Uusiouutiset 7/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

7|2020 Tekoäly neuvoo lajittelijaa Kiertotaloudelle mittarit KIRJAILIJA MARJO HEISKANEN: ILMASTOHÄTÄ TALTTUU TIEDOLLA KOKONAAN KIERRÄTETTY SÄHKÖLAITE — VIHDOINKIN!
Tänä päivänä kaikki kerätään kierrätykseen ja uudelleen hyötykäyttöön. Toteuma on 100 %. SRK_Uusiouutiset_ilmo_185x130mm_1_12_20.indd 1 17.11.2020 16.36. Ajokelvottomiksi käyneitä renkaita lojui hyödyttöminä takapihoilla, teiden syrjillä ja tallien nurkissa. Samaan pyritään monilla muilla toimialoilla. Kaikki kierrättävät, kaikkea kierrätetään. www.rengaskierratys.com UUSI NORMAALI Toimiva kiertotalous on uusi normaali. Rengaskierrätyksen aloittaessa toimintansa 1995 asiat olivat täysin toisin. Arvomateriaalit tuotteista otetaan talteen ja hyödynnetään uudelleen tavoitteena säästää uusiutumattomia luonnonvaroja, vähentää tuotannon aiheuttamia ilmastohaittoja ja mahdollistaa meille kaikille vihreä tulevaisuus
Saimme ideoita sekä opetukseen ja verkkototeutuksiin, kertoo Pia Haapea LAB AMKista. Opiskelijoille nämä tarkoittavat innostavia tapoja oppia työelämän kanssa. Sa ra M al ve -A hl ro th Laasasenaho kertoo. – En ole aiemmin ollut näin laajassa hankekonsortiossa. KiertotalousAMK-hanke jaettiin viiteen työpakettiin. Tietoa ja kokemuksia hyvistä käytänteistä annetaan avoimesti muidenkin käyttöön. Kun 19 ammattikorkeakoulua aloitti syksyllä 2018 kiertotalouden koulutuksen suurhankkeen, piti ensin vastata kysymykseen ”Mistä puhumme kun puhumme kiertotaloudesta?” Heli Lohi KiertotalousAMK-hankkeessa on lisätty ammattikorkeakoulujen henkilökunnan kiertotalousosaamista ja kehitetty opetusta tukevia oppimisympäristöjä yhdessä alueellisten yritysten kanssa. Seinäjoen AMK (SeAMK) sai vastatakseen opetuksen ja ohjauksen menetelmällisestä kehittämisestä, Turun AMK uusista oppimisympäristöistä, LAB AMK osaamisperustaisista opintosisällöistä ja Haaga Helia AMK yhteisistä toimintakonsepteista. Hanketta Lapin ammattikorkeakoululla johtanut Sanna Tyni tietää, että KiertotalousAMKin kokoluokan hankkeissa on jonkinasteinen epäonnistumisen vaara. Annariikka Rosendahl Haaga-Helia AMKista näkee, että vuoden lopussa päättyvän hankkeen vaikutukset tulevat olemaan järisyttäviä, mutta aikaa vieviä. – Nyt ymmärrys, osaaminen ja tekemisen laatu on noussut kaikilla, kiitos monialaisen ja avoimen asiantuntijatyön, Kari Ammattikorkeakoulut ottivat kiertotalouden omakseen MAINOS Kiertotalous AMK KiertotalousAMK verkossa: www.kiertotalousamk.fi Challenge Turku Goes Green -innovaatioleiripilotissa testattiin eri korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Opetusmateriaalien ja oppimisympäristöjen suunnitteluun, testaukseen ja toteutukseen on osallistunut tuhansia opettajia, opiskelijoita ja työelämän edustajia. Kirja ilmestyy vielä vuoden lopussa. Opetuksen lisäksi koulujen valmiudet tarkastella omaa toimintaansa kestävän kehityksen valossa on ottanut ison loikan. Pia Haapea kiittää ammattikorkeakoulujen valmiutta yhteistyöhön. Elefanttikin syödään pala kerrallaan Kiertotalous on valtavan laaja kokonaisuus. Hankkeessa kuvattiin ja tunnistettiin 15 erilaista kiertotalouden oppimisympäristöä eri ammattikorkeakouluissa. – Olemme oppineet toisiltamme valtavasti. – Avoimuus on lisääntynyt. Jokainen hoiti hommansa, ja työpakettien vetäjät kantoivat vastuuta tavalla, jota oli ilo seurata, Tyni kiittää hankekumppaneitaan. Ryhmä haluaisi jatkaa aiheen parissa esimerkiksi kansainväliseen ulottuvuuteen eli siihen, miten Suomen kiertotalouskoulutus voisi olla vaikuttavampaa myös kansainvälisesti. Muutos on järisyttävä, hidas ja pysyvä Työpakettien vetäjät toteavat yhdestä suusta, että ilman OKM:n hanketta ammattikorkeakoulut olisivat jääneet pahasti jälkeen kiertotalousajattelun lisäämisessä ja jalostamisessa. – Myös liiketoimintaosaamisella on rooli maailman pelastamisessa. Hyvien käytäntöjen jalkautus on vielä monin paikoin kesken. Hankkeen tuloksista julkaistaan loppuraportti Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. Aihe koettiin kuitenkin siksi tärkeäksi, että muotokin löytyi varsin nopeasti. Aiheen käsittely verkoston ensimmäisessä tapahtumassa tapahtuikin vielä kovin abstraktilla tasolla, eikä oikein tiedetty, mitä lopputulokselta haetaan. Saimme selkiytettyä kokonaisuuden ja jaettua vastuut, Kari Laasasenaho SeAMKista kuvailee hankkeen alkuvaihetta. Kun osapuolia on 19, voi yhteistyö tuntua jäykältä tai hitaaltakin. – Yhteydet ovat nyt auki myös jatkoa varten, tekijöillä on kasvot, Jenni Suominen muistuttaa. Hankkeen hallinto ja vetovastuu on ollut Lapin AMKilla. lapinAMK2_720.indd 1 10.11.2020 14.27. Toimeksiannostaan ilmiselvästi innostuneet työpakettien vetäjät harmittelevat sitä, että hanke päättyy. Ennen hanketta koulut olivat aiheen suhteen hyvin erilaisessa lähtötilanteessa. Kiertotalousajattelu mullistaa vanhoja liiketoimintamalleja, kun asiakas voi olla myyjä, esimerkiksi. Leirille osallistui 30 opiskelijaa eri kouluasteilta ympäri Suomen. Opetus saa uusia sisältöjä ja kekseliäitä muotoja KiertotalousAMK-hankkeen ansiosta kiertotalouden AMK-opetus on saanut sekä sisältöä että muotoja. Jenni Suominen Turun AMKista puolestaan kiittää hankkeen myötä avautunutta mahdollisuutta tutustua eri ammattikorkeakoulujen kiertotalousosaamiseen. Mukana oli myös opettajia eri korkeakouluista sekä työelämän edustajia antamassa tosielämään kytkeytyvät toimeksiannot opiskelijoiden ratkaistavaksi. – Minun tehtäväni oli koordinoida ja luottaa muihin. Opetusja kulttuuriministeriön rahoittamaan hanketyöhön osallistui yli 300 ammattikorkeakoulun työntekijää eri puolelta Suomea. Yhteisponnistuksesta on myös seurannut, että kiertotalous on noussut johtavaksi teemaksi ammattikorkeakoulujen kansallisessa agendassa. Toisaalta hankkeessa syntyneet verkostot jäävät käyttöön. Kiertotalouden oppimateriaaleja on kerrytetty yhteiskäyttöön Opetushallituksen AOE.fi-oppimateriaalikirjastoon, jossa on aineistoja yli 200 opintopisteen edestä, ja se karttuu edelleen. Toisaalta moniääninen keskustelu jalosti yhteisymmärrystä
UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi MAINOSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3042 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 31. Akut ja paristot ovat täynnä arvokkaita raaka-aineita. Voimalaitoshanke on ollut pitkän tien takana. Tunnistaisitko, kumpi on litiumja kumpi alkaliparisto. Ensimmäinen jätekuorma saapui Saloon Lounavoiman ekovoimalaitokselle käsiteltäväksi marraskuun lopussa. SISÄLTÖ 7|2020 Hyvät pohjatiedot ilmastonmuutoksesta auttavat tekemään ilmastoviisaita ratkaisuja omassa elämässä. www.climatecalc.eu Cert. no. 37 Tekoäly neuvoo lajittelijaa 38 Ekovoimalaitos käynnistymässä Salossa 39 Kohti päästötöntä jätteen keräystä 40 Tapahtumia 44 Onni löytyy roskiksesta 46 Vihdoinkin kierrätetty sähkölaite! 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Yritykset eturintamassa Osateemoina sähköja elektroniikkaromu sekä akut, arvoaineet ja kemikaalit, älykäs kiertotalous sekä kiertotalouden bisnesmallit. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 7|2020. Marjo Heiskasen Yhteen hiileen -kirja antaa kokonaiskäsityksen vaikeasta aiheesta. 14 26 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 14 Ilmastohätä talttuu tiedolla 16 Lahti valmis pääkaupunkivuoteen 18 Matkailu vähähiilisyyteen 20 Strateginen ohjelma valmistuu 22 Kiertotalousnimiset 23 Työnsä taitajia 24 Aika kiertotalouden mittariksi 26 Akussa on uuden akun alku 30 Kiertotalouden johtamiseen työkalut 31 Akkustrategia tähtää kestävyyteen 32 Kiertotaloudelle indikaattorit 34 Kemiallisen kierrätyksen läpimurto. Selvitimme, miten akkujen ja paristojen kierrätys toimii Suomessa. vuosikerta KANNEN KUVA Somerpuro/ Tammi 38 JU SS I KA AK IN EN AK KU SE R TIM O JA KO NE N Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla
Lahjapaketistakin paljastuisi lelulainaamopassi. Kierrätysteknologia kyllä kehittyy, mutta se ei tahdo pysyä laiteteknologian kehityksen tahdissa. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 7|2020. Kiihtyvä digitalisaatio on painajainen kierrättäjälle. Nykyisin alle 18 prosenttia globaaleista sähköromuvirroista kierrätetään. Kun vaatteisiin, leluihin ja muihin tavallisiin esineisiin liitetään sähkövirta, yhä suurempi osa kaikesta syntyvästä yhdyskuntajätteestä tulee olemaan SERiä. Kun joululta jääneen flossaavan laiskiaisen liike lakkaa lopullisesti, voimme sentään palauttaa laitteen SER-kierrätysastiaan. Eikä aikaakaan, kun verkossa emme surffaile vain me itse, vaan myös omistamamme kodinkoneet, esineet ja tavarat. Flossaava laiskiainen, itkevä nukke, haukkuva ilmapallokoira. Joulun tunnelma on sähköinen. Eikä pelkästään punanuttuisen vieraan odottamisesta. Enemmän kuin koskaan ennen. Ehkä ratkaisu löytyykin kiertotalouden mukaisista kulutusja bisnesmalleista, jotka ohjaavat suunnittelemaan laitteet pitkäikäisemmiksi ja korjattaviksi. Kierrätysteknologioilla on miltei mahdotonta saada eroteltua kaikki materiaalit yhä monimutkaisemmiksi käyvistä laitteista. Viime vuonna maapallolla syntyi yli 50 miljoonaa tonnia sähköja elektroniikkaromua (SER). Joululauluja kännykästä. Kierrätysprosessien olisi kehityttävä nopeudella, johon joulupukkikaan ei pysty. Elektroniikka hiipii yhä uusille alueille. Tai etätyöskentelemme kotona. Vuoteen 2030 mennessä määrän odotetaan kasvavan 75 miljoonaan tonniin. Saatamme pukeutua paitaan, joka monitoroi hyvinvointiamme. Käpylehmistä on tultu sähkövalovuosien päähän. DIGILOIKKAAJAN ROMUVANA V alosarjoja pihapuissa. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 11.12.2020 Maailman luonnonvarat eivät millään riitä yhteiskuntien digitalisoitumiseen, ellei syntyvää sähköja elektroniikkaromua saada nykyistä kattavammin kerättyä ja kierrätettyä. Laitteet, kaapelit ja langattomat yhteydet tuovat kaiken tarvittavan luoksemme. Joulua luodaan monenlaisten sähköja elektroniikkalaitteiden avustuksella. Jospa tulevaisuuden ihminen ei enää osta kotiaan täyteen laitteita, vaan liisaa ja vuokraa. Aamulla moni meistä herää ajastettuun valoon moottoroidussa sängyssä, tarkistaa yöunen laadun älysormuksestaan, pesee hampaat sähköhammasharjalla ja surauttaa aamiaisen blenderissä. Kynttelikköjä ikkunoissa. Olemme tottuneet sähköja elektroniikkalaitteiden kannattelemaan arkeemme. Kun punanuttuinen vieras sitten saapuu, lasten paketeista paljastuu lisää laitteita. Kiertotalouden bisnesmallien kehitystä odotellessa joudumme elämään lisääntyvän sähköromun keskellä. Ehkä tiemme töihin kulkee sähköautolla tai -bussissa. Maailman luonnonvarat eivät millään riitä yhteiskuntien digitalisoitumiseen, ellei syntyvää SERiä saada nykyistä kattavammin kerättyä ja kierrätettyä. Kodin ovi lukkiutuu takanamme sähkölukolla. Erilaiset elektroniset ja interaktiiviset lelut ovat tämänkin joulun suosikkilahjoja
Turvavartteihin osallistuu paitsi Kuusakosken oma henkilöstö kaikissa Suomen 20 toimipisteessä, myös vakituiset aliurakoitsijat. Haaksluoto on jo kouluttanut lähes sata työntekijää. Tapaturmat ja riskitilanteet tutkitaan ja niistä laaditaan raportti. Tänä syksynä Kuusakoski onnistui vähentämään tapaturmat 12,4:ään miljoonaa työtuntia kohti. TAVOITTEENA ON POISTAA TYÖTAPATURMAT KOKONAAN. Haaksluoto kertoo, että aliurakoitsijoiden työturvallisuuden kehittäminen on Kuusakosken seuraava turvallisuustavoite. Koulutuksen juju on se, että osallistamalla saadaan ihmiset ajattelemaan itse, jolloin työturvallisuus toteutuu päivittäin arjessa.” ENNÄTYSMÄÄRÄ TURVALLISUUSIDEOITA Työntekijöiden ennakoivat havainnot vähentävät työtapaturmia. TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI kuusakoski_uu720.indd 2 27.11.2020 12.20 MAINOS ASENNELAJI TOIMIALAN RISKIT HALLINTAAN Liukastumiset ja kompastumiset ovat tyypillisimpiä teollisuuslaitoksilla sattuvia tilanteita. Seuraavien vuosien tavoitteena Kuusakoskella on aktivoida henkilöstöä edelleen kehittämään työturvallisuutta työn arjessa. Tätä kokemusta on hyvä sanoittaa ja välittää eteenpäin muillekin. Kuusakoski saavutti tavoitteen etuajassa jo tänä syksynä. ”Tässä työssä tapaturmien vähentäminen on keskeinen tavoite. Sen ytimessä ovat sekä työturvallisuus että ympäristöystävällisyys. jestelmän mukaisesti Työturvallisuuskortti. Lisäksi melu on merkittävä tekijä, joka voi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Nyt hyviä, turvallisuutta edistäviä toimintamalleja viedään järjestelmällisesti käytäntöön yhtiön kaikilla tasoilla. Turvallisuushavaintojen määrä on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2016 lähtien. LISÄTIETOJA: QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto, Kuusakoski Oy, p. Opit viestitään johdolle, esimiehille ja koko henkilöstölle. Vielä vuonna 2018 yhtiössä sattui noin 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Esimiehet näkevät yhdellä klikkauksella, mitä omassa palvelupisteessä on tapahtunut ja mikä on koko Kuusakoski-yhtiön tilanne. JOHTO SITOUTUNUT Haaksluoto näkee onnistumisen taustalla sen, että johto ja esimiehet ovat sitoutuneet turvallisuuteen ja että työssä on mukana koko henkilöstö. Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä kaikki Suomessa työskentelevät nelisensataa työntekijää suorittavat yhden päivän turvallisuuskoulutuksen. Yhdessä työntekijöiden kanssa keskustelemalla ja ryhmätöitä tekemällä syntyy yhteinen käsitys työn tyypillisimmistä riskeistä ja riskejä pienentävistä toimintatavoista. Työympäristön turvallisuuteen kiinnitetään jatkossa entistä tarkempaa huomiota: ”Käymme kaikki laitteet ja linjastot yhä systemaattisemmin läpi ja varmistamme, että myös kunnossapitotöitä ajatellen kaikki kulkuväylät sekä kaiteet ja muut putoamissuojaukset ovat täysin kunnossa.” TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta Kuusakoskella. Tätä työtä tukee säännöllinen turvallisuusviestintä. Matkaa on vielä, mutta suunta on nyt käännetty”, kuvailee Kuusakosken QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto. Tänä vuonna olemme päässeet jo reilusti alle toimialan keskiarvon ja olemme menossa kohti nollaa. Näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi putoamisvaara. ”Olemme satsanneet ensisammutuskalustoon ja henkilöstön osaamiseen niin, TURVAVARTEISSA TILANNEKUVA Kuusakoskella otettiin myös vuosi sitten käyttöön kuukausittaiset turvavartit. Hyvistä turvallisuuden kehittämisideoista palkitaan. Teollisuuden keskiarvo on 30 tapaturmaa. Turvallisuusjohtamisen tueksi rakennettiin kattava raportointijärjestelmä. Jos hyvä käytäntö on vain pienen piirin tiedossa, ei siitä ole hyötyä.” Vastuullinen Kuusakoski Vastuullisuus on yksi Kuusakosken ydinarvoista. ”Työntekijät tuntevat käytännön äärimmäisen hyvin. Siinä on riski isoille vahingoille”, Haaksluoto sanoo. Jätemateriaalien lajitteluun liittyy myös riski viiltohaavoista. Minulla taas on kaksi vuotta sitten taloon tulleena tuoretta silmää ja kokemusta työturvallisuudesta eri yrityksissä. Ne ovat turvallisuusjohtamisen työkalu. Turvavarteissa esimiehet käyvät turvallisuusasioita läpi systemaattisesti ja säännöllisesti oman väkensä kanssa. TYÖSSÄ ON MUKANA KOKO HENKILÖSTÖ. Hän pitää hyvänä, että kouluttajalla on tuntemusta Kuusakosken koko toiminnan kirjosta. Nämä ovat hyviä ideoita, jotka usein kannattaa toteuttaa”, Janne Haaksluoto kertoo. Työntekijät raportoivat lähetä piti -tilanteet ja muut turvallisuuteen liittyvät havainnot. Turvallisuus on asennelaji”, Haaksluoto summaa. ”Työntekijät tekevät viikoittain hyviä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Neljä vuotta sitten Kuusakosken johto asetti tavoitteekseen vähentää työtapaturmien määrää yhtiössä alle toimialan keskiarvon vuoden 2020 loppuun mennessä. Kymmenien vuosien työuralla syntyy kokemusta ja hiljaista tietoa vaaran paikoista ja hyvistä tavoista ehkäistä riskejä. TURVALLISUUSKOULUTUSTA KOKO HENKILÖSTÖLLE Kuusakoski otti käyttöön työterveysja työturvallisuusjohtamisen sertifioidun OHSAS18001-standardin jo 2017. Tänäkin vuonna turvallisuushavaintoja on tullut koronapandemiasta huolimatta jo nyt enemmän kuin viime vuonna. Kuusakosken strategiassa on tulla toimialansa johtavaksi toimijaksi työturvallisuudessa. Kuusakoskella on paljon pitkään yhtiössä työskennelleitä. Kuusakoski pyrkii siihen, että jos jotakin sattuu, siitä otetaan opiksi, jottei vastaava toistuisi. ”Tapaturmia pystyy vähentämään, kun kaikki meillä työskentelevät ajattelevat, että turvallisuus on tärkeä juttu ja olennainen osa työn arkea. Toinen riski liittyy prosessilinjaston kunnossapitotöihin. Kuusakoski kehittää jatkuvasti työturvallisuutta. Koulutuksesta myönnetään myös Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämän järASENNELAJI SUOMALAINEN KIERRÄTYSLIIKETOIMINNAN EDELLÄKÄVIJÄ KUUSAKOSKI KEHITTÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA JÄRJESTELMÄLLISESTI. TAPAHTUNEESTA OPPIA Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta. Näiden työperäisten altisteiden yhä parempaan hallintaan on tällä hetkellä käynnissä oma projektinsa.” Paloturvallisuus on tärkeä asia kierrätystoimialalla. Toisinaan syttymisiä tapahtuu Kuusakoskesta riippumattomista syistä, koska yhtiö vastaanottaa esimerkiksi akkuja. ”Viestintä koko henkilöstölle on tärkeää. Yhtiön tavoitteena on poistaa työtapaturmat kokonaan. www.kuusakoski.com kuusakoski_uu720.indd 3 27.11.2020 12.20. 020 781 7050, janne.haaksluoto@kuusakoski.com että jokaisella on valmius sammuttaa alkava tulipalo.” TYÖYMPÄRISTÖÖN HUOMIOTA ”Yksi suurimmista riskeistä on se, että pihaverkostossamme liikkuu paljon raskaita työkoneita, ja samalla myös ihmisiä jalan. Tulipalojen määrää on saatu viime aikoina vähenemään. Riskejä pienennetään esimerkiksi viiltosuojakäsineiden ja muun suojavarustuksen käytöstä muistuttavin viestintäkampanjoin. MAINOS Vastuullinen perheyhtiö Kuusakoski Oy pyrkii kierrätystoimialan johtavaksi toimijaksi myös työturvallisuudessa. Muutama vuosi sitten Kuusakoski aloitti kampanjan, jossa se aktivoi henkilöstöä tekemään turvallisuushavaintoja. ”Kuusakosken käsittelyprosesseissa voi vapautua haitallisia aineita, esimerkiksi metallipitoisia pölyjä. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että syttyville akuille otetaan käyttöön metalliastia. Pitkän tähtäimen tavoitteena Kuusakoskella on poistaa työtapaturmat kokonaan
TURVALLISUUSKOULUTUSTA KOKO HENKILÖSTÖLLE Kuusakoski otti käyttöön työterveysja työturvallisuusjohtamisen sertifioidun OHSAS18001-standardin jo 2017. ”Kuusakosken käsittelyprosesseissa voi vapautua haitallisia aineita, esimerkiksi metallipitoisia pölyjä. ”Työntekijät tekevät viikoittain hyviä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Riskejä pienennetään esimerkiksi viiltosuojakäsineiden ja muun suojavarustuksen käytöstä muistuttavin viestintäkampanjoin. jestelmän mukaisesti Työturvallisuuskortti. Siinä on riski isoille vahingoille”, Haaksluoto sanoo. LISÄTIETOJA: QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto, Kuusakoski Oy, p. MAINOS Vastuullinen perheyhtiö Kuusakoski Oy pyrkii kierrätystoimialan johtavaksi toimijaksi myös työturvallisuudessa. Yhtiön tavoitteena on poistaa työtapaturmat kokonaan. Minulla taas on kaksi vuotta sitten taloon tulleena tuoretta silmää ja kokemusta työturvallisuudesta eri yrityksissä. Turvallisuus on asennelaji”, Haaksluoto summaa. Kuusakoskella on paljon pitkään yhtiössä työskennelleitä. Jos hyvä käytäntö on vain pienen piirin tiedossa, ei siitä ole hyötyä.” Vastuullinen Kuusakoski Vastuullisuus on yksi Kuusakosken ydinarvoista. Koulutuksen juju on se, että osallistamalla saadaan ihmiset ajattelemaan itse, jolloin työturvallisuus toteutuu päivittäin arjessa.” ENNÄTYSMÄÄRÄ TURVALLISUUSIDEOITA Työntekijöiden ennakoivat havainnot vähentävät työtapaturmia. Työntekijät raportoivat lähetä piti -tilanteet ja muut turvallisuuteen liittyvät havainnot. JOHTO SITOUTUNUT Haaksluoto näkee onnistumisen taustalla sen, että johto ja esimiehet ovat sitoutuneet turvallisuuteen ja että työssä on mukana koko henkilöstö. Työympäristön turvallisuuteen kiinnitetään jatkossa entistä tarkempaa huomiota: ”Käymme kaikki laitteet ja linjastot yhä systemaattisemmin läpi ja varmistamme, että myös kunnossapitotöitä ajatellen kaikki kulkuväylät sekä kaiteet ja muut putoamissuojaukset ovat täysin kunnossa.” TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta Kuusakoskella. Tänä vuonna olemme päässeet jo reilusti alle toimialan keskiarvon ja olemme menossa kohti nollaa. Hän pitää hyvänä, että kouluttajalla on tuntemusta Kuusakosken koko toiminnan kirjosta. Muutama vuosi sitten Kuusakoski aloitti kampanjan, jossa se aktivoi henkilöstöä tekemään turvallisuushavaintoja. Näiden työperäisten altisteiden yhä parempaan hallintaan on tällä hetkellä käynnissä oma projektinsa.” Paloturvallisuus on tärkeä asia kierrätystoimialalla. Matkaa on vielä, mutta suunta on nyt käännetty”, kuvailee Kuusakosken QEHS-päällikkö Janne Haaksluoto. ”Tässä työssä tapaturmien vähentäminen on keskeinen tavoite. ”Viestintä koko henkilöstölle on tärkeää. Haaksluoto on jo kouluttanut lähes sata työntekijää. Tavoitteena on, että ensi vuoden loppuun mennessä kaikki Suomessa työskentelevät nelisensataa työntekijää suorittavat yhden päivän turvallisuuskoulutuksen. ”Työntekijät tuntevat käytännön äärimmäisen hyvin. Ne ovat turvallisuusjohtamisen työkalu. TAPAHTUNEESTA OPPIA Ennakointi ja turvallisuushavainnot ovat olennainen osa työturvallisuutta. Jätemateriaalien lajitteluun liittyy myös riski viiltohaavoista. Haaksluoto kertoo, että aliurakoitsijoiden työturvallisuuden kehittäminen on Kuusakosken seuraava turvallisuustavoite. Ne voivat olla esimerkiksi sellaisia, että syttyville akuille otetaan käyttöön metalliastia. Nämä ovat hyviä ideoita, jotka usein kannattaa toteuttaa”, Janne Haaksluoto kertoo. Tapaturmat ja riskitilanteet tutkitaan ja niistä laaditaan raportti. Kuusakoski saavutti tavoitteen etuajassa jo tänä syksynä. Toinen riski liittyy prosessilinjaston kunnossapitotöihin. Seuraavien vuosien tavoitteena Kuusakoskella on aktivoida henkilöstöä edelleen kehittämään työturvallisuutta työn arjessa. Kuusakosken strategiassa on tulla toimialansa johtavaksi toimijaksi työturvallisuudessa. Neljä vuotta sitten Kuusakosken johto asetti tavoitteekseen vähentää työtapaturmien määrää yhtiössä alle toimialan keskiarvon vuoden 2020 loppuun mennessä. TYÖSSÄ ON MUKANA KOKO HENKILÖSTÖ. www.kuusakoski.com kuusakoski_uu720.indd 3 27.11.2020 12.20. Turvallisuushavaintojen määrä on lähes kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2016 lähtien. ”Olemme satsanneet ensisammutuskalustoon ja henkilöstön osaamiseen niin, TURVAVARTEISSA TILANNEKUVA Kuusakoskella otettiin myös vuosi sitten käyttöön kuukausittaiset turvavartit. Nyt hyviä, turvallisuutta edistäviä toimintamalleja viedään järjestelmällisesti käytäntöön yhtiön kaikilla tasoilla. Turvavartteihin osallistuu paitsi Kuusakosken oma henkilöstö kaikissa Suomen 20 toimipisteessä, myös vakituiset aliurakoitsijat. TYÖTURVALLISUUS ON ASENNELAJI kuusakoski_uu720.indd 2 27.11.2020 12.20 MAINOS ASENNELAJI TOIMIALAN RISKIT HALLINTAAN Liukastumiset ja kompastumiset ovat tyypillisimpiä teollisuuslaitoksilla sattuvia tilanteita. ”Tapaturmia pystyy vähentämään, kun kaikki meillä työskentelevät ajattelevat, että turvallisuus on tärkeä juttu ja olennainen osa työn arkea. 020 781 7050, janne.haaksluoto@kuusakoski.com että jokaisella on valmius sammuttaa alkava tulipalo.” TYÖYMPÄRISTÖÖN HUOMIOTA ”Yksi suurimmista riskeistä on se, että pihaverkostossamme liikkuu paljon raskaita työkoneita, ja samalla myös ihmisiä jalan. Vielä vuonna 2018 yhtiössä sattui noin 40 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Hyvistä turvallisuuden kehittämisideoista palkitaan. Tätä työtä tukee säännöllinen turvallisuusviestintä. Turvavarteissa esimiehet käyvät turvallisuusasioita läpi systemaattisesti ja säännöllisesti oman väkensä kanssa. Toisinaan syttymisiä tapahtuu Kuusakoskesta riippumattomista syistä, koska yhtiö vastaanottaa esimerkiksi akkuja. Tänäkin vuonna turvallisuushavaintoja on tullut koronapandemiasta huolimatta jo nyt enemmän kuin viime vuonna. Turvallisuusjohtamisen tueksi rakennettiin kattava raportointijärjestelmä. Kuusakoski kehittää jatkuvasti työturvallisuutta. Pitkän tähtäimen tavoitteena Kuusakoskella on poistaa työtapaturmat kokonaan. Sen ytimessä ovat sekä työturvallisuus että ympäristöystävällisyys. Opit viestitään johdolle, esimiehille ja koko henkilöstölle. Näissä tilanteissa voi olla esimerkiksi putoamisvaara. Tätä kokemusta on hyvä sanoittaa ja välittää eteenpäin muillekin. Teollisuuden keskiarvo on 30 tapaturmaa. Kymmenien vuosien työuralla syntyy kokemusta ja hiljaista tietoa vaaran paikoista ja hyvistä tavoista ehkäistä riskejä. Yhdessä työntekijöiden kanssa keskustelemalla ja ryhmätöitä tekemällä syntyy yhteinen käsitys työn tyypillisimmistä riskeistä ja riskejä pienentävistä toimintatavoista. Koulutuksesta myönnetään myös Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämän järASENNELAJI SUOMALAINEN KIERRÄTYSLIIKETOIMINNAN EDELLÄKÄVIJÄ KUUSAKOSKI KEHITTÄÄ TYÖTURVALLISUUTTA JÄRJESTELMÄLLISESTI. Kuusakoski pyrkii siihen, että jos jotakin sattuu, siitä otetaan opiksi, jottei vastaava toistuisi. Tänä syksynä Kuusakoski onnistui vähentämään tapaturmat 12,4:ään miljoonaa työtuntia kohti. Lisäksi melu on merkittävä tekijä, joka voi vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Tulipalojen määrää on saatu viime aikoina vähenemään. TAVOITTEENA ON POISTAA TYÖTAPATURMAT KOKONAAN. Esimiehet näkevät yhdellä klikkauksella, mitä omassa palvelupisteessä on tapahtunut ja mikä on koko Kuusakoski-yhtiön tilanne
Navat tulee teipata. Hanke aikoo tehdä systeemisen kartan uusiotekstiilimateriaalien markkinoista ja kohteista, joissa tekstiilejä uudelleenkäytetään. Ne ovat sähköja elektroniikkaromua eli SERiä ja kuuluvat SER-kierrätyspisteeseen. Sekajätteeseen kelpaamattoman romun tunnistaa yleensä siitä, että laitteessa, pakkauksessa tai manuaalissa on erilliskerättävän SE-jätteen merkki, ruksitettu roskis. Oikein lajiteltu vanha lelu päätyy kotimaisille kierrätyslaitoksille, esimerkiksi Kuusakoskelle. Kauppojen pisteisiin voi palauttaa pieniä, alle 25 senttimetrin kokoisia leluja. Tekstiilijätettä voidaan vähentää myös korjaamalla vaatteita. EU on asettanut tavoitteeksi, että tekstiilijätteen erilliskeräys käynnistyy jäsenmaissa vuonna 2025. Lue, mitä entisille leluille tapahtuu kierrätysprosessissa! www.uusiouutiset.fi 8 UUSIOUUTISET 7|2020 8. Tuoko pukki tänä vuonna elektroniikkaa. Kierrätyspisteet löytyvät netistä: SER-kierrätys.fi tai kierratys.info. Mukana ovat myös Ruotsin ja Norjan jätelaitosyhdistykset, Ruotsin Punainen Risti, UFF, kuntia ja kaupunkeja sekä vaateyrityksiä. Silloin yli viisi miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa ja palvella pidempään”, Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen toteaa. Samoihin pisteisiin voi palauttaa myös rikkinäiset jouluvalaisimet, sähkökyntteliköt ja valosarjat. Kuitenkin, jos paristo tai akku on helppo poistaa, se kannattaa irrottaa. Hanketta vetää ruotsalainen logistiikan tutkimusinstituutti VTI. Jääskeläinen toivoo, että ihmiset harkitsisivat, mitä antavat lahjaksi, ja välttäisivät kertakäyttöisen kaltaista halpaelektroniikkaa. Kartta näyttää alaan liittyvät liiketoimintamahdollisuudet. Irtoparistoille ja -akuille on erilliset palautuspisteensä. Suomesta tutkimuskumppanina on Aalto-yliopisto. Ruotsissa poistotekstiilistä kerätään vain 22 , Tanskassa 46 prosenttia. Irralliset akut ja paristot aiheuttavat SER-kierrätyspisteessä tulipaloriskin. Ensin poistetaan akut ja paristot käsityönä. Suomessa erilliskeräys alkaa jo 2023. ”Haastamme jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran ensi vuonna. Kun se hajoaa, vie se SER-kierrätykseen. Jos vaatteiden käyttöikä kaksinkertaistuisi, ilmastovaikutukset vähenisivät 40–50 prosenttia. Taitoliitto onkin valinnut vuoden 2021 käsityötekniikaksi parsimisen ja paikkaamisen. Reikä rakkaassa villapaidassa tai takinliepeessä ei ole syy siirtää vaatetta pois käytöstä. Sen jälkeen lelu menee muun SERin mukana murskausja kierrätysprosesseihin. Jos siinä on akku, paristo tai töpseli tai pieni aurinkokenno, se kuuluu SER-kierrätyspisteeseen”, tiivistää Elker Oy:n operatiivinen assistentti Sini Jääskeläinen. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN EL ÄV ÄT KA UP UN KIK ES KU ST AT RY TA ITO LII TT O RY Tekstiilit kiertoon Pohjoismaissa KUINKA tekstiilijäte kerättäisiin tehokkaasti talteen Pohjoismaissa. JOULULAHJALELUT KIERRÄTYKSEEN . Miten lajittelu hoituisi kannattavasti. JOULUN hittilelut ovat interaktiivisia ja sisältävät elektroniikkaa. Akut ja paristot on tärkeää palauttaa paristoja akkukeräykseen. Se hajoaa helposti ja voi aiheuttaa turvallisuusriskejä niin käyttökuin kierrätysvaiheessa. Siksi niille on järjestetty omat keräysastiansa. ”Meillä suomalaisten SER käsitellään turvallisesti, asianmukaisesti ja ympäristöasiat huomioiden”, sanoo Kuusakosken asiakaskokemuspäällikkö Tatu Karlström. SER-kierrätyspisteitä on jäteyhtiöillä ja yli 2000 jakelupisteessä eli kaupoissa ja ostoskeskuksissa. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä. Se tarkoittaa, että kun lelut joskus tulevat käyttöikänsä päähän, niitä ei voi laittaa sekajäteastiaan. 24 organisaatiota, yritystä ja tutkimuslaitosta selvittää tätä uudessa, pohjoismaisessa, kaksivuotisessa SATIN-hankkeessa (Towards a sustainable circular system of textiles in the Nordic region -hanke). ”Jos lelussa on kulkenut sähkö, se on aina SERiä. Paristoille oma piste Kun entisen lelun palauttaa SER-kierrätyspisteeseen, siitä ei tarvitse poistaa akkuja ja paristoja, vaan lelun voi palauttaa kokonaisena
Hakemisto myös täydentyy koko ajan uusilla toimijoilla. Sekoita jauhot joukkoon kevyesti niin, että sekoitat vain vähän, jottei taikinaan tule sitkoa. Paalattavan polttokelpoisen jätteen määrä on yhteensä noin 36 000 000–44 000 000 kiloa. Virtanen p. Nyt jätettä paalataan varastoon. SC AN ST OC KP HO TO Jätepaalivuori kohoaa Turussa VIERAILU Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) Turun Topinojan jätekeskukseen näyttää konkreettisesti, kuinka valtavia määriä jätettä syntyy kotitalouksissa, ja mitä tapahtuu, ellei sitä saada kierrätettyä. Viivat vähentävät kohokuorisuutta. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi on avannut sivuston www.korjaajakierrata.fi. Nyt paalattava jäte riittää tuottamaan energiaa vuoden 2023 loppuun saakka. Kuvan leipäset ovat vähän erinäköisiä kuin tällä ohjeella syntyvät rieskat. Tee veitsellä taikinaan annospalaviiltoja. LSJH on varastoinut kesästä saakka jätettä, jota syntyy jäteyhtiön 17 omistajakunnan kotitalouksissa. Maailman jätemäärä kasvaa nykyisestä noin kahdesta neljään miljardiin tonniin vuoteen 2050 mennessä, ellei siirtymä kierto talouteen onnistu, arvioi YK:n One planet -verkosto. Sivusto on hakemisto Kainuussa ja Vaalassa toimivista yrityksistä ja yhteisöistä, jotka korjaavat, huoltavat tai kierrättävät tavaroita. Levitä taikina voidellulle uunipellille tai leivinpaperin päälle pellille. Ekokymppi avasi palvelusivuston marraskuussa osana Euroopan jätteen vähentämisen teemaviikkoa. Paalausurakan voitti suomalainen Remeo Oy. Paista 250 asteessa uunin ylätasolla noin 15 minuuttia, kunnes pinta on ruskeapilkkuinen. 4 mrd t • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat erityisjate .fi Kysy lisää Pasi P. HÄVIKKIHERKKU Rieska joululaatikoista 3-4 dl peruna-, porkkana-, lanttutai bataattilaatikkoa tai niiden sekoitusta 3 dl vehnäjauhoja 1 kananmuna 1 tl suolaa 3 dl täysmaitoa, tai sen verran, että taikina on helposti kaadettavaa ja levitettävää JOS jouluaterialta jää yli laatikoita, tee niistä pellilinen rieskaa! Sekoita keskenään joululaatikot, suola, kananmuna ja maito. ”Jos polttokelpoisesta jätteestä lajiteltaisiin jo jätteen syntypaikalla eli kotona erilleen kaikki materiaalihyödyntämiseen kelpaava, olisi paaleja merkittävästi vähemmän”, LSJH:n käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta muistuttaa. Päälliseksi sopii voi, tai vaikkapa joulukinkkusiivut, jos niitä sattuu olemaan jäljellä. Jätettä alettiin varastoida sen jälkeen, kun sen kuljetukset ulkomaisiin hyödyntämislaitoksiin päättyivät kesäkuun lopussa. Remeo paalaa päivässä keskimäärin 400 jätepaalia. LS JH. Paalausta on tarkoitus jatkaa tammikuun loppuun asti. Paaleja on viety myös Korvenmäen jätekeskukseen. Lounais-Suomen Jätehuollon alueen asukkaiden lajittelemattomat roskapussit paalataan Topinojalla. Yhdessä paalissa on noin kahdeksansataa kiloa jätettä. Ensi vuoden alusta ne alkavat tuottaa paikallista energiaa Salon ekovoimalaitoksessa. Rieskoja voi tehdä samalla vaivalla useamman pellillisen ja pakastaa loput. Reseptin on kehittänyt Johanna ruokaideat.com-blogista. 040 587 1675 Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! TUUNAUSTAUKO Elinkaari pitenee korjaamalla KAINUULAISILLA on nyt hyvät mahdollisuudet pidentää omistamiensa tavaroiden elinikää. Se palaa jätettä Topinojalla yhdessä aliurakoitsijoiden kanssa. Paaleista rakentuu Topinojan välivarastokentälle muovitettu muuri. Paalit odottavat sitä, että Lounavoiman ekovoimalaitos käynnistyy Salossa alkuvuonna 2021. Päivä päivältä kasvavat paalivarastot ovat konkreettinen osoitus lajittelun merkityksestä. Leikkaa paloiksi
Resurssiviisaasti voi suhtautua myös yrityksen henkilöstöön, sillä työhyvinvointi merkitsee inhimillistä kestävyyttä ja sen mukana parempaa työn jälkeä ja tulosta. Luonnonvaroja, raaka-aineita ja energiaa halutaan käyttää kestävästi. – Piloteissa on mukana alueen yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä. Näin halutaan tehdä tuotteiden käytönjälkeisestä käsittelystä ja kierrätyksestä entistä turvallisempaa. Toisessa vaiheessa pilotin sisältöä ja toteutustapaa on kehitetty toimivammaksi kokonaisuudeksi. Jätehuollon toimijat ja kuluttajat pääsevät tietokantaan helmikuussa 2021. Luonto pilaantuu, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat vauhdilla, joka asettaa planeetan kantokyvyn rajat koetukselle. Pilotoimalla etsitään resurssiviisaita käytäntöjä Hankkeen pilotit keskittyvät rakentamiseen ja ruoan tuotantoon ja ruokapalveluihin, esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen tai rakennusten vähähiilisyyden edistämiseen. Teksti ja kuva: Heli Lohi Lapin ammattikorkeakoulun SERI – Resurssiviisas MeriLappi -hankkeessa pienennetään yritysten ja julkisten toimijoiden hiilijalanjälkeä kiertotalousajattelun keinoin. Pilotoinneista ja niiden pohjalta saatu tieto kootaan ensi vuoden loppupuolella hyviin käytänteisiin tukeutuvaksi toimintaehdotukseksi, joka tulee maksuttomasti saataville Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. BKT:n tilalle planeetan rajat huomioiva mittari BRUTTOKANSANTUOTTEEN (BKT) tilalle täytyisi saada indikaattori, joka kuvaa sellaista todellista hyvinvointia, joka ei perustu planeetan resurssien ylikulutukseen. Pyrkimystä vähähiilisyyteen ei pidä nähdä vain kulueränä, vaan kiertotaloudessa piilee myös uusia ansainnan keinoja, muistuttaa SERI-hankkeen projektipäällikkö Katri Hendriksson Lapin ammattikorkeakoululta. lapinAMK_720.indd 1 17.11.2020 10.10 SC AN ST OC KP HO TO. Elintarvikealalla pilotti voi koskea vaikkapa ruokahävikin vähentämistä, suoramyynnin helpottamista tai lähiruoan tai muutoin ekologisemman ruoan käyttöasteen nostoa. Esineiden valmistajien, kokoajien, markkinoille saattajien, maahantuojien ja myyjien on ryhdyttävä ilmoittamaan tuotetietojaan tietokantaan viimeistään 5.1.2021 alkaen. Rakennusalalla on resurssiviisaudessa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. SC AN ST OC KP HO TO HAITTA-AINEIDEN TIETOKANTA JULKAISTU KEMIKAALIVIRASTO Echan rakentama SCIP-tietokanta on otettu käyttöön 28. Ihmisen ja ympäristön hyvinvointi edellyttää järjestelmätason perustavia, rakenteellisia muutoksia talousja yhteiskuntajärjestelmään. Talousjärjestelmää on ohjattava pitkällä tähtäimellä. – Haluamme kannustaa kunnan pienyrittäjiä tekemään yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa, kertovat kauppiaspariskunta Pia ja Jukka Palokangas. Ensimmäisessä vaiheessa tarkennetaan yrityksen odotukset pilotilta ja valitaan sopiva kehittämismalli toteutusta varten. Suomesta julkaisuun osallistui Helsingin yliopiston tutkija Maija Heikkilä. Näin toteaa Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöverkosto EASAC:n tuore julkaisu (Towards a sustainable future: transformative change and post-COVID-19 priorities). Meri-Lapin alueesta tehdään resurssiviisasta. Tietokantaan kirjataan kaikki EU-alueella myynnissä olevat tuotteet ja tuotteiden osat, jotka sisältävät huolta aiheuttavia aineita (svhc). ”Talousjärjestelmämme asettaa kasvun kaiken muun edelle”, sanoo raportin laatimiseen osallistunut Ruotsin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäsen Anders Wijkman. Pilotteja toteutetaan sekä kuntien toimipisteissä että yrityksissä. Tietokannan tarkoituksena on kerätä lisätietoa esineiden sisältämistä vaarallisista kemikaaleista. lokakuuta. ”Tämä on paremman kiertotalouden avain ja olennainen asia, jotta EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal saadaan toimimaan”, sanoo Echan pääjohtaja Bjorn Hansen. K-Market Tervola hakee pilotista erityisesti lähiruoan potentiaalia ja pienyrittäjien kannustamista omien tuotteidensa laajempaan markkinointiin. Mukaan ilmoitetaan esimerkiksi tekstiilit, laitteet ja kulkuneuvot, jos niissä tai jossakin niiden osassa on huolta aiheuttavaa ainetta yli 0,1 painoprosentin verran. Taustalla on Meri-Lapin kuntien, Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion, tarve edistää konkreettisin keinoin kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. – Liikesalaisuudet eivät vaarannu, mutta mallit itsessään ovat monistettavissa muidenkin käyttöön, Katri Hendriksson tarkentaa. SCIP-tietokanta on ollut koekäytössä helmikuusta lähtien. Teollisuusja rahoitussektori sekä suuri yleisö on saatava sitoutumaan tähän muutokseen. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankeinfo Päätoteuttaja: Lapin ammattikorkeakoulu Yhteistyökumppanit: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio Kesto: 1.1.2020–31.12.2021 Rahoitus: Vipuvoimaa EU:sta, Euroopan aluekehitysrahoitus, Lapin liitto Budjetti: 353 690 € (EAKR-rahoitus 282 952 €) Yhteydenotot: Katri Hendriksson, p. Tietokannan nimi SCIP tulee sanoista Substances of Concern in articles as such or in complex objects (products). Luontoa pilaavan toiminnan tukeminen pitää lakkauttaa. Resurssiviisaus tarkoittaa alueella myös tilan, ajan ja inhimillisten voimavarojen vastuullista käyttöä. Hyvää käytäntöä voidaan monistaa SERI-hankkeessa ei tuoteta valmista yrityskohtaista dataa, vaan siinä autetaan yritystä tai muuta toimijaa selvittämään esimerkiksi tunnusluvut itse. 044 478 0284 katri.hendriksson@lapinamk.fi Meri-Lapissa jäljitetään resurssien viisasta käyttöä MAINOS Katri Hendriksson zoomailee Kemin kaupungintalon kattotasanteelta resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksia teollisessa Meri-Lapissa
Teksti ja kuva: Heli Lohi Lapin ammattikorkeakoulun SERI – Resurssiviisas MeriLappi -hankkeessa pienennetään yritysten ja julkisten toimijoiden hiilijalanjälkeä kiertotalousajattelun keinoin. Taustalla on Meri-Lapin kuntien, Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan, Tornion ja Ylitornion, tarve edistää konkreettisin keinoin kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Pyrkimystä vähähiilisyyteen ei pidä nähdä vain kulueränä, vaan kiertotaloudessa piilee myös uusia ansainnan keinoja, muistuttaa SERI-hankkeen projektipäällikkö Katri Hendriksson Lapin ammattikorkeakoululta. K-Market Tervola hakee pilotista erityisesti lähiruoan potentiaalia ja pienyrittäjien kannustamista omien tuotteidensa laajempaan markkinointiin. Resurssiviisaus tarkoittaa alueella myös tilan, ajan ja inhimillisten voimavarojen vastuullista käyttöä. Luonnonvaroja, raaka-aineita ja energiaa halutaan käyttää kestävästi. – Haluamme kannustaa kunnan pienyrittäjiä tekemään yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa, kertovat kauppiaspariskunta Pia ja Jukka Palokangas. lapinAMK_720.indd 1 17.11.2020 10.10. Rakennusalalla on resurssiviisaudessa paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Toisessa vaiheessa pilotin sisältöä ja toteutustapaa on kehitetty toimivammaksi kokonaisuudeksi. Meri-Lapin alueesta tehdään resurssiviisasta. Elintarvikealalla pilotti voi koskea vaikkapa ruokahävikin vähentämistä, suoramyynnin helpottamista tai lähiruoan tai muutoin ekologisemman ruoan käyttöasteen nostoa. SERI – Resurssiviisas Meri-Lappi -hankeinfo Päätoteuttaja: Lapin ammattikorkeakoulu Yhteistyökumppanit: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Ylitornio Kesto: 1.1.2020–31.12.2021 Rahoitus: Vipuvoimaa EU:sta, Euroopan aluekehitysrahoitus, Lapin liitto Budjetti: 353 690 € (EAKR-rahoitus 282 952 €) Yhteydenotot: Katri Hendriksson, p. Ensimmäisessä vaiheessa tarkennetaan yrityksen odotukset pilotilta ja valitaan sopiva kehittämismalli toteutusta varten. – Liikesalaisuudet eivät vaarannu, mutta mallit itsessään ovat monistettavissa muidenkin käyttöön, Katri Hendriksson tarkentaa. Hyvää käytäntöä voidaan monistaa SERI-hankkeessa ei tuoteta valmista yrityskohtaista dataa, vaan siinä autetaan yritystä tai muuta toimijaa selvittämään esimerkiksi tunnusluvut itse. Resurssiviisaasti voi suhtautua myös yrityksen henkilöstöön, sillä työhyvinvointi merkitsee inhimillistä kestävyyttä ja sen mukana parempaa työn jälkeä ja tulosta. – Piloteissa on mukana alueen yrityksiä, yhteisöjä ja ihmisiä. Pilotoimalla etsitään resurssiviisaita käytäntöjä Hankkeen pilotit keskittyvät rakentamiseen ja ruoan tuotantoon ja ruokapalveluihin, esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen tai rakennusten vähähiilisyyden edistämiseen. Pilotoinneista ja niiden pohjalta saatu tieto kootaan ensi vuoden loppupuolella hyviin käytänteisiin tukeutuvaksi toimintaehdotukseksi, joka tulee maksuttomasti saataville Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuissa. Pilotteja toteutetaan sekä kuntien toimipisteissä että yrityksissä. 044 478 0284 katri.hendriksson@lapinamk.fi Meri-Lapissa jäljitetään resurssien viisasta käyttöä MAINOS Katri Hendriksson zoomailee Kemin kaupungintalon kattotasanteelta resurssiviisauden ja kiertotalouden mahdollisuuksia teollisessa Meri-Lapissa
Omat työkirjansa on myös suljettuihin kiertoihin, arvoketjuihin ja kestävyyden arviointiin. ”ZeroWaste-järjestelmän ansiosta saamme vähenemään tilanteet, joissa ajetaan lähekkäisinä päivinä ristiin. ”Tavoitteena on, että dataa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään tekoälyn avulla. Viestikapula vaihtui SYKEn juhlaseminaarissa SUOMEN ympäristökeskus SYKEn 25-vuotisjuhlaseminaarissa marraskuun lopussa puhuttiin yhteisestä unelmasta: kestävästä tulevaisuudesta. Verkostoon kuuluu jätehuoltoyhtiöiden ja kauppojen SER-kierrätyspisteitä. POHJOISMAISELLE teollisuudelle on nyt tarjolla kuusi uutta työkirjaa. Äppi kannustaa kestävyystekoihin AALTO-YLIOPISTO on kehittänyt mobiilisovelluksen kestävän arjen avuksi. Tähän viittasi eläkkeelle jäävä pääjohtaja Lea Kauppi puheessaan, ja samaa viestiä kertoi myös aloittava, uusi pääjohtaja Leif Schulman. Kiertotalouden työkalupakki valmis Laitteiden keräys tehostuu SÄHKÖja elektroniikkaromujen kerääminen käy nyt entistä vähäpäästöisemmin digitaalisen palvelun ansiosta. Nordic Green Growthin CIRCit-ohjelman työkalut auttavat teollisuutta kiihdyttämään muutosta kohti entistä kestävämpää ja kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. Suljetut kierrot Mikä kierto talousstrategia tukee elinkaaren loppuvaihetta. Arvoketjut Mihin verkostosi pystyy. Arvoketjut Mihin verkostosi pystyy. Bisnesmallit Kuinka kehittää uusia kiertotalou den bisnesmalleja. Kestävyyden arviointi Onko kierto talous kestävää. Suljetut kierrot Mikä kierto talousstrategia tukee elinkaaren loppuvaihetta. Enpros Oy:n toimittama ZeroWaste-järjestelmä ohjaa jatkossa sähköja elektroniikkaromun keräyskonttien tyhjennyksiä ja ajoja Sertyn hallinnoimassa, yli 250 keräyspisteen verkostossa. Tuotesuunnittelu Kuinka suunnitella kierrätettävyyttä. Bisnesmallit Kuinka kehittää uusia kiertotalou den bisnesmalleja. Sovelluksen voi ladata App Storesta tai Google Play -kaupasta. ”On jo siirrytty yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta kohti sen miettimistä, miten saadaan koko yhteiskunta ja koko ihmiskunta toimimaan kestävällä tavalla”, Schulman jatkoi. Sovellus on tänä vuonna ladattu jo 1500 kertaa ja sen avulla on toteutettu yli viisi tuhatta kestävän arjen tekoa. AaltoSDG-mobiilisovellus neuvoo, kuinka jokainen voi toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) pienillä, konkreettisilla teoilla omassa elämässään. SER-tuottajayhteisö Serty ottaa joulukuussa käyttöön ajonhallintaja tyhjennystilausjärjestelmän. Kestävyyden arviointi Onko kierto talous kestävää. Äly ja digi Kuinka luoda arvoa digitalisaatiolla. Tuotesuunnittelu Kuinka suunnitella kierrätettävyyttä. Enpros Oy:n myyntijohtaja Juuso Aaltonen kertoo, että ajojärjestelijä saa reaaliaikaisen tiedon konttien tyhjennystarpeesta ja pystyy järjestelmään ajoreitit ja kuljetustehtävät. Voitaisiin esimerkiksi ennustaa konttien täyttöastetodennäköisyyksiä”, Puumalainen lisää. Syntymäpäiväsankari jakaa itse lahjoja kestävään tulevaisuuteen. ”SYKE on ollut minulle elämäntehtävä”, sanoi väistyvä Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Korona on näyttänyt, että suomalainen yhteiskunta pystyy isoihin muutoksiin jopa viikoissa”, Kauppi sanoi. Työkalut ja työkirjat ovat vapaasti ladattavissa hankkeen verkkosivuilta: www.circitnord.com SE RT Y KU VA NK AA PP AU S WE BIN AA RI ST A EM MA SA IR AN EN UUSIOUUTISET 7|2020 12. Sertyn toiminnanjohtaja Arto Puumalainen sanoo järjestelmän helpottavan raportointia. Äly ja digi Kuinka luoda arvoa digitalisaatiolla. Kun ajo tehostuu, myös polttoainekulut ja päästöt pienenevät.” Osa digitalisoitumisen hyödyistä konkretisoituu pitkällä aikavälillä, kun järjestelmään on ehtinyt kertyä vertailudataa useammalta vuodelta. Työkirjat auttava yrityksiä kehittämään uusia kiertotalouden bisnesmalleja, suunnittelemaan kierrätettävyyttä sekä luomaan arvoa digitalisaatiolla. Molemmat uskovat, että kestävyysmurros on mahdollista toteuttaa: ”Se on vain tahdosta kiinni. Samalla pystytään siirtymään sähköisiin siirtoasiakirjoihin. Tutustu lahjoihin täällä: www.syke.fi/syke25/ Sähköja elektroniikkaromun keräyskonttien tyhjennystilaukset onnistuvat mobiilisovelluksen avulla. Haemme tällä toiminnan tehostamista ja kustannussäästöjä. Kestävän arjen neuvoja on tarjolla myös Otavan julkaisemassa, Rinna Saramäen kirjoittamassa kirjassa 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman
LUE NÄMÄ Global State of Play for Circular Built Environment JULKAISIJA: YK:n One Planet Network, Sustainable Buildings and Construction Programme 2020 KERTOO: Ensimmäinen maailmanlaajuinen katsaus kuvaa rakennetun ympäristön kiertotalouden tilaa Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa, Lähi-idässä, Latinalaisessa Amerikassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. Kiertokaari Oy, Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu. Materiaaleille on annettava toinen ja kolmaskin elämä. Eurooppa on pisimmällä kiertotaloussiirtymässä, mutta materiaaleja kierrätetään pääosin alempiarvoiseen käyttöön. Kuitenkin neitseellisen muovin käyttö väheni vain 0,1 prosenttia. Toimijat julkaisevat nyt toisen raportin, joka tutkii, kuinka tavoitteessa on edistytty. www.ellenmacarthurfoundation.org/assets/downloads/Global-Commitment-2020-Progress-Report.pdf Kuunpäivän kirjeet KIRJAILIJA: Emmi Itäranta KUSTANTAJA: TEOS KERTOO: Vuonna 2168 rikkain osa ihmiskunnasta on jättänyt ekokatastofien kolhiman Maan ja siirtynyt asuttamaan Marsia, Kuuta ja niiden väliin rakennettujen keinomaailmojen avaruudessa kelluvaa saaristoa. Romaani piirtää Salon muistikirjamerkinnöillä, viestinvaihdolla sekä fiktiivisillä tietokirjaja uutiskatkelmilla kuvan tulevaisuudesta, jossa ihmisen ahneus ja halu hyväksikäyttää luontoa on mennyt liian pitkälle. Kierrätyslaitoskapasiteetti on kasvanut 1,1 miljoonaan tonniin. Kiertotalous edistyy etenkin julkisilla hankinnoilla. Raportti antaa kymmenen suositusta, joista tärkein on muuttaa ajattelumalleja nyt. Oulussa on Suomen pohjoisin biokaasun tankkausasema. Verkosto toivoo kansainvälistä sääntelyä muoviroskaantumiselle. Mitä voimme vielä pelastaa. The Global Commitment 2020 Progress Report 2019 2020 Authors: Usha Iyer-Raniga & Pekka Huovila A report on the state of play on circularity in the built environment across Africa, Asia, Europe, Gulf Cooperation Council countries, Latin America and the Caribbean, North America and Oceania Regional report authors: Africa: Jeremy Gibberd Asia: Zeenat Niazi, Apurva Singh, Isha Sen Europe: Ninni Westerholm Gulf Cooperation Council countries: Baqir Al-Alawi, Giulia Cavallari, Hrvoje Cindric, Mercedes Gargallo, Nermin Hegazy, Samima Saqib, Huda Shaka and Ghaith Tibi Latin America and the Caribbean: Paul Moreno North America: Naomi Keena, Anna Dyson Oceania: Usha Iyer-Raniga Global State of Play for Circular Built Environment October 2020 www.ruskonbiokaasu.fi Aja puhtaasti ja edullisesti pohjoiseen. Sitoumukset ovat kasvaneet vuodesta 2018 vuoteen 2019 kaikilla mittareilla: Muovipakkausten kierrätysaste on kasvanut nyt 6,2 prosenttiin. 31 prosenttia yrityksistä on tehnyt suunnitelmia neitseellisen muovin käytön vähentämisestä. Parantaja Lumi Salo liukuu loputtomalla matkalla taivaankappaleiden ja henkimaailmojen välillä etsien kadonnutta puolisoaan. www.teos.fi/kirjat/kaikki/2020-syksy/kuunp%C3%A4iv%C3%A4n-kirjeet.html This report has been compiled by the Ellen MacArthur Foundation, with input from the UN Environment Programme in relation to the government signatories. www.oneplanetnetwork.org/sites/default/files/global_final_201101.pdf The Global Commitment 2020 Progress Report JULKAISIJA: Ellen MacArthur Foundation, UNEP ja New Plastics Economy -verkosto KERTOO: Yli 500 yritystä, hallitusta ja organisaatiota on liittynyt vapaaehtoiseen New Plastics Economy -sitoumukseen, joka tähtää muovien kiertotalouteen ja muovijätteen vähentämiseen ja kierrättämiseen. Jo rakennettu ympäristö pitäisi nähdä tulevaisuuden materiaalipankkina
Lopulta syyskuussa Tammi julkaisi teoksen Yhteen hiileen — Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä me voimme sille tehdä. Kaikki liittyy kaikkeen. Hän ryhtyi opiskelemaan asiaa ja aloitti Helsingin yliopiston ilmasto.nyt-kurssin loppuvuodesta 2016. Heiskanen opiskeli, haastatteli asiantuntijoita, luki, hikoili fysiikan ja kemian opintojen kanssa, pohdiskeli, turhautuikin välillä. kieltävät denialistit yrittivät kumota toistensa argumentteja. Kysymykset eivät jättäneet Marjo Heiskasta rauhaan. Heiskanen halusi ymmärtää tilanteen ulottuvuudet. Tiedonjano synnytti aiheesta kirjan. Entä mitä ihminen voi tehdä lämpenemisen pysäyttämiseksi. ”Oivalsin, että voisin kirjoittaa oppimani tietokirjaksi niille, joita asiat kiinnostavat, mutta jotka eivät itse ole mallintamassa ilmakehän koostumusta.” Kustantaja löysi kirjan kuvittajapariksi Jussi Kaakisen. Kun ilmastonmuutospuhe yhteiskunnassa lisääntyi, Heiskasta alkoi vaivata, ettei hän kyennyt liittämään lukuisia uusia tiedonmurusia ja yksityiskohtia kunnolliseen tietopohjaan. Kirjaprosessin aikana Heiskanen ymmärsi, miksi aiheesta on vaikea keskustella: ”Ilmiö on monimutkainen. Tiedon avulla uskaltaa tehdä johtopäätöksiä itse ja sopeuttaa toimet oman elämän vaihtuviin tilanteisiin. M itä ilmastonmuutoksessa oikein tapahtuu. ”Vaikeiden asioiden äärellä ährätessä minua innosti ajatus, että jos minä entisenä pianistina pystyn tähän, kyllä muutkin pystyvät. On kyse elämän perusedellytyksistä globaalissa mittakaavassa. ELINA SAARINEN JUSSI KAAKINEN, KUVAT UUTISIA Ihmiset odottavat jotakin kymmenkohtaista ohjelistaa, mitä tehdä. Oli raskasta seurata polarisoitunutta huutokisaa, jossa ilmastohätätilasta varoittavat alarmistit ja koko ilmiön . Riittävä tietotaso on mahdollista hankkia ja sen jälkeen ruveta luottamaan omiin aivoihin. Hiilen määrään ilmakehässä kytkeytyvät myös raha ja reiluus.” 14 UUSIOUUTISET 7|2020. Millaisia luonnontieteellisiä ilmiöitä on lämpenemisen taustalla. ILMASTOHÄTÄ TALTTUU TIEDOLLA Pianisti-kirjailija Marjo Heiskanen halusi ymmärtää, mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys. Marjo Heiskanen antaa lukijalle tieteeseen pohjautuvaa taustatietoa ilmastonmuutoksesta. Kirjoitusprosessin aikana Heiskanen huomasi, että hyvä pohjatieto vapauttaa luottamaan omiin aivoihin. Jussi Kaakisen kuvitukset visualisoivat esimerkiksi polarisoitunutta ilmastokeskustelua. Tekemään omaan tilanteeseen ja oman elämän realiteetteihin sopivia ilmastoratkaisuja.” Hän keksi, että oman oppimisprosessin voisi jalostaa kirjaksi, koska tuskin hän oli kysymyksineen yksin
”Päätin, että en halua käyttää sitä sanaa. ”Näen asian niin, että ihminen on rikkonut hiilen kierron. Ihmisen toimien painottamisesta huolimatta lukija ei silti koe vastuun lepäävän raskaana vain omilla harteillaan. Vastuu on suuryrityksillä, valtioilla ja instituutioilla. Siitä huolimatta jokainen meistä voi tehdä jotakin.” Vinkkilistoja ilmastoviisaista elämäntavoista kirjasta löytyy vain yksi, ja sekin on Heiskasen sanojen mukaan ”piirretty höyhenellä”. Hiilen ja veden kierrot, ilmakehän ilmiöt sekä metsien ja maaperän roolit kokonaisuudessa on esitetty havainnollisen selkeästi. Siitä on kyllä tiedetty.” Tieteestä toivoa Heiskanen on haastatellut kirjaan 12 asiantuntijaa. Omasta arjestaan hän mainitsee ilmastotekona siirtolapuutarhaharrastuksen. Häntä kiinnostaisi myös tutkia lisää jättiläismäisten kaupunkialueiden, gigacityjen, ekosysteemivaikutuksia ja sitä, miten iso metsän pitää olla, jotta se pystyy tekemään omat sateensa. Nyt se pitää korjata.” Tähän on kaksi tietä: Joko luonnon kierrot riittävät ja hiilinielut pystyvät varastoimaan hiilen pois taivaalta. Tiedon avulla uskaltaa tehdä johtopäätöksiä itse ja sopeuttaa toimet oman elämän vaihtuviin tilanteisiin.” Yhteen hiileen -kirja tarjoaa helposti sisäistettävää tietoa ja työkaluja vaikean aiheen käsittelyyn. Ilmastonmuutos on hiipinyt eteenpäin koko eliniän. Kirja kertoo päästölähteistä, hiilijalanjäljestä, kansainvälisistä sopimuksista, ympäristöpolitiikasta, sopeutumiskeinoista ja ilmastonmuutoksen hinnasta. ”Todella monet loistavat ihmiset Suomessa ja maailmalla tekevät joka päivä töitä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Ilmastonmuutos ei missään vaiheessa ole tullut äkkiä kuten koronakriisi. He nostavat esiin, miten paljon ilmastonmuutoksessa vielä on sellaista, mistä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa. Teoksen alkuosa avaa luonnonilmiöitä ja aiemmin mainittua fysiikkaa ja kemiaa ilmastonmuutoksen taustalla. Ilmakehätutkija Markku Kulmala kertoo, että edelleenkin on liian vähän tietoa ilmakehän ja maanpinnan vuorovaikutuksesta. Listoja kaipaavaa Heiskanen suosittelee tutustumaan esimerkiksi Otavan julkaisemaan Rinna Saramäen kirjaan 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman. Pistän toivoni puhtaaseen teknologiaan ja ihmisen suureen viitseliäisyyteen.”. Ilmastokriisistä kirjassa ei kuitenkaan puhuta. ”Minua riipii ilmastokeskustelussa sama asia kuin koronapandemian aikaisessa kasvomaskikeskustelussakin: Ihmiset odottavat neuvoja tai jotakin kymmenkohtaista ohjelistaa, mitä tehdä. Heiskaselle tutkijoiden puheenvuorot loivat toivoa. ”Halusin välttää vastuuttamasta nuorta ihmistä, että teepä sinä nyt näin, niin maailma pelastuu. ”Tai sitten ihminen insinöörikeinoillamme keksii, minne hiili varastoidaan ja miten. Multa syntyy itse kompostoimalla. Miten Heiskanen summaa kaiken ilmastonmuutoksesta oppimansa. Kirja tutkailee myös muutoksen herättämiä tunteita kuten pelkoa ja toivoa. Minulla heräsi vahva usko, että kyllä tämä homma tieteen avulla selätetään.” Vastuunjakoa Kirjan toinen osa esittelee, mitä ihminen voi tehdä ilmaston hyväksi. He myös tietävät, mitä eivät vielä tiedä. Oman ajattelun tueksi Kirjan ideana on tarjota tietoa sitä janoaville, jotta nämä voivat luoda oman kokonaiskäsityksensä. Listalta löytyy esimerkiksi ohje vähentää karkinsyöntiä
Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen olisi halunnut lopettaa riidat ja keskittää voimavarat kierrätyksen ja kiertotalouden vahvistamiseen. Pakkausjätteiden kuljetuksen kilpailutus asuinkiinteistöiltä kuitenkin siirtyy kuntien vastuulle. Marraskuun lopussa hallitus sai aikaan kompromissin, jonka avulla lakipaketti voi edetä eduskuntakäsittelyyn — yli vuoden myöhässä EU:n tavoiteaikataulusta. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA UUTISIA Nyt saatiin aikaan kompromissi, jonka avulla lakipaketti voi edetä eduskunta käsittelyyn — yli vuoden myöhässä EU:n tavoiteaikataulusta. Kuljetusurakoiden toteuttajiksi tarvittaisiin yhä kuljetusyrityksiä, vaikka kunta kilpailuttaisikin kuljetukset. Pakkausten tuottajien ja kuntien on sovittava pakkausten erilliskeräyksen järjestämisestä asuinkiinteistöiltä. Yritykset ja niiden etujärjestöt ovatkin voimakkaasti vastustaneet kaksoisjärjestelmästä luopumista. J ätelain käsittelyä on viivästyttänyt etenkin erimielisyys jätteen kuljetusjärjestelmistä. . Kuntien ja jätelaitosten edustajat taas ovat pääosin puoltaneet muutosta, koska keräyslogistiikka tehostuisi ja päästöt vähenisivät, jos kuljetukset pystyttäisiin organisoimaan keskitetysti. Jätealan riitely heijastui hallitustyöhön Viime huhtikuussa annettu jätelakiesitys ehdotti, että jätteen kuljetuksessa olisi luovuttu niin sanotusta kuljetusten kaksoisjärjestelmästä. Kuljetusjärjestelmäkysymyksestä on kiistelty jätealalla ja oikeusasteissa kymmeniä vuosia. Osa jätealan yrittäjistä pelkäsi, että siirtyminen kunnan keskitettyyn kilpailutukseen kaventaisi etenkin pienten kuljetusyrittäjien bisnesmahdollisuuksia. EU on edellyttänyt kiertotalousja jätedirektiiveissä, että kierrätysaste on saatava Suomessakin nostettua seuraavan 15 vuoden aikana reilusta 40 prosentista 65 prosenttiin. RINKI-pisteet täydentävät keräystä. KULJETUSTEN KAKSOIS JÄRJESTELMÄ SÄILYY Hallitus ilmoitti marraskuun lopussa päässeensä vihdoin sopuun jätelakipaketin sisällöstä. Myös jätelakiesityksen laatimiseen osallistuneet asiantuntijat ja selvityk16 UUSIOUUTISET 7|2020. Vastuu kiinteän yhdyskuntajätteen kuljetusten järjestämisestä olisi uudistuksessa annettu kokonaan kunnille. Hallitus esittää jätteen kuljetuksen kaksoisjärjestelmän osittaista jatkoa. Kaksoisjärjestelmä on tarkoittanut, että tähän saakka kunta on voinut valita, kilpailuttaako se jätteen kuljetukset vai hankkiiko kunnassa asuva kiinteistön haltija jätteidensä kuljetuspalvelut itse. Sekalaisen jätteen kuljetuksissa on säilymässä kaksoisjärjestelmä. Sakoja umpikaivolietteiden kuljetuksissa kaksoisjärjestelmä olisi säilynyt jatkossakin
”Samalla asetetaan kunnille selvä vaatimus siitä, että pienet ja keskisuuret yrittäjät on pidettävä mukana jätehuollon operatiivisessa toteuttamisessa”, ministeri Mikkonen sanoo. Hallituksen esitys korostaa, että kuntien on kuljetusten kilpailutuksissa kiinnitettävä erityistä huomiota urakka-alueiden jakamiseen siten, että kaiken kokoisilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus saada kuljetusurakoita. Vaikutusten arviointityön jälkeen lakiesitys menee vielä lainsäädännön arviointineuvostolle, jonka käsittelyajat ovat tyypillisesti neljä viikkoa. ”Ratkaisulla luodaan kunnille mahdollisuus ohjata kierrätysasteen nostamisen kannalta tärkeitä jätevirtoja”, ministeri Krista Mikkonen muotoilee ympäristöministeriön julkaisemassa tiedotteessa. Nyt näyttää siltä, että lakipaketti etenee eduskuntaan aikaisintaan helmikuussa 2021. Tämä voi viivästyttää jo myöhässä olevaa jätelakia entisestään. Hallitus on nyt kuitenkin päättänyt viedä eduskunnalle jätelakiesityksen, jossa kuljetusten kaksoisjärjestelmä säilyy. Näitä direktiivejä olisi pitänyt soveltaa Suomen lainsäädännössä alun perin heinäkuussa 2020. Kauppila ei usko, että jätelakiesitys tulisi eduskunnan käsiteltäväksi heti helmikuun alussa. Meidän pitää arvioida, millaisia vaikutuksia esitetty kuljetusjärjestelmä aiheuttaa”, ympäristöministeriön hallitussihteeri Jussi Kauppila toteaa. Suomi sai jo huomautuksen Nyt valmisteltava jätelakipaketti perustuu EU:n kiertotalousja jätedirektiiveihin. Suomi sai jo lokakuussa Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen siitä, ettei jätedirektiivejä ollut saatu kansalliseen lainsäädäntöön. Eduskunta palaa kevätistuntokaudelleen helmikuun alussa. Vaikutukset arvioitava uudestaan Jätelakiesitys oli alun perin laadittu kokonaisuutena, jossa kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopuminen olisi edesauttanut sitä, että Suomi pääsisi kiertotalouden mukaisesti kohentamaan yhdyskuntajätteiden kierrätystä. Säädöspaketti on myöhästymässä yli vuoden alkuperäisestä tavoitteesta. Sekalaisen yhdyskuntajätteen ja sakoja umpisäiliölietteiden kuljetukset kunta voisi yhä siirtää kiinteistön haltijan järjestettäväksi, jos laissa säädetyt edellytykset tähän täyttyvät. Nyt kun hallitus esittää kaksoisjärjestelmän osittaista säilyttämistä, lainsäädäntöä valmistelevien virkamiesten on arvioitava uudestaan lakiesityksen vaikutuksia. ”Me kuitenkin tähtäämme siihen, että hallituksen esitys voitaisiin antaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.” Lue lisää jätelain valmistelusta: www.uusiouutiset.fi. Kunnalle kontrolli erilliskerättäviin jätteisiin Kunta voi kilpailuttaa keskitetysti jatkossa vain erilliskerättävien jätteiden kuten biojätteen ja pakkausjätteiden kuljetukset. Neuvosto arvioi, onko vaikutusten arviointityö tehty riittävän laadukkaasti, vai onko sitä tarpeen täydentää. Toinen hallituksen esittämä muutos verrattuna viime keväänä annettuun jätelakiesitykseen on, että biojätteen erilliskeräystä aikaistettaisiin hieman. recser HUIPPU TOPGRIP PITO SUOJAA KEMIKAALEJA JA ÖLJYJÄ VASTAAN VEDENPITÄVÄ set puolsivat kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luopumista. Välissä on myös eduskunnan istuntotauko. ”Teemme vaikutusten arvioinnin nyt virkamiestyönä
Ruka Ski Resort on saanut Sustainable Travel Finland -tunnustuksen. Jo 21 matkailuyritystä on saanut Lapin suuralueella Visit Finlandin vastuullisen matkailun ohjelman STF-merkin, kun koko Suomessa merkin saaneita on yhteensä 42. Vaikeuksien keskellä yrittäjät ja matkailualan toimijat ovat yhdistäneet voimansa toiseenkin ponnistukseen: Tavoitteena on vähentää matkailualan päästöjä, jotta kuluttajille voitaisiin tarjota mahdollisuuksia vähähiiliseen ja kestävään matkailuun. Hanke esimerkiksi selvittää LCA Consultingin kanssa, kuinka paljon Lapin matkailualalla, kotitalouksissa ja elinkeinoelämässä syntyy sellaista biojätettä, joka soveltuisi biokaasulaitoskäsittelyyn. Lapin liiton johtama ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama Välkky-hanke on ensimmäinen matkailualan päästöjä koko maakunnan tasolla vähentämään pyrkivä yhteistyöhanke. Toimien vaikutusten seurantaan hanke kehittää selainpohjaisen matkailuyrittäjien hiilijalanjälkilaskurin. Lapin yliopisto ja seudun matkailuyritykset ovat myös perustaneet vastuullisen matkailun verkoston. Posion matkailualue sai ensimmäisenä Suomessa aluetason tunnustuksen. ”Autamme yrityksiä tunnistamaan päästölähteitään ja löytämään tehokkaimmat päästövähennyskohteet”, kertoo Hanna-Leena Pesonen Lapin liitosta. . V aikka koronapandemia kolhii, Lapin matkailuyrittäjät valmistautuvat sinnikkäästi matkailun joulusesonkiin. Visit Finland voi käyttää laskuria vastuullisen matkailun Sustainable Travel Finland -ohjelmassa (STF). ELINA SAARINEN UUTISIA Päästöt kuriin tiedolla Yritykset petraavat energiatehokkuuttaan, parantavat jätehuoltoa ja kierrätystä, ottavat käyttöön biopohjaisia materiaaleja, edistävät puurakentamista ja suosivat lähiruokaa. Vastuullisia matkailukohteita Lapin yritykset ovat menestyneet vastuullisuustyössä. Lappiin matkaava voi muokata reissustaan vastuullisemman myös oppaan neuvojen avulla: Matkailualan yhteistyönä on julkaistu kestävän matkailijan opas. Laskurista on apua myös 6Aika-kuntien Carbon Neutral Tourism -hankkeessa, joka vähentää matkailun päästöjä datan avulla. Lentäjät päästävät paljon Hanna-Leena Pesonen kertoi Lapin matkailusta Matkalla vähähiiliSC AN ST OC KP HO TO 18 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Vaikka laskuri tehdään Lapin lähtötiedoilla, siitä tulee valtakunnallinen työkalu matkailualalle”, Pesonen sanoo. Se vinkkaa kasvisravintoloista ja muistuttaa, että Lapissa ei tarvitse pullotettua vettä. Vastuullisuustyö merkin saamiseksi on käynnissä Lapissa lähes 140 yrityksessä. MATKAILU VÄHÄHIILISYYTEEN Kotimaiset matkailualan yritykset nipistävät päästöistään, jotta kuluttajalla olisi mahdollisuus kestävään ja vähähiiliseen matkailuun. Visit Finlandin tunnus on myönnetty kymmenille Lapin ja pohjoisen seudun matkailuyrityksille
Lapissa toteutetaan matkailun hiilijalanjälkilaskuria. ORSI-webinaarin kolmisenkymmentä osanottajaa pohtivat keinoja vähentää matkailun ilmastopäästöjä. Ottaako lentoala käyttöönsä vähähiilistä energiaa vai tyytyykö se päästökompensaatioihin. seen tulevaisuuteen -webinaarissa marraskuussa. Matkailun nopeimmin kasvavat markkinat ovat Ranskan jälkeen Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Lentäminen synnytti niistä valtaosan, miltei 555 000 tonnia. Miten ympäristötietoiset matkailijat tulevat käyttäytymään tulevaisuudessa?” Pesonen pohtii ja Flow by Pinja on yhdessä kiertotalouden toimijoiden kanssa kehitetty, selainpohjainen materiaalivirtojen hallintaja raportointijärjestelmä. Matkailu tuottaa globaaleista päästöistä kahdeksan prosenttia. Monivuotinen hanke etsii keinoja, joilla hyvinvointivaltio kehittyisi ympäristön kantokyvyn rajat huomioiden. Vuonna 2019 Lappiin saapui 1,4 miljoonaa matkustajaa lentämällä. Lentäminen on myös Lapin matkailun kohtalonkysymys. Flown avulla: FLOW MUUTTAA MATERIAALIVIRRAT RAHAKSI Flow on modulaarinen järjestelmä, josta voit valita tarvitsemasi toiminnallisuudet: älykkäät vaakaja vastaanottotoiminnot reaaliaikainen varastojen hallinta sähköinen siirtoasiakirja tiedon jakaminen toimitusketjun osapuolille kuormatietojen raportointi ja laskutusaineistojen luominen Lue lisää: www.pinja.com /teollinen-digitalisaatio/ flow Ota yhteyttä: annimari.lehtomaki@pinja.com +358 50 567 4111 saat ajan tasalla olevaa tietoa materiaalivirroista eri vaiheissa, kuljetuksesta ja punnituksesta aina laskutukseen ja raportointiin saakka löydät kiertotalouden piilossa olevat kulut näkyviksi ja varmistat, että mitään ei jää laskuttamatta vastaat uuden jätelain kiristyviin raportointivaatimuksiin kustannustehokkaasti! vähennät manuaalista työtä automatisoimalla tiedonkulkua 2020 loppuun saakka Flow käyttöön edullisella early bird -hinnoittelulla alk. Lue lisää: Välkky-hanke: www.lappi.fi/lapinliitto/valkky-hanke Sustainable Travel Finland: www.businessfinland.fi/en/do-business-with-finland/visit-finland/sustainable-travel-finland-label 6Aika Carbon Neutral Tourism: https://6aika.fi/project/carbon-neutral-tourism/ Vastuullisen matkailun Lapin-opas: www.lapland.fi/fi/matkailu/vastuullinen-matkailu/matkusta-vastuullisesti-lapissa/ ORSI-hanke: www.ecowelfare.fi/ Lentomatkustamisen tutkimus Global Environmental Change -lehdessä: https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2020.102194. ORSI-webinaarin alla oli juuri julkaistu Ruotsin Linnaeus-yliopiston johtama tutkimus, jonka mukaan yksi prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet kaikista lentoliikenteen päästöistä. ORSI-webinaarin osanottajat miettivät, voisiko lentämiselle kehittää houkuttelevia vaihtoehtoja. Sen hiilidioksidipäästöistä valtaosa, 75 prosenttia, muodostuu lentämisestä. ”Kysymys kuuluu, palautuuko matkailu koronan jälkeen entiselleen. Paljon jää lentoalan itsensä varaan. 100 €/kk! Flow-perusjärjestelmän käyttöönotto 3969 € (norm. 5670 €) Järjestelmän ylläpito 100 €/kk + 20 snt/kuorma Hinnat + alv jatkaa, että oikeastaan Lapin matkailun kohtalonkysymys saattavatkin olla junayhteydet. Webinaari oli osa Suomen strategisen neuvoston rahoittamaa ORSI-hanketta. Ruotsi on avaamassa ensi kesänä junarataa Haaparannasta Tukholmaan ja muutaman vuoden sisällä yöjunayhteyttä Tukholmasta Hampuriin. Siitä tulee valtakunnallinen apuväline Suomen matkailuyrityksille. Jos Suomesta saataisiin raideyhteys Haaparantaan, Keski-Euroopasta pääsisi kahdessa päivässä Kolariin tai vaikkapa Kemijärvelle asti. Pesonen on arvioinut karkeasti, että Lapin matkailun päästöt olivat viime vuonna alustavan, suuntaa-antavan arvion mukaan noin 758 600 co2e-tonnia. Junalla Euroopasta Lappiin. Lapin matkailuyrittäjien keinot vaikuttaa lentämisen päästöihin ovat vähäisiä. Ruotsalaiset matkailuyritykset paketoivat jo nyt suoria lomajunia Keski-Euroopan ja Ruotsin välille
Julkisella sektorilla on tässä iso rooli. ”Entä tarvitaanko myös jonkinlainen ”kiertotalous-hub” tai kiihdyttämöohjelma, joka edistäisi kiertotalousratkaisujen piloitointia, rahoitusta ja skaalausta?” Nikula kysyy. ”Kiertotalous ei ole vaihtoehto, se on elinehto”, tiivisti ohjausryhmän puheenjohtaja Reijo Karhinen esitelleessään työtä ja sen tavoitteita eduskunnalle marraskuussa. Teollisuusalat, kunnat ja organisaatiot voisivat myös tehdä kiertotalouden tiekartat tai suunnitelmat samalla periaatteella, jolla sektorit ovat nyt laatineet tiekarttansa hiilineutraalisuuteen. Ei vaihtoehto vaan elinehto Ohjelmavision mukaan hiilineutraalista kiertotalousyhteiskunnasta on tarkoitus tehdä Suomen menestyvän talouden uusi perusta. Sanapilvipuu kuvasi ohjausryhmän ajatuksia ja odotuksia ohjelmatyön alkuvaiheessa. Sen oli tarkoitus valmistua valtioneuvoston hyväksyttäväksi joulu-tammikuussa. Tuleeko kiertotalouden kansalliseen strategiseen ohjelmaan linjaus luonnonvarojen käytön vähentämisestä. Karhinen korostaa markkinoiden luomista tasapainossa ympäristön kanssa. . Tätä kirjoitettaessa ohjelmaehdotus oli viimeisteltävänä. Kuinka saadaan kiertotalous lentoon. Ohjausryhmän sihteeri Taina Nikula sanoo, että pohdinnoissa on ollut vapaaehtoinen kansallinen strategia luonnonvarojen käytöstä. Dialogi on osoittanut, että ohjelmassa on oltava rohkeutta, kunnianhimoa ja konkretiaa, jotta Suomi voi todella päästä edelläkävijäasemaan ja jotta suuri systeeminen muutos on mahdollinen. Siihen liittyisi skenaariotyö, joka näyttäisi erilaisten valintojen ja toimien vaikutukset pitkällä tähtäimellä. Suomalaiset ovat päässeet osallistumaan keskusteluun verkkoaivoriihessä. 50 vapaaehtoisen kansalaisraati on kokoontunut kolmesti. Ohjelmalla Suomen hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä. Esimerkiksi lainaamisesta ja jakamisesta voisi saada verohelpotusta tulonhankkimistai kotitalousvähennyksen tapaan. Raati korostaa myös, että jos lineaaritalous halutaan haastaa, tarvitaan kaupallista ja taloudellista koulutusta, jossa kiertotalous ei ole sivuhuomio vaan uuden talouden perusta. Kiertotalous vaatii rakenteellista muutosta. Meidän täytyy saada tuotanto ja kulutus mahtumaan maapallon kantokyvyn rajoihin. Ylvääseen tulevaan Kansalaisraati esitti lukuisia ideoita, miten verotus ja lainsäädäntö voisivat tukea kiertotalouden ratkaisuja. Materiaalien on pysyttävä käytössä pidempään ja turvallisesti niin, että kestävät tuotteet ja jakaminen ovat arkipäivää. Vision mukaan valintojen pitää olla tulevaisuuskestäviä. Korjauspalveluille ja elinkaarta pidentäville kiertotalouspalveluille pitäisi olla alennettu arvonlisäverokanta. ELINA SAARINEN REIJO KARHINEN, KUVIO Tavoitteellisuus Yli hallituskausien Vaikuttavuus Poikkihallinnollisuus Innostus Rohkeus Konkretia & tulokset Yrityslähtöisyys Systeeminen muutos Isänmaallisuus Ratkaisujen mallinnus ja kansainvälistäminen STRATEGINEN OHJELMA VALMISTUU S uomen strateginen kiertotalouden edistämisohjelma vuoteen 2035 alkaa olla pian valmis. ”Ohjelmatyön haasteelliset pähkinät ovat, mitä linjaamme luonnonvarojen käytöstä. Lue lisää kiertotalousohjelmasta ja sen valmistelussa esitetyistä ehdotuksista: https://ym.fi/kiertotalousohjelma 20 UUSIOUUTISET 7|2020. Lisäksi ohjelmatyötä on kommentoinut neljä tiedepaneelia. Panttijärjestelmää voisi laajentaa juomapakkauksista vaikkapa ICT-laitteisiin. Ohjelma julkaistaan näinä päivinä. Niiden täytyy vahvistaa reilua hyvinvointiyhteiskuntaa niin, että samalla luonnonvarojen käyttö on kestävää. Raatilaiset uskoivat, että ihmisen halu olla mukana ”ylväässä tulevaisuudessa” pitää nostaa käyttövoimaksi. ”Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimmat ratkaisua odottavat ongelmat. Millaisia taloudellisen ohjauksen välineitä kaivataan?” Karhinen pohti marraskuussa. Lineaarisen talousmallin arvoketjut on uskallettava murtaa.” Ohjausryhmä on valmistellut ohjelmaa tiiviissä vuoropuhelussa yritysten, tutkijoiden ja kansalaisten kanssa tämän vuoden aikana
molok.com/fi rinkiin.fi WWW.SGS.FI uu_joulu2020.indd 2 30.11.2020 11.31. Toivotamme hyvää joulumieltä ja onnellista uutta vuotta 2021! Lämpimät kiitokset yhteistyöstä vuonna 2020! Toivotamme hyvää joulumieltä ja onnellista uutta vuotta 2021! Lämpimät kiitokset yhteistyöstä vuonna 2020! Elämyksellistä joulua ja ympäristövastuullista uutta vuotta! Lahjakortti PAKKAUSALAN AMMATTILEHTI WWW.PAKKAUS.COM KEMIA Kemi Toivotamme valoisaa joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, mainostajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta! Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hope ry:lle
Työskentelen Stena Recyclingilla pääasiassa asiakkaiden kanssa, joiden toiminnasta syntyy vaarallisia jätteitä. Tämä voi olla myös vähätuloiselle pelastus saada esimerkiksi muuten niin kalliita hedelmiä halvemmalla. Turvallinen ja vastuullinen käsittelyprosessi edellyttää, että vaarallisten jätteiden ominaispiirteet on tunnistettu oikein ja tarkasti. Ainakin toivottavasti kohtalaisen tarkka. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN STENA RECYCLING, KUVA SUSANNA TARKKA-PARTANEN Kiertotalousnimiset-palsta päättyy tähän. Arvomme vastanneiden kesken yhteensä viisi kappaletta Nolla-käsidesejä. Keräilyssä tulee käyttää asianmukaisia välineitä. Onneksi olen Tarkka! Äänestä parasta juttua, voita käsidesi! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Ota meihin yhteyttä: toimitus@uusiouutiset.fi Miksi vaarallisten jätteiden lajittelussa ja käsittelyssä on oltava tarkka. Jätteiden kanssa on muutenkin oltava tarkkana: ne tulee lajitella ja merkitä oikein. Osallistu lukijaäänestykseen. Vastaa viimeistään 11. Perheeseeni kuuluu itseni lisäksi kaksi kouluikäistä poikaa, mies ja koiranpentu Hupi. Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 7/20, tai 11. Nyt korona-aikana taidan olla sen verran tarkka, että erityisen partainen vieras käy tänä vuonna ehkä vain ulko-ovella piipahtamassa.. Palautetta lukijoilta: "Ei ole typerämpää kuin hyvän, käyttökelpoisen ruoan heittäminen roskiin. Voit voittaa kotimaisen Nolla-käsidesin, joka tepsii myös koronavirukseen. joulukuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Tällaista enemmän.” Katja Oletko itse työssäsi Stena Recyclingin vaarallisten jätteiden liiketoimintapäällikkönä tarkka (vai partainen). tammikuuta 2021, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 6/20 parhaaksi äänestettiin juttu "Hukka-ale pelasti miljoona kiloa ruokaa". On huomioitava myös kuljetuksia koskevat määräykset ja valittava jatkokäsittely kunkin jätteen mukaan. Onko teille tulossa jouluna käymään joku erityisen Partanen. Millaisia Tarkka-Partasia perheeseesi kuuluu. Haluaisitko jakaa hyvän vinkkisi muillekin. Ensi vuonna tällä paikalla alkaa uusi palsta, joka esittelee kiertotalouden ja kierrätyksen keksintöjä ja neuvoja käytännön arkeen. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme
Ilmastoon ja luontokatoon liittyvien uhkakuvien ratkaiseminen on samalla suomalaisyrityksille miljardiluokan bisnesmahdollisuus.” Juuri vaikutusmahdollisuuksien suuruus sai Ollarannan alun perin kiinnostumaan ohjelmapäällikön tehtävästä: ”Haluan tehdä työtä, joka on arvojeni mukaista ja merkityksellistä. Ihailen yrityksiä, joiden koko arvomaailma perustuu kiertotalouteen. Koen, että tässä työssä voi muuttaa maailmaa ekologisemmaksi isossa mittakaavassa. Tehtävämme on auttaa suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja saamaan ratkaisujaan maailmalle. KOULUTUKSENI: Ekonomi KTM. Tähän mennessä ohjelman kautta on rahoitettu yli sataa projektia ja noin kahtasataa yritystä. MISTÄ: Kotosin Raumalta. Yhdessä yritysten oman rahoituksen kanssa työllä on satojen miljoonien eurojen vaikutus. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN SUSANNA LEHTO 23 UUSIOUUTISET 7|2020. Ollaranta auttaa muodostamaan kestäviin tekstiileihin, pakkausratkaisuihin, rakentamiseen, muovien kierrätykseen ja biotalouteen innovaatioekosysteemejä ja luomaan suomalaisratkaisuista kansainvälisiä menestystarinoita. Äskettäin allekirjoitettu Suomen, Michiganin ja Mainen välinen yhteisymmärryssopimus kirittää tutkijoita ja yrityksiä eri puolilta maailmaa ratkomaan biotalouden ongelmia — etäyhteyksin. Ollarantaa inspiroi nähdä, millaisia innovaatioprojekteja suomalaisyrityksissä tehdään. Nyt asun Espoossa. Bio and Circular Finland -ohjelma tukee suomalaisyrityksiä näiden siirtymässä kestäviin kiertotalouden liiketoimintamalleihin niin, että Suomi on myös tulevaisuudessa kiertobiotalouden johtava maa. Koko sydämeni on tässä mukana.” RATKAISUJA MAAILMALLE KUKA: Marika Ollaranta, Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelman päällikkö. SUOSITTELEN: Rikkaimpaan lopputulokseen pääsee työskentelemällä eri taustoista tulevien ihmisten kanssa. SEURAAVAKSI: Viemme maailmalle suomalaista osaamista puurakentamisessa, pakkauksissa, biopohjaisissa materiaaleissa ja kestävissä tekstiileissä. ”Suomessa on maailmanluokan osaamista. Ohjelmalla on 150 miljoonan euron innovointibudjetti, joka jakaantuu neljälle vuodelle. Niinpä kun Ollaranta huhtikuussa astui Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelman päällikön tehtävään keskellä maailman pysäyttänyttä koronapandemiaa, hän pääsi hyödyntämään kaikkea oppimaansa: ”Viime keväänä kehitimme nopeasti uusia tapoja toimia. HARRASTAN: Juoksua, tennistä, joogaa, lukemista ja talviuintia. Delegaatiomatkat ministerien kera Saksaan ja Japaniin siirtyivät virtuaalisiksi. M arika Ollaranta on koko työuransa ajan verkostoitunut ja kehittänyt uutta. Poikkeusaikoina Business Finlandilla on ollut tässä entistäkin tärkeämpi rooli.” Business Finlandin työ on auttanut yritysten kassavirtoja kasvamaan poikkeusoloista huolimatta
Kuinka mitata, toimiiko yritys kiertotalouden mukaisesti. Aika kiertotalouden mittariksi Miten tunnistaa parhaat mittarit kiertotalouden osoittamiseen. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA Aika on kierto talouden avaintekijä. Asiantuntijoiden mukaan kannattaa tarkkailla, ottaako mittaristo huomioon kiertotalouden tärkeän ulottuvuuden: ajan. 24 UUSIOUUTISET 7|2020. Entä miten huomioida kierto talouden mittarissa se, käytetäänkö yrityksen tuotteissa uusio materiaalia kuinka monta kierrosta, tai kuinka pitkäikäisiä tuotteita siitä valmistetaan
Tekninen komitea (TC 323) työstää paraikaa uutta standardia kiertotalouteen. html • Tutkija Michael Saidani julkaisi vuonna 2017 Recycling-lehdessä arvion markkinoilla olevista kiertotalousmittareista. Valmistavan teollisuuden pelikirjan (Playbook) tekivät Sitra, Accenture ja Teknologiateollisuus. 25 UUSIOUUTISET 7|2020. Useimmat mittaristot keskittyvät siihen, kuinka paljon tuotteen materiaalista on kierrätettyä ja kierrätettävää (recirculation). Tänä keväänä vastaava pelikirja on julkaistu myös kemianteollisuuden toimijoille. Kiertotalousmittareita on julkaistu ainakin 150. www.ellenmacarthurfoundation.org/resources/apply/ circulytics-measuring-circularity • Maailman kestävän kehityksen bisnesneuvosto WBCSD:n on kehittänyt Circular Transition Indicator Tool (CTI) -työkalun. https://doi.org/10.1111/jiec.12552 • Ellen MacArthur -säätiö on laatinut yhdessä Granta Designin kanssa Material Circularity Indicator -metodin. RISEn tutkija Robert Boyer sanoo, että hyvä mittaristo ottaa huomioon kiertotalouden kolme ulottuvuutta, joista kahteen liittyy aika: ”On huomioitava tuotteen pitkäikäisyys (endurance), eli se, kuinka hyvin tuote tai materiaali säilyttää arvonsa ajan kuluessa. www.ellenmacarthurfoundation.org/resources/apply/material-circularity-indicator • Säätiöllä on myös oma Circulytics-mittaristo. Tunnetuimpia kiertotalousmittareita • Marcus Linder validoi tänä vuonna C-Metric-työkalun mittaamaan tuotetason kiertotaloutta. Kiertotaloudessa arvo rakentuu dynaamisesti eri toimijoiden välillä. Kiertotalouteen tulossa standardi Monenko ulottuvuuden vaatimusten on täytyttävä, jotta tuotteen voidaan sanoa olevan kiertotalouden mukainen. ”Komitea aikoo luoda kansainvälisesti sovitut puitteet sille, mitä on kiertotalous ja miten sitä mitataan”, RISEn tutkija Emanuela Vanacore kertoi lokakuisessa RISEn webinaarissa. Hän puhui eduskunnan ympäristövaliokunnan julkisessa kuulemisessa marraskuussa. (Lue lisää Tilastokeskuksen indikaattoreista tästä numerosta s. 32.) Kiertotaloutta voi osoittaa myös perinteisillä elinkaarianalyyseillä eli LCA-laskennalla. ”Kiertotalouden ekosysteemissä yhdellä toimijalla ei voi enää olla sataprosenttista kontrollia, vaan vaaditaan kumppanuuksia. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus kehittävät juuri kansallista indikaattorisarjaa kiertotalouden eri aspekteille yhteistyössä laajan tutkijajoukon kanssa. ARVONLISÄ JAKOON KUMPPANIYRITYSTEN KANSSA EDELLÄKÄVIJÄYRITYKSET miettivät jo uudenlaisia kiertotalouden bisnesmalleja. RISE kuitenkin huomasi, että tämäkin yksinkertainen mittari korreloi vähäisten ympäristövaikutusten kanssa. ”Minusta kiertotalouden mukainen on tuote, jonka valmistamiseen ei tarvitse ottaa käyttöön uusia luonnonmateriaaleja ja josta ei elinkaaren loppuvaiheessa synny jätettä.” Boyer puhui aiheesta RISEn lokakuisessa WCEF-foorumin sivutapahtumassa. Tämä vuonna Suomesta muihin Pohjoismaihin toimintansa laajentanut LOOP Ventures kiihdyttää kiertotalousmurrosta auttamalla yrityksiä uudistumaan ja tarttumaan kiertotalouden bisnesmahdollisuuksiin. K iertotalouden mittaamiseen ei vielä ole yleisesti tunnustettua, kansainvälistä standardia tai mittaristoa. Julkisella rahalla voitaisiin fasilitoida yrityksiä tulemaan yhteen ja kokeilemaan uusia toimintamalleja.” ISO KEHITTÄÄ KIERTOTALOUDELLE STANDARDIA. https:// ec.europa.eu/info/publications/categorisation-system-circular-economy_en Esimerkiksi auto, joka seisoo päivät pitkät parkissa, ei ole kovin tehokas käyttöasteeltaan, vaikka se olisikin pitkäikäinen. Tuotteet ja raaka-aineet luovat siinä arvoa uudelleen ja uudelleen. Boyerin mielestä kaikkien kolmen ulottuvuuden ei tarvitse toteutua, mutta se, että tuote säilyttää arvonsa ajan kuluessa, on käytännöllinen indikaattori. Pitkäikäisyys mukaan laskelmiin Ruotsin valtiollinen tutkimuslaitos RISE on vertaillut kiertotalouden mittaristoja. Viimeisten kolmen vuoden aikana on kuitenkin luotu monenlaisia työkaluja ja mittareita, joiden avulla yritys voi laskea vaikkapa yksittäisen tuotteensa kiertotalousasteen. Avanto Venturesin toimitusjohtaja Moona Pohjola korostaa, että kiertotalous on ekosysteemipeli, jossa arvonmuodostus on mietittävä kokonaan uudelta pohjalta: ”Lineaarisessa toimintamallissa jokainen arvoketjun toimija optimoi arvoa itselleen. Esimerkiksi RISEn arvioima C-Metric-työkalu huomioi vain tämän recirculation-tekijän: Mittari laskee tuotteen valmistukseen käytetyn uusiomateriaalin arvon suhteessa neitseellisten materiaalien arvoon. www.wbcsd.org/Programs/ Circular-Economy/Factor-10/Metrics-Measurement/Circular-transition-indicators • Tutkija Steve Cayzerin CEIP-mittari tarkkailee tuotteen suorituskykyä kiertotalousympäristössä. Myös suomalaistoimijat ovat kehittäneet apuvälineitä kiertotalouden mittaamiseen. www.mdpi.com/2313-4321/2/1/6 • Euroopan komissio kehittää kiertotalouden luokitteluun ja arviointiin yhtenäistä kriteeristöä. http://circulareconomytoolkit.org/about. Osanottajille tehty kysely paljasti, että yleisön mielestä vaikeinta on valita omalle organisaatiolle sopivin kiertotalousmittari kymmenien joukosta. Nämä kaksi mallia ovat hyvin erilaisia”, Pohjola sanoo. Toinen ulottuvuus on käyttöaste (utilization), eli kuinka paljon tuotetta käytetään sen elinkaaren aikana”, Boyer sanoo. Kuitenkin kiertotalouteen siirtyessä on pystyttävä isoja kokonaisuuksia koskeviin uudistuksiin ja on myös uskallettava ottaa riskejä. ”Kiertotaloudessa on paljon mahdollisuuksia, mutta ne eivät synny itsestään. https://stevecayzer.com/ • James Evans ja Nancy Bocken julkaisivat oman mittaristonsa Circular Economy Toolkit (CET) vuonna 2017. Jotta yrityksen kannattaa suunnitella tuotteensa pitkäikäiseksi ja korjattavaksi, toiminnan täytyy olla kilpailukykyistä verrattuna perinteisiin yrityksiin, jotka myyvät vain paljon tuotteita mahdollisimman suurella voitolla. On mietittävä, miten arvo jakaantuu eri toimijoille.” Pohjolan mukaan Suomi on hyvä siinä, että yksi yritys hakee kustannussäästöjä ja resurssitehokkuutta. Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on suositellut kiertotalouden standardoimista
Tarkemmat vastaanottopaikat selviävät osoitteesta www.kierratys.info. ”Esimerkiksi kobolttipitoisten litium ioniakkujen koboltti menee sitten jatkojalostukseen, kobolttikemikaalivalmistajan raaka-aineeksi. Akkujen kierrätyksessä saadaan talteen kriittisiä metalleja, joita voidaan hyödyntää uusiotuotannossa. ”Lajittelulinjastollamme erityyppiset paristot ja akut, muun muassa alkaliparistot ja matkapuhelinten litiumioniakut, erotellaan toisistaan. MATTI VÄLIMÄKI TRACEGROW, AKKUSER JA RECSER, KUVAT K un sormiparistosta loppuu virta, sen seuraava etappi on lähikaupan aulan pieni pahvinen keräysastia. 26 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Se tekee 295 grammaa eli noin ison karkkipussin verran kuluttajaa kohden”, Stenbäck mainitsee. Näistä erotellaan eri raaka-aineita seulomalla ja magneettien avulla. Käytännössä kevyen sähköisen kulkuneuvon akun voi palauttaa kuntien aluekeräysjärjestelmän keräyspisteeseen tai laitteen ostopaikkaan. Akussa on uuden akun alku Akkuja tarvitaan entistä enemmän, kun liikenne sähköistyy ja uusiutuvassa energiatuotannossa kaivataan sähkövarastoja. Tietyn tyyppiset paristot ja akut murskataan tämän jälkeen omissa erissään pieniksi partikkeleiksi. Akkuserilla käsiteltiin vuonna 2019 1,6 miljoonaa kiloa Recser Oy:n toimittamia kannettavia paristoja ja akkuja. Koboltti, jota tarvitaan esimerkiksi sähköautojen akuissa, on arvokas kriittinen metalli”, Karjalainen korostaa. ”Nämä kulkuvälineet ovat yleistyneet viime aikoina nopeasti, joten ne tarvitsivat oman kierrätysjärjestelmän”, Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck kertoo. Lajittelu tapahtuu paljolti manuaalisesti, mutta esimerkiksi nappiparistot seulotaan automaattisesti”, AkkuSer Oy:n toimitusjohtaja Tommi Karjalainen kertoo. Virallinen kierrätysväylä Kannettavien paristojen ja akkujen kierrätyksestä vastaa tuottajayhteisö Recser Oy. Sieltä se kuljetaan AkkuSerille Nivalaan. Sinne päätyvät myös yritysten keräämät ja kuntien aluekeräyspisteisiin tuodut kannettavat paristot ja akut. Täältä kannettavien paristojen ja akkujen matka jatkuu kohti Nivalaa ja AkkuSer Oy:n tuotantolaitosta. Akkuserillä käsiteltiin kannettavia akkuja ja paristoja viime vuonna noin 295 grammaa eli ison karkkipussin verran kuluttajaa kohden. . Se on alkanut tänä vuonna hoitaa virallisesti myös ”muiden kannettavien kuluttaja-akkujen” esimerkiksi litiumpohjaisten sähköpyörien, sähköskootterien sekä mönkijäakkujen kierrätystä
Akut eivät jää metsiin makaamaan, koska lyijyllä on positiivinen arvo. • NI-MH -AKUT: Jotkut kodin ladattavat pienakut ovat Ni-Mh -akkuja. Oikosulku voi seurauta myös, mikäli akun navat joutuvat kosketuksiin metallin kanssa. Pöytälaatikoissa lojuu vanhoja puhelimia Kannettavien akkujen ja paristojen kierrätystä ohjaa EU:n akkuja paristodirektiivi, joka otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2008. Kun akku tai paristo viedään kierrätykseen, sen navat on teipattava. ”Käsittelylaitoksessamme akut murskataan ja eri materiaalit erotellaan. Lähde: AkkuSer Oy si pitkään käyttämättä ollut akku voi aiheuttaa oikosulun, jos sitä aletaan käyttää uudelleen”, Stenbäck kertoo. ”Ihmiset ilmeisesti pelkäävät tietoturvallisuusriskejä, eivätkä vie laitteita elektroniikkaliikkeisiin kierrätettäviksi. Sen tarkka tonnihinta määrittyy Lontoon metallipörssissä.” . Karjalainen lisää, että ongelmana on myös se, että vanhat matkapuhelimet ja kannettavat tietokoneet jäävät turhan usein koteihin kaappien perukoille. Sen keräystavoitteita on kiristetty pikkuhiljaa, tällä hetkellä raja-arvoksi on asetettu 45 prosenttia. Litiumakkujen epäillään sytyttäneen meillä myös useampia sekaja rakennusjätekasoja. • MATALAKOBOLTTISET LI-ION -AKUT: Nopeimmin yleistyvä akkutyyppi, käytetään muun muassa käsityökaluissa ja sähköpolkupyörissä. Akuista voidaan hyödyntää 98 prosenttia”, Suomen Akkukeräys Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Keskitalo kuvailee. Lyijy kiertää hyvin Kun lyijyakku – eli auton käynnistysakku tai teollisuudessa käytettävä varavoima-akku – tulee käyttöikänsä päähän, se päätyy usein Raumalle, Suomen Akkukeräys Oy:hyn. Akut ja paristot sisältävät arvokkaita raaka-aineita. ”Suomessa on palanut esimerkiksi pahvinkeräyskontti, mitä ilmeisemmin sen sisälle päätyneen parin litiumakun takia. Hänen mukaansa lyijylle on paljon kysyntää; sitä hyödynnetään muun muassa uusissa akuissa, säteilysuojissa ja lyijypainoissa. Näin ollen myös akkujen arvokkaat materiaalit jäävät kierrättämättä.” Hän uskoo, että tilanne voisi korjaantua lisäämällä tiedotusta kierrättämisen tärkeydestä sekä tietoturvallisesta kierrätystavasta. • ALKALIPARISTOT: Suurin osa kierrätykseen tulevista kannettavista paristoista ja akuista on alkaliparistoja. • AJONEUVOAKUT: Hybridija sähköautojen akkujen kierrätyksessä saadaan talteen muun muassa kobolttia. Stenbäckin mukaan Suomessa tavoite on saavutettu ja ylitettykin niukasti. 27 UUSIOUUTISET 7|2020. • LYIJYAKUT: Autojen käynnistysakkujen kierrätyksessä lyijy otetaan talteen ja se on helposti hyödynnettävissä esimerkiksi uusissa lyijyakuissa. Niistä saadaan kierrätyksessä talteen muun muassa sinkkiä ja rautaa. Se, että luku ei ole tuota korkeampi johtuu muun muassa siitä, että monet akut ovat varsin pitkäikäisiä eivätkä ne palaudu kovin nopeasti kierrätykseen. ”Akun navat kannattaisi teipata niin kotivarastoinnissa kuin akkua kierrätykseen tuotaessakin.” Kierrätyksessä ongelmia ovat aiheuttaneet myös vääriin paikkoihin päätyneet litiumioniakut. Turvallisuuteen huomiota Akkujen säilytyksessä, keräämisessä ja kierrätyksessä on huomioitava myös turvallisuus. Muualla Euroopassa tällaisia tapauksia on raportoitu jo satoja”, Stenbäck kertoo. ”Joitakin akkutyyppejä viedään myös laitteiden sisällä kunnostettaviksi ja jatkokäyttöön ulkomaille, jolloin ne eivät näy Suomen tilastoissa”, Stenbäck mainitsee. . ”Koteihin jäävät vanhat paristot ja akut olisi tietenkin hyvä saada kierrätykseen senkin takia, koska niihin liittyy tulipaloriski. ”Lyijyakkujen kierrätys toimii tosi hyvin. EsimerkikMonenlaisia akkuja • KORKEAKOBOLTTISET LI-ION -AKUT: Esimerkiksi kännyköissä ja läppäreissä käytettävät akut sisältävät merkittävän määrän kobolttia sekä muita tärkeitä metalleja kuten kuparia. Niistä saadaan kierrätyksessä talteen muun muassa nikkeliä ja kobolttia
Käyrä on kuitenkin kasvava. Vastaavasti massasta otetaan pois haitalliset metallit kuten nikkeli ja kadmium. Yrityksen toimitusjohtaja Arto Silvennoinen muistuttaa, että ajoneuvoakkujen kierrätys on – koko teknologian uutuuden takia – vielä varsin uusi asia. Keskitalo miettii, että lyijyakkujen kierrätys on kiertotaloutta parhaimmillaan. mustasta massasta otetaan talteen kasveille hyvät hivenaineet sinkki ja mangaani. Se hankkii akkuja romuliikkeiltä, akkukauppiailta, autokorjaamoilta, jätehuoltoyrityksiltä ja jonkun verran myös suoraan yksityishenkilöiltä. Akuista talteen otettu lyijy lähtee Rauman sataman kautta ulkomaisiin lyijysulattoihin. Osa niistä päätyykin Ruotsiin tai Viroon. Tracegrown prosessissa alkaliparistomurskan ns. Tällöin sen lopullista purkua raaka-aineiksi voidaan siirtää.” Uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja energiantuotannon hajautumisen takia tarve erilaisille sähkövarastoille on kasvussa. Suomalaisista lyijyakuista ovat kiinnostuneet kuitenkin myös ulkomaiset toimijat. Niitä valmistetaan myös uustuotantona. . Purku tarkkaa työtä Ajoneuvoakkujen eli hybridija täyssähköautojen akkujen kierrätyksestä vastaa tuottajayhteisö Suomen Autokierrätys Oy. Tracegrown tuotantolaitoksella on kapasiteettia käsitellä kaikki Suomessa kierrätykseen tulevat alkaliparistot. toisessa tarkoituksessa, vaikkapa kesämökin sähkövarastona. Hän mainitsee, että lannoite syntyy ympäristöystävällisessä liuotusprosessissa, joka ei vaadi esimerkiksi korkeita lämpötiloja ja joka ei aiheuta juuri lainkaan päästöjä. Käytännössä Suomessa käytössä olleita ajoneuvoakkuja purkavat Kuusakoski Oy:n Heinolan toimipiste, Fortum Harjavallasta sekä Stena Recycling, jolla on käsittelypalvelu Ruotsin Halmstadissa. Mikko Joensuu ja Lasse Rautio vastaanottivat Suomalaisten Kemistien Seuran 2019 Kiertotalousinnovaatiopalkinnon. Kierrätys on ympäristöteko myös sen takia, koska lyijy määritellään luonnolle vaaralliseksi aineeksi. Se, mille operaattorille akku päätyy, riippuu auton maahantuojan tekemistä sopimuksista. Tämä vaatii kuitenkin akkuihin muutostöitä. ”Suomessa ensimmäinen hybridiauton akku purettiin vuona 2013. ”Periaatteessa ajoneuvoakku, joka ei toimi enää kunnolla autossa, pelittää vielä ihan hyvin toisenlaisessa käytössä. Nyttemmin alalle on koulutettu lisää osaajia.” Teknologian uutuudesta – ja ajoneuvoakkujen kestävyydestä – kertoo sekin, että niitä ohjautuu kierrätykseen ylipäätään vielä varsin vähän. Akut toimitetaan yritykselle muovilaatikoissa, jotka estävät akkunesteen valumisen kuljetuksen aikana. Yritys on saanut äskettäin 200 000 euron EU EIT RawMaterials -rahoituksen keksintönsä jatkokehitykseen. 28 UUSIOUUTISET 7|2020. Lyijy on maailman kierrätetyin tuote, joka kestää kierrätystä uudelleen ja uudelleen laadun kärsimättä.” Suomen Akkukeräys Oy on maamme ainoa lyijyakkujen käsittelijä. Tällä hetkellä luomme uusia tuotteita tuoteperheeseemme ja kehittämme nykyistä prosessia”, Tracegrow Oy:n toimitusjohtaja Mikko Joensuu kertoo. ”ZM-GROW-tuotteen myynti on aloitettu Suomessa 2018. ”Kierrätys vähentää tarvetta lyijyn louhimiselle kaivoksista. Silloin maassamme oli kaksi henkilöä, joilla oli lupa korkeajännitetyöhön. ”Viisi vuotta sitten kierrätettiin 4 akkua, toissa vuonna 31 ja viime vuonna jo 131 ajoneuvoakkua.” Silvennoisen mukaan viime aikoina ovat kasvaneet kyselyt vanhojen ajoneuvoakkujen hyödyntämisestä ALKALIPARISTOISTA LANNOITETTA KÄRSÄMÄKELÄINEN Tracegrow Oy valmistaa käytetyistä alkaliparistoista mangaanija sinkkipitoista lannoitetta. KIERRÄTYS VÄHENTÄÄ EU:N RIIPPUVUUTTA KIINALAISISTA KAIVOKSISTA
”Ajoneuvoakut ovat spesiaalitapauksia myös sikäli, että yksittäinen hybridiauton akku painaa ehkä noin 200 kiloa ja täyssähköauton akku jopa 400–500 kiloa”, Silvennoinen mainitsee. Hannele Nikanderin mukaan luvut ovat saman suuntaisia myös tänä vuonna. Sen tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa kestävässä akkutuotannossa ja akkujen kierrättämisessä. Kierrätyksen merkitys kasvaa Silvennoinen huomauttaa, että kun sähköautojen määrä kasvaa, myös akkujen kierrätyksen merkitys korostuu entisestään. Lisäksi AkkuSer toi käsiteltäväksi 420 tonnia litiumakkuja ja pienen määrän sekalaista paristojätettä. vihreiksi, ei tarvita lupaa. Mahdollisesti luvassa on direktiivin sijasta jopa direktiiviä astetta sitovampi asetus. PARISTOT JA AKUT YLI RAJAN SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS valvoo, että käytettyjen paristojen ja akkujen viennissä ja tuonnissa noudatetaan EU:n jätteensiirtoasetusta ja Suomen jätelakia. Suomessa valmistellaan parhaillaan työja elinkeinoministeriön johdolla kansallista akkustrategiaa. Akkuteknologia kehittyy koko ajan, niin myös akkujen purkutekniikka. Näitä ovat ennen kaikkea alkaliparistot”, Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Hannele Nikander kertoo. Vuonna 2019 lyijyakkuja vietiin Viroon noin 10 000 tonnia, Ruotsiin noin 2 000 tonnia sekä Latviaan noin 20 tonnia. Akut yleistyvät niin kovaa vauhtia, että niiden vaatimia raaka-aineita ei välttämättä edes saada riittävän nopeasti kaivoksista. Kokonaisten alkaliparistojen jätesiirto ei tarvitse jätesiirtolupaa. Suomen ympäristökeskuksen tilastojen mukaan Suomesta viedään paljon esimerkiksi lyijyakkuja. Pienten akkujen ja paristojen lajittelu on paljolti käsityötä. Tehokas kierrätys vähentää ylipäätään riippuvuutta neitseellisestä kaivostoiminnasta.” Silvennoinen ottaa vertailukohdan auton muiden osien kierrätyksestä: ”Kertaalleen jalostetusta peltilevystä on helpompi tehdä uusi peltilevy kuin kaivaa maahan kuoppa ja alkaa tehdä peltilevyä malmista lähtien.” Uutta ohjausta luvassa EU:n paristoja akkudirektiiviä ollaan parhaillaan uudistamassa. Hän kuvailee, että käytetty paristojen ja akkujen vienti ja tuonti on ollut viime vuosina varsin stabiilia. Lisäksi Suomen Akkukeräys Oy vei akuista purettua lyijyä sisältävää jätettä Israeliin 7600 tonnia. Purun vaikeusastetta lisää esimerkiksi se, että käytössä on lukuisia erilaisia ja eri materiaaleja sisältäviä akkuja. Ajoneuvoakkujen akkukennoista saadaan talteen muun muassa kobolttia ja nikkeliä. . Lisäksi tehokas kierrätys vähentää EU:n riippuvuutta muun muassa kiinalaisista kaivoksista”, Recser Oy:n toimitusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck kertoo. ”Jos käytettyjä paristoja tai akkuja viedään maasta toiseen, tähän tarvitaan lupa yleensä sekä lähtömaasta että kohdemaasta. Yksityiskohtia ei vielä tiedetä, mutta lähtökohta on selvä: ”Kun nykyisessä direktiivissä keskeisenä ideana on estää vaarallisia aineita joutumasta ympäristöön, niin nyt korostetaan myös sitä, että tärkeät materiaalit ja metallit on tärkeää saada kiertoon. Kuitenkin kaikkien murskattujen akkujen ja paristojen vienneille lupa vaaditaan. 29 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Akuissa tarvittavia kriittisiä metalleja ei ole saatavissa tasaisesti joka puolelta maailmaa. Viime vuonna AkkuSer Oy vei nikkelikadmiumakkuja Ruotsiin 70 tonnia sekä alkaliparistojen käsittelystä syntyvää mustaa massaa Puolaan reilut tuhat tonnia. Käytännössä niitä tulee tällä hetkellä paljon esimerkiksi Kiinasta ja Kongosta, usein kaivoksista, joiden toiminta ei kestä eettistä tarkastelua. Ajoneuvoakkujen purku on paljolti käsityötä. Akkuihin ja paristoihin, jotka on määritelty erikseen ns
www.laatukeskus.fi 30 UUSIOUUTISET 7|2020. Kriteereissä painottuvat yrityksen suhteet sidosryhmiin, kuten asiakkaisiin, henkilöstöön ja arvoketjun yhteistyökumppaneihin. Laatukeskus Excellence Finland julkaisee joulukuussa kiertotaloudessa mukana oleville yrityksille kaksi johtamistyökalua: Pika-arviointityökalun sekä kattavan suorituskykyanalyysin. Uudet työkalut ja Laatukeskuksen neuvontapalvelut kiertotalousliiketoiminnan johtamisen kehittämiseen tulevat käyttöön ensi vuonna. Suomella on maine kiertotalouden edelläkävijänä. Laatukeskuksen vanhempi asiantuntija ja hankkeen projektipäällikkö Petri Lehtipuu kertoo, että uraauurtavat työkalut on kehitetty kansainvälisen laatujohtamisen kattojärjestö EFQM:n (European Foundation for Quality Management) pyynnöstä. Suorituskykyanalyysi tarkastelee syy-seuraussuhteita. ”Työkalut ovat laajan yhteistyön tulosta. Aihetta tarkastellaan 25 osakriteerin kautta. Analyysi ohjaa yrityksiä kestävän arvon tuottamiseen. Me taas olemme voineet tuoda työhön oman kymmenien vuosien kokemuksemme johtamisen kehittämisestä ja arvioinnista." Pika-arviointi on nopea ja tehokas, kolmisenkymmentä väittämää sisältävä työkalu yritysjohdolle. Kevättalvella käynnistyy myös aiheeseen liittyvä koulutus. Kiertotalouden diagnostiikkatyökalut täydentävät EFQM:n johtamismalleja, joihin kuuluu muitakin teemaja sektorikohtaisia kriteeristöjä. Parhaimmistolle jaetaan Kiertotaloustunnustukset Maailman laatupäivänä 11.11.2021. ELINA SAARINEN, LAATUKESKUS K uinka hyvin yrityksen kiertotalousjohtaminen toimii ja miten sitä voisi parantaa. Se avaa vuoropuhelua siitä, miten johdonmukainen ja tehokas yritys on kiertotalousliiketoiminnassa. KIERTOTALOUDEN JOHTAMISEEN ENSIMMÄISET TYÖKALUT Suomalainen Laatukeskus on kehittänyt kiertotalous liiketoiminnan johtamiseen uudet, kansainväliset työkalut. Kymmeniin maihin Laatukeskus on kehittänyt työkaluja laajassa yhteistyössä työja elinkeinoministeriön rahoituksella. Työssä ovat olleet mukana Sitra, ympäristöministeriö, EFQM:n kansalliset partneriorganisaatiot sekä alan yritykset ja järjestöt. Suorituskykyanalyysi puolestaan valottaa, millaisia syy-seuraussuhteita vallitsee yrityksen suunnan, toiminnan ja tulosten välillä. Samalla yrityksillä on mahdollisuus päästä mukaan maailman ensimmäiseen Kiertotalousarviointiin. Suomessa on paljon kiertotalouden täsmäosaajia. EFQM:n kautta työkalut tulevat auttamaan kiertotalousyritysten toimintaa kymmenissä maissa.
Yksi tällainen teema on Suomessa tuotettujen akkujen ja akkumateriaalien vastuullisuus ja kestävyys. Strategiatyön aikana on kirkastunut näkemys siitä, että akkujen kohdalla kestävyys ei ole optio, vaan se on koko akkuteollisuuden toiminnan kulmakivi: kestävä ja vastuullinen akkumetallien tuotanto on keskeinen kilpailutekijä Suomelle. Akkustrategian yhtenä tavoitteena on synnyttää todistetusti matalan ympäristökuorman omaava, vähähiilinen akkuarvoketju, jonka hiilijalanjälki on pieni johtuen Suomessa tehtyjen akkujen muita tuottajamaita alhaisemmista elinkaarenaikaisista ympäristövaikutuksista. E linkeinoministeri Mika Lintilä asetti 24.6.2020 työryhmän valmistelemaan kansallista akkustrategiaa. Akkujen ja akkumateriaalien vastuullisuus ja kestävyys ovat nousemassa kansallisen akkustrategian kantaviksi teemoiksi. Tässä tehtävässä jäljitettävyysmenetelmillä ja sertifioinneilla on tärkeä rooli. Akkustrategiatyössä onkin mukana asiantuntijoita keväällä käynnistyneestä BATTRACE-hankkeesta, jossa kehitetään työkaluja akkumateriaalin jäljitettävyyteen. KANSALLINEN AKKU STRATEGIA TÄHTÄÄ KESTÄVYYTEEN tanto on meillä oikeasti kestävää. JÄLJITETTÄVYYS MENETELMILLÄ JA SERTIFIOINNEILLA ON TÄRKEÄ ROOLI. Suomalaisen akkuteollisuuden kannalta on tärkeää pystyä myös osoittamaan, että tuoKOLUMNI JARKKO VESA SAMI MANNERHEIMO, KUVA Kirjoittaja on erikoisasiantuntija työja elinkeinoministeriön Kiertotalous ja hiilineutraalisuus -tiimissä sekä akkustrategiatyöryhmän sihteeri. Kestävyys auttaa syntymässä olevaa eurooppalaista akkuteollisuutta pärjäämään Aasian halpatuotannon puristuksessa. Kun Suomen akkuklusterin valmistamia akkuja ja esimerkiksi sähköistettyjä työkoneita viedään maailmalle, ne auttavat pienentämään päästöjä kohdemaissa. Asiakkaalla tarkoitetaan tässä kohtaa niin akkuja käyttävää autoteollisuutta kuin autoja hankkivia yrityksiä ja kuluttajia, joita ympäristöja vastuullisuuskysymykset kiinnostavat koko ajan enemmän. 31 UUSIOUUTISET 7|2020. Toinen tärkeä näkökulma akkustrategiassa on hiilikädenjälki. Vaikka akkustrategian valmistelu on vielä kesken, alkaa laajasta kokonaisuudesta nousta esiin keskeisiä teemoja, kansallisen akkustrategian tulevia kulmakiviä. Akkustrategian loppuraportti esitellään tammikuun lopulla. Taustalla vaikuttavat tiukentuva sääntely ja asiakkaiden vaatimukset. Suomen akkuekosysteemin toimijat myös uskovat, että vastuullisesti tuotetuista akuista ja akkumateriaaleista on mahdollisuus saada markkinoilla korkeampi hinta. Syksyn aikana strategiaa on työstetty kahdeksassa työryhmässä, jotka ovat paneutuneet akkuarvoketjun keskeisiin teemoihin raaka-aineista kierrätykseen. Vastuullisesti tuotetun materiaalin kysyntä kasvaa maailmalla
SYKE ja Tilastokeskus käynnistivät myös viime vuonna selvityksen, jonka tarkoituksena on löytää kiertotalousliiketoimintaa mittaavia, kansallisia ja alueellisia indikaattoreita. Mittaristo syntyi kierrättäen vanhaa Tilastokeskus julkaisi joulukuussa ensimmäisen kokoelman indikaattoreita kiertotalouden liiketoiminnalle. Se mittaa, kuinka kiertotalouden liiketoiminta on kehittynyt Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa Circwaste — Kohti kiertotaloutta -hankekokonaisuudessa on tiedostettu, että kiertotalouden kehittymisen seurantaan on kehitettävä työkaluja. Tilastokeskus on tehnyt kansallisen indikaattorikokonaisuuden. SYKE on julkaisemassa joulukuun puolivälissä esimerkiksi tietoa sosiaalisista indikaattoreista ja kotitalousjätteen kierrätyksestä kuntakohtaisesti. Kiertotaloudelle indikaattorit Onko Suomi todella siirtymässä kohti kiertotaloutta. Indikaattorikokonaisuus on itsekin kiertotaloutta parhaimmillaan: Se . 32 UUSIOUUTISET 7|2020. Niko Olsson ja Heidi Pirtonen ovat kehittäneet kiertotalousliiketoiminnan mittaamiseen indikaattoreita Circwaste-hankkeessa. Patenttien lukumäärä on siihen lähes ainoa keino tällä hetkellä”, Niko Olsson taustoittaa. Ongelmana on, ettei kansainvälisesti ole syntynyt vielä laajaa yhteisymmärrystä edes siitä, mitä tarkoittaa kiertotalous. ”Halusimme indikaattorin, joka kuvaisi jollakin tavalla tuotesuunnittelua, koska se on tärkeä osa kiertotaloutta. Jotta voidaan katsoa, onko Suomi oikeasti kiertotalouden edelläkävijä, asiaa pitäisi pystyä jollain tavalla mittaamaan. Aihetta on hyvin vaikea mitata. ELINA SAARINEN AKI HARJU/ TILASTOKESKUS, KUVA S uomi valmistelee parhaillaan kansallista kiertotalousohjelmaa, joka tähtää Suomen kansainväliseen edelläkävijäasemaan kiertotaloudessa. Tuotesuunnittelun kiertotalousmittariksi valittiin patenttien lukumäärä
”Yksinkertaiseen kuvaan pääseminen vaati paljon työtä. Mittarit kehittyvät pikku hiljaa. Tiimi päätyi lopulta kahdeksan toiminnon ympyrään. Tilastokeskuksen yliaktuaarit Niko Olsson ja Heidi Pirtonen toteavat, että nykytilastot taipuvat aika huonosti kiertotalouden mittaamiseen. Tilastokeskus on hyödyntänyt Euroopan unionin tilastotoimisto Eurostatin julkaisemaa kiertotalousindikaattoritietoa ja näiden indikaattoreiden perusteita, esimerkiksi yritysten toimialalistauksia ja patenttiluokituksia. Tilastoista voi kuitenkin lukea, että Suomi ei vielä näiden indikaattorien perusteella voi todistaa olevansa kiertotalouden ehdoton edelläkävijämaa. Moni maa tahtoisi kiertotalouden kärkeen. ”Kiertotaloudelle, saati kiertotalouden liiketoiminnalle, ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Olsson ja Pirtonen korostavat, että nyt julkaistu indikaattorien kokoelma on lähtökohta, jolla päästään alkuun. Vaatimukset ovat samat kaikissa EU-maissa, joten tilastot ovat vertailukelpoisia, myös YK:n kestävän kehityksen indikaattorien kanssa." Tällä hetkellä mikään ei velvoita tilastoviranomaista seuraamaan kiertotalouden indikaattoreita, mutta Olsson ja Pirtonen toivovat, että työn jatkamiselle löytyisi rahoitusta. Tuotteen koko kierto näkyviin Aivan aluksi Tilastokeskuksen Circwaste-tiimin oli linjattava, millaiset tiedot kuvastaisivat kiertotalousliiketoiminnan kehittymistä. Tämä indikaattorien kokonaisuus ei kata koko kiertotaloutta, mutta rajaus on pakko tehdä”, Pirtonen sanoo. tuisi kertomaan kaikkea, yhdessä nämä valitut indikaattorit voivat antaa melko hyvän käsityksen kehityksestä. Suomi menestyy kyllä innovaatioilla: Kiertotalousaiheisia patentteja haetaan Suomessa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Materiaalien kiertotalousaste eli Circular Material Use rate mittaa kierrätetyn materiaalin osuutta kaikesta materiaalin käytöstä. ”Kun tämä data on kerran tuotettu, olisi mielekästä jatkaa seurantaa ja tuottaa tietoa politiikkatoimien tueksi. on syntynyt olemassa olevaa dataa kierrättämällä. ”Muuallakin ollaan siinä vaiheessa, että yritetään löytää indikaattoreita kiertotaloudelle. Suunta on kuitenkin Suomessa selvästi ylöspäin: vielä vuonna 2017 materiaalien kiertotalousaste oli meillä neljä prosenttia. TILASTOKESKUS päivitti ja viimeisteli vielä kiertotalouden indikaattorikokonaisuutta tätä kirjoitettaessa, ennen joulukuun alun julkistusta. Näin kehitystä voi seurata ja suhteuttaa. . Sen tuli myös ottaa huomioon kaikki kiertotalouden ulottuvuudet ja uudet bisnesmallit: ekologisen tuotesuunnittelun, luonnonvarojen ja materiaalien käytön tehokkuuden, vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen, tuotteen elinkaaren pidentämisen sekä jätehuollon ja kierrätysvaiheen. Pirtonen ja Olsson uskovat, että kun tarkastellaan yhtä aikaa useita indikaattoreita, kokonaisuus onnistuu valottamaan kiertotalouden liiketoimintakehitystä mahdollisimman monipuolisesti. Indikaattoripaketti on kehitetty kansalliseen tarpeeseen, ei kansainväliseen vertailuun. Pohjana on käytetty Tilastokeskuksen ja muiden tilastotietoa tuottavien tahojen olemassa olevaa tietoa, jota Tilastokeskus on jalostanut. Katso indikaattorien tarkemmat kuvaukset: www.uusiouutiset.fi LÄ HD E: TIL AS TO KE SK US NYKYTILASTOT TAIPUVAT AIKA HUONOSTI KIERTOTALOUDEN MITTAAMISEEN. Esimerkiksi yritysten toimialalistaa ei ole suunniteltu siihen, että sieltä voitaisiin helposti poimia kiertotalouteen liittyvä liiketoiminta”, he sanovat. Lue lisää: stat.fi/ kiertotalous 33 UUSIOUUTISET 7|2020. Saadaanko jatkoa. joulukuuta verkkosivuillaan. Tilastokeskuksella on käytettävissään pitkäänkin kertynyttä aineistoa. Vaikka yksi indikaattori ei onnisLÖYTYYKÖ MAINEELLE KATETTA. Pirtonen ja Olsson kertovat, että Suomen työ indikaattoreiden kehittämisessä on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Erilaista tilastotietoa on valtavasti, joten oli suuri työ rajata ja valita indikaattorien kokoelma tiiviiksi ja käyttökelpoiseksi. Jokaiseen toimintoon kehitettiin sitä kuvaavat indikaattorit. ”Mietimme, miten jokin tuote etenisi kiertotaloudessa, mitä kaikkea sykliin voisi kuulua ja miten eri vaiheita pystyttäisiin mittaamaan”, Olsson kertoo työläimmästä vaiheesta. Indikaattorimme pohjaavat niihin tilastoihin, mitä Suomi raportoi Eurostatille. Näillä indikaattoreilla voidaan seurata, onko Suomi siirtymässä kohti kiertotaloutta.” Tilastokeskus julkaisi kiertotalousliiketoiminnan indikaattorit 9. Materiaalien kiertotalousasteella mitattuna Suomi on kuitenkin kaukana EU-keskiarvosta, joka ei sekään ole kehuttava. Indikaattorien luominen on vaatinut paljon työtä ja erilaisten tilastotietojen yhdistelemistä. Kun EU:ssa kaikesta käytetystä neitseellisestä materiaalista alle 12 prosenttia on vuonna 2018 korvattu kierrätetyillä materiaaleilla, Suomessa on pystytty korvaamaan vain seitsemän prosenttia
Suomi tavoittelee muovijätteen kemiallisen kierrätyksen kasvavia markkinoita. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) toimitusjohtaja Antti Vasara listasi viime kesänä viisi toivon alaa, jotka säästävät luontoa, edistävät kestävää kasvua, luovat työpaikkoja ja vahvistavat Suomen kilpailukykyä. ”Se on riittävän iso kala, jota kannattaa lähteä pyytämään. Maailmassa muovia tuotetaan vuosittain noin 300 miljoonaa tonnia. Kehitystyöstä ja kaupallistamisesta vastaa puolitoista vuotta sitten perustettu Renewable Polymers and Chemicals -liiketoimintayksikkö. Muovijätteestä kierrätetään vain kymmenesosa. Neste on tutkinut jo vuosia muovin kemiallista kierrätystä yhtenä vaihtoehtona raakaöljylle. Yksi näistä toivon aloista on muovin kemiallinen kierrätys. Muovin kemialliselle kierrätykselle tulee isot markkinat. Läpimurtoja on tulossa”, toimitusjohtaja Vasara vakuuttaa. Neste rakentaa yhteistyökumppaneidensa kanssa muovikierrätyksen ekosysteemiä. Kemiallisen kierrätyksen läpimurto. Määrän povataan tuplaantuvan kymmenessä vuodessa. JUHA GRANATH NESTE JA VTT, KUVAT R atkaiseeko kemiallinen kierrätys muovijätteestä aiheutuvan megaongelman. Lähivuodet ratkaisevat Muovin kemiallinen kierrätys on tällä hetkellä vielä kokeiluja pilottiasteella. 34 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Rakennamme yhteistyötä muovijätteen kerääjien, kierrättäjien ja teknologioiden kehittäjien kanssa. Suomessa muovin kemiallisen kierrätyksen merkittävämmät kehittäjät ovat tutkimuspuolella VTT ja Neste. Loppu päätyy meriin, luontoon, kaatopaikoille ja polttouuneihin. Myös VTT:n Bioruukki satsaa kemialliseen kierrätykseen
Tarkoitus on tuottaa kierrätysmuoveista korkealaatuista raaka-ainetta kemianteollisuudelle”, Nesteen öljytuotteiden kehityksestä ja kemiallisen kierrätyksen hankkeesta vastaava johtaja Heikki Färkkilä sanoo. • DEPOLYMEROINNISSA muovin polymeeriketjut pilkotaan kemiallisten reaktioiden avulla takaisin monomeereiksi. . • SOLVOLYYSISSÄ polymeeri liuotetaan liuottimeen. Silloin muovi hajoaa raaka-aineesta riippuen joko selektiivisesti monomeereiksi tai muodostaen pyrolyysiöljyä. Ensin rakennetaan pilottilaitokset. Muovin pyrolyysiöljyä jatkojalostetaan kemikaaleiksi, joita voidaan käyttää muovin valmistuksessa. Tyypillisesti pyrolyysissä muovia käsitellään hapettomassa tilassa noin 400-600 C lämpötilassa. Kemiallisella kierrätyksellä niistä saadaan raaka-ainetta, joka kelpaa vaativien tuotteiden, kuten lääkeja elintarvikepakkausten valmistukseen.” Neljällä tekniikalla • VTT:n tutkimusjohtajan Ilkka Hiltusen mukaan muovin kemialliset kierrätystekniikat jaetaan tyypillisesti neljään: depolymerointi, solvolyysi, pyrolyysi ja kaasutus. Niille on ominaista, että muovijäte muokataan nesteeksi tai kaasuksi, jota puhdistetaan ja jatkojalostetaan”, tutkimusryhmän johtaja Ilkka Hiltunen sanoo. • ”Termokemialliset hajotusmenetelmät, pyrolyysi ja kaasutus, sopivat eri muovilaaduista koostuvalle jätteelle tai komposiittirakenteille. Määrän pitäisi kivuta jo yli miljoonaan tonniin vuodesta 2030 lähtien. Näin kiertoon saataisiin myös heikkolaatuinen ja muu hankalasti kierrätettävä muovi. Nesteen tuleva miljoonan tonnin raaka-ainetarve on vain murto-osa tuosta määrästä. Ennusteiden mukaan kuluvan vuosikymmenen lopussa muovijätettä syntyy jo 300–450 miljoonaa tonnia vuodessa. Depolymeroinnin ja solvolyysin haasteena ovat muovituotteet, joissa on useita eri muovilaatuja kerroksittain. Raaka-aine jalostetaan joka tapauksessa Nesteen fossiilisen öljyn jalostamoissa Suomessa”, Färkkilä vakuuttaa. ”Tuosta määrästä 40–80 miljoonaa tonnia voisi ohjautua kemialliseen kierrätykseen. Tämän jälkeen epäpuhtaudet erotetaan monomeerien joukosta ja saadaan puhdasta monomeeriä uudelleen polymeroitavaksi. • PYROLYYSISSÄ (ja kaasutuksessa) muovi hajotetaan lämmön avulla. Nesteen Heikki Färkkilä perää eu rooppalaista tai jopa maailmanlaajuista lainsäädäntöä, joka määrittelee, milloin kierrätysmateriaalis ta tehty tuote lakkaa olemasta jätettä. ”On oltava selkeät la kipykälät, jotta jo kier rätettyjen tuotteiden kuljetus, myyminen ja prosessointi eri valtioiden välillä on nistuu." . Liukenemattomat epäpuhtaudet erotetaan liuottimesta suodattamalla tai faasierotuksella. 35 UUSIOUUTISET 7|2020. Nesteellä on yhteinen hanke kahden muovin kierrätykseen keskittyneen suuryrityksen kanssa. Johtaja Färkkilä vakuuttaa, että kemiallisesta kierrätyksestä syntyvästä raaka-aineesta tehdyt tuotteet kestävät vertailun fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden kanssa. Kemiallisen kierrätyksen osuus on vain alle kaksi prosenttia. Puhdistuksen jälkeen polymeeri erotetaan liuottimesta ja saadaan puhdasta polymeeriä uudelleen käytettäväksi. ”Painopisteemme on heikosti kierrätettävissä muovivirroissa, jotka koostuvat pääasiassa polyeteenistä, polypropeenista ja polystyreenistä. Synteesikaasua puhdistetaan, ja siitä valmistettaan kemikaaleja muovien raaka-aineeksi. Nesteen, Remondiksen ja Ravagon yhteisen hankkeen tavoite on kierrättää yli 400 000 tonnia muovijätettä vuodessa. Depolymeroinnin aikaan saamiseksi reaktiossa käytetään tyypillisesti sopivaa liuotinta, lämpöä ja katalyyttisesti aktiivisia aineita. Tyypillinen ratkaisu tähän on pyrolyysi, mutta tutkimme myös muiden teknologioiden soveltuvuutta.” Raaka-aineesta ei pitäisi tulla pulaa. Yhteishankkeessa rakennetaan muovin kemiallisen kierrätyksen ekosysteemi, jossa yritykset voivat kehittää muovin mekaaniselle kierrätykselle täydentäviä vaihtoehtoja. Kasvuun on mahdollisuuksia.” Tällä hetkellä valtaosa Euroopassa kierrätettäväksi päätyvästä muovista käsitellään mekaanisesti. ”Se tarkoittaa, että 2020-luvun alkuvuosina pitää tapahtua paljon. Lisäksi yhteistyökumppaneina ovat lukuisat kansain väliset yliopistot. VTT ratkoo kemial lisen kierrätyksen saloja Bioruukissa ja ECP 4:ssä (The European Composites, Plastics and Polymer Processing Platform) useiden tutkimuslai tosten, muovikluste rien ja teollisuuslai tosten kanssa. Kumppanit saksalainen Remondis ja belgialainen Ravago ovat Euroopan suurimpia teollisten ja kaupallisten jätevirtojen kerääjiä, kierrättäjiä ja jakelijoita. • KAASUTUKSESSA muovia hajotetaan pyrolyysiä korkeammassa lämpötilassa (700-1200 C), jolloin muodostuu synteesikaasua (vedyn ja hiilimonoksidin seos). Näin saadaan hyvälaatuista raaka-ainetta ilman epäpuhtauksia. • Depolymerointi ja solvolyysi vaativat vain yhdestä muovilaadusta koostuvan jätevirran. Mitä Neste rakentaa, ja mitä kumppanit, siihen en ota vielä kantaa. Jätteestä laatua ”Keskitymme teknologioihin, joiden avulla jätemuovi nesteytetään jalostettavaksi petrokemian raaka-aineiksi
Tuoko muovin kemiallinen kierrätys lisää työpaikkoja Nesteelle. Tutkimusalueen johtaja Tuulamari Helaja kertoo, että VTT:n kehittämä muovin kemiallinen kierrätys perustuu termokemiallisiin konversiomenetelmiin eli kaasututukseen ja pyrolyysiin. ”Kuuma bisnes” Taistelu maailman mahtikierrättäjän kärkipaikasta on kova. ”PilotointilaiKannustimia Maailmalla on jo nähty kemiallisen kierrätyksen merkittäviä avauksia. Jos EU haluaa täyttää kierrätystavoitteensa, kierrätystä on kannustettava. ”Se tukee tuotteidemme kilpailukykyä ja tuo lisää työtä. toksiakin on rakennettu, mutta kaupalliseen käyttöön muovia kemiallisesti kierrättäviä tuotantolaitoksia ei ole vielä saatu. Parhaillaan Euroopan kemian teollisuus lobbaa selkeän lainsäädännön puolesta.” 36 UUSIOUUTISET 7|2020. Se sietää aika paljon sekalaisempaa muovijaetta kuin pyrolyysi. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara laskee yhdeksi läpimurron OLLAAN LÄHELLÄ KAUPALLISEN KÄYTÖN LAITOKSIA. Nämä yritykset ovat raaka-ainetta muovija petrokemian käyttöön toimittava Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus ja sen teknologioita kehittävä tytäryhtiö Fenergy, Lahti Energian kaasutuslaitos, forssalainen Kiertoketju sekä koneita ja prosessijärjestelmiä toimittava oululainen Ecomation. VTT:n tutkimusalueen johtajan Tuulamari Helajan mukaan maailmalla on herätty muovin kemialliseen kierrätykseen jo vuosia sitten. Lähellä toki ollaan", Helaja sanoo. Tällä hetkellä lainsäädäntöä ei ole harmonisoitu.” Neste joutui syyskuussa kovan kritiikin kohteeksi, kun se ilmoitti suunnittelevansa Naantalin jalostamotoimintojen lakkauttamista ja 470 työpaikan karsimista. ”Kemiallinen kierrätys on harmaalla alueella eurooppalaisessa lainsäädännössä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä. ”Ennen kuin päästään kaupalliseen ja teolliseen toimintaan, pitäisi päästä rakentamaan demonstraatiolaitos jonkin tehtaan tai teollisuuslaitoksen kylkeen. Vain muutama prosentti kerätystä muovijätteestä menee nykyisin kemiallisiin kierrätysprosesseihin. Muovin kemiallista kierrätystä tutkii ja kehittää lähes 50 asiantuntijaa Bioruukin Espoon Pilotointikeskuksessa sekä VTT:n Hervannan tutkimuslaitoksessa Tampereella. Esimerkiksi kemianteollisuuden jättiläisen BASFin ensimmäiset kokeilut ovat olleet onnistuneita. Se on kymmenien miljoonien sijoitus, mutta kiinnostusta on ilmennyt”, Manninen vakuuttaa. ”Kemiallisesti kierrätetty tuote ei pysty hinnalla kilpailemaan raakaöljystä valmistetun tuotteen kanssa. VTT:n johtajat Tuulamari Helaja ja Jussi Manninen harmittelevat, että Suomen ja EU:n lainsäädäntö ei tunnista muovien kemiallista kierrätystä mekaanisen kierrätyksen rinnalle. Työtä tehdään ainakin Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Italiassa, Kanadassa ja USA:ssa. Olemme hyvissä valmiuksissa”, Helaja sanoo. Muovin kemiallinen kierrätys työllistää meillä jo nyt kymmeniä henkilöitä tutkimuksessa, suunnittelussa ja liiketoiminnan kehittelyssä.” Ensin demolaitos VTT:n Bioruukin Pilotointikeskuksessa Espoossa vietettiin syyskuun lopulla uuden kemian pilotointialustan avajaisia. katalysaattoriksi muovin kemiallisen kierrätyksen. ”Kaasutuksessa olemme ehkä hieman pidemmällä. Työja elinkeinoministeriön (TEM) selvitys nostaa Nesteen lisäksi esiin muutamia kotimaisia yrityksiä, joiden muovin kemiallisen kierrätyksen kokeilut perustuvat paikallisesti saatavilla olevaan muovijätevirtaan. Liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Mannisen mukaan VTT:n pilotointikeskuksessa on jo tehty kokeita ja varmistuksia, että muovin kemiallinen kierrätys voi toimia kaupallisessa käytössä
”Saamme etävalvottuun lajittelupihaverkostoon kaikki Vestian 15 uudistunutta lajittelupihaa, viimeiset vuoden 2022 aikana”, kertoo Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinio. Vestia käyttää ratkaisussaan kotimaisen mediateknologiayrityksen, Media Tailorin, kehittämää pilvipohjaista Media Pocket -medianhallinta-alustaa. Nopean analyysin valmistuttua palvelu antaa kuluttajalle oikeat kierrätysohjeet. Sovellus tulee käyttöön ensi vuoden alkupuolella. Asukas voi lähettää älypuhelimella ottamansa valokuvan kierrätettävästä esineestä Vestian verkkopalvelun kautta Media Pocketin tekoälylle. ELINA SAARINEN MEDIA TAILOR, KUVAT J okilaaksojen alueella toimiva jätehuoltoyhtiö Vestia alkaa hyödyntää tekoälyyn pohjautuvaa kuvantunnistusanalytiikkaa helpottamaan jätteiden lajittelua. Etävalvomon ansiosta lajittelupihojen aukioloaikoja pystytään pidentämään. Vaarallisetkin jätteet itsepalveluna Syyskuussa Vestia otti käyttöön etävalvomon, joka monitoroi alueen lajittelupihoja reaaliaikaisesti. Asukas saa yhdellä napin painalluksella yhteyden etävalvomoon ja voi suorittaa tarvittavan jätemaksun maksupalvelupäätteellä paikan päällä. Etävalvotuille lajittelupihoille voi palauttaa itsepalveluna myös vaarallista jätettä. Jo nyt asukkaille on tarjolla jätelajihaku tekstihakupalveluna Vestian nettisivuilla. Kuvantunnistusta ja tekoälyä on käytetty muutamissa edistyneimmissä jätehuollon teollisissa kierrätyslaitoksissa. Vestian Älykäs kierrätys -konseptissa kuva-analytiikka yhdistetään kuluttajille suunnattuun lajitteluneuvontaan tiettävästi ensimmäistä kertaa. Palautusta valvotaan kameroiden avulla ja varmistetaan, että kaikki sujuu turvallisesti. Lajittelupihojen etävalvomon vihki käyttöön elinkeinoministeri Mika Lintilä Ylivieskassa syyskuun lopussa. Tekoälyyn pohjautuva kuvantunnistus täydentää asukkaiden lajitteluneuvontaa. 37 UUSIOUUTISET 7|2020. TEKOÄLY NEUVOO LAJITTELIJAA Tekoäly tunnistaa kierrätettävän esineen ja materiaalin kuvan perusteella ja lähettää asukkaalle oikeat lajitteluohjeet. Asukas asettaa vaaralliset jätteet joko suljettavaan lokeroseinään tai koriin, joka kuljettaa jätteet rullarataa pitkin sisään lukittuun varastohalliin. . Tekoäly tunnistaa kuvista esineen ja materiaalin, esimerkiksi sähkölaitteet, puun ja muovin
Laitos hyödyntää vuosittain 120 000 tonnia kierrätyskelvotonta jätettä. Vapautuva lämpö hyödynnetään, joten hyötysuhde on korkea. Hankekumppanit t ähtäävät siihen, että jossain vaiheessa voimalaitoksen tuottamaa hiilidioksidia voitaisiin jalostaa liikennepolttoaineeksi. Palamisprosessia voidaan säädellä tehokkaasti. Sammutettua kalkkia käytetään lisäaineena. Laitoksen prosessit on automatisoitu jätteen vastaanotosta piippuun asti, joten laitteet vaativat tarkkaa testausta. ”Olemme jo aloittaneet sopivan hiilidioksidin talteenottotavan etsimisen. Marraskuussa alkoi kahmareiden testaaminen ensimmäisillä jätekuormilla. EKOVOIMALAITOS KÄYNNISTYMÄSSÄ SALOSSA S alon uusi ekovoimalaitos on pian valmistumassa. Tämä on merkittävä hanke ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.” Lue lisää Salon voimalaitoshankkeen mutkikkaasta historiasta Uusiouutisten verkkosivujen juttuarkistosta. KATARINA BOIJER MARJO KOIVUMÄKI, KUVAT . Lisäksi voimalaitos vähentää merkittävästi päästöjä alueella. Lounavoiman uusi ekovoimalaitos käynnistyy alkuvuodesta 2021. Päästörajat ovat tiukkoja, joten päästötkin ovat hyvin pienet.” Savukaasusta lauhdutetaan vesihöyry. Olemme päättäneet panostaa hukkalämmön talteenottoon. Lounais-Suomen Jätehuollon pilottihanke energiateknologiayritys Q Powerin kanssa kaatopaikkakaasun muuttamisesta puhtaaksi biometaaniksi onnistui yli odotusten. Ilmastotyötä Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki kertoo, että voimalaitoksen arinatekniikka on uudenaikaista. Jatkossa tähtäimenä on myös, että ekovoimalaitoksen tuottamaa hiilidioksidia saadaan muutettua liikennepolttoaineeksi. Koko rakennusprojekti on valmis loppuvuodesta 2021. Kokeile hakusanaa ”Salo”. Tavoitteena on rakentaa kallioperään lämpövarasto, jota hyödynnetään kaukolämpönä. Lounavoiman ekovoimalaitos on Lounais-Suomen Jätehuollon ja Salon Kaukolämmön vuonna 2017 käynnistämä yhteishanke. Savukaasu puhdistetaan suodattimilla ja pesurilla. Loppukuona viedään pois kuljetinta pitkin. 38 UUSIOUUTISET 7|2020. "Jätteiden määrä on koko ajan kasvanut, joten laitokselle on varmasti tilausta, vaikka kierrätys tuleekin tehostumaan tulevaisuudessa", Petri Onikki näkee. Voimalaitoksen lisäksi alueelle rakentuvat vierailukeskus, varastot, toimistot ja sosiaalitilat. Jätteistä syntyy vuodessa vajaat 190 gigawattituntia kaukolämpöä. ”Arinalle ohjataan ilmaa kymmenellä lohkolla, joiden nopeutta ja ilmamäärää säädellään
Jäteauto voi toimia dieselillä tai kaasulla, myös biokaasulla, jolloin akut latautuvat ajon aikana. ”Kaupungit ja kunnat alkavat todennäköisesti vaatia tätä etenkin suurkaupunkien keskustoissa." "Täyssähkö kannattaa ottaa käyttöön jo nyt ilmastoja polttoainesäästösyistä. Tulevaisuutta on hybridiakkuteknologia. ”Pieni yrittäjä pärjää yhdellä pakkaajalla kaikki ajot”, Juha Holmström sanoo. ”Samanlaisia malleja voidaan myydä myös Suomeen. Autoja, jotka liikkuvat kaasulla ja pakkaaja sähköllä, on jo toimitettu Suomen markkinoille”, Holmström kertoo. Uudessa mallissa ei myöskään ole enää niin paljon antureita ja valosilmiä, joten se on toimintavarma niin lumessa kuin kurakelilläkin.” Ohjaamossa kaikki hallintalaitteet on keskitetty yhteen ohjaamonäyttöön. Täyssähköautoissa pakkaaja voidaan yhdistää alustan sähköjärjestelmään. Kaasutai diesel-autoissa akkuja ei tarvitse ladata kuin kerran viikossa. rempi säiliö pienemmälle akselivälille. Uudet ratkaisut tehostavat jätteen keräystä ja voivat vähentää huomattavasti keräyksen päästöjä. Kuljettaja voi tehdä itse pakkaajaan, kuormanottokykyyn ja astiahissiin liittyviä säätöjä, mikä tehostaa työtä ja parantaa työturvallisuutta. Uusi pakkaaja sopii monenlaisiin urakoihin. KOHTI PÄÄSTÖTÖNTÄ JÄTTEEN KERÄYSTÄ Finncont Ympäristötuotteet Oy on tuonut markkinoille odotetun Norba N4-jätepakkaajan. Vastuullisilla valinnoilla luomme entistä puhtaampaa Suomea.” 39 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Hydrauliikka ja sähköjärjestelmä on uusittu. Lataus tapahtuu samalla kuin alustan lataus. ELINA SAARINEN FINNCONT, KUVA T änä vuonna Finncont Ympäristötuotteet Oy toi testikäytön jälkeen ensimmäiset uudet GeesinkNorban Norba N4-jätepakkaajat Suomen markkinoille. Hän uskoo, että hiljaisen täyssähköversion kysyntä tulee kasvamaan, vaikka se on hankittaessa merkittävästi hintavampi verrattuna perinteiseen. ”Yhdellä latauksella pystyy ajamaan yhdeksän tunnin työvuoron.” Keski-Eurooppaan on toimitettu jo kymmeniä täyssähköisiä, päästöttömiä GeesinkNorbia. Nyt saadaan myös suu. Säiliöiden lukumäärät, kokoluokat, vaakaratkaisut ja astiantunnistukset ovat määriteltävissä asiakaskohtaisesti. Myyntipäällikkö Juha Holmströmin mukaan uusi malli on entistäkin huoltoja käyttäjäystävällisempi, tehokkaampi ja yksilöllisempi. Laite tunnistaa sekä auton hydraulivirtausettä kierroslukutarpeen, ja käyttää voimaa sen mukaan. Liittämällä pakkaajan ohjaamon ja säiliön väliin 40-senttisen litium-akuston pakkaaja saadaan tarvittaessa toimimaan myös sähköllä
Ihmiset ovat se toinen vaihtoehto, maapallon toivo.” Kaipainen halusi luoda taiteesta ilmastomarssin kaltaisen äänitorTAPAHTUMIA ven ympäristöasioille. Muutaman sadan selviytyjän heimoyhteisö jatkaa eloaan eräällä saarista. Virtanen on kiinnostunut hylätystä materiaalista, roskasta, josta voi löytää kauneutta. Pitkällä tähtäimellä maapallon voi pelastaa siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin. Plakaattien iskulauseet kertovat sanomasta: ”Nyt on pakko”. Eräs uhkakuva osoittautui nyt yllättävän ajankohtaiseksi: maapalloa koetteleva megavirus. Ympäristöhuoli nousi kollektiivisesta alitajunnasta”, kertoo Tellervo Kochta-Kalleinen. Syntyi idea yhteisöllisestä näyttelystä, joka sitoutuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. ”Syanotypia on historiallinen vedostusmenetelmä, joka liittää ilmastoaktivismin töissäni osaksi ympäristöliikkeen jatkumoa”, Söderholm sanoo. Se esittää tulevaisuuskuvitelmia siitä, millaista elämä Turun saaristossa voisi olla sadan vuoden kuluttua. Maon kuvan yhteyteen hän kirjaili tyhjiä puhekuplia. Art Agenda 2030 -näyttelyn ilmaisumuodot ovat moninaiset aina biotaiteesta rituaalirunouteen, nykytanssiin ja virtuaaliselle niitylle. Johanna Virtasen kierrätystaide luo esteettistä iloa. Taideryhmä Riskilän teos Planeetta on tulessa, olemmeko unessa kommentoi ilmastokriisiä. Talouden jatkuvan kasvun tavoitteet pitäisi ajatella nyt uudella tavalla.” Osuvia utopioita Taiteilijaduo Tellervo Kalleinen ja Oliver Kochta-Kalleinen saivat kymmenisen vuotta sitten kutsun tehdä osallistava taideproduktio Turun saaristoon. Teoksiin voi tutustua nettisivustolla www.agenda-art-2030.com Lue jutun pidempi versio Uusiouutisten nettisivuilta www.uusiouutiset.fi 40 UUSIOUUTISET 7|2020. Huoli luonnosta ja ihmisestä kulutu syhteiskunnan puristuksessa näkyi 17 taiteilijan tai taidekollektiivin tulkintoina. Eduskuntatalon portaiden mielenosoituksissa tavanneet valokuvaaja Satu Söderholm ja graafikko Olavi Fellman päättivät yhdistää ympäristön tilaa käsittelevän ilmaisunsa. ”Liian helposti raha lyö yli kaikkien muiden argumenttien. Yllättävin kierrätysmateriaali ovat vanhat tai vähäarvoiset setelit. Fellman kommentoi ympäristönsuojelua värikkäällä grafiikallaan, jossa mytologia ja nykyaika kohtaavat. Yhdessä alueen asukkaiden kanssa he toteuttivat videoteoksen Archipelago Science Fiction. Videon scifi-skenaariot heijastavat saaristolaisten toiveita ja pelkoja: ilmastopakolaiset pyrkivät Utöseen, saaristo myydään kiinalaisille, tekoäly valikoi asukkaita ja luonto varataan rikkaalle eliitille. Kapitalismi on kaadettu, mutta taistelu heimon vallasta on käynnissä. ” Kauneus on arvo, ja käsillä tekeminen syvästi inhimillistä.” K uvataiteilija Marika Tomu Kaipainen oli matkalla järjestysnaiseksi nuorten ilmastomarssiin, kun hän huomasi kännykässään kuvan Katja Tukiaisen teoksesta There is a plan b. Johanna Virtasen näyttelyosuus Viimeinen pisara käsittelee merien tilaa ja kulutuskritiikkiä. Art Agenda 2030 -näyttely sai Alfred Kordelinin säätiön apurahan. Eräs elementti ovat elektroniikkateollisuuden käytöstä poistetut komponentit, joista Virtanen kutoo metallilangalla siroja, pitsimäisiä tilateoksia. ”Naisten viisauden esiintulo on hyvä vaihe ajassamme. Kauneutta roskasta Ilmastoaktivismi on paikallistunut viime vuosina Fridays for Future -kampanjaan. Vuoteen 2111 ajoitetussa kuvitelmassa viruspandemia on tuhonnut 98 prosenttia maapallon väestöstä. Töissä näkyy äitimaan symboliikkaa, viisauden jumalatar Minerva sekä moderni sankaritar Greta Thurnberg. ”Videon teko oli luova, orgaaninen prosessi. KOONNEET ELINA SAARINEN JA MAARIT PIIPPO MA AR IT PII PP O TULKINTOJA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ . Ne ovat kuin kannanotto diktatuurin sananvapauden rajoittamiseen. Kaipainen kuratoi kutsuttujen taiteilijoiden ja anonyymin teoshaun pohjalta 17 teoksen kokonaisuuden, joka levittäytyi Helsinkiin 19.-25.10.2020. Söderholmin syanotypialla vedostetut, sinisävyiset valokuvat kertovat ilmastolakkoilun tunnelmista. Seuratessaan 10 000 osallistujan rauhanomaista mielenosoitusta ilmaston puolesta Helsingissä Kainulainen vakuuttui Tukiaisen teoksen sanomasta. Art Agenda 2030 -näyttely kommentoi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Tietoa ympäristön tilasta on pitkään vastustettu toksisella maskuliinisuudella”, sanoo Fellman. Virtanen muodosti kiiinalaisista juanin seteleistä viuhkamaisia kehikoita otsikolla Money talks. ”Ajatus muuntui mielessäni muotoon We are the plan b. Olavi Fellman pitää tällä hetkellä akuuteimpana ympäristötekona Suomessa turvetuotannon lopettamista
Magneeteissa on muun muassa neodyymiä, jolle on kasvava kysyntä vihreän teknologian laitteissa ja kuluttajaelektroniikassa. Jokaisessa voi käsitellä jätemateriaaleja 10 litran tilavuudessa. Tutkijatohtori Siiri Perämäki Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella, jossa on juuri otettu käyttöön uusi hydrometallurginen pilottilaitteisto. Kemian laitos tutkii uusia, ympäristöystävällisempiä kierrätysteknologioita näiden metallien talteenottoon. Romusta voisi ottaa talteen myös nikkeliä ja kobolttia. . Siirrymme sitten magneetteihin ja NiMH-akkuihin”, Perämäki sanoo. Syyskuussa 15 kumppania – 10 teollisuustoimijaa ja viisi tutkimuslaitosta – jätti Business Finlandille hakemuksen yhteishankkeesta nimeltä TOCANEM. ”On arvioitu, että jopa puolet tarvittavasta neodyymistä voisi saada talteen uusioraaka-aineena. Hanke liittyy Teknologiateollisuuden laajaan hiilineutraalisuuden tiekarttaan. Pioneeriksi Jos teknologiateollisuus onnistuu vähentämään päästöjään teknologisin ratkaisuin, vuonna 2050 sektori tuottaisi yhteensä enää miljoona tonnia päästöjä. Nimi tulee sanoista Towards Carbon Neutral Metals, kohti hiilineutraalia metallinjalostusta. Ala voi myös tehdä energiatehokkuusparannuksia. Jätteen kierrätyksellä on valtavasti potentiaalia. ”Aloitamme tutkimukset piirilevyillä. Ala pyrkii globaaliin johtoasemaan sähkön ja vedyn hyödyntämisessä metallien tuotannossa sekä hiilineutraalien prosessi-innovaatioiden osaajana. Globaali edelläkävijyys voidaan saavuttaa pioneerisilla hiilineutraaliteknologioilla ja poikkiteollisella ekosysteeminäkökulmalla”, Fabritius sanoo. Siinä on linjattu, että ala tavoittelee vuotuisten kuuden miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöjensä vähennystä. TUTKIMUS etenee sähköja elektroniikkaromun sisältämien kriittisten arvometallien kierrätysteknologioissa. ”Ei ole yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan useita. Elektroniikkaromussa on myös muita kriittisiä metalleja kuten praOn arvioitu, että jopa puolet tarvittavasta neodyymistä voisi saada talteen uusioraaka-aineena. ”Tavoitteen saavuttamiseksi on tehtävä isot investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen. Jätteen kierrätyksellä on valtavasti potentiaalia”, Perämäki korostaa. Hanke koskee koko metallinjalostuksen ekosysteemiä. Metallinjalostus pystyisi vähentämään päästöjään siirtymällä teräksen valmistuksessa uusiin pelkistimiin kuten vetyyn ja biohiileen. Se koskettaa myös yli 40 alihankintaverkoston toimijaa. Muita teknologia-alan tutkimushankkeita ovat akkujen kierrätyksen ja vastuullisuuden BATCircle 2.0 sekä FOSSA-hanke, jossa SSAB kehittää HYBRIT-teknologiaa fossiilivapaaseen terästuotantoon. Mukana ovat myös alkupään raaka-aineja teknologiatoimittajat sekä loppupään jatkokehittäjät kuten akkumetallien valmistajat. Päästöjä on tarkoitus vähentää 38 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Metallinjalostus muodostaa teknologiateollisuuden päästöistä suurimman osuuden. Prosessipäästöt saadaan vähenemään sähköistämällä prosesseja. Kiertotalous on yksi hankkeen työpaketeista. Tapahtuma pidettiin nyt kahdeksatta kertaa, tänä vuonna kokonaan etäyhteyksin. Reaktorit ovat modulaarisia. Tutkijatohtori Siiri Perämäki kertoi Kokkola Material Week -tapahtumassa marraskuussa, että pilottilaitoksessa on noin 15 reaktoria. Hankebudjetiksi on arvioitu 18 miljoonaa euroa. Metallien jalostuksen yritykset ovat nimittäin käynnistämässä isoa yhteisprojektia. METALLEJA KESTÄVÄSTI SU VI KU LO MÄ KI 41 UUSIOUUTISET 7|2020. Totesimme, että tähän tarvitaan yhteisprojekti, johon kaikki Suomen metallinjalostajat tulevat mukaan”, kertoo Oulun yliopiston professori Timo Fabritius. Hän puhui hankkeesta Kokkola Material Week -tapahtumassa. Lisäksi kaksivuotinen, metallinvalmistuksen kiertotaloutta tutkinut SYMMET-hanke kertoi juuri tuloksistaan. Tarkoitus on muuttaa metallinjalostuksen prosessiketjut kokonaan hiilineutraaleiksi. Metallinjalostuksesta hiilineutraalia Sen lisäksi, että uusilla teknologioilla saadaan talteen sähköromussa olevia kierrätysmetalleja entistä tehokkaammin, kehitys etenee myös neitseellisissä metalleissa: Suomessa jalostetaan pian metallia pienin kasvihuonekaasupäästöin. Jyväskylän yliopiston kemian laitos on ottanut käyttöön hydrometallurgisen pilottilaitteiston, jolla se pääsee mallintamaan erilaisia teknologioita elektroniikkajätteen prosessointiin. seodyymiä, palladiumia, lantaniumia ja ceriumia, joiden saatavuuteen liittyy riskejä
Pyroll ja Kotkamills toteuttivat Norwich City FC:lle muovitto mat takeawaypak kaukset. Säilän mukaan hyvä pakkaus suojaa tuotetta ympäristöltä ja ympäristöä tuotteelta. Kotimainen pak kausten valmistaja Pyroll pyrkii pienentä mään asiakkaidensa eli pakkaavien yritys ten ja brändinomista jien hiilijalanjälkeä. Kestävyyteen polkuja Pyroll Groupin toimitusjohtaja Mika Lankilan mukaan pandemia on vain korostanut pakkaamisen kustannustehokkuuden vaatimusta. "Ympäristövaikutusten näkökulmasta pakkausmateriaalin valinnassa tärkeintä on valita sellaisia pakkauksia, ettei ruokahävikkiä synny ja että ruoka tulee syödyksi", sanoo Luken Juha-Matti Katajajuuri. ”Vaikka pakkaus olisi kuinka ekologinen mutta ei täytä tarkoitustaan, harva kuluttaja ostaa sen uudestaan.” Lue lisää pakkausjätehuollon kuluista: www.uusiouutiset.fi PAKKAUS ON YHÄ VASTUULLISEMPI 42 UUSIOUUTISET 7|2020. Se auttaa kuluttajia ja brändejä vertaamaan ja valitsemaan pakkauksia, joilla on hyvä ympäristösuorituskyky. peruskurssilla syyskuussa. Samalla pakkauksen ja sen jätehuollon kustannukset nousevat. Kurkun tapauksessa muovikääre on ympäristöteko: ”Jos viisi prosenttia kurkusta jää syömättä, hävikin ilmastovaikutukset ovat paljon suuremmat kuin kurkun muovipakkauksen ilmastovaikutukset. Ympäristötietoinen kuluttaja saattaa kyseenalaistaa kotimaisten vihannesten muovikääreet. Hän kertoo, että näille kuluttajille on tärkeää, että pakkaus on valmistettu kierrätetystä tai helposti kierrätettävästä materiaalista. Jotkut yritykset satsaavat pakkausmateriaalien vähentämiseen, toiset biopohjaisiin raaka-aineisiin, kolmannet etsivät muovittomia ratkaisuja. Muovikääre estää hävikkiä Luonnonvarakeskuksen Juha-Matti Katajajuuri vahvistaa, ettei muovi ole automaattisesti ympäristön kannalta ”paha” pakkausmateriaali. Raisio aikoo pitkällä aikavälillä luopua kokonaan muovipakkauksista. Uusi jätelaki ja EU:n kertakäyttömuoveja koskeva SUP-direktiivi tulevat lähivuosina jopa kymmenkertaistamaan pakkausten jätehuollon kustannukset. On katsottava pakkauksen suojaavuutta Pakkaajat tähtäävät kestävään, vastuulliseen ja kierrätettävään pakkaukseen. Muovipakkaus ei kuitenkaan ole kurkun ympärillä turhaan. ”Muovin ominaisuuksia korvaavaa kartonkipakkausta ei sellaisenaan vielä ole saatavilla. ja koko tuote-pakkaus-järjestelmän elinkaaren ympäristövaikutuksia”, Katajajuuri sanoo. Pakkausten kestävyys puhutti osanottajia, kun Pakkausyhdistys järjesti viidennen PackSummit-tapahtumansa lokakuun lopussa. ”Muovilla on paljon hyviä ominaisuuksia: Se tuo tuotteelle hyvät säilyvyysominaisuudet, se on kevyttä ja helposti muokattava”, Stenström-Iivarinen listaa. ”Kotimaiset asiakkaat ovat löytämässä fiksun polun kestävyyteen pakkausten osalta. Näitä niin sanottuja LOHAS-kuluttajia (Lifestyles of Health and Sustainability, terveellinen ja kestävä elämäntapa) on tutkinut toimitusjohtaja Virpi Korhonen Package Testing & Research Oy:stä. M iksi kurkku pitää pakata muoviin. PY RO LL GR OU P . Kuitenkin tärkeintä on pakkauksen toimivuus. Kierrätettävyyttä Raisio Oyj on yksi kotimaisista elintarviketoimijoista, joka suunnittelee vähentävänsä muovia pakkauksissaan. Myös maailmalla isot kansainväliset brändit ovat lähteneet voimakkaasti kohti kestävämpiä ja vastuullisempia ratkaisuja.” Lankila korostaa, että pakkausten kestävyyttä voi toteuttaa monella tavalla. Pakkausten roolia yhteiskunnassa käsiteltiin myös Pakkausyhdistyksen 84. Toimivuus tärkeintä Yhä useammalle kuluttajalle ekologisuus ja eettisyys ovat tärkeitä arvoja. Väitän, että mikään yksittäinen tekijä kuten kierrätettävyys tai biohajoavuus ei tee pakkauksesta automaattisesti ekologisempaa. ”Muovi parantaa kurkun hyllyikää lähes kahdella viikolla”, sanoo Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtaja Antro Säilä. Tuoteturvallisuus on kuitenkin pakkausvalinnoissa kaikkein tärkeintä”, hän korostaa. Usein muovia tarvitaankin yhä vähintään pinnoitetai barrier-materiaalina lisäämään pakkauksen suojaavuutta esimerkiksi kosteutta tai happea vastaan. Ne ovat osatekijöitä isommassa kokonaisuudessa. Siihen yhdistyy yhä useammin myös vastuullisuus. Pakkaus on välttämätön hyvä, ei välttämätön paha”, hän summaa. ”Pakkausvaihtoehtojen ekologinen kestävyys riippuu siitä, miten hyvin pakkaus suojaa tuotetta. Muovikääreen lisäys kannattaa ilmaston näkökulmasta jo silloin, kun se estää 1-2 prosenttia kurkusta päätymästä hävikiksi.” Luke on pohjustamassa SCORE-työkalua yhdessä kumppaneidensa kanssa. ”Elintarviketeollisuudelle pakkaus on aina kustannus. Se on osa kiertotaloutta ja se palvelee yhteiskuntaa. Vastuullisuuskehitys tarkoittaa väistämättä kustannuksia ja entistä kalliimpia pakkauksia. Hankintapäällikkö Nina Stenström-Iivarinen kertoi PackSummitissa Raision tavoittelevan sitä, että kaikki yhtiön pakkaukset ovat kierrätettäviä vuoden 2023 loppuun mennessä
”Meillä on yli 20 000 asiakasta 23 maassa.” VA LE RI A AZ OV SK AY A/ AA LTO YO 43 UUSIOUUTISET 7|2020. ”Olemme iloisia, että olemme löytäneet Yhdysvalloista hyviä kumppaneita tukemaan vihreää taloutta. BIOTALOUTEEN on syntymässä yhteistyötä, joka vie puusta pitkälle. Yritys on lanseerannut myös moottoripyöriin soveltuvan ratkaisun, joka on otettu käyttöön mm. Yhteistyönäkymistä kerrottiin Business Finlandin ja Suomen Yhdysvaltojen suurlähetystön WCEF-foorumin sivutapahtumana järjestämässä Breakfast for Bioneers -webinaarissa lokakuussa. Ranskassa. Teknologiamme käy yli miljardiin ajoneuvoon globaalisti”, liiketoiminnan kehitysjohtaja Juha Honkasalo sanoi. Samalla voidaan saavuttaa ilmastotavoitteet”, sanoi Aalto yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun dekaani Kristiina Kruus. ”Ratkaisu maksaa vain prosentin sähköauton hinnasta ja vähentää elinkaaripäästöjä enemmän. Nämä hohtavat värit ovat syntyneet nanoteknologialla sellusta, ilman kemikaaleja. Tämä on helpoin ja halvin tapa pienentää yksityisautoilun päästöjä nopeasti. Ward näkee potentiaalia etenkin sellupohjaisissa pakkaussovelluksissa, lääketeollisuudessa, biopolttoaineissa, biomuoveissa ja biomassoista jalostetuissa kemikaaleissa. Myös Suomi tunnistaa markkinapotentiaalin biopohjaisten materiaalien jalostuksessa: ”Meneillään on biomateriaalien vallankumous. Värit eivät haalistu pesussa. Metsäteollisuuden arvo voi kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä, kun keskitytään korkean lisäarvon tuotteisiin. Suomella puolestaan on etuja kiertotalouden, vihreän teknologian, liikenteen ja tekoälyn alueilla”, ilmastoja ympäristöministeri Krista Mikkonen totesi webinaarissa. Tekstiilikuituja ja nanovärejä Mainen osavaltion maatalousja metsäasioiden asiamies Amanda Beal kertoi Mainen tavoittelevan 45 prosentin päästövähennyksiä vuoPIONEERIYRITYKSET KIINNI BIOTALOUDEN KASVUUN . Teknologiaa voidaan käyttää esimerkiksi vaatteiden ja kankaiden myrkyttömään värjäämiseen. ”Biotalousratkaisut ovat kriittisessä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisessa. Suomen vientituotteiden arvo voi moninkertaistua.” Nanomittakaavan sellurakenteilla pystytään myös tuottamaan tekstiileihin kirkkaita, eläväisiä värejä ilman kemikaaleja. Kaikilla näillä aloilla on mahdollisuuksia tutkimusyhteistyöhön maiden välillä. Metsiä täytyy hoitaa kestävästi. Mainen yliopiston innovaatiojohtaja Jake Ward kertoi, että Maine tekee parhaillaan strategiaa, jolla osavaltion metsäja biotaloussektorin liikevaihto kasvaisi nykyisestä 8,5 miljoonasta 12,5 miljoonaan dollariin. Suomi on solminut yhteistyösopimukset Yhdysvaltojen metsävaltaisimpien osavaltioiden, Mainen ja Michiganin kanssa. ”Tekstiilikuitujen arvo on 2,5 kertaa suurempi kuin sellun arvo. Yhdysvallat on innovaatioiden voimatekijä. teen 2030 mennessä ja 80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä. Usein bioetanoli valmistetaan biopohjaisista jäteja tähdevirroista. Pirkkalalainen StepOne Tech on kehittänyt eFlexFuel-teknologian, joka pystyy pienentämään nykyautojen päästöjä jopa 80 prosenttia. Sopimukset laajentavat biotalousalan tutkimus-, tuotekehitysja bisnesyhteistyötä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Hän nosti esimerkkinä Ioncellin ekologisen tekstiilikuidun, joka voi hyödyntää puuta, tekstiilijätettä ja paperijätettä. Meillä on paljon opittavaa Suomelta”, hän sanoi. Yhteistyö biopohjaisissa, vähähiilisissä innovaatiossa on avaamassa Yhdysvaltojen kasvavia biotalousmarkkinoita suomalaisille edelläkävijäyrityksille. Tänä vuonna yritys avasi toiminnot Michiganissa. Muunnossarjan avulla ajoneuvoon voi alkaa tankata bioetanolia, tulevaisuudessa myös synteettisiä power-to-x-polttoaineita. Autoilun päästöt alas nopeasti Bioalan pioneeriyrityksistä webinaarissa esittäytyivät Kotkamills, Dolea, Sulapac sekä StepOneTech Oy
Onni Tonkijan yö käynnistyy lupaavasti. ”Kalapuikkoja löytyi päiväkodin biojäteastiasta 90 kappaletta. Teemu Arppe ei käy kaupassa käytännössä koskaan. ”Kalapuikkoja, perunamuusia ja punajuurisalaattia”, paljastaa helsinkiläinen kemianopettaja Teemu Arppe oman ruokalistansa. Lähitalon jäteastiasta löytyy heti sopivaa mukaan poimittavaa. Markettien lukemattomia vaihtoehtoja notkuvat hyllyt ovat hänelle kauhistus. . Onni löytyy roskiksesta Päiväsaikaan opettaja Teemu Arppe selostaa oppilailleen kemian kaavoja, mutta öisin Onni Tonkija etsii suuhunpantavaa pihojen jäteastioista. Ihan en saa kaikkia menemään”, Onni Tonkija arvelee. ANNI TURPEINEN REETTA VIRTANEN, KUVAT M itä tänään syötäisiin. Tälle on oma terminsäkin: Onnia ja hänen kaltaisiaan kutsutaan fregaaneiksi. Tehdään identiteettiasia heti selväksi. Teemu tekee päivät opettajantöitä, ja yöaikaan Onni kulkee hankkimassa tarvitsemansa ruoan ja kulutustavarat roskiksista. Kaksikko on yksi ja sama ihminen. ”Onni Tonkija” on Teemu Arppen kääntöpuoli ja nimimerkki, joka pitää netissä blogia nimeltä Onnen tongintaa. 44 UUSIOUUTISET 7|2020
Kauppojen runsaudensarvi ja ruokaostosten helppous ovat vieraannuttaneet länsimaisen ihmisen tästä onnen lähteestä. Hän tuli ilmeisesti siitä kipeäksi, joten hän suhtautuu nykyään varautuneesti roskislöytöihini.” Onni Tonkijan ansiosta Teemu Arppe elää yltäkylläistä elämää. Kun mieluiten maistuisi paahtoleipä tai vaimolta on hiustenhoitoaine lopussa, niitä kyllä löytyy.” Koronapandemian aikana Onni on bongannut varastoihinsa myös käyttämättömiä kasvomaskeja, alkujaan remonttitöihin tarkoitettuja. Sellainen maailma tietäisi kuitenkin loppua Onni Tonkijalle. ”Makuaisti on lahjomaton. ”Esimerkiksi jogurtille kuukausi ei ole aika eikä mikään”, sanoo kemisti, joka periaatteessa voisi analysoida syömisensä vaikka laboratoriotutkimuksin. ”Kasviksia saisi löytyä enemmän. ”Kun löytyy pala pizzaa, riemastun joka kerta.” Hymynkare hiipii suupieliin myös silloin, kun roskien seasta nousee esiin jotakin sellaista, mille on ollut tarvetta jo kauan. ROSKIS TUNTUU TIETÄVÄN PARHAITEN, MITÄ KAIPAAN. ”Meidän taloudessamme käytetään hylättyä ruokaa ehkä noin 90-prosenttisesti.” Ylimääräinen roskisruoka menee usein lähipiirille, ellei se sitten ohjaudu Onnen tonginnan Facebook-seuraajille. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön. Makuaisti mittarina Onni suhtautuu suurpiirteisesti elintarvikkeiden viimeisiin käyttöpäiviin ja parasta ennen -päivämääriin. Kulmakarvat kohosivat Teemu Arppe muuntautuu Onniksi ja lähtee tonkimisreissuilleen yleensä vasta illan hämärryttyä. Jos roskikseen on kuitenkin hylätty kalaa, lihaa tai munia, eettistä on syödä nekin pois. Tämä herättää kemistissä ristiriitaisia ajatuksia. Paluuta entiseen ei kerta kaikkiaan ollut. Dyykkarin ei tarvitse ostaa edes hammasharjoja, sillä niitäkin lojuu roska-astioissa käyttämättöminä. Yksi tietty tuote on tonkijan aarre. Neurotieteilijä Jaak Panksepp tutki taannoin eläinten ravinnonhankintaa ja huomasi, että etsiminen ja löytäminen saa niissä aikaan suuren onnistumisen ja hyvän olon tunteen. Silloin tällöin hän poikkeaa kauemmaksikin tutkailemaan, miten muissa kaupunginosissa menee. Jääkaapissa on aina ruokaa ja komerossa vaatteita. Ilmiö kuitenkin selittää nykyihmisen tarpeen harrastaa erilaisten asioiden keräilyä ja metsästää saalista kirpputoreilta. Teemu Arppen kemistivaimo aterioi pääosin samasta pöydästä kuin aviomies. Arppe on löytänyt ilmiölle tieteellisen selityksen. Silloin kadut ovat jo hiljenneet, ja roskiksilla saa touhuta vapaasti.” Kemisti aloitti dyykkaamisen yhdeksän vuotta sitten. ”Olen aika hillitty tyyppi”, Arppe valottaa luonnettaan. Esimerkiksi juustoissa näkyvät hiivat eivät haittaa. Roskiksissa riittää vielä tongittavaa ja talteen ongittavaa, mutta kuinka kauan. Niin, ettei kukaan ostaisi mitään turhaa, jokainen kierrättäisi kaiken, eikä hävikkiä syntyisi”, Arppe sanoo. Ensi käden tutkimus hoituu jo roskiksen äärellä. ”Elämäni ainoan ruokamyrkytyksen olen saanut eräistä hääjuhlista.” Hän on lukenut mikrobiologian julkaisuja ja tullut siihen tulokseen, että perusterve aikuinen kestää kyllä vähän enemmän kuin sairaat, lapset ja vanhukset. Arppen mukaan ruoan pilaantumiseen vaikuttavat eniten sen valmistusja säilytystavat eikä niinkään se, kuinka pitkään sitä säilytetään. Kesällä söin paljon huonoksi menneitä nektariineja ja persikoita, joista ei tarvinnut kuin leikata joitain kohtia pois.” Onni tunnustaa, että hänelläkin on omat herkkunsa. . Olen kaiketi kouluttanut suolistomikrobini likaisempaankin sisältöön.” Onni ei ole koskaan sairastunut roskisruoasta, ellei pieniä vatsanväänteitä oteta lukuun. Niitä hän ei kuitenkaan pidä tarpeellisina. Mitään pahanmakuista en syö.” Roskis toteuttaa toiveet Onni Tonkija on periaatteessa vegaani, joka ei käytä eläinkunnan tuotteita. Eikä hillon pinnalla oleva homekaan, sillä sen voi kaapia pois. Samoin jos leipäpussissa yksi viipale on homeessa, muut kelpaavat. ”Toki tämä ei sovi kaikille, mutta minun vatsani on tottunut. ”Olen syönyt kuukaudenkin vanhaa lihaa. ”Toivoisin koko maailman toimivan ekologisesti. ”Siitä minunkin täytyy maksaa.” Tonkiminen on nautinto Onni nauttii jäteastioiden tonkimisesta täydestä sydämestään. ”Veljelleni tarjosin kerran kaalipataa, jonka sisältämä jauheliha oli ehkä kuukauden vanhaa. ”Roskis tuntuu tietävän parhaiten, mitä kaipaan. ”Pukeudun dyykkarivaatteisiini puolen yön tienoilla ja painun sitten pimeän selkään. Aivan yhtä ehdotonta ostoboikottia hän ei silti pidä. Tonkijan loppu. ”Asteikkoni on: innostunut, todella innostunut, kohotan kulmakarvojani.” Kun hän siis kertoo ”hihkuneensa ilosta” ensimmäisen roskisreissunsa jälkeen, on helppo ymmärtää, millaisen vaikutuksen keikka häneen teki. En vältä myöskään sushia, jos se tuoksuu ja maistuu hyvältä.” Onni siis luottaa ruoan aistinvaraiseen tarkasteluun. 45 UUSIOUUTISET 7|2020. Mitään tarpeellisia tavaroita ei puutu. Sitä hän ei muista tarkkaan, mikä hänet alun perin johdatti tonkimisen lumoihin, mutta se oli heti menoa. ”Siitä minulle voisi kyllä tulla pieni masennus.” Lue Onni Tonkijan mietteitä blogista: onnentongintaa.net. On kuitenkin yksi asia, jota hyvin harvoin heitetään roskiin: olut. ”Dyykkausruoka tuppaa välillä valitettavasti olemaan lihavoittoista”, Onni harmittelee. Seuraavan päivän ruokalista alkaa muotoutua. Joskus Onni saa kavereita mukaan dyykkausretkilleenkin. Nykyään kemianope määrittelee jätteiden tonkimisen ”ammattimaiseksi harrastukseksi”. Saaliin lajittelua. Tällaisia tilanteita osuu eteen kuitenkin harvoin, sillä toiveet käyvät useimmiten toteen melkein saman tien. Mies katselee, haistaa ja maistaa tuotetta ennen kuin pistää sen kassiinsa ja myöhemmin poskeensa. ”Kaikkein parasta siinä on, ettei ikinä tiedä, mitä löytää.” Onnina hän noudattaa yleensä hyväksi havaittua lähiympäristönsä vakioreittiä, jonka varrelta hän noukkii pussin täyteen ruokaa ja taloustarvikkeita
Kierrätysimuria ei vielä voi ostaa kotiin, sillä siitä on valmistettu vasta pieni koesarja. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ S tena Recycling ja Electrolux ovat suunnitelleet kierrätetyn pölynimurin. Toteutimme tämän projektin, koska halusimme tehdä kierrätysmateriaaleilla yhtä laadukkaita tuotteita kuin neitseellisillä”, Electroluxin innovaatiojohtaja Martin Hedström tiivistää. Stena Recyclingin ja Electroluxin yhteistyö osoittaa, että se on mahdollista, vaikkakin vaikeaa. Imurin väri on valikoitunut mustaksi tai harmaaksi, koska sen väristä uusiomuovia on ollut tarjolla. ”Kiertotalouden mukaisille, vastuullisille tuotteille on kasvava kysyntä ympäri maailmaa. Tavoitteena on kuitenkin lanseerata se markkinoille. 46 UUSIOUUTISET 7|2020. VIHDOINKIN KIERRÄTETTY SÄHKÖLAITE! Pystyykö kodinkoneita kierrättämään uusien kodinkoneiden osiksi. Imurissa on osia paitsi käytetyistä pölynimureista, myös hiustenkuivaajista ja tietokoneista. Oli vaativaa jalostaa kuluttajien muovijätteestä standardien mukaista uusiomuovia, joka sopii tismalleen Electroluxin tuoteprofiiliin. Imurin prototyyppi on valmistettu pelkästään kierrätetyistä materiaalista ja uudelleenkäytetyistä osista. ELINA SAARINEN STENA RECYCLING, KUVA Kierrätysimuria ei vielä voi ostaa kotiin. Sen valmistukseen on käytetty pelkästään uusiomuoveja ja kuluttajilta kerättyjen elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytettyjä osia. Uusiomuovia ja osia Projekti ei ollut helppo. Hinta ei vielä ole tiedossa
Jos SERiä löytyy metallijätteen joukosta, myös nämä määrät olisi huomioitava SER-tilastoinnissa. Vaikka tuottajat hoitaisivat oman leiviskänsä kuinka hyvin tahansa, sähkölaiteromua karkaa virallisen järjestelmän ulkopuolelle. Tämä johtuu siitä, että kaikkia arvoketjun toimijoita ei ole velvoitettu vastuuseen SE-romun jätehuollosta. Vain näin pystymme toteuttamaan kiertotaloutta. Toimijoiden tulisi kerätä SERiä yhteistyössä. Viimeisimpien tilastojen mukaan tavoitteet ovat monelle jäsenmaalle liian vaikeita saavuttaa. Vaihtoehtoisesti jäsenmaat voivat myös kerätä talteen vähintään 85 prosenttia kaikesta syntyneestä SE-romusta (SER). Järjestelmän on varauduttava myös siihen, että pian romuvaiheeseen alkaa tulla esimerkiksi aurinkopaneeleja. Myös olemassa olevien lakien ja säätelyn valvontaa on tehostettava. ”Yleensä Stena on ollut tuotteiden ja materiaalien viimeinen vaihe. Stenan Louise Eriksson kiittelee yhteistyötä, joka on tuottanut paljon lisää tietoa toimivien uusiomarkkinoiden synnyttämiseksi. SER-virtoja on pystyttävä monitoroimaan ja seuraamaan nykyistä paremmin. Laitteita unohtuu myös kuluttajien pöytälaatikoihin. Skaalaamme tästä konsultoinnista meille uuden bisnesalueen.” Materiaalien lisäksi tarvittiin myös imurin teknisiä osia. Lue lisää Unitarin ja WEEE Forumin raporteista: https://weee-forum.org/ws_news/ weeeflowscallforallactors/ 47 UUSIOUUTISET 7|2020. STENA KONSULTOI SUUNNITTELIJOITA JOTTA SULJETUT KIERROT olisivat mah dollisia, suunnittelijoiden olisi hyvä tietää jo tuotesuunnitteluvaiheessa, miten heidän tekemänsä materiaalivalinnat ja tuote ominaisuudet vaikuttavat tuotteen kierrätys mahdollisuuksiin. Electrolux ja Stena huomasivat, että kuluttajilta palautuneen sähköja elektroniikkaromun virroissa oli paljon yhä toimivia osia. Euroopan maat keräsivät keskimäärin talteen 9,6 kiloa SERiä asukasta kohden. Markkinoille saatettujen laitteiden tavoittees9 kg ta jäätiin 3,4 kiloa ja SER-tavoitteesta jäätiin 6,1 kiloa asukasta kohden. Raportti suosittelee, että alalle perustettaisiin toimintaa koordinoiva organisaatio. Tuottajavastuun sijasta kaikkien vastuu ”Yksi SER-lainsäädännön avainperiaatteista tulisi jatkossa olla, että kaikki ne toimijat, jotka voivat vaikuttaa keräysmääriin, asetettaisiin vastuuseen. Osa käytöstä poistuneista laitteista kyllä korjataan tai kunnostetaan uudelleenkäyttöä varten esimerkiksi yrityskäytön jälkeen. Näin kertovat tuoreet YK:n koulutusja tutkimuslaitos UNITARin ja kansainvälisen sähköja elektroniikkaromualan kattojärjestö WEEE Forumin raportit. Romua päätyy hukkateille On merkittävä uutinen, että kuluttajilta kerätystä sähköja elektroniikkaromusta (SER) on saatu lanseerattua ensimmäinen, kaupallisille markkinoille soveltuva ja sataprosenttisesti kierrätysmateriaaleista tehty kodinkone. EU-tavoitteisiin matkaa EU on asettanut tavoitteeksi, että jäsenmaat keräävät käytön jälkeen talteen vähintään 65 prosenttia markkinoille kolmen vuoden aikana saatetuista sähköja elektroniikkalaitteista vuonna 2019. Pettersson myöntää, että tällaiset uudet palvelut vaarantavat osan Stenan ydinliike toiminnasta: Jos suunnittelussa tehdään riittävän resurssiviisaita valintoja, tämä merkitsee, että syntyy vähemmän jätettä. Se, että tämä on uutinen, kertoo, kuinka kaukana sähkölaitteiden tuotantoketjut vielä ovat kiertotaloudesta. Itselle kuoppaa. Hän puhui Stenan järjestämässä Circular Initiative webinaarissa lokakuun lopussa. Pelkästään viime vuonna globaalisti syntyi yli 53 miljoonaa SER-tonnia. Nyt olisi aika arvioida järjestelmää uudelleen. WEEE Forumin johtaja Pascal Leroy sanoo, että tuottajien vastuulla SERin keräystä on yritetty saada toimimaan pian kaksi vuosikymmentä. Jät teen käsittely ja kierrätys on Stenan ominta bisnestä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 maailmassa syntyy näin monta kiloa sähköja elektroniikkaromua jokaista ihmistä kohden, eli yhteensä 75 miljoonaa tonnia. Tuottajien ulottamattomiin karkaa asukasta kohden vuosittain jopa 6—7 kiloa sähköja elektroniikkaromua. Asukasta kohden laskettuna jäsenmaiden täytyisi siis keskimäärin kerätä joko 13 kiloa markkinoille saatettuja ja käytöstä poistuneita laitteita, tai 15,7 kiloa SERiä. ”Jäljellä on kuitenkin vielä isoja tietoaukkoja, jotka täytyy kuroa umpeen.” Imuriprojektin ansiosta ainakin tuotesuunnittelun ja kierrätysvaiheen välinen kuilu on kaventunut. Niistäkin osa häviää harmaille markkinoille. Sähköja elektroniikkatuotteiden valmistajilla ja maahantuojilla eli tuottajilla on yhä täysi työ saada kerättyä talteen edes osa käytöstä poistuvista sähkölaitteista. Laitteita päätyy käytön jälkeen metalliromun tai sekajätteen joukkoon ja sitä kautta kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. Keräysja talteenottojärjestelmissä on kiinnitettävä entistä suurempi huomio myös pienikokoisiin sähköja elektroniikkalaitteisiin. marraskuuta. Suuri osa sähköromusta katoaa arvoketjun toimijoiden ulottumattomiin. Raportit korostavat kiertotaloutta ja sitä, että uudelleenkäyttöön valmistelu ja laitteiden elinkaaren pidentäminen pitäisi saada näkyväksi myös SERin keräystavoitteissa. Tätä kutsumme kaikkien toimijoiden vastuuksi”, raporttien pääkirjoittaja Kees Baldé totesi raporttien julkistustilaisuudessa, WEEE Forumissa 24. Yritykset ottivat niitä talteen. Asenteita ja kulutusmalleja on muutettava niin, että kaikki SER päätyy virallisiin järjestelmiin. SERistä talteen saatavia materiaaleja ja osia käytetään vielä harvoin uusien laitteiden valmistuksessa. ”Mutta näemme, että juuri kierrätysalan jos jonkun on tarjottava tätä palvelua. Halmstadin yliopiston kanssa toteutettujen testien jälkeen ne kelpuutettiin uuden imurin osiksi. WEEE Forumin ja UNITARin raportin kirjoittajat korostavat, että nykyjärjestelmillä tavoitteeseen on vaikea päästä. Joitakin materiaaleja ja materiaaliseoksia on nykyteknologioilla miltei mahdotonta kierrättää. Vuosina 2005—2018 EU:ssa raportoitiin kerätyn virallisten järjestelmien kautta yhteensä 48 miljoonaa tonnia SERiä. Stena Recycling lanseeraa uuden liike toimintaalueen nimeltä Circular Services taatakseen, että tieto kierrätysvaiheen mahdollisuuksista ja rajoituksista kulkee suunnitteluvaiheen toimijoille jo ennen kuin nämä tärkeät valinnat on tehty. Romulaitteita viedään laittomasti EU:n ulkopuolelle. Meillä on tietoa, joka kannattaa tuoda jo suunnitteluvaiheeseen, koska 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy suunnitteluvaiheessa”, Eriksson sanoo. ”Uusi palvelu varmistaa, että asiakkaamme tekevät jo tuotteen elinkaaren alkuvaiheessa älykkäitä päätöksiä, jotta tuotteet pystytään loppuvaiheessa kierrättämään uusiomate riaaleiksi ja uusiin tuotteisiin”, sanoo Stena Recycling Ruotsin toimitusjohtaja Fredrik Pettersson. Samalla olisi varmistettava, että tämäkin jätevirta käsitellään ja kierrätetään asianmukaisesti
Kaupunki on myös ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka hankkii ainoastaan biokaasutai sähköautoja ja käyttää vain EKOenergiasertifioitua sähköä. Yli 100 000 asukkaan kaupunkien sarjassa European Green Capital Award 2022 -tittelin voitti Grenoble Ranskasta. Lue lisää: www.greenreality.fi/ lappeenranta HE LI MÄ LK IÄ/ LA PP EE NR AN TA 48 UUSIOUUTISET 7|2020. Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen pitää palkintoa hienona tunnustuksena laajasta ja monipuolisesta työstä, jota on vuosien varrella tehty. Erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemistä täytyy kuitenkin jatkaa entistä tehokkaammin yhdessä asukkaiden, yritysten ja LUT-yliopiston kanssa.” European Green Leaf -tittelin lisäksi kaupunki saa palkintona 75 000 euroa. Erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemistä täytyy kuitenkin jatkaa entistä tehokkaammin yhdessä asukkaiden, yritysten ja LUT-yliopiston kanssa.” kaupungin päätavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Finaalissa kisasivat myös tanskalaiskaupungit Helsingør, Nyborg ja Ringkøbing-Skjern. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan summa käytetään Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä uusiin ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. ELINA SAARINEN PALKITUT "Palkinto on meille tärkeä osoitus siitä, että olemme tehneet asioita oikein. Kaikki tähtää . Palkittu Lappeen ranta aikoo olla ympäristöä säästävän toiminnan malli kaupunki. ”Tämä on meille tärkeä osoitus siitä, että olemme tehneet asioita oikein. ”MYÖ OLLAAN EUROOPAN VIHREIN KAUPUNKI” Lappeenrannan kaupunki on voittanut Euroopan vihreimmän kaupungin eli European Green Leaf 2021 -tittelin Euroopan komission järjestämässä kilpailussa. E uropean Green Leaf 2021 -tittelistä kilpailivat alle 100 000 asukkaan kaupungit. Lappeenrannan lisäksi sen sai Gabrovo Bulgariasta. Tittelin sai tämän vuoden kisassa kaksi kaupunkia. Lappeenranta on ollut WWF:n Suomen ilmastopääkaupunki vuosina 2014 ja 2016. Vihreää todellisuutta Lappeenranta on ottanut vihreät asiat strategiaansa. Päämääränä on, että vuonna 2050 Lappeenrannassa ei synny kaatopaikalle vietävää jätettä, kaupunki ei tuota ilmastopäästöjä, eikä se ylikuluta. Vuonna 2018 kaupunki sai Suomen kuntatekniikan palkinnon muovin erilliskeräyksestä. Tuomariston mukaan Lappeenrannan kaupunki on tuonut näkyvästi esille oman sitoutuneisuutensa ilmastotyön kehittämisessä
Ruumisarkku on valmistettu kierrätetystä kartongista. Myös pakkauksen sisällä oleva tuote on kestävä: hammasharja on valmistettu kierrätysmuovista. Pääjohtajan virka tuli avoimeksi SYKEn pitkäaikaisen pääjohtajan Lea Kaupin jäädessä eläkkeelle. Uusi hallitus aloittaa tammikuussa 2021. Hän siirtyy Kiertokapulaan VR Lähiliikenteen palvelupäällikön tehtävästä. Varajäsenet: Eija Jokela, Sanna Alaruikka, Hanna-Liisa Järvinen ja Nina Kokko. Katso kaikki palkitut: www.packnews.fi/ scanstar-2020-kilpailussa-myonnettiin17-palkintoa/ Clewat kasvuyritysten kymmenikköön KASVUYRITYSTEN sparrauskisa Kasvu Open on löytänyt vuoden voittajat. Kartonkinen ruumisarkku sai ScanStarin KAHDEKSAN suomalaista pakkausratkaisua pääsi 17 voittajan joukkoon pakkausalan ScanStar-kisassa. Virkaa haki 22 henkilöä. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluessa maailman meriä siivoaa 200 meidän alustamme”, sanoi Marko Kärkkäinen pitchatessaan Clewatia Kasvu Openin finaalissa. Myllymaan asiantuntemusalueita ovat jätteet, kierrätys, jätehuolto, kiertotalous ja Circwaste-hanke. Vastuullisuuden erikoismaininnan sai DS Smith Packaging Denmarkin tuottama, Arla Foodsille tehty verkkokauppapakkaus, joka korvaa EPS-muovisen edeltäjänsä. Myllymaa on ollut mukana myös Jätehuoltoyhdistyksen hallituksessa jäsenenä ja puheenjohtajana vuosina 2015–2018. Sen jälkeen hän on julkaissut 51 julkaisua jäteja kiertotalousasioista. NIMITYKSIÄ Jätehuoltoyhdistys Jätehuoltoyhdistyksen uusi hallitus on valittu syyskuussa Jätehuoltopäivien yhteydessä. Yleisöäänestyksen voitti indigon sinistä luonnonvärjäystä teollisessa mittakaavassa tekevä Natural Indigo Finland. Palkituissa pakkauksissa suosittiin kartonkia. Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous päätti kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi SYKEn ryhmäpäällikkönä työskentelevän Tuuli Myllymaan. Schulman on työskennellyt vuodesta 2010 alkaen Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen johtajana. Schulman on koulutukseltaan filosofian tohtori. Tänä vuonna kilpailun järjesti Suomen Pakkausyhdistys ry. Hallituksen kokoonpano on seuraava: Satu Estakari, (puheenjohtaja), Johanna Alakerttula, Jenni Rahkonen, Mika Horttanainen, Marko Prinz ja Mikko Ahokas. Hänen vastuualueenaan ovat elinkaaritarkastelut ja korjausrakentaminen. Puhdistusalus pystyy puhdistamaan vedestä jopa puolen millimetrin kokoisia mikromuovihiukkasia. JHY:n muut kunniajäsenet ovat: Heikki Saarento (kuollut), Leo Helminen, Juha Kaila, Matti Vehkalahti, Seija Paajanen, Esa Tommila, Tapani Flaaming, Mauri Marttila, Simo Isoaho, Esa Mäkelä, Anja Hakkarainen, Veikko Salli, Markku Salo ja Sakari Salonen. ScanStar on yhteispohjoismainen pakkausalan toimijoiden kilpailu. KU VA NK AA PP AU S WE BIN AA RI ST A DS SM ITH / PA KK AU SLE HT I 49 UUSIOUUTISET 7|2020. Yritys kerää vedestä mikromuovia, haitallisia vesikasveja sekä öljyä. Motiva Nina Teirasvuo on aloittanut lokakuussa energiatehokkuuden liiketoiminta-alueella toimien kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvissä hankkeissa asiantuntijana. Hilla von Essen on aloittanut lokakuussa HR-kehityspäällikön tehtävässä Motivan hallintotiimissä ja hän raportoi toimitusjohtajalle. Materiaalia säästävä pahvipakkaus pitää tuotteet kylmänä kuljetuksen ajan. Hän on valmistunut Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan osastolta vuonna 2002. ”Arvoketjun luomisen olemme aloittaneet maailmanlaajuisesti. Toiselle sijalle tuli analytiikkaan ja tekoälyyn erikoistunut Aiwo. Kehitysjohtajan tehtävä on Kiertokapulassa uusi. Tehtävään haki kaikkiaan yli sata henkilöä. Uusi laivue lähtee Kiinaan ja Filippiineille. Kolmanneksi valittiin mielen työhyvinvointipalveluja tuottava, helsinkiläinen Auntie Solutions. Palkituissa pakkauksissa näkyi vastuullisuus ja kestävyys. Kirkkaasta muovista valmistettu päällinen on helppo kierrättää. Vahamainen pinta eristää kosteutta. Kiertokapula Kiertokapula Oy:n kehitysjohtajaksi on valittu diplomi-insinööri Tero Helin. Glomma Papp on tuottanut Norwegian Shores Sewfoodille kartonkisen osterien kuljetuslaatikon. Vuoden kasvuyritykset palkittiin etäyhteyksin järjestetyssä Kasvu Open Karnevaalissa lokakuun lopussa. Kymmenen kasvuyrityksen finaaliin selvitti tiensä myös Bioja Kiertotalouden Kasvupolulla menestynyt kokkolalainen Clewat Oy, jonka missiona on muoviton meri. Clewatin alukset ovat puhdistustöissä jo Floridassa, Helsingissä, Turussa ja Kokkolassa. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa. Atrian maustamispakkaus vähentää muovin määrää. Kisassa pärjäsi myös DS Smith Ruotsin Europa kistan AB:lle tuottama, kierrätetystä kartongista valmistettu ruumisarkku. Orkla Home & Personal Care ja Jordan Design & Packaging Team palkittiin kierrätyskuiduista valmistetusta, muovatusta hammasharjapakkauksesta, joka korvaa entisen muovisen pakkauksen. Suomen ympäristökeskus Valtioneuvosto on nimittänyt Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajan virkaan Leif Schulmanin 1.1.2021-31.10.2025 väliseksi ajaksi. Vuoden kasvuyritykseksi valittiin Kasvu Open Karnevaalissa kriittisen viestinnän ja hälyttämisen SaaS-palvelun kehittännyt Secapp
. Tavoitteena on saada hyvät esimerkit levitettyä ympäri Eurooppaa, jotta yritykset näkevät, minkälaisia mahdollisuuksia kiertotalous voi tuoda heille. Varsinais-Suomessa, johon REDUCES Suomessa keskittyy, on paljon kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, kun toisaalla on otettu vasta ensiaskelia. Yrityshaastattelut syventävät tietoa kiertotalouden liiketoimintamalleista ja konkretisoivat, minkälaista kehitystyötä ja minkälaisia mahdollisuuksia kullakin alueella kiertotalouteen liittyen on. OPISKELIJOILTA 50 UUSIOUUTISET 7|2020. Y ritykset marssivat eturintamassa, kun siirrymme kohti kiertotaloutta. Hankkeessa kerätään jokaiseen liiketoimintamalliin liittyviä parhaita esimerkkejä kultakin mukana olevalta alueelta. YRITYKSET ETURINTAMASSA KOHTI KIERTOTALOUTTA Kiertotalouden liiketoimintamalleja tutkitaan ja kerätään REDUCES-hankkeessa, jossa on mukana kuusi aluetta Euroopasta. MARKETTA VIRTA JA JENNI SUOMINEN TURUN AMK, KUVA Hyvien esimerkkien halutaan osoittavan alueellisille päättäjille, että kiertotalouden mukaisessa liiketoiminnassa on potentiaalia ja sitä kannattaa edistää vahvasti myös päätöksenteossa. Eri tahdissa Jo nyt on huomattu, että alueet lähestyvät kiertotaloutta eri tahdissa. REDUCES-hanke keskittyy viiteen Sitran määrittelemään kiertotalouden liiketoimintamalliin: uusiutuvuuteen, tuote palveluna -malliin, jakamisalustoihin, tuote-eliniän pidentämiseen sekä resurssitehokkuuteen ja kierrätykseen. Lue samalla myös hankkeessa koostetut eri alueiden kiertotalouden tilannekatsaukset. Uudenlaiset kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit luovat perustan muutokselle, jolla tavoitellaan kestävämpää elämää maapallolla. Interreg Europen rahoittaman REDUCES-hankkeen tavoitteena on parantaa alueellisten kiertotalouden toimintatapojen toteuttamista ja lisätä yhteistyötä kuudella Euroopan alueella: Varsinais-Suomessa, Utrechtissa (Alankomaat), Suur-Manchesterissa (Iso-Britannia), Valenciassa (Espanja), Bulgariassa ja Maramuresissa (Romania). Hyvien käytäntöjen jakaminen, avoimuus ja yhteistyö edistävät koko Euroopan pyrkimystä siirtyä kiertotalouteen. Tutustu hyviin esimerkkeihin hankkeen nettisivuilla: interregeurope.eu/ reduces. Yrityksiä kutsutaan myös kansainvälisiin tapaamisiin oppimaan muilta ja jakamaan omia kokemuksiaan. Ne myös rohkaisevat yksittäisiä yrittäjiä ottamaan uusia askelia ja tuovat varmuutta siitä, että he ovat oikealla tiellä. Yritysten toiminnasta kiertotalous leviää myös muuhun yhteiskuntaan
mainosaineistot 19.1. mainosaineistot 17.8. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2021. mainosaineistot 4.10. Kestävä rakentaminen. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. 2/21 18.3.2021 varaukset 15.2. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. mainosaineistot 12.4. Hiilineutraali ja uudistuva teollisuus. 4/21 16.6.2021 varaukset 17.5. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. 6/21 28.10.2021 varaukset 23.9. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. 3/21 5.5.2021 varaukset 1.4. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. Uusiomarkkinat ja kierto talouden bisnesmallit. 7/21 9.12.2021 varaukset 2.11. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. Kuidut, tekstiilit, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete, pakkaukset. mainosaineistot 23.2. Suljetut kierrot. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. mainosaineistot 24.5. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. Bioja ravinnekierrot. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. mainosaineistot 12.11. 5/21 9.9.2021 varaukset 9.8. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. Älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2021 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/21 11.2.2021 varaukset 11.1. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh
Lehti auttaa opinnoissa eteenpäin ja tukee tulevalla työuralla. uu_kummi_12_20.indd 1 26.11.2020 9.41. Kiitos kummeille! Lämpimät kiitokset Uusiouutisten kummikumppaneille 2020! Etsimme kummikumppaneita vuodelle 2021! Tue kanssamme tulevaisuuden kiertotalousosaajia: www.uusiouutiset.fi/ilmoittajalle/ kummiyhteistyo/ www.urbaser.fi kivo.fi www.erityisjate.fi www.serty.fi www.rosknroll.fi www.purkupiha.fi www.lhjgroup.fi www.lt.fi www.kuusakoski.com kiertokaari.fi remeo.fi Uusiouutisten kummikumppaneiden ansiosta sadat suomalaiset ympäristö-, kiertotalousja energia-alan opiskelijat sekä ympäristöasioista kiinnostuneet uudet ylioppilaat saavat tärkeää ja ajankohtaista kiertotaloustietoa. Opiskelijat saavat kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran lehtistipendinä. Kummikumppanit mahdollistavat tuellaan vuosikertalahjoitukset suoraan opiskelijoille sekä suomalaisiin oppilaitoksiin, korkeakouluihin ja yliopistoihin