Chevrolet Silverado Stepside 1987 Lisäksi mm.: 2017 UUDET JENKIT JA PYÖRÄT. Chevrolet 150 1957 . Edsel Corsair 4 d Sedan 1959 . SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 1/ 20 17 H IN TA 10 ,6 € Pilottiprojekti LASIMURSKAPUHALLUS Ford A Tudor 1931
60 CHEVROLET 150 1957 Tämän auton NASCAR-henkiset teippaukset vievät ajatukset suoraan entisaikojen kilparadoille. 14 CHRYSLER NEW YORKER 1960 Monet harrastajat haaveilevat aikoinaan omistamansa auton takaisin saamisesta, mutta vain harvat onnistuvat siinä. 64 PONTIAC FIREBIRD 1971 Tulilintu sai Toni Suikkaisen käsittelyssä luonteeseensa hitusen vihaisen linnun piirteitä. 47 ASVALTTIPIIRTURI Ruotsalaisen Bjersanin ’72 Chevrolet Novan 589-kuutiotuumainen isolohko tuottaa ilokaasutettuna yli 1000 hevosvoimaa. KISAJUTUT 56 COBRA JET MUSTANG FACTORY STOCKER Stock-konkarien Jarmo Grönmanin ja Pasi Mikkosen uusi projekti alkaa. Kauko Kaistanen lukeutuu näihin onnistujiin. Kenth Stenforsin ’87 Chevrolet Silverado Stepsidessa on huomioitu huikea ulkonäön lisäksi myös käytännöllisyys, sillä auto etenee dieselveekasin voimin. Juha Marjakangas yllätti Eeva-siskonsa perusteellisesti autolla, joka on jäänyt muotoilunsa ansiosta historiaan melkoisena erikoisuutena. 34 EDSEL CORSAIR 4 D SEDAN 1959 Syntymäpäivälahjoja on monenlaisia. 6 ERIKOISEMPI SHOW-PIKKIS Show-stopperin voi rakentaa monella eri tavalla. 38 57 57 14 1 /2017 KANSIKUVAJUTTU 28 FORD A TUDOR 1931 Tero Rojolan aakkonen on yksi FHRA:n ja Trafin autojen rakentamisen pilottihankkeen autoista. 80 AMC JAVELIN SST 1968 Iiro Jaakkola hankki isänsä Reinon aikoinaan Amerikasta uutena ostaman ’68 Javelinin takaisin suvun hoiviin. 70 HISTORIC RACE CUP 2016 Historiallisten autojen ratasarja käsitti kaudella 2016 kahdeksan osakilpailua.. 38 BLACKLIST #1 Viimekesäisen Blacklist-sarjan mestarilla Jari Sinisalolla ja hänen nopealla ’67 Chevrolet Camaro SS -kilpurilla on mielenkiintoinen historia. Tämä riittää hyvin yhdeksän sekunnin varttimailiaikoihin. PIENOISMALLIT 74 CHRYSLER WINDSOR -PROJEKTI ETENEE Kolmesatasen muutosprojekti Windsoriksi jatkuu konepellin ja maskin muokkaamisella sekä listoituksen ja pölykapseleiden muuttamisella
LINNEY. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. Omilla autoilla ajettavat Kadunmiehen kiihdytyspäivät vetävät enemmän osallistujia ja tapahtumien määrä näyttäisi olevan kasvussa. Jarmo Markkanen Uusi vuosi, uudet kujeet 6 4 V8-MAGAZINE V8-MAGAZINE Postiosoite V8-Magazine Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia.fi V8-Marketin sähköpostiosoite v8-market@fokusmedia.fi Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Toimituspäällikkö Petri Laulajainen Ulkoasu Faktor Oy / Kirsi Perimö Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Aulis Hämeenkorpi, Mikko Isokangas, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Arto Kylmänen, Michael Lamm, Peter S. Yksi kiinnostavimmista on Cobra Jet Mustang Factory Stocker, jota seuraamme projektina. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. MEDIAMYYNTI Jaana Lindvall-Harki Sähköpostiosoite jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Puhelin 040 582 1416 LEVIKKIMYYNTI Johanna Mikkonen Sähköpostiosoite johanna.mikkonen@fokusmedia.fi JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA Markku Hurmeranta Sähköpostiosoite markku.hurmeranta@fokusmedia.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen PALSTAT 3 SISÄLTÖ JA PÄÄKIRJOITUS 20 UUTISIA JA ASIAA 42 KALIFORNIA KRUZIN’ 68 V8-MARKET OSTOJA MYYNTIPALSTA 73 TAPAHTUMAKALENT ERI 86 SEURAAVASSA NUMEROSSA 38 TEKNIIKKAA 22 UUDET JENKIT 2017 Vuoden 2017 uutuudet amerikkalaisten autojen saralla ovat varsin hevosvoimakylläisiä. Onhan se kieltämättä hauska ajatus, jos tallissa olisi se eka oma jenkkiauto kymmenien vuosien takaa! Tällaisia pelastustarinoita voi lukea Veekasista, eikä tämä numero tee poikkeusta. Niihin liittyy lapsuusajalta lämpimiä hetkiä. KAKSIPYÖRÄISET 26 UUDET MOOTTORIPYÖRÄT 2017 Ehkä kovin uutinen on Harley-Davidsonin Big Twin -moottorin uudistuminen. kerta, niin alkavaa sesonkia odottaa kyllä bensa valmiina tankissa. Niin ikään etsitään oman nuoruuden ajan autoja. Drag racing SM-sarja käsittää tulevalla kaudella kuusi kisaa, mukaan lukien EM-nitronatikat, junnukuskeja on noussut ylempiin ryhmiin ja uusia kilpureita rakennetaan kovaan tahtiin. Tähän kun vielä ynnätään FHRA American Car Show'n juhlanäyttely, 40. Outlaw-henkinen Blacklist voi hyvin ja jatkuu ensi vuonna, esittelemme hallitsevan mestarin. Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen näyttäisi, että kaikenlainen kiihdytystoiminta olisi vauhdittumassa, puhuttiinpa sitten katuautoista tai varsinaisista kilpalaitteista. KERÄILYKUVAT 43 CHEVROLET 150 1957 44 CHEVROLET K5 BLAZER 1970 KANSIKUVAT: KARI MÖRÖ, GENERAL MOTORS KERÄILYKUVA: HARRI JUKARAINEN KALENTERIKUVA: PETER S. 107-kuutiotuumaisessa Milwaukee Eight -moottorissa on nimensä mukaisesti kahdeksan venttiiliä. 54 LASIMURSKAPUHALLUS Hiekkapuhallusta huomattavasti hellävaraisempi puhallusmenetelmä toimii hyvin mm. Nostalgian kaipuu ja menneiden aikojen omat muistot ovat saaneet harrastajia etsimään ja taltioimaan perheessä olleita amerikkalaisia autoja. harrastepelien käsittelyssä. Jo jonkin aikaa on esiintynyt sympaattinen, alati kasvava suuntaus. 76 HARLEY-DAVIDSON FX 1971 Jos pyörä saa lempinimen Ylikessu, on selvä, että sen rakentelussa on haettu vaikutteita vanhoista sota-ajan laitteista. Ratin takaa Jenkkiautoharrastus on mukavan perinteinen ja vakaa, mutta kyllä senkin sisällä tapahtuu liikehdintää harrastajien kiinnostuksen kohteissa
TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. Phone. POLTTOAINEPUMPPU Ford/Mopar/Chevy 7-15 psi. 25,KAMPIAKSELI HIOTTU CHEVY 350 2 PC , Alk 120,STORE OPEN 24/7. (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info KANNATTAA KATSOA... US-KÄYTTÖAUTOIHIN VARAOSAT JA HUOLLOT WEB KAUPPASSA PALJON LISÄTTYJÄ UUSIA TUOTTEITA STORESSA PALJON HUIPPU TARJOUKSIA! esim. PAKOPUTKISTO 2,5” TUPLA 15896 F-BODY 67-69/NOVA 599,ALUMIINIVANNE EAGLE 15*7 5-5 80,KATSO MYÖS POISTOT & KÄYTETYT! esim. R R OIL PRODUCTS H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H PERFORMANCE HI Polishes Waxes Cleaners R KANNATTAA KATSOA..
Chevrolet Silverado Stepside 1987 NOKIVASARA Erilainen 6 V8-MAGAZINE
TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK V8-MAGAZINE 7. Kovia kokeneen ’87 Chevrolet Silverado Stepsiden muokkaaminen pokaaleja pokkaavaksi näyttelypeliksi ei ole helppo homma. Rimalissa asuva Kenth Stenfors on kuitenkin osoittanut, että periksi antamattomalla pakertamisella tavallisesta työjuhdastakin voi työstää täysiverisen show-stopperin
Silveradon 148-heppainen 6,2-litran diesel-veekasi on täysin kunnostettu ja komeaksi viimeistelty. Erilaisuus kunniaan Stepparin elvyttäminen käynnistyi äännelleen moottorin kunnostamisella. 8 V8-MAGAZINE. Halusin kuitenkin jotain erilaista, joten nokivasara sai jäädä, perustelee Kenth show-stopperissa harvoin vastaan tulevaa voimanlähdevalintaansa. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä putkien pokkaamiseksi sekä kone että hytti oli asennettava ensin paikoilleen, jotta nähtäiStepparin näkyvin ja varmasti myös kuuluvin muutos on hytin takaa ylös nousevat tuplat ulostulot, jotka Kenth teki metsätyökoneissa käytetystä kiillotetusta 5” rosteriputkesta. Pelko täyspommista osoittautui onneksi turhaksi, sillä kilinän aiheuttajaksi selvisivät kulahtaneet hydraulinostajat. itse tehdyssä pissapojan säiliössä ja jäähdyttimen ylivuotosäiliössä. Stepparin toi Suomeen tuttu rekkakuski, joka oli autoa kyytiin ajaessa puhkaissut reiän sen lattiaan. Kattopelti oli käytännössä ainoa ruosteen pahoinpitelyltä välttynyt osa autossa. – Olisin päässyt helpommalla ja halvemmalla, jos olisin vaihtanut autoon tutun turvallisen Chevyn pikkulohkon. Tämä alkoi näkyä myös auton kunnossa, sillä sen kaksivärinen show-tyylinen maalipinta pikemminkin kupruili kiiltelyn sijaan. Tässä yhteydessä myös alustan kulutusosat uusittiin ja vaihtolistalle joutuivat mm. Fiiliksiä latisti entisestään se, että pohjan lisäksi pahoja ruostevaurioita löytyi myös etulokasuojista, etusisälokasuojista, ovien alaosista, hytin alakulmista, helman palkeista ja takalokasuojista. Show-stopperi Kenthin tarkoitus oli rakentaa Stepparista puhdasverinen show-stopperi, jossa olisi koko joukko erikoisia ja huomiota herättäviä yksityiskohtia. K aikenlaiset nelipyöräiset ovat kiinnostaneet Kenthiä teini-iästä asti, ja hän onkin kunnostellut niitä enemmän tai vähemmän vuosien ajan. Myyjä ei ollut kuulemma moisesta moksiskaan, vaan tarjosi ”reiluna miehenä” peräti 250 kruunun alennuksen sovitusta hinnasta. Kenth pettyi pahemman kerran nähdessään auton ensimmäisen kerran. Niinpä Kenth hautasi alkuperäisen ajatuksen auton pienestä fiksaamisesta, ja otti sen täydellisen läpikäynnin kohteeksi. Myyjän mukaan Steppari oli rakennettu silloiseen kevyesti kustomoituun kuosiinsa 1980-luvulla Amerikassa, mistä se oli tuotu Ruotsiin syksyllä 1990. Luiskina käytetyistä laudoista yksi oli katkennut ja iskeytynyt pohjaan paljastaen lattioiden perin pehmeän kunnon. Lyhempien ja jäykempien jousien lisäksi iskareiksi asennettiin tuhdit kaasut maakosketusten välttämiseksi. Olihan suunnitelmissa auton rakentaminen oman mielen mukaiseksi, ei sen entisöinti. Moottorin lohko hoonattiin, männät renkaineen vaihdettiin ja nokka nostajineen uusittiin, kuten myös muut kulutusosat mukaan lukien alipainepumppu ja dieselpumppu suuttimineen. Niitä pohtiessa hän tuli siihen tulokseen, että hytin takaa ulos tulevat pystymalliset pakoputket eivät ole ihan jokapäiväistä kauraa lavakaaroissa, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen. Niinpä etupään olka-akseleiksi vaihdettiin 2 ½"dropatut versiot ja perää laskettiin saman verran laskupaloilla. Koeajon aikana mainiosti toimineelle nelivaihteiselle TH-400-automaatille riitti huolto, mutta lukoton 3,07:1-välityksinen 10-pulttinen perä vaati täysremontin. kaikki nivelet, puslat sekä tehostetun ohjauksen osat. Amerikkalaiset autot ovat olleet aina ihailun kohteena, ja niistä etenkin pickupit, joiden käytännöllisyys ja monimuotoinen rakentelumahdollisuus ovat kiehtoneet. Moni kakku päältä kaunis Huhtikuussa 2007 Kenth törmäsi ruotsalaisella Blocket-sivustolla kaupattuun kuluneeseen ’87 Chevrolet Silverado Stepsideen, jonka ajokorkeus, tai pikemminkin mataluus, teki häneen vaikutuksen. Moottori sai myös uuden maalin ja joukon kiillotetusta rosterista työstettyjä osia. Se kävi kuin sepelimylly, ja ääni vain pahentui koeajolenkillä. Vaikka kone oli muuten yllättävän hyvässä iskussa, teki Kenth sille täysremontin. Sen keskelle hän teki led-valoilla varustetun rekisterikilven syvennyksen. Kenthin mieltymys kiillotettuun rosteriin näkyy mm. Niinpä sellainen laitettiin hakuun ensimmäiseksi amerikkalaiseksi harrasteautoksi. Myyjä kuitenkin vakuutti auton olevan teknisesti toimiva ja koriltaankin kohtuullinen, joten Kenth osti auton näkemättä. Autoa oli jo valmiiksi madallettu, mutta Kenthin makuun turhan vähäisesti. Seuraavaksi työn alle otettiin runko, joka paljastui hiekkapuhalluksen jälkeen niin priimaksi, että sille riitti puhdistus, pohjamaalaus sekä kiiltävällä mustalla ja kirkaslakalla viimeistely. Täysin uusiksi menivät lisäksi tehostetut 11,9"etulevyt ja 11" takarummut tilpehööreineen. Niitä olivat erilaiset kiinnikkeet, jäähdyttimen ja pissapojan ylivuotosäiliöt sekä dieselin painepumppusäiliö. Ei ihan tavanomainen ratkaisu! Alkuperäinen takapuskuri muistutti muotoilultaan lähinnä ratakiskoa, joten Kenth pokkasi sen tilalle siromman version nelituumaisesta rosteriputkesta. Länsinaapurissamme auto oli ollut ilmeisesti jonkinlainen kiertopalkinto, koska 11 eri omistajaa oli kurvaillut sillä 16 vuoden aikana. Tämän Höörin kylässä sijainneen yksilön konepeltiin stanssatut lukuisat louversit nostivat sen osakkeita Kenthin silmissä siinä määrin, että hän päätti kysyä lisätietoja. Lopullinen isku lekalla päähän oli se, kun Kenth käynnisti auton alkuperäisen 6,2-litraisen diesel-veekasin
V8-MAGAZINE 9. Jotain tehdystä työmäärästä kertoo se, että Kenthiltä meni lähes vuosi röörien valmiiksi saamiseen! Sävyvinkki sukulaiselta Putkien pokkaamisen jälkeen hytti nostettiin uudelleen pois rungolta ja kiinnitettiin jigiin koritöitä varten. Niinpä hän valmisti niiden loppupäät peräti 5" kiillotetusta rosterista! Putket olivat todella painavat, joten hän teki niille vankan tukirakenteen niin ikään kiillotetusta rosterista, johon hän kaiversi tyyliin sopivan Bowtie-logon. Kenth halusi rööreihin paitsi näyttävyyttä, niin myös riittävästi pärinää. Pellit olivat monin paikoin niin kehnossa kunnossa, että Kenth päätti korvata kaikki korjausta kaipaavat kohdat hyttiä lukuun ottamatta uustuotanto-osilla. Sanotaan, että ”suku on pahin”, mutta Kenth päätti jättää Stepparinsa koriltaan pitkälti alkuperäiseen asuunsa. Hytin osalta selvittiin helmojen ja molempien alatakakulmien uusimisella, minkä lisäksi lattiaan sekä ovien alaosaan laitettiin muutamia pieniä paikkoja. siin mitä kautta röörit saataisiin menemään hytin taakse. Valkoinen keinonahka ja lila kangas muodostavat todella maukkaan yhdistelmän. – Tiesin, että uustuotanto-osien laadussa oli toivomisen varaa, mutta niissä oli sentään peltiä mitä hitsata, toteaa Kenth, joka joutui hienosäätämään tätä Taiwantavaraa melkoisesti ennen kuin ne saatiin sopimaan paikoilleen toivotulla tavalla. Tilaa ei ollut paljon, mutta siitä huolimatta Kenth ei tinkinyt tavoitteestaan asentaa kiillotetusta ruostumattomasta itse tekemiensä peltipakosarjojen perään niin ikään kiillotetusta rosterista itse valmistetun 3" tuplaputkiston. Vaihtolistalle joutuivat mm. Alkuperäiseen sohvapenkkiin lisättiin itse tehdyt niskatuet, jotka sopivat kokonaisuuteen varsin mallikkaasti. . etulokasuojat sisälokasuojineen, kummatkin takalokasuojat ja koko lavan pohja. Asiaa aikansa pohdittuaan hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että helmiäinen on hankala väri paikata, mikäli siihen tulisi vaurioita. Lukuisten yritysten ja erehdysten kautta oikeat väylät viimein löytyivät ja putkien päät pilkistivät hytin alakulmien alta. Tulevien ruostevaurioiden välttämiseksi pohjaan ja ulkopeltien sisäpintoihin ruiskattiin kiveniskumaali ennen osien viimeistelemistä siistiksi kiiltävällä mustalla. Todennäköisyys niiden syntymiseen oli lisäksi kohtuullisen suuri, sillä Kenthillä oli aikomus ajaa Stepparilla aina kun mieli tekisi. Homma osoittautui odotettua hankalammaksi ja vaati useita ruiskutuskertoja ennen kuin lopputuloksesta tuli hyvä. Jotain muuta olisi siis keksittävä. Autossa olleen Grantin 13” GT-ratin puukehä maalattiin yhtenäisyyden nimissä valkoiseksi. Kenthin alkuperäisenä ajatuksena oli maalata auto show-stopperiin sopivalla helmiäisvärillä. Yksinkertaisen kliinin yleisilmeen saavuttamiseksi kaikki ylimääräiset listat ja merkit karsittiin kuitenkin pois
Alustaa ja sen osia peitti paksu kuivunut likakerros, mikä ei luvannut hyvää. Tulevaisuudessa se maalataan rungon kaltaisella kiiltävällä mustalla. Auton karu kunto oli Kenthille paha pettymys, sillä etenkin korin runsaat ruostevauriot olivat odotettua vakavammat. Korjaamisen sijaan hän päätti korvata useimmat vaurioituneet peltiosat uustuotantotavaralla. Kenthin hämmästys olikin melkoinen, kun runko osoittautui hiekkapuhalluksen jälkeen käytännössä virheettömäksi. Musta-harmaa-punaiset kangasverhoilut olivat täysin kulahtaneet ja osia puuttui sieltä sun täältä. Niinpä se purettiin paloiksi ja myös kori nostettiin pois rungolta. Sisustan muoviosat Kenth maalasi itse valkoiseksi. Jos oli Steppari ulkokuoreltaan kärsineen näköinen, niin samaa voitiin sanoa sisustasta. Vielä on kuitenkin jäljellä lavan läpikäyminen ja sen muuttaminen kippaavaksi. Tässä touhussa Kenthiltä vierähti yhden talven talli-illat rattoisasti. Sen 80-lukulainen harmaa-musta show-maalaus ”salamaraitoineen” oli täysin kulahtanut, ja käytännössä sen kaikki koripellit kasvoivat sammalta alaosiltaan. Kenth on katunut jälkikäteen uusilla osilla ja 2 ½” dropatuilla olka-akseleilla kasatun etuakselin maalaamista punaiseksi. Stepparin värin vaihdon täydellistämiseksi myös hytin peltiset sisäosat maalattiin korinvärisellä lilalla aina kojelaudan alaosaa ja takaseinän yläosaa myöten. Projektivai heita 10 V8-MAGAZINE. Kunnostustöiden loppusuora alkaa häämöttää. Auto ei ollut kovin kaksinen näky ostohetkellä. Stepparia tarkemmin tutkittuaan Kenth tuli siihen tulokseen, että auto oli täysi projekti. Runko oli valmistuttuaan todellinen taideteos. Siinä on koko joukko hienosti viimeisteltyjä yksityiskohtia, kuten Kenthin kiillotetusta rosterista tekemät 45 litraa vetävät pyöreänmalliset bensatankit
Upean lopputuloksen kruunaavat poistetut merkit ja listat, sekä paksu kirkaslakkakerros, jota pantiin pintaan viisi litraa. Myös auton alla olleet kuluneet 80-lukulaiset alumiinivanteet korvattiin Cragarin 8 x 15ja 10 x 15 -tuumaisilla kiekoilla, joille kietaistiin valkokohokirjaimin varustetut 265/50–15 ja 295/50– 15 Cooperin renkaat. Johdonmukaisuuden nimissä myös alkuperäiset mittarit korvattiin valkopohjaiRuostekylläiset takalokasuojat vaihtuivat uustuotanto-osiin, jotka ovat muhkeasta koostaan huolimatta täysin tehdasmitoissa. V8-MAGAZINE 11. . Komean kokonaisuuden kruunaa Bowtielogo. Tuhdit tuplaputket ovat painavat, minkä vuoksi Kenth teki niille vankan kiinnityspalkin kiillotetusta rosterista, joka toimii samalla niiden tukirakenteena. Materiaaliksi Lena valitsi auton ulkokuoren sävyihin sointuvan lilan kankaan ja valkoisen keinonahan omanlaisine kuviointeineen ja tikkauksineen. Värin nähtyään se valikoitui välittömästi myös Stepparin sävyksi. Ilmajousituksen ViAirin tuplat kromatut 444C-kompressorit ja niin ikään kromattu 25 litran säiliö sekä Air Liftin sähköinen ohjainyksikkö on sijoitettu siististi piiloon lavan alle. Kenthin kohdalla asia on pikemminkin päinvastoin. Vaihtoon menivät mm. Kenth maalasi tammesta tehdyn lavan lattian laudat tavanomaisesti poiketen valkoisella. Kiillotetusta rosterista tehdyt listat ovat niin ikään hänen kättensä työtä. Vaikka auton värjääminen mopon värillä arvelutti Kenthiä, päätti hän kuitenkin selvittää, että miltä se näytti. Näin ne sointuvat paremmin sisustan sävyihin. Kyseisten osien ollessa verhoomossa Kenth maalasi kabiinin peltipinnat lilaksi sekä muoviosat valkoisiksi, ja vaihtoi maton mustasta metritavarasta tekemäänsä versioon. Lava liikkuvaksi Värin vaihdon myötä myös Stepparin musta-harmaa ja muutenkin nuhjuinen sisusta oli tehtävä täysin uusiksi. Tätä tarkoitusta varten Kenth kiikutti sisäkaton, kojetaulun päällisen, sohvapenkin ja ovipahvit paikalliseen verhoomoon ystävänsä Lena Lithénin uudelleen päällystettäviksi. maski, etulampun kehykset ja taustapeilit. Tuhdit 295 milliä leveät renkaat sopivat niiden sisään heittämällä. Uudistuneen ulkoisen olemuksen täydentävät komeasti kiiltelevät koristeosat, joista käytännössä kaikki on korvattu laadukkailla uustuotanto-osilla. Hän sai väristä hyvän vinkin vävypojaltaan, joka kehui kovasti Piaggio-mopon lilan metallinhohdon sävykkyyttä.
Ja sitä ne totisesti tekevät! Auto valmistui pitkälti nykyiseen loistoonsa kesäksi 2014, jolloin se myös katsastettiin Suomen kilpiin kaikkine muutoksineen. Niiden sininen sävy tuo hienosti esiin auton sisustan valkoisuuden sekä konehuoneen ja alustan runsaiden rosteriosien peilimäisen kiillon. Kenthin Steppari on tästä oiva osoitus. Täysiverisen show-stopperin rakentaminen arkisesta aihiosta on haastava homma, mutta jos taitoa ja tahtoa löytyy tarpeeksi, niin sekin on mahdollista. Kokemukset ovat niin hyvät, että kuluvan talven aikana ilmajousitus tullaan asentamaan myös etuakseliin. – Vaikka valkoinen näyttääkin hyvältä, niin en ehkä enää valitsisi sitä verhoilujen väriksi, koska se on niin hankala pitää puhtaana, toteaa Kenth kokemuksen tuomalla rintaäänellä. – Valkoiseen päädyin sen vuoksi, että halusin lautojen sointuvan sisustan sävyihin. 12 V8-MAGAZINE. Auto on myös menestynyt mainiosti alan tapahtumissa, sillä se on saanut niistä aina jotain kotiin tuomista. Pari seuraavaa kesää Kenth päästeli autolla tyytyväisenä, kunnes perinteiseen tapaan lasketun alustan mataluus ja siitä aiheutuvat pohjakosketukset saivat hänet vakavasti harkitsemaan ilmajousituksen asentamista. Koska ei ollut olemassa mitään valmista pakettia homman hoitamiseen, päätti Kenth tehdä kaiken alusta asti itse. Stepparin lähemmäs 600 led-valoa pääsevät oikeuksiinsa hämärässä. Lähtökohdaksi hän otti 70-heppaisen Johnssonperämoottorin pilssipumpun, jonka hän muutti sähkötoimiseksi. Kesäksi 2016 Stepparin takaakseliin sovitettiin kahden 444C-kompressorin voimin liikkuvat Air Liftin pussit ja muutettiin ripustukset nelilinkeiksi. Saatuaan kaikki eri komponentit keskenään toimiviksi, oli Kenthillä vielä edessä kiskojen, kiinnikkeiden ja saranoiden teko, joiden pakertamisessa paloi paljon aikaa ennen kuin niiden oikeat paikat löytyivät. Toisaalta syy pokaalitulvaan saattaa olla juuri se, että Kenth on kyennyt muokkaamaan jostain tavanomaisesta jotain tavattoman hienoa. Suunnitelmissa on lisäksi laittaa lavan koristeeksi kiillotetusta ruostumattomasta tehty turvakaari, jonka jälkeen Steppari alkaa olla Kenthin mukaan aikalailla valmis. Vaikka Steppari oli jo kaunis kuin karamelli, puuttui siitä Kenthin mielestä vielä se säväyttävä show-elementti, joka saisi auton erottumaan edukseen alan tapahtumissa. Vakiot takavalot eivät enää sopineet ainutlaatuiseen lavaan, joten Kenth korvasi ne Bilteman moderneilla pyöreillä tarvikeversioilla, joille hän työsti sopivat telineet. . Puutteen poistamiseksi hän päätti asentaa auton maskiin, konehuoneeseen, ohjaamon ja alustaan lähes 600 sinisävyistä lediä, niin yksittäisinä valoina kuin valonauhoinakin! Ledien suuren määrän lisäksi paljon päänvaivaa aiheutti paitsi valoihin liittyvien sähkötöiden tekeminen, niin myös niiden sijoittaminen siten, että ne eivät juuri näkyisi ennen kuin ledit sytytettäisiin. Olen lopputulokseen tosi tyytyväinen, perustelee Kenth lava-autojen lattioissa harvemmin käytettyä värivalintaansa. Lopputulos oli kuitenkin kaiken vaivan arvoinen, sillä Stepparin lava herättää auetessaan runsaasti huomiota, aivan kuten hän oli kaavaillutkin. Aikansa asiaa pähkäiltyään hän tuli siihen tulokseen, että kippaavia lavoja ei ole liiemmälti nähty Steppareissa, etenkään kauko-ohjattuna. Sen jälkeen Kenth sovitti siihen Logset-agrikaatin työsylinterin, joka huolehtii lavan varsinaisesta liikuttamisesta. . Se on taito, joka on vain harvalla, ja Stepparista päätellen Kenthiltä löytyy tällaista lahjakkuutta vaikka muille jaettavaksi. Autossa ollut ruma ratakiskoa muistuttanut takapuskuri sai myös lähtöpassit, ja sen tilalle Kenth asensi nelituumaisesta kiillotetusta rosteriputkesta pakertamansa version, jonka keskikohtaan hän teki siistin syvennyksen rekisterikilvelle. Ledien loistetta Kippaavasta lavastaan huolimatta Stepparissa ei ollut Kenthistä vieläkään tarpeeksi showmaista säihkettä. – Valojen väriksi valitsin sinisen, koska ne tuovat hienosti esiin Stepparin valkoisen sisustan ja runsaat rosteriosat, toteaa Kenth ja haluaa samalla korostaa sitä, että ledejä ei käytetä koskaan liikenteessä, vaan ne ovat päällä vain alan tapahtumissa tuomassa autoon lisäloistetta. silla tarvikeversioilla ja Grantin 13" GT-ratin puinen kehä maalattiin valkoiseksi. Komean lavakokonaisuuden kruunaavat tammesta tehdyt lattialaudat, jotka Kenth maalasi valkoiseksi ja viimeisteli virheettömäksi kymmenellä kerroksella kirkaslakkaa. Kenth halusi nimittäin ledit siististi piiloon, ettei Stepparista tulisi liian sirkusautomainen, kuten hän asian ilmaisee
09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. • Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori -Vakioputkistot-Virtaavat viritysputkistot-Peltisarjat-Taivutukset mallin mukaan-Räätälöinnit suoraan autoon-Räätälöidyt vaimentajat-Myös tuurnataivutus ja RST-Katalysaattorit-Keraamiset pinnoitteet-Pinnoitustyöt kaikkiin osiinMARTELIUS-EXHAUST OY 02-856 616 www.martelius.com PAKOPUTKET USA-AUTOIHIN 40-LUVULTA ALKAEN Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. V8-MAGAZINE 13 Amer Trading, Inc. mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. • Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs (06) 364 1406 Kiillon lisäys Suolan-, pienja raudanpoisto Esipesu VAIHE 3 VAIHE 2 VAIHE 1 AUTON PERUSPESU. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne
Chrysler New Yorker 4d Sedan 1960 Kaukon JORKKERI 14 V8-MAGAZINE
Kolme vuosikymmentä myöhemmin sulkeutui eräänlainen ympyrä, kun hän hankki vanhan sotaratsunsa takaisin kotitalliin. Maskulainen autokorjaamoyrittäjä Kauko Kaistamo omisti 70-luvulla ’60 New Yorkerin, mutta luopui myöhemmin autosta. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO JORKKERI V8-MAGAZINE 15
Auto rekisteröitiin kotimaisiin kilpiin elokuun 8. Monet näistä olivat neliovisia, kuten Kaukon New Yorker. Autokorjaamoa Maskussa isännöivän Kauko Kaistamon yksi unelma-autoista lienee ’60 New Yorker, sillä mies on omistanut siipikaunottaren peräti kahdesti. Mopoilun pariin hän siirtyi jo 5-vuotiaana. Myyjä meni puihin Otava perustettiin 1890 ja yritys täytti 70 vuotta New Yorkerin hankintavuotena. Lieneekö auto ostettu merkkivuoden kunniaksi. päivänä 1960 tunnuksella BC-769. Otava luopui Chryslerista 1968, minkä jälkeen omistajaksi tuli lokakuun puolivälin tienoilla tamperelainen liikkeenharjoittaja Simo Korpisaari. 16 V8-MAGAZINE. Autosta pyydettiin 350 markkaa. Ennen sitä nuorukainen bongasi Turun Sanomien myyntipalstalta vihreä-valkoisen ’59 Oldsmobilen. – Oldsmobilea lähdettiin ostamaan kaverin kanssa suurella innolla. Seuraavaksi auto vaihtoi omistajaa vain vuotta myöhemmin, kun Jorkkeri siirtyi tamperelaiselle Ykkös Auto Oy:lle, haltijaksi ylisläinen Aarre Torkkola. Auto pysyi edelleen Ykkös Auton omistuksessa, vaikka haltija muuttui vuoden 1970 alussa mänttäläiseksi Aira Ahoseksi. Ystäväpiiristä löytyi muun muassa Aleksis ”Seitsemän veljestä” Kivi, jonka tukijana AspelinHaapkylä toimi. Seuraavaksi estradille astuikin Kauko, jolle siipikaunotar siirtyi 1972. Kolmatta kertaa ei tule, sillä toista kertaa ei aidosta Suomi-autosta luovuta! Kauko tutustui autoihin nelivuotiaana enonsa autokorjaamolla. Mies ehti toimia myös kansanedustajana ja hänet tunnetaan kotimaisen osuustoiminnan isänä. Veekasissa on vuosikymmenten aikana esitelty lukematon määrä uudesta saakka Suomessa olleita Amerikan herkkuja. Vuoden kuluttua oli Kraisun aika vaihtaa taas maisemaa, kun se siirtyi VarsinaisSuomeen, auralaiselle putkiasentaja Seppo Sollolle syyskuussa 1971. Kaukon Chrysler ei poikkea kaavasta, koska tyylikkään Kraisun ensimmäinen omistaja oli helsinkiläinen Kustannusosakeyhtiö Otava. Vetelissä syntynyt Aspelin-Haapkylä oli myös professori sekä valtioneuvos ja kulttuuritutkija. Kemijärvellä syntynyt Gebhard oli liikemies sekä taloustieteenja taloushistorian professori. Iso osa moniovisista edustusluokan autoista tulivat juuri yrityksille edustuskäyttöön. Uudeksi tunnukseksi kirjattiin IXN-93. Oldsin omistaja meni yllättäen puihin, joten riemunkiljahdukset muuttuivat suureksi sapetukseksi. Myyjä ei kertonut syytä äkilliselle mielenmuutokselle, joten poistuimme paiV anhat suomiautot ovat harrastuksen suola. Samassa yhteydessä New Yorkerin haltijaksi kirjattiin liikkeenharjoittaja Taisto Väisänen. Otavan perustivat Hannes Gebhard ja Eliel Aspelin-Haapkylä suomenkielisen kansalliskirjallisuuden kustantajaksi. Siihen aikaan vaihtui myös rekisteritunnus, kun auto siirtyi läänistä toiseen. Miehen alku asui tuolloin Turun Maariassa. Merkittävin kriteeri neliovisen valintaan lienee ollut käytännöllisyys
Kraisun omistaja lähti mukaamme kyläkierrokselle. New Yorkereita työstettiin kaikkiaan 19 390, kun Chryslerin vuosituotanto oli 77 285, nousten edellisestä vuodesta neljänneksellä. Chrysler ei ollut myynnissä, eikä omistaja halunnut siitä luopua. Vaihteistosta suukopua Chrysler oli edelleen auralaisomistuksessa, mutta rekisteristä poistettuna. Sinertävän harmaa sisusta istuu mainiosti edustukselliseen New Yorkeriin. kalta. V8-MAGAZINE 17. Antenni on tarpeen, kun varustuksesta löytyy orkkis FM-radio. Silloinen omistaja oli hankkinut auton pelkällä luovarilla, siksi varhaisista rekisteritiedoista ei löydy hänestä mainintaa. Kyseessä oli nykyäänkin omistamani New Yorker, muistelee Kauko. Auto oli seissyt pitkään ulkosalla. Kojetaulusta löytyy monia hienoja yksityiskohtia, kuten TorgueFlite -nappivalitsin, jolla käskytetään automaattivaihteistoa. Chrysler löytyi valmistajien rankinglistalta vasta sijalta 13, mutta eipä edustusluokan merkit kovin usein muutenkaan hätyytelleet kärkitiloja. . Likainen ilmanputsari oli isketty surutta penkin päälle ja toisesta takapyörästä oli poikki kaikki pyöränpultit. 4-ovista sedania valmistettiin eniten, mutta tuotantomäärä jäi alle 10 000 (9079). Kynnyslistoista löytyy peräti kolme erityylistä koristelukokonaisuutta. Raha ei kelvannut, joten kaupat jäivät tekemättä. Takaboksista löytyy normaali varustus, kuten vararengas, pyöränvaihtotarvikkeet tunkkeineen ja puskuritunkin käyttöohjetarra. Otimme kaiffarin kyytiin ja lähdimme tutustumaan kohteeseen. – New Yorker oli hieman retuperällä. Moottori oli korjattu, vaikka ei lähtenyt käyntiin. Tästä syystä Kauko ei tiedä vuotta, jolloin Kraisu siirtyi tälle auralaiselle. Jonkin aikaa cruisailtuamme hän ilmoitti yllättäen luopuvansa Jorkkerista. Avoja valmistui vähiten (556). Emme ehtineet ajaa kuin muutaman kilometrin, kun näimme tuttumme, jolla oli myös jenkkiauto. Amerikkalaisvalmisteisten autojen sivupeilien muotoilu oli aikanaan kuin käyttötaidetta parhaimmillaan, vai mitä sanotte tästä komistuksesta. Siniharmaa teema jatkuu kabiinin lailla takaluukussa
Tunnin kuluttua olin toistamiseen purkamolla rahanippu taskussani. Auto hankittiin Kaukon lapsuuden ystävältä, turkulaiselta Jari Suomelta, joka oli omistanut sen heinäkuusta 1988 lähtien. Tällä kertaa paikan päällä oli myös autopurkamoyrittäjä, joka ei suostunut myymään Dodgen peiliä. Pannu nostettiin takaisin konetilaan, mutta jostakin syystä auto ei liikkunut mihinkään, vaikka nappiautomaatista arvottiin vaihteita suuntaan tai toiseen. Letukka vaihtoi väriä omistusaikanani mustasta siniseen. Myöhemmin automaatti iskettiin New Yorkerin sisuksiin ja peukut pystyssä käännettiin virta-avainta. Vaihteisto oli siinä ajassa ehditty irrottaa paikoiltaan. . Niiden valmistus otti aikaa viikko per pahvi, joten mies hääri kovalevytöissä peräti kuukauden päivät. Näitäkin renkaita voinee kutsua miljonäärivalkosivuiksi, vaikka valkoinen raita ei ole yhtä leveä kuin monissa muissa tuon ajan renkaissa. – Olimme kerran osanhakureissussa turkulaisella autopurkamolla. päivänä 2005. Ovijumppaa Kauko vaihtoi kaikki ovet, sillä ne olivat kärsineet ulosajon seurauksena. Nykyisin auto vaikuttaa tiettävästi Porvoossa, toteaa Kauko. Kauko meni paljastamaan, että hän oli ostanut Dodgen vaihteiston edellisellä viikolla, mistä syntyi uskomaton kalabaliikki. Vain viikkoa myöhemmin Kauko oli toistamiseen samalla purkamolla peiliasioissa, koska Chryslerin oma taustapeili oli viallinen. Raivostunut mies vaati kaupan purkua, mutta Kauko katsoi parhaimmaksi poistua paikalta. Kraisu oli ajoittain laulukäytössä ja kerran se karkasi jopa lapasista. Siinä vaiheessa hänellä oli jo oma perhe, ja myös esikoinen syntyi samoihin aikoihin. Myyntiesitteessä ei luonnollisesti säästelty ylistyssanoja, ja miksi olisikaan. Ympyrä sulkeutui 29 vuotta myöhemmin, kun Kauko hankki jo toistamiseen New Yorkerin kesäkuun 16. Sen koomin hän ei vieraillut purkamolla. Tiedustelin pilsua nauttivilta ukoilta, että olisiko autoPari vuotta myöhemmin omistajaksi kirjattiin Eila Nieminen samasta osoitteesta. Ulosajon seurauksena auton väri vaihtui valkoiseksi. Kokopeittävä pölykapseli on tyylilleen uskollisesti hillitty, mutta tyylikäs yhdessä kultaraidan kanssa. Kauko valmisti itse ovipahvien uudet pohjat. Chrysler olisi ollut suhteellisen epäkäytännöllinen päivittäisenä käyttöautona. Auto hankittiin 60-luvun lopulla ja sillä tuli kurvailtua myös ilman ajokorttia. Kauko opiskeli siihen aikaan ammattikoulussa autonasentajaksi, joten moottorin tulille saattaminen oli peruskauraa. Kaupat lyötiin lukkoon ja auto kuskattiin Paattisille tutun taksiyrittäjän talleille. Samoihin aikoihin Kauko pääsi työskentelemään Turun Autohalliin. Seuraavaksi kehiin astui porilainen Pekka Nätkin, jonka jäljiltä vaihteisto on nyt toiminut moitteetta monet reissut. Kattoverhoilun uusimisen yhteydessä Kauko maalasi katon myös sisäpuolelta. Luopuminen ja jälleennäkeminen Kauko luopui New Yorkerista vuonna 1976 armeijasta pääsyn jälkimainingeissa. Vaihteistosta pyydettiin 350 markkaa. Myöhemmin selvisi vaihteiston korjauksen kustantaneen 2200 markkaa, joten yrittäjän kiukunpuuska oli ymmärrettävää. Laatikon korjaus oli ollut maksamatta, minkä takia auto oli jäänyt autoliikkeelle. Loismaatti ostettavissa, mikä sopi heille. Vuoden uutuus, ”Unibody” -itsekantava korirakenne sai myös palstatilaa brosyyrista. 18 V8-MAGAZINE. Nappiautomaatista painettiin D-nappi pohjaan ja avot, auto nytkähti liikkeelle, iloitsee Kauko. Tässä vaiheessa selvisi, että auto oli hankittu konkurssihuutokaupasta. Tämä kunnia menee kimppaomisteiselle kuutosella varustetulle ’59 Chevrolet Bel Air 4d sedanille, Raision Tehtaiden vanhalle edustusautolle. Chrysler oli museoitu 1992 ja ostohetkellä autossa oli NB-60 tunnukset. Olihan tämän ikäinen Chrysler aivan jotain muuta kuin saman ikäiset eurotai japsikinnerit. Automaattivaihteisto avattiin, mutta siitä ei löydetty vikaa. Hiiret olivat virtsanneet sisäkattoverhoilun kääntöpuolelle. Oli aika luopua hetkeksi harrastuksesta ja keskittyä perheasioihin. Kone nostettiin pois ja saatiin muutamien toimenpiteiden päätteeksi käyntiin. Seuraavana päivänä moottori hyrähti jo käyntiin, huomauttaa Kauko. Bel Air oli siistissä kunnossa, siksi se ei herättänyt negatiivista huomiota kartsalla. Tässä vaiheessa Jorkkeri oli jälleen maalattu mustaksi. Penkkien ja ovipahvien verhoilut, kattoverhoilu ja lattiamatto uusittiin. Auton TorgueFlite-vaihteisto oli taas rikki, kuten aikanaan reilut kolme vuosikymmentä aikaisemmin. Penkit verhoiltiin tutun eläkkeellä olevan verhoilijan toimesta. – New Yorker ei ollut ensimmäinen jenkkiautoni. Sieltä löytyi farmarimallinen Dodge, jonka vuosimallia tai mallisarjaa en muista. Uusi omistaja löytyi läheltä, kun ruskolainen maalari Jouko Nieminen osti siipiauton. Korin hiontatyöt suoritettiin yhdessä kaverin kanssa ja lopuksi auto ylimaalattiin mustaksi. Automaatti korjautettiin ensin toisella ulkopuolisella taholla, mutta laatikko kesti ehjänä vaivaiset 15 kilometriä
TorgueFlite-automaattivaihteisto ei ole enää alkuperäinen. Tämä tuotti ylimääräistä työtä, kun ensin vanhasta ovesta irrotettiin sedanin karmi, joka iskettiin sitten kiinni ht:n oveen. Hän toi näytille rekisterikilvet, jotka hänen mukaan sopisivat autooni kuin nenä päähän. New Yorkerin keula hakee vertaistaan näyttävyydessään. Autossa oli myös jokunen osapuute. 383-kuutiotuumainen oli Windsorin (305 hv) ja Saratogan (325) stanupannu. Aikaa meni parisen viikonloppua ainoastaan yhden oven parissa. Ylimaalauksen suhteen tuli pienoinen kiire, koska Kauko oli ehtinyt vinkata tuttavilleen, että New Yorker nähtäisiin maalattuna Kupittaan ajoneuvoiltamassa. Rekisteröidessäni Chryslerin jo toistamiseen vuosikymmeniä myöhemmin, oli NO-8-tunnus vapaana, siksi niiden suhteen sulkeutui myös jonkinmoinen ympyrä. Länsinaapurista bongattiin mm. Muut ovet olivat tietyllä tavalla neitseellisessä kunnossa, mutta hardtopin ovea oli joskus oikaistu tiettävästi Yhdysvalloissa, huomauttaa Kauko. Olin alustavasti ilmoittanut tarvitsevani juuri lyhyet kilvet, mutta nämä olivat enemmän kuin osasin odottaa. Kauko entisöi myös ’61 Tunturi Trial -mopon, joka paljastuikin kautta aikain ensimmäiseksi tuotantolinjalta ulos rullanneeksi Trialiksi. – Nousiaisten nimismies asui aikanaan samassa talossa, joten hän oli tuttu mies. Kaukon tallista löytyy New Yorkerin lisäksi avomallinen ’66 Cadillac DeVille, ’61 Rover ja ’70 Fargo FK 800 kuorma-auto, joka oli aikanaan toiminut raskaassa sorakuljetuskäytössä. Tuplavaloparien yhteyteen on integroitu myös parkkivalot ja vilkut. V8-MAGAZINE 19. Näin Chrysler ilahdutti läsnäolollaan autoilevaa kansaa Kupittaalla elokuun viimeisenä tiistaina, kilvitettynä Kaukon hankkimilla NO-8-kilvillä. tokuntoiset ovet löytyivät Kellokoskelta, mutta yksi ovista oli tarkoitettu nelioviseen hardtopiin. Muutamat osat saatiin hankittua Suomesta ja jokunen Ruotsista. – Karmin vaihtotyö ei ollut läpihuutojuttu, koska ht:n sisäpelti oli erilainen kuin sedanissa. lokasuojan reunalista, hanttimiehen puoleinen sivupeili, lampunkehys, ovien täydelliset lukkosarjat ja muutamat vaikeasti löydettävissä olevat listanpätkät. Kun olin rekisteröimässä Kraisua 70-luvun puolivälissä, nimimies oli paikalla samaan aikaan. Sen verran hyvässä kunnossa kuitenkin, ettei koria kannattanut tällä erää lähteä hiomaan pelleille saakka. Kaukon kotitallista löytyy myös ’66 Cadillac DeVille Convertible, jonka hän kunnosti maalausta myöden itse. Kuormuri oli poistettu rekisteristä niinkin pian kuin 1978, minkä jälkeen auto vietti ruususen unta aina siihen saakka, kunnes siirtyi Kaukolle kolmisen kesää sitten. Autossa on edelleen alkuperäinen 413-kuutiotuumainen ”Golden Lion” V8, josta irrotettiin uutena 350 hevosvoimaa. Historian havinaa oli näin ilmoilla! . 300F:n vakiopannussa oli 25 lisäkonia (375 hv) ja sen optiopannussa 400 konia. Hän oli havitellut kyseistä työjuhtaa hulppeat 15 vuotta, joten pitkällinen väsytystaistelu tuotti onnellisen lopun. Koppa oli maalattu jo Suomen omistusaikana, mutta maali ei ollut enää parhaimmassa iskussa. Massiivinen vaakarivoitettu maski on saanut koristeeksi ”kultaisen leijonan”
– Teen kelloja niin pitkään kuin niiden parissa on ylipäätään mielekästä puuhastella. Jokainen kello on yksilö, joten kahta samanlaista ei ole, eikä tehdä. Aluksi oli tarkoitus tehdä kelloja lähinnä omaan käyttöön, mutta mopo karkasi tavallaan käsistä, kun tuttavat alkoivat peukuttaa niitä. – Vilma on intoa täynnä eikä tyttöä saa millään pois tallista, jossa hän on yksinäänkin purkanut Camaroa illat pitkät, kertoo Hanski. Väärin, oluenlitkintä ei ole oikea vastaus. Talven aikana Camaroon tehdään updeittaus, sitä kevennetään, rakennetaan uusi kromimoly-turvakaari ja vahvistetaan alustarakenteita. H A N N U PA LA S M A A Vilma Camaron puikkoihin Ei kun peukuttamaan! V8-Magazinen Facebook-sivulla julkaistaan säännöllisesti materiaalia, joka käsittää kuvia, nostalgiaa ja uutistyyppisiä aiheita laidasta laitaan. Yhden kellon valmistus ottaa yleensä aikaa viikonpäivät kaikkine kuivumisineen. Kuinka nopeasti se saavutetaan. Tykkääjien määrä huitelee tällä hetkellä reilusti yli 8000 tykkääjän, ja seuraava etappi onkin Veekasille maagisen yhdistelmän 8888 saavuttaminen. Kellot valmistetaan joko paksusta vanerista tai yhteen liimatuista laudanpätkistä, eli ns. Littoislainen pitkänlinjan jenkkiautoilija Jan Karl Sjöberg valmistaa puhdetyönä jenkkihenkisiä seinäkelloja. Jenkkilippu on kestosuosikki, mutta eriväriset ruutulippukellot ovat myös haluttuja. Viehkeä Betty Boob on ollut suosiossa jo 30-luvulta lähtien, joten animaatiohahmo on päätynyt myös sydämenmuotoiseen kelloon. Jan on nimennyt kellonsa ”J.K.S Garage Ruutu Collectioniksi”. Syntyi idea ruututeemaisista seinäkelloista. liimapuulevyistä. Se on teistä kiinni.. Vilma Palasmaa, 16 vuotta, siirtyy tulevalla kaudella Stock/Super Stock -ryhmään. Lienee kaikkien pikkutyttöjen unelma ajannäyttäjä! Kellovalmistuksen taustalta löytyvät puiset jakkarat, joita Jan koristeli ralliruututeemalla lähinnä ajankuluksi. Sitten kun valmistus alkaa tuntua liian bisnesmäiseltä, nakkaan työhanskat pysyvästi naulakkoon, huikkaa Jan hymyssä suin. 396 + TH-350 tekniikalla auto sijoittuu D/SA-luokkaan. Kellojen suosiosta huolimatta liiketoiminta ei tullut kyseeseen, vaan ajannäyttäjiä tehdään jatkossakin vain ja ainoastaan ajantappamiseksi. Jan Sjöberg valmistaa kellot omakotitalon autotallissa. Moni lienee miettinyt mitä autoharrastaja tekee vapaa-ajallaan, kun ei ruuvaile rakkaimpiaan. Valmistuksessa käytetään lisäksi vesiliukoisia Helmi-kalustemaaleja ja Helo Aqua -lakkoja, spraylakkoja, askarteluhileitä sekä tarroja. Mies nimikoi ja numeroi jokaisen kellonsa. Isä Hannu Palasmaan Stock-Chevellen seuraksi talliin hankittiin 1968 Chevy Camaro stocker, jolla Tarja Gynther kilpaili aiemmin. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO Shoebox Revue -yhtyeen sensuelli vokalisti Elli halusi seinälleen aiheeseen sopivan kellon, joten kellomestari valmisti kitaramaisen viisarikellon. 20 V8-MAGAZINE Uutisia & asiaa Koonnut toimitus Kelloja puhdetyönä Ralliruutu on aina pop, joten teemaan sopivia kellotauluja roikkuu kuivumassa kuin kanat orrella konsanaan. Näin oli keksittävä iltojen ratoksi uutta puuhasteltavaa. Kuusi tuolia oli maalattu nopealla aikataululla. Tähtäin on kympin ajat, jolloin alitetaan mukavasti 11,55 indeksi. Junnukuskit tekevät kovaa nousua isompiin ryhmiin. Kellokoneiston syvennys työstetään vasta siinä vaiheessa, kun kellotaulun aihe on saatu valmiiksi. Silloin tiedetään tarkalleen koneiston ja viisariakselin oikea asennuspaikka
Toistaiseksi laitetta on testattu pienellä lentokentällä. Tämä ”Kuninkaantie uuteen kukoistukseen” -hankkeeseen kuuluva tapahtuma on saanut Leader-rahoitusta. Asennussarjat 1990 €. Molemmat moottorit sisältävät vauhtipyörän, kytkimen, imusarjan, läppärungon ja vesipumpun. Kierrän ympäri maailmaa eri radoilla ja nyt voin vain ihmetellä, miten te olette onnistuneet toteuttamaan juuri ne osa-alueet, joita ajajat haluavat!” . . Paras pyörä saa lisäksi 1000 euroa. Tekemällä suorasta pellistä osia moottoripyöriin. Tai jos 5,7 kuulostaa vähän vaatimattomalta, niin tarjolla on myös SRT-mallin 6,4-litrainen ja 485-hevosvoimainen versio. – Voi olla, aika ”pieni” kirjainhan luokan kohdalle laitetaan... Lisätiedot www.uspartsperformance.fi. Kansainvälisen Moottoriliitto FIM:n Safety Officer Franco Uncini kävi Suomessa katsastamassa rakenteilla olevaa KymiRingiä. Kymen Automobiilikerho täyttää 50 vuotta ja toimii tänä vuonna SA-HK:n Retkeilyajon isäntänä. Nitro Nationals, Alastaro, 22.–23.7. Ruisrockissa ja Pori Jazz’issa. Norjalainen Jan Kåre Törresdal on rakentanut Lakesterin Chevroletin 500-hevosvoimaisella pikkulohkolla. Helsinkiin ajettiin läpi yön yhden torkkutauon turvin, sillä tulikaste oli heti vappuna 2015 Havis Amandan patsaalla ydinkeskustassa. Sähköä tuotetaan Cumminsin generaattorilla. Helsingissä palkitaan tuomariston valinta ja kolme parhainta pyörää neljässä luokassa 500, 300 ja 200 euron rahapalkinnoilla. . . Tavoitteena on lähteä tänä vuonna kisaamaan suola-aavikolle tavoittelemaan yli 300 km/t nopeuksia. Lisäksi saatavana on asennussarja, joka sisältää mm. – Tuttu juttu. Kevyesti kolaroitu aihio löytyi Jenkeistä. V8 Thunder -rataluokassa pyritään yhtenäistämään sääntöjä siten, että koko Pohjola voisi ajaa samasta mestaruudesta. Nyt voit toteuttaa HEMI-haaveesi, sillä Moparilta on saatavana uusi 5,7-litrainen / 383 hv HEMI-moottori. AMD:n Custom Bike -rakentelun maailmanmestaruuskisassa Kölnissä voitto meni Japaniin Koh Niwan Suicide Customsin luomalle 1000-kuutioiselle ’73 ”Rumble Racer” Sportsterille. uudesta Dodge Challengerista. . Työnäytösalueella kymmenkunta rakentajaa esittelee taitojaan mm. Entinen omistaja Harri Paukku on parannellut automaattivaihteista autoa. Se toimii pääosin kaasulla. Dieselmoottori on vaihtunut Chevy pickupin 7,5-litraiseen bensakoneeseen, takaakseli on saanut lukon ja välitys on muutettu sopivammaksi. . Motopark, 1.–2.9. MP71-messujen Petrol Circus Custom Bike Show’ssa 3.–5.2. Stock/Super Stock -rintamalla nähdään isoja uutuuksia. PCM:män, johtosarjan, kaasupolkimen sekä O2ja ilmalämpöanturin. Tami Brander hoitaa peltityöt, rakentaa kehikon ja sovittaa taka-akselin paikoilleen. Kuluvana vuonna ajetaan kuusi kiihdyttelyn SM-sarjan osakilpailua seuraavasti: 27.–28.5 Motopark, 10.–11.6. Kisaan osallistui Suomesta Spok Motorin Juho Rouhu Hard Soupilla. Omiin ulkojuhliinkin sen voi tilata. Klubissa pääset nauttimaan ainutlaatuisista eduista, joihin sisältyvät alkuvaiheessa ennakkomaistiaiset tulevan numeron jutuista, lehden ilmestymisen jälkeen lisäkuvia juttuihin sekä jopa kokonaisia artikkeleita. Kaupat syntyivät tästä uutena Suomeen tulleesta HELP-Lasin ’88 Chevrolet Step-Van -lasikuljettimesta, ja se ajettiin Ilomantsiin muutettavaksi käyttötarkoitukseensa. Street Gastron Food Truckin menu koostuu premium-katuruoasta. Hänen kommenttinsa ovat lupaavia: “Radan muoto on upea! Siinä mennään ylös ja alas eri nopeuksilla, eli juuri kaikki jännittävimmät osa-alueet ovat KymiRingillä täysin kohdallaan. Kai Suilo ajoi viime kesänä lisenssin ja täyden kauden Chevy II vuokra-Stockerilla. Veljekset Hassinen hitsasi kaiken tarvittavan alumiinista, mm. Sen jatkoksi pultataan TH-400-automaatti. Tulevalla kaudella sallitaankin nyt suurempi imuilmanrajoitin ja 35 kg aiempaa kevyemmät autot. Finaalit ja Night Race, Alastaro. Sama moottori löytyy mm. Kisaaminen vei mennessään ja oma kilpuri oli saatava, kertoo Kai. Lisäksi klubilaisille on oma suljettu keskustelupalsta. Motopark, 29.6.–2.7. V8-MAGAZINE 21 Katujenkki tien päältä Tiivistettyä Kun ajatus Food Truckista Amerikan tyyliin vahvistui Street Gastro -helsinkiläisyrittäjien Pertti Kallioisen ja Pasi Hassisen mielissä, havaitsi Pertti kotireitillään kuin tilauksesta ruokarekkojen ikonin, Step-Vanin. Viimeisin hankinta on pehmiskone, joka valtasi tuottoa tuomattoman roskiksen tilan (viimeiset vapaat 30 cm!). Kuninkaantieajo-nimellä 9.–10.6. Autossa on parempi keittiö kuin monessa ravintolassa. Katseenkääntäjää näkee pääkaupunkiseudun lisäksi muualla Suomessa 100–10?000 henkilön tapahtumissa esim. Odotettavissa ovat 9 sekunnin ajat, ja näinköhän nähdään Factory Shootout -henkeä Jarmo Grönmanin Cobra Jet Mustangin kanssa. Tekniikassa päädyttiin vapaasti hengittävään 427-kuutiotuumaiseen kasiin, GM Performancen täydelliseen tehdaspakettiin. H A N N E LE H A TA N PÄ Ä . Kalajoki, 12.–13.8. Palvelun antia kehitetään jatkuvasti, joten kirjautuminen kannattaa.. Näillä eväillä jyhkeä paku liikkuu liukkaasti. Moottorit toimitetaan tilauksesta, 5.7L hintaan 6990 € ja 6.4L hintaan 10 590 €. vesitankin ja sisustuksen. Viimeisinä rakentelupäivinä paiskittiin töitä yötä päivää. Keskuspaikkana toimii Kotka. järjestettävän ajon teema on Suomi 100 vuotta. Seuraava askel olikin jo loikka, kun autovalinnassa lähdettiin rakentamaan modernia ja nopeaa 2015 Chevrolet COPO Camaro Factory Stockeria. COPO Camaro Factory Stock Gen III Hemi PERFORMANCE V8-MAGAZINE KLUBI Kuten kerroimme lehtemme viime numerossa, on V8-Magazinen tilaajille perustettu Overdrive.fipalveluun oma Klubiosasto, johon kirjautumiseen löydät ohjeet tämän numeron sivulta 27. Perjantaina on entisöinnin laatukilpailu ja lauantaiaamuna startataan ajoon. Mukaan rakennuskuvioon lähti Stock-konkari Arto ”Pälli” Sulopuisto, joka on viime kaudet kisannut B/S Pontiac Firebirdillä
22 V8-MAGAZINE. Viperin poistuessa takavasemmalle, superauton viitta siirtynee Challengerin SRT Hellcatille. Dodge kunnioittaa perinteitä tuomalla muiden Haastajien seuraksi legendaarisen T/A:n (Trans Am). T/A 392 on Heminsä ansiosta väkevin T/A-kerholainen. GT pudotettiin pois valikoimasta, eikä muihin tehty päivityksiä enää viimeiselle vuodelle. 0,7 sekuntia hitaammin kuin Viper, käytännössä siis reilusti alle 4 sekunnissa. CHRYSLER GROUP Vuodeksi 2017 tehdas toi markkinoille vielä kuusi erikoismallia kuin ”viimeisenä kostona”: Viper 1:28 Edition ACR (28 kpl, kaikki myytiin 40 minuutissa), Viper GTSR Commemorative Edition ACR (100 kpl, kaikki myytiin parissa päivässä), Viper VooDoo II Edition ACR (31 kpl, kaikki myytiin muutamassa tunnissa), Viper Snakeskin Edition GTC (25 kpl, kaikki myytiin hetkessä), Viper Snakeskin ACR Edition (31 kpl) ja Dealer Edition ACR (näitä oli tarjolla vain kahdella menestyneimmällä jälleenmyyjällä ja ne myytiin viidessä päivässä). Viperissa ei niitä ole, eikä niiden sijoittamiseen ole insinöörien mukaan mahdollisuuksia. Uudet Jenkit 2017 HEVOSVOIMAPULLISTELUA Erään legendan menestyskulku päättyy, kun käsin valmistetun Viperin tuotanto lakkautetaan. UAW-sopimus edellyttää, että kaikissa uusissa autoissa on oltava sivuturvatyynyt. Autossa ei ole brutaalia vain menevä ulkonäkö, vaan konetilaan voidaan parhaimmillaan iskeä 6,4-litrainen Hemi (485 hv/644 Nm). Erikoismallien lisäksi on tarjolla perinteisemmät SRT, GTC, GTS ja ACR. T/A-mallisarja jakauT/A Challenger tekee comebackin, hats off! Kaikkiin kolmeen T/A-sarjalaiseen isketään vakiona Super Track Pack, joka käsittää mm. Turvatyynyt ovat vain osa syy, sillä mallin suosio on muutenkin ollut hiipumassa ja se on tullut kalliiksi Fiat-Chrysler-konsernille. Poniauton konetilassa kapinoi 6,2-litrainen ahdettu Hemi-moottori (707 hv/881 Nm), jonka turvin Hellcat kiihtyy 0–100 km/h:n nopeuteen vain n. Eräänlaisen röyhkeyden perikuva ehti olla markkinoilla 25 vuotta, sportin lanseeraus tapahtui 1992. madalletun alustan. Charger Daytona on monioviseksi autoksi melkoisen härski ilmestys. Näin ainoa vaihtoehto on tuotannon alasajo
Charger on 4-ovisuudestaan huolimatta sporttisen oloinen ilmestys, eikä urheilullisuus rajoitu ainoastaan näyttävään ulkokuoreen. Amerikkalaiset tykkäävät edelleen hevosvoimista, onneksi. Kaikki T/A:t saa vakiona 6-vaihteisella manuaaliaskilla, mutta lisävarustelistalta voi ruksia myös 8-alueisen automaatin. On vaikea ymmärtää, että todellinen muskeliautobuumi ajoittui jo 70-luvun taitteeseen, kun tutustuu jenkkien nykyautoihin. Challengerin lisäksi on tarjolla muitakin traditionaalisia malleja kuten Dart ja Charger. Optiolistalta löytyy esim. Charger SRT Hellcat on yhtä liukas menijä kuin vastaava Challenger. Pacifica on tyylikäs 7-paikkainen tila-auto, jossa ei ole puutetta matkustusmukavuudesta. V8-MAGAZINE 23. T/A-mallien tunnusomaisin piirre on satiininmustat katto, konepelti isolla scoopilla, takaluukun kansi ja takaspoileri, bensatankin korkki sekä kylkiraidat. 300:sta saa neljänä versiona: 300 Limited, 300S, 300C ja ”top-of-the-line” 300C Platinum. TEKSTI KAI SALMIO, KUVAT AUTOVALMISTAJAT Viper poistuu estradilta ainakin toistaiseksi. Dodgen markkinoinnista voisi pienenä kuriositeettina mainita, että mainoksissa on nähty myös Lahden jenkkiautonäyttelyssä vieraillut Richard ”Gas Monkey Garage” Rawlings. old school -henkiset konepellin sokkalukot. Konetilassa pauhaa tuttu 8,4-litrainen V10-moottori, josta kutitellaan 645 räyhäponia ja huima 813 Newton metrin vääntö. Etuveto on vakiona ja neliveto lisävarusteena V6-malleissa. Bisnesmies henkeen ja vereen! Chryslerin mallivalikoiman monipuolisuudella ei brassailla, koska se käsittää Suomessakin suosikin maineeseen nousseen 300-sarjalaisen lisäksi ainoastaan pienempikorisen 200:sen ja tila-autojen ystäville Pacifican, jonka menoa avittaa 3,6-litrainen Pentastar V6-moottori (287 hv). 300:sen vakiopannuna käytetään 3,6-litraista V6-moottoria (292 hv/353 Nm), mutta 300S:n kutvosesta irrotetaan 8 lisäkonia. Sja C-mallit voidaan varustaa optiona myös 5,7-litraisella V8:lla (363 hv/ Nm). Huhumyllyn mukaan tykkiä ei välttämättä kuitenkaan ole kuopattu lopullisesti. Näin suurimmilta autonvalmistajilta löytyy todellisia katuohjuksia vauhdinnälkäisille ostajille. tuu kolmeen malliin: T/A, T/A Plus ja T/A 392. Pacifica kiihtyy 0-100 km/h:n nopeuteen reilussa 7 sekunnissa, mikä on mairitteleva lukema tila-autolle. Katumaasturi ja tila-auto listalta löytyvät edelleen Jorney, Durango ja Grand Caravan. 300:nen kiihtyy parhaimmillaan nollasta sataan alle 6 sekunnissa, joten kyse on suhteellisen rivakasta perheautosta. T/A ja T/A Plus varustetaan samalla 5,7-litraisella V8:lla (375 hv/556 Nm), kun vastaavasti T/A 392 saa sisuksiinsa 6,4-litraisen Hemi-vinkkelin (485 hv/644 Nm)
6-vaihteisen vakiomanuaalin lisäksi on tarjolla 10-alueinen automaatti. Vaikka tehoa on 190 hevosvoimaa vähemmän, kiihtyvyydessä 0-100 km/h:n nopeuteen ei jäädä kuin 0,75 sekuntia. Chevroletin poisjääminen eurooppalaisilta automarkkinoilta ei ole vähentänyt merkin markkina-arvoa Yhdysvalloissa millään tavoin. Katuohjus kiihtyy 0-100 km/h nopeuteen reilussa 3,5 sekunnissa ja varttimaili taittuu ajassa 11,4 sekuntia. Corvette ei petä tälläkään kertaa! Malliston huipulta löytyy väkevääkin väkevämpi Z06, jonka sisuksissa lymyää todellisen superauton potentiaalia. GMC on todellinen hyötyajoneuvotehdas, koska tarjolla ei ole perinteisiä henkilöautoja, ellei katumaastureita lasketa sellaisiksi. Samalla hinnalla saa peräti kaksi perus-Camaroa ja käteen jää vielä reilut 9000 taalaa. Käytännöllisen neliovisen voi parhaimmillaan varustaa 305-hevosvoimaisella ja 3,5-litraisella V6-moottorilla. News & World Raport palkitsi auton viime vuoden ”Best Large Car for the Money” -tittelillä. Mallisto on myös kattava, vaikka merkki ei ota osaa periamerikkalaiseen pickup-kulttuuriin lainkaan. Camaro ei hirmuisesti poikkea edellisen vuoden mallista. Katotonta ajoa pääsee harrastamaan vain Cascadalla, jonka lähtöhinta on kohtuulliset 33 065 dollaria. Aikaisemmassa versiossa oli tehoa 70 konia vähemmän. Buickin imago on aina käsittänyt tietyn luksusleiman, eikä vuoden 2017 mallisto tee poikkeusta. Perheauto-kategoriasta mainittakoon perinteinen Impala, jota tarjottiin kansalle ensimmäisen kerran vuonna 1957. ZL-ykkösen konetilassa kapinoi huima 6,2-litrainen ahdettu LT4-vinkkeli (650 hv/881 Nm). Ohjus kiihtyy 0-100 km/h:n nopeuteen 3 sekunnissa. Menoa siivittää 1,6-litrainen turboahdettu nelosmoottori (200 hv/300 Nm). ZL1 Camaroa on vuoden tauon jälkeen taas tarjolla. Escalade ei myöskään jää jalkoihin, sillä isokokoista tila-autoa ruudittaa 420-hevosvoimainen V8 (624 Nm). Tehdas jatkaa vuodesta toiseen traditionaalisissa merkeissä, sillä mallitarjonnan mielenkiintoisimmat ja tehokkaimmat mallit ovat edelleen vuonna 1967 ensimmäisen kerran nähty Camaro sekä vuodesta 1953 lähtien aina tähän päivään saakka markkinoilla ollut Corvette. ZL1:n lähtöhinta on 61 140 dollaria. Lasikuituista sporttia kutsuttiin vielä 90-luvun alkuun saakka USA:n ainoaksi täysiveriseksi urheiluautoksi, kunnes kilpailija lanseerasi Dodge Viperin. Vakiovarustukseen kuuluvat mm. Mallisarja on kokenut elämänkaaren aikana peräti kaksi comebackia, viimeisin 2000-luvun alussa. 24 V8-MAGAZINE. Yogon XL Denalin moottoritilasta löytyy 6,2-litrainen EcoTec3. Mallin menestyskulkua tuskin heikentää se, että U.S. 6-alueinen automaatti ja sporttipenkit edessä. Auto on nelipaikkainen ja takapenkin keskiosa on varustettu eräänlaisella keskikonsolilla. Cadillacilla on myös tarjota omat superautonsa, vaikka merkkiä ollaan vuosikymmenten aikana totuttu pitämään enemmän luksusautona kuin potentiaalisena katuGENERAL MOTORS autona. Miksi siis muuttaa hyväksi todettua kaavaa! Viime vuonna tehokkainta kyytiä tarjosi SS-malli 6,2-litraisella LT1:llä (455 hv/617 Nm), mutta täksi vuodeksi mallistoon palautettiin todellinen katutykki ZL1, jota tarjottiin viimeksi pari vuotta sitten. Avoautoilu on edelleen pop! Cascada on Buickin ainut rättikattomalli, eikä sitä saa lainkaan kovakattoisena. Autonvalmistus on jalostunut siinä suhteessa, että avoauto on nykyisin oma merkkinsä, ei pelkkä korimalli. Vakiona sporttiautosta saa pulittaa 79 400 taalaa. Penkit saa tarvittaessa taitettua vaakatasoon, jolloin autosta saa hetkessä jonkinmoisen pakettiauton. Vetteä on tarjolla myös Grand Sportina ja liki 24 000 dollaria edullisempana Stingraynä, jonka kulkua avittaa myös 6,2-litrainen vinkkeli (460 hv/630 Nm). Katulaillista kiituria voi makunsa ja lompakkonsa mukaan varustella muistuttamaan myös C7.R-kilpuria. Katumaastureita löytyy ja ne ovat edelleen jenkkien suuressa suosiossa. Kyse siis Cadillacista! Jokaisella amerikkalaisella autonvalmistajalla pitää olla omat tila-autonsa. Suuriin muutoksiin ei toki ollut tarvettakaan, sillä arvostettu Motor Trend valitsi Camaron vuoden 2016 autoksi. Cadillacin Escalade on todellista luksusta suurperheelle, sillä autoon mahtuu 7-henkinen perhe nauttimaan monenmoisista herkuista. Edustuksellisuutta löytyy toki joka lähtöön. CTS-V Sedan voitaneen luokitella luksusluokan muskeliautoksi, koska se on varustettu todella vääntävällä 6,2-litraisella vinkkelillä (640 hv/854 Nm), jonka turvin auto kiihtyy 0-100 km/h:n nopeuteen kevyesti alle 4 sekunnissa. Z06 on varustettu 6,2-litraisella alumiinisella LT4:lla, josta irrotetaan Camaron tapaan ahdettuna 650 kiukkuista pollea ja vääntöä huimat 881 Nm
Pickupit ovat edelleen jenkeille eräänlaisia ikoneja. Huippuaerodynaamisen GT-superauton sisuksissa pauhaa 3,5-litrainen tuplaturbotettu EcoBoost V6-moottori, josta kutitellaan yli 600 ärtsyä hevosvoimaa. 150-sarjan edullisin vaihtoehto on XL, joka kustantaa vakiona 26 540 dollaria. Auton lähtöhinta pyörii 400 000 taalan hujakoilla. 150-sarjalaisiin on nyt mahdollisuus saada myös uusi 10-alueinen automaattivaihteisto. 5-litrainen on tarjolla GT Fastbackissa, GT Premium Fastbackissa ja GT Premiun Convertiblessa. GT:n comebackilla oli merkitystä tehtaalle, koska legendaarisella GT40:llä voitettiin 1966 Le Mansin 24-tunnin ajo, ja sama uusittiin nyt GT:llä 50 vuotta myöhemmin 2016. Autossa on mm. Malliston kallein vaihtoehto on Limited, jonka hintalapussa seisoo 59 600 taalan lukema. Yhdysvallat ei olisi Amerikka ilman lava-autokulttuuria! Mikäli huippusosittu F-150:nen on tuotannossa vielä vuodenkin päästä, niin siinä tapauksessa hyötyajoneuvo on ollut USA:n suosituin lavaherkku täydet neljä vuosikymmentä. 5,2-litrainen vinkkeli on vakiona Shelby GT350 ja GT350R -malleissa, joista viiFORD MOTOR COMPANY kinoille vasta viime vuonna. Limited lanseerattiin markF-150 Raptorin keulille isketään vakiona 3,5-litrainen EcoBoost V6-moottori (365 hv/569 Nm). hiilikuiturunko ja -kori, mikä tekee autosta superkevyen kiiturin, kun suuri osa muistakin komponenteista on alumiinia. Pelkkä paksu lompakkokaan ei auta, sillä kaikki tämän vuoden 500 autoa myytiin jo! Motor Trend valitsi Fordin raskaansarjan Super Dutyt vuoden 2017 lava-autoiksi Yhdysvalloissa. Moottoritarjonta on myös monipuolinen: 2,3-litrainen EcoBoost turbonelkku (310 hv/434 Nm), 5,0-litrainen V8 (435 hv/542 Nm) ja 5,2-litrainen Flat Plane Crank -veekasi (526 hv/582 Nm). SD-luokan kärkeä edustaa ainakin hintansa suhteen (77 125 $) F-450 Platinum, jonka brutaalisuutta pönkittää turbodieselöity 6,7-litrainen V8 (440 hv). Moottoripuolen kesyintä menoa tarjoaa 3,5-litrainen Ti-VCT V6 (282 hv/343 Nm) ja väkevintä kulkua 5,0-litrainen Ti-VCT V8 (385 hv/525 Nm). kahta sanaa, vaan kaksi mahtipontista kirjainta: GT! Viime vuoden lopulla tuotantoon palautettu katutykki oli tuotannossa viimeksi ´05–´06. Fordin yksi kiinnostavimmista malleista on vuodesta toiseen Mustang, kestosuosikin asemaa ei mikään horjuta. Vaikka Shelby GT350 kiihtyy nollasta sataan neljässä sekunnissa, siitä ei ole vastusta Viperille tai Corvette Z06:lle. Shelby painii potentiaalinsa puolesta samassa sarjassa kuin esim. Laukkaava poni on tehtaan ykkösbrändi, mistä kertoo myös kattava mallivalikoima. Ja mikä tekee faktasta entistä mairittelevamman, 150:nen on eniten myyty ajoneuvo Kanadassa. Fordin superautosta ei ole ns. Challenger SRT Hellcat. Sarjaa on saatavilla kahdeksana eri versiona, XLT:stä prameaan Platinum EL:ään. meksi mainittu löytyy mallihierarkian kärjestä myös hintapolitiikan suhteen, ollen lähtöhinnaltaan 62 070 taalan investointi. Sen tajuton 1254 Newton metrin vääntö suorastaan riemastuttaa. Mallihierarkian perustan luo 24 915 dollarin V6 Fastback, joka varustetaan 3,7-litraisella V6:lla (300 hv/380 Nm). Konetilassa vaikuttaa 3,5-litrainen EcoBoost V6 (365 hv/569 Nm). Expedition on Fordin järein katumaasturi, jossa reissaa yhdellä kertaa peräti 8 matkustajaa. V8-MAGAZINE 25
Neliventtiilikantinen Milvaukee Eight -moottori on pyörämallista riippuen kokonaan tai osittain ilmajäähdytteinen. TEKSTI MIKKO ISOKANGAS, KUVAT VALMISTAJAT HARLEYDAVIDSON Vaikka Harleyn Big Twin -moottorin uudistuminen on yhtä varmaa kuin talven tulo, odotetaan sitä kuin kuuta nousevaa. Harleyn identiteetti rakentuu moottorin ympärille ja jokainen uusi voimanlähde voi joko järkyttää koko toiminnan perustuksia taikka sitten vahvistaa niitä entisestään. Uudistumisen täytyy olla maltillista, jotta identiteetti ei murene, mutta toisaalta on noudatettava koko ajan kiristyviä päästöja melurajoituksia. www.victory.fi INDIAN Inkkari etenee uuteen vuoteen ilman muutoksia mallistossa. Siellä edetään vielä vanhoin moottorein, mutta muutaman vuoden sisällä Milwaukee Eight korvannee Twin Camin kaikista Big Twineistä. Sen eurooppalaisen osan voitti saksalainen Iwan-Bikes. Nimi kertoo myös sen, että venttiileitä on kaikkiaan kahdeksan. Chieftainja Roadmaster-mallit saavat uuden informaatiojärjestelmän, jota kai ennen olisi ajotietokoneeksi kutsuttu, ja Scout Sixty -malli tulee tarjolle myös kuristettuna versiona A2-luokan ajokortin haltijoille. Nykyajan tyyliin Octanen lanseeraukseen on kuulunut jälleenmyyjille järjestetty rakentelukilpailu. www.h-d.com VICTORY MOTORCYCLES Jo kesällä 2016 tämän vuoden mallina julkistettu Victory Octane on suorituskykyinen custom-moottoripyörä aivan kuten sisarensa Indian Scout. Minusta Milwaukee Eight tuntuu erittäin hyvältä, vaikka en ole päässyt vielä edes kokeilemaan! Uuden moottorin lisäksi Touring-pyörissä on parannettu jousitus. Mutta tämä ei liene mikään uutinen ja oikeastaan sivuseikka. Meidän näkökulmastamme tämä on ymmärrettävää, sillä eurooppalaiset suosivat moottoritilavuudeltaan pienempiä mutta suorituskykyisempiä pyöriä kuin amerikkalaiset. Ama Pro Flat Track -sarjassa uuden joukkueen kolmea 750-kuutioista Scoutiin perustuvaa FTR-pyörää kuljettavat Jared Mees, Brad Baker and Bryan Smith – tunnettuja miehiä kaikki. Joko seuraava mosamalli on kokonaan nesteellä kylmennetty. Verivalat on vannottu. Tällä kertaa odotettiin noin kaksikymmentä vuotta, sillä sen verran on aikaa Twin Cami -koneen esittelystä. Euroopassa sen voitti saksalainen Iwan-Bikes Desert Racer -luomuksellaan. Uudet pyörät 2017 LISÄÄ KUUTIOTUUMIA! Amerikkalaiset moottoripyörävalmistajat tarjoilevat mallivuodelle 2017 paljon pieniä parannuksia sekä yhden jymyuutisen. www.indian.fi Victory Octane -mallin markkinointikampanjaan kuului rakentelukilpailu. Vielä on aikaista sanoa kuinka ostava yleisö ottaa uuden 107-kuutiotuumaisen Milwaukee Eight -moottorin vastaan, mutta se voidaan jo todeta, että markkinointiosasto on onnistunut keksimään vetävän nimen! Se kuulostaa legendaksi kohotetulta maantierosvojoukolta ja istuu Harleyn imagoon kuin nenä päähän. Victory keskittyy custom-malliston markkinointiin ja mainitsee Octanen olevan sen keihäänkärki. Urheilullisesti kiinnostava uutinen ja vahva markkinointipanostus on Indianin paluu Amerikan maarataeli flat track -kilpailuihin. Toisaalla H-D:n mallistossa on tarjolla pieniä muutoksia sekä uusia värejä. Perustekniikaltaan samoissa pyörissä Victoryssa on kuitenkin hieman Scoutia suurempi moottoritilavuus (1200 cc) sekä Victoryn muotokieleen sopivaksi muokatut yksityiskohdat. Pienten parannusten ja uusien värivaihtoehtojen – Scoutin saa nyt myös kaksivärisenä – lisäksi on tarjolla yksi merkittävä varusteuudistus sekä tekninen muutos. Nyt ei liikuta tiedon, vaan tunteen tasolla. Pettymys monille lienee se tosiseikka, että Victoryn matkamallien myynti Euroopassa päättyy mallivuoteen 2016. Tämän merkittävimmän modernisoinnin ohella koneesta löytyy paljon muutakin uutta, joka parantaa sekä tehoa että taloudellisuutta. 26 V8-MAGAZINE. Jo maahantuodut pyörät myydään loppuun, mutta uusia ei enää tuoda. Wrecking Crew -niminen tiimi esiintyi niissä toimissa edellisen kerran vuonna 1953 – samana vuonna kun loppui ensimmäisen sukupolven Indianien tarina
Lisäksi V8-Magazinen tilaajat pääsevät nauttimaan lehdestä myös digitaalisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi. Eikä tässä vielä kaikki V8-Magazinen Klubin jäsenet saavat etuoikeuksia myös Overdriven V8-Marketissa. Osallistu ja voita! V8-Magazine Klubi on oma maailmansa Overdrive-sivuston sisällä. V8 M AG A Z I N E K L U B I V8-Magazinen tilaajat pääsevät nauttimaan Overdrivesivustolle perustetusta V8-Magazine Klubista, joka tarjoaa tulevaisuudessa monipuolista sisältöä vain ja ainoastaan lehtemme lukijoille. V8-Magazine Klubi aktivoituu seuraavan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Anna tämän jälkeen sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi, seuraa saamiasi ohjeita ja lue lehteä missä ja milloin haluat. Taxi LX -pesuaine liuottaa tehokkaasti pinttyneen lian, helppokäyttöinen Nano Wash Mitt poistaa auton pinnoilta pien, suolan sideaineet, lentoruosteen ym. Siellä ovat luettavissa lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Kun tilausnumero on syötetty, tallennetaan tiedot ja kirjaudutaan sen jälkeen ulos sivustolta. Toiset pesevät autonsa silloin kuin muistavat, ja toiset taas useammin. Lisäksi uuden numeron ilmestyttyä sivustolle lisätään julkaisemattomia extrakuvia jutuista, mikä avartaa lukukokemusta entisestään. Klubin etuihin kuuluu alkuvaiheessa teasereita tulevan numeron jutuista jo hyvissä ajoissa etukäteen. Palvelun saat käyttöön menemällä osoitteeseen lehtiluukku.fi, valitsemalla lehden alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta ja klikkaamalla kansikuvan oikealta puolelta kohtaa ”Lue tilaajatunnuksella”. Omissa tiedoissa on kenttä, johon syötetään oma V8-Magazinen tilausnumero. Se löytyy laskusta ja lehden takakannen osoitetietojen yhteydestä. Vastaa ja voit voittaa Prescon autonpesupaketin. Kuinka usein sinä peset omasi. Paketin suositushinta on 104 euroa. Tämä lisää merkittävästi ilmoituksen tehoa. tilaajille! Etuja Saat aktivoitua palvelun käyttöön kirjautumalla sisään Overdrive-sivustolle, klikkaamalla sen jälkeen oikeassa yläkulmassa näkyvää nimimerkkiäsi ja valitsemalla sen jälkeen asetukset ja omat tiedot. Se tarjoaa suljetun keskustelualueen, omanlaisensa etusivun ja paljon muuta. pinttymät ja Ultimate Shampoo Conditioner lisää kiiltoa ja tuottaa vedenhelmeilyn pestylle pinnalle. Kun ilmoitukseen voi jättää normaalisti vain kolme kuvaa, on Klubilaisten kuvanjättöoikeus kasvatettu kuuteen kuvaan per ilmoitus. Jos et omista vielä tiliä Overdrivella, niin nyt on hyvä syy rekisteröityä ja aktivoida palvelu käyttöön. NÄIN KIRJAUDUT: www.v8kilpailu.fi www.presco.fi Osallistu netissä Auton puhtaanapito on ensiarvoisen tärkeä toimenpide. V8-MAGAZINE 27
Ford A Tudor 1931 AAKKONEN Limellä kuorrutettu 28 V8-MAGAZINE
Limenvihreä Hot Rod Ford on sykähdyttävä näky liikenteessä ihan missä päin maailmaa tahansa. Mies on tuttu niin kisakuin katuautokuvioista, eikä hänen viimeinen luomuksensa jätä ketään kylmäksi. Kuvien auto liikkuu aktiivisesti Oulun seudulla ja ratin takana nähdään Rojolan Tero. TEKSTI KARI MÖRÖ JA TERO ROJOLA, KUVAT KARI MÖRÖ V8-MAGAZINE 29
Lisäksi Teron rakentama auto on yksi FHRA:n ja Trafin autojen rakentamisen pilottihankeen autoista. Koppi saapuu Suomeen Toukokuinen ensitapaaminen oli tunnelmaltaan sekava kuin pöyröön päiväuni. Se on oiva valinta nykyiseen kiillotettujen viisipuolaisten vanteiden muoti-ilmiöön verrattuna. Kun valmis auto tuli esille, niin ensimmäinen vaikutelma oli: oho, sehän on yksinkertaisesti hieno. Pyörryttävästä yllätyksestä ei toisaalta voinut puhua, sillä realistinen oletuskin oli, että myyjän höpinät voi jättää omaan arvoonsa. Myyjän mielestä hyvinkin valmis auto, itse ajattelin ostavani ajokuntoisen projektin. Uutta projektia hankkimassa Monta jenkkiä on tullut hommattua heräteostoksena tai jotenkin puolivahingossa, mutta aakkosesta en voi sanoa samaa. 30 V8-MAGAZINE. Sekin osoittautui myöhemmin turhan yltiöoptimistiseksi. Paksuimmillaan kittiä oli katolla kolme senttiä. Nämä jenkkiautoharrastuksen kulmakivet ovat toki miellyttäneet silmää kymmeniä vuosia, vaikka omalla kohdalla moisen hankinta lipsahti realisoitumaan vasta pari vuotta sitten. Mikä viehättävintä, koko auto oli kuorrutettu pakkelilla ja muodot oli tehty kaarien pokkauksia myöten kitillä, vaikka alle oli vaihdettu joskus uudet pellit. Valkoiset Chevyn early Rally Wheelsit istuvat kokonaisuuteen kuin nenä päähän. V uonna 2014 alkoi kuulua vihjeitä, että Terolla oli työn alla jälleen uusi auto. Tosin juuri tähän yksilöön päätymistä voidaan kylläkin pitää jonkinmoisena vahinkona. Pientä näkemyseroahan kaupankäynnissä monesti on, mutta tuotteeseen perehtyminen kotitallissa naulasi kyllä suunnan kohti täydellistä jälleenrakentamista aluksi kaavaillun ehostelun sijaan. Taisi kuitenkin hintataso ja tuotteen tuoreus jossain määrin kohdatakin, koska en muista itkeneeni, ainakaan ääneen. Aakkosessa on ollut tehtaalta lähtiessä takana yksi poikittainen lehtijousi. Päivän puuhastelulla sain sentään pikkulohkon rätisemään, jarrut vapaaksi ja puuhatarrojen voimalla ”eikun ratalle”. Sitten Etuakselistona toimii niin usein hyväksi havaittu Mustang II -akseli. Useampi kuukausi tuli ajanvietteenä kahlattua maailman tarjontaa, eikä kolmen suttuisen craigslist-kuvan vähäsanainen myynti-ilmoitus korkeine hintapyyntöineen aiheuttanut kummempia kammiovärinöitä. Vaan sehän antoi! Myyjä oli turhautunut paikalliseen kaupitteluun ja pudotti puhelun aikana hinnan sellaiselle tasolle, että mielestäni riski kannatti ottaa. Kotiutuminen New Yorkin kautta kesti kolme kuukautta. Joten luuri kouraan eräänä sunnuntaina teemalla, eipä tuo ota, jos ei annakaan. Toimeksianto Hal-Marille, ja Detroitista helmi haltuun. Moottoritilassa lepäilee FHRA:n ja Trafin poikkeuslupapilottina asennettu Chevyn pikkulohko. Ennen veropäätöstä ehti tutustua tulokkaan luonteeseen tien päällä ja tehdä sotasuunnitelmaa talveksi. Niinpä virtuaalikättelimme kaupat saman tien. Harrastamista oli luvassa enemmän kuin kehtasi edes toivoa. Värisävy on täysi kymppi ja lasikaton kanssa tunnelma on iski radiohiljaisuus, mikä ei varsinaisesti tuonut mielenrauhaa. Nyt on aika päästää maestro irti kertomaan autoharrastuksen sietämättömästä keveydestä. Jarruvalossa lukee STOP, että takaa tuleva varmasti tajuaa punaisen valon tarkoituksen. Pyysin Teroa kirjoittamaan ajatelmansa projektista omalla rempseällä tyylillään. Yleensä väri oli valittu poikkeavaksi ainakin tehostesävyn osalta, ja muutenkin autot ovat olleet tinkimättömän tekemisen ja massasta poikkeavan ajattelun tuloksia. Rahan liikuttua alkoivat myyjän selitykset lumimyrskyistä työkiireisiin, mutta oikenihan se siitä. Sisälokareita oli hitsattu moderni menemättä mauttomaksi. Aika rullasi, eivätkä muutkaan myytävät tuntuneet kovin hekumallisilta, edes autokuumeiselle. Tikkalan Mika Lapin soodapuhalluksesta kävi tontilla hönkäisemässä lasimurskalla puhtaaksi koko komeuden, ja kyllä meitä poikia nauratti. Takajousitus on toteutettu coilover-jousituksella, joka mahtuu mukavasti pieneen tilaan. Odotukset olivat korkealla jo siinä mielessä, että edellisissä autoissa oli aina ollut jokin hätkähdyttävä piirre. Näyttihän tuo kuvien autolta, kun malttoi katsella kauempaa
Kuvassa ovat Milla, Tatu ja Toni. Revin raivokkaasti rivoimmat patentit irti ja uusin kriittisimmät linjat, meillä Suomessa kun vielä onneksi saa johtoa yli 20 sentinkin pätkissä, Detroitissa ei ollut saanut. Esim. Elvyttäminen ilman pakkelointia Kori oli pakko pellittää uusiksi. Voisi hyvin kuvitella aihion vaihtaneen omistajaa jossain vaiheessa kesken rakentelun, sillä ero oli niin iso työn jäljessä rungon ja korin välillä. Juha-Matti Rantapää pokkasi uuden takakyljen yhdestä palasta kertavilkaisulla reikään, kun taas Snyderilta hommaamani alaosien ja nurkkien korjauspalat olivat lähinnä hyviä aihioita, eikä yhtäkään saanut muokkaamatta paikalleen. -kyltti on rodiharrastajien aktiivinen keskustelupalsta the Honkey Ass Message Board, missä Tero on aktiivisesti mukana. H.A.M.B. Runko on boxattu, alle on vaihdettu modernimmat akselit, jarrut ym. Lasit menivät mekanismeineen uusiksi, mittaristoksi vaihtui floridalainen Dolphin sarja, vanha ratti korvautui Hotentotti kunkku flake-ratilla ja maton jämät vaihtuivat uuteen ehjään. takakaaret olivat 15 senttiä liian pitkät ja täysin suorat, vaikka kaarevuutta on kyljessä kahteen suuntaan. . Subrailien ja korin välit oli täytetty kitillä, samoin oli pinnoitettu kaikki koripellit sisäpuolelta. Myytäessähän nämä muuttuvat jenkeillä kaikki Corvetten koneiksi. Syytä ei voi edes arvailla, sillä hakattuani nämä kaikki irti, ei ruostetta tullut vieläkään isommalti vastaan. Nelilinkit olivat mallia kyläsepän kötöstys. kaasulla kahdet päällekkäin, kun vanhaa ei ollut viitsitty poistaa. Voyagerista varastin penkit ja verhoilut valmisti asiakkaan toiveiden mukaan Le Baron Bonney. V8-MAGAZINE 31. Iskarit ja jouset sijoitin kuormittamaan kierrätysastiaa ja eteen päivitin vielä droppispindelit ja isommat 11” levyt jarruihin. Paino muuten putosi 150 kg puntarilla, joten hyvässä tarjouksessa on pitänyt pakkelin olla, ja kuvanveistäjä ammattimiesten sitä silottelemassa. Vaikka auto on Ford ja tekniikka Chevy, ovat jakkarat sentään Moparista. Perinteisesti Tero ei ole välittänyt poseerata itse auton kanssa, mutta tenavat kyllä senkin edestä. Sähköjä oli uusittu pariinkin otteeseen, tai paremminkin lisätty jättäen aina vanhat roikkumaan sijoilleen. Vanhoista tiivisteistä ei ollut paljoa jäljellä, eli nekin menivät uusiksi. Nekin vaihtuivat tehdasvalmisteiseen cromoon ihan turvallisuuden nimissä. Tiivistys Kaikki jo klassikoiksi muodostuneet jutut löytyvät Teron rodin ohjaamosta: flake-ratti, pääkallo vaihdekepin nuppi ja vaaleapohjaiset mittarit. Astinlaudan kumimaton asiaa ajaa karhea teippi, ja se on auton ilmeeseen sopivasti minimalistinen. Kuskin kylki oli tehtävä kokonaan ikkunakarmista alaspäin, sillä joku vihanhallintakurssiltaan reputtanut oli hakannut sen pallopäävasaralla pari tuumaa sisään. Moparmies ei pääse mihinkään fiksaatioistaan. Nelipulttinen trukkitekniikka oli iskussa. asiaankuuluvat komponentit ja istutettu perinteinen saastemallin pikkulohko keulalle. Tarkistelin vain laakerit ja vaihtelin tiivisteet, samoin kuin laatikkoon. Uutta ilmettä sisälle ja päälle Sisusta oli nauttinut tulen ja veden yhteisvaikutuksesta, joten se pääsi vihdoin haudan lepoon. ”Ei sole poka nin justiinsa?” Tulipahan tehtyä, ja lopuksi vielä katon etupuolikkaat tehtiin uusiksi, ja tolppiin lakisääteinen hiusten leikkuu. Ysituumaiseen perään uusin stefat pinionille ja vetareihin. Poikkeusluvan saaminen 350-kuutiotuumaiselle edellytti vielä kunnollisen X:n lisäämisen jenkkipoikien K-palkin sijaan. Muualle riitti vähän matalampi pajoitus. Ehyttä ei kannata korjata. Pojat ovat jo kolmatta kertaa kuvassa veekasin sivuilla isänsä autojen kanssa, mutta nuorelle neidille kerta on ensimmäinen. Pakkelin päästämiseen paloletkulla pintaan oli ajauduttu varmaan siksi, että vaihtopellit oli vedetty kiinni isolla virralla urakkasaumalla, ja vetely oli pilannut kaiken. Puuosat olivat kunnossa, sekä runko ja alusta asiallisesti toteutettu. Grassheadien kimppatallilla väänsin rosterista mieleisen tankin, jonka Haapakorvan Ami turruutti tigillä kasaan
Takana runkoaisojen välissä on Teron itse muotoilema polttoainesäiliö, jonka korkki on venetarvikeliikkeen varastosta löytynyt matala luomus. . Ostin näet sitä halvempaa… Alustan tervasin kotitallissa, ja tein pohjat koriin. Limingan automaalaamon Markku Piira uhrasi lepopäivänsä paikkomalla pohjista virheet ja ruiskutti pinnat liukkaaksi. Tudorilla pystyy liikennöimään täysin muun liikenteen tahdissa, ja sekös tuntuu kanssa-autoilijoita hauskuuttavan. Projektiv aiheita Katolle oli leivottu kittiä oikein tunteella. . Kyllä jälkikasvunkin valinta kylillä liikennöintiin on poikkeuksetta ”Shrekkiauto”. Kovin tyytyväinen en osaa olla sisäverhoiluun, vaan iteppä tein, ja joskus ehkä uusiksi. Matkustusmukavuudet ovat nollissa, mutta kihelmöivää rokkenrollia on tarjolla nahan alle sitäkin enemmän. Tero haluaa osoittaa kiitokset Sirkus Rojolan koko henkilökunnalle, Timo Haapakorvalle, Juha-Matti Rantapäälle, Mika Tikkala Lapin Soodapuhallus, Limingan Automaalamo Markku Piira, Vesa Kyllönen Lakeuden Katsastus Oy sekä FHRA ry / Trafi poikkeuslupapilotin aktiivit. onnistui hyvin, sillä kori ei vuoda vettä sisään mitenkään normaalia enemmän, eikä tuulikaan viheltele pahasti nurkissa moottoritiellä polkiessa. Tämmöinen vanhus ei herätä aggressioita kenessäkään, ja paljon saa tarinoida ihmisten kanssa aina, kun malttaa pysähtyä. Sähköt mallia Bubba Joe, mutta ei nyt sentään kaikkea tehty punaisella johdolla. Siinä vaiheessa aletaan olla jo voiton puolella, kun pohjaväri on pinnassa. Aito TeRodi. Valokatto on sekin ihan omaa ”design by pakkorako” -toteutusta, kun alun perin reikään hankittu minivanin kattopelti putosi ja menehtyi. Ovipahvitkin näyttävät tietyssä valossa vähän eturauhasvaivasilta, kun keltaiset liimarannut kuultavat keinonahasta läpi. Poikkeuslupa nippailtiin osana FHRA:n ja Trafin pilottia, jossa olin mukana. 32 V8-MAGAZINE. Kylkeen laitettiin uutta tervettä peltiä vanhan väsyneen kittialustan tilalle. Kymmenen kuukautta kun puuhastelin kutakuinkin päivittäin pihatallissa ilman paineita tyylisuunnista, niin tommonen tosta nyt tehessä tuli. Kempeleen avainasemalla suhtautuminen on ollut erittäin ammattitaitoista, asiallista sekä kiinnostunutta erikoisempiakin rakennelmia kohtaan. Mutta siitäpä tulikin parempi noin. Erityiskiitokset kuvauspaikan lainasta René Åströmille, joka luovutti meille AutoÅström Oy:n korjaamon elokuisena lauantaina studioksi. Aaakkonen kilpiin ja baanalle Kilvitys on aina mielekäs tapahtuma, kun on dokumentit kunnossa ja ammattilainen leimaamassa
Mielitkö tien päälle. Buick Special '57 . Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kannattaa olla V8-Magazinen tilaaja Mukavia lukuhetkiä jatkossakin, toivottaa V8-Magazinen toimitus SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 10 /2 01 6 H IN TA 10 ,6 € SEMA SHOW 2016 Ford Torino GT Sportsroof 1971 . Dodge Coronet 500 Convertible '69 PAL.VKO 2017-03 1 6 1 6 4 1 4 8 8 9 7 2 5 90 07 20 -1 61 Arvomme kaikkien tilaajien kesken 500 € :n arvoisen bensalahjakortin! V8-Magazinen tilaajana olet automaattisesti mukana arvonnassa. DeSoto Firedome Convertible '57 . Ford F100 Ranger Styleside '69 . Pontiac Catalina 2+2 '65 . Arvo mme bens alahja kortt eja 5 000 €:n edes tä vuon na 2017!. Arvomme vuonna 2017 V8-Magazinen tilaajien kesken 500 €:n bensalahjakortin aina lehden ilmestyessä
Edsel Corsair 4 d Sedan 1959 HUTILAUKAUS 34 V8-MAGAZINE
Ford Motor Companyn alaisuudessa toiminut Edsel on yksi näistä surullisista ja pikavauhdilla kuopatuista esimerkeistä. HUTILAUKAUS Maailmanhistoriasta löytyy automerkkejä, joiden markkinointi, suunnittelu ja toteutuneet myyntiluvut ovat ampuneet pahasti metsään. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN V8-MAGAZINE 35
Auto löytyi Burlingtonista, Teksasista maaliskuussa 2013, ja nettilöydön teki Juha Marjakangas. Autojen keulan muotoilu ei suinkaan edesauttanut myyntiä, vaikkakin aiheutti paljon kohua ja puhetta. Ostopäätöksellä oli selvä tarkoitus, sillä auto annettiin Suomessa Juhan Eeva-siskolle syntymäpäivälahjaksi. ' 59 A utonvalmistajan roolissa Edselin tarina jäi varsin lyhyeksi. John vakuutti auton olevan kaikin puolin hyvä, varusteiltaan täydellinen ja vieläpä täysin ruosteeton. Näin Juha joutui ostamaan omien sanojensa mukaan ”vaaleanpunaisen possun” säkissä. Edselin ostopäätöstä edelsi pikkuruinen arpominen, sillä autoa kaupannut John McKee oli laittanut myynti-ilmoitukseen vain pari autotallin ovelta otettua kuvaa. Autot eivät kuitenkaan olleet millään tavoin huonoja. Edselillä on myös ollut vähempiarvoinen kunnia löytää tiensä maailman kaikkien aikojen 50 kauheimman auton listalle, ehkä juuri tuon erikoisen ja silmiinpistävän keulamuotoilunsa ansiosta. John oli aloittanut Edselin verkkaisen entisöinnin ostamalla siihen uuden kaasuttimen ja pakoputket, mutta hän ei ollut koskaan ennättänyt asentaa niitä paikalleen omien terveyshuoliensa takia. Auton yleiskunnon ja maalipinnan kerrottiin olevan edelleen täysin tehdasalkuperäisessä asussa. Oli niin tai näin, se on ainakin helposti tunnistettavissa Edselin tekeleeksi. Sikana säkissä Jutun 1959 Edsel Corsair 4 d Sedan. Tänä päivänä puolestaan juuri eksotiikka ja harvinaisuus viehättävät harrastajia. Pakoputket kulkivat auton mukana Suomeen. Alavieskassa Edselille on tehty vain tarvittavia normaaleja huoltotoimenpiteitä, mukaan lukien moottorin uudet tiivisteet, pakoputken paikoilleen asentaminen ja auringon polttaman kojelaudan päällisen vaihtaminen uuteen. kuin kaikki muukin Amerikassa, eli isot sateet ovat yhtä kuin suuria kaatosateita. John myös kertoi, että autoa ei tultaisi siirtämään ulos tallista ennen kuin autosta on tehty kaupat. Kojetaulusta löytyy runsain määrin futuristista muotoilua. Rahasiirtojen jäljiltä Edselin noutoon meni myyjän suunnalta jokunen tovi. Jossain vaiheessa Edsel oli parkkeerattu, minkä jälkeen auto oli saanut seistä joitain vuosia tallissa ihan omillaan. Tilaa Edselin autoista löytyi kiitettävästi, mutta Mercuryihin ja Fordeihin verrattuna ne olivat hiukan hintavampia, eikä niiden polttoainetalous ollut ihan sieltä parhaasta päästä. Tämä tarkoittaa Teksasissa samaa 36 V8-MAGAZINE. Varsinkin keulan keskiosa sai osakseen kritiikkiä, ja pahimmat vääräleuat keksivät sen muotoilulle mitä moninaisimpia vastineita elävästä elämästä. John ennätti jo huolestuneena ilmoittaa, että ulkona noutoaan odottavaa autoa uhkaavat kevätsateet ja mahdolliset raekuurot ovat tuloillaan. Eeva on kesäkuussa 2016 museorekisteröidyn ja mittariluvultaan 76 621 mailia ajetun auton toinen omistaja. Mallitarjontaan ennättivät vuosina 1958–1960 kuulua vain Citation, Corsair, Pacer ja Ranger. Edsel oli ennättänyt seisoa tallissa ajamattomana vuosikausia, joten sen päälle oli ehtinyt kasautua tavaraa miltei keskikokoisen kirpputorin verran. Ennakkoon emoyhtiö Ford sanoi rakentavansa jotain hyvin erikoista ja ajankuvasta poikkeavaa, mutta suuren yleisön silmissä autot olivat vain lievästi muunneltuja Mercuryjä. Sika säkissä ei kuitenkaan osoittautunut huonoksi valinnaksi, sillä Johnin isä oli ostanut auton uutena Johnin Ella-äidille
Ei ehkä niinkään paljon Suomen suunnalla, mutta varsinkin Ruotsissa näitä ronskin persoonallisilla keulakoristeilla varustettuja autoja tulee vastaan huomattava määrä. Corsairin ja sisarmalli Citationin kohdalla rungot tulivat Mercuryn suunnalta. Takavalot yhdessä kehikkoineen muodostavat nätin kokonaisuuden. Jälkipolvi kiittää ja kumartaa. Lieneekö Edselien ehkä aavistuksen surullinen ja lyhyt elämänkaari vaikuttanut siihen, että rohkein ottein autonsa ostaneet tahot ovat ilmeisesti pitäneet poikkeuksellisen hyvää huolta ostoksistaan. Suurin osa näistä on vieläpä varsin hyvässä kuosissa. Corsairin kohdalla ulkoisista erikoisemmista koristeista silmiinpistävimpiä ovat rosteriset koristelistat ja tyylitellyt pyöränkapselit. Kahden muun sisarmallin Pacerin ja Rangerin korit rakennettiin hiukan lyhennetyille ja kavennetuille Fordin rungoille. Citation oli Edselin huippumalli ja Corsair hyvä kakkonen ennen kahta muuta sisarmallia. Vaakaan taittuvat siivet ja kromipuskurin yläreuna myötäilevät samoja muotoja. Hyvässä kunnossa säilynyt tavaratila edustaa tyypillistä 50-luvun lopun linjaa keskelle sijoitettuine vararenkaineen. Peräpään muotoilu ja takavalot koristeineen ovat nekin omaleimaisia Edsel-ratkaisuja. Eeva on vasta auto toinen omistaja, ja näin sikana säkissä ostettu vaaleanpunainen possu osoittautui täysin alkuperäiskuntoiseksi moottoriaan myöten. Sisäpuolen osalta Edselit olivat yhteneviä Mercuryn kanssa. Ohjaustehostinta autossa ei ole ja hidastuvuudesta vastaavat rumpujarrut ympäriinsä. Mercuryn kanssa yhteistä edustivat myös kattopellit ja sisusta. Ainoastaan kahtena vuosimallina 1958 ja 1959 valmistettua Corsairia ei onnistuttu myymään ensimmäisenä vuonna kuin 9987 kappaletta ja vuotta myöhemmin 9318 yksilöä. Mittaristo ja kojetaulu kromeineen ja muotoineen edustavat karkkia kansan silmissä ollen kerrassaan tyylikkäästi toteutettuja. Tämän jatkeena voimansiirron puolelta löytyy kaksivaihteinen Mile-O-Matic-automaatti ja normi Fordin perä. Sisustan osalta oltiin myös liikkeellä astetta hulppeamman muotoilun kanssa. . Eevan synttärilahjan tekniikka on täysin alkuperäisessä kuosissaan, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa yhtä kuin Fordin alkuperää edustavaa 361-kuutiotuumaista ja 303 hv / 4600 r/min tuottavaa FE Super Express V8-moottoria. Sehän on Mercury Vuonna 1958–59 Edselit rakennettiin sekä Fordin että Mercuryn fullsize-rungoille. Edelleen Edseleitä näkee yllättävän suurissa määrin eri harrasteautotapahtumissa. Asiakkaille oli Corsairista sentään tarjolla 2d convertible-, 2d hardtop coupe-, 4d hardtopja 4d sedan -mallit. Korinosien kohdalla Corsairin ja Citationin koripellit eivät kuitenkaan olleet keskenään vaihtokelpoisia Pacerin ja Rangerin peltien kanssa. V8-MAGAZINE 37
Dusteriin tuli Dartin flippikeula ja se leimattiin vaatimattomasti vielä isolohkolla. Jari kertookin, että on harrastanut Amerikan autoja jollain tasolla koko ikänsä. Autolla ja kuskilla on mielenkiintoinen historia. Ensimmäinen isompi projekti oli ’67 Dodge Dart, joka oli ostohetkellä perussiisti neliovinen tolppa, ja luonnollisesti slant six -koneella. Jari löysikin mielenkiintoisen ja ajattoman mallisen ’72 Dusterin. Haasteita pitää kuitenkin olla, ja tekemällä oppii. Chevrolet Camaro SS 1967 Viime kesän Blacklist-sarjan mestariksi nousi Jari Sinisalo upealla ja nopealla ’67 SS Camarolla. Tämän jälkeen piti saada uutta projektia alle. Kuskin paikalta näkymät ovat varsin miehekkäät, kahden ison Quick Fuel -kaasarin törröttäessä konepellin yläpuolella. Reippaana nuorena miehenä Jari teki autosta kaksiovisen ja leimasi sen 340-kuutiotuumaisella veekasilla. Tällä pelillä herra tavallaan aloitti katukiihdyttelyuransa kokeiltuaan muutaman kerran sen kulkua Hangossa ja Motoparkissa. Muuten kiva, mutta kyseinen auto oli jäänyt kahden bussin väliin, eli ei ihan helpoimmasta päästä oleva projekti. blacklist blacklist #1 #1 38 V8-MAGAZINE. TEKSTI JA KUVAT JAMES DARING K irkkonummella vaikuttava Jari Sinisalo on vanha tekijä hot rod -piireissä, ja hänen harrastekalustonsa on ollut hyvin pitkälti muskeliautopohjaista
555 kuutiotuumaa Camaron uusi tekniikka olikin pitkälti jo valmiina odottelemassa moottoripukissa. Niinpä Camarolla osallistuttiin heti sen valmistuttua Blacklist-sarjaan, eikä mitenkään huonolla menestyksellä, sillä auto kulki varttimailin parhaimmillaan tasan 11,0 sekunnissa 198 km/h loppunopeudella. Sisustaa verhoiltiin hiilikuitujäljitelmäteippauksella ja etupenkeiksi hankittiin urheilulliset Sparcon tarvikepenkit, joissa viihtyy vähän pidemmänkin matkan. ’78 Dodge pickup, ‘72 Swinger, ‘67 Firebird ja kaksiovinen ‘56 Chevy. Sopiva kilpuriaihio Vuonna 2014 Jarille tuli Samuli Hurmerinnalta kahdeksan vuotta tallissa levännyt '67 Camaro. Kyseessä oli viilattu 489-kuutiotuumainen letukan isolohko ja TH-400-laatikko, jotka olivat jääneet ylimääräiseksi Jarin edellisestä autosta. Tällä suorituskyvyllä ja ajotaidoillaan hän nousikin Blacklist 2015 kauden päätteeksi sijalle 4. Niinpä syksyllä 2015 Overdriven keskustelufoorumilla myyntiin ilmestyivät hyväkuntoiset 555-kuutiotuumaisen liikkuvat osat, jotka Jari lunasti. Palikat Jari kasasi Merlin3-lohkoon Manleyn 4,250"-iskuisella Komea auto ja ylpeä Blacklist #1 -kiertopalkinnon haltija Jari Sinisalo. Alusta koostuu QA1:sen etupään coilovereista ja takapään iskuja ottavat vastaan Konin coiloverit. Etuapurungot Jari jatkoi four-linkkien etuosaan ja teki samalla etupäähän tukiputket rintapellistä apurunkojen etupäihin. Autossa riitti potentiaalia Jarin suunnitelmiin tehdä siitä todella nopea Pro Street -henkinen katukilpuri. Tämän jälkeen harrastetallissa on ollut mm. Mikä hauskinta, vaihtokauppojen jälkeen selvisi, että tämä kyseinen SS Camaro paljastui samaksi yksilöksi, jonka Jarin kaveri Eero Kilpeläinen toi Ruotsista noin vuonna 1990. Vanhaan hyvään aikaan Camaroon oli myös tajuttu hakea luvat 9" Strangen takaakselille, four-linkeille, 32 x 16,5 -tuumaisille renkaille ja Wilwoodin jarrulevyille joka nurkkaan. Teemana aina, että talvet rakennellaan ja kesäksi auto radalle. Camaroa rakennellessa Jari oli seurannut tiiviisti uutta mielenkiintoista Blacklist-katuautosarjaa, jossa keskityttiin itse asiaan, eli kilvanajoon, eikä turhiin sääntövääntöihin tai keskusteluun siitä, että mikä on oikea katuauto. Eli samoihin aikoihin, kun Jari rakenteli ensimmäistä Darttiaan. Samalla valmistuivat tarvittavat tuet lokasuojille sekä konepeitolle, sillä autossa oli aiemmin ollut huonosti istuva flippikeula. Vaihtokaupassa Samuli sai Jarin ’56 Chevyn. Eeroa puraisi kuitenkin sen verran pahanlaatuinen kiihdytyskärpänen, että auto lähti uudelle omistajalle Toijalan suuntaan ja Eero hommasi kiihdytyshommiin vaatimattomasti Top Fuelerin. Kaikesta päätellen edellisellä omistajalla oli jo suunnitelmissa asentaa Camaroon vähän terävämpää tekniikkaa, mutta kun Jari sai auton käsiinsä, teki hän siihen kokonaan uuden lattian ja kardaanitunnelin. blacklist blacklist V8-MAGAZINE 39. Maalaus ja sisusta Koska auto oli maalattu oranssiksi jo edellisen omistajan toimesta, maalasi Jari vielä sisältä ja konehuoneesta kaikki saman sävyisellä akryylivärillä. Mittaristo on myös omistajan omaa suunnittelua Auto Meterin mittareilla varustettuna. Camaro oli Suomeen tullessaan väriltään metallin sininen ja pitkälti vakiokunnossa. Jossain vaiheessa koko oranssi väritys alkoi kuitenkin tympimään, joten Jari maalasi Glasuritin vesibase-maalilla Camaron alaosat hopeaksi. Onneksi isot pyöränkotelot ja kontin pohjapellitys oli tehty valmiiksi jo Lempäälän poikien toimesta. . Auton sähköt ja polttoainelinjat tehtiin myös kokonaan uusiksi. Polttoainesäiliöksi hankittiin Jazzin turvatankki, joka sijaitsee takakontissa. Autoon oli tehty jo huimasti peltitöitä ja se oli saanut pintaansa oranssin värin. Luonnollisesti nälkä kasvaa syödessä, ja kun kärkiautot listalla kulkivat jo pari sekuntia kovempaa, oli Jarilla kova tarve tehdä autosta entistä kilpailukykyisempi
Uskali lähti viereiseltä kaistalta keula ilmassa, ja kun Jari päästi transbraken napin irti, alkoi tapahtua. Toinen lähtö olikin jo sitten täyttä asiaa, kun Jari oli haastanut sen hetkisen Blacklistkunkun Hakulisen harmaan Novan. Tämä aski kuitenkin antautui jo Jarin kesän toisessa lähdössä Kiikalassa. Joka tapauksessa tämän lähdön voittaneesta Jarista tuli Camaroineen uusi BL-kunkku. Jarin onneksi seuraava lähtö olikin vain näytösluontoinen yökisalähtö Uskalin Grand National Buickia vastaan. Perä Strangen 9” 3,9:1-välityksellä. Jättiläismoottorin pakokaasut kulkeutuvat ulos 3" pakoputkistosta, joissa vaimentajina toimivat Magnaflown pöntöt. Merlin3-lohko, 4,250"-iskuinen Manleyn kampiakseli, AFR 385 cc -kannet, Tunnel Ram -imusarja, 2 x QFX 1050 cfm E85 -kaasarit, MSD crank trigger -sytytys, 13,5-puristeiset männät, NOS Pro Shot Fogger -ilokaasujärjestelmä. kampiakselilla varustettuna. SISUSTA: Sparcon penkit, hiilikuitu jäljitelmää ja Auto Meter -mittaristo. Vaihteistomurheita Vaihteistoksi päivitettiin edellistä vahvempi TH-400, joka on Hughes Performancen valmistama, ja tietenkin transbrakella varustettu. Etuvanteet Weld wheels 216/70 x 15 -renkailla, takavanteet Centerline 15 x 15 MT 32 x 16,5 -renkailla. Jari purki saman tien vaihteiston ja sai todeta, että kaikki kitkalevyt olivat sulaneet/palaneet. Camaro kampesi heti lähdössä vasemmalle. Pieni pelko sen kestämisestä jatkossa oli kuitenkin turhaa, sillä Jari kasasi askin uusilla sisuskaluilla, mistä lähtien se on toiminut moitteettomasti. Night Race Finaali Finaalikisassa Jarin ensimmäisessä lähdössä kova pito yllätti tosissaan kuskin ja auton, josta vääntyi välittömästi korin oikean puoleinen linkkilappu. Onneksi Hakulisen hermo petti ja hän otti punavalon, sillä Camarosta oli juuri sulanut flektin sulake, ja lämmöt olivat viivalla yli 100 astetta. peltityöt, kaikki sähköt, mittaristo, kojelauta, osa maalauksesta, moottori on omaa käsialaa, polttoainelinjat. Sytytyspuolella siirryttiin MSD crank trigger -kamoihin. Kansiksi hankittiin miehekkäät AFR 385 cc -kannet ja Tunnelram-imusarja QFX 1050 cfm E85 -kaasareilla. Jari lämmitti siihen renkaita entistä enemmän ja nosti samalla lähtökierroksia saadakseen yleisöä viihdyttävän näyttävästi keulivan lähdön. Sokerina kakun päälle hankittiin vielä NOS Pro Shot Fogger -ilokaasusarja, jolla vastustajat yritetään tarvittaessa pitää maaliviivalla taka-alalla. RUNKOMUUTOKSET: Four-link, kaaret, isot pyöräkotelot, etupään tukiputket. PAKOPUTKISTO/VAIMENTAJA: 3” Magnaflow vaimentajilla VAIHDELAATIKKO: Hughes Performancen TH-400 transbrakella. Nettisivut: www.youtube.com/user/BeeonePowergear tämä aika ajettiin pienimmillä mahdollisilla ilokaasusuuttimilla, joten lisäpaukkuja löytyy vielä takataskusta. Tämän jälkeen Blacklist-kisakausi sujui Jarilta varsin mallikkaasti ilman ongelmia, ja autolla käytiin useampaan kertaan pyörimässä myös Stadin cruisingeissa kohtuullisen suuresta kulutuksesta huolimatta. Seuraavana päivänä päivänvalossa Jari Camaroa liikuttaa 555-kuutiotuumainen Merlin-lohkoinen monsteri, jota ahdetaan tarvittaessa kemiallisesti Pro Shot Fogger -ilokaasusarjalla. Näillä palikoilla mennään väkisinkin yli 1000 hevosvoiman rajan, vaikka Jari ei moottoria ole dynossa käyttänytkään. Varikolla jatkui puuhastelu samaisen sulakkeen kanssa, eikä Jari huomannut takapään vääntyneen edellisessä lähdössä lähes jumiin. ALUSTA Etuiskarit QA1 coilover, takaiskarit Koni coilover, Wilwoodin jarrut ympäriinsä. Jari hölläsi hetkeksi kaasua, minkä jälkeen lisäsi sitä, ja nokka näyttikin jo kohti reunamuuria, jolloin auto meinasi kipata itsensä kyljelleen. Tätä Jari ei huomannut, koska kaikki aika meni kaasareiden kanssa jumppaamiseen. Jari vinkkaa vanhoille ja tuleville haastajille, että Chevrolet Camaro SS MOOTTORI: 555 cid. 40 V8-MAGAZINE. . Itse valmistetut osat: Lattiat ym. Jarin 1420-kiloinen Camaro laukkasi komeasti uuteen henkilökohtaiseen ennätysaikaan 9,2 sekuntia ja loppunopeutta auto ehti kerätä 235 km/h. Tosin samalla tuli todettua viinan jäähdytysteho, sillä maalin jälkeen lämmöt olivat pudonneet jo alle 90 asteeseen. Viinakaasareilla saatiin rakennettua katumoottori, joka toimii hienosti vielä 13,5:1-puristuksilla kadullakin. Teho +1000 hv. Kausi päättyi Alastaron Night Race -kisoihin, jotka olivat myös Blacklist-sarjan finaalikisat
Samalla Jari purkaa vanhat linkkilaput uusien tieltä sekä siirtää niitä samalla eteenpäin. Camaro on ollut ehdottomasti menneen Blacklist-kauden valopilkku, niin kulun kuin ulkoasun puolesta. huomasi, että auto oli selkeästi oikealle kallellaan, eikä takapää joustanut ollenkaan. . Tallinosturille päästyä Jari purki linkit, ja oikea lappu oli tosiaan noin 5 mm edempänä ja alempana kuin toinen. Joten ei olisi mikään yllätys, vaikka listan tämän hetken kunkun Camaro olisikin ensi kaudella entistä matalampi ja musta/grafiitin harmaa väritykseltään. Nopean kilpa-auton ei tarvitse välttämättä olla karu sisustaltaan. Taka-akselina toimii Strangen 9”, jossa on cruisailuystävällinen 3,9-välitys. V8-MAGAZINE 41. Näin geometria paranee ja Jari tukee vielä uudet laput osaksi turvakaaria. Auto on yhtä kliini alta kuin päältäkin. Tällä hetkellä auton tekniikka on purettu tarkistusta varten. Camaron nykyinen väritys on häirinnyt Jaria jo pitkään ja herra on aina haaveillutkin tumman puhuvasta erittäin matalasta Camarosta. Ohjaamo on pidetty mahdollisimman yksinkertaisena, mutta siistinä. Tämän jälkeen Camaron pitäisi olla entistä ehompi ja kilpailukykyisempi
1957 CHEVROLET 150
Kuvaaja Peter S. Linney. Malli Carleea Summers . 1970 CHEVROLET K5 BLAZER Omistaja Larry Ashley
TAMMIKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 52 2 3 4 5 6 7 8 1 9 10 11 12 13 14 15 2 16 17 18 19 20 21 22 3 23 24 25 26 27 28 29 4 30 31 5 V8 O hElmIKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 5 5 6 7 8 9 10 11 12 6 13 14 15 16 17 18 19 7 20 21 22 23 24 25 26 8 27 28 9 V8 O
Mäntätehtaan myöhemmin perustanut Joe Pisano on yksi heistä, ja toinen oli Don Rackeman. Alustan ominaisuuksia on paranneltu jäykemmillä kallistuksenvakaajilla ja korin aerodynamiikkaa lukuisilla toimenpiteillä. Nykyään billet-lohkoja ja -kansia käytetään jopa nostalgiakiihdyttelyssä nitroja alkoholiryhmissä. Rock ’n’ Roll kustom Teksasissa Austinissa asusteleva rockja blueskitaristi Jimmie Vaughan on ollut jo nuoresta pitäen varsinainen autohullu, ja hänen harrasteautokokoelmansa onkin kasvanut vuosien varrella melkoisen suureksi. Miedosta kustomoinnista tuli nopeasti näidenkin mallien kohdalla suosittu trendi persoonallisuuden tavoittelussa. Merkittävä piirre oli kuitenkin se, että viiskaseja chopattiin harvemmin. Casey Schuler harrastaa toimintaa kaksiovisella isolohkolla varustetulla ’57 Chevyllään, jota on paranneltu vauhtiajoa silmälläpitäen. Chevrolet Impala kustom 1958 1958 Chevy oli hivenen oudompi malli ’57 ja ’59 vuosimallien välissä. Madallettu alusta, fenderskirtsit, merkkien ja kahvojen poisto sekä putkimaski olivat toimenpiteitä, joilla auton omistajalla oli käsissään aivan toisen henkinen kulkine. Auto oli nähtävillä muutamia vuosia sitten Englannissa Goodwood Festival of Speed -tapahtumassa yhdessä Billy Gibbonsin CadZillan kanssa. Yhdestä alumiinipalasta työstetyt billet-lohkot saavuttivat nopeasti kuljettajien suosion, sillä lohkojen vahvempi seinämäpaksuus teki niistä rautalohkoja huomattavasti kestävämmän. Kyseessä on täysin teräskorinen selviytyjä, joka on ollut koko olemassaolonsa ajan Etelä-Kaliforniassa. Jopa billet-lohkot nöyrtyvät Kun kiertokanki katkeaa kesken kiihdytyksen, koristaa rautalohkoisen moottorin kylkeä varsin usein ylimääräinen reikä. Moottoreiden tehot kasvavat sääntörajoituksista huolimatta hurjaa vauhtia. Eli harvinainen nostalgia hot rod termin varsinaisessa merkityksessä. Koonnut Bo Bertilsson Jenkkikirjeenvaihtajamme Bo Bertilsson kokosi viimeisimmät kuulumiset Atlantin takaa. Moottorin on toimittava täydellisesti, tai käy kuten kuvassa, alumiinilohkosta huolimatta. Casey on ajanut tähän mennessä 183 mailin (292 km/h) nopeuksia, mutta hän tarvitsee hivenen lisää tehoa moottoriin tavoitellakseen B/Classic FALT -luokan 209 mailin (334 km/h) lukemia. Syynä oli katon spesiaali muotoilu, joka aiheutti madallettaessa melkoisesti lisätyötä. Vaikka auto on jo itsessään palanen historiaa, on sillä ollut aikojen saatossa myös melkoisen kuuluja omistajia. Ohjaamosta löytyy turvakaari ja kisapenkit. Lukuisat hot roddarit käväisevät testailemassa täysin maantiekelpoisten autojensa vauhtivaroja El Miragessa Bonnevillessä. Vanteisiin on asennettu mooncapsit, maski on peitetty paksulla muovilevyllä ja myös ajovalot ovat saaneet peitteet ilmanvastuksen minimoimiseksi. Tämä tarkoitti luonnollisesti pidentynyttä käyttöikää ja sen myötä rahan säästöä. Nostalgiset nitroautot kehittävät noin 3500 hevosvoimaa ja nykyaikaiset NHRA:n Top Fuelerit ja Funny Carit jopa huimat 11 000 hevosvoimaa. Tämä tarkoittaa sitä, että hän nousi mestaruuksien määrässä samaan kuin Richard Petty ja Dale Earnhardt Sr. Aavikolle ja teille. Mestaruusillallisella myös Tony Stewart oli juhlinnan kohteena, sillä hän vetäytyi kauden päätteeksi aktiivikuskin hommista NASCARissa. Ehkä tästä syystä kyseisten autojen hinnat ovat myös nykyään hivenen korkeampia. 42 V8-MAGAZINE Todellista nostalgiaa Barris Kustoms choppasi tämän ’32 3W Coupen vuonna 1951 ja Long Beachilla toiminut Gaylord’s Kustom Top & interiors toteutti sen sisustan. Molemmat ovat tunnettuja nimiä drag racingin parista, ja myös jäseniä Screwdrivers Car Clubissa jo vuodesta 1949. Seitsemäs kerta Jimmy Johnson teki historiaa voittamalla kaudella 2016 seitsemännen NASCAR-mestaruutensa. Autoa on muokattu maltillisella choppauksella ja korimodifikaatioilla, minkä lisäksi voimanlähteeksi on asennettu blowerilla piristetty Caddyn 500-kuutiotuumainen veekasi. Kaikki oli kyseisen vuosimallin muotoilussa erilaista, mukaan lukien uniikit siivet. Yksi hänen suosikeistaan on tämä ’61 Caddy DeVille Coupe, jonka hän rakensi yhdessä Gary Howardin kanssa
Moni näistä ei kuitenkaan yllä samalle tasolle kuin ruotsalainen Bjersan ja hänen Novansa. Chevrolet Nova 1972 Aina on löytynyt miehiä, jotka ovat uhonneet kovaan ääneen autojensa tehoilla ja niiden kyvyillä polttaa rengasta. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN Kuningaskuluttaja V8-MAGAZINE 47
Ilman edelläkävijöitä, oman tiensä kulkijoita, erikoismiehiä, tai muuten vain reippain ottein eteneviä hahmoja meille jäisi niin paljon tyhjempi olo ja paljon vähemmän mielenkiintoisia keskustelun aiheita. Peter ”Bjersan” Bjersbo sattuu nimittäin olemaan ihan virallisesti Ruotsin oma renkaanpolttokuningas. Poika joutui myymään Novan maksaakseen pois opintolainansa ja pitääkseen hyvää huolta vaimostaan ja kahdesta pienestä lapsestaan. Sen edellinen 32-vuotias omistaja oli ennättänyt tahkota autolla runsaasti Bracket Racing -koitoksia. Ex-kilpuri Lieneekö menestys perua auton menneisyydestä, sillä Bjersanin ’72 Nova on ostettu Ohiosta, Amerikasta joulukuussa 2011. A utoharrastajien joukosta ponnahtaa esille varsin mielenkiintoisia hahmoja. Hän on voittanut lukuisten eri tapahtumien puitteissa järjestettyjä renkaanpolttokilpailuita, kerännyt sen myötä melkoisen pystirivistön ja kohtuullisesti palkintorahoja. Tukholman suunnalta löytyy yksi suurista hahmoista, ainakin mitattuna hänen itsensä ja lukuisten muiden sikäläisten harrastajien toimesta Youtubeen ladattujen videopätkien määrissä. Auto osoittautui alkumetreiltä alkaen kelpo ostokseksi, sillä kiihdytysajo oli kuulunut jo vuosikymmenien ajan ex-omistajan perheen arkeen. Hän kuitenkin lupasi Novan avaimia luovuttaessaan, että muutaman Pelkästään jo tyhjäkäynnillä tämä moottori kuulostaa samalta kuin popcornkattila, mutta paljon vahvemmalla soinnilla. Viimeisin voitto heltisi Tukholman Wheels Nationals -tapahtuman yhteydessä vuonna 2016, ja sieltä mukaan lähti 5000 Ruotsin kruunua sekä luksushyttipaikka helmikuussa 2017 järjestettävälle Wheelsristeilylle edestakaisin Suomen suuntaan. Heitä yhdistävä tekijä on usein valtavirrasta poikkeava tekeminen ja toimiminen, rohkeus oman linjan toteuttamiseen. Pojan isä oli ajellut kilpaa ainakin Fordeilla, useammalla Moparilla ja lukuisilla eri Chevroleteillä aina NHRA:n kisoja myöten. 48 V8-MAGAZINE
Etupään kaikki koripellit nostettiin pois paikoiltaan, samoin subframe-apurunko, eturunko ja tulipelti, minkä jälkeen kaikki nämä hiekkapuhallettiin ja pulverimaalattiin mustaksi. Omavalmisteen rakentaminen taitaa olla Ruotsissa sittenkin helpompaa kuin tavalliseen autoon tehtyjen mittavien muutosten hyväksyttäminen. Katsastusta edelsi kasa hommia auton ympärillä siitä syystä, että Bjersan haluaa ehdottomasti autonsa olevan vimpan päälle siisti ja aina hyvin toimiva katusoitin. Enemmän on parempi Bjersan ehti ajella katsastuksen jälkeen kadulla autossa kiinni olleella 461-kuutiotuumaisella (7,55 litraa) moottorilla vuoden 2012 marraskuun alkupuolelle, minkä jälHolleyn EFI-ruiskuun liitetty näyttöpaneeli tarjoaa kaiken mahdollisen tiedon, ja valikoita on vaikka muille jakaa. Kadulle mieli Bjersan päätti katsastaa Novan katukäyttöön sopivaksi ja leima lyötiinkin papereihin tuliterien rekisterikilpien kera 19.9. Nykyisellään auton rekisteriotteesta löytyy ruotsalaisittain harvinaisempi merkintä mittavien muutosten kera katsastetusta autosta. vuonna 2012. Se on voima mikä puhuu ja pitää mielen virkeänä, ei mikään bassojen paukutus. Aikaisemman turvakaaren Bjersan kävi muutattamassa kaverinsa Andersin luona Täbyssä täysimuotoiseen turvakehikkoon, joka riittää peräti 8,5 sekunnin aikoihin äkkilähtökoitoksissa. Race-henkisestä ohjaamosta ei muuten löydy poppikoneita. Samoin mukana tulivat myös ainakin Suomi mittapuun mukaan poikkeuksellisen leveät takarenkaat, muutettu takarunko ja kuuteen pisteeseen taaksepäin vahvistettu turvakaari. Häijyn ulkokuoren ohella katse kiinnittyy aina ensimmäisenä noihin takapalloihin. Mahtoi pojasta muuten tuntua oudolta luopua Novasta, jonka hän oli saanut 15-vuotiaana lahjaksi isältään, ja sittemmin vuosien saatossa kehittänyt sitä aina vaan parempaa suuntaan. vuoden päästä lasten kasvaessa hiukka suuremmiksi hän vielä jonain päivänä palaisi takaisin kisakuvioihin. Ostohetkellä Novan konepellin alta löytyi 461-kuutiotuumainen Chevyn isolohko ja ulkoiselta oloasultaan auto oli pitkälti samassa kunnossa kuin näissä kuvissa. . Samalla kaikki etupään muut palikat tarkastettiin ja tehtiin vaadittavat huoltotoimenpiteet. V8-MAGAZINE 49
Samalla nokka-akseli vaihtui tiukempaan ja paremmin ilokaasukäyttöön sopivaan versioon. Kyseinen moottori käytiin 2015–2016 talven aikana huolella läpi puhtaasti varotoimenpiteenä ja perusteellisen tarkastuksen merkeissä. Eväitä aikaparannukseen Tulevaisuudessa varttimailin ajan pitäisi parantua etenkin, kun auton takapään Billet Specialties -vanteiden ympäriltä löytyvät nyt Mickey Thompson Sportsman Pro DOT-renkaat kooltaan 33 x 21,50-15LT. Vaparina Holleyn EFI-ruiskulla moottori tuotti 800 hv, ilokaasuavusteisena Big Shot -laipan kera 60-suuttimilla irtosi 1007 hv ja isommilla 110-suuttimilla 1159 hv. Nykyisellään moottorin tyhjäkäynti muistuttaa varsin läheisesti popcorn-kattilaa, mutta sitä ropinaa kuuluu huomattavan isolla kertoimella. . Etupään taottujen Weld Racing -vanteiden ympärille on kietaistu niin ikään Mickey Thompson Sportsman -renkaat kooltaan 28 x 7,50-15LT. Toukokuussa 2016 moottori vietiin piinattavaksi dynopenkkiin ja mitatut tulokset olivat maireata luettavaa. Voimansiirtopuolelta Novasta löytyy jenkkipaja Rosslerin preppaama ja isot teholukemat sietävä kaksivaihteinen Powerglide-automaatti ja tämän jatkeena vielä Gear Vendorin vaihteenmuunnin. Viimeksi mainitun ansiosta Bjersan saa kulkupuolelle ylimääräisen vaihteen Powergliden kakkosen perään, ja erittäin matalavälityksisen ykkösen alkumetrien lähtökiireitä varten. QA1-coiloverit kaikissa nurkissa olivat mukana jo Ohion suunkeen hän myi sen. 50 V8-MAGAZINE. Kesäksi 2013 Novan konehuoneeseen löysi tiensä 598-kuutiotuumainen (9,8 litraa) moottori, jonka hän oli tilannut jo autonhakureissulla new yorkilaiselta moottorinvalmistajalta. Kadulla Bjersan tankkaa autoonsa tavallista 98 Bjersan polkee burniksia heti, kun joku vähän yllyttää, tai burnaa silti, vaikka kukaan ei edes yllyttäisi. Viime talvena tehoa onnistuttiin kaivamaan moottorista lisää nelisenkymmentä hevosvoimaa, väännön lisääntyessä samalla mukavasti. Kaudella 2015 Nova punnittiin Kjulan kisan yhteydessä, missä vaaka näytti painoksi 1560 kiloa ilman kuljettajaa. Novan peräpäästä löytyy Moserin palikoilla vahvistettu Fordin 9-tuumainen klumppi, 40-splines cross drilled vetarein ja 4,88:1-välitys. oktaanista bensaa, mutta ilokaasun kera varttimaililla tankkiin kaadetaan E85:sta. Bjersan voisi toimia hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka auto pidetään aina puhtaana. Siellä Nova kulki ilman ilokaasuja, 770 hv -tehoisen 598-kuutiotuumaisen potkulla ja normikuvioisilla DOT-renkailla varttimailin 9,98 sekunnissa 210 km/h loppunopeudella. Bjersanin haaveena kiiluu korkea 8 sekunnin aika nykytehoilla ja ilokaasut kytkettyinä
Tuollainen musta muovipäällyste on nimittäin varsin hiostava kesähelteillä ajeltaessa. Äänieristystä ohjaamoon Auton ohjaamosta löytyvät kuppipenkit tulivat auton mukana Amerikasta, mutta Bjersan on pohtinut niiden vaihtamista hivenen mukavampiin kangaspäällysteisiin GT-penkkeihin. Stockholm Open -katukisakokemustakin on ennättänyt karttua jonkun verran, mikä ei ainakaan haittaa näissä kuvioissa. Nova on toiminut varsin hyvin kaikki kolme viimeistä vuotta, ja vuositasolla mittariin on kertynyt reilut 5000 km kesässä. Bjersan on myös teettänyt kokonaan uudet mustat lattiamatot ja vaihtanut vanhan vihreän kojetaulun päällyksen yleisilmeen kanssa paremmin sopivaan mustaan. nalta. V8-MAGAZINE 51. Ensimmäisen talven aikana Tukholmassa auton sisustasta irrotettiin kaikki paneelit ja matot, minkä lisäksi pellit puhdistettiin ja maalattiin. Kaiken tämän hän tekee iloisen leveä hymynvirne huulillaan. Ne piirtää… Bjersan on tutkinut autoon hankkimiaan palikoita huolella eri tahoilta netin kautta ja kaivanut paljon tietoa amerikkalaista lehdistä. Kaudelle 2016 auton ympärillä tehdyistä muutoksista huomattavimmat olivat uuden 90 litran vetoisen turvatankin asentaminen takaluukkuun. Rosteriset 3,5 tuuman pakoputket vaimentajineen on teetetty tunnetulla ruotsalaispaja Ferritalla. . Hän on omistanut useampia jenkkiautoja, ja muun muassa yhden 522-kuutiotuumaisella isolohkolla ja tietysti poikkeuksellisen levein takarenkain varustetun ’68 Camaron. Hän ajaa autolla paljon ja polkee burniksia heti, kun joku vähän yllyttää, tai burnaa silti, vaikka kukaan ei edes yllyttäisi. Ne piirtää kel on liituu… Päävirtakatkaisin löytyy oikeasta takanurkasta. Onpa hänellä itselläänkin suhteellisen paljon tietoa ja kokemusta eri jutuista. Kuin luojan armosta hän kuittaa kuvaustuokiomme loppumisen sata metristen lakuraitojen merkeissä. Tupla-akut sieltä löytyivät jo entuudestaan, mutta aikaisemmin harmaansävyinen takaluukku viimeisteltiin sekin paremmin Bjersanin silmään istuvalla mustalla. Hän vakuuttaa Novan olevan erittäin käyttövarma ja toimiva peli. Edelleen kaikista nurkista löytyvät Bjersanin hankkimat tuhdinkokoiset Wilwoodin levyjarrut, edestä vieläpä 6-mäntäisin puristimin. Tämän jälkeen pintoihin liimattiin ääneneristyksen merkeissä yhteensä 27 kiloa ”asfalttimattoa” hattuhyllystä tulipeltiin. Aikaisemmin harmaansävyinen takaluukku maalattiin mustaksi ja nyt polttoaineet tankataan 90 litran kapasiteetin omaavaan turvatankkiin. Bjersan katsoo Novan olevan nyt valmis auto ja juuri sellainen kuin hän on siitä halunnut tulevan
LounaisSuomen Kuivajääpuhdistus tarjoaa useampia puhallusmenetelmiä, kuten sooda-, hiekkaja lasimurskapuhallusta sekä kuivajääja höyrypuhdistusta. Nestemäiset maalinpoistoaineet ovat asia erikseen. Omatoimisuus säästää kustannuksia, mutta vie poikkeuksetta aikaa moninkertaisesti verrattuna ilmanpaineella suoritettavaan puhdistusmenetelmään. Nyt tutustumme lasimurskalla puhaltamiseen, joka on selvästi hellävaraisempaa kuin perinteinen hiekkapuhallus, mutta modernia soodapuhallusta järeämpi tapa. Useilla yrityksillä on tarjota eri menetelmiä. 52 V8-MAGAZINE. Monet päätyvät ulkoistamaan maalin ja muiden epäpuhtauksien poiston juuri aikataulullisista syistä. Lasimurskapuhallus voidaan suorittaa joko puhallusfirman omissa tiloissa tai liikkuvalla kalustolla asiakkaan luona. Seuraavan haasteen aiheuttaa maalikerrosten määrä, pakkelija lakkakerroksista puhumattakaan. korin pohjaosa. V8Magazinen numerossa 8/15 kerroimme, kuinka maalinpoisto toteutettiin mekaanisesti nailonlaikkoja hyödyntäen. Tallien pihat lienevät otollisinta aluetta pölytöiden suorittamiseen, mikä on näillä leveysasteilla varsin haasteellista. Katettu traileri mahdollistaa myös kohteiden noudon ja palautuksen. Tässä tapauksessa maalit poistettiin lähinnä korin ulkopinnoista. – Lasimurska on tällä hetkellä ehdottomasti paras vaihtoehto autojen maalinLasimurskapuhalluksessa voidaan käyttää eri raekokoja: 0,1–0,2 mm (vas.), 0,2–0,3 mm (kesk.), mikä sopii parhaiten pintapelleille, ja 0,2–0,5 mm (oik.), mikä sopii alueille, jotka eivät jää näkyviin, kuten esim. Siksi omatoimisesta maalinpoistosta voi koitua talven mittainen savotta, mikäli kori puhdistetaan pelleille päältä, alta ja sisältä. Markkinoilta löytyy useita paineella suoritettavia puhdistusmenetelmiä, joista perinteisin on hiekkapuhallus. Se ei välttämättä ole projektin mukavimpia töitä. A utonrakentamisen yksi työvaiheista on maalinpoisto. Useat autot on vuosien saatossa maalattu moneen kertaan ilman vanhojen maalien poistoa. . TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO Leikkaava lasimurska Maalinpoisto on erittäin pölyävää työtä, mikä voi aiheuttaa rajoituksia muun muassa kimppatalleissa. Sateella ei työtä voi suorittaa ja pakkaskelit eivät houkuttele ulkohommiin. Lasimurskapuhallus LASIMURSKALLA Maalien poistamiseen löytyy nykyään monia paineilmalla toimivia puhdistusmenetelmiä
Lounais-Suomen Kuivajääpuhdistus Kärilänmäentie 28, Haveri Puh. Oikea puhallustapa on edetä ikään kuin itseensä päin, jolloin puhallusmateriaali on aina puhallettavan kohteen kimpussa, eikä puhtaan pellin. Auto on purettu hylsyksi, koska se puhalletaan päältä, alta ja sisäpuolelta. Takavalojen reiät näyttivät valmiiksi epäsymmetrisiltä. LASIMURSKALLA Lasimurskan teho ei perustu suureen paineeseen, kuten hiekkapuhalluksessa, vaan leikkaavaan ominaisuuteen. 0400-227 691 www.lspuhdistus.fi PROJEKTISSA MUKANA V8-MAGAZINE 53. Puhallus paljasti, että kyseessä eivät olleet tehdasvalmisteiset kokonaisuudet, vaan omatekoiset valopohjakappaleet, jotka on hitsattu takapeltiin. Kori on laskettu autonosturille, jolla kohde voidaan nostaa sopivalle työkorkeudelle
54 V8-MAGAZINE. poistoon. Lasimurskapuhalluksessa käytettävä aika riippuu kohteen koosta ja aihion maalikerrosten määrästä. Tässä kohtaa on paikallaan muistuttaa, että lasimurska ja -kuula ovat kaksi eri asiaa. Siksi hiekka ei nykyään puolla enää paikkaansa autopeltien puhdistamisessa. Mekaanisesti käsin suoritettava maalinpoisto saattaa ottaa aikaa viikkoja tai jopa kuukausia, kun maalit poistetaan kauttaaltaan. pyöreähkö luonnonkivi). Itsekantavissa korirakenteissa on kohtia, joita on käytännössä mahdotonta työstää rälläkällä. Lasi ei reagoi kemiallisesti muiden materiaalien kanssa, joten palkistoihin tai muihin syvänteisiin jäävä lasimurska ei aiheuta myöhemmin korroosiota. Toimenpide saattaa kuulostaa hölmöltä, ja sitähän se käytännössä onkin. Lasimurska sopii mainiosti myös pohjan puhdistamiseen. lohkarekivi vs. Soodapuhalluksen jälkeen on auto pestävä erittäin huolellisesti esimerkiksi etikalla. Erityisesti laajoissa pinnoissa, joista pintajännite voi kadota, varoittaa Lounais-Suomen Kuivajääpuhdistuksen Tuomas Kant. – Lasimurskapuhalluksen jälkeen ei kohdetta tarvitse pestä lainkaan, paineilmalla suoritettava pölyjen puhdistus riittää. Mikäli autossa on edelleen tehtaan alkuperäinen maalaus tai muu yksittäinen maalikerros, hoituu korin puhdistus päältä, alta ja sisältä periaatteessa yhden päivän aikana. Kuumenemisen myötä on aina vaarana pellin venyminen. . Lasin monisärmäisyys muodostaa leikkaavan ominaisuuden verrattuna esimerkiksi hiekkaan, joka murskaa poistettavan materiaalin. Sooda muodostaa pellin pintaan emäksisen kalvon, joka pitää neutralisoida joko etikalla tai hapolla. Lasikuula on periaatteessa vastaavaa materiaalia kuin lasimurska, mutta sillä ei ole leikkaavaa ominaisuutta pyöreän muotonsa takia (vrt. Puhallusmenetelmien sydämenä toimii Clemcon Soft SCW 2040 ZE -puhalluslaitteisto, jossa on tilavuutta 100 litraa. . Näin peltiin kohdistuu suurempi paine, mikä on merkittävä asia autopeltien puhdistuksessa. Maali kiinnittyy tehokkaammin mattapintaan, selventää Kant. Puhallettu päivässä Hiekkapuhallus oli aikanaan lähes ainoa vaihtoehto, mutta nykyään on tarjolla useita tarkoituksenmukaisempia puhallusmenetelmiä. – Lasimurskalla voidaan puolestaan käsitellä ohuempia peltejä, kuten myös soodalla. Puhdistettu pinta on lasimurskan jäljiltä mattapintainen, mikä helpottaa jatkokäsittelyä. Käytännössä työ kestää suunnilleen 8–12 tuntia, mutta mikäli maalikerroksia on useampia, kuluu aikaa jokunen tunti enemmän. Hiekka jättää pinnan huomattavasti karheammaksi, joten nypyt joudutaan silottamaan tasaiseksi hiomalla ennen jatkotoimenpiteitä. Hiekka on myös raskaampi materiaali, mikä tarkoittaa käytännössä korkeampaa käyttöpainetta. Eräiden automaalareiden mukaan maalien kiinnipysyvyydessä on ollut havaittavissa ongelmia soodapuhallettujen autojen osalta. Mitä pienempi on kovuusluokka, sitä paremmin se sopii arempien materiaalien puhdistamiseen. Hiekka sopii parhaiten järeämpimateriaalisille pinnoille, kuten autojen rungoille, joissa ei ole pelkoa venymiselle. . Etikkapesun seurauksena pintaan syntyy välitön ruostekerros, joka on hiottava pois ennen jatkotoimenpiteitä. Soodan kovuus on Mohsin 1–10 asteikolla luokkaa 2,5, lasimurskan 5 ja hiekan peräti 7. Joku puhuu myös soodan aiheuttamasta mikrokiillottumisesta, mikä heikentää maalien pysyvyyttä, tietää Kant kertoa. Lasimurska on tehokas puhdistusmenetelmä maalin, pakkelin, lian, massan ja ruosteen poistossa. Sooda vastaavasti imee ilmasta itseensä kosteutta, ja kosteus on ruosteen ystävä. Lasi ei houkuttele ruostetta Lasimurskapuhallus on soodapuhallusta astetta rajumpi puhdistusmenetelmä, mutta samalla myös hiekkaja lasikuulapuhallusta loivempi työstötapa, johtuen pienemmästä käyttöpaineesta. Lasimurska ei venytä tai kuumenna pintaa kuten hiekkapuhallus. Lasimurskalle nämä paikat eivät ole pakkopullaa, vaan työ sujuu kuin tanssi konsanaan. Alusta jää monissa projekteissa ilman sen suurempaa huomiota, koska alustamassojen ja muiden mömmöjen poistaminen on mekaanisesti hyvin raskasta. Soodapuhallus löi itsensä läpi kulovalkean tavoin jokunen vuosi sitten, ja sooda on muihin materiaaleihin verrattuna pehmeämpää
Kori on puhalluksen jälkeen matta, mikä helpottaa jatkotoimenpiteitä. Takasisälokasuojan puhallus toi esille vanhoja korjauksia ja tulevia hitsauskohteita. On hyvä muistaa, että lasimurska ja -kuula ovat kaksi eri asiaa. Mikäli lasimurskapölyä jää esim. Lasimurskalle ei mikään muoto ole haasteellista. C-pilarissa näkyy tehdastinausta ja lokasuojassa jälkeenpäin suoritettuja tinauksia. Sooda imee ilmasta itseensä kosteutta, kehittyen syövyttäväksi emäkseksi. alumiinin pintaviimeistelyyn. Lasimurskapöly ei aiheuta ongelmia auton sähköille, kun vastaavasti sooda on tietynlaista myrkkyä niin sähkölaitteille kuin piuhoille. Oviaukoissa on hankalia pokkauksia ja kulmia, joiden puhdistaminen on rälläkällä työlästä. V8-MAGAZINE 55. Keltaiset läiskät ovat tehtaan messinkijuotoksia, joita lasimurska ei poista, eikä ole tarvettakaan. Soodapuhallus ei poista ruostetta, kuten ei korkeapainepesukaan, joten myös tässä suhteessa lasimurska on ylivoimainen puhallusmenetelmä. Lasikuulapuhallus on oiva menetelmä esim. palkkeihin, siitä ei koidu mitään haittaa. Kojetaulu puhallettiin myös pelleille. Mikäli alustassa on todella paksua mömmöä, on kuivajääpuhdistus myös varteenotettava vaihtoehto. Lasimurskalla puhallettu kori näyttää kuin pintaan olisi ruiskutettu pohjatai suojamaali. Kuivajää ei kuitenkaan poista massan alla olevaa maalia eikä oksidoitunutta ruostekerrosta, kuten lasimurska
2016 Ford Mustang Cobra Jet Kun kaksi Stock-ryhmän konkaria Jarmo "Rölli" Grönman ja Pasi Mikkonen yhdistävät voimansa, niin tavoitteena ei voi olla enempää eikä vähempää kuin nopea nykypäivän Factory Stocker! TEKSTI JARMO MARKKANEN, KUVAT JARMO GRÖNMAN FACTORY STOCK Projektina Chris Holbrook ahdetulla Cobra Jet Mustangilla on hallitseva Indyn Factory Stock Shootout -voittaja. 56 V8-MAGAZINE
Aktiiviuran lopetettuaan Pasi on ollut tuttu näky kisoissa ja mies on myös rakennellut lukuisia näyttäviä katuautoja. Jarmo aloitti 1990 Dodge Demonilla. Jarmo kepitti C/S Camarolla takuuvarmasti matalia kymppejä ja on ollut kolmen kauden aikana yhtä, aivan ekaa kisaa lukuunottamatta kaikissa ajamissaan kisoissa lajittelun paalupaikalla. Muut kuviot veivät 18 vuodeksi tauolle, mutta komea paluu nähtiin 2014. Oikealta vasemmalle Rainer Silander, Jere Lilja, Thomas Sundström, Pasi Mikkonen ja Björn Bondesson Thomaksen mekaanikon kanssa. Tiimin työnjako on selvä. Kisa historian ensimmäisestä seiskasta käy kuumana. David Barton ahdetulla COPO Camarolla pitää tällä hetkellä nimissään Factory Stockin nopeinta aikaa 8,06 sekuntia. Sitä seurasi legendaarinen 1967 427 Faikku, jolla Jim Waldo voitti 1987 NHRA-mestaruuden. Aika on ajettu FS/AA-luokassa, jonka indeksi on 9,40 sekuntia. Jarmo hoitaa ajamisen ja PR-puolen, Pasi puolestaan toimii projektivastaavana sekä tiimipäällikkönä. Kevin Stubbsin NHRA Record Holder LS1 Camaro löysi uuden kodin Porvoosta. Aika oli kova ja se rikottiin vasta kymmenen vuotta myöhemmin. . Taustalla oli yhteistyökuvio Jimin kanssa, joka rakensi samaan aikaan samanlaista autoa. S iirrytään pyöreästi 30 vuoden taakse, kun nämä nimet esiintyivät ensi kertaa tuloslistoilla, ja aina he ovat myös kilpailleet Stock-ryhmän kalustolla. V8-MAGAZINE 57. Pasin ura ulottuu vielä tätäkin kauemmaksi, aina 80-luvun puoliväliin asti, jolloin Räyskälän stripille ilmestyi silloiseen Standard-ryhmään kullanruskea 427 Fairlane. – Idea ja haave alkoi realisoitua, kun FACTORY STOCK Pohjoismaalaista tunnelmaa Maple Grovessa. Sen jälkeen oli vuorossa Barry Pollardilta Kanadasta hankittu 440 Six-pack Challenger, jolla ”Rölli” kuittasi back-to-back Suomen mestaruudet vuosina 1992 ja 1993. 428 CJ Mustangin jälkeen uskollinen Ford-mies vaihtoi 2000-luvulle tultaessa modernimpaa tekniikkaa edustavaan 2002 Firebirdiin. Aktiivisesti rakentamisessa ovat mukana tutut puuhamiehet Jere Lilja ja Rainer Silander. Kolmen Suomen mestaruuden, vuosina 1999, 2000 ja 2006, lisäksi Pasi jäi historian kirjoihin 2004 ajettuaan Stock-ryhmän ensimmäisen yhdeksän sekunnin ajan Euroopassa, 9,99 sekuntia
Kyseessä ovat kolmen suuren autotehtaan rakentamat ja luokittelemat tehdaskilpurit, joita voi ostaa jälleenmyyjäketjun kautta ja joilla voi periaatteessa lähteä kisaamaan ”turn key”. Kaudelle 2016 tehtiin sääntömuutos ja enää kisataan vain yhtenä ryhmänä. Amerikan ostos rantautui Haminaan lokakuussa 2016. Kaikki ajavat samassa pudotuskaaviossa ilman indeksejä ja tasoituksia, heads-up. Eritehoisia moottorivaihtoehtoja on niin ahdettuina kuin vapaasti hengittävinä. Eric Bardecoff Racing N.Y. tänä päivänä radat ovat jo siinä kunnossa, että kaavaillut tehot voi oikeasti käyttää, myhäilee Rölli, joka tuskin malttaa odottaa uutta kautta. Ei tehnyt mieli jäädä vanhaan kiinni, ovathan tehdaskilpurit äärettömän tehokkaita ja nopeita, avaa Rölli päätöstä. – Ne ovat yksinkertaisesti makeita vehkeitä. Tästä se alkaa. Niin ikään NHRA:n sääntömuutos puolsi valintaa. Autot ovat uusia sporttimalleja modernilla tekniikalla. Jo Camaron kanssa toimin tiimissä teknisenä neuvonantajana ja nyt tuli lisää vastuuta, kuvailee Pasi tilannetta ja jatkaa: Camaro ei ollut itse tehty ja siinä oli joitakin ratkaisuja, jotka eivät tyydyttäneet. – Ei yksinkertaisesti haluttu haukata liian isoa palaa, ja kustannuspuoli pysyy myös hanskassa. Tilaisuus oli ainutlaatuinen saada inside-tietoa ja niinpä jokainen ratkaisu ja nippeli tutkittiin tarkasti. Vaihtoehtoja on FS/Lluokasta FS/AA-luokkaan, jonka indeksi on 9,40 sekuntia. Kun aloittaa puhtaalta pöydältä, niin ei tarvitse tehdä kompromisseja ja saa mitä haluaa. Kuvankaunista kilpuria ikuistettiin lähemmäksi 400:n kuvan verran! . Ahdettu tekniikka on oma maailmansa ja se on kovilla, kun tehokkaimmista ahdetuista moottoreista on jarrutettu huimat 1200-1300 hevosvoimaa! Haljenneet lohkot ovat näissä kilpureissa arkipäivää, perustelee Pasi. – Meillä kemiat kohtaavat luontevasti. Uusi askel koko Stocker-hommassa. Mies on rakentanut juuri samanlaisen CJ Mustangin ja vastaavalla tekniikalla kuin mitä suomalaiskaksikolla on mielessä. Cobra Jet Mustang Tiimi päätyi valinnassa Cobra Jet Mustangiin, josta esiteltiin 2016 näyttävä uusi korimalli. Tehdaskilpureiden kunkkusarja Factory Stock Shootoutissa ajettiin aiemmin kaksi eri kaaviota, toinen ahdetuille (FS/XX) ja toinen ahtamattomille (FS/X) autoille. Tehdaskilpuri Viime vuosien aikana NHRA:n Sportsmanryhmissä kuumin trendi on ollut Factory Stockerit. Viimeisimpänä mukaan lähti GM ja työn tuloksena esiteltiin Chevrolet COPO Camaro. Buumin aloittivat 2000-luvun lopulla Dodge Challenger Drag Pak ja Fordin Mustang Cobra Jet. Amerikan opintomatkan kruunasin vierailu New Yorkissa Eric Bardekoff:in luona. Niin ikään Pasilla on huippukontaktit suoraan pääkallopaikalle Ford Racingiin ja sieltä saatiin tarkat tehdasspeksit niin moottoriin kuin alustaan, jotta tehdaskilpuri pystytään rakentamaan viimeistä piirua myöten. Niin ikään vapaasti hengittävä moottorivaihtoehto oli monestakin syystä ainoa järkevä. Factory Stockerit ajavat omissa luokissaan, joihin autot jaetaan tuttuun tapaan kuten muissakin luokissa painon ja luokittelutehon mukaan. 58 V8-MAGAZINE
David Barton 2015 COPO Camarolla kellotti tapahtumassa tällä hetkellä ryhmän kovimman ajan 8,06 sekuntia loppunopeudella 270 km/t! Luvut pääsevät oikeuksiinsa, kun muistaa, että Stockerit saavat käyttää maksimissaan 9 tuumaa leveitä slicksejä. Tässä kohdin tyhjä hylsy on jo kuskattu Tami Branderin pajalle, jossa tehdään kaikki korija alustahommat sekä turvakehikko (Funny Car Cage). Anthony Bongiovannilla oli Dutch Classicissa yhteensä viisi FSja FSS-Mustangia. Meillä on yhteistyökuvio työn alla Tierpissäkin nähdyn Bo Butnerin kanssa, jatkaa Pasi. Thomas Sundström oli kisassa mukana ja Björn Bondesson mekaanikkoineen oli myös paikalla. Sieltä löytyi tarkoitukseen juuri sopiva 2016 Mustang ”tulva-auto”, jossa koppa oli ehjä ja kuosissaan. Auto sovitetaan joko FS/B (indeksi 10,00 s) tai FS/C (10,30) luokkaan. Projekti käyntiin Mustangiin tulee Fordin pikkulohkoon perustuva, 429-kuutiotuumainen vapaasti hengittävä moottori, josta on luokiteltu 470 hevosvoimaa. Vesi, muta ja heinä kertovat Mustangin uponneen jossakin vaiheessa tulvan kouriin. Sopiva lähtökohta paikallistettiin nettihuutokaupasta, jossa myytiin kolaroituja tai muutoin vaurioituneita romisautoja, joita ei saa enää jenkeissä kilpiin. Kaikki kovat nimet siirtyivät käyttämään ahdettuja moottoreita ja kilpailukykyistä ahtamatonta tekniikkaa tuli sopivasti myyntiin. Projekti jatkuu seuraavassa numerossa. – Tämähän tarkoitti käytännössä sitä, että vain ahdetuilla moottoreilla pystyi enää pärjäämään Shootoutissa. Vietimme aikaa yhdessä naapurimaan kisakaverien kanssa ja hauskaa oli. Ahdetun Cobra Jetin konehuone on melkoisen täynnä. Eric Bardecoff Racing N.Y. Paljon hyvää tietoa ja tärkeitä kontakteja tuli kotiin tuomisina. Auton alkuperäinen kohtalo oli helppo nähdä, kun sieltä sun täältä löytyi vettä ja heinää. . Matkailu voi joskus olla rasittavaa… Jarmo Grönman tulee istumaan kokenein ottein uuden Mustangin puikkoihin. Kun näistä kavereista on kyse, niin moottorin jatkoksi käy vain yksi vaihtoehto: manuaalivaihteisto! Todennäköinen valinta on 2-levyinen 7 tuuman kytkin ja 5-vaihteinen Liberty. Dutch Classic Maple Groven radalla Pennsylvaniassa on yksi isoimmista Factory Stock Shootout kisoista. Mustikka saapui maahan lokakuussa ja käytännön työt alkoivat. V8-MAGAZINE 59. Viimeisenä lenkkinä toimii 9-tuumainen nelilikkituennalla. Pari päivää, niin auto oli silppuna. Opintomatka Koko tiimi lähti syksyllä tutustumaan aiheeseen paikan päälle Amerikkaan. Tekniikka, sisusta, johdotukset ja kaikki irtoava sai lähteä. Parissa pitkässä päivässä Mustang oli purettu atomeiksi niin ohjaamosta kuin konehuoneesta
Chevrolet 150 1957 PAULOISSA Mustan Lesken 60 V8-MAGAZINE
Aluksi oli mahdollista osallistua kisoihin polttoaineruiskulla varustetuilla autoilla, mutta kauden edetessä ruiskut kiellettiin. Sillä ei ollut vaikutusta Chevroletin voittokulkuun, sillä osa autoista oli jo ajanut nelikurkkuisella kaasarilla varustettuna, vaikka niissä olikin ”Fuel Injection” -tekniikkaa mainostavat logot. TEKSTI JA KUVAT HARRI JUKARAINEN V8-MAGAZINE 61. Mekaanisella polttoaineruiskulla varustetut yksilöt tuottivat tehtaan ilmoituksen mukaan juuri nuo 283 hevosvoimaa. Polttoaineruiskun mainosarvo oli kuitenkin suuri, ja sillä varustetut autot erottuivat kanssasisaristaan ruutulippukoristein. Uusi tekniikka toi mukanaan kaikenlaisia lastentauteja ja käytännössä nelikurkkuisella kaasarilla varustetut autot olivat sekä luotettavampia että usein nopeampia. Autotehtaat panostivat myös kilpailuun, eikä Chevrolet tehnyt poikkeusta. SEDCO oli dokumentoitu paikallisen Nalley Chevroletin tytäryhtiöksi. C hevroletin vuoden 1957 malliston tehokkaimmalla 283-kuutiotuumaisella pikkulohkolla yllettiin maagisiin hevosvoima per kuutiotuuma lukemiin. Suurin osa näistä kilpureista muokattiin Atlantassa Georgiassa ”Southern Engineering And Development Company” -pajan toimesta. Sadoille dealereille ympäri maata lähetettiin ohjeet kuinka muokata tehtaan halvimmasta 150-mallista luokkasääntöjen mukainen NASCAR-kilpuri. Daytonan ovaalirata-alueelta swapista ostettu ’57 Letukan raato jalostui Jonen käsittelyssä härskiksi katurassiksi, joka muistuttaa rataa 1957 kiertänyttä NASCAR-kilpuria.
Perä saattaa vaihtua myöhemmin lukolliseen tiheämmin välitettyyn. 62 V8-MAGAZINE. Takakyljet lepattivat lähes irrallaan, eikä helmoista ollut jäljellä kuin harsoa. . Tosin kauppojen synnyttyä hänkin totesi, että teemme Amerikalle palveluksen kuskaamalla hylyn pois maasta, Jone muistelee. Aloin tukea sitä tunkkien avulla pikku kuorkin lavalla ja hitsailemaan sellaiseen kuosiin, että saan sen edes mittoihin. Runko oli poikki ja lattia puuttui lähes kokonaan. Peili onkin auton ainoa uustuotantoa oleva pisteosa. Yksivärinen pelkistetty tyyli sopii hyvin auton teeman kanssa. Vuoden 1957 NASCAR-mestaruuden voitti ”Black Widow” -kilpurillaan Elzie ”Buck” Baker nousten sarjan mestariksi ja toisena peräkkäisenä vuotena. Puuttuneita pisteosia Jone osteli Suomesta. Kaikki SEDCO-pajalla rakennetut kilpurit oli maalattu mustavalkoiseen ”Black Widow” -väriteemaan. Myyjä yritti kannustaa toteamalla ”hey it’s still ’57 Chevy”, ja kehumalla mukana seuranneita hyväkuntoisia täyspitkiä kylkilistoja. Tarkkoja valmistusmääriä ei ole säilynyt sen enempää SEDCO:n tekemistä yksilöistä kuin muidenkaan dealereiden tai niiden tukemien kilpatallien rakentamista autoista. Pihaan oli joskus roudattu ilman runkoa oleva ’57 Pontiacin neliovinen raato. Sisälokarittomassa konehuoneessa on hyvää tilaa Hookerin peltisarjoille, jotka johtavat kaasut kolmen tuuman putkistoon. Peltiä meni paljon. – Siirsin rungon korjaamisen yhteydessä lehtijousien kiinnikkeet rungon alle, jotta alle sopii tarvittaessa hieman leveämpää rengasta. Tuttavapiirissä riitti ihmettelijöitä ja auto oli yleisen hilpeyden aiheena. Lattian pokkaukset ovat alkuperäisen mallin mukaiset, mutta tehty hieman alkuperäistä ohuemmasta millisestä aineesta. Koneen jatkoksi on pultattu Corvettesta lähtöisin oleva TH-700-laatikko. Jo alun perin ideani oli rakentaa auto Black Widow -väreihin, mutta ei mitenkään orjallisesti kloonata sellaista. Suoraan sanoen kadutti jo etukäteen, kun näin minkälainen työmaa olisi tiedossa. Siellä bongattu, trailerin päällä makaava ’57 Chevyn raato ei houkutellut kuntonsa puolesta, mutta hintakaan ei päätä huimannut. Jostain toisesta yksilöstä peräisin olevat keulan pellit oli sullottu auton sisälle. Chevyn pikkulohko on käyty huolella läpi ja varustettu viripalikoilla, jotka antavat autolle ulkoasua komppaavat katu-uskottavat saundit. Juttu lähti kai siitä, kun auto tuli ostettua ovaaliradan keskeltä. Nokka-akseJone tikkasi kotona sisustan salmiakkikuviot mustaan keinoeläimennahkaan. Tasapainotettu Chevyn pikkulohko on varustettu takomännillä, Dart 2 -kansilla sekä Cranen nokka-akselilla ja -rullakeinuilla. Muukin kori oli saanut osansa Floridan ilmastosta. Autosta puuttui tekniikka taka-akselia lukuun ottamatta. Monet viimeisen päälle entisöijät vaihtavat alkuperäiset Chevyn osat uusiin kiiltäviin, mutta Jone pyrki hankkimaan nimenomaan alkuperäisosia. Myöhemmin kun tuettu kori kesti liikutella, nostin sen grilliin, missä peltihommat jatkuivat, Jone muistelee. Kadulle sopivaksi Ajettavuutta on päivitetty asentamalla eteen levyjarrut sekä jarrutehostin kaksipiirisellä pääsylinterillä. Tavoitteena oli saada kori hieman alkuperäistä kevyemmäksi. – No pakkohan sitä oli alkaa rakentamaan, muutenhan sitä saattaisi automiehen maine kärsiä. Taka-akseli ja isommat jarrut olivat peräisin Chevyn pickupista. Sisustus ja suurin osa pisteosista puuttui, ja ikkunat olivat rikki. Ohjausvaihteeksi on muokattu tehostettu Saginawin 605-simpukka. Yksi retkeen ajoitetuista tapahtumista oli keväinen Turkey Run Swap Meet. Kilpureissa oli alun perin kuusipulttiset akselit. Takaluukun kansi, etulasi ja monta muuta pienempää osaa on lähtöisin Pontiacista. – Pari kertaa tuli tontilla pyörähdettyä, ja viimeisenä päivänä kun ei mitään järkevämpääkään löytynyt, palasimme hieromaan kauppoja. Samoin takapyöräkoteloita levitettiin sisäänpäin. Etuiskarit ovat Corvettesta ja takana ovat Bilsteinin vaimentimet. Joutsenosta nimellisellä summalla ostetulle kasalle oli alun perin muita visioita, mutta se sai täydentää nyt sisarmallin osapuutteita. Takaikkunan ympäristö tolppineen ja karmeineen hyödynnettiin Chevyyn. Tässä on alkuperäinen taka-akseli, joka taisi olla ainoita ehjiä osia koko autossa, Jone kertoo. Haastetta riittää Tuskin kasassa pysyvän raadon kuskaus tuotti tietysti omat vaikeutensa ja konttia purkaessa syntyi kattopeltiinkin lisää oiottavaa kantavien nostopaikkojen ollessa vähissä. Turkey Run Swap Meet Imatralainen Jone oli reilu kolme vuotta sitten kaverinsa Jallun kanssa reissussa Floridassa. Lattiassa on jopa kardaanitunnelista uusittu pitkä pätkä. Jonella on usein ollut monta rautaa tulessa ja tallissa riittää kalustoa omiksi tarpeiksi. Kadunmiehen silmin läjä oli toivoton
Ongelma korjaantui, kun Jone hommasi perillä tilalle jonkun toisen kärjettömän jakajan. Vuotta nuoremman Chevyn etujouset jättivät nekin kevennetyn keulan liian korkealle, joten niistä pätkäistiin kierros pois. Takajousitusta on pudotettu kahden tuuman laskupaloilla – Viime kesänä Poweriin sitten jo päästiinkin. Myös maalaus pohjatöineen on tehty kotipihassa pressutallissa. Syksyn alla Chevyllä vedettiin kuitenkin ensimmäiset koeajot, ja jotain muokattavaakin tietysti löytyi. Kaveri innostui asiasta ja tulosteli ja leikkeli tarrat yhtä soittoa. Power-reissu ei sekään sujunut ihan ilman ongelmia. Buck Bakerin kilpa-auto tositoimissa. Ylivaihde pitää kuitenkin kierrokset maantiellä siedettävissä lukemissa. MSD-jakaja alkoi sekoilemaan ja käynti huononi sitä mukaa, kun matka edistyi. . Sama teema jatkuu myös sivupaneeleissa. Teippaukset näyttävät oikean kokoisilta, kun vertaa vanhoihin kuviin, Jone fiilistelee. Tutkin netistä kuvia ja huomasin, että monessa kuvassa kuviot olivat erilaisia, eri paikassa, ja jopa roikkuivat. Siitä päättelin, että ne oli jo tuohon aikaan tehty maalaamisen sijaan teippaamalla. Kuvista näkyy turvakaaren kiinnitys runkoon pitkien U-pulttien avulla. Reissun lähestyessä tuli mieleen, että auton ilmettä voisi muokata autenttisen oloisilla teippauksilla. Tässä on esimerkkisivu 24-sivuisesta ja 411:sta dealerille lähetetystä ”stock car competion guide” -ohjekirjasesta. Jonella on kotona teollisuusompelukone, joten autoon sovitetut Moparin etusohva ja Fordin takasohva saivat viime talvena itse ommellut salmiakkikuvioidut verhoilut. Autoon ei ollut alun perin tarkoitus tulla mitään verhoilua. Kimpassa niitä sitten liimailtiin nettikuvien avulla. V8-MAGAZINE 63. Liian jäykät Cadillacin etujouset menivät vaihtolistalle. Yksi tuttu moottoripyöräkaveri lupautui tekemään teippaukset. Jos Chevy oli ostohetkellä kadunmiehelle toivoton kasa, on se nykykuosissaan yhtälailla asiaan vihkiytymättömälle täysiverinen skabari. Numerot kylkiin Parin vuoden kova urakointi oli tarkoitus kruunata vuoden 2015 Power Meet reissulla, mutta armottomasta työtahdista huolimatta aika loppui kesken, ja samalla myös inspis hetkellisesti. Powerin ohella Jone käväisi autolla myös Räyskälän Vintage Dragseissa, mutta ihan vain katsojan roolissa. Etsin netistä kuvia ja hän piirsi tarrat tietokoneella. Sen verran vakuuttavan vaikutelman teippaukset, maalatut peltivanteet sekä oven takaa pilkottavat pakoputket saavat aikaan. Useampi tunti siihenkin vierähti, mutta mielestäni lopputulos on ihan kelvollinen. Istuin neuvotaan pulttaamaan lattiaan lisävahvikkein ilman säätömahdollisuutta, poistamaan repsikan puolen selkänoja ja lukitsemaan kuskin puolen kallistus pultilla. lin vääntöalue alkaa vasta 2500 kierroksen jälkeen, joten ruuvi voisi olla jotain nelosen luokkaa. Huomaa myös penkkiin lisätty sivuttaistuki. Tätä nykyä Chevrolet on siirtynyt jo uudelle omistajalle, mutta eiköhän Jonella ole jo jokin uusi projekti käsittelyssä. Tarrojen koon pystyi skaalaamaan, kun auton akselivälin syötti koneelle. Kuvasta erottuvat muun muassa kuusipulttiset navat, turvakaari sekä konepellin kiinnityksen varmistus
Ihan ensihätiin kauppojen jälkeisenä ensimmäisenä talvena Toni vaihtoi auton pakoputkiston. Ostohetkellä Pontiac oli kaksiväripunainen ja aitoon 80-luvun tyyliin rakennettu, tai kuten Toni itse asiasta totesi – Helvetin Soria! Kun Pontiac siirtyi Tonin omistukseen, majaili sen moottoritilassa 350-kuutiotuumainen pikkulohko. Siellä autot eivät yleensä ole olleet ympärivuotisessa käytössä, kuten meilläpäin on varsin usein ollut tilanne. Autossa on nimittäin alkuperäinen kilometrimittari ja yleiskunnoltaan se vastasi pitkälti niin hyvin hoidettua yksilöä kuin ruotsalaisomistuksessa olleelta autolta voi odottaa. Toni totesi näin olevan, jolloin nainen kertoi tunnistaneensa auton heti rekisterinumerosta, sillä se oli hänen entinen autonsa. Mielenkiintoisena detaljina Pontiacin ympäriltä voidaan kertoa semmoinenkin fakta, että Toni oli kerran autonsa kanssa Lappeenrannan Minimanin pihassa hakemassa jotain rojuja, kun kaupasta ulos astunut keski-ikäinen nainen pysähtyi hänen kohdalleen ja tiedusteli, että onkohan auto ollut alun perin punainen ja valkoisella vinyylikatolla varustettu. Silloiset vanhat putket tulivat yksillä vaimentimilla täysin suorina putkina taka-akselin alitse. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN I matran kupeessa asuva Toni Suikkanen osti Firebirdinsä vuonna 2005 Kiimingissä asuvan autoharrastajan Esa Liikasen tallista. Hänen oma ”hajunsa” toki vihjailee siihen suuntaan, että Pontiac olisi tuotu muuttoautona Ruotsista Suomeen. Pontiac Firebird 1971 Joillekin ensimmäisen Amerikan auton ostaminen ja sittemmin sen rakentaminen etenee kuin itsestään, ja kenties jopa sen suuremmin etukäteen suunnittelematta. Sen ihmeempiä Pontiacin ympärillä ei tapahtunut ennen kuin Toni päätti ensin laittaa projektivaiheessa ”Vaimo” -lisänimen saaneen Pontiacinsa seisomaan, ja sitten maalauttaa sen uusiksi V IHAINEN LINTU 64 V8-MAGAZINE. Tämän aikaisempaa historiaa ei Tonilla ole tiedossa, eikä hän ole muistanut sen kummemmin tarkistella mahdollisten aikaisempien omistajien listaa. Vaihteistona oli TH350-automaatti ja peränä 2,71:1-välitteinen lukoton kymppipulttinen
Muuten kyseessä oli täysin ruosteeton yksilö. 10-pulttinen perä on varustettu 3,75:1-välityksellä ja Eatonin lukolla. Kun autoa oltiin viemässä maalaukseen, ajatuksena oli, että tekniikalle ei ainakaan V IHAINEN LINTU Alustaa on vahvistettu Hotchkissin palikoilla. Jospa tuosta vähän Toni hioi auton pellille asti omassa tallissa, eikä siitä löytynyt hänen mukaan oikeastaan mitään kummempia ylläreitä. Apilareiden ja kojelaudan nurkkiin tehtiin pienet paikat, kuten myös pelkääjänpuolen jalkatilaan. Maalausvastuun ”Vaimon” osalta kantoi imatralainen Timo Kallio ja väriksi valikoitui BMW:n moottoripyörien suunnalta tuttu metallinhohtosininen. Tämä ei sitten sujunutkaan ihan kädenkäänteessä, sillä Tonin sanojen mukaan auto on purettu ja kasattu kaikkiaan kolmeen kertaan. Ennen varsinaista maalausta Tonin päähän oli ehtinyt kertyä joitain ideoita tyyliin, että koska tämä nyt on tässä tilanteessa, niin puretaan nyt tuokin tuosta ja vaihdetaan sinne uutta tilalle. V8-MAGAZINE 65. syksyllä 2008. Rosteriputkien halkaisija on kolme tuumaa.
Kunnollisia valmiita pakosarjoja ei löytynyt mistään, joten Toni on joutunut ostamaan useammankin eri sarjan, joista on parhaan mukaan yritetty muokkailla jotain konehuoneen käytössä oleviin tiloihin ja ahtauteen sopivaa pakettia. tehdä mitään. Näistä Toni haluaa vielä todeta, että kaikissa johdoissa luki mistä ovat tulossa, ja mihin ovat tarkoitettu liitettäväksi. Pakosavotta Pakoputkien ja etenkin pakosarjojen osalta Toni kertoo nyt kiinni olevan version 1.5. Hartikaisen suunnalta löytyi myös koneen sähkösarja tietokonebokseineen. Pontiacissa oli jo valmiina levyjarrut edessä, mutta Toni halusi sellaiset myös taakse. Samassa yhteydessä koneen päälle oli vaihdettu tämä nykyinen FAST:in matalamallinen virisarja 102 mm imutorvella. Hänellä oli sattumoisin myynnissä kiinnostava konevaihtoehto, ja näin Tonin koukkuun tarttui Chevyn LSX-moottori. Näillä levyillä Toni ajeli kaksi kesää, kunnes tuli ajatuksiin, että jarrutehot olivat niillä hieman alakantissa. Näiden hommien ja kolmen tuuman putkiston osalta Toni haluaa kiittää erityisesti Joutsenossa sijaitsevan Custom Creations -pajan omistajaseppä Juhani ”Juntti” Härköstä. Niinpä hän tilasi eteen nykyiset kuusimäntäiset Wilwoodit. Asentaminen kuulemma onnistui helposti jopa rakennusmiehen käsillä. Vastaavan oloiset sanat kuulostavat tutulta niin monen harrastajan huulilta kuultuina. Mittareiksi Toni hommasi Auto Meterin American Muscle -sarjan kellot. Eikä myöskään sisustukselle, sillä se oli ennätetty purkaa ennen maalarille lähtöä. Sisustan osalta tehtyihin muutoksiin lukeutuvat jostain romikselta pitkäksi venähtäneen etsimisen jäljiltä löytyneet vanhan avo-Bemarin sähkötoimiset etupenkit ja kojetauluun mittaristoksi valikoidut Auto Meterin American Muscle -mittarit. Vielä ennen maalarin vapaaksi päästämistä auto käytettiin hiekkapuhalluksessa. Vaihteistoksi Toni osti 4LE60-automaatin, joka sekin löytyi Hartikaiselta. Auton takapäästä löytyy nykyisin Eatonin lukolla ja 3,75:1-välityksellä varustettu Pontiacin alkuperäinen 10-pulttinen perä, ja alustasta täysin Hotchkissin kamoilla toteutettu parantelu. Nämä korvattiin sittemmin Jenkeistä tilatulla Painless Harness -johtosarjalla. Ahdettu tirpu. Tonilla on edelleen jatkojalostuksen puitteissa ollut keskustelua Custom CreationLSX-moottorin päälle vaihdettiin FAST:in peruja oleva matalamallinen viri-imusarja 102 mm imutorvella. Ovien sisäpuoliset kahvat lainattiin romikselta löytyneestä 80-luvun Corollasta. Hartikainen oli avannut kannet ja tehnyt perustarkastuksen, sillä imusarjasta oli löytynyt pieni reikä, ja hän oli halunnut katsoa oliko jotain mönjää mennyt sylintereihin. Se sisältää 2,5 tuuman madalluksen, tuhdit vahvistukset, kunnolliset kallistuksenvakaajat edessä ja takana, sekä kaasuiskarit ympäriinsä. . Edelleen maalaamossa mieleen juolahti, että pitäähän tuo konehuonekin maalata, joten myös tekniikka napattiin kokonaisuudessaan irti. Tämän uuden haasteen paikkaamiseen löytyi apu imatralaisen Kimmo Hartikaisen suunnalta. Niinpä hän osti rahtikuluja säästääkseen samassa tilauksessa taakse SCS:n kaksimäntäiset 12-tuumaiset rosterilevyt ja eteen Wilwoodin nelimäntäiset. LS-moottori Ennen maalarin pakeille kiikuttamista Toni ehti hetken mielijohteena repiä irti auton sähköt. 66 V8-MAGAZINE. Vasta Tonin Pontiacin konehuoneessa moottori heräsi käyntiin ensimmäisen kerran tuon kattokeikan jälkeen. Siinä Tonilla tulikin mieleen, että ehkä sitä vanhaa tekniikkaa ei enää laiteta takaisin paikalleen. Hartikaisen sanojen mukaan koneella ei ollut ajettu ennen Tonin tekemiä kauppoja kuin vain 5000 mailia. Kyseessä oli vuonna 2002 myydyn ja samana vuonna katolleen losautetun Corvetten voimanlähde
Toni sattuu olemaan tietoinen, että Härkösen ”Juntin” toimesta pelti taipuu aika kauniisti, ja mies oli itsekin innostunut tästä työstömahdollisuudesta. Kiitokset Toni haluaa osoittaa seuraaville tahoille: Kavereille eli ystävilleen, eritoten Kamusen Nikolle, joka vietti monen monta rattoista iltaa ”Vaimon” kimpussa! Etupäästä löytyvät kuusimäntäiset Wilwoodin levyt, 18-tuumaiset U.S Mags -vanteet ja Nankang-renkaat, jotka ovat kooltaan 235/40ZR18. Kaikista muutoksista, rakenteluista ja näihin liittyvistä tulevaisuuden suunnitelmista huolimatta Toni haluaa edelleen painottaa Pontiacin olevan hänelle käyttöauto. Keulasta löytyvät Pontiacin Firebirdille tutut sieraimet ja pieni etuspoileri. Eikä tässä vielä kaikki. V8-MAGAZINE 67. Toni Suikkasen ’71 Pontiac Firebird on ehta Vihainen Lintu. Tonin suunnitelmiin kuuluu vielä C4-mallisarjan Corvetten etukelkka, sillä ”Juntilla” on jo luvat tämän kaltaista operaatiota varten. . Lisäksi suunnitelmissa kiiluu tehdä Pontiacista widebody-versio. Näin Pontiaciin vaihtuisi simpukan tilalle hammastanko-ohjaus. sin kanssa Kenne Bellin ahtimen asentamisesta heti, kun oma taloustilanne asian sallii
15" alumiinivanteet (vanteen lev. Olleet ’92 Jeep Cherokeessa (vanteen lev. V8-MARKET MYYDÄÄN KILPURIT Modified Junior Dragster + kuljetuskärry. (09) 813 4994 Nummela. Sähköpostitse liitteenä lähetettävän kuvan tulee olla JPG-muodossa, leveydeltään vähintään 6 cm ja resoluutioltaan 300 ppi. Koko säädettävissä takaa. Yhteishintaan 6500 euroa. DVD-leffoja, jossa liikutaan Country-musiikin maailmassa. Kuvaa ei palauteta. Merkitse myös osasto, jossa toivot sen julkaistavaksi. H. Country Strong (5 euroa) ja Crazy Heart (4 euroa). bergstrom@welho.com. 040 7329 818 Porvoo. reijo. Mukana täydellinen varamoottori. Keskipeitelevyt olemassa. Kunto hyvä – ostettu uutena ja katsottu kerran. Puhelimitse emme vastaanota ilmoituksia. 040 587 4351. Sähköpostissa kirjoita ilmoitusteksti viestikenttään ja aiheeksi sen osaston nimi. Autoverhoilijan tekemät, ollut 5 kesää käytössä. Ehjät keinonahkaiset etuja takapenkinpäälliset '69 Dodge Chargeriin. Napit puuttuu. Fordin lisenssituote brodeeratulla Ford-logolla. Luonnonvalkoinen. (09) 670 375, 0400 442 616 ILMOITUSOHJEET Ilmaisella V8-MARKET-palstalla lukijamme voivat myydä ja ostaa kaikkea harrastukseen liittyvää. Hinta 15 euroa. V8-MARKETIN YHTEYSTIEDOT Postiosoite V8-Market/V8-Magazine, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti v8-market@fokusmedia.fi KAUPALLISET ILMOITUKSET: Hansanova Oy, puh. 040 587 4351. Kokeiltu kerran, käyttämätön. Ilmoitus julkaistaan seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä, mutta jos se ei siihen ehtinyt tai mahtunut, laitamme sen automaattisesti sitä seuraavaan numeroon. Hinta 150 e/4 kpl. ILMOITUKSEN KUVA Kuvia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan 1 kuva/ilmoitus. 7", pulttikehä 4,5”). SEKALAISTA Autoesitteitä USA, Eurooppa, Japani. 7", pulttikehä 4,5"). Muista suuntanumero puhelinnumeroon ja kännykkänumeroissa mainitse paikkakunta. 68 V8-MAGAZINE MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET Nokian Hakkapeliitta 1 Sport Utility -nastarenkaat (235/75 R-15) mustilla peltivanteilla, jotka ovat hiekkapuhallettu, maalattu, tasapainotettu, käyttökuntoiset. Nyt edullisesti mukaan Modified Junior Dragster -kisaamiseen! Myynnissä 9 sekunnin metanolidragster: 2000 Mike Bos, kromimolyrunko, moottori 206 cc JR Race Cars RAPTOR, JR Race Cars Shockwave kytkin, MyChron tiedonkeruu... Tilaa on varattu AINOASTAAN YKSITYISHENKILÖIDEN ilmoituksille. +358 44 918 1138 Helsinki Mukava kankainen ”pipo” (100% puuvillaa) kesän moottoririentoihin, sisäkäyttöön. (09) 813 4994 Nummela. Merkitse kuvan taakse ilmoituksessa oleva nimi ja puhelinnumero. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 1000. Hinta 4900 euroa. Tai koko starttipaketti: kilpuri, umpikärry (jarruton, alle 750 kg) ja hinaamiseen käytetty varikkomönkkäri. Olleet ’92 Jeep Cherokessa. TEE ILMOITUS Lähetä ilmoitus kirjallisena tikkukirjaimin tai koneella kirjoitettuna. Kaupan päälle tulee huonot Mastercraft 235/75-15-kesärenkaat. Hinta 200 e/4 kpl. 0400 454 961/Jarmo since 1978. Renkaissa urasyvyyttä 5–9 mm riippuen mittauskohdasta, puuttuu joitakin nastoja. 200 e
Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. 24 %). 010 401 3310, 014 610 292 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. + 0,1717 e/min (alv. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com. 24 %). + 0,06 e/min (alv. Muista myös katsastuspalvelumme! • Varaosat • Huollot ja korjaukset • Pyöräsuuntaukset • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • Renkaat WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. Member of Nokian Tyres Vianor Jyväskylä: Kuormaajantie 3, Puh. AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. Ro cke fell er · Uu de n-S ee lan nin ke a Kanadan fossiilit Näe todisteet – lajien määrä räjähti kambrikaudella! Merja Salo: ”Nopea kuvavirta herättää epäilyjä” Rockefeller Kapitalismin isä ei tuntenut sääliä Kekseliäs kea Siivekäs kiusanhenki Uudesta-Seelannista Nerokas rokotus Piikki pelastaa pian köyhimmätkin lapset LONTOO HILLIT TY ANARKISTI Heinäkuu 7/2015 • 12, 90 € • www.geo-lehti.fi U U S I I K K U N A M A A I L M A A N g G HE IN ÄK UU 7/2 01 5 YKKÖSPAIKKA onnenonkijoille ja miljardööreille • RAKASTUIN brittien huumoriin • VÄRIKÄS VÄKI viihtyy Belsize Roadilla Tilaa omasi fokusmedia.fi/tilaa-lehti LUONTO · MATKAILU · HISTORIA · KANSAT JA KULTTUURIT · TIEDE 210_x_146_GTI_V8_vaaka.indd 1 3.3.2016 12:20:06 V8 tasapainoitukset / kiertokanget • Nokka-akselien korjaukset / hionnat Moottorin osat / Erikoisöljyt • Runkolinjakorjaukset / muutostyöt Tasohionnat / ryhmät / kannet / imusarjat GT-Motor • Takkatie 13 • 00370 Helsinki • 010 666 2444 Moottorikoneistus Ojala Oy • Hallimestarinkatu 9 • 20780 Kaarina • 010 666 2441 JMT ON OSA VIANORIA Palvelemme USA-autoilijoita tutussa osoitteessa Jyväskylän Kuormaajantiellä. V8-MAGAZINE 69 Uusi ikkuna maailmaan G LO NT OO · Ka na da n fos siil it · Ro ko tu kse t · Joh n D
TEKSTI JA KUVAT HANNELE HATANPÄÄ Historic Erikoisvakio/GTS F/A ja F/B 1 Henry Snabb ....................Ford Falcon Futura Sprint ´64 ........55 2 Jyri Rekonen ....................Shelby GT 350 ´65 ............................53 3 Raimo Kesseli ..................Ford Falcon Futura Sprint ´64 ........50 4 Juha Liukkonen ...............Ford Falcon Futura Sprint ´64 ........50 5 Jonni Enqvist ....................Plymouth Valiant ’65 ........................35 6 Jukka Huhta .....................Cadillac Serie 61 ´50 ........................22 7 Christian Aspenström ...Ford Mustang HT ´65 ......................15 8 Markku Pietilä .................BMW 1800 Ti ´64 .............................15 Historic Erikoisvakio/GTS F/C 1 Petri Marttila ................Ford Cortina Lotus .........................53 2 Heikki Välikoski ..............Ford Cortina Lotus ´65 ...................50 3 Göran Sand ......................Ford Cortina 1500 GT ´65 .............44 4 Kim Vestman ...................Ford Cortina 1500 GT ´65 .............26 Historic Erikoisvakio/GTS F/D ja E-G1/E 1 Kari Erkintalo ..................Morris Mini Cooper S ´65 ..............63 2 Henrik Weiner ...............Ford Anglia Super ´64 ......................54 3 Jukka-Pekka Kerola ........Ford Anglia Super ´65 ......................42 4 Krister Björkroth ...........Renault Dauphine Gordini ´64 .......24 5 Petri Ojainmaa ................NSU TTS ´67 .....................................14 Historic Erikoisvakio/GTS G/A 1 Iiro Mäkinen ....................BMW 2002 Ti ´70 .............................43 2 Jari Tabell .........................Dodge Dart ´66 .................................32 3 Arvo Laitinen ..................Datsun 1800 SSS ´71 ........................18 Historic Erikoisvakio/GTS G/C 1 Jari Kuljunlahti .................Ford Cortina 1600GT ´70 ..............44 2 Björn Hammarström .....Ford Cortina GT ´64 .......................44 3 Carl-Gustav Sund ...........Ford Cortina 1600GT ´70 ..............12 Voimavaunujen Startin jälkeisissä mutkissa Motoparkissa Historic F:t olivat vielä suht samassa ryhmässä. Historic Ennen vuotta 1966 luokitellut F-ikäkauden Historic-autot saivat taas kunnon säpinät aikaiseksi. Historic Erikoisvakio/GTS G/D 1 Ari Oksala ........................Ford Escort 1300 GT ´71 ...............77 2 Kari Erkintalo ..................Morris Mini Cooper S MK3 ´71 ....60 3 Jarkko Saastamoinen .....Fiat Abarth Berlina Corsa ´71 ........48 4 Kai Reunanen ..................Ford Escort 1300 GT ´69 ...............35 5 Tero Mikkonen ...............Ford Escort 1300 GT ´70 ...............31 6 Jussi Lahtinen...................Ford Escort 1300 GT ´71 ...............30 Historic Erikoisvakio/GTS H 1 Mika Mansukoski ............Porsche 911 3.0 RSR ´75 ................74 2 Juha-Matti Riikonen .......BMW 2002 Ti ´72 .............................59 3 Petri Tiikkala ...................Opel Kadett GT/E ´75 .....................48 4 Ossi Lehtimäki ................Opel Ascona A ..................................40 5 Timo Rantanen ...............Opel Kadett GT/E ´75 .....................39 6 Ari Suominen ..................Ford Escort 1600 Sport ´75 ...........25 7 Markku Eerola.................Ford Escort RS2000 ´69 ..................23 8 Reijo Enberg ....................Fiat 128 Coupe S 1300 ´74 .............8 Historic Erikoisvakio/GTS I 1 Antti Jaakkola ..................Opel Ascona B ...................................43 2 Juha Laaksonen ...............Volkswagen Golf GTI .......................39 3 Marko Laiho ....................Vauxhall Chevette hs ......................31 4 Kari Miettinen .................Ford Escort RS 2000 ........................24 5 Markku Äijö .....................Ford Escort RS 2000 ........................16 6 Ilkka Saarinen ..................Autobianchi A112 Abarth ´78 ........14 7 Harri Rasila ......................Opel Manta B ´76 .............................6 Historic Vakio/GT G-H1/r1A ja G-H1/r1C 1 Sami Salo ..........................Ford Escort RS2000 ´74 ..................66 2 Risto Laine .......................Sunbeam Avenger 1600 GT ´75 ....56 3 Pekka Salenius .................Opel Manta 1.9 ´71 ..........................53 4 Eero Virtanen ..................Volvo 142 S ´69 .................................52 5 Jorma Peltokoski ............Opel Kadett B 1900 ´69 ..................45 6 Jan-Erik Saarela ...............Opel Manta A SR ..............................36 7 Hannu Ruohonen ...........Datsun 160 J SSS ´73 ........................32 8 Arto Laiho .......................Sunbeam Avenger .............................26 Historic Vakio/GT H2-I/r1 1 Juha Ajanko ......................Ford Escort RS2000 ´76 ..................44 2 Henrik Koivumaa ...........Volkswagen Golf 17 GTI ´81..........12 Historic Formula B 1 Vesa Liukkonen ..............Apal Mk1 FV ´66 ...............................56 2 Peter Hasselgren ............RPB FV ´68 .........................................53 3 Simo Kohonen ................Veemax II FV ’67 ...............................51 4 Sanna Eräpohja ................Autodynamics FV ’67 .......................43 Historic Formula C ja D 1 Jukka Inkiläinen ...............Reynard FF1600 ´89 .........................47 2 Hannu Tomminen ..........Veemax Mk VIII ´76 ..........................27 3 Antti Manninen ...............Mateju Mk4 ´76 .................................24 4 Suvi Helkilinna .................Reynard FF 1600 ´85 ........................22 5 Esa Salonen ......................Reynard FF 1600 ´86 ........................6 Historic Formula F 1 Mika Hirvonen ................Dallara F394 ´94 ................................62 2 Risto Tonteri ...................Dallara F394 ´94 ................................54 3 Juha Paakkanen ...............Reynard F4 903 ´90 ..........................48 4 Otso Tavaila ....................Reynard 923 ´92 ................................43 5 Petri Salonen ...................Dallara F394 ´94 ................................36 6 Rolle Bergholm ...............Dallara F396 ´96 ................................31 7 Juha Marttila ....................Dallara F394 ´94 ................................21 8 Pekka Rinne .....................Dallara F394 ´94 ................................20 Roadsport A 1 Heikki Mattila ..................Opel Commodore A ´69 ................59 2 Jari Matalamäki ................Ford Escort Evo II .............................53 3 Juha Rajavuori .................Lada 1500 S Turbo ´74 ....................52 4 Jami Saarnivaara ..............BMW 2002 ´71 ..................................41 5 Ari Alanen ........................Sunbeam Imp 900 Turbo ´71 .........31 6 Mika Heinonen ...............Volvo 262 ´75 ....................................22 7 Jyrki Lahti .........................Porsche 924 GTR ´80 ......................18 8 Kai Peltonen ....................Opel Ascona 1.8 T ´78 ....................7 9 Pasi Tervola .....................Toyota Starlet 1.4T 20V ´81 ..........5 HISTORIC RACE CUP 2016 70 V8-MAGAZINE. Pari sataa kilpailijaa palasi menneisyyteen viime kauden Historic-ratakisoissa. Gulf Historic Race Cup 2016 PERINNEKAHINAT M enneen kauden Historic Race Cupin kahdeksassa kilpailussa jenkkiautot ottivat mittaa Historic F/A-, G/Aja Roadsport V8 -luokissa. Siinä voi kokea nykypäivänä miltä on tuntunut vaikkapa 60-luvulla Mustangin ohjaamossa, kun rinnalla kiitää Falcon muutaman sentin päässä. Kelpo armaada jenkkiautoja, kiihkeitä euro-Fordeja, pippurisia pikkuautoja sekä baijerin lahja kilpa-autoilulle loivat monia kutkuttavia tilanteita. Falconit paahtoivat kärjessä – vasemmalla sarjakolmonen Raimo Kesseli, keulilla mestari Henry Snabb ja oikealla takana ainoana luokassaan Dunlopin renkailla kisannut Juha Liukkonen. Historic Racing on taianomainen laji
Sekä CR4 Corvettensa voimavaroista nautiskeleva Janne Piirainen että Camaroa piiskannut Juha Liukkonen ottivat voitot Ahvenistolla. Historicin G/A:n voitti Iiro Mäkinen ’70 2002 Ti:llä. Sarjamestaruus heti ensimmäisellä kaudella uuden kilpurin valmistuttua on harvinaista herkkua. Jälkimmäisessä antautui tasauspyörästö. Mini 1000 1 Jouni Eskola ...........................Mini 1000 ......................................60 2 Ari-Pekka Sillanpää .............Morris Mini .................................59 3 Jani Hotakainen .....................Blmc Mini ......................................56 4 Timo Uotila ...........................Austin Mini 1000 ´69 .................44 5 Markus Jahn ...........................Morris Mini...................................31 6 Teemu Hartus .......................Mini 1000 ......................................29 7 Niko Hirvonen......................Rover Mini ´94 ............................29 8 Janne Huupponen .................Mini ................................................28 9 Petri Armivesi .......................Morris Mini...................................26 10 Topias Söder-Kultalahti ......Mini 1000 ......................................25 11 Jeremi Mattsson....................Mini 1000 ......................................21 12 Henna Behm ..........................Austin Mini ...................................13 13 Teemu Taipale ......................Mini 2d Sedan 1000 ´72 ............10 14 Jari Lahti .................................Mini 1000 ´76 ..............................9 15 Kari Hartus ............................Morris Mini 1000 ´69 .................9 16 Matti Riekkola .......................Austin Mini ´88 ............................8 17 Kim Mattsson ........................Mini 1000 ´72 ..............................7 18 Janne Juhola ...........................Austin Mini 1000 ´72 .................5 19 Tuomas Söder-Kultalahti ....Mini 1000 ´84 ..............................4 20 Esa Mäkynen ..........................Mini 1000 ......................................3 21 Aleksi Klemola ......................Morris Mini ´70 ...........................3 22 Jani Kaljunen ..........................Mini 1000 ......................................2 23 Timo Välimäki .......................Mini 1000 ......................................2 24 Frank van Nunen ..................Austin Mini ´88 ............................2 Roadsport A:n mestari Heikki Mattila ’69 Opel Commodorella sai vastusta Jari Matalamäestä, joka palasi kilparadoille laajasti päivitetyllä ’70 Escortillaan. G/Dluokan sinistä 1300 GT Escortia komensi kauden pistehai Ari Oksala. Tästä näkyy Historicin G/A:n sarjakakkosen Jari Tabellin tapa viettää ’66 Dartilla eräänlaista välivuotta. Kovaa vääntöä nähtiin myös nuoremmissa historic-luokissa. ’65 Shelby GT 350:llä kilpaileva Jyri Rekonen puolusti edellisvuoden mestaruuttaan mallikkaasti. Luokan sarjakakkonen Jari Tabell ’66 Dartilla antoi kanssakilpailijoille tasoitusta, kun häneltä jäi väliin Botniaringin viikonloppu sekä Motoparkin finaalilähtö. F/A:n mestaruus varmistui neljällä voitolla ja kahdella kakkossijalla. Motoparkin lähtösuoralla oli tungosta. . Näin Snabbin aiemmat meriitit sarjassa BMW:llä ja toisella Ford Falcon yksilöllä saivat jatkoa. Henry Snabbilta ja lentävältä ’64 Ford Falcon Sprintiltä se onnistui. Hän metsästi kauden aikana kaksi voittoa, kaksi kakkosja kaksi kolmossijaa sijoittuen lopulta sarjakakkoseksi. Roadsport B 1 Mika-Juhani Isokangas ....Opel Kadett C City ´74...................47 2 Mikko Nummisto ...........Ford Escort RS 2000 ´68 .................47 3 Sami Liljedahl ...................Ford Escort Mk1 Twin Cam ...........38 4 Ari Rajamäki ....................Ford Capri RS 2600 ´74 ..................37 5 Juhapekka Hietanen .......Ford Escort Mk2 ´75 ........................35 6 Jari Junnila ........................Lada 2101 ´85 ....................................33 7 Kari Kukkola ...................Volvo 244 GL ´83 .............................27 8 Jouni Mänttäri .................VW 1303 S ´74 ..................................25 9 Matti Lahtinen .................Ford Escort ´71 .................................20 10 Matti Ahola ......................Ford Excort Mk2 ´78 .......................13 Roadsport C 1 Tomi Auranen .................Fiat Uno ´88 .......................................42 2 Kari Erkintalo ..................Austin Mini ´71 ..................................38 Roadsport V8 1 Janne Piirainen.................Chevrolet Corvette C4R ´84 .........61 2 Juha Liukkonen ...............Chevrolet Camaro ´70 1/2 .............56 3 Jukka Rytiniemi ...............Chevrolet Chevy II ´64 ....................49 4 Ari Mikkola ......................Chevrolet Camaro ´87 ....................44 5 Mika Kurkipää .................Chevrolet Corvette ´85 ..................38 6 Jukka Sjöstedt..................Chervolet Corvette C4 ...................15 7 Petri Rautio .....................Porsche 928 S ´80 .............................13 8 Paavo Kolu .......................Chevrolet Corvette C4 ´87 ...........11 Roadsport 2A 1 Markku Hannula .............BMW E36 M3 ´95 .............................62 2 Sami Hirvonen ................BMW E36 M3 ´91 .............................50 3 Pekka Tomminen ...........BMW M3 e36 ....................................27 4 Tommi Leino ...................BMW 318 is ´91 ................................25 5 Ismo Penttilä ...................Mercedes-Benz 190E ´87 ................13 6 Sune Häggblom ...............Volvo 940 ´92 ....................................12 Roadsport 2B 1 Arto Tuominen...............Opel Kadett E GSI 2.0 16V ´89 .....25 2 Ronnie Westman ...........Honda Civic ´90 ................................14 3 Tuukka Kovanen ............Fiat Tipo ’93 .......................................13 Subaru Sport 1 Tony Svensson ................Subaru Sport ......................................60 2 Ele Hyrske .......................Subaru Sport ......................................50 3 Kari-Tuomas Pietilä .......Subaru Sport ......................................38 4 Sami Hyrske ....................Subaru Sport ......................................21 5 Anna Hyrske ...................Subaru Sport ......................................14 SS1300 1 Heikki Heikkilä................Simca Rallye3 ´78 ..............................48 2 Ilkka Jutila .........................Sunbeam Stiletto ´72 ........................44 Locost 1 Tomi Jutila........................Locost Yamaha FZ1 ..........................62 2 Kari Koivisto ...................Locost Yamaha ´13 ...........................60 3 Mika Lindqvist .................Locost Duratec 2.0 ...........................59 4 Tommi Kuulusa ..............Locost GSXR 1000 ´09 ...................35 5 Jukka Ello ..........................Locost Yamaha R1 ´15.....................32 6 Kalle Merisalo .................Locost MB Classic MotorSport .....28 7 Jyri Kellosalo ...................Locost Mazda 1.8 16v ´05 ...............21 8 Eero Helkilinna ...............Locost Yamaha R1 ´03.....................19 9 Marko Talvitie .................Locost Yamaha R1 ´12.....................16 10 Paavo Lämsä ....................Locost Lada 16v ´13 .........................16 11 Jari Perälä .........................Locost ..................................................16 12 Jarkko Palo .......................Locost Yamaha R1 ............................13 13 Kimmo Laaksonen .........Locost Yamaha R1 ´05.....................12 14 Jarkko Kellosalo..............Locost Mazda .....................................11 15 Mika Särkelä ....................Locost R1 Bogeyracing ´09 .............10 16 Antti Tuomainen ............Locost Yamaha FZ1 ´05 ..................9 V8-MAGAZINE 71
Pisteet jakautuivat näin kahdelle kuskille. Juha Berner toi rallipuoleltakin tutun Valiantinsa Motoparkiin pokaten sieltä Historic G/A:n kakkosja kolmospytyt. Historic Grand Racessa, 19.–20. Historic Grand Race, Ahvenisto, Hämeenlinna 9.–10.9. Paavo Kolun ’87 Roadsport-Corvette palveli hänen lisäkseen Jukka Sjöstedtiä. Ahvenistolla Jyri Rekosen “Mexico” Shelbyä tavoitteli Heikki Välikoski Lotus Cortinalla. Motopark, Virtasalmi UUSI KAUSI 2017 Eniten pisteitä koko sarjassa kokosi G/D-luokan Escort 1300 GT:llä ajava Ari Oksala. Kausi ei silti sujunut vain tanssien. ratahistoriaa omaavien autojen ja entisaikojen ratakuljettajien avulla. Kolminkertainen Roadsport V8 -mestari, Janne Piirainen palasi kovakulkuisella ‘84 Corvettellaan sarjan voittajaksi viidellä osakilpailuvoitolla ja kakkossijalla. Tulevaisuuden Historic-luokassa, Formula 4:ssä ajettiin sarjan nopeimmat kierrosajat. 15 vuoden Camarolla kilpailemisen jälkeen konetta tuli kierrätettyä nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin”. Saman viikonlopun kakkoslähdöstä tuli vielä keskeytys. moottoripyörien ja veneiden moottorit. Ahveniston harjoituksissa moottori kajahti ja se piti käydä vaihtamassa toiseen kotona Lahdessa. Kemora, Veteli 1.–2.7. Tarkoituksena on esitellä vieläkin enemmän rata-autoilun historiaa mm. Historic-autojen erivapaus käyttää rengastoimitusvaikeuksista kärsineen Dunlopin renkaiden lisäksi 2015 kaudella hankittuja Avonin kisarenkaita päättyi loppuvuodesta. Takana ahdisteleva sarjakolmonen Jukka Rytiniemi ajoi kaikki kisat maaliin ’64 Chevy II:lla. Uusia kilpureita on tekeillä ja joitakin kilpailijoita palaamassa kisatauolta radoille. Mini Cooper S -luotsi, Kari Erkintalo ajoi tänäkin vuonna kahdessa luokassa. Pisteet jäivät saamatta vain Motoparkin ensimmäisestä lähdöstä, kun akusta ei ollutkaan enää virranantajaksi. Historic G-I -luokkien lähdöt jaetaan kahtia. Ne tehtaili Mika Hirvonen 1,8-litraisella Dallara F394:llä. Liukkonen totesikin, että "kyllähän se kulkee, kun vain riivaa. Voimalana on amerikkalaisen Esslingerin 3-litrainen alumiinikone. Motoparkin molemmat lähdöt jäivät kuitenkin ajamatta aika-ajossa ilmaantuneen moottorivian vuoksi. Sarjaan ilmoittautumattomia jenkkejä kilpaili kolme. Muutoksella haetaan aikaa kahdelle lisälähdölle. Pelkkiä voittoja kerännyt Oksala palkittiinkin kauden pistehaina. Roadsport Roadsport A-, 2Aja V8-luokkien lähdöt keräsivät suurimmat osanottajamäärät Subaru Sport/SS1300/Locost-lähtöjen ja Mini 1000 -lähtöjen kanssa. 72 V8-MAGAZINE. Botniaringillä Vette juuttui ulosajossa soraan. Kisaviikonloppujen ohjelmaan on perjantaille tulossa aikataulutettu harjoittelu. Lauantain harjoitukset jäävät pois. Botniaring, Jurva 19.–20. Kaj Dahlbacka otti F/GTPluokan GS Corvettella Kemoran kokonaiskilpailuvoitot. Tällä kaudella Piiraisen pahin vastustaja, Juha Liukkonen otti lähtövoitot Ahvenistolla ja Motoparkissa. Roadsport A:n mestari Heikki Mattilan saavutti ’69 Opel Commodorella neljä voittoa ja kolmossekä nelossijat. 16 lähtöä tuotti saldoksi kymmenen voittoa ja kolme kakkossijaa. . Tulevalla kaudella luokkien säännöt pysyvät pääpiirteiltään samoina. Mestaruuksia maistanut Jari Matalamäki palasi vuosien tauon jälkeen ’70 Escortillaan kilparadoille ja heti sarjakakkoseksi. G/A-luokassa Juha Berner ajoi Motoparkissa palkinnoille Plymouth Valiantilla ja Raimo Kesselin ajot Camarolla jäivät Kemoralla ja Motoparkissa lupaaviin aika-ajoihin. Nyt vain hihat heilumaan talleissa, rataleimat kuntoon ja virittäytymään kesän ratakapinoihin. Sateisessa Motoparkissakin ruutulippu kyllä heilahti hänelle ensimmäisenä, mutta toimimattomat valot aiheuttivat hylkäyksen. Hyvissä ajoin vuonna 2015 ilmoitettu Roadsport-sääntömuutos, joka sallii vain auton moottoriin perustuvat moottorit, rajaa pois mm. Tuttu auto on rakennettu lähes täysin uudelleen. elokuuta juhlitaan 50 vuotta täyttävää pohjoismaiden vanhinta moottorirataa Ahvenistoa. KILPAILUKALENTERI 2017 27.–28.5. Rekosella oli vielä ennen Motoparkin finaalia mahdollisuudet mestaruuteen. Nyt kaikilla tulee olemaan säännönmukaiset Dunlop Racingit. Hänelle kellotettiin Kemoralla 01:05.55, Botniaringillä 01:36.38, Ahvenistolla 01:14.09 ja Motoparkissa 01:29.05.
NSRA Southeast Street Rod Nationals, Tampa, Florida Pienoismallit 2017 26.2. Chickasha Pre-War Swap Meet, Chickasha, Oklahoma 17.–19.3. Vinterträff i parken, Billesholm, Ruotsi 25.3. Automotive Swap Meet, Springfield, Missouri 10.–12.2. AutoMania by Carlisle, Allentown, Pennsylvania 20.–22.1. VARA High Desert Challenge (Historic Race), Rosamond, Kalifornia 25.–26.3. NASCAR Daytona 500, Daytona Beach, Florida 2.–4.3. All Chevy Car & Truck Show, Inverness, Florida 16.–19.3. North American International Auto Show (NAIAS), Detroit, Michigan 15.1. BOTNIA SWAP MEET Ravirata, Seinäjoki: Classic Car Club 040 066 1999 21.1. Cavalcade of Cars, Hamburg, New York 4.–5.3. AACA Antique Automobile Show, Vero Beach, Florida 18.3. NHRA Arizona Nationals, Phoenix, Arizona 24.–26.2. Classic Motor Marknad, Västerås, Ruotsi 25.–26.3. Vinterträff i parken, Billesholm, Ruotsi 11.2. HANKIRALLI (HISTORIC RALLY TROPHY) Porvoo: Porvoon Seudun Urheiluautoilijat 4.3. TALVI-HEIKKI AJONEUVOHARRASTUSJA KERÄILYTAPAHTUMA Turun Messuja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9–13 (Artukainen), Turku: Turun Seudun Mobilistit, mobiilimaki@tsmry.fi 11.3. Mecum: Los Angeles 2017, Pomona, Kalifornia 17.–19.2. Veteranmarknad, Hovmantorp, Ruotsi 3.–5.2. Goodguys All American Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 26.3. MP 17 MOOTTORIPYÖRÄMESSUT Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki: 040 450 3250, asiakaspalvelu@messukeskus.com, Petrol Circus -ilmoittautumiset Åström 040 507 7097 4.2. Marco Island Car Show, Marco Island, Florida 19.2. Packards and Studebaker-Packards Palmetto Car Show, Palmetto, Georgia 25.–26.3. Goodguys Spring Nationals, Scottsdale, Arizona 10.–19.3. NHRA Mello Yello Drag Racing Nationals, Las Vegas, Nevada 31.3.–2.4. Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 5.2. Mid Sweden Swap, Gnarp, Ruotsi 4.3. Mecum Auctions: Motorcycle 2017, Las Vegas, Nevada 27.–28.1. Winter Extravaganza Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 10.–11.2. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 16.–19.2. Sepring Vintage Classic (Historic Race), Sepring, Florida 2.–5.3. RENKO RALLI (HISTORIC RALLY TROPHY) Hämeenlinna: Ahveniston Autourheilijat 3.–5.2. MC Mässan & Lifestyle Motor Show, Tukholma/Älvsjö, Ruotsi 28.1. Speed Weekend, Årsunda, Ruotsi 25.2. Winter Auto Parts Swap Meet, Kalamazoo, Michigan 5.2. Amelia Island Historic Grand Prix, Amelia Island, Florida 16.–19.3. Oulu (Eden, Nallikari) 31.3. NHRA Nationals (Drag Race), Las Vegas, Nevada 17.–18.3. Stones River AACA Swap Meet, Nashville, Tennessee 8.–12.2. V8-MAGAZINE 73 Cruisingit Karjaa (ABC) 3.2., 3.3. Big 3 Auto Parts Exhange, San Diego, Kalifornia 25.–26.2. BOPC Swap Meet (Buick-Olds-Pontiac-Cadillac), St. Motor Car Exhibition Rods and Customs, Vero Beach, Florida 12.2. Early Bird Swap Meet, Puyallup, Washington 19.2. Rod & Custom Auto, Motorcycle & Product Show, Rock Island, Illnois 25.–28.1. Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 5.3. Indian Motorcycle Marknad, Enköping, Ruotsi 24.–25.2. ILLINOIS PLASTIC KIT & TOY SHOW Wheaton, Illinois, Amerikka 4.3. Mopar Super Swap, Melbourne, Florida 20.–22.1. Sacramento Autorama, Sacramento, Kalifornia 17.–19.2. Pomona Swap Meet, Pomona, Kalifornia 5.3. World of Wheels, Indianapolis, Indiana 11.2. Good Vibrations March Meet Nostalgia Drag Racing, Bakersfield, Kalifornia 3.–4.3. Cincinnati Auto Expo, Cincinnati, Ohio 9.–12.2. PIENOISMALLIPÄIVÄ Kauppaoppilaitos, Tampere: FHRA Tampereen Seutu 18.–19.3. Twentynine Palms Car Show and Street Fair, Twentynine Palms, California 18.–19.3. Race & Performance Expo, Schaumburg, Illinois 26.2. KOONNUT: HANNELE HATANPÄÄ Kotimaa 21.1. Tapahtumakalenteri Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Torinto Motorama, Toronto, Kanada 10.–12.3. VETKUN KEVÄTKEIKKA – KEVÄTPÄIVÄNTASAUSAJO (VETERAANIKUORMA-AUTOT) Kenkävero, Mikkeli – Joroinen – Varkaus – Leppävirta: Veteraanikuorma-autoseura 12.3. All Pontiac Swap Meet, Columbus, Ohio 19.3. KUSTOM KULTURE SHOW (12.2. GAA Classic Cars Auction, Greensboro, Pohjois-Carolina 2.–5.3. Moon Bike Show, Avesta, Ruotsi 4.3. LAHNIS-MEET Lahnajärven ravintola, Helsingintie 3272, Lahnajärvi 11.2. WINTER SWAP MEET Teivon Ravikeskus, Tampere: FHRA Tampereen seutu Muut Pohjoismaat 26.–29.1. RM Sotheby's Amelia Island Auction, Amelia Island, Florida 12.3. SWFL Nationals Car Show & Classic Car Auction, Fort Myers, Florida 18.–19.3. Goodguys Spring Lone Star Nationals, Fort Worth, Teksas 18.3. MotorShow, Herning, Tanska 8.2. Capital Rods Spring Dust Off Swap Meet, Burnt Hills, New York 31.3.–1.4. OLDD TOY SWAP – LEIKKIKALUMARKKINAT (TURUN TAIDEJA ANTIIKKIMESSUT) Turun Messuja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9–13 (Artukainen), Turku H A N N E LE H A TA N PÄ Ä. NHRA Winternationals Drag Race, Pomona, Kalifornia 10.–12.2. Big Country Swap Meet, Abilene, Teksas 31.3.–2.4. Sunday Cars and Coffee Event, Carmichael, Kalifornia 12.3. SEURAHUONE RALLI (HISTORIC RALLY TROPHY) Savonlinna: Savonlinnan Urheiluautoilijat 11.2. Bilmesse & Brugtmarked, Fredericia, Tanska Pohjois-Amerikka 14.–22.1. Zephyrhills Auto Event, Zephyrhills, Florida 17.–18.2. Vantaa (Heureka) 17.3. Nummela (Seisakki) 11.2., 11.3. SWAP & VINTAGE MARKET) Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1, Helsinki: Platu 040 511 6276, platu@kustomkulture.fi 4.3. Grand National Roadster Show, Pomona, Kalifornia 4.–5.2. River Ranch Rod Run, River Ranch, Florida 27.–29.1. Winter Florida Autofest Lakeland by Carlisle, Lakeland, Florida 24.–26.2. Dave & Ed's Super Auto Events Pro-Formance Swap Meet, Canton, Ohio 5.3. Sunday Cars and Coffee Event, Carmichael, Kalifornia 12.2. Almost Spring Swap Meet & Car Show, Puyallup, Washington 19.3. MAALISSAALIS MP-ROMPETORI Kauppakeskus Tuulonen, Tuulosentie 1, Tuulos 25.3. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 12.3. Pomona Swap Meet, Pomona, Kalifornia 20.–21.1. TALWIAJO Prisma, Seppälänkankaan Prisma, Jyväskylä (lähtö) – Hotelli Keurusselkä, Keuruu: Keski-Suomen Mobilistit 040 250 8728, talwiajo@gmail.com 11.2. RADALLE.COM JÄÄRATAPÄIVÄ Vauhtipuisto, Hikiäntie 1508, Hyvinkää: Radalle.com 11.–12.2. Charles, Illinois 23.–26.2. Temecula Rod Run, Temecula, Kalifornia 3.–5.3. Sacramento Autorama, Sacramento, Kalifornia 17.–19.3. Daytona Bike Week, Daytona Beach, Florida 11.3. Goodguys Del Mar Nationals, Del Mar, Kalifornia 31.3.–2.4. Leake Collector Car Show & Auction, Oklahoma City, Oklahoma 24.–26.2. Florida Mopar Nationals Car Show and Swap Meet, Davie, Florida 10.–12.3. Gasoline Swap, Katrineholm, Ruotsi 4.3. Kerava (tori) 10.2., 10.3. Pori (ABC Tikkula) 3.2., 3.3. Vintage Ford Winter Swap Meet, Roselle, Illinois 25.3. Classic Auto Show, Los Angeles, Kalifornia 27.–29.1. Arizona All Oldsmobile Show, Scottsdale, Arizona 25.3. RADALLE.COM JÄÄRATAPÄIVÄ Ouluzone, Kuusamontie 3250, Arkala 5.3. Toronto Motorcycle Show, Toronto, Ontario, Kanada 18.–19.2. Färnsjörepan isregularitetstävling (Hot Rods, veteranbilar, motorcyklar, mopeder), Filipstad, Ruotsi 8.3. Vantaa (Rekolan Shell) 31.3
TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO Viime jaksossa tähdennettiin sitä, että vaikka neliovinen auto on pienoismallina lähes aina kaksiovista kiinnostavampi, ei kahden lisäoven rakentamiseen kannata ryhtyä suunnittelematta, koska korimallin ja siitä mahdollisesti seuraava mallisarjan muutos ei ole välttämättä aivan pieni toimenpide. Vasta tämän jälkeen voidaan väittää pienoismallin esittävän nimenomaan ’57 Chrysler Windsoria. Pelkkä ovien lisääminen sinällään ei pääsääntöisesti riitä, vaan urakasta seuraa aina johdannaismuutoksia, jotka saatiin käsiteltyä korin ja sisustuksen osalta edellisessä jaksossa. Se jatkuu listana etulokasuojien puolelle ja päällystettiin lopuksi Bare Metal Foililla. Nyt hävitetään loputkin muskulaarisuuden tunnusmerkit, kun kolmesatasen aggressiivinen keulamaski ja konepelti muutetaan kesympiin. Myös sisustus muokattiin lisäovien ja mallisarjan muutoksen vaatimaan kuosiin. Työsarkaa riittää Jäljellä on edelleen kolme oleellista osaaluetta: konepellin ja maskin muokkaaminen, listoituksen muuttaminen ja pölykapselit. Ylimääräinen hifistely muuttaa kuitenkin keulan ilmettä niin, että auto ei edestäpäin katsottuna enää muistuta kolmesatasta. Toimintaansa lopetteleva Modelhaus valmisti projektiin periaatteessa soveliasta Konepelti poikkeaa 300:n ja Windsorin välillä. Windsorille tunnusomainen takasiiven ellipsimuoto tehtiin venytetystä valutangosta; 0,5 mm:n styreenitanko on tarkoitukseen liian tuhtia. Lisäksi projektissa muutetaan nelivalojärjestelmä kahden valonheittimen kokonaisuudeksi, mikä ei sinällään ole yhteydessä oviin tai edes mallisarjoihin. Konepellin uuden keskiosan oikeaan muotoon hiomisen jälkeen lisättiin pellin etureunaan styreenisoiroa huuleksi. Pienoismallit K olmesatasen kori sai uuden kattoosan ja kaksi lisäovea. Parin numeron takaisessa edellisessä osiossa aloitettiin AMT:n ’57 Chryslerin muuttaminen kaksiovisesta top of the line 300 -mallista tavanomaisemmaksi nelioviseksi Windsoriksi. Tämä aiheuttaa hämmennystä mallin näkevissä ja kenties kysymyksen siitä, mikä firma tällaista mallia valmistaa. Chrysler 1957 Enemmän mallisarjoja Pienoistoimituksen Chrysler Windsor -projekti etenee. Ei siis mikään, vaan homma tehdään tässä itse normaaleja mallailumateriaaleja hyödyntäen. Osa kolmesatasen listoituksesta ja ovenkahvat hävisivät jo ovien muutoksen yhteydessä, nyt poistettiin loputkin ynnä kaikki merkit. 74 V8-MAGAZINE. Koko konepeltiä ei tarvitse pistää uusiksi, vaan hommasta selviää etuosan kyömyn poistamisella ja alueen tasoittamisella. Myös korin muut tunnusmerkit, kuten listoitus, saavat tuta muutoksen
Konehuone on täynnä tavaraa ja sivussa oleva ilmanputsari sekoittaa yleisilmettä. AMT:n rakennussarjan alusta on kiitettävä, eikä siihen ollut tarve puuttua muutosten yhteydessä pientä lisädetaljointia lukuun ottamatta. Työläs maskin rakentaminen vaikuttaa kuvissa ehkä itsestään selvältä, homman toimivuus käytännössä kokeiltiin kertaalleen jo ennen korin maalaamista. Koholla olevat maskin pystyrivat toteutettiin leikkaamalla alumiiniteipistä kapeat soirot ja kiinnittämällä ne paikoilleen, minkä jälkeen koko alue pinnoitettiin Bare Metal Foililla. 354 cid Spitfire -moottori on muokattu kolmesatasen hemistä muuttamalla sylinterikannet ja venttiilikopat ”ryppyreunaisiksi”. Osa oli siten aavistuksen liian pieni, lähinnä kapea. Se tarjoaa projektiin kaikki puuttuvat merkit ynnä tekstit, sekä paljon muuta hyödyllistä. Markkinoilla on lukuisia vastaavia tuotteita, joiden hyöty jää kyseenalaiseksi, kun kaksiulotteisilla metalliosilla yritetään korvata kolmiulotteisia kokonaisuuksia. Maskin alareunasta poistettiin materiaalia, kunnes muoto saatiin täysin samaksi kuin puskurissa. Syvyysvaikutelma luotiin maalaamalla maski ohennetulla mattamustalla ja pyyhkimällä hetken kuivahtanut maali kohoumista pois. Auto ei ole kuitenkaan suora kopio olemassa olleesta suomiautosta. Oikeanlaisia pölykapseleita ei löydy muista sarjoista. Nyt esillä oleva Windsor on viimeistelty vanhoin suomalaisin rekisterikilvin. Tämän jälkeen maski liimattiin asteittain paikoilleen aloittaen toisesta laidasta niin, että oikeaan muotoon hiottu yläreuna tuli tiiviisti vasten aukon yläreunaa. Se oli kopio Johanin vanhasta promomallista, ja ajalleen tyypillisesti tehty sopimaan laatikkoon, ei oikeaan mittakaavaan. Tässä tapauksessa detaljointisettiä voi suositella varauksetta. . Pysyttäessä vakiomalleissa korimallien ja mallisarjojen muutokset tarjoavat samankaltaista haasteellisuutta, ja homman onnistuessa myös tyydytystä. Konepelti teipattiin paikalleen ja haluttu maskin alue leikattiin karkeasti muotoonsa käyttäen Evergereenin sopivasti uritettua styreenilevyä. Harrastuksessa kuin harrastuksessa seuraa alkuinnostuksen ja perustekniikoiden oppimisen jälkeen vaihe, jossa tulee tarve luoda jotain ainakin osittain omaehtoista. Jos työmäärää ja aikaa ajatellaan, olisi tavallisen kaksiovisen kolmesatasen rakentaminen suoraan laatikosta tai MCG:n detaljointisetillä terästettynäkin sujunut joutuisammin ja pienemmällä omaehtoisella panostuksella. Tehtäviin muutostöihin voisi laskea myös 300-logojen korvaamisen vastaavilla Widsoreilla, mutta tässä tulee avuksi aftermarketteollisuus, tarkemmin sanottuna Model Car Garagen syövyteosasetti. Se ei onnistu läheskään aina, tai sitten se vaatii rakentajalta enemmän osaamista kuin mitä vaikeankaan rakennussarjan kokoaminen edellyttää. Styreenilevy kestää murtumatta varovaisen 90 asteenkin taivuttelun. Suuritöisin urakka oli Windsorin maski. Ristikudosrenkaat ovat MPC:n vuosikertakamaa. Kannattiko projekti. Vuonna 1957 olivat tuplavalot sallitut vain joissain osavaltioissa, joten rakennussarjan tuplien korvaaminen yksinkertaisilla antaa periodikorrektia lisäarvoa. Pienoismalliharrastuksessa ei kuitenkaan ole kyse siitä kuinka saada valmiiksi mahdollisimman monta mallia mahdollisimman lyhyessä ajassa. Keskiosan pystytaite ja maskin mieto kallistus aikaansaatiin ylös taakse liimatulla soirolla. Vaatii kattavan varaosalaatikon tai valmiuden kopioida rakennettu kappale. Alkuperäisten valojen heijastimet poistettiin ja ne korvattiin varaosalaatikosta löytyneellä yhdellä isommalla. Se ei sovi AMT:n malliin – pienoistoimitus kokeili asian omakohtaisesti ennen nyt esiteltävää maskinrakennussavottaa. Lisädetaljoinnin hyöty häviää tällöin epäsiistiin toteutukseen. Koriin lisättiin maskin taakse korokepalat, joilla maski saatiin oikealle syvyydelle. oikeannäköistä hartsista maski/etupuskuri -kokonaisuutta. Reunaalueet täytettiin ja lopuksi kehyksen reunoille lisättiin lyhyet styreenipätkät. Kustomointi ja roddaus ovat eräitä asian ilmenemismuotoja. Lisädetaljointi on hoidettu aftermarket-tuottein. V8-MAGAZINE 75. Sellaisen rakentaminen tarjoaa sekin yleensä sopivan haasteen, jossa joudutaan usein hyödyntämään juuri niitä tekniikoita, jotka on kuvattu tämän Windsor -projektin yhteydessä. Kapseli koostettiin yhdistämällä osia kolmesta erilaisesta kapselista
Harley-Davidson FX 1971 ”Ylikessu” Neljäkymmentä vuotta vanhan moottoripyörän rakentaminen uuteen uskoon on tyystin toisenlainen homma kuin tällä vuosituhannella valmistetun. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ISOKANGAS KEVYT KENTTÄLAPIOPÄÄ 76 V8-MAGAZINE
Päätöstä helpotti ja luottamusta kohteeseen lisäsi se tosiasia, että pyörä oli Upin toimesta muutettu jäykkäperäiseksi, ja muitakin sopivia parannustöitä oli tehty. Tarkoitus oli rakentaa pyörä, joka muistuttaisi tekniikkaa lukuun ottamatta vaikkapa entisen sotilaan heti sodan jälkeen itselleen rakentamaa vapaa-ajan kulkupeliä. Aihion kahdeksan tuumaa alkuperäistä Springer-keulaa pitempi etuhaarukka sai luonnollisesti lähteä, sillä neljäkymmentäluvulla ei pitkäkeulaisia choppereita tunnettu, eikä keula sopinut suunnitelmiin matalasta ja lyhyestä pyörästä. Purettaessa huomattiin, että pari venttiileistä oli vaihdon tarpeessa. Oikeasti mukana pysymisen varmistavat pultit. Samaa menneen ajan henkeä edustavat nahkahihnat, joilla kanisteri vaikuttaa olevan kiinni. Suojaväri Sotilasajoneuvoissa värin määrää käyttötarkoitus. Omintakeinen ja käytännön sanelema ratkaisu on vasemmalla kädellä käytettävä etujarru. Kromille ja nikkelille oli muuta käyttöä. 78 V8-MAGAZINE. Hyvä että huomattiin, niin ei ole tarvinnut myöhemmin irrottaa ja purkaa moottoria uudestaan. Se puolestaan lisäisi mahdollisuutta nauttia aikanaan ajelemisesta. Sellaisia ovat muun muassa pakoputken päät, jotka on tehty oikeista tykinhylsyistä, sekä jalkatapit, jotka taas on sorvattu muistuttamaan hieman pienemmän aseen vastaavia. Ostopäätös syntyi parin tutustumiskäynnin jälkeen. Matti sai kipinän moottoripyöräilyyn jo lapsena, sillä perheen ainoa ajoneuvo pitkälle seitsemänkymmentäluvulle oli isän moottoripyörä. Alkuperäinen suunnitelma oli maalata moottori sen ollessa rungossa kiinni, mutta se osoittautui liian hankalaksi toimenpiteeksi. Erilaiset vihreän ja ruskean sävyt sulautuvat helposti luonnon värei”Sähkösäiliön” lisäksi nahkaremmejä löytyy bensatankin tienoilta. Pyörä sai lopullisen hahmonsa. Seitsemänkymmentäluvun Shovelheadissa on paljon paljasta alumiinia, joka tässä pyörässä maalattiin mustaksi. Tilalle asennettiin vastaava vakiomittainen uustuotantokeula. Kohde on iältään muutaman kymmenen vuotta tuota aikakautta nuorempi, mutta se ei haitannut, sillä tuoreempi tekniikka toisi mukanaan luotettavuutta. BSA:sta periytyvän lihakoukkukahvan ja perinteisesti oikealla kädellä käytettävän, ja stongan sisällä kulkevaa vaijeria liikuttelevan kaasukahvan yhdistäminen olisi ollut vaikeaa, ellei mahdotonta. Matti käytti runsaasti aikaa ja näki vaivaa kiillon hävittämiseen pyörästään. Jo ensi kerran ajoneuvon nähdessään pystyi Matti helposti kuvittelemaan suunnittelemansa lopputuloksen. Siispä moottori irti ja purkuhommiin, jotta musta väri saataisiin pintaan siististi ja pysyvästi. Sopivan aihion etsiskely vei aikansa, mutta lopulta pyörä löytyi Vaasan naapurikunnasta Mustasaaresta, eli läheltä. Periaatteiltaan Matti on rauhan mies. Sen tiimoilta hän tutustui Upi’s Garagesta osia haaliessaan vaasalaiseen Upi Haapamäkeen, jonka rohkaisemana kehittyi ajatus hieman vanhemman Harleyn rakentamisesta. Rakentelun tyyli sai innoituksensa siitä maailmasta. Matin ensimmäinen Harley-Davidson oli vuoden 2003 Heritage Softail, johon hän suoritti autopuolelta lainatun käsitteen ”frame off” -mukaisen kunnostuksen ja muuta parantelua. Motiivina Matilla oli ennen kaikkea omien kädentaitojen käyttö ja kehittäminen sekä uuden oppiminen. Pyörän väri on H-D:n Olive Green, joka taas on sävyltään melkein sama kuin Yhdysvaltain armeijan väri nimeltä Olive Drab. Mustan värin ohella kromin ja alumiinin kiiltoa korvaavat tyylikkään himmeät messinkiset ja messinginväriset osat. Shovelhead on sopiva Toisen maailmansodan historia on Matille rakas harrastus. J uuri tämän halusi seinäjokelainen Matti ”Kessu” Kuivalainen oppia ryhtyessään rakentamaan kuvien pyörää, jolle hän on antanut leikkimielisen nimen ”Ylikessu”. Hyviä aihioita oli tuolloin ylijäämävarastot pullollaan ja loppu onkin biker-kulttuurin syntymisen tunnettua historiaa. Amerikkalaisperäistä valkoista tähteä käyttivät toisessa maailmansodassa symbolinaan myös muut läntiset Liittoutuneiden valtiot. Nahkaisia hihnoja löytyy myös tankinpuolikkaiden välistä. Jo kauan ennen matkamotorismi-käsitteen syntyä hänen vanhempansa matkailivat pitkin Suomea kaksipyöräisellä. Toimenpide johtaa toiseen Kiiltäviä osia ei sodanjälkeisessä materiaalipulassa ollut saatavilla, eikä sellaisia samasta syystä ollut sotapyörissäkään. Knuckleista ja Pannuista toki haaveiltiin ja niitä vähän katseltiinkin, mutta Shovelhead tuntui kuitenkin omimmalta ja ongelmattomimmalta. Mukava messinkinen yksityiskohta on akkukotelona toimivan kanisterin päällä pötköttävä vanha sammutin moottoripyöräkäyttöön. Matti ”Kessu” Kuivalaisen sotahistorian harrastus selittää niin lempinimen kuin pyörän tyylin. Tankkikin pysyy kuitenkin kiinni pulteilla. Satulan verhoili ja nahan kuvioi CSMK/Mika Kulju
. Itse suunniteltu ja kaverin kanssa valmistettu vaihdekeppi välittää nopeusalueen muutoskäskyt nelivaihteiseen rick rack -kannelliseen lootaan. Vielä vuonna 1971 käytössä ollut tankkien kiinnitysratkaisu on herkkä ratkeamaan tankin sisäposkiin juotetuista rakenteista. Syksyllä ajelut lopetti polttoainesäiliön vuoto. Siksi Ylikessu on lakattu kiiltäväksi. Ranskassa valettu ajovalon koppa löytyi Upi's Garagen valikoimista. Nykyään näkee myös urbaaniin ympäristöön suunniteltuja naamiomaalauksia. Tieto sekä taito lisääntyivät useimmiten kantapään kautta ja moni kohta tuli tehtyä kahteen kertaan, ensin väärin, ja sitten oikein. Kytkintä käytetään jalalla ja poljin on mallia suicide. Oppia ikä kaikki Rakentamisen prosessia Matti pitää erittäin opettavaisena. Upeasti oliivinvihreään väritykseen sopiva ilmanpuhdistin löytyi Upi's Garagen valikoimista. Maalin ja lakan Matti ruiskutti itse sekä maalasi grafiikat, straippaukset hoiteli Lämäs Kustom Art. Sosiaalinen media ei ole pelkkää turhanpäiväistä höpöttelyä. Tähtiä löytyy paitsi öljyja bensatankista, myös pyörännavoista. Jalkatapit sorvattiin konekiväärihylsyn muotoon ja lataussäädin suojattiin Liittoutuneiden sotilaan ensiapupakkauksen kannella. Sotilaallinen matta pinta sen sijaan olisi ollut hankala ennemmin tai myöhemmin välttämättömään paikkamaalaamiseen. Lopputulos tyydyttää rakentajaa itseään ja muutamaa muutakin, siitä todisteena on Kihveli-rallin Best Shovel -palkinto sekä valinta West Coast Motorshow’n viiden hienoimman pyörän joukkoon. Putsarin lasi on Harleyn lisävalon repro-osa ja runko kotimaista alumiinivalua. Toisaalta selvisi, että aika moneen asiaan ohjeita löytyi nykyaikaisesti Youtubesta. Harley-Davidson käytti tuotteissaan tähtinapaa erilaisin laakerein mallivuosina 1936–1966. V8-MAGAZINE 79. Piikkikantaiset ja kokonaisuuteen erinomaisesti istuvat jousien yläpään ruuvit hankki etuhaarukan edellinen omistaja. hin ja ovat siksi suosittuja. Tuotteet ovat siis kehittyneet. Matin kiitokset menevät Upille neuvoista ja nähdystä vaivasta, Mika Kuljulle vision onnistuneesta toteutuksesta sekä vaimolle kärsivällisyydestä. Kanisteri on kiinni pyörässä pulteilla, nahkahihnoilla korostetaan tyyliä. Harleyn Olive Green on hyvin lähellä tätä ja kelpasi siksi Matille. Viiden litran jerrykannu-replikan sisään piiloutuvat akku ja sähköpääkeskus. Upin juttusilla tuli käytyä usein. Tämän vuosituhannen valmisteissa asia on korjattu suunnittelemalla koko systeemi uudestaan sellaiseksi, että ratkeamista ei pääse tapahtumaan. Amerikkalaisissa toisen maailmansodan aikaisissa maajoukkojen ajoneuvoissa ja muissa laitteissa käytetty maali oli Olive Drab -niminen oliivinvihreä sävy
AMC Javelin SST 1968 80 V8-MAGAZINE
Jälleennäkemisen ilo oli käsin kosketeltavissa, kun Reino näki vanhan sotaratsunsa 35 vuoden jälkeen. Poniauton hankki tuoreeltaan Iiron isä, joka opiskeli 60-luvun lopussa Yhdysvalloissa. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO V8-MAGAZINE 81. Eurajokelaisen Iiro Jaakkolan Javelinia voisi hyvin kutsua myös suomiautoksi, vaikka sitä ei aikanaan maahantuotu Suomeen maahantuojan toimesta
Tilanne olisi voinut olla toinen, jos Javelin olisi tuotu markkinoille heti Mussen jälkijunassa. Muut autotehtaat osallistuivat kiireen vilkkaa partyihin, koska kenenkään ei kannattanut jäädä paitsioon poniautomarkkinoiden huumasta. Javella ei toki horjutettu Mustangin valta-asemaa millään tavoin, mutta eipä siihen pystyneet muutkaan kilpailijat. Näyttävä konepelti on yhdistelmä AMX:n konepeltiä kera persoonallisen scoopin, joka on luonnollisesti toimivaa mallia. Motor Trendin mukaan Javelinilla oli huomattavasti merkittävämpi rooli, kuin moni osasi kuvitella. Odotukset palkittiin bonuksella. Suuntaviivat trendille tarjosi Fordin jättisuosion heti saavuttanut Mustang, jonka tehdas lanseerasi ’64½-vuosimallina. 82 V8-MAGAZINE. Positiivisimmat ennusteet olettivat Javelinia valmistettavan maksimissaan 30 000–40 000 autoa. Norjassa. Näin moottori saa enemmän raitista ilmaa sisuksiinsa. Uusi 2+2-paikkainen debytoi vuosimallina 1968. Javelin oli yksi suunnittelijaguru Dick Teaquen taidonnäytteistä, jota kehuttiin antaumuksella monelta eri taholta. Lehden mukaan ilman urheilullista Javea tehtaan tuotanto olisi ollut pian veitsenterällä. Arvostettu Motor Trend -lehti valitsi Classicin vuoden 1963 autoksi Yhdysvalloissa. Luku oli kaukana Mustangin vastaavasta 317 404 lukemasta. Näin Javelinista tuli myöhemmin pelastusrengas, vaikka tätä virkaa oli tarjottu ensin luiskaperäiselle Marlinille, jota voinee kutsua automaailman kummajaiseksi. Tuotannollinen alamäki alkoi 1964. Javella reissattiin talvilomalla mm. Osoituksena tästä on muun muassa 60-luvun taitteessa saavutettu pronssitila autonvalmistajien rankinglistalla. Tästä huolimatta riippakivenä toimi tietty vanhanaikaisuus. Javen mainonassa oli teemana ainutlaaJavelin oli aikanaan ympärivuotisena käyttöautona, joten suksiteline katolla kera suksien ei ollut harvinainen näky talvisaikaan. Tuotantomäärä kohosi debyyttivuotena reilusti yli 50 000 (55 125). Javelinin koeajoraportin loppukanveesista oli aistittavissa jopa ironiaa, kun toimittaja suositteli osallistumaan Fredi Geitelin nopeanajonkurssille, mikäli harkitsi Javelinin hankintaa. AMC (American Motors Corporation) lanseerasi hieman jälkijunassa markkinoille uuden sporttisen Javelinin, härmäläisittäin keihään. Näin Javelinin tehtäväksi jäi nostaa Amerikan moottoriyhtymän tuotteet potentiaalisten katuautojen joukkoon. Suorituskykyinen kalusto herätti kunnioitusta myös nuorisossa, jonka tiedettiin arvostavan autoissa suorituskykyä. 60 -luvun puolivälissä Yhdysvalloissa elettiin melkoista poniautovillitystä. Javelinista pelastaja Loppuvuosi 1967 oli ikimuistoinen, sillä AMC pääsi vihdoin irti Javelinin myötä tietynlaisesta käyttöautoleimasta. Aviisi väitti, ettei yksikään autonvalmistaja ollut koskaan aikaisemmin tarvinnut vastaavaa piristysruisketta autonvalmistukseen kuin AMC. Kyse ei ollut siitä, etteikö tehdas olisi valmistanut hyviä autoja. Kotimainen Tekniikan Maailma koeajoi uutuuden tuoreeltaan. Pizzalaatikoilla autorahat Javelinia hypetettiin myös Suomessa, vaikka suurimmalle osalle se oli vain haavekuva. Muutama vuosi aiemmin tehdas ei mahtunut edes 10 parhaan joukkoon samaisella listalla. Sitä oli tarjolla vain vuosina ’65–’67, eikä se omannut riittävästi potentiaalia tarjotun "pelastajan tittelin" lunastamiseen. Kehuja vuodatettiin erityisesti auton ajo-ominaisuuksista, sporttihenkisestä sisutuksesta sekä eksoottisesta ulkonäöstä. Näin suuntaus oli oikea
Kesäloman aikana hän osallistui tukkihommiin Oregonissa. Se oli todellista miesten työtä, jota suomalaissiirtolaiset toteuttivat jo 1800-luvun lopulla. 150 hehtaaria sokerijuurikkaita. Neljän viikon puu-urakointi sai riittää, minkä jälkeen miehen tie vei eräälle ranchille, jossa tuli ajettua monenmoisia maatalouskoneita. Nuorimies opiskeli Wisconsin yliopistossa maanviljelyä. Kun haluatte olla erilainen, on ratkaisu helppo. Paiskin töitä pizzalaatikoiden parissa maanantaista lauantaihin, aina ilta kuudesta keskiyöhön. – Minulla oli käytössä ensin vanhempi Rambler Rebel, jolla matkattiin poikain kanssa ympäriinsä. Tällä kertaa en pääsyt vaikuttamaan auton varustukseen, vaikka uuden auton hankinnasta olikin kyse. Ostakaa Javelin ja olkaa ainoalaatuinen”, todettiin aikanaan WihuriYhtymä Oy:n Wi-Auton lehtimainoksessa. V8-MAGAZINE 83. Wisconsinin osavaltion pääkaupungin Madisonin eräästä autoliikkeestä silloin, kun vuoden 1969 mallit tekivät tuloaan jälleen myyntipisteisiin. Siinä vaiheessa kun perheen pääluku alkoi kasvaa, tuli Javelinista hieman epäkäytännöllinen käyttis. Siitä duunista saikin hyvät rahat, muistelee Reino. – Amerikkaan siirtymisen taustalta ei löytynyt pelkästään opiskelunäkökulma, vaan tarkoitus oli hankkia reissun aikana amerikkalaisvalmisteinen auto. Ympyrä sulkeutui Javelin tyyppikatsastettiin lähes ongelmitta Raumalla. Myöhemmin tienasin autorahoja taimien parissa puuhastellen. En toki työskennellyt pizzeriassa, vaan lättylaatikkotehtaassa. Nykyinen tunnus on sama kuin auton ensimmäinen Suomi-tunnus. Valot jouduttiin vaihtamaan, mutta muuten Amerikan herkku kelpasi sellaisenaan valtion virkamiehille, jotka olivat siihen aikaan enemmän kuin kuninkaita. Tämä mies muutti myöhemmin vaimoineen takaisin USA:han. . Polttoainetankki on sijoitettu kisahenkisyyden nimissä takaboksiin. Mustavalkokuva on otettu tuoreeltaan Wisconsinista. Kyseessä oli tuore AMC Ambassador. Miehen kädessä on auton historian ensimmäinen rekisterikilpi. Sunnuntai oli viikon ainoa vapaapäivä. Poniautovillityksen pauloihin ajautui myös Iiron Reino-isä, joka hankki oman Javelinin ollessaan Yhdysvalloissa 60-luvun lopulla. Tuolloin elettiin vuotta 1970. Tuolloin elettiin varsin rankkoja aikoja, kun neljän viikon aikana tuli suorittaa hyväksytysti kuusi ainetta ja siinä ohessa ansaita myös autorahat. Hänen lisäksi vain yksi toinen kaveruksista toi muuttoautona jenkin Suomeen. Reinolle jäi katsastustapahtumasta sellainen kuva, että tyyppikatsastus tuisuus: ”Joka maassa pitäisi olla ainakin yksi. Javelin oli pitkän laivamatkan jäljiltä kuin täyssuolattu kinkku, naurahtaa Reino. Paikassa oli esim. Opiskelun päätyttyä Reino jäi vielä joksikin aikaan työskentelemään Yhdysvaltoihin, kunnes oli aika palata kotiin. Amerikassa kun kaikki on suurta, saattoi tukkirekan kyydissä olla kerralla vain yksi jättisuuri puunrunko, kun härmäläisissä tukkirekoissa kuljetetaan samaan aikaan kymmeniä runkoja. Konetilassa lepää väkevä 11,50-puristeinen 401-kuutiotuumainen vinkkeli. Javelin toimi aluksi ympärivuotisena ajoautona ja sillä tehtiin talviloman aikana laskettelureissuja mm. Norjaan. Javelin maisteli yhdysvaltalaisia maanteitä seuraavat puolitoista vuotta, kunnes auto laivattiin kansirahtina Suomeen. ’68 Javelin löytyi oli inssillekin jonkinmoista opettelua. Useammat niistä olivat kokoluokaltaan aivan jotain muuta, mihin oli totuttu. Samoihin aikoihin alkoi polttoaine myös kallistua merkittävästi, joten oli Reino Jaakkola hankki kuvien ’68 Javelinin tuoreeltaan Yhdysvalloista. Meitä oli samaan aikaan USA:ssa kuusi kaverusta. Hintapolitiikka oli tässä vaiheessa jo suotuisampi kuin mallivuoden alussa, kun diileri halusi päästä eroon lähes ylivuotisesta autosta. Alun perin siellä kapinoi 280 hevosvoimalla ladattu 343:nen, joka löytyy nykyään kaverin tallista
Pannu varustettiin myös monipisteruiskulla, jonka löysin lomamatkalla Yhdysvalloista. Se oli aikanaan toimittanut virkaansa myös legendaarisessa ”Stadin nopeimmassa” ’69 PlyAuto siirtyi Iirolle 2010. Koneen mukana tuli 4L80E-automaatti, joka muutettiin manuaalikäskytteiseksi. Isäukko oli enemmän kuin iloinen nähdessään vanhan perheenjäsenen jälleen perhepiirissä. Olin silloin työkeikalla Koreassa ja maksoin heti kauppahinnan autoa näkemättä. Kojetaulu ei ole originaaliasussa, vaan nykyinen versio on omistajan käsialaa monine lisämittareineen ja katkaisijoineen. Tilalle asennettiin Fordin 9,5-tuumainen, jonka tiedetään olevan ”pomminvarma” vaihtoehto. Kaiffari yritti jättää minut jälkeensä, vauhdin hivutessa Porin päässä jo reilusti yli 200 km/h:n nopeuden. Alkuperäisen akselin päivittäminen kestäväksi olisi napannut lompakosta isomman siivun kuin tämä vaihtoehto. – Hankin USA:sta 401-kuutiotuumaisen vinkkelin, joka oli aikaisemmin toiminut voimanlähteenä Mad Jeepissä, jolla ajettiin kiihdytyskisoja mudassa! Tekniikka annettiin läpikäytäväksi Topparin Samille. Javelinin välivuosista ei Iirolla ole tietoa, mutta yksi aikaisemmista omistajista oli bongannut auton jostakin tallin pihalta kaikki lasit ns. Sitä seuraavat pari vuotta vierähtivät maalarilla. – Menneiltä vuosilta on jäänyt takaraivoon yksi ikimuistoinen päivä vuodelta 1971. Muutaman jatko-omistajan jälkeen kiesi siirtyi Eurajoelle, joten samalla sulkeutui eräänlainen ympyrä. Takalokasuojat olivat heikoimmassa hapessa, joten avuksi otettiin ruosteettomat isokoppaisen (’71–’74) Javelinin etulokasuojat. Siitä tuli samalla hänen ensimmäinen jenkkiautonsa. Olin liikenteessä Javelinilla ja serkkuni ”lennokas” poika 300-sarjan Mersulla. Tämän jälkeen ei Reinolla ole ollut omistuksessa toista jenkkirassia. Mersu jäi tässä vaiheessa peränpitäjäksi, kun Javelinissa olisi ollut vielä potentiaalia parempaankin. Sain piLukoton orkkisperä sai väistyä konepäivityksen jälkimainingeissa. Kojelautaa on myös ruiskunukattu. Niistä Iiro sai värkättyä sopivat takalokasuojat. Paikallistin Javelinin Siilinjärvelle, mutta se ei ollut tietenkään myynnissä. 84 V8-MAGAZINE. Ensitöikseen kori hiottiin pelleille ja ruostevaurioille näytettiin hitsipilliä. Moottoriin iskettiin mm. Pulleat takaloksut – Lähdin selvittämään rekisterinumeron perusteella, että missä isäni aikanaan omistama auto olisi nykyään. Vaihteistossa oli kuitenkin ongelma, jonka eliminoimiseksi hankin tilalle väkivahvan Tremecin TKO600 -vaihteiston. Tuolloin tiet olivat siinä kunnossa, että haipakkaa pystyi ajamaan lähinnä keskiviivan jäädessä auton keskilinjalle. Seuraava omistaja asennutti Javeen vetokoukun, jolla veteli perässään kilpavenettä Eurooppaa myöden. sisään lyötyinä. aika korvata Javelin perinteisemmällä dailycruiserilla. Reino ei ollut nähnyt Javelinia yli kolmeen vuosikymmeneen, joten jälleennäkemisen riemu oli suunnaton. Hionta ja peltihommat ottivat aikaa vuoden päivät. Iiro otti Javelinin lopulta työn alle. Silloin kehiin astui itsesuojeluvaisto. dettyä AMC:n piilossa isältäni seuraavat kolme kuukautta. Siinä sitten yritettiin väistellä hämmästyneitä vastaantulijoita, huikkaa Reino hymyssä suin. Indyn alukannet, joita lisäkaiverrettiin. . Kolmisen kuukautta kestänyt väsytystaistelu tuotti lopulta toivotun tuloksen, kun omistaja soitti olevansa valmis luopumaan autosta. Näin faijan oli hyvä siirtyä viettämään ansaittuja eläkepäiviä, huomauttaa Iiro. Sinä aikana pistin Javelinin kuntoon ja hankin autoon tuoreen leiman konttorilta. Näin autosta luovuttiin 1974, jolloin se jäi vaihdossa helsinkiläiselle autoliikkeelle
Iiron käyttiksenä toimii Top Banana -sävyinen ’06 Dodge Charger Hemi 5.7 R/T Daytona, joka on yksi viimeisimmistä 4000 valmistetusta. . Iiron kotitallista löytyy Suomen ensimmäisen Javelinin ohella toinenkin erikoisuus, Euroopan historian kautta aikain ensimmäinen ’68 AMX (ADL-10), joka siirtyi Iirolle Topparilta. Tehdas esitteli yllätyspaukkuna kaksipaikkaisen AMX:n, jonka ulkonäkö on kuin Javelinilla, mutta akseliväli ”Corvetten tappajaksikin” nimetyssä AMX:ssä oli vain 97 tuumaa, kun Javelinissa käytettiin vastaavasti 109-tuumaista. Näitä ei tule vastaan baanalla päivittäin! Iiro Jaakkolaa voisi kutsua jonkinmoiseksi AMCviriiliksi, sillä mies osallistuu aktiivisesti kotimaisen AMC Club Finlandin (AMCCF) toimintaan. AMX olisi tarkoitus palauttaa alkuperäiseen asuunsa, kunhan kiireet vaan antavat myöden. V8-MAGAZINE 85. mouth Belvedere farkussa, jonka isokansa tuntee nimellä Pötkö
Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin Asiakaspalvelu Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Uniikki yhdistelmä Kiiminkiläisen Esa Liikasen omistuksessa on ollut monenlaisia erikoisautoja. Pia ja Ari toteuttivat unelmansa ’68 Buick Le Sabren muodossa, minkä myötä auton rakentelun salat tulivat varsin pian tutuksi. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. 86 V8-MAGAZINE UUDISTUNUT Asiakaspalvelupuhelin: 020 735 4130* asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8.35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/ puh + 17.17 snt/min. Muokkauksen jälkeen autoa ei enää tunnista samaksi laitteeksi. Buick Le Sabre HT 1968 Kun kaksi moottoripäätä haaveilee riittävän pitkään omasta harrastejenkistä, on selviö, että sellainen löytyy jossain vaiheessa omistuksesta. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Autoa voitaneenkin kutsua jatkojalostuksen jälkeen jonkinlaiseksi kustom-sleepperiksi. Yksi erikoisemmista taitaa olla ’59 Chevrolet Impala, jonka perässä kulkee vanhasta asuntovaunusta rakennettu toimiva sauna. Timo Hersti hankki hiboy-suuntaan rakennetun ´30 roadster pickupin, joka ei kuitenkaan ollut miehen itsensä tyylinen. Ilmoitusasiakas on vastuussa korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Muodonmuutos mieleiseksi Lukijoiden talleissa tapahtuu! Vielä ehdit lähettää kuvia ja tekstiä omasta projektistasi osoitteeseen: v8-toimitus@fokusmedia.fi.. ILMESTYY VIIKOLLA 8 2/2017 Chevrolet 150 sedan 1956 Loimaalaisen Jussi Pärssisen ’56 Chevy rakennettiin pitkälti nykyasuunsa jo 80ja 90-luvun taitteessa
............Hermunen/Liekki Valiant 10. Samalla hänen omat listaajot Kiikalassa jäivät nollaan. Toimiva konsepti Tammelan Mustialassa järjestetty Do-Dads Reunion keräsi paikalle satakunta ajoneuvoa. Ford Fairlane 4d 1956 Fiftysix Fever Kajaanilainen Panu Kilpeläinen on himoinnut ’56 Ford Fairlanea niin kauan kuin jaksaa muistaa. Kun tähän lisätään muutamat isommat lommot ja säilytyksessä tulleet kolhut, niin peltitöitä riitti, minkä lisäksi osa jo tehdyistä ruostekorjauksista menisi uusiksi. ............Sikanen/Paha BMW 8. ............Nykänen/Swinger 6. Kattotolppia oli tosin taivutettava hieman sisälle päin ennen kuin kaikki saatiin sopimaan siistillä tavalla. Kiitokset myös Mattilan väelle pihan käytöstä kuvauspaikkana. Mielenkiintoista nähdä mitä Night Racessa listalle tapahtuu. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Näistä lähdöistä jatkoon menivät Laukkanen ja Hermunen, joten molemmat pääsivät näin suoraan listalle. Etu sinulle V8-Magazinen tilaaja 52 V8-MAGAZINE Do-Dads Reunion & Vintage Drags Tammela ja Räyskälä 29.–31.7. Silloin alkoi näyttää siltä, että kyllä tästä vielä auto tulee. Kiinnostus ”Petokalaan” lopahti ja laatikkovaivainen auto meni myyntiin. Janne Nykänen oli haastanut Swingerillä jo aikaisemmin Sinisalon sijasta 3, mutta ei pito-ongelmista kärsineenä pystynyt antamaan riittävää vastusta. Muutaman britti-Fordin jälkeen Panu päätti hylätä kompromissit ja alkoi metsästämään viiskuutosta tosimielessä. Rune rakensi auton nykykuosiin jo vuonna 1965 ja 354 cid early Hemillä on paukuteltu menemään myös Anderstorpin ensimmäisissä kiihdytyskisoissa vuonna1968. – Ajatus sellaisen hankinnasta lähti varmaan kypsymään jo ensimmäisen pienoismallin kasaamisen myötä, joka oli ’56 Crown Victoria, arvelee Panu automalliinnostuksensa syntymisen syitä. Ilo aidon veekasivehkeen omistamisesta jäi kuitenkin lyhyeksi, kun auton TF 904 -nappiautomaatti hajosi. – Minusta pärekatto jotenkin sopii perinteiseen kustomiin, joten siitä se ajatus lähti, toteaa Panu omintakeisesta sisäkattoratkaisustaan. . ............Takala/Ghost Valiant taan saantia. Fordin surkeassa jamassa olleet sähköt uusittiin kokonaan Panun kaverin Jukan toimesta. Niinpä kaikki Aden takana listalla olleet nousivat automaattisesti Burnout Party, Kiikala 6.8. Tekniikka moottoritilassa oli peräisin muualta kuin Saksan maalta. Wihinen sai kuin saikin loppukaudeksi tuplaturbopikkiksen nippuun ja manuaali vaihtui automaattiin. ............Laukkanen/GT Darra 9. Kasipalloruuvinkannat ovat hauska yksityiskohta. Ongelmana oli vain se, ettei kyseistä 90-lukulaista vihreää keinonahkaa, tai edes sitä lähelle olevaa sävyä tuskin löytyisi helpolla. Korin tultua pääosin korjatuksi ruiskutti Leinosen Hannu sen harmaalla epoksipohjavärillä. 1 2 3 4 Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Lataa nyt näköislehti verkossa. Vuoden verran pölyä hallin perällä kerännyt auto sai kesällä 1991 uuden vaasalaisen omistajan, joka aloitti välittömästi auton kunnostamisen tarkoituksenaan entisöidä se alkuperäiseen asuunsa. Do-dads osallistujat saapuivat Räyskälään näyttävässä letkassa. Pientä balsamia listajumitukseen toi se, että Uskali ajoi Buickilla oman rataennätyksen ajalla 9,7 sekuntia ja voitti koko Burnout Partyn D-ryhmän kisan, jossa kolme parasta olivat Blacklist-kuskeja. Upean rodin ajoasentoa kävi Jussin opastuksella koeistumassa moni autoa ihaillut. Mollyn jälkeen menosta ladossa vastasi rockabillyn nouseviin koviin lupauksiin lukeutuva Fanatic IV. Lopulta vuonna 2012 hän sai hankituksi tämän Valiantin, jonka keulilla on 400 cid kasi ja jatkeena 727 TF -automaatti. Arvonnassa Hermunen sai vastaansa Björkbackan ja Laukkanen Bemarin. Jonkin ajan kuluttua hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että Ford on liian työläs projekti, joten se jäi osittain purettuna seisomaan aina siihen asti kunnes Panu osti sen. Pahalta se ei näytä myöskään Panun Fordin ovikarmissa roikkuessaan. pohjasta, helmoista ja takaluukun lattiasta. Näyttäviä burniksia nähtiin monelta kuskilta. Valojen vaihtuessa vihreäksi Sinisalo sai päivän huonoimman lähtönsä ja jäi lähes paikalleen sutimaan, kun Hakulinen karkasi kärkeen. Kuvassa oikealla Harri Karvosen 1937 Ford Tudor. Helsingin näyttelyssä nähdyn Volvo Hemizonin. Varttimailin matka ei riittänyt Sinisalolla loppukiriin, joten kunkku piti edelleen paikkansa listan kärjessä. Maalauksen valmistuttua tämä pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Panun hämmästys oli melkoinen, kun paikallisverhoomon hyllystä löytyi valmiina riittävä määrä täysin samaa keinonahkaa! Jopa aikoja sitten lopettanut valmistaja oli sama, joten syystä voidaan sanoa onnen potkaisseen Panua oikein olan takaa. Tässä ovat etualalla myös radalla nähdyt, rengastusta myöten aikakauden hengessä pidetty ja Ari Vaahersolalla jo 24 vuotta tallissaan ollut ’61 Corvette sekä Harri Puheloisen ahdettu ’56 Chevrolet Bel Air V8-MAGAZINE 55 Gasser-luokassa nähtiin tiukkaa Suomi-Ruotsi mittelöä. Eri euroja hän rakenteli jatkossakin, vaikka kiinnostus jenkkeihin oli syttynyt jo ala-asteikäisenä hänen veljensä Pasin hommattua ensin Ford Rancheron ja hieman myöhemmin ’69 Chevrolet Corvetten, jolla myös Panu pääsi kurvailemaan ajokortin saatuaan. Kustom Life Outdoor Show toi paikalle sunnuntaiksi myös uutta kalustoa. . V8-MAGAZINE 51 SUOMEN SUURIN JENKKIAU TOLEHTI 8/ 20 16 HI N TA 10 ,6 € Do-Dads Reunion/Vintag e Drags · Big Wheels · Forssan Pick-Nick · Turku Kustom Show · Classic Chevy Meet · ACC Summer Meet · Classic Car Week · Wheels Nats Norr · Drive In & Rock · Kupittaan ajoneuvoiltama · Motorsportveck a TYYLIPUHD AS MILD KUSTOM Hyvällä otteella jatkojalo stettu ’56 Ford Fairlane TODELLINEN ONNENPOT KU ’70 Chevrolet Chevelle SS Convertib le VOITTAJA-A INESTA Palkintoja kahminut ’57 Chevrolet Stepside pickup Paljon tapahtumia DRAG RACE finaalit 2016 P AUKKURA UTA Cheetah 1965 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa V8-Magazinen toimitus. Väri vaihtui viime hetkellä ”Pitää olla Veekasi” kuuluu vanha viisaus, ja näin asian näki myös Panu. Panun suunnitelmat muuttuivat lisäksi moneen otteeseen myös projektin edetessä, minkä vuoksi auton valmistuminen venyi kevääseen 2016 saakka. ja V8-Magazinen kiihdytyspäivä, Vesivehmaa 20.8. Salmisen Haran Novassa on piristetty LS6-isolohko. Etualalla Markus Salinin Chevrolet Fleetline – Best Paint -luokan voittaja. Jyrki Aukio Suomesta opasti auton silloista omistajaa kuutoskoneesta isolohko kasiin tapahtuneessa moottorinvaihdossa. Niinpä hän päätti omakätisesti verhoilla itse tekemänsä ovipahvit vastaavalla värija materiaaliyhdistelmällä. Tässä yhteydessä vänkärin jalkatilaan asennettiin päävirtakatkaisija, jossa se on hyvin käden ulottuvilla. Kiivastahtinen loppukausi Kesä tuli, kesä meni, ja joku sen siitä välistä veti. Tässä yhteydessä myös kaikki alustan ja ohjauksen osat uusittiin alkuperäispalikoilla. Automaatin huoltamisen jälkeen moottorille ja laatikolle tehtiin uudet kiinnikkeet, joiden ansiosta rapiat 30 vuotta tuoreempi tekniikkapaketti löysi paikkansa runkoaisojen välistä kiitettävän tehdastyylisesti. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK V8-MAGAZINE 47 Fordin kunnostustyöt käynnistyivät korin hiomisella peltipuhtaaksi. Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin, sillä Fordin uudelleen verhoillut penkit olivat siistit ja auto oli osiltaankin lähes täydellinen. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Sopivan oloinen paketti löytyi pian Overdriven myyntipalstalta, jossa kaupattiin ’89 Ford Econoline Vanissa paikallaan ollutta tekniikkaa. Lisäksi paikalle pultattiin Fordin kärjetön Duraspark -sytytyssysteemi, minkä jälkeen kaikki alkoi toimia toivotulla tavalla. Varikolla alkoi melkoinen pumpun tilkitsemisprojekti, sillä Uskali huohotti haasteella Nykäsen niskaan. Seuraavaksi kustomoinnin kohteeksi otettiin Fordin siivet, jotka olivat Panusta alkuperäisasussa vähän kömpelön oloiset. Takalan Mustakaapu Valiantin. Auto on ollut tällä samalla tekniikalla kasassa kaikki nämä vuodet ja nähnyt valtavan määrän kilometrejä. Korin palauduttua takaisin rungolle Panu ryhtyi pakertamaan pohjatöitä, joiden valmistuttua Ford vietiin paikalliseen JP-Paint-automaalaamoon maalattavaksi. Robert Kilander ja Jan Persson ottivat kumpikin tuntumaa niin Räyskälän hiukan pomppuiseen rataan kuin suomalaisiin vastustajiin tällä ’63 Rancherolla, jonka keulilta löytyy Hillbornin ruiskulla varustettu vihainen Chevroletin pikkulohko. Tehdastyylisen ilmeen varmistamiseksi choppaus toteutettiin jatkamalla kattopeltiä siten, että tolppien paikat ja niiden kallistuskulmat säilyivät sivusta katsottuna muuttumattomina. Vastassa oli Historic Dragracing -luokassa esiintynyt Antti Millasnoore ja 355 cid ’67 Camaro, joille Räyskälän asvaltti oli tuttua vuosikymmenten takaa Rauno Hautamäen jyhkeä tummanpuhuva ’59 Chevrolet Panel liikkui isolohkokasi keulilla varsin vauhdikkaasti ja takarenkaat piirsivät mustaa lähtöviivan jälkeen melkoisen pitkän matkan. Tässä kohtaa Blacklist-ajot näyttivät vielä varsin herkulliselta seurattavalta, mutta päivä päättyi kahden streetman-kuskin käsittämättömään tandem ulosajoon radan päädystä. Tässä vaiheessa syntyi ajatus työstää Fordista mieto kustom, jossa muutokset pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman tehdastyylisesti. Koska istuinten keinonahkaverhoilut olivat siistit, ei Panu pitänyt järkevänä niiden uusimista. Ford oli kuitenkin Panun kovasti halajama kaunislinjainen viiskuutoAnglian takavilkun linssien ympärille tehdyt siivenkärjet ja ’60 Ford Falconin takavalot istuvat paikalleen niin siististi, että niiden voisi luulla hyvinkin olevan auton tehdasasenteisia osia. Mutta se oli viiskuutonen ja edullinen, mikä riitti Panulle. Numero 58 ovessa viitta vuoteen 1958, jolloin auto oli tiettävästi yksi Ruotsin ensimmäisistä, ellei ensimmäinen hot rod. Välittömästi tämän jälkeen Hakulinen saikin vielä päivän päätteeksi haasteen hyvään vauhtiin päässeeltä Sinisalolta, joka oli useampaan otteeseen ajanut kovempaa kuin Hakulinen ilman ilokaasuja. Burniksen jälkeen valojen tai ajanottolaitteiden kanssa oli jotain häikkää ja kuskit joutuivat odottamaan tovin niiden toimin1. Ulkomaihin ulottuneesta etsinnästä huolimatta jutun yksilö löytyi lopulta Suomesta ja Vaasasta. Ted Helin Hollolasta toi radalle Opel Gasserin, eikä säästellyt takarenkaita. Mustialassa kaupat syntyivät vasemmalla tunnelmallisen yövalaistuksen alla lepäävästä 1931 A-coupesta, joka siis siirtyy Ruotsin kilpiin. Samalla hän haastoi tulevan Uskali vs Nykänen haasteen häviäjän sijasta 5. Pari lähtöä Vesivehmaalla Vesivehmaalla kisa lähti hyvin käyntiin, kun Hermunen haastoi alkajaisiksi Takalan sijasta 9, voitti lähdön ja pudotti Takalan portinvartijaksi. Myyjä kertoi Fordista luopumisen syyksi juuri auton kehnon kunnon ja sen ruostevauriot, joita hän oli osittain korjaillut ennen kuin kyllästyminen iski. Jussi Luntamon 1934 Ford oli ansaitusti ”Hottest Hot Rod”. Alun perin ajatuksena oli upottaa lokasuojien sisään ’60 Ford Falconista napatut takavalot, mutta kun tämä viilennystyö valmistui, totesi Panu ratkaisun toimimattomaksi. Pienen pähkäilyn jälkeen eviä päätettiin muuttaa terävämmiksi jatkamalla niitä muutamalla sentillä ja muotoilemalla ne Ford Anglian takavilkuista leikatuille linsseille sopiviksi. Eurot eivät tuntuneet Panusta sen jälkeen enää yhtä innostavilta ja kuume oman veekasivehkeen hankkimiseen vain koveni. Perryllä on autossa sen viides eri moottoriyhdistelmä. Vastassa oli Mika Tannerin Altered Wheelbase ’65 Plymouth Belvedere ahdetulla 426 cid Hemillä. Projektivai heita Ruostevaurion korjaamisen jälkeen runko ruiskutettiin puolikiiltävällä mustalla epoksivärillä yhdessä kunnostettujen alustan osien kanssa. ............Sinisalo/Camaro 3. TEKSTI JA KUVAT JANNE USKALI sijan ylöspäin ja kymppisija vapautui jakoon. Näiden mittavimpien korimuutosten valmistuttua nostettiin kori pois rungolta, joka otettiin työn alle. Perry Ahlgrenin pitkään omistama 1932 Ford on ruotsalaisen hot rod historian kulmakiviä. Tarkemmassa tutkinnassa työmaan laajuus alkoi hiljalleen valjeta Panulle. Fordin vuoden 1956 kallein malli oli Fairlane, mikä ilmenee myös auton koreasta koristelusta ja runsaasta listoistuksesta. takaluukun kannen ja konepellin tehdaskoristeet. Myös runkoa oli ruostepeikko tai pikemmin ”ruosterotta” päässyt puraisemaan, sillä sellaisen luuranko löytyi ongenkoukun(!) kera pehmenneen palkin kohdalta. Kuitenkin vain viikkoa ennen Fordin maalaamoon viemistä Panu näki arkiliikenteessä Fiat Ducaton, jonka kaunis kuparimetallinhohtoväri sai hänet uusiin ajatuksiin. Oikuttelemaan alkanut ruisku korvattiin Weiandin alumiini-imusarjalla ja Quick Fuelin 600 cfm:n vakuumikaasarilla. Osittain puretun auton osakkeita ei myöskään nostanut sen pisteosien kehno kunto. Mainio oivallus! 48 V8-MAGAZINE Ford oli ostettaessa surkea näky. Viiskuutosprojektiin liittyen Panu haluaa esittää erityiskiitoksen perheelleen. Hän ei kuitenkaan osannut vielä aavistaa auton tulevaa työmäärää. Leimaa odottavan Fordin nykyisen takarekisterikilven teksti kertoo mistä tässä autossa kyse: vehje on täyttä rokkia puskurista puskuriin. Myös häntä vaivannut viiskuutoskuume parantui Fordin valmistumisen myötä. Tästä ei stance enää parane. Ford ei ollut Panun eka choppauskohde, sillä hän oli tehnyt toimenpiteen 16-vuotiaana myös Saab 96:lle! Se antoi rohkeutta Fordin katon rälläköintiin, vaikka aluksi homma vähän hirvitti. Kuutiotuumien määrään (215 cid) nähden se suoriutui vedoista hienosti, sillä monen kilpakumppanin moottorin tilavuus oli liki tuplat Rambleriin verrattuna. Panun pieni pelko siitä, että viiskuutonen näyttäisi neliovisuutensa vuoksi chopattuna pannukakulta osoittautui turhaksi, sillä poikkeuksellisen kaunis kattolinja sulautuu auton muotoihin todella onnistuneella tavalla. Vihdoin toteutui myös ikuisuushaaste Uskali vastaan Nykänen. Panun hiottua korin peltipuhtaaksi ei siitä paljastunut lisää ikäviä ruosteyllätyksiä. Autosta löytyi runsaasti haperopaikkoja mm. 30.7. Hakulinen oli odotuksiltaan aikaisempaa tasaväkisempi. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy laskusta sekä lehden takakannesta. Päivän toisessa kruununriistoyrityksessä olikin jo kihelmöintiä ilmassa ja koko varikko-alue siirtyi seuraamaan taistoa lähtöpäähän. Pohjan jalkatilojen ja takaluukun lattian uusimisen ohella ehjää peltiä pantiin myös helmoihin, minkä lisäksi takalokasuoja oiottiin asianmukaisella tavalla. Ilman ilokaasua Burnout partyissa oli tapahtuman järjestäjän puolesta kielletty ilokaasujen käyttö, joten listan haasteet olivat ilokaasua käyttäville kuskeille tavallista haastavimpia. Viikonlopun kohokohta oli yhteislähtö Räyskälän Vintagedragseihin, joka puolestaan toi radan reunustoille parituhatpäisen yleisön. listalta myös tuttu Rantakari. Ainakin näin syksyn tullessa tuntuu siltä, että kisapainotteinen Blacklist-kausi lähes vilahti ohi. Ryhmän voiton vei Norjassa katsastettu pikkulohko Mini! Kataja voitti Pontiacillaan haastelähdön Sikasen Bemaria vastaan ja nousi listalla sijalle kuusi. Kerta kaikkiaan onnistunut viikonloppu. nen, joten hän päätti ostaa auton. Seuraa saamiasi ohjeita, niin pääset nauttimaan V8-Magazinen sisällöstä myös sähköisesti. Legendaarinen Jarmo Vellamo kyykytti Porissa Chevy II:llaan Hermusen Jekku Valiantin ja nousi hetkeksi listan portinvartijaksi. Ensimmäisen jenkkinsä Panu hankki 2000-luvun alussa, kun hän vaihtoi paria vuotta aiemmin hankkimansa ’66 Ford Cortinan ’65 Plymouth Barracudaan. Vuonna 1990 auto laivattiin Teksasista Suomeen vaasalaisen uustuontiin erikoistuneen Vaasan Erikoisauton toimesta. Mooneyesin klassinen Peep Mirror -kromitaustapeili kuuluu perinteiseen kustomiin kuin rusinat pullaan. Nyt alla oli tavallisesta liekkikuviosta onnistuneesti poikkeavalla toteutuksella varustettu ’56 Bel Air, jonka ahdetusta isolohkomoottorista osa on Harrin mukaan tuon ’59:n moottoria, mutta yläkerta ahtimineen uutta osaa. Etualalla Kari Kovasen upea ’67 Corvette 427 cid + 4 speed Rune Jakobsonin ’39 Buick on ruotsalaisen hotroddingin historiaa. Leidin valloittava hymy sai sadepilvien uhan unohtumaan monelta ja taisi myös aiheuttaa muutamille kisaajille tavallista hitaammat reaktioajat. Niinpä paikalle saapui totuttua vähemmän kisailijoita mustalistalaisia lukuun ottamatta. Näin Uskalin haaste sijasta 4 siirtyi seuraavaan kisaan. listasijoituksia ratkottiin Porissa West Coast Street Cupin osakilpailun yhteydessä, 6.8. Sinisalo sijasta 1, jonka lähdön häviäjän Rantakari on haastanut sijasta 2. Sitten takavalot asennettiin korin tasolle, mutta sekään ei näyttänyt kovin hyvältä. Ainakin osassa pakettia ”valmistusmaana” taisi lukea Mopar. Vesivehmaalla se ei vielä oikein toiminut, mutta potentiaalia löytyy. C-ryhmän kakkonen oli Blacklistan Hermunen ja 3. Yllätys koettiin kuitenkin, kun autoa lähdettiin hakemaan, sillä vasta ahtaasta säilytyspaikastaan ulos työnnettynä paljastuivat sen vänkärinkyljen ruosteet, kolhut ja lasikuitukorjaukset koko karmeudessaan. ............Hakulinen/Nova 2. 1953 Studebakerin kapselit istuvat kokonaisuuteen hyvin. Ne olivat myyjän mukaan täysin toimivat, minkä ennen irrottamista tehty koeajo myös vahvisti. Sinisalon voitettua Nykäsen haasteen ja Rantakarin hävittyä haasteensa Hakuliselle, oli Sinisalolla vielä mahdollisuus ottaa revanssi Rantakarista. Korin palauduttua takaisin rungolle elettiin kevättä 2013, mihin mennessä Panu oli rakentanut Fordia jo neljä vuotta. Toki monet etenkin sen koristeista olivat parhaat päivänsä nähneet. Näillä eväillä Ford laskeutui noin viisi senttiä lähemmäksi tonttia, mikä oli juuri sopiva määrä Suomen monttuiset tiet huomioon ottaen. Taisipa joku jo kimppatallilla vihjailla ”akvaariomaisuudesta” piirtelemällä kalan kuvia sen ikkunoihin. Varmuuden vuoksi Panu kävi läpi oivakuntoiseksi osoittautuneen voimanlähteen hoonaamalla lohkon, koneistamalla kannet ja uusimalla kulutusosat alkuperäispalikoilla. Nykänen pääsi matkaan satkun paremmalla reaktiolla, mutta Uskali hiipi Buickillaan Swingerin rinnalle 300 metrin kohdalla ja voitti lähdön nousten sijalle 4. Katajalla oli ilokaasujen kanssa pientä ongelmaa. Vierellä tulevan päivän koitoksia odottelee Timo Riikosen vaaleasävyinen 1930 Aakkonen. Mario oli tuolloin 13-vuotias ja töissä hotellissa, jonka edustalla näki Jyrkin V8 Dartin, ja oli myyty mies siitä hetkestä. Tässä vaiheessa tuli projektiin luova tauko, kun kotitalon tallia laajennettiin ja remontoitiin paremmin Fordin työstöön passeliksi. Swingeri ilmestyi lineuppiin, mutta Dodge pissi edelleen vedet pihalle. Dodge oli myös varsin nopea laite Wildest Pull -pystin voittanut Esa Haajanen näytti ’31 A-coupella, että 85-vuotias vanhus on tarvittaessa hyvinkin nopea. Laukkasella oli listalle pääsyn johdosta intoa sijoituksen parantamiseen kuin pienessä ilmapallossa, ja niinpä hän haastoi Sini Paukkuri vaihtoi kaluston erittäin potentiaaliseen Dusteriin, jonka kulusta vastaa yli 1000-hevosvoimainen ilokaasutettu pikkulohko. Kesän uutuuksiin lukeutuu aina tuotteliaan Timo Herstin uutuusrodi ’30 Roadster Pickup. Kiitoksen ansaitsevat myös JP-Paintin Jukkis maalauksesta, Kainuun Pintakäsittely hiekkapuhalluksista sekä Jukka, Mika, Sampo, Pekka ja muutkin auton kanssa avittaneet kaverit. ............Uskali/Blacklist Buick 5. – Vähän hitsuuta ja pohjatöiden tekoon, tuumiskeli Panu nuoruuden yltiöpositiivisuudella työntäessään Fordia trailerin kyytiin. He ajoivat keskenään sijoista 9 ja 10. Myös jarrut kasattiin uusilla osilla ja ympäriinsä tehostamattomat 10” rumpujarrut muutettiin yksipiirisistä kaksipiirisiksi tehostetuiksi. Niiden sijaan löytyi vänkärin takalokasuojasta pakkelilla korjattu kolarivaurio, joka oli tehtävä täysin uusiksi. Auton alkuperäinen vihreä-valkoinen kaksivärimaalaus oli pitkään selvä suosikkivaihtoehto etenkin, kun penkit oli jo verhoiltu kyseisillä sävyillä. Lattiamattoa ei ollut autossa lainkaan ja ovipahveistakin vain muistot. V8-MAGAZINE 53 Toimiva konsepti Mikael Fredriksson omistaa mm. Sinisalo päätti lopettaa leikkimisen asentamalla Camaroon kunnon ilokaasusetin. Taisi olla hyvä niin, sillä muuten auto olisi tainnut jäädä ostamatta, muistelee Panu syksyllä 2008 tekemäänsä kauppaa. Lähes kaikki Fordin merkeistä ja osa sen listoistakin oli niin kehnossa kunnossa, että Panu päätti poistaa ne. Tosin ei sen hintapyyntökään ollut paha. Niinpä Ford jäi liikkeen haltuun, joka laittoi sen saman tien myyntiin. ............Kataja/Avo Pontiac 7. Mainiosti tämä perinnemateriaali sopii myös Kustomiin. vuorossa oli Kiikalan Burn Out Party ja 20.8. Tässä yhteydessä myös alun perin yksiosainen takalasi muutettiin kolmiosaiseksi ja sen saumoihin sovitettiin Volvo Duettin kylkilistasta tehdyt pystylistat. Hiekkapuhallus ei . Valitettavasti Vellamolla oli Chevy 2:sen kanssa moottorihuolia, joten myös hänen paikkansa vapautui listalle pyrkijöille, joiden haialtaaseen oli tällä kertaa pudotettu neljä kuskia. Fordin penkkien keinonahkaverhoilut oli myös uusittu, ja kun kauppaan kuului vielä koko joukko ehjiä peltiosia sekä varaosa-auto, päätti Panu lähteä tutustumaan autoon tarkemmin. Sopivan hinta/laatusuhteen Fordin löytämisessä otettiin kaikki kanavat käyttöön. Nettiautossa kaupattu ’56 Ford Fairlane 4d sedan oli keskeneräiseksi jäänyt projekti, joka oli kuvien perusteella todella työläs aihio. Jää nähtäväksi pystyykö neiti nousemaan tällä Top 10 -listalle. Konehuoneen kuskinpuolen kulmassa oleva outo kapistus on lyhtypylvään alumiinikupu, jolla on peitetty moderni jarrutehostaja! Tämä hauska kirppislöytö sopii kokonaisuuteen yllättävän hyvin. Edellisen omistajan kunnostamat alkuperäispenkit olivat verhoiluiltaan priimat, joten ne kelpasivat sellaisenaan. Seuraavat kahinat vedetäänkin sitten Night Race -kisan finaaleissa, joissa on jo roikkumassa viime kisan jäljiltä kärkipään päällekkäishaasteita. Kustomiin lähes pakollisena kuuluva alustan madallus tehtiin perinteitä noudattaen vaihtamalla etujousiksi 1980-luvun Chevrolet Capricen alkuperäisiä lyhyemmät versiot, ja asentamalla täysin läpikäytyyn vakiolla 3,22:1-välityksellä varustettuun lukottomaan alkuperäiseen taka-akseliin laskupalat. Lättäpään Scottahdin on alkuperäinen eikä uustuotantoa ”, mies kertoi. Töitä Fordissa tosiaan riitti, kuten myyjä oli puhelimessakin jo todennut, joten sen surkea kunto ei tullut Panulle minään yllätyksenä. Kattoa oli laskettava, sillä hän halusi päästä eroon auton korkeahkosta yleisilmeestä. Taiteilijanimen Heimo Hohto taakse kätkeytynyt mystinen ja myyttinen harrastajapersoona Kouvolan suunnalta toi radalle vanhan sotaratsunsa, jo 1960-luvulla USA:n länsirannikon kilparatoja nähneen ’59 Rambler Gasserin. Uskali on myös jo haastanut sitten tämän lähdön häviäjän sijasta 3. Tallin valmistuttua ryhdyttiin autoa kustomoimaan kohta kerrallaan periaatteella, koska visio valmiista autosta oli Panulla vielä jokseenkin ”hakusessa”. Tavoitteen saavuttamiseksi tolpista leikattiin pois noin seitsemän sentin pätkät, mikä tuntui Panun silmään sopivalta määrältä. 54 V8-MAGAZINE Vintage Drags, Räyskälä Janita Boström aka Kis-Kis Forbid’n oli todella osaava ja hengästyttävän energinen lähettäjä. Ja onhan siinä asenne kohdillaan, että tällä kartanoautolla tehtiin reissu Kouvolasta Räyskälään ja takaisin ajamalla eikä trailerilla. Tämän vuoksi auton entisöinti ei oikein innostanut Panua, sillä useimmat sen pisteosistakin olivat korjauskelvottomassa kunnossa. Lisäruosteyllätyksiä ei tullut vastaan, mutta vänkärin takalokasuojasta löytyi vanha kolarivaurio, joka oli ”amerikkalaiseen tapaan” korjattu pääasiassa pakkelilla. Karsittujen joukkoon kuuluvat mm. Mario Amberg Virosta tuli paikalle ’64 Valiantilla, joka kuului aikoinaan Viron ensimmäiselle drag race kuuluttajalle ja kommentaattorille. Kun Panu jatkoi takalokasuojien takaosia neljällä sentillä ja muotoili ne osittain uusiksi, istuivat valot viimein toivotulla tavalla. Hermunen Liekki Valiantilla, dieselBemarilla ajava Mika, Laukkanen GT Darralla ja Rauno Björkbacka punaisella Ralli Valiantilla. Fordin tilanneelle henkilölle auton karu kunto lienee ollut paha pettymys, sillä hän ei koskaan lunastanut sitä itselleen. V8-MAGAZINE 49 paljastanut rungosta lisäruostevauriota, joten rotan raadon syövyttämän reiän tultua korjatuksi viimeisteltiin se siistiksi mustalla epoksivärillä. Se ei sinänsä ole mikään ihme, sillä tätä parempaa lääkettä tähän tautiin on vaikea kuvitella. Rodi on tuttu myös Marmorhallien näyttelyistä 1960-luvulta. Ovipahvien uusimisen ohella sisustaa siistittiin metritavarasta leikatulla lattiamatolla ja kuvioinniltaan vanhaa pärekattoa muistuttavalla sisäkatolla. Tovin asiaa tuumattuaan päätti Panu korvata vihreän kyseisellä kuparilla, vaikka se voisi ollakin vähän ristiriidassa sisustan sävyjen kanssa. 50 V8-MAGAZINE P anu aloitti autojen kanssa ahertamisen jo 13-vuotiaana pojankloppina, kun hän työsti vanhasta Skodasta jääratarassin. Alkuperäisen kylkilistan takaosaan on saatu hauska kustom-henkinen ruutukuviointi maalaamalla alun perin täysin yksiväristen mustien neliöiden joka toinen neliö valkoisella. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Niinpä Fordin orkkiksen suoran kuutosen ja kolmipykäläisen rattimanuaalin käyttäminen ei ollut edes harkinnassa. PAL.VKO 2017-08 1 7 1 6 4 1 4 8 8 9 7 2 5 90 07 20 -1 70 1 Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Lähdön voittajaksi suoriutui Laukkanen Hermusen napatessa punavalon. Kauppaan kuulunut jumissa ollut 292 cid Y-blockikaan ei oikein innostanut, koska Panu halusi autoon toimintavarman ja huolettoman tekniikan. Hallitseva kunkku Hakulinen oli lähdössä kaikin puolin kovempi ja säilytti kruununsa jopa ilman ilokaasuja. Säkenöivä ja kesän puheenaiheeksi musiikkirintamalla noussut Molly Moonstone yhtyeineen otti yleisön vahvasti heti ensi tahdeista. 56 V8-MAGAZINE E dellisestä Blacklist Street Race reportaasista onkin jo sen verran aikaa, että välissä on ehditty ajamaan kolme eri kilpailua. ............Rantakari/Tunneli Duster 4. Tästä ”tempoilusta” huolimatta lopputuloksesta tuli kuitenkin todella tyylikäs perinteinen tinareki, josta Panu voi olla syystä ylpeä. Lahokylläinen lähilöytö Kovasta halusta huolimatta Panu ei pystynyt hankkimaan heti viiskuutosta, joten hän jatkoi harrastetoimintaansa euroautoja pakertamalla. Entisöinti ei innostanut Panun hankkima Ford oli paljon maailmaa nähnyt yksilö, joka vietti ensimmäiset 34 vuotta elämästään Amerikassa. Panun autossa on lisäksi sen optioihin kuulunut sähkötoiminen kello. Kattoverhoiluksi löydetyn ”pärekattokuvion” omanneen keinonahan Panu ompeli itse ja asensi paikalleen kaverinsa Mika Karhun kanssa. Sinisalo oli toinen ja Hakulinen kolmas. Ville Lahosmaa ei säästellyt ’70 Chargerinsa takarenkaita. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puolelta kohtaa ”Lue tilaajatunnuksella”. Takaluukku siistittiin metritavarasta leikatulla matolla ja kirjahyllyn taustoista tehdyillä paneeleilla, joihin Panu maalasi pataässän ja 56-lukeman. Etenkin ’56 Ford Fairlanen muotoilu komeine listoineen miellytti häntä. Rantakari lähti viivalta paremmilla reaktioilla, mutta se ei riittänyt Sinisalon 10,3 sekunnin aikaa vastaan. Ford näytti niin upealta, ettei hän ole kertaakaan katunut viime hetkellä tekemäänsä värin vaihdosta. Ensimmäisenä Hakulinen vs. TEKSTI JA KUVAT PEKKA POLVINEN Harri Puheloinen on parina aiempana vuotena ollut paikalla ’59 Chevyllään. Kaikkialla muualla satoi kisapäivänä, mutta Kiikalassa ei. Listalla tapahtui pieni muutos juuri ennen Kiikalan kisaa, sillä Ahti ”Ade” Roth ilmoitti vetäytyvänsä listalta kodissa ilmenneiden vesivaurioiden takia. Pakusta hyödynnettiin uusiokäyttöön sen 302-kuutiotuumainen ruiskupikkulohko ja nelivaihteinen AOD-automaatti. Niinpä kärkipaikkamittelö Rantakari vs. Uudenveroisten osien vuoksi rungon kasaus oli ”yhtä juhlaa”. Vesivehmaan kiihdytyspäivä. Halvin oli Mainline ja keskihintainen taas Customline. Kattolinja kauniimmaksi Vaikkei Panulla alussa ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa Fordin tulevasta kustom-ilmeestä, niin yksi asia oli kuitenkin kypsynyt hänen mielessään. Hannu Mikkola Jyväskylän suurajoissa… Ei vaan Holo Burnout Partyjen paluureitillä, missä moottorit saivat niellä hiekkaa oikein urakalla. Vanha matkalaukku toimii työkalupakkina. Ovipahvit tehtiin sen sijaan täysin uusiksi aina runkoja ja verhoiluja myöten. Kun Panu aloitti Fordin rakentamisen, ei hänellä ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa siitä miltä se tulisi näyttämään valmiina. Eikä ole kyllä syytäkään! Orkkispenkkien verhoilua lukuun ottamatta Fordin rähjäiselle sisustalle ei ollut tehty muita kunnostustöitä. ”Haluan kokeilla erilaisia virityskomboja. Fordin puolikaaren malliseen paneeliin on sijoitettu tosi tyylikkäät kromikehäiset nopeus-, lataus-, lämpöja bensamittari. Lisäksi Swingerin vesipumppu halkesi vedon aikana. V8-MAGAZINE 57 . ”Viiskuutoskuumeeseen” löytyi lääke pahasti projektikuntoisen neliovisen sedanin myötä, josta hän muokkasi maukkaan mild kustomin reilun seitsemän vuoden rakentelun tuloksena. Tällä kertaa onnistunut lopputulos saavutettiin jo toisella yrittämällä. 572-kuutiotuumaisen alumiini-isolohkon voima oli haamu-Takalalle liikaa ja näin ollen isolohko Valiant joutui nöyrtymään tälle yber isolohkoiselle GT Dartille