Uusiouutiset 5/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

5|2021 JÄTEKESKUSTYÖSSÄ ON SUOJAUDUTTAVA KAASUILTA JA VIRUKSILTA NÄMÄ OVAT NYT KIERTOTALOUDEN KIINNOSTAVIMMAT YRITYKSET Vaate kiertoon kotimaassa Sijoittaja: huomioi luontoriski! HA NN AKA ISA HÄ MÄ LÄ IN EN
09 276 6980 onniforselloy Kasvuyritystapahtuma Kasvu Open Karnevaali 27.-28.10.2021, digissä — osallistu mistä vain joustavasti! Karnevaalin monipuolinen ohjelma ja laajat verkostot ovat yrittäjän käytössä maksuttomasti. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. » kasvuopen.fi/karnevaali-2021
Lisätietoja hankkeesta: Visa Kivisaari ja Ella Lahtinen, etunimi.sukunimi(@)figbc.fi Lue lisää: rakennakiertotaloutta.fi KIINTEISTÖJA RAKENTAMISALAN KIERTOTALOUDEN OSAAMISKESKUS netun ympäristön yhteistyöverkosto, joka on myös osa kansainvälistä World Green Building Council -verkostoa. RAKENNAKIERTOTALOUTTA.FI – KIERTOTALOUDEN OSAAMISKESKUS Green Building Council Finland on Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin kestävän rakenKiinteistöja rakentamisalan kiertotaloudesta liiketoimintaa! Kuva: Annika Miettinen • Kokoaa tietoa kiertotalousratkaisuista ja jalostaa sitä osaamiseksi KIRA-alalle. Tieto on kuitenkin hajallaan eri hankkeiden tuloksissa ja täytyy saada koottua ja jalostettua osaamiseksi koko alan käyttöön. Sen lisäksi Kiinteistöja rakennusalan kiertotalouden ammattilaiset -LinkedIn-ryhmä kutsuu keskustelemaan ja verkostoitumaan. Tavoitteemme on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi kaikkea kiinteistöja rakennusalan toimintaa. Käynnissä olevassa kiertotaloushankkeessamme olemme perustaneet Osaamiskeskuksen. Sellaista työtä emme pysty toteuttamaan yksin, vaan tarvitsemme sinun apuasi, kiertotalouden ammattilainen! Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää alan asiantuntijoiden verkostoitumista ja avointa kehityskeskustelua ja tiedonjakoa koko verkoston kesken. MAINOS fi_gbc_sivu.indd 1 fi_gbc_sivu.indd 1 19.8.2021 10.03 19.8.2021 10.03. Vinkkaa ryhmässä hankkeesi tuloksista, tapahtumista tai tulevista koulutuksista. Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa Kiinteistöja rakennusalan muutosta kohti kiertotaloutta. Lisäksi kiertotalous on mahdollisuus kasvattaa rakennusalan tuottavuutta. Lainsäädännöllisesti ja rahoituksessa rakennusmateriaalien valmistuksessa syntyviin päästöihin tartutaan yhä kovemmalla kädellä. VALMIIKSI PURESKELTUA TIETOA Tietoa kiertotaloudesta ja kiinteistöja rakentamisalan kiertotalousratkaisuista on jo olemassa runsaasti viime vuosien eri hankkeiden tuloksena. Kaikki mitä ympärillemme on rakennettu, on vaatinut valtavasti materiaalia, energiaa ja työtunteja. Tutustu Osaamiskeskuksen verkkosivuilla käynnissä oleviin KIRA-alan kiertotalouden kehityshankkeisiin, Referenssipankkiin ja Julkaisupankkiin. Kokoamalla yhteen paikkaan Kiinteistöja rakennusalan kiertotalouden tiedon ja alan ammattilaiset, haluamme vauhdittaa kiertotalouteen siirtymistä. Olemme myös koonneet yhteen esimerkkejä kiertotaloustuotteista ja -palveluista KIRAalalla ja koonneet hiilineutraalin kiertotalouden täydennyskoulutuspaletin KIRA-alan ammattilaisille. Kaikkiin näihin haasteisiin vastauksia antaa kiertotalous. • Hankkeen toteuttaa Green Building Council Finland Työja elinkeinoministeriön tuella 2020–2021. Päästöjen lisäksi neitseellisten materiaalien kulutus kasvattaa biodiversiteettikatoa ja onpa KIRA-ala toiseksi suurin jätteentuottajakin
no. vuosikerta 26 HA NN AKA ISA HÄ MÄ LÄ IN EN IN NO MO ST OR TH EX Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Sen turvin yritys voi alkaa rakentaa pilottilaitosta Kokkolaan. www.climatecalc.eu Cert. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Pohjantie 3, 8. krs, 02100 Espoo TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 32. SISÄLTÖ 5|2021 Mustankorkea Oy:n Jorma Palmu tietää, että jäte keskustyössä on suojauduttava monenlaisilta riskeiltä. Kiertotalouden mukainen bisnesmalli nousi kiertotalouden kiinnostavimpien ratkaisujen listalle. 37 Saunan kautta kahvitauolle 40 YT-näyttely varautuu koronatestein 41 Tapahtumia 42 Lukijat: Lehti nostaa kiertotalousalaa 44 Hyvää ruokaa hukkaan 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Muovi väheni pakkauskisassa 49 Wimao ja Luomoa pärjäsivät Kasvupolulla 50 Taiteen hiilijalanjäljillä Osateemoina uusiomarkkinat ja kiertotalouden bisnesmallit, älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut sekä ecodesign. Innomostin Maria Svinhufvud ja Sami Selkälä iloitsevat hyvin sujuneesta rahoituskierroksesta. 37 11 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 14 Joka kymmenes vaate käytettynä 16 Suomi tähtää vastuullisen muodin maaksi 18 Riihimäelle uusi muovijalostamo 20 Kiertotalouskikka 20 Osallistu lukijaäänestykseen 23 Kolumni: Mira Valkjärvi 24 Laskuja luonnolta 26 Kiertotalouden kiinnostavat listattu 31 Kuinka kiertotalous kauppasuhteisiin. Koronaviruksen ei kuitenkaan ole havaittu tarttuvan jätteistä. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 5|2021. Orthex valmistaa muovituotteita kierrätysmuovista. 34 Pitkäikäisiä puhelimia vuonna 2026
Prinssi korosti Northern Light Summit -tapahtumassa, että ihmisen toiminta on jo planeetan kestävyyden äärirajoilla ja että luonto on asetettava talouden keskiöön. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 5|2021. Peräti 86 prosenttia kaikista lukijakyselyymme vastanneista oli sitä mieltä, että Uusiouutiset-lehti on vaikuttanut myönteisesti vastaajan käsitykseen kiertotaloudesta. PRINSSILLE KIERTOTALOUTTA H einäkuun helteillä ylittyi eräs uutiskynnys. Kiertotalous-sana löytyi Suomen edellisen hallituksen ohjelmasta. Iltalehdissä aihe mainitaan harvoin. Myös sijoittajat ja rahoittajat ovat huomanneet kiertotalouden hyödyt. Toisaalta lehti on onnistunut houkuttelemaan myös aivan uusia, nuoria lukijoita aiheen pariin. Mutta että samaa viestiä vie brittikuninkaallinen! Tuntuu merkittävältä. Ihmiskunnan on lopetettava voiton tekeminen luonnon ja sen resurssien kustannuksella. Helsingin Sanomat uutisoi, että Iso-Britannian prinssi Charles oli pitänyt yritysjohtajille palopuheen ympäristön puolesta. Olikin ilo lukea äskettäisen lukijatutkimuksen tuloksia. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisää tietoa kiertotaloudesta ja sen potentiaalista, riskeistä ja parhaista toteutustavoista. Kun tutkijat selvittivät viime vuonna kiertotalous-termin tunnettuutta opiskelijakyselyssä, kiertotalous oli täysin tuntematon noin joka viidennelle vastaajalle. Suurelle yleisölle kiertotalous on terminä silti yhä melko vieras. Parhaassa tapauksessa kiertotalous tuo kestäviä voittoja paitsi yritykselle, sen omistajille ja asiakkaille, myös ilmastolle ja ympäristölle sekä ympäröivään yhteiskuntaan. Jo kuusi vuotta olemme välittäneet kiertotaloustietoa ja kertoneet yritysten, kuntien, kuntalaisten, jätehuoltoalan, tutkijoiden ja päättäjien tiestä kohti kiertotaloutta. Toimitaan niin, että kiertotalous kuuluu kaikille, niin linnoissa kuin liiketapaamisissa. Kiitokset palautteesta, lukijat! Jatketaan työtä yhdessä. Lehdellä on vankka vakituisten tilaajien joukko. Me kiertotalouden parissa toimivat olemme tienneet jo pitkään, että maailman pelastamisessa ja ilmaston lämpenemisen hillinnässä kiertotalous on ratkaisevassa roolissa. Esimerkiksi CICAT2025-tutkimuskonsortion kielentutkijat Paula Sjöholm ja Ville Virsu laskivat, että Ilta-Sanomissa sanaa kiertotalous käytettiin vuonna 2019 vain 11 kertaa. Uusiouutiset on lukijoilleen tärkeä tietolähde kiertotaloudesta. Ratkaisuksi prinssi Charles nosti – kiertotalouden. Nykyhallituksen ministerit puhuvat siitä jo useamman otsikon alla. Uusiouutiset-lehti päätti erikoistua kiertotalouteen vuonna 2015. Kiertotaloudesta tuli salonkikelpoista. Edelläkävijöitä seurataan. Yhä useampi yritys on huomannut, että kiertotalouden mukaisilla bisnesmalleilla voi saavuttaa sellaisia kaikki voittavat -ratkaisuja, joihin perinteiset, lineaariset bisnesmallit eivät kykene. Ikään kuin kiertotalous alkaisi vihdoin saada ansaitsemaansa painoarvoa. Kiertotalous kannattaa tuntea. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 9.9.2021 Tuntuu siltä, että kiertotalous alkaa vihdoin saada ansaitsemaansa painoarvoa
Yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on innovaatioita, joilla kiertotalous olisi usean askeleen pidemmällä, mutta osataanko innovaatioita kaupungeissa hyödyntää. Korteissa paneudutaan omiin ja kumppaneiden erityispiirteisiin ja haastetaan käyttäjää miettimään, minkälainen kumppani minä olen ja miten tavoitteeni ja toiminatatapani sopivat yhteen muiden toimijoiden kanssa. kaupunki, KIEPPI hankkeessa kehitettiin vuosina 2019–2021 Espoon Kerasta, Tampereen Hiedanrannasta ja Turun tiedepuistosta kestäviä ja kiertotalouden mukaisia kaupunginosia. Jokainen vinkki ja sudenkuoppa käydään läpi tarkemmin materiaalien loppupuolella. Usein puhuttu kiertotalouden systeeminen muutos tarvitsee ison joukon erilaisia, uusiakin, toimintatapoja sekä yhteistyökumppaneita. Kumppaneiden profiilit Iso osa yhteistyön rakentamista on oman ja kumppanin roolin ja toiminnan reunaehtojen analysointi ja läpikäynti yhdessä. MAINOS KAUPUNKI KIERTOTALOUDEN KUMPPANUUDEN ELINKAARI kehitysyhtiö ja elinkeinoyhtiö, sekä erilaiset yritykset ja tutkimuslaitokset). Kumppanuusmalli johdattaa yhteistyökumppanit muun muassa näiden kysymysten avulla läpi koko yhteisen kehittämisen kaaren. Miten kaupungit, yritykset ja muut organisaatiot sitten ratkaisevat yhdessä kiertotalouden haasteita. Kaupunkien yhteistyö yritysten kanssa rajautuu usein julkisiin hankintoihin. Ota kumppanuusmalli käyttöön Toivomme, että kumppanuusmalli tuo syvyyttä ja leveyttä yhteistyöhön, ja kannustaa kaupunkeja, sen elinkeinoja kehitysyhtiöitä sekä erilaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia rakentamaan yhteistyötä, jolla kiertotalous saadaan kukoistamaan kaupungeissa. Minkälainen kumppani kaupunki on. Yrityksillä ei aina ole selkää kuvaa siitä, mitä yhteistyöltä kaupunkien kanssa voi odottaa. Mutta mikä on kaupunkien rooli kiertotalouden eteenpäin viemisessä ja miten, sekä erityisesti kenen kanssa, kaupunkien sitä olisi edistettävä. Kaupungit kiertotalouden kumppaneina Kiertotaloudesta puhuttaessa kuulee usein toistettavan, että ilman laajaalaista yhteistyötä tavoitteita ei saavuteta. Miten joustavasti tai nopeasti kaupunki toimii ja miten esimerkiksi start up -yritysten ja kaupungin organisaatioiden aikajänteet sopivat toisiinsa. Kiertotalous vaatii kuitenkin hankintoja pidempiaikaisempaa ja syvempää yhteistyötä, kun tarpeen on kehittää kokonaan uusia tapoja esimerkiksi rakentaa ja tuottaa kiertotalouden mukaisia palveluita uusiin kaupunginosiin. Osataanko uusia innovaatioita kehittää yhdessä muiden kanssa kaupunkien erityisiin tarpeisiin. Ajatuksena on, että kumppanuusmallin avulla päästään paremmin ja tehokkaammin yhdessä kohti kaupunkien kunniahimoisia kiertotaloustavoitteita. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto 6Aika kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli eli KIEPPI-hankkeessa Tampereen ja Espoon kaupunki sekä Turku Science Park Oy ovat kehittäneet mallin yritysten ja kaupunkien kiertotalouden kumppanuuteen. Kumppanien profiilikorteissa käydään läpi esimerkkitapauksia erilaisista kumppaneista (mm. Kumppanuuden elinkaari Kumppanuusmalliin tutustuminen aloitetaan tuotetuissa materiaaleissa koko kumppanuuden elinkaaresta. Lisäksi kaupungeissa tehdään yhteiskehittämistä esimerkiksi erilaisten hankkeiden kautta, kuten 6Aika KIEPPI-hankkeessa. Tampereella, Espoossa ja Turku Science Park Oy:ssä on edistetty kiertotalouden yhteistyötä kehittämällä malli yritysten ja kaupunkien kiertotalouden kumppanuuteen. Kaikki materiaalit ovat vapaasti minkä tahansa yrityksen tai kaupungin käytettävissä ja löytyvät osoitteesta www.tampere.fi/kieppi.. Osaavatko kaupungit tehdä kiertotalouden yhteistyötä. Siinä luodaan mallin käyttäjälle kokonaiskuva mallista ja siitä minkälaisia vältettäviä sudenkuoppia kiertotalouden yhteistyön rakentamisessa on, sekä annetaan vinkkejä parhaan yhteistyön rakentamiseen
Vastuullisuus liiketoiminnassa taas on muutakin kuin hiilijalanjälki. Oulussa kokeilut toteutetaan Oulun Satamassa ja Kiertokaarella. Yrityksiltä haetaan Nopiat kokkeilut -mallilla yhteiskehittämisen kautta ratkaisuehdotuksia energiaProjektipäällikkö Tiina Haapaniemi p. Kuitenkin hiilijalanjäljen laskeminen ja pienentäminen on merkittävä askel kohti vastuullisempaa liiketoimintaa. Kun yritys lähtee suunnitelmallisesti kehittämään toimintaansa hiiliviisaaksi, kannattaa siitä myös viestiä systemaattisesti. Hankkeen toimintoja toteutetaan samanaikaisesti Oulun, Espoon ja Turun yhteistyönä. CarbonWise edistää erikokoisten ja eri toimialoilla toimivien yritysten hiiliviisautta. Oulussa on kehitetty hiiliviisaiden klinikoiden malli, jota on toteutettu myös Espoossa. Yrityksistä 93,8 % kertoo CarbonWisen toimintojen lisänneen osaamista siinä. MAINOS Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset mukaan hiiliviisautta edistäviin kokeiluihin CarbonWise-hankkeessa toteutetaan syksyn 2021 aikana kokeiluja. Turussa kokeilut liittyvät Kupittaan kampusalueen ja siellä toimivien yritysten kehittämiseen kohti vähähiilisyyttä. Turussa on järjestetty työpajoja, joissa on rakennettu hiiliviisauden kaarta yhdessä yritysten kanssa. Yksi hankkeen keskeisiä oppeja yrityksille ja muille toimijoille on ollut se, että hiilijalanjäljestä viestiminen ei tarkoita viherpesua, ja termi olisi syytä jo unohtaa tässä yhteydessä. CarbonWisen toiminnoissa mukana olevat yritykset ovat edelläkävijöitä, jotka mieltävät hiiliviisauden selkeästi kilpailueduksi ja ennen pitkää liiketoiminnan edellytykseksi. Olennaista hiilijalanjäljen laskennassa on sen rajaus järkevästi. CarbonWise vie yritysten hiiliviisautta sanoista tekoihin tehokkuuden parantamiseen Oulun Satamassa kulkureittien älykkäällä ohjauksella, hyödyntäen mahdollisesti älykästä valaistusta ja paikkatietoa. 050 3023196 tiina.haapaniemi@businessoulu.com www.businessoulu.com carbonwise_sivu.indd 1 carbonwise_sivu.indd 1 29.8.2021 18.29 29.8.2021 18.29. Espoossa testataan uudenlaista majoitusalan toiminnanohjausjärjestelmää, joka sisältää hiilijalanjäljenlaskentatoiminnon. Yritykset pääsevät jatkamaan liiketoimintansa brändäämistä hiiliviisaaksi esimerkiksi DesignOulu Start -hankkeessa. Hiilijalanjälkilaskurit ovat yksi työkalu liiketoiminnan kehittämisessä hiiliviisaaksi. Hiiliviisautta odottavat asiakkaat, kumppanit, rahoittajat ja sijoittajat. Tärkeintä on mahdollisuus toimintojen kehittämiseen hiilijalanjäljen avulla. Espoossa matkailualan yritykset saavat vastuullisuusviestinnän sparrausta ja hakevat ympäristösertifikaattia toiminnalleen CarbonWisen avustamana. Klinikoiden toteutuksesta vastaa Macon, ja hiilijalanjäljen laskennassa on käytetty Maconin ilmastoindikaattoria. Yritys itse määrittää, mitä ottaa mukaan laskentaan. Kiertokaarella tavoitteena on luoda etävierailut mahdollistava Ruskon jätekeskuksen virtuaalikierros, joka sisältää esimerkiksi jäteneuvontaa, opastusta ja koko alueen esittelyn. Hiiliviisaudesta viestiminen ja brändäys CarbonWisen hiiliviisaudesta viestimisen ja brändäyksen osion toteutti Hauki Media
Päästöbudjetti hupenee IPCC:n työryhmä on laskenut suuntaa antavaa päästöbudjettia, eli sitä, kuinka paljon ihmiskunnalla on vielä varaa päästää ilmakehään hiilidioksidia, metaania ja muita kasvihuonekaasupäästöjä ennen kuin lämpeneminen ylittää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen. UUSIOUUTISET 5|2021 8. Ihmiskunnan nyt tekemistä päätöksistä riippuu, millainen maapallon ilmasto on muutaman kymmenen vuoden päästä. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Jotta pitäisimme lämmönnousun 1,5 asteessa, päästöbudjettia on jäljellä enää 300–900 miljardia tonnia. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB ES TO CK SC AN ST OC KP HO TO Kulutus yli rajan KORONAPANDEMIA hillitsi luonnon varojen kulutusta, mutta vain hetkeksi. ”Koronapandemia taittoi ylikulutusta hieman, mutta tilanne näyttää heikkenevän jälleen. Ihmiskunta tarvitsisi 1,7 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Talvet ovat meillä lämmenneet jo kolme astetta. Tuore ilmastoraportti osoittaa, että ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä ja siitä johtuvia sään ääri-ilmiöitä. Ihmisen toiminta aiheuttaa nyt vuosittain noin 40 miljardin tonnin päästöt. Sivusto päivittää kulutuksen hillitsemisen konsteja sadan päivän ajan ylikulutuspäivästä aina Glasgow’n COP26-ilmastokokoukseen saakka. heinäkuuta. Skenaariot osoittavat, että 1,5 asteen lämpötilanousu tullaan todennäköisesti ylittämään jo 2030-luvun alussa, ellei päästöjä pystytä radikaalisti ja nopeasti vähentämään. Jos lämpeneminen jatkuu, tämän kesän kaltaiset poikkeuksellisen kuumat kesät saattavat olla ihan tavallisia. Jos ilmasto lämpenee neljä astetta, trooppisten myrskyjen osuuden odotetaan kasvavan 30 prosenttia. Kahden asteen lämpenemiseen budjettia on jäljellä 900–2300 miljardia tonnia. Jos haluamme ratkaista ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on purettava luonnonvarojen ylikulutus. Päästöt ovat kohonneet teollisena aikana tuhatkertaisella nopeudella esiteolliseen verrattuna. Tiedeyhteisön viesti on yhä hälyttävämpi”, summaa IPCC-työryhmän Suomen puheenjohtaja, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Jussi Kaurola. Hellepäivä olisi 5,1 astetta nykyistä kuumempi. Maailman uusiutuvat luonnonvarat on jo tältä vuodelta käytetty loppuun. On yhä todennäköisempää, että maailma palaa jatkossakin. Globaali laskennallinen ylikulutuspäivä oli 29. TÄTÄ ON TULOSSA LISÄÄ . Lue lisää: https://bit.ly/37P4naB 8 Suomalaisen kulutuksen vaikutukset näkyvät Suomen rajojen ulkopuolella esimerkiksi trooppisena metsäkatona. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä tuhoisampia ovat seuraukset. ”Muutokset ovat ennennäkemättömän laajoja ja nopeita. WWF Suomi kritisoi sitä, että Suomen kiertotalouden strategisessa ohjelmassa hallitus tyytyy säilyttämään ylikulutuksen nykytasolla, vaikka suunta olisi käännettävä laskuun. Ylikulutuksella me ihmiset syömme pohjan omalta hyvinvoinniltamme ja tulevaisuudeltamme”, sanoo WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula. Globaalisti ilmasto on 20 vuodessa lämmennyt yhden asteen, Suomessa 2,3 astetta. Ilmastotieteen asiantuntijaelin IPCC:n ilmastoraportti varoittaa, että kuivuus, helteet, rankkasateet ja trooppiset myrskyt lisääntyvät. Luonnonvarojen kulutus on siis kiihtynyt viime vuodesta. Amazonin lisääntynyt metsäkato on pienentänyt globaalia metsien biokapasiteettia. Jokainen päästämämme lisätonni hiilidioksidia kiihdyttää lämpenemistä. Strategisessa ohjelmassa todetaan, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Globaalisti viimeinen vuosikymmen on ollut 1,1 astetta lämpimämpi kuin esiteollinen aika. METSÄPALOT ovat roihunneet tänä kesänä ennätyslaajoina ympäri maail maa. elokuuta. Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin laskelmaan, joka pohjaa tuoreimpiin tietoihin hiilidioksidipäästöistä, metsäkadosta ja muiden luonnonvarojen kulutuksesta sekä YK:n tilastotietoihin. Kulutus näyttää palautuneen pandemiaa edeltäneelle tasolle. Vuonna 2020 se koitti 22. Overshootday.org-sivusto esittelee keinoja vähentää ylikulutusta. Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät kaikkein nopeimmin maailmassa
Maaja kotitalousnaisten Keskus puolestaan toteuttaa lapsille ja nuorille hävikkiaiheisen mobiilipelin. Mukana on myös kymmeniä muita kotitalouksien hävikin vähentämisestä kiinnostuneita ruoka-alan toimijoita, yrityksiä, järjestöjä, tutkimushankkeita sekä paikallisia ruohonjuuritason toimijoita. JÄIKÖ eiliseltä aterialta vähäsen perunoita. Ruokahävikkiä vähentää myös valtakunnallinen Hävikkiviikko, joka toteutetaan tänä ja ensi vuonna osana Hävikkifoorumia viikolla 37 Kuluttaja-lehden koordinoimana. Mukaan saa liittyä koko hankkeen ajan. 30 vuotta 30 vuotta Ympäristöyritysten menestyksen tukena www.hannusalonen.fi Yhteistyössä syntyy keinoja vähentää kotien ruokahävikkiä. Leikkaa perunat kuutioiksi kastikkeen päälle. 1,9 mrd€ Hävikki puoliksi yhteistyöllä RUOKAHÄVIKIN määrän puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä on lyöty viisaat päät yhteen. Tähän reseptiin voit käyttää ylijääneet perunat melkein missä muodossa tahansa. Luonnonvarakeskuksen ja Valintamuotoilijoiden toteuttaman selvityksen tulokset julkaistaan Hävikkiviikolla. Pilko muut ainekset salaatin sekaan. MA AR IT LA HI KA IN EN 9 UUSIOUUTISET 5|2021. Kuluttajaliitto toteuttaa kolmevuotista valtakunnallista kotitalouksien ruokahävikkihanketta, Hävikkifoorumia, yhdessä Kuluttaja-lehden, Luonnonvarakeskuksen, Motivan, Marttaliiton, Maaja kotitalousnaisten Keskus ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n sekä Valintamuotoilijoiden kanssa. Lisää reseptejä: www.maajakotitalousnaiset.fi/palvelut/mkn-ruokaneuvot/ hyvasti-ruokahukalle-vinkkeja-havikintorjuntaan www.kuluttajaliitto.fi/hankkeet/kuluttajien-havikkifoorumi-hanke SC AN ST OC KP HO TO Käytetyn elektroniikan verkkokauppa reBuyn tutkimuksen mukaan kuluttajien laatikoissa lojuvien kännyköiden kierrätyskelpoiset arvometallit ovat näin arvokkaita. Reseptin julkaisu on toteutettu yhteistyössä Maaja kotitalousnaisten ja Hävikkifoorumin kanssa. Sekoita kulhon pohjalla öljy, sitruunamehu tai viinietikka, mausteet sekä pesto (jos sitä on). Salaattiin sopivat niin keitetyt potut kuin uuniperunat, lohkoperunat tai jopa ranskalaiset perunat. Myös Motivan Saa syödä -sivustoa uudistetaan, jotta tieto ruokahävikin vähentämiseksi olisi entistä paremmin ja kiinnostavammin kuluttajien saatavilla. HÄVIKKIHERKKU Hävikkiperunasalaatti 2 rkl öljyä 2 tl sitruunamehua tai viinietikkaa ripaus suolaa ja pippuria 2-3 keitettyä perunaa TAI kourallinen ranskalaisia perunoita Muita aineksia sen mukaan, mitä sattuu löytymään, esim: 2 rkl pestoa 1 sipuli pätkä maustekurkkua tai tuorekurkkua 1 nahistunut omena tms. Hanketta rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Hävikkifoorumi selvittää muun muassa sitä, mitkä tekijät kodin ja ruokakaupan ympäristöissä vähentävät ja mitkä lisäävät ruokahävikin syntymistä. Nostele ainekset sekaisin ja anna maustua jääkaapissa hetki. Tänä syksynä käynnistyvissä työpajoissa innovoidaan selvityksen pohjalta uusia keinoja ohjata ja tukea kuluttajia kohti hävikin vähentämistä
Sitten, kun kaikki Pirkanmaan Jätehuollon jätekuljetusten jäteautot liikennöivät Biomyllyn tuottamalla BIG-biokaasulla, kuljetusten hiilidioksidipäästöt vähenevät näin monta tonnia. Kaksilinjainen laitos on ainutlaatuinen Suomessa”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallio. UUSIOUUTISET 5|2021 10. Valio ja St1 maatilojen biokaasubisnekseen RUOKATALO VALIO ja energiayhtiö St1 ovat perustamassa yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa biokaasua pääasiassa raskaan liikenteen polttoaineeksi. Myös yksittäiset pienemmät biokaasulaitokset tulevat kyseeseen. Kipox Oy:n kuljettaja Rami Saari iloitsee, että hän voi tankata jäteautoon itse keräämistään jätteistä tuotettua biokaasua. Biomyllyn vuosittain tuottamalla biokaasulla ajaisi tuhat kertaa maapallon ympäri. Biomyllyssä käsitellään 17 kunnan biojätteet sekä Nokian jätevedenpuhdistamolta tulevat lietteet. Yhdestä kahden kilon biojätepussista tuotetaan kaasua neljän kilometrin ajoon henkilöautolla ja ravinteita 400 gramman ruisleipään. 1 900 SC AN ST OC KP HO TO . PA UL A PO KK IN EN Biomylly käyntiin Koukkujärvellä PIRKANMAAN Jätehuollon uusi biolaitos, Biomylly, on alkanut jauhaa biojätettä. Biomylly tuottaa paikallista BIG-biokaasua sekä luomutuotantoon kelpaavia lannoitteita. Yhteisyritys tulee tekemään biokaasua pääasiassa lehmänlannasta, mutta sitä voidaan jalostaa myös muista maaja elintarviketeollisuuden sivuvirroista. ”Biojäte ja lietteet käsitellään laitoksessa omilla linjoillaan, mikä mahdollistaa biojätteiden jatkojalostamisen luomulannoitteeksi ja typen ja fosforin korkeatasoisen ravinnekierron. Perustettavan yhtiön biokaasutuotannon tavoite on jopa 1 000 GWh (eli yksi terawattituntia) vuoteen 2030 mennessä, mikä on kolmasosa Suomen fossiilittoman liikenteen tiekartan biokaasutarpeesta. Yritykset arvioivat, että vuoden 2050 tienoilla Suomessa toimisi jo kahdesta kolmeen keskitettyä maatilojen biokaasulaitosratkaisua
Norjalaisyhtiöllä on ratkaisuja muun muassa jätteen käsittelyyn, kierrätykseen ja prosessiteollisuuteen. Kasvu Open -sparrauskisan finalisti, Bioja kiertotalouden Kasvupolulla mukana oleva Innomost kehittää metsäteollisuuden sivu virrasta kuten koivun kuoresta korkea-arvoisia jalostustuotteita, jotka soveltuvat esimerkiksi kosmetiikkaan ja ihonhoitotuotteisiin. Innomostin tuotteilla voidaan korvata esimerkiksi mikromuovia. Innomostin tuotteiden avulla kosmetiikkateollisuus ja tulevaisuudessa myös lääke-, kemian-, elintarvikeja tekstiiliteollisuus pystyisivät korvaamaan ympäristölle haitallisia ainesosia. Juuri tämän kaltaisia innovaatioita Metsä Spring haluaa tukea. Tamtron osti norjalaisyhtiön TEOLLISUUDEN PUNNITUSRATKAISUJA tarjoava Tamtron osti norjalaisen ScaleIT AS:n. Viime vuosina Tamtron on keskittynyt parantamaan vaakojen käytettävyyttä ja punnitustietojen saatavuutta. Tamtronin tarjonta kattaa muun muassa integroidut punnitusratkaisut satamiin, metsätalouteen, kaivostoimintaan ja rakentamiseen, jäteja kierrätys-, kuljetusja logistiikkasekä prosessiteollisuudelle. ”Innomostin liiketoiminta perustuu Metsä Groupin sivutuotteen, koivun kuoren, jalostamiseen korkealaatuisiksi tuotteiksi kosmetiikan alalle. Rahoituksen turvin Innomost rakentaa kotikaupunkiinsa Kokkolaan pilottilaitoksen, palkkaa uusia työntekijöitä ja laajentaa toimintaansa. Yrityskaupan jälkeen Tamtronilla on toimintaa Suomen lisäksi kuudessa maassa sekä maailmanlaajuinen jakelijaverkosto. “Käyttämäämme raakamateriaalia on runsaasti saatavilla järkevällä kustannuksella. Juuri päättyneellä rahoituskierroksella Innomost keräsi 2,35 miljoonan euron pääomasijoituksen, jossa johtavana sijoittajana toimii Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy. Tuotteidemme alkulähteet kasvavat pohjoismaisissa metsissä, eivät ruokatai rehutuotantoon sopivilla mailla”, kommentoi Innomostin perustajajäsen ja toimitusjohtaja Sami Selkälä. Yrityksen valikoimassa on paitsi vaakoja, myös punnitsemiseen liittyviä asennus-, kalibrointija huoltopalveluja. OL LIPE KK A LA TV AL A IN NO MO ST 11 UUSIOUUTISET 5|2021. Kuvassa myös myyntijohtaja Maria Svinhufvud. ”Yrityskaupan myötä meistä tuli omalla alallamme Pohjoismaiden suurin toimija”, kertoo Tamtronin toimitusjohtaja Mikko Keskinen. Ensi vuonna 50-vuotisjuhlaansa viettävä Tamtron työllistää noin 200 ammattilaista. Lisäksi kierrokselle osallistui pohjoismainen pääomasijoittaja Innovestor sekä yksityisiä enkelisijoittajia. Innomost perustaa pilottilaitoksen Kokkolaan KOIVUA ja metsäteollisuuden sivuvirtoja jalostava Innomost on kerännyt viiden miljoonan euron rahoituksen. Haluamme auttaa Innomostia pääsemään tavoitteisiinsa”, kertoo Metsä Spring Oy:n Corporate Venture -toimintojen johtaja Erik Kolehmainen
RE-appi myös neuvoo, miten pisteellä toimitaan ja opastaa viemään jätteet oikeaan paikkaan. ”Maanrakentamisessa on käytetty kierrätystuotteita kuten Bemura-betonimursketta ja kuonasta valmistettua Scanwas-keinokiviainesta”, kertoo rakentamisesta vastannut projektijohtaja Ilkka Letonsaari Lakeuden Etapilta. Se muistuttaa, että ruoat kannattaa järjestää jääkaappiin niin, että ensin vanhentuvat ovat etuosassa. SC AN ST OC KP HO TO LA KE UD EN ET AP PI Ilman polkujen kunnostustöitä polut kuluvat ja levenevät, mikä uhkaa tunturikasvillisuutta. S korostaa suunnittelua. Näin ei tule ostettua turhaa. RE-pisteellä voi asioida myös itsepalveluna mobiilisovelluksen avulla ympäri vuorokauden. ”Palveluaikana asiakaspalvelu on paikalla. Koko viikon ruokalista kannattaa suunnitella etukäteen ja tehdä ruokaostokset sen mukaan. Älyä uudella jätepisteellä SEINÄJOELLA AVAUTUI kesällä uudenlainen jätteen vastaanotto paikka. Hetta-Pallas-reitti kuntoon talkoillen TALKOOVÄKI ON TÄNÄ KESÄNÄ kunnostanut Hetta-Pallasvaellusreittiä. Siksi luontoreittien kunnostaminen on tärkeää. Kauppaan ei kannata mennä nälkäisenä. Ruoantähteitä voi hyödyntää riperesepteissä. Tavoitteena on kehittää luontoretkeilyn edellytyksiä turvaten samalla ainutlaatuinen tunturiluonto ja lajisto Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. He voittivat ideallaan Suomen 4H-liiton järjestämän Ruokahävikin torjujat -ideakisan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin kolme miljoonaa euroa. Pidä Lappi Siistinä ry sai kunnostustöihin rahaa Partioaitan vuoden 2020 keräämästä Ympäristöbonuksesta yli 61 500 euroa. U tarkoittaa uudelleenkäyttöä: Jäljelle jäänyt ruoka kannattaa syödä seuraavana päivänä. Jätekeskuksen rakentamisessa on käytetty kierrätysmateriaaleja. Pidä Lappi Siistinä ry ja Metsähallituksen Luontopalvelut ovat yhteistyössä talkoolaisten kanssa kunnostaneet pitkospuita ja uusineet siltoja Kestävästi tunturiin -hankkeessa. UPS!-muistisääntö vähentää hukkaa SIMPPELI OHJE kiteyttää keinot, joilla keittiössä jää vähemmän ruokajätettä. Asiakas voi itse valita asioiko perinteiseen tapaan palveluaikana vai RE-apin avulla itsepalveluna”, kertoo palvelupäällikkö Anna Mäntylä. Virtanen p. Toisena lyhenteessä on P niin kuin päivämäärät. UPS-kirjainyhdistelmä tiivistää hyvät toimintatavat. MI IA PA LO VA AR A RE-pisteen alueella käytetään uusiutuvaa energiaa ja hyödynnetään maalämpöä, aurinkosähköä ja sadevesiä. UPS!-iskulauseen ideoivat Jämsän 4H-yhdistyksen kerhonohjaajat Aada Pirnes ja Enni Pitkäniemi yhdessä Safkasankaritkokki kerholaisten kanssa. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! UUSIOUUTISET 5|2021 12. Kysy lisää Pasi P. Puisto on Suomen suosituin kansallispuisto: Sinne tehdään vuosittain 560 000 käyntiä. Myös maksaminen tehdään apilla jo etukäteen, jos kyytiin on tulossa maksullisia jätteitä. Jääkaapin sisällön saa pidettyä hallinnassa laittamalla ensimmäisenä vanhentuvat elintarvikkeet eturiviin näkösälle. • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet erityisjate .
7,4 % TO IVO HE IN IM ÄK I Ajankohtaista lainsäädännöstä ja tuottajavastuusta sekä kiertotalouden uusimmat tuulet. Taajamien omakotitalojen sekajätteestä biojätettä löytyi jopa yli 43 prosenttia. Uusiutuvan biokaasun lisäksi Hartwall aikoo hankkia energiaa myös hyödyntämällä lahtelaisen, jo käytöstä poistetun Kujalan kaatopaikan kaasuja. Sekajätteessä oli myös paljon biojätteitä, keskimäärin 37,3 prosenttia. Pienpanimo Ant Brewn kanssa kehitetty Wasted potential -olutsarja hyödyntää villija kaupunkiyrttejä, ruokahävikkiin muutoin joutuvia leipiä, marjoja ja hedelmiä, sekä hanhenkakkaa. 13 UUSIOUUTISET 5|2021. Juomavalmistaja Hartwall ja Lahti Energia rakentavat Lahteen biokaasulaitoksen, jonka tuottama biokaasu tehdään oluenpanossa syntyvästä mäskistä. Lopulta teos kiteytyy kysymykseen, miksi ihminen ja koko ihmiskunta haluaa tuhota itsensä. LUE NÄMÄ Yhden puun tuho KIRJOITTAJA: Katri Naukari KUSTANTAJA: WSOY KERTOO: Ilmastoahdistus kietoutuu henkilökohtaiseen suruun ja omien elämänvalintojen pohdintaan tässä autofiktiivisessä, matkakirjaksi naamioidussa esseekokoelmassa. Sekajätteestä jopa 77,5 prosenttia on sellaista jätettä, jonka olisi voinut lajitella paremmin. Päähenkilö muistelee itsemurhan tehnyttä isäänsä ja lapsuutensa pihapuun kohtaloa. Monologi nostaa suurennuslasin alle aikamme kummallisuuksia, kuten tekokukat, cokis-koukun, kuntosalin lentokoneeseen rakentaneet julkimot ja mikromuoviksi meriin päätyvän glitterin. Lue juttu aiheesta tästä lehdestä sivulta 31. Lahti on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen olla jätteetön kiertotalouskaupunki vuoteen 2050 mennessä. www.wsoy.fi/kirja/katri-naukari/yhden-puun-tuho/9789510466988 Options to inforporate Circular Economy in Regional Trade Agreements KIRJOITTAJAT: Christophe Bellman ja Malena Sell JULKAISIJA: Sitra ja IISD KERTOO: Kuinka kiertotalous saataisiin osaksi alueellisia vapaakauppasopimuksia. Sekajätteen joukossa on esimerkiksi sellaisia muovipakkausjätteitä, jotka olisivat sopineet kierrätettäväksi. Olutta kiertotaloustyyliin Lahdessa YMPÄRISTÖPÄÄKAUPUNKI Lahti vie kiertotalousviestiä yhdessä seudun olutpanimoiden kanssa. Ant Brew haluaa kertoa oluen ystäville kiertotaloudesta ja nostaa esiin ruokahävikin pienentämistä, jätteiden hyötykäyttöä, kaupunkiviljelyä sekä lähija villiruokaa. Uusi laitos nousee Hartwallin Lahden-panimon yhteyteen. Lentohäpeästä huolimatta hän lähtee Japaniin hakemaan metsäterapiaa. Hanhioluen maltaat savustetaan hanhen tuotoksin, jotka on kerätty Vesijärven rannoilta. ”Sekajätteen sisältämä biojäte likaa ja kostuttaa sekajätteessä olevat kierrätyskelpoiset materiaalit ja hankaloittaa sekajätteen käsittelyä lajittelulaitoksessa”, sanoo Salpakierto Oy:n kehityspäällikkö Kimmo Rinne. Teos analysoi, millaisia kiertotalouselementtejä löytyy voimassa olevista, alueellisista vapaakauppasopimuksista, ja mikä on tilanne niissä, jotka ovat vielä neuvoteltavina. www.sitra.fi/julkaisut/kiertotalous-osaksi-alueellisia-vapaakauppasopimuksia Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomen kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt pienenivät näin paljon vuonna 2020 edellisvuodesta. Vuonna 2023 käyttöön otettavan laitoksen rakennustyöt käynnistyvät loppuvuodesta. Biojätettä päätyy sekajäteastiaan niissäkin kiinteistöissä, joissa sen lajittelu erilleen on ollut mahdollista jo vuodesta 1998 asti. Tampere-talo to 4.11.2021 klo 12–16 (lounas 11–12) Tuottaja vastuuiltapäivä 2021 ENNAKKOKUTSU Sekajätteessä paljon kierrätyskelpoista SALPAKIERTO Oy:n toteuttamassa jätteenkoostumustutkimuksessa selvisi, että kotitaloudet laittavat yhä paljon kierrätyskelpoista jätettä sekaja energiajätteen joukkoon. Oluen valmistuksessa käytetään myös paikallisen K-Citymarket Paavolan appelsiinimehun tuorepuristuspisteen kuorijätettä
”Arviolta vähän alle kymmenen prosenttia kotitalouksien tekstiileistä on käytettyä tavaraa, joka kiertää vertaiskierrossa”, summaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Hannu Savolainen. Täysin vastaavaa tutkimusta ei ole tietojen mukaan tehty missään muualla. Yli 40 000 tonnia kotitalouksien tekstiileistä päätyi sekajätteeseen. Meidänkin pitäisi hankkia käytettyä tekstiiliä itsellemme, jotta kiertotalous toimisi.” Pioneeritutkimus Suomen ympäristökeskus, Turun ammattikorkeakoulu ja Lounais-Suomen Jätehuolto selvittivät Suomen vuoden 2019 tekstiilivirrat kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa. T uore tutkimus antaa uutta tietoa suomalaisten tekstiilikulutuksesta. Suurin osa, yli 15 000 tonnia, uudelleenkäyttöä varten kerätyistä poistotekstiileistä viedään hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ulkomaille. Nämä tekstiilit poltetaan energiaksi. SU OM EN YM PÄ RI ST ÖK ES KU S Kun suomalainen luopuu omistamastaan tekstiilistä, se laitetaan useimmiten sekajäteastiaan, ei uudelleenkäytettäväksi. Ei vain niin, että kierrätetään tekstiilejä hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta ulkomaille. Tutkimusta tukivat ja rahoittivat ympäristöministeriö, Suomen Tekstiili ja Muoti ry, Muotija urheilukauppa ry sekä Suomen Kiertovoima KIVO ry. 14 UUSIOUUTISET 5|2021. Tutkimuksen mukaan keskivertosuomalainen ostaa vuodessa noin 7,4 kiloa vaatteita ja kaksi kiloa kodin tekstiileitä. Globaalista trendistä poiketen suomalaiset eivät ole lisänneet shoppailua. Kiertoja kotimaassa Tutkimushankkeen vetäjä, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo muistuttaa suomalaisten vastuusta tekstiilien ja vaatteiden kuluttajina: ”Suomalaisten on hyvä miettiä omaa kuluttamista ja ostaa enemmän käytettyä. Vähän alle kymmenen prosenttia hankitaan käytettynä esimerkiksi kirpputoreilta tai vertaiskierrosta kuten sukulaisilta, tutuilta ja ystäviltä. Yli 90 prosenttia vaatteista ja tekstiileistä ostetaan uusina. Tällä suhteella suomalaiset hankkivat vaatteita ja kodin tekstiilejä. Myös ulkomaisen verkkokaupan kautta kulkevia tekstiilimääriä arvioitiin. JOKA KYMMENES VAATE HANKITAAN KÄYTETTYNÄ Yhdeksän uutta ja yksi käytetty. Vuonna 2019 uudelleenkäyttöön päätyi kaikkiaan 9 990 tonnia käytettyä tekstiiliä kotitalouksista. Suomalaistutkimus otti ensimmäistä kertaa kartoitukseen mukaan kotitalouksien tekstiilivirtojen lisäksi myös teollisuuden, julkisen sektorin ja yritysten tekstiilija poistotekstiilivirrat. ELINA SAARINEN UUTISIA Suomalaiset voisivat ostaa isomman osan vaatteistaan käytettynä. Tästä määrästä noin 7 000 tonnia on käytettyjä, uudelleenkäyttöön päätyviä vaatteita ja kodin tekstiilejä. Tämä on noin 1,8 kiloa henkeä kohden. Vähän uudelleenkäyttöön Kotitalouksien osuus vaatteiden ja tekstiilien kulutuksesta oli vuonna 2019 yhteensä 73 433 tonnia
”Tavoitteena on, että tämän vuoden loppuun mennessä niin kutsutussa Kamu-keräyksessä olisi mukana jo 11 jätelaitosta”, aikatauluttaa Lounais-Suomen Jätehuollon projektisuunnittelija Oskari Pokela. Vielä vuonna 2019 erilliskeräyksen kokonaisvolyymistä, lähes 23 000 tonnista, suurimman osan eli lähes 22 000 tonnia keräsivät hyväntekeväisyysjärjestöt. Lue lisää: Kulutus ei kasvanutkaan: https://bit.ly/3yEhR4K Tekstiilivirrat Suomessa 2019: https://bit.ly/37Agus0 Tervetuloa 35. Hankaluutena oli myös se, että tutkimuksessa arvioitiin kiloja ja tonneja, mutta suuri osa tiedoista oli euromääräisiä eli tekstiilien arvoa koskevia. Tekstiili näyttää ohjautuvan vientiin tai sitten sekajätteen kautta polttoon, vaikka kuitumateriaali voisi soveltua hyvin materiaalikierrätykseen. Tutkijat joutuivat arvioimaan määriä kirjallisuuden ja kyselyiden pohjalta. Jatkossa kunnalliset jätelaitokset saavat kerättyä kotitalouksista entistä suuremman määrän poistotekstiiliä kierrätystä ja hyötykäyttöä varten. Lounais-Suomen Jätehuolto suunnittelee Turkuun kuluttajien poistotekstiilien jalostuslaitosta, joka käynnistyisi vuonna 2023 tai 2024. ”Täyden mittakaavan laitoksen hankesuunnittelu on jo käynnissä. Vientiin meni 16 prosenttia poistotekstiileistä. Tutkimus täydensi kuvaa siitä, minkälaisia poistotekstiilimääriä Suomessa syntyy. valtakunnallisille Jätehuoltopäiville! Kiertotalouden tulevaisuus on täällä Jätehuoltopäivät 2021 6.—7. Etenkin poistotekstiilivirtoja koskeva tieto on puutteellista. Vertaiskierrosta ja uudelleenkäytöstä on vasta vähän tietoa saatavilla. Laitosta on myös mahdollisuus laajentaa tarvittaessa”, sanoo projektipäällikkö Marko Kokkonen. Pystymme Resterin Paimion tehtaalla ottamaan vastaan yritysten ja teollisuuden poistotekstiiliä ja avaamaan sen kierrätyskuiduksi. ”Näihin lukemiin saadaan tulevaisuudessa varmasti parannusta, kunhan Resterin ja Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilien käsittelylaitokset ovat käynnistyneet. Uudelleenkäyttöön tästä virrasta saatiin vain neljä prosenttia. Myös materiaalikierrätykseen päätyi pieni sivuvirta, 18 prosenttia. Uudet laitokset petraavat Poistotekstiiliä syntyy etenkin pesulayrityksissä, jotka poistavat muun muassa vuokrakäytössä olleita, käyttöikänsä päähän tulleita tekstiileitä. Tämä on kierrätysliiketoiminnan arvoketjun puuttuva palanen”, Resterin asiakkuusja kehitysvastaava Henna Knuutila näkee. Näiden tekstiilien hyötykäytössä olisi selkeä sauma materiaalikierrätyksen tehostamiselle. Radisson Blu Hotel Oulu Teemat Lainsäädännön ajankohtaiset • Rakennusjäte kiertoon Innovaatiot vievät tulevaisuuteen • Ratkaisuja roskaantumiseen Tule mukaan keskustelemaan ja kohtaamaan muita kentän ammattilaisia! Tutustu ohjelmaan! www.jatehuoltopaivat.fi #jätehuoltopäivät @JHY_fi Myös webinaari! Tul e ku mp pa nik si ja tav oit a ala n am ma ttil ais et. Tämä virta on jäänyt useissa aiemmissa tutkimuksissa pimentoon. Laitos voisi käsitellä 15 000 tonnia kuluttajilta erilliskerättyä poistotekstiiliä. Erilliskeräys kohenee Tutkimus näyttää myös, että poistotekstiilien erilliskeräys on kehittymässä suotuisaan suuntaan. Tekstiiliketjun datankeruuta kehittämään onkin käynnistynyt jo uusi hanke (http://circinnovation.com). Jotta kiertotalouden toteutumisesta saataisiin tarkkaa tietoa, tekstiiliarvoketjun toimijoiden tulisi raportoida määräja laatutietoja nykyistä yhtenäisemmin ja kattavammin. Uusi virta näkyviin Sen lisäksi, että kotitalouksista syntyy käytöstä poistettua tekstiiliä 63 115 tonnia, muilta toimialoilta poistotekstiilivirtaan yhtyy yli 17 000 tonnin suuruinen massa. Tekstiili näyttää ohjautuvan vientiin tai sekajätteen kautta polttoon, vaikka kuitumateriaali voisi soveltua hyvin materiaalikierrätykseen. Suomessa syntyi poistotekstiilejä vuonna 2019 kaikkiaan yhteensä 85 773 tonnia. 10. Suurin vuo, 61 prosenttia, ohjautui energiahyödyntämiseen eli jätteenpolttolaitoksiin
Alan toimijat haluavat luoda Suomeen maailman vastuullisimman ja kestävästi toimivimman tekstiilien kierron ja tuotannon kokonaisuuden. . SUOMI TÄHTÄÄ VASTUULLISEN MUODIN MALLIMAAKSI Suomella on hyvät mahdollisuudet rakentaa maahan vastuullisuuteen pohjaava vaate bisnes. Suomessa on vireitä start-uppeja sekä innovatiivisia yrityksiä, joita tukee korkealaatuinen tutkimus ja tiedetoiminta. ELINA SAARINEN UUTISIA “Suomelle uudistunut tekstiiliteollisuus tarkoittaisi arviolta 1,2 miljardin euron investointeja, noin 17 000 uutta työpaikkaa ja maailmanlaajuisesti vahvistunutta mainetta kestävän kehityksen johtavana maana”, sanoo Ali Harlin. Suomessa onkin jo kehitteillä uusia, ekologisia tekstiilikuituja. Uusiin valmistusteknologioihin perustuvat selluloosakuidut kannattaa jalostaa Suomessa mahdollisimman pitkälle. Tekstiilija muotialan tiekartta julkistettiin webinaarissa 18.8.2021. Kierrätettyjä tekstiilikuituja on tulossa markkinoille. Siksi tekstiilialan arvoketjuun kuidusta vaatteeksi tarvitaan SuoSC AN ST OC KP HO TO 16 UUSIOUUTISET 5|2021. Infinited Fiber Company, Rester Oy sekä Metsä Spring. Suomessa on jo kehitetty esimer kiksi kierrätys kuituun pohjautuvia tekstiili materiaaleja, joita maailmanluokan muoti brändit ovat ot taneet käyttöönsä. elokuuta julkaistu tiekartta. Näin arvioi 18. Tiekartta linjaa tavoitteet ja toimenpiteet sekä listaa Suomen vahvuudet tavoitteeseen pääsemisessä. V astuullinen ja ekologinen tekstiilija muotiteollisuus voi synnyttää Suomeen 1,2 miljardin euron investoinnit ja jopa 17 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. VTT, Suomen Tekstiili & Muoti ry sekä alan toimijat ovat yhdessä luoneet tulevaisuusvision. Tavoitteena on täysin kestävä tekstiilien arvoketju. Vaatteeksi jalostettuna liukosellun arvo voi nousta jopa 6,5-kertaiseksi. Arvoa kotimaassa ”Suomella on erinomaiset edellytykset uudistaa tekstiiliteollisuutta osana kansainvälistä verkostoa”, korostaa tiekarttaprojektin johtaja, VTT:n tutkimuspäällikkö Taina Kamppuri. VTT:n ja Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n edustajien lisäksi webinaarissa esittäytyivät monet yritykset ja organisaatiot, jotka jo edistävät tekstiilien kiertotaloutta Suomessa, mm
Tästä laajentuu kasainvälinen standardi: Suunniteltu kestäväksi. Työ tekstiiliklusterin rakentamiseksi Suomeen on saanut vahvan alun”, kiittää Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski. Professori Ali Harlin kertoo, että Suomella on tarvittavaa avainosaamista esimerkiksi suunnittelussa, kuvantamisessa, digitalisoimisessa ja robotiikassa. Tiekartan toimeenpanossa tärkeää on rakentaa vastuullinen ja todennettu suljetun kierron pilotti ja sen ympärille ekosysteemi. Suomessa voitaisiin testata esimerkiksi työja vuokravaatteiden kestävää ja vastuullista suunnittelua, alkutuotantoa, valmistusta ja kierrättämistä. Tarkoitus on synnyttää toimintatapa, joka pohjaa kestäväksi suunnitteluun. Tiekartan työpajoissa nousi esiin tarve suljetun tekstiilikierron pilotille. PILOTTI, STANDARDI JA EKOSYSTEEMI SUOMEN TEKSTIILIJA MUOTIALAN tiekartta vuoteen 2035 linjaa tällaisia arvolupauksia: 1) Tarjoamme maailman puhtainta ja täysin kierrätettävää materiaalia, tekstiilejä ja muotia yksilöllisiin tarpeisiin 2) Luomme puhdasta ja toimivaa muotia, työvaatteita ja teknisiä tekstiilejä sekä todennamme niiden vastuullisuusja kestävyystiedot 3) Tuotamme vastuullisesti maailman puhtainta ja kierrätettävää materiaalia tekstiileiksi, joissa on vahva tietämyspohja. Suomessa on vahvaa viestintäja teknologiaosaamista, joiden avulla voidaan valmistaa paitsi vastuullisia, myös älykkäitä tuotteita. Toimijat korostavat, että nyt tarvittaisiin rahoitusta ja investointeja, jotta konkreettisissa toimissa päästäisiin eteenpäin. Lue lisää: www.vttresearch.com/fi/uutiset-ja-tarinat/suomen-tekstiiliteollisuus-maailman-vastuullisinta-ja-toimivinta-vuonna-2035 https://cris.vtt.fi/en/publications/finland-as-a-forerunner-in-sustainable-and-knowledge-based-textil * alkaen 5 huoneiston asuinkiinteistöistä Meiltä saat kätevät ratkaisut • olemassa oleviin Molok-jätepisteisiin • uudistettaviin / uusiin kohteisiin Me autamme sinua – ota yhteyttä oman alueesi Molok-asiantuntijaan www.molok.fi Uudesta jätelaista ja ratkaisuista lisää blogissa www.molok.com/fi/blogi/ajantasainen-jatelaki Jätelaki koskee myös pieniä* taloyhtiöitä Kierrätä kaikkia 7 jätelajia Muovipakkausten, bioja metallijätteen keräys pakolliseksi Molok mukautuu uuteen jätelakiin. Tulevaisuuden tekstiilin elinkaarta mallintavassa pilotissa voitaisiin vakiinnuttaa suunniteltu kestäväksi -toimintatapa tai standardi, jonka avulla brändit voisivat jatkossa todentaa kuluttajille toimintansa vastuullisuuden ja kestävyyden. ”Tämä työ on osoittanut, että tekstiilialan tulevaisuus kokoaa yhteen merkittäviä toimialoja metsästä teknologiaan. messa myös langan, neuloksen, kankaan tai kuitukankaan valmistusta, joille varsinaisten tekstiilituotteiden valmistus voidaan perustaa. Toimijat korostavat myös kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja, joiden ytimessä on monipuolinen yhteistyö. Suomella vahvuuksia ”Digitalisaatio on yksi kiertotalouden ratkaisujen luomisen edellytyksistä ja kulmakivistä”, sanoo VTT:n Tulevaisuuden tuotteet ja materiaalit -liiketoiminta-alueen johtaja Tua Huomo
Todennäköisesti kuluttajilta talteen otetut jätemäärät kasvavat runsaasti myös tulevina vuosina, jolloin muovi pakkausjätteen kiinteistökeräys yleistyy. ”Uuden laitoksen suunnittelussa tutkimme kaikki vaihtoehdot, mutta todennäköisesti uusi laitos erottelisi nykyistä enemmän materiaaleja kierrätystä varten. Uusi kaksivuotinen sopimuskausi alkaa vuonna 2022. Nykyinen muovijalostamo käsittelee noin 18 000 tonnia kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä vuosittain. Nykyisillä prosesseilla ei saada kierrätystä varten eroteltua kaikkea sellaista muovia, jota uusilla tekniikoilla olisi jo mahdollista kierrättää. Päivitetty versio Fortumin vuonna 2016 avattu muovijalostamo ei enää täysin palvele muovi jätteen kierrätystarpeita. F ortum suunnittelee korvaavansa Riihimäellä vuodesta 2016 toimineen muovijalostamonsa uudella, nykyaikaisemmalla muovinkierrätyslaitoksella. Ehkä jo 2023. Vuonna 2016 Riihimäelle avautui Suomen ensimmäinen kuluttajamuovipakkausjätettä jalostava laitos. Esimerkiksi polystyreeniä tai 2D-polypropeenia ei nykylaitos erottele, mutta se olisi mahdollista uusilla tekniikoilla”, Saarimaa sanoo. Miksi Fortum tyytyy suunnittelemaan vain maksimissaan 40 000 tonnin muovijalostamoa, jos lähivuosina kertymä voi Suomessa olla jo 50 000 tonnin luokkaa. Kemiallinen kierrätys mekaanisen rinnalle Kuluttajilta talteen otetun muovipakkausjätteen määrä on noussut viime vuosina vauhdilla, kun kuluttajat ovat innostuneet lajittelemaan muovipakkausjätettä erilleen sekajätteistä. RIIHIMÄELLE UUSI MUOVIJALOSTAMO Fortum aikoo kaksinkertaistaa muovijätteen kierrätyskapasiteettinsa. ”Se on ensimmäisen sukupolven laitos, joka ei enää ole kaupallisteknisesti tehokas. Nykyinen muovijalostamo on esimerkiksi liian pieni ollakseen kannattava. Muovipakkausten tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi kertoo, että kuluttajilta saadaan tänä vuonna talteen jo noin 34 000 tonnia muovipakkausjätettä. Sittemmin osaaminen ja teknologia ovat kehittyneet”, Saarimaa taustoittaa. Uuden laitoksen käsittelykapasiteetiksi on kaavailtu 30 000 – 40 000 tonnia muovijätettä. Nyt Fortum suunnittelee laitoksen päivittämistä uuteen versioon. Muovijalostamon kapasiteetti on tällä hetkellä täynnä. Kotimainen kierrätyskapasiteetti ei nykyisin riitä, joten SUM joutuu viemään osan muovipakkausjätteestä ulkomaille. ”Uusi laitos on suunnitteluvaiheessa eikä investointipäätöstä vielä ole tehty. Uusi muovijalostamo pystyisi myös hyödyntämään joitakin nykyisen muovijalostamon prosessiosia ja laitteistoja. Siihen sisältyy kuuden lisävuoden optio. . ELINA SAARINEN UUTISIA EL IN A SA AR IN EN 18 UUSIOUUTISET 5|2021. Materiaalien läpimenoa pitää myös parantaa. ”Uuden sopimuksen pohjalta voidaan alkaa suunnitella uutta, isompaa ja modernimpaa käsittelylaitosta Riihimäelle”, Saarimaa vahvistaa. Siksi Saarimaa ei puhu täysin uudesta laitoksesta, vaan nykyisen muovijalostamon päivitetystä versiosta. Vauhtia uuden laitoksen suunnitelmat saivat kesäkuussa, kun Fortum ja Suomen Uusiomuovi Oy (SUM) pääsivät sopimukseen siitä, että SUM toimittaa kuluttajilta kerättyä muovipakkausjätettä jatkossakin Fortumille käsiteltäväksi ja kierrätettäväksi. Mutta uusi laitos pystytään tarvittaessa rakentamaan pian. Se voisi olla toiminnassa jo kahdessa tai kolmessa vuodessa”, aikatauluttaa Fortumin kierrätysja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa
Fortum selvitteleekin jo kemiallisen kierrätyksen menetelmiä ja vaihtoehtoja. “Mekaanisen kierrätyksen laitos kapasiteettia ei kannata ylimitoittaa.” EK O K EM . Vaikeammille muovijätelaaduille pitää löytää muita ratkaisuja, kuten kemiallinen kierrätys ja muovien kierrätys polton ja hiilidioksidin talteenoton kautta. Uusi, suurempi muovijalostamo antaisi nykyistä enemmän mahdollisuuksia myös tällaiseen tuotekohtaiseen uusiomuovien räätälöintiin. Yksi keino olisi varmistaa, että ympäristöhaittoja hillitsevien tuotteiden tuotanto on aina kannattavampaa kuin haittoja aiheuttavien tuotteiden.. EU miettii esimerkiksi velvoitetta sekoittaa tiettyjen tuotteiden valmistusprosesseihin jokin määrä uusiomuovia neitseellisen rinnalle. EL IN A SA AR IN EN ”Tunnistamme asiakkaan kanssa tuotteita, jotka voisi valmistaa neitseellisen muovin sijasta joko kokonaan tai osittain kierrätysmuovista. Tätä aloitetta kutsutaan sekoitevelvoitteeksi (mandatory recycling content). Tuotteisiin uusiomuovia neitseellisen sijasta Saarimaan mukaan muovin kierrätykseen tarvitaan uusia keinoja lisätä uusiomuovien käyttöä ja kysyntää valmistavassa muovituoteteollisuudessa. Mekaanisen kierrätyksen laitoskapasiteettia ei siis kannata ylimitoittaa.” Kierrätysmuovin eli uusiomuovin laadun on oltava niin hyvää, että se voi kilpailla markkinoilla neitseellisten muovilaatujen kanssa. Muovinkäsittelyn teknologiat ovat kehittyneet nopeasti, mutta uudessa laitoksessa voitaisiin hyödyntää myös joitain nykyisen laitoksen prosessiosia ja laitteistoja. ”Sekoitevelvoite tulee vaikuttamaan uusiomuovin hintaan positiivisesti.” Hän toivoo, että kun yhteiskunnat tulevat käyttämään ilmastonmuutoksen hillintään paljon rahaa, työkalupakkiin otettaisiin myös epäsuorat investoinnit. Saarimaa pitää sekoitevelvoitetta tarpeellisena aloitteena, joka auttaa tekemään muovien kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa. Saarimaan mukaan syynä on se, ettei kaikkea muovia kannata kierrättää mekaanisesti. Sekoitevelvoitteelle odotuksia EU on kasvattamassa uusiomuovien markkinakysyntää osana vihreän kehityksen ohjelmaansa ja kiertotalouden toimintasuunnitelmaansa. Kehitämme sitten heidän tuotteeseensa sopivan kierrätysmuovin yhteistyössä asiakkaan kanssa”, Saarimaa selventää. ”Uskon maailman kehittyvän niin, että mekaanisiin kierrätyslaitoksiin ohjautuvat sinne hyvin soveltuvat muovit, kuten kovamuovit. Fortum onkin käynnistänyt puolitoista vuotta sitten Circo Lab -konseptin, jossa yhtiö hakee kiertotalouden ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa
syyskuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Näin saat vähennettyä liikkumisesi päästöjä yli 85 prosenttia. Kaasutankkausverkosto laajenee koko ajan, ja BIG-asemilta saa aina orgaanista, uusiutuvaa metaania. Äänestä parasta juttua, voita Kuplivaa kemiaa! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Idea lähti siitä, kun mietin maakunnallisen jätehuollon kehityskohteita ja päästövähennyskeinoja. Biojäte pitää saada vielä paremmin erilliskerättyä ja tuottamaan biokaasulaitokseen orgaanista metaania. Voit voittaa Anu Hopian ja Pekka Lehtosen teoksen Kuplivaa kemiaa, kiehtovat juomat kotikaljasta kombuchaan (Gaudeamus). Mika Suomalainen on Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja.. Biojätteen erilliskeräys pitää saada toimimaan paremmin. Nyt kun meidän biokaasulaitoksemme tuottaa paikallisista raaka-aineista (erilliskerätystä biojätteestä ja jätevesilietteestä) orgaanista metaania, niin mikä olisi järkevämpää kuin myös käyttää syntyvä kaasu paikallisesti. Meillä EteläKarjalassa on erilliskerätty biojätettä jo vuodesta 2002 lähtien joka kiinteistöltä, mutta silti kuivajätteessä on edelleen noin 25 painoprosenttia biojätettä. syyskuuta 2021, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 4/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Ostosreissusta kierrätysreissu". Mistä idea lähti. Todellinen resurssiviisas kiertotalousratkaisu! Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi netti sivuillamme. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalousvinkkisi. Kaasuauto on yhtä halpa kuin vastaava bensiiniauto, joten ympäristöystävällisestä tekniikasta ei tarvitse maksaa lisähintaa. Palautetta lukijoilta: "Juttu oli mielenkiintoinen ja siitä sai lisätietoa tekstiilien kierrättämisestä.” Marja KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MIKA SUOMALAISEN KOTIALBUMI, KUVA BIOKAASUA TANKKIIN Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Osallistu lukijaäänestykseen. Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Vaihda autosi biokaasuautoon tai tee kaasukonversio bensiiniautoosi. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/ aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 5/21, tai 9. Vastaa viimeistään 27
Kiertotalous tarvitsee tiennäyttäjiä. Tutustu lisää ja ota meihin yhteyttä: remeo.fi Suomen modernein kierrätyslaitos hyödyntää innovaatioita ja älyteknologiaa KERÄYSPISTEET: kierrätys.info Metsän sijaan MAKSUTTA SER-KERÄYSPISTEESEEN ja materiaalit kiertoon! serty.fi serkierratys.fi. Lisäksi tuotamme entistä puhtaampaa uusiomateriaalia teollisuuden tarpeisiin. Ympäristöhuoltoalan yritys Remeo Oy nostaa suomalaisen kiertotalouden uudelle tasolle maan moderneimmalla kierrätyslaitoksella, jossa innovaatiot kohtaavat älykkyyden. Kierrätyslaitos valmistuu vuoden 2021 lopulla Vantaalle ja nostaa asiakkaidemme kierrätysastetta huomattavasti
Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma 1.-3.10.2021 Lahden Messukeskuksessa raksamessut.fi • lippu.fi PK-SEUTU LUOTETTAVA SUOMALAINEN PERHEYRITYS Jätehuollon suunnittelussa ja toteutuksessa 90% haluaa suositella meitä. Uusiutuvan Neste My Dieselin käyttö pienentää jopa 90% kuljetuksiemme hiilijalanjälkeä.
Vaikka maailmalla on paljon ääniä kertomassa, mitä pitäisi tehdä, vain sinä voit päättää, mikä on sinun kestävyysmatkasi. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu luonnon arvostaminen, joten on loogista, että yritykset ottavat tämän huomioon toiminnassaan. Luota itseesi ja pidä itsestäsi huolta niin loppu tulee kuin itsestään. Niin kevät tuo elon takaisin ja kierto jatkuu vuodesta toiseen. Se toimii muistutuksena siitä, että kestävän elämäntyylin omaksuminen ja luonnon suojeleminen ovat asioita, joita voi tehdä vain, kun oma hyvinvointi sallii. On monia tapoja elää kestävästi ja ottaa osaa kiertotalouteen. Kiertotalousajattelu lähti kehittymään siitä, kun tarkasteltiin tarkemmin itse luontoa ja sen prosesseja. Kuten alussa puhuin kestävyyden etuoikeudesta, se myös korostuu tässä: kun perustarpeet ovat kaikille tyydyttyneet eikä elämä ole vain selviytymistä, voimme vihdoin keskittyä elämään ja onnellisuuteen. TU RU N KA UP PA KO RK EA KO UL U 23 UUSIOUUTISET 5|2021. Tämä kierron logiikka ja harmonia ovatkin kiertotalouden ytimessä: Materiaaleilla on oma paikkansa ja aikansa eikä mikään koskaan katoa. On myös yhtä monta erilaista aloituspistettä. Mikä sitten motivoi yrityksiä toimimaan kiertotalouden mallien mukaan. Joki koostuu pienistä vesipisaroista. Kesällä puut ovat täynnä vihreitä lehtiä, mutta syksyä kohden metsän värimaailma muuttuu liekehtiväksi ja lopulta talven myötä lehdet tippuvat maahan ja harmaus valtaa luonnon. Vaikka toisilla aloilla muutoksia on havaittavissa, ei kaikilla aloilla muutos tapahdu niin nopeasti. Perustan edellä kuvatun logiikkani kirjallisuuteen mutta myös suomalaisiin kiertotalouden edelläkävijäyrityksiin. Toisille yrityksille ja erityisesti yrittäjille arvomaailma ja ideologinen tausta on niin vahva, että he haluavat olla mukana pelastamassa maailmaa ja tekemässä muutoksia parempaan päin. Kiertotalouskeskustelussa usein keskitytään materiaalien liikkumiseen ja kierrättämiseen, muttei niihin hyötyihin, joita kiertotalouteen siirtymisestä tulee. Suomi maana on saavuttanut hyvinvoinnissa hyvin korkean tason, jossa monilla on jo perustarpeet tyydytettyinä. KESTÄVYYS ON ETUOIKEUS Kun ajatusmaailma pohjaa luonnon kierroille, kiertotalouden hyödyt alkavat näkyä niin kuluttajien arjessa kuin yritysten liiketoiminnassa. Siirtymä ei hyödytä vain luontoa ja liiketoimintaa vaan laajemmin ihmisiä sekä koko yhteiskuntaa. Tämä tietenkin vaatii kyseenalaistamaan nykyisen markkinatalouden sekä jatkuvan kasvun tavoittelun, mutta se tuo esille elämän, jossa kaikille on riittävästi ja voimme hyvin. K estävä kehitys ja ympäristöystävällisyys ovat etuoikeuksia. Tutkimukseni mukaan yrityksiä motivoivat ideologia, kulttuuri, perinteet, edelläkävijyys, järkevyys, kannattavuus sekä asiakkaiden toiveiden toteutus. Keskeisessä roolissa on ajatusmaailman muutos. Tärkeää on, että myös niitä pieniä muutoksia tuetaan. KIERTOTALOUDEN YTIMESSÄ ON KIERRON LOGIIKKA: MIKÄÄN EI KATOA. Esimerkiksi rakentamisessa kestävyyskeskustelu on vielä alkutekijöissään. Toteamus vaikuttaa ehkä hieman väkevältä ja eroaa siitä, mitä kestävyysaihepiirin ympärillä yleensä keskustellaan, mutta se on tärkeä. Erityisesti muuhun maailmaan verrattuna yrittäjille suunnattuja palveluita on paljon, jolloin voi ajatella, että myös yritysten perustarpeet ovat tyydyttyneet. Kun ajatusmaailma lähenee kiertotaloutta ja luonnollisia syklejä, palaammekin takaisin aikaan, kun resursseja onkin riittävästi kaikille ja hyvinvointi lisääntyy. Puhumme usein resurssien rajallisuudesta emmekä siitä, että itse kulutamme niitä siten, että resursseista on tullut rajallisia. Vaikka kestävyys onkin etuoikeus, on silti pieniä asioita, mitä voimme tehdä edistääksemme muutosta. Talven harmaus ei suinkaan ole elämän kuolema vaan lepohetki, jolloin lehdet palautuvat maahan, jotta puille olisi ravinteita kevättä varten. Toiset yritykset taas ovat huomanneet, että markkinoilla on tapahtunut muutos: kestäviä ratkaisuja vaativat niin kuluttaja-asiakkaat kuin yritysasiakkaatkin. Pienet askeleet ovat tärkeitä eikä niitä pidä aliarvioida. KOLUMNI MIRA VALKJÄRVI Kirjoittaja on tutkijatohtori Turun kauppakorkeakoulussa ja mukana CICAT2025-hankekonsortiossa. Eikä tämä rajoitu pelkästään kuluttajiin vaan myös yrityksiin: jos yrityksellä ei ole liiketoimintaa, ei voida myöskään tehdä hyviä ratkaisuja luonnon kannalta. Toisaalta myös kiertotalousinnovaatiot voivat tulla hyvin yllättäviltä aloilta, ja pienet askeleet kohti oikeaa suuntaa voivatkin tehdä suuren muutoksen ajan myötä. Eikö se ole tavoittelun arvoista
Laskuja luonnolta Vakava luontokato on sijoittajille riski. Parhaimmillaan taloudellinen toiminta on sekä luontopositiivista että kannattavaa. Ihmiskunta käyttää aivan liikaa luonnonvaroja. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | REETTA VIRTANEN, KUVA L uontokato aiheuttaa jo taloudellisia riskejä ja uhkaa sijoitustuottoja. Tilaisuuteen osallistui nimekäs joukko maailman suurimpien sijoitusja rahoituslaitosten edustajia. Finanssialan toimijat jakoivat ajatuksia keinoista, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan huomioida sijoituspäätöksenteossa. Kreivi puhui kesäkuussa Sitran järjestämässä tilaisuudessa. Esimerkiksi pölytyksen heikentyminen voi aiheuttaa maataloudelle yli 500 miljardin euron vuositappiot. Ekosysteemien tuottavuuden lasku maksaa jo nyt yli 4 biljoonaa euroa joka vuosi (4 miljoonaa miljoonaa). Näitä luontokadon tärkeimpiä ajureita voidaan kuitenkin huomioida sijoitustoiminnassa. Uudet työkalut voivat tarjota voittoja luontokadon huomioiville sijoittajille ja lisäksi suosia luonnonvaroja säästävää yritystoimintaa. Kreivin mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ennallistamistalous tarjoaa jo enemmän työpaikkoja kuin öljyja kaasuteollisuus. Kreivi sanoo, että talousinstituutioilla on kuitenkin vielä heikko ymmärrys siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa luontoon ja luonto yritystoimintaan. Koska yhteiset mittarit luontokadon huomioimiseksi taloudellisessa toiminnassa ovat puuttuneet, sijoittajien on ollut vaikea reagoida tilanteeseen. Maa-alueita ja meriä valjastetaan taloudellisen toiminnan välineiksi, ympäristö saastuu ja ilmasto kuumenee, vieraslajit leviävät. Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on melko tai todella riippuvaista luonnosta ja sen palveluista. ”Jos me ihmiset emme ala laskuttaa tuhosta, luonto alkaa lähettää laskuja”, hän kiteyttää. Finanssisektori kehittää nyt keinoja biodiversiteetin huomioimiseen sijoituspäätöksenteossa. Niitä kannattaa vaalia. Luontokadon huomioinnista voi tulla myös tuottoisaa bisnestä. 24 UUSIOUUTISET 5|2021. Nyt tämä on muuttumassa. Luontokatoon liittyviä riskejä osataan vielä heikosti . Kaikkiaan erilaisten luonnon tuottamien palveluiden arvo on vuodessa kaksi kertaa koko maailman bruttokansantuote eli noin 130 biljoonaa euroa, ja luontokadon vuoksi tämä resurssi on romahtamassa. Biljoonien menetykset Euroopan investointipankin pääomamarkkinaosaston johtaja Eila Kreivi sanoo, että luonnonvarojen liikakäytöstä täytyy pystyä tekemään maksullista ja näin kääntämään taloudellinen toiminta luontopositiiviseksi, muutoin seuraukset tulevat kalliiksi
Ilmastoon liittyvä taloudellinen raportointi onkin lisääntynyt mer kittävästi. Viisas voi voittaa Sitran webinaaria koordinoinut ympäristötaloustieteilijä ja ilmasto ja luontoratkaisujen asiantuntija Miika Korja näkee näin suuret kehityskulut vahvoina signaaleina, joita suoma laisyrityksissäkin kannattaa seurata. Vastaavasti ruokasektori aiheuttaa valtavasti metsäkatoa, ilmastopääs töjä ja sukupuuttoja. Maailman suurimmat rahoitusalan toimijat kuten MSCI, Bloomberg ja Moo dy’s tulevat Sitrankin tapahtumaan keskustelemaan luontokadon py säyttämisestä. TNFDtyöllä on G7maiden tuki. Mitkä tässä tilanteessa ovat parhaita mitta reita?”, hän kysyy. ”On kuvaavaa, mitä isot pelaajat markkinoilla nyt tekevät. Esimerkiksi maaperän köyhty minen ja pölyttäjäkato vaikuttavat kohtalokkaasti ruoantuotantoon. Nyt vastaavaa pohjaa kehitetään globaalien biodiversiteettiuhkien UUSIOUUTISET 5|2021 25. TNFD:stä voidaan odottaa vastaavaa laajaan käyttöön tulevaa viitekehystä luontokadon suhteen. ”On aika lopettaa puhe, että luonto ja talous olisivat vastakkaisia, vaan luonto mahdollistaa talouden pyöri misen. Eivät tällaiset yhtiöt keskittyisi luontokatoon, jos he eivät näkisi tässä ihan systeemistä riskiä, joka on pakko ratkaista.” Korja alleviivaa, että Maailman talousfoorumin mukaan yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on melko tai todella riippuvaista luon nosta ja sen palveluista. Se on siis väline työsken nellä järkevästi yhteisten päämäärien eteen. Näistä ensimmäinen perustuu SBTmenetelmään (Science Based Targets). Jos näitä kehityskulkuja onnistutaan mietti mään Suomessa viisaasti, se tarjoaa meilläkin paljon uutta liiketoimintaa yrityksille.” monia. Talousmaail man ytimestä tuleva lukema on niin pysäyttävä, että jos se ei herättele, niin ei mikään, hän sanoo. Kun data on pistemäistä ja mittarit puutteellisia, on vielä vaikeaa arvioida luontoka don näkökulmasta koko sijoitussalk kua ja yhtiön koko toimintaa, ei vain paloja näistä, Klug sanoo. Yritykset voivat sen avulla linjata toimintaansa Pariisin ilmastosopimuksen päästö vähennystavoitteiden suuntaan. integroida taloudelliseen päätök sentekoon. Ja yritykset menestyvät ole malla mukana kehityksessä. Toimivien luontokadon talou dellisten mittareiden täytyy olla myös laajasti käytettäviä ja vertailtavissa. Sen avulla tiedot ilmastoon liittyvistä yrityksen ris keistä ja mahdollisuuksista saadaan sisällytettyä yrityksen taloudelliseen raportointiin. Myös edellä mainittuja tietee seen perustuvia luontotavoitteita on tarkoitus hyödyntää TNFDviiteke hyksen rakentamisessa. ”Ajureita luontokadolle on niin ”JOS ME IHMISET EMME ALA LASKUTTAA TUHOSTA, LUONTO ALKAA LÄHETTÄÄ LASKUJA” Tutustu tarkemmin • Sitra: Kooste webinaarista https://bit.ly/2VEKAI2 • Boston Consulting Group: The Biodiversity Crisis Is a Business Crisis https://on.bcg.com/2XitrVt • Sitra: Talous tulevaisuuden palveluksessa https://bit.ly/37y3Utd • Maailman talousfoorumi: Nature Risk Rising https://bit.ly/3lTU8d5 • Science Based Targets for Nature: Initial Guidance for Businesses https://bit.ly/3CFQqd2 • TNFD-verkosto: https://tnfd.info/ hallitsemiseksi laatimalla tieteeseen perustuvat luontotavoitteet (SBTs for nature). Tiedonpuute lisää haasteita. Luontokatoa on integroitu uutena teemana myös erilaisiin perinteisiin vastuullisuusmittareihin ja moniin standardeihin. Viime vuosina on perustettu useita kansainvälisiä talousalan ja tutkijoiden verkostoja, joissa erilaisia mittareita vertaillaan ja yhteismitallistetaan. Se tukee yrityksiä aset tamaan perusteltuja ja mitattavia ympäristötavoitteita, jotka ovat aidosti linjassa globaalien tavoittei den kanssa. Vastaavanlaista työtapaa käytettiin muutamia vuosia sitten, kun yrityk sille luotiin kansainvälinen ilmasto raportointisuositus. MSCI:n analyyseista vastaavan päällikön Arne Klugin mukaan nyt on juuri oikea hetki toimia, sillä mo nimuotoisuutta aletaan huomioida sääntelyssä esimerkiksi YK:n ja EU:n ohjelmien kautta ja luontokadon vaikutukset kiihtyvät. Yhteisiä viitekehyksiä MSCI itse kehittää luontoriippuvuuk sien selvittämiseen muun muassa geospatiaalisia analyysejä ja arvioi ja hyödyntää erilaisia ulkoisia biodiver siteettijalanjälkimittareita. YK:n uuden biodiversiteet tisopimuksen aikaansaaminen on tärkeä suuntaviiva tälle työlle, mutta viivästynyt pandemian vuoksi. TNFDverkosto taas on vuonna 2020 perustettu laaja kansainvälinen yritysvetoinen työryhmä. MSCI:n tavoin toimii moni muukin finanssi alan yhtiö. Merkittäviä uusia verkostoja ovat esimerkiksi työryhmä tietee seen perustuvien luontotavoittei den laatimiseksi (Science Based Targets Network) ja TNFDverkos to (Taskforce on Naturerelated Financial Disclosures). Esimerkiksi amerikkalainen ra hoitusyhtiö MSCI tarjoaa sijoittajille kolmenlaisia mahdollisuuksia huo mioida luontokatoa. Toisen pakin avulla taas voidaan hahmottaa sijoitusten yhdenmukaisuutta omiin arvoihin. Monen muun tavoin Klug kuiten kin näkee, että biodiversiteettivai kutusten ja riskien mittaaminen on paljon hankalampaa kuin ilmaston muutoksen huomioiminen sijoitus päätöksenteossa ja vaatii vielä paljon kehittämistä. Lisää työkaluja ja dataa tarvitaan kipeästi. Se kehittää ratkaisuja sijoitusten biodiversiteetti riippuvuuksien ja riskien yhden mukaiseen ja vertailukelpoiseen dokumentointiin. SBTkehikkoa on toistaiseksi käytetty ilmastotyössä. Kolmas työkalu auttaa tekemään sijoituksia, joilla on positiivisia biodiversiteettivaikutuksia. Uusien työka lujen avulla sijoittajat voivat aiempaa paremmin huomioida tällaisia asioita sijoituspäätöksiä tehdessään. Rahoitusjätin luontotyökalupakki Viime vuosina finanssiala, tutkijat ja järjestöt ovat kehittäneet monenlaisia työkaluja taloudellisen toiminnan luontovaikutusten ja luontoon liitty vien riskien huomiointiin ja rapor tointiin. Esimerkiksi pitkistä tuotantoketjuista on hankala saada tietoa. Ensimmäinen työkalupakki auttaa hahmottamaan luontokadon aiheut tamia riskejä yritysten toimintaan ja tuottoihin. Verkosto arvioi erilaisten mittarei den ja työkalujen käyttökelpoisuutta ja rakentaa näistä yritysten luonto raportointia varten yhteisen viite kehyksen, joka julkaistaan vuonna 2023. Ekosysteemit ovat monimut kaisia ja toisistaan riippuvaisia. Luontokadon seuraukset konkre tisoituvat yrityksille monin tavoin: fyysisinä riskeinä (esimerkiksi raakaaineiden saatavuusongelmina), transitioriskeinä (kuten markkinoi den lainalaisuuksien ja kuluttajien toimintatapojen muuttumisena), sääntelyn muutoksina (uusina vel voitteina ja rajoitteina) ja systeemisi nä riskeinä, jollainen on esimerkiksi pandemiakriisi. Vain luotettavasti mitatun tiedon avulla sijoittaja voi oikeasti arvioida sijoituspäätöstensä riskejä ja vai kutuksia ja sijoituspäätökset voivat aidosti vaikuttaa ympäröivään maail maan
Sitran kokoamaa yrityslistaa voi kutsua suomalaisen kiertotalouden käyntikortiksi maailmalla. KASKAS MEDIA JA ELINA SAARINEN, TEKSTI | SITRA JA JUTUN YRITYKSET, KUVAT AD OB E ST OC K UUSIOUUTISET 5|2021 26. Kiertotalouden kiinnostavat listattu Mitkä kiertotalousbisneksessä toimivista suomalaisyrityksistä ovat tämän hetken kiinnostavimpia ja ajankohtaisimpia
Suurlähettiläitä Sitran asiantuntija Riku Sinervo kertoo, että asiantuntijaraadin työ ei ollut helppo, sillä kiinnostavia kiertotalousratkaisuja on Suomessa valtavasti. Listalle kelpuutettiin sellaisia yrityksiä, joilla on jo kannuksia liiketoimintansa vakiinnuttamisessa. Monet muutkin tukitoiminnot voidaan toteuttaa kiertotalouskumppanien yhteistyönä. Maailmalla tuote palveluna -liiketoimintamallit ja jakamisalustat ovat jo kovassa kasvussa. Näiltä bisnesalueilta tulikin eniten hakemuksia Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle. Nämä tarinat tuovat viestiä siitä, että kiertotalousmuutos on mahdollinen.” Riku Sinervo Marleena Ahonen Kari Herlevi UUSIOUUTISET 5|2021 27. Ne on jaoteltu viiteen ryhmään edustamansa kiertotalouden liiketoimintamallin mukaan: Tuote palveluna, jakamisalustat, uusiutuvuus, elinkaaren pidentäminen sekä resurssitehokkuus ja kierrätys. Lista antaa inspiraatiota ja esimerkkejä siitä, millaisin bisnesmallein yritykset voivat tarttua kiertotalouteen eri toimialoilla. Suomessa näistä bisnesmalleista löytyy hyviä yksittäisiä esimerkkejä, mutta kasvun varaa on runsaasti. Tietojärjestelmät kehittyvät niin, ettei jokaisen yrityksen tarvitse rakentaa alusta asti omia palautusja korjausmallejaan. ”Kiertotalous on tulevaisuuden liiketoimintastrategioista inspiroivin, sillä siinä ratkotaan talouden avulla kestävyyskriisin haasteita kuten ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen hupenemista. Resurssitehokkuudessa ja kierrätyksessä sekä uusiutuvissa, muovia ja neitseellistä tekstiilikuitua korvaavissa materiaaleissa suomalaisyrityksillä on paljon maailmanluokan osaamista. Samoin datan jakamiseen pohjautuvat bisnesmallit. P eräti 168 yritystä haki mukaan, kun Sitra kutsui suomalaisfirmoja esittelemään mielenkiintoisimpia ratkaisujaan kiertotalouden liiketoimintamallien mukaisesta bisneksestä. Nyt koostettu Kierto talouden kiinnostavimmat 2.1 -lista näyttää, mitä kiertotalouden mukainen liiketoiminta käytännössä Suomessa tarkoittaa. Sitran kiertotalousalueen projektijohtaja Kari Herlevi tietää, että edelläkävijäesimerkeille on kansainvälistä tarvetta: ”Suomi nähdään etenkin Euroopassa kiertotalouden edelläkävijänä. Sitra on päivittänyt Kiertotalouden kiinnostavimpien listausta jo vuodesta 2017. Samalla listan jokainen yritys on kiertotalouden suurlähettiläs maailmalla”, Herlevi näkee. Kiertotalouden asiantuntijoista koostuva raati nosti Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle lopulta 41 yritystä. Hiilineutraalius, luontokadon vähentäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat alkaneet kiinnostaa yritysten asiakkaita ja rahoittajia niin Suomessa kuin kansainvälisesti. KIERTOTALOUS BISNES ON “TULEVAISUUDENPITÄVÄÄ”. Kiertotalous on keino vähentää päästöjä ja käyttää materiaaleja resurssitehokkaasti. Herlevi uskoo, että listan yritys esimerkit kiinnostavat yli toimialarajojen: ”Usein on niin, että yrittäjä uskoo parhaiten toista yrittäjää. Nyt kiinnostus kiertotaloutta kohtaan on kasvussa. ”Meillä on Suomessa huippumielenkiintoisia edelläkävijäyrityksiä, joiden menestystarinaa ja toimintamallia voi ilomielin esitellä”, Ahonen korostaa. Materiaalien jäljitettävyyttä toteutetaan jo esimerkiksi tekoälyn ja lohkoketjujen avulla. Kiertotalouden voi ajatella olevan “future proof” eli tulevaisuuteen valmistautuvan yrityksen toimintatapa”, tiivistää Sitran asiantuntija Marleena Ahonen. Myös elinikäisen takuun tuotekonsepteille saattaisi löytyä markkinoilta kysyntää. Ekosysteemit arvoon Vaikka lista koostuu nyt yksittäisistä yrityksistä, kiertotaloutta ei voi toteuttaa yksin. Jäljitä materiaali Entä mitkä kiertotalouden bisnesmallit kasvattavat nyt suosiotaan. Kriteereinä arvioitsijat punnitsivat ratkaisun mielenkiintoisuutta, ajankohtaisuutta, skaalattavuutta sekä vaikuttavuuspotentiaalia. Herlevi muistuttaa, että kiertotaloudessa ekosysteemin kokonaisuus on tärkeää, koska arvo rakentuu toimijoiden välille. Valmiina tulevaan Vielä muutama vuosi sitten kiertotalous näkyi bisnesstrategioissa noin neljäsosalla kotimaisista suuryrityksistä. Tuote palveluna -liiketoimintamallille antaa etua kiertotalouden lisäksi toinenkin megatrendi, digitalisaatio. Listalle valitut yritykset ovat painottaneet yhteistyötä ja oikeiden kumppanien löytymisen merkitystä. Sitran asiantuntijat näkevät jatkossa tarvetta helppokäyttöisille, aikaa säästäville palvelumalleille, jotka osoittavat, ettei kaikkea tarvitse omistaa itse. Lista on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta
Moderniin palvelutarjontaan kuuluu esimerkiksi yrityksille vuokrattujen tekstiilien käytön ja kulumisen seuranta, jotta tekstiilejä voidaan kehittää entistä kestävimmiksi, kertoo ekosysteemeistä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Anna-Kaisa Huttunen. ”Uskon, että kun kiertotalouden mukainen jälleenmyynti yleistyy, kuluttajat alkavat vaatia valmistajilta kestäviä vaatteita, jotka voi myydä eteenpäin.” Luntiala näkee, että kysyntää on ekologiselle vaatekaapille. Kierrätettyjen vaatteiden verkkokauppa Emmy sai alkunsa vuonna 2015, kun perustajat, tuolloin pienten lasten vanhemmat Hanna Autio ja Markus Rautopuro tuskailivat vaatteiden kierrätyksen kanssa. . Huttunen varmistaa, että Lindströmillä on oikeat kumppanit esimerkiksi poistotekstiilien kierrättämiseen ja kiertotalouden mukaisten tekstiilikuitujen kehittämiseen. ”Yritykset tarvitsevat erilaisia tekstiileitä, mutta niiden omistaminen, varastointi ja huolto kuluttavat rahaa ja luonnonvaroja. Seuraamme myös tekstiilien käyttöä ja kulumista, jotta voimme kehittää tuotteita entistä kestävämmäksi.” 24 maassa toimiva Lindström hakee tekstiilit palveluna -mallille kasvua etenkin elintarvikeja lääketeollisuudessa sekä terveydenhuollossa. JAKAMISALUSTOISSA Kiertotalouden kiinnostavimpien listalle valittu Emmy pidentää vaatteiden elinikää. Palvelut ovat olleet Lindströmin toiminnan ytimessä alusta asti, jo 1840-luvulta. ”Jokaisen muotibrändin tulee tulevaisuudessa pohtia omaa rooliaan kiertotaloudessa. Vaatekaapista ekologisempi Pikamuoti eli edulliset ja usein nopeasti kuluvat vaatteet on rajattu pois Emmy valikoimasta jo alussa. ”Lähes kaikissa tekstiileissämme on mikrosiru, jonka avulla voimme varmistaa, että asiakkaillamme on oikea määrä tekstiilejä käytössään. Näin voimme vähentää tekstiilin ylituotantoa ja säästämme luonnonvaroja”, hän jatkaa. Emmy tarkastaa, kuvaa ja lisää vaatteet verkkokauppaan, josta kuluttajat voivat ostaa niitä. Vältetyt päästöt vastaavat lähes 600 suomalaisen ostamien kulutustavaroiden vuosittaista hiilijalanjälkeä. Me tarjoamme yritysten käyttöön niiden tarvitsemat tekstiilit ja huolehdimme tuotteiden koko elinkaaresta aina suunnittelusta uudelleenkäyttöön”, kertoo ekosysteemeistä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Anna-Kaisa Huttunen. Emmy tähtää seuraavaksi kansainvälisille markkinoille ja yhteistyöhön muotibrändien kanssa. ”Suunnittelemme ja valmistamme tekstiilit vain tarpeeseen ja mahdollisimman kestäviksi. Lindströmin tavoitteena on kierrättää kaikki käytöstä poistuva tekstiili ja siirtyä esimerkiksi käyttämään uusiutuvaa energiaa palvelukeskuksissaan. Kuuden vuoden aikana Emmy on käsitellyt yhteensä jo yli miljoonaa vaatetta. UUSIOUUTISET 5|2021 28. Pari vuotta sitten Emmyä luotsaamaan tullut toimitusjohtaja Petra Luntiala muistuttaa, että eettisin vaate on sellainen, joka säilyy käytössä alkuperäisessä muodossaan mahdollisimman pitkään. Emmyn avulla on säästetty yli 1300 miljoonaa litraa vettä ja 664 tonnia hiilidioksidipäästöjä. He halusivat pidentää vaatteiden elinkaarta, mutta aika ei riittänyt kirpputoreilla käymiseen. Emmy haluaa suosia tuotteita, jotka ovat kestäviä ja joilla on jälleenmyyntiarvoa. Kierrätettyjen vaatteiden verkkokauppa Emmystä ei voi ostaa pikamuotia. 1990-luvulla yritys alkoi keskittyä laajemmin tekstiilit palveluna -liiketoimintaan. Emmyn valikoimaan otetaan vaatteita, jotka ovat kestäviä ja joilla on jälleenmyyntiarvoa, kertoo toimitusjohtaja Petra Luntiala. Lindström on panostanut palveluiden tarjoamiseen 1800-luvulta asti. Emmy huolehtii, että myös myymättömät vaatteet päätyvät käyttöön hyväntekeväisyyslahjoituksina. LINDSTRÖM TARJOAA TYÖVAATTEITA PALVELUNA EMMY TEKEE VAATTEIDEN KIERROSTA HELPPOA TUOTE PALVELUNA -liiketoimintamallia toteuttava Lindström on kasvanut 170 vuodessa lankavärjäämöstä kansainväliseksi tekstiilien vuokrausyritykseksi, joka huolehtii tarjoamiensa tekstiilien koko elinkaaresta. Näin voimme siirtää tarpeettomia tekstiilejä kohteesta toiseen, ja vältymme ennenaikaiselta uusien tekstiilien hankinnalta. Mikrosiru apuna Digitalisaatiolla on tärkeä rooli tekstiilit palveluna -mallissa. Me haluamme auttaa heitä tarjoamalla mahdollisuuden vaatteiden elinkaaren pidentämiseen.” . Emmylle kuluttajat voivat lähettää tarpeettomia vaatteitaan. Jo nyt Emmy myy muutamien muotialan yritysten mallikappaleita ja palautustuotteita. Tekstiilien kiertotalous toteutuu yhteistyössä kumppanien kanssa
Kolmekymppisille lisävuosia Nykyisin Valtran Reman-liiketoiminta eli uudelleenvalmistuspalvelu kasvaa 30 prosentin vuositahdilla. Hän uskoo, että EcoUpilla on valtavat kasvumahdollisuudet auttaessaan tekemään rakentamisesta aiempaa resurssitehokkaampaa ja vähäpäästöisempää. Betonin tai vaikkapa tiilen valmistaja voi vähentää hiilijalanjälkeään ja neitseellisten raaka-aineiden tarvetta käyttämällä tuotteissaan uusiomateriaalia.” . UUSIOUUTISET 5|2021 29. ”Purettu talo on meille aarre, josta saamme hyötykäyttöön useita eri raaka-aineita. Puretuista rakennuksista tehdään nyt rakennusmateriaaleja uudisrakennuksiin, kertoo EcoUpin toimitusjohtaja Antti Ollikainen. Uusioraaka-ainetta voi käyttää muun muassa betonin valmistuksessa. Uudelleenvalmistus on nopea, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tapa huoltaa traktori. Panttimaksu varmistaa, että alkuperäinen komponentti palautuu jälleen aikanaan takaisin uudelleenvalmistukseen. Olemme pidentäneet Reman-osilla satojen koneiden elinkaarta Euroopassa”, kertoo Valtran huoltopalvelujen markkinointipäällikkö Jari Luoma-aho, joka oli alun perin mukana keksimässä tätä bisnesideaa. Vaihteistojen kiertotalousinnovaatio palvelee sekä traktorin omistajaa, Valtraa että ympäristöä. ”Asiakas säästää aikaa ja rahaa – ja myös ympäristöä! Vaihto-osat nimittäin säästävät arviomme mukaan noin 85 prosenttia energiaa ja materiaalia verrattuna uuden osan valmistamiseen”, Luoma-aho sanoo. ”Tarjoamme uudelleenvalmistettuja osia jopa 30-vuotiaisiin traktoreihin, joilla on tehty kymmeniä tuhansia tunteja töitä. Vanhat vaihteistot saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön panttimaksun avulla. ELINKAAREN PIDENTÄMISEN bisnesmalleissa Sitra valitsi kiinnostavimpien listalle kuusi yritystä. Vuonna 2012 Valtran Suolahden tehtaalla syntyi idea alkaa kunnostaa Valtran traktoreiden vanhoja vaihdelaatikoita uudelleen käytettäviksi. . Vuonna 2019 yritys kasvoi yritysostojen kautta EcoUp-konserniksi. Yksi niistä on traktorivalmistaja Valtra. Jos vaihteiston osat, kuten kotelo, eivät ole vaurioituneet, pystymme antamaan sille jopa toiset 30 vuotta elinaikaa. ”Meidän avullamme rakentaja voi esimerkiksi vähentää koko rakennusprojektin päästöjä käyttämällä hiilineutraalia eristettä. Idea on sama kuin Ekovillan ja sanomalehtipaperin kohdalla: jalostamme jotain, joka muuten menisi jätteeksi”, sanoo toimitusjohtaja Antti Ollikainen. Nykyisin yritys valmistaa hiilineutraalia eristevillaa, uusiokäyttää rakentamisen sivuvirtoja ja kehittää rakentamisen kiertotalousratkaisuja. Valtra valmistaa traktoreihin vaihteistoja, jotka on tehty käytettyjen vaihdelaatikkojen osista. Purkutalo on aarre Konserni on kehittänyt teknologian, jonka avulla purkurakentamisesta kertyvästä mineraalivillajätteestä voi valmistaa geopolymeeri-raaka-aineita rakentamisen tarpeisiin. ECOUP AUTTAA RAKENNUSALAA VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN VALTRA PIDENTÄÄ TRAKTOREIDEN ELINIKÄÄ KIERTOTALOUSKONSERNI EcoUp pääsi Sitran listalla uusiutuvuusbisnesmallien parhaimmistoon. Jos traktorin vaihteisto vaurioituu, omistaja voi tilata Valtralta käytetyistä osista uudelleenvalmistetun vaihteiston. Yrityksen tarina alkoi 1970-luvulla, kun kymenlaaksolaiset yrittäjät alkoivat valmistaa sanomalehdestä Ekovilla-eristettä
Tavoite on kunnianhimoinen, mutta hän uskoo, että se saavutetaan. Se mahdollistaisi myös läpinäkyvien kierrätysmuoviesineiden valmistuksen. Yhtiö on kehittänyt esimerkiksi selluun ja sokeriruokoon pohjautuvaa biomuovia yhteistyössä Stora Enson kanssa. Loput päästöt yritys kompensoi. Kierrätysmuovia keittiöön. Perinteikäs yritys aloitti toimintansa 1950-luvulla. Yrityksen tavoitteena on, että tuotanto on hiilineutraali vuonna 2030. ”Ihmiset haluavat nykyään olla töissä paikassa, joka jättää paremman maapallon seuraaville. Kierrätysmuovista valmistetaan esimerkiksi kukkaruukkuja. Jo 1990-luvulla yritys alkoi käyttää teollisuuden ylijäämätuotetta raaka-aineenaan. Toivon, että tulevaisuudessa myöskään kuluttajat eivät enää hyväksy vastuuttomasti tuotettuja tuotteita.” Kierrätysmuoveja Orthex käyttää sellaisissa tuotteissa, jotka eivät ole elintarvikekontaktissa. ORTHEX KASVATTAA KIERRÄTYSMUOVIN KÄYTTÖÄ Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -lista Tuote palveluna Yritys tarjoaa tuotteiden sijaan palvelua. Haluamme olla yritys, joka käyttää sitä, mitä on heitetty pois”, toimitusjohtaja Alexander Rosenlew painottaa. . Työssä auttaisi, että kierrätysmuovit hyväksyttäisiin elintarviketuotekäyttöön. Nykyisin viranomaiset eivät hyväksy kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita esimerkiksi keittiöja ruoanlaittotuotteiden raaka-aineeksi. Yksi valituista yrityksistä on jokaiselle suomalaiselle tuttu muovitavaravalmistaja Orthex. Hiilineutraali tuotanto vaatii Rosenlewin mukaan, että 80 prosenttia tuotannosta pohjautuu kierrätettyyn tai biomateriaaliin. Siksi Orthex käyttää niiden valmistuksessa biopohjaisia materiaaleja, kuten sokeriruokoa. Tällä hetkellä luku on 20 prosenttia. Asiakas maksaa toiminnosta tai suorituskyvystä: • 3stepIT • Combi Works • Lindström • MaaS Global • Tamturbo • Vaatelainaamo Vaatepuu • Valtavalo Jakamisalustat Yritys toteuttaa esimerkiksi vuokrausta, jakamista tai uudelleenkäyttöä ja pidentää näin tavaroiden ja resurssien elinkaarta tai lisää niiden käyttöastetta: • Emmy • Fiksuruoka.fi • ResQ Club • Skipperi • Tori.fi Uusiutuvuus Yritys hyödyntää tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja sekä uusiutuvaa energiaa: • Ecolan • EcoUp • Infinited Fiber Company • Kotkamills • Neste • Paptic • Soilfood • Spinnova • Verso Food • Woodly Elinkaaren pidentäminen Yritys pitää tuotteita tai osia niiden alkuperäisessä käyttötarkoituksessa mahdollisimman pitkään tai useita käyttökertoja mm. Tähän tavoitteeseen yritys pääsee 90-prosenttisesti tekemällä muutoksia omaan tuotantoonsa. Nyt yritys hyödyntää myös suomalaisten kuluttajien keräysastioihin lajittelemaa muovipakkausjätettä. huoltamalla, korjaamalla ja uudelleenvalmistamalla: • Kamu collective • Konecranes • Oikiat design • Ponsse • Valtra • Varusteleka Resurssitehokkuus & kierrätys Yritys tekee materiaalija energiatehokkaita ratkaisuja sekä kierrättää ja uudelleenhyödyntää elinkaarensa loppuun tulleita tuotteita ja raaka-aineita: • Betolar • Biolan • Fortum Battery Solutions • Gasum • Globe Hope • Honkajoki • Orthex • Pure Waste textiles • Remeo • Rester • Tonester/ Durat • Touchpoint • Zen Robotics SITRA NOSTI Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -listalle peräti 13 yritystä, joiden liiketoimintamalli liittyy resurssitehokkuuteen ja kierrätykseen. ”Mietimme jokaisen päätöksen kohdalla, miten voimme tehdä ympäristön kannalta paremman ratkaisun. ”Yleisesti ottaen pidän kierrätettyä muovia parempana vaihtoehtona kiertotalouden kannalta. Ruoanlaittotuotteisiin yhtiö on kehittänyt yhteistyökumppaneiden kanssa biomuoveja. Orthexin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew toivoo, että kuluttajat eivät tulevaisuudessa hyväksy vastuuttomasti tuotettuja tavaroita. Kierrätysmuovista valmistettuihin tuotteisiin ei tarvita lainkaan neitseellisiä raaka-aineita.” Rosenlew toivoo kemiallisesta kierrätyksestä vetoapua. UUSIOUUTISET 5|2021 30
Samalla EU on globaali veturi, joka voi edistää kestävien, hiilineutraalien ja kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja palveluiden kilpailuasetelmaa laajemminkin. Euroopan unionissa nimittäin tehdään nyt paljon uudistuksia, jotka muuttavat toimintatapoja EU-maiden markkinoilla kestävämpään suuntaan. Voisiko kauppapolitiikalla edistää kierto talouden mukaisten tuotteiden ja palvelujen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. EU:sta on tullut kaupankäynnin pelisääntöjen asettamisen suurvalta”, näkee Sitran yliasiamies Jyrki Katainen. Tullimaksut alas vihreiltä tuotteilta EU:lla on tällä hetkellä noin 80 vapaakauppasopimusta erilaisten kumppanialueiden ja -maiden kanssa. Uusioraaka-aineiden kaupankäyntiä voisi helpottaa, samoin niiden materiaalien, jotka eivät enää ole jätettä. Samalla siirtymän täytyy olla reilu myös kehittyville maille. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBESTOCK JA IEEP, KUVAT E uroopassa voi pian saada kaupasta sellaisia sähköja elektroniikkalaitteita, jotka on suunniteltu kestäviksi, korjattaviksi ja helposti kierrätettäviksi. Parhaillaan neuvoteltavana on nelisenkymmentä. EU ja Suomi tekevät töitä, jotta reilu ja kestävä kiertotalous tulisi mukaan kauppasuhteisiin. Kauppapolitiikka on tässä tärkeä väline. Ainakin uusiin sopimuksiin ja aluksi tietyille teollisuudenaloille voisi tuoda kiertotaloutta edistäviä periaatteita. Globaalin kiertotaloussiirtymän saavuttaminen on tärkeää Suomen ja koko unionin kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden kannalta. Saadaanko kiertotalous kauppasuhteisiin. 31 UUSIOUUTISET 5|2021. Euroopan maiden on kasvatettava kierrätysja uusiomateriaalien kysyntää EU:n sisämarkkinoilla. Kiertotaloustuotteilta ja -palveluilta voisi esimerkiksi poistaa kaupan esteitä tai alentaa niiden tullitariffeja. . Kunnille suunnitellaan parempia mahdollisuuksia suosia julkisissa hankinnoissaan tarjoajia, jotka pystyvät takaamaan tuotteensa täyttävän kiertotalouden kriteerit. ”Kauppapolitiikka on tärkeä väline kiertotalousmarkkinoiden edistämisessä. Myös kauppaa tukevan rahoituksen ja tukien saamisen ehtoja voisi viilata näitä tuotteita ja palveluita suosiviksi
Tästä kärsivät köyhim mät, jotka keräävät vähänkin arvokasta jätemateriaalia käsin maailman dumppaus alueilla. Epäviralli sessa jätehuollossa työskentelee maail massa arviolta 12–56 miljoonaa ihmistä. ”EU:n kehityspolitiikka ja ulkopolitiikan vihreä diplomatia auttavat siinä, että EU pystyy globaalisti tukemaan kiertotaloussiirtymää kumppanimaissa muun muassa kehitysyhteistyörahoituksen avulla”, Kettunen sanoo. EU:n kiertotaloussiirtymä ei automaattisesti merkitse markkinatalouden muuttumista aiempaa kestävämmäksi, ellei EU huomioi siirtymän laajempia seurauksia ja pyri minimoimaan mahdollisia negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Toinen keskeinen työkalu on standardien asettaminen. Tällä on ollut negatiivisia sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Kiertotalous EU:ssa säteilee kauas EU:n uusi vihreän kehityksen ohjelma ja siihen sisältyvä kiertotalouden toimintasuunnitelma tuovat uusia aloitteita, jotka pyrkivät edistämään uusioraaka-aineiden kysyntää EU:n sisämarkkinoilla. EU:n on pakko kehittää kierrätyskapasiteettia ja kysyntää uusioraakaaineilleen sisämarkkinoilla. . Esimerkiksi Afrikan kauppakumppanimaat ja EU-maat voivat molemmin puolin hyötyä kiertotaloudesta. Viime aikoina Kiina, Intia ja Thaimaa ovat kieltäneet sekalaisen jätteen tuonnin. Kehittynei siin, saati kehittyviin maihin ei ole syntynyt riittävästi laadukasta jätteenkäsittely tai kierrätyskapasiteettia. EU:n entinen kiertotalouspolitiikka huomioi vähän tai ei lainkaan EU:n ulkopuolelle aiheutuvia vaikutuksia. Yksi riskeistä liittyy kiertotalousmurroksen vaikutuksiin niillä perinteisillä aloilla, jotka nojaavat fossiilisiin polttoaineisiin ja runsaaseen luonnonvarojen käyttöön. Tähän tarvittaisiin globaaleja ekoluokittelukriteerejä ja kierrätysstandardeja. Todistusaineisto osoittaa, että jäte valuu sinne, missä sen käsittely on halvinta ja missä ympäristö vaatimukset ovat höllät. Ajatushautomo IEEP esittää, että EU ottaisi kiertotalousstrategiansa ytimeksi tavoitteen tukea jätestandardien kansainvälistä harmonisointia. Hän puhui Sitran järjestämässä webinaarissa siitä, kuinka EU:n kauppapolitiikalla voi edistää kiertotaloussiirtymää kansainvälisesti. ”Monenkeskinen yhteistyö ilmastoja ympäristöystävällisten tuotteiden kaupan vapauttamiseksi on nyt alkamassa. Nämä koskevat myös EU-markkinoille muualta tuotavia tuotteita”, Katainen sanoo. Tällä hetkellä tieto tuotteiden, osien ja materiaalien sisältämistä haitallisista aineista ei välity jätteenkäsittelijöille tai kierrättäjille saakka. Kelkasta putoamisen ehkäisyä Kiertotalouskehityksessä on riskejä, jotka on tiedostettava. Myöskään siitä ei ole kansainvälistä yhteisymmärrystä, mitä tarkoittaa jäte tai miten aine voi päästä jätestatuksestaan eroon. Sääntelyä ja standardeja ”EU:n tärkeimmät välineet edistää kiertotaloutta ovat regulaatio kuten tuotepolitiikka ja tuotesuunnittelupolitiikka. Tähän saakka moni EU-jäsenmaa on toteuttanut kierrätystä viemällä jätteensä kolmansiin maihin. EU:n sisäiset pyrkimykset kiertotalouteen vaikuttavat väistämättä globaaleihin raaka-aineja jätevirtoihin. Maissa ei ole riittävästi laadukasta kierrätyskapasiteettia, joten eurooppalaista muovijätettä onkin löytynyt Kaakkois-Aasian dumppauspaikoilta ja meristä. Tämä hidastaa kierrätysponnisteluja. Kumppanimaille tukea Ajatushautomo IEEP:n (Institute for European Environmental Policy) globaalien haasteiden ja kestävän kehityksen ohjelmajohtaja Marianne Kettunen korostaa, että toimiakseen kestävästi globaalilla tasolla EU:n pitää katsoa yhtä aikaa sekä kiertotalouspolitiikkaa, kauppapolitiikkaa että kehityspolitiikkaa. kiertotalouden tiekarttojen suunnittelutyötä ja kiertotalousinfrastruktuurin muodostumista kehittyvissä kumppanimaissa. Kettunen sanoo, että moni kehittyvä maa pohjaa tietyt toimi32 UUSIOUUTISET 5|2021. Uusi kiertotalouskehikko ottaa nämä ulkoisvaikutukset aiempaa paremmin huomioon. Hänen mukaansa EU:lla on paljon mahdollisuuksia tukea paikallisten KIERTOTALOUS KAUPASSA ESTEITÄ KIERTOTALOUSSIIRTYMÄÄ kansainvälisessä kaupassa vaikeuttaa se, ettei jätteen laadulle ole kansainvälisiä standardeja. Tulemme ajamaan sitä voimakkaasti EU:n sisällä”, sanoo Suomen kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, joka puhui samassa webinaarissa toukokuussa. Tarvittaisiin myös tiukka ohjeistus ympäristöystävällisyyden määrittelyyn. Lainsäädäntö tiukentuu myös kierrätystavoitteissa ja siinä, ettei esimerkiksi sekalaista muovijätettä enää viedä entiseen malliin EU:n ulkopuolelle käsiteltäväksi. Suomi on pyrkinyt vaikuttamaan EU:n sisällä, jotta kiertotaloutta ja ympäristökestävyyttä tukevia kaupan sääntöjä voitaisiin sisällyttää osaksi EU:n vapaakauppasopimuksia ja muita kansainvälisen kaupan sääntöjä. Malesia ja Indonesia ovat seuraamassa perässä. Myös Baselin sopimus kieltää nyt sekalaisen, huonolaatuisen muovijätteen viennin OECD:n ulkopuolelle
KUN EU PYRKII KIERTOTALOUTEEN, SE VAIKUTTAA GLOBAALEIHIN RAAKA-AINEJA JÄTEVIRTOIHIN. Tai miten tietyt Aasian maat sopeutuvat murrokseen pois pikamuodista kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta. Kiertotalous ei vielä näy sopimuksissa Kettunen painottaa standardien harmonisoimisen tärkeyttä kauppakumppanimaiden välillä ja globaalisti, koska se poistaisi esteitä kiertotalouden tuotteiden tuonnista ja viennistä. IEEP on ajanut GSP:hen muutoksia, jotka suosisivat kestäviä ja vihreitä tuotteita ja laajentaisivat sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden vaatimuksia. Sen alla kehittyvät maat voivat tuoda EU-markkinoille tuotteensa tullivapaasti. Tästä syystä on tärkeää, että kiertotaloutta viedään eteenpäin ei ainoastaan materiaalitehokkuuden näkökulmasta vaan myös keinona tukea siirtymää vähähiilisyyteen. Kuinka tällaisten maiden teollisuus selviää kestävyyssiirtymästä, jos neitseellisten raaka-aineiden kaupankäynti vaikeutuu ja uusioraaka-aineiden helpottuu. ”Kiertotalouden mukaisesti toimiva maailmankauppa tarkoittaisi, että meillä olisi tapausja sektorikohtaisesti sekä alueellisia, paikallisia että globaaleja materiaalikiertoja.” 33 UUSIOUUTISET 5|2021. Ellen MacArthur Foundationin kanssa IEEP tutkii Kiinaa EU:n kauppakumppanimaana kiertotalouden näkökulmasta. Juuri riskien lieventämiseksi Kettunen toivoo, että kiertotaloudesta, kauppapolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä puhuttaisiin aina samassa yhteydessä. Lue lisää IISD:n ja Sitran raportti kiertotaloudesta alueellisissa kauppasopimuksissa: www.iisd.org/system/files/2021-05/circular-economy-regional-trade-agreements.pdf IEEP:n raportti EU:n kauppapolitiikasta kiertotalouden näkökulmasta: https://ieep.eu/publications/eu-circular-economy-and-trade-report Sitran rahoittama IEEP-raportti: https://think2030.eu/publications/eu-trade-in-support-of-a-circular-economy-green-recovery-in-the-aftermath-of-the-pandemic Kettusen mukaan kauppasopimuksissa ei tällä hetkellä ole juurikaan eksplisiittisesti kiertotaloutta tukevia kirjauksia. Ketään ei saisi jättää kiertotalouskehityksen kelkasta. Sekä EU:ssa että maailmakauppajärjestö WTO:ssa on intressejä käyttää tätä instrumenttia tulevaisuudessa erityisesti tukemaan kiertotaloussiirtymää.” Katse tietyille alueille IEEP on käynnistänyt yhdessä Sitran kanssa hankkeen, joka selvittää, mitä EU:n kauppapolitiikassa ja kehitysyhteistyöpolitiikassa pitäisi tapahtua, jotta kiertotalous edistyisi tietyillä toimialoilla. alansa nyt miltei täysin neitseellisten raaka-aineiden kaivuun ja vientiin. Myös EU:ssa suunnitteilla oleva, tuotteen mukana seuraava tuotepassi helpottaisi materiaalien kestävyyden arviointia ja kierrätystä. Kiertotalouden klausuuleja on toistaiseksi vain kahdessa EU:n vapaakauppasopimuksessa, Meksikon kanssa solmitussa ja Uuden Seelannin kanssa neuvoteltavana olevassa sopimuksessa. Lähivuosien aikana on tarkoitus uudistaa EU:n ja monien kehittyvien maiden välistä kauppaa säätelevä laaja kauppasopimuskehys GSP (Generalised Scheme of Preferences). Niissäkään se ei näy koko kaupankäyntiä ohjaavana perusperiaatteena. Tutkittavina ovat EU:n ja Kanadan, EU:n ja Afrikan sekä EU:n ja eteläamerikkalaisten Mercosur-maiden kauppakumppanuuksien kestävyys elementit. ”Tämäntyyppisiä olemassa olevia kauppasopimuksia voidaan päivitysprosesseissa suunnata kohti kiertotalousperiaatteita.” Kettunen näkee, että kansainvälisen ilmastopolitiikan vahvistuminen avaa lisää mahdollisuuksia myös kiertotalouden edistämiseen. Kauppasopimukset taas juontuvat vuosien takaa. Hanke jatkuu toukokuulle 2022. Osittain tämä johtuu siitä, että kiertotalous on verrattain uusi malli. Selvitys tutkii tapausesimerkein, millaisia kiertotaloutta ja kaupankäyntiä edistäviä toimijoita ja politiikkainstrumentteja maista löytyy. ”Kauppaja kehitysyhteistyön Aid for Trade -instrumentti on olemassa sitä varten, että kehityspolitiikka tukee kestävää kauppaa
Järjestöt kiristäisivät Brysselissä toimivat ympäristöjärjestöt ovat ottaneet kantaa luonnoksiin. Uusiouutisille asiaa kommentoivat järjestöjen yhteiskannanottoa koordinoinut ECOS-ympäristöjärjestö (Environmental Coalition on Standards) ja kannanoton allekirjoittanut eurooppalaisten ympäristöjärjestöjen kattojärjestö European Environmental Bureau (EEB). Lisäksi laitteiden purettavuutta ja kierrätettävyyttä kehitetään. Siksi suoraan kuluttajille pitäisi myydä akkujen ja näyttöjen lisäksi vähintään lasisia puhelimen takakansia, ne rikkoutuvat usein. Käyttöjärjestelmien päivityksiä tulisi olla saatavilla kolme vuotta ja tietoturvapäivityksiä viisi vuotta. Lyhytikäisten laitteiden valmistus nielee paljon energiaa ja materiaaleja, myös harvinaisia ja kriittisiä metalleja, joihin liittyy ympäristöongelmien lisäksi sosiaalisia ja geopoliittisia kysymyksiä. Luonnosta pitää kuitenkin tarkentaa, järjestöt alleviivaavat. Esimerkiksi vaihtoakun ja uuden näytön voisi jatkossa tilata ihan tavallinen kuluttaja. Kriteeriluonnosten mukaan varaosien saatavuus paranee. Myös korjaamisen hankaloittaminen esimerkiksi varaosien parittamisella ja sarjoittamisella, jolloin niitä ei voi korjata ilman valmistajan auktorisoimaa softaa, on selkeä este korjattavuudelle, eikä sitä ole nyt oikein huomioitu ehdotuksissa”, hän sanoo. Myös datan poistosta halutaan helpompaa puhelinten kierrättämisen edistämiseksi. Älypuhelimille valmistellaan EU:n ekosuunnitteluja energiamerkkikriteerejä. EEB:n tuotepolitiikka-asiantuntija Jean-Pierre Schweitzer sanoo, että muutoin monet pienet yksityiskohdat voivat tehdä kriteereistä tuloksettomia. Varaosia ja päivityksiä Uudet vaatimukset koskevat älypuhelinten lisäksi tabletteja ja langattomia kotipuhelimia. Puhelimista halutaan kestäviä, korjattavia ja kierrätettäviä. Joitakin varaosia tulee saataville vain paketteina, ei yksittäin, mihin TUOTEPOLITIIKAN KIERTOTALOUS TOIMIEN VAIKUTUKSIA ON TUTKITTAVA JA SEURATTAVA. 34 UUSIOUUTISET 5|2021. Ne ratkaisevat, kestävätkö puhelimemme tulevaisuudessa käytössä nykyistä pidempään. Ympäristöjärjestöt toivovat kriteereihin tarkennuksia, jotta tavoitteet saavutetaan. Matkapuhelimen käyttöikä on nyt 2,5?3,5 vuotta. Useimmiten puhelimen elinikää lyhentää akun keston väheneminen, ohjelmistoja tietoturvapäivitysten loppuminen tai puhelimen rikkoontuminen, kun se putoaa maahan tai kastuu. Käyttöön tulisivat varaosalistat, joissa määritellään, mitä osia myydään korjaajille ja mitä loppukäyttäjille. Valmistajien täytyy tarjota tietoa korjaajien ja purkajien työn helpottamiseksi. Pitkäikäisiä puhelimia vuonna 2026. “Ympäristövaikutusten kannalta purettavuus ja varaosat ovat tärkeimpiä. Monesti puhelin myös halutaan vaihtaa uudempaan malliin, vaikka se on vielä käyttökuntoinen. Järjestöt kiittelevät, että kiertotalous huomioidaan kriteereissä ja että varaosille aiotaan määrittää maksimihinnat ja varaosien saatavuutta parantaa. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | SCANSTOCKPHOTO, KUVAT E uroopan komissio valmistelee parhaillaan puhelimille ekosuunnitteluja energiamerkkikriteerejä. Unionissa myytiin vuonna 2020 noin 150 miljoonaa matkapuhelinta ja noin 24 miljoonaa tablettia
”Olemme esittäneet, että kriteereihin kirjataan tämä seitsemän vuotta laskettavaksi puhelinmallin markkinoille saattamisen lopettamisesta, ei mallin lanseeraamisesta. Älypuhelimissa valmistuksen osuus laitteen koko eliniän päästöistä on poikkeuksellisen suuri, noin kolme neljäsosaa. Näillä näkymin komissiolta on tulossa direktiiviluonnos vielä tänä syksynä. Ne myös ehdottavat, että varaosia ja ohjelmistopäivityksiä pitäisi olla saatavilla seitsemän vuotta nyt ehdotetun kolmen ja viiden vuoden sijaan. Asetuksessa määritellään, missä tapauksissa ja millä ehdoin akkujen täytyy olla loppukäyttäjien vaihdettavissa. järjestöt toivovat muutosta. Puhelinvalmistajien yhteenliittymä Digital Europe on korjattavuudesta eri linjoilla. Tavoitteena on laatia ehdotus metodologiaksi, jolla tuotteiden korjattavuusindeksi lasketaan. Sähkölaitteiden standardeihin erikoistunut Ernestas Oldyrevas ECOS-järjestöstä kertoo, että valmistelun aikana ehdotus niin sanotun korjattavuusindeksin käyttöönotosta sai kannatusta monilta sidosryhmiltä ja jäsenmailta. Se kertoo ostopäätöstä pohtivalle kuluttajalle, kuinka korjattava puhelin oikeasti on. . Oldyrevas kertoo, että komissio on sanonut harkitsevansa indeksin lisäämistä kriteereihin – luonnoksissa sitä ei vielä ole. Ympäristöjalanjälki pienenee pidentämällä puhelimen elinikää. Schweitzer kertoo, että esimerkiksi siihen, voivatko kuluttajat tulevaisuudessa oikeasti itse vaihtaa puhelintensa akun uuteen, vaikuttaa EU:ssa valmisteilla olevan akkuasetuksen määritelmä akkujen ”helposta vaihdettavuudesta”. Valmistajat ovat tuoneet omissa lausunnoissaan esiin, että osien helppo irrotettavuus ja varaosien valmistaminen kuluttajakäyttöön voivat vaikuttaa negatiivisesti puhelimen suorituskykyyn ja elinikään. Määritelmä puuttuu nyt luonnoksesta ja on hieman epäselvä”, Schweitzer sanoo. ”Korjauskelpoisia puhelimia tulisi kauppojen hyllyille siis vasta vuonna 2026, vaikka korjattavia puhelimia pystytään tekemään jo nyt ja kuluttajat haluavat niitä”, Schweitzer moittii. Ympäristöjärjestöissä ei toivota enää viivästyksiä aikatauluihin. Myös yleislaturi voi vähentää elektroniikkajätteen ja puhelimiin tarvittavien raaka-aineiden määrää. Ne näkevät nykyisenkin aikataulun löysänä. Tällainen indeksi on nyt käytössä Ranskassa. Pisteitä saa esimerkiksi varaosien hinnasta, helposta purettavuudesta ja selkeistä korjausja purkuohjeista. Esimerkiksi lasisten takakansien kuluttajamyynnin vaikutuksia pitäisi sen mielestä ensin arvioida. Muun muassa Apple on vastustanut ehdotusta. Helppo mittari korjattavuudelle. Matkapuhelinten laturit saattavat yhdenmukaistua, jos EU-parlamentin ehdotus radiolaitedirektiivin täydennyksestä etenee. Puhelinten ympäristöjalanjälkeen vaikuttavat myös useat muut työn alla olevat normiuudistukset. Mikä on helposti vaihdettava akku. Kriteerit astuisivat voimaan vuonna 2023, kolmen vuoden siirtymäajalla. 35 UUSIOUUTISET 5|2021. Omaa puhelintaan voi varjella rikkoutumiselta esimerkiksi hankkimalla puhelimelle suojakuoren ja näyttöön suojakalvon. ”Toivottavasti momentumia ei hukata ja korjattavuusindeksi nähdään puhelinten ja tablettien energiamerkissä heti vuonna 2023”, Oldyrevas sanoo. Asetusehdotus on unionissa parhaillaan valiokuntien kommentoitavana. Komissio työskentelee parhaillaan EU:n tutkimuskeskus JRC:n kanssa
Erityi sesti pieniä yrityksiä kuormittaa, jos tarvitsee joka instrumenttia varten tuottaa erikseen suunnilleen samaa tietoa. Vaikutusten arviointi tärkeää Kestävyyttä ja kiertotaloutta edistäviä tuotepolitiikan ohjauskei noja kehitetään siis nyt vauhdilla. Tuotteista halutaan pitkäikäisem piä, helposti korjattavia ja kierrätet täviä. Taustalla muutoksille ovat unionin vihreän kehityksen ohjelma ja uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma. Valtioneuvosto julkaisi kesäkuus sa 2021 raportin Tuotepolitiikalla vauhtia kiertotalouteen . Kierto talouskin on vain yksi keino, ei tavoite sinänsä. Raporttityötä ohjannut kestävän kiertotalouden strategisen ohjel man vetäjä Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että esimerkiksi tietojärjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia, jos eri järjestelmät pelaavat yhteen, jos saadaan yhtenäisemmät käytännöt eri maiden ja instrumenttien välille ja jos tieto on helposti siirrettävissä järjestelmästä toiseen. Ekosuunnittelun ja energiamerkin nän tuoteryhmäkohtaiset asetukset valmistellaan tämän metodologian mukaisesti. Muutoksia tapahtuu sekä unionissa että kansallisesti. ”Viranomaisten ja ympäristö politiikan tekemisen kannalta olisi hyvä, jos järjestelmät tuottaisivat tietoa, joka olisi käytettävissä myös muualla. Käsittelyssä on esimerkiksi pakollinen ympäristöjalanjälki eli yhtenäinen eurooppalainen mene telmä tuotteiden ja organisaatioiden ympäristövaikutusten laskemiseen ja esittämiseen kuluttajille. Osa keinoista on aivan uusia, osa vanhojen työkalujen laajennuksia. Miten esimerkiksi laajennetun tuottajavastuun toteutu minen kolmansista maista tuleville tuotteille kyetään takaamaan. SoroPesonen näkee, että esimer kiksi EUtaksonomian valmistelu politisoitui ja ydinvoima ja kaasu jäivät ”syyttä luokalle”. Monien tuot teiden ekosuunnittelu ja energia merkkikriteerit päivitetään ja uusia tuoteryhmiä tulee ekosuunnittelun piiriin. Tuleeko sekoitevelvoite. Valmistajien vastuuta tuotteiden ympäristöjalanjäljestä ulotetaan valmistusta edeltävään ja sen jälkei seen aikaan laajennetulla tuotevas tuulla. EU SIIRTYY KESTÄVÄMPÄÄN TUOTEPOLITIIKKAAN ÄLYPUHELINTEN KEHITTÄMINEN on osa laajempaa kestävämmän tuotepolitiikan muutosta Euroopan unionissa. Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesonen painottaa, että liitto kannattaa siirtymistä ympäristöys tävällisempään kiertotalousmalliin, mutta nyt unionissa toteutettava muutos on valtavan laaja ja se täytyy toteuttaa harkiten. Tuotteilta vaaditaan jat kossa parempaa ympäristöystävälli syyttä ja pidempiä elinkaaria. Kiertotalouteen liittyvien ohjaus keinojen vaikutuksia on tutkittu niukasti. Mutta kun sääntely kasvaa voimallisesti, pitää miettiä taakkaa myös yritysten näkökulmasta. Jatkossa valmistelussa halutaan ottaa paremmin huomioon kiertotalous ja materiaalitehokkuus. Keinojen on oltava realistisia ja tuotettava oikeasti lisäarvoa niin yrityksille kuin kuluttajille, hän sanoo. EK toivoo teknologianeutraaliutta Teollisuudelle näin laaja toiminta ympäristön muutos on haaste. Siinä tode taan, että mielekäs ohjauskeinovali koima vaatii tietoa keinojen todelli sista vaikutuksista. Lisäksi kuluttajien mahdollisuuk sia tehdä kestäviä valintoja paran netaan digitaalisten tuotepassien avulla ja puuttumalla viherpesuun. Mepit ovat myös vaatineet komissiolta tuote ja alakohtaisia tavoitteita kierrätetyil le materiaaleille eli niin sanottua sekoitevelvoitetta. Ensin päivitetään elektroniik ka ja ICTlaitteiden vaatimukset. Tuotteiden omistamisesta halutaan siirtää painopistettä jaka mistalouteen ja erilaisiin tuotepal velujärjestelmiin. Tähän asti ekosuunnittelu on unionissa painottunut energiatehok kuuteen: Unionissa on voimassa ekosuunnitteludirektiivi ja energia tehokkuusdirektiivi, joilla useiden tuoteryhmien ilmastopäästöjä on vähennetty. Nyt direktiivejä uusitaan ja energiatehokkuuden lisäksi etenkin kiertotalouden periaatteet tulevat mukaan vaatimuksiin. Tuotepolitiikassa niiden tavoitteita edistetään kolmella aloitteella: Kes tävien tuotteiden aloite (SPI), kierto tekniikkaaloite ja kuluttajien roolia vihreässä siirtymässä vahvistava aloite. Lainsäädäntöehdotuksia näistä on tulossa komissiolta näillä näkymin joulukuussa 2021. Myöhemmin ekosuunnittelun piiriin tulee kokonaan uusia tuoteryhmiä, kuten tekstiilit ja huonekalut. Erilaisten toimien vaikutuksia on seurattava. Vihreille julkisille hankinnoille komissio esittää vähim mäiskriteerejä ja seurantaa. Muutoksilla halutaan vaikuttaa tuotannon ja kulutuksen ympäristö vaikutusten juurisyihin ja saada ku lutuksemme kestävämmälle tasolle. Euroopan parlamentti on aktiivisesti ajanut tuotepolitiikan kestävyysmuutosta. Aloitteet ovat itsenäisiä mutta sisällöiltään osin päällekkäisiä. Kun tulee nopeasti paljon uutta sääntelyä, kokonaisuus voi jäädä sirpaleiseksi ja toimimat tomaksi. Eurooppalaisyritysten kilpailu kykyyn vaikuttaa myös, kuinka EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden vaatimustenmukaisuutta onnistu taan valvomaan: Ovatko jäsenmai den valvontaresurssit riittäviä ja yhdenmukaisia. Esimerkiksi digitaalisesta tuotepassista olisi tärkeää saada sellainen, että siitä ei aiheudu liikaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa yrityksille. Raportissa kuvataan neljä eri osaaluetta, joissa ohjauskeinojen koherenssista pitää huolehtia: eri maiden tekemien toimien kohe renssi ja erilaisten ohjauskeinojen yhteensopivuus, ohjauskeinojen ympäristövaikutukset ja tuotteita koskevien tietojärjestelmien yhteen sopivuus. Liitto toivoo, että vihreä muutos toteutetaan teknologianeutraalisti, jotta tuotannossa voidaan jatkos sakin hyödyntää monia erilaisia tekniikkavaihtoehtoja. Tämä on yksi tärkeä asia, johon on syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota." UUSIOUUTISET 5|2021 36. Taksonomia on kriteeristö sille, millaiset rahoitus ja investointi kohteet määritellään kestäviksi ja mille siis voidaan jatkossa myöntää rahoitusta. Suomessa energiaviraston ekosuunnittelu.info sivusto tiedottaa tähän liittyvistä muutoksista, sää döksistä ja tuotekriteereistä. ”Hyvä ratkaisu helpottaisi aidosti viestintää arvoketjujen välillä ja hyödyttäisi näin kuluttajien lisäksi yrityksiä”, hän tiivistää. Samalla energiaan liittyvien tuotteiden ekologisen suunnittelun metodologia (MEErP) päivitetään
37 UUSIOUUTISET 5|2021. Samalla tarkastuskierroksista on tullut aiempaa säännöllisempiä. Hyvää liikenteenopastusta painottaa turvallisuustekijänä myös Fincumet Oy:n päällikkö Jarkko Kanninen. Myös muilta alueella liikkuvilta toivotaan näkyvää vaatetusta. Palmu mainitsee, että lajittelupihan merkintöjä on lisätty ja tieyhteyksiä vastikään parannettu. Kolme vuotta tapaturmitta Työtapaturmilta on vältytty Jyväskylässä. Pitkävartiset turvakengät on kaikilla.” Viime aikoina turvallisuusjohtamista on kehitetty ottamalla käyttöön turvallisuusohjelmistot, joihin kirjataan muun muassa läheltä piti -tapahtumat ja tarkastuskierrokset. Saunan kautta kahvitauolle Opastus ja suojaus purevat riskeihin jätekeskustyössä. Fincumet on vuokrannut Mustankorkealta metallinkierrätysalueen, jolle on viimeistelty hankintapiha. Mustankorkealla ei Jorma Palmun mukaan ole ollut tapaturmia kolmeen vuoteen. Välillä näkyvyyttä heikentävät höyry ja pöly. Parhaillaan lisätään valaistusta samalla, kun alueella siirrytään kokonaan led-valoihin. ”Asennutimme hoitosillan korkealla olevaan kohteeseen, jonne tehdään huoltokäyntejä säännöllisesti. Lisäksi työturvallisuus-, laatuja ympäristöasiat pidetään palaverien asialistalla. Samalla alueella liikkuu omia työntekijöitä ja urakoitsijoita, jäteautoja ja isoja siirtelykoneita sekä asiakkaita henkilöautoineen ja peräkärryineen. ”Ohjaamme autot kulkemaan niin, että vastaantulevaa liikennettä ei ole. Tavoite on, että metalliromua tuova auto ei joudu peruuttaessaan kääntymään yli 90 astetta. Esimerkiksi portille on tehty lisäkaista, joka vähentää ruuhkaa. Työntekijöillä on huomiovaatteet. Kiinteä kulkuyhteys korvaa A-tikkaat tai erikseen tilattavan henkilönostimen.” . Tällaiset pienetkin asiat vaikuttavat sujuvuuteen ja sen myötä turvallisuuteen”, hän sanoo. PÄIVI HAAVISTO, TEKSTI | HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN, KUVAT A urinko häikäisee. Tuore esimerkki käytännön turvallisuuteen vaikuttaneesta parannuksesta tulee biokaasulaitokselta. Jätealan työntekijät joutuvat suojautumaan haitallisilta kaasuilta, viruksilta — ja liikenteeltä. Mustankorkean jätekeskuksen työsuojeluja yksikönpäällikkö Jorma Palmu tietää, miten jätteenkäsittelystä tehdään turvallista. ”Pahempia liukastumisiakaan ei ole sattunut, vaikka lipeämisiin on mahdollisuus kesälläkin, kun pohja on asvalttia ja päällä on jätettä. Jyväskylässä sijaitsevan Mustankorkean jätekeskuksen yksikönpäällikkö ja työsuojelupäällikkö Jorma Palmu tietää, että liikenteen sujuvuus ja tilannetaju, opasteet ja varoitusvaatteet ovat tärkeä osa sekä työettä asiakasturvallisuutta jätekeskuksissa
Toinen on valvomossa, jossa suojaimia ei tarvita.” Työntekijöillä on myös vuosittaiset terveystarkastukset. ”Joissain tiloissa nämä kaasut voivat syrjäyttää hapen”, Palmu huomauttaa. . Biojätteet käsitellään ensin biokaasulaitoksessa, minkä jälkeen biomassa siirretään kompostointilaitoksen tunneleihin ja sitten ulos jälkikypsytysaumoihin. Kotitalouksien sekajätteet tuodaan Mustankorkean jätekeskuksen siirtokuormaushalliin, jossa ne pakataan rekan kontteihin ja toimitetaan Tampereelle Tammervoiman hyötyvoimalan . Kun jäteautot ohjataan kulkemaan asemilla ilman vastaantulevaa liikennettä ja kinkkisiä peruutuksia, tapaturmariski vähenee. Taudinaiheuttajien vuoksi jätekeskuksen kaikilla työntekijöillä pitää olla voimassa olevat jäykkäkouristussekä Aja B-hepatiittirokotukset. Mukana on kaasunilmaisin, ja laitokseen mennään aina toisen henkilön kanssa, ei koskaan yksin. Kaasunilmaisimet mukana Jätekeskuksen työntekijä kohtaa myös näkymättömiä riskejä: kaasuja. UUSIOUUTISET 5|2021 38. Santtu Tavi näyttää, kuinka biokaasulaitoksen työntekijät suojataan kaasuilta ja mikrobeilta yhdistelmäsuodattimilla. Molemmissa laitoksissa ovat aina läsnä hengitykselle haitalliset kaasut, kuten metaani, rikkivety ja ammoniakki. Mustankorkean jätekeskuksen alueella biojätteistä tuotetaan biokaasua ja multaa. Esimerkiksi rottia joudutaan ajoittain torjumaan”, Palmu kertoo. ”Hajun puolesta muu ei tulisi mieleenkään. Työntekijät valvovat prosesseja jatkuvasti mahdollisten vikojen ja tukosten varalta. Biokaasuja kompostointilaitoksella on kummallakin neljä työntekijää, jotka työskentelevät kahdessa vuorossa. Lämpökäsittely tuhoaa taudinaiheuttajat. . “Likaisilla kauhoilla ei mennä puhtaampaan päähän”, Jorma Palmu kertoo. He käyttävät puhallinavusteisia hengityksensuojaimia, joissa on yhdistelmäsuodatin. Alusvaatteet työn puolesta Palmu kertoo, että biokaasulaitoksen työrupeaman jälkeen ja ennen kahvitai ruokataukoa työntekijät käyvät pesulla ja saunassa ja vaihtavat kaikki työvaatteet. Suunnittelu on työturvallisuuden A ja O. Koko vaatetus alusvaatteista lähtien tulee talon puolesta.” Rokotusten oltava kunnossa Bakteereita ja viruksia voi olla kaikenlaisissa jätteissä. Räjähdysvaara on mahdollinen, jos esimerkiksi jätteenkulku biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen välillä tukkeentuisi tai jos kaasun talteenotto ei jostain syystä toimisi. Näin saadaan suojaus sekä kaasuilta että mikrobeilta. Jälkikypsytyskentällä oleva massa on jo kulkenut hygienisoinnin läpi. Käsittelyprosessin eri vaiheissa käytetään eri kauhoja. . Merkittävimmät riskit aiheutuvat ulosteperäisistä mikrobeista kuten salmonellasta ja e.coli-bakteereista. ”Suojaimet ovat ehdottomat, oli henkilö sitten lyhyellä tarkastuskierroksella, työssä tai huoltotoimissa. ”Sekajätteen sekaan joutunut biojäte näkyy täällä haittaeläinongelmana
UUSIOUUTISET 5|2021 39. Heillä ei myöskään ole juuri asiakaskontakteja. polttoaineeksi. Biojätteen seassa maskeja on ollut vain vähän. Jätteen lajittelussa, kuormauksessa ja muussa kenttätyössä oleville laitosmiehille etätyö on harvemmin mahdollista. ”Määrätyillä alueilla työskentelevät laitosmiehet käyttävät muutenkin hengityksensuojaimia. Jätteet ja kaasutkin tuovat riskejä. Lämpötiloja, mittareita ja käyntiääniä tarkkaillaan jatkuvasti, joten tarkastuskierroksia tehdään useita kertoja työvuorossa. Näkyvää vaatetusta toivotaan kaikilta alueella liikkuvilta. Päivittäistä ennakkohuoltoa vaativat muun muassa jätekahmarien nivelet. Käynnissäpitoasentaja ja sähkölaitoksen toimihenkilöiden toinen työsuojeluvaravaltuutettu Pasi Peltomäki sanoo, että huoltotöissä vakiovarusteena ovat kaasunilmaisimet, jotka paljastavat palavat, syövyttävät tai happea syrjäyttävät kaasut ja höyryt. Vaaka-asema on jätekeskuksen sydän. Palmu kiittääkin seudun asukkaita hyvästä lajittelusta. Huolloissa suurin suojaustarve Tiukinta henkilönsuojaus on varsinkin kausija vuosihuoltojen aikana. Työhygieenisissä mittauksissa valvotaan bakteerien myrkyllisiä ainesosasia eli endotoksiineja, lämpötilaa ja kosteutta, erilaisia pölyjä ja savukaasujen metalleja. Sekajäte ohjautuu Tammervoimalle poltettavaksi. Ennen työn aloitusta varmistetaan kohteen turvallinen tila tekemällä prosessierotukset. Mustankorkea Oy:n yksikönpäällikkö Jorma Palmu kertoo, että etätyösuositukset otettiin käyttöön heti pandemian alkuvaiheessa. Pölyjen vuoksi myös palonalut ovat mahdollisia. Leskinen kertoo, että vuosihuoltojen aikana suljetuissa tiloissa noudatetaan säiliötyöohjeistusta. Kuonabunkkerin häkää mitataan jatkuvatoimisella mittauksella. KORONAA EI SAA JÄTTEESTÄ KORONAPANDEMIA on pannut uusiksi suojauskäytännöt kaikilla työpaikoilla, niin myös jyväskyläläisessä jätekeskuksessa. Sama päätepiste on myös osalla tytäryhtiö MKO Ympäristöpalvelut Oy:n sekajätteistä. Näitä ovat häkä, typpidioksidi, rikkidioksidi ja rikkivety. Kattilan sisällä tai prosessin käynnin aikana jätebunkkerissa työskenneltäessä on tarpeen moottoroitu ylipainemaski. ”Kypärän, suojalasien ja turvakenkien lisäksi myös kuulonsuojaimet ovat laitoksessa pakollisia. Olemme kyllä keskustelleet riskeistä valtakunnallisesti eri jätekeskusten kanssa, eikä mistään ole tullut tietoa, että itse jätteestä olisi tullut koronatartuntoja.” Käytetyt maskit kuuluvat sekajätteeseen. Jätekeskus pyrkii suojaamaan sen toimintaa esimerkiksi rajoittamalla ja välttämällä henkilöstön ylimääräisiä käyntejä vaaka-asemalla. ”Itse jätteestä ei tule tartuntariskiä, tai ainakaan sellaista ei ole havaittu. Olemme myös järjestäneet palavereja Teams-yhteyksin”, Palmu kertoo. Hyötyvoimalassa ehdoton suojaus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa poltetaan Jyväskylän ja Pirkanmaan alueen sekajätteitä. Näin pystytään suojautumaan lialta, pölyltä ja teräviltä esineiltä. Vastaanottotilaan saa mennä vain yksi asiakas kerrallaan. Virukselta suojaudutaan muuten. Sermien asiakaspalveluaukkoja pienennettiin pisaratartuntojen välttämiseksi. Peltomäki lisää, että kertakäyttöhaalareita ja pistosuojakäsineitä käytetään aina kattilan ja savukaasunkäsittelyn sisäosissa, jäteja kuonabunkkerin sisäosissa sekä jätekahmarin huoltokuilussa. Palmulla on päällään näkyvä työtakki, jonka näkyvyys on luokkaa 2. Prosessia valvotaan 24 tuntia vuorokaudessa. Sekajäte käsitellään koneellisesti, eikä henkilöstö joudu olemaan sen kanssa kontaktissa. Toinen työntekijä on aina luukkuvahtina. Hyötyvoimalaitoksen tärkeimmät riskit työssä liittyvät painelaitteisiin, sähkötöihin, isojen puhaltimien ja pumppujen meluun, kuumiin pintoihin ja pyöriviin laitteisiin, kertoo laitoksen kunnossapitopäällikkö Ville Leskinen. Prosessissa käytetään myös kemikaaleja, esimerkiksi kattilaveteen ja savukaasunkäsittelyyn poltettua ja sammutettua kalkkia, ammoniakkivettä ja lipeää. Koronavirus tarttuu ihmiskontakteissa, mutta jätteestä taudin ei ole havaittu tarttuvan. Rajoitimme sitä, kuinka monta henkeä saa olla kerrallaan taukotiloissa tai toimistotiloissa. . Ja toisinaan huoltokohteissa tarvitaan tietysti turvavaljaita”, hän sanoo
Testiin teltassa YT-messut järjestää kävijöille mahdollisuuden päästä omakustanteiseen pikatestiin näyttelyalueen portilla ennen tapahtumaan saapumista. KIVO järjestää näyttelyn aikana omat Kehittämispäivät KIVOn jäsenlaitosten johtoryhmien sekä yhdistyksen eri jaoksien jäsenille. Sairastettu korona antaa myös suojan tautia vastaan. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN YT-NÄYTTELY VARAUTUU KORONATESTEIN . Testituloksen saa 15–30 minuutissa. Tapahtumajärjestelyissä huomioidaan koronatilanne. Kävijämääräodotuksista Hallikas ei uskalla tehdä vielä etukäteisarvioita. Yhteistyössä ovat mukana Suomen Kiertovoima ry KIVO, Infra ry, Suomen kuntatekniikan yhdistys ry, Suomen Tieyhdistys sekä Suomen Vesilaitosyhdistys ry. Elokuun puoliväliin mennessä mukaan oli ilmoittautunut 172 organisaatiota. Linjaus kertoo, että hallitilojen ilmanvaihtoa sekä tilojen ja pintojen puhdistamista tehostetaan tapahtuman aikana. Tuolloin koronapandemiasta ei vielä ollut tietoakaan. Siitä huolimatta kaikki näyttelyjärjestäjät järjestävät tapahtuman yhteydessä omat koulutustai seminaaritapahtumansa. 40 UUSIOUUTISET 5|2021. YT-messut järjestää kävijöille mahdollisuuden päästä omakustanteiseen pikatestiin näyttelyalueen portilla ennen tapahtumaan saapumista. N äyttelypäällikkö Anna-Maija Hallikas kertoo, että koronapandemia on jälleen näkynyt keväältä syksyyn siirretyn näyttelyn järjestelyissä: ”Pandemiatilanteen valitettava paheneminen loppukesästä on aiheuttanut paljon epävarmuutta ja kyselyitä. Yhdyskuntatekniikka-näyttely on viiden infra-alan keskeisen järjestön yhteisponnistus. Näillä näkymin messujen portilla ei kuitenkaan tarkistella koronapapereita, ellei sitten koronapassia saada voimaan siihen mennessä tai viranomaisilta tule jotakin muuta ohjeistusta. Ihmiset ovat epätietoisia, mutta tapahtuma voidaan järjestää turvallisesti”, Hallikas kertoo. Järjestäjät vetoavat kaikkien tapahtumaan liittyvien fiksuuteen siinä, että tapahtuma voidaan järjestää terveysturvallisesti. Aiemmat näyttelyt ovat kattaneet yli kaksisataa näytteilleasettajaa. Aiempina vuosina YT-messuille on saapunut viitisen tuhatta osanottajaa. YT-tapahtuman yhteydessä järjestetään myös Vesihuolto 2021 -seminaari sekä Kuntatekniikan päivät. Runsas seminaariohjelma Koronapandemian vuoksi tapahtuma siirtyi keväältä syksyyn. Muutaman organisaation kanssa neuvottelu osastopaikasta on vielä käynnissä. Elokuussa tapahtuma julkistikin koronalinjauksen. Lue lisää: www.yhdyskuntatekniikka.fi/fi Suomen suurin infra-alan näyttely ja seminaaritapahtuma Yhdyskuntatekniikka 2021 pidetään Turun Messukeskuksessa 13.–14.10.2021. Koronalinjauksessa lukee, että järjestäjät odottavat tapahtumaan saapuvilta täyttä rokotesuojaa koronavirusta vastaan tai tuoretta, negatiivista koronatestiä. Kestävyysaiheista kiinnostuneita palvelee myös seminaari liikenneinfrasta ja luonnon monimuotoisuudesta. TAPAHTUMIA Hallikas uskoo, että myös vauhdittunut rokotustahti alkaa purra lokakuun puoliväliin mennessä niin, ettei läheskään kaikkien messuvieraiden tarvitse poiketa testaustelttaan. Vuonna 2019 YT-messut pidettiin Jyväskylässä
Kolmipäiväistä verkkotapahtumaa isännöivät 13. elokuuta sekä sateessa että paisteessa. Tiillä tavattiin JÄTEHUOLTOALA pääsi kohtaamaan ulkosalla useissa golfin kutsukisoissa kesäkauden aikana. Golf-kisan voittajaksi nousi Rami Rintamäki Sevas kodit Oy:stä. Näitä muutoksia tarvitaan, jotta yhteiskunta voisi tulevaisuudessa rakentua kestävän kehityksen tavoitteita tukevaksi. EL IN A SA AR IN EN Molok Golfin osanottajat draivasivat elokuussa dramaattisten pilvien alla. WCEF Torontossa – etänä MAAILMAN ENSIMMÄINEN Pohjois-Amerikassa järjestettävä World Circular Economy Forum järjestetään virtuaalitapahtumana, joka on osallistujille maksuton. Paimioon rakentuu tekstiilien kiertotalouden keskittymä. Lisätietoja ja ohjelma: www.wcef2021.com Tapahtumakalenteri Koronapandemian turvallisuusrajoitukset saattavat aiheuttaa muutoksia tapahtumajärjestelyihin. Tämänvuotinen WCEF keskittyy aiheisiin, jotka ovat tärkeitä kaikilla toimialoilla sekä talouden elpymisen että kiertotaloussiirtymän näkökulmista. Pelaajat saivat testata taitojaan Rock-kentällä Nokia River Golfissa 19. Koronapandemia siirsi perinteistä LHJ Groupin kutsukisaa keväältä heinäkuulle. Voiton vei ylivoimaisesti Keijo Narvanmaa, joka sai myös kiertopalkintona jaettavan, Veikko Sallin mukaan nimetyn Veikon-maljan. Paimion laitokseen tulee vuokralaiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto, joka käsittelee omalla pilottilinjastollaan kotitalouksien poistotekstiiliä. Westenergy Oy ja Lakeuden Etappi järjestivät pelipäivän yhteistyössä Ruuhikoskigolfin kentällä. Elokuun puolivälissä golfattiin myös Nurmossa. Tarkista viimeisin tilanne tapahtumajärjestäjältä. Myös Molok Golf vietti juhlavuottaan: Kisa on järjestetty keskeytyksettä jo 25 vuoden ajan. Ypäjällä Loimijoki Golfin kentällä pelatun kisan voittopokaalin pokkasi Kotimuna Oy:n Sulho Lehto. Tapahtuma tuo yhteen johtajia, poliitikkoja ja päättäjiä sekä asiantuntijoita ympäri maailmaa keskustelemaan tärkeistä toimenpiteistä ja systeemitason muutoksista. Lisää tapahtumia: www.uusiouutiset.fi/tapahtumat/ KESTÄVÄ LIIKKUMINEN -WEBINAARI 10.9.2021, Rambollin etätapahtuma https://fi.ramboll.com/media/messut_ja_tapahtumat WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 2021 13.-15.9.2021, etänä www.canada.ca/en/services/environment/conservation/sustainability/circular-economy/world-forum-2021.html KUNTAMARKKINAT 15.-16.9.2021, etänä https://kuntamarkkinat.fi MATERIAALITORI TUTUKSI, HUKKARESURSSIT HYÖTYKÄYTTÖÖN 22.9.2021 klo 9:00-10:30, Zoom https://projects.tuni.fi/pits EUROOPAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN VIIKON TILAISUUS 22.9.2021, Webinaari, Kuntaliitto www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/ymparisto/kestava-kehitys#kestavankehityksenkeskustelutilaisuudet 26TH INTERNATIONAL CONGRESS FOR BATTERY RECYCLING 22.-24.9.2021, Geneve, Sveitsi ja etänä https://icm.ch/en/icbr-2021 KIERTOTALOUDEN KIRITTÄJÄT -WEBINAARI 29.-30.9.2021 https://materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Kiertotalouden_kirittajat__kiertotaloude(60979) RAKSA-MESSUT 1.-3.10.2021, Lahden Messukeskus www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/raksa ISWA WORLD CONGRESS 4.-7.10.2021, Kreikka, Ateena, etänä https://iswa2021.com JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 6.-7.10.2021, Radisson Blu Hotel Oulu ja etänä https://jatehuoltoyhdistys.fi/jatehuoltopaivat FINNBUILD GOES KIINTEISTÖ 6.-7.10.2021 https://finnbuild.messukeskus.com YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2021 13-14.10.2021, Turun messukeskus www.yhdyskuntatekniikka.fi KUNTAPÄÄTTÄJÄN TYÖKALUT HIILINEUTRAALISUUTEEN -WEBINAARI 14.10.21, Teams www.motiva.fi KIRA KIERTOTALOUDEN KAUPUNKITAPAAMINEN: TAMPERE 15.10.2021 8:30-10:30, kts. syyskuuta alkaen Sitra ja Kanada. 41 UUSIOUUTISET 5|2021. Molok Oy juhlistaa tänä vuonna 30-vuotista taivaltaan. myös muut kaupunkitapahtumat https://figbc.fi/tapahtuma/kira-kiertotalouden-kaupunkitapaaminen-tampere ILMASTOBUDJETOINTI-KESKUSTELUTILAISUUS 20.10.21, Kuntaliitto www.kuntaliitto.fi RAKENNUSFYSIIKKA 26.-28.10.2021, Tampere-talo https://rakennusfysiikka.net KASVU OPEN KARNEVAALI 27.-28.10.2021, online https://kasvuopen.fi/karnevaali-2021 KIRA KIERTOTALOUDEN KAUPUNKITAPAAMINEN: PÄÄKAUPUNKISEUTU 29.10.2021 https://figbc.fi/tapahtuma/kira-kiertotalouden-kaupunkitapaaminen-paakaupunkiseutu Resterin laitos käyntiin TEKSTIILIEN kiertotalous ottaa aimo askelen eteenpäin Suomessa, kun Rester Oy:n poistotekstiililaitoksen toiminta käynnistyy Paimiossa syyskuussa
Painettu lehti on lukijoille tärkein formaatti. Parhaaksi valitut mainokset liittyvät kiinteästi Uusiouutisten aihepiiriin. Mainokset saavat lukijat hakemaan lisätietoa netistä ja houkuttelevat kokeilemaan tuotetta tai palvelua. Tulos on hyvä verrattuna muihin tutkittuihin ammattija järjestölehtiin, sillä vertailun perusteella mainosten huomioarvo on lehdissä yleensä keskimäärin 39 prosenttia. Lukijoista enemmistö haluaa jatkossakin saada kiertotalousuutisensa printtilehdestä sähköisillä kanavilla täydennettynä. UUSIOUUTISET 5|2021 42. Muovit ja pakkaukset on suosikkiaihe sekä lehden vakituisten tilaajien että satunnaisempien lukijoiden mielestä. Tulosten perusteella mainokset huomataan lehdessä yhtä hyvin riippumatta siitä, sijaitsevatko mainokset lehden alussa, lehden keskellä vai loppusivuilla. 70 prosenttia lukijoista kertoo, että heille on tärkeää, että he saavat Uusiouutisten kautta tietoa kiertotaloudesta, alan tapahtumista, hankkeista, työpaikoista, tuotteista ja palveluista. Uusiouutisten lukijakyselyyn osallistui maalis-huhtikuussa yhteensä 544 vastaajaa. Vastaajat haluavat lisää tietoa myös kiertotalouden kuluttajapalveluista ja ratkaisuista. Joka neljäs vastaaja myös harkitsi mainoksen pohjalta tuotteen tai palvelun hankkimista tai kertoi tuotteesta, palvelusta tai julkaisijasta tuttavilleen tai työyhteisölleen. Tutkimus on toteutettu jo noin kahdellekymmenelle kotimaiselle ammattija järjestölehdelle. Juttu sai kokonaisarvosanan 9. Mainokset huomataan Uusiouutiset-lehti pärjäsi hyvin mainosten huomioarvossa. Tärkeä tietolähde 82 prosenttia lehden tilaajista sanoo lehden olevan heille erittäin tai melko tärkeä alan ammattitiedon tietolähde. Toinen kiinnostava teema on tekstiilien kiertotalous. Lukijat pitävät Uusiouutisten juttuja kiinnostavina, hyödyllisinä, ymmärrettävinä, luotettavina ja hyvin kirjoitettuina. Kyselyn toteutti JHelske Research osana Aikakausmedian ADAM-tutkimusta ammattija järjestömedioille. Lukijat: Lehti nostaa kiertotalousalaa Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten lukijat antoivat äskettäisessä lukijatutkimuksessa lehdelle erinomaiset arvosanat. Kolmanneksi eniten lukijoita kiinnostaa ekologinen tuotesuunnittelu ja uudelleenkäyttö. Jopa 55 prosenttia vastanneista huomasi parhaaksi valitun mainoksen, ja kaikkien tutkittujen mainosten huomioarvo nousi 44 prosenttiin. Myös pienikokoisilla mainoksilla on tutkimuksen mukaan verraten hyvä huomioarvo Uusiouutisissa. Lukijatutkimuksessa vertailussa olleista viidestä jutusta lukijat äänestivät parhaaksi tekstiilikierrätyksen uranuurtajan, Rester Oy:n Henna Knuutilan henkilöhaastattelun otsikolla ”Nyt se onnistuu!”. Arvosana on parempi kuin ammattija järjestölehtien tutkimustuloksissa keskimäärin. ELINA SAARINEN, TEKSTI | SCANSTOCKPHOTO, KUVA P eräti 86 prosenttia kaikista lukijakyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Uusiouutiset-lehti on vaikuttanut myönteisesti vastaajan käsitykseen kiertotaloudesta ja jätehuoltoalasta. Lukijatutkimuksen vastaajat antavat Uusiouutisten sisällöille kokonais arvosanan 8,6. Ylivoimaisesti eniten vastaajia kiinnostaa kaksi aihepiiriä. Sähköpostitse lähetettävä uutiskirje on vastaajille toiseksi tärkein kiertotalousuutisten ja -juttujen kanava. 92 prosenttia Uusiouutisten lukijoista huomasi vähintään yhden vertailussa olleista mainoksista. Tekstiilien kiertotalous kiinnostaa Lukijat pääsivät myös kertomaan, mistä kiertotalousaiheista he lukisivat mieluiten uutisia ja juttuja
Avointen vastausten perusteella lehti on tärkeä ja arvokas työväline lehden vakituisille tilaajille. Lukijakyselyssä vastaajat innostuivat antamaan valtavasti avointa palautetta lehdestä. Arvontapalkintoja on jaossa myös parhaan jutun äänestyksissä, joita järjestetään joka numerosta. Toisaalta lehdellä on myös vankka, pitkään lehteä seuranneiden tilaajien joukko. Uusiouutisten tilaajat kertoivat, että yhden lehden lukee keskimäärin 2,6 henkilöä. Tilaajista joka neljäs on seurannut lehteä yli viisi vuotta. Paljon nuoria ja uusia lukijoita Lukijatutkimuksen perusteella Uusiouutiset tavoittaa keskimääräisiä ammattija järjestölehtiä paremmin myös nuoret, alle 30-vuotiaat lukijat. Etenkin Uusiouutisten vakituiset tilaajat ovat alan korkeasti koulutettuja osaajia: Heistä korkeasti koulutettuja on 87 prosenttia. He kertovat lehden antavan heille arvokasta ja työssä tukevaa tietoa, jota he eivät saa muualta. He kertovat olevansa ilahtuneita, että tällainen lehti on olemassa, ja he ovat erittäin kiinnostuneita lehden kiertotalousja kierrätysaiheista. Uusiouutisten lukijoista peräti 75 prosentilla on yliopisto-, korkeakoulutai ammattikorkeakoulututkinto. Lukijatutkimuksen palkinnot on arvottu vastanneiden kesken ja arpaonnen suosiosta on ilmoitettu voittaneille henkilökohtaisesti. Vastaajan lisäksi lehden lukee keskimäärin 2,2 muuta henkilöä. Voit lukea poimintoja avoimista vastauksista Uusiouutisten nettisivuilta (https://bit.ly/3m4SxBg). Uusiouutiset-lehti on onnistunut houkuttelemaan lehden pariin myös uutta lukijakuntaa. 10 prosenttia työskentelee johtavassa asemassa. 63 prosenttia lukijoista on naisia. 28 prosenttia kertoi, että Uusiouutiset on heille uusi tuttavuus. Verrattuna muihin ammattija järjestölehtiin Uusiouutisten lukijoissa on keskimääräistä enemmän hankintapäätöksiä tekeviä. Kiitokset vastanneille! Uusiouutisten toimitus kiittää lämpimästi kaikkia lukijatutkimukseen vastanneita! Vastaukset auttavat kehittämään lehteä eteenpäin. Joka toinen tekee hankintapäätöksiä Aktiivisesti työelämässä mukana olevista vastaajista noin joka toinen (49%) osallistuu hankintapäätösten tekemiseen organisaatiossaan. Lehti tuntuu olevan mieluisa niin pitkäaikaisille tilaajille kuin äskettäin lehden löytäneille lukijoillekin. Sana on vapaa!” Palaute oli erittäin positiivista: satojen avointen vastausten joukossa oli vain kymmenkunta negatiivista kommenttia. Keskimäärin yhtä numeroa luetaan 33 minuuttia. Lehti luetaan tarkkaan 10 prosenttia Uusiouutisten lukijakyselyyn vastanneista tilaajista kertoo lukevansa lehden numeroa yli tunnin. Vastaajista osa on löytänyt lehden vasta äskettäin. Uusiouutisten lukijat ovat myös erittäin korkeasti koulutettuja verrattuna ammattija järjestölehtien keskimääräiseen lukijakuntaan. Muiden lehtien tutkimuksissa hankintapäätöksiin osallistui keskimäärin 38 prosenttia vastanneista. 56 prosenttia vastanneista on asiantuntijoita tai toimihenkilöitä. Kannattaa siis antaa palautetta jatkossakin! UUSIOUUTISET 5|2021 43. 49 prosenttia vastaajista on alle 50-vuotiaita. 55 prosenttia vastanneista kertoo tarttuvansa lehteen useammin kuin kerran, tilaajat keskimäärin 2,2 kertaa. Uusiouutisten lukijoista 11 prosenttia on alle 30-vuotiaita ja 10 prosenttia on opiskelijoita. Yli kolmesataa vastaajaa antoi palautetta kysymykseen ”Mitä mieltä olet Uusiouutisista. Toimitus sai myös paljon vinkkejä tulevien juttujen aiheiksi. Lukijat arvostavat Uusiouutisten ajankohtaisuutta, monipuolisuutta, taustoittavaa ja syventävää otetta, uutisten ja tapahtumien koontia sekä lehden kiinnostavia aiheita. 50 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, että Uusiouutiset-lehti on ollut hänellä seurannassa alle vuoden
Maatilatasolla hävikkiä syntyy paitsi viljelyn ja sadonkorjuun vaiheissa, myös kuljetuksessa ja varastoinnissa. Tulokset antavat odotettua tarkemman kuvan siitä, minkälaisia määriä elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä syntyy missäkin tuotannon ja kulutuksen vaiheessa. RUOKAHÄVIKKI SISÄLTÄÄ PELTOON JÄÄVÄN SADON Yhteensä 370–395 milj. Alkutuotannossa ruokahävikkiä syntyy 61 miljoonaa kiloa. Kaupassa 57 miljoonaa kiloa. Hyödyntämättä ja syömättä jää huimia määriä etenkin porkkanaa, mansikkaa, ruokaperunaa ja vehnää. Satokausi on lyhyt, ja tuote on saatava nopeasti pellolta eteenpäin”, taustoittaa Luonnonvarakeskuksen tutkija Inkeri Riipi. ELINA SAARINEN, TEKSTI | SCANSTOCKPHOTO, KUVA R uokaa menee hukkaan ruoantuotannon jokaisessa vaiheessa. Mansikan kohdalla on kyse helposti pilaantuvasta tuotteesta. kg LÄ HD E: LU ON NO NV AR AK ES KU S UUSIOUUTISET 5|2021 44. Ruokahävikki tarkoittaa alun perin syötäväksi kelpaavaa ruokaa, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna eikä muuna arvojakeena. Ravitsemuspalveluissa 61 miljoonaa kiloa ja kotitalouksissa 107 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskus on yhteistyössä suomalaisen ruokaketjun toimijoiden kanssa saanut nyt valmiiksi kokonaisvaltaisen analyysin ruokaketjun elintarvikejätteestä ja ruokahävikistä. Se johtuu esimerkiksi sääoloista. Tuore tutkimus osoittaa, että elintarvikejätteen kokonaismäärä on miltei kaksinkertainen ruokahävikkiin nähden, yhteensä jopa 683 miljoonaa kiloa, jos mukaan lasketaan myös peltoon jäävä sato. Tutkimus nimittäin paljasti ensimmäistä kertaa, että Suomessa peltoon jää korjaamatonta satoa vuodessa jopa 40 miljoonaa kiloa. Alkutuotanto 16 % Elintarvike teollisuus 22 % Kauppa 15 % Ravitsemus palvelut 16 % Kotitaloudet 31 % Hyvää ruokaa hukkaan Suomen ruokaketjussa päätyy syömäkelpoista ruokaa roskiin yli 370 miljoonaa kiloa vuosittain. Elintarviketeollisuudessa 84 miljoonaa kiloa. Suomalaistutkimus paljasti ensimmäistä kertaa peltoon jäävän ja ruokahävikiksi päätyvän sadon määrän. Peltoon jää 40 miljoonaa kiloa Ruokahävikin lisäksi tuotantoja kulutusketjussa syntyy myös sellaista elintarvikejätettä, jota ei alun perin ole tarkoitettukaan ihmisravinnoksi, kuten kuoria, luita ja kahvinporoja. 40 miljoonan kilon hävikkimäärään sisältyvät myös . ”Alkutuotannossa peltoon jää suuria määriä satoa
Tässä on kuitenkin paljon eroja. ihmisille kelpaamattomat sivuvirrat kuten kuoret, naatit ja akanat. ”Ravintolat eroavat paljon toisistaan, joten hävikin vähentäminenkin pitää sovittaa jokaiseen yritykseen erikseen. Yhteensä 370–395 milj. Työ jatkuu. Hävikin torjunta lähtee viljelijän ammattitaidosta kuten pohjoisiin oloihin soveltuvien viljelykasvien valinnasta.” Leivänmurut hyötykäyttöön Elintarviketeollisuudessa syntyy 22 prosenttia ruokahävikistä ja 24 prosenttia elintarvikejätteestä. ti eniten pois heitetään leipää ja leipomotuotteita. Kehityspäällikkö Mika Parviaisen mukaan data auttaa johtamistyötä: ”Jo seurannan aloittaminen ja hävikin näkyväksi tekeminen ovat alkaneet pienentää hävikkimääriä.” Muutamilta roskiin jopa sata kiloa Eniten hävikkiä syntyy ruokaketjun viimeisessä vaiheessa, kotitalouksissa. Valmistetusta ruoasta 16 prosenttia päätyi ruokahävikiksi. Tästä ruokahävikkiä oli 11 kiloa. 14 prosenttia kotien ruokahävikistä on kahvia. Tämä vastaa 3,4 prosenttia elintarviketeollisuuden kokonaistuotantovolyymistä. Toiseksi eniten hävikkiä syntyy hedelmistä ja marjoista (17 prosenttia). PELTOON JÄÄ KORJAAMATONTA SATOA JOPA 40 MILJOONAA KILOA. Henkilöstö on saatava mukaan hävikin vähentämistyöhön”, sanoo Luken tutkija Kirsi Silvennoinen. Joka kuudes lautasellinen roskiin Ravintoloiden ja ruokapalveluiden keittiö-, varasto-, tarjoiluja lautastähdehävikin tiedot saatiin verkkosovellus Lukelokin avulla. Koko ruokaketju kehittää edelleen ruoka hävikin seurannan ja vähentämisen menetelmiä ja työkaluja. Hävikin määrää on onnistuttu kaupoissa hitusen laskemaan, sillä vuonna 2018 hävikki oli 1,6 prosenttia ja vuonna 2019 enää 1,5 prosenttia kokonaismyyntivolyymistä. ”Hävikkiprosentti on tuotannon onnistumisen tärkeimpiä mittareita”, kertoo Vaasan Oy:n jatkuvan parantamisen päällikkö Elina Salospohja. S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Senja Forssman-Kataisen mukaan taustalla on onnistunutta menekin ennustamista, hävikin parempaa hallintaa myymälöissä sekä uusia innovaatioita. Teetä ja kaakaota on yksi prosentti. ”Meillä on uudenlaista kiertotalous yhteistyötä. Hyötykäyttöön eli rehuksi menee 11 prosenttia hävikistä. Teemme LÄ HD E: LU ON NO NV AR AK ES KU S UUSIOUUTISET 5|2021 45. Myymälästä ravintolaan Luonnonvarakeskus selvitti kaupan ruokahävikkimääriä kyselyillä. Etenkin porkkanasta ja mansikasta aiheutuu paljon hävikkiä. Salospohja kertoo, että Vaasan Oy:n leipomojätteestä kuten taikinahävikistä ja leivänmuruista tehdään Kotkassa bioetanolia sekä proteiinipitoista rehua ja hiilihappoa. Tulosten mukaan elintarvikejätettä syntyi tutkimuksen aikana ravitsemuspalveluissa 14 kiloa asiakasta kohden. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivosen mukaan hävikin määrää on saatu viime vuosina pienennettyä. Noin kahdessa prosentissa kotitalouksia keskimääräinen hävikki on peräti yli sata kiloa henkeä kohden vuodessa. kg . Säännöllinen seuranta ja mittaaminen ovat avainasemassa. hävikistä hyvikkiä. ”Voi olla ylpeä siitä, että Suomi on ruokahävikki tutkimuksen todellinen edelläkävijä. ”Saadut tiedot toimivat pohjana Euroopan komis siolle tehtävään raportointiin”, sanoo erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri. ”Kotitalouksien keskimääräinen ruokahävikki on 19,5 kiloa vuodessa per henkilö”, kertoo Inkeri Riipi. Eniten eli 23 prosenttia kotitalouksien ruokahävikistä on vihanneksia, juureksia ja perunaa. ”On tuottajan edun mukaista painaa hävikki minimiin jo tilatasolla. Yksin asuvat naiset näyttävät tuottavan enemmän ruokahävikkiä kuin esimerkiksi yksin asuvat miehet. Selitys piilee todennäköisesti siinä, että naiset ostavat miehiä useammin hedelmiä ja vihanneksia, jotka ovat herkkiä pilaantumaan. Lantmännen-konserniin kuuluvan yhtiön tavoitteena on puolittaa ruokahävikkinsä vuoteen 2030 mennessä. Saadut tulokset ovat kansainvälisesti poikkeuksellisen kattavia, sillä tiedot kattavat peräti 96 prosenttia vähittäiskaupan ja tukkukaupan kokonaismyynnistä. Määrällisesti eniten ruokahävikkiä syntyy tuoreista vihanneksista ja hedelmistä, mutta suhteellisesTIETO AUTTAA SUITSIMAAN SUOMESSA ON RAKENNETTU nyt kansallinen elin tarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmä. Noin 80 prosenttia kotitalouksista tuottaa Luken tutkimuksen mukaan keskimäärin 13 kiloa hävikkiä henkeä kohden vuodessa. Leijona Catering on seurannut ruokahävikkiä digitaalisesti ja systemaattisesti kaikissa toimipaikoissaan vuodesta 2016 alkaen. Meillä on muun muassa ravintolan ja myymälän välistä yhteistyötä Happy Farmer -konseptissa.” Leipähävikistä ja myymälöiden appelsiinimehukoneisiin kertyvistä kuorista syntyy myös olutta. Työ perustuu Ruokahävikkiseuranta ja tiekartta hank keeseen, jota rahoittivat useat ministeriöt, Elintarvi keteollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa PTY ry sekä MaRa ja Luonnonvarakeskus. Loppujen noin 20 prosentin osalta hävikissä on suurta vaihtelevuutta. Mittaaminen on todetusti tehokas tapa vähentää ruokahävikkiä”, totesi maa ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ruokahävikkiwebinaarissa juhan nuksen kynnyksellä
ANNA TOMMOLA / NOON KOLLEKTIIVI JA ELINA SAARINEN, TEKSTI | KATJA TÄHJÄ, KUVA Materiaalikiertoihin liittyvä liiketoiminta on arvion mukaan kaksinkertaistettavissa vuoteen 2030 mennessä. Tiettyjen teemojen ympärille kootaan saman alan toi mijoita, joilla on yhteisiä intressejä, selittää erityisasiantuntija Panu Vuorimaa. ”Vaikka kiertotalous on oma klus terinsa, se on toisaalta myös läpileik kaava teema, joka ulottuu kaikkien muiden klustereiden alueelle”, Vuori maa sanoo. M itä syntyy, kun joukko kier totaloudesta kiinnostuneita yrityksiä, yhteisöjä ja oppilai toksia kokoontuu vaihtamaan ajatuksia. Klusterityö on käynnistynyt sekä Vantaalla että Helsingissä. Klusteri tarkoittaa yhteenliittymää, jossa kullekin osallistujalle on hyö . Vantaalla niin sanottuja kärki klustereita on nimetty viisi: ruoan, kiinteistöjen, kiertotalouden ja lento rahdin alalle sekä korkean osaamisen tuotantoon. Tämä on ideana Vantaan kierto talousklusterissa, jota on rakennettu viime vuoden lopulta alkaen. Mukaan ovat lähteneet esimer kiksi Vantaan Energia, HSY, VTT, Remeo, Lassila & Tikanoja, Stena Reycling, Rudus, Delete, Rosk’n Roll sekä ammattikorkeakoulut Laurea ja Metropolia. Se liittyy yhtä lailla ruoantuotan toon, tehokkaaseen tilankäyttöön kuin logistiikkaankin. Julkiset toimijat ja yksityiset yrityk set muodostavat klusterin perusak selin, mutta Vuorimaa pitää myös oppilaitosten roolia kiinnostavana. Opiskelijat voivat päästä esimerkiksi tekemään opinnäytetöitään hankkeis sa, ja kertyvä tieto vie osaltaan ideoita eteenpäin. Hanke on Vuorimaan mukaan ollut klusterille hyvä alkusysäys. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 5|2021. Nyt on saa tu koottua kiinnostuneiden verkosto. Ainakin uusia ideoita ja parhaimmillaan myös konkreettisia yhteishankkeita, joilla materiaalikier to tehostuu, jätteen määrä vähenee ja päästöt pienenevät. KIERTOTALOUS EDISTYY KLUSTEREISSA Julkiset ja yksityiset toimijat kokoontuvat yhteen kehittämään uusia kiertotalousideoita. Panu Vuorimaan mukaan kiertotalous on toimialoja yhdistävä, läpileikkaava teema. Itseohjautuvaan ekosysteemiin Kiertotalousklusteria on rakennettu osana 6Aika: ILPO hanketta, jossa kehitetään ilmastopositiivisia yritys alueita ja arvoketjuja Vantaan lisäksi Turussa ja Tampereella. dyllisempää kuulua joukkoon kuin toimia yksin. Vuorimaa on vetänyt Vantaan kaupungin klusterityötä toukokuun alusta
”Harva yritys pystyy enää toimimaan niin, ettei kiertotalouden mahdollisuuksia olisi jotenkin huomioitu”, Vuorimaa huomauttaa. ehkä haluta jakaa yhteisellä foorumilla. ”Siinä toteutuu hyvin se ajatus, miten yhden jäte on toisen elinkeino.” Kilpailunäkökohdat saattavat Vuorimaan mukaan jarruttaa joidenkin intoa osallistua: kaikkia ajatuksia ei 5/20 ta, koska uskomme, että siellä kiertotalouden bisnespotentiaali on suurin. Motiva kehittää kiertotalouden mu kaisia ja vähähiilisiä toimintamalleja ja työkaluja purkamisen ja rakentamisen toimijoille. Maankäytön ja kaavoituksen keinot voivat ohjata kohti kiertotaloutta. Hän puhui kesäkuussa järjestetyssä Helsingin kiertotalousklusterin webinaarissa, jota seurasi 170 osanottajaa etäyhteyksin. Suunnitteilla on esimerkiksi datapoh jainen kiertotalouden alustaekosysteemi, joka toimisi Motiva Servicen alusta konseptilla. Tarkoituksena on tutkia, miten käytetyt betoni elementit voisi irrottaa ehjinä ja käyttää uusien rakennusten osina, kannat tavana liiketoimintana. Mukana on kiertotalouden konkareita, mutta hitaammin vastuullisuustyöhön heränneellekin yritykselle verkosto voisi olla matalan kynnyksen tapa tulla kuulemaan muiden näkemyksiä. Myös kaupungin ohjeistusta ja kilpailutuksen kriteereitä voidaan kehittää yhdessä.” Helsinki on kunnostautunut etenkin infrarakentamisen maamassojen hyödyntämisessä ja koordinoimisessa. Materiaalikiertoihin liittyvä liiketoiminta on arvion mukaan kaksinkertaistettavissa vuoteen 2030 mennessä”, kertoo Helsingin elin keinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Purkua lähdetään suunnittelemaan ja kartoittamaan ennakoivasti jo nyt, jotta materiaaleille löytyisi hyötykäyttökohteita. Saatuja kokemuksia ja oppeja jaetaan sitten taas yhteisissä tapaamisissa. Foorumi tarjoaa ideoita ja työkaluja, joilla edetä omassa toiminnassa kohti jätteettömyyttä ja hiilineutraaliutta. Jatkossa se voima toivon mukaan siirtyy veturiyrityksiin ja -yhteisöihin, jotka vievät toimintaa omaehtoisesti eteenpäin”, Vuorimaa sanoo. MATERIAALIKIERTOJA PURKAMISEEN HARVA YRITYS PYSTYY ENÄÄ TOIMIMAAN HUOMIOIMATTA KIERTOTALOUTTA. Niistä kumpuavien ideoiden ympärille voi syntyä erilaista hankekohtaista yhteistyötä, josta aina jokin yritys tai yhteisö ottaa vetovastuun. ”Rakennusvaiheessa kaupungilla on tehtävä koollekutsujana ja aloitteellisena voimana. Uutta liiketoimintaa Mitä yksittäinen yritys sitten saa verkostoitumisesta. Kenties siitä voisi jalostaa kokonaan uuden tuotteen. ”Datapohjainen alusta kytkisi yhteen tietojärjestelmät, markkinapaikat ja alustat yli toimialarajojen. Skanska on mukana myös Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälises sä, nelivuotisessa, miljoonarahoituksen saaneessa ReCreatesuurhankkeessa. Keskeinen houkuttava tekijä on toki se, että yhteistyö voi poikia uutta liiketoimintaa. Helsinki näkee rakentamisen ja purkamisen materiaalien kierrättämisessä yritysten bisnespotentiaalia. ”Helsingin on tarkoitus jatkaa Smart & Clean -säätiöltä saatuja oppeja. Tarkoitus on, että klusterista kehittyisi ajan myötä itseohjautuva ekosysteemi. Käytännössä purkusuunnittelua pääs tään kokeilemaan Helsingin Lauttasaares sa. Skanska on alkanut selvittää, millaisia kiertotalouspohjaisia materiaaleja yhtiö voisi ottaa hankintaketjuunsa. Eskolan mukaan vanhoista rakennuksis ta tullaan purkamaan arviolta kolmannes vuoteen 2050 mennessä, joten tarvetta on uusille toimintamalleille ja tiedon hyödyn tämiselle purkusuunnittelussa. Kiertotalouden keinoja otetaan käyttöön myös saneeraamisessa ja purkamisessa sekä työmaiden muovien kierrätyksessä. Jos halutaan edistää purkumateriaa lien teollista käyttöä, purkumateriaalien määrään ja laatuun liittyvän datan on oltava oikeaaikaisesti saatavilla”, Tikka painottaa. ”Aloitamme kiertotalouden klusteriohjelman juuri rakentamissektoril47 UUSIOUUTISET 5|2021. ”Näen tässä taloudellisia mahdollisuuk sia. Helsingin kaupunki on käynnistänyt kiertotalouden klusteriohjelman kasvattaakseen kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja bisnestä pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingin yrityksissä. Siihen on lähtenyt mukaan jo yli kaksikymmentä yritystä. Rinkineva kutsuu toimijoita yhteistyöhön ja kokeiluihin. Samalla tavoitteena on vähentää rakentamisesta syntyviä päästöjä. Helsinkikin kutsuu klusteriin Myös Helsingin kaupunki kutsuu kumppaneita mukaan kokeiluihin kiertotalousklusterissa. ”Järjestämme esimerkiksi innovaatiokisoja ja yhteiskehittämisen kokeiluja. ”Toivon, että kiertotalouden mukainen ja ilmastoystävällinen toimintatapa olisi tulevaisuudessa myös se halvin tapa toimia”, Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä korostaa. Vantaalla on nimetty viisi kärkiklusteria, joista yksi keskittyy kiertotalouteen. Malli on Vuorimaan mukaan kiertotalousnäkökulmastakin hyvä esimerkki. Skanskan ympäristöpäällikkö HannaMaija Tikka pitää esimerkkikohdetta erinomaisena hankkeena, koska Skanska Kodit on sitoutunut kestävän purkamisen vapaaehtoiseen green deal ohjelmaan. Näin tietopohja ja palvelut tukisivat materiaalikiertoja”, taustoittaa Motivan johtava asiantuntija Paula Eskola. Lue lisää: https://circhubs.fi https://testbed.helsinki/kiertotalous RAKENTAMISEN JA PURKAMISEN kiertotalous edistyy Helsingin kaupun gin kiertotalousklusterissa yhteistyössä yritysten kanssa. Ytekki Oy teki Katajanokan satama rakennukseen purkukartoituksen, joka edisti purkumateriaalien kierrätystä. Helsinki on yrityksille ja toimijoille hyvä kiertotalouskumppani, koska kaupungilla on vahva rooli tilaajana, ohjaajana ja rakennuttajana. Kaikki muovi kiertoon -hanke jatkuu Espoon koordinoimana ja Helsingin toimeenpanemana”, sanoo apulaispormestari Anni Sinnemäki. Vattuniemessä puretaan 16 kiinteistöä ensi vuodesta alkaen. Ruokaklusterissa on jo toteutunut muun muassa hanke, jossa leipomon hävikkileivästä on pantu olutta. Ainakin yleisemmän tason keskusteluun malli on kuitenkin nähty toimivaksi. Toiminnan runko ovat neljästä kuuteen kertaa vuodessa järjestettävät verkostokokoontumiset. Jos yritys vaikkapa tuottaa joka päivä tietyn määrän teollisuusjätettä, on järkevää lähteä miettimään, voisiko joku keksiä sille hyötykäyttöä
Myös Mondelez sai kunniaa. Lidl Suomen Pakkaustarinoita-kilpailu kutsui yritykset sekä korkeakoulut ja muut oppilaitokset kilpailemaan oivaltavista pakkausratkaisuista, joilla vähennetään ylimääräistä muovia, parannetaan pakkausten kierrätettävyyttä tai luodaan jotakin aivan uutta. 48 UUSIOUUTISET 5|2021. Yleisön suosikiksi kisassa nousi Metropolia-ammattikorkeakoulun mehiläisvahapinnoitteinen kartonkirasia, jonka voi kierrättää kartonkikeräyksessä. ”Saamamme tunnustus on meille merkittävä, sillä olemme tehneet paljon työtä pakkauksiemme muovin määrän vähentämiseksi ja kierrätettävyyden parantamiseksi”, Hätälän varatoimitusjohtaja Matti Isohätälä sanoo. Asiantuntijaraatiin kuuluivat Anu Mänty Sitralta, Vesa Kärhä Muoviteollisuudesta, Antro Säilä Suomen pakkausyhdistyksestä, Jussi Manninen VTT:ltä sekä Laura Kvissberg Lidl Suomesta. Tämä säästää Suomessa muovia 1,4 miljoonan pakkauksen verran. Hätälä Oy palkittiin Lidl Suomen järjestämässä Pakkaus tarinoita 2021 -kisassa kierrätettävien pakkausten kategoriassa. Ylimääräistä muovia vähentävistä ratkaisuista tuomaristo nosti esiin Kamupakin digitaalisen panttijärjestelmän, joka korvaa kertakäyttöisiä pakkauksia uudelleenkäytettävillä. Kisan asiantuntijaraati kiitteli käytännönläheistä toteutustapaa: Kierrätettävän monomateriaalin ja muovin vähentämisen yhdistelmä oli tuomariston mielestä todella vaikuttava. Kisan voittajille jaettiin yhteensä 50 000 eurolla palkintoja. Pakkaustarinoita-kilpailu innosti yrityksiä, tutkijoita ja korkeakouluja kehittämään ratkaisuja, jotka vähentävät neitseellisen muovin tarvetta pakkauksissa. Hätälä osallistui kisaan kokonaisuudella, jossa kalapakkausten muovia vähennetään ja siitä tehdään täysin kierrätettävää. ELINA SAARINEN PALKITTUJA LID L SU OM I MUOVI VÄHENI PAKKAUSKISASSA H ätälä Oy:n sataprosenttisesti kierrätettävät pakkaukset menestyivät Lidl Suomen Pakkaustarinoita-kilpailussa. Yhtiö vaihtaa Philadelphia-tuorejuustopakkauksen materiaalin kierrätysmuoviin vuoden 2022 lopussa. Vihreän Keijun käyttämä Woodly-puumuovi menestyi Jotain aivan uutta -kategoriassa. Kaikki finalistit on esitelty Lidl Suomen sivuilla: lidl.fi/pakkaustarinoita . Niiden avulla muovia voi vähentää jopa 70 prosenttia. Raati antoi kunniamaininnan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKille, joka on kehittänyt kartonkisen minipakkauksen mausteille. Sataprosenttisesti kierrätettävän pakkauksen kilpailukategoriassa menestyi myös Finnvacum, joka on kehittänyt pakkauksia viipaloitujen elintarvikkeiden pakkaamiseen. Vastuullisuutta korostava yritys ulottaa vastuullisuuden myös pakkauksiinsa
Yritykset etenevät automaattisesti Kasvu Open -sparrausohjelman kuudenkymmenen parhaan yrityksen finalistijoukkoon. Osallistujayrityksiä arvioidaan samoin kriteerein, joita ovat markkinapotentiaali, tiimi, kasvukyky ja näytöt. Tuomaristo arvosti sitä, että toiminta etenee myös käytännön tasolla. Muuntojoustavuutta Luomoa toteuttaa ekologisia, modulaarisia sisärakentamisratkaisuja, jotka pidentävät rakennuksen elinkaarta ja lisäävät tilojen käyttötapoja muuntojoustavasti. LU OM OA 49 UUSIOUUTISET 5|2021. Konseptin skaalaamisessa auttaa yrityksen osaava ja kyvykäs tiimi. Ratkaisut säästävät materiaaleja. Lehtinen aloitti säätiön viestintäjohtajana 16. NIMITYKSIÄ Emmy Clothing Company Oy Timo Huhtamäki (MBA) on nimitetty Emmy Clothing Company Oy:n toimitusjohtajaksi 1.9.2021 alkaen. Juntunen etsii tutkimuksessaan ratkaisuja ilmastokriisiin avoimen innovaation avulla. Tähtikunnas siirtyy RILiin Omakotiliiton toiminnanjohtajan tehtävästä. Vuoden maisemasuunnittelija Monica ElanderHeino on ollut muka na useiden puistojen ja historial listen kohteiden suunnittelussa Helsingissä. Luomoa toteuttaa muuntojoustavia sisätila ratkaisuja, älypintoja sekä uusia tilanjaon ja akustiikan toteutuksia. MA ISE MA SU UN NI TT EL IJA T RY Juhlavuoden maisemasuunnittelija AMMATTIMAISTA maisemasuunnittelua edistävä Maisemasuunnittelijat ry viettää tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuottaan. Tuomaristo uskoo, että yrityksen kierrätysratkaisulla on globaalia kasvupotentiaalia. Tästä on hyvä jatkaa.” Vaasan yliopisto Kauppatieteiden tohtori Jouni K. kesäkuuta. Tätä aiemmin hän on toiminut muun muassa Teräsrakenneyhdistyksen toimitusjohtajana sekä infrarakennuttamisen parissa. Voittajakaksikko saa vielä kolmannen sparrauspäivän. Kasvu Open -ohjelmassa on useita Kasvupolkuja. WWF Suomi WWF Suomen hallintoneuvostoon on valittu viisi uutta jäsentä. . Bioja kiertotalouden Kasvupolulla maksutonta asiantuntijoiden sparrausta sai yhteensä 16 innovatiivista yritystä. John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiön uudeksi viestintäjohtajaksi on nimitetty VTM, MPA (Harvard University) Elina Lehtinen. Hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus viheralueiden yleisja rakennesuunnittelusta. RIL ry Suomen rakennusinsinöörien liiton toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Janne Tähtikunnas. Tasavallan presidentin puoliso ja runoilija Jenni Haukio, Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls, oikeustieteen tohtori Heidi Andersson, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa ja kansanedustaja Hanna Kosonen aloittivat hallintoneuvostossa heinäkuun alussa. Finalistijoukosta tuomaristo valitsee kymmenen parasta, jotka kisaavat Vuoden kasvuyritys -tittelistä. Tuomariston mukaan Luomoa tarjoaa kiinnostavan ja ajankohtaisen ratkaisun tarpeeseen kehittää rakentamisalaa kohti kiertotaloutta. Bioja kiertotalouden Kasvupolulla maksutonta asiantuntijoiden sparrausta sai yhteensä 16 innovatiivista yritystä, joiden ratkaisuilla on potentiaalia kiertotalouden ja biotalouden kansainvälisilläkin markkinoilla. Lehtinen on työskennellyt yli 10 vuotta viestintäja varainhankintajohtajana konfliktien ratkaisujärjestö CMI:ssä. Hän aloitti tehtävässään 6.syyskuuta. Huhtamäki on aiemmin työskennellyt Tori.fi:n markkinapaikkajohtajana, Bookers Groupin liiketoimintajohtajana sekä muun muassa Harvia Oyj:n markkinointijohtajana. elokuuta. Kiertotalousyhtiö Emmy Clothing Company on vuonna 2015 perustettu käytettyihin merkkivaatteisiin ja asusteisiin erikoistunut verkkokauppa. Emmy kiittää väistyvää toimitusjohtajaa Petra Luntialaa, jonka johdolla Emmyn toimintaa on kehitetty, liikevaihtoa kasvatettu ja brändiasemaa vahvistettu viime vuosina. Wimao ja Luomoa pärjäsivät Kasvupolulla MUOVINKIERRÄTYSTEKNOLOGIAN tarjoaja Wimao ja kestävän rakentamisen tuoteyritys Luomoa nousivat tuomariston valinnoiksi Bioja kiertotalouden tämänvuotisella Kasvupolulla. ”RIL on tehnyt Miimu Airaksisen johdolla erinomaista työtä. Bioja kiertotalouden Kasvupolun tuomaristossa olivat Perttu Koskinen Nesteeltä, Reetta Strengell Kemirasta, Tiina Malin Kuusakoskelta, Alina Ruonala-Lindgren VTT:ltä, Tiina Mikkola Alvalta, Riina Rantsi GRK Infrasta, Tommi Äijälä Innovestorilta sekä Stepan Tirkkonen BusinessKuopiosta. Voittaja kruunataan kasvuyritystapahtuma Kasvu Open Karnevaalissa lokakuun lopussa. Juntunen on nimitetty Vaasan yliopiston innovaatiojohtamisen apulaisprofessoriksi tuotantotalouden oppiaineeseen. Elokuisessa juhlassa yhdistys palkitsi Vuoden 2021 maisemasuunnittelijana suunnitteluhortonomi Monica Elander-Heinon. Wimao pystyy kierrättämään ja hyödyntämään uusien tuotteiden valmistuksessa sekalaistakin muovijätemateriaalia patentoimansa teknologian avulla. Tuomaristo kehui myös Luomoan aktiivista ja kasvuhaluista tiimiä. . Hän on aloittanut uudessa tehtävässään 7
Lue, miten heidän harjoittelunsa on sujunut! P ääasiallinen toimeksiantomme oli AMK:lla pilotoidun hiilipäiväkirjan kehittäminen taiteilijaystävällisempään suuntaan. Hanke lisää ilmastotietoa Taiteella on tärkeä rooli ihmiskunnassa, joten sitäkään ei voida jättää ilmastokeskustelun ulkopuolelle. Haastatteluiden . Aloitimme harjoittelun kontaktoimalla useita taiteilijoita eri puolilta Suomea. avulla pyrimme muokkaamaan ja parantamaan päiväkirjaa miellyttäväksi ja helposti täytettäväksi. Mukaan lähti lopulta kirjava joukko: yksi haastateltavista on tehnyt Kupittaan ympäristöstä tuttuja CampusArt -taideteoksia, toinen vaikuttaa museoissa ja niin edelleen. Teosten ympäristövaikutukset kiinnostavat monia, mutta aiheesta ei vielä juurikaan löydy tutkimusta. Turun AMK:lla suunnitellaan nyt hanketta eri taiteenalojen ilmastotietouden lisäämiseksi. Kokonaisuus hakee vielä muotoaan, mutta yhteistyöstä kiinnostuneet voivat jo ottaa yhteyttä: mitja.hokkanen@ turkuamk.fi ja inka.makio@turkuamk.fi! OPISKELIJOILTA SA RA MA LV EAH LR OT H EMMI NOKKALA JA AINO RAITIS, ENERGIAJA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OPISKELIJAT, SEKÄ MITJA HOKKANEN, ASIANTUNTIJA, TURUN AMK 50 UUSIOUUTISET 5|2021. Osa työtämme oli haastatella kuvataiteilijoita ja saada heidän mielipiteensä ja parannusehdotuksensa päiväkirjaan liittyen. Yhteydenottojemme jälkeen sovimme haastatteluja muun muassa Helsinkiin ja Lohjalle. Näiden tietojen avulla voisi laskea kyseisen taideteoksen elinkaaren aiheuttamat päästöt valmistuksesta näyttelyyn. Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmässä työskentely on antoisaa ja kovin kiinnostavaa juuri tällaisten päivien takia. Turun ammattikorkeakoulun kehittämä hiilipäiväkirja voi auttaa arvioimaan taideteoksen hiilijalanjälkeä teoksen valmistumisesta aina näyttelyyn saakka. TAITEEN HIILIJALANJÄLJILLÄ Turun ammattikorkeakoulun Kiertotalouden liiketoiminta mallit tutkimusryhmässä kesäharjoittelussa olleet Emmi ja Aino saivat työkseen tutkia kuvataiteen hiilijalanjälkeä. Päiväkirjan tarkoituksena on kerätä tietoja taideteoksen luontiajalta, eli esimerkiksi siihen käytetyistä materiaaleista ja tehdyistä matkoista. Alina MacDonaldin taideteos oli esillä Turun AMK:n Ruisrock-pisteellä vuonna 2018. Osan haastatteluista toteutimme etänä pitkien välimatkojen ja vallitsevan pandemiatilanteen takia. Saimme taiteilijoilta paljon hyviä ajatuksia hiilipäiväkirjasta ja sen kehittämisestä. Eräs työpäivämme koostui Helsingin matkasta, todella kiinnostavan taiteilijan haastattelusta ja myös Oodi-kirjastossa vierailusta
Toivon Uusiouutisille pitkää ikää.” ”Erittäin hyvä ja ajankohtainen lehti. Opiskelijat saavat kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran lehtistipendinä. 59 € /vuosi www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ ”Erinomainen tietolähde jätealalle!” Kiitos kummeille! Uusiouutisten kummikumppaneiden ansiosta sadat suomalaiset ympäristö-, kiertotalousja energia-alan opiskelijat sekä ympäristöasioista kiinnostuneet uudet ylioppilaat saavat tärkeää ja ajankohtaista kiertotaloustietoa. Lämpimät kiitokset Uusiouutisten kummikumppaneille 2021! www.kuusakoski.com www.purkupiha.fi www.urbaser.fi www.lt.fi kiertokaari.fi kivo.fi www.serty.fi www.lhjgroup.fi www.erityisjate.fi www.turkuamk.fi Opiskelija, haluatko saada Uusiouutiset. Hae lehtistipendiä: https://www.uusiouutiset.fi/ opiskelijan-lehtistipendi/. Tilaa kiertotalouden erikoislehti UUSIOUUTISET ”Hyvä, että kiertotaloudella on oma teemalehti!” Uusiouutiset-lehti on lukijatutkimuksen mukaan tärkeä, tarpeellinen ja ajankohtainen kiertotalouden ja jätehuollon tietolähde sekä ammattilaisille, opiskelijoille että kiertotaloudesta muuten kiinnostuneille. ”Uusiouutiset on ehdottomasti ympäristöja kiertotalousalan ykkösjulkaisu!” ”Tätä lehteä jaksaa vapaa-ajallakin lueskella, paras ammatillinen lehti, mitä olen lukenut.” ”Kiertotalous on nouseva trendi, omaa mediaa tarvitaan. Lehti auttaa opinnoissa eteenpäin ja tukee tulevalla työuralla. Kiinnostavat, asiantuntevasti kirjoitetut jutut. Saan hyvää taustatietoa omaan työhöni.” (Lähde: Uusiouutisten lukijatutkimus, JHelske Research 2021) Tartu tarjoukseen! Nyt kampanjahintaan! alk
Monien mahdollisuuksien yritysalue Taraste rakentuu nyt vauhdilla Ota yhteyttä ja tule tutustumaan! taraste21_sivu.indd 1 taraste21_sivu.indd 1 20.8.2021 15.47 20.8.2021 15.47. TT A A R R A A S S T T E N E N K I E R K I E R T T O O T T A A LL O U S O U S A A LL U E O U E O Y Y Varaa yrityksesi toiminnalle paikka Pirkanmaan talousalueen ytimestä hyvien yhteyksien ääreltä. Alueemme sijainti, mahdollisuudet ja saavutettavuus vilkkaan 9-tien varressa 13 kilometriä Tampereen keskustasta ovat huippuluokkaa – meille pääset sijoittumaan nopeasti ja joustavasti alueen perusinfran ollessa jo valmiiksi rakennettuna. Kestävyys, kiertotalous ja matala hiilijalanjälki ovat tärkeä osa aluerakentamistamme. Valtatienäkyvyys molemmin puolin 9-tietä mahdollistaa erinomaisen näkyvyyden yritystonteillemme, ja alueelle rakennettavat mainospylonit ovat alueen yritysten hyödynnettävissä. MAINOS www.taraste.fi?•?petri.jarvensivu@taraste.fi?•?puh./tel. +358 (0)400 700 639 Teollisuuden, logistiikan ja varastoinnin sijoittumistekijöissä korostuvat logistiset yhteydet, suuri tilantarve sekä kaavoituksen joustavuus