3 6/2016 Kiertotalouden erikoislehti Miia Nuutila pitää kierrätyslahjoista Tulossa: Painoon perustuva jätelaskutus Tavaraa raivaamalla kuin uusi koti Kiertotalousdesigniä sellusta Mikromuovia sadepisaroissakin
Jopa kolmasosa niistä vuotaa maaperään tai vesiin. Vauvan vaippakin on tehty muovista. Puhutaanko tästä ajasta silloin ”muovikautena”. Kirjaimellisesti muovaamme niillä maailmaa. Onko se muovien syy, jos ihmiset käyttävät niitä huolimattomasti ja hylkäävät ne luontoon. Lehden osateemoja: Jäteja bioenergia, kestävä rakentaminen, kestävä raaka-ainetuotanto ja teolliset symbioosit. Puuvillaakin. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: MTV3 Mm. Samaan aikaan muovia pidetään kertakäyttökulutuksen perikuvana, halpana ja halveksittavana, epäaitona ja etenkin epäekologisena. Kun meistä aika jättää, merten pohja peittyy paksuun muovisedimenttiin. 26). Muovia voi olla jopa sisällämme keinonivelissä tai rintaimplanteissa. Se sai miettimään argeologiaa ja esihistorian kausia. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Samassa artikkelissa viitataan tutkimukseen, jossa mikromuovia löytyi Pariisissa jo sadepisaroistakin. Kirja ilmestyi kesällä. Me liikumme ja kuljetamme muovein, nukumme muovissa, teemme työtä muovilla, syömme muovilta ja pukeudumme muoviin. Muoviraukat. Galleria Amassa oli syyskuussa esillä tekstiilijätteestä tehty Riikka Keräsen taideteos Hitaita siirtymiä. Joka vuosi maailman vesiin päätyy ainakin 10 miljoonaa tonnia muovia. ISSN 0787-0663, 27. Luonnossa muovi jauhautuu yhä pienemmiksi hitusiksi ja joutuu eliöiden ravintoketjuihin tuhoisin seurauksin, kuten professori Christian Laforsch tässä numerossa kertoo (s. Muovia löytyy jo kaikista maailman vesistöissä. Seuraava Uusiouutiset numero 7 ilmestyy 2.11.2016. Miten hampaitaan harjaava, kasvonaamiotaan kuoriva tai pyykkiään pesevä, ihan tavallinen kuluttaja edes voisi estää sen, että muovihippusia päätyy näistä tuotteista pesuveden mukana vesistöihin. Uusiouutiset 6/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Kiertolainen, Sara MalveAhlroth, Jaana Pelkonen, Kalevi Rantanen, Ari Serkkola, Elina Venesmäki ja Juuso Viitikko. PÄÄKIRJOITUS 3.10.2016 Muovi, mon amour I kkunalaudoilla makaa paksuja vaatekerroksia. Muoviroska on koko jäteongelman symboli ja kantaa harteillaan ihmiskunnan syyllisyydentunteita luonnon pilaamisesta. Nykyihmisen suhde muoviin on kaksijakoinen. Merissä muovihituset kelluvat tai vajoavat hitaasti pohjamutiin. Niiden eriväriset kuosit erottuvat raitoina. Maajussille morsian -ohjelmasta tuttu Miia Nuutila kertoo Uusiouutisten haastattelussa suhteestaan luontoon ja kierrätykseen. n Elina Saarinen, päätoimittaja. Saavatko museovitriineissä saviruukut, pronssikauden nuolenkärjet ja rautakausien miekat seurakseen ikuisesti säilyvän mikrokuvun ja kännylaturin piuhan. Kerran tämä oli käsissämme. Sain tilaisuuden olla mukana kirjoittamassa tietokirjailija Pasi Järvisen tiimissä kirjaa muovien kierrätyksestä ja hyötykäytöstä. Kaikesta vuodosta ei voi syyttää huolimatonta käyttäjää. Voi väittää, että ihminen rakastaa muoveja. Rakentuuhan koko moderni yhteiskuntamme muovien varaan. Kaivavatkohan tulevaisuuden ihmiset nykyaikamme raunioista joskus muoviesineen toisensa perään. Polyesteriä, viskoosia, elastaania. Vaatejätteen kerrokset toivat mieleen maan sedimentit. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Työn yhteydessä kävi selväksi, että ihmiskunnalla olisi todellakin ryhdistäytymistä siinä, miten piittaamattomasti suhtaudumme vaivalla työstämiimme polymeeriseoksiin sen jälkeen, kun niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on täytetty. Tulevaisuuden arkeologeille terveisiä
30. Ellina Saarinen Pääkirjoitus Ajankohtaista Pian biokaasua tankkiin Oulun seudulle uutta romunkäsittelyä Työnsä taitajia, Jarkko Moinio: ”Jätehuollon kilpailija on neitseellinen raaka-aine” Kaatopaikkakielto lisäsi erottelutarvetta Kemikaalien liisaus tuo ympäristöhyötyjä Veisitkö roskat, Miia Nuutila. Kolumni, Jaana Pelkonen: Tila on enemmän kuin seinät, lattia ja katto Rode-Jorella ei mene ihan putkeen Biojätteen punnitustieto jyvittää kustannuksia Mikromuovia on jo sadepisarassakin Kiertotalous-designiä sellusta Ilmasto kiittää biojätteen ja metallin kiinteistökeräystä Tavaraa raivaamalla uusi koti Tapahtumakalenteri 12 tonnia poistotekstiiliä matkasi Hollantiin Kolumni, Juuso Viitikko: Maa-aineksen uusiokäyttöä voidaan lisätä Nimitysuutisia Kiertolainen Elina Saarinen Elina Saarinen Neste XAMK-ammattikorkeakoulun opiskelijat taittelivat Habitareen puhelinluettelon sivuista 3816 origamia muistaakseen 130 vuotta palvellutta puhelinluetteloa, s.34.. ”Sellu on upea materiaali, jota voi käyttää lähes loputtomasti uudelleen”, kehuu Sellusta Finland Oy:n yrittäjä Nina Poranen, s. 4 Uusiouutiset 6/2016 SISÄLTÖ 6/2016 3 6 8 10 12 14 15 18 20 21 22 26 30 32 34 36 38 39 40 42 Tämän numeron osateemat ovat huomisen ratkaisut, uusioraaka-aineet, pakkaukset ja tuottajavastuu. 15. Kemianteollisuus on ottanut käyttöön mittarit kiertotaloudelle, s
Uusiouutiset 6/2016 5
Finlandia-talossa. Teknologiateollisuus ry suunnittelee sähköja elektroniikkaromun demolaitosta ja palvelualustaa, joka ottaisi talteen myös harvinaiset maametallit ja muut arvoaineet. Suomen edelläkävijyyttä tavoitellaan viiden toisiinsa linkittyvän painopistealueen kautta: Kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. Liikkumisesta ja kuljettamisesta halutaan tehdä fossiilitonta jakamistaloudella ja älykkäillä ratkaisuilla. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointiprosessissa olisi kuvattava sivuvirtojen ja maamassojen hyötykäyttö. Ruokajärjestelmissä vähennetään ruokahävikkiä sekä tuetaan maatalouden biokaasujärjestelmiä ja orgaanisten kierrätysravinteiden markkinoita. n Lin dex Tiekartta kiertotalouteen julki: Sopeutujasta edelläkävijäksi S uomi on julkistanut ensimmäisenä maailmassa kokonaisvaltaisen tiekartan kohti kiertotaloutta. Teknisissä kierroissa uusioraaka-aineiden hyödyntämistä edistetään esimerkiksi julkisilla hankinnoilla ja uusilla vaatimuksilla. Sitra on koonnut tiekarttaan viisi painopistealuetta, avainhankkeita ja lukuisia pilotteja sekä poliittisia toimenpiteitä. n. Ideoita ja kommentteja on kartoitettu työryhmissä, sidosryhmätilaisuuksissa, asiantuntijahaastatteluissa ja avoimessa ideahaussa. ”Tavoitteemme on sulkea materiaalien kiertokulun ympyrä ja käyttää asiakkaiden kierrättämiä kuituja omassa tuotannossamme ja sillä tavalla pienentää uuden raakatavaran tarvettamme”, sanoo Sara Winroth, Lindexin Sustainability Manager. Tiekartta on luettavissa Sitran sivuilla: www.sitra.fi/kierrollakarkeen Tiekartasta ja kiertotalouden toimista kerrotaan lisää myös tulevissa Uusiouutisten numeroissa. Kerätyt tekstiilit saavat uuden elämän joko sellaisenaan uusiokäytettävänä tuotteena tai kierrätyksen kautta, jolloin niistä tulee osa uusia tuotteita, esimerkiksi puhdistusliinoja teollisuuteen tai eritysmateriaaleja. Keräys tapahtuu Tekstiilirinki-kierrätyspalvelun kautta ja yhteistyökumppanina kierrätyksessä toimii Suez Suomi Oy. Metsästä halutaan tuotteita, joilla on arvoa. Työ jatkuu nyt muun muassa ohjausryhmän johdolla, jota vetää ministeri Kimmo Tiilikainen. Ekosuunnittelun vaatimukset sisällytetään tuotesuunnitteluun ja rakentamiseen. 6 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Lindex ja Suez yhteistyöhön tekstiilikierrätyksessä K uluttaja voi palauttaa tekstiilejään kierrätykseen nyt myös Lindexin myymälöissä Suomessa. Materiaalivirtojen optimaalista höydyntämistä haetaan teollisilla symbiooseilla. Rahoitus, viennin edistäminen, julkiset hankinnat, koulutus ja tutkimus sekä sääntelyn esteiden purkaminen on listattu kiertotalouden yhteisinä toimina. 250 ideaa on muhimassa, ja näistä 64 toteutetaan ensimmäisessä aallossa. ”Missään muualla ei ole rakennettu näin holistista tiekarttaa kiertotalouteen”, totesi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen tiekartan julkistamistilaisuudessa 21.9. Näitä moni julkaisutilaisuuteen osallistunut piti koko tiekartan onnistumisen kulmakivinä. Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden globaali kärkimaa vuonna 2025. ”Uskomme, että kierrätyksen helppous ja vaivattomuus saa entistä useamman ihmisen kierrättämään vanhat tekstiilinsä”, sanoo Anu Oksanen, Suezin yhteiskuntasuhteista ja ympäristöstä vastaava johtaja
Uusiouutiset 6/2016 7
Se osoittaa tulevaisuudenuskoa ja on merkittävä ympäristöteko. ”Laitoshanke on koko Keski-Suomen kannalta hieno investointi. ”Kotimaisen ja uusiutuvan polttoaineen käytön hyödyt jäävät Keski-Suomeen. Biokaasulaitoksen rakentaminen työllistää 1 500 henkilötyövuoden verran. Se on myös merkittävä askel Keski-Suomen maakuntastrategian biotalouskärjen toteuttamisessa”, sanoo KeskiSuomen Liiton maakuntajohtaja Tapani Mattila. Raaka-aineet saadaan läheltä, kuljetukset hoidetaan maakunnan sisällä ja lopputuote käytetään omalla talousalueella”, iloitsee Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen. Lisäksi se tuottaa noin 15 000 MWh biokaasua. Siihen tarvitaan julkista sektoria. Rakentaminen on edennyt aikataulussa maa -ja perustustöiden parissa. Tästä riittäisi tankattavaa noin 1 500 biokaasuautolle. Se tuottaa noin 10 000 tonnia mädätettä, josta jalostetaan jälkikompostoinnin kautta multatuotteita ja lannoitteita. Myös varsinaiset reaktorit odottavat jo asennusta Mustankorkealla. Välillisesti laitos tulee työllistämään runsaasti esimerkiksi logistiikka-, kaasunjakeluja huoltoalan yrityksiä. Muuraustilaisuudessa kuultiinkin, että julkinen sektori aikoo edistää biokaasuautoilua. n. Biokaasubusseja Jyväskylään Keski-Suomessa on tehty selvitys, jonka mukaan maakunnan biokaasuntuotantopotentiaali peltonurmineen on yhteensä 500 GWh, mikä vastaa 46 000 biokaasuauton vuosikulutusta. M ustankorkea Oy:n rakennuttaman laitoksen peruskivi muurattiin syyskuun alussa. ”Seuraavaksi aloitetaan runkotöitä ja vesikattoa”, kertoo BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen, joka on tyytyväinen, että yritys saa nyt omasta kunnasta hyvän asiakasreferenssin vientikauppaa varten. 8 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Pian biokaasua tankkiin Elina Saarinen Jyväskylään nousee Keski-Suomen suurin kuivamädätystekniikkaan perustuva biokaasulaitos. Laitoksen toimittaa jyväskyläläinen BioGTS Oy. Valmistuttuaan kesällä 2017 laitos pystyy käsittelemään 19 000 tonnia jätettä vuosittain. ”Jos pääsisimme 100-200 gigawattituntiinkin liikennekäytössä, se olisi hyvä tulos. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoi, että kun kaupunki jatkossa kilpailuttaa joukkoliikennettä ja jätteenkuljetusta, biokaasun käyttö tulee olemaan kilpailutuksessa keskeinen kriteeri. puheessaan eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen. Jyväskylän kaupungin julkinen liikenne pitäisi muuttaa biokaasupohjaiseksi”, vetosi juhlap Peruskiven muurasivat 1.9.2016 Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen, Mustankorkean hallituksen puheenjohtaja Markku Lamberg, eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja Mauri Pekkarinen, BioGTS:n toimitusjohtaja Mika Rautiainen sekä Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto (kuvassa selin)
Se ur aa m ei tä Tw itt er iss ä: @U us io uu tis et #k ier to ta lo us. Tilaa maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi Ki in no st aa ko kie rto ta lo us . Uusiouutiset 6/2016 9 Jäikö uutisnälkä
Sirkkusesta tuli syyskuussa toteutuneen kaupan myötä myös Muhoksen Romun toimitusjohtaja. Reteko aikoo rakentaa ensi keväänä Muhokselle leikkuripaalainlaitoksen, joka saattaa jopa nelin-viisinkertaistaa alueen käsittelykapasiteetin. ”Tämä on juuri oikea aika tehdä kauppoja ja investoida. Kaupan myötä siirtyi myös kolme vanhaa työntekijää. Tavoitteena on kasvattaa käsiteltävän romun määrä nykyisen ympäristöluvan sallimasta alle 7 000 tonnista aluksi 15 000 tonniin. E urajoen Romu -konserniin kuuluva Reteko Oy on ostanut Muhoksen Romu Oy:n romuja kierrätysliiketoiminnan. Eurajoen Romu -konsernilla on kokemusta ydinvoimalatyömaiden romuhuollosta Olkiluodosta. p Pitkään matalana mataneet romumetallin hinnat eivät ole estäneet Retekoa laajentamasta toimintaansa. Jos huonona aikana pystyy tekemään kannattavaa liiketoimintaa, se lupaa hyvää. Tonttia on varaa laajentaa. Investoinnin arvo on noin miljoona euroa. Reteko aikoo rakentaa huhti-toukokuussa Muhokseen leikkuripaalainlaitoksen kuljettimineen. Rovaniemellä Lapin Metallikierrätyksellä on ison kokoluokan käsittelyä, Raahessa on pieni leikkuri, mutta välissä ei ole oikein mitään”, perustelee Reteko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Sirkkunen. Ympäristöluvan päivitysprosessi on jo käynnistynyt. Lähellä on myös Pyhäjoen ydinvoimalaitostyömaa, mikä lisää alueen kiinnostavuutta ja materiaalimääriä”, Sirkkunen sanoo. Miljoonainvestointi Muhokselle Muhoksella on ennestään parin hehtaarin kokoinen romupiha polttoja nokkaleikkureineen. Sieltä puuttuu tällaista romunkäsittelykapasiteettia. ”Yllätyimme itsekin, kun kartoitimme tilannetta Oulun seudulla. Patoutunutta kysyntää on paljon. Uskon, että romumetallin hinnat lähtevät jossain vaiheessa nousuun”, toteaa Reteko Oy:n toimitusjohtaja Samuli Sirkkunen.. 10 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Oulun seudulle uutta romunkäsittelyä Metalliromun käsittelykapasiteetti moninkertaistuu Oulun seudulla. Muhoksen Romun toiminimi säilyy jatkossakin. Samalla Muhokselle palkataan 15 uutta työntekijää. ”Oulun kokoisella talousalueella 25 000–35 000 tonnia metalliromua voisi olla se kokoluokka, johon toiminta voisi kasvaa
Paalattu romu on sitten kuljetettu takaisin pohjoiseen teräsraaka-aineiden käyttäjille kuten Outokummulle Tornioon ja SSAB:lle Raaheen. Tähän saakka romua on kuljetettu käsiteltäväksi Jyväskylään, jossa on Tauruksen leikkuripaalain. Reteko on laajentanut toimintaansa valtakunnalliseksi myös ohjelmistoja nettipalveluiden avulla. ”Tavoitteena on, että Muhos toisi lähivuosina lisää liikevaihtoa kolmesta neljään miljoonaa euroa”, Sirkkunen laskee. Uusiouutiset 6/2016 11 Kymmenen vuotta vanhalle Retekolle kauppa ja uusi investointi ovat merkittäviä. Turhaa ajoa pois Reteko hyötyy myös logistisesti uudesta Muhoksen laitoksesta. Nettipohjaisessa haussa on jo 50 vastaanottopaikkaa ja hakukannasta löytyy 1 300 katalysaattoria. Jatkossa käsittelykapasiteetti löytyy tarvitsijoiden läheltä. Muhoksen tulevaisuudensuunnitelmat tuplaisivat Retekon käsittelykapasiteetin. Reteko käsittelee vuosittain noin 25 000 tonnia metalliromua. Tietyt romulaadut menevät pääosin vientiin. ”Nyt verkostomme rupeaa olemaan sen kokoinen, että pystymme hyödyntämään omia toimintojamme kustannustehokkaasti. Eurajoen Romun ja lahtelaisen Getadealin viisi vuotta sitten ostamalla Retekolla on ennestään toimipisteet Jyväskylässä, Lahdessa ja Iisalmella sekä kuljetusvarikko Lohjalla. Euroopan maista kysyntää löytyy etenkin Turkista ja Espanjasta.. Samankaltainen tulisi Muhokselle. p Teräsromun kotimainen kysyntä on vakaata. Synergiahyöty on yksi tämän investoinnin perusajatuksista”, Sirkkunen perustelee. Retekolla on jo pitkään ollut käytössä netistä tilattava laatikkopalvelu metalliromun keräykseen. Reteko työllistää nyt parisenkymmentä työntekijää ja liikevaihto on 7,5 miljoonaa euroa. n t Retekolla on Jyväskylässä Tauruksen leikkuripaalain. Puolitoista vuotta sitten yhtiö lanseerasi katalysaattorihakuohjelman
Kuvassa Moinio on Paperinkeräyksen Seinäjoen tuotantoyksiköllä. Mutta saman tien ajattelin, että tämäkin on samanlaista yritysten palvelemista. 12 Uusiouutiset 6/2016 E ncore Pohjanmaan toiminta käynnistyi syyskuun alussa. Mietin jo aiemmin, vieläkö löytyisi Pohjanmaalta joku uusi jutTyönsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Moinio tuli loppukesästä vetämään Paperinkeräyksen ja Lakeuden Etapin perustamaa yhteistyöyritystä Encore Pohjanmaata. Olemme neutraali, paikallinen, pohjalainen yhtiö. Tuotekonsepteista osa tulee Paperinkeräys-konsernista, joka on Encore Pohjanmaan pääomistaja 51 prosentin osuudella. n ELINA SAARINEN p Jarkko Moinio luotsaa uutta yksityis-kunnallisomisteista Encore Pohjanmaata. Minulla on siis pitkä kokemus myynnistä, johtamisesta ja b-to-b-liiketaloudesta. Teen nyt opinnäytetyötä ja valmistun pian liiketalouden tradenomiksi. Emme ole jäteyhtiö, vaan osaamisverkoston solmukohta: tuomme ison määrän osaajia asiakasyritystemme käyttöön. Miltä uusi työ ja jäteala ovat tuntuneet. Mitkä ovat uuden yrityksen tavoitteet. Olen pitkään toiminut yhdellä alalla ja tehnyt välillä opintoja. ”Jätehuollon kilpailija on neitseellinen raaka-aine” Kahviautomaattialalta jätehuoltoon hypännyt Jarkko Moinio uskoo positiivisuuden ja yhteistyön voimaan. Tarjoamme kierrätysja hyödyntämispalveluja Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan seudun yrityksille, mutta toki palvelemme myös valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhtiöitä. Olen toiminut melkein 30 vuotta yritysten välisessä kaupankäynnissä kahviautomaattialalla. Kun paikallisesta rekrytointitoimistosta kysyttiin, kiinnostaisiko tämä toimitusjohtajan työ, ensimmäinen ajatus oli, että jätehuoltoala menee aika kauas taustastani. Miten päädyit tähän työhön. Encore Pohjanmaa Oy. Kolme vuotta sitten aloitin liiketalouden opinnot työn ohessa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa saadakseni teoriataustaa käytännössä oppimilleni asioille. Kunnallinen Lakeuden Etappi Oy omistaa 49 prosenttia. Aloitit elokuun alussa Encore Pohjanmaan toimitusjohtajana
Siellä on pyöriäisiäkin. Jätealassa yllätti se, etten ollut tottunut näin voimakkaisiin kannanottoihin eri toimijoilta. Alkukesästä olen usein Tornionjoella lohenpyynnissä. Olen kotoisin Seinäjoelta. Tämän päivän yritysmaailmassa yritysten väliset raja-aidat tulevat kaatumaan. Puroilla ja joilla patikointi on mukavaa hommaa. Olen innoissani kuin nuori poika päästessäni tekemään uutta työtä. Haastan jokaisen katsomaan, olisiko omassa lajittelun ja kierrätyksen tasossa vielä parantamisen varaa. Se oli hieno kokemus. Haluamme, että meillä on kumppaneita eikä alihankkijoita, koska silloin meillä on yhteinen tavoite. Monenlaisia, ja niitä tulee koko ajan lisää. Me toimimme rinnakkain ja kumppanuuksissa. Hoidan myös viestintää kumppaneihimme, olen Encore Pohjanmaan ääni. Tapaan asiakkaita ja kumppaneita. Keväsin olen käynyt Pohjois-Norjassa Jäämerellä turskia pyytämässä. Mistä olet kotoisin ja miten asut. Haluan olla yleismies jantunen. Mutta haluan keskittyä tekemään asioita positiivisesti. Mitä harrastat. Meidän alamme on cleantechin ytimessä ja yhteiskunnassa ratkaisevan tärkeässä asemassa siinä, että luonnosta tarvitsisi ottaa käyttöön mahdollisimman vähän uusia raaka-aineita. Meillä on Inarin Lemmenjoen lähellä yhdistyksen omistama eräkämppä, jonne pyrin pääsemään joka kesä. n. Lyhyellä kokemuksella ajattelen, että isoin kilpailija ei ole toinen jätehuollon toimija vaan neitseelliset materiaalit. Harrastan kalastelua merillä, järvillä ja joilla. Yritykset voivat olla yhtä aikaa sekä kilpailijoita että yhteistyökumppaneita. Vaasan eteläpuolella saaristossa pyydämme siikaa ja virvelöimme haukia. Uusiouutiset 6/2016 13 tu, ja sitten löytyi tällainen, jossa pääsee uuden yrityksen vetäjäksi. Asun rivitalossa ja minulla on kaksi aikuista poikaa, joista nuorimmainen lähti juuri armeijaan. Toimitusjohtajana vastaan, että Encore Pohjanmaa tekee oikeita asioita ja tekee asiat oikein. Meitä on tässä kolme. Myyntipäällikön tehtävä on uusasiakashankinta, asiakaspalvelupäällikkö vastaa palvelun laadusta ja minun päävastuullani on verkoston kehittäminen. Terveiset lukijoille. Työhön kuuluu myös esimiestyötä, olen tiiminvetäjä, ja vastaan hallinnosta. Sieltä se lähtee, pienistä puroista. Uusioraakaaineen pitää olla toimitusvarmaa, hinnaltaan houkuttelevaa ja täyttää laadultaan kriteerit, jotta se voi kilpailla neitseellisen raaka-aineen kanssa. Haasteemme on löytää varma ja nopea tapa toimittaa valmistavalle teollisuudelle uusioraaka-ainetta ja tehdä yrityksille lajittelu ja kierrätys mahdollisimman helpoksi. Mitkä ovat jätealan haasteet. Toissakeväänä niitä tuli parikymmentä sukeltelemaan veneen alta. Haluamme tuoda uutta ajattelua ja toimia läpinäkyvästi asiakasta palvellen. Mietimme ja kehitämme toimintatapoja. Mitä työhösi kuuluu. Perinteiset paikalliset kuljetusyhtiöt, Paperinkeräys ja Lakeuden Etappi ja näiden kumppanit, välineiden, keräyskaluston ja puristimien toimittajat… Verkosto on hyvin laaja. Kännykkä äänettömälle, ja pääsee irti työarjen puristuksesta. Montako jäteastiaa on omassa kaapissa. Millaisia kumppaneita teillä on
Palveluun voi ympätä tuuli-, vesija magneettierotinta. J äteyhtiöille on alkanut rikastua massoja, joissa orgaanisen jätteen pitoisuus on liian korkea loppusijoittamista ajatellen. Nyt uppoava puuaineskin saadaan eroteltua kivestä. ”Toisaalta massoja on monessa paikassa kuitenkin vielä niin vähän, ettei niiden käsittelyyn ole helppoa järjestää tarjouskilpailuakaan, koska urakoitsija joutuisi tekemään ison investoinnin käsittelylaitteistoon”, taustoittaa tilannetta HS Tekniikka Oy:n yrittäjä Harri Sorvoja. Hän teki esimerkiksi vesierottimen, joka perustuu virtaustekniikkaan, koska perinteinen, staattinen upotus-kellutus-ratkaisu ei toiminut suomalaisiin kastuneisiin kasoihin. Tähän tarvitaan usein erikoistekniikkaa.. Asiakas pystyy räätälöimään konekantansa viikoksi tai vaikka vuorokaudeksi.” Kaikkeen ei markkinoilta löytynyt sopivaa ratkaisua, joten Sorvoja kehitti sellaisia itse. ”Työkalupakissa on saatavilla monta erilaista seulontatekniikkaa. 14 Uusiouutiset 6/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Alkuvuonna voimaan astunut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on lisännyt jätteen erotteluja seulontalaitteistojen kysyntää. Niille olisi Sorvojan mukaan nyt kysyntää. n Harri Sorvoja Kaatopaikkakielto lisäsi erottelutarvetta p Kaatopaikkakielto on lisännyt orgaanista aineista sisältävien jätteiden ja rejektien käsittelytarvetta. Tätä erityisesti metsäteollisuudelle sopivaa laitteistoa Sorvoja esitteli Finnmetkossa Jämsässä syyskuun alussa. Sorvojan HS Rent vuokraa liikuteltavia erottelulaitteistoja ja kokonaisia käsittelylinjoja. Seuraavaksi on tarkoitus hankkia tuuliseula ja jätemurskain. Valikoimasta löytyy nyt kahdeksan koneyksikköä, ja konekanta kasvaa yhdellä tai kahdella joka vuosi. Vähitellen demokoneita kertyi niin, että Sorvoja alkoi tarjota niiden vuokrauspalvelua. Sorvoja teki muutama vuosi sitten strategisen päätöksen alkaa ostaa varastoon erottelun ja seulonnan erikoislaitteita demotarkoituksiin
Uusiouutiset 6/2016 15 Kemikaalien liisaus tuo ympäristöhyötyjä Kemianteollisuus on ottanut kiertotalouden osaksi alan kansainvälistä kestävän kehityksen ohjelmaa. n ELINA VENESMÄKI K emikaalien liisaus vähensi ympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisten kemikaalien käyttöä viidessä teollisuuden esimerkkitapauksesssa 10–83 prosenttia. ”Usein liisaussopimukset ovat johtaneet siihen, että asiakas ja p Neste rakentaa Porvoon tuotantoalueelleen kiertotalouspuistoa. Näin kertoo YK:n teollisen kehityksen järjestön Unidon vuonna 2015 julkaisema raportti. Niitäkin voidaan silti liisata niin, että maksuperusteena on suorite, ei kemikaalin kilomäärä tai tilavuus. Liisauksessa (leasing) kyse on pitkäaikaisesta vuokraamisesta, jossa kuukausimaksu voi sisältää esimerkiksi liisatun auton huollon tai liisatun tietokoneen kierrätyksen. Kemikaalien liisaaminen on yksi bisnesmalli, jonka on jo todettu hyödyttävän sekä ympäristöä että taloutta. Neste. Kemikaalien liisaus ei vielä ole kovin yleistä, mutta esimerkiksi Coca Cola -yhtiö maksaa Serbian-tehtaassaan pesuaineesta sen mukaan, kuinka paljon aineella saa pestyä pulloja. Käytön jälkeen tuote tavallisesti palautetaan. Kemikaaleja ei kuitenkaan yleensä voi palauttaa, koska ne kuluvat käytössä. Kemikaalien liisaus on bisnesmalli, jonka Kemianteollisuus ry:n johtava asiantuntija Maija Pohjakallio uskoo yleistyvän
Nykyistä yhtenäisempi lainsäädäntökehikko on tarpeen. Ongelma on kuitenkin monisyinen, eikä helppoa ratkaisua ole. Sitra julkisti juuri kansallisen kiertotalousohjelman. Sivutuotteina syntyy lannoitteita, jotka ovat lannoitelainsäädännön alla. Vielä toistaiseksi monet neitseelliset materiaalit ovat niin halpoja, että uusiomateriaalien käyttämisessä on usein haasteensa. Asiat kuuluvat eri ministeriöiden alaisuuteen ja ovat EU:ssakin eri siiloissa. Kansainvälisen kestävän kehityksen ohjelman indikaattorit tekevät kestävyyttä ja vastuullisuutta näkyväksi.. Pohjakallion mielestä olisi hyvä, jos esimerkiksi julkisia hankintoja alettaisiin ohjata muutenkin kuin hintakriteerein. Eräs keskeinen pulma liittyy jäte-tuote-kysymykseen. Hallinnon sujuvoittaminen on mukana myös Suomen hallitusohjelmassa. Jäteja kemikaalilait yhteensopiviksi K oska aineja energiavirrat kytkeytyvät kiertotaloudessa toisiinsa yhä tiiviimmin, myös sääntelyyn pitäisi saada nykyistä holistisempi ote, Kemianteollisuus ry:n Maija Pohjakallio sanoo. Etanolin tuotantoa koskettaa myös alkoholilainsäädäntö. Monien raaka-aineiden hinta vaihtelee paljon muun muassa ajankohdan mukaan, mutta maailman tila vaatii toimia”, Pohjakallio tähdentää. Parhaillaan Suomessa päivitetään energiaja ilmastostrategiaa ja analysoidaan biotalousstrategiaa. ”Toivottavasti kaikki linkitetään tiiviisti toisiinsa”, Pohjakallio vetoaa. n Kemianteollisuus ry t Kemianteollisuus ry:n johtavan asiantuntijan Maija Pohjakallion mukaan keskeinen trendi on tuoda kestävyys mukaan koko arvoketjuun. Kierrätetyn materiaalin käyttöön ottaminen voi vaatia myös vaivannäköä ja uusia teknologioita. ”Prosessi on niin raskas, että harva toimija lähtee hakemaan muutosta materiaalien jätestatukseen, ellei se ole taloudellisesti riittävän järkevää”, Herlevi sanoo. ”Toimijaa kuormittaa, jos lupa pitää hakea aina eri luukulta”, Pohjakallio huomauttaa. Ennen kuin uudet teknologiat saadaan käyttöön markkinoiden pitää olla kunnossa. Ratkaisu perustuu suljetun puhdistuksen ja kierron teknologiaan, joka mahdollistaa kemikaalien kierrätyksen ja käytön jopa neljän vuoden ajan. ”Nyt meillä on erikseen energialainsäädäntö, kemikaalilainsäädäntö, jätelainsäädäntö ja niin edelleen. Isoja hyötyjä on saavuttanut esimerkiksi autonvalmistaja Renault, joka on liisannut leikkuuöljyt kemikaaliyhtiöltä ja käyttänyt niitä suljetun kierron prosessissa. Samaa toimijaa koskevat monen lain osa-alueet.” Kun bioetanolin valmistaja käyttää raaka-aineenaan jätteitä ja tähteitä, toimintaa säätelee jätelainsäädäntö. Toimintamallin ja öljyn ominaisuuksien muuttamisen ansiosta Renault on päässyt kemikaalihankinnoissaan yli 20 prosentin kustannussäästöihin. EU pyrkiikin ratkomaan lainsäädäntöhaasteita kiertotalouspaketillaan. Sivuvirtoja ja materiaaleja jää herkästi hyödyntämättä, jos ne on määritetty jätteeksi, sillä silloin niiden käsittelyyn ja käyttöön tarvitaan erillinen lupa. ”Jos kestävyys olisi yksi julkisten hankintojen tärkeä kriteeri, se loisi uusia markkinoita.” ”Pelkkä hintakysymys tämä ei ole. 16 Uusiouutiset 6/2016 tavarantoimittaja tekevät entistä enemmän yhteistyötä”, Pohjakallio kertoo. Kun vaikkapa öljyn hinta on matala, neitseelliset materiaalit tulevat helposti halvemmiksi kuin kierrätetyt. ”Usein toimintojen energiaja resurssitehokkuus paranevat, kun kemikaalin toimittaja on entistä kiinnostuneempi liisaamansa tuotteen elinkaaresta.” Kemikaaliliisausta tarjoava Safechem lupaa ratkaisunsa vähentävän kemikaalien käytön tarvetta merkittävästi. Pohjakallio korostaa, että kiertotaloutta pitää kehittää nyt – eikä vasta sitten, kun raaka-aineet ovat niin vähissä, että säästäväisyyteen on jo ehdoton pakko. Sitran Kari Herlevi on samoilla linjoilla. Sitrassa Kiertotalous-avainalueesta vastaavan, johtavan asiantuntija Kari Herlevin mukaan liisauksella on saavutettu myös ympäristöhyötyjä. Julkisiin hankintoihin kestävyyttä Kun maailman väkiluku kasvaa ja ilmastonmuutos etenee, materiaalien tarkka hyödyntäminen on yhä tärkeämpää
Sekundaariset raaka-aineet ovat tulossa monien muidenkin kemian yritysten valikoimaan. Jos joku kuskaisi kosmetiikkayrityksen pihalle säkillisen siemeniä, tämä tuskin tekisi niillä mitään. Suomen kemianteollisuuden tuotannosta 80 prosenttia kuuluu RC-ohjelman piiriin. Haluamme kuitenkin valmistella niitä siihen, että raportoinnista voi myöhemmin tulla velvollisuus”, Pohjakallio kertoo. Uusiouutiset 6/2016 17 Kemianteollisuus ry toteuttaa periaatetta muun muassa niin, että se on ottanut kiertotalouden mukaan alan kansainväliseen kestävän kehityksen Responsible Care -ohjelmaan. n t Lakan siemenet ovat esimerkki elintarviketeollisuuden sivuvirrasta, josta saa uuttamalla vielä uutta raaka-ainetta vaikkapa kosmetiikkateollisuuteen.. Suomen soilta kerättiin päättyneenäkin kesänä tonneittain lakkaa eli suomuuraimia. ”Tällä hetkellä yritykset ovat sitoutuneet vapaaehtoisesti ilmoittamaan lukujaan. Suomeen on jo syntynyt alueita, joissa yritykset pystyvät käyttämään tehokkaasti toistensa tuotannon sivuvirtoja. Tässä kohtaa mukaan astuu erikoistunut kemian osaaminen ja Aromtech Oy, pieni torniolaisyritys. Perinteinen öljynjalostaja Neste ryhtyi kymmenisen vuotta sitten valmistamaan uusiutuvaa dieseliä. ”Siihen suuntaan ala on menossa. Responsible Care -ohjelman tuloksista niin mukana olevat yritykset kuin eri sidosryhmätkin näkevät, miten oman alan yritykset toimivat Suomessa keskimäärin. Viime vuonna kemianyrityksiltä kysyttiin ensimmäistä kertaa, kuinka suuri osa niiden käyttämästä raaka-aineesta on uusiomateriaalia ja kuinka suuri osa biopohjaista uusiutuvaa materiaalia. Siemenet ovatkin elintarviketuotannon sivuvirta, joka voisi helposti jäädä käyttämättä. Kun suurin osa yhtiön liikevoitosta vielä vuonna 2008 tuli öljytuotteista ja niiden jakelusta, nyt yli 40 prosenttia voitosta on peräisin uusiutuvista tuotteista. Siksi väliin tarvitaan innovatiivisia torniolaisia. Tulokset ovat hyvä vertailukohta, joka voi kannustaa jokaista parantamaan toimintaansa. Öljyn puolestaan ostaa suomalainen kosmetiikkavalmistaja, joka käyttää sen ihovoiteisiinsa. Lakan siemenistä öljyä ihovoiteeseen Sivuvirrat ja jätteet ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpi raakaainelähde, mutta ensin ne on osattava käsitellä hyödyntämiskelpoisiksi. Aromtech ostaa pieniksi kakuiksi puristetun sivuvirran ja erottelee puristekakuista siemenet. Yksi RCindikaattorien tavoite on tehdä kestävyyttä ja vastuullisuutta näkyväksi. Elintarviketeollisuus hyödyntää mehevää marjaa jäätelöissä, jogurteissa, mehuissa, hilloissa ja muissa herkuissa. Ohjelmassa mukana olevat yritykset raportoivat vuosittain tietyt luvut, muun muassa sen, kuinka paljon ne kuluttavat vettä ja energiaa ja paljonko tuottavat loppusijoitettavaa jätettä. Kiertotalous vaatii myös entistä enemmän eri toimijoiden osaamisten yhdistämistä. Asiakkaat alkavat yhä enemmän suosia tuotteita, joiden kestävyys on hyvä, vaikka ne olisivatkin vähän kalliimpia.” Kannattavaa liiketoimintaa Monille kemian alan yrityksille kiertotalous on jo kannattavaa liiketoimintaa. Nesteen uusiutuvan dieselin raaka-aineista reilut 70 prosenttia on erilaisia rasvaja öljytähteitä ja -jätteitä. Muun muassa Porvoon Kilpilahtea kehitetään yhä tehokkaammaksi kiertotalouspuistoksi. Kemianteollisuus ry seuraa lukuja toimialakohtaisesti. Niistä se saa ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla irti siemenöljyn. Pohjakallion mukaan yksi keskeinen trendi on tuoda kestävyys mukaan koko arvoketjuun. Lakan siemeniä ei kuitenkaan kaikkiin tuotteisiin haluta. Esimerkiksi Kemiran tuotteiden raaka-aineista 28 prosenttia on sekundaarisia. St1 Biofuelsin valmistaman bioetanolin koko raaka-ainepohja koostuu jätteistä ja tähteistä
Vastausvuorossa näyttelijä Miia Nuutila. Aitous ja rakastettavuus. Olet kiinnostunut energiahoitamisesta ja henkisestä valmennuksesta. Huomaan sen itsekin, kun menen kuvauksiin, kuinka hartiat laskeutuvat. Eniten olen ollut Humppilan seudulla lapsuuden mökin metsissä. En ole itse suoranaisesti asunut maalla, mutta aina sinne haikailen. Ihmiset eivät halua julkisuutta sinänsä, vaan he etsivät aidosti rinnalleen kumppania, jonka kanssa voisivat tositarkoituksella jakaa yhteisen elämän. Uskon siihen, että olemme henkisiä olentoja ja että jokainen MTV3 p Näyttelijä Miia Nuutila rakastaa olla metsässä. Metsään voi jättää kaikki huolet ja murheet. Mikä on oma suhteesi maaseutuun ja luontoon. 18 Uusiouutiset 6/2016 Veisitkö roskat, Miia Nuutila. Se on osa henkisen kasvun tarvetta ja henkisyyden tutkimista. Minulla on teini-iästä saakka ollut itseni ja elämän tarkoituksen etsimisen jano. Rauhoitun ja rentoudun luonnossa. Se on maadoittava paikka. Tykkään myös halailla puita. kertaa ja sarja on ollut todella suosittu. Näkökulma on, että asiakkaassa itsessään on parantava energia, energiahoitaja on vain välikappale tämän energian saamisessa asiakkaan omaan käyttöön. Alkusyksystä hän kävi vaeltamassa Ylläksen metsissä. Energiahoidon keinot ja menetelmät ovat moninaisia kosketushoidoista keskusteluihin. Toisaalta maaseutua miljöönä on ihana seurata. Lenkkipolut ovat metsässä, ja repliikitkin jäävät paremmin päähän, kun niitä harjoittelee siellä. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. n ELINA SAARINEN O let mukana tänä syksynä kahdessa MTV3:lla esitettävässä sarjassa: Ex-onnelliset ja Maajussille morsian. Onko kiertotalouden ja henkisten arvojen suosion kasvulla nähdäksesi jokin yhteys. Aitous, perinteiset arvot ja lämpö välittyvät varmasti katsojillekin. Maajussille etsitään morsianta jo 9. Olen opiskellut energiahoitoja, mutta näyttelijäntyöt ovat pitäneet minut nyt kiireisenä. Oma mökki ja sen läheiset metsäpolut ovat tärkeitä paikkoja.. Metsä. Sarjalla on pitkä historia, ja suhteet ovat todistettavasti kestäneet pitkään. Mikä on sinusta sarjan suosion salaisuus. Mistä kiinnostus näihin kumpuaa. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen
On luonnollista ajatella, että kun teen hyvää luonnolle, teen hyvää itselleni ja muille ihmisille sekä elollisille olennoille ympärilläni. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Haluan puhua muista selän takana hyvää. Minua kiinnostaa luonnon ja muiden kunnioittaminen. Hän luki sen mielellään ja palautti onnellisena kirjastoon. MTV3:lla nähdään sarjan neljäs jakso. Olemme juuri muuttaneet uuteen kotiin. Kun leluista kasvaa ohi ja ne ovat vielä hyväkuntoisia, ne voisi laittaa kiertoon. Uusiouutiset 6/2016 19 on tullut tänne toteuttamaan jotakin elämäntehtävää. Miten teillä lajitellaan jätteet. n n Miia Nuutila juontaa suursuosittua Maajussille morsian -ohjelmaa MTV3:lla. Miia Nuutila näyttelee sarjassa eroasuntokonseptin suunnitellutta arkkitehti Laura Kekkosta. Tänään 3.10. Täytyykin pitää naapurin kanssa palaveri yhteisen kompostorin hankkimisesta. Olen aina ollut biojätteiden lajittelija, mutta nyt sitä ei voi tehdä. Se on ihana lahjaidea! Olen sitä mieltä, että lapsillekin voisi opettaa käytettyjen lahjojen kulttuuria. Paritalon pihassa on paljon suppeampi valikoima jäteastioita kuin isoissa taloyhtiöissä, eikä meillä ole tällä hetkellä edes biojäteastiaa. Miia Nuutila näyttelee myös Johanna Vuoksenmaan draamakomediasarjassa Ex-onnelliset. Se kertoo viidestä lapsiperheestä, joiden vanhemmat ovat eronneet, mutta hakeutuneet asumaan samaan Eroasunnot -taloyhtiöön, joka on rakennettu nimenomaan eronneiden lapsiperheiden tarpeita ajatellen. Lastenvaatteita on innokkaasti kierrätetty tuttavien kanssa. Me olemme kaikki yhtä, luonto ja ihminen, samaa energiaa. Kun tätä pohtii, avautuu tilaa ihanalle, terveelle itsekkyydelle ja samalla globaalille välittämiselle ympäristöstä. Tämän päivän (3.10.) jaksossa maajussit tapaavat ensimmäistä kertaa kirjeiden perusteella valitsemansa puolisoehdokkaat kasvokkain pikatreffeillä. Rakkain harrastukseni on aina ollut ulkoilu ja lenkkeily. Olen myös pitkään suosinut luomuruokaa. Ystäväni, joka halusi päästä eroon turhista tavaroista, sai veljeltään syntymäpäivälahjaksi kirjaston kirjan. Ajatuksetkin ovat energiaa. Oletko innokas kierrättäjä ja onko sinulla jotakin kierrätysniksiä. n. Kun lähden kotiovelta urheilemaan, se ei maksa mitään, se ei saastuta eikä siihen tarvita bensoja
Neliöhintaa tärkeämpää on, mitä palveluja tai yhteisöllisiä elämyksiä tilan käyttöön voidaan liittää. Vapaana olevien tilojen käyttöönottoon kaivataan siis hyviä ratkaisuja. Käyttämättöminä lojuvien tilojen hyödyntäminen tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluntarjoajille, jotka paketoivat tilaratkaisun asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Mikä ratkaisuksi. Kuitenkin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti on järkevää ottaa ensisijaisesti hyötykäyttöön olemassa olevaa rakennuskantaa uuden rakentamisen sijasta. Uutta ei ole järkevää rakentaa, jos vanhat rakennukset voivat ratkaista saman käyttötarpeen. Käyttäjien tarpeet muuttuvat koko ajan joustavammaksi, eikä kukaan ole enää kiinnostunut pitkistä kiinteistä vuokrasopimuksista. Tilan toiminnallisuuteen ja tunnelmaan kiinnitetään yhä enemmän huomioita. Hukkatilojen tehokasta uuskäyttöä on vaikka kattojen hyödyntäminen kaupunkiviljelyyn. 20 Uusiouutiset 6/2016 oimitilat ovat jatkuvasti vajaakäytössä. Tilakonseptissa samanmieliset kohtaavat ja uudenlaisesta yhteistyöstä syntyy lisäarvoa. Haluamme paremmin ymmärtää, miten tämä toimintamalli muunnetaan toimivaksi käytännön liiketoiminnaksi ja toivomme, että uudet kestävät toimintamallit leviävät toimitilabisneksessä. Käyttötarkoituksen muutosta voidaan edistää luomalla joustavia ratkaisuja, joissa samaa tilaa hyödynnetään sekä asumiseen että toimistokäyttöön. Kiinteistöjen omistajat voivat kehittää asiakkailleen uusia, monipuolisia ratkaisuja käyttää tiloja sen sijaan, että tiloja vain välitettäisiin tai vuokrattaisiin. Tulokset tulevat löytymään yritysten työkalupakista, joka tarjoaa ideoita, malleja ja esimerkkejä hyvistä toimintatavoista, joilla monet yritykset ovat jo rakentaneet menestyviä ratkaisuja kohti hiilineutraaliutta: http://www.sitra.fi/uutiset/hiilineutraaliteollisuus/tulevaisuus-hiilineutraalissa-bisneksessa n Jaana Pelkonen johtava asiantuntija, Sitra Tila on enemmän kuin seinät, lattia ja katto Kolumni Jaana Pelkonen T. Tilan edellytetään tarjoavan käyttäjälleen muutakin kuin lattiapinta-alaa. Näin asiakas voi keskittyä ydinliiketoimintaansa. Yhteisöllisenä kohtaamispaikkana ja osaamiskeskuksena se on osa isompaa toiminnallista kokonaisuutta ja palvelee paremmin liikkuvia joukkoja ja muuttuvia tarpeita. Toimitilojen vajaakäyttö on kasvussa pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi toimistotiloista jo yli 13 prosenttia on käyttämättömänä. Käyttäjät kuitenkin kaipaavat yhä enemmän joustavuutta toimitilojen käyttömahdollisuuksiin. Tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulta löytyykin jo yli miljoona neliömetriä vapaata toimistotilaa. Sitra selvittää parhaillaan joustavan tilapalvelun mahdollisuuksia. Kasvava trendi on toimistojen käyttötarkoituksen muutos hotelleiksi, asunnoiksi tai jopa hoivakodeiksi. Tila voi olla enemmän kuin seinät, lattia ja katto. Uusimmalla teknologialla, modulaarisilla ratkaisuilla ja digitaalisilla sovelluksilla rakennuksista voidaan tehdä muuntojoustavia ja tarjota vanhentuneillekin tiloille uusi elämä
Sisäänkäynnissä luki Boros-bunkkeri. Kepan pikku asunnossa tartuin hommiin. Olin joutunut vahingossa kelluvaan kapseliin, joka kiiti putkessa lähes 1 200 kilometrin tuntinopeudella. Mitä ihmettä. ”Mitä peeveliä…” aloitin, ja hahmotin Kepan nojatuolin edessä. Paikasta kehkeytyy kuulemma oikea paratiisi. Nousin hissillä kivetylle aukiolle kalsean betonirakennuksen juurelle. Sillä hetkellä totuus valkeni. Jätteet sujahtavat maanalaisessa putkistossa keräysasemalle. Kunnianhimoisia suunnitelmia rakennuttajilta ei ainakaan puutu. Sulokkaan sekajätteen kohdalla en enää kyennyt hillitsemään itseäni, vaan kurkistin putken sisään. Uusiouutiset 6/2016 21 o nyt ne sukkahousut unohtuivat! Pane lasagne uuniin ja vie roskat”, huikkasi KahviKerttu, heitti avaimet kouraani, ja viiletti saman tien fillarillaan takaisin tulosuuntaan. n Rode-Jorella ei mene homma ihan putkeen n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN ” N. Vie ne keräyspisteeseen, joka tyhjentää itse itsensä. Äkkiä joku alkoi ravistella minua. Niistä tulee kierrätettävää raaka-ainetta, poltettavaa energiaa tai kompostimultaa, väittää esite. Istahdin närkästyneenä pehmeään nojatuoliin ja aloin tutkia asiaa. Ei tämä mikään jäteputki ollut, vaan salainen prototyyppi Hyperloopista, Elon Muskin keksimästä alipaineistettua putkea käyttävästä liikennemuodosta. Voisin saman tien katsastaa sen, koska olin tänne joutunut, tuumin, ja etsin näyttelykierroksen jonoa. Kepa on muuttanut Helsingin Kruunuvuorenrantaan, jota rakennetaan ainakin 2030-luvulle asti. ”Jos minä tästä lähtisin näitä roskia viemään”, sanoin, ja haukottelin makeasti mennessäni. ”Sekajäte, biojäte, paperi ja kartonki. Kateudesta vihreänä luin, että matkija-Rode on paikkakunnan huipputeknologinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä. Sujautin loistokkaan biojätteen, mahtavan paperin sekä hulppean kartongin kunkin omaan putkeensa. Keittiön pöydällä oli esite, jossa luki Kruunuvuorenrannan RODE. Ympäristö näyttää mielestäni toisen maailmansodan viimeisten päivien Berliiniltä. Olin kuullut, että Salon kaupunki ja Hyperloop -yhtiö aikoivat kokeilla liikenneyhteyttä Turun ja Salon välillä, mutta että pilotti olisi jo valmis, ja Kepan pihan alla, eikä Nevadan autiomaassa Yhdysvalloissa! Kapseli pysähtyi, ja astuin maanalaiselle laiturille. Kepa kuitenkin intoilee viihtyvänsä räjäytettyjen kallioiden keskellä erinomaisesti. Zoom! ja jätteet vilahtavat 70 kilometrin nopeudella jätekontteihinsa.” Kaikenlaisia kotkotuksia, mutisin, ja löntystelin neljän sortin luksus-, executive-, poshja creme de la creme -roskieni kanssa pihalle. Natsi-Saksan aikainen betonibunkkeri, joka sisältää nyt nykytaidetta. Kurkotin aina syvemmälle ja syvemmälle… Samassa putki imaisi minut sisäänsä, ja liuin tajunnan räjäyttävää vauhtia eteenpäin. Jos ihmettelette negatiivista asennettani, niin toivoisitteko itse lapsuutenne seikkailumetsän katoavan kerrostalojen alle. Kuka hävytön on vohkinut nimeni
Kun kuljettaja tuo astian nostimeen, lukija tunnistaa astian RFID-tägin avulla ja punnitsee astian painon kiloina. Tunnistekoodi ja painotieto siirtyvät ajoneuvoon, jossa kuljettaja näppäilee ajo-ohjausjärjestelmään painon ja mahdolliset huomautukset – esimerkiksi ”astia rikki”. Kymenlaakson Jäte Oy on yksi harvoja, joka on ottanut tämän periaatteen mukaiset astiapunnitukset käyttöön biojätteen keräämisessä Kotkan seudulla. Tulevaisuudessa punnitustiedot siirtyvät automaattisesti laskutukseen ja raportointiin. ARVI-ohjelmassa on ratkottu kuitenkin monia laitteiden kestävyyteen ja tiedonsiirtoon liittyviä ongelmia. Jätelaitoksen tavoitteena on jakaa kustannuksia oikeudenmukaisemmin ja tarjota kustannusnäkyvyyttä päätöksentekoon. Tekniikka on teollisuudesta tuttu. Tieto siirtyy ohjausjärjestelmästä Kymenlaakson Jäte Oy:n palvelimelle, jossa punnitustiedot yhdistyvät muihin tietoihin, kuten omistajaan, osoitteeseen, astian tilavuuteen jne. Biojätteen keräysauto on varustettu ajo-ohjausjärjestelmällä (TCS) sekä astioiden tunnistusja punnitusjärjestelmällä. Ajo-ohjausjärjestelmä rekisteröi tyhjennettävän astian automaattisesti, kun kuormaus aloitetaan. 22 Uusiouutiset 6/2016 Biojätteen punnitustieto jyvittää kustannuksia Se, joka heittää pois, maksaa. n ARI SERKKOLA K ymenlaakson Jäte Oy on ottanut käyttöön biojätteen keräyksessä painoon perustuvan laskutuksen, niin sanotun ”pay-as-you-throw”-periaatteen. Ajojärjestelijä Ilkka Töyrylä on tehnyt yhteistyötä järjestelmän Ari Serkkola
Perushinta on sen suuruinen, että sillä saadaan kerättyä kaikki astiat, myös vajaatäyttöiset. Painoon perustuva laskutus on astiasta vastaavasti 284 euroa (1300 kg/v) ja 375 euroa (2340 kg/v) vuodessa. Uusiouutiset 6/2016 23 kehittämisessä ja toimintavarmuuden takaamisessa Fodio Oy:n, Ecomond Oy:n, Finfio Oy:n ja Tietomitta Oy:n kanssa. Kymenlaakson Jäte Oy. Vaihtelut kun ovat biojätteen määrässä suuret eri vuodenaikoina. Astiapunnituksesta hyötyjä Jätteen tuottaja maksaa perusmaksun lisäksi siitä, kuinka paljon hän heittää pois orgaanista materiaalia. Jätelaitos määrittää hinnan biotonnille, esimerkiksi 88 euroa tonnilta. Tärkein jätekäyttäytymisen tekijä on kuitenkin kierrätysasenne. Keskikustannuksesta johdetaan käsittelyeli porttimaksu. Muuten kilohinnasta tulee kohtuuttoman korkea. Ennen punnitusta käsittelykustannukset katettiin ”astiassa olevalla ilmalla”: mitä pienempi astia, sen enemmän ilmaa. Ruudulla näkyy TCS-järjestelmän karttapisteitä. Jätteentuottaja voi seurata jätekertymiään ja niiden kustannuksia jätelaitoksen tarjoamalla seurantapalvelulla. t Jätteenkuljettaja Jari Hämäläinen (vas.), ajojärjestelijä Ilkka Töyrylä ja toimitusjohtaja Kari Martikainen tarkastelevat punnitusjärjestelmää. Tutkimusten mukaan biojätteen määrä vähenee noin 15 prosenttia tai enemmän, kun tuottajat maksavat myös jätepainosta (Dahlén Lisa et.al. Painoon perustuva laskutus poistaa ”ilmat” astioista ja jakaa kustannukset tasaisemmin jätteiden tuottajille. Hinnanmääritys perustuu jätekuljetus-, käsittelyja yleiskuluihin. Painoon perustuva laskutus liittyy nimenomaan porttimaksuun. Nyt ”ilmakustannukset” on poistettu painoon perustuvalla laskutuksella. Esimerkiksi 240 litran bioastiaan kertyy keskimäärin 25 kiloa viikossa (1300 kg/v) ja toiseen astiaan 45 kiloa viikossa (2340 kg/v). p Nelli Riihisaari asiakaspalvelutehtävissä Kymenlaakson Jäte Oy:llä. 2010, 2007). Biotaksan perusteena on jätelaitoksen historiatieto, biojätteen kuljetuksen ja käsittelyn keskikustannus, joka käsittää kiinteät ja muuttuvat kulut. Laskutus perustuu painoon Toimitusjohtaja Kari Martikaisen mukaan biojätteen painoon perustuvalla laskutuksella ei voida kattaa kaikkia kuluja. Biojätteen maksuissa pitää olla sekä perushinta että painoon perustuva hinta
Punnitusjärjestelmän kulut ylittävät jäteautossa 10 000 euroa, ja lisäksi tulee muuttuvia tietotekniikan ylläpidon ja huollon kuluja. Jäteautoihin tulee vikoja ja punnituksiin voi tulla häiriöitä. Mikä jätetaksa. Jätelaitoksissa bioastioiden punnitus tehostaa jätekeräystä urakka-alueilla. 24 Uusiouutiset 6/2016 Hyöty on kahtaalla: biotuotteita käytetään tarkemmin ja astioiden tai tyhjennysten määrää arvioidaan uudelleen. Samoin punnitukset tuovat muutaman sekunnin viiveen tyhjennystapahtumaan. p Painoon perustuvaa laskutusta testataan pilottialueella Kotkassa. Punnitusjärjestelmää voidaan hyödyntää eri jakeissa. – Jätelaitokset hinnoittelevat jätetaksassa palvelut ja maksut tuottajille. Biojätteen määrä suhteessa keruukaluston kapasiteettiin kasvaa. Astioiden tunnisteiden asentaminen, järjestelmän ylläpito ja huolto vievät työaikaa. Biojätteen kuljetuskustannukset pienenevät tai ainakin jakaantuvat oikeudenmukaisemmin jätteiden tuottajille. Sama keräysauto voi poimia sekä kunnallisen jätekeräyksen että kaupallisen keräyksen jäteastioita samalla ajovuorolla. Jätteen tuottaja voi seurata jätekertymiään ja niiden kustannuksia jätelaitoksen tarjoamalla seurantapalvelulla. Järjestelmän pitää toimia, ja siksi puuttuvat punnitustiedot pitää korvata keskimääräisellä kohteen punnitustiedolla. Lisäksi urakoitsija säästää muun muassa polttoainekuluissa. Ari Serkkola. Jätelaitos tehostaa toimintaansa, kun punnittavien astioiden määrä on riittävän iso ja investointikulut pienenevät astiaa kohden. Mutta kuka maksaa punnituskaluston ja sen huollon. Jätehuollon päätöksentekijät saavat tietoa valintojensa tueksi. Mitkä ovat jätteen tuottajien ja jätelaitosten rajahyödyt. Urakoitsija pystyy myös yhdistämään kilpailutettuja ja muita biokuljetuksia helpommin. Jätelaitos voi myös punnitustekniikalla kilpailuttaa tarkemmin urakka-alueita, joissa on taloyhtiöiden, yritysten ja julkisorganisaatioiden astioita. Jäteurakoitsija menestyy punnitsevalla kalustolla kilpailutuksissa paremmin. Näin siksi, että kunkin tuottajan biojätteistä tallennetaan laskutukseen tarkat kilomäärät. Jätelaitokset erittelevät maksut vähintäänkin kuljetusja käsittelymaksuihin. ”Ilmakustannukset” hiipuvat jäteastioissa. n Kirjoittaja toimii dosenttina Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella. – Hinnoittelussa pelataan keskimääräisillä painoilla, minkä johdosta enemmän ja vähemmän biojätettä tuottavat maksavat astiamäärän, ei tuotettujen kilojen mukaan. Kun urakoitsija saa tiedoksi urakka-alueen vuotuiset tonnimäärät, tarjous osuu paremmin kohdalleen. Tässä suhteessa urakoitsijan tulokset paranevat. Punnituspalvelulla saadaan täsmällistä palautetietoa ja sillä voidaan tehostaa koko keräysketjun toimintaa. Tiheämpi tyhjennysverkko vähentää ajokilometrejä tonneja kohden, ja kuljetusten hiilijälki pienenee. – Lisäksi käytössä on jäteasemaja ekomaksu, joka kattaa erityispalveluja, kuten jätteiden hyödyntämisen, vaarallisten jätteiden keräilyn sekä tiedotuksen ja neuvonnan. Painoon perustuvalla laskutuksella voidaan edistää eurooppalaisten kokemusten mukaan syntypaikkalajittelua, kun hinnoittelu palkitsee kuluttajaa (Reichenbach Jan 2008)
Lahjoitetaan yhdessä Uusiouutiset-lehden vuosikerta mahdollisimman monelle suomalaiselle ympäristöalan opiskelijalle! Uusiouutiset-lehti etsii yrityksiä ja organisaatioita oppilaitoskummeiksi ensi vuodeksi. 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi. Kysy lisää: Myyntipäällikkö Irene Sillanpää, p. Uusiouutiset 6/2016 25 Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/ Oppilaitoskummiksi. 2 500 eurolla oppilaitoskummi lahjoittaa vuosikerran 50 opiskelijalle. Saat sponsoroimasi summan arvosta mediahintaista ilmoitustilaa Uusiouutisten kanavissa. 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi Myyntipäällikkö Jaana Koivisto, p. Lisäksi saat näkyvyyttä kummikouluyhteistyöstä kertovassa viestinnässämme
Toisessa tutkimuksessa, joka tehtiin Lundin yliopistossa, selviteltiin nanomittaisten, 24–27 nanometrin kokoisten polystyreenihiukkasten vaikutusta. Tutkijat hakevat ratkaisuja muovijäteongelmaan esimerkiksi luonnon bioteknologiasta. Ahvenen poikaset syövät mikrokokoisia, alle 90 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia. Myös muoviteollisuus itse varautuu torjumaan mikromuovipäästöjä. Muoviroskaa troolataan Kallavedestä Kesän aikana on saatu uutta tutkimustietoa mikromuovien leviämisestä ja vaikutuksista kaloihin. Torjuntajoukoissa toimivat myös muovit itse. Uppsalan yliopiston tutkijoiden tutkimus polystyreenin vaikutuksesta kaloihin julkaistiin kesällä Science-lehdessä. Tutkijat havaitsivat, että kalojen ruokahalu heikkeni. Poikaset joutuvat entistä helpommin haukien saaliiksi. Pidä Saaristo Siistinä ry p Huoltoalus M/S Roope-Saimaa troolasi muoviroskia Kallaveden pinnasta Kuopiossa elokuussa.. 26 Uusiouutiset 6/2016 Mikromuovia Mikromuovia on jo sadepisarassakin Mikromuovia on järvissä, merissä – jopa sateessa. Vaikutuksia ihmisiin ei vielä tunneta. Levät keräävät hiukkasia. Vesikirput syövät leviä ja kalat vesikirppuja. Toistaiseksi tiedetään varmasti vain, että muovipäästöt vahingoittavat kaloja ja muita merieliöitä. Tutkijat ja teollisuus etsivät keinoja muoviroskan torjuntaan. Pian jauhomadot ja mikrobit torjuvat mikromuovisaastetta. Lopulta sekä ahvenettä haukikannat pienenevät. Hiukkaset heikentävät kasvua ja kykyä haistaa petokatoja. n KALEVI RANTANEN P ienet muovihiukkaset merissä, järvissä ja sadevedessä ovat uhka, jonka suuruutta ei vielä tiedetä
Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa on mukana myös Pidä Saaristo Siistinä ry, jonka huoltoalus M/S RoopeSaimaa aloitti troolausvedot elokuun lopussa Suomen ympäristökeskuksen mantatroolarilla Kallavedellä. Mantatroolari kerää mikroroskia veden pinnasta. Ainakin joillekin muoviyrityksille jo nykyinen tieto on ollut riittävä syy ennakoida tulevia tilanteita ja valmistautua ympäristövaatimusten kiristymiseen. Ympäristöterveystutkija, professori Frank Kellyn ryhmä Lontoon King’s Collegesta on ryhtynyt selvittämään, ovatko mahdolliset muovihiukkaset ilmassa merkittävä terveysriski. Ranskassa Paris-Est -yliopiston tutkijat sanovat ensimmäisen kerran mitanneensa sateen mukana tulevien muovihiukkasten määrän. Hän vertasi mikromuovipäästöjä DDT:hen ja happosateisiin. Itä-suomen yliopisto analysoi näytteet. Ranskalaistutkijoiden mukaan mittaukset tukevat olettamusta, että atmosfäärinen, siis pilvistä tuleva osa hiukkasvirtaa on huomioitava yhtenä mikromuovipäästöjen lähteenä. Suur-Pariisin alueelle sataa vuosittain jopa kymmenen tonnia muovikuituja. Rochman kalifornialaisesta Davis-yliopistosta. Tämän vuoden loppuun kestävässä t Sataa, sataa, ropisee… nimittäin muovia taivaalta. Sadepisaroissa maahan putoilee myös mikrokokoisia muovijätehippusia. Itä-Suomen yliopisto ja Suomen ympäristökeskus saivat äskettäin Suomen Akatemialta rahoituksen tutkiakseen mikromuovien esiintymistä Itämeressä ja Kallavedessä Kuopion ympäristössä. Eli on toimittava jo silloin, kun päästöjen haitallisuudesta on näyttöä, mutta riski ei ole vielä toteutunut. Pestessä niistä irtoaa muovijätehippusia, jotka päätyvät pesuveden mukana jätevesilaitokselle ja sieltä vesistöihin.. Muoviset sadepisarat Mikromuovit ovat löytäneet tiensä jo sadevesiinkin. Suur-Pariisin alueelle, jonka pinta-ala on 2 500 neliökilometriä, sataa vuosittain 3–10 tonnia muovikuituja. p Vaatteet ovat nykyisin usein jonkinlaista muovisekoitetta. Likaisen veden kuivuessa tavallisesti siirtyy hiukkasia myös hengitysilmaan. Näin mikromuovien vaikutuksia ravintoverkoissa päästään tutkimaan Suomessa makean veden ekosysteemissä. Uusiouutiset 6/2016 27 Suomessa Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuli Hartikainen työtovereineen on löytänyt mikromuoveja Kallaveden vedestä ja jäästä. Uutta pesukoneteknologiaa Uppsalan ryhmän tutkimusta arvioi Science-lehdessä biologi Chelsea M. Hän kirjoitti, että ympäristöpolitiikan tulisi perustua tieteelliseen näyttöön eikä ekologiseen katastrofiin. Pariisin lähistölle sataa pienimmillään kaksi ja suurimmillaan 355 muovihiukkasta per neliömetri
Puhdistamoissa ja jätevesijärjestelmissä käytetään muovisia putkia, säiliöitä ja suodattimia. Muoviroskan leviäminen ympäristöön mikroja nanohiukkasina olisi suhteellisen helppoa ja halpaa estää: kierrätetään kierrätyskelpoinen muovijäte ja poltetaan loput. Kastemadossakin muovia M ikromuovit puhuttivat myös alkukesästä pidetyssä IFAT-messutapahtuman resurssiviisauskonferenssissa. ”Muovia on löytynyt jopa kastemadoista.” n ELINA SAARINEN. Polystyreeni on yksi viidestä myös ympäristönsuojelulle merkittävästä muovista. Muoviteollisuuden etuna on, että ajankohtaisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen tavoitteet on usein helppo sovittaa yhteen. Alkalinen pesuaine synnyttää yhdeksän kertaa enemmän hiukkasia kuin tislattu vesi. ”Muovi estää muovin haitat”, kiteyttää Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä. Joka vuosi vesistöihin päätyy arviolta 10 miljoonaa tonnia muovia. Pienet muovihituset joutuvat herkästi myös pieneliöiden kuten planktonin ruoaksi. Mitä tarkempi mittari, sitä pienempiä muovipaloja löytyy”, Laforsch sanoo. 70 prosenttia muovista ei kellu vaan uppoaa pohjaan. Isoissa merivirroissa kelluu Laforschin mukaan paljon mikromuovia, noin 2,5 milligrammaa neliömetriä kohden. Muovit ovat verraten ekologisia. ”Muovi jauhautuu luonnossa yhä pienemmäksi ja pienemmäksi hiukkaseksi. Mikromuovista voi puhua, kun hippusen koko on alle viisi millimetriä. 28 Uusiouutiset 6/2016 eurooppalaisessa tutkimushankkeessa nimeltä Mermaid espanjalainen RadiGroup, polyesterija polyamidilankojen valmistaja, kehittää kumppaniensa kanssa menetelmiä, joilla pesukoneen muovihiukkaspäästöistä leikataan 70 prosenttia. Pahiksesta sankariksi Muovi aiheuttaa ongelmia, mutta muovia myös käytetään ongelmien ratkaisemisessa. Ongelmat aiheutuvat siitä, että ihminen ei huolehdi niiden jätehuoltovaiheesta kunnolla. Mermaidhanke on esimerkki tutkimuksesta, jota tarvitaan, kun etsitään keinoja käsitellä uudenlaisia muovihiukkasia. Valtaosa mikroskooppisista hiukkaista syntyy, kun muovit murenevat. Tutkimuksessa on havaittu muun muassa, että tekstiilien valmistusja pesutavat vaikuttavat syntyvien hiukkasten määrään. Mitä innokkaammin maailma suojelee ja puhdistaa vesiä, sitä enemmän tarvitaan muoviputkia. Kierrätykseen, ei veteen Mikrohiukkasia muovinenkaan suodatin ei pysäytä. Professori Kellyn mukaan muovia sisältävä vaatekappale päästää nykyään yli tuhat muovihiukkasta viemäriin joka pesukerralla. Ennen kehräämistä värjätystä langasta irtoaa vähemmän kuidunpätkiä kuin perinteisesti jälkeen päin värjätystä. Tätäkin pienempää nanomuovijätettä vesistöistä löytyy. Onneksi useimpien mikrohiukkasten syntyminen voidaan ehkäistä tunnetuilla tavoilla. Vähennyksellä uskotaan olevan merkitystä. Ne estävät jätteen kuten muovikappaleiden pääsyä vesistöihin. Muoviroskaa on löydetty jo kaikista vesistöistä. Loput neljä ovat polypropyleeni, polyeteeni ja polyvinyylikloridi sekä polyetyleenitereftalaatti tai polyeteeni-tereftalaatti eli PET. Sitä kertyy vesistöihin jätteistä, muovigranulaattituotannosta ja esimerkiksi kosmetiikasta ja synteettisestä tekstiiliteollisuudesta”, Laforsch listasi. Hän mainitsee esimerkkinä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelyn. Professori Christian Laforsch saksalaisesta Bayreuthin yliopistosta muistutti, että muovien kohdalla ei voida puhua resurssitehokkuudesta vaan -tehottomuudesta: ”Kaikesta tuotetusta muovista kolmasosa valuu luontoon. Jätteiden käsittelyssä on Suomessa viime vuosina edistytty paljon
Hollantilainen Ocean Cleanup on julkistanut prototyyppilaitteen, joka kerää muovirojua pinnalta ja siten ehkäisee mikroskooppisten hajoamistuotteiden syntymistä. Toinen esimerkki on biotekniikasta. Sen mukaan hyödyllinen pakkausten kierrätystaso Euroopassa on välillä 36–53 prosenttia. Uusiouutiset 6/2016 29 ”Kuulumme nyt kärkipuolitusinaan Euroopassa”, sanoo Kärhä. p Kastemato-parka. n n Kiinnostuitko tutkimuksista, joihin jutussa viitataan. Polysulfonia voidaan edelleen käyttää veden puhdistuksessa, kuituoptiikassa ja lääketieteellisessä tekniikassa. Kärhä viittaa saksalaisen Denkstatt-tutkimuslaitoksen laskelmaan. Kun leviä tulee tarpeeksi, lautta uppoaa lopulta pohjaan. Tutkijat mallinsivat prosessin laskennallisesti ja testasivat tulokset laboratoriokokeilla. ”Se tarkoittaa, että olemme maailman maiden kärkijoukossa.” Pakkaukset ovat hyvä ja keskeinen esimerkki. ”Lisäksi tilanne voi muuttua ajan myötä, sillä osa muovituotteista on käytössä kymmeniä vuosia.” Polttoaineena muovi on hiilineutraali silloin, kun se korvaa fossiilisia polttoaineita. He hakevat luonnon bioteknologiaa, joka tuo ratkaisuja muovijäteongelmaan. Suomessa polttovaihtoehtoa puoltavat vielä yhdyskuntarakenne, kauppapolitiikka ja ilmasto. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat ja italialainen yritys Bio-on julkistivat kesäkuussa täysin biohajoavan pakkausmateriaalin, joka valmistetaan paperista ja kasvibiomuovista. (Tästä enemmän: Uusiouutiset 4/16: ”Moottoritie on muovia!”.) Aalto-yliopistossa Heikki Karvinen tutki diplomityössään mobiiliverkon tukiaseman muovikuoren valmistusta kierrätetystä polykarbonaatista. Löydät alkuperäiset tutkimuslähteet Uusiouutisten nettisivuilta. Itse matoja käytetään jo lemmikkieläinten rehuna, Aasiassa myös ihmisravinnoksi. Resurssien kulutus ylittäisi säästöt. IBM:n Almaden-laboratorio Kaliforniassa esitteli heinäkuussa yksivaiheisen prosessin, jossa polykarbonaattijäte muutetaan yhdeksi erikoismuoviksi, PSU-muoviksi eli polysulfoniksi. Pienten muovihiukkasten käsittelyyn odottamattomia ratkaisuja voi tuoda biologinen tutkimus. Australialainen valtameritutkija Julia Reisser kirjoitti vuonna 2014 kahden kollegansa kanssa muovihiukkasista The Conversation -lehdessä. Hän havaitsi, että siirtyminen uusioraaka-aineeseen alentaa päästöjä ja energian kulutusta 86 prosenttia. Artikkelin otsikko kuului: “Pienillä merimuovipaloilla asustelevat organismit saattavat puhdistaa meriämme”. Samalla alun perin biohajoaviksi suunniteltujen materiaalien merkitys kasvaa. ”Täällä puolikkaan Pariisin kokoinen väestö asuttaa Saksan kokoista plänttiä”, muistuttaa Kärhä. Meriarkeologian harrastajat etsivät uponneita aarrearkkuja. Biomuovia voidaan saada kasvijätteestä ja muusta kasviraaka-aineesta, joka ei kilpaile ruokatuotannon kanssa. Laboratoriokokeessa, jonka tulokset julkaistiin viime vuonna, kiinalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden ryhmä Beihangin ja Stanfordin yliopistoista sai jauhomadot syömään polystyreeniä. Jotkut mikrobit taas hajottavat muovihiukkasia. Ilman meren organismien toimintaa veden pinnalla kelluisi vielä enemmän muovia kuin nyt. Apua meriorganismeilta Ehkä vaikeinta on luoda teknologiaa, jolla veteen jo joutunut mikroja nanomuovi kerätään pois tai tehdään vaarattomaksi. Laboratorioissa melkein tieteisfantasiaa Tieteen kehitys tuo tulevaisuudessa uusia ratkaisuja vaikeiden muovien käsittelyyn. Tutkijakolmikko oli havainnut, että jotkut piilevät majailevat noin millimetrin kokoisilla muovipaloilla. He hyödynsivät Watson Discovery Advisoria, ohjelmistoa, joka havaitsee säännönmukaisuuksia datassa. Biohajoavaa tulee rinnalle Tonneissa mitattuna kierrätys ja poltto pysyvät tärkeimpänä keinona vähentää muovipäästöjä lähivuosina. Tason nostaminen tätä suuremmaksi alkaisi huonontaa lopputulosta. Tutkijoita kiinnostavat toisenlaiset aarteet. Muovi hajoaa madon suolistossa hiilidioksidiksi ja vedeksi. Tyynenmeren siivouksen yritys aikoo aloittaa vuonna 2020. ”Järkevän kierrätyksen taso muovituotteelle riippuu tuotealueesta, maantieteellisen alueen infrasta ja monen monesta muustakin tekijästä”, kertoo Kärhä. Suomalaisessa ARVI-hankkeessa on selvitetty materiaalien arvovirtoja ja tunnistettu kierrätysmuovien uusia käyttöalueita. Sen sisuksiin voi koukun lisäksi joutua myös muovijätettä.. ”Jätteiden energiahyödyntäminen polttamalla on täällä EU:n keskimäärää järkevämpää, koska tuomme edelleen paljon hiiltä ja maakaasua, meillä on huippu kaukolämpöjakelu ja vissi lämpöenergian tarve.” Tekniikan edistyminen lisää muovien kierrätysmahdollisuuksia
30 Uusiouutiset 6/2016 Kiertotalousdesigniä sellusta Jyväskyläläinen Sellusta Finland Oy tekee sellusta design-sisustustuotteita, pakkauksia ja askartelumateriaalia. ELINA SAARINEN Sellusta Finland Oy
Sellu on uudelleenkäytettävä. Tavoitteena on avata verkkokaupan lisäksi Sukarwood-kauppa aluksi pääkaupunkiseudulla, joka toimisi samalla tuotteiden esittelytilana, kahvilana ja käsityöpajana, jossa kuluttaja pääsisi itse kokoamaan sellusta lampunvarjostimen tai laukun. Kehitystyön pohjalta yritys lanseerasi Fun Pulp ja Fun Panel -askartelutuotteet. Kaikki alkoi askartelusta Sen lisäksi, että yritys suunnittelee sellusta vaikkapa ravintoloiden take away -pakkauksia, yrityksen Sukarwood-brändinimen alla verkkokaupassa myydään selluhenkareita ja valaisimia. Sellusta Finland esittäytyi Helsinki Design Weekin ja Habitaren uudessa muotoilun, tilasuunnittelun ja valaistuksen ammattilaistapahtumassa nimeltä Showroom. Sellusta Finland Oy ostaa sellun suoraan sellutehtaalta ja jalostaa sen pakkaukseksi. Habitare-messuista kerrotaan enemmän Tapahtumia-palstalla. p Pakkauskokeiluissa on testattu sellun ominaisuuksia. Niitä ei vain ole tarvinnut aiemmin kehittää”, Poranen toteaa. Design-tuoteketju työllistää paikallisia, pieniä kumppaniyrityksiä: puuosat tulevat Jyväskylästä ja Lahdesta, sähköosat Orimattilasta ja metalliosat Keuruulta. Designpakkauksesta voi tehdä vaikkapa kuusenkoristeita ja lopulta materiaalin voi polttaa, eikä siitä synny kuin vettä ja hiilidioksidia, ei juuri ollenkaan tuhkaa.” Suomalaissellu parasta Sellusta Finland Oy on kokeillut tuotteisiinsa myös eukalyptuskuitua, mutta parhaiten tuotteisiin soveltuu suomalainen, pitkäkuituinen havuselluloosa ja lyhytkuituisempi koivuselluloosa. Voimme ottaa vanhat ja kuluneet vastaan ja leikata niistä käyntikortteja tai jauhaa niistä askartelumassaa”, Poranen esittelee. Esimerkiksi pakkauksia voi valmistaa suoraan sellusta ilman, että se täytyisi ensin kierrättää kartonkipakkausja aaltopahvitehtaan kautta. ”Sellu on joustava, taipuisa, kierrätettävä, upea materiaali. Valon kanssa se on täysin ainutlaatuinen. ”Kun vähennämme prosessointivaiheita, säästämme huimasti vettä, sähköä ja höyryä. Yritys on kiertänyt kouluissa ja päiväkodeissa testaamassa sellun soveltuvuutta askarteluun ja toimintaterapiaan. Elina Saarinen p Sellusta syntyy vaikkapa askarteluhahmoja tai kuusenkoristeita. Suomi on sellunvalmistuksen ykkösmaa, muualla investoinnit on ajettu alas. Sellu on hiilineutraali ja siihen onnistuvat lähes samat painoprosessit kuin kartonkiinkin. Hän pitää sellua luonnon kannalta kestävämpänä materiaalina verrattuna muoviin, lasiin ja jopa kartonkiin. Kiertotalousajattelun mukaisesti esineitä ei edes tarvitse ostaa omaksi: ”Toimisto voi hankkia valaisimet ja henkarit meiltä palveluna. Materiaalille mietitään mittavissa tutkimushankkeissa uusia käyttötapoja tekstiileistä astioihin, rakennusmateriaaleihin ja biokomposiittiin. Askartelumassasta kaikki saikin alkunsa. Toivomme, että muutkin innostuvat sellusta, koska uskomme, että sille on markkinoita. Sitä voi käyttää lähes loputtomiin”, sanoo Sellusta Finland Oy:n yrittäjä Nina Poranen. Elina Saarinen. Valaisimet ovat viimeisin tuotesovellus. Kun vain sellun laajemmat mahdollisuudet ymmärrettäisiin, Suomi voisi nousta sellun vielä vahvemmalla brändillä maailmankartalle.” Porasen mukaan tähän tarvitaan sekä akateemisia tutkimuskonsortioita, että pieniä toimijoita, jotka vievät ideat nopeasti käytännön tasolle ja tuotteiksi. ”Sellu on myös monille suomalaisille muotoilijoille uusi materiaali. n t Havukkoja Sarastus-kokoelman valaisimet näyttävät, kuinka valo siivilöityy sellun läpi. Sellusta Finland Oy uskoo valloittavansa ensin vastuullisten kuluttajien markkinat Suomessa ja Pohjoismaissa, sitten KeskiEuroopassa. ”Sellun kierrätettävyys näkyy siinä, että kuluttaja pystyy muokkaamaan materiaalin monta kertaa omiin tarpeisiinsa. Ne kestävät muokkausta parhaiten. Uusiouutiset 6/2016 31 S ellu on biotalouden toivo. Jyväskyläläinen Sellusta Finland Oy työstää sellusta kiertotalousajatteluun pohjautuvia sisustusja käyttöesineitä ja pakkauksia
”Elinkaariselvitys antaa hyvää osvittaa uusien jätehuoltomääräysten miettimiseen. Elinkaariselvitykset antavat lisätietoa siitä, mikä on ympäristön kannalta järkevää. Tätä varten selvitys mallinsi nykyiset keräysja käsittelyketjut elinkaarimallinnuksen menetelmillä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on nyt teettänyt LCA Consulting Oy:llä elinkaariselvityksen siitä, minkälaisia vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen on jätejakeiden erilaisilla erilliskeräyksen velvoiterajoilla. Rouskiksen alueella vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen on täytynyt erilliskerätä kartonkia ja biojätettä, kun taas Turun seudulla erilliskeräysvelvoite on koskenut suurempia, vähintään 20 huoneiston kiinteistöjä. Nyt lautakunnan täytyy päättää, missä suhteessa täydentävää keräystä järjestetään. 32 Uusiouutiset 6/2016 Ilmasto kiittää biojätteen ja metallin kiinteistökeräystä Elinkaariselvitys todistaa, että ilmastokin hyötyy, jos biojätettä ja metallia kerätään kiinteistöiltä taajaan. p Biojätteen käsittelyketjussa syntyy päästöjä, mutta päästöjä myös vältetään muissa prosesseissa. n ELINA SAARINEN T urun Seudun Jätehuolto Oy (TSJ) ja Salon seudulla toimiva Rouskis Oy sulautuvat viime syksynä LounaisSuomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhtiöiden alueilla on esimerkiksi ollut erilaisia jätehuoltomääräyksiä. Muovien, lasin ja kartongin keräyksen ilmastohyödyistä Lounais-Suomessa saatiin yllättäviä tuloksia. Velvoiteraja tarkoittaa, kuinka monta asuntoa kiinteistössä on vähintään oltava, jotta sen täytyy jätehuoltomääräysten perusteella lajitella sekajätteestä erilleen esimerkiksi biojäte, muovi, lasi, kartonki ja metalli. Selvityksessä verrattiin kolmea velvoiterajaa: kiinteistöjä, joissa on huoneistoja vähintään viisi, vähintään kymmenen tai vähintään kaksikymmentä. LCA Consulting laski keräyksen velvoiterajojen muutokset kolmelle esimerkkikunnalle: Turku, Raisio ja Masku. Elinkaariselvitys teetettiin tueksi päätöksentekoon”, perustelee Lounais-Suomen Jätehuollon palvelujohtaja Jaana Turpeinen. Näin saatiin selville, minkälaisia eroja on tiheään asutussa suurkaupungissa, keskikokoisessa kaupungissa ja maalaiskunnassa. Se huomioi päätöksenteossaan talouden ja kustannukset, mutta myös ympäristönäkökulmat sekä jätelainsäädännön, joka velvoittaa toimimaan etusijajärjestyksen mukaisesti. Fuusion takia toimintatapoja on yhtenäistettävä. Jätehuoltolautakunta on jo aiemmin linjannut, että tuottajien järjestämää pakkausjätteiden keräystä täydennetään kiinteistökeräyksellä. LCA Consulting Oy. Tulosten mukaan selvimmät hyödyt taajasta kiinteistökohtaisesta erilliskeräyksestä saadaan biojätteen ja metallin erilliskeräyksestä. Selvitys tutki muovin, metallin, lasin, kartongin ja biojätteen erilliskeräyksen vaikutukset sekajätteen ominaisuuksiin ja ilmaston lämpenemiseen. Jätehuoltolautakunnan on pian päätettävä, kuinka jätteitä tullaan jatkossa keräämään ja käsittelemään
”Biojätteen erilliskeräyksen hyödyt ovat tutkimuksen mukaan selkeät. Uusiouutiset 6/2016 33 Ilmaston lämpenemistä aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy kaikkein vähiten, jos metallia erilliskerätään tiuhaan, vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä. Keräyslasin epäpuhtauksien takia jopa 60 prosenttia lasista on päätynyt maanrakennuskäyttöön korvaamaan esimerkiksi neitseellistä soraa. Antti Niskanen korostaa, että muoveihin liittyy tutkimuksessa eniten epävarmuustekijöitä. Salon seudullahan biojätettä on kerätty vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä jo pitkään”, Jaana Turpeinen sanoo ja ounastelee Turun peesaavan pian Saloa biojätteen erilliskeräyksessä. Samoin silloin, jos jätettä polttamalla korvataan vaikkapa jotakin fossiilista polttoainetta. Näitä päästöjä kuitenkin kompensoivat kierrätyksen ja jätteen energiakäytöllä saavutettavat hyödyt. n. Jos neitseellistä raaka-ainetta voi korvata kierrätysprosessin kautta saatavalla uusioraaka-aineella, vältetään päästöjä. Siksi olemme itse luoneet työkalun, jonka taustalla on valtavasti laskentaa ja tietoa. Kartongin rasitteena muovi Toisaalta kartongissa Salosta saattaakin tulla Turun peesaaja: Tutkimus ei tue sitä, että kartonkia kannattaisi erilliskerätä niin tiuhaan, kuin Salossa nyt tehdään, vaan suosia Turun seudun harvempaa keräystä. ”Jätehuoltoketjuihin liittyy paljon tietoja, joita on vaikea saada. Nyt biojätteen erilliskeräyksen hyödyt näyttävät selkeiltä polttoon verrattuna. Sen tulokset valmistuivat syyskuun aikana. Esimerkiksi muovipakkauksia keräävän Ringin toiminta ja Ekokemin uusi muovijalostamo ovat vasta alkuvaiheessa, eikä muovista ole vielä saatavilla yhtä edustavia tilastotietoja tai laskentadataa kuin muista jätejakeista. Nykyisessä kierrätysprosessissa tämä muovi poltetaan, mikä nostaa kierrätyskäsittelyn aiheuttamia päästöjä. Elinkaariselvitys on yksi keino löytää vastauksia näihin kysymyksiin. Aiemmassa tutkimuksessa sekajätteen poltolla tuotettu energia korvasi enemmän fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, mutta tällä kertaa korvattujen polttoaineiden fossiilisten polttoaineiden osuus oli pienempi. Tutkijat joutuivat huomioimaan sen, että erilliskerätty kartonki sisältää paljon muovia. Mutta kompensoisivatko kierrätyksen tuomat ilmastohyödyt sen, että jätteitä täytyisi tämän toteuttamiseksi noutaa ja kuljettaa nykyistä enemmän. LCA Consulting Oy kehitti elinkaariselvitystä varten uuden laskentatyökalun, jonka avulla pystytään mallintamaan ilmastovaikutusten lisäksi muutkin ympäristövaikutukset missä tahansa Suomen kunnassa. Sekä kaupungeissa että maalaiskunnassa päästöjä syntyy vähemmän, jos kartonkia kerätään vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä, kuin jos sitä kerätään taajaan vähintään kymmenen tai vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä. Maanrakennuksen tuottamat ilmastohyödyt ovat hyvin pieniä. Lasista noin 40 prosenttia viedään nyt Iso-Britanniaan pakkauslasin valmistukseen. Siksi polton päästöhyödyt pienenevät. Nyt kun työkalu on olemassa, sitä on helppo hyödyntää muuallakin”, Niskanen vinkkaa. Kun verrataan syntyviä ja hyvitettäviä päästöjä, saadaan selville kunkin erilliskerättävän jätejakeen aiheuttama ilmastonlämpenemisvaikutus . Ja mitä tapahtuisi energiaa tuottaville jätteenpolttolaitoksille ja muille voimaloille, jos sekajätteen koostumus muuttuisi tarkemman lajittelun seurauksena. Jätteen keräys ja käsittely yleensä aiheuttavat päästöjä. Siksi lasi kannattaa lajitella pois sekajätteestä”, Turpeinen huomauttaa. Uskoisin, että erilliskeräysvelvoitetta lähdetään jatkossa Turun seudullakin kiristämään. Kierrätyskartongin hyvitykset eivät aivan riitä korvaamaan kartongin keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvia päästöjä. n Hyvityksiä päästöjen välttämisestä K uluttajat toivovat usein, että joka kodin nurkalla olisi omat jäteastiansa sekajätteen lisäksi myös biojätteille, kartongille, lasille, metallille ja muoville. ”Vaikka elinkaariselvitys näyttää, ettei lasia kannata kerätä kiinteistöiltä kovin taajasti, se on silti haitallinen sekajätteen joukossa poltossa. Poltossa biojätteen sisältämät ravinteet osittain menetetään. Turun seudulla on tutkittu elinkaariselvityksin biojätteen erilliskeräyksen ilmastohyötyjä aiemminkin. Metallia kannattaa kerätä näin tiuhaan Turun ja Raision lisäksi myös harvaanasutummasta Maskusta, koska metallin hyötykäytön tuomat hyödyt korvaavat sekä metallin keräyksen että käsittelyn aiheuttamat päästöt. Biojäte kannattaa erilliskerätä ja mädättää mieluummin kuin ohjata sekajätteen mukana polttoon vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä ainakin kaupungeissa. Lasi erottuu tuloksissa niin, että sen keräys ja käsittely nykytavoilla eivät näytä tuottavan ilmastohyötyjä, mutta eivät suuresti -haittojakaan. Elinkaariselvityksessä nämä päästöjen välttämisen hyödyt huomioidaan hyvityksinä. Suosittelisin, että muovien osalta tilannetta kannattaisi vielä tarkastella myöhemmin uudestaan, kun tietoa on enemmän. Lisäksi kartongin lämpöarvo on hyvä, joten siltä osin se sopii poltettavan sekajätteen joukkoon. LCA Consluting onkin tehnyt juuri vastaavanlaisen elinkaariselvityksen ainakin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle. Maalaiskunnassa ilmastovaikutukset ovat suurin piirtein samat, jos biojäte erilliskerätään ja mädätetään kuin jos biojäte poltetaan sekajätteen mukana. Ravinnekiertonäkökulma ei ollut nyt tehdyssä tutkimuksessa mukana, mutta Niskasen mukaan ravinnekierto kannattaisi huomioida ilmastovaikutusten rinnalla, kun tutkitaan biojätteen käsittelyvaihtoehtoja. Nyt voi sanoa, että muovien lajittelu kannattaa ja että aluekeräys on tehokas tapa kerätä muoveja. Tämä johtuu LCA Consulting Oy:n toimitusjohtaja Antti Niskasen mukaan siitä, että yhtenä merkittävänä tekijänä tutkimuksen tuloksiin vaikuttaa suuresti, mitä polttoainetta sekajätteen poltolla korvataan. ”Kun muovi menee hyötykäyttöön, meillä ei ole tällä hetkellä tarkkaa tietoa, kuinka suuri osa siitä oikeasti kierrätetään ja kuinka suuri osa muovista menee polttoon. Kiinteistökeräyksessä keräysautojen kuormapainot jäävät kuitenkin pieniksi.” Niskanen toivoo, että muovien lisäksi muistakin jätejakeista olisi saatavilla jatkossa nykyistä paljon parempaa ja luotettavampaa tilastotietoa. ”Jos lasia ei vietäisi ollenkaan pakkauslasivalmistukseen vaan käytettäisiin pelkästään maanrakentamisessa, lasia ei kannattaisi ilmastonäkökulmasta erilliskerätä ollenkaan”, Niskanen summaa. Ei tarpeeksi tietoa muovista Tutkimuksen perusteella liian kattava muovien erilliskeräys ei kannata, vaan paras lopputulos tulisi maalaiskunnissa vähintään 10 huoneiston ja kaupungeissa vähintään 20 huoneiston kiinteistöiltä
Ammattijärjestäjät neuvovat. Kengät, laukut ja huivit säilövät muistoja vaikkapa tyttären häistä tai kävelyretkestä Roomassa. Emme vain osaa kertoa siitä. n ”Kuten kaikkia lihaksia, myös luopumislihasta pystyy sparraamaan.” Näin totesi Suomen Ammattijärjestäjien puheenjohtaja Ulla Lindqvist Habitare-messuilla, kun ammattijärjestäjien, sisustussuunnittelijoiden ja elämäntaitovalmentajien paneeli pohti, kuinka paljon tavaraa on tarpeeksi. t Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen osastolla vaihtui joka päivä uusi Plan B -uusiotuotekokoelma. Hamstrauksesta tai keräilypakosta on tullut melkein kansantauti. Laitinen sanoo, että tavaroihin liittyy usein merkityksiä, arvoja ja muistoja. Ammattijärjestäjät näkevät ulkopuolisina tavarat tuorein silmin. Ammattijärjestäjä voi myös auttaa kyseenalaistamaan totuttuja tapoja. Ammattijärjestäjien puheenjohtaja Ulla Lundqvist nauttii tilan tunnusta. Silloin tavarapaljoudesta on helpompi päästää irti.” ”Aina välillä voi kuin ostaa itselleen uuden kodin käyttämällä vähän aika tavaroiden raivaamiseen. Uudet kierrätysmateriaalit ovat tulossa ja niihin tarvitaan uusia sovelluskohteita”, sanoo EcoDesign-palkintoraadin jäsen Riitta Lempiäinen Motivasta. 34 Uusiouutiset 6/2016 Tavaraa raivaamalla kuin uusi koti Mitä tehdä ullakolle ja kaappeihin pesiytyneelle tavarapaljoudelle. Ne näkee yhä sellaisina, minkä näköisiä ne olivat uutena, eikä kuluneisuutta välttämättä huomaa itse. ”Jos olohuoneen sohvan viereen kertyy aina pähkinänkuoria ja muuta roskaa, voisiko siinä olla roskakori. ”Suomalaiset suunnittelijat ovat perehtyneet hyvin kierrätettävyyteen ja kestävyyteen. Tai jos yläkerran kaiteelle kertyy pyykkejä, voisiko siihen laittaa pyykkikorin?” Laitinen kysyy. ”Tavaran säästämisessä ja hamstraamisessa voi olla pelkoa vaikkapa siitä, että entä jos jään työttömäksi, eikä minulla sitten enää ole varaa hankkia tätä tai tuota.” Liiasta tavarasta pitäisi kuitenkin pystyä luopumaan, sillä kamakasat kirjaimellisesti kaventavat elintilaa. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Tapahtumia. t Muotoilija Yuka Takahashi voitti kahden tuhannen euron EcoDesignpalkinnon pienten asuintilojen kalusteratkaisusta. Entä kotoa pois muuttavien lasten kamoille. Taustalla voi olla huolta huomisesta, kertoo Maria Laitinen Tavararemontti Oy:stä. Siellä ihan kaikuu”, Ulla Lindqvist kuvailee. p Ammattijärjestäjien osastolla oli rekonstruoitu, miltä tilanne voi kodissa näyttää ennen ammattijärjestäjän apua (osaston oikea puoli) ja järjestäjän käynnin jälkeen (osaston vasen puoli). ”Kun ihminen näkee, että lattialle ja kaappeihin tulee tilaa, se on vapauttavaa. Päätös jokaisen tavaran säilyttämisestä tai siitä luopumisesta on kuitenkin aina tavaran omistajalla itsellään. Omistamiaan tavaroita kannattaa katsoa kriittisesti
Ne ovat kalliita neliöitä pitää. Kun tavara vähenee, saa itselle tilaa toimia ja kotiin tilaa”, Talarmo kiteyttää. Maria Laitinen kehottaa pitämään ylimääräisen, käyttämättömän tavaran perhetalkoot, ikään kuin aikaistetun perinnönjaon: Lapset ja lapsenlapset mukaan katsomaan, kuka haluaa astiaston ja vanhat kartastot, vai haluaako kukaan. Jätteenpolttolaitokset ovat toisinaan ihan hyvä osoite huonokuntoiselle kamalle. Ne tavarat, joita kukaan ei halua, voidaan yhteistuumin lajitella nettitorille, laittaa kierrätykseen tai lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Tavaran merkitys vanhemmalle voi olla täysin erilainen kuin lapselle. ”Joskus näkee, että aikuisten lasten huoneet on pidetty lapsuuskodissa täysin muuttumattomina vielä 20 vuoden jälkeenkin. Hyväntekeväisyysjärjestöille rikkinäisen ja huonon tavaran jätemaksuista aiheutuu kuluja. Omalle ajallekin kannattaa laskea arvo. Kenelläkään ei ole velvollisuutta säilyttää tavaraa toisen puolesta. Palkintosumman 3000 € lahjoitti Suomen Messusäätiö. p 11 muotoiljan Trash Design -projekti käytti muoviolohuoneessa muovijätettä esteettisenä materiaalina. p Habitare-messujen vitoshalliin oli luotu kiinnostavien sisustusesineiden ja -materiaalien näyttelytila. Kunniamaininnat menivät Rudi Merzille ja Elina Heleniukselle. ”Jos ei tiedä, minne tavarat laittaisi, päätös luopumisesta lykkääntyy. Sillä rahalla voisi tehdä paljon muutakin”, sisustussuunnittelija ja ammattijärjestäjä Susie Kousa muistuttaa. Tavarasta on helpompi luopua, kun sille on mielekäs jatkopaikka”, Sandy Talarmo tietää. Samalla lapsenlapsetkin kuulevat, millaista elämä on ollut ennen”, toteaa elämäntaitovalmentaja Sandy Talarmo. Raha on pois avustustyöstä. Huoneja säilytystilalle voisi olla parempaakin käyttöä kuin toimia museona. ”Jos on vaikea tehdä päätöstä antaa tavara pois ilmaiseksi, voi päättää, että tietyn eurosumman arvoiset tavarat laittaa myyntiin, mutta muun antaa pois. Mutta haluavatko perijät varmasti kaiken sen tavaran. ”Se on hyvä tilaisuus myös käsitellä ja jakaa muistoja. Moni säästää kahvikuppiastiastoja tai sohvakalustoja lapsilleen tai lapsenlapsilleen perinnöksi. Tilaisuudessa muistoista ja merkityksistä voi keskustella. Ammattijärjestäjät muistuttavat kuitenkin, ettei kaikkea kannata myydä tai edes lahjoittaa. Santeri Vanhakartano sai Suomen Metsäsertifiointi ry:n palkinnon savottahenkisestä puupöydästään. tulla noutamaan tavarat kotoa. n. Käyttämättömiksi jääneitä vaatteita, kirjoja ja jopa lasten leluja voi vaihtaa myös ystäväringin kesken. Ammattijärjestäjillä onkin hyvät verkostot tavaroiden jatkoa ajatellen, ja pakettiautollisia yhteistyökumppaneita, jotka voivat p Habitaren EcoDesign-näyttelyssä oli tänä vuonna töitä 37 suunnittelijalta, joista raati palkitsi Yuka Takahashin, Inni Pärnäsen ja Tomi Laukkasen. Uusiouutiset 6/2016 35 Älä tee kodista museota Entä mitä tehdä jäljelle jääville tavaroille, kun aikuistuvat lapset lähtevät kotoa. Rikkinäiset, ummehtuneet ja likaiset vaatteet sekä astiat, vaikka niissä olisi pienikin särö, kuuluvat jätehuoltoon. Se on hauska syy kokoontua yhteen. Homeasunnosta ei kiertoon kannata laittaa mitään
36 Uusiouutiset 6/2016 Jätehuoltopäivät 4.–5.10.2016 Hilton Helsinki Kalastajatorppa www.jatehuoltopaivat.fi Teollisen kierrätyksen teemaseminaari 11.10.2016 Yyterin kylpylähotelli, Pori prizz.fi/tapahtumat Jäte, Vesi, Ympäristö 2016 12.–14.10.2016 Helsingin Messukeskus www.jatevesiymparisto.fi Sivuvirrat ja resurssit kiertoon -työpaja 13.10.2016 Innogate, Kokkola www.centria.fi/kisstyopaja Tapahtumakalenteri EcoExpoAsia, 26.–29.10.2016 AsiaWorld-Expo, Hongkong www.ecoexpoasia.com Kokkola Material Week 29.10.–3.11.2016 Kokkola materialweek.fi Kiertotalouden käytännön ratkaisut, Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari 2.–3.11.2016 Vaasa www.biolaitosyhdistys.fi Ygoforum-seminaari 2.11.2016 Syke, Helsinki ygoforum.webnode.fi Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tampere-talo www.tuottajayhteiso.fi Water Expo China 15.–17.11.2016 China National Convention Center, Peking water-expo-china2016 Yhdyskuntajätteen kiertotalouspäivät 30.11–1.12.2016 Sokos Hotel Torni, Tampere www.jly.fi
Uusiouutiset 6/2016 37 Muovi&Pakkaus 2017 20.–21.4.2017 Lahden Messukeskus http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/muovipakkaus-2017 Tapahtumat 2017 Yhdyskuntatekniikka 2017 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/
www.poistotekstiili.fi Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta V uonna 2016 Tekstiili 2.0 -pilotissa on testattu poistotekstiilien keräystä, lajittelua ja hyödyntämistä Varsinais-Suomessa. kesäkuuta poistotekstiili lastattiin rekan kyytiin. Tekstiili 2.0 on Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun, SITRAn, Turun kaupungin, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin rahoittama hanke. Nyt pitää löytää yrityksiä testaamaan teollisen mittakaavan hyödyntämistä, jotta saadaan Suomi edelläkävijäksi”, sanoo Henna Knuutila. 38 Uusiouutiset 6/2016 12 tonnia poistotekstiiliä matkasi Hollantiin Tekstiili 2.0 -pilotin väki testasi poistotekstiilin lähettämistä Hollantiin kierrätettäväksi ja yllättyi tuloksista. Kyseinen osa koe-erästä meni lopulta Hollannissa polttoon, sillä se ei sopinutkaan heille hyödynnettäväksi. Hollantiin lähetettiin ohjeen mukaan kaikki poistotekstiilipilotissa kerätyt farkut, joista meille maksettiin 5 senttiä/kg. p Se poistotekstiili, jota suomalaiset hyödyntäjät eivät voineet käyttää, lähetettiin Hollantiin.. n Sara Malve-Ahlroth on projektityöntekijä Turun AMK:lla. Pilotissa opittua ja kerättyä tietoa tullaan jakamaan avoimesti kaikille poistotekstiilistä kiinnostuneille tahoille. Pilotissa on kerätty arvokasta tietoa kyselyillä, tapahtumilla, antamalla materiaalia kiinnostuneille hyödyntäjille sekä testaamalla tekstiilin lähettämistä Hollantiin kierrätettäväksi. Kesäkuun alussa pilotissa saatiin sovittua 12 tonnin poistotekstiililähetyksestä Hollantiin eurooppalaiselle toimijalle, joka pyrkii prosessoimaan tekstiilit auto-, huonekaluja kodinkoneteollisuuden käyttöön. ”Halusimme testata, onnistuttaisiinko Hollannissa kierrättämään Suomessa hyödyntämiskelvotonta tekstiiliä. ”Testi osoitti, että se, mitä maailmalla hyödynnetään, pystytään hyödyntämään jo Suomessa. Pilotin opiskelijaharjoittelijat lajittelivat ja paalasivat tekstiiliä viikon ajan aamusta iltaan ja 20. Elokuuhun mennessä poistotekstiiliä on kerätty jo 45 tonnia, joista 22 % on mennyt hyödynnettäväksi joko sellaisenaan tai materiaalina. Loppuvuoden tavoitteena on rakentaa poistotekstiiliin arvoketju yhteistyössä rohkeiden suomalaisten yritysten kanssa ja tehdä Suomi tunnetuksi jalostetulla tekstiilikuidulla tai tuotteilla, jossa on hyödynnetty poistotekstiiliä. Lähetykseen sovittiin sisällytettäväksi kaikki Tekstiili 2.0 -keräykseen tullut poistotekstiili, joka ei ollut mennyt Suomessa hyödyntäjille. n TEKSTI JA KUVA SARA MALVE-AHLROTH Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa Tekstiili 2.0 -pilotissa työskentelevät opiskelijat ja henkilökunta kertovat tekstiilikierrätyksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pilotin etenemisestä. Suurin osa lähetyksestä oli Suomessa hyödyntämiskelvotonta materiaalia, josta maksettiin hollantilaiselle toimijalle. Molemmissa päissä oltiin optimistisia tämän suhteen”, kertoo projektipäällikkö Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta. Farkut saatiin onnistuneesti teollisuuden hyötykäyttöön. Mitä tapahtui Hollantiin lähetetylle tekstiilille
Maa-aineksille tarkoitettuja välivarastointipaikkoja on etenkin pääkaupunkiseudulla liian vähän. Ylijäämämaa-ainesten hyödyntäminen on aina taloudellisempi vaihtoehto kuin sertifioitujen, luonnosta kaivettujen maa-ainesten käyttö. Myös ympäristön kannalta tarkasteltuna ylijäämämaa-ainesten hyödyntämiseen on panostettava ennemmin tai myöhemmin. Koetaan, että myöntävä päätös ei synny aina samoilla kriteereillä vaan lopputulos vaihtelee päättävän virkamiehen mukaan. Maa-aineksen uusiokäyttöä voidaan lisätä Joka kerta sopivaa kohdetta ei kuitenkaan löydy, mutta maa-aines on silti kuljetettava työmaalta pois. Tällä hetkellä osa maanrakentajista kokee lupaprosessin päätöksen ennustamisen vaikeana. Luonnon varannot eivät ole ehtymättömät. Välivarastointipaikat ovat ainoa tapa varmistaa ylijäämämaa-ainesten myöhempi uusiokäyttö. Uusiouutiset 6/2016 39 Juuso Viitikko Y lijäämämaa-ainesten hyödyntäminen rakennushankkeissa on kasvattamassa suosiotaan, mutta edelleen suurin osa työmailla ylös kaivetusta maa-aineksesta kuljetetaan maankaatopaikoille, joista niitä ei voida enää hyödyntää. Nykyistä aikaisempi ilmoittaminen tarpeesta ja tarjonnasta parantaa mahdollisuutta löytää oikea tarjoaja tai vastaanottaja. Jos maanrakentaja kokee luvan saamisen epävarmaksi, jää ylijäämämaa-aines hyödyntämättä ja päädytään käyttämään sertifioituja, luonnosta kaivettuja maa-aineksia. Vain jakamalla tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjottavista ja vastaanotettavista ylijäämämaa-aineksista on mahdollista löytää sopiva tarjoaja ja vastaanottaja. Olemme Maapörssissä kiinnittäneet huomiota kolmeen asiaan, joiden avulla ylijäämämaa-aineksen hyötykäyttöä voitaisiin lisätä. Jotta tämä on mahdollista, on tarjoajan ja vastaanottajan löydettävä toisensa saman aikaikkunan sisältä. n Juuso Viitikko Markkinointija kehityspäällikkö, Maapörssi Oy. Tämän tiedon kerääminen yhteen helppokäyttöiseen palveluun on Maapörssin päätavoite. Lisää tarvittaisiin. Uusiokäytössä taloudellisesti kannattavin tapa on siirtää maa-aines työmaalta toiselle työmaalle. Maankaatopaikkojen sijasta maa-ainekset olisi vietävä välivarastointipaikkoihin, joista ne ovat myöhemmin hyödynnettävissä rakentamiseen. Toinen tapa mahdollistaa tarjoajan ja vastaanottajan kohtaaminen on yhdenmukaistaa ylijäämämaa-aineksien hyödyntämisessä vaadittua lupaprosessia. Rakennuttajat ja maanrakentajat voisivat nykyistä enemmän ottaa ylijäämämaa-ainesten tarjoaman säästöja ansaintamahdollisuuden huomioon jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näistä kaksi vaikuttavat tarjoajan ja vastaanottajan kohtaamiseen ja yksi mahdollistaa myöhäisemmän uusiokäytön
”Ekokemin kasvu voi nyt jatkua osana Fortumia laajempien voimavarojen tuella. n n Maria Törn on nimitetty kouluttajaksi ympäristöhuollon yksikköön. 40 Uusiouutiset 6/2016 Nimitysuutisia Cargotec-konserni n Cargotec-konserniin kuuluva Hiab on nimittänyt Jan-Erik Lindforsin (KTM) uusien liiketoimintaratkaisujen johtajaksi ja Hiabin johtoryhmän jäseneksi. Karri Kaitueen tilalle Jani Lösönen E kokemin toimitusjohtaja vaihtuu lokakuun alussa. Molok Oy n Teemu Lampinen on nimitetty liiketoimintapäälliköksi b-to-balueella. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata yritystoimintaan liittyvien jätehuoltoratkaisujen kehittämisestä ja myynnistä. Yrityskaupan seurauksena Karri Kaitue on päättänyt jättää Ekokemin toimitusjohtajan tehtävät syyskuun lopussa. Tätä ennen hän työskenteli Kemiralla ympäristöja turvallisuusasiantuntijana. Ari Laitala on nimitetty projektipäälliköksi energiatehokkuus ja kestävä kiinteistönhuolto -yksikköön. Timo Lahti on nimitetty kouluttajaksi energiatehokkuus ja kestävä kiinteistönhuolto -yksikköön. Ekokemin hallitus on nimittänyt yhtiön sisältä Jani Lösösen, tällä hetkellä Senior Vice President, Commercial, uudeksi toimitusjohtajaksi 1.10.2016 alkaen. Kaitue auttaa Ekokemin integroinnissa Fortum-konserniin alkuvaiheessa maaliskuuhun 2017 saakka. Olen ylpeä saavutuksistamme ja haluan kiittää koko organisaatiota poikkeuksellisesta sitoutumisesta ja hyvästä työstä”, Kaitue toteaa. Kiilto Oy n Kiilto Oy:n ympäristöja turvallisuuspäälliköksi on 5.9.2016 alkaen nimitetty FM Jyrki Tiihonen. n Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy. Hän siirtyy Kiiltoon Euroopan kemianteollisuuden kattojärjestön Ceficin palveluksesta. Maria Törn Ari Laitala Timo Lahti VTT n Filosofian tohtori Tiina Nakari-Setälä on nimitetty VTT:n Luonnonvaraja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen tutkimusjohtajaksi. Lindfors siirtyy Hiabiin HiQ Finlandista, missä hän on toiminut marraskuusta 2013 lähtien HiQ Finlandin liiketoiminnan strategiaja kehittämisjohtajana. Ekokemistä tulee liiketoimintayksikkö Fortum-konsernin City Solutions -divisioonaan
Uusiouutiset 6/2016 41
Entä segment manager, devaaja tai sharepointtaaja, joka viihtyy konepellin alla koodaten. Termiä ei saa suomentaa ”moniosaajaksi”, ellei halua koko hommafoorumia niskaansa. Kieltä taitamattomille termit on syytä selittää, ettei niitä erehdy käyttämään tavalla, jonka seurauksena kuka tahansa voisi tulla valituksi. n Kiertolainen Full Stack Bäckendari. Sellaiseksi kannattaa palkata ADHD-nuori, joka ei pysyisi toimistotuolilla keikuttelematta sen jousta pilalle. Varsinkin ne, joiden elämäntyönä on kantaa rakennekynsiä ja näyttää sievältä, eivät suin surminkaan hae sellaiseen työhön, jota kuvataan rasvamontulla tai haalarihommilla. 42 Uusiouutiset 6/2016 Kiertolainen Hakua hakiessa T yöpaikan vaihtaminen piristää, tai paremminkin piristäisi, nuukahtanutta uraa. ”Feissari” on koodattu tarkoittamaan katukauppiasta. Totuus on se, ettei työhakuilmoituksia ole tarkoitettu kaikille työnhakijoille, vaan palkkaajan sukulaisille, kavereille ja saman loosin jäsenille. Ensimmäinen este urautuneen uran vaihtamiselle iskee silmille jo ilmoituksia lukiessa. ”Back End” on johdettu termistä ”Black End”. Varsin hyvä seula saadaan käyttämällä akronyymeja. Tästä erotuksena on introverttia tarkoittava ”Front End”. Erinomaisen hyvän sukulaisseparaattorin saa myös käyttämällä amerikkaa. Jos ja kun et ymmärrä ilmoitusta, tiedät paikan jo menneen. Sen vuoksi ilmoituksiin laitetaan niin paksu kerros koodia, ettei tavallinen kuolevainen ymmärrä hakea ihan tavallista toimistotyötä, jossa aikaa vietetään kokoustaen ja kahvia juoden aivan samalla tavalla kuin niissä muissa tuhansissa ja taas tuhansissa muissa työpaikoissa. ”Full Stack” tarkoittaa samaa kuin Jack(ass) of all Trades. Suurinta osaa ammattinimikkeistä ei edes tunnista saatikka sitten ymmärrä. Neljäs termi on tarkoitettu kuvaamaan toimistossa viihtymätöntä ekstroverttiä. Pappi, lukkari, talonpoika, kuppari – nämä nimikkeet vielä ymmärtää, mutta mitä tekee etuputsari, pre-sales architect, agile/devops. Myös Finglish, suomitettu englanti, käy vieraiden karkotteesta. Jos alalla ei ole omaa munkkilatinaa ja niistä väännettyjä slangitermejä, voi vallan hyvin ryhmitellä satunnaisesti valittuja aakkosia. Fronttarilla on yleensä asiakastapaamiset mahdollistava habitus erotuksena ”Back End” -quasimodoista. Kukaan ei oikeasti tiedä, mitä pimeässä nurkassa tehdään. Sukulaissuuntaus saadaan keksimällä työlle nimike, jota harva ymmärtää. Karsit kaikki sekokieliset ja huomaat, että oma vanha ja nuutunut työpisteesi on kuitenkin se kaikkein parhain. Alan introverttien annetaan puuhastella ykkösten ja nollien parissa mitään järkevää lopputulosta odottamatta. Varmemmaksi vakuudeksi kannattaa käyttää isoja kirjaimia, sillä niillä muukalaiset saa nujerrettua helpommin. Jotta serkku, ja ainoastaan serkku, osaa hakea työtä, kannattaa siistiä toimistotyötä mainostaa fiktiivisillä ja likaisilla konepelleillä. Sanoja ”Full Stack”, ”Back End” ja ”Front End” voi ripotella pitkin ja poikin työpaikkailmoitusta