Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 7/2015 Vaatejäte hyväntekijöiden harteilla Katainen: Ei osaoptimointia kiertotalouspakettiin Älyteknologia tuli jätehuoltoon Uusiomuovien toinen sukupolvi
Valmistusainelista auttaisi varmasti valinnassa. Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen lupailee tässä lehdessä (s. The Guardian paljasti muutama vuosi sitten, millaista jälkeä high-tech-tuotteidemme raaka-aineiden louhinta ja prosessointi tekevät ympäristölle ja paikallisille ihmisille Baotoun kaivoksilla. Olen vain niiden käyttäjä, siis ulkopuolinen. Suolan ja sokerin määrä kerrotaan gramman tarkkuudella. Mistä materiaaleista ne on valmistettu. Esimerkiksi kuulokkeissa käytetään magneetteja, jotka valmistetaan usein neodyymistä. Pelkkä ainesosalista ei välttämättä kertoisi vielä paljoa, mutta jos valmistajan olisi pitänyt merkitä myös, mistä raaka-aine on peräisin, kuluttajan valta heilutella markkinatalouden rakenteita kasvaisi kertaheitolla. Mistä hinta muodostuu. ISSN 0787-0663, 26. Puhumattakaan, että ne näkyisivät tuotetta valmistavan yrityksen pörssiarvossa. Monen mutkan kautta päädyn sivuille, joilla lukee sekakielisesti: Ingredients: Keine eli valmistusaineet: ei mitään. ”Earphones with rem, yhteensä EUR 28,00.” Näin kertoo kassakuitti. Kuten Juha Kaila Jätehuoltopäivillä sanoi (s. Olisiko keinoa, jolla tuotteen elinkaaren aiheuttamat ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset saisi näkyville tuotteen hinnassa. Jos ostan leivän tai einesaterian, pakkauksessa on listattu kaikki valmistusaineet. 32), tarvitsemme kiertotalouteen taloudellisia mittareita. Tai raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnoissa. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Bruttokansantuote ei näitä vaikutuksia laske eikä näe. Eikä tässä ole vasta kuin tuotteen raaka-ainehankintavaiheen vaikutuksia. Valmistajan nimeä ei kuulokkeissa lue. Miten valita eettis-moraalisesti oikein, jos valikoimissa on vain tuotteita, joiden valmistus on kurjistanut maailmaa. Kemikaalilietteen myrkyttämiä vesistöjä, vaarallisten aineiden pilaamia peltoja, rikkihappopilviä, keuhkosyöpää ja leukemiaa. Ilmeisesti se tarkoittaa, että kuulokkeiden valmistusmateriaaleja ei kerrota ulkopuolisille. Yritän jäljittää kuulokkeita netistä EAN-koodin perusteella. Seuraava Uusiouutiset numero 8 ilmestyy 11.12.2015 Lehden teemoja ovat tuottajavastuu, ajoneuvot ja renkaat, SER, metalliromu, akut ja paristot, kaatopaikat, biojäte ja bioenergia, jätteen energiakäyttö, cleantech-vienti Kuuroille korville E n tiedä kännykkäni kuulokkeista mitään, vaikka ne ovat korvissani joka päivä. Entä jos sähköja elektroniikkalaitteissakin olisi samanlainen lista valmistusmateriaaleista. Kuka ne on tehnyt ja missä. Samassa suhteessa kasvaisi todennäköisesti myös kuluttajan ahdistus. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. 11). Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. 8) joulukuussa julkistettavan uuden kiertotalouspaketin tuovan kuluttajille parempia mahdollisuuksia tehdä kiertotalousystävällisiä valintoja. Uusiouutiset 7/2015 3 pääkirjoitus 23.10.2015 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Heidi Kanala-Salminen, Eeva Kuivas, Raija Kurki, Marja Saarikko, Petra Silvennoinen ja Kerttu Vähänen. Myyjä sanoi niiden olevan yhteensopivat kännykkämerkkini kanssa. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Eeva Kuivas Oulun Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty tarkistaa, onko vaate ehjä ja puhdas. Se on myyntihinnan lisäksi ainoa tieto, joka minulla tuotteesta on. 28 euroa kuulokkeista tuntuu äkkiä ihan liian halvalta hinnalta. Sitä ja muita harvinaisia maametalleja tuotetaan pääasiassa Kiinassa ja mongolialaisissa kaivoksissa. Emme tiedä kiertotaloudestamme mitään, vaikka se on korvissamme joka päivä. Entäpä, jos kuluttajien valta ulottuisi punnitsemaan myös kuluttajavaiheen jälkeisiä vaikutuksia. Mitä jos kuulisin, että ne kuulokkeet, joiden tilalle nämä uudet ostin, karkasivat kierrätysjärjestelmästä hämärätoimijoiden matkaan ja päätyivät jollekin maailman myrkyllisistä avodumppausalueista, jotka sairastuttavat jo kymmeniä miljoonia ihmisiä, kuten ISWA äskettäin arvioi (s
Jyrki Katainen: ”Ei osaoptimointia kiertotalouspakettiin” Kuusi estettä tiellä kiertotalouteen ISWA: Dumppauspaikat suljettava välittömästi Kiertotalouden EU-rahoitus siirtyy Älyä pakkausten ekopisterinkiin Hyväntekijöillä on tekstiilijäteongelma Valkeakoskelle vaatteiden uusiokuitutehdas Kiertotalouskylän muovijalostamosta toisen sukupolven uusiomuovia Kujalan uudesta laitoksesta miljoonien arvosta uusiomateriaaleja Kiven sisässä Mikrobit louhivat arvometalleja romusta Lassila & Tikanoja avasi ovensa hakkereille Kierrättäjä kullankaivajana Uusiomateriaaleja valtateihin ”Kaivosteollisuuden suurin haaste on jätehuolto” Ruoasta lautaseksi Habitaressa Tapahtumakalenteri Nimityksiä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy juhli ja palkitsi Uusia konsteja kalustekierrätykseen Koluni, Heidi Kanala-Salminen: KISS ja FISS käsi kädessä Kiertolainen Mediakortti Elina Saarinen Elina Saarinen. 300 alan osaajaa kokoontui jälleen Jätehuoltopäiville ja näyttelyyn, s. Europress sai ison tilauksen ja alkaa toimittaa puristimia ekopisterinkiin, s. 15. Europress Pääkirjoitus Veisitkö roskat, Ria Kataja. 4 Uusiouutiset 7/2015 SISÄLTÖ 7/2015 3 6 8 10 11 12 15 18 23 24 26 28 30 31 32 34 35 36 37 38 38 39 40 42 43 Tämän numeron osateemat: älykäs jätehuolto ja jätealan tekniset ratkaisut, jätelogistiikka, jätteet polttoaineena, tekstiilija huonekalujäte ja kaupan jäte. 32–33. 36–37. Topi Kairenius kokkaili Habitare-kävijöille rapsakkaa naposteltavaa ötököistä Trash Cuisinessa, s
Kuluneen vuoden aikana huollossa on vielä panostettu osaamiseen ja tehokkuuteen sekä asiakkaan kokonaisvaltaiseen palveluun. Saat meiltä etukäteen tarkistuslistan ja voit merkitä siihen ne kohteet, jotka haluat meidän korjaavan tai vaihtavan joka tapauksessa. “Esimerkiksi Runttaus-palvelupaketissa asiakas maksaa jätepakkarinsa ennakkohuollosta aina kiinteän hinnan ja tietää kustannukset etukäteen. Huollon päätteeksi asiakas saa mukaansa tarkastuspöytäkirjan, johon on merkitty mekaanikon havainnot korjausta vaativista kohteista. Samaa mieltä on myös jätehuoltoyrittäjä Suez Environnementin Suomen kalustopäällikkö Harri Parkkonen: ”Päivittäinen kaluston käyttömme ajoittuu klo 06–20 väliin. Käytännössä se näkyy selkeinä ja konstailemattomasti nimettyinä palveluina. Uusiouutiset 7/2015 5 Raskone satsaa jätepakkareiden huoltoon kellon ympäri yhteistyössä Flaaming Oy:n kanssa Raskone ja Flaaming Oy satsaavat yhteistyöhön paremman palvelun puolesta R askaan kaluston ja päällirakenteiden kunnossapitoon erikoistuneella Raskoneella on jo vuosien kokemus jätepakkareiden kunnossapidosta. Asiakkaan kaluston korjaamolla oloajan minimoimisen lisäksi Raskoneen tavoitteena on tehdä kaluston ja päällirakenteiden huollattaminen asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Ennakkohuoltoon kuuluu 58-kohtainen tarkastuslista ja pakkarin toiminnan tarkastaminen, jolloin varmistetaan myös työturvallisuus”, sanoo GeesinkNorba jätepakkareita maahantuovan Flaaming Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kärkkäinen. Yölinjan ansiosta voimme varata ajat huoltoon ja korjauksiin klo 20 jälkeen. “Olisi hullua kärrätä kallista kalustoa huoltoon silloin, kun sen avulla pitäisi ansaita rahaa. “Olemme nostaneet koko verkostomme osaamistasoa merkittävästi, esimerkiksi 30 mekaanikkoa on saanut GeesinkNorba -koulutuksen. Raskone huoltaa jätepakkaimesi tarvittaessa myös keskellä yötä”, pohtii Timo Seppä. ”Olemme räätälöineet yhdessä tehtaan ja Raskoneen kanssa kiinteähintaisen ennakkohuollon. Suoraan asiakkaiden tarpeisiin vastaa myös uusi Yölinja-palvelu, jota on saatavana jo isoimmilla korjaamoilla. Lisäksi olemme hankkineet kaikkiin toimipaikkoihimme uudet testerit, joilla voi säätää laitteen toimintoja tai diagnosoida mahdollisen vian etäyhteyden kautta. Raskoneen koko Suomen kattavasta huoltoverkostosta löytyy neljä huoltoinsinööriä, jotka ovat saaneet koulutuksen GeesinkNorban tehtaalla Ruotsissa. Raskoneen uuden palvelun myötä olemme pystyneet nostamaan autojemme käyttöastetta” Runttaus-palvelupaketteja: – Perus vuositarkastus – Vuositarkastus + öljynvaihto – Vuositarkastus + bioöljynvaihto – Tehopesu MAINOS MAINOS. Myös varaosien saatavuutta on parannettu perustamalla kaikkiin toimipisteisiin GeesinkNorba -varaosavarastot”, kertoo Raskoneen toimitusjohtaja Timo Seppä
Jos haluat luoda muutosta, täytyy nähdä vaivaa. Meillä vanhat patterit lojuvat edelleen muovipussissa siivouskaapissa odottamassa. Meillä menee paljon maitoa ja vauvanruokaa. Kaikkien ympäristöuhkien keskellä järjissään pysyäkseen on pakko tehdä jotain hyvää. Toisaalta, jos tekee hyviä leffoja, ei haittaakaan vaikka filmi säilyisi pitkään. Kansallisteatterissa on kyllä hyvä kierrätysjärjestelmä. Sinne on vaivatonta heittää metalli, lasi, paperi ja pahvi. Enää ei ole kyse vain valinnoista, ostanko luomua tai olenko Marko Mäkinen / Teatteri Jurkka t Näyttelijä Ria Kataja tekee nimiosan Teatteri Jurkassa 18. Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Kansallisteatterin Keukot-näytelmässä pariskunta pohtii maapallon kantokyvyn rajoja hyvin henkilökohtaisista lähtökohdista: he miettivät, voivatko he hankkia lasta, kun jokainen uusi ihminen tarkoittaa lisää kasvihuonekaasupäästöjä. n ELINA SAARINEN M iten kotonasi lajitellaan jätteet. Parinsadan metrin päässä kotiovelta on keräyspiste. Jokaisella telluksen tallaajalla on peiliin katsomisen paikka. Jos taas ajattelee elokuvateollisuutta, siellä kuluu filmiä, joka ei maadu missään. Taloyhtiössämme ei ole energiajätevaihtoehtoa vaan sekajäteastia. Saimme aikoinamme äidiltä veljen kanssa pienen metsäpalstan Pohjois-Karjalassa. Myös kaikenlainen vanhan kunnostaminen kiinnostaa. Näyttelijän työssä syntyy melusaastetta, ajatuksia ja energiaa, suusta pääsee hiilidioksidia. Olen mukana mieheni, tanssija-koreografi Panu Varstalan käynnistämässä hyväntekeväisyyshankkeessa vanhan Kokonniemen maauimalan pukukoppien kunnostamiseksi. Mikä on jätteen lajittelun kannalta haastavin materiaali. Millaista jätettä syntyy työssäsi näyttelijänä. Välillä poltamme munakennoja ja sellaista takassa sytykkeinä. Vastausvuorossa näyttelijä Ria Kataja. On huojentavaa tehdä jotain, josta on ympäristölle konkreettista hyötyä. Lajittelemme pahvin, pullot ja biojätteet. Siellä olen tehnyt harvennusta. Pitäisi löytää kätevä paikka, minne vie pattereita ja lamppuja, ja milloin. Meillä on aika pienet neliöt ja viiden ihmisen talous, joten lajitteluun on erilaista pussia ja nyssäkkää. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luonnonvarojen säästämiseen ja kierrätykseen. Se on varmasti viisasta, että vaikka minulla on ollut ajokortti jo pitkään, käytän pääasiassa julkista liikennettä, kun menen Porvoosta töihin Helsinkiin. Omapohja-näyttämön lämpiössä on hieno espressokeitin, josta syntyy kahvikapselijätettä. 6 Uusiouutiset 7/2015 Veisitkö roskat, Ria Kataja. Suosin myös kimppakyytejä. Kierrätys ei parane niin, että se sysätään jonkun tietyn tehtäväksi jossain, vaan se lähtee kaikista ihmisistä itsestään. Hankalimpia ovat ongelmajätteet. Kataja näyttelee parhaillaan myös Mikko Nousiaisen kanssa Kansallisteatterissa näytelmässä Keuhkot, jota kutsutaan ekologiseksi rakkaustarinaksi.. Miten Suomen kierrätysaste saataisiin nousuun. Tuntuu, että huuhdellut pahvitölkit ovat aina tiellä astioiden seassa kuivumassa. marraskuuta kantaesityksensä saavassa monologissa Das Ria – diivan kuolema
Kyllä ne vaikuttivat, mutta eivät välttämättä kuitenkaan muuttaneet omaa olemistani. Se huolestuttaa. Molemmat ovat aikalaistarinoita nykypäivästä, ja teemallisesti niissä voisi olla joku yhtymäkohta. Sait juuri tammikuussa kolmannen lapsesi. Kun tomumaja tästä rupistuu, itsekkyydestä on pakko luopua. En itse ollut aiemmin ajatellut niin. Näytelmän kirjoittaja Duncan MacMillan sanoi, että hänelle suurin järkytys oli tiedostaa, että hän on taakka tälle planeetalle. Ekologisuutta pohtivan näytelmän vastapainona sinulta tulee marraskuussa Teatteri Jurkassa ensi-iltaan monologi Das Ria – diivan kuolema. Tunnistatko näitä ajatuksia omasta lähipiiristäsi. Yhden ihmisen vastuulla on oma itse, lähipiiri ja lähiluonto, ja kaikki ne paikat, joissa kuluttaa. Keuhkoissa on kaksi ihmistä, jotka pohtivat, mitä on olla hyvä ihminen. On kohtuullista vaatia sivistyneisyyttä, sitä että kohtelee muita – luontoa, kaikkea elävää samalla tavalla kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Vaikuttivatko näytelmän teemat omiin pohdintoihisi äitiydestä ja perheestä. Monesti sitä sortuu ajattelemaan, että minä en voi maailman tuskaa ratkaista. Muistan hyvin, miltä tuntui odottaa vauvaa ensimmäistä kertaa, ja ennen sitä suunnitella ja miettiä, tekeekö lasta. Minkälaisia yhtymäkohtia näillä kahdella näytelmällä mielestäsi on. Diivan kuolemassa on kysymys ystävyydestä, itsensä löytämisestä ja siitä, mitä asioita kannattaa tavoitella. Minulla on kolme lasta ja haluan, että maailma säilyisi hyvänä. Vaikka uhkakuvat ovat todellisia, samanaikaisesti tapahtuu myös hirmu hyviä asioita. Uusiouutiset 7/2015 7 kasvissyöjä, vaan jatkanko ihmissukua. Mutta sillä on väliä, mitä ajattelen ja mitä teen. Uhkakuvia tulee koko ajan ja tuntuu, että olemme menossa kohti kauhuskenaariota. Näytelmässä meillä ei ole lavastusta, ei pukuvaihtoja, vain kaksi näyttelijää. Keuhkoissa on kahden ihmisen intiimejä kohtauksia, toista yritän kannatella itsekseni. Löydä paras Encore Tietoturvapalvelun paketti osoitteesta paperinkerays.fi. Vaikkapa se, että ihmiset kierrättävät. Ihmisillä, minullakin, on jatkuva huoli, että miten tässä käy. Oivalsin, että se on metafora tästä ajasta: Ihmiset ovat pahimmillaan vieraantuneet luonnosta ja yrittävät pärjätä luonnottomissa olosuhteissa. Mitä se sinusta kertoo tästä ajasta, että koko maailman tuhoutuminen voi painaa yksilöä näin konkreettisella tavalla. Mitä yksittäiseltä ihmiseltä on kohtuullista vaatia. Kyllä tunnistan. Tai rakastuvat. Tarina kerrotaan tavalla, joka ei ole teatterille luonteenomaista. Näytelmässä käsitellään elämänvaiheita, jotka olen jo käynyt läpi ja ohittanut. n ÄLÄ ANNA ASIAKIRJOJEN PÄÄTYÄ ASIATTOMILLE
Onko tuottajavastuu laajenemassa, esimerkiksi huonekaluihin, lääkkeisiin ja vaatteisiin. Pitää katsoa, pystytäänkö siihen tekemään laajennuksia tai tiukennuksia. Kierros tuotti valtavasti ideoita jatkotyön pohjaksi. n ELINA SAARINEN E uroopan komission elokuussa päättynyt julkinen konsultaatiokierros kiertotalouspaketin linjauksista tuotti yli 1 500 vastausta. Tuottajavastuu on olemassa olevaa lainsäädäntöä. Tärkeintä olisi löytää markkinaehtoisia kannustimia uusioraaka-ainemarkkinoiden syntymiselle. Lainsäädäntöesityksiä ja muita esityksiä on tulossa raaka-ainetuotantoon, tuotteiden suunnitteluun, kuluttajavaiheeseen, kierrätykseen ja uusioraaka-ainemarkkinoihin sekä tuotteiden korjaamiseen ja uudelleenkäyttöön. Paketti käsittelee koko kiertoa, mutta komissiolle on ollut haaste määritellä, mihin kaikkeen on syytä puuttua. Mitä muuta regulaatiota tarvitaan, se on vielä auki. Perustavoite on valjastaa kuluttajat ja yritykset eli käytännössä koko markkinatalous toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaan. Koko maailmantalouden muutos kierto8 Uusiouutiset 7/2015. Miten komissio varmistaa, että uusioraaka-aineille syntyy imua markkinoilla, ja nimenomaan eurooppalaisilla markkinoilla. Itse ajattelen, että kiertotalous on maailmanlaajuinen megatrendi, eikä yksi kiertotalouspaketti pysty kaikkea ratkaisemaan. On kuitenkin tärkeää saada kunnianhimoinen alku. On ehdotettu esimerkiksi, että tuotteesta tietty prosenttiosuus voisi olla uusioraaka-ainetta, tai että kierrätystuotteille olisi erilaisia veroetuja. Kovin yksityiskohtaisia johtopäätöksiä emme vielä ole tehneet, mutta paljon ajatuksia saatiin esimerkiksi ekologiseen tuotesuunnitteluun ja siihen, miten pystymme luomaan sisämarkkinat käytetyille raaka-aineille. Kiina on kiertotaloudessa jo liikkeellä, ja Euroopan kannattaa olla tässä syklissä kärjessä. Ekodesign-direktiivissä on jo nyt elementtejä, joita voisi laajentaa ja jotka antaisivat mahdollisuuksia resurssitehokkuutta kannustaviin sääntelytoimiin. Osittain voidaan vaikuttaa tuotesuunnitteluun panostamalla. Eurooppa ei pysty kilpailemaan halvemmilla palkoilla, meidän on kilpailtava resurssitehokkuudella. Voi olla väliaikoja ja tiettyjä tuotesegmenttejä, joissa maailmanlaajuinen markkina asettaa rajoitteita kilpailukyvylle. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen korostaa, että paketti huomioi koko ketjun välttäen osaoptimointia ja etsii markkinaehtoisia kannustimia uusioraaka-aineiden käyttöön. Kiertotalous lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta. En halua ottaa tähän vielä kantaa. Tältä osin lopulliset päätökset ovat vielä tekemättä. Onko yrityksille tulossa sitovia lainsäädännöllisiä tavoitteita, vai jätetäänkö asia yritysten vapaaehtoisuuden ja markkinoiden oman kehittymisen varaan. Tuottajavastuun avulla pystytään vaikuttamaan esimerkiksi tuotteiden korjattavuuteen ja kierrätettävyyteen. Kuinka komissio varmistaa, että kiertotalouden holistinen, systeemitason luonne huomioidaan kiertotalouspaketissa. 8 Uusiouutiset 7/2015 Jyrki Katainen: ”Ei osaoptimointia kiertotalouspakettiin” Euroopan komissio on luvannut tuoda joulukuussa esityksensä kiertotalouspaketiksi ja jätepuitelainsäädännöksi. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan tuottoisa kierros osoitti, että eurooppalaiset asiantuntijat antavat vahvan tukensa kiertotalousajattelulle. Mitkä olivat konsultaatiokierroksen tärkeimmät viestit. Myös jätelainsäädännön ja kierrätystavoitteiden kokonaisuus nousi esille. Miten varmistetaan, että EU:n kilpailukyky säilyy kiertotalousmuutoksessa. Tämä on yksi kaikkein haastavimpia kysymyksiä. Haluamme välttää ratkaisuja, jotka johtavat osaoptimointiin. Tarvittaisiinko globaalia kiertotalousohjelmaa ilmasto-ohjelman tapaan. Tuotesuunnittelulla ja yhtenäisten tuotestandardien määrittelyllä voidaan myös vaikuttaa
Lisäksi Horisontin kautta on haettavissa erikseen tutkimusresursseja hyville ideoille. Entä jätehuollon tilastoinnin luotettavuus ja yhtenäiset mittarit. Uusiouutiset 7/2015 9 talouden suuntaan on tärkeää, mutta jos pitäisi valita, ruvetaanko keskustelemaan ilmasto-ohjelman kaltaisesta raskaasta järjestelmästä, se on hyvin hidas tie. Uskon, että jätteenpoltolle on jatkossa sijaa, koska aina on olemassa jätejakeita, joita ei voi kierrättää. Komissio on sanonut, että jätehuollossaan heikompia maita tullaan patistamaan kohti tehokkaampaa jätehuoltoa – miten. Yksi mahdollisuus voisi olla, että alisuoriutuvat maat tekevät yksityiskohtaiset suunnitelmat, joiden laatimisessa komissio pystyy auttamaan. Voimme konsultoida myös rahoitustarpeissa, mikäli niitä on. Myös Euroopan strategisten investointien EFSI-rahasto keskittyy yksityisen sektorin riskiinvestointeihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiin public-privatepartnership-investointeihin. Tämä voisi olla yksi osa-alue, jolla Eurooppa voisi saada lisää kasvua. Keskitymme koko kiertoon, emme vain loppupäähän. 80% tarvittavista investoinneista voidaan tehdä normaaleina liiketoimintainvestointeina. Kaatopaikkojen maaperässä on paljon hyödynnettävää materiaalia. Onko tällaisia tulossa uuteen pakettiin. Millaisia rahoitusinstrumentteja EU tarjoaa kiertotalousinvestointeihin. Yritämme etsiä mahdollisimman hyvät kannustimet ja sellaista sääntelyä, joka ei johda osaoptimointikierteeseen. Euroopan investointipankilla on vuodessa rahoitus-volyymiä 70–80 miljardia euroa. Isot yritykset ovat jo lähteneet kiertotalouden linjalle, koska se on taloudellisesti mielekästä, emmekä halua tappaa kiertotaloutta liialla regulaatiolla. Itse kiertotaloudelle ei ole vielä ainuttakaan taloudellista mittaria. Komissio ja Eurostat tekevät nyt työtä tilanteen parantamiseksi. Joissain tapauksissa yksityinen sektori voi tarvita riskirahoitusta. Onko tällaisia tulossa. Kolmantena tulee regulaatio, jolla voidaan luoda kannusteita. Tämä on tärkeä osa kiertotalouden kokonaisuudesta. Kuluttajalle on annettava parempia mahdollisuuksia tukea tätä. Kaatopaikkakielto on vaikea, koska se on johtanut jätteenpolton liialliseen lisääntymiseen joissain maissa. Haluamme välttää sen, että kierrätyskelpoista jätettä poltetaan yhä enemmän. Jätteenkäsittelyn osalta on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät lisää näennäiskierrätysongelmaa. En vielä halua kommentoida tätä tarkemmin, mutta tavoitteena on kunnianhimoinen kokonaisuus. Se on perusedellytys kaikelle objektiiviselle toiminnalle, jotta tiedetään tosiasiat, pystytään seuraamaan, mittaamaan ja asettamaan standardeja. Tällä hetkellä jätevirroista ei saada riittävästi tietoa tai tieto on muodossa, joka ei palvele tarpeitamme. Jätteenkäsittelyn osalta on löydettävä ratkaisuja, jotka eivät lisää näennäiskierrätysongelmaa”, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo. Rahoitusinstrumentteja kyllä on. On olennaista, että yksityinen sektori omaksuu bisnesmalleja, jotka perustuvat kiertotalouteen. Edellinen komissio esitti hyvin tiukkoja kierrätysprosentteja yhdyskuntaja pakkausjätteille. Olemme nyt tekemässä Eurostatin kanssa työtä, jotta saisimme paremman mittariston. Rakennerahastoja voidaan käyttää. Mallien pitää olla realistisia mutta kannustavia. Onko kaatopaikkakaivostoiminnalla roolia Euroopan kiertotaloudessa. Euroopassa on hyviä ja huonoja käytäntöjä, eikä Euroopan-laajuinen regulaatio ratkaise kaikkea. Uusia rahoitusinstrumentteja ei ole tarvetta luoda, koska niitä on jo hyvin paljon olemassa. Kiertotalouteen siirtyminen ei jää rahasta kiinni. Euroopan parlamentti on esittänyt, että kaikille kierrätyskelpoisille materiaaleille olisi tultava kaatopaikkakielto vuoteen 2030 mennessä ja korotettu maksu jätteenpoltolle. n t ”Kiertotalouspaketin perusajatus on valjastaa koko markkinatalous toimimaan kiertotalouden periaatteiden mukaan. Kuva: Euroopan komissio/ Georges Boulougouris Uusiouutiset 7/2015 9. Puhutaan tarkemmin jätehuollosta
ISWAn työryhmät julkaisivat neljä muutakin raporttia kiertotalouden ja jätehuollon kehityssuunnista. Jätehuollon osaajien on jaettava tietoa parhaista käytännöistä ja menestystarinoista. 2) Uusioraaka-aineiden heilahtelevat markkinahinnat eivät edistä investointeja, joita tarvitaan kipeästi jätemateriaalien käsittelyssä ja jalostamisessa sellaiseen muotoon, että ne olisivat teollisuuden käytettävissä. Kaikki viisi raporttia löytyvät Uusiouutisten nettisivuilta Verkkoviestistä numero 16/15. Se identifioi kuusi estettä, jotka estävät kiertotaloutta toteutumasta: 1) Jätehuoltolainsäädäntö ei näe uusioraaka-aineiden arvoa. Ilman kansainvälistä yhteistyötä, yhteisiä tavoitteita ja yhteistä säätelyä se ei toteudu. 3) Uusioraaka-aineiden kaupankäynnille ei ole kattavaa foorumia. Työryhmä näki esteiden kiteyttämisen tärkeänä, jotta päättäjät saavat lisätietoa oman työnsä tueksi. n p Polulla kiertotalouteen on vielä monta estettä, näkee ISWA.. 4) Jätetilastot, varsinkin kansainvälisesti vertailukelpoiset, ovat surkeita. 6) Kiertotalous vaatii globaalia otetta. Esimerkiksi G7-maat perustivat kesäkuussa yhteenliittymän resurssitehokkuuden puolesta (G7 Alliance on Recource Efficiency). Uusioraaka-aineiden kauppaan tarvitaan samankaltainen luotettava ja läpinäkyvä pörssi kuin neitseellisillä raaka-aineilla. 5) Jätehuollon taso heittelee valtavasti maasta ja alueesta toiseen. Myös YK sitoutui yleiskokouksessaan syyskuun lopussa kestävän kehityksen periaatteisiin. Se olisi korvattava materiaalihuollon lainsäädännöllä, joka olisi kansainvälinen ja joka nostaisi uusioraaka-aineet todellisiksi ja taloudellisesti kannattaviksi vaihtoehdoiksi neitseellisten raaka-aineiden rinnalle. Näin totesi kansainvälisen jätehuoltoalan katto-organisaation ISWAn (International Solid Waste Association) tulevaisuuden trendejä tutkinut työryhmä. 10 Uusiouutiset 7/2015 Ajankohtaista Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Kuusi estettä tiellä kiertotalouteen J ätehuoltoalan toimijoilla on ratkaiseva rooli siinä, pystyykö maailma muuttumaan aidoksi kiertotaloudeksi, vai jatkammeko raakaaineiden tuhlaamista. Jätteiden määristä ja virroista on saatava reaaliaikaista ja luotettavaa tietoa, joka kattaa globaalisti kaikki maat. Siksi tarvitaan nykyistä parempia teknologisten investointien rahoituskeinoja ja tiiviimpää yhteistyötä uusioraaka-aineiden tarjoajien ja käyttäjien välille
ISWA arvioi, että dumppauspaikkojen takia kaatopaikoilta peräisin olevien kasvihuonekaasupäästöjen osuus nousee kahdeksasta kymmeneen prosenttiin 10 vuoden sisällä. ISWA haluaa, että edes kaikkein vaarallisimmat dumppauspaikat suljettaisiin nopeasti. Dumppauspaikat eivät ole edes oikeita kaatopaikkoja, sillä niiltä puuttuvat alkeellisimmatkin kaatopaikkarakenteet ja suotovesijärjestelmät. Terveysriskeistä on kattavasti tietoa ISWAn tuoreessa raportissa (Wasted health – The tragic gase of dumpsites). Dumppauspaikat altistavat ihmiset esimerkiksi syöville ja epämuodostumille. ISWA korostaa, että kyseessä on hätätila, jonka ratkaisemiseen tarvitaan kansainvälinen ryhmä päättäjiä ja toimijoita. 3,5–4 miljardia ihmistä elää oloissa, joissa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa jätteille kuin dumppauspaikat. Tällä hetkellä asialle ei tehdä juuri mitään. Uusiouutiset 7/2015 11 K ansainvälisen jätealan katto-organisaation ISWAn (International Solid Waste Association) mukaan myrkyllisimmät jätteiden dumppauspaikat on suljettava välittömästi. n Ajankohtaista Ajankohtaista n ELINA SAARINEN ISWA: Dumppauspaikat suljettava välittömästi Jätteiden dumppauspaikat ovat ihmiskunnalle suurempi terveysriski kuin malaria.. Järjestö on valmis tarjoamaan tähän tukea, asiantuntemusta ja taloudellisia keinoja. Kehittyvien maiden asukkaista yli 60 prosenttia elää ilman minkäänlaista jätehuoltoa. Dumppauspaikat vaarantavat jo kymmenien miljoonien ihmisten terveyden, ja jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, lähivuosina vaarassa ovat jo sadat miljoonat. ”Kansainvälinen hätätila” Huolimatta ilmeisistä vaaroista maailma tukeutuu yhä jätteen dumppaamiseen: jopa 40 prosenttia maailman jätteistä kipataan valtaville dumppausalueille. Kehittyvien maiden dumppauspaikoille kulkeutuu jätettä, esimerkiksi sähköja elektroniikkaromua, myös länsimaista, joiden jätehuoltojärjestelmien pitäisi olla kunnossa
M elkein, mutta ei. Jäsenmaa voi saada tämän instrumentin rahoitusta vain yhdelle hankkeelle per hakukierros, joten Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuus joutuu nyt odottamaan ensi kesään saakka seuraavaa hakukierrosta. Kaikkiaan LIFE IP -ohjelmasta rahoitettiin tällä kierroksella kuutta hanketta, jätteet-osiosta ei yhtäkään. Metsähallituksen koordinoima Sisävesi-hanke, joka pyrkii yhdistämään luontoja vesipuitedirektiivin tavoitteet, onnistui saamaan rahoituksen. Suomi haki Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana miljoonarahoitusta Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuudelle EU:n uudesta rahoitusinstrumentista (LIFE Integrated Programme eli LIFE IP). Toiveissa on, että rahoitus heltiää ensi syksynä. Suomi miltei sai EU:lta valtavan, lähes 12 miljoonan euron rahoituspotin suomalaisille kiertotaloutta tukeville jätehankkeille, mutta ei sittenkään – ainakaan vielä. Suomen hakemus sai parhaat pisteet LIFE IP:n jätteet-osion hankehauista. Ongelmaksi osoittautui, että Suomi on jopa liian hyvä: Toinenkin Suomen LIFE IP -hankehakemus menestyi. p Odotteluksi meni. Suomi hakee LIFE IP -rahoitusta jätteet-osiosta uudestaan ensi syksynä.. 12 Uusiouutiset 7/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Suomi sai parhaat pisteet Kiertotalouden EU-rahoitus siirtyy silti Suomen Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuus jäi vielä ilman EU-rahoitusta, vaikka Suomen hanke oli LIFE IP -rahoitusohjelman jätteet-osion paras
Tämä hakuprosessi antoi uskoa, että eivätköhän rahat jossain vaiheessa kolahda kirstuun”, Seppälä sanoo. Uusiouutiset 7/2015 13 ”Meidän hankkeemme oli jätteet-osion paras, mutta haku siirtyy nyt vuodella eteenpäin”, kertoo professori Jyri Seppälä hankekokonaisuutta koordinoineesta Suomen ympäristökeskuksesta. Raha merkitsisi huimaa piristysruisketta monenlaisille alueellisille kiertotaloushankkeille ja demonstraatiolaitoksille. Pyyhettä ei vielä ole heitetty kehään ”Saimme hyvää palautetta ja uskomme, että menestymme seuraavalla kierroksella. Hankekokonaisuuden kautta tekemiseen liittyvät lukuisat alueelliset yhteistyötahot kuten maakuntaliitot, ELY-keskukset, yksityiset jätehuoltoyritykset, jätelaitokset, tutkimusorganisaatiot ja viranomaiset, sillä tarkoitus on käynnistää monia paikallisia demonstraatiohankkeita. Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuuden budjetiksi on laskettu yli 18 miljoonaa euroa, josta EU:lta haetaan yli 11 miljoonaa. SYKE on mukana myös Sisävesi-hankkeessa. Hakua koordinoi Suomen ympäristökeskus ja siinä ovat mukana muun muassa ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö, Sitra, Tekes ja Motiva sekä eri toimijat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Keski-Suomessa, Eteläja Pohjois-Karjalassa. Näin hankkeet käynnistyisivät syksyllä 2016. Hankekokonaisuuden erityisenä tavoitteena on saada aikaa systeemitason muutoksia suomalaiseen jätehuoltoon ja saada ote kiertotalouden kokonaisuudesta. n. Rahan avulla voitaisiin saada esimerkiksi jalostettua teollisuuden sivuvirtoja tuotteiksi, kehitettyä rakentamisen ekotehokkuutta, minimoitua ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa, rakennettua uusiomateriaalien alueellisia kierrätyspuistoja ja perustettua kuluttajien neuvontapalveluja
14 Uusiouutiset 7/2015
Kauppa on koko Europressin 38-vuotisen historian suurin. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT EUROPRESS V arhainen perjantaiaamu 18.9.2015. Kauppa merkitsee, että Europress toimittaa ensimmäisessä vaiheessa, maaliskuun loppuun mennessä, yli neljäsataa puristinta muovipakkausja kuitupakkausjätteen keräämiseen RINKI Oy:n ekopisteverkoston suurkertymäkohteisiin ympäri Suomea. Tarkoitus on puolustaa suomalaista työntekijää. Keravan kohdalla bussin ikkunasta näkyy suuri tehdashalli, jonka pihalla rivissä odottaa laivue sinisiä Europressin puristimia. Europress Group Oy on valittu puristintoimittajaksi ensi vuonna rakentuvaan, tuottajien ylläpitämään kuluttajien pakkausjäteverkostoon. p Europress palkkaa lisää työntekijöitä ja ottaa kahden vuoron rinnalle yövuoron uusien tilausten ansiosta.. Bussilaiset eivät tiedä, että juuri sillä hetkellä sisällä tehtaan neuvotteluhuoneessa allekirjoitetaan historiallinen sopimus, joka tuo pian Suomeen parisenkymmentä työpaikkaa lisää. Se on myös puristinalan suurimpia kauppoja koko Pohjoismaiden alueella. Uusiouutiset 7/2015 15 Älyä pakkausten ekopisterinkiin Pakkausten tuottajavastuuyhteisöt valitsivat Rinki Ekopiste -kierrätyspisteverkoston puristintoimittajaksi kotimaisen, älyteknologialla kasvavan Europress Group Oy:n. Bussilasteittain ihmisiä matkustaa maakunnista kohti Helsingin Rautatietoria poliittista mielenosoitusta varten. ”Puristimia tulee todennäköisesti lisääkin, kun nähdään, kuinka innokkaasti ihmiset innostuvat lajittelemaan pakkausjätettään”, p Europress on investoinut uuteen, työvaiheita helpottavaan teknologiaan Keravan-tehtaallaan
Aina siitä lähtien, kun Matti Turunen perusti Europressin koti-isänä keittiössä Katajanokalla ja lanseerasi silloin vielä epätrendikkäänä pidetyn ympäristöteknologia-alan myyntiyrityksen, Europress on Turusen sanoin uinut ”kuin lohi vastavirtaan”. Älytoiminnot helpottavat käyttöä, ehkäisevät vaaratilanteita ja säästävät sekä aikaa, rahaa, energiaa että päästöjä. Kun muu maailma haukkoi henkeään Lehman Brothersin konkurssin jälkimainingeissa, Europress investoi 15 miljoonaa euroa uuteen tehtaaseen Keravalla. Yhtiö on yhdessä pohjoismaisen kumppaninsa kanssa luonut jo kolmannen sukupolven version älykkäästä SMART-teknologiasta. Ensi vuonna SMART Server vie laitteet ja niiden sijainnit pilveen, jolloin yksittäinen huoltomies voi olla yhteydessä lukuisiin puristimiin, kerätä niistä tietoa ja tehdä etäpäivityksiä. ”Pienet parannukset toisivat asiakkaalle muutamien kymmenien eurojen säästöjä, mutta niitä ei ole ennen voitu tehdä, koska niiden implementointi kentällä maksaisi tuhat euroa. Laitteet osaavat opastaa käyttäjää ja tilata tyhjennyksen automaattisesti oikeaan aikaan. ”Pystymme reagoimaan asiakkaan tarpeeseen, oli puristin sitten meidän pihassamme tai Siperiassa”, Huhtala kuvaa. Kuusi vuotta sitten, kun tehdas muutti Vantaalta uusiin tiloihin Keravalle, se työllisti noin 75 työntekijää. Nyt, kun Suomen hallitus huutaa hätää Suomen talouden takia, Europress suunnittelee jo seuraavaa tehdaslaajennusta. Täyttymisaste vaikuttaa myös siihen, miten paljon ja millä teholla laitteen toiminnot käyvät. Seuraavan puolen vuoden ajan Europress valmistaa tehtaallaan Keravalla 110–120 puristinta joka kuukausi. Turunen kehuu Keravaa loistavana paikkana tehtaalle. Europress nostaa tuotantokapasiteettiaan ja ottaa kahden vuoron rinnalle yövuoron. Varatoimitusjohtaja Timo Huhtala korostaa, että kapasiteetti riittää ja olemassa olevat kaupan, teollisuuden ja julkishallinnon asiakkaat pystytään palvelemaan entiseen malliin.Työntekijöitä palkataan 15–20 lisää, mikä nostaa tehtaan henkilöstömäärän reilusti yli sataan. Äly pilveen Älytoimintojen avulla puristimia ja paalaimia voidaan ohjata, huoltaa ja päivittää etäyhteydellä. SMARTin ansiosta pystymme nyt tekemään ne, kustannustehokkaasti”, Huhtala huomauttaa. Seitsemän vuoden ohjelmistotuotekehityksen ansiosta Euro. Älytoimintojen ansiosta sama laite saadaan myös toimimaan eri jätejakeille helpolla ohjelmavalitsimella. 16 Uusiouutiset 7/2015 Europressin toimitusjohtaja Matti Turunen sanoo. Viimeiset vuodet, kun puristinmarkkinat ovat koventuneet ja hintakilpailu on ajanut kilpailijoita nurin, Europress on keskittynyt omiin vahvuuksiinsa ja satsannut omaan suunnitteluun, tuotekehitykseen, valmistukseen ja jälkimarkkinointiin. Koko laitteen ohjelmistokanta pystytään päivittämään etänä, koskematta itse laitteeseen. Sopimus on voimassa vuoteen 2020. On kuvaavaa, että Europress viimeisteli jättikaupat samana päivänä, kun muu Suomi pysähtyi. Yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut ja seudulta löytyy osaavaa työvoimaa
Paalainten Balex-malliston uutuudet se julkistaa ensi keväänä Münchenin IFAT-messuilla. Huhtalan mukaan on tärkeää huomioida erilainen käyttäjäkunta ja käyttöympäristö mm. Suomi tarvitsee investointeja ja työtä”, Turunen summaa. pressillä on nyt älyinfraa, jota se voi soveltaa kaikissa tuotteissaan, myös paalaimissa, joiden valmistuksen yhtiö aloitti viime vuonna. Tässä auttaa Europressin pitkä kokemus turvallisen jätehuollon suunnittelussa ja useat referenssit myös yleisistä kierrätyspisteistä. Turunen näkee yhtiön voittaneen kisan paitsi kokonaisedullisuuden ja älyteknologiansa ansiosta, myös siksi, että kotimaisen työn avainlippu-tunnuksen saaneella yhtiöllä on pitkä ja vakaa tuloslista. turvallisuusratkaisuissa, koska Ekopisteiden käyttäjät eivät ole koulutettuja työntekijöitä. ”Valitsimme Europressin toimittajaksemme useiden kilpailijoiden joukosta, koska sen tarjoamassa ratkaisussa yhdistyvät korkea laatu ja älytekniikka, jota päivittämällä laitekanta pysyy pitkään tuoreena. n. Sinivalkoisuus on plussaa, eikä isänmaallinen ajattelu ole pahaksi. Takapihoilta verkoston keskelle Tuottajayhteisöjen puristinkauppa oli kilpailtu ja haluttu diili jätealan toimijoiden keskuudessa. Pienempiä laitteita voi kuljettaa puristimia kauemmas. Paalaimissa yhtiö odottaa kaksinumeroista kasvua. ”Me olemme partneri, joka on olemassa vielä 10 vuoden päästä ja vastaa velvoitteistaan. Myös se on tärkeää, että palvelu ja yhteistyö jatkuvat myös laitteiden toimittamisen jälkeen”, sanoo Suomen Uusiomuovi Oy:n toimitusjohtaja Vesa Soini. Paalaimilla maailmalle Matti Turunen vihjaa, että Europress on lanseeraamassa lähiaikoina monta älyteknologian soveltamisesta juontuvaa uudistusta. Viime vuosina hieman yli 40 % puristimista valmistettiin vientiin, mutta ekopisteverkostokauppa kasvattaa hetkellisesti Suomen-myynnin osuutta. Uusiouutiset 7/2015 17 t Europressin varatoimitusjohtaja Timo Huhtala, talousjohtaja Ilkka Piilonen ja toimitusjohtaja Matti Turunen sekä myyntijohtaja Kimmo Jussila (kuvassa oikealla) Europress Group Oy:stä kättelivät toimitusjohtaja Vesa Soinia ja kehitysjohtaja Peter Rasmussenia Suomen Uusiomuovi Oy:stä, kun puristinsopimus allekirjoitettiin syyskuussa. Suomen Kuitukierrätyksen toimitusjohtaja Juha-Pekka Salmikin korostaa älyteknologiaa: ”Puristimien täyttymistä sekä tyhjentämistä seurataan ja ohjataan yhä enemmän älyllä.” Kauppaliikkeiden ja teollisuuslaitosten laitureilla piileksineet Europress-puristimet pääsevät kaupan ansiosta nyt palvelemaan myös kuluttajia. Yhtiö tähtääkin aluksi Keski-Euroopan suurin maihin ja sen jälkeen Yhdysvaltojen markkinoille. Liikevaihto on kasvanut kuudessa vuodessa 23 miljoonasta eurosta 32 miljoonaan. Puristimissa vahvoja alueita Eropressille ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Venäjä, joiden ilmasto-olosuhteisiin puristimet on suunniteltukin
n TEKSTI EEVA KUIVAS, RAIJA KURKI JA PETRA SILVENNOINEN, KUVAT EEVA KUIVAS ielä kymmenen vuotta sitten emme sanoneet ääneen, että osa lahjoituksista menee roskiin”, hymähtää SPR:n Kontti-ketjun tuotepäällikkö Kristiina Räty. Tutkimusta varten annetun arvion mukaan SPR toimitti tekstiilijätettä kaatopaikalle 70 000 kiloa ja energiajätteeksi 280 000 kiloa. ”Matonkutojille voidaan kerätä väreittäin puuvillaisia lakanoita. ”Karkeasti arvioiden yksi kolmannes lahjoitetuista tekstiileistä menee myyntiin myymälään, toinen kolmannes menee kansainväliseen apuun ja viimeinen kolmannes on energiajaetta.” Kontti maksaa omasta pussistaan jätteiden haun ja hävityksen, kertoo Oulun Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty. Jatkossa, kun talteen otetulle, myytäväksi soveltumattomalle materiaalille on kehitetty muunlaisia käyttömahdollisuuksia, ongelma helpottuu”, Vilenius aprikoi keväällä. ”Meillä ei ole erillistä kirjanpitoa tekstiilijätteelle. Myyntikunnoton vaate vähentää Punaisen Ristin avustukseen päätyvää tulosta, koska se lisää jätekuluja”, selvittää Räty. Silloin jäte ohjautuisi oikeaan paikkaan suoraan kotitalouksista. Oppilaitoksista tai teatterista saatetaan kysyä, löytyisikö tietyntyyppistä johonkin näytökseen tai muuhun. Oman esteensä asettavat materiaalin huono laatu ja kalliit kuljetukset. Liiton kemikaalija ympäristöasioista vielä keväällä vastannut Pia Vileniuskin tiesi, että järjestöille päätyy paljon myyntiin soveltumatonta materiaalia, jolle on tällä hetkellä vaikea löytää hyötykäyttöä. ”Aiemmin soveltumaton materiaali on toimitettu esimerkiksi rakennusteollisuuden raaka-aineeksi, ja kysynnän oletetaan piristyvän talouden parantuessa. Koko ketjulla jätemaksut ovat kuitenkin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.” Kristiina Aalto Kuluttajatutkimuskeskuksesta tutki viime vuonna Suomen tekstiilivirtoja vuodelta 2012. Kakkoslaatuisesta tekstiilistä irrotetaan myyntiin esimerkiksi nappeja, vyönsolkia ja erilaisia kangaspaloja. Kolmannes lahjoituksista energiajätteeksi SPR:lle lahjoitetut käytetyt tavarat lajitellaan Kontti-myymälöissä, joita Suomessa on yksitoista. 18 Uusiouutiset 7/2015 Hyväntekijöillä on tekstiilijäteongelma Hyväntekeväisyysjärjestöt tahtovat kierrättää niille päätyvät tekstiilijätteet, mutta se ei ole helppoa. Hyvä vain, jos joku ” V p SPR Kontin ohjeistuksesta huolimatta keräykseen tuodaan edelleen huonokuntoisia vaatteita, jotka päätyvät hävitettäväksi.. Vain kansainväliseen vaateapuun menevien tekstiilien kiloja kappalemäärää seurataan. Kansainväliseen katastrofiapuun kelpaavat vaatteet lähetetään Tampereelle SPR:n logistiikkakeskukseen. ”Tekstiilijätteen kanssa on yritetty kaikenlaisia ratkaisuja, mutta ei ole vielä löydetty muuta keinoa kuin kertoa lahjoittajille, että toisivat vain käyttökelpoista ja ehjää tekstiiliä kierrätykseen. Lahjoitetusta tavarasta otetaan talteen kaikki, mitä ikinä pystytään kierrättämään. Räty kertoo, että Kontti-ketju kierrättää yli kaksi miljoonaa tuotetta vuodessa. Ne sisältyvät samaan summaan muun sekajätteen hävittämisen kanssa. Suomen Tekstiili & Muoti ry:ssä tiedostetaan hyväntekeväisyysjärjestöjen merkittävä rooli kiertotaloudessa
Uusiouutiset 7/2015 19 p Kontti-myymälän ulkopuolelle on helppo jättää lahjoitettava tavara ja vaatteet. Kuvassa Oulun myymälä.
p Oulun Kontti-päällikkö Vuokko Ryytyn mukaan käyttökelvottomien vaatteiden kuljetus ja hävitys maksaa Kontille paljon. Vaateketju tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden kierrättää käyttämättä jääneitä vaatteita ja kodin tekstiilejä kunnosta ja merkistä riippumatta. ”Tekstiilijäte on painavaa, eikä mene paljon kasaankaan, joten kyllä meillä jätekulu iso on. Siihen toivoisi jonkinlaista muutosta.” Kontti-ketjun myymälöillä on yhteistyösopimuksia alueittain eri jätehuoltoyhtiöiden kanssa. Kakkoslaadun tuotteiden hintataso voidaan sopia asiakkaan kanssa”, Ryytty lupaa. Ruotsalainen vaateketju H&M on jo ryhtynyt toteuttamaan tällaista järjestelmää. Vaateketju hoitaa tekstiilikierrätyksensä saksalaisen I:COn kautta. Energiajätteen kierrätyksessä Kontti-myymälät toimivat ketjun yleisten linjausten mukaan. ”Silloin yhteistyö toimi todella hyvin, ja olemme pystyneet skaalaamaan sitä suuremmaksi pilotin jälkeen.” Maailmanlaajuinen yhteistyö lanseerattiin 2013. Kiitokseksi asiakas saa alennuskupongin ketjun vaateliikkeeseen. u Käyttöön kelpaamattomista vaatteista erotellaan myyntiin nappeja, vyönsolkia ja kangaspaloja.. Kaupallisella toimijalla helpompaa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) keväällä päättyneen TEXJÄTE-hankkeen tuloksissa ehdotetaan, että käytöstä poistettujen tekstiilien keräystä voitaisiin tehostaa ottamalla tekstiilit vapaaehtoisen tuottajavastuujärjestelmän piiriin, jolloin yritykset olisivat velvollisia huolehtimaan maahantuomansa tai valmistamansa tuotteen jätehuollosta, kun tuote poistetaan käytöstä. ”I:CO on maailman johtavimpia kierrätykseen erikoistuneita yrityksiä”, Miettinen perustelee H&M:n valintaa. 20 Uusiouutiset 7/2015 pystyisi hyödyntämään sitä, mikä muuten menisi energiajakeeseen. Kierrätysasiat hoidetaan keskitetysti yhteistyössä kaikkien talon ihmisten kanssa.” Tällä hetkellä kaikki mitä ei pystytä hyödyntämään, menee energiajätteeksi. ”Meille on tärkeää tietää, mihin jäte meiltä menee. H&M:n Suomen viestintävastaava Tiina Miettinen kertoo yritysten yhteistyön alkaneen pilottina Sveitsistä. Oulun Kontilla on jätehuoltosopimus Lassila & Tikanojan kanssa, jossa tekstiilijätteestä valmistetaan kierrätyspolttoainetta
Katastrofialueille SPR toimittaa vaatteita pelkästään järjestön kanavien kautta. SPR:llä on eettinen sääntö, että lahjoitettua tavaraa ei voi antaa ilmaiseksi eteenpäin, painottaa Räty. SPR:n Räty sanoo toimijoiden painivan samantyyppisten ongelmien kanssa. Suunnitelman toteuttamisessa rahdit ovat suuri ongelma. Riittävän suuri yhteinen nimittäjä kuitenkin puuttuu, joten käytännön yhteistyötä ei ole saatu aikaan. Jokainen I:COn kanssa yhteistyötä tekevä maa on saanut päättää, minne tuotto lahjoitetaan. Suomalainen Dafecor Oy valmistaa kierrätystekstiilistä uusiotuotteita kuten imeytysmattoja ja teollisuuspyyhkeitä. ”Muunlainen vaatteiden lahjoittaminen eteenpäin ei vastaa järjestön toimintaperiaatteita. Siellä vaatteet lajitellaan käsin eri kriteerien mukaan. Kustannustehokkuus on yksi suurimmista ongelmista ajatellen kierrätystä ja materiaalien uusiokäyttöä. Olisi kuitenkin tärkeää löytää kanava, jonne voisimme myydä tekstiilijätettä pienellä rahalla niin, että vastaanottajapääkin hyötyisi siitä, että kannattaisi rahdata ulkomaille tekstiilijätettä.” Tekstiilijäte matkaa tulevaisuudessa ulkomaille Suomen ympäristökeskuksen isännöimä TEXJÄTE-hanke järjesti viime keväänä seminaarin, joka kokosi yhteen muun muassa hyväntekeväisyyskirpputorien edustajia. Esimerkiksi SPR:n logistiikkakeskuksesta menee sinne jonkin verran t Kontti-myymälässä toisistaan erotellaan käyttökelpoiset ja käyttökelvottomat vaatteet.. Yksi yhteistyöpilotti on juuri päättynyt. SPR:n Kontti-ketjun tuotepäällikkö Kristiina Räty kertoo, että Kontti-ketju miettii jatkuvasti keinoja tekstiilijätteen kierrättämiseksi, koska jätelaitokselle vieminen on kallista. Ongelmallinen uusiokäyttö Suomen Tekstiili & Muoti ry:n mukaan tehokkaan talteenoton aikaansaaminen kierrätystä varten voi olla haastavaa, koska Suomessa tekstiilien tuotantoon ja kulutukseen liittyvät määrät ovat suhteellisen pieniä ja materiaalit ovat sekalaisia. ”Ne tullaan myymään ympäri maailman second handinä”, Miettinen kertoo. ”Suomessa kaksi senttiä per lahjoitettu kilo menee Unicefille. H&M ei hyödy yhteistyöstä I:COn kanssa taloudellisesti. Lisäksi pitkät etäisyydet asettavat omat haasteensa. Vaateketju ei maksa palvelusta eikä sille tule lisäkustannuksia. Siihen voi tulla joskus muutos, mutta ei tällä hetkellä. Rahti ei ole ilmaista, etenkään kun kuljetettava tavara on jätettä.” Kontti-ketjun kannalta paras tekstiilijätteen vastaanottaja tekisi jätteestä jotakin uutta niin, ettei se menisi enää vaatteena eteenpäin minnekään. Ongelmaksi muodostui tekstiilijätteen heikkokuntoisuus. Suuren mittakaavan käsittelymenetelmiä ollaan vasta kehittämässä. Uudelleenkäyttöön menevät vaatteet, joita voidaan käyttää sellaisenaan. Uusiouutiset 7/2015 21 Myymälöihin tuodut vaatteet lähtevät H&M:n omien kuljetusten mukana lähimmälle I:COn lajittelupisteelle, joka Suomen tapauksessa sijaitsee Saksassa. Ostava yritys ei saanut siitä tarpeeksi hyötyä. Periaate oli, että yhteistyökumppani ostaa myymättä jäävät tekstiilit Kontti-ketjulta tukkuna ja myy ne eteenpäin omissa myymälöissään. ”Olemme aloittamassa yhteistyötä Pohjoismaiden Punaisten Ristien kanssa, mutta se on vasta keskusteluvaiheessa. Meillähän on joka maassa samanlaista toimintaa. Heidän ei ole tarvinnut lisätä kuljetuksia vaatekierrätyksen takia. Myös teknologioiden puuttuminen aiheuttaa ongelmia. Kaikki muu mahdollinen tuotto ohjataan tekstiilikierrätysinnovaatioiden kehittämiseen”, Miettinen selittää. Vaatteet, jotka eivät sovi uudelleenkäyttöön menevät jatkokäyttöön
Hänen mukaansa H&M:n tavoitteena on lisätä vuosittain kierrätysmateriaalin osuutta vaatteissaan. Hankkeen tulosten mukaan keräys tulisi tehdä kuluttajille helpoksi ja selkeäksi niin, että uudelleenkäyttöön sopivat tekstiilit ja tekstiilijäte pidetään erillään. Miettinen kertoo, ettei suurempaa osuutta ole laadun vuoksi mahdollista käyttää. ”Kierrätyskeskuksia kehitettäessä ei toiminnan arvopohjaisuutta saa unohtaa, perustuuhan toiminta tavaroiden lahjoittamiseen”, Kierrätyskeskus 2020 -hanketta hallinnoivan Kierrätysverkko Oy:n toimitusjohtaja Harri Välimäki kirjoittaa Mahdoton-yhteisön sivuilla. ”Dafecorille pitää kerätä iso erä, ennen kuin se toimitetaan heille, eikä meillä ole Konteissa semmoisia varastotiloja”, Räty valittelee. Ei ole myöskään keräysjärjestelmää, joka keräisi tekstiilijätettä valtakunnallisessa mittakaavassa ja toimittaisi eteenpäin. Tärkeä kysymys on myös se, haluavatko hyväntekeväisyysjärjestöt laajentaa toimintaansa tekstiilijätteiden keräystoimintaan. Suomessa ei ole vielä sellaista tekstiilijätteen hyötykäyttäjää, joka pystyisi ottamaan kaiken jätteen vastaan. Mahdoton on kiertotaloutta edistävä yhteisö. SPR painiskelee jo nyt tekstiilijäteongelman kanssa. Tekstiilijätehankkeen tuloksissa esitetään, että rikkinäisten tekstiilien keräys pohjautuisi olemassa olevaan, pääasiassa hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämään keräysjärjestelmään sitä laajentaen. Tällä hetkellä Kontti-ketjulla ei ole pilottihanketta tiedossa, mutta Räty jaksaa kuitenkin toivoa. H&M:n Suomen viestintävastaava Tiina Miettinen on samoilla linjoilla. Tällä hetkellä se on toiminnan väistämätön sivujuonne. ”Kierrätyksen tehostaminen luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle”, Dahlbo kommentoi. Tulevaisuuden kierrätyskeskukseen voisi viedä kaikki tarpeettomat tavarat, ja kierrätyskeskus huolehtisi tavarat joko uudelleenkäyttöön tai materiaalihyödynnykseen, Välimäki mainitsee artikkelissaan. Kyselyyn vastanneet toivovat tietoa paikoista, johon rikkinäisiä tekstiilejä voi viedä, jotta nekin päätyvät hyötykäyttöön. Jotta tekstiilien keräys onnistuisi jatkossa nykyistä laajempana, keräysjärjestelmä vaatii useiden toimijoiden yhteistyön lisäämistä ja toiminnan tehostamista, TEXJÄTE-hankkeen tuloksissa tähdennetään. ”Ihanne olisi löytää yhteistyökumppaniksi kotimainen toimija, mutta nyt näyttää siltä, että lopullinen päätepiste suuntautuu ulkomaille.” Jätteestä vaatteeksi Viime keväänä TEXJÄTE-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo totesi, että sekä uudelleenkäyttö että kierrätys ovat ympäristön kannalta parempia vaihtoehtoja kuin tekstiilin hyödyntäminen energiana, mikäli niillä voidaan vähentää tekstiilien Keräys helpoksi kuluttajille n PETRA SILVENNOINEN T EXJÄTE-hankkeesta saatujen tulosten perusteella kuluttajien keskuudessa on halukkuutta osallistua tekstiilien ja tekstiilijätteen keräykseen. Sama pätee kierrätyskeskuksiin. TEXJÄTE-hankkeen tuloksissa peräänkuulutetaan, että kuluttajilla tulisi olla mahdollisuus tietää, mitä keräykseen luovutetuille tekstiileille tai tekstiilijätteelle tehdään, ja mihin niistä saatavat rahat käytetään. n tuotantoa neitseellisistä raaka-aineista. 22 Uusiouutiset 7/2015 katastrofiapuun kelpaamattomia tekstiilejä. Hankkeen aikana tehdyn kuluttajakyselyn mukaan kuluttajat ovat valmiita lajittelemaan myös käyttökelvottomat tekstiilit erikseen. Kotitalouksien tekstiilijäte on lähtökohtaisesti yhdyskuntajätettä ja kuntien vastuulla, jolloin kuntien tulisi toimia yhteistyössä tekstiilejä keräävien järjestöjen kanssa. ”Olisi aivan mahtavaa, että tulevaisuudessa pystyttäisiin toimimaan niin, ettei tuotettaisi lainkaan uusia kuituja”, hän pohtii innoissaan. Kierrätyskeskus 2020 -hankkeen yhden luukun periaate, jossa kuluttajien ei enää tarvitse pohtia, kelpaako tarpeeton tavara kierrätyskeskukseen, on hyvä esimerkki myös tekstiilien keräyksen vaihtoehdoista. H&M:llä on ollut tähän mennessä farkkumallistoja, joissa on käytetty kaksikymmentä prosenttia kierrätettyä puuvillaa, jota on heidän liikkeisiinsä tuotu. Tämä käy yksiin ainakin SPR:n eettisen linjan kanssa. ”Uusien kuitujen tuotanto ei ole liiketoiminnallisesti järkevää ja samalla se tuplaa ympäristökuormituksen”, Miettinen perustelee globaalin vaatekeräyksen lanseerausta. ”Tarvitaan vielä innovaatiota, että pystytään nostamaan kierrätetyn materiaalin osuutta.” n
Seppälä, VTT, Ethica, Suez Environnement, Pure Waste, RePack, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus ja muut vaatetusketjun toimijat testaavat nyt TEKI-pilottihankkeessa tekstiilien kiertotaloutta. Suez murskasi ja hienonsi materiaalin, ja nyt VTT valmistaa kehittämällään menetelmällä materiaalista selluloosakarbamaattiliuosta ja kuiduttaa liuoksen. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on kerännyt ja esikäsitellyt keväästä asti kuluttajien palauttamaa puuvillaista tekstiiliä. Joonas Lumpeinen. ”Kierrätetystä materiaalista valmistettua selluloosaliuosta kuidutetaan ensimmäistä kertaa tuotanto-olosuhteissa. Seppälä toteuttaa myös käytettyjen vaatteiden keräyskampanjan ensi keväänä. Tavoitteena on myydä mallistoa RePackin uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Menetelmällä voidaan säästää yli 70 prosenttia vesijalanjäljessä ja 40–50 prosenttia hiilijalanjäljessä verrattuna neitseelliseen puuvillaan. Toimijat kokeilevat kiertotalouden periaatteiden mukaista suljetun kierron ekosysteemiä, jossa käytöstä poistuvat vaatteet ohjautuisivat prosessoinnin ja kuidutuksen kautta uusien tekstiilien raaka-aineeksi. Uusiouutiset 7/2015 23 Valkeakoskelle vaatteiden uusiokuitutehdas Vaatejätteen kierrätys astuu uuteen aikaan suomalaisessa kokeilussa, jossa on mukana koko vaateteollisuuden arvoketju. Kuidutusta kokeillaan nyt Valkeakosken tehtaassa. Näin valmistettu kuitu käytetään uuden neuloksen valmistamiseen”, kertoo Tekes-rahoitteista TEKI-hanketta koordinoiva erikoistutkija Pirjo Heikkilä VTT:stä. n ELINA SAARINEN E nsi vuoden loppupuolella Seppälästä voi saada vaatemallistoa, joka on valmistettu käytetyistä puuvillatekstiileistä tehdystä uusiokuidusta. Viskoosikuituja on tehty samoilla menetelmillä ja laitteilla jo vuosikymmeniä, mutta uusi valmistustapa on viskoosin valmistusta paljon ympäristöystävällisempi, koska liuotukseen ei tarvita rikkihiiltä. Sitten Pure Waste kehrää kuidut langaksi ja valmistaa langasta neulosta. Siellä selluloosakuituja valmistetaan käytetystä puuvillasta liuottamalla. Seppälä käyttää tätä materiaalia suunnitellessaan uuden protomalliston ja sen jälkeen kaupallisen malliston. Vihdoin tuotanto-olosuhteissa Valkeakosken pari vuotta suljettuna ollut tehdas muuttuu lokamarraskuussa uusiokuidun pop-up-tehtaaksi. Niiden avulla kuluttaja saa tuotteet ilman pakkausroskaa ja voi myös palauttaa käytöstä poistamaansa tekstiiliä takaisin kiertoon Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukseen lajiteltavaksi. n q Kuidutustehtaan raaka-aine tulee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselta, joka on kerännyt tarkoitukseen sopivaa puuvillatekstiiliä kuluttajilta toukokuusta saakka
n ELINA SAARINEN K iertotalouskylä rakentuu parhaillaan Riihimäelle kovaa vauhtia. Ekojalostamon ja muovijalostamon laitetoimittajaksi yhtiö valitsi Redwave-laitteistaan tunnetun itävaltalaisen BT-Wolfgan Binderin. Yhtiö toimittaa jalostamoihin kaikkiaan seitsemän lähi-infrapunaerotteluun (NIR, near infrared) perustuvaa optista erotinta. Ekokem teki kesällä ja alkusyksystä suurimman osan laitehankinnoista. Näiden avulla sadasta tuhannesta tonnista otetaan kierrätyskäyttöön 3 000 tonnia metalleja, 10 000 tonnia muoveja sekä 36 000 tonnia biojätettä. Arinakattilan ”eteen” käsittelyketjussa tulevat kotitalousjätteitä vastaanottava ja esilajitteleva ekojalostamo, biojätteitä käsittelevä biojalostamo sekä muovijakeita erotteleva, puhdistava ja prosessoiva muovijalostamo. Ekokemin vetämänä Suomeen on rakentumassa kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen jätehuollon kokonaisuus, jossa kotitalousjätevirrat yhdistyvät maatalous-, teollisuusja pakkausjätevirtoihin niin, että mahdollisimman suuri osa virtojen materiaaleista kierrätetään uusioraaka-aineiksi, lannoitteiksi tai polttoaineiksi. Muovilajittelussa käytetään kaksija kolmeulotteisten muovien optista erottelua. 24 Uusiouutiset 7/2015 Kiertotalouskylän muovijalostamosta toisen sukupolven uusiomuovia Ekokem aikoo saada kotitalousjätteestä erotelluksi neitseellisen muovin veroista uusiomuovia teollisuuden käyttöön. Jätteiden lajittelu perustuu rumpuja tuuliseuloihin, ballistisiin ja magneettisiin erottimiin ja pyörrevirtaerottimiin. Ekojalostamon rakennus on valmis ja odottaa laiteasennuksia. Muovijalostamon hallin rakentaminen on nyt käynnissä. Näissä erottuu metallien lisäksi kolme päävirtaa: bioaines jatkaa mädättämöön, yhdestä virrasta valmistetaan kierrätyspolttoainetta ja kolmas jatkaa muovijalostamoon. Noin 30 000 tonnia muuntuu kierrätyspolttoaineiksi. Tässä vaiheessa virtaan yhdistetään toiset kymmenen tuhatta tonnia teollisuusja maatalousmuoveja sekä pakkausten tuottajayhteisöjen keräämää kuluttajamuovipakkausjätettä. Kiertotalouskylän huipennuksena suomalaiset pääsevät pian ajamaan omista jätteistä tuotetulla biokaasulla. Kiertotalouskylä vähentää arinapolttoon menevän jätteen määrän viidesosaan, sadasta tuhannesta tonnista kahteenkymmeneen tuhanteen tonniin. Muovijalostamoon paras virta Muovijalostamoon kotitalousjätteistä päätyy noin kymmenen tuhatta tonnia muovipohjaista jätettä. Koeajot käynnistyvät muovijalostamossa jo ensi kesänä. Muovit pestään puhtaaksi saksalaisen B + B Anlagenbaun toimit
Pääsemme yhdistämään kierrätysbiokaasukonseptin yhdyskuntajätteisiin”, Gasumin biokaasuliiketoiminnan johtaja Jukka Metsälä sanoo. Riihimäki on neljäs lisäys biokaasulaitosverkostoon, jonka yhteiskapasiteetti nousee 130 gigawattituntiin. Näin Gasum toteuttaa kiertotaloutta jalostamalla jätteistä valmistettua biokaasua kuluttajille, teollisuudelle ja liikenteen käyttöön. Noin 50 gigawattitunnin tuotantomäärällä voi tankata 4 500 kaasukäyttöistä henkilöautoa vuodessa. Tarvitsemme lisää biokaasukapasiteettia. Mutta tekniikka on kehittynyt niin, että nyt voimme puhua toisen sukupolven kierrätysmuoveista. Testeissä se on käyttänyt sekoitusta, jossa mukana on kotitalousjätettä, teollisuusja maatalousmuovijätettä sekä pakkausmuovijätettä. Nämä jatkavat pesurin ja ekstruuderin kautta granulaateiksi. n Gasum: Jätevoimaa tankkiin S yyskuussa kiertotalouskylä-kumppanit ilmoittivat, että kylän tuottamaan polttoainepalettiin tulee uusi täydennys: Gasum Oy tulee mukaan konseptiin ja alkaa jalostaa Biotehdas Oy:n tekemästä biokaasusta liikennepolttoainetta. Kiertotalouskylä sopii strategiaamme. Onikin mukaan kokonaisuudella saadaan talteen puhtaita uusiomuovilajeja kuten värikästä sekakalvomuovia (LLDP) sekä kovempia muoveja kuten HDPE:tä ja PP:tä. Testejä on tehty Keski-Euroopassa ja myös Riihimäen ekojalostamopilotissa vuokralaitteistolla. Ekokemin mukaan nyt rakentuvalla laitteistokokonaisuudella on mahdollista tuottaa neitseellisen muovin veroista, puhdasta ja hyvälaatuista uusiomuovia korkealla hyötysuhteella ja kustannustehokkaasti. Ekokem on testannut muovien erottelua pitkään. ”Suunnittelemme tuotantoa sen mukaan, minkälaisia määriä mitäkin muovia jätteen joukossa on. Gasum rakentaa Riihimäelle kompressoriaseman, jolla se voi syöttää biokaasua kaasuverkkoon. Se rakentaa myös kymmenen kilometrin mittaisen kaasuputken kiertotalouskylään sekä jalostuslaitoksen, jolla se saa mädättämön raakakaasusta yli 95-prosenttista biometaania. Se rakentaa Suomeen myös LNG-tankkausasemaverkostoa raskaalle liikenteelle. Biokaasulla on tässä yhä kasvava rooli. Vuosaaren asema aloittaa ensi kesänä. n t Riihimäen Kiertotalouskylässä jätevirrat kulkevat toimijalta toiselle. Se vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua ja on täysin uusiutuvaa, kotimaista energiaa. Joka vaiheessa niistä erottuu käyttökelpoisia materiaaleja ja/ tai energiaa. Uusiouutiset 7/2015 25 tamassa pesurissa. Ensimmäiset neljä asemaa tulevat Turkuun, Jyväskylään ja pääkaupunkiseudulle. Lokakuussa yhtiö on lanseeraamassa vihreitä polttoaineita edistävän vihreä kaista -palvelun ja käynnistää kuluttajille suunnatun biokaasumerkki-kampanjan. ”On rautainen konsepti yhdistää jätevirta ja energiantuotanto. Tämän jälkeen prosessissa on vielä ektstruuderi, jolla muovi sulatetaan ja valmistetaan teollisuudelle myytäviksi granulaateiksi. Laitteistoja voi ohjelmoida ja ne taipuvat joustavasti siihen, millaisia materiaaleja niillä kulloinkin halutaan saada erotelluksi. Puoskari näkee, että Suomeen mahtuisi useampikin kiertotalouskylä. Yhtiö julkisti tämän vuoden alussa biokaasustrategiansa ja toi markkinoille omat biokaasutuotteensa. Laitetoimittajakisassa oli mukana kaksi suomalaista tarjoajaa, mutta tällä kertaa valinta ei osunut näihin. Sekamuovijätteet ja mustat muovit taas ohjautuvat profiilituotantoon, jossa niistä valmistetaan erilaisia muoviprofiileja. Pohjoismaissa yhtiö aikoo rakentaa 35 uutta kaasutankkausasemaa. ”Biokaasu on vielä harvoille vihitty salaisuus, jolla on yleistyessään valtavat vaikutukset ja jopa 100 prosentin päästövähenemäpotentiaali liikenteessä”, Metsälä korostaa. Jätealan toimijat ovat murroksessa tärkeässä osassa: Gasum haluaa ostaa biokaasua erikokoisista biokaasulaitoksista. Sulasuodatuksessakin saadaan vielä pois epäpuhtauksia. Tämän tyyppisillä ratkaisuilla kierrätysaste saataisiin nousuun”, Puoskari miettii. Gasum Oy. ”Teollisuudessa on ollut konseptimme suhteen ennakkoluuloja, koska aikanaan on koetettu tehdä kotitalousmuoveista uusiomuoveja, eikä niiden puhtaus ole ollut lähelläkään neitseellisen raaka-aineen puhtautta. ”Ajattelen niin, että nyt rakennetut jätteenpolttolaitokset olisivat kiertotalouskylien sydämiä, joiden ympärille rakennettaisiin erilaisia lajitteluja hyötykäyttölaitoksia ja uutta liiketoimintaa. Ne tunnistaa biokaasumerkistä. Ekokemin tekninen johtaja Petri Onikki kertoo, että laitetoimittajavalinnat tehtiin kokonaistaloudellisuuden, hyötysuhteen, kapasiteetin ja huollettavuuden perusteella. Niitä voisi alkaa nousta esimerkiksi taloudellisten ohjauskeinojen voimin. Myös PET-muovit erottuvat talteen. Biokaasumarkkinan kehittymisen edellytyksenä on kysynnän lisäksi tuotantokapasiteetin kehittyminen. Suomessa on vasta pari tuhatta kaasuajoneuvoa, kun Ruotsissa niitä on noin 50 000 ja Saksassa 100 000. Teemme taloudellista optimointia siinäkin, mitä on järkevä ottaa talteen ja miten pienessä palakoossa”, Onikki sanoo. Ne ovat laadukkaita ja puhtaita”, Ekokemin strategiajohtaja Mari Puoskari toteaa. Gasum on rakentamassa pohjoismaista kaasuekosysteemiä. Metsälä uskoo, että biokaasuautokanta voi kasvaa Suomessa nopeasti, kunhan tankkausverkosto laajenee ja kuluttajien tietoisuus kasvaa
Yhdeksän miljoonan euron laitoksen tehtävänä on nimenomaan vähentää energiakäyttöön päätyvän jätteen määrää ottamalla jätteestä talteen mahdollisimman paljon kierrätykseen kelpaavaa materiaalia ennen polttoa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Janne Rask. 26 Uusiouutiset 7/2015 Kujalan uudesta laitoksesta miljoonien arvosta uusiomateriaaleja Lahden Kujalaan rakentuva uusi käsittelylaitos vähentää arinakattilaan poltettavaksi menevän jätteen määrää. PHJ:n laskujen mukaan mekaaninen käsittelylaitos vähentää PHJ:ltä arinakattiloihin vietävän jätteen määrää vuosittain noin 9 000 tonnilla ja kaatopaikalle päätyvää jätemäärää noin 5 000 tonnilla. PäijätHämeen Jätehuolto (PHJ) on aloittanut maanrakennustyöt paikalla, jolla ensi vuoden lokakuussa toimii mekaaninen käsittelylaitos. Laitoksen tavoitteena on nostaa yhdyskuntajätteen materiaalikierrätysaste 50 prosenttiin PHJ:n nykyisestä 35 prosentista, mutta ennen kaikkea laitoksen on määrä tuottaa uusioraaka-aineiden myynnillä tuloja, kertoo PHJ:n kehityspäällikkö Antti Leiskallio: ”PHJ:n strategiaan on kirjattu, että jätteiden käsittelykuluista puolet olisi katettava ulosmyytyjen raaka-aineiden ja polttoaineiden tuloilla vuoteen 2020 mennessä”, hän perustelee. n ELINA SAARINEN S amaan aikaan, kun Tammervoiman hyötyvoimalassa aloiteltiin syyskuun lopussa sekajätteen koepolttoa, Lahden Kujalassa otettiin jo seuraavaa askelta. Materiaalikierrätykseen laitos tuottaa joka vuosi noin 14 000 tonnia muoveja, kuituja ja metalleja. Tarkka erottelulaitteisto seuloo jätteestä myyntiin kelpaavia kierrätysmateriaaleja kuten kartonkia ja muovia
Magneettinen ja pyörrevirtaerottimet tulevat Master Magnetsilta. Jotta tästä tavarasta saadaan maksimimäärä kierrätykseen, tarvitaan melkoinen laitearsenaali. p Vimelco Oy toimittaa Kujalan laitekokonaisuuden. ”Kokonaisuus perustuu kuitenkin Vimelcon normaalille ydintoiminnalle, eli edustamiemme eurooppalaisten pitkäaikaisten päämiestemme murskaaviin, seuloviin ja erotteleviin koneisiin, joista on vain tehty laitoskokonaisuus. Lauri Rahikainen kertoo, että kauppa on Vimelcolle suurin tämänkaltainen kokonaistoimitus.. PHJ valitsi laitoksen prosessikokonaisuuden toimittajaksi kilpailullisen neuvottelumenettelyn jälkeen Vimelco Oy:n. ”Arinakattilaan päätyvän jätteen määrän vähentäminen pienentää kulujamme. ”Minulle henkilökohtaisesti on hienoa olla toteuttamassa ensimmäisten joukossa laitoskokonaisuutta, jossa tavallisesta sekalaisesta jätteestä erotellaan metallien lisäksi muitakin materiaaleja kierrätykseen”, Rahikainen korostaa. Leiskallio uskoo, että Suomen kierrätysasteen nostaminen edellyttää jossain vaiheessa ohjauskeinona jätteenpolttoveroa. Laitokseen tarvitaan myös yli 30 kuljetinta, jotka Vimelco tilaa orimattilalaiselta Ferroplanilta. Sillä voidaan erotella PE-muovit tai kaikki muovit. Yhdyskuntajätettä poltetaan energiaksi jo reilusti yli tavoitetason, kun taas kierrätys ei ole lisääntynyt kymmeneen vuoteen. Loppu on energiajätettä, jäteasemien jätteitä, rakennusja purkujätettä sekä muiden jätteenkäsittelijöiden laitosrejektejä. ”Kierrätyskelpoisia materiaaleja ohjataan polttoon juuri SRF:ssä”, Leiskallio tietää. Vimelco toimittaa esimurskaimeksi Komptechin Terminatorin. Iso massa laadultaan huonompaa raaka-ainetta tai pienempi massa arvoltaan parempaa”, Leiskallio kertoo. Myös rumpuseula ja ballistiset erottimet ovat Komptechilta. ”Emme voi nostaa vastaanottohintoja vain siksi, että saisimme materiaalia kierrätykseen. Uuden mekaanisen laitoksen avulla yhtiö haluaa saada myytäväksi yhä enemmän metalleja, kartonkeja ja muoveja. Muoveja valikoiden Uusi laitos mitoitetaan 66 000 tonnille jätettä. Polttoveron olisi kuitenkin koskettava sekä arinapolttoa että SRF:ää. Tuuliseulan Vimelco hankkii CityEquipin kautta. Päämiehistä erityisesti Komptechin rooli on ollut suunnittelussa ja projektinhallinnassa tärkeä”, Vimelcon Lauri Rahikainen sanoo. Jos rakentaa laitoksen, joka kannattaa näillä nykyisillä matalilla raaka-ainehinnoilla, laitos kannattaa varmasti viiden vuoden päästäkin”, hän jatkaa. Sekajätettä tästä on 33 000 tonnia. Meidän on pystyttävä tuottamaan lisäarvo samalla hintatasolla kuin mitä maksaa jätteen vieminen arinapolttoon”, Leiskallio sanoo. Yhtiö myy nykyisin metalleja, puumursketta ja Murre-murskauslaitoksessaan valmistamaansa SRF:ää eli kierrätyspolttoainetta. Ehkä muutaman vuoden päästä, kun kaatopaikat korvaava kapasiteetti on valmis. ”Laitosta pyritään ajamaan niin, että saamme parhaat raakaainearvot. n t Kuvassa Vimelco Oy:n toimitusjohtaja Päivi Virtanen ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen allekirjoittamassa sopimusta materiaalikäsittelylaitoksen prosessikokonaisuuden toimittamisesta. Kotitalousjätteen sisältämän biojätteen takia prosessin alkupäässä on karkea rumpuseulonta. Tietysti se vaatii paljon tukija kulkurakenteita, sähkötöitä, kuljettimia, pölynpoistoa ja muuta alihankintaa. PHJ:n uskallus palkitaan, koska on ilmeistä, että raaka-aineita on koko ajan vähemmän, ottajia koko ajan enemmän ja paine päästöttömämpiin toimintamalleihin kasvussa. Laitokseen tulee kaikkiaan 12 laitetta, joista neljä on Vimelcon edustusvalikoimassa uusia Pellencin Mistral-merkkisiä optisia erottimia. Tätä varten yhtiön on saatava jätteistä entistä tarkemmin ja entistä laadukkaampia uusioraakaainevirtoja talteen. Jos saamme mekaanisesta laitoksesta arvokkaampia tuotteita, se on meille kannattavampaa”, Leiskallio jatkaa. ”Arvostan PHJ:n tervettä rohkeutta lähteä ennakoivasti toteuttamaan kierrätysratkaisuja eikä vain mennä kaiken polttamiseen nojautuvalla kaavalla. Kierrätysreferenssi Vimelcolle kauppa on suurin tämänkaltainen kokonaistoimitus ja merkittävä referenssi. Yhtiö tienaa nyt ulosmyynnillä noin 1,5 miljoona euroa vuosittain, mutta tavoitteena on kasvattaa myyntisumma neljään miljoonaan. Jokaiselle jätelaadulle tehdään oma ”ajoresepti”. Laitteisto erottelee 2ja 3Djakeet sekä yli 80-millistä, 15–80-millistä ja alle 15-millistä jaetta. Uusiouutiset 7/2015 27 PHJ:n käsittelykustannukset ovat nykyisin kahdeksan miljoonan euron luokkaa. Rakennus-, energiaja sekajäte tullaan ajamaan eri ajoina
Jätelogistiikka toimii kuin juuristo sairaalarakennusten alla, 25 metriä kallion sisässä. 28 Uusiouutiset 7/2015 Kiven sisässä Turvatekniikka ja automaatio. Niihin nojaa myös sairaala-alueen jätehuolto. Kaatolaite nostaa luukulle Järjestelmä toimii kolmella tasolla. WEG vastaa myös järjestelmän etävalvonnasta ja huollosta. WEG valmistuttaa laitteet GWG Groupin tehtaalla Latviassa Riikassa. Kaikki nojaa osaamiseen ja moderniin teknologiaan. Luukkuja on kaikkiaan viisi, omat luukut sekajätteelle, paperille sekä pahville ja kartongille. WEG on toimittanut Meilahteen 1,5 miljoonan euron kokonaisuuden, johon kuuluu laaja kattaus: viisi jätekuilua hidastimineen, kahdeksan puristinta, jäteastioiden ulkoja sisäpesukoneet, kuilupesukoneet, kaatolaitteet kiskoineen, vaa’at ja RFID-lukijat, lavat ja kontit eri jätejakeille, paineilmakompressorit sekä kaiken yhdistävä turva-automaatio näyttöineen. p Jäteaseman käyttäjät ovat kiittäneet tilavuutta ja yksinkertaisuutta.. ”Tämä on meille erittäin merkittävä toimitus. Pääasiassa jätteiden tuonti tapahtuu kuitenkin Meilahden kerroksessa -1. Täällä syntyy 2 800 tonnia jätettä vuodessa”, WEG:n toimitusjohtaja Vesa Kinnunen kertoo. Kun sairaalassa syntyy vaikkapa sekajätettä, joku HUS Kiinteistöt Oy:n työntekijöistä kuljettaa täyden sekajäteastian tähän kerrokseen ja asettaa astian tunnelissa kulkevaan ”junaan”, jolla astia kuljetetaan jäteasemalle. Jäteasemalla 44-metrisillä kiskoilla kulkeva kaatolaite ajetaan sauvaohjauksella oikean kuilun luukulle. WEG on liittänyt kaikki laitteet etäluettavaan teollisuusverkkoon. WEG Oy (Wise Engineering Group) on toteuttanut järjestelmän, joka perustuu automatiikkaan ja käyttäjien työturvallisuuteen. Automaatiossa ja hydrauliikassa WEG käyttää suomalaisia yhteistyökumppaneita. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN H elsingin Meilahden sairaala-alueella taudit paranevat, henget pelastuvat ja uusi elämä syntyy. Meillä on paljon sairaala-asiakkaita, mutta Meilahti on näistä ehkä vaativin. Kaikki jäteastiat varustetaan RFID-tunnistimilla. Näihin perustuu Meilahden sairaala-alueen uusi jätelogistiikkajärjestelmä, joka on rakennettu kallion sisään maan alle. Järjestelmässä on noin 250 anturia antamassa jatkuvaa tietoa järjestelmän toiminnasta. Olosuhteet on otettava huomioon: ollaan potilaiden keskellä. Kohde on vaativa. Tunnistuksen ja punnituksen ansiosta asiakas saa klinikkakohtaista tietoa jätemääristään, mikä edistää jätteen synnyn ehkäisyä. Maan pinnalla siitä näkyy vain yksi pyörökuormaajalle tarkoitettu kaatokuilu, jossa on turva-automatiikkaan yhdistetty automaattiluukku, jotta kuiluun ei voi pudota kukaan
”Ulkopuolinen taho on analysoinut kaikki riskit ja sairaalalle on tehty satasivuinen raportti, miten kukin riski voidaan välttää. Se hoitaa tornisairaalan, Silmä-korva-sairaala, naistenklinikan, Lastenlinnan ja Lastenklinikan, syöpäsairaalan sekä kolmiosairaalan ja Haartmanin sairaalan jätehuollon. ”Rakennusjätteistä saadaan erikseen puuta ja metalleista myös pienmetallit. Toinen toimituksissa korostuva asia on käyttäjien työturvallisuus. Alas kuiluun Jäte putoaa pitkää kuilua pitkin jätesuppiloon. Sekajätettä tulee noin 15 tonnia viikossa, pahvia viitisen tonnia ja biojätettä 6–8 tonnia. Meilahdessa järjestelmää käyttää HUS Kiinteistöillä 40–60 työntekijää. Paloturvallisuus on täytynyt huomioida muutenkin tarkkaan, sillä jätepiha on kallion sisällä luolassa. Astia siirretään tunnelissa pesuriin ja sitten työntekijä vie sen takaisin sairaalaan täyttymistä varten. Järjestelmän työturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Nyt se saadaan punnittua ja saamme tarkat tiedot, mistä jäte tulee ja paljonko sitä syntyy”, jäteaseman hoitaja Jonne Kurttila kertoo. Kuiluissa on pneumaattiset hidastinläpät, jotka vaimentavat pudotusta ja siitä kuuluvaa mätkähdystä. HUS aikoo tarkentaa entisestään jätemäärien seurantaa koko organisaatiossa. Puulavalla on paloturvallisuuden takia kansi. t Uusi jätejärjestelmä palvelee Meilahden sairaala-alueella useita yksiköitä. Matkaa alas kallion sisään louhittuun luolaan, jonne on rakennettu kokonainen jätepiha, on tunnelitasolta yli 20 metriä ja maan pinnalta yli 30 metriä. Säiliön tyhjennyksen aikana jätteet voidaan varastoida kuilun jätesuppiloon. Aiemmin biojäte on haettu pakkaavilla jäteautoilla. SER saadaan kerättyä keskitetysti”, Virta sanoo. HUS-Ympäristökeskuksen ympäristöhallinnon päällikkö Mirja Virta kertoo, että uuden järjestelmän ansiosta HUS pystyy keräämään hyötyjakeet talteen entistä tarkemmin. SER:lle on oma erikoiskontti. Uusi seurantajärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön jo ensi vuoden aikana. Alue laajenee yhä, kun uusi lastensairaala ja uusi traumasyöpäkeskus valmistuvat.. Punnitus haluttiin myös Helsingin Autotaloon sekä Arabianrannan kauppakeskukseen, jonka jätejärjestelmää WEG rakentaa parhaillaan. Uusiouutiset 7/2015 29 Luukut sijaitsevat korkealla, ettei kukaan pääse horjahtamaan niihin. Biojätteelle ja biologiselle jätteelle on jäähdytetyt, kiinteällä säiliöllä varustetut heilurimäntäpuristimet. Lisäksi olemme tehneet työturvallisuuteen opetusvideot, joiden avulla sairaalahenkilöstö voi perehdyttää jokaisen työntekijän”, Kinnunen sanoo. Kaatolaite nostaa astian ylös ”junasta” luukulle. n p Vesa Kinnunen näyttää, kuinka kaatolaitetta ajetaan sauvaohjauksella oikean kuilun luukulle. Niitä varten on jätepihalla omat vastaanottopaikkansa. Sen avulla kustannukset voidaan jakaa oikeudenmukaisesti. ”Kuskeilta on tullut paljon kiitosta, että jäteasema on tilava ja kaikki on yksinkertaista”, Kurttila sanoo. Vesa Kinnusen mukaan jätteiden punnitus on kasvava trendi. Samassa astia tunnistetaan ja punnitaan, ja sen sisältö kipataan kuiluun. ”Uusi järjestelmä on pystynyt hyvin vastaamaan tarpeeseen. Kurttilan mukaan käyttäjät ovatkin kehuneet järjestelmän työturvallisuutta. Lasin, metallin, puun, rakennusjätteet, biojätteet, biologiset jätteet sekä sähköja elektroniikkalaiteromun (SER) työntekijät tuovat alas jätepihalle hisseillä
”Lisäksi kiertotalousala vaatii moniosaamista”, Kivikytö-Reponen tähdentää. Mikro-organismien käyttöön perustuva menetelmä voi tehostaa niin uusiomateriaalien hankkimista kuin kierrätysromun erottelua. 30 Uusiouutiset 7/2015 ienetkin metallimäärät voidaan nykyään saada talteen esimerkiksi sähköja elektroniikkaromusta entistä ekologisemmin, kertoo tutkijatohtori Aino-Maija Lakaniemi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Pyrkimyksenä on pidentää tuotteen koko käyttöikää siirtämällä painopiste jo tuotteen suunnitteluvaiheessa uudelleenkäyttöön, korjaamiseen ja uudistamiseen. Tutkijat esittelivät työtään Resurssitehokkuus ja kiertotalous -seminaarissa, joka järjestettiin Tampereella syyskuussa pidetyn Alihankintatapahtuman yhteydessä. Tätä nykyä ne käsitellään liian usein jätteenä. Prosessi optimoidaan jokaiselle materiaalille erikseen, mutta mikrobilajista riippumatta se vaatii aina ainakin happea, hiiltä ja fosforia. ”Menetelmää käytetään etenkin kuparin talteenotossa, jossa noin 15 prosenttia kaikesta uudesta materiaalista erotetaan mikrobien avulla”, Lakaniemi kertoo. Koska prosessi edellyttää erittäin syövyttävää ympäristöä, se ei sovi heikoille materiaaleille. Kerttu Vähänen VTT n KERTTU VÄHÄNEN Uusioraaka-aineet ovat tulevaisuuden tuotevalmistuksessa vähintään yhtä tärkeässä osassa kuin uudet, neitseelliset materiaalit. Hän muistuttaa myös, ettei kiertotaloudessa ole kyse pelkästään kierrätyksestä. Jotta kiertotalous saadaan toimimaan, tarvitaan suotuisa poliittinen ilmapiiri ja kiertotaloudelle riittävä motivaatio kehittyä. Näin sanoo vanhempi tutkija Päivi Kivikytö-Reponen VTT:stä. arvometalleja romusta Teollisuuden jo hylkäämistä sivuvirroista saa vielä poimittua käyttökelpoisia materiaaleja, kun osaa etsiä ja erotella entistä tarkemmin ja tehokkaammin. n. ”80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määrittyy jo suunnitteluvaiheessa”, Karhu muistuttaa. Niihin kuuluvat kierrätetyn jätteen lisäksi myös sivuvirrat eli materiaalit, joita syntyy muiden materiaalien luomisen ohessa. Hänen mukaansa menetelmää voitaisiin hyvin hyödyntää nykyistä enemmän ja useammissa käyttökohteissa. Päivi Kivikytö-Reponen Tapahtumia p VTT:n tutkija Marjaana Karhu muistutti ekosuunnittelun tärkeydestä kiertotaloudessa. Suunnittelun merkitystä korostaa myös toinen VTT:n tutkija Marjaana Karhu. ”Nykyisin kun tuotesuunnittelija valitsee materiaalia, hän miettii lähinnä käytettävyyttä, kestävyyttä ja kustannuksia. Primäärituotteiden lisäksi tekniikkaa voitaisiin käyttää laajemmin esimerkiksi silloin, kun elektroniikkajätteestä otetaan talteen arvometalleja. ”Siinä vaiheessa, kun tuote heitetään roskiin, on myöhäistä ruveta miettimään sen kierrätettävyyttä.” Ekosuunnittelijan tulisi hyödyntää entistä enemmän sekundäärimateriaaleja. Menetelmä toimii matalissa, 20–80 asteen lämpötiloissa, kun perinteiset metallien erotusmenetelmät voivat vaatia jopa 1 000 asteen kuumuutta. Pitäisi kuitenkin kiinnittää huomiota materiaalin koko elinkaareen.” Virhe suunnitteluvaiheessa kummittelee loppuun asti
n p Voittoisa SC5-tiimi keksi Kimppanouto-konseptin idean omasta elämästä: tiimin jäsenten omissakin kellareissa lojuu tavaraa, jonka kierrätykseen vieminen on työlästä nykysysteemeillä.. Yhtiön digimentalistin Ville Simolan mukaan tapahtuman suosio on ollut suurta. Lisäksi sovellus hyödyntää hienosti tämän hetken yhteisöllisyystrendiä. ” M kierrätysliiketoimintaa. Potentiaalisimpia ideoita ryhdytään nyt kehittämään L&T:n kierrätysliiketoimintaa tukeviksi palveluiksi ja tuotteiksi. Yhtiön viestintäpäällikön Hanne Mäkelän mielestä yrityksellä on todella positiivinen vire. Hackathon antaa mahdollisuuden tarkastella kierrätysprosesseja uudesta tuoreesta näkökulmasta. Osana tätä yhtiö järjesti syyskuun lopulla, 25.–27.9., IndustryHack Hackathon-tapahtuman, johon se toivotti tervetulleeksi etenkin ohjelmistokehittäjät. Uusiouutiset 7/2015 31 eillä on täällä valtava määrä dataa, jonka annoimme koodaajien, suunnittelijoiden ja kierrätyksestä innostuneiden käyttöön, jotta he voivat innovoida uutta teknologiaa”, L&T:n Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo sanoo. Kisan voitti SC5-tiimi Kimppanouto-konseptillaan. Konsepti on yhteisöllinen sovellus, johon kuluttajat voivat kerätä tavaroita, joista haluavat päästä eroon. “Valitsimme kaikkiaan 16 koodaajatiimiä, mikä tekee lähes 50 henkeä, jotka pääsivät viikonlopuksi työstämään ideoitaan yhdessä yhtiön asiantuntijoiden kanssa”, hän sanoo. Kilpailun tuomaristo totesi perusteluissaan, että SC5-tiimin ratkaisussa yhdistyivät asiakastarpeet sekä L&T:n nykyinen liiketoiminta hienolla tavalla, ja se pystytään ottamaan testikäyttöön nopeallakin aikataululla. Hänen tehtävänään on Hackathon-tapahtuman koordinoinnin lisäksi uusien asiakkaille suunnattujen digitaalisten ratkaisujen kehittäminen. Ensimmäistä kertaa pidetty tapahtuma auttaa kehittämään uutta Tapahtumia n TEKSTI MARJA SAARIKKO JA KUVA DANIEL TAIPALE/ INDUSTRYHACK Lassila & Tikanoja avasi ovensa hakkereille Lassila & Tikanojan Keravan kierrätyslaitos avasi syyskuun lopussa ovensa hakkereille eli tietokonealan harrastajille. Kun saman naapuruston alueella on riittävästi tavaraa kerättäväksi, L&T noutaa tavarat kierrätykseen. Uutta kierrätysliiketoimintaa Syntyvät sovellukset tai palvelut voivat Simolan mukaan liittyä uusien kierrätyspalveluiden luomiseen kuluttajille, datan keräämiseen ja analysointiin, tuotantolaitosten tai kaluston toiminnan tarkkailuun ja visualisointiin tai prosessien optimointiin. Tapahtuman yhteistyökumppani oli IndustryHack, jonka tehtävä on saattaa yhteen ohjelmistokehittäjät ja yritykset. Yhtiön digimentalisti Simola tulee startup-maailmasta ja on aloittanut tehtävässään viime keväänä. ”Seuraavat kaksi vuotta ovat hyvin mielenkiintoisia, sillä meillä on todella suuri halu kehittää uutta”, hän sanoo. Seuraavan Industry Hack -tapahtuman kohdeyritys on energiapalveluita tuottava kaasuyhtiö Gasum
Näin summasi Jätehuoltopäivillä 6.10. Arvometallit kallistuvat ja haitalliset aineet leviävät kiertotalouden mukana, ellemme kehitä kierrätykseen parempia teknologioita ja mittareita. Jätehuoltoalan osaajan varassa on, välttääkö maailma ilmastokatastrofin. Emeritusprofessori Juha Kaila muistutti, että materiaaleista saadaan nykyisillä menetelmillä talteen painoa, ei arvoa. Grandell on tutkinut Energiasysteemit-ryhmässä kriittisiä metalleita uudessa energiateknologiassa. Materiaalit ovat tuotteissa atominpaksuisina kerroksina tai komposiittiseoksina. Telluuri, indium, gallium, neodyymi ja dysprosium ovat tulevaisuuden kultaa, ja kierrättäjä on niiden kullankaivaja. Kemia kietoutuu kierrätykseen Vielä nyt ne karkaavat kierrättäjän sormien välistä. Uudet energiateknologiat aurinkoja tuulienergiasta polttokennoihin ja sähköautoihin pohjaavat kriittisiin metalleihin. leja, joista erityisesti hopean, indiumin ja telluurin saatavuus tulee rajoittamaan näistä riippuvaisten teknologioiden käyttöä. Esimerkiksi markkinoilla olevat aurinkosähköratkaisut tarvitsevat metalt Molok Oy:n perustaja Veikko Salli (kuvassa oikealla) nimettiin Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi.. 32 Uusiouutiset 7/2015 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Kierrättäjä kullankaivajana Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu tyssää ilman kierrättäjiä. Kuusakosken teknologiajohtaja Jyri Talja kertoi, että nykyisin metallien kierrätyksessä kerätään pääasiassa noin 15 valtametallia ja kierJ ätehuoltopäivät kurkistivat tulevaisuuteen ja näkivät kaiken keskellä kierrättäjän. Maailman sähköistyessä ja siirtyessä uusiutuviin energioihin tarvitaan yhä enemmän platinaryhmän metalleja, harvinaisia maametalleja, puolijohteita, hopeaa, litiumia ja raudanvalmistukseen tarvittavia seosmetalleja. On siis kierrätettävä äärimmäisen tehokkaasti, tai kehitettävä nopeasti energiateknologiaa, joka ei ole riippuvaista kriittisistä metalleista. puhunut VTT:n tutkija Leena Grandell. Vaikutamme myös siinä, onnistuuko kiertotalous vai tarvitseeko ihmiskunta tulevaisuudessa neljä maapalloa. Samalla tavallisetkin esineet monimutkaisista sähköja elektroniikkalaitteista puhumattakaan muuttuvat yhä vaikeammin kierrätettäviksi
Kaila muistutti, että kiertotaloudessa puhutaan usein resurssitehokkuudesta ja hukan vähentämisestä, joille ominaista ovat materiaalivirtaindikaattorit. Kun jokin DNA-ketju on lopullisesti tuhoutunut, meidän kykymme rakentaa se uudestaan on mitätön.” Kaila mietti, voisiko kierrätyksessä mitata painoprosentin sijasta jotenkin sitä, kuinka suuri osuus materiaalien arvosta saadaan talteen, ja sitä, miten se liittyy tuotteen tai aineen käyttöönoton ja hukkaamisen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Jos olisin itse nyt nuori kemisti, suuntaisin sille alalle. Teknologian kehittymisen, regulaation, RFID:n ja esineiden internetin avulla tulevaisuudessa saadaan talteen esimerkiksi kobolttia, mangaania, antimonia ja harvinaisia maametalleja. p Juha Kaila toivoo, että kierrätykselle saataisiin materiaalien arvon ja ympäristövaikutukset huomioivia mittareita. Kierrättäjällä olisi tiedossa massa-ainetase. ”Meillä ei ole ainuttakaan BKT:tä vastaavaa talouden mittaria kiertotaloudelle. Jätehuolto-osaajalla on materiaalitietoutta, jota ekologisuuteen tähtäävät tuotesuunnittelijat tarvitsevat. Talja kuitenkin näkee, kuinka kierrätys on mullistumassa kemian avulla. Nytkin päivien kiinnostava ohjelma houkutteli Tampereelle jopa kolmesataa osanottajaa. ”Turvallisuuden vartijan rooli tulee keskeiseksi jätehuollon osaksi. Jos tuotteisiin tulisi vielä pakolliseksi jäljitettävyyden takaava kiertotaloustägi, esimerkiksi RFID-tägi, kierrätys siirtyisi uudelle vuosituhannelle: ”Se mullistaisi sen, miten ainevirtoja lajitellaan ennen prosesseja. Ensi vuonna päivät pidetään Helsingin Kalastajatorpalla 4.–5. ”Tämä kytkeytyy resurssien kokonaiskäyttöön. On poistettava luonnon kiertokulusta ainesosat, jotka ovat ympäristölle tai ihmisen terveydelle myrkyllisiä tai haitallisia”, Pietikäinen korosti. Sellaisen kehittäminen olisi taloustieteilijöille Nobelin arvoinen suoritus”, Kaila haastoi. lokakuuta. Prosessit voisi optimoida online jopa yksittäisten hintapiikkien perusteella”, Talja visioi. Huntsman Pigments and Additivesin ympäristöpäällikkö Katriina Heikkiläkin näkee kemianteollisuuden yhdistyvän kierrätykseen: ”Kemianteollisuus antaa keinot puhdistamisprosesseihin, joilla jätemateriaaleista saadaan hyödynnettäviä raaka-aineita. Tätä tietoutta voisi hyödyntää myös julkisissa hankinnoissa, kun kunnat ja valtiot valitsevat uudelleenkäytettäviä, resurssitehokkaita ja kierrätetystä materiaalista valmistettuja tuotteita. Pystyisimme tekemään puhtaampia tuotteita ja prosessin optimointi tulisi osaksi kierrätystä. Pietikäinen puhui siitä, että paitsi jätetilastointiin, myös yritysten kirjanpitoon olisi saatava pakollinen ja harmonisoitu velvollisuus kirjanpidolle, joka seuraisi toiminnan laajempia vaikutuksia ekosysteemeihin, biodiversiteettiin, materianja energiankulutukseen ja tuotteen kokonaisympäristövaikutuksiin. n p Jätehuoltopäivät on säilynyt vuodesta toiseen alan tärkeimpänä tapahtumana. Raaka-aineet eivät nyt maksa juuri mitään, ja kierrätysraaka-aineiden hinta on kiinni neitseellisen materiaalin hinnasta.” t Illanvietto jatkui Scandic Rosendahlin yökerhossa Hallintopakko-yhtyeen tahdittamana.. Skypen kautta etäyhteydellä Brysselin täysistuntoviikolta puhunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen näkee jätehuoltoalan osaajan materiaalivirtaeksperttinä, jakamistalouden kumppanina, kuluttajavalintojen ohjaajana, lajittelun neuvojana ja resurssien logistiikkatoimijana. Uusiouutiset 7/2015 33 rätys pohjautuu lähinnä mekaaniseen prosessointiin. ”Esimerkiksi kaikki kalakannat on jo ylikalastettu. Tulevaisuudessa menetelmät pohjautuvat hydrometallurgiaan ja sähkökemiaan. Siellä on kultakaivos.” ”Nobel kiertotalouden mittarille” Paitsi kullankaivajan ja ilmastosankarin roolia, tulevaisuuden jätehuolto-osaajalle soviteltiin Jätehuoltopäivillä montaa muutakin tehtävää. Tällaisten mittareiden puutteen toi esille myös Juha Kaila, joka pelkää, että alkuaineita nopeammin puute tulee luonnon monimuotoisuudesta ja erilaisista eliöistä. Pieninä pitoisuuksina esiintyvät kriittiset metallit karkaavat kierrättäjän siivilästä
”Jätemateriaalit nostetaan samalle tasolle neitseellisten materiaalien kanssa”, Peuranen perustelee. ”Helsinki on saavuttanut uusiomateriaalien hyötykäytöllä kustannussäästöjä viidestä kymmeneen miljoonaan euroa. Rambollin Pentti Lahtisen mukaan uusiomateriaalien hyödyntämisessä vaikeinta ja tärkeintä on saada mukaan yhteistyöhön koko ketju suunnittelijoista ja materiaalien tuottajista urakoitsijaan ja loppukäyttäjään saakka. Ramboll puolestaan on selvittänyt metsäja energiateollisuuden jätejakeiden ympäristökelpoisuutta. Uusiomateriaalien teknisestä kelpoisuudesta alkaa olla paljon kokemusta ja seurantatietoa. p Voimalaitosten pohjatuhkaa ja muita uusiomateriaaleja voi hyödyntää maarakentamiseen.. V altatie 3 Laihialla ja valtatie 7 Taavetti-Lappeenranta-välillä on nimetty uusiomateriaalien hyötykäytön pilottikohteiksi. Esimerkiksi Liikennevirasto on ottamassa käyttöön uutta uusiomateriaaliohjetta. Suunnittelijat ja hankkijat ovat saaneet tietoa ja työkaluja, jotta voivat ottaa uusiomateriaalien käytön huomioon infrahankkeissa. Suomen ympäristökeskus on tehnyt jätemateriaalien arviointia. Ympäristövaikutuksista on saatu tutkimustietoa. n p UUMA2-vuosiseminaariin oli niin paljon tulijoita, etteivät kaikki mahtuneet Suomen ympäristökeskuksen auditorioon. Tuloksista riippuu, mitkä jätemateriaalit pääsevät uusina mukaan ilmoitusmenettelyyn niin, ettei niiden käyttöön tarvitsisi hakea ympäristölupaa. Neitseellisten kivija maa-ainesten kulutus on pienentynyt 70 prosenttia”, Suominen kertoo. 34 Uusiouutiset 7/2015 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Uusiomateriaaleja valtateihin Uusiomateriaalien maarakentamisohjelmassa on edetty ison mittakaavan demonstraatiohankkeisiin. Lahtinen uskoo, että jos nämä kaksi asiaa saadaan toimimaan, alkavat valtavat massat uusiomateriaaleja löytää paikkansa ja korvata neitseellisiä luonnonaineksia maarakentamiskohteissa. Ympäristöministeriön Else Peuranen kertoo, että mara-asetuksen kuulemiskierros ja työpaja pidetään marraskuussa. Uudet maraja masa-asetukset (jätteiden käyttö maarakentamisessa ilmoitusmenettelyllä sekä ylijäämämaiden hyödyntämisen ohjeistus) ehkäisevät liian raskaita lupaprosesseja. Näiden tulokset ovat valmistumassa lokakuun aikana. Lahtinen puhui syyskuussa UUMA2-hankkeen vuosiseminaarissa. Samalla saadaan aikaiseksi myös vientikelpoisia konsepteja. Toinen haaste on logistiikka: uusiomateriaalien kuljetus ja varastointi. Monivuotinen UUMA-hanketyö on löytämässä ratkaisuja kaikkiin uusiomateriaalien käyttöä hidastaneisiin seikkoihin. Näin säästyy päästöjä, luonnonvaroja sekä rahaa. Uusiomateriaaleja voi pian käyttää entistä laajemmin eri käyttökohteissa, esimerkiksi yksityisteihin, metsäautoteihin, liikuntapaikoille sekä varastojen pihaja pohjarakenteisiin. Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suomisen mukaan UUMA2-hanke on luonut yhteistyötä naapurikuntien, yksityisen sektorin ja valtion kanssa. Lisäksi niitä hyödynnetään monissa aluekohteissa, kuten Tampereen Lielahdessa. Ilmoitusmenettelyyn tulee muutoksia
Osanottajat vierailivat suomalaisissa cleantech-kohteissa, esimerkiksi Lahden seudulla Ferroplanilla, Ladecilla, Päijät-Hämeen Jätehuollolla sekä Lahti Energian kaasutusvoimalaitoksessa. Digipoliksen Kari Poikela kertoi yleisölle arktisen alueen teollisista symbiooseista. ”Jo nyt on olemassa teknologioita, joilla uusioraaka-aineet saadaan yhä paremmin talteen jätteistä”, Gomez-Herrero sanoi ja kertoi EU:n satsaavan kierrätykseen ja resurssitehokkuuteen raaka-ainestrategioissaan. Kaikki osapuolet toivoivat, että globaali kaivosteollisuus ottaisi yhä nopeammin käyttöön ympäristölle parasta teknologiaa. Mutta minusta lainsäädännön on oltavakin tiukkaa, jotta pakotetaan kaivosteollisuus ottamaan käyttöön entistä parempaa teknologiaa mahdollisimman nopeasti”, sanoi Outotecin mineraaliprosessoinnin johtaja Kalle Härkki. EU julkisti 20 kriittisen materiaalin listansa viime vuonna, ja uusi lista on jo valmisteilla. Tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta tuontiraaka-aineista ja varmistaa, että EU:n tarvitsemat materiaalit tuotetaan kestävästi. ”Me tarvitsemme kemikaaleja, me tarvitsemme raaka-aineita. Tinocon mukaan sekä kierrätys että jätteenpoltto tuovat materiaaleja takaisin talouden käyttöön. Meidän on muutettava sääntöjä, ja siihen hyvä tilaisuus avautuu Pariisin ilmastokonferenssissa”, sanoi ministeri Olli Rehn. Panelistit ottivat kantaa myös kaatopaikkakaivosten rooliin. On ymmärrettävä, että eurooppalaiset kaivokset ovat välttämättömiä”, Gomez-Herrero totesi. Uusiouutiset 7/2015 35 Tapahtumia n ELINA SAARINEN B oliden Smeltersin tutkimusja kehitysjohtaja Jose Tinoco osallistui raaka-aineiden riittävyyttä ja kaivosteollisuuden cleantech-innovaatioita käsitelleeseen paneelikeskusteluun. VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff ja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka totesivat kaatopaikkakaivosten olevan juuri nyt kuuma tutkimusalue globaalisti. Arktisen alueen luonnonvarat houkuttelevat, mutta Pokka muistutti, että niiden hyödyntämisessä on huomioitava ympäristövaikutukset sekä sosio-kulttuuriset tekijät, ja toiminnalle on oltava yleisön hyväksyntä. ”Kaivosteollisuuden suurin haaste on jätehuolto” Näin sanoi Ruotsin Bolidenin Jose Tinoco Finlandia-talolla pidetyssä Global Cleantech Summitissa.. ”Kaatopaikalle sijoitetut jätteet voivat tulevaisuudessa olla raakaainevarasto”, Ritschkoff näkee. Mineraaleja ja metalleja päätyy kaatopaikoille esimerkiksi sähköja elektroniikkaromun mukana. ”Tulin juuri Chilestä, jossa kaivosala uskoo, että kaikki kiristyvä lainsäädäntö on heitä vastaan. ”IMF laski äskettäin, että maailma tukee fossiilisia polttoaineita yli viidellä biljoonalla dollarilla joka vuosi. EU satsaa raaka-aineisiin Euroopan komission poliittinen virkamies Manuel Gomez-Herrero kertoi, että kaatopaikkakaivokset mainitaan EU:n Horizon 2020 -strategiassa. n Henri Juvonen p Global Cleantech Summit keräsi Helsinkiin syyskuussa lähes tuhat korkean tason päättäjää ympäri maailmaa. Huippukokouksen teema oli puheista tekoihin
Rapsakka, sipsimäinen. Tai ei niinkään eksoottista, Kairenius muistutti: ”Kaksi miljardia ihmistä maailmassa syö hyönteisiä. Niitä ei saa paistaa pannulla liian kauan, tai ne räjähtävät kuin liian tiukat nakit”, opastaa Topi Kairenius. Jättijauhokuoriaisen toukka on maustettu ja suolattu, ja nyt se pitäisi laittaa kokonaisena suuhun. p Ruoka-aineet palaavat keittiöön astiastona.. Kyllä näitä voisi illanistujaisissa napostella. ”Toukat maistuvat minusta joulukinkulta. Kairenius kokkaili kuusijalkaisia keittiössä, johon Samuli Helavuo oli suunnitellut terraariohyllyjä, joissa kuhisivat elävät öttiäiset. Ötökät on tajuttu ekologiseksi ja eettiseksi proteiiniksi. Habitaren Trash Cuisine tarjoili yleisölle eksoottista ruokaa Helavuo&Aho-hyönteiskeittiön kokkausnäytöksessä. Hollanti vipeltää eturintamassa: maassa on ihmisruoantuotantoon tarkoitettuja hyönteisfarmeja, ja hyönteisjauhosta tehdään esimerkiksi nuggetteja. Ruoasta lautaseksi Habitaressa Appelsiinin kuoret ja vanhat tomaatit muuttuivat lautasiksi ja jätepuu keittiöksi Habitare-messuilla. Nyt sitä pitäisi haukata. Ei paha. Me länsimaiset olemme se poikkeus, eivät hyönteissyöjät.” Nyt linja on muuttumassa EU:ssakin. 36 Uusiouutiset 7/2015 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Ä sken se vielä kiemurteli paistinpannulla. Esimerkiksi torakat syövät melkein mitä tahansa, vaikka pahvia. Hävikkiruokaviikkoon osuneen Habitaren Trash Cuisinessä oli p Yleisö maistoi rohkeasti eksoottista hyönteisruokaa. Uskaltaudun syömään vielä kokonaisen sirkankin. Itsestään lisääntyvä ruokakomero siis. Maku on yllättävän neutraali, eikä koostumus eroaisi juuri katkaravusta, ellei toukka hieman poksahtaisi, kun se joutuu hampaiden väliin. Trash Cuisine aiheutti väristyksiä myös menussaan
Koululaiset lajittelivat kynttilämuovit ja VTT valmisti niistä muoviseoksen, josta Merocap, All-Plast ja Innolux ruiskuvaloivat Eero Aarnion suunnitteleman Origo-valaisimen muotoisia avaimenperiä. n p Einari Saarinen toteutti liikuteltavan kenttäkeittiön armeijan ylijäämälaatikoista. Philipp von Hase, Ada Chan, Maria Jonsson ja Jouni Kuuva olivat valmistaneet astioita muun muassa appelsiininkuorista, perunoista, tomaateista, levästä ja sienistä. VTT:n ReLight-projekti muutti design-tuottekesi hankalan jätejakeen, nokiset, steariinin ja parafiinin tahrimat hautakynttilämuovit. Habitaressa oli esilllä myös eräs muovijätteen tuhkimotarina. Uusiouutiset 7/2015 37 Kokkola Material Week 24.–29.10.2015 Kokkola www.materialweek.fi EcoExpoAsia 28.–31.10.2015 AsiaWorld-Expo, Hongkong www.ecoexpoasia.com Ecomondo 3.–6.11.2015 Rimini, Italia www.ecomondo.com Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Fellmannia, Lahti http://www.lahdenyliopistokampus.fi/fi/lahden_tiedepaiva Water Expo China 18.–20.11.2015 Peking New China International Exhibition Center, Peking, Kiina http://water-expo-china.hk.messefrankfurt.com/beijing/ en/visitors/welcome.html 2016 Jätteestä energiaksi 3.–4.2.2016 Finlandia-talo, Helsinki http://talentumevents.fi/je/ 31st International Conference on Solid Waste Technology and Management 3.–6.4.2016 Philadelphia, USA http://www.solid-waste.org REW Istanbul 28.–30.4.2016 Tüyap, Istanbul, Turkki www.rewistanbul.com IFAT 30.5.–3.6.2016 München, Saksa http://www.ifat.de/en/Home ISWA World Congress 19.–21.9.2016 Novi Sad, Serbia http://www.iswa.org/nc/events/calendar/eventdetail/ show_detail/iswa-world-congress-2016/ Tapahtumakalenteri nähtävillä myös erilaisista ruoantähteistä valmistettuja biopolymeerilautasia. p Sateenkaaret katossa suojelivat ja lennättivät suunnitteluideoita.
Hän siirtyy Nokiaan Outotecistä, jossa hän toimi markkinointi-, viestintäja yritysvastuujohtajana. n LHJ p Syyskuun viimeisenä viikonloppuna pidetyt Loimi-Hämeen Jätehuollon 20-vuotisjuhlat huipentuivat työntekijöiden palkitsemiseen ansiomerkeillä. LHJ Groupin yritykset ovat tuoneet työtä Forssan seudulle, joka on kärsinyt viime vuosina teollisten työpaikkojen kadosta. Hän on toiminut muun muassa Metso Mineralsilla ja yrittäjänä. Heitä ovat Pekka Drockila, Mika Helkearo, Mika Kalliola, Leena Kuusela, Kari Mäkelä, Jorma Nousiainen, Juha Raita, Hannu Ranta ja Anne Sjöberg. ”Esimerkkinä korkeasta teknologiaosaamisesta tällä hetkellä ovat muun muassa kylmälaitteiden käsittely ja jätevoimalaitosten pohjakuonien käsittely, joissa LHJ Groupin yrityksillä on Suomessa johtava asema. Hän raportoi markkinointija yhteiskuntasuhdejohtaja Barry Frenchille. Ilman paikallisia Envorin silloista kompostointitoimintaa ja Forssan Energian Kiimassuon voimalaitosta tämä ei olisi ollut mahdollista”, toimitusjohtaja Immo Sundholm kiittelee. Rinteen seuraajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Kai Konola, Vaisala Oyj:n Weatherliiketoiminta-alueen johtaja ja Vaisala Oyj:n johtoryhmän jäsen. Lahtinen on koulutukseltaan automaatioinsinööri. ISS Palvelut n KTM Tuomo Saramaa, 40, on nimitetty ISS Palveluiden strategiajohtajaksi. Saramaa vastaa johtoryhmässä Service Excellence -yksiköstä eli koko yrityksen strategiatyöstä sekä eri palveluiden kehityksestä. Minna Ailan vastuualueisiin kuuluvat Nokian yhteiskuntasuhteet, sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä yhteiskuntavastuu. ”Hyviä esimerkkejä ovat aikanaan ensimmäisten joukossa Suomessa käynnistetyt biojätteen erilliskeräys ja kierrätyspolttoainelaitos. Investoinnit ovat luoneet kysyntää sekä kotimaisille että kansainvälisille ympäristöteknologiaratkaisuille. WBG-välpän kehittäjän Jukka Hakkaraisen jäädessä eläkkeelle. Näillä alueilla LHJ Groupin yritykset pystyvät hyödyntämään lähes 100 prosenttisesti käsittelemänsä materiaalit”, Sundholm jatkaa. Hänellä on laaja kokemus sekä kehitysettä operatiivisista rooleista. Juhlan kunniaksi LHJ palkitsi työntekijöitään ansiomerkein. Hopeisen ansiomerkin sai 20-vuotisesta urastaan toimitusjohtaja Immo Sundholm. 38 Uusiouutiset 7/2015 Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy juhli ja palkitsi Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy viettää tänä syksynä 20-vuotisjuhliaan. Halton Group n Halton Groupin pitkäaikainen toimitusjohtaja Heikki Rinne siirtyy eläkkeelle tammikuun alussa 2016. kunnan omistama jätehuoltoyhtiö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy ja sen yhteyteen kasvaneet neljä tytäryhtiötä ovat investoineet vuosien varrella yhteensä 50 miljoonaa euroa jätteenkäsittelyyn ja kierrätykseen. Pronssisen ansiomerkin saivat 10 vuotta talossa olleet Rainer Andersson, Marianne Aro, Tuija Bärholm, Niina Honkala, Pasi Kaskinen, Niina Kuunila, Markku ja Timo Nummela, Jari-Pekka Ruotanen, Heikki Saarinen, Tommi Savo, Kauko Siuko, Mika Stenholm ja Pirjo Viksten. Saramaa on viimeksi vastannut SSAB:n Aasian alueen strategiasta ja jakelijamyynnistä. Nokia n Oikeustieteen kandidaatti Minna Aila on nimitetty Nokian yhteiskuntasuhteista vastaavaksi johtajaksi. Vimelco Oy n Vesa Liimatta on aloittanut keväällä Vimelco Oy:ssä konemyyjänä Vimelcon perustajajäsenen ja mm. Liimatta on työskennellyt Vimelcolla ennenkin: vuosina 2005–2006. LHJ Groupin yritykset työllistävät suoraan noin 80 henkilöä. n Nimitysuutisia n ELINA SAARINEN 13. 15-vuotisen uran tehneitä palkittiin niin ikään pronssisella ansiomerkillä. Sähkövoimateknikon koulutuksen saaneella Liimatalla on kymmenen vuoden kokemus kiviainessektorilta. BioGTS Oy n Timo Lahtinen on nimitetty BioGTS Oy:n vastaavaksi sähköja automaatiotekniikan asiantuntijaksi 24.8.2015 alkaen. Ne ovat kehittäneet jätehuoltoalaa Suomessa merkittävällä tavalla: Monet käsittelymenetelmistä ovat olleet Suomen tai jopa maailman ensimmäisiä
”Uudelleenkäyttö ei saa ansaitsemaansa painoarvoa, vaikka se on jätehuollon etusijajärjestyksessä kierrätyksen edellä”, Suezin Iso-Britannian Recycling and Recovery -osaston johtaja David Palmer-Jones sanoo. Uusiouutiset 7/2015 39 H uonekalujäte on jätelaitoksille ja hyväntekeväisyysorganisaatioille vaikea pala. Suomeen uusi ketju Suomessakin on lanseerattu uusia malleja huonekalujen uudelleenkäyttöön. ”Olemme yhdistäneet yritykset, jotka etsivät tapoja säästää jätekuluistaan, ja vähävaraiset, jotka tarvitsevat kipeästi kalusteita”, kertoi FRN:n johtaja Craig Anderson äskettäisillä RWM-messuilla Birminghamissa. Tästä 42 prosenttia on käytettyjä huonekaluja. Esimerkiksi Isku Interior Oy kertoi elokuussa perustaneensa uuden kalustekierrätyksen kanavan. Viime vuonna FRN lahjoitti yli 78 000 huonekalua ja elektroniikkalaitetta Iso-Britannian huono-osaisille. RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. Vanhat patjat ja hetekat sotkevat ekopisteitä, eikä hyväkuntoiseltakaan näyttäviä sohvia oteta aina vastaan järjestöjen ylläpitämiin kierrätyskeskuksiin, koska käytetyt kalusteet vievät paljon tilaa ja niistä on ylitarjontaa. Ketjun yrittäjänä toimii Juha-Matti Ojala. Neljä vuotta sitten perustettu brittiläinen huonekalujen uudelleenkäyttöverkosto FRN on solminut jo yli 20 kumppanuussopimusta huonekaluja elektroniikkamyyjien kanssa käytettyjen esineiden lahjoittamisesta vähävaraisten käyttöön. n ELINA SAARINEN. Huonekalumyyjät puolestaan välttyvät maksamasta kaatopaikkamaksuja. Se myy hyväkuntoiset kalusteet ja huonokuntoiset se purkaa raaka-aineiksi. Selvityksen dramaattisin löydös on, että jopa puolet kaatopaikalle kuskattavista huonekaluista olisi täysin käyttökelpoisia, kertoo edie.net. Monet huonekalumyyjät tarjoavat palvelua, jossa ne noutavat asiakkaan vanhan kalusteen pois toimittaessaan uutta. Mukana ohjelmassa ovat muun muassa Ikea, Dixons ja DHL Envirosolutions. Uusia konsteja kalustekierrätykseen Iso-Britanniassa verkosto yhdistää huonekalumyyjät ja vähäosaiset käytettyjen kalusteiden käyttäjät. FRN:n kontaktien avulla vanhoille kalusteille löytyy uudelleenkäyttäjiä. n p Tuoreen selvityksen mukaan olisi luotava järjestelmä, joka saattaa huonekalut takaisin joko uudelleenkäyttöön tai valmistajien uusioraaka-ainekäyttöön. Tampereella toimiva Isku Outlet siirtyy RealGreen-ketjuun, joka avaa palvelupisteensä myös pääkaupunkiseudulle ja Turkuun ja laajentuu valtakunnalliseksi. Iso-Britanniassa täysin käyttökelpoisia huonekaluja heitetään tuoreen selvityksen mukaan menemään yli 330 000 tonnia vuodessa. Jätealan ajatushautomo RSA ja Suez selvittivät suurikokoisten jätteiden jätehuoltoa ja totesivat, että Iso-Britanniassa viedään kaatopaikalle vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia suurikokoista jätettä. Kymmeniä tuhansia kalusteita Iso-Britanniassa onkin käynnistetty uudenlaisia kumppanuushankkeita huonekalujen saamiseksi uudelleenkäyttöön
KISS:n myötä alueelliseen toimintaan haetaan uutta kiertotalouden mukaista potkua. Kokkolassa ja Keski-Pohjanmaan alueella toteutettujen sivuvirtoja käsittelevien kartoitusten myötä esiin on noussut erityisesti yritysten huoli mahdollisista ympäristölainsäädännön muutoksista ja näistä seuraavista uusista velvoitteista. Tavoitteena on löytää myös samantyylisiä sivuvirtoja, joita yhdistämällä saadaan volyymiä kasvatettua ja käsittelykustannuksia pienennettyä. Paljon on tehtävää, mutta suunta on oikea. Aika on usein kortilla! Kesän korvalla uudessa hallitusohjelmassa linjatut esitykset kierrätyskelpoisen jätteen kaatopaikkakiellosta, kierrätyspohjaisten ratkaisujen ominaisuuksiin liittyvän sääntelyn kohtuullistamisesta sekä hevosen lannan käytön sallimisesta energiatuotannossa olivat kuin suoraan hankesuunnitelmastamme poimittuja. Teollisten symbioosien toimintamalli ei ole Kokkolan alueen toimijoille uusi – Kokkolan suurteollisuusalueen yritykset ovat toimineet jo vuosikymmeniä symbioosissa tuottaen toinen toisilleen palveluita ja hyödykkeitä. n Heidi Kanala-Salminen on Kokkola Industrial Symbiosis System KISS -hankkeen projektipäällikkö KISS ja FISS käsi kädessä. KISS:n myötä tavoitteena ei ole kierrättää syntyviä sivuvirtoja takaisin tuotannon alkupäähän niin, että yritykset itse prosessoisivat sivuvirtansa tuotantoon palautettavaan muotoon. Vaikka yritykset ja toimijat ovat tiedostaneet omat kehityskohteensa, toteutus on kuitenkin jäänyt taka-alalle ykkösprioriteettien ollessa yritysten ydinliiketoiminnassa. Seuraavat kaksi vuotta näyttävät, miten pitkälle Kokkolassa kiertotalouden saralla päästään. Keski-Suomen ELY-keskuksen päärahoittaman hankkeen toteutuksesta vastaa Centria-ammattikorkeakoulu, joka myös toimii Motivan koordinoimassa kansallisessa FISS-hankkeessa alueellisena organisoijana. Kilpailutilanne on saanut yritykset kiinnostumaan toimintansa tehostamisesta siten, että tällä hetkellä hyödyntämättä jäävien sivuvirtojen määrän vähentämiseen ja mahdolliseen hyödyntämiseen löydettäisiin ratkaisu. Tavoite on löytää välikäsiä, jotka voivat edelleen jatkojalostaa tai muokata virtoja siten, että ne ovat käyttökelpoisia syötteitä tai raaka-aineita jonkin muun yrityksen prosessiin tai tapauksesta riippuen kokonaan valmiiksi, uusiksi tuotteiksi. Vaikka tämän hetkiset toimintamallit vastaavat lainsäädännöllisiä vaatimuksia, tulevaisuuteen on kuitenkin varauduttava. 40 Uusiouutiset 7/2015 Heidi Kanala-Salminen K okkolassa käynnistellään parasta aikaa kiertotalouden mukaisen toiminannan ja teollisten symbioosien edistämiseen tähtäävää Kokkola Industrial Symbiosis System, KISShanketta. Ajankohtaisuus ja valtakunnan laajuinen halu tehdä maastamme bioja kiertotalouden edelläkävijä mahdollistivat KISS:n toteuttamisen
Sellainen olisi tonnikalaperiaatteen vastaista, eikä kukaan halua onkia todellisia sinttejä, jos tarjolla voi olla kunnon vonkaleita – roskapuheen mukaan. Vettä on pakko juoda, Eviania ei. Turhuuden korkeaveisu on siirtynyt myös ihmissuhteisiin. Vesijohtovesi maksaa 0,00134 euroa litralta, kun taas mineraalivesi Evianista laskutetaan 1,23 euroa litralta. Alfa-urosta tai -naarasta ei saa koukkuun muulla kuin aidolla ja tarpeettomalla roskapuheella. Tonnarista saa nopeasti edullista proteiinia, mutta vain jos se on vaivalla purkkiin keitettyä. Tonnikala muuttuu turhuudeksi vasta kuollessaan. Vesi on siksi halpaa, Evian taas ei. Kiertolainen Tonnikalastaja Kiertolainen. Rejekti jauhaa tarpeellisen työn tekijät matalapalkka-aloille, kun taas myllystä selvinneet omaksuvat alansa jargonin ja pääsevät herrahissin. Turhuuden turhuuksia olivat, ja siitä saa kärsiä koko Suomi. Turha ihminen sen sijaan tekee niin jo eläessään. Harvassa ovat ne ilmoitukset, joissa etsitään kumppania arkipäivän uurastuksiin, syömään einesmaksalaatikkoa tai kuskaamaan lapsia harrastuksiin. Evainin etuna on toki se, ettei sen hintaan lisätä jätevesimaksua. Suurten johtajien suorastaan odotetaan tuottavan tyhjänpäiväistä hölinää markkinavoimien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien viihdyttämiseksi. Pullotetun veden voi palauttaa kiertoon ilmaiseksi. Esimerkiksi perushoitaja on sairaalle korvaamaton, siksi sairaanhoitajille maksetaan pientä palkkaa. Kaikki tarpeellinen työ tuottaa vain vähän peruspäivärahaa suurempia tuloja. Epäkelvot yksilöt separoidaan jo päätös-, diplomitai gradutyövaiheessa. Mikään ei todista tätä tonnikalaperiaatetta paremmin kuin entisten Nokian johtajien palkat ja optiot. Tarpeellinen on halpaa tai lähes arvotonta, kun taas tarpeettomasta saa maksaa tolkuttomasti. Tonnikala on nykyajan ikoni. Tutkimusten mukaan kolmasosa teollisuusmaiden työvoimasta tuottaa työkseen roskapuhetta. Tarpeettomuuden arvokkuus lyö läpi koko yhteiskunnan. Roskapuheenja tekstin tuottaminen on taitolaji. 42 Uusiouutiset 7/2015 Tonnikalaperiaate T T onnikala on, kuten jokainen köyhä ja opiskelija tietää, halpaa suomalaista perinneruokaa. Mitä suurempi on palkkasi tai palkkiosi, sitä tarpeettomampi olet. Purkiton tonnikala on sitä vastoin gourmet-ruokaa, jonka kilohinta hipoo stratosfääriä. Mikään tarpeellinen ei syötiksi käy. Tuoretta tonnikalaa ostavat eivät myöskään pode proteiinipuutosta, vaan tuppaavat kuulumaan siihen ryhmään, jolle yksityissektorin tohtori suosittelee painon pudotusta. Mitä vähemmän kalaa käsitellään, sitä kalliimpaa se on. Tämän vuoksi organisaatiossa kiipeävien on pakko opetella löpisemään samalla tavalla kuin poliitikkojen. Esimerkiksi treffi-ilmoituksissa vastakkaista tai samaa sukupuolta yritetään koukuttaa kuvailemalla harrastuksia, kuten matkailua, viinin juontia, kesämökkeilyä, vuorija seinäkiipeilyä, laitesukellusta, pumppia ja muita ajanvietteitä. Mitä korkeampaa palkkaa haluat nauttia, sitä suurempaa pajunköyttä joudut suoltamaan. Sen sijaan kukaan ei välttämättä tarvitse Formula-1 kuljettajaa yhtikäs mihinkään, joten hänelle maksetaan tuhatkertaisesti se, mitä tuikki tarpeellinen raitiovaunun kuljettaja saa