Uusiouutiset 5/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5|2020 Purkukartoitus toi kierrätystä Suomi maksaa jätemuovista LIISA ROHWEDER: PANDEMIA KIRKASTI LUONNON MERKITYKSEN MUOVIROSKAN VUOTO LUONTOON VOITAISIIN TUKKIA HETI
www.urbaser.fi kivo.fi www.erityisjate.fi www.serty.fi www.rosknroll.fi www.purkupiha.fi www.lhjgroup.fi www.lt.fi www.kuusakoski.com kiertokaari.fi remeo.fi Kiertotalousuutiset kännykkään KIINNOSTAAKO KIERTOTALOUS. Tahtoisitko tuoreeltaan uusioalan uusimmat uutiset. Täytä hakemus: https://www.uusiouutiset.fi/ opiskelijan-lehtistipendi/ Uusiouutisten kummikumppaneiden ansiosta sadat ympäristö-, kiertotalousja energia-alan opiskelijat saavat oman kiertotalouslehden. Kaipaatko keskusteluseuraa kierrätyksen kehittymisestä. Kiitos kummeille! Lämpimät kiitokset Uusiouutisten kummikumppaneille 2020! Opiskelija, haluatko saada Uusiouutiset. www.uusiouutiset.fi. Seuraa Uusiouutiset-lehteä Twitterissä: @Uusiouutiset #kiertotalous Muista myös kiertotalousalan oma verkkoportaali! Uutiset, arkisto, uusioblogit, tapahtumatiedot ja avoimet työpaikat
Kestobetonin laitos on todennäköisesti Suomen kestävimmin rakennettu ja energiatehokkain betonielementtitehdas. Edistyksellisyys kätkeytyy uuden katon ja ulkokuorten sisään. ”Käyttäjät ympäri Suomen hyödynsivät materiaalia, kuten hallin runkoa, teräspalkistoa, nostureita, nosturiratoja ja sähkötekniikka.” Kestävää kierrätystä Purkupihan asiakkaista Kestobetoni Oy löysi Merihallista betonielementtitehtaaseensa teräsrungon pilarit, palkit, kattotuolit, nosturiradat ja viisi siltanosturia, joihin uusittiin koneistot. ”Alkuperäiseen suunnitelman nähden meille tuli yksi nosturi enemmän sekä lopulta isommat nosturit ja nosturiradat.” Purkumateriaalin käyttö vaatii tarkkaa suunnittelua sekä teräsrakentamisen ammattitaitoa sekä purkuettä rakennus vaiheessa. Purkaminen edellyttää erityisiä menetelmiä ja rakennusosille tulee löytää käyttökohteet, joissa uudelleenkäyttö tulee huomioida suunnitelmissa ja hyväksyttämisprosesseissa. Rakenteiden pinta-alasta toimitettiin Kestobetonille merkittävä määrä – noin neljännes. ”Oli hyvää tuuria”, Piironen kertoo. Yrityksen ydinliiketoiminta-alueet toimivat tiiviissä synergiassa ja vastaavat uusiokäyttöisten rakennusmateriaalien kasvavaan kysyntään. Wärtsilän telakan levyvarastona ja laivanosien valmistuspaikkana sekä myöhemmin venevarastona toiminutta hallia ryhdyttiin purkamaan asuntorakentamisen tieltä marraskuussa 2018. Rakennusmateriaalien hyödyntämispotentiaali on tärkeää kartoittaa huolellisesti jo ennen purkutöihin ryhtymistä, jotta kokonaisena purettavat rakennusosat tunnistetaan ja purkumenetelmät voidaan suunnitella sen mukaisesti. Kun työmaa oli luovutettu urakoitsijalle, alkoi Purkupiha aktiivisesti etsiä kokonaisena purettujen rakennusosien uudelleenkäytölle sopivia kohteita. ”Tässä purkukohteessa kierrätys onnistui erityisen hyvin”, Karell kertoo. Rakennusosien uudelleenkäyttö M AIN O S Kestobetonin tuotantojohtaja Teemu Piironen. ”Uudet osat oli liitetty edellisiin ja kattorakenteet olivat erilaisia.” Eri-ikäisyys hankaloitti purkamista ja vaati täsmällisen suunnitelman. Kokonaispurkuun, haitta-ainepurkutöihin ja rakennusmateriaalien kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Silti kokemus oli Piirosen mukaan kaikin puolin hyvä. purkupiha.fi ”Helsingin kaupungin omistama hallikokonaisuus oli rakennettu useassa osassa 1970–90-luvuilla”, kertoo Helsingin kaupungin rakennustöiden valvoja Risto Vuorio. Kestobetonin Lahden tuotantolaitoksen laajennuksen suunnitelmat olivat jo pitkällä, kun yrityksen tuotantojohtaja Teemu Piironen lähti Merihallin työmaalle mittailemaan uusiokäytettävää materiaalia. Puretun Merihallin mittava potentiaali Helsingin Hernesaaresta purettu Merihalli sai toisen elämän uuden betonitehtaan rakenteina. Merihalli oli alueen suurin rakennus, jonka pinta-ala vastasi noin neljää ja puolta jalkapallokenttää. Piha oli rautaa täynnä, ja purkumateriaalin läpikäymisessä meni kuukausi ylimääräistä aikaa. ”Viisi hallia ja lastauslaituri piti purkaa tarkassa järjestyksessä”, kertoo purkuurakasta vastanneen Purkupihan aluejohtaja Santeri Karell. ”Uuden tehtaan runkomateriaalien uusiokäytön lisäksi energian käyttö ja hyödyntäminen on ajateltu meillä pitkälle.” Tehtaan lämmöntalteenottojärjestelmä ottaa talteen kaiken hukkalämmön, joka siirretään takaisin käyttöön lämpöpumppujen avulla
Oikeaan aikaan toteutettu purku kartoitus on auttanut suunnittelemaan puretun jätemateriaalin jatkokäyttöä Helsingin Kalliossa. Ihmiskunta on oppinut koronapandemiasta toimia, joilla torjuttaisiin myös ilmastokriisiä. 26 Muuttaako pandemia mitään. 46 26 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Jätelaki uhkaa viivästyä 14 Suomi maksaa jätemuovista 60 miljoonaa euroa 16 Muovivuoto kyettäisiin tukkimaan 18 Laivojen jätevesipäästöt kuriin 20 Kolumni: Valtteri Ranta 22 Kiertotalousnimiset: Jessica Karhu 23 Työnsä taitajia: Anna Vuori 24 Miltä näyttää pakkausalan tulevaisuus. 32 Jääkaappien muovi talteen 34 Purkukartoitus auttoi Kalliossa 37 Kolumni: Jouni Alanen 38 Rakennusjätealitteesta tuotteita 40 Tapahtumia 44 Kolumni: Eeva Hämeenoja ja Taru Uotila 46 Rakennusjäte jalostuu tiedolla 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Kestävä muovivallankumous! 51 Mediakortti Osateemoina hiilineutraali rakentaminen sekä älykäs kiertotalous, muovit sekä jätteen keräys ja kierrätys. Kirjailija Emmi Itärannan mukaan matkustusrajoituksia voitaisiin ottaa käyttöön myös ilmastohätätilan vuoksi. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3042 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 31. SISÄLTÖ 5|2020 Remeon Tutu Wegelius-Lehtonen (vas.), Mauri Lielahti ja Laura Tokeensuu kertovat, että uusi käsittelylaitos tehostaa rakennusja purkujätteen kierrätystä tiedon avulla. Yli 90 prosenttia purkujätteistä saatiin kierrätykseen. vuosikerta KANNEN KUVA Ari-Pekka Sinikoski 34 PE KK A KA RP PIN EN LII SA TA KA LA JO HA NN ES WE SS LIN 4 UUSIOUUTISET 5|2020
Yksi asia on kuitenkin käymässä kristallin kirkkaaksi: Olemme rakentaneet globaalin talousjärjestelmän, joka ei kestä sitä, että suojelemme elämää. Riittääkö tämä ohikiitävä havahdus siihen, että korjaisimme kurssia. Pandemian suljettua tehtaita ja pysäytettyä lennot hiilidioksidipäästöt pienenivät hetkeksi. Uhraamme sille jopa henkemme. Huomaamme, että meillä ei ole varaa suojella ihmisiä sulkemalla yhteiskuntaa liiaksi. Silti pumppaamme nyt rahaa lentoyhtiöille ja tuemme fossiilista tuotantoa. Siihen, että keskittyisimme säilyttämään elämää. Emme puhu turhia, emme puhkea nauramaan tai laulamaan. Kun pandemia sai kansalaiset vähentämään kulutustaan, maailman ylikulutuspäivä lykkääntyi kolmella viikolla vuoden takaisesta. Kun ekonomistit varoittivat meitä, kuinka monta prosenttia talous voi hidastua, lähdimme liikkeelle virustartunnan uhallakin, pitämään taloutta pystyssä, kuluttamaan. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 5|2020. Maailman valtiot ja päättäjät ovat reagoineet pandemiaan vaihtelevasti. Käytämme luonnonvaroja ”enää” tahdilla, joka vaatisi 1,6 maapalloa. Vältämme kosketuksia ja hellyyden osoituksia. Talousjärjestelmämme on tähän asti kyennyt järkähtämättömällä varmuudella torjumaan kaikki sitä kohtaan ammutut argumentit ilmastokriisistä ja ekokatastrofista. Että olisimme jonkinlaisessa yhteydessä, jopa riippuvuussuhteessa, tähän meitä ympäröivään, pahasti haavoittuneeseen biosfääriin. LIIAN KALLIS ELÄMÄ M itä ihmiskunta on oppinut koronapandemiasta. Olemme täydellisen riippuvaisia talouskasvusta. Tässä lehdessä kysymystä pohtii joukko ympäristöja kulttuurialojen ammattilaisia. Tiedämme, että meidän olisi saatava ilmastopäästöt kuriin nopeasti. Tätä kirjoitettaessa maailmassa on sairastunut koronaan dokumentoidusti yli 24 miljoonaa ihmistä. Peitämme kasvot. Tälle virhearviolle pohjaamme kaiken: ihmisten työpaikat ja elannon, uusien sukupolvien koulutuksen, sairaiden ja vanhusten hoidon. Sovellamme keinoja, joilla pysymme toimintakykyisinä talouselämän osasina. Olemme rakentaneet järjestelmän, joka suorastaan edellyttää sitä, että kulutamme länsimaissa kuin meillä olisi käytössämme neljä maapalloa. Vastauksista kuultaa toivo mutta myös huoli nykyisen elämänmallimme kestävyydestä. Sisään tihkuu hämmentäviä ajatuksia. Kykenemmekö enää muutokseen. Talouden on pyörittävä silläkin hinnalla, että samalla ilmastokriisi pahenee mittaan, joka mahdollisesti uhkaa planeettamme elinkelpoisuutta. Onko pakkopysähdys saanut meidät arvostamaan luontoa uudella tavalla. Yli 825 000 on kuollut. Samalla talous lähti luisuun. Pidämme etäisyyttä. Että olisimmekin biologisia ja inhimillisiä olentoja, emme vain kuluttajia. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 14.9.2020 Olemme rakentaneet globaalin talousjärjestelmän, joka ei kestä sitä, että suojelemme elämää. Talouden mittarit janoavat kuitenkin jatkuvaa, yhä tuhlailevampaa kuluttamista. Nyt talouden suojamuuriin on kuitenkin tullut rako
PUHE niukentuvista luonnonvaroista ei ole muuttanut tapaamme käsitellä sähköja elektroniikkaromua. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/resources/learn/ circular-design-toolkit SÄHKÖROMUSSA 40 MILJARDIA HUKKAAN . Suomalaiset ruokahävikkiä vähentävät ravintolat Ultima, Loop ja Nolla ovat päässeet esimerkkikavalkadiin. Osoite on tiedossa ainoastaan hieman yli 17 prosentille eli 9,3 miljoonalle tonnille kaikesta maailman sähköja elektroniikkaromusta (SER). 6 Suomalainen Ultima-ravintola vähentää ruokahävikkiä. Raportti epäilee, että jopa viidesosa romusta viedään laittomasti alhaisen tuloasteen maihin, joissa se päätyy epävirallisen sektorin käsiin. Tämä määrä kerättiin ja kierrätettiin asianmukaisesti vuonna 2019. Ellen MacArthur -säätiö julkaisi elokuussa kiertotalouden suunnittelun työkalupakin (Circular Design Toolkit). Kierrätysja jätehuoltojärjestelmät eivät pysy alkuunkaan teknologiamurroksen kyydissä. Työkalupakki tarjoaa tapausesimerkkejä ja kokemuksia yrityksiltä, organisaatioilta ja kaupungeilta, jotka ovat onnistuneet minimoimaan ympäristövaikutuksia, pidentämään käyttöikää ja optimoimaan materiaalien kierrätettävyyttä. Raportin tekijät arvioivat, että ehkä noin 8 prosenttia laitteista, etenkin pienikokoinen elektroniikka, joutuu rikkaissa länsimaissa sekajätteen joukossa polttoon tai kaatopaikoille. Peräti 82,6 prosenttia kaikesta syntyneestä romusta päätyy hukkateille. Nämä laitteet eivät päätyneet laillisia reittejä keräykseen tai kierrätykseen. UUSIOUUTISET 5|2020 6. Tuore YK-raportti laskee, että viime vuonna maailmassa heitettiin menemään yli neljäkymmentä miljoonaa tonnia erilaisia käytöstä poistettuja sähköja elektroniikkalaitteita. Interaktiivinen resurssipankki tarjoaa myös väylät, joita pitkin löytää muita kiertotalouden suunnittelusta kiinnostuneita. YK:n alaisen UNUn (United Nationas University) julkaisema The Global E-Waste Monitor 2020 -raportti yrittää jäljittää, mitä tapahtuu jätteeksi päätyville romulaitteille. Kadonneiden laitteiden mukana hävisi noin neljänkymmenen miljardin euron edestä rautaa, kuparia, kultaa ja harvinaisia maametalleja. Aihe löytyy nimellä Circular Design Guide tai #circulardesigners. Esimerkkitapauksia on koottu muun muassa rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta, ruokahävikin vähentämisestä ravintoloissa, pakkausinnovaatioista sekä vaatteiden kierrätettävyydestä. Romun vääränlainen käsittely aiheuttaa riskejä ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Sähkölaitteiden sisältämän alumiinin, raudan ja kuparin kierrätyksellä vältettiin 15 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästöt verrattuna siihen, että teollisuuden olisi pitänyt käyttää uusioraaka-aineiden sijasta neitseellisiä raaka-aineita. Säätiö on koonnut yhteen valtavan määrän tietoa, kokemusta ja verkostoja, joista voi olla apua. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN JA KIRSI VÄISÄNEN SC AN ST OC KP HO TO UL TIM A Työkaluja kierto talouden suunnitteluun KUINKA suunnitella liikkumista, asumista, ruokajärjestelmiä, vaatteita ja pakkauksia niin, että käytetyt resurssit ja materiaalit eivät päädy hukkaan yhden käyttökerran jälkeen. LindedInissä ja Instagramissa on jopa omat ryhmänsä työkalupakkiin liittyen. Kierrätyksen ansiosta teollisuus on saanut käyttöönsä noin neljä miljoonaa tonnia uusioraaka-aineita, joiden arvo on noin 8,4 miljardia euroa. Kierrätys laahaa jäljessä Valtaosaa maailmassa syntyvästä SE-romusta ei kuitenkaan saada kierrätettyä tai käsiteltyä asianmukaisesti. Laitteiden olinpaikka tai kohtalo ei ole kenenkään tiedossa. Viralliset kierrätysmäärät ovat kasvaneet vain 0,4 miljoonan tonnin vuosivauhdilla. Vuonna 2019 sähköja elektroniikkalaitteita jäi romuksi 53,6 miljoonaa tonnia. Yritys on päässyt mukaan Ellen MacArthur -säätiön työkalupakkiin. On ennustettu, että vuonna 2030 määrä nousee jo lähes 75 miljoonaan tonniin, koska laitekavalkadi lisääntyy ja laitteiden elinkaari käy yhä lyhyemmäksi
Päästöt ovat vähentyneet etenkin liikenteessä ja teollisuudessa. Lehtiä pääsee lukemaan kolmen kuukauden kokeilujakson hintaan 3,90 euroa/kk käyttämällä alennuskoodia nippu. Vältä raastamasta sitruunan kitkerää, valkoista osaa. Lisää reseptejä: martat.fi/reseptit/ VII VI MA SK UL IN / MA RT TA LII TT O Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy jopa näin monta tonnia mikromuovipäästöjä vuodessa, totesi Suomen ympäristökeskuksen selvitys. Kun pannari on jäähtynyt, levitä täyte pannukakun päälle. Maailman ylikulutuspäivä on se päivä, jolloin globaali kulutuksemme ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjä. Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin laskelmiin. Kun taikina kuplii, sekoita siihen munat ja sulatettu voi. Lämmitä (kaura)maito ja lisää siihen piimä, jogurtti tai kermaviili niin, että neste on kädenlämpöistä. Suosi täytteissä Itämerestä tai lähivesistöstäsi kalastettua lahnaa, särkeä, silakkaa tai ahventa. COVID-19-pandemia on myöhentänyt ylikulutuspäivää: se koitti tänä vuonna yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. 10 000 Aikakauslehdille uusi suoratoistopalvelu UUSIOUUTISET-LEHDEN numerot voi jatkossa lukea digitaalisina Lehtinippu-palvelussa osoitteessa Lehtinippu.fi. Koristele tillillä, punasipulin renkailla ja pippurilla. Anna taikinan levätä vähintään tunnin huoneenlämmössä. Korona lykkäsi ylikulutuspäivää IHMISKUNTA kulutti loppuun maapallon tälle vuodelle tarkoitetut luonnonvarat lauantaina, 22. Marttaliitto ry osallistui päivään ja tarjosi vinkkejä itämeriystävällisistä resepteistä. Uusiouutisten sisarlehdet, kemian ja sen lähialojen ykkösmedia Kemia-lehti, työelämän, työturvallisuuden ja työterveyden johtava julkaisu TTT-lehti sekä mielen hyvinvoinnin erikoislehti Tunne & Mieli, ovat nekin mukana palvelussa. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Sekoita raaste fraisen joukkoon ja lisää vielä sitruunan mehua oman maun mukaan. vietettiin Itämeripäivää, John Nurmisen Säätiön käynnistämää jokavuotista juhlapäivää Itämeren kunniaksi. Murenna hiiva nesteeseen. 27.8. Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat ennakkotietojen mukaan pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä tänä vuonna noin yhdeksän prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tähän saakka ylikulutuspäivä on aikaistunut hitusen joka vuosi. Palvelussa on jo reilut parikymmentä lehteä, ja se täydentyy jatkuvasti. Valmista täyte: Pese sitruuna hyvin ja raasta sen kuori. Lisää kuivat aineet. SEKOITA jauhot ja suola keskenään. HÄVIKKIHERKKU Baltianpannari 6-7 dl (kaura)maitoa 25 g hiivaa 2 dl piimää, jogurttia tai kermaviiliä 2 dl tattarijauhoja 2 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 3 kananmunaa 25 g sulatettua voita Täyte: 1 prk créme fraisea tai kaurafraisea 1 ruukku tilliä 1 luomusitruuna mustapippuria suolaa Lisäksi noin 50-100 g (Itämeren) kalan mätiä, graavitai savukalaa. Itämerimenu keventää vesistöjen ravinnekuormaa. Lehtinipun sovelluksen voi ladata älypuhelimeen tai tablettiin omasta sovelluskaupasta. Ihmiskunta tarvitsisi silti 1,6 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Vastikään lanseerattu Lehtinippu on ensimmäinen suomalaisen aikakausmedian suoratoistopalvelu. WWF Suomen mukaan koronakriisistä johtuva ekologisen jalanjäljen pienentyminen antaa mittakaavaa niille toimille, joita tarvitsisimme ilmastoja monimuotoisuuskriisin ratkaisemiseen ja ylikulutuksen purkamiseen. Saksi sekaan osa tillistä. Paista pannaria noin puoli tuntia. Koristeluun punasipulia. 7 UUSIOUUTISET 5|2020. Mausta pippurilla ja suolalla. elokuuta 2020
Kierrätykseen halutaan poistotekstiili, joka ei kelpaa enää uudelleenkäyttöön. Biokaasun ja lannan käsittelyyn täytyisi saada määräaikainen investointituki jo tämän vuoden aikana. Biokaasun tuotanto nelinkertaiseksi KUUSI biokaasu-, jätehuoltoja energia-alan organisaatiota on julkaissut 4. RE ST ER POISTOTEKSTIILILLE JALOSTUSLAITOS RESTER OY rakentaa Paimioon Pohjoismaiden ensimmäisen poistotekstiiliä hyödyntävän jalostuslaitoksen. Webinaarin osanottajien mukaan suurin haaste purkumateriaalien hyödyntämisen edistämisessä on se, että materiaalien tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Se on noin 10 prosenttia Suomen tekstiilijätemäärästä. Siinä ovat mukana muun muassa Ramboll Finland, Laurea, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Työterveyslaitos. Tilaajalla valta vaikuttaa purkamisen kiertotalouteen PURKU-URAKAN tilaaja on avainasemassa siinä, kuinka kiertotalouden mukaisesti purkaminen tehdään. . Myös se asettaa omat haasteensa, että purkumateriaalien kelpoisuutta on vaikea osoittaa uudessa käytössä. Laitoksen peruskivi muurattiin 18.8.2020. Tilaaja voi asettaa vaatimuksia ja valvoa, että työmaalla tehdään esimerkiksi purkukartoitus. Julkilausuman tekijät toivovat, että ravinnekiertokorvaus saataisiin voimaan vuoden 2021 alusta. Paimion laitokseen tulee vuokralaiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto, joka taas käsittelee omalla pilottilinjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. elokuuta julkilausuman, jolla ne sitoutuvat omalta osaltaan nelinkertaistamaan biokaasun vuosituotantomäärän. Myös energiatuotannon huoltovarmuus kohenisi. Tekstiiliteollisuuden siirtyminen lineaarisesta mallista kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä neitseellisillä materiaaleilla tekstiiliteollisuuden nykyistä rakennetta ei pystytä ylläpitämään”, kertoo Rester Oy:n hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko. Kesäkuussa käynnistyikin laaja hanke purkumateriaalien kelpoisuuden osoittamisesta eri käyttötarkoituksiin. Ravinnekierto tehostuisi ja noin 6 000 tonnia fosforia ja 28 000 tonnia typpeä saataisiin kierrätettyä takaisin maatalouteen. SC AN ST OC KP HO TO . Suomeen rakentuisi yli sadan biokaasulaitoksen verkosto ja laitoksia nousisi myös maatiloille. Julkilausuman allekirjoittajat – Bioenergia ry, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Suomen Kaasuyhdistys ry, Suomen Kiertovoima ry ja Suomen Lähienergialiitto ry – näkevät, että biokaasun tuotannon kasvuloikka nykyisestä noin yhdestä terawattitunnista neljään terawattituntiin toisi paljon hyötyjä. Tuleva, noin kolmen tuhannen neliön laitos pystyy vuosittain käsittelemään 12 000 tonnia poistotekstiiliä. Tätä mieltä olivat Purkamisen uudet tuulet -kuntakiertueen Keski-Suomen webinaaria seuranneet. Liikennebiokaasuna määrä riittäisi noin 400 000 henkilöauton tai 10 000 raskaan ajoneuvon polttoainetarpeisiin. Lopputuotteena molemmilta linjastoilta syntyy kierrätyskuitua. Siitä voi tuottaa esimerkiksi lankaa ja kangasta, rakennusja laivateollisuuden eristysmateriaaleja, akustiikkalevyjä, komposiitteja sekä muita teknisiä tekstiilejä. Järjestöt ja liitot sitoutuvat edistämään ja kehittämään kotimaista biokaasumarkkinaa. Resterin suunnittelema jalostuslaitos tulee olemaan Pohjoismaiden ensimmäinen. UUSIOUUTISET 5|2020 8. Suomen hiilidioksidipäästöt pienenisivät noin 950 000 tonnia vuodessa, kun biokaasu korvaisi fossiilisia polttoaineita. Nykyisin Suomessa on 69 reaktorilaitosta ja 33 kaatopaikkakaasun pumppaamoa. ”Olemme käynnistämässä systeemimuutosta alan edelläkävijöinä Skandinaviassa. Laitoksen toiminta käynnistyy helmikuussa 2021. Julkilausuman mukaan biokaasu tarjoaa kotimaisen, uusiutuvan ja hiilinegatiivisen ratkaisun hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on, että purkumateriaalien hyödyntäminen tapahtuu turvallisesti ja terveellisesti, mutta myös liiketaloudellisesti kannattavasti. Rester jalostaa laitoksessa yritysten poistotekstiiliä sekä teollisuuden hukkamateriaaleja teollisuuden uusiokäyttöön. Satojen miljoonien eurojen investoinnit jakautuisivat eri puolelle maata
77 prosenttia vastanneista kertoi alkaneensa lajitella enemmän. Q Powerin ja LSJH:n tarkoituksena on lisäksi aloittaa yhdyskuntajätteiden kaasutukseen liittyvä kokeilu, jossa testataan, kuinka kaasutus toimii hankalasti hyödynnettäviin jätemateriaaleihin. Tämä johtuu siitä, että korttelikeräykseen osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä kaikkia Vesitorninmäen asukkaita saatu liittymään mukaan. Korttelikeräys on otettu käyttöön uusilla asuinalueilla muun muassa Keravalla, Vihdissä, Oulussa ja Lapualla. Peräti 88,5 prosenttia vastanneista ilmoitti sekajätemäärän vähentyneen pilotin aikana. ”Pilotissamme kaatopaikkakaasun sisältämä hiilidioksidi hyödynnettiin kokonaisuudessaan metanointireaktiossa. Kaikki vastaajat kokivat, että uudenlaisen keräysjärjestelmän oppiminen ja käyttäminen on ollut helppoa tai hyvin helppoa. 950 000 Kaatopaikan kaasu taipui hyvin liikenteen polttoaineeksi HYÖDYNTÄMISKELVOTTOMAN kaatopaikkakaasun muuntaminen puhtaaksi biometaaniksi on onnistunut odotuksia paremmin. Ekovoimalan päästöt metaaniksi LSHJ ja Saloon ekovoimalaitosta rakennuttava Lounavoima ovat sitoutuneet jatkamaan yhteistyötä Q Powerin kanssa. LSHJ:n toimitusjohtajan Jukka Heikkilän mukaan nyt haetaan sopivaa konsortiota rakentamaan ja operoimaan biometaanin valmistusja jakeluprosessia. Näin kertovat energiateknologiayhtiö Q Power ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), jotka ovat testanneet kaasun prosessointia Korvenmäen jätekeskuksessa Salossa. Rahoituskanavia etsitään sekä Suomesta että muualta EU:sta. Kuitenkin korttelikeräyspilotti sai asukkailta kokonaisarvosanan 4/5. Tampereen ja Kangasalan rajalle onkin kaavoitettu nyt uusi asuinalue, jonne tulee korttelikeräyksen kaltainen, yhteiskeräyspisteellä toteutettu lähikeräysalue. Jätehuollon kierrätystavoitteiden näkökulmasta pilotin tuloksista lupaavimmalta kuulostaa se, että korttelikeräys näyttää lisäävän lajittelua ja vähentävän sekajätteen määrää. Asukkaat lajittelivat etenkin biojätteen ja muovipakkaukset erilleen kierrätystä varten. Näin todistaa Suomen ensimmäisestä, olemassa olevalla asuinalueella toteutusta korttelikeräyskokeilusta saatu asukaspalaute. Kritiikkiäkin kokeilu herätti. "Korttelikeräyksen toteuttaminen olemassa olevalle asuinalueelle on vaikeaa, koska kaikki asukkaat pitäisi saada liittymään kattavasti mukaan. Hyötyjätteiden keräyspiste sijaitsi keskimäärin noin 220 metrin päässä kustakin pilottiin osallistuneesta kodista. Vastaajista 96 prosenttia piti etäisyyttä korttelikeräyspisteelle sopivana. Jos biokaasun vuosituotantomäärä nelinkertaistuisi Suomessa, Suomen hiilidioksidipäästöt pienenisivät näin monta tonnia vuodessa, arvioivat biokaasuja energia-alan toimijat. Metaanin tuottamisen lisäksi mikrobiologinen reaktori on puhdistanut kaatopaikkakaasusta rikkivetyjä ja muita epäpuhtauksia, jotka tähän asti ovat haitanneet sen käyttöä biokaasuvoimalassa. Nokian korttelikeräyskokeilu kuitenkin loppui kesäkuussa. 50% Pienentynyt paljon 38,5% Pienentynyt vähän 11,5% Ei muutosta Asukaskyselyn tulokset kysymykseen "Kuinka koet sekajätteen määrän muuttuneen kotitaloudessasi?" 9 UUSIOUUTISET 5|2020. Koko kortteli sai yhteiset, lukittavat Molok Oy:n syväkeräysastiat kodin sekaja biojätteelle, kartonki-, lasija muovipakkauksille sekä metallille. Tyhjennysvälit eivät aina natsanneet, minkä vuoksi jätteet eivät aina olleet mahtuneet niille varattuihin astioihin. Muitakin on suunnitteilla. Kokeilu on osoittanut, että huonolaatuinenkin kaatopaikkakaasu on Q Powerin teknologialla mahdollista jalostaa hyvälaatuiseksi biometaaniksi. Kaasua voidaan hyödyntää sekä liikennepolttoaineena että teollisuudessa. Korttelikeräyskokeilu lisäsi lajittelua KORTTELIKERÄYS on asukkaiden mielestä helppokäyttöinen ratkaisu, joka pienentää kodin sekajätemäärää ja lisää jätteiden lajittelua. Hiilidioksidin talteenottoprosessissa syntyvä hukkalämpö voidaan mahdollisesti hyödyntää kaukolämpönä. Lounavoiman ekovoimala valmistuu ensi vuonna. Korttelikeräyspilotti on käynnissä myös Naantalissa marraskuulle saakka. Ilmastopäästöjen sijasta tuotettiin siis lisää hyödyntämiskelpoista polttoainetta”, sanoo Q Powerin toimitusjohtaja Eero Paunonen. Asukaskyselyllä kerätyn palautteen perusteella asukkaiden kokemukset pilotista olivat positiivisia. Avoimessa palautteessa moni ilmaisi halunsa jatkaa korttelikeräys tä. ”Olemme jo aloittaneet sopivan talteenottomenetelmän etsimisen, jotta ekovoimalaitoksen prosessista syntyvä hiilidioksidi saadaan kierrätettyä uuteen käyttöön eli biometaanin valmistukseen”, kertoo Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki. Uusille asuinalueille se voidaan merkitä jo kaavaan", näkee Pirkanmaan Jätehuollon tekninen päällikkö Timo Varsala. LS JH LS JH Seuraavaksi yhteistyökumppanit testaavat, kuinka haastava yhdyskuntajäte soveltuisi metanointi reaktioon. Nokian Vesitorninmäen asukkaat saivat liittyä vapaaehtoisesti korttelikeräyspilottiin viime kesänä. Korvenmäen jätekeskus Salossa on nyt kiertotalousinnovaatioiden keskipiste. Kahden erillisen jätteenkeräysjärjestelmän käyttö samalla asuinalueella ei olisi kannattavaa. Noin 60 prosenttia alueen asukkaista lähti mukaan järjestelyyn. Sen yhteyteen suunnitellaan hiilidioksidin talteenottoa ja metanointia edelleen liikennekäyttöön soveltuvaksi polttoaineeksi. Nokian Vesitorninmäellä Pirkanmaan Jätehuolto muutti korttelikeräyspisteen kokeilun jälkeen normaaliksi ekopisteeksi, jossa kerätään alueellisesti pakkauslasia, metallia, kartonkia ja paperia
Tarvetta olisi kaksinkertaiselle määrälle kysyntää. Paikalliset yritykset pärjäsivät kilpailutuksissa PAIKALLISET pienet ja keskisuuret kuljetusyritykset menestyivät, kun kunnallinen Pirkanmaan Jätehuolto kilpailutti keskitetysti alueensa jätteenkuljetusurakoita. ”Olemme 60-prosenttinen nettoviejä paperissa ja 70-prosenttinen nettoviejä muovipakkauksissa, koska Iso-Britanniassa ei ole riittävästi käsittelyinfrastruktuuria. Iso-Britannian paperinkierrätysteollisuus ei ole investoimassa uusiin laitoksiin ainakaan viiteen vuoteen", sanoo Iso-Britannian kierrätysyhdistyksen johtaja Simon Ellin. Kilpailutukset toteutettiin niin, että jopa vain yhden tai muutaman auton omistavat yrittäjät pystyivät osallistumaan. Eurooppa on alkanut lisätä omaa paikallista kierrätyskapasiteettiaan sen jälkeen, kun Aasian vienti on vaikeutunut. Kilpailussa urakoita voittivat tamperelainen Kuljetus K& Y-H Oy, pirkkalalainen Tampereen Autokuljetus Oy, hämeenkyröläinen Ahlfors Oy, oriveteläinen Kipox Oy, tamperelainen Hämeen Kuljetus Oy sekä espoolainen Urbaser Oy. Kiinan linjaus on odotettu ja pelätty. Täysin uutena toimijana jätehuollon ajoissa aloittaa tamperelainen Jareks Oy. SC AN ST OC KP HO TO. Uusiouutiset uutisoi alkuvuodesta, että eurooppalaisissa varastoissa seisoo miljoonia tonneja keräyspaperia ja -pahvia, jonka hyödyntämiseen on luvassa lisäkapasiteettia vasta vuosien päästä. Keräyspaperin hinnat ovat romahtaneet. Resource.co kertoo brittiläisten kierrätysyritysten olevan todellisissa vaikeuksissa. Kehitys on kuitenkin hidasta, ja se edellyttäisi, että uusiomateriaaleille löytyisi kysyntää eurooppalaisesta teollisuudesta. Kaiken lisäksi koronapandemia on hidastanut teollisuuden uusia hankkeita. BIRin mukaan Kiina aikoo kieltää kiinteiden yhdyskuntajätteiden maahantuonnin vuodesta 2021 alkaen. Vaikka EU:n uudet kiertotalousja jätedirektiivit kannustavat lisäämään jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, uusiomateriaaleille ei ole riittävästi käyttöä teollisuudessa. Pirkanmaan Jätehuolto kilpailutti 17 urakka-aluetta. Uusi laki on tulossa voimaan syksyllä ja se antaa aikaisempaa tiukemmat vaatimukset maahan tuotaville materiaaleille. Keräyspaperille ja -pahville on tulossa uutta teollisuuslaitoskapasiteettia neljä miljoonaa tonnia vuoteen 2022 mennessä. Kiina on mullistanut maailman kierrätysmateriaalien markkinat rajoittamalla jätteiden tuontia viime vuosina. Kiina rajoittaa jätetuontia entisestään KIINAN uusi, entistäkin tiukempi linjaus tulee asettamaan valtavat paineet rakentaa jätemateriaaleille lisää Kiinan ulkopuolista käsittelykapasiteettia sekä löytää jätteestä jalostetuille uusiomateriaaleille paikallista käyttöä Euroopan ja Yhdysvaltojen omassa teollisuudessa. Kiina suunnittelee asettavansa kiinteiden jätteiden tuonnille täyskiellon, kertoo brittiläinen Resource.co-julkaisu. Järjestön kiinalaiskontaktit kuulivat Kiinan suunnitelmista eräässä tiedotustilaisuudessa kesäkuussa. Lehden lähteenä on kansainvälisen kierrätysalan kattojärjestö BIR (Bureau of International Recycling). Kiinan ekologiaja ympäristöministeriö on muuttamassa kiinteitä jätteitä koskevaa lakia. Minne laitamme kaiken tämän jätemateriaalin
Kuntien jätelaitoksissa työskentelee eri puolilla Suomea vakituisesti noin 1100 työntekijää. Palvelut hankintaan yksityisiltä yrityksiltä julkisen hankinnan kilpailutuksella. 11 UUSIOUUTISET 5|2020. Fanni Lastumäki pääsi kesätöihin Lounais-Suomen Jätehuollolle. Siinä kymmenen eri ammatin edustajaa kertoo, millainen heidän tyypillinen työpäivänsä on, mistä he työssään pitävät ja miten päätyivät alalle. Välillisesti kuntien jätelaitokset työllistävät moninkertaisen määrän ihmisiä, koska monet jätehuollon palvelutehtävät hoidetaan ostopalveluina. Samalla on käytävä läpi vanhat lelut ja lahjoitettava pois uudelleenkäyttöön kelpaavat. Ryhmä esittää esimerkiksi kotimaisen biokaasun markkinoiden edistämistä, ilmastoja kiertotalousinvestointien tukemista sekä julkisen sektorin ohjaamista kiertotalouden mukaisiin ja vähähiilisiin julkisiin hankintoihin. https://valtioneuvosto.fi/-/ kestava-elvytys-vauhdittaa-yhteiskunnan-valttamattomia-murroksia Löydä oma polkusi – nuoren uraopas KIRJOITTAJA: Meri Nykänen KUSTANTAJA: S&S KERTOO: Mikä sinusta tulee isona. Väliraportissaan työryhmä kuitenkin suosittelee jo ripeitä elvytystoimia. Työntekijöissä on niin jätehuollon ja kiertotalouden osaajia kuin organisaation toiminnan kannalta keskeisiä eri alojen ammattilaisia. Moni nuori tuskailee asiaa viimeistään yläkoulussa kurssivalintoja tehdessään. Tehtävien ja kysymysten avulla kirja herättelee pohtimaan muun muassa omaa oppimistapaa, asenteita, ajanhallintaa ja elämäntaitoja. Toimistoja on esimerkiksi jouduttu pitämään kiinni koronan takia. Jokaisen uratarinan jälkeen on esitelty aukeamallinen kyseisen alan muita ammatteja. Se kannustaa tutustumaan itseen ja siihen, mitä pitää elämässä tärkeänä. Aikaisempina vuosina jätelaitosten vakituisten työntekijöiden lomia on paikannut vieläkin suurempi määrä nuoria, mutta nyt koronapandemia rajoitti mahdollisuutta kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Kirja on viisas. PE KK A LIN TU SA AR I 1 KESTÄVÄ ELVYTYS VÄLIRAPORTTI Kestävän elvytyksen väliraportti Mukana arjen kiertotaloudessa supla.fi/etappiradio 300 kesätyöpaikkaa kuntien kiertotaloudessa KUNTIEN 31 jätelaitosta työllistivät kesän aikana yli 300 nuorta ja kausityöntekijää. Lisäksi monet kuntien jätelaitoksista ovat eriyttäneet markkinaehtoisen toiminnan omiin organisaatioihinsa, jotka niin ikään työllistävät jatkuvasti enemmän kiertotalousosaajia. Oman alan löytäminen ei ole ihan helppoa. Kestävän elvytyksen työryhmä on pohtinut ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen toimeksiannosta, kuinka koronakriisin aiheuttamia talousvaikutuksia lievennettäisiin toimilla, jotka vastaava samalla ilmastokriisiin ja luonnon köyhtymiseen. Hän työskenteli Rauhalan jätekeskuksessa. Työryhmä julkaisee ehdotuksensa rakenteellisiin hiilineutraalisuustavoitteen mahdollistaviin uudistuksiin syyskuussa. Kirjan lopussa on kattava tietopaketti lapsiperheiden kestävään arkeen, sekä hauskoja vinkkejä kierrätysaskartelujen tekoon. Elsa ja Lauri kierrättävät TEKIJÄT: Kerttu Rahikka ja Nadja Sarell KUSTANTAJA: Mäkelä KERTOO: Lastenkirjasarjan uusin teos tutustuttaa lukijat kierrätyksen saloihin samaistuttavan tarinan ja ilmeikkään kuvituksen kautta. LUE NÄMÄ Kestävän elvytyksen väliraportti TEKIJÄT: Kestävän elvytyksen työryhmä, puheenjohtajanaan Mari Pantsar, Hannele Pokka ja Juhani Damski. Se kehottaa jättämään muiden odotukset omaan arvoonsa ja kiinnostumaan rohkeasti erilaisista mahdollisuuksista. Löydä oma polkusi – nuoren uraopas tarjoaa konkreettista tukea oman tulevaisuuden pohtimiseen. Sisarukset vierailevat niin kirpputorilla kuin kierrätyskeskuksessa. Kirjassa vilahtavat muun muassa kierrätysneuvoja, ympäristökonsultti ja ilmastoasiantuntija. JULKAISIJA: Ympäristöministeriö 2020 KERTOO: Suomen hallitus kokoontuu näinä päivinä budjettineuvotteluihin. Kirjassa sisarukset Elsa ja Lauri saavat ikiomat huoneet, joihin on hankittava tarpeellinen kalustus
misteleville virkamiehille. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa niin sanottu kaksoisjärjestelmä, jossa kunta voi valita, järjestyvätkö asumisjätteiden kuljetukset kunnan vai kiinteistön haltijan kilpailutuksin. Vaikka lausuntojen jättöaika päättyi virallisesti jo kesäkuun alussa, lain valmistelijoille on tulvinut palautetta vielä heinäkuussakin. J ätelakia uudistava esitysluonnos sai yritykset, kunnat ja etujärjestöt liikkeelle. Kauppilan mukaan palautevyöry kertoo siitä, että jätelakiuudistus ottaa kantaa moneen kiistanalaiseen asiaan. Lakiesitys lopettaisi riidat Virkamiehet ovat nyt käyneet palautetta läpi ja valmistelevat parhaillaan lausuntoyhteenvetoa. Lausuntoja on kertynyt noin kolme ja puoli sataa. Kuntien kuljetusjärjestelmäpäätöksistä on riidelty toistuvasti hallinto-oikeudessa. Elo-syyskuun TUOTTAJIEN JA KUNTIEN YHTEISTOIMINTAMALLILLA ON LAAJA TUKI. Riidat ovat tulehdut12 UUSIOUUTISET 5|2020. Pakkausjätteitä kerätään yhä tiiviimmällä verkostolla paitsi Rinki-ekopisteiltä, myös suoraan kiinteistöiltä. Alkukesän lausuntokierros kerrytti ennätysmäärän palautetta ja muutosehdotuksia. Kiistat ovat vain kärjistyneet jätelain valmistelun aikana, ja laki uhkaa viivästyä ensi vuoteen. JÄTELAKI UHKAA VIIVÄSTYÄ Keväällä tehty jätelakiesitys sai aikaan lausunto vyöryn. Esimerkiksi jätteen kuljetusjärjestelmistä on riidelty jätealalla jo kymmeniä vuosia. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA UUTISIA ”En tiedä, onko mistään lakiehdotuksesta tullut näin paljon lausuntoja”, kommentoi ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila. Lausuntoja jätettiin paitsi lausuntopalvelun kautta, niitä lähetettiin myös ministeriön kirjaamoon ja lakia val. Yhtä asiaa ei kuitenkaan kritisoi juuri kukaan. ”En tiedä, onko mistään lakiehdotuksesta tullut näin paljon lausuntoja”, kommentoi lakia valmisteleva ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila. aikana tehdään johtopäätökset siitä, miltä osin lausunnot antavat aihetta lakiesityksen muutoksiin
Aikaisemmin kunnat linjasivat jätehuoltomääräyksissä, mitä jätteitä kunnassa kerätään ja minkä kokoisista kiinteistöistä. Paljon riippuu siitä, millaisia muutoksia lakiesitykseen on lausuntopalautteen vuoksi vielä tehtävä. taneet niin kuntalaisten kuin jätealan toimijoiden välejä. ”Tässä oli lakiluonnoksessa myös puutteita: Ehdotetun tuottajien 80 prosentin kustannusvastuun suhdetta jätedirektiivin vaatimuksiin täytyy avata tarkemmin”, Kauppila myöntää. Ne ovat myös vieneet aikaa ja voimavaroja kierrätyksen edistämistyöltä. Jätelakiesitys siis luopuisi kaksoisjärjestelmästä. Kunta siis järjestää keräyksen, ja pakkausten tuottajat maksavat kunnille tästä korvauksen. Korvauksella päästäisiin siihen, että tuottajat kustantavat noin 80 prosenttia pakkaus jätehuollon kustannuksista. Esitystä on kiitelty kustannustehokkaaksi ja asukkaan kannalta joustavaksi kokonaisuudeksi. Yhteistoiminnalle tukea Toinen paljon palautetta herättänyt lakiesityksen kohta on pakkausten tuottajavastuu. Lakiesitys ehdottaa, että pakkausten erilliskeräys toteutetaan kuntien ja pakkausten tuottajien yhteistoimintamallilla. Hän huomauttaa, että edes lakiesityksen vastustajat eivät kiistä, etteikö nykyinen kuljetusten kaksoisjärjestelmä aiheuttaisi riitelyä. Osa lausunnonantajista vaatii pakkausjätteille täyttä tuottajavastuuta. Kuntatoimijat puolestaan pääasiassa kannattavat ehdotettua kaksoisjärjestelmästä luopumista, koska se tuo selkeyttä ja varmuutta jätehuollon järjestämiseen. ”Kaupan ja teollisuuden tuottajat kannattavat yhtä tuottajayhteisöä. ”Eduskunta-aikataulu on veitsenterällä”, hallitussihteeri Jussi Kauppila luonnehti elokuun lopussa. Kritiikkiä ovat kuitenkin herättäneet kustannusten jakautumisen perusteet. Lakiesitys on yritys saada kiistat loppumaan selvällä linjauksella: Jatkossa jokainen yksittäinen kiinteistön haltija ei enää kilpailuta jätteidensä kuljetuksia itse, vaan kilpailutukset hoituisivat keskitetysti kunnan organisoimana. ”Vastustajat vihjaavat, että pahimmassa tapauksessa ajaudutaan negatiiviseen kierteeseen, jonka seurauksena muovi dumpataan ulkomaille epäilyttäviin laitoksiin.” Yhtenäiset säännöt Vaikka jätelain yksityiskohdista ja jätehuollon toteutustavoista kiistellään, yksi asia ei aiheuta juurikaan nurinaa: ”On todella täysin yksimielisesti hyväksytty perusajatus, että jos jätteet halutaan kierrättää nykyistä paremmin, erilliskeräysvelvoitteista on säädettävä valtakunnallisesti lailla. ”Lausuntopalautteen perusteella tuottajien ja kuntien yhteistoimintamallilla on todella laaja tuki sekä kaupan ja teollisuuden tuottajien että kunnan toimijoiden piirissä”, Kauppila vetää yhteen. Laki pitää viedä vielä lainsäädännön arviointineuvostoon ennen kuin hallituksen esitys voidaan antaa. Urakat ja kuljetusreitit pystytään suunnittelemaan niin, että yksi auto hakee jätteet yhdeltä alueelta ja toinen toiselta. Kiinteistön haltijan järjestelmässä samoilla kaduilla risteilee useita autoja”, Kauppila tiivistää. ”Kuntapuolen argumenttina lakiesityksen tukemiselle on myös se, että kuljetusten tehostuessa päästöt vähenevät. Vastustajat pelkäävät lakiesityksen vaarantavan etenkin muovien lupaavasti alkaneen kierrätystoiminnan investoinnit ja kotimaisen kiertotaloustoiminnan, koska epävarmuustilanteessa ei tiedetä, minkä toimijan kanssa sopimukset tulisi tehdä. Kuntatoimijat näkevät muutoksella olevan positiivisia yritysvaikutuksia pienille ja keskisuurille kuljetusyrittäjille. Kauppila summaa, että kuljetusjärjestelmän kaksoisjärjestelmästä luopumista vastustavat varsinkin sellaiset kuljetusyritykset, jotka toimivat kiinteistön haltijan järjestelmän alueilla. Uusi jätelaki on tuomassa tähän valtakunnallisesti yhtenäiset säännöt.. Tästä ollaan järisyttävän yksimielisiä”, Kauppila korostaa. Kritisoijat sanovat lain puuttuvan tuottajien keskinäiseen organisoitumiseen tavalla, joka ei kuulu lainsäätäjälle. Tämän piti tapahtua elo-syyskuun vaihteessa, jotta lakiesitys saataisiin eduskuntaan syksyllä. EHTIIKÖ JÄTELAKI SYKSYLLÄ. Lausuntopalaute nostaa esiin hyviä esimerkkejä kilpailutuksista, joissa urakoita ovat voittaneet paikalliset pk-yrittäjät. Aikataulu on erittäin tiukka. ”Vaarantaa kotimaan kiertotalouden” Toinen närää herättävä kysymys lausuntojen perusteella on vaatimus siitä, että pakkausten tuottajayhteisön tulisi jatkossa kattaa kaikki pakkausmateriaalit. ”Yritykset pelkäävät, että heiltä menee bisnes alta, kun toimintaympäristö muuttuu.” Lausunnoissa on kuvailtu esimerkkejä, joissa kunnan kilpailutus on järjestetty huonosti niin, että urakat ovat menneet yhdelle tai kahdelle isolle yritykselle. Suomen olisi pitänyt saada EU:n jätedirektiivejä soveltava kansallinen jätelainsäädäntönsä valmiiksi heinäkuuhun mennessä, mutta tästä on jo myöhästytty. Kauppilan mukaan on olemassa riski, että hallituksen esityksen valmistuminen lykkääntyy kuukausilla. Tämä kuitenkin vaikuttaisi yhdyskuntajätehuollon perusteisiin tavalla, joka vaatisi vähintään kuukausien lainvalmistelutyötä. ”Silloin eduskuntakäsittely menisi jonnekin keväälle 2021.” Jätelain uudistus perustuu EU:n kiertotalousdirektiivipakettiin. Kuljetuksesta riitaa Kuljetusjärjestelmää koskevista pykäläluonnoksista on jätetty eniten palautetta. Näin vähennetään tuottajien kustannuksia ja selkeytetään päätöksentekoa”, Kauppila summaa perusteluita. VALTIONEUVOSTON lainsäädäntöohjelmaan on kirjattu, että jätelakiesitys annettaisiin vielä alkusyksystä eduskunnalle
Mitä vähemmän muovipakkausjätettä jäsenmaalla syntyy ja mitä suurempi osuus siitä onnistutaan ohjaamaan materiaalikierrätykseen, sen pienempi on jäsenmaan maksuosuus. Maksu perustuu Eurostatin pakkaus jätetilastoihin. H einäkuun lopussa Euroopan neuvosto sopi luovansa EU-budjetin keräämiseen uuden tulonlähteen. ALV-pohjaiset jäsenmaksut ja tullitulot muodostavat molemmat budjetista noin 13–15 prosentin osuuden. Kuvassa muovijätettä Wimaon laitoksella Lappeenrannassa. Yhteisestä muovijätemaksusta päästiin jäsenmaiden kesken yhteisymmärrykseen, sillä se sopii EU:n vihreään strategiaan. Tähän saakka noin 70 prosenttia EU-budjetista on kerätty kokoon bruttokansantulo-osuudesta. Suomi siis keräisi kokoon noin prosentin verran EU-budjetin uudesta tulonlähteestä. Kansallista maksuosuutta ei näillä näkymin olla siirtämässä Suomessa eteenpäin pakkausketjun maksettavaksi. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA UUTISIA Tulee halvemmaksi Suomi joutuisi maksamaan valtiovarainministeriön ennakkoarvion mukaan noin 60 miljoonaa euroa muovijätemaksua. Kuvat mereen kertyvästä muoviroskasta ovat aiheuttaneet poliittista painetta tehdä asialle jotakin. Poliittista painetta Uusi muovijätemaksu kattaisi noin kolme prosenttia EU:n kokonaisbudjetista. Siinä Suomi olisi joutunut maksamaan 1,7 prosenttia uudesta rahoituslähdeosuudesta, noin 100 miljoonaa euroa. EU aikoo kerätä kaikkiaan noin kuusi miljardia euroa jäsenmailta sen perusteella, kuinka paljon muovijätettä kultakin maalta jää kierrättämättä. ”On kuitenkin hyvä kysymys, edistääkö tämä entisestään kierrätystä, ja minkälaisia kansallisia toimenpiteitä jäsenmaat käytännössä toteuttavat. Suomi siis ”säästää” maksuissa noin 40 miljoonaa euroa uuden muovimaksun ansiosta. Leikkuri sopeuttaa muovijätemaksua pienemmäksi niille jäsenmaille, joiden bruttokansantulo jää alle EU-keskiarvon. Nyt on vasta päästy sopuun neuvoston kanssa, seuraavaksi alkavat neuvottelut parlamentin kanssa”, Kukkonen muistuttaa. EU:llahan on jo käynnissä muitakin kierrätystä edistäviä toimenpiteitä”, Kukkonen miettii. . SUOMI MAKSAA JÄTEMUOVISTA 60 MILJOONAA Ensi vuonna EU-jäsenmaat alkavat maksaa muovipakkausjätteistään, joita ne eivät ole onnistuneet kierrättämään. ”Uusille rahoituslähteille on ollut aikamoinen paine, varsinkin EU:n parlamentin puolelta. Valtiovarainministeriön budjettineuvos Panu Kukkosen mukaan mekanismi on Suomelle edullisempi kuin perinteinen malli, jossa maksuosuus olisi määräytynyt bruttokansantulo-osuudella laskettuna. Rahoja käytetään muun muassa koronapandemian aiheuttamien kulujen ja talouselvytyksen kattamiseen. 14 UUSIOUUTISET 5|2020. Rikkaille jäsenmaille maksu on 800 euroa kierrättämättömältä muovijätetonnilta. Suomessa muovipakkausjätteen kierrätys on kehittynyt viime vuosina vauhdilla
Virkamiehet eivät toistaiseksi ole saaneet muuta ohjeistusta EU:lta kuin tekniset tiedot maksun suuruudesta ja sen pohjautumisesta Eurostatin tilastoihin. Toinen huoli on, että maksu sysäisi teollisuutta ja pakkaajia kategorisesti korvaamaan muovia muilla pakkausmateriaaleilla silloinkin, kun muovi olisi ympäristön tai tuotteen suojaamisen kannalta paras vaihtoehto. Suomessa ei ole tässä vaiheessa mitään aikomusta lanseerata uutta maksua suoraan pakkausten tuottajille tai kuluttajille”, Kukkonen sanoo. Tutustu palveluihimme! FI.RAMBOLL.COM/KIERTOTALOUS. ”Todennäköisesti käynnistämme yhteistyön ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tilastokeskuksen kanssa tässä asiassa vielä syksyn aikana”, Kukkonen sanoo ja myöntää uuden mekanismin kasvattavan viranomaisten hallinnollista taakkaa. ”EU-maksut ovat tilastopohjaisia maksuosuuksia, jotka tulevat kansallisesta budjetista. Muovimaksun on tarkoitus tulla voimaan hyvin nopeasti, jo tammikuussa 2021. Tilastovuosi ratkaisee paljon EU:n uusi rahoitusmekanismi on herättänyt paljon kysymyksiä ja myös huolta etenkin kierrätys-, pakkausja muovialoilla. Vuonna 2018 muovipakkausten kierrätysaste oli meillä 22,4 prosenttia. JÄSENMAAT ERI VIIVALLA PÄÄTÖS EU:n uudesta, muovijätemääriin pohjautuvasta rahoitusmekanismista nostatti tuoreeltaan huolta kierrätysalan ja pakkausalan toimijoiden keskuudessa. Tämä on nostanut kritiikkiä siitä, että jätehuoltoala ei ennätä saada tarvittavaa keräysja kierrätysinfraa valmiiksi näin nopeasti, eikä teollisuudessa ennätä syntyä riittävästi kysyntää kierrätetylle uusiomuoville. Suomelle asialla on suuri merkitys, sillä muovipakkausjätteen kierrätyksessä on tapahtunut suuri harppaus vuoden 2018 jälkeen. Valtiovarainministeriön budjettineuvos Panu Kukkonen tunnistaa tilastointiongelman: ”Tilastopohjassa saattaa olla kehittämisen varaa. Myöskään siitä ei vielä ole tarkkaa tietoa, minkä vuoden pakkausjätetilastoihin maksuosuudet pohjautuvat. ”Käytännön hoito on vielä auki.” EU ei ole ehdottanut jäsenmaille yhdenmukaisia menettelyjä siihen, kuinka maksu katetaan. Tämä saattaisi vaikeuttaa esimerkiksi kierrätetyn uusiomuovin sisämarkkinoita ja jätteen kansainvälisiä siirtoja maasta toiseen. Keskeinen huoli on, aiheuttaako päätös erilaisia ja vaihtelevia käytäntöjä eri jäsenmaiden välille. Hänen mukaansa ei ole näköpiirissä, että Suomessa kansallinen maksu siirrettäisiin jollain tavalla eteenpäin pakkausketjun tuottajien tai kuluttajien maksettavaksi esimerkiksi uuden veron tai muun taloudellisen lisävastuun kautta. Tämä kaikki vie terää siltä, että muovimaksun tarkoitus oli kannustaa jäsenmaita lisäämään muovijätteen keräystä ja kierrätystä. "Suomessa ei ole tässä vaiheessa mitään aikomusta lanseerata uutta maksua suoraan pakkausten tuottajille tai kuluttajille”, sanoo Panu Kukkonen. Valtiovarainministeriö hoitaa maksuosuuden toimeenpanon käytännön toteutuksen ja budjetoinnin, ympäristöministeriö puolestaan tarjoaa substanssiasiantuntijuutta muovien jätehuollosta ja kierrätyksestä sekä pakkausjätteen tuottajavastuusta. TILASTOPOHJASSA SAATTAA OLLA KEHITTÄMISEN VARAA. Jäsenmaat tilastoivat pakkausjätteitään erilaisin periaattein, mikä heikentää tilastojen luotettavuutta ja jäsenmaiden kierrätysponnistelujen onnistumisen vertailua. Ilmeisesti jäte katsottaisiin kierrätetyksi, vaikka kierrätys tapahtuisi toisessa maassa. Viimeiset saatavilla olevat tilastotiedot koskevat vuotta 2018. Valtiovarainministeriö valmisteleekin syksyn aikana EU-rahoituslähteen kansallista toteutusta yhteistyössä ympäristöministeriön ja tilastotuottajien kanssa. Jäsenmailla on vapaus toteuttaa kulujen kattaminen haluamallaan tavalla, esimerkiksi kansallisella tuottajaverolla. Kukkosen mukaan yhteistyön tarkoituksena on selvittää, miten uudet toimet suhteutuvat esimerkiksi Suomen kansallisen muovitiekartan toimiin. Tuleeko uusi vero. Kukkonen kertoo keskustelleensa uudesta omasta varasta vero-osaston kanssa. Vertailukelpoisuus ei ole kovin hyvä.” Tilastojen luotettavuutta tullaan todennäköisesti kontrolloimaan EU-komission säännöllisillä tarkastusvierailuilla, joissa käydään läpi jäsenmaiden kirjanpito, tilastot ja lainsäädäntö pakkausjätehuollossa. Jätehuoltoala kritisoi myös sitä, että maksut pohjautuvat Eurostatin tilastoihin. Suomen Uusiomuovin alustavien tietojen mukaan vuoden 2019 kierrätystulos oli jo 34 prosenttia, ja pantilliset pakkaukset mukaan lukien yli 40 prosenttia. ”Suomessa ollaan paraikaa uudistamassa jätelakia ja meneillään on paljon toimia, jotka edistävät kierrätystä.” SUORAA KIERTOTIETÄ Kiertotalouden ratkaisumme tarjoavat yhteiskunnalle kestävän kasvun mahdollisuuksia. Valtiovarainministeriön budjettineuvos Panu Kukkosen mukaan itse maksumekanismipäätös ei tarjoa tarkempia vastauksia esimerkiksi siihen, miten määritellään muovi tai se, milloin jäte on kierrätetty
Meillä on syytä uskoa, että se voidaan myös ratkaista yhden sukupolven aikana, tai pikemmin. MUOVIVUOTO KYETTÄISIIN TUKKIMAAN Asiantuntijoiden julkaisema Breaking the Plastic Wave raportti summaa, että ihmiskunnalla on jo kaikki tarvittava teknologia, jotta pystyisimme vähentämään jopa 80 prosenttia merten muoviroskaongelmasta 20 vuodessa. Muovituotteet ja -pakkaukset on suunniteltava niin, että ne soveltuvat kierrätykseen. Yrityksiä uhkaavat jopa sadan miljardin dollarin siivouskulut. Ennen kaikkea murros veisi kehitystä nykyistä sosiaalisesti tasa-arvoisempaan suuntaan, sillä etenkin epävirallisten jätekerääjien asema ja terveys kehittyvissä maissa kohenisivat. Poliitikot ja yrittäjät avainasemassa Systeeminen murros edellyttää useita yhtäaikaisia muutoksia muovien kierrossa ja muoveihin liittyvissä talousjärjestelmissä. On myös parannettava jätteiden keräystä ja investoitava jätehuoltojärjestelmiin, jotta muovia ei dumpata roskaksi luontoon. Muovijätteen määrä kasvaa ennusteiden mukaan sellaista vauhtia, että ilman järjestelmän perusteellista muutosta mereen vuotuisesti päätyvän muoviroskan määrä saattaa jopa kolminkertaistua nykyisestä 11 miljoonasta tonnista noin kolmeenkymmeneen miljoonaan tonniin vuoteen 2040 mennessä. Systeeminen murros toisi muoviteollisuuteen ja kierrätykseen jopa 700 000 uutta työpaikkaa. Muutokseen tarvitaan kuitenkin valtavasti nykyistä enemmän ponnisteluja: Raportin tekijät arvioivat, että tähän mennessä suunnitellut muovijätteen vähentämiskeinot – kuten esimerkiksi EU:n kertakäyttömuovien kielto (niin sanottu SUP-direktiivi) ja teollisuuden vapaaehtoiset sitoumukset – tulevat vähentämään muovijätevuotoa vain seitsemän prosenttia verrattuna siihen, ettei tehtäisi mitään muutoksia. L aaja tutkijaja asiantuntijajoukko toteaa, että ihmiskunta pystyisi lähes kokonaan tukkimaan muovijätteen valumisen ympäristöön ja maailman vesistöihin. On pyrittävä muovien kiertotalouteen. Hallituksille voisi koitua systeemisestä murroksesta jopa 70 miljardin dollarin säästöt. Muovituotantomäärät kasvavat kuitenkin niin paljon, että kokonaispäästöt olisivat nykyistä suuremmat myös murroksen toteutuessa, elleivät energiajärjestelmät muutu samaan aikaan nykyistä vähähiilisemmiksi. On luotava uusia bisnesmalleja, jotka pohjautuvat uudelleenkäyttöön. . 16 UUSIOUUTISET 5|2020. Vuonna 2016 merissä oli arviolta 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. On kehitettävä kierrätysteknologiaa, myös kemiallista kierrätystä. Stuchtey ja Tom Dillon Breaking the Plastic Wave -raportin esipuheessa. Muuttamalla muovien arvoketju kiertotalouden mukaiseksi pystyttäisiin vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä jopa 25 prosenttia verrattuna siihen, että muoviteollisuus jatkaisi kuten nykyisin. Systeeminen murros edellyttää poliittisia päätöksiä, lainsäädäntöä, uusia liiketoimintamalleja ja rahoitusmekanismeja. Roskien kerääjille parempi elämä Systeemisellä murroksella olisi raportin tekijöiden mukaan huomattavia positiivisia seurauksia. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA UUTISIA ”Muoviroskaongelma on syntynyt yhden ihmiselämän aikana. Jos jatketaan nykymenolla, vuonna 2040 maailman merissä arvioidaan olevan 646 miljoonaa tonnia muovijätettä. Ratkaisu vaatii, että poliittiset päättäjät, yritysjohtajat ja sijoittajat siirtyvät kasvuhakuisuudesta systeemiseen muutokseen”, toteavat mallinnusraportin allekirjoittajat, Martin R. On vähennettävä turhan neitseellisen muovin käyttöä ottamalla käyttöön muita materiaaleja ja kehittämällä uusia korvaavia materiaaleja
• Alle 5 millimetrin kokoisten mikromuovihippusten vuoto vesistöihin on niin ikään estettävä. Raportin mukaan muovijätemäärä lisääntyy tahdilla, jossa tulevaisuudessa mereen vuotaisi 50 lisämuovikiloa jokaista rantaviivan metriä kohden. Jotta tämäkin vuoto saataisiin tukittua, tarvitaan uusia innovaatioita ja huomattavaa lisärahoitusta. • Pakkaukset ja muovituotteet on suunniteltava kierrätyskelpoisiksi. Muovijätevientiä pitäisi rajoittaa 90 prosenttia. Uudelleenkäytöllä, paremmalla suunnittelulla ja uusilla bisnesmalleilla voitaisiin ehkäistä muovijätteen syntymistä kolmanneksella. Näin muovijätteen vuoto tukitaan • On vähennettävä neitseellisen muovin tuotantoa ja kulutusta. Etenkin rikkailla länsimailla on paikka käyttää olemassa olevia ja uusia ratkaisuja esimerkiksi renkaista, tekstiileistä ja kosmetiikasta aiheutuviin muovipäästöihin. • On pysäytettävä jätemuovien vienti kehittyviin maihin, joista jäte pääsee valumaan ympäristöön. Epävirallisen jätesektorin toimintaa on tuettava. • Kemiallinen muovien kierrätys on saatava vauhtiin. Näin voitaisiin nostaa kierrätettävän muovin määrää nykyisestä 21 prosentista 54 prosenttiin. • Siirtymävaiheessa tarvitaan lisää käsittelylaitoksia sille noin 23 prosentille muovijätettä, joka ei kelpaa kierrätykseen. • Pienija keskituloisten maiden jätteen keräysaste on nostettava kaupunkiseuduilla 90 prosenttiin ja maaseudulla 50 prosenttiin. • Mekaanisesti kierrätetyn muovijätteen määrä on kaksinkertaistettava nykyisestä, 86 miljoonaan tonniin vuodessa. Sen globaali kapasiteetti voisi kasvaa 13 miljoonaan tonniin vuodessa. • Korvaamalla muoveja muilla materiaaleilla voitaisiin välttää kuudesosa ennakoidusta muovijätemäärän kasvusta. • Breaking the Plastic Wave -raportin tekijät huomauttavat, että vaikka kaikki nämä toimet toteutuisivat, yhä noin 10 prosenttia eli 5 miljoonaa muovitonnia pääsee vuotamaan järjestelmästä luontoon. Asiantuntijat arvoivat, että puuttuvat teknologiat ja innovaatiot edellyttävät sadan miljardin dollarin vuotuista rahoitustukea tutkimusja kehitystyöhön.. Mikromuovivuoto voisi vähentyä kolmesta miljoonasta tonnista 1,2 miljoonaan tonniin vuodessa vuoteen 2040 mennessä
”Katsomme, miten asiat voisi Suomessa tehdä fiksummin. Vastuulliset toimijat kuten Suomen, Ruotsin ja Viron . Jos löydämme viisasten kiviä, voimme laajentaa hyviä käytäntöjä koko Itämeren alueelle”, sanoi BSAG:n projektijohtaja Elisa Mikkolainen säätiön pitämässä Meriliikenne-webinaarissa. KAIKILLA ALUKSILLA ON JÄTEHUOLTO SUUNNITELMA. Itämeren ekosysteemi on hyvin herkkä, eikä se tarvitsisi enää yhtään ylimääräisiä päästöjä. Harmaiksi jätevesiksi sanotaan jätevesiä, jotka syntyvät esimerkiksi laivamiehistön vedenkulutuksesta kuten keittiö-, suihkuja pesuvesistä. Mikromuoveja ja fosforia Tästä huolimatta Itämereen päätyy sekä ruokajätettä että harmaata vettä niin risteilyaluksista kuin rahtilaivoistakin. Itämerellä kehitetyillä ympäristöongelmien ratkaisumalleilla voi olla käyttöä muuallakin. Ilmatieteen laitos on kehittänyt mallinnustyökalun, 18 UUSIOUUTISET 5|2020. ELINA SAARINEN MIKA LAHTINEN JA BSAG, KUVAT UUTISIA Sekä aluksilla että satamissa ovat haasteena tekniset rajoitteet. Tietopohja tarkentuu Tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon jätevesiä tai ruokajätettä mereen päätyy. LAIVOJEN JÄTEVESIPÄÄSTÖT KURIIN Miksi kaikki laivat ja alukset eivät pura jäte vesiään ja ruokajätteitään satamiin. Parannettavaa on myös asenteissa, toimintatavoissa ja tiedonkulussa. Ruokajäte puolestaan syntyy alusten keittiöissä. Lainsäädäntö sallii vesien ja hienonnetun ruokajätteen purkamisen mereen tietyissä tilanteissa. kesäkuuta uuden hankkeen nimeltä Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely Itämerellä. Itämerellä liikkuu päivittäin noin kaksi tuhatta alusta. Paljonko harmaita jätevesiä päätyy Itämereen ja mitä ne sisältävät. Itämeri on erityisen haavoittuva meriekosysteemi. BSAG:n hankkeen tavoitteena on vähentää meriliikenteen päästöjä Itämeren merenkulussa. Nämä jätteet sisältävät fosforia, typpeä, natriumia, rasvaa, bakteereja, mikromuoveja, pesuaineita, hiuksia ja muuta orgaanista ainesta, jotka osaltaan lisäävät biologista hapenkulutusta ja rehevöitymistä. ”Itämeri on vähävetinen murtovesialue, jonka omintakeinen ekologinen kokonaisuus on vakavasti uhattuna. B altic Sea Action Group (BSAG) lanseerasi maailman merien päivänä 8. välillä liikennöivät autolautat sekä reittiliikenteessä toimivat rahtialukset jättävät jo nykyisin kaiken jätteensä maihin eivätkä pura niitä vesiin. Toiminta Itämeren ongelmien parissa on samalla edelläkävijyyttä ongelmien ratkaisemisessa globaalisti”, sanoo BSAG:n perustaja ja hallituksen jäsen Ilkka Herlin
BSAG:n Elisa Mikkolainen uskoo, että yhteistyö laivameklareiden kanssa tiedonkeruussa on ainutlaatuinen tilaisuus, koska meklarit toimivat solmukohdassa sataman ja aluksen välillä: ”On hienoa saada mukaan useita agentteja. Näin varmistetaan se, että kysely kattaa erilaiset satamat ja laivatyypit. On ilahduttavaa, että moni jäsenvarustamoistamme lähtee mukaan tähän tutkimusyhteistyöhön”, sanoo Suomen Varustamot ry:n Tiina Tuurnala. jonka avulla voidaan arvioida meriliikenteen päästömääriä, mutta se perustuu osin oletuksiin. Hankkeessa tehtävän tutkimuksen avulla saadaan luotettavaa tietoa ravinneja bakteeripitoisuuksista rahtija matkustaja-alusten jätevesissä. Hän korostaa, että suomalaisilla varustamoilla tehdään jo nyt paljon: ”Kaikilla aluksilla on jätehuoltosuunnitelma ja jätteet lajitellaan ja kierrätetään. Olemme myös saaneet vähennettyä ruokahävikin määrää kymmeniä prosentteja, mikä vähentää maihin toimitettavan jätteen määrää.” BSAG järjesti maailman merien päivänä 8.6.2020 webinaarin meriliikenteen päästöjen vähentämisestä Itämerellä. Sitä voi käyttää ympäristövaikutusten arvioinnin lähtötietona”, sanoo Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkia Jukka-Pekka Jalkanen. Varustamot sallivat näytteenoton laivojen jätevesitankeista. Tähän mennessä mukaan ilmoittautuneet meklariyritykset tekevät vuosittain yli 10 000 laivaselvitystä, joiden yhteydessä voidaan tämän vuoden aikana kartoittaa myös jätevesien ja ruokajätteen käsittelytapoja. ”Haluamme osaltamme edistää BSAG:n hanketta ravinnekuormituksen vähentämiseksi. 60% säiliöstä maan alla. Tällaista selvitystä ei ole tietääksemme koskaan aikaisemmin tehty.” Jätevesitankeista näytteet Euroopan merija kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta rahoitettua hanketta toteutetaan yhteistyössä myös suomalaisten varustamoiden kanssa. Parkkipaikan kokoisella MolokDomino®-ryhmällä onnistuu kaikkien jätelajien kerääminen muovipakkauksista tekstiilijäteeisiin. Meklareille kysely Tärkeä yhteistyökumppani BSAG:n hankkeessa on Suomen Laivameklarit ry, jonka jäsenyritykset keräävät kyselyn kautta tietoa alusten käsittelylaitteistoista, toimintatavoista sekä harmaiden vesien ja ruokajätteen purkutavoista. BSAG:n uusi hanke auttaa muita tutkijoita arvioiden tarkentamisessa ja viranomaisia säädöstyössä ja kansainvälisten suositusten tekemisessä. ”Jos kaikista näistä saadaan tietoa myös harmaavesistä, ollaan jo aika pitkällä”, sanoo Laivameklareiden toiminnanjohtaja Sari Turkkila. 343 tapaa toteuttaa jätepisteen säiliöjako 1 säiliö jaettavissa 5 jätelajille Helppo muokata uusien määräysten mukaiseksi www.molok.fi MolokDomino®Muokattava ratkaisu Jätelain muuttuessa myös jätepisteiltä vaaditaan muuntautumiskykyä. ”On mahdollista tehdä aluskohtainen mallinnus päästövolyymeista
Tosin siinä, missä kierto talouden kanssa ollaan vasta alussa, digitalisaa tion kanssa ollaan jo huomattavasti pidemmällä. D igitaalisuus on tullut osaksi jokapäiväistä elämäämme. TUOTTEEN VIIMEINEN HÄTÄHUUTO KAIKUU DIGITAALISELLA ALUSTALLA. Itse tuotteen kestävyyteen tai siihen, miten tuote elinkaarensa päättyessä käsitellään, alustoilla ei ole vaikutusta. Digitalisaation edistyessä yhä useampi voi huomata, että kertynyt digitaalinen osaaminen mahdollistaisikin myös liiketoiminnan kiertotaloudellistamista. Yksi paljon esillä ollut tapa hyödyntää digitaalisuutta kiertotalouden edistämiseksi on perustaa digitaalisia alustoja, joilla muuten hukaksi menevää tavaraa ja materiaalia voi tarjota muille. KOLUMNI VALTTERI RANTA Kirjoittaja tutkii kiertotalouden liiketoimintamalleja Tampereen yliopistossa. Logiikka ei eroa tavallisesta nettikirpputorista. Esimerkkejä kiertotalouden alustoista ovat Materiaalitori, jossa jätteiden ja sivuvirtojen tuottajat ja hyödyntäjät kohtaavat, sekä Zadaa, joka auttaa käytettyjen vaatteiden kauppaamisessa. Yrityksille kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen yhdistäminen on tapa kehittää liiketoimintaa ja parantaa sekä asiakaskokemusta että toiminnan kestävyyttä. Hän on mukana CICAT2025 -yhteishankkeessa. Olisikin ehkä tehokkaampaa siirtää pitkäikäisyyden ja uudelleenkäytettävyyden logiikka suoraan tuotetta myyvien yritysten liiketoimintamalleihin. Koska tuote palveluna -malleissa on asiakaskokemuksen kannalta erittäin tärkeää, miten helposti tuote on saatavissa ja otettavissa käyttöön (ja poistettavissa käytöstä), ovat digitaaliset ratkaisut oleellinen osa tämän päivän tuote palveluna -liiketoimintamallia. Digitaaliset ratkaisut ovat avuksi myös uusissa liiketoimintamalleissa. Esimerkkinä vaikkapa sähköpotkulaudat. Koska jokainen potkulauta on paikannettavissa etänä, on käyttäjän helppo ottaa potkulauta käyttöön. Näitä järjestelyjä toki voi syntyä ilman kiertotalouden digitaalista alustaakin. Ostaja taas saa tavaraa erinomaisella hinta-laatusuhteella. Tämä digitaalisuuden tuoma murros tiedonkulkuun sekä ihmisten että esineiden välillä on myös keskeinen kiertotalouden mahdollistaja. Yritys voi helposti hallita järjestelmää. Digitalisaation kautta toiminta on kuitenkin avoimempaa, jolloin siihen on helpompi liittyä mukaan, sekä reaaliaikaisempaa, kun samalle alustalle pääsee etänä käsiksi jatkuvasti. Niin hyviä kuin digitaaliset alustat ovatkin jätteeksi joutuvien tuotteiden ja materiaalien pelastamiseen, ovat ne kuitenkin tietyllä tapaa pelastusrengas lineaarisen talouden malleille. Digitaalisissa ratkaisuissa on paljon potentiaalia kiertotalouteen siirtymisen kiihdyttämisessä, mutta digitaalisten ratkaisuiden käyttöönotto vaatii toki investointeja ja uudenlaista digitaalista osaamista ja kyvykkyyttä. Vastuu säilyy loppukäyttäjällä. Alustat ovat eräänlainen viimeinen tuotteen hätähuuto: Vieläkö minulle löytyisi joku, jolle minusta olisi hyötyä. DIGITAALISUUDESTA PUHTIA KIERTOTALOUTEEN Kiertotaloutta ja digitalisaatiota voi molempia pitää megatrendeinä. Kuka vain voi ottaa potkulaudan käyttöönsä helposti ja jättää potkulaudan seuraavan käyttäjän käyttöön, kun matka on kuljettu. Kiertotalouden mukaisten ratkaisujen ensisijaisena tavoitteena on olla hyödyksi käyttäjälle, asiakkaalle, jolla ei välttämättä ole mielessä pelastaa maailmaa tai opetella digitaitoja – vaan saada jokin asia hoidettua. Olemme kovin harvoin muutamaa askelta kauempana internet-yhteydestä ja sitä kautta ketä tai mitä tahansa yhteyden toisessa päässä olevaa. Myyvä osapuoli pääsee sille hyödyttömäksi käyneestä tavarasta eroon kivuttomasti ja mahdollisesti korvausta vastaan. Vaikka kadut vaikuttavatkin olevan täynnä potkulautoja, on niiden kokonaismäärä varmasti pienempi kuin jos jokainen käyttäjä hankkisi oman laudan. 20 UUSIOUUTISET 5|2020. Lisäksi se on skaalautuvampaa, kun kysyntää ja tarjontaa voidaan yhdistää suureltakin maantieteelliseltä alueelta
TUNNETKO YRITYKSESI YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. L&T:n Ympäristönetti on palvelu yrityksen jätehuollon seurantaan ja kehittämiseen. Ympäristönetin avulla: • tunnistat oikeat toimenpiteet kierrätyksen tehostamiseksi • saat tiedon yrityksesi jätehuollosta syntyneestä hiilijalanjäljestä • koostat ja jaat raportit helposti viranomaisille, sidosryhmille ja henkilöstölle • seuraat yrityksesi jätemäärien kehitystä • parannat kierrätysastetta. /ymparistonetti. JÄTEHUOLLON JÄTEHUOLLON Kokeile palvelua 3 kk veloituksetta! Tutustu ja tilaa! lt.
Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kumpaa Karhua tarvitaan enemmän rakennusalan kiertotalouden edistämisessä, vahvaa kontiota vai lempeää nallea. Meidän perheessä on Karhu ja kolme reipasta, urheilullista Kultakutria. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. Jätehuoltopäivät 2020 siirtyy verkkoon! Kohti tulevaisuuden kiertotaloutta Jätehuoltopäivät 6. Karhut löytävät aina tien kiertotalouden hunajapurkille, vaikka joutuisivat tekemään matkalla innovatiivisia ratkaisuja esteiden voittamiseksi. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN MILLA VAHTILA, KUVA JESSICA KARHU Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. 2020 Jätehuoltopäivillä saat kattavan katsauksen uudistuvaan jätelainsäädäntöön ja kiertotalouden tulevaisuuteen. Välillä pitää houkutella hunajalla ja välillä karjaista. Molempia. Uskon, että se pystyy luotsaamaan Suomen kiinteistöja rakennusalan kohti kiertotaloutta. Kiertotalouden Karhu-ryhmä koostuu alan piinkovista ammattilaisista, jotka yhdessä muodostavat mahtavan verkoston. Jessica Karhu on Green Building Council Finlandin Senior Sustainability Specialist. Karhu saa siis laittaa puuroa isoihin kulhoihin. Millaiset ovat Karhun voimat. Karhu on sitkeä ja lempeän päättäväinen. 10. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Kohtaa kollegat verkkotapahtumassa ja ota selvää, mitä globaaleilla jätemarkkinoilla seuraavaksi tapahtuu. Millainen on tiimisi, "Karhu-ryhmä". Onko teidän perheessä Iso Karhu, Pieni Karhu vai muita tähtösiä. Aikaisemmin kestävyysteemat ovat rakennushankkeissa usein jääneet muiden tekijöiden jalkoihin, koska ei ole osattu nähdä, miten kestävyys liittyy kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Koordinoit kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkostoa. Tutustu ohjelmaan! www.jatehuoltopaivat.fi #jätehuoltopäivät @JHY_fi Ilmoittaudu verkkotapahtumaa n nyt!
Parhaimmillaan keksitään luovia ratkaisuja, jotka muuttavat rakenteita.” Lappeenrannan kaupungilla on ekologisuutta ja vastuullisuutta korostava Greenreality -palvelukonsepti. Teemat olivat samoja, mutta kiertotaloudesta ei silloin vielä puhuttu. SUOSITTELEN: Kun astut luontoon tai metsään, mene sinne kuin menisit kyläilemään luonnon asukkaiden vieraaksi. ”Työurallani olen aina työskennellyt luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden rajapinnassa. Paluumuuttaja Jyväskylästä. Kohtaa muut eliölajit saman arvoisina. Hän helpottaa kiertotaloustoimijoiden omaa kehitystyötä, yhyttää sopivia kumppaneita ja etsii rahoituskanavia. A nna Vuori aloitti huhtikuussa Lappeenrannan kaupungilla tekemään kahta hommaa: Puolet työajasta hän valmistelee luonnon monimuotoisuussuunnitelmaa, toisen puolen ajasta toimii kiertotalouden Circwaste-hankkeessa Etelä-Karjalan aluekoordinaattorina. MISTÄ: Kotoisin Lappeenrannasta. KOULUTUKSENI: Kaksoismaisteritutkinto Jyväskylän yliopistosta sosiologiasta ja ekologiasta. HARRASTAN: Luontoa, lukemista ja liikuntaa. AIEMMIN: K-S ELY-keskuksessa ja Luonnonsuojeluliitossa. Olen siitä erittäin kiitollinen.” AJATTELU UUSIKSI KUKA: Anna Vuori, Circwaste-hankkeen Etelä-Karjalan aluekoordinaattori, ympäristösuunnittelija Lappeenrannan kaupungilla. Maakunnassa tapahtuu paljon. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 23 UUSIOUUTISET 5|2020. ”On todella kiehtovaa hypätä molempiin aiheisiin oikein syvälle. Teknologia on kehittynyt valtavasti ja on tullut uusia innovaatioita ja kokeiluja, ei vain Suomessa vaan myös maailmalla.” Circwaste-hankkeessa Vuori seuraa kiertotalousaloitteiden kokonaisuutta. Yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä opinnoissaan yhdistellyt ja ympäristöalalla kohta 20 vuotta työskennellyt Vuori pitää yhdistelmää innostavana. ”On vaatinut kymmenen vuotta, että ajattelun perusta on saatu mullistumaan. Vuori nostaa esimerkiksi Etelä-Karjalan Jätehuollon biokaasulaitoshankkeen, jolla on laajoja vaikutuksia niin energiatuotantoon, liikenteeseen kuin jätehuoltoon ja ravinteiden kierrätykseenkin. Hän pääsee ideoimaan yhdessä asiantuntevan ja osaavan verkoston kanssa yli sektorirajojen ja kehittämään kokonaan uusia, entistä kestävämpiä ajatusmalleja. Vuori kiittelee työympäristöä siitä, että verkostoon kuuluu monenlaista osaamista, myös tutkimuspohjaista, teknologista ja kokeellista. Kymmenen vuotta sitten Vuori pohti energian säästämistä sekä jätteiden ja liikenteen päästöjen vähentämistä toisessa yhteydessä, tehdessään Keski-Suomen maakunnan ympäristöohjelmaa. Nyt puhutaan rakenteellisista, kokonaisvaltaisista muutoksista. Ensi vuonna ilmestyy päivitetty Etelä-Karjalan kiertotaloustiekartta. SEURAAVAKSI: Kesän aikana Lappeenrannassa on työstetty kaupungin omaa kiertotaloustiekarttaa
Johtajuutta on myös myötävaikuttaa tulevaisuuden teknologisiin kierrätysinnovaatioihin sekä mahdollistaa näiden hyödyntäminen pakkaus ten kierrättämisessä. Miten pakkausten tuottajavastuu muuttuu vuoteen 2035 mennessä. 24 UUSIOUUTISET 5|2020. Proaktiivinen ote Aktiivisella toiminnalla on kuitenkin mahdollista ottaa johtajuutta. Avainkysymys kustannusten nousun kannalta on, kuinka kattavasti kaikki pakkausten tuottajat saadaan mukaan tuottajavastuuseen, vai jääkö osa toimijoista vapaamatkustajiksi. Pakkausjätemäärä ei vähene Skenaariotyössä lähdettiin tietyistä kehityskuluista, joiden voidaan uskoa pätevän kaikissa tulevaisuuden vaihtoehdoissa. Mikäli kustannukset siirtyisivät tuotteiden hintoihin, kasvaa vapaamatkustajien kilpailuetu velvoitteensa hoitaviin tuottajiin nähden entisestään. Tällöin johtavana periaatteena ei ole yksittäisten tuottajien kustannusoptimointi, vaan halu tuottaa kuluttajille hyvä palvelu, hyvät mahdollisuudet kierrättää sekä saavuttaa eri toimijoille tasaveroinen kilpailuympäristö. MARI SAARIO Johtopäätöksenä oli, että kustannustason nousu on väistämätön. K ustannukset nousevat vääjäämättä, kun pakkausten kierrätystä tehostetaan. Miltä näyttää pakkausalan tulevaisuus. Lähtökohtana oli, että vuoteen 2035 mennessä pakkausten ja pakkausjätteen kokonaismäärä ei ole ainakaan vähentynyt nykyisestä. Gaia Consulting teki vuoden 2019 jälkipuoliskolla Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimeksiannosta arvion pakkausalan tuottajavastuukentän todennäköisistä kehityspoluista ja niiden tuomista haasteista ja mahdollisuuksista. Tämä edellyttää yhteisiä ponnisteluja, jotta voidaan optimoida pakkausten jätehuoltoa selvittämällä perusteellisesti eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia. Tuottajavastuuperiaate on yhä voimassa, mutta kierrätettävyys vaikuttaa maksuihin. Konsulttityö piirsi kolme vaihtoehtoista tulevaisuusskenaariota
• Tuottajilla on täysi kustannus vastuu kierrätystavoitteiden saavuttamisesta, mutta keinot ovat vapaat ja markkinaeh toiset. Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Talous Kustannukset kasvavat moninkertaisiksi Kustannukset moninker taistuvat, mutta jäävät skenaario 1:tä vähäisem miksi. • Mahdollista laskea kustan nuksia esimerkiksi kehittä mällä automaattisia lajittelu tekniikoita. Muutos on vireillä. LISÄÄ AVOIMIA KYSYMYKSIÄ TULEVAISUUSSKENAARIOTYÖN jälkeen maailmassa on tapah tunut paljon. Punainen väri tarkoittaa negatiivisinta vaikutusta, vihreä myönteisintä, ja keltainen väri kuvaa näiden ääripäiden väliin jäävää vaikutusta. Ympäristö Suuri kierrätysaste tuo ympäristöhyötyjä, mut ta hyötyä ei välttämättä saada maksimoitua huippuunsa johtuen heikosta pelivarasta jätehuollon optimoimi sessa. . Voittajia ovat ne, jotka osaavat kääntää teollisuuspolitiikkansa ympäristöpolitiikaksi. Nämä muutokset antavat aihetta uuteen ajatteluun ja speku lointiin. 2. Vapaa matkustajuutta esiintyy. Tuloksia on esitelty seminaareissa ja Ringin omalle jäsenistölle. On kohtuulliset mahdolli suudet optimoida jäte huolto ja hioa ympäristö hyödyt huippuunsa. Kustannusjako on reilua myös kuluttajien näkökulmasta. 25 UUSIOUUTISET 5|2020. Kustannusten nousu on tässä skenaariossa vähäisintä, mutta myös tässä tapauksessa ne arviolta kaksinkertais tuvat. Skenaariotyön pohjalta konsultit ovat arvioineet yhdessä alan toimijoiden kanssa, miten toimijat voivat vastata havaittuihin vaatimuksiin eri skenaarioissa ja millaisia ovat skenaarioiden vaikutukset kustannuksiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Kierrätysmateriaaleja saadaan vähiten talteen, eivätkä säästöt logistii kan päästöistä korvaa menetettyjä kierrätys raakaaineita. • Tuottajilla on täysi kustan nusvastuu, mutta vapautta toiminnan organisoimiseen on enemmän. Koronapandemia on vaikuttanut myös pakkaus alaan. Kolme tulevaisuus skenaariota 1. Mikä on biopohjaisen PLA:n, sekoitemateriaalien tai muovia korvaavien materiaalien tilanne. Se vaatinee hallin noltakin fokuksen laajentamista ja isompien kokonaisuuksien arvioimista. • Kuluttajien vaatimukset ovat voimakkaat. Yhteis kunta Kiertotalous tuo työpaikkoja, mutta osa kuluttajista suosii vapaamatkustajien palveluita ja tuotteita. Lue Mari Saarion koko kirjoitus: www.uusiouutiset.fi KUSTANNUSTASON NOUSU ON VÄISTÄMÄTÖN. • Tuottajilla on täysi kustannus vastuu. Skenaariotyö tukee toimijoita päätöksenteossa ja edesauttaa tehokasta varautumista tulevaisuuden tuomiin muutoksiin pakkausten tuottajavastuussa. Kiertotalouden yhteistyön malli • Pakkausten kierrätystavoite on 80 % ja yhdyskuntajätteen 70%. Kiertotalouden työpaikat jäävät muita skenaarioita vähäisemmiksi. Nämä kysymykset koskevat sekä pakkaajia että niitä toimijoita, joiden tuote tai palvelu perustuu muoviin. 3. Loppukesästä EU teki koronaelvytykseen liittyvän hätäapupaketin, jonka osana se esitti uutta EUbudjetin rahoitus mekanismia: Jäsenmaat maksaisivat tietyn maksuosuuden sen perusteella, kuinka paljon muovipakkausjätettä jäsenmailta jää kierrät tämättä. Suuri kierrätysaste tuo ympäristöhyötyjä. Saavat ko päästöt Suomessa kasvaa, jos kokonaispäästöt globaalisti laskevat. Kierrätys markkinoiden mukaan skenaario • Pakkausten kierrätystavoite on 70 % ja yhdyskuntajätteen 65%. Entä korostetaanko ympäristökuormituksen minimoimista vai huoltovarmuutta, omavaraisuutta, aluetaloutta vai työllisyysvaikutuksia. Kustannuksia voidaan optimoida skenaariota 1 paremmin. Kiertotalous tuo työpaik koja. Jos arvioidaan kestävyyttä piste kerrallaan, voi koko ketju kadota näkyvistä. Tuleeko kierrätyksessä materiaalin pysyä samassa jalos tusarvossa, esimerkiksi elintarvikelaatuisena. On myös hyvä kysyä, optimoidaanko kierrätystä ja kiertotalout ta alueellisesti, kansallisesti vai globaalisti. Mahdollisuus keräykseen ja kierrätykseen nähdään eräänlaisena perusoikeutena, joka koskee koko maata. Näiden lisäksi pohdinnassa nousi esille poikkeuksellisia kehityskulkuja. EU:n uusi rahoitusmekanismi on signaali, jonka tulkitsemi sessa riittää tulevaisuudessa linjoja vedettäväksi kierrätyksen, muovien ja pakkausten osalta. Tällaiseksi arvioitiin esimerkiksi vaihtoehto, jossa tuottajavastuu hoidetaan täysin markkinaehtoisesti tai jossa digitalisaatio ja jäljitettävyys vievät suurimmat toimijat täysin erilleen omiin resurssienhallintajärjestelmiinsä ja kierrätysekosysteemeihinsä. • Vapaamatkustus nettikaupan kautta on edelleen ratkaise maton ongelma. Skenaarioiden vaikutusten arvioinnin tulokset on vertailun vuoksi tiivistetty yhteenvetotaulukkoon. Miten kohdellaan mekaanisesti tai kemiallisesti jo kierrätettyjä muoveja. • Toisaalta kustannuksia voi kasvattaa osaoptimoinnin riski eri toimijoiden välillä. Yhteinen näkemys oli, että kaikki hankkeessa käsitellyt tulevaisuuden skenaariot ovat täysin mahdollisia. Hyväksytäänkö arvonmenetys halvemmaksi materiaaliksi. Lisäksi arvioitiin, että pakkauksiin liittyvillä vastuullisuuskysymyksillä on suuri painoarvo sidosryhmille. Vapaamatkustajat on saatu maksajiksi. Äärimmilleen kiristyvät vaatimukset • Pakkausten kierrätystavoite on 90% ja yhdyskuntajätteen 80%. • Sääntelyllä ja yhteistyöllä etsitään mahdollisimman kustannustehokkaat keinot kierrätystavoitteiden saavut tamiseksi
ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVAT O pettavatko COVID-19-taudin torjuntatoimet ihmiskuntaa kansainväliseen yhteistyöhön. Pysähtyykö ihmiskunta miettimään, mihin suuntaan olemme menossa. Koronapandemian vaikutuksia talouteen paikataan nyt ennätysmäisillä elvytyspaketeilla. Muuttaako pandemia mitään. 26 UUSIOUUTISET 5|2020. Pääsemmekö eroon . Kun kalenterit tyhjenivät ja jatkuvaan suorituskeskeiseen eteenpäin puskemiseen tuli katkos, voiko tämä olla siemen lineaarisen maailmankuvan muutokselle. Voiko pakotetulla pysähtymisellä olla syvällisempiä vaikutuksia siihen, mitä ihmiset arvostavat ja miten he näkevät oman paikkansa maailmassa. Auttaako pandemia meitä löytämään uusia talouden mittareita BKT:n rinnalle. Entä talouden ja kuluttamisen malleihin. ylikuluttamisesta. Voiko kriisi vauhdittaa kiertotaloutta. Oppiiko ihmiskunta koronaviruspandemiasta jotakin, jonka avulla voisimme ratkaista myös ilmastokriisiä. Uusiouutiset kysyi tätä kiertotalouden asiantuntijoilta, tutkijoilta ja kulttuurivaikuttajilta. Ylläpitävätkö taloustuet fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvaa toimintaa. Opimmeko jotakin, jonka avulla voisimme ratkaista myös ilmastokriisiä ja biodiversiteettikriisiä. Vaikuttaako pandemia ihmisten arvoihin tai luontosuhteeseen
Havahdutaan siihen, mikä on tärkeintä elämässä ja missä todelliset yhteiskunnalliset epäkohdat sijaitsevat. Kriisikokemus on yhteinen, ja taistelu yhteistä uhkaa vastaan tuo tunnetta samassa veneessä olemisesta. Käpertyminen ei ratkaise kriisejä Eeva Furman professori, Suomen ympäristökeskuksen ympäristöpolitiikka keskuksen johtaja, kestävyyspaneelin puheenjohtaja Tuotannon kansallistaminen Suomen kaltaisissa rikkaissa maissa huolestuttaa, koska se vie työpaikkoja köyhistä maista. Toisaalta työpaikan menetykset ovat heittäneet ihmisiä tilanteisiin, joissa oravanpyörä ei ole enää mahdollinen. Yhteisöllisyys, auttaminen, hoiva ja kasvatus ovat saaneet lisää sijaa sekä arjessa että yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ongelmat, kuten eriarvoisuus, ekosysteemit, ilmastonmuutos ja jätteet ovat kietoutuneita toisiinsa ja kaikkeen muuhun, mitä ihmiskunnan toimintaan kuuluu. Koronaepidemiasta kasvoi kokonaisvaltainen pandeeminen kriisi. Suoritusja kulutuskeskeinen elämäntapa on johtanut ekologisesti kestämättömään ja myös jatkuvaa tyytymättömyyttä ruokkivaan noidankehään. Niissä etsitään nyt uutta toimintalogiikkaa. Mutta kriisillä on myös toisenlaiset, toivoa herättävät kasvot. Toimintaketjuja ja sosiaalista turvaa mietitään uusin silmin. Syntyy vaihtoehtoja, jotka luovat yhtä aikaa ihmisille turvaa, luonnolle elinvoimaa ja yhteiskuntaan paljon kaivattuja uusia työpaikkoja. Suomessa koronakriisi kaikkine vaikutuksineen on innostanut monet ihmiset nauttimaan luonnosta, ruoanlaitosta ja muutenkin hitaasta elämäntyylistä. Sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien kanssa kamppailevien elämästä on voinut tulla entistä ahdistavampaa. Kriisi auttaa laittamaan hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisen elämää perspektiiviin suhteessa maapallon heikko-osaisempien tilanteeseen. Se on kestämätöntä etenkin nyt, kun korona on kääntänyt köyhyyden globaalisti nousuun, ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Tämä voi avata ikkunoita vastuulliselle kuluttamiselle ja järkevöittää globaaleja tuotantoketjuja. Taistelu koronaa vastaan tuo monille toivoa siitäkin, että mahdottomaksi ajateltu systeeminen muutos voi olla mahdollinen. Olisi siis järkevää tukea tätä kehitystä edelleen, jotta se vakiintuisi. Kansalaisyhteiskunnan muutoshalulle on syntynyt aktivoitumiskanavia. Omavaraisuutta lisäävä kumppanuusmaatalous sekä hajautettujen ja älykkäiden energiaratkaisujen paikalliskokeilut ovat näistä hyviä esimerkkejä. Nyt on otollinen aika jalkauttaa kiertotaloutta ja kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä myös köyhiin maihin. 27 UUSIOUUTISET 5|2020. Poikkeusajan vauhdittama itseorganisoituva yhteistyö voi osoittautua muutoksen ydintaidoksi. Tästä on toki helppo palata aiempaan, mutta sellaisetkin ihmiset, jotka ovat eläneet hyvinkin kulutusvetoista elämää, ovat päässeet kokeilemaan vaihtoehtoa. Kriisi on tuonut monille huolta K oronakriisin myötä useimmat ihmiset eri puolilla maailmaa ovat tulleet tietoiseksi siitä, että jokin suhteessamme luontoon on pahasti pielessä. On kuitenkin niitä – maita, yrityksiä, ihmisiä – jotka eivät usko kurssinmuutokseen eivätkä sitä edistä, päinvastoin. Tähänastisten tulosten perusteella kokemus on ollut monilta osin positiivinen. Koronapandemian alkuvaiheessa liputettiin kovasti paikallistuotantoa ja suvereniteettia, mutta pian huomattiin, että käpertyminen on huono ase globaalien kriisien edessä. Olemme nyt uudistumisen risteyskohdassa, jossa on mahdollisuus muuttaa kehityksen kurssia kestäväksi. Reaktiot koronaan eivät useinkaan ole sitä, mitä rationaalisesti voisi olettaa. Viime vuosikymmenten kehitys on korostanut materiaalista vaurauskäsitystä sekä liiallista luottamusta yksilön omiin kykyihin ratkaista ylikulutuksen ongelmaa. ON NIITÄ, JOTKA EIVÄT EDISTÄ KURSSIN MUUTOSTA, PÄINVASTOIN. I hmiskunnan toiminnan sopeuttaminen planetaarisiin rajoihin on valtava mutta välttämätön tehtävä. Yritysmaailmasta löytyy ketteryyttä uusien toimintamallien luomisessa. Koronakriisi on tuonut esille, että tarve kestävälle kehitykselle ei liity pelkästään ilmastonmuutokseen vaan on laajempi. Innovatiiviset, muutoskyvykkyyttä edistävät ratkaisut syntyvät usein alhaalta ylös paikallisten ihmisten tarpeista käsin. Tehokkuuden tavoittelun rinnalle on nousemassa riskienhallinta. Niissä on toisistaan poikkeavia uskomusjärjestelmiä ja suhde tietoon ja tietoisuuden vaikutus toimintaan vaihtelevat niin maiden sisällä kuin maiden välilläkin. Demokraattinen oikeusvaltio kykenee tarvittaessa tekemään nopeasti dramaattisia toimenpiteitä. Se on kiertotalouden perustaa. LA UR A PE SO LA / UM AA LTO YL IOP IST O Kestävälle taloudelle aukeni tilaisuus Maria Joutsenvirta kauppatieteiden tohtori, Aalto yliopis ton Sustainability in Business ryhmän tutkija ja oppimismuotoilija toimeentulosta ja läheisten hyvinvoinnista. Nyt jos koskaan tarvitaan tiedon ja yhteiskunnan kansainvälistä yhteistyötä, jotta siirtymä kestävämmille poluille on mahdollista. Toisaalta maailmassa eletään hyvin erilaisissa yhteiskunnissa. Kansalaisia haastetaan suuntaamaan hyvän elämän tavoittelua nykyistä eettisemmin siihen, mitä ihminen aidosti tarvitsee tyydyttääkseen ihmisen universaaleja tarpeita sekä sen tiedostamiseen, mikä on aidosti niukkaa, jotta siitä riittää kaikille. Kestävämmille talousmalleille on avautunut mahdollisuuksien ikkuna, jota ei kannata hukata. On totuttu harjoittamaan ja jopa vaatimaan oikeutta kuluttaa ilman rajoituksia. Koronakriisi on mullistanut ulkoisen maailmamme normaalin järjestyksen. Korona on iskenyt kuitenkin kovaa myös menestyksekkääseen elinkeinoelämään ja rikkaiden maiden julkiseen sektoriin. Isot palat heiluvat arjessa ja yhteiskunnallisessa todellisuudessa. ON TOTUTTU VAATIMAAN OIKEUTTA KULUTTAA ILMAN RAJOITUKSIA. Se pysäyttää niin kärsijät kuin kanssaihmiset miettimään kriisin juurisyitä ja sitä, miten rakentaa turvallinen elämä niukoissakin olosuhteissa, esimerkiksi miten jakaa tavaraa ja kokemuksia enemmän toisten kanssa
Koronan kaltaisia shokkeja on luvassa vuosi vuodelta enemmän. Tämän myötä jokaisen lienee helpompi kuvitella, millaista elämä on sitten, kun pandemian lisäksi ruokaturva heikkenee, ilmastopakolaisten määrä kasvaa vuosi vuodelta, sisäiset jännitteet kasvavat, äärisäät lisääntyvät ja niin edelleen. Korona on vaikutuksiltaan kuitenkin melko lievä pandemia ja silti se on laittanut sivilisaation lyhyessä ajassa täysin sekaisin. Samalla olemme myös nähneet sen, että valtiot ja yritykset ja kansalaiset kyllä kykenevät toimimaan päättäväisesti yhdessä kriisin torjuakseen. Myös pandemian ratkaisutekijöiden, lääkkeiden ja rokotteiden, osalta näkyy tarvetta hamstrata varastot itselleen muiden nenän edestä sen sijaan, että tehtäisiin tasapuolista yhteistyötä. On vaikea sanoa, muuttaako pandemia kuluttamista aiempaa vastuullisemmaksi. Miksi suostumme siihen, että jokaisen tulee ansaita hyvinvointinsa henkilökohtaisella työpanoksella, kun työnteko on yhä useammalle vaikeaa, vaarallista tai jopa mahdotonta. VE SA TY NI 28 UUSIOUUTISET 5|2020. Toisaalta se masentava tosiseikka vain vahvistui, että tietyt valtiot ja niiden populistiset johtajat voivat näinkin konkreettisen ja ilmiselvän kriisin edessä väistellä tosiasioita ja antaa omien kansalaistensa kuolla. Kansalaisten parissa tilanne on onneksi hieman parempi: kesällä julkaistussa kyselyssä kävi ilmi, että koronakriisin aikaan suomalaiset viettivät enemmän aikaa luonnossa ja kokivat luontosuhteensa parantuneen. Jos tämä ajattelun muutos saadaan heijastumaan yritysten ja valtioiden toimintaan, muutosta tulee, mutta jos maailma jatkaa samaa rataa pandemian väistyttyä, muutos jää tilapäiseksi parannukseksi ja katoaa sitten. Mutta ehkä jossain vaiheessa ihmiset alkavat laajemminkin kysellä, että jos talous ei kestä muutaman kuukauden hidastumista ja jatkuvan kulutuksen rauhoittumista, miksi ihmeessä se on meidän mielestämme jotenkin hyvä malli. Myöskään valtioiden tarjoamissa elvytyspaketeissa ei näy vielä muutosta: EU sitoi lopulta vähemmän kriisirahaa ilmastokriisin hoitoon kuin alun perin oli aiottu. Kehitys ei näytä hyvältä: useat valtiot, kuten Ruotsi ja Yhdysvallat, ovat ennemmin valmiita uhraamaan omia kansalaisiaan pitämällä yhteiskunnan auki ja talouden pyörät rullaamassa kuin muuttamaan toimintatapojaan. Uskon, että näin ilmastokriisikin hoidetaan tulevaisuudessa: konkreettisiin toimiin ryhtyviä maita on yhä enemmän, mutta jarruvaltiot pystyvät pilaamaan muiden tekemää työtä. Koronakriisi on konkretisoinut monelle sitä, mitä ekokriisi käytännössä tarkoittaa: mitä ahtaammalle luonnon ajamme, sitä epästabiilimpi paikka maapallosta tulee elää. Eli ainakaan yritysten ja valtioiden toiminnassa en ole huomannut vaadittavaa asennemuutosta. Toisaalta solidaarisuudellakin näkyy olevan rajansa: eurooppalaiset kyllä mieluusti auttavat toisiaan, mutta Afrikan koronatilanne meitä ei ole suoranaisesti kiinnostanut tippaakaan. Opimme koronakriisin torjuntatoimista ainakin sen, että monet valtiot kykenevät akuutissa kriisitilanteessa toimimaan yhteistyössä ja auttamaan toisiaan. Kun kulutus hiljenee, meitä maanitellaan ja manipuloidaan kuluttamaan yhä raivokkaammalla markkinoinnilla ja yhä typerämmillä, itsekeskeisemmillä ideoilla. Kevään päästöjen lasku on otettu takaisin kiinni eikä eläintuotantoon ole vieläkään puututtu, vaikka sen merkitys virushautomoina ja panJOS TALOUS EI KESTÄ JATKUVAN KULUTUKSEN RAUHOITTUMISTA, MIKSI IHMEESSÄ SE ON MEIDÄN MIELESTÄMME HYVÄ MALLI. Onkin kysyttävä, miksi niin ei tehdä ekokriisin kohdalla, vaikka se on paljon vaarallisempi ja monimutkaisempi ongelma. Tämän ymmärtäminen todennäköisesti myös työntää ihmisiä kohti päättäväisempää toimintaa ekokriisin torjumiseksi. Suomi puolestaan antoi Finnairille kunnon klöntin rahaa vailla mitään vaatimusta toiminnan muuttamisesta vastuullisemmaksi. Nykyisen talousmallin ylläpito käy yhä mahdottomammaksi. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on lentoyhtiö, joka matkustusrajoitteiden vuoksi käy lennättämässä ihmisiä suihkukoneella ympyrää taivaalla, koska se "auttaa matkakuumeeseen". P andemia osoittaa nykyisen talousmallin tehottomuuden planeetalla, jonka olosuhteet vaikeutuvat jatkuvasti kestävyysja ekokriisin pahentuessa. Kuitenkin toivoa näkyy. Talousjärjestelmämme vaatii jatkuvaa kasvua, joka tehdään etupäässä kulutuksella. Talous ei kestä kulutuksen hidastumista Iikka Kivi stand up -koomikko, kirjailija ja käsikirjoittaja demioiden synnyttäjänä on täysin päivänselvä
Viruksen dynamiikka takaa sen, että tauti kiertyy takaisin, vaikka se saataisiin kuriin tietyssä naapurustossa, maassa tai mantereella. Omalla tavallaan koronakriisi korostaa kiertotalouden biologista ulottuvuutta, joka usein unohtuu. Toivon myös ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen korvaavan lentomatkustuksen. H aluaisin nähdä koronapandemian kriisinä, jossa on käänteentekevän muutoksen mahdollisuus. Esimerkiksi etätyöskentelyn ja virtuaalisten kulttuuritapahtumien soisin jäävän pysyväksi osaksi maailmaa. Siksi saatamme nähdä yrityksen palata vanhaan ennen kuin meidän on pakko valita uusi suunta. Rautatieyhteyksien parantaminen Euroopassa on mielestäni askel oikeaan suuntaan. Se on kuitenkin osoittanut, että luonnonvarojen kestämätön kulutus lisää pandemioitten riskiä, ja että jyrkätkin rajoitustoimet ovat hätätilanteessa mahdollisia. Osa ihmisistä näyttää havahtuneen pohtimaan elämänmenon mielekkyyttä ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Ihminen on kuitenkin rakennettu psykologisesti niin, että tuttuus luo turvallisuuden tunnetta. Koronatilanne ei ole välttämättä antanut eväitä ilmastokriisin kansainväliseen ratkaisemiseen, sillä torjuntatoimia on tehty pääasiassa yksittäisten valtioiden tasolla. En usko mikään yksittäisen tekijän voivan nopeasti ja yksinään kääntää tällaisten isojen pohjavirtojen suuntaa. Emme voi odottaa, että mikään yksittäinen sankari ratkaisisi ongelmat, eikä siksi vastuutakaan voi vierittää yksin kiinalaisille, viranomaisille tai yksittäisille kansalaisille tai kuluttajille. Suomessa ja muissa maissa toteutetut nopeat toimet koronan hallitsemiseksi näyttivät, että rajujakin toimia voidaan tarvittaessa toteuttaa määrätietoisesti. Se on epäilemättä saanut osan ihmisistä punnitsemaan luontosuhdettaan ja kuluttamisen tapojaan: tarvitsenko tätä kaikkea. Näen kaksi tietä eteenpäin: voimme lähteä rakentamaan kestävämpiin valintoihin perustuvaa maailmaa, jotta vastaavat kriisit vältettäisiin tulevaisuudessa, tai voimme yrittää palata pandemiaa edeltäneeseen elämäntapaan. Tässä on tärkeä oppimisen paikka: viheliäisiä ja yhteen kietoutuvia ongelmia ei pystytä hallitsemaan, ellei riittävän suuri määrä toimijoita eri puolilla maailmaa ota riskejä tosissaan jo ennen kuin vahingot ovat silminnähtäviä. Korona onkin oikeastaan hyvä esimerkki siitä, miten haastavaa on saada sosio-biologisten ja teknisten komponenttien muodostama dynaaminen systeemi toimimaan halutulla tavalla. Muovijätteen määrä lähti kuitenkin kasvuun, ja salametsästys ja laittomat metsänhakkuut ovat lisääntyneet SAATAMME NÄHDÄ YRITYKSEN PALATA VANHAAN ENNEN KUIN MEIDÄN ON PAKKO VALITA UUSI SUUNTA. Ennen pandemiaa tuntui usein siltä, että terävimmätkin tutkimuksen esittämät varoitukset yhteiskunnan kestämättömästä suunnasta tylsistyvät talouspuheen muuriin. Esimerkiksi matkustusrajoituksia voitaisiin tulevaisuudessa käyttää ilmastohätätilan suitsimiseen. Luontosuhteen rakentuminen on pitkäaikainen prosessi, ikään kuin yhteiskunnan pohjavirta. Ilmastohätätila on niin akuutti, että jälkimmäinen on muuttumassa mahdottomaksi. Pandemian alkuvaiheessa kasvoi myytti luonnon elpymisestä. LU MI LYY TIM ÄK I EMME VOI ODOTTAA YKSITTÄISEN SANKARIN RATKAISEVAN ONGELMAT. Ehkä eniten toivoa herättävä opetus pandemian hallinnasta on se, että politiikka ei olekaan kuollut. Rutiininomaisen ulkomaan lomaja työmatkailun kyseenalaistaminen on tästä ehkä ilmeisin esimerkki. Vaarana on, että paniikkitunnelmissa talouden elvytyksessä kuitenkin katse kiinnitetään BKT:n kaltaisiin vanhoihin mittareihin, jolloin oleellisemmat mittarit vaikkapa luonnonvarojen kulutuksesta voivat jäädä huomiotta. Pandemia ei ole ollut mikään maaginen korjausliike luonnolle. Luonnossa kaikki kiertää. Uskon muutosten pitkäikäisyyden riippuvan pandemian kestosta. Rutiinimatkailu kyseenalaistui Jari Lyytimäki erikoistutkija, dosentti, Suomen ympäristökeskus, ORSI-hanke mutta hallitummin ja rauhallisemmin toteutetulle poliittiselle määrätietoisuudelle on selvä tarve myös luonnonvarakriisin hallinnassa. Yritetäänkö palata niin sanottuun entiseen normaaliin, vai uskalletaanko hakea kehitykselle uusia ja kestävämpiä uomia. Selvää on, että yhtä systeemin osa-aluetta tarkkailemalla ei optimointi onnistu, eikä esimerkiksi BKT riitä siksi yhteiskunnallisen toiminnan mittariksi. Koronapandemia on yksi iso huutomerkki lisää aiempien varoitusten perään. Vastaavan kaltaiselle, 29 UUSIOUUTISET 5|2020. Jos yhteiskuntaa joudutaan sulkemaan ja avaamaan moneen kertaan, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa uusia käytäntöjä. LII SA TA KA LA Pandemiaa edeltänyt elämäntapa on käymässä mahdottomaksi Emmi Itäranta kirjailija alueilla, joilla ihmiset ovat menettäneet toimeentulonsa koronan vuoksi. Villieläimiä vaelteli kaupungeissa, moni jakoi valeuutiseksi osoittautunutta kuvaa delfiineistä Venetsian kanaaleissa. Eri tasojen ja toimijoiden yhteisponnistelu on ratkaisu myös muihin ympäristökriiseihin. K oronakriisin synty korosti keskinäisriippuvuuksien merkitystä, kun virus levisi lajista toiseen ja maasta toiseen. Oleellista on se, miten koronakriisin yhteydet esimerkiksi ilmaston nopeaan muuttumiseen, elonkirjon katoon sekä käyttökelpoisten luonnonvarojen hupenemiseen osataan hahmottaa. Tällä voi olla arvaamattomankin isoja vaikutuksia, jos koronapysäytys on niin pitkällinen, että uudenlaisia rutiineja ehtii syntyä
Tänä vuonna maailman ylikulutuspäivä oli 22. Nyt on aika tunnustaa, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat ihmiskunnan hyvinvointia vähintäänkin yhtä voimakkaasti koettelevia kriisejä kuin koronapandemia. K oronaviruspandemia on ajanut maailman täysin poikkeukselliseen tilanteeseen. Ruoantuotantomme, kuten myös kaikki muut toimintomme, ovat vahvasti riippuvaisia terveestä luonnosta. ILMASTONMUUTOS KOETTELEE IHMISKUNNAN HYVINVOINTIA VÄHINTÄÄN YHTÄ VOIMAKKAASTI KUIN KORONAPANDEMIA. Tuoreen tutkimuksen (National Bureau of Economic Research) mukaan lämpötilan nousun seurauksena ihmisiä tulee kuolemaan yhtä paljon tai jopa enemmän kuin kaikkiin tartuntatauteihin yhteensä, jos ilmastoa lämmittäviä päästöjä ei saada hillittyä. Ylikulutuksen väheneminen kriisin kautta ei kuitenkaan ole toivottavaa, vaan kestäviin tuloksiin tarvitaan johdonmukaisia politiikkatoimia. Monimuotoisuuden heikkenemisen yhtenä ilmentymänä on pölyttäjäkato. Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat saaneet alkunsa siitä, että tauti on levinnyt villija kotieläimistä ihmisiin. Jos pölyttäjäkato etenee, ihmiskuntaa kohtaa ennennäkemätön nälkä. elokuuta. Pandemia on aiheuttanut inhimillistä kärsimystä ja kuolemaa, johtanut mittaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja taloudelliseen ahdinkoon. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien, eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiseen. 70% viljelykasveista vaatii pölyttäjää. Pandemia on saanut monet meistä myös tarkastelemaan uudelleen perimmäisiä arvojamme. Pandemia on osoittanut, että meidän täytyy muuttaa pysyvästi tapaa, jolla suhtaudumme luontoon. Pandemian seuraukset ovat vakavia ja jatkuvat vielä pitkään. 30 UUSIOUUTISET 5|2020. AK I-P EK KA SIN IKO SK I Sama juurisyy luo epidemiat ja ilmastokriisin Liisa Rohweder pääsihteeri, WWF Suomi Jo keväällä maailmalta kantautui uutisia siitä, kuinka ilma oli puhdistunut monella alueella tai villieläimet olivat palanneet kaupunkeihin niiden hiljentyessä. On totta, että pandemialla on ollut vaikutus ympäristöön: se on nimittäin pienentänyt ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisten tapa hyödyntää ja hyväksikäyttää luontoa muodostaa ison uhan myös terveydellemme. Meidän on käynnistettävä laaja yhteiskunnallinen muutos, jonka seurauksena luontoa ja luonnonvaroja ei enää tuhlata ja tuhota. Kaikki elvytystoimet olisi nyt osoitettava sellaisiin toimintoihin, jotka samalla edistävät ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Pandemia on saanut poliittiset päätöksentekijät liikkeelle. On tärkeää ymmärtää, että suojelemalla ympäristöä suojelemme myös ihmisiä, sillä samat syyt, jotka edistävät zoonoosien leviämistä, heikentävät luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttävät ilmastokriisiä. Se on yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Suomessa, kuten muissakin maissa mietitään myös ratkaisuja talouden elvyttämiseksi. Poikkeustilanteen myötä olemme ymmärtäneet entistä kirkkaammin läheisten ihmisten ja lähellä sijaitsevan luonnon merkityksen. Kriisi on osoittanut, että kulutuksen muuttaminen on mahdollista lyhyessäkin ajassa. Monet toimet pandemian torjumiseksi osoittavat, että järeitä toimia voidaan saada aikaan nopeallakin aikataululla. Näin toimiessamme ratkaisemme kolme kriisiä samanaikaisesti. Vanhaa sanontaa muunnellen: välillä pitää mennä lähelle nähdäkseen kauas. Yhdessä voimme luoda maapallon, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa
K oronaa hoidettaessa on ollut selvää, että kaikki mahdollinen vahinkojen minimoimiseksi tehdään. JOS PALATAAN VANHAAN, TUHLAAVAAN TOIMINTAAN, SIVILISAATIOMME AIKA ALKAA LOPPUA. Vuoden 2020 päästöt ovat kokonaisuudessaan korkeintaan seitsemän prosenttia alle viime vuoden ja tämäkin edellyttäisi, että globaali talous olisi syvässä taantumassa loppuvuoden. Asennemuutoksen lisäksi keskeisin koronan positiivinen ilmastovaikutus liittyneekin juuri elvytykseen. Nyt meillä olisi ”kerran elämässä -tilaisuus” kyseenalaistaa vanhat toimintatapamme ja ottaa suunnaksi kestävämpi tulevaisuus. Jos niillä rakennettaisiin parempaa, hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa, voitaisiin samalla kitkeä eriarvoisuutta ja luoda uutta hyvinvointia. EU:n valtava elvytyspaketti valaa uskoa siihen, että ainakin EU haluaa toipua kestävämmin. Alenema on siis enimmillään juuri sen verran kuin vuotuisten päästövähennysten tulisi olla 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 saakka. Jos taas palataan vanhaan, päästöjä aiheuttavaan ja luonnonvaroja tuhlaavaan toimintaan, alkaa aika sivilisaation ylläpidon näkökulmasta loppua. 31 UUSIOUUTISET 5|2020. Tärkeää olisi kuitenkin vihdoin alkaa tarkastella yhteiskuntia myös muilla mittareilla, ottaen huomioon esimerkiksi kriisien aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen, luonnon itseisarvon ja kestävän hyvinvoinnin. Nähtäväksi jää. Suurin pandemian tuoma toivo ilmastokriisin ja luontokadon näkökulmasta on se, että valtiot käyttävät tuhansia miljardeja euroja ja dollareita taloutensa jälleenrakentamiseen. Mutta on myös pieniä valopilkkuja. Muutos ei ole tapahtunut vielä, mutta uskon, että koronakriisi voi herättää meidät ajattelemaan, mitä kestävään hyvinvointivaltioon oikeastaan kuulukaan. Ikävä kyllä kuitenkin näyttää siltä, että huomattavasti suurempi osa elvytysvaroista on virtaamassa fossiili-infran tukemiseen kuin uusiutuvaan energiaan. Toivon, että korona voisi näyttää meille, että kiireellisten päätösten tekeminen on tahdosta kiinni. MI IKK A PIR IN EN SA LL A ME RI KU KK A Ilmasto ei voi odotella koronan jälkeistä aikaa Sara Nyman nuorten ilmastodelegaatti, Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Osaltaan akuutti koronakriisi näyttääkin jopa vähentäneen kunnianhimoa ilmaston suhteen. Koronan ilmastovaikutus itsessään jää minimaaliseksi, joten olennaista onkin juuri sen aiheuttama muutos politiikassamme ja ihmisten toimintatavoissa. Koronan kohdalla voimme enää yrittää silotella seurauksia, mutta ympäristöpolitiikassa olisi vielä mahdollista tehdä ratkaisevia päätöksiä ennen todellista katastrofia. Sitä sanotaan, ettei kannata hukata hyvää kriisiä. Ilmastokriisin kohdalla samaa kiireellisyyttä ei ole näkynyt retoriikassa tai tahtotilassa, vaikka aikaa on ollut vuosia ja seuraukset ovat koronapandemiaakin tuhoisampia. Mikä on aidosti arvokasta. Kestävän huomisen viimeinen tilaisuus Mari Pantsar Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja globaaliin kestävyyskriisiin, haudanvakavasti. Pahinta olisi, jos kriisin jälkiä korjataan pahentamalla toista kriisiä. Varsinkin kriisin alussa päätöksenteossa vallitsi jopa harvinainen yksimielisyys. Tapahtuuko lopulta näin, riippuu jäsenmaiden suunnitelmista ja siitä, mitä toimia EU hyväksyy rahoitettavaksi. Mitä jää jäljelle, kun talous pysähtyy. Lisäksi sokea usko siihen, ettei mitään ikävää ei voi sattua omalle kohdalla, koki kolauksen. Itse haluan uskoa, että näin käy. K oronashokin juurisyy on, että ihminen ei koe enää olevansa osa luontoa, vaan näkee luonnon resurssina, jota voi loputtomasti hyödyntää ja heittää pois käytön jälkeen. Pandemia pakottikin ihmisen pohtimaan suhdettaan luontoon. Kun rahaa ollaan nyt käyttämässä monenlaisiin investointeihin, pitäisi se ehdottomasti kerralla käyttää ympäristön kannalta kestävästi. Jokainen menetetty päivä vähentää käytettävissä olevia keinoja. Mediatilan on vallannut pandemia ja ilmasto on jäänyt taka-alalle. Näin ilmasto voisikin parhaimmillaan saada sellaisia panostuksia, joille muuten tuskin olisi löytynyt poliittista tahtoa. Koronankin kohdalla niin vahinkoja kuin kriisistä selviytymistä arvioidaan nimenomaan talouden näkökulmasta. Päätöksenteossa keskitytään talouden elvytykseen ja kriisin hoitoon ilmaston kustannuksella. Pandemian rohkaiseva puoli on ollut se, että ihmisten usko tieteeseen – lääketieteeseen – on ollut ilmeinen. Tästä olen huolissani, koska ilmasto ei voi odotella asialistalla koronan jälkeistä aikaa, vaan toimia tarvitaan jatkuvasti. Rajoitusten aikana kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt putosivat merkittävästi – mutta vain hetkellisesti. Ehkäpä tämän seurauksena oppisimme suhtautumaan vielä suurempaan kriisiin: PAHINTA OLISI, JOS KRIISIN JÄLKIÄ KORJATAAN PAHENTAMALLA TOISTA KRIISIÄ. Ajatus käännekohdasta luontosuhteessamme luo toivoa, vaikken kovin optimistisesti suhtaudukaan kykyymme ottaa tästä opiksi. On pakko uskoa – voi olla, että toista tilaisuutta ei enää tule
Cool Finlandilla laitteista poistetaan käsityönä johdot, lasihyllyt, loisteputket, kompressorit, öljyt, kylmäaineet sekä mahdolliset elohopeakytkimet. . ”Polyuretaani on käsittelyn jälkeen hienojakoista jauhoa, jota jatkojalostuksen jälkeen voidaan käyttää esimerkiksi vettä kestävissä komposiittimateriaaleissa, maalien raaka-aineena sekä erilaisissa vettä eristävissä tasoitteissa. KATARINA BOIJER KATARINA BOIJER JA LHJ, KUVAT C ool Finland Oy: n käsittelylaitos Forssassa on vastaanottanut 15 vuoden ajan kylmälaitteita käsiteltäväksi. Polystyreenimuovia, jota käytetään jääkaappien sisäkuorissa, on toimitettu uusiokäyttöön yli 11 miljoonaa kiloa ja kuorista löytyvää polyuretaania yhdeksän miljoonaa kiloa. Yrityksen sisarlaitoksia toimii eri puolilla Eurooppaa. Kylmälaitteiden muovit kiertävät esimerkiksi komposiittimateriaaleiksi. Cool Finland saa jääkaappien sisältämät muovit kierrätykseen. Työntekijöitä Cool Finlandilla on parisenkymmentä. Energiahyödyntäminenkin on toki mahdollista tälle korkealämpöarvoiselle jakeelle”, Partanen sanoo. Jätemateriaalit pystytään jalostamaan raaka-aineiksi niin, että jätteinä hävitettäväksi päätyy ainoastaan noin sadasosa laitteen painosta. Jääkaappien kuoret on yleensä valmistettu muun muassa polyuretaanista. Murskauksen jälkeen prosessilaitos erottelee automaattisesti eristeen vaahdotuskaasut, rautametallit, alumiinin, kuparin sekä erilaiset muovit. Käsittelylaitos pystyy palauttamaan myös muovimateriaalit takaisin materiaalikiertoon. Jääkaappien muovi talteen 32 UUSIOUUTISET 5|2020. . Cool Finland Oy:n osaomistajalla on polystyreenin kierrätykseen erikoistunut jalostuslaitos Saksassa, jossa muovi granuloidaan uudelleen raaka-aineena myytäväksi. ”Kylmälaitteiden muoveja meillä on kierrätetty vuosien aikana jo huimat 20 miljoonaa kiloa”, kertoo Cool Finland Oy:n toimitusjohtaja Rauno Partanen. Muovien, polystyreenin ja polyuretaanin osuus laitteiden kokonaispainosta on lähes kolmannes. ”Koko materiaalien kierrätys on nopeasti muuttumassa, ja yrityksemme haluaa olla edelläkävijänä tällä alalla.” Kymmeniä miljoonia kiloja uusiokäyttöön LHJ Group -konserniin kuuluva Cool Finland Oy on erikoistunut kierrättämään kylmälaitteita Euroopassa ja Baltiassa. Kylmälaitteita puretaan sesongin mukaan kahdessa tai kolmessa vuorossa. Cool Finland kierrättää kylmälaitteita, joiden kaikki muovimateriaalit voidaan hyödyntää kierrätyksessä
Koronapandemian aikana muovi on osoittanut hyvät puolensa. • Viime vuonna LHJ Group vastaanotti jätettä yhteensä lähes 321 000 tonnia. MUOVIN KIERRÄTYS MURROKSESSA ERILAISILLA MUOVEILLA on paljon tärkeitä ominaisuuksia. Tämä on siirtämässä muovien kierrätystä yhä enemmän Eurooppaan. • Konsernin emoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) perustettiin 26. Kiina on kuitenkin tiukentanut rajoituksia eikä enää ota heikkolaatuisia jätemateriaaleja vastaan. Muovinkierrätys on tällä hetkellä suuressa murroksessa, ja sille on tulossa entistä tiukempia tavoitteita. Länsimaat veivät aiemmin heikkolaatuista ja likaistakin muovijätettään Kiinaan. KYLMÄLAITTEIDEN MUOVEJA ON KIERRÄTETTY JO 20 MILJOONAA KILOA. Sen sijaan täytyy ratkaisevasti vähentää muoviroskaa. Lisäksi EU tavoittelee sitä, että sen omilla markkinoilla olevien muovipakkausten on oltava kiterrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. • LHJ:n omistajina toimii 16 kuntaa Varsinais-Suomesta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta. • LHJ Groupiin kuuluvat myös yhteisyritykset Suomen Tietoturva Oy, Suomen Erityisjäte Oy, Suomen Materiaalikierrätys Oy sekä Tarasten Kiertotalousalue Oy. • LHJ omistaa Cool Finlandista 50 prosenttia. EU onkin asettanut huomattavasti nykyisiä tiukemmat kierrätystavoitteet sekä yhdyskuntaettä pakkausjätteelle. Hyvä muistutus muovimateriaalien toimivuudesta on se, että esimerkiksi muoviset kasvomaskit todettiin testeissä puuvillaisia tehokkaammiksi COVID-19-taudin torjunnassa. Vastuullinen muovin käyttäminen ei tarkoita muovista luopumista. Kuluttajat ovat aiempaa kriittisempiä muovin suhteen. Merissä lilluvat muoviroskat ovat hälyttävä näky. Se on myös halpaa, kestävää ja kevyttä. Se vaatii kiertotalouden ratkaisuja, kierrätyksen tehostamista sekä sellaista teollisuutta, joka tekee uusia tuotteita kierrätysmuovista. lokakuuta vuonna 1995, eli yhtiö viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaansa. Jätemuovin hyödyntämistä materiaalina täytyy puolestaan lisätä. • Loimi-Hämeen Jätehuollon vastaanottamasta jätteestä lähes 100 prosenttia ohjattiin hyötykäyttöön. Virtanen p. Materiaalina muovi on arvokas ja monikäyttöinen. Suuri osa suojaja hoitovarusteista on valmistettu muovista. Muoveihin liittyy kuitenkin myös paljon ongelmia, joiden ratkaisuun ei ole vain yhtä keinoa. Euroopan unionin alueella syntyvästä muovijätemäärästä arviolta vain noin kolmannes kierrätetään. • LHJ:n ja sen tytäryritysten toimintoja kehitetään yhteisen toimintajärjestelmän avulla. On arvioitu, että Kiina on ottanut vuosikymmenien aikana vastaan jopa noin puolet länsimaiden muoveista. Toisen puolen omistaa teknologiaosaaja, luxemburgilainen OSL SA. He ovat alkaneet vaatia myös muovittomia vaihtoehtoja. Useimmat muovilaadut kelpaavat kierrätykseen, kunhan lajittelu on tehty asianmukaisesti. • LHJ:lle on myönnetty myös Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. Emoyhtiöllä juhlavuosi • Kylmälaitteiden kierrätykseen erikoistunut Cool Finland Oy kuuluu LHJ Group -konserniin. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! Rauno Partasen mukaan Cool Finland pyrkii edelläkävijäksi kylmälaitteiden muovien kierrätyksessä.. Parantamisen varaa siis on. Yrityksetkin ovat alkaneet tehostaa lajittelua sekä muovin keräystä samalla, kun vastuullisuusasiat nousevat yhä tärkeämmiksi liiketoiminnassa. • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat erityisjate .fi Kysy lisää Pasi P. Se on rakennettu kansainvälisten, sertifioitujen ISO 9001-, 14001ja 45001-standardien mukaisesti. Kun kierto saadaan suljettua, ei muovia päädy ympäristöön
Purkukartoitus on esimerkki kiertotalouden onnistumisesta rakennusalalla. KATARINA BOIJER JOHANNES WESSLIN, KUVAT 34 UUSIOUUTISET 5|2020. Purkukartoitus auttoi Kalliossa Ennen Helsingin Kallion virastotalojen purkua tehtiin purkukartoitus, joka auttoi saamaan puretut materiaalit kierrätykseen
. S uomessa syntyy noin 1, 6 miljoonaa tonnia purkuja rakennusjätettä vuodessa. Näin pystyttiin vertailemaan myös eri tarjoajien hyödyntämisja kierrätysasteita.” Rakenneavauksista tietoa Rakennusten purkaminen ja korvaaminen kokonaan uudisrakennuksilla oli Kalliossa tarpeen, koska virastorakennukset olivat teknisesti ja toiminnallisesti vanhanaikaisia. Materiaalit, joita ei voida jalostaa takaisin tuotteiksi, kelpaavat usein hyödynnettäviksi energiana. Tämän jätemäärän kierrättämistä edistämään on luotu uusi työkalu: purkukartoitus. Purkukartoitus auttaa omalta osaltaan materiaalien hyödyntämisessä ja päästöjen vähentämisessä. Olkkonen kertoo, että purkukartoituksessa purettava rakennus tutkitaan perinpohjaisesti, ensin vanhojen suunnitelmien, sitten kohdekäyntien ja rakenneavausten perusteella. Kiertotalouden tavoitteiden huomioonottaminen purku-urakan kilpailutuksessa on siis äärimmäisen helppoa”, näkee Olkkonen. Onnistunut purku-urakka Purku-urakoitsijalle purkujätteen muuttaminen arvokkaiksi, uudelleenkäytettäviksi sekä hyödynnettäviksi materiaalivirroiksi on ensiarvoisen tärkeää jo liiketoiminnan kannalta. Hänen mukaansa tilaajan keskeinen tehtävä on toimia vastuullisesti varmistamalla, että purkujäte pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti. Purkamisen jälkeen esimerkiksi metalli päätyy sulatettavaksi ja teollisuudelle uudelleenkäyttöön. "Helsingin kaupunki ja sen tytäryhtiö Helsingin kaupungin Toimitilat Oy järjestivät tonttien kehittämisestä, suunnittelusta, ostamisesta ja toteuttamisesta kilpailun. Uusi Lyyra-kortteli rakentuu Kallioon, kun vanhat virastotalot on saatu purettua. Digitaaliset alustat ja kauppapaikat tukevat myös osaltaan rakentamisen kiertotalouden kehitystä. 35 UUSIOUUTISET 5|2020. Noin 85 prosenttia siitä tulee korjaamisesta sekä rakennusten purkamisesta. ”Tutkimuksen yhteydessä varmistetaan huolellisesti myös mahdollisten haitta-aineiden sijainti sekä niiden määrä kohteessa. Tarkoitus on saavuttaa välietappi vuonna 2030, jolloin osa yrityksistä, järjestöistä ja kaupungeista olisi sitoutunut vähentämään materiaaleihin sitoutuneen hiilidioksidin määrää noin 40 prosenttia. ”Tarkan tutkimuksen jätejakeista sekä niiden hyödyntämisja kierrätysmahdollisuuksista teki urakoitsija”, Olkkonen lisää. Purkukartoituksen tarkoituksena on edistää purkumateriaalien hyödyntämistä ja kierrättämistä sekä välttää ympäristöriskejä. Näin ollen purkujätteen kierrätys on tärkeä teko ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta, mutta se on myös puhtaasti kannattavampaa liiketoimintaa kaikille osapuolille", Olkkonen sanoo. Tavoitteena on myös vahvistaa purkumateriaaleihin ja niiden hyödyntämiseen liittyvää tietopohjaa sekä kehittää työkaluja, ohjeistusta ja tiedonsiirtoa purkumateriaalien uudelleenkäytön ja kierrättämisen lisäämiseksi. Juuri tähän tähtää ympäristöministeriön ja RAKLIn Green Deal-sopimus. Purkukartoituksien ja näiden tietojen jakamisen kautta pyritään löytämään syntyvälle purkujätteelle hyödyntäjiä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kolmesta rakennuksesta koostuvaan Lyyran kortteliin tulee kivijalkakauppoja, palveluita, toimistoja, asuntoja sekä hotelli. Kiertotalouden toimiminen rakennusalalla edellyttää systemaattista materiaalitiedon parempaa keräämistä ja jakamista sekä ekosysteemejä, joiden toimijat hyödyntävät tietoa kiertotalousketjujen mahdollistamiseksi. Purkukartoituksen avulla tilaaja voi jo hankesuunnitteluja esiselvitysvaiheessa vaikuttaa merkittävästi siihen, että kiertotaloustavoitteet ja jätteiden hyödyntäminen huomioidaan. Kiertotalous huomioon jo hankesuunnittelussa Helsingin Kalliossa vuosina 1965 ja 1981 valmistuneet virastotalot olivat huonokuntoisia, joten ne päätettiin purkaa. Purun aikana seurattiin tarkasti kierrätettäviä jätemääriä, joten toteutumaa voitiin verrata tavoitteisiin. Kilpailun järjestäjä edellytti jo tontinluovutuskilpailussa rakennusten purkamista ja korvaamista uudisrakennuksin." YLVA voitti kilpailun Lyyra-esityksellään kesäkuussa 2018. Purkutyöt käynnistyivät vuoden vaihteessa. Helsingin yliopiston omistaman yrityksen YLVA:n rakennuttajapäällikkö Olli Olkkonen kertoo Kallion virastotalojen purkusuunnittelusta: ”Kun Kallion virastotalojen purku-urakka kilpailutettiin, pyydettiin urakkaa tarjoavia urakoitsijoita myös esittämään, kuinka kiertotalous otetaan huomioon heidän tarjouksessaan. "Me kävimme jo neuvotteluvaiheessa nämä asiat poikkeuksellisen tarkasti läpi. Rakennusala aikoo pienentää päästöjään tuntuvasti. . Virastotaloja purettiin Kalliossa keväällä. Ala tähtää hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä. ”Mitä suuremman osan materiaaleista purku-urakoitsija pystyy myymään eteenpäin jalostettaviksi uusiksi tuotteiksi, sitä parempaa tulosta urakoitsija tekee. Purkusuunnittelussa varmistetaan myös, että rakennuksen stabiliteetti säilyy varmasti koko purkamisen ajan." Tilaaja selvitti haitta-aineet kohteessa sekä purettavan kohteen erityispiirteet. Urakoitsijat esittivät näkemyksensä eri jätejakeista, joita purkamisessa syntyy, sekä kuinka laajasti mikäkin jätejae kierrätetään ja hyödynnetään. Kansainvälinen rakennusteollisuus on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen. Ennen kuin purkutyöt käynnistyivät, kierrätyskelpoiset materiaalit kartoitettiin. Kallion virastotalojen purkujätteestä PURKUKARTOITUKSESTA SOPIMUS TÄMÄN VUODEN alussa ympäristöministeriö solmi yhdessä kiinteistö ja rakennusalan etujärjestön RAKLI ry:n kanssa kestävän purkamisen Green Deal sopimuksen. Purkukartoitus on oiva tuki purku-urakoitsijoiden kanssa käytävään vuoropuheluun. Alueen kaava vahvistui lokakuussa 2019 ja purkaminen alkoi tammikuussa 2020. Betonista puolestaan saadaan murskauksen jälkeen uutta materiaalia maanrakennuksen kantaviksi täyttökerroksiksi
Tämän kannalta tärkeitä asioita ovat vähäpäästöistä liikkumista tukeva sijainti, uusiutuvan energian tuotanto, materiaalien ja tilojen kiertotalous sekä hankkeiden hiilijalanjälkianalyysi." Somersalmen mukaan kiertotaloutta edistää se, että rakennuksen tilat ovat helposti muunneltavissa sitä mukaa, kun käyttötarkoitukset muuttuvat rakennuksen elinkaaren aikana. ”RAKLIn juuri valmistunut vähähiilisyyden tiekartta korostaa täydennysrakentamisen, tilojen kiertotalouden ja puhtaan energian merkitystä. Myös materiaalien kiertotaloudella on oleellinen ja tärkeä rooli”, Somersalmi korostaa ja jatkaa: "Kodin, työpaikan sekä vapaa-ajan konseptit nivoutuvat entistä enemmän toisiinsa. Tiekartan tavoite oli selvittää keinoja päästöjen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä. Betonia kierrätettiin noin 20 000 tonnia ja metallia noin 6 000 tonnia. Selvityksen jälkeen kartoitettiin sekä haasteita että mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseksi. Kriittisin haaste on, kuinka tämä tehdään mahdollisimman ilmastoystävällisesti, terveellisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta unohtamatta. Tämä edellyttää joustavaa kaavoittamista. KALLION VIRASTOTALOJEN PURKUJÄTTEESTÄ SAATIIN KIERRÄTETTYÄ YLI 90 PROSENTTIA. 36 UUSIOUUTISET 5|2020. Tällöin puhutaan hybridirakentamisesta. Rakennetun ympäristön osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on kolmanneksen verran. Kallion purkuurakassa onnistuttiin kierrättämään 20 000 tonnia betonia. "Kohteen purkamisesta saatiin erittäin hyvät kokemukset. Luvut ovat tällä hetkellä arvioita, jotka tarkentuvat, kun purku-urakoitsija raportoi kierrätetyt määrät projektin päätteeksi. Tiekartassa suurin osa-alue on olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen sekä pikainen vähäpäästöisiin energiamuotoihin siirtyminen. saatiin kierrätettyä yli 90 prosenttia ja hyödynnettyä yli 95 prosenttia. Tiekarttatyössä tutkittiin rakennus teollisuuden ja rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä. Kartta avuksi kiertotalouteen RAKLIn juuri valmistunut vähähiilisyyden tiekartta korostaa täydennysrakentamisen, tilojen kiertotalouden ja puhtaan energian merkitystä. Tulevaisuuden asuntotarjontaa Kaupungistuminen johtaa tarpeeseen rakentaa uutta sekä uudistaa vanhaa alati kasvavien kaupunkien tarpeisiin. Koronaviruksen aiheuttamat tilanteet ja opit todennäköisesti vielä kiihdyttävät tätä muutosta.” . ”Vastuullisuuden kehittyessä rakennuttajille yhä olennaisemmaksi päätännän kriteeriksi muodostuu ilmastonmuutoksen torjunta. Rakentamisen kokonaispäästöihin vaikuttavat myös energiantuotannossa saavutetut päästövähennykset. "Rakennuttajilla ja kiinteistönomistajilla on nyt hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan rakennushankkeisiin ja kiinteistöjen ylläpitoon kohdistuvien vaatimuksiensa ja ohjeistuksiensa kautta", Somersalmi sanoo. Rakennetun ympäristön päästöistä 76 prosenttia syntyy rakennusten käytön energiankulutuksesta. Projekti on ennen kaikkea oikein hieno esimerkki kiertotalouden toteutumisesta rakennusalalla!” Energiatehokasta rakentamista Kiinteistö ja rakennusalan etujärjestön RAKLI ry:n tekninen johtaja Mikko Somersalmi kertoo, että sekä ammattimaiset kiinteistönomistajat että rakennuttajat ovat jo pitkään kiinnittäneet huomiota energiatehokkuuteen. Tästä ovat esimerkkinä vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset, joiden historia on jo toistakymmentä vuotta pitkä
EU:N TUOMIOISTUIN OTTI KANTAA KUNTIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN HANKINTALAIN MUKAISUUTEEN. Ei vaarantanut sidos yksikköasemaa EUT vahvisti kesäkuussa tuomiossaan C-328/19, ettei tehtävien siirrossa ollut kysymys EU:n yleisessä hankintadirektiivissä tarkoitetusta julkisesta hankinnasta vaan direktiivin ulkopuolelle jäävästä toimivallan siirrosta. Asia eteni markkinaoikeuteen, joka katsoi järjestelyt hankintalain vastaisiksi. Sopimuksissa Porin ympäristökunnat siirsivät palvelujen järjestämisvastuun Porin kaupungille kuntalain säännösten mukaisesti. Nämä kaksi tapausta ovat ainoat, joissa EUT on ottanut yksityiskohtaisesti kantaa siihen, millä edellytyksillä tehtävien siirto ei ole julkinen hankinta. Tuomioistuin oli vahvistanut tällaisen toimivallan siirron edellytykset yksityiskohtaisesti jätehuoltoa koskeneessa saksalaisessa tapauksessa (Remondis vuonna 2016). Porin kaupunki valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka puolestaan päätyi esittämään ennakkoratkaisupyynnön EU:n tuomioistuimelle (EUT) EU:n yleisen hankintadirektiivin tulkinnasta. ulosmyyntiä eikä yhtiö siten ollut Porin kaupungin sidosyksikkö. Seuraavaksi on korkeimman hallinto-oikeuden vuoro ratkaista itse hankintariita. EUT:n tuomiota voidaan pitää selkeästi perusteltuna. Vastaus oli myöntävä, ja EUT katsoi myös, että Porin Linjat Oy:n ns. Se on velvollinen noudattamaan EUT:n antamaa tulkintaohjetta, joka pätee käytännössä myös Suomen hankintalain tulkintaan. 37 UUSIOUUTISET 5|2020. KOLUMNI JOUNI ALANEN Kirjoittaja on Asianajotoimisto HPP Oy:n asianajaja ja osakas. in house -toimintaan oli luettava myös sen tuottamat palvelut Porin yhteistyökuntien alueilla. EUT:n piti vielä ottaa kantaa siihen, voiko Pori käyttää omaa sidosyksikköään paitsi omien niin myös yhteistyökuntiensa kuljetustarpeiden tyydyttämiseksi. Kyse ei siis ollut yhtiön in house -aseman potentiaalisesti ”saastuttavasta” ulosmyynnistä. Markkinaoikeuden mukaan Porin Linjat Oy:n liikevaihdosta liian suuri osa oli ns. Kun toimivalta palvelujen tuottamiseen siirretään vastuukunnalle, kysymyksessä ei ole julkinen hankinta vaan hallinnon sisäinen järjestely. Kirjoitus perustuu kirjoittajan 7.10 julkaistavaan laajaan oikeustieteelliseen artikkeliin Defensor Legis -lehden 100-vuotisjuhlanumerossa. P orin kaupunki ja eräät sen ympäristökunnat olivat solmineet vuonna 2012 kaksi yhteistyösopimusta, jotka liittyivät kuljetuspalveluihin. Lisäksi vastuukunta, Porin kaupunki, sai hankkia yhteistyösopimusten mukaiset palvelut omalta sidosyksiköltään. Yhtä selvää on, että vastuukunta voi käyttää kyseisten palvelujen tuottamiseen omaa sidosyksikköään. Pori hankki puolestaan sopimusten mukaiset palvelut omalta in house -yksiköltään eli sidosyksiköltään, Porin Linjat Oy:ltä. EU:N TUOMIOISTUIMELTA ENNAKKORATKAISU KUNTIEN YHTEISTYÖSTÄ EU:n tuomioistuin vahvisti tuoreessa tuomiossaan, ettei kuntalain vastuukuntamallin mukainen kuntien yhteistyö ollut julkinen hankinta
38 UUSIOUUTISET 5|2020. Esimerkiksi muuratessa laastia voi pudota pahvin päälle ja tiilen katkaisemisesta syntyy pölyä. . Käytännössä syynä voi olla rakennuspaikan tilankäyttö tai syntyvän jätteen muoto tai koostumus. Kun materiaaleja käsitellään työmaalla, syntyy väistämättä myös sekalaista, partikkelikooltaan vaihtelevaa jätettä. Sekalaista rakennusjätealitetta syntyy käsittelylaitoksissa mekaanisen käsittelyn sivutuotteena arviolta satoja tuhansia tonneja vuodessa. Tyypillisesti rakennusjätteet esilajitellaan, jolloin valtaosa hyötykäytettävästä materiaalista erotellaan virrasta. Rakennusjäte lajitellaan kauhakuormaajalla tai vastaavalla kierrätettäviin jakeisiin. Myös orgaanista materiaalia sisältävän jätteen kaatopaikkakielto pakottaa alan toimijat löytämään sekä ympäristön että talouden kannalta kestäviä ratkaisuja myös alitteen hyödyntämiseksi. VILLE PUHAKKA JA OSSI MARTIKKA TEKSTI JA KUVAT L AB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston toteuttamassa RAPA – rakennusja purkujätealitteen vähähiiliset tuotteet -hankkeessa pyritään löytämään kestäviä hyötykäyttökohteita rakennusja purkujätteen käsittelyssä syntyville alitteille. He tulivat tulokseen, että jopa 20–40 prosenttia käsiteltävästä jätteestä päätyy alitteeksi. EU:n jätedirektiivi vaatii, että rakennusja purkujätteistä on kierrätettävä 70 prosenttia jo tänä vuonna. LAB-ammattikorkeakoulu ja LUTyliopisto testaavat alitteen tuotteistamista rakeiksi, valutuotteiksi ja uusiobetoniksi. Työmaat haasteiden edessä Rakennusjäte pyritään kierrättämään mahdollisimman hyvin. Alitetta syntyy kaikissa rakennusja purkujätteiden käsittelyvaiheissa. Valtaosa alitteesta syntyy mekaanisen erottelun sivutuotteena. Rakennusjätealitteesta tuotteita Rakennusjätealitteesta tuotteita Rakennusja purkujätteestä 20–40 prosenttia on sekalaista alitetta, jolle on löydyttävä hyötykäyttöä. Rakennusja purkujätealite voi olla hyvin sekalaista, mikä tekee sen hyötykäytöstä haastavaa. Loput jätteet käyvät läpi mekaanisen lajitteluprosessin. Sekalaista rakennusja purkujätettä sekä sen alitetta alkaa syntyä jo rakennuspaikalla, vaikka jätelaki edellyttääkin, että jo rakennuskohteessa jätteet olisi lajiteltava ja erilliskerättävä kahdeksaan eri jätejakeeseen. Tätä edellyttävät myös maankäyttöja rakennuslaki sekä maankäyttöja rakennusasetus. Lainsäädäntö ohjaa etsimään hyötykäyttömenetelmiä paitsi rakennusja purkujätteille, myös niiden alitteille. Alitteet ovat sekalaista ja vaihtelevan kokoista, usein hienojakoista materiaalia, jota syntyy esimerkiksi silloin, kun rakennusja purkujätettä käsitellään kierrätysja jalostuslaitoksissa. Ei voi polttaa, ei loppusijoittaa Jutta Laine-Ylijoki selvitti tutkijaryhmänsä kanssa vuonna 2018 jätteiden ja rejektien käsittelykapasiteetin sekä muutaman jäteperäisen materiaalin markkinatilannetta Suomessa. Karkeassa mekaanisessa prosessissa merkittävä osa käsiteltävästä materiaalista päätyy sekalaiseksi mujuksi esimerkiksi seulan pohjalle. Jätteen metallit ja puupohjaiset jakeet kiertävät jo nyt tehokkaasti, mutta loppujen jakeiden osalta on vielä varaa ja tarvetta parantaa. Huolimatta erilliskeräyksestä ja pyrkimyksestä noudattaa syntypaikkalajittelua täydellisesti ei sekalaisen jätteen syntyä voida estää
Arvotuotteita alitteesta LAB-ammattikorkeakoulu ja LUT-yliopisto etsivät kestäviä hyötykäyttökohteita näille alitteille RAPA-hankkeessa. Seuraavaksi eniten jäte sisältää erilaisia muoveja (12–18%), pahvia ja paperia (4–12%), eristevilloja (0–7%), lasia (0–6%), metallia (4–13%) ja sekalaista jaetta (0–27%). LUTin vuonna 2018 julkaiseman rakennusjätteen koostumustutkimuksen mukaan rakennusjätteestä 17–31 prosenttia muodostuu puupohjaisista jakeista. Muovijäterejektiä sideaineeksi Eräs mielenkiintoinen hankkeessa tutkittava menetelmä on sekalaisen, hienojakoisen jätealitteen sitominen yhteen suuremmiksi rakeiksi. Tämän jälkeen sekalaisesta materiaalista erotetaan hienoaines. Tuloksissa on ymmärrettävästi paljon vaihtelua, sillä koostumus riippuu paljolti muun muassa kohteen päärakennusmateriaalista ja siitä, onko kohde uudisrakennus vai purkukohde. Näin syntyisi uusiobetonia, joka olisi perinteistä sekä ympäristöystävällisempää että kevyempää. Jäljelle jääneen materiaalin kokoa pienennetään murskaamalla, jotta sen sisältämät hyödynnettävät jakeet, etenkin metallit, saadaan eroon. Käsittelyvaiheissa syntyy alitetta eli rejektiä, jolla on sekalainen koostumus eikä uusiokäyttökohdetta. Eräs mahdollinen uusiosideaine voisi olla muovien kierrätyksessä syntyvä sekalainen rejekti, joka muussa tapauksessa menisi polttoon vapauttaen hiiltä ilmakehään. Hienojakoisesta jätejakeesta valmistettuja rakeita. Tärkein tutkimuskysymys kuuluu, mitä korkeamman arvoketjun tuotteita rakennus ja purkujätealitteesta voidaan kestävästi tuottaa. Alitteet voivat sisältää muun muassa betonia, tiiltä, maa-aineksia, kipsiä, eristevillaa, lasia ja niin edelleen. Siihen RAPA-hanke pyrkii vastaamaan. Monet vuosien 1960 ja 1980 välillä rakennetut kohteet alkavat olla peruskorjauksen tarpeessa tai teknisen käyttöikänsä päässä. RAKEISTA VOI VALMISTAA UUSIOBETONIA. . Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelma totesi loppuraportissaan, että suhteessa eniten jätettä syntyy korjausrakentamisessa, 56 prosenttia kaikesta rakennusja purkujätteestä. Potentiaalisia uusiobetonisia valutuotteita voisivat olla esimerkiksi siirrettävät elementit kuten istutusaltaat ja penkit, meluvallit ja betoniporsaat sekä muut vastaavat suuren volyymin kohteet, joihin alitetta voidaan käyttää merkittäviä määriä. Käyttämällä näin syntyviä rakeita kiviaineksen korvikkeena rakennusjätettä voitaisiin hyödyntää uudelleen rakennusmateriaalina ja toteuttaa EU:n jätehierarkiaa paremmin. Alitteet voivat sisältää myös hieman orgaanista ainesta. Tästä määrästä muuta kuin maaja mineraaliperäistä ainesta oli 1,6 miljoonaa tonnia. Ongelma ei ole, että jätemateriaalille ei ole käyttökohdetta tai että jätemateriaalia ei ole saatavilla. Rakennusja purkujätteen koostumusta on tutkittu eri puolilla Suomea ja maailmaa. Betonielementtitalon purkamisesta syntyy suhteessa paljon mineraalipohjaisia jakeita, kuten betonia ja mineraalivillaa, kun taas uuden puutalon rakentamisesta syntyy enemmän puupohjaisia jakeita ja pakkausmateriaaleja. jalostettua soraa ja hiekkaa noin 60 miljoonaa tonnia, ja betonirakentamisessa kiviaineksia käytettiin arviolta yli kuusi miljoonaa tonnia. RAPA-hankkeessa ongelmaa lähestytään sekä alitteen käsittelymenetelmien kehittämisen ja tutkimuksen kautta, että suoraan alitteen uusiokäyttömahdollisuuksien kautta. Hanke selvittää, kuinka paljon ja millaista alitetta syntyy, sekä kuinka alitetta voidaan ja tulisi käsitellä, jotta sen arvo ja hyötykäytettävyys paranisivat. Samalla alitteen mahdollisesti sisältämät haitalliset yhdisteet pystyttäisiin kapseloimaan estäen niiden liukeneminen luontoon. Betoniporsaita uusiobetonista Rakeista voi valmistaa myös uusiobetonia, kun rakeilla korvataan betonin kiviainesta. Kiviainesta on suurin piirtein saman verran, 13–31 prosenttia. Kumpikaan näistä ei ole toivottava käsittelymuoto, sillä jätteet tulisi ennen kaikkea hyödyntää materiaaleina EU:n jätehierarkian mukaisesti. Hanke on Etelä-Suomen EAKR-ohjelman rahoittama. Purkutyömailla jätteestä syntyy 27 prosenttia ja uudisrakentamisessa vain 16 prosenttia. Haasteena on saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan kestävällä ja vähähiilisellä tavalla. Vastaavissa sovelluksissa alkaa jo olla pulaa paikallisesta, soveltuvasta kiviaineksesta, ja uusiutumattoman kiviaineksen ja soran tuotanto näkyy myös ikävästi maisemassa. Lue lisää: https://lab.fi/fi/projekti/ rapa-rakennus-ja-purkujatealitteen-vahahiiliset-tuotteet menetelmillä jätejakeita voi ja kannattaa jatkojalostaa uusiokäyttöön. Rejektit sisältävät sekalaisen määrän erilaisia aineksia. Hanke tutkii myös, millä KORJAUSRAKENTAMISESTA JÄTETTÄ VUONNA 2017 rakennusjätettä syntyi tilastokeskuksen mukaan 14,73 miljoonaa tonnia. Alitteen mahdollisesti sisältämät haitalliset aineet on otettava huomioon. Orgaanista aineista ei ole niin paljoa, että jäte soveltuisi energiahyötykäyttöön, mutta sen verran, ettei jätettä voi sijoittaa kaatopaikalle: loppusijoituksessa sallitun 10 prosentin orgaanisen materiaalin raja voi ylittyä. Erottelua jatketaan esimerkiksi ilmaerottelun ja upotus-kellutusmenetelmien avulla. Parhaassa tapauksessa rakeiden sideaineena voitaisiin myös käyttää jätemateriaaleja, jolloin sekä niiden tuottamisen ekologisuus että taloudellisuus paranisivat. Pelkästään vuonna 2018 Suomessa tuotettiin kalliomursketta sekä 39 UUSIOUUTISET 5|2020
Kun kaatopaikkaamista rajoitetaan lähivuosina, näiden maiden on keksittävä jokin ratkaisu myös kierrätykseen kelpaamattomille jätteilleen. Kaikkea ei voi kierrättää Ella Strengler muistuttaa, että Eurooppa tarvitsee jatkossakin tekniset standardit täyttäviä jätteenpolttolaitoksia, joissa jätteistä tuotetaan energiaa korkealla hyötysuhteella ja joissa savukaasut puhdistetaan ja päästöt minimoidaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti. Kierrätysmateriaaleihin laatua Stengler näkee ongelmassa myös tilaisuuden vahvistaa kiertotalousmarkkinoita: ”Tämä on Euroopan tilaisuus rakentaa kierrätyskapasiteettia. EU on puhunut myös siitä, tulisiko jätesiirtolainsäädännöllä vaikeuttaa jätteiden vientiä muihin maihin energiahyötykäyttöä varten. Hän oli vieraana Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämässä Kiertotalouspäivässä, joka pidettiin etäseminaarina toukokuun lopussa. Haluaisin rohkaista EU-instituutioita rehelliseen keskusteluun, mitä tälle jätemäärälle pitäisi tehdä”, Stengler herättelee. KOONNUT ELINA SAARINEN TE RO PA JU KA LL IO ”KIERTOTALOUDESSAKIN TARVITAAN JÄTTEENPOLTTOA” . Viime aikoina esimerkiksi Italia, Puola ja Ranska ovat uutisoineet lukuisista laittomista, luonnosta löytyneistä jätekasoista. Seminaaria seurasi ennätysmäärä, lähes 300 osanottajaa. Avopoltossa jätteistä vapautuu myrkyllisiä savukaasuja. Ne pystyvät käsittelemään yhteensä 96 miljoonaa tonnia jätettä. Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi 40 UUSIOUUTISET 5|2020. Nykyisin noin sadalle miljoonalle tonnille on olemassa jätteenpolttokapasiteettia. Tuotantoja kulutustottumukset muuttuvat hitaasti. EU rajoittaa kaatopaikalle viemisen minimiin. Määräarvio perustuu CEWEPin kehittämään kiertotalouden laskentatyökaluun, joka on avoimesti käytettävissä. Euroopassa on kaikkiaan 492 tällaista waste-to-energy-laitosta. ”Emme tiedä, mitä tehdä noin 41 miljoonalle jätetonnille. CEWEP edustaa 410 euroopTAPAHTUMIA palaista jätteenpolttolaitosta. EU on suhtautunut nihkeästi jätteenpolttoon. https://www.cewep.eu/ circular-economy-calculator/ Mitä tekee Itä-Eurooppa. Viime aikoina on spekuloitu jätteenpolton sisällyttämisellä päästökauppaan sekä sillä, että investointeja jätteenpolttolaitoksiin ei pidettäisi enää vastuullisena sijoittamisena. Monet Itä-Euroopan maat nojaavat jätehuollossaan yhä kaatopaikkoihin. Stengler ei kannata sitä, että rakennettaisiin lisää jätteenpolttokapasiteettia koko 41 miljoonan tonnin jätemäärälle, mutta hän uskoo, että jätteen energiakäytöllä on oltava jokin rooli ongelman ratkaisemisessa. Täytyisi kuitenkin onnistua estämään jopa 160 miljoonan jätetonnin muodostuminen, jotta nykyinen jätehuollon kapasiteetti riittäisi. Järjestön toimitusjohtaja Ella Strengler kertoo, että sen jälkeen, kun Kiina alkoi rajoittaa jätteiden tuontia vuonna 2018, avopoltto ja jätteen laiton dumppaaminen ympäristöön ovat lisääntyneet Euroopassa. Ne myös täyttävät hygieenisen tehtävän yhteiskunnassamme ja pitävät kiertotalouden materiaalit puhtaana poistamalla haitalliset aineet kierrosta”, Stengler korostaa. EUROOPPALAISIA jätteestä energiaa tuottavia voimalaitoksia edustava kattojärjestö CEWEP (Confederation of European Waste-to-Energy Plants) on huolissaan jätteen dumppaamisen ja avopolton lisääntymisestä Euroopassa. Jätteen energiasisältöä hyödyntäville laitoksille on tarvetta myös tulevaisuuden kiertotaloudessa, koska kaikki jäte ei sovellu kierrätykseen, Stengler korostaa. Stengler huomauttaa, että kapasiteettivaje ei kasva näin suureksi, mikäli yhteiskunnat onnistuvat vähentämään jätteen syntymistä. ”Jätteenpolttolaitoksilla on kaksoisrooli: Ne muuttavat kierrätykseen kelpaamattomat jätteet energiaksi ja arvokkaiksi raaka-aineiksi. Italiassa on todettu satoja tapauksia, joissa jätekasoja on yritetty hävittää sytyttämällä ne tuleen. ”Jos jätesiirrot jätevoimaloiden välillä vaikeutuvat, mitä Itä-Euroopan maat tekevät saadakseen kaatopaikkaamista vähennettyä, jos ne eivät rakenna omaa jätteenpolttokapasiteettia?” Stengler kysyy. Lieskat lyövät West energyn jätteenpolttolaitoksen tarkkailuluukussa. On keskityttävä kierrätysmateriaalien laatuun, jotta saamme markkinat syntymään”, hän sanoo. CEWEP arvioi, että vuonna 2035 Euroopassa syntyy noin 142 miljoonaa tonnia sellaista kotitalouksien, teollisuuden tai elinkeinoelämän jätettä, joka ei kelpaa kierrätykseen. Hän pelkää, että tilanne voi pahimmillaan johtaa laittomaan jätteen dumppaukseen, jätteen avopolttoon ja kierrätysvirtojen saastumiseen. Nyt on tehtävä koko ketju, ei vain lajittelua ja keräystä, vaan myös kierrätysmateriaalien jalostusta ja käyttöä. Yli 40 miljoonaa jätetonnia vailla osoitetta Järjestö on laskenut, että vaikka EU pääsisi tavoitteeseensa kierrättää 65 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuonna 2035, osa jätteistä tulee yhä tarvitsemaan jotakin muuta käsittelyratkaisua
www.sitra.fi/ Elos Fest -työpajalaiset tekivät kuvia kestävästä tulevaisuudesta. AIN O VA LK AM A AIN O VA LK AM A menee, kuinka vesi kiertää ja mitä se vaatii. finnbuild.messukeskus.com/ Kasvunälkäisimmät start up ja start again -yrittäjät, sijoittajat ja yritysasiantuntijat kokoava Kasvu Open Karnevaali järjestetään tänä vuonna digitaalisesti Kasvu Open -yhteisössä 27.-29.10.2020. Ilmoittautuminen on jo avoinna. Torilla ihmiset voisivat jakaa ja vaihtaa kaikkea tavaroista ja hävikkiruuasta lähtien aina palveluihin ja taitoihin.” Ohjelmatiedot löytyvät Instagramista kiertotalouskarnevaali-tililtä. marraskuuta vuonna 2021. Se teki todella iloiseksi ja toiveikkaaksi.” Juhlan jälkeen torille Kukkonen toivoo, että karnevaali innostaisi ihmisiä tekemään aiempaa kestävämpiä valintoja omassa elämässään. JULIA KUKKOSEN kesätyö oli toteuttaa Turkuun kiertotalouskarnevaali. Turun kaupunki palkkasi hänet heinäkuun puolivälissä kesätyöntekijäksi tekemään Turkuun kiertotalouskarnevaalia. Karnevaalissa korostuu, että kiertotalous onkin hauska asia. Uudet päivämäärät ovat 13.-15.4.2021. ”En ole aikaisemmin tajunnut, miten paljon insinööritason ratkaisuista löytyy jo kiertotalousosaamista. Kukkonen on vaikuttunut myös Topinpuiston kiertotalouskeskuksesta ja siitä, kuinka poistotekstiilien kierrätystä edistetään tutkimushankkeilla. 15.4.2021 järjestetään lisäksi WCEF-tapahtuma sekä Hollannissa että verkossa. Hän itse pitää kiertotalouden ratkaisuja keinona päästä kohti 1,5 asteen mukaista, perustavanlaatuisesti kestävää elämäntapaa. Tuottajavastuuiltapäivää vietetään Tampere-talolla 4. Seuraavan kerran Habitare-tapahtuma järjestetään perinteiseen ajankohtaansa eli syyskuussa, 15.-19.9.2021. Kukkonen pitää ajatusta kiertotalouskarnevaalista herkullisena ja ihanana: ”Normaalisti kestävän kehityksen ajatukset tuodaan usein esiin negaation kautta: Sanotaan, että älä tee sitä tai tätä. kasvuopen.fi/karnevaali-2020/ Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan marraskuinen Tuottajavastuuiltapäivä siirtyy vuoden päähän. Esimerkiksi 22.-23. Kansainvälisen jätealan kattojärjestön ISWAn maailmankongressi piti järjestää Rotterdamissa syyskuun lopussa. industriemedien.at/project/rethinking-waste/ Kansainvälinen maailman kiertotalousfoorumi, Sitran organisoima World Circular Economy Forum eli WCEF, pidetään täysimittaisesti seuraavan kerran Torontossa syyskuussa 2021. Jäteveden käsittely siis tuottaa energiaa ja kierrättää ravinteita. Audioperformanssin voi ladata omalle laitteelle ja kuunnella sitä samalla, kun kävelee veden kierron mukaisen reitin Turun keskustassa. Vielä syyskuun puolivälissä on tiedossa karnevaalin loppuhuipennus. Häntä inspiroi esimerkiksi Kakolan jätevedenpuhdistamon toiminta ja vesien kierto. habitare.messukeskus.com/ Kiertotalouden startup-tapahtuma FRUSH pidetään tämän syksyn sijasta Forssan Kehräämöllä 21.-22.4.2021. Kiertotaloutta insinööritasolla Kukkonen kertoo yllättyneensä siitä, että kiertotaloutta sovelletaan jo niin paljon Turun kaupungin eri sektoreilla ja jopa teollisuudessa, suurissa, järjestelmätason kokonaisuuksissa. Projektin rahoitus tulee Sitran kesätyötä kiertotaloudesta -kampanjasta. ”On ihanaa olla tuomassa näin tärkeää asiaa esille juhlan kautta”, Kukkonen sanoo. Sitä ennen kansainvälinen kiertotalousyhteisö pääsee kuitenkin kokoontumaan 29.-30. Jätevedestä käsiteltyä lietettä puhdistetaan maanparannusaineeksi. ”Olen inspiroitunut vapaaehtoisvoimin pyörivästä ”Really, really free market” -torin ideasta. Julia Kukkonen organisoi Turkuun kiertotalouskarnevaalia. ISWA on siirtänyt tapahtumatoimintansa verkkoon, mikä avaa mahdollisuuksia osallistua asuinpaikasta riippumatta. syyskuuta ISWA pitää webinaarin otsikolla Rethinking Waste. lokakuuta 2020 teemalla Kohti tulevaisuuden kiertotaloutta. Vaikka karnevaaliprojekti on lyhyt, Kukkonen toivoo, että se poikisi jatkoa. Yhteistyössä ovat mukana myös Turku AMK:n kiertotalousalan opiskelijat. Lisätietoa ohjelmasta: www.biokierto.fi. Vuodesta 1974 järjestetty rakentamisen ja talotekniikan tapahtumakokonaisuus FinnBuild siirtyy ensi kevääseen. Tunnelmassa on festivaalia ja yhteisöllisyyttä.” Karnevaaliaikana ympäri kaupunkia on toteutettu yksittäisiä taideteoksia, työpajoja ja tempauksia. Ohjelmatiedot päivittyvät osoitteessa www.jatehuoltopaivat.fi. frush.fi/home/ Suomen Biokierto ja Biokaasu ry suunnitteli Biotalouspäiviä marraskuuksi Tampereelle, mutta tapahtuma pidetään näillä näkymin etäyhteyksin. tuottajayhteiso.fi Aluksi marraskuulle siirretyt Habitare-messut peruuntuvat kokonaan tältä vuodelta. syyskuuta 2020 pidettävässä WCEF Online -verkkotapahtumassa. Prosessissa syntyy biokaasua. https://www.instagram.com/ kiertotalouskarnevaali/ 41 UUSIOUUTISET 5|2020. Kukkonen työsti aiheesta vesiaudio-kävelyperformanssin, joka saa kuulijan miettimään, mistä juomavesi tulee ja minne se TE RO PA JU KA LL IO "En ole aikaisemmin tajunnut, miten paljon insinööritason ratkaisuista löytyy jo kiertotalousosaamista." KESÄTYÖNÄ KIERTOTALOUSKARNEVAALI Korona siirtää tapahtumia verkkoon ja ensi vuoteen JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 2020 järjestetään ennakkotiedoista poiketen verkkotapahtumana 6
SUOMALAINEN tutkimushanke löysi mikroskooppisen pientä muoviroskaa kaikista tutkimistaan vesieliöryhmistä Suomen rannikkovesissä ja Kallavedeltä Kuopion ympäriltä. elokuuta etäyhteyksin. Elokuussa päättyneessä Suomen Akatemian rahoittamassa nelivuotishankkeessa nimeltä Mikromuovit Suomen vesistöissä pystyttiin arvioimaan myös vesistöistä löytyvän muovin laatua sekä mikromuovien vaikutuksia vesieliöihin ja ihmissoluihin. . Pie"Meillä ei ole riittävästi tietoa, minkälaisia vaikutuksia kierrätysmuovit aiheuttavat vesieliöille." MIKROMUOVIA LÖYTYI SUOMEN VESIELIÖISTÄ nempien hiukkasten todentaminen olikin yksi hankkeen merkittävistä kehitysaskelista. Enemmän mikromuoveja löytyi Suomen rannikon ahvenesta, salakasta ja kolmipiikistä sekä Kallaveden ahvenesta ja muikusta. Tutkijat onnistuivat selvittämään hyvin pienten, yli 20 mikrometrin eli millimetrin tuhannesosan kokoisten muoviroskahippusten esiintymistä. Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Outi Setälä kertoo, että mikromuoveiksi lasketaan alle viiden millimetrin kokoiset hiukkaset. Parempia tutkimusmenetelmiä Tutkimuskonsortiossa olivat SYKEn Merikeskus sekä Itä-Suomen yliopiston SIB Labs. Euroopan kemikaalivirasto on esittänyt, että myös korkeintaan 15 millin kokoiset kuidut olisivat mikromuovia. Mantahaavi oli yksi tutkijoiden käyttämistä näytteenottomenetelmistä. Kaloissa mikromuovihippusia Avomeren silakasta, kilohailista ja kolmipiikistä löytyi hyvin vähän muovia. . Tulosten perusteella näyttää siltä, että mitä pienempiä hiukkasia pystytään näytteistä tutkimaan, sitä enemmän niitä löytyy. Kallavedestä löytyi vähemmän mikromuovia kuin keskieurooppalaisista järvistä aiemmin tehdyissä tutkimuksissa. Suomalaistutkimuskonsortio teki uraauurtavaa työtä näytteenottomenetelmien ja analytiikan kehittämisessä. Planktoneläimille oli jopa kohtalokasta joutua koetilanteissa veteen, johon oli liuennut metalleja ja orgaanisia yhdisteitä likaisista LDPE-muovipusseista ja autonrengaskumista. ”Tosin mikromuovimäärät olivat hyvin pieniä: vähemmän kuin gramman miljoonasosa mikromuovia per gramma kalaa”, tutkija Emilia Uurasjärvi Itä-Suomen yliopistosta tarkentaa. ”Muovija kumituotteiden kierrätysvaatimukset kasvavat, mutta meillä ei ole riittävästi tietoa, minkälaisia vaikutuksia nämä kierrätysmuovit aiheuttavat vesieliöille. Vesistöistä ja vesieliöistä löytyy eniten polyeteeniä, polypropeenia ja muita yhteiskunnassa yleisimmin käytettyjä muovilaatuja. Menetelmät kehittyivät nopeasti: Vielä hankkeen alkaessa vuonna 2016 tutkijat tunnistivat mikromuoveja mikroskoopin alla käsityönä. Korkeita mikromuovipitoisuuksia löytyi etenkin läheltä lumenkaatopaikkoja, satamaa ja jätevedenpuhdistamoa. Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi AN NE HU HT AL A AN NE HU HT AL A MA IJU LE HT IN IEM I MA IJU LE HT IN IEM I 42 UUSIOUUTISET 5|2020. Tutkimusasetelmassa likaiseen LDPE-veteen laitetut hankajalkaisäyriäiset kuolivat kymmenessä tunnissa. Kehitys eteni infrapunaspektroskopiaan niin, että loppuvaiheessa hiukkaset saatiin jo tunnistettua automaattisesti kuvantavalla FTIR-tekniikalla eli Fourier-muunnos-infrapunaspektrometrialla. Tutkimusta tarvitaan lisää”, sanoo Maiju Lehtiniemi. Uusien teknologioiden avulla pystytään tunnistamaan entistä pienempiä muovihiukkasia kattavasti, luotettavasti ja nopeasti. Tutkimuksen edetessä analysointimenetelmät automatisoituivat. ”Kehitimme merkittävästi kykyämme analysoida mikromuoveja Suomessa. Aluksi tutkijat tunnistivat mikromuovihippuset käsityönä mikroskoopista. Nämä menetelmät ovat jatkossa käytettävissä muussa tutkimuksessa”, sanoo Itä-Suomen yliopiston osahankkeen johtaja, tutkimusjohtaja Arto Koistinen. Kohtalokas muovivesi Laboratoriokokeissa muovi ja kierrätyskumi aiheuttivat stressiä planktoneliöissä ja liejusimpukoissa. Hankkeen päätösseminaari pidettiin 24. ”Kenttätutkimukset osoittavat, että mikromuoveja löytyy kaikkialta eli veden pintakerroksista, syvemmältä vesipatsaasta, meren ja järvien pohjalta sekä kaloista, simpukoista ja pohjaeläimistä”, vahvistaa tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE)
Akira Ropo sai parhaan scratch-tuloksen. Kannattaa tarkistaa viimeisin tilanne yksittäisten tapahtumien osalta myös järjestäjän kotisivuilta. Lämmin kesäsää suosi paikalle päässeitä jätealan toimijoita ja yhteistyökumppaneita: kentän mittari näytti kisapäivän päätteeksi 27 astetta. Raksa-messujen lisäksi messuvieraat pääsevät tutustumaan Pihapiiri-messujen antiin sekä käymään uutuustapahtumassa nimeltä Luontoretki, joka on suunnattu kaikille luonnossa liikkuville. lahdenmessut.fi Kiertotalous teemana FinnMateriamessuilla JYVÄSKYLÄN Messut Oy järjestelee FinnMateria-messutapahtumaa koronapandemian turvallisuusohjeet huomioiden. Rakentamisen suurtapahtuma Lahdessa LAHDEN Messukeskus valmistautuu vastaanottamaan turvallisuusohjeet huomioiden Raksa-suurtapahtuman kävijät ja näytteilleasettajat. Harri Salonen voitti miesten sarjan, Eva Palotie naisten sarjan. Tapahtumatietoja päivitetään Uusiouutisten verkkosivujen tapahtumakalenteriin. Parhaan scratch-tuloksen teki Jukka Mattila. Messutapahtuma pidetään Jyväskylän Paviljongissa 18.-19. Lahdessa järjestetään 25.-27. Sen vuoksi Uusiouutiset-lehti ei tässä painetussa numerossa julkaise tapahtumakalenteria. Molok Golf. 25-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä LHJ Group järjesti heinäkuun alussa kutsukilpailunsa Loimijoki Golfin kauniissa maalaismaisemissa Ypäjällä. Erikoismessut tarjoavat uusimman tiedon, tekniikan ja innovaatiot myös kaivosja kiviainesteollisuuden, metallinjalostuksen ja maarakentamisen toimijoille. Kisa kokosi jäteja kiertotalousalan toimijoita sekä muita LHJ Groupin yhteistyökumppaneita. Molok Oy järjesti onnistuneesti perinteisen Molok Golf -kutsukisansa elokuussa Nokia River Golfin uudistuneella River-kentällä. Tänä vuonna yhtenä tapahtuman kantavista teemoista on kiertotalous. Koronatapausten laannuttua kesällä myös jätehuoltoalan toimijat pääsivät kokoontumaan yhteisten golf-tapahtumien merkeissä. Voittajaksi pistebogey-sarjassa itsensä löi Esa Virta ja naisten sarjassa Tuula Rantala. Koronatilanne helpotti heinäkuussa Suomessa sen verran, että LHJ Groupin kutsukisa pystyttiin järjestämään Ypäjällä. marraskuuta. Koronapandemiaa hillitsevät turvavälit toteutuvat hyvin ulkona harrastettavassa, pienissä ryhmissä pelattavassa lajissa. Tapahtumakalenteri netissä KOSKA koronapandemian tilanne ja sen torjuntatoimet vaihtelevat, ei ole varmuutta, millä todennäköisyydellä ja missä muodossa syksylle suunnitellut tapahtumat, messut ja seminaarit pystytään järjestämään. Osanottajat kiittelivät hyviä järjestelyjä ja sitä, että hyvän mielen tapahtuma saatiin kuitenkin toteutumaan. Ensi kesänä on vuorossa jo 25. syyskuuta kolme rakentamisen, remontoinnin ja ympäristön messutapahtumaa samaan aikaan. Tapahtuma oli alun perin tarkoitus pitää jo toukokuussa, mutta koronatilanteen vuoksi otettiin pieni aikalisä. www.finnmateria.fi Molokin perustaja Veikko Salli (vas.) jakoi Veikon malja -kiertopalkinnon parhaan scratch-tuloksen tehneelle Akira Ropolle. AN NE HU HT AL A JE NN Y KO NT IO AN NE HU HT AL A AN NE HU HT AL A MA IJU LE HT IN IEM I 43 UUSIOUUTISET 5|2020. https://www.uusiouutiset.fi/tapahtumat Jätehuoltoala kokoontui golfaten GOLF-HARRASTUS on kasvattanut tänä kesänä suosiotaan
Uuden osaamisen yhdistäminen työssä olevien vahvaan ammattitaitoon tuo hyviä tuloksia. Usein muutoksen aikaansaaminen on nopeampaa kouluttamalla työssä olevaa työvoimaa, jolloin vaikutukset siirtyvät välittömästi työelämän arkeen. Korkeakoulut ovatkin jo ryhtyneet toimenpiteisiin osaamisvajeen täyttämiseksi. Kiertotalousja ilmastotavoitteet edellyttävät muutoksia kaikilta toimialoilta. Aikuisten täydennyskoulutus onkin usein nopein ja tehokkain keino osaamisvajeen paikkaamiseksi. Esimerkiksi erikoisammattitutkinnon opintoihin kuuluu kehittämistyö, jonka avulla päästään nopeasti käsiksi akuutteihin haasteisiin ja kehitetään työpaikan toimintatapoja. Näin varmistetaan systemaattinen eteneminen kohti asetettuja tavoitteita. Nuorten kouluttaminen ilmastoasioissa on tärkeää, mutta työssä olevan väestön koulutusta ei tulisi kuitenkaan unohtaa. työkaluja osaamisen nopeaan kasvattamiseen. Sykli kouluttaa aikuisia, eri aloilla toimivia ammattilaisia ja asiantuntijoita ja tarjoaa tutkintokoulutusta, rekrytoivia koulutusohjelmia, täydennyskoulutusta sekä lyhytkoulutuksia. Suomen ympäristöopisto SYKLI on valtakunnallinen kestävän kehityksen ja kiertotalouden ja kouluttaja ja kehittäjä. Ilmastonmuutoksen käytännön osaajia tarvitaan nopeasti. Myös aikuiskoulutuksen rahoituksessa tulisi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen tuoma osaamistarve. Tämä asettaa paineita paitsi työelämälle myös koulutukselle. Uutta osaamista kaivataan erityisesti kyberturvallisuuteen, palveluosaamiseen ja liiketoiminnan uudistamiseen liittyen. Uutisen mukaan Suomi kouluttaa nuoria väärille aloille. Vuosittain Syklissä opiskelee noin 3000 ammattilaista. Parhaillaan monissa organisaatioissa tehdään strategiatyötä uusien kiertotalousja ilmastotavoitteiden täyttämiseksi. Työelämän näyttötutkinnot, muuntokoulutukset ja räätälöidyt lyhytkoulutukset ovat keskeisiä KOLUMNI EEVA HÄMEENOJA JA TARU UOTILA Eeva Hämeenoja on Suomen ympäristöopisto Syklin rehtori ja Taru Uotila koulutusjohtaja kiertotalouden alueella. E linkeinoelämän Keskusliitto EK otti toukokuussa kantaa koulutuksen painopisteiden muuttamiseksi (Yle 17.5.2020). Henkilöstön ilmasto-osaaminen suhteessa muuttuviin vaatimuksiin tulisi sisällyttää osaksi strategiaa ja toimenpiteitä. Koulutuksia räätälöimällä pystytään myös parhaiten vastaamaan kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin. ILMASTONMUUTOKSEN KÄYTÄNNÖN OSAAJIA TARVITAAN NOPEASTI. TYÖELÄMÄ KAIPAA ILMASTO-OSAAMISTA Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali viidentoista vuoden kuluttua. Eeva Hämeenoja Taru Uotila 44 UUSIOUUTISET 5|2020
89 euroa) . UU20_A4.indd 1 27.8.2020 14.36. ”Paljon työhöni liittyvää, uusinta tietoa.” ”Tällä alalla Uusiouutiset on ihan must!” ”Kiertotalousalan keskeiset uutiset tiiviissä paketissa.” Uusiouutiset-lehti: • tukee ammattitaitoa, osaamista sekä päivittäisen työn tekemistä • auttaa pysymään ajan hermolla alan kehityksessä • avaa lainsäädännön taustoja ja ennakoi tulevia muutoksia • kokoaa uutiset, hankkeet, tutkimustiedon, tapahtumat ja teknologiset innovaatiot • tarkastelee jätehuoltoa ja kiertotaloutta monipuolisesti, kiinnostavasti ja ajankohtaisesti. Tilaa Uusiouutiset kestotilauksena nyt kampanjahintaan 69 euroa (norm. Kun tilaat viimeistään 30.9.2020, saat kiitoksena Nolla-käsidesin, joka tehoaa myös koronavirukseen. www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Tilaa kiertotalouden erikoislehti töihin tai kotiin! Joko sinulle tulee Uusiouutiset
Sisätyöt ja laitetoimitukset alkaisivat ensi keväänä. ”Tällä hetkellä siihen ei pysty Suomessa vielä kukaan, mutta ensi vuonna me pystymme”, laitospäällikkö Laura Tokeensuu lupaa. Tähän se nousee, uuden ajan kierrätyslaitos, esittelevät Laura Tokeensuu (vas.), Mauri Lielahti ja Tutu Wegelius-Lehtonen. T yömaalla on ollut täysi tohina päällä toukokuusta alkaen, jolloin tontille rakennettiin tie. Pakkauspahvit ja suojamuovit siirretään rakennusjätelinjalta kaupan ja teollisuusjätteen linjalle. Ainakin yhtä tärkeää kuin suuret volyymit on lajittelun laatu. RAKENNUSJÄTE JALOSTUU TIEDOLLA Vantaalle valmistuva Remeon käsittelylaitos nostaa rakennusjätteen kierrätysastetta. Toinen linja lajittelee kaupan ja teollisuuden jätteitä 60 000 tonnin vuosivauhdilla. Edellytykset muovien kierrätysasteen merkittävään nostamiseen ovat siten olemassa. Täyteen vauhtiin päästessään rakennusjätteen käsittelylinja pystyy prosessoimaan 120 000 tonnia tavaraa vuodessa. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, kaupallinen tuotanto käynnistyy loppuvuodesta 2021. Yksi suurimpia ongelmia rakennusjätteen käsittelyssä on siihen sekoittunut hienon hieno kiviaines, jonka osuus koko jätemassan painosta on jopa 30 prosenttia. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan rakennusjätteen kierrätysasteen tulisi nousta tänä vuonna 70 prosenttiin. Nollatavoite on vaikea, sillä rakennusjätteen seassa on aina jonkin verran myös sinne kuulumatonta tavaraa lenkkikengistä lähtien. KIPSIJÄTE JA ERISTEVILLA KANNATTAISI EROTELLA JO TYÖMAALLA. Jäljelle jäävä rejektikin pystytään hyödyntämään energiantuotannon polttoaineena. Yli satamillisten kappaleiden lajittelu on roboteille jo helppoa kuin heinänteko. Hallin toisesta päästä syötetään jätekuormia, ja toisesta päästä tulee ulos rejektiä. PEKKA KARPPINEN TEKSTI JA KUVAT Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön. Maarakennustöiden jälkeen päästiin paaluttamaan, ja loppukesällä olivat vuorossa anturan ja pohjalaatan valut. Yksi sen mahdollisista osoitteista on naapurissa sijaitseva Vantaan Energian jätevoimala. Kahden ensimmäisen lajitteluvaiheen jälkeen linjalla kulkee enää isoja materiaalinpaloja: puuta, betonia, metallia ja paksuja muoveja. . Linjastot tuottavat aiempaa puhtaampia raaka-ainejakeita uusiokäyttöön. ”Aidosti kierrätyskelvottoman rejektin osuus rakennusjätteestä on pieni, ehkä alle kymmenen prosenttia”, kuuluu Lielahden valistunut veikkaus. Periaatteessa rejekti voitaisiin ajaa lajittelulinjaston läpi uudelleen, jolloin sen määrä kutistuisi entisestään. Rungon pystyttämisen aloituspäiväksi on aikataulutettu 15. Tiilistä, laatoista, hiekasta ja sementistä koostuvaa ”jauhoseosta” on saanut hyödyntää vain vanhojen kaatopaikkojen peittämisessä, eikä tätäkään tarvetta kohta enää ole. Rakennusja muun teollisuuden sekä kaupan jätteiden käsittely saman katon alla tuo lajitteluun synergiaa. Alle 10% rejektiä Käsittelylinjat kulkevat rinnakkain saman katon alla. syyskuuta. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ Rakennusjätteestä erotellaan ensin kiviainekset, sitten pahvit ja muovit. Hallin pitäisi valmistua vielä tämän vuoden puolella. 46 UUSIOUUTISET 5|2020. Käyttökelpoiset materiaalit noukitaan pois matkan varrella. ”Uudessa laitoksessamme nykyinen ongelmajae jalostetaan erillisiksi kiviainesjakeiksi, joista jokainen täyttää maarakennusasetuksen kriteerit”, kertoo materiaaleista ja laitostoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Mauri Lielahti
47 UUSIOUUTISET 5|2020. ”Keräämämme datan avulla olemme oppineet ymmärtämään omaa materiaaliamme paremmin”, Tokeensuu sanoo. Rakennusjätettä sekä teollisuuden ja kaupan jätettä käsittelevä laitos sijoittuu Vantaan Energian ja Remeon muodostamaan kiertotalouskeskittymään nykyisen jätevoimalan viereen. Suurimmat haasteet eivät yleensä ole teknisiä vaan taloudellisia. Älykkäät teknologiat ja prosessit mukautuvat maailman muuttuviin tarpeisiin ja uudistuvaan lainsäädäntöön. Ja mikä harmillisinta, kipsija villapöly heikentävät huomattavasti muiden raaka-ainejakeiden laatua. ”Ja sitä kautta olemme opettaneet robotteja eli tartuntakäsiä keskittymään oikeisiin asioihin ja poimimaan arvokkaimmat jakeet jätesumasta”, Lielahti jatkaa. Voittajaksi valitussa ehdotuksessa oli hahmoteltu helppo kierrätysprosessi, jossa puu muuttuu kestäväksi tekstiilikuiduksi. Suomalaisella metsäteollisuudella jos millä olisi muskeleita puupohjaisten uusiotuotteiden skaalaamiseen. Muiden materiaalien erottelu onnistuu helpommin ja laadukkaammin uudenaikaisissa kierrätyslaitoksissa. Silti vuoden 2020 reaalitodellisuudessa on yhä rakennusjätettä, jonka edessä fiksuinkin lajittelurobotti joutuu nostamaan kätensä ylös: kipsi ja eristevilla. Kun syntyy riittävästi ideoita, jotkin varmasti kantavat”, Mauri Lielahti rohkaisee. Vantaan Pitkäsuolle kolmikätisiä superlajittelijoita tulee neljä kappaletta. Sahanpurustakin pitäisi pystyä tekemään lastulevyn lisäksi myös jotain muuta. Kaupan ja muun teollisuuden jätteen osalta tietopohjaa on täydennetty teettämällä valtava määrä testejä eurooppalaisilla laitevalmistajilla sekä simuloimalla erilaisia toimintatapoja. Turun ammattikorkeakoulussa järjestetyssä innovaatiokilpailussa nousi esille monia mielenkiintoisia ideoita. Siitä tehtävästä biohajoavasta kankaasta saataisiin vahvoja suojapeitteitä rakennuksille. . ”Olisi mahtavaa, jos rakennusjätteen ympärille syntyisi arvoverkosto tai klusteri, jossa yritykset tarttuvat hanakasti entistä puhtaampiin raaka-ainejakeisiin ja keksivät niille fiksua käyttöä.” 120 000 Tekoälyrobotit riviin Toistaiseksi Remeo käsittelee asiakkaittensa rakennusjätteet Helsingin Viikissä vuonna 2014 startanneessa laitoksessa, jonka kapasiteetti on noin 30 000 tonnia vuodessa. Kiertotalouden toimijoiden tulisi etsiä kierrätysmateriaaleille uusia käyttökohteita yhteistyössä eri teollisuudenalojen kanssa. Siellä työn tekee yksi ZenRoboticsin kehittämä kolmikätinen robotti. Kertyvän kierrätystiedon kanssa halutaan olla mahdollisimman avoimia, koska pitkässä juoksussa avoimuudesta hyötyvät kaikki, tähdentää hankinnoista ja projektihallinnasta vastaava johtaja Tutu Wegelius-Lehtonen: ”Olemme tekemässä uraauurtavia asioita. Koska rakennustyömailla on rajallisesti tilaa kierrätyslavoille, olisi siellä jatkokäsittelyn kannalta järkevää keskittyä juuri kipsilevyjen ja eristevillojen lajitteluun. Haluamme teknologian menevän eteenpäin datamme avulla.” Villa ja kipsi erilleen Tavoitteena on luoda toimintamalli, jota voidaan parantaa jatkuvasti. ”Innovaatiot tapahtuvat jokapäiväisessä tekemisessä, ja se, mikä tänään keksitään, on jo ensi viikolla käytössä”, Wegelius-Lehtonen kuvailee pelin henkeä. Uusiotuotteidenkin investointija tuotantokustannusten on oltava järkeviä. SUOJAPEITTEITÄ PUUJÄTTEESTÄ. Siksi on oleellista, että jatkokehitämme prosesseja seuraavalle tasolle yhdessä laitetoimittajien kanssa. Syntypaikkalajittelun ja laitosteknologian rinnalla tulisi kehittää materiaalien käytön suunnittelua, jolla vähennetään syntyvän jätteen määrää. Kuudessa vuodessa tietämys rakennusjätteen koostumuksesta on lisääntynyt huikeasti. Tärkeää olisi, että innostusta löytyisi yhtä lailla ideapajoista, startup-yrityksistä kuin suurteollisuuden toimijoiltakin. ”En voi luvata, että tällaisia uusiopeitteitä löytyy kaupoista ihan pian, mutta suhtaudumme vakavissamme kaikkiin uusiin ideoihin ja mietimme, mitä niistä kannattaisi lähteä viemään eteenpäin. VIIME KEVÄÄNÄ Remeo Oy haastoi opiskelijat keksimään uusia tapoja rakennustyömailla syntyvän puujätteen kierrättämiseen. Tutu Wegelius-Lehtonen on huolissaan siitä, osataanko yhä edistyksellisemmän jätteenkäsittelyn saavutuksia hyödyntää riittävästi. Uutta laitosta ei lukita tietynlaiseen prosessiin koko elinkaareensa ajaksi, vaan se on opetettavissa uusille tavoille. Viikin data on toiminut pohjana Pitkäsuon laitoksen suunnittelulle. Teknologinen prosessi elää ja kehittyy jatkuvasti karttuvan datan pohjalta. Erilliskerättyinä ne ovat täysin uusiokäytettäviä, mutta hienontuessaan muun jätteen sekaan on niiden erottelu käytännössä mahdotonta. Rakennusjätteelle asetettu 70 prosentin kierrätystavoite jää toteutumatta, jos puulle ei keksitä muuta käyttöä kuin sen polttaminen energiaksi. Remeon Vantaan uuden laitoksen rakennusja purkujätteen käsittelylinjasto voi käsitellä näin monta tonnia jätettä
Potentiaalisimmat yritykset etenevät automaattisesti Kasvu Open kauden 2020 TOP 60 -finalistijoukkoon. Wärtsilän sijoitus vauhdittaa liiketoiminnan kasvua. K okkolalainen Clewat Oy kehittää ja valmistaa vesistönpuhdistusaluksia, joilla voi siivota vesistöistä muoviroskaa, öljyä tai levää. Synteettistä polttoainetta Lappeenrantalainen Soletair Power Oy kierrättää hiilidioksidia uusiutuvaksi synteettiseksi ja päästöttömäksi polttoaineeksi. CLEWAT JA SOLETAIR VOITTIVAT KASVUPOLUN Bioja Kiertotalouden Kasvupolun potentiaalisimmiksi kasvuyrityksiksi on valittu Soletair Power Oy sekä Clewat Oy. ELINA SAARINEN CLEWAT JA PEKKA PUHAKKA, KUVAT PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ "Maailman pelastaminen on missiomme, ja yritystoiminta on paras tapa tuon tavoitteen saavuttamiseen." säilman laatua sekä lisätään työtehokkuutta ja kognitiivista suorituskykyä. ”Maailman pelastaminen on Clewatin missio. Tuomaristo piti yrityksen innovaatiota ja patentoitua teknologiaa kiinnostavana ratkaisuna ajankohtaiseen haasteeseen. Soletair Powerin yrittäjä Petri Laakso uskoo, että synteettiset polttoaineet ovat ratkaisu tulevaisuuden energiatarpeisiin: ”Vaikka tulevaisuudessa liikenne sähköistyy voimakkaasti, tarvitsevat esimerkiksi pitkien matkojen laivat ja lentokoneet vielä pitkään hiilivetyjä polttoaineeksi”, hän pohti kesällä Soletairin tultua valituksi mukaan Kasvupolulle. Clewat on perustettu pelastamaan maailman meriä ja vesistöjä roskasta. . Samalla parannetaan si. Tuomaristo kehui yrityksen patentoitua teknologiaa, uskottavaa tiimiä sekä bisnesidean ajankohtaisuutta. Hiilidioksidi kerätään kiinteistöistä. Toistakymmentä yritystä polulla Bioja Kiertotalouden Kasvupolun maksuttomaan sparraukseen valittiin tänä vuonna kaikkiaan 15 alan yritystä. Kasvuyritystapahtuma Kasvu Open Karnevaalin 27.-29.10.2020 yhteydessä finalistijoukosta valitaan kauden TOP 10 ja voittajat. 48 UUSIOUUTISET 5|2020. Clewatin vesistön puhdistusaluksilla ve destä saa pois esimer kiksi muoviroskaa. Finalistit saavat kolmannen maksuttoman sparrauspäivän tänä syksynä. Soletair Power kaappaa laitteillaan hiilidioksidia sisä ilmasta. Karnevaali pidetään tänä vuonna etäyhteyksin koronapandemian takia. Kasvupolulle osallistuivat myös Aisti Corporation Oy, Biovaaka Oy, Blokgarden Oy, Durat, Ecolution Oy, Gashub, Hovi Creative, Isokummun kehräämö Oy, Kamu Collective Oy, Manna Insect Oy, Nanopar Oy, Suomen Hampputuotteet Oy ja Vesi-Eko Oy. Uskomme yritystoiminnan olevan paras organisaatiomuoto tuon tavoitteen saavuttamiseen”, sanoi markkinointija viestintäpäällikkö Meri Maijala Uusiouutisille, kun lehti esitteli kesällä Bioja Kiertotalouden Kasvupolulle valitut yritykset. Bioja Kiertotalouden Kasvupolun kasvupolkukumppaneina ovat tänä vuonna toimineet VTT, Kemira, Plänet B, Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Keski-Suomen liitto. Myös kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on toiminut yritysten kasvupolkukumppanina. Tuomaristo näkee uskottavan tiimin tuovan potentiaalia kansainvälisille markkinoille
Kiilto Family Oy Kiilto Family Oy:n yhtiökokous on nimittänyt Kiilto Family -konsernin emoyhtiön Kiilto Family Oy:n hallituksen uusiksi jäseniksi kauppatieteiden maisteri Eija Hietavuon ja kauppatieteiden maisteri Anssi Tammilehdon. Illikaisen 25 palvelusvuoden aikana toimialue laajeni ja yhdyskuntajätteen jätehuolto kehittyi yhä teollisemmaksi ja laitosmaisemmaksi muuttuen osaksi kiertotaloutta. Andelin siirtyi Swecolle Skanskalta, jossa hän toimi ympäristöpäällikkönä. Sweco Finland Oy TkL Mia Andelin on nimitetty Sweco Finlandin kestävän kehityksen johtajaksi (CSO) 10.8.2020 alkaen. Molok Oy on oman alansa edelläkävijä ja työskentelemme tärkeiden, vastuullisten ja ajankohtaisten asioiden parissa, mikä tekee tehtävästä erityisen kiinnostavan”, Penttinen kertoo. Maljanen on tutkinut jo pitkään ympäristön mikrobiologisia prosesseja osana ilmaston lämpenemistä. Molok Oy Molok Oy:n hallitus on nimittänyt Marko Penttisen yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 3.8.2020 alkaen. Kiertokaari Oy:n toimialue kattaa tänä päivänä yhdeksän kuntaa, joista kahdeksan on omistajakuntia. Hopeinen ansiomerkki myönnetään 20 ja 25 vuoden työskentelystä saman työnantajan palveluksessa, itsenäisestä yrittämisestä tai pitkäaikaisesta työstä luottamushenkilönä. Eija Hietavuo toimii Senior Vice President Sustainability -tehtävissä Stora Enson Packaging Materials -divisioonassa, jonka johtoryhmään hän myös kuuluu. Anssi Tammilehto toimii Nesteellä Vice President, Business Finance -tehtävissä. NIMITYKSIÄ MARKKU ILLIKAISELLE HOPEINEN ANSIOMERKKI . ”Tartun innolla tähän tarjottuun mahdollisuuteen jätealan paraatipaikalla. Hietavuolla on yli 20 vuoden kokemus erilaisista kestävän kehityksen kansainvälisistä rooleista. Markku Illikaisen jäätyä eläkkeelle toimitusjohtajan tehtävän ottaa vastaan Sami Hirvonen. Hallituksen toukokuun kokous oli Illikaisen viimeinen toimitusjohtajan roolissa, sillä hän jäi eläkkeelle. Yhteistyö LUKEn kanssa on jatkunut jo noin 20 vuotta ja mahdollistaa puitteet korkeatasoiseen nurmien hiilen ja typenkiertoon liittyvään tutkimukseen”, hän toteaa. Hänen edeltäjänsä Pekka Kuusela jatkaa uuden toimitusjohtajan neuvonantajana erikseen sovitun ajan. Kuvassa Sami Hirvonen, Markku Illikainen ja Jani Törmi. Ansiomerkin luovutti Illikaiselle toukokuussa yhtiön hallituksen kokouksessa Kiertokaaren hallituksen puheenjohtaja Jani Törmi. 25 VUOTTA Oulun Jätehuollon ja sittemmin Kiertokaaren toimitusjohtajana työskennelleelle Markku Illikaiselle on myönnetty kauppakamarin hopeinen ansiomerkki hyvästä ja pitkäaikaisesta työstä kunnallisen jäteyhtiön palveluksessa. Toinen melko uusi tutkimusaihe on ollut maaperän typpihapoke(HONO)-päästöt, johon Maljanen sai Suomen Akatemian hankerahoituksen vuosille 2015–2020. Hallitusjäsenten valinnassa painotettiin ympäristöosaamista. Jätehuollosta tuli kiertotaloutta Markku Illikainen aloitti Oulun kaupungin ja kolmen muun kunnan jätehuoltolaitoksen johtajana 1995. ”Nämä aiheet ovat tuoneet tutkimusrahoitusta, ja meneillään on useita hankkeita Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikan kanssa. Itä-Suomen yliopisto Marja Maljanen on nimitetty ekologisen ympäristötieteen professoriksi. BioGeoKemian tutkimusryhmän professorina toimiva Maljanen kertoo, että maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjen hillintä ja hiilineutraaliin ravinnontuotantoon pyrkiminen ovat nyt voimakkaasti esillä biogeokemian tutkimusalalla. KIE RT OK AA RI 49 UUSIOUUTISET 5|2020. Maljanen on toiminut myös useissa tehtävissä yrityksissä, teollisuudessa ja terveystarkastajan sijaisena, sekä tutkimusapulaisena silloisessa KTL:ssä. Andelinilla on 20 vuoden kokemus kiinteistöalan ja kestävän kehityksen tehtävistä. Sweco tähtää hiilineutraaliksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Andelin vastaa Swecolla vastuullisuuden ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä yhdessä liiketoimintajohdon kanssa sekä toimii osana Sweco-konsernin kestävän kehityksen verkostoa. Lisäksi Andelin johtaa Swecon hiilineutraaliustavoitteen toteutumista Suomessa. Penttisellä on pitkä kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta sekä valmistavasta teollisuudesta. Aiemmin Andelin on työskennellyt muun muassa Pöyryllä kiinteistökauppoihin liittyvän konsultoinnin ja vastuullisuusviestintään liittyvien tehtävien parissa. Aiemmin hän on työskennellyt toimitusjohtajan tehtävissä muun muassa Componenta Oyj:ssä ja Komas Oy:ssä. Illikaisen johtamasta organisaatiosta tuli itsenäinen liikelaitos 1995 ja vuonna 2015 osakeyhtiö. Kuopion yliopistosta tohtoriksi vuonna 2003 väitellyt Maljanen on toiminut apulaisprofessorina ja Suomen Akatemian post doc -tutkijana sekä dosenttina
Seabin Instagramissa @seabin_project ja Facebookissa @seabinsuomi OPISKELIJOILTA EL LA RA SIM US 50 UUSIOUUTISET 5|2020. Kestävä muovivallankumous toteutuu yhteistyöllä. Hankkeet ovat erinomainen esimerkki tiedon jaosta ja yhteistyön toimivuudesta. SAARA AHTAANLUOMA JA ELLA RASIMUS Aurajoen meriroskiksesta on löytynyt paljon muovia, etenkin mikromuovia, kertakäyttöaterimia, ruokapakkauksia ja muuta kertakäyttömuovia. Aurajoen meriroskiksesta on löytynyt paljon muovia, etenkin mikromuovia, kertakäyttöaterimia, ruokapakkauksia ja muuta kertakäyttömuovia. K ansainvälinen yhteistyö Bioplastics Europe -hankkeessa tukee uusia ratkaisuja liittyen erityisesti biopohjaisiin ja biohajoaviin muoveihin ja edistää kiertotaloutta. Bioplastics Europe -hanke Instagramissa @bioplastics_eu. Löydöt auttavat ymmärtämään, mitkä ovat tärkeimmät roskien lähteet ja laadut, miten priorisoidaan jätehuolto ja muut tarvittavat toimenpiteet ja miten voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta muovien aiheuttamista ongelmista vesiympäristössä. Olemme olleet mukana myös Seabin-projektissa, jonka parissa pääsimme todistamaan, että muovi on kestävää, niin hyvässä kuin pahassa. Kestävästi tuotetulla muovilla on osansa toimivan ja kestävän yhteiskunnan luomisessa. Aurajoen Seabin-roskiksen sisältöä on analysoitu. . Vaikka muoveilla on ratkaistu monia ympäristöongelmia, esimerkiksi vähennetty ruokahävikkiä, ja ne ovat tärkeitä monissa eri yhteiskunnan toiminnoissa, on tärkeää ymmärtää niiden haitat, kuten kertakäyttömuovien elinkaaren lyhyys ja muovien hajoamattomuus. Mielestämme on tärkeää, että muovien ongelmista puhutaan. Meriroskikseen päätyneet jätteet lajiteltiin, punnittiin ja kirjattiin muistiin. Seabin on Australiasta lähtöisin oleva meriroskis, joka on kehitetty ehkäisemään merten ja erityisesti satama-alueiden roskaantumista. Yhteistyön merkitys tulee esille varsinkin silloin, kun halutaan kehittää ympäristöä säästäviä innovatiivisia ratkaisuja, jotka pohjautuvat tutkimustuloksiin ja käytännön kokeiluihin. Jaoimme Seabin-projektin tuloksia Bioplastics Europe -hankkeen Instagram-tilillä, sillä molemmat hankkeet toimivat saman ongelman parissa. Se, mitä roskiksesta löytyy tai ei löydy, kertoo, miten asiat toimivat paikallisesti ja mitä toimenpiteitä täytyy tehdä. Turun Vierasvenesataman henkilökunta tyhjentää Seabinin säännöllisesti. Lisäksi päätehtävänämme on ollut hankkeen Instagram-tilin päivitys ja ylläpito. Olemme työskennelleet opiskelija-assistentteina hankkeessa vuoden 2020 alusta. Lisätietoja hankkeesta voit lukea osoitteesta bioplasticseurope.eu. Turku AMK:n opiskelijat tyhjensivät sen kahden viikon ajan heinäkuussa tutkimustarkoituksiin. Työtehtäviimme on kuulunut monipuoliset hommat liittyen esimerkiksi tiedonhankintaan, raportointiin ja materiaaliselvityksiin. Wärtsilän Turun kaupungille lahjoittama meriroskis sijoitettiin Aurajoen vierasvenesatamaan ensimmäisen kerran kesällä 2017. KESTÄVÄ MUOVIVALLANKUMOUS! Kansainvälinen Bioplastics Europe -hanke yhdistää yrityksiä, korkeakouluja ja tutkijoita työskentelemään saman kansainvälisen muoviroskaongelman parissa
mainosaineistot 13.1. Kasvu Open Kiertotalouden Kasvupolun tapahtuma. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. Uusiomaarakentaminen ja kestävä rakentaminen. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. Biokaasu ja -energia. Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku syyskuussa. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Ruokahävikki. Asumisen jätehuolto. Kasvu Open -tapahtumat. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Vihreät julkiset hankinnat. Mediakortti 2020 AIKATAULU, OSATEEMAT JA ERIKOISJAKELUT Numero Ilmestyy Osateemat Erikoisjakelut, tapahtumat 1/20 3.2.2020 varaukset 7.1. Kiertovoimapäivillä 2.–3.12.2020 7/20 11.12.2020 varaukset 10.11. Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaari 2021. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Jätehuoltopäivät lokakuussa. Bioja ravinnekierrot. Kiertotalouspäivä 27.5.2020 webinaarina. Biotalouspäivillä marraskuussa. mainosaineistot 22.5. Raksa-messut 13.–15.3.2020 Lahti. Jätteen keräys ja kuljetus. Vastuullinen kuluttaminen ja kauppa. 3/20 29.4.2020 varaukset 30.3. Muovijäte ja uusiomuovit. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Bioja ravinnekierrot. Hiilineutraali rakentaminen. mainosaineistot 11.2. Vesi, jätevesi ja liete. Kiertotalouden bisnesmallit. YTP ry:n seminaari 31.3.2020. mainosaineistot 18.11. Arvoaineet ja kemikaalit. Älykäs kiertotalous. Raksa-messut 25.–27.9.2020 Lahti 6/20 4.11.2020 varaukset 5.10. Älykäs kiertotalous. Kestävät kaupungit. Tapahtumiin on tullut muutoksia koronapandemian vuoksi. mainosaineistot 21.8. Kasvu Open Karnevaali lokakuussa. Erikoisjakelu kaupan alalla. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.”. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. Uusiomateriaalit ja muovit. Ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. Tarkista viimeisimmät tiedot tapahtumajärjestäjien sivuilta 4/20 12.6.2020 varaukset 12.5. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. Jätteen keräys ja kierrätys. Sähköja elektroniikkaromu ja akut. Biotalous ja vastuullinen teollisuus. Uusiokuidut, puu ja paperi sekä tekstiilit. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. 5/20 14.9.2020 varaukset 11.8. mainosaineistot 13.10. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. 2 /20 5.3.2020 varaukset 4.2. Kasvu Open -tapahtumat. mainosaineistot 6.4. Kiertotalousopinnot. Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku 18.3.–1.4.2020