Kun tarvitset ympäristöstä huolehtivaa kierrätyspalvelujen ja materiaalien moniosaajaa: kuusakoski.com
0400 964 174 www.erityisjate.fi. Out with the old, in with the new. Edistä kestävää infrarakentamista Scanwas-keinokiviaines säästää luonnonvaroja Lisätiedot ja myynti Suomen Erityisjäte Oy Käyttöpäällikkö Osmo Jyrävänkoski p
Liiton opintomatka vei kiertotalousasiantuntijat Islantiin tutkailemaan maan jätehuoltojärjestelmää. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto@ uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 29. SISÄLTÖ 8|2018 Maailman kiertotalouspäättäjät ja asiantuntijat tapasivat Japanin Jokohamassa Sitran ja Japanin ympäristöministeriön järjestämässä World Circular Economy Forumissa. Kentän asvaltti on rakennettu hyödyntäen jätemateriaaleja, joita kentällä kerätään. 24 26 5 Pääkirjoitus 6 Ajankohtaista 12 Kuusakoski investoi metallien talteenottoon 14 Kiertotalouden tiekartta 2.0 pian valmis 16 Kiertotalousnimiset 18 Kolumni, Mari Pantsar: Luonnonvarojen tehokas käyttö on viisasta ja kannattavaa 19 30-vuotisjuhlapalsta 22 Kvanttihyppy vie kiertotalouteen 24 Kiertotaloutta ilmastotyöhön 26 Kiertotalouden lähtölaukaus 28 Laboratorio laineilla 30 Muovijätekeräys naapuriin 32 Mitkä kierrätyskeinot sopivat Suomeen. Suomen Uusioraaka-aineliiton puheenjohtaja Lauri Nylander katsoo kirjoituksessaan alan historiaan. 30-vuotisjuhlanumero. 35 Kierrätys ei kohene ilman biojätettä 36 BAT: Kiire jo on 38 Resurssiviisaudella säästöjä: Katolta kentäksi 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 Menetelmäopas inspiroi kiertotalousopetusta Osateemoina Suomen kiertotalousosaajat sekä älykäs jätehuolto ja logistiikka. Kymenlaakson Jäte Oy:n uudella käsittelykentällä seisoessa tuntee kirjaimellisesti kiertotalouden jalkojensa alla. vuosikerta KANNEN KUVA Sitra/ Miikka Pirinen 38 EL IN A SA AR IN EN SU OM EN UU SIO RA AK AAIN EL IIT TO AN NE SIR ON EN 4 UUSIOUUTISET 8|2018
Lehden sivuilla on muitakin tuttuja. Kiertotaloudella on tuttu ydin: käyttää resursseja mahdollisimman tehokkaasti hukkaa välttäen. Uusiouutisten elämäntehtävä on yhä ajankohtainen: edistämme kiertotalouden toteutumista ”informatiivisin keinoin”. Vapaan ja yhdistyvän Euroopan muurit murtuivat. Kuten Isaac Newton sanoi, seisomme jättiläisten harteilla. Uusi meediamme on UUSIO-UUTISET”. Näillä sanoilla alkaa historian ensimmäisen Uusiouutiset-lehden numeron pääkirjoitus. Kuten Isaac Newton sanoi, seisomme jättiläisten harteilla. Ensimmäinen Uusiouutiset-lehti ilmestyi lähes 30 vuotta sitten, vuonna 1989. Sen sijaan silloisen jätehuoltoalan maailma tuntuu tutulta. Menneisyydessä on paljon viisautta, josta kannattaisi ottaa oppia. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette pioneereina aloittaneet työn vuosikymmeniä sitten ja teille, jotka olette olleet kumppaneitamme kaikki nämä vuodet. Ensimmäisen lehden yritysesittelyssä kerrotaan petäjäveteläisestä Muovinkeräys Oy:stä ja sanotaan näin: ”Lukuisten muovilaatujen sekoittaminen yhteen tekee erästä käyttökelvottoman. Perheyritys näyttää, mitä on todellinen sitoutuminen ympäristön parantamiseen. Onni Forsell Oy on ollut mukana miltei jokaisessa Uusiouutiset-lehdessä alusta saakka. Kiitos myös teille kaikille, jotka olette tulleet mukaan matkan varrella, ja teille, jotka tulette jälkeemme. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA ” PÄÄKIRJOITUS 10.12.2018 Menneisyydessä on paljon viisautta, josta kannattaisi ottaa oppia. Jo pääkirjoituksessaan Salonen kirjoittaa näin: ”Vaikka uusioraaka-ainetta käyttävä tuote löydettäisiinkin, saattaa tuotteen menestys kaatua markkinoiden puuttumiseen. Jatkakaamme työtä, sillä vielä on paljon tehtävää. Nokia valmisti televisioita, eikä kännyköistä tiedetty. Historia muistuttaa, että Suomessa on tehty jo pitkään arvokasta työtä sen eteen, että maapallon resurssit käytettäisiin fiksusti. Elelin silloin kuudesluokkalaisena täysin erilaisessa maailmassa kuin nyt. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 8|2018. (...) Julkishallinnon tulisi toimia esimerkkinä yrityksille ja yksityisille kansalaisille ja suosia rohkeammin eri hankinnoissaan uusioraaka-aineista valmistettuja tuotteita.” Samat uusioraaka-aineiden markkinoihin, käyttökohteisiin ja imagoon liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia yhä. 30 VUOTTA UUSIOTA U seiden asiakkaidemme toiveena on ollut saada enemmän tietoa kirjallisessa muodossa jätteiden hyötykäyttöä koskevista ajankohtaisista asioista. Hämmästyn, miten monet ensimmäisen Uusiouutiset-numeron aiheista voisivat yhtä hyvin olla tämän päivän lehdestä. Teksti on silloisen Suomen Uusioraaka-ainepörssi Oy:n toimitusjohtaja Hannu Salosen kynästä. (…) Tuotannossa syntyvä jätemuovi tulisi ottaa talteen muovilaaduttain jo syntypaikallaan.” Kemira Oy:n apulaisjohtaja Hannu Vornamo terästää samassa lehdessä, että teollisuudessa syntyvät sivuvirrat voisivat olla suhteellisen pienin lisätoimenpitein kaupallisesti hyödynnettävissä. Suomen Uusioraaka-ainepörssin tehtävänä on parantaa teollisuuden jätteiden kierrätystä ja uusioraaka-aineiden käyttöä informatiivisin keinoin
Tulokset vahvistavat, että huolimatta maiden sitoumuksista vähentää biodiversiteettikatoa, eli luonnon monimuotoisuuden rapautumista, lajien tuhoutuminen ei ole pysähtymässä, päinvastoin. OECD:n ulkopuolisissa Aasian maissa materiaalikulutuksen kasvu jopa kuusinkertaistuu. Biodiversiteetin arvoksi on laskettu noin 110 triljoonaa euroa vuosittain. 3,7 BioBag Finland | Teknobulevardi 3-5, FI 01530 VANTAA | Tlf.: + 358 (0)40 5780478 | www.biobagworld.com | info@biobag.fi UUSIOUUTISET 30 VUOTTA BioBag onni telee! t. Materiaalien tarve kasvaa yhä, etenkin Aasiassa. OECD julkisti lokakuussa Japanin World Circular Economy Forumissa raporttinsa globaalista materiaalinkäytöstä (Global Material Resources Outlook to 2060). AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA IRENE SILLANPÄÄ SC AN ST OC KP HO TO Yli puolet selkärankaisista on kadonnut 60 prosenttia selkärankaisista eläinpopulaatioista on tuhoutunut vuosien 1970 ja 2014 välillä. Kierrätysteollisuus ei kuitenkaan ehdi ajaa kaivosteollisuuden ohi 50 vuodessa: kierrätyksen osuus maailmanmarkkinoilla on vielä vuonna 2060 kymmenen kertaa pienempi kuin kaivostuotannon. Raportti listaa seitsemän metallia ja kaksi rakennusmateriaalia, jotka ovat vastuussa neljänneksestä kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja kuudesosasta maailman energiankulutusta. Tuotanto ja kulutus ovat siirtymässä kehittyviin maihin, joissa materiaalinkäyttöintensiteetti on keskimääräistä korkeampaa. Saatamme olla viimeinen sukupolvi, joka voi vielä kääntää suunnan. Eteläja Keski-Amerikassa kunkin eläinlajin yksilöistä on kadonnut jopa 89 prosenttia. MATERIAALIEN KÄYTTÖ TUPLAANTUMASSA . Näin moninkertainen on kierrätysteollisuuden maailmanmarkkinoiden kasvuvauhti OECD:n mukaan. Nykyinen ihmisen aiheuttama lajien sukupuuttotahti on jopa tuhat kertaa tavanomaista nopeampaa. Hälyttävät luvut ovat WWF:n Living Planet Index -raportista, joka julkaistiin nyt jo 20. OECD uskoo, että kierrätys tulee kasvamaan globaalisti paljon nopeampaa vauhtia kuin kaivosteollisuus, noin 3,7-kertaista vauhtia, kun kaivosteollisuus kasvaa ”vain” 2,6-kertaista tahtia. HUOLIMATTA kiertotalouspuheista ihmiset kuluttavat luonnonvaroja yhä hurjemmalla tahdilla. Vaikka Kiinan infrastruktuuribuumi on laantumassa, OECD ennustaa, että siellä materiaalien kulutus tulee kasvamaan vuoden 2011 luvusta eli 27 gigatonnista 38 gigatonniin vuoteen 2060 mennessä. Makeiden vesien lajikirjo on vähentynyt peräti 83 prosenttia. ”Olemme ensimmäinen sukupolvi, jolla on selkeä kuva luonnon arvosta ja ihmisen vaikutuksesta siihen. Meristä ja vesistöistä on kalastettu kuusi miljardia tonnia eliölajeja sitten 1950-luvun. Raudan, alumiinin, teräksen, sinkin ja lyijyn sekä sementin tuotannossa tarvitaan runsaasti energiaa ja syntyy paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Jos nykymeno jatkuu, vuonna 2060 maailmanlaajuinen materiaalinkäyttö yli kaksinkertaistuu 167 gigatonniin. Tuotantoon liittyy haitallisia ympäristövaikutuksia kuten happamoitumista, ekosysteemien myrkyttymistä ja terveysriskejä. Päivät tästä hetkestä vuoteen 2022 ovat ratkaisevia hetkiä historiassa”, raportti toteaa. Raportin mukaan vuonna 2011 maailmassa käytettiin materiaaleja 79 gigatonnia. Kierrätysteollisuus ei päihitä kaivosteollisuutta uusioraaka-aineiden tuotannolla edes 50 vuodessa. kertaa
Suomessa on kerätty paperia jo 1940-luvulta lähtien. 03 3143 5000 I weighing@tamtron.fi I www.tamtron.fi u Tarkka ja nopea punnitus u Summaus ja taaraus langattomasti u Laskuta punnitun materiaalin perusteella AUTONOSTURIVAAKA TAMTRON ANV HELPPOA LASTAUSTA – ANV PUNNITSEE KUORMAT TAMTRON TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2019! Kiertotaloutta kehittämässä Pienempi kuorma huomiselle. Suomalainen tietää, että luetut lehdet viedään keräykseen. Puh. Eläköön paperi!. Maamme paperiteollisuus saa uutta raaka-ainetta, paperi uuden elämän ja ympäristöllä on aihetta juhlaan. Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Katso lähin keräyspisteesi osoitteesta kierrätys.info Lue lisää keräyspaperin lajittelusta suomenkeraystuote.fi Arjen pienillä valinnoilla tehdään suuria ekotekoja
Esimerkiksi HSY:n ylläpitämä Annajotainmuuta.fi vinkkaa, että lapselle pukki saattaa tuoda esimerkiksi luontoretken, tanssikurssin tai opastetun kierroksen kotikaupunkiin. Komissio on pyytänyt osana muovistrategiaansa eurooppalaisia muovikierrätysketjun yrityksiä ja toimijoita tekemään vapaaehtoisia sitoumuksia kiertotalouden toteutumiseksi. 10 000 000 UUSIOUUTISET 8|2018 8. Keitä lisukkeeksi riisiä tai nuudelia. SC AN ST OC KP HO TO PAKETISTA PALJASTUU… NUOTIORETKI! MITÄ antaa joululahjaksi rakkaille ja läheisille, jos ei halua kasvattaa tavaravuorta. Ystäville voisi paketoida lastenhoitoapua tai jalkahoidon. Isovanhempien paketista paljastuisi vaikkapa auton renkaiden vaihto tai yhteinen marjankeruureissu. Netistä löytyy hyviä vaihtoehtoja pukinkonttiin. Yhdellä eurolla pakettiin kääritään kaksi neliötä ikimetsää! Uusiomuoveille ei löytynyt riittävästi tarvetta NÄYTTÄÄ siltä, että Eurooppa ei ainakaan nykysitoumuksilla onnistu rakentamaan kiertotaloutta, jossa muovijätteestä jalostetut uusiomateriaalit kiertäisivät Euroopassa takaisin uusien muovituotteiden uusioraaka-aineeksi. Vain viidelle miljoonalle tonnille uusiomuovia näyttäisi nykysitoumusten perusteella löytyvän käyttöä valmistavassa teollisuudessa. Komissio asetti tavoitteen, että vuonna 2025 Euroopassa kierrätettäisiin kaikkiaan kymmenen miljoonaa tonnia uusiomuoveja muovituotteiden valmistamiseen. marraskuuta julkistetusta Euroopan komission tiedonannosta. Euroopan komissio tähtää siihen, että näin monelle tonnille muovi jätettä löytyisi Euroopasta kierrättäjiä sekä käyttäjiä. Entäpä jotakin konkreettista, kestävää, lähes ikuista. Jos jätteestä jalostetuille uusiomuoveille ei ole riittävästi käyttöä eikä kysyntää, kierrätys ei toteudu. Paista öljyssä runsaasti vihanneksia. Jalostetun uusiomuovin tuottajat eli kierrätysteollisuus on täyttänyt oman osuutensa: kierrättäjien sitoumuksilla markkinoille saataisiin tavoiteltu 10 miljoonaa tonnia uusiomuovia. Voit käyttää niitä myöhemmin wokkiruokiin. Yrityksillä oli lokakuun loppuun asti aikaa antaa julkinen sitoumuksensa. ”Päästäksemme kiertotalouteen on välttämätöntä, että enemmän kierrätysmuoveja löytää tiensä uusiin tuotteisiin”, komission varapresidentti Frans Timmermans sanoo. Lisää pannulle sulattamasi liha tai kala sekä sweet chili -kastiketta. Sen sijaan kierrätysraaka-aineen kysynnän puolella sakkaa. Teiniä voisi ilahduttaa hemmotteluillalla tai melontaretkellä. Lahjoitus käytetään uusien suojelualueiden hankintaan. Weecos lahjoittaa Kuule mua! -kampanjatuotteista vähintään 20 prosenttia Väestöliitolle ja Poikien Puhelimelle. Jos kuitenkin halajat antaa jotakin konkreettista mutta kestävää, Weecos.com on kerännyt verkkosivulleen yrityksiä ja brändejä, joiden toiminta on auditoitu vastuullisuuden ja kestävyyden kriteereillä. Tämän johtopäätöksen voi tehdä 20. Lue lisää: http://www.uusiouutiset.fi/ uusiomuoveille-ei-loytynyt-riittavasti-tarvetta/ HÄVIKKIHERKKU Joulun jämäruokawokki 200 gr kinkkua, kalkkunaa tai kalaa kaalia, esim parsakaalia sipulia porkkanaa tai paprikaa (tai muita kasviksia) tilkka öljyä sweet chili -kastiketta riisiä tai nuudelia Jos jouluna jää yli kinkkua, paistia, kalkkunaa tai kalaa, säilö ne siivutettuna pakastimeen pienissä 200 gramman annospusseissa. Luonnonperintösäätiön sivulta luonnonperintosaatio.fi voit ostaa lahjaksi palasen ikimetsää
SUORAA KIERTOTIETÄ Kiertotalouden ratkaisumme tarjoavat yhteiskunnalle kestävän kasvun mahdollisuuksia. ECOL AN ON KIERTOTALOUDEN EDELL ÄK ÄVIJÄ Tuotteillamme mahdollistamme asiakkaidemme ja elinympäristömme kestävän kasvun ja kehityksen. Lue lisää fi.ramboll.com/kiertotalous Tarjoamme asiantuntijapalveluja infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin. www.ecolan.fi SI LVA M E T S Ä L A N N O I T T E E T AG R A PE LTO L A N N O I T T E E T I N FR A U US I OM AT E RI A A LI T VAS TA ANOT TO PALVELUT. Rakennamme menestystä kierrätetyistä raaka-aineista. Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsäja maatalouteen, maanrakentamiseen ja ympäristönhoitoon
Tietoalusta on määrä ottaa valtakunnallisesti käyttöön huhtikuussa 2019. https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/ verkostot/biotalous-ja-cleantech/bio--circular-finland/ ”Markkinapaikkalaki” etenee JÄTTEIDEN ja sivuvirtojen käsittelypalveluiden kauppaan suunniteltu sähköinen tietoalusta eli niin sanottu markkinapaikka on etenemässä testivaiheeseen. TSV). Lisäksi ohjelma tarjoaa kansainvälistymispalveluita sekä uudistavia ekosysteemejä, jotka myös houkuttelevat ulkomaisia osaajia, yrityksiä ja sijoittajia Suomeen. Jätteen haltijan tulisi tehdä tällaisesta TSV-palvelusta sopimus kunnan jätelaitoksen kanssa. raaka-aineita. Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2020 alusta. Ohjelma kestää neljä vuotta ja sen laajuus on 300 miljoonaa euroa. Sopimus on mahdollista tehdä myös tietoalustassa. 300 miljoonan kiertotalousohjelma BUSINESS Finland on käynnistänyt Bio and Circular Finland -ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Suomesta kiertotalouden edelläkävijä. Ohjelmakumppanit näkevät, että kiertotalous on mahdollisuus Suomen perinteisesti tärkeille teollisuuden aloille kuten esimerkiksi metsäteollisuudelle, mutta avaa myös huimat mahdollisuudet uudenlaiselle liiketoiminnalle. Ker??mme J?TERASVAT sek. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys kun haluat laittaa j?terasvojesi ker?ysasiat kuntoon.. Jalostamme k?ytetyt kasvi?ljyt ja elintarvikerasvat teknisten tuotteiden raaka-aineiksi korvaamaan neitseellisi. Markkinaehtoista palvelua täytyy etsiä, kun vuosittain tarvittavan TSV-palvelun arvo ylittää 2000 euroa, vuodesta 2023 alkaen 1000 euroa. Mainittujen muutosten ohella täsmennettäisiin kunnan TSV-palvelusta perimän jätemaksun periaatteita sekä kunnan ja kunnan jätehuoltoyhtiön kirjanpitovelvoitteita. Tästä Business Finlandin innovaatiorahoituksen osuus on 150 miljoonaa. Jätelaitos toimittaisi tiedot sopimuksista ja muusta antamastaan TSV-palvelusta tietoalustaan. Menettely ei koske tilanteita, joissa TSV-palvelua tarvitaan ennakoimattomasta kiireestä johtuen. Tietoalustaa ylläpitäisi valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi. Viranomaisille tietoalusta tarjoaisi uuden työkalun, jonka avulla ne voivat seurata ja valvoa TSV-palvelua. Jätteen haltijan tulisi jatkossa etsiä jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan avulla, onko markkinaehtoista palvelua saatavana, ennen kuin se voi hyödyntää kunnan toissijaisen vastuun palvelua (ns. Valtioneuvosto hyväksyi hallituksen esityksen tietoalustasta marraskuun lopussa osana jätelain muutostyötä
Raportti esitteleekin tiekartan toimille vuosiksi 2020 – 2050. Kaiken kaikkiaan materiaalien kulutus tulee raportin mukaan kaksinkertaistumaan maailmanlaajuisesti vuoteen 2060 mennessä. Tulokset korostavat rannikkokaupunkien roolia mikroroskaantumisessa. LUE NÄMÄ Progress towars monitoring of micolitter in Scandinavian marine environments JULKAISTU: Marraskuussa 2018 JULKAISIJA: Pohjoismaiden ministerineuvosto KERTOO: Neljästä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin, millaista mikroroskaa löytyy pohjoisilta rannoilta, vesistä ja sedimenteistä. Biodiversiteettiä voi mitata paitsi yksilöiden määrillä, myös lajien jakautumisella, ekosysteemien lajikirjolla sekä sukupuuton riskillä. http://norden.diva-portal.org/smash/record. Mineraalien ja metallien käytön ennustetaan kasvavan eniten. http://www.oecd.org/environment/global-material-resources-outlook-to2060-9789264307452-en.htm. Tutkittavat kohteet sijaitsivat Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Teiden läheisyydestä vedestä ja sedimenteistä löydettiin mm. renkaanpalasia, asfalttia ja tiemerkintävärien hitusia. Tarkasteltavina ovat esimerkiksi biomassat, fossiiliset polttoaineet, metallit ja ei-metalliset mineraalit. Tavoitteena oli selvittää mikroroskien koostumusta, määrää, levinneisyyttä ja lähteitä esimerkiksi liikenneväylien läheisyydessä. erilaisia näytteenottoja analysointitapoja. https://wwf.panda.org/knowledge_hub/all_publications/ living_planet_report_2018/ Global Material Resources Outlook to 2060 JULKAISTU: World Circular Economy Forumissa Japanin Jokohamassa lokakuussa 2018 JULKAISIJA: OECD KERTOO: Raportti analysoi 61 eri materiaalin kulutustrendejä vuodesta 2011 vuoteen 2060 sekä materiaalien kulutuksen vaikutuksia ympäristölle. Raportti antaa kuitenkin myös työkaluja muutokselle. Raportti pohtii myös mahdollisuutta käynnistää mikroroskan pohjoismainen monitorointiohjelma. Tutkijat esittävät tieteellisesti perustellusti, millä kaikilla tavoilla luonnonkirjo on ihmiselle välttämätön, ja millaisella tahdilla se nyt on tuhoutumassa missäkin päin maailmaa. jsf?pid=diva2%3A1259252&dswid=-6260 Living Planet Report 2018: Aiming higher JULKAISTU: Loppuvuodesta 2018 JULKAISIJA: WWF ja ZSL KERTOO: Antaa synkän mutta perusteellisen katsauksen ihmisen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien nopeaan tuhoutumiseen ja eläinlajien yhä kiihtyvään katoamiseen. Mittarit, kuten kulutusjalanjälki ja ekologinen jalanjälki, kasvattavat tietoisuutta ja tietoisuudesta voi kummuta yhteinen, selvä tavoite muutokselle. Hanke yhdisti useita tutkimusryhmiä: Tutkijat vaihtoivat tietoa ja vertailivat mm
ELINA SAARINEN KUUSAKOSKI, KUVA UUTISIA sen jätteen loppusijoitusta varten. Rejektilaitoksen laitehankintaneuvotteluista suurin osa on jo tehty. Katettua hallitilaa on silloin noin kolme tuhatta neliötä ja pinnoitettuja käsittelyalueita yhteensä 2,5 hehtaaria. K uusakosken Heinolan tontilla on syksyllä tehty maansiirtotöitä ja valettu anturoita uusiin halleihin. Kun kaikki on valmista, yhtiö pystyy jatkojalostamaan uusissa rejektija rikastuslaitoksissaan yhteensä noin 70 000–80 000 tonnia rejektejä ja hankalasti käsiteltäviä jätteitä. Kuusakosken strategia on huolehtia jätteistä vastuullisesti.” LAADUT ON NYT SAATAVA TÄYSIN PUHTAIKSI. ”Lainsäädäntö ja ympäristöluvat ajavat nyt oikeaan suuntaan. Yhtiö haluaa saada metallit entistä tarkemmin talteen ja jatkojalostaa ne kierrätykseen myös käsittely laitosten jäännösvirroista. Yhtiö investoi näihin laitoksiin yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Uskomme, että kun investoimme erottelutekniikoihin ja saamme puhtaita ja laadukkaita tuotteita, se edesauttaa tulevaisuudessa liiketoiminnan omavaraisuutta”, Mantere näkee. Kokonaisuutta suunnittelee Kuusakosken kanssa suomalainen, Kuusakosken osaomistama Rectec Engineering. Se valmistuu jo tämän vuoden loppuun mennessä. Tuhansia tonneja metalleja ”Materiaalit menevät monen prosessin läpi, joten saamme hyvin tarkasti metallit talteen. 12 UUSIOUUTISET 8|2018. Tähtäimessämme on myös jalostaa ja erotella jätteissä olevat metallit mahdollisimman pitkälle kierrätystä varten. Kuusakoski rakentaa myös Rajavuoren loppusijoitusalueelleen 1,6 hehtaarin laajennuksen. Investointien ajurina toimivat myös ympäristöluvituksen tiukentuvat vaatimukset parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta. Kuusakoski valmistautuu ottamaan talteen ja jatkojalostamaan lähes kaiken metallin, mikä aiemmin on jäänyt autopalottamojätteiden käsittelystä jäljelle jäävään jäännösjätevirtaan. Metalleja voidaan saada noin kaksi tuhatta tonnia”, arvioi Heinolan tehtaanjohtaja Tuomas Mantere. Lisäksi yhtiö rakentaa metallien erotteluun uuden röntgenfluoresenssilinjaston, jonka ansiosta myytäväksi saadaan täysin puhtaita laatuja vaikkapa sinkkiä, lyijyä, rosteria ja kuparia. Uusien käsittelylinjojen myötä syntyy neljästä kuuteen työpaikkaa. Noin kahden miljoonan euron röngtenfluoresenssilinja valmistuu samalle tontille Heinolaan alkukeväästä. Sitä tarvitaan vaaralli. Laitetoimittajat ovat pääasiassa keskieurooppalaisia. KUUSAKOSKI INVESTOI METALLIEN TALTEENOTTOON Kuusakoski investoi Heinolaan yli kymmenen miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan yhtiö investoi siis noin 13–15 miljoonaa euroa. ”Meidän tahtotilamme on olla vastuullinen toimija ja huolehtia meidän prosessiemme jätteistä loppuun asti. Yhtiö jalostaa jätteistä myös kierrätyspolttoainetta energiakäyttöön. Heinolaan rakentuu myös kokonaan uusi rejektilaitos, jonka on tarkoitus olla käynnissä ensi syksynä. Metallien rikastuslaitos alkaa olla valmis käynnistymään alkuvuodesta
Kierrätyspolttoaineeksi jalostettava jäte soveltuu energiahyödynnettäväksi tavanomaisena jätteenä." Käsittelyn alite eli mineraalit ja hienoaines jatkavat Rajavuoren kaatopaikalle loppusijoitukseen. 03 87 877, info@enerec.fi www.enerec.fi Suunnittelemme ja toimitamme asiakaskohtaisia ratkaisuja, jotka perustuvat maailman johtavien laitevalmistajien teknologiaan. Se on pakottanut kierrätysoperaattorit investoimaan erottelulaitteisiin. Rejektilaitokseen ohjataan Kuusakosken kaikkien autopalottamoiden kevytjakeet eli niin sanottu fluffi-jäte. Syynä on se, että Kiina päätti alkuvuodesta tuoda maahan ainoastaan jalostettuja, laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Aikaisemmin fluffi on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi, jonka käsittely-ylitteen Kuusakoski on joutunut viemään polttoon Riihimäelle jätteenpolttolaitokselle. Hän uskookin, että pitkällä tähtäimellä investoinnit tulevat kannattamaan. ”Kun kaikki joutuvat investoimaan samaan aikaan ja metallien hinnat ovat tulleet alas, se syö kannattavuutta. Tähän ei vielä ollut samanlaista pakkoa kaksi vuotta sitten”, sanoo Heinolan tehtaanjohtaja Tuomas Mantere. Kyseessä on sekalainen, hienojakoinen jätevirta, jossa on esimerkiksi auton pehmusteista, tiivisteistä, muoviosista ja muista materiaaleista peräisin olevaa, romuauton purkamisen ja käsittelyn jälkeen jäljelle jäänyttä jätemateriaalia. Kiinan vientija laaturajoitteiden lisäksi metallimarkkinoita heiluttelee politiikka. Mutta kun metallit saa omiksi laadukkaiksi jakeikseen, ei myynti ole ongelma”, Mantere näkee. Penope Oy Enerec Tupalankatu 9, 15680 Lahti p. TWIITIT SOTKEVAT MARKKINOITA KUUSAKOSKI investoi metallien erotteluun samaan aikaan, kun kierrätysmetallien maailmanmarkkinahinnat ovat tulleet alas. Tämä käytännössä sulki Kiina-reitin esimerkiksi sekalaiselta romumetallilta. Edistyksellistä robottilajitteluteknologiaa laadunvarmistukseen ja lisää tunnistusmahdollisuuksia optiseen erotteluun. ”Hienoaines fraktioidaan eli seulotaan, murskataan ja tuuliseulotaan. Metallien rikastuslaitoksessa tehdään ilmapöytäerottelua ja tuulierottelua”, Mantere kuvaa prosesseja. Hänen mukaansa rejekteissä voi olla jopa 5–12 prosenttia jäännösmetalleja, jotka nyt otetaan kierrätykseen. Arvokkaiden värimetallien ostajat löytyvät varmasti Suomi-Ruotsi-Pohjoismaat-akselilta. Raskas jätejae sisältää muovia, kumia, kiviä, metallia ja puuta. ”Laadut on nyt saatava täysin puhtaiksi. Siinä on metalleja, muovia, kumia, tekstiiliä ja kuituja sekä kiviainesta, lasia ja maalia. Kipinänilmaisuja sammutusjärjestelmät kierrätyslinjastojen ja suodatinjärjestelmien suojaukseen.. Kuusakoski investoi 13-15 miljoonaa euroa. Suodatinlaitteistot ja komponentit pölynpoistoon ja materiaalin pneumaattiseen siirtoon. Juuri nyt teknologiainvestointeja tekee myös moni muu eurooppalainen kierrätysraaka-aineiden toimittaja. Turkin epävakaa tilanne ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota ja uudet tariffit tukkivat kierrätysraaka-aineiden normaaleja reittejä. Tällä on vaikutusta hintoihin: ”Yhden kaverin twiitti voi vaikuttaa raudan hintaan." Fluffista metallit pois Suurin rejektilaitokseen ohjautuvista jätevirroista syntyy romuajoneuvojen käsittelyssä. ”Alumiini otetaan ilmapöydiltä talteen ja sitä voi käyttää meidän omassa alumiinisulatuksessa ja harkkovalmistuksessa. Toinen päävirta syntyy värimetallien erottelussa käytetyn upotus-kellutuslaitoksen jäännösjätteistä eli niin sanotusta kumi-muovista. Tehokkaat ja pölyttömät ilmaerottimet materiaalien tehokkaaseen erotteluun yli 70 vuoden kokemuksella. Metallit erotellaan muun muassa induktiivisilla laitteilla ja pyörrevirtaerottimilla. Jotain myydään yhä Kiinaankin”, Mantere sanoo. ”Uusissa prosesseissa autopalottamon fluffista saadaan metallit niin tarkasti pois, että jätteen luokittelu muuttuu. Osa raaka-aineista hyödynnetään Kuusakosken omalla sulatolla
Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysähtyy ja uhanalaisiksi joudutaan toteamaan nykyistä vähemmän lajeja. ”On poikkileikkaavia tavoitteita ja toimenpiteitä, mutta strategiset tavoitteet julkishallinnossa, yrityksissä ja kansalaisille vielä puuttuvat, samoin niiden mittarit. Suomen ylikulutuspäivä jää historiaan. ”Päivityksessä haluamme tarkastella, ovatko suunta ja muutosvauhti oikeita ja ovatko toimenpiteet riittäviä”, sanoi Sitran kiertotalous-avainalueen vetäjä Kari Herlevi lokakuun lopussa tiekarttaluonnoksen kommentointitilaisuudessa. Suomalaisten yritysten nettovaikutukELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA UUTISIA "Luonnonvarojen haaskaavan käytön verotus on tärkeä keino." 14 UUSIOUUTISET 8|2018. Kiertotalouden strategista ohjausryhmää ovat vetäneet asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä hallitusammattilainen Kirsi Sormunen. Ensi vuoden alkupuolella Sitra julkaisee tiekartan päivityksen, jota on työstetty laajalla yhteistyöpohjalla koko tämä syksy. Suomen tavoitteena tulee olla negatiivisten päästöjen tavoittelu 2030-luvulla. Oman tiekarttansa on julkaissut jo 10 maata, kuten Ranska ja Tanska, ja myös Saksa valmistelee omaansa. Kansallista ohjausta tarvitaan esimerkiksi jätteenkäsittelyssä. Vähähiilinen energia korvaa fossiilista energiaa. S uomi pyrkii yhä kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2025, nyt entistäkin määrätietoisemmin. Tämän vuoksi haluamme näihin keskittyä”, Herlevi linjaa tiekartan päivittämistä. Suomen on kehitettävä kiertotalouden toimenpiteitä voidakseen tavoitella edelläkävijän asemaa. Herlevin mukaan kotimaassa yrityskenttä on lähtenyt hyvin hakemaan ja tuomaan kiertotalousratkaisuja. ”Toisaalta kokonaisvaltaisen muutoksen merkkejä on nähty vasta muutamalla sektorilla, joten paljon on vielä tehtävää.” Politiikassa on yhä suuri tarve läpileikkaaville hallinnollisille toimenpiteille, vaikka hallitus onkin ottanut kiertotalouden agendalleen esimerkiksi kärkihankkeiden myötä. Visiot täydentyvät nyt välitason strategisilla tavoitteilla sekä niihin liittyvillä mittareilla ja toimenpiteillä. Kilpailu parhaista ratkaisuista kiristyy koko ajan. Uudelleenkäyttöä lisää Tiekartan lokakuussa esitellyssä luonnoksessa poikkileikkaaviksi tavoitteiksi ehdotettiin alustavasti näitä kuutta: Vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kuka tahansa on päässyt mukaan päivitystyöhön esimerkiksi Otakantaa.fi -verkkosivun kautta, jossa kommentteja saattoi jättää marraskuun puoliväliin saakka. Kiertotalouden tiekartasta on tulossa päivitys, joka tuo visioon lisää konkretiaa ja toimenpiteille strategisen tason tukea. Sitra julkisti yhteistyössä sidosryhmien kanssa tekemänsä Suomen tiekartan kiertotalouteen kaksi vuotta sitten, syyskuussa 2016. Materiaalien käyttö muuttuu kestävämmäksi kolmella tavalla: uusiutumattomien materiaalien käyttö vähenee, uusiutuvien lisääntyy ja kulutuksesta yhä isompi osa katetaan uudelleenkäytetyillä luonnonvaroilla. Kiertotalous sanana tuttu Suomi julkaisi ensimmäisenä maana kiertotaloustiekartan, mutta sittemmin kiertotalous terminä on lyönyt läpi erityisesti EU:ssa, mutta myös Kanadassa ja Aasiassa. KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA 2.0 PIAN VALMIS Suomi päivittää Sitran johdolla kiertotalouden tiekarttaa. Jos jokainen kuluttaisi kuin suomalainen, tarvitsisimme lähes neljän maapallon verran luonnonvaroja. Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo huhtikuussa
• Kiertotalousopetusta alakouluihin ja muille koulutusasteille. • Kiertotalouskriteerit olisi saatava kuntien hankintaohjeisiin. Meiltä saat laadukkaat, tarpeisiisi sopivat palvelut ja teknologiat sekä asiantuntevan ja ammattitaitoisen osaamisen. • Verotuksen painopiste tulisi siirtää työn ja yrittämisen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen. Yritykset luovat enemmän hyvinvointia ja ympäristöhyötyjä kuin aiheuttavat ympäristöhaittoja. Tiekartan päivityksessäkin tavoitteina ovat yhä Suomen siirtyminen kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä ja edelläkävijyys kiertotaloudessa. • Tuottajavastuun laajentaminen. Päättäjät ja aluetason luottamushenkilöt olisi hyvä saada mukaan”, sanoi Riikka Leskinen Valoniasta tiekarttaluonnoksen keskustelutilaisuudessa. Inesta on jätehuoltoratkaisujen ja -laitteiden innovatiivinen toimittaja. Sen jälkeen on tapahtunut paljon. ”On hyvä, että kunnat ja kaupungit on nostettu vahvemmin esille kiertotalouden mahdollistajina. • Vuoden kiertotalouskaupunki -kilpailu. Yrityksissä kiertotalous olisi valtavirtaa ja tuotteet suunniteltaisiin kestäviksi. Kansalaisille kestävien valintojen tekeminen olisi helppoa ja houkuttelevaa. • Kiertotalouden käsikirjan skaalaminen 500 yritykseen valmistavassa teollisuudessa. sesta tai hiilikädenjäljestä maailman positiivisin. Ympäristöministeriön ylijohtaja Tuula Varis pitää hyvänä, että tiekartan päivitys lähtee strategiselta tasolta: ”Ratkaisut tulevat edellyttämään syviä, rakenteellisia ja systeemisiä muutoksia siinä, miten elämme, tuotamme ja kulutamme. Sitra julkaisi ensimmäisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. KIERTOTALOUDEN TIEKARTAN päivitystyössä ehdotettuja toimia (eivät välttämättä päädy lopulliseen tiekarttaan): Hallinnossa kiertotalous ei olisi erillinen osa päätöksentekoa vaan integroitaisiin poikkileikkaavasti julkishallinnon päätöksentekoon. • Vapaaehtoiset ympäristösopimukset. • Fiksu Arki -kehitysohjelma yrityksille. SUOMEN YLIKULUTUSPÄIVÄ JÄISI HISTORIAAN. RISKIRAHASTO HANKINNOILLE. Etusi: • Tehokkaampi keräys • Ei esimurskausta • Ei hukka-aikaa odotteluun • Optimoitu keräysalue • Automaattinen tyhjennys • Säästää työaikaa • Korkeammat tuotot Meiltä Langnetan paalaustarvikkeet suoraan tehtaalta, erittäin kilpailukykyiseen hintaan. Vaivalloista kartonkipakkausten esikäsittelyä ja -murskausta ei tarvita, sillä AutoLoadBaler puristaa pakkaukset automaattisesti. Kiertotalouden tavoitteet mukaan julkisiin hankintoihin. . • Business Finlandin Bio & circular -ohjelma. Ota yhteyttä: www.inesta.net • hannu@inesta.net Jätehuollon aikakone! Jätehuollon aikakone!. • Elintarvikkeiden ilmastomerkintä. Kunnat ja kaupungit olisivat kiertotalouden alustoja. Sitra tutkii parhaillaan Green Budget Europen kanssa kiertotaloutta edistävää veroja tukipolitiikkaa. • EU:n sekoitevelvoitteet esimerkiksi kierrätysmuovin osuudelle tuotteissa. • Innovatiivisten julkisten hankintojen tueksi valtio voisi resursoida riskirahaston tukemaan uusia ratkaisuja. Luonnonvarojen haaskaavan käytön verotus on tärkeä keino.” Asiakkaamme säästävät tuhansia työtunteja AutoLoadBalerin ansiosta
Priorisoi. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. Mieti, mitä asioita voit siirtää myöhemmäksi tai jättää kokonaan tekemättä. Onko sinulla jotain hyvää kikkaa selviytyä vähemmällä. Paitsi kinuskikastikkeen määrässä jäätelöannoksessa. Hitaita aamuja. Joskus voi ihan hyvin mennä siitä, mistä aita on matalin. SRK_UUSIOUUTISET_210x148_11_2018.indd 1 15.11.2018 11.00 Elsa Vähänen on 29-vuotias tamperelainen, joka työskentelee sisällöntuottajana Särkänniemessä.. Arki voi olla aika kuormittavaa, varsinkin näin ruuhkavuosien keskellä. Mitä asiaa tahtoisit olevan paljon. Tekeekö tavaran vähyys elämästä selkeämpää. Onko vähemmän enemmän. Nauti vapaista hetkistä ja ota aikaa itsellesi. Roinavapaa koti, parempi mieli. Entä vähän. Muovia meressä. Tämä pätee ainakin itselläni 100-prosenttisesti. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Kuinka vähällä voit tulla toimeen. Olen kirpputorien suurkuluttaja, joten tarvittaessa aika vähällä. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. KIERTOTALOUSNIMISET IRENE SILLANPÄÄ HEIDI MÄENPÄÄ, KUVA ELSA VÄHÄNEN Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Tämä pätee useimmissa asioissa
Ensimmäinen laitosurakka 2019 Doranova yhdessä Jepuan Biokaasu Oy:n kanssa julkisti ensimmäisen Hardferm-laitosprojektin keväällä 2018. ”Innovointi, suunnittelu, projektinjohto ja valmistus tehdään kaikki samassa yhtiössä, minkä takia voimme tarjota joustavan kokonaisuuden.” Kolmen vuoden tuotekehitystyön tuloksena Doranova on kehittänyt Hardferm-biokaasulaitoskonseptin. Viime vuonna Doranovan liikevaihto oli 5,3 miljoonaa euroa, josta 80 prosenttia tuli viennistä. 20 hengen asiantuntijaja tuotekehitysyritys kehittää ratkaisuja maaperän ja pohjaveden kunnostamiseen sekä orgaanisten jätteiden toimintavarmaan biokaasutukseen. Yritys on suunnitellut ja rakentanut kaatopaikkakaasujen keräysja hyödyntämisjärjestelmiä muun muassa Vietnamiin ja Sambiaan. ”Itse kehitetyillä ja helposti muokattavilla ratkaisuilla erotumme kilpailijoista niin maaperän kunnostuksen kuin biokaasuratkaisujenkin osalta.” www.doranova.fi • puh. (03) 3143 1111 doranova@doranova.fi Tulevaisuudessa yhä suurempi osuus sekajätteen orgaanisista jakeista ohjataan biokaasulaitoksiin. Paperinkeräys Oy siirtyy käyttämään nimeä Encore Ympäristöpalvelut 1.1.2019. Me halusimme ensin huolella kehittää ja hioa omia ratkaisujamme, ennen varsinaista markkinoille tuloa”, Myllärinen kertoo. Laitoskokonaisuus mahdollistaa haastavimpien orgaanisten jätteiden hyödyntämisen biokaasuprosessissa. Nyt suunnitellulla investoinnilla on tarkoitus tarjota käsittelykapasiteettia tulevaisuudessa haastaville jakeille, kuten epäpuhtauksia sisältäville kuivalannoille ja munantuotannon sivuvirroille. Hardfermille on haettu europatenttia, ja sen patenttisuojausta ollaan seuraavaksi laajentamassa Aasian suuntaan. Kertakäyttökulttuurista puhtaaseen tulevaisuuteen MAINOS B iokaasun tuotanto EU-maissa on 37-kertaistunut 25 vuodessa. Pirkanmaalaisen Doranova Oy:n toimitusjohtaja Antti Myllärinen uskoo, että jatkossa yhä suurempi osuus sekajätteen orgaanisista jakeista (OFMSW) ohjataan biokaasutukseen myös Itä-Aasiassa ja Kiinassa. Itä-Aasian markkinoilla Doranova on menestynyt viestimarkkinoille sopivalla konseptillaan. Doranova Oy tarjoaa sekä Suomessa että kansainvälisesti joustavia ratkaisuja, jotka pohjautuvat huolelliseen tuotekehitykseen.. Jepuan Biokaasu käsittelee nykyisin lähinnä lietelantoja, elintarvikeja kasvihuonetuotannon sivuvirtoja ja nurmibiomassoja. Doranova rakentaa tulevaisuutta ”Biokaasuala on Suomessa hiljattain kokenut sekä suurta innostusta että pettymyksiä ja takapakkeja. Lisäksi yrityksellä on lisensiointisopimus maanpuhdistusratkaisuista Kiinaan
organisaatioita aina Ellen MacArthur Foundationista YK:n ympäristöohjelmaan ja Maailman talousfoorumista OECD:hen. Toivoa on: Suuri osa suomalaisista yrityksistä on jo ottanut kiertotalouden strategiansa ytimeen, koska luonnonvarojen tehokas käyttö on yksinkertaisesti viisasta ja kannattavaa. Vastaus oli selvä: kun Suomi todella päättää panostaa johonkin asiaan, tulosta syntyy. Ihmetystä herätti se, että IPCC:n politiikkasuosituksissa ei kiertotaloutta ilmastonmuutoksen ratkaisijana oltu mainittu kertaakaan. Iso kysymys on, haluaako Suomi todella ratkaista myös globaaleja haasteita omien haasteidemme lisäksi. Sen mukaan jo 12 vuoden kuluessa maailman nettopäästöt on saatava puolitettua ja vuoteen 2050 mennessä ajettava nollaan. Sitran kesäkuussa julkaiseman kansainvälisen selvityksen mukaan ilmastonmuutosta ei saada ratkaistua ilman kiertotaloutta. Foorumissa oli ilo kuulla monen osallistujan suusta kysymys: miten pieni Suomi on saanut maailman kolmanneksi suurimman talouden tarttumaan kiertotalouteen näin vahvasti. Foorumi kokosi yli tuhat kutsuttua osallistujaa yli 60 eri maasta. Jo neljän materiaalin – alumiinin, sementin, muovin ja teräksen – tuotanto ja käyttö syövät ilmastopäästöille varatun hiilibudjetin. Tällä kertaa suomalaislähtöinen tapahtuma järjestettiin Japanin Jokohamassa. Haaste on valtava, sillä päästöt vain jatkavat kasvuaan. Ajatus kävi hetkellisesti mielessäni lokakuussa, kun paneeli julkaisi hyytävän raporttinsa maapallon lämpenemisestä 1,5 asteella. LUONNONVAROJEN TEHOKAS KÄYTTÖ ON VIISASTA JA KANNATTAVAA Kansainvälisen selvityksen mukaan ilmastonmuutosta ei saada ratkaistua ilman kiertotaloutta. Olemmekin jo laajalti ymmärtäneet taloudellisen ja työpaikkojen syntymiseen liittyvän kiertotalouden potentiaalin. Valtaosa osallistujista oli Aasiasta, jossa kiertotalousratkaisuilla onkin huutava kysyntä. KUN SUOMI TODELLA PÄÄTTÄÄ PANOSTAA JOHONKIN ASIAAN, TULOSTA SYNTYY. UUSIOUUTISET 8|2018 18. IPCC:n raportti tarjosikin otollisen ajankohdan keskustelulle siitä, miten globaalia kiertotaloutta voidaan edistää. Sitran ja Japanin ympäristöministeriön järjestämää tapahtumaa olivat pystyttämässä myös lukuisa joukko kansainvälisiä KOLUMNI MARI PANTSAR MIIKKA PIRINEN/ SITRA, KUVA Kirjoittaja johtaa Sitralla Hiilineutraali kiertotalous -avainaluetta. Tämä toivon pilkahdus olikin vahvasti esillä 22.-24.10., kun maailman kiertotalouspäättäjät kokoontuivat toista kertaa World Circular Economy Forumiin. Suomalaisille ratkaisuille onkin suuri vientipotentiaali. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen varmistamiseksi Business Finland ilmoitti marraskuun alussa käynnistäneensä bioja kiertotalouden ohjelman. Äkkiseltään se voi kuulostaa lannistavalta, mutta itse asiassa se tarjoaa toivon pilkahduksen: Jos ilmastonmuutos on maailman johtavien tutkijoiden mukaan mahdollista pysäyttää 1,5 asteeseen ilman kiertotaloutta, on urakka helpompi, kun kiertotalous on mukana ratkaisupakissa. Uskon, että haluamme. V oiko kansainväliseltä ilmastopaneeli IPCC:ltä jäädä jotain oleellista huomaamatta
Onnittelemme 30-vuotiasta Uusiouutiset lehteä. Edistetään yhdessä suomalaista kiertotaloutta. Akkukierrätys Pb Oy A Parhaimmat onnittelumme Uusiouutisille sen 30-vuotisesta ansiokkaasta toiminnasta 14.–15.5.2019 OULU, FINLAND SMARTER GREENER INDUSTRY & industrysummit.fi Paremman työelämän puolesta – jo 47 vuotta www.tttlehti.fi
Jätehuollo & Jätehuollo & Jätehuollo Jätehuollo & Jätehuollo & Jätehuollo Jätehuollo & kierrätystuotteet KEMIA Kemi Juuri oikeanlaista Kemiaa Uusiouutisten lukijoille vain 69 euroa/vuosi Tutustu ja tilaa! www.kemia-lehti.fi www.kuitukierratys.fi. Edistetään yhdessä suomalaista kiertotaloutta. Molok onnittelee Uusiouutisia 30-vuotisesta taipaleesta! www.molok.fi Sc an sto ck ph ot o Kemia ja kiertotalous – erottamaton pari Kemia ja kiertotalous – erottamaton pari ONNITTELEE 30-VUOTIASTA UUSIOUUTISIA Onnittelemme 30-vuotiasta Uusiouutiset lehteä. Jätehuollo PALVELUT & kierrätystuotteet Ympäristösi hyväksi
www.laatulannoite.fi www.biolaitosyhdistys.fi Biolaitosyhdistys onnittelee! www.ytpliitto.fi YTP yhdistää ympäristöalan toimijat www.palpa.fi Onnea vastuulliselle sanansaattajalle! YMPÄRISTÖPALVELUT ilmo_Kierto_Uusiouut_161118.indd 1 19.11.2018 12.37 Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi
Lähes millä tahansa pinnalla voisi olla aurinkoenergian keräimiä, jopa vaatteissa. VTT julkaisi marraskuun lopussa visiopaperinsa Going beyond a circular economy. A vision of sustainable economy in which material, value and information are integrated and circulate together. Solumassaa kasvatetaan ilman hiilidioksidista jo nyt. Kiertotalous toteutuu, kun materiaalit, arvo ja informaatio saadaan kiertämään yhdessä, ja kun ihmiskunnalla on riittävästi päästötöntä, kestävästi tuotettua energiaa. Ilmastokriisi on ohi. Visio kestävästä taloudesta, jossa materiaali, arvo ja informaatio linkittyvät ja kiertävät yhdessä.) Sitten kun ihminen pystyy valjastamaan loppumattoman energialähteen eli auringon, ilmakehää voidaan alkaa käyttää raaka-ainevarantona. VISIO NÄYTTÄÄ IHMISKUNNALLE TIEN ULOS LUONNON KESTÄVYYS KRIISISTÄ. Ruokaa voidaan tuottaa ilmasta reaktoreissa vaikka keskellä suurkaupunkia. (Vapaasti suomennettuna Yli kiertotalouden. Kun energiakysymys on ratkaistu, ollaan askel lähempänä ilmakehän hiilidioksidin energiasyöppöä talteenottoa ja hyötykäyttöä raaka-aineena. Puhdasta vettä saadaan jätevesistä tai suoraan ilmasta keskellä Saharaa”, visioi VTT:n johtava tutkija Raija Lantto. Ilman hiilestä, vedestä, typestä ja hapesta voidaan valmistaa bioteknisillä ja kemiallisilla prosesseilla melkein mitä tahansa, matkien sitä, mitä luonto nyt tekee. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO, KUVA K uinka maailma pääsee kiertotalouteen. Maitoa ilman lehmää ”Kun meillä on riittävästi puhdasta energiaa, voimme viedä materiaalien tuotannon sinne missä sitä tarvitaan. Laboratorioissa osataan valmistaa maitoproteiinia ilman lehmää ja kananmunan proteiinia ilman kanaa. Ainoastaan fosfori on otettava kierrätetystä lähteestä. VTT on visioinut vastauksen. Se ei ole science fictionia, vaan voi olla totta jo 30 vuoden kuluttua. Kun ihmiskunta käyttäisi ilmakehän hiilidioksidia raaka-aineena, vähentäisi se ilmaston lämpenemistä. Kvanttihyppy vie kiertotalouteen Kuvittele maailma, jossa vaatteesi tuottavat energiaa, ruokaa saadaan suoraan ilmasta eikä jätteitä enää synny. VTT:n visio sanookin, että jossain vaiheessa biomassan kasvu ja hiilidioksidin talteenotto ja käyttö muodostuisivat päästöjä suuremmiksi, jolloin ihmiskunta pääsisi negatiiviseen hiilitaseeseen. 22 UUSIOUUTISET 8|2018
20 asiantuntijan tiimi on käynyt läpi valtavan kirjon teknologisia ratkaisuja, tutkimustuloksia, raportteja ja kiertotalousjulkaisuja. Toinen vaihe on materiaalien täysi hallinta, joka perustuu siihen, että eivät ainoastaan tuotteet tai komponentit ole jäljitettäviä, vaan myös materiaaleihin saadaan informaatiota sisältäviä tai kommunikoivia elementtejä. Kun arvo seuraisi materiaalia, syntyisi bisnesmalleja, jotka eivät nykyisellä tavalla hyödyttäisi vain materiaalin omistajaa vaan myös yhteiskuntaa laajasti, sillä materiaali kannattaisi pitää kierrossa. ”Tämä ei ole science fictionia. Going beyond a circular economy on rohkea visiopaperi, joka nimensä mukaisesti katsoo, miten ihmiskunta pääsisi lineaarisesta ylikuluttavasta talousmallista kiertotalouteen ja sen yli, selviäisi resurssiniukkuuden ja resurssitaistelujen läpi lopulta tilanteeseen, jossa luonnon tasapaino alkaa jälleen palautua. Mutta tämä vaihe on VTT:n visiossa vasta kolmas ja kaikkein kaukaisin visio, joka voisi toteutua ehkä joskus 2050-luvulla. Tulevaisuuden biojalostamoissa mikrobit tuottavat erikoisselluloosaa ja muita korkealaatuisia materiaaleja biojalostamon 23 UUSIOUUTISET 8|2018. Toivomme, että se herättää keskustelua ja ravistee tutkijoita ja päättäjiä miettimään”, toteaa visiotyön vetäjä, VTT:n johtava tutkija Raija Lantto. Omistajalla olisi myös vastuu siitä, että materiaali käytettäisiin aina parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi. Luonnonmateriaaleilla voitaisiin korvata fossiilipohjaisia. Tuhkasta tarveaineita Kriittisiä ja arvokkaita materiaaleja voitaisiin tuottaa myös synteettisesti. Sitä ennen on edessä vuosikymmenten tutkimustyö. ”Jotta ihmiskunta vielä sadan vuoden päästä elelisi täällä niin, että kaikille riittää vettä, ruokaa, uusiutuvaa energiaa ja tarpeellisia materiaaleja, se vaatii todella käänteentekeviä, fundamentaalisia muutoksia kaikilla tasoilla. Tarvitsemme jotain toiveikasta, jota kohti suunnistaa, kun ympärillä on pelkkää tulta, tulvia ja tuhoa. Ryhmä on haastatellut lukuisia tutkijoita, päättäjiä, yrittäjiä ja teollisuuden edustajia, vaihtanut ajatuksia, pitänyt aivoriihiä, analysoinut ja arvioinut. Synteettisen biologian avulla voitaisiin luoda jopa neitseellisiä materiaaleja parempia lopputuotteita ja korvata esimerkiksi harvinaisia maametalleja elektroniikassa. VTT aikoo valjastaa koko osaamisensa kiertotalouden toteuttamiseen. Jokainen kierto tuottaisi lisäarvoa. VTT:n tutkijaryhmä uskaltaa ajatella isosti, eikä pelkää kritiikkiä lannistajilta, joiden mielestä tällaiset visiot ovat utopistisia propellihattujen hullutuksia. Voit tilata VTT:n visiopaperin osoitteessa http://campaign.vtt.fi/roadmap ROHKEA VISIO TUO TOIVOA VTT ON tehnyt suurtyön. Näin tehdään jo nyt. Ei puhuttaisi enää esineiden internetistä, vaan kaiken internetistä, sillä näin materiaalitkin voisivat olla yhteydessä tekoälyllä operoituviin datahallintakeskuksiin, jotka auttaisivat seuraamaan maailmanlaajuisia materiaalivirtoja. Materiaalin omistaja vain lainaisi tai liisaisi materiaaliaan aina uusiin käyttötarkoituksiin. Nimittäin utopioita maailma tarvitsee tänä dystopioiden ja kauhukuvien aikana. Se vaatii hurjia teknologisia harppauksia ja rohkeaa asennetta”, Lantto summaa. Puolentoista vuoden työn jälkeen VTT julkaisi visiopaperin, joka näyttää ihmiskunnalle tien ulos nykyisestä luonnon kestävyyskriisistä. Kaksi ensimmäistä askelta VTT:n visiossa pohjautuvat digitalisaatioon. Tämä kertoisi jatkuvasti tietoa siitä, missä materiaali kulloinkin sijaitsee, mikä on sen kunto ja kuka sen omistaa. Missä murunenkin on. Ajatukset ovat asiantuntijoiden visioita, mutta niiden pohjana on faktatietoa olemassa olevista teknologioista. Tunnistimia kannattaisi sijoittaa etenkin kriittisiin ja arvokkaisiin materiaaleihin. Vision toteutuminen vaatii nimittäin, että monella sektorilla otetaan kvanttihyppyjä tutkimuksessa ja päästään koeputkiskaalasta täyteen mittakaavaan. Materiaalin pinnalla, sisällä tai jopa molekyylitasolla voi olla jokin tietoa säilövä ja välittävä tunnistin. selluloosasta, ligniinistä, tuhkasta, jopa päästöistä. Datahallintaan pohjautuisi myös se, että tuotteita voitaisiin suunnitella ja tuottaa vain tarpeen mukaan. Tätä VTT kutsuu nimellä materiaali palveluna. Sellainen voisi olla esimerkiksi nanorobotti tai nanokyborgi, nanokokoinen biologisten ja mekaanisten osien sekoitus. Hävikkiä vastustavien kiertojen vaihe optimoi materiaalien kierrot takaisin teollisuuden uusioraaka-aineiksi. Ja niissähän suomalaiset ovat hyviä”, Lantto sanoo. ”Se on biotekniikkaa ja insinööritieteitä. ”Kiertotaloudesta tulee digitalisaation ohella läpileikkaava teema kaikessa VTT:n toiminnassa”, sanoo tutkimusjohtaja Tiina Nakari-Setälä. Lähdemme siitä, että on isoja ongelmia, mutta ne ovat taklattavissa. Tämä on toivoa luova visio maapallon tilaan. Rohkea visio on siksi, että se ei kunnioita muuta kuin luonnonlakeja
Talouskasvumme on riippuvainen luonnonvarojen hyödyntämisestä. Systeeminen muutos ei tapahdu ilman ennennäkemätöntä yhteistyötä, todettiin World Circular Economy Forumissa Japanissa. ”Kiertotalous on integroitava globaaliin hallintoon ja on tehtävä yhteistyötä kaikilla tasoilla. . 24 UUSIOUUTISET 8|2018. Kiertotalousmuutokseen olisi saatava oikealla tavalla mukaan myös kaikkein köyhimmät, jottei muutos pahenna sosiaalista epätasa-arvoa. ELINA SAARINEN YUKU KATO, TASUYA HIROTA JA ELINA SAARINEN, KUVAT M aailman kiertotalousasiantuntijat kokoontuivat lokakuun lopussa Japanin Jokohamaan, jossa suomalainen Sitra järjesti yhdessä Japanin ympäristöministeriön ja lukuisten kumppaniorganisaatioiden kanssa toisen World Circular Economy Forum -tapahtuman. ”Kiertotalouden aika on viimein tullut! Se on paitsi välttämätön, myös mahdollinen ja toivottava muutos. Jos emme pysty tähän, seurauksena on yhä enemmän konflikteja ja sotia”, varoitti forumin päätösseminaarissa puhunut Janez Potocnik. Meillä on ehkä 10–20 vuotta aikaa toimia pysäyttääksemme ilmaston lämpeneminen, ja se vaatii ennennäkemätöntä systeemistä muutosta”, tiivisti Global Environmetal Facilities -järjestön johtaja Naoko Ishii avauspuheenvuorossaan. Keskusteluja väritti merkittävyyden ja kiireellisyyden tuntu, jota vahvisti foorumin alla julkaistu IPCC:n raportti ilmastonmuutoksen hälyttävästä vauhdista. Kiertotaloutta ilmastotyöhön Suomi ja Japani vievät etujoukoissa kiertotaloutta maailman päättäjien agendalle. Tämä on valtava hukka ja törmäämme maailman rajoihin. Talous ei ole muuttunut sataan vuoteen. Yli 1300 osanottajaa kaikkiaan 80 maasta saapui kuulemaan korkean tason puhujien esityksiä sekä tutustumaan kiertotalouden bisnesratkaisuihin, innovaatioihin ja alan viimeisimpään tutkimukseen. Vain 9 prosenttia luonnonvaroista kiertää takaisin tuotantoprosesseihin. Osanottajat peräänkuuluttivat ennennäkemättömän laajaa kansainvälistä yhteistyötä sekä maiden hallitusten ja kuntien ja kaupunkien, kansalaisten että yritysten välillä. On muutettava tuotantoja kulutustavat kestävämmäksi. Foorumiin tultiin kuitenkin ennen kaikkea vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia kansainvälisellä joukolla. Yli sata suomalaista lensi paikan päälle esittelemään Suomen kiertotaloustyötä ja hakemaan lisää kansainvälisiä kumppanuuksia. Ympäristöministerit Kimmo Tiilikainen ja Yoshiaki Harada allekirjoittivat Yokohamassa muistion maiden aikomuksesta viedä kiertotalous maailman talousmahtien agendalle
Hän kertoo, että foorumin keskus teluissa nousi esille tarve kansainvä liselle luonnonvarojen tai resurssien käyttösopimukselle. ”Ilmastopaneelin mukaan maa ilman hiilibudjetti on 550 gigaton nia. • Koska tarvitaan systeemistä, kokonaisvaltaista ja inklusiivista muutosta kestäviin kulutusja tuotantotapoihin, tarvitaan ennennäkemätöntä yhteistyötä. Foorumissa kuultiinkin lukuisten globaalien kuluttajabrändien vapaaehtoisista sitoumuksista materiaalikiertojen toteuttamiseen. Sen mukaan maailman materiaalien käyttö tulee yli kaksinkertaistumaan vuodesta 2011. Sadat asiantuntijat ja päättäjät ympäri maailmaa kokoontuivat Sitran World Circular Economy Forumiin pohtimaan, mitä kiertotalous vuoteen 2050 mennessä tarkoittaa. Kiertotalous olisikin otettava osaksi politiikkaa, strategioita ja toimia kaikilla sektoreilla ja tasoilla. Meidän täytyy muuttaa kasvun lain alaisuuksia. tiiviimmälle yhteistyölle. Luonnonvarojen hinta on myös noussut, mikä kannustaa yrityksiä etsimään uusia, resurssien arvon säilyttäviä bisnesmalleja. Suomi ja Japani korostivat foorumissa haluaan toimia kiertotalouden tiennäyttäjinä globaalissa yhteisössä. Kiertotalous, luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastopolitiikka, taistelu biodiversiteettikatoa vastaan sekä YK:n luomat kestävän kehityksen tavoitteet linkittyvät erottamattomasti toisiinsa. . Se tarkoittaa alueellisia kiertotaloustoimia, elinkaariajattelua, kestävyyttä tukevia teknologioita, paikallisten resurssien käyttöä kestävien yhteisöjen rakentamisessa sekä kansainvälistä resurssien kiertoa. . On maksimoitava re surssien arvo ja minimoitava jätteet”, Katainen kiteytti. Kuluttajat vaativat päättäjiltä ja yrityksiltä toimia. Japanin varaympäristöministeri Tsukasa Akimoto lupasi Japanin tuovan kiertotalouden poliittisiin keskusteluihin mahdollisimman kor kealla tasolla esimerkiksi toimiessaan maailman 20 johtavan talousmah din G20ryhmän puheenjohtajana vuonna 2019. Myös Kemin Digipoliksen kiertotalouskeskuksella oli oma osasto. Japani on sitoutunut kestävään materiaalitalouteen vuodesta 2000 lähtien. Näin paljon hiilidioksidia voi enintään päästää, jos halutaan pitää lämpeneminen 1,5 asteessa. ”Sen sijaan, että yritämme vain lää kitä seurauksia, meidän pitää kohdis taa parantavat toimet kriisin todelli siin aiheuttajiin”, Pantsar kehottaa. . Nokian kaupunki ja Verte Oy kertoivat kansainvälisille vieraille ECO3-kiertotalousalueesta. Kestävyyskriisin kolmet kasvot Sitralla Hiilineutraali kiertotalous avainaluetta johtava Mari Pantsar toteaa, että kestävyyskriisillä on kolmet kasvot, joiden juurisyyt ovat samat. lokakuuta Japanin ympäristömi nisteri Yoshiaki Harada ja Suomen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat ympäristöyhteis työmuistion, joka avaa ovia maiden World Circular Economy Forumin sanoma tiivistettynä • Kiertotalous on välttämätön ja tehokas tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. ”Uskon, että kiertotalous on yksi megatrendeistä, jotka voivat pelastaa maailman. 25 UUSIOUUTISET 8|2018. Japanissa olivat Sakari Ermala, Marko Seppänen, Laura Niittymäki sekä Tiina Laakkonen. • Olosuhteet ovat juuri nyt otolliset kiertotalousmuutoksen toteutumiselle: Digitalisaatio ja neljäs teollinen vallankumous mahdollistavat täysin uudenlaiset keinot mitata, seurata ja anaysoida materiaalivirtoja sekä viestiä ja tuoda ihmiset yhteen. Vuoden 2020 World Circular Eco nomy Forum pidetään Kanadassa. Täytyy muuttaa tapoja, joilla suunnittelemme tuotteita ja bisnesmalleja. OECD julkaisi foorumissa glo baalin katsauksensa maailman materiaaliresursseihin vuoteen 2060. Jos materiaalien kulutus kasvaa ennuste tulla tavalla, hiilibudjetti ylittyy noin kymmenessä vuodessa. Ihmiset ovat yhä ympäristötietoisempia. Japani ja Suomi yhteistoimiin 22. Suomi puolestaan vie kiertotalousviestiä eteenpäin omalla EUpuheenjohtajakaudellaan, jonka alla järjestetään kolmas Sitran World Circular Economy Forum Helsingis sä. Osanottajat painottivat myös, että poliittisilta päättäjiltä tarvitaan nyt lainsäädäntöä ja kannustimia, jotka tukevat kiertotalousmuutosta eivätkä nykyistä lineaarista, fossiilisuuteen ja luonnonvarojen kertakäyttökulutukseen perustuvaa talousmallia. Toinen on digitalisaatio. EU suunnittelee esimerkiksi standardia, joka vaa tisi tekemään muovipakkauksista kierrätettäviä. Kiertotalous on asetettava ilmastopolitiikan kes kiöön”, Pantsar näkee. • Kuluttamisen mallit ovat muuttumassa pois omistamisesta. Euroopan komission varapu heenjohtaja Jyrki Katainen korosti, että kiertotalous on jo korkealla EU:n agendalla. Samalla päästöt kasvavat. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti hupenee hälyttävän nopeasti, luonnonvaroja ylikulu tetaan kestämättömällä tavalla ja ilmasto lämpenee. PUUTUTAAN KESTÄVYYS KRIISIN JUURISYIHIN, EI VAIN LÄÄKITÄ SEURAUKSIA
Kuusakoski Oy:n ensimmäinen romuautojen käsittelylaitos avautui muutaman vuoden päästä Heinolaan. Arkistoa oli toki hyödynnettävissä, mutta avainhenkilöt, liiton aktiivit, ikääntyivät, ja arvokasta tietoa haluttiin kerätä myös haastatteluiden avulla. Materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö olivat pakon sanelemaa, kun teollistuvaa suomalaista yhteiskuntaa ryhdyttiin rakentamaan sotien jälkeen. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman 18. Riihimäkeläisellä Tilkepajalla oli 1960-luvulla Suomen ensimmäinen romuautojen paalauskone. LAURI NYLANDER SUOMEN UUSIORAAKA-AINELIITON KUVA-ARKISTO, KUVAT H allituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Tuohon aikaan kaikesta oli pulaa erityisesti teollisuuden raaka-aineista. Suomen teollisuus havaitsi jo varhain, mikä arvo romuun ja jätteeseen voikaan sisältyä. OTK:n alaisen Keru Oy:n toimitusjohtajana toiminut Salovaara kommentoi aitiopaikalta jäteainealan näkymiä ja alan vaikutuksia kansantalouteen yleisesti. Metalliteollisuuden vienti Neuvostoliittoon tapahtui lähes ilman kilpailua muista länsimaista. Toistaako historia tässäkin asiassa itseään. Toisen maailmansodan jälkeen talous oli kriisissä. 26 UUSIOUUTISET 8|2018. Kiertotalouden lähtölaukaus Suomen Uusioraaka-aineliiton puheenjohtaja Lauri Nylander muistuttaa tässä historiakatsauksessaan, ettei kiertotalousajattelu ole uutta. ”Jäteaineet kansan talouden voimavara” Jotta kiertotalouden ”lähtölaukauksesta” Suomessa saisi paremman kuvan, lainaan liiton historiateosta ”Kiertotalouden Ytimessä”, jonka historiantutkija FM Kati Toivanen ansiokkaasti kokosi ja kirjoitti. Vastausta voi etsiä vuonna 2017 julkaistusta Suomen Uusioraakaaineliiton historiateoksesta, joten kurkistetaanpa hieman taaksepäin kiertotalouden juurille. ”Vuoden 1948 lokakuussa Osuustukkukaupan (OTK) johtava ekonomisti Eero Salovaara otti Talouselämä-lehdessä kantaa maan taloudelliseen tilanteeseen. syyskuuta 1952. Sotakorvaukset veivät suuren osan vientipotentiaalista, mutta toisaalta ne vauhdittivat teollistumista. Allekirjoittaneella oli hieno tilaisuus tuoreena Suomen Uusioraakaaineliiton puheenjohtajana ja liittomme historiateoksen toimitusneuvoston jäsenenä tutustua uusioraaka-aineiden hyödyntämisen ensiaskeliin sotavuosien jälkeisessä Suomessa. Suomi oli 1950-luvulla maatalousvaltainen runsaan neljän miljoonan ihmisen yhtenäiskulttuuri, joka kaupungistui, vaurastui ja teollistui ripeää tahtia. Viimeiset hetket alkoivat olla käsillä historiateoksen ja ylipäätään käytettävissä olevan tiedon keräämiseksi yksiin kansiin. Salovaaran mukaan Suomessa ennen sotia tapahtunut jäteaineiden keräily oli ollut ”varsin vähäistä” verrattuna vauraiden suurvaltojen harjoittamaan tehokkaaseen säästöpropagandaan, . Kierto talous ei ole kuitenkaan uusi asia
helmikuuta 1949. Samoihin aikoihin kun Uusiouutiset-lehti aloitti toimintansa, kahdeksankymmentäja yhdeksänkymmentälukujen taitteessa, kierrättäminen ja ympäristönsuojelu nivoutuivat yhä tiiviimmin yhteen. Mitä kierrätyksestä saa talteen. Siihen kuului edustajia metalliromu-, tekstiili-, jätepaperi-, jäteöljy-, lasija luujauhosekä kumiromualoilta. Juuri tämä on se linkki, joka nivoo tuottajavastuun keskeisesti kiertotalouteen. Enää ei ollut kysymys vain raaka-aineiden saatavuudesta, vaan kokonaisuudesta, jossa luonnonvaroja käytetään viisaasti ja kestävästi. Toimikunta painotti loppulausunnossaan jätealatoiminnan olevan hajanaista ja organisoimatonta, luetteli siitä tulevia haittoja. 4H-kerholaiset alkoivat kerätä öljykriisin jälkimainingeissa muovisia lannoitesäkkejä Pohjoismaiden ensimmäiseen jätemuovin jalostamoon Harvialaan. Lauri Nylander kertoo kirjoituksessaan "kiertotalouden syntyhetkistä". Jätteet tai materiaalit millä nimellä uusioraaka-aineita kutsutaankaan ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan keskeinen osa raaka-aineiden materiaalivirtoja. Toimikunta arvioi, että hoitamalla jäteaineiden säästön, keräilyn ja hyödyntämisen tehokkaalla tavalla olisi teollisuuden raaka-aineiksi vuosittain saatavissa materiaalia karkean arvion mukaan lähes miljardin markan arvosta (nykyrahassa n. UUSIOUUTISET 8|2018 27. TOISTAAKO HISTORIA ITSEÄÄN. . Toimikunnassa olivat mukana myös tulevat Jätealan Keskusliiton vaikuttajat Jätekeskus Oy:n (nykyinen Paperinkeräys Oy:n) toimitusjohtaja Berndt Relander, Jätekeskus Oy:n konttoripäällikkö Unto Silventoinen sekä Suomen Romukauppiaiden Liitto ry:n asiamies, johtaja Jarl Österman." "Jäteainetoimikunta jätti mietintönsä ministeri Onni Toivoselle Kansanhuoltoministeriöön 22. Nyt tarvitaan hyvää ja läpinäkyvää yhteistyötä ja ennen kaikkea hyvää johtamista sen eteen, että Suomesta tulisi kiertotalouden kärkimaa 2025 mennessä, siis jo kuuden vuoden päästä. Kuten historia ja nykyhetki osoittavat, on teollisuus pitänyt uusioraaka-aineiden merkitystä raaka-aineiden saatavuuden osalta merkittävänä. Suomessa on paljon erilaisia kiertotalouteen liittyviä hankkeita meneillään. Toimikunta katsoi, että jäteaineet muodostivat kansantaloudellisen voimavaran. Valtiovallan rooli oli merkittävä, joten tapahtunutta voidaan verrata nykytilanteeseen, jossa hallitus on asettanut kiertotaloustavoitteensa. EU toi tuottajavastuun Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen 1995. . Entä kuinka paljon uusioraaka-ainetta viedään Suomesta ja kuinka paljon sitä tuodaan maahan. Puhutaankin enemmän jatkumosta kuin määräajoin syntyvästä tarpeesta. Pienen maan resurssit globaalilla toimintakentällä ovat kuitenkin rajalliset. Uusioraaka-aineliiton historiikki on hyvä tietolähde. Tonni jätepaperia koossa! Koululaiset saivat keräystyöstään palkkioksi television. Tuottajilla on siis vastuu joka velvoittaa, mutta jätelaki ei anna riittävää tukea sille, että tuottajilla olisi markkinoille saattamaansa määrää vastaava oikeus materiaaliin/ jätteeseen. keräilyn järjestämiseen ja kerättyjen aineiden hyväksikäyttöön.” ”Kansanhuoltoministeriö asetti jo vuonna 1947 toimikunnan selvittämään jätealatoiminnan merkitystä kansantaloudelle. Uusioraaka-aineiden merkitys sai näin lisää ulottuvuutta. Puhuttaessa uusiomateriaaleista, kiertotaloudesta ja sen tavoitteista ylipäätään, niin meidän tulisi määritellä uusiomateriaalien käyttöpotentiaali puhutaan vaikka materiaalitaseesta. Tuottajien ja tuottajayhteisöjen intressissä on hallita sitä materiaalia, joka tuotteiden elinkaaren päässä on otettavissa uusiokäyttöön. On valmistajan etu, että materiaalia saadaan uusiokäyttöön, ja tästä hyötyy myös kuluttaja, sillä uusiomateriaalin tehokas hyödyntäminen uusien tuotteiden valmistuksessa vaikuttaa tuotteen hintaan. . Jotta kiertotalouden ja sen toimintojen kehittämisessä sekä tavoitteiden asettamisessa onnistuttaisiin vielä paremmin, olisi tunnettava tarkemmin uusiomateriaalivirrat. 37 miljoonaa euroa).” Yllä esitetystä lainauksesta voi päätellä, kuinka tärkeä aihe oli. Tuottajat saattavat markkinoille erilaisia tuotteita ja heidän on vastattava jätelain mukaisesti tuotteiden ja pakkausten jätehuollosta. Sen puheenjohtajana toimi ministeriön talousvaltuutettu Erik Törnqvist. Mitä kierrätyksestä saadaan talteen, miten ja missä määrin uusiomateriaalia käytetään, minkälaisia sivuvirtoja teollisuudessa syntyy ja mihin ne ohjautuvat. Samalla aloitettiin keskustelu tuottajavastuusta, ja pian sitä ohjaavat direktiivit oli otettava huomioon kansallisessa jätelainsäädännössä. Sen arvo oli kiistämätön. Uudet tuulet puhalsivat EU:n suunnalta, esimerkkinä kestävän kehityksen ajattelu
Suomenlahden laineilla seilaa nyt hulppean omakoti talon verran labora torio ja näytteenot totilaa. Itämerellä sitä voidaan käyttää kaikissa olosuhteissa”, sanoo aluksen omistavan Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Lea Kauppi. Komentosillan yläpuolelle on rakennettu havaintotila, josta voidaan lennättää tutkimuslennokkeja eli droneja. Lisäksi tutkittiin pohjan läheltä rikkivetyä ja pintavesistä öljynäytteitä. Aranda auttoi myös Ilmatieteen laitosta ja teki matkalla aaltopoijujen huoltoa. Seuraavat vuosikymmenet on mahdollista kerätä laadukasta tutkimusja seurantadataa. Tällä seurantamatkalla otimme näytteitä pohjasedimenteistä. Laskettavaan mittausköliin on sijoitettu kaikuluotaimia. Laboratorio laineilla Merentutkimusalus Aranda on saman ikäinen kuin 30-vuotisjuhlaansa viettävä Uusiouutiset. Mikromuovit syyniin Yhdennetyllä seurantamatkalla Arandan tutkijat ottivat runsaasti näytteitä. Tuloksia analysoidaan nyt syksyllä”, Lehtiniemi kertoo. Aranda voi tehdä monipuolista, nykyaikaista ja laadukasta merentutkimusta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Maiju Lehtiniemi: ”Laiva on loistokunnossa! On ihanaa, että saimme uudistetun, hienon laivan käyttöön. 28 UUSIOUUTISET 8|2018. Lähes kaikki lisätila on saatu laboratoriokäyttöön: Aluksella on nyt yhteensä 260 neliötä laboratorioja toimistotiloja. Laivan, laboratorion ja näytteenottokaluston toimintakyky tuli testattua kovissa olosuhteissa”, Maiju Lehtiniemi nauraa. Korjausaikataulu venyi muutamalla kuukaudella niin, että Aranda pääsi ensimmäiselle seurantaja tutkimusmatkalleen vasta syyskuussa elokuun . Satelliittien ja pintamittareiden aikakautena tarvitaan avomeriseurantaa, jolla tutkitaan koko vesipatsasta, ei vain pintaa. Tutkimusja varastokonteille on saatu lisää paikkoja ja kansinosturit on uusittu. Alus seilasi merelle peruskorjauksen jälkeen ensimmäistä kertaa 11. syyskuuta. Aranda on nyt luokiteltu rajoittamattomaan kansainväliseen liikenteeseen. ”Peruskorjattu Aranda osoittautui toimivaksi, ja tehdyt muutokset mahdollistavat nyt aluksen entistä tehokkaamman käytön. Tutkijat ottivat myös kasvija eläinplankton-näytteitä, jotka tavallisesti otetaan jo kesäkuussa. Koko vesipatsaasta otettiin suolapitoisuus-, happi-, ravinneja lämpötilatiedot. ”Mikromuovien tutkimiseen on Arandalla erinomaiset edellytykset. Alus pystyy nyt toimimaan kaikkina vuodenaikoina Itämerellä ja myös Jäämerellä, esimerkiksi ekologisesti kiinnostavilla jään reuna-alueilla. Olosuhteet antoivat syvällisen merkityksen neitsytmatkoista käytetylle ”shake down” -termille: ”Kirjaimellisesti ravistelimme aluksen kuntoon. Alus sai peruskorjauksessa seitsemän metriä lisää pituutta. Tuulet puhalsivat 27 metriä sekunnissa. Kun vanha laiva halkaistiin, paljastui ennakoitua enemmän korjattavaa. Säteilyturvakeskusta varten merestä ja pohjasedimenteistä saatiin säteilynäytteitä. Klorofyllija levämyrkkynäytteet kertovat levän määrästä. Lisäksi näytteenottotilaa on yli 130 neliötä. Näytteenottokansi kattaa 190 neliötä. Näin nähdään kerrostuneisuus, pohjan tilanne ja vesien virtaukset.” 260 neliötä tutkimustilaa 15 miljoonaa euroa maksaneessa peruskorjauksessa alus halkaistiin keskeltä kahtia ja sitä pidennettiin seitsemällä metrillä. ELINA SAARINEN SYKE JA ELINA SAARINEN, KUVAT 30 vuotta sitten valmistuneen merentutkimusalus Arandan peruskorjaus on valmis. Hydroakustiikan tutkimuslaitteisto on uusittu ja aluksen kulkuominaisuuksia, energiatehokkuutta ja jäissä liikkumista on parannettu. Samana päivänä Suomenlahdelle iski syysmyrsky. sijasta, ja ensimmäinen matka kutistui kahdesta viikosta kahdeksaan päivään. Pystytimme laboratorioita myrskyssä ja sidoimme laitteita kiinni. Aluksen ympäristövaikutukset ovat pienentyneet ja lisäksi alus on nyt entistä turvallisempi työympäristö
Tutkimustulokset kertovat, että Suomenlahden itäosiin asti kulkeutunut suolainen ja vähähappinen vesi voi tietää vaikeaa sinilevätilannetta myös ensi vuodelle. Suomenlahdella koettiin viime kesänä vuosikymmenen voimakkaimmat sinileväkukinnat. ”Itämeren tilan parantaminen vaatii edelleen nopeita toimia”, Kauppi sanoo. KIERTOTALOUDEN KLIKKAA, MIKÄ KIINNOSTAA! lassila-tikanoja.fi Kiertotalous Kiinteistöt Teollisuus Rakentaminen Kauppa Julkishallinto Asuminen Työelämä. Lue se Lassikosta. ”Tällaisella aluksella pitäisi olla noin 150–200 meripäivää vuodessa. Yksi meripäivä miehistökuluineen ja polttoaineineen maksaa noin 19 000 euroa. Lisäksi yleistyvät talviset vesisateet huuhtovat valuma-alueelta mereen entistä enemmän ravinteita. Arandalla toivotaan, että aluksen tutkimuskäyttöön riittäisi pitkäjänteistä rahoitusta. ”Tilanne ei johtunut Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä, vaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Lue tai tilaa kirjoitukset tuoreeltaan sähköpostiisi blogit.lt.fi/lassikko KIERTOTALOUDEN MITÄ OLET AINA HALUNNUT TIETÄÄ ARJESTA. Nykyisin niitä on vain kuutisenkymmentä”, Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Juha Flinkman sanoo. Neuvotteluja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa käydään koko ajan”, Kauppi sanoo. Sinilevää myös ensi kesänä. . Julkisuudessa on käyty keskustelua merentutkimuksen rahoituksesta. Arandalla on lähes 400 neliötä laboratorio-, tutkimusja näytteenottotilaa. Lassikko on Lassila & Tikanojan oma verkkomedia. ”Meidän tavoitteemme on edelleen laajentaa Arandan kansallista ja kansainvälistä käyttöä. Vesimassan lämpeneminen ja voimistuva kerrostuminen voivat laajentaa hapettomia alueita, mikä puolestaan kiihdyttää fosforin vapautumista meren pohjasta. Suomenlahden valuma-alueen päästöt ovat vähentyneet tällä vuosituhannella enemmän kuin missaan muualla Itämeren alueella”, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila. Sinileväriskiä kasvattaa tulevaisuudessa Itämeren alueen lämpeneminen
Kaunasissa keräyspiste palvelee samassa korttelissa asuvia. Molok Oy:n projektipäällikkö Sami Seppänen. Haluamme olla edelläkävijöitä ja valmistautua jo tulevaisuuteen.” . Alueella saattaa olla yhdestä viiteen kiinteistöä, osa pientaloja, osa suuria kerrostaloja. Asukkaat ovat Savickienèn mukaan olleet pääosin tyytyväisiä uusiin astioihin: ”Ne ovat tyylikkäitä, helppokäyttöisiä ja sijaitsevat lähellä.” Kunnianhimoiset tavoitteet Järjestelmän tavoitteena on varautua EU:n tiukkoihin kierrätysvaatimuksiin ja opettaa asukkaat lajittelemaan jätteet jo syntypaikalla. Tarjouskisassa haettiin nimenomaan syväkeräysjärjestelmää, koska Kaunas oli saanut astioista hyviä kokemuksia aikaisemmin. Pääkaupunki Vilna aloitti jätepisteiden asennukset alkukesästä. MUOVIJÄTEKERÄYS NAAPURIIN Liettua varautuu muovijätteen kiristyviin kierrätystavoitteisiin asentamalla tuhansia uusia keräyspisteitä. Liettuan ympäristöministeriö suunnittelee lakimuutosta, joka kieltäisi tietyt kertakäyttötuotteet ja suosisi kierrätyskelpoisia. Metalli ja muovi on suhteellisen helppoa erottaa toisistaan kierrätyslaitoksella. Uskomme, että tämä on väliaikainen tilanne. Kaunasissa muovijäte ja metalliromu laitetaan samaan astiaan. Ensimmäisen vaiheen viimeisiä asennuksia tekee kunnan omistaman jäteyhtiö Kaunasvaran vastuulla olevassa urakassa liettualainen Autokausta yhteistyössä paikallisen jäteyritys VSA:n kanssa. Pääkaupungin asukkaat saavat ensi vaiheessa kaikkiaan 960 Molok-astiaa, jotka palvelevat kiinteistöjä kolmensadan pisteen läheisyydessä, kertoo on vaatinut huolellista suunnittelua. Suunnittelu käynnistyi jo 2015. Kaunasiin asennetaan vuoden loppuun mennessä yli viisisataa syväkeräysastiaa, joihin naapurustossa asuvat voivat tuoda kotona syntyvät muovipakkausjätteensä. Kisassa saatiin kahdeksan tarjousta, joista Molok Oy voitti. ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVAT L iettualaiset kaupungit Kaunas ja Vilna ovat alkaneet kerätä muovipakkausjätettä ja muuta kierrätyskelpoista jätettä asukkailtaan uudella, asuinkortteleita palvelevalla kiinteistökeräyskalustolla. Suomalaisen Molok Oy:n toimittamiin Domino-syväkeräysastioihin kerätään asukkailta myös sekajätteet, paperi ja kartonki sekä lasi ja metalli. ”Markkinahinnat ovat matalat uusioraaka-aineille, mutta prosessointikustannukset korkeita. Kaunasin kaupungin ympäristöosaston johtaja Radeta Savickienè kertoo, että pisteiden sijoittaminen olemassaolevaan kaupunki-infraan 30 UUSIOUUTISET 8|2018. Asennuksissa on otettava huomioon maanalainen infraverkosto, sopiva etäisyys kiinteistöistä sekä se, että tyhjennysauto pääsee paikalle. Toistaiseksi vain kymmenen prosenttia jätteistä saadaan kierrätettyä: valtaosa menee yhä kaatopaikalle ja noin kolmannes energiahyötykäyttöön. Kaunas oli Liettuassa ensimmäinen, joka aloitti uusien keräyspisteiden asennukset vuoden 2017 kesällä. Astiaan voi tuoda muovijätteiden lisäksi myös metallit, paperin ja kartongin sekä sekajätteeet. Yksi piste palvelee asukkaita noin 100-150 metrin säteellä. Liettuassa on muutamia jätemuoveja prosessoivia yrityksiä, mutta Savickienèn mukaan teollisuudessa ei tällä hetkellä ole imua uusioraaka-aineille
Ruskon Biokaasun tankkausasemalla voit tankata kaasukäyttöiseen autoon uusiutuvaa ja Oulun alueen asukkaille 100 % paikallista polttoainetta. Jos ajat vuodessa 20 000 kilometriä, biokaasua käyttämällä säästät jopa 1 000 euroa. Viiden miljoonan euron budjetista 85 prosenttia tuli EU:sta. EU tukee nyt voimakkaasti Itä-Euroopan loikkaa kohti tehokkaita jätehuoltoja -keräysjärjestelmiä. . ”Sen jälkeen, kun kaupat lanseerasivat panttijärjestelmän muovijätteille, ympäristö on siistiytynyt”, kertoo Saulius Rukuiza, joka toimii Liettuassa Molok Oy:n projektipäällikkönä. Liettuassa ympäristöministeri on koonnut kunnille ohjeistuksen EU-rahoituksen hakemiseksi erilaisiin jätehuoltohankkeisiin. Jätehankinnoissa onkin avautumassa lukuisia uusia tarjouskilpailuja, esimerkiksi Kaunasin alueen pikkukunnissa. Jopa niin innokkaasti, että kiinteistökeräyksessä muovijätettä on kertynyt odotuksia vähemmän. Vertailuhinta bensiiniin on 0,95 €/litra. Sitä saadaan sinun ja minun lajittelemasta biojätteestä. Lue lisää biokaasusta: www.ruskonbiokaasu.fi Kiertokaari Oy Ruskonniityntie 10, 90620 Oulu Jatkossa yksi vaihtoehto voisi ehkä olla muovijätteiden ohjaaminen jalostukseen Suomeen. Liettuassa myös kaupat ja supermarketit ovat alkaneet ottaa vastaan muovipakkausjätettä. NYT SITÄ SAA! 100% PAIKALLINEN POLTTOAINE Olisitko uskonut, että jonakin päivänä voit tankata autoosi Oulussa tuotettua polttoainetta. Ruskon tankkausasemalla bio kaasu maksaa 1,48 €/kg. ”Samanlaista kiinnostusta on myös Puolassa ja Latviassa. Kaunasin kaupungin ympäristöosaston johtaja Radeta Savickienè kertoo kaupungin valmistautuvan EU:n kiristyviin kierrätystavoitteisiin uudistamalla keräyskalustoaan.. EU-RAHAA KERÄYSINFRAAN KAUNAS TOTEUTTI uuden keräysjärjestelmän osin EU-rahoituksella. Parhaista jätelaaduista maksetaan jopa kymmenen sentin pantti. Biokaasun hiilidioksidipäästöt ovat lähes nolla. PARHAISTA JÄTEPAKKAUKSISTA MAKSETAAN JOPA KYMMENEN SENTIN PANTTI. Liettualaiset palauttavat muovipakkauksiaan hyvin innokkaasti kauppoihin. On kiinnostavaa seurata, avautuuko projekteja myös esimerkiksi Romaniassa”, kertoo Molok Oy:n kiertotalousasiantuntija Jenni Rahkonen
Suomelle laskentaperusteen muut tuminen merkitsee pitkällä tähtäi mellä todennäköisesti kohoamista kierrätyssuoriutuvuuden rankinglis talla, sillä monet muut jäsenmaat ovat laskeneet jätedirektiivin mukai sen kierrätysasteensa eri metodeilla kuin Suomi. Vuonna 2017 Euroopan unionin komissio käynnisti ns. Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää uudistuksia. HANNA SALMENPERÄ EUNOMIA JA ELINA SAARINEN, KUVAT E U:n jätedirektiivin velvoittavat kierrätys tavoitteet yhdyskunta jätteille ovat vielä tällä hetkellä Suomen ulottumattomissa. Uu distetun jätedirektiivin myötä tulee kierrätystavoitteiden lisäksi muitakin kierrätykseen kytkeytyviä velvoitteita. Tammikuussa päättyvä JÄTEKIVA-hanke on etsinyt uusia näkökulmia kierrätyksen keinoihin. Jätedirektiivin mukaan yhdyskun tajätteen kierrätysasteen tulisi olla jopa 65% vuoteen 2035 mennessä. Early warning Mitkä kierrätyskeinot sopivat Suomeen. Muun muassa kierrätysasteen uudet laskentaperusteet tulevat yhtenäisty mään EUmaissa ja samalla vaikeut tamaan entisestään kierrätystavoit teen saavuttamista. 32 UUSIOUUTISET 8|2018
Tämä artikkeli esittelee alustavia huomioita tuloksista. Pakkausjätteen keräysastiaa tyhjennettiin Helsingissä nosturiautolla kesällä 2016. kuivien hyötyjätejakeiden yhteiskeräys; kiinteistöllä kaksi astiaa, joihin kerätään muovit, metallit ja lasi yhteen astiaan ja toiseen paperi ja kartonki 6. Kolme tapaa tarkastella Tutkijat arvioivat kierrätyspotentiaalia, kustannuksia ja vaikutuksia yhdistämällä kolme mallinnuselementtiä: jätevirta-, jätekeräysja kustannusmallinnukset. On kuitenkin todennäköistä, että politiikkapolut suoriutuisivat todellisuudessa eri tavoin kierrätyksen määrissä. Suomessa on tutkittu, tulisiko kunnille sälyttää nykyistä enemmän vastuuta yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamisesta, vai kannattaisiko nojautua nykyisten toimijoiden entistä selkeämpään yhteistyömalliin. Molemmilla politiikkapoluilla lisättäisiin jätteiden erilliskeräyksen kattavuutta. Näin saatiin tietoa siitä, millaisia kustannuksia, työllisyysvaikutuksia ja ympäristövaikutuksia valituista politiikkapoluista aiheutuu. Lajittelun tehostamista voidaan lisätä myös neuvonnalla. Merkittävä rajoitus on, että mallinnus ulottui vain kotitalouksien jätteisiin. kuivien hyötyjätejakeiden yhteiskeräys; kiinteistöllä kolme astiaa, joihin kerätään muovit ja metallit samaan astiaan, paperi ja kartonki samaan astiaan sekä lasi yhteen astiaan 5. Toisaalta pirstaloitumiseen voisi puuttua nykyistä tiiviimmillä yhteistyön malleilla. Ohjauskeinoja ja erillis keräystä Early warning -hankkeen alustavien tulosten pohjalta Suomessa käynnistettiin alkuvuodesta Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen -hanke eli lyhemmältä nimeltään JÄTEKIVA-hanke. Hanke päättyy vuoden 2019 tammikuun lopussa, jolloin tulokset julkaistaan. Suomi valikoitui hankkeen tarkastelujoukkoon mukaan, vaikka kierrätyssuoriutuvuus ei olekaan heikointa luokkaa vaan pikemminkin keskitasoa. Raportti esittää muun muassa jätekeräyksen hankintaa ja kustannusten jakamista koskevaa sopimusjärjestelyä tuottajien, kuntien ja jätehuoltoalan yritysten välille. Jätekeräystarkastelut sisälsivät seuraavat vaihtoehtoiset keräysjärjestelmät: 1. Jätekeräysmallinnuksessa käytettiin Eunomian kehittämää Hermes2.0 –mallinnustyökalua. Tämä johtuu olemassa olevan tietopohjan heikkoudesta. –hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää kierrätysasteen saavuttamisen keinoja ja mahdollisuuksia niissä jäsenmaissa, joiden osalta tavoitteiden saavuttaminen näyttää haasteelliselta. neljän lokeron keräyssysteemi, jossa kiinteistöllä on kaksi astiaa, jossa kussakin neljä lokeroa 3. Päätavoitteena on selvittää, miten kiristyvät jätedirektiivin yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa ja arvioida Early warning –hankkeen ehdottamien keinojen soveltuvuutta Suomen oloihin. Komission raportin mukaan nämä toimet eivät yksinään riitä vaan tarvitaan lisäksi esimerkiksi kierrätystä edistäviä taloudellisia ohjauskeinoja, kuten jätteenpolttoveroa ja painoon perustuvia jätemaksuja, sekä erilliskeräyksen merkittävää tehostamista kotitalouksissa ja muualla. Mallinnus sisälsi tietoa muun muassa eri alueiden väestömääristä ja kiinteistötyypeistä, lajittelupalveluiden kattavuudesta ja keräystavoista, kierrätystehokkuudesta ja rejektien määrästä. Politiikkapolku 2 taas sisälsi lakisääteisen kolmikantayhteistyösopimuksen keskeisimpien toimijoiden välille sekä lakisääteiset hyötyjätejakeiden lajitteluvelvoitteet. Jätekeräysmallinnus tarkasteli puolestaan eri keräyssysteemejä erilaisilla kiinteistöillä ja maantieteellisillä alueilla ja tuotti tietoa kuuden erilliskeräystä lisäävän vaihtoehtoisen keräysjärjestelmän kustannustasosta verrattuna nykyiseen keräyssysteemiin. Molemmista poluista tarkasteltiin kahta skenaariota: toisessa kierrätysaste nousee 55 prosenttiin, toisessa 65 prosenttiin. Kaikissa vaihtoehdoissa kiinteistöltä kerätään lisäksi erikseen biojäte ja sekajäte. Tarkasteluissa oletuksena oli, että suurilla kiinteistöillä erilliskeräys jatkuu entisen tavan mukaisesti. Vaihtoehtoja 2–6 ei sovelleta käytettäväksi suurilla asuinkiinteistöillä. 33 UUSIOUUTISET 8|2018. käytettyjä menetelmiä sekä keskeisimpiä oletuksia ja haasteita. Politiikkapolkujen kustannusten mallinnuksen tavoitteena oli laskea kahden eri politiikkapolun toimista aiheutuvat lisäkustannukset nykytilanteeseen verrattuna. Early Warning –raportin ehdotuksiin pohjautuen tutkimuksen tarkasteluihin muodostettiin kaksi politiikkapolkua: Politiikkapolku 1 sisälsi kunnallisen tason kierrätystavoitteet sekä jätteiden keräyksen vastuun siirtämisen kuntien vastuulle. kahden lokeron järjestelmä, jossa kiinteistöllä on kolme astiaa, jossa kussakin kaksi lokeroa 4. 65 prosentin kierrätysasteeseen tähtäävissä skenaarioissa oli mukana myös muita ohjauskeinoja kuten painoon perustuvat jätemaksujärjestelmät, kattava jätetiedon keruuja seurantamenetelmä sekä jäteneuvonnan resursointi. Tämän ratkaisemiseksi raportissa esitettiin vaihtoehtoisia etenemispolkuja. Lisäksi käsitellään kustannuksia koskevan erillisselvityksen sisältöä, . Kunnan vastuu vai laaja yhteistyö. nykyinen erilliskeräysjärjestelmä sisältäen keräystä nykyistä useammalta kiinteistöltä 2. Komission Early warning –raportissa esitettiin, että kierrätystavoitteisiin yltämistä Suomessa vaikeuttaa yhdyskuntajätehuollon pirstaloituminen eri vastuutahoille. Lähtökohtana oli arvioida, minkälaisilla käytännön toimilla korkeampi kierrätysaste saavutetaan. Jätevirtamallinnuksessa mallinnettiin yhdyskuntajätemääriä, jätteiden koostumusta ja sitä, miten jätteiden pitäisi ohjautua kierrätykseen kussakin skenaariossa, eli minkälaisilla jätteillä on eniten potentiaalia kasvattaa kierrätysastetta. Tämä vaatisi huomattavasti laajempia jatkotutkimuksia. kuivien hyötyjätejakeiden yhteiskeräys; kiinteistöllä yksi astia, johon kerätään kaikki hyötyjätejakeet samaan. Yksi keino olisi asettaa kunnille kierrätystavoitteet ja samalla siirtää niille myös vastuu jätteen keräyksestä
Muutenkin lajittelukulttuuria merkittävästi muuttava systeemi voisi aiheuttaa hämmennystä jätteen tuottajien keskuudessa. Tämä yhdyskuntajätehuollossa oleva taloudellinen irtikytkentä heikentää keskeisten toimijoiden motiiveja edistää kierrätystä. Tarkastellut politiikkavaihtoehdot tuskin ovat otettavissa sellaisenaan käyttöön, vaan tarvitaan Suomen oloihin soveltuva systeemi, jossa kuitenkin riittää kunnianhimoa ja kannustetta tavoitteen saavuttamiseen. Toisaalta mallinnus sisältää aina rajauksia ja epävarmuuksia, ja tulosten tulkintaa onkin tehtävä taiten. Yhdyskuntajätetilaston mukaan polttoon päätyy suurelta vaikuttava määrä erilliskerättyjä jätteitä. Teoreettinen mallintaminen voi tarjota uusia näkökulmia lainsäädännön uudistamiseen. Näiden jätteiden kierrätyspotentiaali saattaa olla jopa merkityksellisempi kuin kotitalousjätteiden, sillä eri sektorien toiminnoissa muodostuvat jätejakeet on mahdollista kerätä puhtaampina erilleen. Työn suorittamisesta vastaa Eunomia. Kustannusten kohdentumista eri toimijoille ei laskettu. (Lähde: Eunomia 2018. Kyse saattaa olla märistä tai epäpuhtaista, kierrätykseen kelpaamattomista jäte-eristä, laitosseisokeista tai raportoinnin kirjausvirheistä. Kustannusmallinnus ei myöskään sisällä palveluja elinkeinotoiminnan jätteitä, koska käytettävissä ei ole riittävästi tietopohjaa. JÄTEKIVA-tutkimuksen kustannusanalyysin lähtökohtana on, että kunnilla ei ole riittävän vahvaa kannustinta vähentää sekajätemäärää tarjoamalla laajemmin kiinteistökohtaista erilliskeräyspalvelua ja toisaalta tuottajilla ei ole riittävän vahvaa kannustinta estää kierrätyskelpoisten pakkausjätteiden päätyminen sekajätteeseen. Operatiivisia kustannuksia ei vertailtu politiikkapolkujen välillä, koska molemmat politiikkapolut saavat aikaan samankaltaisia toimia. Monilokerokeräys saattaa olla hyvä tapa Suomen oloissakin kerätä jätettä pientaloja haja-asutusalueilta. Suomen nykyinen kotitalousjätteen erilliskeräysjärjestelmä, jossa jokaista jätelajia kerätään erillisellä astialla ja autolla kiinteistöltä, on kallis ja ympäristövaikutuksiltaan epäedullinen tapa, mikäli erilliskeräystä joudutaan laajentamaan yhä suuremmalle kiinteistöjoukolle. Tutkimus sisältää monia epävarmuuksia ja oletuksia. Kannustimet kuntoon Early warning –raportti arvioi, että jätehuollon vastuiden pirstoutuminen heikentää kierrätystavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän kustannusja ympäristötehokkuutta määrittää keskeisesti systeemin kattava käyttöönotto. Tuottajat ovat puolestaan vastuussa pakkausjätteiden keräyksestä ja kierrätyksestä. JÄTEKIVA –hanke päättyy tammikuussa 2019. Siksi politiikkapolkujen kustannuserot muodostuvat ohjauskeinojen hallinnollisista käyttöönottokuluista. Aiemmin on tunnistettu, että palveluja elinkeinotoiminnan jätteet muodostavat merkittävän virran yhdyskuntajätteessä. KUNNILLA EI OLE RIITTÄVÄN VAHVAA KANNUSTINTA VÄHENTÄÄ SEKAJÄTEMÄÄRÄÄ. https://tietokayttoon.fi/hankkeet/ hanke-esittely/-/asset_publisher/yhdyskuntajatteen-kierratyksella-vauhtia-kiertotalouteen-jatekiva . Jotta toimijoilla olisi aito intressi edistää kierrätystä, tämän edellytyksenä on, että joko vastuuta keskitetään tai yhteistyötä keskeisten toimijoiden välillä lisätään merkittävästi. Kuivien hyötyjätejakeiden yhteiskeräyksellä on niin ikään mahdollista erilliskerätä hyötyjätejakeita ympäristöja kustannustehokkaammin verrattuna kaikkien jätejakeiden kiinteistöja astiakohtaiseen keräykseen. Paljon erilliskerättyä polttoon Tutkimus suuntaa ajatukset erilliskeräystapoihin, joissa kustannusja ympäristövaikutuksia voidaan vähentää siitä huolimatta, että erilliskeräys laajenee. • Yhdyskuntajätteen kierrätyksellä vauhtia kiertotalouteen (JÄTEKIVA) -hanke käynnistyi alkuvuodesta 2018 ja päättyy tammikuussa 2019 • Hanke saa valtioneuvoston kanslian tutkimusja kehitysrahoitusta • Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja yhteistyökumppaneina toimivat ympäristöja talouskysymyksiin erikoistunut brittiläinen konsulttiyritys Eunomia, jätehuollon LCA-selvityksiä Suomessa tekevä LCA Consulting, pakkaustuottajia edustava Suomen Pakkauskierrätys RINKI sekä kuntien jätelaitoksia edustava Suomen Kiertovoima KIVO. Increasing Recycling Sustainability in Finland, Draft Final report 5.11.2018, unpublished) 34 UUSIOUUTISET 8|2018. Nykyisessä systeemissä kunnat ovat vastuussa biojätteen sekä sekajätteen erilliskeräyksestä ja käsittelystä. Tätä rejektiä minimoimalla voitaisiin kierrätysprosentteja saada ylöspäin. Monilokerokeräystä on kokeiltu Suomessa muutamilla alueilla. Tämän tiedon täsmentämisen tulisikin olla jatkossa yksi kehittämiskohde. Lisäksi Suomesta puuttuu tarvittavien lajittelulaitosten verkosto. Mikä JÄTEKIVA. Toisaalta yhteiskeräys tuottaa kokemusten mukaan enemmän laitoslajittelun jälkeen polttoon päätyvää rejektiä. Ympäristöministeriö on ryhtynyt valmistelemaan jätedirektiivin toimeenpanoa kansalliseen lainsäädäntöön. Tehty kustannusanalyysi onkin teoreettinen tarkastelu, joka osoittaa vastuiltaan äärimmilleen optimoidun järjestelmän vaikutuksia ja uusia näkökulmia eri tasojen päätöksenteon tueksi. Laskentaan sisältyivät jätehuollon operatiiviset kulut sekä ohjauskeinojen käytöstä aiheutuvat hallinnolliset kulut. Kuviossa näkyvät tutkimuksessa tehdyn mallinnuksen eri tasot: kierrätysastemallinnus, keräysjärjestelmien mallinnus ja politiikkapolut 1 ja 2
Tapahtuman esitykset: https://www.biolaitosyhdistys.fi/6 ” TAPAHTUMIA LHJ Group | Puhelin 0440 242 700 www.lhjgroup.. Lannoiteaineiden sertifiointityötä valmistellaan. LHJ Groupin kokonaisvaltainen jätehuoltopalvelu huolehtii laajasti eri jätelajien kierrätyksestä ja hyödyntämisestä. Ruokajäte ja muu biojäte täytyy saada Suomessa kerättyä dramaattisesti nykyistä laajemmin, jotta tavoitteisiin voisi päästä.” Näin totesi EU:n käyttämän konsulttitoimisto Eunomian tutkija Joe Papineschi esityksessän Biolaitosyhdistys ry:n järjestämillä Biotalouspäivillä Lahdessa marraskuun alkupuolella. Uusi lainsäädäntö edellyttää, että vuoden 2023 loppuun mennessä jäsenmaiden on järjestettävä biojätehuoltonsa. Papineschi sanoo, että biojätteen kanssa voi kerätä myös esimerkiksi pakkauksia, jos ne täyttävät tietyt standardit biohajoavuudesta tai kompostoitavuudesta. Biojäte tarkoittaa siis biohajoavaa jätettä kuten puutarhajätettä sekä ruokaja keittiöjätettä kotitalouksista, toimistoista, ravintoloista, vähittäiskaupasta, kanttiineista, ruokapalveluista kaupoista ja elintarvikkeiden prosessointilaitoksista. Vuoden Bionäärin tunnustus annettiin biokaasulaitosrakentamisen uranuurtajalle, Watrec Oy:n toimitusjohtaja Juhani Suvilammelle. Suomessa laatujärjestelmä näkyisi esimerkiksi tuotteille myönnettyinä laatumerkkeinä. LHJ Groupin erikoisosaamiseen kuuluvat elektroniikan, sähköromun ja metallien kierrätys, tietoturvakäsittely, pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen käsittely, jätevoimalaitosten pohjakuonien käsittely sekä yhdyskuntajätehuolto. Y hdyskuntajätteen kiristyviin kierrätystavoitteisiin ei päästä ilman tehokasta biojätteen erilliskeräystä. ”Olemme kartoittaneet muiden maiden tilannetta. Suomalaiset toimijat ovat jo proaktiivisesti valmistautuneet tulevaan, sillä Biolaitosyhdistys, Biokaasuyhdistys ja Vesilaitosyhdistys ovat käynnistäneet kansallisen laatujärjestelmän luomisen kierrätyslannoitevalmisteille. | info@lhjgroup.. Toiminnan lopputuloksena on syntynyt uusioraaka-aineita, energiaa, turvallisia loppusijoitusratkaisuja ja tyytyväisiä asiakkaita jo vuodesta 1995. Biojäte lasketaan kierrätetyksi, kun käsittelyyn (kuten aerobiseen tai anaerobiseen käsittelyyn) sisään laitetun ja prosessista ulostulevan materiaalin määrä on suurin piirtein tasapainossa ja kun tuotos käytetään maassa tavalla, joka hyödyttää maataloutta tai ekologista maanparannusta. Bio jätteet on erilliskerättävä tai esimerkiksi kompostoitava syntypaikalla. erikoisosaamista erikoisosaamista Ympäristöhuollon. KOONNUT ELINA SAARINEN EL IN A SA AR IN EN KIERRÄTYS EI KOHENE ILMAN BIOJÄTETTÄ Biotalouspäivien yli sata osanottajaa kuulivat muun muassa Eunomian Joe Papineschin esityksen. Saksassa, Ruotsissa ja Belgiassa laatujärjestelmä on parantanut tuotteiden markkina-asemaa ja luonut pysyvää yhteistyötä tuottajien, tutkijoiden ja viranomaisten välille”, kertoi Biolaitosyhdistyksen Juha Pirkkamaa. Lannoiteasetus on yhä EU:ssa työn alla
BAT-päätelmät selostavat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toimintatavat sekä antavat sitovan, velvoittavan päästötason niin sanotuille direktiivilaitoksille, joita on Suomessa arviolta 150–200. Puolen vuoden määräajasta valtaosa on jo mennyt. päivästä. helmikuuta 2019 mennessä selvitys siitä, onko laitoksen toiminta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja täyttääkö laitos päästövaatimukset. Päätelmien tarkoitus on, että jätteenkäsittelyn teollisuuslaitokset ympäri Eurooppaa toimisivat sellaisella teknologialla, että niiden ympäristövaikutukset olisivat mah. ELY-keskukset ovat muistuttaneet toiminnanharjoittajia selvityksen tekemisestä, mutta aikataulu on hyvin 36 UUSIOUUTISET 8|2018. elokuuta viralliset WT BAT -päätelmät (best available technology for waste treatment). Valvontaviranomainen arvioi selvityksen perusteella, onko toiminnan ympäristölupaa tarkistettava, jotta se vastaa BAT-päätelmien vaatimuksia. Toiminnanharjoittaja voi esittää, onko ympäristölupaan tarpeen hakea muutoksia, vai täyttävätkö toiminta ja nykyinen ympäristölupa BAT-päätelmien vaatimukset. Toiminnanharjoittajan on tehtävä muun muassa niin sanottu päästöinventaario eli esitettävä, millaisia päästöjä syntyy, ja syntyykö sellaisia merkityksellisiä päästöjä, joita ei ole tarkkailtu. Kiire jo on Jätteenkäsittelyn direktiivilaitoksilla on enää muutama kuukausi aikaa antaa ELY-keskukselle selvitys siitä, onko laitoksen toiminta uusien BAT-päätelmien mukaista eli parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Euroopan komissio julkaisi 17. ELINA SAARINEN SCANSTOCKPHOTO JA ELINA SAARINEN, KUVAT J ätteenkäsittelylaitosten on tehtävä 17.-18. Määräajasta yli puolet jo mennyt Puolen vuoden määräaika selvitykselle lähti juoksemaan siitä hetkestä, kun komissio julkaisi päätökset, eli elokuun 17. Vertailun avuksi ympäristöministeriö on julkaissut marraskuussa ohjeen. dollisimman pienet. Laitosten on itse tehtävä tarkastelu siitä, ovatko niiden toiminta ja nykyinen ympäristölupa linjassa BAT-päätelmien kanssa. Laitosten ympäristölupien on jatkossa täytettävä BAT-päätelmien vaatimukset. Käytännössä toiminnanharjoittajan täytyy verrata nykytoimintaansa ja olemassa olevaa ympäristölupaansa BAT-päätelmien vaatimuksiin. Toiminnanharjoittajien on annettava selvitys valvontaviranomaiselle eli ELY-keskukselle
Ohjeen mukaan jätteiden kanssa tekemisissä olevat hulevedet voidaan katsoa jätevesiksi. Marraskuussa julkaistu kansallinen ohjeistus neuvoi, että päästöinventaariossa on tarkoituksenmukaista hyödyntää olemassa olevia tarkkailutietoja. Olemme saaneet esittää näkemyksiämme ja kommentoida ohjeluonnoksia”, valmistelutyössä esimerkiksi järjestöjen kautta mukana ollut Huttunen kiittää. Yhtiö on käyttänyt Vahasta apuna esimerkiksi BAT-päätelmien ja nykyisten ympäristönykylupien vastaavuustarkasteluissa. Asiantuntijayritys auttaa toiminnanharjoittajia tulkitsemaan, mitä BAT-päätelmät tarkoittavat näiden kannalta. Vielä paljon auki Alkusyksystä oli vielä auki esimerkiksi se, millä tarkkuudella selvityksessä edellytetty päästöinventaario täytyy toteuttaa. Kansalliset ohjeet apuna • Ohje jätteenkäsittelyn (WT) parhaita käyttökelpoisia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien soveltamiseen • Muistio: Tulkintoja jätteenkäsittelytoimintojen luokittelusta direktiivilaitoksiksi • Muistio: Jätevesiin liittyvien lyhyen aikavälin päästöraja-arvojen soveltaminen ympäristöluvissa • Liite 2 ohjeeseen jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien soveltamisesta http://www.ymparisto.fi/BAT Toinen auki ollut asia oli se, koskeeko päästöjen tarkkailuvelvoite myös hulevesiä. Ohjeistus ei ota asiaan selvää kantaa, vaikka toteaakin, että pitkän aikavälin keskiarvoraja-arvot voitaisiin yhä säilyttää vaihtoehtona vuorokausikeskiarvon rinnalla. Selvityksen toimittamiseen voi kuitenkin pyytää lisäaikaa. ”Jos asiakas kysyy, olemmeko me direktiivilaitos, siihen ei aina voi siltä seisomalta vastata. Vahanen Environment Oy:n BAT-asiantuntija Riikka Kantosaari kertoo, että direktiivilaitostulkintaohje ja soveltamisopas ovat selkeyttäneet tilannetta, joskin ohjeistus jättää yhä paljon kysymyksiä tapauskohtaisen harkinnan varaan. Tämä on saanut toiminnanharjoittajat pelkäämään jatkuvatoimisen päästömittauksen vaatimusta, mikä olisi tiennyt mittauskustannusten ja laboratorioanalyysien roimaa kasvua. Hyvin viranomaiset ovatkin kuunnelleet toiminnanharjoittajia. Vahanen Environment Oy on auttanut yrityksiä selvitysten tekemisessä. BAT-päätelmissä kuitenkin puhutaan vuorokausikeskiarvoista. Jos toiminnanharjoittaja joutuisikin tekemään paljon suunnitelmia ja investointeja, miten asiantuntijaresurssit riittävät?” . Kantosaari pitää aikaikkunaa selvityksen tekemiseen tiukkana. Jos laitos katsotaan jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien soveltamisalaan kuuluvaksi direktiivilaitokseksi, voimme auttaa asiakkaitamme ympäristöluvan ja BAT-päätelmien vertailussa ja tarvittaessa lupahakemuksen laadinnassa." Parikymmentä selvitystä työn alla Lassila & Tikanojalla Ympäristöpalveluiden johtavana asiantuntijana toimiva Hanna Huttunen kertoo, että L&T:llä on 19 sellaista direktiivilaitosta, joiden on tehtävä toiminnastaan BAT-päätelmiin liittyvä selvitys ELY-keskukselle. Monella toimijalla kansallisten ohjeiden valmistumisen odottaminen on voinut osaltaan johtaa siihen, että selvitykselle voidaan joutua hakemaan lisäaikaa”, Kantosaari näkee. Toivoisin, että viranomaiset olisivat joustavia, jos joku pyytää lisäaikaa.” Huttunen pitää BAT-päätelmien vaatimuksia kaiken kaikkiaan positiivisena asiana sekä ympäristön, toiminnan laadun, toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuuden, että asiakkaiden kannalta. Lupaviranomainen voi velvoittaa toimijan noudattamaan BAT-päätelmiä aikaisintaan neljän vuoden kuluttua päätelmien julkaisemisesta. Mikä on direktiivilaitos. Suomessa ympäristöluvissa on yleensä katsottu pidemmän aikavälin päästökuormitusta. 37 UUSIOUUTISET 8|2018. Jos lupamuutoksia tulee, summa kasvaa, sillä jo yhden luvan käsittely voi maksaa kymmenen tuhatta euroa. Vaikka monet suuret toimijat ovat valveutuneita ja ovat seuranneet BAT-asioiden valmistelua jo pitkään, moni on myös löytänyt päätelmien tulkinnoista kysyttävää. Oleellista on, aiheutuuko jätevesistä pilaantumisen vaaraa. Jos toiminnanharjoittaja tietää, etteivät nykyinen ympäristölupa tai toiminta täytä BAT-päätelmien vaatimuksia, hän voi hakea suoraan ympäristöluvan muutosta ja ilmoittaa ELY-keskukselle jättävänsä luvantarkistushakemuksen aluehallintovirastolle. Lassila & Tikanojalla johtavana asiantuntijana työskentelevä Hanna Huttunen toivoo, että viranomaiset olisivat joustavia mahdollisten lisäaikapyyntöjen kanssa. Ympäristöministeriö julkisti kansalliset ohjeet vasta loka-marraskuussa. Onneksi meillä on kaksi muutakin työntekijää, jotka ovat perehtyneet BAT-maailmaan”, Huttunen sanoo. Joskus on tarpeen ensin perehtyä toimintaan ja lupaan tarkemmin. ”Tarkkailu tiukkenee. Epäselvää voi olla jo sekin, onko heidän toimintansa ylipäätään sellaista, että laitos katsotaan direktiivilaitokseksi, jota BAT-päätelmät koskevat. ”Iso kysymys on vielä se, miten ympäristölupien päästöraja-arvot tullaan jatkossa määrittämään ja miten niitä seurataan”, Kantosaari miettii. Entä kuinka tiuhaan esimerkiksi jätevesien päästöjä on tarkkailtava. Viranomaisohjeistus onkin tässä tärkeä. ”Voi hyvin olla, että kaikki toimijat eivät ehdi selvitystä ELY-keskukselle tässä aikataulussa toimittamaan. tiukka. Jos ympäristölupa on annettu ennen vuotta 2010, siinä ei melko varmasti ole ihan niin tarkalle tasolle velvoitteita laitettu kuin nyt BAT-päätelmissä, joten varmasti joitakin vanhimpia lupia joutuu muuttamaan”, Huttunen arvioi. ”On varmasti pieniä toimijoita, jotka tuskailevat, että konsulttityö maksaa, eivätkä omat resurssit välttämättä ole sellaiset, että pystyisi tekemään selvityksen itse. L&T on varannut pelkästään selvitysten tekemiseen sata tuhatta euroa. ”Toivon, että viranomaislinja BAT-päätelmien vaatimuksiin olisi yhtenäinen kautta maan. ”Tämä on haastava aihealue, koska L&T on iso konserni. Kantosaari toteaa, että komission asettamaan aikatauluun voi liittyä riskejä: ”Kaikkialla EU:ssa toimitaan nyt tämän saman aikataulun puitteissa. Tilannetta ei ole helpottanut se, että päätelmien soveltamiseen on liittynyt paljon avoimia kysymyksiä
”Näkisin, että kattohuopa on erinomaisen hyvä kierrätettävä materiaali." Asvalttiin käytettiin kattohuovan lisäksi uusiomateriaalina myös asvalttirouhetta, jota oli 30—50 prosenttia materiaalista. Voittajaksi kokonaisvastuu-urakassa selvisi JT-Ympäristörakentaminen Oy. ”Tämä oli ensimmäinen kerta, että tarjouspyynnössä vaadittiin käyttämään tällaista kierrätysmateriaalia. Kun yhtiölle tuli ajankohtaiseksi rakentaa uusi vastaanottoja välivarastointikenttä vuonna 2017, syntyi idea hyödyntää rakentamisessa kierrätysmateriaaleja. Kouvolan aluepäällikkö Jukka Kalve arvioi, että kattohuopamurskeen käyttö tuotti noin 2,5 prosentin kustannussäästöt. KATOLTA KENTÄKSI Kymenlaakson Jäte Oy rakennutti asvalttikentän, jonka raakaaineena on käytetty puretusta kattohuovasta rouhittua uusiotuotetta. Nyt tilaajana pystymme itse vaikuttamaan siihen, että käyttökohteita syntyisi”, perustelee Kymenlaakson Jäte Oy:n laitospäällikkö Aki Koivula. Teimme päätöksen juuri siksi, että haluamme omalta osaltamme edistää tämän kierrätystuotteen hyötykäyttöä. Asvalttiin voi käyttää 2-4 painoprosenttia kattohuovasta jalostettua BitumenMix-tuotetta korvaamaan bitumia. Kymenlaaksossa kierrätysliiketoimintaa pyöritetään asvaltilla, joka on kierrätettyä, kertoo laitospäällikkö Aki Koivula. Asvalttiosuuden urakassa toteutti YIT. K eltakankaan jätekeskuksen uusi, vuosi sitten valmistunut hehtaarin kokoinen asvalttikenttä on valmistettu osittain juuri niistä samoista materiaaleista, joita asvalttikentällä vastaanotetaan ja välivarastoidaan. RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 38 UUSIOUUTISET 8|2018. ”Vaadimme jo tarjouspyynnöissä, että asvaltissa käytetään kattohuoparouhetta lisäaineena. Asfalttirouhetta alueella käytettiin noin 600 tonnia ja kattohuoparouhetta hieman yli 40 tonnia. vuodesta 2015 lähtien, noin tuhat tonnia vuodessa. ELINA SAARINEN ANNE SIRONEN, KUVA Kattohuoparouheen hyötykäyttö asvaltin valmistuksessa tuo sekä kustannusettä päästösäästöjä. ”Levitysvaiheessa lopputuotteessa ei havainnut mitään eroa verrattuna tuotteeseen, jossa kattohuopamursketta ei ole käytetty. Valitettavasti se ei vielä ole kovin yleistä”, toteaa JT-Ympäristörakentaminen Oy:n Teppo Jokimies. Asvaltti on valmistettu purkamisessa ja remontoinneissa syntyvästä kattohuopajätteestä, tai oikeammin siitä jalostetusta kierrätystuotteesta. Urakkaan tuli kahdeksan rakentamistarjousta. Kattohuopajätteestä tuotteen on jalostanut Tarpaper Recycling Finland Oy. Jo tarjouspyynnössä Kymenlaakson Jäte Oy on vastaanottanut erilliskerättyä kattohuopajätettä . Sekoittimessa kostea kattohuoparouhe muodostaa paljon vesihöyryä”, Kalve kertoo ja jatkaa, että kattohuoparouheen bitumi on kovaa, mikä on hyvä huomioida asvalttimassan bitumiseosta suunniteltaessa
”Tulemme vaatimaan kattohuovan käyttöä jatkossa kaikissa asvaltoinneissa, mitä teetämme”, Koivula linjaa. Laaksosen mukaan jätestatuksesta eroon pääseminen on helpottanut tuotteen markkinointia. Kenttä on kestänyt hyvin niin lumien auraamiset kuin helteisen kuuman kesänkin. Näin paljon päästöjä vähenee asvaltin valmistuksessa laskennallisesti Kymenlaakson Jätteen keräämän kattohuovan kierrätyksen ansiosta. ”Kaikista tähän mennessä testaamistamme käyttökohteista on saatu hyvät kokemukset. Sillä on myös CE-merkintä. Yhtiö laskee, että mikäli kaikki huovasta tuotteistettu materiaali käytettäisiin asvalttikohteisiin, säästyisi neitseellistä bitumia 7 000–8 000 tonnia sekä lisäksi saman verran täyteaineena käytettävää kalkkikiveä. Tuote on alkanut kiinnostaa muitakin tahoja kuin asvalttiteollisuutta. Valtateiden tai ELY-rahoitteisten kohteiden tierakentamiseen tuotteelle ei vielä ole hyväksyntää, koska tutkimus ja testaaminen vaativat paljon aikaa. ”Siksi haluamme edistää kattohuovan hyötykäyttöä. Käytöstä hyvät kokemukset Kymenlaaksossa uusiomateriaalikentän käyttökokemukset ovat olleet hyviä, kertoo Koivula: ”Kenttä on nyt ollut käytössä vuoden ajan. 34 tonnia. Tällä hetkellä kolmannes yhtiön vuosituotannosta päätyy asvalttikäyttöön kotimaassa. Tarpaper Recycling Finland on testannut tuotetta esimerkiksi kenttärakenteissa ja teissä. ”Testaamme ja tutkimme nyt rakentamiskäyttöä kuten äänieristyslevyja kattohuopatuotantoa." Kolmannes asvalttiin Tarpaper jalostaa kattohuopaa vuosittain uusiotuotteeksi noin 10 000– 15 000 tonnia. Myös vienti on avautumassa. Kattohuoparouheella tehty pinnoite on kestänyt käytössä yhtä hyvin kuin normaali asvaltti.” Kentällä liikennöidään jatkuvasti raskailla työkoneilla. Rohkeasti vain vaatimaan sen käyttöä”, kannustaa Kymenlaakson Jätteen laitospäällikkö Aki Koivula. Maajohtaja Kimmo Laaksosen mukaan pinnoite on kestänyt yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin perinteiset pinnoitteet. Laskelmissa ja tutkimuksissa kattohuoparouhe on vähentänyt asvalttimassan valmistamisen päästöjä kolmesta yli kymmeneen prosenttiin. Infrarakentaminen on tonnimääräisesti suurin luonnonvarojen kuluttaja rakentamisessa. PÄÄSTÖSÄÄSTÖJÄ TARJOLLA KYMENLAAKSON JÄTE on laskenut vuoden 2017 hiilijalanjälkiselvityksessään, että yhtiön vuosittain erilliskeräämän kattohuovan hyötykäyttö tuottaisi laskennallisesti 34 tonnin hiilidioksidi-ekvivalenttitonnin päästösäästöt, kun huopa korvaisi esimerkiksi uutta bitumia. Tuote lisää asvaltin sitkeyttä." Tuote täytti niin sanotut end-of-waste-kriteerit vuonna 2016, eli se ei enää ole jätettä. Olisi hyvä, jos muutkin kunnat, jäteyhtiöt ja tilaajat huomioisivat sen omissa urakoissaan
Ilpo Viskari on toiminut yhtiön Solution Managerina viime keväästä tehtävänään teollisuuden suurasiakkaiden jätejakeiden ratkaisut epselöimällä. lokakuuta EPSEn laboranttina, tehtävänään epselöinnin reseptiikan määritys asiakaskohteisiin. Yksi sparrattavista aloista on Kiertotalouden kasvupolku. NIMITYKSIÄ Global EcoProcess Services EPSE Vaarallisten jätteiden ja kaivosvesien puhdistukseen erikoistunut ylöjärveläinen Global EcoProcess Services (EPSE) on saanut uusia työntekijöitä: Kimmo Hellsten aloitti 15. Jukka-Pekka Varis aloitti elokuussa EPSEn Site Managerina. Maria Niinivuori Pekka Laatikainen Kansainvälistymispalkinnon pokkasivat Kasvu Openin puolesta toimitusjohtaja Matti Härkönen Kasvun Roihu Oy:stä sekä operatiivinen johtaja Jaana Seppälä ja toimitusjohtaja Uljas Valkeinen Kasvu Openista. Siukonen siirtyy tehtäväänsä YIT Rakennus Oy:stä. Arto Arvola on toiminut Bayer Oy:ssä HSE-asiantuntijana. Kuusakoski KTM Lauri Siukonen (31) on nimitetty Kuusakosken uudeksi talousjohtajaksi. Uusiouutiset-lehti Maria Niinivuori on aloittanut Uusiouutiset-lehden myyntipäällikkönä lokakuussa. marraskuuta Presidentinlinnassa. Hän aloittaa tehtävässään 10.12.2018. ELINA SAARINEN MATTI PORRE/ TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA, KUVA PALKITTUJA "Edustatte: sisua, osaamista, tietämistä ja taitamista." Näin Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luonnehti kansainvälistymispalkinnon voittaneita yrittäjiä. Hänellä on taustaa yli 20 vuoden ajalta muun muassa kemian alan kunnossapidon ja tuotannon esimiestehtävistä. Kasvu Openin maksuttomiin sparrauksiin on osallistunut viimeisten viiden vuoden aikana yli 1600 yritystä. Myös samaan Kempulssi-konserniin kuuluva, Uusiouutisten sisarlehti Kemia-lehti on saanut uuden myyntipäällikön. Hänellä on yli 25 vuotta kokemusta vesikemian kansainvälisen kaupan tehtävistä. ”Kiitos kuuluu koko Kasvu Open -verkostolle, valtakunnallisille kumppaneillemme ja erityisesti asiantuntijoille, jotka käytännössä pistävät osaamisensa ja kontaktinsa likoon pk-yritysten auttamiseksi", Kasvu Openin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen sanoo. 40 UUSIOUUTISET 8|2018. Niinivuori on tehnyt myyntitöitä yli 15 vuotta. Palkinto myönnettiin 14. Yritysten sparraajina toimii noin 1 500 vapaaehtoista liike-elämän asiantuntijaa. Hän työskenteli Kuusakoski Oy:llä vuodet 2010-2017, viimeiseksi Suomen maacontrollerina. Kasvu Open voitti marraskuussa myös Euroopan komission jakaman European Enterprise Promotion Awardin. YTP ry Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP:n asiantuntijaksi on nimitetty FM Arto Arvola. TASAVALLAN PRESIDENTTI PALKITSI KASVU OPENIN Yritysten kasvusparrausohjelma Kasvu Open on saanut Tasavallan presidentin kansainvälistymis palkinnon. T ulokasyrityksenä palkittiin silmänpainemittareita valmistava Icare Finland Oy ja kasvuyrityksenä älykkäitä tiedonhallinnan ratkaisuja tuottava M-Files Oy. Pekka Laatikainen aloitti tehtävässä syksyllä. "Se on suomalaisuutta, jota edustatte: sisua, osaamista, tietämistä ja taitamista", presidentti Sauli Niinistö sanoi onnitellessaan palkittuja. Jaana Koivisto jatkaa konsernissa myyntipäällikkönä päätyönään Työ Terveys Turvallisuus -lehti. Hänellä on aiempaa kokemusta esimiesja asiantuntijatehtävistä Lassila & Tikanoja Oyj:ssä, Stena Recycling Oy:ssä ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:ssä. Yhteisö-kategoriassa palkinnon saanut Kasvu Open on vuosittain osallistuvien yritysten määrällä mitattuna Suomen suurin pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä vauhdittava ohjelma
Rosk’n Roll Oy Ab + Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy = Rosk’n Roll Oy Ab 12 kuntaa: Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio ja Vihti 230 000 kuntalaista 1 600 000 sekajäteastian tyhjennystä vuodessa 150 ekopistettä täydentämässä Rinki-ekopisteverkostoa Liikevaihto (2017): 26 000 000 € Henkilöstö: 70 ympäristöja palvelualan ammattilaista Tämän päivän jätehuoltoa ympäristön ehdoilla. Tiivistä kanssakäymistä vuodesta 2012 Virallisesti yhtä 1.1.2019 alkaen! Vastu ullise sti Tehokkaasti Ammattitaidolla Kuva: Sanna Tarmi
Kiertotalouden opetustarjontaa parantamalla ja opetusmenetelmien uudistamisella ja kehittämisellä varmistetaan opiskelijoiden laadukas kiertotalousosaaminen koko Suomessa ja vahvistetaan ammattikorkeakoulujen kansainvälistä houkuttelevuutta. MENETELMÄOPAS INSPIROI KIERTOTALOUSOPETUSTA Kiertotalouden opetushankekumppanit ovat tehneet oppaan kiertotalouden opettamisen menetelmistä. Tutkimuspajassa opiskelijat ryhtyvät ratkomaan ongelmaa 1–6 kuukautta kestävässä projektissa. Opas on koottu Sitran rahoittamassa #kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi . Myös #kiertotalous-menetelmäoppaaseen kootut menetelmät perustuvat kaikki projektimuotoiselle oppimiselle ja yrityksiltä tuleville toimeksiannoille. Menetelmäopas tarjoaa ohjeita ja esimerkkejä opettajalle, joka haluaa kokeilla kiertotalouden opettamiseen perinteisestä luokkaopetuksesta eroavaa menetelmää. Menetelmäoppaan voi ladata sen ilmestyttyä täältä: https://resurssitehokkuus. Kiertotalouspolussa opiskelijat hahmottelevat ongelmaan ratkaisua ensin intensiviisellä vuorokauden mittaisella bootcampilla, ja sen jälkeen ratkaisua muotoillaan lukukauden kestävässä projektissa. Kiertotalouden opetuksen kehittämistä edistetään koko Suomessa myös 19 ammattikorkeakoulun voimin opetusja kulttuuriministeriön rahoittamassa Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hankkeessa. Miten hyvin tällainen opetusmenetelmä soveltuu kiertotalouden opettamiseen. Turun, Lahden ja Tampereen ammattikorkeakoulujen lisäksi #kiertotaloushankkeessa ovat mukana Oulun, Vaasan ja Savonian ammattikorkeakoulut. Ratkaisua näihin kysymyksiin on haettu erilaisilla opetusmenetelmillä. Projektiopetus sopii Kiertotalouden opettamiseen sopii erityisen hyvin projektimuotoinen opetus, joka on myös opiskelijoiden joukossa suosittua. turkuamk.fi/kiertotalous/ OPISKELIJOILTA 42 UUSIOUUTISET 8|2018. L aitetaanko opiskelijat opintojensa alussa linjastolle, jossa heihin iskostetaan tietoa ja valmistuessaan he ovat valmis tuote. Ongelmiin pääsee käsiksi konkreettisesti eikä ratkaisu tule tarjottimella, vaan se pitää selvittää itse. MARKETTA VIRTA TEKSTI JA KUVA Ratkaisu ei tule tarjottimella, vaan se pitää selvittää itse. 24h-innovaatioleirissä opiskelijoilla on vuorokauden verran aikaa hakea ratkaisua ongelmaan. Oppaaseen on koottu Turun, Lahden ja Tampereen ammattikorkeakouluissa käytössä olevat kiertotalouden opettamisen menetelmät. Hanke on osa suurempaa Sitran hankekokonaisuutta, jossa kehitetään kiertotalousopetusta kaikille koulutusasteille. -hankkeessa. Jos jokainen korkeakoulusta valmistuva ymmärtää kiertotalouden perusperiaatteet, yhteiskunnalla on todellinen mahdollisuus muutokseen ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Opiskelijoidenhan pitäisi oppia ratkaisemaan monisyisiä ongelmia, etsimään muuttuvaa tietoa itse ja käymään vuoropuhelua erilaisten toimijoiden välillä. Kolme erilaista menetelmää on koottu joulukuussa ilmestyvään menetelmäoppaaseen
Tanan revintäja seulontaratkaisut tarjoavat ainutlaatuista monipuolisuutta. Kysy lisää testiajosta ja kone-esittelyn mahdollisuudesta: Jaakko Kouhia, 040 571 9466, jaakko.kouhia@tana.fi www.tana.fi. Yhdessä TANA 6D älykkään rumpuseulan kanssa varmistat halutun palakoon ja parhaan lopputuloksen. TANA Shark hidaskäyntinen repijä käsittelee haastavampiakin materiaaleja, kuten renkaita ja patjoja leikiten. Monipuolinen. Kotimainen. TANA mobiilirepijät, rumpuja kiekkoseulat. Luotettava
Molok®-jätesäiliöt tarjoavat monta vaihtoehtoa muovipakkausten keräykseen. Jo käytössä olevat Molok® Syväkeräys®säiliöt voidaan jakaa esimerkiksi muovin ja sekajätteen kesken (A & B) 1 Molok®Light-pinta-astioilla saat helposti muovinkeräyksen nykyisen jätepisteesi rinnalle (C & D) 2 Jos Syväkeräys®-säiliöt ovat vasta tulossa taloyhtiönne pihaan, voidaan muovinkeräys ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa jätejakeita pohtiessa 3 Kysy lisää alueesi Molok-asiantuntijalta: www.molok.fi A B C D. 010 3429 400 • molok@molok.com • www.molok.fi Joko teillä kerätään muovipakkauksia. MOLOK OY • Nosturikatu 16 • Puh