3 8/2016 Kiertotalouden erikoislehti Suomi-paviljonkiin VIP-vieraita Hongkongissa Kiertotaloudelle 19 miljoonaa euroa Näin kierrätysaste nousisi Mistä mikromuovi kertyy Suomen järviin?
Otamme vinkit kiitollisina vastaan ja ryhdymme kehitystyöhön. Saimme valtavasti palautetta. Jaksoitte antaa vielä monisivuisen vastauslomakkeen jälkeen runsain mitoin vapaamuotoista palautetta, kiitoksia, kehitysehdotuksia ja toiveita. Vaikka kyselylomakkeemme oli pitkä ja työläs täyttää, omistitte vastaamiseen aikaanne. On hyvä tietää, että jopa 96 prosenttia lukijatutkimukseen vastanneista sanoi, että lehden näkökulma kiertotalouteen on osuva. Olemme oikealla tiellä. Se kertoo poikkeuksellisesta lukijasuhteesta ja tiiviistä sitoutumisesta alan omaan lehteen. Vuoden 2016 ensimmäisessä kannessa luki “kiertotalouden erikoislehti”. Delegaatio vieraili mm. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. ISSN 0787-0663, 27. Olemme lukeneet vastauksia iloisina, kiitollisina ja nöyrinä. Niin kuin jätehuolto on muuttunut – ja yhä muuttuu – loppusijoituspalvelusta hyödyntämiseen, kierrätykseen, uusiomarkkinoille, materiaalitehokkuuteen ja resurssiviisauteen, niin Uusiouutisetkin. Uusiouutiset 8/2016 3 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Irene Andersson, Anna-Kaisa Auvinen, Kirsti Cura, Paula Eskola, Vesa Keinonen, Henna Knuutila, Lauri Lehtinen, Inka Mäkiö, Harri Niska, Hanna Ojanpää, Risto Pöykiö, Marja Saarikko, Olli Sahimaa, Hanna Salmenperä, Ari Serkkola ja Markus Terho. kuvan kiinalaisosastolla ja Suomipaviljongissa. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Elina Saarinen Hongkongin ja Manner-Kiinan päättäjistä koottu VIP-ryhmä kiersi EcoExpoAsia-messujen kiinnostavimmilla osastoilla. n Elina Saarinen Päätoimittaja. Siirsimme katsetta kauemmas ja otimme kuvakulman, joka ei enää tarkenna vain materiaalin käytön loppumetreille, vaan katsoo laajemmin materiaalin, jätteen tai uusioraaka-aineen koko elinkaarta. Ensi vuonna käynnistämme Uusiouutisten nettisivujen ja sähköisen uutiskirjeen uudistamisen ja raikastamme myös painetun lehden ulkoasua ja sisältöjä. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. On ainutlaatuista saada lukea myös toiveistanne ja ideoistanne siitä, miten lehteä voisi vielä parantaa. Tuntuu mukavalta tietää, että yli 90 prosenttia tutkimukseen vastanneista lukijoista on tyytyväisiä Uusiouutisiin. Seuraava Uusiouutiset numero 1/17 ilmestyy joulutauon jälkeen 24.2.2017. PÄÄKIRJOITUS 14.12.2016 Oikea suunta V uosi sitten päätimme muuttaa Uusiouutisten fokusta. Lehden osateemoja: Jätteestä energiaksi ja materiaaliksi, teolliset symbioosit, sivuvirrat, arvoaineet, SER, kemikaalit ja tuhkat. Jos lehteä pidetään ajankohtaisena, kiinnostavana, tarpeellisena ja ammattitaitoisesti tehtynä, olemme ehkä onnistuneet tukemaan lehdessä jätehuoltoalan ammattilaisten työtä ja täyttämään asiantuntijoidenkin tietotarpeita. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Irene Sillanpää, 040 827 9778, irene.sillanpaa@uusiouutiset.fi, Jaana Koivisto, 040 770 3043, jaana.koivisto@uusiouutiset.fi ilmoitukset@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja Loimun jäsenille 69 euroa kestotilauksena, kouluja opiskelijatilauksena 50 euroa. Jatkakaamme yhteistä matkaa. Lokakuussa teimme lukijatutkimuksen kysyäksemme teiltä, arvon lukijat, mitä mieltä olette fokuksen muutoksesta
Mistä mikromuovi kertyy Suomen järviin. Suomi-paviljongin debyytti Hongkongin ympäristömessuilla Joustavuutta jätteiden maarakentamiskäyttöön Kaivosten jätealueista ”toinen kaivos” 500 miljardilla investointeja Mediakortti Suomeen rakennetaan poistotekstiilien jalostusketjua Nimitysuutisia Tapahtumakalenteri. 32 ”Saimme viime vuonna niin paljon hyviä kontakteja, että halusimme tulla EcoExpoAsiaan nytkin. 4 Uusiouutiset 8/2016 8/2016 3 5 6 8 10 12 16 18 19 20 22 23 24 26 27 28 30 32 34 36 37 38 39 40 40 Ellina Saarinen Tämän lehden osateemat ovat vastuullinen kuluttaminen, kierrätystuotteet, lajittelu ja erilliskeräys, jätteen vähentäminen ja tuottajavastuu. Onneksi Suomi-paviljonki nyt toteutui”, sanoi Molok Oy:n Saritta Duhamel. Veisitkö roskat, Antti Ketonen. 28 Neljänsuoran Antti Ketonen lajittelee kaikki jätteensä. Sisältö STJM MTV3 Pääkirjoitus Sähköiset kanavat kiinnostavat Uusiouutisten lukijoita Suomen kiertotaloushankkeelle jättirahoitus EU:lta Ajankohtaista Westenergy sopeutui jätteen huonoon lämpöarvoon Työnsa taitajia: Tiia Ristanen Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite vaatii vahvoja toimia Kolumni, Paula Eskola: Symbioosit kiertotalouden rattaina Rode-Jore: Marittaja-ikonin salainen pahe Sekajätteen kertymät näkyvät kartalla Kolumni, Anna-Kaisa Auvinen: Tekstiilikierrätys on Keski-Euroopassa kannattavaa bisnestä Mummon perintölakanasta kotimaiseksi räsymatoksi Aineeton joululahja pelastaa tavarakaaokselta Verkkokauppa huomioon tuottajavastuussa Kolumni, Markus Terho: Voiko arjen teoilla pienentää ympäristövaikutuksia merkittävästi. 18 Motivan Paula Eskola on huolissaan rahoituksen tulevaisuudesta teollisten symbioosien valtakunnallisessa edistämisessä. 22 Anna-Kaisa Auvinen arvioi kolumnissaan, että Suomeen mahtuisi yksi tai kaksi mekaanista kuitukierrätyslaitosta
Uusiouutisten toimitus kiittää lämpimästi kaikkia vastanneita! Kiitokset myös yhdistysten yhteistyökumppaneille, jotka lähetitte tutkimuslinkkiä eteenpäin. Lähes 200 Uusiouutisten lukijaa vastasi lehden lukijatutkimukseen, joka toteutettiin lokakuussa. Tulokset vahvistavat mielikuvaa, että vaikka sähköiset, nopeat kanavat ovat kasvattaneet suosiotaan, painetulla lehdellä on yhä paikkansa ja roolinsa. Joka neljäs nykytilaaja olisi valmis tutustumaan tulevaisuudessa lehden sisältöön joko maksullisena tai maksuttomana sähköisenä lehtenä. Uusiouutiset 8/2016 5 U usiouutisten painettu lehti ja sähköinen uutiskirje ovat Uusiouutisten lukijatutkimuksen mukaan tärkeimmät tietolähteet kiertotalouden, jätehuollon ja resurssiviisauden alueilla. Kerromme tuloksista lisää ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Valtaosa vastanneista oli tutustunut jokaiseen tänä vuonna julkaistuun Uusiouutisten numeroon. Myös ajankohtainen sähköinen uutisvirta kiinnostaisi. “Uusiouutisten lukijoilla näyttää olevan paitsi kiinnostusta myös valmiuksia sähköisiin kanaviin. Se koetaan tärkeäksi ja ajankohtaiseksi tietolähteeksi”, tutkija Yrjö Lauha Focusmasterista vetää yhteen. Lukijat ovat poikkeuksellisen kiinnostuneita myös lehden sähköisistä kanavista. “Tutkimus antaa vahvan signaalin, että Uusiouutiset palvelee hyvin lukijoita. Vastaajat tilasivat myös sähköistä uutiskirjettä, painetun lehden sähköistä versiota UU-digiä ja seurasivat Uusiouutisten verkkosisältöjä. n ELINA SAARINEN muulla tavoin maksullisena sähköisenä lehtenä perinteisen painetun lehden muodossa millä tavoin . 48 prosenttia kaikista vastaajista ja 64 prosenttia pääasiassa uutiskirjettä lukevista vastaajista kaipaa verkkoportaalia, joka kertoisi kootusti kiertotalousaiheista. Uusiouutiset on lukijoiden mielestä ajankohtainen, asiantunteva, kiinnostava ja tarpeellinen. Tulosten analysointi on vielä kesken. Tulos on harvinaisen selvä ja todella tutkimusten valtavirrasta poikkeava”, Lauha analysoi. Kuitenkin painetun lehden nykytilaajista 74 prosenttia tahtoisi saada lehden jatkossakin mieluiten perinteisen painetun lehden muodossa. Painettu lehti yhä tärkeä Satoja ammatti-, erikoisja aikakauslehtiä tutkineen Lauhan mukaan Uusiouutisten lukijat suhtautuvat poikkeuksellisen myönteisesti Uusiouutisten sähköisiin julkaisukanaviin kuten uutiskirjeeseen (ent. Myös Jätehuoltoyhdistys, Jätelaitosyhdistys ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry jakoivat tutkimuslinkkiä jäsenilleen ja sidosryhmilleen. Tulokseen vaikuttaa varmasti se, että vastanneiden joukossa on paljon Uusiouutisten uutiskirjeen säännöllisiä lukijoita. (%) Tulevaisuuden lehtikonsepti. Sidosryhmät aktiivisia Tutkimuslomake oli auki Internetissä kuukauden ja sen linkki julkaistiin painetussa Uusiouutiset-lehdessä, uutiskirjeessä, sähköisessä UU-digi-lehdessä sekä Uusiouutisten uutiskirjeen lukijoille suunnatussa postituksessa. Yli 90 prosenttia lukijoista on melko tai erittäin tyytyväisiä Uusiouutisiin. 54 prosenttia kaikista vastanneista sanoi tilaavansa mieluummin perinteistä painettua lehteä kuin sähköisiä sisältöjä. Verkkoviesti) ja sähköiseen UU-digiin. Yleensä lehdillä on vaikeuksia saada painettuun lehteen tottuneet lukijat tarttumaan myös lehtien sähköisiin versioihin. • maksuttomana sähköisenä julkaisuna pääasiassa sähköisiä kanavia seuraavat lukijat painettua lehteä lukevat Kun ajattelet tulevaisuutta, missä muodossa haluaisit tutustua Uusiouutisten tuottamaan sisältöön. n Sähköiset kanavat kiinnostavat Uusiouutisten lukijoita Uusiouutisten lukijat antoivat lehdelle erinomaista palautetta lukijatutkimuksessa
Palvelukeskus myös viestii osahankkeiden ja analyysien tuloksista ja levittää kiertotalouden hyviä esimerkkejä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. LIFE IP -ohjelmaan kuuluvan CIRCWASTE-hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa ja kotitalouksissa. n Lue lisää: www.syke.fi/hankkeet/circwaste Suomen kiertotaloushankkeelle jättirahoitus EU:lta Suomi menestyi jälleen EU:n Life IP -hankerahoituksessa. “Valmistelu on ollut maraton, jossa on ollut monta mutkaa. 6 Uusiouutiset 8/2016 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA E uroopan komissio on myöntänyt Suomelle lähes 12 miljoonaa euroa kiertotalouden edistämiseen. Komissio selvästi pitää tätä hyvänä ja haluaa seurata, miten paikallisen ja hallinnollisen tason yhteistyöelementit toimivat”, professori ja kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Suomen ympäristökeskukseen. Yhteistyökumppanit kokoontuivat hankkeen avaustilaisuuteen 28.11. Sitra, ympäristöministeriö, maaja metsätalousministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Mustankorkea Oy, Sammakkokangas Oy, Gasum Oy, Pirteä Porsas Oy, Rauman Biovoima Oy sekä Liikennevirasto. Hankkeessa kehitetään kaikkiaan kahdenkymmenen yhteistyökumppanin voimin jätteitä vähentäviä toimintamalleja sekä uudenlaisia jätteiden käsittelyja lajittelulaitteistoja, suunnitellaan kierrätysraaka-aineista uusia tuotteita ja optimoidaan kuljetuksia. EU:n lisäksi osarahoittajaksi CIRCWASTE-hankkeeseen ovat tulossa mm. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jarmo Muurman kertoo Suomen suunnittelevan jo kolmatta rahoitushakua, joka liittyy ilmastonmuutokseen. Suomen ympäristökeskus ja Motiva muodostavat kiertotalouden palvelukeskuksen, joka kokoaa, tuottaa ja analysoi tietoa sekä kehittää eri kohderyhmille soveltuvia työvälineitä. Niiden toteuttajat ovat hankkeen neljältä ydinalueelta Satakunnan ja Lounais-Suomen muodostamasta Varsinais-Suomesta, Keski-Suomesta, Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Karjalasta. Seitsemän vuotta, viidennes pinta-alasta CIRCWASTE-hankkeessa toteutetaan vuosina 2016 2023 yli kaksikymmentä konkreettista jätehuoltoon ja kiertotalouteen kytkeytyvää osahanketta. p CIRCWASTE-hanke ryhtyy edistämään kiertotaloutta Suomessa. Hankkeessa on mahdollista ilmoittautua myös edelläkävijäkunniksi. CIRCWASTE-rahoituksen nyt varmistuttua Suomi on onnistunut hyödyntämään hyvin Life IP -instrumenttia. Olli-Pekka Pietiläinen/ SYKE. Hanke oli vähällä menestyä Life IP -haussa jo viime vuonna, mutta tuolloin toinen suomalaishanke metsähallituksesta kiilasi edelle. Seitsenvuotinen, kiertotaloutta edistävä CIRCWASTE-hanke on 19 miljoonan euron kokonaisuus. Poikkeuksellisen laajaa hanketta on valmisteltu kolme vuotta. Lisäksi järjestetään koulutusta, luodaan yhteistyöverkostoja ja kerätään hyviä käytäntöjä. “CIRCWASTE-hankkeen myötä Suomella on entistä paremmat mahdollisuudet paitsi saavuttaa jätehuollolle asetetut tavoitteet, myös profiloitua kansainväliseksi kiertotalouden ydinosaajaksi”, hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Koko hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Myllymaa korosti hankkeen avajaistilaisuudessa Suomen ympäristökeskuksesta 28.11., että hanke on prosessi, joka aktivoi toimijoita ja synnyttää yhä uusia hankkeita kiertotalouden ja jätesuunnitelman toteuttamiseksi. Uskalsin toivoa, että hanke vielä joskus alkaa
Uusiouutiset 8/2016 9 Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/
Vaasan Sähkö Oy:n kanssa ja lisäksi ratkaistava, miten syntyvä jätevesi käsiteltäisiin. Lisäksi mietityttävät EU:n uudet raja-arvot savukaasuille. Mikäli laitoksen toimintaa keskeytyy huollon tai muun syyn takia, jätettä varastoidaan läheiselle Stormossenin kaatopaikalle. Poltettavan jätteen lämpöarvo on jäänyt ennakoitua huonommaksi. Minä taas uskon, että se pysyy kutakuinkin ennallaan.” Esimerkiksi biojätteiden ja metallien, joita vielä valitettavasti esiintyy poltettavan jätteen joukossa, lämpöarvo on huono. “Kuluneena vuonna laitoksella on ollut yksi isompi huoltoseisokki johtuen kattilan tiilimuurauksien vaihtamisesta modernimpaan ja kestävämpään pinnoitteeseen, ja siitä syystä jätteen poltossa on tänä vuonna jääty hieman tavoitteesta.” “Seuraava suunniteltu huoltoseisokki tulee kuitenkin olemaan aikaisintaan vuoden kuluttua, sillä parhaillaankin meillä on yhä varastoitua jätettä, jotka pitäisi vuoden aikana polttaa.” n p Westenergyn jätteenpolttolaitoksen polttokapasiteetti on vähän alle 200 000 tonnia jätettä vuodessa. “Arvioiden mukaan lämpöä saataisiin sen avulla jopa neljännes lisää”, Alhoniemi sanoo. “Jotkut ennustavat, että se olisi menossa huonompaan suuntaan erityisesti muovien kierrätyksen lisääntyessä. A lun perin laitoksen oli suunniteltu polttavan vuosittain 150 000 tonnia jätettä, mutta jätteen ennakoitua huonompi lämpöarvo pakotti Westenergyn muutoksiin. “Parhaillaan ne ovat käsittelyssä ja tulossa voimaan arviolta vuonna 2018. 10 Uusiouutiset 8/2016 n TEKSTI JA KUVAT MARJA SAARIKKO Westenergy sopeutui jätteen huonoon lämpöarvoon Vuonna 2012 valmistuneen Westenergyn jätteenpolttolaitoksen kapasiteetti on asettumassa 180 000–200 000 tonniin jätettä vuodessa. Esimerkiksi jätteen seassa ollut iso palo-ovi oli vähällä aiheuttaa seisokin. Samaan aikaan, kun laitos on hakenut ympäristölupaa kapasiteetin nostoon, se on hakenut lupaa savukaasupesurin hankintaan. AJANKOHTAISTA. p Liekit lyövät Westenergyn kattilassa. Yhtiön toimitusjohtajan Olli Alhoniemen mukaan lämpöarvon kehittymistä tulevaisuudessa on vaikea arvioida. Osa metallista päätyy kuonan joukkoon, mutta suuremmat esineet saattavat jopa haitata laitoksen toimintaa. Nyt yhtiö on jättänyt ympäristölupahakemuksen korjatakseen luvanmukaisen kapasiteetin ja polttaa suurempaa jätemäärää toistaiseksi poikkeusluvalla. Sitä seuraa vielä parin vuoden siirtymäaika.” Ongelmana metalliromu Sekajätteen seassa on yhä paljon metallia. Alhoniemi uskoo, että kun nämä jätteet ohjautuvat tulevaisuudessa paremmin polton sijasta muuhun hyötykäyttöön, tämä voi vaikuttaa polttoon jäävän jätteen lämpöarvoon. Vaasan Sähkölle savukaasupesurin hankinta voisi olla merkittävä etu, sillä sen tiedetään nostavan tuotetutun kaukolämmön määrää. Investoinnin arvo on 5–10 miljoonaa euroa. Alhoniemen mukaan päätös hankinnasta tehdään aikaisintaan vuoden vaihteessa, sillä sitä ennen on neuvoteltava mm
energiaja ilmastostrategian, jossa linjataan keinoja vähentää fossiilisen energian käyttöä. Strategiassa linjataan, että kivihiilen käytöstä luovutaan vuoteen 2030 mennessä. n SUOMESSA vertailun kirein lupapolitiikka n Suomi sallii neljästä vertaillusta maasta vähiten poikkeuksia EUdirektiiveihin perustuviin ympäristölupamenettelyihin. Alkio korostaa, että kyse on kokonaisuudesta, eikä suosittele toteuttamaan vain muutamia toimenpiteistä. Suomessa käytännöt olivat kireämmät kuin Englannissa, Tanskassa ja Alankomaissa. Tavoitteena on, että Suomessa olisi vuonna 2030 vähintään 50 000 kaasukäyttöistä autoa ja vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Malli sisältää kuusi kohtaa. Uusiouutiset 8/2016 11 n ELINA SAARINEN AJANKOHTAISTA BIOKAASUAUTOILU vauhtiin energiaja ilmastostrategiassa n Hallitus julkaisi 24.11. n Tutustu raporttiin: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/78887 selvitysmies : JÄTEHUOLTOON hankintalakiesitystä korkeammat ulosmyyntirajat n Selvitysmies, asianajaja Mikko Alkio esitti marraskuun alussa julkaistussa raportissaan hankintalakiin jätehuoltopalveluiden järjestämiseksi mallia, joka edistäisi hankintalain ja jätelain yhteensovittamista, varmistaisi yhdenmukaiset kilpailuedellytykset yksityisten ja kunnallisten toimijoiden välillä ja lisäisi oikeusvarmuutta. Alkion raportti on kokonaisuudessaan luettavissa ympäristöministeriön sivuilla: http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Jatelainsaadanto/Selvitykset_ja_julkaisut Samalta sivulta löytyy myös Alkion ja Kilpailuja kuluttajaviraston Martti Virtasen tekemä aloite jätealan markkinapaikan perustamisesta. Eduskunta käsitteli yhä hankintalakiesitystä Uusiouutisten tämän numeron mennessä painoon. n t Hallitus tahtoo Suomen liikenteeseen valtavasti nykyistä enemmän sähköja biokaasuautoja.. Tämä selviää ympäristöministeriön tekemästä, EU:n jätesääntelyn ja jätedirektiiveihin liittyvien ympäristölupavaatimusten kansallisen soveltamisen vertailusta, joka valmistui marraskuussa. Alkio esittää muun muassa, että kunnallisille jäteyhtiöille sallittaisiin 15 prosentin ulosmyyntiraja vuoden 2017 loppuun saakka, jonka jälkeen raja laskisi 10 prosenttiin. Uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin
Nykyään hän jakaa työaikansa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen (TAKK) sekä yrityksensä välillä. Vuosi sitten syksyllä Ristanen ja hänen puolisonsa Rauno Leván perustivat koulutusta ja konsultointia sekä ohjelmaja tapahtumapalveluja tarjoavan Tiira Events Oy:n, joka auttaa yrityksiä kiertotalousalan palvelujen ja osaamisen kehittämisessä. K ymmenen vuotta ympäristöalalla työskennellyt Tiia Ristanen on ehtinyt toimia kouluttajana useammassa ympäristöalaa kouluttavassa oppilaitoksessa, freelancerinä, näyttötutkintojen parissa ympäristöja vesihuoltoalan tutkintotoimikuntien sihteerinä, ammatillisena opettajana ja näyttötutkintomestarina. Ristasen lempitoimisto on huvimajassa mökkimaisemissa. 12 Uusiouutiset 8/2016 Kiertotaloutta huvimajassa Pitkän linjan ympäristökouluttaja Tiia Ristanen perusti puolisonsa kanssa yrityksen, joka yhdistää kiertotalousalan täsmäkoulutuksen ja -konsultoinnin tapahtumien järjestämiseen. n TEKSTI ELINA SAARINEN, KUVAT TIIA RISTANEN/ TIIRA EVENTS p Tiia Ristanen jakaa aikansa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen ja oman yrityksen, Tiira Events Oy:n välillä. Millainen on työviikkosi. On kiva tilanne, että pystyn tekemään töitä kahdessa erilaisessa työyhteisössä, joiden aiheet tukevat toisiaan. Minulla on kotitoimisto Hämeenlinnassa ja viime keväänä perustin. Yritän jakaa viikkoni tasaisesti niin, että teen noin puolet ajasta TAKK:n töitä ja loput omalle yritykselle
Sitä ollaan nyt aloiteltu ja yhdistelty vanhaan osaamiseemme ympäristöalalta sekä koulutusmaailmasta. Tein opintoihin liittyneen harjoitteluni pilaantuneiden maiden parissa Ekokem-Palvelut Oy:ssa, kuten myös opinnäytetyöni, joka liittyi öljyllä pilaantuneen maan stabilointivaihtoehtoihin. Uusiouutiset 8/2016 13 Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. Missä ja miten asut. Halusimme yhdessä kuuden oppilaitoksen kanssa yhtenäistää tutkintoon liittyviä materiaaleja, jotta kaikilla suorittamispaikasta tai -paikkakunnasta riippumatta olisi saatavilla sama tietous. Mökkeilyä Pälkäneellä ja kalastusta. Hän on innovatiivinen, idearikas ja uskaltaa rikkoa rajoja, mikä mielestäni sopii kiertotalouteen. Ympäristöhuollon ammattitutkinto uudistettiin juuri. Toimit myös projektipäällikkönä TAKKin koordinoimassa Ympäristöhuoltoa yhdessä (YHTÄ) -hankkeessa. Hämeenlinnassa. n p Tiia Ristasen etätoimisto sijaitsee huvimajalla mökillä.. Osaamista pystyy myös kerryttämään monenlaisia polkuja, kun vain pitää silmät auki. Terveiset lukijoille. Mistä saitte idean oman yrityksen perustamiseen. Viime vuonna suuntasin osaamistani ylemmän ammattikorkeakoulun myötä teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämiseen, jota pääsen toteuttamaan nyt yritykseni kautta. Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista, mutta mitä alalla halusin tehdä ei ollut minulle selvää alkujaan. Talvella verkkokalastamme tuttavapariskuntamme kanssa. Perheeseen kuuluu mies ja saksanpaimenkoira Tessa. etätoimiston myös mökilleni. Opetushallituksen rahoittama hanke päättyy nyt vuoden vaihteessa. Tiira Eventsissä tilanne on pitkälti sama. Kiertotalouteen tarvitaan avoin mieli. Aloitin ympäristöalan opintoni maisemasuunnittelun myötä, mutta lopulta päädyinkin HAMKiin ympäristöbiotekniikan pariin. Miten päädyit ympäristöalalle. Millainen tiimi teillä on. Puolisoni Rauno Leván on meidän Creator of Things. Materiaalin ideoinnissa on ollut mukana myös kymmenkunta organisaatiota ympäri Suomen. Aiheiden yhdistelmänä syntynyt Tiira Events Oy mahdollistaa nyt sen, että voimme toteuttaa niin ammatillista puolta kuin vapaa-aikaa yhdistäviä paketteja yrityksille, esimerkiksi tiimien kehittämispäivien tai kiertotalousaiheisten työpajojen ja illanviettojen kautta. Materiaalit ovat tulossa vuoden vaihteessa maksuttomasti kaikkien käyttöön. Mitä harrastat. Kertoisitko siitä. Hankkeen toteuttajaoppilaitoksina ovat olleet TAKKin lisäksi Edupoli, Koulutuskeskus Salpaus, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Ruukin maaseutuopisto ja Raudaskylän Kristillinen opisto. TAKKissa meillä on kehittämismyönteinen, itseohjautuva ja tekevä tiimi. Sieltä tie vei ympäristöalan hankkeisiin, koulutuksiin, tutkintotoimikuntiin ja lopulta TAKKiin. Kesästä lähtien olen päässyt tekemään töitä rennommissa merkeissä myös mökkini huvimajassa, jossa netti toimii melkein paremmin kuin kotona. Innovaatioita voi syntyä missä ja milloin vain. Idea omasta yrityksestä lähti alun perin siitä, että halusimme tuoda työhön lisää piirteitä, joista tykkäämme, eli esimerkiksi erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämistä
14 Uusiouutiset 8/2016 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta. www.lhjgroup.fi/erityisjate www.delete.fi www.tttlehti.fi www.uusiouutiset.fi www.kemia-lehti.fi www.jatehuoltoyhdistys.fi. Toivotamme tunnelmallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta
Uusiouutiset 8/2016 15
Asiantuntijaarvion mukaan suuret yksiköt, kuten esimerkiksi suuret kaup. MBT-laitoksissa pystytään erottelemaan sekajätteestä 10–25 prosenttia kierrätyskelpoista muovia, metallia sekä kartonkia ja pahvia. Kotitalouksien lajittelutehokkuuteen voidaan vaikuttaa neuvonnan tehostamisella. Jos jätelain uudistamisen myötä kuntien vastuulle jää vain kotitalouksien jätteet, loppu yhdyskuntajätteestä (35 %) eli hallinto-, palveluja elinkeinotoiminnan jätteet jäävät yksityisten toimijoiden vastuulle. Lisäksi kerrostaloihin tulisi tarjota kiinteistökohtainen muovin lajittelumahdollisuus. Eroteltujen jakeiden tulee olla niin hyvälaatuisia, että ne kelpaavat kierrätykseen. Hallinto-, palveluja elinkeinotoimintaan pätevät samat asiat kuin kotitalouksien jätteisiin: erilliskerätyt materiaalit tulee kierrättää energiahyödyntämisen sijaan, lajitteluaktiivisuutta kasvattaa ja keräysjärjestelmää laajentaa. Ohjauskeinot käyttöön Mallinnuksen mukaan 50 % kierrätysasteen saavuttaminen edellyttää useampien ohjauskeinojen yhtä-aikaista käyttöä. Koska neuvonta edellyttää resursseja ja yhdyskuntajätevirta on vastuutahojensa mukaan jakautunut, olisi neuvonnankin toteutuksessa tarve tehostaa yhteistyötä . Huolellisen lajittelun myötä ansaittu taloudellinen säästö kotitalouksien jätehuoltokustannuksissa ohjaisi tehokkaasti jätettä kierrätykseen ja auttaisi myös jätteen synnyn ehkäisyssä. Yhdyskuntajätteen polttoveron yhtenä tavoitteena on ohjata nykyisin polttoon päätyvää kierrätyskelpoista materiaalia kierrätykseen. Eräistä toiminnoista syntyvät puhtaat jätejakeet on helposti lajiteltavissa kierrätykseen. Kotitalouksien kierrätystä voidaan lisätä kiristämällä kunnallisten jätehuoltomääräysten velvoiterajoja asuinkiinteistöillä biojätteen, muovin, kartongin, metallin ja lasin lajittelulle. Monissa maissa käytössä olevassa Pay as you throw -maksujärjestelmässä maksetaan enemmän lajittelemattomasta jätteestä. EU:n uudet tavoitteet vaikeita EU:n kiertotalouspaketin jätedirektiivin muutosehdotuksessa yhdyskuntajätteelle on esitetty 65 prosentin kierrätysvelvoite vuoteen 2030. Asukkaiden motivaatiota lajitteluun täytyy tukea esimerkiksi painoperusteista hinnoittelua kehittämällä ja järjestämällä neuvontakampanjoita. Näiden erilliskerättyjen jätejakeiden ohjaaminen kierrätykseen nostaisi kierrätysastetta 6,2 prosenttiyksikköä. Laskennallisesti on mahdollista yltää noin 60 prosentin kierrätysasteeseen, jos kaikki yllä luetellut keräyksen tehostamiset toteutetaan ja kaikesta jäljelle jäävästä sekajätteestä erotellaan mekaanisesti muovi, metalli, kartonki ja pahvi. n HANNA SALMENPERÄ, OLLI SAHIMAA Y hdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamisen keinoja on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -hankkeessa. 16 Uusiouutiset 8/2016 YHDYSKUNTAJÄTTEEN kierrätystavoite vaatii vahvoja toimia Yhdyskuntajätteen 50 prosentin kierrätysasteen saavuttaminen on mahdollista, mutta edellyttää samanaikaisesti useiden keinojen käyttöä. Tämä ei riitä 65 prosentin kierrätystavoitteen saavuttamiseen. Näin korkeaan kierrätysasteeseen yltäminen ei selvityksen mukaan ole mahdollista pelkästään syntypaikkalajittelua tehostamalla. Jätetilaston mukaan erilliskerättyjä pakkauksia, muovia ja biojätettä ohjautuu tällä hetkellä energiahyödyntämiseen. Biojätteen, muovin sekä kartongin ja pahvin saantojen tulisi lisääntyä 30–50 prosenttia nykyisestä, jolloin 50 prosentin kierrätysaste voitaisiin saavuttaa. Pay as you throw edellyttää uutta keräysteknologiaa ja uusia menettelyjä jätelaskutuksen suhteen, mutta voi samalla synnyttää uusia innovaatioita ja liiketoimintaa kierrätysalalle. Toisaalta mekaanis-biologisissa (MBT) erottelulaitoksissa käsitellystä jätteestä kierrätykseen kelpaava jäteosuus saattaa jäädä odotettua vähäisemmäksi EU:n lannoitelainsäädännössä olevien biojätteen käyttörajoitusten vuoksi. Verotason tulee olla riittävän korkea, sen tulee koskea sekä yhdyskuntajätteen polttoa että sen rinnakkaispolttoa ja lisäksi verotus tulee ulottaa koskemaan myös yhdyskuntajätevientejä muihin maihin. Sen mukaan tavoiteltuun kierrätysasteeseen pääsemiseksi kaikki erilliskerätty materiaali tulisi kierrättää. Keräysjärjestelmän laajennukset koskisivat jätejakeesta riippuen noin 0,8–1,7 miljoonaa ihmistä eli olisivat suuruusluokaltaan mittavia. 50 prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi kiinteistökohtainen lajittelumahdollisuus biojätteelle, kartongille, lasille ja metallille tulisi ulottaa maanlaajuisesti kaikkiin kerros-, rivija paritaloihin. Lajittelutehokkuuden lisäämiseen kaivataan kipeästi kotitalouksia kannustavia keinoja. 65 prosenttia yhdyskuntajätteestä on peräisin kotitalouksista. Vaikka syntypaikkalajittelua tehdään jo nyt paikoin tehokkaasti, on kierrätyspotentiaalia kuitenkin vielä paljon jäljelle jäävässä sekajätteessä
Koska kunnalliset jätehuoltomääräykset eivät koske muita kuin kunnan vastuulla olevaa jätettä, yleiset hyötyjätteiden velvoiterajat muille kuin kotitalouksille voisivat antaa selkänojaa lajitteluun. Sen sijaan pienillä toimijoilla voi olla käytännön haasteita lajittelun toteuttamisessa. – Lisäksi tuotettiin ehdotus rakennusjätteen tilastoinnin kehittämisestä. Hallinto-, palveluja elinkeinotoiminnan jäteneuvontaa voitaisiin tehostaa v altakunnallisen jätehuollon neuvontaverkoston avulla. – Hankkeen rahoitti Valtioneuvoston kanslia ja sen toteuttivat Suomen ympäristökeskus SYKE, VTT sekä Tilastokeskus . – Kohdennetut keinot kierrätyksen kasvuun (KEIKKA) -hankkeen tavoitteena oli tunnistaa yhdyskuntajätteen kierrätysasteen ja rakennusjätteen materiaalina hyödyntämisasteen noston kannalta tuloksellisimmat ohjauskeinot ja arvioida niiden ympäristö-, talousja muita mahdollisia vaikutuksia. Asetuksessa voidaan ottaa huomioon myös alueelliset erityispiirteet. Uusiouutiset 8/2016 17 p KEIKKA-hankkeen arvio eri toimenpiteiden vaikutuksista kierrätysasteen kohentumiseen. Hallinto-, palveluja elinkeinotoiminnan jätteet syntyvät pääosin taajamissa. paliikkeet, kierrättävät jo nyt tehokkaasti toiminnastaan syntyvää jätettä. n SYKE. Mikä KEIKKA. Nämä velvoiterajat voitaisiin asettaa jäteasetuksessa. n L askennaLLisesti on mahdoLLista yLtää noin 60 prosentin kierrätysasteeseen
Eri alueilla toimivat aluekoordinaattorit kokevat kansallisen tason toiminnan tärkeänä. Riskinä on, että työtä ei saateta loppuun. Aluekoordinaattorit auttavat toimijoita löytämään oikeat kumppanit ja avustavat symbioosien toteutuksessa. Ideana on saattaa yhteen sivuvirtojen tarjoaja ja hyödyntäjä sekä tarvittavan teknologian tai palvelun tarjoaja tai asiantuntija. Rahoitus mahdollistaisi pitkäjänteisyyden ja toiminnan laajentamisen koko Suomeen. Motiva johtaa toimintaa kansallisella tasolla, toimii aktivoijana, tiedon välittäjänä, viestijänä ja verkottajana vastaten myös toiminnan kehitystyöstä. Toiminta kattaa alueellisesti jo hieman yli puolet Suomesta. 18 Uusiouutiset 8/2016 Paula Eskola T eolliset symbioosit Suomessa (FISS) (www.teollisetsymbioosit.fi) parantaa toimijoiden materiaalija energiavirtojen hyödyntämistä siten, että materiaalien arvo säilyy tai nousee, ja syntyy uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Mukana on tällä hetkellä lähes 600 yritystä. Motiva hallinnoi kansallista SYNERGieresurssitietokantaa, jonka avulla kerätään tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Uusia symbiooseja on rakentunut esimerkiksi etsimällä tietyille sivuvirroille, kuten tuhkille, sivukiville, ylijäämälämmölle, muovija tekstiilijätteille sekä elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivuvirroille hyödyntämiskohteita. Muun muassa Peittoolla ja Nurmeksessa symbioosit ovat kehittyneet uusien tai olemassa olevien ekoteollisuuspuistojen yhteyteen. Yli 2 000 symbioosimahdollisuutta on tunnistettu ja kymmeniä viety eteenpäin. Olemme myös kouluttaneet alueorganisoijat symbioosien rakennustyön käytännön organisointiin sekä työkalujen ja resurssitietokannan käyttöön. Olisi harmillista, jos näistä tuloksista ei saataisi koottua tietoja yhteen. Toteutuksessa tarvitaan niin aluetason kuin kansallisen tason toimintaa. Joissakin tapauksissa on onnistuttu kehittämään ratkaisuja, joilla sivuvirroista voidaan jalostaa raaka-aineita tai tuotteita kannattavasti. Työn hedelmien korjaaminen, symbioosien toteutuminen, on vasta alkanut. Miksi emme hyödyntäisi tätä konkreettista toimintaa nyt, kun Suomi pyrkii kiertotalouden edelläkävijäksi ja globaaliksi kärkimaaksi. n Paula Eskola Johtava asiantuntija, Motiva Oy. Hyvin käynnistynyt työ uhkaa nyt loppua. Aluetason työ mahdollistaa läheltä saatavan tuen, jossa tunnetaan paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet. Kiertotalouteen liittyvät hienot menestystarinat voisivat aktivoida muita yrityksiä uuteen bisnekseen ja kasvuun. Symbioosien rakentaminen ei tapahdu hetkessä. Symbioosit kiertotalouden rattaina Kansallisen tason toiminnalla tuetaan aluehankkeita, edesautetaan asiantuntijatiedon ja osaamisen hyödyntämistä ja hyvien käytäntöjen jakamista, ehkäistään ”pyörän keksimistä uudelleen” ja varmistetaan koko Suomen kannalta suurempi vaikuttavuus kokonaistaloudellisesti parhaimmalla tavalla. Symbioosien rakentaminen on lähtenyt hyvin käyntiin ja toimintamallin käyttö laajentunut nopeasti. Joku toimija, kuten tiilitehdas tai biojalostamo, on saattanut kaivata sopivia sivuvirtoja raaka-aineeksi ja symbioosi on syntynyt vastauksena tähän tarpeeseen. Vaikeutena on löytää rahoitus kansallisen tason toiminnalle
Mitä lie vanhaa, likaista rojua, ehkä jotain naamiaisrekvisiittaa, tuskinpa semmoinen ketään kiinnostaa! Sen sijaan omat, rakkaat keräilyharvinaisuuteni ne vasta ovat jotain ainutlaatuista, vaikka itse niin sanonkin! Minulla on siellä turvassa mittavat kokoelmat rantakiviä, käpyjä, pullonkorkkeja, limsapullojen etikettejä, keräilykortteja, kaikki ehdotonta alansa huippua. Uusiouutiset 8/2016 19 uulin hassun jutun. Jotain säihkyvää ja kimaltavaa niistä taisi pursuilla, kun viimeksi pikaisesti vilkaisin. Löytäisinköhän vaikka marittajien facebook-yhteisön tuekseni. Olen kuulemma karsimisen keisari, yksinkertaistamisen ykkönen, minimalismin mestari, spartalaisuuden elävä legenda, KonMari-ikoni. Ehkä näin joulun alla joku jopa keksisi jotain käyttöä tällaiselle tilpehöörille… n https://www.youtube.com/watch?v=rFpCgyAM9pc http://www.risingshadow.fi/library/book/6549-helsingin-alla http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/201501050074445_v0.shtml Marittaja-ikonin salainen pahe n TEKSTI IRENE ANDERSSON, PIIRROS LAURI LEHTINEN K. Arvokokoelmani pitäisi järjestää ansaitsemallaan tavalla. On aika paljastaa totuus. Nykyisellään lienen ainut elossa oleva ihminen, joka tuntee kätkön salaisuuden. Voisikohan kokoelmiin soveltaa pystyyn viikkaamista. Tämmöisiä ihmiset minusta luulevat. Pieni puute ei haittaa, kunhan omistaa elintärkeän. Sinua varmaan kiinnostaa tietää, mitä luola sisältää. Valitettavasti en osaa kertoa, koska olen työntänyt kaikki hämähäkin seittien peittämät ja kolhiintuneet, satavuotiaat laatikot luolan perälle, ja verhonnut ne pressuilla. On ihmeen kevyt olo, kun roina ei ahdista. Isoisäni isä Leopert Roderius oli Algothin hyvä ystävä, ja tieto sisäänkäynnistä kulkee suvussani isältä pojalle. Olen intohimoinen keräilijä. Entä saisinko siitä suunnasta ideoita siitä, mihin voisin heivata nämä kätkön turhat roinat. Vanitas vanitatum, turhuuksien turhuus, on mottoni tarpeettomalle tavaralle. Minulla on sitä varten oikea paheen pesä. Sen sijaan, että marittaisin sukkia ja kalsareita ynnä kravatteja KonMari-oppien mukaiseen järjestykseen, pärjään pienellä määrällä tavaraa. Niiden järjestämiseen tarvitsisin KonMari-metodin tuntevaa apua. Esikuvaksi olen päässyt äärimmilleen viedyllä kuluttamisen karttamisella. Kauppatorilta nimittäin pääsee salaiseen maanalaiseen luolaan, kätköön, jonka seikkailija ja salakuljettaja Algoth Niska rakensi pirtuvarastolleen 1920-luvulla. Pidän ne toki siisteinä, hyvässä kunnossa ja järjestyksessä, mutta elämäni ei keskity niiden ympärille. Sen vuoksi omatuntoni kolkuttaa, enkä voi enää ottaa kunniaa sellaisesta, mikä ei pidä paikkaansa. Osaan erottaa toisistaan mielihalun ja välttämättömyyden. Ja valtava määrä jotain pölyisiä puteleita, joissa luki Champagne. Niukkuudessa sinnittely on vähemmällä toimeen tulemisen korkeakoulu
n ARI SERKKOLA, HARRI NISKA ARVI. Haasteet ovat nostaneet Laajasalon pilotin tärkeäksi testipenkiksi. ARVI-ohjelmassa on vedostettu ensimmäisiä raportointituloksia kartalle (noin 10 000 datarivin aineisto alkuvuodelta 2016). Sekajätteen kertymät näkyvät kartalla Jäteastioiden punnitukset kumuloituvat kokonaiskertymiksi paikkatiedolla. Ensimmäinen haaste on toteuttaa punnitus kahdella astialla, kuten HSY:ssa tehtiin. Lukija kyllä tunnistaa ja lukee astiapainon, ja auton ajoneuvopäätteellä syntyy datapaketti, joka siirtyy palvelimelle. Logistiikkapäällikkö Juho Nuutisen mukaan haasteet ovat punnitusjärjestelmän toimintavarmuudessa ja tukipalveluissa, eivät ”raudassa”. HSY on valinnut testausalueeksi Laajasalon, jossa jäteautot on varustettu älykkäillä punnituslaitteilla. Asiakasja palvelutunnisteet vaihtuvat, mistä seuraa, että painodata ei ole yhdistettävissä muihin asiakastietoihin. Jäteauto punnitsee kaksi bioastiaa kerralla. Pilotiksi poimittiin lähiö, jossa on monimuotoista asumista; kerros-, rivija pientaloja (noin 1800 astiaa). HSY on perustanut kokeilualueen, jossa punnitaan kaikki sekajäteastiat. Datapaketit, jotka jäävät pois massalähetyksistä, pitää erikseen ”käydä noutamassa”. HSY:n pilotissa etsitään ratkaisuja näihin haasteisiin. Dataa kertyy tuhansia rivejä kuukaudessa, ja sen monitorointi ja raportointi voi alkaa. Kiinteistöissä on vielä monen tyyppisiä astioita. Tulevaisuudessa punnitusjärjestelmä tarjoaa samanaikaisesti palautepalvelua asukkaille, tehostaa jätekeruuta urakka-alueilla ja antaa perusteet jätehuollon linjauksiin. Toisena vaikeutena on tiedonsiirto kuljetusyrityksen, tietojärjestelmäyritysten ja jätelaitoksen välillä. 20 Uusiouutiset 8/2016 H SY:n kokeilualueella jätekertymiä voidaan monitoroida yksittäisistä astioista isompiin alueisiin. Jäteastioita rikkoutuu ajan kuluessa, korvaavat astiat pitää varustaa tunnisteilla (RFID) ja kirjata järjestelmään. Mitä isommista alueista on kysymys, sitä tärkeämpää on testata punnitusjärjestelmää ensin pilottialueilla. Kuvassa Helsingin alueen tilastoruututietoja. Tämä taas vaatii asiantuntijatyötä. Jäteraportointia voidaan lähiöissä p ARVI-ohjelmassa on monitoroitu ja raportoitu kartalla Helsingin pilottialueen sekajätteen kertymiä. Kolmanneksi astioiden hallinta edellyttää uudentyyppistä huolintapalvelua. Mutta tiedonsiirron yhteyksien katkeamisesta seuraa, että data jää paikalliseen kantaan. Kaikki tämä edellyttää koulutusta, logistiikan kehittämistä ja reaaliaikaisia tukipalveluja poikkeusten ja virhetilanteiden korjaamiseksi. Tavoitteena on visioida, mitä uutta paikkatietoanalyysi tarjoaa alueelliseen monitorointiin. Tuhansia astioita pitää hallita suunnitellusti ja automaattisesti jätekeräyksen arjessa
Alueellisen jätehuollon tavoitteena on löytää optimaaliset keruu-, kuljetusja käsittelypaikat jätekertymien, kustannusten, kierrätyksen, energiatehokkuuden ja päästöjen näkökulmista. Pilottialueita tarvitaan ennen kuin digipalveluja laajennetaan. Kaiken perusta on tietosuojan varmistaminen samaan tapaan kuin sähkönkulutuksen seuraaminen netissä. Vasta sen jälkeen, kun ongelmat on ratkaistu pienoismallissa, toimintatapa voidaan ottaa käyttöön muualla. n Dosentti Ari Serkkola työskentelee Aalto-Yliopiston Rakennetun ympäristön laitoksella. Tutkimuspäällikkö Harri Niska työskentelee Itä-Suomen yliopiston ympäristöinformatiikan tutkimusryhmässä.. Suunnittelijat tarkastelevat jätemääriä suhteessa keräyksen ja kuljetuksen parametreihin. Tarvitaan jäteastioiden painot ja jätepisteiden koordinaatit. Tietojen pohjalta jätekertymiä voidaan tarkastella suhteutettuna asukkaisiin ja kotitalouksiin, kaupunkirakenteeseen sekä työpaikkoihin. Analyysien avulla voidaan esimerkiksi tarkastella, kuinka kaukaa poltettavaa sekajätettä kannattaa tuoda, ja mitkä ovat polton ja kuljetuksen päästöt eri alueilta tuoduissa kuormissa. Esimerkiksi Tilastokeskuksen ruututietokannalla voi analysoida jätekertymiä suhteessa sosioekonomisiin tekijöihin jopa 250x250 metrin alueresoluutiolla. Analyysilla voidaan esimerkiksi tunnistaa alueet, joilla tarvitaan lisätoimenpiteitä jätehuollon ja kierrätyksen tehostamiseksi poikkeuksellisten suurien jätemäärien tai puutteellisen lajittelun vuoksi. HSY:ssä, jossa tyhjennetään viikoittain 120 000–130 000 jäteastiaa, pienoismallin pitää olla hyvin sisään ajettu. Spatiaalisilla kustannus-, energiaja päästötaselaskelmilla on mahdollista ottaa huomioon kuljetuksen vaikutukset ja siten määrittää optimaalinen käsittelyketju syntypaikkatasolla. Spatiaalisia laskentaa on demonstroitu jätteiden energiataselaskelmissa muun muassa EU:n Itämeri-ohjelman Remowe-hankkeessa. Jätekertymiä voidaan seurata paikkatiedolla kussakin jätepisteessä ja alueilla. Uusiouutiset 8/2016 21 suunnata samanaikaisesti asukkaille ja jätehuollolle. Täyttöaste heijastaa jätehuollon kustannustehokkuutta suhteessa keräykseen ja kuljetuksiin. Jätekertymätietojen yhdistäminen EU-direktiivien ja kansallisen säädösten myötä avautuviin julkisen sektorin paikkatietoaineistoihin mahdollistaa uusien data-analytiikkamenetelmien ja -työkalujen kehittämisen ja soveltamisen alueellisten jätekertymien arviointiin. Keskeinen muuttuja on astioiden täyttöaste keräysalueella. Jätemonitorointiin perustuvia spatiaalisia analyyseja voidaan hyödyntää osana suunnitteluja päätöksentekoprosesseja. Alueen jätemääriä voidaan edelleen suhteuttaa kuljetukseen jätehuollon reittija logistiikkatiedon pohjalta ja arvioida, paljonko kullakin alueella jätetonnin kuljettaminen maksaa tai tuottaa päästöjä. Kunnallinen jätehuolto pyrkii tehostamaan jätekeräystä, lajittelua ja huolehtimaan keräyksen kustannustehokkuudesta. Paljonko maksaa jätetonnin kuljetus
Jotta tekstiilijätteen keräys ja käsittely olisivat taloudellisesti kannattavia, tarvitaan uusia tekstiilijätettä KO L U M N I Keski-Euroopassa kiertotalous on liiketoimintaa siinä missä mikä tahansa muukin bisnes. Samalla se osoitti, että kiertotalous ei ole mikään uusi juttu. Arvioiden mukaan määrä mahdollistaisi yhden tai kahden Hollannissa nähdyn VAR Frankenhuisin kaltaisen mekaanisen kierrätyslaitoksen toiminnan Suomessa. Kierrättämisen on oltava myös taloudellisesti kannattavaa. hyödyntäviä teollisen mittakaavan toimijoita. p Desso ottaa vastaan vanhan kokolattiamaton, erottelee sen materiaalit ja käyttää ne uudelleen. Lisäksi tekstiilijätteen lajittelu vaatii tekniikan kehittämistä. Suomessa jätteeksi päätyy vuosittain noin 55 miljoonaa kiloa tekstiiliä, josta suurin osa hyödynnetään tällä hetkellä energiana. 22 Uusiouutiset 8/2016 Y ksi vierailukohteista oli saksalainen Borgers AG, joka hyödyntää tekstiilijätettä autoteollisuuden sisätilaja eristysmateriaaleihin. Matka tarjosi osallistujille niin inspiraatiota kuin uusia kontakteja ja ideoitakin. n Anna-Kaisa Auvinen, toimitusjohtaja Suomen Tekstiili & Muoti Tekstiilikierrätys on Keski-Euroopassa kannattavaa bisnestä STJM STJM STJM. Toiminta alkoi jo 1800-luvun puolella, jolloin yritys aloitti hevoskärryjen pehmusteiden valmistamisen materiaalinaan tekstiiliteollisuuden ylijäämä. Vierailu Keski-Eurooppaan osoitti, että kilpajuoksu kiertotalouteen liittyvien kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämiseksi on kansainvälisesti erittäin kovaa. Kustannustehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan kuitenkin toimialojen välistä yhteistyötä. Riippumatta tuotteesta tai konseptista Keski-Euroopassa tekstiilien kiertotalous nähdään osana tämän päivän kannattavaa liiketoimintaa. Tekstiilien kierrätyspotentiaalin tiedetään olevan hyvä, ja useat suomalaiset tekstiilija vaatetusalan yritykset ovat jo aktiivisesti etsimässä kiertotaloudesta uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hollantilainen mattoja lattiamateriaalien valmistaja Desso puolestaan esitteli kehittämäänsä suljetun kierron mallia, jonka avulla kaikki tuotteet voitaisiin tulevaisuudessa kierrättää. Jotta suomalaiset yritykset pysyisivät kehityksessä mukana ja kiertotaloudesta saavutettaisiin kilpailuetua, on toimintamalleja rakennettava ja pullonkauloja ratkaistava nyt. Tällä hetkellä ainoa teollisessa mittakaavassa tekstiilijätettä hyödyntävä toimija Suomessa on Dafecor Oy. Matkalla nousi vahvasti esiin, kuinka uudet innovatiiviset ratkaisut ovat lähteneet liikkeelle asiakkaiden tarpeista parantaa tuotteen ominaisuuksia tai rakentaa ympäristön kannalta kestävämpiä ratkaisuja. Yritys valmistaa muun muassa öljyntorjuntamattoja ja rakentamiseen suunniteltuja eristämistuotteita tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleista. Tekstiilijätteen osuus on noin 5–8 prosenttia yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä Suomessa. p VAR Frankenhuis on mekaanisen kuitukierrätyksen edelläkävijä, joka käyttää raaka-aineena kuluttajilta kerättyä tekstiiliä. Suomen Tekstiili & Muoti ry toteutti lokakuun lopussa tekstiilikierrätyksen ratkaisuihin keskittyvän opintomatkan Saksaan ja Hollantiin
Mutta halusimme tehdä tämän Suomessa, ja se kannatti. Materiaalilla on arvoa, joten se kannattaa käyttää uudelleen”, taustoittaa Finlaysonin vastuullisuuskoordinaattori Elli Ojala. Dafecorille päätyi arviolta neljä tonnia tekstiiliä kuten puhkikuluneita lakanoita, tyynyliinoja ja pyyhkeitä. Nyt Finlayson aikoo pitää Räsypalat tuotevalikoimassaan ja jatkaa sekä lakanakeräystä että Räsypalojen valmistusta. Uusiouutiset 8/2016 23 Mummon perintölakanasta kotimaiseksi räsymatoksi Vanhalla lakanalla on arvoa. ”Niiden keräämistä ei kuitenkaan ole järkeä järjestää, ennen kuin meillä on niille käyttökohde.” Finlayson on mukana tekstiilinkierrätystä edistävässä Telaketju-hankkeessa, ja etsii muitakin tapoja korvata ympäristön kannalta ongelmallista ja paljon vettä kuluttavaa neitseellisen puuvillan käyttöä. n ELINA SAARINEN F inlayson lanseerasi viime keväänä Räsypala-tuotteet, jotka on valmistettu Suomessa kuluttajilta kerätyistä vanhoista alusja pussilakanoista. Olemme saaneet paljon näkyvyyttä ja hyvää palautetta. ”Olimme miettineet jo aiemmin räsymattoa tuotteena. Kiertotalous on Finlaysonin kestävän kehityksen kärki. Lakanoita palautui kuukaudessa 11 tonnia. p Yhteen mattoneliöön menee 1,27 kiloa lakanakangasta. Ja Räsypalat myyvät hyvin.” n p Finlaysonin vastuullisuuskoordinaattori Elli Ojala pohtii, että poistotekstiiliä kannattaa kerätä, kun sille on järkevä uusiokäyttökohde. Tätä projektia emme kuitenkaan lähteneet tekemään laskutikku kädessä. Pesuvaihe tehdään Lappajärven Värjäämöllä, ompelu, rullaus ja leikkaus Viita-ahon Mattokutomolla Lehtimäellä ja kutomisvaiheen hoitavat Taina ja Ismo Pajuoja Vimpelissä. Ihmiset toivat myymälöihin lopulta niin paljon tavaraa, ettei myyjien aika tahtonut riittää lajitteluun. Kotimainen valmistus ja logistiikka tuovat kustannuksia. Finlayson halusi pitää uusiotuoteketjun kotimaisena. Lokakuun kampanjassa ihmiset pääsivät lähettämään lakanoita myös verkkokaupan kautta RePack-palautuspakkauksissa. ”Emme tee hyväntekeväisyyttä. Räsypala-tuotteistus on Ojalan mukaan ollut hyvä projekti. Siksi kampanjaa uusittaessa lokakuussa myymälöihin hankittiin keräyslaatikot, ja tekstiilien lajittelun hoiti kaksi koulutettua Finlayson Elina Saarinen. Olemme helpottaneet ihmisten arkea. Finlaysonin logistiikkakeskuksen työntekijää Forssassa. Kristallisoitui, että miksi emme yrityksenä ottaisi vastuuta siitä, mitä tuotteillemme tapahtuu, kun ne poistuvat käytöstä, ja keräisi itse materiaalia räsymattoja varten. Kun valmiit Räsypala-tuotteet saatiin myyntiin, ne myytiin loppuun muutamassa päivässä. 15 tonnia lakanoita jatkoi räsypalaprosessiin, mutta prosessissa huomattiin, ettei kaiken materiaalin laatu riitä Räsypala-tuotteeksi. Myymälähenkilökunnan oli tarkoitus lajitella materiaalit saman tien niihin, jotka kelpasivat Räsypala-tuotantoon, ja niihin jotka ohjattiin heikkolaatuisuutensa takia Dafecorille muuhun tuotantoon. Finlayson miettii myös muita tapoja hyödyntää vanhoja tuotteitaan omassa tuotannossaan. VM Carpetin alihankkijat Pohjanmaalta valmistavat räsymatot. Näihin yrityksiin on pystytty Finlaysonin kampanjan ansiosta hankkimaan neljä uutta työntekijää. Finlayson alkoi kerätä tekstiilejä maaliskuussa 11 myymälässään. Finlayson loi Räsypala-tuotteistuksellaan käytöstä poistuville tekstiileille kotimaisen käyttökohteen, joita tekstiilikierrätys kipeästi kaipaa. Lakanat valikoituivat raaka-aineeksi, koska niistä saa helposti pitkää matonkudetta
myös toteuttaa itse.” Vinkit on koottu Annajotainmuuta.fi -sivustolle ja ne voi jakaa Facebookissa ja Twitterissä. n MARJA SAARIKKO M itä lahjaksi. Sivusta tykkäävien määrä on myös kasvanut: vuosi sitten niitä oli 3700, nyt jo noin 5800. Välillä voi olla vaikea keksiä tavaralahjaa hänelle, jolla on jo kaikkea. Aineettomia lahjaideoita ovat esimerkiksi leffailta, hieronta, kaupassakäyntiapu ja ravintolaillallinen. ”Lahjan ei tarvitse olla kallis ollakseen arvokas ja toisaalta kalliskin lahja voi olla ympäristöä säästävä. Näin rohkaisee HSY:n vuodesta 2013 käynnissä ollut Anna jotain muuta -kampanja. Ympäristöasiantuntija Mia Tarvaisen mukaan moni kokee näinä KonMarin aikoina ahdistusta kippoa ja kuppia pursuilevien kaappiensa ääressä. Monet vinkeistä voi p Lenkkiseura ja yhteinen aika ovat Anna jotain muuta -palvelun lahjalistan kymmenen suosituimman kärkijoukossa. Suosituimmaksi lahjaideaksi on Tarvaisen mukaan noussut kolmen toimintavuoden aikana lenkkiseura. Lahjaidean valinnan jälkeen lahjan voi antaa sähköpostilla tai tulostettuna. Koska yhä useampi käyttäjä tulee. Osa vinkeistä on edullisia kaikille kukkaroille sopivia. Yhdessäolo ja hyvä mieli. Jotain muuta kuin tavaraa. Toiseksi suosituin on talkooapu ja kolmas itse kerättyjen sienten lahjoittaminen. Tämän joulun hitti on leffailta Palvelu on yhä suositumpi. Tähän mennessä lahjoja on annettu sivuston kautta jo 3 300 kappaletta. Tämän joulun hitti on hänen arvionsa mukaan leffailta. 24 Uusiouutiset 8/2016 Aineeton joululahja pelastaa tavarakaaokselta Joulun hittilahja. Palvelun markkinoinnissa hyödynnetään sosiaalista mediaa sekä radioja netti-tv –mainontaa. Aineettomat ja eettiset lahjat haastavat krääsäkääröt. Palvelu tarjoaa lahjakorttipohjia, joilla antaja voi kertoa lahjastaan
Tänä vuonna on toivottu etenkin talvivaatteita. aamiainen kahvilassa 8. Ideointi lähti siitä, mitä kaikkea vähän jätettä tuottavaa voisi haluta itselle tai voisi kuvitella itse antavansa läheisille.” Vuonna 2013 sivusto uudistettiin ympärivuotiseen käyttöön, koska juhlatilaisuuksia on muulloinkin kuin jouluna. itse kerätyt sienet 4. brunssi 6. hemmotteluilta www.annajotainmuuta.fi Fiksu vähentää jätettä Facebookissa: www.facebook.com/FiksuVahentaaJatett a Suositummat lahjat p Joskus aineellinenkin lahja on tuiki tärkeä.. ”Kantavana ajatuksena on ollut alusta asti jätteen määrän vähentäminen ja kohtuullinen kuluttaminen myös lahjoja annettaessa. Palvelun suosio on kasvussa. Idea syntyi sattumalta hänen luettuaan artikkelin, jossa kerrottiin, miten vaikeaa aikaa joulu on köyhissä lapsiperheissä. Hän oli myös saanut uuden ystävän auttajastaan.” Jouluavussa työskentelee vapaaehtoisesti neljä henkilöä. Aluksi se toimi nimellä Fiksu ja myöhemmin Joulusivustona. Jouluavun takana on yksityishenkilö Heidi Miettinen, joka asuu Tanskassa miehensä ja kolmen lapsen kanssa. Alun perin palvelu kehitettiin jo 2000-luvun alkupuolella entisen YTV:n, nykyisen HSY:n neuvonnan ja viestinnän aivoriihen tuloksena. Joulun jälkeen ryhmä aikoo kokoontua miettimään uudistuksia. “Suosituimmat lahjatoiveet ovat yleensä jouluruoka ja hygieniatarvikkeet. ”Tämän joulun kampanjaan sisältyy kuvakisa Instragramissa (#annajotainmuuta) ja Twitter-haaste, jossa organisaatiot pääsevät jakamaan parhaita aineettomia joululahjavinkkejään”, kertoo Tarvainen. Kampanjoita on järjestetty sen jälkeen esimerkiksi vähäjätteisen isäntai äitienpäivän puolesta. Tytöt toivovat Frozen-aiheeseen liittyviä lahjoja ja pojat junia ja autoja.” Perheiden hakemukset voivat Miettisen mukaan olla erittäin koskettavia ja yksityiskohtaisia. “Erään perheen äiti oli jäänyt lastensa kanssa yksin, eikä hänellä ollut mahdollisuuksia tarjota jouluruokaa tai lahjoja lapsilleen, jolloin hän pyysi apua Jouluavun kautta.” “Myöhemmin saimme koskettavan viestin äidiltä, jossa hän kiitti itkien saamastaan avusta lapsillensa. Jouluapua toimii hänen mukaansa linkkinä avunantajan ja avunsaajan välillä. Tarkoitus on, että avunantaja toimittaa lahjoituksen suoraan avunsaajalle. Tykkääjiä yhteisöllä on jo yli 70 000. “Kiitos tästä suuresta tykkääjämäärästä kuuluu suomalaisille, jotka ovat ottaneet Jouluavun ja lähimmäisen auttamisen lähelle sydäntä ja levittäneet tietoa Jouluavusta.” n V i imeisen kolmen vuoden aikana suosituimpia lahjoja ovat olleet seuraavat (tilanne vaihtelee jonkin verran vuodenajan mukaan): 1. “Mietimme myös yhteistyön tekemistä esimerkiksi diakonija sosiaalityöntekijöiden kanssa.” Facebook on Miettisen mielestä ollut korvaamaton tiedon levittäjä. Pääkaupunkiseudun asukkaat tuottavat Tarvaisen mukaan vuodessa noin 300 kiloa jätettä henkilöä kohden. Sellaista siitä ei Tarvaisen mukaan olla tekemässä, vaan palvelu pysyy jatkossakin ideakauppana. ”Antamalla lahjaksi palveluja, elämyksiä, aikaa tai hyvää mieltä voi konkreettisesti vähentää syntyvän jätteen määrää.” Jotkut ovat kyselleet myös, saataisiinko palvelusta kaupallinen versio, jonka kautta voisi oikeasti ostaa palveluita. Uusiouutiset 8/2016 25 sivustolle kännykällä tai tabletilla, sivustoa pyrittämään kehittämään sellaiseksi, että se toimii entistä paremmin mobiililaitteissa. hieronta 9. aikaa yhdessä 10. Lisäksi yli 90 % tuotteen valmistamista varten käyttöön otetuista luonnonvaroista muuttuu jätteeksi jo ennen kuin tuote on edes kuluttajalla. Vuonna 2015 joulukampanja järjestettiin yhdessä LuontoLiiton kanssa Krääsättömän joulun puolesta. n Lisää aineettomia lahjoja https://www.toisenlainenlahja.fi http://lahjaelaimille.fi (hyväntekeväisyyttä) www.elamyslahjat.fi (kaupallinen palvelu) https://www.kepa.fi/osallistu/eettiset-joululahjat (hyväntekeväisyyttä, reilua kauppaa, aineettomia lahjoja) Jouluapua-yhteisön kautta saa tukea 700 perhettä F acebookissa vuodesta 2013 toimineen Jouluapua-yhteisön kautta saa tänä vuonna tukea 700 suomalaisperhettä. aamupala vuoteeseen 7. leffailta 5. lenkkiseura 2. talkooapu 3
Sen sijaan on syntymässä uudenlaisia tapoja sopia tuottajavastuusta, kuten ns. Presidentti Tarja Halosen ja kansliapäällikkö Hannele Pokan välissä kuulolla Pirkanmaan ELY-keskuksen Olli Madekivi. ”Kuluttajat pystyivät palkkion avulla hankkimaan turvallisempia ja vähemmän saastuttavia autoja. Hänen mukaansa viime vuonna aloitettu romutuspalkkiokokeilu oli menestys. ”Ne toteuttavat tehtäväänsä hyvin, vaikka kyseessä onkin vasta osaratkaisu monien haasteiden edessä.” Miten sitten asiassa edetään. n Lisätietoja: www.tuottajayhteiso.fi. Sen avulla vanhoja, saastuttavia ja eiturvallisia autoja saatiin pois liikenteestä ja takapihoilta. ”Erityisesti ulkomaiset verkkokaupat jäävät nyt tuottajavastuun ulkopuolelle. ”Laskentaperusteet ja tilastointi pitäisi harmonisoida koko EU:n alueella, jotta eri maiden luvut olisivat vertailukelpoisia.” Myöskään koko ajan lisääntyvää verkkokauppaa ei vielä ole tuottajavastuuasioissa kunnolla huomioitu. Valtiolle tuli lisää verotuloja ja samalla autoalakin sai tarvitsemansa piristysruiskeen”, Ruhanen luettelee. 26 Uusiouutiset 8/2016 uottajayhteisöjen neuvottelukunnaksi (TYNK) järjestäytyneet 13 tuottajayhteisöä ovat jo muutaman vuoden ajan tehneet yhteistä viestintää. Mukaan pitää saada kaikki toimijat. n TEKSTI JA KUVA VESA KEINONEN p Tuottajavastuuiltapäivässä verkostoituttiin tehokkaasti. Tuottajan näkökulmasta tilaisuudessa puhui toimitusjohtaja Antti Ruhanen Bassadone Automotive Nordic Oy:stä. ”Kannattaa pohtia sitä, onko niiden tehtävänä hoitaa vain jäsenyritystensä kierrätystä, vai pitäisikö tuottajayhteisöjen toimia aktiivisesti myös kiertotalouden seuraavilla tasoilla?” Halosen mukaan yksi asia on varma. ” T ”Taloudellinen kasvu on toivottavaa, mutta lisäksi pitää huomioida myös sosiaalinen sekä ekologinen ulottuvuus.” Presidentin mukaan yksi kestävän kehityksen tavoitteista on uudistaa teollisuus kestävälle pohjalle. Suomalaistenkin tuottajayhteisöjen tulisi olla hereillä. Pääsihteeri Eija Jokelan mukaan kasvavat kierrätystavoitteet ovat yksi tuottajayhteisöjä puhuttava asia. ”Perinteisestä materiaalikierrätyksestä tulisikin jatkossa edetä kohti palvelua ja arvon kierrättämistä.” Tarja Halonen muistutti myös siitä, että kiertotalouden uusissa innovaatioissa puhutaan miljardiluokan mahdollisuuksista. GreenDeal-sopimus. Velvoitteensa hoitavat kotimaiset toimijat maksavat kustannukset myös tältä osin”, Jokela muistuttaa. Ajatus seminaaristakin on ollut hautumassa”, sanoo neuvottelukunnan pää-sihteerinä toimiva Eija Jokela. Paikalla oli yli sata alan asiantuntijaa sekä sidosryhmien edustajia. Maapallon resursseja ylikäytetään ja koko tuotantoja kulutusjärjestelmän on pakko uudistua. Tuottajayhteisöillä on kehityksessä oma roolinsa. ”Esimerkiksi ministeriömme ja Kaupan liitto sopivat lokakuussa vapaaehtoisista toimista muovikassien kulutuksen vähentämiseksi.” Tuottajavastuuiltapäivän päätöspuheenvuoron käytti presidentti Tarja Halonen. Hänen mielestään kestävä kehitys ei onnistu pelkästään hallitusten toimenpitein. Verkkokauppa huomioon tuottajavastuussa Eri tuottajayhteisöjen edustajat kokoontuivat marraskuun alussa Tampereelle tuottajavastuuiltapäivään. Kohti palvelua ja arvon kierrättämistä Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokan mukaan ministeriö ei tällä hetkellä suunnittele uusia tuottajavastuualueita
Uusiouutiset 8/2016 27 Onko yksilön teoilla merkitystä, kun ympäristövaikutuksia pienennetään. Kaikki ideat ja ajatukset kestävämpään arkeen ovat tervetulleita! n Markus Terho, johtava asiantuntija, Resurssiviisas kansalainen -projektin vetäjä, Sitra Voiko arjen teoilla pienentää ympäristövaikutuksia merkittävästi. Kun tiedämme, mitkä ovat 10–20 kaikkein tehokkainta tapaa pienentää yksilön tai kotitalouden ympäristövaikutuksia, ryhdymme aktivoimaan kuluttajia. Yksilön tai kotitalouden ympäristövaikutukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: ruokailuun, asumiseen, liikkumiseen sekä tavaroiden ja palveluiden ostamiseen. Kolumni Markus Terho O. Kysynnän lisäksi tarvitaan tietysti myös tarjontaa eli yrityksiä, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita, joilla on todennettu ympäristöhyöty. Me olemme Sitrassa aloittamassa uutta kaksivuotista projektia, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta kestävien kuluttajaratkaisujen edelläkävijämarkkina auttamalla yrityksiä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita ja innostaa suomalaiset tekemään kestäviä valintoja arjessa. Esimerkiksi niin, että kolmannes ihmisistä haluaa palkita yrityksen sen vastuullisesta toiminnasta kertomalla yrityksestä tai sen tuotteesta ystävilleen, kertoo Cone Communicationsin tutkimus. Tai onko yksilön valinnoilla ylipäätään merkitystä Suomen tai maailman ympäristövaikutusten pienentämisessä. Moni ei kuitenkaan tiedä, mikä näiden pieniltä tuntuvien valintojen merkitys on oman kotitalouden ympäristövaikutusten kannalta tai Suomen mittakaavassa. Tässä luotamme edelläkävijöiden vaikutusvaltaan eli siihen, että he voivat innostaa laajempia joukkoja muutokseen. Lisäksi on epäselvää, millaiset valinnat omassa arjessa riittävät kestävän tason saavuttamiseksi. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yli 80 prosenttia ihmisistä pitää yrityksiä ja viranomaisia vastuussa elinolojen parantamisesta ja lähes 30 prosenttia eurooppalaisista ottaa tuotteen tai palvelun vastuullisuuden huomioon ostopäätöksissään. Sitran alustavien selvitysten mukaan yksilön tai kotitalouden vaikutus-mahdollisuudet ovat merkittäviä. Aloitamme työmme selvittämällä, mikä merkitys arjen valinnoilla oikeastaan on. Paikoin vastuullisuudesta on jo tullut osa arkea: työskentelemme ”vihreässä toimistossa”, valitsemme ruokakaupassa ympäristömerkittyjä ja luomutuotteita, lajittelemme jätteemme, ostamme vihreää sähköä ja lyhyillä matkoilla suosimme kävelyä tai pyöräilyä. Pienimmätkin päivittäiset teot ovat hyvä alku ympäristövaikutusten vähentämisessä, mutta tuloksiin tarvitaan pysyviä muutoksia kaikkien suomalaisten arjessa. Yksi peruste organisaatioiden toimille löytyy kuluttajien muuttuneista odotusarvoista. Moni meistä on varmasti huomannut, että yritykset, kunnat, kaupungit ja valtio ovat asettaneet tavoitteita omille ympäristövaikutuksilleen. Miten muutos kestävämpiin kuluttajamarkkinoihin hyödyttää yrityksiä. Päästövähennyksistä kolmasosa tai uusimpien arvioiden mukaan jopa puolet voidaan saavuttaa kotitalouksien tekemillä toimilla. Työ näiden kaikkien keinojen löytämiseksi on vasta alussa
En ole koskaan harrastanut tanssia. Siitä on sitten jatkettu eteenpäin. Lähdettiin sillä fiiliksellä, että kierretään Lohjaa ja tehdään tuttaville keikkoja. Vastausvuorossa Neljänsuora-yhtyeen solisti Antti Ketonen. Neljänsuora vetäisee ensimmäisen ison konserttinsa Tampere-talossa. Neljänsuora on ollut tunnettu lähinnä iskelmäkansalle, joten ohjelmassa pääsi tutuksi uusille yleisöille. Tosi hieno kokemus, joka kasvatti esiintyjänä. Suosikkigenrejäni oli 2000-luvun dance-hitit, jossa pääsi tanssimaankin. Lisäksi viikonloppuisin painamme keikkaa. Oopperakin tuntui makealta. Miten alun perin päädyit musiikkiuralle. On sattumaa, että tästä tuli ammatti. Tämä on ollut hurja vuosi. Meillä oli hieno porukka. Olet ollut Neljänsuoran solistina jo 18 vuotta. Mitä kaikkea muuta on loppuvuodesta kalenterissasi. 28 Uusiouutiset 8/2016 Veisitkö roskat, Antti Ketonen. 18.12. Helmikuussa meidät valittiin Vuoden yhtyeeksi ja lokakuussa julkaistiin yhtyeen kokoelma-albumi. Lomalle pääsen sitten tammikuussa, uudenvuodenaaton jälkeen. Millainen kokemus ohjelmaan osallistuminen oli. Viihdyttäjä-kisasta 2002 saimme ensimmäisen levytyssopimuksen. MTV3 p Antti Ketonen tekee Tähdet, tähdet -ohjelman jälkeen joulukonsertteja ympäri Suomea.. Juttusarjassa kysytään tunnetuilta suomalaisilta heidän suhteestaan luontoon ja kierrätykseen. n ELINA SAARINEN O let iskelmälaulaja, mutta pääsit kokeilemaan erilaisia musiikkigenrejä ja esiintymistapoja loppusyksyn Tähdet, tähdet -ohjelmassa MTV3:lla. Soittaminen ja laulaminen rupesivat kiinnostamaan enemmän. Kalenterissa on kolme omaa joulukonserttia sekä yhteistyössä Kummit ry:n kanssa tehtäviä Joulumielellä-konsertteja
Mikä on luonnonvarojen säästämisen kannalta viisain tekosi. Kaunein tanssilavamaisema löytyy varmaan Keski-Suomesta. Asumme kerrostalossa, jonka pihassa on keräysastiat kaikelle, joten kierrättäminen on helppoa. Neljänsuora valittiin Vuoden yhtyeeksi helmikuussa Iskelmä Gaalassa. Kesäinen järvenranta rauhallisessa paikassa keskellä ei mitään, missä ei kuulu mistään meteliä ja on täysi hiljaisuus. Olen onnellisessa asemassa, että minun ei tarvitse ostaa hirveästi joululahjoja. Juuri tuossa aamupostin temmellyksessä pistin paperit omaan paikkaansa. Kunhan pitää huolen, että vaimo pysyy tyytyväisenä ja koira saa luun jouluna . Tykkään lenkkeillä luontopoluilla. Uusiouutiset 8/2016 29 Lavatanssipaikat sijaitsevat yleensä kauniin suomalaisen luonnon keskellä. n n Antti Ketonen on iskelmämusiikkia soittavan Neljänsuora-yhtyeen solisti. Kierrätyksen toteuttaminen ehkä. Bändin kanssa kun kierrämme kesälavoja, kirmailemme keskellä metsiä ja järvenrantoja. En halua ostaa mitään ylimääräistä, mitä toinen ei välttämättä käytä. Mikä on lempipaikkasi luonnossa. Lokakuussa Neljänsuora julkaisi kokoelmalevyn. Suositko aineettomia, jätteen syntyä ehkäiseviä lahjoja. Millainen on oma luontosuhteesi. Kummilapsillekin annan aina jotakin hyödyllistä, lämmintä vaatetta päälle ja sellaista. Toivottavasti kaikki huolehtisivat siitä, että lajittelisivat ainakin kaikki ne jätteet, mitkä on ohjeistettu. Hän oli loppusyksystä mukana MTV3-kanavan Tähdet, tähdet -ohjelmassa. Se on vuonna 1998 perustetun yhtyeen yhdeksäs levy, ja sisältää 40 Neljänsuoran kappaletta.. Millaisia joululahjoja tykkäät antaa ja saada. Tykkään luonnosta paljon. Syvälahden lava Kangasniemellä on hieno. Meillä lajitellaan kaikki roskat
Tavoitteena on selvittää kiintoaineksen sedimentaatioprosesseja ja mikromuovien sekä muun mikroroskan kulkeutumisja kerrostumisprosesseja. Itä-Suomen yliopistossa käynnistyi syksyllä tutkimus mikromuovista vesistöissämme. ”Suurin mikromuovin ja muun synteettisen mikroroskan päästäjä on tieliikenne eli autojen renkaista ja tiepinnoitteista irtoava aines, mutta myös kosmetiikka ja vaatteiden pesu jättävät jälkensä. Merkittävimpiä niistä ovat hulevesijärjestelmät, tieliikenne, teollisuus sekä jäteveden purkuputket”, Hartikainen toteaa ja kertoo, että mikromuovin määrä Kallavedessä on yllättänyt myös tutkijat. Asukkaita Kuopion alueella on noin 120 000. Ensimmäinen yhteistyössä toteutettu mantratroolaus eli mikroroskan troolaus tehtiin SYKE:n merikeskuksen omistamalla mantahaavilla Kallavedellä elokuussa. Kerättyjä näytteitä käsitellään ja analysoidaan parhaillaan. ”Järviveden mukana tulleet levä ja muu biologinen aines pitää poistaa näytteestä ennen kuin mikroskooppisen pienet muovipartikkelit tai -kuidut saadaan paljastumaan mikroskoopissa. ”Kuopio ja Kallavesi muodostavat yhdessä mikromuovitutkimuksen ”elävän laboratorion”, Hartikainen esittelee tutkimusympäristöä. Muovien ja kumien kierrättämisellä tai kierrättämättä jättämisellä on siis merkitystä tässäkin asiassa”, Hartikainen valaisee. Kallavedellä sijaitsee myös sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Hartikainen on mielisMistä mikromuovi kertyy Suomen järviin. ”Mikromuovien päästölähteet ja kulkeutumisreitit voidaan jäljittää Kuopion kokoisessa kaupungissa paljon helpommin kuin vaikkapa Keski-Euroopan suurkaupungeissa. ”Kallaveden järviekosysteemi on herkkä muutoksille, sillä sen vedenlaatu on kärsinyt ihmisen toiminnan vaikutuksista jo vuosikymmeniä. Hartikainen on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa, syyskuussa käynnistyneessä nelivuotisessa Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa. Tutkimuksen avulla yritetään selvittää mikromuovin vaikutuksia, mutta myös löytää ja hallita päästölähteitä. Kallavedellä viime talvena otetut jäänäytteet antavat osviittaa siitä, että mikromuovia saattaa tulla myös taivaalta kaukokulkeutumana tai tuulenpuuskien kuljettamana; tähän voi olla osasyynä pölyn leviäminen jätemuovien murskauslaitoksilta tai laiton roskien polttaminen kotitalouksissa. Tutkimuksellista kumppanuutta meillä on esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksen ja Turun yliopiston kanssa”, Hartikainen mainitsee. Timo Saarinen, Turun yliopisto sään siitä, että kaikkien toimijoiden kanssa yhteistyö sujuu hyvin. n HANNA OJANPÄÄ ” M p Minijääsorminäyte pohjasedimentistä. Järvi-Suomen ytimessä Hartikainen taustoittaa, että Kallavesi on Pohjois-Savon maakunnan suurin ja Suomen kymmenenneksi suurin järvi. 30 Uusiouutiset 8/2016 uovin käyttöä ei voi estää sen hyödyllisten ominaisuuksien vuoksi, mutta tulisi löytää keinoja, joilla voidaan estää muovin päätyminen luontoon”, tutkija Samuel Hartikainen toteaa. Kallaveden vedenlaatu on toki parantunut ajan mittaan, mutta uusia uhkia, kuten mikromuovien kerrostumista vesistöön, ei vielä tunneta. Mikromuovit kerätään näytteistä yksitellen ja analysoidaan kuvantavalla FTIR-laitteella. Yliopistolla on myös uusinta analyysiteknologiaa mikromuovien tutkimukseen. Sen avulla voidaan tunnistaa, mitä muovilaatua kukin näytteestä eristetty mikromuovi edustaa”, Hartikainen kertoo. ”Lähtökohta on, että muovi ja kumi eivät kuulu luontoon missään kokoluokassa.” Itä-Suomen yliopistossa tehdään mikromuovitutkimusta yhteistyössä yli laitosrajojen. ”Teemme käytännön yhteistyötä yliopiston eri tiedekuntien sekä eri sidosryhmien kuten Kuopion kaupungin, Kuopion Veden, vesialueiden omistajien, paikallisten yritysten ja Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Alueella on paljon erilaisia mikromuovien päästölähteitä
Mitä tapahtuu seuraavan 60 vuoden aikana muovien kulutuksen yhä lisääntyessä. p Lustokerrostumia pohjasedimenttinäytteessä. Timo Saarinen, Turun yliopisto keskitetysti yhden järvialueen, tässä tapauksessa Kallaveden osalta. Tämä on tutkija Samuel Hartikaisen väitöskirjatutkimuksen yhden osatyön aihe. ”Olen luottavainen, että varmasti viisastumme sisävesiä koskevissa mikromuoviasioissa muutaman vuoden sisällä”, Hartikainen päättää. n. – Mikromuovien kulkeutumisen estämiseksi on kehitettävä teknisiä ratkaisuja jätehuollossa ja tarkasteltava toimintatapoja kiertotaloudessakin, esim. Muoviroskaa on havaintojen mukaan kulkeutunut jopa 25 kilometrin päähän Varkauden alapuolisilla vesialueilla. – Muovimateriaalien kehittymisen ja kuluttamisen seurauksena mikromuovit ovat ilmestyneet Suomenkin vesistöihin hyvin nopeasti viimeisen 60–100 vuoden aikana. Muovi etenee eliöiden muodostamassa ravintoketjussa aiheuttaen altistumista haitallisille kemikaaleille tai heikentäen ravinteiden saantia syrjäyttämällä normaalin ravinnon. – Mikromuovitutkimuksessa on tärkeää tunnistaa muovilaadut, niiden kuljettamat kemialliset yhdisteet, päästölähteet, kulkeutumisreitit ja kerrostuminen vesistöjen sedimentteihin. Vielä toistaiseksi ei pystytä sanomaan, mitä vaikutuksia mikromuovilla on ihmisen terveyteen. Sedimenttinäytteiden kerroksien tarkan ajoittamisen avulla voidaan selvittää mikromuovien ilmestyminen järviekosysteemiin koko muovin olemassaolon historian ajalta. Ekologisia vaikutuksia sen sijaan tiedetään jo paljonkin etenkin merialueilla. Sedimentaatiotutkimusta tehdään yhteistyössä Turun yliopiston geologian osastolla työskentelevän järvisedimentologian tutkimusryhmän kanssa. ”Näistä tapahtumista on ollut vähän tietoa saatavilla, koska muovipäästöille ei ole lain määrittelemää tarkkailuvelvoitetta eikä niitä ole koettu ympäristölle haitalliseksi ennen kuin vasta viime vuosina. – Mikromuovien päästölähteiden ja kulkeutumisreittien pitkäaikainen monitorointi on tärkeää mikromuovikuormituksen kehittymisen selvittämiseksi vesistöissä. Samuel Hartikainen kertoi tutkimustuloksista Kallavedellä Suomen limnologisen yhdistyksen järjestämässä Muovit vesistössämme -tilaisuudessa Helsingissä 11.10. Mikromuovitutkijan viesti päättäjille: – Pitäisi löytää yhteinen tahtotila noudattaa varovaisuusperiaatetta ja pyrkiä vähentämään mikromuovien määrää vesistöissä, vaikka kaikkia terveysja ympäristövaikutuksia ei vielä tunneta. ”Tutkimme sielläkin mikromuovipäästöjä ja etsimme ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.” Haukiveden osalta kyse on myös teollisuuden jätevesien kautta tapahtuneista muovijätepäästöistä. Uusiouutiset 8/2016 31 Tutkimuksen avulla pyritään nyt selvittämään muovien määrää ja laatua, kulkeutumista sekä mahdollisia päästölähteitä Haukivedessä”, tutkija kertoo. n Ti m o Sa ar in en , Tu ru n yl io pi st o p Limnos-noudin pohjasedimentille. muovijätteiden murskaamisen ja käsittelyn yhteydessä. Oman mielenkiintonsa työhön tuo Kallavedellä ja Haukivedellä tehtävä sedimentaatiotutkimus, jossa selvitetään mikromuovin ja muun synteettisen mikroroskan kulkeutumista ja kerrostumista järviekosysteemeissä. Hankittua tietoa voidaan soveltaa muillakin Suomen sisävesistön järvialueilla.” Mikromuovien aiheuttamaa kuormitusta tutkitaan myös Varkaudessa Haukivedellä, joka sijaitsee alempana Vuoksen vesistössä
Viime vuonna Ensto oli EcoExpoAsiassa omalla osastollaan, mutta nyt yritys halusi osaksi ensimmäistä kertaa perustettua Suomi-paviljonkia. Ne herättivät paljon kiinnostusta. ”EcoExpoAsia on ihanteellinen lähtökohta valtavan aasialaisen markkinapotentiaalin tavoittamiseen”, sanoo Clewerin toimitusjohtaja Jouni Laine. Suomalaisfirmoja on EcoExpoAsiassa näkynyt ennenkin, mutta tällä kertaa yhteisosastolle saatiin riittävästi osanottajia, jotta sininen Suomi-cleantech-otsake päästiin nostamaan muiden Messe Frankfurt/ HKTDC p Viranomaisista ja päättäjistä koostuva VIP-delegaatio johtajanaan Hongkongin ympäristöministeri Wong Kam-sing vieraili Suomipaviljongilla. Suomi-paviljongin debyytti Hongkongin ympäristömessuilla Suomi-cleantech teki näyttävän ensi-esiintymisen EcoExpoAsia-messuilla Hongkongissa, kun Suomen oma maapaviljonki kohosi messuille ensimmäistä kertaa. Ratkaisu oli Carlssonin mukaan oikea: ”Saamme hyvää näkyvyyttä suomalaisen cleantechin alla.” 45 neliön osastollaan noin puolet Suomi-paviljongista valn ELINA SAARINEN TAPAHTUMIA ” M loittanut Clewer tuli messuille tavoittelemaan yhdyskunta-, teollisuusja autopesulavesien jätevedenpuhdistamolleen potentiaalisia loppuasiakkaita, jälleenmyyjiä ja aasialaisia yhteistyökumppaneita. Vieraat ovat olleet ammattilaisia”, kuvailevat Hongkongin EcoExpoAsia-messujen Suomi-maaosastolla Ralf Carlsson ja Ilkka Hyttinen, jotka myyvät Enston sisäilmaratkaisuja Eco Living -yhtiön kautta. He tietävät, että täällä esiteltävän tuotteen on oltava hyvälaatuinen. 32 Uusiouutiset 8/2016 oni tulee osastolle, koska näkevät Suomen lipun tuossa yläpuolella. Suomalaisfirmoja on toki osallistunut messuille jo aiemminkin.. Yritys oli tuonut Hongkongiin kaksi demolaitetta. Cleantech Finland -kasvuohjelman edustaja Mika Finska kertoi osastosta, jonka kokoamisessa Suomen edustuston Jari Sinkarilla (toinen oik.) ja Messe Frankfurtin Arto Varangilla oli tärkeä rooli
Finpron johtaman Cleantech Finland -kasvuohjelman Mika Finska ja Messe Frankfurtin Arto Varanki ovat olleet aktiivisia saamaan osallistujat saman Suomi-brändin alle. Suomi on tunnettu Aasiassa kasvatuksesta, peruskoulusta ja Lapin luonnosta, mutta haluamme tuoda näiden rinnalle cleantechin”, sanoo Suomen Hongkongin ja Macaon edustuston päällikkö Jari Sinkari, joka kutsui tapahtuman yhteydessä hongkongilaisia ja kiinalaisia kumppaneita vaimonsa Caroline Gasmi-Sinkarin kanssa myös verkostoitumaan konsulaatin residenssiin illalliselle. n Elina Saarinen p Clewer toi messuille kaksi jätevedenpuhdistuksen demolaitetta. Tänä vuonna EcoAsia-konferenssin aiheina olivat ilmastonmuutos globaalista näkökulmasta sekä sen tuomat bisnesmahdollisuudet erityisesti Kiinassa, jätehuolto ja kierrätys sekä ilman ja veden laatu. ”Tavoittelemme Manner-Kiinan valtiollisia päättäjiä ja ympäristöalaa sekä myös uusia jälleenmyyjiä Kaakkois-Aasiaan ja Kaukoitään”, kertoo Saritta Duhamel. Energiatehokkuudelle ja kestävälle rakentamiselle oli omistettu omat seminaarinsa. ”Ensimmäisen messupäivän ensimmäinen asiakaskontakti sanoi jo ostavansa TwinTropic -laitteemme.” MariMaticin putkikeräysjärjestelmää, Tammervoiman jätevoimalaa sekä muita jätehuollon ratkaisuja. Uusiouutiset 8/2016 33 maapaviljonkien kuten Sveitsin, Itävallan, Tsekkien, Kanadan, Kiinan ja Japanin yläpuolelle. – Messujen antia täydentävät ajankohtaiset konferenssit, jotka pidetään samassa messuhallissa. ”Tarastenjärven ja Kolmenkulman alueilla on meneillään paljon. – Messujen teemoina tänä vuonna ilmasto, sähköinen liikenne ja jätehuolto ja kierrätys. Hongkong taas ohjaa jätehuoltonsa kehittämiseen 121 miljoonaa euroa. Oma paviljonki liittyy Team Finlandin Kiinan-strategiaan, jossa on viisi kärkeä: cleantech, digitalisaatio, biotalous, terveysteknologia ja koulutusvienti. n Elina Saarinen p Ilkka Hyttinen ja Ralf Carlsson uskovat Eco-Livingin ja Enston tulevan ensi vuonnakin Suomi-maaosastolle. ”Suomi-paviljonki rakentui Team Finland -yhteistyönä. Viemme konseptia eteenpäin esimerkiksi Guangzhoussa, jossa osallistuimme innovatiivisten kaupunkien kisaan jätehuollon kokonaiskonseptilla ja pääsimme 15 finalistin joukkoon”, Kallio kertoo. Suomalaista konseptia viemään Molok Oy oli EcoExpoAsiassa nyt toista kertaa mukana, tällä kertaa Suomi-osastolla. Hallinnollisten kontaktien vahvistaminen oli tavoitteena myös Pirkanmaan Jätehuollolla ja Tampereen kaupungilla, jotka esittelivät Suomi-paviljongissa pirkanmaalaisia ja suomalaisia esimerkkejä vihreän kehityksen onnistumisista. Tampereella on muutenkin tehty cleantech-ratkaisuja, joita voisi hyödyntää Aasiassa: Ennen likaisessa teollisuuskaupungissa on nyt puhdas ilma ja vedet”, summaa Pirkko Eteläaho Tredealta. – Messujen järjestäjänä Messe Frankfurt ja Hong Kong Trade Development Council sekä Hongkongin ympäristövirasto. Ratkaisuille on markkinoita: Kiina aikoo investoida vihreään teknologiaan 5,8 biljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Hongkong on paikka, jossa kilpaillaan huomiosta. Olemme testanneet sen. Jätehuollon ja kierrätyksen näyttelyalue yhteensä noin 500 neliötä. Näiden alojen yrityksiä tuetaan näiden vientiponnisteluissa. kertaa – Tänä vuonna yli 13 400 kävijää 97 maasta ja alueelta. yli tuhat viranomaista ja päättäjää. Olemme saaneet yhteisosastolla paljon apua käytännön järjestelyihin. Videossa esiteltiin Mikä EcoExpoAsia. – Järjestettiin nyt jo 11. Kannatti tulla.”. Pirkanmaan Jätehuollon Harri Kallio korostaa, kuinka kunnallinen jätehuoltoyhtiö voi toimia jätehuollon arvoketjun hallinnassa yritysten kehittämisalustana ja auttaa jätehuollon kokonaiskonseptien viennissä luomalla ensin yhteydet vaikkapa Manner-Kiinan julkisen sektorin päättäjiin. Clewerin Tomi Leppälehto ja Leevi Mäenpää olivat tyytyväisiä Suomi-paviljonkiin: ”Suomella on puhdas imago, joten tässä näkyminen tuo uskottavuutta. – Messuja kutsutaan portiksi Aasian vihreille markkinoille: Kävijöissä paljon vieraita Manner-Kiinasta ja muualta Aasiasta, mm. ”Pirkanmaalainen ja suomalainen konsepti toimii
Niitä käyttämällä voitaisiin korvata neitseellisiä kiviaineksia ja joissain tapauksissa jopa parantaa rakenteen ominaisuuksia. Asetuksen rakenne sallii nyt joustavasti uusien materiaalien liittämisen MARAn piiriin. Päätimme vuosi sitten tehdä entistä radikaalimman uudistuksen, emme TAPAHTUMIA vain suppeita laajennuksia soveltamisalaan”, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio ympäristöministeriöstä kertoi Aluepron, Motivan ja YTP:n seminaarissa 18.11.2016. uusiomateriaalien jalostajia ja käyttäjiä.. Materiaalien jäteluonne on kuitenkin käytännössä vaikeuttanut hyödyntämistä. Esimerkiksi rengasrouhe, tiili -ja asfalttimurske ja jätteenpolton kuona kuuluisivat jatkossa uusina jätejakeina MARA-asetuksen soveltamisalaan. Joustavuus plussaa Aluepro Oy, Motiva ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry järjestivät marraskuussa työpajan, jonka osanottajat kommentoivat tuoreeltaan MARA-asetusesityksen hyviä ja huonoja puolia. Uusi MARA-asetus tuo ilmoitusmenettelyn piiriin uusia jätemateriaaleja ja laajentaa soveltamisalaa, siis sitä, mihin maarakentamiskohteisiin jätteitä voi käyttää. p Aluepro Oy, Motiva ja Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry järjestivät marraskuussa työpajan, jonka osanottajat kommentoivat MARA-asetusesityksen hyviä ja huonoja puolia. Asetus vaatii Euroopan komission ennakkonotifiointia, joka alkaa tammikuussa. Lyhyt lausuntokierros päättyi juuri. Ympäristökelpoisuusuuden laskentaperusteet uudistetaan niin, että laskenta pohjautuu todellisiin käyttökohteisiin ja rakenteisiin. Uusi MARA-asetus korvaa vanhan jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa säädelleen asetuksen vuodelta 2006. Laadunvarmistukseen ja dokumentointiin kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Odotukset yhden viranomaisen (VAVI) toimintaa kohtaan ovat suuret.Työpajalaiset ennakoivat, että laadunhallintajärjestelmän hyväksynnässä ja valvonnassa voi tulla hankaluuksia. He pitivät asetusehdotuksessa hyvänä sitä, että päätettiin tehdä laaja kokonaisuudistus. Tarkasteluaika kestää noin kolme kuukautta. MARA-asetus on tarkoitus saada voimaan kesällä 2017. Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa tehdään kokonaan uusi niin sanottu MASA-asetus, jonka esitys tulee lausuntokierrokselle alkuvuodesta 2017. n Joustavuutta jätteiden maarakentamiskäyttöön Jätteiden maarakentamiskäyttöä säätelevä niin sanottu MARA-asetuksen esitys on saatu valmiiksi. Kokonaisuudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa jätteiden hyötykäyttöä niin, ettei hyötykäyttöön tarvitsisi tietyissä tapauksissa hakea ympäristölupaa, vaan hyödyntäminen onnistuisi ilmoitusmenettelyllä sähköisellä lomakkeella. Soveltamisalaan kuuluvat jätteet on lueteltu liitteissä. 34 Uusiouutiset 8/2016 n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN M onet teollisuuden sivuvirrat ja rakentamisen ylijäämämaat olisivat hyödyntämiskelpoisia sellaisenaan tai käsiteltyinä. p Työpajoihin osallistui parisenkymmentä henkeä, mm. Näin listaa voi tarvittaessa täydentää tarvitsematta muuttaa itse asetusta. ”MARA-uudistus on ollut käynnissä pitkään. Sähköinen menettely edistää tasavertaisuutta ja nopeuttaa prosesseja. Kohteet, joihin käytetään jätemateriaaleja, tullaan merkitsemään maaperän tietojärjestelmään, mikä auttaa rakenteiden elinkaarihallinnassa. Nielujen muodostuminen on haaste, mutta toisaalta InfraRYLlaatuvaatimusjärjestelmä tulee edistämään betonimurskeen käyttöä
Uusiouutiset 8/2016 35
Yhden alumiinioksiditonnin valmistuksessa muodostuu punaliejua noin 1-1,5 tonnia. p Jätteen käyttö taiteessa ei vähennä kaatopaikkajätteen määrää, mutta se voi tehdä ihmiset tietoisemmiksi ympäristöasioista, kehittää ekologista ajattelua ja vähentää turhaa kuluttamista, totesivat Hanian jätekonferenssissa Jäte ja taide -työpajan osanottajat, mm. • Lisätietoja: www.hwm-conferences.tuc.gr. 36 Uusiouutiset 8/2016 n KIRSTI CURA JA RISTO PÖYKIÖ Kaivosten jätealueista ”toinen kaivos” Punalieju ja muut kaivosalan jätteet voivat sisältää yllättäviä määriä hyödyntämiskelpoisia metalleja, todettiin Kreikan Hanian jätekonferensissa. Kirsti Cura. p Postereita oli esillä yli 30. Professoreiden mukaan punalieju sisältää useita arvokkaita metalleja kuten rautaa, alumiinia, titaania ja natriumia. Näitä erottelemalla punaliejusta voi tulevaisuudessa saavuttaa taloudellista hyötyä ja säästää neitseellisiä luonnonvaroja. • Konferenssin järjestelyistä vastasivat Kreetan ja Hampurin teknilliset yliopistot, Padovan yliopisto (Italia) ja International Waste Working Group (IWWG) • Järjestetään seuraavan kerran vuonna 2018. Kreikan Hanian jätekonferenssissa Patraksen yliopiston professorit Dionissios Mantzavinos ja George Angelopoulos nostivat esimerkiksi kaivostuotannon arvokkaista sivutuotteista punaliejun, jota syntyy alumiiniyhdisteiden kaivostuotannossa bauksiittimineraaleista. Kuchtan esitys herätti kritiikkiäkin: Täytyykö harvinaisia metalleja kerätä, vaikka se ei ehkä joidenkin metallien kohdalla tule koskaan olemaan taloudellisesti kannattavaa. Risto Pöykiö on FT, dosentti ja ympäristöpäällikkö Kemin kaupungilla. Meriin on arvioitu päätyvän vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia, mikä tarkoittaa yhden jätteenkeräysauton lastillista vuoden jokainen minuutti. Mikromuovit myös keräävät itseensä toksisia yhdisteitä kuten POP-yhdisteitä. Merissä muovi pilkkoutuu mm. Kierrätysmateriaalivaatteita oli esillä tapahtuman näyttelyssä. UV-valon vaikutuksesta mikroskooppisen pieniksi partikkeleiksi ja kulkeutuu merieliöstön kautta ravintoketjuun. professori Rainer Stegmann ja Cristina van der Westhuyzen. Tämän vuoden Kreikan Hanian jätekonferenssissa useat tieteelliset esitelmät ja keskustelut käsittelivät meressä olevia makroja mikromuoveja, esimerkiksi turismin aiheuttamaa roskaantumista sekä muovijätteiden kertymistä meriin ja merieliöstöön. Metallien hinnan nousemisen ja rikastusmenetelmien kehittymisen takia vanhojen kaivosten jätealueilla voi olla taloudellisia määriä aikaisemman rikastusprosessin läpi menneitä metalleja. Lisäksi siinä on pieniä määriä kriittisiä metalleja kuten skandiumia, galliumia ja yttriumia. Kriittisiä metalleja käsitteli konferenssissa myös professori Kerstin Kuchta Hampurin teknillisestä yliopistosta. YK:n tutkimusinstituutin UNUn TAPAHTUMIA mukaan maailmassa syntyvän SE-romun arvometalleista peräti 84 prosenttia jää keräämättä talteen. Tätä nykyä muovipakkauksista on arvioitu vain 14 prosentin päätyvän käytön jälkeen materiaalikierrätykseen. • Konferenssin 37 sessiossa ja 9 työpajassa pidettiin suullisia esityksiä yli 240. Kirsti Cura VIIDETTÄ KERTAA JÄTTEISTÄ HANIASSA • Teollisuuden ja vaarallisten jätteiden konferenssi CRETE 2016 – 5 th International Conference on Industrial and Hazardous Waste Management pidettiin 27.–30.9.2016 Kreikan Haniassa. n Kirsti Cura on Ph.D, ja kehittämispäällikkö Lahden ammattikorkeakoulussa. • Osallistujia oli 300 henkilöä 41 eri maasta. V anhojen kaivosten jätteet kannattaa ehkä perata uudestaan. Kuchtan mukaan sähköja elektroniikkaromu (SER) on potentiaalinen kriittisten ja harvinaisten maanmetallien lähde, joka tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. • Postereita esitettiin yli 30
Niiden valttina on hyvä sopeutuminen olemassa olevaan jakeluverkkoon sekä mahdollisuus tankata myös vanhoja polttoainelaatuja. Biojalostamot ovat hyvin kiinnostavia, mutta niiden etenemisaikataulu selkeästi kaupallisesti menestyviksi on yhä avoinna”, totesi Antti Peltomäki, EU:n komission tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston varapääjohtaja Kokkola Material Week -tapahtumassa lokakuussa. n t EU:n komission tietoyhteiskunnan ja viestinten pääosaston varapääjohtaja Antti Peltomäki muistutti Kokkola Material Week -tapahtumassa lokakuussa investointien tärkeydestä kiertotalousmurroksessa. Vuoden 2017 lopulla on tarkoitus kerätä jälleen alan seminaarit yhteiseksi tapahtumaviikoksi. Vuoteen 2022 mennessä investointeja pitäisi tulla 630 miljardia euroa. Hybridien, täyssähköautojen ja polttokennojen kohdalla kehitystä on vaikea arvioida, koska olemassa olevat tekniikat kehittyvät nopeasti ja uusia ratkaisuja keksitään jatkuvasti, sillä ala on kuumeisen tutkimusja kehitystyön alla. ”Vaihtoehtoiset järjestelmät etenevät hitaasti. Nykyisen investointiohjelman tavoite on 315 miljardia euroa ensi vuoden loppuun mennessä. Loppujen lopuksi parhaan lisäarvon tuottajat voivat myös maksaa raaka-aineesta parhaan hinnan, eikä tätä itseohjautumista saisi väkisin ohjata tukiviidakkoon”, Leppä sanoi. Investointiohjelman ajatuksena on, että julkinen tuki houkuttelee mukaan yksityistä rahaa, ja sillä kehitetään riskipitoisia kohteita, joiden rahoitus voisi jäädä muuten toteutumatta. Peltomäki muistutti, että Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan Euroopan investointiohjelman kokoa ja kestoa pitäisi kasvattaa selvästi nykyisestä. Nyt kuitenkin kaksi suurta yleisötapahtumaa jäi pois, joten kävijöiden kokonaismäärä laski neljänneksellä noin 600 henkilöön. Esimerkiksi vuosikymmen sitten oli täysin mahdotonta, että pelkästään aurinkoenergiaa käyttävä lentokone voisi kiertää maapallon ympäri.” ”Julkinen tuki valitun tekniikan pönkittämiseksi estää vapaan liikkuvuuden. Samaan aikaan kuvaan astuvat yhä vakavammin biopohjaiset polttoaineet, joiden raaka-aineet ovat osittain kierrätettyjä. n LAURI LEHTINEN, KUVA KOKKOLA MATERIAL WEEK TAPAHTUMIA uroopan teolliset investoinnit ovat yhä alle vuoden 2008 tason, ja valitettavasti tässä suhteessa Suomi on maanosamme häntäpäässä. Investointeja pitäisi saada liikkeelle 500 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Uusiouutiset 8/2016 37 500 miljardilla investointeja Neljännen Kokkolan materiaaliviikon keskeisiä aiheita olivat uudet polttoaineet ja kiertotalous. Tulevaisuuden polttoaineista puhunut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä arvioi, että lähivuosien liikennepäästöjen pääasiallinen leikkaaja ja tavoitteisiin johtava tekniikka liittyy parempiin polttomoottoreihin. ” E. Viimeaikaiset uutiset ovat kertoneet pienistä mutta jatkuvista parannuksista hyötysuhteen puolella; alentunut kulutus on suoraan verrannollinen vapautuneen hiilidioksidin määrään. Kävijöissä laskua, laadussa ei Materiaaliviikon projektipäällikkö Ville Honkala kertoo, että tapahtuman ja luentojen taso oli yhtä korkealla kuin edellisinäkin vuosina
38 Uusiouutiset 8/2016
Tekstiili 2.0 -pilotin tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää tämän uudenlaisen verkoston syntymistä. Hommia tehtiin pilotissa hartiavoimin, jotta mahdollisimman moni tekstiili olisi löytänyt uudelleenkäytön tai kierrätyksen. Silti olemme tyytyväisiä pilottiin ja sen paljastamiin asioihin”, kertoo projektipäällikkö Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta. www.poistotekstiili.fi Suomeen rakennetaan poistotekstiilien jalostusketjua Suomeen lähdetään rakentamaan poistotekstiilin jalostusketjua, jotta käyttökelvottomat kodintekstiilit saadaan jalostettua kotimaassa mahdollisuuksien mukaan uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineiksi. ”Kaikkein matalimman arvon poistotekstiilille ei ole kierrätysratkaisuja edes maailmanlaajuisesti. Kuluttajan on saatava olla varma, että laittaessaan tekstiilinsä kierrätykseen, ne hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla yhdyskuntajätteen kierrätysastetta on mahdollisuus nostaa lähes 5%. Tekstiililajitteluun luodaan yhtenäiset lajittelukriteerit, koulutus ja laadunvalvontajärjestelmä. Kuitenkin hyödynnykseen saatiin vain 25 %. Loput on toimitettu energiaksi jätevoimalaan. Telaketjusta halutaan rakentaa koko Suomen kattava poistotekstiilin käsittelyjärjestelmä, joka on kuluttajalle yksinkertainen, luo työllisyyttä, nostaa tekstiilin arvostusta ja tuo uusia avauksia suomalaiselle teollisuudelle. Teollisuuden käyttöön rakennetaan poistotekstiilin jatkojalostuslaitos, jossa materiaalia jalostetaan hyödyntäjien tuotteisiin sopiviksi. ”Telaketjussa on jo mukana kymmeniä yrityksiä, organisaatioita, yhdistyksiä ja tutkimuslaitoksia niin yksityiseltä kuin kunnalliseltakin puolelta. Jatkossa mikään käyttökelvoton tekstiili ei enää lähde lajittelemattomana kolmansiin maihin, vaan kaikki hyödynnetään kotimaassa. Vienti kolmansiin maihin on edelleen heikoin ratkaisu ja sen olemme onnistuneet pilotissa välttämään. Jo pilotin puolivälissä alettiin verkostoitua uudenlaisen poistotekstiiliketjun rakentamiseksi. T ekstiili 2.0 -pilotin aikana poistotekstiiliä on kerätty noin 80 000 kiloa, joka on 5% koko Varsinais-Suomen poistotekstiilipotentiaalista. Tekstiili 2.0 on Lounais-Suomen Jätehuollon, Turun ammattikorkeakoulun, SITRA:n, Turun kaupungin, Jätelaitosyhdistyksen ja Ekokemin rahoittama hanke. n Inka Mäkiö on opiskelija-assistentti ja Henna Knuutila projektipäällikkö Turun ammattikorkeakoulussa.. Tekstiilin keräys-, lajitteluja jalostusverkosto Telaketju on aloittanut työnsä. n INKA MÄKIÖ, HENNA KNUUTILA p Telaketju tähtää kotimaiseen poistotekstiilin jalostusketjuun. Uusiouutiset 8/2016 39 Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa Tekstiili 2.0 -pilotissa työskentelevät opiskelijat ja henkilökunta kertovat tekstiilikierrätyksen haasteista ja mahdollisuuksista sekä pilotin etenemisestä. Mukaan haetaan edelleen rohkeita toimijoita”, sanoo Knuutila
Virkaan haki 28 henkilöä. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry n Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry valitsi 10.11.2016 pidetyssä syyskokouksessaan Helsingissä hallituksen vuodelle 2017. Hän on muun muassa toiminut viestintäjohtajana vuosina 2011–2016. Syyskokous valitsi varapuheenjohtajaksi Ekokemin toimitusjohtaja Jani Lösösen. Tietoja viestintäjohtajan virka on uusi. Ylijohtajan virkaa haki 32 henkilöä. Niiranen (52) on koulutukseltaan maatalousja metsätieteiden maisteri, metsänhoitaja ja hallintotieteiden maisteri. Vuosina 1998–2009 Ari Niiranen toimi Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen johtajana ja vuodesta 2010 lähtien Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen ylijohtajana. Hänen lisäkseen uutena jäsenenä hallitukseen nousee Delete Finlandin maajohtaja Tommi Kajasoja. Ylijohtaja toimii ministeriön luontoympäristöosaston päällikkönä. Valtiotieteiden maisteri Salmi on työskennellyt ympäristöministeriössä vuodesta 2007 viestinnän eri tehtävissä. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kuusakoski Oy:n yhteiskuntasuhteiden johtaja Risto Pohjanpalo. Valtioneuvosto on nimittänyt ympäristöministeriön tietoja viestintäjohtajaksi Jussi Salmen viiden vuoden määräajaksi 1.12.2016 alkaen. Muut jäsenet: myyntijohtaja Tuomo Joutsenoja, Rudus Oy; toimitusjohtaja Jorma Kangas, SUEZ Suomi Oy; hallituksen puheenjohtaja Mika Laine, Envor Group Oy; toimitusjohtaja Esa Lehti, Veikko Lehti Oy; toimitusjohtaja Harry Linnarinne, Stena Recycling Oy; yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj; toimitusjohtaja Kyösti Pöyry, Paperinkeräys Oy; toimitusjohtaja Nina Rasola, RLHuolinta Oy; toimitusjohtaja Matti Turunen, Europress Group Oy. Puheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta. Hän toimi vuonna 1988 Siilinjärven metsäoppilaitoksessa metsänhoitajana ja osastonjohtajana, vuosina 1988-1992 PohjoisKarjalan metsänhoitoyhdistyksen liitto ry:ssä kenttäpäällikkönä, vuosina 19921996 Pohjois-Karjalan metsälautakunnassa (1.3.1996 lukien metsäkeskus) hallintopäällikkönä ja johtajan sijaisena vuodesta 1996 lähtien, vuosina 1997–1998 PohjoisKarjalan Metsäkeskuksessa hallintoja kehittämispäällikkönä ja johtajan sijaisena ja vuonna 1998 Itä-Suomen Taimi Oy:ssä kehittämispäällikkönä. n EcoWaste Exhibition 16.–19.1.2017 Abu Dhabi, National Exhibition Center http://www.ecowaste.ae/ Jätteestä energiaksi ja materiaaliksi 2.2.2017 Finlandia-talo events.almatalent.fi/je REW Istanbul 16.–19.3.2017 Tüyap, Istanbul http://en.rewistanbul.com/ Chembio Finland 29.–30.3.2017 Messukeskus, Helsinki http://chembio.messukeskushelsinki.fi/ Muovi & Pakkaus 20.–21.4.2016 Lahden Messukeskus http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/muovipakkaus-2017 Interpack 4.–10.5.2017 Düsseldorf, Saksa www.interpack.com Jätelaitospäivät 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki www.jly.fi Yhdyskuntatekniikka 2017 10.–11.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.yhdyskuntatekniikka.fi/ Kuljetus 2017 18.–30.5.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.kuljetusmessut.fi/ World Circular Economy Forum 5.–6.6.2017 Finlandia-talo, Helsinki www.sitra.fi Bioenergia 2017 6.–8.9.2017 Jyväskylän Paviljonki http://www.bioenergiamessut.fi/ Maxpo 2017 7.–9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä maxpo.fi TAPAHTUMAKALENTERI 2017. 40 Uusiouutiset 8/2016 NIMITYSUUTISIA Ympäristöministeriö n Valtioneuvosto on nimittänyt Ari Niirasen ympäristöministeriön ylijohtajan viransijaiseksi ajalle 1.12.2016– 31.8.2021. Viran nykyinen haltija, ylijohtaja Timo Tanninen jäi virkavapaalle 1.9.2016