli kiva pieni lisäarvo. UUSIOUUTISET 4|2022 28. Nettikauppa on nykyään entistä tärkeämpää, mutta myös fyysisiä kohtaamisia tarvitaan.” . Nykyään on yhä enemmän asiakkaita, jotka kokevat, että se on ykkösprioriteetti.” Jokinen kuten muutkin kiertotalousyrittäjät iloitsivat New Forms Fridayn tarjoamasta mahdollisuudesta verkostoitua ja tavoittaa uutta yleisöä. Susanne Hamari on tyytyväinen, että kierrätysmateriaalia hyödyntävien yritysten arvostus on kasvanut. ”Silloin alussa kukaan ei juurikaan kierrättänyt kovia materiaaleja, olimme pioneereja”, hän muisteli. . ”Tosi hyvä tapahtuma. MEILLÄ PIENILLÄ TOIMIJOILLA ON PALJON HYVIÄ IDEOITA, OSAAMISTA JA LUOVUUTTA. ”Siihen ei ole varmaan yhtä viisasten kiveä. ”Hienoa, että korona-ajan jälkeen voidaan taas järjestää tapahtumia. Nettikauppaa ja fyysisiä kohtaamisia Myös tamperelainen Anni Jokinen on toiminut kiertotalousyrittäjänä jo pitkään, 13 vuotta. He haluavat myös tietää, kuka tuotteen on tehnyt ja missä.” Mutta miten alalla pystyttäisiin hyppäämään vielä seuraavalle tasolle eli tekemään kierrätysmateriaaleista valmistetuista tuotteista todella iso juttu. Yksi edellytys kuitenkin on eri kokoisten yritysten klusteroituminen; se, että isot yritykset olisivat valmiimpia verkostoitumaan myös vähän pienempien kanssa. Laamanen osti THINK TODAYn myyntipisteeltä Ozzy-kissalleen lattialaminaatin ylijäämäpalasta valmistetun ruokakuppitelineen, joka tuntui kiinnostavan kovasti myös Rima-koiraa. ”Työni on mielenkiintoista ja haastavaa. Tuote on kuulemma ”unipet”. Annukka Valkama (vas), Leena Laamanen ja opaskoiraharjoittelija Rima ihastuivat THINK TODAYn ruokakuppitelineeseen. ”Kun yrityslahja tehdään vaikkapa firman omasta ylijäämämateriaalista, siinä onkin jo valmiina tarina, yksilöllisyyttä ja arvoa saajalleen”, Hamari huomautti. ”Aluksi taidettiin vähän ihmetellä, että mistä dyykkaamisessa oikein on kyse. Käytännössä, kun saan käsiini materiaalia, ryhdyn miettimään, mitä siitä oikein voisi tehdä.” Myös hänen mielestään alan arvostus on noussut. On hienoa, kun materiaalista, joka muuten menisi hukkaan, jatkojalostuu käyttökelpoisia esineitä”, Laamanen pohti. Hamarin mielestä kierrätysmateriaalia uusiokäyttävien yritysten arvostus on noussut vuosien varrella. Isojen ja pienten yritysten kannattaisi tehdä yhteistyötä. Angela Lee tutki Anni Jokisen suunnittelemia hiuspantoja. . Kuluttajat vaativat kotimaisuutta, ekologisuutta, eettisyyttä ja vastuullisuutta. Ylöjärveläisen, uusiomateriaaleista sisustustuotteita, lemmikkituotteita ja yrityslahjoja valmistavan THINK TODAYn Susanne Hamari on ollut alalla jo vuodesta 2007 asti. Meillä pienillä toimijoilla on paljon hyviä ideoita, osaamista ja luovuutta.” Jäämme tutkimaan vielä tarkemmin THINK TODAYn yrityslahjoja. Ne on valmistettu Humbugin muiden tuotteiden tavoin verhoomojen ylijäämänahasta. Rima ei tiennyt vielä tässä vaiheessa, että se ostettiin Ozzy-kissalle eikä hänelle
KIERTOTALOUSMYYMÄLÄ TURKUUN. ”Ideana on, että kyseessä olisi ihan oikea fyysinen myymälä, joka kokoaisi yhteen myös alan toimijoita ja jakaisi tietoa aihepiiristä. UUSIOUUTISET 4|2022 29. Vanha voi kelvata myös sellaisenaan Turun Ekotorin pisteeltä löytyi myös vanhoja käyttökelpoisia esineitä, muun muassa koristelasia ja kirjoja. Kuukausittain sen myyntipisteissä työskentelee 100–130 henkilöä eri pituisissa työsuhteissa. 6AIKA: CIRCHUBS 2 -hankkeessa tavoitteena on, että Turkuun perustettaisiin pysyvämpi kiertotalousmyymälä. Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6aika-strategiaa ja sen kiertotaloushankkeita rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, kuutoskaupungit, muut hanketoteuttajat sekä Suomen valtio. . New Forms Friday kiinnosti yleisöä. Piritta Forssin mukaan metsäteollisuuden sivuvirrasta, koivunkuorijauheesta, on moneksi. Ekotori kierrättää ja kunnostaa tuotteita sekä työllistää pitkäaikaistyöttömiä. 6Aika: CircHubs 2 -hanke tarjoaa yrityksille tukea kiertoja jakamistalouden kehittämiseen Turussa ja Oulussa. ”Keskitetyssä mallissa, missä kaikki kierrätysmateriaalia hyödyntävät tuotteet koruista suurikokoisiin rakennustuotteisiin sekä muut toiminnot koottaisiin samaan pisteeseen, on omat hyvät puolensa; se tarjoaisi ennen kaikkea enemmän synergiaetuja.” Tilaa tarvittaisiin toki paljon. Mahdolliseen ostoskeskusmaiseen toteutukseen edetään vaiheittain”, Jylhä kertoo. “Selvitämme yhtenä vaihtoehtona palveluiden sijoittamista Turun ohitustien varrelle rakentuvaan Topinpuiston kiertotalouskeskukseen.” Mikäli tuotteet sijoitettaisiin Turun keskustaan, ne olisivat siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat. ”Hyödynnämme metsäteolliNew Forms Friday -tapahtuma antoi Miia Jylhän mukaan ideoita jatkon varalle. ”Pyrimme käynnistämään ensi vuonna laajemman pilotoinnin osana lajitteluasemapalvelujen kehittämistä. Yhdellä pärjää, iho voi paremmin ja luontoa säästyy.” jälkeen palkkatuella asiakaspalvelijan pestin. Keskustaan vai kauemmas. . Mari Nieminen on vanhan tavaran fani. ”Olen itsekin vanhan tavaran fani. Myös Oulussa suunnitellaan tällä hetkellä kiertotalousmyymälän perustamista. suuden sivuvirtana syntyvää koivunkuorijauhetta, joka muuten päätyisi jätteeksi.” Hän huomautti, että toisin kuin kosmetiikkateollisuudessa yleensä, Luonkos ei käytä pakkauksissaan muovipulloja tai -purkkeja, vaan käytössä on Kotkamillsin biohajoava barrierkartonki. ”Ja kun se tavallinen tarina on, että tarvitaan viisi eri purnukkaa, meillä ideana on tarjota mahdollisimman paljon ominaisuuksia yhdessä ja samassa tuotteessa. Ostin ensimmäisestä palkasta vähän liikaakin kaikenlaista itselleni, muun muassa lasitavaraa”, hän naurahti. Turkulaiset pohtivat parhaillaan esimerkiksi sitä, edetäänkö suunnitelmassa jatkossa keskitetyllä vai hajautetulla mallilla. Mari Nieminen oli juuri aloittamassa kolmen kuukauden työkokeilun . Asiakas voisi hankkia upcycling-tuotteita tai hyödyntää jakamistaloutta sekä kehittää omia taitoja tuotteiden korjaamiseen ja tuunaamiseen”, Miia Jylhä LSJH:sta kertoo. ”Tässä vaihtoehdossa olisi kuitenkin mahdollisuus vain melko pieneen liikkeeseen, missä olisi esillä ehkäpä vain vaatteita sekä pienempiä käyttöja koriste-esineitä.” Myymälätilojen hinnan ja saatavuuden lisäksi kyse on logistiikasta, sillä esimerkiksi huonekalut ja rakennusmateriaalit tarvitsevat tilaa autoille, peräkärryille ja lastauslaitureille. Kuutoskaupungit pohtivat kiertotalousostoskeskusten perustamista. Metsäteollisuuden sivu virrasta kosmetiikkaa Piritta Fors esitteli tapahtumassa naantalilaista Luonkos -luonnonkosmetiikkaa, muun muassa kuivashampoota
Ensimmäiset merkit tasapainon horjumisesta olivat havaittavissa 1950-luvun loppupuolella. I hminen, evoluution tuote, ilmestyi maapallolle Homo habiliksen muodossa pleistoseenikaudella, pari miljoonaa vuotta sitten. Olosuhteet ovat pysyneet vakaina viime aikoihin saakka. Planeetan pulssi heikkenee. UUSIOUUTISET 4|2022 30. Maapallon 10 000 vuotta kestänyt vakiintunut tila on muuttumassa silmänräpäyksessä. Potilas nimeltä Maapallo Luontokato, ilmastonmuutos, happamoituminen… Kuinka planeettamme voi. Stockholm Resilience Centren tutkimuksia voi lukea potilaskertomuksena. Tuon aikakauden ilmasto-olot olivat rajusti vaihtelevia ja pääsyy siihen, että ihmispopulaatioiden määrä pysyi pienenä ja kehittymättömänä. Olosuhteet muuttuivat vajaat 12 000 vuotta sitten pleistoseenin vaihtuessa holoseeniksi, nykyiseksi geologiseksi epookiksi. Toimiiko ihminen jatkossa lääkärinä vai tautina. Monet maapallon keskeiset prosessit ovat suistumassa pitkäaikaisesta tasapainostaan. Ihmiskunnan pitäisi kyetä aloittamaan elvytys. Olosuhteet olivatkin ihmissuvulle varsinainen Eeden, joka mahdollisti lajin nopean kehityksen. Sille on ollut ominaista poikkeuksellisen pitkäkestoinen vakaa ilmasto. Perussyy tähän tilanteeseen on väestöräjähdys. Tämä uhkaa johtaa uuteen geologiseen epookkiin. Tukholmalaiskeskuksen tutkijat ovat tunnistaneet näille ympäristöprosesseille raja-arvoja, joiden puitteissa ihmiskunnan on turvallista toimia. Trendi on vain kiihtynyt. Tämä Tukholman yliopiston alla toimiva resilienssija kestävyystieteiden tutkimuskeskus käyttää ympäristönmuutoksen hahmottamiseen kehittämäänsä Planetaariset Rajat -mallia. Ihmiskunnan yhdeksän kuolemansyntiä Stockholm Resilience Centre on jo vuosikymmeniä tutkinut ympäristönmuutosta ja julkaissut siitä raportteja. JARI KOPONEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA . Siinä maapallon sietokykyä ja vakautta kuvataan yhdeksän keskeisen luonnonprosessin avulla: ilmastonmuutos, merien happamoituminen, yläilmakehän otsonikato, typen ja fosforin kierto, makean veden käyttö, maankäytön muutokset, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, ilmakehän pienhiukkaset ja kemiallinen saastuminen
Suurin syy on ihmisen toteuttama maankäytön muutos. Vertailukohteena voidaan käyttää merieläinten fossiileista saatavaa arviota, jonka mukaan lajikadon määrä on ollut 0,1–1,0 sukupuuttoa miljoonaa lajia ja vuotta kohden. Typen ja fosforin kiertojen häiriintyminen Luonnon typpija fosforikierto on häiriintynyt ihmisen aiheuttaman lisäkuormituksen vuoksi. Merten happamoituminen Merten happamoituminen uhkaa meren eläimistön biodiversiteettiä sekä valtamerien hiilidioksidinieluina toimimista. Merten pintavesien happamoitumista voidaan seurata merieläinten tuottaman aragoniitin pitoisuuksista. Vaikka raja-arvoa ei vielä ole alitettu, ensimmäinen varoitus eli herkimpien meriekosysteemien, koralliriuttojen, tuhoutuminen on jo alkanut. Paleoklimatologisesta datasta selviää, että jäättömälle planeetallemme alkoi muodostua jäätiköitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden laskiessa arvoon 450±100 ppm. Toisin sanoen merten pohjiin kerääntyy hiljalleen tikittävä aikapommi, jonka laukeamisesta saattavat kärsiä vasta jälkeläisemme. Lajikadon rajojen määrittely on hankalaa. Se on eräs kalsiumkarbonaatin muoto. Tähän verraten nykyinen arvo on yli sata, kun taas turvalliseksi rajaksi tutkijat ehdottavat kymmentä. Lämpenemisen pysäyttäminen on välttämättömyys ja se olisi tehtävä mahdollisimman pikaisesti, sillä toivo lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen on jo menetetty. Tähän liittyvät luvut (miljoona tonnia/vuosi) arvioitiin seuraaviksi: esiteollinen aika 0, nykyarvo 121, ehdotettu raja-arvo 35. Raja-arvoksi fosforivuolle vesistöihin tutkijat esittävät 11 (miljoona tonnia/ vuosi), kun nykyarvo on 8,5–9,5. Valtamerien pintavesien happamuus on kasvanut 0,1 pH-yksiköllä sitten esiteollisen ajan. Tilanne on toinen matalissa vesistöissä, joissa paikallisten fosforikuormitusten aiheuttama vähähappisuuden uhka on välitön. Toinen puoli on se, mitkä ovat seuraukset ekosysteemien toiminnallisuudelle, kun eri lajien kesken muodostunutta tasapainoa horjutetaan poistamalla siitä lajeja. Se näkyy jo ympäri maapalloa tapahtuvana jäätiköiden ja ikiroudan sulamisena. Monimutkaisen typpikuormituksen likimääräiseksi mittatikuksi valittiin ihmisen ilmakehästä omaan käyttöönsä siirtämä typen määrä (mm. Ihmisen toiminta on käynnistänyt maapallon historian kuudennen laajamittaisen sukupuuttoaallon. Kuormitus on kahdeksankertainen verrattuna luonnolliseen kuormitukseen. Vaikutukset merien syvemmissä osissa näkyvät vasta hyvin pitkällä aikaviiveellä. Tulosten mukaan esiteollinen lukuarvo oli 3,44, nykyarvo on 2,90 ja ehdotettu raja-arvo 2,75. Tämä puolestaan johtaa vesiekosysteemien tuhoon. Planeettamme onkin selvästi lämpenemässä. Mittarina on yhdisteen keskimääräisen kyllästymisluvun pieneneminen. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos eli nykyilmaston lämpeneminen on kiistattomin ja parhaiten tunnettu uhka, jonka pääasiallisena aiheuttajana ovat hiilidioksidipäästöt. Maapallolla louhitaan vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia fosforia, josta 8,5–9,5 miljoonaa tonnia päätyy järviin ja meriin. Niiden pienempänä seurauksena on vaikutus auringon säteilyvoimaan ilmakehän ylärajalla. Tällaista koko biosfäärin funktionaalista monimuotoisuutta koskevaa arviointia ei ole vielä pystytty tekemään. ammoniakkina ja lannoitteina). Esiteollisen ajan vastaava arvo oli 280 ppm ja nykyarvo 387 ppm. Tämä kuormitus kohdistuu paljolti vesistöihin, järviin ja meriin, jotka muuttuvat vähäravinteisista rehevöityneiksi sekä vähähappisemmiksi. Viimeisinä vuosikymmeninä noin puolet lajikadosta on tapahtunut mantereilla. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Paikallisilla ja alueellisilla lajikadoilla on laajakantoisia haitallisia vaikutuksia ekosysteemien toimintaan. Malliesimerkkinä tästä on meneillään oleva Amazonin sademetsien tuhoaminen. Tämä vaikuttaa ekosysteemin kykyyn reagoida ja mukautua muuttuviin fyysisiin ja biologisiin olosuhteisiin. Vaikka lajikadolle onkin arvioitu rajoja, on se vain yksi puoli asiaa. Turvarajan alaraja on siten 350 ppm. Aiemmat ihmisen toiminnasta johtuneet sukupuutot kohdistuivat eristyneisiin valtamerien saariin. UUSIOUUTISET 4|2022 31. Tämä on yli sata kertaa nopeammin kuin minään muuna aikana viimeisen 20 miljoonan vuoden aikana
Kemiallinen saastuminen Maailman toiseksi suurin teollisuudenhaara on kemianteollisuus. . Ilmakehän kosteus sateina on välttämätön osa molempia näitä kiertoja. Stockholm Resilience Centren tutkijat ovat vastikään raportoineet, että olemme ylittäneet planeetan kannalta turvallisen kemikaalien käytön rajan. UV-säteilyä mitataan Dobsonin yksiköissä. Tilanteen tarkempaan selvittämiseen ja arviointiin tarvittaisiin hyvin resursoitu kansainvälinen laitos, jonka tehtäviin kuuluisi kerätä, tutkia ja selvittää kemialliseen saastumiseen liittyviä vaaratekijöitä ja antaa niihin liittyviä suosituksia. Esimerkiksi Amazonin sademetsien nopea muuttaminen viljelymaaksi saattaa muuttaa alueen puolikuivaksi savanniksi. Olot maapallolla ovat olleet ihmiselle ihanteelliset suhteellisen lyhyen aikaa. Suurta epävarmuutta liittyy myös ihmiskuntaan, sen kykyyn reagoida riittävän ajoissa ja riittävän voimakkaasti itse aiheuttamaansa planetaariseen uhkaan. Tulevaisuus tulee näyttämään, onko ihmisen itselleen antamalla lajinimellä Homo sapiens katetta vai ei. Ilmakehän pienhiukkaskuormasta ei rajaa ole vielä pystytty määrittämään. UUSIOUUTISET 4|2022 32. Arviolta 90 prosenttia vihreän veden kierrosta tarvitaan ekosysteemien ylläpitoon, kun taas 20–50 prosenttia sinisen veden kierrosta on välttämätöntä vesiekosysteemien toiminnalle. Viime vuonna esitettiinkin tällainen ehdotus, joka toivottavasti johtaa toimenpiteisiin. Tietomme eri uhkatekijöiden keskinäisistä vuorovaikutusmekanismeista ovat puutteellisia. Pienhiukkasten eli aerosolien moninaisuuden ja niiden huonosti tunnettujen vaikutusmekanismien vuoksi niille ei vielä ole pystytty asettamaan raja-arvoja. Tällä on vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, makean veden käyttöön ja ilmastoon. Vaikka pahin uhka onkin ohitettu, vie vielä vuosikymmeniä ennen kuin otsoniaukko on eheytynyt entiselleen. Tutkimuksessa makean veden esitetyt käyttöarviot (km3/vuosi) ovat: esiteollinen aika 415, nykyarvo 2600 ja ehdotettu raja-arvo 4000. Samoin hyvin suurta epävarmuutta tai silkkaa tietämättömyyttä liittyy arvioihin siitä, milloin tasaisesti huononevasta tilanteesta saavutaan pisteeseen, josta ei ole enää paluuta takaisin. Yläilmakehän otsonikato on tähän mennessä ainoa uhka, jonka etenemisen ihmiskunta on onnistunut pysäyttämään. Näin valtavan yhdistemäärän keräytymisestä ympäristöön ja siitä seuraavista ympäristövaikutuksista sekä viipymisajoista ympäristössä ja eri yhdisteiden keskinäisistä vuorovaikutuksista on nykyisellään täysin mahdotonta saada kattavaa tietoa. Mittarit punaisella Stockholm Resilience Centren esittämien enemmän tai vähemmän epävarmojen arvioiden perusteella olemme vielä toistaiseksi turvarajojen sisällä kolmella lohkolla: otsonikadossa, makean veden käytössä ja merten happamoitumisessa. Näillä on vaikutuksia muun muassa säteilytasoon, pilvien muodostumiseen ja sateeseen, otsonikatoon sekä ihmisten terveyteen niiden aiheuttamien erilaisten hengitystiesairauksien takia. Näillä ilmaistuina esiteollinen arvo oli 290, nykyarvo 283 ja esitetty raja-arvo 276. Tällä hetkellä identifioitujen uhkatekijöiden lisäksi niitä voi tulevaisuudessa löytyä vielä lisää. Tutkijat arvioivat maankäytön turvarajaksi 15 prosenttia maa-alasta. Lopuilla viidellä lohkoilla turvarajat on jo ylitetty. Ilmakehän pienhiukkaset Ilmakehän erityyppiset pienhiukkaset ovat muodostuneet useista eri yhdisteistä. Yläilmakehän otsonikato Stratosfäärin otsonikerros toimii suodattimena, joka poistaa auringon säteilystä sen ultraviolettikomponenttia, joka puolestaan on muun muassa terveysuhka ihmisille. ST OC KH OL M RE SIL IEN CE CE NT ER Makean veden käyttö Maapallon makean veden varat voidaan jakaa kolmeen luokkaan: vihreä vesi eli maaperän kosteus, sininen vesi eli järvija jokivedet sekä ilmakehän kosteuden sisältämä vesi. Sen tuotanto on kasvanut 50-kertaisesti vuoteen 1950 verrattuna ja kasvaa edelleen. Tämä on johtanut siihen, että nykyään noin 12 prosenttia kaikesta jäävapaasta maa-alasta on viljeltyä. Maankäytön muutokset Metsien ja muiden luonnon ekosysteemien muuttaminen viljelymaiksi ja asutuskeskuksiksi on kasvanut viimeisten 50 vuoden aikana 0,8 prosentin vuosivauhdilla. Nopeat laaja-alaiset muutokset voivat laukaista odottamattomia muutoksia. Kemianteollisuus valmistaa arviolta 350 000 erilaista kemikaalia tai kemikaaliseosta. Ihminen on omalla toiminnallaan tekemässä oloista huonommat
Mikkelin Kehitysyhtiö Miksei Oy, Mikkelin kaupungin omistama kehitysyhtiö, toteuttaa Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettavaa CityLoops-hanketta yhdessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. 33 UUSIOUUTISET 4|2022. Yleensä purkupuu menee Metsäsairilan kautta murskattuna poltettavaksi eri puolilla maata sijaitseviin energialaitoksiin, vaikka joukossa on ihan uudelleenkäyttökelpoista tavaraa, jopa jalopuisia rakennusosia”, jatkaa Haapea. ”Tammi jalopuuna on omimmillaan kohteissa, joissa vaaditaan materiaalilta kestävyyttä ja pitkää käyttöikää. ”Mikkelissä pitäisi ehdottomasti miettiä laajemmin, miten kiertotaloutta ja erityisesti rakennusosien uudelleenkäyttöä voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin. KIMMO HAAPEA, TEKSTI | ESA KOHVAKKA JA KIMMO HAAPEA/ MIKSEIMIKKELI, KUVAT P rojektipäällikkö Esa Kohvakka Etelä-Savon ammattiopistosta huomasi sattumalta sairaalan sisäänkäyntiä tarkasteltuaan, että sen vuorauksessa oli käytetty tammea. ”Opiskelijat saivat ideoida mitä paneeleista tehdään, ja päädyimme tekemään niistä sarjan Tuukkala-aiheisia leikkuulautoja sekä keittiön pöydän kannen.” Tuotteita ideoitaessa syntyi myös ajatus varojen keräämisestä nuorten mielenterveystyöhön, ja mukaan lähti Mainostoimisto Groteski Oy Mikkelistä. Heti pinnan alta paljastui kuitenkin kovaa puuta, ja paneelit purettiin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Tässä tapauksessa kävi hyvä tuuri, että tammiosat säästyivät polttamiselta, sillä kaupungin teettämässä purkumateriaaliselvityksessä ei tullut ilmi mitään uudelleenkäytettävää. LIIKELAHJOJA SAIRAALAN PURKUJÄTTEESTÄ Etelä-Savon ammattiopisto Esedun taideteollisuusalan opiskelijat Titta Puustinen ja Riikka Puumalainen valmistivat Tuukkalan vanhasta mielisairaalasta puretuista tammipaneeleista leikkuulautoja, jotka Mainostoimisto Groteski hankki yrityksen liikelahjoiksi nuorten mielenterveystyötä tukien. ”Tässä tapauksessa kohtaavat hienosti kaksi erittäin tärkeää asiaa: kiertotalous ja nuorten tukeminen.” KÄVI HYVÄ TUURI, ETTÄ TAMMIOSAT SÄÄSTYIVÄT. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei käytti purkukohdetta demonstraationa kiertotalouden toteutumisesta kansainvälisessä CityLoops-hankkeessa. Kunnia tästä kiertotalousideasta kuuluu kokonaan Kohvakan Esalle”, ilmoittaa kehityspäällikkö Kimmo Haapea. Nuorten mielenterveyden tukeminen on tärkeä asia, jossa yrityksemme haluaa olla mukana. ”Kun Haapean Kimmo Mikseistä otti yhteyttä ja kysyi, lähdemmekö mukaan tähän hankkeeseen, oli helppo vastata kyllä. Kuvassa artesaani opiskelijat Titta Puustinen, Riikka Puumalainen ja projektipäällikkö Esa Kohvakka Esedusta sekä luova johtaja Jyrki Suvimaa Mainostoimisto Groteskista. Hanke jatkuu vuoden 2023 syyskuuhun saakka. Lisäksi tähän liittyy myös hieno tarina, jatkumo vanhan B-mielisairaalan rakennusosista nykyhetkeen ja nuorten mielenterveystyöhön”, sanoo Jyrki Suvimaa Groteskista. ”Hienoa, että Tuukkalasta saatiin talteen tammea, ja vielä jalostettua siitä uusiotuotteita. Purkupuu kiertoon Mikkelin kaupunki puratti Tuukkalan sairaalan viime kesänä. Kuva tammipaneeleista ennen purkamista. Nämä sairaalan ulkoverhouksessa käytetyt puuosat olivat jo kovasti tummuneita ja päältä päin todella lahon näköisiä”, toteaa Kohvakka
”Tavarat voi viedä vaikka kaverille, autoon tai säilytykseen. Poltettavaksi menee energiajäte, ja raaka-aineeksi käytetään esimerkiksi pahvi, paperi ja biojäte. Finavia hoitaa lentoasemien jätehuollon ympäristölupien ja paikallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kappalemäärissä poistoja on vuosittain puolisen miljoonaa. ”Sopimuskumppani säilyttää tavaroita 30 vuorokauden ajan. Pieniltäkin tuntuvat asiat heijastuvat jätteen määrään. Tästä noin puolet on tavallista polttojätettä. Niitä myös huolletaan säännöllisesti, joten käyttöikä pitenee. Kalusto kiertää kentältä toiselle Vaikka lajitteluun satsataan, jätettä syntyy silti, mutta sen määrään pyritään vaikuttamaan. Kalustohankinnoissa ”kierrätetään” koneita ja ajoneuvoja lentokentältä toiselle. Ari Kumara kertoo, että Helsinki-Vantaalla aloitettiin kuluttajamuovin keräys vuonna 2021. Koronan aikana matkustajia on ollut paljon tavallista vähemmän, joten jätettäkin syntyi vain murto-osa normaaliin tilanteeseen verrattuna. Muovipullojen osuus on lopulta vähäinen. LENTOMATKUSTAJAKIN LAJITTELEE Lentomatkailijat voivat kantaa oman kortensa kierrätyksen kekoon, jotta muovipullot päätyisivät tehokkaasti uusiomateriaaliksi. Turvatarkastuksessa tarkkana Finavian turvatoiminnoista vastaava Ari Kumara kertoo, että matkustajat ovat näinä päivinä hyvin valistuneita sekä tietoisia siitä, mitä saa olla mukana ja mitä ei saa viedä turvatarkastuksen läpi. Lentokentän uusi raportointijärjestelmä kirjaa nykyään kaikki poistot entistä tarkemmin. Jos matkustajan ruumamatkatavaroista joudutaan poistamaan esineitä, matkustajalla on mahdollisuus saada tavaransa takaisin. Jos omistaja ei hae tavaraansa takaisin, Finavia lahjoittaa soveltuvat esineet Suomen Punaisen Ristin konttipalveluun. MATKUSTAJAT OVAT NYKYÄÄN VALVEUTUNEITA. Muovijätteen lajitteluun on satsattu viime vuosina ja se on tehty entistä helpommaksi. Loput esineet menevät jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen. Opasteita ja lajitteluastioita on kentällä nykyisin runsaasti. Esimerkiksi WC-tiloissa syntyy valtavasti käsipaperiroskaa, joten Helsinki-Vantaalla on käytössä kangasrullat, jotka voidaan pestä ja käyttää uudelleen. Myös Finavian kunnossapitokalusto huomioi ympäristöä. Kalusto kulkee jätteistä tehdyllä dieselillä. Suurin osa jätteistä päätyy hyötykäyttöön. Puoli miljoonaa poistoa ”On aina viimeinen keino ottaa jotain pois matkustajan käsitavaroista, ja kerromme aina vaihtoehdot tavaran takaisin saamiseksi”, Kumara sanoo. Lajittelupisteitä lentokentällä onkin riittävästi. Myös kielletyt aineet hoitaa sopimuskumppani. 34 UUSIOUUTISET 4|2022. Lentoasemalla liikkuu tuhansia matkustajia päivittäin, joten lajittelulla on suuri merkitys. KATARINA BOIJER, TEKSTI JA KUVA H elsinki-Vantaan lentoasemalla syntyy vuosittain yli kaksi tuhatta tonnia jätettä. Päätös on aina matkustajan.” Matkustajilta pois otetut esineet ja aineet viedään jätteenkäsittelyyn. Näin on toimittu jo vuosien ajan”, Kumara kertoo. . Jos mikään näistä tavoista ei onnistu, tavarasta joudutaan luopumaan
Muka siivottu! Tulkaa katsomaan miten on siivottu! Keittiön ikkuna on kuin vasikanhännällä vedelty… Koetin kannustaa kollegaa etenemään asiassa. Keittiön ikkuna on kuin vasikanhännällä vedelty. Olisiko teillä joku läheinen, jolle voisi soittaa. Hyvää kahvia, iloinen naama ja sanat kertoivat. Siinä mainittiin siivousyrityksen nimi. Vaatteet viety, eikä tietoa minne. Mikä sitten lienee ollut oikea ratkaisu. VASIKANHÄNNÄLLÄ VEDELTY K esäiltapäivän aurinko porotti pistävän kuumana, ja päivän mittaan asiakkaita tuli sadoittain asemalle sään kannustamana. Pitovaatteet ja kaikki. Aika mahdoton tehtävä. Huivin alta paljastui kalju, ja aivan kuin eri henkilö. Älkää selittäkö yhtään! mummo huusi. Kun mummo oli aikansa tiuskinut puhelimeen, sain kollegan uskomaan, että lähtevät ulos. Vuorovastaava komppasi, telaketjun pitää pyöriä. Kaikki olen tehny tarkasti ja koettanut tehdä oikein. Jos oma mummo olisi ollut siinä, olisin halunnut, että joku huolehtii. Sosiaalityöntekijä on. Mummo yhä istui ja kollega kuunteli. Ohi mennessäni kuulin katkelmia avioerosta, lasten kasvamisesta jne. Ilmeessä jotakin juonikasta. Hain mummolle vettä ja kupin kahvia. Niin minä sanoin niille. Siistit vaatteet, ja koronamaski asiallisesti kasvoilla. Maidolla ja pala sokeria. Ja mummo aloitti litaniansa. Sain napattua avuksi kollegan, joka juuri sillä hetkellä oli vailla hommaa. Etsin numeron netistä. Valkeita suortuvia kurkisteli huivin alta. Puhelu päättyi. Kaksi viikkoa sitten kävin itse täällä, mutta en yhtään älynnyt, kun ne oli tungettu säkkeihin. Joskus on vaikea valita, kuinka paljon panostaa yhteen asiakkaaseen samaan aikaan, kun kaksisataa muuta tarvitsee palvelua. Mummo katsoi silmiin kuin olisi ensimmäisen kerran äkännyt, että ihminen kuuntelee. No ainakin näyttää puhuvan oikean tahon kanssa. Jouduin melkein keskeyttämään saadakseni selville, oliko joku täällä heittänyt hänen tavaroitaan lavaan ilman lupaa. Ja olit läsnä. Meidän asema ei lopultakaan tainnut liittyä tapaukseen mitenkään. Luultavasti mummon asuntoon oli määrätty siivous, ja hän koetti etsiä hukattuja tavaroitaan ja vaatteitaan. Me kaksi kokeneempaa kollegaa olimme kuitenkin eri mieltä käytetyn ajan pituudesta. Ja yksi kaappi, jonka sanoin, että siivoan itse. Kiukkuinen ääni kaikui pihalla: Vain nämä vaatteet jäi ja talvikengät jalassa. En olisi tehnyt mitään toisin, hän kommentoi. Koetin sanoa, mutta ei yhtään kuunneltu. Ajoin sähkölaitelaatikot trukilla hallin taakse ja tyhjensin lavaan. Aikaisemmin eteenpäin. Vain nämä vaatteet jäi, mitkä päällä. Hyvin keskustelit kuitenkin hänen kanssaan, kehuin. Minä en ole minä, jos en sano! Mummo näytti sosiaalityöntekijän lähettämän tekstiviestin. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 4|2022 35. Laatikko, missä parhaita vaatteita. Yritän päästä puhumaan puhelimessa olevan kanssa, hän kertoi strategiaansa. Voisitko etsiä sen. Telaketju oli tällä kertaa pyörinyt, koska sattui olemaan yksi ylimääräinen asemanhoitaja vuorossa. Puhe ei. Se oli M:llä alkava yritys. Kävin ottamassa vastaan muiden asiakkaiden vaarallisia jätteitä. Hän työnsi edellään lastenrattaiden runkoa, johon oli nyöritty jätesäkkikääre ja muovipussinyssäkkä. Kaikki viety, mitä tarvitsen, hän aloitti. Sille en puhu enää mitään! Jonkinlainen pattitilanne siis. Jonoa kertyi lasioven taakse. Puoliso, lapsi tai joku muu. Hän könttyröi sisään kärryineen. Kaksi tuntia tulosta hän lähti. Mummoihminen näkyi kävelevän autojonojen välissä kohti toimistoa. En ole tulossa varastamaan, vaan katsomaan! Ha! Vai pilaantunutta! Olen ollut pikkupiikana ja isompanakin ja aina on kehuttu miten hyvin olen tehnyt ja minä tiedän milloin ruoka on vielä syötävää ja milloin ei. Kommentoin kollegalle, ettei me voida sitoa työntekijöitä kahdeksi tunniksi yhden asiakkaan asiaan, joka ei meillä hoidu. Harmi. Kädet lepäsivät sylissä hypistellen sisäpuolelta kirjavaksi tuhrautunutta koronamaskia. Vein mummolle tuolin toimiston kupeeseen varjon puolelle. Varsinainen asia jäi edelleen epäselväksi
Näiden sanojen saattelemana Jätehuoltoyhdistyksen opinnäytetyökisan arviointiraadin puheenjohtaja Johanna Alakerttula ojensi palkintostipendit kuudelle opiskelijalle Aalto-yliopiston Kandidaattikeskuksessa toukokuun lopussa. Alalle valmistuu noin 400 perustutkinnon suorittanutta vuosittain. Nämä kuusi raati oli valinnut finaaliin pitchaamaan opinnäytetyönsä Finaalissa omat opinnäytetyönsä pitchasivat ammattikorkeakoulusarjassa Susanna Ainesmaa, Pauliina Oksanen ja Sirpa Vauhkala. Hän kävi systemaattisesti läpi kolmisensataa sivua tutkintokuvauksia. ” J okaisen esitys on erinomainen ja olette tutkineet kiinnostavia, tärkeitä, kiertotalouteen liittyvä asioita. Opinnäytetyökisan finalistit tutkivat kiertotaloutta monipuolisesti eri aloilta. Sen sijaan esimerkiksi jätteen synnyn ehkäisyyn, tekstiilien erilliskeräykseen ja kierrätykseen viitattiin erittäin vähän, samoin kiertotalouteen ja kiertotalouden palveluihin. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN OPINNÄYTETYÖKISASSA KORKEA TASO . Poistotekstiilien erilliskeräys alkaa Suomessa jo ensi vuonna. Muotialaan kohdistuu muutenkin suuria odotuksia siirtyä entistä kestävämpiin toimintamalleihin. Kaikki saivat palkinnon. Vauhkalan opinnäytetyön tulokset ovat vaikuttaneet juuri lausuntokierroksella olevaan perustutkintouudistuksen sisältöön. Uudistuksessa on saatu mukaan vastuullisuuteen, kiertotalouteen ja jätteen synnyn minimointiin ja käsittelyyn liittyviä Korkeakouluopiskelijoiden kiertotalousaiheisista 27 opinnäytetyöstä Jätehuoltoyhdistys palkitsi lopulta kuusi. Erinomaista työtä!” 36 UUSIOUUTISET 4|2022. Hänen ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönsä Metropoliaan tutki, kuinka vastuullisuus ja kiertotalous ilmenevät toisen asteen ammatillisten tutkintojen perusteissa ja toimeenpanossa tekstiilija muotialalla. Oman sarjansa voittajiksi raati nosti neljän tuhannen euron palkinnolla Sirpa Vauhkalan ja Paula Kososen. Sirpa Vauhkala on valmistunut vestonomiksi. Vauhkala teki teemahaastattelut sekä dokumenttija käsiteanalyysin. Alan tutkintoperusteita ollaan juuri uudistamassa, joten Vauhkala halusi selvittää, millaisia vastuullisuutta korostavia käsitteitä löytyy ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen perusteissa, tutkintojen osissa ja osaamisen kuvauksissa. Maisteritutkielmien, pro gradujen ja diplomitöiden sarjassa työnsä esittelivät Linnea Harala, Paula Kosonen ja Mikko Sairanen. Toisella asteella noin 30 oppilaitosta Suomessa järjestää alan koulutusta. Opinnäytetyökisan finaalissa esiintyneet opiskelijat yhteiskuvassa. Tekstiilija muotiala on isojen vastuullisuusmuutosten edessä. Kävi ilmi, että laatu, tuotevastuu ja kuluttajansuoja muodostavat alan tutkintojen perustan. ”Halusimme kokeilla uudenlaista tapaa tuoda esiin opinnäytetöitä ja kiertotaloutta opiskelijoiden näkökulmasta, tehdä tunnetuksi uutta tutkimusta ja yhdistää opiskelijat alan verkostoon.” TAPAHTUMIA Lisää kiertotaloutta opintoihin Opinnäytetöitä arvioinut raati punnitsi töiden vaikuttavuutta, uutuusarvoa sekä sitä, kuinka kukin työ edistää kiertotaloutta
37 UUSIOUUTISET 4|2022. Jos hyödynnettävä hiilidioksidi on vielä biopohjaista, voidaan saavuttaa hiilipäästöiltään jopa negatiivisia tai vähintään hiilineutraaleja ratkaisuja”, Kosonen perustelee. Lisäksi yksittäisillä toimijoilla, esimerkiksi kunnilla, on vain pieni vaikuttavuus kiertotalouteen. Termistöjä on yhtenäistetty ja kierrätykseen ja lajitteluun liittyvää termistöä on lisätty tutkinto-osiin. Maakunnallisella yhteistyöllä saadaan laaja vaikuttavuus sekä kiertotalousopit yhteiskäyttöön”, tiivistää Tuukkanen. Verten Karoliina Tuukkanen ja Tommi Halonen esittelivät alustan ideaa rakentamisen kiertotalousosaajien tapaamisessa toukokuussa Tampereella. Työt käsittelivät kiertotaloutta kattavasti ja monesta näkökulmasta.” Lue koko juttu: https://bit.ly/3Mp52Bw. ”Hiilidioksidin talteenotto on potentiaalinen teknologia tulevaisuudessa. ”Minustakin tämä oli hyvä työ ja olin saanut positiivista palautetta, mikä antoi pitchaukseen itsevarmuutta”, Kosonen totesi esityksensä jälkeen. Lue koko juttu: https://bit.ly/3xoeu2C asioita. Keskustelukerhoa PirkaCircistä ei tule, vaan toimijat sitoutetaan alustan toimintaan muun muassa vapaaehtoisin sopimuksin. PirkaCirc-alusta kokoaa yhteen alueellisen kiertotalousosaamisen katuja maarakentamisessa, talonrakentamisessa sekä paikallisissa teollisissa symbiooseissa. alk. Samoin viittauksia jätelainsäädäntöön on täsmennetty. ”Mielessäni ovat jatko-opinnot, koska aineistoa on”, Vauhkala kertoo. ”Uskon, että opinnäytetyö vaikutti myönteisesti siihen, että sain työpaikan. Kun ennen rikkipitoiset kaasut johdettiin pahimmillaan suoraan taivaalle, niin nykyisin niistä voi prosessoimalla saada vähintään lämpöä ja parhaimmillaan jopa rikkihappoa.” ”Onnistui tavoitteissa” Jätehuoltoyhdistys järjesti opinnäytetyökisan nyt ensimmäistä kertaa. ”CCU on potentiaalista bisnestä, koska siinä hiilidioksidi hyödynnetään varastoinnin sijasta uusissa tuotteissa ja prosesseissa. Hän teki erittäin kattavan teknologis-taloudellisen katsauksen hiilidioksidin talteenottoja hyödyntämisteknologioista (CCU, carbon capture and utilisation) ja tarkasteli prosessien kannattavuutta. Hän tarkasteli työssään hiilidioksidin muuntoteknologioita, etenkin kemiallista absorptiota, koska se on tunnettu prosessi, jonka termodynamiikka on hyvin tiedossa. Esityksen alustasta on tarkoitus olla valmis alkusyksystä. Jos talteenottoteknologioita haluttaisiin nopeasti käyttöön, olisi keskityttävä kehittämään liuottimia ja katalyyttejä kemialliseen absorptioon. Vedyn tuotannossa odotetaan vielä läpimurtoja”, Kosonen summaa. Alustaa kehittää bioja kiertotalouden kehitysyhtiö Verte. Kisan lisäksi yhdistys tukee alan tutkimusta stipendein. www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/uutiskirje Alueellinen osaaminen alustalle PIRKANMAALLE on valmistumassa uudenlainen bioja kiertotalouden kehittämisalusta, joka perustuu nykyistä syvemmälle, julkisten ja yksityisten toimijoiden väliselle yhteistyölle. Opinnäytetyön tuloksia ja kokemuksia perustutkintouudistuksesta voidaan hyödyntää myös sitten, kun ammattija erityis ammattitutkintoja aletaan uudistaa. Alusta luo näille toimialoille ennustettavat ja kiertotalouden kehittämiseen kannustavat liiketoimintaympäristöt. Hän teki dipolityönsä Valmetille ja sai myöhemmin myös työpaikan yhtiöstä, vaikkakin toisessa tiimissä. Vauhkala kertoo, että häntä kiinnostaa digitalisaation ja kiertotalouden edistäminen vaatetuksessa. Hänen mukaansa kisa täytti odotukset. 19€ puoleksi vuodeksi puoleksi vuodeksi tarjoushintaan! tarjoushintaan! TILAA UUSIOUUTISET TILAA UUSIOUUTISET Tilaajalahjaksi saat Vaatelaastareita, arvo 12,90€. ”Kaikilta vaaditaan jotain ja kaikille luvataan jotain”, Tommi Halonen kiteyttää. ”Halusimme kokeilla uudenlaista tapaa tuoda esiin opinnäytetöitä ja kiertotaloutta opiskelijoiden näkökulmasta, tehdä tunnetuksi uutta tutkimusta ja yhdistää opiskelijat alan verkostoon”, Alakerttula perustelee. Opinnäyte poiki työpaikan Jätehuoltoyhdistyksen raati piti Kososen työtä hyvin kattavana ja ansiokkaana. Nykyprosessi on kuitenkin ympäristölle haitallinen ja kallis, joten uudet menetelmät olisivat tervetulleita. ”Alalle valmistuu noin 400 perustutkinnon suorittanut opiskelijaa vuosittain. Nykyinenkin työni liittyy tavallaan kiertotalouteen: Suunnittelen sellutehtaan hajukaasulaitteistoja. Jos opintosisältöjä pystytään muokkaamaan enemmän kiertotaloutta ja vastuullisuutta painottaviksi, tämä vaikuttaa isosti heidän osaamiseensa”, Vauhkala näkee. JHY palkitsi työn neljän tuhannen euron palkinnolla. Kallis hinta esteenä Toisen sarjan voittanut Paula Kosonen teki diplomityönsä Tampereen yliopistolle biotekniikasta. Pakolliseen tutkinto-osaan on lisätty enemmän vaihtoehtoja palvelujen tuottamiseen. Kierrätystekstiilien lajittelu on valittavissa tutkinto-osaksi. ”Ongelmana on ollut, ettei toteutetuille kehityshankkeille ole ollut jatkuvuutta, eikä niillä ole ollut merkittävää vaikutusta eri alojen toimintatapoihin. Öljyteollisuus on käyttänyt teknologiaa jo 60 vuotta. ”Kisan taso oli hyvä. Se tulee olemaan julkisesti kaikkien saatavilla
Juha Holmström, Harri Oesch, Jukka Koivisto ja Mikko Kärkkäinen tapasivat Geesinknorban osastolla. Geesinknorban patentoima täyssähköauto latautuu kymmenessä minuutissa vedyllä. Nytkin käytävillä kuuli tämän tästä puhuttavan suomea. IFATin järjestäjä Messe München kertoo, että COVID-19 vaikeuttaa huomattavasti messuorganisaation Aasian-tapahtumia. Tämän vuoden tapahtumasta aisti, että kasvokkaisia kohtaamisia on kaivattu. Yksi maailman suurimmista ympäristö-, jätehuoltoja vesialan messutapahtumista, IFAT, pidettiin touko-kesäkuun vaihteessa Saksan Münchenissä. Korona kuristaa messuja Koronarajoituksia on höllennetty Saksassa, mutta pandemia ei ole vielä ohi. Osastoilla näki, että paljon on tapahtunut neljässä vuodessa. Lue lisää IFAT-messujen annista syyskuun Uusiouutiset-lehdestä sekä Uusiouutisten verkkosivuilta: https://bit.ly/3zmitPQ . Yksi oli joukosta poissa: Venäjä. Shanghain näyttelytilat ovat edelleen kiinni, eikä Messe München ole vielä kyennyt varmistamaan, pystytäänkö IE Expo China järjestämään suunnitellusti. Tiedottaja Silvia Hendricks kertoo, että messujärjestäjä joutui lopulta peruuttamaan seitsemän venäläisen näytteilleasettajan osastovarauksen. ” P ohjois-Makedoniasta, Montenegrosta, Israelista, Perusta, Argentiinasta, Meksikosta, Portugalista, Hollannista, Dubaista…” 38 UUSIOUUTISET 4|2022. Tästä huolimatta messuilla oli kaikkiaan 2 984 näytteilleasettajaa 59 maasta. IFAT-messujen ulkoalueella näki, että jätepakkareiden valmistajat satsaavat nyt sähköön ja vetyyn. . Valtavilla ympäristöalan IFAT-messuilla näyttäytyi melkein koko maailma – paitsi venäläiset näytteilleasettajat, jotka saivat porttikiellon. Normaalisti kahden vuoden välein järjestettäviin IFAT-messuihin venyi koronapandemian vuoksi neljän vuoden tauko. Messuille saapui viiden päivänä aikana noin 119 000 kävijää ympäri maailmaa. Osastojen otsalaudoissa sloganit lupasivat, että me toteutamme kiertotalouden. Sitäkin enemmän on harpannut asennetason valmius muutokseen. Suomalaisille IFAT on jo pitkään ollut kierrätysalan kansainvälisistä tapahtumista ykkönen. ”Venäläiset olisivat kuitenkin saaneet tulla kävijöinä messuille, mutta Venäjältä ei saapunut lähes kukaan”, Hendricks toteaa. Globaali ja suomalainen Kuten Molok Oy:n kokemus osoittaa, tapahtuma lunastaa yhä lupauksensa aidosti globaalista tapahtumaprofiilista. Lehtovuori Oy lanseerasi IFAT-messuilla uuden, aurinkokäyttöisen CitySolar-älyroska-astian. EL IN A SA AR IN EN , KU VA T . Jätehuollon digitalisaatio on harpannut ison askelen. (MELKEIN) KOKO MAA ILMA IFATISSA Molok Oy:n aluemyyntipäällikkö David Cortès listaa maita, joista heidän yrityksensä messuosastolla oli käynyt delegaatioita ja kontaktihenkilöitä jo parina ensimmäisenä messupäivänä. Kiinalaisia näytteilleasettajia oli saapunut Münchenin messuillekin vain vähän. Suomalaisille IFAT on jo pitkään ollut kierrätysalan kansainvälisistä tapahtumista ykkönen. Toimitusjohtaja Eero Ojanen sekä kuvassa näkyvät kehitysjohtaja Niku Ojala ja markkinointipäällikkö Helena Yli-Kerttula kertoivat yrityksen tulleen IFATiin myös etsimään uusia jälleenmyyjiä. Nytkin käytävillä kuuli tämän tästä puhuttavan suomea. Venäläisille porttikielto Messuosastojen joukossa nousi näyttäviä maaja kaupunkiosastoja. Yhtiö on avannut toukokuussa Ylöjärven-tehtaallaan suuren tehdaslaajennuksen pulverimaalauslinjoineen. Venäjän aloitettua helmikuun lopussa sodan Ukrainassa Messe München kielsi venäläisten näytteilleasettajien osallistumisen Saksan tapahtumaan
Kuntamarkkinat jälleen Kuntatalolla KORONAPANDEMIAN aikana Kuntamarkkinoita on järjestetty verkkotapahtumina, mutta tänä syksynä on tarkoitus jälleen kahden vuoden tauon jälkeen kohdata kasvotusten Helsingissä Kuntatalolla. Kiertotalousteolle palkinto Keskiviikkona 14.9. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen kertoo, että viime kesäinen lausuntokierros kerrytti arvokasta palautetta, jota ministeriö nyt harkitsee. Niitä ennen on kuitenkin saatava ensin rakentamislakiesitys eduskuntaan. Ratkaisu tehtiin lausuntojen perusteella”, taustoitti ympäristöministeriön hallitussihteeri Mikko Koskela. Hän puhui lainsäädäntötyöstä ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa huhtikuussa. ”Poliittinen johto on linjannut, että lausunnoilla ollut esitys pilkotaan kahteen. Määrätiedot kerrotaan päästötietokanta co2data.fi:sta löytyvillä tuotteiden päästötiedoilla. Ohjelmassa on luvassa tietoa esimerkiksi ilmastolaista, rakennetun ympäristön digitalisaatiosta, luontokunnat-verkostosta sekä ilmastonmuutokseen varautumisesta ja sopeutumisesta kuntien näkökulmasta. Kritiikki halkaisi lakiesityksen kahtia MASSIIVINEN lakihanke maankäyttöja rakentamislaista (MRL) on valmistelun aikana jakautunut kahdeksi kokonaisuudeksi. Tapahtumakalenteri BIOTALOUDEN MENESTYSTARINOITA 28.6.2022, online https://biokierto.fi/tapahtuma/biotalouden-menestystarinat-ravinteiden-kierron-ideat-kaytantoon/ FARMARI-MAATALOUSNÄYTTELY 30.6.–2.7.2022, Mikkeli https://www.proagria.fi/tapahtumat/farmari-maatalousnayttely-2022 SUOMIAREENA 11.–15.7.2022, Pori https://www.suomiareena.fi/pori LEPAA-NÄYTTELY 11.–13.8.2022, Lepaan puistoalue https://lepaa.fi/nayttely/ WORLD WATER CONGRESS & EXHIBITION 11.–15.9.2022, Kööpenhamina, Tanska https://worldwatercongress.org/ ELINTARVIKEMESSUT 14.–15.9.2022, Tampereen Messuja Urheilukeskus https://www.elintarviketeollisuus.fi/fi/ KUNTAMARKKINAT 14.–15.9.2022, Kuntatalo www.kuntamarkkinat.fi CIRCULAR MATERIALS CONFERENCE 14.–15.9.2022, Skellefteå, Ruotsi https://www.circularmaterialsconference.se/ BIOTALOUSPÄIVÄT 20.–21.9.22, Oulu ja online https://biokierto.fi/tapahtuma/biotalouspaivat-20-21-9-2022/ ISWA WORLD CONGRESS 21.–23.9.2022, Singapore https://iswa2022.org/ UUSIOMAARAKENTAMISEN VUOSISEMINAARI 28.9.2022 klo 8–16 https://www.uusiomaarakentaminen.fi/save-date-uusiomaarakentamisen-vuosiseminaari-2892022 FINNBUILD 4.–6.10.2022, Helsingin Messukeskus https://finnbuild.messukeskus.com/ JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 5.–6.10.2022, Sokos Hotel Tripla, Helsinki https://jatehuoltoyhdistys.fi/jatehuoltopaivat/ CONSTRUCTION GOES CIRCULAR -KONFERENSSI 12.10.2022, Lahti https://www.constructiongoescircular.com/ MAATALOUSKONEMESSUT 13.–15.10.2022, Helsingin Messukeskus https://maatalouskone.messukeskus.com/ Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi 2022 Oulu & online 20.-21.9.2022 Ajankohtaista asiaa biokaasusta ja ravinteiden kierrätyksestä WWW.BIOKIERTO.FI 39 UUSIOUUTISET 4|2022. Ilmastoselvitys kertoo rakennuksen hiilijalanjäljen. ”Tietoja käytetään sen arvioinnissa, miten Suomen rakennettu ympäristö tukee maamme hiilineutraaliustavoitetta ja millä tavalla uusiutuvien, uusiutumattomien ja kierrätettyjen materiaalien virrat kulkevat”, Kuittinen summaa. Seminaaria seurasi yli kaksisataa osanottajaa. ”Lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty.” Ajatuksena on, että ilmastoselvitys ja materiaaliseloste syntyisivät samassa prosessissa. Lakiesitys on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi jo syksyllä. Rakennushankkeessa uutta tietoa tarvitaan ainoastaan tuotteiden määräluetteloon. Laskentatyössä määritellään, mitkä ovat tavanomaisten rakennusten tyypilliset hiilijalanjäljen vaihteluvälit. syyskuuta 2022. Rakentamislakiesityksen tavoitteena on viedä eteenpäin rakentamisen vähähiilisyyttä ja kestävää rakentamista. Sitä varten tarvitaan tieto, paljonko resursseja rakennuksen elinkaaren aikana on käytetty ja kuinka paljon päästöjä niiden käytöstä aiheutuu. Siihen liittyen ympäristöministeriö valmistelee asetuksia rakennusten ilmastoselvityksestä, rakennusten materiaaliselosteesta sekä uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista. Kuntamarkkinat pidetään 14.–15. Suomen ympäristökeskuksen, Kuntaliiton ja Sitran kilpailun teemoja ovat rakentaminen, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä yhteiskäyttö. Hiilijalanjäljen raja-arvoja varten tarvitaan ympäristöministeriön päivitettyä arviointimenetelmää sekä kansallista päästötietokantaa. Asetusten valmistelu on käynnissä ministeriössä. Ohjelma täydentyy aina elokuulle saakka, mutta luvassa on ainakin perinteinen puoluejohtajapaneeli sekä ajankohtaisia tietoiskuja esimerkiksi digitalisaatiosta, työstä ja hyvinvoinnista sekä ympäristöstä. Materiaaliseloste puolestaan kertoo, mistä osista talo koostuu, mistä materiaaleista osat muodostuvat ja mikä on materiaalien alkuperä: ovatko ne uusiutumattomia, uusiutuvia vai kierrätettyjä. palkitaan Kuntien parhaat kiertotalous teot -kisassa kunnissa tehtyjä hyviä kiertotaloustoimenpiteitä
“Osoitamme, että myös biomuovi laaduilla voidaan saada vaativiin oloihin sopivia materiaaleja.” EL IN A SA AR IN EN . Adam Rowe, Graig Tyler ja Joonas Sirviö esittelivät Plast Expomessuilla muovituoteteollisuuden uutta vaihtoehtoa. Jäteongelma herätti Granulous on testannut kehittämäänsä, granuloussiksi kutsumaansa biopohjaista muovia VTT:n ja muoviteollisuuden kanssa. Yritys tekee jo yhteistyötä muun muassa K. Tyler esittelee koteloita ja solkia, jotka on valmistettu heidän materiaalistaan. Paikalle saapui yli 3200 ammattilaiskävijää. Neitseelliseen polypropeeniin verrattuna biogranulaatin päästöt ovat selvästi pienemmät. D. Feddersenin kanssa. Granulaatti soveltuu suoraan ruiskuvaluun ja siitä voi valmistaa biomuovituotteita. Kuluttajaa sekoittaa, että osa maatuu luonnossa ja osa vaatii teollisen kompostoinnin”, Sirviö sanoo. Kolmella sixpackillä yli kilo biomuovia Tylerin mukaan yritys on päässyt laboratoriokokeissa tuloksiin, jotka osoittavat heidän biogranulaattinsa kompostoituvan kotikompostiloloissa. PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic -messuilla oli mukana hieman alle sata näytteilleasettajaa. ”Granulaatistamme 40 prosenttia on tätä orgaanista sivuvirtaa. Idea syntyi, kun panimoa pyörittänyt Tyler heräsi siihen, kuinka oluen panemisesta syntyvälle ohrajätteelle ei oikein ole mitään järkevää kierrätystapaa. Perustajien eli Joonas Sirviön, Graig Tylerin ja Adam Rowen ja sijoittaja Ollis Leppäsen yritys hyödyntää olutpanimoiden sivuvirtoja valmistaakseen biopohjaista muovigranulaattia. ”Biomuoveille on valtava kysyntä, mutta silläkin saralla on ongelmia. Pyrimme sataan prosenttiin”, Tyler sanoo. Sirviön mukaan 16 olutpullollisen tuotanto synnyttää sen verran panimosivuvirtaa, että siitä voi tuottaa noin kilon granuloussia. Yrityksen innovaatio palkittiin Plast Expo Nordic -messujen kiinnostavimpana uutuustuotteena toukokuussa. Toimitusjohtaja Joonas Sirviö oli kahden lapsen isänä turhautunut maailman muoviroskaongelmaan ja siihen, että muovin tuotanto vain jatkuu jätekriisistä huolimatta. Käytettyä viljaa syntyy panimoissa globaalisti vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja. ” B rändimme on ihan äsken perustettu. Sinä olet ensimmäinen toimittaja, kenelle annan haastattelua”, toteaa Graig Tyler Granulous-yrityksen messuosastolla, kun olemme jutelleet hetken uuden start-upin liikeideasta. OLUT AVUKSI MUOVIKRIISIIN 40 UUSIOUUTISET 4|2022. PacTec, FoodTec ja PlastExpo Nordic -messut osoittivat, että biomuoveille ja uusiomuoveille on tarjolla kasvava rooli kiertotaloudessa
Pakkaus on käsitelty VCI-inhibiittorilla eli korroosionsuoja-aineella. Mitä tarkoittaa pakkausten uudelleenkäyttö. Aikaisemmin korroosiosuojapinnoite on saatu vain muovista valmistettuihin pakkauksiin. Kairanterät kartonkiin PacTecja FoodTec-messujen uutuustuotekisassa palkittiin lempääläläisen Boxonin valmistama kartonkipakkaus, joka säilyttää metalliset tuotteet ruostumattomina. ”Meille on kehittynyt vihreän kemian reseptipankki, jota kutsumme BrightBioksi. ”Se osoittaa, että pakkaukset ovat relevantteja kaikilla yhteiskunnan ja talouden aloilla.” EL IN A SA AR IN EN . Pitääkö aikataulu. Pakkausalan ympäristöseminaarissa huhtikuun lopussa otsikkona oli kuvaavasti pakkaukset myrskyn silmässä. Uusiomuovista tarjotin Heinolalaisen Wiitan toimitusjohtaja Wille Viittanen kertoo, että bioja uusiomuovien suosio näkyy alalla: ”Kierrätysmuoveista alkaa olla pulaa.” Wiitta on alkanut tarjota asiakkailleen palvelua, jossa se kehittää yrityksille uusia käyttökohteita näiden omista muovisivuvirroista. Wiitta Oy:n Wille Viittanen kertoo uusiomuovin kysynnän kasvaneen. Natural Indigo Finland on Brightplussan kumppani luonnonvärjäyksessä. Stevensin mukaan luonnosten perusteella on odotettavissa prosenttimääräisiä tavoitteita pakkausjätteen vähentämiselle ja pakkausten uudelleenkäytölle. Montako kertaa pakkauksen olisi kierrettävä käytössä. Tämä voi johtaa osaoptimointiin, mikä ei ole ympäristövaikutuksiltaan tehokasta. Vihreällä kemialla on voitu myös parantaa tuotteiden UV-, pakkasenja kosteudenkestävyysominaisuuksia. ”Meidän viestimme asiakkaille on, että yrityksen omista sivuvirroista voi ehkä valmistaa jotain uutta ja säästää näin materiaalikuluissa.” 41 UUSIOUUTISET 4|2022. ”Lapset olivat tosi tyytyväisiä The Pulkkaan ja pitivät sitä parempana kuin perinteistä liukuria”, Hietala hymyilee. Finnfoamia yritys auttaa eristelevyjen kemiallisen kierrätyksen prosessikehityksessä. Mitä panttijärjestelmiltä vaadittaisiin?” Stevens kysyy. Suomen Pakkausyhdistyksen järjestämän seminaarin avainpuhujaksi oli kutsuttu pakkausteollisuuden arvoketjua edustavan eurooppalaisen kattojärjestön Europenin toimitusjohtaja Francesca Stevens. ”On epäselvää, ketkä olisivat vastuussa näiden tavoitteiden saavuttamisesta. ”Mutta on vielä epäselvyyttä ihan siitäkin, että miten uudelleenkäyttö määritellään. Näin ravintola-asiakkaat pääsevät kirjaimellisesti kosketuksiin muovin kierrätyksen kanssa. Pakkauksia ja pakkausjätettä koskevan direktiivin uudistus on juuri valmisteltavana Euroopan komissiossa, jota konsultti on avustanut vaikutusten arvioinnissa. Moni asia on vielä auki, lähtien siitä, julkaiseeko komissio direktiivivai asetusehdotuksen. Soijaöljystä yritys puolestaan muokkaa biomateriaalien pinnoitetta ja lisäainetta. Biomuoviopas tuli tarpeeseen PlastExpo-messuilla Sauli Eerola Muovipolista isännöi New Plastics Center NPC:n omaa seminaaria. EU asettaa mahdollisesti vaatimuksen, että pakkausten valmistuksessa on käytettävä tietty osuus kierrätysmateriaaleja. PAKKAUSALA on huolissaan siitä, että pakkausten ydintehtävä on unohtumassa EU:n lainsäätäjiltä. Osoitamme, että myös biomuovilaaduilla voidaan saada vaativiin oloihin sopivia materiaaleja”, Hietala sanoi. Ongelmaan ratkaisuksi kirjoitettu, Muovipolin ja Muoviteollisuuden julkaisema Biomuoviopas on osoittautunut kysytyksi: ”Se on ollut erittäin suosittu ja sitä on tilattu paljon myös kouluille oppiaineistoksi”, Eerola kertoi. The Pulkka kestää leikeissä Yritys räätälöi ominaisuuksia asiakkaiden tarpeisiin. Kiertotalouden ei pitäisi olla lopputavoite vaan työkalu ympäristövaikutusten vähentämiseksi”, Stevens tiivistää. Todennäköisesti muovipakkauksille tulee pakollinen kierrätyssisältövaatimus eri sovelluksille ja eri polymeereille. Nordic Soijan kalarehutehtaan kanssa Brightplus on käynnistämässä pilottiprojektia, jossa kehitetään biopohjaista muovia kalanrehun eli soijarouheen sivuvirrasta, soijamelassista. Pakkausalan toimijat ovat olleet työssä mukana ja painottaneet yhteyttä suunnittelun ja kierrätysinfran välillä. Brightplus on pystynyt muokkaamaan biomuovien lämmönkestävyyttä, iskulujuutta sekä paloturvallisuusominaisuuksia. Esimerkiksi Hesburgerin käyttämistä kuljetuslaatikoista Wiitta ideoi yhdessä Touchpointin kanssa uusiomuovitarjottimia asiakkaiden käyttöön ravintoloissa. Tekniikan tohtori, vastuullisuusjohtaja Maiju Hietala kertoi, kuinka Brightplus käyttää vihreää kemiaa parantaakseen asiakkaidensa käyttämien biomateriaalien ominaisuuksia. PlastExpo osoitti, että biomuoveille ja uusiomuoveille on tarjolla kasvava rooli kiertotaloudessa. Tämä on jo johtanut siihen, että säätelyä tulkitaan eri tavoin eri jäsenmaissa, mikä vaikeuttaa EU-sisämarkkinoiden toimintaa. ”Huolestuttavinta pakkausjäteuudistuksessa on riski, että pakkausten ydinrooli unohtuu. Heinolalaisen Wiitan kanssa Brightplus on testannut biomuovista valmistettua liukuria, jota on paranneltu vihreällä kemialla niin, että se kestää lasten leikeissä iskuja myös pakkasella. Entä, jos saatavilla ei vain ole riittävästi laadukasta kierrätysraaka-ainetta?” Stevens nostaa esiin. Inhibiittoriaineen maahantuoja, Teknoma Oy:n Markku Väänänen kertoo, että suoja-aine ei estä kartongin kierrätystä normaaleissa prosesseissa, koska tuote on biologisesti hajoava. Miten se mitataan. Hyvänä kehityksenä Stevens näkee sen, että erilaiset talouden toimijat ovat yhä laajemmin mukana pakkausalan uudistuksessa. Hän kritisoi sitä, että EU:n muoveja ja pakkauksia koskeva säätely on ollut hyvin epäselvää. Rapala on ottanut tuotteen käyttöönsä kairansuojien pakkaamisessa. ”Jos jäsenmaissa ei ole infrastruktuuria keräykseen ja kierrätykseen, ei riitä, että suunnitellaan kierrätettäviä pakkauksia”, Stevens huomauttaa. Politiikka ajaa yli faktapohjaisen päätöksenteon. Epäselvyys vaikeuttaa sisämarkkinoita EU aikoo myös määritellä, mitä tarkoittaa kierrätyskelpoinen pakkaus. ”Vastaanotto on ollut erinomainen ja kiinnostus valtava Euroopassa”, hän sanoo. Boxonin myynnistä vastaava Arto Kölhi kertoo, että pakkaus soveltuu esimerkiksi konepajatuotteille ja muiden ruostuvien osien pakkaamiseen. Eerola kertoi, että alalla on ollut vääriä käsityksiä ja harhaanjohtavaa termistöä biomuoveista. Esitys piti julkaista 20.7.2022, mutta nyt aikataulu on venymässä loppusyksyyn. Vuonna 2016 perustettu tamperelais-oululais-manchesteriläinen yritys on nyt kasvanut jo 20 hengen innovaatioyritykseksi
KALEVI RANTANEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA Green Tyre kertoi, että Kanadassa kehitetty valmistusprosessi on ”kymmenkertaisesti tuottavampi kuin tällä hetkellä käytettävät parhaatkin rengasja muovijätteen jatkohyödyntämiskanavat”. Lahden referenssilaitoksen oli määrä todentaa patentoidun tuotanto teknologian tehokkuus ja kannattavuus Suomessa. Yhtiö laski, että kolmesta miljoonasta renkaasta saa kumirouheena alle neljä miljoonaa euroa. Tehdas työllistäisi yli 70 henkeä. Media kiinnostui Sekä asiantuntijat että media kiinnostuivat. Uusi Lahti -lehti kirjoitti vuoden 2021 helmikuussa, että kanadalaisyrityksen johtaja Fouad Tabet oli vieraillut kaupungissa ja ollut ”tyytyväinen näkemäänsä”. Yhtiö esitti myös lukuja. Yleisradio säesti paria viikkoa myöhemmin: ”Jokimaalta raakaA lku näytti hienolta. Vuonna 2020 perustettu Green Tyre Recycling Finland Oy, kanadalaisen Maple Leaf Marketing Industrial Projectsin tytäryhtiö, ilmoitti tuovansa markkinoille uuden kierrätysteknologian. Isoja visioita Prosessi luvattiin lanseerata Lahdessa sopivasti ympäristöpääkaupunkivuonna 2021. Lahden laitos tuottaisi 80 000 tonnia tpe:tä vuodessa. 42 UUSIOUUTISET 4|2022. Kun rouhemäärään lisättäisiin 55 000 tonnia muovijätettä ja valmistettaisiin yhdistelmästä tpe-materiaalia, lopputuotteen arvo olisi 80 miljoonaa euroa. Raaka-aineena käytettäisiin 25 000 tonnia kierrätettyjä renkaita ja 55 000 tonnia kierrätettyä muovia. Lahteen Lahteen ei kumin ei kumin kierrätyslaitosta kierrätyslaitosta Lahteen ei kumin kierrätyslaitosta Kun kanadalaisyrityksen suomalainen tytäryhtiö kertoi tuovansa markkinoille uuden teknologian muovija kumijätteen kierrätykseen ja perustavansa Lahteen referenssilaitoksen, uutinen herätti innostusta. Nyt jäljellä on keskeytynyt ympäristölupaprosessi ja joukko avoimia kysymyksiä. Lehti raportoi tulevan tehtaan paikaksi Jokimaan kaupunginosan. Lämmön avulla uudelleen muotoiltava kestomuovi tehdään perinteisesti neitseellisestä öljystä. Jo yksi laitos käyttäisi vuosittain noin 30 prosenttia Suomessa kierrätettävistä renkaista ja 2,7 prosenttia tuotettavista muoveista. Muovija kumijätteestä valmistettaisiin autoteollisuuden raaka-aineeksi termoplastista elastomeeriä eli TPE:tä, jota kutsutaan myös termoelastiksi. Sen jälkeen laitoksia piti nousta lisää, myös muihin Pohjoismaihin, Baltiaan ja muualle Eurooppaan
Kemiallisena lisäaineena oli niin ikään kierrätetty kopolymeeri, josta 25 prosenttia oli etyleenivinyyliasetaattia (eva). Lupakäsittely jäihin Uusi, merkittävä teollisuuslaitos olisi luonnollisesti ollut tervetullut Lahteen. Näin teki myös Green Tyre Recycling. Tieto kumija muovijätteen seoksen käyttäytymisestä mekaanisessa muovauk sessa lisääntyi, mutta pilottitasonkin teollisiin laitoksiin on vielä matkaa. Kestävä Lahti -säätiön hallituksen jäsen, Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Milla Bruneau kertoo, että säätiön rahoittamat hankkeet arvioi riippumaton arviointiryhmä. Lue lisää syyskuun Uusiouutiset-lehdestä tai netistä: https://bit.ly/3tj9vyP 43 UUSIOUUTISET 4|2022. Kierrätyslaitoshankkeen etenemisestä voi kuitenkin tehdä johtopäätöksiä ympäristölupahakemuksen perusteella. Suomen Rengaskierrätys on rakentamassa Lopelle uutta kierrätyslaitosta. Uusiouutisetkin luonnollisesti kiinnostui. Ei löydy tieteellisiä julkaisuja, joita näin merkittävän innovaation taustalla tulisi olla. Tietoja ei yritetty hankkia vilpillisin keinoin vaan niitä pyydettiin suoraan yrityksen avainhenkilöiltä. Polyeteenijätteen toimitti kierrätysyritys Gaudreau Environnement, rengasrouheen montrealilainen kumikierrätysyritys Phoenix Innovation Technology ja eva-materiaalin muovijätekierrättäjä Ecofib. Muut voivat silloin yrittää panna paremmaksi, ja ala menee eteenpäin. Oltaisiinko autonrenkaiden kierrätyksessä nousemassa uudella laatutasolle. Yritys on liikesalaisuuteen vedoten kieltäytynyt kertomasta Uusiouutiset-lehdelle niitäkin asioita, jotka yksiselitteisesti kuuluvat julkisen tiedon piiriin. Ryhmään kuului hänen mukaansa asiantuntijoita muun muassa Helsingin yliopistosta ja LUT-yliopistosta. Ei myöskään sertifikaatteja, jotka osoittaisivat, että esimerkiksi kemikaaliasetus Reachin vaatimukset täytetään. Säätiön raportointisäännöt jättävät tulosten julkistamisen yritysten päätettäväksi. Säätiö itse ei anna raportteja ulkopuolisten käsiin. Yhteydenpidon katkettua jää avoimeksi, onko hänellä ja Green Tyrellä tekemistä Fazlin ja Rodriguen tutkimusten kanssa. Tästä lähin kaikki viestintä kenen tahansa Green Tyre Recycling Finlandin tai Maple Leaf Marketing Industrial Projectsin henkilökuntaan kuuluvan kanssa katsotaan teollisuusvakoiluksi, jolloin aloitamme oikeusprosessin teitä ja teidän lehteänne vastaan.” Vakoilusta puhuminen on erikoista. Maple Leafin patenttia ei löydy tietokannoista, ei yrityksen eikä sen avainhenkilöiden nimellä. Ympäristöpääkaupunkivuoden tavoitteita edistävä Kestävä Lahti -säätiö ehti myöntää hankkeelle pienen avustuksenkin, 17 000 euroa. Myös Fouad Tabet ilmoittaa opiskelleensa Laval-yliopistossa. Toisinaan yritykset pitävät kumppaniensa ja asiakkaidensa nimet salassa kilpailusyistä. Kaksikko käytti niissä kierrätettyä suuritiheyksistä polyeteenijätettä (rhd) ja rengasrouhetta (gtr). Liikesalaisuuksien pitää olla turvassa. Laitos irrottaa renkaista metallit ja kuidut ja hienontaa renkaat granuuleiksi tai jauhemaiseksi uusiokumiksi teollisuuden käyttöön. Maple Leafin kohdalla niiden löytäminen on osoittautunut mahdottomaksi. Lahden kaupunki ei ole antanut avustusta kyseessä olevalle yritykselle, vaan säätiö, joka ei kuulu Lahti-konserniin”, korostaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Rostedt. Maple Leaf puhuu maailmanlaajuisesta patentista mutta ei suostu ilmoittamaan sen numeroa. Yksi säätiön rahoittajista on Lahden kaupunki. Green Tyre Recycling jätti vuonna 2021 Lahden kaupungille ympäristö lupahakemuksen luonnosversion ja toimitti myös kaupungin siihen pyytämät täydennykset, kertoo Lahden ympäristölupapäällikön viransijainen Juha Alaluukas. ”Avustuksen saajista jokainen toimitti rahojen käytöstä väliraportin puolessavälissä hanketta ja loppuraportin hankkeen päättyessä”, Bruneau kertoo. Kiinnostuneet kyllä löytävät patentin, jos se on olemassa. Monopolin vastineeksi patentin haltijan on kerrottava teknologiasta. Herää kysymys, miksi yritys ei voi tai halua kertoa näitä tietoja avoimesti. Lahteen ei kumin kierrätyslaitosta ainetta autojen kojelautoihin – maailman ensimmäisen muovia ja autonrenkaita hyödyntävän laitoksen rakentaminen voisi alkaa jo syksyllä”. Lehti kysyi perusteluja mainosväitteille, ei luottamuksellisia tietoja prosessin yksityiskohdista eikä materiaalien formuloita tai reseptejä. Suomeen toinen laitos Suomessa on kuitenkin edennyt toinen autonrenkaiden kierrätykseen liittyvä laitoshanke. Tutkijat kertovat, että eva-materiaali paransi seoksen lujuusominaisuuksia. Tänä vuonna ilmestyneessä artikkelissaan he selostavat uusimpia kokeitaan. Huhtikuun lopulla Fouad Tabet lähetti englanninkielisen sähköpostin: ”Äskeinen meilinne, jossa kysytään luottamuksellista tietoa, on ristiriidassa yrityksemme politiikan kanssa”, Tabet kirjoittaa. Uusiouutiset yritti useaan otteeseen selvittää asiaa, mutta turhaan. ”Emme aio tehdä yhteistyötä kanssanne. Patenttiin liittyvien asioiden salaaminen on kuitenkin vastoin patenttilakien henkeä. ”Kaupunginvaltuuston jäsenet eivät valvo yksittäisiä avustuksia. Materiaalit sekoitettiin ekstruuderilla eli suulakepuristimella. Kilpailusyillä patentin numeron salaamista ei voi perustella. Patentti antaa rajoitetun, tilapäisen monopolioikeuden keksinnön hyödyntämiseen. ”Myöhemmin toiminnanharjoittajan edustaja kuitenkin ilmoitti, että käsittelyn voi keskeyttää.” Uusia tuloksia Kanadasta Kumija muovijätteiden yhteiskierrätystä ovat Kanadassa tutkineet quebeciläisen Laval-yliopiston kemistit Ali Fazli ja Denis Rodrigue, jotka ovat selvittäneet kumija muovijätteen sekoitusmahdollisuuksia tpe-materiaalien valmistamisessa. Patentti kateissa Kovat väitteet vaativat pitäviä todisteita
VASTUULLISILLE TYÖVAATTEILLE KRITEERIT Palvelukeskus Helsinki laati monipuoliset ympäristöja vastuullisuuskriteerit työvaatteiden hankintaan. Avuksi tehtiin elinkaariselvitys ja hiilijalanjäljen laskentatyökalu, jotka ovat muidenkin käytettävissä. hoiva-alan henkilöstölleen. Palvelukeskus Helsinki on kaupungin liikelaitos, ja se hankki työvaatteita samanaikaisesti esimerkiksi keittiöja RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ YRITYSVASTUU LAILLA VOISI OLLA ISO OHJAAVA VOIMA ALIHANKINTA KETJUJEN LÄPINÄKYVYYTEEN. . ”Isoin yllätys meille oli, että käyttövaiheessa merkittävin hiilijalanjälki syntyy vaatteiden kuivatuksesta eikä logistiikasta. Selvityksen mukaan vuokrauspalvelun hiilijalanjälki on omaksi ostamista suurempi. K aksi vuotta sitten Palvelukeskus Helsingissä käärittiin hihat. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | SCANSTOCKPHOTO, KUVAT Keskitetyssä vaatehuollossa maakaasun korvaaminen biokaasulla on ilmastoteko. Koska kaupunki tähtää hiilineutraaliuteen, resurssiviisauteen ja vastuullisuuteen, haluttiin nämä tavoitteet ottaa mukaan vaatimuksiin, kun työntekijöille kilpailutettiin yli 600 000 euron arvosta työvaatteita. Koska pesuloissa vaatteet kuivataan pääosin kaasulla, seuraavassa työvaatehankinnassa varmasti selvitetään, mikä on sopimustoimittajien mahdollisuus käyttää biokaasua”, Tarkkonen kertoo. Osa vaatteista haluttiin hankkia omistukseen, osa vuokrata palveluna, johon kuuluu myös vaatteiden huolto. ”Halusimme ennen kaikkea vertailla, onko työvaatteet ekologisempaa ostaa vai vuokrata, ja saada lisäksi tietoa vaatteiden elinkaarivaikutuksista”, kertoo kehityspäällikkö Elina Tarkkonen Palvelukeskus Helsingistä. Jos ympäristönäkökulmana käytetään ilmastopäästöjä, tuotehankinta on ympäristöystävällisempi kuin palveluhankinta, Tarkkonen kuvaa. Ero johtuu sopimukseen kuuluvasta pesulapalvelusta ja sen energiankäytös44 UUSIOUUTISET 4|2022. Mistä vaate tulee, miten sitä kannattaa huoltaa ja mitä sille tapahtuu elinkaarensa päässä – muun muassa näihin asioihin Helsingissä paneuduttiin työvaatteiden kilpailutuksessa. Valintojen tueksi laadittiin työkalu vaatteiden käyttövaiheen hiilijalanjälkilaskentaa varten, ja keskus osallistui myös Canemure-ilmastohankkeessa tehtävän työvaatteiden elinkaariselvityksen ohjaukseen
Esimerkiksi uusiokuitujen saatavuus on heikkoa ja hinta korkea, mutta tilanne voi muuttua käynnissä olevan kuitukehityksen ja poistotekstiilien kierrätysinfran myötä. Vettä pesulapalvelu taas säästää, samoin pesuun kuluvaa työaikaa. Hankintayksiköiden resurssit ovat tietenkin rajalliset. Tarkkonen pitää yhtenä isoista onnistumisista prosessin aikana toteutettua markkinavuoropuhelua. Palvelukeskuksessa hyödynnetään paljon esimerkiksi Motivan ja Joutsenmerkin materiaaleja. Kuivauskaappi on energiasyöppö, kuivausrumpu parempi. Osa vaatimuksista osoittautui vielä hankaliksi. Hän uskoo, että yritysvastuulailla voisi olla iso ohjaava voima alihankintaketjujen läpinäkyvyyteen. Kotija toimipistepesuissa kuivauskaappi tuottaa suuremman hiilijalanjäljen kuin kuivausrumpu. Silloin kaikki muu menettää merkityksensä. Ilmojen salliessa kuivatus ulkona säästää maapalloa. Pitkäjänteistä työtä Kriteereissä päädyttiin vaatimaan esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta, vaihtoehtoisten kuitujen eli esimerkiksi kierrätettyjen kuitujen hyödyntämistä sekä haitallisten kemikaalien vähentämistä. Tämä uhkaa hankintojen vaikuttavuutta. Mietin, miksi laatu ei näy automaattisesti ja aivan ensimmäisenä ympäristökriteereissä. TOIMITTAJALTA: KAIKKI ALKAA HYVIN TEHDYSTÄ TUOTTEESTA tä, jonka jalanjälkeen tosin voidaan vaikuttaa energialähteen valinnalla. Käyttövaiheessa merkittävin hiilijalanjälki syntyy vaatteiden kuivatuksesta eikä logistiikasta. Voiko jokin osa-alue painottua muiden kustannuksella tai esimerkiksi vaikeimmin hahmotettavat vaikutukset kuten luontokato jäädä ilmastolaskennan jalkoihin. Ihmettelin, voikohan vastuullisen ja ympäristöystävällisen työvaatteen kilpailutuksessa pärjätä tekemällä työvaatteen heikkolaatuisesta kankaasta ja hutiloiden ommellen. Vielä tähän hankintaan tälle arvolle ei löytynyt sopivia, tilaajan resurssien näkökulmasta helposti todennettavia sertifikaatteja, mutta sen sijaan kilpailutukseen sisällytettiin kymmenen laatukriteeriä. Elina Tarkkonen valaisi minua, että vaatteen kestävyydestä oli keskusteltu paljonkin alan yritysten kanssa ja mietitty esimerkiksi pilling-arvoa, joka kertoo kuinka hyvin kangas kestää hankausta nyppyyntymättä. Seuraavassa hankinnassa selvitetäänkin biokaasun käyttöä pesuloissa. Vaatteiden korjauspalvelun palvelukeskus suunnittelee ostavansa sopimustoimittajilta. Haluamme, että he saavat tietoa tahtotilastamme jo matkan varrella eikä vasta, kun kilpailutetaan.” Asiantuntijat avuksi Vain osaa ympäristövaikutuksista pystytään helposti mittaamaan. ”Tässä tarvitsemme asiantuntijanäkemyksiä talon ulkopuolelta. Keskustelua on tärkeä ylläpitää myös sopimuskauden aikana. Tarkkonen kertoo, että alan toimijoiden ympäristöja vastuullisuusosaaminen vaihtelee. ”Hankinnat saadaan onnistumaan, kun kilpailuttajalla ja alan toimijoilla on sama ymmärrys siitä, mitä toivotaan ja mitä on mahdollista toteuttaa. Se auttaisi meitä loppupään toimijoita, joilla ei ole mahdollisuuksia laajoihin auditointeihin etenkään ulkomailla. 45 UUSIOUUTISET 4|2022. Vastuullisuus on meillä nyt yksi teemoista, joista käydään säännöllistä keskustelua toimittajien kanssa. Yksi keino päästä eteenpäin on dialogi. Niissä edellytetään muun muassa hyvin ommeltuja saumoja ja vetoketjuja, kestäviä nyörikujia ja sitä, että vaate on nukkaantumaton, rispaantumaton, säilyttää muotonsa ja kestää korkeita pesulämpötiloja. Olisiko hyvä integroida se jo lähtökohtaisesti vastuullisuudesta viestimiseen, ettei se vain pääse ikinä unohtumaan. Tarkat kriteerit löytyvät osoitteesta https://bit.ly/kriteerit-ph. Osa osaa kuvata vastuullisuuttaan hyvinkin tarkasti, mutta skaala on vielä laaja. Tässä hankinnassa keskuksen apuna olivat kaupungin ympäristöpalvelut ja Canemure-hanke, UseLess Company, Eetti ry ja Suomen Tekstiili & Muoti ry. Onneksi ei. ”Oma tehtävämme hankintayksikkönä on laittaa painetta ja uskaltaa olla rohkea edelläkävijä siinä, että yritetään tiukentaa niitä kriteerejä, joilla nähdään olevan kaikkein suurin vaikutus jonkin asian korjaamisessa tai muuttamisessa paremmaksi.” Lisätietoa ja linkit selvityksiin ja työkaluihin: https://bit.ly/kestava-kilpailutus . Työn alla oleva laki edellyttäisi yrityksiltä tarkempaa ympäristövaikutusten ja ihmisoikeuksien huomiointia ja raportointia. KUN HAIN TIETOA tätä juttua varten, luin vaatehankinnan kilpailutuksesta useita artikkeleja ja esityksiä esimerkiksi Keino-ohjelman, Helsingin kaupungin ja hiilineutraalisuomi.fi -sivuilta. Toimittajat on jo valittu, ja uusilla kriteereillä oli vaikutusta valintaan. Samalla saatiin hyödyllistä tietoa ja hyviä aihioita vastuullisuuden jatkokehittämistä varten. Kaikki painivat tämän kanssa”, kehityspäällikkö sanoo. Kankaiden tuli olla vastuullisia ja tuotantoketjujen läpinäkyviä, puuvillan viljelijöille maksaa reilua palkkaa ja vaatteiden valmistuksessa noudattaa työolosuhteita koskevia sopimuksia ja lakeja. Ylipäänsä tarvitaan yhteistyötä ja valvonnan hyvien käytäntöjen avausta. Tekstiilien kierrätykselle on jätelaki vasta tuomassa vaatimuksia, eikä kierrätysinfraa ihan vielä ole kaikkien saatavilla. ”Toivon, että lainsäädännön ja muiden työkalujen kehittymisen kautta läpinäkyvyys alkaa korostua ja valvonta ja seuranta helpottuvat. Vaatteen kuivatuksella on suuri vaikutus vaatteen käyttövaiheen päästöihin. Missään silmiini ei osunut kriteerejä kankaan kulutuksenkestävyydelle ja sille, että suunnittelu ja ompelu olisi toteutettu laadukkaasti, vaikka muuten vastuullisuutta ja ympäristöasioita kuvattiin varsin monipuolisesti. Pahimmassa tapauksessa kuljetamme kierrätykseen vastuullisia, hiilineutraaleja ja uusiokuiduista tehtyjä, mutta parin käyttökerran jälkeen nuhruisia ja saumoistaan ratkeilleita vaateriekaleita. Kerrottiin kyllä, että työvaatteiden käyttöiän pidentäminen on keskeinen tapa vaikuttaa hankinnan päästöihin, minkä vuoksi vaatteita korjataan, kierrätetään ja viestitään työntekijöille niiden asianmukaisesta huollosta. Siksi vaatimuksiin muotoiltiin nyt niin, että kaupunki voi ostaa kierrätyspalvelun ja pyydettiin kuvaamaan, miten yritys sen toteuttaisi. Tutkittu tieto ja yhteistyö ovat äärettömän tärkeitä, jotta emme näin monimutkaisissa kysymyksissä jää oman päättelyn varaan”, Tarkkonen sanoo. Pesuloilta edellytettiin esimerkiksi pesutiheyden, energian ja vedenkulutuksen seurantaa ja mikromuovisuodattimia. Tässäkin hankinnassa vastuullisuuteen ja ilmastovaikutuksiin pureutuminen oli hankalaa tekstiilialan toimitusja arvoketjujen monimutkaisuuden takia
KOONNEET: ELINA SAARINEN JA PETRA LIND PALKITTUJA “Yrityksen alkuvaiheessa näkyvyys on ensiarvoisen tärkeää myös verkostojen luomisessa. Laitoimme ensimmäiset anturit vuosi sitten maaliskuussa ja nyt on jo 1500 anturia käytössä”, kertoo Wastebookin daWA ST EB OO K OY 46 UUSIOUUTISET 4|2022. ”Meno on ollut aika villiä. Näin jätteenkuljetusyritykset saavat tiedon täyttymässä olevista jäteastioista oikea-aikaisesti. Bisnesidea on nousukiidossa. Niiden huoltoväli on jopa viisi vuotta. Esimerkiksi palvelunkeskeytyksiä ei isännöitsijän tarvitse tilata erikseen, vaan kaikki sujuu automaattisesti. D igitalisaatio on muuttamassa tavan, jolla jäteastioita tyhjennetään. Heidi Happonen esittelee, kuinka Oulun Alppilassa toimii Wastebookin Jaete-anturi polttokelpoisessa Molok-syväkeräysastiassa. Oulussa ensimmäisenä Mikko Ahokas perusti Wastebook Oy:n yhdessä yhdeksän muun osakkaan kanssa vuonna 2019. Oululainen Wastebook Oy on yksi Kasvu Open -sparrausohjelman Rakentamisen kiertotalous -Kasvupolun finalisteista. DATALLA JÄTEHUOLLON VALLANKUMOUS Kiertotalouden ja uudistuvan teollisuuden sparrausohjelmiin pääsi mukaan yli 40 kasvu yritystä. Tiedot kulkevat automaattisesti pilveen ja sitä kautta suoraan jäteyrityksen ajonohjausjärjestelmään. Data kulkee jäteastioista pilvipalveluun 4G-verkkoyhteydellä. Yksi niistä on oululainen Wastebook Oy. Jäteastioihin asennetaan astioiden täyttöastetta tutkaavat Jaete-anturit. Asukas voi myös tilata tyhjennyksen itse mobiilisovelluksen avulla. . Se tuo vakavastiotettavuutta ja avaa uusia ovia.” Wastebook Oy:n bisnesidea on vähentää jätteenkeräykseen kuluvaa aikaa, pienentää jätelogistiikan päästöjä sekä lisätä kierrätysastetta ja kustannussäästöjä datan avulla. Tavoitteena on, ettei jäteastioita enää koskaan tyhjennettäisi vajaina tai ylitäysinä
tankeruusta ja markkinoista vastaava asiantuntija Heidi Happonen. Kiertotalouteen läheisesti liittyy kolme Kasvupolkua: Foodtech Kasvupolku, Kiertotalous rakentamisessa sekä Uudistuva teollisuus. Se tuo vakavastiotettavuutta ja avaa uusia ovia.” 47 UUSIOUUTISET 4|2022. Yhteiskehittämistä Valinnat tehneen ohjelmakohtaisen tuomariston edustaja Inka Orko VTT:ltä sanoo, että Kiertotalous rakentamisessa -Kasvupolulle hakeutui ilahduttavan paljon hakijoita rakentamisen elinkaaren eri vaiheista. Sparraukseen päässeiden joukossa on paljon yrityksiä, joiden liiketoiminta tai bisnesidea liittyy tavalla tai toisella kiertotalouteen. ”Wastebook on toteuttanut järjestelmän, jonka tarkoitus on tehdä jätehuollon vallankumous. Data4Circularity-pitchauskisassa Wastebook voitti parhaan pitchauksen tittelin sekä sai jaetun ykkössijan Espoon kaupungin toimeksiannosta toteutetussa open data -osiossa. Kiertotalous rakentamisessa -sparrausohjelman kumppanit ovat Uusiouutiset, VTT ja ympäristöministeriö. ”Haluaisimme ohjelmasta lisäapua kansainvälistymiseen ja liiketoiminnan kasvattamiseen. Kansainvälistymään Tekniikan ja ohjelmistojen kehittäjänä Wastebookin kumppanina toimivat oululaiset iProtoXi ja Tecinspire Mobiilisovelluksesta on juuri tullut myös englanninja arabiankieliset versiot, mikä kertoo, että Wastebook tähyää kansainvälisille markkinoille. Wastebook edistää älykkäiden, kestävien kaupunkien kehittymistä. Kiertotalous vaatii toimintamallien ja teknologioiden yhteiskehittämistä, joten ollaan avoimia ja tehdään yhdessä”, Orko sanoo. “Kun asiakkaalla on Smart Waste Bin -sovellus, hän voi sitä kautta tilata tyhjennyksen tarpeen mukaan. Wastebookin palvelua käytetään Oulussa myös joillain työmailla. Uudistuvan teollisuuden sparrausohjelman kumppanit ovat Jämsän kaupunki, Keski-Suomen liitto ja Uusiouutiset. Jäteauton kuljettajat käyttävät työssään apuna Wastebookin kehittämää Jaete-pinnanmittausanturia sekä Vitecin kehittämää VINGO-toiminnanohjausjärjestelmää. Group, Ii • W2M Industries, Vantaa WA ST EB OO K OY ”MENO ON OLLUT AIKA VILLIÄ.” taan. Oulussa Wastebookin jätelogistiikkakumppanina toimii Haurun Jäteauto. Forssan FRUSH-tapahtumassa esitetty ja Haukimedian kanssa toteutettu esittelyvideo pokkasi yrityskilpailun toisen sijan. Pyrimme valinnoissa huomioimaan myös hakemuksesta välittyvää kasvuintoa. Tuotamme dataa päätöksenteon pohjaksi, jolloin jätehuolto pystytään optimoimaan”, Happonen kiteyttää. Foodtech-sparrausohjelman kumppanit ovat BioPaavo by JAMK, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Nordic FoodTech VC, Raisio, Uusiouutiset, Valio ja VTT. ”Valinnoissa korostuivat kiertotalouden toteutuminen ja vaikuttavuus, markkinapotentiaali sekä kasvumahdollisuudet valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. DATALLA JÄTEHUOLLON VALLANKUMOUS KIERTOTALOUS JYLLÄÄ KASVU OPENISSA YRITTÄJIEN MAKSUTTOMIIN Kasvupolku-sparrausohjelmiin valittiin hakemusten perusteella kaikkiaan 232 yritystä eri toimialoilta. Hauru alkoi tänä vuonna tarjota omakotitaloasukkaille Smart Waste Bin -sovellusta, jonka avulla asukas voi tilata jäteastian tyhjennyksen yhdellä klikkauksella. Happosen mukaan neuvotteluja käydään esimerkiksi Lähi-idän suun43 yritystä Kiertotalous rakentamisessa Kasvupolku® -ohjelmaan valittiin mukaan 15 yritystä: • EcoUp, Oulu • Insinööritoimisto Vesitaito, Tampere • KeloTwin, Tampere • Materialisting, Joensuu • Moduc HVAC Elements / Kirvesmiesten Oy MKS, Vantaa • nollaE, Turku • Planetary Architecture, Helsinki • Rakennusasiaintoimisto Aarre, Helsinki • RE-putiikki, Nurmo • Recikla, Lieto • Rockx, Heituinlahti • Savon Kuljetus, Kuopio • Spolia Design, Espoo • Wastebook, Oulu • Yeseco, Sastamala Foodtech Kasvupolku® -sparrausohjelmaan valittiin mukaan 13 yritystä: • Biocode, Helsinki • Biosafe – Biological Safety Solutions, Kuopio • FreshTech, Helsinki • Jamix, Jyväskylä • Lipasu, Helsinki • Metabar Technology, Sarvvik • Montinutra, Espoo • Probitat, Kuopio • Rento Innovations, Salo • Soled, Turku • Soul Mama’s Kitchen, Vantaa • The New Wheat Company, Lappeenranta • Three Mushketeers, Helsinki Uudistuvan teollisuuden Kasvupolku® -sparrausohjelmaan valittiin mukaan 15 yritystä: • Duo Product, Tuusula • Elastopoli, Sastamala • Hetkinen Group, Turku • Manutec, Salo • NDT Inspection&Consulting, Oulu • Northern Lite, Forssa • Passimo, Alajärvi • Scandinavian Seaplanes, Halli • SHK-Huolto, Helsinki • Star-Kaluste, Kauhajoki • Suomen Jahtivaruste, Perniö • Suomen Luonnonmaalit, Vantaa • Teollisuuskopla, Ii • V.A.V. Happonen on tyytyväinen näkyvyyteen, jota kisoissa menestyminen on tuonut yritykselle. Hauru hyödyntää digitaalista älykkyyttä toimintansa optimoinnissa. Parhaat pitchaajat pääsivät esittelemään yritysideoitaan myös kesäkuussa ChemBion lavalla. Siksi yritys päätti hakea mukaan Kasvu Openin Rakentamisen kiertotalouden Kasvupolulle. ”Yrityksen alkuvaiheessa näkyvyys on ensiarvoisen tärkeää myös verkostojen luomisessa. Valitut yritykset saavat hienon sparrausmatkan ja kehitystä tukevan verkoston ympärilleen. Haluamme myös vuoropuheluun sijoittajien kanssa lisäpääoman hakemiseksi.” Pitchaus sujuu Kasvupolulle pääsyn lisäksi yritys on muutenkin menestynyt viime aikojen kisoissa. Yritys oli touko-kesäkuun vaihteessa mukana myös IFAT-messuilla Münchenissä Business Oulun laajalla osastolla. Näin vältytään turhilta käynneiltä”, kertoo Haurun Jäteauton kuljetuspäällikkö Kimmo Kujasalo. Orkon lisäksi tuomaristoon kuuluvat Ella Lahtinen Green Building Council Finlandista sekä Mika Hasu Nordeasta. Ei ole enää kiinteää tyhjennysrytmiä, vaan astiat käydään tyhjentämässä oikea-aikaisesti
Etenkin Baltian maat ovat potentiaalista markkina-aluetta. Vuoden 2021 akatemiapalkinnot myönnetään kliinisenä tutkijana Helsingin yliopistossa työskentelevälle Emmi Helteelle lääketieteellisen perustutkimuksen liittämisestä käytännön terveystavoitteisiin sekä Aalto yliopiston vesitekniikan apulaisprofessorina työskentelevälle akatemiatutkija Eliisa Lotsarille erinomaisesta monitieteisestä lähestymistavasta vesistöissä tapahtuvien muutoksien ymmärtämiseksi. Tulostus avuksi Weeefinerin kehittämä teknologia on ainutlaatuinen, sillä 3D-tulostusta ei ole koskaan aiemmin käytetty metallien suodattamiseen. S uomen Messusäätiön rahoittaman 20 000 euron Pelasta Itämeri -palkinnon sai tänä vuonna jyväskyläläinen Weeefiner Oy. Akatemiapalkinnot nuorille tutkijoille SUOMEN AKATEMIA on palkinnut kaksi ansioitunutta nuorta tutkijaa. Mäkelästä vuoden terveystarkastaja VUODEN TERVEYSTARKASTAJAKSI on valittu Helsingin kaupungin elintarviketarkastaja Hanna-Kaisa Mäkelä. Palkinnon jakoivat sosiaalija terveysministeriön Hyvinvoinnin ja terveydensuojelu -tulosryhmä, Ympäristöterveyden Asiantuntijat ry sekä Ympäristö ja Terveys-lehti ja Elintarvike ja Terveys-lehti. Valinta tehtiin nyt 20. Laura Höijer BSAG:sta, Saara Tuhkanen ja Mikko Hänninen Weeefiner Oy:stä sekä Annamari Arrakoski-Engardt John Nurmisen Säätiöltä Suomi veneilee -koeajopäivän tilaisuudessa, jossa palkinto jaettiin. Weeefinerin kehittämällä 4D Sieppari -teknologialla voidaan puhdistaa mereen päätyvät hulevedet ja teollisuuden sivuvirrat liuenneista raskasmetalleista, joiden poisto muuten vaatisi monimutkaisia ja kalliita investointeja. Weeefinerilla on käynnissä projekteja suurten kansainvälisten yritysten kanssa. Suomen Messusäätiö jakaa palkinnon yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin, John Nurmisen Säätiön, Pidä Saaristo Siistinä ry:n ja Tekniikka & Talous -lehden kanssa. Lasersintraukseen perustuva teknologia mahdollistaa selektiivisen talteenoton, jolloin metallit voidaan käyttää suoraan uudelleen, käsitellä uusiksi raaka-aineiksi tai hävittää asianmukaisesti. Weeefinerin kehittämä teknologia on ainutlaatuinen, sillä 3D-tulostusta ei ole koskaan aiemmin käytetty metallien suodattamiseen. Emmi Helle Eliisa Lotsari SU OM EN ME SS UK ES KU S 48 UUSIOUUTISET 4|2022. Palkitseminen huipensi huhtikuun lopussa pidetyt Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset opintopäivät. Itämeren hyväksi Nyt neljättä kertaa jaettu Suomen Messusäätiön rahapalkinto kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkitsee tahon, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi. Innovaation potentiaali on havaittu myös EU-tasolla. Hän on tehnyt terveystarkastajan työtä näkyväksi sosiaalisessa mediassa ja videokampanjoissa. . Itämereen päätyy raskasmetalleja sen laajalta valuma-alueelta erityisesti Baltian maista. SIEPPARILLE PELASTA ITÄMERI -PALKINTO Jätevesistä metallit sieppaavan keksinnön kehittänyt Weeefiner Oy palkittiin 20 000 euron potilla. kerran. Yritys on kehittänyt 4D Siepparin, jonka avulla otetaan talteen liuenneita metalleja teollisuuden sivuvirroista ja jätevesistä. Innovaation avulla voidaan myös ottaa raskasmetallit talteen, jolloin aiemmin Itämereen virranneet metallit saadaan hyötykäyttöön. Raskasmetallit vaikuttavat suoraan Itämeren elinkelpoisuuteen ja uhkaavat Itämeren ekosysteemejä ja biodiversiteettiä
Aluefinaalien voittoon kiri Pusulan koulu Lohjalta ja Valkon koulun joukkue Loviisasta. Kierrätysexpertit alkoi loppusyksystä 2021 alkukilpailuilla, ja maaliskuun 2022 loppuun mennessä yli 270 joukkuetta kymmeneltä eri paikkakunnalta oli testannut jätehuollon ja lajittelun osaamistaan mobiilipelissä. Itä-Uudenmaan finaalissa kisailivat Hinthaaran koulu, Kvarnbackens skola, Strömborgska skolan, Valkon koulu ja Pornaisten yhtenäiskoulu. Opettajien näkökulmasta erilaiset tavat tuoda kierrätysasiat osaksi opetusta ovat tervetulleita. ”Hurrraaaaaa!!!!! Me tehtiin se”, voittajakolmikko riemuitsi ja suunnitteli heti sekille paraatipaikan luokan seinälle. Pelihetkeä edelsi oppitunti Rosk’n Rollin ympäristökouluttajan kanssa. Länsi-Uudenmaan finaaleihin osallistuivat Kyrkfjärdens skola, Västankvarns skola, Pusulan koulu, Kirkonkylän koulu ja Sjundeå svenska skola. Riemu ei meinannut ottaa loppuakseen, kun Stella Karjalainen, Tuukka Rissanen ja Alex Rytkönen ottivat koko luokkansa puolesta vastaan 500 euron jättisekin. Hän on aiemmin toiminut mm. Keski-Suomen liitossa bioja kiertotalouden kehittämistehtävissä sekä biokaasualan tutkijana ja kehittäjänä. ”Vaarallinen jäte on vaikea”, kommentoi sen sijaan Wilma Forsström Västankvarnin koulusta Inkoosta, ja tarjoili samalla pienen neuvon: ”Sellaiset varoitusmerkit auttavat lajittelemaan vaaralliset jätteet oikein.” Pornaisten yhtenäiskoulun Nea Heikkonen, Nelli Halla ja Oskari Luume lämmittelivät ennen lähtöä hyppimällä ja huitomalla. Vastaan tulevilla rasteilla finalistit saivat muun muassa pohtia biojätteiden lajittelua, järjestää erilaisia jätteitä ekologiseen selkäreppuun sekä ratkoa käytännön lajittelutehtäviä. ”Kisa sujui täydellisesti”, totesivat iloiset voittajat. Itä-Suomen yliopisto Metsämaatieteen dosentti Annamari (Ari) Laurén on nimitetty Itä-Suomen yliopiston metsäekosysteemien toiminnan prosessipohjaisen mallinnuksen professoriksi 1.1.2022 alkaen. DI Axel Andersson on nimitetty ryhmäpäälliköksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Espooseen. Jyväskylän yliopisto, kemian laitos Outi Pakarinen aloitti 2.5.2022 Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella kiertotalouden tutkimuskoordinaattorina. Ramboll Finland Oy Ph.D Saara Vauramo on nimitetty johtavaksi ympäristökonsultiksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Lahteen. “Kotiväelle on kyllä kerrottu lajitteluohjeita.” NIMITYKSIÄ LOHJAN MUNKKAAN jätekeskuksessa ja Porvoon Domargårdin jätekeskuksessa kisailtiin tiedossa ja nopeudessa, kun Rosk’n Rollin Kierrätysexpertit-kisa huipentui jännittäviin aluefinaaleihin. Oliko kenties myös harjoiteltu lajittelua kisaa ajattelen. Itä-Uudenmaan kisan veivät Valkon koulun Hilla Koskinen, Adela Pukkila ja Verneri Väkevä. RO SK ’N RO LL 49 UUSIOUUTISET 4|2022. KIVO, Suomen Kiertovoima Diplomi-insinööri Jutta Laine-Ylijoki on valittu KIVOn toimitusjohtajaksi. ”Eeeei nyt sillai … mutta kotiväelle on kyllä kerrottu lajitteluohjeita”, Nea Heikkonen paljasti. Tiukka taistelu Kierrätysexpertit-kisan voittoon Länsi-Uudellamaalla kiri tiukan kamppailun jälkeen tietävä ja tehokas kolmikko Pusulan koulusta. Voitto ei sinänsä tullut yllätyksenä – ainakaan heille itselleen. Itse Kierrätysexperit-kilpailuun pystyi valmistautumaan myös perehtymällä Rosk’n Rollin Otto ja Ronja kierrättävät -opetusmateriaaliin. . Hänellä on lähes 30 vuoden kokemus kiertotaloudesta, jätehuollosta ja resurssitehokkuudesta. Rosk’n Rollin jäteaiheinen Kierrätysexpertit-kisa järjestettiin tänä vuonna viidettä kertaa. Dosentti Olli Sippula on nimitetty Itä-Suomen yliopiston polttoprosessien päästöjen professoriksi 1.3.2022 alkaen. NELOSLUOKKALAISET KISASIVAT KIERRÄTYSTAIDOISSA Sjundeå svenska skolanin Erik Salomaa oli harjoitellut kisaa varten samana aamuna – viemällä roskat ulos. ”Kisa on ollut todella hauska ja jännittävä, ja tehtävät eivät olleet hirvittävän vaikeita”, Oliver kiteytti kisan kulkua joukkueen tultua maaliin. Kierrätysexperttien loppukilpailussa mitattiin nelosluokkalaisten tietoa jätteistä ja kierrätyksestä, ja mittaa toisistaan ottivat yhteensä viisikymmentä etevää expertinalkua Länsija Itä-Uudeltamaalta. Selkeästi sekä hän että joukkuekaverit Rasmus Ikävalko ja Oliver Kottelin olivat trimmanneet kierrätysosaamistaan Kierrätysexperttien finaalia varten
Näyttäisi myös siltä, että ohjelmistojen vaikutusta tietokoneiden elinkaareen huomioidaan usein puutteellisesti ohjelmistojen tuotannossa. Kartoitustyössä tuli ilmi, että vaikka ICT-sektorin ympäristövaikutuksista löytyikin hyvin lähteitä, oli todella haastavaa löytää tietoa juuri ohjelmistojen vihreistä julkisista hankintakriteereistä. . Kartoitustyön tuloksia hyödynnetään myöhemmin MitViDi-hankkeessa luotavassa arviointikehikossa, joka tulee tukemaan hankkijoita tekemään vihreitä julkisia ICT-hankintoja. Aluekehitysrahaston tuki on myönnetty hankekumppaneille EU-REACT-erillishaun kautta osana EU:n elpymistoimia. OPISKELIJOILTA UN SP LA SH / AN NI E SP RA TT 50 UUSIOUUTISET 4|2022. UBA:n kehittämät kriteerit huomioivat laajasti ohjelmistojen vihreyden ja nostavat esille yhteensopivuuden vanhempien järjestelmien kanssa, ohjelman energian kulutuksen lepotilassa ja ohjelman järjestelmävaatimukset. Yrityskäytössä olevat tietokoneet ovat usein päällä lähes koko päivän, ja ne kuluttavat sähköä merkittävästi. Ympäristömerkinnät, kuten Joutsenmerkki ja saksalainen Blue Angel, nousivat myös useassa artikkelissa työkaluiksi, joilla voidaan arvioida laitteiden ympäristöystävällisyyttä. Työläämpi tehtävä olikin niiden sisällön tarkempi tulkitseminen ja raportoiminen. Tietokoneiden ohjelmat vaikuttavat suuresti tietokoneen sähkönkulutukseen ja käyttötehokkuuteen. Esimerkiksi ohjelma, joka ei ole taaksepäin yhteensopiva vanhempien laitteiden kanssa, voi luoda valtavia lisäkuluja laitehankinnoissa. VIHREYTTÄ JULKISIIN ICT-HANKINTOIHIN Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICThankintoihin -hankkeessa pääsin tekemään kartoitustyötä ja selvittämään, millaisia hankintakriteerejä ja arviointikehikkoja on jo käytössä vihreiden julkisten ICT-hankintojen tekemiseen. Tiettyjä arviointikehikkoja on kuitenkin luotu ympäristönäkökulmien huomioimiseen. Saksan ympäristöviraston (UBA) luomat kriteerit nousivat merkittäväksi kartoitustyön tulokseksi. Nämä merkinnät viestivät siitä, että laitteet noudattavat standardeja laitteen elinkaaren kaikissa vaiheissa. MATIAS LEHTONEN, ENERGIAJA YMPÄRISTÖ TEKNIIKAN OPISKELIJA TURUN AMK:STA Huonosti optimoitu tietokoneohjelma voi kuluttaa jopa neljä kertaa enemmän energiaa kuin hyvin optimoitu ohjelma. Löysin aiheeseen liittyviä lähteitä runsaasti. T ehtäväni oli kartoittaa ja tiivistää tietoa hankkeen muille asiantuntijoille. MitViDi-hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen liitto ja Etelä-Karjalan liitto Uudenmaan liiton koordinoiman Euroopan unionin aluekehitysrahaston kautta. Työkaluja löytyy Tekemäni kartoitustyön perusteella näyttää siltä, että standardisoitu ymmärrys vihreästä tai kestävästä ohjelmistosta ICT-hankinnoissa puuttuu
mainosaineistot 14.4. Uusiomarkkinat, älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. mainosaineistot 14.11. Tekstiilien ja kuitujen kiertotalous. mainosaineistot 29.9. mainosaineistot 24.2. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2022 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/22 11.2.2022 varaukset 10.1. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. 3/22 11.5.2022 varaukset 4.4. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. 7/22 9.12.2022 varaukset 1.11. Uusiouutisten verkkosivulla on yli 155 000 sivukäyntiä/ v. Suljetut kierrot. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Hiilineutraali teollisuus, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete. Kullakin numerolla on keskimäärin 2,6 lukijaa. mainosaineistot 27.5. Bioja ravinnekierrot. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. 4/22 23.6.2022 varaukset 13.5. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. mainosaineistot 20.1. mainosaineistot 18.8. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. 3 000 tilaajaa. 2/22 18.3.2022 varaukset 14.2. Kestävä rakentaminen. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2022. Kiertotalousbisnes. 6/22 21.10.2022 varaukset 19.9. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Printtilehden keskipainos 1200 kpl. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. 5/22 9.9.2022 varaukset 8.8. Uutiskirjeellä on n
Hae lehtistipendiä: www.uusiouutiset.fi/opiskelijan-lehtistipendi/ Yhdessä kummikumppaneiden kanssa saamme ilon lahjoittaa tänä vuonna kiertotaloustietoa sadoille opiskelijoille ympäri Suomen. Lämpimät kiitokset kummikumppaneillemme! Lämpimät kiitokset kummikumppaneillemme! Opiskelija, haluatko saada Uusiouutiset-lehden. Olen hyvin tyytyväinen kummikampanjaan!” *** ”Alan opiskelijana on mahtavaa, että kiertotaloudelle on lehti, josta kuulee päivitykset alasta ja oppii tärkeimmistä meneillään olevista asioista. Pidän sitä mainiona tapana pysyä aallonharjalla! Kohta valmistun ja aloitan työt.” *** ”On kiva lukea vinkkejä erilaisista hankkeista ja alan yrityksistä, ihan tulevan työnhaunkin kannalta. ”Saan Uusiouutiset-lehden opintojen kautta lehtistipendinä. Myös alan toimijat tulevat tutuksi.” *** ”Opiskelijana ahmin lehdestä lisätietoa koulutuksieni oheen.” www.kuusakoski.com www.purkupiha.fi www.lt.fi kiertokaari.fi www.serty.fi www.lhjgroup.fi www.urbaser.fi kivo.fi www.erityisjate.fi www.turkuamk.fi kamk.fi/fi www.uusiouutiset.fi businessaanekoski.fi Suuret kiitokset kummikumppaneille! Opiskelijoille paljon onnea kiertotalouspolulle!. Kummien tuella Uusiouutisten vuosikerran saavat kiertotaloudesta ja ympäristöasioista kiinnostuneet tulevaisuuden osaajat, ympäristöasioissa ansioituneet lukiolaiset sekä kevään ja syksyn uudet ylioppilaat