Uusiouutiset 6/2023 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6|2023 CIRCWASTEN TUULI MYLLYMAA: KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN! KIERRÄTTÄMÄLLÄ NELJÄSOSA KRIITTISISTÄ RAAKA-AINEISTA Ovelasti kiertotaloutta Romanttinen romulaitos
Julkaisu on luettavana PDF-versiona serty.?/historiikki Painetun kirjan voit tilata sähköpostilla o ce@serty.. Kiertotalouden osaaja serty.. SER-tuottajayhteisö ry (SERTY) on sähköja elektroniikkalaitteiden maahantuojien ja valmistajien tuottajayhteisö. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. 20 vuoden matka romurallista tuottajayhteisöjen perustamiseen ja kattavaan keräysverkostoon. Huolehdimme jäsenyritystemme puolesta SER-asetuksen velvoittamaa laiteromun keräystä ja kierrätystä. 09 276 6980 onniforselloy
Hän on antanut vahvan panoksensa juuri lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen uudeksi romuajoneuvoasetukseksi. Järkevillä korvauksilla voimme päästä autopurkamotoiminnassa ruotsalaisten tasolle, jolloin autopurkamoista voidaan olettaa syntyvän jollain aikavälillä todellisia varaosakeskuksia”, Laine sanoo. Ihan kuten hirsitalotkin, autokin pitää voida purkaa ja koota uudelleen käyttämällä uusien osien rinnalla kierrätysosia.” Autopurkamoista varaosakeskuksia. Ydinkysymys on, miten paljon asetusehdotuksen jalkauttamisessa jätetään liikkumavaraa kansalliselle tasolle”, Jalonen sanoo. Vuoropuhelua tarvitaan enemmän autopurkamoiden, kierrätysoperaattoreiden, Suomen Autokierrätyksen ja automaahantuojien välillä. Suunta on siihen, että autokin pitää suunnitella modulaarisiksi. EU:n ehdotuksessa uudeksi romuajoneuvoasetukseksi on Pietikäisen mukaan melko tarkat määritelmät siitä, miten elinkaarensa lopussa olevat romuajoneuvot pitää kierrättää. Pietikäinen on tehnyt EU-parlamentissa työtä autopurkamoalan hyväksi jo 10 vuotta. Lue lisää: https://www.autopurkamoliitto.fi/ MAINOS autopurkamoliitto.indd 1 autopurkamoliitto.indd 1 22.11.2023 9.17 22.11.2023 9.17. Niistä oikeasti laillisten autopurkamoiden kautta osina kierrätettäviksi päätyy alle 20 000 autoa. ”Ensisijaisesti ne pitää kierrättää autopurkamojen kautta hyötykäyttöön osina. Suomessa romutetaan vuositasolla 80 000–100 000 autoa. ”Tietoa pitää kuitenkin jakaa avoimesti. ”Tämä näkyy selkeästi myös ehdotuksessa EU:n uudeksi romuajoneuvoasetukseksi”, hän sanoo. Autojen murskaaminen raaka-aineeksi on vasta toissijainen tavoite. Tämän takia valtaosa romuajoneuvojen käyttökelpoisitakin osista jää hyötykäyttämättä. Suomen Autopurkamoliiton puheenjohtaja Veli-Matti Jalonen ja järjestöjohtaja Kai Lindell kehuvat ehdotusta EU:n uudeksi romuajoneuvoasetukseksi todella hyväksi. Laineen mukaan niin autopurkamot kuin Suomen Autopurkamoliittokin ovat halukkaita kehittämään osien kierrätystä. Teksti: Timo Kiiski • Kuvat: Ruu Asikainen E U-parlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) kuvaa autonosien kierrätystä ja autopurkamoita tulevaisuuden alaksi. Autopurkamoyrittäjä ja Suomen Autopurkamoliiton hallituksen entinen puheenjohtaja Kari Laine pitää tärkeänä, että EU:n romuajoneuvoasetus realisoituisi niin, että autopurkamoiden työ olisi myös taloudellisesti kannattavaa. ”Asetuksen valmistelussa on kuunneltu kaikkia osapuolia, EU-komissio on tehnyt parhaansa. Jos ehdotus realisoituu asetukseksi sellaisenaan, myös ajoneuvojen romutustodistusten myöntäminen tulee autopurkamoiden tehtäväksi. Nyt romutustodistuksia myöntävät kierrätysoperaattorit. Autonosien kierrätys on tulevaisuuden ala Suomessa noin 80 prosenttia romutukseen tulevista autoista menee suoraan murskattaviksi
CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 6|2023. Etenkin kierrätysteknologialle oli omistettu monta hallia näyttelytilaa. SISÄLTÖ 6|2023 Ecomondo-messut Italiassa olivat ennätyssuuret. vuosikerta KANNEN KUVA Elina Saarinen 22 EL IN A SA AR IN EN VII VI MY LL YL Ä VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. 32 38 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Muovia talteen sekajätteestä 14 Näin käy, kun akku puristuu 16 Kiertotalouskikka 16 Äänestä parasta juttua 17 Työnsä taitajia 18 Kolumni: CICAT2025 19 Kierrättämällä neljäsosa kriittisistä aineista 20 Kaikki keinot käyttöön 22 Muutos alkaa pienestä 25 Tuleeko suomalaisesta poistotekstiili järjestelmästä lainsuojaton. marraskuuta. Pakkausten tuottajayhteisö Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka sai Muovifoorumissa jaetun Muovin kierto -palkinnon. no. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Marttilankatu 26 F 8, 04260 Kerava ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 050 549 6751 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 34. Paperikuitujen ja tekstiilien kierrätykselle oli omat teema-alueensa. www.climatecalc.eu Cert. Tutkijat, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät kokoontuivat Helsinkiin 9. “On varmaan tullut tehtyä jotain oikein”, Surakka kommentoi. 28 Antimachoileva romulaitos 30 Resurssiviisaudella säästöjä 32 Tapahtumia 36 Kolumni: SHAPE 37 Pakina: Kuubik 38 Palkittuja 40 Toivoa jätevuorten keskelle 42 Opiskelijoilta Osateemoina arvoaineet, kriittiset materiaalit, akut sekä sähkö ja elektroniikkaromu. Kiertotalouden katalyyttejä tutkineen CICAT205-hankekonsortion päätöstilaisuus oli juhla
Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan vetämä Kiertotalous-Suomi on rakentunut vuodessa korvaamattomaksi tiedon ja osaajien kohtausareenaksi. Uusiouutiset-lehti on yksi kanava tuoda kiertotalouden tekijöitä valokeilaan. Myös Uusiouutisten kustantaja on joutunut kokemaan media-alan kustannuspaineet. CICAT2025-hanketiimin keksintö palkita ja nostaa kiertotalouden tekijöitä kymmenessä kategoriassa sopii hyvin itse hankkeen henkeen. Palkitseminen tuntui lämpimältä ja huikean juhlalliselta. Siihen ei aina tarvita palkintoa. Hankkeen julkaisemista kiertotalouskikoista yksi kuuluu: Kasvata toimijoiden itseluottamusta sparrauksella. Onnellista joulua ja rauhallista vuotta 2024! ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 7.12.2023 Kiitos ja tunnustus kuuluvat Suomessa niin monelle kiertotalouden eteen työskentelevälle. Paraikaa Suomessa valmistellaan maailman mittakaavassa ensimmäistä ja ainutlaatuisen laajaa, koko yhteiskunnan kattavaa kiertotalouden green deal -sitoumusta. Minut on nähty! Tuli mieleeni, että tällainen kiitos ja tunnustus kuuluisivat Suomessa niin monelle kiertotalouden eteen työskentelevälle. He merkitsevät kiertotalouden excel-taulukkoon, lietsovat kiertotaloutta Teams-palaverissa, organisoivat kiertotaloutta työpaikan jätelajittelupisteellä. He tekevät, mahdollistavat ja tutkivat kiertotaloutta. Soisin, että jokainen voisi saada kokemuksen siitä, että hänen työnsä on huomattu ja että sitä arvostetaan. Heidän onnistumisiaan tulisi juhlia, sillä tehtävä on erittäin vaikea. Tästä hyviä esimerkkejä ovat suurhankkeet kuten CICAT 2025 ja muut strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman Growth-ohjelman hankkeet sekä Suomea kohti kiertotaloutta luotsannut Circwaste. Samoin ovat edenneet kansallisen kiertotalousohjelman muutkin aloitteet. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 6|2023. SINUT ON NÄHTY S eisoin lavalla palkintokuori kädessä ja katselin hymyileviä kasvoja yleisössä. Voimia antaa jo tieto siitä, että työ saa jatkua. Olen nähnyt, kuinka ihmiset ovat löytäneet toisensa ja saaneet yhdessä aikaan vaikuttavia tuloksia. Sain kiertotalouden katalyyttejä tutkineen CICAT2025-hankkeen päätösjuhlassa palkinnon kiertotaloudesta yhdeksän muun palkitun rinnalla. Saavutuksista on kiittäminen niitä osaavia ja sitoutuneita ihmisiä, jotka tekevät jokapäiväisen työnsä kiertotaloutta edistääkseen. Toinen kikka kehottaa jakamaan tietoa onnistumisista. Hanke muistuttaa, että jokainen voi olla kiertotalouden toimija. He ujuttavat sinnikkäästi kiertotaloutta suunnitelmiin, puheisiin ja budjettiin. Katsomo oli täynnä kiertotalouden taitajia, asiantuntijoita, osaajia ja eteenpäin viejiä. Olen saanut työssäni seurata kiertotalouden puurtajia ja uranuurtajia niin yrityksissä, kunnissa, jätelaitoksissa, hallinnossa, järjestöissä kuin tutkimuslaitoksissa ja korkeakouluissakin. Kiertotalousmurrosta vastaan hankaavat jatkuvasti monet voimat, varsinkin nykyistä lineaaritaloutta varten laaditut rakenteet ja säännöt. Sen vuoksi palkinnoista suurin on se, että saan todeta: Nähdään jälleen ensi vuonna. Kiertotaloustyö on usein kamppailua rahoituksen kanssa. Sama luonnehdinta päti heihin, jotka olivat palkinnon minulle juuri ojentaneet
Ennakkotiedot skenaarioista julkaistiin marraskuun lopussa. Ympäristöministeriö ja työja elinkeinoministeriö ovat vetäneet green deal -sitoumusyhteistyötä siitä lähtien, kun Suomen kansallinen kiertotalousohjelma valmistui Reijo Karhisen johdolla vuonna 2021. Myös resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen tulisi kaksinkertaistua. Sen jälkeen organisaatiot voivat alkaa miettiä omia sitoumuksiaan”, Yliluoma kertoi puhuessaan aiheesta ympäristöministeriön järjestämässä rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä marraskuun puolivälissä. Kannattaa olla mukana ensimmäisessä aallossa, niin pääsee hyötymään kiertotalouden voitoista.” KiSun verkkopalvelu kokoaa yhteen kiertotalouden liittyvät lait ja asetukset sekä muun sääntelyn, kiertotalouden työkalut ja tiekartat, aiheeseen liittyvät tapahtumat ja hankkeet sekä paljon muuta hyödyllistä. KIERTOTALOUDEN GREEN DEAL VALMISTUU Tutkimus ja skenaariot taustalla Sitoumuksen yhteiskehittämiseen on osallistunut lähes 90 organisaatiota: suurin osa Suomen maakunnista, isoimmat kaupungit, keskeiset yritysja toimialajärjestöt, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä iso joukko toimijoita rakentamissektorilta. KiSu tarjoaa tietoa ja tukea kiertotaloussiirtymässä ja yhdistää kiertotalouden toimijat ja osaajat halki Suomen. Tavoitteet ja toimenpiteet pohjaavat tutkimuslaitosten tuottamaan skenaariotyöhön. Kiertotalouden green dealiin mukaan lähtevät organisaatiot voivat valita muutosalueilta yhden tai useamman toimenpidealueen ja sieltä useampia toimenpiteitä, joita tarkentaa oman toimintansa näkökulmasta sekä asettaa seurattavia tavoitteita. ”Kiertotalouden teema on hyvin moninainen ja siihen liittyvä tieto on ollut tähän asti hajallaan. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN JA TIMO KIISKI SH UT TE RS TO CK SH UT TE RS TO CK KiSu täytti vuoden KIERTOTALOUS-SUOMI, tuttavallisemmin KiSu, lanseerattiin vuosi sitten syksyllä osana Suomen kansallisen kiertotalousohjelman toimeenpanoa. KiSu tukee myös kiertotalouden vapaaehtoisen yhteiskunnallisen sitoumuksen eli green dealin toimeenpanoa. Skenaariotyön pohjalta on muotoiltu toimenpiteitä ja kehitetty toteutusmalleja. Toimijat sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja valitsemiinsa konkreettisiin toimenpiteisiin viidellä muutosalueella: resurssiviisas rakennettu ympäristö, uudistuva ruokaketju, resurssiviisas tuotanto ja materiaalien kierto, kiertotalouden kuluttajakauppa ja -palvelut sekä resurssiviisas energiantuotanto. SUOMALAINEN kiertotalouden green deal eli koko yhteiskunnan vapaaehtoinen sitoumus luonnonvarojen ylikulutuksen vähentämisestä on pian julkaisuvalmis. ”Meidän olisi tammikuussa tarkoitus saada kohtuullisen valmis versio tästä. . Verkkopalvelua toteutetaan yhteistyössä Materiaalitorin, Teollisten symbioosien, Circular Design -valmennusohjelman sekä uusiomaarakentamisen UUMA-ohjelman kanssa. Annukka Berg muistuttaa, että kenenkään ei tarvitse taivaltaa kohti kiertotaloutta yksin, sillä apua ja tukea on saatavilla. ”Kiertotalouden green deal on ainutlaatuinen yhteistyö. KiSu toimii osaamisen ja tiedon solmukohtana. UUSIOUUTISET 6|2023 6. Suomi on maailmassa yksi harvoja maita, joka on asettanut kansalliset tavoitteet luonnonvarojen ylikulutuksen pysäyttämiselle: Vuonna 2035 suomalainen luonnonvarojen loppukulutus ei saisi ylittää vuoden 2015 tasoa. KiSun vetäjinä toimivat Motivan Paula Eskola ja Suomen ympäristökeskuksen Annukka Berg kertovat, että paljon on saatu aikaiseksi vuodessa ja iso kiitos kuuluu kaikille toimijoille, jotka ovat osallistuneet yhteiskehittämiseen. Haluamme edistää eri toimijoiden kohtaamisia ja uusien toimintatapojen luomista”, Eskola kuvailee. Maailman mittakaavassakaan ei löydy mitään vastaavaa”, kuvaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Riikka Yliluoma. ”Yrityksille kiertotalous tarjoaa esimerkiksi valtavasti uusia mahdollisuuksia: uutta liiketoimintaa, kustannussäästöjä ja parempaa kannattavuutta
Sekoita kulhossa jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe ja suola. Autopurkamoliiton Veli-Matti Jalonen ja järjestöjohtaja Kai Lindell eivät usko, että uusi romuajoneuvoasetus ehtii nykyisen Euroopan parlamentin päätettäväksi. Silloin tuli ensin korona ja sitten Ukrainan sota. 050 549 6751 (ark. Metallia kuten pyöriä, sähköpotkulautoja ja ostoskärryjä tästä oli 13 kuutiota. SH UT TE RS TO CK Helsingin kaupungin Stara keräsi pääkaupungin rantavesistä viime kesänä liki sata kuutiota roskaa. 100 Ehtiikö romuajoneuvoasetus. 10–15). Sekoita täytteen joukkoon kerma sekä kananmuna, mausta suolalla ja pippurilla. Lisää öljy ja vesi. Painele uunivuokaan (halkaisija noin 20 senttiä). HUOM: Jos käytät kovin suolaisia täytteitä, kuten graavia lohta tai homejuustoa, laita piirakkaan vastaavasti vähemmän suolaa. RU U AS IKA IN EN HÄVIKKIHERKKU Joulujämistä helppo suolainen piiras 2 dl vehnäjauhoja 1 dl kaurahiutaleita 0,5 tl suolaa 0,5 tl leivinjauhetta 0,5 dl rypsiöljyä 1 dl vettä 1 kananmuna 3 dl keitettyä riisiä 1 sipuli 1 dl ylijäänyttä proteiinia suolaa ja pippuria (kasviksia) (juustoa) JOS JOULUATERIALTA jää yli kinkkua, lohta, härkistä tai juustonkannikoita, tähän suolaiseen piirakkaan voit upottaa monenlaista. Sekoita taikinaksi, mutta älä vaivaa. Vaikka asetus ehtisi jopa nykyisen EU-parlamentin käsittelyyn, vielä jää vuosia aikaa tehdä siihen kansallisia tulkintoja ja muutosehdotuksia. Jos sinulla on juustoa, raasta sitä pinnalle. Asiakaspalvelu auttaa tarvittaessa, p. Jää nähtäväksi, ehtiikö asetus nykyisen EU-parlamentin hyväksyttäväksi ennen seuraavia parlamenttivaaleja keväällä 2024. Ota käyttöösi Uusiouutisten sähköiset kanavat! Tilaajana pääset tilausnumerollasi lukemaan sekä Uusiouutisten näköislehteä että kotisivujen tilaajille tarkoitettuja sisältöjä. Toivonkin, että kaikki osapuolet hyväksyisivät asetuksen hengen ja toimisivat sen mukaisesti: romuajoneuvot pitää purkaa ensisijaisesti hyötykäyttöön ja vasta sen jälkeen murskattaviksi”, Jalonen korostaa. Sekoita riisi, silputtu sipuli sekä valitsemasi proteiini, sekä halutessasi kuutioituja kasviksia. Nyt pinnalla ovat Lähi-idän konflikti ja Venäjän epäillyt toimet Suomen talousvesillä. Luonnollisesti humanitääriset kriisit menevät romuajoneuvoasetuksen edelle”, Jalonen toteaa. Mene Uusiouutiset-lehden kotisivuille osoitteeseen www.uusiouutiset.fi . Kirjautumisohjeet löydät aina Tilausasiat -otsikon alta. Lokerokeräyksellä enemmän kierrätystä, vähemmän päästöjä! Lue lisää uudesta digilehdestämme! Uusi EU-asetus nostaa autonosien uudelleenkäyttöä ja kierrätettävyyttä tärkeysjärjestyksessä nykyistä korkeammalle sijalle. Siellä pääset kirjautumaan Kirjaudu-otsikon alta. Myös jouluiset homejuuston palaset sopivat. 7 UUSIOUUTISET 6|2023. joulukuuta 2023 saakka. ”Asetusluonnos on todella hyvä, EU-komissio ei olisi voinut sitä paremmin tehdä. Resepti on Maaja kotitalousnaisten Hävikkivinkki-verkko sivulta. Lusikoi seos pohjataikinalle. ”Ilmassa on samoja merkkejä kuin edellisenkin hallituksen kanssa. EU:N ASETUSEHDOTUS uudeksi romuajoneuvoasetukseksi oli juuri lausuntokierroksella 4. Paista 200-asteisessa uunissa 15–20 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja taikinareuna saanut vähän väriä
Käytännössä tekoäly näkyy verkkosivujen kävijälle Sumin kehittäminä piirrosmaskotteina, Sumileina. Remeon laitos on alkanut ottaa SPT:n keräämää, tuottajavastuullista, syntypaikalla lajiteltua ja erilliskerättyä muovipakkausjätettä vastaan lokakuun alussa. Vastaus tulee silmänräpäyksessä. AI Agent -palvelubotti vastaa Sumin verkkosivuilla kaikkiin pakkausten kierrätykseen ja tuottajavastuuseen liittyviin kysymyksiin kellon ympäri. Remeo vastaa materiaalin lajittelusta sekä materiaalin toimittamisesta kierrätykseen. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi kuluttajilta kerätystä muovipakkausjätteestä saadaan Suomessa jalostettua uusiomuovia. RE ME O Remeo kierrättää muovipakkauksia PAKKAUSTEN tuottajayhteisö Suomen Pakkaustuottajat Oy (SPT) alkaa viedä kuluttajilta ja yrityksiltä kerättyä pakkausmuovijätettä kierrätettäväksi Remeon materiaalinkäsittelylaitokselle Vantaalle. Sumi on ottanut käyttöön Twoday AI Worksin kehittämän tekoälytyökalun. Olemme ottaneet jo laitosta suunniteltaessa huomioon, että pystymme pienillä muutoksilla vaihtelemaan prosessin reseptiikkaa”, Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti sanoo. ”Laitos on soveltunut kuluttajilta kerätyn muovipakkausjätteen käsittelyyn jopa paremmin kuin oletimme. SPT tulee toimittamaan Remeolle Vantaalle noin 20 prosenttia keräämästään muovipakkausjätteestä. Pakkausten tuottajavastuuyhteisö Sumi Oy varautuu mahdolliseen kysymystulvaan tehostamalla yritysten neuvontapalveluja. Tekoäly neuvoo pakkausten tuottajavastuussa PAKKAUSTEN tuottajavastuu laajenee koskemaan arviolta 30 000 uutta yritystä, kun miljoonan euron liikevaihtoraja poistuu vuoden 2024 alussa. Nämä odottelevat chat-ruudussa mahdollisia kysymyksiä. Tekoälybotti palvelee ensisijaisesti pieniä yrityksiä, joille pakkausten tuottajavastuu tulee nyt uutena asiana. SU MI Kiitos, että pakkaus kiertää! Lue koko uutinen: www.uusiouutiset.fi/kotimaahan-on-syntynyt-kierratysvaihtoehtoja-pakkausmuovijatteelle-remeo-alkaa-kierrattaa-suomen-pakkaustuottajien-muovipakkauksia/ PALVELUBOTTI VASTAA KYSYMYKSIIN KELLON YMPÄRI. UUSIOUUTISET 6|2023 8
Liikenteen polttoaineeksi tarkoitetun nesteytetyn biokaasun jakelusta huolehtii St1. Määrä riittäisi 400 000 henkilöauton tai lähes 30 000 kevyen kuorma-auton vuotuiseen polttoainetarpeeseen. Kotimaassa tuotettava biokaasu edistää fossiilitonta liikennettä ja parantaa Suomen polttoaineomavaraisuutta. M-Trace-niminen nestemäinen mangaanisulfaattilannoite tuotetaan jo kertaalleen louhituista raaka-aineista eli mangaanisakasta, jota muodostuu Bolidenin elektrolyysiprosessissa. Työ tukee kiertotalouden green deal -prosessia. Suomen Lantakaasu Oy noutaa lannan ja palauttaa kaasuntuotannossa syntyvän biolannoitteen tiloille. Yhtiön konseptin mukaiset biokaasulaitoskokonaisuudet tuottavat seutukunnan maatilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista biokaasua ja hygienisoitua lannoitetta. Valio ja St1 kaavailevat uusia biokaasun tuotantolaitoksia Pohjanmaalle VALION ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy kartoittaa parhaillaan biokaasun tuotantomahdollisuuksia Nivalassa ja Haapavedellä, Kokkolan ja Pietarsaaren alueella sekä Etelä-Pohjanmaalla. Tämä voidaan tehdä niin, että samalla bruttokansantuote kasvaa nopeammin kuin jos kiertotalouden toimenpiteitä ei otettaisi käyttöön. ”Tavoitteena on saada Kiuruvedelle sekä Pohjois-, Keskija Etelä-Pohjanmaalle suunnitteilla olevat biokaasulaitokset toimintaan vuoteen 2030 mennessä”, kertoo St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen. Tracegrow’n ensimmäisenä raaka-aineena olivat vanhat, murskatut alkaliparistot, joiden sisältämät hivenaineet yhtiö jalostaa mangaanija sinkkipitoisiksi lannoiteliuoksiksi. Sopimuksen anti on molemminpuolinen, sillä Tracegrow’n ansiosta Boliden pääsee eroon tuotantojätteestään, jonka se on aiemmin joutunut läjittämään hyödyttömänä. Tracegrow’n rakentama skaalautuva tuotantoteknologia sopii myös muiden teollisuuden tähteiden prosessointiin. Sinkkitehtaan jäte ei ole jäämässä yhtiön ainoaksi teolliseksi raaka-ainelähteeksi. Näin monta sähkölelua maailmassa hylätään jätteeksi tänä vuonna. 7,3 mrd Uutuuslannoite syntyi sinkkisulaton sivuvirrasta KIERRÄTYSLANNOITTEIDEN kehittäjä Tracegrow on lanseerannut uuden tuotteensa, jonka pohjana se hyödyntää sinkkiyhtiö Boliden Kokkolan sivuvirtaa. ”Retracer-teknologiamme on avannut uusia mahdollisuuksia arvokkaiden raaka-aineiden kierrätyksessä sivuvirroista”, kertoo Tracegrow’n operatiivinen johtaja Mikko Joensuu. Suomen maatiloilla syntyvästä lantamäärästä olisi mahdollista tuottaa ehkä jopa viiden terawattitunnin verran biometaania vuodessa. Lähivuosina starttaavasta kokonaisuudesta tulee lajissaan maan suurin. Kiertotalouden tueksi tarvitaan nyt ohjauskeinoja. Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu ja edistää samalla ilmastotavoitteiden saavuttamista. Skenaariotyö on ainutlaatuisen laaja. Lannoite valmistetaan Tracegrow’n Kärsämäen tehtaan uudella prosessilinjalla, joka lisää laitoksen vuosikapasiteettia viiden miljoonan litran verran. LAPIN MATERIAALIKIERRÄT YS OY | 010 5740 401 LM RAUTAMYYNTI OY | 010 5740 404 Pappilantie 121, Rovaniemi | lapinmetallikierratys.fi MYYMME Teräkset, vanerit Vaihtolavat Respo-peräkärryt KIERRÄTÄMME Romuautot Kaikenlaiset metallit ja kaapelit PURKUTYÖT Muuntajat ja sähkökentät Voimalat ja muut laitokset Kaikenkokoiset rakennukset 9 UUSIOUUTISET 6|2023. Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio tutki luonnonvarojen käyttöä erilaisissa skenaarioissa. Lähde: WEEE Forum. Näin voi tiivistää marraskuun lopussa julkaistut tutkimustulokset. Hankkeelle on myönnetty EU:n Next Generation -rahoitus. Lukuun lasketaan esimerkiksi puhuvat nuket, lelu-dronet, sähköralliautot ja junaradat. www.uusiouutiset.fi/skenaariotyo-kiertotalous-kasvattaa-bktta/ AD OB E ST OC K Kiertolannoitteet tarjoavat perustan kestävämmälle maataloudelle ja elintarviketuotannolle. Kiuruveden kokonaisuuteen liittyvät pienemmät, tilakeskittymistä muodostuvat satelliittilaitokset ovat suunnitteilla Lapinlahdelle ja Sonkajärvelle sekä Pohjois-Karjalan Nurmekseen. VA LIO Skenaariotyö: Kiertotalousluo talouskasvua KIERTOTALOUS vahvistaisi Suomen talouskasvua, vähentäisi päästöjä ja pienentäisi raaka-aineiden kulutusta. Suomen Lantakaasu Oy:n ensimmäinen teollisen koon laitos nousee Kiuruvedelle Pohjois-Savoon. Boliden Kokkolan kanssa yhtiö on solminut aluksi viisivuotisen mangaanisakan toimitussopimuksen
Tehdään taas Kinkkutemppu! JOULURUOKIEN paistinrasvat kierrätetään tänäkin jouluna ja jalostetaan uusiutuvaksi dieseliksi Nesteen Porvoon jalostamolla. Hackathonin tavoitteena oli löytää yksi tai useampi kumppani, jotka pystyisivät vastaanottamaan tekstiilituotannon sivuvirtana syntyviä materiaaleja säännöllisesti. -yhtiön kaikki osakkeet itselleen. Nesteen nykyinen uusiutuvien tuotteiden tuotantokapasiteetti Rotterdamissa on Euroopan suurin. Lampaamon ideana on kehittää tuoteperhe ja -merkki koirien sekä hevosten hyvinvointituotteille, joissa käytetään pesemätöntä lampaanvillaa sekä untuvatuoteteollisuuden sivuvirtoja. SH UT TE RS TO CK • Jätteenpolton pohjakuonat, tuhkat • Pilaantuneet materiaalit, vaaralliset jätteet • Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisut erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! Untuvasta ja lampaanvillasta tuotteita hevosille ja koirille SAARIJÄRVELÄINEN käsityöyritys Lampaamo voitti ideakisan, jossa etsittiin hyödyntämistapoja untuvatuoteteollisuuden sivuvirroille ja hukkapaloille. Kinkkutempussa on lukuisia yhteistyökumppaneita, muiden muassa Neste, Lassila & Tikanoja, K-ryhmä, Rinki, Suomen Kiertovoima KIVO ja Kierrätysteollisuus. Joutsen Finland Oy:n tuotteita kuten untuvatakkeja ja -peittoja valmistetaan Viron ja Suomen tehtailla. Neste käyttää eläinrasvan ja -proteiinin Rotterdamin jalostamossaan, joka tuottaa uusiutuvia polttoaineita. NE ST E UUSIOUUTISET 6|2023 10. Yksistään kinkkua Suomessa syödään jouluna seitsemän miljoonaa kiloa. Vaikka tuotantoprosesseissa jätteen synty pyritään minimoimaan, siitä huolimatta tuotannossa syntyy esimerkiksi leikkuutähteitä noin viisi tonnia vuodessa, roskasulkaa noin neljä tonnia ja pölyä 1,5–2 tonnia vuodessa. Suomalaisyritys on ostanut 29 prosentin lisäomistusosuuden Neste Demeteristä. Noin 1,9 miljardin euron laajennusinvestointi Rotterdamiin kasvattaa Nesteen uusiutuvien tuotteiden kokonaiskapasiteetin 6,8 miljoonaan tonniin vuoden 2026 loppuun mennessä. Esimerkiksi yhden keskikokoisen kinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä. Onpa kyse kinkun, kalkkunan, kalan tai vaikkapa juuresten paistinrasvasta, kierrätys kannattaa. Jalostamossa on lisäksi rakenteilla uusi tuotantoyksikkö, joka aloittaa toimintansa vuonna 2026. Neste omistaa yhtiöstä nyt 80 prosenttia. Koirille ja hevosille on luvassa pehmeitä hyvinvointituotteita, jos Joutsenen ja Lampaamon yhteistyöstä syntyy uusi tuoteperhe AD OB E ST OC K Nesteen uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineena ovat erilaiset jätteet ja tähteet. Paistinrasvan keräyspisteitä löytyy tänä vuonna lähes kaksisataa ympäri Suomen, esimerkiksi K-ruokakauppojen yhteydestä. Kinkkutemppu on Kemianteollisuuden aloitteesta syntynyt yhteisprojekti, joka tuo kiertotaloutta arkeen. JoutsenHackathonin toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo osana MYRSKY-hanketta. Neste ostaa hollantilaisen eläinrasvatoimittajan kokonaan itselleen NESTE hankkii lähivuosina eläinrasvoja ja -proteiineja toimittavan Neste Demeter B.V. Materiaali on mennyt energiajätteeksi ja polttoon, koska muita hyödyntämistapoja ei ole tähän saakka ollut
Turpeisen ansiosta sirpaleet riittävät pitämään poismenneet elossa, ainakin mielissämme. Julkaisun tekemiseen ovat osallistuneet kaikki projektikumppanit. LUE NÄMÄ Kiertotalous nyt! Kaikki keinot käyttöön – Layman-raportti: Circwaste Finland LIFE IP -hankkeen päätulokset 2016–2023 KIRJOITTAJA: Tuuli Myllymaa, toimittaja Katja Lepistö, ulkoasu Satu Turtiainen. 2,45 Meur ANNA MEIDÄN AUTTAA YRITYSTÄSI TOIMIMAAN VASTUULLISEMMIN Reilu Teko -keräyksen pääyhteistyökumppani Yara järjestää lannoiteja suursiemensäkkien kuljetuksen 4H:n keräyspisteistä hyötykäyttöön. JULKAISIJA: Suomen ympäristökeskus KERTOO: Seitsenvuotinen Circwaste-hanke kohti kiertotaloutta on päättymässä. Circwaste-hankekumppanit ovat onnistuneet löytämään lukuisia ratkaisuja, joilla voi saavuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman ja kiertotalouden tavoitteita. Lähes ennätysmäärä maatalous muovia Reilu Teko -keräykseen 104 NUORTA kaikkiaan 118:sta 4H-yhdistyksestä sai kerättyä miltei ennätysmäärän säkkimuovia tämän vuoden Reilu Teko -muovinkeräyskampanjassa. Raportti osoittaa, miten tieto ja kokeilut ovat edistäneet kiertotaloussiirtymää niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Saalis oli keräyshistorian toiseksi suurin. Paikalliset 4H-nuoret työllistyvät keräyspisteille ympäri Suomen. Tutkijoiden matkoillansa kohtaamat muut elolliset saavat tuta ihmisen hävitysvoiman. Keräys on järjestetty kesäisin vuodesta 1975 lähtien. Maanviljelijät toimittivat 4H:n ylläpitämiin keräyspisteisiin kaikkiaan 774 000 kiloa tyhjiä lannoiteja siemensuursäkkejä. Iida Turpeisen esikoisteoksen kehikkona toimii Luomuksessa esillä seisova Stellerin merilehmän luuranko. Yara Suomi järjesti säkkien kuljetuksen keräyspisteistä kuljetukseen. Ne on nyt koottu selkeään, tiiviiseen ja hyvin kuvitettuun muotoon. Turpeinen on rakentanut mittavasta tieteenhistorian tausta-aineistosta ihmisen kokoisia tarinoita luonnontieteilijöistä 1700-luvulta 1950-luvulle, Beringinsaarelta Siperiaan, Alaskaan ja Helsinkiin. Hanketulokset ovat vaikuttavia. https://kustantamo.sets.fi/kirja/elolliset/ Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen toimenpiteet toivat mukaan liittyneille yrityksille vähintään näin suuret kustannushyödyt. Monien kirjan päähenkilöiden tarinasta ei olekaan jäljellä enää kuin luurangon palasia tai rikkinäinen munan kuori. Nuorten tehtävänä on kirjata toimitettujen säkkien määrät, auttaa viljelijöitä säkkien niputuksessa ja pitää keräyspiste siistinä. www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut Elolliset KIRJAILIJA: Iida Turpeinen KUSTANTAMO: S&S KERTOO: Kun kuuluisien kirjojen miljöisiin tehdään lukijamatkoja, visiitti Helsingin luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen kuuluu tästedes ohjelmaan. Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri kiertotaloushanke on yhdistänyt tutkimuslaitoksia, yliopistoja, ammattikorkeakouluja, maakuntaliittoja, kuntia, kuntien kehittämisyhtiöitä ja yrityksiä. RE ILU TE KO -K ER ÄY SK AM PA NJ A Lue lisää: biobagworld.com/fi maxair erityisesti kotitalouksille! TÄYSIN KOMPOSTOITUVIA TÄYSIN KOMPOSTOITUVIA JA BIOHAJOAVIA TUOTTEITA JA BIOHAJOAVIA TUOTTEITA TÄYSIN KOMPOSTOITUVIA JA BIOHAJOAVIA TUOTTEITA 11 UUSIOUUTISET 6|2023. Lähde: Motiva. ”Suuri kiitos tästä kuuluu viljelijöille sekä reippaille ja ahkerille 4H-nuorille!”, sanoo Reilu Teko -keräyksen yhteistyökumppani Yara Suomen kaupallinen johtaja Roland Westerberg. Kirja singahti saman tien lukijoiden suosikiksi, Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon voittajaksi ja Finlandia-palkintokisaan
Ennätyslaaja otos MSWPlast-projektin tutkimuksessa tehdään Suomen historian suurin yhdyskuntajätteen koostumusanalyysi. Kaikkiaan tutkimukseen kertyi huimat 512 tonnia jätettä. Remeo käytti modernia jätteenkäsittelylaitosteknologiaansa erotellakseen muoveja sekajätteen joukosta. Muovipitoinen materiaali jatkoi RE ME O 12 UUSIOUUTISET 6|2023. MSWPlast-projektissa tutkitaan kuitenkin ennätysmäisen laaja otos kerralla. Mittava tutkimus käyttää koneellista lajittelua ja analysoi jätteen ominaisuudet. Materiaalista seulottiin pois hienoainekset ja pienikokoiset jätteet. Kierrätystavoite kaukana Borealis Polymers Oy:n muovien kiertotalouden päällikkö Jaakko Tuomainen toteaa, että muovipakkausjätteen 50 prosentin kierrätystavoitteeseen vuoteen 2025 mennessä on hyvin vaikeaa – ellei mahdotonta – päästä ilman suuria edistysaskeleita. Siksi nyt on syytä tutkia, voisiko muovipakkausjätteen erilliskeräystä ja syntypaikkalajittelua täydentää esimerkiksi ottamalla laitoksissa talteen muoveja vielä sekajätteenkin joukosta. MSWPlast-projekti kuuluu suureen, muoviteollisuuden vihreää siirtymää ja kiertotaloutta edistävään SPIRIT-ohjelmaan, jonka veturiyrityksenä toimii Borealis. Ensi vuoden loppuun jatkuvan, Business Finlandin Co-Reasearch-projektirahoitusta saaneen tutkimusprojektin budjetti on hieman yli 660 000 euroa. ”Erottelu onnistui yli odotusten” Roskapussit rikottiin ensin Remeon laitoksella Ruskossa. Mukana oli sekä kotitalouksista että palveluista ja pienistä yrityksistä kerättyä sekalaista yhdyskuntajätettä. T ampereen Ruskon lajittelupihalle saapui syyskuussa erikoisia jätekuljetuksia. 98 jäteautoa tyhjensi sekajätettä sisältävien roskapussien kuormansa harvinaista tutkimusta varten. Kuntavastuullista yhdyskuntajätettä sisältävät jätekuormat oli kerätty ympäri Suomea: Helsingistä, Kouvolasta, Lappeenrannasta, Seinäjoelta, Tampereelta, Turusta ja Uudestakaupungista sekä niiden lähiseuduilta. Kunnalliset jäteyhtiöt ovat selvittäneet omissa koostumusanalyyseissään, mitä kaikkea suomalaiset laittavat sekajäteastioihinsa. UUTISIA MUOVIA TALTEEN SEKAJÄTTEESTÄ Voisiko sekajätteisiin päätynyttä muovia saada vielä eroteltua talteen ja riittävän puhtaana kierrätykseen. Nämä sisälsivät paljon biojätettä ja kierrätykseen kelpaamattomia materiaaleja. . ”Tärkeitä tutkimuskysymyksiä tässä projektissa ovat, kuinka paljon muovia on sekajätteen joukossa, miten se saadaan eroteltua ja onko materiaalilla kierrätyspotentiaalia”, Tuomainen tiivistää. MSWPlast-projektissa ovat mukana VTT, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Borealis, Remeo ja Vantaan Energia. ELINA SAARINEN Tutkimus selvittää, kannattaisiko Suomen investoida sekajätteen lajittelulaitoksiin, jollaisia on jo käytössä muualla Euroopassa
Siellä jätemassa kulki kaupan ja teollisuuden jätettä varten rakennetun linjaston läpi. ”Näkymä on äärettömän positiivinen, parempi kuin odotimme. Ota yhteyttä! RATKAISUT KIERRÄTYKSEEN Tilaa Uusiouutiset itsellesi: • Printti + näköislehti kestotilauksena 108 euroa / 6 nroa • Näköislehti 95 euroa / 6 nroa Tilaa koko organisaatiolle yhteiskäyttötunnukset! • Lukuoikeus koko henkilöstölle • Näköislehteä voi lukea miltä tahansa päätelaitteelta niin kotona, töissä kuin etätyökohteessakin tilaukset@uusiouutiset.fi • Puh. Erottelutestin aikana Remeo otti VTT:n ohjeistuksen mukaisesti jätemateriaaleista yhteensä kuutisenkymmentä näytettä. Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoo, että muovien erottelu sekalaisesta yhdyskuntajätteestä onnistui yli odotusten. Hän kertoo huomanneensa testin aikana, että biojätteen erilliskeräyksessä on tapahtunut muutosta parempaan, sillä sekajätteessä olevan biojätteen määrä näyttää vähentyneen. Sekä erilliskeräystä että sekajätteen laitosmaista käsittelyä tarvitaan jatkossa, jotta kierrätystä saadaan konkreettisesti ja isosti nostettua.” Investoidako sekajätteen lajittelulaitoksiin. Tai voisiko erilliskeräystä tehostaa vaikkapa yhdistämällä syntypaikkalajitteluvaiheessa joitain jätejakeita, jotka olisi yksinkertaista erotella jälkeenpäin koneellisesti. ”Ei meillä ole varaa hävittää arvokkaita raaka-aineita. ”Se on mahdollista, mutta se vaatisi aika paljon.” www.enerec.fi Unthan RS-sarja on haastaville materiaaleille, kuten SER ja akut, erinomaisesti soveltuva murskain. Teknisesti tässä ei ole mitään ongelmaa”, Lielahti sanoo. klo 10–15) Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/lehti/ Tilaa uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Kiertotaloutta arkeen ja työhön! Tilaa Uusiouutiset itsellesi tai työyhteisölle! Tilaajalahjaksi paketti FabBatchvaatelaastareita! Arvo 12,90 €. Tutkimuslaitokset VTT ja SYKE tutkivat samalla muovien ja muun pakkausjätteen keräykseen ja kierrätykseen liittyviä laajempia kysymyksiä. Niistä saadaan koostumustietoa. Täällä kierrätysmuovista voi koettaa valmistaa esimerkiksi pellettejä ja tutkia muovin ominaisuuksia, laatua sekä kierrätyskelpoisuutta. Sekalaisen jätteen näytteet VTT lajittelee käsin. Lielahti katsoo, että sekajätteen laitosmainen käsittely on välttämätön askel muovien kierrätysasteen kasvattamisessa. Osa näytteistä matkaa eteenpäin, ensin pestäviksi VTT:n Bioruukkiin ja sitten Tampereelle, jossa VTT:llä on muovien kierrätyksen pilotointija tutkimuslinjasto. Muun muassa optiset erottimet saivat sekajätteestä talteen erilaisia muovijakeita. 050 549 6751 (ark. Meiltä myös magneetit ja pyörrevirtaerottimet metallien erotteluun. Pystymme laitoksen pienillä muutoksilla erottelemaan muovia talteen. Hän pitää tulevien kierrätystavoitteiden saavuttamista monimutkaisena ja vaikeana tehtävänä. Samalla linjaston läpi kulkeneen materiaalin ominaisuuksista saatiin arvokasta dataa, jota voi hyödyntää jatkoanalyysissä. ”Teemme myös tulevaisuusskenaarioita siitä, miten jätelain uudistuksen myötä tulleet erilliskeräysvaatimukset vaikuttavat sekajätteen koostumukseen ja esimerkiksi jätevoimalalle päätyvän jätepolttoaineen lämpöarvoihin”, zu Castell-Rüdenhausen lisää. Kannattaisiko Suomen esimerkiksi investoida sekajätteen lajittelulaitoksiin, joita on jo käytössä muualla Euroopassa. MILLAINEN ON SEKAJÄTTEEN LÄMPÖARVO TULEVAISUUDESSA. sitten matkaansa Remeon materiaalinkäsittelylaitokselle Vantaalle. ”Menee varmasti ensi vuoden puolelle, ennen kuin saamme tuloksia”, ennakoi VTT:n erikoistutkija Malin zu Castell-Rüdenhausen
YouTubesta tuttu Hydraulic Press Channel puristi ja räjäytti litiumioniakkuja turvallisissa olosuhteissa Orimattilassa sijaitsevalla sorakuopalla ja demonstroi väärin lajitellun litiumioniakun räjähdysalttiutta. UUTISIA NÄIN KÄY, KUN AKKU PURISTUU Väärin lajitellut litium-akut ja -paristot aiheuttavat vuosittain kymmeniä räjähdysmäisiä tulipaloja ja muita vaaratilanteita. Käytöstä poistettu litiumioniakku voi herätä henkiin ”zombiakkuna”, jos se on lajiteltu väärän jätteen sekaan ja jos se on vahingoittunut vaikkapa jätteenkeräysautossa puristuksissa. Pakkausjätteen keräyksessä ja kuljetuksissa käytetään pakkaavia jäteautoja ja puristimia, jotka vastaavat Hydraulic Pressin soramontulla simuloimia tilanteita, joissa akku vääntyy tai muuten vaurioituu”, toimitusjohtaja Mika Surakka Sumi Oy:stä kertoo. Kun laite tulee käyttöikänsä päähän, oikeaan lajitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Litiumakkuja on monessa kodin ja arjen laitteessa: puhelimissa, läppäreissä, sähköhammasharjoissa, sähköpyörissä ja porakoneissa. Puristustesti sorakuopalla tehtiin valvotuissa olosuhteissa. On käynyt niin, että kun jäteastiaa on tyhjennetty, akku on räjähtänyt ja syttynyt tuleen. Erilaiset akut syttyivät leimahtaen tuleen, kun ne joutuivat hydraulipuristimeen. V äärin lajitellut akut aiheuttavat Suomessa vuosittain kymmeniä räjähdysmäisiä tulipaloja jätehuollon eri vaiheissa. Akkuja löytyy esimerkiksi jäteastioista. Pelastusviranomaiset ovat rekisteröineet ainakin 22 zombiakkujen eli väärin käsiteltyjen akkujen ja paristojen aiheuttamaa tulipaloa viimeisen 15 kuukauden aikana. Sähkölaitteet, paristot ja akut voi palauttaa helposti maksutta kaikkiin niitä myyviin kauppoihin tai muualle niille järjestettyyn keräykseen. pakkausjätteen seassa. PahimZO MB IAK KU KA MP AN JA 14 UUSIOUUTISET 6|2023. Tämä käy ilmi Zombiakku-kampanjaa varten tehdystä selvityksestä. Pahimmassa tapauksessa sekä jäteastia, pakkaava jäteauto että koko kiinteistö olisivat voineet palaa. Ei pakkausjätteen sekaan ”Kuten täällä sorakuopalla näimme, väärin lajiteltu akku tai paristo voi aiheuttaa merkittävän vaaratilanteen . Se voi aiheuttaa vaaraa esimerkiksi jätehuollon työntekijöille. Jätehuollossa on vaara tilanteita viikoittain Väärin lajitellut litiumioniakut ja litiumparistot aiheuttavat Suomessa vuosittain useita kymmeniä räjähdysmäisiä tulipaloja ja muita vaaratilanteita. ELINA SAARINEN On käynyt niin, että kun jäteastiaa on tyhjennetty, akku on räjähtänyt ja syttynyt tuleen. Jos akkua ei saa irti laitteesta, laitteen voi palauttaa akkuineen sähköja elektroniikkaromun (SER) keräykseen. Litiumakuista aiheutuu viikoittain vaaratilanteita, etenkin muovi-, kartonkija pahvipakkausten käsittelyssä. Zombiakun räjähdysmäisestä tulipalosta saatiin aavistus osana Zombiakku-viestintäkampanjaa. Kuluttajan tekemä väärä lajittelu kostautuu jätehuoltoketjussa. Lisäksi viranomaisrekisteristä puuttuu lukematon määrä läheltä piti -tilanteita, joissa ei ole tarvittu pelastuslaitosta
Litiumioniakku voi vioittua ja syttyä palamaan missä tahansa kohtaa toimitusketjua ja käsittelytai prosessivaihetta. Kampanjaa ovat olleet toteuttamassa myös sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa ry PTY ja Finanssiala ry. Palo voi olla niin voimakas, että sitä on hankala saada sammumaan.. Katso videolta, miten litiumioniakut räjähtävät: www.youtube.com/watch?v=t1j9TUV5coc ZO MB IAK KU KA MP AN JA Testi näytti, että riski tulipaloon on todellinen. ”Riski niiden aiheuttamiin tulipaloihin ja vaaratilanteisiin on todellinen, vaikka jalostamon prosessit on suunniteltu paloturvallisuus huomioiden ja alueella on automaattiset sammutusjärjestelmät sekä oma tehdaspalokunta. Litiumioniakun sammuttaminen on hyvin haastavaa ja vaikka palo saadaan sammutettua, se voi helposti syttyä uudelleen.” Toistakymmentä kumppania kampanjassa Räjähdysdemonstraatio on osa Zombiakku-viestintäkampanjaa, jossa alan asiantuntijaorganisaatiot kampanjoivat yhdessä paristojen ja akkujen turvallisen kierrätyksen puolesta. Asiantuntijatahoina mukana ovat Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes), Suomen pelastusalan keskusjärjestö ry (SPEK) ja Kuluttajaliitto. Vuoden 2023 kampanjan päärahoittajat ovat paristojen ja akkujen kierrätystä Suomessa organisoiva yleishyödyllinen tuottajayhteisö Recser Oy, yleishyödyllinen pakkaustuottajayhteisö Sumi Oy ja muovipakkausten kierrättäjä Fortum Waste Solutions Oy. KULUTTAJAN TEKEMÄ VÄÄRÄ LAJITTELU KOSTAUTUU JÄTEHUOLTO KETJUSSA. Fortum Recycling & Wasten health, safetey and security manager Janne Pekkala kertoo, että väärin lajiteltuja litiumakkuja löytyy valitettavan usein Riihimäen muovijalostamolle kierrätettäväksi tuotujen kotitalousmuovipakkausten joukosta. Vaurioitunut akku saattaa leimahtaa tuleen missä tahansa jätehuoltoketjun vaiheessa. massa tapauksessa sekä jäteastia, pakkaava jäteauto että koko kiinteistö olisivat voineet palaa. Alan asiantuntijaorganisaatiot ovat keränneet vaaratilanteiden varalle jokaiselle hyödylliset toimintaohjeet, jotka löytyvät Zombiakku-kampanjan verkkosivuilta: zombiakku.fi. Muut rahoittajat ovat yleishyödyllinen pakkaustuottajayhteisö Suomen Pakkaustuottajat Oy, SER-kierrätys eli sähköja elektroniikalaitteiden tuottajayhteisöt, julkista jätehuoltoa ja kuntien kierrätyslaitoksia edustava Suomen Kiertovoima KIVO ry, suomalaisia kierrätysalan yrityksiä edustava Kierrätysteollisuus ry sekä Suomen Romukauppiaiden Liitto ry
Palautetta lukijoilta: "Pyrolyysi on kiinnostava juttu.” Jouko KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MOONA PUUSKARI, KUVA KIKKAKOKOELMA Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Lisäksi kun jokainen voi löytää itselleen sopivia pieniä toimia kiertotalouden edistämiseen, lisää se toimijuutta ja innostaa mukaan kestävyysmurrokseen. 23). Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. joulukuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Äänestä parasta juttua, voita lahjakortti! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. s. helmikuuta 2024, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 5/23 parhaaksi äänestettiin juttu "Kemialliseen kierrätykseen kuluttajien muovijätettä". Jos näin pienet asiat voivat vähentää vakavia rikoksia, niin miksi näihin toimiin ei ryhdyttäisi. Osallistu lukijaäänestykseen. Arvomme vastanneiden kesken 30 euron kotimaista-lahjakortin Kiitoskauppaan kiitoskauppa.fi. Ajatus kikoista tuli alun perin hankkeen alussa mukana olleelta Leila Suvantolalta. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Jokainen pystyy sieltä katsomaan helppoja tapoja edistää kiertotaloutta pienillä teoilla, joista kuitenkin yhdessä seuraa suuria vaikutuksia. Kikat on kirjoitettu helposti avautuviksi ja niihin on tehty upea, ajatuksia herättävä kuvitus. Mistä ajatus lähti. CICAT2025-hankkeessa ajateltiin, että tällainen ajattelutapa toimii varmasti myös kiertotalouden edistämisessä. Vastaa viimeistään 1. Kikat päivitetään ainakin CICAT2025-hankkeen nettisivuille. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 6/23, tai 7. Topi Turunen on kiertotalouteen ja ympäristöoikeuteen erikoistunut tutkija, joka toimii työpakettijohtajana kiertotalouden katalyyttejä käsittelevässä CICAT2025-hankkeessa.. Olemme CICAT2025-hankkeessa tehneet 25 kiertotalouden kikan kokoelman (kts. Näillä kikoilla tarkoitetaan monitieteellisen hankeryhmämme tutkimukseen perustuvia matalan kynnyksen toimenpiteitä, joilla kiertotaloutta voi edistää helposti, mutta vaikuttavalla tavalla! Kikkoja löytyy erilaisille toimijoille: julkiselle sektorille, yrityksille, säätiöille ja yksittäisille kuluttajille. Häntä oli innoittanut rikosten ehkäisyyn tehdyt ”25 techniques of crime prevention”, joissa oli tunnistettu yksinkertaisia tapoja vähentää rikollisuutta, kuten katuvalojen lisääminen tai ryhmäpainetta vähentävät kampanjat
”Nolla tapaturmaa, kaikki terveenä kotiin -tavoite koskee meitä kaikkia, asiakkaita ja henkilöstöä.” Asiakkailta ja työntekijöiltä tuleva palaute kannustaa eteenpäin: ”Se motivoi, kun näkee, mitä on yhdessä saatu aikaan Sortti-asematoiminnassa.” KAIKKI TERVEENÄ KOTIIN KUKA: Kimmo Pesonen, tuotannonsuunnittelija, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY). Ja usein asia myös ratkaistaan saman tien yhdessä. KOULUTUS: Tietoliikenneasentaja. SUOSITTELEN: Sitkeyttä, että tekee sitä mitä haluaa. Valmiiksi asti. Pesonen on usein ensimmäinen henkilö, joka kuulee pulmista. ”Se ei vähennä palvelun tarvetta, vaan päin vastoin. Hän siirtyi 2017 Kivikon aseman ryhmäesihenkilöksi ja pian työkuvioon lisättiin vielä HSY:n aluepalveluiden trukkikouluttajan tehtävät. PERHE: Vaimo, poika ja kääpiövillakoira. ”Suunnittelen työssäni myös palvelutuotannon tasalaatuisuuden takaamista ja parhaiden käytänteiden monistamista. ”Teen kaikkea, mikä tukee palvelutuotantoa.” Pesonen aloitti HSY:llä ryhmäesihenkilönä 2015 Ruskeasantaan vastavalmistuneella Sortti-asemalla ja seuraavana vuonna myös HSY:n laatutiimissä ja pääauditoijana. Jalkautuksessa olen mukana näyttämässä ja tekemässä, ja toteamassa, toimiiko jokin vai ei.” ”Kentällä ei vieraannu ihmisistä ja tekemisestä, ja pääsen myös edistämään muiden ehdotuksia eteenpäin. Samassa muutoksessa työ laajeni HSY:n aluepalvelujen rekrytoijaksi ja hän aloitti myös Sortti-asemien päivystäjän työt. MISTÄ: Alun perin Vantaan Tikkurilasta. Pesonen kehittää Sortti-asemien palveluja, mutta osallistuu säännöllisesti asemien käytännön pyörittämiseen viikonloppuisin. K un Sortti-asemalla liikkuu rauhallinen hahmo valkoisessa kypärässä, tietää, että asiat ovat reilassa. Vuosien 2019–2020 vaihteessa HSY:llä alkoi uusi tuotannonsuunnittelijan vakanssi, johon Pesonen valittiin. Työnkuva on siitä alkaen sisältänyt tuotannon suunnittelua, logistiikkaa ja henkilöstöasioita. TYÖNSÄ TAITAJIA MARKO LAAKKONEN, TEKSTI MARKO LAAKKONEN, KUVA 17 UUSIOUUTISET 6|2023. Tekniikka vapauttaa palvelemaan asiakasta.” Pesosen mielestä parhaita saavutuksia on turvallisuuskulttuurin rakentaminen yhdessä. Kimmo Pesonen työskentelee tuotannonsuunnittelijana HSY:n kaikilla viidellä Sortti-asemalla ja Vantaan Koivukylän Sortti-pienasemalla. Kun joku keksii hyvän idean, laajennamme sen muillekin asemille. Työt laatutiimissä ja auditointi jäivät silloin pois. Nykyinen asuinpaikka Tuusula. HARRASTAN: Golfia vaimon kanssa, ruoanlaittoa, valokuvausta ja luonnossaoloa. Koen arvostusta, ja esihenkilöillä on kannustava asenne kouluttautumiseen, kehittämiseen ja testaamiseen.” Pesosen missio on tuoda tekniikkaa arkeen. Meillä on henki, että yksilöitä kannustetaan loistamaan yhdessä
Joskus materiaalien kierron osalta lainsäädäntö voi vaikeuttaa ja hidastaa ratkaisun kaupallistamista. Moni kiertotalousyritys pyrkiikin liiketoimintansa ohessa KOLUMNI KAISA HENTTONEN, VILLE-VEIKKO PIISPANEN JA HANNA LEHTIMÄKI Kirjoittajat ovat CICAT2025-hankkeen sekä Itä-Suomen yliopiston SunLabin tutkijoita. Positiivista muutosta asenteissa onkin viime vuosina saatu aikaan esimerkiksi second hand -tekstiilien suhteen. Moni yrittäjä oli sitä mieltä, että lainsäädäntöä tarvitaan, koska usein kun valinta pitää tehdä omalla rahapussilla, sitä ei tehdä. Yrittäjien mukaan yritystoiminnassa toimitaan vielä pääosin vanhalla lineaarisella mallilla. CIC AT 20 25 JA ITÄ -S UO ME N YL IOP IST O, KU VA T Kaisa Henttonen Ville-Veikko Piispanen Hanna Lehtimäki 18 UUSIOUUTISET 6|2023. OVELUUTTA JA KETTERYYTTÄ TARVITAAN Kiertotalousyrittäjien pitää olla ovelia ja ketteriä selvitäkseen esteistä, jotka ovat heidän ideoidensa tiellä. Enkelisijoittajat taas luonnollisesti haluavat osan yrityksestä, joten tulosta pitäisi olla. H aastattelimme 35 yrittäjää ja kysyimme muun muassa heidän yrittäjyysmatkojensa mutkista ja niiden ratkaisuista. Startup-yrittäjät lobbaavat lainsäätäjiä ja ovat saaneet muutoksia aikaan. Päättymässä olevassa CICAT2025hankkeessa tunnistimme 50 kiertotalousstartup-yrittäjää, joiden liiketoiminta perustuu 100-prosenttisesti kiertotaloudelliselle ratkaisuille. Joskus kansainvälistymistä vaaditaan rahoituksen saamiseksi, mutta monillakaan aloittavilla yrityksillä kansainvälistymistä ei vielä ole näköpiirissä. KIERTOTALOUSYRITTÄJÄT RATKAISEVAT HAASTEITA OVELASTI JA KETTERÄSTI. Yrittäjistä osa kokee, että eräänlainen asenneongelma voi haitata yritystoimintaa ja sen kehittymistä. Neuvottomiksi kiertotaloutta edistävät yrittäjät eivät ole jääneet. Hyväkin innovaatio vaatii joskus sitä, että asiakaan käytännöt muuttuvat ja hintalappu voi olla suuri. Ei pidä lannistua vaan koittaa keksiä ovelia ratkaisuja pulmaan kuin pulmaan. Luovana ratkaisuna yrittäjät ovat soittaneet ensimmäiselle asiakkaalleen ja sanoneet laskuttavansa koko vuoden etukäteen, minkä myös asiakasyritykset kokivat parempana kuin kuukausilaskutuksen. asiakkaiden puoleen. Tärkeintä on silloin yrittäjien mukaan olla realistinen; joskus ideologiasta pitää joustaa, jotta voi palvella asiakkaita ja tehdä tulosta. tekemään ”asennekasvatusta” tai asenneilmapiirin muokkausta kestävämpään suuntaan. Kuluttajien tottumukset ovat myös yksi mutka matkassa. Tyypillisesti yrittäjillä oli ollut neljänlaisia mutkia matkassa liittyen rahoitukseen, asenteisiin, kaupallistamiseen ja lainsäädäntöön. Mallin pitäisi yrittäjien mukaan muuttua, sillä nykyrahoitusmallissa monet pienet yritykset ”uppoavat rakenteisiin”. Kaupallistamisen suhteen suurimpia kysymyksiä oli muun muassa se, kuinka nopeasti asiakkaat saadaan ymmärtämään, että tekemällä asioita uudella tavalla voi säästää rahaa. Samalla voi tarjoutua mahdollisuus tarjota myös kiertotalouspalveluita. Neljäntenä mutkana matkassa nähtiin lainsäädäntö. Se tarkoittaa rahoituksen osalta muun muassa sitä, että sijoittajien pitää nähdä jo heti alussa yritystoiminnan tuottavan jotain. Jos rahoitusta ei ole löytynyt, tarvittavien hankintojen rahoittamiseksi on käännytty mm. Kiertotalousyrittäjien toimintatavat kannustavat meitä kohdatessamme esteitä kestävän kiertotalouden edistämisen tiellä
Suuret yritykset esimerkiksi akkualalla joutuisivat säännöllisesti raportoimaan, mistä heidän raaka-aineensa ovat peräisin ja millaisia riskejä toimitusketjuihin liittyy. . Romusta takaisin käyttöön Kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus esittää, että 25 prosenttia EU:n tarvitsemista kriittisistä raaka-aineista tulee saada EU:n sisältä kierrättämällä metalliromua, teollisuuden sivuvirtoja ja jätteitä takaisin tuotannon uusioraaka-aineiksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin raportointivaihe eli YVA-prosessin ensimmäinen vaihe ei sisältyisi tähän aikarajaan. Kierrätys-, louhintaja jalostushankkeiden vauhdittamiseen halutaan kiihdytyskaista. Samoin aurinkopaneeleissa tarvittavasta galliumista 71 prosenttia tuodaan Kiinasta. 19 UUSIOUUTISET 6|2023. Uusio-volframia värähteleviin kännyköihin ja älykelloihin. Enintään 65 prosenttia kunkin strategisen raaka-aineen vuotuisesta kulutuksesta saisi tulla yhdestä maasta. 10 prosenttia kriittisistä ja strategisista raaka-aineista täytyisi saada louhimalla EU:n alueelta ja 40 prosenttia jalostamalla raaka-aineita EU:n sisämarkkinoilla. EU on ollut huolissaan liiasta riippuvuudestaan tiettyjen maiden tuotannosta. Keskitetyt yksiköt voisivat sujuvoittaa hankkeiden lupamenettelyjä. Listalle nostettiin 34 kriittistä ja 17 strategista raaka-ainetta, joita tarvitaan esimerkiksi digitalisaatiossa ja vihreän siirtymän teknologioissa. Eurooppa nojaa jatkossa entistä vahvemmin kierrätykseen turvatessaan kriittisten raaka-aineiden saannin valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Lentokoneissa käytettävästä magnesiumista Kiina tuottaa peräti 97 prosenttia. EU:n kuluttamasta alumiinista 63 prosenttia tulee Guineasta. KIERRÄTYS KATTAISI NELJÄNNEKSEN KULUTUKSESTA. Näissä EU ei saisi enää olla liian riippuvainen yhdestäkään EU:n ulkopuolisesta maasta. Näin raaka-aineiden louhintaa ja kierrätystä saadaan Euroopassa vauhditettua”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo. On hienoa, että siitä saatiin nyt neuvottelusopu. EU:n vuotuisesta kriittisten raaka-aineiden kulutuksesta neljäsosa pitäisi jatkossa saada kierrätysmateriaaleista. EU:n on myös lisättävä omaa kaivosja jalostusteollisuuttaan. Seuraavaksi alustava ehdotus menee komission, parlamentin ja neuvoston vahvistettavaksi. Esimerkiksi harvinaisista maametalleista 100 % tuodaan Kiinasta. ”Kriittisten raaka-aineiden asetus on ollut yksi tämän vaalikauden tärkeimmistä aiheista. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA K ierrätettyä litiumia sähköautoihin. Turkki puolestaan tuottaa 98 prosenttia EU:n käyttämästä boorista. Eurooppaan saattaa avautua uusia kaivoksia, mutta myös kierrätyslaitosten määrän pitäisi kasvaa, kaavailee EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus. Etelä-Afrikka kattaa 71 prosenttia EU:n platinan tarpeesta. Jätevirroista talteen otettua booria tuulimyllyihin. Jäsenmaiden tulisi perustaa keskitettyjä asiointipisteitä hankkeiden toteuttajien palvelemiseen. KIERRÄTYKSEN ROOLI VAHVISTUU KRIITTISISSÄ RAAKA-AINEISSA Eurooppa haluaa rakentaa omavaraisuutta kierrättämällä jätteet resursseiksi. Omavaraisuutta Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät marraskuussa alustavaan yhteisymmärrykseen ehdotuksesta asetukseksi, joka takaa kriittisten raaka-aineiden kestävän saannin. Kierrätyshankkeen lupamenettely ei saisi kestää yli 15 kuukautta
Lokakuun lopussa Circwaste-kumppanit ja sidosryhmät kokoontuivat hankkeen loppuseminaariin Helsinkiin. Suomi ei ole kiertotalouden mallimaa, mutta nyt päättyvä Circwaste-hanke löysi keinoja, miten sinne suuntaan voi alkaa kääntyä. Kaikki keinot käyttöön UUSIOUUTISET 6|2023 20. ”Miten tehdään järjestelmätason muutos?” hän kertasi kysymyksen ja summasi hankkeen kokemusten ja tulosten perusteella vastauksen: ”Ainakin yhteistyöllä ja luomalla sitoutuneisuutta.” Kelkkaa kääntämään Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri kiertotaloushanke Circwaste on yhdistänyt tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulut, neljä maakuntaa, kuntia, yrityksiä, tutkijoita ja kansalaisia. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ELINA SAARINEN, KUVAT M iten tehdään valtavan suuri murros, joka muuttaa kaikkia yhteiskunnan rakenteita ja toimintatapoja. Tällaisen kysymyksen ääreltä seitsenvuotisen Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeen tutkijat ja yhteistyökumppanit löysivät itsensä, kun hanke käynnistyi vuonna 2016. Tuuli Myllymaa on luotsannut Circwaste-hanketta koko seitsemän vuoden ajan. Tähtäimessä oli luotsata Suomea . Hankkeessa on toteutettu lähes 20 pilottiprojektia. Joka muuttaa talouden perusteita ja ihmisten arkea, jopa tapaamme ajatella ja käyttäytyä. Vastauksia lähdettiin hakemaan suurella porukalla ja lähes 20 miljoonan euron budjetilla. Circwaste-hankkeen projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa astui mikrofonin taa. Koordinaattorina on toiminut Suomen ympäristökeskus ja sen vetämä kiertotalouden palvelukeskus. 19 miljoonan euron budjetista 11 miljoonaa tuli EU:n LIFE IP -rahoituksesta, loppuosa saatiin kasaan hankkeen kymmenen osarahoittajan turvin. Circwaste-hankkeen loppuseminaari pidettiin Helsingissä lokakuun lopussa. Päätavoitteiksi muodostui tehdä kiertotaloudesta uusi normaali ja kohentaa jätteiden kierrätysastetta
Yhdyskuntajätteen kierrätysaste ei ole hankkeen aikana juurikaan noussut, mutta tähänkin Circwaste on antanut uutta valoa. Suomessa on muihin maihin verrattuna suhteessa hyvin paljon erilliskeräyspisteitä, mutta emme silti saa niistä kierrätyskelpoista materiaalia. ”Opimme, että alueellinen sitoutuminen tuo tuloksia. ”Olemme tehneet Circwaste-hankkeessa paljon työtä löytääksemme ratkaisuja. Ekologinen siirtymä tapahtuu vain, jos se on reilu”, hän linjasi. Näitä keinoja Circwaste-hanke onkin tunnistanut ja ottanut käyttöön. ”Pilottimme osoittavat, että yrityksiä kannattaa rohkaista käyttämään alueellisia kierrätysraaka-aineita”, Myllymaa alleviivaa. Hän kiittää myös kiertotalouden koulutuksen lisääntymistä Suomessa, maailman kiertotalousfoorumia, kiertotalouden hankkeita ja ohjelmia sekä toimivaa yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä. Lopputulos on, että Circwaste on onnistunut löytämään lukuisia ratkaisuja kääntää yhteiskunnan kelkkaa kohti kiertotaloutta. Uudelleenkäyttö on saanut uutta nostetta Renet-Uudelleenkäyttöverkoston perustamisesta. Circwaste on kehittänyt hienosti uusia jätepolitiikkamalleja sekä yhteistyötä ja verkostoja. kohti kiertotaloutta ja toteuttaa samalla valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteita. ”Ratkaisut edellyttävät uudelleenajattelua niin bisnesmalleissa, kuluttamisessa kuin hallinnossakin. Tarvitaan käyttöön kaikki keinot. Päätösseminaariin saapui myös kansainvälisiä vieraita muun muassa Latvian, Kreikan ja Tanskan LIFE IP -hankkeista. Hanke on vaikuttanut myös jätevirtojen seurantaan, ja tämän työn on tarkoitus jatkua.” Porin kaupungin resurssiviisaan rakentamisen osahankkeen purkupiloteissa hyödynnettiin kiertotalouden periaatteita, jolloin materiaalin hyödyntämisaste nousi yli 90 prosentin. Tekstiilityöpajat kohensivat ihmisten korjausompelutaitoja ja pidensivät vaatteiden käyttöikää. Hanke on tuottanut paljon tietoa ja tuloksia, jotka ovat hyödyllisiä myös tulevaisuudessa”, Myllymaa tiivistää. Jyväskylän kaupungin karttapalvelusta löytyvät nykyisin pysyvästi myös kestävää elämäntapaa tukevat palvelut. ”Olemme siirtyneet jätteen kaatopaikkaamisesta energiakäyttöön. Hankkeen aikana on myös käynyt selväksi, että maali on vielä kaukana, eikä sinne ole helppoa päästä. ”Circwaste-hanke on ollut toivon pilkahdus. Tähän Circwaste-hanke löysi hyviä konsteja. Suomen ympäristökeskus, Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet uraauurtavaa työtä materiaalija jätevirtojen kartoituksessa ja analysoinnissa sekä kokonaiskestävyyden sosiaalisten tekijöiden huomioimisessa. ”Kollegoideni on kirjoitettava tiettyjä osia jätelaista uudestaan aina, kun hallitus vaihtuu.” Suomen menestystarina on kiertotalouden strateginen edistäminen. Kuntien tiekarttaprosessit ovat tässä arvokkaita. Rakennusja purkujätteessä Suomi ei ole päässyt 70 prosentin tavoitteeseen kierrättää ja hyödyntää jäte materiaalina, mutta Circwaste-hankkeen kokeilut vaikkapa uusiomateriaaleista infrarakentamisessa ovat tuoneet hyviä tuloksia, joista on valtakunnallista hyötyä. Circwaste-hankkeen kokeiluissa on hyödynnetty pehmeitä maita noin 650 000 kuutiota ja teollisuuden sivuvirtoja 44 000 tonnia. Hanke on ollut menestys ja vienyt asioita oikeaan suuntaan. ”Suomi käyttää luonnonvaroja 10-kertaisesti kestävään määrään verrattuna. Kierrätysraaka-aineiden käyttö on myös tuonut jopa 40 prosentin taloudelliset säästöt pilottikohteissa. Ideoita arkeen Myllymaa korostaa yhteistyötä, tiedonvaihtoa, tulosten jakamista ja alueellisten kiertotaloustiekarttojen merkitystä. Circwaste-hanke on tuottanut biokiertoihin liittyviä ratkaisuja aina alkutuotannosta alkaen, koulujen hävikkilounaiden tarjoamisesta jätehuoltoon saakka. Lue lisää: www.materiaalitkiertoon.fi/ fi-FI/Circwaste UUSIOUUTISET 6|2023 21. Materiaalien kiertotalousasteessa olemme EU-keskiarvon alapuolella”, Nissinen sanoi ja jatkoi, että kierrätysaste ei tunnu kohenevan. Nykymallista hyötyy moni.” Poliitikkojen olisi siis luovuttava lineaarisesta nykymallista kokonaan. Tutkimustieto on osoittanut, että etenkin muovien ja biojätteen lajitteluun kannattaa satsata. Olennaisen tärkeä hanke Kansainvälisestikin merkittävää on myös ollut Circwaste-hankkeen tiedonkeruutyö ja uusien kiertotalousindikaattorien luominen. Ympäristöministeriön Jouni Nissinen muistutti, että Suomellakin on kiertotaloudessa vielä paljon tekemistä. CIRCWASTE-HANKKEEN loppuseminaarissa avainpuheenvuoron piti Euroopan ympäristöviraston ryhmäjohtaja Daniel Montalvo. Jätteen synnyn ehkäisy on laiminlyöty, vaikka se on jätehierarkian tärkein porras.” Yhtenä selityksenä tähän Nissinen näkee tempoilevan jätepolitiikan, joka ei kannusta investointeihin. ”Suomi on ensimmäinen maa, joka teki kiertotalouden tiekartan vuonna 2016 ja harvoja maita, joka on laittanut tavoitteet luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle”, Nissinen muistuttaa. . Asukaslähtöiset kokeilut ovat tuoneet kiertotalouden käytäntöjä asukkaiden arkeen. Alueelliset kehittämisyhtiöt ovat auttaneet alkuun uutta kiertotalouden liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Kiertotaloussiirtymässä ensimmäinen tavoite on saada ihmiset käyttämään vähemmän luonnonvaroja esimerkiksi pidentämällä tuotteiden elinkaarta tai vähentämällä hukkaa. Circwaste-hankkeen tuottamat oppaat, työkirjat ja julkaisut antavat eväitä käytännön työhön. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Circwasten resursseja ja rahoitusta. Polttoon menee lähes 400 kiloa yhdyskuntajätettä per asukas, kun EU-keskiarvo on 150 kiloa. Hän otti kiertotalouteen yksittäistä hanketta laajemman perspektiivin ja sanoi suoraan, miksi yhteiskuntien on niin vaikea tehdä järjestelmätason muutosta kiertotalouteen: ”Kiertotalous ei ole yleistynyt, koska se on konfliktissa nykymallin kanssa. Esimerkiksi Jyväskylässä yhteiskäyttöautoilu-kokeilulla saavutettiin nelinkertainen käyttöaste autoille verrattuna yksityisautoiluun. Circwasten edelläkävijäkunnissa ja -alueilla myös kierrätystulokset ja jätteen määrän vähentäminen ovat keskimääräistä parempia”, Myllymaa huomauttaa. TOIVON PILKAHDUS Valoa kierrätyksen puutteisiin Ruokahävikin puolittamistavoitteeseen on löytynyt keinoiksi monitorointia, mittaamista ja opastusta
Tapahtuu transitio: nestemäiset vesimolekyylit muuttuvat höyryksi. Yhteiskunnan muutos kohti kiertotaloutta on kesken, mutta pinnan alla kuplii jo. Tutkimuksen tavoitteena on ollut vauhdittaa siirtymää lineaaritaloudesta kestävään kiertotalouteen ja tukea Suomen tavoitetta olla hiilineutraali, kiertotalouden mukainen maa. ”Muutos on epälineaarinen, itseorganisoituva ja ennakoimaton. tämän vuoden lopussa. Tutkijat ovat huomioineet kiertotaloussiirtymän tekniset, liiketoiminnalliset, lainsäädännölliset, poliittiset, sosiaaliset, ekologiset ja kulttuurilliset näkökulmat, myös taiteen ja kielen muutosta vauhdittamassa. ELINA SAARINEN | VESA-MATTI VÄÄRÄ JA JANI IKONEN, KUVAT K iertotalousmuutos on kuin kattila, jossa vesi alkaa hiljalleen kiehua. Mukana on monia eri vaikutussuhteita ja toimijoilla on monenlaisia intressejä. Muutokset ovat sekä hajottavia että vähittäisiä”, Lehtimäki kuvailee. . Porina yltyy, kunnes lopulta vesi kiehuu. Sitten vesi alkaa liikehtiä ja kuplia. Kuvassa puheenvuoron pitäneet Topi Turunen, Satu Teerikangas, Hanna Lehtimäki, Piia Nurmi, Anne-Christine Ritchkoff ja Leena Aarikka-Stenroos. Hankekonsortioon ovat kuuluneet Tampereen, Itä-Suomen, Turun ja Jyväskylän yliopistot sekä Turun ja Tampereen ammattikorkeakoulut. Korkeakoulujen yhteishankkeen otsikkona on ollut ”Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin.” Tutkimus on kohdistunut niin kiertotalouden toimijuuteen, ekosysteemeihin kuin katalyytteihinkin. Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama CICAT2025 päättyy. CICAT2025-hankekonsortion tutkijat ja yhteistyökumppanit kokoontuivat päätösjuhlaan Helsingin Tiedekulmaan 9.11.2023. Kattilan kokoon ja keittopaikkaan voi toki vaikuttaa.” Monessa rytmissä Monialainen CICAT2025-hankekonsortio on tutkinut viisi vuotta kiertotalousmuutosta monesta eri näkökulmasta ja laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Päätösjuhlassa CICAT2025-hankekonsortion tutkijat nostivat esiin kiertotalouden vauhdittajia. Itä-Suomen yliopiston professori Hanna Lehtimäki nostaa kiehuvan veden metaforaksi kiertotaloustransformaatiolle ja kestävyyssiirtymälle. Ensin ei tapahdu pitkään aikaan mitään. Vesi ja virtaus kuvaavat myös tutkimusnäkökulmaa: ”Olemme tutkijoina itse mukana tapahtumien virrassa, tutkimassa, katalysoimassa ja suuntaamassa muototumassa olevaa kestävyysmuutosta. Kestävän kiertotalouden transitio on pitkäkestoinen ja siihen liittyy monia eri rytmejä. Muutos alkaa pienestä UUSIOUUTISET 6|2023 22
Olette pystyneet konkreettisesti osoittamaan, mitä tarvitaan, jotta kiertotaloudellinen toiminta ja päätöksenteko lähtevät liikkeelle”, Growth-ohjelmajohtaja Anne-Christine Ritschkoff VTT:ltä kiitti päätösjuhlassa kaikkia hankekonsortiossa toimineita. Turun ammattikorkeakoulussa on Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmä. . Tänä päivänä kiertotalous on välttämättömyys huoltovarmuuden, turvallisuuden, resurssiviisauden ja omavaraisuuden kannalta, myös globaalin tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Ota kikat käyttöön! CICAT2025-hankekonsortio on nimensä mukaisesti koonnut 25 kikkaa, joilla eri toimijat voivat edistää kiertotaloutta arjessa ja työssä. CICATin aamukahvitapaamiset jatkuvat. Kiertotaloustutkimus jatkuu Turun yliopistossa osana kestävän kehityksen tutkimuksen ja koulutuksen verkostoa. Lisäksi vielä tämän syksyn aikana julkaistaan tai on jo julkaistu kaksi uutta kirjaa CICAT-tutkimukseen liittyen. • Järjestä kiertotalouden keskustelutilaisuuksia • Puhuessasi kiertotaloudesta sido puhe konkreettiseen tekoon • Aloita pienestä • Kutsu kulttuuritoimijoita mukaan kaupunkien kehittämiseen • Kasvata toimijoiden itseluottamusta sparrauksella • Tutustu muiden maiden kiertotaloussääntelyyn • Ota käyttöön kiertotalouden aloitelaatikko • Ole kunnianhimoinen ja pitkäjänteinen kiertotalouden edistämisessä • Kerää ja hyödynnä kiertotalouden kannalta tärkeää dataa • Luo houkutteleva asiakaskokemus • Viesti kiertotaloudesta yrityksesi brändilupauksessa • Tuo tunteiden käsittely osaksi ympäristövastuutyötä • Jaa tietoa onnistumisista • Viesti vastuullisuudesta avoimesti ja rehellisesti • Hae rahoitusta kiertotalouden kehittämiseen • Aloita yhteistyö paljastamalla korttisi • Varmista että kiertotaloudellinen tuotteesi tai palvelusi luo arvoa asiakkaalle ja kantaa liiketoimintana • Ota kiertotalous osaksi kasvatusta • Perusta kiertotalousekosysteemi huolella • Suunnittele tutkimushankkeen vaikuttavuus strategisesti • Karsi kulutusta, edistät kiertotaloutta • Suunnista lähtökohdistasi maaliin omaa polkua pitkin • Sisällytä kiertotalouden tiekarttaan myös vaihtoehtoiset tulevaisuudet • Luo taiteen avulla uteliaisuutta, ihmetystä ja ymmärrystä • Ota käyttöön kiertotalouden sujuvan sopimisen askeleet TYÖ JATKUU CICAT2025 on ollut osa strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa Kestävän kasvun avaimet (Growth) -ohjelmaa. Jyväskylän yliopistossa on käynnistetty resurssiviisausyhteistyötä (JYU.Wisdom) sekä yritysten ympäristöjohtamisen maisteriohjelma CEM. Kikat on kuvittanut Jani Ikonen. Jani Ikonen on kuvittanut CICAT2025hankekonsortion kehittämät kikat humoristisella ja oivaltavalla tavalla. ”Kun ohjelmaa valmisteltiin, kiertotalous näyttäytyi aika abstraktina, ilmassa leijuvana käsitteenä. Kikat julkisti hankkeen päätösjuhlassa Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Topi Turunen. Tutkimustulokset säilyvät hankkeen nettisivuilla kaikkien saatavilla osoitteessa https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/ . Itä-Suomen yliopisto on perustanut kestävää kiertotaloutta tutkivan keskuksen CECEn (Research Center for Sustainable Circular Economy). CICAT2025 on tehnyt loistavaa työtä. Kumppaniyliopistot ja -korkeakoulut ovat perustaneet kiertotalouteen liittyviä tutkimuskeskuksia ja verkostoja, jotka voivat hyödyntää ja vahvistaa hankkeessa kertynyttä osaamista. Tampereen yliopistossa työ jatkuu kiertotalouden johtamisen ManCE-tutkimuskeskuksessa (Managing Circular Economy). UUSIOUUTISET 6|2023 23. Verkostot jatkavat Vaikka CICAT nyt päättyy, työ ei jää kesken
Lue palkintoperusteet ja koko juttu täältä: www.uusiouutiset.fi/palkintosade-cicat2025-hankejuhlassa-innostajia-kannustajia-ja-yhteistyon-mahdollistajia-palkittiin/ Sykäyksiä ja pitkää liikettä CICAT-tutkimuksessa on tunnistettu kiertotalouden katalyyttejä. ”Muutos voi vauhdittua tai hidastua. Muutosprosessille luonteenomaista on kompleksisuus, moniäänisyys ja monimuotoisuus, samoin kokeilut, vuorovaikutteinen oppiminen ja yhteiskehittäminen”, sanoo hankekonsortion johtaja ja Tampereen yliopiston professori Leena Aarikka-Stenroos. ”Kiertotaloudellistuminen on systeeminen muutos. Kiertotalousyritysten esille tuominen kategoriassa palkinnon saivat Matti Aistrich, Heikki Sorasahi, Nani Pajunen ja Samuli Laita Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan ylläpitämisestä. Seitsemäs palkintokategoria oli uuden liiketoiminnan luominen kiertotaloudessa. Kategoriassa kiertotalouden visualisointi palkittiin kuvittaja ja graafikko Jani Ikonen. Ekoteollisuuspuistojen verkosto ja Jouko Urmas palkittiin kategoriassa kiertotalousekosysteemien kehittäminen. Kuvassa palkitut Anne Kaiser, Saara Karkulahti, Samuli Laurikainen, Jouko Urmas, Timo Huhtamäki, Lilli Linkola (joka vastaanotti palkinnon L&T:n Inka Leision puolesta), Heikki Sorasahi, Samuli Laita (kuvasta puuttuvat Nani Pajunen ja Matti Aistrich), Jani Ikonen, Elina Saarinen ja Sakari Ermala. ”Kiertotalous on latautunut käsite. marraskuuta juhlat, joissa tuotiin esiin tutkimuksen päätuloksia. JOKAINEN VOI OLLA KIERTO TALOUDEN TOIMIJA, MUUTOS AGENTTI. Kymmenenneksi palkittiin Verte Oy:n Sakari Ermala sidosryhmäyhteistyön edistämisestä kiertotaloudessa. Lassila & Tikanojan viestintäja brändijohtaja Inka Leisio sai palkinnon kiertotalouteen kannustavasta kielenkäytöstä. Voimme tietoisesti valita, lähdemmekö toimimaan vallitsevan lineaaritalouden mukaisesti vai kiertotaloudellisesti”, professori Satu Teerikangas Turun yliopistosta sanoo viitaten siihen, että jokainen voi olla kiertotalouden toimija ja muutosagentti. Toimijuudesta kiertotaloudessa palkittiin Emmy Clothing Companyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki. Saint-Gobainin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser sai tunnustusta liiketoiminnan uudistamisesta kiertotaloudellisemmaksi. Vaikka viisivuotinen hankekonsortio nyt päättyy, muutos on vasta alkamassa. ”Koska nyky-yhteiskunta ei vielä mahdollista sataprosenttista kiertotaloustoimijuutta, kannattaa hyväksyä keskeneräisyys itsessämme, toisissamme ja yhteiskunnassa”, Teerikangas korostaa. PALKINTOSADE PÄÄTÖSJUHLASSA kiertotaloutta tekeviä nostettiin lavalle valokeilaan. VE SA -M AT TI VÄ ÄR Ä UUSIOUUTISET 6|2023 24. Pohjaa systeemiselle muutokselle rakentaa se, että vaikka toimijoilla onkin erilaisia intressejä, jaettu tavoite ja tahtotila antavat toiminnalle samaa suuntaa. Kategoriassa kiertotaloustulosten levittäminen palkittiin kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten päätoimittaja Elina Saarinen. . Kokeiluja ja järjestelmätason parametrimuutoksia voivat katalysoida startup-yritykset sekä käytetty kieli. Kiertotalouden mahdollistaminen julkisen toiminnan kautta oli kahdeksas kategoria. Pitkäkestoinen muutos ei etene pelkästään pienillä sykäyksillä, vaan se vaatii pitkäkestoista liikettä. Se on luonteenomaista, mutta se voi tuntua rasittavana hitautena”, Aarikka-Stenroos muistuttaa kärsimättömimpiä. Haluaisin haastaa siihen, että näemme kiertotaloussiirtymän hyvässä ja toiveikkaassa mielessä. Tätä katalysoivat projektit, strategiat ja johtaminen. Jokainen voi toimia Hankekonsortio järjesti 9. Muutoksen todennäköisyyttä ja systeemistä ymmärrystä lisäävät kiertotalousutopiat ja ekosysteemidynamiikat. Siinä palkittiin Saara Karkulahti ja Pohjois-Savon ely-keskus Kiertotalouspalkintokilpailusta. ”Meistä jokainen toimii ainakin kahdessa roolissa, kuluttaja-kansalaisina ja työntekijöinä. Samoin tunne. Hankekonsortio jakoi palkinnot kaikkiaan kymmenessä kiertotalouskategoriassa. CICAT-tutkimuksessa ennakkoluulottoman yhteistyön teema nousee keskeiseksi. Muutos on mahdollisuus hyvään”, Teerikangas summaa. Hän korostaa, että muutokselle on ominaista jatkuva keskeneräisyys ja muutostahdin arvaamattomuus. Vuorovaikutusta katalysoivat puolestaan yhteiskehittäminen, sidosryhmäyhteistyö ja taide. Lehtimäki kertoo, että kestävyysmuutosta käynnistävät lainsäädäntö sekä tieto. Siinä palkinnon pokkasi Silmusalaatti/ Snafu Oy:n Samuli Laurikainen
Äskettäin valmistunut esiselvitys on osoittanut, että huoleen on todella aihetta. Poistotekstiilien keräykseen, lajitteluun ja kierrätykseen on rakennettu Suomessa uutta erilliskeräysja lajitteluinfraa, pilottilaitoksia ja muuta tekniikkaa. Euroopan komissio livautti heinäkuiseen esitykseensä jätepuitedirektiivin muuttamisesta ehdotuksen, joka siirtäisi vastuun tekstiilijätteen jätehuollon järjestämisestä ja sen kaikista kustannuksista tekstiilien, kenkien ja asusteiden valmistajille, maahantuojille ja jakelijoille. Suomessa kunnat ovat aloittaneet poistotekstiilien erilliskeräyksen kuluttajilta muuta Eurooppaa edellä. Komissio esittää, että samoihin keräysjärjestelmiin vaatteiden kanssa laitettaisiin myös hatut, kengät, vyöt ja muut asusteet. Kunnallisilla jätelaitoksilla on ollut tässä työssä suuri rooli. Jääkö kunnille roolia. TULEEKO SUOMALAISESTA POISTOTEKSTIILIJÄRJESTELMÄSTÄ uomalaiset ovat vasta äskettäin saaneet uuden, kunnallisen poistotekstiilien erilliskeräysjärjestelmän, johon toimittaa käytöstä poistamansa vaatteet erilliskeräykseen, uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVAT UUSIOUUTISET 6|2023 25. Mutta menisikö esimerkiksi hattu tai vyö läpi kierrätyslaitteesta kuten kangassilppurista tukkimatta sitä. EU-esitys uhkaa tehdä suomalaisesta poistotekstiilien keräysja kierrätys järjestelmästä ”laittoman”. Komission esitys herätti Suomessa heti tuoreeltaan huolta. Taustatyötä järjestelmän eteen on tehty esimerkiksi Telaketju-hankeyhteistyössä jo kymmenkunta vuotta. Komission esityksessä tuottaja vastaisi jatkossa tekstiilijätteen keräyksen ja kierrätyksen järjestämisestä ja sen kustannuksista sataprosenttisesti. Virallisesti erilliskeräysvelvollisuus astui voimaan tämän vuoden alussa. Kesällä Euroopan komissio teki kuitenkin linjauksen, joka vaarantaa tämän vastakäynnistyneen järjestelmän Suomessa. ”Todella, tässä komission esityksessä kunnille ei ole kirjoitettu järjestämiseikä rahoitusvastuuta”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Johanna Routio vahvistaa. Komission heinäkuinen esitys ei kuitenkaan antaisi kunnille enää mitään suoraa roolia tekstiilijätteen erilliskeräyksessä tai kierrätyksessä. . Esiselvitys osoittaa, miten vaikeaa Euroopan komission ehdotuksen mukaista tekstiilien tuottaja vastuumallia olisi toteuttaa käytännössä. Jos komission esitys pitäisi toteuttaa sellaisenaan, uhkaisi se tehdä suomalaisten tähän saakka rakentamasta poistotekstiilien erilliskeräysja kierrätysjärjestelmästä “laittoman”
”Komission ehdotus oli aikamoinen yllätys. . Tuottajavastuu olisi toteutettava yksityiskohtia myöten komission esittämällä tavalla kaikissa jäsenmaissa. Esiselvitystyöryhmä oli jo hahmotellut vaihtoehtoisia tapoja, joilla tekstiilien tuottajavastuu pystyttäisiin Suomessa hoitamaan kustannustehokkaasti ja kiertotalous huomioiden, hyödyntäen kaikkea sitä osaamista ja kokemusta, joka Suomessa on aiheesta viime vuosina kertynyt. Pahimmat ongelmat liittyvät siihen, että komission esitys ei jätä jäsenmaille liikkumavaraa käytännön toteuttamisesta. Toteutuksessa tapahtuisi mahdollisesti vain vahdinvaihto kunnilta tuottajille. Esiselvitysraportin kaksi ensimmäistä mallia mahdollistaisi kuntien ja tuottajien yhteistyön ja jo rakennetun keräysinfrastruktuurin hyödyntämisen. Esitys on ristiriidassa myös esimerkiksi Hollantiin luodun tekstiilien tuottajavastuujärjestelmän kanssa. Se olisi komission ehdotuksen kanssa ristiriidassa”, Routio jatkaa. Kun erilliskeräykseen tulee jokin vaate, täytyisi tietää, milloin se on tuotu markkinoille, jotta osattaisiin sanoa, kuuluvatko sen jätehuoltokustannukset kunnan vai tuottajan vastuulle. ”Komission ehdotuksessa kansallinen liikkumavara on lähes olematon. Tuottajavastuun harmonisointiperiaate on kannatettava, mutta operatiivisessa toteuttamisessa pitäisi saada huomioida kansalliset erityispiirteet”, komppaa Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n (STJM) vastuullisuuden ja kiertotalouden johtava asiantuntija Emilia Gädda. Matto alta KIVO ja STJM teettivät kevään ja kesän aikana EY Advisory Oy:llä esiselvityksen tekstiilien tuottajavastuun mahdollisista toimintamalleista Suomessa. Työ alkoi toukokuussa sen pohjalta, miten tuottajavastuuta on yleensä toteutettu muissa maissa ja muissa jätejakeissa. Näissä vaihtoehdoissa kunta vastaisi jatkossakin tekstiilijätteen erilliskeräyksestä ja kuljetuksesta, eikä kuntalaisten juuri oppimia toimintatapoja tarvitsisi saman tien muuttaa.. Esiselvityksen teettäjien mukaan kansallisen joustovaran puutteen lisäksi komission esityksen toinen suuri ongelma on, että tuottajien vastuu koskisi vasta direktiivin voimaantulon jälkeen markkinoille tuotuja tekstiileitä. Tuottajat puolestaan vastaisivat arvoketjun loppupäästä eli lajittelusta, kierrätyksestä ja loppukäsittelystä. Nämäkään mallit eivät kuitenkaan ole täysin komission esityksen mukaisia, sillä sosiaalisten yritysten rooli jää osin kapeammaksi kuin komission vaatimuksissa. Entä vanhat vaatteet. Kahdessa muussa mallissa kuntien rakentama järjestelmä sivuutetaan ja tuottajat rakentavat sen tilalle uuden omilla kustannuksillaan ja valitsemillaan tavoilla. Sosiaalisilla yrityksillä olisi toisessa mallissa vähän laajempi ja toisessa vähän suppeampi rooli. ”Toteuttamiskelvoton” ”Komission esitykseen liittyy niin paljon haasteita, että se on tällaisenaan toteuttamiskelvoton”, lataa kunnallisia jäteyhtiöitä edustavan Suomen Kiertovoima KIVO ry:n toimitusjohtaja Jutta Laine-Ylijoki. Jää nähtäväksi, mitä käy nyt rakennetulle keräysja kierrätysjärjestelmälle. Suomalaisten tekemä esiselvitys listasi neljä erilaista mallia, jotka voisivat toimia Suomessa tekstiilien tuottajavastuun järjestämisessä. ”Ajatuksena on, että voisimme hyödyntää nykyistä järjestelmää ja sitä infraa, mitä on jo lähdetty rakentamaan. Esiselvitystyössä oli mukana laaja ohjausryhmä, joka edusti koko sitä arvoketjua, joka Suomessa on viime vuosina koottu rakentamaan tekstiilien kiertotaloutta. Rahoitusvastuu olisi osittain jaettu kuntien ja tuottajien kesken. Kustannusvastuussa voisi olla liikkumavaraa”, Gädda taustoittaa. Tämä romuttaisi Suomeen rakennetun nykymallin. Yksikään niistä ei ole täysin linjassa komission esityksen kanssa. Kesken esiselvitystyön Euroopan komissio julkisti esityksensä. EU-komission esitys ampui seulaksi suomalaisten kuntavastuuseen nojanneet suunnitelmat poistotekstiilien keräyksestä ja kierrätyksestä. ”Nyt Suomessa kunnat ovat järjestäneet ja rahoittaneet poistotekstiilien erilliskeräystä. Malli on kuitenkin ristiriidassa komission ehdotuksen kanssa. Kukaan ei osannut odottaa tällaista”, Gädda luonnehtii. ”Komission ehdotuksesta paistaa operatiivisen ymmärryksen puute”, Laine-Ylijoki kritisoi. Se oli sisällöltään täysin odottamaton. Toteutuuko vahdinvaihto
Valtioneuvoston mukaan komission esitystä olisi tarpeen tarkastella vielä uudelleen ainakin tuottajavastuun laajuuden ja yksityiskohtaisuuden sekä kansallisen liikkumavaran osalta. EU:ssa ensi vuonna Eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen kantaa ottavaa U-kirjelmää. Ei-enää-jätettä-menettely on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi toteuttaa, eikä EU-tasolla ole muutamassa vuosikymmenessä saatu toimivaa mallia kuin romuraudalle. Komission esityksestä uhkaa tulla vastuullisuutensa hyvin hoitaville tekstiilialan yrityksille iso hallinnollinen taakka ja paljon lisää kustannuksia. Esiselvitysraportti: www.stjm.fi/wp-content/ uploads/2023/10/Esiselvitys-tekstiilien-tuottajavastuun-toimintamalleista-loppuraportti.pdf. Emme ole pystyneet löytämään tähän ratkaisua missään hahmottelemassamme mallissa”, hän toteaa. Rasvaiset ja likaiset kengät voivat pilata erilliskeräysastian muun sisällön. Komissio yrittää esityksessään myös ratkaista sinänsä olennaista kysymystä vaatteiden päätymisestä vientiin kolmansiin maihin. Ei-enää-jätettämenetelmä on vaikea Tuottajavastuun laajuus herättää sekin huolta. Ratkaisukeinona komissiolla on, että kaikki erilliskerätty tekstiili luokiteltaisiin jätteeksi jo siinä vaiheessa, kun se laitetaan erilliskeräysastiaan. ”Esiselvitystä tehdessä tämä herätti paljon kysymyksiä, että miten vastuu voitaisiin käytännössä toteuttaa vasta siitä hetkestä alkaen, kun direktiivi määrä. Viime kädessä nämä jäävät kuluttajien maksettaviksi tekstiilien hinnoissa. Suomi toivoo asetuksen muuttuvan vielä EU-käsittelyn aikana niin, ettei tekstiilijätettä luokiteltaisi jätteeksi jo ennen uudelleenkäyttövaihetta. ”Komissio ei ole ihan ymmärtänyt, millaisen Pandoran lippaan ovat avanneet”, Laine-Ylijoki ennustaa. Vastuu koskisi tekstiilien lisäksi myös kenkiä ja asusteita, jotka sopivat huonosti kankaille suunniteltuihin kierrätysprosesseihin. On vielä epäselvää, olisiko Suomessa mahdollista säilyttää ja jatkaa kuntien jo rakentamaa keräysja käsittelyverkostoa, vai jääkö vastaperustettu järjestelmä odottamaan purkamista. Samalla työ on osoittanut, millaisia vaikeuksia ja sudenkuoppia voi aiheutua, jos komission esityksen yksityiskohtaisesti sanelemaa esitystä yritettäisiin toteuttaa käytännössä. Jutta Laine-Ylijoki suree sitä, että komission esityksestä paistaa ymmärtämättömyys siitä, mikä on teknologisesti mahdollista toteuttaa. Asiantuntijakuulemiset asiassa oli tätä kirjoittaessa tarkoitus käynnistää marraskuun lopussa. Ala on päässyt keskustelemaan hyvässä yhteistyössä ja ratkaisuhakuisesti siitä, miten tekstiilien tuottajavastuun voisi ja kannattaisi Suomessa toteuttaa. Komission esitys on vasta ehdotus, josta EU-elimet lähtevät seuraavaksi neuvottelemaan. ”KOMISSION ESITYS ON TÄLLAISENAAN TOTEUTTAMISKELVOTON.” Komissio ehdottaa monimutkaisen ei-enää-jätettä-kriteeristön kehittämistä niin, että jäte-statuksen saaneet tekstiilit pääsisivät jäteluokituksesta eroon vasta, kun ammattitaitoinen lajittelija on käynyt materiaalin läpi. Ympäristöministeriön Johanna Routio pohtii, eikö olisi hallinnollisesti raskaan ei-enää-jätettä-menetelmän sijasta jotakin toista tapaa puuttua kolmansiin maihin suuntautuvaan vientiin. Hatut ja vyöt voivat sotkeutua koneistoon. Jos uudelleenkäyttöön kerätty tekstiili katsotaan jatkossa jätteeksi, sen keräyksestä tulee luvanvaraista, ammattimaista jätteen kuljetusta ja käsittelyä. Routio näkee, että yhteistyöstä on toki mahdollista sopia tekstiilialan tuottajien ja esimerkiksi kuntien ja jätehuoltotoimijoiden kesken. Arvokasta tietoa Johanna Routio pitää hienona, että kuntasektori ja tekstiilialan toimijat ovat lähteneet yhdessä etsimään ratkaisuja. ”Uskon, että ratkaisu löytyy osapuolten välisissä keskusteluissa ja neuvotteluissa, koska komissio on kuitenkin todennut, että yhteistyötä voidaan tehdä.” Hän pitää todennäköisenä, että komission esitys tulee vielä muuttumaan EU-käsittelyn aikana. Kotimaisen esiselvitystyön tekeminen on ollut sekä Laine-Ylijoen että Gäddan mielestä erittäin opettavaista ja arvokasta. Tulevaan varautumista tosin vaikeuttaa se, ettei kukaan vielä tiedä, millaiseksi EU:n lopullinen ehdotus tekstiilien tuottajavastuusta muotoutuu. Suomessa uudelleenkäyttöä varten kerättyjä vaatteita ja tekstiileitä on pidetty yleensä tuotteena. ”Ei kuluttaja muista, ostiko jonkin vaatekappaleen kolme vai viisi vuotta sitten”, Gädda miettii. Käsittelyaikataulu on vielä auki, mutta näillä näkymin aiheesta päästään neuvottelemaan vasta Belgian puheenjohtajakaudella ensi vuoden puolella
ELINA SAARINEN, TEKSTI | ROMU KEINÄNEN, KUVA Perheyritys avasi loppukesästä Tammisaaressa metallinkierrätyslaitoksen, jossa on hittiainesta. Vertauksellaan Björklund muistuttaa, että metallien kierron elinkaaressa jokaisella toimijalla on oma roolinsa. Karjaalla ja Inkoossa on satamat, Vuosaaressa konttisatama ja aivan Tammisaaren naapuriin Hankoon on rakentumassa toinen konttisatama. Asiakkaina ovat muut kierrätysyhtiöt, romukaupat, jäteyhtiöt ja valmistava teollisuus. Romu Keinänen rakensi tulevaisuuden kierrätyslaitoksen. Mutta miten siihen liittyy japanilainen filosofia, anti-machoilu ja teollinen romantiikka. Anti-machoileva romulaitos UUSIOUUTISET 6|2023 28. 95 prosenttia yhtiön noin 50 miljoonan euron liikevaihdosta tulee viennistä. Siksi satamat ovat yhtiölle tärkeitä. Tämä on meille logistisesti erittäin järkevä sijainti”, perustelee Romu Keinäsen toimitusjohtaja Toni Keinänen. Tammisaari ja yhtiön muut käsittelylaitokset ja romupihat, jotka sijaitsevat Espoossa, Vantaalla ja Karjaalla, palvelevat paikallisesti ja lähellä koko pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan asiakkaita. Lähellä satamia ”Miksi rakensimme laitoksen juuri Tammisaareen. Blastr Green Steel suunnittelee Inkooseen matalahiilidioksidipäästöistä terästä valmistavaa tehdasta. Romu Keinäsen Tammisaaren laitos on rakennettu nimenomaan tuottamaan energiatehokkaasti puhdasta ja laadukasta kierrätysraa’ S e on vähän kuin bändissä: Yhdessä musisoimisesta tulee vaikeaa, jos kaikki haluavat soittaa kitaraa.” Näin kuvailee Romu Keinänen Oy:n tuotantojohtaja Ralf Björklund Romu Keinäsen toimintaa suhteessa kiertotalouden arvoketjun muihin toimijoihin. Palvelee vihreää terästuotantoa Inkooseen on tulossa myös potentiaalinen uusi asiakas. Käsiteltyä ja kierrätykseen sopivaa metallia yhtiö myy terästehtaille ja valimoille Suomeen ja ympäri Eurooppaa. Käsittelykeskuksen läheisyys pienentää romun kuljetuksen ilmastopäästöjä
Jos palo syttyy, sammutusvedet eivät pääse luontoon. Kaiken kaikkiaan laitoksessa on noin 80 laitekomponenttia. Walavaaralla on pitkä kokemus metallinkierrätysalalta. Jotain Tammisaaren laitoksen prosesseista kertoo se, että laitos pystyy tuottamaan materiaalia, jonka kuutiopaino on 1500 kiloa. Automatiikan ansiosta laitosta voi ajaa pienellä henkilöstöllä. Vaikka vaatimukset tiukentuisivat vielä 15 vuoden päästäkin, olemme valmiita”, Björklund sanoo. Haemme mieluummin korkeaa hyötysuhdetta kuin tyhjäkäyntivaraa.” Laitos on rakennettu tulevaisuutta silmällä pitäen: ”Laitos on suunniteltu niin, että se ylittää nykyiset ympäristövaatimukset. Hän harmittelee, että valitettavan usein kierrätyslaitokset nojaavat yhä polttoon tai kaatopaikkaan. Se tarkoittaa kaikenlaista päämateriaaliltaan rautaa olevaa romua, jota yhteiskunnassa voi syntyä, kattopelleistä potkukelkkoihin. Juuri nyt oli oikea aika tehdä laitosinvestointi”, näkee Romu Keinäsen EHSQ-johtaja Marko Walavaara. Me lähdimme nelisen vuotta sitten Tammisaaren laitoksen suunnitteluun japanilaisella filosofialla, että optimaalinen ja oikean kokoinen on paras. Koko prosessi esija päämurskaa lukuun ottamatta on sijoitettu yli kolmen tuhannen neliön kokoiseen halliin. Suuret syklonit ja pölynpoistoputkistot tähtäävät siihen, että laitos olisi pölytön. EU haluaa tulla toimeen omillaan ja luopua esimerkiksi metalliriippuvuudestaan Kiinasta. ”Taajuusmuuntimien takana olevia moottoreita on 90 ja moottoreita yhteensä vähän alle 200. Tulevaa ja mennyttä Tammisaaren laitos on saanut työnimekseen SAMPO. Laitos työllistää kahdeksan henkilöä lähinnä valvomo-operaatioissa. Voisikin tiivistää, että Romu Keinänen haluaa tuottaa kollektiivista hyötyä kansakunnan metalliomavaraisuudelle. Hän uskoo, että Tammisaaren laitos nostaa Romu Keinäsen Suomessa ja Pohjolassa metallikierrätyksen kärkeen. Materiaali siirtyy kuljettimilla ilmaja magneettierottimiin ja välivarastoina toimiviin bunkkereihin. Epäpuhtaudet saadaan siis tehokkaasti pois. ”Euroopassa on vahvistumassa omavaraisuusperiaate. Romu Keinänen pyrkii pääsemään kaatopaikoista kokonaan eroon ja saavuttamaan sataprosenttisen kierrätysasteen. Esimerkiksi herkästi syttyviin akkuihin on varauduttu jo esimurskauksessa. Nimen taustalla on jopa itämaista filosofiaa, kertoo Ralf Björklund: ”Tavallisesti metalliromualalla machoillaan, eli suurin on kauneinta. Business Finland myönsi hankkeeseen 10 prosenttia rahoitustukea kestävän kasvun RRF-ohjelmasta. Työturvallisuus ja paloturvallisuus on huomioitu kaikessa. Voimme tuottaa palvelua, jos joku haluaa kokeilla, miten prosessi toimii heidän materiaaleillaan”, Björklund huomauttaa viitaten alun vertaukseen samassa bändissä soittamisesta. Myös romuajoneuvojen käsittelyn metallivirtaa voi käsitellä Tammisaaressa, mutta se ei ole pääsyöte. Sijainti vaatii paljon melutason hallinnalta. Kaikki laitteet ovat valmiita ratkaisuja, joihin löytyy taatusti asentajat ja varaosat. Tammisaaren laitoksen naapurissa on jo tonttivaraus rejektin käsittelylaitokselle. . Raaseporin seudulta löytyy perinteikästä, yli satavuotiasta ruukkimiljöötä. Yleensä romunkierrätyslaitoksen tuotteen keskimääräinen kuutiopaino on tonnin luokkaa. Tulevaisuuspuheesta huolimatta miehet tunnistavat konseptissa myös historian havinaa ja teollisuusromantiikkaa. Syötteenä Tammisaaressa on monimetallipitoinen sekapelti. Jäteluokituksilla ja poikkeuslupahakemuksilla tähdätään siihen, että jätettä pystyisi sijoittamaan tarvittaessa kaatopaikalle. On kaunis ajatus, että historialliset materiaalit palautuvat kierrätyksen kautta takaisin oman seutukunnan käyttöön. Toiminnot on kytketty yhteen, mutta osaprosesseja voi tarpeen mukaan ajaa myös erikseen. ”Koko romunkierrätysala voi hyötyä Tammisaaren laitoksesta kollektiivisesti. Niitä ei tässä käytössä juuri Suomessa ole”, Björklund arvelee. Laitoksen kapasiteetti on lähes 100 000 tonnia vuodessa. Pölytön ja paloturvallinen Laitos seisoo vain muutaman kilometrin päässä Tammisaaren keskustasta, tavallisella teollisuusalueella. Energiatehokkuuteen tähtäävä laitos on täyssähköinen. Siellä hienoaineksen erottelu tullaan vielä optimoimaan tekoälyä hyödyntäen. Toimii sähköllä Romu Keinänen valitsi laitostoimittajaksi saksalaisen Siconin. Hän toivottaakin alan toimijat tervetulleeksi Tammisaareen katsomaan, mikä voi tulevaisuudessa olla vaadittua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. UUSIOUUTISET 6|2023 29. Nimi on akronyymi englannin kielen sanoista sustainable (kestävä), arctic (pohjoinen), metal prosessing (metallinkäsittely) optimisation (optimointi). Tammisaaren laitos poikkeaa suunnittelultaan ja rakenteeltaan romualan tavanomaisista ratkaisuista. Tämä kierrätyslaitosinvestointi tuottaa Europan markkinoille ja vihreälle terästuotannolle sopivaa, puhdasta raaka-ainetta. ”Lisää Euroopan metalli omavaraisuutta” Tammisaaren laitos on ollut Romu Keinäselle mittava, useiden miljoonien eurojen investointi. ka-ainetta, jota hiilivapaan teräksen tuotanto vaatii. Laitteet erottelevat raudan, alumiinin, kuparin ja ei-magneettisia metalleja kierrätykseen kelpaaviksi, laadukkaiksi virroiksi. Materiaalin syöttökonekin on sähköinen. Laitos edesauttaa myös sitä, että metalliromun seassa hajallaan olevia, kriittisiä raaka-aineita ei enää menetettäisi kaatopaikalle
”Yrityspuolella laitteiden liisaus on jo tuttu juttu. Älylaitteiden vaihtosykli on vimmainen. Kaiken lisäksi kuukausimaksu alenee vuosi vuodelta, mikä kannustaa käyttämään samaa puhelinta pitkään. Romuvuori kasvaa Heinonen korostaa, että laitteiden kulutustottumuksiin, valmistustapoihin, hankintaan ja kiertoon tarvitaan isoja muutoksia. Jos puhelimen akku alkaa piiputtaa, akun vaihto sisältyy palveluun, samoin vahinkovakuutus. Keski-Suomen kiertotalousmessuilla puhunut ja kesäkuussa Maailman kiertotalousfoorumissakin mukana ollut Heinonen muistuttaa, että nykyiset toimintamallit pohjautuvat lineaaritalouden mukaiseen kertakäyttökulutukseen, mitä maailma ei kestä. Pelkästään viime vuonna 5,3 miljardia älypuhelinta hylättiin jätteeksi. Mutta me huolehdimme aidosti koko laitteen elinkaaresta”, Kirkinen taustoittaa bisnesmallia. Valtavat määrät käytettyjä laitteita ja jo elinkaarensa päähän tullutta sähköja elektroniikkaromua kulkeutuu Afrikkaan ja Aasiaan, missä kierrätys toimii huonosti. Yritykselle on ohjautunut vuosittain noin 35 000 laitetta niin operaattoreilta, yrityksiltä kuin kuluttajilta. Samsungin valtuutettuna huoltoyhtiönä Suomessa kolmisen vuotta sitten aloittanut, Anssi Kuoppalan perustama Aito Support Oy on kerryttänyt osaamista ja kokemusta älylaitteiden korjaamisesta ja huoltamisesta. Ä h, akkua on enää 13 prosenttia jäljellä. Juurihan tämän latasin! Pitäisiköhän ostaa uusi puhelin. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 30 UUSIOUUTISET 6|2023. On paradoksaalista, että samaan aikaan, kun laiteromuvuoret kasvavat, laitteisiin käytetyistä arvokkaista raaka-aineista alkaa olla pulaa. ”Asiantunteva huoltopalvelu on ollut laitteiden elinkaaren puuttuva lenkki. ”Tuotetaan massoittain huonosti kiertotalouteen sopivia laitteita ja lisäksi on synnytetty hämärät second hand -markkinat”, Heinonen summaa. Sen sijaan voi hankkia puhelimen palveluna. Jos jyväskyläläisen Aito Support Oy:n kehittämä Aito Kierto -liiketoimintamalli yleistyy, monen kuluttajan tai yrityksen ei enää koskaan tarvitse ostaa uutta puhelinta. Pelkästään viime vuonna 5,3 miljardia älypuhelinta hylättiin jätteeksi. Tätä osaamista meillä on, ja sillä on merkitystä uudelleenkäyttömarkkinoilla”, Heinonen näkee. Aito Kierron kiertotalouden liiketoimintajohtaja Merja Heinonen osallistui alkukesästä World Circular Economy Forumiin Helsingissä. Aito Kierto on lanseerannut kierto talouden bisnesmallin, joka kaksin kertaistaa laitteiden eliniän ja vähentää samalla ilmastopäästöjä. . Ei mikään perus-leasing Kuukausimaksuun sisältyvät myös tukipalvelut kuten päivitykset sekä tietoturvasta huolehtiminen. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ELINA SAARINEN JA AITO KIERTO, KUVAT Älylaitteiden vaihtosykli on vimmainen. Aito Kierto ottaa vastuulleen puhelimen omistamisen ja samalla takaa sille huollon kuudeksi vuodeksi. ”Meillä on tavoitteena kuuden vuoden käyttöikä älypuhelimille ja läppäreille”, kertovat Aito Kierron kiertotalouden liiketoimintajohtaja Merja Heinonen ja kehityspäällikkö Roope Kirkinen. ÄLYLAITTEEN ELINKAAREEN VUOSIA LISÄÄ Kännykän käyttöikä on tyypillisesti vain kaksi tai kolme vuotta
”Puramme laitteen ja otamme siitä talteen kaikki varaosat”, Kirkinen sanoo. Siinä tapauksessa huollamme puhelimen, teemme tietoturvalliset tyhjennykset ja ohjaamme sen uudelleenkäyttöön”, Kirkinen kertoo. Ilmastodata alkaa olla haluttua yritysasiakkaiden keskuudessa, kertovat Aito Kierron Merja Heinonen ja Roope Kirkinen. Yrityksellä on selvät sävelet myös siihen vaiheeseen, kun puhelinta 24 Merja Heinonen ja Roope Kirkinen Jyväskylän kiertotalousmessuilla syyskuussa. Aito Kierto haluaa toimia jo etupainotteisesti, ennen kuin vaatimuksista tulee pakollisia. PÄÄSTÖT PIENENEVÄT LAITTEEN ELINKAAREN pidentämisellä on selviä positiivisia ilmastovaikutuksia. Modulaarinen rakenne tekee puhelimesta helposti korjattavan. 31 UUSIOUUTISET 6|2023. Tuntuu, että tällaiselle mallille on ollut tarvetta”, Heinonen ja Kirkinen kertovat. Näytön ja akun vaihtamisella on tietenkin oma hiilijalanjälkensä, mutta elinkaaren pidentäminen voi siitä huolimatta vähentää yhden laitteen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä jopa 60 prosenttia. ”Tavoitteena on sadan prosentin laitekierto”, Heinonen tiivistää. Viime kädessä varaosiksi Lainsäädäntö on kiristymässä, mikä tuo yrityksille lisää ympäristövelvoitteita. Uudelle mallille kysyntää Yritysten leasing-palveluna hankkimiakin puhelimia vaihdetaan uusiin jo muutaman vuoden käytön jälkeen. ”Päästöraportointi kuuluu yritysasiakkaiden palveluun.” Yritys aikoo aluksi kasvaa kotimaan markkinoilla, mutta katsoo kiinnostuksella myös kansainvälisiä uudelleenkäyttömarkkinoita. . Jos laitteen elinkaarta saa pidennettyä edes vuodella, jo tämä tuottaa 24 prosentin päästövähennykset verrattuna uuden laitteen valmistuksen aiheuttamiin päästöihin. ”Totuus on, että nämä laitteet ovat yleensä vielä ihan hyvässä kunnossa, mutta ne päätyvät usein elektroniikkaromuksi”, Heinonen avaa. Yritysasiakkuuksia Aito Kierto pitää pitkäaikaisena kumppanuutena, jossa laitekantaa sekä kiertotalouden toimintamalleja kehitetään kunkin asiakkaan omat tavoitteet huomioiden. Ratkaisuna voisi olla uusi bisnesmalli, jossa laitteiden omistus siirretäänkin asiantuntevalle toimijalle, joka ottaa vastuun koko laitteen elinkaaresta ja tarjoaa laitteen käyttäjälle palveluna. ”Palvelumme on saanut positiivisen vastaanoton. Loput materiaalit toimitetaan SER-kierrätykseen asianmukaisen jätehuoltokumppanin kautta. Juuri tästä näkökulmasta Aito Kierto lanseerasi tänä vuonna uuden kiertotalouskonseptinsa yrityksille ja kuluttajille. Fairphone myöntää puhelimilleen poikkeuksellisen pitkät, viiden vuoden takuun ja kahdeksan vuoden ohjelmistotuen. Sen mukaan uuden älypuhelimen valmistus tuottaa noin 60 hiilidioksidiekvivalenttikiloa päästöjä per puhelin. Jos asiakas haluaa vaihtaa puhelimensa uuteen jo aiemmin, tämä on mahdollista. Tämän todisti analyysi, jonka Aito Kierrolle teki Green Carbon. Lisäksi uusi kuluttajille suunnattu myymälä avautui kesällä Jyväskylän Seppälään. Jos älylaitteen elinkaari pitenee vuoden verran, saavutetaan 24 prosentin päästösäästöt verrattuna uuden puhelimen valmistuksen aiheuttamiin päästöihin. 25-henkisellä yrityksellä on nyt palveluja Tampereella ja Vantaalla. Aito Kierrolla oli tapahtumassa oma yritysständi. Jyväskylän myymälä oli ensimmäinen Aito Kierto -brändillä avattu. tai läppäriä ei enää saa elvytettyä käyttökuntoon. Jos elinkaari pitenee 10 vuotta, voidaan välttää kahden uuden puhelimen valmistuksen aiheuttamat päästöt. Markkinakilpailussa Aito Kierron kilpailuvalttina Heinonen ja Kirkinen pitävät huolto-osaamista ja joustavuutta: ”Emme tee sopimusta, joka sitoo kuuden vuoden määräajaksi, vaan joustavan sopimuksen. Lokakuussa yhtiö kertoi aloittavansa yhteistyön hollantilaisen matkapuhelinvalmistaja Fairphonen kanssa
Tämä sopi kuitenkin yritykselle hyvin. Näytteilleasettajia oli mukana yli 1500. ”Tähän mennessä lajittelu on ollut käsityötä. (Romuyritys ei liity suomalaiseen Valmetiin.) ”Tavoitteenamme on myydä lähiaikoina 20 yksikköä ympäri Eurooppaa, osan niistä Suomeen”, Rubino kertoi messuilla. Hän näkee Italian markkinat kiinnostavana kasvualueena BMH:n teknologialle. Kasvua viime vuoden tapahtumasta on tullut 10 prosenttia. ”Viime vuonna olimme pohjoismaisella yhteisosastolla. Italian Materassa vuosi sitten perustettu yritys hyödyntää neuroverkkoja ja konenäköä. Ecomondon 28 messuhallista peräti 16 oli omistettu jätteen hyödyntämiselle resurssina. . Italian Exhibition Group IEG:n organisoimat Ecomondo-messut täyttivät koko Riminin messukeskuksen 150 000 neliömetriä. ”Italian kierrätysmarkkinoilla on buumi” Suomalainen BMH Technology Oy oli messuilla mukana, tosin yllättäen Norjan messuosastolla. Se näkyy Ecomondo-messuillakin. Isot hallit ovat täynnä jätehuoltoteknologiaa.” Lue koko uutinen: www.uusiouutiset.fi/ ecomondo-vauhdittaa-kiertotaloutta-vihrean-siirtyman-hyodyt-ovat-suuremmat-kuin-kustannukset/ 32 UUSIOUUTISET 6|2023. Patentointia odottava teknologia on pilotointivaiheessa. BMH Technology Oy:n murskaimista ja biomassan käsittelystä vastaavan yksikön päällikkö Ari Nyrökorpi ja myyntipäällikkö Marcos Arizti pitävät Italiaa kiinnostavana ja kasvavana kierrätysteknologian markkina-alueena. Tämän salaisuuden paljasti Ecomondo-messujen innovaatioalueella esittäytyneen Neuravision SRL -startupin yrittäjä ja konenäkötieteestä väitellyt Cosimo Rubino. Ajattelimme, että tänä vuonna toteutus olisi vähän vastaava, mutta Ruotsilla onkin oma maaosastonsa ja muut suomalaiset yritykset ovat omilla ständeillään”, BMH:n murskaimista ja biomassan käsittelystä vastaavan yksikön johtaja Ari Nyrökorpi kertoi. ”Italiassa kierrätysmarkkinoilla on buumi. Olemme sopineet tänne tapaamisia”, Nyrökorpi taustoitti messuilla. Me tuomme kuvioon tekoälyn. Ensimmäinen sovellus on asennettu Bergamoon “Tekoäly tehostaa lajittelua, minimoi lajitteluvirheet ja vapauttaa ihmisen tekemästä vaarallista työtä.” TAPAHTUMIA lähelle Milanoa, Valmet RAEE -nimisen yrityksen romunkäsittelylinjastolle. MITÄ vanhempi tietokone, sitä enemmän se todennäköisesti sisältää arvometalleja. Konenäöstä väitellyt yrittäjä Cosimo Rubino toivoo tekoälyteknologian tuovan apua vaaralliseen ja raskaaseen romumetallin lajitteluun. ”Paikan päällä on teknologiaa ja yrityksiä, jotka ovat valmiita ratkaisemaan planeettaamme kohdanneet ongelmat”, tiivisti IEG:n presidentti Maurizio Renzo Ermeti. Yrityksen teknologia pystyy lajittelemaan vaikkapa elektroniikkalaiteromun piirikortit sen perusteella, missä niistä on eniten kultaa tai muita arvometalleja. ”Meillä on Italiassa aiesopimuksia, joita ei voi vielä julkistaa. Se tehostaa lajittelua, minimoi lajitteluvirheet ja vapauttaa ihmisen tekemästä vaarallista työtä”, Rubino sanoo. KOONNEET ELINA SAARINEN JA LAURA TAHKOKALLIO EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN KONENÄKÖ LAJITTELEE ROMUMETALLIN . Kierrätyksessä kasvua Odotukset kierrätysja kiertotalousalan kasvusta konkretisoituvat Italian Riminissä järjestetyillä Ecomondo-messuilla
Pidä Lappi Siistinä ry:n Siisteintä Ikinä! -teemavuosi käynnistyy avajaisseminaarissa Saariselällä helmikuussa 2024. Sen jälkeen kumppanit ovat myös tehneet imurin, joka on 90-prosenttisesti kierrätyskelpoinen. Perinteisen ympäristöseminaarin sijasta Saariselällä vietetään helmikuussa Siisteintä ikinä! -teemavuoden virallinen avajaisseminaari 15.16.2.2024 Santa’s Hotel Tunturissa. Jopa 40 prosenttia vastaajista kannattaa sellaisten tuotteiden kieltämistä, joita ei voi kierrättää. Pidä Lappi Siistinä ry:n koordinaattori Raisa Wegelius toivoo, että paikalle tulisi monipuolisesti taiteen, viihteen, kulttuurin ja urheilun tekijöitä ja kuluttajia sekä tapahtumajärjestäjiä festivaaleista messuihin ja markkinoista kalakilpailuihin. Viime vuosien aikana Electrolux on alkanut valmistaa kierrätysmateriaaleista muitakin kodinkoneita kuten tiskikoneita ja jääkaappeja. Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi/jaakaappi-uusiomuovista-kyselyn-mukaan-76-prosenttia-kuluttajista-toivoo-kierratysmateriaaleista-valmistettuja-tuotteita/ Pidä Lappi Siistinä ry:n teemavuoden avajaisseminaari on Siisteintä ikinä! PIDÄ Lappi Siistinä ry avaa vuoden 2024 uudella otteella. Laadussa toivomisen varaa Aloitteen alkuvaiheessa Stena ja Electrolux Group onnistuivat pilotoimaan pölynimurin, joka oli rakennettu sataprosenttisesti kierrätysmateriaaleista ja -osista. 33 UUSIOUUTISET 6|2023. Tapahtuman juontaa Dakota Robin ja iltaohjelmasta vastaa Rosa Coste. Stenan Circular Initiative -seminaaria seurasi etäyhteyksien kautta parhaimmillaan yli 500 katsojaa eri maista. ”Tänä vuonna lanseerasimme ensimmäisenä markkinoille jääkaapin, jonka sisäosa oli valmistettu 70-prosenttisesti uusiomuovista”, kestävyysjohtaja Vanessa Butani Electrolux Groupista kertoo. AD OB E ST OC K EL EC TR OL UX Tämän jääkaapin sisältä löytyy muutakin kuin herkkuja: Sisäosat on valmistettu uusiomuovista. Seminaarissa pohditaan esimerkiksi, miten edistää tapahtumien avulla lähiluonnon ja yhteisön hyvinvointia, sekä mistä yhteisiin ponnistuksiin saisi rahoitusta ja tukea. 76 prosenttia vastanneista pitää tärkeänä sitä, että valmistajat käyttävät tuotteissaan kierrätysmateriaaleja. Jääkaappi uusiomuovista MITÄ vaaditaan, jotta kodinkonevalmistaja tekee tuotteen mieluummin kierrätetyistä kuin neitseellisistä raaka-aineista. Puhumassa ovat muiden muassa Ilmastopaneelin pääsihteeri Heta-Elena Heiskanen, Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka, Rinki Oy:n Pertti Tammivuori ja Serty ry:n Arto Puumalainen sekä Aalto-yliopiston Michael Lettenmeier. Tarjolla on yli kaksikymmentä puheenvuoroa, keskusteluja, rentoa yhdessäoloa ja juhlaillallinen. Ainakin aikaa, yhteistyötä, radikaalia ajattelua, koko tuotteen elinkaaren suunnittelua, osaamista, rohkeutta tehdä epämukaviakin päätöksiä, asiakaskysyntää – ja toimivat uusiomateriaalimarkkinat. Ohjelmassa kovaa asiaa pehmeässä paketissa Kaksipäiväisen seminaarin ohjelma julkaistiin marraskuun lopulla. Stena Recycling käynnisti viisi vuotta sitten Circular Initiative -aloitteen. Osanottajat pääsevät kuulemaan esimerkiksi, millaisia tuloksia Lapin hiihtokeskusten jätekeräysverkostosta on saatu, millainen on Flow Festivalin materiaalijalanjälki, tai kuinka toteutettiin YLEn Miljoona roskapussia -kampanja. Aloite vauhdittaa kiertotalousbisnestä. ”Meidän tavoitteenamme on, että markkinoiden pitäisi toimia uusiomateriaalien osalta yhtä sujuvasti kuin neitseellisten materiaalien.” Stena Recycling toteutti äskettäin Circular Voice -kyselyn, jossa viideltä tuhannelta pohjoismaiselta kuluttajalta kysyttiin mielipiteitä kierrätystuotteista. Näin totesivat Stena Recyclingin seminaariosanottajat Tukholmassa marraskuun puolivälissä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja kaikille yhteisiin haasteisiin, vahvistaa verkostoja, saada vertaistukea ja löytää taikojen tekemisen henki. Luvassa on ohjelmallinen verkostoitumistapahtuma ympäristöalan ammattilaisille, kuntaja yhteisövaikuttajille mutta myös kaikille luontoa vaaliville tapahtumajärjestäjille ja viestintäosaajille. Butanin mukaan uusiomuovien laatu ei ole vielä aivan toivotunlaista. Tehtävä ei ollut helppo. Ensimmäisen seminaaripäivän aiheena on resurssiviisas yhteistyö, toisen vaikuttava ja vastuullinen yhteistyö
“Siinä luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa tarkasteltavaan ilmiöön tähtääviä muutospolkuja, niiden tueksi tarvittavia toimenpiteitä keskipitkällä aikavälillä sekä muodostetaan toimenpidesuosituksia. Kansanedustajat paneelissa Lavalle pääsivät kansanedustajat Noora Fagerström (KOK), Timo Furuholm (VAS), Sheikki Laakso (PS), Mikko Ollikainen (RKP), Pinja Perholehto (SDP), Markku Siponen (KESK) ja Oras Tynkkynen (VIHR). Yhtä yhteistä takuureseptiä edustajakollegat eivät paneelikeskustelussaan löytäneet, mutta keinoina nähtiin esimerkiksi sääntelyn harkittu purkaminen ja toisaalta globaalin sääntelyn vahvistaminen ja sekoitevelvoite. Siinä Tuomainen nosti esiin lyhyiden kiertojen hyödyt: uudelleenkäyttö, suljetut kierrot ja mekaaninen kierrätys ovat tehokkaimpia sekä hyödyntämisasteen että energiatehokkuuden suhteen. Se tuottaa toimenpide-ehdotuksia kansallisen muovitiekartan seuraavaan päivitykseen vuonna 2025. 34 UUSIOUUTISET 6|2023 Pidä Lappi Siistinä RY:n seminaari 15.–16.2.2024 Saariselällä Lapin viilein ja villein kohtauspaikka Lapin viilein ja villein kohtauspaikka ympäristöyrityksille ja -yhteisöille, ympäristöyrityksille ja -yhteisöille, luonnossa liikkujille ja luonnosta liikuttuville, luonnossa liikkujille ja luonnosta liikuttuville, tapahtumantekijöille ja elämyseksperteille. Ratkaisun täytyy löytyä kiertotaloudesta. Biopohjaisuus on kuitenkin vain osa ratkaisua luonnonvarojen riittävyyden sekä luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Yhtenä reittinä siirtyä kestävämpään muovintuotantoon Tuomainen näkee biomassan, kuten metsäteollisuuden sivuvirtojen, hyödyntämisen. Kuten eräs osallistuja totesi palautteessaan, Tuomaisen puheenvuoro paalutti koko tilannekuvan: kyse on teollisesta muutoksesta, joka tapahtuu, kun talous alkaa tukea muutosta. Miten tämä sitten tehdään. Murrosareena käynnistyy Tilaisuuden lopussa läsnäosallistujat pääsivät ryhmäkeskusteluissa määrittelemään, mitkä muovin uudelleenkäytön ja sen valtavirtaistamisen kysymykset tarvitsevat keskustelua talvella käynnistyvässä, PlastLIFE-hankkeen vetämässä murrosareenatyöskentelyssä. PlastLife-hanke käynnistää tänä talvena murrosareena työskentelyn. sivu 38). Muovifoorumi kokosi Pikku-Finlandiaan reilut sata yritysten, hallinnon, tiedeyhteisön, järjestöjen ja kansalaisten edustajaa, sekä kansanedustajia paneelikeskusteluun. “Muovi edistää kestävää elämäntapaa monessa käyttökohteessa. Tuleva murrosareenatyöskentely tuottaa toimenpide-ehdotuksia kansallisen muovitiekartan seuraavaan päivitykseen vuonna 2025. tapahtumantekijöille ja elämyseksperteille. Helsingissä 24.10. Yksimielisyyden sijaan pyritään tavoittamaan murrokseen liittyvien näkökulmien moninaisuus”, erikoisuunnittelija Hanna Salmenperä Suomen ympäristökeskuksesta evästi. Surakka sai palkinnon 25 vuotta kestäneestä uraauurtavasta työstään muovin kiertotalouden puolesta (Kts. Keskustelussa ehdotettuja verotuksellisia keinoja puolestaan olivat kestävän kehityksen arvonlisäjärjestelmä sekä malli, jossa neitseellisten raaka-aineiden käyttöä verotetaan. Siinä avuksi tulee kemiallinen kierrätys. VII VI MY LL YL Ä . järjestetyssä sidosryhmätilaisuudessa puhuttiin niin sääntelyn kuin vapaaehtoisten toimien ja teknisten innovaatioiden merkityksestä. Jos polttoa ei voida välttää, siinä syntyvää hiilidioksidia hyödyntävä (CCU, carbon capture and utlilisation) reitti muoviksi on mahdollinen mutta kallis, sillä energiaa – ja rahaa – hukkuu muun muassa prosessissa syntyvään veteen”, Tuomainen sanoi. Lineaarinen tapa tuottaa ja käyttää muovia pitää kuitenkin muuttaa. www.tiketti.fi || www.pidalappisiistina.fi www.tiketti.fi || www.pidalappisiistina.fi S S iisteintä iisteintä ikinä! ikinä!. MUOVIFOORUMISTA EVÄITÄ KIERTOTALOUTEEN MUOVIFOORUMI 2023 keskittyi vihreään siirtymään. Tilaisuuden huippukohtana valtiosihteeri Timo Jaatinen ja kansalaisten Muoviraadin edustaja Johanna Kohvakka luovuttivat ensimmäistä kertaa jaettavan Muovin kierto -palkinnon Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakalle. Muovifoorumin key note -puhuja, muovien kiertotalouden päällikkö Jaakko Tuomainen Borealiksen SPIRIT-ohjelmasta hahmotti tietä vihreään siirtymään. Kansanedustajat arvelivat, että muovin kiertotalous voi tuoda Suomelle työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Kierrätysasteen lisäksi kierrätysmuovin laatu on avainasemassa: kun korkealaatuisella kierrätysmuovilla korvataan neitseellistä, vältetään myös uuden muovin tuotannon päästöt”, Tuomainen totesi. Murrosareena on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen menetelmä. “Ratkaisevaa on myös, että kierrätyskelpoinen muovi saadaan pois poltosta
World Green Building Councilin (WGBC) strategiaja kehitysjohtaja Catriona Brady muistutti esityksessään, että kiertotalous on rakentamisalalle kestävyyttä tuova toimintamalli. Iscowa edistää vaihtoehtoisten, kiertotaloudellisten rakennusmateriaalien käyttöä. Järjestöllä on käynnissä mittava Circular Accelerator -kiihdytysohjelma. Kaikessa näkyi, että kiertotalouden näkökulmat kiinnostavat”, Sormunen sanoo. Vierasjoukko oli hyvin kansainvälinen: Osanottajia saapui lähes 20 maasta, kauimmaiset Japanista saakka. Iscowan puheenjohtaja Annika Sormunen kertoo, että rakennusalan tavanomaista vaikeampi tilanne ei tuntunut tapahtumassa: ”Ilmapiiri oli toiveikas. Toiveikas näkymä kiertotalouteen RAKENNUSALAN toimijat kokoontuivat Lahteen keskustelemaan vähäpäästöisyyden ja kiertotalouden ratkaisuista, kun Construction Goes Circular -konferenssi järjestettiin Sibelius-talolla lokakuun puolivälissä. WGBC on julkaissut suunnittelua, strategiaa ja käytännön toimia helpottavan käsikirjan, Circular Built Environment Playbookin. Nyt toista kertaa järjestetty konferenssi houkutteli noin 180 osanottajaa. Ne kiinnostavat myös rakennusalan rahoittajia ja sijoittajia. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Finnish Green Building Council, kotimainen perheyritys Peikko Group sekä kansainvälinen Iscowa-järjestö. tapahtumantekijöille ja elämyseksperteille. Purettavaksi suunnittelu on suuri kiertotalousmahdollisuus, jolla on merkittävät positiiviset ympäristövaikutukset. 14.12.23 klo 8:30-9:30, etänä INTERNATIONAL ELECTRONICS RECYCLING CONGRESS 17.-19.1.2024, Salzburg, Itävalta VENE BÅT -MESSUT 9.-18.2.2024, Helsingin Messukeskus SIISTEINTÄ IKINÄ! Pidä Lappi Siistinä ry:n teemavuoden avajaistilaisuus 15.-16.2.2024, Santa's Hotel Tunturi, Saariselkä https://pidalappisiistina.fi/saariselalla-15-16-2-2024-on-siisteinta-ikina/ Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi Pidä Lappi Siistinä RY:n seminaari 15.–16.2.2024 Saariselällä Lapin viilein ja villein kohtauspaikka Lapin viilein ja villein kohtauspaikka ympäristöyrityksille ja -yhteisöille, ympäristöyrityksille ja -yhteisöille, luonnossa liikkujille ja luonnosta liikuttuville, luonnossa liikkujille ja luonnosta liikuttuville, tapahtumantekijöille ja elämyseksperteille. www.tiketti.fi || www.pidalappisiistina.fi www.tiketti.fi || www.pidalappisiistina.fi S S iisteintä iisteintä ikinä! ikinä!. Osanottajat pääsivät keskustelemaan ja verkostoitumaan. Peikko Groupin liiketoimintajohtaja Simo Hakkarainen kertoo, että Peikko on paitsi vähentänyt oman tuotantonsa päästöjä, myös kehittänyt tuotteita ja runkorakenteita, jotka tekevät asiakkaiden rakennuksista vähäpäästöisempiä. Keskusteluissa korostuivat kiertotalouden mahdollisuudet päästövähennyksiin. Tapahtumakalenteri CIRCULAR DESIGN -OHJELMAN PÄÄTÖSTAPAHTUMA: Uudistavan kasvun polku jatkuu 12.12.23, https://circulardesignsuomi.fi/ CIRCULAR ECONOMY MORNING COFFEE 13.12.23 klo 8:30-9:15, Zoom KIERTOTALOUS SUOMESSA – MITTAAMALLA KESTÄVYYTTÄ 14.12.2023 klo 9-11:30, Tilastokeskus Helsinki tai etänä KISUN KIERTOTALOUSKAHVIT: Mitä uusi datatalouden sääntely tarkoittaa kiertotaloudelle
Mirkalla uskomme, että nykyisiä pintakäsittelyja kunnostustoimenpiteitä voidaan huomattavasti tehostaa ja niiden taloudellista KOLUMNI MATS BYSTEDT Kirjoittaja on Mirka Oy:n business development manager ja työskentelee Mirka Oy:n SHAPE-ohjelmassa (Shaping the Green Transition) ja vastaa uudelleenvalmistuksen teemasta ”Repair, refurbish & remanufacture”. Tämän mahdollistavat mm. Toivotamme nyt eri alojen yrityksiä ja tutkimusryhmiä tervetulleeksi mukaan SHAPE-ekosysteemiin ideoimaan ja kehittämään yhdessä uusia ratkaisuja uudelleenvalmistukseen ja valmistavan teollisuuden kiertotalouteen liittyen ja luomaan uusia eväitä kestävään liiketoimintaan. Tuotteen palauttaminen käyttöön uusioimisen kautta lyhintä reittiä on sekä ympäristön kannalta että liiketoimintamielessä järkevää. Luulenpa, että ominaisuuksiltaan hyvä mutta naarmuinen ja kulunut puhelin jää kaupan hyllyyn. Mikä kiinnittää huomiosi ensimmäisenä. Se on myös muodonmuutos. Uudelleenvalmistus mahdollistaakin todellista kiertotaloutta, sillä siihen liittyen Euroopassa on avautumassa noin 90 miljardin euron markkinat vuoteen 2030 mennessä. uudet materiaalit ja erilaiset valmistustavat kuten 3D-tulostus osana kunnostusprosessia. Elinkaaren pidentäminen on tapetilla useilla teollisuudenaloilla kuten ilmailussa, merenkulussa, koneteollisuudessa ja lääkinnällisten laitteiden valmistuksessa. Vihreää siirtymää puskevat eteenpäin myös EU-säännökset sekä kuluttajien vaatimukset, erityisesti nuoremman ja tiedostavamman sukupolven keskuudessa kasvanut kysyntä kestävämmistä vaihtoehdoista: pelkkä kierrätettävyys ei enää riitä. ”Repair, Refurbishment, Remanufacturing”). Mutta kyse ei tietenkään ole vain ulkonäöstä. Nyt on aika tarttua haasteeseen ja kehittää ratkaisuja, joilla otetaan osuus tuosta markkinasta. Pintakäsittely kunnostustoimenpiteenä ei ole vain kosmeettinen toimenpide. Uudelleenvalmistuksessa (remanufacturing) kyse on kunnostettavien tuotteiden uudesta elämästä, jolloin uusioidut tuotteet ovat uutta vastaavassa tai jopa paremmassa kunnossa. Yhtenä tärkeänä tutkimusja kehityskohteena on tuotteiden ja komponenttien korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus niiden elinkaaren pidentämiseksi (engl. Tutkitko teknisiä ominaisuuksia vai puhelimen pintojen kuntoa, ulkonäköä ja tuntumaa. Kuvittele, että olet ostoaikeissa ja tarkastelet muutamia käytettyjä älypuhelimia. PINTAKÄSITTELYN JA UUDELLEENVALMISTUKSEN AVULLA UUSI ELÄMÄ TUOTTEILLE Tuotteiden elinkaaren pidentäminen on keskeinen tapa vähentää valmistavan teollisuuden hiilijalanjälkeä. Me Mirkalla olemme vakuuttuneita siitä, että kierrätettyjen tuotteiden pintojen kunto ja ulkonäkö vaikuttavat vahvasti ostopäätökseen – olivatpa kyseessä kulutustavarat tai isommat teollisuuden laitteet ja koneet. Ei pidä myöskään unohtaa toisen elämän saaneiden tuotteiden myynnistä syntyviä lisätulovirtoja. hyötysuhdetta nostaa parannetuilla prosesseilla ja automaation avulla. Business Finland on myöntänyt 10 miljoonaa euroa tuotekehitysja innovaatiorahoitusta Mirkan viisivuotiselle SHAPE-veturiohjelmalle sekä varannut 20 miljoonaa euroa siihen liittyville yhteistyöhankkeille. Pinnoilla on iso merkitys myös tuotteiden ominaisuuksien ja laadun kannalta. Pintojen kunnostus ja pintakäsittelyn uusiminen on olennainen osa kiertotaloutta ja vihreän siirtymän edistämistä monella teollisuudenalalla. P intakäsittelyyn erikoistunut Mirka käynnisti vuodenvaihteessa 2023 SHAPE-ohjelman, jonka tavoitteena on edistää valmistavan teollisuuden kiertotaloutta yhdessä laajan kumppanijoukon kanssa. Tähän tavoitteeseen voivat kantaa kortensa kekoon niin tuotteen valmistaja, loppuasiakas kuin tuotteiden kunnostukseen erikoistunut toimijakin. TERVETULOA MUKAAN SHAPE-EKOSYSTEEMIIN LUOMAAN EVÄITÄ KESTÄVÄÄN LIIKETOIMINTAAN! MI RK A 36 UUSIOUUTISET 6|2023
Maksu lähti, ja mies paineli tyhjentämään kuormaansa. Haluatko päästä niistä eroon vai jotakin muuta. Toisen asiakkaan ”tuore puu” tarkoitti käsittelemätöntä lautatavaraa eli raakapuuta, ei suinkaan puutarhajätteeseen kuuluvia oksia tai puunrankoja. Kuubik. Kyllä ne tänne kelpaavat. Vasta tätä kirjoittaessani huomasin, että olisihan minun pitänyt hoksata, että parvekelaatat eivät olleet sillä kerralla mukana. Kerroin hänelle, että olin oppinut, mitä sana tarkoittaa, mutta kollegat eivät välttämättä ymmärrä oikein. Määrä oli selvillä. Taas käytiin lyhyt suomen oppitunti kassalla. Onko muuta. Miehellä olisi riittänyt tarinaa ja kysyttävää, ja jonoa alkoi kertyä. Mies katsahti sinne päin. Kuten klassisessa Agatha Christie -salapoliisitarinassa vihjeet kyllä oli annettu, mutta lukija saattoi hyvinkin eksyä kiinnittäessään huomiota johonkin muuhun ja tässä tapauksessa myös kertoja. Jouduin jo hillitsemään itseäni, etten ala kärsimättömäksi. Pieni parveke. Kubi, hän sanoi ja oli jo kiirehtimässä ovesta ulos. Kävi ilmi, ettei miehellä ollut niitä eikä mitään muutakaan mukana. Usein asian pihviä ei meinaa löytyä yhteisen kielen puuttumisen vuoksi tai omasta perspektiivistä irottautumisen vaikeudesta johtuen. Onko muuta. Mitä materiaalia ne laput ovat. No se on sellane. On. Ei niitä kannata korjata, kun ne on jo ollu jonkun vuoden. KUUBIK Asioinnin tahti asemalla on toisinaan verkkaista, ja toisinaan niin vilkasta, ettei perässä meinaa pysyä. Tyypillisin asiakasasenne on ”kiireesti pois ja jätteestä eroon äkkiä”. Niin kassalla oleva ymmärtää neuvoa lajittelun ja osaa ottaa oikean hinnan. Ja taas hän oli menossa. Onko sinulla kuutio palavaa sekajätettä kuormassa. Sega. Yksi kuutio. Hän oli kävellyt autoltaan vieraspaikalla, ja tullut vain kysymään neuvoa. Kyllä. Kuutio mitä. Ei ole niitä lappujakaan, mies myhäili niin kuin olisi vitsin kertonut. Sekajätteeltä kuulostaa. Hoksasipa mies lopulta lähteä. Kasvoiltaan läpikuultavan harmaa mies aloitti kassalla asiansa tervehtimättä. Sain vielä udeltua firman tarvitseman viitteen kuittia varten. Ei ole. Ok, koetan oppia suomea. Uusi lausumisyritys tuotti version ”puu tahra jäde”. Joskus ennen koronaa kassalle asteli ravakasti hahmo, joka vaikutti raksamieheltä. Mutta siitä en ole ihan varma, tulisiko alussa mainitsemani vanhempi mies lopulta arvioimaan kuorman koon etukäteen. Neuvoin häntä arvioimaan valmiiksi, kuinka paljon laattoja on yhteensä, kuvauksen perusteella vaikka 150 litraa. Ne on tehty muutamasta puupalasta, alla muovi. Sillä olihan mies selvästi sanonut jo heti alussa, että ne laput ovat parvekkeella. Ne on rikki. Asiakkaat ovat koettaneet kommunikoida monenlaisilla suomen kielen sanojen versioilla, jotka olen lopulta onnistunut käsittämään. Mies teki ilmassa hätäisen käsiliikkeen. Asiakas tuli uudelleen seuraavana päivänä ja käytti yhä samaa termiä. 20 kertaa 20. Kerroin hinnan, ja hän vilautti edustamansa firman jäteasemakorttia lukijaan. En ole myöskään varma, vaikka hän nauraisi minun hitauttani. Ei ole. Tarkoitatko kuutio. Joo. E.KOISTINEN ” K un tota, mulla on parvekkeella sellasia lappuja. Näytin nurkassa olevaa metri kertaa metri -mallikuutiota. Ikää lienee ollut liki 80 vuotta. Nyt oltiin tavanomaista hätäilyä hitaammassa moodissa. Odota hetki. Hyvä, hyvä. ”Puta da jade” on tietysti puutarhajäte. Onnea opiskeluun. Ovatko ne parvekelaattoja, joiden koko on 20 x 20 cm. Vaikka en päässyt juuri sillä hetkellä tarkistamaankaan, luulen, että vauhdista huolimatta hän toimi ohjeideni mukaisesti. Sinä päivänä opin pari uutta sanaa etelä-helsinkiä. Nyt sain mielikuvan tuotavasta tavarasta. UUSIOUUTISET 6|2023 37. Jah. Mitä mä teen
Y mpäristöministeriö jakoi Muovin kierto -palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Ehdotukset kattoivat muovitiekartan kaikki osa-alueet: muovin vähentämisen, välttämisen, kierrättämisen ja korvaamisen. Tuomaristo sai yhteensä 14 ehdotusta Muovin kierto -palkinnon saajaksi. Tonnikaupalla muovia kierrätykseen ”Voittajan valintaan vaikutti edellä. ”Palkinnon saa henkilö, joka on todellinen muovin kierrätyksen uranuurtaja. Surakka kertoo olevansa otettu ja yllättynyt siitä, että sai ensimmäistä kertaa jaetun palkinnon. Vuoden 2023 Muovin kierto -palkinnon voittaja on ehdottajan mukaan tehnyt enemmän muovinkierrätyksen toteutumiseksi kuin kukaan”, Kohvakka näkee. ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN Mika Surakka on 25-vuotisen uransa aikana tehnyt kymmenien tuhansien muovitonnien ja miljardien muoviesineiden kierrätyksestä totta ja perustanut vapaaehtoisen maatalousmuovien tuottajayhteisön. Muovifoorumi on osa Muovitiekartta 2.0:n toteutusta. ”On varmaan tullut tehtyä jotain oikein. Ehdolle tarjottiin niin henkilöitä kuin organisaatioita, ja niin pitkän linjan toimijoita kuin tuoreempia muovihaasteen ratkaisijoita. Valtiosihteeri Timo Jaatinen ympäristöministeriöstä ja tuomaristona toiminutta kansalaisten muoviraatia edustanut Johanna Kohvakka ojensivat palkinnon Mika Surakalle Muovifoorumissa 24.10.23. Mika Surakka vastaanotti palkinnon Muovifoorumissa lokakuun lopussa. VII VI MY LL YL Ä 38 UUSIOUUTISET 6|2023. kävijyys. Etenkin kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä muoviroskan kerääminen korostuivat ehdotusten teemoissa. Se kertoo, että Surakan pitkäjänteinen työ muovin kierrätyksen edistämiseksi on pantu merkille. Lue lisää Muovifoorumista tästä lehdestä sivulta 34. Hän on uransa 25 vuoden aikana tehnyt kymmenien tuhansien muovitonnien ja miljardien muoviesineiden kierrätyksestä totta ja perustanut vapaaehtoisen maatalousmuovien tuottajayhteisön”, valtiosihteeri Jaatinen totesi. PALKITTUJA MIKA SURAKKA SAI MUOVIN KIERTO -PALKINNON Pitkäjänteinen työ palkittiin, kun pakkausten tuottajayhteisö Sumi Oy:n toimitusjohtaja Mika Surakka sai Muovin kierto -palkinnon työstään kohti muovien kiertotalouden läpimurtoa. Koenkin palkinnon ansioksi koko työurastani, en pelkästään vuodesta 2023”, hän sanoo
Kiertotalouden mukaisia rakennusosia tuli käyttää mahdollisimman täydellisinä eikä vain betonimurskeena. Suomen vastuullisin tuote -kilpailun voittajat 2024. Voglian korjausja huoltopalvelut pidentävät tekstiilien käyttöikää. Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi/korjausompelua-tietokoneiden-kierratysta-ja-havikkikeittoa-suomen-vastuullisimmat-tuotteet-on-valittu/ NIMITYKSIÄ Kempower Electric Mobility Research Center LUT-yliopisto ja Kempower aloittivat viime kesänä yhteistyön, jonka seurauksena Lahden kampukselle on avattu nyt sähköisen liikenteen tutkimuskeskus. Vuoden Kiertopalkinto 2023 valittiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Kestävyysloikka-alustalle vuoden aikana lisättyjen hyvien ilmasto-, kiertotalousja luontoratkaisujen joukosta. Ruoka & juoma -kategorian voitti Keskon HYVIS paprika-linssikeitto, joka on valmistettu osittain keskusvaraston hävikkipaprikoista. SUOMEN VASTUULLISIMMAT TUOTTEET ON VALITTU VOGLIA, Taitonetti, Kesko sekä Halti menestyivät Suomen vastuullisin tuote -kisassa. Lotta Liljan perustama palvelu välittää varastossa pölyttyvät tavarat vertaisvuokraukseen uuden ostamisen sijasta. Lue koko juttu: www.uusiouutiset.fi/ tontinluovutukseen-kannattaa-asettaa-kiertotalousehtoja-tampereen-kaupungin-pilotti-palkittiin-vuoden-kiertopalkinnolla/ Jokia muovijätteestä puhdistava RiverRecycle pokkasi Vastuullisuusteko-palkinnon VUODEN 2023 Kasvu Open -ohjelman Vastuullisuusteko-tunnustus on myönnetty ympäristöteknologiayhtiö RiverRecyclelle. MA TIA S UL FV ES / KA SV U OP EN 39 UUSIOUUTISET 6|2023. Keskuksen tutkimusjohtajana on aloittanut Ville Naumanen. Circuttamalla säästää niin luonnonvaroja kuin kaappitilaakin, kun kulutus vähenee ja olemassa olevat resurssit pääsevät täyteen käyttöönsä. Haltin Cyclus Unisex Parkan tuotannossa on käytetty puukuidusta valmistettua Spinnova-kuitua, joka kuluttaa 99,5 % vähemmän vettä ja tuottaa 72 % vähemmän co2 -päästöjä kuin puuvillakuidun tuottaminen keskimäärin. Yrityksen liiketoiminnan kulmakivenä on muovin kiertotalous. Kunniamaininnan sai Annie Advisor. Mineraalivillasta yritys valmistaa Cubeco-rakennuspaloja. Suomalaisyritys toimii tätä nykyä Bangladeshissa, Filippiineillä, Indonesiassa, Intiassa, Malesiassa ja Vietnamissa. Kisan voittajat valitsi johtavien vastuullisuusasiantuntijoiden muodostama Vastuullisuuspaneeli. Hän on toiminut aiemmin urheiluja ympäristörakentamisessa sekä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä. Tampereen kaupungin pilotti palkittiin Vuoden Kiertopalkinnolla TAMPEREEN kaupungin pilottikokeilu palkittiin Circwaste-hankkeen päätösseminaarissa 26.10.23 Vuoden Kiertopalkintona. Vuoden kiertopalkinnon lisäksi kunniamaininnan saa kaksi Kestävyysloikka-esimerkkiä. MKO Ympäristöpalvelut Oy Mustankorkean tytäryhtiö, MKO Ympäristöpalvelut Oy, on nimittänyt toimitusjohtajaksi MBA-tutkinnon suorittaneen yritysjohtaja Antti Leppäkorven. Kasvu Open Karnevaalissa palkittiin RiverRecyclen lisäksi vuoden kasvuyrityksenä Profilence ja vuoden sparraajana Reino Meriläinen. EcoUp Oy puhdistaa ja jalostaa hankalasti kierrätettävää mineraalivillaa uusiksi raaka-aineiksi. Pilotin ansiosta Pohjola Rakennus Oy rakentaa Tampereen Kissamaalle kiertotaloustalon. Toinen kunniamaininta meni Circutus Oy:lle. ”Tontinluovutuksen rooli kiertotaloudessa nähdään tärkeänä myös jatkossa Tampereella”, sanoo Tampereen kaupungin tonttipäällikkö Aila Taura. Sen jäseniä ovat professori Minna Halme, professori Jyri Seppälä, projektinjohtaja Markus Terho, tohtorikandidaatti Antti Majava, ja professori Mikko Mönkkönen. Kuvassa vasemmalta oikealla Voglian Katriina Virtanen, Taitonetin Inga Heikkilä sekä Mikko Veijola, Spinnovan Aaro Koski, Haltin Satu Kinnunen ja Keskon Janne Vuorinen, IN FIN E Matleena Aarikallio vastaanotti RiverRecyclen palkinnon Jyväskylässä Kasvu Open Karnevaalissa. Taitonetin kunnostetut tietokoneet pärjäsivät koti & vapaa-aika -kategoriassa. Nyt toista kertaa järjestetyn kilpailun organisoi vastuullisuusteknologia-startup Infine. Helsingin Malminkartanoon uusioraaka-aineista rakennetun puiston taustalla on Helsingin kaupungin innovaatiohaaste ja yksi haasteen voittajista EcoUp Oyj. Vastuullisuusteko-tunnustuksen jakaa kasvuyritysohjelma Kasvu Open kumppaninaan Nordea. ”Tampereen malli on helposti monistettavissa ja se perustuu yhteistyöhön alan toimijoiden kanssa,” sanoo ympäristöneuvos Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä, joka tänä vuonna pääsi valitsemaan voittajan. RiverRecycle osallistui tänä vuonna Kasvu Openiin Kiertotalouden Kasvupolulta. Palvelu menestyi pukeutumisen ja hyvinvoinnin kategoriassa Suomen vastuullisin tuote -kisassa. Niiden hiilijalanjälki on pienempi kuin perinteisillä betonivaihtoehdoilla. Yleisöäänestyksen vei Halti. ”Tämä tunnustus tekee näkyväksi paljon siitä työstä, jota teemme joka päivä”, sanoo palkinnon vastaanottanut Matleena Aarikallio RiverRecyclestä. Vuonna 2019 startannut RiverRecycle siivoaa jokia kehittyvissä maissa ja rakentaa erilaisia taloudellisesti kestäviä muovinkäsittelymenetelmiä. Tampere sovelsi tontinluovutukseen kiertotalouskriteereitä
(Lue juttu sivulta 22.) Puheenvuorossaan Saarinen kiitti Uusiouutisten lukijoita ja kumppaneita sekä kaikkia toimijoita, jotka tekevät kiertotaloudesta totta. Lineaarisen talouden periaatteilla toimivassa maailmassa kiertotalous on yhä uutinen”, päätoimittaja Elina Saarinen sanoo. Kaikki kierrätys ei aina ole ekologista, eikä kiertotaloudella voi ratkaista kaikkea.” Edessä on paljon tehtävää, sillä vaikka kiertotalous etenee ja mahdollistaa hyvää, luonnonvarojen kulutus kasvaa vielä nopeammin. Kiertotalouspalkinnon sai kaikkiaan kymmenen ansioitunutta toimijaa, joista Saarinen palkittiin kategoriassa Kiertotaloustulosten levittäminen. ”Siksi on tärkeää tuottaa tutkittuun tietoon perustuvaa faktaa ja kaivaa esiin myös kääntöpuolta. Uusiouutisten Elina Saarinen on aina siellä, missä kiertotaloutta edistetään. Ympäristötoimittajat ry palkitsi Elina Saarisen erityisen ansiokkaasta ympäristöjournalismista Tiedon haravalla Ympäristöjournalismin päivänä 2. ”Uusiouutiset on harvinaisuus ihan maailman mittaluokassakin. ”On hienoa nähdä ja kertoa, miten kunnat mahdollistavat kiertotalouden yhteistyötä ja kuinka yritykset nyt jo lähes kaikilla toimialoilla innovoivat ja toteuttavat käytännön kiertotaloutta.” Toisaalta päätoimittaja joutuu kuulemaan, millaisia vaikeuksia edelläkävijöille tulee markkinoilla, jotka suosivat edelleen lineaarista raaka-aineesta jätteeksi -mallia. ”Elina osaa mainiosti ja asiantuntevasti käsitellä niin lainsäädännön vaikutukset kuin pienten oivallusten merkitykset kiertotaloudessa. ”Olemme olemassa teidän ansiostanne ja teitä varten”, Saarinen sanoo ja muistuttaa, että mediakentän vaativassa tilanteessa ei ole itsestään selvää, että on olemassa suomalainen lehti, joka on omistautunut kiertotaloudelle. Hän uutisoi kiertotalouden kentältä taidokkaasti ja tarkasti”, kuuluu palkintoperustelu. Joka toinen vuosi jaettavan tunnustuksen sai myös Suomen Luonto -lehden toimituspäällikkö Antti Halkka. ”Elina Saarinen on vahvasti kiertotalouden edistämisen puolella ja tuo esiin asioita, joita ei muissa medioissa paljoa käsitellä”, palkinnot jakanut Ympäristötoimittajien puheenjohtaja Katja Lamminen perustelee ja mainitsee esimerkkinä alan uudistuvan lainsäädännön etupainotteisen seuraamisen. Kaikki mittarit osoittavat, että nyt on kiire muuttaa suuntaa”, Saarinen sanoo ja kuvailee tunnelmiaan tasapainotteluksi toivon ja epätoivon välillä. Toivoa jätevuorten keskelle Päätoimittaja Elina Saarinen palkittiin marraskuun alussa Ympäristötoimittajat ry:n Tiedon haravalla. Koskettamalla jätettä ”Tuntuu lämpimältä saada tunnustus oman alan kollegoilta”, Saarinen sanoo ja pitää työtään kiertotalouden lipunkantajana kutsumustehtävänä. Mihin kosketamme, siitä tulee jätettä. marraskuuta, jolloin Helsingissä vietettiin CICAT2025-hankkeen päätösjuhlaa. ”Ihmiskunta on kuin käänteinen kuningas Midas. ”Pelisäännöt pitäisi muuttaa, jotta uusilla toimintamalleilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet kuin yhteistä tulevaisuuttamme riskeeraavilla vanhoilla.” UUSIOUUTISET 6|2023 40. Kokeneena journalistina hän näkee myös, että marginaalista aallonharjalle nousseen kiertotalouden riskejä ovat katteeton hypetys ja viherpesu. marraskuuta. ”Uusiouutiset on väsymätön kiertotaloustiedon levittäjä. LEENA JOUTSEN, TEKSTI | TERO PAJUKALLIO, KUVA Jyväskylässä asuva Saarinen on työskennellyt Uusiouutisissa vuodesta 2001. Nyt päättynyt CICAT2025 on tutkinut laaja-alaisesti kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä, kiertotalouden katalyyttejä. Kiertotalousmedian päätoimittaja hänestä tuli 27-vuotiaana vuonna 2005, jolloin lehti siirtyi Kemiamediaa kustantavan Kempulssi Oy:n omistukseen. Pieneltä lehtitaloltamme tämä on vaatinut sitoutuneisuutta ja sinnikästä työtä.” ’ T yössäni saan nostaa ilmastokriisin, luontokadon ja jätevuorten keskellä esiin toivoa herättäviä uutisia. Hän hallitsee sekä laajat kokonaisuudet että yksityiskohdat.” Mieluisa tunnustus Toisen palkintonsa Elina Saarinen pokkasi 9. CICAT2025-hankkeen päätösjuhlassa hän vastaanotti kiertotalouspalkinnon
Uusiouutisia luotsaavan Elina Saarisen sydän sykkii kiertotaloudelle. TILAAMALLA TUET LUONNONSUOJELUTYÖTÄ. ”Näen, että jos ihmiskunnalle ”Näen, että jos ihmiskunnalle on vielä jokin mahdollisuus, se on on vielä jokin mahdollisuus, se on kiertotalous.” kiertotalous.” . MIHIN KOSKETAMME, SIITÄ TULEE JÄTETTÄ.” Lämmin kiitos jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme kuluneesta vuodesta! Rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2024!. W W W . Jätehuollosta kiertotalouteen Kahden Helsinkiin suuntautuneen Kahden Helsinkiin suuntautuneen palkintomatkan välissä Elina Saaripalkintomatkan välissä Elina Saarinen ennätti juttukeikalle Ecomonnen ennätti juttukeikalle Ecomondo-messuille Italian Riminille. Paneutuvalla työllään hän on saanut lehdelle saanut lehdelle alan toimijoiden alan toimijoiden ja lukijoiden ja lukijoiden arvostuksen ja arvostuksen ja luottamuksen.” luottamuksen.” Saarinen toivoo Saarinen toivoo meille kuluttajille meille kuluttajille kohtuullisuutta kohtuullisuutta ylikulutuksen ylikulutuksen sijaan, yrityksille sijaan, yrityksille sinnikkyyttä viedä sinnikkyyttä viedä eteenpäin ideoitaan ja päättäjille eteenpäin ideoitaan ja päättäjille tahtoa mahdollistaa siirtyminen tahtoa mahdollistaa siirtyminen tuhlaavasta markkinataloudesta tuhlaavasta markkinataloudesta kestävämpiin malleihin. Suomessa että kansainvälisesti. kestävämpiin malleihin. ”Elina on laajentanut lehden ”Elina on laajentanut lehden katsantokulmaa kotimaisesta jätekatsantokulmaa kotimaisesta jätehuollosta maailmanlaajuisiin haashuollosta maailmanlaajuisiin haasteisiin. ”IHMISKUNTA ON KUIN KÄÄNTEINEN KUNINGAS MIDAS. 102 €) SUOMEN LUONTO LEHTI+DIGI TILAA NYT! Tilaa: suomenluonto.fi/joulu (09) 2280 8210 (ark 9–15) tilaajapalvelu@sll.fi Tarjoustunnus: SL_Suomen Luonto N AA LI , KU VA : M AG N US W IN BJ Ö RK RU SE TT I SH UT TE RS TO CK SUOMEN LUONTO -LEHTEÄ JULKAISEE SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO. ”Se on tyypillistä Elinaa”, hymyilee ”Se on tyypillistä Elinaa”, hymyilee Kempulssi Oy:n toimitusjohtaja Kempulssi Oy:n toimitusjohtaja LeeLeena Joutsen na Joutsen, jonka mukaan Saarinen , jonka mukaan Saarinen tuntee 23 vuoden kokemuksellaan tuntee 23 vuoden kokemuksellaan läpikotaisin kiertotalouteen, vastuulläpikotaisin kiertotalouteen, vastuulliseen yritystoimintaan ja säästävään liseen yritystoimintaan ja säästävään kuluttamiseen liittyvät teemat sekä kuluttamiseen liittyvät teemat sekä Suomessa että kansainvälisesti. do-messuille Italian Riminille. S U O M E N L U O N T O . Paneutuvalla työllään hän on teisiin. F I Hyvän mielen joululahja 59,50 € (12 kk/10 numeroa, norm
TAIDETTA ILMASTOSSA Kuvataiteessa on nähty paljon teoksia, jotka visualisoivat ilmastokriisin tahrimaa tulevaisuutta ja herättävät pohtimaan kunkin omaa roolia. Turun taideakatemian Hiostamo-projektissa haastettiin kuvataiteen opiskelijat taidenäyttelyn luomisen ohessa seuraamaan ja kirjaamaan ylös teostensa valmistamisen materiaalija energiavirtoja. Taidekentällä hiilijalanjäljen laskentaan on syytä varautua esimerkiksi julkisessa taiteessa osana rakennusprojekteja. T aiteen hiilijalanjälkeä arvioitaessa ollaan melko monisyisen aiheen parissa. Hiilijalanjäljen määrityksen kannalta seinävaatteen valmistuksessa oli yksi taidekentälle tyypillinen haaste: ”Tein melkein kaiken työn käsin, käyttämäni materiaalit olivat kierrätettyjä tai saatuja ja omistin jo tarvikkeet”, Torvinen kertoo. Taiteilijan paletista ei välttämättä löydy raskaita päästötietokantoja ja laskentaohjelmistoja. Kerätty prosessitieto osoittautui todella hyödylliseksi hiilijalanjälkilaskurin kehitystä varten ja sen avulla päivitettiin laskurin materiaalilistausta sekä selkeytettiin laskurin ohjeistusta. Päästöjen selvittämiseen kannattaa suhtautua mahdollisuutena: Samalla saadaan tietoa taiteen prosesseista ja niiden vaikutuksista, jolloin myös päästövähennyksissä voidaan keskittyä olennaiseen. Oman kulutuksen kriittinen tarkastelu ja ilmaston kannalta huonojen valintojen minimointi on parasta, mitä yksittäinen henkilö voi tässä maailmantilanteessa tehdä. Päästölaskentaa ohjaavat tutkimustieto ja standardit, eikä materiaali-inventaariossa ole juuri luovuudelle tilaa. Siitä voi lukea osan tarvikkeista, joita käytin erääseen videoteokseen”, hän kertoo. MITJA HOKKANEN Turun ammattikorkeakoulussa on jo vuodesta 2020 alkaen Nykytaiteen ja Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmien yhteistyönä kehitetty julkisen taiteen hiilijalanjälkilaskuria. Tarkempaan syyniin pääsivät raaka-aineet ja tarvikkeet, sähkönja vedenkulutus ja jätteet. Yhtä tärkeää antia olivat yhteiset keskustelut taiteen roolista ilmastokriisissä. Osa Siiri Torvisen teoksesta "Jos tää kävis kaupassa", Hiostamo -näyttely helmikuussa 2023. On kuitenkin muistettava, että taiteen abstraktit vaikutukset ajatteluun ja asenteisiin ulottuvat kauas päästölaskennan ulkopuolelle – ja hyvä niin. ”Hiilipäiväkirja-tehtävän ansiosta kiinnostuin -materiaalien listaamisesta ja taulukoinnista. Tähän tarpeeseen Turun ammattikorkeakoulussa on jo vuodesta 2020 alkaen Nyky. Yleisin päästölaskennan toimintatapa on tässä tilanteessa jättää materiaalintuotannon päästöt nollaksi ja huomioida vain ylimääräinen prosessointi ja kuljetus. Siiri Torvisen teos ”Jos tää kävis kaupassa” on kankaalle kirjottu jäljennös kauppakuitista. Mutta millaisella ilmastokuormalla taideteokset ovat syntyneet. taiteen ja Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmien yhteistyönä kehitetty julkisen taiteen hiilijalanjälkilaskuria. Iloksemme tehtävä onnistui kuitenkin inspiroimaan taiteilijoita. Mistä teoksen hiilijalanjäljen selvittämisessä pitäisi lähteä liikkeelle. OPISKELIJOILTA MI TJA HO KK AN EN 42 UUSIOUUTISET 6|2023. Onko sillä edes väliä. Siitä inspiroituneena säästin ostosteni kauppakuitin ja kirjoin sen pohjalta seinävaatteen
Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/24 Vko 37 (noin 13.9.24) varaukset 15.8. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2024 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/24 Vko 7 (noin 16.2.24) varaukset 18.1. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. mainosaineistot 11.11. mainosaineistot 1.3. Uutiskirjeellä on n. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 110 000 sivukatselua/ v. Uusiouutisten jakelu painettuna ja näköislehtenä on keskimäärin 5000 kpl vuonna 2024. 050 549 6751 (arkisin klo 10-15) tilaukset@uusiouutiset.fi https://www.uusiouutiset.fi/ tilausasiat/lehti/ https://holvi.com/shop/ uusiouutiset/ PAINO PunaMusta ULKOASU Mika Viitanen Aste Helsinki Oy mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. mainosaineistot 11.4. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2024. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Rakentamisen kiertotalous Vihreät julkiset hankinnat, kestävät kunnat, IFAT-messujen antia 5/24 Vko 43 (noin 25.10.24) varaukset 24.9. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/24 Vko 49 (noin 5.12.24) varaukset 1.11. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 3.10. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TILAUKSET puh. mainosaineistot 26.1. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/24 Vko 18 (noin 3.5.24) varaukset 3.4. 3 200 tilaajaa. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/24 Vko 12 (noin 22.3.24) varaukset 22.2. mainosaineistot 23.8