Varo akkupaloa! Data jäljittää jätteet. 7|2021 JUKKA HEIKKILÄ: YHTEISTYÖLLÄ KESTÄVIÄ TEKSTIILIKIERTOJA ÄLYÄ ÄLYLAITTEIDEN KULUTUKSEEN
Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. Opiskelijat saavat kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran lehtistipendinä. Hae lehtistipendiä: https://www.uusiouutiset.fi/ opiskelijan-lehtistipendi/ Lämpimät kiitokset Uusiouutisten kummikumppaneille 2021!. Lehti auttaa opinnoissa eteenpäin ja tukee tulevalla työuralla. 09 276 6980 onniforselloy Tule kummiksi Etsimme kummikumppaneita vuodelle 2022! Tuetaan yhdessä tulevaisuuden kiertotalousosaajia. Lue lisää: www.uusiouutiset.fi/ilmoittajalle/kummiyhteistyo/ www.kuusakoski.com www.purkupiha.fi www.urbaser.fi www.lt.fi kiertokaari.fi kivo.fi www.serty.fi www.lhjgroup.fi www.erityisjate.fi www.turkuamk.fi Opiskelija, haluatko saada Uusiouutiset. Kummikumppaneiden tuella opiskelijat saavat tärkeää ja ajankohtaista kiertotaloustietoa
0500 438 510 www.kymppitienvaihto-osa.fi HELSINKI Euro-Teli Oy Kytkintie 55, 00770 Helsinki p. 010 5010 525 osamyynti.hinttu@gmail.com JÄMSÄNKOSKI Jämsänkosken Autopurkaamo Ky Metsurintie 3, 42300 Jämsänkoski p. 0207 969 505 fax 0207 696 506 www.roi-osa.fi SALO Auto Lehtinen Oy PL 20, 33561 Tampere Helsingintie 595, 25130 Muurla p. 019 460 5400 www.felke.fi IMATRA Imatran Autopurkamo Varikkokuja 5, 55100 IMATRA p. 02 721 7700 www.auto-lehtinen.fi SASTAMALA Vammalan Osamyynti Oy Pääkkösentie 12, 38200 Sastamala p. 0400 959 420 www.narhi.com MUNSALA RM-Trucks Oy Norra Munsalavägen 164, 66950 Munsala p. 016 310 950, 040 537 6121 Roi-Osa Oy Lampelankatu 16, 96100 Rovaniemi p. TUTUSTU TOIMINTAAMME! ALAVETELI Backfältin Autohuolto & Purkaamo Salobackantie 4, 68410 Alaveteli Korjaamo p. Käyttökelpoiset varaosat puramme ja myymme uudelleen käytettäviksi, jatkamaan olemassaoloaan siinä tarkoituksessa, johon ne on alun perin valmistettu. 010 666 9620 myynti@purkamolahtinen.com www.purkamolahtinen.com NÄRPIÖ Wikmans Autoservice Oy Ab Nixvägen 31, 64230 Närpiö as. 06 864 8493 Purkaamo p. 09 389 520 www.euro-teli.fi JOENSUU Joensuun Autohajottamo Närhi Oy Lentoasemantie, 80140 Joensuu p. 010 239 0200 www.fusti.fi Osamyynti Mattila Lehtikatu 10, 33340 Tampere p. 02 677 0291, 02 677 0292 info@autopalsta.com www.autopalsta.com PYHÄJOKI Rannikon Auto ja Varaosa Oy Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki p. 050 5436 473 www.himanganmuovityo.fi KEMINMAA Keminmaan Autojussi Oy Mestarintie 4, 94450 Keminmaa p. 09 389 520 www.euro-teli.fi volvoks.fi Kytkintie 14, 00770 Helsinki p. 019 436 852 Osatuonti Felke Oy Muottikatu 5, 05830 Hyvinkää p. 017 554 2972 www.osamyyntiaf.fi NAKKILA Nakkilan Autohajottamo Oy Mäntytie 60, 29250 Nakkila p. 02 438 1201 GSM 0400 532 555 myynti@klauto-osacenter.fi www.klauto-osacenter.fi ROVANIEMI Lapin Auto-osa Oy Nikkarinkuja 12, 96910 Rovaniemi p. 08 622 307 KANKAANPÄÄ Autokeskus Haapala Oy Vähänevantie 27, 38700 Kankaanpää p. 03 756 5244 fax 03 756 5240 www.purkamo.net Lahden Takuupurkamo Oy Lintulantie 46, 15700 Lahti p. 02 578 9747 www.haapala.fi KALAJOKI HMT-Varaosa / Himangan Muovityö Oy Sepänmäentie 12, 68100 Himanka p. 014 744585 fax 014 744 017 KAJAANI Kainuun Auto ja Varaosa Oy Tikkapurontie 4, 87250 Kajaani p. 040 733 2493 www.autopurkaamobackfalt.fi ALAVUS Autopurkaamo Harri Salo Alarannantie 480, 63300 Alavus p. 02 537 3423 hajottamo@outlook.com www.hajottamo.com NASTOLA Nastolan Autopalvelu Tapsa Ky Tervatie 5, 15560 Nastola p. p. 03 718 6949 TAMPERE Hiasepojat Oy Lehtikatu 12, 33340 Tampere p. 040 056 9427 wikman@tawi.fi www.wikmans.tawi.fi ORIMATTILA Japan Motors Mallusjoentie 809, 16450 Mallusjoki p. 0440 800 123 www.oilijalonen.fi ULVILA Ulvilan Autopurkaamo Oy Louhenkuja 3 28400 Ulvila HYÖTYAJONEUVOT (KA/PA): HELSINKI Euro-Teli Oy Kytkintie 55, 00770 Helsinki p. 03 343 4320 www.hiasepojat.fi Fusti Oy Hautalantie 16, 33560 Tampere p. 03 514 1766 www.osamyynti.com SEINÄJOKI Nurmon Autopurkaamo Oy Nosturintie 2, 60550 Nurmo p. 0400 229 800 www.karjalanpurkupojat.fi JYVÄSKYLÄ Osatuonti Felke Oy Palokankaantie 13, 40320 Jyväskylä p. 06 789 8500 www.erikssons.fi PIHTIPUDAS Auto-Osix Oy Ruponkuja 2, 44800 Pihtipudas p. 02 864 7264 www.purkaamo.net PIETARSAARI Auto-Osa Kierrätys Eriksson Ay Åsbackantie 194, 68810 Ytteresse p. 017 361 1123 www.tapanilanauto.fi LAHTI Ahtialan Autopurkamo Oy Mustapuronkatu, 15300 Lahti p. 0400 651 973 www.sinisalonauto.fi KUOPIO Tapanilan Auto Mestarinkatu 7, 70700 Kuopio p. 014 561 422 www.auto-osix.net PIRKKALA Autonosat R. 06 414 6051 www.napoy.com SYSMÄ Onkiniemen Autopurkamo Ilonojantie 49, 19230 Onkiniemi p. 010 548 6666, 0400 763 065 www.toyotapurkuosat.fi juha.lae@laeinvest.fi JOENSUU Karjalan Purku-Pojat Lylykoskentie 27, 80130 Joensuu p. 03 343 3837 www.osamyyntimattila.fi TURKU Oili Jalonen Oy Jalosenkuja 6, 20460 Turku p. 020 764 1115 www.autojussi.com KIUKAINEN Kiukaisten Autopelti ja Hinaus Ky Turrontie 7, 27400 Kiukainen p. Aaltonen Teollisuustie 25, 33960 Pirkkala p. 05 432 8467 imatranautopurkamo@gmail.com www.imatranautopurkamo.fi ISOKYRÖ Lae Invest Oy Laurilantie 7, 61500 Isokyrö p. 02 864 5431, 0500 123 866 KOKEMÄKI Peipohjan Autovaruste Ay Köyliöntie 358, 32810 Peipohja p. 0424 11331 www.rmtrucks.com www.autopurkamoliitto.fi autopurkamo_sivu.indd 1 autopurkamo_sivu.indd 1 25.11.2021 10.24 25.11.2021 10.24. 014 282 313 www.felke.fi HENKILÖJA PAKETTIAUTOT: JÄMIJÄRVI VaraosaHinttu Oy Hintuntie 6, 38800 Jämijärvi p. Me otamme vastaan matkansa päähän tulleet autot ja teemme ne ympäristölle vaarattomiksi poistamalla niistä ongelmajätteet. Niemi Maakunnantie 9, 27430 Panelia p. 03 787 7310, fax 03 787 7312 lahdentakuupurkamo@phnet.fi www.lahdentakuupurkamo.fi LEPPÄVIRTA Osamyynti AF Teollisuustalotie 2, 79100 Leppävirta p. 020 789 0760 www.volvoks.fi Sapoma Oy Tuulilasintie 18, 00770 Helsinki p. 03 368 4000 myynti@autonosat.fi www.autonosat.fi PORI Autopalsta Oy Söörmarkuntie 40, 29570 Söörmarkku p. 03 762 3855 www.autopurkamo.net NOKIA Purkamo Lahtinen Oy Hirvenpolku 3, 37150 Nokia p. 0400 596 423 myynti@valko.fi www.valko.fi RAISIO KL Auto-osacenter Sitomokuja 3, 21200 Raisio p. 09 271 5100 www.japanmoottorituonti.fi OULU Ruskon Auto ja Varaosa Ky Moreenintie 7, 90630 Oulu p. 08 434 333, 0400 189 018 myynti@rannikonautojavaraosa.fi www.rannikonautojavaraosa.fi PYHÄRANTA Valko, Helkkula Ky Kirikalliontie 8, 27320 IHODE p. 02 546 7260 KOUVOLA Sinisalon Auto Oy Ummeljoentie 4, 46810 Ummeljoki p. 08 531 8885 PANELIA Autopurkaamo M. 0440 666 545 fax 06 512 3871 www.harrisalo.fi FORSSA Kymppitien Vaihto-Osa Ay Vastustie 136, 30100 Tammela p. 09 389 6663 www.sapoma.fi HYVINKÄÄ abc Ale-Osa Oy Kerminkuja 2, 05880 Hyvinkää p. Autovaraosat Ympäristöä Rasittamatta! – Autopurkamoliiton Jäsenyrityksiltä Autopurkamot ovat toimineet kiertotalouden edelläkävijöinä jo vuosikymmeniä
SISÄLTÖ 7|2021 Mirja Illikainen iloitsee, että Oulun yliopisto on pystynyt käynnistämään kiertotalouden materiaali tutkimuksen professuurin lisäksi useita muitakin aiheeseen liittyviä professuureja. 21 POP-jätteille opas 22 Varo akkupaloa! 24 Akkusääntely uudistuu 26 Tehdas tuottaa käänteen 32 Älyä älylaitteisiin. Joululyhtypalloja. Kierrätyskoutsit kirittävät suomalaisia tiukkeneviin kierrätystavoitteisiin. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Pohjantie 3, 8. krs, 02100 Espoo ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 31. CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 7|2021. 19 42 5 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaista 14 Ruokateollisuus pysäyttää luontokadon 16 Data jäljittää jätteet 18 Kikka: Biojäte paperipussiin! 19 Työnsä taitajia: Mirja Illikainen 20 Saisiko data akut kiertoon. www.climatecalc.eu Cert. vuosikerta KANNEN KUVA Elina Saarinen 12 TE RO PA JU KA LL IO TA O HU EK OK YM PP I Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Kuntien jätelaitoksissa Kierrätyskoutsit antavat asukkaille asiantuntevaa jäteneuvontaa maksutta. no. 36 Kierrätysmetalli vähentää päästöjä 38 Elektroniikan kierrätyksestä brändiarvoa 39 Pakina: Puolikas Yaris 40 Tapahtumia 44 Jätehuoltoala kiertotalousagentteina 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Opiskelijoilta 51 Mediakortti Osateemoina suljetut kierrot, arvoaineet, sähköja elektroniikkaromu ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. Ei, vaan mikros kooppikuva kokkolalaisen tutkimusryhmän valmistamasta katodimateriaalista, jota käytetään litiumioniakuissa. Kokkola Material Week pohti akkukemiaa
Pahiten epäonnistuu laitteiden suunnittelu kestäviksi, päivitettäviksi, korjattaviksi ja kierrätettäviksi. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 7|2021. Samalla laatikkoon haudataan arvometalleja ja raaka-aineita. Mitä enemmän käytössämme on digilaitteita, sitä enemmän ne kuluttavat energiaa. Data ei vielä jäljitä raaka-aineiden alkuperää, eikä se seuraa sitä, minne laite lopulta päätyy. Kun tartumme tarjouksiin, laitamme yleensä vanhat laitteet laatikkoon – ja unohdamme sinne. Laitteessa voi olla 80 alkuainetta atominpaksuisina kerroksina ja gramman hippusina. Ihmiskunnan on pystyttävä rakentamaan tarpeeksi tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita siirtyäkseen fossiilisesta energiasta uusiutuviin. Jätettä syntyy koko ajan enemmän. Keräys ei toimi. Niiden saaminen laitteen muotoiseksi tuotteeksi on synnyttänyt ympäristövaikutuksia tuotantoketjun kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi Ghanan Accraan, Agbogbloshieen, kasautuu joka vuosi arviolta 192 000 tonnia laiteromua. Samaan aikaan, kun hukkaamme arvoaineet pöytälaatikoihin, lisää digitalisaation ja vihreän siirtymän tarvitsemia metalleja louhitaan epäinhimillisissä oloissa. Nykylaite on tiukka puriste, jossa on sekaisin muoveja ja metalleja. Mainostulvan keskellä mietin älyja digilaitteisiin liittyvää kuluttamiskulttuuria. Huippuunsa viritettyjen tuotantoverkostojen maailmassa ei ole saatu rakennettua laitteiden tehokasta keräystä ja kierrätystä. Kulutushuumamme ei ainakaan helpota urakkaa. Laitteiden mukana hukattiin kokonaisten kansakuntien vuosibudjetin edestä arvoaineita. Osa länsimaisten kuluttajien käytöstä poistamista laitteista vuotaa laittomille dumppausalueille kehittyviin maihin. YK:n Global E-waste monitor on laskenut, että käytöstä poistettu sähköja elektroniikkalaiteromu (SER) painaa enemmän kuin koko Euroopan väestö yhteensä. JÄRJETÖN TARJOUS M arras-joulukuussa ei voi välttyä mainonnalta, jossa houkutellaan ostamaan viimeisintä elektroniikkaa. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 9.12.2021 Samaan aikaan, kun hukkaamme arvoaineet pöytälaatikoihin, lisää digitalisaation ja vihreän siirtymän tarvitsemia metalleja louhitaan epäinhimillisissä oloissa. Käytännössä työ on sitä, että ihmiset rikkovat laitteita vasaralla ja yrittävät saada irrotettua arvokkaita osasia. Jos pitäisi valita yksi alue, jolla kiertotalous toteutuu kaikista surkeimmin, se olisi tämä. Kierrätysprosesseissa tästä on vaikeaa, miltei mahdotonta, saada kaikki tärkeät materiaalit takaisin kiertoon. Kiertotalousmittareilla arvosanat ovat luokalle jäämisen tasolla. Onko meillä siihen varaa. Romu aiheuttaa vakavia terveysriskejä niille yli 10 000 ihmiselle, jotka työskentelevät alueella epävirallisesti. Vuonna 2019 vain noin 17 prosenttia SERistä saatiin kerättyä talteen. Tähän rakennusurakkaan tarvitaan valtavasti metalleja. Tarjouskampanjat huutavat laitteiden halpuutta, mutta mikä on niiden todellinen hinta. Ne voivat olla vielä täysin toimiviakin, ehkä vain eivät enää ihan viimeistä mallia. Uudelleenkäyttö on minimaalista. Romun mukana hävisi 48 miljardin euron arvosta kultaa, hopeaa, kuparia, platinaa, kobolttia ja harvinaisia maametalleja
Toivotamme levollista joulun aikaa ja valoisaa uutta vuotta! Lehti mielen hyvinvoinnista www.tunnejamieli.fi Paremman työelämän puolesta – jo 50 vuotta KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi Hyvää joulua! www.rinkiin.fi HUOLEHDITAAN YHDESSÄ SIITÄ, ETTÄ PAKKAUS KIERTÄÄ... Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. MYÖS VUONNA 2022 www.lhjgroup.fi uu_joulusivu.indd 1 uu_joulusivu.indd 1 25.11.2021 11.51 25.11.2021 11.51
tuontia korvaavaa korkealuokkaista kumijauhetta ja granulaattia. Käsittelitpä puuta, muovia, rakennusjätettä, tai renkaita kestävä kone pystyy käsittelemään vaikeimmatkin materiaalit ilman käyttökatkoja. Samalla osoitamme edelläkävijälle kuuluvaa vastuuntuntoa kierrätyksen kehityksestä ja paremmasta maailmasta meille kaikille!. TANA Shark-repijä Maksimoi jätteenkäsittelyn tehokkuus TANA Shark-repijä on tehokas, luotettava ja tarpeisiisi optimoitava ratkaisu kiinteiden jätteiden käsittelyyn. Investointi mahdollistaa vuosittain 20 000 tonnin rengasmassan käsittelyn uusiokäyttöön. Tuotannon käynnistyttyä pystymme tarjoamaan kotimaiselle teollisuudelle mm. Emme tee ihmeitä mutta voimme antaa kaikille ajokelvottomille renkaille uuden mielekkään elämän, uudessa muodossa. Myynti • Vuokraus Reijo Pirkola • 040 570 7811 • reijo.pirkola@tana.fi www.tanarental.fi www.rengaskierratys.com MILJOONAINVESTOINTI ELVYTYKSEEN Uusiokäsittelylaitoksemme työnsä tehneille renkaille valmistuu Lopelle alkuvuodesta 2023. Tana Rental tarjoaa monikäyttöiset TANA-repijät ja -seulat sekä lyhytaikaisempaan että pidempään vuokraustarpeeseen. Vain yksi TANA riittää muuttamaan haastavimmatkin jätteet arvoksi. Innovoimalla ja investoimalla Lopen käsittelylaitokseen vastaamme kasvavaan kotimaiseen uusioraaka-ainekysyntään ja EU:n jäsenmailleen asettamiin kiertotalousvelvoitteisiin
Laitos tuottaa salolaisille kaukolämpöä 180–190 gigawattituntia vuodessa ja lisäksi sähköä valtakunnan verkkoon noin 62 gigawattituntia vuodessa. Lisäksi mukana ovat Helsinki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. ”Uskomme, että erilaisten mobiiliapplikaatioiden ja pakkausten seurannan mahdollistavien yksilöintitietojen ansiosta uudelleenkäyttöä voitaisiin tehdä huomattavasti aiempaa turvallisemmin ja tehokkaammin”, sanoo projektipäällikkö Jussi Lahtinen VTT:stä. Jätteenpoltto käynnistyi Salon Korvenmäessä maaliskuussa 2021. Aikaisemmin Turun seudulla on jouduttu viemään jätteitä ulkomaille poltettavaksi, sillä Suomessa ei ole ollut riittävästi polttokapasiteettia. Hyödynnetään lähellä Lounaiseen Suomeen on vihdoin saatu pitkään odotettu paikallinen hyödyntämisratkaisu kierrätyskelvottomalle, polttokelpoiselle jätteelle. Sen sijaan pakkauksen arvon tulisi säilyä käyttökerrasta toiseen. AJANKOHTAISTA KOONNEET PÄIVI IKONEN, KATJA PULKKINEN JA ELINA SAARINEN LO UN AV OIM A SC AN ST OC KP HO TO Kuinka pakkaus saadaan uudelleenkäyttöön. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Vaasan yliopisto etsivät keinoja, joilla kuluttajapakkaukset voitaisiin käyttää uudelleen. Ekovoimalaitoksessa kierrätyskelvottomat jätteet saadaan hyödynnettyä lähellä niiden syntypaikkaa. UUSIOUUTISET 7|2021 8. Vierailukeskukseen Vihkiäisissä paljastettiin myös voimalan yhteyteen rakennetun vierailukeskuksen nimi, Hehku. Vierailukeskus valmistautuu vastaanottamaan muun muassa koululaisryhmiä, yhteistyökumppaneita ja muita asiasta kiinnostuneita. Ekovoimalaitos paitsi hyödyntää alueen polttokelpoista jätettä, myös tuottaa kaukolämpöä kaupunkilaisille ja sähköä valtakunnan verkkoon. Pakkauksia on käytetty uudelleen ennenkin, mutta tutkijat pyrkivät nyt tuomaan uudelleenkäytön nykyaikaan. VAIKKA pakkausten kierrätystä on pyritty parantamaan, käytettyjä pakkauksia ja niiden materiaaleja päätyy yhä roskaamaan luontoa. Ratkaisuja haetaan sekä pakkausmateriaaleista, pakkausten seurannasta ja digitaalisista työkaluista että logististen mallien kehittämisestä. Vuonna 2020 jätteen kuljetukset päättyivät ja jätettä alettiin varastoida paaleihin odottamaan uuden ekovoimalaitoksen käynnistymistä. Lounais-Suomen Jätehuollon jätekeskuksiin tuodaan jokaisena arkipäivänä yli 200 000 kiloa kierrätyskelvotonta polttokelpoista jätettä. LOUNAVOIMA, Salon Kaukolämpö ja Lounais-Suomen Jätehuolto järjestivät yhteiset avajaisjuhlat, kun Salon Korvenmäen ekovoimalaitos vihittiin käyttöön 17.11.2021. Vierailukeskuksessa alueen asukkailla on mahdollisuus tutkia kestäviä kulutustottumuksia, kierrätystä, jätteiden hyödyntämistä sekä tutustua ekovoimalaitokseen ja sen energiantuotantoon. EKOVOIMALAITOS VIHITTIIN KÄYTTÖÖN . Voimalaitoksen kapasiteetti on 120 000 tonnia vuodessa. Business Finlandin rahoittaman hankkeen tavoitteena on, että pakkaukset eivät jatkossa muuttuisi elinkaarensa missään vaiheessa hyödyntämättömäksi jätteeksi. Se vastaa noin 44 megawatin tehoa. ”Hankkeen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, jota hyödyntäen suomalaiset yritykset voivat toimia edelläkävijöinä pakkausten uudelleenkäytön markkinassa”, kertoo Vaasan yliopiston professori Hannu Makkonen. Polttoratkaisua on etsitty ja valmisteltu yli kymmenen vuotta. 4everPack-tutkimushankkeeseen osallistuvat myös Berner, Borealis, Brightplus, Kamupak, Kesko, Kiilto, Kotipizza, Metsä Board, Nordic ID, SOK, Tomra ja UpCode. Jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt laskevat, kun jätettä ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja ja jätteet voidaan muuntaa lähienergiaksi ekovoimalaitoksessa
Lisäksi rahoitus myönnettiin kahdelle yksittäiselle hakemukselle. Rakennuksen kantavina pilareina ovat oksalliset männyn rungot. Paperipussi ei aiheuta laitoksissa ongelmia, ja materiaali on täysin maatuva. Se on siis suunniteltu ja rakennettu kiertotalouden periaattein. Paperista valmistettu täysin maatuva biojätepussi kestää sekä vettä että rasvaa, eikä sen pohja petä. PIK KU -F IN LA ND IA ST UD IO 9 UUSIOUUTISET 7|2021. Torvinen jatkoi työryhmänsä ja Arkkitehdit NRT:n kanssa suunnitelmien tarkentamista toteutettavaksi rakennukseksi. Kaarna ja nilakerros poistettiin painepesemällä, jolloin puun pinta jää koskemattomaksi. Lajittelu on aidosti siistiä ja sotkutonta läpi koko prosessin – kuluttajalta biokaasulaitokseen asti”, perheyritys Jubilo Oy:n Viktor Stenmark kertoo. Osoitamme, että puuta voi käyttää rakentamisessa sellaisenaan ja mahdollisimman vähän prosessoituna”, Torvinen perustelee. Tarkista maku, lisää tarvittaessa ripaus sokeria. Ne reunustavat rakennusta. Vatkaa kuohutai kasvikerma kuohkeaksi vaahdoksi. Todennäköisesti rakennuksen seuraava elämänkaari toteutuu helsinkiläisenä kouluna tai päiväkotina. Torvinen kertoi suunnitteluprosessista ympäristöministeriön ja Finnish Green Building Councilin järjestämässä Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä marraskuussa. Pikku-Finlandia on mahdollisimman yksinkertainen ja helppo muuntaa jatkossa eri käyttötarkoituksiin. Erilliskeräys ja lajittelu onnistuivat niin hyvin, että palvelu saa jatkoa. Kriittiset materiaalit kaupunkien kiertotaloudessa (Romulus) -akatemiaohjelman haussa rahoituksen sai kuusi tutkimuskonsortiota ja niiden 17 osahanketta. Kaikkien EU:n ulkopuolelle jätettä vievien yritysten olisi ehdotuksen mukaan varmistettava, että vastaanottolaitoksilla tehdään riippumaton auditointi. Pikku-Finlandia on siitä erikoinen tilapäisrakennus, että se on alun perinkin suunniteltu niin, että sen voi myöhemmin siirtää toiseen paikkaan ja muuntaa uuteen käyttöön. Purkuprosessi on käytännössä rakennusprosessi mutta käänteisessä järjestyksessä”, kertoo rakennuksen alkuperäisen idean konseptoinut arkkitehti Jaakko Torvinen. ”Me arkkitehdit kävimme loviisalaisessa metsässä valitsemassa yli sata mäntyä rakennuksen pilareiksi. Resepti on Maaja kotitalousnaisilta. Jätteen vienti sallittaisiin vain, jos kolmannet maat ovat halukkaita vastaanottamaan tiettyjä jätteitä ja pystyvät käsittelemään ne kestävällä tavalla. Rakennuksen voi muuntaa eri käyttötarkoituksiin. 53 000 Pikku-Finlandian voi siirtää SILLÄ AIKAA, kun Finlandia-taloa remontoidaan, väistötilana toimii Töölönlahden puistoon rakennettu Pikku-Finlandia. Helppo purettavuus ja siirrettävyys on huomioitu kaikessa. Romulus-ohjelma tutkii kriittisten metallien esiintymistä yhdistettynä kaupunkien kiertotalouteen. HÄVIKKIHERKKU Jouluherkuista Pappilan hätävara Keksejä tai vaikka piparkakkutalon jämät 1–2 dl Kuohukermaa tai kasvivalmistetta Hillopurkin, jogurtin, rahkan tai raejuuston jämät Pakastemarjoja tai pilkottuja hedelmiä (sokeria) (mantelia) JOULUNA ON TARJOLLA monenlaista herkkua, jopa enemmän kuin napa millään vetää. SC AN ST OC KP HO TO Salpakierron viime syksynä alkaneessa Bioneeri-pilotissa saatiin kerättyä näin monta kiloa biojätettä kotitalouksilta. Jos jääkaapissa on hillopurkin, jogurtin, rahkan tai raejuuston loppuja, sekoita ne kerman joukkoon. Voit ripotella koristeeksi ne murskatut mantelit, joita ei tarvittu riisipuuroon tai glögiin. Jätesiirtoihin tiukennuksia EUROOPAN KOMISSIO suitsii jätteiden vientiä OECD:n ulkopuolisiin maihin. Kaikki liitokset ovat avattavia ruuvitai pulttiliitoksia. Jokioislaisen FM-Haus Oy:n rakentamat tilaja suurelementit on helppo ottaa irti ja kuljettaa uuteen paikkaan. Hänen ehdotuksensa Finlandia Forest oli yksi neljästä jatkoon valitusta työstä. Sen voi jopa katkaista ja muuntaa tarvittaessa pitkänmallisesta L-muotoon. Jos joululta jää syömättä keksejä tai piparkakkutalon rauniot, voit taikoa niistä Pappilan hätävaraksi nimetyn jälkiruoan. ”Kun rakennusta ei enää tarvita Töölönlahdella, se puretaan. Jubilon biojätepusseja Veikkolassa PAKKAUSRATKAISUJA kehittävä ja valmistava Jubilo Oy on aloittanut biojätepussien tuotannon Veikkolassa, Kirkkonummella. ”Paperi on todettu parhaaksi materiaaliksi biokaasulaitoksissa. Uusi rakennus on avautumassa ensi vuoden alussa. Anna makujen tasaantua jääkaapissa hetki. Pikku-Finlandian seuraava käyttökohde ei vielä ole tiedossa. Kriittisten materiaalien tutkimukseen rahoitus SUOMEN AKATEMIA on jakanut yhteensä seitsemän miljoonan rahoituksen kriittisten materiaalien korkeatasoiselle tutkimukselle. Hän alkoi suunnitella rakennusta vuonna 2019 ollessaan vielä arkkitehtiopiskelijana Aalto-yliopiston suunnittelukurssilla. Kääntele vaahdon joukkoon marjat tai hedelmät sekä pieniksi paloiksi pilkotut keksit
Sen sijaan, että ostoskeskuksen tuotteet kuluttaisivat uusia luonnonvaroja, ne ovat kierrätettyjä, uudistettuja, uusiomateriaaleista tehtyjä, vuokrattavia tai esimerkiksi yhteiskäytössä – mutta silti tyylikkäitä ja laadukkaita. Metsäteollisuuden tehdasprosessien ravinnekiertoon niitä tulee raakapuun lisäksi useista lähteistä prosessien eri vaiheissa. Esikuvana on Ruotsin Eskilstunassa sijaitseva ReTuna-kierrätysostoskeskus. Suurin osa ravinteista päätyy energiahyötykäytössä niistä syntyvään tuhkaan, mutta typpi vapautuu poltossa ilmakehään. Tuhkan ravinnekäyttöä kannattaisi lisätä. Selvityksessä (https://bit.ly/30EcSFq) kuvataan tehdasprosessien ravinnetase ja -kädenjälki. Kiertotalousostoskeskus on Uudenmaan liiton rahoittama hanke. Metsäteollisuus kehittää ravinnekiertoja METSÄTEOLLISUUS ry selvitytti ravinteiden kierrätystä suomalaisessa metsäteollisuudessa. Uusia innovaatioita ja toimintatapoja voidaan hyödyntää ravinnekiertojen kehittämiseksi. Sivuvirtojen hyödynnettävyyttä voi rajoittaa esimerkiksi niiden koostumus tai haitta-ainesisältö. Se on inspiroinut myös Vaasassa toimivaa, jätehuoltoyhtiö Stormossenin Minimossen-kierrätysostospaikkaa. PÄ ÄK AU PU NK ISE UD UN KIE RR ÄT YS KE SK US HELSINKIIN KIERTOTALOUS-OSTARI MIKSI OSTAA UUTTA, jos voi hyödyntää olemassa olevaa. Mukana olivat ravinteista typpi, fosfori, kalium ja kalsium, joita lisätään lannoitteina metsäja viljelymaille. ”Yksittäiset kiertotalousostoskeskukset eivät kuitenkaan ratkaise koko ongelmaa, vaan tavoitteena on, että kiertotalous tulee olemaan luonnollinen osa tulevaisuuden ostoskeskusten arkea”, toteaa hankepäällikkö Johanna Kohvakka Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksesta. VA HA NE N EN VIR ON ME NT UUSIOUUTISET 7|2021 10. On kuitenkin varmistettava, että toiminta on kokonaisuutena kestävää, eikä johda taloudellisesti tai ympäristön kannalta epäedullisiin kokonaisratkaisuihin esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi, sanoo Eerik Ojala, UPM, selvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Lisäksi ostoskeskuksesta löytyy erilaisia korjausja tuunauspalveluja omien tuotteiden käyttöiän pidentämiseksi. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, Helsingin kaupunki ja HSY aikovat avata Helsinkiin uudenlaisen ostoskeskuksen, jonka tuotteet ja palvelut noudattavat kiertotalouden periaatteita. Sivuvirrat ja erityisesti kuori sisältävät merkittävän osan metsäteollisuuden prosesseissa kiertävistä ravinteista
Rakentamisen tieltä on raivattu rehevää puronvarren metsää. Samaan kaupunkiin on myös rakenteilla ensimmäinen kaupallisen mittakaavan kuitutehdas. Suomalaisyhtiön proteiinin tuotanto ei edellytä viljelykelpoista maata, yhteyttäviä kasveja eikä eläimiä. Ekologinen kompensaatio on uusi yrityksille ja kunnille suunnattu keino luontokadon ehkäisemiseen. 725 000 Solar Foods rakentaa proteiinitehtaan RUOKATEKNOLOGIAN startup-yritys Solar Foods ryhtyy rakentamaan uutta proteiinin tuotantolaitostaan Vantaalle. SP IN NO VA 11 UUSIOUUTISET 7|2021. Se on myös arvokas investointi tulevaisuuteen, kun kehitämme jätepohjaisia vaihtoehtoja”, sanoo Spinnovan perustaja ja toimitusjohtaja Janne Poranen. Suomalaisesta ekosysteemistä on puuttunut kuidusta lankaa kehräävä laitos. Lahti pilotoi ekologista kompensaatiota LAHDEN KAUPUNKI hyvittää ensimmäisenä suomalaiskuntana taloudellisen toimintansa luontovaikutuksia. Ekologisen kompensaation pilottihankkeessa pientaloalueen rakentamisen aiheuttama luontoheikennys kompensoidaan säilyttämällä rantametsää toisaalla. Euroopan ympäristöpääkaupunkina Lahti haluaa kantaa vastuuta luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä. Menetys kompensoidaan Alvojärven rantametsässä, jonka puusto on monimuotoista ja vanhaa. Mullistava muutos on tapahtumassa ruokapöydissämme. Tämä Alvojärven rantametsä pelastuu ekologisen kompensaation ansiosta. Ruoan tulevaisuutta kirjoitetaan parhaillaan.” Spinnova perustaa kehräämön EKOLOGISTA tekstiilikuitua kehittävä Spinnova Oy rakentaa oman langankehräämön Jyväskylään. Lopullinen suojeluprosessi ratkeaa myöhemmin poliittisen päätöksenteon kautta. SO LA R FO OD S Spinnovan tekstiililanka syntyy puusta. ”On merkittävä kaupallinen etu, että saamme kehräämön lähelle omaa tuotantolaitostamme. Luontoa katoaa väistämättä esimerkiksi rakentamisen ja liikenneväylien avaamisen myötä. Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka katsoo kauas. Tämä ratkaisu tulee merkittävästi edistämään puupohjaisen SPINNOVA-kuidun kehitystyötä. Sitä voidaan siten valmistaa esimerkiksi aavikoilla, arktisilla alueilla ja jopa avaruudessa. Keski-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle noin 600 000 euron avustuksen. Mukana ovat Helsingin yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Akordi. Spinnova valmistaa tekstiilikuitua puusta saatavasta selluloosasta, mutta raaka-aineeksi soveltuvat myös maatalouden sivuvirrat, nahkajäte sekä selluloosapitoinen poistotekstiili. Pilotointi toteutetaan Lahden kaupungin ja Koneen säätiön rahoittaman EKOTEKO-hankkeen yhteistyönä. Jatkossa raaka-aineena voivat olla selluloosapohjaiset jätteet, kuten poistotekstiili. MA RK US KE TO LA Näin monta kiloa maatalousmuovia kertyi 4H-järjestöjen ja Yara Suomen toteuttamassa Reilu Teko -säkkikeräyksessä. Pystymme nopeisiin kokeiluihin, säästämme läpimenoaikaa ja voimme testata pienempiä eriä kuin aikaisemmin. Heikennyksen ja hyvityksen määrittämisen perustana on arvio luontotyyppien luonnontilaisuudesta. Laskennassa on arvioitu elin ympäristön tilaa suhteessa luonnontilaan nykyhetkellä ja pitkän aikavälin ekologisia muutoksia. Spinnova aikoo perustaa kehräämön pilottituotantolaitoksensa yhteyteen. Metsä säilytetään ja alue liitetään osaksi Lahden kaupungin valmisteilla olevaa luonnonsuojeluohjelmaa. Investoinnin arvo on noin 2,2 miljoonaa euroa. Spinnovan uutinen vahvistaa suomalaista tekstiilien kiertotalousverkostoa. Nimeä Factory 01 kantava laitos toimii yhtiön alustana tuotannon mittakaavan kasvattamisessa. Luontohyvitystä juhlistettiin Lahden kaupungin järjestämällä kävelyllä. Tehtaan on määrä olla valmiina tuotantoon vuoden 2022 lopussa. Yritys arvioi Solein-nimisen proteiininsa teollisen, kaupallisen tuotannon käynnistyvän vuoden 2023 alkupuolella. Siinä kerättiin talteen maatilojen lannoite-, siemenja rehusäkkejä. Kehräämön teknologiakumppaniksi on valittu sveitsiläinen Rieter. ”Elintarviketuotanto on nyt risteyskohdassa samalla tavalla kuin tietoja viestintäteknologiat olivat 1980-luvulla. Kompensaatio tuo pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen. VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimustyöstä ponnistava yhtiö valmistaa proteiininsa bioprosessilla, jossa mikrobeja ruokitaan ilmakehästä kaapatulla hiilidioksidilla, vedyllä ja hapella sekä pienillä määrillä ravinteita. Kompensaatiota käytetään Kytölä II -alueelle rakennettavalla pientaloalueella. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo, että luonnon monimuotoisuuden tila heikkenee huolestuttavasti
Laitoksen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 120 000 tonnia rakennusjätettä ja 60 000 tonnia kaupan ja teollisuuden tuottamaa energiajaetta. Yhteistyön ansiosta toteutuu digiloikka pilottilaitoksen 3D-suunnittelussa. Jätteiden kierrätysaste on nyt 43 prosenttia, kun reilun kolmen vuoden kuluttua kaikesta jätteestä tulisi kierrättää jo 55 prosenttia. Näistä jätejakeista merkittävä osa on käsitelty aiemmin siirtokuormattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolella tai Virossa. RE ME O EK OK YM PP I Uusi laitos nelinkertaistaa Remeon pääkaupunkiseudun jätteenkäsittelykapasiteetin. Innomost ja Merius yhteistyöhön METSÄTEOLLISUUDEN sivutuotteista raaka-aineita kehittävä Innomost Oy on solminut yhteistyösopimuksen tehdassuunnittelijayhtiö Merius Oy:n kanssa. Prosessissa syntyvä lämpö on tarkoitus hyödyntää Vantaan Energian kaukolämpöverkossa. Se voi korvata esimerkiksi PLAja PETG-muoveja. Kuntien jätelaitoksissa on noin 50 päätoimista Kierrätyskoutsia antamassa asukkaille jäteneuvontaa ja ympäristökoulutusta. Kierrätyskoutsit kirittävät kierrätystavoitteisiin Remeolla robottiennätys REMEO OY on ottamassa juuri käyttöön Vantaalle rakennettua uutta kierrätyslaitostaan. Osapuolet saivat tätä ennen valmiiksi tehtaan teknis-taloudellisen kannattavuusselvityksen. Esimerkiksi sadat Kierrätyskeskusten työntekijät, Martat ja 4H-kerholaiset jakavat alueellista lajittelutietoa edelleen. Yhtiöt suunnittelevat yhdessä pilottilaitoksen Kokkolaan. Kuntien jätelaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Ennen koronaa Suomen neuvontatilaisuuksissa kävi jopa 140 000 suomalaista. Toiminta on elpymässä, kun Kierrätyskoutsit jalkautuvat taas antamaan Kierrätysvalmennusta. Rakennusja teollisuusjätteiden sekä kaupan jätemateriaalien kierrätykseen ja käsittelyyn suunniteltu laitos edustaa edistyksellistä teknologiaa. Laitoksessa jätteitä lajittelee neljä tekoälyrobottiyksikköä ja niiden 12 robottikättä. Laitoksesta tekee ainutlaatuisen Euroopassa myös se, että siinä on integroitu sekä rakennusja purkujätteiden että kaupan ja teollisuuden jätteiden käsittelylinjastot. Laitos jalostaa koivun kuoresta bioyhdisteitä korvaamaan kuluttajatuotteiden ympäristölle haitallisia ainesosia kosmetiikkaja lääketuotteissa. Kotkan akkutehdashanke etenee SUOMEN Malmijalostus Oy ja kiinalainen Beijing Easpring -yhtiö ovat sopineet etenevänsä yhteisen akkutehtaansa yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Laitos on 35 miljoonan euron budjetillaan Remeon historian suurin investointi. Tehtaan aloituskapasiteetti olisi 50 000 tonnia vuodessa, mutta kapasiteettia on mahdollista myöhemmin nostaa. Ekomateriaalia 3D-tulostukseen 3D-TULOSTUKSEEN erikoistunut Maker3D ja biopohjaisia materiaaleja valmistava Brightplus ovat kehittäneet uuden ekologisen tulostusmateriaalin. “Meillä on kymmenen vuoden tausta ZenRoboticsin kanssa. Filamentit ovat myös biohajoavia, joten niistä ei jää ympäristöön mikromuovia. Filamenttien värjäykseen on käytetty Natural Indigo Finlandin tuottamia luonnon väriaineita, esimerkiksi värimorsinkoa. UUSIOUUTISET 7|2021 12. Nyt käsittely saadaan lähelle jätteen syntypaikkaa. SUOMALAISET ovat suuren kierrätyshaasteen edessä. Materiaali koostuu uusiutuvista raaka-aineista ja teollisuuden sivuvirroista, jotka on muokattu vihreään kemiaan perustuvan teknologian avulla funktionaaliseksi polymeeriksi. Energiatehokkuus paranee myös laitoksen yhteyteen tulevan aurinkovoimalan ansiosta. Litiumakkujen katodiaktiivimateriaalia tuottavan CAM-tehtaan on määrä nousta Kotkaan. Kumppanusten päämääränä on tehtaan käynnistäminen viimeistään vuonna 2024. Kierrätyskoutsit eli neuvojat ja ympäristökasvattajat vierailevat muun muassa kouluilla ja päiväkodeissa, yhdistyksissä ja taloyhtiöissä. Lisäksi Suomen Kiertovoima KIVO ry:n 31 jäsenlaitoksessa vähintään 300 työntekijää antaa asukkaille neuvoja ja ohjeita oman työnsä ohella. Uudet BrightBio-nimiset filamentit sisältävät muun muassa Oulun alueelta saatavaa biotuhkaa. Laitoksemme on Euroopan ja ehkä koko maailman modernein käsittelylaitos”, arvioi Remeon liiketoimintajohtaja Mauri Lielahti kertoessaan laitoshankkeesta marraskuussa Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivässä. Jätteiden lajitteluapu löytyy läheltä: Kierrätyskoutsit kuntien jätelaitoksissa tarjoavat asiantuntevaa neuvontaa asukkaille maksutta
Myrkkymaaleja voisi korvata vaihtoehtoisilla eliöiden torjuntamenetelmillä, anodeiden käyttöön tarvitaan koulutusta ja savukaasupesureiden jätevesiä tulisi säännellä ja ylipäänsä korvata pesureita siirtymällä vähärikkisiin polttoaineisiin. Tutkijat toivovat, että sedimenttien haitta-ainekertymiä seurattaisiin aktiivisemmin muutosten varhaiseksi havaitsemiseksi. KIRJOITTAJA: Mikael Wahlström. Pienentyisivätkö meriliikenteen päästöt, jos Internet ohjailisi älylaivoja. Mistä rannikoille tulee myrkyllisiä metalleja. Sen osana olleeseen posterinäyttelyyn on koottu ytimekkääseen ja visuaaliseen muotoon toistakymmentä kiinnostavaa tutkimusta. Lue lisää: https://bit.ly/3kPJB1l LUE NÄMÄ Täällä Kiertokaaren alla. Palvelu kertoo esimerkiksi, mistä löytyy lähin keräyspiste millekin jätteelle. Yksi syy tilanteeseen saattaa olla vesiliikenne. Koneet, joilla pelastamme planeetan. Älyteknologialla ilmastonmuutosta vastaan. https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/ koneet-joilla-pelastamme-planeetan/3841070 CICAT2025-kiertotaloussymposiumin posterinäyttely TEKIJÄT: CICAT2025-hankekonsortion tutkijat. KUSTANTAJA: Ecomentor Oy. Etenkin kuparija nikkelipitoisuudet olivat nousseet vuosina 2010-2013. ENGLANNISSA on tehty kattavista, vuosikymmenien mittaisista aineistoista data-analyysi, joka paljastaa joidenkin myrkyllisten metallien pitoisuuksien kääntyneen kasvuun rannikkosedimenteissä. Marjo Tapaninen. KERTOO: Tarvittaisiinko autoja vähemmän, jos logistiikka olisi koordinoitu hyödyntäen älykästä teknologiaa kuten itseohjautuvia autoja. Muutoksen ytimessä työuransa tehnyt Oulun Jätehuollon ja sittemmin Kiertokaaren entinen toimitusjohtaja Markku Illikainen on tallentanut kirjan muotoon omat kokemuksensa sekä sen, millaisen osaajaverkoston ja hiljaista tietoa murros on vaatinut. 236 000 SC AN ST OC KP HO TO 13 UUSIOUUTISET 7|2021. Tutkijat katsovat tutkimuksessa löytämiensä trendien voivan olla yleistettävissä myös muille alueille. KERTOO: Kunnalliset jäteyhtiöt ovat olleet keskeisessä roolissa, kun Suomi on muutettu viime vuosikymmeninä kaatopaikkamaasta kierrättäjäksi ja kohti kiertotaloutta. Kirja ei anna suoria vastauksia tai päästösäästölaskelmia, vaan piirtää tieteiselokuvien dystopiat haastavia myönteisiä visioita. Tutkijat nimeävät kehittämistarpeiksi alusten myrkkymaalit, ruosteenestoon käytetyt uhrautuvat anodit ja savukaasupesurit. Analyysissä arvioitiin aineistoja vuosilta 1983?2013. KERTOO: Kiertotaloutta vauhdittavia tekijöitä tutkiva CICAT2025-hankekonsortio järjesti marraskuussa Tampereella kiertotaloussymposiumin. Näin on tapahtunut huolimatta siitä, että Euroopassa on jo muutaman vuosikymmenen ajan kehitetty jätteiden käsittelyä ja lainsäädäntöä suojelemaan vesistöjä haitta-aineilta – muun muassa EU:n vesipuitedirektiivillä vuosituhannen vaihteessa. Omaa kappaletta voi tiedustella suoraan Illikaiselta. Muistelmia työuralta 1995-2020. Vähenisikö ruokahävikki, jos jääkaappi tekisi tilauksen ja droonit kuljettaisivat ruokakassit taloyhtiön katolle. Voisiko valmistavan teollisuuden kytkeä kiertotalouteen robotiikan avulla. KIRJOITTAJA: Markku Illikainen, toim. Kirjassa hän kertoo 25-vuotisen työuransa vaiheet ja samalla jäteyhtiötyön ilot ja surut, onnistumiset ja vaikeudet. Monien aineiden pitoisuudet sedimenteissä ovat edelleen korkeat. Sedimenttien metallipitoisuus oli laskenut 80-luvun lopulta lähtien seuraavien 25 vuoden ajan, ei kuitenkaan kaikkien aineiden osalta. Kirjasta on otettu rajallinen painos. Postereihin voi tutustua myös virtuaalisesti. Mukana oli yhdeksän metallia. https://cicat2025.turkuamk.fi/fi/ posterinayttely/ Näin monta suomalaista on jo käyttäjinä valtakunnallisessa palvelussa www.kierratys.info. KUSTANTAJA: Gaudeamus
Keralassa Intiassa metsää on raivattu teeplantaasin tieltä. Lajien elinympäristöt katoavat. On arvioitu, että yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on riippuvaisia näistä ekosysteemipalveluista. Luontokato merkitsee elinympäristöjen ja lajien vähenemistä ja katoamista. Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä hyvin nopeasti. Sukupuutto uhkaa jopa miljoonaa lajia. Kunmingin julkilausuma listaa 17 periaatetta, joihin osapuolet sitoutuvat. Länsimailla on ollut esimerkiksi siirtomaavaltahistorian kautta suuri rooli sekä ilmastoettä luontokriisin aiheuttajana. Pahetessaan se uhkaa monia luonnon tuottamia ekosysteemipalveluita. L uontokato uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa, hyvinvointia, yhteiskuntia ja kulttuureita. Tämä COP15-kokous on luonnon monimuotoisuuden suojelemiselle vastaava globaali kokous kuin Glasgow’ssa loka-marraskuussa pidetty COP26-kokous oli ilmastolle. Neuvottelut jatkuvat sitä ennen tammikuussa Genevessä, jolloin keskustellaan 30 prosentin maaja meripinta-alan suojelutavoitteesta. Kiertotalouden mukainen ruoantuotanto ja maatalous voisivat toteuttaa käänteen. Peruspilari horjuu Kunmingin julkilausuma alleviivaa, että toimia luontokadon pysäyttämiseksi on tehtävä ripeästi ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. huhti-toukokuussa pidettävää YK:n biodiversiteettikokousta. Näin julistavat YK:n biodiversiteettisopimuksessa mukana olevat 196 maata. Osapuolet aikovat pysäyttää luonSC AN ST OC KP HO TO 14 UUSIOUUTISET 7|2021. RUOKATEOLLISUUS VOISI PYSÄYTTÄÄ LUONTOKADON Kunmingin biodiversiteettikokouksessa lähes 200 maata julisti, että luontokato täytyy kääntää luonnon eheyttämisen polulle vuoteen 2030 mennessä. Kokous pohjustaa ensi vuoden . Maat kokoontuivat lokakuussa Kiinan Kunmingiin YK:n biodiversiteettisopimuksen ensimmäiseen osapuolikokoukseen. ELINA SAARINEN UUTISIA Jos pelkästään ruoan tuotanto ja kulutus läpikävisivät murroksen ja alkaisivat toimia kiertotalouden mukaisesti, globaalista luontokadosta voitaisiin pysäyttää lähes neljäsosa
Lue lisää: https://bit.ly/3qQ09Ki KOLMASOSA TUOTETUSTA RUOASTA JÄÄ HÄVIKIKSI. Materiaalien kierrätys ja jätteen vähentäminen voisivat pienentää painetta maankäytölle. Samalla kolmasosa tuotetusta ruoasta menee hävikiksi. Ruoka kääntäisi kurssin Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että kiertotalous tietyillä toimialoilla voisi pysäyttää luontokadon ja kääntää kurssin luonnon eheyttämisen suuntaan vuoteen 2050 mennessä. Esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa nautakarjan laitumien tieltä on raivattu 42 miljoonaa hehtaaria metsää. ”On oikeudenmukaista, että ajamme sopimuksen lopulliseen versioon tuotannon ja kulutuksen puolittamista. tokadon etenemisen ja kääntää kehityksen luonnon elpymisen polulle viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Tarvittavat keinot ovat moninaisia: suojelua, ennallistamista, kestävää käyttöä, vieraslajien torjuntaa sekä luonnolle haitallisista tuista luopumista. Jos pelkästään ruokajärjestelmä eli ruoan tuotanto ja kulutus läpikävisivät murroksen ja alkaisivat toimia kiertotalouden mukaisesti, globaalista luontokadosta voitaisiin pysäyttää lähes neljäsosa ja luontoa köyhdyttävät prosessit voitaisiin kääntää luontoa ennallistaviksi.. Kiertotalous voisi täydentää luonnon suojeluja ennallistamistoimia muuttamalla tuotantoja kulutustapoja aiempaa kestävämmiksi. Kiertotalous matkii luontoa Kiertotalous voisi auttaa luonnon monimuotoisuutta elpymään, koska kiertotalouden mukaiset toimintatavat ovat ottaneet mallia luonnon kiertokuluista. Murros kiertotalouden mukaiseen ruoantuotantoon ja maatalouteen merkitsisi, että maatalous siirtyisi lihaja maitokarjan kasvatuksesta viljelemään enemmän kasvipohjaisia proteiineja ja ottaisi käyttöön uudistavia eli luontoa ennallistavia maatalouskäytäntöjä. Sitra ja Vivid Economics selvittävät seuraavaksi, miten näiden keskeisten toimialojen kiertotaloussiirtymä vaikuttaisi luonnon monimuotoisuuskehitykseen. Kulutukselle katto. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme neljä maapalloa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka on mukana kokouksessa Suomen valtuuskunnassa. Neljä toimialaa Tutkimusryhmä on tunnistanut neljä toimialaa, joiden siirtymä kiertotalouteen toisi merkittävimmät myönteiset luontovaikutukset. Tutkimusraportti julkaistaan alkuvuodesta 2022, mutta jo nyt tulokset ovat lupaavia. WWF muistuttaa, että päättäjien aiemmat lupaukset luonnon köyhtymisen pysäyttämisestä ovat epäonnistuneet. Projekti (Circular economy solutions for halting biodiversity loss) tutkii myös siirtymän kustannuksia ja työpaikkavaikutuksia. Ruoantuotannon ja maatalouden lisäksi metsäja paperiteollisuus, rakentaminen sekä kuituja tekstiiliteollisuus ovat avainasemassa lajikadon pysäyttämisessä. Sitra ja Vivid Economics -konsulttiyritys ovat parhaillaan tekemässä laajaa selvitystä, joka tutkii kiertotalouden mahdollisuuksia luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Ympäristöjärjestö WWF odottaa huhti-toukokuun kokouksesta käytännön toimintasuunnitelmaa, joka suojelee ja elvyttää luontoa sekä puuttuu perusteellisesti kestämättömään tuotantoon ja kulutukseen. Jätettä ja hukkaa vähennettäisiin selvästi ruokaketjun kaikissa vaiheissa. Yhdysvallat ei edes ole YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuoli. • Kiertotalous vähentää resurssien käyttöönoton, tuotannon, kulutuksen ja jätteen aiheuttamia ympäristöpaineita ja hyödyttää elinympäristöjä, lajeja ja geneettistä monimuotoisuutta. 60 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista on näiden sektoreiden vaikutuspiirissä. Ilmastoja luontokriisien taustalla on juuri länsimaiden teollistuminen ja siihen kytkeytyvät massatuotantoja kulutus. Näin Sitra ja Vivid Economics määrittelevät kiertotalouden tutkimusprojektissaan: • Kiertotalous ymmärretään tuotannon, kulutuksen ja materiaalien hallinnan systemaattisena lähestymistapana, joka edistää uusiutumista ja maksimoi sekä arvon että käytön. • Kiertotaloudessa priorisoidaan myrkyttömiä, uusiutuvia resursseja ja minimoidaan jätteen määrä. SC AN ST OC KP HO TO ”Expect more from your fire suppression system” Dafo Vehicle Fire Protection Finland OY | Puutarhatie 22C | 01300 Vantaa | Phone: +358 10 209 2820 | E-mail: info@dafo.fi | www.dafo-vehicle.com Puolet asuinkelpoisesta maasta käytetään maatalouteen, ja kolme neljäsosaa tästä menee lihaja maitotalouden tarpeisiin. Silti lihaja maitotuotteet kattavat vain pienen osan ihmiskunnan kalorija proteiinitarpeesta
EU edistää kiertotaloutta ja teki vuonna 2018 uuden jäte säädöspaketin. On myös eriteltävä, millaisessa toiminnassa jäte on syntynyt. ”Tiedon tarve on ilmeinen. Ympäristöhallinto valmistelee par haillaan myös jäte ja tuotetietojärjes telmän uudistusta. DATA JÄLJITTÄÄ JÄTTEET Jätteen tuottajille, käsittelijöille ja kuljettajille tulee uusia kirjanpitoja tiedonantovelvollisuuksia. ER KK I MA KK ON EN 16 UUSIOUUTISET 7|2021. Uudet kirjanpito ja raportointi . ELINA SAARINEN UUTISIA velvollisuudet auttavat jäljittämään jätevirtoja, parantamaan tilastotiedon laatua ja seuraamaan kierrätys ja hyödyntämistavoitteiden etenemistä. ”Tietoja tullaan tarvitsemaan jäte direktiivin ja kaatopaikkadirektiivin edellyttämään EUraportointiin sekä valvontaan ja tutkimukseen”, peruste lee ympäristöministeriön erityisasian tuntija Eini Lemmelä. Jätteen tuottajan on myös pidettävä kirjaa ominaisjätemäärästä, jätteen vastaanottajasta sekä käsittelytavasta. Kirjanpidossa käytettävät hyödyn tämiskoodit eli niin kutsutut Rkoo dit ovat muuttumassa. Uudistettu jäteasetus velvoittaa erilliskeräämään ja kierrättämään jät teet nykyistä tehokkaammin. Uudella lainsäädännöllä tehostetaan jätealan seurantaa ja valvontaa sekä vastataan EU:n raportointivelvoitteisiin. Data valaisee jätteen reittejä jätehuoltoketjuissa. Tämä on käynnistänyt myös Suomessa kansallisen jätelain säädännön uudistustyön, joka alkaa nyt olla loppusuoralla. Jätteitä koskevat tiedot edistävät jätehuoltoa ja kiertotaloutta sekä palvelevat kaik kien ympäristö ja jätealalla toimivien työtä”, kuvailee ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä. R-koodit muuttuvat Yli sata tonnia jätettä vuodessa tuot tavien ja ympäristöluvanvaraisten toimijoiden eli jätteen tuottajien tulee pitää kirjaa jätteen määrästä, jätenimikkeestä, jätteen tyypistä sekä POPjätteestä eli jätteestä, joka sisäl tää ympäristölle haitallisia, pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Valtioneuvosto hyväksyi marras kuun puolivälissä asetuksen jätteistä sekä asetukset ympäristönsuojelu asetuksen ja kahden muun asetuksen muuttamisesta. Esimerkiksi rakennusja purkujätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Nämä uuteen jätelakiin liittyvät asetukset tulivat voimaan joulukuun alussa. Samalla opitaan, paljonko yhdyskuntajätteestä on todella kierrätetty. Asetuksissa on paljon yksityiskoh taisia kirjanpito ja tiedonantovelvol lisuuksia jätteen tuottajille, käsitteli jöille, kuljettajille ja välittäjille. Uudet koodit ja esimerkit koodien käytöstä löytyvät joulukuussa ympäristöhallinnon si vuilta ymparisto.fi/YLVA. D igitalisaatio ja datankeruu ovat mullistamassa jätehuollon. Jos teol lisuuslaitoksella syntyy jätettä myös vaikkapa toimistosta tai sosiaalitilois ta, nämä jätteet pitäisi kirjanpidossa eritellä yhdyskuntajätteiksi. Uudet koodit otetaan käyttöön jätekirjanpidossa jo ensi vuoden alussa. Tiedon avulla pysytään kärryillä jätteen matkasta läpi koko jätehuoltoketjun. Kuusi muuta asetusta hyväksyttiin marraskuun lopussa
Ensi vuoden alusta alkaen siirtoasiakirja on laadittava ensisijaisesti sähköisenä. Kuonan ja pohjatuhkan käsittelijöiden puolestaan on pidettävä kirjaa kuonan ja pohjatuhkan sisältämän metallirikasteen määrästä sekä siitä, miltä jätteenpolttolaitokselta tuhka ja kuona ovat peräisin. Kierrätetyksi ei enää saa laskea esimerkiksi jätteen käsittelyssä syntyvää hylkyä eli rejektiä. R 2 Liuottimien talteenotto tai uudistaminen. Vaarallisesta jätteestä, saostusja umpisäiliölietteestä, hiekan ja rasvan erotuskaivojen lietteestä, pilaantuneesta maasta, rakennusja purkujätteestä sekä uuden jätelain mukaan myös POP-jätteestä vaaditaan siirtoasiakirja. 0,65). Lisäksi on merkattava jätteen luovuttajan ja jätteen vastaanottajan tiedot. Näin erotetaan Suomesta ja muista maista peräisin olevat jätteet toisistaan EU-raportointia varten. Jätteen hyödyntämisessä syntyvistä tuotteista ja materiaaleista sekä käyttötarkoituksistakin on pidettävä kirjaa. Tässä taulukossa on vain osa muuttuvista koodeista. Tämä merkitsee, että jos jäte siirtyy valtiorajan yli, myös tietojen jäljityksen ja raportoinnin on seurattava perässä. Siksi jätteenpolttolaitosten on selvitettävä viiden vuoden välein otantatutkimuksella poltettavaksi tulevien jätteiden metallipitoisuudet. Jätteen tuottajan on toimitettava kirjanpitotiedot myös jätteen käsittelijälle. “Jätteitä koskevat tiedot edistävät jätehuoltoa ja kiertotaloutta sekä palvelevat kaikkien ympäristöja jätealalla toimivien työtä.” Laitos arvioi yhdyskuntajätemäärän Jätettä ammattimaisesti ja laitoksessa käsittelevän ympäristöluvanvaraisen toimijan on pidettävä samalla tavoin kirjaa jätteistä ominaisjätemäärää lukuun ottamatta. R1.2 Käyttö polttoaineena jätteen rinnakkaispoltto laitoksissa kuten voima tai lämpökattilalaitoksessa tai prosessiuunissa. Sitä kehitetään niin, että tarvittavat tiedot olisi sujuvaa raportoida. Jätteen tuottajan ja käsittelijän on toimitettava yhteenveto kirjanpitotiedoista valvontaviranomaiselle edelliseltä kalenterivuodelta aina helmikuun loppuun mennessä tai ympäristöluvassa määrättynä ajankohtana raportoinnin yhteydessä. EU-jäsenmaiden on pystyttävä raportoimaan komissiolle, kuinka suuri osuus yhdyskuntajätteestä on tosiasiassa kierrätetty. Kierrätysasteen laskentasäännöt muuttuvat. Ratkaisu on, että yhdyskuntajätettä käsittelevien laitosten on tehtävä arvio siitä, mikä osuus jätteenkäsittelyssä syntyvästä jätteestä on peräisin yhdyskunnasta. Lue koko uutinen ja katso muuttuvat koodit: www.uusiouutiset.fi/ kirjanpitovaatimukset-muuttuvat/ LÄ HD E: EL Y-K ES KU S, TA RJ A AN TT ILA , 11 .11 .20 21 Hyödyntämistoimet, uusi jäteasetus Hyödyntämistoimet, jätasetus 179/2012 +YLVA-ohjeet R1 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi (sovelletaan yhdyskunta jätteiden jätteenpolttolaitoksiin ainoastaan, jos niiden energiatehokkuus on . Jätteen käsittelijän on merkattava maa, josta jäte on peräisin. Myös Tilastokeskus tulee pohjaamaan kierrätysasteen laskennan näihin laitoskohtaisiin arvioihin yhdyskuntajäteosuuksista. ”Haasteena on, että yhdyskuntajätteet sekoittuvat usein jätehuoltoketjussa muihin jätteisiin. Katso muut muutokset: https:// bit.ly/3r8aYaW. Tiedonantoja kirjanpitovelvoitteisiin tulee myös muita muutoksia. Ympäristöministeriön infotilaisuudessa marraskuussa Tarja Anttila ELY-keskuksesta esitteli, minkälaisia muutoksia on tulossa esimerkiksi R-koodeihin. Siirtoasiakirja sähköistyy Tiedot toimitetaan uudistuvaan ympäristönsuojelun valvonnan sähköiseen asiointijärjestelmään YLVAan. Jätteen kuljettajan, välittäjän ja kerääjän on myös pidettävä kirjaa näistä tiedoista. Kirjanpitoja tiedonantovelvoitteita laadittaessa haastavinta oli pohtia, miten saadaan tietoon juuri kierrätysprosessiin päätyvän yhdyskuntajätteen määrä”, Eini Lemmelä taustoittaa. Tässä voi hyödyntää eräiden jätteiden osalta sähköistä siirtoasiakirjaa. R02 Liuottimien talteenotto tai uudistaminen.. R01 Käyttö pääasiassa polttoaineena tai muutoin energian tuottamiseksi. Jätedirektiivin mukaan jäsenmaa voi laskea kierrätysasteeseen mukaan myös yhdyskuntajätteen poltossa syntyneestä tuhkasta ja kuonasta erotellut metallit. Jätteen matkaa on kyettävä seuraamaan läpi jätehuoltoketjun. ”Paperinenkin on yhä mahdollinen, jos sähköistä ei pystytä laatimaan esimerkiksi laitteiden puutteen tai teknisen vian vuoksi”, tarkentaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jenni Lehtonen. R01B Käyttö polttoaineena rinnakkaispolttolaitoksissa kuten voima tai lämpökattilalaitoksissa tai prosessiuunissa. Yhdyskuntajätettä käsittelevien olisi toimitettava valvontaviranomaisille tämä arvio ensimmäistä kertaa vuonna 2024 koskien vuoden 2023 tietoja. . R1.1 Käyttö polttoaineena jätteenpolttolaitoksessa. Jos jäte on toimitettu toiseen EU-jäsenvaltioon kierrätettäväksi, jätteen saa laskea kierrätetyksi vain se valtio, jossa jäte on kerätty. R01A Käyttö pääasiassa polttoaineena kiinteiden yhdyskuntajättei den prosessointiin tarkoitetuissa jätteenpolttolaitoksissa. Topturn Aumankäännin THE BEST THINGS TO DONATE Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, HYVINKÄÄ, www.vimelco.fi www.vimelco.fi Lauri Rahikainen 050 456 8143 Sisko Salonen 040 756 0490 TUO RATKAISUT METALLIEN EROTTELUUN Meiltä myös pienen kapasiteetin erottimet magneettisille ja eimagneettisille metalleille ! Pyörrevirtaja rosterierottimet Rumpuja hihnapyörämagneetit Hihnamagneetit (kesto/sähkö) Metallinilmaisimet, -lakaisimet Teollisiin prosesseihin ja jätteiden käsittelyyn ! Hän arvioi, että sähköinen siirtoasiakirja on ollut jo käytössä yli puolessa kuljetustapauksista. Nämä koskevat esimerkiksi jäteöljyjä, yhdyskuntajätevesilietteitä, kaatopaikkaamista ja ruokahävikkiä
Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla, osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras juttu kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisten tässä numerossa 7/21, tai 9. Kun biojätettä ei pakkaa kannelliseen ja hapettomaan tilaan, se ei ala haista. Kirja tutkii, voiko vähemmän olla enemmän ja tarvitseeko ihminen kaikkea kaapit täyttävää tavaraa. KIERTOTALOUSKIKKA ELINA SAARINEN, TEKSTI MIRVA NAATULAN KOTIALBUMI, KUVA BIOJÄTE PAPERIPUSSIIN! Palstalla annetaan vinkkejä kiertotalouden toteuttamiseen arjessa ja työssä. Hyvä arjen kiertotalousvinkki on myös jättää suodatinpussi kahvinkeittimeen kuivahtamaan ja laittaa se biopussiin vasta, kun keittää seuraavan kerran kahvit. Palautetta lukijoilta: "Kiinnostava ja hyödyllinen juttu.” Päivi Viime numeron 5/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Joka kymmenes vaate ostetaan käytettynä". joulukuuta ilmestyvässä uutiskirjeessä. Voisi siis sanoa, että taloyhtiökin on ottanut askeleen kohti tehokkaampaa kiertotaloutta. Lisää innovaatioita uusiomateriaalien jalostukseen ja käyttöön. Telinettä ja biopussia voi halutessaan pitää vaikka astiakaapissa, jätevaunussa tai ihan keittiötasolla. Osallistu lukijaäänestykseen. Oma taloyhtiöni oli myös tässä LHJ:n kokeilussa mukana ja taloyhtiön bioastia on ollut huo mattavasti paremmalla käytöllä pape risten biopussien jakamisen jälkeen. Paperipussin toi mivuus perustuu biojätteen kuivu miseen, jolloin mahdolliset hajuhai tat pysyvät kurissa. Itsekin ostan osan vaatteista käytettynä.” Nimim. Voit voittaa kirjan tiedostavammasta kuluttamisesta. tammikuuta 2022, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 6/21 parhaaksi äänestettiin juttu "Tekoäly piirtää hiilijalanjäljen näkyviin". Onko sinulla hyvä kikka kestävyyden edistämiseen. Esimerkiksi poistotekstiileistä jalostetuille kierrä tyskuiduille uusia käyttökohteita.. Ympäristöneuvoja Mirva Naatula toimii Loimi-Hämeen Jätehuollossa keräysja kuljetusjärjestelmän asiantuntijana biojätteen ja poistotekstiilien parissa. Keittiössä biojätteille paras pakkaus materiaali on paperinen pussi telineessä. A. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kiertotalouskikkasi. LoimiHämeen Jätehuolto on tempauksissaan jakanut kerros ja rivitaloasukkaille paperisia biojäte pusseja sekä telineitä niille. Mistä idea lähti. Äänestä parasta juttua, voita Minimalismi-kirja! Mikä on tämän Uusiouutiset-lehden paras juttu. Vastaa viimeistään 17. Mihin arjen kiertotalousepäkohtaan kaipaisit ratkaisua. Täyt töasteiden perusteella arvioidaan, kuinka moni taloyhtiön asukas lajit telee biojätteet. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Palautetta lukijoilta: "Tärkeä aihe. Arvomme vastanneiden kesken Teemu Kunton kirjan Minimalismi (Otava). Yhtiössämme tavoiteltiin biojäteas tioille parempia täyttöasteita
SUOSITTELEN: Tytöille pitkän matematiikan opiskelua ja tekniikan opintoja. Aikamoinen polku ihmiselle, joka lukiossa ajatteli, ettei ainakaan lähde tekniikan alalle. Oulun seudulla olen asunut 12-vuotiaasta asti. ”Onnistumisten takana on paljon työtä, mutta myös uskoa mahdottomaan. Illikainen ja muutama innokas kollega päättivät käynnistää uuden geopolymeereihin liittyvän tutkimushankkeen yhdessä yritysten kanssa. Hän on viihtynyt tutkimustyön parissa koko työuransa siitä lähtien, kun hän sai tutkimusharjoittelijan paikan vuonna 2000, aina tähän päivään, jolloin hän vetää Oulun yliopiston kuituja partikkelitekniikan yksikköä ja toimii kiertotalouden materiaalitutkimuksen professorina. Illikainen on jälleen jonkin uuden äärellä myös työurallaan, sillä vuoden alusta hän aloittaa Suomen Akatemian luonnontieteen ja tekniikan tutkimuksen toimikunnassa ja siirtyy myös Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan dekaaniksi. Nyt meitä on kolmisenkymmentä ja olemme tieteellisessä vertailussa tällä tutkimusalueella maailman kärjessä.” Illikainen kertoo, ettei kukaan aikaisemmin ollut esimerkiksi hoksannut, että mineraalivillaa kuten lasivillaja kivivillajätettä voi hyödyntää geopolymeerien lähtöaineena. J oka aamu Mirja Illikainen kävelee kotioveltaan tutun reitin Oulun yliopistolle. Oulun yliopisto on nykyisin profiloitunut juuri sivuvirtojen hyödyntämiseen. Syntyi ajatus, että aihetta pitää tutkia Suomessakin. On aina ilon aihe, että voi yhdessä muiden kanssa oivaltaa uutta.” Biotuotetekniikkaan liittyvän väitöskirjan valmistuttua vuonna 2008 Illikainen sattui vierailemaan Hollannissa, Delftin yliopistossa, jossa hänelle esiteltiin teollisuuden jätteistä valmistettua geopolymeeribetonia. ”Jo kolmannen vuosikurssin opiskelijana huomasin, että tutkimus on se juttu, josta tykkään. Ensimmäinen tiedeartikkeli julkaistiin 2014, ja ensimmäinen väitöskirja valmistui 2017. Myös metalliteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen on avautunut uusia suuntia. Juuri uuden löytäminen viehättää Illikaista. Joka aamu tämä tie johdattaa hänet johonkin uuteen. PERHEENI: 7 lasta ja puoliso. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI TERO PAJUKALLIO, KUVA 19 UUSIOUUTISET 7|2021. KOULUTUS: Prosessitekniikan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori. ”Alku oli nihkeää, mutta päätimme, että tästä tehdään iso juttu. Jäteverouudistuksen vuoksi teollisuus kaipasi kuumeisesti hyötykäyttöä erilaisille aiemmin läjitetyille sivuvirroilleen ja tuhkilleen. Yhdessä pystymme muuttamaan maailmaa.” ”USKO MAHDOTTOMAAN!” KUKA: Mirja Illikainen, kiertotalouden ja materiaalitutkimuksen professori Oulun yliopistossa. HARRASTAN: Hiihtoa, lumilautailua, kuntosalia, maastopyöräilyä, kirjoja ja teatteria. MISTÄ: Synnyin Helsingissä ja asuin lapsuuden Rovaniemellä. Tutkimus on ennen kaikkea ryhmätyötä
Valion haaste liittyy biokaasuun. SAISIKO DATA AKUT KIERTOON. Toivomme, että akkuhaaste innostaisi laajasti pohtimaan, miten data voisi auttaa kierrätykseen motivoimisessa ja miten data voisi tuottaa lisäarvoa yritysten vastuullisuustyössä”, Akkukierrätys Pb:n Johanna Alakerttula ja Recser Oy:n Liisa-Marie Stenbäck kutsuvat. Ota haaste vastaan ja osallistu ideointikilpailuun! K äytöstä poistettuja akkuja ja paristoja on kertynyt kuluttajien pöytälaatikoihin ja varastoihin. . Akkuhaasteen lisäksi kisassa haetaan muitakin datalähtöisiä kiertotalousideoita. Voittajat palkitaan 17. ELINA SAARINEN UUTISIA Mikä motivoisi meitä kierrättämään paristot ja pienakut yhtä tehokkaasti kuin käynnistysakut tai vaikkapa paperin. Kierrätyksen konkreettiset hyödyt jäävät kuitenkin usein näkymättömiksi. Haastekilpailuun voi ehdottaa ideoita 24. Projekti liittyy laajempaan Circular Design Innovation Community -aloitteeseen, jossa Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT rakentavat avointa kiertotalouden innovaatioyhteisöä. Tavoitteena on luoda yhteistyössä uusia datapohjaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja toimintamalleja kiertotalouteen. Kustakin haasteaiheesta valitaan kolme ideaa pitchattavaksi. Lounais-Suomen Jätehuolto kutsuu ideoimaan uudelleenkäytettävien tekstiilimateriaalien hyödyntämistä. tammikuuta saakka. Dataa tarvitaan, jotta tuotteiden arvoketjuista voi suunnitella kiertotalouden mukaisia. Myös Espoon kaupunki haastaa edistämään kiertotaloutta datalla. Haluamme synnyttää haastekilpailun avulla uusia, aktiivisia kontakteja erilaisten toimijoiden välille, syventää yhteistyötä ja tuoda yhteen erilaisia kiertotalousnäkökulmia”, VTT:n co-creation manager Inka Orko taustoittaa. Akkuhaaste on yksi joulukuussa käynnistyneen Kiertotaloutta datalla -kilpailun haasteista. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoima kisa on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Circular Design Network -projektia. Datan avulla voidaan pidentää tuotteiden elinikää, korvata materiaalisia tuotteita palveluilla, luoda resurssien jakamiseen pohjautuvaa liiketoimintaa sekä lisätä materiaalien uusiokäyttöä. Paristoja akkukierrätyksen tuottajayhteisöt Akkukierrätys Pb Oy ja Recser Oy haastavat kiertotaloudesta kiinnostuneet ideoimaan datapohjaisia ratkaisuja akkujen ja paristojen entistä tehokkaampaan kierrätykseen. ”Akkujen kierrätyksellä voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä, kun akkujen sisältämät raaka-aineet saadaan kiertämään uusiin tuotteisiin ja säästetään neitseellisiä luonnonvaroja. Miten data voisi tukea niiden keräystä ja nostaa kierrätysastetta. ”Jotta ymmärretään koko arvoketju ja kiertotalouden kokonaiskuva, se vaatii dataa. maaliskuuta 2022 pidettävässä Circular Innovation Fair -tapahtumassa. https://circinnovation.com/ SC AN ST OC KP HO TO 20 UUSIOUUTISET 7|2021. Voisiko datan avulla myös viestiä kuluttajille kierrätyksen ympäristöhyödyistä aiempaa näkyvämmin. Se tavoittelee uusia ideoita ja konsepteja datan hyödyntämiseen kiertotaloudessa. Onko sinulla tai yhteistyöryhmälläsi idea, miten data voisi vauhdittaa kiertotaloutta
Voi myös tunnistaa muovilaatuja, jotka voivat todennäköisimmin sisältää POP-yhdisteitä. Pehmentimiä sähköromun osissa. POP-jätteitä voi kuitenkin tunnistaa myös epäsuorasti POP-yhdisteiden sisältämien alkuaineiden kuten bromin, kloorin ja fluorin mittauksilla. Ajoneuvojen muoviosissa on palonestoaineita, samoin istuimissa ja verhoiluissa”, Häkkinen listaa. ELINA SAARINEN, TEKSTI | SCANSTOCKPHOTO, KUVA P alonsuoja-aineita romuautoissa. Sähköjohdoissa ja jakorasioissa voi olla BDE-yhdisteitä. Pintakäsittelyaineita urheilutekstiileissä ja huonekaluissa. Opas listaa erilaisia tekniikoita POP-jätteiden tunnistamiseen. Millaisin menetelmin jäte on käsiteltävä. Jos jäte sisältää EU:n POP-asetuksessa säädetyt pitoisuusrajat ylittäviä määriä POP-yhdisteitä, jätettä ei yleensä saa kierrättää. Myös jakorasioissa ja johdoissa on BDE-yhdisteitä. Hän kertoi tulevan oppaan sisällöistä ympäristöministeriön infotilaisuudessa marraskuun puolivälissä. Säänkestäviä pinnoitteita rakennusjätteessä. Tunnistuksessa voi käyttää myös käsikäyttöisiä menetelmiä, kuten XRF-röntgenfluoresenssianalysaattoria, NIReli lähi-infrapuna-analyysilaitteita tai erilaista spektroskopiaa. Oppaaseen tulee myös yhteenveto lainsäädännön POP-jätteitä koskevista kirjanpitoja jätteenkäsittelyvelvoitteista. Sen jäl. Kaivosteollisuuden hihnakuljettimissa on paljon SCCP-yhdisteitä. ”POP-yhdisteitä on käytetty useissa rakennusmateriaaleissa, kuten elementtien ja ikkunoiden saumauk21 UUSIOUUTISET 7|2021. Miten sitten tunnistaa kierrätyslinjastolta ne jätejakeet tai laitteiden osat, jotka sisältävät POP-jätteitä. Se täytyy käsitellä niin, että POP-yhdisteet tuhoutuvat tai muuntuvat vaarattomammiksi. Opas käsittelee yleisimpiä pitkäikäisten tuotteiden jätevirtoja, joissa voi esiintyä POP-yhdisteitä. KEMIALLISET ANALYYSI MENETELMÄT SOVELTUVAT HUONOSTI KIERRÄTYS LINJASTOLLE. Tällaiset menetelmät soveltuvat huonosti tehtäväksi teollisella käsittelylinjastolla. ”Jätelain lausuntokierroksella tuli toimijoilta palautetta, että POP-jätteen tunnistamiseen tarvittaisiin ohjeistusta. Tarkoitus on nyt saada POP-jätteen opasluonnos valmiiksi vuoden loppuun mennessä. sissa, mutta myös pinnoitteissa ja liimoissa, eristeissä, putkien läpivienneissä ja muissa muovipohjaisissa materiaaleissa sekä sähköja elektroniikkalaitteissa. keen ympäristöministeriö järjestää oppaasta vielä lausuntokierroksen”, taustoittaa Eevaleena Häkkinen Suomen ympäristökeskuksesta. POP-JÄTTEILLE OPAS Kierrätysala joutuu käsittelemään monenlaisia jätteitä, jotka voivat sisältää ympäristölle haitallisia, eliöihin kertyviä, hitaasti hajoavia, pysyviä orgaanisia yhdisteitä eli POP-yhdisteitä. Opas antaa tietoa etenkin palonsuojaaineista (kuten HBCDD ja BDEyhdisteet), muun muassa saumausmassoissa käytetyistä lyhytketjuisista klooriparafiineista (SCCP), PCB:stä ja pintakäsittelyaineina käytetyistä PFAS-yhdisteistä. Eristeaineita purkujätteissä. Tunnistamiseen on menetelmiä Ainoa varma tapa tunnistaa POP-yhdisteet ovat kemialliset analyysimenetelmät, mutta ne edellyttävät näytteenottoa jätemateriaalista ja sen laboratorioanalyysia. Suomen ympäristökeskus valmistee ympäristöministeriön toimeksiannosta parhaillaan POP-opasta kierrättäjien avuksi
Kampanjassa olivat mukana YTP, Recser, SERtuottajayhteisö, ERP Fin land, Elker Oy, Suomen Kiertovoima KIVO, Suomen Romukauppiaiden Liitto sekä kaupan alan toimi joista Kaupan liitto, Päivit täistavarakauppa PTY ja Finanssiala. Kehitämme metodeja akkutulipaloriskien pienen tämiseksi”, Carnebo kertoo. Kampanjan yhteistyöta hoina toimivat myös Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES ja Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Muun jätteen joukkoon eksynyt akku voi aiheuttaa kurjia seurauksia. Ruotsalainen, yli 20 vuotta palo miehenä toiminut Tommy Carnebo esittelee videolta, miltä näyttää litiumioniakkupalo. Dafo Suomen toimitus johtaja Hannu Sartovuo tunnistaa ongelman: UUSIOUUTISET 7|2021 22. Göteborgin kierrätyslaitoksella kaksi henkilöä loukkaantui hengitet tyään myrkyllistä palokaasua. KIERRÄTYS TEOLLISUUS EI VIELÄ OLE TÄYSIN HERÄNNYT RISKEIHIN. Lokakuussa akkukierrätyksen asiantuntijaorganisaatiot kampan joivat yhdessä paristojen ja akkujen turvallisen kierrätyksen puolesta Zombiakkukampanjassa. Tämä jäi jäljelle palon aiheuttaneesta akusta. Hän on äskettäin aloittanut työt kansainvälisessä ajoneuvojen palo turvallisuutta kehittävässä Dafokon sernissa. ELINA SAARINEN, TEKSTI | RECSER JA DESTACLEAN, KUVAT T ulipalo syttyy räjähdyk senomaisesti ja alkaa välittömästi tupruttaa myrkyllistä, polttavan kuumaa savua. Akkupalojen riskejä on jo huomioitu paristojen ja akkujen käsittelylaitoksissa, mutta nyt myös muualla kierrätysketjussa aletaan varautua jätteen sekaan jääneiden akkujen paloriskeihin. Carnebo kertoo, että litiumioni laitteiden akkupalot ovat yleistyneet Ruotsissa nopeasti. Akun aiheuttamia paloja on sattunut myös kierrätyslaitoksilla. Vioittunut litiumioniakku on aiheuttanut muutaman viime vuoden sisällä vaarallisia tulipaloja muun muassa Göteborgissa ja Landskro nassa. Viipeellä kierrättäjille Litiumioniakkujen määrän arvioi daan jopa 14kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Kampanjaa rahoitti Sähkötekniikan ja energiatehokkuu den edistämiskeskus . Viime aikoina mark kinoille on tullut kookkaita akkuja esimerkiksi sähköpolkupyörissä, skoottereissa ja työkaluissa. Varo akkupaloa! Kolhiintunut litiumioniakku on tulipaloriski. ”Palosta syntyvä savu on niin myrkyllistä, että jo kaksi tai kolme hengenvetoa voivat aiheuttaa elin ikäisiä vaurioita”, Carnebo tietää. STEK ry. Uskon, että näitä alkaa tulla kohta kierrätysjärjestelmiin”, Carne bo varoittaa. ”Esimerkiksi Helsingissä on yhteis käytössä tuhansia skoottereita. Videolla näkyy paksu musta savupilvi, jonka sisällä leimahtelevat liekit. Nämä tahot pystyvät toimillaan vaikuttamaan ja saamaan huomiota akkupalojen ennalta ehkäisyyn”, kiittelee Recser Oy:n toimi tusjohtaja Liisa-Marie Stenbäck. Kampanjassa muistutettiin, että lajittelemalla akut oikein voi ehkäistä vaarallisia tilanteita. ”Tänä syksynä olemme aloittaneet yhteistyön palomiesten, kierrätys yhtiöiden, viranomaisten ja sähkö autokauppiaiden kanssa. Tulipaloja syttyy myös kierrätyslaitoksissa. Myös Suomessa on ryhdytty toi miin. ”Kampanjan vahvuus on juuri laaja taustajoukko. Niitä käytetään paljon, joten niiden elinikä on lyhyt
Kierrätyslaitokset ottavat myös käyttöön erilaista kalustoa vaaratilanteiden hallintaan. Myös laatikkoa kuljettavan rekan kuljettaja voi saada hälytyksen ohjaamoon. ”Se tuntuu rakennustyömaalla pieneltä asialta, mutta pieni huolellisuus ja lajittelutarkkuus työmaalla parantavat koko tuotantoja jätehuoltoketjun turvallisuutta olennaisesti”, Rytkönen korostaa. Konserniyhtiö Tehokierrolla sattui Hämeenlinnassa tilanne, että rakennusjätekasaan oli joutunut kolhiintunut akku. Mutta kohta olemme siinä vaiheessa, että tulipaloriski alkaa konkretisoitua myös jätehuoltoketjussa ja kierrätyslaitoksissa.” Suomessakin väärään paikkaan heitetyt akut ja paristot aiheuttavat jo kuukausittain tuhoisia tulipaloja paitsi kodeissa, myös jätehuollon eri vaiheissa. Lisäksi tuotteen on oltava kevyt, jotta sammutuspeite on mahdollista nostaa auton katolle.” Hassisen mukaan patentoitu tuote saadaan tuotantoon alkukeväästä. Isot litiumioniakut kuten sähköpyörien ja työkalujen akut voi palauttaa kunnallisiin vaarallisen jätteen keräyspisteisiin. Joskus rakennusja purkutyömailla sattuu kuitenkin lipsahduksia, ja akku lentää väärään astiaan. Ensi vuonna yhtiön ohjelmassa on turvallisuusja onnettomuustilanneharjoituksia ja -koulutusta. Akut ja paristot tulee palauttaa käytön jälkeen virtanavat teipattuina niille tarkoitettuihin keräysastioihin. mutusjärjestelmällä varustetun keräyslaatikon, joka tunnistaa jo varhain, jos akku alkaa vikaantua ja lämmetä. Rakennusjätteen kierrätyslaitoksella pieniä akkuja ei välttämättä huomata, ja ne saattavat päätyä kierrätysprosessissa murskaimelle asti ja syttyä. Ei sekajätteeseen Vaikka markkinoille saatetuista akuista ja paristoista jo noin kolmannes on litiumioniakkuja, virallisiin keräyspisteisiin saaduista akuista ja paristoista näitä litiumioniakkuja on vain viisi prosenttia. Tärkeintä on eristää palava kasa muusta jätteestä”, Rytkönen sanoo. Sen joukossa ei saisi olla minkäänlaista akkujätettä. Suomessa on sattunut vuoden 2020 alusta lähtien ainakin kaksikymmentä tulipaloa, jotka ovat aiheutuneet väärin käsitellyistä akuista ja paristoista. Onneksi palokunta tuli nopeasti paikalle ja palo saatiin eristettyä. Kotimainen Tokset Oy on kehittänyt paloturvakaapin, jossa on alkusammutusjärjestelmä. Siellä riskit on huomioitu pelastussuunnitelmissa sekä sammutusja hälytysjärjestelmissä. Koko jätehuoltoketjun turvallisuus lähtee siis jätteen syntypaikalta. Ajoneuvojen akkupalojen sammuttamiseen suunnitellussa suodattavassa sammutuspeitteessä on kyse uudenlaisesta sammutustekniikasta, johon on yhdistetty yhdeksi tuotteeksi eristäminen, vedellä jäähdyttäminen ja savukaasujen suodattaminen. Suomalaiset ovat kehittäneet uusia ratkaisuja sähköautopalojen sammuttamiseen. Eristä palo Destaclean Oy:n liiketoimintajohtaja Juha Rytkönen kertoo, että konsernissa on ollut vaarallisia tilanteita. Hän muistuttaa, että litiumioniakku ei parane vanhetessaan. Akut ja paristot tulee toimittaa käytön jälkeen virtanavat teipattuina niille tarkoitettuihin keräysastioihin, eli niitä myyviin kauppoihin. Jos akku joutuu näihin vääriin paikkoihin, se on turvallisuusriski”, Stenbäck korostaa. . Valvonnasta huolimatta palo syttyi uudestaan 10–12 tunnin päästä. Lisäksi on lukuisia läheltä piti -tilanteita, joita ei tilastoida. Lajittelijalla on suuri vastuu, myös rakennusja purkutyömailla. Hänen mukaansa akkupalojen riskeistä on jaostossa keskusteltu. Recserin mukaan keräyspisteet ovat olleet kiinnostuneita erilaisista paloturvalaatikoista. ”Esimerkiksi Hämeenlinnassa on otettu käyttöön vesiastia, jonne voi nopeasti pudottaa syttyneen akun.” Rytkönen on mukana Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n turvallisuusjaostossa. Yhtiö kierrättää Tampereella rakennusja purkujätettä. ”Irrallisia akkuja on sekajätteessä, sähköja elektroniikkaromussa tai rakennusjätteissä. Recser Oy:n Liisa-Marie Stenbäck arvioi, että varautumistaso vaihtelee kierrätyslaitoksissa: ”Laitoksissa, missä riskit tunnistetaan, eli paristojen ja akkujen virallisissa käsittelylaitoksissa, on hyvä varautumistaso. Dafo puolestaan on tuomassa markkinoille sensorilla ja samSÄHKÖAUTOPALOON SAMMUTUSPEITE SÄHKÖAUTOJEN AKKUPALOT ovat pahamaineisen hankalia sammuttaa. Rytkösen mukaan akkuturvallisuus ja tulipalojen ehkäisy ovat yhtiön ykkösprioriteetti. Lue lisää: https://zombiakku.fi/ https://tukes.fi/ litiumioniakkujen-turvallinen-kayttaminen UUSIOUUTISET 7|2021 23. Mutta siellä, missä akkuja ei kuuluisi olla jätteen seassa, ei ole kovin hyvin vielä tiedostettu näitä riskejä.” Keräysja kuljetusvaiheeseen on jo kehitetty hyvää ja turvallista kalustoa. ”Kierrätysteollisuus ei vielä ole täysin herännyt riskeihin, koska akkuja on vasta alkanut tulla elinkaarensa päähän. Vaikka akku olisi kalliskin, sitä ei kannata säilyttää vara-akkuna, vaan toimittaa käyttöikänsä lopussa nopeasti kierrätykseen. Hassinen kertoo, että sopivien materiaalien löytäminen oli haastavinta: ”Materiaalin pitää kestää litiumionipalon varsin korkea lämpötila ja olla kaasutiivis, jotta haitalliset kaasut eivät karkaa ympäristöön vaan ne saadaan suodattimeen. Yhdysvalloista tunnetaan tapaus, jossa Tesla oli syttynyt sammuttamisen jälkeen yhä uudestaan tuleen, kaikkiaan kuusi kertaa 48 tunnin aikana. Erikoistutkija Marko Hassisen sekä Juha Laitisen ja Jari Mikkosen kehittämä suodattava sammutuspeite sai juuri Palosuojelurahaston 12 000 euron Innovaatiopalkinnon. ”Jos akku on kasassa, sitä on mahdotonta ruveta itse sammuttamaan. Se syttyi tuleen ja sytytti samalla koko rakennusjätekasan palamaan
JARKKO VESA, TEKSTI | ICM, ELINA SAARINEN, SCANSTOCKPHOTO, KUVAT S amaan aikaan kun sähköautojen ja litium ioniakkujen kysyntä kasvaa, laativat viranomaiset kuumeisesti sääntelyä akkujen elinkaaren hallintaan ja kierrätykseen. Käynnissä on kommentointijakso, jonka aikana Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto keskustelevat komission ehdotuksesta. Genevessä syyskuussa järjestetyn ICBR 2021 -konferenssin kiinnostavinta antia oli katsaus Euroopan komission joulukuussa 2020 esittelemään ehdotukseen uudeksi akkuasetukseksi. Tarve uudistaa akkujen sääntelyä tunnistetaan, ja useimpia komission ehdottamia toimenpiteitä pidetään hyväksyttävinä, mutta kritiikkiäkin on tullut. Euroopan komission ympäristöpääosaston (DG ENV) edustaja Josè Rizo-Martinin mukaan valtaosa lausunnoista ja kommenteista on ollut positiivisia. . Komissiolle on tullut lähes 150 kommenttia, joista valtaosa etujärjestöiltä ja yrityksiltä. Suurimpana haasteena nähdään akkuasetuksen toimeenpanoon liittyvät kysymykset. Sähköautojen ja litiumioniakkuja käyttävien laitteiden yleistyminen on luonut paineita luoda sääntelyä akkujen elinkaaren hallintaan ja kierrätykseen. Syksyn akkukierrätyskonferenssit Euroopassa ja Kiinassa tarjosivat mielenkiintoisen vertailukohdan, missä mennään vanhalla mantereella ja Aasiassa akkukierrätyksen suhteen. Molemmat haluavat saada akkujen materiaalit kierrätettyä takaisin raaka-aineeksi. UUSIOUUTISET 7|2021 24. Akkusääntely uudistuu EU on uudistamassa akkusääntelyään, mutta niin on myös Kiina. Useat komission esittämät velvoitteet ja toimenpiteet kaipaavat vielä tarkemmat määritelmät, esimerkkinä akkujen hiilijalanjäljen laskentatapa. Myös Suomi on lausunut ahkerasti, sillä suomalaisilta on tullut kolmanneksi eniten lausuntoja
Tero Holländer kertoi ICBR-konferenssissa Fortumin akkukierrätysratkaisuista ja Suomen akkuklusterista. Kuuma kysymys on myös hiilijalanjäljen laskeminen. Purkaminen on hoidettava niin, että elektrolyyttiä ja orgaanisia nesteitä ei pääse vuotamaan. Jotta tähän päästään, tarvitaan selkeät vaatimukset akkujätteen käsittelyyn, uutta teknologiaa ja standardisointia. Keskustelua on herättänyt, miksi tarvitaan mittarit sekä kierrätystehokkuudelle että eri materiaalien kierrätysasteelle. Sähköskootteri oli esillä Hongkongin EcoExpoAsia-messuilla jo vuonna 2017. Tutkimuslaitos JRC täydensi nopeasti akkujen luokittelua niin, että puuttuva sähköpyörien ja sähköpotkulautojen akkujen kierrätyksen kannalta tärkeä kategoria saatiin mukaan. Akkuluokittelu muuttuu Nykyisessä akkudirektiivissä akkujen luokittelun tulkinta on ollut haastavaa jopa alan ammattilaisille. Hän totesi myös, että aina kuin komissio esittää tavoitteita, niitä pidetään liian korkeina tai liian kalliina toteuttaa. Kiinallakin on tavoitteena saada akkujen materiaalit kierrätettyä takaisin raaka-aineiksi. Komission edustaja kiitteli kohteliaasti, että teollisuudelta on tullut paljon hyviä kommentteja. Ministeriön edustaja herra Dengyi kertoi jätemäärän kasvavan. Sähkökäyttöiset autot, bussit ja skootterit muuttavat myös kiinalaista liikennettä. . Komissiossa mietitään, sopisiko tähän JRC:n kehittämä tuotteiden ympäristöjalanjälkieli PEF-menetelmä. Hiilijalanjäljen vaatimus hyväksytään, mutta vaatimuksen tulee koskea myös muualta Eurooppaan tuotavia akkuja. Samaan aikaan Kiinassa Mielenkiintoisen vertailukohdan eurooppalaisille näkemyksille tarjosi lokakuun lopulla Kiinassa järjestetty, sikäläiseen tyyliin juhlavasti nimetty ”The 7th Global Li-ion Battery Recycler Summit 2021” -konferenssi. Akkujen ja paristojen keräysja kierrätysasteet ovat herkkä aihe teollisuudelle ja tuottajille. Järjestelmän käyttäjinä ovat Kiinan provinssit ja autonomiset alueet sekä kunnalliset viranomaiset. Hän totesi, että komissio raotti tätä ovea, mutta ei välttämättä mene tämän esityksen kanssa päätyyn asti. Akkujen sisältämät muovit, piirikortit, sähköjohdot ja muut komponentit irrotetaan ja kierrätetään erikseen. Tämä akkumateriaalien ”sekoitevelvoite” kirvoitti Rizo-Martinin mukaan eniten kommentteja. Säilyykö sekoitevelvoite. Haastavana nähdään myös se, että vaatimustenmukaisuuden osoittamiseen tarvittavien menetelmien julkaisemisen ja niiden käyttöönottopäivämäärien välillä on komission suunnitelmissa niin vähän aikaa. Tämä pykälä on herättänyt Rizo-Martinin mukaan paljon keskustelua. Varastotilat ja -kontit tulee suunnitella alipaineisiksi ja varustaa kaasujen talteenotolla. On myös suuri riski, että kierrätysmateriaalia ei saada riittävästi tai aiheutetaan markkinahäiriötä. Kiinan ympäristöministeriö haluaa varmistaa, että vaikka akkujen kysyntä on kovaa ja akkujen saatavuudessa haasteita, markkinoille ei saa tuoda huonolaatuisia akkuja, jotka aiheuttavat riskejä käyttäjille ja ympäristölle. Hiilijalanjälki mukaan Ehdotetussa akkuasetuksessa on mukana vaatimus akkujen ja paristojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta. Teollisuuden puolelta on toivottu pidempiä siirtymäaikoja, koska teollisuuden pitää sopeuttaa toimintansa uuden asetuksen mukaiseksi. Uudessa akkuasetuksessa ehdotetaan vaatimukseksi, että uusien akkujen ja paristojen valmistuksessa tulee käyttää tietty, tarkasti määritelty osa kierrätysmateriaalia. Sekoitevelvoitteen haasteina nähdään muun muassa käytettävien menetelmien puute sekä velvoitteen todelliset ilmastohyödyt. Akkupassin avulla kierrättäjät saavat tietoa akkujen teknisistä ominaisuuksista ja ohjeita kierrätykseen. Akkupakettien purkaminen tehdään akkuvalmistajan tuotetietojen pohjalta. Tarvitaan tieteellisesti perusteltu, standardoitu ja yksiselitteinen menetelmä akkujen ja paristojen hiilijalanjäljen selvittämiseksi. Kiinan akkupassi Kiina on lanseerannut kansallisen ohjelman, jonka tavoitteena on tehostaa akkujen elinkaaren hallintaa mahdollistamalla esimerkiksi akkujen jäljitettävyys pilvipohjaisen järjestelmän avulla. Kiinan ympäristöministeriön esitys avasi akkusääntelyn tilannetta maailman suurimmassa akkumaassa. Riskit haltuun Ministeriö esitteli vaatimuksia litium ioniakkujen kierrätykselle. Uuden akkuasetuksen valmistelun tiukka aikataulu on herättänyt kritiikkiä. Vastaanottopisteessä tulee tutkia akkujen mahdolliset vuodot, savunmuodostus, kolhut akkukotelossa ja muut akun kuntoon vaikuttavat asiat. Hyvin samankaltainen ratkaisu siis kuin Euroopan komission kaavailema akkupassi. Komission joulukuussa 2020 antamassa ehdotuksessa oli Rizo-Martinin mukaan virhe, koska luokittelusta puuttui kevyiden sähköisten kulkuvälineiden akkujen kategoria. Kiina näyttää olevan tosin jo pidemmällä oman hankkeensa kanssa. Yksi uuden akkuasetuksen tavoitteista onkin selventää luokittelua niin, että kaikki akkujen ja paristojen kanssa toimivat ymmärtävät, mihin kategoriaan eri akut kuuluvat. Toisaalta myös tiukempaa aikataulua on toivottu erityisesti akkujen tuotetietojen ja merkintöjen osalta. . UUSIOUUTISET 7|2021 25. Mukana pitäisi olla akkujen valmistukseen käytettävän energian lähde. Kierrätysakkujen säilytykseen ja kuljetukseen tulee käyttää sitä varten suunniteltuja kuljetuspakkauksia estämään kierrätysakkujen tulipalot. Akkujen kierrätyksen osalta nähdään tärkeänä, että akkusääntelyn kautta tuetaan eurooppalaisen kierrätysteollisuuden kehittymistä, koska sitä kautta voidaan varmistaa, että kriittisiä raaka-aineita saadaan Eurooppaan. Tässä prosessissa tärkeää on, että kierrätysmateriaali ei sisällä haitallisia aineita
Tehdas tuottaa käänteen Paimiossa käynnistyi Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien kierrätyslaitos. Nostaako vastuullisuus kotimaisen tekstiilialan. Laitos voi aloittaa tekstiiliteollisuuden murroksen. ELINA SAARINEN, TEKSTI JA KUVAT 26 UUSIOUUTISET 7|2021
Parhaimmat uusiokuitulaadut kelpaavat jopa suljettuihin kiertoihin: Niistä voi kehrätä lankaa ja kutoa kangasta, siis valmistaa vaatejätteistä jalostusketjun kautta yhä uudestaan uusia vaatteita. Vaatesäkkihyllyt ulottuvat miltei 13-metrisen hallin kattoon saakka. He pyörivät ympäri, takanaan kattoon kohoavat hyllyseinämät täynnä valtavia säkkejä, joista pilkottaa sekalaista vaatetta. Jopa yli puolet pikamuodista hylätään alle vuoden käytön jälkeen. Hän näkee Paimion laitoksen paluuna vaateteollisuuden juurille. Niistä puolestaan voi valmistaa esimerkiksi kuitukangasta, suodatinkankaita, toppauksia, eristeitä, pakkausmateriaaleja tai komposiittituotteita. Takaisin juurille Kutsuvierasjoukon keskeltä puhujakorokkeelle nousee Lounais-Suomen Jätehuollon (LSJH) toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Satapäinen kutsuvierasyleisö seuraa sirkusryhmä Arctic Ensemblen akrobatiaesitystä. Hän on viettänyt lapsuudessa paljon aikaa vaatetehtaassa ja ommellut itselleen housut jo 12-vuotiaana. marraskuuta 2021. Varsinaissuomalaisella teollisuusalueella kutsuvieraat juhlistavat sitä, että täällä on siirrytty puheista tekoihin. On 2. Välilliset työllisyysvaikutukset voivat olla huomattavasti suuremmat. Ne valmistettiin lähellä, vaikkapa tutusta lampaasta saadusta villasta tai pelloilla kasvatetusta pellavasta. ”Tätä päivää on odotettu! Tämä hetki on ollut haaveissa jo pitkään”, Heikkilä henkäisee mikrofoniin. . Laitosavajaisissa Sirkusryhmä Arctic Ensemble muutti Paimion hallin hetkeksi sirkusareenaksi. Ala kuluttaa neljä prosenttia maailman makean veden varoista ja on vastuussa 20 prosentista teollisuuden tuottamista jätevesistä. Mies on kohottanut hänet yhdellä kädellä korkealle päänsä yläpuolelle. Laitoksen perustajat Rester Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy sekä koko tekstiilin kierrätyksen kumppaniverkosto näkevät, että tekstiiliteollisuudessa on tullut aika systeemitason muutokselle kohti vastuullisuutta ja kiertotaloutta. Heikkilä näkee, että vastuullisuudessa on tilaisuus saada takaisin kotimaahan aikoinaan maailmalle karanneet tekstiiliteollisuuden työpaikat. Heikkilä on vaatturin poika. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on rakennuttanut toisen. Hän seisoo uutuuttaan kiiltelevässä tehdashallissa kuin olisi tullut kotiin. Toisella linjastolla Rester Oy käsittelee yrityksistä, pesuloista, sairaaloista ja kaupoista kerättyä poistotekstiiliä. Rester ja Lounais-Suomen Jätehuolto toimivat saman katon alla Paimion Green Field Hub -alueella. Aiemmin tämä aines olisi todennäköisesti mennyt polttoon, mutta laitoksella sille aukeaa kokonaan uusia elinkaaria. Tuotannon sivutuotteena syntyy kasvihuonekaasupäästöjä niin paljon, että se vastaa jopa kymmentä prosenttia globaaleista päästöistä. Tekstiilija muotiala tuottaa globaalisti joka sekunti rekkakuormallisen jätettä. Siihen konkretisoituu toivomus käänteestä. Nyt nainen lepää tikkusuorana koko painollaan miehen käsivarren varassa, pitäen kiinni vain miehen olkapäästä. . Hetki sitten hän antoi haastattelua aamutelevision suoraan lähetykseen. V aaleahiuksinen nainen on kivunnut miehen harteille. Siellä käsitellään kuluttajilta kerättyjä vaatteita sekä kodintekstiiliä, kuten lakanoita ja verhoja. Tästä 61 prosenttia poltettiin vuonna 2019. Vaatteet käytettiin viimeistä kuitua myöten hyödyksi. Jokaista vaatekappaletta arvostettiin. Aikoinaan suomalaiset ovat omistaneet vain harvoja vaatekappaleita. Paimion laitoksen molemmat linjastot työllistävät alkuvaiheessa neljä työntekijää kumpikin, ja lisäksi varastoinnissa, esilajittelussa ja logistiikassa työllistyy kymmeniä. Hän on työskennellyt systemaattisesti jo vuosia rakentaakUUSIOUUTISET 7|2021 27. Malja mahdollisuuksille Paimion laitos jalostaa kierrätykseen yhteensä noin 10–15 prosenttia kotimaan poistotekstiileistä. Laitoksessa on kaksi linjastoa. Suomessakin poistotekstiiliä syntyy tuoreen Tekstiilivirrat Suomessa -tutkimuksen mukaan lähes 86 000 tonnia. Kun kuitu on avattu uusiokuiduksi, materiaalin jatkojalostukseen syntyy uusia bisnesmahdollisuuksia. Vain prosentti materiaaleista kierrätetään takaisin vaateteollisuuteen. Ne alkavat uudestaan tuottaa arvoa. Nainen alkaa pudota. Rester Oy:n Outi Luukko iloitsee kiertotalouden edistymisestä tekstiilialalla. Paimiossa käytöstä poistetut tekstiilit saadaan pelastettua takaisin käyttöön. . Äkkiä mies kyykistyy ja heittää naisen ilmaan. Nykymaailmassa vaatteista on tullut miltei kertakäyttötavaraa. ”Jos se on meistä kiinni, Suomen tekstiiliteollisuus voi tehdä paluun kierrätyksen uudessa muodossa”, hän sanoo. Niistä yksi on, että tekstiilimassat päätyvät käytön jälkeen jätteeksi. Ohjelmanumero huipentaa historiallisen tapahtuman: Vietetään Pohjoismaiden ensimmäisen poistotekstiilien kiertotalouslaitoksen avajaisia Green Field Hub -teollisuusalueella Paimiossa. Esimerkiksi LSJH:lla on ensi vuonna vakituisessa työssä 19 poistotekstiililajittelijaa sekä kausityöntekijät. Uusiokuiduille ja kierrätysratkaisuille alkaa olla vaateja muotiteollisuudessa kysyntää, sillä asiakkaat ja kuluttajat ovat heränneet tekstiiliteollisuuden moninaisiin ongelmiin. Laitos tuottaa näistä kuluttajien ja yritysten käytöstä poistetuista tekstiileistä uusiokuituja. Nainen lentää vaatesäkkirivien editse, lentää yhä ylemmäs, kunnes painovoima voittaa heiton energian. Rester Oy:n toimitusjohtaja Outi Luukko sukkuloi kutsuvieraiden joukossa. Paimion juhlittu poistotekstiililaitos ei ole mikä tahansa kuitutehdas. Resterin laitos pystyy vuodessa käsittelemään kuutisen tuhatta tonnia yrityspuolen poistotekstiileitä, Lounais-Suomen Jätehuollon linjasto noin viisi tuhatta tonnia kuluttajien poistotekstiileitä. Sen raaka-aineet ovat materiaalia, joka on jo kerran poistettu käytöstä. Samaan aikaan Glasgow’ssa maailman päättäjät valmistautuvat pitämään puheitaan ilmastokokouksessa. Vastuullisempi vaate Paimion laitos ei ole pelkkä poistotekstiililaitos
Myös Paimion laitos on eräs Tela ketjuhanketyön hedelmistä. Nyt eletään teks tiiliteollisuuden suurinta mullistusta sitten teollistumisen ajan alun”, hän sanoo ja jatkaa: ”Suomella on nyt kaikki edellytyk set olla tekstiilialan ykkönen kierto taloudessa ja resurssiviisaudessa. Unelmista totta Laitoksen paalaimen vieressä seisoo vankka paali harmaata uusiokuitua. Minkälaisia toimijoita arvoketjuun tarvitaan. Laitokset ovat ko keilleet erilaisia keräystapoja, muun muassa farkkukankaalla huputettuja Kamukeräysastioita. Uusi laitos Turkuun Paimion laitos sujahtaa kiertotalou den arvoketjussa keskelle: Laitokseen tuotavat poistotekstiilit on ensin esilajiteltava muualla. Kutsuttuna on lukuisia avain toimijoita, asiakkaita, työvaateyri tyksiä, sijoittajia, rahoittajia, julkisen puolen kumppaneita. Jos vaate seisoo vesisateessa pihan perän keräysas tiassa, se homehtuu. Hän tietää, että laadukas lajittelu on avain siihen, että kerätty materiaali kelpaa kierrätykseen. VTT, Turun ammattikorkeakoulu, LABammattikorkeakoulu, Lou naisSuomen Jätehuolto sekä Suomen Tekstiili ja Muoti ry ovat olleet työssä mukana alusta lähtien. Molemmat ovat työskennelleet jo vuosia tekstiilien kiertotalouden hyväksi kädet syvällä vaatemytyissä. Se on historian ensimmäinen suomalaisten kotita louksien poistotekstiilistä jalostettu kierrätyskuitupaali. Kyltissä lukee, että kyseinen paali on valmistunut tällä linjastolla juhan nuksena, 24.6.2021. Maljapuheessaan Luukko osoittaa, miten merkittävästä hetkestä on kyse. Voimme vaikuttaa päästövähennyk siin ja materiaalien säästöön.” Telaketjun hedelmä Vaateteollisuuden vastuullisuuskään nettä on Suomessa valmisteltu jo kauan. . Toiseksi piti ratkaista keräyksen ja logistiikan ongelmat märässä ja kylmässä Suomessa. Projektisuunnittelija Oskari Pokela LSJH:lta kertoo, että kuluttajapois totekstiilit esilajitellaan Turun Hiidenkadulla, Turun kaupungin kuntouttavan toiminnan työpisteellä ja Paimiossa Vartti ry:llä. Suomi on ottanut etunojan ja aikoo saada keräysverkoston kuntoon jo vuoteen 2023 mennessä. LounaisSuomen Jätehuolto suun nittelee Turun Topinpuistoon myös suuremman mittaluokan jalostuslai tosta vuodeksi 2024. Mihin sitä voi hyödyntää. Kierrätyksen edelly tys on, että pitää tietää, millaista materiaalia ollaan kierrättämässä. Laitoksen avajaiset ovat merkittävä etappi. Vaikka kuluneen paidan niskasta löytyisikin vielä vaatelappu, se voi valehdella. seen tekstiiliteollisuuteen arvoket juja, jotta Suomi saisi kärkipaikan kiertotalousmurroksessa. Valmis halli on kirjaimellisesti unelmien täyttymys: ”Näin unta, että voitin lotossa ja ostin tällaisen pilottilinjaston”, Mäkiö hymyilee. Anna-Kaisa Auvinen ja Ali Harlin keskustelivat laitosavajaisissa. Kuntien jätelaitokset ovat jo aloittaneet keräystä monissa Suomen kunnissa. Ilmonen tunnistaa, että unelma on yhteinen monille alan toimijoille. Kun materiaali saadaan näin riittävän puhtaana ja laadukkaa na talteen kuluttajilta, syntyviä massoja varten voi perustaa jatkojalostusinfrastruktuuria. Voisiko kier rätys tuoda työtä Suomeen. Inka Mäkiö Turun ammattikor keakoulusta ja Sini Ilmonen LSJH:lta “SUOMEN TEKSTIILI TEOLLISUUS VOI TEHDÄ PALUUN.” . Osaajia, joita ilman laitosta ei olisi rakentunut. Yhtiö odottaa Business Finlandin rahoituspäätöstä joulukuussa. Työ pääsi to den teolla vauhtiin viimeistään Tela ketjuhankekokonaisuuksissa, joihin lähti kymmeniä kumppaniyrityksiä ja joihin saatiin rahoitustukea muun muassa ministeriöiltä ja Business Finlandilta. Kuka sitä kierrättää ja millaisella teknologialla. Sen kapasiteetti olisi kaksin–kolminkertainen Pai mion linjastoon nähden: 15 000 ton nia. EU edellyttää, että kaikki jäsen maat alkavat kerätä poistotekstiiliä talteen viimeistään vuonna 2025. 28 UUSIOUUTISET 7|2021. Entä mitä tehdä kerätylle poisto tekstiilille. tutkailevat syntynyttä kuitua. On saatava talteen riittävän puhtaat, riittävän laadukkaat ja tarkasti tunnetut materiaalivir rat, jotta niistä voidaan laitoksessa valmistaa tarkalla sekoitussuhteella asiakkaiden toivomia uusiokuitulaatuja. Pian keräysastiat ovat tuttu näky jätekeskuksissa, lajitte luasemilla, aluekeräyspisteillä ja yhteistyökumppanien toimitiloissa ympäri Suomea. He ovat olleet niitä, jotka ovat järjes täneet keräyskampanjoita kuluttajille, tutkiskelleet kerätyn materiaalin laatua, yhyttäneet kumppaneita ja miettineet jatkoaskelia. Jukka Heikkilä, Anna-Kaisa Auvinen, ministeri Krista Mikkonen ja Outi Luukko nostivat maljan yhteistyölle. Saisiko siitä kehrättyä lankaa. Auvista voi kutsua tekstiilien kiertotalouden kummitädiksi, Harlinia kummisedäksi. Ja miten kaikesta rakennetaan kaupallisesti kannattavaa. Ensimmäiset hankkeet tutkivat miltei kymmenen vuotta sitten muun muassa puuvillan kierrätyksen eko systeemin edellytyksiä ja kotimaista poistotekstiilien keräystä ja lajittelua. ”Tekstiiliteollisuudella on haas teita, mutta tänään nostaisin maljan mahdollisuuksille. Ensimmäisenä piti esimerkiksi selvittää, miten tunnistaa, mitä materiaalia keräykseen tuotu vaate on. Kierrätykseen täytyy saada laadukasta materiaalia, jotta se kelpaisi jatkokäyttöön. Erilaiset kuidut soveltuvat erilaisiin kierrätysprosesseihin
Sen sisältö käsitellään parissa viikossa. Jotta kiertotalouden sykli toteutuu, erilaisille uusiokuitulaaduille tarvitaan jatkojalostajat, toimijat, jotka tekevät niistä tuotteita. Jani Mäkelä työskentelee Resterillä käyttöpäällikkönä. Sitten materiaali menee sekoituskammioon, jossa siitä sekoitetaan haluttua koostumusta. ”On monia materiaalieriä, joita saamme avattua ja toimitettua . UUSIOUUTISET 7|2021 29. Pääavauskoneen säädöillä voidaan vielä vaikuttaa kuitumateriaalin lopputulokseen asiakkaan tilauksen perusteella. Rahoitusta ja sitoutumista Paimion hallin varasto on kahden jalkapallokentän kokoinen. Tarvitaan kumppanit, EU-tasoista sääntelyä, julkista valtiovallan tukea sekä rahoitusta.” Giljotiiniin Kutsuvierasyleisö pääsee hallissa seuraamaan tekstiilin matkaa, tällä kertaa videoiden ja kertomuksen muodossa; laitteet olisivat liian kovaäänisiä, jos ne olisivat juhlan aikana päällä. Asiakkaat kuten Lindström ovat olleet valmiita tekemään muutoksia prosesseihinsa ja ylimääräistä työtä lajitellakseen poistotekstiilinsä niin, että ne kelpaavat Paimion laitokselle. Laite tunnistaa yleisimmät kuitulajit tekstiilisekoitteista. Kostutinaltaalla kuituun suihkutetaan vettä. Resterin Henna Knuutila kertoo, että poistotekstiileistä on saatu jalostettua laadukasta uusiokuitua. Giljotiiniterät suikaloivat vaatteesta 5x5-senttisiä neliöitä. Valmistettavat uusiokuitulaadut ovat välituotteita tai uusioraaka-aineita. Hävikkinä jää kymmenisen prosenttia syötetystä massasta, mutta esimerkiksi metalleista osa saatetaan saada vielä jatkossa kierrätykseen. . Trukilla lepää sinisävyinen paali, joka on tehty sairaalavaatteista. LSJH:lle tuleva materiaali on peräisin kuluttajilta, joten se on tärkeää pystyä tunnistamaan. Ensin tekstiilikuitu kuten vaikkapa sairaalavaate pudotetaan syöttöyksiköltä hihnalle, sitten se kulkee leikkureille. Tämä vaikuttaa lopputuloksen laatuun ja kuidun pituuteen. Lopulta valmis materiaali siirtyy tunnistimen kautta paalaimelle. Rester ottaa vastaan esimerkiksi työvaatteita, teollisuuden sivuvirtoja kuten leikkuujätettä, hotellija sairaalatekstiilejä, rullapyyhkeitä, kakkoslaatua ja muuta hävikkiä. . Kahdessa repijäsylinterissä piikit repivät suikaleet hienoksi kuitupilveksi. LSJH:n jalostuslaitoksessa tekstiilikuidut tunnistetaan ja erotetaan toisistaan tarkasti infrapunaskannerilla. Saadaan vaikkapa sekoitekuitua, jossa on 25 prosenttia puuvillaa ja 75 prosenttia polyesteriä. Aina välillä kuitu imetään imurilla putkistoon. Outi Luukko sanoo saavansa jatkuvasti kyselyitä bränditaloilta ja teollisilta toimijoilta, jotka haluaisivat omat sivumateriaalivirtansa hyödynnettävän niin, ettei niitä tarvitsisi polttaa. Inka Mäkiölle ja Sini Ilmoselle poistotekstiilien kiertotalous laitos on unelmien täyttymys. Rester Oy:n asiakkuusja kehitysvastaava Henna Knuutila ja käyttöpäällikkö Jani Mäkelä johdattavat kutsuvierasryhmiä Resterin linjastolla koneiden väleissä. Resterin ja Lounais-Suomen Jätehuollon linjastot poikkeavat hieman toisistaan. Sekoitesuhde riippuu asiakkaan tarpeista ja siitä, mitä lopputuotetta uusiokuidusta on tarkoitus tehdä. Painavimmat osat kuten napit, vetoketjut, muoviset osat ja metallikappaleet erottuvat hiljalleen joukosta. ”Emme pysty kiertotalouteen yksin. Se on sataprosenttista polyesteriä. Luukko kiittelee kumppaniyrityksiä sitoutuneisuudesta. Silppu kulkee syöttösiilon kautta tasaisena virtana esimurskauskoneelle
Jos kuidusta tehdään kuitukangasta, Resterin linjasto pyörii vauhdilla. Onkin ironista, että vastuullisuuslainsäädäntö on myös järjestelmän potentiaalinen uhkatekijä. Lounais-Suomen Jätehuollon kierrätyslinjasto on hieman erilainen kuin saman hallin toisella puolella toimiva Resterin linjasto. Alkuun on mahtunut haasteitakin ja tekemällä oppimista. IFC:n osakas ja VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin vahvistaa, että kemiallinen kierrätys hyötyy Paimion laitoksen kaltaisesta mekaanisesta kierrätyksestä: ”Arvo nousee ketjun molemmissa päissä. . Kuitujen jatkokäyttäjiä on sekä kotimaassa että ulkomailla. Esimerkiksi hienopöly sopisi hyvin kemiallisen kierrätyksen raaka-aineeksi, myös muut laitoksen tuotteista.” Knuutila ja Harlin ovat kotimaisen tekstiilinkierrätyksen avainhenkilöitä. . Tekstiilialan järjestö Euratex suunnittelee, että Eurooppaan syntyisi viisi tekstiilien kiertotalouden osaamiskeskusta eli hubia. ”Pölyä on tullut aika lailla. Kuluttajilta kerätty poistotekstiili päätyy esilajittelun jälkeen jalostuslaitoksen linjalle ja kierrätykseen. Meille taas tulee kymmeniä materiaalikomboja.” Knuutila tiedostaa, että tekstiilien kiertotalouden kärkiasemaa havittelee Suomen lisäksi nyt moni muukin maa. Knuutila on Paimion laitoksesta silminnähden ylpeä: ”Euroopassa ei näin modernia laitosta ole missään. Tulevaisuudessa Rester voikin viedä eteenpäin viestiä siitä, mitkä materiaalit soveltuvat mekaaniseen kierrätykseen ja mitkä eivät. Osa uusiokuidusta sopii laadultaan langanvalmistukseen. Molemmat ovat tehneet monipuolista kehitystyötä niin kierrätyksen logistiikan kuin teknologiankin kanssa. Pöly on yllättäen osoittautunut kaupalliseksi tuotteeksi siinä missä muutkin kuidut: ”Hienopöly on hyvä tuote kemialliseen kierrätykseen.” Suomalainen Infinited Fiber Company (IFC) on kehittänyt kemiallisen kierrätyksen prosesseja. Kilpailu kovenee. Uusiokuidusta voidaan valmistaa lankaa, kangasta, kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä, suodatinkankaita sekä komposiitteja. Jos taas tarkoituksena on saada materiaalia langan kehräykseen, tahti on hitaampi, 500 kiloa tunnissa. Kuvassa historian ensimmäinen suomalaisten kuluttajien poistotekstiilistä valmistettu uusiokuitupaali. Esimerkiksi sairaalavaatteissa voi tulevaisuudessa olla vaikkapa 20 prosenttia Resterin uusiokuitua”, Henna Knuutila kertoo. Hienopöly otetaan kuitenkin linjastolla talteen. Pölyä kemialliseen kierrätykseen Laitos on pyörinyt ennen avajaisia kolmisen viikkoa. UUSIOUUTISET 7|2021 30. . Knuutila kertoo, että toisinaan linjasto voi ajaa testipäiviä tietyn yrityksen materiaalilla ja katsoa, miten materiaali avautuu ja miten se soveltuu takaisin yrityksen tuotantoon. Ne menevät eurooppalaisiin kehräämöihin, joissa niistä tehdään lankaa ja kudotaan kangasta. Knuutila näkee suomalaisten vahvuutena erinomaisen yhteistyö verkoston. langan ja kankaan valmistukseen, suljettuihin kiertoihin. Silloin saadaan käsiteltyä 1200–1300 kiloa tekstiiliä tunnissa. Siellä on kyllä mekaanisia kuidunavauslinjastoja, mutta ne yleensä palvelevat yhtä tai muutamaa materiaalia. Välillä olemme tulleet ihan valkoisina hallista ulos”, Knuutila nauraa. Suomesta tällaiset langanvalmistajat ja kangaskutomot ovat tekstiilimarkkinoiden globalisaation myötä kaikonneet, mutta Paimion kumppaniverkostolla on toivoa, että tulevaisuudessa Suomeen voisi syntyä uusia yrityksiä näihin vastuullisen tekstiiliekosysteemin puuttuviin lokeroihin. ”Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on onnistunut Paimion laitoksessa mahtavasti.” Miten tuottajavastuu toteutuu. Suomalainen tekstiilien kiertotalousjärjestelmä on rakentunut vastuullisuuden varaan. Esimerkiksi Resterin linjastolta avatuista kuiduista osa menee Ewona Finlandille, joka valmistaa niistä muun muassa äänieristeitä
EU-sääntely voi toisaalta toimia myös Suomen eduksi. Ne on valmistettu kotimaisesta kierrätyskuidusta. Juuri kun näyttää vääjäämättömältä, että temppu epäonnistuu, mies nappaa naisen kiinni ja pysäyttää pudotuksen. Mutta se, miten EU määrittelee tekstiilien tuottajavastuun, on kotimaiselle kierrätysketjulle potentiaalinen kohtalonkysymys. Tuottajavastuu on periaate, jossa jätteen tuottaja, tyypillisesti valmistaja tai maahantuoja, on vastuussa tuotteen jätehuoltovaiheesta ja sen kustannuksista. Legoista tehty pienoismalli havainnollistaa laitoksen vaihteita. EU voi päättää velvoittaa tekstiilien tuottajia vastuuseen poisto tekstiilien jätehuollosta ja sen kustannuksista. Vai päätyisivätkö tuottajat ohjaamaan poistotekstiilinsä vain edullisimpaan mahdolliseen käsittelyyn ulkomaille, välittämättä kierrätyksestä ja jo syntyneistä arvoketjuista. Suomeen syntyisi uusia kiertotalousyrityksiä ketjun jokaiseen vaiheeseen. Se vaarantaisi nykymallin. Tekstiilien kierrätys on globaali ongelma, joka tarvitsee alueellisia ratkaisuja”, Luukko kiteyttää. Sirkusryhmä sai ylleen kierrätetystä uusiokuidusta valmistetut haalarit. Näkymä voisi luoda Suomeen kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja nostaa Suomen tekstiilialan uuteen nousuun. Suostuisivatko globaalit vaatejätit soveltamaan yhdellä pienellä markkina-alueellaan paikallisesti tänne luotua, tehokasta, valtakunnallista ja kiertotaloutta aidosti ajavaa järjestelmää. Yleisö puhkeaa aplodeihin. Molemmat muistuttavat, ettei riitä, että ostetaan koneet ja laitteet. EU:ssa tuottajavastuu on jo voimassa esimerkiksi pakkausjätteille. . Tämä on erinomainen esimerkki, mitä julkinen ja yksityinen sektori pystyvät tekemään yhdessä, kun lyödään hynttyyt yhteen ja ratkaistaan isoa ongelmaa.” Auvinen kutsuu itseään tekstiilikiertotalouden kummitädiksi. Suomi toivoo, että EU:lta tulisi sääntelyä, joka ohjaisi tekstiiliteollisuutta muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi ja kohti kiertotaloutta. Parhaimmillaan Suomeen syntyisi tekstiilien kiertotalouden osaamiskeskittymä, jossa uuden elinkaaren saisivat koko Itämeren-alueen poistotekstiilit. Haalarit ylle Avajaisten loppuhuipennus on käynnissä sirkusareenaksi muuttuneessa hallissa. Julkinen toimija toteuttaa valtakunnallisen kuluttajakeräyksen, materiaalilajittelun ja jalostuksen teollisuuden käyttöön tehokkaasti, mutta on olemassa riski, että tuottajavastuu voi kaataa koko toimintamallin”, Heikkilä varoittaa. ”Suomi on pieni maa, eivätkä tekstiilivirrat riitä lukuisille toimijoille saatikka erilaisille toimintamalleille. Jos tuottajia edellytettäisiin kustannusvastuuseen sekä vaadittaisiin kiertotaloussiirtymään niin, että sallittaisiin paikalliset toteutustavat ja tavoiteltaisiin materiaalien pitämistä arvokierroissa, Suomessa kehitetty kiertotalouden arvoketjumalli saattaisi houkutella kansainvälisiä vaatebrändejä. UUSIOUUTISET 7|2021 31. Millaista rohkeutta, luottamusta ja yhteistyötä! Sitä samaa on tarvittu myös Paimion poistotekstiililaitoksen toteuttamisessa. Kutsuvieraat seuraavat huutoa pidätellen, kuinka sirkusryhmän nainen putoaa pää edellä vaatesäkkien ohi kohti tehdashallin betonilatJULKIS-YKSITYINEN MALLITAPAUS PAIMION LAITOS on kansainvälisesti ainutlaatuinen, sillä samassa tehtaassa toimii rinta rinnan sekä julkisen että yksityisen toimijan operoima puoli. tiaa. On käyty keskusteluja, tulisiko tuottajavastuu ulottaa myös tekstiileihin. ”Jos katsoo taaksepäin, niin tärkeintä ovat kumppanit ja yhteinen tahtotila. Ja on saatava hoidettua ketjun alkupää, kustannuksia aiheuttavat keräys ja lajittelu. Hän alkoi viritellä ideaa jo vuonna 2014 vetäessään Suomen Tekstiili ja Muoti ry:tä. Vaalean poninhännän latvat hipovat lattiaa. Avajaisten juontaja, YK:n Global compact -vastuullisuusverkoston pääsihteeri AnnaKaisa Auvinen kuvaa yhteistyötä näin: ”Näissä tiloissa toimii kaksi kumppania. Sirkusryhmä kumartaa. Sekä Lounais-Suomen Jätehuollon Jukka Heikkilä että Rester Oy:n Outi Luukko kiittelevät yhteistyötä ja korostavat, että toimijoita on ajanut yhteinen visio ja innostus. EU valmisteleekin tekstiilien kiertotalousstrategiaa, jonka julkaisua on lupailtu alkuvuoteen 2022. On olemassa riski, että tuottajat keräisivät omat kimpsunsa ja kampsunsa ja kuskaisivat ne uusiin järjestelmiin Suomen jätelaitosten rakentaman keräyksen sekä Paimion kiertotalouslaitoksen sijasta. Heidän päällään on harmaat haalarit. On löydettävä toimijat, jotka näkevät, että he voisivat neitseellisen kuidun sijasta käyttää uusiokuituja tai jopa korvata tekstiilipohjaisilla uusiokuiduilla kokonaan muita materiaaleja. On rakennettava koko arvoketju, kierrätyksen palvelumalli. On sääntelyn yksityiskohdista kiinni, pääsevätkö tuottajat ja tekstiilien kiertotalouden nykyiset toimijat yhteistyöhön
Ne muodostavat vain murto-osan metallien kokonaiskäytöstä, mutta joistakin jopa 80–90 % menee digitaalisen talouden käyttöön. Digitaalisessa yhteiskunnassa kriittisiä metalleja tarvitaan esimerkiksi ICT-laitteisiin, verkkoyhteyksiin, datakeskuksiin ja myös näiden energiantuotantoon sekä liikkumiseen, etenkin jos ne toteutetaan sähköisesti ja uusiutuvalla energialla. mutta miten. Työryhmä julkaisi marraskuun alussa Digitalisaatio ja luonnonvarat -raportin, joka avaa digitalisaation resurssien käytön haasteita ja ratkaisumahdollisuuksia, erityisesti kuluttajille suunnattujen ICT-laitteiden raaka-aineiden käyttöä ja kierrätettävyyttä. Lisäksi digitalisaatio käyttää runsaasti kuparia, kultaa ja platinaryhmän metalleja. Tarvittavien metallien kirjo myös kasvaa tekniikoiden ja laitteiden kehittyessä. Digitalisaatio kertakäyttää arvokkaita kriittisiä metalleja. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS, GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, KUVAT K un geologi Toni Eerolalta Geologian tutkimuskeskuksesta kysyy digilaitteiden metallien käytöstä, hän puhuu geofilosofiasta. Eerola koordinoi juuri päättynyttä Sitran rahoittamaa poikkitieteellistä hanketta, jossa olivat Geologian tutkimuskeskuksen lisäksi mukana Suomen ympäristökeskus SYKE ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Älyä älylaitteisiin. Esimerkiksi älypuhelimessa on helposti 50–80 . Niistä tulee pula, etenkin kun energiasiirtymä rohmuaa samoja aineita. Niitä ovat tantaali, gallium, germanium, indium, seleeni, telluuri ja harvinaiset maametallit. Näitä ovat esimerkiksi palladium, gallium, dysprosium ja neodyymi. Näitä ikiaikaisia metalleja ei osata arvostaa. Voimakkaasti kasvava digilaitteiden ja datan käyttö voi johtaa siihen, että joitakin kriittisiä raaka-aineita tarvitaan tulevaisuudessa vielä merkittävästi enemmän kuin nyt. Osa elektroniikan sisältämistä metalleista kiertää hyvin, mutta esimerkiksi harvinaisia maametalleja ei saada talteen. Raaka-aineiden käyttöä täytyy järkevöittää . ICT-laitteissa käytetään nyt metalleja, jotka ovat muodostuneet jo alkuräjähdyksessä miljardeja vuosia sitten ja joiden etsintä ja louhinta on työlästä, kallista ja aikaa vievää. Hankalia kierrättää Keskeisiä mikrosirujen, mikropiirien ja muiden ICT-laitteiden osien valmistusaineita on kutsuttu ”ICT-alkuaineiksi”. UUSIOUUTISET 7|2021 32. Lyhyen elinikänsä jälkeen ne päätyvät liian usein kierrätysjärjestelmän ulottumattomiin. Niitä käytetään tuotteissa, joiden elinkaaret vain lyhenevät, joiden määrä kasvaa jatkuvasti ja joiden tuotantoketjut ovat kovin epäeettisiä
GE OL OG IAN TU TK IM US KE SK US UUSIOUUTISET 7|2021 34. “Lapset keräävät nyt raakaaineita epäinhimillisissä oloissa niin kai voksissa kuin kierrätyksessä. Digiratkaisuihin on ladattu odo tuksia ympäristökriisin ratkaisemi sessa, sillä ne auttavat tehostamaan energian ja raakaaineiden käyttöä muilla sektoreilla. Esimerkiksi datakes kukset ja tuulivoimalat käyttävät osin samoja mineraaleja kuin ICTlaitteet, mutta usein isompina määrinä ja paljon pidemmissä kierroissa. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan keskustelua ”digikulutustottumuk sista” ja nykyistä ymmärrettäväm pää viestintää laitteiden ympäris tö ja vastuullisuuskysymyksistä ja kierrätysmahdollisuuksista. eri alkuainetta ja arvometalleja usein niin pieninä määrinä ja monimutkai sina seoksina, että niiden talteenotto on hankalaa ja kallista ja syö paljon energiaa tai on jopa mahdotonta. Raakaaineiden Yhdysvallat Beryllium 88% Espanja Strontium 31% Ranska Hafnium 49% Brasilia Niobium 92% Chile Litium 44% DRC Koboltti 59% Tantaali 33% Etelä Afrikka Indium 92% Platina 71% Rodium 80% Rutenium 93% Australia Bauksiitti 28% Thaimaa Luonnonkumi 33% Turkki Boraatti 42% Venäjä Palladium 40% Kiina Antimoi 74% Baryytti 38% Bismuutti 80% Koksihiili 55% Fluorisälpä 65% Gallium 80% Germanium 80% Indium 48% Magnesium 89% Luonnongra?itti 69% Fosfaattikivi 48% Fosfori 74% Skandium 66% Piimetalli 66% Titaani 45% Volframi 69% Vanadiini 39% LREE 86% HREE 86% . Tähän pitäisi puuttua ja vaatia vastuulli suutta koko arvoketjuun. Ekosuunnitteluun on paljon työ kaluja. Aiemmassa SYKEn toteuttamassa ICT-päätelaitteisiin liittyvät materiaali-, energiaja ilmastokysymykset selvityksessä on käsitelty ICTsekto rin energiankulutusta myös tukiin fran osalta, mutta luonnonvarojen ja kiertotalouden tiimoilta digitaalisesta infrastruktuurista on vielä puutteelli sesti tutkimusta. Vanha puhelin tai tietokone unohtuu myös helposti pöytälaatikkoon, jolloin mineraalit uusiin laitteisiin kaivetaan kierrätysvirtojen sijaan kallioperästä. Ja tietenkin suunnittelemalla laitteita, joita voi korjata, huoltaa ja kierrättää. Näkymätön digi-infra Metalleja tarvitaan ICTlaitteiden lisäksi niiden ulkopuoliseen infra struktuuriin, kuten verkkoyhte yksiin, datakeskuksiin ja näiden energian tuottamiseen. Digitalisaatio nielee osin juuri samoja rajallisia metalleja kuin vihreä energiasiirtymä. Kuluttajien ja hankinnoista vastaa vien valistaminen olisi tärkeää, Eerola sanoo. Kansalaiset ovat yhä kiinnostu neempia laitteiden korjattavuudesta, mutta kokonaisuutena heidän on han kala hahmottaa laitteiden ja niiden käytön ympäristövaikutuksia. 2020 (Study on the EU’s list of Critical Raw Materials). Kierrätykseen tarvitaan tasaisia materiaalivirtoja, mutta laitteet ke hittyvät niin nopeasti, että kierrätys prosessien on vaikea pysyä mukana. Suunnittelija voi edistää kestävyyttä ja kiertotaloutta esimerkiksi lisäämällä kierrätetyn materiaalin käyttöä, välttämällä turhia myrkyllisiä aineita ja vaikeasti kierrä tettäviä komposiitti ja metalliseoksia. ”Markkinataloudessa tarpeita ja kysyntää luodaan ja niihin vasta taan, mutta nyt alkusysäystä vastuulli suuden vaatimiseen ei synny.” Kuluttaja ajautuu helposti hen kiseen ristiriitaan, kun ympäristö kysymykset ovat vastakkaisia markkinoinnin luomien tarpeiden, yhteiskunnallisen kehityksen ja ryh mäpaineen kanssa. Mutta jos ei mie titä, milloin tieto ja viestintäratkai sujen käytön hyödyt ovat suurempia kuin niiden aiheuttamat ongelmat, yhtälöstä voi tulla miinusmerkkinen. EU:n kriittisten raaka-aineiden hallitsevat tuottajat ja näiden osuus globaalista tuotannosta vuonna 2016. Tieto ja viestintätekniikka ku luttaa nyt arviolta 5?8 % maail man energiasta ja digitaalinen talous tuottaa 2,6?5 % globaaleista ilmastopäästöistä. Petraamiseen tarvitaan esimerkiksi materiaaliyhdisteiden kierrätykseen erikoistuneita kierrätystoimijoita ja kuluttajien herättelyä. REE = harvinaiset maametallit, HREE = painavammat harvinaiset maametallit ja LREE = keveämmät harvinaiset maametallit. Tasaisten materiaalivirtojen saantia kierrätykseen heikentää myös elek troniikkajätteen dumppaus kehitty viin maihin. Jotta laitteista saadaan aidosti kestäviä, tarvitaan kokonaisvaltaista ymmärrystä suunnitteluvalintojen ympäristövaikutuksista, yli arvoketjun ja eri näkökulmista, kapeaalaisen osaoptimoinnin sijaan. Nyt kulutamme ja käytämme älylaitteita älyttömällä tavalla. Samalla kierrätys kehittyvissä maissa on ollut tehokkaampaa kuin EU:ssa, eli meillä on tosiaan petraamisen varaa täällä”, Eerola sanoo. On välttämätöntä vähentää kulu tusta ja pidentää laitteiden käyttöikää kehittämällä korjattavuutta, päivi tettävyyttä ja uudelleenkäyttöä. Lähde: Blengini ym. Kulutusta vähennettävä Pelkkä laitteiden kierrätettävyyden kehittäminen ei kuitenkaan riitä kat tamaan nopeasti kasvavaa metallien tarvetta edes, vaikka kierrot saataisiin toimimaan optimaalisesti. Esimerkiksi videoiden striimaus vaatii valta vasti energiaa ja fyysistä datan varastointikapasiteettia. Siten niiden kierrätettävyyteen pätevät eri lainalaisuudet kuin pieniin kuluttajalaitteisiin. Laitteiden suunnittelussa lukitaan 80 % laitteen elinkaaren ympäristö vaikutuksista
”Ja sitä taas saadaan parantamalla malminetsinnän ja kaivostoiminnan vastuullisuutta.” Vastuullisuudesta ei nyt muodostu valttia metalli ja digimarkkinoil la, sillä metallien ja mineraalien jäljitettävyys ei vielä toimi. Ratkaisuilla, joilla nyt on suunniteltu mentävän eteenpäin eli sähköautoja ja tuulivoimaa lisäämällä, monen metallin tuotantokapasiteetti loppuu ennen kuin ehditään kehittää uusia materiaaleja ja teknisiä ratkaisuja.” Energiasiirtymä kuluttaa sekä harvinaisempia että yleisempiä kaivannaisia, kuten kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Riittämätön metallien tuotanto voi ylipäänsä vaarantaa vihreän siirtymän tavoitteet ja pakottaa etsimään muita ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Digitalisaation kytkeytyminen tähän ei johdu niinkään digitalisaation tarvitsemista raaka-aineista vaan digitalisaation aiheuttamasta energian tarpeen kasvusta, mikä lisää uusiutuvan energian tarvetta.” Jokilaakso sanoo, että tämä on piilossa oleva monisyinen ja ratkaisematon ongelma, jota kierrätys voi vain osin ratkaista, koska liikenteen sähköistymisen ja uusiutuvien kasvuennusteet ovat valtavia ja metallien kierrot näissä niin pitkiä. Metallurgian professori Ari Jokilaakso Aalto-yliopistolta sanoo, että mitä enemmän uusiutuvaa energiaa halutaan hyödyntää, sitä enemmän hyödyntämiseen tarvitaan metalleja. ”Yksinkertaista ratkaisua on vaikea kuvitella löytyvän ainakaan lyhyellä aikavälillä. Jäljitettävyyden puuttu minen vaikeuttaa myös metallien kierrätystä, joka taas osaltaan lisäisi metalliomavaraisuutta. Digitalisaation näkökulmasta energiasektorin kasvava kysyntä vaikuttaa luultavasti eniten ICT-laitteiden valmistuksessa tarvittavien platinan, palladiumin, harvinaisten maametallien ja skandiumin saatavuuteen. Jotta kokonaisuutta voidaan viedä oikein eteenpäin, eikä veikata väärää hevosta.” UUSIOUUTISET 7|2021 35. Mineraaleille toisi oikeutta, että niitä käytettäisiin DIGITALISAATIO KILPAILEE samoista raaka-aineista monen muun alan ja etenkin vihreän energiasiirtymän kanssa. Esimerkiksi hiilen korvaaminen vedyllä kasvattaa energian tarvetta erittäin paljon, ja sen lisäenergian tuottaminen uusiutuvalla taas lisää metallien tarvetta. Jokilaakson mielestä kaikkein tärkeintä olisi saada koko ongelman moninaisuus esille. Tulevaisuudessa jäljitettävyyt tä lisätään digitaalisten tuote ja mahdollisimman paljon uudestaan, nehän ovat ominaisuuksiltaan sellai sia, että niitä voidaan käyttää lähes loputtomiin. nyt kumpikin on mantereella tuontitavaraa. Nyt ku luttajat ajetaan siihen, että kun laite menee rikki, korjaaminen on kallista tai mahdotonta”, summaa Eerola. ”Se vaatii sekä valistamista, kep piä että porkkanaa. Tuotantoon nivoutuu sosiaalisia, eettisiä ja ympäristö ongelmia, kuten konflikteja ja ihmisoikeuksien polkemista. Vastuulliset toimijat eivät siten tule markkinoilla pal kituiksi. Harvinaisten maametallien kysyntä kasvaa eniten sähköautojen moottoreissa ja tuuliturbiineissa, platinan ja palladiumin kysyntä polttokennoja vetyteknologiassa ja skandiumin kysyntä korkealujuusseoksissa ja polttokennoissa. Kestävien tuotteiden politiik kaa koskeva aloite on tulossa näillä näkymin vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä, kiertoelek troniikka aloite toisella neljänneksellä ja kor jauttamisoikeutta vahvistavat aloitteet kolmannella neljänneksellä. vähentyessä talous ja hinnat tulevat lopulta määrittämään, mikä sektori pystyy maksamaan kilpailluista mineraaleista korkeimman hinnan, ellei tilannetta ohjata sääntelyllä. Mineraaliomavaraisuuden kohot taminen vaatii kuitenkin parempaa hyväksyttävyyttä kaivostoiminnalle, Eerola näkee. Älylaitteen epäselvät jäljet Monet digitalisaation tarvitsemista metalleista tuotetaan Kiinassa ja Afrikassa. Tarvitaan järjestelmä tason suunnittelua, kestävää kulutusta, vastuullisia tuotantoprosesseja sekä kiertäviä materiaalivirtoja. Euroopassa EUkomissiolta odote taan parhaillaan useita kestävämpää tuotepolitiikkaa edistäviä aloitteita, jotka vaikuttanevat myös ICTlait teisiin. Kriit tiset raakaainevirrat ovat myös huoltovarmuuskysymys. Suomi voisi tuottaa monia EU:ssa digitalisaatioon tarvittavia aineita. Raakaainetuotantoa ja kokoon panoa olisi hyvä saada Eurooppaan . Avainkysymys päätöksentekijöille on, miten digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia onnis tutaan hyödyntämään ympäristön, yhteiskun nan ja talouden kannal ta vastuullisella tavalla. Tieto raakaaineista ei kulje tuotantoket jussa valmistajille eikä valmistajilta kuluttajille. Systeemitason ongelmanratkaisua Yhteishankkeen tutkijat näkevät, että kunnollisia ratkaisuja voidaan löytää ainoastaan systeemisellä lähestymistavalla. Ensi vuodesta alkaen unionissa voidaan siis seurata, kehittyvätkö mahdollisuutemme maankuoren aar teiden kunnioittamiseen digimarkki noilla aidosti nykyistä paremmiksi. Artikkelia varten on haastateltu lisäksi Marjaana Karhua VTT:ltä, Susanna Hornia SYKEstä ja Pasi Eilua GTK:lta. ”Esimerkiksi tuulivoimala tarvitsee moninkertaisesti enemmän metalleja kuin hiilija kaasuvoimalat. Mutta ensisijaista on käyttöiän pidentäminen. Jotta uusiutuva energia olisi puhdasta ja kestävää, sen vaatimat metallitkin pitäisi tuottaa uusiutuvalla. ”Kaikki muuttujat täytyy saada näkyville ja siltä pohjalta tehdä päätös, mihin ratkaisut ja panokset kannattaa keskittää. Metalliseokset tulisikin suunnitella niin, että ne ovat helposti kierrätettäviä. VIHREÄ SIIRTYMÄ VAARASSA Raportteja ja selvityksiä • Digitalisaatio ja luonnonvarat: https://bit.ly/3kEuRT6 • ICT-päätelaitteisiin liittyvät materiaali-, energiaja ilmastokysymykset: https://bit.ly/3DtQzRa • The role of critical minerals in clean energy transition: https://bit.ly/3nki3mk METALLI SEOKSET TULISI SUUNNITELLA NIIN, ETTÄ NE OVAT HELPOSTI KIERRÄTETTÄVIÄ materiaalipassien avulla, mutta nyt ICTlaitteiden alkuperätietoja ei voi passeista lukea. Kiertotalous ja vastuullisuus täytyy huomioida koko arvo ketjussa eikä tavoitella toimijakohtaista yhden osaalueen optimointia
MERI HELLSTEN, TEKSTI | OUTOKUMPU, KUVA R uostumaton teräs on maailman kierrätetyin materiaali, jonka laatu säilyy kierrätyksestä huolimatta. Sitä käytetään nykyään paljon esimerkiksi uusiutuvan energian teollisuudessa ja sähköautojen valmistuksessa. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta Business Finlandilta. Tavoite on jo lähes saavutettu. “Esimerkiksi normaalin auton valmistukseen käytetään 20 kilogrammaa kuparia, kun taas sähköauton valmistukseen sitä tarvitaan jopa nelinkertainen määrä. Outokumpu Oyj:n ruostumattomalla teräksellä ja yhtiön Torniossa valmistetulla ferrokromilla on verrattaen pieni hiilijalanjälki. Lisäksi meillä on hyvä saatavuus hiilineutraaliin sähköön”, Erkkilä kertoo. . Samalla se on Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja. Tuolloin syntyy noin 20 prosenttia kuparituotannon hiilidioksidipäästöistä. Se tehdään Outokummun tapauksessa pääosin kierrätetyistä materiaaleista ja on elinkaarensa päättyessä 100-prosenttisesti kierrätettävää”, kertoo Outokummun vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilä. Hiilineutraalisuus on yrityksen tavoitteena vuoteen 2050 mennessä. Outokumpu Stainless Steel Oy osallistuu yhdessä Aalto-yliopiston ja muiden metalliteollisuuden yritysten, VTT:n sekä suomalaisten yliopistojen kanssa vuoteen 2023 asti jatkuvaan TOCANEM (Towards Carbon Neutral Metals) -tutkimushankkeeseen. Yritys tavoittelee 20 prosentin vähennystä hiilidioksidipäästöihinsä vuoteen 2023 mennessä. Suomalaisia sulatusprosesseja Kuparin kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. “Uusiokäytämme yli miljoona tonnia jätettä vuosittain”, Erkkilä kertoo Tätä myöten Outokummun Tornion tehdas on Euroopan suurin kierrätyskeskus. Päästöjä on Erkkilän mukaan saatu alas siirtymällä hiilineutraaliin sähköön ja lisäämällä kierrätysmateriaalin käyttöä sekä kasvattamalla energiatehokkuutta. “Meillä on yli 70 prosenttia alan globaalia keskiarvoa matalampi hiilijalanjälki. Kierrätysmetalli vähentää päästöjä Metallien kierrätyksen tehostaminen on ilmaston lämpenemisen torjumisen ja kiertotalouden onnistumisen kannalta entistä tärkeämpää. “Tavoitteenamme on kehittää hiilivapaita teräksen tuotannon prosesseja ja tutkia mm. Tämä johtuu siitä, että yli 90 prosenttia teräksen tuotantoon käytettävistä materiaaleista on kierrätettyä. vaihtoehtoisia pelkistimiä värimetallien tuotantoon”, hankkeessa mukana oleva Aalto-yliopiston kemian tekniikan ja metallurgian laitoksen opettaja Anna Da?czak kertoo. “Voidaan sanoa, että ruostumattoman teräksen tuotanto on aivan kiertotalouden keskiössä. Kasvavan tarpeen vuoksi on tärkeää ottaa kuparintuotannon ympäristövaikutukset huomioon.” Alexander kertoo, että tuotantoprosessin ympäristövaikutuksia aiheutuu etenkin sulatusvaiheessa. Teräsromu kiertää takaisin teräksen valmistusprosesseihin Torniossa. UUSIOUUTISET 7|2021 36. “Kupari nähdään ikään kuin puhtaamman tulevaisuuden mahdollistajana”, kertoo Metso Outotecin Christina Alexander
Hankkeessa kuusi tutkimusinstituuttia tutkii akkumetallien kestävyyttä yhdessä 23 yrityksen kanssa. “Olemme esimerkiksi tutkineet metallisten epäpuhtauksien vaikutusta litiumakuissa käytettävän koboltin liuotustehokkuuteen”, kertoo Aalto-yliopistossa väitöskirjaansa tekevä Jere Partinen. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa kuparin kestävää tuotantoa. Kestävästä metallintuotannosta keskusteltiin tämänvuotisessa Sustainability Science Days -tapahtumassa toukokuussa. Jäteaineita pelkistykseen Koboltin liukenemista voidaan parantaa pelkistysaineen avulla. “Jotta päästöjä voitaisiin vähentää, tulee varmistaa, että päästövapaata sähköä käytetään koko toimitusketjussa. 37 UUSIOUUTISET 7|2021. Liukenemista voidaan katalysoida raudan tai kuparin ja kloridin avulla. “Suomalainen kuparintuotanto pärjää oikein hyvin kestävyysmittareilla globaalisti”, hän kertoo. ”Käyttämällä näitä akkujätteen seassa olevia metallisia epäpuhtauksia pelkistiminä olemme saaneet liuotettua yli 90 prosenttia akkujätteen litiumista ja koboltista”, hän kertoo. Suomalaiset sulatusprosessit saivat heidän tutkimuksessaan parhaimmat tulokset: pienimmillään niiden päästöt olivat vain 59 prosenttia vertailtujen menetelmien enimmäisarvosta. Aalto-yliopisto keskittyy projektissa erityisesti akkujen kierrätyksen tutkimiseen. “Koboltti muodostaa kuitenkin helposti välituotteen, jota on vaikeaa liuottaa. Litiumioniakkujätteet liuotetaan useimmiten rikkihapon avulla sen tehokkuuden ja alhaisen hinnan vuoksi. SÄHKÖAUTOSSA ON KUPARIA NELINKERTAINEN MÄÄRÄ TAVALLISEEN AUTOON VERRATTUNA. Alexanderin mukaan vähintään puolet sulatuksen hiilidioksidipäästöistä tulee energialähteestä. Tällä hetkellä tutkimuksessa käytetään laajalti pelkistimenä vetyperoksidia, joka on kalliin hintansa lisäksi ympäristölle haitallinen. Tämän vuoksi kobolttia saadaan liuotettua rikkihapon avulla vain noin 40–60 prosenttia”, hän sanoo. Tulokset ovat olleet onnistuneita. “Paristojen metallit ovat eri oksidien muodossa, jotka liukenevat rikkihappoon”, Partinen kertoo. Kierrätysmetalli vähentää päästöjä Alexander on yhdessä Hannu Johdon ja Matti Peltomäen kanssa vertaillut seitsemän globaalisti käytetyn kuparin sulatusprosessin hiilidioksidipäästöjä. Hankkeen ensimmäinen osa päättyi huhtikuussa 2021. BATCIRCLE HYÖDYNTÄÄ AKKUJÄTETTÄ AALTO-YLIOPISTON JOHTAMAN BATCircle-konsortion päätavoite on synnyttää lisäarvoa akkumetalleja ja -kemikaaleja tuottaville aloille sekä niiden kiertotalouteen. Partinen on ollut mukana tutkimassa akkujen jätteessä olevien metallisten epäpuhtauksien käyttöä pelkistävinä aineina vetyperoksidin sijaan. Tämän jälkeen tulee valita oikea tuotantoteknologia”, hän sanoo
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttamassa ja Uudenmaan liiton rahoittamassa tutkimuksessa valtaosa osallistuneista suomalaisista yritysvaikuttajista koki, että kiertotalous . Y rityksillä on myönteinen kuva omasta kiertotalousosaamisestaan. 38 UUSIOUUTISET 7|2021. Suurin osa valmistajista ja jälleenmyyjistä kierrättää tuotepalautuksia takaisin raaka-aineeksi (56 %), huoltaa ja myy uudestaan (49 %) tai tuhoaa niitä (36 %). Tutkimuksen perusteella keskeisiä markkinapaikan lisäarvoja yrityksille ovat prosessin helppous (72 %), ostajien ja myyjien löytäminen (67 %) ja kustannusten minimointi (52 %). Haaga-Helian koordinoimassa Circular Economy Digital Marketplace eli CEDIM-hankkeessa kokeillaan kiertotalouden markkinapaikkaa elektroniikalle. SC AN ST OC KP HO TO on jo osa yrityksen arkea ja rutiineja. ELEKTRONIIKAN KIERRÄTYKSESTÄ BRÄNDIARVOA Sähköja elektroniikka laitteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys kiinnostavat sekä yrityksiä että julkishallintoa, osoittaa tuore tutkimus. Digitaaliselta markkinapaikalta toivottiin löytyvän myös tietoa ajankohtaisesta lainsäädännöstä (45 %). SAARANEN UUTISIA Julkishallinnon organisaatioille kiertotalouden brändiarvo on kiinnostavin, kun taas mikroyritykset ovat kiinnostuneet myös kierrätettävien tuotteiden rahallisesta ja varaosa-arvosta. Näin koki 81 prosenttia tutkimukseen osallistuneista 396 yritysvaikuttajasta. Tässä tarvitaan yritysten välistä yhteistyötä ja osaamista. Kiertotalous tarvitsee erilaisia alustoja ja digitaalisia ratkaisuja, jotka yhdistävät toimijoita kuten ostajia, myyjiä, palveluntarjoajia, käyttäjiä ja välittäjiä. NIKINA-RUOHONEN, S. Uudelleenkäyttöarvo on yrityksille ja varsinkin julkishallinnolle keskeinen kannustin kierrättämiseen. Elektroniikkalaitteiden palautuksia käsitellään monin tavoin. Tällä hetkellä yritykset hakevat tietoa ja informaatiota kierrätyksestä pääsääntöisesti jätehuoltoalan yrityksiltä (79 %) ja tuotevalmistajilta (51 %). Digitaalinen markkinapaikka voi tuoda lisäarvoa toimijoille. Kiertotalous nähdään yrityksissä tärkeänä aiheena ja siihen halutaan kiinnittää huomiota. Kierrätetyistä tuotteista saatavaa hintaa ei nähty keskeisenä kriteerinä (19 %) markkinapaikan käytölle. Julkishallinnon organisaatioille kiertotalouden brändiarvo on kiinnostavin, kun taas mikroyritykset ovat kiinnostuneet myös kierrätettävien tuotteiden rahallisesta ja varaosa-arvosta. Haaga-Helian tutkimuksessa kartoitettiin yritysten motiiveja osallistua elektronisten laitteiden digitaaliseen markkinapaikkaan. A. Tämän lisäksi markkinapaikalta toivotaan myyntipalvelua (67 %), joskin tärkeimmäksi ja luontaisimmaksi markkinapaikan ominaisuudeksi nähtiin ostajien ja myyjien kohtauttaminen (85 %). Tulevaisuudessa tuottajat ja maahantuojat velvoitetaan ottamaan enemmän vastuuta elektroniikan kierrättämisestä. NYKTER, P. Näillä yrityksillä on myös eniten kehittämisintoa, ja ne ovat halukkaimpia osallistumaan korkeakoulujen tutkimusja kehitystoimintaan ja tekemään työtä sen eteen, että markkinoille saadaan kierrätyskelpoisempia elektroniikkalaitteita. Arvo motivoi Suurja mikroyritykset ovat kiinnostuneimpia elektroniikan kierrätyksestä. Yritykset toivovat lisää kierrätysyhteistyötä. Digitaalinen markkinapaikka voi tuottaa lisäarvoa
Lähimaksu tulee siihen valkoi seen kehykseen. Joo, sama kuorma kuin viimeksi. mies kysyi. Ja tässäkin on vielä läjä paperia. Tähänkö. Olisiko sulla jotakin jätettävää sen Jariksen sisällä. Mies oli saanut kaivettua minilau kustaan valtavan lompakon, vaalean ruskeaa, kulunutta nahkaa. Katsoin autoa arvioivasti. Se on sellaista höttöä, että saa survottua. Tuossa pihalla on mallikuutio. Me ei oteta ollenkaan autoja. Kassaan jäi pyörimään vihreä rinkula. Se maksu ei mennyt läpi. Siinä oli leveät valkoiset ke hykset ja mustat nuolet osoittamassa maksukohtaan. Vesiletkun liitin oli haljennut pakkasessa, eikä vettä saatu pihan kasteluun. En ollut koskaan nähnyt miestä, joten minulla ei ollut aavistustakaan, mitä hän oli tuonut viimeksi. Tarvitsetko kuittia. Jarikseen on kyllä aika vaikea saada tungettua kuutiota. Viimeksikin arvioitiin niin. Vaikka maksua ei mennytkään, ja oli puolikkaan Yariksen verran tuotavaa. Takapenkki nurin voi saada mak simissaan 0,7 kuutiota. Lakaisuko ne jynssäsi alapihaa ilman vettä ja kieputti itsensä laskevan auringon värjäämään pölypilveen. Kiiteltiin ja heipattiin, ja mies meni puhurin vastustamana ulos. Kaksi puolikasta molemmilla kerroilla. Uuden asiakkaan maksu onnistui. Hän kaiveli pullein sormin minimaalisen laukkunsa vetoketjua auki ja tarkensi: Kuutio. Hänkin onnistui maksamaan. Pyörteinen puhuri nostatti yläpihan hiekan, pölyn ja lian asiakkaiden ja henkilö kunnan silmille. Kuinka aloittaa keskustelu. Hetken päästä sain välttämättömät muut asiat hoidetuksi ja päätin men nä puhumaan miehelle maksusta, ennen kuin hän ehtisi lähteä. Sekalaista. Paljonkos sitä oli maksua. Mutta sullakaan ei voinut olla niin paljon jätettä. Yaris näkyi pihan perällä illan hä märässä. Hän meni. PikkuYaris ajoi jo avoimesta portista lajittelupihalle. Kävelin kohti. Kerroin hinnan. Jatkoin asialli semmalla linjalla. Mies puuskutti kassalle ja veti kai nalostaan nahkaisen minilaukun. Osoitin pihalla olevaa mallikuutiota. Onko sulla tuon verran sekajätettä. Tuuli työnsi pölyä myös asiakastilan sisään ja kassan koronapleksin pienestä aukosta asemanhoitajan keuhkoihin. Mulla olis tossa puolikas Jaris. On siellä. No, niin. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 7|2021 39. Sovitaanko niin, että kun viimeksi maksoit jo kuutiosta, että tämä kerta kuittautuu sillä. PUOLIKAS YARIS K ookas hahmo ahtautui asiakas tilaan ovenraosta, jota tuuli koetti voimalla pienentää. Yksi jos toinen köhi. Oli satanut ripauksen rakeis ta lunta, mikä helpotti vähän pölyn sitoutumista asvalttiin. Kuutio sekajätettä. En mä sillä mitään tee. Kuitteja ja seteleitä pursui sieltä täältä. Maksu kesken. Miehen ilme ei ilmaissut ymmär rystä, mutta ei myöskään hämmen nystä tai ärtymystä. Mies nousi kyytiin ja auto lähti liikkeelle. Tuli toinen. Siihen. Sehän lähti siitä. Sanoisin että puolikas kuutio. Nainen ratissa. Painoin sisäänajoportin puomin avausnappia rutiininomaisesti. Löytyikö oikeat lavat. Näin mielessäni pikkuruisen Yarisauton. Seuraava asiakas tuli, ehkä päässyt edellisen perään. Löytyi, löytyi. Kuutio mitä. Katsoimme toisiamme. Mutta ei tähän kuutiota saa mi tenkään, jatkoin. Sade tuli konkreettisesti taivaanlahjana. Hinnoittelu taisi mennä oikein. Selvä. Katsoin miestä, olisiko hänellä huumorintajua. Mies avasi pelkääjänpaikan ikkunan. Paljonko sä arvioisit, että tässä oli. No sehän on ystävällistä. Maksupääte piippasi onnistuneen luvun merkiksi. Laita kuutio sekajätettä. Kerroin hinnan. Osoitin pleksin läpi maksupäätteen suuntaan
”Jätelain muutokset tuovat uusia velvoitteita tuottajille. Asetuksen tavoitteena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimintaa, kiertotaloutta ja ympäristöja sosiaalisia hyötyjä akkujen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kenties uusi yhteistyöryhmä kokoontuukin vastedes Tuottajavastuuiltapäivänä. Etämyyjät tulevat tuottajavastuun piiriin. ”Tavoitteena on vahva ja osaava, kaikki pakkausmateriaalit kattava tuottajayhteisö”, Lojamo kertoi Tuottajavastuuiltapäivässä. Tätä siltaa pitkin on perinteisesti kävelty Tampere-taloon Tuottajavastuuiltapäivään. Pakkausala on jo valmistautumassa muutokseen. Uusi sääntely kattaisi irtoakut, auton akut, sähköajoneuvojen akut ja teollisuusakut. ”Keskusteluissa on ollut, pyritäänkö akkumateriaaleissa suljettuihin kiertoihin vai sallittaisiinko, että akuista talteen otetut kierrätysmateriaalit käytettäisiin esimerkiksi muissakin elektroniikkalaitteissa. Yhdistymisellä tavoitellaan tuottajavastuutoimintojen jatkuvuutta, pakkausten kierrätysmarkkinoiden kehittymistä sekä synergiaetuja osaamisessa. Suomen Pakkaustuottajat Oy rekisteröitiin syyskuussa kaupparekisteriin. Jäsenmaat ovat hioneet muotoiluja läpi syksyn. Projektipäällikkö Anne Lojamo Rojeta Advisorista valmistelee yhdistymisprosessia. EU pyrkii vastaamaan asetuksella paineisiin, joita sähköautojen yleistyminen ja muu sähköistyminen aiheuttavat akkumateriaalien kestävälle käytölle ja kierrätykselle. Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava tuottajavastuuvalvoja Teemu Virtanen näkee, että nykyisen Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan rooli vain vahvistuu jatkossa. Euroopan parlamentti äänestää asetusluonnoksesta todennäköisesti alkuvuodesta. Esimerkiksi litiumioniakuista olisi alustavan ehdotuksen mukaan saatava talteen 90 prosenttia koboltista, nikkelistä, litiumista ja kuparista vuonna 2025 ja 95 prosenttia vuonna 2030. Tulevina vuosina tapahtumaan saapuu aiempaa laajempi tuottajajoukko. Myös keveiden ajoneuvojen kuten sähköpotkulautojen akut olisivat lainsäädännön piirissä. Lyijyakuista olisi saatava talteen 90–95 prosenttia lyijystä. Uuteen yhtiöön tullaan sulauttamaan nykyiset tuottajayhteisöt: Mepak-Kierrätys Oy, Puupakkausten Kierrätys PPK Oy, Suomen Keräyslasiyhdistys ry, Suomen Kuitukierrätys Oy sekä Suomen Uusiomuovi Oy. M arraskuinen, Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan järjestämä Tuottajavastuuiltapäivä ennakoi jo tuottajavastuun laajentumista. Tietyille vihreässä siirtymässä tarvittaville metalleille tulisi omat kierrätystavoitteensa. . Jätelainsäädäntö edellyttää, että pakkausten tuottajayhteisön on katettava tulevaisuudessa kaikki pakkausmateriaalit. Lisäksi Suomeen tulee uusi, kaikki pakkausmateriaalit kattava tuottajayhteisö”, tiivisti Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Johanna Alakerttula. Akkujen valmistajat ja maahantuojat odottavat lisätietoja siitä, millaiseksi EU-komission ehdottama uusi akkuasetus lopulta muotoutuu. TAPAHTUMIA Tuottajayhteistyö tiivistyy Tuottajat, jakelijat, viranomaiset, jätealan edustajat, yhdistykset, säätiöt sekä uudelleenkäyttäjät kokoontuvat yhteiseen tuottajavastuujärjestelmien yhteistyöryhmään, jota ollaan juuri perustamassa. Esimerkiksi niin kutsuttu SUP-direktiivi eli direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä tuo tuottajavastuun piiriin kalastusvälineiden ja tupakkatuotteiden valmistajia. Alun perin sitä olisi pitänyt alkaa soveltaa jo ensi vuoden alusta, mutta valmistelu on venynyt. ”Korostan, että isotkin muutokset komission asetusehdotukseen ovat vielä mahdollisia”, totesi Jouni Nissinen, joka siirtyi syyskuussa 2020 ympäristöministeriön erityisasiantuntijaksi. Tämä on vielä selkiytymättä”, arvioi Nissinen. Seuraavissa tapahtumissa on todennäköisesti uusia osanottajia, kun tuottajavastuun piiriin tulee uusia tuoteryhmiä. Akut on merkittävä pysyvillä QR-koodeilla. Miten käy akkuasetuksen. Uusi jätelaki ja uudistetut asetukset kiristävät myös nykyisten tuottajien vastuita ja velvollisuuksia. Komission akkuasetusehdotus tuli jo vuosi sitten joulukuussa. Uusien akkujen tulee myös sisältää tietty määrä jätteestä talteen otettuja materiaaleja. ”Tuottajavastuulla on keskeinen rooli kiertotaloudessa ja lainsäädännössä asetettujen keräysja kierrätystavoitteiden toteuttamisessa.” Ympäristöhallinnon jätetietohanke on kehittämässä tuottajavastuurekisteriä ja siihen liittyvää tietopalvelua. Tuottajarekisterissä olevien yritysten on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta liityttävä tuottajayhteisöihin. 40 UUSIOUUTISET 7|2021. Alkuperäisessä ehdotuksessa irtoakkujen keräysaste olisi noussut nykyisestä 45 prosentista 65 prosenttiin vuonna 2025 ja 70 prosenttiin vuonna 2030. KOONNEET ELINA SAARINEN JA KATJA PULKKINEN EL IN A SA AR IN EN TUOTTAJAVASTUU LAAJENEE, OLETKO VALMIS. Isoilta akuilta vaadittaisiin myös akkupassia. Joulukuullekin on kalenteroitu neuvotteluja
”Kaupungeilla ja kunnilla on edellytykset olla kiertotalouden edelläkävijöitä.” KAIKKI KEINOT KÄYTTÖÖN KIERTOTALOUSSIIRTYMÄSSÄ! 41 UUSIOUUTISET 7|2021. Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Maili Marjamaa avasi paneelissa CICAT2025-hankekonsortion ensimmäistä, vuonna 2019 julkaistua politiikkasuositusta, jonka sanoma on, että kiertotalouden vahvistaminen vaatii siilot ylittävää yhteistyötä: ”Kiertotalous on kompleksinen ilmiö, joten toimialaja sektorikohtaiset siilot on pystyttävä ylittämään. Väitöskirjatutkija Jarmo Uusikartano Tampereen yliopistosta muistuttaa, että kunnat ja kaupungit ovat yhteistyön keskittymiä, joten ne pystyvät organisoimaan ja johtamaan myös kestävyyssiirtymää. ”Me kaikki toimimme eri rooleissa: työntekijöinä, kuluttajina, kansalaisina, kotona. CICAT2025-hanke on julkaissut jo neljä erilaista suositusta. Voimme kukin toimia näissä rooleissa kiertotaloutta edistäen. Otetaan käyttöön kaikki välineet, joita on hyödynnettävissä”, näkee tutkijatohtori Topi Turunen Itä-Suomen yliopistosta. Hän osallistui symposiumin politiikkasuosituksia käsitelleeseen paneeliin. Ihmiset eivät tienneet, mitä pitäisi tehdä. Se korostaa, että kiertotalous tarvitsee sujuvaa sopimista. Kiertotalouden sopimusprosesseissa korostuu luottamus. Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan kaikki mahdollinen osaaminen, resurssit ja yhdessä oppiminen. Suositus korostaa jokaisen ihmisen omaa roolia kiertotalouden toteuttajana. Moni koki aiheen kivuliaaksi”, taustoittaa Turun yliopiston professori Satu Teerikangas. Neljäs politiikkasuositus laadittiin tänä syksynä. Kiertotalouden katalyyttejä tutkiva CICAT2025-tutkimuskonsortio korosti marraskuisessa symposiumis saan, että yhteiskunnassa on jo monia välineitä ja toimintatapoja, joita käyttämällä kiertotalous siirtymä vauhdittuu. Politiikkasuosituksilla tähdätään sujuvaan, kaikkien yhdessä tekemään kiertotalouteen. SC AN ST OC KP HO TO . Sopimukset ovat olennainen osa kestävän kiertotalouden liiketoimintaa. C ICAT2025-tutkijat ovat viestineet näistä keinoista esimerkiksi julkaisemalla jo neljä politiikkasuositusta. Instrumentteja on jo Politiikkasuositus antaa konkreettisia suosituksia kiertotalouden sopimiseen liittyviin ongelmiin. ”Meillä on jo olemassa instrumentteja, joilla sopimuskäytäntöjen sisällä voidaan edistää kiertotaloutta. Kaivattiin teoille konkreettisia askelmerkkejä. Tänä keväänä julkaistu kolmas politiikkasuositus korostaa kiertotaloutta kaupunkien ja kuntien menestystekijänä. Politiikkasuositus kuvitettiin lopulta tanssiaskelten pyörähdyksin. Minkä tahansa muutoksen toteuttaminen edellyttää sitä, että ihmiset saavat sen aikaan”, Teerikangas kiteyttää. Kiertotalouden edistämiseen tarvitaan kaikki mahdollinen osaaminen, resurssit ja yhdessä oppiminen.” Me toteutamme muutoksen Koronapandemian keskellä vuonna 2020 julkaistiin toinen politiikkasuositus otsikolla Lähde mukaan kiertotalousjuhlaan. ”Kun ryhdyimme työhön syksyllä 2019, puhuttiin paljon siitä, onko kuluttajilla eli yksilöillä vastuuta tai velvollisuutta kestävyyssiirtymässä. Onnistuessaan sopimukset vauhdittavat bisnestä, mutta epäonnistuessaan ne voivat hidastaa tai jopa estää kiertotaloutta edistävän liiketoiminnan kehittymistä. Siinä haastateltiin kiertotalouden liiketoimintaa harjoittavia toimijoita Suomessa. Suositukset pohjaavat Swecon tekemään selvitykseen Kiertotalouden sopimusoikeudelliset kysymykset
Tapahtuma on näyte laajasta osaamisyhteistyöstä, jossa ovat mukana myös opiskelijat. “Tärkeää on myös oppilaitosten kansainvälistäminen ja oppilaitosten osaamisen kombinoiminen teollisuuteen”, Sandberg sanoo. Hyvällä arvoketjun lomittamisella varmistetaan se, että Suomena pärjätään kansainvälisessä kilpailussa.” Anni Siltanen Kemianteollisuus ry:stä kertoi tapahtumassa, että yhdistys on selvittänyt, mitä strategisia kyvykkyyksiä ja menestystekijöitä ala tarvitsee hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kokkolassa painopisteenä on akkukemia. marraskuuta vuonna 2022, jo kymmenettä kertaa. Uusi Kiertotalousaika Kokkola Industrial Park KIP:n uusi Kiertoalousaika on yksi osaamisen kasvattamisen ajankohtaisista hankkeista. “Esimerkiksi Oulu voisi painettavan elektroniikan osaajana vastata kennojen kestävän kehityksen mukaisesta valmistuksesta, me Kokkolassa voisimme erikoistua akkukemian prekursoreihin ja LUT on ehdotonta kärkeä erotusteknologisissa prosesseissa. Seuraava Kokkola Material Week pidetään 14.-17. Kansainväliseen kisaan Tilaisuudessa puhunut Ulla Lassi Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukselta ja Oulun yliopistolta näkee, että yliopistojen kansallisen työnjaon tulisi olla selvä, jottei pienen maan vähäisiä resursseja hukata. Pilotissa alueelle luodaan koulutuskokonaisuus, joka tukee kemian alan siirtymistä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Esimerkiksi markkinoinnilla voidaan nostaa ja kirkastaa Kokkolan roolia kansainvälisen akkukemian osaamiskeskittymänä. BIO VA LL EY FIN LA ND / JO NI AU TIO BIO VA LL EY FIN LA ND / JO NI AU TIO . Suomessa on otettu käyttöön yliopistokaupunkien ja valtion väliset ekosysteemisopimukset. Kokkola on valinnut oman sopimuksensa yhdeksi painopisteeksi vahvuutensa, akkukemian. Niillä tähdätään globaalisti kilpailukykyisten innovaatio ekosysteemien vahvistamiseen. Koulutussisältö on suunnattu KIP:n alueen henkilöstölle, prosessiteollisuuden opiskelijoille ja alan opettajille Kokkolan kampusalueella. Kokkola pyrkii akkukemian kansain väliseksi osaamiskeskittymäksi. KOKKOLA TEROITTAA AKKUKEMIAN KÄRKEÄ K okkola Material Week -tapahtumassa puhunut Kokkolan kehitysjohtaja Jonne Sandberg kiittelee, että sopimukset pohjaavat alueiden omaan kaupunkipolitiikkaan ja strategiseen viitekehykseen, johon ne tuovat lisäresursseja. . 42 UUSIOUUTISET 7|2021. Tavoitteena on edelleen vahvistaa kansainvälistä näkökulmaa, lisätä alueen näkyvyyttä EU-tasolla, tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistaa kiertotalouden roolia. Sandberg sanoo kansainvälisen osaamisen vahvistamisen ja kansainvälisen kärjen rakentamisen olevan se kova ydin, jonka ympärille on hyvä jatkorakentaa. Kokkola Material Week -hybriditapahtuma kokosi yli kuusisataa osanottajaa kemianteollisuuden, biotalouden ja akkuteknologian tilaisuuksiin. Tilaisuus pidetään todennäköisesti jatkossakin sekä livetilaisuuksina että verkon välityksellä. Kiertotalouden kehittymispotentiaali alueella on merkittävä, mutta osaamisvaje kaipaa paikkausta. Hän nosti neljä tärkeää viestiä päättäjille: Kansainvälisten osaajien rekrytointia Suomeen on helpotettava, lisää osaajia koulutettava etenkin luonnontieteisiin, yhteistyötä koulutuksen ja elinkeinoelämän välillä lisättävä ja hiilineutraalisuus huomioitava kaikessa koulutuksessa. Kokkola Material Week -tapahtuma innosti osallistumaan ja keskustelemaan ajankohtaisesta tutkimuksesta ja yrityshankkeista. Oppiminen tapahtuu virtuaalisessa ympäristössä
Jatkoa kuitenkin on luvassa: Seminaari järjestetään seuraavan kerran tammikuussa vuonna 2023. Tapahtuma on tarkoitus pitää 9.-10.12.2021 sekä lähitilaisuutena että verkkoyhteyksin. Päivät antavat myös rautaisannoksen tuoretta tutkimustietoa ja hankekuulumisia. Linkit tapahtumasivuille: www.uusiouutiset.fi/tapahtumat/ KIERTOVOIMAPÄIVÄT Teemoina palvelumuotoilu jätealalla, poistotekstiilien keräys sekä jätealan innovaatiot ja tutkimus. Pidä Lappi Siistinä ry on järjestänyt ympäristöseminaareja vuodesta 1989 lähtien. Vuoden 2022 ympäristöseminaari on kokonaan peruttu. 43 UUSIOUUTISET 7|2021. Tästä kuullaan Kiertovoimapäivillä. Kiertovoimapäivillä kuullaan viimeisimmät tiedot jätelain ja uusien asetusten sisällöistä sekä vaikutuksista kunnallisten toimijoiden työhön. Kiertovoimapäivät pidet tiin viime vuonna korona tilanteen vuoksi pelkästään webinaarina. Kiertovoimapäivillä palvelumuotoilusta PERINTEISET Suomen Kiertovoima KIVO ry:n järjestämät Kiertovoimapäivät pidetään jälleen joulukuussa. Tarkista viimeisin tilanne tapahtumajärjestäjältä. 9.-10.12.2021, Sokos Hotel Tripla, Helsingin Pasila ja etäyhteys JÄTEALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 14.-15.12.2021, etäyhteys RAKENNA & REMONTOI -MESSUT 28.-30.1.2022, Myyrmäki, Vantaa ASTA, ASUMISEN MESSUT 4.-6.2.2022, Tampereen Messuja Urheilukeskus T&T JÄTTEESTÄ MATERIAALIKSI JA ENERGIAKSI 9.2.2022, Helsinki ja etäseminaari TEKSTIILIEN KIERRÄTYSMENETELMÄT -KOULUTUS 10.2.2022, LAB-amk:n verkkokoulutus RAKSA-MESSUT 2022 11.-13.3.2022, Lahden Messukeskus RAKENNA JA SISUSTA -MESSUT 11.-13.2.2022, Turun messukeskus PACTEC, FOODTEC, PLASTEXPO NORDIC 16.-17.3.2022, Helsingin Messukeskus CIRCULAR INNOVATION FAIR 17.3.2022 JYVÄSKYLÄN RAKENNUSMESSUT 18.-20.3.2022, Jyväskylän Paviljonki YMPÄRISTÖTEOLLISUUS JA -PALVELUT YTP RY:N LIITTOKOKOUS JA SEMINAARI 22.3.2022, Clarion-hotelli, Helsinki PULPAPER 2022 29.-31.3.2022, Messukeskus, Helsinki PACKPRINT FORUM 6.4.2022, Särkänniemi TEKSTIILIN JA MUODIN PÄIVÄ 7.4.2022, Scandic Hotel Park, Helsinki Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi EL IN A SA AR IN EN EL IN A SA AR IN EN Edellinen ympäristöseminaari pidettiin Levillä tammikuus sa 2020, juuri ennen kuin ensimmäiset koronapotilaat hakeutuivat hoitoon Lapissa. Ympäristöseminaari on yleensä pidetty tammi-helmikuun vaihteessa, mutta ensi vuonna näin ei käy. Tänä vuonna seminaari pidettiin verkossa. https://kivo.fi/events/kiertovoimapaivat2021/ Lapin ympäristöseminaari vasta vuonna 2023 PIDÄ LAPPI SIISTINÄ RY:N perinteinen ympäristöseminaari jää ensi vuodelta kokonaan väliin. Kunnalliset jätelaitokset ovat tärkeässä roolissa poistotekstiilien keräyksen järjestämisessä. Jos koronapassia edellytetään, se otetaan tapahtumassa käyttöön. Edellisen kerran tapahtuma päästiin pitämään kasvotusten vuonna 2019 Tampereella. Tapahtumakalenteri Koronapandemian turvallisuusrajoitukset saattavat aiheuttaa muutoksia tapahtumajärjestelyihin. Tarkista viimeisimmät tapahtumatiedot KIVOn sivuilta. Suomen Kiertovoima seuraa koronatilanteen kehittymistä ja noudattaa viranomaisten päätöksiä. Jätelakiuudistus on edennyt loppusuoralle. Se on toiminut vuotuisena tapaamisja keskustelufoorumina jätehuollon kehittämisessä ja Lapin ympäristöasioiden parantamisessa. Tapahtuma on ollut suosittu kuntien ja valtion ympäristöasioista vastaavien ja jätehuoltoalan työntekijöiden keskuudessa. Luvassa on myös katsaus EU:n suunnittelemiin jäteja kiertotalousalan aloitteisiin ja sääntelyyn. Miten arjen jätehuoltoa voi sujuvoittaa asiakaslähtöisellä suunnittelulla. Palvelumuotoilulle on omistettu tapahtumassa oma teemaosionsa. Poistotekstiilien kiertotalouslaitos on käynnistynyt juuri Paimiossa. Kokoushotellina toimii Sokos Hotel Tripla Helsingin Pasilassa. Ohjelmassa on myös retkiä kenttäkohteisiin
Tutkimuksemme “Circular Economy Innovation in Waste Management: Employees as Sustainability Agents” esitettiin ICMC2021-konferenssissa joulukuussa 2021. Kun siirrymme yhteiskuntana kohti kiertotaloutta, myös perinteisen jätehuollon ja jätteen määritelmää on harkittava uudelleen ja pyrittävä siihen, että jätehuollolla olisi kattavampi vaikutus yhteiskunnallisen muutoksen tärkeänä taustavoimana. JÄTEHUOLTO VOISI KOKEILLA KETTERÄMMINKIN. Tutkimuksessamme työnantajat kuuntelivat työntekijöitä, tukivat työntekijävetoisia innovaatioita ja tunnustivat työntekijöiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä, joilla oli myönteisiä vaikutuksia ympäristön ja toimijoiden talouden kestävyyteen. Siinä kierrätys on tiukasti sisäänrakennettuna ajatuksena ja toimintana. Samalla luodaan uusia arvonluontimahdollisuuksia liiketoiminnalle. Innovaatioihin vaikuttaa suoraan työn fyysinen luonne, jota pyritään helpottamaan innovoinnin ja ideoinnin avulla. Työntekijävetoinen innovaatio syntyy ja linkittyy yrityksen tavoitteista ja strategioista. Toisaalta tutkimuksemme perusteella voimme todeta, että jätehuollon innovaatiot vauhdittavat kiertotalouden etenemistä pienin ja kokeilevin askelin. Tarkastelemme tutkimuksessamme jätehuollon työntekijöiden innovatiivisuutta ja heidän toimintaansa osana yhteiskunnan siirtymistä kiertotalouteen. Tämä työn jatkuva tehostaminen linkittyy ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, esimerkiksi pienempään polttoaineen kulutukseen ja pienempiin päästöihin jätteenkuljetusreittien uudelleen miettimisen kautta. Tärkeässä roolissa ovat myös työnantajat ja heidän suhtautumisensa niin talouden kuin ympäristön kannalta kannattaviin innovatiivisiin kokeiluihin. Suomessa raaka-aineita käytetään 29 tonnia asukasta kohden, kun kestävä raja olisi 3–8 tonnia. Jätehuolto voisi kuitenkin käyttää ketterämpiä kokeiluja ja hyödyntää työntekijöidensä tietämystä tehokkaammin kiertotalouden kehityksen vaikutusten edistämiseksi. Älykäs jätehuolto, kuten tekoälyyn perustuvat ratkaisut, tuottaa jo uusia keinoja jätehuollon ja kierrätyksen tehostamiseksi. KOLUMNI VILLE-VEIKKO PIISPANEN, SARA PELTOLA, HANNA LEHTIMÄKI, KAISA HENTTONEN JA JATTA PITKÄNEN Kirjoittajat Ville-Veikko Piispanen, Sara Peltola, Hanna Lehtimäki, Kaisa Henttonen ja Jatta Pitkänen ovat tutkijoita CICAT2025-hankekonsortiossa. Suomessa jätehuolto on kuitenkin järjestetty hyvin pitkälti kiertotalouden logiikan mukaisesti. Ville-Veikko Piispanen Hanna Lehtimäki Sara Peltola Jatta Pitkänen Kaisa Henttonen 44 UUSIOUUTISET 7|2021. Nämä pienet parannukset luovat lisäarvoa heidän organisaatiolleen ja ympäristölle. Jätehuolto voisi kuitenkin käyttää ketterämpiä kokeiluja ja hyödyntää työntekijöidensä tietämystä tehokkaammin kiertotalouden kehityksen vaikutusten edistämiseksi. I hmiskunta käyttää joka vuosi 80 miljardia tonnia raaka-aineita, joista kierrätetään ja uudelleen hyödynnetään ainoastaan 9 prosenttia. Tutkimuksemme mukaan kiertotalouden kokeilut ja innovaatiot päivittäisessä työssä ovat osa jätehuoltoalan työntekijöiden roolia kiertotalouden muutosagentteina. Jätehuollolla on siten tärkeä rooli kiertotalouteen siirtymisessä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Työntekijöiden innovatiivisuus on vapaaehtoista, asteittaista ja perustuu heidän aloitteeseensa ja oman työnsä tuntemukseen. Jätehuoltoalalla on suuria mahdollisuuksia kestävän kehityksen toimiin ja uusiin arvonluontimahdollisuuksiin. JÄTEHUOLLON TYÖNTEKIJÄT KIERTOTALOUSAGENTTEINA Jätehuollon työntekijöillä on tärkeää osaamista kiertotalouteen siirtymisessä. Jätehuoltoalalla on suuria mahdollisuuksia kestävän kehityksen toimiin ja uusiin arvonluontimahdollisuuksiin. Ilman jokaisen alalla työskentelevän työntekijän potentiaalin tunnustamista ja hyödyntämistä meiltä jää jotakin hyvin arvokasta saavuttamatta
PS: Vuositilaus koululle: 19 euroa/vuosikerta. Kiertotalous on avain kestävään siirtymään. Uusiouutiset-lehti on lukijatutkimuksen mukaan tärkeä, tarpeellinen ja ajankohtainen kiertotalouden ja jätehuollon tietolähde sekä ammattilaisille, opiskelijoille että kiertotaloudesta muuten kiinnostuneille. Saat valita tilaajalahjan! UU21_sivu.indd 1 UU21_sivu.indd 1 11.10.2021 14.13 11.10.2021 14.13. Kiinnostavat, asiantuntevasti kirjoitetut jutut. www.uusiouutiset.fi/tilausasiat Tilaa myös maksuton uutiskirje: www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Tilaa kiertotalouden erikoislehti töihin, kotiin tai opintoihin! Joko sinulle tulee Uusiouutiset. Saan hyvää taustatietoa omaan työhöni.” (Lähde: Uusiouutisten lukijatutkimus, JHelske Research 2021) Jos sinulle ei vielä tule Uusiouutiset-lehteä, tilaa nyt: syystarjoushinta vain 49 euroa / digilehden vuosikerta tai 59 euroa / printtilehden vuosikerta! Tilaajalahjana saat valita joko KOURA-maskiaskin tai Elina Salmisen Kesken-vuosikalenterin 2022. ”Uusiouutiset on ehdottomasti ympäristöja kiertotalousalan ykkösjulkaisu!” ”Tätä lehteä jaksaa vapaa-ajallakin lueskella, paras ammatillinen lehti, mitä olen lukenut.” ”Kiertotalous on nouseva trendi, omaa mediaa tarvitaan.” ”Erittäin hyvä ja ajankohtainen lehti
UPM aikoo käyttää tuotannon raaka-aineena saksalaisilla sahoilla syntyviä sivuvirtoja sekä harvennushakkuista saatavaa pyökkiä. Näin saadaan toiminnallisilta ominaisuuksiltaan samanveroinen tuote, mutta se tehdään uusiutuvista raaka-aineista”, tiivistää UPM Biochemicals -liiketoiminnasta vastaava johtaja Juuso Konttinen. PULLO PUUSTA Suomalainen UPM auttaa maailman virvoitusjuomateollisuutta pääsemään öljystä eroon muovipulloissa. Tästä pullosta 30 prosenttia oli kasvipohjaista muovia. Laboratoriossa on jo syntynyt saRESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ Pyökki on mullistamassa juomapakkaus alan. PlantBottlen ensimmäisissä versioissa 70 prosenttia raaka-aineesta oli vielä öljypohjaista. Toinen PET-muovipulloon tarvittava raaka-aine on paraksyleeni, joka on muutettu tereftaalihapoksi (bPTA). Sopii muovinkierrätykseen ”Ei ole kyse biohajoavasta muovista, vaan teemme puuraaka-aineesta täysin samaa muovimolekyyliä, mikä aiemmin on tehty fossiilisista raaka-aineista. Teknologiassa puupohjaiset sokerit jalostetaan kasvipohjaiseksi monoetyleeniglykoliksi (bMEG). 46 UUSIOUUTISET 7|2021. UPM:n teknologia pohjautuu kehitystyöhön, jota Coca-Cola on tehnyt kumppaneineen. S aksalaisessa lehtometsässä humisee tulevaisuuden juomapulloja. Jatkossa muovipullot valmistetaan fossiilisen, öljypohjaisen muovin sijasta yhä useammin joko kierrätysmuovista tai sitten saksalaisesta pyökistä jalostetusta kasvipohjaisesta muovista. Uusi kasvipohjainen muovipullo tehdään sahojen sivuvirroista ja harvennushakkuupuusta. UPM on rakentamassa Saksan Leunaan biojalostamoa, joka mullistaa virvoitusjuomateollisuuden pakkaukset. ELINA SAARINEN, TEKSTI | UPM, COCA-COLA COMPANY, KUVAT Koska kasvipohjainen muovimateriaali vastaa ominaisuuksiltaan öljypohjaista PET-muovia, pullot voi kierrättää normaalisti muovinkierrätyksessä. . Ratkaisu pienentää pakkausten hiilijalanjälkeä ja auttaa pakkaajia, juomateollisuutta ja virvoitusjuomajättejä vähentämään pakkausten tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiö lanseerasi vuonna 2009 ensimmäisen kasvipohjaista muovia hyödyntävän PlantBottle-pullon. Noin 30 prosenttia muovipullojen PET-muovista on tätä raaka-ainetta. Coca-Cola esitteli lokakuussa sataprosenttisesti kasvimuovista tehtyjä juomapulloja. Yhtiö on kehittänyt Changchun Meine Science & Tech nologyn ja Virent Inc:n kanssa keinoa tuottaa kasvipohjaisia, uusiutuvia muoveja. Kaupalliseen skaalaan Coca-Cola onnistui kumppaneineen kehittämään kasvipohjaisen, sokeriruo’osta jalostetun version jo yli kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin varmistuu, kuinka suuri osuus raaka-aineesta on sivuvirtaa
UPM:n biojalostamon kapasiteetti tulee olemaan 220 000 tonnia. . Muidenkin käyttöön UPM:n biojalostamo ei hyödytä ainoastaan Coca-Colaa. Samoin sitä on pullossa, josta hän hörppää taukolimsat. Se auttaa pääsemään EU-direktiivin tavoitteeseen, jonka mukaan vuoteen 2029 mennes3 000 000 tonnia sä juomapulloista 90 prosenttia on kerättävä talteen. Järjestön apuna arviointityössä oli muun muassa Ellen MacArtur Foundation, jonka lanseeraamaan Uusi muovitalous -aloitteeseen on sitoutunut jo yli 500 yritystä ja organisaatiota. UPM tekee MEG:tä puun sokereista, mutta ligniinistä syntyy täyteaineita. Euroopassa ja Japanissa Coca-Cola ja sen pullottajakumppanit pyrkivät poistamaan öljypohjaisen PET-muovin käytön kokonaan. Parhaaseen A-ryhmään ei päässyt yksikään yhtiö. Yhdysvalloissa on arvioitu tarvittavan noin 17 miljoonan dollarin investoinnit pakkausten kierrätysinfraan. Ympäristövastuullisuutta ajava As You Sow -järjestö julkisti lokakuussa raporttinsa Corporate Plastic Pollution Scorecard 2021. Tulevaisuudessa pullomateriaalista osa on kierrätysmuovia, osa kasvipohjaista muovia. Monet yhtiöt nojaavat yhä kertakäyttöisiin pakkauksiin. Suuryritykset kuten Amazon, Costco, Walgreens, Kroger, Procter & Gamble ja Kraft Heinz saivat heikot arvosanat pakkausten vastuullisuutta tutkineessa vertailussa. “Investointi Leunan biojalostamoon vahvistaa UPM:n asemaa uskottavana toimijana kemian arvoketjussa", sanoo UPM:n Biochemicals -liiketoiminnasta vastaava johtaja Juuso Konttinen. Kertaalleen tuotettua materiaalia on tarkoitus kierrättää uudelleen ja uudelleen. 47 UUSIOUUTISET 7|2021. Kuluttajabränditalojen olisi investoitava ja innovoitava nykyistä kestävämpiä tuotantoja jätehuoltoratkaisuja. Muutkin virvoitusjuomavalmistajat, jopa Coca-Colan kilpailijat, saavat käyttää teknologialla tuotettua kasvipohjaista muovia. Coca-Colan tavoitteena on käyttää kolme miljoonaa tonnia vähemmän öljypohjaisista raaka-aineista valmistettua neitseellistä muovia vuoteen 2025 mennessä. Kasvipohjaisen bMEGin lisäksi tehtaan toinen päätuote tulevat olemaan uusiutuvat toiminnalliset täyteaineet. Natri kehuu pohjoismaista pullopanttijärjestelmää. Vuonna 2025 pulloissa on oltava vähintään 25 prosenttia kierrätettyä muovia. Järjestö vertaili viittäkymmentä Yhdysvaltojen kuluttajamarkkinoilla toimivaa brändinomistajayhtiötä ja pisteytti nämä sen perusteella, miten hyvin yhtiöt ovat ottaneet käyttöön muoviroskaa vähentäviä toimia kuudella eri osa-alueella. Coca-Cola pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Mutta tietoisuus ei riitä, vaan tarvitaan nopeita ja päättäväisiä toimia”, summaa raportin kirjoittaja ja jätehuoltoprojektin johtaja Kelly McBee As You Sow -järjestöstä. KULUTTAJABRÄNDEILLE HUONO ARVOSANA ISOT KULUTTAJAMARKKINOILLA toimivat yhtiöt eivät vielä ole tehneet riittävästi ratkaistakseen muoviroskaantumiseen liittyviä ongelmia. Vastuuttomaan liiketoimintaan sisältyy kasvavia taloudellisia ja brändiarvoa vaarantavia riskejä. Niitä voi käyttää korvaamaan silikaa tai hiilimustaa kumituotteissa kuten auton letkuissa, ovien tiivisteissä ja renkaissa. Pulloja on valmistettu 900 kappaleen erä. Biodiversiteetti on mukana yhtiön vastuullisuusperiaatteissa. Coca-Cola aikoo vähentää öljypohjaisen muovin käyttöä näin paljon. Tulosten perusteella yritykset saivat arvosanan asteikolla A-F. ”Yhtiöt ovat nyt aiempaa tietoisia muoviroskaongelmasta, jota ne itse ovat olleet synnyttämässä. Raportti antoi tunnustusta Coca-Colan vahvalle sitoumukselle kierrättää pakkausmateriaaleja ja tavoitella tuottajavastuuta. Parhaiten vertailussa pärjäsi Coca-Cola Company, joka sai arvosanan B. 32 yhtiötä sai arvosanan D tai huonompi. Osana Maailma ilman jätettä -strategiaansa yhtiö aikoo valmistaa puolet pakkauksistaan kierrätysmateriaaleista ja kerätä talteen valmistamiansa pulloja vastaavan määrän juomapakkauksia vuoteen 2030 mennessä. Puuttuu myös selkeä strategia siitä, miten yhtiöt siirtyisivät jätteettömään toimintaan ja uudelleenkäytettäviin pakkauksiin. ”Biojalostamossa on tärkeää, että arvoa voidaan luoda jokaiselle prosessiin tulevalle raaka-ainejakeelle, siis puun sisältämille selluloosalle, hemiselluloosalle ja ligniinille”, UPM:n Konttinen huomauttaa. Puolen litran pulloissa kierrätysmuovia on vähintään 50 prosenttia, Bonaquaja FuzeTea-pulloissa sata prosenttia. Natrin mukaan tavoitteena on, ettei metsiä kaadeta pelkästään muovipullotuotantoa varten, vaan että materiaalin alkuperä olisi puuteollisuuden sivuvirroissa. Vasta viisi prosenttia summasta on kasassa. Näissä pulloissa kasviperäinen MEG-materiaali on vielä valmistettu maissisokerista, mutta kunhan UPM:n biojalostamo käynnistyy vuoden 2022 lopulla, maissisokeri korvautuu puubiomassasta jalostetulla bMEG-materiaalilla. Lue lisää: https://www.asyousow.org/ report-page/plastic-pollution-scorecard-2021/ taprosenttisesti kasvipohjaisiakin PET-muovipulloja, mutta nyt yhteistyö UPM:n kanssa on tuottamassa merkittävän edistysaskelen, kuvaa Coca-Cola Suomen viestintäja yhteiskuntasuhteiden päällikkö Thea Natri: ”UPM on onnistunut ottamaan Coca-Colan ja Changchun Meihen kehittämän teknologian sellaiseen käyttöön, että yritys pystyy tekemään puupohjaista muovia kaupallisessa, teollisessa mittakaavassa.” Auttaa hiilineutraaliksi Coca-Cola julkistikin lokakuussa seuraavan sukupolven prototyyppipullon, joka on valmistettu kokonaan kasvipohjaisesta muovista. Suomessa Sinerbrychoff on käyttänyt kierrätettyä muovia jo vuodesta 2014 lähtien Coca-Colan pulloissa. Tulevaisuudessa, kun rekkakuski tulee hakemaan pyökkiä Leunan biojalostamoon, hänen rekkansa renkaissa pyörii samaa pyökkiä. Yritysten toimia analysoitiin yhteensä 44 mittarilla liittyen pakkausten suunnitteluun, uudelleenkäytettäviin pakkauk siin, kierrätysmateriaalien käyttöön pakkausten raaka-aineina, pakkaustuotannon läpinäkyvyyteen sekä kierrätyksen tukitoimiin
L uomoa Oy voitti pienten yritysten sarjan valtakunnallisessa Kasvu Open -kasvuyritystapahtumassa. Ajatuksenamme on, että rakennuk. Vuoden kasvuyritysten edustajat kuvassa vasemmalta oikealle: Jouni Salo (Unikie), Jukka Palomäki (Luomoa) ja Anna Salonen (Luomoa). Seuraavina vuosina yritys keskittyy teolliseen toimintaan. MA TIA S UL FV ES / KA SV U OP EN 48 UUSIOUUTISET 7|2021. Keskisuurten yritysten sarjan voitti Unikie Oy. Sparrausten teemoja ovat esimerkiksi yrityksen markkinointi, rahoitus, kansainvälistyminen ja ulkomaankauppa. Sen ansiosta sekä uudisettä saneerauskohteissa voidaan toteuttaa muuntojoustavia tiloja ekologisesti, tarkasti ja aikaa säästäen. Savonlinnalainen Luomoa Oy on kehittänyt uudenlaisen, modulaarisen sisärakentamisen järjestelmän. Vihavaisen mukaan Luomoalla on jo tuotteet ja palvelumallit, joita tarvitaan rakennusalan kiertotaloussiirtymässä. ”Voitto osoittaa, että meidän konseptimme alkaa olla kohdallaan. Luomoan toimitusjohtaja Mika Vihavainen pitää Kasvu Open -voittoa merkittävänä tunnustuksena, joka vahvistaa yrityksen uskottavuutta keskusteluissa esimerkiksi pääomasijoittajien kanssa. Yrityksen toiminnan keskiössä on vahva kiertotalousajattelu”, valtakunnallisen tuomariston puheenjohtaja Lennu Keinänen kehuu. Jos isojen materiaalivirtojen ja suurien volyymien toimialalla eli rakentamisessa pystytään käyttämään kiertotalousratkaisuja, se vaikuttaa päästöihin hyvin paljon”, Vihavainen sanoo. Sparraukseen valittiin yli 200 kotimaista pk-sektorin kasvuyritystä. Sparraukseen haki yli 500 kasvuyritystä. Kasvu Open on valtakunnallinen kasvuyritysten sparrausohjelma, joka tarjoaa maksutonta apua liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. ELINA SAARINEN PALKITUT “Yrityksen toiminnan keskiössä on vahva kiertotalousajattelu”, sanoo tuomariston puheenjohtaja Lennu Keinänen. Satoja sparrattiin Vuoden kasvuyritykset valittiin Kasvu Openin Kasvupolku®-sparraukseen osallistuneiden kasvuyritysten joukosta. ”Luomoalla on vahvoja näyttöjä kasvusta ja vahva myyntiputki, joka on avautumassa kansainvälisille markkinoille. Sparraajina toimivat vapaaehtoiset kasvun asiantuntijat. LUOMOA VOITTI KASVU OPENIN Bioja kiertotalouden Kasvupolun finalisti Luomoa Oy on valittu Vuoden kasvuyritykseksi. set ovat komponenteista koostuvia rakennelmia, ikään kuin palapelejä, joita voi käyttötarpeen muuttuessa uudistaa. Sitä kautta vältetään isot materiaalihukat tai peräti purkutilanteet
marraskuuta Kalastajatorpalla. ”Arviointiin osallistuvat yritykset saavat globaaliin mittaristoon perustuvaa dataa kiertotaloudesta ja sen toteuttamisen tasosta omassa organisaatiossaan. Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus on vahvistanut tuottajavastuun valvontaresurssejaan. Erityisesti tämä kunnianosoitus ilahduttaa, koska se tulee teiltä toimialan varsinaisilta toteuttajilta”, hän sanoi kuultuaan Bionääri-nimityksestään. Ylitarkastaja Tiina Vermaete vahvistaa etäkaupan valvontaa ja Satu Ala-Könni aloitti ylitarkastajana sähköja elektroniikkaromun tuottajavastuun valvonnassa joulukuun alussa. Sekä Laatuettä Kiertotalouspalkinto perustuvat kansainväliseen EFQM-malliin (European Foundation for Quality Management), jota on käytetty tuhansissa yrityksissä kautta maailman. Nummelan vastuualueisiin LCA Consultingilla kuuluvat jätehuollolle tarjottavat palvelut ja niiden kehittäminen. Nummela on työskennellyt jätehuollon parissa vuosituhannen alusta lähtien. Jotta yritys saavuttaa korkeat pisteet arvioinnissa, kaikkien arvioitavien osa-alueiden on oltava kunnossa. Sari Luostarisesta Bionääri Metsä Boardille kiertotalouspalkinto LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutkija ja johtava asiantuntija Sari Luostarinen on valittu Vuoden 2021 Bionääriksi. Laatupäivänä jaettiin myös ensimmäistä kertaa Kansainvälinen menestyjä -tunnustus, joka myönnettiin Elisa Oyj:lle. marraskuuta. Metsä Board puhdisti tänä vuonna pöydän ja voitti kummatkin palkinnot maailman laatupäivänä torstaina 11. SUOMEN LAATUYHDISTYS jakoi ensimmäistä kertaa Suomen Kiertotalouspalkinnon, joka on ensimmäinen ulkoiseen arviointiin perustuva kiertotalousaiheinen palkinto koko maailmassa. LCA Consulting Oy Esa Nummela aloitti 1.11.2021 LCA Consultingilla jätehuollon projektipäällikkönä. Hän ottaa yhteiskuntasuhteiden työtehtävät vastuulleen helmikuussa 2022 eläköityvältä Risto Pohjanpalolta. ”Vastuullisuus on meillä nostettu yhtiömme strategiaan, menestystekijöihin ja mitattaviin tavoitteisiin. Suomen Messusäätiö myönsi Metsä Boardin voittajatiimille yhteensä 30 000 euron suuruisen apurahan, sillä kummankin palkinnon arvo on 15 000 euroa. Aikaisemmin hän toimi Pirkanmaan Jätehuollossa ja sitä ennen Jätelaitosyhdistys ry:ssä (nyk. Aiempina vuosina tittelin ovat saaneet Juhani Suvilampi, Juha Pirkkamaa, Jukka Rintala ja Leif Åkers. Quality Innovation Award -kilpailussa nostetaan esiin laadukkaita uusia innovaatioita. Tehtävää aiemmin hoitanut Matti Lenkkeri siityy toisiin tehtäviin. Arviointiin osallistuminen oli meille tilaisuus paitsi kehittää toimintaamme entisestään, myös saada vahvistus oikeasta suunnasta”, kertoo Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio. Samalla jaettiin myös perinteinen Suomen Laatupalkinto. Vuoden 2021 parhaiksi arvioiduista palveluja tuoteinnovaatioista palkittiin Metsä Spring Oy (potentiaaliset innovaatiot) ja Peikko Group Oy (liiketoimintainnovaatiot, suuret yritykset). Kuusakoski Recycling Ympäristöekonomi Tuomas Haikka on nimitetty 1.11.2021 alkaen Kuusakoski Recyclingin vastuullisuusja yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Akkuja paristovalvontaan tulee uutena työntekijänä Jaana Mäenpää. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) hallitus teki valinnan saatujen ehdotusten joukosta. Lehtomäki aloitti työssä lokakuussa. NIMITYKSIÄ Jyväskylän ammattikorkeakoulu Annimari Lehtomäki on nimitetty johtavaksi asiantuntijaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun biotalousinstituuttiin, joka tunnetaan nimellä BioPaavo. Tämä vahvistaa yrityksen kilpailukykyä, myös kiertotalouden näkökulmasta. Kiertotalouspalkinnon arviointiraati toteaa perusteluissaan, että Metsä Boardin toimintaa leimaa liki oppikirjamainen selkeys ja systemaattisuus suunnan määrittelyssä, strategian toteuttamisessa sekä suorituskyvyn seurannassa ja raportoinnissa. Metsä Board palkittiin maailman ensimmäisellä ulkoiseen arviointiin perustuvalla kiertotalouspalkinnolla. Tittelin voittaja julkistettiin Biotalouspäivillä Tampereella 17. SBB jakaa Bionääri-tittelin henkilölle, joka on edistänyt esimerkillään ja toiminnallaan ravinnekierrätyksen edistymistä Suomessa tai maailmalla. Sen saivat Accenture sekä Metsähallitus. Luostarisen tutkimusaiheita ovat eloperäisten sivuvirtojen hyödyntäminen, erityisesti lannan käytön ja ravinnekiertojen kehittäminen. Luostarisen tutkimusalaa ovat lantaan liittyvän tiedon kokoaminen, prosessointiteknologioiden ja -konseptien kehittäminen sekä maatalouden ympäristövaikutusten vähentäminen. Suomen Laatuyhdistys jakoi palkinnon ansiona strategisesta vastuullisuustyöstä. Hänen tehtävänsä on biotalouden yrityskiihdyttämön toimintamallin sekä yritys yhteistyön kehittäminen. He pystyvät näin parantamaan omaa vastuullisuustyötään ja siten kilpailukykyään – myös globaalisti”, kertoo Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja Juha Ylä-Autio. ”Tämä on suuri kunnia, joka ilahduttaa ja motivoi jatkamaan ravinteiden kierrätyksen ratkaisujen kehittämistä osaltani. Molok Oy Teemu Kovero on nimitetty toimitusketjujohtajaksi (Supply Chain Director) 1.10.2021 alkaen. Kalastajatorpalla jaettiin myös Kiertotalouden kehittäjä -tunnustus. Suomen Kiertovoima KIVO ry). Lisäksi jaettiin Laadun kehittäjä -tunnustukset Laurea-ammattikorkeakoululle ja Uponor Infra Oy:lle. Hän on myös aktiivinen ravinnekierrätyksen puolestapuhuja Twitterissä. Yhtiömme on toimialan kärkipäässä useissa asiakkaiden ja sijoittajien arvostamissa vastuullisuuden luokituksissa. Lisäksi kunniamaininnan innovaatioistaan saivat Laurea-ammattikorkeakoulu Oy (koulutusalan innovaatiot) ja Elenia Verkko Oyj (liiketoimintainnovaatiot, suuret yritykset). ME TS Ä BO AR D/ VE IKK O SO ME RP UR O 49 UUSIOUUTISET 7|2021
Tule mukaan! OPISKELIJOILTA MA RK ET TA VIR TA 50 UUSIOUUTISET 7|2021. Opinnäytetyöni aihe on teolliset symbioosit ja niiden tärkeys kiertotaloudessa. Työ valmistuu viimeistään keväällä 2022. Opiskelu ja oikeiden työtehtävien tekeminen vaikuttavien kiertotaloushankkeiden parissa on ollut antoisaa. Minkälaista opiskelu on ja miten teolliset symbioosit liittyvät opintoihin. Siinä pyritään hyödyntämään teollisuudesta syntyvien sivuvirtojen materiaalit. Teolliset symbioosit on yli 20 . Symbioosien tavoitteena on käyttää sivuvirtoja tai jätteitä tuotantopanoksina tai luoda niistä korkeamman jalostusasteen tuotteita. Järjestämme kaikille yrityksille avoimia työpajoja, joissa etsitään yritysten välisiä synergioita ja käydään läpi Motivan ylläpitämää materiaalitori.fi-palvelua, joka on kaikille avoin jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. TEOLLISET SYMBIOOSIT TUTUKSI Pauliina Oksanen opiskelee YAMK-tutkintoa kiertotalouden liiketoimintamalleista Turun AMK:ssa osana Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmää. Pauliina Oksanen on pitänyt projektinomaisesta työskentelystä. PAULIINA OKSANEN Toimivan teollisen symbioosin löytäneet yritykset luovat parhaimmillaan kaupallisesti menestyviä ratkaisuja, joista on sekä liiketaloudellista että ympäristöllistä hyötyä. Tule työpajaan Toteutetut symbioosit ovat osoittaneet mallin olevan tärkeä osa hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteissa, jätevirtojen hyödyntämisessä materiaalina sekä neitseellisten raaka-aineiden kysynnän vähentäjinä. Seuraava Teollisten symbioosien työpaja järjestetään 25.1.2022 klo 9–11. Tuo tieto sai tämän työelämässä jo kymmenisen vuotta uraa tehneen tuotantotalouden insinöörin innostumaan tosissaan tästä lisäkoulutusmahdollisuudesta. Opinnäytetyöni teen osana Circwaste-hanketta. Ilmoittautuminen avautuu teollisetsymbioosit.fi-sivulle. Projektinomainen työskentely on rikastuttanut myös sosiaalista verkostoa. Hanke saa rahoituksensa pääosin EU Life IP -ohjelmasta. Parhaimmillaan symbioosin muodostaneet yritykset pystyvät hyödyntämään toistensa sivuvirtoja, palveluja tai teknologian resursseja. Nimi ilmentää biomimiikkaa, jossa sovelletaan luonnon systeemejä luovan ratkaisun aikaansaamiseksi. vuotta sitten kehitetty yhteistyöhön perustuva malli. Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanke edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Y AMK-tutkinnossa opintopisteistä suuri osa tehdään työsuorituksina. Työryhmämme koostuu Motivan kiertotalousasiantuntijoista sekä Suomen teollisten symbioosien FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) -koordinaattoreista. Hän valmistelee parhaillaan opinnäytetyötään teollisista symbiooseista
Bioja ravinnekierrot. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. Kestävä rakentaminen. mainosaineistot 14.4. Kestävät kunnat, vastuullinen kauppa. Uusiomarkkinat, älykäs kiertotalous, kiertotalouden tekniikka ja palvelut, ecodesign. mainosaineistot 14.11. 6/22 21.10.2022 varaukset 19.9. mainosaineistot 27.5. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 18.8. mainosaineistot 20.1. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. Biokaasu ja fossiiliton energia, jätevesi ja liete, keräys ja kierrätys. 3 000 tilaajaa. Uutiskirjeellä on n. 4/22 23.6.2022 varaukset 13.5. mainosaineistot 24.2. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2022. Keräys ja kierrätys, vastuullinen kuluttaminen, kiertotalousalan koulutus. Suljetut kierrot. Hiilineutraali teollisuus, uusiomaarakentaminen, jätevesi ja liete. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Tekstiilien ja kuitujen kiertotalous. Printtilehden keskipainos 1200 kpl. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. 2/22 18.3.2022 varaukset 14.2. Kiertotalousbisnes. Rakennusja purkujäte, puun kierrätys ja hyötykäyttö, älykäs kiertotalous. Kullakin numerolla on keskimäärin 2,6 lukijaa. Vihreät julkiset hankinnat, kiertotalousalan koulutus, keräys ja kierrätys, ruokahävikki. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2022 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/22 11.2.2022 varaukset 10.1. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh. 7/22 9.12.2022 varaukset 1.11. Muovien ja pakkausten kierrätys ja kehitys. Uusiouutisten verkkosivulla on yli 155 000 sivukäyntiä/ v. mainosaineistot 29.9. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Arvoaineet, SER ja akut, haitta-aineet, keräys ja kierrätys. 5/22 9.9.2022 varaukset 8.8. 3/22 11.5.2022 varaukset 4.4