3 7/2016 Kiertotalouden erikoislehti Digitaalisuus tulee työmaalle Purkujäte – kiertotalouden pommi. Ämmässuon materiaalivirrat haltuun Säilyykö Ekokemin nimi?
Erotuksena muiden maiden vastaaviin Suomen tiekartta ei tyydy vain ylätason tavoitteiden listaamiseen, vaan on täynnä konkreettisia käytännön askelmerkkejä, joiden mukaan etenemällä kasvatamme etumatkaamme. Vitsailkaa rauhassa, mutta maailma tarvitsee nyt suomalaiskansallista nuukuutta. Vettä kukikkaalta lautaselta. Suomalaiset eivät ole parhaimmillaan myöskään kaupallistamisessa ja brändäämisessä. Tiekartan valmisteluvaiheen sidosryhmähaastatteluissa vahvuutena nousi esiin suomalainen toimintakulttuuri: Niukkuus on melkeinpä suomalaisten DNA:ssa. Päädymme usein kompromisseihin ja pelkäämme ottaa riskejä. Kiertotalouden edelläkävijät pääsevät kahmaisemaan osuuden globaaleilta cleantech-markkinoilta, jotka ovat tutkimuksen mukaan vuonna 2020 arvoltaan jo yli 2 000 miljardia dollaria. Esimerkiksi Tanska aikoo ensimmäiseksi maaksi maailmassa, joka pääsee kokonaan eroon fossiilisista polttoaineista. Jotta kiertotalouden edelläkävijyys toteutuisi, tarvitaan rohkeaa päätöksentekoa, ennakkoluulottomia kokeiluja ja syvää yhteistyötä. Vahvuuksista tiekartta hyödyntää paitsi Suomen raaka-aineresursseja metsineen ja peltoineen, myös suomalaisten insinöörija ICT-osaamista ja kekseliäisyyttä. Nyt, kun maailman on ratkaistava ympäristökriisit, taattava kestävä energianja ruoantuotanto sekä löydettävä tasapaino niukentuvien luonnonvarojen ja talouskasvuvaatimuksen välillä, nuukuudesta on tulossa paitsi hyve, myös kilpailuvaltti. On säästetty pahan päivän varalle kaikki mahdollinen narunpätkistä pappatunturin osiin. Kanada on rakentanut älykästä hyvinvointia korostavan kiertotalouden tiekartan. Alankomaat on julistautunut kiertotalouden ”hotspotiksi”, alueeksi, jolla tapahtuu. Suomalaisten heikkouksina mainittiin tiekartan valmisteluvaiheessa päätöksenteko ja johtaminen. Elina Saarinen. Juuri nyt Suomi on kuitenkin kisassa hitusen edellä muita Sitran johtaman ansiokkaan työn ansiosta: Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa tehnyt kokonaisvaltaisen kiertotalouden tiekartan. Myös Luxemburgilla ja Skotlannilla on oma kiertotalousstrategiansa. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 69 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Myös se vaikuttaa hyvältä, että niin monet tahot ympäristöhallinnosta poliitikkoihin ja liike-elämästä korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin ovat jo luvanneet sitoutua kiertotalouden toimien edistämiseen. Suomi on julistanut haluavansa niukkuuden haasteen mallimaaksi ja kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2025 mennessä. Uusiouutiset 7/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Pauliina Ahokas, Irene Andersson, Marko Lauraeus, Sara Malve-Ahlroth, Lauri Lehtinen, Katja Pulkkinen, Mervi Pulkkinen, Kalevi Rantanen, Marja Saarikko ja Hilkka Vähänen. PÄÄKIRJOITUS 2.11.2016 Laihialainen voittaa M ikä on laihialainen kesäkeitto. Seuraava Uusiouutiset numero 8 ilmestyy 14.12.2016. Onkin lupaavaa, että tiekartta painottaa juuri pilotteja ja kokeiluja. Suomi ei kuitenkaan ole ainoa, joka tähtää kiertotalouden kärkeen. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Tommi Tupala esitteli L&T:n Raksanappi-palvelua FinnBuild-messuilla. ISSN 0787-0663, 27. Myös Ruotsi tähtää maailman johtavaksi maaksi kestävässä teollisuustuotannossa. Kiertotalouden tiekartta tarttuu sekä suomalaisten vahvuuksiin että heikkouksiin. Sen tietää jokainen, joka on perannut edellisen sukupolven vinttiä tai vajaa. Japani porskuttaa kierrätyksessä ja on säätänyt teollisuutta mullistavia jätelakeja, jotka huomioivat tuotteen koko elinkaaren. Pohjalaisten nuukuudelle on tavattu naureskella. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Silti säästäväisyyttä on aina pidetty Suomessa myös hyveenä. Lehden osateemoja: Vastuullinen kuluttaminen, kierrätystuotteet, lajitteluja erilliskeräys, jätteen vähentäminen, tuottajavastuu
LAMK Sara Malve-Ahlroth. Sähköpylväät Saksaan Sähköautoaukkujen uusiokäyttö alkaa Biokaasuverkosto valmistuu Aiheutuuko kierrätysbitumista ympäristötai terveysriskejä. 4 Uusiouutiset 7/2016 SISÄLTÖ 7/2016 3 6 8 10 12 14 15 16 18 20 21 22 26 27 28 30 34 36 38 39 40 42 Tämän numeron osateemat ovat jäteja bioenergia, kestävä rakentaminen, kestävä raaka-ainetuotanto ja teolliset symbioosit. Nimitysuutisia Näin Suomesta tulee kiertotalouden kärkimaa Kolumni, Marko Lauraeus: Arvoketjun symbiooseilla unelmatuotteita Rode-Jorella syysmieltä ja jäähyväisiä Työnsä taitajia, Vilma Manner: Oulusta Mannerheimintielle Purkujäte – kiertotalouden pommi. s. 30. Rakennusja purkujätteiden kierrätys kuuluu kestävään rakentamiseen. Tapahtumia: Jätehuoltopäivät toivat samaan pöytään, vierekkäin Digitaalisuus tulee työmaille Mediakortti Saadaanko tekstiilikierrätys kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tekstiilien kierrätysvaihtoehtoja mietittiin elokuussa Telaketju-työpajassa, s. 22 Ellina Saarinen Pääkirjoitus Ajankohtaista Siivouskulut kuormittavat RINKI-ekopisteverkostoa Jätelaitokset: Yli 700 000 tonnia jätettä uhkaa jäädä vaille osoitetta Ämmässuon materiaalivirroista tarkat tiedot mallinnustyökalulla Säilyykö Ekokemin nimi. Lasten akatemia: ”Eihän kaatopaikkoja enää ole!” Kiertolainen Elina Saarinen Elina Saarinen Opinnäyte selvitti, aiheutuuko purkubitumin kierrätyksestä terveystai ympäristöhaittoja, s. Mutta miten käy jätteen sisältämille haitta-aineille. 39
Uusiouutiset 7/2016 5
Elina Saarinen JLY ry. 25 biolaitosta, 8 jätevoimalaa K untien jätelaitokset ja niiden yhteistyökumppanit ovat investoineet vuosikymmenessä yli miljardi euroa yhdyskuntajätteen kierrätysja hyödyntämislaitosverkostoon. Kymmenessä vuodessa biojätteen kierrätys on kaksinkertaistunut. Kyllönen toivoo, että jäteja pakkausdirektiiviesityksistä olisi valmiina konkreettisia esityksiä komission, parlamentin ja neuvoston jatkoneuvotteluihin ensi kesään mennessä. Brexit) on hidastanut kaiken lainsäädännön, myös kiertotalouspaketin käsittelyä, koska se tulee aiheuttamaan paljon päivitysja muutostöitä koko EU:n toimintaa ohjaavassa sääntelyssä. n u Biolaitoksissa kierrätetään kuntien vastuulle kuuluva erilliskerätty biojäte ja voimaloissa hyödynnetään kierrätykseen kelpaamaton jäte energiana sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Tähän verkostoon kuuluu yli 25 biokaasuja kompostointilaitosta sekä 8 jätevoimalaa. Europarlamentaarikko Merja Kyllönen kertoi Pakkausalan ympäristökonferenssissa syyskuun lopulla, että Iso-Britannian tuleva EU-ero (ns. Tällä hetkellä jätelaitokset kierrättävät yli 400 000 tonnia biojätettä vuodessa. Verkostoa täydennetään edelleen uusilla investoinneilla. 6 Uusiouutiset 7/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Brexit hidastaa kiertotalouspaketin valmistumista E uroopan parlamentti ja neuvosto jatkavat kiertotalouspakettiin liittyvien jätedirektiivien muutosehdotusten käsittelytyötä. Kuntien jätelaitosten investoinnit biologiseen kierrätykseen ovat nostaneet biojätteen eniten kierrätetyksi jätelajiksi ohi paperin ja kartongin. Tuorein lisäys verkostoon on Riikinvoiman ekovoimalaitos Leppävirralla. n t Europarlamentaarikko Merja Kyllönen toivoo suomalaistoimijoiden olevan parlamentaarikoihin yhteydessä, koska nyt on vaikuttamisen aika
n p Ruoan ympäristövaikutuksista vain muutama prosentti aiheutuu pakkauksista. Katajajuuri korostaa, että ylivoimaisesti suurimmat ympäristövaikutukset tulevat yhä ruoan tuotantovaiheesta, vaikka kuluttajilla onkin taipumusta luulla, että pakkaukset ja elintarvikkeiden kuljetus aiheuttavat isot ympäristövaikutukset. Katajajuuri muistutti, että ekologisin pakkaus on se, joka suojaa elintarvikkeita ja vähentää hävikkiä. Käynnissä on myös LexFoodWaste-projekti, jossa tunnistetaan lainsäädäntöä, joka tällä hetkellä estää tai hankaloittaa ruokahävikin ennaltaehkäisemistä tai vähentämistä tai ruoan uudelleenjakamista. Siksi tehokkain tapa vähentää ruokatuotannon ympäristövaikutuksia on minimoida ruokahävikin määrä.. Esimerkiksi muovipakkauksilla on usein epäekologinen imago. Tämä luulo heijastuu myös kuluttajien käsityksiin siitä, mitä pidetään ekologisena pakkauksena. Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy yhä elintarvikkeen tuotantovaiheessa. Vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri muistutti Pakkausalan ympäristökonferenssissa Helsingissä 28.9.2016, että hävikkiin joutuvan ruoantuotannon ympäristövaikutukset ovat syntyneet turhaan. Tämä on Luonnonvarakeskuksen arvio. Uusiouutiset 7/2016 7 Syömäkelpoista ruokaa roskiin 400–500 miljoonaa kiloa S uomessa heitetään pois syömäkelpoista ruokaa yhteensä noin 400–500 miljoonaa kiloa vuosittain. Viestintää ja perkausta Luonnonvarakeskus on käynnistämässä syksyllä viestintäkampanjaa ruoan ympäristövaikutuksista ja hävikin vähentämisestä
n Rinki p Kuluttajat antavat herkästi palautetta, jos Rinki-ekopiste ei ole siisti tai jos se on ylitäysi. Joensuun Prisman ekopiste kärjessä Tanskasen mukaan ihmiset ovat tarttuneet innokkaasti tilaisuuteen tuoda pakkausjätteitään Rinki-ekopisteisiin. Kuitenkin ekopistekeräyksen kautta kerätään vain noin 10 prosenttia kaikesta Suomessa kerättävästä sellaisesta pakkausjätteestä, joka saadaan kierrätettyä. Tanskasen mukaan myös uusi keräyskalusto Swede-boxeineen ja puristimineen on toiminut hyvin. Suurimmat kertymät tulevat yrityskeräyksen kautta. Pakkauksia kierrätetään yhteensä noin 400 000 tonnia. Yli 70% Rinki-ekopisteverkoston kuluista aiheutuu keräyssäiliöiden tyhjennyksestä ja siivouksesta. Ekopisteille tuodaan paljon muuta kuin mitä pitäisi. Kauppapisteiden, etenkin hypermarkettien, yhteydessä olevat keräyspisteet ovat olleet hyvin suosittuja. 8 Uusiouutiset 7/2016 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN Siivouskulut kuormittavat RINKI-ekopisteverkostoa P akkausten täyden tuottajavastuun kustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa. ”Pisteiden siivoaminen on kallista. Valtakunnalliseen Rinki-verkoston kuluttaja-asiakaspalveluun tulee noin 800 puhelua joka kuukausi. Joensuun Prisman yhteydessä oleva keräyspiste johtaa tällä hetkellä pakkausjätteiden kertymätilastoa. Tästä suuri osa aiheutuu kuluttajakeräysverkoston eli niin sanotun Rinki-ekopisteverkon ylläpidosta, arvioi Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen. Siellä on kaikkea jääkaapeista lähtien. Palautteesta on hyötyä, koska sen avulla järjestelmää ja tyhjennysvälejä voidaan viilata sopiviksi.. Kierrätysmaksut tuottajavastuullisille yrityksille ovatkin nousseet viime vuosina. Lisäksi kuukausittain käsitellään noin 200-300 sähköpostia. Ylitäysistä astioista tulee meille nopeasti palautetta, mikä on myös hyvä, koska palaute auttaa meitä kehittämään järjestelmää”, Tanskanen sanoo
Uusiouutiset 7/2016 9 Jäikö uutisnälkä. Tilaa maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi Ki in no st aa ko kie rto ta lo us . Se ur aa m ei tä Tw itt er iss ä: @U us io uu tis et #k ier to ta lo us
Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola työja elinkeinoministeriöstä kertoi 500-sivuisesta hallituksen esityksestä ja sen tulkinnoista.. Rajaus koskisi esimerkiksi terveyskeskusten, julkisen hallinnon ja koulujen jätteitä. Toissijainen vastuu tarkoittaa kunnille säädettyä velvoitetta ottaa vastaan elinkeinoelämän jätettä, jolle ei löydy yksityiseltä sektorilta vastaanottajaa. Jätelaitokset epäilevät, että lakimuutos estäisi etenkin pienten ja keskisuurten yritysten jätehuoltopalvelut jätelaitosten lajitteluasemilla ja jätekeskuksissa. ”Jotenkin pelkään, että siinä palataan vanhaan malliin, että kaivurikuski kaivaa maahan ison montun tontin perälle, ja sinne ympätään kaikki kertyvä rakennusjäte.” Neitseellistä kiviainesta kaatopaikkapeittoon Lounais-Suomen Jätehuollossa (LSJH) suuri osa markkinaehtoisista palveluista on jo eriytetty Ekoparterit Turku Oy:hyn. EU-direktiivissä on rajattu kunnan sidosyksikön markkinaehtoisten palvelujen tarjoamisen rajaksi 20 % liikevaihdosta. H ankintalakiin suunniteltu muutos estäisi elinkeinoelämää käyttämästä kuntien jätelaitosten tuottamia kierrätysja hyödyntämispalveluja. Valtioneuvoston esityksessä raja on paljon tiukempi, 5 %, ja kattosumma 500 000 euroa. Jätelaitosyhdistys ry laskee, että jos lakimuutokset toteutuvat, satoja tuhansia tonneja jätettä uhkaa jäädä vaille hyödyntämisosoitetta. Toisena ja todennäköisenä vaihtoehtona olisi kuljettaa jätettä ulkomaille. Lisäksi hankintalaki ja jätelaki yhdessä estäisivät joissain tilanteissa myös ns. ”Lakimuutosten myötä käsittelykapasiteetin ulkopuolelle jäisi yli 700 000 tonnia julkisten palvelujen yhdyskuntajätettä ja elinkeinoelämän jätteitä vuoden aikana. LSJH:n markkinaehtoiset tulot kertyvät pääosin lievästi pilaantuneiden maiden ja yritysjätteen käsittelylaitosten rejektien vastaanotosta sekä hyödyntämisestä kaatopaikkojen sulkemisessa. Muutos estäisi myös kuntien kiinteistöjä käyttämästä oman kunnan jätehuoltopalveluja. ”Tuon yritystoimintani jätteet aina tänne Pillerille peräkärryllä ja pakettiautolla. En osaa sanoa, mihin muualle veisin jätteet, jos niitä ei saisi tuoda tänne, en tiedä mitään muuta paikkaa”, sanoo rakennusyrittäjä Iisakki Salmi. Muutokset lisäisivät kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, sanoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä. Jätelaitokset pelkäävät muutosten nostavan kustannuksia ja jättävän etenkin pienyrittäjät, pienteollisuuden toimijat ja maatilat pulaan jätteidensä kanssa. toissijaisella vastuulla tuotetut jätehuoltopalvelut elinkeinoelämälle. ”En tiedä, minne muualle viedä” Päijät-Hämeen Jätehuolto laskee, että jätekeskuksen porteilta jouduttaisiin käännyttämään pois noin 15 000 kuorma-autollista ja noin 26 000 peräkärryllistä jätettä. Hän epäilee, että lakimuutos voisi jopa pakottaa hänet luopumaan kylpyhuoneiden purkutoiminnasta kokonaan. Kontiomaan toimitusjohtaja Antti Säilä pelkää, millaisia vaikutuksia jätekeskusten porttien sulkeutumisesta olisi ympäristölle. Eräs näistä on remonttialan yritys Kontiomaa. 10 Uusiouutiset 7/2016 Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Jätelaitokset: Yli 700 000 tonnia jätettä uhkaa jäädä vaille osoitetta Hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset herättävät huolta kuntien jätelaitoksissa ja näiden asiakaskunnassa. Lakeuden Etappi puolestaan palvelee yli tuhatta yritysasiakasta, jotka ovat pääosin pktai mikroyrityksiä. Esimerkiksi Lahden jäteasema Pillerillä asioivista noin 21% on yrityksiä. Suomeen pitäisi rakentaa rinnakkaista kierrätysja hyödyntämisinfrastruktuuria samalla, kun kuntien nykyinen infrastruktuuri jäisi vajaakäytölle. Jatkossa LSJH joutuisi käyttämään sulkemisrakenteissa ostop Hankintalakiuudistus puhutti lokakuun alussa myös Jätehuoltoyhdistyksen järjestämillä Jätehuoltopäivillä. Jätelakiin kaavailtu muutos taas rajaisi julkisten palvelujen tuottajat kuntien jätehuoltopalveluiden ulkopuolelle
”Voi olla, että tuomioistuimet joutuvat sitten ottamaan näihin kantaa.” Ympäristöministeriö on perustanut työryhmän tarkastelemaan sidosyksiköiden asemaa jätehuollossa ja ehdotettujen lakimuutosten vaikutuksia. Uusiouutiset 7/2016 11 soraa ja neitseellisiä maa-aineksia. Samaan aikaan yritysten pitäisi löytää asianmukainen kaatopaikka muualta. Siihen asti ulosmyynti saisi vielä olla noin 10 prosenttia liikevaihdosta. Tulkinta jäämässä tuomioistuimille Hankintalakiin on ehdotettu siirtymäaikaa vuoteen 2019 saakka. n p Hankintalakiesityksen siirtymäsäännöksiä on vaikea tulkita, osoitti Jouni Alanen HPP Asianajotoimistosta Jätehuoltopäivillä yleisökysymyksessään.. Poikkeus 10 prosenttiin asti sallittaisiin myös siinä tapauksessa, ettei jätehuoltopalvelujen tarjonnalle ole olemassa korvaavaa markkinaehtoista liiketoimintaa. Hankintalakiuudistuksesta lokakuun alussa Jätehuoltopäivillä puhunut vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola toteaa hallitusesityksen jättävän vielä avoimeksi monta siirtymäsäännöksiin liittyvää asiaa. Tämä edellyttää, että jätelaitos tekee myyntiaikeista avoimuusilmoituksen, eivätkä yritykset reagoi siihen
Sen avulla koko alueen jätejakeista ja käsittelyprosesseista saadaan yhdestä paikasta, yhdenmukaisella ja luotettavalla tavalla ja mahdollisimman vaivattomasti vaikka kuukausikohtaiset raportit. Meiltä on puuttunut uudessa tilanteessa luotettava, faktoihin pohjautuva evidenssi siitä, mitä alueen eri prosesseissa tarkkaan ottaen tapahtuu”, Salmela taustoittaa. Työkalun automaattisten raporttien pohjalta voidaan siis nopeasti kertoa esimerkiksi juuri Ämmässuon rakennusja purkujätteen hyödyntämisaste. Nyt ainutlaatuinen työkalu alkaa olla käyttövalmis. Vaikka materiaalivirroista pidetään tarkkaa kirjaa, tietyn jätejakeen hyödyntämisasteesta ei olekaan niin helppoa saada nopeasti tietoa. Tänä keväänä HSY ja LCA Consulting Oy alkoivat yhdessä työstää materiaalivirtojen hallintaan laskentaja raportointityökalua. ”Minulta meni 1,5 viikkoa, että pystyin luotettavasti vastaamaan tuohon kysymykseen. Ämmässuo on kehittynyt vuosittain jopa miljoona tonnia jätteitä ja sivuritoja vastaanottavaksi, jalostavaksi ja hyödyntäväksi yhteistyökumppaneiden teollisten symbioosien alueeksi. 12 Uusiouutiset 7/2016 Ämmässuon materiaalivirroista tarkat tiedot mallinnustyökalulla Ämmässuosta on tulossa Euroopan ensimmäinen alue, jonka sisäisistä materiaalivirroista, energiaja vesitaseista, ympäristövaikutuksista ja ravinnekierroista saadaan pian automaattista, lähes reaaliaikaista tietoa. Myös Ämmässuon vesitase tiedetään pian tarkalleen: paljonko tulee sadantaa, miten paljon vettä ostetaan, miten paljon p Jukka Salmela ja Renja Rautiainen tarkastelevat tietoja Ämmässuon materiaalivirroista.. Tai sanoa, kuinka paljon energiaa kuluttaa yhden biojätetonnin käsittely ja kuinka paljon energiaa Ämmässuo vastaavasti tuottaa kaatopaikkaja mädätyskaasuistaan. Sisään tuleva sekajätetai kuonatonni saattaa jakautua Ämmässuolla niin, että siitä syntyy toistakymmentä materiaalivirtaa, joista osa käsitellään ja jalostetaan, osa viedään alueelta ulos jatkohyödynnettäväksi, osa varastoidaan, osa hyödynnetään alueen sisällä ja enää vain pieni osa loppusijoitetaan. Ajankohtaista n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN M ikä on HSY:n rakennusja purkujätteen hyödyntämisaste Ämmässuolla. Tämä kysymys herätti HSY:n käyttöpäällikkö Jukka Salmelan. Energiatase, vesitase ja ravinnetase voidaan mitata ja muuttaa tunnusluvuiksi
”Toisessa vaiheessa työkaluun otetaan laajemmin mukaan myös elinkaariarviointi ja ravinnevirtojen tarkastelu”, Rautiainen lisää. Ekoteollisuuskeskus Ekomo on jo saanut seitsemän sopimuskumppania, jotka HSY:n käyttöpäällikkö Jukka Salmelan mukaan valittiin kolmen kriteerin perusteella: Kumppanien on edustettava materiaalitehokasta ja kestävää kehitystä, toiminnan on oltava taloudellisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti elinkelpoista ja toiminnoissa on oltava synergiamahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa, siis teollisten symbioosien tilaisuuksia. Lisäksi työntekijät pystyvät itse näkemään, millainen merkitys heidän työllään on ja miten kierrätysaste voi parantua. n. Tämä työkalu avaa siihen ihan hurjia mahdollisuuksia. Ajan myötä selviää, minkä mittarien seuranta ohjaa parhaiten tulevaisuuden vaatimusten toteuttamiseen. Tietojen pohjalta voi asettaa tavoitteita, jotka kannustavat työssä”, kertovat HSY:n käyttöpäällikkö Jukka Salmela ja kenttämestari Renja Rautiainen. Yhdessä Maapörssi Oy:n kanssa HSY tutkii hiekoitushiekan uudelleenkäyttöä multatuotteissa. ”Tämä on ennen kaikkea jätteenkäsittelylaitoksen oma työkalu, mutta tätä voi helposti hyödyntää myös viranomaisraportointiin.” n t Ämmässuon Ekomo-alueesta on tulossa kansainvälisen tason edelläkävijäalue kiertotaloudessa. Tämä vaihe tapahtuu ensi vuonna. NCC Oy rakentaa Ekomoon juuri kierrätyasfalttiasemaa ja NCC Roads perustaa kiviainesterminaalin. Kehityshankkeissa selvitetään lisäksi jätteenpolton kuonan mineraaliaineksen hyödyntämistä asfaltissa ja maanrakennuksessa sekä biomassojen kuten puhdistamolietteiden pyrolyysiä, lannoitevalmistusta ja kuivausta. Ämmässuon seudusta materiaalitehokkuuden solmukohta H SY:n Ämmässuon alueesta on kehittymässä kansainvälisessäkin mittakaavassa merkittävä teollisten symbioosien ja kiertotalouden keskittymä. Työkalun kehittäneen LCA Consultingin toimitusjohtaja Antti Niskanen kertoo, että systemaattiselle, luotettavalle ja vaivattomalle raportointityökalulle on selkeästi tarvetta jätealalla. Gypsum Recycling käsittelee ja jalostaa kipsijätettä. Delete hyödyntää Ekomon alueella 70 000 tonnia purkubetonia ja valmistaa DeleKivi-uusiokiviainesta. Uusiouutiset 7/2016 13 Ämmässuolla syntyy suotovesiä, jätevettä tai hulevesiä. Myös se tiedetään, kuinka paljon mikäkin kone vie polttoainetta per käsitelty jätetonni. Tavoitteena on, että mallinnamme joka vuosi HSY:n materiaalitaseen. Fortum tekee Ämmässuolla kuivikelannasta ja sahanpurusta HorsePower-biopolttoainetta, jota se polttaa Järvenpäässä. ”Ekomon alueesta on mahdollista kehittää pääkaupunkiseudulle 300 hehtaarin kansainvälisen tason edelläkävijäalue ja materiaalitehokkuuden solmukohta”, Salmela näkee. ”Saamme mitattavia suureita ja konkreettista tietoa. Espoo on kaavoittamassa aivan Ämmässuon kupeeseen Kulmakorpeen uutta työpaikka-aluetta
Lösösen mukaan yhteenliittymässä syntyy kansainvälinen osaaja, joka hallitsee kiertotalouden koko ketjun teollisuuden ja kunta-asiakkaiden jätehuoltopalveluista ja ympäristörakentamisesta aina uusioraaka-aineiden jalostamiseen, energian tuotantoon jätepolttoaineista sekä energian ja tuotteiden myyntiin. Jani Lösönen hakee kasvua kiertotaloudesta Ekokem on nyt osa Fortum-konsernia. Ekokem taas saa käyttöönsä hyvätaseisen ja maailmalla tunnetun Fortumin resurssit, joita tarvitaan kasvun vauhdittamisessa ja kansainvälistymisessä. ”Haluamme olla johtava kiertotalousyhtiö”, Lösönen tiivistää. ”Olen oppinut tuntemaan toimialaa ja toimijoita pohjoismaisella kentällä. Nimikysymys samoin kuin eri toimipaikkojen rooli ratkennevat kevättalveen mennessä. Ekokemin vuotuinen kasvutahti on viime vuodet ollut 20 prosentin luokkaa. Sama rauhallinen suhtautuminen huokuu Lösösestä kysyttäessä lainsäädäntömuutoksista, jotka myllertävät juuri nyt kotimaista jätehuoltokenttää. Yksi niistä on, jatkaako Ekokem itsenäisenä brändinä ja nimenä, vai tuleeko siitä osa Fortumin portfoliota. Yhtiö työllistää lähes 700 työntekijää. ”Hankintalain uudistus tulee vaikuttamaan kunnallisen ja kaupallisen sektorin väliseen dynamiikkaan. Ekokem. EU:n kiertotalouspakettiin Lösönen suhtautuu myönteisesti. Lösönen uskoo, että Ekokem vahvistaa Fortumin kestävien yhteiskuntien palveluvalikoimaa ja tuo siihen monipuolista asiakaspalveluosaamista. Fokus säilyy myös Pohjoismaissa, joissa palveluntarjonta laajenee. Hän toivoo, että lainsäädäntö kohtelisi erilaisia jätteenpolttoteknologioita neutraalisti polttotekniikasta riippumatta. Venäjääkään Lösönen ei halua poissulkea. Liikevaihto on kivunnut yli 250 miljoonaan euroon. n ELINA SAARINEN E kokemin pörssikaavailut johtivat ratkaisuun, kun yrityskauppatieto vahvistui loppukesästä: Fortum osti Ekokemin ja teki siitä oman liiketoimintayksikön City Solutions -divisioonaansa. Myös henkilöstöllä on positiivinen ja odottava tunnelma”, Lösönen kuvailee. ”Mitä tiukempi ja vaativampi regulaatio, sitä enemmän se avaa bisnesmahdollisuuksia meille ja kaikille muillekin vastuullisille edelläkävijäyrityksille. Haluamme yhä korostaa yhteistyötä. Voi olla, että haemme palvelutuotantoon kumppanuuksia ja katsomme, onko jatkossa kysyntää esimerkiksi Ekopartnerien tyyppiselle konseptille.” Kunnallinen Lounais-Suomen Jätehuolto ja Ekokem omistavat Ekopartnerit Turku Oy:n yhdessä. Ekokemillä hän on ehtinyt olla maajohtajana, liiketoimintajohtajana ja luotsata jo yhtä integraatiotakin, kun Ekokem osti alkuvuodesta 2015 tanskalaisen ympäristönhuoltoyhtiö NORDin. Kun tuntee ihmiset ja toimijat, ymmärtää liiketoiminnan logiikkaa. Hän pitää erityisesti Nuuksion metsäreiteistä. Integraatiotyö on nyt ensimmäinen tehtävä”, Lösönen kuvailee. Kiertotalouden elimellinen osa on haitallisten aineiden saaminen pois kierrosta. Fortumin liikevaihto on yli 10-kertainen, 3 500 miljoonaa, ja työntekijöitä on lähes kahdeksan tuhatta. ”Lähdemme tekemään yhteistä tarinaa strategian muodossa. Uudessa tilanteessa Ekokemin hallitus nimitti integraatiotyötä johtamaan Ekokemillä yli kolme vuotta toimineen Jani Lösösen. ”Ekokemin brändi on aika vahva ympäristöhuoltotoimialalla Suomessa ja Pohjoismaissa. Toisaalta Fortumilla on jo läsnäoloa Aasiassa, Intiassa ja Itä-Euroopassa, joissa Ekokem-nimi ei kerro mitään”, Lösönen pohtii. Samalla markkina-alueista valitaan kiinnostavimmat. Toimipaikkojen rooli ratkeaa Juankoskelta kotoisin oleva Lösönen toimi ennen Ekokemiä toistakymmentä vuotta kemianteollisuudessa. Materiaalihyötykäyttöön yhtiö aikoo jatkossakin satsata, kuten se tekee nyt Kiertotalouskylässään Riihimäellä. Fortum on ihastellut Ekokemin henkilöstön vahvaa sitoutuneisuutta ja sitä, miten hyvässä kunnossa laitokset ovat. Tervetuloa, tiukat tavoitteet ”Asiakkaat ovat ottaneet muutoksen rauhallisesti. 14 Uusiouutiset 7/2016 Ajankohtaista Säilyykö Ekokemin nimi. Kesällä hän pyöräili Espoosta Kuopioon. ”Uskomme, että uusioraaka-aineissa on liiketoimintamahdollisuuksia.” n p 2ja 4-vuotiaiden lasten isä Jani Lösönen harrastaa pyöräilyä. Vaarallisten jätteiden käsittely tuottaa 45 prosenttia liikevaihdostamme”, Lösönen muistuttaa. Se auttaa pääsemään tässä uudessa tilanteessa nopeammin liikkeelle.” Nyt käynnistyneessä integraatiotyössä on päätettävä monta suurta asiaa. Fortumin vahvat markkina-alueet houkuttelevat. Uusi toimitusjohtaja Jani Lösönen luotsaa yhdistymistä ja uskoo kiertotaloustoimintojen reippaaseen kansainväliseen kasvuun
Uusiouutiset 7/2016 15 Nimitysuutisia Lapin TE-toimisto n HTM Tiina Keränen on nimitetty Lapin TE-toimiston johtajan viransijaiseksi 30.6.2017 saakka. Lahden seudun ympäristötoimijoita palkittiin L ahden seudun Ympäristöviikkoon liittyen on palkittu Vuoden ympäristötekijät ja yleisökilpailun voittaja. Skanska Oy n Skanska Oy:n uudeksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Timo Holopainen 1.11.2016 alkaen. Tehtävä päättyy maakuntauudistuksen käynnistyessä vuoden 2019 alussa. Yhteisönä palkittiin Ekokahvila MeaManna heidän yhteisöllisen ja luonnolle kestävän toimintatavan ansiosta. Virka on määräaikainen 1.10.2016– 31.12.2018 välisen ajan. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus n Työja elinkeinoministeriö on nimittänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan Petri Keräsen. Maaja metsätalousministeriö n Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajaksi maaja metsätalousministeriöön on nimitetty Risto Lahti. Käytössä on mm. taakkapyörä. Ekokampaamo PiparMintussa huomioidaan ympäristöasiat kokonaisvaltaisesti. Vuoden ympäristötekijätunnustus annettiin yrityksen omistaja Minttu Laurilalle. Lahti aloitti tehtävässään 27.9.2016. Tänä vuonna Vuoden ympäristötekijä -palkinto jaettiin yksityiselle henkilölle, yritykselle ja yhteisölle. Yksityisenä henkilönä tunnustuksen sai Jari Klinga perheineen heidän omasta innostuksestaan liikkua kestävästi koko perheen voimin. Tehtävä tuli avoimeksi, kun TE-toimiston johtaja Marja Perälä valittiin Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun projektipäälliköksi. Timo Holopainen toimii tällä hetkellä Group Controllerina Skanska Oy:ssä. n. Keränen on siirtynyt tehtävään Lapin ELY-keskuksen työllisyys-, yrittäjyysja maahanmuuttoyksikön päällikön tehtävästä
5. Avainhanke: Liikkuminen palveluna -konsepti (MaaS) Pääkaupunkiseudun Smart & Clean -säätiö luo vähähiilisestä ja älykkäästä liikkumisesta vientikonsepteja. Pilottihanke-esimerkki: Sitra järjestää ensi kesäkuussa Suomessa kansainvälisen kohtaamispaikan, World Circular Economy Forumin. Muutos kiertotalouteen on systeeminen. Pilottihanke-esimerkki: Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT ovat rakentaneet tutkimuslaitteiston, joka muuntaa aurinkotai tuulivoiman vedyksi ja metaaniksi ajoneuvokäyttöön. Mukana lainsäätäjät, yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, kuluttajat, kansalaiset, alueet. Metsäperäiset kierrot 3. Arktisen teollisuuden ekosysteemi ja Kemi-Tornion kiertotalouden innovaatioalusta Digipolis Oy laajentaa Kemi-Tornion seudulla kehittämäänsä teollisten symbioosien prosessia Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa. Aalto-yliopisto, Nordregio, Norden, Sintef, Lapin AMK, Lapin Liitto, Lapin yliopisto, Lapin kunnat ja kehitysyhtiöt, Arktisen teollisuuden ja kiertotalouden klusteri sekä Lapin kaivosja teollisuuspalvelutoimijoiden kehittämisverkosto. Pilottihanke-esimerkki: Tekes ja Pöyry rakentavat Suomeen ”pakkauslaakson”, pakkausalan ekosysteemin. Rahoitus, viennin edistäminen, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö. Tekniset kierrot Neitseellisten raaka-aineiden vähäinen käyttö rakentaa kilpailuetua. Eri toimijat on nyt haastettu käynnistämään täydentäviä toimenpiteitä. Tiekartan toimenpiteitä täydennetään toteuttamisen aikana. Yhteiset toimenpiteet T iekartan tavoitteena on vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä synnyttää uusia työpaikkoja ja kestävää kasvua. Kokonaisvaltainen kansallinen tiekartta listaa viisi Suomen vahvuuksiin perustuvaa painopistealuetta sekä joukon näihin liittyviä poliittisia toimia, avainhankkeita ja pilottikokeiluja. Koulutusja tutkimuspolitiikka. Materiaalien ja tuotteiden elinkaari maksimoidaan mm. Avainhanke: Alueellinen kestävä ruokajärjestelmä Maaja metsätalousministeriön vetämä hanke painottaa ruoan tuotannossa luonnonvaroja säästäviä ja ilmastopäästöjä vähentäviä vaihtoehtoja. n ELINA SAARINEN 1. 4. 20-30 projektikokonaisuutta seuraavien viiden vuoden aikana, teemoina liikkuminen, rakentaminen, energia, jäteja vesisektori sekä kuluttaja-cleantech. n. Mukana HSL, VR, kaupungit, liikenneja viestintäministeriö, alueen yritykset. Avainhanke: Uusien biotuotteiden kansainvälinen demonstraatio Sitra rakentaa eri yritysten ja alojen kokonaisuuden, joka hakee EUrahoitusta. Kuluttajat valitsevat ruokaa, joka on tuotettu alkutuotannosta lähtien käyttäen raaka-aineita viisaammin. Mukana myös Elker, Kuusakoski, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Energia, Jyväskylän kaupunki sekä Metropolia. Pilottihanke-esimerkki: Yhteinen pöytä -hanke on luonut verkoston hävikkiruoan jakelulle ruoka-apuun Vantaalla. Tätä mallia laajennetaan nyt muualle Suomeen. Tiekarttaan on hahmoteltu ensimmäisiä askeleita kohti kiertotaloutta. Pilottihanke-esimerkki: Kuntien tekninen toimi edistää resurssitehokasta ja kestävää rakentamista ja valituissa pilottikunnissa. Uusia kaupallisia tuotteita, palveluita ja yhteistyömalleja sekä digiteknologiaa. Julkiset hankinnat painottavat kiertotalousratkaisuja. Liikkuminen ja logistiikka Saumaton, älykäs ja fossiiliton liikkuminen. Tuotanto hyödyntää kierrätyslannoitteita tai edistää ravinteiden kiertoa. Kaksi avainhanketta: Kiertotalousdemolaitos Teknologiateollisuus ry:n johdolla kehitetään vientikelpoinen laitoskonsepti arvometallien talteenottoon sähköja elektroniikkaromusta. Kestävä ruokajärjestelmä Suomi on johtava biokiertotalousmaa korkealuokkaisen metsätalouden ja teollisuuden ansiosta. Toimenpiteitä: Sääntelyn esteiden purkaminen, kannusteiden luominen. 2. Mukana Metsä-, Kemianja Energiateollisuus ry:t sekä Clic Innovation. 16 Uusiouutiset 7/2016 Näin Suomesta tulee kiertotalouden kärkimaa Suomi haluaa kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Mukana suuri joukko toimijoita, mm. uudelleenkäytöllä. Päästöt ja resurssien kulutus on pientä
Koordinaation täytyy toimia ja vetää kaikki tarvittavat tahot mukaan.” Jorma Turunen, EK. On hienoa, että kiertotalouden kärkitavoitteita on konkretisoitu toimenpiteiksi. Tarvitaan myös mittareita seurantaan, jotta tiedetään, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.” Anders Wijkman, Rooman klubi ”Tämä on laaja ja vaikeasti hallittava kokonaisuus. Isoja päästöjä tuottavat ja luonnonvaroja kuluttavat tuotteet eivät pian enää pärjää markkinoilla.” Professori, tutkimusjohtaja Per Mickwitz, SYKE ”Onnittelen Suomea kokonaisnäkemyksestä, kunnianhimosta ja ajoituksesta. Olette lauman kärjessä.” Martin Stuchtey, SystemiQ ”Tiekartta on kunnianhimoinen. Muutumme sopeutujasta edelläkävijäksi.” Kiertotalous-avainalueen vetäjä, Kari Herlevi, Sitra ”Suomella on nyt laaja sitoutuminen tähän. ”Kiertotalous on talouden uusi suunta ja samalla vastaus globaaleihin luonnonvaraja ympäristökriiseihin. Suomesta tulee niukkuuden haasteen mallimaa. Iso joukko toimijoita on valmis tekemään konkreettisia toimia, jotta meidät tunnistettaisiin maailmalla paitsi metsämyös kiertotalousmaana.” Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Tiekartta-ohjausryhmän jatkotyön toinen puheenjohtaja ”Suomi tarvitsee uusia viennin jalustoja. n. Uusiouutiset 7/2016 17 Tiekartasta sanottua n ”Missään muualla kuin Suomessa ei ole rakennettu näin holistista tiekarttaa kiertotalouteen.” Yliasiamies Mikko Kosonen, Sitra ”Kiertotaloudesta tulee Suomen talouden uusi tukijalka. Kiertotalous tulee nostaa yrityksissä, valtion investoinneissa ja tutkimusja tuotekehityspanostuksissa korkealle sijalle.” Kansanedustaja Lauri Ihalainen. Toimia on ehkä viisasta priorisoida
Paksuntimia käytettään runsaasti teollisissa prosesseissa, kuten esimerkiksi paperin valmistuksessa, öljynporauksessa ja veden puhdistuksessa. Niiden maailmanmarkkina on noin 40 miljardia euroa vuositasolla. Betulium on kehittänyt prosessin, jolla maatalouden sivuvirroista voidaan tehdä edellä mainittuja polymeerituotteita. 18 Uusiouutiset 7/2016 Marko Lauraeus M iten kosteusvoiteesta saadaan miellyttävä ihotuntuma tai jälkiruokavanukkaasta juuri oikein lusikkaan lohkeava muoto. Tästä syystä on mahdollista, että ensimmäiset ”Betulium Inside” -tuotteet nähdään maailmalla jo muutaman vuoden kuluttua. Kaikki perustuu vesiliukoisten polymeerituotteiden tai kansankielellä paksuntimien käyttöön, joiden lisäyksellä muokataan tuotteen sisältämän veden rakennetta haluttuun suuntaan. Toisin sanoin kysymyksessä on ympäristön näkökulmasta unelmatuote. Pelkkä hyvän tuotteen kehittäminen ei riitä menestykseen, sillä tuotteen saaminen kilpailuille maailmanmarkkinoille on iso rutistus keneltä hyvänsä, mutta lähes mahdottomuus pieneltä toimijalta kaukaa pohjoisesta. n Marko Lauraeus Toimitusjohtaja, Betulium Oy. Tästä syystä Betulium onkin omaksunut omaperäisen liiketoimintamallin, jossa yksittäisen yrityksen sijaan rakennetaan arvoketjua yhteistyössä raaka-ainetuottajien, Betuliumin ja sovellusalueen markkinoijan kanssa. Tällaisia arvoketjuja Betulium on onnistunut luomaan jo liki kymmenelle globaalille sovellusalueelle ja useammalle eri raaka-ainelähteelle. Betuliumin kehittämä tuote toimii yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin kilpailevat paksuntimet, mutta prosessimme erikoisuus on sen edullisuus ja ympäristöystävällisyys. Kuluttajan kannalta kiinnostavaa on, että Betuliumin prosessi on energianeutraali ja hiilijalanjäljeltään erittäin pieni. Lisäksi se tuottaa polymeerituotetta, joka on täysin kierrätettävä ja bio-haArvoketjun symbiooseilla unelmatuotteita joava. Se käyttää uusiutuvia jätevirtoja hyväkseen eikä kilpaile elintarvikeketjun kanssa
Uusiouutiset 7/2016 19
Lähestyin Allasta vaivihkaa. n http://www.allasseapool.fi/media.html http://perhosenalennan.blogspot.fi/2016/10/syksyn-tunnelmaa-kotona.html https://www.youtube.com/watch?v=sGznWQ_5LDk https://www.youtube.com/watch?v=qi1Zc1QP7Us Syysmieltä ja jäähyväisiä n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN S. Tosin sen jälkeen saatoin olla vielä likaisempi kuin ennen kylpyä. Mutta en voi estää sitä, että jo itsessään kuolemaa tarkoittava marras ärjyy ja ropisee pesäni ulkopuolella. Altaan avainasiakaspäällikkö Joni Hinkkanen tunnisti minut oitis, ja ryhtyi esittelemään Helsingin kylpyläkaupunkiperinteitä vaalivaa keidasta altaineen ja saunoineen. Jatkaisin Kepan kanssa myöhemmin, nyt tahdoin nähdä merikylpylän. Kauppatorin Allas Sea Pool on noussut lähelle asumustani, vain kivenheiton päähän. Itämerikeskuksessa voi oppia Itämeren suojelusta, merireiteistä ja saarista. Torjun luihin ja ytimiin hiipivää koleutta ja synkeyttä löytämilläni kynttilöillä, viereiseen nakkikiskaan ripustamillani koristevaloilla, tunnelmamusiikilla ja käpertymällä kotirodeeni huopien sisään kirjan ja mustaviinimarjamehun, joskus myös rakkaimpani kera. Päärakennus valmistuu kuulemma ensi keväänä, ja siihen tulee kattoterasseja, ravintola, Itämerikeskus, myymälä ja neuvottelutiloja. Cleantech Showroom avautuu pian, ja seminaarien lisäksi siellä on näyttelyjä. Altaalla kaikessa näkyy cleantech energiankäytöstä jätteidenkäsittelyyn. Mutta nyt saisi lemuava likavesi jäädä. Lopuksi, rentoutuneina ja putipuhtaina, nautimme kahvilassa maukkaan lounaan. Kahvi-Kerttu myötäili tuntojani ehdottaen, että lentäisimme kesän villivihannesmyynnistä kertyneillä rahoilla viikoksi äkkilähtöhintaan etelään lämmittelemään ja varmistamaan, että aurinko on vielä olemassa. Pyöräilin Kepan luokse Kruunuvuorenrantaan jatkamaan lomaviikkomme suunnittelua. Koska tämä ei ole mahdollista, yritän kehittää näiden ankeiden kuukausien ajaksi lohduttavaa ja kodikasta tekemistä. Yritin esiintyä incognito, mutta eihän siitä taaskaan mitään tullut, koska olen tavallaan Kauppatorin kunkku. Olin jo suostumaisillani, kun katseeni osui uuteen naapuriini. Tästä lähtien viettäisin täällä aikaa erikoishintaan, vuoden jokaisena päivänä! Kotini oli juuri muuttunut, jos mahdollista, vielä aikaisempaa hulppeammaksi. Merivesi on ulkomereltä noudettua, suodatettua vettä. Yllätyksekseni häntä ei tarvinnut kovinkaan pitkään suostutella etelänmatkan sijasta lomapäiviin Allas Sea Poolissa. Naku-uinti-illasta hän tosin tokaisi, että sitä me vielä pohtisimme. Olin ihastuksissani, enkä pullikoinut vastaan, kun Joni ehdotti, että hankkisin pienen osuuden yrityksestä ryhtymällä asiakasomistajaksi. 20 Uusiouutiset 7/2016 uomessa on kaksi kuukautta, marrasja maaliskuu, jotka pitäisi lain voimalla poistaa kalentereista. Katsastimme Jonin kanssa hehtaarin kokoisen alueen tilat, saunoimme ja uimme lämminvesija merivesialtaissa. Yhteisöllisyydellä kun on kahdelle toisiinsa ihastuneelle tarkat rajansa. Helsingin paras paikka, merinäköala, melkein oma kylpylä, ja kaikki tämä ihanuus satama-altaasta sukeltamillani kolikoilla! Ennen tapanani oli pulahtaa salaa yön pimeydessä saman satamaaltaan veteen iltapesulle. Tänä yönä hyvästelisin istuinalustani ja lähettäisin sen aaltojen matkassa merelle, rakkoleväkranssi ja kynttilätuikku saattajinaan. Hänestä oli mainio ajatus viettää ekologinen ja yhteisöllinen luomuloma lähellä. Teemoista ensimmäinen on vesi. Tästä johtuen kannoin aina mukanani tavaramerkkiäni, pahvista istuinalustaa. Ennen kaikkea Kepaa kiinnostivat Altaalla järjestettävät konsertit ja muut tapahtumat
Tarvitaan myös jatkuvaa ylläpitoa ja huoltoa. Uskon, että kiertotalous ja materiaalitehokkuus ovat tulossa kiinteistöjen suunnitteluun. Millainen mielikuva sinulla on jätealasta. Mitä harrastat. Miten asut. Olen huomannut, kuinka laaja kenttä tämä on ja kuinka monipuolisesti tämä työllistää. Yleensä aamuisin tarkistan, onko tullut kulutusseurantahälytyksiä ja selvitän, mistä ne voivat johtua. Olen kotoisin Oulusta, jossa puolisoni asuu. Terveisiä lukijoille. Uusiouutiset 7/2016 21 M iten päädyit energiaja ympäristöasiantuntijaksi VVO:lle. Kaikki selviää kysymällä. Jätepuolella taas asioin HSY:n, L&T:n, Stenan ja muiden kanssa. Enevon kanssa testaamme seuranta-antureita nyt kahdeksassa kohteessa. Mitä työhösi kuuluu. Energianja vedenkulusta saadaan pienennettyä ennaltaehkäisyllä ja sillä, että suunnitellaan asiat hyvin etukäteen. Pääkaupunkiseudun kiinteistökohteista seuraan esimerkiksi, onko kiinteistöissä jäteongelmia, vaikkapa sotkuinen jätehuone tai jätelaskujen kanssa häikkää. Seuraan kiinteistöjen energian ja veden kulutusta sekä jätehuoneiden toimivuutta. HSY on auttanut minua paljon nyt, kun olen uusi työssä, eikä aina ole pohjatietoa. Aloitin sen pari vuotta sitten Oulussa. Tempauksessa ennätykseni on 63 kiloa ja työnnössä 77,5 kiloa. Valmistuin tammikuussa Oulusta LVI-insinööriksi. Olen päässyt nyt perehtymään myös kiertotalouteen. n Oulusta Mannerheimintielle Oulusta kotoisin oleva tuore LVI-insinööri Vilma Manner vastaa nyt energianja vedenkulutuksen seurannasta VVO:lla. Kulutusseurannassa on VVO:lla yhteensä noin 750 kohdetta. Millainen tiimi teillä on. Työskentelin vähän aikaa LVI-insinöörinä, ennen kuin tulin VVO:lle opintovapaasijaiseksi elokuussa tänne Mannerheimintielle. Töölössä yksiössä. n ELINA SAARINEN Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Olen paljon yhteydessä isännöitsijöiden ja teknisten isännöitsijöiden kanssa. Painonnostoa. Talot voisi suunnitella paitsi energiatehokkaiksi, myös niin, että tilaa pystyy helposti muuttamaan ja että materiaalit voi hyödyntää purettaessa. Elina Saarinen. p Jätehuoltopäiville osallistunut Vilma Manner toivoo, että kiinteistöjen suunnittelussa mietittäisiin energiatehokkuuden lisäksi materiaalitehokkuutta. Kannattaa rohkeasti ajatella ”outside the box”, siitä kumpuavat yleensä luovimmat ja mielenkiintoisimmat ideat ja ratkaisut
Tavoitteiden tulee täyttyä jo vuonna 2020. Rakennusmateriaalien valmistus aiheuttaa myös huomattavat kasvihuonekaasupäästöt. Rakennussektori tuottaa noin kolmanneksen kaikesta EU-alueella syntyvästä jätteestä eli vuosittain satoja miljoonia jätetonneja. Tukholmalaissairaalan kaltaiset rakennukset ovat nimittäin vielä poikkeuksia. n KATJA PULKKINEN. Kiertotaloudessa myös purkurakennusten materiaalien on määrä kiertää. Rakenteista on suunnitteluvaiheessa eliminoitu aineita, jotka voisivat aiheuttaa käyttäjille terveyshaittaa tai tekisivät niistä vaarallista jätettä. Kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että kiertotaloustavoitteet olisivat automaattisesti hyviä tai turvallisia. Kiertoon saattavat päätyä myös haitalliset aineet. Päämäärä kuulostaa hyvältä ainakin materiaalitehokkuuden kannalta. Uuden Karoliinisen sairaalan (Nya Karolinska Solna) jokainen materiaali on koottu sähköiseen tiedostoon. Ympäristökeskuksen myrkyt Osaa haitallisimmista karsinogeenisistä, mutageenisistä ja lisääntymiselle vaarallisista aineista on rajoitettu omakotirakentajille myytävissä tuotteissa, mutta rakennusyhtiöt voivat ammattilaisina käyttää haitallisia aineita sisältäviä seoksia, sillä niiden hankElina Saarinen kiertotalouden pommi. Kun sairaala jonakin päivänä puretaan, kierrättäjillä on helppo työ arvioida, mikä materiaali sopii uusioraaka-aineeksi, mikä kannattaa ohjata energiantuotantoon. Tiedosto sisältää tietoja myös materiaalien sisältämistä haitallisista aineista. Varautuminen on tarpeen, sillä Euroopan unioni edellyttää, että 70 prosenttia ei-vaaralliseksi luokitellusta rakennusja purkujätteestä kierrätetään. Hyvän tavoitteen ongelma on, että materiaalien kemikaalisisältöä ei tunneta. 22 Uusiouutiset 7/2016 Purkujäte – T ukholmaan on noussut uusi, aivan erityinen sairaalarakennus
Kummatkin aiheuttavat sekä terveysettä ympäristöhaittoja. Rakennuksen tuoteselosteessa raportoidaan käytettyjen tuotteiden tiedot ja annetaan tekninen dokumentaatio, kuten käyttöturvallisuustiedotteet. ”Saksan ympäristökeskuksen UBA:n uusi päämaja oli juuri valmistunut ja muutto sinne käynnissä. Holger Eligaard p Uuden Karoliinisen sairaalan suunnittelussa vältettiin aineita, jotka tekisivät purkujätteestä vaarallista jätettä. ”Tällä tavoin toteutettuna kiertotalous on uhka haitallisten kemikaalien käytön rajoittamiselle”, Singhofen toteaa. Ne sisältävät myös kemikaalien vaaralausekkeet eli tietoja haitallisista aineista. Purkujätteiden kierrättämisen on oltava tulevaisuudessa turvallista.. Tämän ajan rakennuttajat sen sijaan haluavat yhä useammin tietää, mistä aineksista talot syntyvät. Kun rakennuksen sisäilma analysoitiin, siitä paljastui runsaasti naftaleenia ja 1,3-dikloori-2-propanolia. Uusiouutiset 7/2016 23 kimat rakennusmateriaalit eivät kulje kuluttajamyynnin kautta. Samoin raportointimallit rakennuksen sisältämistä materiaaleista ovat vasta tulossa alalle. Pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki lanseerasi vastikään merkin kokonaiselle rakennukselle. t Helsinkiä rakennetaan nyt vauhdilla. Tahtoisimme edistää kiertotaloutta, mutta monissa tuoteryhmissä panoksemme siihen on kemikaalien vähentäminen tuotteissa ja siten myrkyttömämpien kiertojen mahdollistamista tulevaisuudessa.” Tietokanta rakenteilla EU:n kiertotaloustavoitteet ovat jo nurkan takana. ”Jos kiertotaloutta toteutetaan sokeasti, jätevirtojen sisältämät haitalliset aineet pysyvät kierrossa”, sanoo EU-parlamentin vihreän ryhmän terveysja ympäristöpoliittinen neuvonantaja Axel Singhofen. Kuva Kalasataman työmaalta. Käytettyjen rakennusmateriaalien tiedot on koottu sähköiseen tiedostoon, mikä helpottaa aikanaan kierrättämistä. Sellaisia ovat esimerkiksi PCByhdisteet, jotka kiellettiin kansainvälisellä Tukholman sopimuksella. Materiaalien kemikaaliluokituksia tekevä tutkija Christine Däumling kertoi toukokuisessa Helsinki Chemicals Forumissa ironisen esimerkin. Kangas oli tehty vanhoista autonistuimista valmistetusta uusiomateriaalista, ja istuimet sisälsivät kloorattuja palonestoaineita.” Tietoa puuttuu ”Kierrätysmateriaalien kemikaaleista ei yleensä ole paljoakaan tietoa”, harmittelee Joutsenmerkin asiantuntija, kemisti Terhi Uusitalo. Asia päätettiin tutkia. ”Aiemmin ei ole dokumentoitu sitä, mitä työmaalle on kannettu ja mistä rakennukset on tehty”, Lehtonen kuvailee rakentamisen historiaa. Selvisi, että naftaleeni oli peräisin huonolaatuisesta öljyperäisestä raaka-aineesta, josta muovinen lattiamatto oli valmistettu. PCB:tä käytettiin 1980-luvulle asti muun muassa saumausaineissa, betonissa, liimoissa ja maaleissa. ”Me haluamme, että kaikki materiaalin sisältämät kemikaalit ovat tiedossa. Kierrätysmateriaalien käyttö on siksi usein mahdotonta. Joutsenmerkityissä rakennuksissa on rajoitettu muun muassa EU:n listaamien, erityistä huolta aiheuttavien aineiden käyttöä. Joutsenmerkin asiantuntijat huomasivat kuitenkin, että tietojen saaminen kierrätetyistä materiaaleista on erittäin hankalaa. Tiedon tarvetta lisää se, että uudentyyppisten rakennusmateriaalien määrä kasvaa koko ajan. Purkuikään tulleet rakennukset sisältävät vielä käytössä olevien haitallisten aineiden lisäksi aineita, joiden käytöstä on uudisrakentamisessa jo luovuttu. Hallitsematon kierrättäminen voi näkyä ongelmina rakennusten käytettävyydessä. ”1,3-dikloori-2-propanolia taas erittyi ilmaan muovimaton alla olleesta äänieristekankaasta. Pohjaa turvalliselle kierrätettävyydelle ollaan kuitenkin vasta rakentamassa, sanoo tuotetietoudesta vastaava liiketoimintajohtaja Kimmo Lehtonen Rakennustietosäätiöstä. Kesken kaiken alettiin ihmetellä outoa hajua talossa, joka oli rakennettu tiukkojen ympäristöja terveysnormien mukaan”, Däumling muisteli. Saksalaisen rakennustuotteiden AgBB-luokituksen viitearvot materiaalipäästöille ylittyivät ensimmäisen aineen osalta kolminkertaisesti ja toisen kohdalla jopa 22-kertaisesti. Singhofenin mielestä haitalliset aineet pitäisi poistaa kierroista esimerkiksi polttamalla niitä sisältävät materiaalit tai sijoittamalla ne kaatopaikoille. Rakennustietosäätiö on julkaissut Urakoitsijan tuotetieto -nimisen sovelluksen, jonka avulla uudesta rakennuksesta voidaan muodostaa oma tuoteselosteensa
Toistaiseksi kemikaalien käytön rajoittaminen rakentamisessa on lähinnä yksittäisten rakennusyhtiöiden ja rakennusten tilaajien varassa. Rakennuksen tuoteseloste -sovellus kasvattaa nopeasti suosiotaan. ”Toksisesta kierrättämisestä hyötyvät yritykset kuitenkin pyrkivät heikentämään normistoa siten, että haitallisia aineita ei rajoitettaisi ja likainen kierrättäminen pysyisi mahdollisena”, Singhofen sanoo. Ensimmäisenä sen otti käyttöön Lemminkäinen, jolle p Kun purkujätteitä kierrätetään, päätyykö kiertoon myös haitallisia aineita. Chemsec pitää yllä virallista lainsäädäntöä laajempaa Sinlist-luetteloa terveysja ympäristöhaittoja aiheuttavista aineista. Sen toimivuus edellyttää kattavaa, ajantasaista tuotetietokantaa, jonka kokoamiseksi tehdään nyt hartiavoimin töitä yhteistyössä teollisuuden kanssa.” Kemikaalien arviointiprosessi ja kemikaaleja koskevan lainsäädännön täytäntöönpano ovat kuitenkin Euroopassa vielä kesken. ”Tilaajat haluavat tietää, mitä materiaaleja rakennukset sisältävät. ”Korvaamalla haitallisia aineita kykenemme osoittamaan, mikä on vihreässä rakentamisessa mahdollista”, Skanskan kestävyysjohtaja Eva-Lena Carlén-Johansson kertoo. Tämä vaikuttaa myös siihen, mistä aineista pitää kirjata maininta käyttöturvallisuustiedotteeseen ja mitä näin ollen tallentuu rakennuksen tuotetietoihin. Euroopan komissio on asettanut tavoitteen, että kaikki oleelliset aineet olisi tunnistettu ja viety erityistä huolta aiheuttavien aineiden kandidaattilistalle vuoteen 2020 mennessä. Axel Singhofen alleviivaa, että haitallisten aineiden käyttöä EU-alueella tulee rajoittaa paljon nykytahtia nopeammin, jotta kiertotalous saataisiin toimimaan turvallisesti. 24 Uusiouutiset 7/2016 Aineisto liitetään mukaan kiinteistön huoltokirjaan. Omat luokitukset Rakennusyhtiö Skanska harjoittaa omaa, nykylainsäädäntöä tiukempaa kemikaalipolitiikkaansa. Tavoitteen täyttyminen vaikuttaa epävarmalta. EU:n komissio on antanut signaaleja, että suunta uusiokierroissa ei välttämättä ole kohti puhdasta. ”Tällainen järjestelmä on alalla täysin uutta. Tämä kysymys huolestuttaa rakentajia ja jätehuollon toimijoita.. Listalla on aineita, joita korvataan, kun turvallisempia vaihtoehtoja tulee saataville. Tulevaisuudessa rajoituksia tulee lisää, ja aineiden haittaluokitukset muuttuvat. Siitä voidaan myöhemmin tarkistaa, mitä kunkin tuotteen valmistaja on vuonna 2016 sen kierrättämisestä tai hävittämisestä ohjeistanut. Luetteloon on kerätty aineita, joiden rajoittaminen on todennäköistä tulevaisuudessa. Ruotsissa yritys pohjaa rakennushankkeissaan virallisia listoja kattavampaan kemikaalilistaan. Esimerkiksi lisääntymismyrkyllisen muovinpehmentimen DEHP:n käyttöä EU-alueella valmistetuissa tuotteissa oli tarkoitus vähentää, kun se vuonna 2015 lisättiin luvanvaraisten aineiden listalle. Silti komissio myönsi hiljattain kolmelle yritykselle luvan käyttää DEHP:tä sisältäviä materiaaleja uusiomuovimatoissa. Skanska tekee yhteistyötä myös kemikaaliturvallisuuteen erikoistuneen kansalaisjärjestön Chemsecin kanssa
Kierrätyksen ongelma on, miten nämä aineet saadaan tunnistettua ja pois kierroista, jotta kierrätysmateriaalit eivät tarpeettomasti pilaannu kemikaalikuormasta.” Niin ikään Suomen ympäristökeskuksessa työskentelevä erikoistutkija Helena Dahlbo on samaa mieltä. n Artikkelin täydellinen versio on julkaistu ensimmäisenä Uusiouutisten sisarlehdessä Kemia-lehdessä numero 6/2016, joka ilmestyi 11. ”Nyt rakennusjätteen kierrätyksen edistämiseen on paneuduttu muun muassa Rakentamisen materiaalitehokkuuden edistämisohjelmassa (RAMATE) ja käynnissä olevassa Keikkahankkeessa. Me taas haluamme kyetä tarjoamaan rakennuksia tällaisillekin tilaajille.” Onko kierrätyksessä järkeä. Wahlströmin mukaan puujätteelle etsitään nyt korkean jalostuksen kierrätysmahdollisuuksia liuotinten ja polttonesteiden raaka-aineina. Yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä sanoo, että 70 prosentin kierrätystavoite vuodelle 2020 tuntuu Suomen näkökulmasta kovalta. Arvioiden mukaan meillä kierrätetään tätä nykyä noin 60 prosenttia rakennusja purkujätteestä. n Elina Saarinen p Purkujätteestä täytyy kierrättää vuonna 2020 jo 70 prosenttia.. Rakentamisen jätetilastointi on meillä kuitenkin verrattain huonoissa kantimissa. On hankala ohjata kierrätystä, kun ei tiedetä, missä mitäkin jätettä syntyy ja millaisia määriä”, Hakaste sanoo. Hän uskoo, että täytöt ovat mukana laskelmissa myös jatkossa. Kyseessä ei siis ole materiaalin koko kemikaalikoostumuksen kattava analyysi”, Lahti huomauttaa. lokakuuta. ”Näin pannaan halvalla koko tavoitteita”, hän sanoo ja kertoo, että vihreiden parlamenttiryhmä tavoittelee asiaan muutosta, jotta rakennusjäte kiertäisi nimenomaan uusiomateriaalina. ”Mutta kun tutkitaan hyötykäyttöja kaatopaikkakelpoisuutta, analysoidaan vain tiettyjä lainsäädännössä määritettyjä haitta-aineita. Hakasteen mukaan puun materiaalina kierrättämisen hankaluutena ovat laatuvaihtelut ja pitkät kuljetusmatkat. Se, mitä prosenttilukuun saa sisällyttää, vaikuttaa myös Suomen mahdollisuuksiin saavuttaa tavoitteet. Skanskan Eva-Lena Carlén-Johansson korostaa, että yhtiö rakensi Solnan sairaalan nimenomaan Tukholman kaupungin toiveiden mukaiseksi. Betoni sen sijaan kiertää maarakentamisen ansiosta hyvin. Jätesektorilla ollaan tekemisissä aineiden kanssa, joita ei aikoinaan mielletty vaarallisiksi. Tällä hetkellä kierrätysketjuissa ei Suomessa ole ainakaan laajassa käytössä menetelmiä, joilla tunnistaminen onnistuisi”, Dahlbo sanoo. Hän kertoo, että purettavista rakennuksista tehdään haitta-ainekartoitus, joka sisältää myös laboratoriokokeita. ”Tunnistaminen vaatii kattavia laboratorioanalyyseja, eikä pitoisuuksien määrittäminenkään ole yksinkertaista. Axel Singhofen harmittelee, että EU:n asettamat rakennusmateriaalien kierrätystavoitteet voi nyt saavuttaa pelkästään täyttömaakäytöllä. ”Tämä on tärkeä aspekti muussakin kuin rakentamisessa. Ympäristöministeriö on teettänyt Suomen ympäristökeskuksella analyysin siitä, onko unionin rakennusjätteen kierrätystavoite Suomen kannalta ylipäänsä järkevä. Vielä ei kuitenkaan ole mahdollista arvioida, onko tavoite saavutettavissa, sillä tarkkoja tietoja rakennusja purkujätteen koostumuksesta ei ole. Tuotesuunnittelussa täytyy jatkossa miettiä tuotteen koostumusta myös kierrätettävyyden ja jätehuollon kannalta.” Insinööritoimisto Gradientin projektipäällikkö Topias Lahti ottaa työkseen näytteitä purkumateriaaleista, pääasiassa betonista. VTT:n erikoistutkija Margareta Wahlström kertoo seuranneensa viime aikojen keskustelua EU-tasolla. Virta koostuu pääosin maarakentamiseen menevästä betonista. Haitallisten aineiden analysointia tehdään sekä jätteenkäsittelyn että terveyden näkökulmasta. ”Jos halutaan saada aikaan puhtaita kiertoja, haitalliset aineet pitää saada tunnistettua ja erotettua, kierrätysmateriaalin käyttökohteen vaatimusten mukaisesti. Y litarkastaja Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta pitää vaarallisten aineiden tunnistamista jätevirroista haastavana tehtävänä. Miten jätehuolto tunnistaa haitta-aineet. ”Maassa, jossa sekä hankalasti kierrätettävän puujätteen määrä että välimatkat ovat suuret, parempi vaihtoehto osalle jätteistä voi vielä olla jätteen polttaminen. Uusiouutiset 7/2016 25 on jaettu jo 400 käyttäjätunnusta”, kertoo Rakennustietosäätiön Kimmo Lehtonen. Suomessa suurimmat rakennusjätevirrat ovat puuta ja betonia. Pitkät kuljetusmatkat voivat tehdä kokonaisympäristötaseesta negatiivisen”, Hakaste laskee. ”Tukholman kunnallinen ympäristöpolitiikka on tiukka. ”Monessa maassa nimittäin katsotaan, että sellainen mineraalijäte, jota ei voida hyödyntää korkeamman jalostusarvon tuotteina, korvaa täyttömainakin neitseellisiä raaka-aineita”, Wahlström sanoo
Suurimmassa osassa niistä on CCA-käsittely, mutta arviolta kymmenessä prosentissa on kreosoottitai kuparisuolakylläste. Pylväsvalmistajien mukaan verkon pylväät ovat yhä suhteellisen hyväkuntoisia.. n TEKSTI MARJA SAARIKKO, KUVA SCANPOLE OY C CA on kromia, kuparia ja arseenia sisältävä kylläste, jonka käyttö kiellettiin vuonna 2007, mutta esimerkiksi Suomen sähköverkossa on yhä miljoonia tällä aineella kyllästettyjä pylväitä. Kreosootilla käsiteltyä puuta vastaanottaa Tähkälän mukaan Suomessa useampikin laitos, kuten esimerkiksi UPM:n laitos Kajaanissa, mutta kuparisuolakyllästetyt puut vaativat uusimista vasta 30–40 vuoden kuluttua. ”Kyllästetty puu luokitellaan Saksassa biomassaksi, joten sen vieminen sinne on kannattavaa”, hän perustelee. Kestopuun kierrätyksestä Suomessa vastaavan Demolitie Oy:n toiminnanjohtajan Tommi Tähkälän mukaan vuosittain Saksaan lähetetään noin 25 000 tonnia CCA:lla käsiteltyä puutavaraa. ”Lisäksi kotimaisille jätteenpolttolaitoksille riittää tällä hetkellä yhdyskuntajätettä yllin kyllin, eikä niillä siksi ole tarvetta tai mahdollisuutta polttaa erikoisempia jäte-eriä.” Ekokem on viime vuosina hyödyntänyt CCA-puuta energiana joitakin tuhansia tonneja. 26 Uusiouutiset 7/2016 Sähköpylväät Saksaan Suomessa käytöstä poistettu CCA:lla kyllästetty kestopuu lähetetään pääsääntöisesti Saksaan energiahyötykäyttöä varten. Sähköverkossa 10 miljoonaa pylvästä Kaikkiaan Suomen sähköverkossa on käytössä arviolta 10 miljoonaa puupylvästä, joista suuri on pystytetty heti sotien jälkeen. ”Suolakyllästettä ei pysty kuitenkaan erottamaan CCA-käsitellystä mitenkään, vaan ne kaikki lähetetään Saksaan.” n p Sähköpylvään elinkaaren arvioidaan olevan 40–80 vuotta
Hän mainitsee tuttujen varastointisovellusten lisäksi haasteet, joita energian pientuotannon kasvu tuo sähköverkolle. Konsortioon kuuluu kymmen kumppania viidestä maasta. Uusiokäyttö antaa tuplaedun. Yhtiö ilmoitti xStoragen lähtöhinnaksi 4 000 euroa. Hinnoista kotitalouskäytössä antaa käsitystä Nissanin toukokuussa antama luku. n Sähköautoakkujen uusiokäyttö alkaa Nissan p Kodin energiavarasto xStorage on koottu kahdestatoista uusioakusta, joiden ensimmäinen elämä on päättynyt Leaf-autossa. Lyhenne tulee sanoista Energy Local Storage Advanced System. Käytetyn akun jälleenmyyntiarvo nousee. Toistaiseksi akkua ei ole näkynyt myynnissä. Varastoa ei vielä ole myynnissä.. Keski-Euroopassa monipuolinen kokeilu Gatesheadin laitos on yksi kuudesta ELSA-konsortion pilottihankkeesta. Pienimpään sähkövarastoon mahtuu 32, suurimpaan 432 kilowattituntia. Saksassa Daimler rakentaa kumppaniensa kanssa Lüneniin Westfalenissa 13 megawattitunnin energiavarastoa käytetyistä litiumioniakuista. Se on myös koottu käytetyistä Leafin akuista. Esa Kesäniemi on kandidaatintyössään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehnyt yhteenvetoa alan tilanteesta. Hankkeessa kehitetään pieniä ja keskisuuria hajautettuja energiavarastoja, jotka pystytään rakentamaan uusioakuista. n KALEVI RANTANEN G atesheadin Collegen Sunderlandin yksikköön KoillisEnglannissa valmistui elokuussa energiavarasto käytetyistä Nissan Leafin akuista. Muut pilottikohteet ovat toimistorakennus Pariisissa, Nissanin tehdas Barcelonassa, yliopistoalue Aachenissa, kaupungin sähköverkko Italian Ternissä ja asuntoalue Kemptenin kaupungissa Baijerissa. Akuston energiakapasiteetti on 48 kilowattituntia. Kaupallisiakin tuotteita on lupailtu markkinoille aivan näinä päivinä ja vielä kuluttajille. Yhtiö on laskenut, että akku toimii sähkökulkuneuvossa kymmenen vuotta ja seisovana sähkövarastona toiset kymmenen vuotta. Akustoissa käytetään Nissanin Leaf-akkuja ja Renaultin Kangoo-akkuja. Silti se on kiinteässä sähkövarastossa uutta edullisempi. Kapasiteetti on 4,2 kilowattituntia. Gatesheadin akusto on pilottilaitos. Nissan ja energiateknologiayritys Eaton ovat ilmoittaneet tuovansa xStorage-nimisen kotiakuston markkinoille. Uusiouutiset 7/2016 27 Maailmalla kokeillaan jo kiinteiden sähkövarastojen rakentamista sähköautojen käytetyistä akuista. Tavoitellaan tuplaetua Monet muutkin, etenkin autotehtaat, työskentelevät uusiokäytön kimpussa. Suomessa uusioakkujen mahdollisuuksia on kartoitettu parissa opinnäytetutkimuksessa. Sähkövarasto täydentää aurinkovoimalaa, jonka piikkiteho on 50 kilowattia. Niihin vastattaessa tuntuu ”kaikin puolin luontevalta hyödyntää käytettyjä akkuja”, hän sanoo tutkimuksensa johtopäätöksissä. Akkuvalmistajista ovat mukana Nissan ja Renault
Laitoksen operoinnista vastaavan Gasum Biotehdas Oy:n kehityspäällikkö Eeli Mykkänen pitää laitoskonseptin vahvuutena sitä, että se kykenee käsittelemään hyvin monenlaisia jätteitä, kuten erilliskerättyä biojätettä, kauppojen pakattua biojätettä, puhdistamolietteitä ja teollisuuden sivuvirtoja. n TEKSTI JA KUVAT MARJA SAARIKKO H onkajoen biokaasulaitoksen varastossa Satakunnassa rullakoissa on ketsuppipulloja ja pilttipurkkeja. Siitä määrästä valmistetaan lannoitekiloina fosforia 120 000 kiloa ja typpeä 300 000 kiloa”, hän kertoo. Märkämädätyskonseptia viedään pian Eurooppaan ja Aasiaan. Naapurissa sijaitsevat esimerkiksi Honkajoki Oy:n jätevedenpuhdistamo ja Lihajaloste Korpela Oy. ”Kaikkiaan Honkajoki käsittelee vuosittain 60 000 tonnia orgaanista jätettä. Alihankkijoiden kautta laitos työllistää 15–20 henkeä.. Pian ne syötetään biokaasuprosessiin, sillä Honkajoen laitoksen esikäsittelyjärjestelmä erottelee pakkausmateriaalit sisällöstä. Monipuolisuus valttina Honkajoen laitos on perustettu kaksi vuotta sitten Kirkkokallion teollisalueelle, jossa sen tuottamalle energialle ja jätehuoltopalveluille on kysyntää. Muovit, metallit ja lasi jatkavat kierrätykseen biojätteen kulkeutuessa hygienisoinnin kautta biokaasureaktoreihin, joissa siitä syntyy biokaasua ja lannoitteita. 28 Uusiouutiset 7/2016 Biokaasuverkosto valmistuu Honkajoelta Vietnamiin Honkajoen biokaasulaitos Satakunnassa on osa koko Suomen kattavaa biokaasulaitosverkostoa. Lisäksi naapurissa toimii Vatajankosken Sähkö Oy:n laitos, p Honkajoen laitos toimii ympärivuorokautisesti kolmen vakituisen työntekijän voimin
Mutta kannustimia potentiaalin käyttöönottoon tarvittaisiin. Se tulee laajentamaan tankkausverkostoa rakentamalla lähiaikoina uusia tankkausasemia myös kaasuverkoston ulkopuolelle. n p Kimmo Tuppurainen Watrecilta ja Eeli Mykkänen Gasum Biotehtaasta näkevät märkämädätyskonseptissa paljon hyviä puolia. p Hygienisointiyksikkö varmistaa, että biojätteen käsittely täyttää EU-vaatimukset.. Tuppuraisen mukaan suunta on kohti Kaukoitää ja Meksikoa, mutta myös Euroopassa on toimintaa. Lisäksi biokaasun jalostustoimintaa on Espoossa, Kouvolassa ja Lahdessa. Lisäksi laitos soveltuu myös erityisesti sellaisiin maihin, joissa jätteitä ei syntypaikkalajitella. Se on myös mesofiilinen eli siinä lämpötilaa ei nosteta korkeaksi. Kyseessä on heidän mukaansa valtava luonnonvara, jonka avulla olisi mahdollista korvata iso osa fossiilisista tuontipolttoaineista. Hajukaasut käsitellään 3-vaiheisella prosessilla, johon kuuluu pesuri, aktiivihiilisuodatus ja otsonointi. Nurmesta olisi mahdollistaa tuottaa vuosittain energiaa jopa kuusi terawattituntia”, visioi Tuppurainen. Yhtiöllä on luvitusvaiheessa laitos myös Lohjalle. reaktoreiden määrää. ”Meillä on paljon vapaita kesantopeltoja, joilla voisi ruoanja rehuntuotantoa häiritsemättä kasvattaa nurmea energiahyötykäyttöä varten. Käsiteltävän jätteen kokonaismäärä tulee olemaan 470 000 tonnia vuosittain. Se on suunnitellut koko laitoskonseptin ja toimittanut verkoston tehtaat avaimet käteen -periaatteella. Gasum on ostanut verkostoonsa myös biokaasulaitokset Turusta ja Vehmaalta. Uusiouutiset 7/2016 29 jonne biokaasu virtaa putkea pitkin ja jossa siitä tuotetaan sähköä ja lämpöä. Ketjun muut laitokset sijaitsevat Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Riihimäellä. Gasum Oy haluaa edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena. Jatkossa yhtiö tähtää kuitenkin Suomen lisäksi myös ulkomaille. ”Kreikassa, Puolassa ja Vietnamissa on jätetty useampi tarjous”, hän kertoo. Watrec Oy:n johtaja Kimmo Tuppuraisen mukaan laitosten kotimaisuusaste on korkea, jopa 75 prosenttia. Tuotetun biokaasun täysi teho on yli 3,5 megawattia”, hän kertoo. Biokaasulaitosten teknologiasta ja rakentamisesta vastaa Forssassa ja Jyväskylässä toimiva biokaasualan kokonaisratkaisuja tarjoava Watrec Oy, joka on oman alansa pioneerejä. Honkajoen laitos kuuluu biokaasulaitosten kansalliseen verkostoon, jonka kaasuyhtiö Gasum Oy osti pääomasijoitusyhtiö Taalerilta viime tammikuussa. Konsepti on hänen mukaansa täysin skaalautuva eli se soveltuisi tuhansienkin tonnien päivittäisen jätemäärän käsittelyyn. Peltobiomassa ratkaisisi energiahuolet Sekä Mykkänen että Tuppurainen jalostaisivat laitoksissa energiaa mielellään myös peltobiomassasta, jota Suomessa riittää. Laitosten kapasiteettia voidaan kasvattaa lisäämällä mm. Itse prosessi perustuu märkämädätykseen, jossa mikrobit tekevät kaiken työn. ”Nurmen laaja energiakäyttö vaatisi valtiovallan toimia, mutta jos tuotantoon löydetään kannattavuus, olisimme heti valmiita aloittamaan”, tuumivat molemmat. Osa laitosverkoston tuottamasta biokaasusta myydään liikennepolttoaineena ajoneuvoille. ”Kaikkiaan bioenergiaa tuotetaan vuosittain noin 34 gigawattituntia, mikä vastaa 1 500 omakotitalon energiankulutusta. Tuotettu sähkö syötetään valtakunnan verkkoon, mutta lämmön käyttävät pääasiassa Honkajoki Oy ja biokaasulaitos itse. Liiketoiminnasta noin kaksi kolmasosaa on jätehuoltoa, yksi kolmasosa energiamyyntiä. ”10 vuoden sisällä uusia Gasumin asemia tulee 35 kappaletta lisää”, Mykkänen kertoo. Gasum Oy:n biokaasun tuotannon kapasiteetti kasvaa tänä vuonna 320 gigawattituntiin
LAMK. Lahden ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittiin, syntyykö bitumikatteiden kierrätyksestä PAH-yhdisteiden aiheuttamia riskejä ympäristölle tai asfalttityöntekijöiden terveydelle. Tulosten perusteella riskit ovat matalia. n PAULIINA AHOKAS, MERVI PULKKINEN, LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU p Tutkimuksissa mitattiin myös työntekijöiden altistumista bitumihuuruille ja PAH-yhdisteille kierrätysmat eriaalia sisältävän asfalttimassan sekoitusja levitystyössä. 30 Uusiouutiset 7/2016 Aiheutuuko kierrätysbitumista ympäristötai terveysriskejä
Lisäksi vuoden 2016 alussa astui voimaan asetus orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituksesta (VNA 331/2013), minkä takia runsaasti orgaanista ainesta sisältävää bitumikatejätettä ei saa loppusijoittaa kaatopaikalle. Case B kuvaa tilannetta, jossa vain suurempia pitoisuuksia sisältänyt kuorma päätyy asfalttimassaan (worst case scenario). Valtioneuvoston jäteasetuksessa (VNA 179/2012) on kuitenkin määritetty, että vuoteen 2020 mennessä vähintään 70 painoprosenttia rakennusja purkujätteestä tulee hyödyntää muutoin kuin energiantuotannossa. Asfalttiteollisuuden toive Asfalttiteollisuus on esittänyt tarpeen selvittää purkukohteista kerättävän purkubitumin, ja erityisesti puhalletun bitumin kierrätyskelpoisuus. Case A:n kohdalla ylitys tapahtuu vain bentso(a)antraseenin ja kokonaispitoisuuden kohdalla. Lahden ammattikorkeakoulun ympäristönsuojelutekniikan opiskelija Pauliina Ahokas teki opinnäytetyön aiheesta. Materiaalin murskaus asfalttiteollisuuden vaatimaan raekokoon on myös todettu ongelmalliseksi tahmean ja kiviä sisältävän aineksen takia. LAMK Yhdiste SHPeko (mg/kg) SVP (mg/kg) CASE A (mg/kg) CASE B (mg/kg) Antraseeni 1,6 0,039 0,017 0,14 Bentso(a)antraseeni 2,5 0,025 0,048 0,35 Bentso(a)pyreeni 7 0,052 0,034 0,18 Bentso(k)fluoranteeni 38 0,38 0,022 0,17 Fenantreeni 31 3,3 0,16 1,4 Fluoranteeni 260 1 0,15 1,5 Naftaleeni 17 0,12 0,0091 0,014 PAH-yhdisteet 14,7 0,19 0,81 5,9 p Taulukossa on vertailtu eräiden PAH-yhdisteiden SVPja SHPeko-pitoisuuksia näytteiden 1A–10B ja näytteiden 2A ja 2B aiheuttamiin PAH-pitoisuuksiin asfalttimassassa, joka koostuu kaksiprosenttisesti kierrätetystä bitumikatteesta. Opinnäytetyössä tehdyn riskinarvioinnin tarkoituksena oli selvittää, mitä ekologisia tai asfalttityöntekijöiden terveyteen liittyviä riskejä bitumikatteiden hyötykäytössä voi esiintyä. Vaikka kokonaispitoisuus lopullisessa asfalttimassassa ylittäisi SVP-arvon, jää aiheutuvan haitan esiintymisriski pieneksi yhdisteiden ollessa tiukasti bitumiin kiinnittyneinä.. Todellisessa tilanteessa kuitenkin suuren PAH-pitoisuuden jätekuorma joko hylätään tai se sekoittuu muiden jätekuormien kanssa, jolloin lopullisen asfalttimassan todellinen pitoisuus pienenee huomattavasti, kuten case A:ssa. Kaikki kyseiset PAH-pitoisuudet alittavat SHPeko-arvon. Uusiouutiset 7/2016 31 T anskalais-suomalainen Tarpaper Recycling Finland Oy on rakentanut vuoden 2014 alusta lähtien järjestettyä keräysverkostoa bitumikatteille. Case A kuvaa tilannetta, jossa kaikki kymmenen tutkitun kuorman pitoisuudet ovat päätyneet käytettävään asfalttimassaan. Kattohuopajätteellä voidaan korvata osa aiemmin käytetystä bitumista. Ennen bitumikatteen kierrättäminen asfaltin raaka-aineeksi ei ole ollut mahdollista, koska bitumikatteiden keräys ei ole ollut järjestelmällistä. Case B:ssä SVP-arvon ylitys tapahtuu antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, fluoranteenin ja kokonaispitoisuuden kohdalla. Yritys on kehittänyt kattohuovan murskaukseen soveltuvan murskainlinjan. Kattohuoparouhe soveltuu hyvin asfaltin raaka-aineeksi. Siksi kattohuopajäte on mennyt Suomessa joko kaatopaikalle tai polttoon
PAH-yhdisteillä on todettu olevan syöpää ja geenimutaatioita aiheuttavia vaikutuksia. Suurin osa yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuuksista alitti laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Suurimman PAH-pitoisuuden sisältäneen näytteen antraseeni-, bentso(a)antraseeni-, bentso(a)pyreeni-, bentso(k)fluoranteeni-, fenantreeni-, fluoranteenija naftaleenipitoisuudet alittivat ekologisin perustein määritellyt suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet. Pitoisuudet pieniä Työterveyslaitoksen teetättämissä tutkimuksissa selvitettiin tuotettuja raaka-aineita sisältävän sekä kierrätettyä bitumikatemateriaalia sisältävän asfalttimassan emittoimien kaasuja hiukkaspäästöjen laadullisia ja määrällisiä eroja. LAMK Bitumikatteiden kierrätyksen ekologiset riskit ja terveyshaitat arvioitiin mataliksi. Tutkimustulosten mukaan bitumijätekuormissa ei esiintynyt kaikkein haitallisimpia PAH-yhdisteitä, lukuun ottamatta yhden näytteen korkeampaa bentso(a)antraseenipitoisuutta. Vuosina 1890-1960 käytettiin asuinja teollisuusrakennusten kattorakenteissa kreosoottia kosteuden ja veden eristeenä. Riskien arviointi tehtiin Työterveyslaitoksen teettämien työhygieenisten selvitysten perusteella. Jälkitarkastelussa osoittautui, että suurempi PAH-pitoisuus yhdessä bitumikuormassa johtui purkukohteen iästä. PAH-yhdisteet koostuvat yhdestä tai useammasta aromaattisesta renkaasta ja niitä syntyy lähinnä epätäydellisen palamisen seurauksena. Joidenkin yhdisteiden on todettu myös kerääntyvän kudoksiin ja olevan erittäin myrkyllisiä vesieliöille. Testatussa asfalttimassassa suurimman vaikutuksettoman pitoisuuden ylittivät antraseenin, bentso(a)antraseenin, bentso(a) pyreenin ja fluoranteenin pitoisuudet. Työhygieenisten selvitysten perusteella epätodennäköisiksi arvioitiin myös terveyshaitat, jotka aiheutuisivat bitumikatteiden hyötykäytöstä asfaltoinnissa. Purkukohde oli 1950-luvulla rakennettu varastorakennukseksi. Riskit matalia Työn tulosten ja PAH-yhdisteiden vähäisen kulkeutumisen perusteella ekologiset riskit bitumikatteiden kierrätyksessä arvioitiin mataliksi. Kreosootti on kivihiilitervan tislausjäännös ja se sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä, joista merkittävän suuri määrä koostuu yksinomaan PAH-yhdisteistä. Tutkimuksissa mitattiin myös työntekijöiden altistumista bitumihuuruille ja PAH-yhdisteille kierrätysmateriaalia sisältävän asfalttimassan sekoitusja levitystyössä. p Laboratoriotutkimuksissa kierrätysmateriaalia sisältävä näyte emittoi suhteessa enemmän bitumihuuruja ja PAH-yhdisteitä kuin kenttätutkimuksissa, mutta näytteet eivät sisältäneet määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä.. Vaikka kokonaispitoisuus ylittyisi lopullisessa asfalttimassassa, jää aiheutuvan haitan esiintymistodennäköisyys kuitenkin pieneksi, koska yhdisteet ovat tiukasti kiinnittyneenä bitumiin. Ympäristöriskien arviointia varten määritettiin kymmenen eri bitumikuorman PAH-pitoisuuksia. Suurimmat pitoisuudet bitumikuormissa koostuivat kryseenistä, fenantreenista, fluoranteenista sekä pyreenistä, jotka liukenevat yhdisteinä niukasti. 32 Uusiouutiset 7/2016 PAH-pitoisuudet tarkkailussa Ekologisena vaaratekijänä työssä nähtiin polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden kulkeutuminen ympäristöön, erityisesti vesistöihin ja pohjaveteen bitumikatteiden ja -rouheen välivarastoinnin aikana. Terveysriskien arvioinnissa vaaratekijäksi todettiin asfalttiteollisuuden työntekijän altistuminen PAH-yhdisteille haihtuneina sekä pölyyn kiinnittyneinä hiukkasina
Tällainen kestomuovien uudelleen käyttäminen on ollut helposti järjestettävissä ja samalla on vältytty sivuvirtojen käsittelyltä, varastoinnilta ja kuljetukselta. Opinnäytetyön aihe liittyi Lahden ammattikorkeakoulun tekniikan alan Resurssitehokkuuden parantamisella tehoa liiketoimintaan -projektiin (REISKA, www.lamk.fi/reiska). Tämän vuoden alusta uusi jätelaki on kieltänyt orgaanisen aineen sijoittamisen kaatopaikoille, joten käsiteltäväksi on tullut suuri määrä materiaalinsa puolesta hyvin vaihtelevia muoveja. Laboratoriotutkimuksissa kierrätysmateriaalia sisältävä näyte emittoi suhteessa enemmän bitumihuuruja ja PAH-yhdisteitä, mutta näytteet eivät sisältäneet määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia syöpätai perimävaarallisia PAH-yhdisteitä. Tieto riittää keskisuuren yrityksen tai maatalousmuovia keräävän 4H-piirin tarpeisiin. Lisäksi terveyteen vaikuttavan altistumisriskin hallitsemisen oleellinen osa on suositusten mukaisen suojavarustuksen käyttäminen, hygieniasta huolehtiminen ja asfalttimassan työstölämpötilan pitäminen annetuissa ohjearvoissa. Järvisen kirja antaa hyvät tiedot eri muovilaatujen tunnistamiselle – sikäli kuin se ylipäätään on mahdollista ilman analysointilaitteistoa. Näiden tietojen osalta kirja on hyvin ajan tasalla, mutta ottaen huomioon alan suuren murroksen numerot muuttunevat paljon jo parissa vuodessa. Työn ohjaajina toimivat Mervi Pulkkinen Lahden ammattikorkeakoulusta ja Kati Tuominen Tarpaper Recycling Oy:sta. Se antaa selkeän kuvan siitä, miten muoveja lajitellaan ja käytetään, ja lisäksi se antaa numerotietoja muovien määrästä ja eri laatujen osuuksista kierrätyksessä ja energiakäytössä sekä esimerkiksi polttolaitosten. Teollisuudessa ja maataloudessa on ollut myös kohteita, joissa on syntynyt suhteellisen puhdasta ja homogeenista jätettä, jonka kierrättäminen tai energiakäyttö on melko suoraviivaista. Sen tavoitteena on kasvattaa Päijät-Hämeen PK-yritysten jäteja sivuvirtojen resurssitehokkuusosaamista projektissa kehitettävien ja pilotoitavien konkreettisten toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. Asetuksen arvot ovat pienimpiä hengitysilman haitta-ainepitoisuuksia, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle. Uusiouutiset 7/2016 33 Naftaleenin ja bentso(a)pyreenin pitoisuudet alittivat sosiaalija terveysministeriön asetuksessa haitallisiksi tunnetut pitoisuudet. n Lisätietoa: Opinnäytetyö PAH-yhdisteet bitumikatteissa ja niiden aiheuttamat riskit bitumikatteen kierrätykselle, https://www.theseus.fi/handle/10024/110919 Osa REISKA-projektia A rtikkelissa käsitelty riskinarviointi tehtiin opinnäytetyönä Lahden ammattikorkeakoulussa, pääaineena ympäristönsuojelutekniikka. Ruiskuvalun ja ekstruuderin jäljiltä syntyneet leikkuujätteet ja hylkymateriaali on suhteellisen helppoa syöttää takaisin tuotantoon, jolloin lajittelua tai muuta käsittelyä ei tarvita. n LAURI LEHTINEN M uovien kierrätys on viime vuosiin saakka tapahtunut valtaosin syntypaikalla. Käytännön ohjeiden lisäksi kirjassa on selkeä katsaus alan trendeihin Euroopassa ja Suomessa. Myös kotitalouden valistunut lajittelija pärjää hyvin näillä tiedoilla. Pienenä varjopuolena on tilastoja taulukkotietojen odotettavissa oleva vanheneminen, mutta asia korjaantunee uusitulla painoksella lähivuosina. Myös hyötykäyttö on eritelty maittain, joten Euroopan alueelliset erot ovat nähtävissä. Henkilökohtaisesti näkisin sen sopivaksi esimerkiksi logistiikka-alan opetuksen osaksi. Vantaan moderni jätevoimala antaa kuvan siitä, miten yhdyskuntajätteen poltettava osa nykyisin käsitellään. Se sopii kotitalouksien ja yrityksien oppaaksi muovien lajittelussa ja käsittelyssä sekä alan oppikirjana. Samoin energiakäytön kohdalla käydään läpi jätevoimalat ja rinnakkaispolttolaitokset. Vapautuneet pitoisuudet olivat suhteellisen pieniä ja emissiot muodostuivat lähinnä ärsyttävistä bitumihuuruista. Kenttätutkimusten ja laboratoriokokeiden välillä havaittiin eroja. n KIRJA-ARVIO Käsikirja muovien kierrätykseen Pasi Järvisen kirja Muovien kierrätys ja hyötykäyttö Suomessa toimii monessa tehtävässä. Niiden kohdalla myös alaan paremmin tutustunut joutuu ajoittain virkistämään muistiaan taulukosta lunttaamalla. Tähän tilanteeseen kierrätyksen käsikirja on hyvin tervetullut. Se sopii myös oppikirjaksi sellaisilla alueilla, missä muovitekniikka tai tehokkaan kierrätysratkaisun kehittäminen eivät ole pääaineita. Kirjan tärkeä osa on lopun taulukot, joiden avulla selviävät eri tuotteisiin yleisimmin käytetyt muovit sekä muovien lyhenteet. n päästöjen määrästä. Erityisen seikkaperäisesti kirja käsittelee suomalaisia muovien kierrätyslaitoksia sekä niiden tuottamia uusioraaka-aineita
Ehkä nauru oli terapeuttista. Positiivisia kommentteja esittäneiden kesken arvotaan lakiesitys minun allekirjoituksellani”, Ukkola aloitti. p Tuure Parkkinen kertoi, kuinka ResQ Club on onnistunut pienentämään ravintoloiden hävikkiä ja muuttanut muutoin pois heitettävät annokset tulonlähteeksi. p Esa Tommila (keskellä) ja J-P Salmi kehuivat Jätehuoltopäiviä pistämättömäksi seurantavälineeksi ja tärkeäksi verkostoitumisfoorumiksi. Katariina Krabbe huolehti päivien aikana esimerkiksi viestiseinän moderoinnista. Jo yli 50 000 kuluttajaa on rekisteröitynyt palvelun käyttäjiksi. Tilanne on ajanut julkisen ja yksityisen sektorin jätealan toimijat ehkä tiukemmin vastakkaisiin poteroihin kuin koskaan, vaikka ala on aina ollut riitaisa. Yhteishenkeä nostattamassa Hankintalakija jätelakiuudistus kuplivat pinnan alla ja käytäväkeskusteluissa koko Jätehuoltopäivien ajan. juhlavuotta vietettiin Kalastajatorpalla tiukassa tilanteessa. Tässä pelaaminen tekee ihmiselle ja ympäristölle hyvää.” Samaan pöytään, vierekkäin Jätehuoltopäivien 30. Kuntien roolia jätehuollossa kaventavat esitykset ovat saaneet julkisen sektorin toimijat huolestumaan toden teolla. Vaikka eduskunnassa sorvataan juuri lakeja, jotka ovat ajaneet monet jätealan toimijat vastakkain, Jätehuoltoyhdistyksen tapahtumassa kokoonnuttiin yhteiseen pöytään. Hankala aihe kirvoitti viestiseinällä ja yleisöpuheenvuorossa kyllä kannanottoja, mutta arvontaa ei tarvinnut suorittaa. ”Minä puhun hankintalaista. Yhteishenkeä nostatettiin Kalastajatorpan Pyöreän Salin illallisilla: Ensin Jätelaitos. Niinpä työja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola teki käytännössä ihmeen saadessaan tällä aiheella Jätehuoltopäivien yleisön nauramaan. Ukkola tiivisti tunnelmat vanhaan vitsiin lampun hengestä, joka pitää rauhan saamista Lähi-itäänkin helpompana tehtävänä kuin yhteisymmärryksen saavuttamista jätehuoltomarkkinoista. Käyttäjiä houkuttavat paitsi säästöt laaturuoassa, myös palvelun pelillisyys: ”Yleensä pelaaminen on vähän ajan tuhlaamista. Jätelaitosyhdistys on ehtinyt julistaa taistelevansa kaikin voimin esitystä vastaan. Tämä on keskipäivän kevennys. Saatte nauraa. Koko alan yhteisen Jätehuoltoyhdistys ry:n organisoimat Jätehuoltopäivät näyttivätkin nyt voimansa vastakkainasettelun kääntämisessä samaan suuntaan katsomiseksi. 34 Uusiouutiset 7/2016 n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Tapahtumia H ankintalakiuudistus on juuri nyt sana, joka saa monen jätealan ihmisen kiristelemään hampaitaan
p 30. Päivien tietoannillinen huipentuma oli tutkimusiltapäivä, joka tarjoili kiertotalousalan kiinnostavia tutkimusaiheita Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Jyväskylän yliopistosta. Heti sen jälkeen Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Mikkonen jatkoi voimavarojen yhdistämiseen kutsuen: ”Jätehuoltoyhdistys on yhteistyöstä hyvä esimerkki. Onpa joskus avautunut työtarjouksiakin.. n p Jätelaitosyhdistyksen pitkäaikainen, nyt väistyvä toimitusjohtaja Markku Salo nimettiin Jätehuoltoyhdistyksen kunniajäseneksi. Täällä kaikki voivat käydä samaan pöytään ilman asenteellisia virityksiä. Päivillä kuulee, mitä alalla tapahtuu. p Hilton Hotelli Kalastajatorppa toimi hienona miljöönä 30-vuotisjuhlaansa viettäneille Jätehuoltopäiville. Se on todella arvokasta.” Vuorovaikutusja verkostoitumisfoorumin roolinsa lisäksi Jätehuoltopäivät täyttivät jälleen myös toisen tärkeän tehtävänsä: päivien seminaari tarjosi monipuolista, ajankohtaista ja kiinnostavaa tietoa alan kehityksestä. tammikuuta Messukeskuksessa. Hän muistutti myös ARVIn loppuseminaarista, joka pidetään 16. Emotionaalisen kohokohdan päivillä tarjosi Arman Alizad, joka kertoi koskettavan omakohtaisesti tapaamistaan ihmisistä, jotka ovat tavalla tai toisella joutuneet jätehuoltoketjun osaksi. u Eija Ehrukainen, Marika Kaasalainen ja Riitta Heliö pitävät Jätehuoltopäiviä tärkeänä paikkana kohdata alan ihmisiä. valtakunnallisille Jätehuoltopäiville tuli yli 300 osanottajaa: kaikkiaan 301. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo tiivisti erinomaisesti esityksessään laajan ARVI-tutkimusohjelman tulokset. Uusiouutiset 7/2016 35 yhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä korosti maljapuheessaan jätehuoltoalan olevan Suomen tärkeimpiä ja alan kehittyvän parhaiten yhteistyössä julkisen ja yksityisen puolen välillä
L&T oli tällä kertaa messuilla mukana nimenomaan FinnBuildin puolella. p Anes Švraka Nijhuis Water Technologystä ja Ilona JääskeläinenOverduin Alankomaiden suurlähetystöstä olisivat toivoneet enemmän kävijöitä Jäte, Vesi, Ympäristö -messuille. n. Sekä näytteilleasettajat että kävijät kaipailivatkin Jäte, Vesi, Ympäristö -puolelle enemmän ihmisiä ja yrityksiä. Alankomaat satsasi isosti ja toi messuille 9 ympäristöalan yritystä kansalliselle osastolleen. Digitaalisuus leimasi koko tapahtumaa. Tommi Tupala kertoi kävijöille Raksanappi-palvelusta. Harkitsemme, voisiko tätä tulevaisuudessa soveltaa myös kiinteistöille ja kauppakeskuksiin”, sanoo L&T:n myyntipäällikkö Tommi Tupala. p L&T:n kuormalavoista rakennettu osasto houkutteli. ”Simppeli ja arkea helpottava ratkaisu on otettu erinomaisesti vastaan työmailla. Toinen L&T:n digitaalinen palvelu, Hävikkimestari, sai messuilla Suomen Messusäätiön 10 000 euron Ympäristön hyväksi -palkinnon. ”Näyttää, että olemme ainoa jätevesiyritys täällä”, hämmästeli Švraka. Jätealan toimijoista osa oli valinnut Jäte, Vesi, Ympäristö -messupuolen tai InfraExpon tai Vihertek-messut, p Jari Nordström ja Juuso Viitikko esittelivät Maapörssin uutta ilmettä. V irtuaalikypäräkierros talossa, jota ei vielä ole rakennettu, oli vain yksi korkean teknologian esimerkki, johon saattoi törmätä lokakuussa FinnBuild-messuilla. jotka olivat eri hallissa kuin huomattavasti suuremmat ja vilkkaammat FinnBuild-messut. Hävikkimestari-seurantapalvelun avulla ravintolat voivat vähentää ruokahävikkinsä määrää. Alkuvuodesta lanseerattua palvelua käyttää jo noin 250 työmaata, ja sen kautta tehdään tuhatkunta lavatilausta kuukaudessa. Sovelluksen kautta työmaa voi muutamalla painalluksella tilata jätelavan tai sen tyhjennyksen ja seurata työmaansa tilaushistoriaa. ”Täällä on ollut vähän väkeä, mutta toisaalta juuri oikeat henkilöt paikalla”,sanoi Maapörssin Juuso Viitikko. Maapörssi Oy esitteli InfraExpossa uudistunutta ylijäämämaaainesten varastointia, kuljetuksia ja hyödyntämistä helpottavaa mobiilipalveluaan. 36 Uusiouutiset 7/2016 Digitaalisuus tulee työmaille n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN Tapahtumia FinnBuild-vetoinen messukokonaisuus veti Helsingin Messukeskuseen myös jäte-, infraja viheralan ammattilaisia lokakuun puolivälissä. Esimerkiksi Lassila & Tikanoja esitteli ständillään työmaille suunnattua Raksanappi-palveluaan
Uusiouutiset 7/2016 37
38 Uusiouutiset 7/2016
www.poistotekstiili.fi p Tekstiilikierrätystä suunniteltaessa arvoketjun eri vaiheiden toimijat pitää saada saman pöydän ääreen. Toimivassa tekstiilikierrätyksen arvoketjussa tarvitaan sekä pieniä käsityöyrittäjiä että suuren mittaluokan teollisia hyödyntäjiä. Pilotin aikana järjestetyt tapahtumat sekä viestintä ovat saavuttaneet alueellisesti merkittävän kattavuuden. Poistotekstiilin tulisi olla myös puhdasta, jotta se kelpaisi näille hyödyntäjille. Pilotissa mukana olleilta käsityöyrittäjiltä kyseltiin heidän toiveitaan materiaalin suhteen. Uusiouutiset 7/2016 39 P ilotissa on kerätty Lounais-Suomen alueella noin 50 000 kiloa tekstiiliä, josta yli 20 % on saatu hyötykäyttöön muun muassa käsityöläisille ja mekaaniseen kierrätykseen. Tulevaisuudessa lajittelun malli riippuu yksinomaan hyödyntäjien tarpeista. Lajitellaanko esimerkiksi farkut tai villavaatteet erikseen. Kuva Telaketju-työpajasta elokuulta.. Tekstiili 2.0 on kerännyt kokemuksia kierrätysketjun kaikista vaiheista. Keräykseen tulisi luoda yhtenäinen ja kuluttajille selkeä malli, joka toimisi koko Suomessa samalla logiikalla. Materiaalista oltiin mahdollisesti valmiita maksamaan riippuen tehdystä lajittelusta ja esikäsittelystä. Tekstiili 2.0 on Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun, SITRA:n, Turun kaupungin, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin rahoittama hanke. Kokeiluja on tehty ketjun kaikista vaiheista keräämisestä ja lajittelusta aina hyötykäyttöön asti. Pilotin aikana on tullut selväksi, että ihmiset tuovat mielellään käyttökelvottomat tekstiilinsä kierrätykseen, mutta haluaisivat keräyspaikat arkisten kulkureittiensä varrelle. Toisaalta robotit eivät osaa tunnistaa designaarteita materiaalin joukosta. Tekstiilien lajittelussa on vuoden aikana testattu erilaisia malleja aina neljästä jakeesta monimutkaisempaan 13 jakeen lajitteluun. n KUVA JA TEKSTI SARA MALVE-AHLROTH Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa Tekstiili 2.0 -pilotissa työskentelevät opiskelijat ja henkilökunta kertovat tekstiilikierrätyksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pilotin etenemisestä. Tekstiili 2.0pilotin loppuvuosi kuluu tulosten analysoinnissa ja niistä tiedottamisessa sekä Telaketju-nimisen kansallisen arvoketjun rakentamisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Manuaalisen lajittelun haasteena on eri materiaalien tunnistamisen vaikeus. Kuluttajien, kaupan ja median kiinnostus tekstiilinkierrätykseen sekä poistotekstiilin loppukäyttöön on noussut pilotin aikana sekä maakunnallisesti että kansallisesti uusiin mittoihin. Lajittelukoulutukseen, ohjeistuksiin ja työnohjaukseen tulee panostaa, sillä laadukas lajittelu takaa parempia hyödyntämismahdollisuuksia. Siksi osa lajittelusta kannattaisi jatkossa tehdä robottien avustuksella. Saadaanko tekstiilikierrätys kannattavaksi liiketoiminnaksi. Ainakaan materiaalista tai kuluttajien kierrätysinnosta ei ole Suomessa pulaa. n Sara Malve-Ahlroth on projektityöntekijä Turun AMK:lla. Teollisen mittakaavan hyödyntämiseen tarvitaan suuria tekstiilimassoja, joten myös keräyksen logistiikka kannattaisi rakentaa yhteiseen kansalliseen verkostoon
Mutta niiden vieressä on tällainen jätesaari”, luennoitsija paljastaa. Tyrmistyttävä näky hiljentää kuulijat. ” M ”Eihän kaatopaikkoja enää ole!” Lasten akatemian luento jätteistä ja jätteenkäsittelystä veti Tampereen yliopiston suureen luentosaliin harvinaisen innostuneen yleisön. Hän on mukana tutkimushankkeessa, jossa perehdytään jätteen ja jätehallinnan vaikutuksiin yhteiskunnan rakentamisessa ja muokkaamisessa. ”Hyi!”, parkaisee satapäinen kuulijakunta yhteen ääneen. Tällaisella rannalla ei tekisi mieli kävellä”, professori vahvistaa. ”Onko tuo meressä kelluva jätesaari vai onko ne roskat ihan oikealla saarella?” Oikea saari se on. syyskuuta pidetylle jäteaiheiselle luennolle. n TEKSTI JA KUVA HILKKA VÄHÄNEN Tapahtuman järjestäjä on nimittäin Lasten akatemia, jonka koulutukseen osallistuvien yläikäraja on 10 vuotta. Hahmolla on surffilauta sylissään. Pyyhtinen jatkaa esityksensä havainnollistamista kuvallisesti, mikä on viisas ratkaisu, sillä kaikki yleisöstä eivät osaa lukea, ainakaan sujuvasti. Vain kokonaan jätteen peitossa. Penkistä kohoaa viittaukseen yksinäinen käsi. Toimittaja pääsi poikkeusluvalla mukaan 17. Toisaalta mikään asia ei ole syntyjään jätettä.” Näin tiivistää jätteen paradoksaalisen olemuksen luennollaan Tampereen yliopiston professori Olli Pyyhtinen. Jätevuorten päällä erottuu ihmisen silhuetti. ”Tyynenmeren Malediiveillä on ihania paratiisisaaria, joille olisi mukava mennä lomalle. ”Surffaa roskilla”, toimittajan vieressä istuva Ansa Yli-Hem. Roskasurffaaja hämmästytti Seinälle ilmestyy kuva kokonaisesta muoviroskavuoresta. ”Niinpä. 40 Uusiouutiset 7/2016 istä tahansa voi tulla jätettä, jos sen laittaa paikkaan, johon se ei kuulu. ”Esimerkiksi ruoka on lautasella herkullista, mutta jos sitä putoaa lattialle, se onkin jätettä.” Sitten Pyyhtinen heijastaa seinälle kuvan upeasta hiekkarannasta, joka on täynnä meren huuhtomaa muoviroskaa
Haarukka! Ja toinenkin! Ihonhoitopurkkivuori Jätettä syntyy maailmassa väkisinkin, mutta siitä voidaan ja siitä pitää huolehtia. Ainakaan muovia ei saa polttaa, kun siitä tulee myrkkyhöyryjä”, huomauttaa valistunut opiskelija. Lapsiyleisölle esiintyessä ei voi käyttää termejä, joilla on tottunut puhumaan. 7–10-vuotiaille tarkoitettua akatemiaa isännöivät Tampereen yliopistot, Tampereen Lumate-keskus ja kaupungin kulttuurija museopalvelut. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lapset osoittelevat innoissaan professorille, mitä kaikkea koiran ja oravan muotoisista patsaista löytyy. ”Jätepussi, roska-astia, vessanpytty. n t Ansa Yli-Hemminki oppi Lasten akatemian luennolla paljon uutta. ”Se tekee yliopistoa lähestyttäväksi jo varhaisessa vaiheessa. ”Oslo tarvitsee jätettä, sillä yli puolet kaupungin rakennuksista ja valtaosa kouluista lämmitetään jätteenpoltolla. Eihän sellaisia ole enää olemassakaan.” Pyyhtinen selittää, että kaatopaikkoja kyllä on, toki vähemmän kuin ennen. ”Mutta eikö polttamisestakin tule saastetta ilmaan. Kiinnostava kohde oli esimerkiksi sylkikaskaan pallukka, jonka sisältä löytyi toukka. Yliopisto tutuksi Luennon päätyttyä Yli-Hemminki, 7, kertailee kuulemaansa. Ne eivät tietenkään ole jätettä.” Vaihtoehtoisia tutkimusaiheita esitellään Lasten akatemian luennoilla ympäri vuoden. Esimerkkinä Pyyhtinen esittelee brittiläisen Barbara Francin hienoja eläinveistoksia. ”Jätevuoret ja muoviroskat on ihan ällöjä. Ne on rakennettu peltitölkeistä ja muusta metalliromusta, jota taiteilija on kerännyt ulkoiluttaessaan koiraansa kaupungin puistoissa. Ainakaan muovia ei saa polttaa, kun siitä tulee myrkkyhöyryjä”, huomauttaa valistunut opiskelija.. Tutkijan ammatti kuuluu myös Yli-Hemmingin tulevaisuuden vaihtoehtoihin, sillä hän toimii amatööritutkijana jo nyt. Lopuksi kuullaan osallistujien henkilökohtaisia jätekokemuksia, joita riittää. Ei huvittaisi kävellä niiden päällä paljain jaloin.” ”Mutta eikö polttamisestakin tule saastetta ilmaan. Ne sulkevat jätteet sisälleen ja suojelevat meitä joutumasta kosketukseen niiden kanssa”, professori kuvailee. Yhden kummitädin taloremontissa löytyi takapihan mullasta kasoittain ihonhoitopurkkeja, toinen on auttanut keräämään roskia viereisen opiskelija-asuntolan juhlien jäljiltä. Esimerkiksi Osloon tuodaan roskia poltettavaksi ulkomailta asti. Hämmentynyt kuulija esittää otsa rypyssä kysymyksen: ”Miksi puhut kaatopaikoista. Kuvassa nainen yrittää lapsi sylissään tasapainoilla roskapussikasojen päällä, jotta pääsisi etenemään kadulla. Toisaalta jäte ei aina ole likaista eikä käyttökelvotonta. Esityksensä jälkeen myös professori on tyytyväinen. Nykyajan ihmiset kuitenkin yrittävät mieluummin kierrättää jätteet tai ainakin polttaa ne sähköksi ja talojen lämmittäjiksi. Uusiouutiset 7/2016 41 minki mumisee lumoutuneen kauhistuneena. ”Yliopistossa tutkisin esimerkiksi dinosaurusten luita. Varmaan ne saaret haisevatkin”, hän arvelee. Professorilta tuli lisätietoa: ero tavalliseen kouluun on se, että yliopiston opettaja on itse tutkinut juuri sitä aihetta, josta kertoo. ”Ilmaan vapautuvan saasteen määrä yritetään minimoida”, luennoitsija vastaa ja kertoo polttamisessa olevan kyllä muita haittoja: siinä tuote tuhotaan ja menetetään pysyvästi. Juuri niin. Sitten siellä ei ole enää hyvä olla”, yleisöstä myönnetään heti. Kun lukioikäinen sitten pohtii, mihin päin jatkaa, niin korkeakoulu on jo tuttu juttu.” Yli-Hemminki tiesi ennestään, että yliopisto on ”aikuisten koulu”, jota jotkut hänen tuttavistaankin ovat käyneet. Jäte on näin hyödyksi.” Dramaattisessa kuvassa polttolaitoksen iso rautakoura kaapii jätettä uuniin. Ja yleisö oli hienosti mukana”, Pyyhtinen hymyilee ja kiittelee Lasten akatemian konseptia. Jos jätteistä huolehtiminen lyödään laimin, syntyy isoja ongelmia. Pyyhtinen puolestaan kertoo, mitä tapahtui, kun Napolin jätteenkerääjät Italiassa menivät lakkoon vaatiessaan parempia työehtoja. Etenkin jätesaaret ja -vuoret mietityttävät yhä. ”Tämä oli todella kivaa”, Pyyhtinen sanoo. ”Etukäteen kyllä kauhistutti astua mukavuusalueen ulkopuolelle. ”Silti on parempi, että materiaali käytetään jollakin tavoin uudestaan hyväksi sen sijaan, että se jäisi olemaan turhanpäiväisenä tiellä.” Ansa Yli-Hemminki nyökkäilee hyväksyvästi. ”Jos ei siivoa omaa huonettaan eikä vie roskia ulos, niin koko talo voi täyttyä roskista. Esimerkiksi ne ovat asioita, joilla tuotetaan järjestystä. Piti kuvallistaa ja konkretisoida, mutta näin opin, että samoja konsteja voi hyödyntää aikuistenkin kanssa. ”Olisi ihan ällöä kävellä paljain jaloin roskissa ja kakkavaipoissa
1110:stä saa nimittäin 0111110100 euroa. Näitä vekottimia kutsutaan sulautetuksi järjestelmiksi sen vuoksi, että niihin laitetaan päivystävä diplomi-insinööri säätämään asiakkaan haluamia toimintoja. Akun saattaa vielä ladata, mutta sen vaihtaminen on huonoa liiketoimintaa. Jäljelle jää digitaalereita ja muita bittejä. Puhelun jälkeen asiakas saa vielä palvelun laatua koskevan kyselyn. Kiertävässä taloudessa ei enää synnyt antiikkia tai perintökalleuksia. Kaikki muistavat siirrettävän vaihtoruplan, joka ei ollut siirrettävä, ei vaihdettava eikä edes rupla. Vaihdamme nollia ykkösiin ja päinvastoin. Helpdesk vastaa Intiassa mielellään minuuttitaksalla melkeinpä mihin kysymykseen tahansa. Kaikkihan me tiedämme, että päivittely jumittaa sekä tavarat että digipalvelut niin, että jokainen ymmärtää ostaa uutta tilalle. Jos koneäly ei riitä, asiakas voi soittaa puhelinpalveluun. Kun noin 250 miljoonaa 1110:ta on jo kierrätetty, ovat jäljelle jääneet nousseet arvoon ennalta arvaamattomaan. Lohdutukseksi voidaan tosin todeta, että sekä puhelimen että rahan osalta kyseessä ovat vain ykköset ja nollat. Tavarassa tosin on koodia vain sen verran, että yksinkertaiset ihmiset kykenevät käyttämään monimutkaisia laitteita. Ja hyvä näin, sillä bitteinä meistä tulee miljonäärejä. Kuten älypuhelimista olemme oppineet, laitteita ei kannata korjata. Arpajaiset jatkuvat, eikun kiertämään. Ne, jotka ovat ymmärtäneet siirtää sivuun todella wanhoja muistoesineitä, kuten Nokian puhelimia, huomaavat omaisuutensa karttuneen. Varsinkin näin kannattaa tehdä silloin, kun valmistaja lähettää pahansuovasti päivityksen. Arviolta noin 01110111001101011001010000000 entistä 1110:n omistajaa harmittaa se, että on tullut kierrätettyä arvoesine kiertotaloudessa. Kenenkään ei tarvitse tuntea yksinäisyyttä, kun kaukaisinkin lähimyyjä on vain puhelinsoiton päässä. Ihmisillä on ilmiömäinen kyky keksiä rahaa ja veronkiertomenetelmiä. Rahapolitiikka miinus raha on yhtä ykköstä ja nollaa. Onnellinen on se, jonka Nokia 1110 on vielä alkuperäisessä pakkauksessa. Näillä uuden uljaan talouden nollilla ja ykkösillä ostamme sitten tuotteita ja palveluja, joista suuri osa on niistäkin binäärimuotoista. Ei kyllä pulista pitkään, sillä rahapolitiikan uutena päämääränä on päästä eroon (käteis)rahasta. Onneksi ostokset voi tehdä digitaalisesti verkossa ja maksaa biteillä. Rahan koodaus ykkösiksi ja nolliksi estää, ainakin hurskaiden toiveiden mukaan, harmaata taloutta. Ennen bitcoinia kultaa ja hopeaa jatkettiin vähemmän jaloilla metalleilla. Raha on luotu kiertämään, näin sanotaan. Se todellinen kierotalous aiotaan ajaa ahtaalle tai ainakin Panamaan. Lisäksi kiertotalouden ruletti pyörii. Koskaan ei voi ennalta tietää minkä nollan eteen ykköset ryhmittyvät. Vanha kännykkä on jo nyt arvokkaampi kuin alkuperäisellä ostohetkellä. Vanha laite toimitetaan saattohoitona kierrätykseen, mikä saattaa olla pahakin virhe. n Kiertolainen 01001011 01101001 01100101 01110010 0111 0100 01101111 01101100 01100001 01101001 01101110 01100101 01101110. Kierotalous on kuitenkin niin syvällä ihmiskunnan DNA:ssa, ettei veronkierrottomasta utopiasta tule koskaan todellisuutta. Mediaanisuomalaisen kuukausipalkka on noin 0110010000000. Nolla ei merkitse mitään ja numero yksi on perin pieni. 42 Uusiouutiset 7/2016 Kiertolainen Kier(t)otalouden kierteissä K iertotalous on (eilis)päivän sana. Varaosat on hinnoiteltu niin, että kiertotaloudessa lievästikin rikkoutunut tuote pistetään kierrätykseen