Uusiouutiset 6/2018 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6|2018 MUOVIROSKA POIS ITÄMERESTÄ JÄTEHUOLTO VUONNA 2030 TALOSAUNAT JAKOON! PÄIVI KOSUNEN: KIERTOTALOUDESTA AHAA-ELÄMYKSIÄ
-KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. SUOMEN SUURIN ENERGIA-ALAN AMMATTILAISTAPAHTUMA. Ker??mme J?TERASVAT sek. THE ENERGY EVENT OF FINLAND. ENERGIA 2018. energiamessut.fi | Messut avoinna: ti-ke klo 9-17 ja to klo 9-16. MESSUT KONGRESSIT SEMINAARIT Because we have only one planet. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys kun haluat laittaa j?terasvojesi ker?ysasiat kuntoon. KATSO OHJELMA JA LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU: energiamessut.fi. LÖYDÄ TULEVAISUUDEN OIKEAT ENERGIARATKAISUT
Kassin koko on 38 x 42 senttiä ja siinä on tukevat kantohihnat. TILAA UUSIOUUTISET sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi puh. Uutena tilaajana saat lahjaksi Uusiouutiset-lehden kestokassin, vaikkapa mukaan kauppareissuille. (03) 4246 5370 tai www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaus kouluille 49 € Tee tilaus täällä: www.aikakauslehdet.fi/kouluille Tilaa Uusiouutiset jo tänään! Osallistut arvontaan, jossa voit voittaa yhden yön lahjakortin Haikon Kartano & Spa -hotellissa kahdelle! Uusiouutiset tarjoaa monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: • kestävään raaka-ainehankintaan • ekologiseen tuotesuunnitteluun • resurssiviisaaseen tuotantoon • vastuulliseen kuluttamiseen • kierrätysja jätehuoltovaiheeseen. Ku va t: Ha iko n Ka rta no . Arvonta suoritetaan lokakuun ensimmäisellä viikolla ja voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. UU_tilaus18_a4.indd 1 14.9.2018 8.39. TILAUSVAIHTOEHDOT • Kestotilaus 89 €/vuosikerta – Kahdeksan painettua numeroa joka vuosi + sähköinen uutiskirje • Määräaikainen vuositilaus 99 €/vuosikerta – Kahdeksan painettua numeroa + sähköinen uutiskirje • UU-digin kestotilaus 79 €/ vuosikerta – Kahdeksan digilehteä joka vuosi + sähköinen uutiskirje • UU-digin määräaikaistilaus 89 €/vuosikerta Kahdeksan digilehteä + sähköinen uutiskirje Arvontaan osallistuvat kaikki syyskuun loppuun mennessä tehdyt uudet tilaukset
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Hannu Hurtig, 050 516 8000 hannu.hurtig @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 29. Näin kirjoittaa Sitran kiertotalous-avainalueen asiantuntija Nani Pajunen kolumnissaan. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 32 SIT RA AN NA MA RI TO LO NE N / KA SK AS ME DIA LE EN A JO UT SE N 4 UUSIOUUTISET 6|2018. SISÄLTÖ 6|2018 Talosaunat jakoon! Rakennusten tilat kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Tarvitsemme pian uuden muovi talouden, kirjoittaa kierto talouteen ja materiaalien prosessointiin keskittyvää tiimiä VTT:llä johtava Maija Pohjakallio. 18 40 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Remeo investoi lajittelulaitokseen 14 Jätehuolto vuonna 2030 16 Kiertotalousnimiset: Outi Pakkanen 17 Työnsä taitajia: Päivi Kosunen 18 Kolumni, Nani Pajunen: Talosauna jakoon 20 Puu pystyy! 22 Tulevaisuus tehdään kaupungissa 26 Kiertotalousalue etenee Kangasalla 27 Raskas liikennekin tankkaa biokaasua 28 Taloja tulostimesta. Jäte astia, joka näyttää muovikääreen matkan mereen. Puisia tuotepakkauksia. Kontissa eläviä mikrobeja ahmimassa muoviroskaa. 30 Akkumineraalit: Kierrätys ei riitä 32 Uuden muovitalouden rakentamisella on kiire 34 "Ympäristö unohtui jätelaista" 34 Tapahtumia 38 Helsinki säästi miljoonia 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Tokiosta Turkuun 43 Mediakortti Osateemoina kestävät kaupungit ja rakentaminen, kestävä liikkuminen sekä bioja jäte-energia. Nämä ideat voittivat Meriroskahaasteen
Makuuhuonetta sulostutti sammalvuode kuin oravalla konsanaan. Chicagon ympäristökeskuksen suunnittelu pohjautui teollisuuden sivuvirtoihin. KUIN LINTU PESÄÄNSÄ T yttäremme oli muutama vuosi sitten siinä iässä, että hän tahtoi rakentaa majan. Ilman rakennustarpeita hänen oli tyydyttävä siihen, mitä piha ja lähimetsä tarjosivat. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 6|2018. Vaikka rakentaminen on työvoimavaltaista, säästöjä syntyy materiaalikuluissa. Rakennuksen estetiikka riippuu siitä, minkälaisia materiaaleja on tarjolla. Kävyillä kokkailtiin. Elinkaariarviot osoittavat rakentamistavan hyödyt ympäristölle. Oveksi tytär oli haalinut muutaman jämäkän oksan. Viime kesän Wascon-konferenssissa (Lue juttu tapahtumasta sivulta 37.) oivalsin, että pieni majanrakentaja sovelsi kiertotalouteen sopivaa, arkkitehti Jeanne Gangin lanseeraamaa rakentamisparadigmaa nimeltä Form follows availability, jossa rakennuksen muoto noudattaa saatavilla olevia materiaaleja. Tarvitaan myös esteettistä kulttuuria, joka sallii sen, etteivät kiinteistöt näytä uusilta ja kiiltäviltä. Denverissä hevostalli rakentui suunnittelijan ja purkajan yhteistyönä vanhoista rautatievaunuista. Winnipegissä erään kiinteistön suunnittelu pohjautui sille, minkälaisia elementtejä saataisiin alueella purettavasta rakennuksesta. Avokeittiön kalusteina toimivat lähipuiden paksut juuret ja muutama kanto. Tarvitaan tietopankkeja, suunnittelua ja riskinarviointia siitä, täyttävätkö uusiomateriaalit turvallisuusstandardit ja kuka on vastuussa mistäkin vaiheesta. Gorgolewski muistuttaa, että tarvitaan uudenlaista, integroitunutta ja syklistä rakennusprosessia, jossa mukana ovat purkuoperaattorit ja uusiomateriaalikauppiaat. Majan kattona tuuhean kuusen alimmat oksat kaartoivat vehreinä sopivasti tyttäremme hiustupsujen korkeudella. Kyllästyttyään odottamaan, että me vanhemmat olisimme saaneet aikaiseksi hankkia rautakaupasta tarvittavat laudat ja naulat, tyttö tarttui itse hommiin. Kehittyvät maat rakentavat parhaillaan uusia kaupunkialueitaan. Bostonissa asuintaloja on tehty puretun moottoritien osista. Katsomuksessa rakentaja etsii materiaalit paikallisympäristöstään kuin lintu pesäänsä varten. Vuodesta 1990 tähän päivään Iso-Britannian kokoinen maa-alue on muutettu rakennuksiksi. Uudet kokeilut ja paradigmat ovat tervetulleita, jos mielimme toteuttaa eksponentiaalisesti kasvavan väestön kaupungistumisen niin, että maapallon kantokyky sen kestää. Materiaalikeskeisessä lähestymistavassa suunnittelu lähtee saatavilla olevien materiaalien identifioinnista. 50 vuoden päästä urbanisaatio alkaa olla valmis, joten juuri nyt on kullanarvoinen hetki vaikuttaa resurssienkäytön minimoimiseen. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 28.9.2018 Tarvitaan esteettistä kulttuuria, joka sallii sen, etteivät kiinteistöt näytä aina uusilta ja kiiltäviltä. Muutaman päivän puuhasteltuaan hän kutsui meidät majansa tupareihin. Wasconissa Ryersonin yliopiston professori Mark Gorgolewski kertoi kirjastaan Resource salvation: the architecture of reuse sekä kokoamistaan uusiokäyttöesimerkeistä
Jo 40 kauppaa Hävikkiruokasovellus tuli ensimmäisenä käyttöön ravintola-alalle, mutta ResQ on tahtonut tuoda sen nopeasti myös ruokakauppoihin. Jyväskylän Nykyteatteriyhdistys ry: ”Miltä nyt tuntuu?” -somekampanja tarjoaa huumorin kautta uuden lähestymistavan ilmastonmuutoskeskusteluun. K-KAUPAT ovat onnistuneet pienentämään ruokahävikkiään yhteistyössä ResQ Clubin kanssa, hävikkiruokasovelluksen avulla. Syyskuussa ResQ Club -hävikkiruokasovellusta hyödyntää jo yli 40 K-ruokakauppaa ympäri Suomea. Jokainen finalisti saa 10 000 euroa kokeilurahaa ja pääsee mukaan loppuvuoden kehitysohjelmaan. 6. K-ryhmän ensimmäiset kaupat ottivat sen käyttöön toukokuussa. Kaupan osuus kokonaishävikistä on 18 prosenttia ja kotitalouksien 35 prosenttia. K-ruokakauppias Harri Mattinen aloitti ResQ Club -ruokakassien myynnin kaupoissaan toukokuussa. Jalkapalloseura Hercules ry: Lähirähinälähettiläät pienentävät liikunnan ilmastopäästöjä aktivoimalla ihmisiä lähiliikuntapaikoille. Osassa sovelluksen käyttöönottaneista K-ruokakaupoissa ruokahävikki on saatu vähennettyä noin kuudesosaan entisestä. Nuoren Voiman Liitto ry: LitAdvisor-sivusto innostaa ihmisiä valitsemaan lentomatkailun sijaan elämyksellisen ja yhteisöllisen lukumatkailun. Tässäkin myynnissä seuraamme tarkasti elintarvikelakia”, hän korostaa. Vasta tämän jälkeen elintarvike kelvoton biojäte voidaan hyödyntää energiantuotannossa. 10. Hävikkiviikolla vinkkejä K-ryhmä oli mukana syyskuussa vietetyllä Hävikkiviikolla jo kuudetta kertaa. Sovelluksen avulla ruokakaupat voivat myydä kuluttajille ruokaa, joka lähestyy päiväystään. MLL Laajasalo ry: Lelutohtori-konsepti tarjoaa kohtuukulutuskasvatusta. ”Sovellukseen ei laiteta syömäkelvotonta ruokaa myyntiin. K-ryhmä vähentää ruokahävikkiä ennaltaehkäisevästi. Eettisen kaupan puolesta ry: Lempivaatteeni-kampanja innostaa kantamaan niitä ylpeinä uuden ostamisen sijasta. Finalistit kehittävät ja kokeilevat uusia tapoja innostaa suomalaisia elämään kestävää arkea. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ KE SK O Maapalloliigan finalistit valittu 66 HAKIJAN JOUKOSTA on nyt valittu kymmenen finalistia Sitran Maapalloliigaan. Maan ystävät ry: Ilmastosankari Joulupukki -viestintäkampanja nostaa ilmastonmuutoksen eduskuntavaaliteemaksi. 3. Pisimmälle ideansa vienyt joukkue palkitaan 20 000 eurolla helmikuussa 2019. 4. 2. 8. Kaupassa päivän hävikki on muuttunut kolmesta ostoskärrystä puolikkaaksi kärryksi”, sanoo Mattinen. SOVELLUS VÄHENSI KAUPAN RUOKAHÄVIKKIÄ . K-ryhmän tavoite on minimoida omasta toiminnasta aiheutuva ruokahävikki ja hyödyntää biojäte. Lue lisää: https://www.k-ruoka.fi/havikkiviikko 6 SC AN ST OC KP HO TO UUSIOUUTISET 6|2018 6. ”ResQ:n kautta myin kaupoissani elokuussa 452 ruokakassia. 5. Kaikkiaan maailman ruoasta 25– 30 prosentin arvioidaan päätyvän roskiin. 1. ”Alkuvaiheessa mukana oli vain pääkaupunkiseudun K-Marketeja, mutta nyt toiminta on jo valtakunnallista”, kertoo ResQ Clubin kehitysjohtaja Antti Tuomola. Winter Cycling Federation ry: Toimintamalli kannustaa kuntapäättäjät talvipyöräilemään ja kerää kokemukset dokumenttielokuvaksi. 7. Yhteys ry: Vapaaehtoistyön IIDA -mobiilisovellus tarjoaa helpon väylän ilmastoahdistuksesta kohti konkreettisia tekoja. Save Pond Hockey ry: Ilmastoseikkailupäivä, jonka aikana pelataan pipolätkää luonnonjäällä ja kannustetaan ilmastotekoihin. Näiden toimien jälkeen tuotteiden hintaa voidaan alentaa ja tuotteita voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Toimia ovat esimerkiksi myyntiä ennustavien tilausjärjestelmien hyödyntäminen, tehokas logistiikka, henkilökunnan koulutus ja pakkausominaisuuksien optimointi. 9. Soinin 4H-yhdistys: Kuluttajalähtöinen palkkioja motivointijärjestelmä muovin kierrätysongelmaan. Kaupat kokoavat ruokakassiin viimeistä käyttöpäivää lähestyvät tuotteet, ja kassit myydään sovelluksen avulla asiakkaille alennettuun hintaan. ResQ aloitti yhteistyön ensimmäisten K-ruokakauppojen kanssa toukokuussa
. Yhtiön mukaan materiaali vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia, sillä raaka-aineesta on biopohjaista 98 prosenttia. Keitä seuraksi kattilallinen täysjyväspagettia. Stora Enson DuraSense-biokomposiitin muoviosa on valmistettu kuusesta ja sokeriruo’osta. Näin monta tonnia kiinteitä luonnonvaroja tekstiiliteollisuus kuluttaa globaalisti. Ei hätää. Käsinmaalattujen yksityiskohtien lisäksi autoa koristivat lukuisat erikoistehosteet kuten LED-valot ja erikoistuunatut penkit. Ensimmäinen etappi vei auton Alahärmän Power Truck Show’hun, jossa erikoisjäteauto herätti heti huomiota voittaen messujen kunniapalkinnon. Pieni mukaan kaikki kastikkeeseen sopivat rippeet ruokakaapista. Ensimmäinen biokomposiitista valmistettu tuotesovellus on Stora Enson ja Orthexin yhteistyönä kehittämä keittiövälineiden sarja. Sekoita sauvasekoittimella, ja mausta esimerkiksi valkosipulilla, paahdetulla paprikajauheella ja chilillä. 100 000 000 ARVIOLTA 25-30 PROSENTTIA MAAILMAN RUOASTA PÄÄTYY SYÖMÄTTÄ ROSKIIN. The Kierrätysnaattori poikkeaa ulkoasultaan tyypillisistä pakkaaja-autoista. Keitä aineksia vartin verran sekoitellen. Kypsyivätkö tomaatit liikaa. "Halusin itse kokeilla, miltä tuntuu ajaa tuollaista hyvin uudenlaiseen tekniikkaan perustuvaa jäteautoa”, Salermo kertoo. Esimerkiksi nuutuneet vihannekset, einesten loput ja juustot. Lietteiden keskitetyn eli kunnan järjestämän kuljetuksen on todettu esimerkiksi Kemiönsaaressa parantaneen tyhjennyksien ja käsittelyn kontrollia. Näin lukee L&T Ympäristöpalvelulle tuunatun erikoisjäteauton kyljessä, kun se kaartelee pitkin Suomea rekrytoimassa tulevaisuuden jätekuljettajia. Puu taas saadaan puutuotteiden ja sellun valmistuksessa syntyvistä sivuvirroista. Jäljelle jääneen spagetin voit katkoa, ja hyödyntää seuraavan päivän salaatissa. Ensimmäisen matkan The Kierrätysnaattorilla taittoi L&T:n toimialajohtaja Petri Salermo. HÄVIKKIHERKKU Pasta ylikypsistä tomaateista (Ylikypsiä) tomaatteja (Nuutuneita) vihanneksia (Eineksiä) (Juustonkannikoita) Paprikajauhetta Chiliä Valkosipulia Täysjyväspagettia Petri Salermo tarttui ”The Kierrätysnaattorin” rattiin JA KAIKEN LISÄKSI tämän ajamisesta maksetaan. Uusiouutiset kertoi kesäkuussa, että jopa 120 000 kuutiota sakoja umpikaivolietettä jää viemättä asianmukaiseen käsittelyyn Lounais-Suomessa. Salo ei halua kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen SALON rakennusja ympäristölautakunta päätti elokuussa vastoin esitystä, ettei Salossa ole syytä siirtyä kunnan järjestämään lietteenkuljetukseen, vaikka asiaa valmistellut ympäristösuojelupäällikkö tätä esitti, kertoo Turun Sanomat. Stora Enso uskoo voivansa biokomposiittien avulla laajentua uusille markkinoille, joita perinteisesti hallitsevat muovit. SC AN ST OC KP HO TO L& T 7 UUSIOUUTISET 6|2018. Orthexin GastroMax Bio -tuotteissa käytetään puukuituun yhdistettynä sokeriruokoa. Poista pilalle menneet kohdat, ja kuutioi käyttökelpoiset osat kulhoon. Kemiönsaaressa käsittelyyn päätyneen lietteen määrä kaksinkertaistui kuljetusjärjestelmän vaihduttua kunnan järjestämään. The Kierrätysnaattorin tarkoitus on tuoda näkyvyyttä L&T:lle kuljetusalalla ja houkutella potentiaalisia kuljettajia kiinnostumaan työstä. Nykyisin kuljetukset hoituvat Salossakin kiinteistön haltijan järjestämänä, eikä kukaan seuraa, minne lietteet kipataan. Määrä on kolminkertaistumassa vuoteen 2030. Syksyn kiertueen jälkeen The Kierrätysnaattori lähtee kiertoon myös tuotannon puolelle, jolloin L&T:n kuljettajat pääsevät kokeilemaan sitä. Tammikuussa paljastui esimerkiksi tapaus, jossa lietteitä oli tyhjennetty Enäjärveen johtavaan ojaan. Biokomposiitissa voidaan jatkossa käyttää myös kierrätettyjä polymeerejä. Syksyn aikana auto liikkuu Pohjanmaalta alkavalla kiertueella ja piipahtaa monenlaisissa tapahtumissa kuten Valkeakosken Hakan jalkapallo-ottelussa ja Sotilasjuoksuissa Parolassa. Biokomposiittia kotiin PIAN kotoasi voi löytyä hammasharja, jakkara, kertakäyttöhaarukka ja puutarhapöytä, jotka on kaikki valmistettu puuta ja biomuovia yhdistelevästä biokomposiitista. Auto ei ole mikä tahansa jätepakkari, vaan Scanian uusinta mallia oleva The Kierrätysnaattoriksi ristitty menopeli
Meillä on tarjota myyjille valmiita malleja, kuinka myyntiprosessi julkisorganisaatiossa hoidetaan, joten sitä ei tarvitse miettiä. Carlsberg haluaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä Together towars zero -ohjelmallaan (Yhdessä kohti nollaa). Tarkoituksena on vaihtaa uusiomuoviin myös muualla vuoden 2019 aikana. Ainoastaan kantokahva on muovinen. Myyntiä voi kokeilla riskittömästi vaikka yhdellä tavaralla, eikä tarvitse olla aiempaa kokemusta nettihuutokaupasta”, Kallunki selittää. Kiertonet.fi-palvelu perustuu kiertotalousajatteluun ja vastuullisuuden edistämiseen. . Pullon ulkopintaan suihkutettava Karcoat-pinnoitus suojaa kolhuilta ja kaksinkertaistaa pullon eliniän niin, että pullo voidaan täyttää uudelleen peräti 50 kertaa. Uskomme, että kaikki pakkaukset voi tehdä kestävämmin, esimerkiksi muovin voi korvata uusiomuovilla ja ehkä tulevaisuudessa biomuoveilla. ”Uusiomuovilla on 60 prosenttia pienemmät päästöt kuin neitseellisellä muovilla. Kierrätysmuovi valmistetaan Ranskassa Carlsbergin tanskalaisella panimolla syntyvästä muovikalvojätteestä ja muista muovikalvoista. Uusiomuovikääre on kuitenkin vain väliaskel kohti kokonaan muovitonta oluttölkkien monipakkausta, jonka yhtiö julkisti 6.9. Myyjäorganisaatioiden työtä helpottaa palvelun perustajan Pekka Kallungin asiantuntemus julkisesta sektorista. Olemme myös kehittäneet kolme vuotta puukuidusta valmistettua olutpulloa, joka tulee Euroopan markkinoille ensi vuonna”, kertoo Carlsbergin kestävyysjohtaja Simon Boas. Kööpenhaminassa. ZerO2 cap -korkki säilyttää oluen Carlsbergin mukaan 15 prosenttia paremmin kuin tavanomaiset korkit. Olutpullon elinkaarta pidentää korkin sisäpintaan painettava pinta, joka absorboi pulloon jäänyttä happea ja parantaa näin oluen laatua. Carlsbergin pakkaus innovaatio pohjautuu siihen, että muovisen kääreen sijasta tölkit liimataan yhteen. Carlsberg laskee innovaation vähentävän yhtiön muovin käyttöä 75 prosenttia eli 1 200 tonnia vuosittain. Niissä moni pakkauksissa, joissa on vielä käytössä muovikääre, yhtiö siirtyy uusiomuoviin. Aasian markkinoilla Carlsberg on ottanut käyttöön uuden pinnoitusmenetelmän uudelleentäytettävissä lasipulloissa. ”Olen itse toiminut hankintapäällikkönä julkisella sektorilla sekä hallintopäällikkönä kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä. Yhtiö lanseerasi uusiomuovisen kääreen ensimmäisenä Ruotsissa oluttölkkien sixpackeihin. ”Tavoitteeseen ei päästä ilman kumppaneita. Haluamme myös kasvattaa markkinoiden kysyntää uusiomuoveille. SC AN ST OC KP HO TO UUSIOUUTISET 6|2018 8. Uutuuskorkkiset pullot ovat tulleet Suomen markkinoille syyskuun alussa. Uusiomuovista valmistettu kääre on mattapintainen. Carlsbergin innovaatio on alumiinisten oluttölkkien monipakkaus, jossa tölkit on kiinnitetty toisiinsa muovin sijasta liimaamalla. Palvelun avulla se saadaan uudelleenkäyttöön toiselle omistajalle, joka voi olla yksityinen henkilö, yritys tai toinen julkinen toimija. Kierrätystavoitteet pakkausjätteille ovat koko ajan yhä tiukemmat”, perustelee Carlsbergin pakkausinnovaatiojohtaja Nanna Harbo. Kunnilla ja kaupungeilla sekä niiden konserniyhtiöillä, kuntatai koulutuskuntayhtymillä ja seurakunnilla on paljon irtainta tai kiinteää omaisuutta, jota se ei syystä tai toisesta enää tarvitse. Palvelua käyttää jo yli 270 myyjäorganisaatiota ja siellä on myyty 10 miljoonan euron arvosta tarpeetonta omaisuutta. Palvelussa myydään aivan kaikkea leikkipuiston kiipeilytelineistä suuriin kiinteistöihin. Carlsbergin kestävyysohjelmaan kuuluu myös siirtyminen etiketeissä ympäristösertifioituun painomusteeseen. Tämä snap pack on tulossa jollakin aikavälillä myös Suomeen. Esimerkiksi Seinäjoen kaupunki on myynyt palvelun kautta päiväkodin kalusteita, ulkovalaisimia, pukukaappeja ja astianpesulinjoja. Kiipeilytelineistä kiinteistöihin JULKISEN sektorin toimijat ovat voineet myydä käytöstään poistuvaa, verovaroin hankittua tavaraa jo kolmen vuoden ajan Kiertonet.fi -palvelussa. CA RL SB ER G CARLSBERG SIIRTYY UUSIOMUOVIIN TANSKALAINEN panimojätti Carlsberg siirtyy käyttämään kierrätettyä uusiomuovia oluttölkkiensä pakkauskääreissä. Tämä vastaa noin 60 miljoonaa muovipussia
Esimerkiksi koliseva jätetilan ovi tai kiinteistön portti kannattaa huoltaa. Näitä lukuja opiskelijat täydensivät kysymällä paikallisilta, pieniltä toimijoilta. Kokeilu on vahvistanut käsitystä siitä, että tyhjennysaikojen pidentämisellä saadaan monia hyötyjä aiheuttamatta juurikaan lisähäiriöitä asukkaille. Poistotekstiilistä vain kolmannes ke rätään nyt talteen. Fortum laajentaa Riihimäen muovijalostamoa FORTUM AVASI syyskuussa uuden käsittelylinjan Riihimäen muovijalostamollaan. Valtakunnallisilta toimijoilta uusiokäyttöön Suomeen saadaan vain 17 prosenttia, kun taas ulkomaille menee 67 prosenttia materiaalista. Tasainen alusta jätetilan ympäristössä helpottaa jäteastian siirtämistä. Lisäksi jotkin kiinteistöt voivat hyötyä kokeilussa testatuista jäteastioista, joiden liikuttelusta aiheutuu vähemmän melua. HSY testasi jäteastioiden tyhjennysajan laajentamista vuosina 2015–2017. Opiskelijat kysyvät, voisiko poistotekstiilille luoda vastaavia materiaalikäyttökohteita kotimaahan. He laskivat suurimpien valtakunnallisten tekstiilikierrättäjien kuten UFFin, Pelastusarmeijan, Fidan, SPR:n ja Reccin materiaalivirtoja. Kiertotalouden Kasvupolun tuomarit valitsivat sparrauksiin osallistuneiden yli 20 yrityksen joukosta voittajiksi Soilfood Oy:n, Soil Scout Oy:n, SFTec Oy:n sekä Koepala Packaging Oy:n. Vuonna 2017 jalostamossa käsiteltiin noin 6 000 tonnia muovijätettä. Kokeilu vaikutti noin 220 000 asukkaaseen, joita pyydettiin antamaan palautetta kokeilun aikana. Opiskelijat päättelevätkin, että olisi kannattavaa suosia paikallisia toimijoita kotimaisuusasteen nostamiseksi. Näin arvioivat Turun ammatti korkeakoulun kiertotalouskurssin opiskelijat. HSY kokeili jäte astioiden tyhjen tämistä kello 5–22 välisenä aikana Helsingissä. SC AN ST OC KP HO TO HS Y . Vertailu kertoo, että paikalliset toimijat ohjaavat poistotekstiileistä suuria toimijoita isomman osan, yhteensä 42 prosenttia, uusiokäyttöön Suomessa. Jäteastioita tyhjennettiin kello 5–22 välisenä aikana, kun normaalisti tyhjennykset suoritetaan kello 7–21 välisenä aikana. Kiinteistö voi myös itse vaikuttaa melutasoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY totesi kokeilunsa perusteella, että jäteastioiden tyhjennyksen aikaistaminen ehkäisee jäteautojen aiheuttamia ruuhkia sekä vähentää jätteen kuljettamisen päästöjä. Jatkossa muovijalostamon käsittelykapasiteetti on noin 30 000 tonnia vuodessa. Recci vie valtaosan keräämästään poistotekstiilistä ulkomaille, jossa se käytetään autotellisuuden materiaalina ja pesukoneiden eristeinä. Kiertotalouden Kasvupolulta seitsemän yritystä finaaliin KIERTOTALOUSYRITYKSET etenevät joukolla valtakunnalliseen finaaliin kisaamaan Suomen lupaavimman kasvuyrityksen tittelistä. Paikalliset toimijat vastaanottavat tekstiililahjoituksia yhteensä 2 737 tonnia. Fortum käsittelee Riihimäellä kaikki Suomessa erilliskerätyt kuluttajamuovipakkaukset. 15 prosenttia talteen kerätyistä poistotekstiileistä poltetaan energiana ja vain 4 prosenttia käytetään materiaalina uudelleen. ”Samalla voimme merkittävästi parantaa jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja muiden kadulla liikkujien turvallisuutta, kun jäteauto ei joudu toimimaan ja esimerkiksi peruuttamaan ruuhkaisilla väylillä”, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Johanna Rusanen. Meluhaittoja voidaan kuitenkin vähentää esimerkiksi muuttamalla jätekuljettajien työtapoja sekä lisäämällä autoihin peruutustutkia ja jäteautojen käyntiääniä vähentäviä kytkimiä. Kasvu Openin maksuttomiin Kasvupolku-ohjelmiin haki tänä vuonna yli 800 yritystä, joista 411 valittiin eri kasvuohjelmiin asiantuntijoiden sparraukseen. Poistovaatteista talteen saadaan noin puolet. Valtakunnallisten, suurien toimijoiden astioihin kertyy valtaosa, eli lähes 21 000 tonnia. Palautteiden perusteella jäteastioiden tyhjennyksestä aiheutuva melu voi häiritä asukkaita jonkin verran. 9 UUSIOUUTISET 6|2018. Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/ soilfood-menestyikiertotaloudenkasvupolulla/ . Tuomaristo on valinnut näiden joukosta sata parasta kasvuyritystä. Tämän verran poistotekstiilejä kerätään tonneina talteen Suomessa. Asukkaiden määrään nähden palautteita saapui merkittävän vähän. 23 657 4 664 tonnia poistotekstiileitä uusiokäyttöön Suomessa 62 PROSENTTIA Suomessa talteen kerätyistä poistotekstiileistä viedään ulkomaille, 20 prosenttia uusiokäytetään Suomessa. Näiden lisäksi valtakunnallinen tuomaristo nostaa Kiertotalouden Kasvupolulta sadan parhaan kasvuyrityksen joukkoon vielä kolme muutakin yritystä. Opiskelijoiden selvittämät toimijat saavat talteen noin kolmanneksen tästä määrästä eli 23 657 tonnia. Vuonna 2018 määrä on todennäköisesti jo 10 000 tonnia. Finaali järjestetään osana Kasvu Open Karnevaalia 24.–25.10.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Lue lisää: https://storage.googleapis.com/ turku-amk/2018/09/tekstiilienuudelleenkaytto-suomessa_ turunamk_yamk.16.4.2018_uusi.pdf Varhain aamulla keräyskierrokselle JÄTEASTIOIDEN tyhjentäminen kannattaa aloittaa jo varhain aamulla. Uusi linjasto kolminkertaistaa muovijätteen määrän, jonka laitos pystyy käsittelemään kierrätysmuoviksi nykyiseen verrattuna. Mukana on sekä vaatteita, kodintekstiilejä että mattoja. Esimerkiksi lumpun keräysjärjestelmät vielä uupuvat Suo mesta. Suomessa syntyy kaiken kaikkiaan noin 72 600 tonnia poistotekstiiliä vuosittain. ”Riihimäen muovijalostamon kapasiteetin laajennus mahdollistaa muovinkierrätyksen merkittävän laajentamisen Suomessa”, kertoo Kalle Saarimaa, Fortumin Kierrätysja jäteliiketoiminnan johtaja. Kasvu Open -kisan finaaliin etenevät Weecos Oy, Globe Hope Oy ja Netled Oy
”Toisella asteella mennään jo paljon syvemmälle pohtimaan raaka-aineiden niukkuuden hintariskejä ja ilmastonmuutosta sekä näiden kytkeytymistä yritysten liiketoimintamalleihin.” "SEIS!" . Sitra palkitsi Liiterin tammikuussa yhtenä vuoden kymmenestä parhaasta kestävän arjen ratkaisusta. Hevosen kuivikelanta sopii polttoaineeksi erityisesti biopolttoaineita käyttäviin voimalaitoksiin. Lajittelussa alakoululaiset saavat vinkkejä puhuvilta raaka-aineen lajittelu pisteiltä. Laiteja palveluvalikoiman, hinnat ja lainauspisteet näet osoitteesta: palvelu.liiteri.net Hevosenlantaa Kotkan biovoimalaan KOTKAN ENERGIA ja Fortum ovat kokeilleet elo-syyskuun aikana hevosen kuivikelantaa energiantuotannossa Hovinsaaren biovoimalaitoksella. Syksyn Yrityskylä-oppimiskokonaisuudet käynnistyvät lokakuussa ympäri Suomea. . Samalla mietitään, mikä merkitys yritysten toiminnalla ja investoinneilla on ympäristöasioihin”, kertoo TATin kiertotalousasiantuntija Päivi Kosunen. Hevosen kuivikelanta täydentää polttoainepalettia. Pientä vuokraa vastaan palvelusta saa monenmoiset sähkötyövälineet, puhdistusja siivouslaitteet, sähköpolkupyörät sekä muut vimpaimet, joita kotona voi tarvita. Palvelussa on mukana yli 80 tallia pääkaupunkiseudun ympäristöstä. Siellä harjoitellaan kansainvälistä kaupankäyntiä, neuvottelutaitoja ja toisten kohtaamista. Fortum selvittää mahdollisuuksia laajentaa palvelua myös muualle Eurooppaan. Lainaa Liiteristä! JAKAMISTALOUSPALVELU Liiteri on vaihtoehto kodinkoneitten omistamiselle. ”Kuudesluokkalaisten kanssa aloitetaan tutuista asioista ja omasta elinpiiristä. Keväällä Järvenpäähän saatiin vakituinen ympäristölupa kuivikelannan hyödyntämiselle. Kosunen valmistelee kiertotalousaiheista oppimateriaalia myös Bisneskursseille, lukioiden ja toisen asteen opiskelijoille ja opettajille. Mietitään omia kulutustottumuksia ja tutustutaan yritysten ympäristöystävällisiin liiketoimintamalleihin. Maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu Yrityskylä tavoittaa jo noin 70 000 oppilasta lukuvuoden aikana. Yrityskylissä nuoret ratkaisevat tehtäviä ja ongelmia, joiden käsikirjoitukseen on saatu inspiraatio alueen oikeilta yrityksiltä. Yhdeksäsluokkalaisten Yrityskylä laajenee jo globaaliksi. Laitos käyttää polttoaineenaan metsähaketta, kuorta, purua, metsäteollisuuden sivutuotteita, jyrsinturvetta ja kierrätyspolttoaineita. Fortum aloitti hevosen kuivikelannan testauksen Järvenpään voimalaitoksellaan vuosi sitten. Jos taas vaikkapa muovipakkausjäte sujahtaa oikeaan eli muoviastiaan, ahkera lajittelija saa palkkioksi iloisen huikkauksen: ”Jee!” Samalla astia valistaa, mitä kaikkea muoviroskasta voikaan valmistaa. Hevostalleille Fortum HorsePower –palvelukonsepti tarjoaa ratkaisun kuivikeja lantahuoltoon. ”OLETKO varma, että roskaasi ei voi lajitella mihinkään muualle?” Näin huudahtaa roskis, tai oikeastaan raaka-aineen lajittelupiste, lapsia ja nuoria opastavassa Yrityskylässä, jos roska on sujahtamassa sisään sekajäteluukusta eikä materiaalit kierrätykseen ohjaavista lokeroista. Yrityskylät opettavat peruskoulun kuudensille ja yhdeksänsille luokille yhteiskunnallisia, taloudellisia ja työelämän taitoja elämyksellisellä ja vuorovaikutteisella tavalla. SC AN ST OC KP HO TO SC AN ST OC KP HO TO TA T/ FA NT AS IA WO RK S UUSIOUUTISET 6|2018 10. Yrityskyliä on rakennettu yhteistyössä yritysten, kuntien ja esimerkiksi jätehuoltoalan toimijoiden kanssa alaja yläkoululaisille jo kahdeksalle alueelle JOTAIN LAINATTUA Suomessa. Uusioraaka-aineiden arvostusta korostava, puhuva roskis on vain yksi elementti Taloudellisen tiedotustoimisto TATin koordinoimissa Yrityskylissä. Liiterin suosituimpien lainattavien listalla ovat tekstiilipesuri, höyrypuhdistin sekä akkuporakone. Nyt lapset ja nuoret pääsevät eläytymään myös kiertotalousaiheisiin tehtäviin, sillä Sitran tuella TAT on alkanut kouluttaa Yrityskylissä kiertotalousnatiiveja. Oppilaat pohtivat esimerkiksi, miten ruokahävikkiä voi välttää tai miten rakentaa elinkaareltaan kestävä, joustava ja muunneltavissa oleva puukoulu. Kahden hevosen vuoden aikana tuottaman kuivikelannan energiamäärä vastaa omakotitalon lämpöenergian vuosikulutusta
THE ENERGY EVENT OF FINLAND 23.-25.10.2018, Tampere Osastolla E700. http://epanet.pbe.eea.europa.eu/ fol249409/ig-green-and-circular-economy/ discussion-paper_turning-waste-secondary-materials Kiertotalouden kärjessä II – Ratkaisuja tekstiilien kiertoon JULKAISTU: Tänään 28.9.2018 JULKAISIJA: Suomen Tekstiili ja Muoti ry KERTOO: Julkaisu esittelee 11 suomalaista tekstiilien kiertotalouden mahdollisuuksiin tarttunutta yritysesimerkkiä. Tapausesimerkkeinä on käytetty ruokajätettä, kriittisiä raaka-aineita, muoveja, biomassoja sekä rakennusja purkujätteitä. Sovi tapa amin en Markkinoiden edistyksellisimmät optiset lajittelijat muovien, kuitujen sekä metallien erotteluun. Se auttaa ymmärtämään ympäristökysymysten aiheuttamia reaktioita ja tarjoaa välineitä omien ja yhteisten tunteiden käsittelyyn. Ryhmä summaa, että kierrätyksen haasteet voi jakaa viiteen päätekijään: uusioraaka-aineiden markkinat, kierrätyksen laadun varmistaminen, yhteistyö ja tiedonvaihto ketjun osapuolten välillä, lainsäädäntö sekä rahoitus. https://www.stjm.fi/uutiset/ kiertotalouden-karjessa-ii-julkaistaan-28-9-2018/ Teuton Z55 on tehokas diesel-käyttöinen, 1-roottorinen mobiilimurskain. Penope Oy Enerec Tupalankatu 9, 15680 Lahti p. Ryhmä on tarkastellut yhdeksää tapausesimerkkiä jätteiden kierrätyksestä eri maissa. Omista kiertotalouskäytännöistään kertovat Touchpoint, Infinited Fiber Company, Spinnova, Finarte, Finlayson, Muotikuu, Costo, Remake, TAUKO, Vaatepuu ja Emmy Clothing. Helsingin yliopiston ympäristöasioiden tutkija Panu Pihkalan kirja on ensimmäinen suomenkielinen teos ympäristöahdistuksesta. http://www.kirjapaja.fi/media/tiedotteet/20171121-panupihkalan-teostarjoaa-apua-ymparistoahdistukseen/ Turning waste into secondary materials on the way towards a circular economy JULKAISTU: Heinäkuussa 2018 JULKAISIJA: European Network of the Heads of Environment Protection Agencies (EPA Network) KERTOO: Euroopan ympäristökeskusten verkoston kiertotalousryhmä on julkaissut keskustelunavauksen siitä, mitkä asiat estävät yhteiskuntia arvostamaan jätettä raaka-aineena. Ahdistuksen kohtaaminen kuitenkin auttaa. Kirjan loppuosa esittelee myös toivon pilkahduksia. Teos on jatkoa keväällä 2017 ilmestyneelle ensimmäiselle osalle. Sovi messutapaaminen kanssamme jo ennakkoon, Nähdään Energia 2018-messuilla! Lisätietoja www.enerec.fi Saksalaiset laadukkaat mobiilirumpuseulat kovaan käyttöön. Ympäristöahdistus ja toivo JULKAISTU: 2017 JULKAISIJA: Panu Pihkala, kustantaja Kirjapaja KERTOO: Kuvat valtamerten jättimäisistä muoviroskalautoista ja uutiset ilmastonmuutoksen hurjistuttamista sääilmiöistä ja päättäjien aikaansaamattomuudesta voivat herättää surua ja ahdistusta. 03 87 877, info@enerec.fi www.enerec.fi Suunnittelemme ja toimitamme asiakaskohtaisia ratkaisuja, jotka perustuvat maailman johtavien laitevalmistajien teknologiaan. Pihkalan mukaan ympäristöongelmien henkisiä seurauksia on pitkään aliarvioitu. LUE NÄMÄ Päin helvettiä. Kiinnostavien yritysesimerkkien lisäksi julkaisussa on esitelty kiertotalouden tekstiilija muotialalle luomia mahdollisuuksia
Jätteet erotellaan laitoksessa automaat tisesti muun muassa optisten erottimien ja mahdollisesti teko älyrobotiikan avulla. REMEO INVESTOI LAJITTELULAITOKSEEN Remeo rakentaa Vantaalle laitoksen, joka nostaa jätteistä eroteltujen uusiomateriaalien kierrätysastetta noin 50 000 tonnilla vuosittain. Meille on tärkeää uusiomateriaalien korkea luokkaisuus, jotta ne pystytään aidosti käyttämään teollisuudessa uudelleen raakaaineina. ELINA SAARINEN, REMEO, KUVAT UUTISIA Jopa 180 000 tonnia jätteitä Kierrätyslaitos sijoittuisi suunnitelmi en mukaan Vantaan Långmosseber genin voimalaitoksen itäpuolelle noin viiden hehtaarin alueelle. Laitoksen käsittelylinjojen kapasiteet ti olisi yhteensä jopa 180 000 tonnia. Rakentamisen on tarkoitus alkaa alkukesästä 2019. Remeo on allekirjoittanut tontista esisopimuk sen maanomistajan kanssa ja käynnis tänyt ympäristövaikutusten arviointi menettelyn (YVA), joka valmistunee ensi vuoden alkuun mennessä. S uomalainen ympäristöhuol toalan yritys Remeo Oy aikoo investoida noin 20 miljoonaa euroa kaupan, teollisuuden, elinkeinoelämän ja rakentamisen jätteiden hyödyntämisen tehostami seen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, laitos otetaan käyttöön kesällä 2020. Yritys pitää sijaintia valtaväylien varrella ja lähellä muita kiertotalouden toimijoi ta erinomaisena. Tämä edistäisi merkit tävästi kiertotalouden toteutumista Suomessa”, Lielahti sanoo ja jatkaa: ”Kiertotalousfilosofian mukaan kierrätettävät materiaalit kannattaa käsitellä mahdollisimman lähellä nii 12 UUSIOUUTISET 6|2018. Suunnitelman mukaan laitoksella voidaan käsitellä mekaanisesti jopa kolmannes pääkaupunkiseudulla syntyvistä rakennusteollisuuden sekä kaupan ja teollisuuden jätemateriaa leista, joista merkittävä osa käsitellään nyt muualla Suomessa tai Virossa. . Hankkeesta vastaava Remeon ma teriaalien ja laitostoiminnan kehittä misen johtaja Mauri Lielahti kertoo, että hankkeen käynnistymiseen on vaikuttanut moni seikka, yhtenä tärkeimmistä se, että teollisuudessa alkaa olla kysyntää puhtaille, laaduk kaille uusiomateriaaleille: ”Teemme laitoksen suunnittelu prosessia ja teknologiavalintoja käsi kädessä materiaalien loppukäyttäjän eli teollisuuden kanssa. Yritys tahtoo rakentaa Vantaan Långmossebergeniin, lähelle Vantaan Energian jätevoimalaa, kaksilinjai sen jätteenkäsittelylaitoksen, josta saataisiin mahdollisimman hyvälaa tuista materiaalia teollisuuden raaka aineeksi ja materiaalikierrätyksen tarpeisiin
Pyrimme paikallisten, suomalaisten ratkaisujen syntymiseen.” 30 prosenttia kierrätykseen Laitokseen tulee kaksi linjaa. Kuntaomisteinen Oulun Energia kertoi kesällä rakentavansa Oulun Ruskoon noin 15 miljoonan euron lajittelulaitoksen teollisuuden ja kaupan sekä rakentamisen ja purkamisen jätteille. Yrityksellä, tai sen edeltäjillä, on pitkä tausta jätehuollon kehittämisessä. Pääkaupunkiseudulla ei ole tällä hetkellä riittävästi käsittelykapasiteettia tällaisille jätteille. Tavoitetaso nousee niin korkealle, että investointipäätöksiä on tultava lisää. ”Olemme tehneet tarkkoja analyysejä nykyisistä materiaalivirroista. Suunnittelussa lähdetään siitä, että saamme laitoksesta ulos korkealuokkaisia materiaaleja. Yrityspuolella lajittelulaitoshankkeisiin investoi nyt Remeo Oy. Remeo Oy aikoo investoida noin 20 miljoonaa euroa kaupan, teollisuuden, elinkeinoelämän ja rakentamisen jätteiden hyödyntämisen tehostamiseen. Hän korostaa kierrätyslaitosinvestoinnin edellyttävän, että koko materiaaliketjuun löytyy oikeat kumppanit. . Viikin laitoksella Helsingissä on pilotoitu muun muassa maailman ensimmäistä jätealan tekoälyrobottia jo silloin, kun tekoälystä puhuttiin vielä lähinnä tieteis elokuviin kuuluvana ilmiönä. Lielahden mukaan laitokseen voisi hyvin sopia vaikkapa Remeon yhteistyökumppanin ZenRoboticsin lajittelurobotiikka. Teemme laitosteknologiasta sellaista, että sitä voi mukauttaa uusiin, talteenotettaviin jäte materiaaleihin sitä mukaa, kun esimer kiksi pakkausratkaisut kehittyvät”, sanoo hankkeesta Remeolla vastaava johtaja Mauri Lielahti. Jotta tällaisia toimijoita tulee, se vaatii ensin puhtaat materiaalivirrat”, Lielahti sanoo. Toisella linjalla taas erotellaan optisesti ja muulla erotteluteknologialla kaupan ja teollisuuden energiajätteenä kerätystä materiaalivirrasta talteen kuidut kuten pahvit ja paperi sekä muovit. Esimerkiksi puun kierrätyskäyttäjiä ei Suomessa juurikaan ole. 13 UUSIOUUTISET 6|2018. Laitoksen sisään ottamasta noin 180 000 tonnista jätettä voitaisiin suunnitelmien mukaan saada matePÄÄKAUPUNKISEUDULLA EI NYT OLE RIITTÄVÄSTI KÄSITTELYKAPASITEETTIA TÄLLAISILLE JÄTTEILLE. Nimenomaan elinkeinoelämän jätteiden sekä teollisuusja rakennusjätteiden käsittelyyn, lajitteluun ja kierrätysteknologiohin tarvitaan kipeästi lisää ratkaisuja. Yhdyskuntajätteet muodostavat kuitenkin vain kolmisen prosenttia Suomen kokonaisjätemäärästä. riaalikierrätykseen noin kolmannes, siis hieman yli 50 000 tonnia. den syntypaikkaa, jotta minimoidaan ympäristövaikutukset. Nykyisin energiaksi päätyvässä kaupan, yritysten ja teollisuu den jätteessä on pal jon kuitua ja muovia, joka voisi sopia myös kierrätyskäyttöön eli uusioraakaaineeksi. Toisella niistä käsitellään jopa 120 000 tonnia rakennusja purkutyömaiden jätteitä. ”Kierrätykseen menevän jätteen osuutta on mahdollis ta kasvattaa. Laitos valmistaisi myös korkealuokkaista kierrätyspolttoainetta eli REFiä. INVESTOINNIT VAUHTIIN. REMEO INVESTOI LAJITTELULAITOKSEEN . Siksi rakennusja purkumateriaalin joukossa oleva puu ohjautunee energiakäyttöön. Teknologiavalinnat ovat toki vielä auki. Jätteitä menisi laitoksesta myös maarakentamiseen. Investointeja vauhdittavat nyt orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto sekä EU:n suunnasta tulevat, kiristyvät kierrätystavoitteet kaikille jätteille. Emme esimerkiksi itse granuloi tai pese muoveja, vaan saamme laitoksesta muun muassa LDPEja HDPE-muoveja, PP-muovia ja PET-muovia laadukkaana materiaalina eteenpäin uusiomuovien jalostajille ja käyttäjille. KUNNAT OVAT VIIME VUOSINA investoineet satoja miljoonia euroja asumisessa syntyvien kotitalousjätteiden käsittelyyn
Tällä hetkellä kierrätämme 40 %, ja poltamme 55 %. Jätteenpolton asema tulee joka tapauksessa muuttumaan. Kyse ei ole ainoastaan jätehuollosta, vaan myös energiaja ilmastopolitiikasta. Kaikkia jätehuollon toimintoja ei kuitenkaan ole helppo automatisoida. Loput 40 % voi hyödyntää energiantuotannossa. Raaka-aineet voi uusiokäyttää, jos tuotteet suunnitellaan helpommiksi kierrättää. Tavaraliikenteessä ja jakelussa robotisaatio etenee, mutta keräyksessä ja noudossa se on haasteellisempaa. Jos raaka-aine tai tuote ei saa mahdollisuutta uuteen elämään, emme voi puhua kiertotaloudesta." Varovaisuus jarruna Esimerkiksi yhdyskuntajätteellä on iso matka kurottavana. Tämä kehitys muuttaa logistisia ketjuja, ja se heijastuu jätehuoltoon, joka ei ole enää lähipalvelua. Maaseutu tyhjenee jatkossa entisestään. Jätteen määrä pienenee”, Lehtipuu uskoo. ”Se vaatii raakaa työtä, investointeja uusiin käsittelyjärjestelmiin ja ehkä myös muita ohjauskeinoja. kiinni digitalisaatioon. . Vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä EU-tavoitteiden mukaisesti 60 %. Lehtipuun mukaan 14 UUSIOUUTISET 6|2018. Myös arvomaailma ja kulutuskäyttäytyminen ovat muuttumassa. Kertakäyttöinen kulutus ympäristövaikutuksineen vähenee. Suomessa yli 60 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Koko tuotantorakenne muuttuu. Kaikkia tehtäviä toimialalla ei ole helppo automatisoida. YTP:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu pohtii globaalien mega trendien vaikutusta kiertotalouteen. Kiertotalous teolliseen mittakaavaan ”Kiertotaloudessa energia ja materiaalit kiertävät. Kolmannes nyt polttoon menevästä jätteestä pitää jatkossa kierrättää. Se on myös jätehuollon suurin ympäristöhaaste. Ympäristöhuolto on toimialana perinteinen, ja sillä kestää aikansa päästä . Perinteinen ympäristöhuolto muuttuu hitaasti, mutta varmasti. Globaalit megatrendit vaikuttavat kiertotalouteen: Elämme ratkaisevaa hetkeä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kuljetuspalvelut ja logistiikan tehokkuus korostuvat jatkuvasti. Se tarkoittaa 600 000 tonnia. Vuonna 2030 tavaraa käytetään uudelleen ja korjataan. Emme saa tyytyä siihen, että lajittelemme, keräämme ja viemme polttolaitokselle materiaalin, ja sen elinkaari päättyy siihen. Se tarkoittaa 600 000 tonnia. Kiertotalouden tehokkailla ratkaisuilla voi vaikuttaa myönteisesti ilmastoon. Ei ehkä 12 vuodessa, mutta pian. ” Kaatopaikkasijoituksesta luovuttaessa rakennettiin jätteenpolttolaitosten verkosto. ”K uulostaa juhlavalta puhua vuodesta 2030 tulevaisuutena.” Näin totesi Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n toimitusjohtaja Otto Lehtipuu puhuessaan Alma Talentin järjestämässä Jätehuolto -lakimieskoulutuksessa teemalla jätehuollon tulevaisuus. Kehitystä ja muutoksia on tosin odotettavissa. ”Kiertotalous on pian taloudellista toimintaa teollisessa mittakaavassa. Digitaalisuus tulee myös jäteja ympäristö huoltoalalle. Jos kerätylle materiaalille on todellista käyttöä ja vahva kysyntä, syntyy liiketaloudellista toimintaa. ”Todellisuudessa 2030 on vain nurkan takana, kahden presidenttikauden päässä." Mitään täyttä mullistusta hän ei usko ehtivän tapahtua tuohon vuosi lukuun mennessä. IRENE SILLANPÄÄ, SCANSTOCKPHOTO JA IRENE SILLANPÄÄ, KUVAT UUTISIA Kolmannes nyt polttoon menevästä jätteestä pitää jatkossa kierrättää. JÄTEHUOLTO VUONNA 2030 Miltä jätehuolto näyttää vuonna 2030
Usein luullaan, että vain kunnilla olisi jätteiden käsittelytai polttolaitoksia. Myös tuottajavastuu laajenee. Kehityskohteita tulevat olemaan keräysjärjestelmät sekä yhteistyö kunnallisten jätehuolto-organisaatioiden ja yksityisten yritysten välillä. VUONNA 2030 TAVARAA KÄYTETÄÄN UUDELLEEN JA KORJATAAN. Alalla lainsäädäntö on tiukentunut. Pelkästään YTP:n jäsenet käsittelevät 30 % koko maan jätemäärästä”, Lehtipuu sanoo viitaten esimerkiksi Remeon uuteen laitoshankkeeseen. Se ei pidä paikkaansa. Uusiomuovin sekoitevelvollisuus raaka-aineeseen tai uusiomuovin tukeminen julkisin hankinnoin kohentaisivat tilannetta”, arvelee Lehtipuu. ”Vain kuusi prosenttia Euroopassa käytetystä muovista on kierrätettyä. Lassikko on Lassila & Tikanojan oma verkkomedia. Meillä ei lähdetty kehittämään uutta, vaan ajatuksena oli turvautua jo tutun ydinvoiman lisärakentamiseen.” Lehtipuu kannustaa nyt harkitsemaan, kuinka jätehuollon infraverkoston voi tulevaisuudessa parhaiten hyödyntää. ”Se oli virhe”, puuskahtaa Lehtipuu jatkaen, että vanhakantaisuutemme näkyy myös muilla sektoreilla. Kierrätysmuovin osuus kasvuun Lehtipuu toteaa myös muovin kierrätyksen muuttavan jätehuoltoa. Tuottajavastuu on laajempaa ja selkeämpää. Olemassa olevaa järjestelmää ja sen käyttöä täytyy muuttaa sellaiseksi, että se tukee myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Lehtipuu uskoo, että vuonna 2030 kierrätysmarkkinat on luotu ja ne alkavat alkukankeuden jälkeen toimia. ”Rakennusja purkujäte on alue, jossa yksityisellä sektorilla on iso rooli. Ala kasvaa, ja kaikille toimijoille riittää tekemistä”, kiteyttää Lehtipuu. ”Ei ole jätteitä, joista halutaan eroon, vaan on ainoastaan materiaalia, jota jalostetaan uudelleenkäyttöä varten. Lue tai tilaa kirjoitukset tuoreeltaan sähköpostiisi blogit.lt.fi/lassikko KIERTOTALOUDEN MITÄ OLET AINA HALUNNUT TIETÄÄ ARJESTA. Lue se Lassikosta. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Jätehuolto on tullut osaksi globaalia maailmantaloutta. Muu Eurooppa hyödyntää täyttä päätä uusiutuvaa energiaa. Hän näkee paljon potentiaalia myös biojätteestä saatavalle energialle. ”Esimerkiksi energia-alalla on tiedetty kolmisenkymmentä vuotta, että ilmastomuutos on toteutumassa. Logistiikkaketjut ovat muuttuneet ilmastomuutoksen ja väestön keskittymisen vuoksi. KIERTOTALOUDEN KLIKKAA, MIKÄ KIINNOSTAA! lassila-tikanoja.fi Kiertotalous Kiinteistöt Teollisuus Rakentaminen Kauppa Julkishallinto Asuminen Työelämä. Yksityinen sektori on investoinyt paljon jätteenkäyttökapasiteettiin. Suomessa päädyttiin varovaisina vanhaan tuttuun ratkaisuun, arinapolttoon. KULUTUS YMPÄRISTÖ VAIKUTUKSINEEN VÄHENEE
Jos uskon näkeväni metsässä kantarellin, se osoittautuu takuuvarmasti keltaiseksi koivunlehdeksi. Sen tapahtumat sijoittuvat osittain Savonlinnaan oopperajuhlien aikaan, osittain Helsinkiin. Aika harvoin ruuat unohtuvat pakkaseen. Ollaan siinä suhteessa samaa maata Annan kanssa eli samat systeemit hänelläkin…Ollaan molemmat myös kirsikoiden suurkuluttajia. Outi Pakkasen uusin dekkari ”Linna” ilmestyy syyskuun viimeisellä viikolla. www.ecolan.fi SI LVA M E T S Ä L A N N O I T T E E T AG R A PE LTO L A N N O I T T E E T I N FR A U US I OM AT E RI A A LI T VAS TA ANOT TO PALVELUT. Torilta ostettuja marjoja ja kantarelleja ja ystäviltä saatuja suppilovahveroita. Entä Anna Laine. Ehdottomasti auttaa, Pakkanen ei luopuisi pakkasesta ikinä! Paitsi marjoja ja sieniä, pakastimessani on aina itse kokattuja ja annosrasioihin pakattuja ruokia: Keittoja, pastakastikkeita, kaalilaatikkoa, lihapatoja ja tietysti lihapullia. KIERTOTALOUSNIMISET IRENE SILLANPÄÄ OTAVA, KUVA OUTI PAKKANEN Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. ECOL AN ON KIERTOTALOUDEN EDELL ÄK ÄVIJÄ Tuotteillamme mahdollistamme asiakkaidemme ja elinympäristömme kestävän kasvun ja kehityksen. Minulla ei ole sienisilmää. Ostan siis sienet torilta. Ehdottomasti rakastan ja pakastan. Siinä auttaa aikuinen poikani, joka mamman luona piipahtaessaan toimii tehokkaana pakastimen tyhjentäjänä. Uskollinen lukija Sorsakoskelta lähettää syksyisin ison satsin kuivattuja herkkutatteja – todellinen luksusaarre! Pakastatko ja rakastatko marjoja ja sieniä. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsäja maatalouteen, maanrakentamiseen ja ympäristönhoitoon. Rakennamme menestystä kierrätetyistä raaka-aineista. Keräätkö metsiemme antia. Auttaako pakastimen pakkanen mielestäsi hyödyntämään paremmin ruoka-aineita, vai unohtuvatko aarteet pakkaseen. Soitan dekkaristi Outi Pakkaselle ja kysyn, kuinka hän ja kirjojen sankaritar Anna Laine säilövät nämä aarteet. Alkaa olla vihoviimeinen hetki täyttää pakkanen metsän antimilla
Ei ole sellaista oppiainetta. K un taloudellinen tiedotustoimisto TAT kertoi aloittavansa Sitran tuella kiertotalousnatiivien kouluttamisen, Päivi Kosunen ajatteli, että siinäpä loistava idea ja siisti työpaikka. ”On kiinnostavaa miettiä, kenelle opettajalle ympäristötalousasiat kuuluvat koulussa. Hän on kirjoittanut pitkään blogeja, joissa hän pohtii tapoja elää kestävästi. Myös lukiolaisten ja toisen asteen opiskelijoiden Bisneskurssien oppimateriaalit alkavat olla valmiita. Ja että jokaisen omilla teoilla on merkitystä.” AHAA-ELÄMYS LUKUJÄRJESTYKSEEN KUKA: Päivi Kosunen, Taloudellisen tiedotustoimisto TATin kiertotalousasiantuntija MISTÄ: Synnyin Mikkelissä ja kävin kouluni Varkaudessa. Nuoret pääsevät myös pohtimaan omia kulutustottumuksiaan. Seuraavaksi Kosunen alkaa kouluttaa opettajia lukioissa ja ammattioppilaitoksissa oppimateriaalien käyttöön. Marraskuussa Kosunen aloitti TATin kiertotalousasiantuntijana ja puhkuu intoa: ”Tässä saa ja pitää oppia koko ajan uutta. Kuten Alan Weismanin Maailma ilman meitä ja Maailma täynnä meitä. Hän pitää kiertotaloutta kauan kaivattuna ja aikaansaavana tapana yhdistää ympäristön hyvinvointi, rajalliset luonnonvarat ja taloudellinen menestys. Kosunen oli opiskellut yliopistossa ympäristötieteitä, -teknologiaa, kasvatustiedettä sekä kansanja liiketaloutta. AIEMMIN: Olen tehnyt myyntitöitä sekä projektitöitä yliopistolla. KOULUTUKSENI: Filosofian maisteri Jyväskylän yliopistosta 2015, pääaineena ympäristötiede ja -teknologia. SUOSITTELEN: Lukemaan hyviä kirjoja. SEURAAVAKSI: Kerron Jätehuoltopäivillä kiertotalousnatiivien koulutuksesta. Se riippuu Sitran rahoituksesta ja linjauksista. Työ on tosi innostavaa ja kiinnostavaa.” Yhdessä pedagogeista ja kauppatieteilijöistä koostuvan tiimin kanssa Kosunen on muokannut peruskoulun kuudesja yhdeksäsluokkalaisille sekä toisen asteen Bisneskurssin opiskelijoille ja opettajille oppimateriaalia. Toimin yhä tuntiopettajana avoimessa yliopistossa. Nuoret pääsevät kokeilemaan, miten kiertotalous voisi toteutua yritysten liiketoiminnassa. Ehkä pian maailmaa muuttaa kiertotalousnatiivien sukupolvi, jolle kestävyys on luontevaa ja joka välttää kaikessa toiminnassa systeemistä hukkaa. Biologiaan. Toistaiseksi pesti jatkuu ensi kevääseen, mutta oppimateriaaleissa kiertotalous toki säilyy jatkossakin. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 17 UUSIOUUTISET 6|2018. Yrityskylissä koululaiset uppoutuvat päiväksi yrittäjien rooleihin miettimään vuorovaikutuksessa esimerkiksi, kuinka kahvilan kahvinpurut voisi kierrättää sienien kasvualustaksi. Minusta kiertotalous on poikkitieteellinen, se kuuluu kaikille.” Kosunen ei vielä tiedä, kuinka kauan hän saa työtään tehdä. ”Tuntisin onnistuneeni työssäni, jos oppilaat, opiskelijat ja opettajat saisivat materiaaliemme kautta jonkin ahaa-elämyksen siitä, että luonnonvaroja on tosiaan rajallinen määrä, mutta taloudellista menestystä voi saavuttaa ilman ylikulutustakin
Ennus teen mukaan kolme neljäs osaa maailman ihmisistä tulee asumaan kaupungeissa. Testi oli ollut menestys ja jäljellä oli enää ”ei oota”. Kiertotalous rakennetussa ympäristössä -hankkeessa haastetaan rakennusala miettimään, kuinka kiertotalous alalla toteutetaan. Edistykselli sillä rakennetun ympäristön kierto talousratkaisuilla voimme tarjota maailmalle keinoja saavuttaa ilmasto tavoitteet ja samalla luoda uutta liiketoimintaa Suomeen. Saa nähdä, innostuuko taloyhtiö jat kossakin tarjoamaan vapaita vuoroja naapuritalojen käyttöön. • Kulkeeko rakennuksissa tieto mukana. Ehdin poiketa yhdessä asuin talossa, jossa juuri oli meneillään talon yhteistilojen esittely ylimmässä kerroksessa. M aailma kaupungistuu. • Vastaako toteutus suunnitelmaa. • Onko talojen käytön aika suun niteltu mahdollisimman ener giatehokkaaksi. Rakenta misen laatuongelmia ei ole ilmennyt vain puisissa kerrostaloissa, myös muista kohteista on tihkunut tietoa vesiongelmista. • Kun uusia rakennuksia suunni tellaan, valitaanko materiaalit ja rakennustuotteet siten, että ne ovat kestäviä ja korjattavia ja että niiden hiilijalanjälki tunnetaan. Ovatko raken nuksen osat muunneltavissa käyttötarpeiden vaihtumisen mukaan. Ideoita ja ratkaisuja kaivataan. Kaikki ei kuitenkaan ole niin ruu suista kuin miltä se näyttää. Kiertotalous rakennetussa ympäristössä -hanke. Vai otetaanko kuitenkin aikataulu ja kustannuspaineissa se halvempi ja nopeammin saatavilla oleva ratkaisu käyttöön. Se, miten näitä tulevaisuuden kau punkeja suunnitellaan ja rakenne taan, on ratkaisevassa asemassa siinä, saavutammeko sellaisen yhteis kunnan, jossa elämme maapallon kantokyvyn rajoissa. Kiertotalouden yksi rat kaisuista, paikallinen ruuantuotanto, ei ainakaan näy katukuvassa. Suomen Asuntomessut ja Helsin gin kaupunki järjestivät yhdessä syys kuussa Kaupunkielämää Jätkäsaaressa tapahtuman. Liikennekaaokseen ollaan enemmän tai vähemmän herätty vasta nyt. • Entä onko kellään kokonaiskäsitys tä siitä, miten kiertotalouskaupun kia suunnitellaan ja toteutetaan. Olen aina välillä pyöräillyt Jätkä saaren rantoja pitkin ja seurannut alueen kehittymistä. 18 UUSIOUUTISET 6|2018. Asukkaat voivat varata tiloja esimerkiksi omia juhlia varten. Lue lisää: https://www.sitra.fi/ hankkeet/kiertotaloussprinttirakennetussa-ymparistossa/ SAAVUTAMMEKO YHTEIS KUNNAN, JOSSA ELÄMME MAAPALLON KANTOKYVYN RAJOISSA. Uudenlaisessa kaupunkitapahtumassa esiteltiin muun muassa kaupunkiasumisen uusia innovaatioita. Nyt tapahtuman aikaan poikkesin alueelle määrä tietoisemmin, tavoitteena tutustua suunnitelmiin ja toteutukseen. Nanin vastuulla Sitran kiertotaloustyössä on mm. Ovat ko tietomallit, jotka suunnitteluvaiheessa tehdään, päivitettäviä. Esittelyssä oli myös jakamispalvelu, joka tarjosi talon kaksi saunaa myös ulkopuolisten käyttöön. Kulkevatko ne talon mukana siten, että mahdollisessa purku vaiheessa löytyy tieto käytetyistä materiaa leista, komponenteista, korjausvuosista jne.. Maailman kaupungistuminen ja kaupunkien rakentaminen haastaa kin meidät useasta näkökulmasta: • Otetaanko suunnittelussa huo mioon uudet tavat toimia kaupun geissa, kuten lainattavat autot ja pyörät, tai paikallinen ruuantuo tanto, ravinteiden kierto, tehokas tilojen käyttö. TALOSAUNA JAKOON Olemme haastaneet rakennusalan mietti mään, kuinka kierto talous toteutuu. KOLUMNI NANI PAJUNEN SITRA, KUVA Kirjoittaja Nani Pajunen toimii Sitrassa johtavana asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella
Luonnonvaroja ei kulu, eikä valikoimastakaan tarvitse tinkiä. ”Käytetyt tuotteet ovat usein paremmista ja kestävämmistä materiaaleista tehty kuin uudet, ja minusta on vain hyvä, jos esineissä on elämän jälkiä”, Maininki perustelee. Huomisen mallikodin ideoivat messuille suunnittelija Marjo Maininki ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus. Kierrätyskeskuksen ympäristöasiantuntija Anu Kaila kiteyttää kodin ekologisen sisustamisen kolmeen teesiin: 1. Hanki harkiten. Teet ympäristöteon joka kerta, kun valitset käytetyn tuotteen uuden sijasta. Kierrätyskeskuksen mallikodin ratkaisuilla on onnistuttu säästämään noin 7 000 kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Osastolle on tuunattu, korjattu ja suunniteltu vanhasta uutta sekä valikoitu Kierrätyskeskus-löytöjä. FI Tule kuulemaan ajankohtaisista teemoista: • Älykkäät kaupungit ja jätehuolto • Lainsäädäntö muuttuu, miten muuttuu toiminta • Ajankohtaista jätelaitoskentästä Tampere 28.–29.11.2018 KIERTOVOIMAPÄIVÄT Ilmoittaudu 12.11. Välttämällä hutihankintoja säästät aina samalla luontoa. Käytä luovuutta, älä luonnonvaroja. 2. Hyvällä suunnittelulla ja turhia tavaroita karsimalla voit myös vähentää neliöitä ja pienentää asunnon ympäristökuormitusta. Mallikoti on paitsi ekologinen, myös edullinen: sisustus toteutettiin alle kahdellatuhannella eurolla. Osa sisustuksesta on Kierrätyskeskuksen omaa Plan B -uusiomallistoa. Luota laatuun. Lisää vinkkejä kestävästä asumisesta löytyy Kierrätyskeskuksen verkkosivuilta osoitteesta kierratyskeskus.fi/ huomisenkoti.. 3. Suosi tuotteita, jotka kestävät käytössä ja joilla on laatutakuu. LISÄTIETOA KOULUTUKS ISTA JA ILMOITTA UTUMISOHJE ET WWW.KIVO. H abitare-messuilla Helsingissä pääsi pyörähtämään tulevaisuuden kodissa, joka luottaa sisustuksessaan kiertotaloushenkiseen uusiomallistoon. Hoidamme paperin keräämisen koko maassa – sovi suoraan paikallisen ympäristöyrityksen tai keräysliikkeen kanssa! HUOMISEN KIERRÄTYSKOTI HABITARE-MESSUILLA Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja suunnittelija Marjo Maininki loivat Habitare-messuille vihreän esimerkin innoittamaan kestävämpään asumiseen. Käytä kierrätettyä. Lukema koostuu muun muassa tavaroiden valmistukseen käytetystä energiasta ja tavaran materiaaleista. mennessä Tuottajavastuuiltapäivä 2018 Torstaina 1.11.2018 klo 13 alkaen Tampere-talolla Ohjelma ja ilmoittautuminen: https://www.tuottajayhteiso.fi/ tuottajavastuuiltapaiva-2018 Suomalaiset tietävät, että luetut lehdet viedään keräykseen
Lääkäri voisi vaikkapa . Yhtiön puupohjaisia biokemikaaleja edustaa GrowDex®-solukasvatusalusta, jota voidaan käyttää syöpähoitojen tutkimuksessa. Tulevaisuudessa sitä voi käyttää jopa diagnostiikassa. Kuvassa oli UPM:n edeltäjän tehdas Lappeenrannassa maatalousajalta. Erikoispakkausratkaisujen lisäksi siellä olivat esillä muun muassa puupohjainen, uusiutuva diesel ja nafta, jolla voi korvata fossiilisia raaka-aineita biomuoveissa. Metsäteollisuudesta on tullut tulevaisuuden biojalostamo. Uudessa liimausteknologiassa puolet vaneriliiman valmistukseen käytettävästä, öljypohjaisesta fenolista on korvattu sellunvalmistuksen sivutuotteena syntyvällä biopohjaisella ligniinillä. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen toivoo, että yhtiö osaa puolustaa vahvuuksiaan ja toimia edelläkävijänä biotaloudessa ja biopohjaisissa tuotteissa. Puu pystyy! Mitä puu voi tehdä. "NYT ON MENEILLÄÄN EVOLUUTIO, JOPA REVOLUUTIO." 20 UUSIOUUTISET 6|2018. Metsäteollisuus haluaa erotella puusta selluloosan, hemiselluloosan, ligniinin sekä uutteet ja jalostaa näistä valtavan kirjon biomateriaaleja ja -tuotteita. Siellä valmistettiin tuolloin 1,3 miljoonaa puulusikkaa. Nyt on meneillään evoluutio, jopa revoluutio. ”Metsäteollisuus on kehittynyt joka vuosikymmen. Sen avulla voi kehittää sairastumismalleja ja testata kemikaalien turvallisuutta. Haluamme tarttua biotalouden rajoittamattomiin mahdollisuuksiin”, Pesonen sanoi. Kehityspäällikkö Pia Nilsson kertoi biolääketieteen sovelluksista Helsingin messuilla mutta myös Turussa toukokuussa pidetyssä SmartCHEMSummitissa: ”Solukasvatusalustaa voi käyttää esimerkiksi solu-, kudosja elintutkimuksissa. ELINA SAARINEN, ELINA SAARINEN JA PEKKA HANNILA/MESSUKESKUS, KUVAT O lemme edenneet puusta pitkälle. Nyt samassa tilassa toimii uusiutuvaa biodieseliä tuottavan biojalostamon valvomo. ”Olemme tehneet innovaatioita, joiden avulla valtava määrä kemikaaleja ja molekyylejä voidaan tuottaa biomateriaaleista.” Solut kasvavat puussa Yhtiön innovaatioita esitteli messuosaston Biofore Gallery -tuotenäyttely. Ennen metsän puut käytettiin energiaksi, sitten selluksi ja rakentamiseen, nyt myös kuituihin ja biomolekyyleihin, tulevaisuudessa hiilikuiduksi ja biolääketieteeseen. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen havainnollisti muutoksen yhdellä kuvalla PacTecja PulPapermessujen yhteydessä pidetyn Business Forumin avauspuheenvuorossaan toukokuun lopussa Helsingissä. Asuttaa, lämmittää, liikuttaa, vaatettaa ja parantaa meidät
Tässä olisi valtava kasvupotentiaali. Selluloosa on enää sivutuote, kun yhtiö on alkanut jalostaa hemiselluloosaa ja ligniinejä erikoistuotteiksi. Ligniini-sulfiitista on tullut yhtiön päätuote. Mutta tarvitaan vielä paljon kehitystyötä”, hän kertoi Turussa. GrowDex-solukasvatusalusta sopii syöpähoitojen tutkimukseen. Aalto-yliopiston professori Herbert Sixta ja Sirpa Välimaa esittelivät PulPaper-messujen seminaarissa huivia, joka on tehty koivusellusta. Se edustaa UPM:n puupohjaisia biokemikaaleja. ”Vuonna 2015 toimme markkinoille koivusellusta valmistetun mekon, ja ensi vuonna aiomme laajentaa raaka-aineena havuselluun”, Välimaa kertoi. Kuusesta vaniljajäätelöä Norjalainen metsäyhtiö Borregaard huomasi 10 vuotta sitten muuttuneensa biojalostamoksi. Borregaardin tutkimusja kehitysosaston varajohtaja Gisle Lohre Johansen kertoi PulPaper-messuilla, että yhtiö saa yhdestä kuusesta 85 kiloa ligniiniä, 80 kiloa erikoisselluloosaa, 25 kiloa öljyä, 10 litraa bioetanolia, 8 kiloa biokaasua, 15 kiloa kuorta, 4 kiloa oksakohtia, kilon vaniljauutetta ja puoli kiloa nanoselluloosaa. PulPaper-messuvieraat pääsivät tutustumaan Pakkauslaakson toimijoiden ja start-upien uusiutuviin, puupohjaisiin ratkaisuihin. Näistä saatava arvo on paljon korkeampi kuin perinteisistä metsäteollisuuden tuotteista. ”Miksi UPM tekee tätä. Stora Enso Biomaterialsin tekninen asiakaspäällikkö Sirpa Välimaa uskoo, että puu voisi kääntää pikamuodin myötä kestämättömäksi käyneen vaateteollisuuden jälleen kestäväksi ja biopohjaiseksi. . ottaa syöpänäytteen ja laittaa sen kasvamaan tähän ja testata, mikä lääke tepsii. Borregaardin varapresidentti Gisle Lohre Johansen uskoo, että kaiken, minkä voi tehdä öljystä, voi tehdä puusta. . Raaka-aineista syntyy vaikkapa kolmet tuhannet silmälasin kehykset, 30 kilometrin bussimatka, 50 litraa maanparannusainetta, 30 neliötä kartonkia, 2000 litraa jäätelöä, 5000 suklaapatukkaa ja jatkossa liuta uusia tulevaisuuden teknologian tuotteita, joita ei vielä ole edes kehitetty. UPM:n biopohjaiset tuoteratkaisut täyttivät messuilla kaksi seinää. Yhtiö on tehnyt tutkimusyhteistyötä esimerkiksi Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa ja Ioncell-menetelmän kehittämisessä, jossa on saatu hyvälaatuista tekstiiliraaka-ainetta jäte-, kierrätysja biokuiduista. Tosin ei aina voitolla. . Jos mietitään lääketeollisuuden yritystä, he eivät varmasti mene metsään ja ala tekemään nanoselluloosaa.” Pikamuodista puumuotiin Stora Enso näkee, että tulevaisuudessa puusta voi tehdä hiilikuituja, joista voi valmistaa melkein mitä tahansa: lentokoneita, läpinäkyviä ja muotoaan muuttavia esineitä, ”muovipulloja”, jopa aurinkopaneelia. . Uusi Puu -hankesivusto esittelee lukuisia ratkaisuja: https://www.uusipuu.fi/ 21 UUSIOUUTISET 6|2018. Mihin puu pystyy. Maailman 53 miljoonasta tonnista tekstiilikuituja puupohjaisia kuituja on nyt vain kuusi prosenttia. Yhtiö on myös suuri toisen sukupolven bioetanolin tuottaja
Ennusteiden mukaan kaupunkien väkimäärä kasvaa kolmella miljardilla ihmisellä seuraavan 40 vuoden aikana. Entä miten kaupunkien on mahdollis ta kehittyä vähähiilisiksi tai jopa hiilineutraaleiksi. Kestävän kehityk sen ongelmat ovat laajoja ja monimutkaisia. Niihin tulee hakea ratkaisuja aina yhdessä.” Ramsden patistaa te kemään yhteistyötä aivan MITEN KAUPUNGIT VOIVAT KASVAA TURMELEMATTA ELINTÄRKEITÄ EKOSYSTEEMEJÄ. Seminaari oli samalla ympäristöministeriön kestävään kaupunkikehitykseen fokusoituvan viisivuotisen ohjelman esittelytilaisuus. Mukaan lähtevistä kaupungeista on sitten kiinni, millaisia kiertotalous aiheita myöhemmin nousee varsi naiseen toteutusvaiheeseen,” Anttila toteaa. Millä tavoin ne voivat kasvaa turmelematta ihmisen ja luonnon terveydelle elintärkeitä ekosysteemejä. ”Panostamme erityisesti poikki leikkaaviin, teemoja yhdistäviin ja nykyisten toimien väliin jäävien hankkeiden ratkaisemiseen. Tämä on ihmiskunnan elämän ja kuoleman kysymys. ”Haluamme tällä laajalla oh jelmalla edistää kokonaisvaltaista lähestymistapaa kestävään kehityk seen. Kaupun geista halutaan myös luoda kestävän kehityksen kokeiluympäristöjä.” Siiloajattelusta eroon EU:n kestävän kehityksen UR BACTohjelmassa työskentelevä isobritannialainen asiantuntija Peter Ramsden käsitteli seminaaripu heenvuorossaan integraa tion merkitystä kestävässä kaupunkikehityksessä. Tulevaisuus tehdään kaupungissa Millainen on kestävä kaupunki. Ne ovat vähähiiliset kaupungit, älykkäät kaupungit, sosiaaliset kaupungit sekä terveelliset kaupungit. 22 UUSIOUUTISET 6|2018. Kestävään kasvuun ja kaupunki laisten kestäviin elintapoihin pyritään ohjelman aikana löytämään uuden laisia ratkaisuja. Hän myös hahmotteli käytännön ratkai suja kestävämmän kaupungin toteuttamiseksi. Mukaan valitut teemat haas tavat organisaatioita uudenlaiseen, ennakko luulottomaan yhteistyöhön,” kertoo erityisasiantuntija Suvi Anttila ympäristöministeriöstä. kaikilla tasoilla. VESA KEINONEN, VESA KEINONEN, ISTOCK JA ESPOON KAUPUNKI, KUVAT M iten saada ruoka, energia, vesi ja muut luonnonvarat riittämään kaikille. ”Erilaiset kehitysryhmät kannattaa pitää pieninä. Moderoinnin ja projektin hallinnan pitää olla laadukasta, joten siihen tulee jo suunnitteluvaiheessa kanavoida resursseja.” Kaupunkipolitiikkaa pitkäjänteisesti Ruotsalaisen Rådet för hållbara städer –organisaation puheenjohtaja, arkkitehti Monica von Schmalensee painotti kaupunkien olevan perinteisesti paikkoja, joissa tulevaisuus luodaan. Aitoa yhdessä toimimista tarvitaan suunnittelussa, luovassa toiminnassa, tuotannossa ja johtamisessa. Ohjelmaan on valittu neljä päätee maa, jotka pureutuvat kestävään kas vuun ja kestävään hyvinvointiin. Näitä teemoja pohdittiin syyskuun alussa Helsingissä Kestävä kaupunki kehitys –seminaarissa. ”Hallinnon eri tasojen ja yritys maailman lisäksi kansalaiset pitää aidosti sitouttaa mukaan luomaan itselleen kestävää kaupunkia.” Brittiasiantuntija antoi myös muutaman käytännön vinkin kestä vämmän kaupungin toteuttamiseksi projekteilla. Olemme vuosikymme nien aikana rakenta neet kaupunkimme ”Myös kiertotalous ja resurssi tehokkuus sisältyvät ohjelmaamme. ”Meidän on päästävä eroon siiloajattelusta, jossa jokainen puuhastelee omiaan. ”Liikenne on tässä luon nollisesti yksi avainasioita. Tehtävänanto pitää olla selkeä, jotta ei jäädä vain puheen tasolle. Tilaisuuden järjesti ympäristöministeriö yhteis työssä Asuntomessujen kaupunkielä määtapahtuman kanssa
Maailmamme on täynnä monimutkaisia haasteita, jo senkin takia pitkäjänteinen politiikka on tärkeää.” Von Schmalensee käytti esimerkkinä pohjoisruotsalaista Kiirunan kaupunkia, jonka fyysistä paikkaa on siirretty. Heti aluksi lähestyimmekin ihmisiä kysyen heidän haaveistaan. Myös pieniä puistoalueita pitää saada enemmän. ”Arkkitehtuurin ja suunnittelun vaikutusta tulee vahvistaa pitkällä aikavälillä. ”Iso haaste tässä oli se, että Kiirunan asukkaat eivät halunneet muuttaa. ”Tärkeä näkökulma oli myös tulevan asuinympäristön terveellisyys. ”Puistoja sekä muita viheralueita kaupungeissa tietysti jo on, mutta niitä tulee rakentaa yhä lisää. Millainen olisi teidän mielestänne laadukas elämä?” Kiirunalaiset kaipasivat ympärilleen ihmisiä ja kaikkien saavutettavissa olevaa julkista tilaa. Me pohjoismaalaiset tunnistamme erityisen hyvin luonnon merkityksen.” Von Schmalensee painottaa kokonaisvaltaisen näkemyksen merkitystä, mikäli halutaan toteuttaa aidosti kestävää kehitystä. autoilla saavutettaviksi, joka näkyy yhdyskuntarakenteessa.” Asiantuntija korostaa myös vihreyden merkitystä. Haluttiin päästä henkilöautojen lisäksi liikkumaan kävellen ja pyörillä.” "ME POHJOIS MAALAISET TUNNISTAMME ERITYISEN HYVIN LUONNON MERKITYKSEN.” 23 UUSIOUUTISET 6|2018
”Ilmastoasiat ovat aluekehitystyötä luontevimmillaan. ”Ohjelman painopiste on kasvun mahdollistaminen kestävästi sekä luonnon ja yhdyskuntien kantokykyä vahvistavasti. Laskentaa tarvitaan, jotta tiedetään, mitä ja miten paljon päästöjä on kompensoitavissa sekä luonnontilaisessa että rakennetussa vihreässä rakenteessa.” Tampereen kaupunkiseudulla pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta kestävän kehityksen merkityksestä. Monica von Schmalensee kertoi, että esimerkiksi Ruotsin Kiirunassa asukkaille on tärkeää päästä liikkumaan kävellen ja pyöräillen. ”Tavoitteena on myös mahdollistaa uuden tyyppistä pienyrittäjyyttä, esimerkiksi ravintolapäiviä tai yhteisöpihoja.” Kati-Jasmin Kosonen näkee Kestävä kaupunkikehitys –ohjelman tärkeänä alustana tuoda kansallisella tasolle esille teemoja, joita joka tapauksessa kehitetään paikallistasolla. ”ILMASTOASIAT OVAT ALUEKEHITYSTYÖTÄ LUONTEVIMMILLAAN. . ILMASTOHAN EI TUNNE KUNTARAJOJA.” 24 UUSIOUUTISET 6|2018. Tässä huomioidaan muun muassa taloyhtiöt. ”Hyödynnämme siinä mahdollisia olemassa olevia laskentamalleja ja kehitämme edelleen tarvittavia mittareita hiilinielujen laskentaan kasvavalla ja tiivistyvällä kaupunkiseudulla. ”Tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoasiat aluekehitystyötä Kestävän kaupunkikehityksen ohjelmassa on ollut jo käynnissä muutama pilottihanke. Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan hanke fokusoituu hiilinieluihin ja lähivihreään. ”Tulemme laatimaan ohjeistuksia kaupunkivihreän eli pienpuistojen, viherkattojen ja -seinien sekä mm. kaupunkiviljelyn lisäämiseksi.” Ilmasto ei tunne kuntarajoja Tampereen hankkeessa halutaan myös osallistaa kaupunkilaisia ja taloyhtiöitä lähiympäristön viheralueiden hoitoon ja hyödyntämiseen. Paikallisesti voimme myös synnyttää innovaatioita, joita on mahdollista hyödyntää kansallisella tai jopa kansainvälisellä tasolla.” Sosiaalista kestävyyttä Osa kestävää kaupunkikehitystä on sosiaalinen kestävyys. Myös sitä käsiteltiin Helsingin seminaarissa. Jyväskylässä on menossa "Yhteistyöllä sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja" –pilottihanke. Yhtenä Tampereen seudun MAL-yhteensovitushankkeena (maankäyttö, asuminen ja liikenne) on tekeillä arvio seudun viherrakenteen riittävyydestä hiilinieluna. . Peter Ramsden kannustaa hyvin suunniteltuun ja integroituun kestävään kehitykseen. Siinä ideoidaan rakennusalan — rakennuttajien, . Keynote-puhuja Wolfgand Teubner sekä paneeliin osallistunut Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki keskustelivat kaupunkien mahdollisuuksista. Siihen mennessä olemme vähentäneet 80% päästöistä ja sitoneet 20% hiilinieluihin ja kompensoineet ne seututasolla,” kertoo Tampereen kaupunkiseudun erikoissuunnittelija Kati-Jasmin Kosonen. Parhaimmillaan syntyy myös hyvää yhteistyöverkostoa ja mukaan voidaan osallistaa niin kansalaisia kuin kestävästi toimiva elinkeinoelämäkin.” Erikoissuunnittelija pitää ilmasto kysymyksiä sellaisina, joissa pitää ajatella globaalisti mutta toimia lokaalisti. Ilmastohan ei tunne kuntarajoja
Yhtenä tärkeänä periaattee namme on tarjota osallistumismah dollisuuksia niissä fyysisissä paikois sa, missä ihmiset ovat.” . ”Esimerkiksi Espoon asuntojen 15 000 asuntoa siirtyy lämmön kulutusjouston piiriin vuoden 2018 loppuun mennessä. Espoossa näin onkin toimittu. Siten saadaan eniten tuloksia aikaan. Siihen kuuluu kehitystyö älykkäistä ja puhtaista kaupunkiratkaisuista hiilineutraaliustyöhön, kiertotalouteen sekä vastuullisuuden kehittämiseen,” Laitala kertoo. Ratkaisuja haetaan yhdessä yritysten sekä muiden kumppaneiden ja kuntalaisten kanssa. Laitalan mukaan Espoon asukkaille ja kaupungin asiakkaille on jo toteutettu runsaasti erilaisia arjen kestävyyttä parantavia ratkaisuja. ”Sekin pitää muistaa, että rakenta minen on hyvin pitkän aikajänteen toimintaa. Pasi Laitala on Espoon kaupungin kestävän kehityksen johtaja. Espoo on saanut jo paljon aikaan kestävän kehityksen saralla. ”Suurin osa on kiinnostunut ideoimaan itselleen läheisiä asioita. Jätkäsaari on hyvä esimerkki kestä västä kaupungista, mukana on myös sosiaalinen kes tävyys. Osallistumiseen pitää olla saatavilla erilaisia tapoja, sillä yksi tapa ei sovi kaikille. ”Pyrimme ehkäisemään asuin alueiden eriytymistä ja kannusta maan siihen, että jokainen asuinalue tukisi asukkaidensa hyvinvointia. Ympäristö ministeriö järjesti 6.9. Humpin mukaan olisi tärkeää, että sosiaalinen kestävyys olisi kaikkien yhteinen lähtökohta kaupungin rakentamisessa, eikä vain kaupungin näkökulma asiaan. kestäviä kau punkeja koskevan tapahtumapäivän Jätkäsaaressa, Asuntomessujen Kaupunkielä määtapahtu man yhteydessä. ”Uusiutuminen tuo uusia ratkaisuja, lisää alueen mielenkiintoa ja tuo ratkaisujen kehittämisen kautta niin sanottua pöhinää alueelle. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Espoo puolestaan tekee yhteistyötä erilaisten tutkimusja opiskeluprojektien kautta.” Pasi Laitala korostaa sitä, että kestävässä kehityksessä kyse on uusiutumisesta ja uusiutumisnopeudesta. ”Toimenkuvani on laaja. ”Kaikki sivutekeminen tai toisten organisaatioiden tavoitteiden tukeminen ja hankkeissa mukana oleminen vie fokusta pois kaupungin omasta työstä.” rakennusliikkeiden ja kiinteistökehit täjien — kanssa keinoja sosiaalisesti kestävän kaupungin rakentamiseen. Kesällä Espoo nimettiin myös maailman älykkäimmäksi yhteisöksi sekä YK:n kestävän kehityksen edelläkävijä -yliopistokaupungiksi. Pasi Laitala johtaa Espoon kes tävää kehitystä. Myös uusia malleja ideoida kokeillaan jatkuvasti. Tämä kaikki myös houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä.” Espoon kestävän kehityksen johtaja myös vinkkaa, että kestävän kehityksen työssä kaupunkien kannattaa keskittyä kaikkein tärkeimpiin asioihin. Siten niillä on enemmän vaikuttavuutta kuin pelkästään yhden kaupungin alueella tehtävässä toteutuksessa.” Laitalan mielestä kestävän kehityksen työn pitää olla mahdollisimman näkyvää. . ”Tällä ja viime valtuustokaudella jo yli 100 000 kuntalaista on ollut mukana erilaisissa kestävää kehitystä koskevissa tilaisuuksissamme.” Jokainen voi vaikuttaa Pasi Laitala näkee kestävän kehityksen syntyvän lopulta pienistä asioista, joihin jokainen meistä kuntalaisista voi osallistua. Kaupungeilla ei pääsääntöisesti ole organisaatiota, joka vastaisi suurista kokonaisuuksista. Koululaisemme ovat visualisoineet roska-astioita, ajoneuvoille tarjotaan biopolttoaineita ja latausmahdollisuuksia sekä liikkumiseen tuodaan uusia ratkaisuja.” Kokonaisuus haltuun Helsingin seminaarissa puhuttiin paljon siiloajattelusta, johon kestävä kehityskin voi tyrehtyä. 25 UUSIOUUTISET 6|2018. Rakennushankkeiden vaikutuksia olisikin pohdittava jopa 30 vuoden päähän.” Humppi kertoo, että tavallisilla jyväskyläläisillä on monia tapoja olla hankkeessa mukana. Pilotissa haemme uudenlaisia keinoja ja kannustimia, jotta määräykset eivät olisi se ainoa tapa edistää asiaa,” kertoo erikoissuunnittelija Sarita Humppi Jyväskylän kaupungilta. Asennepuolikin korostuu. Kumppanien kautta uudet toimintatavat ovat myös levitettävissä muualle. ”Päiväkodeilla, kouluilla, toisen asteen koulutuksella ja lukioilla on merkittävä rooli kestävän kehityksen kasvatustyössä. ”Pyrimme sillä löytämään edelläkävijäratkaisuja kestävän kasvun tueksi, älykkäiden ja vähähiilisten kaupunkien kehittämiseen, uusiin liikkumisen ratkaisuihin, päästöttömään energian tuotantoon, vastuullisuuteen sekä kaupunkiluonnon virkistysarvojen kehittämiseen,” Laitala kertoo. Kestävän kehityksen strategiseen kehittämiseen tarvitaankin eri toimialat ylittävää näkemystä, joka yhdistää yhteisen tekemisen,” Pasi Laitala sanoo. ”Kaupunkien perustyö on organisoitu toimialoille ja niissä oleviin tulosyksiköihin. Se on valittu Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi. EDELLÄKÄVIJÄ ESPOO Kestävän kaupunkikehityksen seminaarin paneelikeskusteluun osallistui virkamies, jolla on maamme oloissa ainutlaatuinen titteli. Hiilineutraaliustavoitteet kertovat, kuinka paljon ja kuinka nopeasti pitää uusiutua. Yhteistyötä ja näkyvyyttä Pasi Laitalan mukaan Espoon kaupunki luottaa kestävässä kehityksessä yhteistyön voimaan. ”Kumppanit tuovat tarvittavaa osaamista ja näkemystä liiketoimintamalleista. Espoossa kestävästä kehityksestä vastaa poikkihallinnollinen Kestävä Espoo –ohjelma
Lähi alueen olemassa olevat toiminnot ovat jo saaneet ihmiset mieltämään alueen tällaiselle toiminnalle sopivaksi.” Jätekeskuksen naapuruus tuo sy nergiaetuja kiertotalousalueen yrityk sille. ”Tässä on eduksi se, että koko hanke alue on yhden toimijan hallussa. Tarastenjärven keskittymä kiinnostaa alan edelläkävijäyrityksiä. ”Kaavoitus on valmis mutta jous tava. LAITOSTEN KAASUENERGIA MENEE YHÄ USEAMMIN LIIKENNEKÄYTTÖÖN. Doranovan DoAct CORE -kunnostusyksiköitä käytetään in-situ-kunnostuksen lisäksi aumakunnostuksissa. Tien varteen on suunnitteilla yritysten toimitilo ja, teollisuusalue, raskaan liikenteen huoltoasema ja parkkipaikka. Tarasten kierto talousalue toivottaa ensimmäiset yri tykset tervetulleiksi vuodenvaihteessa. . 26 UUSIOUUTISET 6|2018. ”Vielä muutamia vuosia sitten biokaasulaitoksia rakennettiin ensi sijaisesti käsittelemään jätevirtoja ja tuottamaan sähköä. Biokaasua liikennekäyttöön Etujoukkoihin kuuluvan vesilahte laisen Doranova Oy:n päätoimialaa on maaperän ja pohjaveden kunnos tus. Kier totalousalueelle on kaavoitettu kaik kiaan 66 hehtaaria, teollisuustoimin nalle 22 hehtaaria ja toimitiloille 15 hehtaaria. Uusimpana aluevaltauksena ovat biokaasuratkaisut. ”Tarasten kiertotalousalueen kaa vasta ei poikkeuksellisesti tehty yh tään muistutusta tai valitusta. Uusien tonttiratkaisujen kohdalla ei tarvitse tehdä kompromisseja eri maanomista jien tarpeiden mukaan, vaan tonttien laajentaminen on helppoa.” Pirkanmaan kiertotalouden kehi tysaskelista kerrottiin Business Tam pereen järjestämässä tilaisuudessa Tamperetalossa. Kiertotalousalue sijoittuu Valtatie 9:n molemmille puolille. Nyt laitosten kaasuenergia menee yhä useammin liikennekäyttöön” toimitusjohtaja Antti Myllärinen kuvaa kehitystä. KIERTOTALOUSALUE MYÖTÄTUULESSA KANGASALLA Tampereen kupeeseen Kangasalle on syntymässä uusi kiertotalousalue. EMMA KAUSTARA, DORANOVA JA GASUM, KUVAT T arasten kiertotalousalue perus tetaan Kangasalan ja Tampereen rajalle Tarastenjärven alueelle. Kaavamerkinnät mahdollistavat monipuolisen toiminnan sijoittumi sen alueelle ja myös yksittäisten tont tien jakoa voidaan sovittaa tarpeisiin”, Oesch kuvailee. Tarasten Kiertotalousalue Oy:n hallituksen puheenjohtaja Harri Oesch toteaa, että lähiseudun asuk kaat nousevat usein vastarintaan, kun kaavoitukseen ilmestyy jätteisiin tai kierrättämiseen viittaavia asioita. Doranovan patentoima Hard fembiokaasulaitos käsittelee esimer kiksi paljon epäpuhtauksia sisältäviä kuivalantoja ja mekaanisesti eroteltua sekajätteen orgaanista jaetta. Tampereen puolella toimii jo Pirjanmaan Jätehuollon Tarasten järven jätekeskus ja Tammervoiman jätevoimala, mikä osaltaan helpotti Kangasalan kunnan keväällä valmis tunutta kaavoitusprosessia. Aumaratkaisuja on suunnitteilla myös Tarastenjärvelle. Esimerkiksi kun kiertotalous alueen yritysten toiminnasta syntyy rejektejä, jotka eivät enää sovellu kier rätykseen, niille löytyy energiahyö dyntämiskohteet läheltä
Asema avautuu loppusyksystä. Energiayhtiö Gasum investoi noin 50 raskaan liikenteen kaasutankkausaseman rakentamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 2020-luvun alkuun mennessä. Raskaan ajoneuvokaluston siirtyminen nesteytettyyn maakaasuun tai nesteytettyyn biokaasuun vähentää merkittävästi liikenteen hiilidioksidi-, typenoksidi-, hiukkasja melupäästöjä. Biokaasulle on liikennekäytössä kysyntää myös Jyväskylän seudulla. Kaasulla on tässä siirtymässä kiistattoman tärkeä rooli”, summaa Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Gasum investoi noin 50 raskaan liikenteen kaasu tankkausaseman rakentamiseen. Vanhentuvaa kalustoa korvataan jatkossa kaasuautoilla mahdollisuuksien mukaan. ”Olemme matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, ja nyt on aika kiihdyttää vauhtia. N okian kaupunki on ottanut elokuussa käyttöön uudet, ympäristöystävälliset kaasuautot. ”Kiinnostus kasvaa koko ajan, autoja myydään enemmän ja tankkauspisteitä tarvitaan lisää. Aseman rakentamisesta on tehty sopimus biokaasuteknologiaan erikoistuneen Envor Protech Oy:n kanssa. Uudet tankkausasemat sijoitetaan kuljetusliikenteen virtojen kannalta keskeisiin solmukohtiin, ja ne mahdollistavat nesteytetyn maaja biokaasun merkittävän käytön lisäämisen raskaassa liikenteessä. Jäteyhtiö Mustankorkea laajentaa biokaasun tankkausverkostoaan rakennuttamalla ensimmäisen etätankkauspisteen Jyväskylän Seppälään. Tällä hetkellä jakeluliikenne ja raskas liikenne aiheuttavat yli neljänneksen maantieliikenteen päästöistä EU:ssa. Valmista pitäisi olla vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä.” Tarastenjärvellä Doranova aikoo hyödyntää kiertotalousalueen tarjoamia tiloja ja resursseja myös maaperäurakoissaan. ”Laitoksen pohjatyöt alkavat syksyllä työja elinkeinoministeriön virallisen energiatukipäätöksen jälkeen. Kaasuautojen yleistyminen näkyy myös biokaasun tankkausasemilla. 27 UUSIOUUTISET 6|2018. RASKAS LIIKENNEKIN TANKKAA BIOKAASUA Biokaasuautot ovat yleistymässä kuntien ja kaupunkien liikennehankinnoissa. Ensimmäinen Suomessa toteutettava konsepti on suunnitteilla Pohjanmaalle, jossa Jepuan Biokaasu Oy operoi maamme suurinta biokaasulaitosta. BioGTS:n mukaan kyse on takuuajan korjausten riitauttamisesta. Jos puhdistus ei teknisistä tai aika taulusyistä onnistu paikan päällä, pilaantuneet maamassat kaivetaan ylös ja kuljetetaan käsittelyyn. Kaupunki on hankkinut 26 henkilöautoa ja yhden kuorma-auton, joiden etuna ovat pienemmät päästöt sekä edullisemmat polttoainekustannukset. ”Maaperän kunnostus voidaan tehdä paikan päällä, mutta se vaatii aikaa jopa vuosia. Esimerkiksi jäteyhtiö Stormossen kertoo, että kuluttajien käynnit Gastor-tankkausasemalla ovat lisääntyneet vauhdilla. Kaasuautoja lisää Vuoden alusta Suomen tieliikenteeseen on tullut lähes 1 400 kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Haluamme olla mukana tämän kehityksen kärjessä, joten Mustankorkean tankkausaseman rakentaminen on meille tärkeä referenssityö”, Rantanen toteaa. ”Tarastenjärven toimipisteessä massoja voidaan käsitellä ajan kanssa ja kontrolloidusti.” LAITOSTEN KAASUENERGIA MENEE YHÄ USEAMMIN LIIKENNEKÄYTTÖÖN. Uusi, 25 000 tonnia vuodessa käsittelevä laitoslaajennus mahdollistaa jatkuvatoimisen mädätyksen muun muassa turkisja munantuotannon sivuvirroista. Mustankorkea on toimittanut biokaasua konteissa myös Itä-Suomeen, jossa autoilijat eivät aina ole saaneet tankkiaan täyteen. Gasum rakentaa tankkausasemaverkostoa myös raskaalle liikenteelle. Haukivuorella toimiva Biohauki Oy tiedotti elokuussa purkaneensa biokaasulaitoksen toimitussopimuksen laitostoimittaja BioGTS Oy:n kanssa. Heinäkuuhun mennessä tankkausasemalla on ollut enemmän tankkauksia kuin koko viime vuonna yhteensä. Uusiouutiset kertoi BioGTS:n laitostoimitusten ongelmista numerossa 3/18 (Katso digiarkistojuttu: Biokaasu-urakat kovilla). Stormossen avasi ensimmäisen kaasutankkausasemansa viime vuoden helmikuussa. Useimmat rakennushankkeet etenevät paljon nopeammin”, toteaa Doranovan toimialajohtaja Perttu Mattila. Kysyntä puhtaammille polttoaineratkaisuille on kasvussa myös raskaassa liikenteessä. Envor Protech Oy:n toimitusjohtaja Simo Rantanen uskoo biokaasun liikennekäytön lisääntyvän tulevina vuosina merkittävästi. . Tämä tukee Nokian kaupungin strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on kestävien ja ekologisten ratkaisujen käyttöönotto. Suunnitelmien mukaan toinen asema avataan ensi vuoden alussa Runsorin ABC-aseman yhteyteen
Tuomaristo päästi ehdotuksista jatkoon seuraavat ideat: Skeittiparkki, Halauspatsas, Tervetuloa Saimaalle -veistos, saimaannorppapatsas ja pienoismallisarja aiheesta ”Viipuri kautta historian”. Geokomposiitin muodonmuutos Materiaalin reseptiikkaa taas kehitetään Lappeenrannan teknisellä yliopistolla sekä kiertotalouden ja materiaalikemian asiantuntijayritys Apila Groupissa. Komposiitti on materiaalien yhdistelmä, jossa materiaalit eivät liukene tai sekoitu toisiinsa. Tuloksena syntyy siis tietynlainen keinotekoinen kivi. Urban Infra -hankkeessa mukana olevan FIMAtec-yrityksen liiketoimintajohtaja Antti Korhosen mukaan tämä on todennäköistä. Hankkeessa on tarkoituksena kehittää uusia komposiittimateriaaleja, joita on mahdollista tuottaa teollisesti 3D-tulostamisen avulla. Matilainen kertoo, että työn alla olevan materiaaliyhdistelmän sideaineena voi toimia esimerkiksi tuhkasta silikaatin avulla valmistettava epäorgaaninen verkostorakenne eli geopolymeeri. Taloja tulostimesta. Skeittiparkki oli yleisön suosikki. ”Maailmalla ollaan menossa siihen suuntaan, että betonin käyttöä pyritään rakentamisessa vähentämään ja korvaamaan ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla, joilla ilmastopäästöjä ja neitseellisten luonnonvarojen käyttöä voidaan leikata nykyisestä”, Korhonen sanoo. KATJA PULKKINEN, DESIGN REFORM, KUVAT V oimmeko tulevaisuudessa asua rakennuksissa, joiden elementit tulevat 3D-tulostimesta ja ovat peräisin teollisuuden hukkamateriaaleista. Yritys kehittää teollisuustuotantoon soveltuvaa uudenlaista 3D-tulostinta, jolla uudesta materiaalista voi tulostaa niin rakennuselementtejä kuin mielikuvituksellisimpiakin muotoja. Hankkeessa keskitytään komposiittimateriaaleihin. Polymeerin valmistuksessa käytettävä natriumsilikaatti eli vesilasi on tuttu lisäaine myös betonin valmistuksessa. Uusi tulostin työn alla Korhosen luotsaama FIMAtec on hankkeessa laitevalmistajan roolissa. Raaka-aineet saadaan teollisuuden sivuvirroista. ”Tässä hankkeessa kehitetään geopolymeerikomposiittia, josta olemme puhekielessä käyttäneet lyhennystä geokomposiitti”, tarkentaa Apila Groupin toimitusjohtaja, epäorgaanisen kemian tohtori Mervi Matilainen. Hanketta koordinoi Lappeenrannan kaupunki ja mukana on useita eri alojen yrityksiä, tutkijoita ja oppilaitoksia. ”Materiaaliyhdistelmän täyteaineena ja lujitteena voidaan sitten hyödyntää monenlaisia teollisuuden sivuvirtoja”, toteaa Matilainen. 28 UUSIOUUTISET 6|2018. Hän uskoo, että tällaiset rakennusmateriaalit muuttavat maailmaa merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. ”Geokomposiitit ovat materiaali. Lappeenrannassa teollisuuden sivuvirroista 3D-tulostettavasta materiaalista haikaillaan ilmastoystävällisempää ja muotokieleltään joustavaa korvaajaa betonille rakennusteollisuudessa. Jo olemassa oleviakin geokomposiitteja voidaan mahdollisesti muokata tulostukseen soveltuviksi sopivalla reseptiikalla”, Korhonen sanoo. ”Esimerkiksi kovetusvaiheessa ei saa tulla pitkiä taukoja. Laitteen kehitystyö on hyvässä vauhdissa, ja nyt odotellaan sellaista materiaalia, jonka teollinen tuotanto olisi mahdollisimman sujuvaa. Suomi on tarttunut uuden polven materiaalituotantoon Urban Infra Revolution -hankkeella
”Selvitämme erilaisia raaka-aineita ja sitä, miten erilaisilla lisäaineistuksilla voi vaikuttaa materiaalin ominaisuuksiin siten, että siitä syntyy nimenomaan tulostukseen soveltuvaa.” Kaupunki-infraa Tähtäimessä on ominaisuuksiltaan rakennustuotantoon soveltuva materiaali. Betonin raakaaineen sementin tuotanto aiheuttaa 7% maailman hiilidioksidipäästöistä. Uudesta materiaalista voisi syntyä vaikkapa entistä esteettisempiä meluvalleja, puiston penkkejä ja skeittiramppeja. Kaupunkilaisten ylivoimainen suosikki 87% äänienemmistöllä oli skeittiparkki. ”Toimin siis pilotoinnin ja materiaalikehityksen välimaastossa. Finaaliin tuomaristo valitsi viisi parasta ideaa, joista kaupunkilaiset saivat äänestää omaa suosikkiaan. Lappeenrannan kaupunki hakee nyt puistolle paikan kaupungin ydinkeskustasta, ja ehdotusta lähdeMikä Urban Infra Revolution. Uuden materiaalin ja laitteiden myötä voi olla mahdollista myös vapautua rakentamisen kaavamaisesta muotokielestä ja tehdä kaarevia ja funktionaalisia muotoja. Mukana ovat myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Apila Group, Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö, Metsäliitto, Outotec, Nordkalk, Fimatec, UPM, Total Design ja Design Reform. Komposiitista valmistetut tuotteet ovat myös yleensä pitkäikäisiä, ja ne voidaan kierrättää vielä käytön jälkeenkin. Kehitettävän materiaalin raakaaineina käytettäviä sivuvirtoja ovat esimerkiksi metsäteollisuuden viherlipeäeli soodasakka, kaivosteollisuudesta saatava rikastushiekka sekä rakennusjätteestä syntyvä betonimurska ja teollisuudessa sivuvirtana syntyvät erilaiset puukuidut. • Kolmivuotinen hanke käynnistyi marraskuussa 2017. tään työstämään valmiiksi tuotteeksi yhteistyössä skeittiparkki-idean esittäjien ja lajin harrastajien kanssa. Kärjen oma tausta on erilaisten kuitukomposiittien ja kierrätysmateriaaleista valmistettavien komposiittien kehittämisessä. Tätä varten hankkeessa järjestettiin huhtikuussa 2018 kaikille kaupunkilaisille avoin ”Uudet Citytuotteet” -ideakilpailu. Uuden materiaalin olosuhdekestävyyttä kokeillaan ympärivuotisesti tuottamalla ulkotiloihin sopivia tuotteita. teollisuudessa tuttu juttu, mutta nyt haetaan nimenomaan sellaista uutta komposiittia, joka soveltuu 3D-tulostukseen”, selventää konetekniikan professori Timo Kärki Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Onnistuessaan kehitystyö voi keventää asumisen hiilijalanjälkeä ja materiaalikuormaa. Laajamittaisempi käyttö vaatii materiaalilta vielä monenlaista lisätestausta, jotta esimerkiksi rakennusmateriaaleilta vaadittavat ominaisuudet, kuten palo turvallisuusja lujuusvaatimukset täyttyvät. Sivuvirtojen hyödyntäminen taas vähentää tarvetta neitseellisten luonnonvarojen käytölle. Kärki kertoo, että hankkeessa tuotetaan tietoa, joka tukee tuotteen määrittelyä ja tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita, mutta varsinaisesta tuotteen hyväksynnästä ja sertifioinnista vastaavat hankkeen jälkeen yritykset, jotka materiaalin ottavat tuotantoonsa. Hankkeessa materiaalin soveltuvuuden testaaminen aloitetaan juuri erilaisten kaupunkirakenteiden rakentamisella. Ehdotuksista jatkoon pääsivät Skeittiparkki, Halauspatsas, Tervetuloa Saimaalle -veistos, saimaannorppapatsas ja pienoismallisarja aiheesta ”Viipuri kautta historian”. 29 UUSIOUUTISET 6|2018. Tässä hankkeessa tutkimusryhmämme rooli on materiaalinkehityksen siinä kohdassa, jossa uutta materiaalia skaalataan laboratoriosta tulostusmittakaavaan.” Kärki kertoo, että tulostukseen soveltuvan materiaalin reseptiikan kehittäminen on parhaillaan työn alla. Tulostimen kehittävä FIMAtec vastaa hankkeessa tuotettavien pilottikohteiden tulostamisesta. • Lappeenrannan kaupunki on hankkeen vastuullinen johtaja. Rampeista rakennuksiin Rakennuksia materiaalista voi syntyä vasta tämän jälkeen. Näistä syntyvä materiaali on tarkoitus saada esimerkiksi lisäaineistuksella sellaiseksi, että se sopii tulostettavaksi. BETONIN RAAKAAINEEN SEMENTIN TUOTANTO AIHEUTTAA 7% MAAILMAN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖISTÄ. • Rahoituksesta 80 prosenttia eli 3,4 miljoonaa euroa tulee EU:lta, loput 800 000 euroa mukana olevilta organisaatioilta. Myös päästöt ja materiaalin kierrätettävyys on huomioitava
Isossa kuvassa maailmaan on näillä näkymin syntymässä useita megapoliksia, joiden rakentaminen ja huolto tulee nielemään kolossaalisia raaka-ainevirtoja. Tuloksena on ollut vain kaksi uutta kaivoshanketta. ”Kierrätys ei riitä” Akkumineraalien kysyntä on rajussa kasvussa, eikä kierrätys riitä kattamaan materiaalien tarvetta. Yksi esimerkki tästä on teräs, jonka laatua heikentävät jo hyvin pienet kuparipitoisuudet. ”Kysynnän paisumisessa on kyse paljon muustakin kuin sähköautoilusta. Tuulivoimalat ja aurinkopaneelitkaan eivät synny tyhjästä.” Koska raaka-ainetarjonnassa tarvitaan myös kierrätystä, kierrätettävien materiaalien puhtaana pysymiseen olisi nyt syytä kiinnittää enemmän huomiota. Ongelma tulee vastaan esimerkiksi autoista saatavan romuteräksen kierrätyksessä. . Vaikka Nurmi näkee kierrätyksellä merkittävän roolin tulevaisuuden raaka-ainehuollossa, tämä ei hänen mukaansa kuittaa lähestulkoonkaan neitseellisen metallin tarvetta. Myös vihreä kehitys tarvitsee raaka-ainetta. GTK:n johtaja Pekka Nurmi kertoo lisä rahoituksella tehostettavan malmi varantojen kartoittamista sekä uudentyyppisten esiintymien tutkimusta. Nykyisissä polttomoottoriautoissa voi olla useita kuparia sisältäviä sähkömoottoreita sekä paljon kuparikaapelia. Vaikka GTK:lla on jo ennestään varsin tarkka kuva Suomen kallioperän geologiasta, malmivaroissa on Nurmen mukaan vielä paljon löydettävää. Noin yksi tuhannesta etsintäprojektista johtaa kaivostoiminnan käynnistämiseen.” Nurmen mukaan Suomessa on käytetty viimeisten kymmenen vuoden kuluessa noin 600 miljoonaa euroa malmiesiintymien etsintään. HEIKKI JAAKKOLA, KUVAT HEIKKI JAAKKOLA JA SCANSTOCKPHOTO L iikenteen sähköistymisen ja energiantuotannossa tapahtuvien muutosten odotetaan lisäävän akkujen tarvetta tuntuvasti. ”Esiintymien löytäminen on uudesta teknologiasta huolimatta edelleen kovan työn takana. Tarkoitus on kehittää myös malmien rikastukseen liittyvää osaamista sekä prosesseja, joissa raaka-aineista muokataan valmistavan teollisuuden prosesseihin kelpaavia materiaaleja. Kysyntään pyritään vastaamaan sekä kierrätyksen että metallien uudistuotannon avulla. Metallien sekoittuminen on iso ongelma akkumineraalien kierrätyksessä: pienetkin sivuainepitoisuudet vaikuttavat laatuun. Käytöstä poistuvien esineiden ohella metalleja voidaan ottaa talteen esimerkiksi kaatopaikoilta ja erilaisista jätevirroista. ”Taloudellisesti etsintä on todellista riskibisnestä.” Tarve valtava Koska metallien uudistuotanto on taloudellisesti raskasta ja ympäristölle enemmän tai vähemmän haitallista, tämän korvaajaksi on toivottu materiaalien kierrätystä. Käytön ja purkamisen yhteydessä materiaalit sekoittuvat helposti haitallisella tavalla toisiinsa. Geologian tutkimuskeskus on saamassa miljoonan euron lisärahoituksen akkujen valmistuksessa tarvittavien metallien etsintään. Aineiden eroteltavuutta ei ole perinteisesti huomioitu esineiden suunnittelussa. Sitä tullaan kuitenkin tarvitsemaan monin kertaisia määriä esimerkiksi akkujen valmistamisessa. 30 UUSIOUUTISET 6|2018. Kobolttia tuotetaan nyt noin 100 000 tonnia vuodessa. Esiintymät ovat edelleen harvinaisia neuloja kallioperän valtavassa heinäsuovassa
Esimerkkinä tästä Nurmi mainitsee sinkitetyn pellin, jonka sinkkikerros voi olla vain muutaman molekyylin paksuinen. Litiumesiintymiä on kuitenkin suhteellisen tasaisesti ympäri maailmaa ja varantoja myös tunnetaan paljon. Aikaisemmin kobolttia on tarvittu paljon vähemmän kuin nyt. Jos kehitys jatkuu, uutta kaivostoimintaa saadaan käyntiin nopeasti. Koboltin hinta on kuitenkin kolminkertaistunut parissa vuodessa. Määrä on 13 prosenttia globaalista tuotannosta.” TUULIVOIMALAT JA AURINKOPANEELITKAAN EIVÄT SYNNY TYHJÄSTÄ. Vastaavia esimerkkejä löytyy Nurmen mukaan valitettavan paljon myös pienemmistä esineistä. ”Kaavailtu tehdas voisi tuottaa noin seitsemän prosenttia maailman vanadiinista.” Suomessa esiintymiä Nurmi näkee myös litiumin Suomen kannalta mielenkiintoisena akkumineraalina. ”Esinesuunnittelussa ei perinteisesti ole juurikaan huomioitu materiaalien erottelua ennen kierrätystä. Kriittisen koboltin ja muiden harvinaisempien metallien ohella meillä on myös nikkeliä ja kuparia, joita niitäkin tarvitaan akuissa.” KOBOLTTI KIINNOSTAA SUOMEN KANNALTA mielenkiintoisimpana akkumineraalina Pekka Nurmi näkee koboltin, joka onkin akkubisnekselle kriittinen resurssi. 31 UUSIOUUTISET 6|2018. Vanadiinin hinta on noussut tuntuvasti. Sen takia materiaalia ei ole juurikaan etsitty moderneilla menetelmillä. Myös Suomessa kobolttia on tuotettu sivutuotteena Kevitsan nikkelikaivoksessa, Kylylahden kuparikaivoksessa sekä Talvivaarassa. ”Suomi on ilmeisesti Euroopan ainoa maa, jolla on merkittäviä omia kobolttivarantoja. GTK:n Pekka Nurmen mukaan hyödyntämiskelpois ten malmiesiinty mien löytäminen on kovan työn takana. Tuotannon raaka-aine saataisiin SSAB:n kuonasta, josta kaksi prosenttia on vanadiinia. Suomessa toimii myös kaksi koboltin jalostuslaitosta, joissa prosessoidaan ulkomailta tuotavaa kobolttia. Teräksessä kierrätetyn materiaalin osuus on nyt noin 40 prosenttia. Noin 600 miljoonen euron panostus on tuottanut kymmenen vuoden kuluessa vain kaksi kaivoshanketta. Talouteen liittyvien haasteiden ohella kaivostoiminnassa on usein ratkottava myös vaikeita ympäristö kysymyksiä. Nykyisiä tuotantomääriä on paineita kasvattaa. . Käyttökelpoiset grafiittiesiintymät ovat jakaantunet maailmalla epätasaisemmin kuin litiumin. Ennustaminen vaikeaa Metallien tulevan kysynnän arviointia vaikeuttavat teknologian äkkikäännökset, jotka voivat muuttaa eri metallien tarvetta ja hintoja. Tarvittavien materiaalien kirjo on joka tapauksessa laaja. Nurmi pitää kuitenkin mahdollisena, että grafiitin tuotantoa syntyy myös Suomeen. Heinävedellä onkin todettu esiintymä, mutta samalla on törmätty siihen, että kaivoshanke on herättänyt paikallista vastustusta. Nyt suomalainen Ferrovan suunnittelee tätä tuottavan laitoksen rakentamista Raaheen. Vuoteen 2100 mennessä tämän toivotaan nousevan yli 70 %:iin. Kaikki kupari olisi kuitenkin poimittava pois romusta ennen teräksen sulatusta. Noin 60 % maailman koboltista tuotetaan Kongossa. Pohjanmaalle ollaan parhaillaan suunnittelemassa Euroopan ensimmäistä litiumkaivosta sekä tähän liittyvää jalostuslaitosta. Kobolttia esiintyy usein kuparin ja nikkelin yhteydessä ja sitä saadaankin yleensä näiden sivutuotteena. Globaalin vuosituotannon määrä on noin 100 000 tonnia. Tällä hetkellä Kiina on grafiitin suurin tuottajamaa. Kolmantena lupaavana aineena Nurmi mainitsee grafiitin, jota esiintyy Suomessa teollisuudelle edullisessa, ”suomuisessa” muodossa. ”Teknologioiden kehittyessä kukaan ei voi tietää, mitkä aineet ovat kriittisiä 20 vuoden kuluttua.” Nurmi näkee yhtenä mielenkiintoisena raaka-aineena vanadiinin, jota käytetään sähkövarastoina palvelevissa suurakuissa. Esimerkiksi älykännykässä tarvitaan noin 60 alkuainetta. Muiden akkumineraalien tavoin litiuminkin hinta on noussut. Kalvo on liian ohut poistettavaksi mutta riittävän suuri vaikuttamaan kierrätysmetallin laatuun. Lähteet ovat usein pieniä kaivoksia, joiden toiminnan eettinen laatu ei Nurmen mukaan kestä päivänvaloa. ”Kaiken kaikkiaan Suomi on erityisen hyvässä asemassa akkumineraaleja ajatellen. Nyt olisi korkea aika havahtua asiaan.” Joskus kierrätystä vaikeuttavat myös hyvin pienet metallipitoisuudet romutettavassa tuotteessa. ”Monessa tapauksessa kierrätettävän metallin puhtauden varmistaminen voi tulla liian kalliiksi tai olla kokonaan mahdotonta.” Kuparin kierrätysaste on tällä hetkellä Nurmen mukaan noin 90 prosenttia. Vertailun vuoksi Nurmi kertoo kuparin tuotannon olevan noin 20 miljoonaa tonnia. Litiumia tuotetaan usein suolaesiintymistä. Kobolttia löytyy vain harvoista paikoista. Siitä huolimatta kierrätetyn materiaalin osuus kierrossa olevasta kuparista on alle puolet. Hintakehityksen jatkuminen näillä raiteilla voi pistää uutta liikettä aineen etsintään
Kolmannes päätyy energiakäyttöön, loput kaatopaikalle tai roskana luontoon. Muovijäte lajitellaan, pestään, murskataan, sulatetaan uudelleen ja prosessoidaan uusiomuovirakeiksi. Kemiallisten reittien osuus kierrätyksestä on vasta vajaat kaksi prosenttia, mutta käynnissä on paljon kehitystyötä. Osa kehittyvistä maista tarvitsee pikaista apua perusjätehuoltonsa kuntoon laittamisessa. Suunnitelmien ytimen muodostavat muovipäästöjen minimointi, öljyä korvaavien raaka-aineiden käytön lisääminen ja muovin saaminen paremmin kiertoon. UUDEN MUOVITALOUDEN RAKENTAMISELLA ON KIIRE Muovi on monissa käyttö kohteissa erinomainen materiaali, mutta sen ongelma on, että systeemi on rikki. Monet tunnetut brändit, kuten CocaCola, Nestlé ja Unilever, ovat tehneet merkittäviä lupauksia kierrätysraaka-aineen ja/tai biopohjaisten raaka-aineiden käytön lisäämisestä muovipakkauksissa. Rakeista valmistetaan esimerkiksi kukkaruukkuja tai muovikasseja. Sääntelyllä voidaan kannustaa kierrätykseen ja vauhdittaa uusiotuotteiden markkinoita suosimalla niitä julkisissa hankinnoissa. NOPEIN TAPA RAKENTAA UUSI MUOVITALOUS ON TEHDÄ SE YHTEISTYÖNÄ. Muita reittejä muovien kierrättämiseen ovat kemialliset menetelmät, kuten kaasutus, nesteytys ja liuottimien käyttö, sekä bioteknologiset menetelmät. Avainasemassa on toimivien arvoketjujen rakentaminen. Kansainvälisillä muovisopimuksilla pitäisi ilmastosopimusten tapaan asettaa yhteisiä tavoitteita ja vauhdittaa parhaiden käytäntöjen jakamista. Muovijätteen prosessointiteknologiat eivät sulje toisiaan pois vaan täydentävät toisiaan. Tarvitaan myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Jotta muovi saadaan paremmin kiertoon, muovijätteen keräyksen, jatkojalostuksen ja jalostettujen tuotteiden markkinoiden on pelattava yhteen. Euroopassa kierrätetään nykyisin noin kolmannes jätemuoveista. Ekologisin kierrätysreitti voi olla eri jätteille erilainen. Suurin osa kierrätyksestä on mekaanista. Systeemistä myös vuotaa päästöjä, mikä pilaa ympäristöä. Suomessa valmistuu pian ympäristöministeriön alaisuudessa valmisteltu, kansallinen muovitiekartta. Meillä kaikilla kuluttajina ja äänestäjinä on yllättävän iso vaikutus siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy. Uuden muovitalouden rakentamisella on kiire, jotta maapallomme toiminta ei häiriinny ja jotta luonnonvarat riittävät kasvavalle ihmiskunnalle. Kemialla on tavoitteiden toteuttamisessa keskeinen rooli. EU:n komissio julkaisi vuoden alussa muovistrategian. 32 UUSIOUUTISET 6|2018. Ero on, että Atlantin takana sääntelyn ohjaava vaikutus on pieni. Nopein tapa rakentaa uusi muovitalous on tehdä se yhteistyönä. Kemian avulla voidaan ymmärtää materiaalien rakenteita ja niiden vaikutusta aineen ominaisuuksiin sekä sitä, miten materiaaleja rakennetaan ja puretaan osasistaan. Kierrätyksen kehittäminen ei yksin riitä. Kemiallisen kierrätyksen lopputuotteena ei saada suoraan uusio muovia vaan yleensä polttoaineita tai kemikaaleja. Maija Pohjakallio on kemiantekniikan tohtori, joka vetää VTT:ssä Materiaalien prosessointi ja kiertotalouden ratkaisut -tiimiä. Yhdysvalloissa kehityskohteet ovat pitkälti samoja. Osassa käyttökohteita perinteinen muovi on hyvä korvata uusilla biopohjaisilla materiaaleilla. Jokaisen panosta tarvitaan. MAIJA POHJAKALLIO LEENA JOUTSEN, KUVA M uovin kertakäyttökulutus on liian kiivasta, eikä muovijätettä saada tehokkaasti kerättyä ja hyödynnettyä. Kehitystyön kärki vaihtelee. Julkisen tutkimusja kehitysrahoituksen avulla voidaan antaa alkusysäys uusille ratkaisuille. Asiat etenevät tai ovat etenemättä pääosin yritysvetoisesti. Pohjoismaissa voidaan keskittyä vaikkapa mikromuovipäästöjen ja kertakäyttökulutuksen vähentämiseen sekä muovin materiaalikierrätyksen kasvattamiseen
Suomi on ilmoittanut olevansa kiertotalouden mallimaa vuonna 2025. Hänestä kiertotalous lähtee tuotesuunnittelusta. Ei pidä unohtaa biokaasua. Hollantilaisilta, japanilaisilta ja ranskalaisilta kysyttäessä puolet vastanneista ei enää koskaan haluaisi omistaa autoa, jos sen voisi korvata edullisilla jakamispalvelulla.” Pitkänen muistuttaa, että kaupungeilta kehitys vaatii joustavuutta, kontrollia, integrointia ja uusien palvelujen mahdollistamista. Sähköistyminen tulee vähentämään liikkumisen kokonaiskustannuksia. ”Jakamistalous ja ajoneuvojen automatisoituminen mahdollistavat uudenlaiset palvelut halvemmalla isommalle joukolle. Liikenteessä onkin paljon tehostamisen varaa. Parkkipaikan etsimiseen tuhlautuu yhdysvaltalaisilta keskimäärin 50—100 tuntia. On haaste pysyä lainsäädännöllisesti mukana nopeassa muutoksessa.” ”YMPÄRISTÖ UNOHTUI JÄTELAISTA” . Lainsäädännön pitää aidosti tukea kiertotaloutta. Toisaalta, meillä on ensimmäisenä maailmassa Sitran käynnistämä kiertotalouden tiekartta ja toimenpideohjelma, jota juuri päivitetään”, Seppälä kertoo. Tutkimusja innovaatiotoiminta on turvattava. Myös tuotantoprosesseissa on paljon kehitettävää. Siinä on näytön paikka. Lisäksi uusiotuotteelle pitää löytää myyvä status. Puhtaan materiaalin kierto pitää varmistaa. ”Suomi ei näytä kovin hyvältä jäte indikaattorien valossa: Meillä on haasteita päästä EU:n jätetavoitteisiin. Jätteet ovat tärkeä indikaattori. Yhdessä nämä aiheuttavat liikkumisjärjestelmän optimoitumista, positiivisen kierteen”, Pitkänen visioi Rambollin järjestämässä Kiertotalous kaupunkiseuduilla -seminaarissa Helsingissä. Yllätyksiä on odotettavissa matkalla kohti kiertotaloutta. IR EN E SIL LA NP ÄÄ SC AN ST OC KP HO TO 34 UUSIOUUTISET 6|2018. EU:n komission kiertotalouspaketti hahmotteli pitkän tähtäimen päämäärät. Alma Talentin lakimieskoulutus keskittyi jätehuoltoon elokuussa. Toimiva jätehuolto on ensimmäinen askel kohti kiertotaloutta. ”Vaikutuksia on arvioitava laajasti, ei vain kustannuksia. ”Kiina ja Singapore ovat kärjessä tällä hetkellä autojen jakamispalveluissa. Trendi kasvaa kaikkialla. ”Jätehuolto muuttuu jo 2020-luvulla todella paljon, ja muutoksia tapahtuu nopeammin kuin aavistammekaan”, Seppälä lupaa. KOONNEET ELINA SAARINEN, ARJA-LEENA PAAVOLA JA IRENE SILLANPÄÄ Automaattinen auto tulee AUTOMAATIO, jakamistalous ja sähköistyminen tulevat muuttamaan liikkumisen, ennustaa Rambollin Smart Mobility -alueen johtaja Jukka-Pekka Pitkänen. ”Jos tietäisin vastaukset, olisin viisas mies. Maailmassa on 1,2 miljardia henkilöautoa, jotka eivät liiku mihinkään 95 prosenttia ajasta. Ihminen istuu autossa, joka ei liiku, keskimäärin 65 tuntia vuodessa. Jätelain muutokset ovat herättäneet kentällä paljon porua. J yri Seppälä, kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Suomen ympäristökeskuksesta, pohti Alma Talentin Jätehuolto-koulutuksessa sitä, miten Suomi yltäisi kierto talouden tavoitteisiin. Liikenneruuhkat ovat paheneva, globaali ongelma. Siellä 8—9 prosenttia autokannasta on jaettu. EU:n tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä, luoda lisää työpaikkoja sekä vaikuttaa keskeisimpään ongelmaan, ilmastonmuutokseen”, Seppälä selittää. Pitkänen kertoi tilastotietoja: Globaalisti ihminen istuu paikallaan seisovassa autossa keskimäärin 65 tuntia vuodessa. TAPAHTUMIA Jäteyhtiön edustaja kritisoi tuoretta jätelain muutosta ympäristövaikutusten unohtamisesta. Jakamistaloutta on edistettävä. Näin kiertotalousratkaisut kehittyvät kilpailukykyisiksi
”Julkinen hallinto saisi näyttää hyvää esimerkkiä hankinnoissaan. ”Entä kustannukset jätemäärän pienentyessä. Miten pelisääntöjen muutokset vaikuttavat jätehuoltoyhtiöiden toimintaan ja organisointiin. IR EN E SIL LA NP ÄÄ IR EN E SIL LA NP ÄÄ ”YMPÄRISTÖ UNOHTUI JÄTELAISTA” . Merilapin Torniosta saapunut Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala kertoi alustuksessaan harvaanasuttujen seutujen kiertotalouden erityispiirteistä. Meidän pitää olla aktiivisia kansainvälisesti. EU:ssa valmistellaan esitystä, jossa rakennuksen materiaalisisällöt ovat selvillä purkuvaiheen materiaalihyödyntämisen helpottamiseksi. Ravinteiden kierrätys esimerkiksi on jämähtänyt siihen, että tietyissä ravinteissa on haitallisia aineita. Myös ruokahävikki on iso ongelma. Muovi pois polttolaitoksista ”Haasteitamme ovat jätteen määrät, kierrätysaste sekä riskit eli haitalliset asiat. Kuka on vastuussa tiedottamisesta?” Ahrikkala kysyy. Kierrätysastetta kasvatetaan biojätteellä valistaen ja tiedottaen asukkaita biojätteiden lajittelusta. Viesti on nurinkurinen. Nyt uuden ostaminen on usein vanhan korjaamista halvempaa. Aluksi poistuu osa kuntavastuusta. Kierrätysprosenttia pitäisi saada lisättyä, mutta kun teemme niin, aiheutamme negatiivisen ilmastovaikutuksen. Ojasta allikkoon Tuija Ahrikkala, Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja, tuli Jätehuolto-koulutukseen Torniosta kertomaan mitä heille tapahtuu, kun jätelain muutos siirtää osan kuntien vastuusta yksityisten hoidettavaksi ja rajoittaa kuntien mahdollisuuksia tarjota jätteenkäsittelypalveluita yrityksille. Yrityksen omistaa viisi kuntaa, ja toiminta rahoitetaan jätemaksuilla. ”Jätteen polttamisessa muovi on yhdyskuntajätteen tärkeä energianlähde. Kiinteitä kustannuksia on vaikea pienentää”, Ahrikkala toteaa. Jos ostamme liikaa kapasiteettia, joutuvatko kuntalaiset maksajiksi?” hän kysyy. Voittoa tavoittelemattoman Perämeren Jätehuollon periaate on olla tekemättä mitään, mihin alueella on tarjolla yksityistä palvelua. ”Reilu kolmannes suomalaisista, vajaat kaksi miljoonaa ihmistä, asuu alle 25 000 asukkaan kunnissa. Infra on rakennettu 2007—2010, ja laskua maksetaan edelleen. ”Keräilykustannukset ja ajokilometrit kasvavat. Kemiin on tulossa sama tilanne”. Kiertotalouden tehtävä on päinvastoin neitseellisen materiaalin käytön vähentäminen”, harmittelee Seppälä. Miten jätteen haltijat löytävät sen ja tietävät olevansa velvoitettuja sitä käyttämään. Myös rakentamisen uusiomateriaaleihin tulisi sisällyttää tulevaisuudessa tiedot sisällöstä. Jätteet päätyvät kuitenkin yhä samoihin välivarastoihin ja käsittelypaikkoihin. Tulevaisuudessa siellä ajaa neljä keräys autoa peräkkäin. Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta eli markkinapaikka on kiinnostava. Hyvät ideat tuppaavat törmäämään siihen, että emme tiedä, mitä uusiomateriaaliksi aiottu aines sisältää. Kun muovin kierrätysaste nousee reippaasti, mitä ihmettä polttolaitokset polttavat muovin tilalla, jos ne aikovat toimia nykyisellä kapasiteetilla?”, hän kysyy. Muutos astuu voimaan tammikuun alussa. Asiakaskuntia on kaksitoista, ja toiminta-alueena lähes koko Lappi. Sosiaalija terveyshuollon jätteen asetelma ratkeaa, kun maakuntauudistus on valmis. Ahrikkala harmittelee, että vaikka muutoksen tullessa hallitusohjelmaan sovittiin alueellisten erityispiirteitten huomioimisesta, niin ei tapahtunut. Emme perusta tytäryhtiötä, vaan jatkamme kunnallisen yhtiön pelisäännöin”, Ahrikkala toteaa. Kentällä on paljon epätietoisuutta toiminnan ehdoista. Alueella on kuusi jätteenkuljetusyritystä. Samoin yhdyskuntajäte ja sähköja elektroniikkaromu”, Seppälä luettelee. ”Sitä on vielä vaikea hahmottaa. ”Kilpailutammeko käsittelykapasiteettia myös yritysjätteen varalta. Suomi voi menettää kiertotalousmahdollisuutensa, ellemme uskalla ottaa rohkeasti käyttöön kiertotaloutta tukevia ohjauskeinoja sekä pärjää tutkimuksessa ja liiketoimintamalleissa. . Ahrikkalan mukaan yhtiö tarvitsisi realistisen käsityksen siitä, millaisia jätemääriä varten käsittelypalveluja olisi hankittava. ”Tämä on ensimmäinen jätelain muutos, jolle en näe minkäänlaista ympäristöperustetta.” ”TÄMÄ ON ENSIMMÄINEN JÄTELAIN MUUTOS, JOLLE EN NÄE MINKÄÄNLAISTA YMPÄRISTÖPERUSTETTA.” IR EN E SIL LA NP ÄÄ 35 UUSIOUUTISET 6|2018. Seppälä ehdottaa merkintäjärjestelmää, joka ilmoittaa tuotteissa olevat haitalliset aineet. Markkinapaikan puolestaan pitäisi olla valmis syksyllä 2019. Haitattomiin kiertoihin Seppälä muistuttaa, että materiaalikiertojen pitää olla haitattomia. ”Nyt on se hetki, jolloin jokaisen kiertotalousalalla olevan ihmisen pitää ottaa selvää, mihin ala on kiitämässä”, painotti Jyri Seppälä, kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Suomen ympäristökeskuksesta. Cleantech-osaamisemme pitää myös saada monipuolisesti käyttöön yli perinteisten sektorirajojen. Jätteille kyytiä Ahrikkala pelkää, että jatkossa keräysautot ajavat peräkkäin, toiset keräten kuntavastuujätteitä, toiset yritysjätteitä. Entä osaammeko mitata asioita oikein. Välimatkoista huolimatta kustannukset on pidettävä kohtuullisina. Perämeren Jätehuolto, pieni alan toimija harvaan asutulta, pitkien välimatkojen seudulta, on hyvä esimerkki lainmuutoksen osalta. Torniossa esimerkiksi on sopimusperäinen järjestelmä
Kiina aikoo kasvattaa ympäristöteknologian tuotantoa noin 130 miljoonalla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä. PISSA JA KAKKA ERILLEEN! "Meillä on vahva perinne kesämökkien huussi kulttuurista, joten ajatuksena kuivakäymälä ei ehkä sittenkään ole niin vieras." Kiina investoi jätehuoltoonsa KIINA tiukensi jätteiden tuontirajoituksia tämän vuoden alussa ja investoi nyt omien jätteidensä keräämiseen, kierrättämiseen ja energiahyötykäyttöön. Viime vuonna tapahtumassa vieraili yli 14 000 kävijää, joista 30 prosenttia oli kansainvälisiä vieraita. Tämä kaikki näkyy lokakuun lopussa, 25.—28.10. Kiinan hallitus päätti 19. Kuivakäymälä säästää puhdasta juomavettä ja helpottaa jäteveden käsittelyä. Hiedanrannan Kuivaamon kuivakäy mälälöiden virtsan keräyssäiliötä. Viime vuonna lanseerattu Startup Zone esittelee vihreitä innovaatioita ja yhdistää yrityksiä ja rahoittajia myös tänä vuonna. Monin paikoin puutteelliset käymäläolosuhteet haittaavat ihmisten arkielämää ja vaikeuttavat erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä. Hinnaltaan edullinen, muovinen laite sul keutuu ja vähentää voimakkaita hajuja ja kärpästen määrää. kertaa. Keskieurooppalaiset viennin etujoukoissa EcoAsia-konferenssissa on tänäkin vuonna esimerkiksi kokonaan jätehuollolle ja kierrätykselle omistettu seminaaripäivänsä. ”Viljelylle elintärkeä fosfori uhkaa loppua. Toisaalta meillä on vahva perinne kesämökkien huussikulttuurista, joten ajatuksena kuivakäymälä ei ehkä sittenkään ole niin vieras”, puheenjohtaja Eeva Liisa Viskari totesi konferenssin Suomi-päivän osiossa 22.8. 36 UUSIOUUTISET 6|2018. Tapausesimerkkinä on Mongolian alue. kongressissaan modernisoida vihreää sektoriaan ja tuplata investoinnit puhtaisiin teknologioihin. . EcoExpoAsia-tapahtuma ja sen kanssa samaan aikaan pidettävä EcoAsia-konferenssi tarjoavat hyvän ikkunan näille Kiinan ja Aasian markkinoille. Ugandalainen Yvonne Lugali esitte lee apuvälinettä, jolla voi parantaa alkeelli sen kuoppakäymälän käyttömukavuutta. 312 miljoonaa euroa suunnataan uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin luomiseen vuoteen 2020 mennessä. Kiinan ja Hongkongin alueen ongelmia yhdyskuntajätehuollossa käsitellään myös konferenssin avajaispäivänä 25.10. Hongkong on julkistanut tiekartan resurssitehokkuuteen, ja osana tätä aloitetta erityishallintoalue ottaa ensi vuonna käyttöön jätemaksu järjestelmän. . Hallinto on osoittanut paikallisen kierrätyslaitosverkoston ja jätelogistiikan parannuksiin yli kaksi miljoonaa euroa. Lue lisää: www.huussi.net www.facebook.com/kshry Tampereen Dry Toilet -konferenssissa esiteltiin ratkaisuja maailman sanitaatioongelmiin. Vesivessasta jokeen Kolmen vuoden välein järjestettävän kansainvälisen konferenssin teemana oli tänä vuonna kiertotalous. Kehittämistään ratkaisuista ja niiden soveltuvuudesta Kiinan-markkinoille kertovat muun muassa sveitsiläiset ja itävaltalaiset yritykset. Hiedanrannasta löytyy myös iso, yleisön käyttöön suunniteltu kuivakäymäläjärjestelmä, johon osallistujat kävivät tutustumassa. Ravinteet saadaan takaisin maahan, kun kuivakäymälässä erotellut pissa ja kakka kierrätetään kasteluun ja kompostointiin. Tuolloin panelistit keskustelevat myös jätevesihuollosta. Aiheellinen huoli haitta-aineista vaikuttaa kuitenkin siihen, että jätevesilietteiden lannoitekäyttö on vastatuulessa. Aasia on maailman nopeimmin kasvava jätteen energiakäyttövoimaloiden markkina kasvaen noin 34 miljoonaan euroon vuoteen 2023. Messe Frankfurt ja Hong Kong Trade Development Council organisoivat tapahtuman jo 13. Myös ravinteet saadaan talteen. Huuhtelukäymälöiden yleistyminen on meillä pelastanut ihmishenkiä, mutta edellyttää jätevesien käsittelyä. Konferenssin erikoisteemana on ympäristöteknologiavienti ja -tuonti. www.ecoexpoasia.com AR JA -L EE NA PA AV OL A KÄ YM ÄL ÄS EU RA HU US SI RY SANITAATIOJÄTTEEN erilliskeräily on tulevaisuuden suuntaus. Tapahtuma järjestettiin Tampereen Hiedanrannan alueella, jonka vanhassa tehdasympäristössä toimii lukuisia kiertotalouden yrityksiä. Heikon sanitaation maissa olisi järkevää siirtyä suoraan erotteleviin käymälöihin, sillä monet pienviljelijät joutuvat ostamaan kalliita lannoitteita, joita voisi olla saatavilla omasta takaa. ”Asenteet kuitenkin laahaavat jäljessä. Suomessa on totuttu siihen, että vettä riittää vessojen huuhteluun ja että kaupungeissa sanitaatiojätteet kuljetetaan putkissa jätevesikäsittelyyn. Ihmisjätteen valjastamisessa hyötykäyttöön kannattaisi yhä enemmän siirtyä erotteleviin kuivakäymälöihin. Näytteilleasettajina messuilla oli 335 yritystä 18 maasta. pidettävässä EcoExpoAsia-tapahtumassa Hongkongissa. Tämä puoli vaatii lisätutkimusta”, Viskari huomautti. Tämä koskee niin koteja, työpaikkoja kuin yleisötapahtumiakin. Muualla maailmassa vain kaksi prosenttia jätevesistä käsitellään asianmukaisesti ja vesivessojen jäte päätyy muun muassa jokiin ja meriin
”Kaupungistuminen on megatrendi. Wasconissa ennätysosanotto ENNÄTYSMÄÄRÄ osallistujia, 230 ympäri maailmaa, saapui kesäkuussa Tampereelle pohtimaan rakentamisen tulevaisuutta. 37 UUSIOUUTISET 6|2018. Jotta niitä voidaan ottaa tehokkaasti ja oikea-aikaisesti käyttöön, tarvitaan tietoa saatavilla olevista materiaaleista. Juuri nyt rakennamme kaupungit, talot ja tiet sitä varten, että 75 prosenttia meistä tulee tulevaisuudessa asumaan isoissa kaupungeissa. Wascon-seminaarin sloganina oli No cradle, no grave (ei kehtoa, ei hautaa). Uusiomateriaaleja näytillä Rambollin osastolla Wascon-seminaarissa. Etelä-Tanskan yliopistossa on meneillään rakennusten materiaalipassi -hanke, jossa kartoitetaan kiinteistöjen raaka -aineita ja niiden sijaintia. Tarvitaan yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita, uutta tapaa ajatella ja toimia, uusia käytäntöjä, elinkaariajattelua ja tilankäytön maksimointia”, sanoi seminaarin avannut Nani Pajunen Sitrasta. Materiaalitiedosta tulee raaka-ainepankki”, tiivisti yrittäjä Rob Oomen. Olemme haastaneet rakennusalan miettimään, kuinka kiertotalous toteutuu. EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN ”Jäte on materiaalia, jolla ei ole identiteettiä. Järjestelyissä tärkeässä roolissa olivat RIL, kansainvälinen ISCOWA-järjestö sekä sponsoreina Ramboll ja Ecolan. Tähän kiinteistödatan hallintaan on syntynyt viime vuosina uusia yrityksiä, kuten hollantilainen Madaster. Madaster dokumentoi materiaalit, jolloin rakennuksista tulee raaka-ainevarastoja ja vanhoista rakennuksista raaka-ainekaivoksia. Kiinteistökantaan on sitoutunut paljon uudelleenkäyttöön sopivia materiaaleja ja raaka-aineita. Tapahtumakalenteri VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 3.-4.10.2018 Helsinki, Kalastajatorppa http://www.jatehuoltopaivat.fi/ FINNBUILD 10.-12.10.2018 Helsingin messukeskus http://finnbuild.messukeskus.com/ WORLD CIRCULAR ECONOMY FORUM 22.-24.10.2018 Yokohama, Japani https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2018/#wcef2018 BIOENERGIAPÄIVÄT 22.10.2018 Tampere-talo http://www.bioenergiapaivat.fi/Bioenergiapaivat/ Ohjelma ENERGIA 2018 23.-25.10.2018 Tampere https://www.energiamessut.fi/ KASVU OPEN KARNEVAALI 24.-25.10.2018 Jyväskylän Paviljonki https://www.kasvuopen.fi/karnevaali ECOEXPOASIA 25.-28.10.2018 AsiaWorld-Expo, Hongkong http://m.hktdc.com/fair/ecoexpoasia-en/ Eco-Expo-Asia-International-Trade-Fair-on-Environmental-Protection.html KOKKOLA MATERIAL WEEK 27.10.-1.11.2018 Kokkola http://materialweek.fi/2018/ohjelma TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ 1.11.2018 klo 13 Tampere-talo https://www.tuottajayhteiso.fi/tuottajavastuuiltapaiva-2018 ECOMONDO 6.-9.11.2018 Rimini, Italia https://www.ecomondo.com/ BIOTALOUSPÄIVÄT 7.-8.11.2018 Lahti https://www.biolaitosyhdistys.fi/6 Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi . . Rakentamisen ympäristövaikutuksia ja teknisiä edellytyksiä käsittelevä Wascon-konferenssi järjestettiin nyt kymmenettä kertaa
HELSINKI SÄÄSTI MILJOONIA Helsinki on säästänyt miljoonia euroja ja välttänyt valtavasti kasvihuonekaasupäästöjä, kun se on alkanut hyötykäyttää kaupungin omissa rakentamiskohteissa muodostuvia kaivumaita ja kiviaineksia. Ei uskoisi, että Helsingin Myllypuroon vuosi sitten valmistunut Alakivenpuisto oli vielä kuutisenkymmentä vuotta sitten kaatopaikka. Niitä voidaan käyttää maarakentamisessa joko sellaisenaan, sideaineena tai komponentteina korvaamaan neitseellisiä kiviaineksia tai parantamassa niiden ominaisuuksia. Motiva ja Ramboll ovat laskeneet, että Suomessa olisi saatavilla yhteensä kymmenien miljoonien eurojen RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 38 UUSIOUUTISET 6|2018. Pintamaiden siemenpankin avulla maisema vihertyi. Muillekin kunnille säästöjä Alakivenpuisto on hyvä esimerkki siitä, miten valtavia kustannusja päästösäästöjä voi syntyä sillä, että ylijäämämaita sekä jätteitä ja sivuvirtoja jalostetaan uusiokäyttöön soveltuviksi ja hyötykäytetään maarakentamiskohteissa. Maarakentamiseen soveltuvia uusiomateriaaleja saadaan kaivumaista, rakentamisessa muodostuvista kiviaineksista, purkumateriaaleista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä. gin rakentamispalveluliikelaitos Staran toteuttama puisto menestyikin tämän vuoden Vuoden kuntatekniikan saavutus -kisassa. Helsingin kaupungin rakennusviraston tilaama, Ramboll Finlandin suunnittelema ja Helsingin kaupun. Perhoset ja muut hyönteiset lentelevät niittykukissa. Lintubongareita kiehtova punavarpunen livertelee. Puiston keskiosan kartio on rakennettu entisen kaatopaikan jätteillä, purkumateriaaleilla ja pilaantuneilla mailla niin, että jätteet on kapseloitu kartion sisään ympäristölupamääräysten mukaisesti. Kartion ympäryksen maastonmuotoilut on tehty käyttämällä 35 000 kuutiota Jätkäsaaren ruoppauksessa muodostuneita, stabiloituja sedimenttejä. Helsingin Myllypuroon vuosi sitten valmistunut Alakivenpuisto on uraauurtava esimerkki resurssiviisaasta virkistysja puistoaluerakentamisesta ja ylijäämämaiden hyötykäyttöja viherrakentamiskohteesta. Ei uskoisi, että tämän puiston alue oli vielä kuutisenkymmentä vuotta sitten kaatopaikka. Uusiomateriaaleja käyttämällä vähentyvät myös rakennushankkeiden ympäristövaikutukset. Polkupyöräreitit ja piknik-paikat houkuttelevat kaupunkilaisia. Lisäksi säästyi 400 000 litraa polttoainetta ja tuhat tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, kun hyötykäytettyjä massoja ei tarvinnut kuljettaa muualle eikä pintamaita tarvinnut hankkia toimittajilta. U hanalaiset ja rauhoitetut, keltatupsuiset idänmasmalot keinuvat tuulessa. Puiston kasvualustana on hyödynnetty muista Helsingin rakennushankkeista syntyneitä pintamaita yhteensä 25 000 kuutiota. Keskellä kohoaa kauniisti valaistu, 20-metriä korkea, kartion muotoinen mäki. Massojen hyötykäyttö toi 3,8 miljoonan euron säästöt. Yli kymmenen hehtaarin puiston rakentaminen maksoi 2,5 miljoonaa euroa. ELINA SAARINEN RAMBOLL FINLAND OY KUVAT Kolmessa vuodessa toimenpiteet ovat säästäneet Helsingin kaupungille noin 32 miljoonaa euroa ja 11 311 tonnia hiilidioksidipäästöjä
Koordinaattori näkee kokonaiskuvan. www.uusiomaarakentaminen.fi säästöt, jos maarakentamisessa hyödynnettäisiin uusiomateriaaleja. Vuonna 2017 hyötykäyttökohde löytyi jo yli miljoonalle tonnille kaivumaita. Infrahankkeiden ympäristövaikutusten hallinnan tueksi on valmistunut Ympäristöasiakirja ja työmaan ympäristösuunnitelmapohja -ohje. Pitkien kuljetusmatkojen välttämisellä aiheutuvat merkittävimmät säästöt”, Suominen näkee. LÄNSIMETRON LOUHEITA HYÖDYNNETTIIN JÄTKÄSAARESSA YLI KOLME MILJOONAA KUUTIOTA. Uusiomateriaalien käyttöä voidaan lisätä muun muassa materiaaleja tuotteistamalla ja kaupallistamalla sekä kehittämällä rakentamistekniikkaa, suunnittelua ja hankintamenettelyjä. Esimerkiksi Alakivenpuistossa toi merkittävästi säästöjä se, että pystyimme hyödyntämään omia kierrätysmaita. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tuottamassa myös toimintatapaohjeistusta kierrätyskasvualustan käyttöön. Näissä kehitettiin myös rakentamisen menetelmiä kuten stabilointia. Kaupungin rahavirrat tulevat usein eri momenteista, jotka eivät keskustele keskenään. ”On tärkeää, että massakoordinaattori toimii omistajaorganisaatiossa, joka toimii tilaajana ja hallinnoi maaomaisuutta. Nyt kaikkiaan 36 toimijan yhteistyöllä kehitetään materiaalien hankintamenettelyjä, rakentamisen käytäntöjä sekä koulutusta ja viestintää. Toisinaan uusiomateriaalien käyttö on jopa kielletty urakkatarjouspyynnöissä”, toteaa uusiomaarakentamisen ohjelmaa koordinoiva Pentti Lahtinen Rambollilta. . Näin kiertotaloudella voidaan saada säästöjä”, Suominen korostaa. Tästä on apua valtakunnallisesti: ”Ohjeistuksesta on apua niin suunnittelijoille kuin rakentajille. Massojen hyötykäyttö puistoa rakennettaessa toi Helsingille 3,8 miljoonan euron säästöt. Edistämistyötä on Suomessa tehty teollisuuden, viranomaisten, tutkimuslaitosten ja alan yritysten yhteistyönä UUMA-ohjelmassa. Suomisen mukaan Helsingin kantakaupunki on kasvanut lähes 20 hehtaaria — kiitokset meritäytön. ”Säästöt muodostuvat siitä, että massojen kuljetustarve pienenee ja maakaatopaikoille sekä muille kaatopaikoille viedyn jätteen määrä vähenee. Helsinki valmisteleekin nyt toimenpideohjelmaa tähän vuosiksi 2018—2021. Tämä jäisi helposti tekemättä, jos kukaan ei suunnittelisi ja koordinoisi työtä, vaan mentäisiin pelkillä Infra-RYL-ohjeilla.” Suominen korostaa, että tärkeitä päätöksiä tehdään jo maankäytön suunnitteluvaiheessa. Ohjelma on arvioinut Rakennusviraston toimien ympäristövaikutuksia ja tunnistanut tehostamiskohteet. Kolmessa vuodessa ohjelman toimenpiteet ovat säästäneet Helsingin kaupungille noin 32 miljoonaa euroa, 4,5 miljoonaa litraa polttoainetta ja 11 311 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Helsingissä vuodesta 2014 lähtien toteutettu kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma tähtää siihen, että kaikille kaupungin omilla työmailla kaivettaville ja louhittaville maamassoille löytyisi hyötykäyttökohde. Helsinki on mukana HSY:n ja pääkaupunkiseudun kuntayhteistyössä massojen hallinnassa sekä valtakunnallisessa uusiomaarakentamistyössä eli UUMA3-hankkeessa. Ohjelma on onnistunut hyvin: Vuonna 2017 hyötykäyttökohde löytyi jo yli miljoonalle tonnille kaivumaita. Lisäksi säästyi 400 000 litraa polttoainetta. Helsingin kaupungin massatyöryhmä sai vuonna 2016 Maarakennuspäivillä infra-alan tunnustuspalkinnon ansiokkaasta toiminnasta kiertotalouden edistämisessä. UUMA-hankkeet koordinoivat muun muassa jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen ympäristövaikutustiedon keräystä ja hallintaa. Sittemmin massakoordinaattorin toimia on perustettu muihinkin kaupunkeihin. Helsingissä tämä ymmärrettiin. Olen mukana poikkihallinnollisesti, maankäytön suunnittelusta rakentamiseen ja ylläpitoon asti. ”On erittäin tärkeää, että on foorumi, jossa näistä asioista pystytään keskustelemaan. Paremmalla maamassojen hallinnalla ja hyötykäytöllä on pelkästään Helsingissä saavutettu varovastikin arvioiden 5—10 miljoonan euron vuosisäästöt. 39 UUSIOUUTISET 6|2018. Kaupungilla on ollut käytössään kahdeksan väliaikaista massojen kierrätysaluetta muun muassa Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Kalasatamassa, Kivikossa ja Kruunuvuorenrannassa. Kokonaiskuva virroista Pääkaupunkiseudulla liikutellaan vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia maa-aineksia. Vuoden alusta ohjelmaan liittyi mukaan kymmenen suurta kaupunkia ja kuntaa. Lisää pinta-alaa Kaivamisen materiaalitehokkuutta on parantanut Helsingissä esimerkiksi se, että alueiden massojen hyödyntäminen on huomioitu jo aluerakentamisprojektien kaavoitusvaiheessa. Länsimetron louheita hyödynnettiin esimerkiksi Jätkäsaaressa yli kolme miljoonaa kuutiota. Asiaa hankaloittavat myös hitaat lupakäytännöt, mutta tähän odotetaan ainakin osittaista parannusta vuoden alusta voimaan tulleesta MARA-asetuksesta ja vielä valmistelussa olevasta MASA-asetuksesta. UUSIOMATERIAALIT JOPA KIELLETTY ”Uusiomateriaalien käytön pitäisi olla rakennushankkeissa ensisijainen vaihtoehto, mutta käytäntö on usein vielä päinvastainen. Suominen on Suomen ensimmäinen massakoordinaattori, joka aloitti työnsä jo 2014. Vastaava toiminta olisi laajennettavissa kaikkiin Suomen kuntiin. ”Jos vanhoilla satama-alueilla ei olisi isoja kierrätyskenttiä, kaikki massat jouduttaisiin kuljettamaan kehä-kolmosen ulkopuolelle. Kaivumaiden merkittävimpiä hyötykäyttökohteita ovat olleet muun muassa Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen ja maisemointi, aluerakentamishankkeiden merija maatäytöt sekä Sepänmäen ja Jakomäen meluvallit. Samalla neitseellisten kiviaineisten hankintatarve vähenee, kun hyödynnämme lähialueilla rakentamishankkeissa syntyvät materiaalit”, kertoo Helsingin maamassoja koordinoiva Mikko Suominen Helsingin kaupungilta. Tämä on yhteistä hyvää Oy Suomi Ab:lle”, Suominen sanoo. 1 000 000 Katu -ja puistorakentamisen suun nitteluja toteutusvaiheessa teh dään maa-ainesten hallinnan s10-mas sa taulukko. Siksi päätöksenteon tueksi tarvitaan paljon dataa kustannuksista ja päästövaikutuksista
Voittajiksi nousivat Paptic Oy, PlastBug-tiimi ja Pidä Saaristo Siistinä ry. ROSKAT POIS ITÄMERESTÄ! Meriroskahaaste-kisa löysi uusia innovaatioita vähentämään Itämereen päätyvää roskaa. Meriroskahaaste-kilpailu ratkesi 25. Kolmanneksi kilpailussa sijoittui Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pysäytä jätemeri! -kampanja, joka sai 7000 euron palkinnon. ”Jokaisella tiimillä on oma, ainutlaatuinen lähestymistapansa merten roskaantumisen vähentämiseen. IRENE SILLANPÄÄ ANNAMARI TOLONEN / KASKAS MEDIA JA VTT, KUVAT PALKITTUJA Muovijäte muuntuu kontissa polttoaineeksi tai kemikaaleiksi. Tiimi on kehittänyt muovia syövän mikrobin, joka hajottaa roskan uusiksi raaka-aineiksi. Kontti voi sijaita rannalla tai laivassa. Ratkaisu keinojen yhdistelmässä Tuomaristoon kuulunut Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi sanoo, että voittajan valinta oli hyvin vaikea. 93 ideaa, joista 10 lupaavinta pääsi finaaliin. Kilpailun suojelija, asunto-, energia-, ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kiitti tilaisuudessa kilpailijoita erityisesti siitä, että ideat kiinnittivät monipuolisesti huomiota roskaantumisongelman eri vaiheisiin. ”Sinne, missä tuotteita pakataan paljon”, Torniainen vihjaa. VTT:n PlastBug-tiimi puolestaan sai tuomaristolta 10 000 euroa. elokuuta, Suomen luonnon päivänä. Ideoiden joukossa oli muun muassa kosmetiikkateollisuuden muovipäästöjen vähentämistä, uusien ympäristöystävällisten materiaalien kehittämistä ja kuluttajien ympäristökasvatusta. ”Finalistit paneutuivat ongelmaan 40 UUSIOUUTISET 6|2018. Perustajaosakas ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Esa Torniainen kertoi, että yritys käyttää palkintorahat valmisteluihin toiminnan laajentamiseksi Euroopan ulkopuolelle. ”Ideanamme on suunnitella liikuteltava, mikrobeja sisältävä kontti, jossa muovijäte muunnetaan arvokkaiksi tuotteiksi: esimerkiksi polttoaineiksi tai kemikaaleiksi”, kertoo johtava tutkija Kari Koivuranta VTT:ltä. Meriroskahaasteen voittajat (vasemmalta oikealle) Pidä Saaristo Siistinä ry:n Jutta Vuolamo ja Anna Zweygbergk, Paptic Oy:n Esa Torniainen ja VTT:n PlastBug-tiimin Kari Koivuranta ja Kirsi Immonen juhlatuulella. Allas Sea Poolille Helsinkiin saapuneet finalistit esittelivät ratkaisu ehdotuksensa. Tavoitteena on kehittää pieni, kontissa toimiva tehdas, joka voidaan sijoittaa alueelle, jossa keskitetty muovijätteen keräily tai kierrätys ei ole kannattavaa tai mahdollista. Palkinnot oli rahoittanut Maj ja Tor Nesslingin säätiö ja S-ryhmä. noa, että Suomessa kehitetään käytännön ratkaisuja yhteen maailman suurista ympäristöongelmista." Muoville vaihtoehto Pääpalkinnon, 15 000 euroa, sai Paptic Oy. Siinä hulevesikaivoihin ja roskalaatikoihin visualisoidaan viestejä, joissa kerrotaan, kuinka roskat matkaavat mereen. Pääosan prosessin tarvitsemasta energiasta tehdasyksikkö saisi aurinkoenergiasta ja tuulivoimasta. Hie. Voittoisa innovaatio on Papticin kehittämä puupohjainen pakkausmateriaali, jolla voidaan korvata muovia ostoskasseissa, verkkokaupan lähetyksissä sekä kaikissa joustavissa tuotepakkauksissa
”Ehdottomasti uskon. Toiset kehittävät teknologioita estämään muovin pääsy ympäristöön. Suomen toimenpideohjelman tavoitteena on meriympäristön hyvä tila vuoden 2020 loppuun mennessä. Hän työskentelee toimitusjohtaja Petri Onikin apuna ekovoima laitoksen rakentamishankkeessa. ”Pyyntö ja ohje jokaiselle kadulla kulkijalle: Älä heitä mitään kadulle. Mäki on toiminut VTT:llä energiajärjestelmien parissa vuodesta 2010 alkaen. Sen yhteydessä käymme haastekilpailumme erilaiset innovaatiot uudestaan tarkasti läpi. Muovijäte muuntuu kontissa polttoaineeksi tai kemikaaleiksi. Monet yritykset tahtovat tukea hanketta, vaikka se ei suoranaisesti liittyisi niiden toimintaan”, iloitsee Setälä. ”Tämä on osa Roskat pois -hanketta, jota koordinoin. Sitä muodostuu isojen muoviroskien hajotessa, sekä esimerkiksi kosmetiikasta, synteettisiä tekstiilejä pestäessä ja liikenteestä. VTT:n PlastBug-projektissa on tänä vuonna etsitty mikrobeja, jotka kykenevät syömään eri muovilaatuja (PE, PP, PS tai PET) sekä kehitetty menetelmiä muovien esikäsittelyyn. Osa uskoo ratkaisun löytyvät ihmisten käyttäytymisen muuttumisesta." Lisäksi kolme finalistitiimiä saa tuekseen joukkorahoituskampanjan. Nämä ideat saavat kauttamme rahallista tukea ja verkostoja. Sitä ennen hän työskenteli useissa eri tehtävissä teollisuudessa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. PYYNTÖ JOKAISELLE KULKIJALLE: ÄLÄ HEITÄ MITÄÄN KADULLE. Keskustelua on viime aikoina herättänyt myös merten mikromuovi. Hyvän tilan määritelmään kuuluvat esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden ylläpito, ekosysteemin turvaaminen ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Kampanja myönnettiin Cosm Ethicssovellukselle, Pidä Saaristo Siistinä ry:n Pysäytä jätemeri! -kampanjalle ja Luonto-Liiton Itämerijaoston ympäristökasvatuskampanjalle. Tutkijat seulovat parhaillaan mikrobeja eri lähteistä kolmivaiheisella seulontamenetelmällä. Rudus Betonituotteet, Infratuotteet Mikko Vierimaa on nimitetty tekniseksi myyjäksi Infratuotteet-liiketoimintaan Nurmijärven betonituotetehtaalle. Kuljetusrinki Oy Uudeksi liiketoimintajohtajaksi on nimetty Mika-Pekka Miettinen. Roskan kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta. Hän vastaa valmisbetonin myynnistä Itäja Pohjois-Uudenmaan alueella. VTT Oy Tekniikan tohtori Kari Mäki on nimitetty älykkäiden energiajärjestelmien tutkimusprofessoriksi VTT:lle. 41 UUSIOUUTISET 6|2018. Se voi päätyä viemäriä pitkin mereen”, Setälä varoittaa. Valtaosa roskista on kuitenkin todennäköisesti meren pohjassa. Erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että Suomen rannoille kertyvästä roskasta jopa 90 prosenttia on muovia. Miten varmistetaan etteivät ideat unohdu hehkutuksen hiljennettyä. eri reitein. Haapala tulee Neste Oyj:n logistiikkajohtajan toimesta. Osa tarjoaa ratkaisuksi muovin korvaavien materiaalien käyttämistä. Veli-Pekka Ranta on nimitetty tuotantoinsinööriksi Infratuotteet-liiketoimintaan Nurmijärven betonituotetehtaalle. Betonija kivimateriaalit Petri Hyry on nimitetty kehityspäälliköksi Betonija kivimateriaalit -liiketoimintaan Pohjois-Suomen alueyksikössä. Itämerestä ruotsinlaivan pallomeri. Huovinen siirtyy Lounavoimaan Fortumin large investments -tiimistä. Siinä vähennetään meriympäristöön kohdistuvia haittoja ja parannetaan meren tilaa. Markku Helvasto on nimitetty myyntipäälliköksi Betonija kivimateriaalit -liiketoimintaan Pohjois-Suomen alueyksikössä. Pohjolan Energia Group Pientuotantoon tarkoitettujen aurinkosähköjärjestelmien markkinajohtaja Pohjolan Energia Group on nimittänyt konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi DI Sami Leinosen, 46. Leinonen siirtyy Pohjolan Energiaan Mondi Örebro AB:n toimitusjohtajan tehtävästä. Niitä otetaan mukaan tiekarttaan esimerkeiksi siitä, minkälaisia isoja ja pieniä tekoja tarvitaan roskan määrän vähentämiseksi." Lisätietoja meriroskaongelmasta Itä merellä: http://www.meriroskahaaste.fi/ fiFI/Mika_meriroska . Antti Kaislaoja on nimitetty myyntipäälliköksi Betonija kivimateriaalit -liiketoimintaan Etelä-Suomen alueyksikössä. Kilpailun kautta olemme saaneet Itämeren asiaa näkyvästi esille kansalaisille sekä eri alojen organisaatioille. Meriroskahaasteelle luvassa jatkoa Entä uskooko Setälä, että Meriroskahaasteen kaltaisesta kilpailusta voisi löytyä konkreettista apua Itämerelle. Lounavoima Oy Konetekniikan insinööri (AMK) Janne Huovinen aloitti elokuun puolivälissä Lounavoiman projektipäällikkönä. NIMITYKSIÄ Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskuksen hallitus on nimittänyt tekniikan lisensiaatti, MBA Minna Haapalan energiahuolto-osaston johtajaksi. Se voi olla itsessään myrkyllistä, tai se voi imeä ympäristöstä myrkkyjä. Tilannetta on seurattu vasta vuodesta 2012 lähtien. Huovinen on viimeisen kymmenen vuoden aikana vetänyt jätevoimalaitosten rakennushankkeita. Euroopan unioni velvoittaa jäsenmaitaan laatimaan merenhoitosuunnitelman. Hanke jatkuu ensi vuodelle", Setälä kertoo ja jatkaa: "Laadimme hankkeelle ”Tiekartta kohti meriroskatonta Suomea” -toimintasuunnitelman. Joukkorahoituskampanjat lahjoitti Joukon Voima
. TOKIOSTA TURKUUN Neljän mantereen opiskelijat pohtivat Turussa, millainen on älykäs ja kestävä kaupunki. arkkitehtuurin, liiketalouden, kemian, kv. Ryhmätyöt, vierailut yrityksissä ja keskusteleva opiskelukulttuuri oli monille uutta. Skanssin alueeseen, Topinpuistoon ja Turkuun ylipäänsä. Turku Summer Schooliin osallistui yhteensä yli kahdeksankymmentä opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kurssilla tutustuttiin mm. PIIA NURMI, MARKETTA VIRTA, KUVAT Liikenteen, asumisen ja ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen liittyy valtavia haasteita niin Suomessa kuin vaikkapa Kanadassa, Japanissa tai Intiassa. Monille opiskelijoille kurssin annin lisäksi uusia kokemuksia tarjosi suomalainen tapa opettaa. 23 opiskelijaa neljältä mantereelta saapui elokuussa Turkuun Smart Sustanaible Cities -kurssille. Ä lykäs, kestävä kaupunki pyrkii parantamaan asukkaidensa elämänlaatua ja samalla vähentämään ympäristön kuormitusta huomioiden uusien teknologioiden ja digitalisaation mahdollisuudet kehittää infrastruktuuria ja palveluita innovatiivisesti. Turku Summer Schooliin osallistui tänä vuonna yhteensä yli kahdeksankymmentä opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Turku Summer Schoolin järjestävät vuosittain Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. ”Kurssin parasta antia olivat kokemukset kentältä. Kirjoittaja toimii tiiminvetäjänä Turun ammattikorkeakoulussa. Opimme paljon esimerkiksi suomalaisten tavasta kierrättää, ja miten paljon kierrätysmateriaalista voi valmistaa uusia asioita”, kuvasi Dirgh Patel Kanadasta. suhteiden ja ympäristöteknologian aloja. Lisälukemista: https://resurssitehokkuus.turkuamk.fi/ smart-sustainable-cities/ http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ bitstream/handle/10024/77892/ Julkaisuja_12-2014.pdf OPISKELIJOILTA 42 UUSIOUUTISET 6|2018. Samalla oli upea huomata, miten ratkaisuhakuisia asiantuntijoita meille on kasvamassa ympäri maailmaa. Opiskelutaustaltaan he edustivat mm. liikenteen, asumisen ja ihmisten hyvinvoinnin kehittämisessä löytyy. Kurssilaisten kotikaupunkeina olivat muun muassa Tokio, Toronto ja Delhi sekä Turku, parinsadan tuhannen asukkaan kaupungista 23 miljoonan asukkaan kaupunkiin. Aihepiirit vaihtelivat kiertotaloudesta energiaratkaisuihin sekä kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta riskienhallintaan. Haasteiden mittaluokat vaihtelevat Kurssilaiset esittelivät omia kotija opiskelukaupunkejaan sekä pohtivat yhdessä niitä valtavia haasteita, joita mm
Suomen kiertotalousosaajat Älykäs jätehuolto, logistiikka Tieteiden päivät, tammikuu 2019 Uusiouutisten 30-vuotisjuhlanumeron erikoissuuri jakelu Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. MEDIAKORTTI 2018 AIKATAULU, OSATEEMAT JA ERIKOISJAKELUT Numero Ilmestyy Osateemat Erikoisjakelut, tapahtumat 1/18 1.2.2018 varaukset 5.1. 2 /18 14.3.2018 varaukset 16.2. Median lukijoista 73 prosenttia osallistuu hankintapäätösten tekemiseen. mainosaineistot 11.4. 050 336 5613, sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO Forssa Print TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen, Aste Helsinki Oy, olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi, mika.viitanen@astehelsinki.fi UUSIOUUTISTEN LUKIJAT edustavat toimialoista jätehuoltoa ja kierrätystä, asiantuntijapalveluita, ympäristöhallintoa, teollisuutta ja tuotantoa sekä tutkimusta ja koulutusta. 050 516 8000 hannu.hurtig@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, puh. 040 7703 043 jaana.koivisto@tttlehti.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen, puh. Mediaa täydentää juuri uudistunut kiertotalouden nettiportaali. mainosaineistot 12.1. mainosaineistot 10.9. Kiertotalouden sääntely Kemikaalit, vaaralliset jätteet, SER, arvoaineet Ympäristöseminaari, Levi 1.-2.2. 040 844 9208, elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Hannu Hurtig, puh. Kestävät kaupungit ja rakentaminen, kestävä liikkuminen Bioja jäte-energia Jätehuoltopäivät lokakuun alku Energiamessut 23.-25.10.2018 Tampere Kasvu Open Karnevaali 24.-25.10.2018 Jyväskylä Kokkola Material Week lokakuu EcoExpoAsia Hongkong lokakuu 7/18 2.11.2018 varaukset 5.10. JOKAINEN PRINTTILEHDEN numero luetaan lukijatutkimuksen mukaan lähes 13 000 kertaa. mainosaineistot 15.10. Myös messuja tapahtumajakelut kattavat monipuolisesti koko kiertotalouskentän. YHTEYSTIEDOT PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen, puh. 39 prosenttia lukijoista toimii asiantuntijatehtävissä, 31 prosenttia ylemmän tai keskijohdon tehtävissä. Vastuullinen kuluttaminen, ekodesign Häiriötilanteiden jätehuolto, jätevesi ja liete Kivo ry:n kiertovoimapäivät marrasjoulukuu Suuri opiskelijanumero! 8/18 10.12.2018 varaukset 12.11. (Lukijatutkimus 2016, Focusmaster Oy.) MEDIAN SÄHKÖISIÄ KANAVIA arvostetaan. Printtiä vastaavaa digilehteä ja 15 kertaa vuodessa ilmestyvää, sähköistä uutiskirjettä jaetaan tuhansille lukijoille. mainosaineistot 22.2. Työturvallisuus Älykäs jätehuolto, keräys, kuljetus ja logistiikka, kierrätysteknologiat Eurosafety ja Logistiikka-messut 11.-13.9.2018 Tampere 6/18 28.9.2018 varaukset 4.9. Muovit, kuidut, pakkaukset, tuottajavastuu Älykäs jätehuolto, keräys ja kuljetus, kaatopaikat Kivo ry:n Kiertotalouspäivät 16.-17.5.2018 Helsinki IFAT München 14.-18.5.2018 Pulpaper ja Pactec 29.-31.5.2018 4/18 6.6.2018 varaukset 11.5. mainosaineistot 17.5. 040 577 8850, leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki, puh. Verkkosivusto UUSIOUUTISET.FI kerää vuodessa yli 50 000 sivukatselua.. mainosaineistot 19.11. Kiertotalouden bisnesmallit, ecodesign Kestävä rakentaminen, uusiomateriaalit Jyväskylän Rakennusmessut 16.-18.3.2018 YTP ry:n kevätseminaari 19.4.2018 3/18 2.5.2018 varaukset 4.4. mainosaineistot 9.8. Kolmannes lukijoista on alle 40-vuotiaita. Huomisen ratkaisut, teolliset symbioosit Ravinnekierto, ruokahävikki, jätevesi ja liete Wascon 6.-8.6.2018 Tampere Finnmetko 30.8.-1.9.2018 Jämsä 5/18 29.8.2018 varaukset 3.8
Molok ® Syväkeräys ® -säiliöstä suurin osa on kaivettu maan alle.