Uusiouutiset 7/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

7|2022 SIMON MICHAUX: KIERTOTALOUSVISIO ON SOKEA KUUSI KONSTIA SÄÄSTÄÄ LUONNONVAROJA UUDELLEENKÄYTÖLLÄ Louhitaan romua! Purkurobotti ydinreaktoriin
Puhujina mm: Leo Stranius Ali Harlin Nina Aarras Kuva: Miika Hämäläinen Pidä Lappi Siistinä ry:n YMPÄRISTÖSEMINAARI POISTOTEKSTIILIT JÄTTEESTÄ YMPÄRISTÖVASTUULLINEN MATKAILU ENERGIATEHOKKUUS RAAKA-AINEEKSI 35-VUOTISJUHLASEMINAARIN PÄÄTEEMAT: Santa’s Hotel Santa Claus, Rovaniemi 9.-10.2.2023 Nopean varaajan etu voimassa vuoden loppuun asti! Varaa paikkasi WWW.PIDALAPPISIISTINA.FI TÄYSAUTOMAATTINEN PIKAKIINNIKE • Yhteensopiva Open-S -standardin kanssa • Päivitetty Front Pin Lock-turvalukitus • Hydrauliikkaliittimet Qplusteknologialla UUTUUS! SQ90 075 326 6222 | 040 179 7238 040 179 0019 | 040 179 8108 www.steelwrist.com Koneen kokoluokka 40–75 tonnia. Responsible Care Vastuu Huomisesta www.onniforsell.fi ISO 9001 ISO 14001 Jussilantie 5 05200 Rajamäki puh. 09 276 6980 onniforselloy Tapahtuman juontaa Inari Fernandez
Paketin arvo on 210 euroa, ja se sisältää majoituksen kahden hengen Superior-huonessa, buffet-aamiaisen, saunaja allasosaston sekä kuntosalin vapaan käytön. Seuraa julkistusta PirkaCirc Linkedinissä! Pirkanmaan maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2023. MAATALOUSMUOVIT HELPOSTI KIERTOON! Lajittele, varastoi ja sovi nouto. Muuta ei tarvita! Ota yhteyttä ja tilaa lajitteluohjeet! toimisto@mhk-kuljetus.fi tai 044 7697 510 Kehittämiskeskuksen tavoitteena on muuttaa toimintaympäristöä niin, että se kannustaa yrityksiä kiertotalouteen Julkinen ja kaikille avoin keskus tarjoaa konkreettisia toimenpiteitä ja tukipalveluita kiertotaloudessa mm. Lue lisää ja tilaa: kemiamedia.fi/uutiskirjeet ja osallistut Ruissalo Span miniloman arvontaan! Tilaa Kemiamedian Tilaa Kemiamedian uutiskirje uutiskirje KEMIA Kemi Lue lisää ja tilaa: uusiouutiset.fi/tilausasiat/uutiskirje/ Uusiouutisten uutiskirjeen uusien tilaajien kesken arvotaan Ruissalo Span yhden vuorokauden miniloma kahdelle hengelle. Tilaa Uusiouutisten uutiskirje ja osallistut miniloman arvontaan! Kiinnostunut kiertotaloudesta. katuja maarakentamisen, talonrakentamisen ja teollisten symbioosien teemoissa sekä julkisille että yksityisille toimijoille
CC-000084/FI ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E 4 UUSIOUUTISET 7|2022. SISÄLTÖ 7|2022 Geologi, apulaisprofessori Simon Michaux osoittaa kiertotalousvisioiden sokeita pisteitä. ”Kierto talouspolitiikan suurin sokea piste on suhde energiaan.” Hukka kannattaa hyödyntää. no. vuosikerta KANNEN KUVA Tero Pajukallio 31 TE RO PA JU KA LL IO KA TA RI NA BO IJE R OL LI UU KS UL AIS EN AL BU MI Painotuotteen hiilipäästöt on laskettu ClimateCalcilla. Sovellusta aletaan asentaa uudelleenkäyttöön kunnostettuihin älypuhelimiin. SSAB:n tytäryhtiö kehittää ympäristöystävällistä terästä. www.climatecalc.eu Cert. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO PunaMusta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0787-0663 33. 23 32 6 Ajankohtaista 13 Työnsä taitajia: Pekka Tommola 14 Kiertotalous tuotesuunnitteluun 16 Yrityskauppa muodostaa suuryhtiön 18 Miljoonat tavarat uudelleenkäyttöön 21 Kolumni: Milla Sarja 22 Kännykkäromu yltäisi avaruuteen 23 Haastattelu: Simon Michaux 26 Kaupunkijätteestä kaivos 31 Seniorisovelluksella pitkä ikä puhelimelle 32 Fossiiliteräs historiaan 33 POP-yhdiste pysäyttää kierrätyksen 34 Kinkkistä kemiaa komissiossa 36 Kemiallinen kuorma kasvaa 37 Haamuautot haaviin datalla 38 Tapahtumia 42 Purkurobotti ydinreaktorissa 43 Pakina 44 Hiustupot hyötykäyttöön! 46 Resurssiviisaudella säästöjä 48 Palkittuja ja nimityksiä 50 Opiskelijoilta Osateemoina suljetut kierrot, arvoaineet, sähköja elektroniikkaromu, akut ja haitta-aineet. Olli Uuksulainen sai idean sovelluksesta, joka tekee älypuhelimesta helppokäyttöisen myös ikääntyneille. ESQ-insinööri Nina Ämmälä ja arkkilinjan operaattori Pasi Häkkinen työskentelevät Järvenpäässä Tibnorilla
Lopulta listalle päätyi 119 laitetta. Tulosten perusteella kotitalous omistaa keskimäärin 74 sähkökäyttöistä laitetta. Kyselyyn osallistui vastaajia Portugalista, Alankomaista, Italiasta, Romaniasta, Sloveniasta ja Isosta-Britanniasta. Tein tähän numeroon juttua sähköja elektroniikkalaitteiden kulutuksesta. WEEE Forumin kyselyssä vastaajat tunnustivat omistavansa keskimäärin 13 laitetta, joita he jemmaavat käyttämättöminä varastoissa. 46 prosenttia vastanneista uskoi käyttävänsä laitetta vielä joskus. Raclette-grilli. WEEE Forum arvioi, että jos kaikki vuoteen 2026 mennessä käyttämättömiksi jäävät kuulokkeet laitettaisiin jonoon, jono yltäisi kolme kertaa kuun ympäri. Tyynnyttelen soimaavaa omatuntoani sillä, että perheemme aikuiset etätyöskentelevät kotitoimistossa, joten printterit, sähköpöydät ja erilliset näppäimistöt pidentävät listaamme. Pienelektroniikalla on kokoaan suurempi merkitys, sekä käytön aikana että sen jälkeen. Innostuin laskemaan itsekin, montako sähkökäyttöistä vempainta kotoamme löytyy. Katson laatikon pohjalta löytyneitä, parin sentin pituisia, piuhallisia korvakuulokkeita. Urakka ei ollut yksiselitteinen. Luvussa eivät ole mukana esimerkiksi lamput ja valaisimet. Laitteissa seisoo arvomateriaaleja. Jääkaappi, hiustenkuivain ja paristokäyttöinen seinäkello olivat vielä helppoja inventoida, mutta laskettaisiinko lämminvesivaraaja, akkuporakoneen laturi tai älypistorasia. YK:n mukaan hylätyssä elektroniikassa jumittaa seitsemän prosenttia maailman kultavarannosta. Listasin laitteet huone huoneelta. LAITTEET LISTALLE K uulokkeet. Eniten omatunto kolkutti, kun tein löytöjä laatikoiden pohjilta ja kaappien perukoilta. Eniten jemmaillaan pienelektroniikkaa. GPS-paikannin. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 7|2022. Sähköhammasharjojen sijasta voisi käyttää tavallista harjaa, painepesurin sijasta letkua ja siimaleikkurin sijasta viikatetta. Urakka ei ollut yksiselitteinen. Kansainvälinen tuottajia edustava organisaatio WEEE Forum ja YK:n alainen SCYCLE-ohjelma kysyivät lähes yhdeksältä tuhannelta eurooppalaiselta kotitaloudelta, millaisia sähköja elektroniikkalaitteita nämä omistavat. Se on paljon enemmän kuin kyselyn keskiarvo. Toisaalta sähköä kuluu meillä monen sellaisenkin laitteen käytössä, joista olisi olemassa myös sähköttömät versiot. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 9.12.2022 Innostuin laskemaan, montako sähkökäyttöistä vempainta kotoamme löytyy. Kaikenlaisia käyttämättömiä laitteita tyhjän panttina! PlayStationkonsoli, muutama digikamera, langallisia kuulokkeita ja kahdeksan vuotta vanha iPad, jota ei saa enää päivitettyä. Entäpä lämpöpatterit. Myös kaikenlaisia kaukosäätimiä, mittareita, tunnistimia ja kytkimiä on kämppäämme siunaantunut. Listasin laitteet huone huoneelta. Perheemme on selvästi yksi pahamaineisista elektroniikan suurkuluttajista
Tehtaan on määrä käynnistyä vuonna 2024. Maatalouden omavaraisuus puolestaan kohenisi, jos ravinteet kierrätettäisiin nykyistä paremmin. Vastaus moniin kriiseihin Työpaperi on ajankohtainen, sillä kiertotalous voi vastata samanaikaisesti moniin vaikeisiin ajankohtaisiin haasteisiin. Luontokato voitaisiin pysäyttää kiertotaloudella. Siirtymällä lineaaritaloudesta kestävämpään talousmalliin ympäristö, yhteiskunnan resilienssi ja Suomen kilpailu kyky hyötyvät. Sitra ehdottaa, että Suomeen perustetaan parhaita käytäntöjä skaalaava, kiertotalouden kansainvälinen WCEF-osaamiskeskittymä, jonka avulla vahvistettaisiin osaamista, kilpailukykyä ja vientiä. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN, KATJA PULKKINEN JA PÄIVI IKONEN AD OB E ST OC K SO LA R FO OD S Myyntilupa uudelle proteiinille SUOMALAINEN Solar Foods on saanut ensimmäisen uuselintarvikeluvan yksisoluproteiinilleen: Singaporessa sallitaan Solein-proteiinia sisältävien tuotteiden myynti. Ohjelman toimeenpanoon tulisi varata ainakin 60 miljoonaa euroa vuosittain ja integroida kiertotalous mukaan kaikkeen päätöksentekoon yli sektorirajojen. Sitra suosittelee esimerkiksi kestävän kehityksen vero uudistusta, jossa verotuksen painopistettä siirrettäisiin työn verottamisesta luonnon varojen käytön ja ympäristön kuormittamisen verottamiseen. Esimerkiksi ravinteiden kiertoa voisi tehostaa ohjaamalla investointitukia biokaasulaitoksille, joissa yhdistyvät biokaasun tuotanto ja ravinteiden jatkojalostus kierrätyslannoitteiksi. UUSIOUUTISET 7|2022 6. Lisäksi se aikoo hakea tuotteelleen uuselintarvikelupaa Yhdysvalloissa. Suomen kannattaa pysytellä kierto talouden kärkimaana ja tukea tätä tavoi tetta systemaattisin toimin. Suomessa on valtavasti osaamista ja kiertotalouden kehitysprojekteja, joissa on hyvää vientipotentiaalia. Vastuullisuus on selvityksen mukaan kannattavinta yritykselle ja myös yhteiskunnallisesti vaikuttavinta silloin, kun se on osa johdon arvomaailmaa ja yrityksen strategian ytimessä. Sitra toivoo lisäsatsauksia kiertotalousosaamiseen ja ehdottaa, että kiertotalouden periaatteet sisällytetään Opetushallituksen johdolla kattavammin kaikkien koulutusasteiden opetussuunnitelmiin. Esimerkiksi tällaisia etuja kierto taloussiirtymä voisi tuottaa yhteiskunnille. Sitra katsoo, että ulko ministeriö voisi tukea näitä tavoitteita edistämällä kiertotaloutta Maailman kauppajärjestössä. Konkreettisia käytännön ehdotuksia löytyy paperista paljon. Yhteyttäviä kasveja tai viljelymaata ei tarvita. Proteiinia tuotetaan teknologialla, jossa mikrobeja ruokitaan ilmakehästä kaapatulla hiilidioksidilla, vedyllä ja hapella. Yhdistyksen jäsenyrityksillään toteuttaman Vastuullisuuden voima -selvityksen mukaan vastuullisuus on jatkossa menestyvän liiketoiminnan elinehto. Julkaisu on luettavissa Sitran verkkosivuilla. 10 ASKELTA KIERTO TALOUTEEN . Proteiinijauhetta voidaan käyttää monenlaisissa elintarvikkeissa, esimerkiksi pastassa, leivässä, levitteissä ja juomissa. Sitra ehdottaa, että nykyisessä hallitusohjelmassa olevan kiertotalouden strategisen ohjelman toimeenpano varmistetaan yli hallitusja ohjelmakausien ja tästä tehdään kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan. Oppaassa kerrotaan, miten vastuullisuutta kannattaa yritystoiminnassa huomioida ja kuinka siitä voi raportoida. Sitran julkaisu esit telee kymmenen askelta, joilla voidaan tehostaa kierto talouteen siirtymistä ja joista Suomi voi hyötyä monin tavoin. Yhtiö rakennuttaa parhaillaan ensimmäistä kaupallisen mitan tehdastaan Suomen Vantaalle. JOS SUOMI saisi metallit ja mineraalit nykyistä tehokkaammin kiertoon, se voisi vahvistaa maamme kilpailukykyä ja resilienssiä. Sitran tuoreeseen työpaperiin, 10 kiertotalousehdotusta Suomelle, on koottu ehdotus askeleista, joilla Suomen asema kiertotalouden kärki maana voidaan säilyttää. Teknologia teollisuudelta yrityksille vastuullisuus opas TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY on julkaissut pk-yrityksille suunnatun Kilpailuetua vastuullisuudesta -oppaan. Solar Foodsin lupaprosessi on meneillään jo myös EU:ssa ja IsossaBritanniassa
0400-197 344 Miinatta Oy, Lahti Hinnat alk. Lisää vain kattilaan kaikki kookosriisin ainekset ja kuumenna. Se määrittää pitkälti akun latausnopeuden ja lataussyklien määrän. 7 UUSIOUUTISET 7|2022. Vastuullisen ja käytetyn muodin markkina kasvaa nopeasti, arvioi Suomen Tekstiili & Muoti ry. Epsilonin kumppanina tehdaskaavailuissa toimi aiemmin Grafintec Oy, joka kuitenkin vetäytyi yhteistyöstä elokuussa 2022. SUOMEN MALMIJALOSTUS OY ja intialainen Epsilon Advanced Materials arvioivat mahdollisuuksia perustaa Vaasaan tehdas, joka tuottaisi anodimateriaalia litiumioniakkuihin. Vastaavaa alustaekosysteemiä muoveille ei ole koko Euroopassa. Hankkeen toiminta-alueena ovat Järvi-Suomen maakunnat. Hankkeella on 250 000 euron rahoitus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastolta. Riisiin saa lisäsäväystä ripottelemalla päälle karamellisoituja sipuleita. Tämä vaatii paljon akkumateriaaleja. Epsilonin ja Suomen Malminjalostus Oy:n tavoite on jättää tehtaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma viranomaisille alkuvuodesta 2023. Eurooppaan on suunniteltu vuoteen 2030 mennessä yhteensä noin 1 200 gigawattitunnin verran uutta akkukennotuotantoa. Alusta mahdollistaa kaksisuuntaisen tiedonvaihdon: maaja puutarhatilat voivat ilmoittaa muovijakeiden määrän, laadun ja sijainnin noutoa varten ja käsittelijät kertoa tarpeensa ja vastaanottokriteerinsä. HÄVIKKIHERKKU Kookosriisi 6–7 dl keitettyä riisiä 2 dl kookosmaitoa 2 rkl limen mehua 1 tl suolaa ¼ nippu korianteria (chiliä) Sipulit 1 rkl öljyä 1 sipuli TÄMÄ herkullinen lisukeriisi valmistuu kätevästi edellispäivältä ylijääneestä riisistä Petra Väänäsen fiksuruoka.fi:ssä julkaistun reseptin mukaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun eMuovi -hankkeessa lähdetään kehittämään alustaekosysteemiä, joka yhdistäisi maatalousmuovien toimitusketjun toimijat siten, että mahdollisimman suuri osa jätemuoveista saadaan kiertoon ja osaksi aitoa kiertotaloutta. Akkuanoditehdas Vaasaan. Toisena vaiheena selvitetään kapasiteettia, joka vastaa 50 gigawattitunnin akkutuotantoa ja noin miljoonan sähköauton määrää. Vihreä siirtymä lisää akkujen tarvetta. Suomeen on jo vuosien ajan rakennettu monipuolista ekosysteemiä akkumateriaalien tuottamiseksi, jota anodimateriaalien tuotanto Vaasassa täydentäisi. Siinä tarkastellaan ensin anodimateriaalin tuotantokapasiteettia, joka vastaa vuositasolla noin 10 gigawattitunnin akkutuotantoa ja noin 200 000 sähköauton määrää. Anodi on litiumioniakun elektrodi, joka toimii akussa katodin vastinparina. Tason materiaalina teräs tai betoni. Kaikki vaakaohjelmat liitettävissä näyttöön. Kaupungin GigaVaasa-nimisellä akkuteollisuusalueella on jo katsottuna tontti, jolle on mahdollista rakentaa vuosikapasiteetiltaan noin 50 000 tonnin anodimateriaalitehdas. FIK SU RU OK A.F I Maailman muotimarkkinan koko on näin suuri. Myös muovien valmistajat, kuljettajat ja kauppa voivat osallistua tiedonvaihtoon. 6 m: 12.000 €, 12 m: 23.000 € Meiltä myös varmennetut tasovaa’at, haarukkavaunuvaaka ja trukkivaaka kierrätyskäyttöön. AUTOVAAKA 6-26 m pituuksilla www.vaakamyynti.fi info@vaakamyynti.fi puh. Karamellisoidut sipulit valmistetaan paistamalla sipuleita kuumassa öljyssä noin 5 minuuttia, kunnes ne muuttuvat kullanruskeiksi. Yhtiöt aloittavat lähiaikoina myös teknis-taloudellisen selvitystyön. 03-781 7470 gsm. 710 mrd € Digitaalinen alusta muoveille SUOMEN MAATALOUDESSA muodostuu vuosittain noin 12 000 tonnia jätemuoveja, mutta niiden kierrätys on vähäistä
Luvut ovat keskimääräisiä: osa populaatioista on kasvanut, suuri osa on kutistunut. Suomi ohjaa vuosittain erilaisina tukina arviolta kolme miljardia euroa luonnolle haitalliseen toimintaan. • Jätteenpolton pohjakuonat • Tuhkat • Pilaantuneet materiaalit • Vaaralliset jätteet erityisjate.fi Ota yhteyttä! info@erityisjate.fi Huippuosaamista haasteellisten jätteiden käsittelyyn! UUSIOUUTISET 7|2022 8. WWF:n raportti aiheesta julkaistiin lokakuussa jo neljättätoista kertaa. AD OB E ST OC K WWF: Villieläimiä enää kolmannes WWF:N tuoreen Living Planet -indeksin mukaan selkärankaisten villieläinten kannat ovat romahtaneet tutkimusjakson alusta eli 1970-luvulta vuoteen 2018 mennessä. Cambridgen yliopisto julkaisi kesällä ensimmäisen luottoluokituksen, jossa on huomioitu myös bio diversiteetin kapenemisen aiheuttamat riskit. Kutistumista on tapahtunut kaikkialla maailmassa. Indeksi ei mittaa eläinyksilöiden absoluuttista vähentymistä vaan populaatioiden koon muutosta. Suurin syypää luontokatoon on maankäyttö. WWF esittää, että yksi prosentti brutto kansantuotteesta tulisi ohjata joka vuosi luonnon hyväksi ja että luonnolle haitallisista tukimekanismeista tulisi luopua. Rejektistä jalostetaan luomulannoitetta, jonka tuotteistamisesta ja myynnistä vastaa Soilfood Oy. Luontokadon talousvaikutusten huomioiminen etenee muillakin saroilla. Luontokadon aiheuttamien investointiriskien ja myös yritystoiminnan luontovaikutusten mittaamiseen on ollut heikosti työkaluja ja mittareita, toisin kuin esimerkiksi ilmastoriskien ja -vaikutusten mittaamiseen. Metsät liittyvät myös EU:n biodiversiteettistrategiaan. AD OB E ST OC K Kasviproteiinitehtaan yhteyteen biokaasulaitos TAMMISAARELAINEN tofua ja tempeä valmistava Jalofoods on avannut tehtaansa yhteyteen biokaasulaitoksen, jonka tuottama kaasu syntyy tehtaan sivuvirroista. Luonnonympäristöjä on jyrätty ruoantuotannon, teollisuuden ja rakentamisen tieltä. Yrityksille ja kaupungeille löytyy nyt myös Science Based Targets Network -yritysverkoston luomat SBTija SBTN-mittarit, joiden avulla organisaatiot voivat asettaa tavoitteita ilmastoja luontovaikutustensa minimointiin. Villieläinkantoja voidaan varjella esimerkiksi suojelemalla pikaisesti kaikki vanhat, luonnontilaiset valtion metsät. Jalofoods toimittaa biojätteensä laitokseen, ostaa siltä energiaa ja hoitaa laitoksessa syntyvän rejektin käsittelyn. Raportin (http:// bit.ly/3FOLTsY) mukaan osa maailman valtioista on ”luontoluottotietojensa” perusteella jo konkurssin partaalla. ”Muutokset meitä ympäröivässä maailmassa ovat tehneet kotimaisista kierrätys lannoitteista ja ravinteiden kierrätyksestä entistäkin merkityksellisempiä”, kuvaa Soilfoodin toimitusjohtaja Eljas Jokinen. Kauan kaivattuja mittareita luonto kadon talousriskille MAAILMAN talousfoorumi on arvioinut, että ihmisen aiheuttama luontokato on yksi viidestä talouden kannalta merkittävimmästä riskistä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kannoista on jäljellä enää keskimäärin alle kolmasosa. Laitoksen rahoittamisesta ja rakentamisesta vastasi energiapalveluyritys One1 Oy, joka huolehtii myös sen operatiivisesta toiminnasta. Tammikuussa maailman talousfoorumissa julkaistaan uusi mittari, “biodiversity risk filter”, eli vapaasti suomennettuna luontokatoriskisuodatin. Se pohjaa 2012 julkaistuun ensimmäiseen WWF Water Risk Filter -mittariin. Villillä luonnolla on tilaa vain hajanaisina sirpaleina siellä täällä
Itämeren yksityiset suojelualueet ovat kooltaan kes kimäärin noin 280 hehtaaria. Baltic Sea Action Group on koordi noinut Gullkronan suojeluprosessia, mutta varsinainen suojeluhakemus on tehty kalastuskunnan nimissä. SP IN NO VA JU KK A RA PO Elektronisen terveyslaiteromun määrän odotetaan kasvavan näin paljon vuosittain. Tuotanto prosessi on jätteetön. Esimerkiksi kalastusta, metsästystä tai rakentamista ei ole alueel la rajoitettu. Itämeren saaristo onkin varsi nainen vedenalaisen luonnon aarreaitta. Suojelualueen perustaminen yksityisil le vesialueille vaatii kaikkien maanomis tajien suostumuksen. Jack & Jones tuotemerkin valikoi maan kuuluvien miesten housujen ma teriaalissa on Spinnovakuidun lisäksi muun muassa luomupuuvillaa. Lisäksi selvityksessä havaittiin, että 37 prosenttia kiertoihin pa lautettujen aineiden käyttöturvallisuus tiedotteista oli puutteellisia. Selvityksessä käsiteltiin yhteensä 46 kemikaalia. Spinnovan ympäristöä säästä vä kuitu tehdään havupuusta ja erilaisista jätevirroista, kuten tekstiili, nahka ja ruoka jätteestä ilman kemiallista liuotusta. GULLKRONAAN SUURI MERENSUOJELUALUE Muotitalolta Spinnova-housut MUOTIYHTIÖ Bestseller on julkaissut ensimmäisen vaatteensa, jossa on hyödyn netty jyväskyläläisen Spinnovan ekologista tekstiilikuitua. Tällaiset aukot ainetiedoissa ja aineiden turvallisen käytön ohjeistuksessa voivat selvityksen mukaan aiheuttaa terveys ja ympäristöriskejä. Kemikaalilainsäädäntö edellyttää rekisteröimään sellaiset jätevirroista kiertoihin palautuvat aineet, joita ei aiemmin ole rekisteröity ja joiden ympäristö ja terveysriskejä ei siis ole sitä kautta saatettu tiedoksi kemikaalivirastoon. Lokakuussa 20 terveysalan suuryhtiötä sitoutui parantamaan terveyslaitteiden kiertotaloutta kansainvälisessä Digital Health in a Circular Economy -projektissa. Lintujen rauha on turvattu pesimäaikaisella liikkumisrajoi tuksella pesimäluotojen ympärillä. Vedenalaisen me riluonnon inventointiohjelman VELMUn kartoitukset ovat osoittaneet, että moni muotoisimmat alueet ovat usein matalia rantavesiä. Suojeluun liittyvät rajoitukset muotoiltiin alusta saakka yhdessä maanomistajien eli Gullkronan kalastuskunnan kanssa, jotta rajoitukset eivät hankaloittaisi kohtuuttomasti pai kallisten elämää. Kemikaaliasetus koskee myös kierrätettyä YLI NELJÄNNES aineista, joita palautetaan jätevirroista materiaa likiertoihin, ei täytä EU:n kemikaaliasetuksen vaatimuksia. 4 800 hehtaarin laajuiselle suojelu alueelle saatiin nyt virallinen vahvistus VarsinaisSuomen ELYkeskuksesta, mutta maanomistajat tekivät suojelusta yksimielisen päätöksen jo vuoden 2021 toukokuussa. Suojelu päätöksen aikaansaamiseksi on alusta saakka tehty yhteistyötä Varsinais Suomen ELYkeskuksen, Metsähallituk sen, Suomen ympäristökeskuksen sekä ympäristö ministeriön kanssa. Rantavedet ovat usein yksityisessä omistuksessa, ja yksityisen suojelualueen perustaminen on maanomistajalle konk reettinen keino auttaa Itämerta. Tämä kävi ilmi kemikaalivirasto Echan selvityksessä, joka toteutettiin 11 EUmaassa. Markkinoille palautuu jätevirroista nyt kuitenkin kemikaaleja, joilla väitetään olevan re kisteröinti mutta jotka tosiasiallisesti ovat kemiallisesti eri aineita kuin on jo rekisteröity. Monimuotoisuuden aarreaitta Itämeren lajiston ja elinympäristö jen rikkaus auttaa merta taistelemaan ilmaston muutoksen ja rehevöitymisen kaltaisia uhkia vastaan. 9 UUSIOUUTISET 7|2022. Suojelun myötä Nauvon eteläpuolella Paraisilla sijaitsevalla Gullkronan meri alueella kielletään vesiviljely sekä meri hiekan ottaminen ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen. Alueella kasvava meriajokasniitty suojellaan ankkurointi kiellolla. Ratkaisuksi Echa suosittaa kierrätysoperaattoreille aktiivisuut ta aineidensa ja niiden jatkokäytön tuntemisen selvittämisessä, kemikaali ja jäteviranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä ja ohjeistuksen ja lainsäädännön kehittämistä. 20 % TÄNÄ SYKSYNÄ Itämerellä tehtiin histo riaa, kun Gullkronan saarta ympäröiville vesille perustettiin Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue
Haluan tarjota koiranomistajille vaihtoehdon, joka ei lisää ympäristö kuormaa ja auttaa taitavia käsityöläisiä työllistymään Suomessa”, valottaa ResQdog:n yrittäjä Laura Sojakka. Rester Oy valmis taa näistä ensin poistotekstiilikuitua, josta sitten tehdään koirien tarvikkeita joko suoraan tai kutomalla kuitu ensin kankaaksi. ”Suomessa on runsaasti parannettavaa etenkin kertakäyttötuot teiden, tupakantumppien, muovikääreiden ja rakennustyömailta tulevan roskan hallinnassa. Seu rattavan rannan alueelta valitaan rannan suuntaisesti vähintään 100 metriä pitkä ja vähintään 10 metriä syvä seurantakaistale, jolta roskat lasketaan. “Rescuetekstiileistä” valmistettujen tekstiilien myynnistä lahjoi tetaan osuus löytö koirille. Tekstiilien ompelu ja valmistus tapahtuu Jyväskylässä kuntout tavaa työtoimintaa järjestävällä työpajalla, joka tukee maahan muuttajia kielitaidon sekä työelämätaitojen oppimisessa. UUSIOUUTISET 7|2022 10. “Vesistöjen roskaantumisen syyt ja lähteet vaikuttavat olevan eri vesialueilla samanlaisia, esimerkiksi turismi ja rannan muu käyttö. Nyt koirallekin voi hankkia vastuullisesti tuotettuja kotimaisia tekstiilituotteita. Tavoitteena on vähentää muovimäärää 9,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2025. Roskat lasketaan, lajitellaan ja luokitellaan materiaaliensa mukaan 80 kategoriaan. Iso osa roskasta syntyy ihmisten virkistyskäytöstä. 11,9 JO SE FII NA -V AN HA VII ITA KO SK I AD OB E ST OC K Rantaroskaselvitys siirtyi järville PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY on tänä vuonna pilotoinut ranta roskan kartoittamista JärviSuomessa. Yhdistys on tähän asti tehnyt virallista rantaroskaseurantaa merenrannikolla. Kaupunkirannat ovat paikoitellen hy vinkin roskaisia, ja yleensä roskan lähde on ihminen, jolta tippuu yksittäinen roska luontoon”, Lindqvist kertoo. ResQdog:n tuottamat tuotteet tehdään tekstiilialan yritysten ylijäämämateriaaleista ja poistotekstiileistä. Torju zombiakku lajittele oikein. Rantaroskaseurannassa roskan laatua ja määrää kartoitetaan seurantarannalla kolme kertaa vuodessa eri vuodenaikoina. Ellen MacArthur Foundationin Global Commitment -sitoumuksen allekirjoittaneet yli 500 brändiä käyttivät viime vuonna näin monta miljoonaa tonnia neitseellisiä muoveja pakkauksiinsa. Järjestöt ovat sitoutuneet vastuulliseen rescuekoira toimintaan. ”Koirat kuluttavat tekstiileitä siinä missä me ihmisetkin. Seurantaa on hyvä saada myös järville, jotta näitä oletuk sia voidaan alkaa vahvistaa. www.zombiakku.fi Rescuetekstiileillä apua rescuekoirille KOIRAT kuluttavat tekstiilejä kuten me kaksijalkaisetkin. JärviSuomessa rantaroskaseurantaa pilotoitiin Pohjois Päijänteellä Jyväskylän Säynätsalossa ja Saimaalla Savonlinnassa. ResQdog ostaa pajalta koirien alustoja, vaatteita ja leluja ja myy niitä koiranomistajille verkkokaupassaan. Tuotteen ostaja voi valita mieleisensä järjestön ostosta tehdessään. Yleisimpiä rantaroskia merenrannikolla ovat tupakantumpit, luokittelematto mat muovinpalaset sekä kertakäyttöpakkaukset ja muovikääreet. PSS ry haluaa kattavamman kuvan roskaantumisesta kaikilla toimintaalueillaan, ja siksi omin voimin tehtävä pilotointi JärviSuomessa on yhdistykselle tärkeää”, kertoo yhdistyksen projektipäällikkö Atte Lindqvist
LUE TÄMÄ Kestävyyden avaimet – Kestävyys tieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon TOIMITTAJAT: Tarja Halonen, Kaisa Korhonen-Kurki, Jari Niemelä ja Janna Pietikäinen. Tutkijoiden lisäksi puheenvuoronsa esittävät yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen toimijat. Uuden jätelain myötä tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa valta kunnallisesti Suomessa vuoden 2023 alusta. KUSTANTAJA: Gaudeamus KERTOO: Ensimmäinen suomenkielinen yleistajuinen kirja kestävyys tieteestä kokoaa viimeisimmän tiedon kestävyys tutkimuksesta, käsitteistä sekä tieteen taustalla olevasta ajattelus ta. Arvion tekijän nimessä oli kirjoitusvirhe. Kuten kirjan toimittajat kertovat, ratkaisujen etsimiseen kutsutaan mukaan paitsi eri alojen tutkijat, myös kansalaiset, päätöksentekijät, liikeelämän edustajat sekä luo vien alojen ammattilaiset. Keräyskokeilu toteutetaan osana uutta Tekstiilit kiertoon 2.0 hanketta, jota luotsaa LABammattikorkeakoulu yhdessä Salpa kierto Oy:n ja Harjulan Setlementti ry:n kanssa. Jatkohankkeen päätavoitteina on poistotekstiilikeräyksen ja la jittelun pilotoiminen, alueellisen kierrätysasteen nostaminen sekä kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan edistäminen materiaali kierrätyksen avulla, kertoo hankkeen projektipäällikkö Carita Tanskanen. Lisäksi tarkastellaan keräykseen tuodun poistotekstiilin laatua ja määrää sekä testataan esilajittelun toimivuutta. Vastuullinen kiertotaloustoimija www.lhjgroup.fi OIKAISU: Viime numerossa julkaistiin kirja-arvostelu teoksesta Kestokamut järkieväiden jäljillä . https://www.gaudeamus.fi/teos/kestavyyden-avaimet/ Järjestämme kustannustehokkaat ja ympäristöystävälliset käsittelyratkaisut kaikille materiaaleille yrityksesi toimialasta riippumatta. Ota yhteyttä ja kysy tarjous kokonaisvaltaisen jätehuollon järjestämisestä yrityksellesi: info@lhjgroup.fi. Kirjan kirjoittajajoukko pohtii kestävää elämäntapaa hyvin monipuolisesti, myös kulttuurin, taiteen, oppimisen ja arjen näkö kulmista. Poistotekstiilillä tarkoitetaan käyttökelvottomia vaatteita ja kodin tekstiilejä, jotka eivät enää sellaisenaan kelpaa käytettäviksi. Arvion on kirjoittanut Ilta-Kanerva Kankaanrinta.. Kokeilulla testataan keräysvälineiden soveltuvuutta, keräys pisteiden saavutettavuutta ja lajitteluohjeiden ymmärrettävyyttä. Kirja on kattava kooste keinoista, joiden avulla yhteiskunnan kestävyysmurros voisi toteutua. Poistotekstiilin keräyskokeiluja alkaa ympäri Suomea SALPAKIERTO OY on yksi monista jäteyhtiöistä, jotka ovat aloitta neet tai ovat aloittamassa poistotekstiilien keräyskokeilua. Kirja antaa nimensä mukaisesti avaimet ratkaisujen hakuun. Se on jatkoa touko kuussa päättyneelle Tekstiilit kiertoon PäijätHämeessä hankkeelle, jossa luotiin poistotekstiilin erilliskeräyksen alueelli nen toimintamalli. Salpakierto Oy:n toimialueella varsinainen keräys tulee alka maan alueellisissa keräys pisteissä porrastetusti siten, että keräys pisteet ovat tammikuussa käytettävissä Lahdessa, maaliskuussa Heinolassa, Hollolassa ja Orimattilassa sekä muissa toimialueen kunnissa toukokuun aikana. Salpakierrolla kokeilu alkoi kolmella keräyspisteellä Lahdessa marraskuun alusta. Kirjan julkistustilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmas sa 10. Tämä korostaa kestävyys tieteen poikkisektoraalisuutta. marraskuuta kirjan toimittajat korostivat, että viheliäisten ongelmien ratkaisujen on ylitettävä tieteiden rajat
Voit osallistua arvontaan Uusiouutisten nettisivuilla osoitteessa www.uusiouutiset.fi/tietoa-lehdesta/aanesta-paras-juttu Äänestä, mikä oli mielestäsi paras kansi tänä vuonna julkaistuista kansikuvista. Voit myös äänestää juttua tai uutista, joka on jäänyt mieleesi joko tästä numerosta tai koko vuoden aikana Uusiouutisten kanavissa julkaistuista. Kerro perustelusi ja jätä yhteystietosi nettisivuillamme. Vastaa viimeistään 30. ÄÄNESTÄ PARASTA JUTTUA JA KANTTA, voita Vaatelaastareita! Mikä oli mielestäsi tämän vuoden paras kansi. Entä mikä juttu jäi mieleesi tästä numerosta, tai koko vuoden lehdistä. Voit voittaa lempivaatteesi elinkaarta pidentäviä Vaatelaastareita. Oikiat Design Oy:n Vaatelaastari palkittiin juuri Kauppakamarin Vuoden vastuullisuusteko -palkinnolla. tammikuuta 2023, niin olet mukana palkinnon arvonnassa! Viime numeron 6/22 parhaaksi äänestettiin juttu Biotalouspäiviltä. Arvomme vastanneiden kesken kolme Vaatelaastaripakettia (arvo 12,90 €/ kpl). Palautetta lukijoilta: "On hienoa, että konkreettisiin toimiin on ryhdytty ja biotalous on yhä suurempi osa kiertotaloutta nykypäivänä.” 1 2 3 4 6 7 5. Osallistu lukijaäänestykseen
Nyt näkökulma laajenee aaltopahveista muihinkin pakkausmateriaaleihin. Vanhojen tuottajayhteisöjen toimitusjohtajat ja henkilöstö siirtyvät SPT-tiimiin materiaali-, kehitys-, kiertotalousja laatupäälliköiksi. Tommola luotsaa uutta organisaatiota, jolla on kuitenkin pitkä historia. SUOSITTELEN: Kohtalo ei aina käsittele meitä kevyin hansikkain. Nuorempana olin upseerina kriisinhallintatehtävissä. ”Minä huolehdin hallinnosta ja annan ihmisille tilaa tehdä. Syyskuun lopussa SPT:stä tuli ensimmäinen jätelain mukainen kaikki pakkaukset kattava monimateriaalit käsittävä pakkaustuottajayhteisö, joka on hyväksytty virallisesti tuottajarekisteriin. ”Jo näiden kontaktointi tulee olemaan iso työ.” Tommola ei kuitenkaan näe tilanteessa ongelmia vaan mahdollisuuksia: ”Lähdemme positiivisin mielin hakemaan hyviä ratkaisuja hyvien ihmisten kanssa.” HYVÄÄ KOHTI KUKA: Pekka Tommola, Suomen Pakkaustuottajat Oy:n toimitusjohtaja. MISTÄ: Olen kotoisin Kouvolan seudulta Valkealasta. Tämä on uusi tulokulma pakkausten maailmaan. Suosittelen nauttimaan hetkestä ja hakemaan elämästä parhaat palat. AIEMMIN: 18 vuotta Stora Ensolla. P itkän uran Stora Ensolla tehnyt Pekka Tommola valittiin elokuun alussa vastaperustetun Suomen Pakkaustuottajat Oy:n (SPT) toimitusjohtajaksi. Lisäksi SPT on aloittanut toiminnot, jotta muovipakkausten tuottajavastuuasiat hoituvat nekin SPT:ssä. Tommola ehti Stora Enso -vuosinaan todistaa miljardien aaltopahvipakkausten saattamista markkinoille. ”Olen tykännyt uudesta työstä. On tärkeää, että organisaatioon saatiin ihmiset, jotka tuntevat koko pakkausjätehuollon, tuottajavastuun ja yhteistyöverkostot.” Tommola haluaa organisoida toiminnot niin, että asiantuntijoilla on vapaus keskittyä ydinosaamiseensa. Miljoonan euron liikevaihtorajan poistuminen tuo tuottajavastuun piiriin kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä. HARRASTAN: Lenkkeilyä, kesämökkeilyä ja veneilyä sekä hyvää ruokaa ja viinejä. Olen asunut monessa paikassa, muun muassa Belgiassa, mutta asun nyt Lahdessa rouvan kanssa kahdestaan. Uuteen tuottajayhteisöön sulautuvat eli fuusioituvat vanhat, yhden materiaalin pakkaustuottajayhteisöt Mepak-Kierrätys Oy, Puupakkausten Kierrätys Oy ja Suomen Kuitukierrätys Oy, sekä yhdistyy Suomen Keräyslasiyhdistys ry:n toiminta. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy jatkaa strategisena palvelukumppanina. Materiaalijaostoihin kootaan edustajat koko arvoketjusta. Tommola tietää, että edessä ovat haastavat ajat. Asiantuntijuus tulee mahdollisimman hyvin hyödynnetyksi.” Tommolan mukaan tuottajavastuuala on ollut aiemmin pirstaleinen. Tuottajille vastuullisuus ja kustannustehokkuus ovat tärkeitä asioita, ja näihin SPT tähtää. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN, TEKSTI TERO PAJUKALLIO, KUVA 13 UUSIOUUTISET 7|2022
Vaaralliset ja haitalliset aineet pois laitteesta erilliseen käsittelyyn. Osa ehjistä laitteista tarkastuksen jälkeen uudelleen käyttöön. ”Tämä on ensimmäinen kerta glo baalisti, että tämän tyyppinen kansal linen ohjelma polkaistaan käyntiin. Löydä lähin kierrätyspisteesi: www.kierrätys.info Mitä tehdä käytöstä poistetulle sähkölaitteelle. Valmennusohjelma on osa Suomen kansallista kiertotalouden strategisen ohjelman toteuttamista. Suunnittelu huomioi myös sen, että tuotteen si sältämät materiaalit säilyisivät raaka ainekäytössä yhä uusiin tarkoituksiin ja tuotteisiin, eikä tuote sisältäisi kier toja vaarantavia tai haitallisia aineita. Missään ei ole aikaisemmin ollut ohjelmaa, jonka kärkenä on nimen omaan kiertotalouden mukainen suunnittelu.” Näin tiivisti kiertotalouden kon sulttiyhtiö Ethican toinen perustaja Anne Raudaskoski Circular Design ohjelman lanseeraustilaisuudessa Helsingin yliopiston Tiedekulmassa lokakuun alussa. Kierrättämällä vapautat tarpeettomaan tavaraan sidotut raaka-aineet uudelleen käyttöön. ”Voi olla niin, että esimerkiksi joi denkin monimutkaisten tuotteiden kierrätys kuluttaa niin paljon resurs seja, että kaiken materiaalin kierrä tys ei ole ympäristönkään kannalta hyödyllistä.” Hän kannustaa käyttämään elin kaarityökaluja ja hyödyntämään tuo tesuunnittelussa analyyttistä, dataan pohjautuvaa lähestymistapaa. Tuotetasolta laajemmalle Raudaskoski näkee, että nimenomaan suunnittelu on se kohta, jolla kierto taloutta voi toteuttaa paitsi tuotetasol la, myös järjestelmätasolla. Vanhojen, käytöstä poistettujen sähkölaitteiden kierrättäminen on pieni vaiva, jolla on suuri vaikutus. Raaka-aineita ja materiaalia teollisuuden käyttöön. Ethican Anne Raudaskoski kertoi valmennus ohjelmasta Tiedekulmassa. KIERTOTALOUS YKKÖSEKSI TUOTESUUNNITTELUUN Ensi vuonna Suomessa käynnistyy maailman ensimmäinen valmennusohjelma, joka keskittyy kiertotalouden mukaiseen tuotesuunnitteluun. ELINA SAARINEN UUTISIA Kiertotaloussiirtymä voisi parhaimmillaan tarkoittaa Suomelle kolmen miljardin euron arvonlisäpotentiaalia ja vähentää globaalisti päästöjä neljäkymmentä prosenttia. Ohjelman toteutuksesta vastaavat Design Forum Finland ja Ethica Oy kumppaneinaan VTT, SYKE, Sitra, Frankly Partners, Miltton ja Alice Labs. ”Heti alussa suunnittelijan kannat taa miettiä, miten tämä tuote toimii osana laajempaa systeemiä, jotta toi mitaan planetaarisissa rajoissa.” Suunnittelija pystyy vaikuttamaan niin, että tuotteella on mahdollisim man monta elinkaarta. . V iisikymmentä suomalais yritystä pääsee mukaan vuo den alussa käynnistyvään historialliseen Circular Design valmennusohjelmaan. Lue koko juttu: https://bit.ly/3NDkKeh EL IN A SA AR IN EN Sähkölaitteiden kierrätys on helppoa! Kierrätyksestä saatavia materiaaleja käytetään uusien tuotteiden valmistuksessa. kierrätys.info Joulu lähestyy ja pukin kontista saattaa löytyä uusia sähköja elektroniikkalaitteita. Jatkoa luvassa Suomen ympäristökeskuksen Kiia Mölsä huomauttaa, etteivät kaikki kiertotalousratkaisut ole yhtä tehok kaita ympäristövaikutuksiltaan. Tee ilmastoteko ja vie SER maksutta lähimpään keräyspisteeseen! www.serkierratys.fi Nopea Hälytys Epänormaalin Korkeista Lämpötiloista Kosketukseton Palontorjunta Visualisoitu Lämpötilan Mittaus Lämpökamera ennaltaehkäisee tulipaloja ajoissa 14 UUSIOUUTISET 7|2022. Toivomme ympäristöministeriössä, että ohjel masta tulee toimintamalli, joka jatkuu ensivuotisen pilotin jälkeenkin”, tote aa ympäristöneuvos Taina Nikula. ”Tämä on lähtölaukaus uudelle tavalle ajatella sekä yritysten liike toimintaa että tuotteita
Sähkölaitteiden kierrätys on helppoa! Kierrätyksestä saatavia materiaaleja käytetään uusien tuotteiden valmistuksessa. Vanhojen, käytöstä poistettujen sähkölaitteiden kierrättäminen on pieni vaiva, jolla on suuri vaikutus. Kierrättämällä vapautat tarpeettomaan tavaraan sidotut raaka-aineet uudelleen käyttöön. kierrätys.info Joulu lähestyy ja pukin kontista saattaa löytyä uusia sähköja elektroniikkalaitteita. Vaaralliset ja haitalliset aineet pois laitteesta erilliseen käsittelyyn. Tee ilmastoteko ja vie SER maksutta lähimpään keräyspisteeseen! www.serkierratys.fi Nopea Hälytys Epänormaalin Korkeista Lämpötiloista Kosketukseton Palontorjunta Visualisoitu Lämpötilan Mittaus Lämpökamera ennaltaehkäisee tulipaloja ajoissa. Raaka-aineita ja materiaalia teollisuuden käyttöön. Osa ehjistä laitteista tarkastuksen jälkeen uudelleen käyttöön. Löydä lähin kierrätyspisteesi: www.kierrätys.info Mitä tehdä käytöstä poistetulle sähkölaitteelle
ELINA SAARINEN UUTISIA ”Jatkamme investointejamme ja olemme kasvustrategialla liikenteessä”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Olli Kellokumpu. Yritysten nykyiset 34 omaa tuotantoyksikköä ja kierrätysverkosto kattavat koko Suomen. Olli Kellokummusta tulee myös Encore Ympäristöpalveluiden toimitusjohtaja, sillä nykyinen toimitusjohtaja Petri Aaltonen jää yrityskaupan yhteydessä pois yhtiön toiminnasta. ”Jatkamme investointejamme ja olemme kasvustrategialla liikenteessä – tämä ei ole kustannusten optimoimisharjoitus.” Encore Ympäristöpalveluiden tytär yhtiöt Hämeen Kuljetuspiste ja siihen fuusioituva tytäryhtiö Kuljetus J. Stena Recycling kierrättää vuosittain kuusi miljoonaa tonnia jätettä ja käytöstä poistettuja laitteita. Stena Recycling on osa Stena Metall -konsernia, joka on vuonna 1939 perustettu ruotsalainen perheyhtiö. Kauppa kaksinkertaistaa Stena Recyclingin toiminnan Suomessa. Henkilöstöä yrityksellä on yhteensä noin 370. YRITYSKAUPPA MUODOSTAA SUURYHTIÖN Stena Recyclingistä ja Encore Ympäristö palveluista syntyy yksi kiertotalous ja jätehuoltoalan suurimpia toimijoita Suomessa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 200 miljoonaa. Pohjoismaissa Stena Recycling on jo kierrätysalan suurimpia toimijoita. Stena Recyclingilla on vankka kokemus . ”Kiertotalouspalveluiden kysyntä on kasvussa, ja omistusmuutoksen tuoma asiantuntemus tukee toiminnan kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä”, Aaltonen näkee. Kellokumpu sanoo, että perinteikäs pohjoismainen perheyhtiö uskoo kiertotalouden kasvumahdollisuuksiin Suomessa. Encore Ympäristöpalvelut on perustettu vuonna 1943. Aaltosen mukaan Encore Ympäristö palvelut on taloudellisesti historiansa parhaassa kunnossa. Tavoitteena kasvu ”Kaupan myötä voimme yhdessä tarjota asiakkaillemme entistä laajemman kiertotalouspalveluiden asian tuntemuksen ja tarjoaman. K ilpailuja kuluttajavirasto hyväksyi kaupan lokakuussa ja yrityskauppa on saatu päätökseen. etenkin metallinkierrätyksessä ja Encorella puolestaan erityisesti kuitujen kierrätyksessä sekä kuormalavoissa”, kertoo Stena Recycling Oy:n toimitusjohtaja Olli Kellokumpu. Stena Recycling ja Encore Ympäristöpalvelut kulkevat nyt yhdessä. Lue koko juttu: https://bit.ly/3zSC6OD ST EN A RE CY CL IN G JA EN CO RE YM PÄ RI ST ÖP AL VE LU T Meidän lavat on 100% kierrätettäviä! RÄÄTÄLÖIDYT LAVAT AMMATTILAISILLE Timo Kalliomäki, myynti +358 400 993 564 timo.kalliomaki@nk-yhtyma.fi Ja ne kiinnostavat kaikkia! Jaakko Kouhia, myynti +358 40 571 9466 jaakko@nk-yhtyma.fi nk_yhtyma_210x144.indd 1 nk_yhtyma_210x144.indd 1 2.11.2022 12.45 2.11.2022 12.45 16 UUSIOUUTISET 7|2022. Yritys toimi pitkään nimellä Paperinkeräys. Niemeläinen sekä Encore Aluepalvelut sisältyvät kauppaan
Meidän lavat on 100% kierrätettäviä! RÄÄTÄLÖIDYT LAVAT AMMATTILAISILLE Timo Kalliomäki, myynti +358 400 993 564 timo.kalliomaki@nk-yhtyma.fi Ja ne kiinnostavat kaikkia! Jaakko Kouhia, myynti +358 40 571 9466 jaakko@nk-yhtyma.fi nk_yhtyma_210x144.indd 1 nk_yhtyma_210x144.indd 1 2.11.2022 12.45 2.11.2022 12.45
Kuvassa tavaran lajitteluun käytettävien rullakoiden ja laatikoiden meri. Nihtisillan kierrätys keskuksessa Espoossa käytetty tavara vaihtaa omistajaa. EL IN A SA AR IN EN ASTETTA JALOMMAKSI! Alkuvuodesta nousee Lopelle uusi kiertotalouslaitoksemme, samalla nousee ajokelvottomien renkaiden jalostusaste. 5. Älä säilö tavaraa kaapeissa! Jos et tarvitse jotakin, laita se kiertoon: myy, lahjoita, anna pois – jo tänään. Kierrätyskeskuksen myymälässä asioiva näkee kassakuitistaan suoraan, kuinka monta kiloa luonnonvaroja juuri hänen ostoksensa säästää. 4. Tietoa uudelleenkäytöstä on vain vähän saatavilla. Määrä vastaa noin 1 269 suomalaisen vuotuista luonnonvarojen kulutusta”, kertoo Kierrätyskeskuksen kiertotalous ja kestävä elämäntapa -toiminnan johtaja Hanna Lilja. P ääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella on Nihtisillan keskuksessa tilaa yhteensä 10 000 neliötä. 2. Alustavien tulosten perusteella kyselyyn vastanneet ohjaavat tekstiilejä uudelleenkäyttöön 15 miljoonaa kiloa, huonekaluja melkein saman verran. ELINA SAARINEN UUTISIA Nihtisilta on yksi Suomen uudelleen käytön osaamiskeskuksista. MILJOONAT TAVARAT UUDELLEENKÄYTTÖÖN Ensimmäinen valtakunnallinen selvitys paljastaa, että tekstiileitä ja huonekaluja päätyy uudelleenkäyttöön kymmeniä miljoonia kiloja. Hanki tarvitsemasi tavarat käytettynä tai hanki tavaran sijasta palvelu tai suorite. Tuotannon käynnistyttyä maamme teollisuus ja alan toimijat saavat käyttöönsä entistä monipuolisempaa kotimaista korkeamman jalostusasteen uusioraaka-ainetta. Toiminnan ansiosta säästetään valtavasti luonnonvaroja. Käytä tavaraa, jota omistat. Näin voit pienentää henkilökohtaista hiilijalan jälkeäsi jopa 11 prosenttia. SelKuusi konstia säästää luonnovaroja 1. Huolla, ylläpidä ja korjaa omistamiasi tuot teita, jotta niiden elinkaari pitenee. Selvitys tutki myös sähköja elektroniikkalaitteiden sekä rakennustuotteiden uudelleenkäyttömääriä. www.rengaskierratys.com 18 UUSIOUUTISET 7|2022. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt nyt ensimmäistä kertaa osana Circwaste-hanketta, kuinka paljon tuotteita ja tavaroita Suomessa kiertää uuteen käyttöön. Tavarat aiheuttavat huomaamatta piilokuluja. ”Tämä on ensimmäinen kerta, että selvitimme Suomen uudelleenkäyttömääriä EU-raportointia varten. Säästä rahaa ja aikaa luopumalla turhasta. 3. Herättävä harjoitus on las kea tuotteen ostohinnan lisäksi myös hintaa per käyttökerta. Investoinnin ansiosta pystymme vuositasolla hyödyntämään peräti kaksikymmentätuhatta tonnia rengasmassaa, joka on noin kolmannes koko maan kierrätykseen kerättävästä määrästä! Tällä pioneerityöllä korvaamme entistä tehokkaammin uusiutumattomia luonnonvaroja, innovoimme renkaiden uusiokäyttöä ja vastaamme EU:n meille asettamiin haasteisiin kiertotalouden kehittämiseksi. Älä osta turhaa tavaraa. Siihen vastasi 47 toimijaa. Käytä sitä itse ja lainaa muillekin. Muuttuva rahoitus kuitenkin uhkaa tukityöllistämisen toimintaedellytyksiä. SYKEn ensimmäinen selvitys perustui toimijoille kuten kirpputoreille, kunnallisille jäte keskuksille ja käytetyn tavaran verkkokaupoille tehtyyn kyselyyn. Tietoa uupuu Etenkin sähköja elektroniikkalaitteiden hankinta käytettynä on luonnonvarojen säästöteko. Täällä käytetty tavara saa uusia käyttökierroksia, todennäköisesti samassa tarkoituksessa, johon se on alun perin valmistettukin. . Suomalaiset myyvät ja lahjoittavat paljon myös huonekaluja ja tekstiileitä. ”Viime vuonna Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan ansiosta säästyi 51 miljoonaa kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Täällä vastaanotetaan, lajitellaan, tarkistetaan ja kunnostetaan vuosittain kolmisen miljoonaa kiloa kaikkea, mitä kodeista voi löytyä. 6. Joillain tuotteilla uudelleen käyttöarvo vähenee nopeasti. Hyllytila ei ole ilmaista
Työ pyörii Suomessa pit kälti tukityöllistämis tai sosiaalirahoituksella. Nyt tämä rahoituskanava on kuitenkin muuttumassa. Alakanttiin Pääkaupunkiseudun Kierrätys keskuksen Hanna Lilja kertoo, että yhdyskuntien jätevirroissa on arviolta 10–45 prosenttia sellaista tavaraa, joka voisi yhä kelvata uudelleen käyttöön. Lue koko juttu: https://bit.ly/3V5L8k6 ASTETTA JALOMMAKSI! Alkuvuodesta nousee Lopelle uusi kiertotalouslaitoksemme, samalla nousee ajokelvottomien renkaiden jalostusaste. Rahoitus katoaa Kenttäpäällikkö Jani Åfelt kertoo, että Nihtisillassa tavaroiden vastaanotto, esilajittelu, lajittelu, hinnoittelu, myy mälä, verkkokauppa ja verstastoimin ta työllistävät 130–200 työntekijää. ”Muutokset tuovat kierrätyskes kuksiin paljon epävarmuutta. Kierrätyskeskuksessa on kui tenkin päästy tätä huomattavasti korkeampiin uudelleenkäyttö asteisiin. Uudelleenkäyttöä haluttaisiin lisätä ja se olisi ekologisesti ja sosiaalisesti toivottavaa, mutta samalla kierrätys keskusten toiminnalta on katoamassa rahoituspohja. Uudelleenkäyttöön syntyisi noin 3500 työpaikkaa. Tuotannon käynnistyttyä maamme teollisuus ja alan toimijat saavat käyttöönsä entistä monipuolisempaa kotimaista korkeamman jalostusasteen uusioraaka-ainetta. Kierrätys keskuksen hankepäällikkö Katja Viberg sanoo, että yleensä kierrätys keskusten vastaanottamista tavaroista ehkä kymmenesosa on sellaista, josta saa myymällä hyvänkin hinnan, siis selvää tuottoa. Li säksi uudet hyvinvointialueet ovat aloittamassa ja työ ja elinkeino toimistojen toiminnan siirtämistä EL IN A SA AR IN EN kuntien vastuulle valmistellaan. Nelisenkymmentä prosenttia taas on tavaraa, joka on järkevää jakaa vaikka ilmaiseksi, sosiaalisista tai ym päristöllisistä syistä. Siksi Lilja uskookin, että uudelleenkäyttömäärät voitaisiin Suomessa vähintään kymmenkertaistaa. Nykyisin uudelleen käytön volyymi on 1–4 prosent tia jätevirrasta. Toimijoilla itselläänkään ei välttä mättä ole tarkkaa, tuoteryhmäkoh taista tietoa uudelleenkäytöstä. Investoinnin ansiosta pystymme vuositasolla hyödyntämään peräti kaksikymmentätuhatta tonnia rengasmassaa, joka on noin kolmannes koko maan kierrätykseen kerättävästä määrästä! Tällä pioneerityöllä korvaamme entistä tehokkaammin uusiutumattomia luonnonvaroja, innovoimme renkaiden uusiokäyttöä ja vastaamme EU:n meille asettamiin haasteisiin kiertotalouden kehittämiseksi. Jatkossa selvitystä on tarkoi tus kehittää”, Koskinen sanoo. www.rengaskierratys.com. ”Viime vuonna meidän kauttamme kiersi 5,6 miljoonaa tavaraa uudelleenkäyttöön. Tarkoituksena on esimerkiksi perustaa kansallinen uu delleenkäyttöverkosto. Alusta vien arvioiden perusteella kierrätys keskusten rahoituksesta saattaa kadota jopa 20–75 prosenttia”, Pää kaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen henkilöstöjohtaja Janne Toivonen kertoo. Markkinataloudessa on kuiten kin ollut vaikea löytää tahoa, joka maksaisi uudelleenkäyttötyöstä. ”Vaikka selvitystä pidettiin kentällä tarpeellisena, moni koki kyselyyn vas taamisen vaikeaksi tai miltei mahdot tomaksi, koska tavaraa ei lasketa eikä punnita. 500 miljoonaa kiloa luonnonvaroja säästyisi pelkästään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toiminnan kautta, jos uudelleenkäyttö kymmenkertaistuisi nykyisestä. Viidesosa voi mennä kaupaksi jollain hinnalla. Pääkaupunki seudun Kierrätyskeskus koordinoi tätä Circwasten osahanketta. Suomen valtakunnallinen jätesuunnitelma ja sitä toteuttava Circwastehanke pyrkivät lisäämään uudelleenkäyttöä. Valmisteltavana on muutoksia palkkatukilainsäädäntöön. Loppu on jätettä, joka tuo kustannuksia. Uudelleenkäyttö työllistääkin enemmän kuin materiaalien kierrätys saati uusien tavaroiden massatuotan to. vitys on tarkoitus toistaa joka kolmas vuosi”, kertoo Suomen ympäristökes kuksen suunnittelija Joona Koskinen. . Kierrätyskeskuksen 30 vuotisen historian aikana reilut 50 miljoonaa tuotetta on ohjattu uusiin koteihin”, Hanna Lilja sanoo. Pelkästään tavaralahjoitusten va rassa toiminta ei pyörisi
Kiitämme kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme levollista joulun aikaa ja rauhaisaa uutta vuotta! www.tttlehti.fi Lehti mielen hyvinvoinnista www.tunnejamieli.fi RAUHALLISTA JOULUA Hyvää joulua! Huolehditaan yhdessä siitä, että pakkaus kiertää myös vuonna 2023 Elämyksellistä joulua ja ympäristövastuullista uutta vuotta! Lahjakortti Elämyksellistä joulua ja ympäristövastuullista uutta vuotta! kemiamedia.fi KEMIA uu_joulusivu22.indd 1 uu_joulusivu22.indd 1 24.11.2022 14.36 24.11.2022 14.36
Kolumni perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa selvitettiin, mitä kannustimia ja haasteita yritykset kokevat kiertotalouteen siirtymisessä. Näitä seikkoja ovat: · Lainsäädännön ja asiak kaiden vaatimukset kiertotalouden mukaiseen toimintaan tai tarjoamaan. K ANNUSTAVAT TEKIJÄT toimivat kiertotalousliiketoimintaa jouduttavina seikkoina (vihreä valo), jolloin kiertotalousmatka sujuu mukavasti. ESTEET toimivat hidastavina seikkoina (punainen valo), jolloin saatetaan jäädä odottelemaan, josko kyseiselle seikalle olisi tulossa ratkaisua lähiaikoina vai onko matka syytä jättää sikseen. · Suunnittelun ja tekniikan puolella on jo paljon ratkaisuja kierto talouden toteuttamiseksi, mutta toisaalta moni kokee, että vielä tarvittaisiin uusia ratkaisuja, jotta kiertotaloutta saataisiin edistettyä paremmin. Esimerkiksi kiertotalouden arvoketjujen katkonaisuudet tai logististen ratkaisujen puutteet. Näitä seikkoja ovat: · Epävarmuus kiertotalouden mukaisen liiketoiminnan suhteen. Näistä samoista tekijöistä kantautuu myös tyrmäys kiertotalouden toteuttamiselle, kun laki kieltää tietyt toimet tai kun kysyntää ei olekaan tarpeeksi. LIIKENNEVALOT OVAT METAFORA SILLE, MINKÄLAISIA SEIKKOJA YRITYKSET KOHTAAVAT MATKALLA KOHTI KIERTOTALOUDEN MUKAISTA LIIKETOIMINTAA. Myös yritysten nykyinen tietotaito ja kyky oppia uutta vaikuttavat vahvasti siihen, miten helppoa uusien toimintamallien omaksuminen on. KOLUMNI MILLA SARJA Kirjoittaja on projektitutkija Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja CICAT2025hankekonsortiossa. Näitä koettuja seikkoja voisi kuvata liikennevaloina. Sille ei ole vielä rakentunut sellaista toimintapohjaa, jonka perusteella osattaisiin arvioida tai ennakoida tulevia vaihteluita. Minkälainen sinun kiertotalousmatkasi on tähän mennessä ollut. · Liiketoiminnan jatkuvuuden mahdollistaminen myös tulevaisuudessa, kun kestävyystavoitteiden odotetaan tiukentuvan. Näitä seikkoja ovat: · Erilaiset taloudelliset hyödyt, joko liiketoiminnan monipuolistamiseksi tai kasvattamiseksi tai esimerkiksi kulujen säästön myötä. · Yhteistyö ja sen tärkeys – asia, jota tavoitellaan, mutta sen puute estää tai vähintään hidastaa toiminnan sujuvuutta. Kiertotalouden ratkaisut eivät ole jalkautuneet vielä vahvasti kentälle, jolloin toimijat joutuvat toteuttamaan kiertotaloutta lineaarisen mallin sisällä tai sen rinnalla. TUNNETKO JO KIERTOTALOUDEN LIIKENNEVALOT. Liikennevalot ovat siis metafora sille, minkälaisia seikkoja yritykset kohtaavat matkalla kohti kiertotalouden mukaista liiketoimintaa. · Johtoportaan ymmärrys kestävyysja ympäristöasioissa sekä käytössä olevat ympäristöjärjestelmät edistävät kiertotalouden jalkauttamista yrityksissä. AD OB E ST OC K 21 UUSIOUUTISET 7|2022. RISTIRIITAISET TEKIJÄT toimivat joko hidastavina tai rohkaisevina seikkoina (keltainen valo), jolloin toisinaan joutuu hölläämään kaasujalkaa ja toisinaan voi rohkaistua menemään sujuvasti eteenpäin. Yritykset kohtaavat kannustavia, ristiriitaisia ja estäviä seikkoja kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan siirtyessään. · Puutteet resursseissa. · Nykyisen lineaarimallin voima
Teknis-taloudellisesti louhittavissa olevat varannot eivät riittäisi valmistamaan edes ensimmäistä sukupolvea sähköautoista ja niiden akuista, tuuliturbiineista, aurinkopaneeleista ja energiavarastoista. Olin aluksi vaikuttunut kiertotalousajatuksesta, sillä olin itsekin elänyt Australiassa luomumaatilalla ja nähnyt, kuinka luonnon kierrot toimivat. Eniten huomiota on herättänyt GTK:n analyysi siitä, että nykyisin tunnetut mineraalivarannot eivät riitä tuottamaan tarpeeksi metalleja riittävän nopeasti, jotta vihreä siirtymä voisi toteutua suunnitellulla tavalla. Raportit kokoavat vasta alustavia tuloksia, mutta ne ovat jo herättäneet laajaa huomiota niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Michaux osallistui Brysselissä Euroopan komission tilaisuuksiin, joissa puhuttiin kestävästä tulevaisuudesta, uusiutuvasta energiasta ja kiertotaloudesta, ja hätkähti. Työ on todella innovatiivista. ELINA SAARINEN, TEKSTI | TERO PAJUKALLIO, KUVA Päättäjät visioivat, kuinka yhteiskunnat sähköistyisivät ja kuinka jätteitä kierrättämällä Eurooppa turvaisi raaka-ainehuoltoaan, kohentaisi teollisuuden kilpailukykyä ja loisi työpaikkoja. Michaux kirjoitti raportin, joka paljastaa kiertotalouspolitiikan sokeat pisteet. ’ T ämähän pohjaa väärinymmärryksiin ja tietoaukkoihin.” Oli 2010-luvun puoliväli. On aika herätä. Hän halusi keskittyä niiden ratkaisemiseen. Lähtökohtana on käytetty vuoden 2022 tunnettuja globaaleja mineraalivarantoja.) ”Tämä tarkoittaisi, että vain kaikkein rikkaimmilla olisi pääsy laittei. UUSIOUUTISET 7|2022 22. Puheiden taustalta puuttui tietoa siitä, millaisia resursseja maailmalla ja Euroopalla todellisuudessa olisi käytettävissään kestävyyssiirtymän toteuttamiseen. Michaux kuvailee, kuinka kiertotalous hallitsi keskustelua Brysselissä: ”Kiertotalous oli coolest game in town. Sähköautoistuminen vaatisi Michaux’n mukaan järjettömän määrän uusia litiumioniakkuja: 65,19 terawattituntia, eli jopa yli 400 miljoonaa tonnia. Tietoa puuttui.” Michaux näki ongelmat. GTK on koonnut tutkimusta verkko sivustolleen, joka on otsikoitu It’s Time to Wake Up. Ne ovat herätys päättäjille siitä, että nykyiset suunnitelmat vihreästä siirtymästä ja fossiilienergian korvaamisesta eivät pohjaudu faktoihin. ”GTK on ymmärtänyt, mikä on välttämätöntä vielä selvittää, kun kerroin heille, että tärkein tieto puuttuu. Aika herätä Vuonna 2018 Michaux aloitti Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n apulaisprofessorina Minerals Intelligence -ryhmässä. Australian kaivosteollisuus taas toimi lineaarisesti.” Belgiassa hän oppi mineraalija kierrätysprosessien eroista ja yhtäläisyyksistä ja huomasi, ettei kierrätysprosessien tehokkuus ollut sillä tasolla kuin EU-päättäjät odottivat. Kiertotalousvisio on sokea Simon Michaux’n analyysit vihreästä siirtymästä ovat kohahduttaneet. Ongelmia ratkomaan Michaux oli tutkinut ja edistänyt kaivosja hiiliteollisuutta Australiassa parikymmentä vuotta, kunnes alan taloudellinen murros sai hänet hakeutumaan tutkijaksi Eurooppaan. EU-kokousten keskusteluissa häntä alkoi vaivata ontto tunne, että tulevaisuusvisioiden pohjalta puuttui syvällisempi ymmärrys materiaalivirroista, kaivostoiminnan merkityksestä, teollisista prosesseista ja energiankulutuksesta. Geologi Simon P. (Laskelmissa on käytetty oletuksena 48 tunnin energian varastointija puskurointikapasiteettia tuulija aurinkoenergian tuotannossa. Tutkimus on ollut tätäkin laajempaa, sillä Suomen skenaarioihin keskittyvää raporttia ovat kirjoittaneet myös tutkijat LUT-yliopistosta, Helsingin yliopistosta ja BIOS-tutkimusyksiköstä. Geologian tutkimus keskus GTK:n apulaisprofessori, geologi Simon Michaux on kollegoineen julkaissut viime vuosina sarjan raportteja. Uusi suunnitelma EU on kaavaillut, että jo kahdeksan vuoden päästä kolmasosa maailman ajoneuvokannasta olisi sähköisiä. GTK on yksi maailman ensimmäisistä toimijoista, jotka tekevät tätä.” Muutamassa vuodessa Michaux on julkaissut kollegoineen GTK:ssa useita tutkimusraportteja. Laskelmiin liittyy toki myös epävarmuuksia ja oletuksia, kuten se, kuinka yksittäiset teknologiat kehittyvät, sekä se, miten maailman energiankulutus muuttuu. ”Brysselissä oli ilmeistä, että poliitikkojen ja päättäjien suunnitelmissa oli paljon sokeita pisteitä. Tarvittavasta määrästä nikkeliä vain 66 prosenttia saataisiin tuotettua, alle 16 prosenttia litiumista, 39 prosenttia grafiitista ja 30 prosenttia koboltista
Siinä Michaux pilkkoo kierto talousvisiot päreiksi ja osoit taa, että EU:n nykyinen hahmotelma kierto taloudesta sisältää suuria puutteita. Energiasokeutta Vähemmälle huomiolle on jäänyt toinen raportti, jonka Michaux julkaisi vuoden 2021 ensimmäisenä päivänä. ”Vihreän siirtymän suunnitelmassa on niin paljon käytännön ongel mia, että järkevintä on tehdä toinen suunnitelma. Uuden suunnitelman ytimessä pitäisi olla luonnonvarojen ja energian kulutuksen ja kysynnän merkittävä vähentäminen. On selvää, että fossiili sista pitää luopua, mutta meidän on yhteiskuntana mietittävä, miten se tapahtuu.” Ihmiskunnalla on edessään haas te: Meidän olisi korvattava fossiili pohjainen, lineaarinen, teollinen ekosysteemi, jonka kehittyminen vei yli sata vuotta, muutamassa vuosikymmenessä. 23 UUSIOUUTISET 7|2022. Michaux kirjoittaa viime vuoden elokuussa ilmestyneessä raportissaan (Assessment of the Extra Capacity Required of Alternative Energy Electrical Power Systems to Completely Replace Fossil Fuels), että tarvitaan uusi, realis tisempi suunnitelma. Raportin nimi on Restructuring the Circular Economy into the Resource Balanced Economy. Toki kaivostoimintaa voi lisätä, mutta se vie aikaa. Tämä olisi tehtävä aikana, jolloin energia on kallista, taloudellinen eriarvoisuus kärjistyy, geopoliittiset kiistat eskaloituvat, rahoitusjärjestel mää painavat mittavat velat, mine raaliresurssit ovat niukkenemassa, luontokato pahenee, ilmasto lämpenee ja maailman väestö kasvaa eksponen tiaalisella tahdilla. Kiertotalousvisio on sokea siin ja teknologiaan, joita nyt pidäm me itsestään selvinä”, hän sanoo
”Kaikki ihmisyhteisöt ja kaikki ismit ovat aina perustuneet kasvun ja laajenemisen ajatukselle, joko valloituksilla, teknologialla tai talouskasvulla. ”Istuuko meistä jokainen tulevaisuudessa omassa sähköautossaan, vai vahvistaisimmeko sen sijaan sähköön perustuvaa joukkoliikennettä?” Raportissaan Michaux hahmottelee kiertotalouden seuraavaa askelta, jota hän kutsuu resurssitasapainotetuksi taloudeksi. ”Suomessa on kaikki täyden metalliekosysteemin elementit: kaivoksia, sulattamoita, jalostamoita, kierrätystä. EU:N KIERTO TALOUS TAVOITTEET EIVÄT OTA HUOMIOON KIERRÄTYS TEKNOLOGIOIDEN ENERGIAN KULUTUSTA. Lisäksi EU:n kiertotaloustavoitteet eivät ota huomioon kierrätysteknologioiden energiankulutusta. Tuotteet tulisi suunnitella kierrätys kelpoisiksi, mutta ennen kaikkea olisi suunniteltava yhteiskuntana, missä ja minkälaisissa tuotteissa materiaalit synnyttäisivät pitkäikäisintä ja suurinta arvoa. Uusioraaka-aineille ei ole teollisuudessa ollut paljoa käyttöä tai kysyntää, koska neitseellisiä materiaaleja on yhä saatavilla edullisesti, sopivan kokoisia määriä ja toimivalla logistiikalla. Valtaosaa jätevirroista ei globaalisti edes saada kerättyä talteen. Kierrätysprosessit keskittyvät erottamaan vain muutamia alkuaineita. EU:n kiertotaloustavoitteissa sisäänkirjoitettuna oletuksena tuntuu Michaux’n mukaan olevan, että kaikki jätemateriaalien sisältämät alkuaineet saadaan kerättyä, eroteltua ja jalostettua takaisin teollisuuden käyttöön. Siihen on kuitenkin syynsä, miksi maailman kiertotalousaste on nykyisin alle kymmenen prosenttia. Hiilineutraali kiertotalous nojaa uusiutuviin energioihin kuten tuulija aurinkovoimaan. EU kuitenkin näkee, että kaiken tulevaisuuden materiaalin on tultava kierrätyksestä, sillä se pitää kaivosteollisuutta menneen maailman likaisena toimialana.” Kiertotalouspolitiikan sokeat pisteet Simon P. ”Kiertotalouspolitiikan suurin sokea piste on suhde energiaan”, Michaux sanoo. Hän näkee, että kierrätysteollisuus ja kaivosteollisuus voisivat yhdistää voimansa, sillä aloilla on paljon yhteistä. Kunhan muu Eurooppa tajuaa, että heidän oma osaamisensa tällä saralla on kadonnut, suomalaisosaaminen voisi auttaa muuta Eurooppaa kartoittamaan varojaan ja pistämään oman kaivosteollisuuden pystyyn.” Kasvusta rajallisuuteen Michaux toivoo, että ympäristöliike saataisiin mukaan kehittämään kestävää ja vastuullista eurooppalaista kaivostoimintaa. Useimpia materiaaleja voi kierrättää mekaanisissa prosesseissa vain muutamia kertoja ennen kuin niiden ominaisuudet heikkenevät. Kiertotaloussuunnitelmat eivät huomioi: • vihreän teollistumisen vaatimaa energiaja materiaalimäärää • väestön ja kulutuksen kasvua eivätkä louhittavien primääriraaka-aineiden tarvetta • esteitä ottaa globaalisti käyttöön päätöksenteon ja arvonmuodostuksen perusteita, jotka haastaisivat aidosti lineaaritalouden mallit • että osaa materiaaleista ei voi kierrättää ja että jätettä vuotaa ympäristöön • että EU:n kierrätysteollisuus toimii puutteellisesti • että suurinta osaa kiertotalouden vaatimasta infrastruktuurista ja teknologiasta ei ole vielä rakennettu • että muilla mailla voi olla omia suunnitelmiaan kehittää EU-keskeisen kiertotalouden kanssa kilpailevia järjestelmiä. Siinä resurssit ohjattaisiin sinne, missä niille on eniten tarvetta ja missä ne tuottavat yhteiskuntaan eniten lisäarvoa. ”Nyt tarvitaan materiaaleja, joita ei vielä ole tarvittavassa mittakaavassa käytössäkään, joten niitä ei voi ottaa kierrättämällä talteen. Hän uskookin, että EU:n on perustettava oma kaivosteollisuutensa selvitäkseen tulevaisuuden materiaalitarpeista. ”Tämä on keskustelun avaus. En halua korostaa ongelmia vaan ratkaisuja.” UUSIOUUTISET 7|2022 24. Urban mining eli kaupunkien jätevarantojen sisältämät materiaalit kannattaisi ottaa käyttöön. Kaivoksia Eurooppaan Michaux kritisoi sitä, että EU puhuu vihreästä teknologiasta, mutta ei näe, mistä sen tarvitsemat materiaalivirrat otettaisiin. Lisäksi tarvitaan informaatiojärjestelmiä, jotka kartoittavat ja seuraavat materiaalien kulkua. Suomella voisi hänen mukaansa olla tässä kokoaan suurempi rooli. Kun luovumme fossiilienergiasta, olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa tulevaisuudessa ei odotakaan kasvu vaan supistuminen ja yksinkertaistaminen, rajallisuus.” ”Liikumme ennennäkemättömään maailmaan. Lue lisää raporteista: www.gtk.fi/en/research/time-to-wake-up/ Kiertotalousraportti: https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/3_2021.pdf Michaux’n mukaan Eurooppa on liian kauan ulkoistanut materiaalituotantonsa ympäristöhaitat ja sosiaaliset ongelmat Euroopan ulkopuolelle. Materiaaleja vuotaa, hukkuu ja kuluu käytön aikana ympäristöön. Tämä vaatii älykästä suunnittelua, läpinäkyvyyttä ja yhteisymmärrystä. Kierrätys alkutekijöissä Toinen kiertotalousvision sokea piste on liiallinen luottamus kierrätykseen. Esimerkiksi muovien ja kuitujen kierrätyksessä suuri osa uusio raakaaineista menee alkuperäistä käyttöä vähempiarvoisiin sovelluksiin. Laitteiden sisältämiä teknologiametalleja ei nykyisin käytössä olevilla kierrätysteknologioilla pystytä tehokkaasti erottelemaan uusioraaka-aineiksi, tai se ei kannata. Hän tarkoittaa sitä, että kuten vihreässä siirtymässä, kiertotaloudessakaan ei ole tehty perusteellista laskelmaa siitä, mitä fossiilisista polttoaineista luopuminen todellisuudessa merkitsee esimerkiksi teollisuudelle. Tällä hetkellä meillä ei ole toimivaa suunnitelmaa siitä, miten sen teemme”, hän huomauttaa. Elektroniikkalaitteet on valmistettu yhteen liimatuista osista, moniseoskomposiiteista ja atominpaksuisista materiaalikerroksista. ”Kierrätyssektori on elintärkeässä ratkaisijan roolissa, ja uskon, että kierrätyksen arvostus nousee.” Michaux kertoo tavoittelevansa raporteillaan sitä, että käynnistyisi faktoihin pohjautuva keskustelu siitä, mihin kehitystä halutaan viedä. Michaux näkee tällaisia sokeita pisteitä EU:n kiertotalousajattelussa. ”Kierrätysteollisuuden kyvykkyyden ja poliitikkojen odotusten välillä on epäsuhta.” Kiertotaloudesta resurssitalouteen Michaux näkee, että kiertotalouden merkittävä anti olisi muuttaa tapaa, jolla materiaaleja ja resursseja käytetään. Perusmetallien kierrätyksessä hukataan suuri osa teknologiametalleista. Kuitenkin suuri osa uusiutuvien tarvitsemasta infrastruktuurista on vielä rakentamatta – ja sen rakentamiseen tarvitaan sekä fossiilista energiaa että uusia, neitseellisiä luonnonvaroja
Laiteromun kierrättämistä helpottaisivat myös panttijärjestelmät sekä myyjien tarjoamat takaisinottosysteemit, digitaaliset tuotepassit laitteille sekä kansainvälinen tuottajavastuukehikko. Arvoaineet jäävät kaappien pohjalle tai päätyvät roskiksiin. Tänä vuonna hylätään myös 505 miljoonaa läppäriä ja tablettia. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA J os käytöstä poistuvat älypuhelimet pinottaisiin päällekkäin, pino yltäisi 50 000 kilometrin korkeuteen avaruuteen. Laitteiden paino vastaa neljää Gizan pyramidia. Tonni piirikorttiromua sisältää 800 grammaa hopeaa, 150 grammaa kultaa ja 50 grammaa palladiumia. Järjestöt ehdottavat, että kaikkien SERin kanssa toimivien organisaatioiden olisi täytettävä vähimmäisvaatimukset SERin keräämiseen ja kierrättämiseen. järjestö WEEE Forum on tutkinut yhdessä YK:n UNITAR-instituutin kanssa sähkölaitteiden kierrätystilannetta kestävien kiertojen Sustanainable Cycles -hankkeessa (SCYCLE). Osana teemapäivää YK:n kansainvälinen telekommunikaatioliitto ITU ja WEEE Forum julkaisivat Solving the eWaste Problem -aloitteen. Merkittävin syy tähän on se, että kuluttajat säilövät vanhat laitteensa kotiin siltä varalta, että voisivat joskus vielä käyttää niitä uudestaan. Näistä kaikista tulee lopulta romua”, toteaa SCYCLE-hankkeen johtaja Ruediger Kuehr. Samaan aikaan laitteiden sisältämät arvometallit menetetään kiertotaloudesta. Näistä 74 laitteesta 13 kuuluisi oikeasti kierrätykseen tai kunnostuksen jälkeen uudelleenkäyttöön, sillä niitä ei enää käytetä kotitaloudessa. YK:n mukaan seitsemän prosenttia maailman kultavaroista seisoo rikkinäisessä ja hylätyssä elektroniikassa. Tutkimukseen liittyvän kyselyn mukaan keskimääräisessä Euroopan maan kotitaloudessa on 74 elektroniikkalaitetta, kuten kännyköitä, läppäreitä, hiustenkuivaajia ja leivänpaahtimia. 25 UUSIOUUTISET 7|2022. TONNI PIIRIKORTTIROMUA SISÄLTÄÄ 800 GRAMMAA HOPEAA, 150 GRAMMAA KULTAA JA 50 GRAMMAA PALLADIUMIA. päivä vietettiin kansainvälistä E-waste-teemapäivää jo viidettä kertaa. YK:n Global E-Waste Monitor arvioi, että pelkästään tämän vuoden aikana valmistetaan 24,5 miljoonaa tonnia pieniä elektroniikkaja sähkö laitteita. KÄNNYKKÄROMU YLTÄISI AVARUUTEEN Maailman väestö omistaa arviolta 16 miljardia kännykkää. Nämä painavat yhteensä seitsemän kertaa Taj Mahalin verran, 609 000 tonnia. Monessa laitteessa on esimerkiksi piirikortteja. Vaikka Euroopassa on luotu tehokkaat keräysja kierrätysjärjestelmät myös sähköja elektroniikkalaiteromulle (SER), suuri osa käytöstä poistuvista laitteista ei päädy kierrätykseen. SERin määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan sataan miljoonaan tonniin globaalisti seuraavien 30 vuoden aikana. ”Maailman E-waste-päivä muistuttaa, millainen hyökyaalto ongelmia meitä odottaa, ellemme ryhdy toimiin. 13 laitetta laatikon pohjalla Kansainvälinen SER-keräykseen ja tuottajavastuuseen keskittynyt . Näistä noin 5,3 miljardia tullaan hylkäämään pois käytöstä tai jätteeksi tämän vuoden aikana. Elektroniikan kulutus vain kasvaa, kun laitteita ja tuotteita sulautetaan huonekaluihin, vaatteisiin ja leluihin. Pantti ja tuotepassi Lokakuun 14
Tänä vuonna Fortum on perus tanut Saksaan akkukierrätyksen tytäryhtiön. Harjavallan laitoksen lisäksi Fortum on rakentanut viime vuonna akkujätteen mekaanisen esikäsittely ja murskauslaitoksen Ikaalisiin. Ideana on ottaa romusta ja jätteestä talteen yhä enemmän arvo aineita. Meille tulee luultavasti ensimmäinen toiminnassa oleva laitos, joka pystyy vastaamaan EU:n uuden akkuasetuksen vaatimuksiin”, kertoo Fortum Waste Solutionsin yhteiskunta suhdepäällikkö Janne Koivisto. Saksasta Suomeen Koivisto kertoi Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan järjestämässä Tuottajavastuuiltapäivässä marraskuun alussa Fortumin akkukierrätysinvestoinneista. ”Laitos on uniikki koko Euroo pan tasolla. Janne Koivisto avasi Fortumin akku kierrätyssuunnitelmia Tampereella marras kuun alussa. Toimijat investoivat laitoksiin. Sak salaista akkujätettä on tarkoitus alkaa toimittaa Ikaalisiin käsiteltäväksi. Hankekokonaisuus tutkii kriittisiä materiaaleja kaupunkien kiertotaloudessa. Kierrätysmetalleille kysyntää Akkuasetuksen tavoite on vähentää EU:n tuontiriippuvuutta akkumetal leista kierrätyksen avulla. Tehdas ottaa talteen romusta ja jätteestä muun muassa sähköautojen kannalta kriittistä materiaalia, litiumia. ELINA SAARINEN, TEKSTI | TERO PAJUKALLIO, ELINA SAARINEN, ADOBE STOCK, KEMIANTEOLLISUUS, KUVAT H arjavaltaan on aukea massa loppu keväästä Euroopan mittakaavas sa merkittävä laitos. Se alkaa vastaanottaa akkujätettä vuoden vaihteessa. . Kaupunki jätteestä kaivos Suomi on käynnistämässä urban mining -toimintaa. Fortumin Crisolteqilta ostama hydrometallurginen pilottilaitos laajenee tehdasmittakaavaan. UUSIOUUTISET 7|2022 26
”Kierrätysastevaatimukset ja käyttö osuusvelvoitteet ovat erittäin haastavat. Laitteiden metalleilla on ollut pitkä historia, sillä malmeja alkoi muo dostua miljardeja vuosia sitten maan uumenissa. Eerola puhuu geofilosofiasta. Meitä huolestuttaa, riittä vätkö akkujätteistä saatavat raaka ainelähteet täyttämään vaatimukset”, Koivisto sanoi marraskuussa. ”Tunnetut malmivarannot eivät GTK:n raportin mukaan tule riittä mään energiasiirtymäänkään. Samaan aikaan mineraaleja kaive taan kasvavaan käyttöön kaivoksissa, jotka aiheuttavat paikallisia ympäris töhaittoja ja sosiaalisia ongelmia. Romussa miljardivuotisia metalleja Yhteiskuntien digitalisaatio ja vihreä energiasiirtymä pois fossiilisista polt toaineista vaativat jatkossa valtavasti raakaaineita. Uusien akkujen val mistuksessa olisi velvollisuus käyttää tietyt prosenttiasteet kierrätyskobolt tia, nikkeliä ja litiumia. Toni Eerola GTK:lta penää pitkäjänteisyyttä metallien käyttöön. Elektroniikkalaitteissa niiden elinikä on hyvin lyhyt. Marraskuussa lopullista julkaisua vielä odoteltiin, mutta akkuarvoketju on Suomessa valmistautunut jo pitkään sen tuo miin markkinamuutoksiin. Niiden muodostuminen on vaatinut monimutkaisia geologisia prosesseja. Varhaisessa asetusesitysversiossa EU esitteli uuden mekanismin, jonka se toivoo luovan kysyntää romusta ja jätteestä talteen otetuille kierrätys materiaaleille. Näissä olisi Koiviston mukaan arvokkaita metalleja, joi ta kannattaisi kierrättää akkuvalmistukseen. Lisäksi digitalisaatio ja energia siirtymä kilpailevat osittain samoista kriittisistä materiaaleista. EU on valmistellut akkuasetusta kolmisen vuotta. . Fortumin Koivisto toivoi marras kuisessa Tuottajavastuupäivässä, että EU muuttaisi ennen nuijan kopautus ta vielä mieltään niin, että kierrätys materiaali saisi olla peräisin muusta kin jätteestä kuin romuakuista. ”Kierrätys ei pysty korvaamaan Fortum on tarkastellut myös muita teollisuusjätevirtoja, joita tällä hetkel lä läjitetään jätteenä kaatopaikoille. ”Asetus tuo alalle investointi varmuutta, kun tiedetään, että kierrätysraakaaineelle on myös kysyntä”, Koivisto näkee. Hän toivoi puheessaan Tuottajavastuuiltapäiväs sä, että romuelektroniikan metalleja otettaisiin nykyistä tehokkaammin talteen. UUSIOUUTISET 7|2022 27. Jääkö digitalisaatiolle enää riittävästi?” kysyy Geologisen tutkimuskeskuk sen GTK:n Toni Eerola. Sen jälkeen valtaosa laitteista menee romuna hukkaan. Tätä kirjotettaessa valmistelupöy dällä oli myös vaatimus, että kier rätysmetallien olisi oltava peräisin nimenomaan käytöstä poistuneista akuista
kaikkea primäärituotantoa, mutta voi vähentää sen tarvetta”, Eerola tiivistää. Uusi Romulusakatemiaohjelma käynnistyi avajaistilaisuudessa Helsingissä syyskuussa. Esimerkiksi kobolttia ja nikkeliä tarvittaisiin parinkymmenen vuoden päästä 20-kertainen määrä nykyiseen verrattuna, litiumia jopa 40 kertaa enemmän. Käyttökelpoisten kriittisten ma teriaalien erottelu kaupunkijätteistä eli niin kutsuttu urban mining on yksi keino varmistaa, että tuotan non tarvitsemia raakaaineita olisi jatkossakin saatavilla. Kinnusen mukaan nyt on ensisijaisen tärkeää löytää tavat, joilla esimerkiksi kaivosten sivuvirroista ja muista jätevirroista saadaan entistä tehokkaammin talteen kaikki jatkokäyttöön kelpaavat arvokkaat mineraalit. Poikkitieteellinen Romulus ohjelma koostuu 18 osahankkeesta. ”VIHREÄ SIIRTYMÄ EI OLE MAHDOLLISTA ILMAN KIERRÄTYSTÄ” VTT ON PERUSTANUT uuden kahden vuoden määräaikaisen tutkimusprofessuurin teollisuuden kiertotalouden, kaivosteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen ja hydrometallurgian alalle. UUSIOUUTISET 7|2022 28. Geologian tutkimuskeskus GTK on laskenut, että nykyisillä metallien tuotantomäärillä ja käyttöteknologioilla metallien tuotanto globaaliin vihreään siirtymään veisi satoja ellei jopa tuhansia vuosia. Tutkimus jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Samaan aikaan, kun tarve on siis entistä suurempi ja kasvaa räjähdysmäisesti, metalleja on saatavilla entistä niukemmin, sillä parhaat malmiot on käytetty jo aikaa sitten ennen energiakriisiä”, Kinnunen sanoo ja jatkaa: ”Joskus jätemateriaaleissa on jopa enemmän metallia kuin itse kaivoksessa. Suomen Akatemia on koonnut kaikkiaan seitsemän miljoonan euron rahoituspotin kriittisten materiaalien tutkimukseen kau punkien kiertotaloudessa. Uusi Romulusakatemiaohjelma alkaa nyt tutkia kaupunkimateriaa lien kierrätysprosesseja ja kierrä tykseen tarvittavien ekosysteemien edellytyksiä. . VTT tutkii esimerkiksi kaivosteollisuuden jätteiden kuten rikastushiekan hyödyntämistä. “Ukrainan sota on tehnyt yhä selvemmäksi tarpeen mahdollisimman ripeälle energiasiirtymälle ja energiaomavaraisuudelle. Kuitenkin kaikki fossiilivapaat energiamuodot kuten tuuli-, aurinkotai ydinvoima vaativat toimiakseen maaperässämme esiintyviä metalleja. YK:n ympäristöohjelman mu kaan vuonna 2011 koboltista ja nikkelistä kierrätettiin yli 50 prosenttia, mutta litiumista ja mo nista harvinaisista maametalleista kiertää alle yksi prosentti. Hän korostaa, että tuotteiden ekologisella suunnitelulla ja kierto talouden uusilla omistajuus ja jakamismalleilla voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kysyntä kasvaa ja kuinka pitkään materiaa lit ja tuotteet pysyvät yhteiskunnan käytössä. Jos siis haluamme pysyä teknologian kehityksen kelkassa, on meidän pakko löytää paitsi uusia tapoja hyödyntää metalleja myös vähentää niiden käyttöä esimerkiksi akuissa.” Päivi Kinnunen johtaa uutta teollisuuden kierto talouden tutkimusprofessuuria. Circular Economy of Energy Metals -tutkimusprofessuuriin on nimitetty 1.10.2022 alkaen tekniikan tohtori, dosentti, KTM Päivi Kinnunen. Samaa voidaan sanoa myös vaikkapa sähköautoista, läppäreistä tai älypuhelimista. Urban mining louhii infraa Tällä hetkellä kierrätys on vielä hyvin vähäistä
”Tutkimme, miten kriittisiä materiaaleja pystytään uudelleenkäyttämään tai korvaamaan sähköisen liikkuvuuden komponenteissa kuten akuissa ja magneeteissa. Akkuvalmistuksen hiilijalanjälki pienenee”, Lehto kiteyttää. Biopohjaisen materiaalin etuna on se, että akuista saadaan ekologisesti kestävämpiä. Bioakulla pienempi hiilijalanjälki Kasvavaa akkujen tarvetta tyydyttämään pitää käyttöön saada jatkuvasti huomattavia määriä neitseellisiä kriittisiä materiaaleja, minkä lisäksi akkumateriaalit pitää saada käytön jälkeen takaisin kiertoon mahdollisimman tehokkaasti. Kokonaisvaltainen tarkastelu osoittaa pullonkaulat. Kaksipuoleiset paneelit voi suunnata vapaammin. Prosessiteknologioiden ja niiden skaalaamisen lisäksi ohjelma tutkii myös kiertotalouden ratkaisujen mallinnusta järjestelmätasolla. Paneeleissa on vain vähän arvokkaita tai kriittisiä materiaaleja, sillä massasta valtaosa on lasia. Aalto-yliopiston professori Annukka Santasalo-Aarnio uskoo, että uusi teknologia saattaa tuoda aurinkopaneelit keskeiseksi osaksi tulevaisuuden kaupunkirakennetta. Kansallisen tason esimerkkinä tutkimuksessa ovat Kokkolan ja Porin-Harjavallan alueet. Tutkijat edistävät kriittisten materiaalien kestävää prosessointia. Yhtenä tutkimushaasteena on selvittää erilaisista jätemateriaaleista, miten alkuaineita voidaan kerätä talteen ympäristöystävällisesti ja taloudellisesti kannattavasti. Euroopan tasolla tutkijat tarkastelevat litium-virtoja: Mistä litium tulee, minne se menee ja kuinka kauan se on käytössä ja minkälaisissa sovelluksissa. Se korvaisi osittain grafiittia, jonka suurin tuottaja on tällä hetkellä Kiina. Sellutuotannon sivutuotteena syntyvää ligniiniä on tähän saakka poltettu energiakäyttöön. Ne voi sijoittaa vaikkapa pystyasentoon keräämään talteen aamuja ilta-aurinkoenergiaa. Romulus-ohjelman monialainen tutkijatiimi Turun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta tutkiikin, miten tulevaisuuden kaupunkien energiajärjestelmät suunnitellaan niin, että ne kestävät haastavissa ulko-oloissa, saadaan integroitua kaupunkirakenteisiin ja pystytään vielä sen jälkeen purkamaan ja kierrättämään. ”Meillä on suuri tarve vaihtoehtoisille materiaaleille akuissa korvaamaan kriittisiä materiaaleja. Akkuteknologia avaisi sille korkean arvon hyötykäyttökohteita. Pureudumme arvoketjuihin ja pyrimme katalysoimaan uutta liiketoimintaa”, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Elina Huttunen-Saarivirta. ”Aurinkopaneelit valmistetaan pääosin Kiinassa. Elina HuttunenSaarivirta kertoo tutkijoiden kartoittavan maailman litiumvirtoja. . Piikennot ovat nano-ohuita kalvoja. Santasalo-Aarnion mukaan aurinkopaneelit ovat jo nyt erittäin haastavia kierrättää. Annukka Santasalo-Aarnio näkee, että aurinkopaneeleista voi tulevaisuudessa tulla integroitu osa kaupunkiympäristöjä. Tätä tutkitaan Suomessa tällä hetkellä monella taholla. Hän on erikoistunut nanomateriaaleihin. ”Haluamme korvata grafiitin piillä anodimateriaalina”, kertoo Itä-Suomen yliopiston materiaalifysiikan professori Vesa-Pekka Lehto. Kierrätyskelpoisia aurinkopaneeleita. Samalla sovelluskohteiden kasvu tarkoittaa haasteita paneelien kierrätettävyydelle. Ohjelma tutkii, missä haluttuja metalleja esiintyy ja kuinka niitä voidaan ottaa talteen, erottaa, rikastaa ja puhdistaa kestävillä ja taloudellisilla prosesseilla. Mitä paneeleille tapahtuu käytön jälkeen. UUSIOUUTISET 7|2022 29. Itä-Suomen yliopiston ja seitsemän kumppanin BALSA-hanke etsii Romulus-akatemiaohjelmassa biopohjaisia vaihtoehtoja akkujen anodeihin. Monimutkaisessa rakenteessa osat on liimattu vahvasti toisiinsa kiinni, joten paneeleissa on myös haitallisia aineita, jotka pitää erottaa pois kierrätettävistä. Toivomme, että saisimme paneelit kierrätettyä eurooppalaiseen teollisuuteen”, Santasalo-Aarnio sanoo. Samalla suunnittelussa on huomioitava paneelien kierrätyskelpoisuus. Esimerkiksi Stora Enso kehittää puun ligniinistä kovahiiltä, joka soveltuisi litium-ioniakkujen anodimateriaaliksi. Materiaalivirrat haltuun VTT:n, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmät selvittävät, kuinka hallita sähköiseen liikkuvuuteen tulevaisuudessa tarvittavien kriittisten materiaalien virtoja globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Yksi vaihtoehto on korvata kriittiset materiaalit joillain haitattomammilla ja laajemmin saatavilla olevilla materiaaleilla.
Lue lisää Romulus-ohjelmasta: https://bit.ly/3EvMm0Q UUSIOUUTISET 7|2022 30. Samalla akkuun tarvittaisiin puolet vähemmän kuparia ja akun käyttöturvallisuus paranisi. EU on tänä syksynä viimeistellyt uutta akkuasetustaan. Kun vielä saamme akkukennovalmistusta, koko ketju alkaa olla kunnossa.” Lupaprosessit kuntoon Pohjoismaisessa Nordic Battery Belt -yhteistyössä haetaan kansainvälisiä synergiaetuja Norjan, Ruotsin ja Suomen välillä. ”Soisin, että materiaalit louhittaisiin mieluummin työturvallisesti täällä Suomessa. Alalla on myös prosessiteollisuuden osaajapulaa, osoitti Akkuryhmän äskettäin teettämä osaamistarveselvitys. . Vaasassa puolestaan norjalainen Freyr Battery suunnittelee akkukennotehdasta, Suomen Malmijalostus ja Epsilon anodimateriaalitehdasta. Pia Vilenius tehostaisi akkusektorin edunvalvontaa. Suomen akkutoimialan vastuullisuus on ihan omaa luokkaansa”, korostaa Kemianteollisuuden bioja kiertotalouden johtava asiantuntija Pia Vilenius. Timo Repo uuden Romulus-akatemiaohjelman avajaisissa Helsingissä. Lehto nostaa esille myös Espoon Otaniemessä päämajaansa pitävän BroadBit Batteries Oy:n, joka kaupallistaa niin kutsuttua suola-akkua eli natriummetallipohjaista litium-ioniakkuteknologian haastajaa. Vileniuksen mukaan ympäristövastuullisuuden lisäksi Suomen kilpailukykyä kohentaa sosiaalinen vastuu. Tarvitaan aikakin sata gigatehdasta ympäri maailmaa”, Lehto ynnää. Siihen tahtiin maailmaan kaavaillaan litiumin tuotantoon gigaluokan tehtaita. Vilenius toimii sihteerinä Kemianteollisuuden pari vuotta sitten perustamassa Akkuryhmässä, jossa on edustettuna koko akkujen arvoketju louhinnasta lähtien. Ohrasta ja puusta Tutkijat eristävät piin raaka-ainetta ohran kuoresta. Siinä esimerkiksi materiaalikuljetusten kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 80 prosenttia pienemmät. Vileniuksen mukaan nyt olisi tärkeää tehostaa akkuteollisuuden edunvalvontaa niin kotimaassa kuin EU:ssakin. syyskuuta 2022 Helsingissä. Sibanye-Stillwaterin ostamalla Keliberillä on suuria investointisuunnitelmia litiumhankkeessa Kokkolassa. Lehto uskoo, että seuraavan sukupolven akkuteknologioissa pyritään pääsemään irti litiumioniakuista. Romulus-akatemiaohjelman avajaisseminaari pidettiin 21. Uudistuva sääntely tulee korostamaan vastuullista raakaainehankintaa ja materiaalien jäljitettävyys tietoja. ”Vuoteen 2030 mennessä akkujen tarpeen on arvioitu viisinkertaistuvan. Toisaalta maat myös kilpailevat keskenään uusista tehdasinvestoinneista. ”Olemme jo testanneet, että se toimii kohtuullisesti anodimateriaalina litiumioniakuissa”, Lehto sanoo. Tutkimuksessa kilpailuedut kääntyivät Suomi-vaihtoehdon hyväksi. Vileniuksen mukaan Suomen houkuttelevuutta investointikohteena parantaisi, jos luvitus hoituisi nykyistä ennakoitavammin. Siinä Topias Mäkelä vertaili kahta vaihtoehtoa: Sitä, että koboltti tuotetaan Kongossa ja jalostetaan Kiinassa, ja toisaalta malminetsintäyhtiö Latitude 66 Cobalt Oy:n tavoiteskenaariota, jossa Sotkamossa tuotettaisiin jäljitettävyysvaatimukset täyttävää kobolttia Euroopan sähköajoneuvojen tarpeisiin. Harjavallassa Fortumin kierrätyslaitoksen naapurissa toimii akkukemikaalitehdas. Vileniuksen mukaan akkuekosysteemi on lähtenyt rakentumaan hyvin. ”Tämä tutkimusohjelma käynnistyy juuri oikealla hetkellä”, kommentoi professori Timo Repo avajaisseminaarissa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi keväällä BASF:n jo miltei valmiin akkutehtaan ympäristöluvan. Silti hän näkee, että litium-ioniakut tulevat olemaan vallitseva teknologia ainakin seuraavat kymmenen vuotta. KotkanHaminan seudulle suunnitellaan akkutehtaita. ”Vastuullisuusvaatimus on Suomen kannalta todella hyvä asia. Tavoitteena on pienentää akkuanodin hiilijalanjälkeä 30 prosenttia. Itä-Suomen yliopisto hakee lahjoittajaprofessuuria uuteen materiaalitekniikan koulutukseen, joka tutkisi ja kehittäisi uusia akkuteknologioita. ”Suomessa on paljon akkukemikaalien valmistusosaamista sekä akkujen kierrätysosaamista. Tutkimushankkeen aikana toiminnallisuutta on tarkoitus parantaa hiilinanokuiduilla, joita saadaan puusta. SUOMEN VALTIKSI VASTUULLINEN AKKUEKOSYSTEEMI MATERIAALIEN KYSYNNÄN kasvaessa lisääntyy myös kysyntä vastuulliselle toiminnalle. Huoltovarmuuskin on tärkeä näkökulma”, hän korostaa. Vähemmän päästöjä Vilenius viittaa esimerkiksi tuoreeseen Vaasan yliopistolle tehtyyn pro gradu -tutkielmaan
Aikaisempi, maksullinen sovellusversio oli nimeltään Easyphone. . Ensi vuonna verkkokauppa alkaa myydä ikääntyneille kunnostettuja Android-puhelimia, joihin on valmiiksi esiasennettu CeniorPhone-käyttöliittymä. Maksuton sovellus ei kerää tai tallenna käyttäjien tietoja mihinkään eikä myy niitä eteenpäin, vakuuttaa Uuksulainen. Älypuhelimessa on silti kaikki nykyaikaiset toiminnot ja mahdollisuudet: Sillä voi lähetellä Whatsapp-viestejä lastenlapsille, hoitaa pankkiasiat verkossa, muistaa digitaalisella kortilla tuttavia syntymäpäivinä, selata uutisvirtaa sekä ottaa hyviä kuvia. 31 UUSIOUUTISET 7|2022. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA L ähes viimeisintä mallia olevan Android-älypuhelimen ruudulla näkyy vain kaksi ikonia, toinen on soittamista varten, toinen hätätilanteita. 200-grammaisen puhelimen valmistuksen hiilijalanjälki on 79 kiloa. Uuksulainen ja CeniorPhonen toimitusjohtaja Eva Brchisky sekä kaksi muuta perustajaa korostavat, että hyvä tiimi on jatkuvassa kehityksessä kaiken a ja o. Verkkoalan kokenut designer, graafikko ja keksijä Olli Uuksulainen sai idean miettiessään, kuinka digitalisaation väliinputoajat pystyisivät käyttämään yhä monimutkaisemmaksi kehittyvää älyteknologiaa. Kate tulee kunnostettujen puhelinten myynnistä. ”CeniorPhonen käyttöliittymä on niin helppo, että sitä käyttää 92-vuotias äitinikin”, Uuksulainen kertoo. Jatkossa versioita on tarkoitus lisätä niin, että kahden vuoden päästä sovellus tukisi jo 20 kieltä. SENIORISOVELLUKSELLA PITKÄ IKÄ PUHELIMELLE Suomalainen startup-yritys on lanseerannut erityisesti ikäihmisille soveltuvan puhelimen – eikä sitä varten tarvitse valmistaa yhtään uutta puhelinta. Se on suunniteltu yksinkertaiseksi ja helpoksi, jotta ikäihmiset pysyvät puhelimen avulla digitalisaation kelkassa. Digiopastajat testanneet Yritys on kehittänyt käyttöliittymää nyt parisen vuotta. Uuksulaisen mukaan yritys aikoo rakentaa senioriteetin ekosysteemin, joka julkaisisi sovelluksen kautta hyödyllistä tietoa, uutisia ja linkkejä sekä yhteistyökumppaneiden etuja. Sovelluksen voi ladata mihin tahansa Androidälypuhelimeen. UUDELLEENKÄYTTÖ SÄÄSTÄÄ PÄÄSTÖJÄ VERRATTUNA UUDEN PUHELIMEN VALMISTUKSEEN. Yhteistyössä ovat olleet mukana Enter Senior sekä Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-digiopastajaverkosto. Jatkossa tulovirtaa tuovat myös uudet kumppanuudet. Eva Brchisky kertoo, että uudelleenkäyttö säästää päästöjä verrattuna uuden puhelimen valmistukseen. Euroopassa on kymmeniä miljoonia ikäihmisiä, jotka eivät pääse nettiin, koska älylaitteet ovat liian monimutkaisia käyttää. Salaisuus on kotimaisen startup-yrityksen kehittämä CeniorPhone-käyttöliittymäsovellus. Elokuussa nimi vaihtui ja samalla sovelluksesta tuli ilmainen. Näin ikäihmisiä varten ei tarvitse valmistaa uusia erikoispuhelimia. Markkinat ovat suuret. Yhteistyöllä markkinoille Sovellus tulee laajemmin käyttöön nimenomaan uudelleenkäyttöön kunnostetuissa puhelimissa, sillä start up-yritys on juuri solminut yhteistyösopimuksen pilottikokeilusta ranskalaisen kunnostettujen laitteiden verkkokaupan Back Marketin kanssa. CeniorPhonessa on jo kuusi kieliversiota. ”Tavoitteenamme on kasvaa Back Market -yhteistyön kautta maailman johtavaksi senioripuhelintarjoajaksi uudelleenkäytettävien puhelinten markkinoilla”, Uuksulainen linjaa
. Hiilidioksidin sijaan sivutuotteena syntyy vettä. SSAB:n tarkoituksena on viedä koko terästeollisuus hiilipäästöttömään tulevaisuuteen. Kohti hiilineutraaliutta Tibnor on SSAB:n tytäryhtiö. Lähiterästä ”Myymme myös Tibex-teräksiä, jotka ovat ympäristöystävällinen vaihtoehto laiterakennusja rakennusteollisuudelle kohteisiin, joissa ei ole niin tiukkoja vaatimuksia teräksen lujuudelle ja pinnanlaadulle. Pintavialliset tuotteet olisivat menneet vientiin, tai päätyneet romumetalliksi. Teräs on myös täysin kierrätettävä materiaali. Näin on varsinkin silloin, jos tehtaan omat laatuvaatimukset ovat tiukemmat kuin yleisten standardien määrittelemä minimitaso. Tibnor Oy:n Järvenpään teräspalvelukeskuksen johtaja Jani Töyrylä kertoo, että hukkaa välttämällä päästään kohti resurssitehokkuutta. Kun teräskela halkaistaan, reunoista tulee romua, joka sekin päätyy kierrätykseen. Teräs on valmistettu vety pelkistetystä raudasta. Haluamme myös hyödyntää sen mahdollisimman lähellä tuotantopaikkaa, jotta pystymme minimoimaan tavaran kuljetuksesta syntyvät päästöt”, hän kertoo. KATARINA BOIJER, TEKSTI | KATARINA BOIJER, KUVAT T ibnorin Järvenpään palvelukeskus leikkaa eri terästehtaiden toimittamilta keloilta teräsmateriaalia asiakkaan toivomiin mittoihin. Se investoi tähän neljä miljardia. ”Tehtaan tavoite on aina valmistaa priimaa, mutta prosesseissa syntyy väistämättä myös jossain määrin hävikkiä. Kaatopaikkajätettä ei tule, vaan kaikki ovat energiajaetta ja kierrätettävää raaka-ainetta. ”Jos et ole fossiilivapaa viimeistään 10 vuoden kuluttua, olet auttamattomasti pihalla. Leikkaus vähentää hukkaa asiakkaalla. FOSSIILITERÄS HISTORIAAN Teräksen valmistuksessa on järkevää pyrkiä käyttämään kaikki raskaan valmistusprosessin läpi kulkenut materiaali tarkasti hyödyksi. ”Olemme myös saaneet isot säästöt, kun vaihdoimme led-lamppuihin”, Töyrylä kertoo. On myös kilpailuetu, että voimme toimittaa vaikka yhden levyn, jos asiakas niin tarvitsee.” Teräksen lisäksi Järvenpään palvelukeskus kierrättää kaikki prosesseissa syntyvät materiaalit edelleen, . Tibexin ansiosta saamme kaiken käyttökelpoisen materiaalin markkinoille. 32 UUSIOUUTISET 7|2022. Tibnor Oy:n Järven pään teräspalvelukeskus huomioi toiminnassaan ympäristö asiat kokonaisvaltaisesti. Myös arkkija nauhalavojen alla olevat puupakkaukset kierrätetään, samoin kuin kela-alustatkin. Tibnorin Järvenpään yksikkö toimittaa asiakkailleen terästä noin 70 000 tonnia vuodessa, joten myös ympäristön kannalta raaka-aineen tehokas käyttö on toiminnassa ensiarvoisen tärkeää. Fossiiliteräs jää lopullisesti historiaan”, Miettinen ennakoi. Mukana kehitystyössä on myös Vattenfall. Tibnorin Järvenpään palvelukeskuksen johtaja Jani Töyrylä kertoo: ”Jos asiakas ostaisi levyä standardimitoin, hukka voisi olla 25 prosentin luokkaa. kuten pakkausjätteet. SSAB on ainoa yhtiö, joka tarjoaa aidosti fossiilivapaata terästä, ja se luo painetta kilpailijoille. Samoin kelojen alut ja loput. Tibex-levyt syntyvät SSAB:n Raahen ja Hämeenlinnan tehtaiden materiaalista, jota yrityksen oma laadunvalvonta ei ole kelpuuttanut korkeimpaan mahdolliseen laatuluokitukseen”, selventää Tibnor Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Miettinen. TERÄKSEN LISÄKSI JÄRVENPÄÄN PALVELU KESKUS KIERRÄTTÄÄ KAIKKI PROSESSEISSA SYNTYVÄT MATERIAALIT EDELLEEN. Fossiili vapaa teräs on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain vuodesta 2026 eteenpäin
Sehän on kustannuskysymys”, Häkkinen kertoo. EU kiristää POP-yhdisteiden pitoisuusrajoja asteittain vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi dioksiinin kaltaiset PCByhdisteet sisällytetään jatkossa dioksiinien ja furaanien pitoisuusrajaan. . NÄITÄ PYSYVIÄ MYRKKYJÄ ON VAIKEA TUHOTA EDES POLTTAMALLA. Näytteenottomenetelmät on kehitetty ympäristönäytteille, eikä niitä ole suunniteltu jatkuvatoimiseen käyttöön vaikkapa kierrätyslinjastolle. Jätteen kierrättäjiä odottaa vaikea tehtävä. Tiettyjä kemikaaleja sisältävät jätteet on pystyttävä tunnistamaan ja erottelemaan kierrätettäväksi tarkoitetuista materiaaleista. Häkkisen mukaan uudet kirjanpitoja siirtoasiakirjavelvoitteet ovat paljastaneet, etteivät kaikki jätettä käsittelevät toimijat tai edes lupaviranomaiset ole olleet tietoisia velvoitteista. POP-YHDISTE PYSÄYTTÄÄ KIERRÄTYKSEN 33 UUSIOUUTISET 7|2022. Suomen ympäristökeskus julkaisi juuri POP-jätteen tunnistusoppaan. Ympäristöministeriö suunnittelee myös toisen oppaan rahoitusta, joka keskittyisi POP-jätteen käsittelyyn ja lainsäädännön tulkintakysymyksiin. Ongelmana on, ettei käytössä ole sopivaa analytiikkaa. EU haluaa uudella linjauksella varmistaa, etteivät myrkylliset yhdisteet päädy kierrätysprosessien kautta takaisin kiertoon. Uudet rajoitukset saattavat estää joidenkin nykyisin kierrätettävien materiaalien kierrätyksen jatkossa. BDE-yhdisteiden pitoisuus laskee siitä vielä asteittain kahteensataan milligrammaan vuoteen 2027 mennessä. Euroopan neuvosto hyväksyi pitoisuusrajoitusten kiristykset lokakuun lopussa. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA J ätteen käsittelijöiden ja kierrättäjien on jatkossa tiedettävä entistä tarkemmin, millaisia aineita ja yhdisteitä jäte sisältää ja kuinka paljon. Näitä aineita löytyy muun muassa vettä ja likaa hylkiviksi käsitellyistä tekstiileistä ja nahasta, metallien pinnoituksista, sammutusvaahdoista, pesuja puhdistusaineista ja suksivoiteista, jopa keittiön paistinpannuista. Jos jätteen sisältämät POP-yhdistemäärät ylittyvät, jäte on käsiteltävä polttamalla riittävän korkeassa lämpötilassa. Se auttaa tunnistamaan jätevirtoja, joissa saattaa olla rajat ylittäviä pitoisuuksia näitä haitallisia yhdisteitä. Jätteen käsittelijöiden ja kierrättäjien ongelmana on kuitenkin, ettei kentällä ole käytettävissä sellaista analytiikkaa, joka pystyisi jatkuvatoimisesti ja luotettavasti tunnistamaan pieniä pitoisuuksia jätteistä. Ympäristöhallinto toivoo, että kentällä tehtäisiin tunnistamisessa yhteistyötä. Palonsuoja-aineiden pitoisuuksia on rajoitettu jätteissä lainsäädännöllä jo aiemmin. ”Kentällä on iso kysymys ollut, että kuka jätehuoltoketjussa on vastuussa yhdisteiden tunnistamisesta. Esimerkiksi jäteöljyjen analyysimenetelmät eivät riitä näin pienten dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien mittaamiseen”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Eevaleena Häkkinen. POP-yhdisteitä on käytetty esimerkiksi vedenpitäviksi käsitellyissä tekstiileissä. Tekstiileissä ja muoveissa Rajoitukset koskevat esimerkiksi eristeissä palonsuoja-aineena käytettyä heksabromisyklododekaania (HBCDD) sekä laajasti sähköja elektroniikkalaitteissa, muoveissa, polyuretaaneissa ja tekstiileissä käytettyjä BDE-yhdisteitä. Jo muutaman sadan milligramman pitoisuus vaikkapa tiettyjä bromattuja palonestoaineita tai muita pysyviä orgaanisia yhdisteitä eli niin sanottuja POP-yhdisteitä kilossa jätettä saattaa tarkoittaa, että kyseistä jätettä ei saa kierrättää, vaan se on tuhottava tai muutettava turvallisempaan kemialliseen muotoon. ”Meillä on nykyisin huonosti tietoa siitä, minkälaisia pitoisuuksia jätteissä on. Dioksiinien ja furaanien pitoisuusraja laskee kolmasosaan nykyisestä. Osalle POP-yhdisteistä (PFAS-yhdisteet) vielä keskustellaan siitä, voiko niitä sisältävät jätteet polttaa tavanomaisessa jätevoimalassa vai vaaditaanko tuhoamiseen vaarallisen jätteen polttolaitosta tai muuta erityiskäsittelyä. Kun tekstiili saapuu jätehuoltovaiheeseen, sen käsittely edellyttää osaamista. Näiden yhdisteiden sallittu pitoisuus laskee tuhannesta milligrammasta kilossa viiteensataan. Samalla EU lisäsi rajoitettavien aineiden listalle uusia haitallisiksi tunnistettuja kemikaaleja, kuten torjunta-aine dikofolin sekä lukuisia PFAS-yhdisteitä (PFOA ja PFHxS, niiden suolat sekä niiden kanssa samankaltaiset yhdisteet). Opas auttaa tunnistamaan Pitoisuusrajojen tiukennuksilla on merkittäviä vaikutuksia jätehuoltoalaan
Se tarkoittaa, että kemikaaleja ei jatkossa tarkastella vain perinteisten terveyden ja ekotoksisuuden vinkke UUSIOUUTISET 7|2022 34. KATJA PULKKINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA K esällä 2022 Helsinki Chemicals Forumissa puhunut Huyndai Motor Groupin ym päristövastaava Timo Unger sanoi, että teollisuuden askelia kestävämpään kemiaan hidastaa se, että erilaiset kestävyystavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia, eikä ole selvää, mikä on kaikkein tärkeintä. Esimerkiksi kaikkein haitallisim mat aineet halutaan pois kuluttaja tuotteista ja sääntelystä aiotaan tehdä nykyistä sujuvampaa. Lisäksi strate giassa halutaan tukea ”kestävien ja turvallisten” kemikaalien kehittämis tä. Niillä saadaan muovista keveämpää ja siitä rakennetuista kulkuvälineistä vähem män energiaa kuluttavia, mutta tuot teista tulee hankalampia kierrättää – ja unionillahan on kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet. Kinkkistä kemiaa komissiossa EU haluaa osana vihreää siirtymää siirtyä kestävämpiin kemikaaleihin. Hän mainitsi esimerkkinä hiili kuidulla lujitetut muovit. EU lanseerasi pari vuotta sitten kemikaaleille uudet kunnianhimoiset ja monipuoliset tavoitteet kestävässä kemikaali strategiassaan. Mutta miten sellainen kemikaali määritellään, kun kestävyyden osa-alueita on niin monia. Kiertotalous tuo mukaan vielä lisää muuttujia. Sekava tilanne on yrityksille hankala, Unger sanoi. Unger ei ole ajatuksineen yksin
Välttämättömän määritelmä on ratkaiseva sille, miten strategian tavoitteet toteutuvat, mutta näkemyksiä riittää luonnollisesti laidasta laitaan. Nykyinen EU-komissio on toteuttamassa hyvin kunnianhimoista kemikaalistrategiaa. Laatuindikaattorit ovat kierto talouden graalin malja. Lykkäystä uudistuksille Vaakakupeissa riittää siis pohdittavaa ja kriteereissä sekä mittareissa kehitettävää. Komission oli alun perin tarkoitus julkaista ehdotuksensa alkuvuodesta 2023. EU on kemikaalistrategiassaan luvannut kieltää kaikkein haitallisimmat aineet kulutustuotteissa . ”Sama normisto onneksi sanoo, että tarvitaan rajoituksia haitallisille aineille, joita kierrätysmateriaalivirrat saavat sisältää. Komission tutkimuskeskus JRC julkaisi kesällä ehdotuksensa “Kestävien ja turvallisten kemikaalien indikaattoreiksi”, mutta yksityiskohtia on vielä auki, esimerkiksi se, missä vaiheessa ja millä mittareilla aineiden sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä arvioidaan. ”Elinkaaren pidentämiseen on monia keinoja. Tämä antaa vaikutelman, että näiden kiertojen välillä olisi muuri, mutta käytännössä ainevirrat sekoittuvat ja haitalliset aineet vapautuvat luontoon, ellemme ole varovaisia”, professori sanoi. Kierrätysvirrat voivat sisältää aineita, jotka tuotevalmistuksessa muutoin on jo kielletty tai levittää käytössä olevia aineita ympäristöihin, joihin ne eivät muutoin kulkeutuisi. Tätä varten ehdotuksen pitäisi käytännössä lähteä komissiosta parlamentille ennen ensi kesää. Niitä punnitaan parhaillaan. Eri vaakakupeissa kiikkuvat nyt siis tuloksekas haitallisten aineiden vähentäminen, paine tehokkaalle uusien korvaavien aineiden kehittämiselle ja käyttöönotolle, teollisuustuotannon realiteetit ja lainsäädännön sujuvoittaminen. Nähtäväksi jää, mitkä suunnitelluista kestävämmän kemian uudistuksista toteutuvat ja milloin, millaisilta ne lopulta näyttävät ja saadaanko kokonaisuudesta käytännössä kuinka hiottu ja toimiva. jos tilalle ei ole ehditty kehittää ja kunnolla testata toimivaa haitattomampaa vaihtoehtoa, hän sanoi. Kiertotalouden professori Karel Van Acker Leuvenin yliopistosta sanoi kesän kemikaalifoorumissa, että kiertotalousasiantuntijat ovat huolissaan kierrätysvirtojen sisältämistä vaarallisista aineista. Tätä varten kriteerien tulee olla harmonisoituja ja yhteensovitettavissa yli sektorirajojen. Mutta kuten niin usein kemikaali politiikassa, tälläkin kertaa huikean kuuloiset tavoitteet saattavat jäädä kovin kauas siitä, mihin tosielämässä pystytään. Samalla se tarkoittaa, että vaarallisia aineita sisältävät tuotteet pysyvät käytössä pidempään, ja siksi turvallisen käytön ohjeistus on tärkeää. Lue lisää kemikaalistrategiasta: bit.ly/CSS-tahtaa-korkealle ”LAATUMITTAREISTA KIERTOTALOUDEN GRAALIN MALJA” listä, vaan pohdittavaksi tulee myös lukuisia uusia ympäristönäkökulmia, kuten aineen valmistuksen ilmastopäästöt, materiaalitehokkuus ja elinkaari. Samalla strategia alleviivaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä huolehtimista. Komissio on kuitenkin ilmoittanut, että mikäli työ saadaan pakettiin nopeammin, lakiehdotus voidaan antaa parlamentille suunniteltua aiemmin. Laatua ja pitkää ikää Van Acker ehdottaa, että kiertotalouden seurannan pitäisi olla nykyistä enemmän laadullista. ”Nyt kiertotaloutta mitataan useimmiten määrällisesti painona ja volyymeinä, eikä lainkaan laadullisesti keskittyen esimerkiksi arvometalleihin ja haitta-aineisiin. ”Kiertotaloutta kuvataan usein Ellen MacArthurin säätiön perhosmallilla, jossa teknisiä kiertoja ja biologisia kiertoja kuvataan omina kehinään. Niiden kehittäminen ei ole helppo tehtävä, mutta tähän alkaa tulla menetelmiä, kuten Statistical Entropy Analysis (SEA) ja risk-based LCA.” Van Acker näkisi mielellään kiertotaloudessa painotettavan nykyistä enemmän tuotteiden pitkäikäisyyttä, joka hänen mukaansa usein jää kierrätyksen ja kierrätettäväksi suunnittelun varjoon. Käyttö voi olla välttämätöntä esimerkiksi autojen moottoreissa, UUSIOUUTISET 7|2022 35. Samanaikaisesti työpöydällä on kemikaali asetus Reachin laaja uudistus ja siinä yhteydessä niin sanotun ”välttämättömän käytön” kriteerit. Kemikaalisääntelyn uudistuksilla halutaan kuitenkin nimenomaan suoristaa nykyisiä koukeroita eli siirtyä arvioimaan aineita isompina kokonaisuuksina ja kieltää haitallisia aineita nykyistä kategorisemmin. Hihat heilumaan Muutoksia valmistellessa Euroopan komission työpöytä on ollutkin kemiaa tulvillaan. Loppuvuoden jymyuutinen oli, että EU-komissio lykkäsi uudessa työohjelmassaan kemikaaliasetus Reachin uudistusta lähes vuodella. Kierrot sekoittuvat Oman lisänsä kokonaisuuteen tuovat aineiden kierrot. Tarkemmat käyttökohteet ovat kuitenkin vielä avoinna. paitsi silloin, kun ne ovat aivan välttämättömiä. Kriteerit on suunniteltu vapaa ehtoisiksi, lähinnä kestävien aineiden kehittämisen ja sen rahoituksen apuvälineeksi. Nämä ovat saman kolikon kaksi puolta, mutta miten ne käytännössä yhdistetään?” professori kysyy. Nyt Reachin uudistaminen saattaa siirtyä seuraavan komission käsiin, jos EU-parlamentti saa ehdotuksen työpöydälleen vasta vuoden 2023 lopulla, eikä sille jää aikaa käsitellä sitä ennen vaalikauden loppua. Timo Unger painotti, että jottei jouduta hankaliin tilanteisiin, pitäisi tapauskohtaisesti arvioida, missä käyttötarkoituksessa ja milloin jokin haitallinen aine voidaan oikeasti korvata. Ja on myös hyvä hahmottaa, että joitain vaarallisia aineita tarvitaan tuotteiden pitkäikäisyyden mahdollistamiseksi.” Esimerkiksi Timo Ungerin mainitsema hankalasti kierrätettävä ja valmistukseltaan energiasyöppö hiilikuitu on tuotteiden eliniän kannalta varsin hyvä vaihtoehto. Esimerkiksi uusiomateriaalien sekoitevelvoite uudessa ekosuunnittelunormistossa voi toteutuessaan heikentää tuotteiden laatua, jos haitalliset aineet jäävät kiertoihin. Jos parlamentille jää aikaa suorittaa niin sanottu ensimmäinen käsittely, ei koko uudistus siirry seuraavan komission armoille, jonka kantoja vihreään siirtymään ja kemikaalistrategiaan emme tiedä. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös esimerkiksi ekosuunnittelun tuotekriteereissä, taksonomiassa rahoituksen ohje nuorina, erilaisissa ympäristömerkeissä ja julkisten hankintojen kilpailutuksessa. . Näiden päämäärien yhteensovittaminen on työläs projekti. Työpöydälle on jo saatu valmisteltua muutama erilainen vaihtoehto siihen, miten “välttämättömän käytön” arviointi voitaisiin käytännössä toteuttaa. Ensinnäkin komissio työstää lukuisten EU-laitosten ja sidosryhmien kanssa kriteerejä kestäville ja turvallisille kemikaaleille (safe & sustainable by design, SSbD) sekä mittareita tällaiseen kemiaan siirtymisen arviointiin. Tähän pyritään, sillä aineja käyttökohtaiset arvioinnit ovat jumittaneet sääntelyä, koska arviointia tarvitsevien aineiden määrä on aivan valtava
Aineiden valtavasta joukosta vain osalle on tehty riskianalyysit. Lisäksi yhdisteiden vaikutuskohteiden tunnistaminen voi olla haastavaa. Markkinoilla arvioidaan olevan noin 350 000 erilaista kemikaalia tai kemikaaliseosta, ja niiden lukumäärä on jatkuvassa kasvussa. Jäämiä löytyy maapallon syrjäisimmistäkin kolkista, kuten Pohjoiselta jäämereltä, valtamerien syvyyksistä ja korkealta vuoristoista. Maapallon sietoraja on kemiallisen saastumisen osalta ylittymässä, tutkijat varoittavat. KEMIALLINEN KUORMA KASVAA Kemikalisoitumisen maapallolle muodostama riski uhkaa jo planeetan turvarajoja. tai 3. Pohjoismaat sijoittuivat ylimpään eli ”riittävästi suojattu” -kategoriaan. Kuinka paljon kemikaalien tuotantoon liittyviä epäpuhtauksia ja sivutuotteita päätyy ympäristöön, ei ole tiedossa. Vesistöt rankattiin tutkimuksessa viisiasteisella asteikolla. Suorien biologisten, kemiallisten ja . Tietomme kemiallisten aineiden levinneisyydestä ympäristöön ja niiden yksittäisistä ja yhteisvaikutuksista ovat rajalliset. Niistä yksi on kemikalisoituminen. Haittalistan ylivoimainen ykkönen oli bisfenoli A, jota käytetään muovien rakenneaineena esimerkiksi muovipulloissa ja -astioissa. Kemikaalien vuosittaiset päästöt ilmaan, vesistöihin ja maaperään ovat joka tapauksessa miljoonia tonneja. Kemikaalien ympäristövaikutusten vähentämisellä on enemmän kuin kiire. kategoriaan. Suomesta Pohjanmaan jokialueet ja Lounais-Suomi kuuluivat kuitenkin alempiin 4. Tuttipulloissa yhdisteen käyttö on kielletty. Nykyisellä kasvuvauhdilla alan tuotannon arvioidaan nousevan 190 miljardiin tonniin vuoteen 2060 mennessä. Ympäristöä kuormittavaa kemiallista taakkaa joutuvat kantamaan kaikki eliöt, lopulta myös ihmiset. Vaikka mallinnukseen perustuvilla tutkimuksilla on rajoituksensa, ne ovat vähintään suuntaa antavia. Kemikaalien ympäristövaikutusten arviointi ei tosin ole yksinkertaista. Samalla he korostavat aiheeseen paneutuvan tutkimuksen merkitystä ja tutkimuksen lisäämisen tärkeyttä. fysikaalisten vaikutusten lisäksi on otettava huomioon niiden mahdolliset yhdistelmät. Niille ei ensinnäkään ole luonnollista tunnettua ja turvallista vaihteluväliä, kuten esimerkiksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihteluille, joita voidaan mitata jääkairauksista. JARI KOPONEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA Y mpäristön kemiallisen kuormittumisen hallintaan tarvitaan välittömästi uusia, nykyistä tehokkaampia keinoja. Näin paljastui, että 15 yhdistettä selitti liki 99,5 prosenttia kumuloituvasta ekotoksisuuspaineesta. Siihen perustuvassa tutkimuksessa vuodelta 2019 (https://bit.ly/ SSD-aquamix) selvitettiin 1 760 kemikaalin yhteis vaikutuksena aiheutuvaa ympäristömyrkyllisyyttä yli 22 000 eurooppalaisen vesistön pinta vesissä. Sitä hankaloittavat useat tekijät. Yhteisvaikutukset muuttavat kuvaa Kemianteollisuus on maailman toiseksi suurin teollisuudenala, jonka tuotantokapasiteetti vuonna 2017 oli noin 92 miljardia tonnia. Näin sanovat ruotsalaisen tutkimuslaitoksen Stockholm Resilience Centren asiantuntijat, jotka ovat määrittäneet turvarajat keskeisille planeettaamme uhkaaville tekijöille (Uusiouutiset 4/22). Yksi keino on hyödyntää saatavilla olevia ekotoksisuustietoja tilastollisessa lajiherkkyysjakaumaanalyysissä (SSD). 36 UUSIOUUTISET 7|2022. KEMIKAALIEN VUOSITTAISET PÄÄSTÖT YMPÄRISTÖÖN OVAT MILJOONIA TONNEJA
Samalla huomattava määrä uudelleenkäyttöön kelpaavia osia ja arvometalleja jää pois kierrosta. Järjestelmän kehittämiseen liittyy kuitenkin myös riskejä ja kustannusten kasvua. Taiteilijan roman tisoitu kuvitus romu autojen lepopaikasta. HAAMUAUTOT HAAVIIN DATALLA Noin 30 000 romuajoneuvoa jää laittomille teille eikä päädy kierrätysjärjestelmiin. Toteuttamiskelpoisimmaksi osoittautui hybridi mallilla eli osin markkina ehtoisesti, osin viranomaisten ylläpitämänä ja osin nykymallilla toimiva tietopalvelu. Tarkempaa aikataulua esimerkiksi digitaalialustan pilotin kehittämisestä ei vielä ole tehty. digitaalisten elementtien lisäämistä kierrätysprosessiin ja siihen liittyvien tietojen hyödyntämiseen. Sitran toimeksiannosta osana Sitran Kilpailukykyä datasta -projektia. Romualan toimijoilla on kuitenkin keskenään ristiriitaisia liiketoimintatavoitteita, mikä tuo haasteita tilanteeseen. Nämä niin kutsutut haamuautot eivät päädy kierrätysjärjestelmiin, vaan jäävät pelloille ja pihoille tai ne myydään laittomasti ulkomaille tai romutetaan harmailla markkinoilla. Huomio tiedon kulkuun Kierivä Oy on laatinut esiselvityksen romuajoneuvojen tietoalustan toteutettavuudesta. Taloudellisesti tämä niin sanottu ohivirtaus merkitsee jopa 130–180 miljoonan euron menetyksiä tai tehottomuutta. Digialustasta mallia Selvityksen autokierrätyksen digitalisaation hyödyistä teki Vertical Oy . Sen mukaan alan keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon lisääminen on keskeinen keino edistää romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä. Datatalous tehostaisi romuautojen kierrätystä ja osien uudelleenkäyttöä. ELINA SAARINEN, TEKSTI | ADOBE STOCK, KUVA J opa joka kolmas ajoneuvo jää käytöstä poistuessaan teille tietymättömille. ”Autokierrätyksen ongelmat ovat universaaleja. Sekä uudelleenkäyttöprosessia että tiedon kulkua olisi kehitettävä. Kierivä teki toteutettavuusja vaikutusarvioinnin tietopalvelun erilaisista toteutusvaihtoehdoista. Sitran Heikki Auran mukaan ongelmaa voisi ratkoa hyödyntämällä ja jakamalla dataa digitaalisen tietoalustan avulla nykyistä tehokkaammin. Raportti ehdottaa ratkaisuksi muun muassa auton elinkaaren seurannan tehostamista sekä digitaalista alustaa. Uskomme, että digitaalisen alustan malli olisi ainutlaatuinen Euroopassa ja se voisi toimia esimerkkinä muille maille jatkossa”, Aura pohtii. Vaikka Suomeen on rakennettu toimiva autokierrätyksen ekosysteemi, noin kolmekymmentä tuhatta autoa poistuu vuosittain käytöstä ilman virallista poistamisilmoitusta rekisteristä. Kun romuautot eivät ohjaudu virallisiin kierrätysjärjestelmiin, luontoon päätyy öljyjä, lyijyakkuja, happoja ja renkaita. Autokierrätyksen toimitusjohtaja Juha Kenraali toivoo, että raportti käynnistää keskustelut ajoneuvojen liikennekäytöstä poistamisen nykyhaasteista. ”Olemme jo pohtineet erilaisten 37 UUSIOUUTISET 7|2022. Selvitys tehtiin läheisessä yhteistyössä autokierrätysekosysteemin toimijoiden kuten Suomen Autokierrätys Oy:n kanssa. Totuus on karumpi, sillä romuajoneuvot aiheuttavat hylättyinä paljon ympäristö haittoja. Raportti on juuri julkaistu Pirkanmaan ELY-keskuksen raporttisarjassa. Raportissa on hyviä aihioita tulevaisuutta ajatellen”, Kenraali sanoo. Lue lisää: Kierivä Oy:n raportti: https://bit.ly/3i0hFJv DIGITAALISEN ALUSTAN MALLI OLISI AINUT LAATUINEN EUROOPASSA
Se on vastuullisuuden keskeinen osa. Yhtiöllä on vireillä viisi malminetsintälupahakemusta Kemin ja Simon seuduilla. Seurannan ja kehitystyön myötä lähtöjäänkin pieniä ympäristövaikutuksia on voitu vähentää entisestään. Hänen mukaansa vaikkapa metsäteollisuuteen verrattuna kaivostoiminta ei ole dramaattisen suuri uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle, eikä asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu malminetsintä luontoa vaaranna. Suojakankain estetään vuodot maaperään. 38 UUSIOUUTISET 7|2022. Aholan mukaan kairauksen vaikutusaluetta on saatu pienennettyä vuodesta 2018, jolloin se oli keskimäärin 4,3 neliötä per kairauspaikka, noin kahteen neliömetriin. Luonnon moni muotoisuus on huomioitava malmin etsintäkairauksissa. Jokaisen alan pitää tehdä oma osansa”, muistutti WSP Finlandin Janna Riikonen. Pohjois-Euroopassa olisi Euroopan huoltovarmuuden kannalta tärkeitä malmivaroja. ”Natura-alueen malminetsintälupa voidaan saada vain, jos arviointi on riittävän laaja ja jos siinä todetaan, ettei toiminta heikennä merkittävästi alueen suojeluperusteita”, Tuhkanen kertoi. ”Luonnon monimuotoisuus on aktiivisesti huomioitava. Kohteesta osa sijaitsee Naturaalueella sekä soidensuojelualueella. Vaikutuksia mitattu Kairausten haitallisia ympäristövaikutuksia voivat olla kasvillisuuden tallautuminen tai tukahtuminen, pinnan kuluminen, painaumat, melu, maa perän pilaantuminen, jääpolte, puusto vauriot sekä vesistövaikutukset. Kaivos Natura-alueelle. Kuvassa Kiirunan kaivos Ruotsissa. Kairaussuunnitelmien laadinta vie jopa vuosia. Vastuu luontoarvojen huomioimisesta on toimijalla. ”Malminetsintäkairausten vaikutukset ovat yleensä pistemäisiä ja palautuvia. Lisäksi on huomioitava muun muassa erityisesti suojeltavien lajien esiintymät ja elinpiirit, uhanalaiset lajit, linnusto-Natura sekä TAPAHTUMIA suurten petolintujen pesäpuut. Kingsrose Exploration Oy:n Vesa Tuhkanen kertoi, kuinka australialais omisteinen yhtiö tutkii palladiumin, platinan, rodiumin, kullan, nikkelin ja kuparin esiintymiä Penikatprojektissa. Näitä ovat esimerkiksi louhinta ilman räjähteitä, kiviaineksen lajittelu kaivoksen sisällä sekä prosessiin kuljetettavan materiaalin kuljetus Natura-alueen ulkopuolelle maanalaisella kuljetushihnalla. ”Emme ole pääsyy luonnon monimuotoisuuden katoamiseen tällä pallolla”, Ahola summasi. Noora Ahola Mawson Oy:stä kertoi yrityksen seuranneen kairauksen vaikutuksia jo vuosia. Luonnon ennallistumistahti on luontotyypistä riippuen 1,7–2,3 neliötä vuodessa. F innMateria-messujen yhteydessä pidetty Vuorimiesyhdistyksen Kairauspäivä käsitteli kairausten vaikutuksia ympäristöön. Seurantatutkimukset on tehtävä ennen kairauksia, niiden aikana ja niiden jälkeen.” Jos hankkeessa päädytään kaivokseen asti, alueen herkkyys tulee huomioida kaikessa jatkosuunnittelussa. ”Meidän näkemyksemme mukaan vastuullinen malminetsintä pitää tehdä ympäristöja maisemavaikutukset minimoiden. Vahinkoa voi silti aiheutua, jos toiminta kohdistuu rauhoitetun kasvilajin yksilöön tai herkkään, pienialaiseen luontotyyppiin”, Riikonen muistutti. Valmisteluun kuuluvat biologien tekemät, toistuvat luontokartoitukset. Kairausvettä pyritään kierrättämään. KOONNUT ELINA SAARINEN AD OB E ST OC K YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HUOMIOON MALMINETSINNÄSSÄ . Esimerkiksi luonnonsuojelulain ja -asetuksen mukaisesti rauhoitetut eläimet ja kasvit ovat rauhoitettuja kaikkialla, eikä niitä saa häiritä tai hävittää. Erilaisilla nyt jo alalla käytössä olevilla ratkaisuilla voidaan ympäristöja maisemavaikutuksia vähentää ratkaisevasti. Kairaukset tehdään pääasiassa talviaikana, jolloin lumija jääpeite suojaavat maata
Ministeri Maria Ohisalo kertoi kuulevansa monilta yrityksiltä viestiä siitä, että vaikka hallitus pian vaihtuu, politiikassa olisi hyvä jatkaa aloitetulla hiilineutraalisuuden ja kiertotalouden polulla. Näin maailma toimii tällä hetkellä: Kiertotalousasteemme on alle 10 prosenttia.” World Resources Institute laatii juuri uutta strategiaa. Samalla ekosysteemipalveluiden turvaamiseksi Suomen ja Euroopan olisi päinvastoin suojeltava ja ennallistettava ekosysteemejä, eli vähennettävä luonnonvarojen kulutusta. Selitys löytyy siitä, että Suomen kaivos-, metallija metsäteollisuus ovat hyvin luonnonvaraintensiivisiä toimialoja. Luonnonvaroja kuluu Suni muistutti, että Suomi kuluttaa EU-keskiarvoon verrattuna tuplasti enemmän luonnonvaroja per henkilö. ”On kyse resilientin järjestelmän luomisesta. Resurssien tuottavuuden ja materiaalien kiertotalousasteen olisi samassa ajassa kaksinkertaistuttava. Esimerkiksi CICAT-konsortion tutkimukset ovat olleet laajasti viitattuja ja palkittuja. Meidän on rakennettava toimitusketjuja, jotka eivät riskeeraa ihmisten ja planeetan elinkelpoisuutta, jotta emme olisi riippuvaisia epävakaista, räjähdysherkistä voimista, jotka voivat kääntyä meitä vastaan.” Kasvu kiihtyy, jätettä syntyy World Resources Instituten Stientje van Veldhoven varoittaa, että taistelu energiasta saattaa eskaloitua taisteluksi materiaaleista. Ohisalon lisäksi tapahtumassa puhuivat Ellen MacArthur Foundationin johtaja Joss Blériot, Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky, World Resource Instituten Euroopan aluejohtaja Stientje van Veldhoven, Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuksen professori Eva Heiskanen sekä Sitran projektijohtaja Kari Herlevi. Miltä näyttää hyvä elämä, jossa kulutus on puolet nykyisestä. Voimat meitä vastaan Ellen MacArthur Foundationin Joss Blériot avasi tilaisuuden toteamalla, että ihmiskunnan on päästävä tuhoavasta, lineaarisesta talousmallista luonnon pääomaa vaalivaan talouteen. Tähän asti olemme nähneet vain lineaaritalouden jyräävän”, sanoi Helsingin yliopiston professori Eva Heiskanen Epävarmuuden ajasta hyvän kiertoon -tilaisuudessa. Kaivostoiminnasta syntyy painavaa jätettä. Emme voi tehdä ensiöpuukuidusta vessapaperia”, Suni toteaa. Kiertotalousaste eli circular material use on EU:ssa keskimäärin 13 prosenttia, Suomessa 7 prosenttia. Tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä vihreään siirtymään ja liikenteen sähköistymiseen tarvitaan valtava määrä uusia kaivoksia ja metallinjalostusta. Sähköautoihin tarvitaan myös valtavasti kobolttia ja nikkeliä. Hän viittaa kansainvälisen energiavirasto IEA:n viimevuotiseen raporttiin, joka ennakoi sähköauton akuissa tarvittavan litiumin kysynnän 42-kertaistuvan ja akkumateriaali grafiitinkin kysynnän 25-kertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. syyskuuta 2022. Tutkimuksessa kärkeä ”Näkisin, että kiertotalouskehityksessä meidän on asetettava kansallisesti ja kansainvälisesti kunnianhimoiset tavoitteet kulutuksen vähentämiselle. Ilmastokriisin, luontokadon ja ylikulutuksen rinnalle on noussut geopoliittinen kriisi Venäjän aggression vuoksi. Vähähiilisyystavoitteissa fossiilisia raaka-aineita lasketaan korvattavan biomassoilla, etenkin puulla. Onko Suomi kiertotalouden edelläkävijä. 39 UUSIOUUTISET 7|2022. TÄTÄ KYSYMYSTÄ pohdittiin CICAT2025-hankekonsortion symposiumissa Tampereen yliopistolla marraskuun puolivälissä. Van Veldhovenin mukaan on tärkeää luoda periaatteet sille, mitä on kestävä kaivosteollisuus. Näitä riskisempiä päätöksiä ei ole helppoa tehdä. ”Maailman on kaksinkertaistettava kiertotalousasteensa joka kymmenes vuosi”, van Veldhoven näkee. On suunniteltava ja priorisoitava, mihin rajalliset resurssit käytetään. ”Kuvittele, että tiellä ajaa 10 suurta jäteautoa. Suomalainen tuottaa jätettä 4,5-kertaisesti EU-keskiarvoon nähden. ”Millainen talousmalli mahdollistaisi hyvinvoinnin vähemmällä luonnonvarojen kulutuksella. Vain yksi näistä kääntyy kierrätyslaitoksen pihaan, kaikki muut kippaavat lastinsa tien pientareelle. Toivon, että tutkimus tuottaa keskustelun avauksia esimerkiksi siitä, miten Suomen rajalliset puuraaka-aineet voisi käyttää niin, että puukuutio tuottaa lisäarvoa vaikkapa tekstiilija lääketeollisuudessa ja muovien korvaajana.” Suni näkeekin, että yhdessä asiassa Suomi on todella kiertotalouden edelläkävijä: tutkimuksessa. ”Suomalainen kiertotaloustutkimus tunnetaan. Emme pärjää vertailussa hyvin myöskään resurssituottavuusmittarilla eli siinä, kuinka paljon bruttokansantuote kasvaa suhteessa luonnonvarojen kulutukseen. Kansallisessa kiertotalouden strategisessa ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomessa primääriraaka-aineiden kulutus ei vuonna 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Samaan aikaan arvomateriaaleja valuu yhteiskuntien ulottumattomiin jätteinä ja elektroniikkalaiteromuna. Ilmakehäfyysikko, tutkimusjohtaja Tanja Suni tarkasteli omassa puheenvuorossaan kysymystä kylmien tilastotietojen pohjalta: ”Suomi ei ole lukujen valossa kiertotalouden mallimaa”, Suni veti yhteen. AD OB E ST OC K EL IN A SA AR IN EN ”Taistelu energiasta voi eskaloitua taisteluksi materiaaleista” ”JOS YHTEISKUNNAN toiminnan kannalta kriittiset sektorit ovat riippuvaisia pitkistä toimitusketjuista ja yksinvaltaisista toimijoista, olemme haavoittuvia kansainvälisille kriiseille”, totesi ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo, ja jatkoi: ”Ei riitä, että pääsemme eroon fossiilisista polttoaineista, vaan meidän on toteutettava vihreä siirtymä ja rakennettava yhteiskunta tavalla, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen.” Ohisalo puhui Helsingin Musiikkitalolla 29. Lähes kaksisataa osanottajaa kokoontui keskustelemaan kiertotaloussiirtymästä. Opetuksessa Suomi on kärkeä kiertotalouteen profiloitumisessa.” Kikoitus tukee Tampereen yliopiston Johtamisen ja talouden tiedekunnan professori Leena Aarikka-Stenroos kertoi symposiumissa, että CICAT2025-hankekonsortio on päässyt hyvään vauhtiin tutkimustulosten esittämisessä ja kiertotaloussiirtymän käytännöllistämisessä eli niin kutsutussa kikoituksessa. Siksi tuemme asiantuntijoita ja yksilöitä tutkimustiedolla.” ”Luottavatko kansalaiset, että olemme tekemässä täyskäännöksen. Laajan maan tieverkosto syö hiekkaa, soraa ja kalkkikiveä. ”Työläs mutta tarpeellinen kiertotaloussiirtymä vaatii yksilöiltä ja asiantuntijoilta todella paljon, esimerkiksi epäkonventionaalisia ratkaisuja, jotka poikkeavat lineaaritalouden käytännöistä. Tuotteet on suunniteltava kierrätettäviksi ja kiertotalouden mukaisiksi. Hän toivoo, että tutkimus tuottaa päättäjien tueksi kokonaisvaltaista visiota kestävästä tulevaisuudesta
Antaa aika ikävän kuvan, että se on Putin, joka pistää meidän kaasu hanamme kiinni, kun emme itse sii hen pystyneet sanktiona”, Pietikäinen sanoo. ”Tiedämme, että emme voi kulut taa kolmea planeettaa. Nyt vain rahoitusta hakemaan sekä EU:lta että kotimaasta”, Kangasharju kannustaa yrityksiä. Sirpa Pietikäinen osallistui Jäte huolto päivien paneeliin etäyhteydellä, muut panelistit paikan päällä. ”Jos kriisissä pystymme siirtymään energiatehokkaampiin tapoihin ja karsimaan energian käyttöä, se mak saa itsensä takaisin tulevina vuosina.” Gasumin biokaasun tuotanto johtaja Ari Suomilammi sanoo, että nykyisessä energian ja maakaasun saatavuuden tilanteessa kiertotalous nousee suureen merkitykseen. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toivoo, että sota ja energiakrii si eivät saisi Eurooppaa jähmetty mään vihreässä siirtymässään kuin peura ajovaloihin: ”Ukrainan kriisiin ei voi vastata komiteapohdiskelujen kautta vuoden päästä, vaan pitää reagoida napakam min. Biojätteen tuottama biometaani on hyvä ottaa talteen ja hyödyntää se saman infrastruktuurin kautta, mikä Eurooppaan on kaasu verkkoina rakennettu”, Suomilammi huomauttaa. ikääntyy ja kaupungistuu, mikä vaatii toisentyyppisiä ratkaisuja ruoan tuotantoon, palveluihin ja jätehuol toon. Globalisaatiokin jatkuu hetkellisistä taantumista huolimatta. Jätehuoltopäiville saapui runsas joukko alan osaajia. TE RO PA JU KA LL IO TE RO PA JU KA LL IO . Tiedämme ilmastonmuutoksen ja biodiversiteet tikadon uhat. ”Rahaa on jaossa niin, että ranteita pakottaa!” sanoi Etlan Aki Kangasharju Jätehuoltopäivillä. ”Biokaasulla on äärettömän hy viä hyötyjä ja siitä löytyy kytkentä jätehuoltoon. ”Rahaa on jaossa niin, että ranteita pakottaa! Julkinen sektori on valmis satsaamaan ihan hirveästi. JÄTEHUOLTOPÄIVÄT: VIHREÄ SIIRTYMÄ KOMPASSIKSI N äin totesivat panelistit Jäte huoltoyhdistyksen järjestämillä Jätehuoltopäivillä Helsingissä 6.10.2022. Hän näkee, että Euroopan na vigaattorina sumussa toimivat nyt vihreä siirtymä, kiertotalous ja resurssitehokkuus. Nyt vain ”all in” ja hypätään aaltoon mu kaan!” hän kiteyttää. Päivät pidettiin nyt Triplassa Helsingin Pasilassa. Digitalisaatio muuttaa tiedon jalostusta. Tulevaisuudessa väestö Jätehuollolla on merkittävä rooli tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Resurssien käytön on tehostutta va kymppikertoimella”, Pietikäinen summasi. Energiaviraston johtava asiantun tija Maiju Seppälä korostaa, etteivät vihreän siirtymän tavoitteet ole ka 40 UUSIOUUTISET 7|2022. ”Jätealan yrityksille tämä tarkoit taa ihan fantastista tulevaisuutta. . donneet minnekään, vaan uusiutuvaa energiaa on lisättävä ja päästöjä on vähennettävä myös kriisin oloissa. Rahaa jaossa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju nostaa esiin, että valtiot ovat selvästi valmiita auttamaan sekä yrityksiä että kotitalouksia ennennäkemättömällä tavalla
UUMA-rakentamisen erilaiset ohjeet, selvitykset ja opinnäytetyöt kootaan uusiomaarakentamisen www-sivulle https://bit.ly/3twLwvN Tapahtumakalenteri MONTREALIN LUONTOKOKOUS 7.–19.12.2022, Montreal, Kanada WCEF2022 World Circular Economy Forumin studiolähetykset ja oheistapahtumat jatkuvat joulukuussa. Se pohjaa maaliskuussa koekäyttöön julkaistulle jätteenpolton pohjakuonan käyttöohjeelle. Syyskuussa Hongkongin hallinto ilmoitti, että koronakaranteenia ei enää edellytetä hotelleissa Hongkongissa. Työryhmä valmistelee myös kompostin laatuluokitusta viherjätteelle ja yhdyskuntajätevesilietteelle. www.ecoexpoasia.com 41 UUSIOUUTISET 7|2022. joulukuuta 2022. Luvankäsittelijöiden työn avuksi on tekeillä opas uusiomateriaalien käytöstä vesirakentamisessa ja meritäytöissä. EL IN A SA AR IN EN Yhdyskunta tekniikka 2023 www.yhdyskuntatekniikka.fi EcoExpoAsia kansainvälistyy taas KORONARAJOITUSTEN helpottumisen myötä Messe Frankfurt ja Hong Kong Trade Development Council odottavat viimevuotista kansainvälisempää EcoExpoAsia-tapahtumaa. Pohdinnassa on, jatketaanko uusiomateriaalityötä vuonna 2024 uudella hankeohjelmalla, joka olisi jo viides kokonaisuus, vai perustettaisiinko jatkotyötä varten oma UUMA-yhdistyksensä. Seminaarissa järjestetyssä, alustavassa ja suuntaa antavassa kyselyssä osanottajat antoivat niukasti enemmän kannatusta UUMA5-ohjelmalle, mutta myös itsenäinen ja riippumaton UUMA-yhdistys sai ääniä. Uusiomaarakentamisen malliasiakirjojen odotetaan valmistuvan keväällä 2023. Uusiomaarakentamiseen oppaita RAMBOLLIN Marjo Koivulahti antoi syyskuun lopussa Uusiomaarakentamisen vuosiseminaarissa UUMA4-ohjelman tilannekatsauksen ja avasi jo hieman tulevaa. Lisäksi tapahtuman online-palvelut ovat auki aina jouluaattoon saakka. Ytekin Katja Lehtonen kertoi, että jätteenpolton pohjakuonan maarakennuskäytöstä on tekeillä RT-kortti. Heti alkuvuodesta on valmistumassa opas, joka keskittyy teknisen kelpoisuuden arviointiin erityisesti tierakentamisessa. Hybridimallilla järjestettyyn tilaisuuteen osallistui syyskuun lopussa yli 90 ihmistä etäyhteyksin sekä runsas joukko paikan päällä Pankkisalissa. Ensi syksynä on luvassa syvästabiloinnin sideaineiden vähähiilisyysluokituksen kuvaus, luokitusta täydentävä malliasiakirja sekä opas syvästabiloinnin uusiosideaineiden käytön edistämiseen. Tähän liittyvän arviointilomakkeen luonnos on juuri kommenteilla. Selvitys uusiomaarakentamisen vaikutuksista ja indikaattoreista on valmistunut. Esim 15.12.2022 WCEF2022 Studio Turku UAS SUSIE Project, klo 9-12 RAKENNESUUNNITTELIJOIDEN KIERTOTALOUSKOULUTUS 12.12.2023–19.1.2023 Verkkokoulutus käynnistyy 12.12.22, ja koulutuspäivä pidetään 19.1.23 Helsingin kaupunkiympäristötalolla ECO EXPO ASIA 14.–17.12.2022 Hong Kong Convention and Exhibition Center, 14.–24.12.22 online MISSÄ MENNÄÄN SUOMI. Ohjekorttia lähdetään työstämään Rakennustietosäätiön toimikunnassa. Rajoitukset voivat kuitenkin vaihdella. Ympäristöteknologioihin keskittyvä tapahtuma pidetään Hongkongissa 14.-17. YT-messuilla julki Jyväskylän Vesihuoltopäivillä YT-messujen yhteydessä toukokuussa on tarkoitus esitellä opas siitä, miten uusiomateriaaleja käytetään maanalaisen verkoston yhteydessä erilaisissa infraja rakentamiskohteissa. Pohjakuonat käyttöön Uusiomateriaalien hyötykäyttö edistyy lähiaikoina lukuisten oppaiden ja ohjeistusten voimin. Lisäksi on tekeillä esirakentamisopas, joka auttaa kuntia ja kaupunkeja tunnistamaan, millä tavoin esirakentamiskohteissa voidaan kaikkein tehokkaimmin vähentää pohjarakentamisen hiilidioksidipäästöjä ja tukea kiertotaloutta. Kansainvälisistä paviljongeista Japanin osasto on tänä vuonna neljä kertaa suurempi kuin ennen. Kierrätyskasvualustatuotteille on tulossa tuotekortteja sekä ohje, joka käsittelee vieraskasvilajien sisältämän maa-aineksen hyödyntämistä ja käsittelyä. Kiertotalousmittarit suunnannäyttäjinä Kiertotalouden mittareiden tutkimustulosseminaari 15.12.2022, klo 9:30–15, Tilastokeskus, Helsinki ja verkossa INTERNATIONAL ELECTRONICS RECYCLING CONGRESS 18.-20.1.23, Salzburg, Itävalta NORDIC NETWORK FOR CIRCULAR CONSTRUCTION PRESENTS: Launch of the State of the Art Analysis on Nordic Circularity 31.1.23, klo 13–14:30, etänä PIDÄ LAPPI SIISTINÄ RY:N YMPÄRISTÖSEMINAARI 35-vuotisjuhlaseminaarin pääteemat: ympäristövastuullinen matkailu, poistotekstiilit ja energiatehokkuus 9.–10.2.23, Santa’s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Uusiomaarakentamisen vuosiseminaari tarjosi hyödyllistä tietoa uusiomateriaalien hyödyntämistä edistävän UUMA4-ohjelman työstä ja tuloksista. Ohje luonnokset kiertävät vielä julkiselle kommentoinnille tai koekäyttö vaiheeseen ennen lopullista julkaisua. Rambollin Monica Löfman kertoi, että uusiomaarakentamisen ohjeistus täydentyy UUMA4-ohjelman eri työryhmissä. Sen avulla voi arvioida uuma-hankkeiden talousja ympäristövaikutuksia sekä materiaalien käyttöä
Reaktorin sisälle Otaniemen FiR1-reaktorilla säteilytasot eivät ole ihmiselle vaarallisia, mutta meneillään on tärkeä testi. Näissä kohteissa säteily voi olla ihmiselle vaarallista. Vanhojen ydinvoimaloiden purkajia odottavat jopa 400 miljardin markkinat. Eli tällaiset robotit ovat kertakäyttöisiä ja muuttuvat työssä itsekin matala-aktiiviseksi jätteeksi”, Soppela muistuttaa. ”Myös tietämättömyys maksaa”, tiivistää VTT:n tutkija Olli Soppela. Robotteja voi hyödyntää fyysisen purkamisen lisäksi pistepilvikartoituksissa, datamallinnuksessa sekä laboratoriotyössä radioaktiivisten materiaalien laadunvarmennuksessa. Soppela kertoi Lahden Purkupäivässä syyskuussa, että VTT, Lotus, Fortum ja Sweco ovat tutkineet Business Finlandin rahoittamassa ja VTT:n vetämässä DECOmmhankkeessa erilaisia tekniikoita, joita voisi hyödyntää käytöstä poistuvien ydinvoimaloiden purkamisessa. . Niistä iso osa on jo jäähtymässä ja odottaa purkua. Boston Dynamicsin tekemää robottia ohjaillaan etänä. Aikanaan rakennuksessa on tehty lääketieteellistä tutkimusta radioaktiivisilla aineilla. Näytölle piirtyy lisätyn todellisuuden teknologian avulla visualisaatiomallinnus siitä, millaisia radioaktiivisuuden tasoja löytyy mistäkin tilasta. ”Jos robotti menee todella voimakasta säteilyä sisältävään tilaan riittävän pitkäksi aikaa, itse robottikin kontaminoituu. PURKUROBOTTI YDINREAKTORISSA Robotti mallintaa säteilytasoja purettavassa koeydinreaktorissa Otaniemessä. Miljardimarkkinat Jos kyseessä on korkea-aktiivinen aine, sen purkaminen ja purkujätteiden käsittely maksavat tavallista enemmän. Soppelan mukaan pelkästään Euroopassa käyttöikänsä päähän ja purettavaksi tulee vuoteen 2040 mennessä 200–400 ydinreaktoria. Robotin avulla voidaan testata säteilynäytteiden ottamista ja säteilytasojen tunnistamista työtiloissa autenttisessa reaktoriympäristössä. 42 UUSIOUUTISET 7|2022. Niiden kanssa on oltava varovainen. Purkurobotit tuovat kustannussäästöjä, sillä niitä voi käyttää haastavissa paikoissa, jotka ihmiselle aiheuttaisivat työturvallisuusriskin. Hankkeessa ovat mukana myös Teollisuuden Voima, BMH Technologies ja Ekonia. ELINA SAARINEN, TEKSTI | OLLI SOPPELA/ VTT, KUVA W ar of the Worlds -televisiosarjasta tuttu, metallisen koiran näköinen robotti askeltaa tyhjillä käytävillä. Lue koko juttu: https://bit.ly/3VFWNpN YKSITTÄISEN YDIN VOIMALAN PURKAMINEN MAKSAA 500 MILJOONASTA VIITEEN MILJARDIIN EUROON. Turvallisia työmenetelmiä radioaktiivisten materiaalien käsittelyyn on tarpeen kehittää, sillä Euroopassa on lukuisia purkamista odottavia ydinvoimaloita. Robotista säteilylähde Soppela kertoo, että Otaniemen pilotti kohteessa kokeiltiin digitaalisia mallinnusmenetelmiä säteilevien aineiden sijainnin kartoittamiseen. Geigermittarin tikitys tihenee. VTT:n Olli Soppelan mukaan etäohjautuvat robotit voivat kerätä purkukohteesta paljon informaatiota ja säästää valtavasti ydin voimalan purkuurakan kustannuksissa. Purkutyötä helpottaisi, jos olisi tarkka tieto siitä, missä kohtaa rakennusta on säteilevää materiaalia ja ovatko aineet matala-, keskivai korkeaaktiivista ainetta. On käytettävä etäohjattavia, mekaanisia purkukoneita. Nyt kohde pitäisi purkaa. Robotti liikkuu mielenkiintoisessa rakennuksessa: Kohde on vuonna 1969 Espoon Otaniemeen rakennettu FiR1-koe ydinreaktori
Niinhän se on. E.KOISTINEN UUSIOUUTISET 7|2022 43. Nimi herätti jonkinlaisia tuttuja mielikuvia. Sen nimistä ei ollut asemallamme. Nainen paahtoi asiaansa puhelimessa ja puoliso koetti saada minua lopettamaan puhelua. – Täytyyhän teillä olla sellainen puhelinnumero, johon voi soittaa MILLOIN TAHANSA, jos joku aseman hoitaja on hukassa! Annoin puhelimen puolisolleni. – Missä hän on töissä. Enkä saanut korjatuksi järjestelmään numeron kuulumista itselleni. – Mistä tiesit soittaa tähän numeroon. Kun keskustelu kerran oli aloitettu, ja nainen tuntui etsivän jotakin jäteasiaan liittyvää, koetin ystävällisyyttäni kysyä, mitä asiaa hänellä oli. Olisiko jokin hätä kuitenkin jossakin. humalainen naisääni kysyi. Oudoimmat puhelut vältin jatkossa pitämällä puhelimen äänettömällä työajan ulkopuolella. – Poika on päässyt töistä jo ajat sitten, eikä vastaa puhelimeen. – Minkä niminen teidän poikanne on. En ollut huomannut, missä kohtaa itse lähdin väittelyyn. Koskaan en tullut tietämään, ketä nainen etsi. Hän onnistui muutamalla lauseella päättämään keskustelun ystävällisissä merkeissä. – Numerotiedustelu antoi. Selvittelin asiaa seuraavana päivänä. KADONNUT ASEMANHOITAJA K ävi taannoin niin, että asemalle tilattiin uusi matkapuhelin henkilökohtaiseen käyttööni projektityöni ajaksi. En tunnistanut numeroa. Kävin kahta väittelyä yhtäaikaa – puoliso vaati puhelinta ja muori tivasi poikansa perään puhelimessa. Mutta että pitäisi vielä olla aina tavoitettavissa, jos vaikka joku työntekijä sattuisi olemaan hukassa! Jätealan tuotekehittäjät ja palvelumuotoilijat tuskin tarttuvat tarjottuun ideaan. Täytyyhän teidän tietää, keitä on töissä, jos on vaikka jäänyt jonnekin. Koetin selittää, että tämä on henkilökohtainen työnumeroni eikä yleinen neuvontanumero tai keskus. Otin sen aina mukaani myös kotiini, koska saatoin toisinaan tehdä töitä myös muualla. – Kyllähän teidän se pitäisi tietää, miten ette muka tiedä, keitä teillä on töissä ja milloin. – Kuka siellä on. Ääneni oli varmasti kireä. nainen kävi jo aivan kuumana. Hän sanoi jonkin etunimen. IT-puolen vastaus oli niin monimutkainen, että en tullut siitä hullua hurskaammaksi. Sellaista asemaa ei tietääkseni ole olemassakaan. Puhelin soi, kun olin menossa nukkumaan vähän ennen kello yhtätoista illalla. Palvelujen ja aukioloaikojen laajennus on ollut tapetilla. Kerran olin unohtanut siihen hälytysäänen päälle. – Siellä teillä. Nainen alkoi jo olla kärsimätön. Olin lähtenyt iltavuorosta viimeisenä ja varmistanut, ettei alueella ollut ketään, ja että portti sulkeutui takanani. Nainen sanoi kellonajan ja se yllättäen täsmäsi iltavuoron päättymisen kanssa. Kun puhelimentarpeeni päättyisi, puhelin tulisi aseman henkilökunnan yhteiseen käyttöön. Projekti päättyi, ja palautin puhelimen tehdasasetuksilla jäteaseman käyttöön. – Haloo. – Ei kannata jäädä vänkäämään humalaisten kanssa, puolisoni toisti ohjeensa. – Ei ole. Vastasin. Enkä muutenkaan voi kotoa käsin kertoa, kuka on töissä vaikka hän olisikin samalla työpaikalla töissä. Koetin löytää ratkaisua ja ehdotin asemaa naapurikunnasta. – Anna puhelin mulle, hän sanoi. – Onko Klaukkalan Sortti-keskus. Millaista palvelua tämä on, että ette kerro onko hän lähtenyt vai ei. Kerrankos nuori mies ei vastaa, jos vanha äiti soittaa yöllä. Minulla olivat taidot jo loppuneet, ja olin jäänyt väittelykierteeseen. Puolisoni kuuli puhelun sivusta ja sanoi, että lopeta. Ei kannata jäädä jänkkäämään humalaisen kanssa. Naisen ääni suli pehmeäksi. – Olisiko hän toisella asemalla. Olin niin tyrmistynyt, että numerotiedustelusta löytyy numeroni, jota ei pitäisi olla missään julkisesti. – En ole työpaikalla, eikä nyt ole työaika
Hiuskuiduista val mistettu imeytysmatto voidaan puhdistaa, mankeloida käyttö kertojen välissä ja käyttää uudelleen öl jyn imeyttämiseen. Poninhännäksi kietaistu pitkä hiustukko putoaa kampaamon lattialle. Tätä tutkii Päijät-Hämeen liiton rahoittama Hiukka 2.0 -hanke (Hiusja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana-hanke). ”Hiuksella ja karvalla on ominaisuuksia, jotka ovat hyödyksi esimerkiksi öljyntorjunnassa tai viherrakentamisessa. LAB-ammattikorkeakoulu tuli mukaan yhteistyöhön kehittämään hiuskuitujen käyttöä eri käyttökohteissa. Mutta voisiko hyvää, keratiiniproteiinipitoista sarveiskuitua hyödyntää joksikin muuksi kuin energiaksi. Hiustupot hyötykäyttöön! Hiukset ja koirankarvat voisivat pysäyttää mikromuovija öljypäästöjä. UUSIOUUTISET 7|2022 44. ELINA SAARINEN, TEKSTI | MERVI KOISTINEN JA ELINA SAARINEN, KUVAT N aps. Hiukka Hyvä -keräykseen värvättiin pian niin kutsuttuja hiuskeijuja partureista ja kampaamoista ympäri Suomea keräämään leikkuutähteet talteen. Siinä hiuksia kerätään eri kampaamoista ja partureista. Jonkin ajan kuluttua Kuutio Galleria -kampaamossa Helsingissä syntyi idea Hiukka Hyvä -ympäristöprojektista. . Hiuskeijut keräävät leikkuutähteen talteen Kampaaja ja kuvataiteilija Miila Hyökki alkoi ensin hyödyntää leikkuu jätteenä kertyvää hiusmateriaalia omassa taiteessaan. On kiinnostavaa testata, minkälaiseen käyttöön hiusja karvamateriaalia kannattaisi jalostaa”, pohjustaa LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitysja innovaatioasiantuntija Mervi Koistinen. Tavallisesti kampaaja olisi lakaissut tämän pitkään kasvaneen aarteen roskakoriin, josta se olisi kulkeutunut sekajätteen joukossa jätteenpolttolaitokseen
Tätä lyhyempää hiusta on vaikea huovuttaa, mutta LAB tutkii vaihto ehtoja myös lyhyemmän kuitusilpun hyötykäyttöön. Koistisen mukaan kiinnostava tutkimuskysymys on sekin, voisiko hiukkamateriaalia käyttää siihen, että vesistä poistettaisiin esimerkiksi mikromuovipäästöjä. Öljyvuoto imeytyy mattoon Hankkeen aikana hiukkamattoja on testattu ja kehitetty yhdessä Hiukka Hyvän ja Xamkin kanssa Kotkassa öljyntorjunnan tutkimus ja testausaltailla. Koulutukset ovat samalla toimineet tuote ideoinnin ja verkostoitumisen tapaa misina. Koulutuksen yhteydessä osanottajat ovat päässeet mukaan työpajaan, jossa hiuksista on valmistettu koruja. Huovutetaan matoksi Hiukka Hyvä tuotemerkillä valmis tetaan hiuksesta ja karvasta huovut tamalla mattoa, jota voi hyödyntää erilaisissa tarkoituksissa. Tutkimusta tehdään Lah den kaupungin viherrakennus projektiin liittyen. Materiaalia tarvitaan kuitenkin lisää, ja siksi toimintaan kaivataan mukaan kiertotaloudesta kiinnostuneita yrityk siä”, kutsuu projektipäällikkö Paula Nurminen. Öljyjä on toki erilaisia, ja imeyttämiseen vaikuttavat myös ulkoolosuhteet, mutta testissä kertyi lupaavia havaintoja.” Hiukkamatto näyttäisi toi mivan erityisen hyvin öljyn rantapuhdistuksessa. Aiempi tiukka rajaus oli hämmentävä, koska kuitenkin lampaan villaa ja muiden eläinten karvaa on ennenkin saanut hyödyntää”, Koistinen vertaa. ”Näkyvyys on innostanut uusia kampaa mo ja trimmausalan toimijoita ympäri Suomen lähtemään Hiukka Hyvän hius keijuiksi ja karvakummeiksi keräämään hiuksia ja karvoja hyvään tarkoitukseen”, kertoo Nurminen. Osassa tulevaa kampuspuistoa testataan hiukkamattoa kuorikat teen sijaan rikkaruohojen kasvun hillinnässä. KAMPAAMO -JA TRIMMAUSALAN toimijoille hukkahiusten ja koirankarvo jen hyötykäyttö voi avata uusia bisnes mahdollisuuksia. LABammattikorkeakoulu on järjestänyt syksyn aikana yrittäjille maksuttomia, kiertotalousaiheisia koulutuksia, joiden tavoitteena on synnyttää kestävää ja uutta liiketoimintaa hius ja karvakuiduista. Lisäksi osallistujille on ollut tarjolla yksilöllistä sparrausta markkinointiklinikalta. Sivutuotelainsäädännön muutok sen myötä koirankarvan keräämistä voidaan lähteä edistämään karva kummien avulla. ”Keväällä asiaa käsiteltiin Ruoka viraston sekä maa ja metsätalous ministeriön kanssa ja saimme luvan hyötykäyttää trimmaamoista ker tyvää, pestyä koirankarvaa. Huovutukseen kelpaavat vähintään viiden sentin pituiset hiuskiehkurat. Suunnitteilla on myös kokeilla Lahden Kymijärven voimalan kanssa, voisiko hiukkamateriaaleilla suodat taa jätevesistä pois rautaa. Hiukkamatoista voi valmistaa muun muassa viherkas ville Kokedamakasvupalloja. Tämä ajatus sopii kiertotalou teen”, Koistinen näkee. Onpa hiukkamattoja testattu kasvu alustoinakin. Hanke on myös osallistunut tuot teella WWF:n järjestämään, vapaa ehtoisten öljyntorjuntajoukkojen koulutuspäivään. ”Saataisiin vähennettyä jätekuor maa ja tuotettua paikallista jalostus arvoa. ”Hiuksista ja karvoista valmistetulle hiukkamateriaalille on jo tähän mennes sä löydetty hienoja käyttömahdollisuuk sia. Koirankarvaa kertyy suuria määriä, mutta eläinten sivutuote asetuksen vuoksi viranomaiset ovat tähän saakka suhtautuneet nuivasti koirankarvojen hyötykäyttöön ja kierrätykseen. Siinä selvitetään, etteivät hiukset aiheuta liiallista raskasmetalli pistekuormaa tulevissa käyttökohteissa. Hiukkamatto olisi paikallisesti kerättävä ja jalostettava lähituote. Lokamarraskuussa Hiukka 2.0 hanke eli Hiuskuitu ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana hanke oli näytillä Lahden kampuksen Tilagalleriassa jär jestetyssä Muotoiluinstituutin hankkeiden yhteisnäyttelyssä. Hiusten ja karvojen hyötykäyttöhanke on saanut viime aikoina paljon näkyvyyttä mediassa ja muuallakin. Karvakummit remmiin Pian katse kääntyi myös koiratrimmaamoihin. Huovutuskoneen lähetti Matter of Trust organisaatio Yhdysvalloista. Kasvualustoissa hiukkamateriaali voisi korvata esimerkiksi kookos kuitua, jota tällä hetkellä tuodaan Suomeen kaukaa. Koistisen mukaan kokeilujen tulokset ovat lupaavia: ”Hius ja karvakuitu imevät öljyä todella hyvin. Jokainen kampaamossa käynyt tietää, että tukkaa on saatettu värjätä, kihartaa ja käsitellä monet kerrat ennen kuin se leikataan pois. ROSKASTA RAHAKSI HIUSJÄTE ON PAIKALLINEN RAAKA-AINE. Värjätyn hiuksen kemikaalikuorma. . Paikallinen lähituote Syksyllä Lahdessa käynnistyi myös viherrakennushanke, jossa hiuksilla ja karvoilla on oma roolinsa. Hankkeen tarkoituksena on löytää orgaanisista kuiduista, kuten hiukka materiaalista, muovin korvaajia eri käyttötarkoituksiin. UUSIOUUTISET 7|2022 45. Koulutuksissa on yhdessä mietitty, miten hiusjäte ja koirankarvat voi muuttaa rahaksi. Näytepalamaton erilaiset kuosit ovat syntyneet hiusten ja koirankarvojen lisäksi myös kissankarvasta ja lampaanvillasta. LABin opinnäytetyössä selvitetään ja analysoidaan paraikaa, kuinka paljon ja minkälaisia raskasmetalleja hiuksissa on. Lopulliset tulokset saadaan loppuvuoden aikana. LAB testaa hiukkamattojen sovel tuvuutta monenlaiseen käyttöön. Hiukkamateriaalia esiteltiin LABammattikorkeakoulun osastolla Habitare-messuilla. ”Analyyseissä ver rataan värjättyä, vaa lennettua ja luonnon tilaista hiusta ja niiden raskasmetallikertymiä.” Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Ennen kuin hiuksista tehtyä mattoa aletaan laajemmin käyttää maa perässä, on ensin selvitettävä, mikä on hiuksen kemikaalikuorma
Suomen tuulivoimayhdistys ry oli mukana Kimura-hankkeen ohjaus ryhmässä. K omposiittimuovit ovat tähän asti päätyneet elinkaarensa lopussa jätteenpolttolaitoksiin, joille muovimateriaali on kuitenkin haaste. TUULIMYLLYILLE LÖYTYI KIERRÄTYSKOHDE Tuulivoimaloiden käytöstä poistuneet lavat voidaan nyt hyödyntää sementin valmistuksessa. Suomen tuulivoimalakanta on vielä nuorta. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 46 UUSIOUUTISET 7|2022. Kun lapojen paino kasvaa, lisääntyvät myös niissä käytettäville materiaaleille asetettavat vaatimukset. Yli 95 prosenttia voimaloista on alle kymmenen vuoden ikäisiä. Jätteen muoviosa toimii fossiilisten polttoaineiden korvaajana ja lujitteet . Jalkapallokentän pituiset lavat Tuulivoimaloissa käytetään suuria määriä komposiitteja. Jo kymmenen vuoden kuluttua tuulivoimaloiden ja niiden materiaalien kierrättäminen on Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan kuitenkin erittäin ajankohtaista meilläkin. Konsepti rakennettiin hiljattain päättyneessä Kimura-hankkeessa, joka toteutettiin Muoviteollisuus ry:n komposiittijaoston aloitteesta. Suomen Hyötytuuli Oy:n vuonna 1999 Porin Reposaareen rakentamat kolme tuulivoimalaa tulivat teknisen elinkaarensa loppuun ja purettiin toukokuussa 2022. Uusimpien tuulivoimaloiden lavat voivat olla yli sadan metrin pituisia, yhtä pitkiä kuin jalkapallokentät. Komposiitilla on huono lämpöarvo, ja sen polttamisesta syntyy runsaasti tuhkaa. Uusi komposiitti materiaalien kierrätysmalli rakennettiin monen alan toimijoiden yhteishankkeessa. Ne ovat yleisimmin sekoitus polymeerejä, kertamuoveja, epoksihartseja ja polyesteriä, puuta, metallia sekä lasija hiilikuituja. Muovikomposiitteja käytetään myös veneissä, autoissa, lentokoneissa, urheiluvälineissä ja monissa muissa kuluttajatuotteissa. Ongelmasta päästään eroon, kun komposiittijätteen käyttää sementtitehdas, joka hyödyntää sen sekä energiana että raaka-aineena. Koko materiaali hyötykäytetään, eikä läjitettävän tuhkan ongelmaa tule. Komposiittituotteiden valmistajien, loppukäyttäjien, kiertotaloustoimijoiden ja uusiokäyttäjien luomaa toimintamallia voidaan soveltaa muun muassa tuulivoimaloiden lapojen kierrättämiseen. EEVA PITKÄLÄ, TEKSTI | TUULIVOIMAYHDISTYS, KUVAT Lujitemuovi on lasikuitua, epäorgaanista palamatonta materiaalia, joka käytetään itse sementin valmistukseen. Tuulimyllyjen lavat ovat haasteellisia kierrättää. sementtiklinkkerin aineksina. Lapojen materiaaleina hyödynnetään muovikomposiitteja, koska ne ovat keveitä, lujia ja pitkäikäisiä
”Kyseessä on usein valmistajan tuote salaisuus”, Pietikäinen toteaa. Prosessin pahiksena on kloori PVCmuovin eli polyvinyylikloridin ja siten kloorin määrä muovikom posiiteissa on kasvanut. ”Jos materiaalin klooripitoisuus on alhainen, tilanne on hallittavissa, mutta korkeita pitoisuuksia ei semen tin valmistukseen haluta. Tahdomme pitää tuotteen priimana.” Tavoitetta tukee Kimurahankkees sa laadittu, tuulivoimaloiden lapojen valmistajille suunnattu kierrätysopas. Lopuksi klinkkeri jauhetaan yhdessä kipsin ja erilaisten seos aineiden kanssa sementiksi. Teollisuus on sopinut murskatun komposiittijätteen laatuvaatimuksista yhdessä kierrätysyhtiö Kuusakosken kanssa. ”Kimuraprojektissa käytetyssä lu jitemuovimurskeessa on runsaat 50 prosenttia kuitua, loppuosa liimoja ja hartseja.” Sementin valmistusprosessin sydän on uuni, jossa poltetaan klinkkeri, sementin välituote. Siellä jauhe sekoittuu poltosta tu leviin savukaasuihin ja kuumenee nopeasti, jolloin kalkkikiven kalsium karbonaatti hajoaa kalsiumoksidiksi ja hiilidioksidiksi. ”Klinkkeriuuniin syötettävän lujite muovimurskeen kemian on oltava tie dossa, jotta se voidaan sovittaa yhteen raakajauheen kanssa. Käänteen mukaan kloori on uuni prosessin kannalta hankala aine sil 24 % loin, kun sitä esiintyy suuria määriä esimerkiksi polttoaineissa. Opas valistaa valmistajia myös ei toivotuista aineista. ”Me luotamme siihen, että valmis tajat tietävät, minkälaisia massoja ne ovat tuotannossaan käyttäneet”, Kään tee sanoo. Tuulivoimaloiden lapamateriaalia on Kimurahankkeen puitteissa käsi telty nyt joitakin satoja tonneja. Jokaisella sementti laadulla on oma reseptinsä. Sementin valmistuksessa tämä voi muodostua ongelmaksi. TUULIMYLLYILLE LÖYTYI KIERRÄTYSKOHDE Sementinvalmistuksen päästöjä on onnistuttu vähentämään näin paljon vuodesta 1990. Finnsementin prosessille PVC:n si sältämä kloori on haaste, Ursula Kään tee sanoo. Ympäristöministeriön tukemassa hankkeessa ideoitiin myös tarvitta vat lajittelujärjestelyt sekä pilotoitiin komposiittijätteen logistiikka keräily asemille ja loppukäyttöön. Tasalaatuinen klinkkeri on tae se menttien tasalaatuisuudelle”, Kääntee selvittää. Näin varmiste taan, että valmistettava klinkkeri on aina tasalaatuista”, Kääntee kuvailee. Polttoaineena toimivat kom posiitin hartsit ja liimat. ”Lujitemuovia murskattaessa muodostuu välillä tikkumaista jaet ta. Reposaaren purettujen voimaloiden teräksiset tornilohkot lähtivät kierrätysyhtiö Kuusakosken käsiteltäviksi, samoin komposiittimateriaalista tehdyt lavat. Raakajauheen sisältämät pii, alumiini ja rauta yhdisteet sintraantuvat eli puristuvat klinkkeriksi omaa sulamispistettään alemmassa lämpötilassa. Lisäksi klink keriin tulee piitä, rautaa ja alumiinia sisältäviä muita raakaaineita. Hänen mukaansa on mahdotonta sanoa, minkä tahojen valmistamissa tuulivoimaloiden lavoissa materiaalia on käytössä. Lujitemuovi on lasikuitua, epä orgaanista palamatonta materiaalia, joka käytetään itse sementin valmis tukseen. ”Haasteita on vielä, mutta tästä on hyvä jatkaa.” . Varsinainen sementtiklinkkerin poltto tapahtuu kiertouunissa, jos sa lämpötila nostetaan hitaasti noin 1 450 celsiusasteeseen. Kun muovikomposiittijätettä alkaa tulevaisuudessa saapua Kuusakoskelle ja edelleen Finnsementin hyödynnet täväksi säännöllisenä virtana, mate riaalien tarkan koostumuksen olisi hyvä olla selvillä. Viimeinen lenkki sulkee ketjun Ketjun viimeisenä lenkkinä toimii sementtiteollisuus, jonka tehtävänä on siis toteuttaa komposiittijätteen hyötykäyttö. Valmis raakajauhe jatkaa homoge nointisiilojen kautta uunin esiläm mitysjärjestelmään, joka muodostuu sykloneista sekä nousuputkesta tai kalsinaattorista. Kuusakosken Kimuratyön keskiössä oli siksi murskauspölyn hallinta. Siksi on tärkeää, että Kuusakoski toimittaa meille sovitun kokoista materiaalia.” Komposiittimuovin murskaamises sa syntyy myös lasikuitupölyä, joka on puolestaan terveydelle haitallista. Kun lämpötila kaasukanavissa laskee, klooriyhdisteet muodostavat niiden seinämille kasvannaisia, ja jär jestelmä voi jopa mennä tukkoon. ”Prosessin siirtokuljettimet saatta vat tukkeutua niin, ettei materiaalia saada siirrettyä klinkkeriuuniin. Se yhdis tyy kaasumuodossa helposti alkalei den ja kalsiumin kanssa polttoproses sin eri vaiheissa. Suomen hiilidioksidipäästöistä sementtiteollisuuden osuus on nyt 1,9 prosenttia. ”Pahimmillaan uhkana on, että joudumme pysäyttämään koko prosessin.” Käänteen mukaan on myös pro sesseja, joissa kloori käsitellään niin, että PVC ei aiheuta ongelmaa. Pilotti on kuitenkin vasta alkua. Murskatut kiviainekset syötetään yhdessä muiden raakaaineiden kanssa raakamyllyyn, jossa tapahtuu raakajauhatus. ”Klooria sisältävä PVCvaahto on ollut muovikomposiiteissa yleinen ydinmateriaali edullisuutensa vuoksi”, kertoo asiantuntija Pirjo Pietikäinen Muoviteollisuus ry:stä. 47 UUSIOUUTISET 7|2022. Sellai nen prosessi on Euroopassa käytössä sveitsiläisellä rakennusmateriaalien valmistajalla Holcimilla. Sementin pää raakaaine on louhittu kalkkikivi eli kalsiumkarbonaatti. Tuulivoimaloiden purkaminen on yhtä tarkkaa työtä kuin niiden pystyttäminen. ”Klinkkeriuunissa kaikki materiaa lit yhdistyvät klinkkerimineraaleiksi. Pietikäinen toimi yhtenä Kimura hankkeen koordinaattoreista. Kaikki raakaaineerät, joiden koostumusta ei tunneta, analy soidaan sen takia huolellisesti. Tämä asettaa haasteita loppu käyttäjälle”, kertoo Finnsementti Oy:n kestävän kehityksen päällikkö Ursula Kääntee
Kaksi muuta finalistia olivat Pirkan maan Jätehuolto Oy:n Biomylly, joka kehittää biojätteistä BIGbiokaasua ja lannoitteita, sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, joka edistää uu delleenkäyttöä ja ympäristösäästöjä. Korjaamisesta helppoa “Tekemällä tekstiilien korjaamises ta todella helppoa, houkuttelevaa ja edullista voimme lisätä merkittävästi tekstiilituotteiden käyttöikää sekä vä hentää niiden negatiivisia ilmastovai kutuksia”, Liukkonen jatkaa. ELINA SAARINEN, PÄIVI IKONEN PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ toimitusjohtaja Jetta Liukkonen näkee. Ehdotuksia kilpailuun tuli toista sataa, joista Keskuskauppakamarin vastuullisuuslautakunta valitsi finaa liin kolme. Jetta Liukkonen ja Anne JurvelinPummila vastaanottivat Vastuullisuusteko -palkinnon Keskuskauppakamarin Suuressa yritysvastuupäivässä. Edellisvuonna kilpailun voitti 4H Suomen Taimiteko. Ympäristön kannalta tärkeintä on mahdollistaa tuotteiden käyttäminen alkuperäisessä tarkoituksessaan mah dollisimman kauan”, Oikiat Designin . O ululaisen Oikiat Design Oy:n kehittämä Vaatelaastari vei voiton Keskuskauppakamarin Suuressa yritysvastuupäivässä 16.11.2022. Paikkaamisen vallankumousta julistava Vaatelaastari valittiin fina listien joukosta yleisöäänestyksellä Vuoden vastuullisuusteoksi. VAATELAASTARILLE VASTUULLISUUSTEKO -PALKINTO Vaatteen käyttöikää pidentävä Vaatelaastari on hyvä esimerkki tekstiilitoimialan kestävyyssiirtymästä. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. “Loistava esimerkki” Keskuskauppakamarin vastuulli suusasiantuntijan Anne Vanhalan mukaan Vaatelaastari on loistava esimerkki siitä, miten on onnistuttu muuttamaan toimialan toimintamal leja kestävämmäksi. ”Vastuullisuuslautakunta painotti finalistien valinnassa tällä kertaa sitä, miten perinteisemmällä toimialalla on pyritty löytämään entistä vastuul lisempia toimintamalleja. EL MO EK LU ND / KE SK US KA UP PA KA MA RI 48 UUSIOUUTISET 7|2022. Vaatelaasta ri, kuten muutkin finalistit, ovat tästä loistavia esimerkkejä. Vastuullisuus on nykypäivänä yrityksille todellinen kilpailuetu”, sanoo Vanhala. ”Kiertotalous tekstiilin ja muodin saralla on paljon muutakin kuin kier rätystä ja materiaalien uudelleenkäyt töä
49 UUSIOUUTISET 7|2022. Utechtin kokemuksella Globe Hope tulee hakemaan vahvaa verkkokaupan kasvua ja kansainvälistymistä. ”Menetelmä sopii yhteen betonin nykyisten tuotantoprosessien kanssa, ja sitä voidaan hyödyntää kaikkien esivalettujen betonielementtien ja -tuotteiden toteutukseen”, kertoo VTT:n Carbonaide-tiimin johtaja, erikoistutkija Tapio Vehmas. DI Amanda Ilkko on nimi tetty prosessi turvallisuuden asiantuntijaksi Ympäristö ja Ter veys toimialalle Espooseen. Yhden betonikuution hiili jalanjälki on laskennallisesti miinus 60 kilogrammaa hiilidioksidia, kun tavanomaisen betonin jälki on 250–300 kiloa hiilidioksidia kuutiometriä kohti. Savon ammattiopistossa on tehty pitkäjänteistä, tavoitteellista ja tuloksellista kestävän kehityksen työtä vuodesta 2005 lähtien. Ekologisesta kestävyydestä kunniamaininta SAVON ammattiopisto on saanut kunniamaininnan ekologisen kestävyyden kehittämisestä. ”Palkinto on ulkopuolisten arvioitsijoiden työn tuloksena saatu ja siten kovan luokan tunnustus”, iloitsee Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve. Kestävän tulevaisuuden tekijä -strategian toteuttamisen näkyvämpiä askelia ovat uudet kampusrakennukset, jotka huomioivat turvallisuuden, terveellisyyden ja kestävän kehityksen. Työ pohjautuu tunnistettuihin ympäristövaikutuksiin sekä kerättyyn arviointija palautetietoon. Hän on aikaisemmin vastannut Ma rimekon myynnin kehittämi sestä Aasian ja Tyynenmeren maissa sekä toiminut kotimai sen Papu Designin myyntijoh tajana. Neljä kertaa vuodessa ilmes tyvä lehti siirtyy Kempulssi Oy:lle Maaseutuyrittäjät MSY ry:ltä. Laadukkaisiin erikoismedioihin keskittyneen Kempulssi Oy:n muut julkaisut ovat Työ Terveys Turvallisuus, Tunne & Mieli, Uusiouutiset ja Kemiamedia. Liiton toimisto siirtyy samalla Espoosta Tampereelle. DI Saara Lehtinen on nimitetty vanhemmaksi suunnittelijaksi Vesitoimialalle Espooseen. Hiilinegatiivinen betoni palkittiin VTT:N kehittämä teknologia hiilinegatiivisen betonin valmistukseen on palkittu Euroopan tutkimusorganisaatioiden Earto-järjestön kilpailussa. Hänellä on pitkä historia design brändeille työskentelemisestä. Voittoisassa karbonointimenetelmässä sidotaan betonikappaleisiin hiilidioksidia ilmanpaineessa toimivan automatisoidun järjestelmän avulla. SA VO N AM MA TT IOP IST O Kunniamaininnan jakoi opetusministeri Li Andersson. Tunnustus tuli osana opetusja kulttuuriministeriön järjestämää laatupalkintohakua. Vuotuisen ammatillisen koulutuksen laatupalkintohaun vuoden 2022 teemana oli kestävä kehitys. Hän on aikaisemmin toiminut ravin tolayhtiössä. ”Haluamme painottaa vas tuullista mat kailua ja esitellä myös vähemmän tunnettuja mutta melko helposti saavutettavia helmiä. Carbonaid-innovaatio pienentää betonin hiilijalanjälkeä. Ramboll Finland Oy FM Elina Nissinen on ni mitetty projekti päälliköksi Ympäristö ja Terveys toimi alalle Ouluun. Anderssonia melkein kättelemäs sä on Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve, jonka oikealla puolella ovat kehittämisasiantuntija Arja Pihavaara, kehityspäällikkö Kristiina Kumpulainen ja rehtori Rauno Kettunen. Eranto on jour nalisti ja matkai luyrittäjä, jolla on vahva osaaminen julkaisujen kon septoinnista ja tuottamisesta. Kunniamaininnan luovutti opetus ministeri Li Andersson Joensuussa 15.11.2022. Uudet kampusrakennukset on rakennettu ympäristömerkki Joutsenmerkin ehtoja noudattaen. Lehden uusi kustantaja on vuoden 2023 alusta Kempulssi Oy. Lopputuotteesta saadaan hiilinegatiivinen, kun betonissa käytetään normaalin sementin sijaan teollisuuden sivuvirtoja. Globe Hope Jan Timm Utecht on aloit tanut toimitusjohtajana elokuussa. Globe Hopen perustaja Seija Lukkala jat kaa yhtiön hallituksessa sekä ”henkisenä johtajana”. Eranto on aloittanut paine tun lehden ja verkkosivuston uudistamisen 1.11.2022 ja siirtyy luotsaamaan julkaisua 1.1.2023. Asetetut tavoitteet ja mittarit sekä laadittu toimintasuunnitelma ohjaavat prosessia. Carbonaide-niminen suomalaisinnovaatio voitti kilpailun Impact Expected -kategorian. Romukauppiaiden Liitto Liitolle on valittu uudeksi toiminnanjoh tajaksi Hanna Kallio-Kokko. Utecht ottaa hoitaakseen operatiivi sen puolen. Lehti toimii myös Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n jäsen lehtenä. NIMITYKSIÄ Matkailulehden uusi päätoimittaja on Tanja Eranto KOTIMAANMATKAILUN erikoismedian Matkailulehden uudeksi päätoimittajaksi on valittu Tanja Eranto. Hän aloitti tehtä vässä syyskuun lopussa. Tutkijat ovat menestyksekkäästi hyödyn täneet betonissa muun muassa masuuni kuonaa, viherlipeäsakkaa ja biotuhkaa Matkailualan osaamista tukevat Tanja Erannon matkailualan tutkinnot ja yritys, joka tuottaa opas ja koulutus palveluja. Iisalmen kampus sai Joutsenmerkin vuonna 2020 ensimmäisenä oppilaitosrakennuksena Suomessa . Utecht on koulutukseltaan kansainvälisen talous tieteen maisteri. Samalla liputamme matkailualan veto voiman puolesta Suomessa.” Matkailulehti on kertonut yli kahdeksan vuosikymmenen ajan kotimaisista matkailu kohteista ja alan ilmiöistä
Mutta riittääkö meillä ammattilaisia, mikäli kiinnostus tavaroiden korjaamiseen kasvaa entisestään. Korjausbuumi näkyy kasvavassa määrin yrittäjien arjessa: materiaalien hoito-ohjeita kysytään paljon enemmän. Turun ammattikorkeakoulu toteuttaa TEMin rahoittamaa hanketta yhteistyössä CoReorientin ja Infinen kanssa. OPISKELIJOILTA AD OB E ST OC K 50 UUSIOUUTISET 7|2022. Annika Markuksela ja Minna Harju ovat energiaja ympäristötekniikan opiskelijoita, Marketta Virta hankeasiantuntija. ELINKAAREN PIDENTÄMISESSÄ RIITTÄÄ TÖITÄ Tuotteiden ja tavaroiden huoltoja korjauspalveluille on nyt kova kysyntä, selvisi Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemissä yrityshaastatteluissa. ANNIKA MARKUKSELA, MINNA HARJU JA MARKETTA VIRTA Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hanke pyrkii helpottamaan kiertotalouden palveluiden löytämistä. Tavoitteena oli selvittää yrittäjien ajatuksia elinkaaren pidentämisestä eli korjaamisesta ja huoltamisesta. Yritystoiminnan sekä oman ammattitaidon jatkuva kehittäminen koettiin myös tärkeäksi. Tuotteiden elinkaaren pidentäminen säästää luonnonvaroja ja hillitsee päästöjä. Osalla yrittäjistä on jopa kuukausien jonot, ja esimerkiksi ompelimoja kesän sesonkiaika pitää kiireisenä. Hyvä palvelu ja laadukas työn jälki kannustavat kuluttajia korjaamaan ja huoltamaan tuotteita myös jatkossa, sillä kyseessä ei ole päivittäinen palvelu. Osaa kiireestä selittää kasvava korjaus buumi: vanhemman sukupolven lisäksi myös nuoret ovat kiinnostuneita pidentämään tuotteiden elinkaarta. oli liiketoiminnan kannalta epävarmaa, mutta kotona vietetty aika lisäsi asiakkaiden korjausintoa niin kalusteissa kuin tekstiileissä. Opiskelijat haastattelivat Turun ja Helsingin seudun ompelijoita, suutareita ja muita käsityöläisammattilaisia. T urun ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelivat kesällä ja syksyllä 2022 Turun ja Helsingin alueen ompelijoita, suutareita, verhoojia ja puuseppiä. Vanhojen tavaroiden huoltaminen ja kunnostus uusien tuotteiden ostamisen sijaan on kannustettava teko. Haastattelut tehtiin osana Kuluttajakiertotalouden osaamisalusta -hanketta. Kuluttajat ovat kiinnostuneita korjaamaan tuotteita myös kotoa käsin. Haastattelun perusteella yrittäjillä riittää töitä. Koronapandemian alku . Ammattiylpeyttä Yhteistä kaikilla haastatelluilla yrittäjillä on ylpeys omaa yritystoimintaa kohtaan. Ylpeyden aiheiksi nousivat muun muassa vastuullisuus, eettiset valinnat sekä asiakastyytyväisyys
Uutiskirjeellä on n. Arvoaineet ja SER, akut Haitta-aineet, suljetut kierrot Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. mainosaineistot 22.8. Katso erikoisjakelutiedot: www.uusiouutiset.fi 2023. Muovit ja pakkaukset Kiertotalousdata ja -mittarit 2/23 Vko 12 (noin 23.3.23) varaukset 22.2. Tekstiilit ja kuidut Kiertotalouden suunnittelu, hiilineutraalit kiertotalouden arvoketjut 4/23 Vko 37 (noin 14.9.23) varaukset 11.8. 3 000 tilaajaa. Kiertotalouden tekijät Osaaminen, ura, vastuullinen kuluttaja, kiertotalousbisnes 3/23 Vko 18 (noin 4.5.23) varaukset 31.3. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO PunaMusta ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”UUSIOUUTISET ON HYVÄ LEHTI, TOIVOA ANTAVA.” ”SAAN HYVÄÄ TAUSTATIETOA OMAAN TYÖHÖNI.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2021, JHelske Research. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Uusiouutisten verkkosivulla on lähes 160 000 sivukatselua/ v. Kukin lehti luetaan noin 7400 kertaa. Kestävät kunnat Vihreät julkiset hankinnat, rakentamisen kiertotalous, data 5/23 Vko 43 (noin 26.10.23) varaukset 22.9. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Mediakortti AIKATAULU JA TEEMAT 2023 Numero Ilmestyy Pääteema Osateemat 1/23 Vko 7 (noin 16.2.23) varaukset 18.1. Printtilehden keskipainos 1300 kpl. mainosaineistot 12.4. Bioja ravinnekierrot Biokaasu, fossiiliton energia, jätevesi ja -liete 6/23 Vko 49 (noin 7.12.23) varaukset 3.11. mainosaineistot 3.3. ”AJANKOHTAINEN ERIKOISLEHTI KIERTOTALOUDEN ASIANTUNTIJOILLE.” Jokaisella numerolla on laaja erikoisjakelu alan tapahtumissa. mainosaineistot 4.10. mainosaineistot 15.11. mainosaineistot 27.1. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh
JA LA NJ ÄL KI HU OM IOI TU TOIMITU SKETJULLE KIER RÄT ETT ÄV YY S KIE RR ÄTE TYN UUSIUTUVIEN MA TE RIA AL IN M AA PA LL ON 99 g Ky llä 100 % 100 % 95 % 100 % 99 % 10 % C i r c u l a r Design Metrics HI IL IUU DE LL EE NK ÄY TT Ö OPTIMOITU M AT ER IAA LIN OSU US MATERIAALIEN LÄHDE HYÖ DY NT ÄM IN EN H UO M IO IV A