3 Kierrätysteollisuuden ammattilehti n Materiaalitehokkuuden ja jätehuollon tärkein tietolähde 8/2015 Suomi-cleantech suuntaa Kiinaan Sähköromulle pantti. Toteutuuko Salon jätevoimala?. Miten kierrättää sähköautojen akut
Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! Tytti Savolainen, puh. 040 834 6824, tytti.savolainen@uusiouutiset.fi
Saimme tehtyä ukon tyttöni kanssa niinä kahtena päivänä, jolloin lämpötila käväisi marraskuussa hetkisen pakkasen puolella ja sade tuli lumena. Kun tämä lehti ilmestyy, tiedämme, onnistuiko ihmiskunta tekemään yhteisen sitoumuksen, joka pysäyttäisi ilmaston lämpenemisen ajoissa. U lkona sataa. Ilmaston lämpenemisen hillitseminen alle kahteen asteeseen maksaisi kolme prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Sieltä kuuluu Sannin laulu 2080-luvulla. pääkirjoitus 11.12.2015 Mummi, mitä lumi on. Jos epäonnistuimme Pariisissa, kahden asteen tavoite voidaan unohtaa. Maailman keskilämpötila on nyt 13,5 astetta. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. Äkkiä tajuan, etten ole täällä enää 2080-luvulla. Se on saatettu päättää näillä hetkillä. Vaikka päästörajoituksissa onnistuttaisiin ja rajoituksia saataisiin tehtyä nopeasti, Suomen lämpötila nousee kuitenkin vielä vähintään kahdella asteella. Seuraava Uusiouutiset numero 1 ilmestyy 1.2.2016. Se olisi maapallolle ja ihmiselle täysi katastrofi. ISSN 0787-0663, 26. Jos meidän sukupolvemme epäonnistuu tärkeimmässä tehtävässään rajoittaa ilmastonmuutosta, Suomessa lämpötilat voivat nousta jopa 8–10 astetta. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Puhelin 0400 578 901 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja YKL:n jäsenille 58 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Kun markkinat Euroopassa hidastuvat, suomalaiset cleantech-yritykset suuntaavat Aasiaan. Meillä on siis ainakin neljä astetta lämpimämpää Sannin laulun aikoihin kuin vuonna 1850. Uusiouutiset 8/2015 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Paula Eskola, Lauri Lehtinen, Jukka Metsälä, Arja-Leena Paavola, Jaana Pelkonen, Maija Pohjakallio, Katja Pulkkinen ja Hilkka Vähänen. Lehden teemoja ovat jäteja bioenergia, kestävä rakentaminen, lajittelu ja erilliskeräys, uusioraaka-aineet sekä kierrätysalan murros. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Markku Salo, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Tätä kirjoittaessani Pariisin ilmastokokous on juuri alkamassa. Ennen Pariisia laskettiin, että kokoukseen etukäteen annetut ilmastositoumukset eivät vielä riittäisi, vaan keskilämpötila nousisi niilläkin lähes kolme astetta. Paljonko maksaa, jos epäonnistumme. Näen ikkunasta, miten pisarat murentavat sohjokasaksi sulavan lumiukon jäännöksiä. Ja oli tilaisuus säilyttää ne sinulle. Nyt piha on kurainen ja musta. Oli kauniita valoisia pakkaspäiviä. Seurausvaikutuksista löytyy masentava lista esimerkiksi osoitteesta www.ilmasto-opas.fi. Toivon, että olemme kuulleet Pariisista vaihteeksi hyviä uutisia, vaikka isojen yhtiöiden World Economic Forum pitää ilmastonmuutoksen torjunnan epäonnistumista todennäköisempänä kuin terrori-iskuja. Ilman kaikkia maita sitovaa ilmastosopimusta päästöjen vähentämisestä kuljemme kohti synkintä ennustetta, jossa ilmaston hiilipitoisuus kasvaa miltei viisinkertaiseksi esiteolliseen aikaan verrattuna. Lumi kuorrutti puiden oksat ja hetken oli kaunista ja valoisaa. Jo tämä lämpötilan nousu aiheuttaa riskejä kuivuudesta, tulvista, myrskyistä ja merenpinnan noususta, mutta todennäköisesti vältyttäisiin siltä, että ilmasto ja sitä myötä elinmahdollisuudet maapallolla muuttuisivat täysin hallitsemattomasti ja ennakoimattomasti. Tyttäreni joutuisi kertomaan lapsenlapselleen, että mummin lapsuudessa oli sellaista ainetta kuin lumi, josta tehtiin lumiukkoja. Radio säestää näkymää. Millaista maisemaa katselee silloin tyttäreni, ja ehkä hänen lapsensa ja lapsenlapsensa. 50 000 asiantuntijan ja tutkijan ilmastonmuutospaneeli arvioi, että lämpötila saisi nousta korkeintaan 15,5 asteeseen. Emme enää ehdi vähentää päästöjä tarpeeksi nopeasti. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Se tarkoittaa, että maapallon keskilämpötila voi nousta neljällä asteella vuoteen 2100 mennessä
Pääkirjoitus Kierrätysasteen nostaminen vaatii tahtoa Ministeri Tiilikainen: Kiertotaloudesta työpaikkoja ja vientiä Työnsä taitajia: Tapio Väli-Torala Nepaliin jätehuoltostrategia suomalaisvoimin Opas jätelain tulkintaan valmistui – melkein yksimielisesti Etapin koerakenne testaa uuden peittomenetelmän Toteutuuko Salon jätevoimala. Hao-Yang Environment Sciencen edustaja esitteli Taiwanin maapaviljongissa iTrashjäteastiaratkaisuaan, s. 26–27. Myös paristot voivat olla biotaloutta Miten kierrättää sähköautojen akut. 33–35. Biokaasulaitos Kolmenkulmaan Koukkujärvelle Sähköromulle pantti. Jäteveden typpi kiertää pian maatalouteen ja savukaasupesuun Kolumni: Jukka Metsälä, Gasum Oy Sisäilmatutkija haistaa maaperän haitat Kolumni: Jaana Pelkonen, Sitra ”Kiinasta tulee meidän suurin vientimaamme” Paperi taipuu paristoksi Metsien raaka-aineet parempaan käyttöön. Kaasua, kasvua ja Kreikkaan Kolumni, Paula Eskola, Motiva Nimityksiä Tapahtumakalenteri Kiertolainen Mediakortti 2016 Elina Saarinen Vahanen Environment Oy Elina Saarinen. 30–31. Ympäristöalan asiantuntijat ovat aloittaneet valtakunnallisen jätesuunnitelman tekemisen työpajoissa, s. Milja Vepsäläinen on perehtynyt maaperästä sisäilmaan kulkeutuviin haitta-aineisiin., s. 4 Uusiouutiset 8/2015 SISÄLTÖ 8/2015 3 5 6 8 10 12 14 16 18 22 24 26 28 29 30 32 33 36 37 38 40 41 41 42 43 Tämän numeron osateemat: tuottajavastuu, ajoneuvot ja renkaat, SER, metalliromu, akut ja paristot, kaatopaikat, biojäte ja bioenergia, jätteen energiakäyttö, cleantech-vienti
Kierrätyskelpoista ei polttoon Vaikka asukkaat innostuisivat lajittelemaan jätteet talteen entistä tarkemmin ja asumisesta peräisin olevan biojätteen, kartongin ja muovipakkausten erilliskeräystä laajennettaisiin ja vaikka sekajäte lajiteltaisiin mekaanisella käsittelylaitoksella, yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi nykyisestä 33 prosentista vain 44 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN N äin toteaa tutkimuslaitos Gaia, joka selvitti yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätyksen tehostamispotentiaalia vuonna 2030 sekä siihen liittyviä talous-, työllisyysja ympäristövaikutuksia. Kuitenkin nämä jätteet olisi tasalaatuisuutensa takia kaikkein helpointa saada kierrätettyä. On otettava käyttöön uusia erottelumenetelmiä. Kierrätyksen tehostaminen voi synnyttää 180 –220 uutta työpaikkaa. Tehokkaimmaksi osoittautui se, että energiajätteen kierrätyskelpoiset materiaalit ohjattaisiin kierrätykseen energiahyödyntämisen sijasta. Pelkällä muovipakkausten aluekeräyksellä pakkausjätteiden kierrätysaste tulee laskemaan 57 prosenttiin.. Esimerkiksi pakkausjätteen syntypaikkajakauma olisi selvitettävä tarkemmin. Raportin mukaan jätetilastointi on epäselvää ja vaikeasti vertailtavaa. Yhdyskuntaja pakkausjätteen kierrätyksen tavoitteet ja niiden vaikutusten mallintaminen -raportti on luettavissa Uusiouutisten nettisivuilla: http://www.uusiouutiset.fi/GaiaKierratyksenTavoitteet.pdf n p Jos muovipakkaukset kerätään asukkailta tehokkaasti sekä aluekeräyksellä että kiinteistökohtaisella keräyksellä ja lisäksi puupakkaukset saadaan nykyistä paremmin materiaalikierrätykseen energiakäytön sijasta, pakkausjätteen kierrätysaste on mahdollista nostaa jopa 70 prosenttiin. Tutkijat totesivat, että nämä keinot eivät vielä riitä nostamaan yhdyskuntajätteen kierrätysastetta yli 50 prosentin. Yhdyskuntaja pakkausjätetilastoinnin käytännöt eivät ole yhtenäiset. Yhdyskuntajätteissä on sekalaisia jätteitä sisältävä luokka ”muut jakeet”. Siksi tutkijat tarkastelivat myös muita keinoja. Tutkimusta rahoittivat yhdessä ympäristöministeriö, Jätelaitosyhdistys JLY ry, Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry, Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy, sekä Metsäteollisuus ry. Summa ei ole kovin suuri, jos sen suhteuttaa esimerkiksi satojen miljoonien investointeihin, joita on jo tehty jätteenpolttolaitosinfrastruktuuriin. Näin päästäisiin 48 prosentin kierrätysasteeseen. Tutkijat laskivat, että kierrätyksen lisäämisen edellyttämät yhdyskuntajätteen keräysja käsittelykustannukset voivat kasvaa 36–46 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Uusiouutiset 8/2015 5 Kierrätysasteen nostaminen vaatii tahtoa Kierrätyskelpoiset materiaalit on saatava talteen energiaksi menevien jätteiden joukosta. Jos biojätteen erilliskeräys ulotettaisiin puoleen Suomen pientaloalueista ja asukkaat innostuisivat lajittelemaan biojätteet tarkemmin pois sekajätteistä, kierrätysaste nousisi 51 prosenttiin. Erilliskeräystä on lisättävä. Jos tämän luokan koostumus tiedettäisiin paremmin ja näitäkin jätteitä saataisiin kierrätykseen, kierrätysaste nousisi 53 prosenttiin. Tutkijat epäilevät, että elinkeinotoiminnasta ja palveluista syntyvästä kartongista ja muovipakkauksista erilliskerättäisiin vain noin 20 prosenttia
n ELINA SAARINEN U usiouutiset tapasi maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen hetkeä ennen kuin EU julkisti kiertotalouspakettinsa. Tiilikainen näkee, että sekä bioettä kiertotalous ovat molemmat kestävän kehityksen alakäsitteitä. Kiertotaloudessa taas pyritään siihen, että käyttöönotetut raaka-aineet, sekä uusiutuvat että uusiutumattomat, käytetään mahdollisimman tarkkaan eikä mitään mene hukkaan”, Tiilikainen määrittelee. Jätteenpolttoveroa ei Tiilikaisen mukaan ole tällä hetkellä suunnitelmissa. 6 Uusiouutiset 8/2015 Kiertotaloudesta työpaikkoja ja vientiä Ministeri Tiilikainen toivoo, että kiertotalouslainsäädäntö jättää tilaa työpaikkojen ja uuden vientiteknologian synnylle. Tätä tavoitetta tukevat kärkihankkeet. Sekä kiertotaloutta että ilmastotavoitteita koskevien tavoitteiden tulisi olla keskenään linjassa niin, ettei esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden käyttöä vaikeutettaisi. ”Biotalouden tarkoitus on oppia irti fossiilitaloudesta eli pystyä korvaamaan uusiutumattomien ja fossiilisten raaka-aineiden käyttö eloperäisiin raaka-aineisiin perustuvalla tuotannolla. Jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja materiaalitehokkuutta edistetään kansallisesti samalla, kun EU:n kiertotalouspaketista tulevat tavoitteet ryydittävät tätä työtä. ”Toivon, että kiertotalouspakettiin saataisiin kunnianhimoiset tavoitteet. Pakettia ei vielä ollut saatu nähtäväksi myöskään tämän lehden lähtiessä painoon marras-joulukuun vaihteessa. Minulle se tarkoittaa, että pystytään saamaan yrittämisen mahdollisuuksia ja työpaikkoja samanaikaisesti, kun parannetaan materiaalihyötykäyttöä ja estetään ympäristön pilaantumista. Suomen uudessa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa nämä tavoitteet otetaan huomioon. Suomen hallitus haluaa nostaa maamme biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäksi. Tiilikainen uskoo, että tarvitaan lisää tutkimusja investointisatsauksia, jotta kierrätysaste saataisiin Suomessa nousuun. Tiilikainen toivoo, ettei mikään EU-lainsäädäntö lyö toistaan korville. Kiertotalouspaketti on kuitenkin sen verran ratkaiseva jätehuoltoalalle, että se mietityttää kaikkia alan toimijoita, myös Tiilikaista. Jossain kohtaa yksityiskohtaista jätelainsäätelyä voisi olla EU:ssa jopa syytä väljentää, kun pidetään mielessä, että talous ja ympäristö kulkevat käsi kädessä”, Tiilikainen ennakoi ennen paketin valmistumista. Parasta olisi, jos jo jätteen syntypaikkalajittelua pystyttäisiin tehostamaan”, Tiilikainen miettii. Myös alennettuja arvonlisäkantoja ympäristöystävällihallituksen tavoite : Pentti Hokkanen/ Ympäristöhallinto. Uskon ja toivon, että polttoon menevistä jätevirroista kannattaa ja löydetään keinoja saada kierrätyskelpoista irti. ”Jätteen polttaminen ja jätteen raaka-ainehyödyntäminen eivät saa olla kilpailevia menettelytapoja
Uusiouutiset 8/2015 7 sille ratkaisuille ja tuotteille Tiilikainen pitää hankalina toteuttaa. Viesti UNEPin suuntaankin on, että tilannetta pyritään korjaamaan. ”Hankerahoitushan UNEPille jatkuu yhä, ja teemme töitä yhdessä ulkoministeriön kanssa, jotta pystyisimme osoittamaan UNEPille edes pienen siivun perusrahoitusta, jotta Suomella säilyisi ohjelmassa puheoikeus. Tiilikainen myöntää, että säästötavoitteet ovat tiukkoja, mutta muistuttaa, että ne kohdistuvat joka sektorille. ”Velaksi elämisen lopettaminen on tämän hallituksen ykköstavoite. Suomi haluaa olla aktiivisesti työssä mukana ja meiltä osallistutaan tilaisuuksiin ja taustavaikuttamiseen. Ensi vuosi on kaikkein hankalin”, Tiilikainen sanoo. ”Suomihan on ollut UNEPin perustamisesta lähtien hyvin keskeinen rahoittaja. ”Tarkoitus ei ole tinkiä ympäristönsuojelusta eikä vaarantaa ihmisten terveyttä vaan miettiä, miten mahdollisimman kevyellä hallinnollisella taakalla pystytään saavuttamaan tavoitteet. ”Maapallolla on yllin kyllin eri tavoin pilattuja alueita ja niiden puhdistamiseen on iso tarve. Luvitus ja valvonta sähköisesti. Jos nyt kärkihankkeissa pystymme osoittamaan tähän pienen rahan, se on viesti alan toimijoille, että nyt on yritysten aika tuoda pilaantuneiden maiden tai pohjavesien puhdistamiseen liittyviä ideoita eteenpäin ja saada niille kokeiluhankkeita osoittamaan, että ne toimivat.” Ympäristöhallinnon säästöt ja leikkaukset ovat puhuttaneet jätealalla. Hallitus on ohjaamassa kärkihankkeissaan rahoitusta niin, että sekä biotaloudessa, kiertotaloudessa että puhtaissa ratkaisuissa pystyttäisiin kehittämään sellaisia tuotteita, joilla on vientipotentiaalia. Yhtenä esimerkkinä potentiaalisista vientiratkaisuista Tiilikainen nostaa pilaantuneen maan puhdistamisen teknologiat. Suomessa on näistä kokemusta. ”Me olemme antaneet suuntaviitat. Myös päätöksellä 18 itsehallintoalueesta on heijastusvaikutuksia valtionhallintoon pitkällä sihdillä.” Hallitus päätti lopettaa YK:n ympäristöohjelman (UNEP) perusrahoituksen ja säästää näin kuusi miljoonaa euroa. Tiilikaisen mukaan päätöstä on kuitenkin vielä mahdollista väljentää. Silloin kun rahat ovat vähissä, on luotava uusia työtapoja.” Tiilikaisen mukaan digitalisaatiossa luvituksen ja valvonnan sähköistäminen ja lupajärjestelmien keventäminen ovat askeleita tähän suuntaan, samoin normien väljentäminen ja byrokratian karsinta. Hän itse pitää säästöpäätöstä harmillisena. ”Toivon mukaan jo tällä vaalikaudella voimme hallituksen piirissä terävöittää tavoitteita. Uskon, että Uusiouutistenkin lukijat ovat havainneet, että rahat ovat tiukassa”, hän sanoo ja jatkaa: ”Juuri siksi hallinto on nostanut toimintatapojen uudistamisen yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi. Toivon, että alan toimijat ryhtyvät nyt tekemään innolla töitä, jotka johdattavat Suomea tähän suuntaan.”. Mutta on aivan liian aikaista arvuutella vielä, mitkä ovat ne konkreettiset hankkeet, jotka rahoitusta saavat”, Tiilikainen sanoo. Emme ole tästä missään tapauksessa vetäytymässä. Esimerkiksi Tekesille suunnataan kohtuullinen pumpsi. Säästötavoitteet vain ovat niin hirvittävän tiukat.” n t Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen muistuttaa, ettei Suomen edelläkävijyys bioja kiertotaloudessa ja puhtaissa ratkaisuissa toteudu niin, että se on vain kirjattu hallitusohjelmaan
Miten päädyit RecTec Engineeringiin. Terveisiä lukijoille. Millainen on tyypillinen työviikkosi. Nyt on kierretty kotimaassa asiakkaissa, seuraavaksi lähdetään ulkomaille. Olen ollut alusta asti myös Cronin’s-nimisen olutseuran jäsen. Venäjälle on tässä tilanteessa vaikea toimittaa, mutta se on meille mielenkiintoinen markkinamaa. Meitä on 12 työntekijää, joista seitsemän on valmistuksen puolella, loput toimihenkilöitä. Alun perin tämä oli Myllyojan Metalli. Kun Kuusakoski halusi uudelleen järjestellä toimintojaan, minä, Martti Kuusakoski ja Myllyojan Metalli Oy:n aikoinaan perustaneen Matti Liikasen poika Petri Liikanen perustimme RecTec Engineeringin viime kesänä. Heinolassa 1,5 kilometriä työpaikalta vaimon ja kahden tyttären kanssa. Esimerkiksi Itä-Euroopassa olemme tehneet toimituksia Venäjälle, Bulgariaan ja Puolaan, ne jatkuvat. Minun tärkein tehtäväni on markkinointi. 2009 lopetettiin laitteiden toimittaminen ulkopuolisille asiakkaille ja keskityttiin Kuusakosken prosessien parantamiseen. Mitä harrastat. Toki yksi päivä viikosta kuluu hallinnollisiin rutiineihin ja tuotekehityspalavereihin. Suurin osa hitsauksista ja pintakäsittelystä tehdään itse. n TEKSTI JA KUVA ELINA SAARINEN T apio Väli-Torala on ollut nyt puolisen vuotta yrittäjänä RecTec Engineering Oy:ssä, mutta kolmisenkymmentä vuotta töissä saman firman edeltäjissä. Kalliilla paineilmalla erotellaan pieniä muovinkappaleita, joita ei välttämättä pystytäkään käyttämään primäärituotteita vastaavasti. Meillä on myös oma suunnitteluosasto ja tuotantoon ohjaus. 8 Uusiouutiset 8/2015 Työnsä taitajia -palsta esittelee jätehuoltoalan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Miten ja missä asut. Teemme myös isompia peruskunnostuksia ja liikkuvan kaluston huoltotöitä Kuusakoskelle. Mitä RecTec tekee. Sen jälkeen toimimme Kuusakosken osastona. Sillä nimellä toimimme vuoteen 2006 asti. Tarvitsemme Kuusakosken lisäksi muita asiakkuuksia. Sokkomaistelemme oluita, teemme retkiä ja osallistumme tapahtumiin. Teemme niin paljon itse kuin on kannattavaa, sitten ostamme alihankintana ulkoa. Olemme tilaustuotekonepaja. Konkari vaikka tulokas Tapio Väli-Torala vetää yritystä, joka on perustettu kesäkuussa mutta jolla on 30-vuotinen historia. Yhteistyö Kuusakosken kanssa on yhä erittäin tiivistä. Mitkä ovat alan suurimmat haasteet. Kuusakoski osti Myllyojan Metallin 1988. Teemme murskaamista, erottelua, kokonaislaitosprojekteja, jätteenkäsittelylinjoja, myös ihan yksittäisiä laitteita laajalla repertuaarilla. Yhtiötä olivat perustamassa myös Kuusakoski Oy ja suunnittelijat Ville Rautiola ja Pekka Vainio. Räätälöimme ne asiakkaalle. Laitostoimijoille sellaisia terveisiä, että pyrkikää siihen, että erotellut jakeet ovat myyntituotteita.n p Tapio Väli-Torala johtaa konepajatiimiään nyt RecTec Engineering Oy:ssä.. Konepajatoiminta ei kuitenkaan ole Kuusakosken ydintoimintaa. Toimisto säilyy Kuusakosken konepajakiinteistössä. Teknologioissa on riski alitai yli-investointeihin. Minkälainen tiimi teillä on. Nyt on taas mahdollista myydä konepajaosaamista ulkopuolisillekin, vaikka meillä onkin Kuusakosken kanssa kahden vuoden palvelusopimus. Uskon Suomen konepajateollisuuteen, mutta pikkaisen pelottaa, että nyt tehdään liian tiukkaa lainsäädäntöä, joka ei edes ympäristön kannalta ole hyvä. Firmat ovat vaihdelleet, mutta työpaikka on pysynyt samana. Nopeasti muuttuva lainsäädäntö. Tulin harjoittelijaksi jo 1986. Konepajatoiminta ja tuttu toimisto Heinolassa Kuusakosken kupeessa on pysynyt, vaikka yrityksen nimi on vaihtunut. Lions-toimintaa, purjehdusta ja kunnallispolitiikkaa
Ensimmäisellä paketilla voi lahjoittaa lehden 50 opiskelijalle, toisella lehden saa jo sata opiskelijaa. Uusiouutiset 8/2015 9 Oikaisu n Uusiouutisten numerossa 7/15 sivuilla 24–25 oli juttu otsikolla ”Kiertotalouskylän muovijalostamosta toisen sukupolven uusiomuovia”. Suunnitelmakuvan tekijäksi oli merkitty virheellisesti Gasum Oy. Ota yhteyttä: Myyntipäällikkö Irene Sillanpää, puhelin 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi Myyntipäällikkö Jaana Koivisto, puhelin 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi Päätoimittaja Elina Saarinen, puhelin 040 844 9208, elina.saarinen@uusiouutiset.fi. Jutussa oli käytetty kuvituksena suunnitelmakuvaa alueesta. n Tule oppilaitoskummiksi! Uusiouutiset lahjoittaa vuonna 2016 Uusiouutisten vuosikerran mahdollisimman monelle ympäristöalan opiskelijalle ja ympäristöasioissa kunnostautuneelle uudelle ylioppilaalle. Oppilaitoskummina saatte itse valita oppilaitoksen, jonne sponsoroimanne lehdet lahjoitetaan. Onko teillä oma kummilukio, tai haluatteko muistaa paikallista ympäristöalan oppilaitosta. Kuvan on todellisuudessa tehnyt Watrec Oy. Etsimme nyt kumppaneita ja sponsoreita hankkeen toteuttamiseen. Haluaisiko organisaationne ryhtyä oppilaitoskummiksi. Kiinnostuitko. Toimitus pahoittelee virhettä. Tarjolla on 2 500 euron ja 5 000 euron kummipaketteja. Lisäksi oppilaitoskummit saavat näkyvyyttä asiasta kertovassa uutisoinnissa. Vastineeksi kummiudesta saatte vastaavalla summalla mediahintaista mainostilaa Uusiouutisten kanavissa vuonna 2016
p Suomalaiskonsultti miettii dumppaukselle vaihtoehtoja. ”Totesimme, että alueella syntyy noin tuhat tonnia jätettä vuorokaudessa. Kerääjät haalisivat jätteet mopokuljetuksin vaihtokuormausasemalle, josta pakkari kuljettaisi jätteet erotteluja kompostointilaitokselle. Hän haali taustatietoja Katmandun laakson jätetilanteesta yhdessä Riikka Särkelän kanssa, joka tekee tutkimuksesta ensi keväänä valmistuvan diplomityönsä Oulun yliopistolle. Jätteestä lajiteltaisiin biojätteen lisäksi erilleen myös muovi, joka paalattaisiin ja myytäisiin polttoaineeksi esimerkiksi Nepalin tai Intian sementtilaitoksille. n Nepaliin jätehuoltostrategia suomalaisvoimin Keksi dumppaukselle taloudellisesti kannattava vaihtoehto kolmen miljoonan asukkaan alueelle Nepalissa. ”Järjestelmä vähentäisi avodumppaukseen joutuvan jätteen määrän 20 prosenttiin nykyisestä, joten sillä olisi merkittävät ympäristövaikutukset”, Ahokas sanoo. Entä jos biojätteistä saisi jalostettua kierrätysravinteita erittäin kalliita keinolannoitteita korvaamaan. ”Tämän vuoden aikana varmistuu, ruvetaanko strategiaa toteuttamaan. Aumakompostointi täydentäisi biojätteen käsittelyprosessin. Tästä lähes 70 prosenttia on biojätettä”, Ahokas sanoo. Jätteen keräämiseen ja käsittelyyn tarvittaisiin Ahokkaan laskelmien mukaan toista tuhatta ihmistä ja yli 80 jätepakkaaja-autoa. Esimerkiksi jätteenpolttolaitosta ei näissä oloissa voi toteuttaa”, Ahokas kertaa. Ahokas laski, että biojätteestä jalostetuilla lannoitevalmistepelleteillä saisi lähes sata Yhdysvaltojen dollaria tonnilta. Tällä budjetilla olisi jo mahdollista rakentaa alueelle pieni biojätteen käsittelylaitos ja palkata ihmisiä jätteiden keräämiseen, kuljettamiseen, erotteluun ja käsittelyyn. 10 Uusiouutiset 8/2015 Ajankohtaista Ajankohtaista n ELINA SAARINEN T ällaisen tehtävän sai heinäkuussa konsulttiyritys Maconin Mikko Ahokas jätehuoltoyhtiö Green Valley Companyltä, joka alkaa hoitaa Nepalin pääkaupungin Katmandun ympäristökuntien jätehuoltoa. Jos lisäksi asukkaat saisi maksamaan jonkin verran jätteen keräämisen kuluja, jätehuoltojärjestelmä voisi maksaa noin 20 miljoonaa dollaria. ”Se oli excellin pyöritystä. Ruksin liian kalliita jätehuoltovaihtoehtoja pois. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Ahokas joutui räknäämään, minkälainen jätehuoltostrategia mahdollistaisi kannattavat investoinnit jätteen järkevään keräämiseen ja käsittelyyn, jos kilpaileva strategia on jatkaa jätteen huoletonta dumppaamista. Seuraavaksi strategia menee hyväksyttäväksi Nepalin hallitukselle, joka sitten verifioi Green Valley Companyn suunnitelmat”, Ahokas kertoo. Ahokas päätyi suosittelemaan strategiassa kuivamädätysteknologiaan perustuvaa pientä biokaasulaitosta, jonka tuottamalla energialla pyöritettäisiin lannoitepellettien valmistusta. Tällä hetkellä alueen kolmen miljoonan asukkaat roskat lojuvat hujan hajan kaduilla, josta ne päätyvät vähitellen kaatopaikkana toimivalle avodumppausalueelle. Hän uskoo, että suomalaistoimijoilla voisi olla toteuttamisessa roolinsa esimerkiksi suunnittelussa, ehkä myös jäteastioiden toimittamisessa ja kuivamädätyslaitoksen toteuttamisessa. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta.. Lannoitevalmisteesta tuloja Biojätteen suuri määrä sai Ahokkaan keksimään tuottoidean, joka auttaisi kattamaan jätehuollon kustannuksia: Maaperältään ja muutenkin köyhä Nepal tarvitsee lannoitteita. Tietoja löytyi yllättävän hyvin
www.besthall.com www.enevo.com www.molok.fi www.jatehuoltoyhdistys.fi www.ekokem.com/fi/ www.kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi www.tttlehti.fi. Uusiouutiset 8/2015 11 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta
Vaikka keskustelu oli kiivasta ja tunteet kävivät välillä kuumina, pitää kiittää jaoston jäseniä sitoutuneesta työstä. ”Jaosto katsoi yksimielisesti, että on parempi käyttää oppaan tekoon vähän enemmän aikaa, jotta siitä tulee hyvä.” Lisäajasta oli paljon hyötyä, sillä kuulemiset antoivat eväitä kompromissiesitykseen. Elina Saarinen p Jäteopasta valmistelleen jaoston puheenjohtajana toiminut ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä toivoo, että alan toimijat voivat nyt sitoutua yhdessä sorvattuihin tulkintaohjeisiin.. 12 Uusiouutiset 8/2015 Ajankohtaista n ELINA SAARINEN J äteala on nyt saanut yhteiset ohjeet siihen, kuinka tulkita jätelain yhdyskuntajätehuoltoa ohjaavia säännöksiä. Ympäristöministeriön asettama jätealan strategisen yhteistyöryhmän jaosto joutui tiukkaan paikkaan, sillä työ käynnistyi helmikuussa ja valmista piti tulla alun perin jo elokuussa. Kaikki pitivät asiaa tärkeänä”, Levinen kiittelee. Opas antaa tulkintasuosituksia näihin ja moniin muihin jätealalla puhuttaneisiin epäselvyyksiin. Oppaassa on esimerkiksi liitteenä kolme tiedotekirjemallia siihen, kuinka jätelaitos voi neutraalisti tiedottaa velvollisuudesOpas jätelain tulkintaan valmistui melkein yksimielisesti Jätealan strategisen yhteistyöryhmän jaosto on sorvannut helmikuusta saakka opasta siihen, kuinka tulkita jätelain vaikeimpia säännöksiä. Opas antaa käytännönläheisiä ohjeita ja esimerkinomaisia ratkaisuja kiperiin tilanteisiin. Ainoastaan jätteenkuljetusrekisterin ylläpidon ohjeista jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Aikataulusta lipsuttiin yksissä tuumin, kertoo jaoston puheenjohtajana toiminut ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä. ”Jaosto piti yksitoista kokousta. Jaosto sai lopulta tulkintaoppaan valmiiksi marraskuussa, mutta ei aivan yksimielisesti. Epäselvyydet ovat johtaneet ongelmiin esimerkiksi yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen vastuunjaon toteuttamisessa. Levisen mukaan oppaan tekeminen oli hyvin haasteellista. Toukokuussa 2014 tehty selvitys jätelain toimivuudesta osoitti, että vaikka uuden jätelain tarkoituksena oli selkiyttää jätehuollon toimijoiden vastuita ja rooleja, pykälistä osa on ollut vaikeatulkintaisia. Tulkintaongelmia ja jopa riitoja on aiheutunut varsinkin kunnan velvollisuudesta järjestää jätehuolto toissijaisesti (jätelain pykälä 33), jätteenkuljetusrekisterin ylläpitovastuusta (pykälä 143) sekä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytyksistä (pykälä 37). Lopulta toimijat viilasivat sanamuodoiltaan valmiin oppaan, joka hyväksyttiin lähes yksimielisesti. Jaosto kuuli asiantuntijoina muun muassa jätehuoltoviranomaisia, jätelaitosten edustajia, yksityisten jätehuoltoyritysten edustajia sekä hankintalainsäädännön asiantuntijoita. Tulkintaopasta tarvitaan, koska jätelaissa on monta pykälää, joiden tulkinta kentällä on osoittautunut vaikeaksi
Lopulta toimijat kuitenkin onnistuivat: Yhdessä laadittu jätelakiopas antaa tulkintaohjeita, suosituksia ja esimerkkejä yhdyskuntajätehuoltoa ohjaaviin säännöksiin. Onko alalla kaikesta huolimatta riittävästi pääministeri Sipilänkin kaipaamaa luottamusta. Opas ei ole juridisesti sitova, mutta se antaa suosituksia jätelain säännösten soveltamiseen. n. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen kuljetuspäätöksistä on tehty lukuisia valituksia ja tapausten käsittely on yhä kesken oikeusasteissa. Yli 50-sivuisesta oppaasta lopulta vain yksi sivu oli sellainen, jonka muotoilua kaikki eivät voineet yksimielisesti hyväksyä. Toivottavasti oppaan tekeminen yhteistyössä rakensi siltoja, sillä seuraavaksi on löydettävä yhteisymmärrys vieläkin vaikeampiin kysymyksiin kuntien jätevastuiden rajaamisesta, hankintalain uudistuksesta, valtakunnallisen jätesuunnitelman toimenpiteistä sekä EU:n kiertotalouspaketin kansallisesta soveltamisesta. Siitä huolimatta yhteinen opas on kunnioitettava saavutus ottaen huomioon sen, kuinka kiperiä erimielisyyksiä kentällä on. n Lisätietoja: Jätelakiopas julkaistiin marraskuussa ympäristöministeriön nettisivujen Uutiset-palstalla: Jätelakiopas – Yhdyskuntajätehuoltoa ohjaavat säännökset. Jätelainsäädäntö on johtanut tulkintaongelmiin ja riitoihin käytännön toiminnassa. Määräajat paukkuivat, kun tulkintaehdotukset risteilivät ja keskustelukierrokset kovenivat. Tosin opas ei valmistunut täysin yksimielisesti. Toimijat saivat keskusteltua kompromissin, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Ratkaiseeko yhteinen opas pahimmat riidat. http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Uusi_opas_ helpottaa_jatelain_yhdyskuntaj(36244) n Jopas oli vaikeaa n ”Miksi ihmeessä laitettiin jätealan toimijat korjailemaan jätelakia. Ympäristöministeriön ohjeita 5/2015. Jätteenkuljetusrekisterin ylläpidosta jättivät eriävän mielipiteensä sekä Kilpailuja kuluttajavirasto että Suomen Yrittäjät. Työ osoittautui vaikeaksi. Tämä nähdään lähivuosina. ”Toive on, että koska opasta ovat olleet kaikki jätealan keskeiset tahot työstämässä ja koska tulkinnat on pientä poikkeusta lukuun ottamatta hyväksytty yksimielisesti, toimijat voisivat nyt sitoutua tähän. Sitoutuvatko kaikki toimijat sen tulkintoihin, vaikka opas ei olekaan juridisesti sitova. Kun tämä on yhdessä tehty, toivon, että sillä työllä on arvoa”, Levinen vetoaa. Ympäristöministeriö aikoi ensin tehdä oppaan virkamiestyönä, mutta keksi sitten istuttaa riitaisat toimijat samaan pöytään viilaamaan opasta yhdessä, jotta toimijat sitoutuisivat tulkintaohjeisiin ja kentälle saataisiin vihdoin työrauha. Illikaisen kysymys kumpusi siitä, että huomattuaan jätelainsäädännön soveltamiskäytännöissä epäselvyyksiä ympäristöministeriö asetti jätealan strategisen yhteistyöryhmän jaoston valmistelemaan ehdotusta jätelain tulkintaoppaaksi. Sehän on vähän kuin laitettaisiin rikolliset korjaamaan rikoslakia.” Näin kiteytti yleisökommentissaan Oulun Jätehuollon toimitusjohtaja Markku Illikainen Jätehuoltopäivillä lokakuussa päivien ohjelmaosuuden, jossa väännettiin kättä siitä, mitä jätealan pykälien pitäisi tarkoittaa. Uusiouutiset 8/2015 13 taan järjestää jätehuolto toissijaisesti eli niin sanotusta TSV-palvelusta
Näin uskovat Lakeuden Etappi ja uudesta riskienarviointimenetelmästä syyskuussa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitellyt tuore tekniikan tohtori, Laatuinsinöörit Oy:n toimitusjohtaja Hannu Aurinko. Itse verkkopohjaisen mittausjärjestelmän on tehnyt Laatuinsinöörit Oy.. 14 Uusiouutiset 8/2015 Etapin koerakenne testaa uuden peittomenetelmän Onko valtioneuvoston asetusta kaatopaikkarakenteista syytä muuttaa. Tällaista ei ole p Lakeuden Etapin peittorakenteeseen on upotettu kolme mittausanturia. Uusi innovatiivinen kaatopaikkojen peittorakenne perustuu todelliset olosuhteet huomioivaan laskentamenetelmään ja rakennustapaan. Uutena ajatuksena on ollut huomioida alueen ympäristöolosuhteet ja vuodenaikavaihtelut. Anturit on toimittanut Depos Oy. n ELINA SAARINEN, KUVAT HANNU AURINKO/ LAATUINSINÖÖRIT OY J os kaatopaikan sulkemisessa huomioitaisiin paikalliset ilmasto-, maaperäja vesiolosuhteet, pintarakenteet voitaisiin toteuttaa kymmeniä prosentteja nykyistä edullisemmin. Lakeuden Etappi rakensi Auringon SRA-laskentamenetelmän perusteella loppukesästä 7 000 neliön kokoisen koerakenteen kaatopaikan sulkemiseen. Lakeuden Etappi testaa uutta peittorakennetta, joka on tuonut jo huomattavat kustannussäästöt kaatopaikan sulkemisessa. ”Tämä on aivan uusi tapa peittää kaatopaikka. Vesitiiviys on mitoitettu alueella satavalle vesimäärälle
p Miten vuodenaikavaihtelut vaikuttavat kaatopaikan huokosvesipitoisuuteen. Kun kaatopaikan sulkemisessa normaali peittorakenne on 2,5 metriä korkea, Etapin koerakenne on vain 1,4-metrinen. ”Tätä voi hyödyntää myös muilla jätealueilla ja ympäristönsuojelurakenteissa esimerkiksi kaivoksissa”, Aurinko näkee. ”Kun tarkastellaan kaatopaikalla vallitsevia olosuhteita, joista keskeisessä roolissa ovat ilmasto-olot, maaperä sekä pohjavesi, sademäärät ja pintavesimäärät, pystytään saavuttamaan ympäristön kannalta turvallinen ratkaisu muillakin vaihtoehtoisilla rakenteilla kuin mitä kaatopaikka-asetuksessa ja -päätöksessä todetaan.” Lakeuden Etapin koerakennetta päästiin tekemään vasta, kun Aurinko ja Etappi saivat aluehallintoviraston ja ELY-keskuksen viranomaiset luottamaan uuden menetelmän laskelmiin. Tuloksia voi seurata koko ajan netissä. LARAS-järjestelmä tuottaa tästä reaaliaikaista tietoa.. Saarenpää uskoo arvion pitävän paikkansa, sillä jo rakentamisvaiheessa neliöhintaa laski esimerkiksi se, ettei rakentamisessa tarvittu eristäviä suodatinkankaita. Jatkuvaa tietoa pinnan alta Etappi uskalsi ryhtyä innovatiiviseen kokeiluun selvistä syistä. Uusiouutiset 8/2015 15 missään muualla toteutettu”, toteaa Etapin kehityspäällikkö Teemu Saarenpää. Laatuinsinöörit suunnittelee jatkuvatoimisesta riskienarvioinnista kansainvälistä EU-hanketta. Etapin on tarkkailtava mittaustuloksin viiden vuoden ajan, kuinka rakenne toimii. Aurinko kertoo, että menetelmää on hyödynnetty myös kaatopaikan pohjarakenteessa eräällä teollisuuden kaatopaikalla Suomessa. Uusi rakenne on huomattavasti edullisempi kuin perinteiset rakenteet, se on helppo toteuttaa myös osittaisena kaatopaikan peittona ja hajuja vesihaitat on helpompi hallita. Aurinko toivoo, että lainsäädäntö päivitettäisiin vastaamaan todellisia olosuhteita. Jo nyt voin sanoa, että rakenne maksaa itsensä takaisin viiden vuoden aikana”, Saarenpää ennakoi. Saarenpää ja Aurinko uskovat, että käy päinvastoin: kokeet todistavat laskelmat oikeaksi. Mittaustulokset suhteutuvat sääaseman tuottamiin tietoihin paikallisista sääolosuhteista. Näin riskienarviointiin saadaan ensimmäistä kertaa jatkuvatoimista tietoa. Lisäksi peittorakenteissa pystyttiin hyödyntämään bentoniitin sijasta edullista luonnon moreenia ja esipeitossa jätteenpolton pohjakuonien mineraalituhkaa. Siksi sitä tarvittiin vain 20 sentin kerros. Pahimmassa tapauksessa Etappi joutuu purkamaan koerakenteen. Jos näin käy, uusi peittorakenne voidaan ottaa käyttöön yhä laajemmin suomalaisessa ja ehkä jopa kansainvälisessä kaatopaikkojen sulkemistyössä. Ne kytkettiin Laatuinsinöörien toimittamaan LARASjärjestelmään, joka mittaa ominaisuuksia reaaliaikaisesti. Silloin rakenne luvitetaan pysyväksi ja Etapin loppusijoitusaluetta suljetaan samalla menetelmällä vaiheittain. ”Tässä on tehty etukäteen perusteellinen tutkimusja selvitystyö. Vakuuttelu vei kolme vuotta. Sen takia uskalsimme investoida. Koerakenteella siitä peitettiin nyt 7 000 neliötä. ”Asetus pitäisi päivittää” Laatuinsinöörien Hannu Aurinko on tutkinut kaatopaikkarakentamista pitkään. n t Lakeuden Etapilla on vähitellen suljettavaa kaatopaikkaa viitisen hehtaaria. Auringon mukaan nykyinen kaatopaikkarakenteita säätelevä lainsäädäntö lähtee siitä, että kaatopaikan pintarakenteet ovat jatkuvan vesipaineen alaisena, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Rakenteeseen asennettiin syyskuussa kolme vesipitoisuutta, sähköjohtavuutta, lämpötilaa ja suolapitoisuutta mittaavaa anturia. Auringon mukaan menetelmällä voi saavuttaa pintarakenteissa kymmenien prosenttien kustannushyödyt. Mineraalituhka soveltuu kantavaksi rakenteeksi hyvin, koska aikaa myöten materiaali hydratoituu eli kovettuu. Toistaiseksi Etappi sai luvan vasta koerakenteen tekemiseen. Peiton voi toteuttaa vaiheittain. Siinä missä tavanomaisessa tiivisterakenteessa käytetään usein bentoniittimattoa tai muuta teollisesti valmistettua tuotetta, Etappi teki luonnon moreenikerroksen, joka on vain 20-senttinen, ja rakensi sen päälle metrin kasvukerroksen pintaa eristämään ja suojaamaan. Hän huomasi, etteivät kaatopaikkojen sulkemisrakennevaatimukset ja niiden perusteena olevat riskienarviointimenetelmät ota riittävästi huomioon suomalaisia maaperäja ilmasto-olosuhteita. Kun esipeitto tehdään yleensä ylijäämämailla tai lievästi pilaantuneilla mailla, Etapilla esipeittoon käytettiin kolme tuhatta tonnia raekooltaan 0-2-millistä mineraalijaetta, joka on eroteltu jätteenpolton pohjakuonasta
Hankintarengas päätti kilpailullisena neuvottelumenettelynä toteutetun tarjouskisan jälkeen vuosi sitten, että vuodesta 2018 alkaen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Porin kaupungin, Rauman Seudun Jätehuoltolaitoksen, Rouskis Oy:n ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n (sittemmin Lounais-Suomen Jätehuolto Oy) alueella syntyvä sekalainen jäte hyödynnettäisiin Salon Korvenmäkeen rakennettavassa uudessa jätevoimalassa, jonka rakennuttaisi kisan voittanut Ekokem Oyj. Se totesi, että hankinnassa on menetelty hankintasäännösten vastaisesti jo tarjouskilpailua järjestettäessä. Jätevoimala ei toteudu Salon Korvenmäkeen ainakaan vielä vuonna 2018. Virheellinen hankintamenettely voidaan korjata vain siten, että sekä Porin kaupunki että kaikki hankintarenkaan jätelaitokset järjestävät kokonaan uuden tarjouskisan. Markkinaoikeus on kumonnut lounaisen Suomen jätelaitosten muodostaman hankintarenkaan päätöksen yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Ehdokkaat eivät myöskään tienneet vielä osallistumishakemusvaiheessa, minkä pituisena ja laajuisena hankinta lopulta päätetään toteuttaa, eivätkä sitä, että Porin kaupunki on liittynyt hankintarenkaaseen. Jos tieto kahteen kauteen jakamisesta olisi kerrottu jo hankintailmoituksessa, jotkut muutkin olisivat voineet tehdä tarjouksia. Perusteluissaan markkinaoikeus katsoo, että hankinnan jakaminen kahteen kauteen niin, että jälkimmäisestä 15–25 vuoden pituisesta ja jätemäärältään 130 000–140 000 tonnin käsittelystä ei ole voinut tehdä osatarjouksia, on merkinnyt hankinnan yleisen laajuuden ja toteuttamismahdollisuuksien merkittävää muuttumista. Markkinaoikeus antoi viimeisimmät päätökset molemmissa tapauksissa 27.10.2015. Ajankohtaista n ELINA SAARINEN M arkkinaoikeuden mukaan lounaisen Suomen hankintarengas on tehnyt virheitä yhdyskuntajätteen käsittelyn hankinnassaan. Markkinaoikeuden mukaan hankintarengas toimi väärin järjestäessään kilpailutuksen niin, ettei kaikilla potentiaalisilla osanottajilla ollut mahdollista osallistua siihen. Gemifin Oy. ”Virheitä jo tarjouspyyntövaiheessa” Salon Hyötykäyttö Oy ja Veikko Lehti Oy valittivat hankinnasta markkinaoikeuteen. 16 Uusiouutiset 8/2015 Toteutuuko Salon jätevoimala. Markkinaoikeuden mukaan hankinnassa on tehty virheitä, joiden takia potentiaaliset tarjoajat eivät ole voineet arvioida, kannattaako niiden osallistua hankintamenettelyyn
”Lähdemme todennäköisesti selvittelemään sitä vaihtoehtoa, että kunnalliset jäteyhtiöt toteuttaisivat oman jätevoimalan. Lakitoimisto Eero Kokkonen Oy on edustanut Salon Hyötykäyttö Oy:tä ja Veikko Lehti Oy:tä kaikissa neljässä hankintaan liittyneessä oikeustapauksessa. ”Hankinnassa on tehty selkeitä virheitä. Hankintarengas on nyt päättänyt, että se valittaa markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tosin Porin kaupungin osalta sopimuskausi päättyy jo vuoden 2016 lopussa. Pääsyynä valitukseen on, että markkinaoikeus ei jätelaitosten näkemyksen mukaan huomioinut päätöksissään hankinnassa käytettyä kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevia säännöksiä ja erityispiirteitä. Jätteiden suunta vuoden 2018 jälkeen on jälleen kysymysmerkki. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Immo Sundholm sanoo, että joka tapauksessa on järjestettävä uusi kilpailutus vuosien 2018– 2020 jätteenkäsittelystä. Jos uusi kilpailutus tulee, päämieheni varmasti harkitsevat siihen ryhtymistä”, sanoo lakimies Eero Kokkonen. Yleensä valituksen käsittelyssä menee vähintään vuosi. Arkistokuva. Hankintaa on käsitelty oikeusistuimissa nyt tehtyjen kahden päätöksen lisäksi myös aiemmin. Mehän selvitimme tätä jo 2011–2013, mutta tuolloin ei löytynyt lämmölle hyödyntäjää. Tämä tietää lisäkustannuksia, kun joudumme kilpailuttamaan käsittelypalvelut lyhyissä pätkissä”, toteaa Porin Jätehuollon Jussi Lehtonen. Nyt tilanne on muuttunut ja lämmön hyödyntäjiäkin olisi”, Sundholm taustoittaa. Olemme teroittaneet kynämme. ”Meidän täytyy nyt kilpailuttaa jätteenkäsittely ainakin vuodeksi. Mutta jos KHO:n päätös on kielteinen meille, sitten se tarkoittaa, että Ekokemin voimalaa ei voida tällä hankinnalla tänne tehdä”, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n palvelujohtaja Jaana Turpeinen summaa. Gemifin Oy. Miten käy jätevoimalan. Jos KHO pitää markkinaoikeuden päätöksen voimassa, kuviot menevät kokonaan uusiksi. Hankintarenkaan jätteitä käsitellään vuoteen 2017 loppuun asti olemassa olevilla sopimuksilla Ekokemin voimalassa Riihimäellä, Vantaan Energian voimalassa ja Fortumin voimalassa Tukholmassa sekä Westenergyllä Vaasan Mustasaaressa. Olemme edelleen valmiita siihen, että saataisiin jätevoimala toteutettua. ”Voin vain todeta, että markkinaoikeuden päätös oli yksimielinen. ”Valitus on nyt hankintarenkaan jäsenten ensisijainen etenemistie. Kilpailullisen neuvottelumenettelyn malli tulee nyt jätelaitosten mukaan käydä huolellisesti läpi ja saada siitä KHO:n ennakkopäätös. Tämä oli meille selvä voitto. ”Varmaan osa jätteistä tulee menemään vientiin, koska Suomessa ei ole riittävästi käsittelykapasiteettia näille jätteille”, Sundholm sanoo ja arvioi, että viivästykset ja uudet kilpailutukset tarkoittavat seudun asukkaille useiden miljoonien eurojen lisälaskua. Uusiouutiset 8/2015 17 Oikeuden päätöksen mukaan hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. ”Valmistelimme hankintaa pitkään ja huolella, emmekä osanneet kuvitella, että näin voisi käydä.” Vastapuolen lakimies Eero Kokkonen ei vielä ota tarkempaa kantaa valituspäätökseen. Turusta on viety yhdyskuntajäte-eriä laivalla Ruotsiin poltettavaksi vuodesta 2012. Joitain asiakirjanäyttöjä jäi markkinaoikeudessa esittämättä, ja voimme ne esittää sitten KHO:ssa.” Väliaikaisia ratkaisuja Jätelaitokset miettivät nyt erilaisia vaihtoehtoja. Joka tapauksessa voimala viivästyy huomattavasti suunnitellusta aikataulusta. Markkinaoikeus asetti päätökselleen uhkasakon. Päätökset näissä tapauksissa on tehty kesällä 2014 ja kesällä 2015. n Aiheesta lisää: Uusiouutiset 7/2014: http://www.uusiouutiset.fi/saloon-uusi-jatevoimala/ t Turussa jätettä on jouduttu aiemmin paalaamaan odottamaan poltto-osoitetta. Hän kertoo, että markkinaoikeuden päätös tuli täytenä yllätyksenä. On mahdollista, että Ekokemin Salon Korvenmäkeen suunnittelema jätevoimala saattaa jäädä markkinaoikeuden päätöksen takia kokonaan rakentamatta. p Joutuuko Lounais-Suomi turvautumaan jatkossakin jätteen vientiin ulkomaille poltettavaksi
18 Uusiouutiset 8/2015 Myös paristot voivat olla biotaloutta Rec Alkaline Oy osaa tehdä käytetyistä alkaliparistoista kasvilannoitteita. AkkuSer Oy. ”Biotalouteen meidät liittää se, että näitä suoloja voidaan hyödyntää esimerkiksi osana ruokakasvien lannoitusta, sillä ne sisältävät kasveille tärkeitä hivenaineita. Muut aineet kuten mangaani ja kalium ovat jääneet hyödyntämättä ja päätyneet kaatopaikalle. Kasville optimaalinen tuote Alkaliparistojen sisältämät sinkki, mangaani ja kalium sattuvat olemaan hyviä hivenaineita kasveille, jos aineet ovat oikeassa muodossa ja pitoisuudessa. Ideaa on kesällä testattu käytännössä Luonnonvarakeskuksen koetilalla ja alustavat tulokset ovat lupaavia”, kertoo Rec Alkalinen hallituksen puheenjohtaja Jarmo Pudas. Hivenaineet myös auttavat kasvia hyödyntämään muut lannoitteiden sisältämät aip AkkuSer Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Pudas (kuvassa toinen vasemmalta) on päässyt esittelemään laitoksen toimintaa muun muassa Mauri Pekkariselle (kuvassa toinen oikealta). n ELINA SAARINEN JA MAIJA POHJAKALLIO R ec Alkaline Oy on kehittänyt ja pilotoinut alkaliparistoille kemiallisen käsittelymenetelmän, joka ei kuluta paljon energiaa ja tähtää siihen, että paristojen sisältämistä aineista saadaan talteen yli 80 prosenttia. Kemiallisessa kierrätysprosessissa sinkki, mangaani ja kalium muutetaan suoloiksi, jotka voidaan ottaa hyötykäyttöön ruoantuotannossa. Näin on saatu hyödynnettyä lähinnä vain alkaliparistojen sisältämä metallinen sinkki. Rec Alkaline on jatkanut AkkuSer Oy:n käynnistämää kehitystyötä. Alkaliparistojen kierrätys on tähän saakka nojannut runsaasti energiaa vievään sulattamoprosessiin. Sulfaattimuotoista tuotetta voi käyttää lannoiteainevalmistuksessa joko pulverina tai nesteisenä. Haitta-aineet puhdistetaan pois niin, että syntyy ruokakasvilannoitukseen soveltuva hivenainetuote. Hivenaineet ovat kasveille elintärkeitä, sillä ne mahdollistavat kasvustojen nopean ja terveen kehittymisen. Rec Alkalinen menetelmässä alkaliparistot linkittyvät yllättäen biotalouteen
AkkuSer lajittelee ja murskaa alkaliparistot Nivalan-laitoksellaan, jonne on juuri valmistunut uusi alkalimurskauslinja. Hivenainetuotteessa on kasville optimaaliset pitoisuudet”, Pudas kertoo. Alkaliparistojen sisältämät sinkki, mangaani ja kalium sattuvat olemaan hyviä hivenaineita kasveille, jos aineet ovat oikeassa muodossa ja pitoisuudessa. Osa alkuaineista on metalleina, osa yhdisteinä. Myös investointikustannukset ovat matalat sulattoteknologiaan verrattuna.Noin 75 prosenttia käsiteltävästä materiaalista on niin sanottua mustamassaa. Rec Alkalinen menetelmässä paristojen kemiallinen käsittely tapahtuu huoneenlämpötilassa, minkä ansiosta energiakustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin sulattokierrätyksessä. ”Pilotissa olemme saavuttaneet ruokakasvien lannoitteilta vaadittavat puhtausarvot. Hivenainetuote soveltuu maaperään, jossa sinkistä, kaliumista ja mangaanista on pulaa. Olemme päässeet haitta-aineissa kuten nikkelissä Eviran määrittämien haitta-aineraja-arvojen alapuolelle. Rec Alkalinen kierrätysteknologia on maailmalla ainutlaatuista. Yrityksen menetelmällä aineet saatetaan sellaiseen kemialliseen q Luonnonvarakeskuksen Ruukin koetilan testipelto, jonka lannoituksessa on hyödynnetty Rec Alkalinen hivenaineita. Euroopassa tarve voi olla moninkertainen. sinkkiä, mangaania, kaliumia sekä pahvia, muovia ja orgaanisia aineita. Kauran kunto oli hyvä eikä kostealle kesälle tyypillisiä kasvitauteja esiintynyt. ”Konsepti on monistettavissa ja kysyntä globaali niin tuotantolaitoksille kuin hivenainetuotteille”, Pudas sanoo. Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomessa hivenainetuotteen käyttöpotentiaali on mangaaniköyhillä mailla noin 3–5 kiloa hehtaaria kohden. Kokonaisen arvoketjun rakentaminen ottaa aikansa”, Pudas sanoo. Se sisältää mm. Hyötynä on myös kasvinsuojeluaineiden käyttötarpeen pieneneminen kohonneen kasviterveyden myötä. ”Nämä ovat pitkiä prosesseja. Rec Alkalinella ja AkkuSerillä on kuitenkin hyvin hallussa arvoketjun alkuosuus. Se soveltuisi muidenkin paristomurskaamojen sekä kemianteollisuuden käyttöön. Kati Mattila. Pudas uskoo, että hivenainetuotemarkkinoita merkittävämpi kasvupotentiaali on teknologiaviennillä. Linjalla alkaliparistoista saadaan eroteltua magneettinen rauta, joka lähtee terästeollisuuden raaka-aineeksi. Uusiouutiset 8/2015 19 neet ja vähentävät siten ravinteiden valumien aiheuttamaa vesistöjen rehevöitymistä
”Käytettyjä alkaliparistoja on varastoissa runsaasti ympäri Eurooppaa. Alkuvaiheessa Tekesin rahoitus oli ratkaisevan tärkeä”, Pudas kertaa kehitysvaiheita. Lisäksi tulee erilaisia eriä tävallasta, Ruotsista, Saksasta, Uudesta-Seelannista ja Itä-Euroopasta. Yritys on kehittänyt ja testannut prosessia mm. 20 Uusiouutiset 8/2015 muotoon, jossa ne voidaan ottaa talteen. n AkkuSer Oy. Jätevesi käytetään sisäisessä prosessissa. Sen ansiosta yritys pääsi valtakunnallisen Kasvu Open -kisan finaaliin. aikaisemmassa Tekes-hankkeessa. Selektiivinen puhdistusmenetelmä on sama, jota käytetään myös jätevesien puhdistuksessa. Rec Alkaline sai keväällä kunniamaininnan yritysten kasvuq AkkuSer on investoinut noin miljoona euroa Nivalan kierrätyslaitokseensa. Olemme tutkineet ja kehittäneet menetelmää useita vuosia ja oppineet hallitsemaan prosessin kemian. Yhteistyökumppaneitamme ovat esimerkiksi Kokkolan yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu sekä Luonnonvarakeskus. Finaali pidettiin lokakuun lopussa Jyväskylässä. Suomesta laitokseen tulee yli tuhat tonnia käsiteltävää materiaalia. Laitos pystyy nyt käsittelemään 3 000 tonnia kannettavia akkuja ja paristoja. p AkkuSer on käyttänyt kuivatekniikkaa pian 10 vuotta. Niiden saatavuus ei ole ongelma. Puhdistusprosessissa apuaineet sitovat haitta-aineet, jotka sen jälkeen ovat poistettavissa. Rec Alkaline selvittelee mahdollisuuksia perustaa hivenainetuotetehdas joko itse tai yhteistyössä kemianteollisuuden kumppanin kanssa. suunnitelmia tukevassa Pohjois-Pohjanmaan Kasvupolku -kisassa. ”Toivon, että saisimme rakennettua ensimmäisen arvoverkkomme Suomeen mahdollisimman pitkälti ja pikaisesti”, Pudas päättää. Pudas toivoo, että ensimmäinen tehdas olisi toiminnassa Suomessa jo 2017
Uusiouutiset 8/2015 21 Jäikö uutisnälkä. Tilaa maksuton Verkkoviesti: www.uusiouutiset.fi Jarmo Pudas
Materiaalien kierrätys ja jätehuolto ovat vaikeasti toteutettavissa,” kertoo Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen. Kier. Autoala on kehittämässä yhteistä korkeajänniteakkujen tuottajavastuujärjestelmää Suomen Autokierrätys Oy:n johdolla. Tuottajavastuujärjestelmän rakentaminen on toistaiseksi vasta selvitysvaiheessa. E linkaarensa päähän tuleville sähköautojen akuille ei toistaiseksi ole olemassa kierrätystekniikkaa. 22 Uusiouutiset 8/2015 Miten kierrättää sähköautojen akut. n ARJA-LEENA PAAVOLA Elina Saarinen p EcoExpoAsia-tapahtuman osanottajat pääsivät koeajamaan Volgswagenin e-Golf-sähköautomallia lokakuussa Hongkongissa. Sähköautojen yleistymisen myötä eteen tulevat sähköakkujen kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyvät ongelmat. ”Monen sadan voltin jännitteen vuoksi latausten purkaminen on vaarallista työtä, jossa on noudatettava sähköturvallisuusmääräyksiä. Lisäksi ne pitävät sisällään suuren määrän energiaa. Sähköakut ovat suurikokoisia ja saattavat painaa jopa 400 kiloa. ”Sitä kehitetään, mutta ratkaisuja ei ole vielä tehty. Akkujen käsittely vaatiikin henkilökunnan koulutusta sekä luvat työhön”, Silvennoinen toteaa
Sähköautoja on meille tullut vasta yksi ja se toimitettiin takaisin merkkimaahantuojalle”, Pohjanpalo kertoo. Mikäli sähköautoa ladataan uusiutuvalla energialla, jäävät päästöt lähes olemattomiksi. Isoimmat sähköakut saattavat maksaa 30 000 euroa. Romutuksen yhteydessä akku otetaan talteen ja kierrätetään. Eniten kokemuksia on kertynyt Norjassa, jossa on myyty yli 50 000 sähköautoa. Kuusakoski on toiminut sähköautoakkujen koontipisteenä joidenkin merkkien akuille. Tässä vaiheessa on hieman epäselvää, mikä akkujen käyttöikä tulee olemaan, sillä käyttökokemusta on suhteellisen lyhyeltä ajalta. Suomessa on useita Toyota Priuksia, joilla on ajettu 500 000 kilometriä ilman akun vaihtoa. Näistä hybridejä oli 878 ja täyssähköautoja 574. Varauksen purkaminen ja metallien kerääminen ovat kuitenkin käsityötä, joten sitä on vaikea tehdä kannattavasti. On arvioitu, että sähköautojen laajamittainen käyttö voisi osaltaan olla ratkaisemassa muun muassa kaupunkien ilmansaasteongelmia. Jos akku täytyy vaihtaa, vanha akku palautuu varaosalogistiikan mukana takaisin Toyotan tehtaalle. Toistaiseksi romuautoista on otettu vasta muutama akku talteen ja ne ovat Kuusakoski Oy:n hallussa”, tiedotuspäällikkö Kalle Kalaja Toyota Suomesta kertoo. Sähköakuissa on monimutkaisia rakenteita ja paljon metalleja, joita voitaisiin kierrättää. Sähköautoja markkinoidaan ekologisena vaihtoehtona, mutta monet kuluttajat eivät tule ajatelleeksi, että juuri sähköakkujen jätehuolto voi olla hankalin osuus. Kolarit ja akkujen sisäiset häiriöt ovat tuoneet joitakin kappaleita etuajassa kierrätykseen. Uusiouutiset 8/2015 23 rätysjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön sitä mukaa, kun kertyy tietoa ja yhteistyökumppaneita. Suomessa on poistunut liikenteestä vuosittain vain 1–2 akkua, joten sinänsä tuottajavastuujärjestelmällä ei ole kova kiire etenkään, kun sähköautoja on toistaiseksi verraten vähän”, Silvennoinen toteaa. Sähköautojen akuille ei toistaiseksi ole kierrätystekniikkaa.. Jokaisella automerkillä on hieman erilaiset akut, mutta perusidealtaan ne ovat samankaltaisia. ”Käsittely vaatii ammattilaisen. Varastoimme ne ja lähetämme asiakkaan eli maahantuojan antamaan osoitteeseen Eurooppaan”, Risto Pohjanpalo Kuusakoski Oy:stä kertoo. Sähköja hybridiautojen akut ovat vaarallista jätettä, joka on kerättävä talteen ja kierrätettävä. Koko energiaketjun läpi tarkasteltuna sähköauton päästöt jäävät kaikilla sähköntuotantotavoilla vähäisemmiksi kuin polttomoottoriauton. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella sähköakut ovat sekä pitkäikäisiä että luotettavia. Määrä on edelleen hyvin pieni, mutta tämän vuoden aikana sähköautojen suosio on selvästi kasvanut. Suomen Autokierrätys Oy:n Silvennoisen mukaan vielä ei kannata olla huolissaan asiasta, sillä todennäköisesti kierrätys ja jätehuolto tullaan ratkaisemaan ennen kuin nyt ajossa olevat sähköakut tulevat elinkaarensa päähän. Norjassa suosion taustalla vaikuttaa valtion melko avokätinen tukipolitiikka. Sähköautoissa energia varastoidaan akkujen suljettuihin kennoihin, jotka voi ladata ulkopuolisesta lähteestä saatavan sähköenergian avulla. ”Avoin kysymys on, kuka lystin maksaa. Jos akku vaihdetaan ennen romutusta, vanha akku palautuu tehtaallemme varaosalogistiikan mukana. Lisäksi toimintamatka yhdellä latauksella on melko lyhyt eikä nopea lataus vielä onnistu kotioloissa. Ainakin toistaiseksi ainoastaan maahantuojien merkkiliikkeillä on ollut henkilökuntaa, joka on koulutettu tehtävään. Kierrätyksen kannalta on ongelmallista nimenomaan se, kuka ja missä vaiheessa poistaa akun latauksen. Vastauksia haetaan jatkuvasti muuallakin Euroopassa. n L iikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastojen mukaan Suomessa oli syyskuun lopussa rekisteröity 1452 ladattavaa ajoneuvoa. ”Kokemuksemme mukaan ajoakut kestävät erittäin pitkään, monessa tapauksessa koko auton iän. Täyssähköautojen määrä Suomessa on pysynyt alhaisena juuri korkean hankintahinnan vuoksi. ”Meille akut tulevat merkkikorjaamoilta. n Toyota p Toyota Priuksilla on ajeltu pitkään ilman akun vaihtoa. Suuresta määrästä huolimatta Norjassakaan akkuja ei ole vielä juurikaan päätynyt kierrätykseen
Siinä vältetään vuodessa yli 11 000 CO 2 -ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt. ”Esimerkiksi typpeä voidaan menettää paljon jätevesiin ja ilmanpäästöihin. Fosforista noin 90 prosenttia ja typestäkin melkein 60 prosenttia saadaan hyötykäyttöön.” Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela kertoo, että elinkaarimallinnus tuki päätöksentekoprosessia sijoituspaikkavalinnassa. Toiseksi tulleessa ratkaisussa päästövähennys jäi hieman yli yhdeksään tonniin. P irkanmaan Jätehuolto on pohtinut uutta käsittelylaitosvaihtoehtoa erilliskerätyn biojätteen ja puhdistamolietteen käsittelyyn. Mädätys yhdistyy kompostointiprosessiin ja kokonaisuus tulee korvaamaan vuodesta 2004 asti toimineen membraanilaitoksen. Ravinteet kiertävät parhaiten Viimeisen vakuuden sijoituspaikkaan toi yhtiön LCA Consulting Oy:llä teettämä elinkaarimallinnus (LCA, life cycle assessment), joka vertaili erilaisten käsittelyvaihtoehtojen ilmastovaikutuksia, kustannuksia ja ravinnekierron toteutumista. Antti Niskanen LCA Consulting Oy:stä kertoo, että voittajavaihtoehto oli tarkastelluista paitsi edullisimpien joukossa, myös ilmastovaikutuksiltaan selvästi paras. n ELINA SAARINEN p Koukkujärvelle rakennetaan uusi mädättämö ehkä vuonna 2018. Koska Pirkanmaan Jätehuollon asiakkaat ovat jo tottuneet ostamaan yhtiöltä multatuotteita, on hyvät mahdollisuudet siihen, että ravinteita saadaan entistä enemmän aidosti kiertoon kasvintuotantoon, ei pelkästään viherrakentamiseen. Nykyisin biojätteitä kompostoidaan membraanilaitoksessa Tarastenjärvellä ja lietteitä Koukkujärvellä Nokialla. Typen palauttaminen jätevedestä lannoitetuotantoon voisi olla järkevää.” Pirkanmaan Jätehuolto aikookin tarkastella yhteistyömahdollisuuksia ravinnetaseen parantamiseksi biokaasulaitoksen viereen sijoittuvan jätevedenpuhdistamon kanssa. Yksittäisten asioiden merkitys kokonaisuudessa tulee paremmin esiin, kun järjestelmä mallinnetaan, kerätään lähtötiedot ja lasketaan eri vaikutukset läpi”, Nummela summaa. 24 Uusiouutiset 8/2015 Biokaasulaitos Kolmenkulmaan Koukkujärvelle Elinkaarimallinnus varmisti sijainnin Elinkaarimallinnus ilmastovaikutuksista, kustannuksista ja ravinnekierrosta antoi päättäjille varmuuden: Pirkanmaan Jätehuolto rakentaa uuden biokaasulaitoksen Koukkujärven materiaalihallintakeskukseen. Mallinnus antoi Nummelan mukaan hyvää ymmärrystä alueellisesta ravinnekierrätystaseesta. ”Ymmärryksen lisääntyminen ja asian jäsentyminen on vielä arvokkaampaa kuin lopulliset numeraaliset tulokset. Vielä paremmin valittu vaihtoehto pärjäsi ravinteiden kierrätyksessä, Niskanen kertoo: ”Voittajavaihtoehdossa lannoitekäytössä saadaan kierrätettyä eniten sekä fosforia että typpeä, kaksi kertaa niin paljon kuin toiseksi tulleessa vaihtoehdossa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Todennäköisesti kuivamädätysteknologiaan pohjautuva biokaasulaitos ja kompostointikokonaisuus voisivat käsitellä noin 25 000 tonnia biojätteitä ja 10 000–20 000 tonnia puhdistamolietteitä. Tänä syksynä yhtiö päätti, että uusi biokaasulaitos rakennetaan Koukkujärvelle kehittyvään materiaalihallintakeskukseen Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulman cleantech-keskittymään
Uusiouutiset 8/2015 25 Silloin voidaan elää kiertotalouden suhteen jo täysin toisenlaisessa maailmassa kuin nyt. Energian hyödyntämiseenkin avautuu Koukkujärvellä runsaasti mahdollisuuksia: lämmöntuotanto, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto, maakaasun korvaaminen kaasuverkossa ja liikennepolttoainekäyttö ovat kaikki mahdollisia biokaasuenergian hyödyntämismuotoja. Seuraavaksi Pirkanmaan Jätehuolto käynnistää yhteisen ympäristövaikutusten arviointiprosessin Nokian jätevedenpuhdistamon kanssa. Nummela toivoo, että elinkaarimallinnuksia tehtäisiin jätealalla nykyistä enemmän, sillä ne tuovat paljon hyötyjä. Mineraaliainestenkin osalta toimijoita voi kytkeytyä jalostamiseen”, Nummela näkee. ”Esimerkiksi erilaisia tuhkia voidaan sopivassa suhteessa sekoittaa kompostituotteisiin. LCA Consulting Oy. Jatko tarkentuu sopimusneuvotteluissa. Ravinteet järjestelmään (input) ja lopputuotteiden mukana jatkokäyttöön (output) Typpi sisään Typpi ulos Fosfori sisään Fosfori ulos BIO1 BIO2 Lietteet Haravointijäte Hake Risut Lopputuotteen mukana poistuva ravinne Ravinteet järjestelmään (input) ja lopputuotteiden mukana jatkokäyttöön (output) Typpi sisään Typpi ulos Fosfori sisään Fosfori ulos BIO1 BIO2 Lietteet Haravointijäte Hake Risut Lopputuotteen mukana poistuva ravinne Ravinteet järjestelmään (input) ja lopputuotteiden mukana jatkokäyttöön (output) p Elinkaarimallinnus vertaili myös ravinteiden kiertoa. Jos kiertotaloutta ei huomioida, nyt edulliselta näyttävä vaihtoehto voi tulla jopa kalliiksi tulevaisuudessa.” n Lannoitevalmisteiden jalostamiseen Pirkanmaan Jätehuolto aikoo hakea kumppaneita. Niskasen mukaan ainoastaan kustannusten tuijottaminen voi olla jopa kohtalokasta, kun mennään kohti kiertotaloutta: ”Nyt tehtävät päätökset vaikuttavat vielä 10–20 vuoden päästä. p Koukkujärvelle rakennetaan uusi mädättämö ehkä vuonna 2018. Tämä luo erittäin hyvän pohjan nyt jatkosuunnitteluun ja palvelee myös ympäristövaikutusten arviointia. Nummela arvioi, että jos kaikki etenee suunnitellusti, mädättämö voisi käynnistyä vuoden 2018 alkupuolella. Päätöksenteossa tulisi huomioida ravinnekierto ja ympäristökuormitus, ei pelkästään kustannuksia. Jätejärjestelmien kokonaisvaltaista tarkastelua kannattaisi tehdä enemmänkin jätealalla, myös yksityisellä puolella.” Niskasen mukaan päättäjien on olennaista tietää, mistä jätehuoltojärjestelmien ympäristövaikutukset syntyvät. Kolmenkulmaan tulee sijoittumaan monenlaisia kiertotalouden toimijoita. ”Prosessi on ollut tietopohjaa lisäävä ja hyödyllinen
Valtsu-työtä koordinoiva Johanna Laaksonen toivoo, että myös jätealan asiantuntijat muistaisivat käydä palvelussa kertomassa näkökantansa. Päämäärät ja keinot on tarkoitus linjata niin, että tavoitteet voitaisiin tällä kertaa saavuttaa. Painopistealueet on valittu siksi, että resurssit eivät enää riitä tekemään koko laajaa jätehuoltokenttää kattavaa valtsua. Työtä koordinoivat valtsun työvaliokunnassa Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ely-keskukset, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö. Ensi syksynä ovat vuorossa vaikutusten ar. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN S amalla kun suomalaiset ovat todenneet, ettei valtakunnallisen jätesuunnitelman vuodelle 2016 asetettuihin tavoitteisiin tulla pääsemään, jätealan toimijat ovat käynnistäneet uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman (valtsu) valmistelutyön. Tavoitteita ja toimenpiteitä voi kommentoida otakantaa.fipalvelussa. Vaaralliset aineet saadaan pois kierrosta ja arvoaineet talteen uusien innovaatioiden ansiosta. Näitä on tarkoitus pohtia yhdessä koko valtsun valmistelun ajan. Tammi-huhtikuussa pohdintaa jatketaan alueellisissa keskustelutilaisuuksissa. Konkretiaa keskusteluilla Uuden valtsun päämääräksi on asetettu, että jätehuolto linkittyy kiertotalouteen. Uuteen halutaan ottaa entistä konkreettisempia ja mitattavampia tavoitteita. Vuoteen 2022 mennessä jätteen määrä on vähentynyt ja kierrätys kehittynyt. Jätealan tutkimus ja kokeilutoiminta sekä kansalaisten ja yritysten jäteosaaminen ovat vahvalla tasolla. Minkälaisia tavoitteita uuteen valtsuun kannattaisi asettaa. Tänä syksynä on pidetty nyt neljä työpajaa valtsun painopisteistä, joiksi on valittu sähköja elektroniikkaromu, rakennusja purkujäte, biohajoava jäte ja ravinteiden kierto sekä yhdyskuntajäte. Entä minkälaisin konkreettisin toimenpitein tavoitteet ja päämäärät saavutettaisiin. 26 Uusiouutiset 8/2015 Sähköromulle pantti. Asiantuntijat, jätealan toimijat ja kansalaiset halutaan laajasti mukaan. Työryhmät ideoivat toimenpiteitä uuteen valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan
Maailmassa syntyy SERiä jo 20–50 miljoonaa tonnia vuodessa, ja määrä kasvaa 3-5 prosenttia joka vuosi. Blaubergin mukaan SER on olennaisen tärkeä jätevirta huoTyöpajalaisten oli sitten muodostettava ryhmissä esityksistään tiivistelmät, joista tiivistettiin vielä työpajan yhteisessä käsittelyssä tärkeimmät. Uusiouutiset 8/2015 27 viointi ja kuulemiskierrokset. Laittomat jätesiirrot ja epäasiallinen käsittely ovat SER-virran suuria ongelmia. Tavoitteena on, että vuoden 2017 alussa uusi valtakunnallinen jätesuunnitelma olisi valmis. Vaikka laitteet sisältävät kriittisiä ja arvokkaita metalleja ja paljon haitta-aineita, vain alle puolet SERistä päätyy viralliseen vastaanottoon. Parisenkymmentä alan toimijaa kokoontui syyskuun lopussa työpajaan miettimään, kuinka valtsun tavoitteita voisi konkretisoida SERin osalta. – uudisrakentamisessa syntyy X prosenttia vähemmän jätettä per neliö – Mikä olisi sopiva tavoiteprosentti. – Kuluttajalle pantti tiettyjen (esim läppärit ja kännykät, jotka sisältävät eniten haittaja arvoaineita) laitteiden palauttamisesta viralliseen vastaanottoon – Keräysjärjestelmä yhteensopivaksi kierrätystavoitteiden kanssa – Uudet liiketoimintamallit: myydään palvelua, ei laitetta. Paineita uudelle tekniikalle Yksi painopistealueista on sähköja elektroniikkaromu (SER). mioida valtsussa myös siksi, että siihen kohdistuu paljon säätelyä sekä tuottajavastuuta sekä paljon odotuksia ja paineita kehittää niin taloudellisesti kannattavaa käsittelyteknologiaa kuin keräysja kierrätysjärjestelmiäkin. – Onko kierrätystavoitteiden järkevä olla tonneina. Otakantaa.fi:ssä on esitetty seuraavanlaisia tavoite-ehdotuksia, joiden realistisuutta palvelussa voi nyt kommentoida: Vuoteen 2022 mennessä: – vähennetään sähköja elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70 prosenttia – kierrätysraaka-ainepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttö kasvaa niin, että nämä korvaavat 10 prosenttia keinolannoitteiden käytöstä – ruokahävikki vähenee 40 prosenttia – yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15 prosenttia per asukas – sekajätteen osuus yhdyskuntajätteestä vähenee puolella, koska syntypaikkalajittelu paranee – talonrakentamisen jätteistä hyödynnetään materiaalina 80–90 prosenttia (vrt nyt noin 65 %). Mukana oli kierrätysoperaattoreiden, tuottajavastuuorganisaatioiden, kilpailuja kuluttajaviraston, kaupan sekä ympäristöhallinnon edustajia. Kannustavat valmistajaa tuotteiden takaisinkeruuseen ja materiaalisäästöön. Vuoteen 2020 mennessä vuosimäärä on noussut 12 miljoonaan tonniin. Kerro se otakantaa.fi:ssä. Työpajassa jokainen sai tehtäväkseen kirjata kolme konkreettista tavoitetta ja toimenpidettä parantaa SERin sisältämien arvoaineiden kierrätystä, haitta-aineiden talteenottoa ja SER-kierrätyksen turvallisuutta sekä vähentää SERin syntyä ja lisätä laitteiden uudelleenkäyttöä.. Ympäristöministeriön Tarja-Riitta Blauberg perusteli, että SER ansaitsee roolinsa valtsun painopisteiden joukossa, koska se on nopeimmin kasvava jätevirta maailmassa. – Tiedottaminen ja neuvonta sekä kuluttajille että koko kierrätysketjussa – Tilastointi kuntoon, esim kyselyt uudelleenkäytöstä ja käytettynä ostamisesta – SYKEn, Tullin ja viranomaisten yhteistyö tiiviimmäksi – Valvontaan resursseja ja uusia tunnistustekniikoita – Erotteluun uutta tekniikkaa – Parhaiden käytäntöjen standardisointi n Mitä mieltä valtsu-tavoitteista. n t Valtakunnallisen jätesuunnitelman sähköja elektroniikkaromua koskeneeseen työpajaan osallistui syyskuun lopussa monipuolisesti toimijoita. Miten tavoite jaetaan korjausja purkujätteiden ja uudisrakentamisen jätteiden välillä. EU.ssa syntyy nyt noin yhdeksän miljoonaa tonnia SERiä. Tässä muutamia poimintoja työpajan kiteytyksistä: Toimenpiteitä SER-kierrätyksen kehittämiseen: – Tietokanta ja tuotesisältötieto, joka kertoo tuotteiden sisältämät haittaja arvoaineet – Ympäristöystävällisille tuotteille muita alhaisempi arvonlisäverokanta – Korjaustoiminnalle alennettu alv-kanta – Korjaustai kestävyystakuu tuotteisiin. p Työryhmässä ehdotettiin, että läppärin palauttava kuluttaja saisi pantin. Arvoaineissa pienet pitoisuudet
Se on Kakolanmäen puhdistamon kuormituksen kannalta tärkeä asia”, iloitsee KiertoTyppi-hankkeen koordinaattori, Biovakka Suomi Oy:n kehityspäällikkö Teija Paavola. Tuotteen laatua analysoidessa huomioidaan myös orgaaniset haitta-aineet ja lääkeaineet. ”Seuraavaksi tutkimme kumppanimme Ekokemin kanssa, voisiko kierrätystyppituotetta hyödyntää esimerkiksi savukaasujen pesussa”, Paavola kertoo. – Biovakka Suomi Oy:n vetämä ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätys -ohjelman (RAKI) rahoittaman hanke Jätevesitypen talteenotto ja hyödyntäminen kierrätysravinteena – Mukana myös Ekokem Oyj ja tiedonsiirtokumppanina Vesilaitosyhdistys (VVY), Baltic Sea Action Group (BSAG) sekä Luonnonvarakeskuksen Täsmätyppi-hanke – Hankkeen kesto: 1.1.2015–31.12.2016. Biovakka lähti ravinteiden kierrätysohjelman tutkimusprojektiin avoimin kortein. Jos yhtiö saisi kehitettyä puhtaan typpikonsentraatin, sillä olisi teollisuudessa enemmän käyttökohteita. Teollisuuskäyttö kiinnostaa Biovakkaa, koska siellä tarve olisi ympärivuotisempi kuin maataloudessa, joka tarvitsee ravinteita kausittaisesti. Yritys testaa juuri stripperinsä tehoa Turussa. 28 Uusiouutiset 8/2015 Jäteveden typpi kiertää pian maatalouteen ja savukaasupesuun Biovakka Suomi Oy haluaa jalostaa jätevesien ja puhdistamolietteiden typestä kierrätystyppituotteen. Loppuvuoden aikana Biovakka käynnistää Turussa jatkuvatoimiset ajot. n. n Biovakka Suomi Oy Mikä KiertoTyppi-hanke. ”Katsomme nyt, saammeko tuotettua riittävän väkevää typpivettä, joka kelpaisi teollisuuden käyttöön”, Paavola tiivistää seuraavat vaiheet. n ELINA SAARINEN M arraskuun alussa Biovakka Suomi Oy sai hyviä tuloksia koeajoistaan, joita se on tehnyt Turun laitokselle Vehmaalta siirtämällään stripperillä. Biovakka toivoo, että sen testaamaa strippausteknologiaa voisi soveltaa Suomen muihinkin jätevedenpuhdistamo-biokaasulaitos-kombinaatioihin. ”Jos pääsemme ravinnetuotteen kanssa teollisuuteen, siellä on sen verran paljon markkinaa, ettei haittaa, vaikka useampikin toimija alkaisi tehdä tuotteita. ”Useampienkin koeajojen perusteella näyttää siltä, että pääsemme tähän 50 prosentin talteenottoasteeseen. Kun biokaasulaitos ei enää kuormita jätevedenpuhdistamoa, puhdistamo pystyy ottamaan vastaan entistä enemmän yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesiä. Teollisuuskäytössä ne eivät haittaa, mutta maatalouskäytön tuotteen on oltava turvallinen. Olisi vain hyvä, jos toiminta yleistyisi ja jätevedestä talteen otettujen typpituotteiden käyttö teollisuudessa ja maataloudessa yleistyisi”, Paavola korostaa. Yhtiö alkaa tavoitella typpipitoisuudeltaan vähintään viisiprosenttista ammoniumvettä, josta se voisi jalostaa kierrätystyppituotteen teollisuuden ja maatalouden käyttöön. Yrityksen tavoitteena on vähentää biokaasulaitoksen rejektivesien Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle aiheuttamaa ammoniumtyppikuormitusta 50 prosentilla. Biovakan typpifosforikonsentraattia käytetään jo urean ja fosforihapon korvaajana UMP:n jätevedenpuhdistamolla Raumalla
Gasumin tytäryhtiö Skangas toimii Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, ja yhtiö avaa Poriin Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin 2016. Yhtiö haluaa vastata toimintaympäristön murrokseen kattavalla strategialla, jonka avainkohtia ovat muun muassa pohjoismaisen kaasuekosysteemin rakentaminen, kestävän kehityksen edistäminen sekä kilpailukykyisten energiaratkaisujen tarjoaminen. Gasumin tavoitteena on lisätä biokaasun tarjontaa voimakkaasti ja solmia uusia biokaasukumppanuuksia. Nykyinen kaasujärjestelmä, Pohjoismaissa kehittyvä nesteytetyn maakaasun eli LNG:n infrastruktuuri sekä alueelliset kaasuratkaisut luovat jakelukanavan biokaasulle. 2010-luvun kestävä energiatalous syntyy kumppanuuksien verkostossa. Toimintaympäristön muutoksen taustalla on useampi samanaikainen ilmiö, kuten vähähiilisen yhteiskunnan tavoite, kuluttajien vallan lisääntyminen, kiertotaloutta vahvistava resurssitehokkuuden lisääntyminen sekä teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Gasum toteuttaa kiertotaloutta jalostamalla jätteistä valmistettua biokaasua ja tuomalla sen teollisuuden, maantieliikenteen ja kuluttajien käyttöön. Tästä biokaasuliiketoimintamme on oivallinen osoitus. Verkosto kehittyy kaiken aikaa, ja mukana olevat toimijat pääsevät hyödyntämään alati uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaisella otteella varmistamme, että kumppaniverkostomme on mahdollisimman kattava kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi. Gasum jalostaa raakabiokaasun ympäristöystävälliseksi kotimaiseksi energiaksi, joka puolestaan siirtyy kaasuverkossa esimerkiksi Pauligille, Myllyn Parhaalle ja Wurstille. teollisuudessa, liikenteessä, lämmöntuotannossa ja kuluttajakäytössä. Gasumin tavoitteena on varmistaa, että kaikki sen kaasuratkaisut luovat sillan kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Gasum vannoo vahvasti kestävän energiatalouden nimiin. Biokaasua jalostetaan vuonna 2016 Espoossa, Kouvolassa, Lahdessa ja Riihimäellä, ja näiden neljän biokaasulaitoksen yhteiskapasiteetti on jo 130 gigawattituntia vuodessa. Maakaasu ja LNG tarjoavat huomattavia päästövähennyksiä niin liikenteessä kuin teollisuudessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Kun vielä pidämme huolen, että modernit energiaratkaisut edistävät teollisuutemme kilpailukykyä, eivätkä suinkaan heikennä sitä, olemme takuulla kestävän energiatulevaisuuden tiellä. Uusiouutiset 8/2015 29 Jätteistä valmistettu biokaasu osana Pohjoismaista kaasuekosysteemiä B iokaasumarkkina kehittyy nyt nopeasti: kotimaisen kaasun käyttökohteita on paljon mm. Myös jätteenkäsittely liittyy biokaasun avulla saumattomasti Pohjoismaiseen energiajärjestelmään ja kaasuekosysteemiin: kiertotalouden periaatteen mukaisesti toisen jäte on toisen resurssi. Lisäksi ne varmistavat kaasun saatavuuden eri käyttökohteissa. Esimerkki kiertotalouden kumppanuudesta on Kesko: lähes sadan Uudenmaan K-ruokakaupan sekä Keslogin Vantaalla sijaitsevien varastojen biojätteet ohjataan Labion biokaasulaitokselle Lahteen. Kestävän energiatalouden paletti on kokonaisuus, jossa osat täydentävät toisiaan. Nämä trendit ja arvostukset luovat voimakasta kysyntää biokaasulle. Samalla ne auraavat tietä myös uusiutuville energiaratkaisuille, sillä niiden infrastruktuuri ja käyttökohteet sopivat sellaisenaan biokaasulle ja nesteytetylle biokaasulle. Ekosysteemisen ajattelun mukaisesti Gasum ei tee muutosta yksin. n Jukka Metsälä johtaja, biokaasuliiketoiminta, Gasum Kolumni Gasum Oy
Vahanen Environment Oy:llä työskentelevä Vepsäläinen luennoi aiheesta keväällä messukeskuksessa järjestetyssä sisäilmastoseminaarissa. Esimerkiksi raskasmetallit eivät sisäilmaan maaperästä haihdu, mutta sen sijaan erilaiset hiilivedyt kuten öljy-yhdisteet ja bensiini voivat kulkeutua rakenteiden läpi. Vahanen Environment Oy. ”Kaava-alueella, jonne oli suunniteltu asuinalue, alkoi maata tutkittaessa nousta kuvottavaa sikalan hajua”, Vepsäläinen kertoo. Aineet käyttäytyvät ja leviävät maaperästä vaihtelevasti. Haitta-aineita on maaperässä esimerkiksi vanhojen täyttömassojen ja öljyvahinkojen seurauksena. n KATJA PULKKINEN M aaperässä kytevät haitta-aineet voivat kulkeutua sisäilmaan aiheuttaen terveysja hajuhaittoja. ”Öljyä, raskasmetalleja, orgaanisia aineita, erilaisia kemikaaleja”, Vepsäläinen luettelee. Haitta-aineita voi maaperästä löytyä laidasta laitaan. Tyypillisesti lattia-seinäliittymien raoissa saattaa olla ilmavuotoja maaperästä, ellei korvausilman tuloa ole säädetty oikein. 30 Uusiouutiset 8/2015 Sisäilmatutkija haistaa maaperän haitat Vanhat täyttömaat ja kemikaalivahingot voivat aiheuttaa hankalasti selvitettäviä sisäilmaongelmia. ”Haitta-aineiden esiintyminen rakennuskohteissa on hyvin yleistä”, toteaa Milja Vepsäläinen, maaperästä sisäilmaan kulkeutuviin haitta-aineisiin perehtynyt asiantuntija. Osa aineita kulkeutuu sisäilmaan haihtumalla ilmavuotojen kautta. Vepsäläinen kertoo, että haitta-aineita sisältävien maatäyttöjen alkuperästä ei yleensä ole tietoa. Lisäksi osa haitta-aineista kulkeutuu materiaalien läpi. Näytteissä ei havaittu hiilivetyjä tai raskasmetalleja, vaan ongelp Pohjavedestä kerätyistä näytteistä saadaan tietoa laajemmasta kuin pistemäisestä ongelmasta
M aaperän haitta-aineita voi kulkeutua sisäilmaan haihtumalla ilmavuotojen kautta ja diffundoitumalla rakenteiden läpi. n Vahanen Environment Oy Vahanen Environment Oy. Näistä kehittyi haihtuvia rasvahappoja, jotka aiheuttavat hajuhaittoja. ”Avainkysymys on asiantuntevuus ongelman jäljittämisessä. Näytteitä tilanteen selvittämiseksi voidaan ottaa maaperästä esimerkiksi poraamalla betonilattian lävitse rakennuksen alle. Osaava tutkija osaa paikallistaa ongelman. Ongelmia voidaan korjata puhdistamalla maaperä massanvaihdolla tai paikan päällä tehtävillä in situ -puhdistuksilla, jollaisia ovat esimerkiksi pohjaveden tai huokoskaasun poispumppaaminen. PAH-yhdisteet tunnistaa yleensä tervaan viittaavasta hajusta, VOC-yhdisteet liuottimiin tai muoviin viittaavasta hajusta tai muuten erikoisesta lämmön vaikutuksesta lisääntyvästä hajusta. Uusiouutiset 8/2015 31 man syyksi paljastuivat alueelle 15 vuoden aikana kipatut lukuisat maatuvaa ainetta sisältävät kuormat. Alapohjan alipaineistuksella aineiden kulkeutumiseen voidaan monesti vaikuttaa. Hän kertoo, että useimmiten syyksi paljastuu jokin rakentamisessa käytetty aine tai materiaali. ”Nykyisessä toimessani käsieni läpi menneistä tapauksista noin neljässä prosentissa on ollut kyse maaperästä nousseista altisteista”, Salin kertoo. Rakennusterveysasiantuntijan tulee tuntea näytteenottoja mittausmenetelmät ja osata tulkita tuloksia.” Sisäilmatutkija Mikko Salin sisäilmaongelmien tutkimiseen erikoistuneesta Inspector Sec -yrityksestä on työssään törmännyt pilaantuneiden maa-alueiden aiheuttamiin ongelmiin, joskin harvakseltaan. n Jani Niemi/ Vahanen Environment Oy p Huokoskaasua pumpataan maaperästä mittauksia varten. ”Sisäilmaongelmia selvitettäessä tarkastellaan aina myös ulkoa tulevia lähteitä. Salin kertoo, että ongelman jäljille päästään tavallisesti hajun ja VOCja PAH-mittausten perusteella. Syanidi haisee karvasmantelille, mutta asuntojen yhteydessä en ole koskaan törmännyt siihen.” Kun näitä hajuja havaitaan, Salin varmistaa asian mittauksella ja kartoittaa mahdolliset päästölähteet. Hiilivetyihin viittaa polttoaineen tai öljyn haju. Hajun lähde voivat olla myös rakennusmateriaalit. Haju paljastaa Sisäilmatutkija löytää maaperän ongelmat usein hajun perusteella. p Öljysatamassa maaperää puhdistettiin massanvaihdolla. ”Maaperän ongelmat tulevat esiin selvimmin haihtuvien yhdisMitä tehdä, kun perusta ei ole kunnossa. teiden yhteydessä. Nämä asiat sisältyvät rakennusterveysasiantuntijoiden koulutukseen”, kertoo koulutuksen suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi. p Kairakoneella voi ottaa maaperänäytteen rakennuksen pohjalaatan läpi. Rakennusterveysasiantuntijoiden koulutuksessa Itä-Suomen yliopistossa huomioidaan myös maaperästä sisäilmaan kulkeutuvat haitta-aineet. ”Kyse on tavallisesti paikallisesta, yksittäisiä tiloja koskevasta haitasta”, Salin summaa. Erilaisilla laskentamalleilla ja -ohjelmilla voidaan tehdä arvioita aineiden kulkeutumisesta sisäilmaan, kun kohteen tulevaisuus mietityttää. Myös ilmanvaihtoa kannattaa säätää.Tiivistyskorjauksilla tilannetta voidaan ratkoa silloin, kun haittoja aiheuttavat muut kuin öljyhiilivedyt. Hyödyllisiä ovat myös huokoskaasunäytteet rakennuksen alta ja sisäilmasta tehdyt mittaukset tilan ollessa alipaineistettu
Tulevaisuuden megakaupungeissa jätteiden vähentäminen esimerkiksi älykkäiden ja uudelleen käytettävien pakkausten ansiosta tuo kiertotalouden hyödyt osaksi asukkaiden jokapäiväistä elämää. Kolumni Toinen voimakas kasvuala liikennesektorilla on integroitujen liikkumisjärjestelmien kehittäminen, joka pitkälti pohjautuu julkisten liikennejärjestelmien parempaan ja sujuvampaan hyödyntämiseen sekä jakamistalouteen eli liikennevälineiden tehokkaampaan käyttöön. 32 Uusiouutiset 8/2015 leantechin markkinat kasvavat maailmalla jatkuvasti. Jaana Pelkonen C. Toisaalta selkeästi suurimmat tulevaisuuden kasvupotentiaalit on löydettävissä liikkumisen saralla. Liikenteen jakamistalouden on näiden järjestelmien ansiosta ennustettu kasvavan noin 170 miljardin euron vuosittaiseksi markkinaksi vuonna 2050. Jos taas Suomi määrätietoisesti panostaa uusiin kasvualueisiin esimerkiksi jätteiden käsittelyssä, liikkumisen teknologioissa ja älykkäiden järjestelmien monimuotoisessa hyödyntämisessä, meillä on mahdollisuus olla huomattavasti kokoamme suurempi tekijä globaaleilla cleantech-markkinoilla. Selvityksen teki Frost & Sullivan, ja se kohdistuu sektoreille liikkuminen, energia, rakentaminen, vesi ja jäte sekä teolliset prosessit, huomioiden biotalous läpileikkaavana teemana. Mihin meidän kannattaa panostaa, jotta voisimme lunastaa paikkamme kansainvälisten cleantech-markkinoiden kärjessä. Samalla myös materiaalija tavaravirtojen liikuttaminen voidaan minimoida ja tuotantoa tehostaa. Nämä sektorit kasvavat sekä Suomessa että maailmalla, mutta niiden markkinoiden vuosittaisen kasvun kulmakerroin on merkittävästi loivempi kuin edellä mainituilla esimerkeillä. Suomella olisi pienenä, mutta vahvan infrastruktuurin ja jo pitkälle viedyn digitalisaation maana oiva mahdollisuus toimia monien edistyksellisten ratkaisujen kehitysja testialustana ja näin luoda edellytyksiä uusille vientituotteille, jotka parantavat Suomen kansantaloutta ja samalla auttavat ratkomaan maailmanlaajuisia ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haasteita. Mielenkiintoisia ja huomattavia kasvuodotuksia seuraavina vuosikymmeninä liittyy jätteiden käsittelyyn, joka muodostaa yhden kiertotalouden kulmakiven. Monet näistä sektoreista yhdistyvät osaksi tulevaisuuden älykkäitä kaupunkeja, jotka jo itsessään luovat 1 500 miljardin euron markkinat jo 2020. Yksi tehokkaasti jaetussa käytössä oleva auto voi poistaa liikenteestä jopa 17 yksityisessä käytössä olevaa autoa. Jos Suomi keskittyy cleantech-strategiassaan kehittämään ainoastaan perinteisiä vahvuusalueitaan, se jättää huomioimatta merkittävän globaalin kasvukentän muilla sektoreilla ja luovuttaa näin markkinajohtajan aseman vapaaehtoisesti muille. Älykkäät jäteja vesijärjestelmät, älykkäät pakkaukset ja älykkäät tuotantojärjestelmät muodostavat yhdessä yli 670 miljardin euron vuosittaisen markkinan vuoteen 2050 mennessä. Lue lisää ja katso infografiikat: https://www.sitra.fi/uutiset/ talous/alykkaat-kaupungit-luovat-1-500-miljardin-euronmarkkinat-jo-2020 Hukkaako Suomi tulevaisuuden cleantechmahdollisuutensa. Saadaksemme käsityksen tulevaisuuden cleantech-mahdollisuuksista, me Sitrassa halusimme kartoittaa valikoiduilta sektoreilta globaalien megatrendien ja hiilineutraaliuden tuomat keskeiset muutokset, jotka vaikuttavat käytettäviin teknologioihin, sovellutuksiin ja liiketoimintamalleihin. Mutta millä sektorilla kasvu on kaikkein kovinta. Tämän sektorin vuosittaisen liikevaihdon odotetaan kasvavan nykyisestä alle 10 miljardin euron markkinasta jopa 3 390 miljardin euron vuosittaiseksi markkinaksi vuoteen 2050 mennessä. Tämä vaatii suuria panostuksia karttajärjestelmiin, liikenteen ohjausja seurantajärjestelmiin, älykkään tieinfran rakentamiseen, erilaisiin kamerasovelluksiin ja itse autoihin rakennettaviin automaatioteknologioihin. Missä ovat Suomen vahvuudet. Suomen perinteiset puhtaiden ratkaisujen vahvuudet ovat biosektorilla ja biotaloudessa. Teollisen tuotannon saralla lisääntynyt älykkyys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden toteuttamisen. Osin automatisoitu ja jopa kuskiton ajaminen lisääntyvät merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. n Jaana Pelkonen toimii johtavana asiantuntijana Sitran avainalueella Hiilineutraali teollisuus
Merikonttien rahtaaminen auttaa alkutarpeeseen, mutta Molok p Molok Oy luo latua syväkeräysjärjestelmille Kiinassa yhteistyökumppaninsa Longcheng Environmental Protection Groupin kanssa, kertoivat Molok Oy:n Hannu Jokinen ja Longchengin Lisa Deng EcoExpoAsiassa Hongkongissa.. Aluksi syväkeräysastioita viedään Kiinaan tuhatkunta. Ne valmistetaan Nokialla. Kasvusuunnitelmat saivat vauhtia Hongkongin EcoExpoAsia-tapahtumassa. Kaiken kaikkiaan sopimukseen sisältyvien tuotteiden kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa. Yhteistyökumppani Longcheng toimii jätehuollon keräysja lajittelutehtävissä kaikissa Kiinan suurkaupungeissa. Kiinasta tulee tänä vuonna Molok Oy:n suurin vientimaa”, Jokinen kertoo. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN M olok Oy:n toimitusjohtaja Hannu Jokisella ja kontrolleri Saritta Duhamelilla pitää kiirettä Molok Oy:n osastolla Hongkongin EcoExpoAsia-messuilla. Molok on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana juhlavuottaan viettävillä messuilla – ja syystä. Uusiouutiset 8/2015 33 Tapahtumia ”Kiinasta tulee meidän suurin vientimaamme” Euroopan ja Venäjän suuntien hidastuessa suomalaisyhtiöt suuntaavat Aasian ympäristömarkkinoille. Sopimuksen ansiosta Molok pääsee avaamaan Kiinan-markkinat syväkeräysastioille. ”Meiltä lähtee tännepäin vuoden lopussa kaikkiaan 87 merikonttia. Sillä on asiakkaina yli 100 miljoonaa ihmistä. Markkinapotentiaali on valtava. Yhtiö on juuri solminut historiallisen yhteistyösopimuksen pitkäaikaisen kumppaninsa Longcheng Environmental Protection Groupin kanssa
Hongkongissa on avautumassa isot markkinat, jos lainsäädäntöhankkeet etenevät. Messut pidettiin nyt 10. Yhtiö kertoi käynnistävänsä Kiinassa pian uuden tehtaan, jossa se alkaa valmistaa syväkeräysastioita Kiinan-markkinoille. q Halax näkyi Fintrade Mercerin osastolla Biolan Oy:n ja Cleantech Finlandin postereiden vierellä. ”Viime kerralla saimme ihan valtavasti kiinnostusta ja kyselyitä. 34 Uusiouutiset 8/2015 p EcoExpoAsia-tapahtumalla oli juhlavuosi. Nyt meillä on ensimmäinen referenssi Hongkongissa: Green Atrium -ekorakennukseen tuli meiltä hajuttomat wc-pöntöt”, kertoi Halaxin Tuomas Tiirinki. p Molok Oy:n osastolla riitti kuhinaa. Yhtiö neuvottelee parhaillaan ison rakennuttajan, New World Developmentin kanssa kumppanuudesta. kertaa. u Hongkongissa Eco Living -yhtiönsä kautta Enston sisäilmaratkaisuja myyvä Ilkka Hyttinen kertoi, että yhtiö halusi nyt olla mukana nimenomaan EcoExpoAsia-messutapahtumassa, ei samaan aikaan pidettävien rakennusmessujen puolella, jossa yhtiö on aiemmin esiintynyt.. Nyt tiesimme jo, ketkä haluamme täällä tavata. ”Viimeksi saimme näillä messuilla hyviä kontakteja. ”Jos se tulee, markkinat avautuvat isosti.” t Enevo Oy esiintyi tällä kertaa Hongkongin paviljongissa, koska yhtiö rekisteröityi vuoden vaihteessa Hongkongiin. Samoin Kiinassa, mutta sinne menemme kilpailusyistä eri strategialla, kiinalaisen tytäryrityksen kautta”, kertoi Enevon myynti-päällikkö Simon Prosser
Teollisuus nojaa yhä liikaa korkeisiin päästöihin ja ylikuluttamiseen”, totesi Kiinan teollisuusja informaatioministeriön kestävän tuotannon ja energian osaston asiantuntija Li Li lokakuun lopussa Hongkongin Eco Asia -konferenssissa. Moni muukin suomalainen cleantech-vientiyhtiö on huomannut, että Hongkongista on hyvä ponnistaa paitsi paikallisille, myös vieressä avautuville Kiinan-markkinoille. Juuri syväkeräysastioiden tyhjentämisestä saatavat kuljetusja päästösäästöt kiinnostavat Jokisen mukaan ilmansaasteista huolestuneita kiinalaisia. Maa aikoo perustaa tähän liittyviä pilotteja, kampanjoita ja serfiointijärjestelmiä. Kiinan uudessa viisivuotissuunnitelmassa on linjattu tämän uuden niin sanotun ekologisen sivistyksen (eco-civilization) tavoitteina, että vuoteen 2020 mennessä Kiinan teollisuuden on vähennettävä rajusti päästöjään ja energiankulutustaan. Sen takia yhtiö halusikin tulla mukaan EcoExpoAsiaan, jossa Jokinen tapasi myös Hongkongin ympäristöasioista vastaavia päättäjiä. 1,4 miljardin ihmisen jätehuollossa riittää hoidettavaa useammalle kuin yhdelle toimijalle. Näin monella yrityksellä olisi saatu jo komea Suomi-paviljonkikin esimerkiksi näyttävien Sveitsin, Taiwanin ja Alankomaiden maapaviljonkien tapaan. Niistä tunnetuimmat poseeraavat Pekingin olympiakylässä. ”Sillä tehtaalla päästään hyvin liikkeelle. Uusiouutiset 8/2015 35 haluaa käynnistää tuotannon Kiinassa. Haluamme, että Hongkong voisi olla etunenässä hyvien ratkaisujen jakamisessa muillekin”, Loh sanoi. Sen takia Kiinaan rakennetaan ensi keväänä myös ensimmäinen tehdas, joka alkaa valmistaa Molok-tuotteita lisenssillä. Jätevirrat on käännettävä raaka-aineiksi. ”Olemme täällä, koska Aasiassa markkinat kasvavat. Resursseja ja materiaaleja on käytettävä säästeliäästi. Jokinen ei halua arvioida, paljonko astioita Molok voisi parhaassa tapauksessa toimittaa. ”Meidän on käynnistettävä vihreä tuotanto sekä teknologiaa, joka mahdollistaa kierrätyksen. Li Li korosti Kiinan olevan nyt avoin myös kansainväliselle yhteistyölle: Maa haluaa ottaa oppia hyvistä esimerkeistä. Esimerkiksi mädätyslaitoksen rakentamisen tarjouskilpailu päättyi juuri. ”Kopiointia varmasti tapahtuu, olemme valmistautuneet siihen. EcoExpoAsiassa näkyi suomalaisnimistä Molok Oy:n lisäksi mm. Uudelleenvalmistuksesta tulee Kiinassa seuraava kasvava teollisuudenala. Olemme nyt aukaisemassa ovia syväkeräykselle. Kilpailemme täällä kuten muuallakin maailmassa perinteistä jätehuoltoa vastaan”, Jokinen sanoo. ”Samat jätehuoltohaasteet odottavat muissakin kiinalaiskaupungeissa. Yhtiö valmistaa kivituoteteollisuuden kalsiumkarbonaattipitoisesta hukasta ja HDPE:stä paperia ilman vettä. Mikään ei estä laittamasta vastaavia laitoksia lisääkin Kiinaan.” Molok Oy:llä on Kiinassa jo 1 600 syväkeräysastiaa. Hongkongin ympäristösihteeri Christine Loh kertoi samassa konferenssissa, että Hongkong on jo rakentamassa uutta jätelaitosinfraa. Suunnitteilla on myös uusi sähköja elektroniikkaromun käsittelylaitos. ”Hongkongin messut keräävät vierailijoita ympäri Aasiaa ja kauempaakin”, Jokinen kertoo. Ensi vuonna Suomi-paviljonki. n Kiinan uusi strategia pohjaa vihreään teollisuuteen K iina aikoo kansainvälisen kilpailun kärkeen muuttumalla eko-yhteiskunnaksi ja kääntämällä teollisuutensa vihreäksi. n p Taiwanilainen Lung Meng Technology markkinoi messuilla Imstonepaperituotteitaan. Euroopassa leijuu pysähtyneisyyden olo, joskin markkinamme ovat kasvaneet suotuisasti myös Euroopassa”, Jokinen tiivistää. EcoExpoAsia -tapahtuma pidetään ensi vuonna 26.–29.10.2016. Kiina aikoo luoda uudet toimintamallit entistä vihreämmälle ja kestävämmälle teollisuudelle. Tällainen Suomi-paviljonki onkin tavoitteena saada ensi vuoden tapahtumaan. Enevo, Ensto, Lifa, Huhtamäki sekä Fintrade Mercerin osastolla Halax, Biolan sekä Cleantech Finland. ”Tonnin kivipaperierän valmistaminen säästää 20 puuta ja 142 päivän suihkun edestä vettä perinteiseen paperiin verrattuna”, kertoi markkinoija Alan Sun.. Sen takia Jokinen ei olekaan huolissaan mahdollisista syväkeräysastioiden kopioijista
Hübnerin ryhmä on ratkaissut asian lisäämällä paperiin polyeteeniä ja pariston pinnalle kevyen alumiinikerroksen. Paristo vaatii, että hiilidioksidi kyetään pitämään ulkopuolella. p Suklaatehdas Barry Callebaut ja paperinvalmistaja James Cropper ovat kehittäneet pakkauksen, jossa hyödynnetään kaakaopapujen kuoriaines Paperi taipuu paristoksi Kun yhdistetään kuituja digitaalialan osaaminen, syntyy yllättäviäkin innovaatioita. Tilaisuuden taustavoimia olivat median ja graafisen alan yhdistys Iarigai ja EU-rahoitteinen tutkimusverkosto Cost. Stuttgartin mediayliopistossa työskentelevä professori Gunter Hübner johtaa painotekniikan tutkimusryhmää, joka on kehittänyt uudenlaisia paristoja. Uusista, luovista sovelluksista ei tule pulaa, kun painoalan osaaminen yhdistetään informaatioteknologiaan. Erona on se, että saksalaisparisto on tulostettu metallisella musteella paperille. Näytteillä oli muun muassa soiva juliste ja kartonkinen surffilauta. Printtiparistot eivät siksi ole kyenneet samaan maksimitehoon kuin metallikuoriset. Tekniikkaa ei kuitenkaan ole hyödynnetty massatuotannossa, koska sen energiatehokkuudessa on ollut parantamisen varaa.. Varsin valoisalta. Toistaiseksi paperille painettuja paristoja on tuotu kuluttajille vain pieniä eriä käytettäväksi kosmeettisina laastareina, jotka virkistävät ihoa. Hübner kuitenkin uskoo, että paristoille löytyy monia uusia sovelluksia nyt, kun niiden tehokkuutta on saatu parannettua. Toisaalta kuoren on pidettävä huoli siitä, että kosteus pysyy sisällä, jotta pariston sisäosat eivät pääse kuivumaan. M iltä näyttää paperija kartonkiteollisuuden tulevaisuus. Se selvisi syyskuussa Espoossa, jonne tutkijat eri puolilta maailmaa olivat saapuneet esittelemään tuoreimpia paperista ja kartongista valmistettuja innovaatioitaan. p Paristojen printtaus ei ole uusi idea. Verkostossa tutkitaan uusia keinoja yhdistää kuitupohjaiset tuotteet ja digitaaliset palvelut. Ongelmia on aiheuttanut myös printatun ulkopinnan eristyskyky. Ensimmäinen patentti keksinnölle haettiin jo vuonna 1954. 36 Uusiouutiset 8/2015 Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT HILKKA VÄHÄNEN Jotta virtapiirit voitaisiin painaa suoraan paperille, paristoihin on pitänyt lisätä erilaisia kemikaaleja. n p Paperiparistojen suurimpia etuja ovat ohuus, joustavuus ja taivutettavuus, Gunter Hübner sanoo. Konferenssia isännöi VTT. BatMat-paristot on valmistettu pitkälti samoista materiaaleista kuin perinteisetkin paristot. Professori ei osaa tarkkaan arvioida, säästyykö pariston valmistamisessa metalleja tavalliseen paristoon verrattuna. BatMat-paristot kierrätetään samalla prosessilla kuin tavallisetkin paristot
K okkolassa on kemianteollisuuden keskittymä. n p Professori Ulla Lassi ja Toholammin Kehitys Oy:n Sami Selkälä puhuivat Kokkola Material Week -tapahtumassa. Niillä on havaittu olevan erityisesti anti-HIV-aktiivisuutta ja eivätkä ne ole soluille myrkyllisiä. Alueen yritykset tekevät vuositasolla noin 30 miljoonan euron edestä palveluhankintoja, joiden kasvu on tuntuvassa nousussa. Uusiouutiset 8/2015 37 Tapahtumia n LAURI LEHTINEN Metsien raaka-aineet parempaan käyttöön Kokkola Material Week esitteli uusia tapoja hyödyntää metsäteollisuuden sivuvirtoja ja käyttää sellua ja biopolymeerejä tienpäällysteinä. Metsän kasvuun vaikuttaa tunnetusti lannoitus. H akkuutähteet on yleisesti joko jätetty metsään tai poltettu. Siellä on vapaana noin 70 hehtaaria raskaalle kemianteollisuudelle kaavoitettua maata. Investointitahti hidastunee hieman, mutta edelleen se pysynee 30 –40 miljoonan euron luokassa vuosittain. Betuliinin on havaittu eläinkokeissa vähentävän veren kolesterolia. n Lauri Lehtinen. ”Alueelle on investoitu voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana; kaikkiaan 413 miljoonaa euroa, josta 227 miljoonaa uuteen tuotantoon. Koivun tuohi ja kuori sisältävät runsaasti, jopa 30–40 prosenttia kuivapainosta, betuliinia, joka saadaan myös muutettua helposti betulonija betuliinihapoksi. Näitä raakaaineita ei kuitenkaan kannata kuljettaa pitkälle eikä säilyttää kauaa, sillä osa aineista haihtuu hyvinkin nopeasti. Tuhkaja yhMikä Kokkola Industrial Park. Alueella on jo niin paljon kemian alan teollisuutta, että erilaisia, osaavia palveluita on helppo saada”, Kokkolan Suurteollisuusalue -yhdistyksen puheenjohtaja Thomas Slotte sanoo. Uudet käsittelyprosessit ovat lisänneet niistä talteen saatavien raaka-aineiden määrää. Sellukuidun ja polymeerien seosta on kokeiltu tien pinnoitteena, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Niillä saattaa olla laajoja biologisia ja farmakologisia käyttömahdollisuuksia. Myös puunjalostuksen sivutuotteet, kuten kuori, kannot ja latvukset on hyödynnetty korkeintaan polttamalla. Tuhkan käytöstä metsälannoitteena on nyt myös selviä mittaustuloksia. Tuotantolaitosten toimintaa tukeva palvelusektori on voimakkaassa kasvussa. Diplomi-insinööri Timo Nissinen Kemion Oy:stä kertoi biopolymeerien käytöstä soratien pölynsidonnassa. dyskuntajätteillä tehty lannoitus on osoittanut kasvulisäyksen olevan samaa luokkaa kuin kaupallisilla lannotteillakin, mutta tässä tapauksessa raaka-aineet ovat jätettä. Alueella työskentelee 2 000 eri alan ammattilaista päivittäin. Sellutehtaan kuorijätteestä saadaan uuttamalla esimerkiksi mono-, dija triglyseridejä, steryyliestereitä ja vapaita rasvahappoja. Molempia voidaan periaatteessa valmistaa kierrätysmateriaalista sitten, kun tehdasmittakaavaiseen valmistukseen päädytään. Biohajoavaa kestopäällystettä ”Sellukuidut ja biopolymeerit muodostavat tien pintaan hieman kestopäällystettä muistuttavan kalvon, joka sitoo tehokkaasti pölyn, estää lätäköistä johtuvien kuoppien synnyn eikä vaadi suuria kunnossapitotoimia kesän aikana. Niistä voidaan kuitenkin saada talteen huomattava määrä eri kemikaaleja, jotka sopivat edelleen jalostettaviksi. Alueella on tiivistä yhteistyötä eri yhtiöiden osto-organisaatioiden välillä, jotta myös hankintasektorilla saataisiin hyödynnettyä alueen elinvoimaisuutta ja kasvua. Päällysteessä yhdistyy kestävyys ja biohajoavuus, eli käsittely on uusittava joka kevät.” Nissinen näkee tuotteelle ja menetelmälle suuren potentiaalin tienpidossa. Tällä hetkellä lainsäädäntö estää yhdyskuntajätteen levittämisen metsään, joten painetta sekä lannoitteen kehitykseen että lainsäädännön muuttamiseen on olemassa
Juvonen vihjasi, ettei byrokratia tee työtä yhtään helpommaksi. Näin tiivisti Biokymppi Oy:n Mika Juvonen Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaarissa sen, mitä tapahtuu juuri nyt biojätehuollossa. Biojätteiden hyödyntämiseen on noussut ja nousee paljon uusia laitoksia. Yritykset ovat tehneet hartiavoimin kehitystyötä saadakseen ravinteet kiertoon lannoitteiksi. 38 Uusiouutiset 8/2015 Kaasua, kasvua ja Kreikkaan Kierrätysravinteet sekä jätepohjaiset lannoitevalmisteet haastavat keinolannoitteet. Se valittiin myös yhdeksi finaalin kovimmista kansainvälistyjistä.. Tapahtumia n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN P öhinää ja/ muttei bisnestä. Hän toivoi, että viranomaiset ja päättäjät muistaisivat ajaa suomalaisen energiaja ruokaomavaraisuuden, osaamisen ja viennin etua EU-tasolla, jotta kaikesta pöhinästä myös syntyisi bisnestä. Yritys sai valtakunnallisessa Kasvu Open -kilpailussa lokakuussa kunniamaininnan. Viime vuoden toukokuussa EU julkaisi asiaa koskevan asetuksen. Nyt makkarapaketit ja muut kaupan eläinpohjaiset biojätteet kelpaavat luomulannoitevalmistuukseen siinä missä kotitalousjätteistä peräisin olevat makkarapaketitkin. luokan eläinsivutuotteille EU:n luomuhyväksyntää. p BioGTS:n moduulirakenteinen biolaitosratkaisu on myös palkittu. Optimointi parantaa viljavuutta Biokymppi on yhdistänyt voimansa ruotsalaisten kanssa hakiessaan 3. Samalla muutetaan autoilu biokaasulla. Prosessissa meni melkein neljä vuotta, mutta lopulta lupa heltisi
BioGTS rakensi reaktorit Jyväskylässä ja kuljetti ne 240 kilometriä Virolahdelle. Biojätettä nelilokeroautoon Yhtiö on lanseerannut myös uuden konseptin aluksi kotimaan markkinoille. Kaasua voi käyttää liikennekäytössä. Yritys on patentoinut muutama vuosi sitten reseptiikan, joka nostaa typen hyväksikäytön hyötysuhdetta. Maanparannusaineiden ja maatalouden lantojen ravinnesisällön optimoinnissa apuna voi käyttää esimerkiksi teollisuuden sivuvirtoja. Nyt yhtiö on laatimassa sopimusta ensimmäisestä kansainvälisestä teknologiatoimituksesta Kreikkaan. Watrec tarjoaa nyt palveluita asiantuntijuudessa, laitosten toiminnan analysoimisessa ja tehostamisessa sekä biokaasulaitosten varaosapalveluissa. Juha-Pekka Sura kertoi Biolaitosyhdistyksen juhlaseminaarissa, että Watrecin henkilöstömäärä on lyhyessä ajassa noussut kuudesta yli kahteenkymmeneen. Joulukuussa alkaa biokaasuntuotanto verkkoon. Stormossenin mädättämössä biojätteestä saadaan kaasua, jolla on tarkoitus ensi syksynä tankata Suezin jäteautot. Yritys on testaamassa konsentraattilaitosta. Pitkän linjan kierrätysravinne-ekspertti Juha Tilkanen Biokasvu Oy:stä kertoi Vuosikymmen kiertotaloudessa -seminaarin 80 osanottajalle, miten kierrätysravinteet voivat nostaa pellon viljavuutta. Haminan Energian Janne Ristola kertoi paikallispäättäjien sitoutuneen jo vaihtamaan biokaasuautoihin. Biokaasun liikennekäyttö on tähtäimessä myös Vaasassa. Virolahdelle kaasuputkiverkoston viereen noussut biokaasulaitos alkoi vastaanottaa jätettä marraskuussa. Myös Haminan seudulla tapahtuu. Uusiouutiset 8/2015 39 Seuraavaksi Biokymppi kehittää nestemäisen luomulannoitekonsentraatin kasvihuoneviljelyyn. n t Sari Pekkala oli mukana juhlaseminaarissa ja sen yhteydessä pidetyssä näyttelyssä Allun osastolla. Suezin Tiila Korhonen kertoi, että yhtiö on laajentanut QuattroSelectnelilokeropalvelunsa koskemaan myös biojätteitä pilottialueella Vaasassa. p Biolaitosyhdistys vietti pyöreitä vuosiaan kaksipäiväisessä juhlaseminaarissa.. Yritys on mukana myös tätä koskevissa Tekesja RAKIhankkeissa. Teknologiaa Välimerelle Suomalaisosaamista maailmalle vie myös Watrec Oy, joka on kasvanut Biotehtaan biokaasulaitosverkostoa rakentamalla. Tilkanen ja BSAG:n Ilkka Herlin käynnistivät huhtikuussa uuden yrityksen, Soilfood Oy:n, keräämään yhteen ravinteiden kierrätyksen ja viljelyn parhainta osaamista sekä myymään kierrätysravinnesuhteiden optimointipalveluja, välittämään tarvittavia lisäravinteita ja hyödyntämään esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoja viljelymaan hiililähteenä prosessissa
FISS on lähtenyt kuluvan vuoden aikana vauhdilla liikkeelle. Siksi on tärkeää saada toiminnan jatkuvuus turvattua ja samalla kasvatettua toiminnan volyymiä ja laatua. Tuloksia syntyy tarjoamalla apua symbioosiideoiden tunnistamiseen ja toteutukseen. Toiminnan tuloksia mitataan. Uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä voidaan aikaansaada tehostamalla eri toimijoiden välistä resurssien hyödyntämistä sekä kehittämällä sivuvirroista ja jätteistä uusia kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita. Motiva edistää aktiivisesti teollisia symbiooseja yhdessä aluekehittäjien kanssa Teolliset Symbioosit Suomessa (FISS) -toiminnan puitteissa. Jos saamiamme tuloksia voidaan verrata Iso-Britanniassa ja muualla maailmalla vastaavanlaisella toiminnalla saavutettuihin tuloksiin, odotettavissa on merkittäviä taloudellisia ja ympäristöhyötyjä. Sellaisia, joilla on tarjolla sivuvirtoja tai niitä jotka voivat näitä hyödyntää. Yhteistyö, avoin tiedonvaihto erityppisten toimijoiden välillä ja yhteiskehittäminen ovat avaimet menestykseen. 40 Uusiouutiset 8/2015 Paula Eskola H allitus tavoittelee kiertotaloudesta ja puhtaista ratkaisuista Suomelle hyvinvointia, työllisyyttä sekä päästöjen vähenemistä. Paulaan saat yhteyden puhelimitse 040-5552961 tai sähköpostilla paula.eskola@motiva.fi Teolliset Symbioosit Suomessa kutsuvat uusia toimijoita FISStyöpajoja 12 kpl Synergiamahdollisuuksia tunnistettu 1841 kpl Resursseja mukana 2446 kpl Maakuntia mukana 7 kpl Yrityksiä mukana 374 kpl FISS – toiminta kasvaa ja laajenee FISS – toiminta kasvaa ja laajenee Suomessa tätä toimintaa on tehty ennenkin, mutta nyt pyritään vahvemmin siihen, että hyödynnämme vahvuuksiamme ja luonnonvarojamme entistä tarkemmin. Kaipaamme mukaan myös teknologian ja osaamisen tarjoajia, sekä palveluyrityksiä, jotka voivat jatkojalostaa sivuvirtoja toisen prosessin raaka-aineeksi tai uusiksi tuotteiksi tai muuten osallistua symbioosien muodostamiseen. Voimme esimerkiksi tuottaa puupohjaisista sivuvirroista kemikaaleja tai liikennepolttoaineita, lääkkeitä, tekstiilejä tai biomuoveja sen sijaan, että poltamme ne suoraan energiaksi. Tämä tarvitsee valtiolta myös rahallista panostusta. Tällä konkreettisella työkalulla voimme vastata kärkihankkeidenkin tavoitteisiin kasvattaa yritysten ja alueiden elinvoimaisuutta, resurssiviisautta ja vähähiilisyyttä. Samalla kun toiminta laajenee alueellisesti, aktivoimme mukaan koko ajan uusia toimijoita. Ensimmäiset symbioosit ovat jo toteutuneet tai toteutusvaiheessa, mutta suuremmat hankkeet vaativat vielä aikaa toteutuakseen. Jalostamalla raaka-aineemme kotimaassa mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteiksi ja kehittämällä tätä varten uusia teknologioita luomme uusia kovasti kaivattuja työpaikkoja.. n Kirjoittaja Paula Eskola rakentaa Motivassa resurssiviisaampaa ja vähäpäästöisempää yhteiskuntaa vauhdittamalla teollisten symbioosien syntymistä suomalaisten yritysten välille. Tätä toimintaa kutsutaan teolliseksi symbioosiksi. Toimintaa on nyt seitsemän maakunnan alueella ja uusia maakunnallisia hankkeita on suunnitteilla, joten olemme hyvällä matkalla kohti valtakunnallista toimintaa
Ympäristönsuojeluosastolle on muodostettu kolme yksikköä: Päästöt ja ympäristöriskit -yksikkö, Ilmasto-yksikkö sekä Materiaalitalous-yksikkö. Tapahtumat 2016 n EcoWaste Exhibition 18.–21.1.2016, Abu Dhabi National Exhibition Center http://ecowaste.ae/Default.aspx n Global Waste Management Symposium 31.1.–3.2.2016, Hyatt Regency, Indian Wells, Kalifornia, Yhdysvallat http://www.wastesymposium.com/ws16/public/enter.aspx Jätteestä energiaksi 4.2.2016, Finlandia-talo, Helsinki http://talentumevents.fi/je/ Waste-Works, Waste & Resource event dedicated to the Food & Drink industry 29.2.–3.3.2016, Excel, London http://www.waste-works.com/ The 31st International Conference on Solid Waste Technology and Management 3.-6.4.2016 Philadelphia, Yhdysvallat http://www.solid-waste.org n. Uuden yhtiön nimi on Nordic Innovation Accelerator Oy (NIA) ja sen toimitusjohtajana aloittaa Nina Harjula, joka siirtyy tehtävään LADECista. n Lehtien myyntitiimi vahvistuu n Uusiouutiset-lehteä, Kemia-lehteä ja Työ Terveys Turvallisuus -lehteä tekevä työryhmä on saanut uusia vahvistuksia. Kiertotalousja jäteasiat sijoittuvat materiaalitalousyksikköön, mutta ympäristönsuojelu ja ympäristölupamenettelyn kehittäminen, ympäristöriskit, pilaantuneet maa-alueet ja öljynsuojarahastoasiat sijoittuvat Päästöt ja ympäristöriskit-yksikköön. Ministeriön aiemmista 20 ryhmästä on muodostettu nyt 12 yksikköä, joiden tehtäväkenttä on laajentunut. Ohjelma kytkeytyy hallituksen kärkihankkeiden toteuttamiseen. Koivisto on työskennellyt aiemmin Lapin Kansan myyntineuvottelijana. Tamtron Group n Mirka Lammi (KTM, Medianomi AMK) on nimitetty Tamtron Groupin markkinointipäälliköksi 2.11. Viimeisimmässä työssään hän toimi strategina markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Roihu Inc:ssä. n t ”Olen aloittamassa työni ohessa myyntialan opintoja. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa edunvalvonnan ja säädösvalmistelutehtävien parissa. Uudesta yhtiöstä omistaa GCI 60 prosenttia ja LADEC 40 prosenttia. Talentum Eventsissä sekä Yleisradiossa. Lammi ottaa vastuulleen Tamtron Groupin markkinointiviestinnän suunnittelun, kehityksen ja toteutuksen. Pidän kovasti myyntityöstä ja saan opinnoista varmasti paljon apua päivittäiseen työhöni”, Milla Sinisalmi hymyilee. Ympäristöministeriö n Ympäristöministeriön organisaatiouudistus etenee. Jaana Koivisto on aloittanut Työ Terveys Turvallisuus -lehden myyntipäällikkönä. Kemia-lehden myyntitiimiin jo vuoden verran kuulunut Milla Sinisalmi on nimitetty lehden myyntipäälliköksi Kalevi Sinisalmen siirryttyä uusiin tehtäviin. alkaen. Koivisto tekee myös Uusiouutiset-lehden myyntitehtäviä yhdessä myyntipäällikkö Irene Sillanpään kanssa, joka jatkaa edelleen myös Kemia-lehden myynnissä. Nordic Innovation Accelerator Oy n Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Saimian osittain omistama yrityskiihdyttämöja sijoitusyhtiö Green Campus Innovations Oy (GCI) ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy perustavat uuden yhtiön, jonka toiminta käynnistyy vuoden vaihteessa. Aikaisemmin Lammi on toiminut mm. Ministeri Kimmo Tiilikainen on 30.10.2015 nimittänyt ympäristönsuojeluosaston uusien yksiköiden päälliköt ajalle 1.11.2015–31.5.2020 seuraavasti: Päästö t ja ympäristöriskit: Oili Rahnasto Materiaalitalous: Anna-Maija Pajukallio Ilmasto: Merja Turunen Samassa yhteydessä ympäristöneuvos Jarmo Muurman nimettiin koordinoimaan ja valmistelemaan ministeriön vihreän talouden strategista ohjelmaa. Uusiouutiset 8/2015 41 Nimitysuutisia n ELINA SAARINEN Jätelaitosyhdistys JLY ry n OTM, MMK Amanda Nikkilä aloitti työt Jätelaitosyhdistys ry:n lakimiehenä 9.11.2015
Voimme päästää tunteiden koko skaalan vuoristoradalle. Voimme valita olemmeko vartin poliisina, palomiehenä, ambulanssin kyydissä, jne. Lisäksi palkan päälle tulivat sosiaaliturvamaksut, pakolliset ja vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut, omavastuuosuus työkyvyttömyyseläkkeestä sekä eläkevakuutusmaksut. Jos haluaa kokea ulkomaankomennuksen voi työpaikan valita vaikka amerikkalaisesta sarjasta. 42 Uusiouutiset 8/2015 Herrojen herkku E nnen työtä oli kaikille. Kaivinkoneen työparina kuorma-autonkuljettaja Lhasassa ohjaa ylijäämämaat Kulmakorven asemalle. Ne käyvät tunnetusti istuinten päälle. Katselemme silmät killillään, kuinka kaisat ja jethrot nauttivat työtä, tuota meiltä kiellettyä hedelmää. Oikean työn sijaan siellä kopioidaan papereita ja kirjoitellaan joutavia raportteja täysin turhien puhelujen lomassa. Jos taas kevyesti pukeutuneiden kanssa nahistelu ei tunnu työltä, voi kanavaa aina vaihtaa. Voimme osallistua auton restaurointiin sotkematta lainkaan käsiämme ruosteeseen tai vanhaan öljyyn. Kevytkenkäisemmille on tarjolla tanssityttöryhmän vetäjän tosi-TV -kokemus. Näistä töistä ei enää lähdetä nappia painamalla, eikä ruudun tuijottelu ole enää vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Toimistoissa on työlle tarpeellinen rekvisiitta, kuten työja kahvihuoneet. Jos ei työtä muualta löytänyt, niin satamaan pääsi päiväpalkkalaiseksi ja maaseudulla oli kitkettävää. Läpiruostuneiden mutterien vääntäminenkin on helpompaa television välityksellä kuin omassa autotallissa, jos sellaisen sattuu omistamaan. Niin tekisi mieli pamputtaa, mutta voi voi – pykälät estävät. Kavalat insinöörit ovat suunnittelemassa digitalisaatiota, eli työn uudelleenjakoa. Palkasta otettiin enemmän kuin raamatullinen kymmenes veroa. Kiertolainen Digitalisoitunut työläinen Kiertolainen. Se käy kyllä työstä, sillä toisin kuin Kekkosen aikaan, kanavia on enemmän kuin yksi. Tässä on huomattava etu vanhanaikaisiin ulkomaankomennuksiin verrattuna. Näemme kuinka luksuskoteja myydään tai ollaan myymättä. Sen sijaan sosiaaliturvamaksut ja muut suomalaisuudet muuttuvat hyvin vapaaehtoisiksi. Riittää, että matkustaa videohuoneesta tai olohuoneesta tai mediahuoneestaan makuuhuoneeseen tai vaihtoehtoisesti keittiöön. Osa työstä sai turvapaikan toimistoissa, jossa siitä jalostettiin työn simulointia. Pääsemme kaisojen kahvihuoneisiin ja luulemme melkein olevamme kaisan tiimin jäseniä ilman tulostavoitteita ja raportointivelvollisuutta. Tähän on tosin tulossa muutos. Komennuksen voi koska tahansa keskeyttää vain nappia painamalla. Eikä tässä kaikki. Nykyajan työelämään osallistutaankin TV:n ja internetin välityksellä. Tulevaisuuden työt tehdään kaikki verkon välityksellä. Miehisille miehille on tarjolla yksi moottoripyöräverstas ja peräti kolme erilaista autotallia työpaikaksi. Vuokra-, sähkö-, vesi-, kaasu ja internetsopimusta ei tarvitse irtisanoa. Lounassetelit ja kokouspullat muistuttavat ajasta, jolloin raavaiden työmiesten oli tankattava kaloreita raskasta työtä varten. Sitten tuli hyvinvointiyhteiskunta. Esimerkiksi kaivinkoneen kuljettaja istahtaa puikkojen ääreen Islamabadissa ja ryhtyy kaivamaan tontin pohjaa Kauniaisissa. Työ ei kuitenkaan loppunut, ehei, se vaan muutti ulkomaille, esimerkiksi Kiinaan ja Intiaan. Jos antennin tai -kaapelin tarjonta ei riitä, taivaalta saa tuhansia lisää. Niiden seurauksena piti vielä kerätä työttömyysturvavakuutus, sillä työstä oli tullut niin kallista, ettei siihen ollut enää varaa. Muuttofirmaa ei ole pakko tilata. Koemme hetken taka-ajojen jännitystä ja sitä tuskaa, mikä syntyy poliisilain voimakeinoja koskevista pykälistä. Kaukosäätimellä voimme vaihtaa ammattia. Nykyään raskaiksi koetaan pitkät kokoukset. Työstä on jalostunut herrojen herkkua. Sättiä tyttöjä, antaa potkuja, halata suosikkeja ja riidellä asiakkaiden kanssa