krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Paperisessa piirakkapussissa on suuri läpinäkyvä muovinen etupaneeli. Ehkä maailma ei tällä pelastu, mutta olemme astumassa varpaan verran kohti kiertotaloutta. Asia selvisi, kun toimittajat pääsivät tutustumaan muovijalostamoon kesäkuussa Kiertotalouskylän avajaisissa (kts. s. Myös kartonkikori täyttyy nopeasti maito-, jugurttija mehutölkeistä. Entä mitä tehdä muovipakkauksille, joihin on liimattu kiinni isoja etikettejä. Ne muuttuvat Tampereella energiaksi, Tammervoimaksi. Siksi Rinkiin.fi-nettisivuille on koottu vastauksia yleisimpiin pulmiin. 6). Sekamateriaaleista Rinkiin-sivuilla todetaan, että ne eivät todennäköisesti päädy kierrätykseen vaan energiaksi. Pihaa ”koristava” kuivajäteastia pääsee kipattavaksi tästedes enää kerran kuukaudessa – on siellä sisältöä tai ei. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Kaupalle noin kolmen kilometrin päähän ilmestyi kaksi Rinki-konttia, joihin saa viedä muovipakkausjätettä. Muovijätteisiin, kartonkiin vai kuivajätteeseen. Siellä oli lähinnä vanupuikkoja, ilmapalloriekaleita ja sen sellaista. ISSN 0787-0663, 27. Uusiouutiset 5/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Juha Granath, Ritva Imppola, Katja Pulkkinen, Ari Serkkola ja Hilkka Vähänen. Lehden osateemoja: huomisen ratkaisut, uusioraaka-aineet, pakkaukset, tuottajavastuu. Pientä hyötyä tulee myös jätelaskussa. Entäpä dippijauhepussit, joiden sisus on ilmeisesti muovipäällysteistä alumiinia ja uloin osa muovia tai paperia. Kurkun kuorimuovit, tomaattirasiat, leipäpussit, leikkelepakkaukset – kaikki muovia. PÄÄKIRJOITUS 2.9.2016 Hyvästit kuivajätteelle S iinä se nököttää, pihatien kulmalla. Muistelin, että jos pakkauksesta alle puolet on muovia, sitä ei lasketa muovijätteeksi. Etikettipakkaukset siis kannattanee laittaa muovipakkausastiaan, jotta Ekokem saa realistisen kuvan muovipakkausjätteen laadusta, ja voi säätää prosessiaan sen mukaan. Tuntuu hyvältä ajatella, että vaivalla valmistetut polymeerit kiertävät käytössä vähän pidempään. Seuraava Uusiouutiset numero 6 ilmestyy 3.10.2016. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Lajittelutaipaleen alussa roskaa heittävän käden liike pysähtyi usein. Pakkausjätteiden lajittelun aloittaminen aiheuttaa päänvaivaa – ja auton ollessa huollossa myös logistisia haasteita – mutta silti se myös palkitsee. n Elina Saarinen, päätoimittaja. Etiketit saadaan kuulemma pois ekstuurerissa, mutta Ekokem seuraa etikettimassan määrää. Harmaa 240-litran kuivajätepönttö on pihakoristeeksi vähän vaatimaton, mutta juuri muuta roolia sillä ei enää ole. Kesällä meidän perheemme aloitti pakkausjätteiden lajittelun. Nopeasti huomasimme, että kodin tavallisesta roskasta aika suuri osa vilahtaa muovipakkausastiaan. Toki olemme lajitelleet kartonki-, metallija lasipakkaukset erilleen ennenkin, mutta juuri muovipakkausjätteen keräyksen aloittaminen teki kuivajätepöntöstä pelkän koristeen. Kuivajätteeseen niitä ei kannata laittaa, koska metallista ei olisi Tammervoimalassa mitään hyötyä. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Vesa Koivunen/ SPV Tuuli Petäjä-Sirén ja muut vesiurheilijat joutuivat tekemisiin likaisen Guanabaran lahden veden kanssa Rion olympialaisissa. En ole ensimmäinen, joka näitä pohtii. Jos etiketit alkaisivat tukkia ekstruuderia, yhtiö voisi lisätä prosessiin vielä lämminvesipesurin. Piirakkapussin osoite selvisi sieltä: kartonkijätteeseen vain. Huvikseni punnitsin sen erään viikon päätteeksi: 70 grammaa. Biojätepussi pullisteli kesällä mansikankannoista ja herneenpaloista. Mutta kuivajätepussi, se pysyi köykäisenä. Kannattaisikohan dippipussi siis lajitella jo kotona kuivajätteisiin, niin sen ei tarvitsisi koukata kierrätyslaitoksen kautta matkallaan polttoon
Lassila & Tikanojan jätekuljettaja Tomi Liimatainen tietää, miten tärkeää on nousta ohjaamoon oikein, s. 28. Ekox Finlandin Nina Palmu piti ehdottoman kannattavana sitä, että Ekox lähti mukaan Kasvu Openiin, s. 36. Kolumni, Ritva Imppola: Sivuvirraoissa lymyää iso kala Hankintalakiesitys kärjistää jätehuoltoalaa Tietojärjestelmä ohjaa sanojen kierrätystä Työnsä taitajia, Riku Eksymä: Hyvää viestiä rummuttamaan Jätehuollon kuntavastuun kaventamisesta kaksi erilaista arviota Rode-Joren pöksyt kiertoon Tutkimustieto kohentaa työturvallisuutta Täällä palaa! Haitallisten aineiden yleisyys vaikeuttaa kiertotalouteen siirtymistä Tapahtumakalenteri ”Olo on kuin olympiavoittajalla” Puu muuntuu vaikka muovipussiksi Juhlavuoden Jätehuoltopäivillä päivänpolttavia aiheita Nimitysuutisia Mediakortti Kiertolainen. 4 Uusiouutiset 5/2016 SISÄLTÖ 5/2016 3 6 8 12 14 16 19 22 24 27 28 32 34 35 36 38 39 40 41 42 Tämän numeron osateemat ovat työturvallisuus, paloturvallisuus, lajittelu ja erilliskeräys, älykäs jätehuolto. Elina Saarinen Ellina Saarinen Ellina Saarinen Ellina Saarinen Pääkirjoitus ”Kiertotalouskylä toimii esikuvana muille” Ajankohtaista Veisitkö roskat, Tuuli Petäjä-Sirén. 6. Pääministeri Juha Sipilä oli tyytyväinen näkemäänsä Ekokemin Kiertotalouskylän avajaisissa, s
2) Mitä mieltä olet Uusiouutisista. Kirja kokoaa yksiin kansiin muovien hyötykäyttövaihtoehdot ja antaa arvokasta tietoa niin muoviteollisuuden toimijoille, jäteja kierrätysteollisuuden ammattilaisille, ympäristökasvattajille ja neuvonta-työtä tekeville kuin tavalliselle kuluttajallekin. Uusiouutiset 5/2016 5 Osallistu lukijaäänestykseen Voit voittaa muovitietoa! Mistä muovista on valmistettu leipäpussi tai hammastahnatuubi. 3) Mistä aiheista haluaisit lukea lehdestämme. Voittajalle ilmoitamme henkilökohtaisesti. Muovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa -kirja tarjoaa vastaukset näihin ja moniin muihin muovijätekysymyksiin. Laita viestin otsikoksi Uusiouutisten lukijaäänestys. Lähetä vastauksesi sähköpostitse viimeistään perjantaina 16. Voita kirja itsellesi ja vastaa näihin kysymyksiin: 1) Mitkä ovat tämän numeron kaksi parasta juttua. Liitä mukaan puhelinnumero, josta sinut saa kiinni arkisin työpäivän aikana, jotta tavoitamme sinut, jos voitat. Kiitokset vastauksistasi ja onnea arvontaan! Numeron Uusiouutiset 3/2016 parhaiksi jutuiksi lukijat äänestivät nämä: 1) Re-designista tuli hitti 2) Maailmanvalloittaja – Molok Oy:n 25 vuotta Arvonnassa ekologisia sisustusvinkkejä eli Taito Uusimaa ry:n Kierrätä ja sisusta -kirjan voitto meni Turenkiin. Kuinka muovit kierrätetään Suomessa ja minkälaisia uusiomuoveja niistä valmistetaan. Miten muovit kannattaisi lajitella. Muovifaktan kustantaman kirjan arvo on 58 €. Arvomme palkinnon kaikkien vastanneiden kesken. Onnea voittajalle ja kiitokset kaikille vastanneille! Lukijoiden juttutoiveita: – Ympäristöalan tulevaisuuden osaajat ja alan työllistävyys – Jätealan työterveysriskit – Uusiomateriaalien ja sivuvirtojen hyödyntäminen rakentamisessa – Kirpputorit ja tavaranvaihtotorit uudelleenkäytön edistäjinä – Konkreettisia kierrätysesimerkkejä uusioraaka-aineiden käytöstä neitseellisen materiaalin korvaajana. syyskuuta osoitteeseen toimitus@uusiouutiset.fi
Avajaisissa yli sata kutsuvierasta pääsi tutustumaan vastaavatun kylän toimintaan. Asiakasta kiinnostaa edullisen hinnan lisäksi ekologisuus ja toimintavarmuus. Kotimaiselta toimijalta ostettaessa saatavuus on parempi kuin maailmanmarkkinoilta, eikä se ole riippuvainen ” T Ellina Saarinen. Ekokemin Kiertotalouskylä toimii esikuvana muille. Muovijalostamossa odotti valmiina jo monta säkillistä valmiita PPja HDPE-granulaatteja. 6 Uusiouutiset 5/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN ”Kiertotalouskylä toimii esikuvana muille” Ekokemin lippulaivalaitos, Kiertotalouskylä Ekoja Muovijalostamoineen, avattiin juhlavin menoin 20. Tällä hetkellä uusiomuovit myydään muun muassa Jitalle, Amerplastille ja Premixille, jotka valmistavat niistä muovikasseja, putkia, muovipakkausmateriaaleja ja teollisia sovelluksia. kesäkuuta. ässä maassa alkaa näkyä tekemisen meininkiä. Uusien liiketoimintojen johtaja Mari Puoskari kertoo, että niille on löytynyt hyvin ostajia kotimaisesta muovituoteteollisuudesta. kesäkuuta. Pääministeri Juha Sipilä kutsui avajaisissa konseptia esimerkiksi muille ja kiertotalousbisneksen vientitoivoksi. Valon kajoa tulee erityisesti bioja kiertotalousaloilta. ”Kierrätysmuovi on selkeästi neitseellistä muovia edullisempaa. Niiden lisäksi laitos tuottaa myös PETja LDPE-muoveja sekä sekamuovigranulaattia. Kylä nostaa yhdyskuntajätteen käsittelyn kokonaan uudelle tasolle.” Näillä sanoilla pääministeri Juha Sipilä toi valtiovallan tervehdyksen Ekokemin juhlapäivään, Kiertotalouskylän avajaisiin 20
Laitokseen on mahdollista vielä lisätä lämminvesipesuri, jos muovipakkausten liimaetikettejä ei saada riittävästi pois ekstruusiovaiheessa. ”Näen konseptikokonaisuudessa operointeineen ja palveluineen suuren mahdollisuuden vientiin. Kaitue kiittelee Ekokemin osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä siinä, että yhtiö on kasvanut jäteyhtiöstä kiertotalouden suunnannäyttäjäksi. Kunhan kotimaan laitos on saatu kunnolla käyntiin lokakuussa, yhtiö aikoo miettiä konseptin monistamista ensimmäisenä ainakin niille paikkakunnille Ruotsissa ja Tanskassa, joilla Ekokem nyt jo toimii vaarallisten jätteiden käsittelyssä ja energiahyödyntämisessä. Seuraavaksi Ekokem aikoo kehittää tuhkanjalostusta. Lisääkin mahtuisi Puoskari lisää, että kiertotalouskylä nostaa uusioraaka-aineiden tuotannon sellaiseen teolliseen mittakaavaan, jossa kierrätysalan toimija pystyy kilpailemaan volyymeillä neitseellisen muoviteollisuuden kanssa raaka-ainetoimituksissa. ”Saa nähdä, päästäänkö laajentamaan tuotantoa. n Mikä Kiertotalouskylä. Edullisen uusioraaka-aineen saatavuuden parantaminen kierrätystä edistämällä laskee teollisuuden kustannuksia ja parantaa sen kilpailukykyä”, Kaitua toteaa. p Kiertotalouskylän Ekojalostamo valmistui ensimmäisenä. – Kiertotalouskylässä yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousee 50 prosenttiin. rumpuseula, flip-flop-seula, tuuliseuloja, magneettierottimia, ballistisia erottimia ja pyörrevirtaerottimia. ”Tämä on erotteluteholtaan hyvä laitos. – Laitoskokonaisuuden investointi on yhteensä 50 M €, josta Gasum Biotehtaan osuus on noin puolet. Uusiouutiset 5/2016 7 n ELINA SAARINEN öljyn hinnasta”, Puoskari toteaa. – Ekokemin Kiertotalouskylä käsittelee kaikkiaan 100 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuosittain. Tästä erotellaan biojäte (noin 37% jätteestä), muovi (10%), metalli (3%) ja kierrätyspolttoaine (30%). Muovijalostamon rakentaminen alkoi vuosi sitten heinäkuussa. Yhtiö tähyilee varovaisesti myös kauemmas, kuten Brasiliaan ja Indonesiaan. – Laitetoimittajina keskieurooppalaiset toimijat, mm. Yhtiö suunnittelee rakentavansa vuonna 2017 tai 2018 Poriin tuhkajalostamon, jossa se ottaa tuhkista talteen ja jalostaa kemikaaleja, metalleja, lannoitteita ja rakennustuotteita. Keskitettyä lajittelua tulee lisätä, jotta Suomi pääsee kierrätystavoitteisiin.” Myös pääministeri Sipilä näkee, että Suomeen mahtuisi enemmänkin kiertotalouskylän konseptilla toimivia lajittelulaitoksia. Myös lainsäädäntömuutoksilla on ollut myönteinen vaikutus. Myös Ekokem näkee kiertotalouskylän konseptissa kansainvälistymismahdollisuuksia. 20% jätteestä menee arinavoimalaitokseen energiantuotantoon. Suomessa on kiertotalouden teknologia-, palveluja investointiosaamista, jollaista varmasti tarvitaan vaikkapa intialaisten jätevuorien käsittelyssä”, Sipilä sanoo. Lindner, Redwave ja B+B Anlagenbau. ”Tuhkajalostamosta tulee Ekokemin seuraava kiertotalouskylä”, Puoskari sanoo. Ekokemin toimitusjohtaja Karri Kaitue uskoo, että Fortumkauppa antaa Ekokemille resurssit kasvaa vahvaksi pohjoismaiseksi kiertotalousyhtiöksi. Ekokem. – Biojätteestä valmistetaan Gasum Biotehtaan biojalostamossa biokaasua ja lannoitteita. Muovijalostamon tuotanto on 20 000 tonnia, joille on Puoskarin mukaan löytynyt kotimaisia ostajia. Ekologiset ja taloudelliset draiverit ohjaavat kehitystä nyt samaan suuntaan”, Puoskari sanoo ja jatkaa: ”Suomeen mahtuisi toinenkin tällainen kiertotalouskylä. Myös metallit kiertävät teollisuudelle. Kokonaisuus valmistui muun muassa lauhan talven ansiosta monta kuukautta etuajassa: koeajovaihe alkoi jo toukokuussa. Varmaan top3:ssa kaikista minun tietämistäni”, sanoo projektia johtava Petri Onikki. Laitteistossa mm. kesäkuuta Riihimäellä. ”Regulaatiomuutokset ovat investointiemme taustalla. ”Suhteellisesti kierrätysmateriaalien myötä tuleva liiketoimintavirta, siis uusioraaka-aineiden ja -tuotteiden osuus, tulee kasvamaan Ekokemin liiketoiminnasta”, Kaitue linjaa. Alueen erilliskeräys huomioiden kierrätysaste nousee 65 %:iin, mikä on EU:n asettama kierrätystavoite vuodelle 2030. Amerplastin edustajat kertovat olevansa tyytyväisiä ensimmäisten saapuneiden uusiomuovigranulaattien laatuun. – Muovijalostamossa muovit erotellaan 11 ”nirrillä” (near infrared) eli optisella lajittelijalla, paalataan, pestään ja granuloidaan ekstruusiolaitteella CIRCOuusiomuoveiksi muovituoteteollisuuden käyttöön. Tiedot: Petri Onikki, Janne Huovinen, Mari Puoskari, Karri Kaitue t Ekokemin väki, pääministeri Juha Sipilä ja sadat kutsuvieraat juhlistivat Kiertotalouskylän avajaisia 20
Asiakas,Tekniska Verken in Linköping AB Sweden hyödyntää tallennettuja tietoja viestinnässään ja laskutuksessaan. raaka-ainetehtaan E nnen Destamaticina tunnettu Destaclean Oy rakentaa yli viiden miljoonan euron uusioraaka-ainetehtaan Tuusulaan. Jätteenkeräysjärjestelmässä on hyödynnetty teknologiaa, jossa roska-astioiden vaa’at mittaavat jätteen painon, kun jäteluukku avataan RFID-avaimella. Yhtiö kehittää myös uutta kiertotalouden liiketoimintakonseptia, DestaClean 2020 -hanketta, johon se on saanut Tekesrahoituksen. MariMaticin MetroTaifun -jätteenkeräysjärjestelmän ensimmäinen vaihe asennettiin tänä keväänä Vallenstadin asuntoalueelle. Destaclean perustaa Tuusulaan uusioDestamatic t Hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen ja toimitusjohtajaksi siirtynyt Kimmo Rinne uskovat rakennusjätteistä jalostettujen ympäristörakennustuotteiden tulevaisuuteen. Asiakas voi seurata esimerkiksi kiinteistökohtaisesti jätemäärien kehitystä pitkällä aikavälillä tai käyttää tuloksia kohdennetuissa tiedotuskampanjoissa, joilla halutaan lisätä jätteen kierrätystä. Seuraavat vaihteet rakentuvat vuoteen 2017 mennessä. ”Hydraulisissa komposiiteissa voidaan hyödyntää puukuidun lisäksi muita erilaisia kuituja, kuten esimerkiksi mineraalija tekstiilikuitua. 8 Uusiouutiset 5/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN MariMaticin keräysjärjestelmästä apua laskutukseen R uotsin Vallenstadenissa asukkaita laskutetaan sen mukaan, kuinka paljon kunkin tuottamat jätteet painavat. Sementtiä korvaavina sideaineina voidaan käyttää uusioraaka-aineita, kuten masuunikuonaa ja puutuhkaa,” kertoo äskettäin Destacleanin liiketoiminnan kehittäjän pestistä toimitusjohtajaksi siirtynyt Kimmo Rinne. n. Jätteet imaistaan maanalaista putkistoa pitkin koontaasemalle. Rakentaminen alkaa keväällä 2017 ja valmista tulee keväällä 2018. n MariMatic p Asukkaat avaavat Vallenstadissa omalla RFID-avaimellaan joko biotai sekajäteputkiston luukun, jolloin järjestelmä kirjaa jätepussin painon. Tällä hetkellä yhtiöllä on vireillä patenttihakemus hydraulinen komposiitti -menetelmälle, jonka avulla voidaan päästä jopa yli 90 prosentin kierrätysasteeseen. Destaclean Oy on saanut hyväksynnän käsittelyprosessilleen puujätteen jätestatuksen poistamiseksi ja näin valmistetun kierrätyspuukuidun käyttämiseksi ympäristörakentamisen tuotteissa
Uusiouutiset 5/2016 9
Ohjelmaa ovat työstäneet kevään 2016 aikana Sitran johdolla ympäristöministeriön, työja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien edustajat. Finlandia-talossa kansainväliset arvioitsijat kertovat, pitävätkö ne ohjelman keinoja riittävinä. Sitra järjestää Finlandia-talolla 21. Ensimmäiset yritysten kiertotalouskokeilut ja -pilotit ovat nyt tiedossa. Ohjelmatyön tavoitteena on ollut luoda yhteinen tahtotila konkreettisista keinoista, joilla Suomesta tehdään kiertotalouden edelläkävijä. K iertotalouden kansallinen toimintaohjelma on nyt julkaisuvalmis. syyskuuta tapahtuman, jossa ohjelma luovutetaan maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. 10 Uusiouutiset 5/2016 Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Millainen on kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma. n p Yritysten kiertotalousmahdollisuuksista keskustellaan Finlandia-talossa, kun kansallinen kiertotalousohjelma luovutetaan ympäristöministerille.
Uusiouutiset 5/2016 11
Lauttasaaresta ei tarvitse kauas mennä, kun on jo ulkoluodoilla. Ei sellaisia luontoelämyksiä ole muilla mailla päässyt kokemaan. Heinäkuussa purjelautailun European Championships -kisoissa Helsingissä hän sijoittui 13:nneksi ja oli 12:nneksi paras eurooppalainen. Aurinko saattaa paistaa kivasti tai näen nätin maiseman. Nyt olen muuttanut sisämaahan, Espoon Nuuksioon. Kerran mökkimatkalla Porkkalaan ihmettelin, että mikä risukasa vedessä menee. 12 Uusiouutiset 5/2016 Veisitkö roskat, Tuuli Petäjä-Sirén. Olen viettänyt kaikki lapsuuden kesät Itämeren saaristossa purjeveneessä perheen kanssa. Mikä on lempipaikkasi tai lempivesistösi. (Kuva ei ole Brasilian kisasta.) Vesa Koivunen/SPV T uuli Petäjä-Sirén kilpaili juuri kolmansissa olympialaisissaan Rio de Janeirossa purjelautailun RS:Xluokassa. Löydän lempipaikkoja monta kertaa päivässä. Merten roskaisuus Riossa on surullista. Vastausvuorossa olympiaurheilija Tuuli Petäjä-Sirén. Ympäristö on olennainen elementti urheilusuorituksessa. Vietän viikoittain tunteja metsässä. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan kierrätykseen ja luontoon. Olympialaisissa Petäjä-Sirén purjelautaili sijalle 10. Gardajärvellä korkeiden vuorien keskellä Italiassa on ihana purjehtia. Rio de Janeiron jätevesiongelma vaikutti urheilijoihinkin. n ELINA SAARINEN p Tuuli Petäjä-Sirén kisasi Rio de Janeirossa purjelautailun RS:X-luokassa. Mutta luontoelämyksiä tulee jo kotivesillä. Millainen on oma luontosuhteesi. Silloin tulee fiilis, että onpa elämä hyvää. Siellä luonto tulee ihan eri tavalla kotiovelle. Päiväkohtaiseen. Se oli hirvi, joka ui komeine sarvineen ihan veneväylän poikki. Jätevedet ja roskat saastuttavat Guanabaran lahtea. Rion vesien likaisuus puhutti. Sitä kautta on tullut veden ja ympäristön arvostus. Purjelautailija on keskellä luontoa. Törmäsitkö itse siellä jäteongelmaan
Rio haki olympialaisia sillä varjolla, että kisat olisivat ponnahduslautta yhteiskunnallisesti merkittäville parannuksille. Nyt meillä on komposti, sinne menevät kaikki ruoantähteet ja kuoret ja sellaiset. Rakennustyömaalta on jäänyt paljon vanhaa puuta. Meillä on siitä onnekas tilanne, että nyt emme ole ahtaalla kaupunkitontilla, joten varastointitilaa löytyy kohtalaisesti. Urheilu-ura ei tähän kesään lopu. Muoviroskat valtamereltä taas keskittyvät pyörteisiin ja virtauspaikkojen keskelle. Miten teillä lajitellaan jätteet. Mitä suunnitelmia sinulla on nyt Rion jälkeen. Jos on satanut, puhdistamovedet yli ja tulevat tulevat sisämaasta suoraan Rion lahteen. Viemäriveden puhdistus on puutteellista. Rakensin tuossa juuri hirsitalon. Onko sinulla jotakin kierrätysniksejä tai -vinkkejä. Lyhyen aikavälin suunnitelmissa on, että saattaisin syksyllä loppuun arkkitehtuuriopinnot ja talon rakentamisprojektin. Lajissamme eletään neljän vuoden sykleissä. Projektien toteutus on odottanut aikaa olympialaisten jälkeen. Mielelläni näkisin itseni vuonna 2020 Tokiossa. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Uusiouutiset 5/2016 13 veden laatuun vaikuttaa paljon, onko nousuja laskuvesi. Rio ajatteli kehittävänsä jätteiden käsittelyäänkin. Se on ollut tyhjää lupausta, sitä ei ole tapahtunut. Urheilun jälkeen ammattini tulee olemaan rakennusalalla: olen valmistumassa arkkitehdiksi. n. Voimme säästää vanhaa puuta. Pahvin, lasin ja metallin keräyspiste on muutaman kilometrin päässä. En ole ylpeä siitä, kuinka paljon matkustelen pitkiä lentoja. Bakteerilikaisuus ällötti. Siitä voi tulevaisuudessa tuunata kaikenlaista kuten puutarhakalusteita. Olen kuullut, että siellä kelluu jopa huonekaluja. Sillä saralla pääsen toivottavasti tulevaisuudessa paikkaamaan tuhoa, jota olen maapallolle tehnyt edestakaisin lennellessäni. Meillä oli tehokas rokoteohjelma ja olympialääkäri antoi siihen neuvoja. Ehkä hirren valinta oman talon rakennusmateriaaliksi on pieni yritys puhdistaa omatuntoa. Kotitalousjätteen lajittelu on muuttunut verrattuna siihen, kun ennen talon pihassa oli astiat kaikille eri jätteille. Vedessä on paikkoja, joista on jopa vaikea päästä purjelaudalla puskemaan roskalauttojen läpi. Muutimme omaan taloon alkuvuodesta, joten olen nyt ensimmäistä vuotta omakotiasuja. Talossa on myös maalämpö, eikä ylenpalttisesti neliöitäkään. Se on tosi sääli
Sientenviljelijä tietää kyllä, että käytetyssä kasvualustassa on aineksia lääkkeiksi tai ympäristön puhdistajaksi. Tai ei saada kerättynä yhteen niin suurta volyymiä materiaalia, että se kannattaa kuljettaa ja toimittaa jatkokäsittelyyn. Maidontuottaja tietää, että vasiSivuvirroissa lymyää iso kala. Maaseudun yritysten sivuvirroista ja hävikistä suuri osa on edelleen käyttökelpoista. Yhteistyössä on voimaa. Mutta kun ei ole sitä osaajaa, joka ottaa ne arvokkaat aineosat irti. Mehunvalmistaja hyvin tietää, että mehun mäskissä piilee vielä liuta aineosia, jotka kosmetiikkateollisuus kiljuen käyttäisi tuotteisiinsa. Kalastaja on ehkä juuri oppimassa toimittamaan vähempiarvoisenkin kalansa jatkojalostukseen tai ainakin naapurin biokaasulaitokseen. n Ritva Imppola, projektikoordinaattori, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy MYSSY-hanke www.oamk.fi/myssy M aaseudulla yhteistyön merkitys on aikoinaan oivallettu ja sitten unohdettu pitkäksi aikaa. 14 Uusiouutiset 5/2016 Ritva Imppola kan ensiruuaksi tarkoitetun ternimaidon joka pisara on helmi, eikä vasikka jaksa sitä kaikkea juoda. Oleellista on, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan ne käytetään mahdollisimman tarkkaan ja mieluusti uudelleen ja uudelleen. Maaseudulla toimii eri alojen yrityksiä, useimmiten pieniä, jotka yhteistyötään tiivistämällä saisivat ehkä kustannussäästöjä, parempaa kannattavuutta ja ympäristölle ystävällisempiä toimintatapoja. Biotalouden toteutumiseksi tarvitaan eri alojen yritysten välistä yhteistyötä myös ja etenkin maaseudulla. Olisiko aika löytää maaseudun yrityssymbioosit uudelleen nykypäivän konstein. Maaseudulle tarvitaan eri alojen osaamista yhdistäviä yrityssymbiooseja. Oulun ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisessä Maaseudun yrityssymbioosit MYSSY -hankkeessa toteutettiin Pohjois-Suomen maaseutuyrityksille suunnattu kysely. Toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja hyödyntämällä yritykset tuottavat lisäarvoa, joka ilman yhteistyötä jää saavuttamatta. Alustavat tulokset toivat esiin muun muassa sen, että yritykset ovat miettineet sivuvirtojensa ja hävikkimateriaalin nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä, mutta keinot siihen ovat vielä hakusessa. Yritykset tarvitsevat tietoa hyötykäytön mahdollisuuksista. Maaseudun yrityksistä valtaosa toimii tavalla tai toisella biotaloudessa. Oikeilla menetelmillä niistä saa irti aineosia, joiden arvo on moninkertainen alkuperäiseen tuotteeseen verrattuna. Kyselyn mukaan yrityksillä on myös vahva tahto yritysten väliseen yhteistyöhön monissa toimissa, kuten koneiden ja tarvikkeiden hankinnoissa ja käytössä. Biotalous on talouden malli ja toiminta, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi
Tilaa maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi Ki in no st aa ko kie rto ta lo us . Uusiouutiset 5/2016 15 Jäikö uutisnälkä. Se ur aa m ei tä Tw itt er iss ä: @U us io uu tis et #k ier to ta lo us
”Tämän vuoden liikevaihtomme on noin 28 miljoonan euroa. Jos hallitus nyt määrää, että saisimme myydä palvelujamme vapailla markkinoilla vain 500 000 euroa edestä, joutuisimme kaventamaan merkittävästi toimintaamme. Lisääntyvät kuljetukset ja yleinen tehottomuus nielisivät moninkertaisesti mahdollisen hyödyn”, Jukka Heikkilä vakuuttaa. ”Ymmärtääkseni jätehuollon hankintoihin liittyviä kysymyksiä ”Palvelut heikentyvät” L ounais-Suomen Jätehuolto Oy toimitusjohtaja Jukka Heikkilä harmittelee, että Suomi on ainoa Euroopan maa, joka esittää sidosyksiköille tiukempaa rajausta kuin EU-direktiivissä säädetty 20 prosenttia. 16 Uusiouutiset 5/2016 os esitys toteutuu, kustannukset nousevat. Markus Ukkola muistuttaa, että EU-direktiivissä ei ole erityisiä säännöksiä jätehuoltoalan julkisista hankinnoista. Satojen pitkien ja monimutkaisten säännösten tuominen kansalliseen lainsäädäntöön kestää kauan”, sanoo vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola TEM:istä. n JUHA GRANATH Juha Granath J ”. Maksumiehiksi joutuvat niin asukkaat, yrittäjät, viljelijät kuin kunnatkin. palvelutason heikentymisen, laitteiston vajaakäytön, hintojen nousun ja yritystoiminnan vaikeutumisen. Taistelemme uudistusta vastaan kaikin keinoin”, kunnallisia jätelaitoksia edustavan Jätelaitosyhdistyksen (JLY) väistyvä toimitusjohtaja Markku Salo vakuuttaa. Hankintalakiesitys kärjistää jätehuoltoalaa Kunnalliset jätelaitokset ovat ihmeissään. Työja elinkeinoministeriö (TEM) sai juhannukseksi vihdoin valmiiksi kaksi kuukautta myöhässä olleen hallituksen esityksen uudeksi hankintalaiksi. Uuden hankintalakiesityksen mukaan julkinen toimija voi myydä palveluitaan ulkopuolisille vain viiden prosentin verran liikevaihdostaan. ”Myöhästymisen syy oli yksinkertaisesti EU-hankintadirektiivien laajuus. Siitä runsas viisi prosenttia tulee vapailta markkinoilta. ”Uudistuksen pitää noudattaa EU:n linjaa eli sidosyksikön pitää saada olla markkinoilla 20 prosentin osuudella.” n p JLY:n lakimies Amanda Nikkilä mietti kesällä Jätelaitosyhdistyksen eläkkeelle jääneen toimitusjohtaja Markku Salon kanssa lakiesitysten vaikutuksia. ”Tästä hyötyisi muutama suuri jätehuoltoyritys sekä kansainvälisessä kaupassa muiden EU-maiden sidosyksikköyhtiöt. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajan Jukka Heikkilän viesti päättäjille on selkeä. Jätehuoltoalan kuumaksi kysymykseksi hallituksen esityksessä nousi sidosyksikköjen asema eli kuinka paljon kunnalliset yhtiöt saavat myydä palvelujaan muille kuin omistajilleen. 500 000 euroa on vain 1,7 prosenttia liikevaihdostamme.” Toimitusjohtaja Heikkilä listaa hankintalakiesityksen kielteisiksi vaikutuksiksi mm
Muu ulosmyynti on markkinahäirintää”, Jorma Kangas sanoo. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n päämajassa Etelä”Toivottavasti markkinahäirintä loppuu” Y mpäristöhuoltoyritys Suez Oy:n toimitusjohtaja Jorma Kangas pitää hallituksen hankintalakiesitystä ”oikeansuuntaisena”. Lähdetään harjoittamaan liiketoimintaa vapaille markkinoille vastuineen ja riskeineen.” ”Jos kuntayhtiöt päättävät kasvattaa ulosmyyntiään ilman rajoituksia, tervetuloa! Mutta silloin omistajakuntien on kohdeltava jäteyhtiötään kuten yksityisiäkin yrityksiä. Kankaan mukaan Suezin tämän vuoden liikevaihto nousee 74 miljoonaan euroon. Elinkeinoelämä sekä yrittäjien järjestöt ajoivat sidosyksikkörajaksi pyöreätä nollaa. Kuntayhtiöiden ja yksityisen sektorin yhdessä perustamia tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä toimitusjohtaja Jorma Kangas kritisoi kovin sanoin. Hankintalain nimissä kuntayhtiö on tervetullut kilpailemaan markkinoille, kunhan se luopuu sidosyksikköasemastaan. Aki Rask/ Suez. ”Käytännössä 500 000 euron yläraja tarkoittaa useille jätelaitoksille alle yhden prosentin osuutta liikevaihdosta”, sanoo Salo. Kankaan mukaan kunnallisten jäteyhtiöiden ulosmyynti on hyvä asia vain silloin, kun paikalliset markkinat eivät tarjoa palveluita. p Suezin toimitusjohtaja Jorma Kangas haluaa jätealalle ennustettavuutta. Rauhamäki muistuttaa, että kuntalaitokset saavat lakisääteisten tehtäviensä hoidosta varman tulon, mutta tarjoavat silti laajasti palveluitaan vapailla markkinoilla. Myös Suez on valmis lisäinvestointeihin”, toimitusjohtaja Kangas lataa. ”Kunnat investoivat laitoksiin, jotka tarjoavat palveluja yksityiselle sektorille. Nykyisin monien kunnallisten jätelaitosten liikevaihdosta 20–30 prosenttia tulee vapailta markkinoilta. Kaikki palvelut on kilpailutettava: kotitalousjätteen keräys ja käsittely, asiakaspalvelu jne. Hallituksen esityksessä tavaraja palveluhankintojen kilpailutuksen raja nousee 30 000 eurosta 60 000 euroon. EU-direktiivi säätää julkisen toimijan ulkopuoliselle myytävien palvelujen ylärajaksi 20 prosenttia liikevaihdosta. Kuntapuolen kriitikkojen mielestä ”Suuri Suez” on yksi niistä harvoista jätehuoltoalan yrityksistä, jotka hyötyisivät lakiuudistuksesta. n ranta 10:ssä ollaan hallituksen esitykseen melko tyytyväisiä. Hallituksen esitys tiukentaa rajan 5 prosenttiin tai korkeintaan 500 000 euroon. ”Mikäli kuntayhtiöiden markkinahäirintä loppuu tai ainakin vähenee, alan ennustettavuus kasvaa, riskit pienevät ja investointihalukkuus kasvaa. Uusiouutiset 5/2016 17 aiotaan tarkastella ympäristöministeriön lähiaikoina asettamassa työryhmässä”, Ukkola sanoo. Tämä koskee myös kuntien yhtiömuotoisia jätelaitoksia”, Tatu Rauhamäki sanoo. Jäteala käy kuumana Hallituksen lakiesitys oli kunnallisille jätehuoltoyhtiöille shokki. ”Tämä on vääristänyt kilpailua. ”Sidosyksikön viiden prosentin raja myydä palveluitaan muille kuin omistajilleen on oikeansuuntainen. Toimipisteitä yrityksellä on 14, laitoksia kymmenkunta ja vakituisia työntekijöitä 340. Esitetty raja ei kuitenkaan ole riittävä poistamaan kuntayhtiöiden aiheuttamia markkinahäiriöitä”, YTP:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki sanoo. Kangas taas antaa sapiskaa kuntayhtiölle niiden tavasta käyttää veromaksajien rahaa. ”Mikään yksityinen jäteyhtiö ei vastusta tällaista kuntayhtiön tarjoamaa palvelua. Julkisella rahoituksella hankitaan määräävä markkina-asema, otetaan vastuuta ja riskejä, jotka kuuluvat yksityisten jäteyhtiöiden tehtäviin”, Kangas sanoo. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi kaupallisen sekaja biojätteen tai muiden jätejakeiden käsittelyssä tai keräyksessä harvaan asutuilla alueilla. Näin taataan reilu peli”, Jorma Kangas muistuttaa. ”Näyttää siltä, että näiden kuntayhtiöiden johto on unohtanut perustehtävänsä kotitalousjätteen kerääjänä ja käsittelijänä
Kun kuntapuolen Markku Salo sanoo uuden sidosyksikkörajan vähentävän kilpailua, yksityisen puolen Tatu Rauhamäki on samasta asiasta aivan päinvastaista mieltä. ”Pienten ja keskisuurten jätehuoltoyhtiöiden pitäisi perustaa tänne pohjoiseen oma vastaanottopaikka. Jätehuolto Nuojua tarjoaa kotitalouksille, yrityksille ja kunnallisille jätelaitoksille kaikkia ympäristöhuollon palveluita. Väittely jatkuu: julkinen puoli sanoo uuden raja-arvon merkitsevän jopa 30 prosentin nousua asukkaiden jätehuoltomaksuihin. Näin turvataan pk-yritysten ja maatalousyrittäjien jätehuolto”, Rauhamäki sanoo. Hänellä pitää olla oikeus ostaa vaikkapa täydentäviä lajitteluja kierrätyspalveluita.” ”Pitää muistaa, että kunnan velvollisuus on myös hoitaa muut kuin asumisesta syntyvät jätteet, jos yksityistä palveluntarjoajaa ei ole saatavilla. Kustannukset nousisivat, ja se näkyisi myös kansalaisten jätemaksuissa.” ”Kyllä tämä lakiesitys on tehty suurten firmojen ehdoilla”, Nuojua sanoo. n pk yrittäjä : ”Isojen yritysten ehdoilla” O ululaisessa 20 työntekijän Jätehuolto Nuojua Oy:ssä ollaan tyytyväisiä pitkään jatkuneeseen yhteistyöhön kunnallisen Oulun Jätehuolto Oy:n kanssa. ”Yksityisellä sektorilla on suuria puutteita jätehuoltopalvelujen alueellisessa tarjonnassa. Se ei ole enää yhteiskunnan eikä Suomen kansalaisten etu”, Nuojua sanoo. Hankintalakiehdotuksessa on siirtymäkausi vuoden 2019 alkuun saakka. ”Yksityiset jätehuoltoyritykset kuorivat mielellään kerman”, JLY:n Salo vastaa. Mika Nuojuan mukaan hankintalakiesityksen läpimeno kävisi pk-yrittäjän ja kansalaisen kukkarolle. Tässä lakiehdotuksessa hallitus on ottanut elinkeinoelämän huolet tosissaan”, täräyttää Tatu Rauhamäki. ”Silloin yrityksillä ei aina olisi paikkaa, minne viedä jätteensä. Tatu Rauhamäki myöntää, että osa yksityisistä yrityksistä vie jätteitä ulkomaille. Nuojualla olisi keino, jolla pienet yritykset voisivat vastata suurten yritysten agressiiviseen toimintaan Pohjois-Suomessa. Direktiiviä on noudatettava; se säätää ulosmyynnin 20 prosenttiin. ”Viemme 70–80 prosenttia tavarastamme Oulun Jätehuollon vastaanottopaikalle. Kunnallinen jätehuolto on tarjonnut oivan, kokonaisvaltaisen palvelun”, Jätehuolto Nuojua Oy:n työnjohtaja Mika Nuojua vakuuttaa. Yksityinen väittää kuntapuolen liioittelevan kustannusten nousupaineita. Niihin kuuluvat mm. ”Kuntien luovuttava jätteiden omistusoikeudesta” Nykyään valtaosa yksityisistä jäteyrityksistä käyttää kuntien jätteenkäsittelylaitoksia. n. Mahdotonta se ei ole.” ”Jotain pitää tehdä, muuten kansainväliset sijoitusyhtiöt tulevat markkinoille ja ottavat koko alan haltuunsa. Määrässä ovat mukana niin polttokelpoinen kuin biojätekin. Se vaatisi vähintään viiden yrityksen mukaan tulon ja paljon rahaa. ”Kunnallisen jätehuoltoyhtiön kokonaisvaltaiset palvelut eivät olisi enää käytettävissämme, ja joutuisimme ostamaan jätehuollon palvelut useilta kilpailijoiltamme. Yksityinen sektori veisi sitten jätteitä entistä enemmän ulkomaille, ja parin miljardin investointimme kävisivät vajaalla. Salon mielestä jätehuolto on jätemaksuin kustannettua infrastruktuuria, jonka toimivuuden hallituksen esitys nyt vaarantaa. asumisesta ja julkisesta palvelutoiminnasta syntyvien yhdyskuntajätteiden sekä maatilojen vaarallisten jätteiden hoito. Taistelu jatkuu syksyllä”, testamenttaa JLY:n eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja Markku Salo jatkon seuraajalleen. Puhu siinä sitten kestävyysvajeesta”, JLY:n Markku Salo toteaa. ”Ei elinkeinoelämän pidä kustantaa kuntalaisten jätehuoltoa”, YTP.n toimitusjohtaja Rauhamäki muistuttaa. Salon mukaan erityisessä vaarassa ovat haja-asutusalueet ja maaseutu: ”Monet pienyrittäjät ja maanviljelijät jäävät yksityisten firmojen ja niiden voittoa maksimoivan hinnoittelun armoille.” Rauhamäki toteaa, että mitä enemmän jätehuoltoyrityksellä on asiakkaita, sitä valmiimpia ne ovat kehittämään toimintaansa. Pitkät kuljetusmatkat nostavat hintoja entisestään”, Salo sanoo. ”Myös kuntalaisen vapautta päättää jätehuoltopalveluistaan pitää lisätä. ”Hankintalain sidosyksikkörajaukset ja hallituksen yksinoikeuksien rajaukset vahvistavat yksityisen sektorin investointivalmiutta ja näin lisäävät jätehuollon kapasiteettia Suomessa”, YTP:n Rauhamäki vakuuttaa. 18 Uusiouutiset 5/2016 Yhteinen sävel hukassa Kunnallisten jätelaitosten pääasiallinen tehtävä on vastata sille laissa määrätyistä velvoitteista. YTP:n toimitusjohtaja Rauhamki vastaa Salolle aivan päinvastaisella väittämällä. Sidosyksikkörajan laskiessa viiteen prosenttiin kunnalliset jätelaitokset eivät voisi enää tarjota palvelujaan yrityksille. ”Kaupunkien välisillä pitkillä siirtymäetäisyyksillä haja-asutusalueiden yritysasiakkaat ovat kilpailuetu”, YTP:n toimitusjohtaja Rauhamäki vastaa. Syinä ovat hinta ja käsittelylaitosten puute, mutta uudesta hankintalaista voisi löytyä pelastus pulmaan. ”Tänä aikana kuntien pitäisi luopua rajat ylittävästä markkinaehtoisesta toiminnastaan. ”Tässä lain valmistelijat ovat kuunnelleet pelkästään yksityisen sektorin lobbareita
Asiakas – kuten kaupunginsairaala, oikeusaputoimisto tai vientiyritys – tilaa tietoturvapaperin tyhjennyksen puhelimitse tai sähköpostilla. Järjestelmässä käytetään rinnakkain useita tunnisteita: RFID, QR, NFC ja kirjattu numero. Asiakas p Kuljettaja kuittaa langattomalla käyttöliittymällä noudettavan astian. Keräysautoilla on omat asiakaskohteensa eri puolilla eteläistä Suomea. Asiakaspalvelija kiinnittää huomiota erityisesti asiakastietojen varmistamiseen. Kuljettaja tunnistaa palvelulla oikean astian ja toimittaa tilalle tunnuksin varustetun vaihtoastian. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja Tietomitta Oy ovat kehittäneet ARVI-projektissa tietoturva-aineiston tilaus-, ajo-ohjausja raportointipalvelun. Ajo-ohjausjärjestelmä ohjaa keräysauton asiakkaan luokse. Aina kun tilaus tulee, asiakaspalvelija siirtää sen keruuauton tehtävälistaan. Uusiouutiset 5/2016 19 Tietojärjestelmä ohjaa sanojen kierrätystä Kirjallinen materiaali tuhoutuu, ja kierrätys vapauttaa sanat uuteen käyttöön. Tieto on siten turvassa, kunnes repijä tekee sanoista tunnistamattomia viipaleita. Asiakkaalle on varattu NFC-tarra, jos hän haluaa saada tietoa astiasta. Toisinaan tyhjennyksille sovitaan soveltuva aikataulu. Samalla asiakkaalla, kuten kaupungin sosiaalitoimella, on useita tyhjennyspisteitä ja astioita. Astia kerää aikaleimoja jokaisessa käsittelyvaiheessa. Jätelaitoksen asiakaspalvelija perustaa järjestelmään asiakastilin, joka käsittää yhteys-, astiaja laskutustiedot. Tunnisteet on liimattu saman, kosteuden ja iskunkestävän laminaattitarran alle. Astia tunnistetaan ja punnitaan ennen tyhjennystä repijään.. Kuljettaja käyttää RFID-tägiä, kun hän lukee astian mobiilipäätteellä. Ohjelma kertoo kuljettajalle, missä kukin keräyspiste sijaitsee. n TEKSTI JA KUVAT ARI SERKKOLA M iten palvelu toimii. Tietojärjestelmä lukee ja ohjaa keräystä arkistosta kierrätyskeskuksen silppuriin. Tyhjennysten ja ajo-ohjauksen hallinta Järjestelmässä on uutta se, että asiakaspalvelija ottaa tilaukset vastaan, määrittää tehtävät ja tekee kullekin autolle noutosuunnitelman. Astioiden tunnistaminen Kaiken perusta on astioiden digitaalinen tunnistaminen. Yleensä asiakas tilaa tyhjennyksiä sitä mukaa, kun tietoturvaastiat täyttyvät
Palvelun laajentaminen Viestintäpäällikkö Pasi Kaskinen Loimi-Hämeen jätehuollosta sanoo, että palvelua laajennetaan vuodesta 2016 alkaen tuhottavien lääkkeiden noutoihin apteekeista, vaarallisten jätteiden keräämiseen ja keskitettyjen jätepisteiden tyhjentämiseen ja seurantaan. Teknisesti palvelujärjestelmä näyttää helpolta toteuttaa. Mikä ARVI. Asiakas saa useiden astioiden tuhoamistodistuksen samalla lomakkeella, ja jokaisen astian käsittelytiedot ovat myös avattavissa järjestelmässä. 20 Uusiouutiset 5/2016 lukee tarran älypuhelimellaan. Vieläkin virheiden ja poikkeusten hallinta tuottaa työtä. RFID (Radio Frequency IDentification) on radiotaajuudella toimiva etätunnistus tiedon etälukuun ja -tallentamiseen (”tagi”). NFC (Near Field Communication) on pienikokoinen etäluettava kortti (smart card), joka sisältää informaatiota, jota voidaan käyttää esimerkiksi maksamisessa ja tiedonvälittämisessä. A RVI (Material Value Chains, Materiaalien arvovirrat) -tutkimusohjelma luo uutta tietoa ja menetelmiä materiaalivirtojen hallintaan ja niiden kierrätykseen. Datasta laaditaan asiakkaille tuhoamistodisteita. Astiaa seurataan RFID-tiedolla koko keruumatkan ajan. n p RFID, QR ja NFC –tunnisteet on sijoitettu liimattuun tarraan. n. Palvelua sovelletaan myös monikeräysautojen käyttöön. Lisäksi jäteastiassa on tarra, johon on käsin kirjoitettu astianumero. Tarvittaessa jokaisen astian käsittelyhistoria voidaan lukea lokitiedoilla. Kaikki tuo otettiin käyttöön noin tuhannessa tietoturva-astiassa vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Jatkokehitys Operaattori Tom Sundqvistin mukaan ARVI-projektissa tutkitaan ja kehitetään edelleen viestipalvelua asiakkaille ja resurssienhallintaa jätelaitoksille. QR-ruutukoodi on varalla mahdollista myöhempää käyttöä varten. p Tietoturvapaperi on paalattuna valmis uusiokäyttöön. Data käsittää muun muassa seuraavat tiedot: noutoajankohta, astiapaino ja tuhoamisajankohta. Käytännössä kuitenkin työ on vaatinut kolmatta tuhatta tutkimus-, ohjelmointija testaustuntia ennen kuin palvelu on saatu toimimaan. Monitorointipalvelu ottaa askeleitaan koko Loimi-Hämeen jätehuollon konsortiossa. Tarrakiinnitys ei sovellu esimerkiksi biojäteastioihin. Pyrkimyksenä on kehittää systeemisiä liiketoimintamalleja yhdyskuntajätteiden, muovien, sähköja elektroniikkaromun sekä tuhkan hyödyntämisessä. Astia on varmennettu käsinkirjoitetulla tunnuksella. Ohjelmakonsortioon osallistuu 18 yritystä ja 10 tutkimus-/ julkisorganisaatiota. Erilaisia materiaalijakeita voidaan tunnistaa ja niiden keräystä seurata samalla tietojärjestelmällä. Jäteyritykset tarvitsevat tietoa siitä, miten ne voivat tehostaa työtään astiamäärien seurannassa ja hallinnassa, ajoetäisyyksien ja -aikojen optimoinnissa, ajoneuvokaluston reaaliaikaisessa seurannassa sekä jätemääräkertymien tehostamisessa ja kierrättämissä. Lisäksi jätelaitos käyttää palvelua kierrätettävien kappaletavaroiden noutopalvelussa ja käsittelyssä. Data kootaan tilastoihin, joissa muun muassa aika, massa ja kustannukset voidaan lukea graafisesti. Asiakasraportointi Uutta on myös reaaliaikainen raportointi. Tehtävänä on selvittää keinoja, joilla jätteen tuottajille ilmoitetaan mobiiliviesteillä, milloin astiatyhjennys toteutetaan ja milloin astiat on tyhjennetty. QR-ruutukoodi (Quick Response Code) on kaksiulotteinen kuviokoodi, joka luetaan mobiililaitteella, kuten älypuhelimella. Tekes rahoittaa ohjelmaa vuosina 2014–2016. Numerotieto varmistaa astian tunnistamisen tilanteissa, joissa palvelun yhteydet eivät toimi. Järjestelmä tallentaa tietoturvapaperin kuljetusja käsittelydatan järjestelmään ja tuottaa siitä raportteja sekä palvelun tilaajalle että jätelaitokselle. n Kirjoittaja Ari Serkkola toimii dosenttina Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella
Uusiouutiset 5/2016 21
Kun siirryin EU-maailmasta metsäteollisuuden palvelukseen, ensimmäisiä työtehtäviäni olivat jätedirektiivin valmisteluun liittyvät asiat. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN p Uusi toimitusjohtaja Riku Eksymä on muuttanut Markku Salon entiseen kulmahuoneeseen Jätelaitosyhdistyksen toimistolla. Siellä vietetyt viisi vuotta olivat näköalapaikka EU-asioiden valmisteluun. Terminologia on tuttua, mutta toki nyt tulokulma on yhdyskuntajätteissä.. 22 Uusiouutiset 5/2016 Hyvää viestiä rummuttamaan Riku Eksymä hyppää liikkuvaan junaan, kun hän vaihtuu Markku Salon tilalle Jätelaitosyhdistyksen (JLY) toimitusjohtajaksi. Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Aloitin vuonna 1993 sisäasiain hallinnossa, josta siirryin 1996 Suomen EU-edustustoon Brysseliin. Kävikin näin onnellisesti, että minut valittiin JLY:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Olen koulutukseltani juristi. Halusin kuitenkin takaisin laajempiin edunvalvonnallisiin kokonaisuuksiin. Sieltä tie vei 2012 Fortumille, josta siirryin sähköverkkoliiketoimintakauppojen mukana Carunalle. M itä teit ennen Jätelaitosyhdistystä. Sain mm. Kyllä ja ei. pohtia, milloin keräyspaperi lakkaa olemasta jätettä ja muuttuu taas raaka-aineeksi ja tuotteeksi. Tunnetko jätealaa etukäteen. Löysin itsestäni myös juristi-edunvalvoja-kombinaation, jota pääsin kehittämään myös Metsäteollisuus ry:ssä vietettyjen 11 vuoden aikana. Juristin ja edunvalvojan kokemusta tarvitaan jo tänä syksynä
Symbioosin kehittäminen on kaikkien edun mukaista. Mitä harrastat. Voin melkein laittaa pääni pantiksi, että jos hankintalakiesitys menee tällaisenaan läpi, kustannustaso ei tule ainakaan laskemaan.” ”Yksityinen yritys toimii aina voiton maksimoimiseksi. Tiimini osaa homman. Samalla mietin, onhan strategiamme oikea vastaamaan tarpeisiin. ”Ei ole sattumaa, että kunnille on annettu kokonaisvastuu jätehuollon järjestämisestä. Siellä minulla on vieläkin erämökki Eksymäjärven rannalla, ihan rajan tuntumassa. Jätehuolto on yhteiskunnan kannalta keskeinen ala, jossa ympäristön ja terveyden suojelu ovat kärkinä, ei yritystoiminta ja voiton maksimointi.” Hän toivoo lakien valmistelijoilta ja päättäjiltä hyvää lainsäädäntöä, tarkkaa harkintaa ja kokonaisarviointia. Tapaan keskeisiä järjestöjä kuten esim. Käsitykseni on, että kunnalliset jätelaitokset ovat pitäneet aivan liian matalaa profiilia siitä, mitä kaikkea jätehuoltojärjestelmä tekee tavallisten kansalaisten, elinkeinoelämän ja Suomen materiaalitehokkuuden sekä päästötavoitteiden eteen. n. Sen suhteen on tiivis syksy edessä: tapaamisia, viestintää, tiedon tuottamista ja päättäjien informointia. Esimerkiksi ulosmyyntirajasta tulisi Pohjoismaiden tiukin. Toivon, että pystyn osaltani avaamaan niitä solmuja, joita jätealalla on ollut. Meillä on edellytykset hyvään lopputulokseen, jos vain käymme avointa vuoropuhelua. Omasta työyhteisöstä voin sanoa, että on ihana tutustua iloisiin, aktiivisiin ja osaaviin ihmisiin. Kansanedustajat joutuvat syksyllä ottamaan kantaa hankintalakiin ja samalla odottamaan ympäristöministeriön vastaperustetun työryhmän arviota hankintalain ja jätehuoltolainsäädännön suhteesta. n Aloitit Jätelaitosyhdistyksellä Markku Salon rinnalla kesäkuussa, ja 1.8. Olen avoin keskusteluun ja tulen olemaan aktiivisesti yhteydessä eri sidosryhmiin. Millaista työsi on. Syksyn aikana edunvalvontaviestintä on tärkeää. Tätä hyvää työtä voisi rummuttaa enemmän. Koiran kanssa ulkoileminen on ihana harrastus. Näin vältettäisiin tilanteet, joissa pian lain hyväksymisen jälkeen joudutaan tekemään korjausliike. Haen avointa keskustelua ja vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa. Uusiouutiset 5/2016 23 ”Kuntatoimija ei ole markkinahäirikkö” n Riku Eksymä tulee Jätelaitosyhdistyksen johtoon haastavassa vaiheessa. ”Sanotaan, että nyt on mullistettava kaikki ja vähennettävä jätelaitosten roolia, jotta yksityiset toimijat pystyisivät tekemään työn tehokkaammin ja halvemmin. Se saattaa olla idealistista, mutta siihen pyrin. SKAL, Suomen Yrittäjät ja Ympäristöja teollisuus YTP ry. Mitkään selvitykset tai tutkimukset eivät tue tällaisia väitteitä.” Eksymän mukaan hankintalakiesitys perustuu pitkälti isojen yritysten onnistuneeseen vaikuttamiseen. Kuntien laitokset ovat pystyneet pitämään jätehuollon kustannukset järkevissä mittasuhteissa palvellen edullisesti kuntalaisten, elinkeinoelämän ja koko yhteiskunnan tarpeita. Vanhan maalaistalon restaurointi on jatkunut neljä vuotta ja se onkin nyt pääharrastukseni. Valtakunnan tason poliitikoille soittaisin hälytyskelloa hankintalakiesityksen ja jätelain muutosten eteenpäin viemisessä: nyt on otettava aikalisä kokonaisuuden arviointiin. Terveiset lukijoille. Mikäpä olisi parempi ala varman tuoton tekemiseen kuin luonnollisen monopolin kaltainen peruspalvelutehtävä, jota ilman yhteiskunta ei tule toimeen”, toteaa sähköverkkoyhtyiö Carunassakin aiemmin työskennellyt Eksymä. Itsekin sain ahaa-elämyksiä, että tämähän onkin kierrätystä ja kiertotaloutta eikä kaatopaikkaamista. Ikään kuin kuntatoimija olisi paha, tehoton ja markkinahäirikkö. Päärakennus on nyt valmis, mutta puuhaa riittää vielä. Asun Helsingin kantakaupungissa puolison ja 4-vuotiaan borderterrieri Alman kanssa. Mutta näinhän asia ei todellisuudessa ole. Kuntalaisille ja kuntapäättäjille lähetän terveisiä, että ymmärtäkää kunnan omistamien yhtiöiden merkitys ja arvo ja osallistukaa aktiivisesti niiden kehittämiseen. Kuusamosta. Eduskunta saa syksyllä eteensä hankintalakiesityksen, joka oli kunnallisille jätelaitoksille järkytys. Minkälaiset ovat ensitunnelmat JLY:stä ja jätealalta. ”Hankintalakiesityksessä näkyy liian vahvasti ideologinen lähestymistapa. Minusta on tullut osittain myös satakuntalainen: kunnostamme Huittisissa vanhaa maalaistaloa, jossa vietämme lomat ja viikonloput. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen lähdin Helsinkiin lukemaan oikeustiedettä. Asiantuntijaorganisaation pitäisi pyrkiä proaktiivisuuteen. Näin aluksi olen tutustunut alaan ja toimijoihin sekä ottanut haltuun yhdistyksen hallintoa ja esimiestehtäviä. Haluan, että ymmärrämme tilanteen ja kehitysnäkymät samalla tavalla, jotta pääsemme yhteiskunnan kannalta parhaaseen lopputulokseen. sinusta tuli virallisesti toimitusjohtaja. Mistä olet kotoisin. Toinen nopea huomio oli, miten vähän jätehuoltoalaa tunnetaan alan ulkopuolella
Kuntayhtiöiden edustajat eivät kuitenkaan halunneet antaa tätä varten haastatteluja vaan vetosivat siihen, että he kertovat kantansa ympäristöministeriön teettämän virallisen selvityksen yhteydessä. Oma toiveeni ja uskoni on, että ympäristöministeriö ja päättäjät hyödyntävät molempia arvioita.” Onko arvioinneissa siis eroja. FCG:n vetämän työryhmän arviointi perustuu VAHTI-tietoihin, jätelaitoksilta saatuihin tietoihin jätemääristä ja taloudesta sekä jätehuollon eri toimijoiden haastatteluihin. ”On selvästi ollut tarvetta toisenlaiselle tarkastelulle. Tuloksissa on varmasti tästä syystä merkittäviäkin eroavaisuuksia. Tätä arvioidaan kahdessa kesän aikana valmistuneessa raportissa. Yksityisiä yrityksiä edustava Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry ei luottanut siihen, että kuntaomisteinen FCG tarkastelisi vaikutuksia neutraalisti. YTP teetti vaikutuksista vaihtoehtoisen arvioraportin, jonka teki Ramboll Finland Oy. Rambollin arviointihan on tehty tilastoihin perustuen ja FCG taas teki omansa haastateltujen näkemysten ja mielipiteiden pohjalta. 24 Uusiouutiset 5/2016 Jätehuollon kuntavastuun kaventamisesta Kaksi erilaista arviota Jätealan julkisten ja yksityisten toimijoiden kahtiajako näkyy tavassa, jolla jätelakiin ehdotetun muutoksen vaikutuksia on arvioitu. n ELINA SAARINEN M illaisia vaikutuksia yhdyskuntajätehuoltoon tulee, jos hallitusohjelman kirjaus kuntavastuun kaventamisesta toteutuu. YTP ry:n toimitusjohtaja Tatu Rauhamäen mukaan on lopulta hyvä, että selvityksiä on päättäjien käytettävissä nyt kaksi. Ramboll. Ympäristöministeriön teettämä arviointiraportti valmistui heinäkuussa. Konsulttityöryhmän työtä veti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Hyötyjät ja häviäjät Arvioissa on myös yhteistä. Lakimuutoksen kohteena olevilta jätteen tuottajilta peritään Rambollin mukaan eri skenaarioissa maksuja 25 – 65 miljoonaa euroa. Myös Ramboll arvioi, että kotitalouksien jätemaksuihin tulee nousupaineita, mutta kokonaisvaikutukset ovat vähäisiä. Joillain alueilla hinta voi laskea, jos vastaanottopaikka on aiempaa lähempänä. 10–50 miljoonan euron bisnes FCG:n vetämän työryhmän arvion mukaan 270 000 tonnin jätemäärän vapautuminen merkitsee enintään noin 40 miljoonan euron bisneslisäystä jätealan yrityksille. p Ympäristöministeriön teettämään raporttiin voi tutustua valtioneuvoston julkaisuarkiston nettisivuilla. Kuntien jätelaitosten kasvavat kustannukset jäisivät rahoituspohjan muuttumisen seurauksena asukkaiden maksettaviksi. Myös palvelujen hinnat voisivat laskea. Sen sijaan häviäjiä olisivat FCG:n johtaman työryhmän mukaan haja-asutusalueilla ja etäällä sijaitsevat toimijat, joille ei välttämättä löytyisi monipuolisia palveluja, ainakaan edullisesti. YTP:n teettämä arvio taas käyttää kolmea skenaariota. Arvio kiinnittää huomiota siihen, ylittyykö kullakin alueella pakkaavan jäteauton taloudellisesti kannattavan toiminnan edellyttämä jätemääräraja (2 000 tonnia), ja siirtyykö biojätettä yksityisille toimijoille kullakin alueella niin paljon (vähintään 7 000 tonnia), että uusi biojätelaitos kannattaa perustaa. Jätettä siirtyy yksityisille markkinoille 100 000, 200 000 tai 260 000 tonnia. Jos taas jätettä vapautuu vain 100 000 tonnia, jätemaksut nousevat myös pitkällä aikavälillä. Häviäjiksi ympäristöministeriön teettämä arvio listaa myös pienet jäteyritykset, etenkin ne, joilla on vain kuljetustoimintaa, ei omaa käsittelykapasiteettia. Joillain alueilla hinta taas voi nousta, kun hinnoittelu tehdään kustannuksia vastaavasti, eikä jätemaksuja enää tasata kuten nykyjärjestelmässä. Kuntien jätelaitosten toimintaedellytykset todennäköisesti huononisivat koosta ja sijainnista riippumatta. Hinnoissa nousupaineita Ympäristöministeriön arvio varoittaa siitä, että pitkällä tähtäimellä kotitalouksien jätemaksut nousisivat. Ramboll laskee, että jos jätettä vapautuu kilpailulle 260 000 tonnia, jätteen tuottajan jätemaksut voivat lyhyellä aikavälillä nousta 0,9 prosenttia ja pitkällä aikavälillä laskea 0,6 prosenttia. Sen sijaan on mahdollista, että muutos lisää ulkomaisten toimijoiden kiinnostusta suomalaisesta jätemarkkinasta. FCG:n vetämä työryhmä arvioi muutoksen hyödyttävän sellaisia jätehuoltoyrityksiä, jotka voivat tarjota laajasti erilaisia jätehuoltopalveluja kuten käsittelyä. Ramboll arvioi siis tunnuslukuja: jätemääriä, suoritteita ja asiakasmääriä alueellisesti. Ramboll toteaa, ettei muutos vaikuta suomalaisyritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Rambollin mukaan jätteen tuottajille koituvat kustannusvaikutukset vaihtelevat sen mukaan, katsotaanko tilannetta pitkällä vai lyhyellä tähtäimellä ja missä alueella jätteen tuottaja sijaitsee. Kuntien jätelaitosten toimintojen sopeuttaminen pieneneviin jätemääriin johtaisi toiminnan supistumiseen, mikä saattaisi merkitä toissijaisen vastuun palvelujen saatavuuden heikkenemistä. Jätteenkuljetusten suoritemäärät kasvavat, joten tyhjennysmaksujen kuljetusosa oletettavasti nousee viisi prosenttia. Ramboll laskee, että yli puolet jätteistä kertyy viiden suurimman jätelaitoksen alueella. Uusiouutiset 5/2016 25 taas on tarkastellut VAHTI-tietojen pohjalta, miten jätevirrat käytännössä ohjautuisivat lyhyellä (1–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli viisi vuotta), jos kuntavastuuta rajattaisiin yhdyskuntajätehuollossa hallitusohjelmassa esitetyllä tavalla. Myönteisenä molemmat pitävät sitä, että etenkin taajamissa toimiville suurille toimijoille avautuisi valinnanvapautta tilata yksilöllisiä jätehuoltopalveluita, kun yksityiset jätehuoltoyritykset pääsisivät tarjoamaan näitä. Ympäristöministeriön arvio varoittaa siitä, että pitkällä tähtäimellä kotitalouksien jätemaksut nousisivat.. Nämä saattaisivat joutua kunnan toissijaisen vastuun varaan. Nykyisin kunnille tulevista toissijaisen vastuun jätteistä 54 prosenttia tulee yksityisiltä jäteyrityksiltä ja 32 prosenttia kuljetusyrityksiltä. Ympäristöministeriön teettämässä arvioinnissa laskettiin tilastotietojen ja kunnilta saatujen tietojen perusteella, että kunnilta vapaille markkinoille siirtyy noin 270 000 tonnia jätettä, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhdyskuntajätteestä. Ramboll myös laskee, että toissijaisen vastuun myötä kunnille palautuu takaisin 6–20 000 tonnia jätettä
Pitkällä aikavälillä biojätteen, paperin, lasin ja metallin syntypaikkalajittelun tehostuminen ja laitosmainen erottelu lisäävät kierrätystä. Lajittelupalveluille saattaa tulla lisää kysyntää. Lisäksi työryhmä muistuttaa kierrätyksen edistämisen tapahtuvan parhaiten syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen kautta, mutta lakimuutos pudottaisi osan jätteen tuottajista pois tähän kannustavien jätehuoltomääräysten piiristä. Kuljetusten taloudelliseksi arvoksi Ramboll laskee 9–23 miljoonaa euroa, mutta toteaa tämän summan päätyvän jo nyt yksityiselle jätteenkuljetussektorille, jolta kunnat ovat ostaneet kuljetuspalvelun. Lisäksi kunnan vastuulta poistuisi velvollisuus maaja metsätalouden vaarallisten jätteiden vastaanottoon. Vastuunjaon muutoksen aiheuttamia vaikutuksia on nyt arvioitu. n p YTP ry:n teettämä, Rambollin toteuttama raportti on luettavissa YTP:n nettisivuilla.. Ympäristöministeriö teetti vaikutusten arvioinnin konsulttityöryhmällä, johon kuuluivat Riitta Kojo ja Helena Sundström FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä, Raimo Lilja Ekoleima Ay:stä, Juha Kaila Kasui Oy:llä sekä Jouni Alanen Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy:stä. Jätteen tuottajan valinnanvapautta voitaisiin lisätä myös koskematta ollenkaan vastuujakoon, jos selvennettäisiin jätelaissa (42§) jo olevia vapautusten myöntämisperusteita. Ramboll Finland Oy:n työryhmässä olivat Joonas Hokkanen, Tomi Rinne, Katri Haila, Heikki Savikko, Ari Sirkiä sekä erityisasiantuntijana Lexia Asianajotoimisto Oy:n Mika Oinonen. n Ympäristöministeriön raportteja 20/2016: Vaikutusten arviointi kunnan vastuun rajauksesta yhdyskuntajätehuollossa. Jätevolyymit eivät ole niin suuria, että uusia yrityksiä syntyisi merkittävästi. Käytännössä kunnan vastuulta poistuisivat sosiaalija terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet sekä valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallintoja palvelutoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet. Yksi niistä on, että kunnan omassa toiminnassa syntyvä jäte tulisi joka tapauksessa säilyttää kuntavastuun piirissä. Raportti on julkaistu heinäkuussa valtioneuvoston julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4614-5 Ramboll Finland: Vaikutusten arviointi kuntien ja yksityisten toimijoiden vastuunjaon muuttamisesta yhdyskuntajätehuollossa. Ympäristöministeriön teettämä arvio pitää kilpailulle vapautuvia jätevirtoja niin pieninä, ettei niiden käsittelyyn synny uusia laitoksia. Kunnilta pois siirtyvää biojätettä voitaisiin käsitellä biojalostamoissa Rambollin mukaan 0,2–1 miljoonan euron arvosta, ja poltosta kierrätykseen ohjautuva lisäjätemäärä toisi noin 1–3 miljoonan euron arvoisen bisneksen. Ympäristöministeriön teettämän arvion konsultit suosittelevat, että muiden kuin kunnan vastuulla olevien jätteiden erilliskeräysvaatimuksista kannattaisi säätää valtioneuvoston asetuksella. 26 Uusiouutiset 5/2016 Ramboll taas laskee uutta bisnespotentiaalia sen perusteella, minkälainen rahavirta nykyisin kuntayhtiöille jäävästä rahavirrasta siirtyy kuntayhtiöiltä pois yksityiselle jätehuoltosektorille, ja päätyy 10–25 miljoonan euron pottiin. Summa ei sisällä kuljetusten ja käsittelyn rahoja. Ympäristöteollisuus ja palvelut YTP ry teetti vaikutuksista oman arviointinsa Ramboll Finland Oy:llä. Raportti on julkaistu YTP ry:n nettisivuilla elokuun lopussa: www.ytpliitto.fi Hallitusohjelman rajauksen vaikutukset arvioitiin n Hallitusohjelmassa on kirjaus ”Kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin alueelliset erityispiirteet huomioiden”. Arvioinnit näkevät hyvin eri tavalla sen, kohenisiko kierrätysaste Suomessa. Kumpikin selvitys toteaa jätevirtojen muutosten olevan alueellisesti hyvin pieniä, joten niiden vaikutukset käsittelytoimintaan ja bisnekseen ovat rajattuja. Lisääntyykö kierrätys. Rambollin raportti mainitsee yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nousevan viisi prosenttia. Ramboll toteaa, että lain muutoksen jälkeen osa jätteistä ohjautuu rinnakkaispolttoaineen valmistukseen, missä nykyteknologia mahdollistaa kierrätyskelpoisten materiaalien erottelun. Tulevaisuuden investointien perustena olisivatkin EU:n tiukentuvat kiertotaloustavoitteet. Ympäristöministeriön tilaamassa arviossa konsultit esittävät raportin lopussa liudan kehitysehdotuksia. FCG:n vetämä työryhmä taas arvioi, että lakimuutos ei parantaisi etusijajärjestyksen toteutumista vaan voisi jopa heikentää sitä. Kunnan vastuulla olevan jätteen vientiä polttoon ulkomaille säädellään tarkemmin kuin yksityisen vastuulla olevan jätteen vientiä. Myöskään YTP:n teettämän arvion mukaan muutokset eivät yksin johda merkittäviin uusinvestointeihin tai innovaatioihin. Lukuun sisältyy sekä lakimuutoksen avaamia kierrätysmahdollisuuksia että oletuksia EU:n kiertotalouslainsäädännön kiristymisen myötä aiheutuvasta paineesta lisätä syntypaikkalajittelua ja kierrätystä pitkällä tähtäimellä
Kankaista syntyy vaatemallisto, joka tulee myyntiin lähitulevaisuudessa. Kankaasta voi valmistaa uusia vaatteita. Menen ja ostan ne mielelläni. Christian kiirehti lohduttamaan, ettei ole syytä vaipua epätoivoon, vaikka hän toki ymmärsi tämän olevan minulle kova paikka. Christian kertoi löytäneensä ne läheisestä kierrätysmateriaalia käyttävästä myymälästä, ja ehdotti, että hankkisin samanlaiset. Sitten hän kuvaili minulle innovaatiohanketta, johon hän oli tutustunut työssään. Turhautuneena viskasin sen veteen ja manailin: Voi itkujen itku, voi kurjuuden kurjuus… Mitäs se meidän arvoisa kiertotaloustieteilijämme täällä noituu. Mutta että pitäisi tuhlata rahaa turhuuteen, ja mennä sovituskoppiin peilin eteen keikistelemään! Ei tule mitään, ei kerta kaikkiaan. Sen vuoksi Kepa komensi minut vaateostoksille. KahviKerttu esittelisi minut vihdoin vanhemmilleen, meidät oli kutsuttu viikonloppuna heille syömään. Tuo on järkipuhetta, innostuin, ja sain idean: Minäpä vien sinne vaatekauppaan nämä rakkaat ysärihousuni, ja pyydän, että tekevät näistä uutta kangasta. Ongelmaksi jäi nyt enää tulevan viikonlopun pukeutuminen. Sanoin, että olkoon menneeksi, vaikka vähän arvelutti. Niistä tehtiin uuden menetelmän mukaista kierrätyskuitua ja siitä uusiokankaita. VTT:n kehittämällä menetelmällä käytetyistä puuvillatekstiileistä saadaan kierrätyskuitua. Huokailin tuskanhiki otsallani, ja silitin beesin väristen samettihousujeni ohentunutta kangasta. Toivon, että ne kestävät yhtä kauan kuin nämä, venttaas, siis ainakin vuoteen 2036. Selitin, että tilanne oli pahempi, paljon pahempi. Ymmärrän, etten voi pukeutua lempihousuihini, enkä ottaa mukaan pahvista istuinalustaani. Christian kysäisi, mitä pidin hänen yllään parhaillaan olevista housuista ja paidasta. Kuidusta syntyy lankaa, ja langasta kangasta. Christian naurahti ja sanoi, että taisin oikaista hieman tapahtumien kulkua, mutta vähän siihen suuntaan se homma toimii. Hän vakuutti, ettemme viipyisi ostoksilla paria minuuttia kauempaa. Pyydän heitä pirauttamaan heti, kun ovat ommelleet siitä tyykistä minulle pöksyt. Ettei tämä seurusteluhomma nyt menisi pelkäksi törsäilyksi… n Rode-Joren pöksyt kiertoon – rakkauden tähden n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN I. Hankkeeseen osallistuu jo yksi vaatemyymälä, joka keräsi vuodenvaihteessa asiakkailta käyttökelvottomia vaatteita. Uusiouutiset 5/2016 27 Istuin Kolera-altaan reunalla ja napsuttelin tyhjää herneenpalkoa sormissani. Onko lokki napannut jäätelösi vai tiputitko eväät veteen, kysäisi Christian Hindersson, Suez Suomen hyötymateriaaliasiantuntija, joka oli Fisu-Artsin myyntikojulla poiketessaan äkännyt sivusilmällä masentuneen hahmoni. Tämä on askel kohti eettistä ja ekologista tekstiilien kiertotaloutta. Hän lupasi kertoa jotain, mikä saattaisi kiinnostaa minua, ja ehkä jopa ratkaista ongelman. Enhän minä edes tiedä missä niitä miesten vetimiä myydään! Olen koko ikäni kiertänyt kaikenlaiset ostohelvetit mahdollisimman kaukaa. Kun tämä käytäntö yleistyy, voisin myös minä Christianin mielestä silloin tällöin uusia vaatevarastoani. Päälläni olevat byysat taisin hankkia joskus 1990-luvun puolivälissä. Minusta ne näyttivät oikein mukavilta
Kyselyn lisäksi tutkijat analysoivat tuhansia tapaturmaja poikkeamatilanteita, kulkivat jätteenkuljettajien mukana tyhjennysreiteillä yli 20 työvuoron ajan ja tekivät havainnointia, perehtyivät tutkimuskirjallisuuteen sekä haastattelivat alan toimijoita. Kaikki astiat ovat samassa paikassa maan tasalla. ”Muu lähestymisongelma”, hän valitsee ja lähettää tiedon eteenpäin. Liimatainen pujottele jäteautollaan betonimyllyjen ja nosturien välistä ja kyselee astioista pihassa pyöriviltä kypäräpäiltä, mutta rakennusmiehet eivät soittelunkaan jälkeen osaa neuvoa jäteastioiden uutta sijaintia. ”Oho, kontti on kadonnut!” L assila & Tikanojan jätteenkuljettaja Tomi Liimatainen on tullut tyhjentämään ja pesemään energiajäteastioita Jyväskylän keskustassa sijaitsevalle oppilaitokselle. Katoksessa ei ole kynnystä eikä astioita ole sijoitettu monen lukitun oven taakse. Uudet työkalut ja tieto auttavat kuitenkin vähentämään niitä. Liimatainen avaa kännykästään turvallisuushavainnointijärjestelmän. 28 Uusiouutiset 5/2016 n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Tutkimustieto kohentaa työturvallisuutta Jätteenkuljettajan työ on riskejä täynnä, todistaa tuore Työterveyslaitoksen tutkimus. Rakennusta remontoidaan ja koko alue on yhtä valtavaa työmaata. Katoksessa ei ole muuta tavaraa jäteastioiden tiellä.. Remontin alkaessa jäteastiat sijoitettiin väliaikaisesti pihalle tuotuun konttiin, mutta siinä, missä kontti oli, on enää tumma läikkä asfaltissa. Tällä kertaa tiedonkulun pätkiminen ei uhannut jäteauton kuljettajan työhyvinvointia tai työturvallisuutta, mutta se hidasti silti tyhjennyskierrosta. Joku on siirtänyt konttia ja jäteastioita, mutta unohtanut kertoa siitä jätekuljetusyritykselle. Työterveyslaitoksen (TTL) laajan tutkimuksen mukaan jäteauton kuljettajat kohtaavat työssään paljon häiriöitä ja ongelmatilanteita, jotka hidastavat kuskien työtä ja voivat olla työturvallisuusvaara. Kuva TTL työturvallisuus mutta tämäkään ei tiedä, mihin astiat ovat kadonneet. Reilu neljännes TTL:n kyselyyn vastanneista jätteenkuljettajista vastasi joutuneensa yhteen tai useampaan työtapaturmaan viimeisten kolmen vuoden aikana. Liimatainen tarkistaa vielä esimieheltään, t Jäteastiat on Tomi Liimataisen mukaan hyvä noutaa tällaisesta paikasta: Astiat ovat katoksessa, jossa on leveä oviaukko ja tasainen alusta ja johon pääsee jäteautolla ihan viereen
Se on arvokasta ja kovaa työtä, johon ei ihan jokaisesta ole”, TTL:n erikoistutkija Pia Perttula sanoo. Siirtoreitillä saattaa olla korkeita kynnyksiä ja pimeitä tiloja. p Jos astian tyhjennysreitillä on portaita, ne täytyisi korvata esimerkiksi nosturilla, hissillä tai luiskalla. Uusiouutiset 5/2016 29 ”Nyt kun olen seurannut tätä työtä lähempää, arvostan entistäkin enemmän jäteauton kuljettajan työtä. Hän muistuttaa, että kuljettajalla tulisi aina olla oikeus jättää jäteastia tyhjentämättä, jos siitä aiheutuu vaaraa. Luiskan ei pidä olla liian jyrkkä.. ”Lumessa tai hiekassa kymmeniä kiloja painavaa pyörätöntä astiaa on hankala siirtää. Reitillä voi olla lunta tai liukkautta tai ylimääräistä tavaraa, joka kuljettajan on ensin raivattava pois tieltä. Yli 40 prosenttia kuljettajista kertoo, että jäteastian siirtäminen aiheuttaa vaaratilanteita viikoittain tai useammin. Astian voi jättää tyhjentämättä Jäteauton kuljettaja saattaa tyhjentää työvuoronsa aikana jopa 350 jäteastiaa ja kivuta yli sata kertaa jäteautoon ja sieltä pois. Siinä helposti kaatuu tai rikkoo selkänsä tai kätensä. ”Tyypillisimpiä vaaratilanteita ovat rikkinäiset ja liian täydet jäteastiat, jäteastioiden sijoittaminen vääränlaisiin paikkoihin sekä jäteastian siirtomatkan turvattomuus”, Perttula listaa. p Astia pitäisi täyttää mieluiten niin, että kansi mahtuu menemään kiinni. Jos astiassa on vääränlaista jätettä, vaikkapa tuhkaa, se voi lentää kipatessa kuljettajan päälle ja mennä silmiin”, Perttula antaa esimerkkejä. Sojottavat, teräväreunaiset jätteet voivat olla jätekuljettajalle vaarallisia. Jos astia on kauluksestaan rikki, se voi tyhjennysvaiheessa jopa pudota päälle. Vaaranpaikkoja kannattaa miettiä myös työkaverin kannalta, vaikka itse tuntisi voivansa hoitaa homman
– Tiedota tyhjennysten sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä kansalaisille ja taloyhtiöille. Kiertäjäkalvon oireyhtymä olkapäässä on jätekuljettajan yleisimpiä vaivoja. Tee jäteastian siirtomatkoista lyhyitä, tasaisella ja hyvällä alustalla. 30 Uusiouutiset 5/2016 ”Jäteauton kuljettajat tekevät parhaansa ja koittavat aina saada astiat tyhjennettyä. n p Autoon nousu kannattaa tehdä jalkojen ja keskivartalon lihaksilla, ei käsillä vetämällä. Älä ylitäytä. – Huolehdi, että kalusto, työvaatteet ja -varusteet ovat kunnossa ja saatavilla. Esimies/ työnantaja: – Viesti ja kerro turvallisuuden merkityksestä. Vain näin tieto kulkee asiakkaalle ja ongelma voidaan korjata. – Työ on fyysistä, joten huolla kehoasi. – Pidä huolta kunnossapidosta: lumityöt, liukkaudentorjunta, valaistus, ehjät jäteastiat. Jätekuljettaja tekee arvokasta työtä, joka vie oman aikansa. – Perehdytä oikeisiin työtapoihin. Kommunikoi kuskien kanssa siitä, mitä kierroksella tapahtuu. – Pysy ajan tasalla. Pussita pölyävä jäte. Asukkaat, jätteen tuottajat: – Laita astioihin vain oikeaa jätettä. – Pyhitä jätehuone vain jätteille, älä käytä varastona. Kysy, miten voisit parantaa työturvallisuustilannetta. Opettele alusta alkaen oikeat liikeradat ja tavat esimerkiksi nousta ja laskeutua jäteautosta. tarkistuslistat ja vaikkapa fysioterapeutin opastuksella tehdyt ergonomiaohjeet. Kyselyyn vastanneista jätteenkuljettajista 30 prosenttia piti työn tapaturmariskiä melko suurena tai suurena, ja 56 prosenttiakin kohtalaisena. Hyvä vuosikello TTL työsti tutkimuksen tulosten perusteella turvallisuusviestintään työkaluja, joita jätteenkuljettajat, esimiehet ja kuljetusyritykset voivat käyttää päivittäin pienentämään työhön liittyviä riskejä. – Sijoita jäteastiat oikein: jäteautolla on päästävä mahdollisimman lähelle. – Tee yhteistyötä kuljetusyhtiöiden kanssa. Muista maalaisjärki. Kuljetusreittien kilpailuttaja ja jäteyhtiö: – Tarkista jätehuoltomääräykset ja kilpailutettavat reitit kuljetusten sujuvuuden ja työturvallisuuden näkökulmasta. Ole kiinnostunut siitä, että kuljettajat ovat hyvässä voinnissa vielä työpäivän jälkeenkin. Esimerkiksi työturvallisuuden vuosikelloon koottiin esimiestyön tueksi materiaalia 12 teemasta sen perusteella, mitkä riskit Näin parannat jätekuskin työturvallisuutta Kuljettaja: – Ilmoita huomaamistasi ongelmista ja häiriöistä. Sitoudu kuljettajien työturvallisuuteen. Vältä kynnyksiä ja portaita ja liian monia ovia. L&T ja RenoNorden toimivat tutkimuksessa yhteistyökumppaneina, jätteenkuljetusyritysten edustajina. Älä tuki tyhjentäjän kulkureittiä ylimääräisellä tavaralla tai pysäköimällä eteen. Suorita turvallisuushavainnointikierroksia. Anna tarvittava aineisto, esim. ”Olen tyytyväinen, että näin moni kuljettajista tiedostaa työhön liittyvät riskit. On toki valitettavaa, että tämän työn riskialttius on näin korkea”, sanoo Lassila & Tikanojan työturvallisuuspäällikkö Tommi Kajander. – Omaa turvallisuutta ei kannata riskeerata. He toimivat itsenäisesti ja yrittävät miettiä häiriöihin ratkaisua ensin yksin. Tomi Liimatainen ehkäisee sitä myös pyörittämällä rattia kättä vaihdellen.. Kysy ergonomiaohjeita esimieheltä ja/ tai työkaverilta. Pidä tauot, syö terveellisesti ja monipuolisesti. – Anna työrauha: älä huuda, tööttää, kiilaa tai ohita vaarallisesti. Älä kiirehdi. Se osoittaa, että turvallisuustyö on tuottanut tulosta. Turvallisuusviestinnän kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että asioista keskusteltaisiin työyhteisössä yhdessä.” Riskit tiedossa Tutkimuksen mukaan kuljettajat itse tunnistavat sen, että työhön liittyy paljon tapaturmariskejä moneen muuhun alaan verrattuna
Jätehuollossa havaintoja tulee vuosittain 3 500–4 000. Kun asiakas reagoi näihin ja tekee toivottuja parannuksia, pystymme korjaamaan tuhansia vaaranpaikkoja joka vuosi”, Kajander sanoo. Liimatainen on huomannut, että hänelle on tärkeää pitää tauot ja tankata terveellistä, monipuolista ruokaa, jotta hän jaksaa päivän reitin. L&T:llä mobiili turvallisuushavainnointi käynnistyi maaliskuussa 2015. Kunkin kuukauden työturvallisuusteemasta on tehty aineistoa, jota voi käyttää palavereissa, ilmoitustaululla ja sisäisessä viestinnässä. ”Itse tutkimus ja siitä saadut aineistot ovat olleet varsin hyödyllisiä. Työturvallisuuden vuosikello on erinomainen konkreettinen työkalu, joka on otettu nyt aktiivikäyttöön”, sanoo L&T:n Kajander ja jatkaa: ”Työturvallisuustyötä on tehty L&T:llä jo vuosia. Tomi Liimatainen sekoittaa pesuveden saippuasta, vedestä ja hajusteesta. ”Autosta alas tulemiseen sain ohjeet työkaverilta. 200 nousua ja laskua päivässä, 40 000 vuodessa, kymmenessä vuodessa jo 400 000”, Liimatainen laskee. Tässä on niin paljon toistoja. Kuljetusyhtiöt pitävät aineistoa erittäin hyvänä ja tarpeellisena. Tässä työssä suurin haaste on tehdä asiat niin, ettei kuluta itseään. ”Olisi tärkeää opetella alusta asti oikeat työtavat, koska tapojen muuttaminen vuosien jälkeen on vaikeaa. Tapojen muutokseen pakottivat polven ja olkapään kivut. ”Toiset painavat kymmenen tuntia yhdellä munkilla. RenoNordenilla sähköinen vaaratilanneraportointi on ollut käytössä puolitoista vuotta. Se on netissä saatavana kaikille työnjohtajille. Ennen hän hyppäsi autosta etuperin alas ja nousi taas rattiin käsillä vetämällä. ”Tavoitteena on, että jokainen kuljettaja tekisi vuodessa vähintään kolme turvallisuushavainnointi-ilmoitusta. Jos ajatellaan alaa yleisesti, kaikissa yrityksissä ei välttämättä ole henkilöä, joka ehtisi paneutua oman aineiston tekemiseen”, näkee RenoNordenin henkilöstöpäällikkö Hanna Rissanen. Asiakkaat eli kiinteistönomistajat ja -huoltajat sekä jätteen tuottajat voivat pienillä asioilp Jäteastiat on pestävä säännöllisin väliajoin. Nyt nousu tapahtuu jaloilla ja keskivartalon lihaksilla, ei käsillä. Tutkimus antoi paljon ymmärrystä, mitä voimme tehdä vielä paremmin ja toi erityisesti sitä näkökulmaa, mitä asiakkaamme voisivat parantaa.” Vinkistä vaari Yksi tutkimuksen tärkeistä huomioista on se, että jäteauton kuljettajan työturvallisuuteen vaikuttaa hyvin paljon asiakas, jonka astioita kuljettaja käy tyhjentämässä. ”Materiaali on äärettömän tärkeää ja se täydentää hyvin RenoNordenin aiempaa aineistoa. Aina hän ei ole tehnyt niin. Vuosikello ja kaikki aineisto ovat meillä nyt säännöllisessä käytössä. Pestessä hän pitää suojalaseja roiskeiden varalta. Grillillä hän ei käy. Kuljettajat raportoivat havaitsemistaan riskeistä, vaaroista ja läheltä piti -tilanteista järjestelmään. Itse olen sellainen duracel-pupu, että jos en saa kunnon ruokaa, minusta tulee tosi känkkäinen.” Liimatainen syö aamupalaksi kattilallisen puuroa, mustikoita ja raejuustoa. la ja teoilla helpottaa jätekuskin työtä huomattavasti. Lounaaksi hän tankkaa pastaa ja salaattia. Kannustan muitakin avaamaan suunsa, jos huomaa työkaverin tekevän asioita typerästi.” n. Aineistoon kuuluu muun muassa tarkistuslistoja, joista kuljettaja voi tarkistaa työauton varusteet. Tavoite on viime vuosina jatkuvasti ylitetty. Jätekuljettajien tekemä turvallisuushavainnointi on tässä tärkeä työkalu. Rattia hän pyörittää nykyään käsiä vaihdellen. Jäteyhtiö on sitten asiakkaaseen yhteydessä pyytäen esimerkiksi parantamaan kohteen valaistusta tai madaltamaan korkeita kynnyksiä tai huomauttaen muista kuljettajalle riskialttiista olosuhteista. Uusiouutiset 5/2016 31 nousivat tutkimuksessa eniten esiin. n Lue lisää Työterveyslaitoksen tutkimuksesta jäteauton kuljettajien työturvallisuudesta: http://urn.fi/URN:ISBN 978-952-261-648-7(PDF) 400 000 toistoa Y li kymmenen vuotta jäteautoa ajanut L&T:n jätteenkuljettaja Tomi Liimatainen laskeutuu jäteautosta takaperin porras kerrallaan
Paloja pelastustoimen tuotteita ja palveluita tarjoavan Dafo Oy:n toimitusjohtaja Hannu Sartovuon mukaan jäteja kierrätysalan tulipaloriskit ovat kasvaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kehityssuunta on huolestuttava. Yleisin syy jätetai kierrätyslaitoksella syttyvään tulipaloon on se, että hakkuriin, murskaimeen, kuljettimeen tai pyöräkuormaajaan tai johonkin muuhun jätteen käsittelyssä käytettyyn koneeseen tulee tekninen vika, tukos, oikosulku tai laite ylikuumenee. Käsittely edellyttää usein koneita ja laitteita, mistä aiheutuvatkin tyypillisimmät paloriskit. Todellisuudessa tulipaloja on todennäköisesti sammuteltu rutkasti tätä enemmänkin, sillä Pelastusopiston pitämään tilastoon kirjataan vain sellaiset tulipalot, joihin on kutsuttu pelastuslaitos paikalle. Myös koneista lähteneet kipinät tai hankauslämpö voi sytyttää jätteen.. 32 Uusiouutiset 5/2016 Täällä palaa! Kierrätyslaitokset ja jätekeskukset voivat varautua ja ennaltaehkäistä tulipaloja monin tavoin. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT HANNU SARTOVUO T ästä vuodesta on vielä yli neljännes jäljellä, mutta jo nyt jäteja kierrätysalan toimitiloissa on ehtinyt sattua kuusi sellaista tulipaloa, jotka ovat vaatineet pelastuslaitoksen sammutustöitä. Riskejä kasvattaa se, että erilaisia jätemateriaaleja erotellaan, varastoidaan ja käsitellään nyt aiempaa enemmän. Tietääkö henkilöstö, mitä tehdä, jos palo syttyy. Vuonna 2008 julkaistu, VTT:n vetämä selvitys jätekeskusten paloturvallisuudesta kielii, että jokaista pelastuslaitoksen sammuttamaa paloa kohden sattuu ainakin kaksi sellaista tulipaloa, jotka sammutetaan itse. Jätteestä halutaan saada jakeita talteen materiaalikierrätykseen, jätettä muokataan kierrätyspolttoaineeksi, sitä lastataan poltettavaksi jätevoimaloissa ja sitä paalataan, varastoidaan ja siirtokuormataan. Tällä tahdilla vuodesta 2016 tulee paloturvallisuuden kannalta viime aikojen mustin
Jos mahdollista, järjestäkää sammutusvesien talteenotto. Opetelkaa alkusammutuskaluston käyttöä ja toimimista palotilanteessa. Analysoimme paloturvallisuustarkastuksessa yhdessä asiakkaan kanssa kohteen riskit ja käymme läpi sitä, miten riskejä voi pienentää omalla toiminnalla”, Sartovuo sanoo ja muistuttaa, että palosta aiheutuu hyvälläkin tuurilla vähintään taloudellisia vahinkoja, jo siksi, että liiketoiminta joudutaan sen vuoksi hetkeksi keskeyttämään. Kouluta ja havainnoi. Sartovuo mainitsee esimerkkinä viime vuonna Suomen markkinoille tulleen itsevalvovan järjestelmän, joka on jo käytössä monilla jätelaitoksilla Ruotsissa, Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tietävätkö kaikki, missä alkusammutuskalusto sijaitsee ja miten sitä käytetään. Järjestelmään eivät kirjaudu itsesammutetut palot, läheltä piti -tilanteet tai sellaiset palot, joissa pelastuslaitos ei ole käynyt paikan päällä. Ohjeistakaa myös alueen puhtaanapitoon sekä materiaalien ja työkalujen käyttöön, kunnossapitoon ja sijoitteluun. Tahallaan sytytettyjä paloja voi ehkäistä aidoin ja valvontakameroin. n Vinkkien lähteet: Hannu Sartovuo, Dafo Oy ja Jätekeskusten paloturvallisuus -selvitys. Järjestelmä mittaa laserilla jatkuvasti kasojen ja käsittelytilojen lämpötilaa ja etsii kuumimpia hotspotteja. Palotarkastaja voi tarkistaa esimerkiksi minimitason alkusammutuskaluston, kasojen turvaetäisyydet ja enimmäispalokuormat rakennusten sisällä. Hän muistuttaa, että paloturvallisuutta voi kohentaa yksinkertaisillakin asioilla. Pelastusviranomaiset valvovat tätä tekemällä palotarkastuksia. Ennakoi ja ehkäise. Käsittelytilojen yleinen järjestys ja siivoaminen sekä koneiden ja laitteiden puhtaanapito ja huolto pienentävät paloriskiä. 2. Kuva on polttotestitilanteesta.. Myös ilkivalta ja pyromania ovat valitettavasti yhä tulipalojen syttymissyiden listalla. Palaa, mitä teen. Aina vahinkoa Sartovuon mukaan paloturvallisuus on kokonaisuutena aika hyvällä tolalla Suomessa jo siksi, että pelastustoimilaki edellyttää kiinteistöltä tietyn tasoista varustautumista ja toimenpiteitä tulipalojen ennakointiin, ehkäisyyn ja sammuttamiseen. Tutkimus totesi myös, ettei kaikilla ollut kirjallisia ohjeita tulipalotilanteen varalta ja henkilökunnan kouluttamisessa oli puutteita. Varmistakaa perehdytyksin ja ohjeistuksin, että alueella toimivilla henkilöillä on riittävä tietoja osaamistaso paloturvallisuudesta. Huolehtikaa, että tiloissa on tarkoituksenmukaiset paloilmaisimet, sammutuslaitteet, raivauskalusteet ja vedensaanti sammutusta varten. Vuonna 2008 tehdyn Jätekeskusten paloturvallisuus -tutkimuksen mukaan pelastuslaitokselle ilmoitetaan vain noin kolmannes kaikista jätekeskusten tulipaloista, joten suurin osa tulipaloista ei näy PRONTO-järjestelmän tilastoissa. Miettikää yhdessä vaaran paikkoja ja riskitilanteita ja parhaita työmenetelmiä niiden välttämiseen. Energiajaepaloissa ja kasapaloissa tulipalo voi syttyä kuumasta tuhkasta tai muusta kasaan joutuneesta materiaalista tai jopa itsestään vaikkapa säätilan, kosteusolosuhteiden, auringonpaisteen, tuulen ja lasinsirun yhteisvaikutuksesta. Tai miten toimitaan onnettomuustilanteessa?” Sartovuo herättelee. ”Kaikkien paras turvallisuuden lähtökohta on henkilöstön sisäiset koulutukset. Sen sijaan automaattisia palonilmoitussaati sammutusjärjestelmiä oli alle puolella laitoksista, kipinäilmaisimia vain harvoilla ja vain muutama oli varautunut lisäsammutusveden saatavuuteen ja sammutusvesien talteenottoon. Tehkää kirjallinen ohjeistus, miten toimia onnettomuustilanteessa. Pelastuslaitoksen käyntiä vaatineet tulipalot jäteja kierrätysalan laitoksissa 2016: 6 2015: 1 2014: 6 2013: 3 2012: 1 2011: 2 2010: 1 2009: 2 2008: 3 (1 tahallaan sytytetty) 2007: 2 Lähde: Pelastusopisto, elokuu 2016. Käykää henkilökunnan kanssa läpi tehtäväkohtaiset rutiinit paloturvallisuuden näkökulmasta. t Jätekeskuksissa ja kierrätyslaitoksissa on syttynyt tänä vuonna jo kuusi pelastuslaitoksen käyntiä vaatinutta tulipaloa. Käyttäkää tarvittaessa ulkopuolista paloturvallisuusasiantuntijaa riskien tunnistamisessa ja minimoinnissa. ”Me pyrimme kuitenkin viemään paloturvallisuutta askeleen eteenpäin minimitasosta. Varustaudu ja valmistaudu. Tehkää myös viestintäsuunnitelma siltä varalta, että ympäröiviä asukkaita ja yhteiskuntaa täytyy nopeasti varoittaa vaikkapa palokaasuista. Miettikää, olisiko automaattisista hälytysja sammutusjärjestelmistä apua. Huomioikaa myös, tarvitaanko henkilökohtaisia turvallisuusvarusteita kuten pakotai savuhuppuja ja varmistakaa, että kaikki on nopeasti saatavilla. n Varaudu vaaraan 1. Myös sammutusja ilmaisinjärjestelmät ovat kehittyneet. Uusiouutiset 5/2016 33 p Pelastusopiston PRONTO-järjestelmän mukaan yhdyskuntatekniikan rakennuspaloja jätehuoltoon ja kierrätykseen liittyvissä tehtaissa, keskuksissa, varastoissa ja käsittelyhalleissa on tänä vuonna ollut vuoden alkupuoliskon aikana jo kuusi. VTT:n selvityksen mukaan jäteja kierrätyslaitoksissa on hoidettu melko hyvin alkusammutuskalusto ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa. Jos se havaitsee syttymisen, se ohjaa sammutusveden pistemäisesti tiettyyn paikkaan, eikä kastele koko hallia. Se pystyy mittaamaan lämpöä myös kasan sisältä. 3. Harjoitelkaa myös pelastuslaitoksen kanssa, jos mahdollista
”Miten esimerkiksi DEHP-ftalaattiin kannattaa jätevirroissa suhtautua?”, Warhurst kysyy. Kiertotalous oli tämän vuotisen foorumin keskeisiä teemoja. Reachin aikana 31 haitallista ainetta on siirtynyt luvanvaraisten p Mari Puoskari muistutti, että kiertotalouden ehto on haitallisten aineiden erottaminen kierrosta. Miten arvottaa kiertotalouden hyödyt, vaikka. Lisäksi 168 terveydelle ja ympäristölle haitallista ainetta odottaa tulevia toimia ns. Singhofen painottaa, että kierrätystavoite ei saisi mahdollistaa haitallisten aineiden käyttöä. Haitallisten aineiden yleisyys markkinoilla ja jätevirroissa voi EU:n vihreiden terveysja ympäristöpoliittisen neuvonantajan Axel Singhofenin mukaan lisätä terveydelle ja ympäristölle haitallisiin kemikaaleihin liittyviä ongelmia. Tavoite siitä, että Euroopassa käytössä olevat aineet, niiden käyttökohteet ja vaikutukset tunnetaan, onkin nyt lähempänä. Hänen mukaansa on oleellista, miten jäte tulevaisuudessa määritellään ja miten erityyppisiä haittoja punnitaan ja suhteutetaan toisiinsa. kandidaattilistalla. ”Tämä tarkoittaa, että haitallisten aineiden kiellot tulee saattaa voimaan nykyistä tehokkaammin.” Nykyisellään kiertotalous voisi ollakin ”toksista kiertotaloutta”. ”Onko kokonaisvaltaisesti haitattominta kierrättää DEHP:tä sisältäviä jätevirtoja uusiokäyttöön rajattuihin tarkoituksiin, vai tuleeko haitallisia aineita sisältävät materiaalivirrat automaattisesti sijoittaa kaatopaikalle tai jätteenpolttoon?” Messukeskuksessa käytiin keskustelua siitä, kuinka määrittää, millaisia aineita kiertotaloudessa voidaan sallia kiertävän ja millä pitoisuuksilla. Yli 10 000 yritystä on rekisteröinyt aineita Echan järjestelmään Reach-lainsäädännön voimaantulon jälkeen vuonna 2007. Myös kieltojen pariin tulleita aineita on edelleen materiaaleissa ”toksisena perintönä” ajasta ennen kieltoja. Dancetilla on aihetta tyytyväisyyteen, sillä tavoite mantereella käytettävien kemikaalien tuntemisesta on päässyt alkuun loistavasti. Merkittävä osa haittoja aiheuttavista aineista on vielä vapaasti käytössä. Tämä on välttämätön pohja myös sille, että markkinoilta saadaan jatkossa poistettua haitallisia aineita. ”Tällainen linjaus hukkaa 20 vuoden tuloksellisen työn ja eurooppalaisten terveyden vain siksi, että kierrätysyritykset saisivat halpaa uusiomateriaalia,” hän sanoi ja alleviivasi, että kiertotalouden tulisi perustua myrkyttömiin materiaalikiertoihin. Haitallisten aineiden yleisyys vaikeuttaa kiertotalouteen siirtymistä Haitat kiertoon vai kohti puhtaampia materiaalikiertoja. Tätä pohdittiin Helsinki Chemicals Forumissa. Viraston johtaja Geert Dancet esitteli raporttia toukokuussa Helsinki Chemicals Forumissa. Ennennäkemätön tietopankki Reach painottaa yritysten vastuuta käyttämiensä aineiden tuntemisessa ja riskien hallinnassa. Jo yhteensä 14 000 ainetta on rekisteröity ja 54 000 rekisteröintiasiakirjaa toimitettu järjestelmään näitä koskien. aineiden listalle ja 20 uutta ainetta on rajoitettu tietyissä käytöissä, kuten elohopeaa kuumemittareissa. Arviointia ja arvottamista Terveysja ympäristöhaittoja aiheuttavien aineiden määrä markkinoilla ja tuotteissa on vielä suuri. Tämä ainutlaatuisen laaja tietopankki on nyt avattu kaikille tietoa haluaville. ”Vastikään EU komissio antoi luvan vakavien terveyshaittojen vuoksi kielletyn ftalaatin, DEHP:n, käytölle uusiomuovin valmistuksessa”, Singhofen kuvasi turhautuneena. ”Ennen Reachia edes kemikaaliturvallisuudesta vastaavilla viranomaisilla ei ollut pääsyä tällaisen tiedon äärelle”, Dancet kuvaa muutosta. ”Haitallisia aineita tulee olemaan jätevirroissa kymmeniä, jopa satoja vuosia”, Foorumin kiertotalouspaneelissa puhunut ChemTRUST-järjestön Michael Warhurst tiivistää. Toksista kiertotaloutta. Tässä ollaan vielä pääosin valmisteluasteella. 34 Uusiouutiset 5/2016 n TEKSTI KATJA PULKKINEN, KUVAT MESSUKESKUS/ MATIAS LÖYTTYNIEMI Tapahtumia E uroopan kemikaalivirasto Echa on julkaissut toiveikkaan viisivuotisraportin EU:n kemikaalilainsäädännön kehittymisestä
”Haitallisten aineiden erottaminen materiaalikierrosta on kiertotalouden ehto. Tämän vuoksi tulevaisuudessa tarvitaan tietoa haitallisista aineista koko materiaalikierron varrelta”, Puoskari tiivisti. Mari Puoskari Ekokemistä painotti ratkaisujen tuomista ongelmakeskeiseen keskusteluun. Puutteellisesti ilmoitettujen tietojen pohjalta vaarantuu koko tavoite ympäristöja terveyshaitallisten aineiden rajoittamisesta tulevaisuudessa ja niiden hallinnasta kiertotalouteen siirryttäessä. Haitallisten aineiden nykyistä pikaisempi rajoittaminen – esimerkiksi kieltämällä ns. Dancet nosti esiin, että esimerkiksi myyjät eivät tunne ilmoitusvelvollisuuttaan tuotteiden sisältämistä, huolta aiheuttavista aineista, eivätkä kuluttajat näin ollen saa tietoja hankkimiensa tuotteiden sisältämistä aineista. Uusia tekniikoita ja asiantuntemusta tarvitaan haitallisten aineiden erottamiseen jätevirroista. Yksityiskohtaisempi tieto on kuitenkin vielä vasta rakentumassa. Myös aineiden luokittelu on nyt ollut liian sattumanvaraista”, Dancet totesi. n p Kiertotalous oli Helsinki Chemicals Forumin tämän vuoden keskeinen teema.. kandidaattilistalle siirtyneet, erityistä huolta aiheuttavat aineet – olisi merkittävä askel pitkällä tähtäimellä kiertotalouteen siirryttäessä. Summatessaan Reachin toimivuutta Echan pääjohtaja Dancet harmitteli nimenomaan, että yritysten toimittamat tiedot ovat monelta osin puutteellisia. Niiden kehittäminen tarjoaa mahdollisuuksia myös yrityksille. Lisäksi tietyt ryhmät kuten aineiden nanomuodot ovat huomiotta jäänyt alue, joka tarvitsee tulevaisuudessa erityishuomiota. ”Aineiden haitoista, käyttötavoista ja niille altistumisesta tarvitaan tarkempaa tietoa. Uusiouutiset 5/2016 35 Turvallisuus 2016 7.–9.9.2016 Jyväskylän Paviljonki http://www.jklturvallisuusmessut. fi/ PacTec FoodTec SignTec PlasTec 20.–22.9.2016 Helsingin Messukeskus pfsptec.messukeskushelsinki.fi Pakkausalan ympäristökonferenssi 28.9.2016 Helsingin Messukeskus www.pakkaus.com Cleantech Venture Day 3.–5.10.2016 Lahti cleantechday.fi Tapahtumakalenteri 30. Tekniikka yhdeksi ratkaisuksi. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 4.–5.10.2016 Kalastajatorppa, Helsinki www.jatehuoltopaivat.fi Jäte, Vesi, Ympäristö 2016 12.–14.10.2016 Helsingin messukeskus www.jatevesiymparisto.fi EcoExpoAsia 26.–29.10.2016 Asia-World Expo, Hongkong www.ecoexpoasia.com Kokkola Material Week 29.10.–3.11.2016, Kokkola materialweek.fi Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari: Kiertotalouden käytännön ratkaisut 2.–3.11.2016 Vaasa www.biolaitosyhdistys.fi Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivät 30.11.–1.12.2016 Sokos Hotel Torni, Tampere www.jly.fi haitallisia kemikaaleja päätyisikin kiertoon
Tämä on mahdollistanut kasvun kiihdytyksen. Finalistiyritysten joukosta tuomaristo palkitsi kaksi sparraukseen osallistunutta yritystä, joita tuomaristo pitää lupaavimpina kiertotalousalan kasvajina. Siellä on tehty melkoinen loikka. Ekox, Suomen Erityisjäte ja Doranova jatkavat valtakunnalliseen finaaliin. elokuuta Helsingissä.. ”Sparraus on selkeyttänyt liiketoimintamalliamme ja muistuttanut yksinkertaistamisesta. Viestin kärkenä oli, että pihakivet voi tehdä p Kiertotalouden Kasvupolun tuomarit palkitsivat Nina Palmun Ekoxista ja kunniamainitun Riina Rantsin Suomen Erityisjätteestä 16. n ”Olo on kuin olisi juuri voittanut satasen juoksun Rion olympialaisissa. 36 Uusiouutiset 5/2016 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN ”Olo on kuin olympiavoittajalla” Kiertotalouden Kasvupolun osanottajista on nyt valittu sellaiset, joilla on eniten kasvupotentiaalia. Lisäksi Ekox on saanut merkittäviä yhteistyökumppaneita. Jokainen on saanut edistystä ja eväitä jatkoon. Ekoxin Nina Palmu kertoo, että kasvupolun yrityssparraus on auttanut Ekoxia hiomaan prosessejaan ja tuotettaan asiakashyötyjen näkökulmasta. Yritys aikoo tarjota palvelumuotoaan pohjoismaisille markkinoille. ”Ekox on pieni yritys, joka on ehkä saanut eniten irti kasvupolusta. Nyt on mallit ja yhteistyökumppaniverkostot siihen, että homma toteutuu”, Palmu kuvailee. Lisäksi valtakunnallinen tuomaristo nosti valtakunnalliseen finaaliin vielä vesilahtelaisen Doranova Oy:n. Ekox Finland valittiin voittajaksi, kunniamaininnan sai Espoossa ja Forssassa toimiva Suomen Erityisjäte. Kaiken lisäksi yritys ratkaisee tärkeän ongelman”, tuomariston jäsen Kimmo Käenmäki Suezista perustelee. Myös kunniamaininnan saaneen Suomen Erityisjäte Oy:n Riina Rantsi näkee kasvupolun auttaneen liiketoimintamallin fokusoimisessa ja markkinointiviestinnässä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, kuinka Rantsi pitchasi finaalissa tuomalla etusijalle itse lopputuotteen. Huikeaa.” Näin totesi Nina Palmu vantaalaisesta Ekox Finland Oy:stä kuullessaan kiertotalousalan KasvuOpen-sparrauksen tuomariston päättäneen, että juuri heidän yrityksessään on eniten kasvupotentiaalia. Kiertotalouden Kasvupolku kiinnosti suurta joukkoa yrityksiä: sparraukseen haki mukaan 44 yritystä valtakunnallisesti. ”On ollut hienoa havaita yritysten kasvu tämän kasvupolun aikana. Jokainen finalisti pääsi tapaamaan liiketoiminnan asiantuntijoita ja viilaamaan heidän kanssaan yrityksensä bisnesmallia ja markkinamahdollisuuksia. Olen ilokseni havainnut, että yritysvalmennuksen lisäksi kasvupolku on avannut myös kumppanuuksia ja asiakkuuksia osallistujien kesken”, toteaa tuomariston jäsen, Mikko Korhonen EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymästä. Tuomariston mukaan Ekox Finland Oy on kiertotalouden ytimessä. Ekox kerää, lajittelee, kierrättää, korjaa ja uusiokäyttää yritysten toimistoja esitystekniikan laitteita pääkaupunkiseudulla. Näistä 15 valittiin kasvupolulle. Yrityksellä on selkeät suunnitelmat, innostuneisuutta ja hyvät kasvunäkymät. Palvelua on fokusoitu business-to-businessratkaisuksi
Sparraukseen haki mukaan kaikkiaan 44 yritystä. Kasvun myllärit eli sparraavat asiantuntijat haastoivat yritystä tuomaan esiin todelliset kilpailuedut. p Suomen Erityisjätteen Riina Rantsi iloitsi siitä, että Kiertotalouden Kasvupolulla alkanut sparraus jatkuu nyt valtakunnallisiin sparrauspäiviin.. Uusiouutiset toimii tänä vuonna Kiertotalouden Kasvupolun kumppanina. ”Me standardisoimme pilaantuneiden maiden kunnostuksen. Kiitoratapäivät ja finaalikin keräsivät väkeä. Valtakunnallisessa finaalissa nähdään esimerkiksi Lassila & Tikanoja, Tarpaper Recycling Finland, Envor Protech, Trelab, Biokymppi ja Ecolution. Uusiouutiset 5/2016 37 laadukkaasta uusiomateriaalista. Valtakunnalliseen finaaliin pääsee kaikkiaan 80 yritystä kasvupoluilta, joita järjestetään tänä vuonna eri toimialoilla ja alueilla yhteensä 24. DoAct Core standardisoi menetelmien käytön, on etäohjattava sekä kerää jatkuvasti dataa kunnostuksen sujumisesta”, Doranovan Antti Myllärinen kiteytti. tuovan selvät kustannusja aikasäästöt perinteisiin kunnostusmenetelmiin verrattuna. Muita kumppaneita ovat SUEZ Suomi, Jyväskylän yliopisto, Motiva, EIT RawMaterials, Technopolis sekä valtakunnalliset kumppanit Finnvera, Sonera ja Nordea. Kiertotalouden Kasvupolulta finaaliin jatkaa Ekoxin ja Suomen Erityisjätteen lisäksi myös Doranova Oy. Yrityksellä on 20 vuoden kokemus maaperän ja pohjavesien kunnostamisesta. Kemialliset ja biologiset menetelmät kunnostamisen taustalla ovat pääosin samoja kuin kilpailijoilla. Suomen Erityisjätteellä on paljon toimintaa pilaantuneiden maiden käsittelystä lähtien, mutta vientipotentiaalia on varsinkin yrityksen kuonankäsittelyosaamisen tuotteistamisessa. Tuomaristoon kuuluivat Kimmo Käenmäki Suezilta, Jan C. n p Kiertotalouden Kasvupolku kiinnosti suomalaisia kiertotalousalan toimijoita. Toiminnalla on kasvunäkymiä sekä kotimaassa että viennissä”, tuomaristoa edustava Kimmo Käenmäki näkee. Lundell Jyväskylän Yliopistosta, Paula Eskola Motivalta, Mikko Korhonen EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymästä, Kari Herlevi Sitralta, Jouni Lind Teknologiateollisuus ry:ltä ja Paula Fontell Ethica Oy:stä. Vaikka toiminta sijoittuu arvoketjun loppupäähän, yritys ratkaisee tärkeän ongelman. Muilta kasvupoluilta tiensä valtakunnalliseen finaaliin on selvittänyt useita Uusiouutisten lukijoille tuttuja yrityksiä. Kiertotalouden Kasvupolku on osa Kasvu Openia, jonka valtakunnallinen finaali, Kasvu Open Karnevaali, järjestetään 26.27.10.2016 Jyväskylässä. Kiertotalousalan ja alueellisten kasvupolkujen lisäksi kasvupolkuja on järjestetty tänä vuonna esimerkiksi hyvinvointialan, digialan ja biotalouden yrityksille. ”Olemme saaneet tänä kesänä päänavauksen Pohjoismaihin. Tavoitteenamme on kasvaa Pohjoismaihin ja Baltiaan”, Rantsi sanoo. ”Suomen Erityisjäte tekee arvokasta työtä omalla alueellaan. Suomen Erityisjäte jalostaa jätteenpolton pohjakuonasta uusiokiviainesta, jota voi hyödyntää betonija sementtiteollisuuden raaka-aineena ja maarakentamisessa. Voittajayritykset jatkavat seuraavaksi valtakunnalliseen sparraukseen ja lopulta lokakuussa pidettävään Suomen kaikkien kasvupolkujen yhteiseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin. Kasvupolulla Doranova keskittyi kehittämäänsä modulaariseen in situ -kunnostusjärjestelmään, DoAct Coreen, jonka yritys laskee Koko Suomi mukana Kiertotalouden Kasvupolulla asiantuntijoiden kahden päivän maksuttoman sparrauksen saivat myös Arwina Oy Marttilasta, RePack Helsingistä, Dafecor Oy Turengista, PS Processing Oy Laitilasta, Rec Alkaline Oy Nivalasta, Pa-Ri Materia Oy Riihimäeltä, Conenor Oy Orimattilasta, Pohjanmaan Muovikierrätys Oy Vaasasta, Oili Jalonen Oy, Finess Energy Oy ja eRENT Turusta sekä RecTec Engineering Oy Heinolasta
Prosessin hyödyntäminen tekstiiliteollisuudessa vaatisi muotisuunnittelijoilta entistä huolellisempaa värisuunnittelua, kun edellisvuosien väritrendeistä tulisi seuraavien vuosien raaka-aineita. Aalto-yliopiston tutkijat ovat tarttuneet haasteeseen kolmen tutkimusprojektin avulla. Kun muovikasseille kuitenkin on yhä käyttöä arjessa, Torniainen ja muut yhtiön perustajat alkoivat hahmotella muovia ja puukuitua yhdistävää komposiittia. ”Näin papticiin vaihtaminen tehtiin yrityksille helpoksi.” Paptic ei ole kompostoituva materiaali, mutta biohajoavana se hajoaa myös jätejärjestelmän ulkopuolella ennen vesistöön päätymistä. Kraa Kraa Eyewear p Puiset lasit eivät pakkasella kylmene.. Jotta tekstiilit eivät kierrätettäessä ohenisi, erottelu on pidettävä mielessä jo silloin, kun alkuperäisiä kankaita suunnitellaan. N äyttää muovilta, joustaa kuin muovi, venyy kuin muovi, kestää vettä kuin muovi, voidaan kuumasaumata kuin muovi. Tämä tarkoittaa entistä harkitumpaa komposiittien käyttöä, jotta tekokuidut ja muut materiaalit on mahdollista myöhemmin saada erilleen toisistaan. Niin syntyi uusi, kierrätettävä ja yli 70-prosenttisesti biopohjainen materiaali. 38 Uusiouutiset 5/2016 Tapahtumia n HILKKA VÄHÄNEN Puu muuntuu vaikka muovipussiksi Suomalaisesta puusta on melkein mihin tahansa, todistaa puusta uutta luova Hiilinielu Design Studio -hanke. ”Tekstiiliteollisuus on EU:n viidenneksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, ja sen tarpeisiin kuluu järjettömästi vettä ja energiaa”, Ilén huomauttaa. Sellaisesta materiaalista on tehty Paptic Oy:n uudenlainen ”muovikassi” – joka koostuu pääasiassa puusta. ”Paptic ei ole vain vähän joustavampaa paperia tai vähän kestävämpää ja biopohjaisempaa muovia, vaan materiaali, jolla on täysin omaa potentiaaliaan.” Puussa on potentiaalia muuhunkin, vaikkapa korvaamaan puuvillaa tekstiileissä. EU-direktiivi astui voimaan, ja yrityksissä alkoi vastuullisuuden trendi”, muistelee Papticin perustaja Esa Torniainen. ”Suljetussa systeemissä vaatteet valmistettaisiin prosessissa, johon ei tarvitse lisätä neitseellistä materiaalia silloin, kun kierrätystekstiilejä muokataan uuteen käyttöön.” Tutkimuksen päämääränä on saada oikeanlaisten kemiallisten erotteluprosessien avulla vaatekuiduista aikaan yhtä hyvää – tai jopa parempilaatuista – materiaalia myös seuraavilla kierrätyksen askelilla. Niitäkin nähtäneen jatkossa. ”Puuvilla on hyvä vaatemateriaali, mutta ympäristöystävällinen se ei ole”, sanoo tutkijatohtori Elina Ilén Aalto-yliopistosta. Yhtiö kehittää puupohjaisia pusseja erikoiskauppojen ostoskasseiksi. ”Perinteisesti tekstiilien kierrätyksessä on suosittu mekaanista kuitujen erottelua. ”Yksi ChemArts-hankkeen työpari tutki sitä, miten kierrättää värjätyt tekstiilit ilman värien poistoa. Kehitystyön lopullisena päämääränä on 100-prosenttinen biomateriaali. Samoilla koneilla, joilla voi tehdä ja painattaa muovipusseja, voi tehdä myös paptic-pusseja. Koivukuitu taipuu tekstiiliksi Kuitumateriaalitekniikkaan erikoistunut Ilén osallistuu EUrahoitteiseen Trash-2-Cash-hankkeeseen, jossa selluloosatekstiilikuitujen ympärille tavoitellaan suljettua systeemiä. ChemArts-hankkeessa kehitetään opiskelijavoimin uusia konsepteja ja vaatekokeiluja biomateriaaleista. ”Kolme vuotta sitten puhuttiin monelta suuntaa, kuinka muovikassien käyttöä on vähennettävä. Kangasta ohentavan värinpoiston sijaan jo värjätyt materiaalit voidaan yhdistää uusiksi väreiksi.” Toimenpide karsisi kierrätysprosessin työvaiheita ja lisäisi materiaalien elinikää. Yritys syntyi kärkenään muovipussi, mutta asiakkailta on tullut ideoita ja toiveita materiaalin muistakin sovelluksista. Paptic Oy p Papticin erikoiskassi yhdistää puuta ja muovia. VTT:n tutkimustyöstä ponnistava startup-yritys käynnisti toimintansa keväällä 2015. Siinä materiaalista kuitenkin tulee arvottomampaa jokaisen kierrätyskerran jälkeen”, Ilén sanoo. Maailmanlaajuinen resurssiniukkuus on luonut kysyntää entistä ekologisemmille vaatteiden valmistustavoille ja kierrätystekniikoille. DWoC-projekti kartoittaa laaja-alaisesti uusia korkean arvon tuotteita kierrätysselluloosasta. Asia saattaa tulevaisuudessa näkyä myös vaatteiden värivalinnoissa
”Puiset lasit eivät kovillakaan pakkasilla kylmene tai heikkene samaan tapaan kuin muut materiaalit. Yhdyskuntajätehuollon tulevaisuuteen vaikuttavista lainsäädäntömuutoksista päätetään tänä syksynä. Puukuitujen moninaisia käyttötapoja ja kierrätystä sekä puun uudenlaista muotoilua esiteltiin Hiilinielu Design Studio -hankkeen avajaisseminaarissa Tampereella. n. Siksi Jätehuoltopäiviä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. kertaa, nyt Kalastajatorpalle. Tämä on kiinnostava kehityslähtökohta.” Puiset pokat ovat mukavat Puu on mainio materiaali myös silmälasien sankoihin ja kehyksiin, todistaa tamperelainen Kraa Kraa Eyewear. kertaa pidettävien Jätehuoltopäivien teemat. Tapaamisia voi sopia esimerkiksi verkostoitumistyökalun avulla. Päivillä saadaan viimeisin tieto myös jätealan megatrendeistä, digitalisaatiosta ja kiertotaloudesta, sekä tutkimuksen että yritystoiminnan ja innovaatioiden näkökulmasta. Alan yhteinen organisaatio Jätehuoltoyhdistys ry kokoaa kiistakumppanit yhteiseen foorumiin keskustelemaan ja hakemaan yhteistä tilannekuvaa. Sikälikin se on silmälasien käyttäjille käytännöllinen valinta pohjoisilla leveysasteilla. kertaa, nyt 4.–5. n ELINA SAARINEN ”Kaikki maailman värit eivät enää olisikaan saatavilla seuraavassa muotisyklissä. P yöreitä vuosia, kulmikkaita keskustelunaiheita. Opiskelijoiden, tutkimuksen ja yritysten yhteisfoorumia vetää Tampereen ammattikorkeakoulun BioHub-opintokeskittymä. ”Meille tärkein lähtökohta silmälasisankoja suunniteltaessa on mukavuus. Tuottaja, toimittaja Arman Alizad tulee myös kertomaan omasta jätemaailmastaan. Ratkaisuja on tarjolla esimerkiksi ravintoloiden ruokahävikin hyödyntämiseen, josta kertoo ResQ:n Tuure Parkkinen, ja ylijäämäaineksen kierrättämiseen, josta kertoo Maapörssin Jari Nordström. Jätehuoltopäivillä on aina rakennettu alan yhteishenkeä, vuorovaikutusta ja siltoja raja-aitojen yli. lokakuuta Hilton Kalastajatorpalla Helsingissä. Kraa Kraa hyödyntää lähinnä kotimaisia puulajeja. Viime vuonna tavattiin Tampereella. Ohjelmaan on jätetty runsaasti tilaa keskusteluille. Ja puiset sangat sattuvat olevaan mukavimmat”, sanoo yrittäjä Matti Hänninen. Tosin meille on sanottu, että kehyksemme ovat liian muodikkaita Lappiin”, Hänninen naurahtaa. Ekskursio suuntautuu tällä kertaa Ruduksen betonin kierrätysasemalle tai HSY:n uuteen mädätyslaitokseen. Näin voisi tiivistää 30. Armanin maailma Päivien ohjelma on täynnä ajankohtaista, kiinnostavaa asiaa. Juhlavuoden tapahtuma osuu tärkeään hetkeen. Päivien kohokohta on jälleen yhteinen illallinen Pyöreässä Salissa. Mukana ovat myös muun muassa Lahden ammattikorkeakoulu ja Design Forum Finland sekä yhteistyökumppanina Suomen Pakkausyhdistys. Uusiouutiset 5/2016 39 Juhlavuoden Jätehuoltopäivillä päivänpolttavia aiheita Jätehuoltopäiviä vietetään jo 30. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Iina Sahramäki valottaa jäterikollisuutta ja sen torjuntaa. Kun kaikki menee kohdalleen, tuloksena on ultrakevyt ja kestävä komposiittimateriaali, jolle ideoimme myös muita sovelluksia.” Puisista sangoista kiittää myös ympäristö. ”On erittäin tärkeä ottaa huomioon erilaisten puiden solukot ja hartsit. Valtaosa työstä tehdään kuitenkin käsityönä. Puu materiaalina sietää hyvin lämpötilanvaihteluja. Sangat valmistetaan prosessissa, jossa puiden viilut niputetaan yhteen hyödyntämällä mallinnusta, CNC-tekniikkaa ja puristustekniikoita. Kiperä tilanne on entisestään kärjistänyt jätealan toimijoiden vastakkainasettelua. Tutkimuksesta kuullaan muun muassa harvinaisten maametallien talteenotosta ja ARVI-ohjelman muovien kierrätyksestä. n Elina Saarinen p Jätehuoltopäivät kokoavat alan toimijat jo 30. Eksoottisempiakin viiluja tuotteista löytyy, mutta ne ovat peräisin huonekaluteollisuuden hukkapätkistä. Lainsäädännön selviytymispaketissa kuullaan viimeisimmät tiedot hankintalakiuudistuksesta ja jätelainsäädännöstä
Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry n MMM Anna Virolainen on aloittanut elokuussa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntijana. Tehtävä tuli haettavaksi, kun johtaja Timo Lehtonen jäi eläkkeelle 1.7.2016. Anna Sydänmaa on nimitetty projekti-insinööriksi 9.5.2016 alkaen. Ennen Rinkiä Virolainen on työskennellyt ympäristöasiantuntijana Elinkeinoelämän keskusliitto EK:ssa ja ts. Maailmanlaajuisesti konsernin tuotetarjoomasta vastaavana tuotepäällikkönä on aloittanut insinööri Jeri Vääri, 40. Hänellä on monipuolinen osaaminen yritysten ympäristöasioista ja -johtamisesta sekä kiertotaloudesta. Wegelius-Lehtosen paikalle Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on 1.7.2016 alkaen nimitetty logistiikkainsinööri Tomi Kontinen (s. Leskelä aloitti tehtävässä 1.9.2016. 1970). Luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen aiempi vetäjä Kari Larjava siirtyy VTT:n spin off -yrityksen Global Eco Solution Oy:n toimitusjohtajaksi. Marianne Koivusalo on nimitetty talouspäälliköksi 23.5.2016 alkaen. Hän aloitti 13.6.2016. Sony, Philips, DNA ja ALSO. Mannisella on hyvä tuntemus biotaloudesta sekä paperija energia-teknologiasta. Yritys keskittyy alueellisten energiaja materiaalitehokkuusratkaisujen liiketoiminnan kehittämiseen Suomessa ja kansainvälisesti. Tamtron Group n Tamtronin operatiivisena päällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä on aloittanut automaatiotekniikan diplomi-insinööri Pertti Heikkinen, 31, joka siirtyi työhön Hollming-konserniin kuuluvan Raiha Hydraulics Oy:n projekti-insinöörin ja johtoryhmän jäsenen tehtävistä. Teräsvasara siirtyy tehtävään Atlas Copcon Mining and Rock Excavation Service -divisioonan johtajan työstä. Risto Retkin on nimitetty biokaasuprosessien asiantuntijaksi 6.6.2016 alkaen. Wegelius-Lehtonen on toiminut L&T:n toimitusketjusta vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä helmikuusta 2015 lähtien. Manninen on toiminut VTT:llä aiemmin tutkijana, ryhmäja teknologiapäällikkönä. Molemmat raportoivat toimitusjohtaja Pekka Ojanpäälle. Jyväskylän Messut Oy n Jyväskylän Messut Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty KTM Juha Rahko, 56. Hänellä on usean vuoden työkokemus edunvalvontatehtävistä. Talousjohtaja Jari Ålgars toimii yhtiön vt. toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään. Hän on toiminut tähän asti kyseisen yrityksen hallituksessa. syyskuuta alkaen nimitetty filosofian tohtori Jussi Manninen. VTT ja Global Eco Solution Oy n VTT:n luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen vetäjäksi (Executive Vice President) on 1. Virolainen on aikaisemmin työskennellyt asiantuntijana Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:ssä. n Olli-Pekka Furuholm Marianne Koivusalo Anna Sydänmaa Risto Retkin Sini Pennanen. Hän siirtyy takaisin VTT:lle nykyisestä tehtävästään työja elinkeinoministeriöstä, jossa hän on vetänyt ministeriön biotalouskärkiohjelmaa. Vääri siirtyi tehtävään Cybercom Finland Oy:n teollisuutta palvelevan liiketoimintayksikön johtajan paikalta. lis. ET:n nykyinen toimitusjohtaja Juha Naukkarinen on siirtymässä eläkkeelle. Outotec n Outotecin hallitus on nimittänyt Outotecin uudeksi toimitusjohtajaksi Markku Teräsvasaran, 51. Tutu Wegelius-Lehtonen (s. Aiemmin hän on toiminut Takoma-konsernin eri yhtiöissä liiketoimintojen operatiivisen johtamisen ja kehittämisen parissa. Hän tuntee teollisuuden lisäksi EU:n tutkimushankkeita sekä rahoitusja julkishallinnon toimintaa. Hän on vetänyt VTT:llä konsernitason johtamiseen ja muutoksen liittyviä projekteja ja ohjelmia. Rahko on toiminut johtajana isoissa kansainvälisissä ja kotimaisissa yrityksissä sekä Suomessa että pohjoismaissa. marraskuuta. Virolainen toimii asiantuntija Katja Moliisin sijaisena 15.8.2016-20.8.2017 välisenä aikana. 1967). Outotecin hallitus ja Pertti Korhonen ovat yhdessä sopineet, että Korhonen jättää toimitusjohtajan tehtävät välittömästi. Lassila & Tikanoja Oyj n Lassila & Tikanoja Oyj:n Kiinteistöpalveluiden toimialajohtajaksi on 1.7.2016 alkaen nimitetty tekn. VTT:n kahden muun, eli tietointensiiviset tuotteet ja palvelut -liiketoiminta-alueen vetäjä on Petri Kalliokoski sekä älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen Erja Turunen. Aiempia työnantajia ovat olleet mm. Aikaisemmin hän on toiminut toimitusketjuja hankintatehtävissä Tikkurila Oyj:ssä ja Nokia Oyj:ssä. Energiateollisuus ry n Diplomi-insinööri Jukka Leskelä, 51, on nimitetty Energiateollisuus ry:n (ET) uudeksi toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään 1. Hän on työskennellyt myös Brysselissä. 40 Uusiouutiset 5/2016 Nimitysuutisia BioGTS Oy n Olli-Pekka Furuholm on nimitetty BioGTS Oy:n vastaavaksi työnjohtajaksi Mustankorkea Oy:n biokaasulaitosprojektiin 8.3.2016 alkaen. ympäristötaloussuunnittelijana Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa. Kontinen siirtyy L&T:lle Wipak Groupin hankintajohtajan paikalta. Itä-Suomen aluehallintovirasto n Ympäristöministeriö on 30.6.2016 nimittänyt johtava asiantuntija Vesa Toivolan Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen johtajaksi. Vesa Toivola aloitti tehtävässä 1.9.2016 ja nimitys on 31.12.2018 saakka
Uusiouutiset 5/2016 41
Toka aamu on työterveystarkastusta, lekuri epäilee silmien karsastusta. Toinen viikko kuluu luentosalissa, kun teambuildingiä tehdään ryhmähalissa. Viidentenä ehtoona sovitellaan kenkiä, ja lepytellään työturvan henkiä. Edessä on ikävää arkea, työnluonne onkin karkea. Kaiken tästä duunista jo sain, uutta paikkaa jo hain. Viikonlopun voi viettää haalareissa, ryyppiä ja turvakengistä kaupungilla ottaa tyyppiä. Kolmantena päivänä laitetaan silmään tippaa, ja sitten tutkitaan E-kirjainten hippaa. Keltaiset vaatteet isken naulaan ja irtisanoudun ennekuin ura on edes aluillaan. 42 Uusiouutiset 5/2016 Kiertolainen Duuni-blues Blues uudesta duunista lauletaan – duurissa. Neljäntenä päivänä otetaan mittaa työvaatteista, ja jutskataan firman perusaatteista. Kiertolainen Työintolerantti. Eka päivä allekirjoitetaan soppari, muuta ei tee tämä jobbari. Ei uudessa paikassa paina työ, ei pomo uusi takana vahdi, ei lyö. Tämä ei ole mun juttu! On tarina tää tuttu. Kolmas viikko kuluu korttikoulutuskoulussa, täytyyhän työturva ja tieturva olla hallussa. Neljäs viikko on ankea, kun koulujen penkeistä kroppa kankea