3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 6/2015 Kiertotalousinvestoinnit vauhtiin Lahdessa Vessapaperin mutkainen matka Turvallisesti kunnostustyömaalla
Ravinteet hukkuvat tienpenkkoihin ja kaatopaikkojen maisemointiin. s. Mökillä käymäläkomposti menee mainiosti kukkapenkkiin ja lapset saavat lirauttaa kasvimaalle. Leikin keskeytti hetkeksi vain ruokatauko – tai pissahätä. Sieltä se kulkeutuu jätevedenpuhdistamolle, jossa se sotkeutuu talousvesiin ja kaduilta valuneisiin vesiin, raskasmetalleihin ja teollisuuden jätevesiin. Nyt me sekoitamme ihmiselimistön hienosti erottelemat virtsan ja ulosteen ja huuhdomme litkun puhtaalla juomavedellä viemäriverkostoon. Suomen hallitus hehkuttaa bioja kiertotaloutta ja lupasi juuri rahaa kokeiluhankkeisiin. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Säästetään vesistöjä, luontoa ja rahaa. Puhdistamolietteestä valmistetut kompostituotteet jäävät lähes kokonaan ruoantuotannon ulottumattomiin. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Purkupiha Oy:n Sami Ora ja Enerecin Harri Puolanne ovat tyytyväisiä uuteen kierrätyspolttoainelinjastoon. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Tämän lantringin puhdistamme työllä ja vaivalla. Vielä 1950-luvulla Suomessa nämä ravinteet osattiin hyödyntää pelloilla. Kierrätetään myös kodin harmaavedet esimerkiksi kasteluvesinä ja autonpesuvesinä. Korvataan laimennetulla virtsalla keinolannoitteet ja kasvatetaan pelloilla, lähipuutarhoissa tai parvekeviljelmillä vaikkapa kaalia, pinaattia ja punajuuria. Me tytöt kipusimme huussin pitkälle penkille, jossa mahtui istuskelemaan useampi vierekkäin. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Hygienisoidaan ulostefraktio ja käytetään se maanparannukseen. Huussien Suomi ei ole ajallisesti kaukana. Pelloille ostamme keinolannoitteita, vaikka tiedämme fosforin olevan ehtymässä. Muutetaan ihmisten asenteita. Suomi pyrkii ravinnekierrätyksen mallimaaksi. Aloitetaan haja-asutusalueelta ja yhdestä tai kahdesta kerrostalosta kaupungissa. Itä-Aasiassa makkilantaa käytetään peltoviljelyssä yhä. 30). Seuraava Uusiouutiset numero 7 ilmestyy 23.10.2015. Pojat kävivät lorottelemassa viljapellon laitaan. Myöhemmin kompostikasasta etsittiin lihavia onkilieroja kalojen narraamiseen. Otetaan tilalle moderni, erotteleva kuivakäymälä. Uusiouutiset 6/2015 3 pääkirjoitus 21.9.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Ernesto Hartikainen, Teija Horppu, Kari Koppelmäki ja Anna Paakkulainen. Monen mökillä se on olemassa vieläkin. Entäpä tällainen kokeilu: Hylätään hetkeksi typerä keksintö nimeltä vesivessa. Suurin osa maatalouden tuottamista ravinteista kuten typestä, fosforista ja kaliumista päätyy ruoan kautta ihmisen ulosteisiin. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Kullankeltainen vilja huojui tuulessa. Lehden teemoja ovat älykäs jätehuolto ja jätealan tekniset ratkaisut, jätelogistiikka, jätteet polttoaineena, tekstiilija huonekalujäte ja kaupan jäte. Kerätään virtsa talteen ja keksitään paikallisia varastointija logistiikkatapoja, joilla typpi säilyy ja mahdolliset mikrobit häviävät. ISSN 0787-0663, 26. Huussi-Suomessa iti viisauden siemen. Virtsa väärään K ymmenen tikkua lensi korkeassa kaaressa ilmaan ja putoili mummolan pihamaalle. Laajennetaan kokeilua. Esitellään vaihtoehto Mikkelin Asuntomessuilla 2017. Keskivertoihmisen vuosituotos, kolmisensataa kiloa pissaa ja 40 kiloa kakkaa, sisältää yli kuusi kiloa näitä ravinteita.Virtsa on vähintään keinolannoitteiden veroinen lannoiteaine, vahvisti Tampereen ammattikorkeakoulu äskettäin tutkimusprojektissaan (kts. Jotain muuttui, kun keräännyimme kaupunkeihin, kerrostaloihin ja vesivessojen ääreen. Hiekka rahisi tennareiden alla, kun iso serkusjoukko juoksi etsimään hyviä piiloja aitan alta, raparperipuskasta ja marjapensaista. Mökillä ei ole unohdettu ihmiskunnan ikiaikaista tapaa käyttää makkilanta ja virtsa lannoitteena
13. 4 Uusiouutiset 6/2015 SISÄLTÖ 6/2015 3 4 6 8 10 12 13 16 20 24 26 27 28 29 30 31 31 33 34 Tämän numeron osateemat: paperi ja kuidut, jätelogistiikka, keräys, käsittely ja mekaaninen erottelu, kierrätyspalvelut, pakkaukset, ecodesign, tuottajavastuu, työterveys ja -turvallisuus. Elina Saarinen Anna Dammert Teija Horppu Pääkirjoitus Työnsä taitajia: Eija Jokela Veisitkö roskat, Katja Kettu. Rambollin valvoja Outi Sundström huolehti näytteitä ottamalla, että Espoon Lasilaakson kaatopaikkatyömaa oli turvallinen, s. 20. Mieskuoro Huutajat toivotti onnea 20-vuotiaalle Oulun Jätehuolto Oy:lle, s. Ajankohtaista Purkupiha tuli kierrätyspolttoainemarkkinoille Muovikassin ympäristövaikutukset minimiin Lajittelukilpailu tuotti jätehuollon kehittämismallin Vessapaperin mutkainen matka Varaudu kaikkeen! BioA yhdistää tuhkan mädätteeseen Lukijalta Oulun Jätehuolto 20 vuotta Uutta näkökulmaa Jätehuoltopäivillä Kolumni, Kari Koppelmäki: Palopuron agroekologinen symbioosi – uusi lähiruoan ja energian tuotantomalli Ravinteet kiertoon käymälästä peltoon Eco Expo Asia jo kymmenettä kertaa Tapahtumakalenteri Kolumni, Ernesto Hartikainen: Digitalisaatio ja kiertotalous – toisiaan vahvistavat megatrendit Kiertolainen Harri Tarvainen. Luukuta Oikein -lajittelukilpailu tehosi Lahdessa, huomasi Ritva Kytönen, s. 27
Tavoitteena on tuoda tuottajavastuuasiaa tutummaksi kaikille sidosryhmille. Uusiouutiset 6/2015 5 Me-henki on tiivistynyt Pakkausalan konkari Eija Jokela jakaa aikansa kolmen tuottajavastuutehtävän välillä. Tein pitkään vientikauppaa ja opiskelin työn ohessa tuotantotalousinsinööriksi. Kun valmistuin 1989, päädyin äitiysloman sijaiseksi Yhtyneiden Paperitehtaiden Valkeakosken aaltopahvitehtaalle. Sinne minut vakinaistettiin. Ei sellaista ole! Suurin piirtein puolet viikosta matkustan jossain ja osallistun kokouksiin, työryhmäpalavereihin tai hankkeisiin tai käyn luennoimassa pakkausalan peruskurssilla. Entä TYNKissä. K uinka päädyit tälle alalle. Näkisin, että yhteistyön tiivistyminen. Niukat valvontaresurssit kannattaa yhdessä suunnata vapaamatkustajiin. Toivon, että viranomaiset voivat hyödyntää asiantuntemustamme. Teen organisaatiolle uudet nettisivut nyt syksyn aikana. Mitä työhösi kuuluu. SUKissa teen kaikkea tuottajavastuuseen liittyvää: lainsäädännön seurantaa ja siihen vaikuttamista, raportointia, tilastointia ja viestintää. Toimin sen pääsihteerinä. Aluksi toimisto pysyi samassa paikassa aaltopahvitehtaalla. Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta on uusi, 12 tuottajayhteisön yhteinen intressien edistämisen ja vaikuttamisen organisaatio, joka perustettiin virallisesti tämän vuoden alussa. Uskon yhteistyöhön ja siihen, että kun kuuntelemme ja ymmärrämme toisiamme, pystymme yhdessä tekemään entistä paremman kierrätysyhteiskunnan. Terveiset lukijoille. Harrastan kaikenlaisia käsitöitä, maalailua, askartelua ja pihan laittoa. Siirryin sinne. Teen noin 10 prosenttia Aaltopahviyhdistykselle, 20 prosenttia TYNKille ja 70 prosenttia SUKille. Miten ja missä asut. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Aaltopahviyhdistyksessä edunvalvonta, yhteydet viranomaisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin kuten Brysselissä toimivaan kattojärjestö FEFCOon. Sen takia tässä työssä viihtyykin. Puukuidut ovat kuuluneet jo 25 vuotta Jokelan työuraan.. n p Eija Jokela muistaa jo lapsuudesta, kuinka tukkeja on uitettu Valkeakosken kanavassa. Käytännössä organisoin kokoukset, teen pöytäkirjat, koordinoin lausunnot ja vedän yhteistä viestintää. Mitä harrastat. Työtiimini on aina se porukka, kenen kanssa akuutisti teen kulloinkin hommia. Syyskuussa TYNK pitää yhteisen työpajan, jossa haemme toiminnalle tarkempia linjoja. Toimin J-P:n (Juha-Pekka Salmi, SUK:n toimitusjohtaja) aisaparina. Mikä on ollut mielestäsi tuottajayhteisöjen suurin saavutus tähän mennessä. Nyt meillä on hyvä mehenki. Jaat nykyisin aikasi Aaltopahviyhdistyksen, Suomen Kuitukierrätyksen (SUK) ja tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) välillä. Tykkään myös liikkua ja valokuvata luonnossa. Toisaalta monet tehtäväni kuten viestintä ja vaikuttaminen liittyvät näihin kaikkiin. Omakotitalossa Valkeakoskella ihanan mieheni ja 11-vuotiaan Sisu-koiraherran kanssa. Puolet viikosta on sitten toimistotyötä Valkeakoskella. Olin laatupäällikkönä, kun kuulin 2008, että Aaltopahviyhdistyksen toiminnanjohtajan paikka oli avoinna. Sieltä löytyy kivoja yksityiskohtia ja värejä. Kaikki ovat aivan loistavia tyyppejä. Liikkuvaisessa työssä tukikohtana pysyy synnyinkaupunki Valkeakoski. Viranomaisetkin ovat yhteistyökumppaneita, eivät vihollisia. Millainen on tyypillinen työpäiväsi. Miten. Keitä kuuluu työtiimiisi
Sieltä opiksi voisi ottaa aineettoman yltäkylläisyyden huomaamisen, sen, että rikkaus ei määrity tavaran kautta. Kasvissyönti pienentää hiilijalanjälkeä. Siellä tajuaa, että omat ongelmat ovat aika pieniä. Varmaankin se, että olen ollut kasvissyöjä 13-vuotiaasta asti. Suosin lähiruokaa ja pientiloja. Miten kuvailisit omaa luontosuhdettasi. Perusjaon mukaan: lehdet, pahvit ja biojäte sekä sitten roskat tai ”yleisjäte”. Ihmisten kulutustottumukset ja suhtautuminen luonnonvarojen käyttöön ovat muuttuneet paljon esimerkiksi kuvaamaltasi 1930-luvulta. Silloin kierrätys oli pakon sanelemaa, koska materiaalia ei ollut hukattavaksi. Miten kotonasi lajitellaan jätteet. Jos ympärillä ei ole merta tai metsää, on hankala olla. Mitä nykyihminen voisi ottaa opiksi siltä ajalta. Siellä puutp”Ihmisen roskakori paljastaa, millainen hän tietämättään on”, sanoo kirjailija Katja Kettu. Pullot tietysti lajitellaan myös ja lasi. Sen karuus ja kauneus. Minulle tulee nykyajassa tavaraähky. Se on tavallaan maadoittumista. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Romaanin valmistuttua lähdin Minnesotaan, jossa juoksin metsissä polkuja pitkin. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVA OFER AMIR/ BONNIER BOOKS Kirjoissasi luonto on aina voimakkaasti läsnä. Tykkään käydä vaeltamassa aina kun kerkeän. Tykkään myös harrastaa sukeltamista yhdessä siskojeni kanssa. 6 Uusiouutiset 6/2015 Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luonnonvarojen säästämiseen ja kierrätykseen. tomassa maisemassa saa perspektiiviä. Kaikki täytyi hyötykäyttää eikä mitään heitetty menemään. Se on pitkään ollut Jäämeri. Vastausvuorossa kirjailija Katja Kettu. Sähkösopimuksissa olen suosinut tuulija vesivoimaa. Luontoa on nyt totuttu pitämään itseisarvona, eikä tajuta, että kaivosteollisuuden kautta meidänkin puhtaat vesistömme ovat vaarassa. Luonto on minulle tosi tärkeä. Veisitkö roskat, Katja Kettu?. En ole tässä täydellinen ja välillä syön itse kalastettua kalaa. Mikä on suosikkipaikkasi luonnossa
Ei ollut mitään logiikkaa, milloin haetaan pullot tai mihin pitää raahata pahvit. Kissanruoka on muuten pakattu tosi pieniin määräyksikköihin. n • Katja Ketun romaani Yöperhonen ilmestyi elokuussa WSOY:n kustantamana. Häpeän alue on se, että minulla on kirjoja hirvittävä määrä. Kirjoitin romaaniani Yöperhosta loppuun Skotlannissa. Kissanhiekka! Sydäntä särkee, että se pitää heittää sekajätteeseen. Suomessa kierrätys on siihen verrattuna helppoa, koska keräyspönttöjä on melkein joka paikassa ja ne ovat koko ajan saatavilla. Lika ei ole paha sana, se on positiivinen elämän merkki. Millaista jätettä syntyy työssäsi kirjailijana. Kerran Turussa asuessani oli puhtaanapitäjien lakko, eikä katuja siivottu. Mitä ne sinulle tarkoittavat. Kun kirjoitan eri versioita, syntyy paperijätettä, mutta muuta jätettä ei niinkään. Tekisi hyvää ihmisille nähdä useammin omat jälkensä sillä tavalla, vaikka en roskaamista kannatakaan. Ammatin puolesta ne ovat tietysti tärkeitä. Ne olivat nopeasti hurjassa kuosissa. Olin helisemässä, kun siellä ei ollut keräyspisteitä tarjolla. Kierrätykseen voisi tarjota keppiä ja porkkanaa. Tässä työssä tarvitsee vain tietokoneen. syyskuuta. Sakkoa niille, jotka eivät kierrätä, ja palkkio, jos tuo lehdet oikeaan paikkaan. Roskat paljastavat pitkälti, millainen ihminen tietämättään on. Ajattelin, että siinä näkyvät ihmisen elämän jäljet. Yritän ostaa isompia paketteja, jottei syntyisi niin paljon pakkausjätteitä. Toisaalta se saastuttaa, että pitää matkustaa niin paljon eri maissa ja lentää lentokoneella. Minua pyydettiin kerran tekemään tekstit ihmisten roskista otettuihin valokuviin. Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun. Jonkinlainen pantti innostaisi kovasti kierrättämään. • Hänen Kätilö-romaaninsa pohjautuva, samanniminen elokuva tuli ensi-iltaan 4. Jäte on se, mistä halutaan eroon ja mikä halutaan piilottaa. Uusiouutiset 6/2015 7 Mikä on jätteen lajittelun kannalta haastavin materiaali. Siitä tulee paljon muovijätettä. Roska ja jäte ovat kiinnostavia termejä. • Tänä syksynä ilmestyi myös Katja Ketun yhdessä Jan Anderssonin kanssa kirjoittama sarjakuva-albumi Peräkammarin poika.
Lisäksi se merkitsisi, että useita biokaasulaitoksia ja etenkin biokaasun liikennekäyttöä tuettaisiin. Hän korostaa, että kärkihankesatsaus kaksinkertaistaa nykyisen uusiutuvan energian tuen. Myös suomalainen ruoantuotanto ja kalatalous ovat saamassa sata miljoonaa euroa. Viides kärkihanke, luontopolitiikka ja kalakantojen elvyttäminen saavat 10 miljoonaa euroa. E linkeinoministeri Olli Rehn ja maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoivat 2.9.2015 hallituksen strategisen painopistealueen ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut” toimeenpanosta ja rahoituksesta. Rehn visioi, että tuki energiainvestoinneille ja -innovaatioille voisi tarkoittaa esimerkiksi yhden suuren tai parin kolmen biojalostamohankkeen käynnistämistä. Erilaiset kokeiluhankkeet sekä tutkimusja pilottilaitokset lisäävät materiaalien ja ravinteiden kierrätystä ja niihin liittyvää liiketoimintaa. Hallitus käynnistää pilaantuneiden maa-aineiden kunnostusja kokeiluohjelman vuoden 2017 alusta. Koko strateginen painopistealue on saamassa hallituksen budjettiin 300 miljoonan euron potin. Valtioneuvosto. Tästä sata miljoonaa euroa ohjataan uusiutuvan energian edistämiseen ja siihen liittyviin investointi-, innovaatioja energiatukiin. 50 miljoonaa euroa ohjataan metsätalouteen ja puurakentamiseen. 8 Uusiouutiset 6/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Lisää uutisia Verkkoviestissä ja www.uusiouutiset.fi: Sortti-aseman työntekijät muiluttivat kodinkoneita luvatta myyntiin Turun seudulle syntyi Lounais-Suomen Jätehuolto Jätteen putkijärjestelmät Joensuuhun Siltanostureita ja kierreportaita netistä Leipäjonojen Suomi heittää roskiin yli 300 miljoonaa kiloa ruokaa Herkuttele hävikkilounaalla! Rehu kasvaa Oulun biokaasulaitoksen lannoitteella Muhoksella Uudenmaan seudun biojätteet ja lietteet Biovakka Oy:lle Kiertotalouden läpimurtoon 40 miljoonaa euroa Suomen hallitus haluaa tehdä maastamme biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijän vuoteen 2025 mennessä. ”Tavoitteena on saada nopeammin ja useampia biojalostamoita ja bioenergialaitoksia liikkeelle näillä resursseilla”, Rehn toteaa. Kiertotalouden läpimurtoon ja vesistöjen tilan edistämiseen hallitus aikoo suunnata 40 miljoonaa euroa. n p Ministerit Olli Rehn ja Kimmo Tiilikainen kertoivat, että esimerkiksi jätteiden käyttöä maarakentamisessa on tarkoitus helpottaa. Kiertotalouden pilottija demohankkeet on tarkoitus käynnistää jo ensi vuoden alussa. Hallituksen kalenteriin ensi vuoden loppuun on merkattu myös jätehuollon yksinoikeuksien rajaamiseen liittyvä hallituksen esitys
”Jos oikein kiltisti pyytää, vielä muutama toimitusaika liikenee. Yritykset eivät vielä paljasta sopimuksen arvoa tai sitäkään, montako robotiikkajärjestelmää Japaniin toimitetaan. ”Kyselyjä sataa” Toimituksia on tulossa sen verran paljon, että ZenRoboticsin toimituskapasiteetti on tälle vuodelle lähes täynnä. n ” Z. ZenRobotics Oy kertoi elokuun lopussa sopineensa usean ZenRobotics Recycler -järjestelmän toimittamisesta Japaniin vielä tämän vuoden aikana. ZenRobotics otetaan siellä aika hyvin vastaan. Uuden robottimallin julkistaminen vuoden vaihteessa on johtanut välittömiin yhteydenottoihin. Tarkoitus on kuitenkin asentaa järjestelmät maan johtavien jätealan toimijoiden laitoksille eri puolille Japania. Nostamme juuri tuotantokapasiteettiamme ja pyrimme vastaamaan kysyntään. Uusiouutiset 6/2015 9 Zen vetosi japanilaisiin en-sanalla on hyvä kaiku japanilaisten korvissa. Kyselyjä sataa kaikkialta. Ajankohtaista n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVA ZENROBOTICS p ZenRobotics aikoo nostaa tuotantovolyymejä ja laajentaa jakeluverkostoaan. Ensi vuosi näyttää todella hyvältä”, Rehn kertoo. Se on vähän kuin myisimme katolisissa maissa tuotetta nimeltä PyhäMariaRobotics tai JeesusRobotics.” Näin kommentoi ZenRobotics Oy:n kaupallistamisjohtaja Rainer Rehn yhtiön tekoälyrobotiikkaan pohjautuvan jätteenlajittelujärjestelmän läpimurtoa Japanissa. Yhteistyökumppaniksi saatiin yksi Japanin johtavista jätealan laitetoimittajista, Sun Earth Co, jolla on vuosien kokemus eurooppalaisista partnereista
”Kesällä on ajettu enimmäkseen puuta, mutta jatkossa tahti on se, että viikossa ajetaan pari päivää energiajätettä, pari päivää rakennusjätettä ja yksi päivä puuta”, Purkupiha Oy:n Sami Ora arvioi. ”Laitteiston esimurskain on monipuolisempi kuin kilpailijoil. Pääasiassa kierrätyspolttoaineen palakoko on 80 millimetriä, mutta palakokoa voi säätää seulan avulla. Purkupiha etsi kierrätyspolttoaineen valmistukseen laitteistoa, jolla voisi murskata monipuolisesti sekä puuta, rakennusja purkujätettä että energiajätettäkin. ”Saimme Lahden kaupungilta pitkän etsinnän jälkeen tämän tontin logistisesti erinomaiselta paikalta. Suurin osa purkutöistä tehdään 200 kilometrin säteellä täältä. Sen ansiosta Purkupiha on saanut kierrätyspolttoaineen valmistuksesta uuden tukijalan liiketoiminnalleen, jonka ydintä ovat rakennusten ja teollisuuslaitosten purkaminen sekä purkumateriaalien kuten metallin, betonin, kiviaineksen ja puun toimitus uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Ajatuksen kypsytti konkreettiseksi laitteistovaihtoehdoksi lahtelainen Enerec, joka löysi Purkupihalle sopivan kokonaisuuden saksalaisen Haasin valikoimista. Linjastoa kannattaakin kuvata, sillä se on Pohjoismaiden suurin saksalaisen Haasin toimittama linjasto. Pääosissa on uusi kierrätyspolttoainelinjasto, joka valmistui huhtikuun lopussa. 10 Uusiouutiset 6/2015 Ajankohtaista Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Purkupiha tuli kierrätyspolttoainemarkkinoille Purkupiha Oy on toimittanut keväästä saakka kierrätyspolttoainetta Etelä-Suomen voimalaitoksille. Jokimaan halliin on rakennettu Haasin toimittama linjasto, jossa on esija jälkimurskain, metallin erottelu sekä seula Ecostarilta. Välillä kopteri kaartaa elokuun viimeisen päivän auringossa kylpevälle pihalle, jossa suuret puu-, betonija metallikasat odottavat pääsyä kierrätykseen. Linjastohankinnassa huomioitiin asiakkaiden eli eteläsuomalaisten voimalaitosten tarpeet. On menossa Purkupiha Oy:n Lahden yksikön toiminnan promootiokuvaus. Miljoonan euron linjastoinvestointi mitoitettiin Purkupihan ympäristölupaan ja tuotteen menekkiin. Laitteisto ottaa talteen sekä metallit että hienoja kiviaineksen. G yrokopteri pörrää Purkupiha Oy:n uudessa käsittelyhallissa Lahden Jokimaalla. Purkupiha aikoo tehdä noin 10 000 tonnia kierrätyspolttoainetta vuosittain. Oma käsittelylinjasto lisää riippumattomuuttamme”, kertoo Purkupiha Oy:n toimitusjohtaja Kari Kärkkäinen
Purkupiha on ollut tyytyväinen myös laitteiston helppoon huollettavuuteen. p Purkupiha Oy valmistaa betonimurskeesta omaa kiviainestuotetta, Demorockia, maarakentamiseen. Oran mukaan tuote on tehnyt kauppansa. ”Vuoden vaihteessa voimaan astuva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto näkyy. Uusiouutiset 6/2015 11 la. Kierrätyspolttoaineesta on tällä hetkellä järkyttävästi ylitarjontaa. Kun otimme laitetoimittajaksi Enerecin, se on tuossa puolentoista kilometrin päässä ja tulee puolessa tunnissa korjaamaan, jos tarvitaan”, Kärkkäinen ja Ora tiivistävät. Mitoitus on onnistunut, sillä laitteistoa ei ole tarvinnut seisottaa tyhjän panttina. n t Enerecin Harri Puolanne ja Purkupiha Oy:n Sami Ora ovat tyytyväisiä kierrätyspolttoainelinjaston kauppaan. ”Kierrätyspolttoaineesta ylitarjontaa” ”Markkinat ovat todella kilpaillut. Enerecille toimitus on merkittävä referenssi. Enerec hoitaa huollon. Haasin linjasto asennettiin Purkupihan uuteen käsittelylaitokseen Lahden Jokimaalle. Meidän pitää uutena tulijana lähteä siitä, että laatu on hyvää”, Kärkkäinen korostaa. Meillä on nyt paljon laitteistokauppoja vireillä”, Puolanne kertoo. Roottoreiden pyörimissuuntia voi muuttaa”, Enerecin Harri Puolanne kertoo. Yritys toivoo, että betonimurskeen käyttökohderepertuaari laajenisi uudessa maraasetuksessa esimerkiksi yksityisteiden ja rakennusten pohjiin.. ”Käyttökustannukset ovat a ja o. Myös Enerecin Puolanne kiittelee hyvin sujunutta yhteistyötä
n. Vesipohjaisten painovärien käyttö on hyvä vaihtoehto liuotinpohjaisten sijaan, jos yrityksellä ei ole käytössään liuotinpäästöjen käsittelyjärjestelmää. Muovin kierrätys alkaa tänä syksynä pääkaupunkiseudulla ekopisteiden yhteydessä. • Siihen ovat osallistuneet teknologiakeskukset AIDO ja AIMPLAS (Espanja), Dienstencentrum (Hollanti), Enviros (Tsekki) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT (Suomi). Muovikassin ympäristövaikutukset minimiin Kaupan muovikassien ympäristövaikutuksiin voi vaikuttaa teknologialla ja kassien käyttötavoilla. Esimerkiksi Espanjassa sertifioidut uudelleenkäytettävät kassit suunnitellaan kestämään vähintään 15 käyttökertaa. • Projektia ovat tukeneet kauppakasseja valmistavat yritykset: Plasbel Plásticos, Plásticos Romero, Oerlemans Plastics, Amerplast, Van Gillern, Tasky, V-Plast sekä Windmöller & Hölscher. Suunnittelussa ei pidä liioitella tuotteen ominaisuuksia kuten kokoa, paksuutta tai painolaatua. Yksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tehtävistä ECOFLEXOBAG-projektissa oli koordinoida Suomessa tehtyjä kassien painatuskokeita. 12 Uusiouutiset 6/2015 K uluttajien käyttötottumuksilla on suurin merkitys muovikassien ympäristövaikutuksiin. Toiseksi suurin on lähtömateriaaleilla, eli kuinka paljon kassi sisältää kierrätysmuovia. Muovikassien laadun tulee vastata käyttötarkoitusta. Eurooppalaisessa ECOFLEXOBAG-projektissa on luotu maksuton online-työkalu, joka auttaa yrityksiä suunnittelemaan ja valmistamaan entistä ympäristöystävällisempiä kauppakasseja. n p Muovikassin ympäristövaikutukset riippuvat sen käyttömääristä ja kierrätysmuovin osuudesta materiaalissa. Uudelleenkäytettävät kassit ovat ympäristön kannalta hyvä valinta edellyttäen, että käyttökertojen lukumäärä nousee suunnitellulle tasolle. Lisäksi vesipohjaisilla painoväreillä painaminen on mahdollista pienissäkin yrityksissä ilman suuria investointeja. Online-työkalu on saatavissa maksutta projektin nettisivun osoitteesta http://www.ecoflexobag.com/en . • Projektin rahoitti Life+ Environment Policy 2011 -ohjelma. ”Kuluttaja on suurin vaikuttaja siihen, miten paljon muovikassit rasittavat ympäristöä: valitseeko hän kierrätysmateriaaleista vai uudesta muovista tehdyn kassin – ja kuinka monta kertaa hän käyttää samaa kassia”, toteaa VTT:n johtava tutkija Tomi Erho. Projekti loi työkalun muovikassien ekologisen tuotesuunnittelun avuksi. • ECOFLEXOBAG-projektissa laaditut suositukset ja menetelmät on koottu online-työkaluksi, joka on helppo ottaa käyttöön yrityksissä. Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Mikä ECOFLEXOBAG-projekti. ECOFLEXOBAG-projektin tulokset osoittavat, että ympäristökriteerien tehokas huomioiminen suunnittelussa ja valmistuksessa tuottaa kestävän kehityksen mukaisia muovikasseja. Kokeilla osoitettiin, että ympäristöystävällisemmillä materiaaleilla on mahdollista saada yhtä hyvää painojälkeä kuin tavanomaisilla. • Maaliskuussa 2015 päättynyt eurooppalainen ECOFLEXOBAGprojekti (LIFE11 ENV/ES/646) on laatinut suosituksia ja kehittänyt työkaluja kaupan muovikassien ympäristövaikutusten vähentämiseksi
n TEKSTI JA KUVAT TEIJA HORPPU p Lajittelukilpailulle laadittiin värikäs viestinnällinen ilme, joka toistui yhtenäisenä kaikessa kilpailun viestinnässä. Lajittelukilpailun idea virisi kuljetusliikkeen edustajan todettua, että Lahden Talojen kiinteistöissä on liian paljon sekajäteastioita. Lahdessa jätehuoltoa kehitettiin vuosina 2014–2015 vuoden kestäneellä kilpailulla ja sen oheistapahtumilla, jotka suunnattiin Lahden kaupungin vuokrataloyhtiön Lahden Talot Oy:n asukkaille. Lajitteluneuvonnasta vastaa alueen jätehuoltoyhtiö, mutta on tärkeää, että myös kiinteistön omistaja opastaa asukkaita. Lahdessa luotiin jätehuollon kehittämismalli hankkeella, jonka perustana oli vuokrataloyhtiön asukkaille suunnattu lajittelukilpailu. Lahden Talojen asunnoissa asuu kymmenisen tuhatta ihmistä. Tärkeän panoksensa kilpailuun antoi asukkaiden muodostama ympäristötoimikunta. Kilpailussa kiinteistöt keräsivät pisteitä optimoimalla jäteastioiden lukumäärää ja tyhjennysrytmiä, vähentämällä jätekatokseen jätetyn irtojätteen määrää ja vastaamalla aktiivisesti Lajittelukilpailu tuotti jätehuollon kehittämismallin Sekajätteen joukkoon lajitellaan edelleen paljon sinne kuulumatonta jätettä. Luukuta Oikein -kilpailu toteutettiin Lahden Talojen, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Hämeen Kuljetuspiste Oy:n yhteishankkeena. p”Nyt on lajittelijalla käynyt paha moka”, virnuilee kiinteistönhoitaja Timo Hiltunen löytäessään lasinkeräysastiasta neljännespullollisen Koskenkorvaa.. Jo ennen kuin kilpailun tulokset olivat tiedossa, lajittelulla kilpailemista päätettiin jatkaa toisella vuodella. Uusiouutiset 6/2015 13 S uuren asuinkiinteistön jätehuolto on yhteispeliä, jossa omistaja luo lajittelun ja toimivan jätehuollon puitteet, asukkaiden vastuulla on lajitella jätteet ja viedä ne kiinteistön jätetilaan, kiinteistöhuolto vastaa jätetilan siisteydestä ja turvallisuudesta, ja kuljetusliike vie jätteet pois
Hankkeessa toteutettavat toimet ja tulosten seuranta on hyvä miettiä asukaskunnan mukaan – onko paljon esimerkiksi lapsiperheitä tai eläkeläisiä – ja suhteuttaa alueen lajittelumääräyksiin ja -käytäntöihin. Hankkeen ansiosta biojätteen saanto parani, sekajäteastioiden määrä väheni, ja energia-, kartonki-, lasija metalliastioiden määrät kasvoivat, kun hyödynnettävien jätteiden lajittelu parani. ”Hankkeen on hyvä olla pidempi kuin yksi vuosi, mutta kilpailussa kaksi vuotta on maksimi. Malli sovellettavissa vapaasti Johanna Ulmanen suosittelee kilpailumallia muillekin. Työn teki Lahden Ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian opiskelija Johanna Ulmanen. Yhteinen koulutuspäivä ja suora kommunikointi havaittiin niin kannattavaksi, että säännöllisiä koulutuspäiviä on päätetty järjestää vastedeskin. Parannettavaakin jäi: Kiinteistöillä järjestetyt lajittelutapahtumat onnistuivat hyvin, mutta Kujalan jäteasemalle järjestetyt retket vetivät liian vähän osallistujia. Lahdessa luotu jätehuollon kehittämismalli on suunnattu ennen kaikkea Lahden Talojen kaltaisille suurille kiinteistöille ja asuntoyhtiöille, mutta myös pienet voivat ottaa siitä mallia. Hanke ei myöskään onnistunut tavoittamaan lapsiperheitä eikä lajittelusta kiinnostumattomia asukkaita. Malli on monistettavissa riippumatta kiinteistön omistajasuhteista tai paikkakunnan jätehuoltomääräyksistä. Hankkeen yhteydessä Päijät-Hämeen Jätehuolto teetti opinnäytetyönä jätehuollon kehittämismallin suurille asuinkiinteistöille. Asukasaktiiveilla tärkeä rooli ”Lisäksi kilpailun aikana havaittiin epäselvyyttä, kenen vastuulla oli esimerkiksi ilmoittaa astiamuutoksen tarpeesta ja kenelle tarpeesta piti ilmoittaa. 14 Uusiouutiset 6/2015 hankkeeseen liittyviin kyselyihin. Myös jätetilakartoitus on syytä tehdä heti hankkeen alussa. Mallin soveltamiseen ei tarvita erillistä lupaa. Kiinteistöjen jätetilat yhtenäistettiin jätehuoltomääräysten mukaisiksi, ja ne siistiytyivät. Päijät-Hämeen Jätehuolto kertoo kehittämismallista vuotuisissa isännöitsijätapaamisissa ja tarjoaa asuntoyhtiöille Luukuta Oikein -lajittelutapahtumaa. Jätetilojen toimivuus ja siisteys sekä jäteastioiden lukumäärän ja tyhjennysrytmin optimaalisuus ovat iso kokonaisuus, joten erityisesti kiinteistönhoitajien ja kuljetusliikkeen edustajien välinen yhteistyö on tärkeää. Hankkeesta on viestittävä aktiivisesti, ja myös media on saatava mukaan kampanjaan. Asenteiden ja lajittelukäyttäytymisen muuttaminen on pitkä prosessi, joten asiaa kannattaa pitää esillä jatkuvasti ja vielä varsinaisen hankkeen jälkeenkin.” Alkajaisiksi kannattaa perustaa laajapohjainen ohjausryhmä ja kysyä vinkkejä Päijät-Hämeen Jätehuollosta. Keittiöiden jäteastioiden lukumäärän merkitys lajitteluun kannustavana tekijänä oivallettiin, ja asiaan alettiin kiinnittää huomiota. n Johanna Ulmasen opinnäytetyö ”Jätehuollon kehittämisen toimintamalli suurille kiinteistöille; Case Lahden Talot”: https://www.theseus.fi/handle/10024/95481 L ahden Talot Oy:n hankkeessa jätehuollon kehittämisen avaintekijäksi osoittautui eri toimijoiden yhteistyö. Kaikki malliin liittyvä materiaali löytyy Johanna Ulmasen opinnäytetyöstä. Asiaan luotiin toimintamalli, ja vastuut kirjattiin ohLahden hankkeen toimet ja menetelmät • Luukuta Oikein -lajittelukilpailu • Kyselytutkimukset • Lajittelutapahtumat ja muut asukastilaisuudet • Retket Kujalan jäteasemalle • Viestintä • Lajittelukassit • Jätemäärien seuranta • Jätetilojen kehittäminen • Yhteistyön kehittäminen Jätehuolto kehittyy kun yhteistyö pelaa. Lahden Talojen jätetiloista vastaavat kiinteistönhuoltoyritysten ja Hämeen Kuljetuspiste oy:n edustajat eivät aiemmin olleet käyneet suoraa keskinäistä vuoropuhelua, vaan viesti oli kulkenut Lahden Talojen kautta
Kohteissa joissa oli lajittelusta kiinnostuneita asukasaktiiveja, olivat usein muita siistimmät ja viihtyisämmät jätetilat. n Jätehuolto kehittyy kun yhteistyö pelaa p Asukastoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen ja kiinteistönhoitaja Timo Hiltunen tarkastavat Loviisankatu 14:n jäteastioiden sisältöjä. ”Asukasaktiivit myös kertovat toisille asukkaille lajittelun tärkeydestä ja oikeasta lajittelusta. Myös asukasaktiivien rooli jätehuollon kehittäjänä osoittautui merkittäväksi. Käymällä läpi pohjaan listatut asiat kiinteistön omistaja voi varmistaa, että tilat ovat kunnossa. p Lajittelukilpailussa kiinteistöt saivat pisteitä, jos niiden jätekatoksiin ei seurantajaksolla jätetty asiaankuulumatonta irtojätettä.. Hankkeessa myös vahvistettiin kiinteistön omistajan roolia lajitteluneuvonnan antajana. Huomiota kiinnitettiin tapaan, jolla lajittelumääräyksistä kerrotaan erityisesti uusille asukkaille. Sen kaltaista lajitteluneuvontaa ei ole mahdollista muutoin järjestää kustannustehokkaasti. Jätehuollon kehittämismallin lisäksi Ulmanen kokosi yleispätevän jätetilan kartoituspohjan. Lisäksi asukasaktiivit pitävät aktiivisesti yhteyttä kiinteistöhuoltoon ja isännöintiin, ja näin jätetilan puutteet saadaan nopeasti korjattua”, Ulmanen sanoo. Listat myös auttavat ottamaan huomioon olennaiset asiat, kun suunnitteilla ovat uudet jätetilat. Uusiouutiset 6/2015 15 jeistuksiin”, kertoo jätehuollon kehittämisestä opinnäytetyön tehnyt Johanna Ulmanen. Kytönen löytää energiajäteastiasta biojätekassin ja Hiltunen sekajäteastiasta muovipulloja, joiden oikea paikka on energiajäteastia
n ELINA SAARINEN p Yhdestä raakapaperirullasta voi valmistaa jopa 30 000 rullaa vessapaperia. Suomalaisesta männystä tai koivusta alkanut kiertokulku voi päättyä metsäautotiehen tai tien pientareelle. Metsä Group Metsä Group. 16 Uusiouutiset 6/2015 Vessapaperin mutkainen matka Vessapaperi matkustaa elämänsä aikana maalla, vesissä ja jopa ilmassa
u Paperikuituja voi kierrättää useita kertoja, mutta ei loputtomasti, koska kuidut lyhenevät joka kierroksella. t Uusiomassalaitoksessa keräyspaperi hajotetaan ja puhdistetaan metalleista, muoveista ja painatuksen väripigmenteistä ja täyteaineista kuten tuhkasta. Kun lehti on luettu ja viety paperinkeräysastiaan, jäteoperaattorit kuljettavat keräyspaperin kierrätyslaitoksille. Uutisten kantajaksi Osa metsäkuiduista käytetään sanomalehtija aikakauslehtipaperin valmistukseen. Vessapaperiksi päätyvät puut kaadetaan yleensä harvennushakkuissa ja kuljetetaan sellutehtaalle, joka keittää kuidut irti ja valmistaa niistä sellua, erilaisia paperimassoja. Sinäkin olet ollut tänään sen kanssa lähikontaktissa. Metsä Group Elina Saarinen. Metsäsertifioinnin kautta Metsä Fibre tietää, miten kestävästi metsää on hoidettu. Matka vain tekee ylimääräisen lenkin, kun kuidut elävät hetken lehtien sivuina. Paperinvalmistuksessa tarvitaan pitkää ja lyhyttä puukuitua tuomaan rakennetta, pehmeyttä ja lujuutta. Sellun alkuperä on jäljitettävissä aina kannolle saakka. Keräyspaperikuiduista valmistetaan kierrätyspaperilaatuja, kartonkia – tai pehmopaperia, kuten vessapaperia tai käsipyyhkeitä. Osa tehtaan jätevesistä kulkeutuu viereiselle jätevedenpuhdistamolle, joka käsittelee myös Mänttä-Vilppulan yhdyskuntajätevesiä. Suomalainen keskivertotalous ostaa vuodessa 91 rullaa vessapaperia. Voimalaitostuhka sekoitetaan paperinvalmistuksessa syntyvään kuitusaveen, ja käytetään sitten ympäristöluvan mukaisiin maaja infrarakennuskohteisiin. Kierrätyskuidun siistauslaitokselle Metsä Tissuella on Mäntässä oma kierrätyskuidun siistauslaitos eli uusiomassalaitos. Uusiouutiset 6/2015 17 S e on jokaiselle tuttu. Puhdistamoliete poltetaan Mäntän tehdasalueen voimalaitoksessa, ja energia sähköistää tehdasaluetta ja lämmittää lähiseudun asuntoja. Nämäkin kuidut saattavat päätyä lopulta vessapaperiksi. Se muuttaa vuosittain noin 40 000 tonnia keräyspaperia kiertokuitumassaksi, jota voi käyttää pehmopaperin valmistukseen Mäntän tehtaalla. Mäntän uusiomassalaitokseen vastaanotetaan kotikeräyspaperia ja kirjapainojen raunaleikettä joko irtotavarana tai paaleina. Yksi pehmopapereita valmistavista laitoksista sijaitsee Mäntässä. Siellä se killuu, vessan paperitelineessä. Vessapaperin tie alkaa metsästä. Esimerkiksi suomalaisomisteiseen Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistaa Rauman ja Äänekosken tehtailla paperimassaa pääasiassa suomalaismetsistä. Pitkää puukuitua saadaan männystä, lyhyttä koivusta. Ja kun se on tehtävänsä tehnyt ja painamme huuhtelunappulaa, minne se päätyy. Pehmopaperi on niin itsestään selvä osa arkeamme, ettemme aina tule ajatelleeksi, miten paperi on vessaamme päätynyt. Vessapaperirulla
Siellä sen olomuoto muuttuu energiaksi ja tuhkaksi, ja kaatopaikan portit aukeavat vasta tälle tuhkalle. Ne vilahtavat nopeasti, sillä pian rullat on jo pakattu automaattisella linjastolla. Näin hetken paperina ja sitä ennen puuna elänyt materiaali voi kuin voikin päästä takaisin metsään: metsäautotien pohjaksi. Raakapaperivarastosta jättirullat kulkevat Mäntän tehtaan 11 jalostuslinjalle. Osa tuhkasta käytetään kuitenkin hyödyksi: sitä voidaan käyttää vaikkapa maarakentamisessa kuten liikuntapaikkojen tai teiden pohjarakenteissa. Raakapaperiksi Mäntässä kolme pehmopaperikonetta valmistaa tarkkaan kehitettyjä paperilaatuja, joilla jokaisella on omat, käyttötarkoituksen mukaan viilatut ominaisuutensa. Aiemmin paperi seuralaisineen saattoi päätyä välppäjakeen mukana kaatopaikalle, mutta ensi vuoden alusta voimaan astuva orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tekee matkaan ylimääräisen mutkan. Toisiin tuotteisiin uusiokuituja ei käytetä lainkaan, toisissa taas koko raaka-aine on uusiokuitua. Pitkän vesiretken jälkeen paperisilpun matka tyssää. Noin 25 prosenttia varastoidusta paperimassasta on uusiokuituja, loput ensikuituja. Vain pieni hetki, ja vessapaperin työ on tehty. Mäntässä tehdään myös leivontaja ruoanvalmistuspapereita. Tällaisiin kohteisiin ohjautuu myös Mäntän tehtaiden voimalaitosten tuhka. Yksi paperikone voi tuottaa yli 1,5 kilometriä raakapaperia minuutissa. Joka arkipäivä tuhansia lavallisia paperituotteita suuntaa kohti kaupan keskusliikkeitä Mäntän tehtailta joko maanteitä pitkin tai junan vaunuissa. Uusiokuitupohjainen massa on lyhytkuituista. Paperi tuntee olonsa yllättävän irtonaiseksi, sillä vedessä sen rakenne alkaa hajota. Jopa lavalle laittaminen tapahtuu automaattisesti. Viereisissä torneissa varastoidaan selluna eli ensikuituina Mänttään tuotuja lyhyitä ja pitkiä kuituja. Vihdoin siellä tutun näköinen ja kokoinen vessapaperirulla näkee elämänsä ensihetket. nittää paperirullapakkauksiin etiketit ja koodinumerot. Kiikutamme vessapaperin kaupasta kotiin, pyyhkäisemme ja huuhtelemme vessan (ellemme satu pitämään istuntoa huussissa). Esimerkiksi jo käsitteeksi muodostunut klassikko, Serlan keltainen wc-paperi, on valmistettu kokonaan uusiokuiduista. Uusiokuituja käytetään lähinnä wc-papereiden ja käsipyyhkeiden valmistamisessa. Välppäjae päätyykin jätteenpolttolaitoksen kattilaan, jos jätevoimalalla on lupa polttaa välpettä. Sitä tarvitaan myös toisen tärkeän ominaisuuden saamisessa: vessapaperin on hajottava vedessä, jotta viemärit eivät tukkeudu. Niitä ajetaan paperikoneille aina sellaisessa suhteessa, kuin kulloinkin valmistettavan tuotteen ominaisuudet vaativat. Se aloittaa eläkepäivät villillä vesiliukumäellä ja uiskentelee viemäriverkostossa kohti jätevedenpuhdistamoa. Aivan koko paperi ei kuitenkaan jää välppään: pienimmät hiukMetsä Group. Mutta ennen kuin paperikuiduista tulee tuntemamme wcpaperirulla, tehdään itse paperi. Mäntässä valmistetaan erilaisia pehmopapereita kuten wcpaperituotteita, talouspaperia, käsipyyhkeitä, nenäliinoja sekä siivouspaperia ja teollisuuspyyhkeitä. Vessanpöntöstä alas Tämän vaiheen meistä jokainen tuntee. Paperimassa saa kavereikseen kaikenlaista vessanpönttöön pudonnutta tavaraa hammasharjoista pumpulipuikkoihin ja leluista kännyköihin. Papereista syntyy aluksi valtavia, kolme tuhatta kiloa painavia raakapaperirullia. Suurin osa paperimassasta jää jätevedenpuhdistamon ensimmäiseen vaiheeseen, välppään, joka puhdistaa vedestä roskat ja irtotavarat. Se tuo vessapaperiin pehmeyttä. Se surffaa jätevesijoessa yhä pienempinä palasina. 18 Uusiouutiset 6/2015 Valmis uusiokuitu puolestaan pumpataan varastotorniin. Myös hylsyjen sisällä on koodinumero, joka kertoo, mistä paperi ja sen raaka-aineet ovat kotoisin. Kiskot lähtevät tehdashallin sisältä. Robotti kiinp Puuna, sanomalehtenä ja vessapaperirullana kiertänyt materiaali voi lopulta päätyä takaisin metsään metsäautotien pohjana. Valmiit, tarkastukset läpäisseet raakapaperirullat viedään Mäntän tehtaalla varastoon, jossa rullatornit hipovat kattoa
Kompostiksi Puuna, lehtenä ja vessapaperina uransa huippuhetket tehnyt paperikuitupartikkeli saa vielä yhden uuden elämän: siitä tehdään kompostituote. Aivan pikkuruisista kuiduista muutamat kroolaavat jokeen tai järveen saakka, mutta loput huomaavat pian olevansa puhdistamolietettä ja saavat lämpimän käsittelyn mädättämössä ja/ tai kompostoinnissa. Kunhan tietoa saadaan tutkimuksin lisää, matkalippu takaisin metsään voi herua. p 80 prosenttia Mäntän tehtaan kuluttajatuotteista päätyy suomalaiskauppoihin, loput pääsevät ulkomaanmatkalle. Se työskentelee eroosion estäjänä tien penkereillä tai vaikkapa tienpientareelle istutettujen viherkasvien alustana. Lietteiden haitta-aineiden vaikutuksista metsäympäristöön ei vielä ole tarpeeksi tietoa. Entä pääseekö paperipartikkeli puhdistamolietteestä tehtynä kompostituotteena takaisin metsään metsälannoitteena. Lainsäädäntö ei salli tätä. Esimerkiksi lietteen fosforin laskentaperustetta on muutettu viimeksi tämän vuoden alussa, Metsä Group. Onnekkaimmat osat paperista pääsevät kompostituotteena ruoan viljelyn avuksi: 2–5 prosenttia Suomessa syntyvästä noin 141 000 kiintoainetonnista puhdistamolietettä menee peltoviljelyn lannoitteeksi. kaset uiskentelevat välpän läpi ja jatkavat läpi jätevedenpuhdistamoprosessin. Poukkoilevat lainsäädäntömuutokset ovat vaikeuttaneet puhdistamolietepohjaisten tuotteiden käyttöä peltoviljelyssä. Uusiouutiset 6/2015 19 mikä on pienentänyt levitysmääriä. n Juttua varten on haastateltu Mäntän Metsä Tissuen tehtaanjohtaja Kari Karttusta, Metsä Groupin viestintäpäällikkö Tiina Tassia, Vesilaitosyhdistyksen vesihuoltoinsinööri Saijariina Toivikkoa ja HSY Vesihuollon yksikön päällikkö Janne Nipulia. Ympäristökorvausja nitraattiasetuksien tiukennusten takia lietetuotteita on yhä hankalampi käyttää. Silloin puuna aloittanut hiukkanen voisi päätyä takaisin puuksi. Vielä 1990-luvulla määrä oli paljon suurempi, 15 prosenttia
20 Uusiouutiset 6/2015 Varaudu kaikkeen! Vanhat kaatopaikat ovat työsuojelun kannalta pilaantuneiden maiden puhdistuskohteista kaikkein vaikeimpia. n TEKSTI: ELINA SAARINEN, KUVAT: ANNA DAMMERT t Espoon Lasilaakson kaatopaikalla pilaantuneita maita kunnostavat työntekijät ja valvojat varautuvat siihen, että kaatopaikalta voi löytyä mitä tahansa.
Vanhalle kaatopaikalle on 1960–70-lukujen vaihteessa tuotu kaikkiaan 25 000 kuutiota rakennusjätettä, ylijäämämaita, kuivaa kotitalousjätettä sekä teollisuusjätteitä. Yhtiöllä on satakunta pilaantuneiden maiden kunnostuskohdetta Suomessa vuosittain – kolmasosa kaikista Suomessa kunnostettavista pilaantuneista maista. Tutkimuksissa alueelta on löytynyt ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia etenkin metalleja kuten kuparia, sinkkiä, nikkeliä ja lyijyä. Kaatopaikka-alueen maat ovat pilaantuneet. Hälyttääkö kaasumittari. Graniittirakennus Kallio Oy (GRK) toteuttaa kunnostustyön ja rakentaa samalla kaatopaikan päälle uuden, kaavaan merkityn kadun. . Ramboll Finland huolehtii kunnostustyön suunnittelusta, näytteenotosta, valvonnasta ja raportoinnista. Uusiouutiset 6/2015 21 E spoon Kauklahden Lasilaakson vanhaa, 1,6 hehtaarin kaatopaikka-aluetta on kunnostettu keväästä saakka sulkemista varten. p Graniittirakennus Kallio Oy:n (GRK) työmaapäällikkö Ville Manninen tulee työmaakopille juomaan taukokahvit. Ramboll on tehnyt pilaantuneiden maiden kunnostuksen konsultointia 1990-luvun puolivälistä saakka. t GRK kunnostaa pilaantuneita maita Espoon Lasilaakson vanhalla kaatopaikalla. q Ponttiseinä estää sortumat.
Yhdessä kaivuvaiheessa Hyvärisen piti puuttua tilanteeseen. Isot, kokeneet yritykset hallitsevat työsuojelukäytännöt. Rinne oli jyrkkä ja kaivuominaisuudet olivat sekavat, koska jätetäyttö voi sisältää mitä vain. On pidettävä turvakenkiä ja oikeanlaisia suojahanskoja”, Manninen jatkaa. Ahosen mukaan tyypillisimmät työtapaturmat myrkkyjäkin sisältävissä pilaantuneiden maiden kohteissa ovat niitä tavanomaisimpia: liukastumisia ja kompastumisia, aivan kuten muilla maanrakennustyömailla. Kaivu pyritään minimoimaan vain siihen alueeseen, mikä on pakko kaivaa auki. 22 Uusiouutiset 6/2015 Kevät-kesällä työmaalla möyri parisenkymmentä työntekijää, neljä työnjohtajaa ja valvojat. Aina kun mennään syömään, täytyy peseytyä hyvin”, kertoo työmaalla vastaavana mestarina toimiva GRK:n työmaapäällikkö Ville Manninen. Kaikki nämä ovat tiettyinä määrinä ihmiselle vaarallisia, pahimmassa tapauksessa jopa tappavia. ”Ennen kuin ponttiseinä oli saatu valmiiksi, pelkäsin, että kasa romahtaa. Toistaiseksi niiden pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä. ”Konekuskeilla on kaasumittarit, jotka hälyttävät, jos pitoisuudet ylittyvät. Kaasupitoisuudet pystytään mittaamaan reaaliaikaisesti”, Ramboll Finlandissa pilaantuneista maista ja maaperänsuojelusta vastaava Kimmo Järvinen lisää. Määräsin, että ponttiseinä on tehtävä ensin valmiiksi, vasta sen jälkeen työntekijät saivat mennä sen eteen alas hommiin.” Vanhat kaatopaikat ovat kaikkein hankalimpia pilaantuneiden maiden kunnostuskohteita työturvallisuuden näkökulmasta. ”Myös mittauslaitteistot ovat kehittyneet. Rambollin valvoja Outi Sundström on aina kaivupäivinä ottanut näytteitä ja tehnyt samalla aistinvaraista havainnointia. Ne voivat sisältää lähes mitä vain. Siksi kohde on täytynyt tutkia Myrkkyjen keskellä – kompastutaan P ilaantuneiden maiden kunnostamisen ammattimaistuminen on vienyt myös alan työsuojelua hyvään suuntaan, näkevät alan asiantuntijat. ”Jätetäytössä on lasinsiruja ja metallia, joten siellä on viiltovaara. Vaikka jätetäyttö on tutkimusten perusteella niin vanha, ettei sieltä enää juuri muodostu kaasuja, työntekijät eivät ota mitään riskejä. Mitä vähemmän maata peuhataan, sen parempi”, Hyvärinen näkee. Hän kantaa mukanaan monikaasumittaria, joka hälyttää heti, jos se havaitsee vaarallisia määriä kaasuja. Tumma väri maaperässä voi kertoa PAH-yhdisteistä. Ponttiseinä tukee Tukirakenteeksi alueen keskelle pystytettiin vakauttava ponttiseinä, jotta kasat eivät sorru. Rambollilla etenkin kenttätyötä tekevät käyvät säännöllisesti työterveystarkastuksissa. ”Ala on kiinnittänyt työturvallisuuteen huomiota, jopa paremmin kuin tavallisilla kemikaaleja käyttävillä työpaikoilla”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Ilpo Ahonen. Saatavilla on hengityksensuojaimia. n p Kaasumittari hälyttää heti, jos se havaitsee vaarallisia määriä kaasuja.. ”Jos huomaan turvallisuudessa puutteita, juttelen Villen [Manninen] kanssa ja pyydän korjaamaan asian. ”Meillä ei ole ollut yhtään tapausta, jossa olisi edes epäilty, että allergia, astma tai ihottuma, puhumattakaan syövästä, olisi työmaalta peräisin”, Järvinen sanoo. Varsinkin riskikohteiden työntekijöiltä seurataan vielä muita tarkemmin esimerkiksi elimistön lyijypitoisuuksia verija virtsakokein. Se on työsuojelukysymys. Työturvallisuutta valvoo myös riippumaton laadunvalvoja, Sito Rakennuttajat Oy:n Harri Hyvärinen. Rambollin geoteknikot ovat suunnitelleet penkereiden ja kasojen sijainnit. Jätteen hajotessa voi syntyä metaania, hiilidioksidia, rikkivetyä, häkäkaasua, jopa syaanivetyä. ”Olemme tutkimusten perusteella tehneet kartan, joka kertoo, millaista jätettä pitäisi löytyä mistäkin”, Sundström sanoo
Ympäristöministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2016 pilaantuneiden maiden kunnostukseen esitettiin 1,36 miljoonaa euroa. Näistä suurin osa on jakeluasemia, kaatopaikkoja tai autokorjaamoja. Ympäristöministeriö julkaisi marraskuussa uuden ohjeen pilaantuneiden alueiden riskinarvioinnista ja -hallinnasta (Ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014). ”Sotien jälkeen teollistuminen oli voimakasta, eikä ympäristöasioista juuri välitetty. Yritämme selvittää historiatiedoista mahdollisimman hyvin, mitä kaatopaikalla voi olla odotettavissa, jotta ei tarvitse myöskään ylisuojautua”, Ramboll Finlandin pilaantuneista maista ja maaperänsuojelusta vastaava Kimmo Järvinen sanoo. Se korostaa kestävän kunnostamisen periaatteita. Ympäristöministeriön työryhmä on yhdessä alaja sidosryhmien kanssa valmistelemassa uutta kansallista pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä tämän syksyn aikana. ”Altistuminen haitta-aineille ja muutkin työsuojeluriskit ovat suurempia massanvaihdossa kuin paikan päällä toteutettavissa eli in situ -puhdistusmenetelmissä, jotka ovat työntekijän kannalta hellävaraisempia. Joskus in situ -menetelmät eivät kuitenkaan tule kyseeseen siksi, että ne tarvitsevat aikaa. Ohjelman päämääränä on, että pilaantuneiden maiden riskit terveydelle ja ympäristölle on poistettu kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä kansallisen tutkimusja kunnostusohjelman kautta. ”Tähän asti pilaantuneita alueita on kunnostettu lähinnä rakentamisen yhteydessä ja maankäytön tai kiinteistön hallintasuhteiden muutostilanteissa sekä öljyalan kunnostusohjelmien kautta ja valtion jätehuoltotöinä”, taustoittaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jussi Reinikainen, ja jatkaa: ”Nyt kaikki maaperän tilan tietojärjestelmästä löytyvät riskikohteet priorisoitaisiin terveysja ympäristöriskien perusteella. Näytteenottaja onkin usein ensimmäinen työntekijä paikalla ja se, jonka täytyy varautua monenlaisiin riskeihin. Uusiouutiset 6/2015 23 etukäteen huolella. Ohjelman tavoitteiden toteutuminen tosin edellyttää lisärahoitusta valtion talousarviosta. Hänen mukaansa etenkin 1950-luvun vanhat kaatopaikat ovat usein osoittautuneet vaarallisiksi työympäristöiksi. Vaaroja viisikymmenluvulta ”Siinä vaiheessa työsuojelua täytyy miettiä hyvin tarkkaan. Pitkäjänteisyys toisi turvallisuutta ja kustannussäästöjä”, Järvinen näkee. Suomen ympäristökeskuksen raportissa 27/2013 arvioitiin, että jos näistä noin 11 000 kohdetta kunnostettaisiin, tämä veisi nykytahdilla sata vuotta ja maksaisi neljä miljardia euroa. Tähän luodaan uusi valtion ympäristötyöjärjestelmä. Usein rakennushankkeet tulevat viime tipassa. Työ on aloitettu Suomen ympäristökeskuksen taustaselvityksellä, jonka on tarkoitus valmistua Reinikaisen mukaan tämän vuoden loppuun mennessä. Oletan, että Suomessa voi olla vielä jopa yli sata puhdistettavaksi tulevaa 1950-luvulta peräisin olevaa kaatopaikkaa.” Järvinen toivoo, että tilaaja malttaisi varata pilaantuneiden maiden tutkimiseen ja kunnostamiseen riittävästi aikaa. Tämä parantaisi myös työturvallisuutta. n Pilaantuneet kohteet kiireellisyysjärjestykseen S uomessa kunnostetaan vuosittain noin 250–300 pilaantunutta aluetta. Ympäristökonsultti tekee tutkimukset kenttäkokeissa ja ottaa riittävästi näytteitä. Ne tutkittaisiin ja tarvittaessa kunnostettaisiin kiireellisyysjärjestyksessä.” Myös isännättömät kohteet halutaan kuntoon. n t Rambollin valvoja Outi Sundström on tarkkaillut näytteenotolla ja aistinvaraisella havainnoinnilla, millaista maata kaivettaessa paljastuu ja liittyykö siihen työterveysriskejä.. Valtionhallinto hakee nyt riskikohteiden kunnostamiseen tehokkuutta. Ympäristöministeriö on myös äskettäin julkaissut ohjeen kaivettujen maa-ainesten jäteluonteesta ja käsittelystä (Ympäristöministeriön muistio 3.7.2015), joka antaa tulkintaohjeita, milloin kaivetut maa-ainekset ovat jätettä, milloin taas eivät. Silloin ei ole muita vaihtoehtoja kuin massojen kaivu ja pois vienti. Valtakunnallisessa maaperän tilan tietojärjestelmässä on listattu noin 20 000 sellaista kohdetta, joilla maaperä on epäilty tai todettu pilaantuneeksi. Rakentamisja kunnostamistoiminnassa syntyvien maaainesjätteiden hyödyntämisen edistämiseksi ollaan lisäksi valmistelemassa valtioneuvoston asetusta
Tuhkaja lietevirrat siis yhdistetään. Jäteveteen jää ravinteita ja se on lämmintä, joten se tarjoaa erinomaisen kasvualustan levälle”, Järvinen lisää. Biomassavirran syntypaikan lähellä syntyy myös biotuhkaa lannoitevalmistuksen kannalta juuri sopivassa suhteessa. Metsäteollisuuden tehtaiden biojätevirrat ovat konseptin kannalta ihanteellisia: ne ovat tasalaatuisia, niitä syntyy yhdessä paikassa paljon ja niiden ominaisuudet ovat helposti todennettavissa. Sen kuiva-ainepitoisuus on korkea, joten tuote on helppo sijoittaa peltoon, varastoida ja kuljettaa”, Järvinen tiivistää. ”Jätevesimäärä voi olla jopa 1 400 tankkiautollista vuorokaudessa. 24 Uusiouutiset 6/2015 BioA yhdistää tuhkan mädätteeseen Metsäteollisuuden bioja kuitulietteestä syntyy biovoimaloiden tuhkan kanssa lannoiteraetta BioA-jalostamokonseptilla. Biojalostamon syöte on paitsi tehtaan bioja/tai kuitulietettä, myös tuhkaa, jota syntyy, kun kyseiselle tehtaalle tuotetaan energiaa biovoimalassa. ”Perinteisesti biokaasulaitokset ovat rahoittaneet toimintansa porttimaksuilla ja jakaneet mädätteen ilmaiseksi. Hän on kehittänyt BioA:ksi rekisteröidyn biojalostamokonseptin. Strippaamme jätevedestä typen talteen ja sijoitamme sen lannoiterakeeseen. Raskasmetallit pois Konseptin vaikein askel on ollut erotella biovoimalaitoksen tuhkasta pois haitalliset raskasmetallit menettämättä tuhkien sisältämiä. Tässä konseptissa mädätteestä ja tuhkasta tehdään lannoiterae, josta saadaan kunnon hinta. Konsepti nimittäin hyödyntää useita metsäteollisuuden tehtaaseen liittyviä sivuvirtoja. Järvisen mukaan konseptilla kierrätyslannoitteesta tulee niin hyvää, että viljelijät ovat valmiita maksamaan syntyvästä lannoiterakeesta, eikä biojalostamo tarvitse lainkaan porttimaksuja kannattaakseen. Cursor onkin kehittänyt myös levienkasvatusta yhdessä Turun yliopiston kanssa. n TEKSTI: ELINA SAARINEN, KUVAT: MIKKO PITKÄAHO S uomalaisten paperija sellutehtaiden bioja kuitulietteen sisältämät orgaaniset ravinteet korvaavat kemialliset keinolannoitteet Suomen 2,3 miljoonan peltohehtaarin lannoituksessa. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä referenssilaitoksen perustamisesta jonkin paperitai sellutehtaan yhteyteen. Salaisuus on yhdistää mädätteeseen biovoimaloiden tuhkaa ja mädättämön jätevesistä stripattua typpeä. Näin uskoo Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n projektipäällikkö Jari Järvinen
Patentti haussa Biojalostamokonseptissa paperitai sellutehtaan lietteistä voi ensimmäisessä vaiheessa jalostaa vaikkapa etanolia liikennekäyttöön. Cursor käynnisti alkuvuodesta EAKR-rahoitteisen, Uudenmaan liiton tukeman jatkohankkeen, jonka tavoitteena on tuotteistaa BioA-konsepti. Hän kritisoi suurinta osaa ravinnekierrätyksen hankkeista ja projekteista ”viherpiiperrykseksi”, joka ei koskaan johda kaupallistettaviin jatkotoimiin. Järvinen ei halua puhua konseptista tämän yksityiskohtaisemmin, koska sen patentointi on vielä kesken. Cursor haluaa kehitystyönsä auttavan Kotkan-Haminan seudun yrityksiä rakentamaan uutta liiketoimintaa ja synnyttämään uusia työpaikkoja. ”Se on ollut haaste, jonka kanssa olemme vääntäneet kaksi vuotta. Hankkeessa ovat mukana myös UPM Oyj, Biovakka Suomi Oy ja Kotkan Energia Oy. ”Aluksi kävi niin, että samalla kun pääsimme eroon raskasmetalleista, myös kaliumin ja fosforin määrä pieneni. Nyt Cursor etsii biojalostamokonseptilleen täyden mittakaavan referenssilaitoksen rakentajakumppaneita.. n t q Cursorin vetämä tutkijaryhmä on kehittänyt tuhkanerottelumenetelmiä Kotkan Konepaja Oy:n halliin rakentamallaan koelaitteistolla. Haluamme löytää vahvat partnerit, jotka lähtisivät viemään meidän patentoimaamme konseptia eteenpäin”, Järvinen summaa. Törmäysnopeus riippuu tuhkan ominaisuuksista. Nyt olemme löytäneet tähän ratkaisun, eikä ravinteista häviä enää montaakymmentä prosenttia, vaikka saamme heti ensimmäisellä ajolla jopa puolet raskasmetalleista pois”, Järvinen selittää. Prosessissa on kaksi menetelmää peräkkäin. Tänä vuonna Cursor on pilotoinut prosessia ja testannut ketjua aina biokaasutuksesta lannoitekokeisiin saakka. Tämä jälkeen tuhka luokitellaan vastavirtasykloneita käyttäen kahteen lajiin niin, että toisessa jakeessa ovat raskasmetallit, toisessa ravinnepitoiset hiukkaset. Ei osata yhdistää voimia tai ottaa oppia siitä, mitä toiset ovat jo saaneet aikaiseksi. ”Neuvottelemme juuri toimijoiden kanssa. Nyt olemme päässeet siihen pisteeseen, että ymmärrämme tuhkan anatomiaa.” Tutkimusryhmä on kehittänyt 40 erilaista tapaa poistaa raskasmetalleja. Uusiouutiset 6/2015 25 hyviä ravinteita, fosforia ja kaliumia. Hankkeen rahoitus on 800 000 euroa ja se kestää vuoden 2016 loppuun. Myös Suomen cleantech-sektori on Järvisen mukaan auttamatta jo jäljessä esimerkiksi Kiinan omista biojalostamokokeiluista, jotka yhdistävät biokaasutusta, levänkasvatusta ja harmaavesien kierrätystä. Järvisen mukaan BioA-konseptin biojalostamo sopisi vaikka Suomen jokaisen paperija sellutehtaan yhteyteen. Lannoiterakeita on jo toimitettu koeviljelyyn. ”Biovoimaloiden tuhkat ovat erilaisia riippuen vuodenajasta ja polttolaitoksesta. Ensin tuhkapartikkelit törmäytetään toisiaan vasten, jolloin raskasmetallipartikkelit irtoavat. Siksi tuhkien käsittelytavatkin poikkeavat täysin toisistaan. ”Viljelijät ovat orgaanisista lannoitteista kiinnostuneita. ”Heinäkuun aikana onnistuimme tekemään lannoiterakeita, joissa on samat ravinnearvot kuin kemiallisissa pussilannoitteissa”, Järvinen kertoo läpimurrosta. Näin metsäteollisuuden orgaanisten sivuvirtojen sisältämät ravinteet saataisiin kiertoon ja takaisin pelloille kiertotalousajatuksen ja Suomen ravinnekierron mallimaa -tavoitteiden mukaisesti. Järvisen mukaan suomalaishankkeita vaivaa se, että jokainen puuhastelee pienessä mittakaavassa itsekseen. BioA-konseptille on jo Suomi-patentti. Parametrit viritetään aina tuhkan koostumuksen mukaan. Tätä työtä Cursor on tehnyt nyt nelisen vuotta. Biovoimalan tuhka muodostaa lannoiterakeeseen kuoren, joka parantaa tuotteen käytettävyyttä ja ravinnearvoja. Tuhkanerotuskokeita varten projektitiimi rakensi Kotkan Konepaja Oy:n halliin 10 metriä korkean laitteiston, jota Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimusryhmä on ajanut Cursorin ohjeistuksen mukaan. Paljon puhutaan fosforin vähenemisestä, mutta lisäksi täytyy saada kiertoon typpi, joka on kallein ja kasvin kannalta tärkeä ainesosa”, Järvinen huomauttaa. EU-patentti on haussa. Loppumassa menee biokaasulaitokseen mädätettäväksi. Mädäte kuivataan mekaanisesti niin, että kuiva-ainepitoisuus on 40–50 prosenttia. Kun olemme opetelleet poistamaan raskasmetallit jostain tuhkasta, sama menetelmä ei välttämättä toimi ollenkaan toisessa tuhkassa”, Järvinen kertoo
Säkit muovipakkauksille puolestaan ovat hieman läpinäkyviä. Joka hakukerralla jäteastia punnitaan ja jätteestä veloitetaan painon mukaan 0,25€/kg (sekä hakupalkkio 0,50€). Ja värillä on väliä. Toisissa Flanderin kunnissa säkkien sijasta kunnilta saa jäteastioita. Muutama vuosi sitten läheisessä kunnassa tehdyn kyselyn mukaan suurin osa asukkaista oli sitä mieltä, että he tuottavat vähemmän jätettä juuri maksullisten säkkien takia. Kun muutimme nykyiseen asuntoomme, erehdyimme ostamaan ensimmäiset jätesäkit lähimmästä supermarketista. Suomella tavoitteeseen on tietääkseni vielä aika pitkä matka. Hetken päästä tajusin, että tarrat puuttuivat, joten kävin vielä liimaamassa ne säkkeihin. Ja ne tarrat: Vuoden alusta jätesäkkien hinta kallistui, mutta kunnallamme ei ole vielä uusia, kalliimpia jätesäkkejä. Sen sijaan tulee kaupungintalolta (tai suuremmilla paikkakunnilla supermarketeista) ostaa värillisiä jätesäkkejä (väri riippuu jätteistä ja kunnasta), jotka tiettyinä päivinä jätetään kadulle. Siksi nyt vanhoihin säkkeihin on ostettava tarra mukaan (0,50€ per tarra), koska tarrattomia säkkejä ei poimita, ja tuo tarra korvaa säkin hinnannousun. Toisin kuin Suomessa, roskapusseja ei voi nykyisessä kotimaassani Belgiassa käydä yksi kerrallaan heittämässä pihalla olevaan säiliöön, jonka jäteauto käy tyhjentämässä. Jätesäkkejä ei saa jättää kadulle ennen hakua edeltävää iltaa klo 20, muuten sakot uhkaavat. 26 Uusiouutiset 6/2015 Belgialaiset tarroittavat ja säkittävät V ein tässä aamulla keltaiset jätesäkkimme kadulle jäteautoa odottamaan. Normaalijätteet ja muovit haetaan vuoroviikoin, pahvi ja paperi kerran kuukaudessa. Alueellisella tasolla Flanderi saavutti tavoitteen jo vuosituhannen vaihteessa. Astian saadessa suoritetaan eräänlainen etukäteismaksu. Ideana on ihan fiksu periaate “sottaaja maksaa”. Syy noihin maksullisiin säkkeihin ja tarroihin on verojen keruu tätä kautta. Jätteiden hakupäivät on tarkkaan merkitty kalentereihin. Heidän ideoimassaan jätekatoksessa mm. Kun etukäteismaksu on käytetty, tulee kunnalta uusi lasku seuraavia hakukertoja varten. Lasi pitää itse toimittaa lasinkeräyspisteisiin (isommassa kaupungissa asuessani lasikin haettiin kerran kuukaudessa). Niitä ei poimita mukaan, jos niissä on jotain pussiin kuulumatonta jätettä. parannettiin valaistusta ja ohjeistusta sekä laitettiin tarjolle käsipyyhkeitä. Joten hyvä opiskelijat! n Anna Paakkulainen Schellebelle, Belgia. Se saattaa pitää paikkansa, sillä tämän pakollisen jätteiden lajittelun ja painon/volyymin mukaan maksettavan Diftarsysteemin ansiosta Belgia on EU-maiden kärjessä jätteiden kierrätyksessä. Kymmenen säkin setti noita normaalijätteiden 60-litran säkkejä maksaa 12,50€ ja 20 muovipakkauspussia vain 2,40€. Maa on jo saavuttanut tavoitteen, jonka mukaan 50 prosenttia kuivajätteistä tulee päätyä kierrätykseen vuoteen 2020 mennessä. Uusi katos teki tehtävänsä: lajittelu tehostui. Luin jutun Metropolian opiskelijoiden suunnittelemasta jätekatoksesta (HS 8.4.2015 ja Uusiouutiset 4/2015), joka toivon mukaan kannustaa asukkaita kierrätykseen. Se sijaitsikin toisen kunnan puolella, joten jätesäkit olivat keltaisen sijasta ruskeita, eivätkä kelvanneet jäteautoille mukaan
t Markku Illikainen on johtanut Oulun Jätehuoltoa yhteistyön ja kumppanuuden hengessä. p Esa Saarinen kehotti jokaista pohtimaan, millaista voisi parhaimmillaan olla suuruus omassa parisuhteessa, omassa työssä ja laajemmin maailmassa. Uusiouutiset 6/2015 27 Tapahtumia n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT: HARRI TARVAINEN Oulun Jätehuolto 20 vuotta Inhimillistä lämpöä Mitkä inhimillisyyden muodot ovat hyödyksi kehitettäessä maailman parasta kiertotaloutta. N äin kysyi filosofi Esa Saarinen Oulun Jätehuollon 20-vuotisjuhlassa, ja vastasi: ”Meidän suurin inhimillinen voimavaramme on kyky ajatella asioita läpimurron näkökulmasta.” Saarinen kiitteli sitä inhimillistä lämpöä, jonka hän aisti, kun Oulun Jätehuollon toimitusjohtaja Markku Illikainen, hallituksen puheenjohtaja Tuomas Möttönen ja ympäristöpäällikkö Katri Päivärinta vastaanottivat juhlavieraita Oulun Jätehuollon 20-vuotisjuhlaan Oulun Uudelle Seurahuoneelle elokuun lopussa. Nykyisin seudulta menee kaatopaikalle enää kaksi prosenttia yhdyskuntajätteistä. ”Me elämme maailmanhistoriallisesti katsoen vapaassa yhteiskunnassa. ”Olen erittäin otettu, että paikalla on kattava edustus yhteistyökumppaneita, joiden kanssa olemme vuosien varrella rakentaneet Oulun Jätehuoltoa starttivuosista vihreisiin vuosiin, cleantechvuosiin ja nykyhetkeen”, Illikainen kiitti. Oulun Jätehuolto on investoinut teknologiaan, kehittänyt laitosratkaisuja ja ottanut ennakkoluulottomasti käyttöön jätehuoltoa parantavia ratkaisuja. n p Viranomaiset, päättäjät, kansanedustajat, yhteistyökumppanit, kilpailijat, suunnittelijat, rakentajat, Oulun Jätehuollon työntekijät, kaupungin liikelaitosten kollegat ja kunnallisten jätehuoltolaitosten väki juhli 20-vuotista Oulun Jätehuoltoa.. Mutta ihmiset eivät käytä tätä vapauttaan, vaan ajattelevat hyvin tavallisia asioita.” p Juhlaväki aloitti Uudella Seurahuoneella ja siirtyi illalla Teatteri Rioon
Jätelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset tarjoillaan nyt päivillä kolmiosaisena selviytymispakettina. Keskiviikon teemana ovat jätehuollon tulevaisuus sekä tapausesimerkit hyvistä ratkaisuista. Tänä vuonna on jälleen Tampereen vuoro. Päivien aikana käydään ekskursiolla Plastirollilla sekä nautitaan illallisesta ja hyvästä seurasta. kertaa, 6.–7. J ätehuoltoyhdistys on yhteistyössä jäsenistön kanssa koonnut Jätehuoltopäiville ohjelman, joka hakee uusia näkökulmia tuttuihin aiheisiin. Täysin uusi kokeilu on yritysverkostoitumistyökalu, jonka avulla voi sopia päiville tapaamisia jo etukäteen. Se nostaa keskusteluun vaikeimmat kysymykset toissijaisesta vastuusta ja pakkausjätteen tuottajavastuun toteuttamisesta. 28 Uusiouutiset 6/2015 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Uutta näkökulmaa Jätehuoltopäivillä Jätehuoltoalan yhteinen tapahtuma, Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät, pidetään jo 29. n p Viime vuonna Jätehuoltopäiviä vietettiin Helsingin Kalastajatorpalla. lokakuuta. Esimerkiksi kriittiset metallit ovat hupenemassa. Avajaispäivänä tiistaina pohditaan, onko jätteellä arvoa kiertotaloudessa ja resurssien niukentuessa. Nyt on jälleen Tampereen Scandic Hotel Rosendahlin vuoro.
Hyviä kysymyksiä ovat, miten ja missä ruoka tuotetaan ja onko se ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Niin ympäristön kuin viljelijän kannalta tarvitaan nykyistä monipuolisempaa tuotantoa, jossa viljelijä ja yritykset toimivat aidossa, kaikkia osapuolia hyödyttävässä symbioosissa. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnetään maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Monistettavuuden kannalta tärkeää olisi kehittää taloudellisesti kannattavia yhteistyömalleja, johon viljelijätkin voivat sitoutua. Lisätietoja hankkeesta löytyy osoitteesta: http://blogs.helsinki.fi/palopuronsymbioosi Palopuron agroekologinen symbioosi – uusi lähiruoan ja energian tuotantomalli Irmeli Ahtela. Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosenja kananlannan kanssa jalostetaan biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Ruokajärjestelmän ymmärtäminen kokonaisuutena on tärkeää. Lähtökohdat ovat hyvät, sillä alueella on jo monipuolista tuotantoa ja luomukanala avataan vuoden 2016 alkupuolella. Nurmea syötteenä käyttävät biokaasulaitokset toisivat nurmiviljelyn hyötyjä yksipuolisille kasvinviljelytiloille. Esimerkiksi ravinteiden kierron näkökulmasta on tärkeää tiedostaa, mitä ravinteille tapahtuu korjuun jälkeen. n Kari Koppelmäki on Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen hankekoordinaattori. Energiantuotanto ja viljely mitoitetaan olemassa olevien resurssien mukaan. Alueella tuotettuja luomutuotteita (leipää, vihanneksia, marjoja, kananmunia, viljatuotteita) myydään tilamyymälässä suoraan kuluttajille. Sen tavoitteena on kehittää alueelle alun kuvauksen mukainen energiaja ravinneomavarainen luomutuotantomalli. Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto – Palopuron agroekologinen symbioosi. Taloudellisesti tuotannon pitäisi olla kannattavampaa tuotannon tehostumisen johdosta ja välikäsien jäädessä pois. Palopuron agroekologisen symbioosin toteutumisen tueksi alkoi kesällä 2015 ympäristöministeriön rahoittama ravinteiden kierrätyshanke. Symbioosin omavaraisemmassa mallissa ravinneja energiavirrat ovat ”omissa käsissä”. Tarvitaan kuitenkin hyviä esimerkkejä ja kokemuksia onnistuneista hankkeista. Viljelijät tarvitsevat vaihtoehtoja nykyiselle heikosti kannattavalle toiminnalle. Muutokset ovat yleensä hitaita. Malli olisi siirrettävissä myös muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön. Paljon puhutun biokaasutuksenkin kestävyyden kannalta on oleellista, mistä syötteet tulevat ja mitä mädätysjäännöksen ravinteille tapahtuu biokaasutuksen jälkeen. Kuulostaa hyvältä, mutta mitä hyötyä kuvatusta mallista on verrattuna perinteiseen ruokaketjun toimintaan. Entä tuotantomallin monistettavuus. Uusiouutiset 6/2015 29 Kari Koppelmäki P elloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalla toimivassa luomuleipomossa. Myllyn ja leipomon hävikki hyödynnetään naapuritilan kanojen rehuna. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin käytetään paikallisesta puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Tuotantoyhteistyöstä kehitetään monistettavaa mallia
L anta, uloste ja virtsa eivät oikeastaan ole jätteitä tai jätöksiä, vaan resursseja. Apuraha vähenee ”Tarvitaan hygieniakoulutusta ja paikallisten sidosryhmien, hallinnon ja yritysten osallistamista. ”Kuivakäymäläasia on edennyt hyvin nihkeästi Suomessa. Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) yliopettaja EevaLiisa Viskari muistuttaa, että edullinen fosfori loppuu jossain vaiheessa. Huuhtasen mukaan kuivakäymälöiden edistämisessä ei ole kyse vain pöntöstä, vaan aiheeseen nivoutuu paljon ”softwarea”. Ravinteet ovat lisäksi virtsassa jo valmiiksi liukoisessa muodossa. Viljelykokeet on tarkoitus käynnistää ensi kesänä. Viskarin mukaan virtsa on vähintään keinolannoitteen veroinen lannoiteaine. Vain virtsan varastointi ja logistiikka ovat ongelmallisia. Osanottajajoukko oli todella kansainvälinen: 170 vierasta saapui yli 30 maasta ja kaikilta mantereilta – Australiakin oli nyt ensi kertaa edustettuna. ”Tämänkertaisen tapahtuman pääaiheiksi nousivat ravinteiden kierrätys ja fosforin loppuminen. n p Käymäläseura Huussi ry järjesti jo viidettä kertaa kansainvälisen Dry Toilet -konferenssin Tampereella. Suomi-päivän osanottajat harmittelivat, kuinka suomalaisetkin ovat unohtaneet vielä 1950-luvulla tunnetun karjanja makkilannan käytön peltoviljelyssä. Näin totesivat Käymäläseura Huussi ry:n kansainvälisen Dry Toilet -konferenssin Suomi-päivään osallistuneet kahdeksisenkymmentä asiantuntijaa. ”Suomessa se vähä ravinne, mikä saadaan vessoista kiertoon, menee useimmiten viherrakentamiseen tien penkoille ja puistorakentamiseen, ei ruoan kasvatukseen.” TAMK on tutkinut virtsan lannoiteominaisuuksia. On järjetöntä, että nyt virtsan sisältämät ravinteet huuhdotaan Euroopan laadukkaimmalla juomavedellä vesistöihin”, kärjisti eräs seminaarin osanottaja, Antero Luonsi Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Tapahtuma käynnistyi Suomi-päivällä.. Virtsan hyötykäytön ja lannoitearvon sekä toisaalta virtsan sisältämien lääkeaineiden, mikrobien ja hormonien tutkimusta tehdään maailmalla nyt paljon”, Käymäläseura Huussi ry:n projektipäällikkö Sari Huuhtanen tiivistää päivien yli 70 puheenvuoron sisältöä. Raskasmetallit jäävät 94-prosenttisesti ulosteeseen, eivät virtsaan. Toinen tärkeä, globaalisti puhuttava aihe on kuivakäymälöiden rooli katastrofialueiden sanitaatiossa. TAMK tutkiikin nyt RAKI-hankkeessaan bioureaa, innovatiivista lannoitevalmistetta yhteistyössä Huussi ry:n ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Resurssien yhdistäminen korostuu nyt vain entistä enemmän, kun kehitysapurahoitus on vähenemässä Suomessa ja muissakin EU-maissa”, Huuhtanen näkee. Tampereen ammattikorkeakoululla elokuussa pidetty konferenssi oli jo viides. Käymäläseura Huussi ry on järjestänyt perinteisesti kansainvälisen konferenssin maailman sanitaatio-osaajille joka kolmas vuosi. Ravinteita tuodaan meille ulkomailta keinolannoitteina. 30 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Ravinteet kiertoon käymälästä peltoon Kuivakäymälät voisivat ratkaista katastrofialueiden sanitaatio-ongelmia ja auttaa saamaan nyt hukatut ravinteet takaisin kiertoon
html?lang=en ISWA Beacon Conference 14.–15.10.2015 Hampuri, Saksa http://www.iswa.org/nc/events/calendar/eventdetail/show_detail/iswa-beacon-conference-secondary-resources-from-waste-sorting-and-treatmenttechniques/ ISWA Beacon Conference 18.–19.10.2015 Malmö, Ruotsi http://www.iswa.org/nc/events/calendar/eventdetail/show_detail/iswa-beacon-conference-on-wasteto-energy-1/ Vuosikymmen kiertotaloudessa – Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaari 21.–22.10.2015 Helsingin yliopisto, Viikin kampus, luentosali B2 www.biolaitosyhdistys.fi/ EcoExpoAsia 28.–31.10.2015AsiaWorld-Expo, Hongkong www.ecoexpoasia.com Tapahtumakalenteri. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät 6.–7.10.2015 Hotelli Scandic Rosendahl, Tampere www.jatehuoltopaivat.fi Empack Helsinki 2015 7.–8.10.2015 Messukeskus, Helsinki http://www.easyfairs.com/ IFAT India 13.–15.10.2015 Bombay Exhibition Center, Mumbai, Intia http://www.ifat-india.com/ World Efficiency 13.–16.10.2015 Pariisi, Porte de Versailles http://www.promosalons.com/world-efficiency. – 31. Uusiouutiset 6/2015 31 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN Eco Expo Asia jo kymmenettä kertaa Japani, Yhdysvallat, Ruotsi ja Suomi suuntaavat tapahtumaan tasoittamaan tietään Kiinan-markkinoille. Hongkong itsekin on houkutteleva markkina-alue. Myös Japanin ja Sveitsin yritykset näkyvät suurilla, maakohtaisilla yhteisosastoilla. Juhlavuottaan viettävä tapahtuma avaa nyt pelin Yhdysvaltoihin: Illinoisin osavaltio on näytteilleasettajana ja tuo mukanaan yhdysvaltalaiset cleantech-yritykset ja osanottajadelegaatiot. Kaupunki etsii parhaillaan yrityskumppaneita investoimaan sähköja elektroniikkalaiteromun, lietteen käsittelyn ja biojätteen käsittelyn laitosinfrastruktuuriin. lokakuuta. Kaupunki on asettanut tavoitteekseen vähentää syntyvän jätteen määrää 40 prosentilla vuoteen 2022 mennessä. n p Viime vuonna Eco Expo Asia -messuilla Enevon osastolla kävi kuhina. ”Eco Expo Asia on kulkuväylä Kiinan-markkinoille. Finngraf-messut 23.–25.9.2015 Paviljonki, Jyväskylä www.finngrafmessut.fi Esimies ja henkilöstö 2015 23.–24.9.2015 Messukeskus, Helsinki http://www.easyfairs.com// 29. A asian merkittävimmäksi ympäristöalan messutapahtumaksi mainostettu Eco Expo Asia pidetään jo kymmenettä kertaa Hongkongissa 28. Messujen teemoja ovat kierrätys ja jätehuolto, energiatehokkuus, puhdas ilma ja vesi sekä ympäristönsuojelupalvelut. Viime vuonna saimme kaksinkertaisen määrän kontakteja kansainvälisiin ostajiin Kiinasta, Kaakkois-Aasiasta ja Lähi-idästä”, kertoo Japanin JETROn pääjohtaja Hiroshi Onomura. Kansainväliset jätit kuten ALBA ja Suez ovatkin mukana messuilla tapaamassa paikallisia päättäjiä. Suomalaisista tai suomalaistaustaisista näytteilleasettajista mukaan ovat jo ilmoittautuneet ainakin Enevo, Biozone International, Huhtamäki Josco sekä Jari Vepsäläisen Fintrade Mercer Advisor, jonka osastolla näkyivät viime vuonna myös Biolan ja Halax. Tähän pyrkiäkseen Hongkong on äskettäin julkistanut strategian, johon kuuluu jätteen synnyn ehkäisyä, tuottajavastuun laajentamista ja entistä tarkempaa jätteen lajittelua ja uusia keräysmenetelmiä
toimitusjohtajaksi 1. Petri Savo raportoi jatkossa Merivirralle. 32 Uusiouutiset 6/2015 Nimitysuutisia n ELINA SAARINEN Delete n Juha Merivirta on nimitetty Delete Finlandin IT-päälliköksi vastuualueenaan yhtiön IT-toimintojen johtaminen ja kehittäminen. Sitä ennen hän työskenteli Sodexo Oy:n liiketoimintajohtajana. Kristina von Konow on koulutukseltaan restonomi ja hänellä on vankka kokemus liiketoimintajohtamisesta. ISO n Kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn toimitusjohtaja Rob Steele siirtyi pois ISOn palveluksesta 31. Tätä ennen hän on toiminut mm. Hän aloittaa tehtävässään 1.10.2015. Merivirta siirtyy tehtäväänsä Lassila & Tikanoja Oyj:stä, missä hän on toiminut ERP-sovellusyksikön esimiehenä ja Teollisuuspalvelut-toimialan Business Partnerina. Hän on aikaisemmin vastannut Kemirassa palkitsemisjärjestelmistä sekä toimeenpannut Kemiran henkilöstön suorituksen johtamista ohjaavan prosessin. Hänen vastuulleen kuuluvat kaikki taloustoiminnot; palvelukeskus, konsernilaskenta, rahoitus ja business controlling sekä HR, IT ja Kubus-tiimi. Lisäksi von Konow on toiminut johtotehtävissä mm. Enfo Oyj:ssä ja Elisa Oyj:ssä erilaisissa esimiesja projektitehtävissä tietohallinnon parissa. Järjestön varatoimitusjohtaja Kevin McKinley on nimitetty vt. Hän siirtyy Kemiralle UPM:ltä, joka on maailman johtavia kuitupohjaisten ratkaisujen tarjoajia. Kemira Oyj n Kim Poulsen (Master of Science, Economics) on nimitetty Kemiran Paper-segmentin ja APAC-alueen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. elokuuta 2015 alkaen. Hän tuli Business Controlling -toiminnon johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Suomen Messut Osuuskunta n Suomen Messut Osuuskunnan uudeksi liiketoimintajohtajaksi Tapahtumat, kokoukset ja kongressit -yksikköön on nimitetty Kristina von Konow, 51. Fazer Amican palveluksessa. heinäkuuta 2015. Poulsen on toiminut lukuisissa johtotehtävissä UPM:llä ja muissa metsäja paperiteollisuuden yrityksissä. n. Tomas Biström (KTM) on nimitetty Kemiran yritysvastuujohtajaksi. Von Konow siirtyy Messukeskukseen sosiaalija hoivapalveluyritys Mainio Vire Oy:n myyntijohtajan tehtävistä. Kuusakoski Oy n KTM Ville Pasanen on nimitetty Kuusakoski Oy:n talousja hallintojohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 1. Hänellä on laaja kansainvälinen kokemus pääasiassa Aasiasta ja Euroopasta. Ville Pasanen aloitti Kuusakosken palveluksessa 15.9.2014. Dan-Olof Palm on nimitetty Business Development Manageriksi Deleten Teollisuusja Kiinteistöpalvelut -liiketoimintaan myyntija kehityspäälliköksi vastaten liiketoiminnan myynnin johtamisesta, koko myyntiprosessin hallinnasta ja palvelukonseptin kehittämisestä. Pasanen siirtyi Kuusakoskelle Ahlstrom Oyj:stä. marraskuuta 2015. Merivirta raportoi talousja rahoitusjohtaja Robert Öhmanille
Matkahuolto toimittaa kaupasta ostetut kierrätystuotteet minne päin tahansa. Ostaja voi saada suuntaa-antavaa tietoa ostoksen myötä säästyneistä luonnonvaroista uuden tuotteen ostoon Kolumni nähden. Eikä yhteistyön tarvitse rajoittua kansallisiin rajoihin. Digitalisaation seuraava aalto on robotiikassa ja tekoälyssä. Suomalainen ZenRobotics tiedotti juuri tilauksista ZenRobotics Recycler -tuotteelleen japanilaiselle asiakkaalle. Myös kierrätyksen konsepti uudistuu digitalisaation myötä. Uusiouutiset 6/2015 33 aljonko on Suomen tämänhetkinen ”kiertotalousaste”. Resursseja hyödynnettäisiin siellä, missä niistä muodostuu eniten arvoa, ja järjestelmiä optimoimalla minimoitaisiin jätteiden syntyä. Sitra yhdessä muiden toimijoiden kanssa pyrkii paraikaa rakentamaan Suomelle kiertotalousbarometria voidaksemme paremmin ohjata yhteiskuntaamme kiertotaloutta kohti. Sensoreilla varustettuja verkkoon kytkettyjä koneita ja laitteita voidaan huoltaa ennakoivasti pidentäen niiden käyttöikää. Saarivaltio, jolla on hyvin rajallisesti luonnonvaroja ja vapaata maapinta-alaa, pyrkii pitämään materiaalit tuottavassa kierrossa. Mikä on tavoitteemme Suomen ”kiertotalousasteeksi” esimerkiksi vuodelle 2030. Esimerkiksi metalleista Japanin on arveltu kierrättävän jopa 98 %. Tämä voisi viedä kiertotalouden aivan uusille tasoille. Vaikka kiertotalouden luomat mahdollisuudet ovat suhteellisen hyvin tiedossa, kiertotalouden tilanneja tulevaisuuskuvan kvantitatiivinen määrittely materiaalikohtaisesti on vielä hyvin haasteellista. Sensoreiden yleistyminen, teollinen internet ja uudet prosessit ja toimintamallit edistävät kukin omalla tavallaan kiertotalouteen siirtymistä. Suuri osuus käytetään kaiken lisäksi lähteitä vastaavissa tuotteissa. Yksittäiset yritykset hyödyntävätkin jo näitä uusia ratkaisuja. Voidaksemme vastata näihin kysymyksiin meidän tulisi ensinnäkin määritellä ”kiertotalousaste” ja sitä kuvaavat mittarit. Rakennusten ja laitteiden käyttöastetta voidaan nostaa erilaisilla jakamistalouden malleilla. Digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden kehittyessä posti, jätehuolto, kierrätettävien tuotteiden korjaus sekä ihmisja tavarankuljetus voisivat yhteistyön avulla olla kaikki samaa saumatonta palvelua, jossa kokonaistaloudellinen tehokkuus on maksimoitu ja ympäristökuormitus minimoitu. Luotettavalla ja reaaliaikaisella tiedolla materiaalivirroista pystyisimme ohjaamaan talousjärjestelmästämme paljon resurssiviisaamman. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy avasi vastikään kierrätystavaroiden verkkokaupan osoitteessa kauppa. Digitalisaation edistymisen myötä pystymme luomaan valtavasti uutta dataa ja viemään kiertotaloutta suurin harppauksin eteenpäin. Keskeinen tekoälyn sovelluskohde on taloussuunnittelu ja -ohjaus. Varaosia voidaan valmistaa tarvelähtöisesti lähettämällä piirustukset 3D-tulostimelle näin vähentäen varaosien varastointia ja hukkamateriaalien syntyä. Yhteistä palvelualustaa tarvitaan, jotta tuotteiden ja materiaalien reaaliaikaiseen seurantaan jo nyt olemassa olevat erilaiset tekniset ratkaisut kuten RFID-tagit saisivat laajempaa käyttötarkoitusta. Reaaliaikaisen ja luotettavan datan saaminen kaikista yhteiskunnan materiaalivirroista ei usein ole mahdollista. Japani tunnetaan globaalisti yhtenä kiertotaloutta pisimmälle vieneistä maista. Ehkä tulevaisuudessa viisaan globaalin resurssikäytön ja negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi tarvitaan päätöksenteon taustalle ”tekoviisautta”. n Ernesto Hartikainen Circular Economy Specialist, Sitra Digitalisaatio ja kiertotalous – toisiaan vahvistavat megatrendit Ernesto Hartikainen P Jaanis Kerkis. Hyvä esimerkki on sellunvalmistaja Metsä Fibre, joka on hyödyntänyt suomalaisen Vilant Systemsin RFID-ratkaisuja logistiikassaan. kierratyskeskus.fi
34 Uusiouutiset 6/2015 Mistä Suomi elää. Hehän olisivat asiakkaina hyvinkin asiantuntevia. Elintarvikkeissa on muutakin kehittämisen arvoista. Tietysti ajatus ei kanna yhtä pitkälle kuin esimerkiksi kyykän markkinointi videopelinä. Ei siis ihme, että uutta leipäpuuta ja sen vihreitä oksia etsitään tarmokkaasti. Suomi voisi kehittää omaa pikaruokaa yhdistämällä kalakukon, klimppisopan, verilätyt ja karjalanpiirakat. Turhaan. Jos sellaiselle listalle päätyy, niin voi unohtaa eläkepäivät Floridassa: Silloin ei ole asiaa Amerikkaan eikä pankkiin. Katseet on kohdistettu nousevan auringon suuntaan. Sauna-sanalle ehdotetaan haettavan alkuperäsuojaa. Riittävästi lääkittynä suomalainen pääsee tilaan, jossa sillä mistä Suomi eläisi, ei ole merkitystä. Jos joku onnistuisikin liiketoimia pyörittämään, niin hetimiten löytäisi itsensä amerikkalaisten boikottilistalta. Moni on ammentanut ideoita historiasta. Hankkeen positiivisin puoli on siinä, että jos Suomi ennen eli metsästä, niin huusikaudella Suomi eläisi …. Se ei kyllä tule onnistumaan, sillä Suomessa ei ole riittävästi lakkautettuja kouluja majoittamaan miljoonaa thaipoimijaa, joita mustikka-ala työllistäisi. Liikeideoita metsästetään kuin hirviä, suurella hälinällä ja juopumistilaan päätyen. Sen sijaan pesupaikkoja voisi kokeilla. Hyvin nopeasti maailman keilailuhallit voitaisiin konvertoida kyyykkäpalatseiksi. Oikein hauska idea olisi tarjota lapsille ja lapsenmielisille ilmaisia pelejä. Ensin kannattaisi pistää salmiakkikossu kansainväliseen levitykseen. Harvemmin suuhun, sillä salmiakki sopii vain suomalaiseen makuun. Fundeerausta on tehty perinteisesti pikkulasta käsin, koska yksi ehdotus koskee huussin markkinointia joka niemeen notkoon ja favellaan. Esimerkiksi sellainen peli, jossa vihaiset linnut pommittavat possuja, voisi saada eurot kilahtamaan valtionkin kassaan. Jo presidentti Mauno Koivisto totesi, ettemme voi elää toistemme paitoja pesemällä. Vain Suomi-burger sisältäisi kaikki elämälle välttämättömät aineet sellaisessa muodossa, että nälkä lähtee jo einestä vilkaistessa. Toinenkin huonoksi todettu liikeidea tunnetaan. Nykyisin elämme kuin puusta pudonneet ja senkin teemme lainarahoilla. Kyykkä olisi muutenkin kansainväliseen levitykseen sopiva. Idänkauppa ei meitä enää elätä. Talouskriisi on kuin liian pitkään viipynyt kesämökkivieras. E nnen Suomi eli puusta. Kun Suomi on vihdonkin päässyt keskieurooppalaiselle tasolle jätteiden poltossa, kannattaa teknologiaa tarjota Keski-Eurooppaan. Ideoita on tongittu jopa tunkioilta ja suuryritysten hylkäämistä patenttisalkuista. Tietysti kossun voi myös käyttää sisäisesti Suomessa. Eskimoille voisi myös myydä suomalaista jäätä. Kierrätystalous on myös mainittu yhtenä mahdollisuutena. Sen kieltää sekä pesuaineettä rahanpesudirektiivi. Suomalaiset ovat ryhtyneet etsimään liikeideoita niin tarmokkaasti, että yrittäjien starttirahat on jo kulutettu pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle. Myykööt ruotsalaiset bastujaan, me valloitamme maailman saunoilla. Paremmissa piireissä on suunniteltu metsämustikan suojaamista ja brändäämistä. Mikään ei ole niin koukuttavaa kuin kapulan heitto. Siitä haluaa eroon. Myös mustikkaa on ajateltu Suomen pelastukseksi. Heti sen perään myytäisiin voimalla salmiakkiin purevaa pesuainetta, sillä paidallehan se salmiakkikossu päätyy. n Kiertolainen Elää mistä elää Kiertolainen