Uusiouutiset 8/2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

MINERAALIVILLAARVOKETJUJA NEUVOSTOTILAT UUSIOKÄYTTÖÖN KOKO KORTTELI KIERTOTALOUTTA PURKAMISESTA KANNATTAVAA 8|2019
Lue meistä lisää: www.kiertokapula.fi Kiertotaloutta rakentamassa Tämä kunnallinen jätehuoltoyhtiö ohjasi vastaanottamistaan jätteistä 99 % hyödynnettäväksi vuonna 2018!
Ksylitolitietouttaan laajentaessaan Anna Nicol sai selville, että myös kauran kuoresta voisi tehdä ksylitolia. Fazer Myllyllä ja Fazer Leipomoilla on Lahdessa oma laboratorio ja koeleipomo tuotekehitystä ja laadunvalvontaa palvelemassa, ja työntekijöitä kaikkiaan yli 600. Kauraöljyä kosmetiikkateollisuudelle – Kosmetiikka ei ole meille uusi aluevaltaus. Nyt on kyse siitä, että sivuvirroista luodaan uutta tuottoisaa liiketoimintaa, kertovat Fazer Myllyn tuotantojohtaja Jarkko Arrajoki ja Fazer ksylitolitehdashankkeen johtaja Anna Nicol. Kotimaista ksylitolia globaaleille markkinoille – Lähdin muutama vuosi sitten selvittelemään, voisiko Fazerin purukumipakkauksiin painaa Hyvää Suomesta -merkin. Yleinen harhaluulo on myös se, että ksylitoli olisi nimenomaan koivusokeria. Fazerin Mylly Lahdessa on edelläkävijä innovatiivisten kauratuotteiden kehittämisessä, ja useissa kosmetiik katuotteissa hyödynnetään jo nyt mei dän kauraöljyämme. Laatujärjestelmä tulee olemaan huippuluokkaa täyttäen myös kosmetiikan ja lääketeollisuuden kriteerit, joten innovointi ei varmasti rajoitu vain ksylitoliin elintarvikekäytössä. Idean hienous on juuri siinä, että puhdas raaka-aine saadaan täysin omavaraisesti kauramyllyn sivuvirroista. Fazer Mylly ja Leipomo ovat tärkeä osa Lahtea ja Lahti tärkeä osa Fazeria – yritystä, joka on vuodesta toiseen suomalaisten eniten arvostamien brändien kärjessä. Kotikokin iloksi kauppoihin on marraskuussa 2019 tullut myös uutuustuote Fazer Alku Kauraöljy, joka on valmistettu 100 % suomalaisesta kaurasta Lahden Myllyllä. Teksti: Terhi Kangas Kuva: Sebastian Ratu FAZER – UUSIA MARKKINOITA KIERTOTALOUDEN INNOVAATIOILLA Kauran sivujakeista ksylitolia ja kauraöljyä – Enää ei ole kyse siitä, että jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Yritysystävällisessä kaupungissa on osaavaa ja sitoutunutta työvoimaa, ja myös kaupungin johto on sitoutunut tukemaan yrityksiä. Syntyisikö tästä kenties uusi modernin kiertotalouden innovaatio Lahteen, jossa Fazerin korkeatasoinen tutkimusja tuotekehitysyksikkö etsii jatkuvasti uusia tapoja jatkojalostaa tuotannosta syntyviä sivuainejakeita. Kyseessä onkin maailman ensimmäinen ksylitolitehdas, jonka raaka-aine tulee yrityksen omasta tuotannosta. Lahden alueen erinomaisia alan toimintamahdollisuuksia todistaa myös Faze rin investoinnit: 15 miljoonaa euroa tulevaan kauramyllyn laajennukseen ja käynnissä oleva yli 50 miljoonan euron investointi kauran kuoresta ksylitolia valmistavaan ksylitolitehtaaseen. Arrajoki antaa Lahden seudulle bisnesympäristönä kokonaisarvosanan kiitettävä plus. Olemme kehittä neet sitä yli kuuden vuoden ajan, kertoo tuotantojohtaja Jarkko Arra joki esitellen ”lahtelaista kultaa”. Vähäkalorisuuden ja kariesriskiä pienentävän terveysvaikutuksen vuoksi ksylitoli kiinnostaa monia terveellisempiä vaihtoehtoja etsiviä kuluttajia maailmanlaajuisesti. Ajattelin niin kuin moni muu, että ksylitoli on suomalaista. Mainos Lue koko juttu verkossa: www.lahtibusinessregion.fi/yritystarinat. Ksylitolia on jonkin verran myös hedelmissä ja kasviksissa. – Nyt tontilla on rakennustyöt jo käynnissä, ja tehtaan on tarkoitus valmistua vuoden 2020 loppuun mennessä, Nicol kertoo tyytyväisenä. Kauraöljyssä on paljon e-vitamiinia sekä hyviä rasvahappoja ja se kiinnostaa luonnollisuutensa, puh tautensa ja koostumuksensa vuoksi. Elintarviketeollisuuden lisäksi ksylitolia voidaan käyttää muun muassa kosmetiikkaja lääketeollisuudessa. Lamppu syttyi. Kaukaa tuotava ksylitoli on kuitenkin pääsääntöisesti peräisin maissista tai pyökistä. Mutta kotimaisten tuotteiden käyttämän ksylitolin raaka-aine tulee pääosin Keski-Euroopasta, ja ksylitolia tuodaan aina Kiinasta asti, kertoo tehdashankkeen johtaja Anna Nicol, joka työskenteli tuolloin Fazer Makeisten strategiajohtajana
Cireco Finland Oy on koonnut parhaita kiertotalouden käytäntöjä maailmalta. UUSIOUUTISET-LEHTI PL 13, 40321 Jyväskylä toimitus@uusiouutiset.fi www.uusiouutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen 040 844 9208 elina.saarinen @uusiouutiset.fi KUSTANTAJAT Suomen Ammattimedia SUOMA Oy, Kempulssi Oy 050 336 5613 Asolantie 29b, 01400 Vantaa ULKOASU Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy www.astehelsinki.fi ILMOITUSMYYNTI Maria Niinivuori, 045 1120 232 maria.niinivuori @uusiouutiset.fi Jaana Koivisto, 040 770 3043 jaana.koivisto @uusiouutiset.fi TILAUKSET 03 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi PAINO Forssa Print Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0787-0663 30. SISÄLTÖ 8|2019 Ina Luukkala ja Katri Koskinen tahtovat tuoda kaupunkirakentamiseen uutta ajattelua. Suomeen voisi rakentua vah va akkuekosysteemi, todettiin Kokkola Material Weekissä. Oulun yliopiston tutkijatohto ri Juho Yliniemi tutkii, kuinka maailman käytetyin eriste materiaali eli mineraalivilla kiertää hyötykäyttöön. vuosikerta KANNEN KUVA Pekka Karppinen 32 EL IN A SA AR IN EN TE RO LU UK KO NE N TE RO PA JU KA LL IO 4 UUSIOUUTISET 8|2019. Kuvassa geopolymeerinäyte puristus lujuusmittauksessa. 28 26 5 Pääkirjoitus 8 Ajankohtaista 12 Pakkausten tuottajien kustannusvastuu laajenee 14 Purkupihalle kolmas kierrätysasema 16 Kiertotalousnimiset: J. Jätevuori 17 Työnsä taitajia: Kimmo Pöllänen 20 Kaikki mukaan ravinnekiertoon 22 Nyt aletaan irrotella! 24 Purusta kannattavaa 26 Mineraalivillalle arvoketjuja 28 Koko kortteli kiertotaloutta 29 Päästöt alas puumuovikomposiiteilla 32 Suomella valtteja akkuarvoketjussa 34 Metallinkeräykseen päätyy paljon sähköromua 35 Tapahtumakalenteri 36 Uusiokäyttöä sukellusvenetehtaalle 38 Miljoonasäästöjä infrarakentamisessa 40 Palkittuja ja nimityksiä 42 AMK-opiskelua lukiolaisen silmin 43 Mediakortti Osateemoina kestävät kaupungit ja asuminen, rakentaminen ja purkaminen, asumisen jätehuolto ja logistiikka. GTK:n pääjohtaja Mika Nykä nen kertoo organisaation kes kittyvän akkumineraaleihin ja kiertotalouteen
Onko meillä enää toivoa. Aikuiseksi kasvettuani olen joutunut kasvotusten sen todellisuuden kanssa, että omani, ja samalla ihmiskunnan, ei välttämättä päätykään hyvin. Ihmiskunta on jähmettynyt katsomaan, miten torni huojuu. Kasvettuaan vuosikymmenet korkoa siitä on tullut valtava rakennelma, joka pysyy yhä hatarammin pystyssä. Tässä työssä tunnen sekä toivoa että toivottomuutta, vuorotellen. On riski, että romahtaessaan se pyyhkii pois lukemattomia lajeja ja kokonaisia ekosysteemejä, riipii miljoonat ihmiset kurjuuteen ja lopulta tömähtää maahan nostattaen meret yllemme. Rohkeuden vai pelon. Toivon, että olisi pappoja ja lapsenlapsia. Taakse jo jäänyt on syksyn lohduttomuus. Vai onko vain pelkoa, toivottomuutta, lamaantunutta lohduttomuutta. Se antaa toivoa, että planeettamme säilyy monimuotoisena ja vehreänä kotina meille, lapsenlapsillemme ja kaikille tuleville sukupolville. Hyvää joulua sinulle! Toteutukoon toiveesi. Niityillä lunta. Jos hän katsoisi maailman menoa tänään, mitä hän tuumisi. Hiljaiset kadut. Tulkoon toivo kansoille maan. TE RO PA JU KA LL IO 5 UUSIOUUTISET 8|2019. Alkaako fossiilisten energialähteiden ja luonnonvarojen alati kasvavan kuluttamisen varaan rakennettu sivilisaatiomme kaatua kuin torni. On pelottavaa tiedostaa, että olemme lähellä tuhoutumista. Se antaa mahdollisuuden muutokseen. Ja näen heitä, jotka pelkäävät niin, etteivät uskalla muuttaa mitään. Sanoma joulun on uusi mahdollisuus. Sillä voin valita. Kumman siis valitsen, toivon vai toivottomuuden. Lapsuudessa sadut päättyivät aina hyvin. ” V ielä on Toivoa jäljellä”, papallani oli tapana sanoa taputellessaan vatsakumpuaan. Näen heitä, jotka käyttävät kaikkea meillä jo olevaa tietoa muuttaakseen rohkeasti tapaamme toimia. Muutoksen vai lamaantumisen. ELINA SAARINEN PÄÄTOIMITTAJA PÄÄKIRJOITUS 11.12.2019 Näen heitä, jotka käyttävät kaikkea tietoa muuttaakseen rohkeasti tapaamme toimia. Toivon, että olisi niittyjä, ja niillä jouluisin lunta. Jos pystyy mielessään hahmottelemaan toiveen, jo se luo muuriin oven. Meistä jokainen voi. Sitten näen, että vaikka keinot on keksitty, niitä ei uskalleta ottaa käyttöön tarpeeksi rohkeasti, ja toivottomuus valtaa mieleni. Muistojen virta, lapsuuden sadut. Toivottomuus on synkkää vääjäämättömyyttä, jossa esteet nousevat joka suunnalla. Tulkoon rakkaus ihmisrintaan. Pappani kuolemasta on 20 vuotta. ONKO VIELÄ TOIVOA. Ja näen heitä, jotka pelkäävät niin, etteivät uskalla muuttaa mitään. Pappani nimi oli Toivo. Välillä uskallan toivoa, koska tuhlaamiseen ja tuhoamiseen pohjautuvan talousmallin muuttamiseksi on jo keksitty keinot, jotka puhuvat talouden omaa kieltä: Kiertotalous on työkalu, jolla purkaa hirviömäinen torni ja rakentaa uusi, joka pohjautuu elonkehää suojeleville, kestäville toimintatavoille. Toivon, että olisi toivoa. Silloin joulu luonamme on. Olisiko vielä toivoa jäljellä
Lahden jäteasema Pilleriin ja Kujalan lajittelujärjestelmiin tullaan tutustumaan eri puolilta maailmaa. Jäte, joka ei olekaan jätettä Kujalan jätekeskus Lahdessa sopisi malliesimerkiksi oppikirjaan kiertotalouden ideologiaa havainnollistamaan. ”Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa.” Lahden seudun kiertotalousartikkelit on tuotettu yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa.. Tällä hetkellä kaatopaikkakäytössä siitä on vain murto-osa. Kujalan jätekeskuksen alueella toimii myös LABIO Oy:n biokaasuja kompostointilaitos, joka käsittelee Lahti Aquan eli kaupungin vesiyhtiön jätevesilietteet, asukkailta kerätyn biojätteen sekä kaupan ja teollisuuden tuottaman biojätteen. Investoimme voimakkaasti vuonna 2016 avattuun LATE-lajittelulaitokseen, kertoo kehityspäällikkö Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä. Tavoitteena on, että loppusijoitettavaa jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, mutta pelkkä kierrättäminen ei Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle riitä. Kiertotalouden kehitys on ollut nopeaa; loppusijoitusalue on merkittävästi pienempi kuin mihin 2000-luvun alun suunnitelmissa on varauduttu. Kiertotalouden kehitys on ollut Lahden seudulla jopa ennakoitua innovatiivisempaa ja nopeampaa. Alueelliset yhteistyökumppanit ovat tehneet edelläkävijyyden mahdolliseksi, energiajohtaja Mikko Rajala kertoo. Lahti ensimmäinen kivihiilestä luopunut suomalaiskaupunki Yksi merkittävä toimija kiertotalouden teollisessa symbioosissa on Lahti Energia. Eikä ainoastaan puhuttu, sillä kiertotalouden innovaatioiden eteen on tehty pitkäjänteisesti jo vuosia töitä. Viimeistään silloin kannattaa innovatiivisten Lahden seudulla on käynnissä kiinnostavia kiertotalouteen liittyviä hankkeita ja tilaa rohkeille ideoille & uusille yrityksille! Lue lisää kiertotalouden uutisia: www.lahtibusinessregion.fi/ yritystarinat kiertotaloustoimijoiden sijoittua Lahteen, Antti Leiskallio vakuuttaa. Kymijärvi II taas käyttää polttoaineenaan energiajätettä, jota saamme muun muassa Kujalan jätekeskuksesta. 2000-luvun alun suunnitelmissa jätekeskuksen alueesta noin puolet oli mietitty kaatopaikka-alueeksi jätteiden loppusijoitukseen. Jätettä syntyy koko ajan vähemmän, kun jäte ei olekaan jätettä, vaan jonkun toisen toimijan materiaalia. LATE on uudenlainen, ja Suomessa ainutlaatuinen jätteiden mekaanista erottelua hyödyntävä laitos. Sen sijaan, että jätteet päätyisivät kaatopaikan penkkaan, eri materiaalivirtoja hyödynnetään mm. Uutta liiketoimintapotentiaalia muhii tälläkin hetkellä monen yrityksen kainalossa sekä yritysten välisessä yhteistyössä Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Lahdessa Hartwallin juomatehtaan lämpökeskuksessa jo vuonna 2002. Lahden seutu on jo pitkään näyttänyt suuntaa kiertotalouden kansalliselle kehitykselle, mutta edelläkävijyys ympäristöasioissa ja innovatiivinen kiertotalousosaaminen saivat kesäkuussa uutta tunnustusta, kun Lahti valittiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. NCC Roads saa myös osan tarvitsemastaan raaka-aineesta asfaltin tuotantoon alueella toimivalta Tarpaper Recycling Finland Oy:ltä, jonka kattohuopajätteen käsittelylaitos taas saa tarvitsemaansa raaka-ainetta muun muassa Päijät-Hämeen Jätehuollolta. Kiertotalouden teollisessa symbioosissa kaikki hyötyvät Lahden seudulle on rakentunut uniikki kiertotalouden teollinen symbioosi, josta hyötyvät niin kaupalliset kuin kunnalliset toimijat. Tunnustus tekee pitkäjänteisen työn tuloksia uudella tavalla tutummaksi myös kansainvälisesti. energian tuotannossa ja liiketoiminnassa, kertovat kehityspäällikkö Antti Leiskallio ja energiajohtaja Mikko Rajala. – Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa. Kierrätyksen perusasiat kuntalaisilla ”geeneissä” Lahden seudulla ainutlaatuisen laajaa syntypaikkalajittelua on toteutettu jo vuodesta 1998 lähtien. Hartwall hyödyntää biokaasun omassa tuotannossaan. Kierrätykseen kelpaamaton jäte hyödynnetään energiana. Perusidea on yksinkertainen: toisen jäte on toisen materiaali. Roskien lajittelu kotitalouksissa, julkiset lajittelupisteet sekä jätekuljetukset eri jätteille myös Lahdessa kiertotaloudesta on puhuttu jo kauan ennen kuin aihe oli kaikkien huulilla. Kujalan kapasiteetti on tulossa pian vastaan kiertotalouden liiketoimintamallien kehittyessä. Esimerkiksi metallija sähkölaitejäte on Stenan erikoisosaamista. Laitoksessa käsitellään seka-, energia-, rakennusja teollisuuden ”Olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdollisuuksia.” Mainos 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti jätteitä, joista erotellaan materiaalikierrätykseen ja jatkojalostukseen kelpaavia kuituja, muoveja ja erilaisia metalleja. Kaatopaikalle jää loppusijoitettavaksi käytännössä vain kiviainesta ja muuta epäorgaanista jätettä. LABIOn tuottamasta biokaasusta alueella toimiva Gasum saa raaka-ainetta sekä kaasuautojen polttoaineeksi että kaasua NCC Roads Oy:n asfalttipäällystetuotantoon. Prosentti on yksi maan alhaisimpia, mutta tavoitteena on, että vuonna 2020 se on nipistetty kolmeen. Uusi Kymijärvi III käyttää polttoaineena metsätähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja. Symbioosissa tärkeitä toimijoita ovat myös Kuusakoski, Stena ja Tramel, jotka käsittelevät ne materiaalit, joita ei ole Päijät-Hämeen Jätehuollon alueella Kujalassa mielekästä käsitellä. Erottelussa hyödynnetään uusimpia teknologioita, jotka perustuvat muun muassa materiaalin muotoon, kokoon, fysikaalisiin ja optisiin ominaisuuksiin. kierrätys ELÄMÄNTAPANA Teksti: Terhi Kangas Kuvat: Sebastian Ratu ja Lahden kaupungin kuva-arkisto omakotialueilla ovat päijäthämäläistä arkea, jota tuetaan jo varhaiskasvatuksesta asti aktiivisella ympäristökasvatustyöllä. Jäteasemalle pääsee omalla autolla suoraan lavojen yläpuolelle lajittelemaan metallit, muovit, puujätteet ja muut jätetyypit kierrätystä varten. Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan jätekeskuksesta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Yritys on tänä vuonna saanut paljon valtakunnallista mediahuomiota suljettuaan huhtikuussa kivihiiltä käyttäneen voimalaitoksensa Kymijärvellä. – Kiertotaloudessa keskeistä on se, kuinka kierrätettäviä materiaalivirtoja hyödyntäen voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Lahdessa vain neljä prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikalle. Seudulle on syntynyt paljon uusia yrityksiä, liiketoiminta-alueita ja työpaikkoja – ja kaikki tähänastinen on vasta alkua. – Siksi olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdollisuuksia
Perusidea on yksinkertainen: toisen jäte on toisen materiaali. Uutta liiketoimintapotentiaalia muhii tälläkin hetkellä monen yrityksen kainalossa sekä yritysten välisessä yhteistyössä Biokaasun hyötykäyttö aloitettiin Lahdessa Hartwallin juomatehtaan lämpökeskuksessa jo vuonna 2002. Kiertotalouden kehitys on ollut Lahden seudulla jopa ennakoitua innovatiivisempaa ja nopeampaa. Jäte, joka ei olekaan jätettä Kujalan jätekeskus Lahdessa sopisi malliesimerkiksi oppikirjaan kiertotalouden ideologiaa havainnollistamaan. Investoimme voimakkaasti vuonna 2016 avattuun LATE-lajittelulaitokseen, kertoo kehityspäällikkö Antti Leiskallio Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä. Lahti ensimmäinen kivihiilestä luopunut suomalaiskaupunki Yksi merkittävä toimija kiertotalouden teollisessa symbioosissa on Lahti Energia. Kujalan jätekeskuksen alueella toimii myös LABIO Oy:n biokaasuja kompostointilaitos, joka käsittelee Lahti Aquan eli kaupungin vesiyhtiön jätevesilietteet, asukkailta kerätyn biojätteen sekä kaupan ja teollisuuden tuottaman biojätteen. Seudulle on syntynyt paljon uusia yrityksiä, liiketoiminta-alueita ja työpaikkoja – ja kaikki tähänastinen on vasta alkua. Kujalan kapasiteetti on tulossa pian vastaan kiertotalouden liiketoimintamallien kehittyessä. Erottelussa hyödynnetään uusimpia teknologioita, jotka perustuvat muun muassa materiaalin muotoon, kokoon, fysikaalisiin ja optisiin ominaisuuksiin. Lahdessa vain neljä prosenttia jätteestä päätyy kaatopaikalle. Eikä ainoastaan puhuttu, sillä kiertotalouden innovaatioiden eteen on tehty pitkäjänteisesti jo vuosia töitä. 2000-luvun alun suunnitelmissa jätekeskuksen alueesta noin puolet oli mietitty kaatopaikka-alueeksi jätteiden loppusijoitukseen. Kaatopaikalle jää loppusijoitettavaksi käytännössä vain kiviainesta ja muuta epäorgaanista jätettä. kierrätys ELÄMÄNTAPANA Teksti: Terhi Kangas Kuvat: Sebastian Ratu ja Lahden kaupungin kuva-arkisto omakotialueilla ovat päijäthämäläistä arkea, jota tuetaan jo varhaiskasvatuksesta asti aktiivisella ympäristökasvatustyöllä. Prosentti on yksi maan alhaisimpia, mutta tavoitteena on, että vuonna 2020 se on nipistetty kolmeen. Sen sijaan, että jätteet päätyisivät kaatopaikan penkkaan, eri materiaalivirtoja hyödynnetään mm. ”Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa.” Lahden seudun kiertotalousartikkelit on tuotettu yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa.. LATE on uudenlainen, ja Suomessa ainutlaatuinen jätteiden mekaanista erottelua hyödyntävä laitos. Yritys on tänä vuonna saanut paljon valtakunnallista mediahuomiota suljettuaan huhtikuussa kivihiiltä käyttäneen voimalaitoksensa Kymijärvellä. LABIOn tuottamasta biokaasusta alueella toimiva Gasum saa raaka-ainetta sekä kaasuautojen polttoaineeksi että kaasua NCC Roads Oy:n asfalttipäällystetuotantoon. Lahden seutu on jo pitkään näyttänyt suuntaa kiertotalouden kansalliselle kehitykselle, mutta edelläkävijyys ympäristöasioissa ja innovatiivinen kiertotalousosaaminen saivat kesäkuussa uutta tunnustusta, kun Lahti valittiin vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Esimerkiksi metallija sähkölaitejäte on Stenan erikoisosaamista. Tunnustus tekee pitkäjänteisen työn tuloksia uudella tavalla tutummaksi myös kansainvälisesti. Jätettä syntyy koko ajan vähemmän, kun jäte ei olekaan jätettä, vaan jonkun toisen toimijan materiaalia. – Kiertotaloudessa keskeistä on se, kuinka kierrätettäviä materiaalivirtoja hyödyntäen voidaan luoda uutta liiketoimintaa. – Luovuimme kivihiilestä etuajassa, peräti kymmenen vuotta ennen hallituksen ja EU:n asettamaa takarajaa. Hartwall hyödyntää biokaasun omassa tuotannossaan. Biokaasu johdetaan suoraan Kujalan jätekeskuksesta ja käytetään lämpökeskuksen kattilan polttoaineena. Kiertotalouden teollisessa symbioosissa kaikki hyötyvät Lahden seudulle on rakentunut uniikki kiertotalouden teollinen symbioosi, josta hyötyvät niin kaupalliset kuin kunnalliset toimijat. Laitoksessa käsitellään seka-, energia-, rakennusja teollisuuden ”Olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdollisuuksia.” Mainos 2021 Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti jätteitä, joista erotellaan materiaalikierrätykseen ja jatkojalostukseen kelpaavia kuituja, muoveja ja erilaisia metalleja. Kierrätyksen perusasiat kuntalaisilla ”geeneissä” Lahden seudulla ainutlaatuisen laajaa syntypaikkalajittelua on toteutettu jo vuodesta 1998 lähtien. Kierrätykseen kelpaamaton jäte hyödynnetään energiana. Uusi Kymijärvi III käyttää polttoaineena metsätähdettä ja teollisuuden sivuvirtoja. Tällä hetkellä kaatopaikkakäytössä siitä on vain murto-osa. Viimeistään silloin kannattaa innovatiivisten Lahden seudulla on käynnissä kiinnostavia kiertotalouteen liittyviä hankkeita ja tilaa rohkeille ideoille & uusille yrityksille! Lue lisää kiertotalouden uutisia: www.lahtibusinessregion.fi/ yritystarinat kiertotaloustoimijoiden sijoittua Lahteen, Antti Leiskallio vakuuttaa. Lahden jäteasema Pilleriin ja Kujalan lajittelujärjestelmiin tullaan tutustumaan eri puolilta maailmaa. Roskien lajittelu kotitalouksissa, julkiset lajittelupisteet sekä jätekuljetukset eri jätteille myös Lahdessa kiertotaloudesta on puhuttu jo kauan ennen kuin aihe oli kaikkien huulilla. energian tuotannossa ja liiketoiminnassa, kertovat kehityspäällikkö Antti Leiskallio ja energiajohtaja Mikko Rajala. Jäteasemalle pääsee omalla autolla suoraan lavojen yläpuolelle lajittelemaan metallit, muovit, puujätteet ja muut jätetyypit kierrätystä varten. NCC Roads saa myös osan tarvitsemastaan raaka-aineesta asfaltin tuotantoon alueella toimivalta Tarpaper Recycling Finland Oy:ltä, jonka kattohuopajätteen käsittelylaitos taas saa tarvitsemaansa raaka-ainetta muun muassa Päijät-Hämeen Jätehuollolta. – Siksi olemme mukana käynnistämässä Lahden seudun kierrätyspuistoa, joka tuo avautuessaan alueellemme valtavasti uusia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että loppusijoitettavaa jätettä syntyisi mahdollisimman vähän, mutta pelkkä kierrättäminen ei Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle riitä. Symbioosissa tärkeitä toimijoita ovat myös Kuusakoski, Stena ja Tramel, jotka käsittelevät ne materiaalit, joita ei ole Päijät-Hämeen Jätehuollon alueella Kujalassa mielekästä käsitellä. Kymijärvi II taas käyttää polttoaineenaan energiajätettä, jota saamme muun muassa Kujalan jätekeskuksesta. Alueelliset yhteistyökumppanit ovat tehneet edelläkävijyyden mahdolliseksi, energiajohtaja Mikko Rajala kertoo. Kiertotalouden kehitys on ollut nopeaa; loppusijoitusalue on merkittävästi pienempi kuin mihin 2000-luvun alun suunnitelmissa on varauduttu
MUOVIJÄTE KEMIALLISEEN KIERTOON Neste aikoo vuodesta 2030 alkaen prosessoida vähintään miljoona tonnia muovijätettä vuodessa. Kemiallisessa kierrätyksessä jätemuovi pilkotaan molekyyleiksi asti. Kampanja on myös tärkeä nuorten 4H-kerholaisten työllistäjä. Yhteistyön tavoitteena on kyetä käsittelemään vuosittain yli 200 000 tonnia muovijätettä. Vuosittaisen Reilu teko -kampanjakeräyksen toteuttajia ovat muun muassa 4H-järjestö, lannoitevalmistaja Yara, maatalouskauppa Hankkija sekä ympäristöhuoltoyhtiö Lassila & Tikanoja. Nyt talteen saatiin noin 70 prosenttia kaikesta kierrossa olevassa materiaalista. 8 Viisitoistavuotias sipoolainen 4H-nuori Sandra Jensen sai Reilu teko -keräyksen kautta kesätöitä tänä vuonna jo kolmannen kerran. Näin syntyvä raaka-aine voidaan hyödyntää uusien korkealaatuisten muovien, kemikaalien ja polttoaineiden valmistuksessa. Kerätty muovi kierrätetään uusiokäyttöön esimerkiksi vannenauhaksi sahaja rakennusteollisuuden tarpeisiin. Ð KAIKKIALTA SUOMESTA! Ota yhteys!. Määrä on yli 60 000 kiloa viimevuotista suurempi. Suomalaisyhtiö on maailman johtava uusiutuvan dieselin ja uusiutuvan lentopolttoaineen valmistaja, joka kehittää ratkaisuja monenlaisten jäteja tähdemateriaalien hyödyntämiseen. S uomalainen Neste ja saksalainen Remondis ryhtyvät kehittämään jätemuovin kemiallista kierrätystä yhteisvoimin, kertoo Kemia-lehti. Riippuvuus raakaöljystä vähenee ”Kemiallinen kierrätys mahdollistaa hiilen kierrättämisen yhä uudestaan ja uudestaan sekä vähentää raakaöljyriippuvuutta, mikä on yksi Nesteen keskeisistä tavoitteista alan vastuullisuusjohtajana”, sanoo yhtiön uusiutuvien polymeerien ja kemikaalien liiketoiminnan johtaja Mercedes Alonso. AJANKOHTAISTA KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN NE ST E Lannoitesäkit maatiloilta kierrätykseen KÄYTETTYJÄ muovisäkkejä kerättiin maatiloilta tänä vuonna kierrätykseen peräti 673 000 kilon verran. Keräyspottia kasvatti etenkin se, että lannoiteja siemensäkkien lisäksi mukana oli entistä enemmän rehusäkkejä. Perheyritys toimii Euroopan lisäksi muun muassa Kiinassa, Intiassa ja Australiassa ja tuottaa palveluja noin 30 miljoonalle ihmiselle. Kumppanukset pyrkivät rakentamaan muovin kemiallisen kierrätyksen ekosysteemin, johon toivotaan mukaan muitakin arvoketjun yrityksiä. YA RA UUSIOUUTISET 8|2019 8 Ker??mme J?TERASVAT sek. Monet nuoret saavat ensimmäiset kesätyökokemuksensa säkkien keräyspisteiden hoitajina. Neste on sitoutunut vuodesta 2030 lähtien prosessoimaan yli miljoona tonnia muovijätettä vuodessa. Ekosysteemissä yritykset voisivat kehittää muovin mekaanista kierrätystä täydentäviä vaihtoehtoja, joiden avulla saataisiin kiertoon myös heikkolaatuinen ja muu hankalasti kierrätettävä muovi. Remondis puolestaan kuuluu maailman suurimpiin yksityisiin kierrätysja vesialan yrityksiin. -KASVI?LJYT jatkojalostukseen ja edelleen hy?tyk?ytt??n teknisten tuotteiden raaka-aineeksi
Muun muassa tänä vuonna laitokseen on investoitu 7 miljoonaa euroa savukaasujen puhdistukseen ja kaukolämmön tuotannon lisäämiseen. Sekoita aineet tasaiseksi taikinaksi, joka saa olla melko löysää. Katso miten: stenarecycling.fi IT STARTS HERE. 200 M $ MUUTA JÄTTEIDEN ARVO NÄKYVÄKSI. Tee niistä hävikkiherkku näillä Voice.fi:n ja Arjen timantteja -blogia pitävän Anu Turklinin ohjeilla. Westenergy Oy:n omistajia ovat nyt Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Etappi Oy, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy, Millespakka Oy, Stormossen Oy Ab ja Vestia Oy. Nauti lämpimänä voin kera. RO SK ’N RO LL 9 UUSIOUUTISET 8|2019. AN U TU RK LIN Rosk’n Roll käynnisti muovituotteiden keräyksen ROSK’N ROLL aloitti joulukuussa ensimmäisenä suomalaisena jäteyhtiönä kotitalouksien muovituotteiden erilliskeräyksen jäteasemillaan vakituisena palveluna. ”Westenergy Oy on erinomainen voimalaitos, josta on pidetty hyvää huolta. ”Uskon, että tulevaisuudessa saamme maahamme kattavamman muovituotteiden kierrätyksen, joka ulottuu myös kiinteistöille. Muovituotteet otetaan vastaan alhaisemmalla hinnalla kuin sekajäte. Jätteet voivat saada täysin uuden arvon kun ne lajitellaan ja kierrätetään oikein. Varsinaisesti toimitukset voimalaitokseen osakkaana alkavat heinäkuun alussa 2020. Osa LHJ:n alueiden jätteistä on toimitettu Sastamalasta ja Säkylän Hallavaaran jätekeskuksesta jo nyt Westenergylle Mustasaareen. Levitä taikina leivinpaperilla päällysteylle pellille lastalla tai veitsellä. Rosk’n Roll vastaanottaa jäteasemillaan kodeista esimerkiksi ämpäreitä, laatikoita, kastelukannuja, puutarhakalusteita, pulkkia, kolia ja leluja. Noin sentin kerros on sopiva. Pistele pintaan reikiä haarukalla. Liittyminen jätevoimalaitoksen osakkaaksi mahdollistaa yhdyskuntajätteen käsittelyhinnan alentamisen jatkossa. Suomalaisen Infinited Fiber Companyn strateginen kumppani RGE kertoi lokakuussa investoivansa näin paljon tekstiilikuitujen suljettuihin kiertoihin. Nyt aloittamamme jäteasemakeräys on askel eteenpäin oikeaan suuntaan”, visioi Rosk’n Rollin kehityspäällikkö, pian toimitusjohtajaksi siirtyvä Vesa Heikkonen. HÄVIKKIHERKKU Rieska joululaatikoista 5 dl peruna-, porkkanatai lanttulaatikkoa 3 dl vehnäjauhoja 1 dl kaurahiutaleita 3 dl maitoa (loraus kermaa, jos jääkaapista löytyy purkinpohjallisia) 1 tl suolaa 2 rkl voita sulana JÄIKÖ joulupöydästä laatikon jämiä, jotka eivät sellaisenaan enää maistu. Sen sijaan PVC:tä, rakennustai maatalousmuoveja, letkuja, putkia tai vaahtomuovia ei saa laittaa tähän keräykseen. Muovit päätyvät Lahteen Päijät-Hämeen Jätehuollon lajittelulaitokseen, joka tunnistaa muovilaadut ja ohjaa ne eteenpäin uusiomuovien jalostukseen. Tuolloin kaikki toimialueen kierrätyskelvottomat yhdyskuntajätteet tullaan hyödyntämään siellä. LHJ:n alueen jätteistä tuotetaan jatkossa lämpöä ja sähköä entistä tehokkaammin ja puhtaammin”, sanoo LHJ:n toimitusjohtaja Immo Sundholm. LHJ Westenergyn osakkaaksi LOIMI-HÄMEEN Jätehuolto Oy (LHJ) on liittynyt Westenergy Oy:n osakkaaksi 22.11.2019. Paista rieskaa 220-asteisessa uunissa noin puoli tuntia
HSY:n Sortti-asemille on voinut viedä käytettyjä tekstiilejä 1. Jätetekstiilit otetaan vastaan maksutta. Yhteensä suomalaiset lajittelivat vuonna 2018 yli 22 miljoonaa kiloa lasipakkauksia. Tänään toimimme 300 hengen voimin koko Suomessa. Esimerkiksi lääkelasi ja lämpöä kestävä lasi eivät kuulu lasipakkauskeräykseen. Jos lasipakkauksien kierrätyslaitos olisi Suomessa ja uusia lasipakkauksia valmistettaisiin kotimaassa, laivakuljetuksista voitaisiin luopua. 2052 Kysy lisää: urbaser.fi tai 020 747 9090! TEHOKKAIN JA TALOUDELLISIN KIERRÄTYSKUMPPANISI Aloitimme vuonna 2002 ja olemme ponnistaneet siitä Suomen yhdeksi merkittäväksi ympäristönhuoltoalan tekijäksi. Lasipakkausten kierrätyksen päästösäästö olisi tällöin 12 prosenttia nykyistä suurempi. ”Jatkamme poistotekstiilien keräystä Sortti-asemilla todennäköisesti kokeilun jälkeenkin, kun keräysja käsittelyketju saadaan toimivaksi”, kertoo HSY:n käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. marraskuuta alkaen. SUOMEN KIERTOVOIMA CIRKULÄRKRAFT FINLAND Hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2020! Lasijätteen joukossa on keskimäärin 7 prosenttia muutakin kuin pakkauslasia. Jokainen suomalainen palauttaa kiertoon vuodessa keskimäärin 4 kiloa lasipakkausjätettä ja leikkaa näin hiilidioksidipäästöjä 2,1 kiloa. RI NK I OY Lasin lajittelu on ilmastoteko JOKAINEN KILO lajiteltuja pantittomia lasipakkauksia säästää noin 0,5 kiloa kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna sekajätteeseen päätyvään lasiin. Tammikuun 2020 loppuun jatkuvan kokeilun aikana tutkitaan, kuinka kerääminen ja tekstiilien lajittelu toimivat. Kierrätykseen tulevasta lasista syntyy erilaisia tuotteita: Noin 82 prosentista tehdään uusia lasipakkauksia ja noin 18 prosentista tehdään muun muassa lasivillaa, tasolasia ja rakennusharkkoja. Suomalaisten lajittelema lasi käytetään uusien pullojen ja purkkien raaka-aineena tällä hetkellä Englannissa ja Hollannissa. HS Y RI NK I UUSIOUUTISET 8|2019 10. Samalla selvitetään, kuinka paljon asemille tuodaan tekstiilijätettä ja millaista se on laadultaan. Poistotekstiilit Sortti-asemille PÄÄKAUPUNKISEUDULLA aletaan kokeilla tekstiilijätteen kierrättämistä. Lasipakkausten lajittelu ja kierrätys vähensivät suomalaisten kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä 11,5 miljoonaa kiloa, mikä vastaa yli kahta tuhatta automatkaa maapallon ympäri. Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy teetti LCA Consulting Oy:llä selvityksen lasin kierrätyksen hyödyistä
Jätteiden vastaanotto tapahtuu Kiertokapulan toimipisteissä. Tulevaisuudessa se varmasti sisältyy enenevässä määrin yleissuunnitteluun”, Silvennoinen sanoo. Se kuuluu laatujärjestelmäämme ja tapaamme toimia”, kertoo aluepäällikkö Jarmo Silvennoinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Karanojalla saadaan käyttöön uusi 24 hehtaarin alue. Kun maamassoja ei tarvitse kuljettaa alueelta pois, sekä rakentamiskustannukset että hiilipäästöt vähenevät. https://www.kinkkutemppu.com/ 11 UUSIOUUTISET 8|2019 MAINOS Infrarakentamisessa erilaisille kaivumaille, luonnonkiville ja purkumateriaaleille voi löytyä jatkokäyttöä maisemarakentamisessa esimerkiksi maastokumpareiden ja meluvallien rakennusaineena. FCG:llä on tästä hyviä kokemuksia. Uusi maisema vanhoista aineksista WWW.FCG.FI Vantaan Ankkapuistossa on hyödynnetty monipuolisesti alueen materiaaleja.. ”Uusien ratkaisujen etsintä on yleistyvä trendi, sillä kuljetusmatkat voivat usein olla kymmeniä kilometrejä”, sanoo FCG:n projektijohtaja Taina Tuominen. Kierrätys pienentää kustannuksia ja hiilijalanjälkeä myös infrarakentamisessa. ”Asiakkaat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Selvitys konkretisoi, mitä ja millä tavoin aineksia voi käyttää. Näin yritys yhdistää Kiertokapulan olemassa olevan, tiheän vastaanottopisteiden verkoston Destacleanin rakennusja teollisuusjäteosaamiseen. ”Kierrätyksestä ja uusiomateriaalien hyödyntämisestä on tullut arkipäivää kaikilla suunnittelun alueillamme. Kinkkutempun tavoitteena on saada 200 000 suomalaista kotitaloutta lahjoittamaan paistinrasvansa keräykseen. Yritys tarjoaa uutena palvelunaan selvityksen uusiomateriaalien hyödyntämisestä kaavoitettavilla alueilla. Hämeenlinnan Karjanojan kiertotalousalueelle rakennetaan rakennusjätteiden mekaaninen käsittelylaitos, joka tarjoaa palveluja myös ulkopuolisille toimijoille. Puiston kunnostuksessa on hyödynnetty esimerkiksi kohteen puistolampien ruoppausmassat sekä vanhaa luonnonkiveä. Neljäs Kinkkutemppu KINKKUTEMPPU kierrättää tänäkin jouluna joulukinkkujen paistinrasvat uusiutuvaksi Neste MY-dieseliksi. Hanke saikin tänä vuonna Suomen kuntatekniikan yhdistyksen kunniamaininnan. Tuominen on vastannut suunnittelusta Vantaan Ankkapuiston kunnostushankkeessa, jossa kierrätys on ollut erityisen tehokasta. Yhteistyöllä on myös merkittävä rooli Moreeni-Rastikangas-yrityspuiston kokonaisuudessa. Tempaus tukee Hope ry:n toimintaa. Tehokierto on uusi yhteisyritys KIERTOKAPULA OY ja Destaclean Oy perustavat yhteisyrityksen rakennusja purkujätteen käsittelyä ja kierrättämistä varten. Silti työ on antoisaa: kun yritetään säästää maapalloa, kaikilla asioilla on merkitystä”, Tuominen summaa. Tehokierto Oy käynnistää toimintansa vuoden alusta, mutta myynti on jo alkanut. ”Maamassojen laatu selviää aina tarkemmin vasta näytteistä, mikä tuo haasteita sekä suunnitteluun että rakentamiseen
EU:n kiertotalouspaketissa mainittu tavoite on, että pakkauksista on kierrätettävä vähintään 65 prosenttia vuonna 2025. Komission mielestä tuottaja vastaa lähtökohtaisesti kaiken erilliskerätyn pakkausjätteen jätehuollon kustannuksista”, Kauppila sanoi ja jatkoi, ettei komissio sitoisi kustannusvastuita pakkausten kierrätystavoitteiden täyttämiseen. Kauppila kertoi, että komissiolta on tulossa ohje tuottajien maksuosuuksien mukauttamisen perusteista, mutta se on tulossa vasta keväällä 2020. Kauppilan mukaan tämä tulkinta on kuitenkin haastettu Euroopan komissiossa: . PAKKAUSTEN TUOTTAJIEN KUSTANNUSVASTUU LAAJENEE Komissio pitää Suomen jätelakiuudistusta valmistelleen työryhmän tulkintaa liian suppeana siitä, mitkä pakkausjätehuollon kustannukset kuuluvat pakkausten tuottajien vastuulle. Jatkovalmistuissa joudumme joka tapauksessa tekemään tulkinnan, johon sitoudumme”, Kauppila pohti. Tuottajalla olisi siten vastuu vain siitä osasta kunnan järjestämän pakkausten erilliskeräysten kustannuksia, jotka aiheutuvat, kunnes pakkausjätteen kierrätystavoitteisiin on päästy. ”Ei tule olemaan helppoa taklata etäkauppiaiden vapaamatkustajaongelmaa”, pohti ympäristöministeriön Jussi Kauppila viitaten siihen, kuinka ulkomaiset etäkauppiaat saataisiin kantamaan vastuunsa jätehuollon kuluista. T uottajien vähimmäisvastuu pakkausjätehuollon kustannuksista on puhuttanut jätelakiuudistuksen valmistelussa. Jätelakiuudistusta valmistellut työryhmä päätyi syyskuussa esittämään, että kunta ja tuottajat eli pakkausten valmistajat ja maahantuojat järjestäisivät pakkausjätteen erilliskeräyksen yhteistoiminnassa ja sopisivat tuottajien maksamista korvauksista. Yhdyskuntajäte sisältää myös pakkauksia, joten Suomessa on pohdittu, miten järjestetään vastuu niiden keräämisestä. Komissio tiukkana Jätealan direktiivit edellyttävät, että tuottajien on vuodesta 2023 alkaen maksettava kunnille osa niistä kuluista, joita kunnille aiheutuu, kun ne järjestävät pakkausjätteen täydentävää keräystä. Myös direktiivien vaatimukset tuottajien tasapuolisesta kohtelusta, tuottajayhteisöön liittymisestä, tuottajien maksuosuuksien mukauttamisesta sekä etäkauppiaiden saamisesta kustannusvastuuseen ovat herättäneet Suomessa paljon keskustelua vaatimusten käytännön toteutuksesta. ”Direktiivissä asia on epäselvästi ilmaistu. Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan (TYNK) järjestämässä Tuottajavastuuiltapäivässä kuultiin ympäristöministeriön erityisasiantuntija Jussi Kauppilan puheenvuoro tuottajille tulevista uusista vaatimuksista. Samaan aikaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen on noustava vähintään 55 prosenttiin. ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVAT UUTISIA ”Työryhmän esityksen jälkeen olemme käyneet paljonkin epävirallisia keskusteluja komission kanssa. Työryhmä tulkitsi kustannusvastuuta niin, että direktiiveissä tuottajan kustannusvastuu on rajattu vain pakkausjätehuollon tavoitteisiin. Kauppila ennakoi, että kun jätelain uudistuksen hallituksen esitys lopulta lähtee lausunnoille, siinä tulee olemaan työryhmän esitystä laajempi kustannusvastuu tuottajille. Kauppila kertoi, että luonnos hallituksen esitykseksi jätelain muuttamisesta pyritään antamaan joulukuun aikana. 12 UUSIOUUTISET 8|2019. Näin lausuntokierros ajoittuisi vuoden vaihteen tienoille. Hallituksen esitystä ei vielä ollut annettu tämän Uusiouutisten numeron mennessä painoon. ”Direktiivin lähtökohta on, että kaikki erilliskerätty pakkausjäte”, Kauppila painottaa. Laajempi kustannusvastuu. Komissio on esittänyt, että työryhmän tulkinta kustannusvastuista on liian suppea
Tervetuloa käymään! Kiertokaari Oy I Ruskonniityntie 10 I 90620 Oulu Pidä Lappi Siistinä ry:n Levillä 23.-24.1.2020 YMPÄRISTÖSEMINAARI Tule mukaan ympäristöalan tapaamiseen! Mukana on tänäkin vuonna kuntien ja valtion ympäristöasioista ja jätehuollosta vastaavia, ympäristöja matkailualan yrityksiä sekä muita Lapin ympäristöasioista kiinnostuneita toimijoita. Virtanen kannusti tuottajayhteisöjä palvelemaan yrityksiä mahdollisimman helpolla yhden luukun periaatteella, jonka kautta yritys voisi hoitaa kaikki tuottajavastuuvelvoitteensa. Teemu Virtanen varoitti valvonnan resurssien joutuvan entistä tiukemmalle, koska tuottajavastuun piiriin tulee kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä. Komission mielestä tuottaja vastaa lähtökohtaisesti kaiken erilliskerätyn pakkausjätteen jätehuollon kustannuksista. . Kertakäyttömuovidirektiivi tuo myös uusia tuottajavastuualoja, kuten muoviset kalastusvälineet. Jos pakkaustuottajien liikevaihtoraja poistuu, valvottavia tulee vähintään 20 000 yritystä lisää. Teemana Tutustu ohjelmaan www.pidalappisiistina.fi Hinta 325 €/hlö, jäsenille 260 €/hlö KIERTOTALOUDELLA PAREMPI HUOMINEN. Tuottajavastuuta valvovalle viranomaiselle muutokset tietävät rutkasti lisää työtä, varoitti Pirkanmaan ELY-keskuksen johtava tuottajavastuuvalvoja Teemu Virtanen: ”Nyt meillä on viiden henkilön valvottavana vähintään 15 000 yritystä. Kiertokaari kestävän kiertotalouden ja jätehuollon asialla Kiertokaaren toiminnan tarkoituksena on tuottaa asiakkaille luotettavasti laadukkaita jätehuoltopalveluja lähiympäristön viihtyisyys ja asukkaiden terveys turvaten. Jätteenkäsittely toteutetaan osana kiertotaloutta, minkä avulla varmistetaan resurssien tehokas käyttö ja vastataan ilmastonmuutoksen haasteisiin. LAUSUNTO KIERROS AJOITTUNEE VUODEN VAIHTEEN TIENOILLE. Työmäärä tulee vastuiden ja velvollisuuksien lisääntyessä kasvamaan viranomaisten lisäksi myös yrityksillä itsellään sekä tuottajayhteisöillä. Työ vaatii paljon resursseja”, hän muistutti. Työmäärä kasvaa Työryhmä on esittänyt tuottajavastuuseen merkittävää muutosta: vuodesta 2022 lähtien tuottajavastuu koskisi myös sellaisia tuottajia, joiden liikevaihto jäisi alle miljoonan euron
14 UUSIOUUTISET 8|2019. Lappeenrannan Pajarilan kierrätysaseman avajaisia vietettiin marraskuun alussa. M assiivipurkuun, haitta-ainepurkutöihin ja rakennusmateriaalien kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on avannut kolmannen kierrätysasemansa. PURKUPIHALLE KOLMAS KIERRÄTYSASEMA Marraskuussa avattu asema sähköistyy omilla aurinko paneeleilla ja hyödyntää digitalisaatiota mobiilipalveluissa. Uuden kierrätysaseman avulla yritys voi keskittää Kaakkois-Suomen alueella tekemiensä purkutöiden purkumateriaalit käsiteltäväksi Lappeenrannassa. Sorkkaraudoista robotteihin Purkupiha lajittelee ja esikäsittelee vastaanottamansa jätteet lajittelukouralla varustetulla materiaalikoneella uudessa, 1400 neliön katetussa hallitilassa. ELINA SAARINEN PURKUPIHA, KUVAT UUTISIA entistä järkevämmin käsiteltyä keskitetysti ja paikallisesti. ”Uusi asema tukee purkuliiketoimintaamme. Purkupiha purkaa valtakunnallisesti vuosittain satoja purkukohteita omakotitaloista suuriin teollisuuden tehtaisiin. Purkutori.fi-palvelussa niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin voivat tarjota uudelleenkäyttöön vaikkapa koneita, laitteita, kattopalkkeja tai muuta rakennustavaraa. Näiden rakennusja purkujätteiden lisäksi Lappeenrannassa voidaan ottaa vastaan myös muiden purkuja rakennusliikkeiden, teollisuusja tuotantolaitosten, kaupan alan sekä pk-yritysten jätejakeita. Saamme materiaalit . Uusi asema hyödyntää digitaalisuutta palveluissaan. Lappeenrannan uusi kierrätysasema ottaa vastaan rakennusja purkutoiminnassa sekä teollisuudessa syntyviä hyötykäyttökelpoisia jätejakeita kuten mm. ”Asiakas saa asiakirjat sähköisesti, vaikka suoraan sähköpostiinsa. Haluamme tarjota palvelua myös yrityksille ja yksityisille pienasiakkaille”, sanoo Lappeenrannan kierrätysaseman operoinnista vastaava aluepäällikkö Toni Paavola. rakennusja purkujätettä, pakkausja energiajätettä sekä puuta. Palveluun rekisteröityneen asiakkaan kuorman punnitus voidaan hoitaa verkkoyhteyden kautta Lahdesta. Kuormia voivat tuoda myös yksityiset pienasiakkaat. Purkupihan tavoitteena on saada materiaaleille resurssiviisain jatkokäyttökohde. Materiaalien uusiokäyttöä edistää myös Purkupihan uudelleenkäyttökelpoisen purkuja rakennustavaran online-kauppapaikka. Hyväkuntoisille rakennusosille pyritään myös löytämään suoraa uudelleenkäyttöä. Materiaalit toimitetaan jatkojalostukseen ja kierrätyskäyttöön yhteistyökumppaneille tai siirtokuormataan yrityksen omille kierrätysasemille. Myös siirtoasiakirjat voidaan tehdä sähköisesti”, Paavola lisää. Esimerkiksi kuormien punnitus tapahtuu mobiilisovelluksen ja etäpunnitsemisen avulla. Kaakkois-Suomessa Purkupihalla on yleensä kymmeniä kohteita, esimerkiksi liikekiinteistöjen ja kaupparakennusten purkamisia. Siksi yritys tekee lajittelevaa purkua jo itse työmaakohteissa
Purkupiha onkin voimakkaasti vahvistunut Itä-Suomessa”, Karell sanoo.. Haluamme toimia ekologisesti ja välttää jätteiden kuljettamista kumipyörillä pitkiä matkoja”, korostaa Purkupihan kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne. ”Kattorakenteissa on käytetty purkukohteista saatuja palkkeja. Hyvä paikka avautui yritysoston kautta. Paikallisten verkosto Tänä keväänä Purkupiha perusti toisen kierrätysaseman Vantaalle, ja nyt siis Lappeenrantaan. Olemme jo saaneet Imatralta asti asiakkaita.” Samalla tontilla toimii muitakin alan yrityksiä, esimerkiksi Stena Recycling. Seinän liimapuulakit ovat peräisin viiden kilometrin päästä purkutyömaalta”, Paavola listaa. ”Kaikki digitalisoituu, ja se muuttaa koko alaa. Lappeenranta valikoitui kierrätysaseman paikkakunnaksi, koska se on kasvukeskus ja koska alueella on riittävästi sekä yrityksen omaa purkuliiketoimintaa että potentiaalisia asiakkaita. Lupa mahdollistaa 5 000–6000 tonnin jätemäärien vastaanoton. Henkilökuntamme on talousalueelta, ja tunnemme verkostot. Yritys avasi ensimmäisen kierrätysasemansa Lahteen vuonna 2014. Ehjänä uusiokäyttöön Yrityksen tavoitteena on purkaa metallia kuten metallirunkoisia halleja mahdollisimman paljon ehjänä ja toimittaa ne suoraan uusiokäyttöön. Siinä kisassa paikallisuus on vahva etu. Tätä periaatetta tukee sekin, että Lappeenrannan teollisuusja toimistorakennuksen pohjarakenteissa on hyödynnetty omassa purkutoiminnassa syntynyttä purkubetonista valmistettua uusiokiviainesta, jolla on korvattu kymmeniä tuhansia tonneja neitseellistä kiviainesta. Alalla pärjää se, joka saa resurssit fiksuimmalla tavalla käyttöön”, Paavola näkee. Tänne on nopea yhteys monesta paikasta ja asema sijaitsee valtaväylien lähietäisyydellä. SK Purun yrittäjä Santeri Karell siirtyi samalla Purkupihaan aluejohtajaksi. Järjestelmän avulla vähennetään päästöjä 6,27 tonnia vuodessa seuraavat 25 vuotta. Purkupihan jalostamalla kierrätyspolttoaineella voi voimalaitoksissa tuottaa yli 30 000 megawattituntia energiaa vuodessa. ”Haluamme toimia niin kuin saarnaamme, eli jatkaa rakennusjätteiden ja materiaalien elinkaarta mahdollisimman pitkälle”, korostaa Purkupihan markkinointija kehittämispäällikkö Kati Tuominen. Kierrätysaseman seinärakenteen liimapuupalkit ovat peräisin viiden kilometrin päästä purkutyömaalta. ”Kilpailutilanne Kaakkois-Suomessa on rakennusja purkualalla hyvin tiukka. Purkupiha on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja laajentanut purkutoimintaansa asbestija haitta-ainetöihin yritysostoilla. Viime vuonna Purkupiha osti samalla paikalla toimineen SK Purku Oy:n, jolla oli ennestään aluehallintoviraston myöntämä ympäristölupa jätteiden käsittelyyn. Osa Lappeenrannassa esikäsiteltävästä energia-, puuja rakennusjätteestä toimitetaan Lahteen, jossa siitä jalostetaan kierrätyspolttoainetta voimalaitoksille. Ympäristönäkökulmat on huomioitu myös energiantuotannossa: Uuden katoksen seinään on asennettu 150 aurinkopaneelia, jotka aikanaan sähköistävät uusiutuvalla aurinkoenergialla koko kierrätysaseman. Ennen purkumiehet hakkasivat moukareilla ja sorkkaraudoilla, nykyään meidän käytössämme on kauko-ohjattavia purkurobotteja. ”Jätteiden käsittelyssä markkinat ovat vahvasti paikalliset, ja siksi kasvukin tapahtuu alueellisia toimipaikkoja perustamalla. Myös Toni Paavola pitää aseman sijaintia valttikorttina: ”En tiedä, voisiko paikka olla tämän parempi
Ihan kaikilta se ei näin nopeasti onnistu. Olet esiintynyt Suomen Pakkaus kierrätys RINKI Oy:n kampan joissa kertomassa pakkausten lajittelusta. www.rengaskierratys.com ASUTTU. Luontainen lahjakkuuteni löydettiin vuonna 2017, kun osuin erään kaupan pihassa olevalle Rinki-ekopisteelle. Itseltäni sen hahmottaminen kesti varsin pitkään. Vinkkaa toimitukselle! toimitus@uusiouutiset.fi Millainen on kierrätyskeli tänään. Olin jo jonkin aikaa käynyt kummastelemassa pakkausten kierrätystä. Perehdyin edellisvuonna hyvin tarkkaan siihen, mitä ekopisteillä tapahtuu ja mistä kierrätyksessä on kyse. Ja aivan näinä aikoina moottorin mittarissa on yhteensä MILJOONA TONNIA toiminnan aikana kerättyä mustaa kultaa! Kaikki pois luonnon tieltä – korvaamassa uusiutumattomia luonnonvaroja ja tekemässä meille kaikille parempaa paikkaa asua ja elää. Kuinka päädyit tähän tehtävään. KIERTOTALOUSNIMISET ELINA SAARINEN RINKI, KUVA J. Miten sait tittelin. Mielelläni jaan myös neuvojani muille. Mitä tapahtui. Aluksi itselläni ei ollut asiasta hajuakaan. JÄTEVUORI Palstalla jututetaan henkilöitä, joiden nimi liittyy kiertotalouteen. Viime kuukausina olet kuiten kin viestinyt, että pakkausten kierrätys olisi helppoa. Pidetään tämä ainutlaatuinen ja kaunis maa asuttuna, mutta autiona ajokelvottomista renkaista. No, tottahan se on, että pakkausten kierrätys on kovin monimutkainen asia, mutta se on kyllä mahdollista oppia. Tunnetko jonkun, jonka sukunimi liittyy kiertotalouteen, luonnonvaroihin tai (resurssi-)viisauteen. Kierrätyskeli on erinomainen koko maassa! Kuten tunnettua, Suomessa kelit voivat vaihdella melkoisesti, mutta koko maassa kierrätetään pakkauksia, satoi tai paistoi. SRK_UUSIOUUTISET_210x148_11_2019.indd 1 22.10.2019 11.50. Tunnetko Tuunasen, Romun, Sorasen, Säästösen, Tuhkion tai Lainan. JA AUTIO. Vaatii toki terävää älyä ja luontaista lahjakkuutta, että näinkin nopeasti sen hahmottaa. Tittelisi on kierrätysasiantuntija. Tarkkailemalla oppii. Kiertotalouden esimerkkimoottorina olemme luoneet maahamme järjestelmän, jonka ansiosta jokainen ajokelvottomaksi käynyt rengas toimitetaan kierrätykseen ja uusiokäyttöön
Pöllänen tekeekin paljon asia kaskäyntejä ja miettii, minkäkokoisilla astioilla vaadittavat jätteet saadaan missäkin kiinteistössä kerättyä. ”Käytännön ongelma on, että monessa paikassa tila loppuu." PUHTAALTA PÖYDÄLTÄ KUKA: Kimmo Pöllänen, Etelä-Karjalan jätehuollon logistiikkapäällikkö MISTÄ: Ylämaa/ Lappeenrata KOULUTUKSENI: Yo-merkonomi, AMK insinööri (logistiikka) ja HHJ-tutkinto. EteläKarjalan Jätehuollossa Pöllänen pitää näpeissään 12 urakkaalueen jätekuljetusten hankinnat sekä muut yhtiön hankinnat, sopimukset, astiamitoitukset, haasteellisimmat reklamaatiot sekä asiakaskäynnit. SUOSITTELEN: Pitämään asiat yksinkertaisina. HARRASTAN: Matkustelua ja ikämiesjääkiekkoa. SEURAAVAKSI: Alan kehittää hyötyjätteiden keräilyn laajentamista. Monilokero astiat ovat yksi ratkaisu. ”Ajattelinkin joskus, että jos lehtihommat jossain vaihees sa loppuvat, voisin siirtyä jätteiden keräykseen. Apuna tiimissä ovat hyvät logistikot ja muut toimihenkilöt. AIEMMIN: Lehtialalla logistiikassa sekä Hyötypaperilla. ”Harvoin saa tilaisuutta, että saa puhtaalta pöydältä kehit tää asioita ja rekrytoida työkaverit”, Pöllänen kiittää. Näin isojen asiakasmäärien hallinta ei järkyttänyt Pölläs tä, kun hän aloitti työt. Työsarkaa riittää, sillä alueella on kokoa 220 kilomet riä laidasta laitaan. Jäteastiatyhjennyksiä tehdään yhdessä päivässä nelisen tuhatta, vuodessa noin miljoona. Yksi laidoista on selkeä: Venäjän raja. Ympäristön kannalta hyviä uudistuksia pystytään toteuttamaan, koska alueella on käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus. ”Tänä talvena hankintoja tehdään poikkeuksellisen paljon. Saamme hankintailmoitusten tekemiseen ja vertailuun sekä tilaajavastuuasioiden hoitoon uuden tietojärjestelmän, jossa on opettelemista." Alue on ollut edelläkävijä monessa uudistuksessa, esi merkiksi muovipakkausjätteiden kiinteistökeräyksessä, josta yhtiö pokkasi jopa Kuntatekniikan Saavutus palkin non. Lappeenrannan alueella käynnistettiin lokakuussa monilokerokeräys. TYÖNSÄ TAITAJIA ELINA SAARINEN TERO PAJUKALLIO, KUVA 17 UUSIOUUTISET 8|2019. EUlainsäädäntö tulee lisäämään vaatimuksia kierrättää ja erilliskerätä hyötyjätteitä. Ensi vuoden kilpailutuksissa viidellä alueella tullaan edellyttämään biokaasukäyttöisiä jäteau toja. Hänellä oli hyvä kokemus lehtialalta, jossa hän oli organisoinut lehtien ja mainosten logistiikkaa. Asiakasjoukossa on noin 60 000 taloutta ja parikymmentä tuhatta vapaaajan asuntoa. Molemmat alat ovat samantyyppisiä kotitalouspalveluita.” Ensikosketuksen jätteenkeräykseen Pöllänen sai 18vuo tiaana jätekuljettajan apumiehenä Tukholmassa. K un Kimmo Pöllänen noin 11 vuotta sitten tuli Etelä Karjalan Jätehuollon logistiikkapäälliköksi, hän sai tehtäväkseen käynnistää jätteiden keräyksen kotita louksista ja julkisista palveluista koko maakunnassa
”Olemme kiertotalouden edistäjä käytännön tasolla. Hän on tehnyt uransa monenlaisissa tehtävissä, muun muassa liiketoimintajohtajana metsäteollisuudessa. Remeon oma leipäkeräysautokin kulkee pääkaupunkiseudulla tällaisella leipäetanolidieselillä. Materiaalien täytyy kiertää myös ekonomisin lainalaisuuksin. ”Remeoon tuon teollista ja investointiosaamista.” Arvoketjun kehittäminen edellyttää yhteistyötä Johan Mild kuvailee Remeota käytännölliseksi innovaattoriksi. Mutta me tuomme tehdasmaisen, älyteknologisen tuotantoajattelun sinne, missä sitä ei ennen ole ollut, sinne, missä lajittelu on ollut perinteisesti mekaanista. Keräämme jätteet ja meillä on siihen hyvä välineistö ja logistiikka. ”Tervehdimme ilolla uutta, vahvaa osaamista ja mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Kaksi vuotta sitten taloon tullut materiaalin myynnistä vastaava johtaja Mauri Lielahti on vastuussa Vantaalle suunnitteilla olevasta laitoshankkeesta. Remeo haluaa olla tämän prosessin kaikissa osa-alueissa mukana. ”Olen siviilityössä Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja. Se nähnee päivänvalon vuonna 2021. Toiminnan on myös oltava tehokasta, ennustettavaa ja mielekästä, jotta siihen halutaan investoida”, Lielahti painottaa. REMEO OY • Valtakunnallisesti toimiva ympäristöhuoltoalan perheyritys, jonka palveluita ovat jätehuolto, materiaalin kierrätys ja asiantuntijapalvelut. Kun jäte menee läpi laitoksemme, siitä onkin syntynyt raaka-ainetta, jota myymme eteenpäin. Älyteknologia ja datan hallinta muodostavat tulevaisuudessa entistä isomman osan yrityksen toiminnasta. remeo_2s.indd 2 26.11.2019 9.26 MAINOS Remeo yhdistää älyn kiertotalouteen kaasti ajamaan kahdella linjalla ja lajittelemaan uudella teknologialla, robotiikalla ja koneälyllä. Kehitys syntyy ihmisistä Remeo työllistää yli 350 ammattilaista, joilla on vahva tahto kehittää kasvavaa yritystä ja koko kiertotalouden toimialaa. Kiertotaloudessa on tärkeää myös sanan loppuosa. ”Käytämme maailmalla kokeiltuja ja toimivaksi osoitettuja tekniikoita ja teknologioita ja yhdistämme ne uudella ja ainutlaatuisella tavalla palvelemaan jätteenkäsittelyn prosesseja, ja sitä myötä asiakkaitamme. Remeo kiertotalouden teknologiseksi edelläkävijäksi Remeo on innovoinut jo vuosien ajan kiertotalouden käytännöllistä edelläkävijää, Suomen edistyksellisintä kierrätyslaitosta. Me viemme älyteknologiaa pidemmälle kuin muut ja tuomme älyteknologian myötä jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen.” Remeo on innovoinut jo vuosien ajan Suomen edistyksellisintä kierrätyslaitosta, jonka on suunniteltu valmistuvan vuonna 2021. Laitos rakennetaan kiertotalouden lähipaikka-ajattelun mukaisesti Vantaalle, sillä Etelä-Suomessa sijaitsevat suurimmat kierrätysvolyymit. Kiertotalouden kanssa olen ollut tekemisissä jo opiskeluajoista lähtien – olen opiskellut kemian tekniikkaa ja tuotantotaloutta. Myös kemianteollisuus kuuluu työhistoriaan. Mikään ei ole enää mutun varassa, vaan pystymme oikean datan ja siitä kertyvän datapankin varassa tekemään asioita oikein, kestävästi ja läpinäkyvästi, mikä palvelee aivan uudella tavalla asiakkaitamme ja koko ympäristöpalveluiden arvoketjua”, Lielahti kertoo. Tässä tehdään parempaa maailmaa, mutta toiminnan pitää olla samalla taloudellisesti järkevää ja kiinnostavaa. ”Laitokseen tulee moderni, datavetoinen, sinänsä normaali tuotannollinen prosessi. Suomalainen ympäristöhuoltopalveluita tarjoava Remeo Oy vastaa huutoon ja tekee kiertotaloudesta totta innovaatioiden ja tiedon avulla. Haemme kasvua innovaatioiden kautta ja uudet hallituslaiset ovat tärkeä osa tätä strategiaa.” Mari Puoskari aloitti hallitustyön marraskuun alussa. Yhtiö on tätä nykyä volyymillä mitattuna maamme toiseksi suurin tekijä ja kasvu kiihtyy: Remeo alkaa rakennuttaa mittavaa ja innovatiivista materiaalinkäsittelylaitosta Vantaalle. Mildin kuvaama syntypaikka-ajattelu tullee kiertotaloudessa entisestään vahvistumaan lähivuosina. ”Tätä pitää tukea laein ja direktiivein, mutta regulointi ei saa olla ainoa ajuri. Ideaalissa tilanteessa raaka-aine päätyy takaisin alkulähteelle eli asiakkaalle, jolta jäte meille saapui.” Tästä yksi kuvaava esimerkki on Leipärinki, jossa Remeo on ollut mukana jo vuosia keräämässä leipomoista ja kaupoista ylijäämäleipää, joka toimitetaan Etanolix-laitoksiin. Käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi. MAINOS Remeo on kautta Suomen toimiva ympäristöhuoltoalan yritys, jonka toiminnan painopiste on Etelä-Suomessa. Siten kiertotalous toteutuu. Myös kokemuksestani Pöyryn ympäristöliiketoiminnan johtajana on Remeossa hyötyä.” Timo Karinen on ollut hallituksessa mukana kesäkuusta lähtien. Sen jälkeen käsittelemme jätteet omissa laitoksissamme. Datan avulla tiedämme jatkossa tarkkaan, mitä linjastomme kulloinkin käsittelemä materiaali sisältää. Toimitusjohtajana vuosi sitten aloittanut Johan Mild saapui Remeoon kiinteistöpalvelualalta. tia, että olin nelisen vuotta Ekokemin johtoryhmässä kehittämässä strategiaa, uusia liiketoimintoja, yrityskauppoja ja kierrätysasioita. Lielahti ja Mild kuvaavat Vantaan uuden laitoksen perustavanlaatuisen innovaation piilevän siinä, että on uskallettu ajatella uudelleen. Toinen innovaatio on äärimmäisen tehokas ja älykäs datan kerääminen ja jalostaminen asiakkaiden palvelemiseksi tuotantoprosessia optimoimalla. Siitä valmistetaan etanolia polttoaineeksi. Lielahti korostaa koko materiaaliarvoketjun merkitystä alkaen alkuperäisen tuotteen suunnittelemisesta ja valmistamisesta sen kestävyyteen ja muuntokelpoisuuteen saakka. Leipomosta ylijäänyt leipä voi sitten päätyä takaisin leipomoon siten, että leipomon auto huristelee leivästä tehdyllä etanolipolttoaineella. Molemmat kehuvat kilvan tuoreita hallitusjäseniään, FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskaria ja Metsä Groupin investointijohtaja Timo Karista. Yhteistyötä tulisi tehdä yli rajojen, yli toimialojen ja yritysten. Hänen mukaansa materiaaliarvoketjun kehittämiseen tarvitaan ”Me viemme älyteknologiaa pidemmälle kuin muut ja tuomme älyteknologian myötä jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen.” Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild (toinen oikealta) ja materiaalin myynnistä vastaava johtaja Mauri Lielahti (toinen vasemmalta) kehuvat kilvan tuoreita hallitusjäseniään, FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskaria ja Metsä Groupin investointijohtaja Timo Karista. Remeon kannalta on relevantRemeo yhdistää älyn kiertotalouteen Kiertotalous tarvitsee vetureita. Vantaan kierrätyslaitoksessa eri raaka-aineet pystytään kustannustehokremeo_2s.indd 3 26.11.2019 9.27. • Liikevaihto: 82,9 MEUR vuonna 2018 • Omistus: Hartwall Capital • Henkilöstö: noin 350 • Verkkosivut: remeo.fi myös yhä parempaa yhteistyötä
Toinen innovaatio on äärimmäisen tehokas ja älykäs datan kerääminen ja jalostaminen asiakkaiden palvelemiseksi tuotantoprosessia optimoimalla. Myös kemianteollisuus kuuluu työhistoriaan. Toimitusjohtajana vuosi sitten aloittanut Johan Mild saapui Remeoon kiinteistöpalvelualalta. Käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi. Remeo kiertotalouden teknologiseksi edelläkävijäksi Remeo on innovoinut jo vuosien ajan kiertotalouden käytännöllistä edelläkävijää, Suomen edistyksellisintä kierrätyslaitosta. Kiertotaloudessa on tärkeää myös sanan loppuosa. Mikään ei ole enää mutun varassa, vaan pystymme oikean datan ja siitä kertyvän datapankin varassa tekemään asioita oikein, kestävästi ja läpinäkyvästi, mikä palvelee aivan uudella tavalla asiakkaitamme ja koko ympäristöpalveluiden arvoketjua”, Lielahti kertoo. Kun jäte menee läpi laitoksemme, siitä onkin syntynyt raaka-ainetta, jota myymme eteenpäin. Hänen mukaansa materiaaliarvoketjun kehittämiseen tarvitaan ”Me viemme älyteknologiaa pidemmälle kuin muut ja tuomme älyteknologian myötä jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen.” Remeo Oy:n toimitusjohtaja Johan Mild (toinen oikealta) ja materiaalin myynnistä vastaava johtaja Mauri Lielahti (toinen vasemmalta) kehuvat kilvan tuoreita hallitusjäseniään, FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskaria ja Metsä Groupin investointijohtaja Timo Karista. ”Tätä pitää tukea laein ja direktiivein, mutta regulointi ei saa olla ainoa ajuri. Vantaan kierrätyslaitoksessa eri raaka-aineet pystytään kustannustehokremeo_2s.indd 3 26.11.2019 9.27. ”Remeoon tuon teollista ja investointiosaamista.” Arvoketjun kehittäminen edellyttää yhteistyötä Johan Mild kuvailee Remeota käytännölliseksi innovaattoriksi. Siitä valmistetaan etanolia polttoaineeksi. Älyteknologia ja datan hallinta muodostavat tulevaisuudessa entistä isomman osan yrityksen toiminnasta. MAINOS Remeo on kautta Suomen toimiva ympäristöhuoltoalan yritys, jonka toiminnan painopiste on Etelä-Suomessa. Kiertotalouden kanssa olen ollut tekemisissä jo opiskeluajoista lähtien – olen opiskellut kemian tekniikkaa ja tuotantotaloutta. Sen jälkeen käsittelemme jätteet omissa laitoksissamme. Yhteistyötä tulisi tehdä yli rajojen, yli toimialojen ja yritysten. ”Olen siviilityössä Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja. Kaksi vuotta sitten taloon tullut materiaalin myynnistä vastaava johtaja Mauri Lielahti on vastuussa Vantaalle suunnitteilla olevasta laitoshankkeesta. Myös kokemuksestani Pöyryn ympäristöliiketoiminnan johtajana on Remeossa hyötyä.” Timo Karinen on ollut hallituksessa mukana kesäkuusta lähtien. Haemme kasvua innovaatioiden kautta ja uudet hallituslaiset ovat tärkeä osa tätä strategiaa.” Mari Puoskari aloitti hallitustyön marraskuun alussa. Se nähnee päivänvalon vuonna 2021. Mildin kuvaama syntypaikka-ajattelu tullee kiertotaloudessa entisestään vahvistumaan lähivuosina. Materiaalien täytyy kiertää myös ekonomisin lainalaisuuksin. Kehitys syntyy ihmisistä Remeo työllistää yli 350 ammattilaista, joilla on vahva tahto kehittää kasvavaa yritystä ja koko kiertotalouden toimialaa. Remeon kannalta on relevantRemeo yhdistää älyn kiertotalouteen Kiertotalous tarvitsee vetureita. Ideaalissa tilanteessa raaka-aine päätyy takaisin alkulähteelle eli asiakkaalle, jolta jäte meille saapui.” Tästä yksi kuvaava esimerkki on Leipärinki, jossa Remeo on ollut mukana jo vuosia keräämässä leipomoista ja kaupoista ylijäämäleipää, joka toimitetaan Etanolix-laitoksiin. Me viemme älyteknologiaa pidemmälle kuin muut ja tuomme älyteknologian myötä jätteenkäsittelyn uuteen aikakauteen.” Remeo on innovoinut jo vuosien ajan Suomen edistyksellisintä kierrätyslaitosta, jonka on suunniteltu valmistuvan vuonna 2021. REMEO OY • Valtakunnallisesti toimiva ympäristöhuoltoalan perheyritys, jonka palveluita ovat jätehuolto, materiaalin kierrätys ja asiantuntijapalvelut. ”Olemme kiertotalouden edistäjä käytännön tasolla. Lielahti ja Mild kuvaavat Vantaan uuden laitoksen perustavanlaatuisen innovaation piilevän siinä, että on uskallettu ajatella uudelleen. ”Laitokseen tulee moderni, datavetoinen, sinänsä normaali tuotannollinen prosessi. Datan avulla tiedämme jatkossa tarkkaan, mitä linjastomme kulloinkin käsittelemä materiaali sisältää. Molemmat kehuvat kilvan tuoreita hallitusjäseniään, FCG:n toimitusjohtaja Mari Puoskaria ja Metsä Groupin investointijohtaja Timo Karista. remeo_2s.indd 2 26.11.2019 9.26 MAINOS Remeo yhdistää älyn kiertotalouteen kaasti ajamaan kahdella linjalla ja lajittelemaan uudella teknologialla, robotiikalla ja koneälyllä. Siten kiertotalous toteutuu. ”Tervehdimme ilolla uutta, vahvaa osaamista ja mielenkiintoisia uusia näkökulmia. Remeo haluaa olla tämän prosessin kaikissa osa-alueissa mukana. ”Käytämme maailmalla kokeiltuja ja toimivaksi osoitettuja tekniikoita ja teknologioita ja yhdistämme ne uudella ja ainutlaatuisella tavalla palvelemaan jätteenkäsittelyn prosesseja, ja sitä myötä asiakkaitamme. Yhtiö on tätä nykyä volyymillä mitattuna maamme toiseksi suurin tekijä ja kasvu kiihtyy: Remeo alkaa rakennuttaa mittavaa ja innovatiivista materiaalinkäsittelylaitosta Vantaalle. Mutta me tuomme tehdasmaisen, älyteknologisen tuotantoajattelun sinne, missä sitä ei ennen ole ollut, sinne, missä lajittelu on ollut perinteisesti mekaanista. Laitos rakennetaan kiertotalouden lähipaikka-ajattelun mukaisesti Vantaalle, sillä Etelä-Suomessa sijaitsevat suurimmat kierrätysvolyymit. Keräämme jätteet ja meillä on siihen hyvä välineistö ja logistiikka. Remeon oma leipäkeräysautokin kulkee pääkaupunkiseudulla tällaisella leipäetanolidieselillä. Leipomosta ylijäänyt leipä voi sitten päätyä takaisin leipomoon siten, että leipomon auto huristelee leivästä tehdyllä etanolipolttoaineella. • Liikevaihto: 82,9 MEUR vuonna 2018 • Omistus: Hartwall Capital • Henkilöstö: noin 350 • Verkkosivut: remeo.fi myös yhä parempaa yhteistyötä. Lielahti korostaa koko materiaaliarvoketjun merkitystä alkaen alkuperäisen tuotteen suunnittelemisesta ja valmistamisesta sen kestävyyteen ja muuntokelpoisuuteen saakka. Toiminnan on myös oltava tehokasta, ennustettavaa ja mielekästä, jotta siihen halutaan investoida”, Lielahti painottaa. tia, että olin nelisen vuotta Ekokemin johtoryhmässä kehittämässä strategiaa, uusia liiketoimintoja, yrityskauppoja ja kierrätysasioita. Tässä tehdään parempaa maailmaa, mutta toiminnan pitää olla samalla taloudellisesti järkevää ja kiinnostavaa. Hän on tehnyt uransa monenlaisissa tehtävissä, muun muassa liiketoimintajohtajana metsäteollisuudessa. Suomalainen ympäristöhuoltopalveluita tarjoava Remeo Oy vastaa huutoon ja tekee kiertotaloudesta totta innovaatioiden ja tiedon avulla
Keskusteluissa ovat mukana myös metsänomistajat. Lainsäätäjät ovat suhtautuneet orgaaniseen metsälannoitteeseen kielteisesti, joten myös tuotteistukseen, tutkimukseen sekä viranomaisten ja päättäjien informointiin on saatu hankkeesta voimavaroja. "Jos kompostia ei tarvitse polttaa tai hiiltää, investointi maksaa itsensä takaisin jopa kahdessa vuodessa, jolloin lannoitetehtaaseen löytyy varmasti yrittäjä. Aalto-yliopisto vastaa lannoitteen kehittämisestä, Lahden seudun kehitys LADEC Oy arvoketjuun sopivien toimijoiden kartoittamisesta, viestinnästä ja vaikuttamisesta sekä Luonnonvarakeskus metsien kasvuvastekokeista kangasja turvemailla. ”Yritysten ja julkisten toimijoiden aktiivisuus näkyy myös siinä, että Lahti on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021”, Kilpi-Koski sanoo. Syntyi idea alkaa tutkia kompostin jalostamista metsälannoitteeksi niin, että tuotteeseen yhdistettäisiin termisen käsittelyn jälkeen Lahti Energian puutuhkaa ja mahdollisesti viljaklusterin yritysten sivutuotteista saatavia ravinnelisiä. Mutta jos joudutaan investoimaan polttotai hiiltoprosessiin, investointikustannukset ja kasvihuonekaasupäästöt nousevat merkittävästi", Olli Dahl arvioi. Valinta vaikuttaa myös kannattavuuslaskelmiin. Kierrätys lannoite yhdistäisi orgaanisia sivuvirtoja ja paikallisen puutuhkan. . Paikallinen metsälannoite Tavoitteena on taloudellisesti kannattava, ympäristövaikutuksiltaan optimaalisin kierrätyslannoite, joka pärjäisi itsenäisenä kaupallisena tuotteena hankkeen päätyttyäkin. ”Pidän realistisena, että lannoitetehdas syntyy Lahden seudulle.” https://www.ladec.fi/ladec/hankkeet/ hanke/ravinnekierratyksesta-kilpailukykya-rakiky 20 UUSIOUUTISET 8|2019. KAIKKI MUKAAN RAVINNEKIERTOON Lahden seudun toimijat kehittävät yhteistyössä paikallista orgaanista metsälannoitetta. ELINA SAARINEN LADEC, KUVA V iime vuoden syyskuussa käynnistynyt ja ensi vuoden elokuussa päättyvä EU-rahoitteinen RaKiKy-hanke tutkii Lahden seudulla syntyvien orgaanisten sivuvirtojen ja puun polton tuhkien yhdistämistä metsälannoitteeksi. Aalto-yliopiston professori Olli Dahl kertoo, että hanke pyrkii etsimään ympäristön kannalta kestävimmän lannoitteen. KOMPOSTOITU, YHDYSKUNTAPERÄINEN PUHDISTAMOLIETE EI ENÄÄ KELVANNUTKAAN ENTISEEN MALLIIN OSALLE VILJELIJÖISTÄ. Samalla muodostuu Lahden seudun ravinnekiertoekosysteemi. On punnittava, halutaanko lannoitteesta pois mikromuovit ja lääkejäämät, jos tämä edellyttää paljon hiilidioksidipäästöjä synnyttävää, typpeä tuhoavaa ja PAH-yhdisteitä lisäävää hiiltämistä. Sytyke hankkeelle oli se, että aikaisemmin pelloilla ravinteena käytetty, kompostoitu, yhdyskuntaperäinen puhdistamoliete ei enää kelvannutkaan entiseen malliin osalle viljelijöistä tai viljan ostajista. Lahden seudulta löytyy toimijoita koko arvoketjuun, myös lannoitevalmistuksen operointiin, termiseen konttikäsittelyyn, kuljetuslogistiikkaan sekä lannoitteen levitykseen metsään, kertoo Ladecin liiketoimintakehittäjä Johanna Kilpi-Koski
Nyt aletaan Suomeen on luotu uusi menettely purkujätteiden kiertotalouteen. Kiinteistöja rakennusalan etujärjestö Rakli ry ja ympäristöministeriö ovat myös pääsemässä vapaaehtoiseen green deal -sopimukseen kiertotalouden mukaisten purkukäytäntöjen edistämisestä. Oppaat syntyivät laajassa yhteistyössä, jossa oli mukana muun muassa VTT. R akennusten purkutöiden suunnittelijat, tilaajat ja hankintoja tekevät saivat marraskuussa uutta ohjeistusta siihen, että purkumateriaalit saataisiin paljon nykyistä tehokkaammin uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. ELINA SAARINEN WGBC/ UNSPLASH, KUVA Aikaa uudelleenkäytölle Yksi uusista menettelyistä on purkukartoitus. Suurin osa rakennusja purkujätteistä syntyy uudisrakentamisen sijasta purkutöissä. Suomalainen uusi purkutyöopas kuvaa muun muassa vastuut ja tarvittavat etapit hyvän purkutyön kannalta sekä eri materiaalien hyödyntämiseen liittyvät tekijät. Purkukartoitus auttaa suunnittelemaan, mitkä rakenneosat saataisiin irrotettua ehjinä uudelleenkäyttöön. Purkukartoitus — opas laatijalle -ohjeistus kertoo purkukartoituksen jakautuvan haitta-ainekartoitukseen ja -tutkimukseen sekä selvitykseen muista purkumateriaaleista. ”Purkukartoituksen avulla tilaaja voi jo hankesuunnitteluja esiselvitysvaiheessa vaikuttaa merkittävästi siihen, että kiertotaloustavoitteet ja jätteiden hyödyntäminen voidaan toteuttaa hankkeen kaikissa eri vaiheissa ja purku-urakoinnin tehtävissä”, oppaiden tekemisessä isossa roolissa ollut Katja Lehtonen Ytekki Oy:stä kiteyttää. Purkukartoittaja arvioi tavanomaisten jätteiden määriä ja käsittelysuosituksia sekä tunnistaa uudelleenkäyttöön soveltuvia osia. Kartoituksen tarkoitus on edistää purkumateriaalien hyödyntämistä ja välttää ympäristöja terveysriskejä. ”On tärkeää, että purkukartoituksessa tunnistetaan potentiaalisia ehjänä irrotettavia osia, irtaimistoa ja kalustoa, jotka voitaisiin eri kanavien kautta saada uudelleenkäyttöön”, Lehtonen sanoo. i rr o t el l a! 22 UUSIOUUTISET 8|2019. ”Opas antaa ohjeita siihen, miten asia kannattaa hoitaa selvityksestä lähtien hallitusti ja systemaattisesti, . Hän korostaa uudelleenkäytön olevan uusi sektori, johon tarvitaan lisää toimijoita ja osaamista. Sekin edistää purettavuutta, että nämä asiat huomioidaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Se on uusi, vapaaehtoinen toimenpide purkumateriaalien ja haitallisten aineiden kartoitukseen purettavassa rakennuskohteessa. Ympäristöministeriö julkaisi rakentamisen kiertotalous -seminaarissa Helsingissä kolme uutta opasta kestävästä purkamisesta vauhdittaakseen rakennusja purkualan kiertotaloutta ja ilmastotyötä
Green deal -mallia kokeillaan myös julkisissa hankinnoissa: ”Sopimuksissa kaupungit ja kunnat voivat esimerkiksi sitoutua päästöttömien työmaiden konseptin kehittämiseen ja käyttöönottoon työmaillaan tai haitallisten aineiden vähentämiseen päiväkotiympäristöissä”, Piekkari jatkoi. Hankinnan kohteina voivat olla rakennuttajakonsultin hankinta tai purkukartoituksen tai purkutöiden hankinnat. ennen kuin kiire tai tekniset syyt tulevat uudelleenkäytön esteeksi. Suomessa onkin jo otettu määrätietoisia askeleita raportin tavoitteiden saavuttamiseksi”, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen sanoo. Sitoumus ja raportti: https://figbc.fi/ PURKU KARTOITUS ON SÄÄSTÄNYT KUSTANNUKSIA. EU:n ja Suomen tavoite on, että jo vuonna 2020 rakennusja purkujätteestä 70 prosenttia hyödynnetään materiaalina. Viimeisimpien, vuoden 2017 tilastojen mukaan Suomi on päässyt vasta 54 prosentin kierrätysasteeseen. Gaian ja Ytekki Oy:n selvityksen mukaan rakentamisen ja purkamisen puujätettä syntyy noin 250 000 tonnia vuodessa. Hän puhui aiheesta lokakuun Jätehuoltopäivillä ja kertoi, että rakentamiseen liittyen on vireillä muitakin vapaaehtoisia sopimuksia. Toinen tavoite on saavuttaa hiilineutraali rakentaminen ja energiankäyttö vuonna 2050. Mahdollisesti talvella 2020 solmittava green deal -sopimus Raklin ja ympäristöministeriön välillä kannustaisi yrityksiä ottamaan purkukartoituksen ja muutkin kestävän purkamisen menettelyt käyttöön. Siellä tarjouspyyntöön saatiin purkukartoituksen tuloksia hyödyntämällä mukaan, että betonijäte murskataan ja osa siitä voidaan hyödyntää purkutyömaalla. Jos esimerkiksi tiedetään, että kohteessa on paljon kipsiä tai lämmöneristeitä, näille voidaan asettaa kiertotaloutta parantavia kriteerejä”, taustoittaa erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. ”Sopimukseen mukaan lähtevät kunnat ja muut toimijat sitoutuvat siihen, että ne toteuttavat purkukartoituksen purkukohteissaan. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2020. Toimenpiteitä voidaan alkaa toteuttaa heti, kun sopimus on solmittu”, sanoi ympäristöministeriön green deal -sopimusten asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari. Purkumateriaaleille voi etsiä uudelleenkäyttöja hyötykäyttökohteita esimerkiksi Motivan ylläpitämän digitaalisen kauppapaikan, Materiaalitori.fi:n kautta, joka päivittyy yhä paremmin tähän tarkoitukseen ensi vuoden aikana. Kiertotalous purkuhankkeissa —opas julkisiin hankintoihin puolestaan antaa julkiselle ja yksityiselle tilaajalle eväät kestäviin hankintoihin. ”Ohjeistus on pyritty tekemään mahdollisimman käyttäjälähtöiseksi, samoin raportointi”, summaa ympäristöministeriön yliarkkitehti Harri Hakaste. Materiaalitehokkuutta hankintoihin Purkutyöt — opas teettäjälle ja tekijälle kuvaa koko hallitun purkuprosessin kulun purkamisen valmistelusta purkutyön lopputarkastukseen asti. Opas kuvaa vapaaehtoiset hankintakriteerit, joiden avulla korjausja purkuhankkeissa voi parantaa materiaalitehokkuutta. Kustannussäästöjä Purkujätteestä valtaosa, noin 80 prosenttia, on betonijätettä. Hän kertoo, että ympäristöministeriön on tarkoitus kannustaa alaa purkukartoitusten tekemiseen esimerkiksi niin, että purkukartoituksen tekeminen olisi osa ARA-kohteille suunnatun, korotetun purkuavustuksen myöntämisvaatimuksia. ”Olemme keskustelleet yhtenä Muovitiekartan toimenpiteenä Rakennusteollisuus ry:n ja useiden muiden toimialajärjestöjen kanssa siitä, miten esimerkiksi muovipakkausten kulutusta voitaisiin vähentää ja kierrätystä lisätä kiinteistöja rakennustoimialalla”, Piekkari sanoi. World Green Building Council julkisti raporttinsa Bringing Embodied Carbon Upfront New Yorkissa ilmastoviikolla syyskuussa. Lisäksi oppaassa on materiaalikohtaisia kriteereitä. Lehtonen kertoo, että Helsingin kaupungin Vesalan ala-asteella tehtiin purkukartoitus viime kesänä. Raklin jäsenyritykset ovat olleet mukana kehitystyössä. TAVOITE: RAKENTAMINEN HIILINEUTRAALIKSI 2050 GLOBAALI RAKENNUSALA on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen päästöjen pienentämiseen. Vapaaehtoisin sopimuksin Tavoitteena on, että tulevaisuudessa purkukartoitus kytkeytyisi saumattomasti digitaalisiin järjestelmiin, jotka toimisivat rakennusja purkujätteiden määrän seurannan ja purkumateriaalimarkkinoiden alustana. Neljä viidesosaa jätteestä syntyy juuri korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. Purkukartoitus on siis säästänyt kustannuksia ja kuljetuksista aiheutuvia päästöjä”, Lehtonen avaa. ”Kriteerit sopivat hankkeisiin, joissa omistaja tai tilaaja tahtovat toimia kiertotalouden mukaisesti. Purkukartoituksen tekemisen tueksi ympäristöministeriö on laatinut lomakkeen. Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen piti tilaisuudessa avainpuheenvuoron. Puujäte palaa Purkujätettä syntyy Suomessa virallisen tilaston mukaan vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia. Oppaiden lisäksi ympäristöministeriö selvittää parhaillaan toteutuskelpoisinta tapaa inventoida Suomen rakennetun ympäristön materiaalivirrat. Suomesta puuttuvat esimerkiksi Keski-Euroopan vanerilevytehtaat, jotka pystyvät kierrättämään eurooppalaisen käsitellynkin puujätteen. Osa puu-, betonija teräsrakentamisen yrityksistä, kaupungeista ja järjestöistä on sitoutunut vähentämään materiaaleihin sitoutuneen hiilidioksidin määrää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomessa haasteita aiheuttaa esimerkiksi se, että rakentamisen ja purkamisen puujätteille ei ole juurikaan kierrätyskäyttökohteita, vaan puujäte on ohjautunut energiakäyttöön, minne se toki biopolttoaineena hyvin soveltuukin. Uudet oppaat: https://www.ym.fi/fi-FI/ Ajankohtaista/Uudet_oppaat_rakennusten_kestavaan_purka(52764) 23 UUSIOUUTISET 8|2019. Toiminta on huomioitava purkamisen aikataulussa.” Lehtonen kannustaa myös miettimään vastuutuksen, valvonnan sekä sen, että ehjinä irrotettaville osille löytyy markkinoilta käyttöä. ”Raportti on merkittävä osoitus tarvittavasta suunnasta ja muutosnopeudesta rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittämiseksi. ”On varmaa, että ilman purkukartoitusta emme olisi osanneet vaatia tätä tarjouksessa
Matti Mäkelä (vas.) ja Timo Hirvi auttavat yrityksiä tekemään kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa. Vanhoissa rakennusmateriaaleissa saattaa olla esimerkiksi organokloorija bromiyhdisteitä, joista päästään eroon vain polttamalla. Tilaaja voi vaatia lajittelua Jätehuoltoyhtiö Puhas Oy:ssä työskentelevä, Circwaste-hankkeesta vastaava Matti Mikkelä oli saapunut Joensuusta kertomaan rakennusjätteen lajittelun ongelmista ja ratkaisuista. Knehtilän tilalla Hyvinkäällä syyskuussa pidetyn koulutustapahtuman järjesti Labcon Oy, joka on kiertoja biotalouden sekä laboratorioalan konsultointiin erikoistunut asiantuntijayritys. Uudiskohteissakin on lajittelussa yhä paljon toivomisen varaa. ”Pelkkä ideologia ei riitä. Kun yritykset valmistavat omia tuotteitaan, ne eivät saisi pilata mitään raaka-aineosuutta ohimenevästäkään materiaalivirrasta.” Näin sanoi Labcon Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Hirvi, kun asiantuntijajoukko kokoontui uusmaalaiselle luomutilalle käsittelemään rakennusmateriaalien kierrätyksen kipupisteitä. Purkutoiminnassa kannattavuuden edellytyksenä on, että osaamme ottaa arvokkaat fraktiot talteen.” Hirven mukaan meidän pitäisi jo lakata puhumasta jätteistä ja sivuvirroista. Toimitusjohtaja Matti Mäkelä siirtyi Labconiin Synlab Oy:stä, ja hallituksen puheenjohtaja Timo Hirvi tunnetaan Mittatekniikan keskuksen entisenä ylijohtajana ja professorina. Sen johdossa on kaksi pitkän työuran tehnyttä kemistiä, jotka eivät malta jäädä eläkkeelle. PEKKA KARPPINEN TEKSTI JA KUVAT ’ K aikki tuottamamme jäte on aina materiaalia jollekin toiselle. Kemiallinen osaaminen on kiertotalouden ydintä. Jotta uusiomateriaaleista syntyisi turvallisia, laadukkaita ja kestäviä uusiotuotteita, niitä tulee prosessoida oikein. Purusta kannattavaa Purkumateriaalien koostumus ja ominaisuudet on tunnettava, jotta kiertoon ei pääse haitta-aineita. Kiertotalous-termissä pääpaino on Hirven katsannossa sanalla talous; jos se toimii, toimii kiertokin. 24 UUSIOUUTISET 8|2019. . Monesti purkumateriaalien kemiallista koostumusta ei tunneta riittävän hyvin, jolloin kiertoon saattaa päästä haitallisia aineita
Pääsyiksi Mikkelä listaa kiireen, ahtauden ja asenteen. MASAkin on liikahtamassa eteenpäin. Ongelmat juontavat juurensa jätteen yleisestä määritelmästä, jonka mukaan kaikki materiaali on jätettä sen jälkeen, kun siitä on luovuttu. Haitta-aineiden määrityksessä tulisi ensisijaisesti käyttää standardoituja menetelmiä. Alkuperäisen käyttötarkoituksen selvittäminen voi johtaa oikeille jäljille. ”Jätteiden lajittelu ei ole työmaalla ensisijaista tekemistä, ja kaupunkiympäristössä sinne ei mahdu montaa erilaista lavaa. Knehtilässä vieraillut erikoistutkija Jussi Reinikainen Suomen ympäristökeskuksesta avasi syitä MASAn pattitilanteeseen. Betonin sisällä oleva teräs pyritään poistamaan ennen murskausta, koska se kuluttaa teriä. ”Hyödyntämiskelpoisia ylijäämämaita ja rakennusmateriaaleja ohjautuu niiden juridisen jäteluonteen vuoksi liian usein loppusijoitukseen, vaikka sen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto.” Kategorinen määrittely on haitannut MARAnkin soveltamista. ”Synlabissa pystyimme pitämään vanhat menetelmät käytössä validoimalla ne eri materiaaleille ja hankkimalla niille akkreditoinnin.” Kiviainesmateriaalien liukoisuustutkimuksissa käytettävä läpivirtaustesti vie viikkoja tai jopa kuukausia, jos pumppaus tehdään standardin vaatimalla tavalla. Näytteenotto on taitolaji Matti Mäkelä keskittyi esityksessään kiviaineisperäisistä purkumateriaaleista otettavien näytteiden analysointiin. Siksi useimmat asiakkaat pyytävät, että testaus toteutetaan ravistelutekniikalla. Joskus tutkimuksen teettäjä saattaa ymmärtää väärin, mitä näytteen edustavuudella tarkoitetaan. Työmaalle olisi suositeltavaa nimetä jätevastaava, jolla on työnjohdon tuki. Esimerkiksi kadmiumista on määriteltävissä pitoisuuksia, joilla ei ole mitään merkitystä elämisen kannalta.” Jäteleima uusiokäytön esteenä Vuoden 2018 alussa voimaan tulleella MARA-asetuksella ja yhä valmisteilla olevalla MASA-asetuksella on yhteinen tavoite: korvata jätemateriaaleilla neitseellisiä luonnonvaroja maarakentamisessa. Toissijaisesti lainsäädäntö sallii muut vastaavat menetelmät, jotka on todettu riittävän luotettaviksi määritysherkkyydeltään, tarkkuudeltaan ja toistettavuudeltaan. MARA sääntelee betonimurskan ym. 25 UUSIOUUTISET 8|2019. Paljon hyödyntämiskelpoisia resursseja menee hukkaan. ”Silloin jätteen lajittelu on rakennettu urakkaan sisään, ja urakkatarjouksissakin osataan varautua siihen, ettei lajittelu ole niin halpaa kuin yleensä.” Valvontaa ja rahallisesti kirpaisevaa sanktiouhkaakin tarvitaan. Purkubetonissa on usein epäpuhtauksia, jotka joudutaan nyppimään pois pinseteillä, mistä tulee hintaan käsityölisää. Lajittelun tehostamiseen on Mikkelän mukaan kaksi päätietä: motivoiva hintaohjaus tai toimintatapa, jossa kohteen tilaaja edellyttää rakennusyhtiöiltä ja niiden aliurakoitsijoilta lajittelua. ”Kun meille tulee rakennusjätettä, lavalla on usein sikin sokin erilaisia materiaaleja: eristevillaa, metallia, muovia, kartonkia ja vaarallista jätettä.” Joensuussa ei ole erillistä lajittelulaitosta, vaan työ tehdään kauhalla, jolloin jokainen jäte pitää lajitella periaatteessa erikseen. Ympäristöministeriö arvioi, että hallituksen esitys eduskunnalle annettaneen ensi vuoden aikana. Vanhojen rakennusten valmistusmateriaalit on usein dokumentoitu puutteellisesti. Valmistelutyön viime vaiheessa MASAn tielle nousi esteitä. Timo Hirvi huomauttaa, että analytiikkaja mittaustekniikan kehittyminen on tuonut myös omat ongelmansa. Hintaohjauskaan ei oikein toimi, sillä sekalaisen rakennusjätteen tuominen on suhteellisen halpaa.” Valvonnan puute ruokkii hällä väliä -mentaliteettia, ja useita kansallisuuksia vilisevillä työmailla riittää viestinnällisiä haasteita. LAVALLA ON USEIN SIKIN SOKIN ERILAISIA MATERIAALEJA. ”Eräs asiakas toi laboratorioon joulukinkun kokoisen betonilohkareen, koska piti sitä edustavana näytteenä. Tilaajavetoista lajittelumallia on käytetty Joensuussa mm. teollisissa prosesseissa syntyvien jätteiden käyttöä, MASAn taas odotetaan vauhdittavan maa-ainesjätteen hyödyntämistä. Se koskisi betonimursketta, jota ei enää uudistuksen jälkeen tulkittaisi jätteeksi vaan tuotteeksi, mikä helpottaisi hyötykäyttöä. Liikerakennuksen ulkonurkasta ei näytettä kannata ottaa, koska suolapitoisuudet voivat pompata tiesuolausautojen ja hajumerkkejään jättävien koirien takia. opiskelija-asuntojen rakennuttamisessa. . Laborantti joutui naputtelemaan möhkäleestä moskalla pienempiä kappaleita, jotta ne olisivat mahtuneet prosessiin.” Porakakkujen halkaisijaksi Mäkelä suosittelee 50:ttä tai enintään 100 millimetriä. Satamillinen kakku menee vielä läpi isosta murskaimesta, minkä jälkeen se voidaan hienontaa pienemmällä laitteella neljän millin analyysiraekokoon. Korjausta tilanteeseen on luvassa, sillä ensimmäinen kansallinen säädös materiaalin jäteluonteen päättymisestä on valmisteilla. ”Kun pystymme selvittämään yhä pienempiä haitta-ainepitoisuuksia, uusiomateriaaleilta vaaditaan yhä enemmän. Tällainen jälkikäteislajittelu on hidasta, kallista ja epätarkkaa
Erottelun ei sinällään pitäisi olla ongelmallista; tälläkin hetkellä purkukohteisiin tehdään eristemateriaalien kartoitusta ja erottelua asbestin vuoksi. Jätteen hyödyntäminen uustuotannossa ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan vaatii mittavia valmistusprosessien muutoksia. Mineraalivillatutkimuksen Oulun yliopistossa aloittivat vanhempi tohtoritutkija Päivö Kinnunen ja tohtoritutkija Juho Yliniemi. Mutta miten uusiokäyttöä saataisiin tehostettua suuremmassa mittakaavassa, globaalisti. . Jätteeksi päätyvän mineraalivillan hävittäminen maksaa vuositasolla noin 250 miljoonaa euroa yksinomaan EU:n alueella ja kustannusten odotetaan vielä merkittävästi kasvavan. Euroopassa mineraalivillajätteitä kierrätetään myös uudelleen kivivillatuotannossa. Mineraalivillajätteiden hyödyntämistä on tutkittu myös Lappeenrannan yliopistossa komposiittien täyteaineena. Mineraalivillajätettä muodostuu jopa 2,5 miljoonaa tonnia vuosittain jo pelkästään Euroopassa. Jos mineraalivillajätettä haluttaisiin hyödyntää, paras ratkaisu olisi erotella se muusta rakennusja purkujätteestä jo syntypaikalla. Ei vielä laajamittaista hyötykäyttöä Tällä hetkellä mineraalivillajätettä ei erotella muusta jätteestä, vaan pääasiassa se läjitetään kaatopaikoille tai poltetaan. Vastaavasti voitaisiin erotella mineraalivillaeristeet ennen muuta purkutoimintaa. Käytännössä villa pakattaisiin erillisiin säkkeihin ja villajätteen jalostaja hakisi sen rakennusja purkukohteista. Hyvin alhaisen tiheytensä takia mineraalivillajäte vaatii suuret varastointitilat ja kuljetuskapasiteetin. Suomalainen Eko-Expert Oy kierrättää rakennusten vanhaa villaa uudelleen puhallusvillana. 26 UUSIOUUTISET 8|2019. Voitaisiinko sillä korvata sementtiä. Muutamia esimerkkejä mineraalivillajätteen hyödyntämisestä jo löytyykin. Mineraalivillalle arvoketjuja Kuinka maailman käytetyimmän eristemateriaalin uusiokäyttöä kehitetään. Vaikka massamääräisesti arvioituna mineraalivillajäte jää usein jätetilastoissa pimentoon, jätteiden tilavuutta arvioidessa tilanne onkin eri. JUHO YLINIEMI JA HEINI TUORILA TERO LUUKKONEN, KUVAT M ineraalivillat, kuten kivija lasivilla, ovat maailman käytetyin eristemateriaali
Vertailukohdaksi voitaisiin ottaa kotitalouksen biojäte, jonka määrät ovat pieniä, mutta silti sitä kerätään kustakin talosta erikseen. Geopolymeeritutkimuksessa käytetään usein betonitutkimuksen standardivalmistusmenetelmiä ja -välineitä, kuten muotteja. . Ihmiset ovat valmiita osallistumaan ja kierrättämään pieniäkin määriä jätettä jatkojalostukseen, sekä näkemään kierrätyksen ja ympäristöystävällisyyden vuoksi paljon vaivaa. Geopolymeerien kaupallistamista pyritään edistämään EU-rahoitetussa Wool2loop-projektissa, jossa koordinaattorina toimii Saint-Gobain Finland sekä partnereina muita merkittäviä suuryrityksiä. Kierrätysmineraalivillapohjaisesta geopolymeeristä voidaan valmistaa esimerkiksi laasteja, julkisivupaneeleja, pihalaattoja, akustiikkalevyjä ja 3D-tulostettavaa rakennusmateriaalia. Toki kerääminen ja logistiikka pitää ottaa huomioon, eikä pieniä määriä kannata alkaa kuljettaa pitkiä matkoja. Oulun yliopiston Kuituja partikkelitekniikan tutkimusryhmässä työskentelee yli 20 tutkijaa geopolymeerien ja teollisuuden sivuvirtojen parissa. Uudet säädökset ja ohjeistukset kuitenkin myös kannustavat rakennusja purkujätteen hyödyntämiseen. Mineraalivillojen hyödyntäminen geopolymeerien raaka-aineena ei kuitenkaan yksinään ratkaise sementin ympäristökuormittavuutta. Myös tarkoituksenmukaisuus kannattaa ottaa huomioon – laadukkainta sementtiä ei kannata käyttää kaikista ronskimpiin pihakiviin tai muihin matalan arvon ja suorituskyvyn tuotteisiin, vaan näissä geopolymeerisideaine olisi ympäristönäkökulmasta huomattavasti parempi ratkaisu. Wool2Loop on maailman ensimmäinen hanke, jossa mineraalivillaa hyödynnetään kaupallisena geoploymeerien raaka-aineena. Entä peltija lasipurkkien kierrätys. Onneksi asenneilmapiirin muuttuminen ympäristöä säästäväksi ja suojelevaksi tulee tukemaan tätä tavoitetta tulevaisuudessa. Vaikka kaikki mineraalivillajätteet hyödynnettäisiin sementtiä korvaavana geopolymeerisideaineena, ei sillä voitaisi korvata kuin yksi prosentti maailman kaikesta sementin tarpeesta. Geopolymeerien kehittäminen koetaan tärkeäksi myös kaupallisesta näkökulmasta. Eli jos mineraalivillasäkkejä jää rakentamisesta yli, on parasta käyttää sitä toisessa rakentamiskohteessa sen sijaan että se päätyisi ensin jätelavalle ja sitä hyödynnettäisiin jätteenä. Rakennusja purkujätteen hyödyntämisessä auttavat lisäksi Materiaalitori.fi (jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta), RAPUT-hanke (rakennusja purkumateriaalien tietokantojen kehittäminen), sekä purkamiseen liittyvät tuoreet oppaat, joista kerrotaan enemmän tässä numerossa sivuilla 22–23. Vai kannattaako. Räätälöityä hyödyntämislogiikkaa Uusien sovellusten ja tietokantojen avulla voidaan tulevaisuudessa löytää rakennusja purkujätteiden muodostumispaikat ja -määrät entistä tehokkaammin ja hyödyntää uutta teknologiaa entistä räätälöidymmin. Usein tämä on vaativin vaihe jätemateriaalien hyödyntämisessä. Villajäte tulisi erotella Yksi hidaste mineraalivillajätteen hyödyntämisessä on lainsäädäntö. Viime vuosien hyvien tutkimustulosten vuoksi mineraalivillajätteitä tutkitaan Oulun yliopistossa useissa projekteissa: FLOW, Wool2Loop, Geobot sekä Suomen akatemian rahoittama MinChelators. https://www.wool2loop.eu/ . Koska mineraalivillajäte on jätettä, sen käsittelyyn tarvitaan ympäristötai koetoimintalupa. Geopolymeereilla ei siis kannata tähdätä vain yhteen globaalin reseptin ratkaisuun, vaan käyttää mineraalisia sivuvirtoja sementtiä korvaavina raaka-aineina paikallisen tarpeen ja saannon mukaisesti. Geopolymeerin uudet mahdollisuudet Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuslöydöksen perusteella mineraalivillajätteet toimivat erinomaisesti sementtiä korvaavan geopolymeerin raaka-aineena niiden kemiallisen koostumuksen ja minerologian vuoksi. Kaikkea mineraalivillajätettä ei kuitenkaan kannata hyödyntää vain yhdessä kohteessa, vaan jätehierarkiapyramidin mukaisesti hyödyntää sitä mahdollisimman korkean arvon tuotteissa. Yksi tärkeimpiä syitä geopolymeerimateriaalien tutkimukseen on niiden alhaiset hiilidioksidipäästöt verrattuna perinteiseen sementtiin: geopolymeerien hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 80 % alhaisemmat. Erotteleminen muusta rakennusja purkujätteestä kyllä onnistuu, jos siihen löytyy tahto. 27 UUSIOUUTISET 8|2019. Ehkä mineraalivillajätteen hyödyntämisessäkin tarvitaan vain asennemuutosta. Näitä ovat ainakin rakentamisen kiertotalouden ohjauskehykseen kuuluvat EU:n jätedirektiivi (tavoitteena 70% materiaalikierrätysasteen saavuttaminen 2020 mennessä), jätelainsäädäntö 2011 (rakennusja purkujätteen erilliskeräystavoitteet: 8 jätejaetta), maankäyttöja rakennuslainsäädäntö (rakennusja purkujäteilmoituksen laatimisvelvoite) sekä valtakunnallinen jätesuunnitelma (rakennusja purkujätteen osalle 15 toimenpidettä). Jätepohjainen materiaali ja siitä tehdyt tuotteet on myös tehtävä kuluttajille mielenkiintoisiksi. Lisäksi uuden materiaalin teknisten ominaisuuksien pitää olla tiedossa ja testattu. Kun jätemateriaali muutetaan jätteestä tuotteeksi, sen tulee olla jollain tapaa prosessoitu. Uusia yrityksiäkin tulee alalle jatkuvasti, esimerkiksi rakentamisen ylijäämiä välittävä Netlet Oy Ab, sekä mineraalivillajätettä hyödyntävä Keko Geopolymeerit Oy
Cireco Finland Oy konseptoi kiertotalouskorttelin. ”Etsimme juuri rahoittajia ja keskustelemme kaupunkien kanssa, mistä löytyy ensimmäinen tonttialue tämän toteuttamiseen”, Ketola kertoo. Koska ulkoseinät ovat kantavia ja jokaisen huoneiston alla on asennuslattia, sisätiloja voi muokata ja muunnella. Perttu Ketolan mukaan lopullinen tähtäin on Aasian kaupungeissa: ”Siellä on kysyntää puhtaille ratkaisuille.” KOKO KORTTELI KIERTOTALOUTTA 28 UUSIOUUTISET 8|2019. Yhteiskäytössä on myös taakkapyöriä ja autoja. Meidän konseptimme yhdistävät parhaimmat kestävän ja ekologisen rakentamisen menetelmät”, sanoi Cireco Finalnd Oy:n hallituksen puheenjohtaja Perttu Ketola FRUSH-tapahtuman pitchauskisassa. Neuvotteluissa ratkeaa, mihin kaupunkiin rakentuu ensimmäinen kiertotalouskortteli. kentamisen ideaa ja valikoinut niistä parhaat omaan NorthBank-kiertotalous-konseptiinsa, jota se tarjoaa kaupungeille ja rakennuttajille. Entäpä, jos naapurustostasi löytyisivät kaikki kiertotalouden kansainvälisesti parhaat rakentamisen ratkaisut. Yritys on vertaillut noin viittäkymmentä kansainvälistä kestävän ra. Tästä kysymyksestä syntyi bisnesidea tamperelaiselle Cireco Finland Oy:lle. Helppo purkaa ja muuntaa Visioissa on esimerkiksi, että kiertotalouskorttelin naapurustolla on oma yhteinen sauna, kuntosali ja kierrätyshuone. Rungon rakennusosat ovat irrotettavissa helposti uudelleenkäyttöä varten. ”Maailmalla on tehty paljon yksittäisiä, hajanaisia kiertotalouspilotteja. Yhteistilat muuntuvat tarpeen mukaan vaikka työtiloiksi. Rakennusten välissä voi olla viljelyvyöhykkeitä ja sisäpihalla luonnonmukainen kosteikko, joka suodattaa harmaat vedet, kun kotien alipaineistettu viemärijärjestelmä on ensin erotellut ne mustista jätevesistä. Korttelin ravintola toimii päivisin päiväkodin keittiönä. ELINA SAARINEN CIRECO, KUVAT M illainen olisi asuinkortteli, joka kokoaisi yhteen ekologisimmat kiertotalousratkaisut maailmalta. Yritys keskittyy projektinjohtoon ja rakentamisen konsultointiin synnyttäen kiertotaloudesta lisäarvoa kaupungeille, rakennusalalle ja kiinteistön käyttäjille. Jopa keittiöt ja kylpyhuoneet voi sijoittaa vapaasti. Talot lämpenevät keskisyvällä maalämmöllä sekä aurinkopaneeleilla. Etenemistä helpottaisi, jos kiertotaloutta tuettaisiin esimerkiksi tontinluovutusehdoissa. Rakennusten hiilijalanjälkeä pienennetään jo suunnitteluvaiheessa. Ylijäämäenergia varastoidaan akkuihin. ”Tavoitteena on, että vuoden sisällä pääsisimme aloittamaan suunnittelutyöt”, aikatauluttavat Cirecon Ina Luukkala ja Katri Koskinen
Komposiittien valmistuksessa käytetään myös lisäaineita antamaan niille haluttuja ominaisuuksia. Päästöt alas puu-muovikomposiiteilla Puujätteen käyttö komposiittien valmistuksessa voi auttaa saavuttamaan materiaalien kierrätystavoitteita ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. 29 UUSIOUUTISET 8|2019. Muita materiaaleja, kuten mineraalivillaa ja kipsilevyjä, voidaan myös käyttää komposiittien täyteaineina. Puu-muovikomposiitti on materiaali, joka koostuu pääasiassa murskatusta puusta ja muovista. Polttopuuvaja ja hevosaitaus Yksi paljon tutkittu menetelmä muiden kuin mineraalisten rakennusja purkujätteiden hyödyntämiseen on puu-muovikomposiittien valmistaminen. TUULI TEITTINEN, TEKSTI JA KUVIOT K atso ympärillesi. Vuonna 2016 mineraalijätteiden hyödyntämisaste oli 87 % johtuen lähinnä täytöistä, mutta muille rakennusja purkujätteen sisältämille jätejakeille tarvitaan uusia sovelluskohteita hyödyntämisasteen nostamiseksi. Vuosina 2000–2012 Suomessa purettiin 50 818 taloa ja uusia rakennuksia valmistui 227 000. Rakennusja purkujätettä syntyy Suomessa vuosittain noin kaksi miljoonaa tonnia (poislukien maamassat) ja se sisältää muun muassa betonija tiilijätteitä sekä puujätteitä. Tätä jätettä kutsutaan yleisesti rakennusja purkujätteeksi ja se koostuu laajasta valikoimasta eri materiaaleja. Kun rakennuksia rakennetaan, korjataan tai puretaan, syntyy jätettä. Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) asettaa Suomelle tavoitteen kierrättää vuonna 2020 vähintään 70 % rakennusja purkujätteistä lukuun ottamatta maaja kiviaineksia. Vesivarojen kulutus Hengitysvaikutukset Resurssien käyttö, mineraalit ja metallit Resurssien käyttö, energia Fotokemiallisen otsonin muodostuminen Otsonikerroksen oheneminen Ei-karsinogeeniset vaikutukset Maankäyttö Ionisoiva säteily Maaekosysteemien rehevöityminen Meriekosysteemien rehevöityminen Makeiden vesien rehevöityminen Ekotoksisuus makeissa vesissä Ilmastonmuutos Karsinogeeniset vaikutukset Happamoituminen Vesivarojen kulutus Hengitysvaikutukset Resurssien käyttö, mineraalit ja metallit Resurssien käyttö, energia Fotokemiallisen otsonin muodostuminen Otsonikerroksen oheneminen Ei-karsinogeeniset vaikutukset Maankäyttö Ionisoiva säteily Maaekosysteemien rehevöityminen Meriekosysteemien rehevöityminen Makeiden vesien rehevöityminen Ekotoksisuus makeissa vesissä Ilmastonmuutos Karsinogeeniset vaikutukset Happamoituminen . HISER-hankkeessa (Holisitic Innovative Solutions for an Efficient Recycling and Recovery of Valuable Raw Materials from Complex Construction and Demolition Waste) kansainvälinen ryhmä tutkijoita tutki puu-muovikomposiittien valmistusta rakennusja purkujätteestä. HISER-projektissa kehitetyn vaihtoehdon ympäristövaikutukset ovat selkeästi pienemmät kuin vaihtoehtona olleen, niin sanotun BAU (business as usual) -vertailuskenaarion, jossa puujäte poltettiin ja puuvaja rakennettiin neitseellisestä puutavarasta. Nykyään rakennukset tarjoavat meille yhä enemmän erilaisia palveluita ja vaatimukset rakennusten ominaisuuksille kasvavat jatkuvasti. Tästä syystä rakennuksia korjataan tai ne puretaan kokonaan ja rakennetaan uudelleen tarpeidemme täyttämiseksi. Hankkeessa valmistetuista komposiiteista rakennettiin polttopuuvaja Evon retkeilyalueelle sekä hevosaitaus Rautalammille. Ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös vaatimukset rakennusja purkujätteiden, kuten monien muidenkin jätejakeiden, kierrättämisestä kasvavat. Todennäköisesti luet tätä artikkelia kotona, työpaikalla tai sisällä jossain muussa rakennuksessa. IVAN DEVIATKIN SUOM
Puujätteen massa oli sama molemmissa skenaarioissa ja se muodosti ensimmäisen osan kaksiosaisesta toiminnallisesta yksiköstä, joka oli ”rakennusja purkutoiminnasta peräisin olevan puujätteen (809 kg) käsittely”. Elinkaariarvioinnissa annettiin hyvitystä siitä, että puujätteellä tuotetulla energialla voidaan korvata biomassalla tuotettua energiaa. Vajan katto tehtiin kattohuovasta ja seinät maalattiin. Esikäsittelyn jälkeen skenaariot eroavat toisistaan merkittävästi. Graafi näyttää puu-muovikomposiittitutkimuksessa kehitetyn vaihtoehdon ja vertailuskenaarion vaiheet, materiaalimäärät, kuljetusmatkat sekä ilmaston lämpenemispotentiaalin (GWP). Näiden komposiittityyppien erona on eri resepteillä valmistettujen pintaosan ja sisuksen suhteellinen osuus. Komposiiteista rakennetun vajan eliniäksi arvioitiin 50 vuotta ilman kunnostustoimenpiteitä. Koska komposiitteja käytettiin polttopuuvajan valmistamiseen, toiminnallisen yksikön toinen osa oli ”50 vuotta kestävän demonstraatiorakennuksen rakentaminen”. HISER-skenaariossa polttopuuvaja rakennettiin puu-muovikomposiiteista. Näiden komposiiteista valmistettujen kohteiden ympäristövaikutukset analysoitiin elinkaariarviointimenetelmällä (Life Cycle Assessment, LCA) ja niitä verrattiin perinteisten rakennusmenetelmien ympäristövaikutuksiin. Komposiittien valmistuksessa tarvittiin sähköä raaka-aineiden sekoittamiseen, komposiittien puristamiseen ja niiden koon pienentämiseen, jotta saataisiin tietyn kokoisia tuotteita. Rakentamisessa käytettyjen komposiittien massa oli 1412 kg. Tavanomaisen polttopuuvajan rakentamiseen tarvitaan arviolta 3042 kiloa puutavaraa. Keskimäärin 50–60 prosenttia komposiittien koostumuksesta oli puupartikkeleita, 25–30 prosenttia kierrätysmuoveja, 10 prosenttia jätevillaa ja loput kiinnitysaineita, työstönapuaineita sekä väriaineita. Käsitelty puu kuljetettiin sitten komposiittien tuotantolaitokselle, jossa se sekoitettiin muiden raaka-aineiden kanssa. Vajan elinkaaren lopussa komposiitit oletettiin purettavan, murskattavan ja kierrätettävän takaisin komposiittien valmistusprosessiin, jolloin vältytään uusien raaka-aineiden kulutukselta ja saavutetaan näin ollen hyötyjä. Vertailuskenaariossa polttopuuvaja rakennettiin neitseellisestä puuta(1); 4 (2); 8 (3); 205 (4); 143 (5); -171 (6); 52 -200 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 (1); 4 (2); 27 (3); -21 (4); 692 (5); 160 (6); 49 (7); 114 (8); 73 -200 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Purkujätepuu (1) Puun esikäsittely (2) Puun käsittely Rakentamisvaihe (6) Kunnossapito (5) Käytöstä poistaminen (1) Puun esikäsittely (2) Poltto Rakentamisvaihe (7) Käytöstä poistaminen Mineraalivillajäte, muovijäte (4) Lisäaineet HISER-projekti Business-as-Usual (4) Puutavaran tuotanto 809 kg, 75 km 1 rakennus x elinikä 50 v 1,6 rakennusta x elinikä 30 v (3) Komposiittien valmistus Polttopuuvaja 50 vuodeksi (1) Puun esikäsittely – suurten epäpuhtauksien poistaminen, esimurskaus 0.5 x 0.5 m palakokoon, rautametallien poistaminen, hienomurskaus <80 mm palakokoon; (2) Puun käsittely – Vasaramyllykäsittely 10 mm palakoon saavuttamiseksi, ballistinenja magneettierottelu, vasaramyllykäsittely <4 mm palakokoon; (3) Komposiittien valmistus – raaka-aineiden sekoittaminen (puu, muovi, mineraalivilla ja lisäaineet) ja puristaminen. Vertailuskenaariossa polttopuuvaja rakennettiin neitseellisestä puutavarasta. the Dieselin valmistus huomioitu (1) Puun esikäsittely – kuten HISER-projektissa; (2) Poltto – puujätteen polttaminen jätevoimalassa; (3) Korvattu lämpö – hyvitys jätteenpoltossa tuotetusta energiasta; (4) Puutavaran tuotanto – puutavaran tuotanto havupuusta; (5) Kattohuopa, maali – Kattohuovan ja maalin valmistus; (6) Kunnossapito – maalaus 10 vuoden välein ja kattohuovan osittainen uusiminen 15 vuoden välein; (7) Käytöstä poistaminen – Vajan purkaminen ja puujätteen polttaminen jätevoimalassa; (8) Kuljetukset – kuten HISER-projektissa. HISER-skenaariossa puujätettä käsiteltiin käytettäväksi komposiittien valmistuksessa, kuten kuvataan myöhemmin tekstissä. Molemmat skenaariot alkoivat puujätteen keräämisellä ja kuljettamisella esikäsittelylaitokseen 75 kilometrin päähän. Tarvittavien komposiittien pienempi määrä tavanomaiseen vajaan tarvittavan puutavaran määrään verrattuna selittyy komposiittien paremmilla teknisillä ominaisuuksilla. Jätteistä vai neitseellisestä puusta. Sovelluskohteesta riippuen komposiitteja valmistettiin kolmea tyyppiä: kiinteitä monikerroslankkuja, onttoja seinälankkuja sekä kiinteitä kattopaneeleja. Sähkön kulutus otettu huomioon; (4) Lisäaineet – Lisäaineiden valmistus; (5) Käytöstä poistaminen – Komposiittien murskaus ja kierrättäminen uusien komposiittien valmistusprosessissa; (6) Kuljetukset – Kuljetusten kumulatiivinen vaikutus kaaviossa esitetyillä etäisyyksillä . Kolme komposiittityyppiä Elinkaariarvioinnissa huomioitiin useita prosesseja. Esikäsittely sisälsi molemmissa skenaarioissa samat vaiheet: suurten epäpuhtauksien kuten kivien sekä betonija metallikappaleiden poistaminen; esimurskaus 0,5 x 0,5 metrin palakokoon; rautametallien poistaminen magneettierottimella sekä hienomurskaus alle 80 mm:n palakokoon. Esimerkiksi komposiittien pintaosassa käytetään väriaineita, joita ei tarvita sisäosassa. 1 1 2 2 3 3 . 30 UUSIOUUTISET 8|2019. Naulojen valmistus jätettiin pois tarkastelusta, sillä niiden vaikutuksen oletettiin olevan sama kuin tavanomaisessa skenaariossa. . GWP= 1100 kg CO2-ekv. Lämmöntuotannosta annettiin systeemille hyvitystä siitä, että sillä voidaan korvata biomassalla tuotettua lämpöä. . Maalia ja kattohuopaa ei tarvittu HISER-skenaariossa. Vajan käyttövaiheen aikaisia ympäristövaikutuksia ei huomioitu. HISER-skenaariossa polttopuuvaja rakennettiin kokonaan puu-muovikomposiiteista. Vaja kestää 50 vuotta Elinkaariarvioinnissa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoista skenaariota: vertailuskenaario (tavanomainen menettely eli business-as-usual) sekä HISER-skenaario. HISER-skenaariossa puujätettä jatkokäsiteltiin vasaramyllyllä 2–4 mm:n palakoon saavuttamiseksi. (5) Kattohuopa, maali 5070 kg, 100 km 1412 kg, 100 km 809 kg, 75 km 250 km 100 km 100 km GWP= 241 kg CO2-ekv. Tässä tutkimuksessa vajan kunnostaminen sisälsi seinien maalaamisen 10 vuoden välein sekä kattohuovan osittaisen uusimisen 15 vuoden välein. Puujätteen polttamisesta talteen saatu lämpö oli 11 MJ/kg puujätettä. Vertailuskenaariossa esikäsitelty puu poltettiin jätevoimalassa. Vertailuskenaariossa puujäte poltettiin jätevoimalassa, jossa energia otetaan talteen. Vajan odotettu elinikä oli 30 vuotta olettaen, että sitä kunnostetaan asianmukaisesti
Jotta tavanomaisen polttopuuvajan eliniäksi saadaan 50 vuotta, tarvitaan noin 1,6 tavanomaista puurakennusta, joihin tarvitaan yhteensä 5070 kg puutavaraa. Lisäksi vajan rakentamiseen tarvittiin 20 kg maalia ja 105 kg kattohuopaa. Vertailuskenaariossa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt, yhteensä 692 kg CO2-ekv. Vertailuskenaariossa vajan maalaamisen ja kattohuovan käytön päästöt ovat 247 kg CO2-ekv. (1); 4 (2); 8 (3); 205 (4); 143 (5); -171 (6); 52 -200 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 (1); 4 (2); 27 (3); -21 (4); 692 (5); 160 (6); 49 (7); 114 (8); 73 -200 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 Purkujätepuu (1) Puun esikäsittely (2) Puun käsittely Rakentamisvaihe (6) Kunnossapito (5) Käytöstä poistaminen (1) Puun esikäsittely (2) Poltto Rakentamisvaihe (7) Käytöstä poistaminen Mineraalivillajäte, muovijäte (4) Lisäaineet HISER-projekti Business-as-Usual (4) Puutavaran tuotanto 809 kg, 75 km 1 rakennus x elinikä 50 v 1,6 rakennusta x elinikä 30 v (3) Komposiittien valmistus Polttopuuvaja 50 vuodeksi (1) Puun esikäsittely – suurten epäpuhtauksien poistaminen, esimurskaus 0.5 x 0.5 m palakokoon, rautametallien poistaminen, hienomurskaus <80 mm palakokoon; (2) Puun käsittely – Vasaramyllykäsittely 10 mm palakoon saavuttamiseksi, ballistinenja magneettierottelu, vasaramyllykäsittely <4 mm palakokoon; (3) Komposiittien valmistus – raaka-aineiden sekoittaminen (puu, muovi, mineraalivilla ja lisäaineet) ja puristaminen. Ympäristövaikutukset vertailussa Ilmastonmuutoksen lisäksi elinkaariarvioinnissa tarkasteltiin muitakin ympäristövaikutusluokkia, mm. tai 0.13 kg CO2ekv./ kg puutavaraa, syntyivät neitseellisen puutavaran hankkimisesta muodostaen 49 prosenttia skenaarion kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Kaikkien vaikutusluokkien tulokset normalisoitiin ja painotettiin. Käsittelystä pienet päästöt HISER-skenaarion tulokset osoittavat, että puujätteen esikäsittely ja käsittely muodostavat vain 2 prosenttia (12 kg CO2-ekv.) skenaarion kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä. Nämä päästöt kuitenkin osittain kuittaantuvat komposiittien kierrättämisestä saatavalla hyvityksellä vältetyistä päästöistä, joka on suuruudeltaan -171 kg CO2-ekv. varasta. HISER-skenaarion ympäristövaikutukset ovat selkeästi vertailuskenaarion ympäristövaikutuksia pienemmät. kunnossapitovaiheessa, mitkä vältetään HISER-skenaariossa, jossa käytetään komposiitteja. . Siispä komposiittien kierrättäminen tai hyödyntäminen energiana niiden elinkaaren lopussa on pakollinen vaihe, jotta komposiiteista olisi etua ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Elinkaariarvioinnin tulosten perusteella komposiittien valmistaminen puujätteestä, muovijätteestä sekä mineraalivillasta ja näiden komposiittien käyttäminen polttopuuvajan rakennusmateriaalina aiheutti pienemmän ympäristövaikutuksen kuin puujätteen polttaminen jätevoimalassa ja vajan rakentaminen neitseellisestä puutavarasta. Jos taas komposiitit sijoitettaisiin kaatopaikalle, skenaarion kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä olisi 1730 kg CO2-ekv., mikä on selvästi suurempi kuin vertailuskenaariossa. Jos komposiitteja ei kierrätettäisi vaan ne poltettaisiin jätteenpolttolaitoksessa, HISER-skenaarion kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä olisi 270 kg CO2-ekv. vaikutuksia happamoitumiseen, rehevöitymiseen ja maankäyttöön sekä myrkyllisyysvaikutuksia. Sähkön kulutus otettu huomioon; (4) Lisäaineet – Lisäaineiden valmistus; (5) Käytöstä poistaminen – Komposiittien murskaus ja kierrättäminen uusien komposiittien valmistusprosessissa; (6) Kuljetukset – Kuljetusten kumulatiivinen vaikutus kaaviossa esitetyillä etäisyyksillä . Prosessin mallinnuksessa käytettiin hirsien tuotantoprosessia. rakentamisvaiheessa ja 222 kg CO2-ekv. Purettu kattohuopa mallinnettiin sijoitettavan kaatopaikalle. Polttopuuvajan elinkaaren lopussa purettu puutavara mallinnettiin poltettavan samanlaisessa energian talteenottavassa jätevoimalassa kuin puujäte. Tavanomaisen polttopuuvajan käyttöiän aikana kunnostustöihin tarvittiin myös 40 kiloa maalia, mikä vastaa koko rakennuksen maalaamista uudelleen kaksi kertaa, sekä 31,5 kiloa kattohuopaa katon osittaiseen korjaamiseen. http://www.hiserproject.eu/ The project has received funding from the European Union's Horizon 2020 research and innovation program under grant agreement No 642085. On tärkeää huomata, että komposiittien hyvät tekniset ominaisuudet mahdollistavat samaan tehtävään tarkoitetun rakennuksen rakentamisen huomattavasti vähäisemmällä materiaalimäärällä tavanomaisiin rakennusmateriaaleihin verrattuna. Toisaalta komposiittien valmistusprosessin sähkönkulutus muodostaa suurimman vaikutuksen 205 kg CO2-ekv., ja lisäaineiden valmistus 143 kg CO2-ekv. Skenaarioiden yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt (GWP) olivat HISER-skenaariossa 241 kg CO2-ekvivalenttia (CO2-ekv.) ja vertailuskenaariossa 1410 kg CO2-ekv. 1 1 2 2 3 3 . (5) Kattohuopa, maali 5070 kg, 100 km 1412 kg, 100 km 809 kg, 75 km 250 km 100 km 100 km GWP= 241 kg CO2-ekv. 31 UUSIOUUTISET 8|2019. the Dieselin valmistus huomioitu (1) Puun esikäsittely – kuten HISER-projektissa; (2) Poltto – puujätteen polttaminen jätevoimalassa; (3) Korvattu lämpö – hyvitys jätteenpoltossa tuotetusta energiasta; (4) Puutavaran tuotanto – puutavaran tuotanto havupuusta; (5) Kattohuopa, maali – Kattohuovan ja maalin valmistus; (6) Kunnossapito – maalaus 10 vuoden välein ja kattohuovan osittainen uusiminen 15 vuoden välein; (7) Käytöstä poistaminen – Vajan purkaminen ja puujätteen polttaminen jätevoimalassa; (8) Kuljetukset – kuten HISER-projektissa. Näihin ominaisuuksiin kuuluu mahdollisuus valmistaa onttoja ja ohuita komposiittimateriaaleja, joilla on suuret lujuusominaisuudet, sekä maalaustarpeen ja kattohuovan käytön välttäminen. Puujäte päihittää uuden puutavaran Kun tarkastellaan skenaarioiden vaikutusta ilmastonmuutokseen, elinkaariarvioinnin mukaan puu-muovikomposiittien valmistaminen puujätteestä polttopuuvajan rakentamista varten on hyödyllistä verrattuna siihen, että valmistettaisiin tavanomainen polttopuuvaja uudesta puutavarasta. GWP= 1100 kg CO2-ekv. Komposiittien tultua käyttöikänsä päähän ne tulee kierrättää tai ainakin hyödyntää energiana, jotta komposiitit toimisivat tehokkaana ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillinnässä ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä
Maailman talousfoorumi arvioi, että akkuarvoketjuun tulee globaalisti syntymään 10 miljoonaa työpaikkaa. Plänet B -hankkeessa tavoitteena on rakentaa Äänekoskesta bioja kiertotalouden maailmanluokan ekosysteemi. helmikuuta 2020 mennessä. Kilpailun tuomaristo valitsee ehdokkaista viisi parasta finaaliin, joka järjestetään PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic -tapahtumassa 11.–12. Jos olet keksinyt hyvän keinon, materiaalin tai menetelmän, lähetä keksintösi ideakilpailuun. E urooppalaisen akkuarvoketjun potentiaali voi EU:n komission arvion mukaan nousta lähivuosina jopa 250 miljardiin euroon. Suomi näyttäytyy Euroopan toivona, kun EU havittelee osuutta näistä markkinoista. ”Haemme toimijoita, jotka valmistautuvat investoimaan jossakin päin Eurooppaa. kyselyt, palvelupilotit sekä erilaiset tapahtumat ja työpajat, joissa voidaan keskustella sekä pohtia asioita yhdessä. Äänekoski liittyikin Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkostoon marraskuussa. ”Me voimme luoda uusia käytäntöjä, auttaa alulle uusia toimijoita tai olla apuna kehittämässä jo olemassa olevaa liiketoimintaa ekologisemmaksi paikallisten yritysten kanssa. Asukkaille, paikallisille yrityksille ja muille toimijoille halutaan antaa enemmän keinoja vaikuttaa omiin valintoihin, ja kehittää omaa toimintaansa kestävämpään suuntaan. Ympäristöohjelman avulla kaupunki tavoittelee oman toimintansa kasvihuonekaasujen vähentämistä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. EU-alueella tuotetaan esimerkiksi nikkelistä vain neljä prosenttia ja vain kaksi prosenttia akkukennoista. Puhuri on kaupungissa myötäinen, ja kaupungin johto sekä päättäjät sitoutuneita. GTK on päättänyt fokusoida akkumineraaleihin ja kriittisiin mineraaleihin, kiertotalousja tietoratkaisuihin sekä vesienhallintaan. Näin Suomi hyppäisi pelkästä raaka-aineiden kaivajasta ja tuottajasta akkuketjussa arvokkaammalle asteelle. Valtion omistaman Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen näkee, että Suomeen voisi hyvin nousta lähivuosina iso akkukennotehdas. ”Voidaan olla aidosti huolissaan siitä, että Eurooppa ei ole pystynyt täysin turvaamaan kriittisten raaka-aineiden saantia. Tässä Plänet B ja Vihreä Uusiutuva Äänekoski löytävät yhteisen toimintapinnan”, sanoo Kortelainen. Kaupungissa on käynnissä muutos kohti kestävää kaupunkikehitystä, jota vauhditetaan kahdella hankkeella: Biotalousekosysteemin edistämisen hanke Plänet B sekä Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke, jotka molemmat tavoittelevat hiilineutraalia ja kestävää kaupunkikehitystä eri perspektiiveistä. Muun muassa jätteet ja kierrättäminen puhututtavat paikkakunnalla, ja jätehuoltoyhtiö Sammakkokankaan kanssa mietitään ratkaisuja lajittelun helpottamiseksi. Suunnitelmalliseen toimintaan kuuluu myös verkostoituminen sekä toisilta kunnilta hyvien oppien omaksuminen. Messukokonaisuuden tapahtumapaikkana toimii Helsingin Messukeskus. Ehdotukset pitää lähettää 16. Yhtenä tärkeimmistä asioista Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeessa pidetään nuorten kuulemista ja tukemista ilmastotyössä. Hankkeen toiminta on monipuolista ja osallistavaa. Kilpailuun voivat osallistua elintarvike-, pakkausja muovialan yritykset ja myös opiskelijat, joilla on esitellä uusi tuote, palvelu tai tuotantomenetelmä, joka edistää alan vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Akkukennotehdas Suomeen. TAPAHTUMIA Kuinka pakata tuotteet kestävästi ja ympäristöä säästäen. Tilaisuuden järjestäjiin kuuluvat Suomen Pakkausyhdistys, Elintarviketeollisuusliitto ja Muoviyhdistys. Vihreä Uusiutuva Äänekoski ja Plänet B vauhdittavat Äänekosken kestävää kaupunkikehitystä ja yritysekosysteemiä aanekoski_sivu.indd 1 26.11.2019 12.05 32 UUSIOUUTISET 8|2019. Idean tai keksinnön ei tarvitse vielä olla käytössä tai tuotannossa. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Plänet B Äänekosken kaupunki on menossa hyvää vauhtia kohti kestävää kaupunkirakennetta. Kennomateriaalien, niiden esiasteiden sekä kennojen valmistus ovat markkinoita, joilla liikkuvat miljardit eurot. Tätä tavoitellaan uusien toimijoiden sijoittumisella, luomalla mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntyyn yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa sekä rakentamalla digitaalinen ja fyysinen alusta tietojen vaihtoon ja testaukseen. Kokkola Material Week pidettiin marraskuussa. Hintariski uhkaa Nyt Kiina hallitsee monia kriittisiä raaka-ainevarantoja. Hanke voi esimerkiksi tukea ja auttaa selvitystyössä erilaisten hiilineutraalien yritysratkaisujen löytämiseksi. KOONNEET ELINA SAARINEN JA PÄIVI IKONEN TE RO PA JU KA LL IO AD OB E ST OC K Pakkaustapahtuma etsii kestävän kehityksen ideoita PAKKAUSALAN ammattitapahtuma PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic etsii tulevaisuuden vastuullisia pakkaustuotteita ja tuotantomenetelmiä järjestämällä alan toimijoille ideakilpailun. Terrafame Oy on Euroopan suurin nikkelintuottaja. Liikenne on Äänekoskella suurin päästölähde ja sen puhtaisiin ratkaisuihin meidän on panostettava niin kaluston suhteen kuin palvelujen kehittämisessä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sirpa Kortelainen. Osallistamisen keinoja ovat mm. PÄIVI IKONEN paivi.ikonen@kemia-lehti.fi SUOMELLA VALTTEJA AKKUARVOKETJUSSA . MAINOS Bioja kiertotalous ovat siitä hauskoja asioita, että ne yhdistävät erilaiset toimijat keskenään ihan uusillakin tavoilla. Stora Enso kertoi heinäkuussa investoivansa 10 miljoonaa euroa Kotkan Sunilaan. maaliskuuta 2020. Tuomaristo kertoo korostavansa valinnoissaan vastuullisuuden lisäksi ehdokkaiden kaupallista potentiaalia ja skaalautuvuutta sekä näiden esitystapaa. Voittaja julkistetaan messujen aikana, ja hänelle luovutetaan Suomen Messusäätiön rahoittama 5 000 euron palkinto. Kaupunkilaisten osallistaminen edistää ilmastoja ympäristötavoitteita, mutta se lisää myös asukkaiden hyvinvointia ja tukee elinkeinoelämän edellytyksiä. Nykyisin Eurooppa on hyvin riippuvainen sähköistyvän liikenteen edellyttämistä tuontiraaka-aineista. Tiettyjen materiaalien saatavuuteen liittyy uhkia ja hintariskejä”, sanoi Geologian tutkimuskeskus GTK:n pääjohtaja Mika Nykänen Kokkola Material Weekissä. Keliber Oy puolestaan valmistelee Kokkolan seudulla hanketta litiumin kaivamiseksi ja litiumhydroksidin jalostamiseksi. Toisaalta yhteistyötä tehdään myös paikallisten yritysten kanssa. litiumioniakkujen anodimateriaalina. Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen tavoitteena on luoda ja jalkauttaa ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkikonsernin tytäryhtiöineen. Terrafame valmistelee myös 240 miljoonan euron akkukemikaali-investointia, jonka myötä yhtiöstä tulisi maailman kolmanneksi suurin nikkelisulfaatin valmistaja. Haluamme saada heidät investoimaan Keski-Euroopan tai Ruotsin sijasta Suomeen", sanoi Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen Kokkola Material Weekissä. Materiaalia voisi hyödyntää mm. Yhteistä tapahtumaa ollaan suunnittelemassa ensi vuodelle. Suomi on yksi harvoja Euroopan maita, jolla voisi olla hyvät mahdollisuudet jopa kokonaisen akkuekosysteemin rakentamiseen. Yhtiö alkaa valmistaa grafiitin kaltaista materiaalia puun ligniinistä. ”Äänekoskella on tehty jo paljon hyviä ilmastotekoja esimerkiksi kaukolämmön, uudisrakentamisen ja ruokahävikin suhteen, mutta Vihreä Uusiutuva Äänekoski tähtää systemaattiseen ilmastotoimintaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä. Avainsanoja ovat uusiutuvat materiaalit, uusiutuva energia, kiertotalous, biotalous, ekosysteemi sekä osallistava kaupunkikulttuuri ja yhteen (bio)hiileen puhaltaminen
Hankkeen toiminta on monipuolista ja osallistavaa. kyselyt, palvelupilotit sekä erilaiset tapahtumat ja työpajat, joissa voidaan keskustella sekä pohtia asioita yhdessä. Suunnitelmalliseen toimintaan kuuluu myös verkostoituminen sekä toisilta kunnilta hyvien oppien omaksuminen. Kaupungissa on käynnissä muutos kohti kestävää kaupunkikehitystä, jota vauhditetaan kahdella hankkeella: Biotalousekosysteemin edistämisen hanke Plänet B sekä Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke, jotka molemmat tavoittelevat hiilineutraalia ja kestävää kaupunkikehitystä eri perspektiiveistä. ”Äänekoskella on tehty jo paljon hyviä ilmastotekoja esimerkiksi kaukolämmön, uudisrakentamisen ja ruokahävikin suhteen, mutta Vihreä Uusiutuva Äänekoski tähtää systemaattiseen ilmastotoimintaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja kehittämisessä. Asukkaille, paikallisille yrityksille ja muille toimijoille halutaan antaa enemmän keinoja vaikuttaa omiin valintoihin, ja kehittää omaa toimintaansa kestävämpään suuntaan. Ympäristöohjelman avulla kaupunki tavoittelee oman toimintansa kasvihuonekaasujen vähentämistä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tässä Plänet B ja Vihreä Uusiutuva Äänekoski löytävät yhteisen toimintapinnan”, sanoo Kortelainen. Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Plänet B Äänekosken kaupunki on menossa hyvää vauhtia kohti kestävää kaupunkirakennetta. Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeen tavoitteena on luoda ja jalkauttaa ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkikonsernin tytäryhtiöineen. Plänet B -hankkeessa tavoitteena on rakentaa Äänekoskesta bioja kiertotalouden maailmanluokan ekosysteemi. Hanke voi esimerkiksi tukea ja auttaa selvitystyössä erilaisten hiilineutraalien yritysratkaisujen löytämiseksi. ”Me voimme luoda uusia käytäntöjä, auttaa alulle uusia toimijoita tai olla apuna kehittämässä jo olemassa olevaa liiketoimintaa ekologisemmaksi paikallisten yritysten kanssa. Osallistamisen keinoja ovat mm. Liikenne on Äänekoskella suurin päästölähde ja sen puhtaisiin ratkaisuihin meidän on panostettava niin kaluston suhteen kuin palvelujen kehittämisessä”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sirpa Kortelainen. Avainsanoja ovat uusiutuvat materiaalit, uusiutuva energia, kiertotalous, biotalous, ekosysteemi sekä osallistava kaupunkikulttuuri ja yhteen (bio)hiileen puhaltaminen. Kaupunkilaisten osallistaminen edistää ilmastoja ympäristötavoitteita, mutta se lisää myös asukkaiden hyvinvointia ja tukee elinkeinoelämän edellytyksiä. Puhuri on kaupungissa myötäinen, ja kaupungin johto sekä päättäjät sitoutuneita. Tätä tavoitellaan uusien toimijoiden sijoittumisella, luomalla mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntyyn yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa sekä rakentamalla digitaalinen ja fyysinen alusta tietojen vaihtoon ja testaukseen. Muun muassa jätteet ja kierrättäminen puhututtavat paikkakunnalla, ja jätehuoltoyhtiö Sammakkokankaan kanssa mietitään ratkaisuja lajittelun helpottamiseksi. MAINOS Bioja kiertotalous ovat siitä hauskoja asioita, että ne yhdistävät erilaiset toimijat keskenään ihan uusillakin tavoilla. Toisaalta yhteistyötä tehdään myös paikallisten yritysten kanssa. Yhteistä tapahtumaa ollaan suunnittelemassa ensi vuodelle. Äänekoski liittyikin Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkostoon marraskuussa. Yhtenä tärkeimmistä asioista Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hankkeessa pidetään nuorten kuulemista ja tukemista ilmastotyössä. Vihreä Uusiutuva Äänekoski ja Plänet B vauhdittavat Äänekosken kestävää kaupunkikehitystä ja yritysekosysteemiä aanekoski_sivu.indd 1 26.11.2019 12.05
Oletimme, että pääkaupungissa tilanne olisi erilainen kuin pohjoisessa, mutta se ei pitänyt paikkaansa.” Alueesta riippuen pakkausmetallista noin 2–7 prosenttia oli juomatölkkejä. Väärin lajitellun jätteen osuus on suunnilleen sama sekä metallin aluekeräysastioissa että kiinteistökeräyksessä. S uomalaiset lajittelevat metallinkeräysastioihin virheellisesti paljon sähköja elektroniikkaromua (SER). Olemme tulokseen tyytyväisiä”, Estakari kiittelee. Tutkimuksessa astioista löytyi sekä pieniä sähkölaitteiden kappaleita että suurikokoisia laitteita, jopa 50-tuumainen taulu-tv. Mepak selvitti kuluttajilta kerätyn metallijätteen koostumusta Suomessa. Aluekeräyspisteiden sisällöstä 51 prosenttia oli pienmetallia ja 36 prosenttia pakkausmetallia. . Pienmetallia enemmän kuin pakkauksia Suomessa metallinkeräysastioihin voi tuoda sekä metallipakkauksia että erilaista pienmetallia. Mepak-Kierrätyksen tutkimuksessa todettiin, että noin 13 prosenttia metallinkeräykseen päätyvästä materiaalista ei kuuluisi metallinkeräysastiaan. Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Silvennoinen muistutti, että Suomessa on 17 tuottajayhteisöä, joissa on jäseniä yhteensä yli 5 000. ”Olen itsekin rukannut ruokavaliota, ostanut hybridiauton ja valinnut ekosähkön. Tutkimuksessa pienmetallia oli keskimäärin 46 prosenttia, hieman enemmän siis kuin metallipakkauksia, joita oli 41 prosenttia. Kerätty metalli on hyvälaatuista: Pakkausmetalli koostuu 97-prosenttisesti metallista. METALLIN KERÄYKSEEN PÄÄTYY PALJON SÄHKÖROMUA neuvottelukunnan järjestämässä Tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa. Aluekeräysastioihin tuodaan enemmän pienmetallia kuin kiinteistökeräysastioihin. ”Tämä on juuri oikea toimintatapa: pantittomien tölkkien tuleekin palautua kiertoon metallinkeräysastioiden kautta. Erityisesti SER ja vaarallinen jäte täytyy saada astioista pois”, toteaa Mepakin toimitusjohtaja Satu Estakari. Tyhjentämättöminä ne ovat vaarallista jätettä, ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita joutuessaan virheellisesti metallinkierrätysketjuun. Esimerkiksi yhdellä tutkimusalueista (Päijät-Hämeen Jätehuollon ja Kiertokapulan alueella) kuluttajat ovat heittäneet pantittomia juomatölkkejä melkein 700 kappaletta aluekeräysastioihin ja 175 kappaletta metallin kiinteistökeräysastioihin tutkimusnäytteiden sadan kilon näytemäärää kohden. Pantilliset juomatölkit palautuvat selvästi PALPAn palautusautomaattien kautta, sillä näytteissä oli vain 51 pantillista juomatölkkiä aluekeräysastioissa ja 20 juomatölkkiä kiinteistökeräysastioissa sadan kilon näytettä kohden. Ne kuuluvat metallinkeräysastiaan vain täysin tyhjinä. Tuottajavastuuiltapäivää moderoi toimittaja ja kirjailija Ronja Salmi. ”Oletimme, että metallinkeräysastioissa olisi enemmän väärin lajiteltua jätettä. Hän kertoi metallijätteen koostumustutkimuksen tuloksista Tuottajayhteisöjen Tutkimuksessa metallinkeräysastioista löytyi sekä pieniä sähkölaitteiden kappaleita että suurikokoisia laitteita, jopa 50-tuumainen taulu-tv. ”Käytämme tuloksia metallipakkaustilastoinnin pohjana sekä neuvonnan ja viestinnän apuna. Tutkimuksessa astioista löytyi myös paljon tyhjentämättömiä painepakkauksia. VTT:n kanssa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin metallinkeräykseen tuodun pakkausmetallin, pienmetallin ja pantillisten juomatölkkien välistä jakaumaa eri puolilla Suomea. . ”Alueelliset erot olivat yllättävän pieniä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että aluekeräysastioihin yksinkertaisesti mahtuu isompia metalliesineitä. Kiinteistökeräyksessä suhde oli toisin päin, eli pakkausmetallia oli enemmistö, 47 prosenttia, kun taas pienmetallia 41 prosenttia. Viisi prosenttia on sähköja elektroniikkaromua. Mutta lentämisestä luopuminen vaatii unelmien uudelleenarviointia.” TE RO PA JU KA LL IO TE RO PA JU KA LL IO 34 UUSIOUUTISET 8|2019. Hyötyjätemateriaalia on otettu vuosittain talteen yli 1,3 miljoonaa tonnia, siis yli 30 000 täysperävaunurekkaa. Loput kolme prosenttia koostuu muun muassa paperisista etiketeistä. Tuottajavastuuiltapäivä pidettiin Tampere-talolla nyt neljättä kertaa. Hän pohti omaa kuluttamistaan ja unelmiaan suhteessa ilmastokriisiin. On silti paljon työtä, että saamme sen määrän vähenemään”, sanoi Mepak-Kierrätyksen toimitusjohtaja Satu Estakari Tuottavastuuiltapäivässä. Tuottajayhteisöt ovat järjestäneet yhteensä yli 50 000 keräyspistettä
Ympäristöalan yrityksille, matkailualan toimijoille, kuntien ja valtion ympäristöasioista ja jätehuollosta vastaaville sekä kaikille ympäristöasioista kiinnostuneille tarkoitetun seminaarin teemana on kiertotalouden parempi huominen. Toinen retki suuntautuu Stena Nordic Recyclingin automatisoituun kierrätyslaitokseen Halmstadissa. Laitos käsittelee 110 000 tonnia sähköja elektroniikkaromua sekä käytettyjä autoja vuodessa. Ympäristöministeri Krista Mikkonen toimii tapahtuman suojelijana. Lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta puhuvat mpäristöministeriön ja ely-keskuksen edustajat. Toinen retki vie Mölndaliin, jossa toimii RISE:n muovien kierrätyksen tutkimustestausja kehityslaitos. Paikka oli sama kuin nyt, Chalmersin teknillinen yliopisto. Viime vuonna Circular Materials Conference pidettiin Göteborgissa samoihin aikoihin maaliskuussa. www.circularmaterialsconference.se Tapahtumakalenteri PIDÄ LAPPI SIISTINÄ RY:N YMPÄRISTÖSEMINAARI 23.-24.1.2020 Levi https://www.pidalappisiistina.fi/ympaeristoeseminaarit PACTEC, FOODTEC JA PLASTEXPO 11.-12.3.2020 Helsingin Messukeskus https://pfsptec.messukeskus.com/ RAKSA-MESSUT 13.-15.3.202 Lahden Messukeskus https://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/ raksa CIRCULAR MATERIALS CONFERENCE 17.-18.3.2019, Chalmers, Göteborg, Ruotsi https://www.circularmaterialsconference.se/ RAWMEC Recycling and waste management exhibition and conference 18.-20.3.2020, Seaside pavillion, Beirut, Libanon https://www.rawmec-lb.com/agenda-2020.php YTP RY:N AJANKOHTAISSEMINAARI JA LIITTOKOKOUS 31.3.2020 Clarion Hotel Helsinki https://ytpliitto.fi/ytpn-ajankohtaisseminaari-31-3-2020/ HANKINTAPÄIVÄT 22.4.2020 Tampere https://hankintapaivat.fi/ IFAT-MESSUT 4.-8.5.2020 Messe Münich, München, Saksa https://www.ifat.de/index-2.html 2ND EUROPEAN CHEMICAL RECYCLING CONFERENCE 26.-27.5.2020 Brysseli, Belgia https://chemical-recycling-europe.prezly.com/ save-the-date-2nd-european-chemical-recycling-conference KIERTOTALOUSPÄIVÄT 27.-28.5.2020 Heureka, Vantaa https://kivo.fi/events/kiertotalouspaivat/ Ilmoita tapahtumasi toimitus@uusiouutiset.fi . Osanottajat kuulevat muun muassa Kemin kaupungin kestävän kehityksen mukaisista toimista, vastuullisesta sijoittamisesta, muovinkierrätyksestä sekä Lapin ja Pohjois-Suomen jätehuoltotoimijoiden esimerkeistä. https://www.pidalappisiistina.fi/ympaeristoeseminaarit Materiaali kiertää Göteborgissa CIRCULAR Materials Conference pidetään jälleen ensi vuonna, 17.–18. 35 UUSIOUUTISET 8|2019. Seminaariyleisö saa myös lisätietoa monen yrityksen ajankohtaisista hankkeista. Pohjoismainen konferenssi keskittyy materiaalikiertojen tieteelliseen tutkimukseen, teollisiin ratkaisuihin ja kaupallisiin läpimurtoihin. maaliskuuta. maaliskuuta, Göteborgin Chalmers-keskuksessa. Kiertotalouden parempi huominen Levillä ENSI VUOSI käynnistyy kiertotaloushenkisesti, kun Pidä Lappi Siistinä ry järjestää perinteisen ympäristöseminaarin 23.–24.1.2020 Kylpylähotelli Levi Hotel Spassa. Konferenssivieraat voivat halutessaan osallistua jompaan kumpaan kahdesta yritysvierailusta, jotka pidetään 16
Aivan Viron ja Venäjän rajalla, Narvan kaupungin Kreenholmin saarella on käynnistymässä oopperapäivien gaala. Nyt paikka kulttuuritarjontoineen on yksi Itä-Virumaan matkailun vetonauloista. Osa konserteista pidetään Vaba Lava -keskuksessa, entisen Inkerinmaan pääkaupungin Narvan keskustassa. Samalla maan ekologinen jalanjälki kasvoi samaa tahtia kuin hyödyntämättömästä kiviaineksesta ja puolikoksista kertyneet jätekasat. Jätteistä on muokattu seikkailukeskuksia ja hylätyistä neuvostoajan rakennuksista kulttuurikohteita. 1960-lukuun mennessä 6,2 miljoonan tonnin jätekasa oli jo noussut 96 metriin ja alkoi aiheuttaa huolta ympäristötietoisissa virolaisissa. Sotien jälkeen osa tehdasalueesta jäi rajan toiselle puolelle, eikä teollisuuskompleksille ollut enää entisenlaista käyttöä. Korkeat jätekasat hyötykäyttöön Viro on hyödyntänyt vuosisatojen ajan maaperästään löytyvää palavaakiveä, kukersiittiä. Seikkailukeskusten rakentamisessa on saatu yllättävää vetoapua ongelmallisesta materiaalista, palavankiven tuotannossa syntyneistä jätekasoista. Näyttämö katsomoineen on pystytetty entisen puuvillatehtaan rakennuksiin. Itä-Virumaa tähtää siihen, että maakunta nousee matkailijoiden määrässä laskettuna Virossa kakkossijalle heti Tallinnan jälkeen, jopa Pärnua suositummaksi kohteeksi. Jätekasoja on syntynyt etenkin Kohtlan ja Kiviölin palavakiviöljytehtaiden läheisyyteen. Paikalla oli neuvostoaikana salainen sukellusveneosien tehdas. Osa kutomo-, kehräämöja varastorakennuksista on peräisin 1850-luvulta. Nykyään siellä toimii teattereita, tv-studio, kahvila sekä sirkusja performanssiryhmiä. Siitä on valmistettu liuskeöljyä ja -kaasua. Nykyisin Suomesta Itä-Virumaalla vierailee vuosittain vähän alle 10 000 kävijää. Koko rakennelma tulee täyteen musiikkia”, kuvaili oopperapäivien järjestäjä Julia Savitskaja syyskuussa, kun oopperapäivät pidettiin ensi kertaa katetussa tehdasmiljöössä. Lopulta kasa maisemoitiin niin, että sen päälle on voinut perustaa seikkailuja laskettelukeskuksen. EU on . Nämä tummat kaatopaikat kohosivat pahimmillaan jopa sadan metrin korkeuteen. 36 UUSIOUUTISET 8|2019. ”Oopperateltassa on uskomaton akustiikka. Uusiokäyttöä sukellusvene tehtaalle Itä-Viro hyödyntää kekseliäästi ylijäämää ja käytöstä poistettua matkailuvalttina. Vielä 1910-luvulla näiden kiviseinien sisällä huhki yli kymmenen tuhatta työläistä Euroopan suurimmassa tekstiilitehtaassa. Pyrkiessään energiaomavaraiseksi 1950-luvulla Viro kaivoi yhä suurempia määriä palavaakiveä. Suomalaisten turistien määrä halutaan viisinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä 50 000 kävijään. ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVAT E nsitahdit Mozartin Don Giovannista kaikuvat kivimuureista. Puuvillavarastoihin luodaan elämyskeskus oopperalle, leffafestivaaleille ja museoille. Maakunta haastaa Pärnun Viron elinkeinoelämän kehityssäätiö ja Euroopan aluekehitysrahasto ovat satsanneet Kreenholmin tekstiilitehtaaseen yhteensä yli kolme miljoonaa euroa. Puolikoksikasa alkoi kasvaa Kiviölissä 1920-luvulla, kun palavankiven kaivaukset käynnistettiin. Lapsiperheitä houkutellaan seikkailumaa-brändillä
Äskettäin talviurheilukeskus laajeni Kiviölin seikkailukeskukseksi, jossa on myös kaikenlaisia kesäajan aktiviteettejä kuten 600-metrinen vaijeriliuku, motocross-rata, mäkiautorata, kiipeilyä, törmäysautoja, liikennepuisto ja pyöräilyä. on kolmisenkymmentä kilometriä mutkittelevia vesiteitä. Esimerkiksi Itä-Virumaalla sijaitseva Toila Spa tarjoaa erilaisia hoitoja, joissa ihoa voidellaan öljyliuskeuutetta sisältävällä eteeristen öljyjen sekoituksella. . Rinteeseen on pitänyt rakentaa eristävä kerros, jotta laskettelurinteet eivät sula talvisin. 37 UUSIOUUTISET 8|2019. Kasvusto ja puut ovat juurtuneet rinteisiin. Palavankiven historiasta oppii paljon Kohtla-Järven palavankiven museossa. Sillä lämmitetään osittain keskuksen kahvilaja hiihtokeskusrakennusta putkistolla, joka on asennettu 30 metriä syvälle rinteen sisään. Kiviölin jätekasa on muutettu 90-metriseksi tekomäeksi, jossa toimii laskettelukeskus. Talvisin hiihtäjiä käy noin 15 000, mutta talviurheilukausi on vain muutaman kuukauden mittainen. Palavakivijäte säteilee yhä lämpöä. Suksin ja pyörin jätekiville Historian saatossa syntyneille avolouhoksille, kaivoksille ja jätekasoille on keksitty luovaa uusiokäyttöä matkailussa. . Aidun lähellä pääsee tutustumaan entisaikojen kaivosmiesten työhön Viron kaivosmuseossa. AVOLOUHOKSILLE JA JÄTEKASOILLE ON KEKSITTY LUOVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MATKAILUSSA. vaatinut Viroa maisemoimaan nämä jätekasat. Avolouhos on muunnettu lenkkeilyja vesiurheilualueeksi. Avolouhoksesta vesisafari Entinen palavankiven avolouhos Aidussa on muunnettu 25-hehtaariseksi ulkoiluja liikunta-alueeksi. Kreenholmin tehdasmiljöö toimii oopperajuhlan kulissina. Nykyisin Viro pyrkii muuttamaan palavankiven jalostusteknologiaa vähemmän rikkipitoiseksi ja aiempaa ympäristöystävällisemmäksi. . Tätä materiaalia on hyötykäytetty esimerkiksi Tallinnan televisiotornin rakentamisessa. Siellä pääsee laskemaan Viron pisimpiä rinteitä ja peuhaamaan maan suurimmassa lumipuistossa. Öljyliuskevoiteen sanotaan lievittävän stressiä ja lihasjännitystä. Palavakivi on toiminut energialähteenä mutta aiheuttanut myös ympäristöongelmia. Keskus on myös suosittu luokkaretkikohde. Vuonna 2014 suljetulla kaivosalueella Palavakivi näyttelee pientä roolia myös Viron matkailun kruununjalokivessä, kylpylöissä. Palavakiven ja sähköntuotannon jäteja sivuvirtoja voi myös hyödyntää sementin valmistuksessa. Viime kesänä seikkailupuistossa vieraili noin 10 000 kävijää. Aidun vesimaassa voi soutaa kilpaa, meloa, kiipeillä, vaeltaa ja lähteä autosafarille epätodellisissa maisemissa turkoosinvihreän veden peittämien louhoskäytävien yllä. Jätekasa on peitetty parikymmensenttisellä multakerroksella. Kaivosmuseo vie kävijän maanalaisiin käytäviin. Maanalaisissa kaivoskäytävissä voi edetä junalla tai jalan ja nauttia vaikka lounaan neuvostomainarin tapaan. Tämä liuskeöljy on kuitenkin peräisin Tirolista, ei Virosta
MILJOONASÄÄSTÖJÄ INFRARAKENTAMISESSA Uusiomateriaalien hyödyntäminen tarjoaisi kunnille, väyläja infrarakentajille tilaisuuksia miljoonien eurojen säästöihin ja yrityksille kasvavaan bisnekseen. ”Uusiomateriaaleja hyödyntämällä on todella jo saavutettu miljoonasäästöjä. Louheet välivarastoitiin ympäristöluvitetulle kierrätysalueelle. ”Hyötykäyttämällä uusiomateriaalia Helsingin kaupunki säästi tässä kohteessa luokkaa 20 miljoonaa euroa”, laskee Helsingin kaupungin . Tämä ei ole vain markkinointipuhetta. Merta täytettiin uusiomateriaalilla: Täytöissä hyödynnettiin lähes miljoona kuutiota kivilouhetta, joka muodostui Kalasataman kauppakeskus Redin rakennustöissä muutama vuosi sitten. Seuraavaksi Helsinki alkaa hyödyntää Vuosaaren sataman väylän syventämisessä muodostuvaa louhetta. Tänä aikana kaupunki laskee välttäneensä 13 400 tonnin päästöt ja säästäneensä yli viisi miljoonaa litraa polttoainetta. Hyödyntäminen on tuottanut 37 miljoonan euron säästöt. Hän puhui syyskuussa UUMA3-hankkeessa järjestetyssä Uusiomaarakentamisen vuosiseminaarissa. Kymmenien miljoonien eurojen säästöt Helsinki on koordinoinut uusiomateriaalimassojen hyödyntämistä vuodesta 2011. massakoordinaattori Mikko Suominen. Kun vuonna 2014 kaivumaita ja muita uusiomateriaaleja hyödynnettiin noin 350 000 tonnia, vuonna 2018 päästiin jo yli 735 000 tonniin. Amos Rexin sisäpihassa, joka toimii myös museon kattona, on käytetty Uusioaineksen kierrätyslasista jalostamaa Foamit-vaahtolasia. Hernesaaren Itärannan meritäytöissä miljoona kuutiota. Uusiomaarakentamisen edistämiseen tähtäävä UUMA3-hanke on RESURSSIVIISAUDELLA SÄÄSTÖJÄ 38 UUSIOUUTISET 8|2019. Kun Redin louheille löytyi hyödyntämiskohde läheltä, Helsinki kaupunki säästi kolme miljoonaa litraa polttoainetta ja vältti 8 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Samalla on saatu myös ympäristöhyötyjä ja uutta liiketoimintaa”, tiivistää Ramboll Finland Oy:n Pentti Lahtinen. Louhetta hyödynnetään mm. ELINA SAARINEN TEKSTI JA KUVAT Uusiomateriaalimassojen hyödyntäminen on tuottanut Helsingille 37 miljoonan euron säästöt. H elsingin Kruunuvuoren Koirasaari laajeni viime kesänä meritäytön myötä
Yritys on valmistanut jatkokäyttöä kaivanneesta selluntuotannon viherlipeäsakasta geopolymeerimursketta, joka soveltuu esimerkiksi metsäautoteiden ja kenttien rakenteisiin. UUMA-hankkeen verkkosivujen käsikirjastoon muodostuu vähitellen uusiomaarakentamisen kohdekorttikokoelma poikkileikkauksineen, valokuvineen ja lisätietoineen. Jätteenpolton tuhkien sekä pilaantuneiden maiden käsittely ovat kasvattaneet Suomen Erityisjätteen liiketoimintaa niin, että yritys on avaamassa uudet käsittelyalueet Poriin ja Tarasten Kiertotalousalueelle. Kasvua Itämeren alueelle Niin ikään forssalainen LHJ Groupiin kuuluva Suomen Erityisjäte Oy puolestaan jalostaa jätteenpolton pohjatuhkista Scanwas-keinokiviaineista. ”Kun valmistetaan tonni sementtiä, siitä aiheutuu 600–900 kilon hiilidioksidipäästöt. UUSIOMATERIAALEISTA BISNESTÄ YHÄ USEAMPI suomalaisyritys on tehnyt jäteja sivuvirtojen jalostamisesta rakentamisen uusiomateriaaliksi kannattavaa liiketoimintaa. Tämän vuoden tuotantokapasiteetti on 250 000 kuutiota. Oululainen sijoitusyhtiö Partnera osti Uusioaineksen vuosi sitten. Väylävirasto on tekemässä myös erillistä toimintaohjetta, jossa kuvataan uusiomateriaalien tuotekohtaiset tehtävät eri suunnitteluvaiheissa. Yhtiö on tehnyt tuotereseptiikkaa metsäteollisuuden biotuhkille, sakoille, ja kuonille, energiateollisuuden tuhkille sekä kaivosteollisuuden rikastehiekoille. innostanut mukaan jo kymmenen kaupunkia ja kaikkiaan 39 partneria ja sidosryhmää. Sitä voi hyödyntää hiekan ja soran sijasta infrarakentamisessa ja betoniteollisuuden tuotteissa. Tuommekin ulkomailta kierrätyslasia, joka muuten menisi kaatopaikalle”, myyntipäällikkö Juuso Viitikko kertoi FRUSH-tapahtumassa Forssassa. On luotu infra-ohjekortteja, järjestetty työpajoja, tehty materiaalitietokanta-alustoja sekä viety eteenpäin elinkaarianalyysia ja uusiomateriaalien päästölaskentaa. Näistä yritys kehittää kiinteitä ja vaahtomaisia geopolymeerituotteita. ”Saamme metallit pois niin hyvin, että eroteltua mineraalijaetta voi käyttää maanrakennusaineena ilman ympäristölupaa”, LHJ Groupin markkinointipäällikkö Pasi Kaskinen sanoi FRUSH-tapahtumassa. Tästä asiakkaille ennustetaan toimitettavan yhteensä noin 240 000 kuutiota. ”Käynnistämme myös uusiomateriaalien verkkosivuston, jonne kootaan linkit uusiomateriaaleja koskeviin ohjeistuksiin”, Kristiina Laakso Väylävirastosta kertoo. Väylävirasto puolestaan valmistelee parhaillaan Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa -ohjetta, joka valmistuu vuoden vaihteessa. UUMA-hankkeet ovat sinnikkäästi purkaneet hyödyntämisen esteitä kuten kielteisiä asenteita, tiedon ja ohjeistuksen puutetta sekä jäykkää lainsäädäntöä, joka vaatii uusiomaarakentamiselta usein enemmän dokumentointia ja perustelemista kuin perinteiseltä rakentamiselta. Geopolymeereillä on parhaimmillaan päästy 90 prosenttia pienempiin päästöihin. ”Vaikka saisimme sata prosenttia kaikesta suomalaisesta kierrätyslasista, se ei riittäisi yhä kasvavaan vaahtolasin tuotantotarpeeseen. Geopolymeeriä teihin Kannonkoskelainen vuonna 2016 perustettu Betolar Oy tuottaa vähähiilistä, betonin kaltaista rakennusmateriaalia teollisuuden sivuvirroista. Samalla säästyy luonnon kiviainesta”, vertaa Betolarin tieteellinen johtaja Maria Korppi. Se 39 UUSIOUUTISET 8|2019. 8 000 kokoaa tiedon resurssiviisaasta uusiomaarakentamisesta aina maankäytön suunnittelusta hankintoihin, rakentamiseen ja ylläpitoon. Näin kuka tahansa pääsee tutustumaan Suomessa toteutettuihin hankkeisiin. Viitikko kertoo, että vaahtolasia on käytetty esimerkiksi Helsingin keskustakirjasto Oodin perustuksissa ja kentässä kantavana keventeenä, Amos Rexin sisäpihassa, sekä E18-tien sekä Lahden Vt12-tien hankkeissa. Yhtiön tavoitteena on laajentua koko Itämeren alueelle. Nyt valmisteilla on Uusiomateriaalit kaupunkien infrarakentamisessa -käsikirja. Betolar Oy on kehittänyt sivuvirroista geopolymeerituotteita rakentamiseen. Geopolymeerin ensimmäiset kaupalliset sovellukset ovat nyt tulossa markkinoille. Miksi käytäntö on usein päinvastainen?” Lahtinen kysyi UUMAn vuosiseminaarissa. Uusiomateriaalien infrarakentamiseen on suunniteltu laadittavan myös päästölaskentaohjeistusta vuoden 2020 aikana. Niillä pystytään suoraan korvaamaan betonija sementtituotteita esimerkiksi maaja piharakentamisessa, pian myös talonrakentamisessa. Emoyhtiö Patrnera Glass Recycling osti viime kesänä ruotsalaisen vaahtolasituottaja Hasopor Ab:n Näin syntyi Euroopan johtava vaahtolasivalmistaja. ”Suomessa viherlipeäsakkaa syntyy vuosittain jopa 150 000 märkätonnia. Esteet alas ”Uusiomateriaalien käytön pitäisi olla rakennushankkeissa ensisijainen vaihtoehto. Kun Redin louheille löytyi hyödyntämiskohde läheltä, Helsinki kaupunki vältti näin monen hiilidioksiditonnin päästöt. Rambollin Juha Forsman kertoo, että käsikirjan luonnos on valmistumassa lähiaikoina. Jos se saadaan käytettyä metsäautotierakentamiseen, tämä tuote ratkaisee koko ongelman Suomessa ja Pohjoismaissa.” UUSIO MATERIAALEJA HYÖDYNTÄMÄLLÄ ON TODELLA JO SAAVUTETTU MILJOONA SÄÄSTÖJÄ. Esimerkiksi forssalainen lasinkierrättäjä Uusioaines Oy jalostaa kierrätyslasista lasivillaa, pakkauslasia ja Foamit-vaahtolasituotetta, jonka myynti on jo yli nelinkertaistunut vuodesta 2012. Ensi vuoden jatkuva hanke miettii, kuinka heikkolaatuisia maa-aineksia, pilaantuneita maita ja sedimenttejä sekä teollisuuden sivutuotteita ja jätemateriaaleja kuten tuhkia, kuonia, betonimursketta, kipsiä, rikastushiekkaa, asfalttija kattohuopajätettä, lasia, rengasleikettä ja valimohiekkaa voisi hyödyntää teiden, katujen, ratojen, satamien, teollisuusalueiden ja puistojen rakentamisessa. UUMA3-projektipäällikkö Marjo Koivulahti Rambollista kertoo, että hankkeessa on tuotettu paljon materiaaleja, koulutusta, viestintää ja palveluja
Sitran kiertotalouden asiantuntijat kutsuivat esiarvioinnin pohjalta reilut 20 suomalaista yritystä mukaan, pitkälti Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listan 124 yrityksen joukosta. Palkinnot jaettiin Helsingissä pidetyn EFQM Forumin yhteydessä. Tunnustukset toimivat lähtölaukauksena kansainvälisten kiertotaloustoiminnan arviointikriteereiden kehittämiselle. SWAPPIE OY Käytettyjen älypuhelimien osto, huolto ja myynti. Kunniamaininnan vastaanottivat: MAAS GLOBAL OY Mobility-as-a-Service-operaattori ja edelläkävijäkonsepti liikennepalveluiden tarjoajien tuomiseen saman sateenvarjon alle. Tunnustusten tavoitteena on lisätä kiertotalouden tärkeyttä yritysten keskuudessa, nostaa esiin eri toimialoilta tuoreilla skaalattavilla liiketoimintaideoilla menestyneitä yritysesimerkkejä ja kirittää yrityksiä panostamaan kiertotalouteen. TUOMARISTON KUVAILUJA EDELLÄ KÄVIJÄ YRITYKSISTÄ: ROHKEA, UNIIKKI, UUDISTAJA. Tunnustukset jakoivat ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen ja Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. NESTE OYJ Rohkeaa transformaatiota ja uniikki liiketoiminnan kasvu perinteisellä toimialalla. TOUCHPOINT OY Kokonaisvaltainen kiertotalousmalli työvaatemarkkinoiden uudistajana haastavalla tekstiilialalla. NOKIA OYJ Vanhojen tuotteiden takaisin otto ja osto, mikä hyödyntää niiden arvopotentiaalin. Kiertotaloustunnustuksen saivat tänä vuonna: 3 STEP IT OY Vastuullista teknologialaitteiden elinkaarenhallintaa, joka perustuu kiertotalousajatteluun. PLAN B FROM OUTER SPACE OY / REPACK Palautettavat ja uudelleenkäytettävät postipakkaukset palveluna verkkokaupoille. ELINA SAARINEN LAATUKESKUS, KUVA PALKITTUJA JA NIMITYKSIÄ Tunnustukset toimivat lähtölaukauksena kansainvälisten kiertotaloustoiminnan arviointikriteereiden kehittämiselle. Kaikkiaan 16 yritystä haki tunnustusta. Kiertotalouskäytännöt integroitu arvoketjuun vahvasti. Käyttäjille parempi vaihtoehto kuin oma auto. Tavoitteena tehdä käytettyjen älypuhelinten myynti normiksi. L aatukeskus ja Sitra jakoivat ensimmäistä kertaa tunnustukset ja kunniamaininnat seitsemälle suomalaiselle kiertotalouden edelläkävijäyritykselle. . Tunnustukset jaetaan tästedes joka vuosi. 40 UUSIOUUTISET 8|2019. KIERTOTALOUS TUNNUSTUKSIA YRITYKSILLE Laatukeskus ja Sitra myönsivät tänä vuonna ensimmäisen kerran kiertotaloustunnustukset suomalaisille kiertotalouden edelläkävijäyrityksille. Yksi palkinnon vastaanottaneista oli TouchPoint Oy:n Outi Luukko
Voittajat valittiin Jyväskylässä lokakuun lopussa pidetyssä Kasvu Open Karnevaalissa sadan finalistin joukosta, joka muodostui Kasvu Open -kauden kaikkien Kasvuopolkujen voittajista, kunniamainituista ja tuomaristovalinnoista. Hän toimi aiemmin toimitusjohtajana Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:ssä, kunnes se fuusioitui Rosk’n Rollin kanssa vuoden 2019 alussa. Yhtiön nykyinen toimitusjohtaja Jukka Paavilainen jää eläkkeelle. Soilfoodin hallituksessa jatkavat puheenjohtaja Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta, Juuso Joona, Heikki Sirviö ja Juho Rönni. Kasvu Open Karnevaalissa jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös Sijoittajan suosikki -palkinto, joka on Innovestorin pääomasijoituksesta ja Nordean kasvulainasta koostuva miljoonan euron kasvurahoitus. Hän on tehnyt jätehuollossa pitkän uran. Palkinnon vei akustisen mittaamisen, sensoriteknologian ja signaalinkäsittelyn osaaja, tamperelainen Meluta. ”Meillä on jonossa asiakkaita, jotka haluaisivat saada meidän tuotteitamme käyttöön heti”, sanoi varapresidentti Ismo Sillanpää Bioja Kiertotalouden Kasvupolun kunniamaininnan pokattuaan. 41 UUSIOUUTISET 8|2019. tekn.) Vesa Heikkonen, 48, on nimitetty Rosk’n Roll Oy Ab:n uudeksi toimitusjohtajaksi. AMK Riina Kupiainen on nimitetty ympäristöasiantuntijaksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Espooseen. Porin kaupunki Projektisuunnittelijan tehtävään on valittu FM Anu Tuovinen. Tällä hetkellä Heikkonen työskentelee Rosk’n Rollin kehityspäällikkönä. Rohkealle vientiyritykselle myönnettävä Suomen Kasvupalkinto meni Valmet Oyj:n Paperit-liiketoimintalinjalle. Kinnunen on tehnyt merkittävän työn Ekokympin toimintojen kehittäjänä, etenkin rekisteriohjelman käyttöönotossa. Kunniamaininnat jaettiin Suomen Kiertovoima ry:n (KIVO) Kiertovoimapäivillä Tampereella. KA SV U OP EN / MA TIA S UL FV ES . Tämä vaati yksityisten ja kuntaomistajien tahtojen yhteensovittamista. Rosk’n Roll Oy Ab Diplomi-insinööri (rak. Soilfood Oy Soilfoodin hallitus täydentyy kahdella jäsenellä. Vuoden vääntäjäksi nimetty Rosk’n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja Jukka Paavilainen. Heikkonen aloittaa uudessa tehtävässään 1.1.2020. NIMITYKSIÄ Dolea ja Lunawood voittivat Kasvu Open -kauden KESTÄVÄN kehityksen mukaisia juomapillejä valmistava ja myyvä, helsinkiläinen Dolea Oy ja lämpökäsiteltyjä puutuotteita sahatavarasta jalostava, lahtelainen Lunawood Oy ovat voittaneet yritysten kasvua kirittävän Kasvu Open -kisan valtakunnallisen finaalin. Sitkeys ohjelmistotoimittajaa kohtaan on johtanut siihen, että asiakashallinnassa, laskutuksessa ja viranomaistoiminnassa kuntayhtymällä on nyt tehokas työkalu käytössään. Vastuullisen jätehuollon veturiksi nimettiin Marjut Kinnunen. Dolea Oy oli mukana Bioja Kiertotalouden Kasvupolulla 2019. . Samaan aikaan hänen on pitänyt pitää huolta kahdelle alueelle sijoittuneen henkilöstön jaksamisesta sekä kyvystä toimia haastavissakin oloissa. Ins. FM Akseli Toikka on nimitetty suunnittelijaksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Espooseen. Uusina jäseninä aloittavat ohjelmistoyritys Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen ja Nesteen Öljytuotteet -liiketoiminnan tuotantojohtaja Jori Sahlsten. Kinnunen on toiminut Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokympissä asiakaspalvelupäällikkönä vuodesta 2008 lähtien. Yritys sai sarjassa kunniamaininnan. KIV O Ramboll Finland Oy Purkupiha Oy Toiminnan kasvaessa tiimiin on nimitetty uusia tekijöitä: Topias Lahti (betonin kierrätys ja laatu), Toni Paavola (Lappeenrannan kierrätysasema), Mika Kuitunen (vaakatoiminnot), Vilma Wathen (vaakatoiminnot), Arto Luostarinen (työnjohtaja) ja Kari Salminen (urakkalaskija). Hän on vaikuttanut jätehuollon kehitykseen niin työssään HSY:n edeltäjässä YTV:ssä ja Rosk’n Roll Oy Ab:ssa kuin konsulttinakin. FM Marko Nykänen on nimitetty projektipäälliköksi Ympäristö ja Terveys -toimialalle Turkuun. Veturi ja Vääntäjä valittu KUNTIEN jätelaitoksia edustava Suomen Kiertovoima ry KIVO on nimennyt Vastuullisen jätehuollon veturin ja Vuoden vääntäjän. Kasvu Open -kauden 2019 TOP10-finalistikärjen muodostivat: Lunawood Lahdesta, Enexus Vantaalta, Tasoitetalo Jyväskylästä, Arctic Machine Iisvedeltä, Dolea Helsingistä, Arter Helsingistä, Monidor Oulusta, Spindrive Joutsenosta, Arcteq Relays Vaasasta ja GasSol Haminasta. Paavilaisen onnistui maltilla ja sitkeydellä ohjata Itä-Uudenmaan Jätehuollon ja Rosk’n Rollin fuusioprosessi onnistuneesti päätökseen
Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka luovia ratkaisuja opiskelijat saivat aikaan ja kuinka monipuolisia ideoita syntyi yhdistämällä erilaisia ja eri asioissa päteviä henkilöitä. Lukio on AMK:n lailla vapaaehtoinen koulu, mutta ammattikorkeakoulun yleinen ryhmähenki ja toimivuus on mielestäni asteen ylempänä. Lue Eilian inspiroivasta päivästä! kiertotalouteen liittyviä kehittämiskohteita, joita he lähtivät edistämään. Eri alojen opiskelijat saivat kolmelta eri yritykseltä . ” O len toisen vuoden opiskelija Turun Luostarivuoren Lyseon lukiossa. Toimeksiannot tulivat Telaketju-verkostoon kuuluvilta yrityksiltä: Painovoima ry:ltä, FHCS Oy:ltä ja Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselta. Leirin aiheena oli kiertotalous, ja päivän aikana pääsin tutustumaan, kuinka eri alojen opiskelijat tarttuivat heille annettuihin haasteisiin. AMMATTIKORKEAKOULU OPISKELUA LUKIOLAISEN SILMIN TET-harjoittelija Eilia Leimala pääsi päiväksi seurailemaan Turku Challenge goes Green -innovaatioleiriä, jossa opiskelijatiimit ratkoivat tekstiilien kiertotalouteen liittyviä haasteita. Kiertotalouden ideana on saada minimoitua jätteet ja maksimoitua tuotteen materiaalien kiertäminen taloudessa pitkään. Innovaatioleiri oli kaksipäiväinen: se alkoi jo 7.11., jolloin opiskelijat kehittelivät ideoitaan ja seuraavana päivänä he valmistelivat demoja esitettäväksi. Lukiossa ollaan kyllä menossa hyvää vauhtia samantapaista työtapaa kohti, mikä on mielestäni todella hyvä ja valmistaa toisen asteen opiskelijoita tulevaisuuden opintojen haasteisiin. Työelämään tutustuminen Turun ammattikorkeakoulussa opetti paljon kiertotaloudesta. TET-päivä eli työelämään tutustumispäivä, jonka vietin Turun ammattikorkeakoulun järjestämällä innovaatioleirillä Tuorlassa. OPISKELIJOILTA 42 UUSIOUUTISET 8|2019. TET-päivästä jäi lämmin kuva, ja kielimuurista huolimatta minut otettiin hyvin huomioon. EILIA LEIMALA JA MARKETTA VIRTA TURKU AMK, KUVA Lukiossa opiskeleva Eilia Leimala oli TETharjoittelussa Turun ammattikorkeakoulussa. Lukiossamme oli 8.11. Ammattikorkeakoulua ja lukiota verrattaessa isoimpana erona sanoisin työtavan, sillä AMK:ssa pääsee ideoimaan ja kokeilemaan oikeita asioita, kuten esimerkiksi luomaan omista ideoista konkreettisia demoja. Mikä parhainta, opin uutta kiertotaloudesta ja oli hienoa nähdä, kuinka upeaa jälkeä voi saada aikaan, kun ihmiset vetävät samaa köyttä.” Kuudetta kertaa järjestetyn Turku Challenge goes Green -innovaatioleirin järjestelyvastuussa oli tänä vuonna Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin -hanke
Bioja ravinnekierrot. Kiertotalousopinnot. Vesi, jätevesi ja liete. Kiertotalouden erikoislehti Uusiouutiset on Suomen johtava kiertotalouden, jätehuollon, kierrätyksen ja ympäristöalojen erikoismedia. Muovijäte ja uusiomuovit. Uusiomateriaalit ja muovit. Sähköja elektroniikkaromu ja akut. YTP ry:n seminaari 31.3.2020. Erikoisjakelu kaupan alalla. 4/20 12.6.2020 varaukset 12.5. Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaari 2021. mainosaineistot 13.10. Kasvu Open Kiertotalouden Kasvupolun tapahtuma. Kasvu Open -tapahtumat. mainosaineistot 13.1. Biotalouspäivillä marraskuussa. Jätteen keräys ja kuljetus. Uusiokuidut, puu ja paperi sekä tekstiilit. Uusiomaarakentaminen ja kestävä rakentaminen. Kiertotalouden bisnesmallit. 6/20 4.11.2020 varaukset 5.10. Vihreät julkiset hankinnat. IFAT-erikoisnumero. Jätteen keräys ja kierrätys. Bioja ravinnekierrot. Kullakin Uusiouutisten lehdellä on 5-6 lukijaa. Kiertovoimapäivillä marraskuussa. Jätehuoltopäivät lokakuussa. Biokaasu ja -energia. 7/20 11.12.2020 varaukset 10.11. Jokainen printtinumero luetaan lähes 13 000 kertaa. 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi PAINO Forssa Print TAITTAJAT Olli-Mikko Muroke ja Mika Viitanen Aste Helsinki Oy olli-mikko.muroke@astehelsinki.fi mika.viitanen@astehelsinki.fi ”TÄLLÄ ALALLA UUSIO UUTISET ON IHAN MUST!” ”PALJON TYÖHÖNI LIITTYVÄÄ, UUSINTA TIETOA.” Lainaukset Uusiouutiset-lehden lukijatutkimuksesta 2016. Tutkimuksen toteutti Focus Master Oy. Mediakortti 2020 AIKATAULU, OSATEEMAT JA ERIKOISJAKELUT Numero Ilmestyy Osateemat Erikoisjakelut, tapahtumat 1/20 3.2.2020 varaukset 7.1. Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku 18.3.-1.4.2020. 5/20 14.9.2020 varaukset 11.8. Kasvu Open -tapahtumat. FRUSH-tapahtuma syyskuussa. mainosaineistot 11.2. Hiilineutraali rakentaminen. Helsinki Chemicals Forum 4.-5.6.2020. mainosaineistot 22.5. Asumisen jätehuolto. Ruokahävikki. mainosaineistot 6.4. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi www.uusiouutiset.fi TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ Sanna Alajoki puh. Kiertotalousalan koulutus Suomessa: laaja erikoisjakelu opiskelijoille, yhteishaku syyskuussa. 040 770 3043 jaana.koivisto@uusiouutiset.fi TOIMITUSJOHTAJA Leena Joutsen puh. 2 /20 5.3.2020 varaukset 4.2. 3/20 29.4.2020 varaukset 30.3. Arvoaineet ja kemikaalit. Älykäs kiertotalous. 040 844 9208 elina.saarinen@uusiouutiset.fi toimitus@uusiouutiset.fi TOIMITUKSEN OSOITE Uusiouutiset-lehti PL 13, 40321 Jyväskylä JULKAISIJA Suomen Ammattimedia SUOMA Oy/ Kempulssi Oy MYYNTIPÄÄLLIKÖT Maria Niinivuori puh. Kestävät kaupungit. Biotalous ja vastuullinen teollisuus. Kasvu Open Karnevaali lokakuussa. Ekologiset pakkaukset ja pakkausten kierrätys. Älykäs kiertotalous. PÄÄTOIMITTAJA Elina Saarinen puh. Vastuullinen kuluttaminen ja kauppa. Kiertotalouspäivät 27.-28.5.2020 Vantaa. ”TÄRKEITÄ AIHEITA, JOITA EI KUULE MUISTA UUTIS VÄLINEISTÄ.”. mainosaineistot 18.11. mainosaineistot 21.8. 045 1120 232 maria.niinivuori@uusiouutiset.fi Jaana Koivisto puh
010 3429 400 • www.molok.fi Kohti kiertotaloutta kortteli kerrallaan Kierrätyksen osuutta on tulevaisuudessa lisättävä, jotta EU:n uudet kierrätystavoitteet täyttyisivät. Korttelikeräys mahdollistaa kierrätysasteen tuplauksen miljoonalle pientaloasukkaalle Suomessa. MOLOK OY • Nosturikatu 16 , Nokia • Puh. Me Molok Oy:ssa haluamme tehdä kierrättämisestä mahdollisimman helppoa kaikille! Tutustu lisää korttelikeräykseen: www.molok.fi