SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 2/ 20 16 H IN TA 10 ,6 € TALLEISSA TAPAHTUU: uusia projekteja pukkaa vauhdilla 1975 Chevrolet Stepside Pickup Buick 1938 Harvinaisempi rodiaihio Ford Roadster ‘32 Huippuunsa viety Plymouth Barracuda ’72 & Dodge Challenger ’71 Isolohkoistettu kaksikko Mercury ‘49 Restomodattu sämpylä RAHDIT PIKANA Tehokas 383 vie
#KWPLS376-323 €10 590 Chevrolet 454 HO/425 hv. €14 190 Connect & Cruise LS3/4304L65E Valmis voimansiirtopaketti omaan projektiisi. Hinnat voivat muuttua valuuttakurssimuutosten takia. ohjainyksiköt, kaasupolkimen sekä anturit. 693 nm, Alu-kannet Nro #19331574 , €8 690 €7 990 350/290 hv, 4-pulttinen lohko, 2-osainen takastefa sekä valukannet. €11 790 Corvette C7 LT1 Crate LT1 6,2L/460 hv. ”Turn Key”moottori. Kaikki hinnat sitoumuksetta, sis. #19328728, märkä sumppu, €11 790 Nro. 668 nm, rauta-kannet Nro #12568774 Chevrolet ZZ454/469 hv. Corvette C7 moottori saatavana nyt Crate moottorina. #P5249667AE €18 890 350/260 hv, 4-pulttinen lohko, 2-osainen takastefa ja valukannet. EROD. Turvallinen ja varma kauppa.. #CPSLS34L65E1 Mopar HEMI 426 /465 hv, 620 nm. ALV. Märkä sumppu tai kuiva sumppu Nro. Nro. Nro #12499529 €2 990 UU TU S For Cruising and Racing! KW Parts takaa oikeat osat. @ 6000 rpm, 621 nm @ 4600 rpm. Sopii vm.-85 asti. Vortec-kannet ja holleykaasutin, Nro #19210009 €6 690 HE MI 42 6 alk. USA-Autokorjaamo Pasi Mahlamäki pasi.mahlamaki@dnainternet.net 0400-592 107 Noormarkku/Pori T:MI Trade Parts Johansson Jukka Johansson myynti@tradeparts.info 05-355 12 89 Summa/Hamina SouthWest Trade Oy Vantaa HML Pirkkala helsinki@southwesttrade.fi 09-2210 00 24 Vantaa Usa Car Service Mika Siivonen Mika.siivonen@dnainternet.net 0400-591 341 Ihode USA varaosat Koskinen OY Lasse Koskinen lasse.koskinen@usavaraosat.fi 0400-646 403 Hartola T:MI Markku Karhi Markku Karhi markku.karhi@pp1.inet.fi 0400-950 388 Jakari/Porvoo A1 Autoväri Kaisa Mustonen info@a1autovari.fi 08-540 27 00 Kempele/Oulu Hersti Autoshop Timo Hersti timo.hersti@kolumbus.fi 0400-420 955 Tuusula Simuna Speed Shop Antti Kivinummi T:mi Antti Kivinummi antti.kivinummi@elisanet.fi 0400-621 057 Hämenkyrö Custom Creations Juhani Härkönen info@ceecee.fi 045-800 70 09 Joutseno Michael’s Garage Niclas Sved niklas.sved@michaelsgarage.fi 050-532 32 20 Esboo Lysimox OY Arto Sulopuisto korjaamo@lysimox.fi 0400-285 480 Mäntsälä Lisää tuotteita löytyy lähimmästä KW Parts Performance Partnerilta alk. Nro. 87-95 K-koodi. Sopii vm.-85 asti. Nro #10067353 €2 400 350/210 hv 2-pulttinen lohko sekä valukannet. Nro #12568758 €2 790 350/330 hv, 505 nm. #19329997, kuiva sumppu, €12 290 LS3 6,2L/323 hv. Peräs LS3/430 nyt saatavana katsastusystävällisenä moottorina vanhan auton. Sopii vm. Sisältää LS3/430 hv moottorin, 4L65E vaihteiston, ohjainyksiköt, kaasupolkimen sekä anturit. Täysin uusi HEMI Crate moottori Nro
60 MERCURY EIGHT COUPE 1949 Vaikka Mika Raition Mercury näyttää vakiohkolta, sisältää se modernia tekniikkaa niin suorituskyvyn kuin ajettavuuden suhteen. 81 PONTIAC TEMPEST CUSTOM CONVERTIBLE 1966 Lowrider-tyylisen lipujan voi tehdä myös siten, että auto on helposti palautettavissa alkuperäiseen asuunsa. Martinsen vei kertaalleen tekemänsä ’32 Ford Roadsterin Amerikkaan, missä se jalostettiin täysin uudelle tasolle. Siitä pitää huolen 383-kuutiotuumaiseksi stroukattu ja piristetty veekasi.. Päätöstä ei tarvinnut katua, sillä lopputulos on kaunislinjainen ja onnistunut kokonaisuus. KANSIKUVAJUTTU 60 36 CHEVROLET STEPSIDE PICKUP 1975 Tällä pikkiksellä tavarankuljetus hoituu tavanomaista rivakammin. 56 FORD ROADSTER 1932 Autonsa voi rakentaa monella eri tavalla. 14 ISOLOHKOILLA RUUDITETTU MOPPEKAKSIKKO Jouni Rouhiaisen Dodge Challenger ’71 ja Plymouth Barracuda ovat varsinaisia tehopaketteja, sillä niiden moottorit kehittävät yhteensä 1000 hevosvoimaa. PIENOISMALLIT 74 AUTOMDELLO 1:24 LINCOLN CONTINENTAL MARK 3 1971 Keräilymalli, jonka pääasiallinen materiaali on metallin sijaan hartsi. 14 V8-MAGAZINE 3 36 56 2 /2016 47 HEMIZON GASSER Volvo Amazonista kuoriutui 331-kuutiotuumaisella Hemillä varustettu gasser. Per O. 32 FORD F250 CREW CAB 1960 Kyseisen mallin Fordit toimivat kylmän sodan aikaan strategisten pommikoneiden miehistön kuskaustehtävissä koneilleen. 50 BUICK CENTURY CONVERTIBLE 1957 Aurinkoinen ja lämmin kesäilta, edessä avautuu suora ja autio tie. Mikäs siinä on päästellessä viimeistellyllä ’57 Buickilla rätti alhaalla. ESITTELYSSÄ 6 BUICK SPORT COUPE 1937 Kokkolalainen Pasi Pannula valitsi rodiprojektinsa lähtökohdaksi harvinaisemman aihion
Uusiutunut Overdrive.fi on nyt livenä. Tämä tuo mukanaan mm. Maan suosituin jenkkiautojen keskustelufoorumi on saanut rinnalleen harrasteautojen kauppapaikan, perinteisen V8-Marketin sähköisessä muodossa. Veekasin jokakeväinen Talleissa tapahtuu -juttusarja käynnistyy tässä numerossa. kuvien laittomahdollisuuden ilmoituksiin. Jarmo Markkanen UUTTA PUKKAA 4 V8-MAGAZINE KAKSIPYÖRÄISET 76 HARLEY-DAVIDSON FLH 1974 Spok Motoria pyörittävä Juha Routu hyödynsi vankkaa osaamistaan Hard Soupiksi ristimässään pyörässä. Ratin takaa Rakentelukausi on siinä mielessä makeimmillaan, että uusia projekteja ja ennen näkemättömiä rakennelmia alkaa putkahdella esiin. Esimerkkeinä ennakkoluulottomuudesta käyvät melkoisen villi tupla-ahdettu Buick-farmari ja tyylipuhdas kustom, jonka lähtökohtana on ollut Amazon. Lisää mielenkiintoisia projekteja on tarjolla seuraavassa V8:n numerossa, joka ilmestyy maaliskuun lopulla. Overdrive toimii kaikissa laitteissa ja myös mobiilissa. Ensimmäisessä osassa esittelemme aukeaman verran työn alla olevia ja osin jo valmistuneitakin uutuuksia. Ja onhan tämä muutoinkin hektistä aikaa, kun maaliskuu on juuri käsillä, ja kevään näyttelyt, uusi ajokausi ja ensimmäiset kisat alkavat ihan kohta. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. KULTTUURIA 26 ART HIMSL Hot Rod Taiteilijat -sarjassa tutustutaan tällä kertaa kustom-maalauksen pioneerin Art Himslin huikeaan uraan. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. PALSTAT 3 SISÄLTÖ JA PÄÄKIRJOITUS 20 UUTISIA JA ASIAA 42 KALIFORNIA KRUZIN’ 68 TUOTEUUTTA 70 V8-MARKET OSTOJA MYYNTIPALSTA 72 TAPAHTUMAKALENTERI 86 SEURAAVASSA NUMEROSSA. Siihen ehtii vielä mukaan ja rakenteilla olevista harrastepeleistä kannattaa lähettää kuvia toimituksen postilaatikkoon. Kevään näyttelyt ovat niin ikään ovella, ja teimme pienen ennakkokurkistuksen FHRA American Car Show’n tarjontaan. LINNEY V8-MAGAZINE Postiosoite V8-Magazine Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia.fi V8-Marketin sähköpostiosoite v8-market@fokusmedia.fi Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Toimituspäällikkö Petri Laulajainen Ulkoasu Faktor Oy / Kirsi Perimö, Mauri Viertola Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Aulis Hämeenkorpi, Mikko Isokangas, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Arto Kylmänen, Michael Lamm, Peter S. KERÄILYKUVAT 39 FORD ROADSTER 1932 41 BUICK SPORT COUPE 1937 KANSIKUVAT: PAUL GRANVIK, JOKE SIMONEN KERÄILYKUVA: PAUL GRANVIK KALENTERIKUVA: PETER S. Vuodesta toiseen maassamme syntyy aivan huippuluokan kalustoa. MEDIAMYYNTI Esko Kontio Sähköpostiosoite esko.kontio@fokusmedia.fi Puhelin 0400 997 622 LEVIKKIMYYNTI Johanna Mikkonen Sähköpostiosoite johanna.mikkonen@fokusmedia.fi JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA Markku Hurmeranta Sähköpostiosoite markku.hurmeranta@fokusmedia.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen 47 26 VEEKASI KIERTÄÄ 66 TALLEISSA TAPAHTUU Lukijoiden projekteja Alavetelistä, Orimattilasta, Turusta, Tuusniemeltä ja Varpaisjärveltä
Buick Sport Coupe 1937 A inutlaatuinen aihio 6 V8-MAGAZINE
Kokkolalaisen Pasi Pannulan kaunislinjainen ’37 Sport Coupe osoittaa, että näissä autoissa on ainesta myös maukkaaksi rodiksi, jopa ilman isompia muutoksia. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK V8-MAGAZINE 7. A inutlaatuinen aihio 1930-lukulaisen loistoluokan Buickin ottaminen rakentelukohteeksi ei ole mikään tavanomainen ratkaisu
8 V8-MAGAZINE. Sitä ei hienosta lopputuloksesta ihan heti uskoisi. Linjakkuus johti kauppoihin Buickin linjakkuus jäi Pasin mieleen, ja niinpä hän seurasi auton kaupittelua säännöllisin väliajoin. Niinpä hän katsoi parhaaksi unohtaa auton, vaikka se korimalliltaan häntä kovasti miellyttikin. Tällä ”kyttäystaktiikalla” edettiin kesään 2013 saakka, jolloin kaikki palaset alkoivat loksahdella Pasin näkökulmasta paikoilleen. Autoja hän on itse asiassa rakentanut vielä varsin vähän, ja Buick onkin hänen ensimmäinen amerikkalainen autonsa. Kävi ilmi, että Buick oli sillä hetkellä Kojelauta on alkuperäisessä asussaan mittareiden uusimista lukuun ottamatta. Hän korvasi sen Triumphin aidolla puukehäversiolla, jota koristaa Buickin logolla varustettu keskiö. Keskellä sijainneen kookkaan aukon täytteeksi Pasi asensi navigaattorin, joka ilmoittaa mm. Yksinkertainen on kaunista Syksyllä 2012 Pasi päätti palata nelipyöräisten harrastepelien pariin lähes kaksi vuosikymmentä kestäneen tauon jälkeen. Buickin aiempi kohtuulliseksi katsottava hintapyyntö oli nimittäin pysynyt samana siitä huolimatta, että auto oli nyt leimattu Suomen kilpiin. Buickia kauppasi joensuulainen Mika Karvinen, joka oli tuonut sen USA:sta vain kuukautta aikaisemmin ilmeisestikin myyntitarkoituksella. – Vähän pitkin hampain sen tein, muistelee Pasi hetkeä, kun järki voitti, eikä hän lähtenyt päätä pahkaa ostamaan leimatonta Buickia. Ilmoituksessa olleen lyhyen tekstin mukaan kyseessä oli ajokuntoinen, teknisesti toimiva ja koriltaankin lähes korroositon, mutta joiltain osiltaan vielä vähän keskeneräinen projekti. Buickia ei ollut kuitenkaan vielä katsastettu Suomen kilpiin, mikä huoletti Pasia. Auto näytti kohtuukuntoiselta ja korimalliltaan todella linjakkaalta. Tässä vaiheessa Pasi törmäsi V8-Magazinen Market-palstalla kaupattuun ’37 Buick Sport Coupeen, jota oli alettu rakentamaan rodiksi. Pasin mielestä yksinkertainen on kaunista myös näissä laitteissa, minkä vuoksi hän päättikin panostaa mahdollisimman pelkistetyn perusauton hankintaan. Buickin ajovalot ovat alkuperäiset, mutta niiden alle kiinnitetyt vilkut moottoripyörän tarvikeosia. Siis oiva aihio. Alun perin vilkut sijaitsivat etulokasuojien päällä olleissa erillisissä koteloissa. Bucikissa oli ostettaessa GM:n 80-luvun tilttirattiputki, jonka muovinen ratti ei miellyttänyt Pasia. – Halusin projektin, jota pystyy rakentelemaan vähemmälläkin kokemuksella, kertaa Pasi tulevalle hankinnalle asettamiaan ehtoja, joiden perusteella hän päätyi etsimään 1930-lukulaista rodiaihiota. Tästä rohkaistuneena Pasi soitti Mikalle. K aikenlaiset motorisoidut laitteet kiinnostavat Pasia, ja niinpä hänen harrastehistoriastaan löytyy nelija kaksipyöräisten lisäksi myös telavetoisia vehkeitä. Buickin miedosti modernisoituun ulkoasuun sopii mainiosti perinteikkäästi muotoiltu tear drop -tyyppinen taustapeili, joka on moottoripyörissä alun perin käytetty tarvikeosa. auton ajonopeuden. Eritoten sen muhkean pyöreät muodot tekivät Pasiin suuren vaikutuksen
osittain keskeneräiseksi jäänyt kevyt rodiprojekti, joka oli Mikan mukaan kuitenkin kaikin puolin toimiva peli ja pelleiltäänkin ihan kelvollinen, mutta sen sisusta oli ”vähän vaiheessa”. 1937 Buick Sport Coupeja valmistui vain 5059 kappaletta, joten se ei ole mikään yleinen ilmestys missään päin maailmaa, varsinkaan rodiksi rakennettuina. V8-MAGAZINE 9. Auton tekniikkapuolta oli päivitetty Chevroletin piristetyllä 350-kuutiotuumaisella pikkulohkolla, GM:n vakiolla TH-400-automaatilla ja Fordin 8-tuumaisella lukottomalla perällä. Poistetun takapenkin tilalle hän teki koivuvanerista telineen, johon sijoitettiin moderni cd-soitin, lisävahvistin, kookas subbari ja kaksi kaiutinta. Se alkoi toimia puhdistamisen jälkeen moitteettomasti, ja mikä parasta, se pysyy myös ajassa. . Hansikaslokeron kantta koristava sympaattisen näköinen mekaaninen kello on auton alkuperäinen lisävaruste. Leimaamisen yhteydessä Pasi muutoskatsasti Buickin kaksipaikkaiseksi. Myös ajo-ominaisuuksia oli kohennettu korvaamalla alkuperäinen etuakselisto Mustang II -tyyppisellä paketilla nykyaikaisine ripustuksineen, tiheävälitteisine tehostettuine hammastanko-ohjauksineen ja tehostamattomine 11-tuumaisine etuVirranjakajan oikeaan asentoon kääntämisen sekä kaasarin ja imusarjan vaihtamisen jälkeen Chevroletin 350-kuutiotuumainen pikkulohko alkoi käydä priimasti
Uudella pellillä paikkailtiin mm. Hänen visiossaan Buick jäisi kauniilta koriltaan pitkälti vakioksi, mutta autosta karsittaisiin pois joitakin kokonaisuutta häiritseviä koristeosia. Pientä lohtua tilanteeseen toi, että Buick oli osiltaan käytännössä täydellinen aina harvinaisia pisteosiaan myöten. Koria ei nostettu pois rungolta, koska se ja auton pohja oli aikoinaan kunnostettu sen verran hyvin, että ne kelpasivat sellaisenaan. 10 V8-MAGAZINE. Myyjän mukaan Buick oli Amerikan aikaiselta omistajalta keskeneräiseksi jäänyt, mutta teknisesti täysin toimiva projekti. Auto alkoi kuulostaa niin mielenkiintoiselta yksilöltä, että sitä oli lähdettävä tutkimaan tarkemmin. Pasi korjasi ongelman ja asensi samalla hapettuneen kaasari/imusarja-yhdistelmän tilalle veljenpojaltaan Jonilta ylimääräiseksi jääneen Edelbrockin Kittiä löytyi pahimmillaan yli kolme senttiä! . Etenkin karmeanvärinen kulunut lila maalipinta sinisine häivytysliekkeineen sai sen näyttämään jokseenkin surkealta. Verhoiluista oli vain muistot jäljellä, eivätkä tyyliin sopimattomat erillisistuimet ja kisahenkinen räikkäshifteri nostaneet juurikaan tunnelmaa. takapenkkiä ollenkaan, joten Pasin päässä syntyi ajatus muuttaa auto kaksipaikkaiseksi. Talven tullen Buick purettiin täysin palasiksi. Hyvää autossa oli lähinnä maukas korimuotoilu. Buickiin Amerikan aikoina vaihdettu Mustang II-etuakselisto oli asennettu paikoilleen hyvin ja huolellisesti, joten sille riitti pelkkä puhdistus ja maalaus puolikiiltävällä mustalla. Se riitti lopulta Pasille, joten hän osti tuolloin seisonnassa olleen Buickin ajamatta sillä metriäkään. Mitään osia ei ollut tarvis vaihtaa, mutta Pasin mielestä Buickin etupää kulki turhan korkealla, minkä vuoksi autossa olleiden olka-akseleiden tilalle asennettiin tuuman verran dropatut versiot. Pysäyttimien toimintamukavuutta lisättiin varustamalla jarrujärjestelmä Opel Omega MV6:sen tehostajalla. Sisustassa ei ollut paljoa purkamista, mutta se vähäkin irrotettiin. Autossa ei ollut mm. Myöskään sisustassa ei ollut hurraamista. Runsaiden lommojen lisäksi Buickista löytyi myös ruostetta. Kun Pasi näki Buickin, oli se hänelle paha pettymys. Projektivai heita levyjarruineen. Pettymykset jatkuivat sisustan kohdalla, sillä sitä ei ollut käytännössä lainkaan paria pikaisesti paikalle pultattua epämukavaa erillisistuinta lukuun ottamatta. Tunnelmaa ei kohottanut myöskään auton käynnistäminen, sillä 350-kone kävi heikosti ja otti kierroksia kovin tahmeasti. Fordin lukottomalle 8" taka-akselille riitti pelkkä huolto ja ulkoinen siistiminen. helmat ja kummatkin kynnyskotelot käytännössä kokonaisuudessaan. Kun runkokin osoittautui priimaksi, ei niitä lähdetty erottamaan toisistaan. Valmis visio Pasi oli autoa kyttäillessään hahmotellut mielessään varsin selvän kuvan siitä, miltä se näyttäisi valmiina. Niiden osalta selvittiin puhtaaksi hiomisella ja puolikiiltävällä mustalla maalaamisella. Buickin purettuaan Pasi sai mielihyväkseen todeta, että aikoinaan siististi kunnostettu pohja oli yhä ehjä. Tehtyjen tarkastusmittausten mukaan Mustang II:sen etuakseli oli asennettu paikalleen asianmukaisesti, mutta se käytiin kuitenkin varmuuden vuoksi läpi ja havaittiin hyväkuntoiseksi. Tätäkin himmensi tosin kromien kehno kunto ja se, että valtaosa niistä oli maalattu korinväriseksi. Buickin väriksi Pasi oli jo päättänyt metallinhohtokuparin ja auton vanteiksi asennettaisiin jotkut kookkaat täyskromiset kiekot. Buickin 11" etulevyt ja 10" takarummut olivat uudenveroiset, joten ne kelpasivat sellaisenaan. Huolestuttavan huonosti käyneen moottorin kohdalla koettiin miellyttävä yllätys, kun syyksi paukkumiseen paljastui 180 astetta väärin päin asennettu GM:n kärjetön HEI-jakaja
Buickista puuttunut takapenkki jätettiin suosiolla pois, koska tilanahtauden vuoksi sille ei ollut käyttöä. Työ toteutettiin tehdastyyliä mahdollisimman tarkoin noudattaen. Astinlaudat olivat täysin mädät kiinnitysrautojaan lukuun ottamatta. Myös rikkinäiset takavalot rumine hain evää muistuttavine koteloineen saivat lähtöpassit. – Kun katselin Buickia maalauskaapin keinovalossa, tuntui väri pieneltä pettymykseltä, ja ehdin jopa hieman harmitella valintaani. etulokasuojissa sijainneiden varapyöräkaukaloiden umpeen hitsaaminen sekä puskureiden, listojen ja merkkien poistaminen. Talven talli-illat vieneiden koritöiden valmistuttua Pasi kävi pohjatöiden kimppuun. Mutta kun auto työnnettiin pihalle päivänvaloon, en voinut kuin ihailla sen kaunista sävykkyyttä, toteaa Pasi tyytyväisenä. Muutosten jälkeen kone kävi nätisti ja naukui aivan uudella tavalla. Joitakin yksityiskohtia hän halusi kuitenkin muokata oman makunsa mukaiseksi. V8-MAGAZINE 11. Niinpä hän asensi niiden tilalle ’59 Cadillacin bulletit, jotka upotettiin siististi lokasuojien sisään. Kaiken kaikkiaan uutta peltiä paloi pari neliötä, mikä on paljon ottaen huomioon, että Buickin pohja oli ehjä. Buickissa ollut kisamallin räikkäshifteri sopi huonosti auton uuteen tyyliin. Auton helmat, kynnyskotelot ja astinlaudat oli uusittava käytännössä kokonaan ja molempien ovien alaosistakin yli 30 sentin siivut. Auton korimuotoilu oli Pasin mielestä niin kaunis, ettei sitä tarvinnut muutella isommin. Se korvattiinkin Opel Omega MV6:n lattiavalitsimella, jonka ympärille Pasi rakensi koivuvanerista tyylikkään konsolin. Samassa yhteydessä vuotavat pakosarjat vaihdettiin peltisiin ja tehtiin uusi tuplaputkisto 2 ½" rööristä. Lokasuojien päällä erillisissä koteloissa sijainneet alkuperäistakavalot muistuttivat Pasista lähinnä hain evää. Kahdeksan millin teräsprofiilista kasattu kokonaisuus näyttää kiitettävän tehdastekoiselta. Muuten moottorille riitti perushuolto ja siistiminen päältä päin. Väriksi Pasi oli valinnut Hondan kartasta paikallistetun kuparinoranssin metallinhohtosävyn, jonka virheetön kiilto varmistettiin kolmella kerroksella kirkaslakkaa. 600 cfm vakuumikaasuttimen ja aluimusarjan. Kittiä niistä löytyi pahimmillaan yli kolme senttiä! Lukuisten lommojen lisäksi Buickista paljastui myös runsaasti ruostetta. Ne tehtiinkin kokonaan uusiksi suorasta pellistä. Sen paikalle tehtiin koivuvanerista teline, johon sijoitettiin modernit stereot vahvistimineen ja kaiuttimineen. Maski oli rikki, ja kun uutta tai parempaa käytettyä sellaista ei löytynyt mistään, päätti Pasi tehdä sen itse. Ne korvattiin ’59 Cadillacin bulleteilla, jotka upotettiin takalokasuojien sisään. Näihin lukeutuivat mm. Heti alkuvaiheessa kävi kuitenkin selväksi, että auton kori oli pelättyäkin karummassa kunnossa. Pari kuukautta kestäneiden pakkelitalkoiden tuloksena pelleistä saatiin sen verran suorat, tai tässä tapauksessa pyöreät, että auton päälle voitiin vetäistä pohjamaali ja kiikuttaa koko komeus kälviäläiseen Classic Parkiin maalattavaksi. Maltilla muokattu Maalauksen suhteen Pasi ei halunnut ottaa riskejä, joten Buick hiottiin täysin peltipuhtaaksi. Etenkin etulokasuojat olivat lohduttoman näköiset, sillä kolaroinnin seurauksena ne oli oiottu ilmeisesti lekalla takomalla, ja jäljelle jääneet, paikoin syvätkin epätasaisuudet oli vain peitetty paksulla pakkelikerroksella. Niputusvaiheessa koettiin kuitenkin yllättävä ta. Pasi päätti poistaa etulokasuojissa olleet varapyöränkotelot ja hitsata umpeen niiden säilytyskaukalot. Yhtenäisemmän yleisilmeen saavuttamiseksi myös matkustajan puolen takalokasuojassa törröttänyt bensantäyttöputki siirrettiin tavaratilaan, jonne sijoitettiin myös itse tehty 80 litran vetoinen tankki. Joka suuntaan pyöreistä muodoista johtuen homma osoittautui oletettua työläämmäksi operaatioksi. Perään lisää leveyttä Buickin palattua maalaamosta aloitti Pasi sen kasaamisen saman tien
Toive osoittautui turhaksi, sillä Buickiin asennetun Opelin jarrutehostajan takia herkästi reagoivat etulevyt toimivat moitteetta, mutta enemmän käyttövoimaa vaativat takarummut eivät juurikaan ottaneet. Buickin CVV-33 -rekisteritunnus on jokseenkin harhaanjohtava, sillä voisi hyvinkin luulla sen viittaavan ’33 Chevroletiin. Puskureiden, listojen ja merkkien poisto korostaa onnistuneesti auton puhdaslinjaisuutta. Tässä yhteydessä kattoverhoilu ja lattiamatto uusittiin metritavarasta, joten auto otettiin ajoon entistä ehompana. Keskeneräinen sisusta vaivasi Pasia sen verran pahasti, että se otettiin talven tullen työn alle. Buick on koriltaan kaunis ja sopusuhtainen, minkä vuoksi Pasi ei lähtenyt tekemään sille isompia muutoksia. Myös lattiakonsoli on Pasin kätten työtä, mutta siihen sijoitettu shifteri on peräisin Opel Omega MV6:sesta. Paineentasausventtiilin asentamisen jälkeen leima heltisi toisella yrittämisellä. . . Leima heltisi toisella yrittämällä. Tavaratilaan on sijoitettu 80-litrainen omavalmisteinen tankki täyttöputkineen. Buickin alkuperäiset kehnokuntoiset lasit on kaikki uusittu suorasta tavarasta. Aikansa asiaa päiviteltyään Pasi päätti vaihtaa peräksi 1980-lukulaisessa Ford LTD -piilofarmarissa alun perin olleen leveämmän lukottoman 8,8" taka-akselin, joka purettiin, ja jonka laakerit uusittiin. Asialla ei ole kuulemma kuitenkaan mikään kiire, sillä auto näyttää hyvältä ja toimii vieläkin paremmin, ja sehän on tärkeintä näissä harrastehommissakin. Ihan heittämällä homma ei kuitenkaan hoitunut, sillä perän alle asentamiseksi Buickiin oli tehtävä täysin uudet ja säädettävät nelilinkkiripustukset, minkä lisäksi entisten lehtijousien ja nesteiskareiden tilalle asennettiin Ridetechin ilmapussit. Myös omassa kotelossa piilossa oleva akku ja aina tarpeellinen vaahtosammutin löytyvät nykyisin sieltä. Epämukavat erillisistuimet korvattiin Opel Omega MV6:n sähkötoimisilla kangaspenkeillä, jotka kiinnitettiin itse tehtyihin kiskoihin. Samalla viidelle henkilölle rekisteröity Buick muutoskatsastettiin kaksipaikkaiseksi, minkä seurauksena takapenkki poistettiin pysyvästi. Poistetun takapenkin tilalle hän työsti niin ikään koivuvanerista valmistetun telineen, johon sijoitettiin modernit stereot tarvittavine ”tilpehööreineen”. Harhaanjohtavuutta lisää se, että autosta on poistettu kaikki merkkija mallitunnisteet. Pasin mukaan Buickin nykyinen sisusta on vain väliaikainen ratkaisu ja suunnitelmissa on teettää verhoilut uusiksi alan ammattilaisella jossain vaiheessa. Alkuperäiset tiivisteet saatiin elvytettyä käyttökelpoiseen kuntoon. 12 V8-MAGAZINE. Kuvankaunista Buickia katsellessa on vaikea uskoa, että kyseessä on Pasin ensimmäinen jenkkiautoprojekti. Etupään osalta kiekot sopivat paikoilleen aivan asiallisesti, mutta takapäässä ne jäivät liian syvälle pyöränaukkojen sisään ja näyttivät tosi ankeilta. Pasin ajohalut olivat tuossa vaiheessa niin kovat, että hän päätti jättää kieltämättä ankean sisustan vielä sellaiseksi kuin se oli, ja suuntasi auton keulan kohti konttoria leiman toivossa. Puuttuneet ovipahvit ja takasivupaneelit Pasi valmisti koivuvanerista ja verhoili ne itse ruskealla keinonahalla. Hatunnoston arvoista on sekin, että maalausta lukuun ottamatta hän on tehnyt kaikki työt itse. Buickin tullessa taas ajokelpoiseen kuntoon elettiin jo kesää 2014. Samalla ne myös tummennettiin savunharmaalla kalvolla. Toimenpiteiden ansiosta auton takapyöränaukot täyttyivät toivotulla tavalla ja myös ajettavuus parani oleellisesti. kaisku, kun tori.fi-myyntisivuston kautta käytettynä hankittuja 20-tuumaisia alumiinivanteita renkaineen alettiin sovitella auton alle
VASTAA V8-MAGAZINEN SUUREEN LUKIJAKYSELYYN! V8_lukijakysely_leikkaukseen.indd 1 11.2.2016 12:24:14. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 10 kpl palkintoja. Mielipiteesi onkin meille tärkeä. Onko lehdessä jotain sisältöä liikaa tai jotain taas liian vähän. Yksi palkinto sisältää rengaspussisetin sekä V8-laukun, palkinnon arvo yht. Mitä mieltä olet lehden kuvamaailmasta tai juttutyylistä. Kehitämmme lehteämme jatkuvasti saamamme palautteen pohjalta. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 61 €. Vastaa osoitteessa www.fokusmedia.fi/kyselyt/v8 Vastausaika päättyy 29.3.2016
Dodge Challenger 1971 & Plymouth Barracuda 1972 Kahden samaa E-Body korisarjaa edustavan auton kohdalla on kätevää, että toinen on avo ja toinen kovakatto. OPARIN NIMEEN 14 V8-MAGAZINE
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN OPARIN NIMEEN V8-MAGAZINE 15. Heillä voi olla useampi harrastepeli, ja miksipä ei sitten saman tien vaikka hivenen normista poikkeavin teholuvuin. Autoharrastajien joukosta löytyy tulisieluja, joille ei riitä pelkkä yksi hieno auto
Näin autoon vaihtui simpukkaohjaus takaisin. Edellinen omistaja oli vaihtanut autoon hammastanko-ohjauksen, joka osoittautui heti toimimattomaksi vaihtoehdoksi. TAKA-AKSELI: Lukollinen 8 3/4, välitys 3,23:1. Jouni halusi jotain vanhanaikaisia ja konepellin läpi työntyviä veturipumppuja modernimpaa. Lopulta Autohuolto Gröndahl Loviisassa otti homman hoitaakseen ja asensi ahdinpaketin paikalleen. ALUSTA: Mopar XHD-lehtijouset, 0,96-tuumaiset vääntösauvat, QA1 säädettävät iskunvaimentimet, Hotchkis etuja takarungon yhdistäjät, Mopar Performance -jarrut. VANTEET: American Racing BLVD 18 x 8,0 ja 18 x 9,5, Toyo Proxes -renkaat edessä 235/40/18 ja takana 285/35/18. 16 V8-MAGAZINE. Näin hän ryhtyi miettimään ahdinsarjoja, ja tässä vaiheessa ehdoton edellytys oli se, että ahtimen olisi mahduttava konepellin alle piiloon. Turkulaisen Sporttiauton kautta hommattiin jenkkipaja Supercharger Storesta valmis ahdinsarja. Ahtimella lisäpuhtia Syksyllä 2010 Jouni pohti, että Barracudan ja etenkin koneen ympärillä pitäisi keksiä jotain. Tätä hän ryhtyi pikkuhiljaa laittamaan parempaan suuntaan parantelemalla muun muassa lokasuojien kaaria ja lisäämällä koristelistoja. MOOTTORI: 472 cid Hemi (536 hv Eagle Racing Dyno Service, Kotka), Demon 850 cfm kaasutin, TTI 2,5-tuumaiset peltisarjat ja 3-tuumainen pakoputkisto. Sisusta laitettiin myös pitkälti uusiksi. Vuosimallin 1972 Barracudan hän hankki Kymenlaakson suunnalta vuonna 2008. Dodge Challenger '71 T esjokelainen Jouni Rouhiainen on pikkuhiljaa parannellut tallistaan löytyvän Mopar-kaksikon ominaisuuksia ja yleiskuntoa. Ahdinsarjan piti olla bolt on -paketti, mutta kuten hyvin tiedetään, korulauseet eivät pidä aina paikkansa. Tästä Hemistä löytyy dynossa jarrutetut 536 hv. Kääntösäde oli ihan hirveän kokoinen, ja jo pienistä maantien epätasaisuuksista auto lähti sinkoilemaan minne sattui. Jounilla oli jo aikaisemmin ollut yksi Challenger-projekti josta ei oikein tahtonut tulla mitään, joten hän hommasi hivenen valmiimman pelin. Puristuksia koneessa on nykyisellään vähän yli yhdeksän. Samasta putiikista tuli myös ohjaustehostimen siirtosarja. Lukemat oli mittautettu Lappeenrannan suunnalla pitkään toimineen AM Worksin rullilla. Jouni Gröndahl hoiteli homman kuntoon keväällä 2011. Muita juttuja ovat Victoryn EFI-imusarja, Edelbrockin bensaValkoinen sisustaverhoilu yhdessä luumuvioletin ulkokuoren kanssa on tyylikäs, mutta luonnollisesti hyvin arka lialle. VAIHTEISTO: TF 727, B&M 2500 r/min turbiinilla. Muina muutoksina 440-moottorin kohdalla vaihtuneita palikoita ovat Edelbrockin RPM-alumiinikannet, matalapuristeiset valumännät, 272-asteinen nokkakeppi ja peltisarjat. Kaupantekovaiheessa auton konepellin alta löytyi 375 hv teholukemat penkityksen yhteydessä puristanut 440-kuutiotuumainen isolohko. Näillä eväin Jouni ajeli autolla pari vuotta ja aluksi mukaan mahtuivat tapahtumista Forssan Pick-Nick ja Kouvolan Swapmeet, missä Barracuda pääsi Top-10 joukkoon. SISUSTA: Year One ja Legendary. Ruukin Mopar Meetissä auto mahtui Top-Viitoseen
V8-MAGAZINE 17. Barracudan vaihdelaatikko sanoi itsensä irti kaksi vuotta sitten yhden cruisingin yhteydessä. Takaakselia jouduttiin siirtämään muutama sentti oikealle, ihan kuten Challengerissakin. Siitä hävisi kakkosen vaihde, minkä jälkeen laatikko teetettiin eräällä helsinkiläisellä kisakoneisiin ja vaihteistoihin perehtyneellä kaverilla. Renkaat ympäriinsä ovat Hankook Ventukset kooltaan 255/45ZR17. Rullilla koneen kanssa ilmeni pieniä lämpöongelmia, joten Haydenin propelli ja kaksi sähkökäyttöistä tuuletinta löysivät paikkansa coolerin ja jäähdyttäjän väliin. ALUSTA: Mopar XHD-lehtijouset, 0,96-tuumaiset vääntösauvat, Konin säädettävät iskunvaimentajat ja Mopar Performance -jarrut. MOOTTORI: 440 cid (540 hv/840 Nm/2300 r/min AMW Dyno Service, Lappeenranta), matalapuristeiset männät, nokka-akseli 272-asteinen Mopar Performance, Procharger D1SC-ahdin, Edelbrock RPM -alukannet, Edelbrock 1000 cfm läppärunko, Edelbrock imusarja Victor 440 Efi. Näissä tuo taka-akseli on jo tehtaan jäljiltä vinossa. Sen jälkeen Monia Mopar-harrastajia puhuttelevat korilinjat löytyvät tästä. Niinpä Cuda kiikutettiin AM Worksin Martikaiselle Lappeenrantaan. Aikaisempi 2,76:1 perävälitys vaihdettiin 3,55:1 välityksiin. Hän asensi autoon KMS MD35-boksin, suuttimet ja muut muutoksiin liittyvät oleelliset härpäkkeet. Tietysti autolla on käyty kiertelemässä paljon muitakin tapahtumia ja sillä on cruisailtu aina kun on keritty. Edelbrock polttoainekiskot, puolen tuuman polttoainelinjat, EV14 870 cc suuttimet, Aeromotiven sähköinen polttoainepumppu, suodattimet ja painemittari, peltipakosarjat ja 2,5-tuumainen pakoputkisto, KMS MD 35 -moottorinohjaus, 3-tuumainen välijäähdytin, AMW:n dumppi. Barracudan musta verhoilu sopii mainiosti yhteen punaisen ulkokuoren kanssa. Koneen etupuolelta löytyy kolmetuumainen cooleri ja AMW-dumppi. 540 hevosvoimaa Alkukesästä 2011 paketti alkoi olla siinä kunnossa, että sitä olisi voinut alkaa käynnistelemään. Moparin 440-kuutiotuumainen isolohko tuottaa Prochargerin ahtimella todistetusti 540 hevosvoimaa. Etupäähän on vaihdettu uretaanipuslat ja vanteet ovat Boyd Coddingtonit AWCkeskiökupeilla, kooltaan 8 x 17 tuumaa. TAKA-AKSELI: Lukollinen 8 3/4, välitys 3,55:1. Dusterista se lähti Jounin ensimmäinen jenkki oli vuonna 1989 ostettu 1971 Plymouth Duster, jonka hän oli bongannut erään automaalaamon pihasta ajaessaan Elimäen ohi. Tähän loppuivat kaikki lämpöongelmat. Jälkeenpäin ajateltuna nykyisillä vääntölukemilla välitys olisi hyvin voinut pysyä tuossa aikaisemmassa 2,76:1-versiossa. Taakse asennettiin XHDjouset ja ympäriinsä Konin iskarit. . Nykyinen manuaaliventtiilikoneistolla varustettu laatikko kestää sen 600 hv, ja hyvin on toiminut. VAIHDELAATIKKO: TF 727 manuaalisella venttiilikoneistolla ja käännetyllä kaaviolla. Cuda oli hänen hoivissaan puolisentoista viikkoa, minkä jälkeen kone antoi 0,8 barin ahdoilla 540 hv ja 840 Nm 2300 r/min kohdalla. Cudaa on käytetty American Car Show’ssa 2012 ja tähän päälle vielä useammassa pikkunäyttelyssä. Vuoden 1992 suuren laman aikoihin hän joutui luopumaan autosta ja myi sen jonnekin Lappeenrannan suunnalle. Plymouth Barracuda '72 kiskot, Airmotiven bensapumput, puolen tuuman bensalinjat ja Edelbrockin läppärunko
Ensimmäisessä Dusterissa oli tehoa jotakuinkin 400 hv, ja sillä Jouni kävi melko lailla kylmiltään vetäisemässä 14 sekunnin ajan joskus muinoin Motoparkissa. Viikko tapahtuneen jälkeen Jouni oli lastensa kanssa Helsingissä, kun hän sai puhelimeensa tekstiviestin, että kaveri olisi valmis luopumaan Hemistään. Hemi-kauppoja Jouni alkoi hieromaan 2013 vuoden lopulla, mutta kunnollisia vanhoja Hemejä on vaikea löytää. . Osakasoja ja hitsatulla lohkolla varustettuja moottoreita on kyllä tarjolla. Kyseessä on shiftkitillä varustettu normaali 727-automaatti, joka kestää kuitenkin sen kuutisensataa heppaa. Niinpä Jouni haki sen pois Lohjan seudulta. Renkaat edessä ovat Toyo Proxesit kooltaan 235/40ZR18 ja takana 285/35ZR18. Auto on tuotu Kaliforniasta Suomeen vuonna 2006 ja se meni silloin Lappeenrantaan, missä sitä oli pikkuhiljaa laiteltu. Kesällä 2014 hän soitti uudestaan Dusterin perään, mutta se oli ennättänyt vaihtaa omistajaa ainakin jo kolme kertaa. Kymmenisen vuotta takaperin Jouni yritti ensimmäistä kertaa ostaa kyseistä yksilöä takaisin, mutta silloin se ei ollut myytävänä. Vaihteisto on saman helsinkiläisen kaverin tekemä, joka vastasi myös Barracudan laatikosta. TTI:n isot kahden tuuman peltisarjat löysivät silloin myös paikkansa koneen kyljistä. Jounilla on ennättänyt olla kaksikin eri Dusteria ja yksi ’70 Dodge Swinger. – Tämä Mopar-tehokaksikko on hommattu talliini siinä mielessä, että molemmat ovat ja pysyvät omistuksessani pitkälle tulevaisuuteen asti. Moottoriin vaihdettiin siinä vaiheessa öljypohjan tiivisteet, vesipumput, puola, koneen kiinnikkeet ja joitain muita osia. Jouni Rouhiaisen Leevi-pojalla ja Tinka-tyttärellä on jo laadittuna omat suunnitelmansa isän Moparien ympärille. Forssan arvostelujonon yhteydessä eräs sivulta käsin autoa katsellut kaveri oli todennut Challengerista, että tuo taitaa olla sähköauto, kun siitä ei kuulu mitään ääntä. Tuolla hetkellä Jouni ajatteli sisuuntuneena, että katsotaanpa parin vuoden päästä. Perä on kasikolmivarttinen 3,23:1-välityksellä. Muuttoauto Kaliforniasta Challenger puolestaan on sellainen tapaus, että auto tuli Jounille vuonna 2012. Hänellä oli jo ostohetkellä selkeänä tarkoituksena, että konepellin alle tulee Hemi. Mutta iskän pitää ehkä aluksi olla mukana noilla kauppareissuilla. Jounille tullessaan Challenger oli maalattu nykyiseen orkkis Challenger FC7-värisävyyn ja konepellin alla majaili 318-kuutiotuumainen pikkulohko. Silloin konepellin alla oli vielä pikkulohko, siinä kiinni valusarjat ja niiden jatkeena pienet pakoputket. Challengerilla ajeltiin pari ensimmäistä kesää vain pienten muutosten myötä. Jounit Rouhiainen ja Gröndahl lähtivät Myllykoskelle katsomaan yhtä moottoria, mutta se osoittautui heidän mielestään niin huonoksi, että sitä ei kannattanut ostaa. Jouni sai syksymmällä silloisen omistajan kiinni, joka oli valmis luopumaan autosta. Sillä hetkellä omistaja ei osannut kuitenkaan sanoa kyseisen Hemin myyntiaikeista yhtään mitään. Molempien projektieni valmistumisesta haluan erityisesti kiittää Autohuolto Gröndahlia ja tietysti vaimoani ymmärryksestä harrastustani kohtaan. Etuja takarungon yhdistämisessä on puolestaan käytetty Hotchkissin sarjaa. Vanteet ovat American Racing -mallistoa ja kooltaan edessä 18 x 8 ja takana 18 x 9,5 tuumaa. – Nyt auton kanssa on sellainen tilanne, että 6-vuotias poikani ilmoitti, että Dusterin pitää olla valmis kaksi vuotta ennen kuin hän saavuttaa ajokortti-iän. Ostohetkellä auto oli varustettu orkkistyylisillä peltivanteilla ja pillerikapseleilla. . Barracudan tulevaisuudesta Jouni kertoo sen verran, että tytär haluaa sen kauppa-autokseen heti, kun saa ajokortin. Useimpien mielestä Challengerin pitkulaiset valot ja takalauta on näistä kahdesta vaihtoehdosta se ehdottomasti tyylikkäämpi. Samalla kaverilla sattui kuitenkin olemaan ’68 Charger ja sen keulalla 472 Hemi, mistä Jouni ilmoitti voivansa tehdä kauppaa. Niinpä se on tarkoitus tehdä valmiiksi pojan kanssa, Jouni kertoo. Kaikki hänen A-koppaiset Moparinsa ovat olleet 340-kuutiotuumaisilla moottoreilla. Keväällä 2014 Hemiä alettiin vaihtamaan Challengerin keulille. Kaupat tehtyään Jouni lähti vaimon kanssa melkeinpä heti ajelemaan sillä Forssan Pick-Nick-tapahtumaan, mistä he palasivat kotiin 70-lukulaisten kakkospokaali kainalossa. Jouni meni seuraavalla viikolla katsomaan ja koekäyttämään moottoria kaimansa kanssa, ja kaupathan siitä syntyivät. 18 V8-MAGAZINE
+ 0,06 e/min (alv. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori JMT ON OSA VIANORIA Palvelemme USA-autoilijoita tutussa osoitteessa Jyväskylän Kuormaajantiellä. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. 010 401 3310, 014 610 292 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. Member of Nokian Tyres Vianor Jyväskylä: Kuormaajantie 3, Puh. Muista myös katsastuspalvelumme! • Varaosat • Huollot ja korjaukset • Pyöräsuuntaukset • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • Renkaat WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com Retrorenkaat_koko_vaihtoehdot.indd 5 13.2.2015 15:21:37 Alkuperäiset USA-materiaalit Kaikki alaan liittyvät verhoilutyöt TAPIOLAN AUTOVERHOILU OY Niittykatu 3, 02200 ESPOO Puh. 24 %). TILAAMALLA netistä fokusmedia.fi/tilaa-lehti Tilausilmo 16osa.indd 1 8.12.2014 15:59:33. + 0,1717 e/min (alv. 24 %). 09-888 1516 VEEKASI TULEE... AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh
Kilparatojen melusäädökset koskevat myös classic-kilpureita. Väkeä oli paikalla sakeasti. Raadin valinnan lisäksi Anita voitti Vuoden Autourheilija -yleisöäänestyksen! P E R T T I K A N G A S N IE M I Anita Vuoden Autourheilija Finaalikisa Maltalla Drag Racingin EM-kisakalenteri on lyöty lukkoon. Minä kokeilin Indian Scoutia ja hauskaa oli! Ymmärsin onneksi lopettaa ennen kuin aloin luulla liikaa ajotaidoistani. Kilpailukalenteri 2016: 27.–30.5. Mukana olivat myös kaikki drag racingin ansioituneet. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ISOKANGAS MP16 5.–7.2. Oma suolansa show’ssa olivat lukuisat entiset ja nykyiset kilpapyörät. Santa Pod, Englanti 16–19.6. Paikkansa ja aikansa vakiinnuttanut Petrol Circus -näyttely tarjosi kesää odottavalle motoristille laadukkaan kattauksen rakenneltuja pyöriä ja tietysti tunnelmaa tulevan kauden hehkutukseen. Santa Pod, Englanti 30.9.–2.10. 20 V8-MAGAZINE Uutisia & asiaa Koonnut toimitus Kilpureiden henkeä näkyi myös katupyörien puolella, sillä cafe racer -tyyli – laajasti nähtynä – on päivän sana. Tero on sinnikkäällä työllä onnistunut yhdistämään ympäristöasiat ja kilpailutoiminnan. Tierp, Ruotsi 8.–11.9. Finals Malta. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetyn MP16-näyttelyn uutuus oli seiskahallissa kulkenut 430 metriä pitkä sisäkoeajorata. Hienon pyörän voi rakentaa halvallakin, jos vain työkalut sekä -välineet pysyvät kädessä ja hallinnassa. AKK:n (Autourheilun kansallinen keskusliitto) virallinen palkintojenjakogaala pidettiin tammikuussa Jyväskylässä. näytti kevään merkit Petrol Circus MMAF:n osastolle oli löytynyt edustamaan asiaan sopiva pari: alkuperäinen ja chopattu Rautapää-Harley. Eri merkkejä löytyi kolmekymmentäyksi. Ilmiö on terve, koska siihen kuuluu olennaisesti harrastamisen edullisuus. Tierp, Ruotsi 7.–10.7. Suurin muutos on se, että kauden 2016 finaalikisa ajetaan Englannin Santa Podin sijaan Maltalla. Anita Mäkelä, kiihdytysurheilun 2015 Euroopan mestaruus -sarjan hopeamitalisti, valittiin kautta aikojen ensimmäisenä naisena Vuoden Autourheilijaksi! Taakse jäi mm. Tummapukutilaisuudessa oli peräti 1500 vierasta ja yhteensä palkittiin lähes 300 autourheilun menestyjää. ”Sirkuksen” 113 pyörää oli aseteltu näytille miellyttävän väljästi. Alastaro, Suomi 19.–21.8. Tässä pyörässä äänenvaimennus on kunnossa. Viime kaudella Anita teki Top Fuel uuden Euroopan ennätyksen niin ajassa kuin loppunopeudessa, 3,87 sekuntia ja 504 km/t! Alastaron radan omistaja Tero Tupala palkittiin arvokkaalla Vuoden ympäristöteko -palkinnolla. rallitähti JariMatti Latvala. Tuhat ensin ilmoittautunutta pääsi viikonlopun aikana tyyppäämään haluamaansa pyörää. Hockenheim, Saksa 25.–28.8
Väriltään ne ovat Jeepin vihreitä (Sarge Green, Recon Green tai Jungle Green mallista riippuen) ja niihin on saatavilla matalakiiltoiset pronssisävyiset vanteet, pronssinsekä oranssinvärisiä ulkokuoren yksityiskohtia, uniikit sisustukset (mm. Ja mistä Jeepeistä löytyykään vuonna 2016 veekasi. V8-MAGAZINE 21 Sisäkoeajoradalla pääsi tyyppäämään vaikka Bemarin Scrambleria tai uutta Indian Scout 60:ta. Swedish Erotica on Sami Suomelan ruotsikopterin moniselitteinen nimi. Käy äänestämässä suosikkiasi osoitteessa www.editkilpailu.fi/kansi2015. Sarjassa pidetään muutenkin vauhtia yllä ja sopivassa määrin kieltä poskella. Blacklist Street Racers TV. ekslusiivisissa istuimissa 75-juhlalogot tai liukuvärjätty uniikki kangas), 75-juhlamerkit korissa ja irrotettavat kattoluukut (2 kpl). Juhlakuosissa on saatavilla Wrangler, Jeep Wrangler Unlimited, Grand Cherokee, Cherokee, Renegade, Compass ja Patriot -mallit. Mikko Kauton Shovelhead oli näyttelyn piristävin uutuus. Jeepiltä juhlamallisto Jeep-merkki tuo markkinoille vuonna 1941 käynnistynyttä historiaansa juhlistamaan 75th Anniversary Edition -malliston. Mittasuhteiden perusteella on vaikea uskoa, että etuhaarukalla on pituutta ”vain” kuusitoista tuumaa alkuperäistä enemmän. SRT-mallia saa ainoastaan 6,4-litraisella Hemillä. K U V A A JA FC A V8-Magazine BLACK ISSUE vuoden 2015 kansikisassa V8-Magazinen Black Issue -numeron kansi kilpailee vuoden 2015 parhaan aikakauslehtikannen tittelistä koko helmikuun ajan kestävässä yleisöäänestyksessä Aikakausmedian Edit-kilpailussa. Osoitteesta: www.youtube.com/user/BeeonePowergear löytyvä kanava kannattaa tilata, jolloin tilaaja saa aina ilmoituksen milloin uusin jakso on ilmestynyt, tai jos kanavalle ilmestyy esimerkiksi jotain jaksoista leikattuja ennennäkemättömiä pätkiä. Kohdallaan ovat niin kokonaisuus kuin yksityiskohdatkin. Helmikuussa tuli ensi-iltaan youtubessa Blacklist Street Racers TV-sarja, jossa seurataan kisaajien valmistautumista uuteen kauteen, esitellään TOP10 listan kalustoa ja kuskeja, sekä pureudutaan kotimaisen katuautokiihdyttelyn historiaan. 5,7-litrainen Hemi on optiona Jeep Grand Cherokeen Limited, Overland ja Summit -mallien konehuoneesta
huhtikuuta Lapualla Alatalkkariareenalla. Hän aloitti uransa autojen rakentelulla ja tuli tunnetuksi erityisesti maalaustöistään. Näin saa helpotusta kaksipyöräisten korkeisiin vakuutusmaksuihin. Jarmon avulla tulivat meille ensimmäiset Amerikasta ostetut kilpurit, jotka edustivat aivan huippukalustoa. Suomalaiselle drag racingille Jarmon rooli on ollut merkittävä. . Tästä Mikkosella on kokemusta, sillä New Yorkerilla hoituvat lumettoman vuodenajan ajot työmatkoja myöden ja jenkeillä on tullut ajettua aiemmin ympäri vuodenkin. AKK-Motorsport ja Suomen Moottoriliitto avasivat helmikuun alussa www. . Tänään niitä käyttävät NHRA-tiimien lisäksi lukuisat NASCAR-tiimit. Asiakkaista tulikin Jarmon ystäviä. . Teoriapäivät ovat jo 19.3. Chrysler kulkee vaivattomasti 350-hevosvoimaisella 413 cid V8:lla ja TorqueFlite-nappiautomaatilla. Mieleen tulevat esimerkkinä Timo Aartomaan Pro Comp Olds, Sämpy Santalan Pro Stock Camaro, Anita Mäkelän Alkkis-Dragster, Jappe Malinin Pro Stock Bike, Pikkis Ylikojolan ja Paha-Paavali Poutiaisen Top Fuel jne. Avulias on kenties paras sana kuvailemaan aina hymyilevän Jarmon luonnetta. Ålundille Stocker! Tiivistettyä . ja 9.4. Myöhemmin mailit taittuivat Trans Amilla sekä Suburbanilla. Vihdoin talvella käyttämättömänä seisovan moottoripyörän ja mopon saa poistettua väliaikaisesti liikenteestä. Pomonan varikolla vaihdetaan ajatuksia Funny Car -legenda Jim Dunnin kanssa 90-luvun alussa. Lehti siirtyi Marco ”Platu” Plantingilta Arialmainokselle, jonka taustalla hääri V8-Magazinenkin sivuilta tuttu Ari Berghäll. Valurautavaihteiston kulutusosat uusittiin vasta 53 vuotta valmistumisen jälkeen. Lisäksi sivustolla julkaistaan suomalaiskuljettajien sekä muiden moottoriurheilukilpailuiden tiedotteita sekä videoita. Liikennekäytöstäpoiston on voinut tehdä marraskuusta lähtien joko vakuutusyhtiön tai Trafin nettisivustoilla pankkitunnuksilla. Remontteja on tehty tarpeesta. Pohjois-Euroopan diilerinä toimii Performance Automotive Scandinavian. Konehuone on alkuperäispatinassa. Vuosien aikana autoja on liikkunut meille lukemattomia ja viimeisimpiin kilpuriprojekteihin kuului Janne Ahoselle tullut ex-Kenny Bernstein Top Fuel. Jari Nurminen voitti V8 Thundercars Cupin Chevrolet Camarolla viime kauden päätteeksi jo kolmatta kertaa peräkkäin. Niin pientä asiaa ei ollutkaan, jossa hän ei ollut valmis auttamaan. Hänen ensimmäinen autonsa oli Coronet 70-luvun alussa. . Sakkoihin ehdotetaan nyt pääasiassa 25 prosentin korotuksia, mutta suurin mahdollinen rikesakko nousisi 42,5 prosentilla 285 euroon. V8 Thundercars -luokkaan on nyt saatavilla uutta 2016 GT Mustang -korimallia. Katujenkki tien päältä 22 V8-MAGAZINE Kaverin Teksasista tuoma '61 Chrysler 2d HT New Yorker koitui orimattilalaisen Jarmo Mikkosen onneksi vuonna 2010. Kaikkien drag racingin parissa olevien hyvin tuntema Jarmo Pulkkinen menehtyi yllättäen 27.1. moottoriurheilu.tv -portaalin. . Jarmo päätti ryhtyä välittämään kisaosia Eurooppaan ja perusti yrityksen Jarmo’s Custom Auto. Sen sisältö kattaa kaikkien näiden järjestöjen alaisten SMja Suomen Cup -kilpailujen tulospalvelun, ennakko-, aika-ajoja kilpailutiedotteet sekä kuvia. Portaali sisältää myös uutisfeedin, jonka kautta pääsee seuraamaan muiden medioiden moottoriurheilu-uutisointia.. Sisustus kaipasi uutta kattoverhoilua ja lattiamattoa. Hallitus on antanut eduskunnalle ehdotuksen, jonka mukaan rikesakkoja korotetaan suunniteltua vähemmän. Kiihdytyksen nousukaudella kilpailijoiden katseet suuntautuivat lajin kotimaahan. sairauskohtaukseen kotonaan Costa Mesassa. Istuimet sekä ovipahvit verhoiltiin mustalla nahalla. Jarmon maalaamat rodit esiintyivät kaikkien merkittävien hot rod -lehtien sivuilla. . Ostotapahtuman jälkeen auton terve pohja hiekkapuhallettiin ja maalattiin kakH A N N E LE H A TA N PÄ Ä sikomponenttivärillä kahteen otteeseen sekä massattiin osittain. Niin ikään Jarmo oli avittamassa ensimmäisiä suomalaiskuskeja kilpailemaan Amerikassa, mikä tapahtui jo 80-luvun lopulla. . Ne tilattiin Jenkeistä. Lisätietoja radalle.com. Pikkuhiljaa syntyivät hyvät kontaktit kiihdytyspiireihin. Tämän vuoden rataleimatutkinnon ilmoittautuminen on avattu www.autourheilu.fi-sivustolla tulevalla kaudella asvalttiratakilpailuihin suuntaaville, joilta se puuttuu tai se on vanhentunut. Jarmo syntyi Suomessa, varttui Ruotsissa ja muutti Kalifornian Stantoniin jo 1970-luvulla. Vuosikymmenien aikana hän toimitti osia pitkälti kaikille pro-tiimeille Pohjoismaissa. Driftingistä kiinnostuneille järjestetään Radalle.com Shakedown -harjoitusleiri 23.–24. Jimmy osallistuu autolla legendaarisella Pomonan radalla ajettavaan NHRA-kauden Winternationals-avauskisaan. sekä ajo-osuus 22.–24.4. Jarmo Markkanen Jarmo Pulkkinen Jarmo oli kuin kotonaan NHRA:n kisaympyröissä. Korotus aleni lausuntokierroksella esitetyn kritiikin vuoksi. Auto pysyy kunnossa, kun sitä käyttää. Lähitulevaisuudessa paneudutaan mittariston elektroluminenssivaloihin, joiden tenhoa on häirinnyt ajoittainen toimimattomuus. Primer Magazine on vaihtanut kustantajaa. Stocker jää Amerikkaan ja Jimmy ajaa sillä NHRA-kisoja aina kun aika sallii. Niin ikään Jarmo hoiti ruotsalaisen Auto Verdi -öljypumpun Amerikan markkinoinnin omilla suhteillaan. Pro Stockin 9-kertainen Euroopan mestari Jimmy Ålund teki uuden aluevaltauksen ja osti Clark Holroydin Stock-kilpurin! Isolohkoinen ’70 Nova Jericon manuaalilla on nopea ja sillä kellotettiin viime vuonna 9 sekunnin aika A/Sluokassa. Korin tiivisteet sekä etupään nivelet on uusittu ja auton ulkopinta maalattu. Nyt Mikkosen perheessä kesäajelulle kutsuvat Chryslerin lisäksi kaksi H-D chopperia – isäntää Softail ja emäntää 1200 Sportster
V8-MAGAZINE 23 Overdrive.fi on uudistunut. Overdrive.fi uudistuu. Overdrive.fi-sivusto on kasvanut pitkän olemassaolonsa aikana Suomen suurimmaksi amerikkalaisten autojen harrastajien keskustelupalstaksi, jossa vieraillee viikoittain yli 40 000 kävijää. Ilmoitukset voi jatkossa jättää kuvan kera, ja halutessaan oman ilmoituksensa voi nostaa näkyviin määräajaksi etusivulle pientä korvausta vastaan, mikä takaa tavallista suuremman huomioarvon. Keskustelupalstojen logiikka säilyy ennallaan, ja pääsivun osioihin päivittyvät tuoreimmat Tekniikka & Rakenteluja Harrasteautoilu -osioiden viestit entiseen tapaan. Yksi suosituimmista keskusteluketjuista on ollut Rompetorin Myydään-osasto, jossa on voinut myydä tekstipohjaisilla ilmoituksilla autoja, osia ja muuta harrastukseen liittyvää. Samalla sivuston visuaalisuus muuttuu ja käytettävyys paranee entisestään. Tavoitteena on olla Suomen tehokkain amerikkalaisten autojen ja osien kauppapaikka. Uudistuksen myötä Overdrive.fi näkyy jatkossa myös mobiililaitteissa kaikilla alustoilla, mikä on ollut pitkään kaivattu ominaisuus. Miljoonalaatikosta löytyy tarinaa harrastuksesta, kerhojen kuulumisia, tapahtumia, lukijoiden omaa materiaalia, kuvia jne. Esillä on kerrallaan kuusi uusinta nostoa. Kuuntelimme käyttäjien toiveita ja lisäsimme sivulle V8-Market-myyntipalstan, jossa on mahdollisuus ilmoittaa autojaan kuvan kera
Järjestely sai kiitosta niin paljon, että näyttely päätettiin pitää siellä tulevaisuudessakin ja jopa laajentaa sitä. Näyttely ajoittuu sopivasti ennen kesäkauden alkua ja on toimiva paikka esitellä lajia, tuotteita, kisoja ja muuta moottoriurheiluun liittyvää. N äyttelyn sisällön suurin tähti on itse American Car Show, jossa esillä ovat hienoimmat ja mielenkiintoisimmat jenkit. Ajankohta ja paikka ovat samat kuin aiempinakin vuosina, eli pääsiäinen ja Helsingin Messukeskus. Tuning Car Show ja MC Heaven ovat kuuluneet oleellisena osana American Car Show'hun jo pitkään. Jo ensimmäisessä näyttelyssä on tarjolla varsin kattavasti eksoottisia laitteita ja varusteita. kertaa. Erityisesti Tuning Car Show on kasvanut ja saavuttanut suosiossa American Car Show'ta, myös näyttelyn taso ja näytteilleasettajien määrä on noussut vuosittain. Polkaise oikea jalka suoraksi ja anna veekasin viedä. Suomi on Motorsport-kansaa ja se ansaitsee oman näyttelyn. 24 V8-MAGAZINE. 2016 näyttely sisältää runsaasti uusia tapoja kertoa autoista ja sisällöstä yleisölle, Pääsiäisen American Car Show’n yhteydessä julkaistaan Pekka Myyryn tekemä ja Readme Oy:n kustantama kirja Pelkkää Rautaa, johon on koottu V8-Magazinen 2000-luvun huimimmat otokset jenkkiautokulttuurin parista. Näyttely on suurempi kuin koskaan ennen ja mukaan on tullut ensi kertaa Motorsport-näyttely. Kerhoja ovat tänä vuonna avustaneet somistamisessa ammattilaiset ja odotettavissa onkin näyttäviä osastoja. Kutsuttujen ja itse ajoneuvonsa mukaan ilmoittaneiden lisäksi merkittävä osa autoista on kerhojen osastoilla, jossa kerhot ovat itse valinneet kerhonsa autoista haluamansa edustajat mukaan. Vehkeet ovat myynnissä netissä jo ennakkoon, mutta viimeiset huudot tehdään vasta paikan päällä. Uusi osa-alue on Motorsport 2016 -näyttely, jossa mukana nähdään koko moottoriurheilun kirjo Formula ykkösistä RC-autoihin ja Nitroprätkistä minimotoihin. Yhteistyökumppanina Tuning Car Show'ssa on GTi-Magazine. American Car Show 2016 PIDOT PARA NEE FHRA American Car Show järjestetään jo 39. Yhteistyökumppaneina FHRA Auctionissa ovat nettiauto.com, nettimoto.com ja huutokaupat.fi. Vuonna 2015 se pidettiin uudessa, komeassa hallissa seitsemän. Monipuolisessa ohjelmatarjonnassa suuren suosion on saavuttanut FHRA Auction, jossa myydään viimeisenä näyttelypäivänä harrasteajoneuvoja huutokaupalla. Myös myytävä kalusto on esillä koko näyttelyn ajan hallissa 1. Yhteistyökumppanina American Car Show'ssa on V8 Magazine. Yhteistyökumppaneina Motorsport 2016 -näyttelyssä ovat moottoriurheilun kattojärjestöt AKK ja Suomen Moottoriliitto ry
Huutokaupan helmiä on mm. kalenteriin ja varmistaa, ettei missaa kevään suurtapahtumaa. Tämä ’31 A-Ford Cabriolet valmistuu pikavauhtia näyttelyyn. harrasteajoneuvohuutokauppa. Moottoriksi valittiin Cadillacin 331-kuutiotuumainen veekasi ja vaihteistoksi TH-350-automaatti. kahvattomat kaappariovet. Vielä tämän lehden ilmestyessä ehtii varaamaan kerhotai näytteilleasettajaosaston näyttelyyn, kun pitää kiirettä. PIDOT PARA NEE ja näyttelyajoneuvot tullaan esittelemään verkossa. Lisää huudettavia löydät Huutokaupat.fi sivulta, mihin päivitetään listaa, ja mihin voi myös tehdä tarjouksia. Moottorina hyrrää Letukan 350-kuutiotuumainen veekasi jatkeenaan TH-400-automaattivaihteisto. V8-MAGAZINE 25. Näyttelynaikaiset jättiskreenit, näyttelyradio, web-streemaus ja monet muut tavat on otettu nyt ensimmäistä kertaa käyttöön, joilla saadaan ajoneuvoesittelyjä, haastatteluja ja muuta mielenkiintoista sisältöä yleisölle mahdollisimman laajalti ja reaaliaikaisesti. Perinteistä messujulkaisu-lehteä ei tehdä kaudelle 2016, mutta näillä uusilla, nykyaikaisilla tavoilla tuodaan sisältö helpommin saataville. tämä A-Ford Coupe vuodelta 1932. Joka tapauksessa kannattaa merkitä päiväykset 25.–28.3. Vuosimallin ’49 Chevrolet pickupin erikoisuuksiin lukeutuvat mm. Auton viimeistelytaso tulee olemaan häikäisevän hieno. . Lisätietoja sivuilta www.fhra.fi ACS:ssä järjestetään maanantaina 28.3
26 V8-MAGAZINE Hot Rod Taiteilijat – Arthur Himsl Kustom
Mies mainitsee ehkä tärkeimmiksi innoittajikseen Larry Watsonin ja Dean Jeffriesin, jonka tunnetuin luomus lienee The Monkeys -yhtyeelle tehty The Monkeemobile.. Art osoittautui vaatimattomaksi taiteilijaksi, vaikka meriittejä löytyisi kilokaupalla muille jaettavaksi. TEKSTI KAI SALMIO, KUVAT KAI SALMIO / ART & ELLEN HIMSLIN ARKISTOT maalauksen pioneeri Kustom76-vuotias Art tunnettiin autoporukoissa 60-luvulla myös King Arthurina. Kolme vuotta myöhemmin oltiin jälleen muuttopuuhissa, kun huonekalut siirrettiin nyt Kalifornian Concordeen. Niissä maisemissa mies asuu nykyäänkin viehättävän Ellen-vaimonsa kanssa. Rakentelutyyli ei tosin noudattanut peruskaavaa, jossa mallit parsitaan kokoon Hot Rod Taiteilijat -sarjassa on toistaiseksi esitelty vain kotimaisia taiteilijoita, mutta nyt estradille marssitetaan kustom-maalauksen elävä legenda, yhdysvaltalainen Art Himsl, jonka kiinnostus maalaamiseen syttyi jo 1940-luvulla. 40-luvun alussa Himslit asuivat Minnesotan St. Kaksi vuotta Artia aiemmin syntynyt Larry oli monissa yhteyksissä maininnut erääksi innoittajakseen juuri Artin, mikä osaltaan kertoo miehen arvostuksesta kustom-maalauksen luvatussa maassa Yhdysvalloissa. Minulla oli ilo ja kunnia tavata Art 2008 Elmian Custom Motor Show’ssa, johon eläväksi legendaksikin kutsuttu mestari osallistui yhdessä kollegoidensa Ray ”Sprayhill” Hillin ja Pekka ”Wizzz” Mannermaan kanssa Mystery Bird -maalausprojektin merkeissä. Cloudissa, jossa Art myös syntyi maaliskuussa 1940. V8-MAGAZINE 27 . Toisilla vain pysyvät jalat paremmin maassa! Koottavien kautta autoilun pariin Palataan ajassa kuusi vuosikymmentä taaksepäin, jolloin Artin perheessä elettiin muutoksen aikaa. Artin innostus ajoneuvoja kohtaan syntyi jo varhaisiällä, minkä seurauksena pienoismallien rakentelusta tuli lähes päivittäistä puuhastelua aina 10 ikävuodesta lähtien. K alifornian Concorden vuoristoalueella asuva Arthur ”Art” Bernard Himsl lienee ainakin lyhemmän aikaa kustom kulttuurin parissa vaikuttaneille harrastajille aavistuksen tuntemattomampi henkilö kuin vaikka 2010 taivaallisiin taidejoukkoihin liittynyt Larry Watson, jonka nimeä kantavia Watson style -maalauksia löytyy myös useista kotimaisista kustomeista. Hänen isänsä toimi agenttina Federal Bureau of Investigation -instituutiossa, jonka me härmäläiset olemme oppineet tuntemaan jenkkileffojen kautta paremmin lyhenteellä FBI. Toisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1946 tiedustelutehtävät saivat jäädä, minkä jälkeen nelilapsinen perhe muutti länsirannikolle San Diegoon, missä Art aloitti koulutaipaleensa
Ensimmäisenä keltanokan alttarille päätyi brittivalmisteinen ’51 Hillman Minx, johon valmistui kahdessa päivässä vesiväripensselillä toteutettuna variaatio Von Dutchin aiheesta: ”Harvey the Rabbit”, eli jänisaiheinen straippikoriste. Sakkojen värittämä nuoruus Seuraavaksi Art siirtyi straippauksen pariin. Pläjäys syntyi 13 vuotta sitten Artin ns. Olen vuosien saatossa tehnyt lukuisia straippauksia, mutta Tommyn tasoon en pysty vielä vuosikymmenten jälkeenkään, Art huomauttaa hymyssä suin. Yllätyksekseni hän otti pensselin, latasi sen maalilla ja yksinkertaisesti vain ”käveli” auton ympäri jättäen jälkeensä täydelliset viivat. Niiden ohessa Art osallistui BSA-moottoripyörällään myös virallisiin kilpailuihin. Pienoismalleista siirryttiin nopeasti oikeisiin autoihin, kun Art hankki 13-vuotiaana ensimmäisen autonsa, jolla hetken kuluttua kurvaili ympäriinsä varoen kiinnijäämistä. Pehmustettu carson top -irtokatto juontaa juurensa 30-luvulle. Vaatekaapista löytyy edelleen ajanpatinoima klubitakki. Maalaus tehtiin uuden vuosituhannen alussa. – Straippaamiseen liittyy ikimuistoinen tapaus. – 15-vuotiaana toteutin ensimmäisen maalaussessioni, jolloin kohteeksi päätyi ’36 Ford. – Veistos-, piirros-, maalausja muotoilutunnit olivat mielenkiintoisia, mutta väriopista on ollut eniten hyötyä kustom-maalaamisessa. Sen värjäämiseen käytin lähinnä myrkyttämiseen tarkoitettua puutarharuiskua, joka ei toiminut aivan toivotulla tavalla. Artin tapauksessa nuoruus tarkoitti pitkälti kustom-autojen ja useiden ylinopeussakkojen liittoa. 50ja 60-lukujen taitteessa Art vietti varsin normaalia nuorisoelämää, jollaiseen me suomalaiset pääsimme tutustumaan lähinnä kulttileffa American Graffitin välityksellä. Liekkien värimaailma haetaan monesti sisustuksesta, kuten tässä ’32 Ford Roadsterissa, jossa on Artin ideoimat siniset kolmiulotteiset liekit. Siihen aikaan hän inspiroitui suurrealistisesta maalaustaiteesta, etunenässä Salvador Dalin luomuksista. – Voitin ensimmäisen pokaalini Kalifornian Lodissa sijainneelta Kindon Dragstripiltä. Pian mittani oli täysi, joten ojensin hänelle pensselin ja kehotin suorittamaan työn loppuun. Viihdyin mainiosti oppilaitoksessa, enkä pelkästään sen takia, että kohtasin siellä tulevan Ellen-vaimoni, Art naurahtaa. ?. Opiskelun alussa en ollut vielä sisäistänyt kuinka erilaiset värit käyttäytyvät toisiinsa nähden. Straippiteos nimettiin Star Burstiksi eli vapaasti suomennettuna tähden räjähdykseksi. Andy´s Instant T oli yksi ensimmäisistä kit careista ja samalla myös yksi ensimmäisiä T-bucketeja Corvetten erillisjousitetulla taka-akselilla. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan California College of Arts and Crafts -oppilaitokseen, jota nuorimies kävi osa-aikaoppilaana reilun kolmen vuoden ajan. 28 V8-MAGAZINE ohjeistuksilla, vaan alusta lähtien hän kustomoi ja maalasi aihiot oman makunsa mukaisesti. Lukiossa Art ei osallistunut aktiivisesti edes taidetunneille, koska autojen ja konepyörien parissa puuhastelu vei kaiken huomion. Chryslerin rakennuttama Chrysler Building löytyvät New Yorkista. Muotoiluopettajani oli vahvasti sitä mieltä, että minun tulisi olla tekemässä sitä mitä parhaiten osaan, eli autojen maalaamista. ’49 Mercury sai 90-luvun alussa pintaansa tuon ajan henkeä huokuvan kaksivärimaalauksen. Art deco -tyylin ehkä tunnetuimmat rakennukset, Empire State Building ja autotehtailija Walter P. Siinä vaiheessa, kun keräilin alaleukaani lattialta, mies esittäytyi pinstraippaaja ”Tommy the Greekiksi”, jolta sain siis elämäni ensimmäiset maalausvinkit. Siihen aikaan Art maalasi runsaasti viivataidetta. Myös art nouveau (jugendtyyli) ja erityisesti art deco ovat kiehtoneet Artia vuosien saatossa. Mallarina hankittua maalaustaitoa hyödynnettiin pian isojen autojen suhteen. Candyman. Eräänlaisesta nöyryytyksestä huolimatta olin lopulta imarreltu. Siihen aikaan meillä oli myös oma kerho, joka kantoi nimeä: ”East Bay Rods”. Siihen aikaan Artin nuorin velipoika omisti Moon Shineriksi nimetyn rodin, jolla haastettiin muita paikkakunnalla liikkuneita rodeja villeihin katumittelöihin. Kunnolliset työkalut ovat monesti kaiken perusta, ja niinpä Art hankki oikean straippisiveltimen, jolla työnjälki parantui merkittävästi. Ajokortti päätyi pariinkin otteeseen virkavallan haltuun. toisella tuotantokaudella. Olin Oakland Roadster Show’n pystytyspäivänä viimeistelemässä yhtä ensimmäisistä straippauksistani eli pitkää kylkiviivaa, kun sessiotani seurannut mies alkoi heitellä neuvojaan monien silmäparien edessä. Auton omisti ensin Miles Foster, sitten Bill Roach ja kolmanneksi Jim Molino, jonka aikana autosta kuoritui ns. Art vastasi kaikista kolmesta eri maalauksesta ja ”namusedän” ovien motiivit taiteili Ellen Himsl. Seuraavaksi siirryin spraymaaleihin, mutta purkkeja kului tolkuton määrä, joten oli aika hankkia kunnollinen kompressoritoiminen maaliruisku, muistelee Art, joka sai parhaimmillaan kulumaan hulppeat 13 spraypurkkia yhteen lokasuojaan
Myöhemmin mies sai idean näyttelyn järjestämisestä, joten Vätterbygdens Custom Show debytoi maaliskuussa 1980. Tähän päädyttiin siksi, että maalaamo, jossa työ oli tarkoitus suorittaa näyttelypäivän jälkeen, oli yllättäen varattu. Artin ja Mike-veljen (The Himsl Brothers) Aliens-roadster oli jättimenestys, jolla napattiin Americas Most Beautiful Roadster -titteli vuoden 1969 Oaklandin Grand National Roadster Show’sta. Auto päätyi Rod & Customin kanteen. Custom Bike of the Year -pysti meni myös veljesten huimalle trikelle. Lasse oli ideoinut maalaussession, jossa hänen ’58 Ford Thunderbirdiin toteutettaisiin live-esityksenä Watson-tyylinen maalaus. Maalareiksi kutsuttiin Art Himsl, maailmalla paljon reissannut ja Suomessa maalaamisen aloittanut Ray Hill ja kotimaisen viivataiteen edelläkävijä Peksu, joka sai tehtäväkseen suunnitella toteutettava kokonaisuus. Mystery Bird -projektin kokonaiskuva alkoi hahmottua, kun Peksu esitteli Lasselle suunnittelemansa Watson-henkisen maalauksen. Mestareiden kimppasessio Suururakka alkoi vasta siinä vaiheessa, kun scallopit oli jo tehtynä. Mestarit yhteispotretissa: Pekka Mannermaa, Ray Hill ja Art Himsl. V8-MAGAZINE 29 Lars ”Lasse” Theander on pitkän linjan jenkkiautoilija, joka isännöi alan autotarvikeliikettä Super Shopia Jönköpingissä jo 70-luvulla. Näiden herrojen meriiteistä ei synny soraääniä kahvipöytäkeskusteluissa. Art keskittyy kylkien straippaamiseen ja Ray vetelee viivoja takaluukun kanteen. Reunaviivaa syntyi metritolkulla. Miehet jättivät puumerkkinsä hanttarin oveen. Ruiskutus suoritettiin siinä vaiheessa, kun yleisö oli jo poistunut hallista. Prätkien polttoainetankit ovat kohteita, joihin saadaan pienelle alueelle mahtumaan melkoisia kuvioita, vai mitä sanotte tästä shokeeraavasta 3D-kokonaisuudesta. Mystery-Bird -projekti sai tuulta siipiensä alle syksyllä 2007, Lassen ottaessa yhteyttä Pekka Mannermaahan. House of Kolorin helmiäisvihreää hulppeat 15 kerrosta.. Seuraavana vuonna se muuttui Bilsport Custom Show’ksi ja vuodesta 1994 tapahtuma on tunnettu Custom Motor Show’na, jonka vetäjänä Lasse toimi vielä 2010-luvulla. Melkoinen laitos tämä Elegant Customsin Dean Bryantin ’50 Ford roadster, johon Art ruiskutti mm. Maalausurakasta tuli monessa mielessä ikimuistoinen, sillä vastaava ruiskutusta on tuskin milloinkaan tehty näyttelyhallissa showautojen keskuudessa. Oli ilo seurata neljän päivän ajan kolmen sympaattisen ammattilaisen työskentelyä. Mestareilta löytyi myös yllättävää sopeutumiskykyä, kun herrat joutuivat välillä ahkeroimaan arktisissa olosuhteissa, osasto kun oli sijoitettu ulkoareenalle johtavien ulko-ovien läheisyyteen ja ulkona velloi talvikeli. Vuonna 1976 Lasse hankki USA:sta ’69 Pontiac Crand Prix lowriderin, jota käytti näyttelyissä
Maalin sävystä päätellen tähän Tudoriin on syntymässä melko klassisen värimaailman omaava liekitys. Aikanaan ei miehen kotinurkilta löytynyt muita vastaavia maalareita, joilta olisi voinut ammentaa mentorin ominaisuudessa käytännönvinkkejä. Myöhemmin Art ryhtyi yhteistyöhön toisen kovanluokan maalarin Mike Haasin kanssa, minkä jälkeen yritys tunnettiin nimellä: Himsl & Haas Custom Paint Studio. Artin suurin elämänmuutos tapahtui 24-vuotiaana, kun hän perusti oman maalaamoon (Himsl´s Custom Paint Studio), jonka seurauksena hänestä tuli täyspäiväinen maalari. Tämän kuullessaan Art ehdotti Andylle, että toisi tämän jälkeen autonsa koristemaalaukseen hänelle. Vanimaalauksen pioneeri 80-luvun lopulla Andy ”The Rodfather” Brizio oli viemässä Suburbaniaan maalattavaksi Los Angelesiin. – Otin vaikutteita mm. Vähitellen käyttö jäi pienemmäksi, joten kärry jätettiin talliin pitkäksi aikaa. 30 V8-MAGAZINE A rtin kotitallista löytyy uniikki ’37 Plymouth Roadliner, jollaista ei ole toista maailmassa. Näin proto jäi ainoaksi ja asiakirjojen mukaan se rekisteröitiin ’42 Plymouth -merkkisenä asuntoautona. Vuosina 1963–86 Art maalasi reilut 100 autoa per vuosi, joten sinä aikana valmistui kaikkiaan yli 2300 kustom-maalausta. Matkailuauton tuotannon suhteen oltiin toiveikkaita, mutta toinen maailmansota ja sitä seurannut materiaalipula romutti lopulta tuotantohaaveet. Asuntoauton tarina alkoi San Franciscossa, jossa prototyypin valmisti eräs Chris Craft -veneiden jälleenmyyntiliikkeessä työskennellyt mekaanikko. Puskaradio toimi toivotulla tavalla, joten miehen ei tarvinnut tehdä asiakastöinä muuta kuin maalauksia, vaikka taitoa olisi löytynyt myös koritöihin. Tätä ennen hän oli työskennellyt peltikorjaamossa, sanomalehdessä, osa-aikaisena pinstraippaajana ja maalaamon johtajana. Se toimi myös mainosautona, kun ajoimme ympäriinsä promoamassa näyttelyitämme, kovaääniset katolle kiinnitettyinä. Himsl-Zeppelin debytoi 2002 Grand National Roadster Show’ssa, josta sillä pokattiin Outstanding Paint & Interior -pytyt. Legendaarinen rock-yhtye Led Zeppelin olisi halunnut käyttää ”suolakurkkua” keikkabussinaan Yhdysvaltojen kiertueella, mutta Art kieltäytyi kunniasta lähinnä teknisten ongelmien siivittämänä. Autoteollisuus ammensi vaikutteita lentokoneiden muotokielestä, eikä asuntoauto poikennut ilmiöstä. Roadliner toimitettiin Leonard Lopezin isännöimään Dominator Street Rodsiin, jonka kanssa Art aloitti samaan aikaan yhteistyön maalauksien suhteen. Streamliner-tyyli (virtaviivainen) nosti 30-luvulla päätään autonsuunnittelussa, näin esim. Auto maalattiin kaksiväriseksi ja sai pian lempinimen The Pickle. liamsilta. Chevyn 12-pulttista taka-akselia (3,55:1), jäähdytettyjä levyjarruja etuakselistolle ja Air Ride Technologiesin ilmapalkeet jokaiseen nurkkaan. Asiakkaaksi tuli mm. Kestosuosikin viittaa pitävät edelleen yllään liekkimaalaukset, joista on vuosien aikana tullut eräs hot rod -kulttuurin symboli, viestittäen ympäristöönsä tiettyä voimahenkeä. Respektiä! Vuoden 1986 jälkeen Art siirtyi ns. osa-aikaeläkkeelle, jolloin maalaaminen jatkui, mutta hieman pienemmässä muodossa. Yrittäjäksi siirtymisen myötä Art alkoi järjestää myös näyttelyitä, kuten kautta aikain ensimmäisen Northern California Custom Bikes Show’n ja monia muita. Aiemmin liekityksiä näkyi lähinnä autoissa, mutta nykyisin kansa haluaa monet käyttöesineensä myös liekitettynä. Tuolloin päätettiin, ettei autoa entisöidä, sillä vanhanaikainen tekniikka ei puoltaisi tulevaa reissukäyttöä. Bill Reasoner, joka tunnetaan maailmalla monista upeista kustomeistaan. Chevy pickupista napattiin jarrupääsylinteri ja ohjaussimpukka. Moottoritilaan laskettiin ’80 Chevy Vanin 350-pikkulohko ja perään nappivalitsimella varustettu ’90 Chevyn 700R4automaattivaihteisto. – Löysimme ystäväni Ed Greenin kanssa Roadlinerin Kalifornian Napa Valleystä 1968, kun auton peräosa kurkkasi eräästä ladosta. Elinaikanani on tapahtunut paljon parannuksia maalien ja maalausvälineiden suhteen. Dean Jeffriesiltä, Larry Watsonilta, Von Dutchilta, Tommy ”The Greek” Hronesilta ja Robert Wilnykyisin se on maailmanlaajuinen ilmiö, ja taitavia maalareita löytyy sieltä sun täältä. Ed poistui keskuudestamme 1972, minkä jälkeen minusta tuli auton ainoa omistaja, Art muistelee. Pääsimme kauppoihin autosta ja käytimme sitä muutamana vuotena näyttelytoimistona. ’37 Plymouth Roadliner proto työstettiin Chris Craft -jälleenmyyntipisteessä ja varustettiin melko karskilla etupuskurilla. – Aloittaessani uraani kustom-maalareita löytyi lähinnä Yhdysvalloista, mutta ?. Reissaamista Zeppelinin hengessä Himselit reissaavat 132 tuuman akselivälisellä Himsl-Zeppelinillä ympäri Yhdysvaltoja, kuten tässä Washingtonissa. Sadan auton vuositahdilla Taideopinnoistaan huolimatta Art kutsuu itseään itseoppineeksi kustom-maalariksi. Dominatorilla alusta modernisoitiin, tarkoittaen käytännössä mm. Led Zeppelin halusi sen keikkabussikseen, mutta aina ei voi voittaa. Ruususen unta riitti, kunnes kiesi otettiin työn alle viime vuosituhannen lopulla vuonna 1999. Puikoissa Ellen, jolla on kotitallissa ’56 Ford Thunderbird. Olen urani aikana maalannut lähes kaikkea ja maalaan vieläkin mitä vain, Art huikkaa. Kylkien 3D-siipigrafiikka toimii kruununa ulkokuorelle. Tämä tapaus toimi eräänlaisena kulminaatiopisteenä, jonka jälkeen Art alkoi tekemään maalauksia taas oikein urakalla. Chrysler esitteli ’34 Airflown. Artin enemmän tai vähemmän psykedeelistä taidetta on ollut näytillä myös San Maalausurakan yksi aikaa ottavimmista työvaiheista on teippaus. Moni asiakas haluaa edelleen klassisimman liekityksen, jossa punaiset ja keltaiset liekit maalataan mustalle pohjalle, valistaa Art, joka on ruiskuttanut liekkejä eläessään enemmän kuin suomalaiset palokunnat yhteensä. Ajovalot olivat alun perin ’40 Fordissa ja takavalot ’36 Cadillacissa. Keula koki suuren muutoksen Gallowayn käsittelyssä, kun kankainen keula muuttui peltiseksi
Vastaavia nähtiin myös Suomessa aina 80-luvun alusta lähtien. Franciscon taideinstituutissa ja New Yorkin modernintaiteen museossa. Penkkien alla oleviin rakenteisiin sijoittuvat ilmajousituksen komponentit, moottori ja akut. Maalausprojekti on asiakkaalle aina henkilökohtainen kokemus ja samaan aikaan merkittävä investointi. virtaavat nauhat (flowing ribbons). Näyttävät maalaukset toimivat innoittajina vannariksi siirtymiselle, näin kotimaisen vanikulttuurin synnystä voinee esittää kiitoksen myös Artille. Art tunnetaan myös yhtenä vanimaalauksen uranuurtajana, jossa pakuihin toteutettiin uskomattomia motiivimaalauksia. Auto vilahtaa Zeppelinin ”The Song Remains The Same” -elokuvassa (’76). Takaa löytyi taiteilijan persoonallinen signeeraus. Lieneekö tässä kyse jopa Artin selfiestä, sillä velhothan ovat tunnetusti olleet yliluonnollisia taikavoimia omaavia ihmisiä. Artin tunnettuja tavaramerkkejä ovat vuosien aikana olleet mm. Osa ulkokuoresta muodostuu ilmalaivojen tapaan vahvasta keinokuitumateriaalista (Stitz Poly-fiber fabric), joka ensin liimattiin kehikkoon ja lopuksi lämmitettiin silitysraudalla, mikä kutisti materiaalin kireäksi kuin rumpukalvo Kuljettaja ja hanttimies istuvat tavallaan teknisen tilan päällä. Miehen pajasta poistui vanien kultaaikana 70-luvulla uskomattomat 40 vania per viikko Artin ja palkollisten toimesta. Siitä tässä kaikessa on kyse, asiakassuhteesta ja sen onnistumisesta. Maalari ”aateloitiin” vuonna 1992 The Grand National Roadster Show’n Hall of Fameen. V8-MAGAZINE 31 Tässä vaiheessa auto oli käynyt jo Dominatorilla. Taiteen luominen vaatii tekijältään usein jonkinmoista taikuutta. Kohde on kuin perheenjäsen, jolla joko ajetaan, tai sitä käytetään näyttelyissä. ?. Andy Brizion C Cab on yksi Artin tunnetuimmista kohteista, joka päätyi myöhemmin Led Zeppelinin John Bonhamille, rockhistorian yhdelle arvostetuimmista rumpaleista. kolmiulotteiset liekit (Drop Shadow 3D-Flames) ja ns. Muut meriitit ovat toissijaisia, huomauttaa Art, jolle kustom-maalaamisesta tuli mieluinen elämäntyö. Alumiininen korikehikko on saksalaisten zeppelin-ilmalaivojen tapaan rakenteeltaan jäykkärunkoinen. – Vaikka olen maalauksillani ja autoillani saanut jos jonkinmoista hyllynkoristetta, niin asiakastyytyväisyys on aina ollut suurin palkintoni. Kalusteiden rungot ovat valmisteilla kabiiniin
Ford F250 Crew Cab 1960 VETERAANI Kylmän Sodan 32 V8-MAGAZINE
VETERAANI Tyyppikilpi ei ole ihan samanlainen kuin suoraan Fordin omilta liukuhihnoilta rullanneissa pickupeissa. TEKSTI JA KUVAT HARRI JUKARAINEN V8-MAGAZINE 33. Yhdysvaltojen Ilmavoimien entinen sotaratsu on siirtynyt lähemmäs entisen neuvostouhkaajan rajaa Kuopioon, mutta ei suinkaan Rissalan lentokentälle. Property” ja toimitusajankohta marraskuussa 1960, jolloin Fordin tehtailla kasattiin jo seuraavan vuoden malleja. Valtion tilaus ”U.S
Hän vaihdatti auton kuutoskoneen ja manuaalin tilalle 352 FE:n ja C6-automaatin. Nikita Hruštšovin vaatimukset Berliinin demilitarisoimisesta ja lännen joukkojen pois vetämisestä, Gary Powersin U2-vakoilukoneen alas ampuminen, Berliinin muurin rakentaminen sekä Kuuban ohjuskriisi ovat tapahtumia, joita maailma seurasi jännityksen vallassa. Turhia hötkyilemättä Timppa odotteli muutaman viikon ja ilmoitti sitten oman tarjouksensa. I dän ja lännen välisen ns. kylmän sodan ehkä kriittisintä aikaa elettiin 50ja 60-luvun taitteessa. Samassa yhteydessä siihen asennettiin myös ilmastointi ja sisustus modernisoitiin. Pyyhkijät eivät pitäneet meteliä eivätkä myöskään toimineet, ja vettä satoi suurimman osan matkasta. NATO:n ja Varsovan Liiton lentokoneet olivat käytännössä jatkuvassa valmiudessa ja testasivat vastapuolen valmiutta toistuvilla häirintälennoilla. Tarkempaa syyniä Autoa tarkemmin tutkittaessa ja osia tilatessa kävi ilmi, että Ford on rakennettu F250-mallimerkinnästään huolimatta järeämmälle F-350-alustalle. Valmiuden ylläpitämiseksi oli myös kaluston oltava kunnossa. Niinpä toivelistalla oli sopivan ikäinen Delivery, minkä lisäksi Timppa kiinnitti huomiota Ruotsin eteläkärjessä sijainneeseen vuosimallin 1960 tuplahytilliseen ja järeämmällä alustalla varustettuun pickupiin. Kotimatka Kuopioon antoi ensimmäiset vinkit auton ajokunnosta ja menohaluista, sillä matkaa kertyi noin tuhat kilometriä. USA:n strategisten pommikoneiden miehistöt siirtyivät koneilleen autoilla, eikä platalle körötelty enää avonaisilla Jeepeillä toisen maailmansodan malliin. Muutokset suoritti koripaja Crown Steel Products ja Fordin omaan tuotantoon Crew Cab -malli otettiin kovan kysynnän vuoksi 1965. Timpalla on ainakin harrastuksen osalta käynyt juuri näin. Kevättä kohden Kesän lähestyessä ylimääräiset kruunut olivat ehtineet sulaa Crew Cabin hinnasta, joten Timppa otti yhteyttä omistajaan. Lukollinen Danan 60 akseli on varustettu 4,10-välityksellä, joten turhaa kiirettä ei kannattanut pitää, tai meteli ja bensalasku kasvoivat nopeasti. Myyjä kertoi auton palvelleen Oklahomassa Air Forcen tukikohdassa. Kaveri oli vastassa kentällä, mistä matka jatkui autoliikkeeseen, jonka myynnissä oleva kalusto koostui pääasiassa avoautoista ja pickiksistä. Ydinasevarustelukilpa oli käynnissä täysillä. Fordin ’57–’60 pickisten panoraamatuulilasi ja kallistetut ikkunatolpat tekevät muuten aerodynamiikaltaan tiiliskiveen verrattavan pelin jopa vauhdikkaan näköiseksi. Ensin Timppa hommasi dragsterin veturiksi museoleimatun '60 Ford F100 pickupin, mutta tavallisella hytillä varustettu auto alkoi tuntua liian pieneltä, koska mukana reissasi porukkaa ja kalustoa. Muutaman puhelun ja tekstiviestin jälkeen myyjä nielaisi koukun, jos homma tapahtuisi pian. Sanotaan, että ruokahalu kasvaa syödessä. Laivaston sekä Ilmavoimien lentotukikohtien käyttöön tilattiin jutun kohteen mukaisia Crew Cabeja, vaikka Fordilla ei tuohon aikaan ollut vielä kyseistä mallia tuotannossa. Puhuttiin jopa kolmannen maailmansodan syttymisestä. Murheita aiheuttanut alumiininen Medium Riser -imusarja on kuvissa korvattu jo valurautaisella vakiosarjalla, mutta imukanavavuodon aiheuttamat vauriot korjattiin vasta syksyn aikana. Nämä vuosimallit ovat uustuotanto-osien suhteen olleet hieman väliinputoajan asemassa, mutta tilanne on paranemaan päin. 34 V8-MAGAZINE. Parin päivän päästä Timppa istui lentokoneessa matkalla Helsingborgiin. Skånen ja Savon murre ovat tunnetusti kaukana toisistaan, mutta välimiehen avulla saatiin tietää auton olevan hyvässä ajokunnossa. Maileja auton mittariin oli kertynyt niukasti, kun Teksasilainen keräilijä osti sen 2000-luvun alussa. Nivelellä varustetun tuplakardaanisen auton akseliväli on 57 cm ja kokonaispituus 20 cm tavallista pitkälavaista pitempi. Pyyhkijöiden korjaamisen lisäksi myös jarrut käytiin läpi ennen leimalle Fordin FE-kone istuu tilavaan konehuoneeseen hyvin. Pari vuotta sitten esitellyn '32 roadsterin lättäpää varustettiin mekaanisella ahtimella, mikä olikin sitten sysäyksenä Veekasin numerossa 9/2015 esitellyn ahdetulla lättäpääkoneella varustetun etumoottoridragsterin rakentamiselle. Veturia vaille Kuopiolaisen Timo Kuosmasen käsien kautta on kulkenut monenlaisia laitteita, ja rodejakin herra on ehtinyt harrastaa jo parikymmentä vuotta
Eihän mulla ole muutakaan käyttöautoa. Pata remonttiin Timppa ei avannut konetta ennen kuin Räyskälä ja muut kesän tapahtumat oli käyty. Sillä ajellaan kaikki normiajot. Vuodesta 1957 B-52-koneet olivat 15 minuutin hälytysvalmiudessa ydinpommein varustettuna. Uteluihin, meneekö Crew Cab veteraani myyntiin COE:n valmistuttua, Timppa naurahtaa: – Ei tietenkään. Tällaista isoa kuljetinta, jossa ei ole tehostimia, ei tule juuri ryntäyteltyä. . Syyksi osoittautui se, etteivät sinänsä kelvollisten vuoden ’68 GT-kansien ja 427 Medium Riser -imusarjan erimalliset kanavat kohdanneet kunnolla, joten tiiviys petti yhden imukanavan kohdalla. Tarkempi tutkiminen osoittikin reilua ohivirtausta yhdessä pytyssä. Vauriot eivät rajoittuneet pelkkään palaneeseen venttiiliin, vaan myös pytty ja mäntä olivat saaneet osansa, joten edessä oli täysremontti. Takapenkkiläisille on tarjolla samalla harmaalla kankaalla verhoiltu sohvapenkki. Auton voimansiirtoa ei tätä naputellessa ollut vielä kasattu, koska Timppa oli bongannut Ebaysta sopivan hintaisen C6askiin tarkoitetun Gear Vendorsin kertojapaketin, jolla loppuvälitys putoaa jo alle kolmen. Lohko porattiin viimeiseen 0,060" ylikokoon. Korkeat jakkarat ja konsoli tarjoavat kieltämättä mukavuutta pitkille reissuille, ja muitahan ei Kuopiosta lähdettäessä olekaan. Timppa alkoi kuitenkin epäilemään, etteivät koneessa ole ihan kaikki normikonit kotona, puhumattakaan myyjän vihjaamista lisäpolleista, joita viriosilla olisi saavutettu. Imusarjaksi pultattiin vakio valuimusarja ja mukana tullut Holleyn kaasari vaihtui uuteen Edelbrockiin. Crew Cab on saanut Teksasissa modernisoinnin yhteydessä hyvin nykyhenkisen kangassisustuksen, joka ei Timppaa erityisemmin miellytä. Varaosaliikkeessä pitkään hyllyä lämmittänyt täydellinen 3,54:1-välitys tilattiin Kuopioon asennusta odottamaan. Nokka-akseliksi valittiin Comp Camsin alhaalta vääntävä keppi, joka on omiaan juuri trailerin vetoon. Strategisen B-52 pommikoneen viisihenkinen miehistö mahtuu alun perin edessäkin sohvapenkillä varustetun Fordin miehistöhyttiin. V8-MAGAZINE 35. menoa
36 V8-MAGAZINE. Chevrolet Stepside Pickup 1975 Pikarahtia Pickupilla Auton matala olemus on estetiikan ohella myös käytännöllisyysseikka. Peräpään käytöstä on jämäköitetty Jarin ajotyyliin sopivammaksi ladder barseilla ja coilovereilla. 12-pulttinen perä Boogiespoolilla varustettuna pitää silti huolen, että perän saa luistelemaan niin halutessaan
Kyytiin ei kannata kuitenkaan ottaa ihan mitä sattuu, sillä perillä saattaa odottaa pikantisti kuminkäryinen toimitus. TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN Pickupilla ”Jo kaukaa nähtynä tein päätöksen, että tuo lähtee mukaan.” V8-MAGAZINE 37. Jos tavaraa täytyy saada siirtymään pikana, nappaa Jari Viertola alleen ’75 Chevy Stepsiden
Jarilla oli täysi työ saada pidettyä keula Kuskin oveen on integroitu tosimiehen eloonjäämissetti, kirves ja 20 euroa, niillähän pärjää pitkälle. Konetta oli jo lähtökohtaisesti kutiteltu avarakanavaisilla isoventtiilikansilla, Edelbrockin imusarjalla ja peltipakosarjoilla, joihin nyt uusi kireämpi nokka, uusi sytkä ja hienoinen kaasarin säätö toi vielä uutta puhtia mukavasti. Kun se siten tuli, tein jo kaukaa nähtynä päätöksen, että tuo lähtee mukaan, Jari kertoo. Koneena oli terveen kuuloinen 350-kuutiotuumaisesta 383:ksi stroukattu veekasi, joten ostopäätökselle oli olemassa hyvät perusteet. Uudeksi nokka-akseliksi hankittiin 288-asteinen rullanokka, ja samalla sytytyspuoli kasattiin MSD:n tuotteista. Paikalla oli onneksi kaveri, joka kertoi auton tulevan pikapuolin. Sitten sattui se tilastollinen konerikon aiheuttama vaaratilanne, joka säikäytti pahemman kerran. Nostajat solmussa Kevään koittaessa Jari halusi madaltaa auton alustaa ajettavuuden nimissä. Pienemmät osat kuivuivat oloja makuuhuoneessa. Takapäähän istutettiin ladder barsit coilovereilla ja etupäässä kevyt madallus toteutettiin vain laikkaamalla kiekka pois kierrejousista. Takarenkaat menivät lukkoon, ja kabiini täyttyi käsistä. Lopuksi koko komeus sai vielä lakkakerroksen päällensä, missäpä muualla kuin omassa tallissa ruiskutellen. Vahvistettu ja käännetyllä kaaviolla oleva TH-350-aski kyllä otti nikottelematta vastaan Jarin kaasupolkimen käskyt, mutta tukevanakin tunnettu 12-pulttisen perän kartiolukko nöyrtyi voiman ja kohtuullisen rajun ajotyylin edessä. . On siinä Jari saattanut herätessään olla pienissä höyryissä tuoreessa maalissa olevien osien kuivuessa talon sisätiloissa, mutta olosuhteet huomioon ottaen maalausta voi pitää melkoisena suorituksena. Osa tai pari kerrallaan Jari ruiskutteli samaa oranssia maalia pintoihin omassa tallissaan. Autossa tuntui olevan koeajolla vetoja sen verran mukavasti kevytperäiseksi autoksi, että myyjän vakuuttelema noin 400 hevosvoimaa saattoi hyvinkin olla lähellä totuutta. 17-tuumaisille American Racing -vanteille kiepautettiin edessä 245/45 ja takana 255/45 renkaat. Tuntuma tukevoitui kummasti. Heti ajokauden päätyttyä auto purettiin maalausta varten sopiviin osiin. – Rovaniemeltä Kankaanpäähän päästyämme ei autoa näkynyt sovitussa paikassa sovittuna aikana, eikä autoa kauppaava kaveri vastannut puhelimeen. – Värisokea kun olen, niin auton violetti väri turkooseilla scallopeilla ei näyttänyt miltään. ”Perän lukko hajosi, koska ajotyylini on kohtuullisen raju.” Isoihin pyöräkoteloihin menee muitta mutkitta 17-tuumaisilla American Racing vanteilla takana 255/45 ja edessä 245/45 kumit. Niille riitti huolellinen puhdistus, kevyt uudelleen värjäys, ja silikonikäsittely. Rajumpi tyyli 383-kuutiotuumainen stroukkikone liikutti kevytperäistä autoa varsin liukkaasti ja Jarin ajotyylillä renkaita kului siihen malliin, että kadun pinnasta tiedettiin kylillä kertoa mihin päin mies oli milloinkin matkannut. 38 V8-MAGAZINE. Kesällä 2012 Jari sai vihiä Kankaanpäässä myynnissä olleesta ’75 Stepsidesta, jota oli tietysti lähdettävä katsomaan. Jos jotakin oli tarjolla, oli hintalappu posketon, tai auto oli jo myyty. Vanteiden lomasta pilkistävät myös lisääntynyttä tehoa kompensoivat Corvettesta peräisin olevat 15-tuumaiset levyjarrut. Sisusta oli kohtalaisessa kunnossa, mutta yhtäläisyyden vuoksi Jari maalasi myös ovipahvit ja kojelaudan alaosan oranssiksi. Olin nähnyt erään oranssin mustangin, joka näytti minusta häijyltä, Jari toteaa. – Laitoin vanhan kartiolukon tilalle Boogiespoolin, ei muuten luista, Jari toteaa. Pohjien tekoon ei tarvinnut kuluttaa paljoa aikaa, sillä auto oli käyty hiljattain läpi ja maalattu. Nostajat uusitiin, mutta vakio-osat kestivät vain yhden kunnon lähdön. 400 konin kapasiteetti Kyseessä oli kolmannen sukupolven Stepside Chevy, jota valmistettiin vuosina 1973–1987. Jari maalasi vielä lopuksi kauttaaltaan oranssin auton konepeltiin valkoiset Chevroletin Racing -mitoissa olevat raidat elävöittämään kokonaisuutta ja antamaan viitteitä perusversiota rajummasta luonteesta. Sitten koitti se päivä, että koneesta alkoi kuulua ylimääräistä säveltä antautuneen nostajan muodossa. J ari oli haaveillut jo vuosien ajan Stepperistä, mutta varteenotettavat vaihtoehdot olivat vähissä. Pari kesää meni toimenpiteiden jälkeen ilman ylimääräisiä varikkokäyntejä. Rovaniemelle siirron jälkeen auto pääsi heti käyttöauton rooliin. Ne vaihdettiin astetta rajumpiin, mutta lopputulos oli sama. Niinpä Jari kaivoi vanhan laahurinokan irti ja totesi sen olevan tiensä päässä. Penkit, jotka nekin muun sisustan ohella olivat alkuperäiset, olivat poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, joskin vähän haalistuneet. Edellinen omistaja oli jo huolehtinut kasvaneiden voimavarojen myötä paremmasta pysähtyvyydestä, joten joka kulmasta löytyi Corvettesta napatut 15-tuumaiset levyt. Kone jysähti jumiin ohitustilanteessa nopeuden huidellessa satasen paremmalla puolella
” Todettiin, että ehjäksi jäi suurin piirtein nokka-akseli, imusarja ja kaasari.” V8-MAGAZINE 39. Alkujaan violetti väri turkooseilla scallopeilla ei miellyttänyt lievää värisokeutta potevaa Jaria. Maalaus on Jarin omaa käsialaa. Penkit ovat alkuperäiset, joskin maalaamalla tähän päivään palautetut. Oranssi väri erottuu ja pukee valkoisine raitoineen hyvin autoa. Ovipahvit ja kojelaudan alaosan Jari maalasi ulkokuoren väriin. Kullekin vaihteelle on oma keppi. Mielenkiintoinen vaihteenvalitsintoteutus. Mittaristossa on riittävä kavalkadi mittareita kertomassa konehuoneen tapahtumista
Kirveestä seteleihin Autosta löytyy mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka ilmentävät sen rajumpaa tyyliä. Kuskin ovesta löytyy Fiskarsin kättä pidempi, koska eihän sitä tiedä milloin pitää alkaa uutta reittiä raivaamaan. kutakuinkin menosuuntaan, saada auto pysymään tiellä ja olla törmäämättä ohitettavaan autoon pulkkana olevan peränpään pyrkiessä omille teilleen. 40 V8-MAGAZINE. Tosin lattialta löytyy Jarin omaa tekoa oleva mielenkiintoinen kisahenkinen toteutus vaihteiden hämmentämiseen. Lavan pohja ja takalaita on tehty turkkipellistä. Aika ei ole erityisen huikaiseva, mutta sitäkin hauskempi hetki elämästä. ”Vanhat miehet vanhoos autoos, raha ei lopu koskaan.” Kabiinin puolella mittaristoarsenaali on kasvatettu vastaamaan ajotyyliä ja resursseja. Ja kuten arvata saattaa, koko matka meni vaihteesta riippumatta liukastellen 16 sekuntiin. Tein tuon vain omaksi iloksi, kun kaikki sanoivat, ettei tuo tulisi toimimaan. Bussipysäkillä ei nyt sen viisaammaksi tultu tapahtuneen suhteen, ja vasta auton kotiin saatuaan Jari pääsi kunnolla tutkimaan jännitysnäytelmän juurisyytä. Hallintalaitteisto koostuu Grantin ruorista ja alkuperäisestä rattivaihteesta. Siihen päättyi mennyt ajokausi ja alkoi uuden koneen etsintä. Moottori on 350-kuutiotuumaisesta pikkulohkosta stroukattu 383:nen, jonka viimeiset vapaat hevoset on kaivettu kireämmällä rullanokalla, Edelbrockin imusarjalla, Carterin 750 cfm kaasarilla, MSD:n sytkällä ja peltipakosarjoilla. Ennen viimeisintä tuhoa Jari ehti käydä kokeilumielessä raapimassa varttimailia katuradalla. Lavan pohja ja takalaita on tehty turkkipellistä, ja jälkimmäisestä löytyy muistona menneiltä vuosilta mäntäpari veiveineen. . Seiskaja kasipyttyjen kiertokankien laakerinpuoliskot olivat menneet päällekkäin, mistä seurasi moottorin jumiminen. Ja toimiihan ne. Sankan savuverhon saattelema episodi päätyi onnekkaasti bussipysäkille. Koristeena on mäntäpari veiveineen. Ehjäksi jäi suurin piirtein nokka-akseli, imusarja ja kaasari. Vaikka Jari kuljetusfirmaa pyörittääkin, on tämä pikarahtipikkis tarkoitettu ensisijaisesti ajopeliksi ja omaksi hauskuuttimeksi. Tällä hetkellä Jarilla on ensi kesää jo odottamassa vastaava tekniikkapaketti. – Kaikille kolmelle vaihteelle löytyy omat kepit. Oveen teipattu seteliraha jää hieman mystisesti sisäpiirin jutuksi.
Äänenja kuvantoiston erikoislehti Hifimaailma testaa, vertailee, raportoi ja neuvoo. Tilaa omasi huippuedulliseen hintaan osoitteesta: fokusmedia.fi/tilaa-lehti hifi_mainos_1_1.indd 1 12.1.2016 13:16:25
Autovalmistaja Tuckerin tarkoituksena oli käyttää ’48 Tucker Torpedossa Joseph Milanin kehittämiä ”levyjarruja”, mutta oikeusjutut romuttivat suunnitelman. Lukuisia oikeanpuolisella ohjauksella varustettuja yksilöitä kuitenkin rakennettiin Australian markkinoille. ”Big Jim” Dunnylla on ollut vuosien varrella lukuisia eri kuskeja Funny Careissaan, mutta sponsoripuolella Mooneyes on ollut mukana teamin osa-aikaisena sponssina jo 25–30 vuoden ajan. Suunnitelmissa oli, että siitä tulisi myös moderni El Camino USA:n markkinoille, mutta GM:n vuoden 2008 talousongelmat hautasivat projektin arkiston syövereihin. Kisoja radalla pyörittävä ryhmä totesi seuraavana päivänä, että he saavat tornin korjattua ja kaiken valmiiksi maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna ajettavaan suureen March Meetiin mennessä. Kuljettajan hommat hän jätti jo vuonna 1990, minkä jälkeen Dunn on toiminut crew chiefinä ja teamin omistajana. Lasilevyn läpi puskee mekaaninen ahdin. Kun Dunn hurahti aikoinaan Funny Careihin, oli hänellä partrerina speed shopin omistanut Joe Reath. Vaikka pickup-lavallisen henkilöauton menestykseen ei enää uskottu USA:ssa, oltiin Australiassa toista mieltä. Koonnut Bo Bertilsson Jenkkikirjeenvaihtajamme Bo Bertilsson kokosi viimeisimmät kuulumiset Atlantin takaa. Hot roddarit ottivat ideasta vaarin, ja pasadenalainen Bell Autoparts myi niihin aikoihin neljän jarrun kittiä 52 dollarilla. Bill ja Ralph Kinmont työskentelivät Milanin kanssa, ja he aloittivat Kinmont Safety Disk Brakes -jarrujen valmistamisen Fordeihin. Niitä testattiin jo vuonna 1941 Indy 500 -kilpureissa, sekä myös raskaissa ’46–’48 Ford sedaneissa. Ne eivät olleet ratkaisultaan nykylevyjen kaltaiset, mutta kuitenkin rumpuja paremmat. Vanhin crew chief ja tiimin omistaja Jim Dunn on ollut mukana NHRA drag racingissa sen alkuajoista lähtien. Nykyään vastaavasta setistä saa pulittaa 10–12 tuhatta dollaria, koska niitä on varsin vähän tarjolla. Australialainen GM-brändi tunnetaan nimellä Holden. 42 V8-MAGAZINE Torni tulessa Famoso Raceway sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Bakersfieldistä viljelyspeltojen keskellä. Täydellinen pöytä Jos talleissa pölyttyy vanhoja ylimääräisiä drag race -moottorin osia, on tässä hyvä idea niiden jatkokäyttöön. Kuvassa ”Big Jim” vasemmalla ja vierellään Chico Kadama Mooneyesiltä. Kun tehdas pyysi 2000-luvun alkupuolella Detroitin GM:ää rakentamaan Corvetten moottoripaketilla varustetun uuden suorituskykyisen Pontiac GTO:n, autosta tehtiin luonnollisesti myös lavaversio. Kun palokunta saapui paikalle, huomasivat he, että ajanottotorni ja sen vieressä ollut pickup olivat tulessa. Siellä niitä nimitetään Uteksi. Nostalgiset levyt Chevrolet El Caminon tuotanto sai päätöksen Amerikassa vuosimallin 1987 myötä. El Camino Moderni. Komeuden kruunaavat luonnollisesti Top Fuel -pakosarjat. Jim Dunn Racingin Funny Car nähtiin jälleen mukana kauden 2016 avauskilpailussa Winternationalseissa, kuljettajana John Hale. Viikko vuoden vaihtumisen jälkeen palokunta sai hälytyksen klo 03.30 aamulla, että joku oli nähnyt liekkejä radan suunnalla. Kaikilla koriosilla on oma osanumeronsa, joten… Kinmont-jarrut olivat tehokkaampi vaihtoehto, jota käytettiin 40-luvun Fordeissa. Vaikka Jim Dunn on nykyään 83-vuotias, ei tahti ole hidastunut. Hän aloitti jo vuonna 1950, joten uraa on takana jo 65 vuotta. Liitosta syntyi Dunn&Reath cars, jolla oli myös muutamia takamoottorisia Funny Careja. Tässä tapauksessa on hyödynnetty alumiinista 426 cid lohkoa, alumiinikansia ja blower imusarjaa
Volvo Amazon gasser AMAZONISTA KUORIUTUI HEMIZON Henrik Larsson on viime vuosien aikana johdatellut kansan hämmästyksen porteille jo useaan otteeseen, kun miehen isännöimä Larsson Customizing on nikkaroinut todellisia asennelaitteita, kuten Hemizonin, joka nosti kansakunnan itsetunnon kertaheitolla tappiin. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO V8-MAGAZINE 47
TH-350-automaattia käskytetään karulla shifterillä. Sinänsä yksinkertainen, mutta nerokas ja näyttävä ratkaisu. 48 V8-MAGAZINE. V olvo Amazonit lanseerattiin vuonna 1956 ja poistettiin markkinoilta 1970. Hyvin ovat pullat uunissa swedujen amiksissa! Tietty innovatiivisuus on aistittavissa monesta Hemizonin osakokonaisuudesta, kuten sisustasta, jossa huomio kiinnittyy muun muassa uskomattomiin ovipahveihin, jotka on valmistettu pellistä sikkikoneella. Peltitöitä oli tiedossa enemmän kuin laki sallii, mutta tässä tapauksessa se oli enemmän kuin toivottua, kun kyseessä on taitava peltivelho, joka jakaa taitojaan myös ammattikoululaisille opettajan roolissa. Uusi koti Hemille Hemizonin tarina alkoi hahmottua siinä vaiheessa, kun Henrik hankki talliinsa 5,4-litraisen 331 cid Hemin. Aihioksi valikoitui lopulta Amazon, kuinkas muutenkaan. Moottori näyttää jättikorkealta, mutta salaisuus piilee siinä, että paketti on asennettu huomattavasti normaalia korkeammalle tasolle. Itsekin pesunkestävä rodisti, joka on käynyt kääntymässä huimalla rottisrodillaan jokunen vuosi sitten myös Do-Dads Offbeat Weekendissä. Rungon etuosaan pultattiin dragster-tyyppinen etuakselisto, jonka kiinnitys hoidettiin hairpin-tuennalla. Penkkeihin on broderaattu Larsson Customizingin persoonalliset logot. Vihreät lasit, ajolyhdyt ja moottori tuovat väririkkautta shokeeraavaan kokonaisuuteen. Taattu huomioarvo Hemin jatkoksi pultattiin TH-350-automaattivaihteisto ja lenkin viimeiseksi Chryslerin 8¾-perä sopivan tiheällä 6,00-peräruuvilla. Käsi ylös, jos luulit aluksi ovipahvien verhoilun valmistuneen kiiltävästä kankaasta! Kyseinen kangasverhoilua erehdyttävästi markkeeraava kokonaisuus on parsittu kasaan pellin ja sikkikoneen liitolla. Hemizonista muodostui jonkinmoinen Larsson Customizingin ja amislaisten kimppaprojekti, jossa nuoret nulikat pääsivät maistelemaan hot rod -kulttuuria parhaimmillaan. Kyseessä oli ensimmäisiä FirePower -moottoreita, joita tuoreeltaan iskettiin väkevimpiin Chryslereihin vuosina 1951–55. JousiMassiivisen kardaanitunnelin selittää korkealle sijoitettu tekniikka. Profiiliputkirungon valmistuksesta vastasi Larsson Customizingin palkollinen Emanuel Sandén. Tässä vaiheessa ei mies tosin vielä tiennyt mihin autoon härski tekniikka tultaisiin istuttamaan. Kyseessä on Larssonin eräs tavaramerkki. Neljä vuosikymmentä myöhemmin Yhdysvalloissa syntynyt ruotsalais-norjalainen Jan Wilsgaard näki eittämättä painajaisia, kun framille marssitettiin huikean soundimaailman ilmoille sinkoava Hemizon, jota voisi kutsua jopa kautta aikain veret seisauttavimmaksi näkemykseksi herran ideoimasta Ruotsi-ikonista. Tällä erää ei puhuttu mistään tehdaspannusta, sillä kauttaaltaan remontoidun 331:sen päälle oli laskettu 6-71 ahdin. Henrikin CV käsittää myös Saabin konseptiosastolla työskentelyn, mikä osaltaan kertonee miehen luomiskyvystä
Ei ole Hemizonin voittanutta! Hemizonia ei voi ulkoiluttaa sateella, tai hetken kuluttua pintaa koristaa ruosteenpunainen pinnoite. tuksessa luotettiin poikittaiseen lehtijouseen ja iskunvaimennuksessa Pete & Jakesin häikäiseviin putki-iskareihin, jotka tällä erää asennettiin ”väärin päin”. Micke on ehtinyt käydä ulkoiluttamassa Hemizonia myös näytösluonteisesti stripillä. Tässä kohtaa on ehkä turha puhua enää tallista, kun tilaa löytyy käsittämättömät 1400 m². Sopii nääs imagoon, sillä miehen yritys valmistaa vainajien polttouuneja! . virkistystilan. Fränberg Snickeriock Karosseriverkstadin valmistama ’28 A Ford hautausauto, josta leivotaan hot rod. Paikka sijaitsee Skultunassa, Lead Parking kustomja rodimiitingin miljöössä. perinteisiä tallitiloja, asuintilat ja useamman ns. Mickeltä löytyy useita muita kiinnostavia kiesejä, kuten västeråsilaisen Erik I. Hoosierin Nascar-slicksit ovat saaneet kaveriksi slottihenkiset kiekot, joissa on ns. Polttoainetankki on monissa vanhan liiton rakennelmissa sijoitettu keulille, mikä ei sinänsä ole se kaikkein ihanteellisin paikka, ainakaan turvallisuuden nimissä. Jäähdytin ei välttämättä aina puolla estetiikkaa, joten se siirrettiin siis eikäytännön syistä takaboksiin. V8-MAGAZINE 49. Metalliset jäähdytinputket kulkevat alustan kautta konetilaan. Vaikka kulkupuoli ei vielä tyydytä puikottajaa, niin kansan suosio on ainakin jo taattu. Koristeena sikkikoneella näprätyt sisustussomisteet. Tallikompleksi käsittää mm. Kasikolmevarttisen kiinnitys toteutettiin vastaavasti nelilinkillä ja coil-overeilla. Pari vuotta sitten Hemizon siirtyi Mikael ”Micke” Fredrikssonille, jonka kotitalli on todellista elämysmatkailua parhaimmillaan. Pakopuolen äänimaailma kirvoittaa respektiä kybällä! Alumiinijäähdytin on sijoitettu takaboksiin lähinnä estetiikan nimissä. nolla-offset ikään kuin edesmenneen Staffan Runhagsin karikatyyrimaisten hot rod -piirrosten innoittamana konsanaan. Hupilaitteissa fiilistely menee usein järkevyyden edelle. Takaluukun kantta koristaa hulppeat 108 louversia! Pakopuolen ahdistus on minimoitu, kun pakosarjat on isketty suoraan lokasuojien läpi. Moonin tankeista on vuosien saatossa tullut käsite, joten olihan sellainen iskettävä myös Hemizonin keulille, mutta poikkeuksellisesti korin sisäpuolelle
Buick Century Convertible 1957 Vihreä viettelys 50 V8-MAGAZINE
Tutustumme nyt vuosimallin 1957 avonaiseen namupalaan. TEKSTI JA KUVAT HARRI KUNNASVUO Vihreä viettelys V8-MAGAZINE 51. 50-luvun Buickit ovat näyttäviä autoja, joiden tunnusmerkkeihin kuuluvat kaarevat koristelistat sekä usein myös kaksivärinen maalausteema
1980-luvulla alkanut tuontiaalto on pitänyt pääosin huolen siitä, että kotimaisilla Buick-harrastajilla on talleissa näitä hienoja automalleja. Siltä istumalta Vellu ei lähtenyt hieromaan kauppoja Centurysta, mutta ilmoitus päätyi kuitenkin seurannan alle. Starttijärjestelmän erikoisuudet Buickin kotiuduttua omaan talliin Vellu pääsi vihdoinkin tutustumaan siihen omakohtaisesti. Tuulilasin pesulaite koostuu pumppuyksiköstä ja lasisesta nestesäiliöstä. Mainittakoon esimerkkeinä vaikkapa säihkyvät ”vesiputousmaskit” tai lokasuojien Ventiport-koristeet. Aihion lähtökunnosta ei ole tietoa, mutta ainakin auto maalattiin ja sen kromit uusittiin silloisen kunnostuskierroksen aikana. Saatujen lisätietojen perusteella Buick tuntui hyvin mielenkiintoiselta yksilöltä. Buickin lähempi tarkastelu paljasti, että ajan patinaa oli näkyvissä siellä täällä aiemmin tehdystä kunnostuksesta huolimatta. Sähköikkunat kuuluvat Centrury convertiblen vakiovarusteisiin. 52 V8-MAGAZINE. Sivupahvit ovat suhteellisen yksinkertaiset, mutta niihin on saatu näyttävyyttä listoituksella ja erivärisillä materiaaleilla. Kaikesta uustuonnista huolimatta rättikattoiset versiot ovat edelleenkin harvemmin vastaantulevia. Suomalaisesta näkökulmasta sijainnilla ei ollut niinkään merkitystä, vaan itse kaupan olleella tavaralla. Esimerkiksi lattian korjauksissa todettiin olevan parantamisen varaa, ja niinpä se tehtiin uudelleen alkuperäisen mukaisia korjauspaloja käyttäen. Buick oli edelleen tallella, ja ehkäpä auton hieman syrjäinen sijainti Iowassa oli kaupankäyntiä hillitsevä asia. B uickilla oli taito tehdä äveriään näköisiä autoja toisen maailmansodan jälkeen. Kaikkiaan Century vietti Vellun omistamana Amerikassa noin 2,5 vuotta ennen kuin se rahdattiin kotiin. Toisessa takakulmassa oli pieni peruutusvaurio kromiosassa, joten tilalle etsittiin ehjä osa, joka kromattiin uudelleen. Projekti käyntiin Amerikassa Veli-Matti ”Vellu” Mäkinen ei varsinaisesti etsinyt Buickia, mutta rutiininomainen Craigslistin selailu voi johtaa yllättäviin asioihin. Tämä ei kuitenkaan ollut esteenä kauppojen syntymiseen, minkä jälkeen Century jätettiin Amerikkaan tiettyjä kunnostustoimenpiteitä varten. Aki kävi tarkistamassa auton paikan päällä. Moottori ja vaihteisto olivat irti, jolloin Vellu sai maalattua paikat kunnolla. Vaikka Buickit eivät varsinaisesti tuttuja autoja olisikaan, monet merkin muotoilukikat ovat varmastikin tulleet tutuksi. Buickit eivät olleet tuntematon näky Suomen teillä 50-luvulla, mutta ankarasta tuontipolitiikasta johtuen niiden lukumäärät pysyivät vaatimattomina täkäläisessä autokannassa. Tietojen mukaan kunnostuksen on tehnyt John Golbeck Illinoisista. Kun ilmoituksen tilassa ei tapahtunut muutoksia suuntaan tai toiseen, otti Vellu yhteyttä myyjään. Mitä jutun teemavuoteen 1957 tulee, tiedossa on vain muutamia Suomessa majailevia avonaisia Buick-yksilöitä. Kuvien Century convertiblen vaiheita on pystytty jäljittämään 90-luvulle asti, jolloin se on kokenut perusteellisen kunnostuksen USA:ssa sikäläisen harrastajan toimesta. Vihreäksi verhoillulla sohvapenkillä on mukava nautiskella Buickin kyydistä, olipa sitten ratin takana tai matkustajana. Runsas kromikoristelu sekä lukuisat mukavuusvarusteet kuvaavat ajanjakson Buickeja yleisesti ottaen varsin hyvin. Kaunislinjainen Buick on aina kiinnostava tapaus, varsinkin avonaisena versiona. Herra Brown oli enemmänkin moottoripyörien harrastaja, mutta Buickin tasainen kyyti houkutteli laajentamaan harrastusta myös autojen puolelle. Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, Aki Poikonen ja Rami Sahanen tulivat Vellun avuksi. Sittemmin auto vaihtoi omistajaa sekä osavaltiota, kun palopäällikkö Michael Lee Brown Clintonista Iowasta osti sen. Vaikka auto oli sinänsä yleisilmeeltään siisti, löytyi siitä edelleen toiVellu ei varsinaisesti etsinyt Buickia... Buickin kaasupoljinstartti aiheutti omat hankaluutensa kunnostuksen edetessä. Myös korin pintojen vihreät osuudet maalattiin uudelleen
Leveät valkosivut kruunaavat ulkoasun. Toinen ”Buickismi” on lokasuojan Ventiport-koristeet. Starttisysteemi aiheutti omat vaivansa projektin kuluessa. Buickille tunnusomainen kyljen koristelista kaartaa kauniisti ennen takapyörän aukkoa. menpiteitä vaativia kohteita. Uusien tiivisteiden avulla öljyvuodot saatiin kuriin, vaikkakin vaihteiston takaosassa oleva pallosysteemi aiheutti töitä hieman ennakoitua enemmän. V8-MAGAZINE 53. . Niiden muoto on vaihdellut vuodesta toiseen. Eksoottiselta kuulostava järjestelmä starttaa moottorin, kun virta on käännetty päälle, ja sen jälkeen painaa kaasupoljinta. kaasupoljin startti. Nostokahvat on muotoiltu tyylinmukaisesti. Toinen 364-kuutiotuumaisen naulapääkoneen pakosarjoista oli halki, joten ehjä sellainen oli laitettava hakuun. Korin pintapuolelle riitti tässä vaiheessa perusteellinen pesu ja vahaus. Moottoritila kaipasi muutenkin siistimistä. Moottori ja sen ympäristö maalattiin uudelleen siistiksi. Systeemin tekee erikoiseksi Buickin käyttämä ns. Järjestelmä sulkee startin herätevirran automaattisesti moottorin käynnistyessä. Starttaus saatiin toimimaan jälleen oikealla tavalla joidenkin tärkeimpien komponenttien uusimisen ja ylimääräisten viritysten poistamisen jälkeen. Auto rekisteröitiin ja museotarkastettiin loppukesästä 2015. Sisätilat olivat pääosin kunnossa jo Amerikassa tehdyn kunnostuksen jäljiltä. Tässä oli jo tarpeeksi syitä nostaa moottori vaihteistoineen ulos autosta. Yleisen siistimisen lisäksi Vellu uusi kabiinin lattiamaton vihreään verhoiluun sointuvalla matolla. Huomaa tyylikkäät prässäykset takaluukun kannessa. Systeemi ei toiminut kunnolla, joten Vellun oli paneuduttava sen sielunelämään syvällisemmin. Vaihteisto tiputteli öljyä, mikä ei Dynaflow:n kohdalla ole mitenkään harvinainen vaiva
Kesällä 2015 Century oli valmis rullaamaan suomalaisia maanteitä. Century edustaa pienempää korisarjaa, mutta on teknisesti vastaava kalliimpien mallien kanssa. Tärkeimpänä Vellu mainitsee uuden rättikaton, jonka väriä ja materiaalia on jo mietiskelty. Jo nykyisessä muodossaankin Vellulla on käsissään hieno yksilö, mutta parannuksia on kuitenkin vielä tulossa. 54 V8-MAGAZINE. Vaikka kromirikkain vuosi Buickin historiassa oli 1958, ei kiiltävässä ole säästelty vuotta aiemminkaan. Oston jälkeen se jäi reiluksi pariksi vuodeksi vielä entiseen kotimaahansa osittaista kunnostusta varten. Buickilla oli luotettu kahdeksan sylinterin voimaan jo pitkään, sillä suoran kasin tilalle tuli veekasi vuoden 1953 mallien myötä. Kromipinnat on uudistettu pääosin auton ensimmäisen kunnostuksen yhteydessä. 1957 moottori oli kasvatettu 364-kuutio. Buick on hankittu Iowasta Suomeen. Miellyttävää cruisailua 1957 Buickeja valmistettiin kaikkiaan viidessä eri mallisarjassa
Erityiskiitos lähtee Katri-vaimolle, joka on tukenut Vellun autoharrastusta kaikki nämä vuodet. Vellun yksilöstä löytyy myös ohjausja jarrutehostin. V8-MAGAZINE 55. Loppuun Vellu lähettää kiitokset projektissa apua tarjonneille Juha Marjakankaalle, Juha Mäenpäälle sekä Pete Hämäläiselle. Näillä varusteilla ’57 Buick Century on näyttävä kokonaisuus, joka tarjoaa kuskille sekä kyytiläisille hienoja hetkiä. Täytyy sanoa, että näissä 50-luvun Buickeissa on kyllä jotain erityisen viehättävää. Kromia ei säästelty ja kokonaisuus on varsin veistoksellinen. Ajaminen on mukavan kevyttä ja alas laskettu katto nostaa fiilistä entisestään. Avomallit saivat jo vakiona umpimalleja paremman perusvarustelun, ja niinpä Centuryssa sähköikkunat ja -penkki kuuluivat perusvarusteisiin. Dynaflow-automaatti on Buickin omaa tuotantoa, ja sellainen löytyy myös tästä yksilöstä. Kuvausten yhteydessä autolla tehty cruisinglenkki oli varsin miellyttävä kokemus. 50-luvun loppupuoliskolla Buick käytti monena vuonna varsin massiivisia takavalorakennelmia. Itse asiassa vain halvimmassa Specialissa vakiovaihteisto oli manuaali, muissa automaatti oli ainoa vaihtoehto. Moottorista löytyy voimaa ja laatikko hoitaa oman osuutensa sillä tasaisuudella, mitä Buickilta voi odottaakin. tuumaiseksi ja Centuryn pellin alla oleva nelikurkkuinen versio kehitti 300 hevosvoimaa.
Se kilpaili viime vuonna arvostetusta Americas Most Beautiful Roadster -tittelistä muiden huippujen joukossa. LINNEY Auton lukuisat muutokset on toteutettu niin, että vain '32-friikit kykenevät huomiomaan ne kaikki. Ainoa muuttelematon korin osa on kuitenkin tavaratilan kannen alapuolelle oleva pelti. TEKSTI PETRI LAULAJAINEN, KUVAT PETER S. Ford Roadster 1932 Hienoakin hienompi Norjalaisen Per O. 56 V8-MAGAZINE. Martinsenin ’32 Ford Roadster on yksi hienoimmista roadstereista maailmassa
Hienoakin hienompi V8-MAGAZINE 57
60-pinnaiset ja 16 x 6-tuumaiset kncok off -vanteet löytyivät englantilaisen Motor Wheel Servicen valikoimasta. Ajatuksena oli saada aikaan highboy-tyylinen ja ulkonäöltään enemmän tai vähemmän originaali hot rod, joka sisältäisi kuitenkin useita muutoksia, jotka vain ’32-friikit noteeraisivat helposti. 58 V8-MAGAZINE. Keskellä kallistettua kojetaulua sijaitsee ’32 Lincolnin mittaripaneeli mittareineen. Roadster on muuttunut melkoisesti ostohetken ja Grand National Roadster Show’n välillä. Sisusta on kaikessa yksinkertaisuudessaan vaikuttava. Homma karkasi käsistä Auton uudelleen rakentaminen käynnisLoistava idea tavaroiden kuljettamiseen on kolme täsmälleen tavaratilan mukaan mitoitettua laukkua. Hän vaihtoi ensitöiksi Fordorin ja Roadsterin rungot keskenään, minkä jälkeen hän myi Fordorin osineen uuden projektin rahoittamiseksi. Opiskelun lomassa hän lähetteli ’32-projektin osia Norjaan, ja myös matkalaukut pursuivat erilaisia osia, kun hän lomaili kotikonnuillaan. Outstanding Interior -erikoispalkinnolla. Kääntyvä kuskinpenkki helpottaa tuntuvasti autoon istumista ja massiivinen 1953 Ford Anniversary ratti hallitsee kokonaisuutta. Fordin 283-kuutiotuumainen Flathead-moottori on kiillotettu kauttaaltaan Strombergin 97 -kaasuttimia ja SCOT-ahdinta myöten. Muutamaa vuotta myöhemmin paikallisessa lehdessä tuli myyntiin ’32 Ford Roadster, eikä Per viivytellyt hetkeäkään saadakseen sen. O slossa asunut 20-vuotias Per osti vuonna 1981 ensimmäisen projektinsa, ’32 Ford Fordorin. Myös Fentonin valupakosarjat ovat saaneet saman ilmeen. Hot Rod Magazinen numeroiden sivut oli kuitenkin luettu hiirenkorville, joten autosta tuli nopeampi, paremmin käsiteltävä ja alkuperäistä matalampi. Hänen isänsä ei ymmärtänyt, miksi autoa täytyi modifioida entisöinnin sijaan. Per teki auton lähes kaikki työt itse vanhempiensa autotallissa, ja valmistumisen jälkeen hän ajeli roadsterillaan useampia vuosia sellaisenaan, kunnes sai kuningasajatuksen ja lähetti sen uudelleen rakennettavaksi Kaliforniaan. Amerikan kauneimman roadsterin titteliä ei hellinyt, mutta Per palkittiin mm. Rivoitetut Buickin rummut yhdistettynä Wilson Weldingin taustalevyihin ovat juuri sopiva yhdistelmä viimeistellyn rodin jarruiksi. Amerikkaan opiskelemaan Koska Per on todellinen autofriikki, hommasi hän opiskelupaikan Los Angelesissa sijaitsevassa Collegessa
Realistiset suuntaviivat projektille antoi Erik Hansson Scandinavian Street Rods -pajasta, joka tiesi, miten runko ja korimuutokset pitäisi ja olisi mahdollista toteuttaa. Auton ohjaamossa on lukuisia hienoja yksityiskohtia, mukaan lukien ’32 Lincolnista otettu mittaripaneeli, joka entisöitiin ja muutettiin toimimaan yhdessä modernin sytytyksen ja nykyaikaisten anturien kanssa. 25 louverilla varustetut konehuoneen sivupellit istuvat loistavasti yhteen kustomtyönä tehdyn, niin ikään 25 louverilla varustetun päällipellin kanssa. Kun Scandinavia Street Rods oli saanut auton korin ja alustan valmiiksi, vietiin auto maalattavaksi Mark Mahoodin Paint Shoppiin, missä se vietti seuraavat kymmenen kuukautta. Moottorissa käytettiin vain parhaita saatavilla olevia osia. Jos sinulla on unelma, kannattaa se toteuttaa. Niinpä Perin autostakin löytyvät nykyään vastaavat ratkaisut. Per ei ollut tehnyt auton suhteen mitään varsinaisia suunnitelmia, joten ideat kumpusivat hänen päästään projektin edetessä. Etuistuimet adoptoitiin 60-luvun pienlentokoneesta, ja turvallisuussyistä ne varustettiin kolmipistevöillä. Pakokaasut poistuvat teräksisten tuplaputkien kautta. . Hollywood Hot Rods puolestaan toimitti autoon uudet säädettävät QA1-iskunvaimentajat. Moottoriksi valittiin ahdettu 284-kuutiotuumainen Flathead, jonka Tom Huchinson oli rakentanut jo vuonna 1983. Maalauksen valmistuttua Hollywood Hot Rods huolehti lopullisesta kasaamisesta ja detaljoinnista. Täysin kiillotetut jarrut ovat Buickin alkuperäisrumpujen ja rivoitettujen Wilson Weldingin taustalevyjen kombinaatio. Martinsen toteutti omansa, ja mitä parhaalla tavalla. Moottorin jatkeena on Tremecin viisivaihteinen manuaali, joka puolestaan on linkitetty Halibrandin V8 quick-change -taka-akseliin. Norjalainen Per O. Tuulilasin kehyksen keskipilariin kiinnitettiin puolestaan varhaisemmasta Corvettesta lähtöisin oleva peili. Projektin eräänä innoittajana toimi Edsel Bryant Fordin vuonna 1932 suunnittelema itsemurhaovilla ja DuVall-tyylisellä tuulilasilla varustettu ’32 Fordin runkoon pohjautuva boat tail speedster. ’32:sen etuakselia dropattiin neljä tuumaa, minkä yhteydessä käytettiin luonnollisesti Scandinavian Street Rodsin valmistamia hairpinnejä. H&H Flatheads teki moottorille täydellisen läpikäynnin, minkä lisäksi he asensivat siihen yhden SCOT-ahdinkiteistään sekä Navarro Racingin kannet. Suolajärvelle Perillä on kuitenkin kova hinku päästä testaamaan autoaan prameasta ulkoasusta huolimatta. Auto rakennettiin ajettavaksi, ei trailerikuningattareksi. Ja sellainen se on myös nykyään, tosin vain aurinkoisina päivinä ja hyväkuntoisilla teillä. Ajovalot ovat ’33 Fordista. Perin alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut rakentaa aivan näin viimeisteltyä rodia. Jotta autolla ajaminen olisi nautittavaa myös koleammissa norjalaiskeleissä, varustettiin auto kojetaulun alle kiinnitetyllä vintage art deco -lämmittimellä sekä penkit moderneilla lämmitettävillä päällisillä. V8-MAGAZINE 59. Kojetaulua puolestaan kallistettiin ja siirrettiin kaksi tuumaa eteenpäin. Ahtimella lisäpuhtia Auton runko meni käytännössä täysin uusiksi. Ratiksi valikoitui upea ’53 Fordin nelipuolainen versio, joka yhdistettiin Tilt-C Engineeringin tiltti-toimiseen rattiputkeen. tyi vuonna 2007. Lukuisat auton mielenkiintoisista yksityiskohdista ovatkin syntyneet juuri kyseisellä pajalla
Tuoreeltaan oli tarjolla 13 muuta sävyä, kuten kermanvärinen Bermuda Cream. Mercury Eight Coupe 1949 RESTOMODATTU SÄMPYLÄ Mercury maalattiin uudelleen restomodauksen yhteydessä. 60 V8-MAGAZINE. Orkkissävyinen tummansininen väri kantaa nimeä Alberta Blue
TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO V8-MAGAZINE 61. RESTOMODATTU SÄMPYLÄ Mika Raition sämpylä-Mercuryn ulkonäkö vie herkästi ajatukset mobilismin alttarille, vaikka kiesi kätkee sisäänsä modernia tekniikkaa niin suorituskyvyn kuin ajettavuuden suhteen
Auto näyttää orkkikselta, mutta peep mirror -sivupeilit saavat kellot soimaan. Hetken kuluttua paikalle tepastelee auton omistajaksi itsensä esittelevä paraislainen Mika ”Raitsa” Raitio, joka melko nopeasti raottaa salaisuuksien verhoa avaamalla konepellin. Squarebird oli ensimmäinen Ukkoslintu itsekantavalla korirakenteella, minkä johdosta kardaanitunnelista muodostui korkea kokonaisuus, jota laimennettiin lentokoneteollisuudesta mallia otetulla konsolilla. Nokkapellin avaus totuudentorvena Mercuryn näkemisessä on ilmoilla pientä jännitystä, sillä olen vain pari minuuttia aikaisemmin kohdannut nurmialueella punaisen ’49:n, joka oli myös säästynyt rajulta choppaukselta, mutta ladattu tuoreemmalla tekniikalla. Tarjolla oli niin originaalikuntoisia kuin kustomoituja yksilöitä, mutta niitä oikeita fiilareita herättävät kohteet olivat ensin hukassa, kunnes vuoden vaihteen jälkeen helmikuussa kolahti ja kovaa. Vuosikymmenten haave toteutui Reilu vuosi myöhemmin istumme kahvikuppien äärellä idyllisellä terassilla niitä näitä jutustellen. kolmatta sukupolvea (’49–’51). Alkuperäiskuntoiset sämpylät alkavat olla harvinaisuuksia, kun likimain kaikki aihiot on käytetty kustomalttarilla. Mercury on hetkeä aikaisemmin käyty kuvaamassa Raitsan tuttavan laanilla, jossa mukana olleet nuoret tyttäreni ja Raitsan nuori Aaro-poika kokivat ikimuistoisen hetken, kun paikan omistaja poistui kuvauksen lomassa työpaikalleen omalla helikopterilla. Olisiko sininen yksilö sittenkin originaali, vaikka peep mirrorit viestittävät jotain muuta. – Olin haaveillut ’49–’51 Mercurystä mopoikäisestä lähtien, joten päiväunelmoinnissa ehti vierähtää aikaa peräti kolme vuosikymmentä. P alataan aluksi vuoden 2014 Forssan Pick-Nickille. 62 V8-MAGAZINE. Keskikonsolien edelläkävijänä voitaneen pitää Mercuryn isoveljeä Fordia, joka esitteli ’58 Thunderbirdien myötä ennennäkemättömän konsoliratkaisun, joka ideoitiin esteettisistä syistä. Niinpä Rod & Custom -luokka oli poissuljettu, eikä auton viimeistelytaso oikein puoltanut Rock´n Roll Car -sarjaankaan sijoittamista, Tuning & Performancesta puhumattakaan, vaikka tiettyä suorituskykyä autosta huokuukin tänä päivänä ilmoille. Bongaan hulppean automassan seasta tummansinisen ’49 Mercuryn, joka edustaa Eight-mallisarjaston ns. Mallisarjan lanseeraus tapahtui 10 vuotta aiemmin, jolloin kansaa kosiskeltiin ensimmäisen sukupolven (’39–’40) kasisarjalaisilla. Silmiini osuu huomattavasti autoa tuoreempi moottori, joka on saanut seurakseen modernia palikkaa myös alustaan. Aina ei tarvita katonmadallusta ollakseen cool! . Perheja työelämä veivät suuren osan ajasta, joten kun loppuvuodesta 2013 päätimme tosissamme katsastaa markkinoilla olevat sämpylä-Mercuryt, lähtökohdaksi otettiin hyväkuntoinen aihio, johon ei tarvitsisi heti ensimmäiseksi lähteä suorittamaan mittavia kunnostussessioita, Raitsa muistelee. Lähempi tarkastelu paljastaa, että sisusta on tehdasasussa tyylikästä keskikonsolia ja Lokarin polkimia lukuun ottamatta. Tuolloin Raitsa paikallisti Kalifornian Oaklandista ensimmäisen vuosikerran sämpylän, jota kaupattiin autoliikkeessä. Kustom-henkiset peilit siivittävät ajatukset hetkeksi vuoteen 1953, jolloin Barris Kustomsin toimesta veisteltiin kautta aikain tunnetuin sämpylä eli Bob Hirohatan ’51 Merc, jonka kaikki tuntevat nimellä ”The Hirohata Merc”. Asiassa edettiin nopealla aikataululla, koska Raitsa 40-luvun lopulla käytettiin vielä moniosaisia takalaseja ja kaksiosaista tuulilasia. Päivä Pick-Nickissä oli Raitsalle lopulta menestyksellinen, kun kirjahyllyä koristaa nykyään Classic Cars -luokan näyttävä ykköspokaali. Autossa on tarrakilvet, joten kyseessä lienee hiljan Suomeen hankitusta klassikosta. Mercury näyttää kauempaa katsottuna alkuperäiskuntoiselta vanteistusta ja peep mirror -sivupeilejä lukuun ottamatta. Se oli Georgen ja Samin näkemys aiheesta sämpylä-Mercury. Siitä alkoi runsas sähköpostiviestittely. Sämpylä-Mercuryiden tarjonta on Suomessa minimaalinen, joten katseet suunnattiin heti ison meren taakse. Faktat on isketty pöytään, joten kyseessä ei ole enää Flatheadillinen tehdaspullukka, vaan täyteläiset mitat omaava aito restomodi, jonka lyhyt oppimäärä käsittää alkuperäisen ulkoasun nykyaikaisella tekniikalla ja alustaratkaisuilla. Autoa oli vaikea kategorioida tiettyyn luokkaan, koska sivupeilejä lukuun ottamatta autossa ei ole muuta kustomeihin viittaavaa. Noviisille taidolla rakennettu konsoli saattaisi upota helposti tehdasvalmisteisena, mutta kun näiden konsolien aika koitti vasta paljon myöhemmin, tiedän kyseessä olevan jälkivalmistetun osan. Ulkokuorta komisti myös muutama straippaus sekä konepellin louversirivistöt
Turvavyöt ovat olennainen osa restomodien turvallisuuspointteja. Sisustan värimaailma huokuu tyylikkyyttä. Isokehäinen ratti vie ajatukset vanhanajan kauppaja merenkulkuun. Takaboksi on verhoiltu harmaalla kankaalla. Omavalmisteiseen keskikonsoliin on sijoitettu ilmastoinnin säätönamikat ja suulakkeet, mukitelineet sekä Pioneerin DEH-P2900MP -soitin saranoidun kannen taakse piilotettuna. Takapenkillä istuville on tarjolla lannevyöt. Varapyörä on myös saanut yllensä harmaan suojapussin. V8-MAGAZINE 63. Kaiuttimet on asennettu konsolin sivuille ja hattuhyllylle
Pakettia voi toki maustaa oman maun mukaan mm. Kaikki sujui kohtuullisen joustavasti, mutta rahaliikenne hieman takkuili Jenkkien päässä, joten lopullista kaupan varmistumista jouduttiin odottamaan tovi. Auto oli ehtinyt olla jonkin aikaa tarjolla, mutta ”onneksi” Yhdysvallatkin olivat talouslamassa, joten eivät ne autot vaihda sielläkään omistajaa nousukausien tahtiin. Myöhemmin selvisi, että kiesiä kaupattiin yksityisasiakkaan lukuun. Auton varsinainen restomodaus alkoi siinä vaiheessa, kun kori oli nostettu rungolta, ja eteen asennettiin Fat Man Fabricationsin Mustang II -tyyppinen etuakselisto tehostettuine hammastanko-ohjauksineen. Ensi keväänä sämpylä nähtäneen ainakin Turun AutoSaloonissa, vinkkaa Raitsa. eri valmistajien alustapalikoita, mikä vaikuttaa positiivisesti hintapolitiikkaan ostajan näkökulmasta katsottuna. – Mikäli olisin valmiiksi rakennetun auton sijaan hankkinut projektikuntoisen Mercuryn, olisin todennäköisesti rakentanut sen kutakuinkin samoja palikoita käyttäen, huomauttaa Raitsa. Mercuryn kontituksen hoiti Rays Automotiven Rami Sahanen ja kontti saapui Kotkan satamaan heinäkuun lopulla. Mercuryn oli rakentanut ja osittain rakennuttanut vanhempi herrasmies vaimolleen, mutta tiettävästi budjetti oli paisunut yli äyräiden, joten siitä päätettiin luopua. Forssan PickNick oli ensimmäinen tapahtuma, johon osallistuimme tuoreeltaan Mercuryllä. Paketti käsitti mm. Restomodit ovat USA:ssa erittäin suosittuja ja niiden jälleenmyyntiarvot näyttävät pitävän pintansa jopa entisöityjä autoja paremmin, ellei kyse ole jostakin harvinaisuudesta. Mussella oli ilo päästä myös osaksi hääkuvaa. peruspaketille tule hintaa kuin reilut tuhat taalaa. Ajettavuus näyttää olevan restomodien punainen lanka. Originaali taka-akseli sai väistyä, kun tilalle iskettiin Currie Enterprisesin lukoton 9 tuuman perä, jonka kiinnitys hoidettiin perinteisillä jousipakoilla. Lihavan miehen palikkaa etuakselistolle Raitsa sai myös selvitettyä hieman auton taustoja. Yrityksen mukaan entisöinti voi napata lompakosta suuremman nipun kahisevaa, sillä markkinoilla on nykyään tarjolla runsaasti esim. Päätyipä autoharrastaja sitten täysentisöityyn tai restomodattuun aihioon, on molemmissa tapauksissa varauduttava suurin piirtein yhtä suureen investointiin. kiillotetuilla tukivarsilla, jolloin hinta voi nousta jo pitkälle kolmatta tuhatta dollaria. Etuakseliston jousituksen ja vaimennuksen hoitavat coiloverit. . Olin asian johdosta yhteydessä erääseen amerikkalaiseen yritykseen, jonka mukaan monet ostajat päätyvät restomodeihin nimenomaan paremman ajettavuuden ja turvallisuuden takia. Vaimo ei loppupeleissä päässyt itse koskaan sämpylän puikkoihin, mutta tiettävästi sopu säilyi perheessä siitä huolimatta. putkitukivarret ja jäähdytetyt levyjarrut, eikä tällaiselle ns. Tummansininen väri näyttää olevan Raitsan mieleen, sillä miehen aikaisemmin omistama ’67 Ford Mustang Fastback oli myös sininen. Se, miksi autosta oli päädytty leipomaan juuri restomodi, on arvailujen varassa. piti Mercuryä eräänlaisena löytönä, josta moni muukin saattaisi olla kiinnostunut. Eight-sarjalaisuus selviää maskin pystykoristeesta. Mercuryssä on sen verran komea maski, että vaikka kyseessä olisi isolla kädellä muokattu kustom, olisi maski todennäköisesti edelleen omalla paikallaan. – Ostin auton lopulta valokuvien, videopätkien ja kertomusten perusteella. 64 V8-MAGAZINE. Takapään vaimennuksesta huolehtivat normaalit putki-iskunvaimentimet. Amerikkalaiset olivat aikanaan mestareita koristelemaan autoja erilaisilla näyttävillä kokonaisuuksilla, kuten toinen toistaan hienommilla koneplootuihin isketyillä keulakoristeilla
Nesteen lisäyksen ja ilmauksen jälkeen takajarrut olivat pelissä mukana, ja nyt auto pysähtyy kuin kilpuri konsanaan. Innostus autoihin ammennettiin aikanaan isältä, jolla oli autopeltikorjaamo Paraisilla. Peltityöt tulivat tutuiksi, joten kuljettajan puolelta uupuneen fender skirtsinkin Raitsa nikkaroi suorasta pellistä koulutyönä. Vika selvisi kotitallissa, kun jarrupääsylinterin toinen puoli oli tyhjä, mutta mitään vuotoja ei kuitenkaan paikallistettu. Chevyn moderni 350-pikkulohko avittaa kulkupuolta. Ennen jenkkiautoilijaksi siirtymistä Raitsalla oli parikin Kuplavolkkaria (’71/’74). Orkkista ei ollut edes yhdistetty mihinkään, Kaliforniassa kun ei pyyhkijöille ole juuri tarvetta. Moottori on maalattu Fordin sinisellä ja venakopat varustettu Mercury-tekstein, eräänlaista naamiointia parhaimmillaan. Vaihteistoksi hankittiin General Motorsin ylivaihteellinen 700R4-automaatti, jolla myös polttoainekulut saadaan pysymään maltillisella tasolla. Racehenkinen orkkisrunko on pulverimaalattu harmaaksi. Tätä ei tosin ajossa huomannut, sillä auto pysähtyi ilman niitäkin erinomaisesti. Ennen katsastusta auton alkuperäinen alipainetoiminen pyyhkijänmoottori korvattiin New Port Engineeringin sähkötoimisella versiolla, joka hankittiin Yhdysvalloista. Vintage Air -ilmastointi sekä jarruja ohjaustehostin ovat luksusta tämän ikäisessä autossa. Mika Raition yksi unelma toteutui Mercuryn myötä. Tätä autoa sopii katsella myös altapäin. Avoimen ilmanputsarin alla lepää Edelbrockin 600:nen ruokkija. – Rekisteröintikatsastus sujui ongelmitta takajarruja lukuun ottamatta, sillä niitä ei ollut käytännössä lainkaan. Mercury on ajettavuudeltaan loistava myös suurilla nopeuksilla, mutta verkkaisempi cruisailu on enemmän meidän mieleen, Raitsa paljastaa. . Aaro-pojalla on vielä pitkä matka Mercuryn puikkoihin, joten nähtäväksi jää, vieläkö sämpylä on perheessä siinä vaiheessa, kun nuorukaisella polttelee tuore ajokortti takataskussa. Siinä vaiheessa, kun oli aika pukeutua armeijan harmaisiin, nuorimies hankki ystävänsä kanssa ’60 Cadillacin, joka rakennettiin kauttaaltaan. Custom Radiatorin tehokas alumiinisyyläri, joka varustettiin vielä termostaatilla varustetulla sähköflektillä. Takajarrut hunningolla Moottoripuolella päädyttiin alkuperäistekniikan sijaan Chevroletin 350-kuutiotuumaiseen crate-moottoriin. V8-MAGAZINE 65. Auton 6-volttinen sähköjärjestelmä oli kunnostuksen yhteydessä muutettu käyttöystävällisyyden nimissä 12-volttiseksi American Autowiren täydellisellä johtosarjalla. Jäähdyttimeksi valikoitui puolestaan Mattson´s Inc
Kattoa on chopattu ja muotoiltu takaosastaan linjakkaammaksi. Viimeisen silauksen se sai tekniikan vaihdolla. TASAISEEN TAHTIIN Perinteinen kevättalven merkki on se, että talleissa palavat valot iltaisin yhä pidempään. Tässä on lukijoiden projekteja eri puolilta Suomea. Kustomoitu Amazon Tuusniemeläinen Jukka Kyllönen rakentaa Volvo Amazonista kustomia perinteisillä menetelmillä. Tulevana kesänä olisi tarkoitus päästä ajelemaan pohjaväreissä ja jatkaa kustomointia ja viimeistelyä myöhemmin. Cruiser skirtsit, valojen upotukset ym. Nyt auto on purettu osiin koritöitä ja maalausta varten. ’73 Plymouth Road Runner tuli Suomeen Amerikasta vuonna 2007 ja uuden maalipinnan sekä sisustan saanut auto valmistui talven aikana. Auto valmistuu vielä tämän kesän kruisailuun. Jonille tullessa auton keulalla oli Moparin 400-kuutiotuumainen isolohko, mutta nyt konepellin läpi tunkee stroukattu 340:nen 6-71 remmiahtimen kera. Toinen Jonin projekteista on vuonna 2010 Suomeen ajokuntoisena tullut ’69 Pontiac Firebird. on tehty suorasta pellistä muokkaamalla, konepelti muotoiltu muhkeammaksi jne. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK (ALAVETELI), JONI MARKKANEN (ORIMATTILA), KAI SALMIO (TURKU), JUKKA KYLLÖNEN (TUUSNIEMI), RIKU RÄSÄNEN (VARPAISJÄRVI) Ruutia pellin alle Orimattilalaisen Joni Markkasen tallista löytyy muutama valmistuva jenkkiprojekti. Monilla on käsissään useampivuotinen projekti, kun toiset taas yrittävät saada autonsa valmiiksi kesään mennessä. kiiltävää ja piristävää osaa. Moottori on saanut päivityspaketin, tunnel ramin tuplilla, ym. 66 V8-MAGAZINE
Kori hiottiin peltipuhtaaksi, minkä jälkeen tehtiin normaalit peltityöt (noin neliö peltiä). Lopuksi auto maalattiin alkuperäisellä sävyllä. Peräksi vaihdettiin Fordin vahva ysituumainen. Moottoria on viritelty hieman (noin 650 hv). Viime talvena Ruotsista löytyi ’63 munavaunu, joka maalataan Cadillacin väreihin, höysteeksi ehkä jotain muutakin väriä. Näin mentiin syksyyn 2015 saakka, jolloin Masin tarpeisiin hieman tehottomalta tuntunut 400-kuutiotuumainen vakiomoottori korvattiin World Productionin 540-isolohkolla, joka tarkistettiin ja tasapainotettiin ennen paikalleen pulttaamista. Uuden maalauksen ohessa penkit tullaan verhoilemaan tummanvihreällä kankaalla. Farmarin ajo-ominaisuudet eivät miellyttäneet, joten siihen asennettiin pian hankkimisen jälkeen Ridetechin täydellinen alustasarja sekä tiheävälitteinen tehostettu hammastanko-ohjaus. Pari eri puhallinta hän ehti hankkiakin, kunnes törmäsi eBayssä kaupattuun erikoiseen tupla-ahdinpakettiin, joka hänen oli ”pakko saada”. Eniten päänvaivaa aiheutti takaikkunan ja -luukun välinen pelti (deck filler panel), jota löytyi ainoastaan yhdestä liikkeestä USA:sta, ja sekin oli ainoa kappale. Vaunu ja sen veturi Varpaisjärveläinen Riku Räsänen ja hänen vaimonsa ostivat noin kolme vuotta sitten vaimolle Tallinnasta ’61 Cadillacin, joka oli tullut sinne muuttoautona. Nyt auto on jotakuinkin valmis maalarille vietäväksi. Skylark purettiin osittain jo keväällä 2014, minkä jälkeen alkoi muutamien korjauspeltien metsästys. Beigenvärinen sisusta tulee vaihtumaan todennäköisesti tummanvihreäksi, mutta sekaan saatetaan iskeä jotain vaaleampaakin kangasta. Masi on sovitellut veneissä käytettyä pakettia paikalle kuluneen talven ajan, mikä mm. Sisustus tehtiin osittain uusiksi keinonahasta ja enää puuttuu penkkien ja ovien verhoilu. 90-luvun puolivälin tienoilla Suomeen maahantuotu 350 cid V8:lla varustettu ex-teksasilainen oli kokenut jonkinmoisen kunnostussavotan ennen Niinalle siirtymistään. Lisää projekteja ensi numerossa! V8-MAGAZINE 67. Tekniikalle ei tässä yhteydessä tarvitse tehdä mitään, koska 2000-luvun alkupuoliskolla läpikäyty kolmepuolikas toimii edelleen moitteetta. Hiontaurakan seurauksena kuljettajan puolelta löytyi koko kyljen mittainen painauma ja takalokasuojasta vielä saman painauman ns. Viime syksynä Masi, ahdinmies kun on, alkoi miettiä pumpun pulttaamista 540:n päälle. Kaikki kromaukset uusittiin Ruotsissa ja vaihteisto oli korjattu jo aiemmin Amerikassa. Tuplasti ahdettu Buick Syksyllä 2014 alaveteliläinen Masi Isohanni hankki käyttöpelikseen siistissä alkuperäiskunnossa olleen ’69 Buick Sport Wagon 400:n. A-pilareista ja kyljestä paljastui autonmittainen painauma. Niinan hiontasavotta Turkulainen Niina Salkimo on häärinyt talven aikana 20-vuotishääpäivälahjaksi saamansa ’71 Buick Skylark Sport Coupen kimpussa. Rikulla on myös Dodge Ram käyttö/harrasteautona. päätöspiste, tennispallon kokoinen syvempi painauma. vaati moottorin muuttamisen ruiskutoimiseksi ja uusien pakosarjojen tekemisen. Sujuu se korin hionta pellille naisiltakin! Tämän todistaa Niina, joka on miehensä Matin kanssa jenkkiautoillut aktiivisesti viimeiset 20 vuotta. Puurungosta on uusittu noin puolet. Sen kone on rakennettu pariin kertaan ja laatikko 4 kertaa. Nyt kaikki on saatu kuntoon ja ”tuplasti tuuletetusta” pannusta on otettu ensisavut. Aluksi suunnitelmissa oli korin lasikuulapuhallus, mutta lopulta Niina hioi auton käsin parissa viikossa. Myös jarrut päivitettiin tehostetuilla 13" etulevyillä ja 11" takalevyillä, ja alle asennettiin Buickin 17" Rally Wheelsit. Vaihteistoksi vaihtui vahvistettu nelivaihteinen 4L80E-automaatti. Mätää löytyi mm
650 ml kokoisen pullon hinta on 13 euroa. Malleja on suora-aura, heittäväsiipinen aura ja nivelaura. Lisätiedot www.presco.fi Värisävyt haltuun ColorSpot on uusi akkukäyttöinen päivänvalo LED-lamppu, jonka avulla pystyy erilaisia valoolosuhteita ja -voimakkuuksia jäljittelemällä erottamaan poikkeamat sävynhallinnassa sekä suorakiilto-, monikerrosja erikoisväreissä. Kokonaispituudeltaan 67-senttinen lumenpoistin helpottaa laajojen tuulilasipintojen ja katon puhdistusta. Lisätiedot www.ficon.fi. Lisätiedot www.lego.com Hajuton hajunpoistaja Presta Odor Eliminator on hajuton hajunpoistaja, joka neutraloi ja poistaa kemiallisesti epämiellyttävät hajut tunkeutumalla suoraan hajujen lähteille. Lisätiedot www.spieshecker.com Nelivetoisen valjastus auraukseen Kotimaisissa nelivetoautojen eteen kytkettävissä FC lumiauroissa käytetään suurlujuusterästä, mikä tekee auroista keveitä, kestäviä ja asennusta helpottavia. Kirkkaan päivänvalon lisäksi lampun voi asettaa käyttämään lämmintä ja kirkasta iltavaloa. Samainen yläosan ”lasta” poistaa kätevästi sohjolunta tai vettä lasipinnoilta. Ford Raptor -kit sisältää F-150:sen, trailerin, autotallikulmauksen työkaluineen, Ford-mekaanikon, lähtövalokuusen ja A-Ford rodin, yhteensä 664 palaa. Harjan ja raapan saa myös materiaalista johtuen helposti pestyä vedellä ja saippualla. Tämän lähemmäs alkuperäistä Hurriganes-soundia ei voi päästä. Näin syntyi kuudesta LP-levystä koostuva Hurriganes Long Play Collection. Hinta 15,90 euroa. LED-valojen voimakkuus voidaan säätää kolmeen eri tasoon. Aura kytketään pikakiinnityksellä merkkikohtaiseen kiinnitysrunkoon. Nyt ne laitettiin yhteen pakettiin, mihin lisättiin vain vinyylisingleinä julkaistuista kappaleista koottu The Side Tracks -niminen kokoelma-albumi. Hellään lumenpoistoon Fiskars on kehittänyt yhdessä lasifirma Saint-Gobainin kanssa SnowXpert-harjan, jonka päästä löytyy myös irrotettava jääraappa. Nelisen vuotta sitten yhtyeen vanhat Love Recordsin kautta tulleet albumit julkaistiin uudestaan vinyylilevyinä uudelleen masteroituna. Työleveys on 2,2–2,5 metriä mallista riippuen. Terävaihtoehtoja on kolme: hammasterä, kulutusteräksinen hammasterä ja sileä terästerä. Toimintoja hallitaan auton vaihdevivussa olevalla hallintalaitteella tai joystickohjaimella. Mustang-paketista löytyvät auton lisäksi varikkomekaanikko sekä aikojen näyttötaulu. Myöhemmät cd-levyjulkaisut eivät antaneet samanlaista elämystä, mikä yhtyeen musiikista välittyi vinyyliltä toistettuna. Tuote toimii hyvin, kun poistetaan esim. Tuulilasin muotoihin mukautuvan SnowXpertin kaksipuoleiset silikoniharjakset eivät naarmuta niin herkästi autonlaseja kuin perinteisemmät lumiharjat. Eli mitä oivallisin apuväline automaalareille. tupakan-, ammoniakin-, rikin-, virtsan-, ulosteiden-, ruuan ja hienhajuja. Lisätiedot www.fiskars.fi Hurriganes Long Play Collection Kaiken ikäisille Lego-rakentajille Legojen ja Fordien ystävät pääsevät rakentamaan jenkkiautoja pienoiskoossa Legon tuodessa maaliskuussa markkinoille Ford Mustangin ja Ford F-150 Raptorin. Ne toimivat joko autoon asennetulla hydrauliikalla tai aurassa olevalla sähköhydrauliikalla. 68 V8-MAGAZINE Tuoteuutta Koonnut toimitus Hurriganes-yhtyeen tuotanto julkaistiin aikoinaan vinyylialbumeilla ja c-kaseteilla. Ford on ollut mukana näiden LEGO Speed Champions -sarjan uutuuksien suunnittelussa. Erään kokemuksen mukaan harjan jäykempi yläosa soveltuu myös lemmikkieläinten karvojen kokoamiseen auton istuimista
Amer Trading, Inc. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. Vanin tiivisteet suoraan varastosta Led-huomiovalot 99 eur/pari (e-hyv) kolme mallia. • Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin. • Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. Oitracon Oy, Rauma Puh: 044-522 3782, oiva@oitracon.fi www.oitracon.fi 80 V8 tasapainoitukset / kiertokanget • Nokka-akselien korjaukset / hionnat Moottorin osat / Erikoisöljyt • Runkolinjakorjaukset / muutostyöt Tasohionnat / ryhmät / kannet / imusarjat GT-Motor • Takkatie 13 • 00370 Helsinki • 010 666 2444 Moottorikoneistus Ojala Oy • Hallimestarinkatu 9 • 20780 Kaarina • 010 666 2441 -Vakioputkistot-Virtaavat viritysputkistot-Peltisarjat-Taivutukset mallin mukaan-Räätälöinnit suoraan autoon-Räätälöidyt vaimentajat-Myös tuurnataivutus ja RST-Katalysaattorit-Keraamiset pinnoitteet-Pinnoitustyöt kaikkiin osiinMARTELIUS-EXHAUST OY 02-856 616 www.martelius.com PAKOPUTKET USA-AUTOIHIN 40-LUVULTA ALKAEN Su 6.3.2016 klo 8-15 Turun Messukeskus B ja C -hallit D-hallissa AUTONÄYTTELY 1986 2016 30 vuotta Liput 7 € Messukeskus kerää 6€ parkkimaksua/ajopeli. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs (06) 364 1406 Entisöit wanhusta tai kunnostat käyttöautoa, meiltä tiivisteet, kumiosat, alustanosat, tekniikanosat...jne Usa-, euroja japsiautoihin myös harvinaisiin merkkeihin nopeat toimitukset Fertan-kemikaalit entisöintiin ruosteenmuunnin, suojavahat jne. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot
Lava-auto, 7 henkilön ohjaamo, paljon säilytyslaatikoita, vetokoukku, työvalot, majakka, irrotettavat alumiinilaidat, lavalla hyvät sidontapisteet, lavan alla pitkä säilytystila esim. V8-MARKET MYYDÄÄN FOMOCO Ford Granada USA ‘79. 19 000 e tai tarjous. Volkswagen LT 2.4 turbodiesel neliveto '95 (k-a). Cars are well-known, reliable race cars in good condition. Harvinainen kangassisusta. Hinta 55 000 e tai tarjous. Sähköpostitse liitteenä lähetettävän kuvan tulee olla JPG-muodossa, leveydeltään vähintään 6 cm ja resoluutioltaan 300 ppi. Ilmoitus julkaistaan seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä, mutta jos se ei siihen ehtinyt tai mahtunut, laitamme sen automaattisesti sitä seuraavaan numeroon. Katsastettu 9/2015. 4 500 e tai vaihto! 044 957 6693 Kouvola. Both cars have won US Nationals at Indianapolis. 125 000 ajettu. Harvinainen suomiauto, tiettävästi ei muita Suomessa. 040 069 7292 Lapväärtti. Hydrauliikkavoimanotto, vinssi keulassa, paikka Hiabille lavalla. 28 000 USD. Muista suuntanumero puhelinnumeroon ja kännykkänumeroissa mainitse paikkakunta. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 1000. MYYDÄÄN MUUT AUTOT Opel Rekord '62 Coupe. Kytkettävät tasauspyörästöjen lukot. Isolla rahalla rakennettu auto, joka oli FSRA vuoden rodi 2012. Täysin kunnostettu. Vetokoukkuja. H. Halpa dieselvero. Kromit uudet niin kuin listat, sisusta jne. cab paripyörät, vahva vetoauto. Kuutoskone ja automaattilaatikko. 350 hp 396, 454 block, Jerico, McLeod, Calvert, 35 spline MV. Auto myyty uutena Kristiinankaupungissa. MYYDÄÄN KILPURIT JA KALUSTOT NHRA winning stockers! ‘69 Mustang 428 CJ RamAir Fastback. Runs B/S or C/S. Merkitse kuvan taakse ilmoituksessa oleva nimi ja puhelinnumero. ILMOITUKSEN KUVA Kuvia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan 1 kuva/ilmoitus. 6,5 td autom. 34 000 USD. Auto Lapväärtissä, 040 069 7292. PS, AC, PB, PW. Chevrolet 3500 pickup. Kuvaa ei palauteta. V8-MARKETIN YHTEYSTIEDOT Postiosoite V8-Market/V8-Magazine, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti v8-market@fokusmedia.fi KAUPALLISET ILMOITUKSET: Hansanova Oy, puh. Hintapyyntö 6 800 e. 040 069 7292 Lapväärtti. N. 040 069 7292 Lapväärtti. Show-kunto. Mr-katsastettu. Merkitse myös osasto, jossa toivot sen julkaistavaksi. ‘68 Chevrolet Nova 2d. Runs D/S or E/S. 350 + 4L60E + Ford 8 -lukkoperä. Kuorma-auto. Blackon-black-nahkasisusta. Puhelimitse emme vastaanota ilmoituksia. Opel Rekord '62 4-ovinen suomiauto, joka on täysin entisöity 8 vuoden työn jälkeen. Hyvässä käyttökunnossa, osittain entisöity. 040 0780 912 Salo. (09) 670 375, 0400 442 616 ILMOITUSOHJEET Ilmaisella V8-MARKET-palstalla lukijamme voivat myydä ja ostaa kaikkea harrastukseen liittyvää. 1700 moottori ja 4-v. ajorampeille. 14" pölykapselit 100 e/ sarja, '63 Super Sportin 14" 150 e/sarja, 050 501 0621 Vantaa.. Dieselvero vain 99 e/v. Airride, four link, Radir-vanteet. Contact Jim Waldo 509 375 0494 or lgwaldo@aol.com MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET Chevrolet Impala '66 alkup. 70 V8-MAGAZINE TEE ILMOITUS Lähetä ilmoitus kirjallisena tikkukirjaimin tai koneella kirjoitettuna. Auto on maalattu alta, sisältä ja päältä. rattivaihde. Sähköpostissa kirjoita ilmoitusteksti viestikenttään ja aiheeksi sen osaston nimi. omistaja. 10 000 e tai tarjous. MYYDÄÄN GM '37 Chevrolet Coupe Hot Rod Black Betty. Tilaa on varattu AINOASTAAN YKSITYISHENKILÖIDEN ilmoituksille. Original “Q” code 428, Jerico, McCleod, Calvert, 35 spline MV. Auto ollut minulla 42 vuotta ja olen 3. 7 500 e tai tarjous. AC, PB, PS, PW, ext
Ford '37 etuvalot. Siistikuntoiset, kiillotetut Texas-osat pohjineen päivineen yht 110 e. Ilmoituksen teksti Uudet COMP Cams 7833-16 High Energy -työntötangot. Sopii ainakin vakio '64 T-Bird FE 390 koneeseen. Myydään GM TH-700 R4 automaatti 350 e, jakolaatikko NP 231 C 350 e, ohjaustehostajan pumppu moniura 50 e, '91 Blazer S10 etuperä 250 e, tehostettu simpukka 50 e, '86 Caprice STW:n täydellinen taka-akseli 200 e, Blazer S10 etuvetoakselit 80 e / kpl, lehtijousipakat edelliseen 100 e / pari. Hyväkuntoisia. V8-MAGAZINEN -SIVUT OSOITTEESSA www.facebook.com/v8magazine. Espoo, 040 560 2734 sahvenni@gmail.com. Chevrolet Impalan '67 takavalot. oik + vas. ILMOITUKSET YRITYKSILLE Hansanova Oy, puh. 050 501 0621 Vantaa. (09) 670 375, 0400 442 616 Myydään autoja M AMC/JEEP M FOMOCO Ford, Mercury, Lincoln, Edsel M GM Chevrolet, Buick, Cadillac, Pontiac, GMC, Hummer, Oldsmobile M MOPAR Chrysler, Dodge, Plymouth, Imperial M MUUT JENKKIAUTOT M MUUT AUTOT (ei amerikkalaiset) M KILPURIT JA KALUSTOT Myydään moottoripyöriä M HARLEY-DAVIDSON M MUUT MOOTTORIPYÖRÄT Muut M MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET M MYYDÄÄN PIENOISMALLIT/LELUT M OSTETAAN AMERIKKALAISET/MUUT M VAIHDETAAN M SEKALAISTA LAITA RASTI (X) OIKEAAN OSASTOON: Päiväys: _____/_____ 20_____ Puh. Takavaloja. Kaiser '52–'53, vilkunlasit NOS. V8-MARKET ILMOITAN V8-MARKETISSA V8-MARKET Lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero: Lähetän valokuvan M kyllä M ei M Olen tilaaja M irtonumeron lukija Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Mainitse kännykkänumeron yhteydessä paikkakunta. Voin myydä myös erikseen 55 e/kpl. Frazer '51, Kaiser '51, Kaiser '53, Packard '54 ja Packard '55. Mano Forsman, +467 069 22353, mano.forsman@o-vik.com. 30 e. Mano Forsman, +467 069 22353, mano.forsman@o-vik.com. Jari Ojala 040 069 5377 Tornio. OSTETAAN MUUT Ford '39–'40 kaikki keulapellit, etuvalot, maski, takalokarit, etuja takapuskurit, konepellin kromit. Lisäksi ikkunoita, lasinnostimia, lukkosolenoideja ym. . 040 324 8292 Parkano
WINTER SWAP MEET Teivon Ravikeskus, Tampere: FHRA Tampereen Seutu 040 062 3276, myyntipaikat 040 073 5727 2.–3.4. ROMPETORI JA HARRASTEPARKKI Zoolandian p-alue, Eläintarhantie, Lieto as: Liedon Mobilistit 040 037 3737, sallatoimi@kolumbus.fi 4.–5.5. HISTORIC RACE CUP Kemoran moottorirata, Kemorantie 161, Veteli: Historic Race Finland 28.–29.5. ROMPE-/KIRPPUTORI JA NÄYTTELYALUE HARRASTEAJONEUVOILLE Mankolan moottorirata, Niilontie, Pyhäsalmi: Pyhäjärven Urheiluautoilijat 040 068 5628, rtavasti@suomi24.fi, 044 331 2201, 040 022 9435 28.5. HARRASTEAJONEUVOT) Kävelykatu, Kemi lähtö klo 11.00) – Kaakamon Napakymppi, Tornio: Lounais-Lapin Euroautoilijat, lleary@luukku.com, 044 292 2014 21.5. Kotimaa 27.2. AHS:N HELATORSTAIAJOT Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121, Karjalohja: Autohistoriallinen Seura, 050 571 5266 (ilt.), satu.danielsson@autohistoriallinenseura.fi (ennakkoilm.) 5.5. FJDC:N AVOIN AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ/-PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi, Espoo: Finnish Jeep Drivers' Club, hallitus@fjdc.org 27.2. SWAP & MEET Kouvola, FHRA Kouvola Club 28.–29.5. MUSEO-/HARRASTEAJONEUVOT) Inkeroinen: Kymen Automobiilikerho 21.5. AMERICAN CAR SHOW, TUNING CAR SHOW, MC HEAVEN, MOTORSPORT, FHRA AUCTION Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki: Finnish Hot Rod Association, info@fhra.fi, 020 743 0750 26.3. POHJANMAAMEETING (VAN, TRUCK) Simpsiö, VAiN Häjyyt 21.5. CLASSIC MOTORSHOW Lahden Messukeskus, Salpausselänkatu 7, Lahti: RLO Events, toimisto@rloevents.fi, Laine 040 096 9550 7.–8.5. Nummela 12.3., 9.4., 14.5., 11.6. LAHTI CLASSIC TOUR (HENKILÖAUTOT 1950–85) Tori, Lahti (lähtö klo 9.00 alk.) – Matkakeidas, Vierumäki – Messukeskus, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit, leantti@phnet.fi (ennakkoilm. 26.2) 6.3. 25.4.) 7.5. PERÄKONTTIKIRPPUTORI A-Katsastus p-alue, Varistie 8, Kajaani: Kainuun Mobilistit 14.5. ROMPETORI Vermon Ravirata, Ravitie 1, Helsinki: BGT Expo HB, Krister 041 440 546, b.b.jonsson@tele2.se 9.–10.4. JÄÄRADALLE.COM Kantelering ajoharjoittelurata, Kirkkotie 401, Pukkila: Radalle.com 27.2. AUTOSALOON Turun Messuja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku: info@autosaloon.fi, Heinonen 050 316 5029, harri.heinonen@autosaloon.fi KOONNUT: HANNELE HATANPÄÄ 16.–17.4. RADALLE.COM KEMORA – DRIFTING, TIMEATTACK Kemoran moottorirata, Kemorantie 161, Veteli: Radalle.com 21.5. KAINUUN MOBIILIAJOT JA PERÄKONTTIKIRPPUTORI Hotelli Tuliketun p-alue, Sotkamo: Kainuun Mobilistit 20.5. FMOC:N KEVÄTRATAPÄIVÄ JA SLALOM CUP Pesämäen Moottoriurheilukeskus, Vanha Maantie 237, Honkajoki: Ford Mustang Owners' Club of Finland 27.–28.5. HARRASTEAJONEUVOJEN KOKOONTUMINEN JA ROMPETORI Ala-asteen p-alue, Könnintie 125, Ylistaro as: Ajoneuvoharrastelijat 040 513 1763, 040 574 8853, 050 595 0549 21.–22.5. SUSIRAJAN ROMPEPÄIVÄT Automuseonpolku 4, Ylämylly: Pohjois-Karjalan Automobiilikerho 22.5. ROMPETORI Pilvenmäen ravirata, Pilvenmäentie 7, Forssa: LC Forssa, 050 590 9080, timotuominen10@gmail.com 7.–8.5. Karjaa (ABC) 4.3., 1.4., 6.5., 3.6. RADALLE.COM RATAPÄIVÄ, TIMEATTACK, DRIFTING Ahveniston moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna: Radalle.com 7.5. MIKKELIN MOBILISTIEN ROMPETORI Mikkelin Ammattikorkeakoulun p-alue, Patteristonkatu 3, Mikkeli: Mikkelin Mobilistit, Kiiski 050 521 6517, seppokiiski@msn.com 24.4. VW OPEN – 1/4 MILE KIIHDYTYSAJO (KAIKKI MERKIT), ROMPETORI JA NÄYTTELY Kiikalan lentokenttä, Oinasjärventie 469, Kiikala/Salo: Kuplapaja, info@kuplapaja.com 28.5. KIIHDYTYSPÄIVÄ Pudasjärven lentokenttä (sunnuntai varapäivä): Taivalsaaren Moottorikerho, Teppo 045 138 6960 14.5. Seinäjoki 8.4., 13.5., 10.6.. ROMPETORI Leppihalli, Porintie 739, Orisuo/Loimaa: Kanteenmaan kyläyhdistys 050 313 1320 23.–24.4. TALVIAJOTAPAHTUMA (CLASSICMP, -MOPOT) Kouvola Circuit, Tehontie 51, Kouvola: Kouvola Circuit, Pantsu 040 082 3381, petripantsu@live.fi 4.–6.3. KUNINKAANTIEAJO (ENNEN 1986 VALM. TALVI-HEIKKI – AJONEUVOHARRASTUSJA KERÄILYTAPAHTUMA Turun Messuja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9–13 Turku: Turun Seudun Mobilistit (02) 238 5775, mobiilimaki@tsmry.fi 13.3. ISO LÄNSI-UUSIMAA CRUISING Nummela – Hanko – Nummela 21.5. Pori (ABC Tikkula) 4.3., 1.4., 6.5., 3.6. VETERAANIMOOTTORIPYÖRÄKLUBIN KEVÄTROMPEPÄIVÄ Teivon Ravikeskus, Tampere: Mansen Masinistit, Kaario 050 587 6186, myyntipaikat 050 501 0119 16.–17.4. FHRA DRAG RACE (SM) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Finnish Hot Rod Association, info@fhra.fi, 020 743 0750 21.–22.5. TRIANGLE MOTOR COMPANYN HUUTOKAUPPA Triangle Motor Company, Orikedonkatu 12, Turku: Paunonen, 040 900 6030, trimoco@trianglemotor.com 14.5. HOT ROD & ROCK SHOW Tampereen Messuja Urheilukeskus Pirkkahalli, Ilmailunkatu 20,Tampere: FHRA Tampereen Seutu, office@fhra-tre.net, 040 062 3276, myyntipaikat 040 073 0294 1.5. MP-NÄYTTELY JA ROMPETORI Urheilutalo, Kokkola: Kokko MC-Club 040 554 7063, kokkomc@gmail.com 2.4. ROMPETORI Nokian UA:n rata, Testiradantie 59, Nokia: Nokian Urheiluautoilijat 040 503 2287, ptt.kallio@elisanet.fi 14.5. FJDC:N TALVITREFFIT Ilola, Vedentaantie 30, Metsäkansa: Finnish Jeep Drivers´ Club, hallitus@fjdc.org 6.3. GASOLINE MOTOR SHOW Seinäjoki Areena, Seinäjoki: vccofi@gmail.com, Mäntynen 040 061 5979 16.4. WALKKA MC KEVÄT SWAP (H-D, BRITTIMP) Linnanherrankuja 3, Helsinki: Walkka Mc 26.–28.3. TEST & TUNE (FHRA DRAG RACE -RYHMÄT) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie Virttaa: Finnish Hot Rod Association, info@fhra.fi, 020 743 0750 20.–22.5. 72 V8-MAGAZINE Tapahtumakalenteri Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. AMERICAN CAR SHOW Urheilutalo, Kokkola: American Car Drivers of Kokkola 044 521 2446 23.4. JÄÄRADALLE.COM OuluZone, Kuusamontie 3250, Arkala: Radalle.com 5.–6.3. TUNING SUCKS CRUISING Kuopio: tuningsuckscruising@gmail.com 14.5. VAPPUAJOT Linja-autoasema, Kajaani (lähtö klo 12.00): Kainuun Mobilistit 1.5. RETRO TRUCKS JA RASKAAN KALUSTON OSIEN ROMPETORI (VANHAT KUORMA-AUTOT/REKAT) Kukonkuja 1, Hollola: Perttilä 040 096 7561, Hovinen 040 551 1667, retro@rekkakukko.fi 7.5. MAMA'S CLASSICS Lempäälä: Kivimäki 040 040 3242 Cruisingit Helsinki 1.4., 6.5., 3.6. KEVÄTPÄIVÄNTASAUS (VETERAANIKUORMAAUTOT) Cafe & Restaurant Lilja, Liljendal – Loviisa – Elimäki – Kausala – Hotelli Scandic, Vierumäki: Veteraanikuormaautoseura 2.–3.4. AMERICAN CAR SHOW Ouluhalli, Oulu: American Car Club Oulu acc.oulu@gmail.com, Tapio 040 068 6159 14.5. VAPPUAJOT Vesanto: Sisä-Savon Mobilistit 1.5. MAALISSAALIS MP-ROMPETORI Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos/Hämeenlinna: VMPK Kantamotoristit Kanta-Häme: 040 505 9896, seppo.puumalainen@aina.net 25.–28.3. STADIN PÄRTSÄRIEN JÄÄRATA (VETERAANIMP) Tattarisuon mikroautorata, Tattarisuontie 32 Helsinki: Stadin Pärtsärit 040 076 1808, laurik.lankinen@kolumbus.fi 27.2. SWAP MEET – ROMPETORI Äijänsuon urheilukeskus, Teollisuuskatu 19, Rauma: Rauman Seudun Mobilistit, Niemi (02) 824 0955 24.4. AHS:N TALVIAJOT Rantaravintola Lahnajärvi, Helsingintie 3276, Lahnajärvi (lähtö klo 10.00): Autohistoriallinen Seura, Malmia 040 500 8230, juha@malmia.fi (ennakkoilm. HELAMARKKINAT ROMPETORI JA VANHOJEN AUTOJEN NÄYTTELY Porin ravirata, Ravitie 1, Pori: Satakunnan Mobilistit, Vehmas 040 022 6234 5.5. ROMPETORI JA KOKOONTUMISAJO Vataja, Vatajantie 69, Sastamala: Lantulan kyläyhdistys 050 402 2370, 040 865 0127, riikka.harsu@gmail.com 28.5. NO SPEED LIMIT -HUIPPUNOPEUDEN MITTAUS Pudasjärven lentokenttä (sunnuntai varapäivä): Taivalsaaren Moottorikerho, Teppo 045 138 6960 28.5. POKER RUN Jyväskylän seutu 28.5. Kajaani 5.3., 2.4., 7.5., 4.6. TOUKOTAIWAL (YLI 25 V. PÄIJÄT-HÄMEEN ROMPEMARKKINAT Jokimaan Ravikeskus, Jokimaankatu 6, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit, Vähälä 040 555 9265 15.5. US TRUCK MEETING WINTER Salomonkallio, Kivialho, Nakkila: Eero 050 371 7886 5.3. SALON MAISEMACRUISIG Salo: Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat 14.–15.5. RETRO + VINTAGE + DESIGN EXPO Merikaapelihalli, Kaapelitehdas, Helsinki: Expo Nova 3.4
Peerless Motor Car Club (Peerless, Packard and Pierce-Arrow) National Meet , Odessa, Florida 2.–3.4. Fordträff hos PG Larsson, Tibro, Ruotsi 30.4. Strul Mcc hojmarknad, Enköping, Ruotsi 6.6. Bike Week, Daytona Beach, Florida 5.3. Hot Rod Heritage Series Nostalgia Reunion, Sacramento, Kalifornia 1.–3.4. TYKKIMÄKI MUSTANG MEET Tykkimäen huvipuisto, Kanuunakuja 2, Kouvola Muut Pohjoismaat 26.–27.2. V8 Thunder Cars Race, Mantorp, Ruotsi 8.5. Samlarbil 2016, Örebro, Ruotsi 25.3. Good Vibrations March Meet Nostalgia Drag Racing, McFarland, Kalifornia 4.–6.3. Skarpsborg Motor Charity Cruising, Borgenhaugen, Norja 14.5. Big 3 Auto Parts Exchange, San Diego, Kalifornia 27.2. World of Wheels, New Orleans, Lousiana 26.–28.2. Annual Antique Nationals Nostalgia Drag Race, Fontana, Kalifornia 12.–15.5. OLD TOY SWAP – TURUN TAIDEJA ANTIIKKIMESSUT Turun messuja kongressikeskus, Messukentänkatu 9–13, Turku 20.3. Power America Fest, Nossebro, Ruotsi 4.6. Jonny´s Classic Meeting, Dals Långed, Ruotsi 21.5. Cruisin' Nationals, Santa Maria, Kalifornia 29.5. NHRA Nationals, Phoenix, Arizona 26.–28.2. LEKSAKSOCH SAMLARMARKNAD Solna, Ruotsi: mike@matuska.se 3.4. Veteran och kuriosamarknad, Mohed, Ruotsi Pohjois-Amerikka 25.–28.2. Hästkraftens Dag, Örebro, Ruotsi 11.6. Downtown Lincoln Classic Car Show, Lincoln, Kalifornia 4.6. Sønderjysk stumpemarked, Rodekrø, Tanska 2.4. Vicari Auction's Tampa Classic & Muscle Car Auction , Tampa, Florida 1.–3.4. Edelbrock Car Show, Torrance, Kalifornia 14.–15.5. Spring Vintage Festival SVRA, Elkhart Lake, Wisconsin 13.–15.5. MC-Collections mcoch mopedmarknad, Sollentuna, Ruotsi 13.–15.5. Kinnekulle Historic Meeting (RHK Historic Race), Kinnekulle/Götene, Ruotsi 14.5. Nostalgiamässan, Ed, Ruotsi 7.–8.5. NHRA Nationals, Charlotte, Pohjois-Carolina 28.4.–1.5. NHRA Southern Nationals, Atlanta, Georgia 14.5. NSRA Southwest Street Rod Nationals, Oklahoma City, Oklahoma 10.4. Willow Springs Historic Race SVRA/VARA, Rosamond, Kalifornia 20.3. NHRA Spring Nationals, Houston, Teksas 29.4.–1.5. Goodguys East Coast Nationals, Rhinebeck, New York 12.6. PIENOISMALLIPÄIVÄ Tampereen kauppaoppilaitos: FHRA Tampereen Seutu 040 062 3276, myyntipaikat 040 083 3841 6.3. Veteranbilutställning, Hedemora, Ruotsi 5.5. Brochacho Fest (pre 1973 cars and trucks), Las Vegas, Nevada 6.3. Motordag, Fellingbro, Ruotsi 5.5. Vadsbo Cruisers Spring Meet, Töreboda, Ruotsi 7.5. NHRA Silver State Nationals, Las Vegas, Nevada 1.–3.4. 6.5.) 11.6. Pomona Swap Meet, Pomona, Kalifornia 6.3. Moon Bike Show, Avesta, Ruotsi 5.3. Stumpemarked, Herning, Tanska 9.4. AACA Antique Automobile Show, Vero Beach, Florida 19.–20.3. Cavalcade of Cars, Hamburg, New York 4.–6.3. NSRA Street Rod Nats South, Knoxville, Tennessee 7.5. KESÄLAHTI CRUISING JA ROMPETORI Lappeenrannantie 18, Kesälahti/Kitee: Kesälahti Cruising 050 466 4567, eerokujala@suomi24.fi, parinaa.pauketta@gmail.com 10.–12.6. Petaluma Swap Meet, Petaluma, Kalifornia 15.5. Goodgys Summer Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 4.6. Trelleborg Motorshow, Trelleborg, Ruotsi 8.6. Horsin Around in The Vineyard Mustang Roundup, Ft Pierce, Florida 14.–17.4. NHRA Summernationals, Englishtown, New Jersey 10.–12.6. Staffanstorps Motorfestival, Staffanstorp, Ruotsi 4.6. Carlisle Ford Nationals, Carlisle, Pennsylvania 4.–5.6. Thunder in the Valley Show & Shine, Lincoln, Kalifornia 3.–5.6. Goodguys Spring Lone Star Nationals, Fort Worth, Teksas 12.3. Veteranmarknad, Hjo, Ruotsi 27.5. LINTTAMEET Ahvenlampi Camping, Saarijärvi: Atmosphere Destroyers Car Club 3.–5.6. NOSTALGIMÄSSAN – LEKSAKS OCH NOSTALGI SAMLARMARKNAD Eriksbergshallen, Göteborg, Ruotsi: Netauktion/Vakab, info@nostalgimassan.se 15.–17.4. Veteranmarknad, Nossebro, Ruotsi 30.4. Startskottet-jänkecruising, Timrå, Ruotsi 14.5. Goodguys Spring Nationals, Scottsdale, Arizona 4.–13.3. Sundsvall Custom & Hot Rod Show, Sundsvall, Ruotsi 16.4. Veteranoch prylmarknad, Höör, Ruotsi 7.5. Bilmesse & Brugtmarked, Fredericia, Tanska 9.4. Norman Swap Meet, Norman, Oklahoma 18.–20.3. CAL-RODS Santa Anita Car Show, Arcadia, Kalifornia 20.–22.5. SUKEVAN ROMPEJA KERÄILYPÄIVÄT Iskolantie 53, Sukeva: SA-HK Savon Kerho 044 088 3988, niilo.kauppinen@saunalahti.fi, eero.pitkanen@sonkajarvi.fi 4.6. Goodguys Nashville Nationals, Nashville, Tennessee 13.–15.5. Classics at the Beach Car Show, Stuart, Florida 8.–9.4. NASCAR Geico 500 Talladega, Lincoln, Alabama 1.5. South East Swap Meet, Moss, Norja 11.–13.3. KADUNMIEHEN KIIHDYTYSPÄIVÄ Lentokenttä, Lentotie 105, Vesivehmaa: Finnish Hot Rod Association, info@fhra.fi, 020 743 0750 10.–12.6. Lone Star Round Up, Austin, Teksas 8.–10.4. NSRA East Street Rod Nationals, York, Pennsylvania 3.–5.6. Blacksmith Nats, Kjula/Ekerö, Ruotsi 11.6. Hinton Chevrolet Corvair Reunion, Lynden, Washington 21.5. Mecum Vintage & Antique Motorcycle Auction, Las Vegas, Nevada 10.–12.3. D/FW Classic Car Swap Meet, Grand Prairie, Teksas 25.–27.3. Amelia Island Concours d´Elegance, Amelia Island, Florida 11.–13.3. Bilsport Performance Show & Custom Motor Show, Jönköping, Ruotsi 28.3. Uddevalla veteranmarknad, Uddevalla, Ruotsi 16.–17.4. Veteranoch samlarmarknad, Tydingesjön, Ruotsi 14.5. NSRA Mid-America Street Rod Nationals, Springfield, Missouri 27.–29.5. Vretstorp retrooch veteranbilsmarknad, Vretstorp, Ruotsi 6.–7.5. Spring Fling Open Car Show, Rosenberg, Teksas 2.4. HELSINGBORGS LEKSAKSOCH NOSTALGIMARKNAD Idrottens hus, Mellersta Stenbocksgatan, Helsingborg, Ruotsi: +358 7 052 434 53, leksaksmarknaden@telia.com 19.–20.3. Gasoline Swap Meet & Indoor Car Show, Katrineholm, Ruotsi 5.3. Pomona Swap Meet, Pomona, Kalifornia 9.–12.6. KIIHDYTYSPÄIVÄ Pudasjärven lentokenttä (sunnuntai varapäivä): Taivalsaaren Moottorikerho, Teppo 045 138 6960 11.–12.6. Veteranmarknad, Sundsvall, Ruotsi 25.3. NSRA Western Street Rod Nats, Bakersfield, Kalifornia 29.4.–1.5. Hot Rod Heritage Series Good Vibrations March Meet, Bakersfield, Kalifornia 4.–6.3. Big Country Swap Meet, Abilene, Teksas 1.–2.4. Arosmarknaden, Västerås, Ruotsi 14.5. Classic Motor Festival, Ånnaboda, Ruotsi 4.6. PURUVEDEN YMPÄRIAJO (MUSEOAUTOIKÄISET AJONEUVOT) Savonlinnan seutu: Mikkelin Mobilistit, Savonlinnan Moottorikerho, Putkonen 050 065 3149, Honkanen, 040 589 5600, Putkonen 050 057 5009 (ennakkoilm. Vårträff, Höör, Ruotsi 8.5. Motorrevyn, Bollnäs, Ruotsi 23.4. PD & FD Emergency Vehicle Show, Morro Bay,Kalifornia 17.4. Viva Las Vegas, Las Vegas, Nevada 15.–17.4. Hultsfred Summer Meet, Hultsfred, Ruotsi 4.6. Tallhed Cup Drag Race, Tallhed/Mora, Ruotsi 22.5. Autorama, Salt Lake City, Utah 4.–6.3. Veteranmarknad, Vårgårda, Ruotsi 2.4. Speed Weekend, Årsunda, Ruotsi 27.2. Winter Florida Auto Fest, Lakeland, Florida 26.–28.2. Spring Turlock Swap Meet and Car Corral, Turlock, Kalifornia 5.–7.5. Street Machine & Muscle Car Nationals, Pomona, Kalifornia 13.3. Old Town La Verne Cool Cruise, La Verne, Kalifornia 3.4. Nostalgifestivalen, Vårgårda, Ruotsi 11.6. Fort Lauderdale by Auctions America, Fort Lauderdale, Florida 1.–3.4. Veteranmarknad, Axvall/Skara, Ruotsi 18.5. Pomona Swap Meet, Pomona, Kalifornia 20.–24.4. Burning Up the Beaches Classic Car Week, Destin, Florida 6.–8.5. V8 Thunder Cars Race, Ljungbyhed, Ruotsi 11.–12.6. Kristinehamsträffen, Kristinehamn, Ruotsi 21.5. Spring Carlisle, Carlisle, Pennsylvania 22.–24.4. Cruising Springmeet, Karlstad, Ruotsi 4.6. FHRA DRAG RACE (SM) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Finnish Hot Rod Association, info@fhra.fi, 020 743 0750 12.6. Holmenträffen (tema Mustang), Mariestad, Ruotsi 11.6. NSRA Southeast Street Rod Nationals, Tampa, Florida 1.–3.4. Almost Spring Swap Meet & Car Show, Puyallup, Washington 12.–13.3. Vårveteranmarknad, Degeberga, Ruotsi 29.–30.4. Hot Rod Heritage Series, Boise, Idaho 1.5. Sandvikens cruising, Sandviken, Ruotsi 28.5. Land Speed Racing Event, El Mirage Dry Lake, Kalifornia 12.6. Corvette Chevy Expo, Galveston, Teksas 3.–6.3. All-Corvette Swap Meet & Car Show, Livermore, Kalifornia 20.3. Goodguys All American Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 19.–20.3. Studebaker Show, Anaheim, Kalifornia 2.–5.6. Whittier Area Classic Car Show, Whittier, Kalifornia 27.–28.2. CV & CCC All Chevy Car & Truck Show, Inverness, Florida 25.–26.3. Goodguys North Carolina Nationals, Raleigh, Pohjois-Carolina 16.4. Deuces and Diamonds – '32 Ford Show, Lake Havasu, Arizona 5.3. MUSEOAJONEUVOPÄIVÄ JA 70'S ARJEN KLASSIKOT Mobilia, Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala: Mobilia (03) 3140 4000, asiakaspalvelu@mobilia.fi 11.6. Goodguys Del Mar Nationals, Del Mar, Kalifornia 1.–3.4. Mid Sweden Swap, Gnarp, Ruotsi 27.2. Portland Roadster Show, Portland, Oregon 19.3. Prins Bertil Memorial "Gärdesloppet", Djurgården/Tukholma, Ruotsi 22.5. Hi-Performance Swap Meet & Car Corral, Long Beach, Kalifornia 10.4. Veteranmarknad, Charlottenberg, Ruotsi 16.4. Pistonhead Open 1, Kjula/Ekerö, Ruotsi 7.–8.5. Viksta marknad, Björklinge, Ruotsi 1.5. Autorama – Hot Rod Show, Detroit, Michigan 26.–28.2. NHRA New England Nationals, Epping, New England 3.–5.6. MODELLEXPO 08 OPEN & CCM OPEN Sktteholmsskolan, Solna: IPMS Stockholm 08-open@ipmsstockholm.se, +46 76 246 5003 3.–5.6. Original Cruz-In, Gainesville, Florida 12.–13.3. Stockholm Truck Meet, Vallentuna, Ruotsi 7.5. NHRA Gatornationals, Gainesville, Florida 17.–19.3. En dag på strippen, Emmaboda, Ruotsi 21.5. Classic Motor marknad, Västerås, Ruotsi 25.–28.3. Hi-Performance Swap Meet & Car Corral, Long Beach, Kalifornia 17.–20.3. SSVRA Spring Vintage Classic Race (50 years of the Trans-Am series), Sebring, Florida 3.–6.3. Power No Bullshit Raceway, Ljungbyhed, Ruotsi 11.–12.6. Classic Chevys of SoCal 34th Annual Classic Car Show, Chatsworth, Kalifornia 1.5. CADILLAC SUMMER MEET Ruissalo, Turku: Cadillac Club of Finland 11.6. Sollefteå Big Meet och Cruising, Sollefteå, Ruotsi 28.–29.5. RADALLE.COM KAUPUNKI DRIFTING Artukainen, Turku: Radalle.com 11.6. Färnsjörepan 1/4 mile iceracing, Filipstad, Ruotsi 5.–6.3. Vårrullen fordonsåkning, Falun, Ruotsi 7.5. Vårcruising, Fagersta, Ruotsi 28.5. Veterans Custom Car Show , Longview, Teksas 5.6. Pistonhead Open 2, Kjula/Ekerö, Ruotsi 3.–4.6. Sonoma Historic Motorsport Festival SVRA, Sonoma, Kalifornia 3.6. Classic Motor Festival, Ånnaboda, Ruotsi 6.6. Doorslammer's Spring Meet, Kirkenær , Norja 7.5. MODELEXPO Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki 16.–17.4. Glåmdalsmarkedet, Kongsvinger, Norja 30.4. NVK Gardermoen Memorial, Gardermoen, Norja 21.5. Southern California Historic Sports Car Festival SVRA, Fontana, Kalifornia 29.4.–1.5. Tjolöholm Classic Motor, Fjärås, Ruotsi 22.5. V8-MAGAZINE 73 Pienoismallit 5.3. Power Start of Summer Meet, Hässleholm, Ruotsi 28.5. Power Vårmarknad, Lidköping, Ruotsi 2.–3.4. Kansas Nationals, Topeka, Kansas 21.5. Santa Barbara State Street Nationals, Santa Barbara, Kalifornia 22.5. Arena Wheels, Sandviken, Ruotsi 7.5. NVK vårmarked Ekeberg, Oslo, Norja 7.5. Holmenträffen (tema Harley-Davidson), Mariestad, Ruotsi 21.5. EL Camino & Chevelle Show, Snohomish, Washinton. Sumter Swap Meet, Bushnell, Florida 7.3. Veteranmarknad, Motala, Ruotsi 28.3. Wolfland Cruisers Spring Meet, Munkfors, Ruotsi 21.5. Land Speed Racing Event, El Mirage Dry Lake, Kalifornia 15.5. All American Car & Truck Show, Fontana, Kalifornia 27.–29.5. Bil och mc träff, Arvidsjaur, Ruotsi 11.6. Florida Mopar Nationals Car Show and Swap Meet, Davie, Florida 6.3
Pienoismallit Automodello 1:24 Lincoln Continental Mark 3 1971 Linjakas keräilymalli Pienoismallien rakennussarjojen yleisin materiaali on muovi. Pyöränkaaret ovat syövyteosia. Kiitettävään yleisilmeeseen vaikuttavat mittakaavanmukaisen ohuet lasit ja maalipinnan metallisävyn realistisuus. Tämä lienee myös Automodellon Lincoln Continetal Mk 3 hartsimallin taustatarina. Näin ollen kohteita ei tarvitse valita ilmeisimmästä päästä, kun muottikustannukset tulevat helpommin katetuksi. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO L oppukäyttäjälle ei valmistusmateriaalilla sinänsä ole merkitystä, mutta hartsivalutekniikassa voidaan hyödyntää silikonimuotteja, joiden hinta on vain murto-osa metallin tai muovin valamiseen tarvittavien muottien hinnasta. Pakka on kuitenkin sekoittumassa, sillä rakennussarjapuolelle on tullut sekä valkometallista että polyuretaanihartsista valettuja sarjoja. Vaikka vuosina 1969–71 tuotannossa ollut ja Thunderbirdin kanssa perusrakenteensa jakanut luxury coupe on sinällään kiinnostava auto, se ei lukeudu 1:24 -keräilijöiden toivelistan top teniin. Valmiit keräilymallit ovat taas lähes poikkeuksetta metallivalua. Saatavuus selviää Automodellon sivuilta, kuten myös se, kuinka monta rajoitetun painoksen mallia on jäljellä ja mihin hintaan. 74 V8-MAGAZINE. Mittasuhteet kohdallaan Automodellon Lincoln antaa ensi silmäyksellä itsestään myönteisen kuvan, sillä mittasuhteet tuntuvat olevan kohdillaan ja detaljit ovat pääosin mittakaavanmukaisia ja realistisia. Pienet, tiettyyn kappalemäärään rajatut painokset ovat sopivia tavallisuudesta poikkeaville kohdevalinnoille. Malli muistuttaa esikuvaansa eikä mikään osu ikävästi silmään, mitä high end -mallilta voi olettaakin. Kojelaudan ilmanvaihtoritilöitä tai tuulilasinpyyhkimiä ei ole unohdettu. Esittelykappaleen maalipinta on viimeistelty kirkaslakalla ja lopputulos on onnisVilkku/parkkivalokokonaisuuden sisään on valettu polttimot ja reunaan sivuvalo. Esittelyssä oleva auto on metallinpunainen, mutta Lincolnia valmistetaan myös muina tehtaan alkuperäissävyinä
Kuten vaikka painoon, sillä hartsista valettu Lincolnin kori painaa saman verran kuin metallinen. V8-MAGAZINE 75. Valmis metallivalumalli ei yleensä tyydytä pienoismallinsa itse rakentavaa ja keräilijät kiinnittävät huomionsa eri asioihin kuin rakentelijat. Lincolnista löytyi siis paljon hyvää, mutta myös kritisoitavaa. Pisaralista on maalattu, ikkunankehykset ovat syövyteosia ja kyljen lista kromiteippiä. Auto esittää kattoluukullista mallia. Kyljen kultainen pinstripe on toteutettu painotekniikalla. Korin detaljointi on toteutettu useaa eri tekniikkaa hyödyntäen. Kuulostaa realistisemmalta kuin näyttää, sillä lasit on painettu samalle arkille muiden kojelaudan detaljien kanssa, ja kokonaisuudesta puuttuu kolmiulotteisuutta. Pyöränaukkojen sisäpintojen maalaaminen mustalla olisi luultavasti parantanut yleisilmettä. Pölykapselit on toteutettu esikuvan mukaan kromaamalla ja osittain maalaamalla. Näin on syytäkin olla, kun mallissa on kattoluukku, joka mahdollistaa sisustuksen lähemmän tarkasteluun. Pienoistoimitusta kiusaa valmismallien kohdalla usein se, että ne jäävät kaipaamaan lisädetaljointia. Muut kromiosat, puskurit, maski ja valojen kehykset ovat erillisiä kromattuja komponentteja. Ikkunalasit ovat mittakaavanmukaisen ohutta materiaalia, optista vääristymää ei ole ja ne on kiinnitetty paikalleen ulkopuolelta. Turvavöitä ei ole. Konehuoneen detaljointi pikku johtoineen ei voi olla kiinalaistehtaan kiireiselle tuotantolinjalle suunnitellussa valmismallissa samaa tasoa kuin itse rakennetussa. Syövytteiden taivuttaminen ja liimaaminen vaatii tarkkaa kättä ja muutama liimatahra onkin jäänyt näkyville. Mittaritaulut ovat siirtokuvia ja niiden päälle on kiinnitetty erilliset läpinäkyvät lasit. Hyvin toteutetut yksityiskohdat, joita Lincolnissakin on useita, vaatisivat vastaavanlaista toteutusta kaikkialla, mikä on mahdottomuus kaupallisessa tuotteessa. Myös liian kookkaat saranat muodostuvat ongelmallisiksi. Onko tämä hyvä vai paha, riippuu arvioijasta. Logot ja tekstit ovat metallisiirtokuvia. Käytännön eroa materiaaleissa on vaikea nähdä, eivätkä hartsisia rakennussarjoja vaivaavat ilmakuplat ole ongelma ainakaan esittelykappaleessa. Katto on maalattu puolikiiltävällä mustalla eikä siihen ole yritetty tehdä vinyylikaton tekstuuria, joka harvoin näyttää mittakaavanmukaiselta. Detaljeista voi mainita flokatun lattiamaton, siirtokuvin toteutetut puupaneloinnit, listoitukset sekä realistiset penkkien toppaukset. Kuljettajan puolen ikkunalasit on jätetty pois, mikä helpottaa sisustan tarkastelua. Plussaa tulee sisäkaton detaljoinnista, jota harvemmin tapaa pienoismalleissa. tunut. Minkäänlaisia jarruja mallista ei löydy, vanteiden taustoissa on metalliakseleiden kiinnikkeet. Kyljen yläosan koristelista on toteutettu kromiteipillä, joka ei täysin aja asiaansa, vaan näyttää päälle liimatulta. Takaikkunan alapuolinen ritilä on korinvärillä maalattu syövyteosa. Alustan detaljointi on minimaalista: mustalla maalatussa pohjalevyssä on vain karkeaa korkokuvaa ja hopealla maalatut äänenvaimentimet. Osa kromilistoista, kuten pyöränkaaret, ikkunoiden kehykset ja helmalistat ovat syövyteosia. Takaikkunan alapuolinen ilmanvaihtoritilöinti on toteutettu syövyteosana ja maalattu korin värillä, mikä luo illuusion avoimista ritilöistä. Metallisävy ei ole liian karkea eikä lakkapintaa ole kiillotettu epärealistisen tasaiseksi. Ikkunoiden kehykset ovat erillisiä syövyteosia. Hyllymallin alustan detaljointi on jätetty minimiin. Niinpä paneeleiden poisjättäminen on ratkaisuna puolusteltava. Renkaiden pintakuviointi on kohtuullinen ja niissä on painetut valkosivut. Se, että on saatu kohtuullisen hyvä 1:24-mittakaavainen pienoismalli 1971 Lincoln Continental Mk 3:sta, josta ei ole muovista rakennussarjaa tai promomallia, korvaa kuitenkin edellä esiin tulleet mahdolliset puutteet. metallisiirtokuvia ja ne ovat kerrankin kooltaan mittakaavan mukaiset. Takaluukun tekstin kirjainten välistä pystyy tarkkaan katsoessa erottamaan kalvon, jonka päälle kirjaimet on painettu. Aukeavat paneelit eivät yleensä istu täydellisesti eivätkä irvistävät raot ole eduksi. Kaikki logot ovat ns. Automodellon Lincoln on selkeästi tarkoitettu hyllymalliksi. Mallin ilmoitetaan olevan hartsia, mutta vaikuttaa siltä, että ainakin puskurit on tehty jostain muusta materiaalista, mahdollisesti metallista, ja pinnoite vaikuttaisi olevan aitoa kromia. Hartsi on metallia hauraampaa ja erilliset hartsiosat saattavat myös vääntyä ajan oloon. Muodot ovat kohtuullisen hyvin kohdallaan. Kojelaudan detaljit (puupanelointi, nappulat, ritilät) on painettu läpinäkyvälle kalvolle, joka muodostaa myös mittareiden lasit. Todellinen syy saattaa tosin olla materiaali. Teipissä ei myöskään ole katkoksia ovilinjojen kohdilla ja tiukoissa mutkissa teipin liima ei täysin pidä. . Lokasuojan yläosan ja takaluukun alareunan listat ovat kromiteippiä. Detaljointia sisustassa Sisustukseen pätee sama kuin ulkokuoreen, kokonaisuus vaikuttaa ensisilmäyksellä olevan hyvin hallussa, eikä mikään yksityiskohta tai sellaisen puute osu silmään. Ne eivät vastaa kolmiulotteisia kokonaisuuksia, ja niitä onkin käytetty vain listoihin, joissa ei alun perinkään ole voimakkaita muotoja
Spok Motor -ilmaputsarin takana seosta hörppii Mikuni 42 HSR. Tappion voi myös kääntää voitoksi. Joskus ajoneuvoprojektin aihiossa oleva vika jättää myönteisen jälkensä lopputulokseen. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ISOKANGAS Hienon nokkakopan (tötterö-Shovel) takana pyörii Evo-mallinen Crane 310-2 -nokka-akseli ja Dyna 2000i -sytkä. V8-MAGAZINE 77
Hyvä esimerkki hienosti paikalleen sovitetusta ja ympäristöön sopivan ilmeen saaneesta osasta on ensiövetokoppa. Nortonin ja Arielin kautta edettiin edelleen kohti läntisempää valmistusmaata, ja lopulta lähdettiin Los Angelesiin hakemaan oma Harley-Davidson. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, sanotaan. 78 V8-MAGAZINE. Vasemman puolen moottorilohkoon tehtiin uudet reiät takasylinteri/-kansipaketin pinnapulteille ja sylinteriä piti lyhentää. Imusarja on tietenkin custom made by Spok Motor. Kun pyörittää korjaamoa ammatikseen, ei omalle harrastamiselle aina jää aikaa. J uho Rouhun kaksipyöräharrastus alkoi Honda Monkeylla jo varhaisella kahdeksankymmentäluvulla. Juho on tunnettu hyvästä palvelusta ja erinomaisesta työn laadusta. Runkoa piti luonnollisesti muokata, jotta vakio-Shovelia korkeampi kokonaisuus mahtuisi sinne, mutta se homma oli projektissa pienin vaiva. Juho välttelee koulukuntia ja suhtautuu sen sijaan asioihin avoimesti sekä uteliaasti. Juholla oli hyllyssään ehjä Evolution-moottorin vastaava osa. Jos Juho polttaisi, olisi varoitusvalojen kehyksen suunnitteluun ja valmistamiseen kulunut monta askia. Ketjureaktio Harrastuksesta kehittyi vähitellen sivutoimi ja edelleen ammatti. Juhon pyörän kaltaisessa voimakkaasti muutellussa pyörässä orkkisosat vaativat muokkausta, mutta se oli tässä tapauksessa pelkkää plussaa. Vanhaan Lapiopäähän ja käytettäviin osiin piti tehdä melkoisesti muutoksia. Elettiin kahdeksankymmentäluvun ehtoopuolta. Juho ei käyttökelvottomista showlaitteista perusta. Tyyli ja tekniikka On niitä, joiden mielestä perinteiseen tyyliin eivät sovi modernilla tekniikalla valmistetut osat, eikä bobberissa saisi olla billetiä. Juho oli ajatellut kunnostaa maahantuomastaan ’74 Shovelheadista käyttöpyörän vailla ulkonäköpaineita. Toisaalta, kuten Juho pohtii: – Jos suora kasi voi toimia yhdellä kaasuttimella, ei ole mahdotonta saada EvoShovelia toimimaan, viitaten imukanavien pituuksiin ja muotoihin. Männäksi soveltui tonnikaksisatasen Sportsterin osa. Itse valmistettuja osia projektiin syntyi runsaasti, ja kun Heinimaan veljekset Kokemäeltä vielä maalasivat peltiosat huippulaadukkaasti, ei Juho enää pystynyt jättämään asioita puolitiehen. Itsevarmoin elkein ja vailla tarkkoja suunnitelmia Juho ja kaverinsa Ile Varonen päätyivät lopulta Teksasiin löytämään sopivan (halvan) pyörän, joka lastattiin ”farmer car” (farmariauto) -tyyppiseen vuokra-ajoneuvoon ja kuskattiin kohti Los Angelesia. Kuvasta on aistittavissa, kuinka Jawa ei kauan riittänyt Juholle, vaan motskareissa ja elämässä piti olla enemmän rokkenrollia. Toisiinsa johtaneiden tapahtumien ja ainesten lopputulos Hard Soup on viimeistelty käsityötaidon näyte, mutta silti sitä, mitä sen alun perinkin piti olla, eli ajopyörä. Melkoinen soppa Aihio oli tarpeellisilta osiltaan täydellinen, mutta takimmainen sylinterinkansi oli rikkoutunut korjauskelvottomaksi. Etupytyn kannen keinuvivut vaihdettiin Evo-tyyppisiksi, kuten myös kaikki nostajat ja niiden pesät. Vuonna 1994 merkittiin kaupparekisteriin Spok Motor -moottoripyöräkorjaamo, ja siitä alkaen Juho on palvellut alan harrastajia alusta loppuun periaatteella, että kaikki moottoripyörän huoltoon, korjaamiseen, kunnostamiseen ja rakenteluun kuuluvat hommat hoituvat. Mission accomplished eli homma selvä! V8-Magazinessa 1990-luvun alussa esitelty kyseinen PanShovel palveli Juhoa pitkään, jalostettuna jopa kiihdytysurheilun parissa. Enkelten kaupungin lentokentällä Panhead pakattiin kuljetusta varten ja luovutettiin lentorahtifirmalle. Moottorikonstruktion lisäksi Hard Soupin luonteeseen on vaikuttanut periaate käyttää mahdollisimman paljon omasta varastosta löytyneitä H-D:n alkuperäisosia. Tavoitteet kohosivat sitä mukaa, kun työ eteni hitaasti ja kohtuullisen varmasti. Pop up -mallinen tankinkorkki ei kiinni ollessaan pilaa pyörän silhuettia. Rajatulla budjetilla legendaarisesta Koff Glide -pyörästä vähän kerrassaan paranneltu kilpuri opetti nöyräksi mekaniikan ja pelkäämättömäksi työn suhteen. Seuraavaksi ajeltiin Jawalla pitkin metsiä jo ennen ajokortti-ikää. Sellaiset ovat yleensä tarvikkeita laadukkaampia ja käytettynä hankittuna halvempia. Se ja sisällänsä pyörivä kytkin ovat kotoisin Twin Cam -aikakauden pyörästä. Nykyään Spok Motorin tilat sijaitsevat legendaarisessa Fordin talossa Helsingin Hernesaaressa. Haasteita pelkäämättä hän ryhtyi sommittelemaan tuoreempaa kantta vanhaan moottoriin. Se ei mennyt paikalleen heittämällä, mutta sekoitus oli kuitenkin mahdollinen. Yhdeksänkymmentäluvulla Juho kiihdytti kilpaa Nitro-Harrikalla. Viilalla voi muokata metallia, Juhon sanojen mukaan uuden varren ja kiinnikkeen saanut ”joku vanha peili” näyttää ihan hyvältä, ja ennen kaikkea myös taustan tapahtumat. Vähäinen aika, uteliaisuus ja riman nostaminen ihan itse ovat hankala yhdistelmä omien projektien toteutumisen kannalta
Juho hankki aikanaan rikkoutuneen CNC-laitteen, korjasi sen ja opetteli käyttämään. Laatu ennen määrää. . Evo-Shovelia rakennellessa se kääntyi englanniksi muotoon Hard Soup. ”Kovaa keittoo!”, totesi Juhon tuttava nähdessään jotakin ennenkuulumatonta ja mahdottoman mahtavaa. Jos uusi tekniikka helpottaa työskentelyä tai peräti luo uusia mahdollisuuksia, kannattaa siitä ainakin ottaa selvä. Menetelmät ja välineet vain vaihtelevat ja kehittyvät. CNC-koneen ääressä vietetyt tunnit näkyvät Hard Soupin viimeistelyssä. Straipit Henri ja Harri Heinimaan ruiskuttaman maalipinnan päälle vetäisi Eero Kumanto. V8-MAGAZINE 79. Uuden ja vanhan yhdistämisessä tarvitaan silmää, ja sitä Juholla on. Tämä logo löytyy takalokkarin kiinnikkeestä. Jarrulevy on Juhon omaa suunnittelua, puristin sen sijaan Harleyn. Hänelle kuuluisi designerin titteli, mutta sellaiseksi hän ei suostu itseään kutsumaan. Työssä ja harrastuksessa on edelleen kysymys siitä vanhasta hyvästä, tehdään motskarista sellainen mistä tykkää. Näitä syntyy Hernesaaressa myyntiinkin, mutta ei massatuotannoksi asti. Vaikka sananlasku vakuuttaa enempien kokkien parantavan keittoa, syntyi mahtava soppa nyt yhden ainoan voimin. Samoin on otettu haltuun osien suunnittelua helpottavia tietokoneohjelmia. Spok on antanut sillekin leimansa. mutta niin ei kannata tehdä pelkän periaatteen vuoksi. Se on mainio nimi pyörälle, mystinen, moniselitteinen, kuvaava ja kansainvälinen. Kaverin vilpitön into ja lennokas lause jäivät Juhon mieleen. Juho haluaa toisaalta tehdä asiat itse, ja toisaalta säilyttää luontevan työtahdin. Hard Soupin muhkean korkeaprofiiliset Firestoneja Excelsior-renkaat ovat edestä lukien kokoa 4,00x19 ja 4,75x17. Spok Motor -tuotteita löytyy Hard Soupin joka kulmalta, näyttävimpinä ja näkyvimpinä t-kappaleet, ajovalo ja istuin
Muutokset on tehty niin, että auto on yhä palautettavissa alkuperäisasuunsa.. 80 V8-MAGAZINE Pontiac Tempest Custom Convertible 1966 A VOAUTOILUN AUTUUS Tempest Customia valmistettiin avona vain 5557 kappaletta, minkä vuoksi Christer ei halunnut lähteä sitä radikaalisti rakentamaan
V8-MAGAZINE 81 A VOAUTOILUN AUTUUS Oululainen Christer Hast halusi avoauton hinnalla millä hyvänsä. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK. Hetken hakemisen jälkeen hän löysi hyvässä alkuperäiskunnossa olleen ’66 Pontiac Tempest Custom 326 convertiblen, josta muokkasi kahden talven työskentelyn tuloksena maukkaan lowrider-tyylisen lipujan
Christer teki kuitenkin autosta tarjouksen, jonka myyjä hylkäsi. Lisätietoja autosta kyseltyään hänestä alkoi tuntua vahvasti siltä, että paikallisten harrastajien puheet saattoivat hyvinkin pitää paikkansa. Ennen Christeriä Tempestillä on ollut vain kolme eri omistajaa, jotka kaikki ovat pitäneet siitä hyvää huolta. Parin kuukauden kyttäilyjen jälkeen Christer törmäsi lokakuussa 2013 norjalaisella finn.no-myyntisivustolla kaupattuun siistiin ’66 Pontiac Tempest Custom 326 convertibleen, jossa miellytti eritoten vähäinen ajomäärä. Alkuaikoina Christeriä kiinnostivat etenkin takavetoiset Fiatit, joita hän kunnosti useampia vuosien varrella. Tempestissä on lisävarusteisiin kuulunut tehostettu ohjaus, mutta ratti on kaksipuolainen perusversio. Autossa ovat myös tallella priimakuntoisina kaikki sen alkuperäiset paperit ja ohjekirjat aina ”tittleä” myöten. – Tuo reissumme kaverini Ramin rättikatto-Bonnevillella auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta reilun 30 asteen lämmöllä oli se viimeinen niitti, jonka jälkeen paluuta ei enää ollut, muistelee Christer hetkeä, jolloin hän päätti hankkia oman tukantuulettajansa. Tempest Customin erottaa muista kanssasisaristaan ehkä helpoiten kyljen yläosaa koristavasta kokopitkästä listasta. Niinpä hän lähti tutkimaan tilannetta paikan päälle. Vaikka Italian ihmeet olivat sympaattisia, vaivasi niitä voiman puute. Suotuisissa merkeissä sujunut yhteiselo päättyi kuitenkin pikaisesti, sillä vain kaksi päivää hankkimisen jälkeen autosta tehtiin tarjous, josta hän ei voinut kieltäytyä. Käryteltyään aikansa autolla 275/50-17-kokoisia takakumeja, alkoi Christer kaivata vaihtelua harrastetoimintaansa. Hyvässä alkuperäiskunnossa olleen kaunislinjaisen avon kuvia aikansa katseltuaan Christer soitti autoa myyneelle Jon Keitil Pettersenille ja kysyi lisätietoja. Lyhyeksi jääneestä omistussuhteesta huolimatta Duster ehti tehdä Christeriin niin suuren vaikutuksen, että hän päätti pitäytyä hyväksi havaitsemissaan muskeli-Mopareissa, joten uusi sellainen laitettiin saman tien hakuun. Vuoden kestäneen tuloksettoman etsinnän jälkeen Christer kuuli mielenkiintoisen huhun keminmaalaisella pellolla maatuvasta ’71 Dodge Chargerista, jonka piti oleman kaiken lisäksi aito Super Bee -tehoversio ruudikkaalla 340-pikkulohkolla varustettuna. Katottomuus alkoi kiehtoa Metsästys tuottikin pian tulosta, kun Christer löysi Tampereelta piristetyllä 318-kuutiotuumaisella pikkulohkolla varustetun ’70 Plymouth Dusterin. Perillä selvisi, että Charger oli pitkään jatkuneen ulkosäilytyksen seurauksena täysprojekti. Vajaan vuoden kuluttua myyjä tuli toisiin aatoksiin, ja auto siirtyi Christerin omistukseen kesällä 2003. Pian hän tuli katumapäälle, ja otti Chargerin pois myynnistä. Christer kävi aikoinaan Ruotsista tullaamatta tuodun auton läpi seitsemän vuoden aikana ja muokkasi siitä 408-kuutiotuumaisella stroukkipikkulohkolla, TF 727 -automaatilla ja 3,42:1-välitteisellä 8 ¾-tuumaisella lukkoperällä varustetun Hemi-oranssilla värjätyn katuauton. Käyttöpelien ropaamisen lisäksi pakertamisen kohteena on ollut myös harrastepelejä. Kun kauppaan kuului vielä iso määrä uusia osia, lähti Christer tutustumaan autoon. Jonin mukaan auton ensimmäinen omistaja oli niin ikään Connecticutista kotoisin ollut Eleanor Sanborg, joka oli hankkinut sen 18.7.1966 ja pitänyt avon itsellään aina vuoteen 1999 saakka. Avohaaveestaan hän ei kuitenkaan luopunut. Keväällä 2001 Christer päätti ratkaista ongelman kertaheitolla, ja ryhtyi etsimään veekasilla varustettua muskelihenkistä menopeliä. Ilmeni, että Tempest oli todellakin vain reilut 60 000 mailia ajettu täysin räpeltämätön yksilö, jonka Jon oli ostanut vuonna 2012 Amerikasta sen toiselta connecticutilaiselta omistajalta. Hän oli jo pitkään ihastellut avoautoja, ja päästyään sellaisen kyytiin helteisenä päivänä kesällä 2013, päätti hän laittaa Chargerin myyntiin, ja etsiä tilalle avon. 82 V8-MAGAZINE C hristeriä ovat aina kiinnostaneet autot, joita hän on ruuvaillut koko ikänsä. Kulunut mittaritaulu elvytettiin kromimaalilla. Koska Tempest oli toiminut koko ajan kuin kello, ei Jon ollut tehnyt sille muuta kuin ajanut ja kerännyt osia kaavailtua tulevaa kunnostamista silmällä pitäen. Jotain auton toimivuudesta kertoi se, että reilun vuoden kestäneen omistamisen aikana Jon oli päästellyt sillä yli 16000 mailia, sillä avon siirtyessä hänen omistukseensa oli mittari näyttänyt 44 000 mailin lukemia. Matalat mailit miellyttivät Christer tekee reissuhommia, joten hän päätti panostaa avon etsinnässä eurooppalaisten harrasteautomyyntisivustojen seuraamiseen. Myös tyylikkäät helmalistat kuuluvat mallin vakiovarustukseen.
Auton ilmeisestikin alkuperäinen Cameo Ivory -valkoinen maalipinta oli kulunut, mutta kaikki kiilto-osat olivat edelleen hienossa kunnossa. Kun Tempestin tekniikkakin toimi moitteetta, osti Christer auton etukäteen sovitulla summalla. Tasaiseksi tehdyn takaluukun lattian alle Christer teki säilytystilan, jonne hän sijoitti myös Ground Zeron kaksi kookasta vahvistinta. ?. V8-MAGAZINE 83 Tempest piti majaansa Pohjois-Norjassa sijaitsevassa Finnsnes-nimisessä pikkukaupungissa, jonne kertyi matkaa yhteen suuntaan 750 kilometriä. Tyylikkään kokopunaisen alkuperäissisustan täydentää punainen lattiamatto ja niin ikään punainen rätin suojus, jonka alla lepää uusittu manuaalitoiminen musta canvas-katto. Tempest oli ostettaessa osiltaan täydellinen, ja mikä parasta, sen kaikki alkuperäiset kromit olivat oivassa kunnossa aina taustapeiliä myöten. Myös sivupaneelit ja tasainen lattialevy ovat Christerin kätten työtä. Auton viimeistely on huippuluokkaa myös piiloon jääviltä osiltaan. Myös punainen sisusta oli ehjä ja siisti. Tempest osoittautui Jonin kuvailemaksi koskemattomaksi ja osiltaan täydelliseksi alkuperäisyksilöksi. Punaisesta keinonahasta tehdyt verhoilut hoiti ammattitaidolla oululainen Hannan Verhoomo. Pienellä puunauksella niistä kaikista tuli lähes uudenveroiset. ViAirin kromatuille ilmakompuroille ja -säiliölle Christer teki takaluukkuun kotelon, jossa ne ovat näyttävästi esillä
Ja mikä mainiointa, auton pohjasta paljastui vain yksi peukalonpään kokoinen reikä vänkärin jalkatilasta. 326-kuutiotuumainen pikkulohko osoittautui venttiilikoppien ja öljypohjan irrottamisen jälkeen sisuskaluiltaan uudenveroiseksi. Komea kone on viimeistelty tehtaan kaavaa noudattaen. Niinpä tälle koodiensa mukaan Tempestin alkuperäismoottorille tehtiin pelkkä huolto, vuotavien tiivisteiden vaihto sekä perusteellinen siistiminen, joka toteutettiin tehdastyyliä tarkasti noudattaen. Koska auto tuntui toimintavarmalta, päätti Christer ajaa sen Ouluun. irtosivat ilman isompia ongelmia. – Jousitus toimii kaiken lisäksi vielä joutuisasti, lisää hän tyytyväisenä. Ajatuksena oli alun perin entisöidä auto entiseen loistoonsa, mutta lopulta säädettävän ilmajousituksen asentaminen alkoi kiehtoa. Alkuperäinen 326-optiopikkulohko tuottaa 9,2:1-puristuksilla ja kaksikurkkuisella Rochester Quadrajet -kaasarilla tomerat 250 hevosvoimaa. Takapuskuri oli etupuskurin tapaan kolhiintunut, mutta laadukkaasti uudelleenkromatut sellaiset kuuluivat kauppaan. Siihen hätään uutta osaa ei löytynyt tietenkään mistään, joten Tempest pukattiin mukana olleen trailerin kyytiin. Christer purki Tempestin palasiksi ja nosti korin pois rungolta. Homma hoitui varsin vaivattomasti, sillä auton hyvästä kunnosta johtuen pultit, ruuvit yms. Ne oli ilmeisesti uusittu hiljan, sillä tehostetut 11" etulevyt ja 9,5" takarummut olivat ”tilpehööreineen” virheettömässä vedossa. Siinä kaikki, joten ei ihme, että Christeriä hymyilytti osien hyvä istuvuus. Paketin palapelimaisuudesta huolimatta kaikki palikat sopivat paikoilleen yllättävänkin hyvin, sillä Tempestin iskareiden kiinnikkeiden muokkaamisen lisäksi ilmaputkien ja -letkujen läpivienneille jouduttiin poraamaan yhteensä seitsemän reikää. Ruostekorjauksien jälkeen työn alle otettiin runko, jolle riitti puhdistus, pohjamaalaus ja värjäys puolikiiltävällä mustalla. Tekniikan kimppuun Christer kävi, kun grilliin kiinnitetty Tempestin kori oli irtoosineen maalaamossa. Uuden modulin vaihto kotona palautti kipinän moottoriin, ja auto alkoi toimia jälleen moitteettomasti. Tempest oli pelleiltään hyväkuntoinen, kun ottaa huomioon, ettei sitä oltu koskaan kunnostettu. Ruostetta löytyi vähäisiä määriä lähinnä etulokasuojien ja takalokasuojien alaosista sekä takapyöränkaarista. Puolikiiltävällä mustalla maalauksen lisäksi osien viimeistelyssä käytettiin apuna sinkkausta ja keltapassivointia. Tämän jälkeen Tempestin alle alettiin sovitella LowToysilta hankittua ViAir-ilmajousitusta. 84 V8-MAGAZINE Projektivai heita Tempest oli ostohetkellä siistissä räpeltämättömässä alkuperäiskunnossa. Tekniikan valmistuttua kori saapui sopivasti maalaamosta, ja se voitiin nostaa takaisin kunnostetun rungon päälle. Tempest oli pelleiltään myös miellyttävän ehjä, sillä siitä löytyi vähäisiä määriä ruostevaurioita lähinnä helmojen etuosista, kynnyskoteloiden sisäosista ja takapyöränkaarien alaosista. Ja saihan se, mutta sitten iski talvi, ja Tempest siirrettiin talliin odottamaan jatkotoimenpiteitä. Samassa yhteydessä uusittiin alustan ja tehostetun optio-ohjauksen kaikki puslat ja nivelet, sekä käytiin jarrut läpi. ?. Pelkillä huoltotoimenpiteillä ja tiivisteiden uusimisella selvittiin niin ikään alkuperäisiksi osoittautuneiden kaksivaihteisen ST 300 -automaatin ja lukottoman 10-pulttisen perän kohdalla, jotka myös viimeisteltiin virheettömäksi päältä päin maalaamalla ja irto-osien oikeaoppisella pintakäsittelyllä. Kun kaveritkin kehuivat kyseisten ”pussien” toimivuutta, otti projekti uuden suunnan kohti miedosti muokattua lowrideria. Tempestin alusta uusittiin ja siistittiin perusteellisesti. Kyseessä ei ollut mikään valmis sarja, vaan eri komponenteista kasattu kokonaisuus, jossa tavoitteeksi oli asetettu toiminnan nopeus. Viikonlopun mainiosti sujuneista kurvailuista rohkaistuneena Christer päätti kokeilla, josko auto saisi leiman papereihinsa sellaisenaan. Inspiraatio iski ilmajousista Vaikka Tempest oli kohtuusiistissä kunnossa, päätti Christer käydä sen täysin läpi. Pitkä kotimatka etenikin mukavissa merkeissä Tornioon asti, jolloin koneesta katosi kipinä. Syyksi paljastui HEI-jakajan hajonnut sytytysmoduli
Myös Tempestin tavaratila meni täysin uusiksi. Usein puhutaan, että ”auto purettiin täysin palasiksi”. Niinpä hän kaavailee ottavansa Super Been taas työn alle. Lopputuloksesta tuli kertakaikkisen upea! Ehkä liiankin upea, sillä takaluukussa ei Christerin mukaan raaski juuri enää mitään kamoja kuljetella Korin irto-osat valmistuivat maalaamossa heinäkuussa 2015, tallille Christer haki ne 6.7., ja jo seuraavana päivänä auto käytiin leimaamassa. Sille riitti hiekkapuhallus ja puolikiiltävällä mustalla maalaus. Hän leikkasi lastulevystä kotelon ilmajousituksen osille ja teki siitä myöskin sivupaneelit ja lattian. Takaluukun muutoksissa tarvittiin timpurin taitoja, joita Christeriltä löytyy ammattinsa puolesta. V8-MAGAZINE 85 Korin irrotuksen jälkeen Christer totesi mielihyväkseen sen alta paljastuneen rungon olevan täysin ehjän. – Olin tilannut ilmajouset kromatuilla kompuroilla ja säiliöllä varustettuna, joten halusin saada ne siististi esille, kertaa Christer takaluukkumuutosten lähtökohtia. Myös sivupaneelit ja pohjalevy alla olevine säilytystiloineen ovat Christerin kätten työtä. Niinpä hän teki niille oman kotelon, jonka seinien sisäpintaan asennettiin peilit korostamaan kiiltoefektiä. Christerin Tempestin kohdalla näin tehtiin kirjaimellisesti, sillä kaikki osat irrotettiin joka ainokaista mutteria myöten. ?. Tempestin alkuperäinen mustasta vinyylistä valmistettu manuaalitoimisen katon rätti oli niin kulahtanut, että Christer korvasi sen itse asentamallaan arvokkaamman oloisella mustalla canvas-kangasversiolla. Kaikki muu Tempestissä on hänestä pelkkää plussaa, ja niitä ”plussia” tästä upeasta yksilöstä löytyy kyllä vaikka muillekin jaettavaksi. asentaa siihen moderni Hemi-tekniikka. Autoon asennettiin myös huippustereot useine kaiuttimineen, vaihdettiin lattiamatto ja maalautettiin mittaristo kromivärillä. Tempestin huollettu ja ulkoisesti viimeistelty alkuperäistekniikka on palautunut takaisin paikoilleen ja tehdastyylisen 2-tuumaisen tuplaputkiston asennustyöt voidaan aloittaa. Kun Christerillä ei ollut niitä odotellessa muutakaan tekemistä, päätti hän kunnostaa auton jokseenkin siistin sisustan priimakuntoon. – Oli pikkuisia paineita saada pirssi ajoon, muistelee Christer vajaassa vuorokaudessa suoritettua viimeistä kasausvaihetta. Christer on tyytyväinen Tempestiinsä, jossa ei ole hänestä enää juuri parannettavaa. Vaikka Tempest on hieno ja hyvin toimiva, niin Christeristä autossa on kuitenkin parasta sen avokattoisuus, ja sehän se oli se suurin syy sen hankkimiseen. Lopuksi Christer haluaa vielä kiittää jälleen kerran maalari Juha Ollikkalaa urakoinnistaan ja onnistuneesta maalaustyöstä, joka laajeni huomattavasti alkuperäisestä suunnitelmasta. Suunnitelmissa on mm. Pelkkää plussaa Maalaamon työkiireiden vuoksi korin irtoosien värjäys venyi sovituista aikatauluista. Verhoomo Hanna hoiti osien verhoilun sisustaan sointuvalla punaisella keinonahalla. Helmiäisvalkoisella maalatun auton hienostuneen lowrider-tyylin täydentävät kiillotetut kromiosat ja Cragarin klassiset Supreme-vanteet kapeine valkosivurenkaineen. Osittain halkeilleen etusohvapenkin hän vei oululaiseen Hannan Verhoomoon, jossa penkki paikattiin Original Parts Groupilta tilatulla tehdasvinyylimateriaalilla
Neito jäi välittömästi koukkuun, ja nyt hän puikottaa omaa pinkkiä vania, joka herättää kanssa-autoilijoissa positiivista hilpeyttä. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Turkulainen Minna Vienonen tykästyi vanikulttuuriin vieraillessaan alan tapahtumassa. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. 86 V8-MAGAZINE 3/2016 ilmestyy MAALISkuussa viikolla 13 Asiakaspalvelupuhelin: 020 735 4130* asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8.35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/ puh + 17.17 snt/min. Kustom Kulture Show Talleissa tapahtuu Tribuutti Puuma Dodge Dart Swinger 1970 Rikollisen hyvä rodiksi Hello Kittyn hengessä. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Eikä auton viimeistelyäkään voi kuin kehua. Halikkolainen Kalevi Lindholm toteutti vastaavat toimenpiteet ’70 avo-Cougariinsa, josta jalostui eräänlainen kunnianosoitus aidoille Eliminator Cougareille. Ilmoitusasiakas on vastuussa korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Mercury teki ’69/’70 kovakattoisista Cougar-poniautoistaan muskelihenkisempiä Eliminator optiopaketin myötä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Muhoslainen Veli-Matti Backman otti ’30 Ford A sedaninsa rakentamisteemaksi gangsterit ja heidän elämänsä. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin Asiakaspalvelu Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Poikkeuksellisen hienolla tavalla alkuperäiskuosissaan säilyneen auton paluu radoille ei sekään ole kokonaan poissuljettu ajatus. Lopputulos on persoonallisen erilainen rodi, joka on täynnä hauskoja rikollisuuteen viittaavia yksityiskohtia. Jari Panuman B1-moottorinen Orlandon katukisojen sotaratsu on ollut poissa kisakuvioista pian parikymmentä vuotta