Uusiouutiset 7/2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESTÄVÄKSI KAUPUNGIKSI BIOKAASULLA LÄPI SUOMEN ROBOTEIN PÄIN MUOVIROSKAA. KOKEILU TILA NÄYTTÄÄ BIOTALOUDEN MALLIA 7|2017
ARVOSTELE YMPÄRISTÖSI JAETAAN VENE! ”Uusiouutiset-lehti on ajankohtainen, asiantunteva ja luotettava .” Lukijatutkimus, Focus Master. (03) 4246 5370. Tilaan Uusiouutiset -lehden määräaikaisena vuositilauksena (8 numeroa) 99 €/vsk. Tilaan Uusiouutiset -lehden vuosikerran opiskelijahintaan 50 €. ville immonen : RAKENNUS JÄTTEISTÄ RAKENNUS TUOTTEITA 5|2017 KIERTOTALOUTEEN GLOBAALI SOPIMUS. Sähköpostiosoite, johon haluan sähköisen uutiskirjeen Y-tunnus Puhelin Nimi (ja yritys) Tilausosoite Laskutusosoite (jos eri kuin tilausosoite) Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Jaicom Oy Tunnus 5020716 00003 VASTAUSLÄHETYS . Olen opiskelija. Tilaan Uusiouutiset -lehden painetun version kestotilauksena 89 €/vuosi. Tilaa Uusiouutiset -lehti oheisella lomakkeella tai sähköpostitse tilaukset@uusiouutiset.fi ja puh. Monipuolista ja ajankohtaista tietoa kiertotalouden jokaiseen vaiheeseen: • kestävään raakaainehankintaan • ekologiseen tuotesuunnitteluun • resurssiviisaaseen tuotantoon • vastuulliseen kuluttamiseen • kierrätysja jätehuoltovaiheeseen Tilaa nyt kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset! Saat 8 painettua numeroa + sähköisen uutiskirjeen
Euroopan komissio ohjeistaa yhdyskunta jätehuoltoamme niin sanotussa early warning -menettelyssä, kertoi AnnaMaija Pajukallio Jätehuoltopäivillä. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 12 TE RO PA JU KA LL IO VE SA KE IN ON EN TE RO PA JU KA LL IO 4 UUSIOUUTISET 7|2017. krs, 02100 Espoo ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio @uusiouutiset.fi Seija Kuoksa, 040 933 1147 seija.kuoksa @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 28. Vessatuotoksistakin tehdään lannoitteita Tampereen Hiedanrannassa, joka haluaa kestävän kaupunkikehityksen mallialueeksi, kertoo Raini Kiukas. Se tähtää maailman johtavaksi kestävän kehityksen ja kiertotalouden tutkimusja oppimisympäristöksi. 17 22 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kiertotalouspaketin neuvottelut kesken 14 Biokaasulla päästä varpaisiin 16 Kiertotalousnimiset: Mikko Kivinen 17 Työnsä taitajia: Minna Halme 18 Kolumni: Seppo Närhi 19 Hukkapuusta metaania liikennekäyttöön 22 Hiedanranta haluaa kärkeen 26 Tiekartalla vähähiiliseen rakentamiseen 28 Kiertotalouden visionääri Pentti Malaska 31 Maailmalta: Jätehuolto yskii Kreikassa 32 Tapahtumia 34 Pelastaako tekoäly muoviroskalta. 36 Fosfori irti lietteistä 38 Resurssiviisaudella säästöjä: Lumon 40 10 000 euroa Lappeenrannan työryhmälle 41 Nimityksiä 42 Meriroskis putsaa Aurajokea Tämän numeron osateemat ovat kestävä rakentaminen, ekodesign, materiaalitehokkuus ja teolliset symbioosit. SISÄLTÖ 7/2017 Professori Minna Halme vetää Aallon uutta Sustainability Hubia. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Pohjantie 3, 8
Mikrofoni kiertää Romanian, Italian, Kiinan ja Argentiinan jätehuoltosektorin edustajilla. Maailmankongressissa aloin toivoa, ettei niin olisi. Lainsäädännöstä on turha tämän presidentin aikana odottaa kehityksen vauhdittajaa. Jätteet vyöryvät teollisuudesta ja kuluttajilta sellaisella voimalla, että esimerkiksi Romaniassa ja muissa Itä-Euroopan ja Välimeren alueen maissa ”kiertotaloudeksi” jää etsiä roskamassoille jokin maapläntti. Kiinassa on edetty avoimilta dumppausalueilta siihen, että jätteistä ”muutamilla alueilla vain” neljäkymmentä prosenttia päätyy kaatopaikoille, loput polttolaitoksiin. No, on sekin kai parempi kuin meri. Puheenvuoro puheenvuorolta käy ilmiselväksi, että ne toimet, mistä tässä salissa puhutaan kiertotaloutena, eivät ole muuta kuin epätoivoinen yritys olla kokonaan tukehtumatta valtaisaan jätteiden hyökyaaltoon. ”Kiertotaloutta” on täällä se, että lainsäädäntöön yritetään saada jonkinlaista tuottajavastuuta pakkausten valmistajille. Kierrätyskäsittely maksaisi arviolta 70 dollaria tonnilta, jätteen energiakäyttökin 45 dollaria. Kierrätyskohteena on käyttää jätettä – kaatopaikka-alueen peittämiseen. Se osa, mikä niistä saadaan talteen, päätyy lajittelupöydille, jossa paikalliset lajittelevat moskaa käsin. Käytännössä jätemateriaalit hukataan jonnekin. Maata riittää vielä. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 1.11.2017 Ne toimet, joista tässä salissa puhutaan kierto taloutena, eivät ole muuta kuin epätoivoinen yritys olla tukehtumatta jätteiden hyökyaaltoon. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 7|2017. Kansainvälisen jätehuoltoalan kattojärjestö ISWAn maailmankongressin myöhäisen iltapäivän sessio on alkamaisillaan. Jopa maailmankongressin isäntämaa Yhdysvallat, länsimainen kulutusyhteiskunta, on ”kiertotaloudessaan” vaiheessa, jossa se rakentaa vähän aiempaa modernimpia kaatopaikkoja. KEISARI VAATEOSTOKSILLA S eminaarisalin puheenporina hiljenee. Miljoonakaupungeista jätteet roudataan rekkaletkoissa yhä kauemmas perustettaville, uusille kaatopaikoille. Kongressiin saapuneet jätealan asiantuntijat ympäri maailmaa ovat kokoontuneet saliin 317 kuuntelemaan päivän viidettäkymmenettä seminaaria, jonka otsikkona on lupaavasti Kiertotalous ympäri maailmaa. Kaupunki yrittää iskostaa asukkailleen lajittelutaitoja. Buenos Airesin jätehuoltosektori saa hoidettavakseen yli 18 000 tonnia jätettä joka ikinen päivä. Kuulisimmeko käytännön toimista, joilla on toteutettu avajaisjuhlan hehkutusta: Pois lineaarisesta kaiva – valmista – käytä – heitä pois -kulttuurista, kohti jätteetöntä yhteiskuntaa, jossa resursseilla on arvoa, jossa kaikkea käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman monta kertaa. Näillä toteutetaan suotovesien käsittelyä ja kaatopaikkakaasujen hyödyntämistä. Kuten Waste Managementin presidentti Jim Fish totesi avauspäivän aiemmassa seminaarissa, on vaikea kehittää jätemateriaaleille hyötykäyttöä, kun kaatopaikkakustannukset ovat 25 dollaria tonnilta. Kiertotaloudeksi ei saa kutsua ökyjuhlia, jonka mahdottomat jäljet jätetään siivoajille. Jätehuoltosektorin sanotaan olevan tärkeässä roolissa kiertotaloudessa. Ja jatketaan shoppailua
SALON JÄTEVOIMALAHANKE VAUHTIIN. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ 10 000 euroa kunnan kiertotalousteolle SITRA on listannut kiertotalouden kiinnostavimpia yrityksiä. Kaupunki edellyttää LSJH:ta sitoutumaan siihen, että se käynnistää energiahyödyntämisen rinnalle myös kiertotalousratkaisuja jätteiden materiaalihyötykäytön edistämiseksi. Yksi haaste on esimerkiksi kehittää vuodevaatteita valmistavan Familonin tuotteille kuten tyynyille, peitoille ja patjoille kustannustehokkaita kierrätysratkaisuja. Turun kaupungin mukaan yhtiön tulee suunnitella hankkeesta muodostuvan taloudellisen hyödyn jakaminen siten, että asiakashintoihin voidaan kohdentaa syntypaikkalajittelua edistäviä taksan alennuksia. Kiinnostavimmat kiertotalousteot palkitaan ensi keväänä 10 000 euron rahapalkinnoilla. – 7. Parhaan ratkaisun kahden päivän rutistuksen aikana kehittänyt ryhmä palkitaan 5 000 eurolla. Yhtiöt saivat äskettäin hankkeelle tukea Turun ja Salon kaupungeilta. Turun kaupunki asettaa hankkeelle kuitenkin muutamia reunaehtoja. . Seuraavaksi kutsumme koolle yhtiökokouksen, jossa päätetään yhteisyrityksen perustamisesta. ”Vaikka yhtiö toimii liiketoimintamuotoisesti, sen vastuulla on seutukunnan kestävän kehityksen linjausten tukeminen. Hankkeen on laskettu säästävän vuodessa nykytasoon verrattuna neljä miljoonaa euroa jätehuollon kustannuksia. Sitran kiertotaloustiimi arvioi joulu-tammikuussa parhaiden ratkaisujen skaalautuvuutta. Yhteisyritys on tarkoitus perustaa tämän vuoden aikana ja ekovoimalaitos saada käyttöön vuoden 2020 lopulla”, aikatauluttaa LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 30. LSJH:n tulee lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että polttoprosessista syntyvä lämpökuorma hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Tekstiilija muotialan innovointitapahtuma TexHack pidetään Helsingissä 6. Osa tuloksesta olisi varattava uusien kiertotaloutta edistävien teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen kehittämiseen ja niitä tukevien investointien toteuttamiseen. marraskuuta. Salon kaupunginjohtajan Lauri Innan mukaan Salon elinkeinoelämän kannalta ekovoimalalaitoksen toteutuminen olisi äärimmäisen merkittävää niin syntyvien työpaikkojen kautta kuin osana laajempaa cleantech-klusteria. marraskuuta. Haku on avoin kaikille Suomen kunnille ja kuntayhtymille. Kuva on arkistokuva Sammakkokankaalta. ”Nyt suunnitteilla oleva ekovoimalaitos on maakunnallinen yhteishanke, jonka toteutuksessa pyrimme kaikkia osapuolia hyödyttävään win–win-ratkaisuun”, Inna summaa. Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tuodaan joka arkipäivä 350 000 pussillista polttokelpoista jätettä. ”Turun kaupungin näkemyksen mukaan seudulliselle jätehuoltoratkaisulle on todellinen tarve”, Virtanen sanoo. Ehdotuksia voi jättää neljältä osa-alueelta: strategia ja johtaminen, kiertotalouden markkinat, kiertotalous kunnan tehtävissä sekä kuntalaisten kiertotaloustietoisuus ja kasvatus. Lounais-Suomen ekovoimalaitos on suunniteltu toteutettavaksi LSJH:n ja Salon Kaukolämmön osinkoa jakamattomana yhteisyrityksenä. ”LSJH on hakenut ekovoimalaitokselle ympäristölupaa. Tarkoitus on löytää konkreettisia tekoja, joita voisi monistaa paitsi muualle Suomeen, myös kansainvälisesti. Peitto korvilta kiertoon TEKSTIILIALAN firmat etsivät kierrätysideoita järjestämällä hackathon-haastekisan. ”Ekovoimalaitokseen ei haluta kierrätyskelpoisia materiaaleja”, toimitusjohtaja Jukka Heikkilä toteaa. Kisan muut toimeksiantajayritykset ovat kuitukangasyhtiö Suominen, työvaatevalmistaja Image Wear ja Kivat-lastenvaatteista tunnettu Agtuvi. Kierrätyksen kehittäminen reunaehtona Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen mukaan ekovoimalaitoksen toteuttaminen on perusteltua. EL IN A SA AR IN EN UUSIOUUTISET 7|2017 6. Välillisenä aluetaloudellisena tavoitteena on toimiminen kiertotalousratkaisuihin perustuvien uusien liiketoimintamallien alustana”, Virtanen muistuttaa. Nyt Sitra etsii kuntien ja kuntayhtymien kiinnostavimpia kiertotalouteen liittyviä tekoja ja toimintamalleja. https://www.sitra.fi/hankkeet/kuntienkiinnostavimmat-kiertotalousteot/ LOUNAIS-SUOMEN Jätehuolto Oy (LSJH) ja Salon Kaukolämpö Oy aikovat perustaa yhteisyrityksen, joka rakennuttaisi Salon Korvenmäkeen lounaisen Suomen yhdyskuntajätteitä energiana hyödyntävän, arinateknikkaan pohjautuvan polttolaitoksen. Ehdotetun teon on voinut toteuttaa kunta tai sen sidosyksikkö, mutta hakemuksen jättäjänä tulee olla kunta tai kuntayhtymä
Jaa pizza karkeasti ruuduiksi, ja anna jokaisen ruokailijan lisätä ruutuunsa haluamansa pilkotut jämäruuat, ja lisää päällimmäiseksi rucolaa. Tärkeitä ovat myös pilotoinnit ja tuotekehitys. Pirkanmaan Jätehuolto tekee yhteistyötä yli 50 yrityksen kanssa. Paista 250 asteessa alatasolla noin 10 minuuttia. Valuta liika neste pois. Tampereen seudun yhteistoimintamalli on listattu kolmen parhaan joukkoon Eurocities Awardsin yhteistyösarjassa. Tietoa jaetaan entistä vahvemmin netissä ja koulutuksissa. Ota esille valkosipulia, tomaattipyre ja kuutioi muutama tomaatti. Notifioinnin määräaika umpeutuu 17. SC AN ST OC KP HO TO Uusiomaarakentamistyö jatkuu: UUMA3! UUSIOMAARAKENTAMISEN ansiokas UUMA2-ohjelma päättyy tämän vuoden lopussa. ECO3-alueelle on tekeillä myös 16 hehtaarin biomassaterminaali, joka tarjoaa puupohjaisia materiaaleja energiateollisuuden tarpeisiin. Vaivaa taikina. Jos tahdot perinteisen version, lisää päälle juustoraastetta ja pane pizza uuniin vielä 10 minuutiksi. HÄVIKKIHERKKU Pizza tuoretäytteillä Pohja: 25 g hiivaa 2 dl vettä 5 dl vehnäjauhoja ½ tl suolaa ½ dl öljyä Täyte: jämäruokia valkosipulia tomaattipyre muutama tomaatti pussillinen rucolaa LIUOTA hiiva veteen ja lisää muut aineet. Tampereen seudun kiertotalousratkaisut ovat pärjänneet jo Kiinan kisoissa. Niiden luomalle alustalle on syntymässä merkittävä kiertotalouden ekosysteemi. Eurocities Awardsin raati arvosti myös toimintamallin taloudellisia tekijöitä, kuten maan alhaisimpia jätehuoltomaksuja sekä investointien rahoittamista ilman verovaroja. Bramblesin alla Suomessakin toimivat CHEP ja IFCO toimittavat uudelleenkäytettäviä pakkausratkaisuja kiertotalous-liiketoimintamallilla. IR EN E SIL LA NP ÄÄ Pirkanmaan kiertotalouden malli mitalisijoilla EUROOPPALAISTEN kaupunkien verkosto Eurocities palkitsee parhaat kiertotalouden toimintamallit marraskuussa Slovenian Ljubljanassa. Pilko pikkukulhoihin kaikki jämäruuat, jotka voi syödä kylminä. Kauli taikina ja nosta se leivinpaperin päälle uunipellille. UUMA3 kehittää uusiomaarakentamisen suunnittelua ja hankintaprosesseja liikenneviraston ja kuntien toiminnassa. Sen jälkeen asetus voidaan viedä valtioneuvoston hyväksyttäväksi. Kohota taikina liinan alla. Nyt menestystä odotetaan Sloveniasta. ECO3 perustuu kuntarajat ylittävään yhteistyöhön julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä. Myös Kiinan Guangzhoussa 2016 palkittu Pirkanmaan toiminta malli ei olisi mahdollinen ilman kuntalaisten ja kumppaniyritysten osuutta. Kehittämisprosessia on nyt päätetty jatkaa: UUMA3 käynnistyy ensi vuoden alussa ja toivottaa mukaan sekä yritykset että julkiset organisaatiot. Tampereen seudun kuntien omistama jäteyhtiö ja Nokian Vesi Oy:n uusi jätevedenpuhdistamo ovat kiertotalouskeskuksen ankkuriyritykset. 350 000 Kiertotalous jyrää Dow Jonesissa LOGISTIIKKARATKAISUJA tarjoava Brambles on nimetty Dow Jones Sustainability World -kestävyysindeksissä maailman johtavaksi teollisuuden alan yritykseksi. Asetuksen ennakkonotifiointiprosessi on juuri käynnissä. MARA-asetus pian voimaan JÄTTEIDEN maarakentamiskäyttöä ohjeistava niin sanottu MARA-asetus astunee voimaan vuoden 2018 alusta. Ohjelma on osoittanut, että julkisen sektorin ja yritysten toimivalla yhteistyöllä saadaan paljon aikaan. Levitä pizzalle tomaattipyre sekä kuutioidut tomaatit ja murskattua valkosipulia. Kilpailuehdotuksen keskiössä on Nokian ECO3 -kiertotalouskeskus, joka kehittää ravinteiden kiertoa erityisesti maataloudessa ja elintarviketuotannossa. 7 UUSIOUUTISET 7|2017. marraskuuta. Näin monta roskapussia päätyy joka päivä jätekeskuksiin Lounais-Suomessa
Uudet urakat käynnistyivät lokakuussa. Ulkoasun yhdenmukaisuus helpottaa ekopisteen tunnistamista. Pisteet on tarkoitettu lasija kartonkipakkausten, metallin ja paperin keräykseen. Stormossenin alueelta polttoon menevän biojätteen määrä riittäisi tuottamaan biokaasua noin neljällesadalle henkilöautolle. Sekajäteja biojäteurakat jakaantuvat Ahlfors Oy:n, Hämeen Kuljetus Oy:n, KMV Ympäristöhuolto Oy:n, Remeo Oy:n, RenoNorden Oy:n ja Tampereen Autokuljetus Oy:n kesken. Löpöä 400 biokaasuautolle VAASAN seudulla toimiva Stormossen avasi ensimmäisen kaasutankkausasemansa helmikuussa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy vastaa kuljetusten kilpailutuksesta, reitityksestä, asiakaspalvelusta ja laskutuksesta. PIRKANMAALAISET SAIVAT UUDENLAISIA EKOPISTEITÄ . Lasin ja metallin kuljetuksia hoitaa RenoNorden Oy. Stormossen keskustelee SOK:n kanssa toisen kaasutankkausaseman avaamisesta Vaasan eteläpuolelle, Runsorin ABC:n yhteyteen. Eteläpohjalaisten käytetyt lakanat päätyvät keräyskampanjassa hyvään käyttöön. Etappi kerää kierrätystekstiilejä eli käytettyjä lakanoita, joista Lankava valmistaa matonkuteita. Myös koululaiset innostetaan keräämään lakanoita heille järjestettävällä kilpailulla. ”Etappi järjestää lakanoiden ja puuvillaverhojen keräyksen laajamittaisesti omilla 11 jäteasemallaan ympäri maakuntaa”, kertoo kehitysja ympäristöpäällikkö Mirva Hautala Lakeuden Etapista. Ekopisteiden ulkoasuun on satsattu. 8 UUSIOUUTISET 7|2017. Kipox Oy kuljettaa kartongin PIRKANMAAN Jätehuolto on kilpailuttanut jätteenkuljetuksensa. Kolmatta julkista tankkausasemaakin on mietitty. Jätteenkuljetusurakat kilpailutetaan viiden vuoden välein. SC AN ST OC KP HO TO EL IN A SA AR IN EN PIR KA NM AA N JÄ TE HU OL TO Lakeuden lakanat talteen LAKEUDEN Etappi ja kauhavalainen käsityöalan yritys Lankava Oy ryhtyvät tekemään tekstiilikierrätyksessä yhteistyötä. Jäteanalyysi kertoo, että Stormossenin seudun asukkaat voisivat lajitella biojätteensä vieläkin paremmin biokaasuautojen ruoaksi: kerrosja rivitalojen poltettavasta jätteessä 26 prosenttia on biojätettä. Kartonkiurakoitsijana aloittaa uusi pienyrittäjä, Kipox Oy. Astiat tyhjennetään nosturiautolla”, kertoo Pirkanmaan Jätehuollon aluepäällikkö Tero Haapala. Suunnitelmien mukaan asema avattaisiin vuonna 2018. Keräyskampanja käynnistyi lokakuussa. ”Ekopisteille tulee uudet keräysastiat, joihin saadaan mahtumaan aikaisempaa suurempi jätemäärä kerralla. Uudistettujen pisteiden toivotaan kannustavan lajitteluun ja lähiympäristön siisteyteen. Etapin osalta yhteistyökuvio on valtakunnallisen Telaketju-hankkeen paikallinen sovellus, Lankavalla ajatuksen taustalla on Leader-hankkeesta poikinut liikeidea. SYKSYN aikana Tampereella ja lähikunnissa on uudistettu ja uudistetaan kaikkiaan 39 ekopistettä. Kartonkipakkauksille ja paperille on omat astiat, lasi ja metalli lajitellaan omille puolille sisältä jaettuun astiaan. Kolmen viime kuukauden aikana on tehty kuukausittain yli 150 tankkausta. Tankkausasemalla on Vaasan paikallisliikenteen kaasubussien hidastankkausasema sekä julkinen, muiden kaasuautoilijoiden käytössä oleva asema. Niistä tehdään esimerkiksi matonkuteita paikallisessa käsityöläisyrityksessä. Kaudesta kaksi viimeistä vuotta on neuvoteltavia optiovuosia. Säiliö-mallisessa keräysastiassa on kuvalliset opasteet jätteiden lajittelun avuksi. Yli 200 yksittäistä asiakasta on käynyt julkisella tankkausasemalla
Mädäntyessään orgaaninen jäte synnyttää rikkivetyä, joka puolestaan haurastuttaa viemäriputkia. Lokakuussa Järki-hanke julkaisi kierrätyslannoitteista uuden tietoiskun, joka löytyy Järki-hankkeen sivuilta. 26 000 Jyväskylän Seppälään toinen biokaasuasema MUSTANKORKEA Oy rakentaa uuden tankkausaseman Jyväskylän Seppälään. Paikka on loistava meille ja autoilijoille, sillä siihen on helppo tulla monesta suunnasta ja tärkeät liikenneyhteydet kulkevat käytännössä vierestä”, Mustankorkean toimitusjohtaja Esko Martikainen iloitsee. Kuitenkin välilannoitteita käytetään noin 10 000 tonnia vuodessa. Niitä tulee ruokaketjun jokaiselta askelmalta. ”Muoviprofiilit soveltuvat kohteisiin, joissa vaaditaan korkeaa kosteudenja kulutuksenkestoa. Tankkausaseman rakennustyöt alkavat vielä tämän vuoden aikana ja valmiina käytössä se on suunnitelmien mukaan vuodenvaihteen tienoilla. Nyt yritys pyrkii uuteen aluevaltaukseen, puhdistamaan risteilyalusten putkistoja ja jätevesiä. Eckerö kerää risteilyalustensa jätevedet valtaviin säiliöihin, joissa kertyy rikkivetyä. Profiilit sopivat käyttöön kohteissa, joissa on yleensä totuttu käyttämään puuta tai betonia, koska profiili kestää kulutusta. Fortumilla on Riihimäellä muovijalostamo, Pohjoismaiden ainoa laitos, joka jalostaa myös kuluttajien sekajätteestä eroteltua muovia teollisuuden uusioraaka-aineeksi. HI A SJ ÖB LO M 9 UUSIOUUTISET 7|2017. Profiilit ovat läpivärjättyjä, joten niitä ei tarvitse maalata. ”Haluamme muovin kiertävän niin kauan kuin sillä on arvoa”, Fortumin kierrätysja jäteratkaisut -liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja Tero Holländer tiivistää. Viiden eri bakteerikannan seos pilkkoo rasvaa, proteiinia, tärkkelystä, selluloosaa sekä niistä syntyviä rikkivety-yhdisteitä. FO RT UM ProtectPipe ryhtyy puhdistamaan laivojen jätevesiä MIKROBIOTEKNOLOGIAYHTIÖ ProtectPipe pilotoi yhdessä Rederiaktiebolaget Eckerön kanssa Itämerellä operoivassa M/S Birka Stockholm -laivassa poistovesipuhdistamista. Muoviprofiilit kestävät pesua ja kemikaaleja, eikä materiaali ime vettä”, kertoo Fortumin tuotemyynnistä vastaava Kirsi Rantala. ProtectPipen pääasiakasryhmää ovat taloyhtiöt ja omakotitalojen asukkaat. Koska laiva on oma, erillinen ekosysteeminsä, pilotin tarkoitus on löytää sopivin tapa puhdistaa laivojen putkistot. http://www.jarki.fi/fi/jarki-iskut Tankkausasema on Mustankorkean toinen – ensimmäinen avattiin elokuussa jätekeskuksen viereen Ronsuntaipaleentielle. Luonnonja riistanhoitosäätiön sekä Baltic Sea Action Groupin yhteisessä Järki-hankkeessa tehdään töitä ravinnekierrätyksen puolesta. EL IN A SA AR IN EN tonnia fosforia olisi tarjolla ravinne kierrätykseen elintarvikeketjussa syntyvissä biomassoissa. Eckerön pilottia yritys hyödyntää referenssinä kansainvälisessä myyntityössään. ProtectPipe tahtoo jatkossa keskittää toimintaansa entistä enemmän Itämeren suojeluun. Mustankorkea ja Kesko allekirjoittivat sopimukset syyskuun lopussa. ”Laivayhtiö säästää satamaja jätevesimaksuissa, kun rikkivety puhdistetaan näistä poistovesistä”, kertoo ProtectPipen hallintojohtaja Hannu Keränen. Kierrätyslannoitteiden raaka-aineiksi sopivia biomassoja syntyy vuosittain yli 21 miljoonaa tonnia. Paikallista biokaasua pääsee pian tankkaamaan Citymarketin parkkialueelle tulevalla asemalla. Teollisuudelta kerätystä, lajitellusta tuotantohylystä ja kierrätysmuovista yhtiö valmistaa esimerkiksi CIRCO-kierrätysmuoviprofiilia. ”Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön ja neuvotteluihin Keskon kanssa. Vehmaan biokaasulaitokselta tuotiin Kalle Vainion pellon reunaan konsentroidun mädätteen kuivajaetta levitettäväksi syysviljapeltoon. Kierrätysmuovista ulkoverhoilutuotteita FORTUM kehittää muovijätteestä jalostamaansa uusiomuovia omiksi tuotteikseen. Se on enemmän kuin suomalaiset pellot yhteensä tarvitsevat kasvintuotantoon. Ulkosuihkun seinäsäleikkö ja lattia on rakennettu CIRCOprofiileista, jotka kestävät ulkokäyttöä. Kymmeniä tuhansia tonneja fosforia hukkaan SUOMALAISISSA biomassoissa olisi tarjolla kymmeniä tuhansia tonneja kasvuravinteita, jos kierrätyslannoitemarkkinat toimisivat nykyistä paremmin. Fortum tekee kierrätysmuoveista lautoja, palkkeja, rimoja ja tolppia. Pelkästään biomassoissa on kierrätettäväksi kelpaavaa fosforia arviolta 26 000 tonnia vuodessa. ProtectPipe valmistaa eläviä mikrobeja sisältävää bakteeriliuosta, joka hajottaa putkistoista sinne kertyneen orgaanisen jätteen. Sen tavoitteena on laajentua Itämerta ympäröiviin maihin. Eniten niitä tulee kotieläintuotannosta, mutta myös elintarvikkeiden ja biokaasun valmistuksesta sekä metsäja prosessiteollisuudesta. Niitä voidaan jyrsiä, sahata, porata, naulata ja ruuvata. Kierrätyslannoitemarkkinoilla riittää työtä ja kehittämistä, kun kysyntä ja tarjonta yritetään saada kohtaamaan
Mustankorkean uusi kompostointilaitos on rakentunut suunnitelmien mukaisesti. Ideana on helppo oppikirjakierrätys. Hän kertoi, että tavoite on tehdä tekniikka tutuksi ja osaksi jokapäiväistä elämää. Osallistujia oli parisenkymmentä. Suurten polttolaitosten parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät eli niin sanotut BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017. Tulipalo tuhosi vanhan kompostointilaitoksen lokakuussa 2016. Kiertovoimaa Espoossa SUOMEN Kiertovoima ry KIVO järjestää marraskuun lopussa Kiertovoimapäivät Espoon Hanasaaressa. Palanut kompostointilaitos oli otettu käyttöön vuonna 1998 ja sitä oli laajennettu vuonna 2002. Päivät pidetään Espoon Hanasaaressa 29. Vanha kompostointilaitos paloi viime syksynä. Se näkyy ylimpänä oikealla. Dodo järjestää vastaavanlaisia työpajoja jatkossakin. Jamera ostaa ja myy edullisesti ja ekologisesti uusia ja käytettyjä oppikirjoja lukioon, ammattikouluun, pääsykokeisiin ja muihin opintoihin. Suuri osa vanhaa laitosta tuhoutui 11.10.2016 syttyneessä tulipalossa. Yritys lupaa esimerkiksi, että heiltä lukiokirjat ostava ja käytön jälkeen takaisin myyvä opiskelija säästää vähintään 280 euroa, enimmillään jopa 1260 euroa. Kiertovoimapäivillä kuullaan esimerkiksi EU-komission teettämästä ehdotuksesta Suomen yhdyskuntajätehuollon kehittämiseksi. Tuhoisa tulipalo sai alkunsa rakennustöistä. Jätelaitosyhdistyksen aikana järjestettiin ensin Jätteen energiakäyttöpäivät, sen jälkeen Kiertotalouspäivät. Laitosten toiminnan on siis oltava päätelmien mukaista neljän vuoden kuluttua päätelmien julkaisusta. Biojätteet on viety muihin laitoksiin käsiteltäviksi ja puhdistamolietteet on käsitelty omilla käsittelykentillä. Opettajana toimi Park Goeun. Työssä käytetyn kolvin sähkö tuli sekin aurinkokennoista. Päätelmien kansallisen soveltamisen tueksi on nyt julkaistu ohjeistus, joka on tarkoitettu sekä energiayhtiöille että lupaja valvontaviranomaisille. Päätelmien julkaisu käynnistää polttolaitosten ympäristölupien tarkistuskierroksen. dodo.org Vuosi tulipalosta Mustankorkean kompostointilaitos valmistuu MUSTANKORKEA Oy:n lähes kokonaan jälleenrakennettu kompostointilaitos avautui käyttöön lokakuun puolivälissä. Ohjeet täydentävät toisiaan ja ne on tarkoitettu luettaviksi yhdessä päätelmien kanssa. 10 UUSIOUUTISET 7|2017. Valikoimaan kuuluvat lisäksi laskimet, opiskelutarvikkeet ja digituotteet. Biokaasulaitos näkyy ilmakuvassa vasemmalla. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/ Kulutus_ja_tuotanto/Paras_tekniikka_BAT KA RI SIL LA NP ÄÄ MU ST AN KO RK EA JOTAIN LAINATTUA Jamerasta edulliset kierrätetyt oppikirjat JAMERA Oy on teekkariopiskelijoiden vuonna 2001 perustama yksityinen kirjakauppa, joka toimii sekä verkkokaupassa että viiden eri kaupungin myymälässä. Niissä käsitellään Mustankorkealle tuleva biojäte ja puhdistamo liete. Laitoksen uudelleenrakentaminen maksoi noin neljä miljoonaa euroa. syyskuuta sai opetella rakentamaan aurinkokennolaturin tai -valaisimen. BAT-päätelmien tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelua ja yhtenäistää ympäristölupakäytäntöjä EU:ssa. Biokaasulaitoksen prosessissa otetaan talteen kaasu, joka jalostetaan liikennepoltto aineeksi. Suurten polttolaitosten BAT-päätelmien soveltamisen tueksi laadittu ohjeistus koostuu ympäristöhallinnon laatimista soveltamisohjeista sekä päätelmien teknisiin kysymyksiin painottuvasta taustaraportista. Tarvikemaksu 25 € sisälsi tarvikkeet ja opetuksen. ”Nyt pääsemme pikkuhiljaa palaamaan normaalitilanteeseen ja käsittelemään seutukunnan biojätteet paikallisesti. Kuvan ottamisen aikaan kompostointilaitoksen rakennustöitä viimeisteltiin. – 30.11.2017. Kompostointilaitos ja sen viereen kesällä valmistunut biokaasulaitos toimivat jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Polttolaitoksille paras teknologia -ohjeistus SUURET polttolaitokset saavat ohjeistusta siihen, millaisia tekniikoita pidetään parhaina käyttökelpoisina tekniikoina. Lisäksi kuullaan muovin kierrätyksen vauhdittamisesta sekä kuluttajien ja kiertotalouden toimijoiden roolista tässä. Vakuutus korvasi Mustankorkealla aiheutuneet aineelliset vahingot. TUUNAUSTAUKO Aurinkokennotyöpaja DODO-KANSALAISJÄRJESTÖN työpajassa 15. Päivät on järjestetty perinteisesti samaan aikaan samassa paikassa, mutta vuosien mittaan tapahtuman nimi on vaihtunut. . Nyt kun Jätelaitosyhdistyksestä on tullut KIVO, päivienkin nimi on muuttunut Kiertovoimapäiviksi. Koko kuluneen vuoden olemme saaneet korvaamatonta apua muilta kollegajätelaitoksilta biojätteen käsittelyyn, mistä suuret kiitokset heille”, toteaa toimitusjohtaja Esko Martikainen. Tällä kertaa työpajassa valmistui laturi, jolla voi ladata kännykän akun. Suurten polttolaitosten BAT-päätelmissä esitetään muun muassa polttolaitoksilla käytettävät parhaat käyttökelpoiset tekniikat sekä niillä saavutettavat päästötasot. . Siitä saakka biojätteitä ja puhdistamolietteitä on käsitelty poikkeustilanteen mukaisesti. Tämän jälkeen mädäte jälkikompostoidaan kompostointilaitoksessa mullan raaka-aineeksi
Kustantaja Into. Kaupalliseen käyttöön hyväksytty . Tarkastelussa ovat muun muassa suomalainen teollisuus, edustuksellisen demokratian kipupisteet, uhat torjuva ihmismieli sekä ilmastokriisin ratkaisuehdotukset. https://intokustannus.fi/kirja/ hyvan-saan-aikana-mita-suomi-tekee-kun-ilmasto-muuttaa-kaiken/ JätePlus Juhlanumero: JHY 30 vuotta JULKAISTU: Jätehuoltopäivien yhteydessä lokakuun alussa JULKAISIJA: Jätehuoltoyhdistys ry KERTOO: Jätehuoltoyhdistyksen 30-vuotisjuhlanumero on katsaus jätehuoltosektorin historiaan, jota muistellaan kahden tuoreen historiikin kautta. http://www.jateplus.fi/lehdet/jateplus-32017/jateplus-32017-nakoislehti/ Kuljetusrinki Oy Kytkintie 45, 00770 Helsinki www.kuljetusrinki.com Vastaanotamme rakennus ja hyötyjätteitä Helsingissä Tattarisuolla Tuulilasintie 3:ssa. http://www.iswa.org/media/publications/knowledge-base/ Hyvän sään aikana – Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken JULKAISTU: Syys-lokakuussa 2017 JULKAISIJA: Hanna Nikkanen ja 21 journalistiopiskelijan työryhmä. KERTOO: Ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta arkisella, ihmisten ja yhteiskuntien tasolla. Tarkka punnitustulos . Punnitustieto mahdollista siirtää pilvipalveluun tai integroidusti ERP-järjestelmään SOVELTUU KAUPALLISEEN KÄYTTÖÖN ERILAISIA NOSTOTYÖKALUJA KÄYTETTÄESSÄ TYYPPIHYVÄKSYTTY sponsored by 4th Industrial Revolution on the Waste Management Sector The Impact f the iswa2017.org September 25-27,2017 | Baltimore. 03 3143 5000 | weighing@tamtron.fi | www.tamtron.fi TAMTRON POWER MATERIAALIKONEVAAKA . Tervetuloa! Tutustu toimintaamme: https://www.youtube.com/results?search_ query=kuljetusrinki Puh. LUE NÄMÄ The Impact of the 4th Industrial Revolution on the Waste Management Sector JULKAISTU: ISWAn maailmankongressissa syyskuussa Baltimoressa JULKAISIJA: ISWA (International Solid Waste Association), D-Waste KERTOO: Kesällä ISWA haastatteli yli tuhatta jätehuoltoalan toimijaa 97 maasta heidän näkemyksistään siitä, kuinka neljäs teollinen vallankumous – joka yhdistää digitaalisuuden teknologiaan, biologiaan ja fysiikkaan – tulee muuttamaan jätehuoltosektoria seuraavien 15 vuoden kuluessa. Lehti on lisäksi koonnut alan toimijoiden kurkistuksia tulevaisuuteen. Raportti kertoo, että vastaajat uskovat vallankumouksen vaikuttavan etenkin tuotteiden ekologiseen suunnitteluun ja kierrätykseen. Kirja tutkii erityisesti ihmisyhteisöä: Miten me ihmiset reagoimme ja sopeudumme muutoksiin. Vastausprosenttien esittelyä täydentävät asiantuntijoiden kriittisetkin kommentit alan kehityksestä. Entä miten meidän luomamme järjestelmät korjaavat kurssiaan. Lähdeteoksina ovat Henry Nygårdin Kuopasta kiertotalouteen – Suomen yhdyskuntajätteen historia sekä Kati Toivasen Kiertotalouden ytimessä – Suomen Uusioraakaaineliitto 1950-2016
Euroopan parlamentin tavoite-esitykset vastaaville vuosille ovat 60 ja 70 prosenttia. Kierrätystavoitteet odotuttavat Kiertotalouspakettiin liittyy kuusi jätealan direktiiviä, joista eniten muutoksia on tulossa jätepuite-, pakkaus jäteja kaatopaikkadirektiiveihin. KIERTOTALOUSPAKETIN NEUVOTTELUT PAHASTI KESKEN Kiertotalouspaketin jätedirektiiviin olennaisesti kuuluvista kierrätystavoitteista, laskentamenetelmistä ja erilliskeräys velvoitteista ei ole vielä päästy sopuun EU:ssa. Suomessa kaatopaikkadirektiivi ei aiheuttaisi merkittäviä muutoksia, koska kansallinen orgaanisen jätteen kaatopaikkaamisrajoitus täyttää jo pitkälti EU:n esittämät tavoitteet. ”Tavoitteena on saada tämän vuoden aikana jätedirektiiveistä sopu, mutta jos katsotaan, mitä tähän mennessä on saatu sovittua, tavoite on hyvin haastava”, ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg sanoi Jätehuoltopäivillä lokakuun alussa. Parlamentin esittämät tavoitteet ovat olleet huomattavasti Euroopan komission viime vuonna esittämiä tavoitteita korkeampia, kun taas jäsenmaat ovat pyrkineet realismiin ja hieman maltillisempiin tavoitteisiin vuosiksi 2025 ja 2030. E uroopan unioni työstää parhaillaan kiertotalouspakettiin liittyviä kuutta jätedirektiiviä kolmikantaneuvotteluissaan. Jätehuoltoalalla odotetaan, millaisia kierrätystavoitteita EU lopulta tulee asettamaan yhdyskuntajätteelle ja erilaisille pakkausjätteille. ”Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus selvittävät nyt kaatopaikkakiellon vaikutuksia ja sitä, olisiko joillekin jätejakeille poikkeusperusteita”, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio kertoi Jätehuoltopäivillä. Trilogit käynnistyivät toukokuussa ja viimeisin, neljäs trilogineuvottelu pidettiin juuri lokakuun lopussa. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto on aiheuttanut Suomessa päänvaivaa tiettyjen erikoisjätejakeiden kanssa. Tähän mennessä neuvotteluissa on puhuttu enimmäkseen vasta jätepuite direktiivin tietyistä osista. Jätelain luonnos keräsi 80% 12 UUSIOUUTISET 7|2017. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA UUTISIA Euroopan parlamentin esitys uudeksi puupakkausten kierrätystavoitteeksi. Jäsenmaat tahtoisivat, että kierrätys olisi mahdollista laskea vaihtoehtoisesti myös esikäsittelyyn päätyvistä jätteistä, joista on vähennetty laitoshylky eli rejekti, jota ei kierrätetä”, Blauberg kuvaa. Suomen kierrätysaste on nyt 15%. Muutamille jäsenmaille tarjottaisiin siirtymäaikoja tähän, koska EU:ssa on valtioita, jotka nojaavat yhä täysin kaatopaikkaamiseen, eikä ole realistista odottaa muutoksen tapahtuvan näin lyhyessä ajassa. ”Tällä hetkellä ajatuksena on, että kierrätetyksi katsottaisiin se jätemäärä, joka on päätynyt lopulliseen kierrätykseen. Puheenjohtajamaa Viro on esittänyt, että yhdyskuntajätteistä tulisi kierrättää 55 prosenttia vuonna 2025 ja 60 prosenttia vuonna 2030. Näillä näkymin kierrätysasteeseen voitaisiin laskea myös jätteenpolton tuhkasta talteen saatavat ja kierrätykseen päätyvät metallit. Ympäristöministeriö selvittää vielä tarkemmin, millaisia vaikutukset olisivat. Parlamentti on ehdottanut, että maksimimäärä pitäisi laskea viiteen prosenttiin. Blaubergin mukaan yhdyskuntajätteen määritelmästä on päästy jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, mutta se riippuu vielä kierrätysasteen laskentamenetelmistä. . Tämä romahduttaisi jo ennestäänkin pienen puupakkausten kierrätysasteemme nykyisestä 15 prosentista viiteen prosenttiin. Molemmat olisivat Suomelle hyvin vaikeita saavuttaa. Jäsenmaat sen sijaan ehdottavat puupakkausten kierrätyksen ja uudelleenkäytön valmistelun tavoitteeksi 30 prosenttia. Ympäristöministeriön virkamieslähteet kertovat, että neuvottelut ovat vielä kesken. Parlamentin ehdotuksessa pakkausjätteiden uudelleenkäyttöä tai uudelleenkäyttöön valmistelua ei sisällytettäisi kierrätysasteeseen. Tarja-Riitta Blauberg kertoi Jätehuoltopäivien yleisölle EU:n kiertotalouspaketin valmistelun viimeisimmistä käänteistä. Esimerkiksi PVC, eristevillat ja kertaalleen palaneet jätteet eivät sovellu polttoon eikä niille ole kunnon kierrätysratkaisuitakaan. Kaatopaikalle rippeet Kaatopaikoille saisi vuonna 2030 viedä enää maksimissaan 10 prosenttia yhdyskuntajätteistä. Parlamentti on esittänyt puupakkauksille jopa 80 prosentin kierrätystavoitetta. Myös hyödyntämiskelpoisen jätteen kaatopaikkakieltoa on esitetty. Kiertotalouspaketin työstämisessä mukana oleva Riitta Levinen oli tapahtuma-aikaan tiiviisti valmistelemassa seuraavia kokouksia. Suomen kierrätysasteet putoavat Suomelle uudet laskentamenetelmät tarkoittaisivat, että kierrätysasteemme putoaisi muutamalla prosenttiyksiköllä nykyisestä, eli tavoitteisiin olisi entistäkin vaikeampaa päästä. Näin Suomi ei voisi laskea esimerkiksi uudelleenkäyttöä varten korjattuja puukuormalavoja mukaan kierrätyslukuihinsa. Kotimaan muista jätesäädöksistä jätelaki on juuttunut poliittiseen keskusteluun
Yhtiöit tämisvelvollisuuden säätämiseen lailla liittyisi lainsäädän nöllisiä epävarmuuksia”, Pajukallio tiivistää. SUOMI EI OLE SYNTISTEN MAIDEN LISTALLA YKSIN. ”Kokonaisuus ei saanut minkään tahon tukea. Jätelain muuttaminen ei ole ollut helppo harjoitus. Lopulliset ehdotukset tulevat komissiolta, kunhan suomalaiset ovat päässeet kommentoimaan alustavia toimenpide-ehdotuksia. Jätehuollon kunnallisen infrastruktuurin avaamista ja yhtiöittämisvelvoitteesta on valmistunut syyskuussa oikeus tieteellinen selvitys. EU on käynnistänyt niin sanotun varhaisen varoituksen pilotoinnin, johon Suomi nyt osallistuu. Näiden ehdotusten piti tulla syyskuun aikana, mutta ne olivat viivästyneet. Keskustelu on kesken, emmekä me virkamiehet pysty sanomaan, mikä on seuraava askel tai aikataulu”, Pajukallio summasi. Ministeriö pohtii myös uudenlaisen ympäristöhallinnon tieto ja raportointijär jestelmän perustamista, koska nykyinen VAHTIjärjestel mä ei palvele etenkään muuttuvassa jätedirektiiviympäris tössä. Viimeisimmässä tilastossa Suomi on kierrättänyt yhdyskuntajätteistään vasta 40 prosenttia. Vielä lokakuun alussa ympäristöministeriö odotti komissiolta ehdotuksia yhdyskuntajätehuollon kehittämisestä. ”Suomi ei ole syntilistalla yksin, meidän lisäksemme siellä on 13 muutakin maata”, ympäristöministeriön ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio lohdutti Jätehuoltopäivien osanottajajoukkoa. ”Selvityksen johtopäätös on, että jätehuoltoinfran eriyt täminen on pitkälti jo toteutettu Suomessa, koska kaikki jätevoimalat ja osa biolaitoksista on jo yhtiöitetty. Ne ovat kuumia aiheita, sillä ne ovat tutkitusti sidoksissa tuotta vuu teen ja kilpailukykyyn. Komission konsultit ja ympäristöministeriön viranomaiset ovat käyneet hyödyllisiä keskusteluja keinoista ja tavoista, joilla Suomi voisi parantaa tahtiaan. Pajukallio muistuttaa, että komission toimenpide-ehdotukset kannattaa ottaa vakavasti. Pelkkä digitilaus 69 euroa (kesto). Avuksi töihin TTT-lehti! Kun lukee jonkin artikkelin, tulee mietittyä, onko tämä asia kunnossa meidän työpaikallamme.” TYÖ TERVEYS TURVALLISUUS -lehden jokainen numero tarjoaa asiantuntevaa tietoa työkyvystä, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työterveyshuollosta ja työsuojelusta. Se on nähtävillä ympäristö ministeriön sivuilla. www.tttlehti.fi > Lehden tilaus. Seuraavaksi ympäristöministeriö käynnistää selvityksen mahdollisuudesta perustaa markkinapaikka muun muassa markkinapuutteen osoittamiseksi. Vaarana on, että emme nykymallilla näytä pääsevän vuoden 2020 yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeseen, joka on 50 prosenttia. kesän lausuntokierroksella yli 70 lausuntoa, jotka olivat keskenään hyvin ristiiriitaisia. Ne tulevat vaikuttamaan muun muassa valtakunnalliseen jätesuunnitelmaamme”, Pajukallio näkee. Varoitus (early warning) on Euroopan komission uusi menettelytapa, jolla se työntää eteenpäin niitä jäsenmaita, joilla on petrattavaa jollain jätehuollon osa-alueella. ”Ne ovat meille hyvin tärkeitä. Painetun TTT-lehden kestotilaus 79 euroa (6 numeroa, sisältää tunnukset digilehteen). SUOMI JOUTUI SYNTISTEN MAIDEN LISTALLE EUROOPAN KOMISSIO ei ole tyytyväinen tahtiin, jolla Suomi pyrkii petraamaan kierrätystään
Biokaasun käytöstä liikenteen polttoaineena aiheutuu hiilidioksidipäästöjä vain viisi grammaa per kilometri. Oulun aseman ansiosta myös Pohjois-Suomi ja Lappi ovat tavoitettavissa biokaasutankillisella. Juhlallisen vihkimisen suoritti maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Ruskon biokaasuasema tukee hallitusohjelmaan kirjattua uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä. Oulu on tärkeä solmukohta biokaasuautoilijoille myös laajemmassa, Euroopan mittakaavassa: . Vertailuhinta bensiiniin on 0,95 € litralta. Sähköllä ajettaessa vastaavat päästöt ovat yli kymmenkertaiset. Oulun jakeluaseman ansiosta Suomessa voi ajaa maan päästä päähän kaasulla”, Kiertokaari Oy:n toimitusjohtaja Markku Illikainen sanoo. Tankkausaseman avajaisten jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana Ruskon biokaasua on myyty yhteensä 1 836 kiloa. Maailman ensimmäinen Samalla kertaa biokaasuaseman avajaisten kanssa vihittiin käyttöön myös kaasunpuhdistamo Ruskon jätekeskuksessa. ELINA SAARINEN KIERTOKAARI OY, KUVA UUTISIA Näin monta kiloa biokaasua on myyty Ruskon jätekeskuksen biokaasuaseman avajaisten jälkeen ensimmäisen kuukauden aikana. Tällä on korvattu jo kolme tuhatta litraa bensiiniä. 1 836 14 UUSIOUUTISET 7|2017. BIOKAASULLA PÄÄSTÄ VARPAISIIN Nyt kun Ouluun on saatu biokaasun tankkausasema, koko Suomen voi ajaa läpi biokaasun voimin. O ulun Jätehuolto, joka on syyskuun lopusta saakka tunnettu nimellä Kiertokaari Oy, avasi ensimmäisen biokaasun jakeluasemansa Ruskon jätekeskuksessa 22. syyskuuta. Käyttämällä biokaasua polttoainekuluissa voi säästää jopa tuhat euroa jokaista ajettua 20 000 kilometrin matkaa kohden. Maaja metsätalous ministeri Jari Leppä vihki käyttöön Ruskon biokaasun jakeluaseman. Edullisuus on yksi polttoaineen houkuttavuustekijöistä: Biokaasun hinta on vain kaksi kolmasosaa bensiinin hinnasta. OULUN JAKELUASEMAN ANSIOSTA SUOMESSA VOI AJAA MAAN PÄÄSTÄ PÄÄHÄN KAASULLA. Polttoaine on myös yhteisöllistä, sillä alueen asukkaat voivat osallistua sen tuottamiseen lajittelemalla biojätteensä. ”Nyt Suomesta on mahdollista ajaa kaasuautolla Ruotsin Bodenin ja Bodenin eteläpuolella olevien monien muiden kaasun tankkausasemien kautta koko Euroopan laajuiseen kaasun käyttöön mahdollistavaan tieverkkoon”, Illikainen jatkaa. Se on tiettävästi globaalisti ensimmäinen jalostamolaitos, joka puhdistaa sekä kaatopaikkakaasua että mädättämökaasua. ”Ruskon biokaasun jakeluasema on merkittävä Oulun seudulle sekä koko Suomelle. Biokaasu on paikallinen, lähes päästötön liikennepolttoaine
Deleten purkukohteiden materiaaleista valmistetut WASTE-sisustustuotteet. Visioimassa DIMECC, Sitra, Eunomia Research & Consulting, ympäristöministeriö, poliittisia vaikuttajia ja muita avaintoimijoita. Mitkä ovat EU-komission tuoreet havainnot ja suositukset kierrätyksellemme. mennessä www.kivo.fi. Tule Espoon Hanasaareen 29.–30.11. Kiertovoimapäiviltä voimaa kiertoon Miten saamme muovin kiertoon. waste.. Sekä paljon muuta. SUOMEN KIERTOVOIMA Merkittäviä avauksia kiertotalouden edistämiseksi Suomessa! Lisätietoja ja ilmoittautumiset 14.11
Olen osannut, mutta epäilen että taito on hieman ruosteessa. Varmaan nuorempana. Kivi, sakset vai paperi. Asutko kivitalossa. KIERTOTALOUSNIMISET IRENE SILLANPÄÄ MIKKO KIVINEN Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. On, useampikin. Onko tiesi ollut kivinen. Kivistääkö pääsi. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. Nimeni tähden valitsen kiven. Oletko vannonut kautta kiven ja kannon. Sellaisesta seuraa muutoin huono olo. Kyllä asun. Osaatko heittää kivellä leipää. Jo ideasekä toteutusvaiheessa. Onko mikään hankkeistasi kariutunut kiville. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Tervehdys Mikko. Vuonna 1920 jälleenrakennetussa sellaisessa. Nykyisin kartan vannomista, koska semmoinen ei usein pidä paikkansa. Kenelläpä ei olisi. Fanitatko hard rockia. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Ei, vaan tuo mieleen lapsuuden trauman, koska minua kutsuttiin Retu Kiviseksi. Onhan se toisinaan ollut. Melko harvoin, vaikka yrittäisin itse aiheuttaa pään kivistystä. En sitten ollenkaan.. Jälleen, kenellä ei olisi… Kiviset ja Soraset lienee lempiohjelmasi
”Olen tyytyväinen, että idea on otettu yrityselämässä niin myönteisesti vastaan.” Halme aloitti juuri myös Aallon vastaperustetun Sustainability Hubin johtajana. Tämä tehdään sektorit ja rajat ylittävän tutkimuksen, pilotoinnin ja elävän laboratorion kokeilujen kautta laajassa yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa. AIEMMIN: Olen ollut tutkimusmaailmassa 27 vuotta. Siellä kokeillaan niukkaresurssisia, kiertotaloutta tukevia ideoita kuten fosforin talteenottoa.” Yhteiskuntaan Halme kaipaa kunnianhimoista lainsäädäntöä, joka suosii ympäristömyötäisintä yritysten kärkeä. Hän näki, että kestävä kehitys edellyttää systeemisten kokonaisuuksien ymmärtämistä, mitä nykymallinen, siiloutunut ja kapean alan huippuosaamista korostava akateeminen maailma ei palvele. ”Aallon rakenteilla oleva kampus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden monitieteisyydelle. Nykyistä kiertotalouskeskustelua hän tervehtii ilolla. Aallon kampukselle tulee Hubille oma fyysinen paikkansa, mutta toiminta ja kumppanuudet säteilevät laajalle”, Halme kuvailee. ”Toivon meidän menevän kohti sitä, että ekologiset kustannukset ovat osa tuotteen hintaa. KOULUTUKSENI: Kauppatieteiden maisteri ja tohtori. Tarvittiin taho, joka tuo yhteen eri tieteenalojen tutkijoita ja yhteiskunnan toimijoita, käynnistää yhteistyötä kestävän kehityksen näkökulmasta ja luo uskallusta osallistua kiertotalouden käytännön ratkaisujen tuottamiseen. Halmeella oli osansa Hubin synnyttämisessä. T ehdessään 1990-luvun alussa pro gradu -työtään yritysetiikasta Minna Halme havahtui, että ekologiset kysymykset puuttuivat liiketalouden johtamisen tutkimuksesta lähes kokonaan. Asun Helsingin Käpylässä puutalossa. Hän teki väitöskirjansa ympäristöjohtamisesta ja on siitä lähtien tuonut pioneerina ympäristökysymyksiä liiketaloustieteisiin. Suunnittelussakin on ollut mukana puolensataa professoria ja tutkijaa. Hiilidioksidivero voisi olla ensimmäinen kokeilu.” YHTEENTUOJA, SÄTEILIJÄ KUKA: Minna Halme, Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori ja Aallon perustaman, uuden, monitieteistä kestävän kehityksen tutkimusta edistävän Sustainability Hubin johtaja. SUOSITTELEN: Sitä, että jokainen yrittää muuttaa omaa elämäänsä entistä ekologisemmaksi eikä kyynisty mahdottomalta näyttävien ongelmien edessä. Halmeella on apunaan koordinaattorit Annukka Jyrämä ja Meri Löyttyniemi sekä pian nimitettävä professori, mutta hän korostaa, että toiminnan ydin on laaja yhteistyö. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 17 UUSIOUUTISET 7|2017. MISTÄ: Olen kotoisin Porista. Hubin tarkoituksena ei ole vähempää kuin muodostaa maailman johtava tutkimusja oppimisympäristö kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta sekä kasvattaa ymmärtämystä systeemisistä ratkaisuista, joita kiertotalous tarvitsee. SEURAAVAKSI: Yritän saada Sustainability Hubin toimimaan mahdollisimman kunnianhimoisesti ja hyvin. ”Hub on enemmän kuin verkosto tai keskus
Vuonna 2016 valmistui Hämeenlinnassa Kaurialan Liikennepuisto. Jokaisessa kohteessa arvioidaan paikan vesiolosuhteita. Toisessa vaiheessa syntyi kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli. Se ohjaa viheralaa ympäristön kannalta kohti kestävämpää toimintaa. Helsingissä on rakennettu kohteita, joissa on laskelmin pystytty osoittamaan, että kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin avulla on mahdollisuus saada merkittäviä säästöjä. Luomalla monipuolista ympäristöä edistetään luonnon monimuotoisuutta. Viherympäristöliitto ry käynnisti vuonna 2015 kestävä ympäristörakentaminen –hankkeen (KESY). Käyttämällä vähemmän saastuttavia koneita ja laitteita sekä vähemmän melua aiheuttavia ratkaisuja kuormitamme ympäristöä vähemmän. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin viheralan prosessikuvaus. Jo lyhyt vierailu viheralueella, puistossa tai metsässä vähentää stressiä, alentaa verenpainetta ja parantaa mielialaa. Neljännessä teema-alueessa keskitytään ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Neljännessä vaiheessa kesy-toimintatavasta tiedotetaan ja valistetaan päättäjiä, omaa ammattialaa sekä sidosryhmiä sekä laaditaan opetusja tiedotusmateriaalia. Kolmannessa teemassa tavoitteena on käyttää paikalla syntyviä ja mahdollisesti olevia materiaaleja uudelleen sekä kierrättää. KESTÄVÄN YMPÄRISTÖRAKENTAMISEN TOIMINTAMALLIN AVULLA ON MAHDOLLISUUS SAADA MERKITTÄVIÄ SÄÄSTÖJÄ. toimintamalli käsittelee rakennuspaikkaa viiden eri teeman mukaisesti. Viherala haluaa olla koko infraalalla kestävän kehityksen mukainen edelläkävijä. Lisäämällä paikalla syntyvien materiaalien ja tuotteiden uudelleen käyttöä ja kierrätystä vähennetään kuljetuksia ja siten ympäristökuormaa. V iherala on viimeisten vuosien aikana nopeasti monipuolistunut ja sen merkitys infra-alalla on kasvanut. Se on jaettu neljään osa-alueeseen. Kolmannessa vaiheessa tehdään viheralan tilaajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja kunnossapitäjien käyttöön työkaluja, joiden avulla eri toimijat voivat tarkistaa, onko kussakin hankkeessa otettu kaikki mahdolliset kestävän ympäristörakentamisen mahdollisuudet huomioon. Tähän liittyy myös vieraslajien torjunta. Toisessa teemassa paneudutaan paikan maaperään ja kasvillisuuteen. Viheralueiden on oltava eri käyttäjäryhmien saavutettavissa ja viheralueita on oltava riittävän lähellä asuntoja. Paikan kasvillisuutta pyritään säästämään ja käyttämään kohteessa viihtyviä lajeja. Kestävän ympäristörakentamisen KOLUMNI SEPPO NÄRHI Kirjoittaja on Viherympäristöliitto ry:n pääsihteeri. Ratkaisevaa siinä, miten tavoitteissa onnistutaan, on hankkeiden tilaajien asenne. 18 UUSIOUUTISET 7|2017. Jokaisessa paikassa tulisi arvioida paikan maaperän ja pintamaiden hyödynnettävyys sekä käyttää ne mahdollisuuksien mukaan rakennuspaikalla. Tämä vähentää turhaa kuljetusta, mikä vähentää ympäristökuormaa. Suomalaisista asuu rakennetussa ympäristössä jo noin 80 prosenttia. Paikalta viedään mahdollisimman vähän pois ja näin vähennetään korvattavien materiaalien määrää. Viidennessä teemassa tavoitteena on energiankulutuksen, ilmansuojelun ja ympäristönsuojelun edistäminen. KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ RAKENTAMINEN TAVAKSI Viherympäristöliitto ry on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa liitto sitoutuu laatimaan kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin. Tähän sisältyy hulevesien käsittely, vesiekosysteemien toiminnan tarkastelu sekä järkevä veden käyttö. Viherala on osa infrarakentamista. Viheralan ammattilaisten ammattitaitoa on luoda kaupungeissa viihtyisiä paikkoja ihmisten elää. Tutkimusten mukaan ihminen hyötyy luontoyhteydestä. Kestävän kehityksen mukainen toimintamalli etenee, jos tilaaja sitä vaatii ja valvoo, että toteutusprosessin eri vaiheissa asetetuista tavoitteista ei tingitä. Viheralan ammattilaiset suunnittelevat, rakentavat ja kunnossapitävät erilaisia viheralueita julkiselle sektorille (kaupungit, kunnat, seurakunnat, valtio), rakennusliikkeille ja asuntoyhtiöille sekä yksityisille ihmisille. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin mukaisia kohteita on jo rakennettu
Yrityksiä Herlinillä ja Kankaarinnalla on kaksi: kierrätysravinteisiin ja maaperään erikoistunut Soilfood ja uusiutuvan energian ratkaisuja tilatasolla ja teollisessa mittakaavassa kehittävä Oy Qvidja Kraft Ab. Kaksi vuotta sitten jälkimmäinen yhtiö osti oikeudet Luonnonvarakeskus Luken tutkijoiden keksintöön, 19 UUSIOUUTISET 7|2017. Heidän tavoitteenaan on kehittää kokeilutilalla hiiltä sitovaa ruoantuotantoa ja uutta teknologiaa bioenergian tuottamiseen ja varastoimiseen osana Itämeren suojelua ja ilmastotyötä. 1400-luvulta peräisin olevaa tilaa ovat isännöineet vuodesta 2015 Saara Kankaanrinta ja hänen miehensä llkka Herlin, jotka ovat tilan ensimmäisiä ei-aatelisia omistajia. vidja on maaja metsätalouden kokeilutila Paraisilla, johon kuuluu 650 hehtaaria metsää, 140 hehtaaria peltoa ja 30 suojeltua rakennusta, joiden joukossa on muun muassa vanha linna, talli ja navetta. Luken keksintö taustalla Alkuun kehitystyö maatilalla oli hyvin pienimuotoista, mutta sittemmin se on paisunut innovaatiopohjaiseksi kasvuyritystoiminnaksi. Heidän tavoitteenaan on mullistaa bioenergian tuotanto. ”Pyrimme jopa säilyttämään perhosten lentoreitit ennallaan, mikä saattaa tuntua pieneltä asialta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole”, hän sanoo. Kankaanrinnan mukaan hiilen sitominen maaperään on keskeinen Q tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa samoin kuin luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Saara Kankaanrinnalla ja Ilkka Herlinillä on yhteinen tavoite: Itämeren suojelu ja ilmastontyö. Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta isännöivät valtavaa Qvidjan tilaa Paraisilla. MARJA SAARIKKO TERO PAJUKALLIO, KUVAT HUKKAPUUSTA METAANIA LIIKENNEKÄYTTÖÖN
Nyt keksintöä ollaan viemässä tuotantoon. Biokaasulaitoksessa syntyvä puhdas metaani on paineistuksen jälkeen valmista käytettäväksi liikennepolttoaineena. . Biometanointireaktorin mikrobit ovat peräisin läheiseltä Torronsuolta ja ne toimivat reaktorissa samalla tavoin kuin suollakin. Teknologia perustuu kuivamädätykseen. Mikrobien avulla hiilidioksidiin voidaan liittää vetyä. Tilalla vierailee usein myös MTT:ltä jo eläkkeelle jäänyt professori Erkki Aura, joka on kehittänyt reaktorin ensiversion. biometaanireaktoriin, jolla voidaan tuottaa metaania sekä varastoida uusiutuvaa energiaa. Vastikään rakennettu biokaasulaitos aloittaa toimintaansa syksyn aikana. Torronsuon mikrobit jylläävät Biokaasulaitoksen on toimittanut jyväskyläläinen BioGTS. Tehon kasvaminen johtuu vetykaasusta, jota tuotetaan sähköisesti elektrolyysillä. Vähitellen kuntoon Qvidjan rakennusten kunnostaminen etenee vaiheittain. 20 UUSIOUUTISET 7|2017. “Kesällä tilalle saatiin myös mustamehiläisiä, jotka ovat olleet vaarassa kokonaan hävitä”, Kankaanrinta kertoo. Eläimet ovat hänen mukaansa yhteistyökumppaneita. Nyt siihen on tulossa hevosia. Kun hinta taas nousee, se voidaan myydä”, hän sanoo. Uusiutuvaa energiaa voidaan varastoida metaanikaasuun ja ottaa käyttöön tarvittaessa. Eläimiä tilalla on jo tälläkin hetkellä. Sen polttoaineena ovat tilalta kerätyt hukkapuut ja muu orgaaninen aines. Qvidjan tilan yhteyteen on rakenteilla myös uusi laboratorio ja tuotantorakennus, johon koko Qvidja Kraftin tutkimusja kehitystiimi siirtyy. MIKROBIKIIHDYTTIMEN JA KUIDUN KÄYTTÄMINEN MAANPARANNUKSESSA NÄYTTÄÄ JOHTAVAN POIKKEUKSELLISEN HYVIIN TULOKSIIN. Luken tutkijat Anni Alitalo ja Marko Niskanen siirtyivät keksinnön ostamisen myötä uuden omistajan palvelukseen ja jatkavat nyt reaktorin kehittämistä. Siellä metsälaiduntavat alkuperäislampaat ja ylämaankarja maisemoinnin ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Valtava navetta korjattiin perustuksia ja saumoja myöten täysin käsityönä. Reaktiotuotteina syntyy metaania ja vettä. Kankaanrinnan mukaan kaikki pohjautuu energian varastoimiseen kaasuun. ”Kaikkia eläimiä hoidetaan luonnon mukaisin keinoin ja lajityypillinen käytös lähtökohtana”, hän sanoo. Kun metaanin tuotanto saadaan käyntiin, tilan yhteyteen rakennetaan jakeluasema, josta ajoneuvoihin voi tankata maakaasua. Biokaasu laitokseen voidaan syöttää kaikki orgaaniset jätteet, joita maatilalla syntyy, kuten kalanperkeet, nurmi ja lanta. Luonnonlaiduneläinten pihatto sijoitetaan tuotantorakennusten yhtey teen, jotta lanta saadaan jouhevasti siirrettyä biokaasulaitokseen. Kesällä tilalle tuotiin Jokioisilta Luken kehittämät patentoidut mikrobireaktorit, joiden avulla biokaasun tehoa saadaan lisättyä lähes puolella. ”Mikäli sähköä tuotetaan alle markkinahinnan, sillä kannattaa tehdä vetyä ja varastoida se metaanina. Ensimmäinen projekti, vanhan navetan uusiminen, saatiin juuri päätökseen. Myös synteesieli puukaasusta voidaan valmistaa metaania. Vastikään rakennettu biokaasulaitos on aloittamassa toimintaansa
Hyötysuhde on merkittävästi parempi kuin biodieselin tai metanolin valmistamisella.” Taloudellisesti plussan puolella on pariskunnan mukaan tällä hetkellä ainoastaan Soilfood. Qvidjan kartano taas on kassavirtapositiivinen viiden vuoden kuluttua, mutta sijoitetun pääoman tuotto on epätyydyttävä hamaan tulevaisuuteen”, he arvelevat. Hän uskoo, että biokaasussa piilee huikeita mahdollisuuksia. ”Qvidja Kraft on kassavirtapositiivinen kahden vuoden kuluttua ja sijoitetun pääoman tuotto on riittävä viiden vuoden kuluttua. Toukokuussa meillä oli täällä 80 asiantuntijaa miettimässä kokeiden tuloksia ja seuraamassa ruutuja”, Kankaanrinta kertoo. Tilaa kunnostetaan vähitellen. ”Suomalaiset puusta voidaan hyvällä hyötysuhteella valmistaa metaania. “Kyseessä on Suomen suurin orgaanisen viljelyn koe, jossa testataan 45 koeruudulla orgaanisia lannoitteita, maanparannusaineita ja biostimulantteja yhdessä ja erikseen sekä verrokkien kanssa. Kulttuurihistoriallisen tilan vaaliminen on ylisukupolvinen ja kansallinen asia, johon meillä on mahdollisuus. Työ luonnon hyväksi on sekä etuoikeus että välttämättömyys.” OLEMME KESKITTYNEET ETENKIN METSIEN MAANALAISEN EKO SYSTEEMIN VAALIMISEEN. ”Mitä enemmän maaperässä on hiiltä, sitä enemmän se pidättää vettä ja ravinteita. Biometanointireaktorin ovat kehittäneet tutkija Anni Alitalo ja MTT:ltä eläkkeelle jäänyt professori Erkki Aura. Mikrobiologinen menetelmä on hänen mukaansa muihin menetelmiin verrattuna kustannusja energia tehokas. Metsät hiiltä sitomaan Herlin kertoo pariskunnan joutuneen perehtymään perusteellisesti metsänhoitoon ostettuaan Qvidjan tilan. Kankaanrinnan mukaan mikrobeja ovat kokeilleet monet muutkin, mutta toistaiseksi heikolla menestyksellä. . Samalla he ovat perehtyneet metsien ja maaperän kykyyn sitoa hiiltä sekä peltometsäviljelyyn, jota tullaan kokeilemaan tilalla. Hankkeen alustavat tulokset yllättivät, sillä maarakenne parani ennakoitua nopeammin usealla koelohkolla. 21 UUSIOUUTISET 7|2017. Silloin vasta voidaan puhua tehomaataloudesta”, hän toteaa. ”Tulokset osoittavat myös, että maataloudessa voisi käyttää paljon vähemmän lannoitteita kuin mitä niitä nyt käytetään, mikäli biologia on kunnossa. ”Olemme onnellisia, vaikka kehitystyö syökin aikaa ja rahaa. Hiiltä tuottavat maaperässä olevat kasvit yhteyttämisen avulla niin pellossa kuin metsässäkin.” Qvidjan tilalla metsiä kehitetään mahdollisimman monimuotoisiksi: pyritään siis useisiin lajeihin ja eri ikäisiin puihin. Maanparannushanke yllätti Herlinin ja Kankaanrinnan toinen yritys Soilfood Oy on mukana esimerkiksi Luken, Vapon ja Biokasvun yhteisessä Päästösäästö-hankkeessa, jossa Qvidjan pelloilla kehitetään hiiltä sitovaa viljelyä. Tutkimusmestari Pekka Heikkinen on hurahtanut biokaasuun. . Muilla arvoilla mitattuna pariskunta on kuitenkin hyvin tyytyväinen. ”Olemme keskittyneet etenkin metsien maanalaisen ekosysteemin vaalimiseen.”, hän kertoo. ”Mikrobikiihdyttimen ja kuidun käyttäminen maanparannuksessa näyttää johtavan poikkeuksellisen hyviin tuloksiin”, hän sanoo. Mikrobit työskentelevät noin 50–60 asteen lämpötilassa ja normaalissa ilmanpaineessa. . Hiilidioksidi saadaan esimerkiksi biokaasusta ja sitä vapautuu teollisten prosessien yhteydessä. Ainoastaan hukkapuu ja tukkipuu tullaan keräämään talteen, sillä niitä tarvitaan metaanin raaka-aineeksi. Rakenteilla on muun muassa uusi laboratorio
Tavoitteena on selvittää mikrolevien kasvua pohjoisissa olosuhteissa ja levien käyttöä jätevedenpuhdistuk sessa. Vientituotteita Hiedanrannan kiertotalous ei Vä liharjun mukaan ole mitään pientä piperrystä vaan tavoitteet ovat rohkeasti maailmalla. ”Palettia kasataan yksi osa kerral laan. ”Haluamme olla tarpeeksi iso, jotta globaalit toimijat huomioivat meidät. Myös rakenteilla oleva Tampereen raitiotie kulkee muutaman vuoden kuluttua alueen kautta. Useita niistä on jo kunnostettukin tuotanto tai virkistyskäyttöön. Lukuisat vanhat tehdasrakennukset tarjoavat eri toimijoille tiloja. Kiertotalous yksi painopiste Hiedanranta toimii kokeilualustana uusille teknologioille ja menetelmille. ”Tampere on tämän alueen myötä ottamassa aivan uu denlaisen askeleen kestävissä kaupunkikehitysratkaisuissa.” Rauhallinen tamperelaisinsinööri on itsekin innoissaan tulevaisuuden kaupunginosasta. Alue on kehittäjän kannalta haas tava mutta samalla kiehtova. Samalla pohditaan mikro levän hyötykäyttöä biotuotteina, lannoit teina, energiana ja jopa ravintona. Lupaavia alkuja on jo olemassa. Hiedanranta haluaa olla edelläkävijä myös kiertotaloudessa. 22 UUSIOUUTISET 7|2017. Koitan itsekin verkostoida aktiivisesti eri toimijoita yhteen.” Viime keväänä Hiedanrannassa pidetyssä työpajassa nousi esille useita kiinnostavia ideoita. Yhteisölliset ja ammattimaiset viljelyratkaisut, vertikaaliviljely, kiertovesikalankasva tus sekä ruuan ja lannoitetuotteiden myynti toisivat alueelle työpaikkoja. ”Urbanisoituminen on globaali megatrendi. Suomestakin löytyy useita kiinnostavia kaupunkikehitys hankkeita. Alueen asukkaat ja vierailijat voivat sitten testata niitä.” Reijo Väliharju uskoo Hiedan rannasta syntyvän jatkossa kiertota louteenkin vientituotteita. Mittakaava on iso. Toisaalta olemme riittävän pieni ja ketterä, jotta erilaisia kokei luja saadaan aikaan. ”Kun uutta laajaa kaupunginosaa rakennetaan, niin pitää pohtia sitä, mitkä ovat ratkaistavat perusongel mat. Ihmisen elämähän kiteytyy ra vintoon ja energiaan. Samalla ravinteet kiertäisivät. Hiedanrantaan suunnitellaan koteja 25 000 asukkaal le ja työpaikkoja syntyy 10 000. Tampereen teknillisen yliopiston mikroleväpilotissa leviä kasvatetaan altaissa sadevedellä ja käsienpe suvedellä laimennetussa virtsassa. Kiertotaloudesta kiinnostuneita on sitoutettu mukaan esimerkiksi työpajoilla. Yritämme saada alueelle kaikkein uusimpia teknii koita. Näsijärven rantamaisemaan on rantautunut jo monia kiinnosta via kierto talouden toimijoita ja hankkeita. VESA KEINONEN, TEKSTI JA KUVAT I stumme Hiedanrannan han kekehitysjohtaja Reijo Väliharjun kanssa alas Lielahden kartanon päärakennuksen yläkerran huoneeseen. Hiedanranta haluaa kärkeen Tampereen länsiosiin, Näsijärven rantaan, on syntymässä laaja uusi kaupunginosa, joka pohjautuu kestävän ja älykkään kaupungin ajatukselle. Vanhasta, suljetusta tehdas alueesta on syntymässä kaupungin osa, jota kehitetään uudella tavalla yhdessä kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Niiden tuotan toon haluamme nyt Hiedanrannassa löytää kestäviä ratkaisuja”, Väliharju painottaa. Kehitysvastuussa oleva Tampereen kaupunki haluaa alueelle erityises ti yrityksiä, joiden toiminta liittyy esimerkiksi digitaalisuuteen, kestä vyyteen, kiertotalouteen, energiaan tai ravinnontuotantoon. Tällä Hiedanrannalla me haluamme mennä aivan kehityksen kärkeen”, Väliharju sanoo
UUSIOUUTISET 7|2017 23. Avainasemassa on yhteistyö. Hiedanranta-hanketta luotsaava Reijo Väliharju kaipaa kaupunginosaan monenlaisia toimijoita. . Väliharju uskoo ihmisten ja tapahtumien tekevän Hiedanrannasta elävän kaupunginosan. Yksi osa sitä ovat näyttävät muraalit
Sampo Tukiainen ja Raini Kiukas ovat Hiedanrannan alueen kiertotalouden kehittäjiä. Kun säiliö näyttää tulevan täyteen, niin saan kännykkääni viestin.” Tuotokset talteen ja kiertoon Kiertotalouden periaatteen mukaisesti Hiedanrannan kuivakäymälöissä syntyneet tuotokset otetaan talteen. Mutta nyt asenne on heidänkin osaltaan muuttunut.” Erottelevien kuivakäymälöiden edut ovat kiistattomat. Käsittelymenetelmiä myös kehitetään jatkuvasti. Tiloihin oli tulossa parinsadan hengen tapahtuma. He kiittelevät alueen positiivista ilmapiiriä. ”Tosin alussa täällä työskentelevät rakennusmiehet eivät kaikki niitä suostuneet käyttämään. ”Kunkin wc-pytyn alla on jätesäiliö. Ravinteet ja hiilidioksidia otetaan talteen erilaisilla menetelmillä”, kuivakäymäläasiantuntija kertoo. ”Meillä oli seitsemän viikkoa aikaa toteuttaa Suomen ja ehkä koko Euroopankin suurin kiinteästi rakennettu kuivakäymäläratkaisu! Haluttiin kuivakäymälöitä, jotka näyttäisivät sisältä samalta kuin vesivessat.” Käymäläprojektille ei ollut minkäänlaisia esikuvia. . Niistä kolmetoista on erottelevia kuivakäymälöitä ja 10 vedettömiä pisuaareja. He menivät mieluummin vessaan huoltoasemalle. Erottelevat kuivakäymälät ja vedettömät pisuaarit mahdollistavat virtsan hyväksikäytön lannoitteena ja ulosteen käytön maanparannusaineena. . Kuivakäymäläveteraani Raini Kiukas on tottunut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. ”Säiliöiden täyttymisestä varoittavat pintahälyttimet. Ruotsista taas hankittiin tarkoituksiimme sopivat erottelevat kuivakäymäläistuimet.” Tapahtuma järjestettiin onnistuneesti ja kuivakäymälätkin täyttivät hyvin tehtävänsä. Koen olevani etuoikeutettu, kun saan olla mukana kehittämässä tällaista paikkaa.” Kuivakäymälöistä tuli pysyviä Kangasalalainen kuivakäymäläasiantuntija Raini Kiukas sai viime vuoden keväällä puhelun. Hiedanrannassa eri toimijat ovat omaksuneet kuivakäymälät varsin kivutta. Säiliöissä on valmiina kuiviketta ja sitä lisätään sinne tarpeen mukaan”, Kiukas selvittää. . Samoin kokeilemme ravinteiden talteenottoa ja uudeksi tuotteeksi kehittämistä.” Kuivakäymälät ovat Raini Kiukkaan mukaan tulleet Hiedanrantaan jäädäkseen. ”Kestävät urinaalit miesten vessoihin löytyivät Saksasta. Ne ovat perusratkaisu jo monessa entisen tehdasalueen rakennuksessa. Käymälää on myöhemmin jo laajennettukin.” Käyttäjiltä ei moitteita Raini Kiukkaan mukaan Hiedanrantaan suunniteltiin ja rakennettiin viime vuonna yhteensä 23 kuivakäymälää. Nyt Hiedanrannassa kuhisee jo monenlaista elämää. Esimerkiksi Tukholman kaupunki käyttää nykyisin kasvualustana pelkästään biohiiltä. ”Niistä tuli pysyvä vessaratkaisu Kuivaamoon, jossa järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia. Tarvitaankin kuivakuivakäymäläratkaisu tuhannen henkilön tapahtumaa varten. ”Lisäksi Kuivaamossa ihmisiä palvelee yksi esteetön ja kompostoiva kuivakäymälä.” Alueella työskentelevät tai vierailevat ihmiset ovat ottaneet siistit ja hajuttomat vessat varsin hyvin vastaan. ”Hiedanranta on erittäin hyvä alusta tällaiselle toiminnalle, eikä asia koske vain kuivakäymälöitä. ”Tulevaisuudessa vessatuotokset hyödynnetään joko osin tai kokonaan Hiedanrannan alueella. Vanhojen kontaktiensa kautta Kiukas alkoi haalia tarvittavia komponentteja eri maista. ”Menin paikalle tutustumaan tilanteeseen ja aloitimme saman tien projektin suunnittelun.” Parin päivän kuluttua Kiukkaalle soitettiin uudelleen. Sampo Tukiainen seuraa tarkkaan toimialansa tilannetta maailmalla. Ne mahdollistavat ravinteiden kierrätyksen ja kuluttavat vesivessoihin verrattuna vähemmän vettä ja energiaa. SaamTULEVAISUUDESSA VESSATUOTOKSET HYÖDYNNETÄÄN JOKO OSIN TAI KOKONAAN HIEDANRANNAN ALUEELLA. 24 UUSIOUUTISET 7|2017. ”Kun ensimmäistä kertaa tulin tänne suljetulle tehdasalueelle, niin kyllähän alue vaikutti karulta. Häntä pyydettiin toteuttamaan Hiedanrannan alueen entisen selluloosatehtaan Kuivaamoon kuivakäymäläratkaisu. Kuivakäymälän tuotokset putoavat sinne putkea pitkin. ”Pyrimme löytämään erilaisia talteenottomenetelmiä. Virtsa puolestaan kerätään isoihin säiliöihin, joita on komeassa rivissä Kuivaamon alakerrassa
”Valmistamme esimerkiksi kasvi huoneille tuotetta, joka korvaa ulko mailta tuotavia, suurella energia määrällä valmistettuja kasvualustoja. Täällä me olemme sellainen.” Tukiainen uskoo, että biohiilen osalta ollaan Hiedanrannassakin vasta innovaatioiden alkuvaiheessa. Hiedanrantaan on nyt valmistunut pieni Carbofexin tehdas, joka työllis tää muutaman henkilön. ”Toimintamme pohjautuu Car boniserteknologiaan, jota olemme pitkään kehittäneet. Sivutuotteena syntyy öljyä ja kaasua. Prosessiin menee hapettomissa oloissa 1015 minuuttia. ”Me istumme hyvin kokonai suuteen, koska alueella satsataan monipuolisesti kiertotalouteen. ”Tuotantolaitoksemme ylijäämä lämpöä tullaan myymään Tampe reen Sähkölaitokselle, joka rakentaa Hiedanrantaan lähilämpöverkon. Aine on niin tiivis tä, että rikkaruohot eivät kasva siitä läpi. Syksyllä Hiedanrannassa käyn nistyy Suomen ensimmäinen hiili negatiivinen lämpölaitos. Tukiaisen mukaan yksi mahdollinen nollakui dun hyötykäyttö voisi olla Luonnonvarakeskus Luken kehittämä metsäntaimien suojausme netelmä. ”On hyvinkin mahdollista, että Carbofex yhteistyökumppaneineen pyörittää vuosikymmenen päästä kymmenkuntaa suurempaa laitosta. Siinä voidaan hyödyntää kuitupitoisia lietteitä. Yksi tonni biohiiltä sitoo noin 3,5 tonnia hiilidioksidia tuhansiksi vuo siksi, kun se muokataan peltoon.” Energiaa lämpöverkkoon Biohiilen yksi etu on siinä, että siitä saatava energia vähentää muiden polttoaineiden käyttöä lämmityksessä. Kyseessä on selluloosateollisuudessa sadan vuoden aikana syntynyttä ylijäämätuotetta. Voimme itse valita, mitä käytämme prosessimme tarpeisiin ja mitä myymme.” Syntyvällä biohiilellä on monen laisia etuja. Koetoiminta alkoi syyskuussa 2017 ja kestää vuoteen 2019. Tässä meillä on yksi konkreetti nen ratkaisu ilmastonmuutokseen: taloudellisesti kannattava keino sitoa suuria määriä hiiltä.” http://valiaikainenhiedanranta.fi/ 25 UUSIOUUTISET 7|2017. Siinä valmis tetaan biohiiltä kuumentamalla kuivattua biomassaa. Ensinnäkin sen valmistus tuottaa energiaa. Kytkentä tehdään myös Tampereen kaukolämpöverkkoon.” Tukiainen näkee Hiedanrannan kaltaisen kehittyvän alueen Carbofe xin kaltaiselle yritykselle erinomaise na toimintaympäristönä. Hiedanrannassa testataan nollakuidun hyödyn nettävyyttä mullanvalmistuksessa, viherraken tamisessa ja kasvualustana. “Kuitua tultaisiin laskemaan esimerkiksi männyntaimien juurelle. Pääsemme Hiedanrannassa kokei lemaan monenlaisia asioita. ”Toisaalta haluamme sitoa ilma kehästä hiiltä mittavasti ja pysyvästi. Yritys valmistaa erilaisia hiileen perustuvia tuotteita. Prosessista syntyy haisevaa metaania. Eikä siellä oikein voi veneil läkään”, sanoo Carbofex Oy:n toimitusjohtaja Sampo Tukiainen. Näsijärven pohjassa on alueen kohdalla peräti 1,5 miljoonaa tonnia niin sanottua nollakuitua. Hän on operoi nut biohiilen parissa kaksi vuosikym mentä useissa eri maissa. Seitsemässä vuodessa nollakuitu halutaan saada kokonaan Näsijärvestä pois. Joka kaupunginosassa tarvitaan myös oma energiatalousyksikkö. Bioenergia on vahvassa nosteessa ja markkinat ovat globaalit. Laitoksen toisesta päästä ajetaan sisään pyöreää puuta ja toisesta päästä lähtee maail malle muun muassa biohiiltä. Niissä on käytetty muun muassa perliittiä ja kivivillaa”, yrityksen toimitusjohtaja Sampo Tukiainen kertoo. “Edessä oleva urakka on joka tapauksessa mittava. Ja jos nollakuituun sekoitetaan pahanhajuista pyrolyysi tislettä, niin hirvet ja jyrsijät pysyvät taimista erossa. Läjä voi toimia myös alkulan noitteena.” Toinen potentiaalinen käyttötapa on nolla kuidun hiiltäminen märkäpyrolyysillä. “Nollakuitu haittaa pahasti tämän alueen kehittämistä, koska se käy järven pohjassa. Tukiainen ei ole ensimmäistä ker taa pappia kyydissä. Hienokuituista nollakuitua on jonkin verran kokeilumielessä jo nostettu järven pohjasta. Carbofex toteuttaa sen yhdessä Tampereen Sähkölaitoksen kanssa. Vuotta kohti kertyy siis 215 000 tonnia." me täällä vietyä hyvin kiertotaloutta eteenpäin.” Biohiiltä maailmalle Hiedanrannan alueelle on kotiutunut myös Carbofex Oy. Hiili pystytään hyödyntämään hiilinieluna esimerkik si viherrakenteissa. MITÄ TEHDÄ NOLLAKUIDULLE. Tämä taas vaikuttaa siihen että jää tuolla kohtaa on talvella heikkoa. Hiedanrannalla on rasitteenaan yksi ikä vä ongelma, jota ei aivan heti huomaakaan
Sen jälkeen uudisrakentamisen työkalupakissa ei ole enää juurikaan jäljellä kustannustehokkaita välineitä energiatehokkuuden parantamiseen. Toistaiseksi on keskitytty rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. ”Ministeriömme teetti vuonna 2013 VTT:llä ja Sykellä selvityksen materiaalien merkityksestä rakentamisen päästöprofiilissa. Toisaalta muista ominaisuuksista kuten rakennuksen kosteusteknisestä varmuudesta tai paloturvallisuudesta ei pidä tinkiä.” Materiaalivalinnan lisäksi hiilijalan jälkitarkastelulla voi olla vaikutuksia myös maankäytön ja korjaamisen ohjaukseen. ”Tämä voi johtaa huonojen perustamisolosuhteiden välttämiseen kaavoituksessa etenkin siellä, missä kaavoitus sen sallii.” Korjaamisessa puolestaan painottuvat ratkaisut, joissa käytetään purkamista mahdollisimman vähän. Sen pohjalta on hahmoteltu tiekartta, jonka tuloksena maassamme on ensi vuosikymmenellä käytössä uudisrakentamista koskeva säädösohjaus”, kertoo yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä. Rakennettu ympäristö on kustannustehokkaimpia tapoja vähentää päästöjä. VESA KEINONEN SCANSTOCKPHOTO, KUVAT S uomen noudattama ilmastopolitiikka edellyttää rakennusja kiinteistöalalta lisätoimia. Hakasteen mukaan rakennuksen perustamisolosuhteiden ja –tavan merkitys korostuu. ”Mikäli puretaan, niin silloin rakennusmateriaalit käytännössä valmistetaan uudelleen. Niiden myötä uudisrakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Rakentamisen ympäristöohjaus on Suomessa murroksessa. Hiilijalanjälkitarkastelu suosii rakenteita ja ratkaisuja, joilla sama toiminnallinen laatutaso saavutetaan vähemmillä elinkaarenaikaisilla kasvihuonepäästöillä. Tämä mahdollistaa ohjauksen reunaehtojen perusteellisen selvittämisen sekä siirtymisen sääntelyyn vaiheittain”, Hakaste jatkaa. Tiekartalla vähähiiliseen rakentamiseen Ympäristöministeriö laati tiekartan rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen kytkemiseksi rakentamisen ohjaukseen. Tiekartta viestii sidosryhmille jo hyvissä ajoin ohjauksen kehittymisestä tulevaisuudessa. Ensi vuonna tulevat voimaan uudet energiamääräykset. Viime syksynä ympäristöministeriö käynnisti hankkeen, jossa tehtävänä oli laatia tiekartta rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen kytkemiseksi rakentamisen ohjaukseen. Mukaan on otettu myös rakennusmateriaalien valmistuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Rakennetun ympäristön ilmastopolitiikassa kaivataankin aivan uudenlaisia toimia. Huomio materiaalien valmistuksen päästöihin Tiekartassa esitetään, että säädösohjaus tulee jatkossa kohdistumaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeen. ”Suunnitelmien mukaan uudenlaisen ohjauksen tulisi olla käytössä vuoteen 2025 mennessä. . Selvityksen mukaan materiaalien valmistus muodostaa merkittävän osan rakennuksen elinkaarenaikaisista kasvihuonekaasupäästöistä”, Hakaste toteaa. Rakentamisen hiilijalanjälkilaskennan pitäisi olla paitsi yksinkertaista, myös kustannustehokasta. ”Bionova Oy:n laajana sidosryhmäyhteistyönä tekemä selvitys aiheesta valmistui alkukesästä. ”Tämä kannustaa valitsemaan materiaaleja ja tuotteita, joiden valmistuksessa käytetään vain vähän energiaa. Vähähiilisyyden näkökulmasta on parempi hyödyntää olemassa olevia rakenteita. 26 UUSIOUUTISET 7|2017
”Huomio kiinnittyi erityisesti laskentamenetelmien luotettavuuteen. Pasasen mukaan Ranskassa ja Belgiassa rakennustuotevalmistajilla on velvoite julkaista ympäristöseloste, jos he markkinoivat tuotteitaan ympäristöväittämin. Muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Järjestelmä tulee nojautumaan ammattilaisten osaamiseen.” Asia etenee muuallakin Suomi ei pohdi vähähiilisen rakentamisen kysymyksiä yksin. nappia painamalla. ”Esimerkiksi omakotitalon rakentajan ei tarvitse tulevaisuudessakaan hallita koko laajaa säädösviidakkoa. ”Siellä asiaa ei ole edistetty lainsäädännön kautta vaan käyttöön on otettu toisenlainen ohjausmalli. Samalla seurataan sitä, onko toimintaympäristö vielä kypsä tälle asialle. Niitä ovat esimerkiksi rakennuksen pitkäaikaiskestävyys, vikasietoisuus, terveystekijät sekä rakennuksen arvon säilyminen”, Metsälä sanoo. ”Etenemme niin, että nykyisen hallituskauden aikana kehitetään hiilijalanjäljen arviointiin laskentamenetelmät. Hiilijalanjälkilaskennan tulee myös olla riittävän yksinkertaista ja kustannustehokasta. Mallia näyttävät julkiset rakennushankkeet, joita varten on valmistunut vastikään vähähiilisten hankintojen ohjeistus. Pohjola Rakennuksen konsernijohtaja Juha Metsälä on saanut tietoa uudistuksesta median, ympäristöministeriön sekä rakennusalan järjestöjen kautta. ”Uskon, että asiakkaammekin kiinnittävät ympäristöasioihin tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. ”Rakennusluvan yhteydessä tehtävä hiilijalanjälkilaskenta tulee jatkossa koskemaan myös rakennusmateriaaleja. Tuotteiden hiilijalanjäljen pitäisi selvitä ns. Sen kokemusten perusteella säädetään rakennusten elinkaaren hiilijalanjälkeä koskeva velvoittava sääntely vuoteen 2020 mennessä.” Myös Norja on ollut vähähiilisen rakentamisen saralla hyvin aloitteellinen. Siihen sisältyvät myös ympäristönäkökohdat. Hiilijalanjälki tarkastelu suosii ra kenteita ja ratkaisuja, joilla tietty laatutaso saavutetaan pienem millä kasvihuone kaasupäästöillä. Vuonna 2013 Hollannissa tulikin voimaan laki, jonka mukaan rakennushankkeiden materiaalien hiilijalanjäljen laskenta on ollut pakollista yli 100 neliön toimistoille ja asuinrakennuksille. Rahi-hankkeen rinnalla Rakennustarkastusyhdistys selvitti ympäristöministeriölle hiilijalanjälkitiekartan toteuttamisen reunaehtoja etenkin kunnallisen rakennusvalvonnan näkökulmasta. Näin edistäisimme todellista rakentamisen tehokkuutta”, konsernijohtaja Juha Metsälä summaa. Norjassa julkinen sektori on vahvasti sitoutunut päästötavoitteisiin”, Pasanen toteaa. ”Toivon, että asiassa päästään kaikkien osapuolten kannalta tasapuoliseen ratkaisuun, joka antaisi mahdollisuuksia innovaatioihin ja myös kannustaisi kustannustehokkuuteen. Toisaalta myös rakennuksen kunto ja sijainti ovat päätöksenteossa tärkeitä kriteerejä.” Askel kerrallaan Tiekarttaselvityksessä todetaan, että asioita on hyvä testata huolella käytännön rakentamisessa ennen säädösohjauksen käynnistymistä. 27 UUSIOUUTISET 7|2017. Oleellista on kytkeä rakennuksen materiaalien ja käytön aikaiset päästöt joustavalla tavalla. ”Toimialamme on korostanut, että hiilijalanjäljen sääntelyn lisäksi on tärkeää ottaa huomioon muitakin kestävään rakentamiseen liittyviä tekijöitä. Toivon, että vapaaehtoiset ja markkinavetoiset toimintatavat ohjaavat tavoitteisiin pääsemistä säännösten ja viranomaisohjauksen lisäksi.” Metsälän mielestä yksittäisten rakennusmateriaalien kasvihuonepäästöjen lisäksi pitäisi ympäristövaikutuksien arvioinnissa ottaa huomioon koko rakennus ja sen koko elinkaari. ”Silloin alamme valmistella säädösohjausta ja mahdollisia kannusteita. Paneudumme myös rakennusten päästötietojen seurantaan sekä tilastointiin.” Varsinainen ohjaus on Hakasteen mukaan tarkoitus saada käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Hiilijalanjäljen arvioinnin tulee olla lisäksi riittävän kustannustehokasta ja helppoa.” Mikäli kaikki etenee suunnitelmien mukaan, varsinaiseen ohjausjärjestelmän laatimiseen päästään kahden vuoden kuluttua. Laskenta tulee tehdä yhdenmukaisella, mielellään yhteiseurooppalaisella tavalla. ”Erityisesti kunnat ovat keskeisessä roolissa vähähiilisen rakentamisen edistämisessä myös oman rakennuskantansa kautta.” Uutta osaamista Yliarkkitehti Harri Hakasteen mukaan tiekartan toteutuminen edellyttää, että kiinteistöja rakennusalan osaamista tulee kehittää. Rakennuskantaa ohjataan vaiheittain. Tarvitaan tietomallinnusta, josta saadaan eroteltua kolmiulotteisesti suunniteltujen rakennusten rakennusosien hiilijalanjälki. ”Hollannissa rakennushankkeiden materiaalien hiilijalanjäljen laskentaa yritettiin saada jo viime vuosikymmenellä lainsäädäntöön. . ”Ranskassa on parhaillaan meneillään rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen ohjauksen vapaaehtoinen pilotointijakso. Laskennan tulee myös olla helposti todennettavissa.” Eri ammattikunnista Hakaste heittää palloa etenkin rakennusten suunnittelijoille. RAKENNUSLUVAN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄ HIILIJALANJÄLKILASKENTA TULEE JATKOSSA KOSKEMAAN MYÖS RAKENNUSMATERIAALEJA. Myöhemmin kokeiltiin uudelleen. Konsernijohtajan mukaan Pohjola Rakennus pyrkii ottamaan kokonaisuuden huomioon toteuttaessaan rakennushankkeita. Tätä suunnittelijat eivät nykyään juurikaan osaa tehdä.” Tiekartan toteutuminen edellyttää myös rakennussuunnittelun välineistön uudistumista. ”Päästöjen vähentämispotentiaalia varmasti on, mutta kokonaisuuden tarkastelua ei tässä saisi unohtaa.” Hiilijalanjälkilaskentaa elinkaariarvioinnin perusteella on kritisoitu, koska siihen on nähty sisältyvän epävarmuustekijöitä ja oletuksia. Koko elinkaari huomioon Rakennusteollisuus on tiiviisti mukana rakentamisen ympäristöohjausta koskevissa keskusteluissa. Oltiin kuitenkin liian aikaisessa, eikä asia tuolloin mennyt läpi”, kertoo toimitusjohtaja Panu Pasanen Bionovasta. Yksittäisiä rakentajia ympäristöministeriön yliarkkitehti rauhoittelee
talouden Kierto visionääri JY RI VA LK AM A, TU RU N SA NO MA T 28 UUSIOUUTISET 7|2017
Israelin ja arabimaiden välinen sota oli johtanut Lähi-idän kauppasaartoon, mikä edelleen johti öljykriisiin. Öljykriisi havahdutti maailman Vuoden 1973 öljykriisin yhteydessä jouduttiin ensimmäisen kerran pohtimaan, että kenties raaka-aineita ei riittäisikään loputtomasti. Jo aiemmin riskistä oli varoiteltu: Vuonna 1968 perustetun Rooman Klubin toiminnan perusmotiivina oli huoli ihmiskunnan tulevaisuudesta maapallolla. Käsiteltäviin aiheisiin kuuluivat ympäristöongelmat, luonnonvarojen riittämättömyys ja energiakysymykset paljon ennen, kuin aiheet kiinnostivat muita. Hän oli toiminut energiateknologian parissa ja oli mukana suunnittelemassa ensimmäisiä ydinvoimaloita Suomeen. Pentti Malaskalle kesäpaikka Mälinsaaressa Etelä-Karjalassa oli erittäin rakas. Vene lasketaan vesille vuonna 1988 otetussa kuvassa. Wileniuksen mukaan Malaskan ajatukset herättivät kyllä kiinnostusta, mutta aluksi ne eivät saaneet kovinkaan paljon vastakaikua, vaan pikemminkin kritiikkiä ja jopa iskuja vyön alle. Pentti Malaska luennoi taloudellisen kasvuajattelun turmiollisuudesta vuonna 1989. Vain harva pysähtyi pohtimaan, missä rajat tulevat vastaan ja mitä hyvä elämä lopulta tarkoittaa. Jatkuvan talouskasvun ihanne ei . Luonnonmukaisuus teknologiassa tarkoittaa sitä, että käytetään luonnon älykkyyttä siinä, miten materia ja energia hyödynnetään. Malaska tarkasteli, mitä vaikutuksia yhteiskunnalla on luonnon tilaan. ”Tähän täytyy keksiä ratkaisu. Hän esimerkiksi pohti, mitä tapahtuu, mikäli kasvua jatkuvasti vain kiihdytetään eikä ajatella, kuinka aine kiertää yhteiskunnassa”, Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius kertoo. ARJA-LEENA PAAVOLA S otien jälkeisessä maailmassa tulevaisuuden usko rakentui jatkuvan taloudellisen kasvun ajatukseen. Kansainvälistä huomiota Rooman klubi sai vuonna 1972 julkaisemallaan Kasvun rajat -teoksella. Malaska oli koulutukseltaan pesunkestävä diplomi-insinööri. Koska varmuusvarastoja ei ollut, joutuivat öljystä riippuvaiset teollisuusmaat tiukan paikan eteen. Tiedetään esimerkiksi, että ydinvoimasta syntyy jätettä, jolle ei ole keksitty jatkokäyttöä ja joka voi aiheuttaa suuriakin ongelmia vuosikymmenien ajan." Malaska tuli siihen tulokseen, että ydinvoima ja fossiiliset polttoaineet eivät ole kestäviä ratkaisuja, sillä ne kasaavat jätettä ja siten tuottavat haitallista entropiaa, eli epäjärjestystä. Hän on myös yksi kesällä ilmestyneen kirjan Pentti Malaska Ennalta näkijä, edellä kulkija (Tulevaisuussarja 8, 2017) kirjoittajista. Tausta edesauttoi teknologisen kehityksen kriittisten ulottuvuuksien ymmärtämistä. Professori Pentti Malaska oli tulevaisuuden tutkimuksen pioneeri, joka kiinnitti huomiota ympäristöongelmiin kauan ennen kuin niiden merkitys todella tajuttiin. ”Moniulotteisena persoonana Malaska oli myös eräänlainen renessanssi-ihminen, joka kykeni ajattelemaan laajemmin kehityssuuntien seurauksia yhteiskunnan näkökulmasta. . Professori Pentti Malaska oli kiertotalouden visionääri, joka näki kiertotalouskehityksen linjoihin jo 1970-luvulla. Wilenius oli Malaskan työtoveri ja ystävä. Teollistumisen myötä ihminen on parinsadan vuoden aikana tuottanut valtavat määrät sellaista jätettä, josta ei päästäkään eroon. Nykyajan kiertotaloudessa on samat peruselementit. Luonto mallina Malaska alkoi kehittää luonnonmukaista teknologiaa, jota nykyään kutsumme kiertotaloudeksi. Rooman Klubista tulikin maailman johtava keskustelufoorumi 1970-luvulla. Malaska itse totesi, että elämä voittaa aina, tekipä ihminen mitä tahansa. Pelättiin talouden lamaantumista. Ajatus pohjautuu samaan periaatteeseen, miten luonto toimii esimerkiksi kasvien kompostoituessa ja muuttuessa uudeksi ravinteeksi. Malaskan lanseeraamaan luonnonmukaisen teknologian ideana oli ottaa mallia luonnon kiertokuluista koko elinkaari huomioiden. Oleellista on pyrkiä siihen, että mahdollisimman merkittävä osa päätyisi kierrätykseen ja että jätettä kasautuisi mahdollisimman vähän. Ajan näkemyksen mukaan maailma tarjosi ehtymättömästi kuluttajia ja luonto loputtomasti materiaaleja, joista saatettiin ottaa kaikki hyöty irti. ”Ero on vain siinä, voittaako elämä ihmisen kanssa vai ilman ihmistä”. Öljyn virta maailmalle tyrehtyi ja sen maailmanmarkkinahinta nousi nopeasti. Malaska löysi Klubista itselleen hengenheimolaisia: ihmiskunnan tulevaisuudesta huolestuneita, valveutuneita aikalaisia. PE NT TI MA LA SK AN JA KA RI N HO LS TIU KS EN PE RH EA RK IST O 29 UUSIOUUTISET 7|2017. Vihdoin öljykriisi sai muutkin ymmärtämään luonnonvarojen käytön vaikutukset
77-vuotiaana Helsingissä kuolleella Malaskalla on kaksi lasta. Hän oli poikkeushenkilö, jollaista siinä ajassa ja yhteiskunnassa todella tarvittiinkin”, Markku Wilenius kertoo. Ihminen on osa luontoa ja luonto voi olla todella hurja. Mutta saa nähdä, tapahtuuko kehitys liian myöhään. Vielä joitain vuosikymmeniä sitten uskottiin, että ihminen ei voi aiheuttaa luonnolle haittaa eikä resurssipula ole mahdollista. PENTTI MALASKA (1934-2012) KARJALAN KÄKISALMESSA syntynyt Pentti Malaska kävi koulunsa Lappeenrannassa. . Kaikki kolme ovat yhtä tärkeitä. ”Pentti oli henkilönä hyvin valloittava ja välitön, mikä varmaankin liittyi hänen karjalaiseen luonteeseensa. Tämä tarjoaa yrityksille visioita siitä, että kiertotaloudessa liiketoiminta voi olla tuottavaa. Malaska totesi muun muassa näin: ”Ihmislajin aineellinen mittakaava planeetalla on tieteellis-teknisenä aikakautena kasautunut niin mahtavaksi, että on välttämätöntä tarkastella globaalia talousja teknosysteemiä suhteessa luonnon ja elämän planetaariseen tilanteeseen eikä vain keinona ihmisen omiin tavoitteisiin”. Malaskan hahmottelema uuskasvun malli Neo-Growth avaa mahdollisuuksia uudenlaiseen talouskasvuun, joka ei ole luonnonresursseja tuhlaileva eikä perustu fossiilisiin energialähteisiin. Varsinaista kiertotaloutta ei ole vielä saavutettu, mutta esimerkiksi Suomessa siihen pyritään. Hänen laatimassaan tulevaisuusmallissa talouselämä ei enää ole yhteisöelämän ja kulttuurielämän yläpuolella. Kohtalokasta voi olla myös se, että tulee Donald Trumpin kaltaisia vallankäyttäjiä, jotka haittaavat oikeansuuntaista kulkua ja tekevät tyhjäksi aiemman työn”, Wilenius pohtii. Työskenneltyään Imatran voimassa hän väitteli energiataloudesta ja vuonna 1966 nimitettiin Turun kauppakorkeakoulun tilastomatematiikan professoriksi. Artikkelin lähteenä on käytetty Pentti Malaska – ennalta näkijä, edellä kulkija -elämäkertateosta. Hän otti kaikki tasaarvoisesti huomioon. Esimerkiksi köyhyys ja lapsikuolleisuus ovat vähentyneet”, Wilenius huomauttaa. Olemme siirtymässä hitaasti siihen, mistä Malaska puhui. Kasvun pitäisi olla älykästä: sen tulisi olla paljon nykyistä aineettomampaa”. MUTTA SAA NÄHDÄ, TAPAHTUUKO KEHITYS LIIAN MYÖHÄÄN. En ole koskaan tavannut toista tällaista ihmistä. ”Ongelmia ei kuitenkaan voida hoitaa, mikäli niitä ei edes tunnisteta. Peruskoulutukseltaan hän oli diplomi-insinööri. voi olla hyväksi ihmisille tai luonnolle. Se on saatavissa Tulevaisuuden Tutkimuksen seuran nettisivuilta: http://www.tutuseura.fi/ julkaisut/julkaisusarjat/ tulevaisuussarja/8_pentti-malaska/ PE NT TI MA LA SK AN JA KA RI N HO LS TIU KS EN PE RH EA RK IST O 30 UUSIOUUTISET 7|2017. Kiitospuhe Tallinnan yliopistolla kunniatohtoripromootiossa 2010. Listalla on myös esimerkkejä jakamistaloudesta ja resurssitehokkuudesta. ”Mutta meidän olisi kyettävä parantamaan aineen kiertokulkua. Vallalla oli naiivi ajatus siitä, että mahdolliset ongelmat kyettäisiin hoitamaan. OLEMME SIIRTYMÄSSÄ HITAASTI SIIHEN, MISTÄ MALASKA PUHUI. Loppupeleissä ihminen häviää luonnolle, se on isompi ja vahvempi, minkä kuivuudet ja äärimmäiset sääilmiöt jo osoittavat”, Wilenius toteaa. ”Toki hyviäkin asioita on tapahtunut talouskasvun myötä. Nyt tiedämme, että monet näistä uhkakuvista ovat alkaneet toteutua, kuten ilmastonmuutos ja valtava väestönkasvu. Uhkakuvat toteen Rooman Klubissa 1970-luvulla laadituissa kaavioissa pystyttiin osoittamaan, että maailma kulkee kohti kriisejä. ”Nyt Suomessa energiakäyttö on pienentynyt jo kymmenen vuoden ajan. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra vetää kiertotalouden tiekartan toteuttamistyötä ja kokoaa kiinnostavia esimerkkejä ja parhaita käytänteitä tuotteiden elinkaaren pidentämisestä. Pentin tiedot ja ymmärrys eri asioista olivat valtavan suurta, oli kyseessä sitten insinööritieteet, yhteiskunta tai biologia
. . Hotellien ei kuitenkaan oleteta lajittelevan jätteitä, ellei sitä ole määrätty paikallisessa laissa tai vaatimuksissa. Siellä jätejakeet erotellaan käsin. Jäteastioiden ylitäyttyminen näkyi etenkin kesäkuisen jätteenkerääjien lakon aikana, mutta tilanne on huono lakosta riippumattakin. ”Odotamme kuitenkin, että hotellit seuraavat ja pyrkivät vähentämään kiinteän jätteen määrää, jätevettä ja ympäristöä vahingoittavia kemikaaleja lain ja määräysten mukaisesti”, markkinointija viestintäpäällikkö Pauliina Pajunen TUI:sta huomauttaa. Kesäkuussa Kreikan jätteenkerääjien viikon kestänyt lakko paljasti järjestelmien kehittymättömyyden. Suomalaisten suosimalla Kreetan saarella jäteasiat ovat huonolla tolalla. Ongelmana on se, että astioissa kerrotaan yleensä vain kreikaksi, mitä sinne on tarkoitus laittaa, eivätkä astioiden värikoodit aukea turisteille. Matkanjärjestäjät epätietoisia Suomessa toimivat, Kreetan lomakohteisiin matkoja myyvät yritykset mainitsevat sivuillaan, että matkatoimisto toimii vastuullisesti ympäristöasioissa. Tässä lasipisteessä ohjeet löytyivät myös englanniksi. Turismi tuo kipeästi kaivattuja tuloja, mutta paikallisten resurssit eivät riitä käsittelemään yhä suurenevien ihmismäärien lisäämää jäteongelmaa. Perheomisteiset hotellit hoitavat asiansa yleensä paremmin kuin isompien ketjujen hotellit. He ovat luvanneet kehittää toimintaa ja huolehtia jätteiden lajittelusta”, suomalaisomisteisen Aurinkomatkat Oy:n viestintäpäällikkö Annina Metsola kertoo. 31 UUSIOUUTISET 7|2017. Kaatopaikoille päätyvät myös käytetyt vessapaperit, joita ei voi laittaa viemäriin kapeiden putkien tukkeutumisriskin vuoksi. Suosittujen lomakohteiden hotellien ja ravintoloiden jäteastiat pursuivat. Terveysriskin vuoksi tiivisti asutuilla alueilla, kuten pääkaupungissa Ateenassa, viranomaiset päätyivät myrkyttämään jäteläjiä hyönteisten ja jyrsijöiden karkottamiseksi. Kumppanihotellien jätteenkäsittelymenetelmissä luotetaan paikallisten hotelliomistajien sanaan. Prosessointi on kehittymätöntä. JÄTEHUOLTO YSKII KREIKASSA K reikkaan matkustaa vuosittain noin 25 miljoonaa turistia. ”Paperi, pahvit, muovi ja tölkit kuljetetaan Kreetalla jatkokäsiteltäväksi kierrätyslaitokseen. ”Olemme käyneet keskusteluja käyttämiemme hotellien kanssa. Hanian ympäristön lomakyliin on tullut entistä enemmän astioita erilliskeräystä varten. Maa on joutunut maksamaan avoimien kaatopaikkojen vuoksi EU-komissiolle mittavia sakkoja. Yli 40 asteen helteessä muhineet roskat aiheuttivat voimakkaan lemun ja houkuttelivat rotat paikalle. Me emme tiedä, mitä jätteille lopulta tapahtuu.” Matkavekasta taas kerrotaan, että Kreetalta saadun tiedon mukaan siellä lajitellaan lasit sekä muu kierrätettävä jäte erikseen. Kesäkuinen jätteen kerääjien lakko pahensi jäteongelmia. Käytännössä valvontaa ei ole. ”Jätettä syntyy todella paljon turistikohteissa. ARJA-LEENA PAAVOLA, TEKSTI JA KUVAT MAAILMALTA "Me emme tiedä, mitä jätteille lopulta tapahtuu." Kierrätyksessä Kreikka kulkee jälkijunassa. Siksi meillä on paljon yksityisten omistamia hotelleita”, toimitusjohtaja Minna Tuorila Matkavekasta toteaa
32 UUSIOUUTISET 7|2017. Väestöliiton keksintökisasta prototyypiksi asti on ehditty tuotteistaa kuusipussi, joka helpottaa joulun jälkeistä siivousurakkaa. Ohjelma yhdistää suunnittelijoiden verkoston Saksasta, Suomesta, Ruotsista, Virosta, Liettuasta ja Puolasta. . Se näyttää kartonkiselta joulukuusenalusmatolta. Huppu kuuseen Tomi Laukkanen taas sai idean koottavaan sänkyynsä, kun hän yritti kantaa ystävänsä sänkyä muutossa, eikä se sopinut ovesta ulos ilman purkamista. Sprint on yhdistelmä koulutusta, oppimalla tekemistä, innovointia ja tuotekehitystä muotoilun menetelmin, tiivistävät Design Forum Finland ja Ethica konseptin ytimen. Kun on tullut aika kiikuttaa kuusi pihalle, maton reunuksista rullautuu auki putkimainen pussi, jonka saa vedettyä joulukuusen päälle kuin hupuksi. Laukkasen Sleeps-sänky sai myös Fiskars Laatupuun ja PEFC Suomen jakaman tuhannen euron palkinnon oivaltavasta puun käytöstä. Tiimit etsivät yhdessä parhaita mahdollisia kiertotalouden liiketoimintakonsepteja ja näitä palvelevia muotoilutuotteita. Puu ja kierrätys näkyivät muutenkin Helsingin Messukeskuksessa, kuten Väestöliiton Pane Paremmaksi -keksintökilpailussa. Ekodesign, ekologinen suunnittelu, on lähestymistapa, jossa pyritään tuotteiden ja palveluiden mahdollisimman pieneen ympäristövaikutukseen tuotteen koko elinkaaren ajan. "Kestävyys ja ekologisuus ovat suunnitteluni lähtökohtia." TAPAHTUMIA . PUUSTA PITKÄLLE HABITARE-SISUSTUSMESSUILLA kiitettiin tänä vuonna EcoDesign-palkinnolla suunnittelijoita, jotka osaavat käyttää huonekalujen muotoilussa kestävää ja kierrätettävää materiaalia, puuta. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN Sprinttaa muotoiluun PK-RITYKSET ja muotoilutoimistot sprinttaavat marraskuussa kohti entistä ekologisempaa tuotesuunnittelua. ”Säilytysjärjestelmää on mahdollista jatkaa, kun tarve muuttuu, eikä aina tarvitse ostaa uutta. Sprintin kick-off-päivä pidetään 14. Kestävyys ja ekologisuus ovat suunnitteluni lähtökohtia”, perustelee voittanut Aleksi Peltonen. Kierto talouskiihdyttimeksikin kutsuttuun koulutukseen on valittu mukaan kiertotaloudesta kiinnostuneita yrityksiä ja muotoilijoita. Pyrkimyksenä on kasvattaa eri sidosryhmien ymmärrystä ja osaamista ekologisesta suunnittelusta ja kiertotaloudesta. Työssä auttavat kiertotalouteen perehtyneet fasilitaattorit. Yritykset voivat kehittää koulutuksessa syntyviä prototyyppejä eteenpäin. Loppukisassa mukana olleista 36 työstä jury nosti voittajiksi Aleksi Peltosen suunnitteleman, portaattomasti säädettävän Clamp-kirjahyllyn ja Tomi Laukkasen koottavan Sleeps-sängyn. Ohjelman budejtti on 2,2 miljoonaa euroa. EcoDesign Circle -hankkeen tavoite on yhdistää toimijoita kuten muotoilualan, kiertotalouden ja kestävän kehityksen ammattilaisia, yrityksiä, koululaitoksia sekä muotoiluorganisaatioita. ECODESIGN Sprint on osa EcoDesign Circle -hanketta, jota EU osarahoittaa Interreg Baltic Sea Region -ohjelmastaan. Design Forum Finland ja Ethica Oy järjestävät marras-joulukuussa tiiviitä workshop-päiviä EcoDesign Sprint -valmennusohjelmassa. Kuuset päätyvät jäteastian vierestä erilaisiin jatkokäsittelyihin riippuen siitä, milloin kuusen vie pihalle ja missä päin Suomea asuu. Jury kiitteli, että EcoDesign-suunnittelukisaan osallistui tänä vuonna hyvin tasaväkisiä, laadukkaita ja viimeisteltyjä, koottavia muotoilutuotteita ja -kalusteita. marraskuuta. Väestöliiton hankepäällikkö Lassi Köppä ja Magisso Oy:n luova johtaja Anssi Hurme kertoivat, että muovinen pussi on herättänyt keskustelua siitä, voisiko muovi olla biohajoavaa tai kierrätysmuovista valmistettua. Koivusta valmistettu hylly toimii myös vaaterekkinä ja on sataprosenttisesti kierrätettävissä. Elämää helpottavia ratkaisuja etsineessä kisassa prototyyppivaiheeseen oli toteutettu Kuusipussi-niminen tuote. Näin kuusi ei varista neulasiaan ympäri huushollia roudauksen aikana. Suomen Messusäätiön jakaman palkinnon arvo on 3 000 euroa
"Ei haittaa vaikka olemme pieni start-up. Synergiaetuja Kolmenkulman ekoteollisuuskeskuksessa. Taaleri Kiertotalous Ky:n suunnittelema rengasjätteen pyrolyysilaitosten valtakunnallinen ketju ja sen ensimmäinen lenkki, Ecomationin ja Nowasten laitos Nokialla. "Yrityskenttä kiertotaloussektorilla Suomessa on varsin lupaava. EL IN A SA AR IN EN . "Kiertotaloustoimijoita ja sijoittajia yhdistää se, että ymmärrämme materian arvon." Rinnalle ja ohi Hannu Lepomäki muistutti, että suomalaisilla on osaamista, joka voi ratkaista suurten jätemassojen käsittelyn ongelmia eteläisellä pallonpuoliskolla, joka kärsii valtavan mittakaavan jäteongelmista. Jätehuollolla on paljon töitä tehtävänään. Nyt on aika luopua tästä pelosta, koska suuret haasteet odottavat ratkaisemista. Moni yritys on vielä pienessä vaiheessa, mutta osa on kypsymässä", toteaa maailman ensimmäisen kiertotalousrahaston perustanut sijoitusjohtaja Tero Luoma Taaleri Pääomarahastot Oy:stä. EL IN A SA AR IN EN 33 UUSIOUUTISET 7|2017. Aeromon Oy:n "lentävä tietokone", joka mittaa ja analysoi 12 erilaista kaasua kuten rikkivetyä ilmasta. Tällaisia esimerkkejä kotimaisesta kiertotalousosaamisesta kuulivat yli 300 Jätehuoltopäiville Tampereelle kokoontunutta jätehuoltoalan toimijaa. Kun tulemme Suomesta, meitä kuunnellaan ja meihin luotetaan. Edelläkävijöitä löytyy tietyissä teknologioissa esimerkiksi Hollannista, Tanskasta, Ruotsista ja Sveitsistä, jotka ovat jo erittäin pitkällä." Muuta maailmaa Luomaa huolestuttaa suomalaisten toimijoiden pienuus. ELINA SAARINEN FOSFORIA jätevesilietteestä Lappeenrannan teknillisen yliopiston patentoimalla teknologialla jalostava Endev Oy. Se on ongelma, joka voi hajottaa kokonaisia valtioita." SUOMALAISET OSAAVAT Jätehuoltoyhdistyksen 31. Eikä kukaan muu ole paremmin varustautunut sen tekemiseen", Oreck sanoi ja muistutti jokaisen vastuusta toteuttaa rohkeasti ja pelottomasti täysi potentiaalinsa tämän maailman muuttamisessa. Yritys neuvottelee kahden suuren jätejalostamon "Olemme päässeet valtavien yritysten rinnalle ja niiden ohi." investoinnista Chilen Santiagoon ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin. Se on meidän tehtävämme, ei kenenkään muun. Eera Waste Refining Oy on muuttanut nimensä äskettäin Griffin Refinerieksi. Se säästää sekä luonnonvaroja että kustannuksia, ja tarjoaa ratkaisun talouskasvun ja globaalisti rajallisten resurssien yhdistämiseen. "Pelkäämme epäonnistumisia, emmekä ota riskejä. Alkaliparisto, josta TraceGrow valmistaa ekologista hivenainetuotetta. Arat ja pelokkaat eivät muuta historian kulkua." . Tampereen Rosendahlissa pidetyt Jätehuoltopäivät kokosivat yli 300 osanottajaa. Tero Luoman mukaan Suomen suuret odotukset kiertotalousalan markkinamenestykselle ovat realistisia, koska Suomesta löytyy osaamista. Bruce Oreck lietsoi jätehuollon toimijoiden itseluottamusta: "On kriittisen tärkeää, että pystytte jakamaan asiantuntemuksenne maailman kanssa, koska voitte tarjota ratkaisuja esimerkiksi uhkaavaan vesipulaan. Luoma näkee, että kiertotaloudesta on kasvamassa sijoittajalle kiinnostava globaali ilmiö, jossa kannattaa olla mukana. "Valitettavasti emme ole tässä hyviä. Olemme päässeet valtavien yritysten rinnalle ja niiden ohi", Lepomäki sanoo. Kaakkois-Aasiankin dumppausalueiden korvaaminen paremmilla käsittelyratkaisuilla kiinnostaa yhtiötä. "Meidän sloganimme pitäisi olla: En ehkä koko ajan onnistu, mutta opin aina, joten olen oikealla polulla. Suomessa on vaikea saada tiettyjä konsepteja liikkeelle." Riskien ottamisen pelosta puhui myös Jätehuoltopäivillä yleisön herättänyt Aalto yliopiston Bruce Oreck. On ok tehdä virheitä, mutta ei ole ok olla arka ja pelokas. Jätehuoltopäivät nostivat esiin suomalaista kiertotalousosaamista, mutta muistuttivat, että edelläkävijäksi tahtovat muutkin. Teollisuuden sivuvirtoja jalostava Ecolan Oy. "Emme kuitenkaan ole kentällä yksin. Kansainvälistymiseen tarvittaisiin nopeasti resursseja ja kotimaisia referenssejä. Nesteen uusiutuvaa dieseliä sataprosenttisesti jätteistä ja tähteistä
Jätehuolto on avainasemassa siinä, kumpaan suuntaan tilanne kallistuu”, Mavrapoulos korosti. Kongressi pidettiin nyt ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen Yhdysvalloissa, ja se keräsi ennätyssuuren yleisön. Mikrokuitumuoveja löydetään jo pienimmästä planktonista. Kyselyn tulosten mukaan jätehuoltosektori on huonosti varautunut 4. ISWA kysyi yli tuhannelta jätehuoltoalan asiantuntijalta 97 maasta, kuinka nämä näkevät digitaalisen vallankumouksen vaikuttavan kierrätyksen ja kiertotalouden tulevaisuuteen. Yhteistyössä pohjoisamerikkalaisen jätehuoltojärjestö SWANAn kanssa pidettyyn kongressiin saapui yli kaksi tuhatta kävijää 72 maasta. PELASTAAKO TEKOÄLY MUOVIROSKALTA. Kiihdyttääkö se vain jätteiden määrää, vai käytämmekö samoja voimia luodaksemme paremman tasapainon ihmisen ja luonnon välillä. Jätehuoltosektori uskoo kuitenkin vallankumouksen vaikuttavan jätehuoltoon merkittävästi. 34 UUSIOUUTISET 7|2017. Opas-robotti neuvoo ISWA julkaisi kongressin yhteydessä useita raportteja, joista yksi liittyi neljänteen teolliseen vallankumoukseen. Jätehuoltosektori kohtaa mahdottoman tuntuisia haasteita.” Näillä sanoilla avasi kansainvälisen jätehuolto-organisaatio ISWAn maailmankongressin Baltimoressa syyskuun lopussa ISWAn presidentti Antonis Mavropoulos. Jätehuoltoalan ammattilaiset uskovat, että jätehuollon tulevaisuus on robottien, paljasti kansainvälisen jätehuoltoalan kattojärjestö ISWAn Baltimoren maailmankongressissa julkaisema tutkimus. Automatisoidut laitokset Tekoälyrobotiikan taas uskotaan mullistavan jätteen käsittelyn: 80 prosenttia vastanneista näkee, että vuonna 2030 jätteiden lajittelu tapahNäin monta tonnia jätettä Yhdysvallat vei kaatopaikalle vuonna 2013. 72 PROSENTTIA VASTANNEISTA USKOO KIERRÄTYSLAITOSTEN TOIMIVAN VUONNA 2030 KOKONAAN ROBOTTIEN VOIMIN. 222 000 000 SC AN ST OC KP HO TO . Suurimpia muutoksia vastanneet asiantuntijat odottavat uusista materiaaleista, kehittyneistä sensoreista ja esineiden Internetistä. Vain 14 prosenttia sanoi tuntevansa aihepiirin hyvin. Sosiaalisen median, kännykkäsovellusten, digitaalisten käyttöjärjestelmien ja opas-robottien uskotaan vaikuttavan jätteen lajitteluun, keräämiseen ja neuvontaan. Muovijäte oli maailmankongressin puhutuimpia aiheita. Indonesiassa ja kehittyvissä maissa jätteet ovat malariaa suurempi uhka ihmisen terveydelle. ISWAn maailmankongressi rinnasti muovijäte ongelman ilmastonmuutokseen. Ratkeaako on gelma neljännen teollisen vallankumouksen, sen tekoälyn ja datajärjestelmien, avulla. ”Neljäs vallankumous uusine teknologioineen ja fyysiset, biologiset ja digitaaliset rajat ylittävine sovelluksineen tuo suuria kysymyksiä. teollisen vallankumouksen tuomiin mullistuksiin. ELINA SAARINEN ”M uovijätteet ovat lävistäneet yhteiskunnan
Vallankumous tasoittaa tietä kiertotaloudelle. Myös Steer argumentoi Yhdysvaltojen ilmastosopimuksesta vetäytymistä vastaan: ”Jos pysyisimme Pariisin sopimuksessa ja käyttäisimme vihreää teknologiaa, Yhdysvallat saisi 19 tuhannen miljardin dollarin bonuksen. Sen osoittivat kongressin lukuisat puheenvuorot, joissa eri maat kertoivat ”kiertotalousteoistaan”. 10 000 000 tuu täysin robotisoituna, ja 72 prosenttia uskoo kierrätyslaitosten toimivan tuolloin kokonaan robottien voimin. Yksittäiset osavaltiot tekevät kuitenkin voitavansa. EL IN A SA AR IN EN 35 UUSIOUUTISET 7|2017. ISWA aikoo seuraavaksi tehdä tiekartan siitä, kuinka jätehuolto voi sopeuttaa toimiaan vallankumouksen tuomiin muutoksiin. Hän listasi, ettei maissa ole juurikaan syntypaikkalajittelua. ”Päättäjät herätti Ellen MacArthur -säätiön kanssa tekemämme selvitys, jonka mukaan kiertotalous voisi nostaa Tanskan bruttokansantuotetta 1,4 prosenttia ja luoda 13 000 uutta työpaikkaa viidellä sektorilla vuoteen 2035 mennessä. Se avittaa myös jätehuollon päästöjen vähentämisessä, ruokajätteen vähentämisessä ja suurten dumppausalueiden sulkemisessa. Emme vielä pääsisi tavoitteeseen, mutta ainakin parempaan suuntaan. Suomalaisiakin osallistui ISWAn maailmankongressiin Baltimoressa. Uimme jätteissä. ”Tässä kongressisalissa istuvat ihmiset ovat vaikutusvaltaisempia kuin YK luomaan muutosta ihmisten ja luonnon vuorovaikutukseen. Tosin sitä epäilivät monet, kuinka investointihalukas ja -kyvykäs jätehuoltosektori on tällaiseen teknologiaan. ”Jätehuollolla valtaa” Washingtonissa toimiva maailman resurssi-instituutin presidentti Andrew Steer muistutti kiihtyvästä tahdista, jolla jätteitä jatkuvasti syntyy: ”Maailmassa syntyy nyt 7-10 miljoonaa jätetonnia joka päivä. Se voisi myös pienentää tiettyjen resurssien kulutusta 50 prosentilla ja koko Tanskan hiilijalanjälkeä 3-7 prosenttia”, kertoo Tanskan jäteja resurssiverkosto Dakofan toimitusjohtaja Ole Morten Petersen. Maa on juuri laatimassa uutta jätehuoltostrategiaa, johon kiertotalous saattaa tuoda oman kertoimensa. Maa nojaa jätehuollossaan kaatopaikkoihin, joita se perustaa yhä kauemmas ja kauemmas kasvukeskuksista. Seuraava maailmankongressi pidetään lokakuun lopussa Kuala Lumpurissa Malesiassa. Olette onnistuneet tuomaan niinkin epäseksikkään aiheen kuin jätteet maailman päättäjien keskusteluihin. Kaatopaikalle viedään 80-100 prosenttia jätteistä”, Atudorei muistutti. Olemme historiallisessa käännekohdassa matkalla lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen”, Steer hehkutti. Käytännössä lineaariset tuotantomallit jyräävät yhä, jopa kongressin isäntämaassa Yhdysvalloissa. EREF laskee, että vuonna 2013 maassa syntyi yhdyskuntajätettä noin 347 miljoonaa tonnia, josta kaatopaikalle päätyi 222 miljoonaa tonnia, mikä on 64 prosenttia jätteistä. . Sama ongelma vaivaa koko alueellista verkostoa, johon kuuluu 11 maata Välimeren rannikolta ja Itä-Euroopasta. 2,6 tuhannen miljardin arvosta tavaraa ja materiaalia työnnetään kaatopaikoille ja polttolaitoksiin. Arviolta jopa näin monta tonnia yhdyskuntajätettä maailmassa syntyy päivässä. Vastaajilla on myös uskoa siihen, että neljäs teollinen vallankumous vaikuttaa eniten tuotteiden uudelleenkäyttöön ja suunnitteluun niin, ettei jätettä enää synny. Olemme pyytäneet EU:lta siirtymäaikaa, mutta emme saa sitä tarpeeksi.” Tanska tähtää 80%:iin Romanian vastakohta on Tanska, joka kierrättää jo nyt lähes 70 prosenttia yhdyskuntajätteistään. Lainsäädännöstä on Yhdysvaltain nykyisessä poliittisessa mylläkässä turha odottaa kannustimia jätehuollon tehostamiseen. Ehkä jopa painajaista”, sanoi Romanian jätehuoltoyhdistys ARMD:n presidentti Alexei Atudorei ISWAn maailmankongressissa. Ympäristövirasto EPAn virallinen kaatopaikkaluku samalta vuodelta oli vain 53 prosenttia ja kierrätysja kompostointiaste 38 prosenttia. Kiertotaloudesta kaukana Todellisuudessa kiertotaloudesta ollaan vielä kaukana. Ensin olisi luotava siihen ohjaavat standardit ja lainsäädäntö”, muistutti tuloksia kommentoinut BIR AS:n suunnittelujohtaja Toralf Igesund Norjasta. Tätä tuhannet yritykset ovat sanoneet presidentti Trumpille, joka luulee, että ilmastosopimus päinvastoin maksaa Yhdysvalloille.” Steer korosti jätehuoltosektorin vastuuta ja roolia teollisessa murroksessa. Arvioin, että näillä keinoilla voisimme ehkä saada nostettua kierrätysasteen noin 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. ”Kierrätystavoite kannattaisi nostaa 80 prosenttiin ja saada puolet tanskalaisista aktivoitumaan jakamistaloudessa”, Petersen summasi ja kertoi Tanskan haluavan soveltaa parasta mahdollista tekniikkaa myös kierrätykseen, ei vain jätteenpolttoon. Esimerkiksi ympäristötutkimusjärjestö EREFin arvion mukaan Yhdysvallat kaatopaikkaa huomattavasti enemmän jätettä kuin sen viralliset tilastot osoittavat. Kaatopaikka -aste on 4%. ”Esimerkiksi orgaanista kaatopaikkakieltoa toteuttavat tai suunnittelevat jo Massachusetts, Connecticut, Vermont, Rhode Island ja Minnesota. Vastaajat uskovat, että ennen vuotta 2030 teollinen vallankumous edesauttaa tuotteiden ekologisessa suunnittelussa ja siinä, että muovituotanto toimii kiertotalouden periaattein. Tavoitteet utopiaa Romanialle ”Romanialle kiertotalous on unta. ”Verkostomme maissa kierrätysaste pyörii nollan ja seitsemän prosentin välillä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Vuonna 2100 ehkä jo moninkertaisesti. Kesällä tanskalainen asiantuntijapaneeli ohjeisti hallitusta tähtäämään globaaliksi markkinajohtajaksi kiertotaloudessa. 33 prosenttia ruoasta menee suoraan jätteeksi.” YK:n ympäristöohjelman ja ISWAn arvion mukaan jätehuollon tasoa kannattaisi parantaa jo ilmastosyistä. Se voisi vähentää kasvihuonekaasuja 15-20 prosenttia läpi talouden. ”Modernia teknologiaa tähän kyllä löytyy siihen mennessä, mutta otetaanko sitä käyttöön. Floridassa on kunnianhimoiset kierrätystavoitteet”, listaa jätehuoltokonsultti Eric Weiss GBB:stä. EU:n kaavailema 10 prosentin raja kaatopaikkaamiselle, saati sitten 60-70 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteelle, tuntuvat täysin utopistisilta Romaniassa, joka sijoittaa kaatopaikalle melkein kaiken. ”Olemme kehittämässä taloudellisia insentiivejä kuten kaatopaikkaveroa ja tuottajavastuuta. Digitaalinen vallankumous tuntuu etäiseltä alueilla, joiden jätehuollosta puuttuu suunnitelmallisuus, rahoitus, teknologiat ja tietämys. Kuinka maat onnistuisivat polkaisemaan vähän yli kymmenessä vuodessa pystyyn järjestelmät, jolla päästäisiin EU-tavoitteisiin. Vain 30 prosenttia kierrätettiin tai kompostoitiin
Tämän varannon valtio möi norjalaiselle lannoiteyhtiö Yaralle Kemiran lannoiteteollisuuden myynnin yhteydessä vuonna 2007. 36 UUSIOUUTISET 7|2017. Vielä tutkitaan, toimisiko lietehiili samalla tavalla kuin biohiili. Tuhkissa ravinne ei ole suuressa määrin liukoisessa ja kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Ainakin ravinteet talteen Lannoitteeksi soveltuva fosforimineraali on rajallinen luonnonvara ja on yksi EU:n listaamista kriittisitä raaka-aineista. HSY:llä on aiempia myönteisiä tuloksia puupohjaisen biohiilen käytöstä biojätteiden kompostoinnissa. FOSFORI IRTI LIETTEISTÄ Biolaitospäivien yhtenä merkittävänä teemana oli ravinteiden talteenotto puhdistamolietteistä ja muista biomassoista. Menetelmiä fosforin talteenottoon on olemassa. Sekä Aino Kainulainen HSY:stä että Ari Väisänen Jyväskylän yliopistosta käsittelivät esityksissään tapoja irrottaa fosfori puhdistamolietteestä lannoitevalmistuksen tai muun teollisen tuotannon raaka-aineeksi. Aino Kainulainen HSY:stä esitti mielenkiintoisia tuloksia BIOMASSAT-hankkeesta. Väisänen piti struviitin, eli ammoniummagnesiumfosfaatin, saostamista bioreaktorilietteestä yhtenä lupaavana menetelmänä valmistaa hidasliukoista lannoitetta esimerkiksi metsäkäyttöön. TOM NIEMI M issä on puhdistamoliete. Onneksi fosforia ei välttämättä tarvitse louhia irti kivestä, jota ei enää edes omista. SA ILA NI EM I . Espoossa hiilletään. Biolaitosyhdistys toivoo, että kotimaisessa lainsäädännössä säilyisi mahdollisuus käyttää myös lietteitä raaka-aineina, sanoi puheenjohtaja Christoph Gareis avauspuheenvuorossaan Biolaitospäivillä syyskuun lopussa. Hankkeen taustana on se, että puhdistamolietteitä ei ole mahdollista aumakompostoida Ämmäsuolla, joka muuten olisi luontevin alue Espoon uuden piakkoin valmistuvan Blominmäen puhdistamon lietteiden jatkokäsittelyyn. Ari Väisänen piti hydrometallurgista prosessointia mahdollisesti tarkoituksenmukaisimpana tapana irrottaa tuhkan fosfori, jolloin saadaan lannoitteen raaka-aineeksi soveltuvaa alumiinifosfaattia. Puhdistamoliete ei ole myöskään eurooppalaisen biohiilistandardin (EBC) sallittujen raaka-aineiden listalla. Lietteiden epävarma tilanne tulevissa lainsäädäntömuutoksissa luo paineita kehittää uusia käsittelytapoja. Koska ravinteiden lisäksi haluttaisiin myös hyödyntää lietteiden eloperäinen aines, on etsitty muita menetelmiä kuin poltto. Menetelmä on vielä kypsytysvaiheessa. Erotusvaiheessa saadaan talteen fosforihappoa, jota voidaan jatkojalostaa. Kokeilluista tekniikoista hiiltomenetelmät vaikuttivat lupaavimmilta. Pyrolyysin etuna on, että se tuhoaa käytännöllisesti katsoen kaikki orgaaniset haitta-aineet hävittämättä kuitenkaan kaikkea hiiltä kuten poltto. Lietehiilen vielä epäselvä asema tulevissa säädöksissä hankaloittanee käsittelytekniikkaan satsaamista. Tapahtuma oli laaja-alainen lainsäädäntökatsauksista aina hyönteistuotannon roolin jätehuollossa. HSY on kehittänyt RAVITA-menetelmän, jossa myös Jyväskylän yliopisto ja Ari Väisäsen tutkimusryhmä ovat olleet mukana. Suomessakin on merkittävä fosforimalmiesiintymä, jossa on etuna matala kadmiumpitoisuus. Fosfori siis liuotetaan irti saostuskemikaalista. Euroopan parlamentin asiaa käsitelleet valiokunnat eivät ole tätä muuttaneet. Se ei ainakaan ole kompostien ja mädätteiden sallittujen raaka-aineiden joukossa siinä EU:n asetusluonnoksessa, joka säätelee CE-merkittyjen lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoille. Kuusijalkaiset ovat tehokkaita proteiinin tuottajia, suurin piirtein kanan veroisia. Tavoitteena olisi saada puhdistamolietteestä oma vastaavanlainen hiilto tuote, jota käytettäisiin kompostoinnin seosaineena. Sen sijaan asetusehdotus ei kieltäisi jäsenmaita sallimasta omassa lainsäädännössään muitakin raaka-aineita, jos tuotteita markkinoitaisiin vain oman maan rajojen sisäpuolella. Menetelmä perustuu fosforin jälkisaostukseen. Sen etuna nykyisiin jäteveden puhdistusmenetelmiin on, että myös saostuskemikaalia voidaan kierrättää. Tuhkat ovat lisäksi olleet keskeisellä sijalla Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa. Christoph Gareis kuunteli. Noin 75 henkilöä oli saapunut Turkuun haistelemaan alan uusia tuulia Biolaitosyhdistyksen perinteiseen kaksipäiväiseen seminaariin. Kaupallisesti merkittävät fosforivarannot ovat keskittyneet harvoihin maihin, Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Marokkoon. ”Milanon ihme” -elokuva tuli mieleen, kun Cristina Fusco kertoi, kuinka Milanosta on tullut Euroopan parhaita erilliskerääjiä. Ongelmaksi havaittiin sen sijaan PAH-yhdisteiden pitoisuuksien nousu, joskin ongelmaa voi ehkä lieventää tarkentamalla hiiltoprosessin säätöjä
Ja fosforimäärä säilyy silti entisellään. Anhavan esityksessä oli kuitenkin esimerkkinä käsittelyketju, jossa biomassoja ensin syötettiin biokaasureaktoriin, jonka jäännöslietteestä otettiin talteen tunnetuin tekniikoin typpeä, fosforia ja kaliumia. Vaihtoehtoja louhitulle fosforille on, mutta kierrätyskeinolannoitteen valmistuskustannukset eivät ilmeisesti vielä ole aivan kilpailukykyisiä perinteiseen lannoitetuotantoon verrattuna. Näin saa tuhkan mahtumaan yhteen kuorma-autoon, kun taas lietteen kuljettamiseen olisi tarvittu 14 autoa. Periaatteessahan osan biokaasutuotannon jäännöksestä voisi ohjata kysyntää vastaavaan maanparannuskäyttöön ja polttaa vain loput. Kuivauksen jälkeen jäännös poltettiin, jolloin vielä tuhkasta voitiin irrottaa lisää fosforilannoitteen raaka-ainetta. Julkisuudessa on hyönteisruuan ekotehokkuutta toisinaan liioiteltu. Erikoistutkija Miika Tapio Lukesta kertoi, että hyönteisten etu ravinnon ja rehun tuotannossa on siinä, että ne kykenevät hyödyntämään myös eloperäisiä jätteitä ja sivuvirtoja. Parhaiten se viihtyy seoksessa, jossa lehmänja sianlantaa on noin puolet kutakin. http://www.ytpliitto.fi/fin/ajankohtaista/ tapahtumat/ KIERTOVOIMAPÄIVÄT 2017 29.-30.11.2017 Espoo, Suomen Kiertovoima ry http://vanha.jly.fi/ WORLD EFFICIENCY SOLUTIONS 12.-14.12.2017 Paris Port de Versailles, Ranska http://www.world-efficiency.com/en/Home/ 2018 PIDÄ LAPPI SIISTINÄ RY:N YMPÄRISTÖSEMINAARI 1.-2.2.2018 Levi http://www.pidalappisiistina.fi/ ympaeristoeseminaarit WORLD SUSTAINABLE DEVELOPMENT SUMMIT 15.-17.2.2018 India Habitat Center, New Delhi, Intia http://wsds.teriin.org/ 14TH REW ISTANBUL 15.-17.2.2018 Tüyap, Istanbul, Turkki http://en.rewistanbul.com/ INTERNATIONAL BIOMASS EXPO 28.2.-2.3.2018 Tokio Big Sight, Japani http://www.bm-expo.jp/en/ EKOTECH Fair of Ecology, Municipal Waste, Recycling and Waste Management 28.2.-1.3.2018 Kielce Fairgrlound, Puola http://www.targikielce.pl/en GLOBE FORUM 14.-16.3.2018 Vancouver https://www.globeseries.com/ JYVÄSKYLÄN RAKENNUSMESSUT 16.-18.3.2018 Jyväskylän Paviljonki http://www.jklrakennusmessut.fi/ Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi TH IN KS TO CK Pörssiyhtiö polttaisi Juhani Anhavan viesti Outotec Oyj:stä seminaariyleisölle oli: Jos viljelymaata on ympärillä vähän ja fosforipitoista lietettä tms. Polttaen massasta menetetään kaikki typpi, joka myös on tärkeä ravinne. Broileriin verrattuna esimerkiksi mustan sotilaskärpäsen etuna on sen laaja-alaiset ruokailutottumukset. 37 UUSIOUUTISET 7|2017. Typpilannoitteen raaka-aineesta sinänsä ei hevin tule pulaa. Näin kärpänen, tai tarkasti ottaen sen toukka, muuntuisi lannan ravitsemana hyödynnettäväksi biomassaksi. Tapahtumakalenteri KOKKOLA MATERIAL WEEK JA REKOKKOLA -SEMINAARI 28.10. Lisätietoa Biolaitospäivien tarjonnasta 20.-21.9.2017: www.biolaitosyhdistys.fi sivulta Tapahtumat HYÖNTEISVOIMIN KIERTOTALOUTEEN HYÖNTEISIÄ ON julkisuudessa hehkutettu ympäristöystävällisenä ruokana, mutta niiden käyttäminen kiertotalouden iskurityöläisinä voi olla vielä merkittävämpi tulevaisuudenkuva. Optimointiasia. – 3.11.2017 Kokkola materialweek.fi TUOTTAJAVASTUUILTAPÄIVÄ 1.11.2017 Tampere-talo, 3. Prosessin sivutuotteena syntyvä ”kärpäslanta” on kuulemma vähintään yhtä hyvä maanparannusaine kuin eläinlannatkin. Varttuneemmat lukijat muistavat, että vielä 1970-luvulla koulujen ja muiden suurkeittiöiden ruokajäte usein toimitettiin lähiseudun sikaloille. Lantalasta lautaselle. Kuusijalkaiset ovat tehokkaita proteiinin tuottajia; suurin piirtein kanan veroisia, mutta eivät sen tehokkaampia hyödyntämään niille syötettyä rehua, totesi Tapio. Vaikkapa lanta kelpaa sille mainiosti. Nykylainsäädännön mukaan jätteeksi luokiteltavaa ainesta ei voi käyttää elintarvikkeiksi päätyvien tuotantoeläinten ravintona. Taloudellisen tuen toivetta väläyteltiin seminaarissa, jotta toimintaan saataisiin vauhtia. Juuri Biotalouspäivien ensimmäisenä seminaaripäivänä tuli julkisuuteen tieto, että Evira hyväksyy myös hyönteiset ihmisravinnoksi. Ajatus lyhyestä kierrosta lantalasta lautaselle ei toimisi tästä syystä hyönteistenkään avulla. Sotilaskärpäsen toukan biomassasta voi sen sijaan hyödyntää arvokkaita aineita kuten dieseliksi jalostettavia rasvoja, rehuproteiinia ja mikrobilääkkeitä, esitteli Miika Tapio. paljon, vähennä kuljetettavaa massaa polttamalla. krs https://www.tuottajayhteiso.fi/ tuottajavastuuiltapaiva-2017 NEUVONTAJA VIESTINTÄPÄIVÄT 1.-2.11.2017 Suomen Kiertovoima ry kivo.fi KESTÄVÄT KAUPUNKIYMPÄRISTÖT 2.11.2017 Helsinki, Scandic Park events.almatalent.fi/kestavakaupunki ECOMONDO 7.-10.11.2017 Rimini, Italia http://www.ecomondo.com/ JÄTELAUTAKUNTIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.-16.11.2017 Tampere, Sokos Hotel Ilves https://koulutus.fcg.fi/Koulutuskalenteri/ Koulutustuote/id/8540 YGOFORUM-SEMINAARI Suojarakenteet pohjaveden suojelussa & Kiertotalous viherrakentamisessa 21.11.2017 Järjestäjinä YTP ry ja Ygoforum. Päivän lounaalle nämä herkut eivät vielä ehtineet
Uuden, lasitetun parvekkeen käyttöikä on 60-130 vuotta”, Hilliaho laskee. Näin koko parvekkeen elinkaari pitenee. Lumonin tuore toimitusjohtaja Jussi Kinnunen ja henkilöstönkehityspäällikkö Kimmo Hilliaho arvioivat, että Suomessa parvekkeista on lasitettu noin 75%. Satanen säästöä Tärkeä tekijä on myös energiansäästö. Kouvolassa Lumonilla on nyt 26 000 lattianeliötä tuotantotilaa. Parvekelasijulkisivu alkaa olla yhä yleisempi näky kehittyneiden kaupunkien keskustoissa. Elinkaari pitenee Lasitus suojaa, joten kosteusrasitus pienenee ja parvekkeen kunnossapito helpottuu. Kaiteen ja betonilaatan liittymä on mietitty niin, etteivät savukaasut pääse alapuoliselta parvekkeelta yläpuoliselle”, Jussi Kinnunen toteaa. 10 000 neliön lisätilat alkavat olla jo täydessä käytössä. Lasitus myös eristää ääntä, mikä voi olla tärkeää ruuhkaisissa kaupunkikeskustoissa. Kinnusen mukaan lasitus tuo lu. Myös paloturvallisuuteen on satsattu. Mikä on syynä suosioon. ”Lanseerasimme viime vuonna uuden kaiteen, jossa äänieristävyys, energiansäästö ja rakenteiden säilyvyys on huomioitu erityisen hyvin. PARVEKELASITUS SÄÄSTÄÄ ENERGIAA Suomen lasitetut parvekkeet säästävät laskennallisesti 60 tuulivoimalan verran energiaa, toteaa parvekelasituksen energiatehokkuudesta väitellyt Kimmo Hilliaho Lumonilta. Nyt säästömääristä on tutkittua tietoa, sillä Kimmo Hilliaho väitteli loppukesällä – ensimmäisenä suomalaisena – parvekelasituksen energiatehokkuudesta Tampereen teknillisellä yliRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 38 UUSIOUUTISET 7|2017. Lumon Oy on parvekeja terassilasituksen uranuurtaja. Uusiin rakennuksiin lasitukset tehdään pääsääntöisesti. Yritys on aina investoinut rohkeasti ja laajentanut toimintaansa silloinkin, kun muut toimijat ovat säikähtäneet taantumia. R obottikaksikko Einari ja Oskari puurtaa väsymättä Lumon Suomi Oy:n Kouvolan-tuotantolaitoksen valmistuslinjalla. ”Parvekkeella voi jopa helmikuussa ja vielä lokakuussa olla 20 astetta lämmintä, vaikka ulkona olisi kymmenen astetta pakkasta, jos aurinko paistaa oikein hyvin parvekkeelle”, sanoo Kimmo Hilliaho. Täällä valmistuu viikossa jopa seitsemän tuhatta parvekelasia, jotka matkaavat Kouvolasta Norjaan, Espanjaan tai vaikka Kanadaan. kuisia etuja, joista yksi, asumisen ja asuin ympäristön viihtymisen paraneminen, on nostettu yrityksen missioksi. Tämä tarkoittaa noin 600 000 lasitettua parveketta. Lasitus nostaa parvekkeen tai terassin lämpötilaa, mikä tekee siellä oleskelusta mukavampaa esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Viimeisin uudistus oli noin kolmen miljoonan euron investointi kokoonpanotehtaalle. Äänieristysvaikutus on Hilliahon mukaan keskimäärin 8-12 desibeliä. Näin parvekkeen vuotuinen käyttöaika pitenee jopa 1-2,5 kuukautta. Hilliahon mukaan suhteellinen kosteus on keskimäärin 5-10 prosenttia alhaisempi kuin ulkoilmalla. ELINA SAARINEN LUMON JA ELINA SAARINEN, KUVAT Julkisivulasituksen tuomat energiasäästöt vastaavat jo 60 tuulivoimalan energiantuotantomäärää. ”Pelkällä lasituksella vanhoillekin parvekkeille voidaan saada viidestä kymmeneen vuotta lisää elinaikaa
Laminointi tehtiin ennen Tampereella, mutta vuoden 2017 alussa se siirtyi Kouvolaan uudelle laminointilinjalle. Kun vedon tunne poistuu, ei ole tarvetta pitää sisälämpötilaakaan niin korkealla”, Hilliaho päättelee. Vientimaita on 20, joista suurimmat Ruotsi, Espanja ja Kanada. Jo edesmenneen Erkin kaikki pojat ovat hekin töissä Lumonilla. Joku päivä kaikki kaiteet voisivat olla energiaa tuottavaa lasia”, Kimmo Hilliaho ja Tapani Kinnunen visioivat. Kestävyys ja laatu ovatkin perheyrityksen arvoja. Kouvolan tehtaalla valmistuu viikossa 5 000 – 7 000 parvekelasia. Tuloksista Hilliaho vetää yhteen julkisivulasituksen vaikutuksia Suomen tasolla. Jos tulee tarve vaihtaa uuteen tuotteeseen, myös puramme itse. opistolla. Tapani Kinnunen ja Erkki Hilliaho lähtivät vuonna 1978 kehittämään lasista tuotteita, jotka parantavat asumisen viihtyisyyttä. Ja kuten kaikilla edelläkävijöillä, myös Lumonilla on paljon kopioijia, mutta yrityksellä on myös paljon patentteja. PERHEYRITYKSEN VALTTI: KESTÄVÄ LASI Pian neljäkymmenvuotias suomalainen perheyritys Lumon on parvekkeiden ja julkisivujen lasittamisen edelläkävijä. . Nyt yritys tekee 34 000 julkisivulasitusta vuodessa. 1990-luvulla yritys lanseerasi ensimmäiset parvekelasituotteet. Noihin aikoihin asennetuista lasituksista monet ovat yhä käytössä. ”Niissä asunnoissa, joissa oli lasitus, oli keskimäärin 0,5 ja parhaimmillaan 1,0 astetta viileämpää kuin niissä, joissa lasitusta ei ollut. Hänen poikansa Jussi Kinnunen tarttui vuoden alussa toimitusjohtajan toimeen. Yrityksellä on noin 880 työntekijää. Hukkalasi takaisin prosessiin Kimmo Hilliaho ja Lumonin ympäristöasioista vastaava laatupäällikkö Sami Hilliaho ovat tarkastelleet myös tuotantoprosessin materiaalien kierrätyksen vaikutusta päästöihin. Siitä asti molemmat perheet ovat tehneet tiiviisti tuotekehitystyötä. ”Meillä on käsissämme koko tuotteen elinkaari: Valmistamme, asennamme ja huollamme itse. Lasi murskataan uusiokäyttöön ja alumiinista voi tehdä uusia kaideprofiileja.” Kimmo Hilliaho on laskenut, että parvekelasituksen valmistuksessa syntyvät päästöt on kompensoitu keskimäärin 3,3 vuodessa lasituksen käytöstä syntyvillä päästöhyödyillä. Jos keskimäärin yhden megawatin tuulivoimalan energiateho on kaksi gigawattituntia, parvekelasituksen vaikutukset vastaavat 60 tuulivoimalaa.” ”Tällä on iso merkitys, kun puhutaan siitä, millaisen hiilijalanjäljen yritys jättää maailmaan”, yhtiön perustaja Tapani Kinnunen huomauttaa. Tulevaisuudessa parvekelasitus voi vaikuttaa energiapalettiin uudella tavalla: ”Olemme jo kokeilleet asentaa kaiteisiin pieniä aurinkokennoja. Euroissa energiatehokkuus tuottaa 6 – 112 euron säästöt per parveke per vuosi”, Hilliaho summaa. Auringonsuojaverhoilla lasitetun parvekkeen lämpötila saadaan kesällä hallittua. Myös lasituksessa käytettävät alumiinikaiteet ovat täysin kierrätettäviä. Hilliaho summaa väitöskirjassaan, että lasituksella asukas saa hallintaansa koko parvekkeen sisäilmaston. Kimmo Hilliaho, Jussi Kinnunen, Tapani Kinnunen ja Sami Hilliaho uskovat, että parvekelasijulkisivun suosiota kasvattavat sen tuoma energiansäästö, kunnossapidon helpottuminen, mukavuus ja ”lumoavaisuus.” 39 UUSIOUUTISET 7|2017. Täydentävänä vertailuaineistona oli 18 lasitettua ja 5 lasittamatonta parveketta ympäri Tamperetta. ”Perheyrityksen kvartaali on 15-20 vuotta”, tiivistää yrityksen grand old man, Tapani Kinnunen. . Hilliaho mallinsi tulokset laskentaohjelmaan. He tekevät meille peruslasia, josta 20% on kierrätyslasia”, Sami Hilliaho kertoo. Liikevaihto on nyt 120 miljoonaa euroa. Lumon on ollut kannattava koko historiansa ajan. Hilliaho huomasi myös, että parvekelasitus on yllättäen pienentänyt asuntojen lämpötiloja. ”Suomen lasitetut parvekkeet tuottavat siis vuodessa 120 gigawattitunnin energiansäästön, mikä tarkoittaa 1,2 miljoonaa euroa. 600 000 Näin monta parveketta on lasitettu Suomessa. ”Prosessissa syntyvä hukkalasi kierrätetään. Väitöstutkimuksessaan hän tutki yksityiskohtaisesti Tampereen Hervannassa saman talon lasitettua ja lasittamatonta parveketta. Ehkä ilman lasitusta syntyy vetoa, jota asukas kompensoi kääntämällä termostaatista lisää lämpöä. Tämä säästää 120 gwh energiaa. Tulokset ovat selvät: ”Energiansäästö tutkituissa taloissa oli 3,4 – 10,7 prosenttia, keskimäärin 5,9%. Myös toinen poika työskentelee Lumonilla. ”Vuonna 2020 odotamme liikevaihdon olevan 200 miljoonaa euroa, josta 110 miljoonaa tulee kansainvälisiltä markkinoilta”, sanoo Jussi Kinnunen. Yhteistyökumppanimme Uusioaines hyödyntää sen omassa lasinvalmistusprosessissaan. Lumon-nimi liitetään parvekelaseihin vähän samaan tapaan kuin Xerox liitetään kopiointiin. Vertailussa hän käyttää VVO:n energiankulutustietoja kymmenestä parvekelasiremontoidusta kohteesta. PROSESSISSA SYNTYVÄ HUKKA LASI KIERTÄÄ TAKAISIN PROSESSIIN: PARVEKELASISTA 20 PROSENTTIA ON KIERRÄTYSLASIA. ”Kun on tarkkailtu kulutusta ennen remonttia ja sen jälkeen, energiansäästöä on syntynyt keskimäärin 4,2 prosenttia.” Sisäilmasto hallintaan Keskimäärin lasitettu parveke säästää 200 kilowattituntia energiaa verrattuna lasittamattomaan
Ensimmäistä kertaa jaettu palkinto on summaltaan 10 000 euroa. Tutkimusryhmässä olivat professori Jarmo Partanen, professori Pertti Silventoinen, TkT Andrey Lana, TkT Pasi Nuutinen, TkT Pasi Peltoniemi, TkT Antti Pinomaa, DI Tero Kaipia, DI Janne Karppanen ja DI Aleksi Mattsson. 10 000 EUROA LAPPEENRANNAN TYÖRYHMÄLLE Ensimmäinen Teknologia-palkinto meni jakeluverkon parantajille. Lisäksi samankaltaisille teknologioille on myös useita muita käyttökohteita, mm. € 40 UUSIOUUTISET 7|2017. Lappeenrannan teknillisessä yli. https://www.lut.fi/web/en/lvdc-projects KU VA : KIM MO BR AN DT 40–60 milj. L appeenrannan teknillisessä yliopistossa kehitetty innovaatio ”Pienjännitteinen tasasähkönjakelujärjestelmä julkiseen sähkönjakeluun” sai Suomen Messusäätiön myöntämän Teknologia-palkinnon. laivoissa, kiinteistöissä ja sähköautojen latausjärjestelmissä”, totesi palkintoraadin sihteerinä toiminut myyntiryhmäpäällikkö Marcus Bergström Messukeskuksesta. opistossa (LUT) on vuodesta 2005 alkaen tutkittu pienjännitteiseen tasasähköön (LVDC) perustuvaa sähkönjakelujärjestelmää yhteistyössä alan teollisuuden kanssa. Kuvassa TkT Pasi Nuutinen (vas-) ja DI Tero Kaipia vastaanottamassa palkintoa. Teknologian liiketoiminta potentiaali Suomessa on 40–60 miljoonaa euroa vuodessa. ”Innovaatio mahdollistaa sähkönjakeluverkkojen rakentamisen nykyistä edullisemmin, parantaa sähkönjakelun luotettavuutta ja myrskyvarmuutta. Pienentää kustannuksia Palkintoraati kiitteli innovaation ajankohtaisuutta ja taloudellista merkitystä. ”Tutkimustyön tuloksena on syntynyt innovaatio aktiivisesta LVDC-jakelusta, jossa historiasta tuttu tasasähkö on yhdistetty moderniin tehoelektroniikkaan, verkkotekniikkaan ja tietojärjestelmiin. Ratkaisu madaltaa sähkön siirtokustannuksia ja palvelee hyvin kotimaista sähköntuotantoa. Tavoitteena on ollut kehittää nykyistä vaihtosähkönjakelutekniikkaa kustannustehokkaampi vaihtoehto julkisten sähkönjakeluverkkojen uusimiseen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Palkinto julkistettiin Messukeskuksessa lokakuussa pidetyn Teknologia 17 -tapahtuman yhteydessä. LVDC:n liiketoimintapotentiaali Suomessa on 40–60 miljoonaa euroa vuodessa ja sen arvioitu maailmanlaajuinen vuosittainen markkinapotentiaali lasketaan miljardeissa”, kertoo professori Jarmo Partanen
Heli Oksanen on nimitetty asiakaspalveluun myyntineuvottelijaksi. Ahlstromilla ja Finnforestilla. Tehtävässään hän vastaa energiaja ilmastopolitiikkaan, tehdasympäristökysymyksiin ja tuotelogistiikkaan liittyvästä edunvalvonnasta. KEMIA pyörittää kiertotaloutta. Peisa siirtyy Metsäteollisuus ry:n palvelukseen asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajan tehtävästä. Metsäteollisuus ry OTM Jyrki Peisa (38) on nimitetty Metsäteollisuus ry:n johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.11.2017 alkaen. Molok Oy:n palvelukseen Moilanen siirtyy FB Ketjutekniikalta kansainvälisen myynnin tehtävistä. Mainitse tilauskoodi Uusiouutiset. Sitä ennen Peisa toimi Bioenergia ry:n toimitusjohtajana. Lue Kemia-lehdestä, kuinka se tapahtuu. Molok Oy Maaja metsätaloustieteen maisteri Samuli Moilanen on nimitetty Molok Oy:n myyntijohtajaksi 1.11.2017 alkaen. Hänen tutkimuksensa keskittyy työn muutokseen, henkilöstöjohtamiseen ja kansainvälisten yritysten johtamiseen. NIMITYKSIÄ Aalto-yliopisto Aalto-yliopiston hallitus on nimittänyt Kauppakorkeakoulun varadekaanin Kristiina Mäkelän yliopiston provostiksi 1.12.2017 alkaen viisivuotiskaudeksi. Lähetä tilauksesi osoitteeseen tilaukset@kemia-lehti.fi tai nettilomakkeella www.kemia-lehti.fi/tilausasiat/lehti/. Antalis Oy Christer Carlsson on nimitetty aluemyyntipäälliköksi Visual Com –liiketoiminta-alueelle. Kauppatieteiden tohtori Kristiina Mäkelä on toiminut Aalto-yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan professorina vuodesta 2013 alkaen. Aari Management Oy Aari Management Oy:n johtajaksi ja osakkaaksi on kutsuttu kiinteistöja projektipäällikkö, FMA, opistoupseeri evp Tero Penttinen (46 v). KEMIA Kemi Sc an sto ck ph ot o Kemia-lehti on kemian ja bioalan yleistajuinen erikoislehti, jonka aihepiireihin kuuluvat kiertotalous, biotalous, kestävä kehitys ja ympäristö. Aari Management Oy keskittyy erityisesti kiinteistöjen manageeraukseen sekä alan digitalisen liiketoiminnan kehittämiseen. Hän seuraa tehtävässä Ilkka Niemelää. Hän on aikaisemmin työskennellyt vastaavissa tehtävissä Bong Suomi Oy:ssä. Antalis Oy kuuluu Antalis-ryhmään, joka on eurooppalainen papereiden ja pakkausratkaisujen tukkukauppa sekä toimija suurkuvatulostusratkaisuissa. Aikaisemmin hän on toiminut yksikön päällikkönä Mainos-Oilio Oy:ssä. Aari Management Oy on Aari Isännöinti Oy:n tytäryhtiö. Penttinen on toiminut aiemmin Ovenia Oy:ssä asiakkuuspäällikkönä. Professori Mäkelä nimitettiin Kauppakorkeakoulun opetuksesta ja oppimisesta vastaavaksi varadekaaniksi vuonna 2016, ja hän on toiminut myös Kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksen varajohtajana ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikön vetäjänä. Marianne Peräkylä on nimitetty asiakaspalveluun myyntineuvottelijaksi. Aikaisemmin hän on toiminut myyntiassistenttina ja designerina Eltete TPM Oy:ssä. Uusiouutisten lukijana saat Kemia-lehden kestotilauksen nyt erikoishintaan 69 euroa/vuosi (normaalihinta 95 euroa) . Moilasella on laaja kokemus kansainvälisen myynnin johtamisesta ja kehittämisestä mm. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kertoo myös arkipäivän kemiasta, tutkimuksesta, terveydestä ja hyvinvoinnista sekä kemian alan keksinnöistä ja tapahtumista
Turvallisuusseikat on tarkkaan huomioitu. Roskien lisäksi Seabinillä on potentiaalia kerätä talteen osa veden pinnalla ajelehtivista öljyistä ja muista epäpuhtauksista. Pintavesi imetään suodattimen läpi. Suurin osa kertymästä on vesikasveja, mutta myös muovia on kertynyt jonkin verran, heinäkuussa noin 15%. Turun meriroskis on maailmassa ensimmäinen jokeen sijoitettu. Muu jäte on ollut mm. Yritys painottaa koulutusta, tutkimustyötä ja teknologian kehittämistä. SYKE, Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun kaupunki. Lisälukemista: Twitter: Seabin_Turku http://www.seabinproject.com/ 42 UUSIOUUTISET 7|2017. Opiskelijaryhmä on heinäkuusta asti tyhjentänyt meriroskiksen joka arkipäivä. PIIA NURMI MILJA KOKKO, KUVA K elluva meriroskis kerää talteen vedessä ajelehtivat roskat Aurajoesta. Seabin on australialaisen startupyrityksen, Seabin Projectin, kehittämä tuote. Yritys tähtää siihen, että osa roskikseen valmistusmateriaaleista olisi merestä kerättyä roskaa. Yhteensä materiaalia on kerätty noin 61 kiloa. Tyhjennyksessä ja tietojen keräämisessä tehdään yhteistyötä Turun AMK:n kanssa, jonka . tupakantumppeja, tennispalloja, pieniä nuuskapussukoita ja jopa huumeruiskuja. Meriroskis saalisti paljon muovia. Seabinin tyhjennyksessä käytetään pistosuojahanskoja. Seabin Project onkin ollut erityisen kiinnostunut tämän testikäytöstä tuloksista. opiskelijatiimi tyhjentää roskiksen, punnitsee jätteet, analysoi ja raportoi tiedot sekä huolehtii asian näkyvyydestä. Turun kaupunki lähti kesällä 2017 myös toiseen projektiin mukaan Seabin-meriroskiksen kautta. MERIROSKIS PUTSAA AURAJOKEA Seabin-meriroskis on otettu testikäyttöön Turun vierasvenesatamassa Aurajoen rannassa. Muovia ja tumppeja Roskis on melko pieni: hiukan ämpäriä isompi. Yrityksen tavoitteena on tehdä myös isoja roskiksia valtamerikäyttöön. Lisäksi kaikilla tyhjennystä suorittavilla henkilöillä on voimassa jäykkäkouristus ja hepatiitti A ja B -rokotteet. Seabin-roskiksia aletaan pian myydä suoraan asiakkaille. Kirjoittaja toimii tiiminvetäjänä Turun ammattikorkeakoulussa. Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos sekä Turun vierasvenesatama vastaavat sen toiminnasta ja kunnossa pidosta. Kun vesi sen jälkeen pumpataan takaisin veteen, roskat jäävät talteen keräyspussiin. Turussa olevan Seabinin on lahjoittanut Wärtsilä. Itämeren roskaantumistilannetta selvittää juuri nyt useampikin hanke, kuten BLASTIC-hanke, jossa Suomesta mukana ovat mm
www.erityisjate.fi. Edistä kestävää betonirakentamista: Scanwas-keinokiviaines myös Luja-modulien raaka-aineena Out with the old, in with the new