3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 5/2015 Johanna Rusanen: Kierrätysterminaaleista verkosto Ennuste: Jätemäärä kääntyy laskuun Turkki haluaa kaatopaikat kuntoon
Pääministeri Juha Sipilä pitää biotaloutta yhtenä hallituksen viidestä painopistealueesta. Lehden teemoja ovat paperi ja kuidut, jätelogistiikka, keräys, käsittely ja mekaaninen erottelu, kierrätyspalvelut, pakkaukset, ecodesign, tuottajavastuu, työterveys ja -turvallisuus. Mitä ne aikaansaavat Suomessa. Tuet perustetaan teknologianeutraaliuteen. Samaan aikaan EU:ssa ja länsimaissa puhutaan korskeita sanoja kiertotaloudesta. Ne eivät ole vielä saavuttaneet edes hierarkian matalinta askelmaa: niiltä puuttuvat jopa kunnolliset kaatopaikat. ISSN 0787-0663, 26. Ja voivatko Suomen linjaukset ja toimet auttaa nostamaan ihmiset pois roskavellistä jossain päin maailmaa. Hyvä lähtökohta olisi, että ihmiset eivät sentään hukkuisi roskiin. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Mika Pajo NCC Recycling Oy:n aluejohtaja Johanna Rusanen Ohkolan uudessa kierrätysterminaalissa. Jäteala ja koko yhteiskunta odottavat nyt, minkälaisia satsaukset tulevat olemaan käytännössä ja kuinka laajat vaikutukset niillä on. n Elina Saarinen Päätoimittaja PS: Hallituksen ympäristölinjauksia on koottu Uusiouutisten nettisivuilla Verkkoviestin hallitusohjelma-ekstrassa.. Hallitus uskoo, että läpimurrot tapahtuvat lähinnä yksityisellä sektorilla, koska se haluaa rajata kunnille jätelaissa annetut oikeudet vain asumisessa syntyviin jätteisiin. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Alimmalle askelmalle Suurin osa maailmasta on aluetta, jonka kiertotalous kiertää kaukaa. Suomen uusi hallitus on julistanut tavoitteeksi, että Suomesta tehdään bioja kiertotalouden edelläkävijä. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Bioenergiasektorilla hallitus kohdistaa katseensa etenkin nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotantoon ja teknologiaan. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Se kertoo, että enemmistö maailman maista ei vielä haaveilekaan etusijajärjestyksen korkeammista portaista kuten jätteen synnyn ehkäisyn toimista. Hallitus haluaa vauhdittaa cleantech-sektorin pilottihankkeita ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. ISWAn toimitusjohtaja Hermann Koller toteaa tässä lehdessä (s. Uusiouutiset 5/2015 3 pääkirjoitus 24.8.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Samuli Patala, Katja Pulkkinen, Marja Saarikko, Hanna Salmenperä ja Jan Österbacka. Kierrätyskelpoisille jätteille se haluaa kaatopaikkakiellon vuodesta 2025 lähtien. Hallitus haluaa, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee Suomessa vähintään 50 prosenttiin. Jätemäärät kasvavat, saastuttavat veden ja ilman ja vaarantavat ihmisten terveyden. Seuraava Uusiouutiset numero 6 ilmestyy 21.9.2015. Hallitus aikoo tukea bioenergia-alaa innovaatioissa ja viennissä. Syyskuun alussa International Solid Waste Association ISWA ja YK:n ympäristöohjelma julkaisevat ISWAn maailmankongressissa Antwerpenissä ensimmäisen yhteisen, globaalin jätekatsauksen. Kiertotalouden hän mainitsi erikseen sektorina, jolle satsataan. 6), että olisi asetettava edes jonkinlainen minimitaso jätehuollolle, joka pitäisi kaikissa maissa saavuttaa. Ihmiset asuvat yhä ympäristössä, jossa jätteitä dumpataan kaduille, vesistöihin ja kallionkielekkeeltä alas
30–31. 16-17. Pääkirjoitus Työnsä taitajia: Pertti Tammivuori ”Minimitason jätehuollon pitäisi olla perusihmisoikeus” Kaitue luotsaa Ekokemiä ketterästi kansainväliseen kiertotalouteen Mädättämö juhlavasti käyttöön Käsipelillä muovijäte erilleen NCC Recycling rakentaa kierrätysterminaalien verkostoa Vietnamin mallikaupunki rakentuu suomalaisteknologialla Tulevaisuuden talo pohjaa perinteisiin Jätteen määrä kääntyy laskuun Träkkirauta ja kottikärryt Elinkaariarviointi meni pilveen Uusi malli ravinnekierron elinkaariarviointiin ”Mysteerikontti” taikoo lentotuhkasta betonin lisäainetta TUULI lisää tuhkien jalostusosaamista Olisi tyhmää olla olematta resurssiviisas Markkinat eivät synnytä kiertotaloutta Tuhansien keräysastioiden tarjouskisa alkaa Turkki haluaa kaatopaikat kuntoon Nimityksiä Kolumni: Samuli Patala Kiertolainen Mediakortti Elina Saarinen Elina Saarinen Katja Pulkkinen. Arkkitehti Lars-Erik Mattila suosii rakennusmateriaaleja, jotka on turvallista palauttaa takaisin kiertoon, s. Erion Bregasi esitteli esitteli REW Istanbul -messuilla ruotsalaista Firefly-kipinätunnistinta, s. 26. 4 Uusiouutiset 5/2015 SISÄLTÖ 5/2015 3 5 6 8 9 10 14 15 16 18 20 21 22 23 24 26 28 29 30 32 33 34 35 Tämän numeron osateemat: rakennusja purkujäte, puu, kiviainesjäte, kaatopaikat ja pilaantuneet maat, jätteen energiakäyttö, tuhkat ja kuonat, elinkaariarviot, teolliset symbioosit. Jyväskyläläiset saivat resurssiviisauden kansalaistorilta tietoa esimerkiksi matokompostista, s
Sinulla on 25-vuoden kokemus ympäristönhuoltoalalta. Millainen on Enevon tiimi. Meillä on matalan hierarkian start-up-organisaatio täynnä ICT:n huippuosaajia. 2007–2013 vastasin L&T:llä jätehuoltobisneksestä mm. Mitä harrastat. Tästä on helppo jatkaa. Edeltäjäni, kesällä eläkkeelle jäänyt Seppo Hartikainen on tehnyt todella hyvät pohjat tähän ja luonut hyvät asiakaskontaktit. Tämä on ihan huippujuttu! Palan halusta saada Suomessa tai ulkomailla käyntiin ison referenssiprojektin, joka tuo asiakkaan tuloslaskelmissa näkyviin selviä säästöjä. Soitamme popja rock-hittejä, kuten Billy Idolia ja Rolling Stonesia. Toki tämä vaati teknistä perehdyttämistä. Miten ja missä asut. n ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVA Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Pohjoismaat ovat aika samalla viivalla älyteknologian käyttöönotossa. Millä tavalla voit hyödyntää kertynyttä kokemusta nykyisessä työssäsi. Minkälaista työsi on käytännössä. Uusiouutiset 5/2015 5 Hittinikkari Pertti Tammivuori tuli huhtikuussa Enevon pohjoismaiden myyntijohtajaksi. Asun yksin Helsingin Kalliossa, josta olen myös syntyisin. Fantastinen, kansainvälinen ja erittäin lahjakas. Oma aktiivisuutemme ratkaisee, kuinka paljon saamme projekteja käyntiin kussakin maassa. Soitan kitaraa The Finbin Five -nimisessä bändissä, jonka jäsenet ovat kaikki jätealalta. Sen jälkeen myin Säkkivälineellä ympäristötuotteita vientiin. 2000–2005 olin Lassila & Tikanojalla Etelä-Suomen jätehuoltoyksikön johtajana ja sen jälkeen ympäristöpalveluiden business controller. Pelaan lentopalloa. Markkinoin ensin kompostointituotteita 1990-luvulla. Tapaan asiakkaita päivittäin ja vien projekteja eteenpäin. Tavoitteena on soittaa yksi keikka vuodessa, vaikka kysyntää olisi enemmänkin. Millaisissa tunnelmissa Enevon myyntijohtajan tehtävät ovat lähteneet käyntiin. Minulla on vahva kokemus jätehuollosta ja siitä on paljon apua. Enevolle on tullut viime aikoina kilpailijoita, mutta meidän vauhtimme on niin kova, että ne jäävät meistä koko ajan enemmän jälkeen. Terveisiä lukijoille: Tehdään yhdessä ja avoimesti suomalaisesta huipputeknologiasta maailman ykkösbrändi. 2013–2014 tein välillä töitä jätevesipuolella Raita Environmentissa, kunnes palasin nyt takaisin jätehuoltoon. Mitä kaikkea olet ehtinyt vuosien varrella tehdä. Kerran olemme täyttäneet jäähallinkin: Firmarock-finaalissa 2007 voitimme hopeaa. Hän palaa halusta tehdä suomalaisesta älyteknologiasta maailmanlaajuisen hitin. Tehdään tästä globaali hitti! n p Pertti Tammivuori tapasi asiakkaita ja kumppaneita Enevon osastolla Yhdyskuntateniikka-messuilla.. Latviassa ja Venäjällä. Välillä käyn Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassakin
On dumppausta ja jätteen avopolttoa, mikä saastuttaa juomavedet ja ilman ja vaarantaa ihmisten terveyden. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN International Solid Waste Associationin (ISWA) toimitusjohtaja Hermann Koller esittelee ylpeänä maailmankarttaa. ISWAn jäsenien asiantuntemusta arvostetaan myös päätöksenteon tukena. Kollerin mukaan täytyisi luoda jonkinlainen minimitaso jätehuollolle, joka kaikissa maissa olisi saavutettava. Syyskuussa Antwerpenissä ISWA julkistaa yhdessä UNEPin kanssa tekemänsä ensimmäisen globaalin jätekatsauksen. ISWAn yli 1 300 jäsenorganisaatiota kattavat jo 97 maata ja edustavat kuutta miljardia ihmistä. ISWA on työskennellyt jo 45 vuotta edistääkseen kestävää ja ammattimaista jätehuoltoa kaikissa maissa. n p Uusiouutiset tapasi ISWAn toimitusjohtaja Hermann Kollerin HSY:llä Jätehuoltoyhdistyksen kokouksen yhteydessä toukokuussa.. Hyvästä kehityksestä huolimatta kestävän jätehuollon toteutuminen kaikkialla on vielä kaukana. 6 Uusiouutiset 5/2015 ”Minimitason jätehuollon pitäisi olla perusihmisoikeus” Näin sanoo kansainvälisen jätealan katto-organisaation ISWAn toimitusjohtaja Hermann Koller. Nyt meillä on arvio maailman jätemääristä. Myös Euroopassa tarvitaan toimia, jotta paljon puhuttu kiertotalous alkaisi toteutua käytännössä, myös tuotannossa ja teollisuudessa. Tämä tarkoittaa 87 prosenttia maapallon asukkaista. ISWA tukee uuteen kiertotalouspakettiin kaavailtuja periaatteita resurssitehokkuudesta, jätteen synnyn ehkäisystä ja tuottajavastuun laajentamisesta. Aasiassa ja Afrikassa metropolit kasvavat nopeasti, samoin jätemäärät ja ongelmat.” Jätemäärien huikea kasvu muutaman vuoden takaiseen raporttiin verrattuna yllätti Kollerin, mutta hän epäilee osan kasvusta selittyvän paremmilla tilastointitavoilla. ISWA järjestää vuosittain noin 60 tapahtumaa kuten kansainvälistä koulutusta, laitosvierailuja ja konferensseja. Viimeisten viiden vuoden aikana ISWA on kehittynyt tavalla, jota Koller kutsuu läpimurroksi. Suomen jätehuollon tasoa Koller pitää pohjoismaisten kumppaneidemme tavoin hyvänä. Kierrätysprosenttia hän lähtisi kasvattamaan syntypaikkalajittelua ja keräysjärjestelmiä tehostamalla. Dumppaamisen sijaan tarvitaan edes kunnon kaatopaikat.” ISWA toivookin globaalin jäteraportin herättävän päättäjät toimimaan. Koller on pettynyt, että se sisältää vielä niin paljon huonoja uutisia: ”On yhä kehittyviä maita tai alueita, joilla jätehuolto on olematonta. ”Jätehuollon pitäisi olla ihmisen perusoikeus. Jäsenmäärä on kaksinkertaistunut. Julkisen sektorin täytyy huolehtia, että keräysjärjestelmät toimivat sentään niin, etteivät ihmiset huku roskiin. ISWA on vahvistanut yhteistyötään EU:n ja lukuisten tutkimus-, tiedeja ympäristöorganisaatioiden kanssa ja käynnistänyt monia jätehuollon kehitysprojekteja ympäri maailmaa. Kollerin mukaan vastuutahot täytyisi selkeästi määritellä tai tavoitteet eivät toteudu
Uusiouutiset 5/2015 7
”Ekokem on kasvanut riihimäkeläisestä ongelmajätelaitoksesta aidosti kansainväliseksi kiertotalouskonserniksi. Edessä on nöyrä oppimismatka.” Siinä Kaitue voi nojautua Ekokemin henkilöstöön, jonka osaamista ja sitoutumista Kaitue kehuu avoimesti. Hänen lempiharrastuksiaan ovat lenkkeily ja laskettelu. Kaitue on tehnyt Outokumpu-konsernissa 20-vuotisen uran, josta viimeiset seitsemän vuotta hän toimi varatoimitusjohtajana. Piekkarin kaudella yhtiön liikevaihto yli kaksinkertaistui ja tulos viisinkertaistui. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että Ekokemin toimialan asiantuntijaksi en rohkene tässä vaiheessa liputtautua. 8 Uusiouutiset 5/2015 Karri Kaitue luotsaa Ekokemiä Ketterästi kansainväliseen kiertotalouteen Timo Piekkarin seuraaja Karri Kaitue haluaa jatkaa polulla, joka yhdistää Ekokemin paikallisen tietotaidon globaaliin osaamiseen. Ekokem on tässä aivan keskiössä.” Kaitue näkeekin yhtiöllä laajentumisvaraa muuallekin kuin Ruotsiin ja Tanskaan. ”Kiertotalous kestävän kehityksen osana on yksi voimakkaimmin nousevia megatrendejä globaalisti. Hän ylistää Piekkaria erinomaisesta työstä. Capmanin ja Suomen Taideyliopiston hallitusten puheenjohtajuutta Kaitue aikoo jatkaa vastakin. ”Loistava henkilöstö oli yksi keskeisimpiä minut [toimitusjohtajan tehtävään] ylipuhuneita seikkoja.” Megatrendistä bisnestä Toinen Kaitueen uudesta pestistä vakuuttanut seikka liittyy Ekokemin bisneksen ytimeen. ”Meidän pitää pystyä yhdistämään paikallisuus globaaliin osaamiseen ja säilyttämään kyky muuttua ja uudistua.” n Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Lisää uutisia Verkkoviestissä ja www.uusiouutiset.fi: Tuotteistus edistäisi kattohuopajätteen kierrätystä Neljä painopistettä uuteen Valtsuun Tuula Honkanen ja PHJ palkittiin Ylikapasiteettipuhe ei huoleta jätevoimalasektoria Suomen rannoilla tumppeja ja muovia Puun uudelleenkäyttö väheni Paristot ovatkin biotaloutta Biotehtaan Oulun Ruskon biojalostamo täyteen käyttöön Fortumilta ratkaisu hevosenlantaongelmaan Lakeuden Etappi ennätykseen Ekokem p Ekokemin uusi toimitusjohtaja Karri Kaitue suosii ketteryyttä ja aktiivisuutta vapaa-ajallaankin. Kesät hän viettää mökillä Porvoon saaristossa.. Uusi toimitusjohtaja löytyi läheltä: Ekokemin hallituksessa hieman yli vuoden toiminut paljasjalkainen helsinkiläinen, nyt Espoossa asuva OTL Karri Kaitue tarttui työhön. Hän on tehnyt pitkiä hallitusrupeamia muun muassa Outotecissä, Cargotecissä, Destialla ja Okmeticissa. Siitä Riihimäelle kasvava kiertotalouskylä on erinomainen esimerkki”, Kaitue summaa. Kaitueesta Ekokem saa peräsimeensä aktiivisen konkarin, jolla on monipuolinen kokemus Suomen vahvimpien teollisuusyhtiöiden johdossa. Yhtiö on osoittanut päätöksenteossaan ketteryyttä ja rohkeutta tehdä uusia avauksia sekä liiketoimintamalleissa, palvelutarjonnassa että teknologiassa. Kaitue löytää esimerkiksi Outokummusta ja Ekokemista yhtäläisyyksiä: ”Molemmille materiaalivirrat ja prosessiteollisuuden dynamiikka ovat olennaisia, samoin kapasiteetin käyttöaste ja työturvallisuus. Ekokem kertoi kesäkuun alussa, että yhtiötä kuusi vuotta menestyksekkäästi johtanut Timo Piekkari väistyy sivuun omasta pyynnöstään
Tavoitteena oma multatuotanto Pääkaupunkiseudulta tulee käsittelyyn Ämmässuolle noin 50 000 tonnia biojätettä vuodessa, joka käsitellään jo nyt kokonaisuudessaan uudessa mädätysja kompostointilaitoksessa, vaikkakin mädätyslaitoksen testiajot valmistuvat vasta syksyllä. Keskimäärin laitoksen on arvioitu tuottavan kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa, mikä vastaa noin 30 000 megawattituntia energiaa tai noin kolmea miljoonaa litraa bensiiniä. Uusiouutiset 5/2015 9 Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVA MARJA SAARIKKO Mädättämö juhlavasti käyttöön Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n uusi biokaasulaitos vihittiin käyttöön juhlavasti kesäkuussa. HSY:n biojätteen käsittelyn toimintovastaavan Christoph Gareisin mukaan laitos on ainutlaatuinen ja rohkea konsepti, joka tulee maksamaan itsensä takaisin jo lähivuosina sähkön ja lämmön tuotannosta saatujen tulojen ansiosta. Sen jälkeen biojäte seulotaan siten, että hieno aines, joka on noin 70 prosenttia koko biojätteen määrästä, ohjataan mädätysprosessiin ja karkea aines kompostointiprosessiin”, hän kertoo laitoksen toiminnasta. Murskaamon ja reaktoreiden toimintaa pääsee seuraamaan lasiikkunan takaa. Espoon Ämmässuon uudessa laitoksessa biojätteestä syntyy biokaasua ja kompostia. Laitoksen mädätysreaktoreissa syntyvä biokaasu ohjataan elokuusta alkaen Ämmässuon omaan kaatopaikkakaasuvoimalaan, jossa se muutetaan energiaksi. ”Kun biojätettä on mädätetty reaktoreissa noin kolme viikkoa, syntynyt mädäte imetään alipainejärjestelmällä pois reaktorista ja siirretään putkia pitkin kompostointilaitokseen. Syyskuussa HSY aloittaa biojätekampanjan, jossa pyritään aktivoimaan ihmisiä lajittelemaan biojäte nykyistä paremmin. Saatu komposti käytetään seosaineena ulkopuolisen toimijan multatuotannossa, mutta tavoitteena on käynnistää siinäkin oma tuotanto”, Gareis summaa. Esimerkiksi vuoden 2012 sekajätetutkimuksen mukaan sekajätteeseen joutuu HSY:n alueella vielä 69 kiloa biojätettä asukasta kohti vuodessa. n p HSY Jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo, HSY:n hallituksen puheenjohtaja Matti Enroth ja HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen vihkivät mädättämön käyttöön.. Käytössä oleva osavirtamädätys on hänen mukaansa entistä ekologisempi vaihtoehto, koska siinä vain sopivin osa biojätteestä kulkeutuu prosessiin eikä siinä synny jätevettä. Kampanjaan kuuluva hauska video päätyy myös elokuvateattereihin. Gareisin mukaan pääkaupunkiseudulla biojätteen lajitteluasteessa on parantamisen varaa. ”Laitokselle tuotu biojäte ohjataan murskaimeen, jossa muun muassa biojätepussit repeytyvät auki
p Purettava tuhannen neliön Varikon päiväkoti seisoo kuuden tuhannen neliön tontilla, jota reunustaa säästettävien tammien rivistö. 10 Uusiouutiset 5/2015 Jyväskylä haluaa kerätä kokemuksia rakennusja purkujätteiden uudenlaisesta lajittelutavasta. Testikohteeksi on valikoitunut Kangasvuoressa sijaitseva Varikon päiväkoti, joka puretaan sisäilmaongelmien takia elo-syyskuussa. Siellä on mineraalivillaeristeet sekä betoniperustukset. ”Työmaalla on koko ajan vaihtolava-auto, joka työntää lavoja purkupuomikoneen ulottuville aina purettavan materiaalin mukaan”, Konepeikon toimitusjohtaja Juha Kekäle suunnittelee. Tietoa kustannuksista ”Testikohteeksi tämä on sopivan selkeä. Jyväskylän kaupungin maankäyttöinsinööri Risto Aavajoki kertoo, että purettu betoni on saatu hyödynnettyä mara-asetuksen mukaan.. Ohjeissa uutta on esimerkiksi se, että nyt myös muovijäte ja kipsijätteet on lajiteltava purettaessa erilleen. Nyt on hyvä lähteä keräämään näistä kokemuksia”, Jyväskylän kaupungin jätehuoltosuunnittelija Terttu Nyberg perustelee. Rakennus on puurunkoinen ja tiiliverhoiltu. Purku-urakan voittanut Konepeikko Oy Imatralta uskoo, että Ajankohtaista Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Käsipelillä muovijäte erilleen Jyväskylä testaa uudistuvaa rakennusja purkujätteen lajitteluohjetta Varikon päiväkodin purku-urakassa. Purku-urakoitsija kokeilee, nousevatko kustannukset, kun muovija kipsilevyjäte on lajiteltava erilleen. p Jyväskylässä on jo purettu ja tulee lähivuosina purettavaksi Kankaan entisen paperitehtaan rakennuksia. Seuraamme erityisen tarkasti lajittelun onnistumista”, kertoo Jyväskylän kaupungin maankäyttöinsinööri Risto Aavajoki. ”Nämä uudet Kuntaliiton ohjeiden mukaiset jätehuoltomääräykset eivät vielä ole voimassa Jyväskylässä, mutta kaupunki haluaa testata ja ennakoida, miten ne käytännössä toimisivat
Periaate sopii Jyväskylän resurssiviisausstrategiaan. Esimerkiksi Mustankorkealla kipsijätteen vastaanottohinta on edullisempi kuin rakennusja purkujätteen. Konepeikko kuljettaa teräksen ja metallit omalle kierrätyspihalleen Imatralle. ”Näkyvä muovi puretaan varmaan ensin käsipurkuna ja purkutyön edetessä koneella”, Konepeikko Oy:n toimitusjohtaja Juha Kekäle ennakoi. Saamme tästä testikohteesta nyt arvokasta tietoa”, Kekäle sanoo. Kipsilevyjätteen lajittelu on sekin yritykselle uutta. Aavajoki uskoo, että käsityön kustannuksia kompensoivat jätemaksuissa saatavat säästöt. n Kuntaliiton ohjeistus mallina n Jotta mahdollisimman suuri osa rakennusja purkujätteestä päätyisi kierrätykseen, tulee työmaalla Kuntaliiton ohjeen mukaan lajitella ja kerätä erikseen ainakin seuraavat jätejakeet: – betoni-, tiili-, kivennäislaattaja keramiikkajätteet – kipsipohjaiset jätteet – kyllästämättömät puujätteet – metallijätteet – lasijätteet – muovijätteet – paperija kartonkijätteet – maaja kiviainesjätteet n. Kekäle arvioi, että kohteesta syntyy noin 600 tonnia purkujätettä. Lajittelemme mahdollisimman paljon niin edullisesti ja niin tehokkaasti kuin pystymme. Sadan kilon erottelemiseen ei kannata käyttää hirveästi aikaa”, Kekäle sanoo. Muutoin suursäkki tai jopa jätesäkit saattavat riittää. Toimimme tilaajan lajitteluohjeiden mukaan. Uusiouutiset 5/2015 11 lajittelu onnistuu viiden tai kuuden vaihtolavan sekä tarvittaessa suursäkkien avulla. ”Emme ole vielä arvioineet, paljonko käsityön lisääntyminen kasvattaa kustannuksia. ”Jätteen vastaanottohinnoittelu ohjaa, minne jäte päätyy hyödynnettäväksi. Jos muovijätettä näyttää syntyvän paljon, sille varataan oma vaihtolava
Toisena vaihtoehtona oli, että osa jätteistä olisi poltettu Leppävirralle rakennettavassa Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksessa. Samalla Mustankorkealle rakennetaan siirtokuormausasema, jonne vastaanotetaan pakkaavien jäteautojen kuormat ja rakennusjätteen lajittelussa syntyvä hyödyntämiskelvoton jäte. Tampereen suunta on meille kustannuksiltaan hyvä vaihtoehto”, Mustankorkea Oy:n toimitusjohtaja Esko Martikainen perustelee. Lisäksi voimalaitos olisi valmistunut vasta joulukuussa 2016, joten olisimme joutuneet hakemaan vuoden väliaikaislupaa sijoittaa sillä aikaa jätteitä kaatopaikalle. 12 Uusiouutiset 5/2015 Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Tampere voitti Leppävirran Mustankorkea Oy on päättänyt, että se toimittaa syntypaikkalajitellut yhdyskuntajätteensä ensi vuoden alusta lähtien Tampereelle. Ensimmäisiä koe-eriä aletaan kuljettaa Tammervoimalle syksyn aikana. Yhtiö on tehnyt asiasta yhteistyösopimuksen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa. Jäte kuormataan hallitilassa suuriin katettuihin kuljetuskontteihin ja toimitetaan jatkokäsittelyyn Tammervoimalle. Mustankorkea toimittaa vuodessa noin 30 000 tonnia yhdyskuntajätettä Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen, jossa sen poltolla tuotetaan sähköä ja lämpöä. ”Sinne olisi mahtunut vain kolmasosa meidän jätteistämme. n p Mustankorkea on päättänyt, että keskisuomalaisten yhdyskuntajätettä aletaan viedä Tammervoiman hyötyvoimalaitokseen.. Mustankorkea on etsinyt kuivajätteelleen poltto-osoitetta, koska orgaanista jätettä ei enää ensi vuoden alusta voi viedä kaatopaikalle
Jätteen kuljetuksista järjestettiin kilpailutus viisivuotiskausiksi kahden vuoden optiolla. Napapiirin Residuumin hallitus päätti asiasta heinäkuun alussa. Pellon jäteasemalta kuljetukset Oulun hoitaa Tornion Rakennussora Oy. Uusiouutiset 5/2015 13 Napapiirin jätteet Oulun ekovoimalaitokseen Rovaniemen, Ranuan ja Pellon polttokelpoiset jätteet kuljetetaan marraskuun alusta lähtien Oulun Laanilan ekovoimalaitokseen. n. Vääntäjä ja Veturi palkittiin Jätelaitosyhdistys JLY ry on jälleen jakanut perinteiset Vuoden Veturi ja Vuoden Vääntäjä -kunniamaininnat. Hänen ansiokseen luettiin erityisesti ajonohjausjärjestelmän kehittämiseksi tehty työ, jota on voitu sittemmin hyödyntää muissakin jäteyhtiöissä eri puolilla Suomea. Järjestelmän ansiosta on pystytty muun muassa vähentämään jätteenkuljetuksen päästöjä merkittävästi. Kolmevuotiset sopimukset sisältävät myös Residuumin ylläpitämien ekopisteiden sekä kesäisin järjestettävän kiertävän jätteenkeräyksen palvelut. Sopimus on viisivuotinen ja siinä on kahden vuoden optio. Vuoden 2015 Vastuullisen jätehuollon veturiksi valittiin käyttöpäällikkö Juha Talvio Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY). Sopimuskausi on määräaikainen, 1.3.2018–31.10.2020, jossa on kahden vuoden optio. n p Laanilan ekovoimalaitos saa lisää poltettavaa Napapiiriltä. Vääntäjä-tittelin sai toimitusjohtaja Anne Rautiainen Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:stä. Hän on vaikuttanut voimakkaasti siihen, että kunnan vastuulla oleva jätehuolto on tehostunut Savonlinnan seudulla. Rovaniemen Logistiikkapalvelut Oy kuljettaa jätteet Laanilan ekovoimalaitokseen Rovaniemeltä Alakorkalon jäteasemalta, Kalottipalvelu Oy puolestaan Ranuan jäteasemalta. Rovaniemen 22 alueen ja Ranuan kunnan jätteenkeräyksen palveluurakkaan on valittu entiset yritykset, Rovaniemellä MHK-Kuljetus Oy ja Ranualla Napapiirin Kuljetus Oy
14 Uusiouutiset 5/2015 Kierrätysterminaalien verkostoa NCC Recycling avasi toisen kierrätysterminaalin kesäkuussa Ohkolaan. Ehjät ja korjaamiseen kelpaavat kuormalavat on tarkoitus poimia uudelleenkäyttöön puujätevirrasta. ”Kierrätysliiketoiminta on vahvasti NCC:n strategiassa mukana. Kesäkuun alussa NCC Recycling avasi uuden kierrätysterminaalin Ohkolassa, NCC:n kiviainestoimipisteen yhteydessä. Heidän kauttaan meillä on yhteyksiä maarakennusurakoitsijoihin ja tiedämme, missä kohteissa materiaalille olisi tarvetta.” Ohkolassa voidaan lisäksi vastaanottaa noin 200 000 tonnia ylijäämälouhetta ja saman verran betonija tiilijätettä. ”Kun purkutyömailta tuodaan betonija tiilijätettä, samaa kalustoa voidaan käyttää siihen, että paluukuormissa viedään kiviaineksia tai betonimursketta.” Betonin ja puun murskaamiseen Ohkolassa etsitään nyt sopimuskumppania. Ohkolan kierrätysterminaali avautui kesäkuun alussa.. Se vastaanottaa betonija tiilijätettä, puhtaita maita sekä louheita. Lasia Ohkolaan voidaan ottaa 10 000 tonnia, puuaineksia puolestaan 50 000 tonnia. n NCC Recycling rakentaa p NCC haluaa kierrättää rakennusja purkujätettä sekä kivija maa-ainesjätettä oman verkoston kautta. Visio on, että pystyisimme omilla saiteillamme ja yhteistyökumppaneiden avulla huolehtimaan kierrätyksestä omalta osaltamme”, sanoo NCC Recyclingin aluejohtaja Johanna Rusanen. NCC Recycling on alkanut rakentaa omien kierrätysterminaalien verkostoa, joka alkuvaiheessa kattaisi ainakin EteläSuomen kasvukeskukset. n ELINA SAARINEN NCC haluaa olla mukana saavuttamassa rakennusja purkujätteiden 70 prosentin kierrätystavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Tarvittaessa sitä voidaan käsitellä esimerkiksi seulomalla eri raekokoihin ja toimittaa maarakentamiskohteisiin neitseellistä maa-ainesta korvaamaan. Seuraavat terminaalit nousevat Turkuun ja pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudullekin on tarkoitus saada oma terminaali. ”Kierrätysterminaalien avulla saamme maa-aineksia sekä betonija tiilimursketta mara-asetuksen mukaisesti hyötykäyttöön”, Rusanen sanoo. Tarkoituksena olisi, että mobiilimurskaimella käsittely alkaisi ensi vuoden alkupuolella. Ohkolassa on kapasiteettia vastaanottaa puhdasta ylijäämämaata noin 500 000 tonnia vuodessa. NCC Recycling on avaamassa terminaalia muutaman vuoden sisällä Turkuun, jossa yva-prosessi on äskettäin saatu päätökseen. Ohkolassa NCC Recycling kierrättää puhtaita maita maa-ainespankkimaisesti: ”Teemme hyvin paljon yhteistyötä NCC:n eri liiketoimintaalueiden kanssa. Puujäte menee alkuvaiheessa energiaksi, mutta mietinnässä on, mitä kierrätyskohteita sille voisi löytyä. Alkuvaihe on osoittanut, että toimintaa kannattaa laajentaa. Paluukuormat käyttöön Ohkola sijaitsee Lahden ja pääkaupunkiseudun puolivälissä, joten kierrätysterminaali voi palvella myös pääkaupunkiseudun maanrakennusurakoitsijoita, purkuliiketoimijoita ja rakennusliikeasiakkaita. NCC:n Nokian kierrätysterminaali avautui viime vuoden alussa
p Kuvassa biokaasuvoimala ja biokaasupumppaamo, jollaisia Vietnamin projektiin toimitetaan kaksi kappaletta. Se on ihan parasta tukea Suomen viennille ja yksi osa Suomi Oy:n pelastamista.” Binh Duongin kohteessa on vielä tarvetta jatkohankkeille, joihin Doranovalla on nyt tämän referenssin kautta hyvät mahdollisuudet. ”Venäjä-kaupat loppuivat viime vuoden alkupuolella kuin seinään. ”Biokaasuteknologia tulee Suomesta. Esimerkiksi polttokelpoista jätettä alueella on yhteensä 100 000 tonnia. n ELINA SAARINEN Vesilahtelainen Doranova Oy rakentaa eurooppalaisen tason mukaista jätteenkäsittelyteknologiaa Vietnamiin lähelle Ho Chi Minhiä, Binh Duongin provinssiin. Vietnamissa on vireillä muitakin kohteita, samoin Laosissa. Mäkelän mukaan Doranova voitti kaupan Suomen hyvän maineen ja Doranovan Viro-referenssien ansiosta. Toivon, että uusi hallitus ottaisi korkotukiluoton taas käyttöön, koska sillä pystytään saamaan miljoonien hankkeita yrityksille. Hyvin moni Keski-Euroopan maa on Aasian-markkinoilla tarjoamassa ratkaisujaan ja korkotuki-instrumenttejaan, jotka ovat välttämättömiä etenkin kehittyvissä maissa. ”Jätevoimalat rakennetaan eurooppalaisen standardin mukaan, koska kaupunki haluaa olla esimerkkinä muille. Doranovalle kauppa tuli kreivin aikaan. Kaupan arvo on 6,1 miljoonaa euroa. n Doranova. Tärkeää on ollut myös Suomen korkotukiluottojärjestelmä, jolle Mäkelä toivoo jatkoa: ”Tämä on Suomen valtion korkotukiluotolla rahoitettava kohde. Vietnamin-kaupan ansiosta olemme pystyneet pitämään henkilöstön kokonaan”, toimitusjohtaja Pasi Mäkelä kertoo. Voimalaan tulee erittäin hyvät savukaasun puhdistusjärjestelmät.” Kaupunki haluaa kerätä yli 10 vuotta käytössä olleelta kaatopaikalta kaasut talteen. Ilman tätä rahoitusta kauppaa olisi ollut mahdotonta saada. Doranovan nyt rakentaman arinakattilalaitoksen lisäksi alueella on jo yksi 30 000 tonnin jätevoimala, ja vielä olisi tilaa kolmannelle. Venäjä on aiemmin ollut yritykselle tärkeä markkina, mutta talouspakotteet jäädyttivät monet kaupat sinne suuntaan. Uusiouutiset 5/2015 15 Vietnamin mallikaupunki rakentuu suomalaisteknologialla Doranova Oy toimittaa Vietnamin Binh Duongin provinssin jätteenkäsittelykeskukseen biokaasulaitoksen ja jätevoimalan. Doranova toimittaa miljoonia asukkaita palvelevaan jätteenkäsittelykeskukseen 30 000 tonnin jätteenpolttolaitoksen sekä biokaasulaitoksen ja kaatopaikkakaasunkeräysjärjestelmän putkistoineen, kaivoineen ja pumppaamoineen. Doranova rakentaa kaatopaikan vanhalle 15 hehtaarin alueelle kaasunkeräysjärjestelmän, johon tulee parikymmentä kaasukaivoa, pumppaamoja, kaasunsiirtoputkistot ja biokaasulaitos, joka tuottaa kaasusta energiaa jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin sekä sähköä valtakunnan verkkoon. Neuvotteluja Aasiaan on käyty muutamia vuosia. Laitos tehdään Suomessa, pumppaamo teetetään suomalaisella alihankkijalla ja vedenerotusja kaasunkeräyskaivot valmistamme itse Vesilahdessa”, Mäkelä kertoo. Aasian-kauppa tuli kuin tilauksesta paikkaamaan yskivää Venäjän-vientiä
”Normaali rakennus on nykyisin kulutushyödyke, joka lyhyen elinkaarensa päässä heitetään pois”, Mattila kärjistää. Ainakin, jos arkkitehti Lars-Erik Mattilalta kysytään. Oikeastaan ”tulevaisuuden talo” ei ole kovinkaan uudenlainen. Nämä menevät pystysuuntaisesti, kuten ennen vanhaan.” Mattila on halunnut tuoda myös tiilien uudelleenkäytön jälleen ajankohtaiseksi. Lopuksi sen materiaalit palaavat luonnon kiertoon. Koko komeus lepää neljän graniittisen kiviaitatyyppisen perustuksen päällä. Ennen vanhaan ajateltiin, että talon pitää kestää isältä pojalle. ”Puuelementit voi käyttää uudelleen sellaisinaan, sillä niitä ei ole halottu leikkauksilla ja putkistoilla. Sen pystyttämisessä hyödynnetään pääasiassa vanhoja, satoja vuosia käytössä olleita mutta nykyisin uhanalaisia rakennustapoja. ”Tiilien kierrätettävyys on vanha juttu. ”Alettiin puhua 35–40 vuoden käyttöiästä, jonka jälkeen rakennukset on tarkoitus joko purkaa tai ainakin remontoida perusteellisesti”, Mattila kuvailee. Puun ja tiilien uusi elämä Lars-Erik Mattilan tulevaisuuden talossa on otettu huomioon myös siirrettävyys ja muunneltavuus. 16 Uusiouutiset 5/2015 Tulevaisuuden talo pohjaa perinteisiin Rakentamisen tulevaisuus perustuu aineen kiertokulkuun ja ylläpidettävyyteen. TTY p Nollaenergiatalojen rinnalla voisi olla nollapäästötaloja, visioi rakennusfysiikan professori Juha Vinha.. Kylpyhuoneet pinnoitetaan ja rappukäytävät verhoillaan paloturvallisiksi savilaatoilla ja savitiilillä. 1960-luvulla yleistynyt teollinen rakentaminen jyräsi perinteen. Ajatus hukattiin vasta, kun Tulevaisuuden kerrostalossa asutaan pitkään, ehkä satoja vuosia. Tuulensuojana toimivat lisäaineettomat puukuitulevyt. Seitsemänkerroksinen rakennus nousee harjakorkeuteensa liimattomien massiivipuuelementtien turvin. Ilmanvaihdosta huolehtii painovoima, ja rakennus pysyy kunnossa ilman sähköä nielevää talotekniikkakoneistoa. Synteettisiä kemikaaleja ja luonnon kiertokulkuun palautumattomia aineita sisältäviä osia on ainoastaan sähköjohdoissa. Nuori arkkitehtuurin opiskelija nousi barrikadeille kestävämmän rakentamisen puolesta ja suunnitteli diplomityönään ”tulevaisuuden kerrostalon”. n KATJA PULKKINEN Arkkitehti Lars-Erik Mattila on kyllästynyt kertakäyttörakentamiseen
”Sen sijaan, että keksitään haitallisille materiaaleille uusia käyttötapoja, niiden käyttö tulisi lopettaa. ”Ennen ymmärrettiin, että talon pitää kestää isältä pojalle”, arkkitehti sanoo.. ”Ongelma tässä talossa on, että se ei täytä nykyisiä energiamääräyksiä. Nollaenergiatalojen lisäksi voisi olla raja-arvoja myös rakennusten synnyttämille päästöille”, Vinha visioi. Mutta lähtökohtana on ehkä ollutkin se, että nykymääräykset ovat ylimitoitettuja. Tulevaisuuden kerrostalo perustuu ensi sijassa siihen, että siinä asutaan pitkään, parhaimmillaan satoja vuosia. Hiekan sen sijaan voi vain imuroida pois.” Talo umpikujan päässä Rakennusfysiikan professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta kannattaa varmatoimisia ja pitkäaikaiskestäviä rakennuksia. ”Maalit, eristeet, käsitelty puu, pinnoitettu betoni, muovimatot, maalit, liimat, polyuretaani, PVC, raskasmetallit, palonestoaineet”, Mattila listaa nykyrakennusten koostumusta. Hän korostaa, että toimiva talo voi syntyä monenlaisista materiaaleista, kunhan käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. Suomi on muuttanut rakennuslainsäädäntönsä EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiseksi, eikä tulevaisuustalo läpäise seulaa. Mattilan ideoimassa talossa on nimittäin yksi suuri ongelma. Mutta ei se aina mene niin”, Vinha sanoo. ”Puurakennuksessa voidaan käyttää myös painona hiekkaa tai savea. Mattila suosii materiaaleja, joita on helppo ylläpitää ja jotka palaavat takaisin luonnon kiertoon. Niissä olisi parantamisen ja myös joustamisen varaa.” ”Oletus on ollut, että energiankulutuksen väheneminen edistää päästötöntä kehitystä. ”Kysymys kuuluu, pitäisikö energiatehokkuuden rinnalla olla toinenkin tapa osoittaa rakennuksen kelpoisuus. Mitään puhdasta irrotettavaa ei välttämättä edes ole.” Mattila ei halua arkkitehtina edistää haitallisen jätteen elämän pitkittämistä, mitä kierrätys voi pahimmillaan merkitä. Sitä ei saa rakentaa. ”Taloa purettaessa syntyvien jätteiden käsittely on kuitenkin yksi osa sitä kokonaisuutta, joka tulee ottaa talon toteutuksessa huomioon”, Vinha sanoo. Juha Vinhan näkemys on maltillisempi. ”Selkeämpää olisi, jos voitaisiin tarkastella suoraan päästöjä ja kokonaisvaltaista ympäristökuormaa.” Juha Vinhan mukaan Mattilan talo pärjäisi tällaisessa vertailussa hyvin. Ne ovat elinkaarensa päässä kierrätykseen huonosti soveltuvaa tai jopa haitallista jätettä. Vain siten saadaan niiden valmistuskin joskus loppumaan”, Mattila sanoo. n Lars-Erik Mattila Katja Pulkkinen p Lars-Erik Mattila haluaa palata rakentamisen juurille. Nykyisin käytetään tavallisesti betonia, mikä estää puun uusiokäytön. ”Ylläpidettävä, helposti huollettava rakennus on sellainen, jonka hyvät ominaisuudet säilyvät ilman, että materiaalia kertyy haitallisella tavalla.” Toisin on nykyisten talojen kohdalla. ”Liimatut, liitetyt, pursotetut, kerrostetut ja kemikaalikäsitellyt materiaalit ovat hankalia irrottaa toisistaan. Uusiouutiset 5/2015 17 käyttöön tuli sementtilaasti, joka on niin kovaa, että se hajottaa tiilet purettaessa.” Mattilan suunnitelmassa tiilet muurataan pehmeällä kalkkilaastilla, jonka poistaminen onnistuu tiiliä rikkomatta. Professorin mielestä talojen rakennustekninen toimivuus, materiaalien ympäristöystävällisyys ja sisäilman laatu ovat tärkeitä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon laajemmin kuin nykynormistot sen tekevät
Myös maarakentamisen volyymit ovat pienentyneet sekä näkymät heikentyneet. 18 Uusiouutiset 5/2015 Mukailtu perusura: Yhdyskuntajätelajien määrien (t) kehitys Ennakkoarvio: Jätteen määrä kääntyy laskuun Suomen kokonaisjätemäärät vähenevät lähitulevaisuudessa, vaikka yhdyskuntajätteen määrä kasvaakin hieman, arvioi Suomen ympäristökeskus. Kaivannaistuotannon jätemäärät pysyttelevät nykytasolla tai vähenevät. Tehdasteollisuuden jätteistä hyödynnetään valtaosa. Ennakkoarvion mukaan talouden heikko kehitys heijastuu jätemääriin. Potentiaalia materiaalina hyödyntämiseen on vielä monissa jätevirroissa. Metlan tietojen pohjalta, että tehdasteollisuuden suurten jätteentuottajien, kuten massaja paperiteollisuuden tuotanto laskee runsaan kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden vajaan viidenneksen vuoteen 2020. Tehdasteollisuuden hyödyntäminen on pääosin energiana hyödyntämistä. Ainoastaan korjausrakentamisessa on ollut nähtävissä kasvua. Metalliliiton ja Rakennusteollisuuden arvioiden pohjalta SYKE odottaa samankaltaista vähenevää kehitystä myös metallija rakennusteollisuudessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Sähköja elektroniikkateollisuuden arvokkaiden materiaalien kierrätysaste on hyvin alhainen. Materiaalivirtoja ja materiaalitehokkuutta arvioineet tutkijat ovat todenneet, että talonrakentaminen on avainsektori tarkasteltaessa resurssien käytön kannalta keskeisiä toimialoja. Yhdyskuntajätteen koostumus muuttuu muovipainotteisemmaksi, mikä hankaloittaa kierrätystä. Tavoitteena oli identifioida jätevirtoja, joihin tulevassa Valtsussa tulisi keskittyä sekä tuottaa tietoa keinoista saavuttaa jätteille asetettuja tavoitteita. Suomen ympäristökeskus arvioi mm. Myös rakentamisen ja koko hankintaketjun elinkaaren aikana muodostuva jätteen määrä on huomattava. Jätevolyymien ja niiden kehityksen lisäksi hyödyntämispotentiaali ja elinkaarinäkökulma osoittavat keskeisiä jätevirtoja. Näin arvioi Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka selvitti ympäristöministeriön rahoittamana valtakunnallisen jätesuunnitelman (Valtsu) taustaksi Suomen jätemäärien kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. n HANNA SALMENPERÄ, ERIKOISSUUNNITTELIJA, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Suomen kokonaisjätemäärät tulevat vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaatopaikalle sijoitettiin sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on haasteellista. Suomen ympäristökeskuksen laatiman ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä kasvaa maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin lievää suhteellista irtikytkentää talouskasvusta
Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden (mm. Jätelainsäädäntöön ja tavoitteisiin on luvassa muutoksia EU:n kiertotalouslinjausten myötä. Ennakoinnin tarve korostuu myös jätehuollon investointeja suunniteltaessa. Samalla jätemuovin määrän kasvaessa maahamme tarvitaan kokonaan uusi keräysja kierrätysjärjestelmä. Suuret jätemassat syntyvät mineraalien kaivussa ja maarakentamisessa. Erityisesti jätteen synnyn ehkäisyyn sekä kierrätyksen lisäämiseen odotetaan uudistuksia. Uusiouutiset 5/2015 19 Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätteen koostumusennusteen mukaiset muutokset jätelajeittaisissa määrissä eivät vaikuta tähän päätelmään. Asiantuntijoiden mielestä keskeisimpiä keinoja lisätä kierrätysastetta ovat erilaiset pakotteet, kierrätysteknologian kehitys ja uudet lajittelulaitokset, tuotesuunnittelu kierrätystä tukevaksi, sekajätteen käsittelyhinnan merkittävä korotus, energiajätteen keräyksen kieltäminen, korkeatasoinen kierrätys, laskentamenetelmien yhdenmukaistaminen EU:ssa, jätehuollon vastuiden uudelleenmäärittely, markkinoiden luominen kierrätettäville materiaaleille, teollisuuden innovaatiot ja jätemateriaalien tuotteistaminen. Syke arvioi yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista sekä kierrätystavoitteiden saavutettavuutta kysymällä näkemyksiä jätehuollon asiantuntijoilta. Hy vinä taloudellisina vuosina jätemäärät kasvavat ja heikkoina puolestaan vähenevät. Paperille on olemassa hyvä keräysjärjestelmä, mutta paperin määrän vähentyessä kierrätysasteen saavuttaminen vaikeutuu. Asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2020 on mahdollista saavuttaa. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee merkittävästi. Näiden jätteiden hyödyntäminen on tärkeää, mutta jätemäärien lisäksi on muitakin näkökulmia. Kokonaisjätemäärien ennakoimiseksi Suomen ympäristökeskus tarkasteli eri toimialojen tulevaisuuden näkymiä niin tuotannon volyymien kehityksen kuin jätettä vähentävien teknologioiden uudistumisen osalta. Sen sijaan asiantuntijat eivät pitäneet mahdollisena 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä. Ennusteita hyödynnettäessä on muistettava, että niihin sisältyy suuri joukko olettamuksia, joiden toteutuminen on epävarmaa. Kartonkipakkauksien osuus sen sijaan kasvaa lievästi. Jätemäärien ennakointi on epävarmaa Jätemäärien ennustamiseen ei ole olemassa yhtä yleisesti käytettyä menetelmää. Yhdyskuntaja erityisesti kotitalousjätemäärien mallinnusta on tehty eri menetelmin jo pitkään. Tilastot osoittavat jätemäärien seuraavan taloudellista kehitystä. Selvitetyn yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperija kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdistaa kierrätyksen lisäämiseksi. SER, puu) osuus tulee lisääntymään. Biojätteen osuus on vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. ”Ei päästä 70 prosentin kierrätysasteeseen” Jätemäärien tulevan kehityksen mallintaminen palvelee jätehuollon suunnittelua ja päätöksentekoa. Jätteen hyödyntämispotentiaali sekä elinkaariajatteluun perustuva materiaalivirtojen tarkastelu laajentavat perspektiiviä. n Suomen ympäristökeskus (SYKE) Yhdyskuntajätteen koostumuksen kehitys prosentteina Jätelajien määrien (t) kehitys. Määrien ennakoinnin lisäksi keskeisten toimialojen ja jätevirtojen määrittely on tärkeää jäteongelmien ratkaisussa. n Lisätietoa hankkeesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155189 Artikkelin lähteinä käytettyjen dokumenttien lista löytyy Uusiouutisten nettisivuilta. Vuonna 2030 se olisi 3,0 miljoonaa tonnia. Yhdyskuntajätemäärien ennustamisessa käytettiin ympäristövaikutusten ennustamiseen kehitettyä IPAT-mallia. Koostumuksessa tapahtuvilla muutoksilla saattaa olla jonkin verran merkitystä kierrätyksen kannalta
Työmiesten lisäksi koko suku valjastettiin työhön, joka kesti koko talven. Jälkipolville menetelmän vaihdos tiesi kuitenkin kovaa urakkaa. 1900-luvun alkuvuosina rinnalle otettiin nopeampi kromiparkitus. ”Kaikkiaan tilalta vietiin pois 320 tonnia pilaantuneita maita. Tikka ja Pelto-Huikko ihailivat verstaan esineistöä ja päätyivät tekemään suvun vanhasta verstaasta ympärivuotisen museon, majoitustilan, pitoja juhlapalvelupaikan ja matkailukohteen. Tikka ja Pelto-Huikko joutuivat nimittäin puhdistamaan tilan kromilla pilaantuneen maaperän pohjaveteen saakka, ennen kuin pystyivät kunnostamaan tilan rakennukset ja avaamaan museon. Sen jälkeen verstas jäi käyttämättömäksi 30 vuodeksi, kunnes tila päätyi viimeisimmän nahkurin, Eino Elon, tyttärentytärelle Johanna Pelto-Huikolle. Kromiparkituksella oli hankalammat seuraukset. Kun kaivoimme pihaa, sieltä paljastui tunkioita. Golder Associates teki pilaantuneen maan kunnostussuunnitelman. Vaaralliset jätteet kuten kromilla pilaantunut nahkasilppu meni Ekokemille”, Tikka kertoo. n Träkkirauta ja kottikärryt Hämeen Härkätietä saapuva museovieras ei arvaakaan, että nahkurin käsityöhistorian lisäksi Portaan Nahkurinverstaan tarina kätkee myös toisenlaista käsityötä pilaantuneiden maiden puhdistamisessa. 20 Uusiouutiset 5/2015 Kari Tikka raottaa luukkua lankkulattiassa. Verstaan lattian alta sitä ei päässyt kaivamaan pois millään koneella. Tikan ja Pelto-Huikon täytyi ensin purkaa varovasti verstaan lattia, paaluttaa vanha rakennus ja sitten kaivaa maa pois verstaan sisältä käsipelillä, lapioilla ja kottikärryillä. Kolmisensataa tonnia tästä kaivoimme käsin talon pohjan alta.” Rakennuksen välipohjista löytyi nahkajätteitä kymmenien senttien kerroksina. kromista ja nahkajätteistä.. ”Voimakkaasti ja lievästi pilaantuneet maat menivät Niska & Nyyssösen Forssan kentälle puhdistettaviksi. Paha hajuhaitta on kyllä syntynyt ja biologista jätettä, joka on houkutellut rottia, mutta ei mitään pysyvästi luontoon jäävää”, Tikka arvelee. Se lyhensi parkitusaikaa kuudesta kuukaudesta kuuteen viikkoon. ”Ihmettelimme, että verstaan ja joen välissä maa oli korkealla. Täällä pääsee museokierroksella tutustumaan entisajan nahanvalmistusprosessiin ja näkemään omin silmin kovasinkivet, träkkiraudat ja ne kuuluisat nahkurin orret sekä hyvällä tuurilla pyörittämään lasituskonettakin. Sen alta paljastuu allas, jossa sata vuotta sitten säilöttiin nahkoja vahvassa suolaliemessä, ennen kuin niitä alettiin parkita suurissa puusammioissa. Tunkiot kaivettiin pois kaivinkoneella muutamassa viikossa. Osa siitä on sitoutunut maaperään verstaan alle. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN t Johanna Pelto-Huikko ja Kari Tikka esittelivät museokierroksella, miten ennen vanhaan nahkaa viimeisteltiin ja kiillotettiin lasituskoneella. Tilan maaperä on puhdistettu mm. Verstaalla on parkittu nahkaa alun perin luonnonmukaisilla kasviparkitusmenetelmillä pajun, koivun ja kuusen kuorella. p Portaan Nahkurinverstas vie kävijän sadan vuoden takaisiin nahanvalmistustunnelmiin. Portaan nahkurinverstaalla on valmistettu nahkatuotteita 1880-luvulta 1970-luvulle asti. Se oli pilaantunut kromilla. Tikan mukaan suoraan verstaan alla on ollut hiekkapeti, joka on toiminut alkeellisena ”puhdistuslaitoksena”: kromilitku on kaadettu tynnyreistä suoraan hiekkapedille. Nahkaja teurasjätteitä on heitetty aikoinaan vain ikkunasta pihalle”, Tikka kertoo. Ollaan Tammelan kunnan Portaan kylässä vanhalla nahkurinverstaalla. ”Jos tila olisi pysynyt kasviparkituksessa, se ei olisi pilannut maata
Näiden pohjalta ohjelmisto laskee ympäristövaikutukset ja tekee rakentamisen ja materiaalien ympäristötehokkuudesta mitattavaa. Ohjelmisto tukee esimerkiksi LEEDja BREEAM-serti-fiointeja ja se täyttää ISOja CEN-standardien vaatimukset. n. Elinkaarilaskenta on siirretty pilvipalveluun. Bionova oli mukana esimerkiksi Lappeenrannan jäteja jätevedenkäsittelyn vaihtoehtojen arvioinnissa. n ELINA SAARINEN Lahtelais-pääkaupunkiseutulainen ohjelmistoja asiantuntijayritys Bionova Oy on kehittänyt elinkaariarviointiin laskentatyökalun, joka hyödyntää Juha Sipilän hallituksenkin peräänkuuluttamaa digitalisaatiota. Bionova suuntaa ohjelmistotuotteensa erityisesti rakentamisja infra-aloille sekä teollisuuteen, koska näillä ympäristötehokkuuden osoittamisesta on tullut kilpailuetu. Itse laskenta tapahtuu jo aiemmin lanseeratussa 360optimiverkkopalvelussa, jota voidaan käyttää myös ilman tietomallia. Jos rakennuksessa on vaikkapa seitsemän tuhatta eri rakennuselementtiä, ohjelmisto analysoi kustannuslaskelman tai rakennuksen tietomallin sisältämän datan ja tunnistaa merkittävät rakennusmateriaalit. Uusiouutiset 5/2015 21 Elinkaariarviointi meni pilveen Bionova Oy on tuotteistanut elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten laskennasta pilvipalveluun pohjautuvan, vientimarkkinoille suunnatun ohjelmistotuotteen. ”Arviointitulosten saaminen ei vaadi asiakasyritykseltä erikoisosaamista. Suomessa One Click LCA:ta ovat pilotoineet muun muassa Skanska, Ruukki ja Jyväskylän kaupunki. Palvelun kilpailuvaltti on tuottaa tietoa nopeasti. Ohjelmistomyynti on sinkoamassa kahdeksan työntekijää työllistävän ja 700 000 euron liikevaihdon viime kaudella tehneen yrityksen kasvuun. ”Teemme elinkaariarviointia myös jätehuoltopuolelle”, Pasanen lisää. Toimitusjohtaja Panu Pasanen esittelee, kuinka haluttu laskelma syntyy palvelulla hetkessä verrattuna elinkaariarviointiin, joka voi viedä jopa viikkojen työpanoksen. Yrityksen uusi ohjelmisto, One Click LCA, auttaa esimerkiksi talonja infrarakentamisen suunnittelijoita ja päättäjiä saamaan käsityksen hankkeen elinkaarenaikaisista ympäristö-vaikutuksista. Se on myös virallisen tuotehyväksyntäorganisaation serti-fioima. Ohjelmistoa voi käyttää helposti ja toistettavasti, ja palvelussa on valmiita laskureita useisiin eri tarkoituksiin”, Pasanen kuvailee. Pasanen näkee houkuttelevia markkina-alueita etenkin Pohjoismaissa, Itä-ja Keski-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Pasanen kertoo, että verkkopalvelulla on asiakkaita jo kymmenessä maassa
Kyseessä on ensimmäinen suomalaiselle jätelaitokselle tehtävä elinkaarimallinnus, joka huomioi myös ravinteiden todellisen kierron. Entä miten mädäte hyödynnetään. Teemme niitä paitsi jätehuoltoja energiasektorille, myös muualle, esimerkiksi biokemikaaliteollisuudelle”, Niskanen sanoo. Keinolannoitteita korvaamaan Asiantuntijayritys tarkastelee, millaisia ilmastoja ravinnekiertovaikutuksia Pirkanmaalle mahdollisesti rakennettavalla mädätyslaitoksella on eri skenaarioissa. Jätelaitoksille yritys on tarjonnut kaatopaikkakaasun käsittelyn kehityspalveluita. Lähiaikoina valmistuu myös kaksi muuta LCA Consultingin tekemää jätehuollon elinkaarimallinnusta. n ELINA SAARINEN. Ravinnekierto on korostumassa jätehuollon elinkaariarvioinnissa. Yritys on laskenut Etelä-Karjalan Jätehuollolle tiettyjen jätejakeiden käsittelyvaihtoehtojen hiilijalanjälkiä. ”Mallinnuksessa pääsemme nyt ensimmäistä kertaa kunnolla tutkimaan jätehuollon loppupäätä ravinnekiertonäkökulmasta.” Mallinnus pohjautuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja MTT:n (nykyisin LUKE) kehittämään ohjeistukseen ravinnekierron laskemiselle. Rakennussektorille yritys tarjoaa materiaalikatselmuksia ja rakennusjätteiden hiilijalanjälkilaskentaa. Ongelmana on usein, että ravinteita on, mutta ne hukataan vääriin paikkoihin. Lisäksi hukatut ravinteet aiheuttavat usein haitallisia ympäristövaikutuksia kuten rehevöitymistä”, LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja Antti Niskanen näkee. n p Biojätteen käsittely mädättämällä avaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää biokaasua esimerkiksi liikennepolttoaineena. LCA Consulting Oy tekee juuri Pirkanmaan Jätehuollolle uraauurtavaa jätehuollon vaikutusten arviointia. HSY:lle valmistuu ympäristöministeriön rahoittamassa KOMBI-projektissa biojätteen käsittelyn elinkaarimallin päivitys ja prosessivaihtoehtojen vertailu päivitettyä mallia käyttäen. Skenaarioita on paljon, sillä jo biokaasun hyödyntämisessä tutkitaan kuutta eri tapaa liikennekaasukäytöstä alkaen. Jos mädättämön lopputuotetta ei käytetä sellaisessa järkevässä kohteessa, jossa se aidosti korvaisi keinolannoitteita, ravinteet hukataan eikä niistä saa mallinnuksessa hyvityksiä. LCA Consulting tekee uraauurtavaa työtä. LCA Consulting Oy tekee parhaillaan Pirkanmaan Jätehuollolle elinkaarimallinnusta biojätehuollon vaihtoehtojen ilmastoja ravinnekiertovaikutuksista ja niiden kustannuksista. 22 Uusiouutiset 5/2015 Ravinteiden kierron varmistaminen on tulevaisuuden kiertotalouden peruspilareita. Uusi malli ravinnekierron elinkaariarviointiin Ravinnekierto huomioidaan yhä paremmin jätehuoltoalan elinkaariarvioinneissa. Pirkanmaan Jätehuollolle tehtävä elinkaarimallinnus valmistuu syyskuussa. ”LCA-projekteja on nyt vireillä paljon. ”Pääsemme nyt ratkomaan sellaisia uusia asioita, joita ei vielä ole aikaisemmin tullut esille”, Niskanen innostuu. ”Ravinteet pitää aidosti saada kiertoon lannoitekäyttöön esimerkiksi viherrakentamiseen tai maatalouteen, jossa ne korvaavat keinolannoitteita. Trendi alkaa näkyä nyt myös jätehuoltoalan elinkaariarvioinnissa (LCA, life cycle assesment)
Esimerkiksi biopolttoaineiden tai jätteenpolton tuhkille menetelmä ei toistaiseksi sovellu. n ELINA SAARINEN. Tuote tuo kustannussäästöjä betonin valmistajalle ja parantaa betonin hiilijalanjälkeä, sillä se vähentää sementin tarvetta. 40 vuotta betonija laastialalla toiminut Heikkinen-Mustonen ei halua paljastaa pitkään kehitettyä reseptiä läpimurron kynnyksellä. Sitä Fatec ei seminaarissa paljastanut, miten taikatemppu tehdään. ”Mitä Fatecin salaperäinen ”musta laatikko” pitää sisällään?” illallisvieraat kyselivät. Nyt Fatec on siirtänyt teknologian mobiiliin konttiin, joita se alkaa markkinoida maailman kivihiilivoimaloille ja energiasektorille. Mahdolliset haitta-aineet hän kertoo vältettävän hyvälaatuisilla lähtöaineilla ja tarkalla analysoinnilla. Prosessiin ei lisätä mitään, ei edes vettä. Eurooppaan ja Lähi-itään Fatec Oy:n toimitusjohtaja Aino Heikkinen-Mustonen ei suostu vieläkään paljastamaan prosessin salaisuuksia, sillä Fatec Oy on juuri aloittamassa tämän nimenomaisen teknologian vientiä. Vuonna 2014 perustettu Meri-Porin pilottilaitos on onnistunut: lisäainetta on käytetty sekä Suomen että Ruotsin betoniteollisuudessa. Nuori suomalainen cleantech-yritys nimeltä Fatec Oy oli juuri kertonut, kuinka yhtiön pilottilaitos Tahkoluodon Meri-Porissa tuottaa Fortumin A-luokan kivihiilituhkasta betoniteollisuuden lisäainetta, Ecofax 20:ta. Ensimmäiset neuvottelut teknologiaviennistä käynnistyivät keväällä Euroopassa ja Lähi-idässä. Fatec on skaalaamassa 10 000 tonnin pilottilaitoksestaan 30 000 tonnin versiota. Siitä kuhina. n Hannu Mustonen p Fatecin jalostuslaitos on Fortumin voimalaitoksen tiloissa Meri-Porissa. Lisäksi keksintö nostaa voimalaitossektorin sivutuotteen eli lentotuhkan arvoa jalostamalla tuhkasta uusia tuotteita. Hyvin hienoa raaka-ainetta hienonnetaan, käsitellään ja järjestellään millin tuhannesosan tarkkuudella”, hän suostuu kertomaan. ”Odotamme, että teknologiavienti tuottaa viiden seuraavan vuoden aikana muutamia kymmeniä miljoonia euroja. ”Mysteerikontti” taikoo lentotuhkasta betonin lisäainetta Fatec Oy ryhtyy kauppaamaan maailmalle konttiin skaalattua teknologiaa, jolla kivihiilivoimalat voivat valmistaa lentotuhkastaan arvokasta lisäainetta betoniteollisuudelle. Uusiouutiset 5/2015 23 Erään äskettäisen seminaarin iltabuffetissa kohistiin. Tämä on maltillinen arvio”, Heikkinen-Mustonen tähtää. Teknologian kaupallisessa kehittämisessä Fatecia on auttanut Tekes, joka on rahoittanut 1,38 miljoonan euron hanketta 50 prosentilla Green Growth -ohjelmastaan. Lisäaine parantaa betonin ominaisuuksia ja tekee betonista lujempaa, pakkasenkestävämpää ja notkeampaa. Fatec on saanut teknologiasta toimivan referenssin. Laitoksen toisesta päästä menee sisään lentotuhkaa ja toisesta päästä tulee ulos valmista tuotetta. Yhteistyö Fortumin kanssa on toiminut hyvin. ”Kuivaprosessi perustuu hiukkasten pilkkomiseen ja järjestelyyn
24 Uusiouutiset 5/2015 Tekesin Green Growth -ohjelmassa rahoittaman yritysvetoisen TUULI-hankkeen (Tuhkasta uutta liiketoiminta) tavoitteena on ollut kehittää uusia menetelmiä, joilla lähinnä savukaasusta erilaisilla suodattimilla talteen kerättävän biopolttoaineja kivihiilipohjaisen lentotuhkan laatua, laadun vaihtelun hallintaa ja hyödyntämispotentiaalia saadaan parannettua. Tämän on mahdollistanut tuhkien tasalaatuisuus. Leijupetituhkien laadun vaihtelu ei tutkimustulosten perusteella rajoitu tähän. Åbo Akademissa tehdyssä tasapainolaskennassa havaittiin, että juuri 850 asteen lämpötilassa tuhkien mineralogia voi vaihdella merkittävästi. Tuhkia kerätään usein talteen savukaasuista kahdelta tai useammalta sähkösuodattimen kentältä. Biopolttoaineiden käyttöä lisätään pölypolttolaitoksissa. Tuhka on itsessään melko inerttiä, mutta muodostaa yhdessä sementin reaktiotuotteiden kanssa reaktiivisia tuhkahiukkasia. Poltossa lämpötila vaihtelee kymmenillä asteilla, jolloin kumpikin kalkin mineraalimuoto on tuhkassa mahdollinen. Alkupäähän rikastuu petihiekkaa, loppupäähän raskasmetalleja. n JAN ÖSTERBACKA Aiemmasta tuhkatutkimuksesta poiketen on tutkittu kaikkea muuta kuin tuhkan käyttöä sellaisenaan. Vaikuttamalla tuhkan laatuun jo polttoprosessissa tai sen jälkeen tehtävillä jalostustoimenpiteillä voidaan tuhkista saada materiaalikierrätykseen tai jopa teollisuuden raaka-aineeksi kelpaavaa materiaalia. Yleensä karkeat, keskimäärin yli 20 um kokoiset hiukkaset erottuvat sähkösuotimen alkupäässä ja <5 um hiukkaset loppupäästä. Esimerkiksi reaktio, missä kalkkikivi hajoaa poltetuksi kalkiksi (CaCO3 <-> CaO + CO2), on vallitsevissa olosuhteissa tasapainossa lähellä 850 asteen lämpötilaa. Yli tuhannen asteen lämpötilassa tapahtuva pölyn palaminen tuottaa pyöreän tasalaatuista ja lasimaista tuhkaa. Leijupetipoltossa lämpötila ei ole riittävä sulan muodostamiseksi vaan palamaton aines jää tuhkaan ulkomuodoltaan epäsymmetriTUULI lisää tuhkien jalostusosaamista seen ja hiukkaskooltaan vaihtelevaan muotoon. TUULI-hankkeessa osoitettiin, että lähes puolet kivihiilestä voidaan korvata puulla, ilman että muodostuvan tuhkan ominaisuudet heikkenevät. Puussa on runsaasti kalkkia, minkä vuoksi puutuhkien reaktiivisuus voi vaihdella suuresti hyvinkin lyhyellä aikavälillä. Leijupetipoltossa palamislämpötila on noin 850 astetta. Kivihiilipolton tuhkia on perinteisesti hyödynnetty jo pitkään esimerkiksi asfaltissa ja betonissa. Hankkeessa on pyritty selvittämään tuhkien käyttäytymiseen liittyvät tekijät ja vaikuttamaan niihin siten, että tuhkien laatu olisi paremmin hallittavissa. CaCO3 on käytännössä inertti mineraali, kun taas CaO on erittäin reaktiivinen mineraali
n Tuhkan jalostamisen kärkisijalle. Polttoon tehtäviä lisäyksiä tullaan jatkamaan ja syntyneistä tuhkista on loppuvuoden aikana tarkoitus tehdä sovelluskokeita suuremmassa mittakaavassa. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Tällöin analyysimenetelmän ansiosta voidaan selvittää, mikä aine muodostaa pullonkaulan, ja sen jälkeen lisätä kyseistä ainetta tuhkaan. Jauhamalla voidaan näitä partikkeleita irrottaa toisistaan, jolloin tuhkien laatu paranee. Mineraaleja liukenee vesifaasiin ja uusia mineraaleja kiteytyy. Sekoittamisesta hyötyä Hankkeen aikana kävi ilmi, että yhdistämällä tuhkia, joissa toisella tuhkalla on ominaisuus joka toiselta puuttuu, saatiin aikaiseksi seos, joka oli parempi kuin osiensa summa. luokitus toimii tuhkien jalostusmenetelmänä samalla tavalla kuin sähkösuodinerottelu. Näistä vajaa puolet on peräisin biopolttoaineen poltosta, saman verran kivihiilen poltosta ja noin viidennes jätteen poltosta.. Osoittautui, että tuhkien reaktiivisuus on pitkälti kalsiumin, alumiinin, piin ja rikin reaktiivisten olomuotojen välisiä reaktioita. Menetelmää hyödynnettiin toistuvasti onnistuneesti syntyvien reaktioiden ennakoimiseksi. Tämänkin tekstin julkaiseminen on vaatinut kaikkien osallistujien hyväksynnän. Leijupetituhkat koostuvat usein agglomeroiduista, toisiinsa kiinni tarttuneista partikkeleista. Kaikista parhaat tulokset saatiin aikaan, kun puuttuvaa yhdistettä lisättiin polton yhteydessä petiin polttoaineiden mukana. Green Growth -ohjelmaan kuuluneen, Tekesin rahoittaman TUULI-hankkeen yksi haaste on ollut, että se oli yritysvetoinen, ja että kaikki 13 yritysosakasta omaavat veto-oikeuden tulosten julkaisemiselle. Varmaa on, että hankkeen osapuolet jatkavat kehitystyötä yksin tai pienempinä ryhmittyminä. Parhaimmillaan petiolosuhteissa muodostettiin halvasta raaka-aineesta merkittävästi arvokkaampaa tuhkan osakomponenttia. Melko pienellä lisäyksillä saadaan aikaan jo merkittäviä muutoksia tuhkan laatuun. Kyseistä jalostuskeinoa on tarpeen kehittää eteenpäin tulevissa hankkeissa. Kun jauhetut tuhkat käsitellään vielä luokitustekniikalla, voidaan saavuttaa entistä parempilaatuista tuhkaa. Varsinkin polttoon tehtävien lisäysten osalta saavutettiin tuloksia vasta hankkeen loppuvaiheessa. Tuhkat reagoivat vedessä. Varsinkin ympäristökelpoisuuden parantamiseksi erilaisten tuhkien sekoittamisesta voi olla suurta hyötyä. Suurin hyöty menetelmästä on, kun tuhkien reaktiivisuus halutaan maksimoida. Kevyet ja pienet hiukkaset jatkavat ilmavirran mukana, suuret ja raskaat hiukkaset jäävät syklonin pohjalle. Eri alueilta kerättyjä tuhkia puhalletaan usein eriaikaisesti tuhkien varastosiiloon, minkä vuoksi siilosta kerätty näyte voi osoittautua kaikkea muuta kuin koko tuhkamäärää edustavaksi. Osoittautui, että kevyt jauhatus parantaa tuhkien laatua, kun taas tehokkaalla jauhatuksella on päinvastainen vaikutus. Uusiouutiset 5/2015 25 TUULI lisää tuhkien jalostusosaamista ja suoloja. Kevyt jauhatus avuksi Hankkeessa todettiin, että ns. Tuhkien ympäristökelpoisuustutkimuksissa voidaankin tämän vuoksi saada virheellisiä tuloksia, ellei tuhkien sisäiseen laadunvaihteluun ole varauduttu jo näytteenottosuunnitelmaa laadittaessa. Menetelmällä ei valitettavasti pystytä poistamaan tuhkan sisältämää palamatonta hiiltä, mutta joidenkin tuhkien ympäristökelpoisuutta menetelmällä saadaan parannettua. n Ekokem t Suomessa syntyy vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia energiantuotannon jätteitä. Luokitus on mineraalitekniikasta tuttu jalostusmenetelmä, jossa tuhkat puhalletaan suurella energialla erottelusykloniin sivusta. Sähkösuodinten eri osien hyödyntäminen erottelussa todettiinkin mahdolliseksi tuhkien laadun jalostusmenetelmäksi. Hankkeessa on todennäköisesti saavutettu tuhkan jalostusosaamisessa kärkisija maailmassa, mutta tämän hyödyntäminen on haasteellista, kun tulosten julkaisu vaatii muutamana lähivuotena hankkeen kaikkien osallistujien hyväksynnän. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli selvittää tuhkien reaktiivisuuden syyt ja laatia ilmiölle hallintatyökalu. Hankkeessa kehitettiin menetelmä, jolla pystytään tutkimaan, kuinka suuri osa näistä aineista on reaktiivisessa muodossa. Hankkeessa kokeiltiin erilaisia jauhatusmenetelmiä. Minimivaatimus on, että näistä neljästä esiintyy vähintään kaksi sellaisessa olomuodossa, että ne reagoivat keskenään
Verkostossa ovat mukana myös Lappeenranta, Turku ja Forssa. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoi, että uusi biokaasulaitos tuottaa liikennepolttoainetta. Olisi tyhmää olla olematta resurssiviisas Motiva ja Suomen ympäristökeskus perustivat resurssiviisaiden kaupunkien FISU-verkoston tueksi palvelukeskuksen. ”Kaupunkien ilmastoteot ovat kaksinkertaistuneet kahdessa vuodessa. Motiva ja Suomen ympäristökeskus ovat perustaneet FISUkuntien ja talousalueiden tueksi uuden palvelukeskuksen. Wileniuksen mukaan nykyinen älykkäiden ja resurssitehokkaiden teknologioiden globaali sykli kestää aina 2050-luvulle. Sami Tallbergin ideoimat resurssiviisaat herkut maistuivat Jyväskylän kansalaisjuhlassa. Edistystä on tapahtunut etenkin jätehuollossa”, totesi tapahtumaan puhujaksi kutsuttu C40 Climate Leadership Councilin Zachary Tofias. Yhdyskuntajätteelle kaupunki tavoittelee 70 prosentin kierrätysastetta vuoteen 2020– 2025 mennessä. Hankkeessa kaupunki pääsi kokeilemaan pieniä ja isoja tapoja resurssiviisauteen. Kaupunkien edustajat nokittelivat toisiaan seminaarissa kertoen toinen toistaan kunnianhimoisempia keinoja päästä tavoitteisin. Kankaan uudelle asuinalueelle tulee huoneistokohtainen jätemäärien punnitus ja laskutus. 26 Uusiouutiset 5/2015 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Otsikon tavalla tiivisti Sitran Mari Pantsar yli 200 kuntaorganisaation edustajan ja muun asiantuntijan keskustelun Sitran ja Jyväskylän kaupungin organisoimassa resurssiviisaiden kaupunkien seminaarissa 2.6. n p Koivumahlaa, villiyrttisalaattia ja väinönputkivanukasta. Tavoitteena on saada käyntiin erilaisia kokeiluhankkeita. p”Kaupunki on ottanut resurssiviisauden mukaan strategiatyöhönsä”, kertoo resurssiviisausprojektia Jyväskylän kaupungilla vetänyt Pirkko Melville.. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius näkee, että ihmiskunnan on välttämätöntä löytää toimintamallit, jotka estävät luonnon saastumisen. FISU-verkosto kutsuu Toukokuun lopussa Jyväskylän valtuusto päätti, että kaupunki sitoutuu FISU-verkoston (Finnish Sustainable Communities) tavoitteeseen ja pyrkii kohti päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja ylikuluttamattomuutta vuoteen 2050 mennessä. Forssa vie eteenpäin järkivihreyttä, Lappeenranta aikoo käynnistää muun muassa jätteistä komposiittituotteita valmistavan laitoksen ja Turku haluaa saavuttaa tavoitteet 10 vuotta ennen muita. Jyväskylän kaupunki on ollut tyytyväinen yhteistyöhön Sitran kanssa, kertoo Jyväskylän kaupungin projektijohtaja Pirkko Melville
Uusiouutiset 5/2015 27
Kiertotalouden syntymiseen tarvitaan Ollikaisen mukaan johdonmukaisia poliittisia päätöksiä ja ohjauskeinoja sekä tukea kierrätysinnovaatioita synnyttävälle tutkimukselle ja tuotekehitykselle. ”Jätehuollon merkittävin yksittäinen ilmastoteko on koko maata palveleva energiahyödyntämisen jätevoimalaverkosto, joka on valmis 2017.” Salo kertoi, että kaatopaikoista on rakentumassa alueellisia ekopuistoja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. p Uusioaines Oy tapasi näyttelyssä varsinkin vaahtolasituotantonsa potentiaalisia ja nykyisiä asiakkaita ja kumppaneita. ”Jätelaitosten liikevaihdosta jo yli 60 prosenttia ostetaan julkisesti kilpailutettuina ostopalveluina yrityksiltä.” Päivillä hyödynnettiin tälläkin kertaa interaktiivista viestiseinää, jolla toteutettiin myös paneeli. ”Yhteiskunnan panos on välttämätön tutkimuksen ja tuotekehityksen tukemisessa ja uusioraaka-aineiden kysyntää voimistavien keinojen kehittämisessä”, Ollikainen tiivisti. JLY:n toimitusjohtaja Markku Salo muistutti, että Suomen jätehuoltoinfra alkaa olla valmis. Yksi yleisökysymys koski sitä, kuinka edistetään suomalaista kiertotaloutta, jos prosessoimatonta jätettä viedään ulkomaille. Aurinkoinen sää siivitti jälleen Yhdyskuntatekniikka-näyttelyä, joka pidettiin 20.–21. Jätelaitospäivät avannut Helsingin yliopiston professori Markku Ollikainen pohti kiertotaloutta nimenomaan talouden näkökulmasta. Kunnan vastuu. Muurman toivoi, että suomalaisin innovaatioin virtojen suuntaa saataisiin käännettyä. Esimerkiksi Vesihuolto 2015 -seminaari keräsi lähes 600 vesihuoltoalan ammattilaista. 28 Uusiouutiset 5/2015 Markkinat eivät synnytä kiertotaloutta Yhdyskuntatekniikka-tapahtuman yhteydessä pidettyjen Jätelaitospäivien väki odottaa johdonmukaisia poliittisia päätöksiä kiertotaloutta edistämään. Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn yhteistyökumppanijärjestöt pitivät näyttelyn yhteydessä omia seminaarejaan ja tapahtumiaan. toukokuuta Turussa. Hän muistutti, että markkinat eivät automaattisesti synnytä kiertotaloutta, siihen resurssit eivät vielä ole tarpeeksi niukat. Samoilla linjoilla oli myös keskustelua vetänyt HSY:n Petri Kouvo: ”Suomalaisethan ovat insinöörikansaa ja innovatiivista porukp Machine Tool esitteli Yhdyskuntatekniikka-tapahtuman ulkoalueella lakaisukoneita ja sähkökäyttöistä hyötyajoneuvoa. Tuoteryhmäpäällikkö Kim Bergström kertoi yrityksen tapaavan messuilla kaupunkitekniikan väkeä ympäri Suomea. Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN. JLY ry:n Jätelaitospäiville puolestaan saapui yli kaksisataa osanottajaa. Teollisuuteen on luotava imua uusioraaka-aineille, tai emme tule koskaan pääsemään kierrätystavoitteisiin. Ympäristöministeriön Jarmo Muurman muistutti, että jätteet jatkavat matkaansa usein vielä Euroopasta eteenpäin, Aasiaan
Käsitelty lasisiru menee hihnaa pitkin suoraan lasipakkaustehtaalle”, Tanskanen perustelee. Ensimmäisenä sopimus syntyi kesäkuun lopussa pääkaupunkiseudulle. Lisäksi RINKI Oy neuvottelee kauppojen kanssa, voisiko pisteitä perustaa niiden pihoille. Tuoteryhmäpäällikkö Kim Bergström kertoi yrityksen tapaavan messuilla kaupunkitekniikan väkeä ympäri Suomea. ”Tästä on helppo laskea, että uusia keräysastioita tarvitaan vähintään pari tuhatta”, Tanskanen haarukoi. n p Machine Tool esitteli Yhdyskuntatekniikka-tapahtuman ulkoalueella lakaisukoneita ja sähkökäyttöistä hyötyajoneuvoa. p Tänä vuonna Yhdyskuntatekniikka-näyttelyyn tutustui kahden päivän aikana vähän yli 4 100 kävijää.. Tanskasen mukaan tarjouksia tuli lähes kymmenkunta. RINKI Oy perustaa parhaillaan kuluttajapakkausten keräystä ja kierrätystä varten ekopisteverkostoa, johon on pakkausjäteasetuksen mukaan kuuluttava vähintään 1 850 pahvija kartonkisekä metallija lasinkeräyspistettä ja 500 muovipakkauspistettä tammikuusta 2016 alkaen. Vaahtolasitehdas laajentaa silti YT-messuilla näytteilleasettajana olleelle Uusioainekselle PYRin päätös merkitsee, että Uusioaineksen käsittelemästä lasivirrasta lähtee noin 10 000 tonnia pois. Onhan se vähän hassua, että Suomesta viedään lasia Englantiin ja me tuomme vastaavasti lasia ulkomailta tänne”, Uusioaineksen asiakaspalvelupäällikkö Jenni Heikkilä hymähtää. Riippuu siitä, minkälaisia tarjouksia saadaan, että moneltako toimijalta astiat hankitaan. Pantittomien lasipakkausten kierrätyksestä RINKI Oy on jo sopinut Suomen Keräyslasiyhdistys ry:n kanssa. Tuotanto tulee tuplaantumaan 300 000 kuutioon. Uusiouutiset 5/2015 29 kaa. Puristimia on Tanskasen mukaan tarkoitus hankkia ainakin suurkertymäkohteisiin, erityisesti kuidulle ja muoville. Näkisin mieluusti, että tänne syntyisi uusia työpaikkoja siihen, että kehittelemme kiertotalouteen uusia bisnesratkaisuja. Myös pakkausjätteen kuljetukset kilpailutetaan. ”Paikkaamme sen tuonnilla. Toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen arvioi, että kokonaan uusia pisteitä tullaan perustamaan valtakunnallisesti noin 550. ”Kaikkia uusia astioita ei välttämättä hankinta juuri tänä syksynä. Kustannustehokkuus, turvallisuus, siisteys, siirrettävyys ja yhdenmukaisuus vaikuttavat, samoin toimitusaikataulu”, Tanskanen sanoo. Hän sanoo, että tarjouksia keräysastioista odotetaan elokuun aikana. Uusioaines on käynnistänyt myös prosenssin hakeakseen lasisirulleen end-of-waste-statusta. Kisan voitti englantilainen Berryman-yhtiö, jolla on lasisirulle end-of-waste-status. ”Viemme lasin laivalla heidän laitokselleen, jonka vieressä on lasipakkaustehdas. n Tuhansien keräysastioiden tarjouskisa alkaa Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (entinen PYR Oy) aloittaa syksyn aikana mittavat uusien keräysastioiden hankinnat. HSY:n 133 kierrätyspistettä liitetään osaksi RINKI Oy:n ekopisteverkostoa heti ensi vuoden alusta alkaen. RINKI Oy käy paraikaa neuvotteluja kunnallisten jäteyhtiöiden kanssa näiden omistamien keräyspisteiden mahdollisesta vuokraamisesta. Uusioaines oli päättänyt jo ennen tarjouskisan tuloksia laajentaa vaahtolasitehdastaan. Nyt kun osa kierrätyskelpoisesta jätteestä ohjautuu maan rajojen ulkopuolelle, siinä menetetään myös työpaikkoja.” Viestiseinällä toteutetun gallupin mukaan yleisö kannatti kunnan vastuun laajentamista kiertotaloudessa, vaikka Suomen hallitus on menossa hallitusohjelmassaan toiseen suuntaan: kuntien vastuu halutaan rajata vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Uusi linjasto valmistunee ensi vuoden maalis-huhtikuussa. RINKI kilpailutti pakkauslasijätteen käsittelyn
Moderneilla kaatopaikoilla esimerkiksi Istanbulissa, Ankarassa, Konyassa ja Bursassa kaatopaikkakaasut jo kerätään ja niistä tuotetaan sähköä. Valtaosa rahasta, 7,5 miljardia suuntautuu juuri kaatopaikkasektorille. Vuonna 1993 kaatopaikkakaasut aiheuttivat eräällä kaatopaikalla lähellä Istanbulia räjähdyksen, jossa kuoli 39 ihmistä. ”Ympäristöhallinnon ensimmäinen tavoite on nyt saada Turkin kaatopaikat kuntoon. Turkilla on paljon tehtävää myös kaatopaikkojensa kuntoon saattamisessa: Turkissa on yhä valtavasti dumppausalueita, joilla ei ole edes kunnollisia kaatopaikkarakenteita. Muu päätyy kaatopaikalle, sillä jätteenpolttolaitoksissa palaa toistaiseksi lähinnä vaarallinen jäte. Turkki on aloittanut jätehuoltonsa kehittämisen juuri pakkausjätelainsäädännöstä kymmenisen vuotta sitten. Tuottajavastuujärjestelmässä on paljon vapaamatkustajia, eikä keräyksen kustannusten jako ole toteutunut tasapuolisesti. Järjestö arvioi, että Turkissa syntyvästä noin 28–30 miljoonasta yhdyskuntajätetonnista noin kuusi miljoonaa on pakkausjätettä. Viime vuosina Turkki on satsannut modernin standardin mukaisten kaatopaikkojen perustamiseen. Järjestelmää vaivaavat myös rekisteröimättömät keräysyritykset ja harmaan markkinan toimijat. Pakkausjätehuolto yskii Pakkausjätehuolto on joutunut käymään läpi kaikki uuden järjestelmän perustamiseen liittyvät lastentaudit. Kierrätys on aloitettu pakkausjätteistä. Lähes kolme messuhallillista täyttyi näytteilleasettajista kesäkuun alkupuolella Turkissa REW Istanbul -messuilla. ”Tüdamiin järjestäytyneet yritykset keräävät tästä määrästä 2,5 miljoonaa tonnia”, sanoo Tüdamin hallituksen puheenjohtaja Vedat Klic. p Plastiko oli REW Istanbul -messuilla nyt ensimmäistä kertaa, kertoi Samet Sert.. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteesta ei ole luotettavia tilastoja, mutta European Environmental Agencyn EEP:n tilastoissa vuodelta 2012 Turkin kierrätysaste on arvioitu vaatimattomaksi: vain yksi prosentti kierrätetään. Pakkausjäte on metallin ohella ainoa jätevirta, josta edes osa saadaan Turkissa kierrätykseen. Lainsäädäntöä on jouduttu muuttamaan moneen otteeseen. Joidenkin arvioiden mukaan isoja dumppausalueita on viitisenkymmentä, mutta pienempiä jopa kaksi tuhatta. Tarkoitus on, että vuonna 2017 kunnollisia kaatopaikkoja olisi noin 120. p Seuraavat REW Istanbul -messut pidetään 28.–30. Turkki aikoo investoida lähes 10 miljardia euroa jätehuoltoonsa vuoteen 2023 mennessä, jolloin Turkki viettää satavuotisjuhlaansa. Yli 300 näytteilleasettajan joukossa näkyvimmin olivat esillä pakkausjätteiden erotteluja käsittelylaitteistojen tarjoajat. huhtikuuta 2016. Vuonna 2007 pakkausjätesektorin kerääjät ja kierrättäjät perustivat oman järjestön, Tüdamin. Niitä on maassa seitsemisenkymmentä. Suomalaisosaamisellekin saattaa olla kysyntää. Tämä avaa bisnesmahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, jotka ovat jo rynnistämässä markkinoille. Parhaille rakennetaan myös kaasunkeräysjärjestelmät. 30 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Turkki haluaa kaatopaikat kuntoon Turkin kaatopaikoilla voi olla saumaa suomalaisosaamiselle: Turkki aikoo laittaa kaatopaikkansa kuntoon. Näin on tarkoitus tehdä muillakin kaatopaikoilla”, Klic kertoo. Turkkilainen keräysja kierrätyssektori on altis pakkausjätteistä maksettavien hintojen poukkoilulle
Laitoksen vuosikapasiteettti on 84 000 tonnia PET:iä. Turkki tuo myös muovijätteitä. ”Kierrätys-PET-muovin hinta on laskenut Euroopassa, koska öljyn halventuminen on vaikuttanut myös neitseellisen PET:in hintaan”, kertovat Orcun Özvez ja Burak Sümerli Cevrepetistä. Nyt 11. Tänä vuonna tapahtuman kanssa kilpaili ensimmäistä kertaa aiemmin keväällä pidetty IFAT Eurasia. Esimerkiksi Demoplast tuo pakkausjätettä Belgiasta ja Saksasta ja valmistaa siitä uusiomuovikuituja, -hiutaleita ja -granulaatteja Plastiko-kierrätysyksikössään, kertoo Plastikon Samet Sert. ”Ehkä kilpailevan tapahtuman tulo markkinoille on näkynyt siinä, että minusta täällä oli tänä vuonna vähemmän kansainvälisiä kävijöitä kuin muutama vuosi sitten. Cevrepet puolestaan ostaa jätemuovia muun muassa Iso-Britanniasta ja Tanskasta. 92 prosenttia kävijöistä tulikin Turkista. Pakkausjätteestä valtaosa on keräyspaperia ja -kartonkia. Enver Sinik muisteli yrityksen myyneen yhden laitteen joskus Suomeenkin. Sille on Turkissa kysyntää, sillä paperitehtaat ovat kasvattaneet kapasiteettiaan. Yritys on vastikään laajentanut tuotevalikoimaansa ja valmistaa nyt myös PPja HDPE-hiutaleita. huhtikuuta 2016.. REW Istanbulin näytteilleasettajaja kävijämäärät ovat pysyneet tasaisina vuodesta toiseen. p Seuraavat REW Istanbul -messut pidetään 28.–30. Nyt täällä vierailivat enimmäkseen turkkilaiset”, paalainlaitteita valmistavan Disanin myyntipäällikkö Ali Aziz Gündogdu arvelee. Tämä kaikki on latistanut asukkaiden lajitteluintoa. kertaa pidetyssä näyttelyssä kävi yli 10 500 vierasta, hieman enemmän kuin edellisvuonna. Alan yrityksistä moni esittäytyi REW Istanbulissa nyt ensimmäistä kertaa. Disan myy vuodessa satakunta paalainta. Sillä on myyntiverkosto 45 maassa. n q Meliksah Makina oli REW Istanbulissa jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna pakkausjäteyritykset ovat tehneet tappiota”, Tüdamin hallituksen varapuheenjohtaja Ercan Yürkeli valittaa. Kerätyn pakkausjätteen joukossa on usein sekajätettä, mikä voi pilata koko erän. Yrityksen laite kuorii sähköjohdoista muovin ja erottelee kuparin ja magneettiset metallit. Uusiouutiset 5/2015 31 ”Markkinat eivät toimi tasapuolisesti
elokuuta alkaen. Niutanen aloitti Stamixin palveluksessa kesäkuun alusta. Mikkonen raportoi toimitusjohtaja Pekka Ojanpäälle. Hän siirtyi tehtävään Suomen Tekstiili ja Muoti ry:stä (ent. Heikki Martelan siirtyessä hallituksen puheenjohtajaksi nykyinen hallituksen puheenjohtaja KTM Heikki Ala-Ilkka siirtyy hallituksen jäseneksi. Hän vastaa hankintatoimen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:ssä sekä sitä edeltäneessä Ympäristöyritysten Liitossa. Martela Oyj:n hallitus on päättänyt, että samassa yhteydessä nykyinen toimitusjohtaja Heikki Martela siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi. Ennen uraansa Lemminkäinen Infrassa Niutanen toimi Biomaa Oy:n kehitysjohtajana sekä osakkaana. Mikkonen on toiminut Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtajana vuodesta 2012 lähtien. Samalla hän vastaanotti myös tehtävät ERP Finland ry:n toiminnanjohtajana. Mikkosen vastuulle kuuluvat yhteiskuntasuhteet, EHSQ, viestintä ja yritysturvallisuus. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy (ent. n Matti Rantaniemi ja Heikki Martela. Olli Alanen siirtyy ERP:n palvelukseen Suomen Palautuspakkaus Oy:sta (PALPA) jossa hän on toiminut juomapakkausten valtakunnallisesta kierrätystoiminnasta vastaavana johtajana. Turkkinen raportoi toimitusjohtaja Jussi Niemelälle. Lassila & Tikanoja Oyj n Lassila & Tikanoja Oyj:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen on 1.6.2015 alkaen nimitetty yhtiön johtoryhmän jäseneksi. alkaen Delete Finland Oy:n hankintapäälliköksi. elokuuta Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n kehityspäällikkönä. ERP Services Finland Oy ja ERP Finland ry n ERP Suomen maajohtaja on vaihtunut. 32 Uusiouutiset 5/2015 Nimitysuutisia n ELINA SAARINEN Allu Stamix Oy n ALLU Stamix Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Ville Niutanen. Juha Rytkönen jätti ERP Suomen palveluksen heinäkuun lopussa. PYR Oy) n Pia Vilenius on aloittanut 12. Henri siirtyy Deletelle Stanley Securities Oy:n Business Controllerin tehtävästä. Hän siirtyi Stamixin palvelukseen Lemminkäinen Infra Oy:stä, missä hän toimi työpäällikkönä. Heikki Martela on ilmoittanut hallitukselle käyttävänsä mahdollisuutensa jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana vuonna 2016. VTT Oy n Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n hallitus on valinnut TkT Antti Vasaran VTT:n uudeksi toimitusjohtajaksi 1.11.2015 alkaen. 1973) on nimitetty työympäristöjen kehittämiseen erikoistuneessa Martela Oyj:ssä toimitusjohtajaksi 1.10.2015 alkaen. Aiemmin Vilenius on toiminut mm. ERP Services Finland Oy on palkannut KTM Olli Alasen (40) uudeksi toimitusjohtajakseen 3. Antti Vasara (49 v) on tällä hetkellä Tieto Oyj:n johtoryhmän jäsen vastuualueenaan Tuotekehityspalvelu-liiketoiminta. Martela Oyj n Insinööri, MBA Matti Rantaniemi (s. Hän on aikaisemmin toiminut mm. Delete Finland Oy n Henri Pesonen (KTM) on nimitetty Delete Finland Oy:n Purkupalveluiden Business Controlleriksi 18.5.2015 alkaen. Finatex). Niutanen on koulutukseltaan filosofian tohtori ja hänellä on vuosien kokemus erilaisista stabilointiprojekteista niin kotikuin ulkomailtakin. BioGTS Oy n Piia Mertajoki on nimitetty BioGTS Oy:n johdon assistentin tehtävään, FT Suvi Bayr biokaasuprosessien asiantuntijan tehtävään ja Jari Toiminen markkinointipäällikön tehtävään. Timo Turkkinen on nimitetty 1.6. Nokia Oyj:ssä sekä McKinsey & Companyllä. Sitä ennen hän on toiminut toimialajohtajana Ympäristöpalvelutja Teollisuuspalvelut-toimialoilla
Britanniassa, jossa on ollut käynnissä vuodesta 2005 lähtien kansallinen teollista symbioosia edistävä ohjelma, NISP (National Industrial Symbiosis Programme). Toimintaa voi edistää esimerkiksi julkisen sektorin toimija valtiolliselta tai kunnalliselta tasolta tai yksityinen yritys, jonka ydinliiketoiminta liittyy vahvasti verkostomaiseen toimintaan. Ohjelmalla on saavutettu huomattavia hyötyjä mm. FISSmallissa (Teolliset symbioosit Suomessa –toimintamalli) johtaminen on ratkaistu siten, että sitä koordinoidaan useasta hallintokeskuksesta organisaation eri tasoilla. Kansallisen, ja jopa monikansallisen, tason johtamista tarvitaan, jotta voidaan luoda laajaa vaikuttavuutta. Nobel-voittaja Elinor Ostrom puhui tutkimuksessaan usean tason johtamismallien eduista, etenkin ilmastonmuutoksen estämiseen tähtäävässä toiminnassa. Ne syntyvät ihmisten välisessä jokapäiväisessä kanssakäymisessä ja ratkovat paikallisia ongelmia. Motivan kansallisen tason koordinointi parantaa teollisen symbioosin puitteita muun muassa hyvän materiaalitiedonhallinnan ja laajan asiantuntijaverkoston avulla. Mallin hyödyt perustuvat eri organisaatiotasojen vahvuuksien yhdistämiseen. Lisätietoja: Minttu Laukkanen ja Samuli Patala (2015): Kohti kestäviä liiketoimintaja yhteistyömalleja: Työkirja liiketoimintamallien suunnitteluun ja verkostojen rakentamiseen Työkirjan toimii apuna strategisen tason suunnittelussa, jossa tunnistetaan kestäviä liiketoimintamahdollisuuksia, kehitetään yrityksen liiketoimintamallia tai etsitään uusia strategisen tason kumppanuuksia.. Itsestään organisoitumista voidaan edistää luomalla teollisille symbiooseille mahdollisimman suotuisa toimintaympäristö esimerkiksi keräämällä toimintaa tukevaa tietoa. Samalla on saatu huomattavia kustannussäästöjä yrityksille ja luotu uusia työpaikkoja. Osa alueellisista verkostoista voi olla itsestään organisoituvia, jolloin yritykset löytävät resurssisynergioita ilman ulkopuolista apua. Myös tämän tyyppistä, yksittäisten toimijoiden välistä yhteistyötä voidaan edistää kansallisilla verkostoilla. Usean tason eli polysentristä johtamismallia voidaan hyödyntää useissa toiminnoissa. Näitä voidaan edistää parhaiten pienissä ja keskisuurissa koordinointiyksiköissä, esimerkiksi kaupunkitai alueellisella tasolla. Alueellisen tason organisaattorit puolestaan auttavat paikallisia yrityksiä löytämään uusia yhteistyömahdollisuuksia ja ratkomaan yhteistyöhön liittyviä haasteita. Teollisten symbioosien lisäksi teollisuuden ekologisia innovaatioita syntyy usein myös toimitusketjulähtöisessä yhteistyössä tai yhteistyössä tuotekehityskumppaneiden kesken. Näin vältetään osaoptimointi, jossa yhden tai muutaman toimijan etu johtaa koko systeemin kannalta huononevaan tilanteeseen. n Samuli Patala tutkii kestäviä liiketoimintamalleja ja strategisia ekoteollisia verkostoja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Uusiouutiset 5/2015 33 Samuli Patala Kohti kestäviä liiketoimintaja yhteistyömalleja Uudet innovaatiot ja toimintatavat syntyvät usein verkostomaisen yhteistyön tuloksena. Toisaalta taas tarvitaan käytännön tason innovaatioita. Laajamittaista, yrityksiä verkottavaa ja materiaalivirtasynergioita aikaansaavaa kansallista ohjelmatoimintaa on toteutettu menestyksekkäästi mm. luonnonvarojen säästössä, CO2päästöjen vähentämisessä ja tarvittavan kaatopaikkatilan vähentymisessä. Ohjelma on arvioitu EU komission raportissa (DG Environment 2011) parhaan taloudellisen hyödyn tuovaksi valtion rahoittamaksi ohjelmaksi. Toimintatapa on haaste johtamiselle, sillä verkostoja voidaan vain harvoin johtaa hierarkkisesti. Motivan koordinoima Teolliset symbioosit Suomessa -toimintamalli perustuu NISPiin. Ohjelmaan sisäänrakennettu tiivis yhteys innovaatiotoimintaan on tuonut merkittäviä hyötyjä luomalla uusia materiaalivirtojen hyödyntämismahdollisuuksia ja uutta liiketoimintaa
Nirvana jää toiseksi, jos sitä vertaa siihen, että saa olla hyvin kilpailutettua sähköenergiaa. Kaukolämpö on edullista, suorastaan halpaa. Voisiko kuvitella sen jalompaa inkarnaatiota, kuin syntyä energiseksi elektroniksi ja kulkea valon nopeudella kantaverkossa. Introvertin erakon ja maailmaa matkanneen suvun mustan lampaan elektroni liikkuu yhtä vapaasti. Moni saa lohtua myös siitä tiedosta, että edellisen elämän pahoista teoista ei joudu tilille elektronina tai timanttina. Amerikassa inkarnaatio on mennyt vieläkin pidemmälle. Voimme kiittää espoolaisia ja amerikkalaisia siitä, että meillä on uusia uudestisyntymisen muotoja hindujen varsin perinteisten inkarnaatioiden lisäksi. Vaihtoehtoisesti voisi siirtyä vaihtosähkönä Ruotsiin. Perintöveroa varten vanhalle isoisällekin saadaan timanttinen hinta. Toisaalta hyvä myyjä myy vaikka vanhan mummonsa. Pyörimme kiertotalouden rattaissa. n Kiertolainen Kiertolainen. Sen sijaan elävillä tulee olemaan vaikeuksia myydä tai pantata sukuaan. Myös käsitys siitä, ettei varallisuutta voi ottaa mukaan ”viimeiselle” matkalle, muuttuu. Näin käy ainakin hinduille ja espoolaisille. 34 Uusiouutiset 5/2015 Kierähdyksiä ja nyrjähdyksiä Elämä on kiertoa. Espoo tähtää matalalle, vain kaukolämpöön. Omasta kullasta saa, jos lompakossa on riittävästi dollareita, puristettua seuraavaa kierrosta varten timantin. Viisumiton matka Uralin toiselle puolelle saisi edeltäneen elämän maalliset vaellusretket kalpenemaan. Timantin puristukseen ei vaikuta sisäinen kauneus tai se puuttuminen. Kilot muuttuvat kilojouleiksi. Ainakin sähköinsinöörien pitäisi päästä uudestisyntymään elektroneina. Uudestisyntymistä ei teknillisen korkeakoulun jatkeeksi syntyneessä kaupungissa voi enää välttää. Kierrämme inkarnaation ympyrää. Elämä jatkuu kuoleman jälkeen atomien värinänä, jota myös lämmöksi kutsutaan. Timantit kun ovat ikuisia. Enää eivät markkinoilla kierrä rahat ja tavarat, vaan myös ihminen. Serkun vieminen kaniin voi syödä miestä tai naista. Parhaassa tapauksessa koko hieno suku loistaa perunkirjassa muiden varallisuuserien seurassa. Inkarnaatio tosin pysähtyy sitten siihen. Jos sattuu menehtymään muualla kuin kotimaassaan, niin mikäpä olisi sen mukavampi tapa siirtyä syntymämaansa maadoitettuun maaperään kuin vetäistä tasasähkönä Espoosta Viron Harkuun niin nopeasti, ettei tullikaan ehtisi tarkistaa matkustusasiakirjaa. Olisi kuvitellut, että insinöörien kaupungissa vainajia kohdeltaisiin arvokkaammin. Paikallinen krematorio tuottaa vainajista muutakin kuin lämpimiä muistoja. Tasa-arvo on saapunut myös inkarnaatioon. Kansainvälisempiä kansalaisia varten sähkötuotanto olisi syytä liittää kansainväliseen sähköverkkoon. Monelle käynti Venäjän verkossa voisi olla unohtumaton kokemus. Timantiksi puristamisen sivuvaikutuksena sukulaisten periminen muuttuu kirjaimelliseksi