Herstin Rodi, Charger ´70, ´59 Impala + sauna, Harley Davidson, Chevy ´56... Tässä numerossa 2/ 20 17 H IN TA 10 ,6 € VINKKI: V E E K A S I U U D I S T U I ! H A A V E I D E N T Ä Y T T Y M Y S KASIFONIAA Buick Le Sabre 2d HT 1968 SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI
Lisäksi löytyy myös muuta tekniikkaa, josta esimerkkinä käy Factory Stocker Cobra Jet Mustang, meidän leveysasteilla huima projekti. Veekasi jalkautuu, kun kerhoja ja talleja esitellään jatkossa entistä tiiviimmin. MEDIAMYYNTI Jaana Lindvall-Harki Sähköpostiosoite jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Puhelin 040 582 1416 LEVIKKIMYYNTI Johanna Mikkonen Sähköpostiosoite johanna.mikkonen@fokusmedia.fi JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA Markku Hurmeranta Sähköpostiosoite markku.hurmeranta@fokusmedia.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Harrastusfiiliksiä ikuistetaan innokkaasti tapahtumissa ja tien päällä. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Myös pienemmät kerhot pääsevät esiin. Ensimmäisessä osassa käsitellään perävälitystä, sen toimintaa ja kunnossapitoa. Uutena käynnistyy Basic Tech -palsta, joka keskittyy nimensä mukaisesti tekniikan perusteisiin. 3 V8-MAGAZINE Ratin Saamme lukijoilta toimitukseen kommentteja, parannusehdotuksia, mitä halutaan lisää ja mitä taas on jo nyt liikaa. Tässä numerossa tuttu Talleissa tapahtuu kiertää Söörmarkusta Ouluun. Pitkäjänteisestä harrastuksesta kun on kyse, niin ei myöskään alan lehteä muuteta jatkuvasti: edellisestä kerrasta on jo kymmenkunta vuotta! Kaikki uusiksi -tyylisiä muutoksia ei ollut lukijoiden toivelistalla. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Visuaalisuus ei vähennä luettavaa vaan tekstiä on tuttuun tapaan, mutta osalle jutuista annetaan lisää tilaa. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Viilasimme taittoa ja mikäpä on pysäyttävämpi kuin rakennettu jenkki, jonka kuva vedetään koko aukeaman yli. Lehteen tulleen palautteen pohjalta uudistimme Veekasia. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. Uudistunut Veekasi TEKNIIKKAA, TALLEJA JA NAPPILAUKAUS. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Näyttävät autot ansaitsevat näyttävän ulkoasun. Kamera on arkipäivää. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. Mikä olisi mukavampaa kuin saada oma otos esiin Veekasiin ja kaikkien nähtäville. Jarmo Markkanen Postiosoite V8-Magazine Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia.fi V8-Marketin sähköpostiosoite v8-market@fokusmedia.fi Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Toimituspäällikkö Petri Laulajainen Ulkoasu Faktor Oy / Kirsi Perimö Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Aulis Hämeenkorpi, Mikko Isokangas, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Michael Lamm, Peter S. Kuvien runsaus, detaljien näyttö kuuluvat roddauksen ilmeeseen. Lehden alkuun lanseerattiin ”kuukauden kuva”, jossa julkaistaan joka numerossa lukijan ottama nappilaukaus paraatipaikalla! Maamme monipuolisin jenkkiautolehti on sitä myös jatkossa. Sisällön puolella tekniikka kiinnostaa, mutta harrastaminen ja lukeminen voi olla lukijoilla hyvinkin eri vaiheessa. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön
28 YSÄRIFIILIKSIÄ Tämä ’56 Chevrolet One-Fifty 2 d sedan rakennettiin nykyasuunsa jo yhdeksänkymmentäluvulla. ESITTELYSSÄ LISÄKSI 8 SAUNALLINEN IMPALA Esa ja Minna Liikasen ’59 Chevrolet Impala Sport Coupe vetää perässään ’80 Rambler Sigma asuntovaunusta pakerrettua saunaa. 62 COBRA JET MUSTANG FACTORY STOCKER OSA 2 Projektin tämän kertaisessa osassa keskitytään taka-akselin rakentamiseen ja paikoilleen kiinnittämiseen. 58 DODGE CORONET SRT8 2014 Huima korinvaihtoprojekti, missä ’07 Dodge Charger SRT8:iin vaihdettiin ’68 Dodge Coronetin kori. 80 BUICK LE SABRE 2 D HT 1968 Piia ja Ari haaveilivat pitkään ensimmäisestä harrastejenkistä, ja kun sellainen löytyi, toimi auto pikakurssina harrastuksen saloihin sanan varsinaisessa merkityksessä. 14 KANNESSA 28 72 KANSIKUVA: JOKE SIMONEN Herstin Rodi, Charger ´70, Chevy + sauna, Harley Davidson, Chevy ´56... 47 DODGE CHARGER R/T 2 D HARDTOP 1970 499-kuutiotuumainen isolohko siivittää haapajärveläisen Janne Pekkalan Chargerin 12 sekunnin varttimailiaikoihin. PIENOISMALLIT 72 PIENOISMALLEJA RANSKAN MAALTA Esittelyssä on tällä kertaa Chanteloup-en-Briessä viime syksynä järjestetyn Kit Car Show’n antia. Tässä numerossa 2/ 20 17 H IN TA 10 ,6 € VINKKI: V E E K A S I U U D I S T U I ! H A A V E I D E N T Ä Y T T Y M Y S KASIFONIAA Buick Le Sabre 2d HT 1968 SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 101825_.indd 1 31.1.2017 14:22:29 4 V8-MAGAZINE. 16 FORD ROADSTER PICKUP 1930 Timo Hersti päivitti 50-luvun tapaan rakennetun roadster pickupin seuraavalle vuosikymmenelle. KISAJUTUT 38 HOT ROD DRAG WEEK Maailman tunnetuin Street/Race-tapahtuma on todellinen selviytymisseikkailu siihen osallistuville kuljettajille. SISÄLTÖ 2/2017 74 T-FORD BOATTAIL SPEEDSTER 1927 Mikko Fagerberg on ammatiltaan venepuuseppä, joten hän rakensi Ylöjärveltä löytämästään ’27 T-Fordista kahdessa vuodessa upean Boattail-veneperän
KAKSIPYÖRÄISET 34 HARLEY-DAVIDSON FXRD 1986 Harry Räikkösen edellinen pyörä esiteltiin V8-Magazinen sivuilla tasan 30 vuotta sitten. TEKNIIKKAA 52 BASIC TECH – PERÄ Perehdymme perusteellisesti perän toimintaan ja annamme toimivia vinkkejä sen huoltamiseen. 68 V8-MARKET OSTOJA MYYNTIPALSTA 70 TAPAHTUMAKALENTERI 86 SEURAAVASSA NUMEROSSA VAKIOPALSTAT 3 PÄÄKIRJOITUS 6 NAPPILAUKAUS 20 UUTISIA JA ASIAA 42 KALIFORNIA KRUZIN’ 66 TUOTEUUTTA 74 16 34 KERÄILYKUVAT 43 DODGE CORONET SRT8 2014 44 CHEVROLET SSR 2003 KERÄILYKUVA: KAI SALMIO KALENTERIKUVA: PETER S. TALLEISSA TAPAHTUU 24 LUKIJOIDEN PROJEKTEJA V8-Magazinen perinteinen tallikatsaus esittelee tällä kertaa projekteja Kokkolasta, Söörmarkusta ja Oulusta. Nyt rakentelun kohteena oli FXR-runkoinen malli, joka on nauttinut hyvää ajettavuutta arvostavien harrastajien suosiosta. LINNEY V8-MAGAZINE 5
Nappilaukaus Siellä missä aurinko paistaa, sujuu pidemmänkin reissun tekeminen myös pickupilla. TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. Matkalaukut kulkevat kätevästi mukana lavalla. Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan. Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki. Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia.fi. Aihekenttään maininta Nappilaukaus. KUVA: MIKAEL FORSMAN 6 V8-MAGAZINE
V8-MAGAZINE 7
Sellaisen metsästys alkoi tosimielessä keväällä 2015. Eniten kaksikkoa kiinnosti '58 Cadillac Coupe de Ville tai '59 Chevrolet Impala Sport Coupe. Niinpä kaksikko palasi takaisin Mel´s Garageen hieromaan kauppoja viirusilmä-Chevystä. Hänen toimestaan S I I V E T Kun sauna sai 8 V8-MAGAZINE. Auto oli teknisesti ihan toimiva ja muutenkin siistikuntoinen, minkä lisäksi siitä löytyi poikkeuksellisen paljon lisävarusteita. Ehdokas numero kaksi oli niin ikään mielenkiintoinen yksilö, sen omistajasta puhumattakaan. E san ja Minnan pitkäaikaisena haaveena on ollut omistaa samanaikaisesti rodi, muskeli ja siipiauto. Hetken hakemisen jälkeen ruotsalaisella Blocket-myyntisivustolla tuli vastaan mielenkiintoinen yksilö kummastakin mallista, joita Esa päätti lähteä tutkimaan paikan päälle tarkemmin kaverinsa Jaakko Kurun kanssa. Mitä isommat evät, sen parempi Pariskunnan mielestä siipiauto on sitä parempi, mitä isommat evät siitä löytyvät. Chevyn oli ostanut joskus 2000-luvun alussa Teksasin Dallasissa asunut meksikaani, joka oli ottanut sen kunnostuksen kohteeksi. Kyseessä oli siis ehta Kalifornia-yksilö, mikä selitti Chevyn korin siistin kunnon sekä sen, että auto oli vieläkin osittain tehdasväreissä. Auto oli myyty uutena USA:ssa Los Angelesissa Felix Chevrolet -nimisessä liikkeessä. Hän ei ollut nimittäin ensinnäkään halukas ajamaan Caddyä ulos ahtaasta tallista sen tarkemmaksi tutkimiseksi, minkä lisäksi hän vastasi kaikkiin autoon liittyviin kysymyksiin tylyn lyhytsanaisesti. Chevrolet Impala Sport Coupe 1959 & Rambler Sigma 1980 Niinpä haku keskitettiin 1950-luvun viimeisiin vuosiin, jolloin kyseinen muotoiluvillitys saavutti kulminaationsa. – Tällaisella kokoelmalla voisi lähteä liikkeelle aina kulloisenkin mielialan mukaan, toteaa pariskunta, ja on asiassa harvinaisen oikeassa. – Tuli tunne, että hän oli tullut katumapäälle, eikä halunnut luopua autostaan, muistelee Esa. Seuraavaksi näppeihin jäi huolella entisöity '72 Hurst-Olds (V8-Magazine 8/15), joten jäljellä oli enää passelin isoevän paikallistaminen. Ennen päätöksien tekemistä kaksikko päätti käydä katsastamassa myös Caddyn. Ensimmäisenä käytiin katsastamassa Chevy, joka oli myynnissä Fjärdhundrassa Mel´s Garage -nimisessä harrasteautoihin erikoistuneessa liikkeessä. Ensimmäisenä haaviin tarttui miedosti muokattu '30 Chevy rodi (V8-Magazine 8/99), johon tehtiin tyyliin sopiva vaunu
Kiiminkiläiset Esa ja Minna Liikanen ovat omistaneet lukuisia hienoja ja harvinaisia harrasteautoja. Kun tämä kiitettävän optiokylläinen Chevy vielä toimi lyhyellä testilenkillä täysin moitteetta, niin kaupathan siitä syntyivät. Vähän vikoja Esan tyytyväisyys Chevyä ja sen toimivuutta kohtaan alkoi kuitenkin hiipua kotimatkan edetessä, sillä ohjaus veteli vähän joka suuntaan. Ne eivät olleet myöskään kokonaisuus huomioiden mitenkään merkittäV8-MAGAZINE 9. Aikoinaan uusittu sisusta oli lisäksi yhä virheettömässä iskussa. Heidän tuoreimpiin hankintoihinsa kuuluva runsaasti varusteltu ’59 Chevrolet Impala Sport Coupe ei tee tässä tapauksessa poikkeusta, eikä vähiten sen vuoksi, että tämä siipiveikko vetää perässään saunaksi pakerrettua asuntovaunuvanhusta. Muutaman vuoden Chevyllä ajeltuaan meksikaani myi auton paikalliseen Pete´s Old Cars -nimiseen liikkeeseen, josta sen osti ruotsalainen Lasse Lindhtal. Peränä pyöri sen sijaan edelleen tehdasasenteinen lukoton 10-pulttinen. Niinpä hän antoi auton välitettäväksi Mel´s Garageen. Lasse päästeli autolla sellaisenaan saman vuoden syksyyn saakka, jolloin sen osti häneltä puoliväkisin Gasoline Magazine -lehdessä vaikuttava Mikael Östberg. Mikaelilla on muitakin harrastepelejä, minkä vuoksi Chevyn käyttö jäi jokseenkin vähäiseksi. Sen ilmeisesti alkuperäiset kromit olivat säilyneet hämmästyttävän hyvin eikä sen osittain tehtaan jäljiltä olleessa maalipinnassakaan ollut isommin huomautettavaa. Hänen toimesta Chevyn alle asennettiin Radirin Tri-Ribb III -vanteet spinnereineen ja uustuotanto rättirenkaineen. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK auton alkuperäistekniikka oli vaihtunut vakiohkoksi 350-kuutiotuumaiseksi pikkulohkoksi ja vaihteisto kolmevaihteiseksi TH-350-automaatiksi. Oudosti käyttäytyvien renkaiden lisäksi päänvaivaa aiheuttivat myös auton reippaasti puoltavat jarrut ja parhaat päivänsä nähneet takaiskarit, mistä syystä kyyti olikin varsin ”vellovaa”. Tässä vaiheessa myös sisusta oli ilmeisesti uusittu kokonaan sekä ohjaus, alusta ja jarrut käyty läpi. Kyse ei ollut kuitenkaan varsinaisesta viasta, vaan Chevyn ”loikkaukset” johtuivat pitkälti sen alla olevista uraherkistä rättirenkaista, jotka vaativat kuskilta tarkkaavaisuutta. – Autossa oli vikoja, mutta ei kovin paljon. . Myyjän vakuuttelut Chevyn ruostevapaasta Kalifornia-historiasta ja hyvästä huolenpidosta saattoivat pitää oikeasti paikkansa, sillä auto oli edelleen oivassa kunnossa. Länsinaapuriin Chevy saapui tammikuussa 2012 ja ruotsalaiset kilvet se sai 26.1.2012. Näin Esan ja Minnan haaveilema kokoelma sai kruununsa. Kotiin kuitenkin päästiin ilman mitään isompia kommelluksia, joten Esan tyytyväisyys autoa kohtaan alkoi taas pikkuhiljaa palautumaan
Esan mielestä ratkaisu oli kaikkea muuta kuin onnistunut, ja niinpä hän vei auton paikalliseen maalaamoon, jossa katto värjättiin alkuperäiseen tapaan tehdastyylisellä valkoisella. Chevyn 348-kuutiotuumainen ja 0,030” ylikokoon porattu 250-hevosvoimainen isolohko on kunnostettu pitkälti vakio-osia käyttäen. . Chevyä oli joskus paikkamaalattu ja siinä yhteydessä katto oli ilmeisesti myös maalattu tehdastyylistä poiketen korin alaosan kaltaisella metallinhohtokullalla. Chevyssä oli alun perin auton lisävarusteisiin kuulunut kaksivärimaalaus, jossa korin alaosaa koristi Gothic Gold -metallinhohtokulta ja kattoa sekä takaluukun kantta Satin Beige -valkoinen. Löllöt takaiskarit olivat päästäneet nesteet pihalle, joten ne vaihdettiin uusiin alkuperäistä vastaaviin. . viä, summaa Esa lähes 800 kilometrin pituisen kotimatkan aikana saamansa kokemukset. Myös auton koneelle, laatikolle ja perälle tehtiin perushuollot, joiden yhteydessä koettiin 10 V8-MAGAZINE. Tarkemmassa tutkinnassa Chevyn optioihin kuuluneet tehostetut 11-tuumaiset rummut olivat niin hyvässä kunnossa, että niille riitti pieni herkistely ja hienosäätäminen. Samalla myös apukuskin puolen siiven päällä olleet maalivauriot korjattiin ja maalattiin. Jarrut sen sijaan käytiin täysin läpi. pieni takaisku. Nykyinen billet-putsari vaihtuu alkuperäiseen kaksisnorkkeliversioon, kunhan sopiva sellainen löytyy. Chevyn 350-kuutiotuumaiseksi mainostettu moottori oli koodiensa mukaan itse asiassa pienempi ja tehottomampi 305-kuutiotuumainen, mikä harmitti luonnollisesti Esaa hieman. Uutta vastaavassa kunnossa olevat rättirenkaat näyttivät miedosti muokatussa Chevssä hyviltä, joten Esa päätti jättää ne paikoille ja totuttaa itsensä niistä aiheutuvaan ohjauksen osittaiseen holtittomuuteen. Esan kaverin myllytettyä auton kaikki listat läpi vietiin se konttorille, missä leima heltisi ensi yrittämällä
Chevyn käsittämättömän komea kolmevärinen optiosisusta on upeassa kunnossa aina ovipahveja, takasivupaneeleja ja istuinten verhoiluja myöten. Ei ihan heti uskoisi, että ne on uusittu lähes kymmenen vuotta sitten. Chevyn muotoilullisesti poikkeuksellisen maukkaan kojelaudan pehmuste oli optio, jota ei tähän autoon tilattu uutena. V8-MAGAZINE 11. AM-radio etuja takakaiuttimineen sekä mittariston sähkötoiminen kello ruksattiin sen sijaan lisävarustelistalta
Vakionahan täyttöputki oli suoraan takarekisterikilven takana. Tästä kielivät mekaanisesti toimiva pitkä ”lukituskeppi” ja bensatankin täyttöaukon peltinen välilevy. Chevy ei ole Liikasten ensimmäinen siipiauto. Se oli aito 40-vuotisjuhlamalli, joita on valmistettu vähäiset 6749 kappaletta. Pirautettuaan tunnetulta Chevy-harrastajalta Jone Kaasiselta saamaansa puhelinnumeroon oli Esan hämmästys suuri, kun huhu piti paikkansa, ja mikä parasta, moottori oli ostettavissa. Tämän puolesta puhui etenkin se, että paikoillaan oli alkuperäisasenteisen oloinen tuplaputkisto ja vakioita paksummat bensalinjat. Täyttä varmuutta asiaan ei saatu, mutta todisteet viittasivat siihen niin vahvasti, että Esa päätti palauttaa autoon tuon maineikkaan moottorin. Kyseiset koneet ovat harvinaisia ja haluttuja harrastekohteita, joten Esa tiesi kohtuuhintaisen ja -kuntoisen löytämisen olevan melkoista onnenkauppaa. Esan, Minnan ja myös Niko-pojan suosikki on ’30 Chevrolet rodi tyylinmukaisine vaunuineen, joilla on tarkoitus lähteä kiertämään Eurooppaa. Matkan varrelta Chevyn Continetal Kit lienee asennettu autoon jo uutena. 100-vuotisjuhlan kunniaksi Amerikan Route 66:n läpi ajokin on suunnitteilla, tosin ilman vaunua. Hänen tarkoituksenaan oli asentaa se tuolloisen rodi-projektinsa voimanlähteeksi, mutta katsastamisessa ilmenneiden ongelmien vuoksi suunnitelmiin tuli muutos ja kone jäi keräämään pölyä tallin nurkkaan. Kuutoskoneella varustettu Mopar oli harvinainen alkuperäinen kaksiovinen tolppamalli. Isolohkoisuus yllätys Esa törmäsi autoa kunnostaessaan useampaankin mielenkiintoiseen yksityiskohtaan, joiden perusteella oli syytä olettaa, että auto olisi tullut tehtaalta legendaarisella 348-kuutiotuumaisella isolohkolla ladattuna. Soiton aikana selvisi, että kyseessä oli vuonna 1958 valmistettu yhdellä nelireikäisellä kaasuttimella ruuditettu 348, jonka sen silloinen omistaja oli käynyt läpi nelisen vuotta sitten. Tuttujen kautta hän sai kuitenkin vihjeen täysin kunnostetusta ensimmäisen sukupolven Turbo Jetistä. 12 V8-MAGAZINE. Isoevien ihmeelliseen maailmaan he tutustuivat miedosti kustomoidun ’58 Plymouth Savoyn kautta. Miehellä ei ollut moottorille käyttöä, joten hän luopui siitä sopiEsan ja Minnan ensimmäinen muu kuin Mustang amerikkalainen harrasteauto oli hienossa alkuperäiskunnossa ollut ’93 Chevrolet Corvette 350. . Tehdas Turbo Jetiyttä tukivat myös konepeltiä ja takaluukunkantta koristaneet ristikkäiset ruutulippumerkit, joita ei ilmeisesti asennettu muihin kuin isolohkoyksilöihin
Tulppien irrottamisen jälkeen ilmeni, että kahden tulpan elektrodin kärkiväli oli kiinni ja yhdestä elektrodi oli kokonaan poikki, joten moottorin pytyistä peräti kolme oli pimeänä. Näin voidaan sanoa tästä 6/71-remmiahtimella ruuditetusta ’70 Dodge Challengerista, jolla ajo oli jokseenkin hermostuttavaa auton hurjien tehoreservien vuoksi. Se pärähti tulille pienen pyörittämisen jälkeen, mutta kävi uhkaavan epätasaisesti. Kyseessä on todellinen harvinaisuus, johon törmää nykyisin ani harvoin. 348:n kotiuduttua Esan talliin päätti hän asentaa kaverinsa Esko Mäenpään kanssa täysin kunnostetun moottorin Chevyn keulalle sellaisenaan. Saunawagon vetonaulaksi Vaikka Chevy oli hieno ja hyvin varusteltu, kaipasi auto Esan ja Minnan mielestä vielä jotain vetonaulaa, joka nostaisi sen esiin muiden kaltaistensa joukosta. muuta kuin lyhempiä tulppia etsimään, että asia saadaan kuntoon. Swappi sujui suotuisissa merkeissä aina moottorin käynnistämiseen asti. Joten eipä Vaikka Esa ja Minna pitävätkin voimasta, niin liika on joskus liikaa. Pariskunnan omistamista noin 130–140:stä nelija kaksipyöräisestä ehdottomasti erikoisin on ollut Dallaran F-3 Formula, jolla oli aikoinaan kuulemma ajanut itse Leo Kinnunen. Lisävarusteisiin lukeutuvat myös ovenkahvojen Door Handle Shield -lisäkromit, joiden tehtävänä on estää maalipinnan naarmuuntuminen aukaistaessa. Parikunnan viimeisin vaan ei vähäisin hankinta on kurikkalaisen Petri Plosilan rakentama Tunabusa, jossa on yhdistetty Pappa Tunturi ja Suzuki Hayabusan 1300-kuutioinen tekniikka. Lukuisista optioista erikoisimpiin lukeutuu tämä tyylikäs hakuvalon ja taustapeilin yhdistelmä, joka lienee asennettu autoon jo tehtaalta tullessa. Ajatus auton kanssa yhtenäiseen asuun tehdyn asuntovaunun rakentamisesta tuntui kiinnostavalta, mutta toisaalta tällaisia parivaljakoita oli toteutettu jo pilvin pimein. Esan ostaessa Chevyn puuttui sen molemmista ovista lukkonupit. vaa summaa vastaan, vaikkei se ollut varsinaisesti myynnissä. Kyllä lähtee, sanoisivat Kummelit. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä kyseiseen erikoiseen koneeseen oli tarjolla tasan yksi tulppavaihtoehto, ja ne olivat tismalleen samat, jotka siinä olivat jo olleet. Esa kuvaa tätä puhdasveristä ratakilpuria hurjaksi peliksi. V8-MAGAZINE 13. Syytä moiseen selvitettäessä tultiin siihen tulokseen että ilmeisesti kansia on aikoinaan koneistettu, minkä seurauksena ne olivat myös madaltuneet. Koska koko Liikasen perhe on kova saunomaan, syntyi ajatus asuntovaunun muokkaamisesta Saunawagoniksi. Ongelma ratkesi lopulta sillä, että Esa vaihtoi tulppien kupariprikat paksummiksi, minkä jälkeen kosketusta ei päässyt enää tapahtumaan. Niiksi hän hankki auton mietoon kustomtyyliin oivasti istuvat mustat kasipallo-versiot. Siksi niitä kutsutaan usein myöskin ”kynsisuojiksi”. Näin ollen vakiomittaiset tulpat olivat tulleet liian pitkiksi ja männät osuivat niihin yläasennossaan. Chevyn tyylin mukaisen vanhemman vaunun löytymisen kanssa kävi melkoinen . Tulppien, niiden prikkojen sekä kaasuttimen, startin ja vääränlaiseksi osoittautuneen vetolevyn uusimisen jälkeen moottori kehräsi kuin se kuuluisa kotitalon kissa
’67 GTA 390 Fastbackin, remmiahdetun ’00 281S Saleenin ja peräti 640 heppaisen ’10 Shelby GT-500 convertiblen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä pariskunta on mennyt naimisiin Mustangin 50-vuotisjuhlapäivänä, ja vieläpä kyseisten bileiden pitopaikassa Las Vegasissa. Esa Ja Minna ovat käyneet läpi lähes kaikki Mussemallit ja niiden korivaihtoehdot. Se ei jäänyt kuitenkaan pariskunnan ainoaksi erikoisversion Mustangiksi, sillä sen lisäksi he ovat omistaneet mm. Esan ja Minnan kohdalla Mustangien harrastaminen ei ole rajoittunut vain sellaisten omistamiseen, vaan se on ollut paljon muutakin. Kolmas Musse oli melkoinen erikoisuus, 428 Cobra Jetillä ruuditettu ’70 Mach 1 Sportsroof, joka oli kaiken lisäksi suomiauto. Parsikunnan Musseista hienoimpiin ja ehdottomasti harvinaisimpiin lukeutuu tämä ’70 Mach 1 Sportsroof, joka oli jo tehtaalta tullessaan varustettu 428 Cobra Jet -isolohkolla. Toki he ovat hankkineet myös muitakin harrastepelejä, mutta lopulta aina kuitenkin palanneet Mustangien pariin ennemmin tai myöhemmin. Pariskunnan tavat tuntien se saattaa löytyä heidän tallistaan hyvin pian. Tätä taustaa vasten tuntuu lähes luonnolliselta, että nykyisestä komeasta autokokoelmastaan huolimatta he haaveilevat aidon ’69 Mach 1 Sportsroof 428 Cobra Jetin hankkimisesta. Valkoinen väri, siniset Shelby-raidat ja American Racingin vanteet kruunasivat tarkkaan toteutetun kokonaisuuden. Tuo ensimmäinen Villihepo oli siististi entisöity ’64 ½ hardtop, jonka hän vaihtoi hetken päästä tasokkaasti tehtyyn ’65 Fastback Shelby-klooniin, joka oli myös Esan ja Minnan ensimmäinen yhteinen auto. Se oli hänen pitkään ihailemansa Ford Mustang tämän siististi entisöidyn ’64 ½ Suomi-hardtop 289:sin muodossa. Esan ja Minnan ensimmäinen yhteinen Musse oli ’65 Fastback 289, josta oli muokattu maukas Shelby GT 350 -klooni. Avoja heillä on ollut kolme erilaista, joista ensimmäinen oli tämä entisöintityyliin toteutettu ’65 convertbile vakiolla 289-pikkulohkolla varustettuna. Heidän kotinsa kaapit ovat täynnä aiheeseen liittyvää materiaalia. Kun tähän vielä lisätään se, että Esa on kaiken lisäksi syntynyt samana vuonna kuin Mustang, niin voidaan jopa väittää, että hänen ja villihevon yhteiselo oli kirjoitettu tähtiin. Esa, kuten myös hänen vaimonsa Minna ja poikansa Niko ovat aina olleet kiinnostuneita liukkaasti liikkuvista erikoismallisista autoista. niin ikään Suomi sukujuurisen Villihepo villitsi Aikansa eurosportteja omistettuaan Esa hankki 2000-luvun alussa ensimmäisen Amerikan auton. Esan ja Minnan Mustangeista suurin suosikki on tähän mennessä ollut tämä kauhajokelaisen Kari Kananojan aikoinaan rakentama hieno ’69 Sportsroof 351, jonka kaksikko omisti yli 7 vuoden ajan. Kyseessä oli kaiken lisäksi aito suomiauto. Härskein Mustangeista on ollut radikaalisti rakennettu ’65 hardtop, jota liikutti varsin liukkaasti 6/71-blowerilla terästetty 351:nen. Esan ja Minnan omistuksessa on ollut vuosien saatossa kaikkiaan 14 eri Mustangia, joten syystäkin voidaan sanoa niiden olevan heille ihan sydämen asia. Lehtiä, kirjoja, pienoismalleja ja muuta rekvisiittaa löytyy hyllymetreittäin. 14 V8-MAGAZINE. – Olen aina pitänyt Mustangin muotoilusta, ja kun päätin hankkia itselleni ensimmäisen amerikkalaisvalmisteisen harrastepelini, oli valintani luonnollisesti juuri se, muistelee Esa hetkeä, jolloin hänestä tuli vankkumaton Detroit-tuotteiden kannattaja. Villihepo sai uuden kodin syksyllä 2015. Ajokortin saatuaan Esa toimi usein kuskina kaveriensa omistamissa jenkeissä saaden niistä monia ikimuistoisia kokemuksia. Mies itse omisti vielä tuolloin sporttisia eurovehkeitä, kunnes koki 2000-luvun vaihteessa valaistuksen Ford Mustangin muodossa. Auto nimettiin moottoripyörän tappajaksi, mikä kertoo kaiken sen suorituskyvystä
Valinta kohdistui Harvian tyyliin sopivilla rosteriosilla varustettuun versioon, joka toimii paitsi löylynlähteenä, niin myös vaunun ainoana ”lämmityslaitteena”. Saunawagonin vesisäiliönä toimii Chevyn tyyliin paremmin kuin hyvin sopiva 60 litraa vetävä puutynnyri. Hieno ja hauska yksityiskohta. Sisäseinät tehtiin taasen asuntovaunukäyttöön tarkoitetuista Solifer-levyistä. Sauna sijoitettiin vaunun takaosaan ja eristettiin muusta tilasta asianmukaisella kuumuutta kestävällä väliseinällä. – Ja mikä tärkeintä, löylyt ovat tosi hyvät, toteavat tyytyväiset Liikaset kuin yhdestä suusta ja odottavatkin jo innolla tulevan kesän saunahetkiä, tai pikemminkin retkiä tämän ainutlaatuisen ja hienosti viimeistellyn yhdistelmänsä kanssa. Kun Sigman hinta oli vielä sopiva, lyötiin kaupat lukkoon ja sauna-aihio hinattiin elokuussa 2015 Esan pihaan odottamaan toimenpiteitä. Valmiina ostetun tynnyrin hauskat, niin ikään puiset korkki ja hana muodostavat maukkaan yhtenäisen kokonaisuuden. Saunawagonin pöytä ja penkit ovat muutettavissa sängyksi tarvittaessa. V8-MAGAZINE 15. Lauteet ovat kuusta, paneelit tervaleppää ja kiukaaksi tuli Harvian perinteinen puulämmitteinen rosteriversio. . Nekin kaikki tosin puhdistettiin, kunnostettiin ja viimeisteltiin siistiksi maalaamalla ennen kuin ryhdyttiin rakentamaan koria tyhjästä. Saunaan haluttiin perinteinen puukiuas. Alkuperäisosista hyödynnettiin vain ulko-ovi, lattian kehikko sekä alusta akseleineen. Istuinten hauskat autohenkiset verhoilut ovat Esan paremman puoliskon Minnan taidokkaasti ompelemat. Upean persoonallisen vaunun viimeistelevät kuparikalvolla peitetyt lasit sekä hauskat sen eri päistä löytyvät Rolling Sleepja Saunawagon-teippaukset. Tässä yhteydessä myös koko sähköpuoli ja kaikki valot uusittiin. Esa ja Minna haluavat kiittää Jaakko Kurua ja Esko Mäenpäätä Chevyn kanssa saamastaan korvaamattomasta tuesta ja avusta. Niitä Sigman ei tarvinnut kauan kyttäillä, sillä jo seuraavana viikonloppuna vaunu purettiin täysin palasiksi. . tuuri, sillä sopiva yksilö löytyi paikalliselta tori.fi-myyntisivustolla. Esan tekemästä lämpömittarista löytyy runsaasti viitteitä sen vetoautona toimivaan Chevyyn. Vaunun lattia valmistettiin 9 mm vahvuisesta vesivanerista, minkä jälkeen käytiin seinien kimppuun. Etuosaan tehtiin pieni keittiö perusvarustuksineen sekä pöytä ja penkit, jotka voidaan muuttaa sängyksi tarvittaessa. Oman pään mukaan pakerretun puisen kehikon eristämisen jälkeen sen ulkoseiniksi asennettiin Chevyn väreihin sointuvat koivu/haapa-sekavanerilevyt, jotka viimeisteltiin virheettömiksi kuudella kerroksella kirkaslakkaa. Tästä alkoi koko perheen mieluinen saunan pykäämisprojekti, johon vanhaa ei juuri jäänyt. Tämä vieläpä läheisessä Oulussa sijainnut englantilaisvalmisteinen '80 Rambler Sigma kärsi ilmoituksen mukaan kosteusvaurioista, mikä ei Esaa haitannut, sillä vaunuhan tultaisiin joka tapauksessa tekemään kokonaan uusiksi
TEKSTI JA KUVAT HARRI JUKARAINEN Hymy on herkässä, kun aurinko paistaa ja alla on tyylikäs roadster pickup. 16 V8-MAGAZINE. Ford Roadster Pickup 1930 Avopakun KASVOJENKOHOTUS Timo Herstillä on oma jo vuosien mittaan jalostunut tyylinsä, jolla mies päivitti 50-luvun tapaan rakennetun roadster pickupin seuraavalle vuosikymmenelle
Edellinen projekti, kustomoitu '58 Ranchero, esiteltiin reilu vuosi sitten, ja se näyttelikin isoa osaa tämän projektin käynnistymisessä. T imo Hersti ei ole aivan tuntematon hahmo Veekasia pitempään seuranneelle lukijalle. – Olli tyrmäsi ehdotuksen heti. Hän ei halunnut Rancheroa. Myöntävän vastauksen saatuaan ehdotti Timppa oitis vaihtokauppoja omaan Rancheroonsa. V8-MAGAZINE 17. Tuusulan Vuoden Yrittäjäksi tänä vuonna valittu herra pyörittää omaa verstastaan, jossa asiakastyöt ulottuvat entisöinneistä erilaisiin kustomtöihin. . Studebakerin yksinkertaisen tyylikkäät kapselit ovat onnistunut valinta. Kovana kustom-diggarina ja rakentelijana tunnettu Timppa ei ole koskaan vierastanut rodeja. Ollilla oli 2000-luvun alussa kova hot rod -buumi päällä. Poikittaiset vaakarivat madaltavat ’32:sen maskin ilmettä. Omista rodeista muistuu mieleen Caddyn koneella varustettu rankasti chopattu patinoitunut A tudor sekä kustom rod -tyylinen A pickup. Asiakastyöt haukkaavat tietysti aimo osan ajasta ja energiasta, mutta omiinkin projekteihin tuntuu liikenevän aikaa. Timpalla oli aikoinaan myös roadster-aihio hankittuna tallille, mutta se lähti kiertoon kiireellisempien projektien tieltä. Muun muassa eriasteisia A-Ford projekteja oli miehen tontilla parhaimmillaan useampia. Viime vuoden syksynä Timppa muisti samalla kylällä asuvalla Lehtisen Ollilla olleen '30 roadster pickupin ja tiedusteli, että oliko auto vielä tallella. Perinteinen hot rod Minkälainen peli saapui sitten vaihtokaupassa Timpan pajalle. Auton tuulilasia on chopattu maltilliset pari tuumaa. Asiakkaille niitä on muokattu pelkistä runkotöistä valmiisiin autoihin. Oliko illan tunteina tutkittu markkinahintoja vai mitä lie, mutta mies oli seuraavana aamuna oven takana ja sanoi, että tehdään kaupat, Timppa muistelee
Etuloksut potkupelteineen löytyivät Riihimäeltä ja takalokasuojat Lemiltä. Timppaa ei asia haitannut pätkääkään, koska hänellä oli omat suunnitelmansa auton varalle. Roadster pickis edustaa jälkimmäistä ryhmää. Mike Bishopin kirja ”How to Build A Traditional Ford Hot Rod” on hyvä johdatus tämän tyyppiseen rakentamiseen. Kansiksi pultattiin Fentonin rivoitetut alumiinikannet ja imusarja on hyvän alaväännön omaava Thickstun PM 7. Aika moni A-malli on saanut luopua lokasuojistaan roddauksen alttarilla, ja hyvät kontaktit tuottivatkin tulosta. Joka nurkkaan tuli myös putki-iskarit. Ensimmäiseksi oli edessä tarvittavien peltiosien hommaaminen. 19-tuumaiset alkuperäiset pinnavanteet oli korvattu kolme tuumaa pienemmillä Kelsey Hays -pinnavanteilla, joita käytettiin '35-malleissa. – Ei nyt mitään tarkkaa visiota ollut, mutta sen tiesin heti, että autoon tulee lokasuojat, astinlaudat sekä uusi väritys. Lisäksi etujousen norransilmät on käännetty. Osa oli vanhoja suomiautoja, osa tuontipelejä. Suunnitelmat muotoutuiva pikku hiljaa projektin edetessä, Timppa paljastaa. Alkuperäinen A-mallin ohjaus on kankea vuonna 1935 esiteltyyn matopyöräsimpukalla varustettuun verrattuna. Näistä oireista päästiin eroon takarungon zetauksella, droppiakselilla edessä sekä karsimalla lehtijousien lehtien määrää molemmissa päissä. . Nämä ohjausvaihteet ovat kuitenkin jo poikittaiseen ohjaukseen tarkoitettuja. Siitä Olli päätti rakentaa perinteisen A-V8 hot rodin. Hieno hot rod, mutta aivan eri auto kuin mitä se on nykykuosissaan. Timpan käyttämiltä osatukkureilta ei loksuja löytynyt, joten niitä piti alkaa kyselemään kaveripiiristä. 16-tuumaiset Kelsey Haysit ja 7,60 ja 5,60 rengaskombo antoi reilumman nojan kuin nykyinen rengastus. Kukapa ei viihtyisi ’46 De Luxen ratin takana tällaisessa ympäristössä. Näin ohjaus säilyi edelleen pitkittäisvarrella varustettuna. Tietysti jotain enemmän kustom-tyylistä ja ehkä jotain 60-luvun show-rod-tyyliä. Valkoinen korostusväri oli selvä, mutta tarina toisen värin löytymisestä kuulostaa jo hieman runolliselta. Stewart Warnerin kattava mittarisetti on sijoitettu Champion-alumiinipaneeliin. Tuomisen Onni kävi koneen ja laatikon läpi. 1940 oli ensimmäinen vuosi Fordin hydraulisille jarruille, jotka luonnollisesti pultattiin paikalleen. Vierailu Luukan Ripan maalikauppaan Hertsikkaan tuotti tulosta. Jake Lähdenimen tikkaama hohtavan valkoinen verhoilu ja flakekiteitä sisältävä matto suorastaan houkuttelevat hyppäämään puikkoihin. Hänen Englannista tuomista erikoisväreistä löytyi just sopiva show-tyylinen väri, jossa oli karkeaa kidettä. Tässä RPU vuoden 2009 Tampereen näyttelykeikalla. Hän halusi säilyttää Ollin kaverin Tompan tekemät hienot rosteripakosarjat, joten ne piti myös sovittaa etulokasuojiin ja potkupelteihin. Fordin runkoa vahvistettiin boksaamalla sekä '32:sen K-palkilla, joka samalla muodosti '39 vaihteiston takakiinnityspisteen. Ollin valitsema keltainen väritys punaisine pinnavanteineen ja sisustoineen eivät olleet mitään ujon hepun värejä vaan silkkaa hot rod -meininkiä. Astinlaudat, kolmekakkosen maskinkehyksen sekä '32 maskiin sopivan konepellin Timppa onnistui hankkimaan uutena. 18 V8-MAGAZINE. Laite nähtiin Helsingin sekä myöhemmin myös Tampereen näyttelyissä, mutta harvemmin tien päällä. Tekniikka on pääosin peräisin '40 Ford sedanista. Aluksi kaasareina olleet harvinaiset Lincoln Zephyrin Stromberg-kaasarit ovat vaihtuneet saman merkkisiin uusiin 97:ihin. Ne oli tarkoitus hankkia uusina ajan säästämiseksi. Ne oli tietysti kumitettu reilun etunojan takaavilla ristikudosrenkailla. Se vaihtaa valossa sävyä vihreän ja sinisen sävyissä, mutta ei ole kuitenkaan mikään koko kirjon kameleonttimaali. Alkuperäinen A-malli liikkuu myös niin korkealla, että siinä herkempi voi jo kärsiä korkean paikan kammosta. Roadster lähinnä seisoi kylmän hallin nurkassa siihen asti kunnes päätyi vaihtokaupassa Timpalle. Säilyttäminen oli jo jättänyt jälkensä auton ulkonäköön ja se kaipasi siistimistä. Talliin unohtunut Auton valmistuttua vuoden 2005 keväällä Olli kävi ostamassa Ruotsista hyvin säilyneen '39 Tudorin. – Tosta pääväristä mulle tuli pitkän harkinnan jälkeen ajatus, että jotain vihreää se voisi olla. Lokasuojat vaativat oman kunnostuksensa ja Timppa joutui myös pudottamaan lavan takaisin alkuperäiseen korkeuteen. Niinpä Olli pyöräytti simpukan lähes pystyyn ja hitsasi sille kiinnikkeen runkoon alkuperäisen simpukan paikan lähelle. Se osoittautui verrattomaksi ajopeliksi, ja jo ensimmäisenä kesänä jäivät kilometrit roadster pickupilla vähiin. Rungon ja koko auton alaosan sekä tekniikan komponentit Timppa ruiskutti valkoisella helmiäisellä. Uusia rodeja tuli ja varsinkin herralla nykyisinkin tallella oleva '32 coupe toimi rodikyytien antajana. Perävälitys vaihdettiin uuteen 3,54:1-välitykseen. Pura ja kokoa Vaikka kyseessä oli vain ulkonäön päivitys, piti koko auto purkaa palasiksi siksi, että runko ja auton alaosat päästiin maalaamaan kunnolla
Rungon korkeuden vahvuinen zetaus nostaa takapalkin osin lavan pohjan yläpuolelle. Nykyiset valkosivukumit ovat kokoa 6,70–15 ja 5,60–15. . Kustomtatsin ohella se myös madaltaa auton visuaalisesti edestä katsottuna. Maskin ritilä on omaa valmistetta ja aiheutti hieman harmaita hiuksia. Eestiin neitsytreissulle Vähän ajettua tekniikkaa ei avattu. A-mallissa on bensatankki alun perin kuskin edessä tulipellissä. Osahankintojen viivästyttämä projektin starttaus sekä kiireet asiakastöiden kanssa estivät autoa valmistumasta kevään näyttelyihin. Oman lisänsä ajofiiliksiin tuo tietysti katottomuus. Platu on straipannut Timpalle jo useamman auton, ja hän hoiti homman tälläkin kertaa. – Jos kysyy ammattimieheltä, niin eihän violetti sovi missään tapauksessa yhteen vihreän kanssa. Ensimmäinen rosteriputkista rakennettu versio meni harjoittelun piikkiin. Mutta jossain näin jonkun violetin kukan kirkkaan vihreiden lehtien kera, ja se näytti ihan hemmetin hyvältä. V8-MAGAZINE 19. Kuvioiden muoto taas kehittyi siitä, kun ideoitiin Lähdeniemen Jaken kanssa uutta sisustusta, Timppa valottaa. Auto näyttää huomattavasti matalammalta kuin aikaisemmassa asussaan. Lokasuojien ja astinlautojen asennus vain madaltaa auton näköä, mitä myös tukee konepellin ja lavan vaakapaneelin lisäys. Takana '37 bullet-malliset tuikut sijoitettiin korin ulkopuolelle. Viimeisen silauksen kustom-tyyliin antavat valkosivurenkaat ja Polvisen Pekalta hankitut Studebakerin kokopeittävät pölärit. Räyskälässä tuli verestettyä vanhoja kisamuistoja ihan leikkimielessä. – Ensin tuli hieman erimielisyyttä straippien sävystä, mutta pidin pääni ja ammattimies veti viivat sillä sinisellä, jota ehdotin, Timppa kertoo. Valot Timppa vaihtoi molempiin päihin. Todellisuudessa päivityksen yhteydessä ei tehty mitään madallustoimenpiteitä vanteiden ja renkaiden vaihdon lisäksi. Sähköjärjestelmän mahdolliset hapettumat tuli putsailtua purkuja kasausoperaation yhteydessä. Jake tikkasi valkoisesta keinonahasta uuden näyttävän sisustan salmiakkikuvioineen, joiden muoto siis toistuu Timpan tekemissä maalauskuvioissa. Luotimaiset takavalot ovat ’37 hopasta. A-mallin lyhentämätön lava putosi päivityksessä alkuperäiseen korkeuteensa. Seuraava holkkimuttereiden avulla kromatusta vesijohtoputkesta kasattu versio onnistui sitten odotusten mukaisesti. Eteen tuli rosteriset vilkuilla varustetut Guiden potat. Lavan pohja sai uudet laudat sekä asiaan kuuluvat rosterilistat. Ensimmäinen reissu katsastuksessa poikkeamisen jälkeen suuntautui Haapsalun näyttelyyn ja auto pelasi koko reissun moitteetta, vaikka vettäkin sateli ihan riittävästi. Astinlaudat on myös verhoiltu valkoisella keinonahalla. Kun muita lättispelejä ei ilmaantunut radalle, ei tarvinnut edes alkaa repimään tosissaan, Timppa naurahtaa. Lavan alle sijoitettu tankki jättää tilaa mittariston ja kojelaudan muokkaukselle, ja onhan tankkaaminen siistimpää. Tällä on kiva käydä hoitamassa asioita kauniina kesäpäivänä. Lavan kylkien koristeet Timppa teki '57 Chevyn siipiin tarkoitetuista alumiinipaneeleista. Vaakaputkimaskeja oli useammassakin 60-luvun show-rodissa. Lokasuojista ja konepellistä oli hyötyä muutenkin kuin ulkonäkösyistä. Jarrut ja kaasarit bensaletkuineen vaativat tietysti läpikäynnin pitkän seisonnan jäljiltä. – Olen ihan tyytyväinen auton kulkuun, kun vertaan sitä aikaisempiin A-mallin rodeihini
Niiden suosio hiipui 80-luvun lopulla, kun digitaaliset CD-levyt valtasivat markkinat. Veekasi esittelee viikoittain facebookissa jenkkiautoaiheisia vinyylejä teemalla: ”päivän älppäri”. Levyjen valmistajat ovat myös ymmärtäneet jenkkiautojen suosion, joten iäkästä Amerikan peltiä on eksynyt monen levyn kanteen. Jenkkiautoaiheiset levyt ovat myös keräilyn kohteena. Pian olivat kirpputorit sekä ostoja myyntiliikkeet täynnä älppäreitä (33 1/3 kierrosta minuutissa) ja sinkkuja (45 kierrosta minuutissa), mikä avasi levykeräilijälle melkoisen kulta-ajan. Käy tykkäämässä ja eikun vinyylit vinkumaan! Seinäjoella 21.1. Levyjä keräillään myös niiden upean kansitaiteen johdosta. tavaratalojen musiikkiosastoilta. Mikäli keräilet jenkkiautoaiheisia älppäreitä, kannattaa kurkata myös takakanteen. CD-levyjen invaasiosta huolimatta vinyylit säilyttivät edelleen paikkansa monissa piireissä. 20 V8-MAGAZINE Vanhassa vara parempi, toteavat levykeräilijät yksissä suin. Älppäri sisältää musiikkinautintoja soulin ja jazzin ystäville. Yhdysvaltalaisen glam metal -yhtyeen Warrantin ”Cherry Pie” -levyn takakannesta löytyy upea ´54 Buick Convertible. pidetyssä perinteisessä harrastekauden avauksessa Botnia Swapissa ei paukkunut tällä kertaa pakkanen, vaan osallistujaennätys niin kävijöiden kuin myyjienkin kohdalla. Tämän seurauksena moni levykauppa sulki ovensa ja suuri osa kansaa halusi päästä eroon vanhanaikaisista vinyyleistään ja levysoittimistaan. Levyjen suosiossa on tapahtunut muutos, sillä vinyylilevyjä löytyy jälleen myös esim. VINYYLILEVYT ovat taas POP! K U V A T PA U L G R A N V IK Muutamia vuosikymmeniä sitten musiikki kuunneltiin levylautasella pyörivältä vinyylikiekolta, ja toinen toistaan hienommilla kansilla varustetut kokoelmat koristivat lähes jokaista kirjahyllyä. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO. Lauhan ja kuivan sään ansiosta myös muutamia harrasteautoja nähtiin parkkipaikalla vierailijoiden silmäniloksi. Esimerkkinä Baker Knightsin ”Bring My Cadillac Back”. Ennätykset paukkuivat Botnia Swapissa Eri esittäjien Boppin´ Cadillac 1958 on kaikkien Cadillacomistajien ehdoton vinyyli, sillä levyn A-puolen kaikki 10 biisiä kertovat Cadillacista. Sen seurauksena myös kaupankäynti oli tavallista vilkkaampaa. Puhuttelevalla kannella varustettu Great Western salutes The Sound of Detroit julkaistiin 1970. Pienemmissä levykaupoissa niitä on ollut tarjolla koko ajan. Levykeräilijälle vinyylin tarjoama nostalginen musiikkinautinto on jonkinlaista troppia nostalgian kaipuuseen. Nuorimmat jenkkiautoilijat eivät ole ehkä koskaan olleet tekemisissä perinteisten vinyylilevyjen kanssa. Osa keräilee vain tietyn tyylistä musiikkia, kun toinen hamstraa levyjä enemmän esteettisistä syistä
Kulttileffa American Graffitin ns. Viime vuoden Päijät-Häme Ajossa ja Vääksyn Mobilisti-illassa kertyneet varat lahjoitettiin lyhentämättömänä Lastenklinikan sydänosaston laitehankintoihin. Pleksistä valmistettu läpinäkyvä kori oli aikoinaan huima ilmestys, ja auto saikin varsin pian lempinimen Ghost Car, kummitusauto. Mustangiin ja F-150:seen. 1988 julkaistu Jerry Mac Neishin ”Drive-In Guitars” -älppärin kanteen päätyi ´67 Chevrolet Corvette, ´68 Chevrolet Camaro RS ja ´69 Chevrolet Chevelle SS. Kaksipäiväiset, vanhojen ajoneuvojen kunnostus, hitsaus ja pellin muotoilu -kurssit järjestetään 23.–24.2. V8-MAGAZINE 21 . Useiden artistien kokoelmalevy ”You Got Soul” julkaistiin 1970. Ruotsissa mitään yli 40 vuotta vanhaa moottoripyörää tai yli 50 vuotta vanhaa autoa ei tarvitse enää vuosi katsastaa 20.5. aaltonen@jao.fi. Yli 6400 jäsenisen Harley-Davidson Club Finlandin puheenjohtaja Sakari Rantanen on valittu 35 000 jäsenen ja 120 H-D Clubin Federation Harley-Davidson Club Europen johtoon sihteerin tehtäviin. . Kaplas nousi jenkkiautokansan tietoisuuteen 80-luvulla aktiivisella työllään Suomen ensimmäisen kiihdytysradan rakentamiseksi. Jämsän ammattiopiston peltikoulussa syvennytään jälleen hitsauksen perusteisiin, peltilevyjen muotoiluun ja korjausosien valmistukseen. IN MEMORIAM: JARI ”PATU” KAPLAS 1961–2017 Jari ”Patu” Kaplas nojailee tyytyväisenä 1966 Chevy Impalaansa Motoparkin valmistuttua 1987. Ammattimaisessa taksikuljetuksessa käytettävät autot on katsastettu takseiksi ja museoautostatuksesta huolimatta niiden vakuutukset ovat täysmääräiset. Näiden toivotaan ennakkoilmoittautuvan pikaisesti, sillä Lahti Aquan edustalle pystytettävään näyttelyyn sopii vain parikymmentä autoa. uusia Cadillac Escalade -kevytkuormaautoja joko SUVtai ESV-mallisena. . Alkuvuodesta on pidetty kaksi ”Näin ryhdyt VintageTaxi -yrittäjäksi” -kurssia Tampereella. sekä 23.–24.3. Vintage-taksit ovat yli 30 vuoden ikäisiä museorekisteröityjä autoja, jotka on varustettu tämän päivän taksamittareilla. . Sarjan uusi video ilmestyy Trafiikin facebookissa ja twitterissä Suomi 100 -juhlavuoden jokaisena perjantaina. . Sabre Mc:n ilmaistapahtumassa luokkavoittajat palkitaan 1001 eurolla ja lisäksi jaetaan lahjakortteja. Vuonna 1960 ja sitä ennen käyttöönotetut museoajoneuvot tulee katsastaa neljän vuoden välein. Jerry on itsekin autoharrastaja. Tänä vuonna Euroopan Harley Clubien FH-DCE Super Rally on Tšekeissä. TruckMasters avasi heinäkuussa uuden premium-myymälän Vantaan Airportiin, joka on keskittynyt truckja erikoisautojen myyntiin. Motopark oli kulmakivi lajin kehitykselle Suomessa, ja sen valmistuminen loi myös jenkkiautobuumin Järvi-Suomeen. Lahti Hela Ride-in Bike Show'ssa 27.5. jatko-osa More American Graffiti (Original Motion Picture Soundtrack) poiki myös soundtracklevyn tuplana. Kaplas perusti myös jenkkiautokerhon Pieksämäelle syksyllä 1986 ja se toimi alkusysäyksenä nopealle tapahtumaketjulle, jonka seurauksena ensimmäiset kisat Virtasalmen Motoparkissa ajettiin jo kesäkuussa 1987. Trafiikki-museoiden Minuutiksi museoon -videosarja esittelee suomalaisille menneisyydestä tuttuja kulkupelejä, äänimaisemia ja teknologian uhkakuvia. Pistorasiasta ladattava sähkökäyttöinen apumoottori on tulossa mm. Vinyylin kantta koristaa ´70 Dodge Challenger ja sensuelli brunette. Kiihdytyskisavarikolla Patu oli tuttu näky vielä kesällä 2016. . Vuosimalliraja on kiinteä Suomessa toisin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, missä museoajoneuvojen katsastusikäraja on siirtyvä. Niillä hankittiin noin 10 000 eurolla kaksi in-fuusiopumppua sekä verisuoniskanneri. Lisätietoja voi kysellä sähköpostiosoitteesta sami. . Tarjolla on mm. Kummitus Pontiac K U V A P H R A R Y: N A LB U M IS TA Tiivistettyä. Lisätietoa nettiosoitteesta www.vintagetaxi.fi Yksi automaailman erikoisuuksista on pleksilasikorinen 1939 Pontiac Deluxe Six, jonka Pontiac valmisti yhteistyössä materiaalin kehittäneen kemian alan yrityksen Rohm & Haasin kanssa. Kannessa komeilee mikäs muukaan kuin legendaarinen THX 138 -kilpinen ´32 Ford 5-Window Coupe. . Pitkän linjan jenkkiautoharrastaja ja drag race -vaikuttaja Jari ”Patu” Kaplas menehtyi tammikuun lopulla pitkän sairauden uuvuttamana. . Ford Motor Company on sähköistämässä mallistoaan viiden vuoden sisällä. voimaan tulevan asetuksen jälkeen, mikäli niitä ei käytetä ammattiajoon. Lahden sataman torilla on viiden moottoripyöräluokan lisäksi kutsuluokkana rakennetut näyttelykelpoiset jenkkiautot
Euroopan Cadillac Clubien vuotuinen yhteiskokoontuminen Grand European Cadillac Meet on tänä vuonna Kööpenhaminassa. . Niinpä vakuutuksenottajan kaikille autoille voi saada jatkossa saman bonuksen. . . Näyttely avautuu yleisölle 17. Mobilian teemanäyttely Suomi turvassa 100 vuotta esittelee itsenäisyytemme ajan hälytysajoneuvoja sekä armeijan ja tullin ajokalustoa. Samanlainen vetotapa on käytössä Charger AWD:ssä. Eri rataluokissa niin Suomessa kuin Ruotsissakin kunnostautunut Emma Kimiläinen ajaa kilpaa tällä kaudella Ford Mustangilla V8 Thunder -luokan PohjoisEuroopan mestaruussarjassa. . Teksasilainen Hennessey Performance on lanseerannut HPE800ja HPE850-mallit 659-tehdashevosvoimaisesta 2015–2016 Z06 Corvettesta. . . Ruotsissa uusi 2,3 EcoBoost nelosMustang on halvempi kuin 2,3 EcoBoost Focus RS. Autoon asennettiin tehtaalla heavy duty -alusta, sisältäen mm. Ajankohta on 23.–27. Auto oli ostohetkellä kuvan mukaisessa ulkoasussa ja etupenkki oli räjähdyksen jäljiltä. elokuuta. Harrastajien kannalta katsottuna merkittävin uutinen on se, että bonus muuttuu ajoneuvokohtaisesta henkilökohtaiseksi. Tampereella 29.4.–30.4. 305-hevosvoimaisessa Challengerissa on ajateltu pohjoisia olosuhteita, sillä istuimet ja ohjauspyörä on varustettu lämmityksellä. . Näistä löytyy ahdettuja hevosvoimia mallinimien verran ja lukemiin pääseminen on vaatinut jousituksen parantamista, kevyempiä vanteita, tehokkaampia jarruja sekä Rütter Performancen spoilerisarjan. Joka kelin Chargerin tuotanto on jo alkanut. 40-vuotista taivaltaan juhlistava Popeda. Bensiinin ja dieselin hinnasta on tällä hetkellä peräti 65 prosenttia veroa, jota korotettiin viimeksi vuodenvaihteessa 2,5 sentillä litraa kohden. Botniaringillä Jurvassa. Syksyllä 1987 perustettu American Car Drivers of Kokkola ry on toiminut yhtäjaksoisesti 30 vuoden ajan. Laite on USA:ssa jopa kalliimpi kuin Hemi-koneinen R/T-malli. Raivotar maahantuotiin New Mexicosta 2012. Ajanhammas on nakertanut miehen ’70 Plymouth Fury III Coupea hauskasti ylhäältä alaspäin. Yhdistyksen merkkivuosi käynnistyy 8.–9.4. Parempi puoliskoni kutsuu Furyä ”ruosteen raiskaamaksi rännipeikoksi”, naurahtaa Tomi. Amerikkalaisten 30ja 40-lukujen coupé ja sedan -korien muotoihin perustuvien USA-valmisteisten Legends-ratakilpureiden MM-kilpailut järjestetään 15.–17.9. – Halusin tämän vuosimallin Furyn, koska mopoikäisenä kuolasin erään tuttavan vastaavan neliovisen perään. Suomessa tilanne on toisinpäin. hd-vakaajat ja isommat jarrut, levyt edessä. 22 V8-MAGAZINE Katujenkki tien päältä Turkulainen Tomi Kyynäräinen on trenditietoinen, sillä patinavehkeet ovat nyt muodissa. Tämä alentaa harrasteauton käyttökustannuksia merkittävästi. järjestettävässä Hot Rod & Rock Show’ssa esiintyy lauantaina 29.4. Pikkuseikat eivät Tomia häirinneet, joten kaupat lyötiin lukkoon ”patina rulettaa” kiesistä. Tiivistettyä . Harley-Davidsonin Battle of the Kings -kustomointikisan yleisöäänestyksessä oli mukana peräti neljä pohjoismaalaista pyörää. K A I S A LM IO “Maailman ensimmäinen ja ainoa nelivetoinen jenkkimuskelicoupe”, hehkutti tiedonannossaan Tim Kuniskis, FCA:n henkilöautopuolen päämies. Paikalle odotetaan runsaat parisataa kilpatiimiä eri puolilta maailmaa. ajettava Vappuajo sekä syksyllä järjestettävät, toivon mukaan ”hurjat” 30-vuotisjuhlat cruisingeineen ja elävää musiikkia tarjoavien iltajuhlien kera. Ilman veroja bensiinilitran hinta olisi kutakuinkin 50 senttiä. Sen jälkeen on vuorossa 1.5. . Euroopassa autoja myy saksalainen US66 UG Hennessey Performace Europe Saksassa. järjestettävällä perinteisellä American Car Show’lla ja sen yhteydessä pidettävillä, tunnetusti kovatasoisilla iltabileillä. . Hän on tehnyt monivuotisen sopimuksen järvenpääläisen Mika Racingin kanssa. Veto on yleensä takapyörillä, mutta tarvittaessa se jakautuu myös etupyörille. Furyssä on 383-kuutiotuumainen isolohko, TF 727 -automaatti ja iso lukkoperä. Muista varusteista mainittakoon ilmastointi ja vinyylikatto. World Finalsit käydään ensimmäistä kertaa USA:n ulkopuolella. Lopullinen voittaja selviää Milanossa järjestettävillä EICMA-messuilla marraskuussa 2017.. Dodge Challenger GT 2017 AWD K U V A T FC A Samat bonukset harrasteautoon Liikennevakuutusta säätelevä laki muuttui 1.1.2017 lähtien, mikä tuo vakuutuksiin uusia ominaisuuksia vakuutusyhtiöstä riippuen. Pentastar V6 -koneinen Dodge Challenger GT AWD vetää todellakin kaikilla pyörillä. maaliskuuta ja se on avoinna vuoden loppuun. Plymppari oli myynnissä samana vuotena Pohjois-Suomessa
Anna tämän jälkeen sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi, seuraa saamiasi ohjeita ja lue lehteä missä ja milloin haluat. Tämä lisää merkittävästi ilmoituksen tehoa. Klubin etuihin kuuluu alkuvaiheessa teasereita tulevan numeron jutuista jo hyvissä ajoissa etukäteen. Lisäksi V8-Magazinen tilaajat pääsevät nauttimaan lehdestä myös digitaalisesti osoitteessa www.lehtiluukku.fi. V8 M AG A Z I N E K L U B I V8-Magazinen tilaajat pääsevät nauttimaan Overdrive-sivustolle perustetusta V8-Magazine Klubista, joka tarjoaa tulevaisuudessa monipuolista sisältöä vain ja ainoastaan lehtemme lukijoille. Palvelun saat käyttöön menemällä osoitteeseen lehtiluukku.fi, valitsemalla lehden alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta ja klikkaamalla kansikuvan oikealta puolelta kohtaa ”Lue tilaajatunnuksella”. Siellä ovat luettavissa lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. V8-Magazine Klubi aktivoituu seuraavan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Se tarjoaa suljetun keskustelualueen, omanlaisensa etusivun ja paljon muuta. Kun ilmoitukseen voi jättää normaalisti vain kolme kuvaa, on Klubilaisten kuvanjättöoikeus kasvatettu kuuteen kuvaan per ilmoitus. Lisäksi uuden numeron ilmestyttyä sivustolle lisätään julkaisemattomia extrakuvia jutuista, mikä avartaa lukukokemusta entisestään. Kun tilausnumero on syötetty, tallennetaan tiedot ja kirjaudutaan sen jälkeen ulos sivustolta. NÄIN KIRJAUDUT:. Se löytyy laskusta ja lehden takakannen osoitetietojen yhteydestä. tilaajille! Etuja Saat aktivoitua palvelun käyttöön kirjautumalla sisään Overdrivesivustolle, klikkaamalla sen jälkeen oikeassa yläkulmassa näkyvää nimimerkkiäsi ja valitsemalla sen jälkeen asetukset ja omat tiedot. Omissa tiedoissa on kenttä, johon syötetään oma V8-Magazinen tilausnumero. Jos et omista vielä tiliä Overdrivella, niin nyt on hyvä syy rekisteröityä ja aktivoida palvelu käyttöön. V8-Magazine Klubi on oma maailmansa Overdrive-sivuston sisällä. Eikä tässä vielä kaikki V8-Magazinen Klubin jäsenet saavat etuoikeuksia myös Overdriven V8Marketissa
Pontiac LeMans 1970 K U V A T: P E T R I K A R JA LA IN E N ensi merkit •. Oulu American Car Club Oulun tiloissa on rakenteilla muutamia projekteja, minkä lisäksi tiloissa on myös kahdeksan muuta kerholaisten autoa. Talven aikana on tekeillä konehuoneen ja moottorin siistiminen (327-kuutiotuumainen Turbo-Fire + PG). Kuvan Pontiacin omistaa Toni Rasimus. Tässä kuitenkin hivenen esimakua siitä, mitä tuleman pitää. Valmistumassa on stroukattu 421-kuutiotuumainen veekasi RamAir 4 -kansilla, Doug Nash -imusarjalla ja kahdella 600 cfm Holleylla varustettuna. Vähän ajetulle tekniikalle riitti pelkkä perushuolto tiivisteiden vaihdon kera. Voimansiirrosta vastaavat manuaalikoneistoinen TH-700r4 ja 12-pulttinen ja 4,11:1-välitteinen lukkoperä. Työn alla on tekniikan vaihto entisen 406:n tilalle. KEVÄÄN Chevrolet Impala 1963 Tämän Impalan omistaa Petri Karjalainen. 24 V8-MAGAZINE tapahtuu Uuden ajokauden odottelu on sikäli mielenkiintoista aikaa, että koskaan ei tiedä, mitä uutuuksia tallien kätköistä putkahtelee baanalle kelien niin salliessa
Kaikki muukin saa päivityksen, kuten 440-kuutiotuumainen moottori Indyn kansilla, vahvistettu TF 727 -vaihteisto ja 8 ¾-tuumainen kavennettu akseli. Se on tällä hetkellä kokoamisvaiheessa ja tarkoituksena olisi saada se valmiiksi ensi kesän aikana. V8-MAGAZINE 25 KEVÄÄN Pontiac LeMans 1970 Plymouth Duster 1970 Söörmarkkulaisella Ville Korpusella on rakenteilla '70 Plymouth Duster, joka oli ostohetkellä ehjä ja katsastettu auto. Söörmarkku KUVAT: VILLE KORPUNEN •. Peltityöt ovat tosi mittavat, kuten kyljet, katto, koko pohjalevy, tulipelti, takaluukun pohja ja isot pyöränkotelot. Nyt projekti on puolivälissä, ja käytännössä koko auto meni uusiksi. Autosta on tulossa ripeä cruising-peli, jossa ei käytetä lasikuitua. Jarrut tulevat Wilwoodilta, ohjaus Borgesonilta ja jousitus on QA1/Calvert. Myös palkkeja on tehty
Edelbrockin alumiinikansilla sekä Performer-aluimusarjalla ja 750-vakuumikaasarilla ruuditettu kone on kunnostettu ja nostettu takaisin keulalle karjumaan. Myös ohjausta on modernisoitu ja jarruiksi vaihdettu modernit levyt ympäriinsä. Vanteiksi on valittu 8x17ja 9x17-tuumaiset peltiversiot pillerikapselein varustettuna. Auton alkuperäisen 235,5-kuutiotuumaisen kuutoskoneen ja kolmelovisen manuaalivaihteiston tilalle pultataan Chevyn tuore ruiskupikkulohko ja nelivaihteinen 4L80automaatti. Vielä ennen kesää Rancheron alkuperäissisusta tullaan siistimään ja vanteiksi vaihdetaan klassiset Slot Magit, kunhan sopivat sellaiset jostain löytyvät. Runkotyöt alkavat olla tällä hetkellä loppusuoralla. Se oli tarkoitus kunnostaa, mutta Nettivaraosasta löytyi projektina myyty 351-kuutiotuumainen pikkulohko. Nyt tämä mm. Viimeistään kesäksi 2018 valmistuvan auton väritys on vielä auki, mutta se on päätetty, että puskurit, maski ja osa koristeosista maalataan valkoisella. 26 V8-MAGAZINE Chevrolet Stepside 1955 Kokkolalainen Jarkko Härmälä osti viime kesänä pitkään haaveilemansa isolla takaikkunalla varustetun '55 Chevrolet Stepsiden, joka löytyi Floridan Graig’s List -myyntisivustolta. Kokkola Kokkolalainen Toni Hietapakka oli etsinyt jo pitempään kesäiseksi käyttöpeliksi '72–'76 Rancheroa. Purettaessa selvisi, että yksi sen sylintereistä oli halki, joten se oli putkitettava. Ford Ranchero 500 1972 • TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK. Viime kesänä lopulta tärppäsi, kun kaupat syntyivät alkuperäiskuntoisesta '72 500-versiosta, jonka tekniikkana olivat edelleen alkuperäiset 302-kuutiotuumainen pikkulohko, C4-automaatti ja lukoton kasituumainen perä. Auto paljastui Suomessa odotettua pahemmaksi projektiksi, joten se purettiin saman tien palasiksi. Seuraavaksi vuorossa on korin ruostereikien paikkaaminen ja kehnosti tehtyjen kolarikorjauksien korvaaminen uustuotanto-osilla. Auto oli miellyttävä ajettava, mutta moottorista oli paras puhti kateissa
Myös alkuperäisten ovien ulkopellit on vaihdettu ja nyt Mussea aletaankin valmistella maalausta varten. Seuraavaksi käydään korin kimppuun, josta vaihtoon menevät mm. Lisää lukijoiden projekteja seuraavassa numerossa!. Alkuperäisen suomiauton kummatkin ”torque boksit”, kaikki pohjan pellit ja osa takaluukun lattiasta on uusittu. Myös auton C4-automaatti ja lukoton 3,00:1-välityksellä varustettu 9" on kunnostettu. V8-MAGAZINE 27 Ford Fairlane GT 428 Hardtop Coupe 1966 Allekirjoittaneen ikuisuusprojektin '66 Ford Fairlane GT Hardtop Coupen mittavat peltityöt ovat viimein kääntyneet voiton puolelle. Ford Mustang Mach 1 Sportsroof 351 1970 Tammikuussa 2016 USA:sta Suomeen saapunut aito '70 Ford Mustang Mach 1 Sportsroof kulkeutui parin välikäden kautta Kälviän Classic Parkiin, jossa se on nyt Jukka Kaunisvedellä työn alla. Peltitöiden valmistuttua sovitetaan paikalle RRS:n ajettavaksi tehdyt modernit etuja takaripustukset kookkaine levyjarruineen sekä tehdään korille tarvittavat vahvistukset. Tekniikan valmistuttua työn alle otettiin auton ruostekohdat, jonka aikana mm. lattia, takahiekkapelti ja takapaneeli korvattiin laadukkailla uustuotantoosilla. Osittain purettuna ostetun Villihevon tehdasasenteinen 351 2V-pikkulohko on käyty läpi ja kasattu vakio-osilla. Toivon mukaan kesäksi 2018 valmistuva Faikun tekniikaksi on kaavailtu stroukattua 428-isolohkoa, joka saa peräänsä viisivaihteisen TKO 600 -manuaalilaatikon ja Detroit Lockerilla varustetun ysituumaisen lukkoperän. Väriksi tulee auton erikoinen ja alkuperäinen Bright Gold -metallinhohtokulta, joka saa koristeekseen kaikki alkuperäiset Mach 1 -teippaukset sekä härskinnäköiset etuja takaspoilerit. Tarkasti entisöitävä auto valmistuu kesäksi 2017. molemmat takalokasuojat, kuskinpuolen etulokasuoja ja osa ovien alaosista
Chevrolet One-Fifty 2d Sedan 1956 Loimaalaisen Jussi Pärssisen Classic Chevy on jonkin sortin sekasikiö. Sen ulkoasu puoltaa katuhenkisyyttä, mutta kiesissä on ominaisuuksia, joiden perusteella se voidaan luokitella yhtä hyvin kustomiksi. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO YSÄRIHERKKU Parturoitu 28 V8-MAGAZINE
V8-MAGAZINE 29
Sivupeilin yhteyteen ideoitiin oven aukaisumekanismi. Autossa oli jo tehtaan jäljiltä tyylikäs maski, joka korvattiin myöhemmin traditionaalisella putkimaskilla. Jussi heivasi sarjat tallin nurkkaan ja osti tilalle lyhemmät ns. Tilalle hankittiin toinen kaasari, minkä jälkeen polttoaineongelmat olivat menneen talven lumia. Mies luotti liiaksi myyjän kertomaan. Autosta sheivattiin pois kaikki koristemerkit ja kiiltoosat, ellei auto ollut jo tullessaan valmiiksi riisuttu. Jussi osti Chevyn toukokuussa 2009. Sen myötä pyyntihinnat ovat pysyneet suhteellisen korkealla tasolla. Bensankulutus oli edelleen harmituksen aihe, joten paikalla ollut alipainekelloton Malloryn Unilite-virranjakaja sai väistyä. Uusien peltisarjojen hankintaprosessi oli kärsivällisyyskäyrän koetinkivi. block huggersit. Siinä oli silloin moottorin jatkeena Munchien nelivaihteinen manuaali, mutta ykkösen ja pakin pykälien vierekkäisyys aiheutti päänvaivaa koeajolenkin aikana, kun liikennevaloissa joutui arvuuttelemaan oikean vaihteen päällä olon. – Chevyyn oli asennettu vääränlaiset peltisarjat, joiden kanssa maavaraa ei tainnut olla enempää kuin viisi senttiä. Kuskin puoleinen sarja otti kiinni ohjaussimpukkaan, vaikka näin ei pitänyt käydä. 30 V8-MAGAZINE. Kylkilistojen asennusreiät hitsattiin umpeen, mutta taustapuolelle heftailtiin prikat reikien kohdalle. Konepeltiä koristi aikoinaan näyttävä kromikoriste, jonka jäänteet ovat edelleen nähtävissä peltipokkauksena. Näin listojen asennuspaikat on helppo tarvittaessa paikallistaa, huomauttaa Jussi. – Chevy rakennettiin niin, että sen voi helposti palauttaa alkuperäiseen asuun. Menovedet auton alle Jussin '56 One-Fifty tuotiin maahan lokakuussa 1987 ja nykyasuunsa se rakennettiin pitkälti jo 80ja 90-luvun taitteessa. Vaihteisto-ongelman lisäksi hiusten harmaantumista aiheutti Holleyn kaasutin, joka päätti Karkkilan Masuunin kohdilla päästää polttoaineen ulos lähes jokaisesta raosta. Tilanne on hullunkurinen, koska kyseessä ei ole himoittu vähän valmistettu erikoismalli, vaan massoittain työstetty kansanauto, joka on vuosien saatossa saavuttanut statuksen roolin ja säilyttänyt suosionsa vuosikymmenestä toiseen. Tilalle asennettiin MSD:n Pro-Billet-jakaja, jolla saatiin sytytykseen enemmän ennakkoa. Näin se on mainio esimerkki tuon ajan rakentelutyylistä. Konepellin etuosasta on poistettu koristeet, mikä lisää kliiniä yleisilmettä. Tästä ei Jussilla ole varmaa tietoa. Tästä oli suurta haittaa, sillä sarjat jättivät tien pintaan signeerauksensa turhankin tiuhaan, harmittelee Jussi. Tiilen kokoinen kaukosäädin Kaasuttimen ja vaihteiston lisäksi sudenkuoppaista menoa avittivat vielä sopimattomat peltisarjat. Niiden asentamisen jälkeen meno alkoi taas maistua, kun pohjakosketukset jäivät historiaan. Seuraavaksi Jussi päätyi Hedmanin sarjoihin, jotka koeistutettiin paikoilleen ennen jatkotoimenpiteitä. C lassic Chevyt ('55–'57) ovat globaalin jenkkiautoilun peruskalliota ja samalla suosituimpia harrasteautoja maailmassa. Tästä autosta ei löydy perinteisiä lukkopesiä, ovenkahvoista puhumattakaan. – Auton hakureissu oli ikimuistoinen, mutta ei positiivisessa mielessä. Ovi aukeaa krominappia painamalla. Kotimaisiin kilpiin se rekisteröitiin seuraavan vuoden toukokuussa, jolloin siihen ruuvattiin NOJ-36-kilvet. Pysäyttämisen jälkeen Chevyn alla oli hetkessä lammikollinen menovettä, Jussi muistelee. Myöhemmin Jussi luopui sporttisesta vaihteistosta ja vaihtoi sen tilalle käyttöystävällisemmän ylivaihteellisen TH-200-4R-automaatin. Ensimmäiseksi hankittujen Flowtech-sarjojen paikoilleen asennus ei sujunut käsikirjoituksen mukaan. Asiat opitaan kantapään kautta, sillä Jussi ehti kromauttaa sarjat ilman etukäteissovitusta
80ja 90-luvun taitteessa monista jenkkiautoista löytyi kuvan mukainen B&M:n Quicksilver-shifteri. Näissä kahdessa on vissi ero, huikkaa Jussi hymyssä suin. Tämän jälkeen oli vuorossa seuraava takaisku. Eikä niiden suosio ole laskenut uudella vuosituhannellakaan. Nyt kapuloita heitteli rattaisiin katsastusmies. Päädyin ratkaisuun lähinnä siksi, koska en halunnut rikkoa tyylipuhtaita kylkilinjoja asentamalla lukkopesät takaisin paikoilleen. Systeemissä ei ollut lainkaan mekaanista varatietä oven aukaisuun, joten leima jäi sillä erää saamatta. Autossa oli kaukosäätimellä varustettu omavalmisteinen ovenlukitusjärjestelmä, jota voisi kutsua myös keskuslukitukseksi. Kierroslukumittari on eräänlainen suorituskyvyn symboli. Matkustamon peltiosat on värjätty ulkokuoren mukaisesti punaiseksi. Vaihtonappulan aktivoinnin jälkeen samat toiminnot oli mahdollisuus toteuttaa myös hanttarin oven ja ikkunan suhteen. Siinä oli kolme painonappia ja tietty vaihtonappula. Klassikon etenemistä avittaa 283-kuutiotuumainen pikkulohkokasi. Muutostyö onnistui ja leima irtosi kiitosten kera, muistuttaa Jussi. Penkit on verhoiltu mustalla keinonahalla ja kankaalla. Järjestelmä oli jonkinmoinen elektroniikan mestariteos, mutta Jussi luopui siitä tarpeettomana. Kyseessä olivat nimenomaan ns. Ovet kun tuli saada auki myös mekaanisesti. – Valmistin tuplaputkiston kahden tuuman ruostumattomasta putkesta. Tässä autossa päädyttiin So-Calin ajattomaan varvikelloon. V8-MAGAZINE 31. Kaukosäädin ei ollut mikään tavanomainen avaimenperän kokoinen yksikkö, vaan muistutti lähinnä tiiliskiveä. Valmistin varsiin painonapit, joiden avulla ovet aukeavat nyt mekaanisesti. Systeemi sisälsi sen verran paljon erilaisia komponentteja ja piuhoja, että muovipussi täyttyi hetkessä purkuosista. Grantin puukehäinen ratti edustaa nostalgiaa. Venakoppien ylistyssanat iskevät Chevy-kansaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sisälokasuojien poissaolo lisää katu-uskottavuutta. Yhdestä napista aukesi kuljettajan ovi, toisesta sivuikkuna laski sähköisesti alas ja kolmannesta ikkuna sulkeutui. . – Ratkaisuna ostin sivupeilit, joissa oli sopivanmalliset varsiosat ideani toteuttamiseen. putkituumaiset putket, ei pakoputkituumaiset röörit
Summitin kokonaisuus ei lopulta ollut "bolt on" -setti. Chevyn tietty katuautomaisuus paistaa läpi myös konetilasta, josta on poistettu sisälokasuojat. Sympaattisen oloiset Jussi ja Niilo-poika näyttävät tunnetuin käsimerkein, että mikä on isän ja pojan harrastuksen yhteinen kulmakivi. Autoilun pariin Jussi eteni 90-luvun alussa, kun nuorukainen hankki ensimmäiseksi nelipyöräisekseen Opel Rekordin. . Veekasi sen olla pitää! Autoa on kustomoitu lievästi, mutta onneksi kattoa ei ole madallettu. '56:nen on yksi niistä malleista, joihin ei katon choppaus sovi alkuunkaan. Kojelaudan ilmettä piristettiin entisestään omavalmisteisilla listoilla. Jussi on harkinnut niiden palauttamista, koska konehuoneen puhtaana pitäminen on haasteellista nykytilanteessa. Setti tilattiin Summitilta, mutta sen asennus ei sujunut toivotulla tavalla. Näin takaboksin täyttäminen matkatavaroilla onnistui ilman kurottelua. Napoja jouduttiin sorvaamaan 4–5 milliä, jotta ulompi laakeri saatiin sovitettua sisempään. – '56 Chevy on klassikoista ehdoton suosikkini. Jussi hankki tilalle So-Calin mittaristosatsin, joka sisälsi viisi yleismallin mittaria. – Värkkäsin kojetaulun listat puhdetyönä. Listat omin käsin Autossa oli ostohetkellä omavalmisteinen digitaalimittaristo, jonka yhteydestä löytyi Akun tehdas -stanssaus. Jussin mielestä viiskutonen on jonkinmoinen väliinputoaja, sillä vuotta vanhempaan ja vuotta uudempaan malliin on hänen mukaan helpompi löytää varaosia. Viisseiskan akselin kuorien sisältä löytyy eräänlainen valukikkare, joka olisi pitänyt poistaa ennen suunnitellun murikan asennusta. Kuljettajan puoleisen valon takana sijaitsee polttoaineen täyttöpiste. Jussi halusi vaihtaa ne turvallisempiin levyjarruihin, koska jälkipolvi viihtyy niin ikään Chevyn kabiinissa. Pian ilmeni, että kyseessä olikin vuotta tuoreemman Classic Chevyn perä. Autossa oli ostohetkellä rumpujarrut myös etuakselistolla. '57:n akilleen kantapää on puolestaan mittaristo ja kojetaulu, jotka eivät ole yhtä onnistuneet kokonaisuudet kuin kahdessa aikaisemmassa mallissa, selventää Jussi Classic Chevy -ajatuksiaan. Seuraavan ongelman aiheutti jarrupääsylinteri ja -tehostin. Myöhemmin Jussi hankki '74 Chevrolet El Caminon, joka sai perheen keskuudessa lempinimen El Kamala. Mies siirtyi amerikkalaisten autojen pariin '87 Chevrolet Astron välityksellä jo 90-luvulla. Iäkkäämpään jenkkikalustoon hän siirtyi '62 Cadillac Coupe De Villen myötä, josta luopuminen oli edessä talonrakennusprojektin takia. Väärän mittainen tanko ei tullut mieleen ensimmäisenä, sillä osat oli ostettu yhteen sopivina. Ylikuumenevat vauhdintappajat Chevyn stuukki ei miellyttänyt Jussia, sillä perä oli liian ylhäällä. Taka-akselin ja jousipakkojen väliin asennettiin laskupalat, joilla ryhti saatiin maltillisemmaksi. Näin autolla jätetään jatkossakin asfalttiin vain yksi viiva. Chevy on kuin kotonaan vanhassa maalaismiljöössä. Lava-autojen makuun päästyään Jussi hankki '87 Chevrolet C10 -pikkiksen, josta luovuttiin samana päivänä, kun Classic Chevystä lyötiin kaupat lukkoon. Jussi päätyi helpompaan ratkaisuun, eli lopetti perätyöt siltä erää. Lyhensin tankoa puolisen senttiä, minkä jälkeen jarrut toimivat taas normaaliin tapaan, iloitsee Jussi. Classic Chevy ei ole Jussin ensimmäinen jenkkiauto. Tein alumiinitankoon rivoitukset kovapalateräisellä tasosirkkelillä, minkä jälkeen taivutin kappaleen kojetaulun muotoja myötäileväksi. Sellainen kelpaisi käyttikseksi myös nykyään, kun perheessä on jo kolme lasta. Mittaristo oli ysärihuuman todellinen ilmentymä. Tämän jälkeen alkoi armoton kiillotussavotta, huokailee Jussi. Lieneekö Chevyn päälle langetettu kirous, kun vastoinkäymisiä ilmestyi liukuhihnalta. – Pääsylinterin ja tehostajan välinen tanko oli vääränmittainen, minkä johdosta jarrut makasivat aavistuksen päällä ja levyt ylikuumenivat alvariinsa. 32 V8-MAGAZINE. Otti aikansa ennen kuin lopullinen vika selvisi. Vuotta vanhemmassa ei ole yhtä onnistunut takapyöränaukkojen muotoilukieli kuin viiskutosessa. . Taka-akseli otettiin jossakin välissä työn alle, sillä siihen oli tarkoitus asentaa lukkomurikka. Arsenaalin kaveriksi ostettiin myös saman valmistajan suurempikehäinen kierroslukumittari, joka sijoitettiin rattipylvääseen. Takavalot näyttävät modifioiduilta, mutta todellisuudessa lampunkehykset on vain integroitu osaksi takasiipeä ja maalattu korinväriseksi. Auto ehdittiin kilvittää ennen kuin se laitettiin kiertoon. Asentaminen vaati yllättävän paljon jumppaa ennen kuin kaikki mittarit istuivat paikoillaan tyydyttävästi
• Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. mobiilimaki@tsmry.. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. V8-MAGAZINE 33 Amer Trading, Inc. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs (06) 364 1406 Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. A-hallissa uusia autoja sekä moottoripyöriä Liput 7,(+ messukeskuksen parkkimaksu 6,-) WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com V8 tasapainoitukset / kiertokanget • Nokka-akselien korjaukset / hionnat Moottorin osat / Erikoisöljyt • Runkolinjakorjaukset / muutostyöt Tasohionnat / ryhmät / kannet / imusarjat GT-Motor • Takkatie 13 • 00370 Helsinki • 010 666 2444 Moottorikoneistus Ojala Oy • Hallimestarinkatu 9 • 20780 Kaarina • 010 666 2441 Alkuperäiset USA-materiaalit Kaikki alaan liittyvät verhoilutyöt TAPIOLAN AUTOVERHOILU OY Niittykatu 3, 02200 ESPOO Puh. 09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi Kiillon lisäys Suolan-, pienja raudanpoisto Esipesu VAIHE 3 VAIHE 2 VAIHE 1 AUTON PERUSPESU jyrkässä nousussa Su 5.3.2016 klo 8-15 Turun Messukeskus Turun Seudun Mobilistit ry www.tsmry.. • Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. 09-888 1516. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet
Harley-Davidson FXRD 1986 KADULLA JA RADALLA Kahdella pyörällä Harryn FXR:n ilmanputsarikotelo on tehtaan mallivuosina 1967–1978 käyttämästä joka suuntaan kutistettu. 34 V8-MAGAZINE. Iso homma, mutta moottori näkyy nyt paremmin. Lokakuisen auringonpaisteen valaisemissa ajokuvissa Harryn pää suojattiin Suomen Ilmavoimien kenttähenkilökunnan melukypärällä. Sellainen löytyi Tikkakoskelta ylijäämätarvikemyymälästä
Huipulta on hyvä lopettaa, joten seuraavana vuonna Harry siirtyi brittipyöristä Harrikoihin. Mutkaista tietä näkymättömiin Mallivuosina 1982–1994 valmistetut FXRHarleyt ovat valmistajan historiassa tärkeä virstanpylväs. Jatkossa pärjääminen olisi vaatinut kaluston päivittämistä ja mittavia investointeja. Nälkä kasvaa syödessä ja seuraavaksi siirryttiin kilparyhmään Top Fuel, eli nitrokäyttöiset kaksisylinteriset moottoripyörät. Pääosin tapahtumat sijoittuvat kaksipyöräisten maailmaan, mutta kilpa-autotkin ovat tärkeässä roolissa. Suomen vanhimmaksi ”Harleys only” -kerhoksi laskettavan Walkan toiminnassa on Harryn lisäksi edelleen mukana muutama alkuperäisjäsen. Vuosina 1993–1997 kilpailuissa päästiin parhaimmillaan aikaan 7,76 ja kuitattiin Euroopan mestaruussarjan viides tila. . Seitsemäntoistavuotiaana, vielä armeijan harmaissa hankittu '72 Triumph Tiger oli alku polulle, jonka varrelle on mahtunut monenlaista moottoreihin liittyvää. Moottoriurheilu ja moottoripyöräily ovat mainioita harrastuksia, niin yhdessä kuin erikseen. Varikon puolella kisatouhut ovat kuitenkin jatkuneet katkeamatta. Vuoden 1955 Panhead rakennettiin niin matalaksi ja virtaviivaisen oloiseksi, että V8-Magazinen numerossa 2/1987 pyörästä julkaistun esittelyn otsikoksi muotoutui Bonneville-Pan. Se oli moottoria lukuun ottamatta ensimmäinen kokonaan uusi moottoripyörämalli sen jälkeen, kun yhtiö ostettiin takaisin perustajaperheiden omistukseen vuonna 1981. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ISOKANGAS H elsinkiläinen Harry on kunnostautunut molemmissa vuodesta 1982 lähtien. Kaikkein kuumin kisakipinä oli hiipunut, joten paluu katupyörien pariin tuntui luontevalta. Monet asiat muuttuvat kolmessakymmenessä vuodessa, mutta jotkut vaikuttavat säilyvän ennallaan. Pyörä oli yksivaihteinen ns. V8-MAGAZINE 35. Harry Räikkösellä on tästä vankka kokemus. Viimeiset neljä vuotta Harry on palvellut tuunerina Ari Pietilän Woodstock Racing Top Methanol Funny Car -tiimissä. Eri versioina pyörällä kilpailtiin kiihdytysurheilun Super Twin Top Gas -ryhmässä vuoteen 1992 saakka, parhaimpana saavutuksena ryhmän Euroopan ennätys 9,19 sekuntia. Kärpänen puraisi niin kovaa, että vuonna 1989 Panhead oli myyty, ruotsalaiselta Aaronilta hankittu runko ja John Mancusolta Texasista noudettu Sportster-sukuinen moottori ensimmäistä kilpamoottoripyörää varten. Vuonna 1986 Harry oli perustamassa vieläkin vetreissä voimissaan olevaa Walkka MC -kerhoa. Kadulta radalle Jo 70-luvulla Harry kävi Brittein saarten Santa Podissa seuraamassa kiihdytyskilpailuja. Rata ei lähde kaverista, eikä kaveri radalta. high gear -laite, joka sijoittuisi nykyään Yhdysvalloissa Pro Fuel -ryhmään. Ajat ovat hieman hitaampia ja loppunopeudet karvan verran matalampia kuin kaikkein kovimpien, useampivaihteisten Top Fuelereitten. Trumppa rakennettiin niin hienoksi, että sillä irtosi vuoden 1984 American Car Show’n Chopper-luokan kolmas palkinto. Kuusikymmentäluvun lopulla alkanut ja tuotannollisesti sekä tuotekehityksellisesti unelias American Machine and Foundryn (AMF) Make Leskisen ruiskuttaman mattaruskean perusvärin päälle tekstaukset ja straipit taiteili Pete Tuovinen
Hyvien ajo-ominaisuuksiensa takia FXRrunkoiset mallit ovat olleet paljon ajavien ja hyvää ajettavuutta arvostavien harrastajien suosiossa. Harry haki oman ”ärränsä” Hollannista talvella 1999. Johtotähti suunnattiin takaisin kohti kotimaata, missä prosessi jatkui totuttuun tapaan pyörien välittömällä purkamisella. Niinpä molempien pyörät valmistuivat ajallaan. Tärkeimmät muutokset olivat matalampi ohjaustanko sekä Mike Kaireniuksen ruiskuttama oranssi-musta maalaus. Harryn pyörä oli jo valmiiksi katsottuna, mutta Jyrkille sopiva löytyi paikan päällä lehti-ilmoituksia selaten. Niiden, jotka eivät säikähdä vauhtia taikka mutkaisia teitä. ”club bike” -rakentelutyyli on kohottanut kiinnostusta äfäxärriä kohtaan, mutta vieläkin hinnat ovat pysyneet maltillisina. Rakentelun tuli valmistua ja ajamaan päästä, ja päästiinkin, jo tulevana kesänä. Nitrokilpurin voimaan ja vauhtiin tottuneen kisakuskin katupyörästä saattaisi . 36 V8-MAGAZINE. Matkaan lähdettiin tallikaveri Jyrki Rusasen kanssa vanhalla Mersun pakulla, tukku käteistä hansikaslokerossa. Stereotkin kuuluivat alkuperäiskokoonpanoon. Vinkkimiehenä toimi kisaympyröistä tuttu Job Heezen. Messinkiset jalkatapit löytyivät Hot Biken myymälästä Helsingin Verkkosaaresta. Uusi kukoistus alkoi, ja jatkuu edelleen. Harryn pyörän purkamisessa riitti puuhaa, koska se oli FXRD, malliston parhaiten varusteltu matkaversio kovine laukkuineen ja kiinteine katteineen. hallintakausi päättyi. Moottorin ja vaihdelaatikon keskinäisestä sijoittelusta johtuen on Harleyn FXR-mallien ensiövetokoppa lyhempi kuin muiden Big Twinien. Edullisina käytettyjen pyörien hinnat on pitänyt se, että kaikki eivät arvosta mallin ulkonäköä ja valitsevat muita, vahvemmin Harleyn perinteisiin pohjaavia malleja. Tehokas työskentely sekä synergiaedut saman sukuisen pyörän kanssa puuhastelleen Jyrkin kanssa tuottivat tulosta. Tällä hetkellä suosittu, ns
Heti tolpilleen päästyään toipilas alkoi suunnitella pyörän korjaamista. V8-MAGAZINE 37. Rusasen Jyrki oli korjaustöissä ”yksikätisen” miehen korvaamattomana apuna niin hyvin, että seuraavana kesänä pyörä oli takaisin liikenteessä, nyt siniharmaana. Korjaamisen lisäksi sitä myös rakennettiin hieman takaiskareiden asentoa muuttaHirvi katkaisi matkan, ja käden. Tekisi mieli sanoa, että Harryn FXR:n Bonneville-teeman myötä ympyrä on sulkeutunut, mutta pitkien suorien kiihdytysurheilun ja nopeusennätysten kyseessä ollessa vertaus ontuu. kuvitella löytävänsä suuritilavuuksisen ja vahvasti viritetyn voimamoottorin. Pieni harmi muiden joukossa oli se, että entinen keula oli ollut FXRD-mallin erinomainen, ilman avulla ominaisuuksiltaan säädettävä. Nopea selvitys kertoi oman pyörän luokaksi sellaisissa karkeloissa M/PG eli Modified Pushrod Gasoline. Alkuperäinen on lähes pystysuora ja siksi ruma. Vääntynyt 35-millinen etuhaarukka vaihtui tuoreempaan 39-milliseen. Sininen maali vaihtui hiekanruskeaksi mattaväriksi. Luonto puuttuu peliin Sydänkesällä 2001 illansuussa hirvi hyppäsi takaviistosta Harryn ja pyörän eteen Tenalassa, matkalla Tammisaaresta Helsinkiin. Vanhat T-palat hyödynnettiin sorvaamalla putkien reiät suuremmaksi. Toipuminen kesti silti yhdeksän kuukautta. Isompaan sivulaukkuun mahtuu makuupussi ja sadevarusteet, pienempään koteloon reissussa yleensä tarpeettomat työkalut. Hirvi kuoli. Takalokasuojaa lyhennettiin ja sen päälle ruuvattiin klassinen beehive-takalamppu neljäkymmentäluvulta. Vasen käsi meni poikki ja oikea murtui neljästä kohtaa. Runko todettiin jigissä suoraksi ja Joutsan Kallen tekemät t-kappaleet ehjiksi. Satulan verhoili nahalla helsinkiläinen Luda Leather Clothes. . Tekstausten teemaa ei tarvinnut kahta kertaa miettiä. Straippari Pete Tuovisen kanssa kaaria ja viivoja suunnitellessa tulivat mieleen Bonnevillen suola-aavikon ja kuivuneen El Mirage -järven nopeuskilpailut. Paremminkin on kysymyksessä luonnollinen jatkumo. Pyörästä vääntyi keula sekä etuvanne, ja polttoainesäiliö repesi pienempien vaurioiden ohella. Harrylle on riittänyt kuitenkin alkuperäinen 80-kuutiotuumainen voimanlähde kohtuullisella katuvireellä, eli tallikaveri Peksu Hiltusen porttaamilla kansilla sekä Andrewsin EV 27 nokka-akselilla. Tankki piti uusia. malla. Nyt onnistui. Uskollisen ratsun päivitys nykyiseen kuosiin tapahtui kuusi vuotta sitten. Harryn vasenta kättä yritettiin ensin luuduttaa neljätoista viikkoa, mutta kun se ei ottanut onnistuakseen, päätettiin kättä lyhentää hieman ja kokeilla uudestaan
Samalla sadat trailerit parkkeerataan isolle nurmialueelle. Rekisteröintija katsastuspäivä venyi lähes 12 tuntiseksi. Huonolla tuurilla, jos tulee esim. Päätyö taitaakin olla pitkälti nyt suositun Roadkill web TV-sarjan pyörittäminen sekä juontaminen. Jos autolla pystyy ajamaan viikossa vähintään 1000 mailia siirtymiä kisojen lisäksi, on auto pakosti luokiteltava katuautoksi. Tällöin pääsee mahdollisimman aikaisin taas tien päälle, ja ehkä nukkumaankin ennen seuraavaa aamua. Puolilta päivin saa aikakorttia vastaan uudet reittiohjeet, ja taas ennalta määrättyjä reittejä check pointteineen kohti motellia. Maanantaina ajetaan ensimmäiset aikaajot #1 stripillä ja puolen päivän aikoihin kisaajat saavat tulostetun lapun, jossa näkyvät määrätyt reittiohjeet sekä kaksi check pointtia, joissa autosta pitää ottaa aina valokuva. Edessä on jälleen sama rumba. Tämä Hot Rod Drag Week Ei varmasti liippaa kovin kaukaa, jos väittää, että Hot Rod Magazinen järjestämä Drag Week on maailman tunnetuin Street/Race-tapahtuma. Samoin auton huoltoon eivät saa osallistua muut kuin ydintiimin jäsenet, eli ne henkilöt, jotka kulkevat kyseisessä kilpa-autossa. Keskiviikkoaamuna tarvitsee olla autolla radalla #3. Drag Weekin ideana on ajaa jokaisella radalla mahdollisimman hyvä ET-aika, ja parhaista ajoista per rata lasketaan viikon lopuksi kuskin/auton keskiarvoaika, jonka perusteella sijoitus sitten jaetaan. Torstaina on jo siirrytty radalle #4, ja jos kaikki menee kuin elokuvissa, niin yksi tai kaksi onnistunutta nopeaa vetoa riittää. tekniikkamurheita, päivä venyy alkuiltaan. Sitä seuraa vuosittain live stream -videoiden avulla parhaimmillaan lähes 100 000 katsojaa. Aluetta vartioidaan, ja jos kilpailijat eksyvät sinne, on automaattisesti ulkona kisasta. TEKSTI JANNE USKALI, KUVAT JANNE USKALI JA JUHA HÄTELÄ oli hyvä heitto myös ikuisuuskysymykseen, missä menee katuauton ja kilpa-auton raja. Auton perään on lupa laittaa koukun jatkeeksi pieni peräkärry, jolle on myös annettu maksimikoon mitat (142 cubic feet). Kisan alettua kenelläkään ei ole lupaa mennä tai käydä trailereiden luona, vaikka siellä olisikin joku tärkeä varaosa tai työkalu sisällä. Ensimmäinen Drag Week järjestettiin vuonna 2005 ja se olikin ensimmäinen sekä tähän mennessä ainoa DW, jossa lähtöja maalipää oli eri radalla. Siirtymät vaihtelevat kisoista riippuen, mutta siirtymämatkaa tulee keskimäärin noin 150–350 mailia. David toimi pitkään Hot Rod Magazinen päätoimittajana, mutta astui jokin aika sitten sivuun virasta. Silloin ajetaan viimeiset Reittiohjeet. Tässä kärryssä ja auton sisällä tai katolla ovat mukana ne tarvikkeet, joita saa käyttää. Kiihdytyskisat vai selviytymisseikkailu. Ei ole mikään salaisuus, että David kopioi Drag Week -idean räikeästi Car & Driver`s One Lap of Americasta, jossa Drag Racingin sijasta käytiin ajamassa Road Racingiä, eli mutkarataa eri radoilla. Näin ollen ennakkoon varatuissa hotelleissa tai motelleissa ei ehdi juurikaan ottamaan pitkiä yöunia, tai nukkumaan laisinkaan, sillä tiistaina tarvitsee radalla #2 olla paikalla kukon laulun aikaan, koska ajot aloitetaan heti aamupäivästä. D rag Week sai alkunsa Roadkill Youtubesta maineeseen nousseen David Freiburgerin ansiosta. Kiivastahtinen ohjelma Drag Weekin idea on siis se, että sunnuntaina on kaluston katsastusja rekisteröintipäivä. 38 V8-MAGAZINE
Pro Mod -katuautojen viihdearvo niin siirtymillä kuin radalla antaa kuitenkin paikan päälle kisoja katsomaan lähteneille huiman lisäarvon. Perus Pro Modin huoltaa Highwayn varrella. . Tässä kohtaa tuollaiset Unlimitedluokkaan kuuluvat kilpurit antavat hyvän piristysruiskeen vetämällä varttimailin matalaan 6 sekuntiin. Tässä kohtaa perille päässeet voivat jo huokaista helpotuksesta, sillä kaikkein vaativin osuus autolle, eli +1000 mailin siirtymät, ovat takana. finaalipäivän perjantaina on palattu takaisin radalle #1, eli lähtöpisteeseen. ajot kyseisellä radalla, ja siirtymää päästään tekemään vasta yötä vasten. Luonnollisesti tulee mieleen, että tässä kohtaa katuauton määrittelevä raja on ylitetty rajusti, mutta pakko on antaa rispektit äijille, jotka jaksavat ja uskaltavat työntää kaduilla yli 1000 mailia siirtymiä. Tällaisessa tapauksessa on hyvin todennäköistä, että saa ajaa suoraan radalle, ja kyseisen yön motellissa voi unohtaa. Unohtamatta vielä sitä tosiseikkaa, että Amerikassa aurinko paistaa ja lämpötilat ovat päivisin jotain ihan muuta kuin täällä Suomessa. Kova tulostaso Vuosien saatossa katuautojen ajat ovat painuneet jopa koomisiin lukemiin, ja viime vuosina Drag Weekillä on nähty myös useampi Pro Mod -kilpuri, joihin on lyöty valot sekä rekisterikilpi kiinni. On oikeasti aika hard corea miettiä jättävänsä kokonaan yöunet nukkumatta ja ottaa torkkuja epämukavan kilpurin kuppipenkissä, selkä jumissa ja pää kylmää turvakaarta vasten nojaten. Viidentenä ja ns. Pelkkää putkirunkoa ja hiilikuitua olevat kilpurit suorilla lyhyillä pakoputkilla eivät ole todellakaan katuystävällisiä laitteita. Norrlands Ascona on kuusinkertainen Stockholm Open voittaja. Ensimmäisenä päivänä mielenkiinto riittää mainiosti noin 350 katukilpurin seuraamiseen, mutta parin päivän päästä 10–11 sekunnin aikoja kulkevien autojen katsomiseen alkaa väkisinkin puutua. Näin ollen autoistakin uskalletaan ottaa ensimmäisen varmistelulähdön jälkeen kaikki irti. V8-MAGAZINE 39. Aussit eivät ole ujoimmasta päästä edes Amerikan mantereella. Magnus Frost kuljetti auton hienosti läpi koko turneen, mutta paras aika autolle oli 8,0, mikä luonnollisesti harmitti omistajaa, sillä seiskaa tavoiteltiin. Jeff Lutz hoiti Unlimited luokan voiton suvereenisti, korkeisiin viiden sekunnin aikoihin yltävällä Mad Max Pro Modilla
Unlimitedissä on oikeastaan kaikki muutokset sallittu, mutta Ultimate Iron -luokassa pitää olla jo alkuperäinen metallikori sekä ovet ja ikkunat. Sinne tiimi suoltaa tuoretta live videota ja tiedotusta missä mennään, mutta mikä parasta, myös V8-Magazine seuraa tätä projektia jo seuraavasta numerosta alkaen, joten kannattaa pysyä lehden lukijana myös jatkossa. Kimmon auto on kuitenkin enemmän allround pro touring -peli kuin katukiihdytysauto. Check pointilla aamuyöstä. Tiukalla budjetilla ja aikataululla voi esimerkiksi kahdeksan päivän reissulla nähdä näppärästi koko tapahtuman ja kaikki kisat. Elämysseikkailu Vaikka järjestäjä itsekin puhuu kisasta, on kyseessä silti enemmänkin seikkailu ja selviytymistarina, jos kuskeilta kysytään. Michael Wenzlerin Camaro on muokattu entisestä Pro Stock -kilpurista kadulle. Mukitelineitä voi tehdä vaikka ahtoputkien päälle. Kisapaikkojen päiväliput maksavat noin 10–15 dollaria, joten hinnasta reissu ei kyllä jää kiinni. . Tänä vuonna Drag Weekille on tarkoitus viedä ensimmäinen puhdasverisesti suomalaisvoimin rakennettu katukilpuri, nimittäin legendaarinen Plymouth VIP, jonka omistavat Jyrki Aukio ja Jussi Lahti. Plymouth VIP mukana Suomalaisia kuskeja Drag Weekillä ei ole aikaisemmin ollut kuin yksi, Kimmo Nevalainen SIX-5 Corvettella vuonna 2015. Todellisuudessa suurin mielenkiinto ja järjestäjien suitsutukset kohdistuvat kahteen kärkipään luokkaan Unlimited ja Ultimate Iron. . Tämä tuplaturboilla varustettu isolohko Mopar on varmasti tuttu kaikille FHRA:n katukisoja seuranneille. 40 V8-MAGAZINE. Tarkempaa tietoa Drag Week -luokista ja säännöistä löytää Hot Rod Magazinen nettisivuilta: http://www.hotrod.com/articles/final-2015-2017-hot-rod-drag-weekrules-are-here/. Amerikassa kun ollaan, niin Ultimate-luokan ”rauta-autoissa” saa kuitenkin olla putkirunko, mikä tietenkin huvittaa meitä suomalaisia hivenen. Juha Hätelä ja Crazy Bob. Amerikan ”valloitusta” varten autolle on perustettu facebookiin oma VIP & Flying Finns to Drag Week 2017 -sivu osoitteessa: www.facebook.com/ VIPFlyingFinns. Jos mietityttää lähteä paikan päälle katsomaan Drag Weekkiä, niin turha jännitys pois. Ultimate Iron -luokan voittajan Bryant Goldstonen 6,857 sekunnin veto oli komean näköistä. Juha oli myös vuonna 2014 Drag Weekillä Jeff Lutzin tiimin takapiruna. Myös auton painossa on alaraja, joka on 1360 kg kuskin kera. Yksi pitkä viikonloppu Lapissa maksaa jo saman verran. Järjestäjät muistuttavat joka välissä, että autoissa pitää olla juotavaa koko ajan mukana. Viime vuonna mukana oli apukuljettajana myös suomalainen Juha Hätelä, Robert Perrinen aka Crazy Bobin hienolla '56 Chevyllä. Edestakaiset lennot Suomesta Jenkkeihin maksavat noin 500–800 euroa, vuokra-auto viikoksi on noin 350– 500 euroa, majoitukset keskitason hotelleissa noin 80–100 euroa per neljän henkilön huone, joten kaveriporukalla majoituskustannukset ja vuokra-auton hinta jäävät todella kohtuulliseksi. Tästä hyvänä esimerkkinä oli viimevuoden Drag Weekin palkintojenjakotilaisuus, jossa eniten huomiota ja palkintoja rohmusivat kuskit, jotka olivat vilpittömästi auttaneet toisia kilpakumppaneita osia lainaamalla tai korjaamalla toisten kilpailijoiden autoja (mikä on säännöissä sallittua). Paljon kisaluokkia Drag Weekissä on 17 eri luokkaa, millä on alun perin varmaankin kalasteltu kisaajia mukaan niin, että jokaiselle olisi jokin potentiaalinen luokka mihin osallistua. Tästä syystä esimerkiksi Stockholm Open -kisojen kuusinkertainen mestariauto Norrlands Ascona joutui viime vuonna Unlimited-luokkaan
Se on voimassa kaikilla lähdöillä 31.8.2017 saakka. Osallistu ja voita! www.v8kilpailu.fi Osallistu netissä www.eckeroline.fi 5 25 75 95 100 5 25 75 95 100 5 25 75 95 100 5 25 75 95 100. Suuntautuuko sinun matkasi yleensä Viroon, Ruotsiin vai muualle Eurooppaan. Vastaa, ja voit voittaa Eckerö Linen lahjakortin, joka sisältää kahden henkilön meno–paluu-matkan ja hytin Tallinnaan. Palkinnon arvo on 234 euroa. V8-MAGAZINE 41 Kotimaisten tapahtumien lisäksi tulee usein reissattua tapahtumissa myös ulkomailla
1968 DODGE CORONET SRT8
Linney. CHEVROLET SSR 2003 RETRO ROD 1953 CHEVY PICKUP Omistaja Byron Black • Malli Jane Peters • Kuvaaja Peter S
MAALISKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 5 9 6 7 8 9 10 11 12 10 13 14 15 16 17 18 19 11 20 21 22 23 24 25 26 12 27 28 29 30 31 13 V8 O hElmIKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 5 5 6 7 8 9 10 11 12 6 13 14 15 16 17 18 19 7 20 21 22 23 24 25 26 8 27 28 9 V8 O
Uutta oli myös koko keulaa kiertävä kromikehys ja maskin keskijakajan poistuminen ISOMPI ON VÄKEVÄMPI V8-MAGAZINE 47. Tämä Charger R/T on kuitenkin se lempilapsi kahdesta hienosta B-Body Moparista, jonka kanssa omistaja käy ajoittain ja tarpeen niin vaatiessa päästelemässä pääkoppaansa kertyneitä ylimääräisiä paineita. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN Aikaisemmissa toista Charger-sukupolvea edustaneissa 1968–1969 Chargereissa ajovalojen luukut toimivat alipaineella, mutta seiskakymppisessä ne toimivat sähköisesti. Dodge Charger R/T 2d HT 1970 Haapajärveläisen Janne Pekkalan tallista löytyy kadehdittavan hieno Mopar-kaksikko
Vaikka kulutus ei ole Jannen mielestä pääasia näiden vehkeiden kanssa, niin eihän se ole pahitteeksi, jos auto liikkuu hieman vähemmällä. Takapenkit ovat alkuperäiset, mutta samassa yhteydessä etupenkit ovat vaihtuneet sähkötoimisiin kahdeksaan suuntaan säädettäviin vuosimallin 2006 SRT10-mallin versioihin. Auto löytyi netin kautta michiganilaiselta jobbarilta ja kaupat siitä syntyivät loppukesästä 2013. 48 V8-MAGAZINE. Uusittu tehdastyylinen Plum Crazy -metallihohtovioletti värisävy yhdessä takapään mustan Bumble Bee -raidoituksen kanssa on vedetty Amerikassa pintaan jo vuonna 2007. Kotitallissa hankintaansa tutkiessaan Janne joutui toteamaan, että takapyörän kuskin puoleisesta kaaresta löytyi mitättömän pieni reikä. T ämän jutun Chargerin Janne hankki samaan tyyliin kuin V8-Magazinen numerossa 10/2016 esitellyn '69 Dodge Coronet 500 convertiblen. Moottorin säädöt olivat pitkälti metsässä Amerikan herrojen jäljiltä, sillä kulutuslukema huiteli lukemissa 40 litraa satasella 80 km/h keskinopeudella. Heillä oli nimittäin Jenkeissä oma agentti, joka kävi tarkistamassa Chargerin yleiskunnon paikanpäällä. Ennen nykyistä väritystä Charger oli kirkkaan candypunainen. Kooltaan ei millään tavoin häiritsevä, mutta reikä kuitenkin. Tuloksena olivat parantuneet kulutuslukemat 24 litraa satasella. Kyseessä oli Jannen ensimmäinen nettihakuihin perustunut autokauppa Amerikan suunnalta ja kaupanteko järjestyi Salon Autoagentin avustuksella. Tekniikka sai talvella 2014–2015 Haapajärven suunnalla osakseen muutakin kuin Ohjaamosta löytyy nykyisellään vuosimallin 2006 kahdeksaan eri suuntaan sähköisesti toimivat SRT10mallin etupenkit. Kaasuttimena oli nelireikäinen Holleyn 830 cfm tuplapumppukaasutin ja kipinöinnistä vastasivat MSD:n sytkävehkeet. Nettiopiskelua Sisustan osalta verhoilut on tehty alkuperäisen kaavan mukaan uusiksi Amerikassa. Myyntihetkellä ja Suomeen saapuessaan Chargerin konepellin alta löytyi 440-kuutiotuumainen isolohko stroukattuna 493-kuutiotuumaiseksi, TF 727 -automaatti käännetyllä kaaviolla ja manuaaliventtiilistöllä, sekä kasikolmevarttinen lukkoperä. Janne onnistui säätämään kaasutinta jonkin verran siten, että seos ei mennyt kuitenkaan liian laihalle
Samassa yhteydessä täytyy muistaa, että nämä ruiskut oppivat käytöstapansa kuljettajan kaasupolkimen komennoista. Kyseessä oli kuitenkin Jannen ensimmäinen moottoriremontti. Moottorin koneistukset hoiteli Ylivieskassa sijaitseva Aution Auto. Kyseessä on vuosimallin 1978 RB-lohko 0,055" ylikokoon porattuna. Etuovien taaksepäin käännetyt R/T-scoopit olivat yksi vuosimallin 1970 uutuuksista. Hänellä ei ole kotinurkillaan Haapajärvellä mitään paikallista jenkkiautokerhoa, ja ylipäänsä jenkkiautoharrastajia löytyy nurkilta melko vähän, joten Janne joutui oikeastaan opiskelemaan kaiken itse. Sen kanssa on esiintynyt pieniä lastentauteja. Tämän myötä Chargerin kulutuslukemat ovat pudonneet huimasti matalammalle tasolle, sillä nykyisellään puhutaan noin 15 litrasta satasella 90 km/h nopeudella mitattuna. Ruiskukaasari Erityisen ilahtunut Janne on talven 2015– 2016 aikana suorittamastaan vaihdosta käännetyllä vaihdekaaviolla, lukkoturbiinilla ja manuaaliventtiilein varustettuun ylivaihteelliseen TH-700R4-automaattiin. V8-MAGAZINE 49. Niinpä hän on viettänyt runsaasti aikaa netissä youtubevideoita katselemalla ja overdrive.fi-sivustolla asioita selvitellessään. valohoitoa. . Janne on kuitenkin itse tehnyt kaikki tekniikkaan liittyvät purkuja kasaushommelit. Janne ei suinkaan halunnut ”perus viissatasta”, vaan nimenomaan tuon oman mielensä mukaisen ”neljäysiysin”. Moottori nostettiin ylös konehuoneesta ja sen ympärillä tehtiin kaikki mahdolliset tarkistukset sekä huolellinen peruskorjaus, jonka yhteydessä tilavuus kasvoi nykyiseen 499 kuutiotuuman (8,2 litraa) lukemaan. MSD:n sytkälaitteet ja saman valmistajan ruiskukaasari herättävät koneen henkiin. Lista koneja tekniikkatarkistuksen yhteydessä käytetyistä palikoista on maireata luettavaa ja tarkemmat detaljit löytyvät tekniikkalaatikosta. Mikäli ajaa hissuttelet paljon kaupunkiajoa, ruisku totuttelee tähän, ja taas jos annat sille raskasta Laatikon vaihdon myötä kulutuslukemat ovat pudonneet huimasti. Kojetaulu mittareineen on Jannen omaa käsialaa. Numerot löytyvät myös konepellin päälle sijoitetun Boss 429 -scoopin kyljestä. Holleyn kaasari sai antaa tilaa MSD:n ruiskumalliselle kaasarille
. Viime kesänä Jannen ensimmäisen Västeråsin Power Big Meet -tapahtumareissun yhteydessä Chargerilla ajettiin noin 1800 kilometriä ja tässä yhteydessä bensaa paloi 427 litraa. SISUSTA: 8-toimiset sähköpenkit edessä vuosimallin 2006 SRT 10:stä, takapenkit alkuperäiset, Kenwoodin soitin, 4 kaiutinta + 500 w vahvistin, mittaristo Autometer Traditional Chrome ja Innovative A/F -seosmittari sekä MSD Atomic EFIsäätöyksikkö. Jannen mielestä kyseessä on kohtuukulutus silloisella voimansiirrolla, ja ottaen myös huomioon Västeråsin pimppikset. Dodge Charger R/T 440 2d HT 1970 Dodgen konepellin pintaan molemmille puolille tehtyjen scoopien etupäistä löytyvät vilkun merkkivalot. Matka-ajossa seokset ovat pysyneet siellä mihin Janne ne on asettanut. Kaikki pellit ovat alkuperäiset lukuun ottamatta lasikuituisia etulokasuojia, Boss 429-scooppi. kenkää, ruisku elää sitten tämän mukaan. Varttimaililla hän on rikastanut seosta jonkun verran. Vanhalla kaasuttimella varustettuna auto kulki Jannen käsittelyssä varttimailin aikaan 12,7 sekuntia, kun alla olivat kuvissa näkyvät perus Hercules-renkaat. Ruisku ei näin osaa sopeutua hetken silmänräpäyksessä tehtäviin eroaviin komentoihin, vaan pikemminkin aprikoi mielellään jonkun tovin. 50 V8-MAGAZINE. KORI: Värinä on Amerikassa 2007 maalattu Plum Crazy -violetti metallinhohto ja takana Bumble Bee -raidoitus. VOIMANSIIRTO: TH-700R4 ylivaihdelaatikko ”Custom made”, manuaaliventtiilit ja käännetty kaavio, B&M räikkäshifteri + nappi lukkoturbiinin ohjaukselle, Street/Strip lukkoturbiini noin 3000 stallspeedillä “Custom made”, 8 3/4 -perä Eaton Truetrac -lukolla ja Richmondin 3,91:1 välityksellä, 3" Chromo-kardaani, Moserin 1540 Alloy vetarit, Moser 9400RP ”laippalaakerit”, Hercules H/P 4000 renkaat edessä kooltaan 235/60– 15 ja takana 295/50–15, Stripillä 26 x 10–15 Mickey Thompson ET Street, levyt edessä, rummut takana, tehostin ja alipainesäiliö, line-lock, tehostettu ohjaus, alkuperäistyylinen alusta ja Traction Barsit. MOOTTORI: 499 cid (8,2 Litraa), 440 RB-lohko 1978, 0,055” ylikoko, Eagle Steel Stroker -kampiakseli, 4,150” isku, Eagle kiertokanget 6,760”, Mahle flat-top männät venttiilikoloilla ja plasma-moly-renkailla, 1/2” öljy pickup ja 8 quart öljypohja, Edelbrock RPM 84 cc alumiinikannet, 10,5:1 puristussuhde, Comp Cams Magnum 21-249-4 mekaaninen laahurinokka 306/306 @.050 260/260 ja 0,555" nostolla, Crane nostajat ja rullakeinut, Comp Cams chromo-moly työntötangot, Edelbrock TM7 ”torker” yksitasoimusarja, MSD Atomic EFI TBI 4-pisteruisku, K&N 3” ilmansuodatin Flowtop-kannella, Bosch 044 sähköinen in-line bensapumppu ilman paluulinjaa, MSD Pro-Billet jakaja (Atomic säätää sytkää), MSD 6T sytkäboksi, Peltisarjat ja 3-tuumainen pakoputkisto, 440 Source alumiininen vesipumpun runko ja pumppu oma vakio, Melling HV -öljypumppu, 3-rivinen alumiinijäähdytin, oma flekti + sähköflekti, Lisäjäähdyttimet vaihteistolle ja ohjaustehostimelle
Nämä nykyiset ovat ja pysyvät hänen omistuksessaan, sillä ne edustavat hänen mielessään kahta ääripäätä. Chargerista löytyy runsaasti hienoa muotoilua. Ex-omistaja Michiganista pyysi jopa olemaan häneen yhteydessä, jos Janne koskaan alkaisi harkitsemaan autonsa myymistä. Michiganissa Charger on kuulemma joskus mennyt vartilla aikaan 11,8 sekuntia. Janne odotteleekin pääsyä Kannuksen suunnalle rullille ja säätöön, jotta nykyisen moottorin tehonumerot saadaan tilastoitua talteen. Ensimmäisen kesän Janne tyytyi ajelemaan Amerikan tekniikalla 4,30:1 perävälityksen kera, mutta vaihtoi sen melko pikaisesti vielä samana kesänä 3,73:1 välitykseen. Välillä käydään Coronetilla lipumassa rauhalliseen tyyliin katto auki aurinkoisena päivänä, kun taas Chargerilla käydään päästelemässä niitä mahdollisesti yläkertaan kertyneitä paineita. Omat Kiitoksensa Janne haluaa osoittaa avopuolisolle kestämisestä, Seinäjoen Autotarvikkeen Petteri Vataselle osien haalimisesta, Rengastien Autotarvike Oy:lle teknisestä puhelinneuvonnasta sekä osien haalimisesta, ja tietty overdrive.fi-nettipalstan asiantuntevalle porukalle kaikenlaisesta avusta. Tankinkorkki lukeutuu myös näihin. Yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista ja halutuimmista muskeliautojen peräpäistä löytyy nimenomaan 1970 Chargerista. Tässä on tavallaan nyt listattuna Jannen omakohtaiset kokemukset Amerikan autoilun parista. Ruiskun vaikutusta suorituskykyyn ei ole vielä päästy testaamaan stripillä. . Aikaisemmin Jannen tallissa on ollut vuonna 2012 sinne ilmestynyt '69 Firebird, jonka hän myi sittemmin naisihmiselle Jämsän seudulle. Kojelaudan mittaristo oli kaupantekohetkellä alkuperäisessä kuosissaan ja nykyisen mittaririvistön ja kojelaudan ulkonäön Janne rakenteli toissatalvena. V8-MAGAZINE 51. Sittemmin perävälitys on vaihtunut nykyiseen 3,91:1 välitykseen. Chargerin historiatiedot ovat melko vähäisiä, sillä mukana ei tullut juuri muuta kuin kuvia hetkistä, jolloin punaista candymaalia ryhdyttiin valmistelemaan värinvaihtoa varten. Käyttöautona hänellä toimii Dodge Ram 2500 nelivetopikkis. Janne kertookin, että internetin ja facebookin ihmeellisestä maailmasta löytyi auton edellinen michiganilainen omistaja. Charger oli ollut hänellä 12 vuotta ja viestien välityksellä Janne sai häneltä tietoja auton lähihistoriasta sekä kovasti kaipaamansa tekniikan tiedot. Moottori oli silloin myös remppaamaton ja ohivuodot 40 prosentin luokkaa
Koska tiheämpi eli lyhempi perävälitys on mainio keino lisätä vääntömomenttia, 52 V8-MAGAZINE. Basic tech Basic tech P erä on monelle autoharrastajalle hieman mystinen laite. Ring and pinion Välityssuhteen määrittelee pienen vetopyörän (pinion) ja lautaspyörän (ring) hammasluku. Se on piilossa siellä kuorensa sisällä, ja jos se toimii hyvin, ei siihen kiinnitetä mitään huomiota. Perä muistetaan vasta silloin, kun se alkaa pitää ylimääräistä ääntä, rikkoutuu, tai on tarvetta muuttaa sen välitystä. Lisäksi se mahdollistaa myös mutkiin ajamisen ja lisää vääntömomenttia. Vetopyörästö toimii kulmavaihteena ja määrittelee välityksen. Tämän estämiseksi autoissa käytetään tasauspyörästön lukkoja, jotka voivat siirtää pitävämmälle renkaalle lisää momenttia. Niissä kun se mutkaan ajaminen ei ole niin oleellinen juttu. Kuitenkin jokainen, joka on joutunut työntämään leveärenkaista spoolilla varustettua autoa kiihdytysvarikolla takaisin pilttuuseen tietää, että kuinka paljon takarenkaat vastustavat autoa käännettäessä. Perä sisältää yleensä kaksi kokonaisuutta. Tasauspyörästö mahdollistaa sen, että mutkassa ajettaessa ulompi pyörä voi pyöriä nopeammin kuin sisempi. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI PARVIAINEN momenttia ainoastaan saman verran, eli yhteismomentti on kaksi kertaa heikomman pidon omaavan renkaan kitkan määrittelemä momentti. Vääntömomentti siirtyy kardaanilta pinionille ja sieltä hammaskosketuksen kautta lautaspyörälle. Samalla pyörimisnopeus laskee, ja koska teho pysyy kitkahäviöitä lukuun ottamatta samana, käy väistämättä niin, että vääntömomentti kasvaa vastaavassa suhteessa. Lopullisena ratkaisuna pito-ongelmiin on sata prosenttinen lukko, eli spool, jota käytetään kiihdytysautoissa. Jos lautaspyörässä on hampaita neljä kertaa enemmän kuin pinionissa, on lautaspyörän pyörimisnopeus neljäsosa ja vääntömomentti nelinkertainen pinioniin nähden. Tasauspyörästössä on sitten se haittapuoli, että sen vaikutuksesta takapyörät voivat kumpikin välittää MUUTAKIN KUIN SUUNNANMUUTOS Takavetoisen auton perän, eli vetoja tasauspyörästön tärkein tehtävä on muuttaa pitkittäisen kardaanin liike poikittaisten vetoakseleiden pyörimiseksi
MUUTAKIN KUIN SUUNNANMUUTOS sitä käytetään yleisesti auton kiihtyvyyden parantamiseksi. Edestä ladattavassa vetopyörästössä on välityssuhteen vaihto helppoa ja nopeaa. Juoksevan numeron on siis oltava molemmissa sama. Valmiina voi olla vaikka useampi valmis case eri tarkoitusta varten. Perävälitys on silloin likimain oikea, kun moottorin kierPinion ja lautaspyörä ovat viimeistelty aina pareittain, eli ne on aina vaihdettava yhdessä. V8-MAGAZINE 53. Huono puoli on tietysti se, että samalla nopeudella ajettaessa moottorin kierrosluvun täytyy olla suurempi, joten polttoainetta kuluu siten enemmän. Toinen numero pinionissa kertoo sen syvyyden, eli pitkittäissuuntaisen aseman. Perävälitys onkin katuautossa aina kompromissi kiihtyvyyden ja kulutuksen välillä. Koska ilmaisia lounaita ei ole, on tiheässä perävälityksessä omat huonot puolensa. Vaikka autolle ei tekisi mitään muita viritystoimenpiteitä, jo pelkkä tiheämmän perän vaihtaminen muuttaa auton luonteen selvästi urheilullisempaan suuntaan. Puhtaassa kiihdytysautossa asia on paljon yksinkertaisempi.
GM 12-pulttisessa luku kertoo sen, kuinka monella pultilla lautaspyörä on kiinni tasauspyörästössä. Nopeus on taas pois voimasta. Myös rengaskoko vaikuttaa Pelkkä perävälitys ei kuitenkaan ratkaise kaikkea, sillä myös rengaskoko vaikuttaa kokonaisvälityssuhteeseen. Mitä nämä nimitykset oikein tarkoittavat. . Drew Skillmanin tiimillä on perävälityksiä kaikkiin olosuhteisiin. rosluku on maksimissaan maaliviivalla. Mitä suurempi pyörän halkaisija, sitä pidempi välitys, eli auto kulkee samalla vetoakselin pyörintänopeudella kovempaa. Myös rengaspaine vaikuttaa dynaamiseen halkaisijaan ja siten välityssuhteeseen. Kun moottoreiden vääntömomentit kasvoivat, siirryttiin pidempiin välityksiin, jolloin loppunopeudetkin kasvoivat. Torsen-tyyppisellä lukolla saadaan siirrettyä automaattisesti vääntömomenttia pitävämmän pyörän puolelle. Siinä on Tomi Laineelle 168 000 dollarin edestä valinnanvaraa. Pro Stock -autoissa perävälitykset ovat muuttuneet 30 vuoden aikana merkittävästi. Pidemmällä renNimitysten taustaa Usein kuulee sanottavan, että autossa on peränä Fordin kasituumainen tai GM 12-pulttinen. Jenkkitiimit joutuivat ostamaan traileriinsa jälleen nipun uusia välityksiä, kun moottorin kierrosluku maaliviivalla oli matalampi. Lukko vaatii kuitenkin myös luistavalla pyörällä jonkinlaisen kitkan toimiakseen hyvin. Tarkemman analyysin voi vielä tehdä katsomalla tiedonkeruusta moottorin kierroslukua kiihdytyksen aikana ja tutkimalla sitä yhdessä moottorin tehoja vääntömomenttikäyrien kanssa. Silloin moottorin teho on käytetty parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi, eli kiihdytyksen aikainen keskimääräinen vääntömomentti takapyörällä on ollut suurin ja auto kiihtyy parhaiten. Tuumat kertovat sen, mikä on lautaspyörän halkaisija. 2000-luvulla moottorin tehoa saatiin ylös erityisesti kierrosluvun nostamisella, jolloin voitiin jälleen käyttää tiheämpiä välityksiä. Vääntömomentti takapyörällä kasvoi ja korkeat maksimikierrosluvut mahdollistivat riittävän nopeuden maaliviivalla. Tämä kertoo perävälityksenkin kohdalla hyvin kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen ja oma tarve määrittää valinnan. Slicksin valinta vaikuttaa myös renkaan pitoon. GM 12-pulttinen perä on tunnettu kestävyydestään. Myös perän huoltoluukku on kiinni samalla pulttimäärällä, mutta numero tarkoittaa nimenomaan lautaspyörän kiinnityspulttien lukumäärää. Tiimeillä on yleensä muutamia halkaisijaltaan, eli samalla roll outiltaan erikokoisia slicksejä, joista voidaan valita. Mopar 8 ¾ perässä on lautaspyörän halkaisija hieman alle yhdeksän tuumaa ja Fordin 9-tuumaisessa se on tasan sen. Silloin se toimii juohevasti, eikä pauku mutkissa. Kyse on renkaan dynaamisesta pyörintähalkaisijasta, eli siihen vaikuttaa myös nopeus, jossa välityssuhdetta tarkastellaan. Suuremmalla pyörän halkaisijalla sama vetoakselin vääntömomentti aikaansaa vähemmän eteenpäin vievää voimaa kuin pienemmällä pyörän halkaisijalla. Kilpureissa testataan ja haetaan maksimisuorituskykyä koko ajan. TO M I LA IN E JA R M O M A R K K A N E N 54 V8-MAGAZINE. Oman mausteensa asiaan ovat tuoneet myös sääntöjen mukanaan tuomat rengaskoon muutokset. Se on takaa ladattava ja sen luukussa on lautaspyörän tapaan 12 kiinnityspulttia. Vuonna 2016 NHRA:ssa voimaan tullut 10 500 rpm kierrosluvun rajoitussääntö muutti taas kaiken. Kiihdytysauton slicksit kasvattavat halkaisijaansa merkittävästi nopeuden kasvaessa, joten myös kokonaisvälityssuhde harvenee. Hienosäädön välityssuhteeseen voi tehdä slicksin valinnalla. Myös ne oli otettava huomioon perävälityksiä valittaessa. 1980–1990-lukujen vaihteessa välitykset olivat melko tiheitä. Levylukko vaatii kartiolukon tavoin öljykseen kitkanmuuntoaineella lisäaineistetun API GL5 -luokan öljyn
Haulla rear gear ratio calculator Google näyttää yli kolme miljoonaa hakutulosta, joista voi valita. Esimerkiksi Dana 60 -perässä carrier break on 4,10/4,56. Ulkonäkö, lautaspyörän halkaisija ja pulttien määrä kertovat yleensä mistä perästä on kyse, jolloin saa hankittua oikeat varaosat. Se on pienen melun aikaansaamiseksi valmistettu hammasprofiililtaan alkuperäisen kaltaiseksi, eli vastaa alkuperäistä, mutta välityssuhdevalikoima on yleensä laajempi. Tällöin lautaspyörän kiinnityspiste on lähempänä pinionia ja selvitään ohuemmalla ja siten pienemmän hitausmomentin omaavalla lautaspyörällä. Internetin sisällön oikeellisuudesta kun kukaan ei ole vastuussa. Hampaiden kosketuksissa vaikuttavat voimat kiilaavat lukkoa yhä tiukemmalle, mikäli toinen pyöristä yrittää sutia. V8-MAGAZINE 55. Edestä tai takaa ladattava Jos ajatellaan perän kuoria, niin vaihtoehtoina on takaa tai edestä ladattava malli. kaalla maata vasten koskettava pinta-ala on suurempi ja myös pito parempi. Välityksiä myyvien yritysten internet sivuilta voi varmistaa omaan autonsa perän mallin. Pelkästään kiihdytyskäyttöön tehdyt välitykset ovat sitkeitä, mutta niiden kulumiskestävyys ei ole riittävä pitkäaikaiseen ajoon. Kannattaa käyttää muutamaa eri laskuria varmistamaan, ettei satu mitään virhettä. Ei kuitenkaan kaikkien, sillä esimerkiksi Fordin välityksillä ei ole kyseistä carrier breakia lainkaan, vaan kaikki välitykset sopivat samaan tasauspyörästön koteloon. Sama on monen muun valmistajan välitysten kanssa. Tämä siksi, että pehmeästä, mutta sitkeästä materiaalista valmistetut välitykset kestävät hyvin sitä iskua, joka drag racingissa tulee kytkimen irrottamisen jälkeen. Jos siis Danassa vaihdetaan 4,10-välityksen tilalle 4,56-välitys, hypätään carrier breaken ylitse, ja on käytettävä korkeampaa tasauspyörästön koteloa, välilevyä lautaspyörän alla, tai paksumpaa lautaspyörää. Jos auton voimavaroja kasvatetaan ja sitä muutetaan yhä enemmän kiihdytysradoilla viihtyväksi, tulee eteen myös pian välityksen vaihto kestävämpään, ja vääntömomentin kasvatushalun vuoksi myös tiheämpään. Takaa ladattavan tunnistaa siitä, että perän kuoressa on takapuolella luukku, jonka avaamalla perävälitykseen pääsee käsiksi. Sitten on vielä perätyyppejä, joiden nimityksessä ei ole mainintaa lautaspyörän halkaisijasta tai kiinnityspulttien määrästä. Lautaspyörän koko ja kiinnitys on periaatteessa verrannollinen perän lujuuteen. Siispä kovin tiheällä välityksellä pinionin halkaisija on selvästi alkuperäistä pienempi, ja sen kompensoimiseksi täytyy lautaspyörän hampaiden olla lähempänä pinionia, eli lautaspyörän on oltava paksumpi. Sopivan välityssuhteen valintaa helpottamaan on laadittu kaavoja, mutta nykypäivänä selviää helpoiten, kun käyttää internetissä valmiina olevia laskureita. Harvemmalla kuin 4,10-välityksellä käytetään matalampaa tasauspyörästön koteloa ja tiheämmällä kuin 4,56-välityksellä korkeampaa. Vastaavasti sen välityssuhde on harvempi ja hitausmomentti suurempi, joten viimeisiä tuhannesosia hakiessa kannattaa valita pienempää pyörää alle. Mitä suurempi lautaspyörän halkaisija, sitä suurempi on myös pinionin halkaisija ja siten myös niiden molempien lujuus. . Edestä ladattavassa tätä luukkua ei ole, vaan vetoakseleiden poistamisen jälkeen peräkotelon etuosasta saa pulttien irrotuksen jälkeen poistettua ”casen”, jonka mukana koko vetoja tasauspyörästöt lähtevät irti. Lauantaina käytetään pientä pyörää ja sunnuntaina suurta. Paksumpi lautaspyörä on kuitenkin kalliimpi ja sillä on suurempi hitausmomentti, joten sen sijasta kannattaa ehkä valita korkeampi tasauspyörästön kotelo (carrier) tai käyttää erillistä välilevyä kotelon ja lautaspyörän välissä. Sitä välityssuhdetta, jolla kotelon korkeutta täytyy vaihtaa toiseksi, kutsutaan nimellä ”carrier break”. Jos pinionin halkaisija halutaan pitää muuttumattomana, täytyy kasvattaa lautaspyörän hammaslukua ja siten halkaisijaa, mutta silloin se ei enää mahtuisi perän kuorien sisään. Takaa ladattava on perän kunnon tarkastamisen kannalta kätevämpi, sillä vetoakseleita ei tarvitse irrottaa tarkastusta varten. Aftermarket-perillä on yleensä erilaisia nimityksiä, ja ensimmäinen vaihtoehto on niin sanottu Street gear. Sen sijaan välityksen vaihtamisen kannalta edestä ladattava on kätevämpi. Sen lautaspyörän halkaisija on 9,750 tuumaa ja lautaspyörä on kiinni 12 pultilla. Kun perävälitys muuttuu tiheämmäksi, pienenee pinionin hammasluku ja samalla sen halkaisija. Esimerkiksi Pro Stockissa eurooppalaisilla tiimeillä on tyypillisesti kolme–neljä eri 12-pulttisellakin on tietenkin joku lautaspyörän halkaisijakin, ja se on 8,875 tuumaa. Periin on saatavissa varaosasarja, johon sisältyy kaikki välityksen vaihdossa tarvittavat huolto-osat. Kiihdytysajossa suositaan edestä ladattavia malleja ja kilpatiimien trailereissa voi olla useita valmiiksi säädettyjä hieman eri välityksen omaavia perämurikoita, joten välityssuhteen vaihdon ehtii tehdä lähtöjen välissä. Jenkkitiimeillä sitäkin enemmän, kun ratojen korkeus ja siten ilman tiheys vaihtelee paljon. Jos auto muuttuu kokopäivätoimisesti drag racing radalla viihtyväksi, on askeleena Pro gear -taso. Kun siirrytään Performance gear -tasolle, saattaa hammasprofiili olla jo muutettu paremmin rasitusta kestäväksi, joka sitten kostautuu kovempana meluna. välitystä valmiina käyttöön. Kartiolukon jouset aikaansaavat esijännityksen, joka lukitsee tasauspyörästöä. Joillain valmistajilla onkin kahta erilaista tasauspyörästön kotelon korkeutta, joista toiset on tarkoitettu harvemmille välityksille ja toiset hyvin tiheille. Tällainen on esimerkiksi Dana 60, jonka tyyppinumerosta alan harrastajat tunnistavat sen peräksi, joka oli käytössä esimerkiksi Hemi-moottorisissa Plymouth Cudissa ja Dodge Challengereissa. Mukaan tulevat laakerit, tiivisteet, mutterit, krymppiholkki ja hammaskosketuksen tarkastamiseen vaadittava väri
Ilman lisäainetta lukko paukkuu mutkiin ajettaessa. Tee uudelle välitykselle sisäänajo. 3. Perävälityksen vaihdossa on hammaskosketus aina säädettävä oikeaksi. Hypoidi sana tarkoittaa sitä, että lautaspyörän ja pinionin keskiakselit eivät ole samalla suoralla, vaan niiden välillä on hypoidisiirto. Kitkanmuuntoaineet eivät lisää lukon kitkaa, vaan ne pienentävät lepoja liikekitkan välistä eroa ja tekevät siten lukon toimintaa jouhevammaksi. Myös välityksen väriä on syytä tarkastella. Kun sopiva välitys on valittu, voi sen asentaa paikalleen joko itse, tai luottaa johonkin alan yritykseen. Lisäaineistetussa öljyssä on aina maininta asiasta. Pelkän hammaskosketuksen lisäksi on vielä pinionin esijännitys, pinionin syvyys, poskilaakereiden esijännitys ja välityksen hammasvälys, joiden kaikkien pitää olla kunnossa. VINKKIÄ, JOILLA PIDENNÄT PERÄVÄLITYKSEN IKÄÄ: 5 . Vaihda luistava lukko. Perän kunnon voi tarkasta öljynvaihdon yhteydessä huoltoluukun kautta tai casen irrottamalla. Yhden kerran välitystään vaihtavalle voi siis suositella ammattiapua, mutta jos aikeissa on useamminkin vaihtaa välitystä, kannattaa sen vaihto opetella itse. Öljyksi on valittava API GL5 luokituksen mukaista niin sanottua hypoidiöljyä. Jos pyörä ei pidä, asenna lukko. Lisäaine voi olla valmiiksi öljyssä tai se voidaan lisätä sinne jälkikäteen. Usein kuumeneminen johtuu puutteellisesta voitelusta ja se aiheuttaa samalla kulumista. Öljyn joukkoon voi myös kondensoitua kosteutta, joka tuhoaa laakerit. Mitä kovempia tehoja hammaskosketuksen läpi ajetaan, sitä enemmän öljy kuumenee paikallisesti ja sitä lyhytikäisempää se on. 5. Vältä aluksi kovaa rasitusta ja pitkäaikaista yhtäjaksoista ajoa, jotta välitys ei ylikuumene. Pyörän yrittäessä sutia, lukko puristuu kiilavaikutuksen takia kasaan ja voima saadaan välitettyä sisäkehän ja ulkokehän välillä. Mitä sitten itse voi ilman erikoistyökaluja tehdä. Levylukon joka toinen levy ottaa kiinni sisäreunastaan ja joka toinen ulkoreunastaan. Lisäaine on rasvahappoperustainen, joten sillä on käyttöikänsä, jonka jälkeen se ei toimi. Näin saadaan hiljainen ja kestävä hammaskosketus, mutta koska hammaskosketuksessa tapahtuu vierinnän lisäksi myös liukumista, se vaatii paljon pinionin laakereilta ja ennen kaikkea öljyltä. JA R M O M A R K K A N E N 56 V8-MAGAZINE. . Hammasvälyksen kasvu aikaansaa useimmiten myös koventuneen äänen, joten laakereiden vaihtoajankohdan pystyy jossain vaiheessa päättelemään myös avaamatta perää. Kitkalukot, kuten levylukot ja kartiolukot vaativat sitten oman öljynsä, joka sisältää kitkanmuuntoaineita. Ilman muuta öljynvaihto ja silmämääräinen tarkastus ovat jokaisen tehtävissä. Vaihda öljy riittävän usein, jotta kosteus ja metallihiukkaset saadaan pois. Siitä kannattaa tarkastaa, ettei hampaissa näy murtumia tai kulumisjälkiä. Hammasvälystä ei kannata lähteä säätämään käytetyllä välityksellä, mutta kasvanut hammasvälys on mahdollisesti merkki laakereiden kulumisesta, joten sellaisen havaittuaan välityksen kuntoa on syytä tarkkailla entistä tiheämmin. Jos käytettävissä on mittakello, kannattaa se viritellä paikalleen, jotta voi mitata lautaspyörän hammasvälyksen. 1. 4. MITÄ HUOLTAISIN ITSE. Vaikka ei olisi valmis vaihtamaan autonsa perävälitystä itse, niin uudesta välityksestä kannattaa pitää huolta. Muuten perävälitys pitää ääntä tai sen elinikä voi jäädä lyhyeksi. 2. Hammasvälys voidaan tarkastaa mittakellon avulla ja lautaspyörään levitetty merkkausväri paljastaa hammaskosketuksen oikeellisuuden. Jos perä on takaa ladattava, ei tarvitse edes irrottaa vetoakseleita, vaan huoltoluukusta käsin pääsee tarkastelemaan välitystä. Hampaissa ei saa olla säröjä tai kulumisjälkiä, eikä hammasvälys saa olla kohtuuttoman suuri. Siispä säännöllinen öljynvaihto on entistä tärkeämpää. Yhdellä pyörällä sudittaminen tuhoaa tasauspyörästön. Välityksen vaihdossa on monta kohtaa, jossa voi mennä pieleen. Käytä laadukasta API GL5 öljyä, jossa on tarvittaessa lukkoperälisäaine. Toisaalta internetistä löytyy paljon ohjeita ja videoita, joissa neuvotaan hammaskosketuksen säätöä, mutta reaalimaailmassa hammaskosketuskuviot eivät ole niin selviä kuin virtuaalisessa maailmassa. Se kuluu nopeasti ja siitä irtoava materiaali tuhoaa laakereita. Työ tekijäänsä opettaa tässäkin asiassa. Öljynvaihto kannattaa tehdä vähintään muutaman vuoden välein. Sinistyminen tai mustuminen voi olla merkkinä epänormaalista kuumenemisesta
+ 0,06 e/min (alv. + 0,1717 e/min (alv. Member of Nokian Tyres Vianor Jyväskylä: Kuormaajantie 3, Puh. Muista myös katsastuspalvelumme! • Varaosat • Huollot ja korjaukset • Pyöräsuuntaukset • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • Renkaat Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. Kuule kesäkadun kutsu. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori Pohjoismaiden suurin ja suosituin Ilmainen pysäköin ti! Järjestää FHRA Tampereen seutu ry Myyjiä yli 200 kpl Yleisöa yli 3000 henkilöä Myyntipaikkojen tiedustelut iltaisin: 0400-735 727 Muut tiedustelut: 0400-623 276 VARAUSMAKSU: 10/20 MYYNTIPAIKAT: alkaen 25 Sisäänpääsy: myyjät klo 7.00 | yleisö 8.00 Aikuiset 7 | lapset alle 12 v ilmaiseksi La 25.3.2017 klo 08.00-14.00 office@fhra-tre.net www.fhra-tre.net TEIVON RAVIRATA, TAMPERE HUOM! Sisätiloissa tapahtunut muutoksia Myyntitilaa kahdessa kerroksessa Myyntitilaa sisällä ja ulkona Suomen suurin jenkkiautolehti Tilaa lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti Poltteleeko jo. 24 %). 24 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. V8_210x297_poltteleekojo_päivitetty_Fokus.indd 42 22.4.2015 15:16:28. 010 401 3310, 014 610 292 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. V8-MAGAZINE 57 JMT ON OSA VIANORIA Palvelemme USA-autoilijoita tutussa osoitteessa Jyväskylän Kuormaajantiellä
Dodge Coronet SRT8 2014 58 V8-MAGAZINE
Autoa ei ollut tarkoitus rakentaa omaan käyttöön, vaan myyntiin. Katsastuksen jälkeen auto pistettiin myyntiin Blocketille. . Nuoren miehen brutaalit ’79 Chevrolet pickup A-traktori ja ’70 Ford Mustang Mach I olivat aikanaan melkoinen taidonnäyte, mutta Coronetin osalta räjäytettiin jo eräänlainen pankki. Se ehti olla myynnissä tovin, kunnes Stevenin isän Bennyn isännöimän Järudds Bil -yrityksen tontille saapui Saksasta hankittu 39 vuotta tuoreempi '07 Dodge Charger SRT8. – Charger hankittiin romuautona. Takavalot ovat miehen omaa käsialaa, joten vastaavia ei löydy minkään putiikin hyllyltä. Myös auton sisusta oli nähnyt parhaat päivänsä. Konetilaan laskettiin 318-kuutiotuumainen pikkulohko automaattivaihteiston kera ja alle asennettiin muodinmukaiset ylisuuret 22-tuumaiset vanteet matalaprofiilirenkailla. Mopar-nuorukainen sai tallipaikan Coronetin viereltä. Joskus asiat eivät kuitenkaan etene alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. WCC uranuurtajana Coronet saapui myöhemmin Ruotsiin. V8-MAGAZINE 59. Päätin hyödyntää autosta 6,1-litraisen HemiOMAVALMISTE CORONET Stevenin on helppo hymyillä, kun vierellä on omin käsin rakennettu mestariteos. Kädessään pienoismalli '07 Chargerista, jollaisen aidon Coronet kätkee sisuksiinsa. Steven Järudd on nuoresta iästään huolimatta tunnettu autonrakentaja kolmen kruunun maassa. Lieneekö pikkukasi ollut syynä siihen, ettei ostajia ollut jonoksi saakka. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO S teven osallistui vuonna 2013 Teksasissa järjestettyyn swappiin, josta löytyi sopivasti patinoitunut '68 Dodge Coronet ilman tekniikkaa. Jälkikäteen viisasteltuna se oli erinomainen asia, koska muuten tätäkään artikkelia ei olisi parsittu kokoon
Muutostyöt saadaan kuulostamaan paperilla lähinnä läpihuutojutulta, mutta korija verhoilutöihin upposi aikaa useita satoja työtunteja. moottorin, joten pistin myynti-ilmoituksen jäihin. Sen säätönamikat sijoitettiin keskikonsolin yhteydessä olevaan tuhkakuppiin piiloon katseilta. – Coronet oli muutoksen jälkeen taas katulaillinen, kun se ensin SFRO-katsastettiin (Sveriges Fordonsbyggares Riksorganisation / www.sfro.com). Jokunen vuosi sitten länsinaapurin näyttelyissä kohistiin, kun Lars-Erik Lindberg esitteli huiman '61 Chevrolet Impala ”Project Cheemer” Bubbletopin, johon oli hyödynnetty V12-tekniikka, akselistot, korin etukehto paloseinineen ja kojelauta '91 BMW 750i:stä. Diffuusoreita perään Olimme alustavasti sopineet auton kuvauksen valmistumisvuoden kesälle, mutta Coronetin sydämenä toimii 6,1-litrainen Hemi (370 cid), jolle tehdas takasi 425 hevosvoimaa ja vääntöä 420 jalkapaunan. Tuoreehko tekniikka saattaisi avittaa auton myyntiä. Se kun oli hankittu lähinnä romutettavaksi, huomauttaa Steven. Coronet painaa muutama sata kiloa vähemmän kuin SRT, joten potentiaalia löytynee riittävästi. Auton rakentelujakso näytettiin aikanaan myös Suomen televisiossa. Alustamuutoksia ei olisi tarvinnut toteuttaa, mutta Steven halusi varustaa Coronetin ilmajousituksella. Molemmat korit leikattiin irti plasmaleikkurilla. Ensimmäiseksi irrotettiin Chargerin massiivinen kojelauta ja muu sisusta. Ruotsissa ei tiettävästi ole koskaan aikaisemmin tehty vastaavaa koriswappia. Tässä vaiheessa olisi ollut jo myöhäistä perääntyä, mikäli sellaisia ajatuksia olisi ylipäätään herännyt pääkopassa. Näin meillä Ruotsissa, huikkaa Steven hymyssä suin ja saa lausahduksellaan toimittajan pyörittelemään kateellisena päätään yhdessä kuvitteellisen ajatuskuplan kanssa: ”Miksi synnyin sarvikuonojen maahan?”. Chargerin osalta oli vielä kyse autosta, jossa oli lisänä turvatyynyt ja muut modernit vipstaakit. Muutosta on vaikea havaita, ellei vierelle aseteta originaalimitoissa olevaa Coronetia. WCC:n tapauksessa korit leikattiin irti puukkosahalla. Tässä vaiheessa fiilikset olivat hyvinkin korkealla! Koppa on vähintään riisutun oloinen, kun itsekantavasta korista on poistettu lattiat ja runko-osat. Projektivai heita Coronet oli edellisessä asussa tuoreeltaan näytillä Elmian Custom Motor Show’ssa 2014. Coronetin suhteen ei tarvinnut toimia vastaavalla tavalla, koska tangot olisivat olleet tiellä korin laskuvaiheessa. Autojen akseliväleissä (Coronet 117" / Charger 120") oli eroa 3 tuumaa Chargerin hyväksi, härmäläisittäin reilut 7,5 senttimetriä. Mitoissa ei ollut dramaattisia eroja, joten siinä vaiheessa mopo karkasi taas kerran käsistä. Yhdysvalloissa puolestaan Ryan Friedlinghausin isännöimä West Coast Customs rakensi näyttelijä Gary Dourdanille '68 Dodge Chargerin, käyttäen perustana vastaavaa '07 Charger SRT8:a. Coronetin kori on juuri leikattu irti plasmaleikkurilla. Coronetin kylkilinjojen korkeutta jouduttiin kasvattamaan muutamilla tuumilla. SFRO katsastettu Ei aikaakaan, kun Steven hääri Moparien kimpussa. Valitettavan hirvikolarin jälkeen ulkoasu muuttui dramaattisesti. Takapyöränaukkoja siirrettiin myös taaksepäin akselivälien erosta johtuen. Coronetia ei sijoitettu autogrilliin kuten WCC:lla, vaan se seisoi leikkauksen ajan omilla tassuillaan ”ilman nukutusta”. – Etukuormaajaan kiinnitetyistä trukinpiikeistä oli apua, kun irti leikattu kori nostettiin pois paikoiltaan. Chargerin koria ei tarvinnut poistaa vastaavalla pieteetillä, koska sen jatkohyödyntämiselle ei ollut tarvetta. Auto rankattiin tuolloin Runner Up 2014 Hall D -kymppiin. Coronet on siis jatkossa ns. Näissä kahdessa projektissa korien poisto suoritettiin hieman eri tavalla. Ryanin mukaan vastaavaa toimenpidettä ei ollut suoritettu aikaisemmin Jenkeissä. Traktorin etukuormaajaan kiinnitetyillä trukinpiikeillä oli helppo nostaa kori pois paikoiltaan. Ulkoasua koristi aito patina ja ”vanhennetut” takakylkien Hemi-tekstit. Kuplakatto-projektissa oltiin jo hyvin lähellä tietynlaista ”uudestisyntymistä”, mutta Impalassa käytettiin auton alkuperäistä koria ja runkoa. Aito Charger SRT8 paukuttaa stripillä matalia 13 sekunnin aikoja. Molemmissa autoissa oli itsekantava korirakenne, joten päätin suorittaa erinäisiä mittailuja. . Päätin asentaa Coronetin korin Chargerin päälle, naurahtaa Steven. omavalmisteinen ja vuosimalliksi kirjattiin katsastusvuosi 2014. Pyöränkaarien muotoilua ei ollut tarvetta modifioida. Takalasi sai jäädä paikoilleen jäykistävänä tekijänä. Vaihteistona 5-vaihteinen tiptronic-automaatti. Edessä oli monia haasteita, koska Chargerin muotokieli käsitti korkeamman kylkilinjan, siksi kojetaulukin sijaitsi ylemmällä tasolla. SFRO:lta löytyy Bygghandbok-kirja, jossa annetaan ohjeita omatekoisen auton valmistamiseen. Jarrujen suhteen tehtiin päivitystä lähinnä hifistelyn nimissä. Siksi Stevenin Coronet-projekti on äärimmäisen harvinainen tapaus näillä leveysasteilla. En lopulta tiedä mistä idea kumpusi, mutta sain kuningasajatuksen vanhan ja uuden auton liitosta. 60 V8-MAGAZINE. Eräänä päivänä katselin tallissa vierekkäin olevia Mopareita. Chargerin sisään hitsailtiin muutama vahviketanko, jotta korin noston yhteydessä ei sattuisi minkäänlaista notkahdusta suuntaan tai toiseen
USA:n matka. Kirjautumisohjeet löydät sivulta 23. – Halusin tällä kertaa satsata enemmän auton ulkonäköön, joten patina sai nyt väistyä. Subbarikotelo on Stevenin rakentama, jonka huomiota herättävä yksityiskohta on Mopar-merkit subbareiden edessä. V8-MAGAZINE 61. Diffuusorien keskelle valmistui Robert Jonssonin toimesta näyttävä pakoputket yhteen keräävä suorakaiteen muotoinen pakoputkien ulostulo, selventää Steven. Päälle ruiskutettiin tehosteeksi sopiva määrä kirkaslakkaa. Dodge vioittui sen verran paljon, että Steven päätti rakentaa auton osittain uudelleen. Näin Steven hankki ht-mallin ovet, jotka varustettiin olemassa olevilla ovipahveilla, jotka olivat Stevenin suunnittelemat ja tunnetun verhoilijan Sybon toteuttamat. Diffuusorit lisäävät ns. Yksi ikimuistoisimmista meriiteistä saavutettiin Norrtäljen American Car Show'sta, josta pokattiin Best in Show -titteli ja sen myötä palkintoja useiden kymmenien tuhansien kruunujen edestä, kuten esim. aerodynaamista pitoa. En katsonut tarpeelliseksi muuttaa keulan ilmettä sen suuremmin, koska aikanaan orkkismaskin tilalle vaihdettu vuotta tuoreempi maski natsaa hyvin kokonaisuuteen. aikataulumuutoksen takia kuvausajankohtaa siirrettiin loppukesälle. . Takasivuikkunat kokivat myös muutoksen, kun ne voitiin jatkossa laskea alas sähköllä etusivuikkunoiden tapaan. Molemmat puskurit maalattiin korinväriseksi. Sitten estradille astui lady Fortuna, kun sain viestin Ruotsista. Kojetaulua muokattiin sieltä sun täältä, jotta se saatiin sopimaan paikalle ns. Kokonaisuus viimeisteltiin tummanharmaalla maalilla, jota voisi kutsua Stevenin harmaaksi. Ovipahveja lukuun ottamatta muu sisusta on liki alkuperäistä Chargeria. Coronet/ Charger-projekti oli Stevenin vasta toinen aikuisiällä suorittama massiivinen rakennusurakka. Radikaalimmat toimenpiteet kohdistuivat perään, jonne rakensin lähinnä kilpa-autoissa nähdyt diffuusorit. Auto ylimaalattiin omasekoitteisella värisävyllä ja viimeisteltiin kirkaslakalla. Kokonaisuuden kruunaa luukun päälle sijoitettu Dodgen pässilogo. Coronet suorastaan imee asfalttia auton ollessa tontitettuna. Takaluukun verhoilu on tyylikäs. Yksi näkyvimmistä muutoksista kohdistui itse koriin, sillä Coronet oli alun perin kaksiovinen tolppa, mutta kolaroinnin yhteydessä kuljettajan puoleinen Bpilari vioittui pahasti. Niiden tarkoituksena on kasvattaa aerodynaamista pitoa. Stevenin '70 Ford Mustang Mach 1:stä voit lukea tarinan Overdrive.fi-osoitteessa sijaitsevasta V8-Magazine Klubista. Ideoin kuitenkin keulille race-henkisen etuspoilerin. saumattomasti. Coronet oli kokenut jo toisen tulemisen, joten oli aika aloittaa hyllynkoristeiden keräily. Eikä vähiten siksi, että patinalook sai myös siipeensä kolaroinnissa. Tässä yhteydessä modifioin takapuskuria. Lähikontakti sarvipäähän aiheutti pahimmat vauriot kuljettajan puoleiseen etulokasuojaan ja oveen. Korkealle nouseva keskikonsoli on tyypillistä modernille muskeliautolle. Auto on takaapäin vähintään härskinnäköinen, kiitos kuuluu Stevenin suunnittelemille diffuusoreille, joiden välimaastosta löytyy pakoputket yhteen keräävä ulostulo. Coronet oli ottanut yhteen hirven kanssa, näin kuvaus jouduttiin perumaan
TEKSTI JARMO MARKKANEN,KUVAT TAMI BRANDER, PASI MIKKONEN S tock-ryhmän säännöt antavat mahdollisuuden rakentaa kilpuri, jonka lähtökohtana on yleisempi ja samalla myös halvempi versio. Käytännössä esimerkiksi lähes kaikki isolohkoiset ja HEMImoottoriset stockerit ovat ”klooneja” ja rakennettu vastaamaan yksityiskohtaisesti luokiteltua tehoversiota. Käsistään kätevä mies on aina vastannut omien autojen ja tekniikan rakentamisesta. Vuosien varrella shopista on rullannut ulos yhteensä parikymmentä kiihdytysautoa ja moottoripyörää. Se on paljon. 62 V8-MAGAZINE TAKA-AKSELIN TAIKAA TAKA-AKSELIN TAIKAA Projektina Factory Stocker Cobra Jet Mustangissa voimansiirron viimeinen lenkki on pomminkestävä perä. Niissä saa käyttää myös NHRA:n luokittelemia uustuotanto-osia. Niistä löytyvät osien mitat ja kiinnityspisteiden paikat, jolloin autosta tulee tarkalleen samanlainen kuin alihankkija Watson Racingin valmistamat tehtaan Cobra Jetit, kertoo Pasi. Tami on kiihdytyspuolen veteraaneja. Tamin Mondeo-farkku Pro Mod ja Tero Laukkasen Pro Mod Mustang. Taka-akseli oli uskomaton palapeli, joka koottiin peräti 32 osasta. Tamin shoppiin Mustangin kaikki korija alustatyöt uskottiin Tami Branderin harteille. Vastaava on luvallista tehdä vakio-Mustangista, kunhan kaikki speksit vastaavat tehtaan kilpureita. Factory Stockereita on alkujaan valmistettu vain luokitusten vaatimusten mukainen määrä, 50 kappaletta, ja aitojen laitteiden hintalappu on ”pilvissä”. Matkan varrelta muistetaan hyvin mm. ?. Projektina oleva 2016 Cobra Jet on niin uusi, ettei siihen vielä ollut saatavilla valAuton rakentaminen voi olla jopa hauskaa, heittää Tami. – Saimme Ford Racingin Jesse Kershawilta kaikki Cobra Jet Mustangin alkuperäiset, viralliset speksit, joihin tehdaskilpurit ja NHRA-luokitukset perustuvat. Näin ei tarvitse esimerkiksi käyttää aihioina harvinaisia klassikkoja kisatoimintaan. Tamin myytyä oranssin Pro Mod '67 Camaronsa oli aika ripustaa ajohanskat naulaan peräti 28 kilpailuvuoden jälkeen ja keskittyä täyspäiväisesti pyörittämään omaa yritystä. Kisaamisen rinnalla Tami ryhtyi rakentamaan kokonaisia kilpureita, kun Brander Race Cars aloitti toimintansa 2004. Pitkään kuskiuraan mahtuu niin katuautoja, Pro Stock ja Pro Mod -kilpureita
Muutoksen massiivisuus on helppo ymmärtää, kun alkuperäinen erillisjousitettu kokonaisuus korvataan coil over -tuetulla jäykällä taka-akselilla. 58 9 2. 66 2 9.9° 5.0° 1.760 89.3° 1.553 8/20/15 3/16" HSLA 2015-S550-REAR-AXLE-ASSEMBLY3 SCALE 0.375 REV Part Number Material SIZE Designer, B. V8-MAGAZINE 63 TAKA-AKSELIN TAIKAA TAKA-AKSELIN TAIKAA Takaosasta joudutaan poistamaan iso pala lattiaa tarvittavien taka-akselimuutosten uusien tuentojen takia. Heavy duty -housing näytää tältä. Akseliputket pystytään hitsaamaan myös sisäpuolelta kiinni kopan laippaan, mikä lisää oleellisesti kestävyyttä. Taka-akselin kuori sorvissa, jossa tarkistetaan sen suoruus ja sorvataan päät laakeripesille. Kittejä, massoja ja eristeitä on poistettu joka puolelta. Jykevät kromimolyputket ovat ulkohalkaisijaltaan 3,25 tuumaa ja seinämävahvuudeltaan 7 mm. Taka-akselin keskikoppa on Strangen valmistama heavy duty -versio. Stackable Date Designed Coating Model Year 2015 S550 Watson Engineering, Inc. Kaikki uusi on luotava tyhjästä. Käytössä ovat Fordin mittapiirrokset, joiden pohjalta Watson Racingin rakentamat Cobra Jetit on luokiteltu. As Machined A. 11.875 11.875 14.250 14.250 19.313 19.313 26.175 26.175 5.6° 5.6° 6.102 6.095 2
64 V8-MAGAZINE mista peräpakettia. Vastaa CJ-runkoa. Taka-akselin joustoliike vaati lisää tilaa ja rungon loveamista. Cobra Jetin 9-tuumaisen perän keskiosa on Strangen heavy duty -tuote. Pahvista leikkely on paljoin halvempaa kuin levystä. Ylätangon kiinnikkeen teko alkaa pahvista piirtämällä ja leikkaamalla. Poikittaispalkkiin tulevat kiinni alatanko ja ylätangon kiinnikkeet. Laskelmat näyttäisivät, että sopiva perävälitys olisi 5,29. Linjan mallaamiseksi moottorin lohko on paikallaan. Siihen on hitsattu kromimolyputket, jotka ovat 3,25 tuumaa ulkohalkaisijaltaan. Akseli on koottu 32 erinäköisestä ”pellinkäikäleestä”. Vanhempaan CJ-malliin ja COPO Camaroihin niitä on tarjolla, mutta ei vielä tähän uusimpaan vuosimalliin. Kokonaisuus on viimeistelty Strangen laakereilla ja 35-rihlaisilla, ontoiksi poratuilla nk. Vasta sen jälkeen kuva siirretään tietokoneelle ja leikataan levystä. Erikoisuutena voi rakenteesta mainita, että putket saa hitsattua kiinni myös sisäpuolelta. gun drilled vetoakseleilla. Taka-akseli kokonaisuus jouduttiin tekemään rakennussarjasta. ?
– Korikittiä yksistään piikattiin 20 metriä pois. Stockin säännöt sanovat, että rungon on oltava alkuperäinen kyseiseen autoon tarkoitettu eikä runkoaisoja saa muuttaa. Peräpaketin teräsosuus vetoakseleineen painaa peräti 45 kiloa! Vertailun vuoksi, Pro Modien perät ovat vielä jykevämpiä ja vastaava paino on pyöreästi 65 kiloa, puntaroi Pasi. Kun lähtökohtana on moderni tuotantoauto, on purkaminen urakka, jota ei heti pysty kuvittelemaan. Runkopalkkien välinen alue on oltava alkuperäistä lattiaa. Uuden taka-akselia paikoilleen sovittelemista edelsi Mustangin purku-urakka. Enimmäkseen Tami on tottunut toimimaan vanhempien peltikorien kanssa. Kaikki osat otetaan irti, kitit ja massat putsataan, äänieristeet poistetaan jne. V8-MAGAZINE 65 . – Yhteensä kiinnikkeiden osia ”tulostui” peräti 32 kappaletta, isoja ja pieniä! Olihan siinä hitsaamista ennen kuin kaikki olivat paikoillaan, kuittaa Tami. – Tällainen uusi koppa on mitättömän ohutta 0,6 millistä peltiä ja vielä sinkittyä. Kun kaikki on tarkastettu ja hyväksytetty etukäteen, niin myöhemmin ei enää tule yllätyksiä. Nelilinkki vakiona Amerikasta saatiin kaikkien taka-akselin kiinnikkeiden, nelilinkin yläja alakiinnitysten, panhardtangon, kallistuksenvakaajan ja wheelie barsien kiinnikkeiden tietokoneella suunnitellut CAD-piirrokset ja kuvien ohjaamina laserleikkuri teki teräslevystä kaikki tarvittavat osat. Tami on kaukonäköisesti koko ajan konsultoinut ja tehnyt yhteistyötä FHRA:n katsastusmies Jari Kujalan kanssa. Puhutaan kumminkin ahdetuissa versioissa pitkälti yli tuhannen hevosvoiman tehoista. Tässä työvaiheessa on paljon mitä ei näe tai näy. Mustang on iso ja meillä uudentyyppinen stocker-projekti. Alkuperäinen erillisjousitettu peräkokonaisuus ripustuksineen ja jarruineen irrotettiin. Tukitankojen etukiinnikkeistä taaksepäin alkuperäisen lattian voi korvata. – Taka-akselissa on paljon rautaa, mutta pakko onkin olla erityisen vahva, kun se ottaa kaiken löylyn vastaan. Katsastettu Aivan tekemisen tasolla Mustang on myös ollut oppimisprojekti. Kun siihen yhdistettiin suurlujuuspeltiä, joutui opettelemaan hitsaamisen pienillä virroilla, mainitsee Tami. Hopunkatu 7 • 38200 Sastamala 050 465 1100 • timo.keskinen@retrorenkaat.fi www.retrorenkaat.fi Sovittelu käynnissä, kyllä se sinne alkaa istua.. Putsausoperaatio vei viikon työtunnit, kertoo Tami. Niin ikään korista leikattiin lattia auki, jotta sai tehtyä tukitankojen etukiinnitykset
MSD 85701 virranjakaja on pienin koskaan MSD:n valmistama virranjakaja, sillä se on vakiojakajaa 0,5" kapeampi ja yli 1" matalampi. MSD 85701 on suunniteltu katuja kisakäyttöön autoihin, joissa tulipelti, imusarja tai esimerkiksi ahdin rajoittavat virranjakajalle jäävää tilaa. www.tradeparts.fi Merkkikohtainen mattosarja Chevy Vaniin jalkatilan mukaan muotoiltuja mattoja kysytään aika ajoin, koska Vaniin eivät käy yleismallin matot. www.jarimaki.fi Öljynsuodattimen adapteri Trade Partsista on saatavana Concoursin alumiininen öljysuodattimen adapteri Fordin FE 352–428-moottoreihin 71 euron hintaan. Kokovalikoimaa löytyy 15–22-tuumaisten välillä, ja jälleenmyyjinä toimivat rengasliikkeet kautta maan. Suosituimmat tuotteet löytyvät Suomen varastosta ja muut saapuvat pikarahdilla viikossa. Käytetään yhdessä MSD 6, 7, 8 tai 10 sytytysboksien kanssa. Koppia saa umpinaisina, rei’illä varustettuna, matalana tai korkeana. www.jarimaki.fi Maasturirenkaat palasivat Nelivetoisten ja SUV-mallien renkaista tunnettu General Tire on palannut Suomenkin markkinoille. 66 V8-MAGAZINE Venakoppia Speedmasterin alumiiniset/peltiset venttiilikopankannet ovat saatavilla Trade Partsin valikoimasta Fordin, Chevroletin ja Pontiacin moottoreihin kromisina, alumiinihitsattuina tai teräksisinä. Hinta 540 euroa. Hinta 379,90 euroa. Nyt valikoimassa on '78–'96 Vaneihin muotoiltuja merkkikohtaisia kankaisia etumattosarjoja hintaan 165 euroa. Hinnat ovat alkaen 49 euroa pari. Fullsize Chevyihin ja Dodgeen laatikkoa löytyy 172 cm levyisenä ja fullsize Fordeihin 182 cm levyisenä hintaan 690 euroa. www.generaltire.fi. www.uspartsperformance.fi Työkalulaatikoita pickupeihin Lokinsiipi-kannellista työkalulaatikkoa on saatavilla nyt myös midsize pickupeihin 152 cm levyisenä, eli menee myös Nissanin ja Toyotan lavalle S-10 ja Rangerin lisäksi. www.tradeparts.fi MSD Pro Billet Small Diameter Chevy-virranjakaja Ratkaisu tilan ahtauteen. Myös venttiilikopan korkit ja huohottimen korkit löytyvät valikoimasta, hinta alkaen 9 euroa. Lisäksi FE-moottoriin löytyy myös uusi nokan paikallaan pitävä teräksinen thrust plate -painelevy hintaan 49 euroa. Renkaita on saatavilla laajalla kokovalikoimalla katurenkaasta aina 80 % maastorenkaaseen saakka
Arvo mme bens alahja kortt eja 5 000 €:n edes tä vuon na 2017!. Buick Special '57 . Ford F100 Ranger Styleside '69 . Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. DeSoto Firedome Convertible '57 . Kannattaa olla V8-Magazinen tilaaja Mukavia lukuhetkiä jatkossakin, toivottaa V8-Magazinen toimitus SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 10 /2 01 6 H IN TA 10 ,6 € SEMA SHOW 2016 Ford Torino GT Sportsroof 1971 . Mielitkö tien päälle. Dodge Coronet 500 Convertible '69 PAL.VKO 2017-03 1 6 1 6 4 1 4 8 8 9 7 2 5 90 07 20 -1 61 Arvomme kaikkien tilaajien kesken 500 € :n arvoisen bensalahjakortin! V8-Magazinen tilaajana olet automaattisesti mukana arvonnassa. Pontiac Catalina 2+2 '65 . Arvomme vuonna 2017 V8-Magazinen tilaajien kesken 500 €:n bensalahjakortin aina lehden ilmestyessä
110 e. Uudet kromit, näyttelykunto. Reijo 044 588 8933 Pori. Sähköpostitse liitteenä lähetettävän kuvan tulee olla JPG-muodossa, leveydeltään vähintään 6 cm ja resoluutioltaan 300 dpi. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 1000. 050 358 3466 Pori. Kuvaa ei palauteta. 200 e. '98 > h. Hyväkuntoinen ja toimiva avoauto kesään. Chevrolet 1963 etulokasuoja h. MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET Cadillac Bose käyttämätön navisoitin Sevilleen/ DeVilleen vm. Hyvät lasit! mano.forsman@o-vik.com. TEE ILMOITUS Lähetä ilmoitus kirjallisena tikkukirjaimin tai koneella kirjoitettuna. 24 500 e. 040 517 2923 Espoo. Sopii 2003–2007 autoon. Cadillac SRX merkki 8x18" talvialut h. +46 706 9223 53. Merkitse kuvan taakse ilmoituksessa oleva nimi ja puhelinnumero. Kaiser 1954 takavalot. Merkitse myös osasto, jossa toivot sen julkaistavaksi. 600 e. Reijo 044 588 8933 Pori. 250 e, Impala 1966 pölykapselit 14", siistit, yht. V8-MARKETIN YHTEYSTIEDOT Postiosoite V8-Market/V8-Magazine, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti v8-market@fokusmedia.fi KAUPALLISET ILMOITUKSET: Hansanova Oy, puh. 68 V8-MAGAZINE Uusi Chevrolet Silverado 2500 HD:n etupuskuri. Ajettu 98 000 km. (09) 670 375, 0400 442 616 ILMOITUSOHJEET Ilmaisella V8-MARKET-palstalla lukijamme voivat myydä ja ostaa kaikkea harrastukseen liittyvää. ILMOITUKSEN KUVA Kuvia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan 1 kuva/ilmoitus. Tilaa on varattu AINOASTAAN YKSITYISHENKILÖIDEN ilmoituksille. 040 517 2923 Espoo.. Muista suuntanumero puhelinnumeroon ja kännykkänumeroissa mainitse paikkakunta. V8-MARKET MYYDÄÄN FOMOCO Ford Thunderbird 1957, täydellisesti läpikäyty/paljon uusittu osia, museotarkastettu. 050 501 0621 Vantaa. Sähköpostissa kirjoita ilmoitusteksti viestikenttään ja aiheeksi sen osaston nimi. Hp. Ford Mustang 2006 GT avo. Ilmoitus julkaistaan seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä, mutta jos se ei siihen ehtinyt tai mahtunut, laitamme sen automaattisesti sitä seuraavaan numeroon. Kone-/laatikko laitettu. Puhelimitse emme vastaanota ilmoituksia. Huollot suoritettu ja katsastettu
Mukana myös vuosimallien faktat lyhyesti kuvan kera sekä tärkeimpien tunnistelaattojen sijaintikohdat. Ei uutta häpeä. Myydään vähäisen käytön takia. Voin myös tuoda kohtuukorvasta vastaan Turku–Tampere–Helsinki alueella. 0400 260 230. Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap. Parissa maapallossa jokin valuvirhe tai muu, maapallojakin saa toki uusia. Hinta 4900 euroa. Tarpeettomina. 040 587 4351 Uusimaa. Myydään autonja tavarankuljetustraileri. . Hiiliteräs (harmaa kahva) ja ruostumaton (musta kahva), mallit nahkatupeissa. Täysin sinkitty, M+S renkaat. 040 506 3608 Paimio. 10 euroa. Soitot/viestit klo 16.00 jälkeen. Annetaan hyvään kotiin hyväkuntoinen tummanvihreä takapenkki & selkänoja. 50 €/kpl. Uudet käyttöpuukot. Yhteishintaan 6500 euroa. Entisöintitarkoitukseen teetettyjä vanhan näköisiä sähköjohtoja. Penkki Lohjalla. (09) 670 375, 0400 442 616 Myydään autoja M AMC/JEEP M FOMOCO Ford, Mercury, Lincoln, Edsel M GM Chevrolet, Buick, Cadillac, Pontiac, GMC, Hummer, Oldsmobile M MOPAR Chrysler, Dodge, Plymouth, Imperial M MUUT JENKKIAUTOT M MUUT AUTOT (ei amerikkalaiset) M KILPURIT JA KALUSTOT Myydään moottoripyöriä M HARLEY-DAVIDSON M MUUT MOOTTORIPYÖRÄT Muut M MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET M MYYDÄÄN PIENOISMALLIT/LELUT M OSTETAAN AMERIKKALAISET/MUUT M VAIHDETAAN M SEKALAISTA LAITA RASTI (X) OIKEAAN OSASTOON: Päiväys: _____/_____ 20_____ Puh. 0400 454 961/Jarmo. MYYDÄÄN MUUT Ford Mustang Red Book (kirj. 1½ ja 2½ mm 2 . ILMOITUKSET YRITYKSILLE Hansanova Oy, puh. dage.groop@gmail.com. '68 autossa. V8-MARKET ILMOITAN V8-MARKETISSA V8-MARKET Lähettäjän nimi, osoite ja puhelinnumero: Lähetän valokuvan M kyllä M ei M Olen tilaaja M irtonumeron lukija Nimija osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ilmoituksen teksti MYYDÄÄN KILPURIT SEKALAISTA Myydään 2 kpl Terävä-merkkiset Jääkäripuukot 140. Triumph-harrastajan mukaan valuvirhe on yleinen. Kantavuus 2000 kg, omapaino 500 kg. Hinta 6 €/m. Sopinee myös LeMans ja GTO saman ikäluokan autoihin. Hinta 2 €/m. Rekisterissä ja katsastettu. Löytyy myös tulpanjohtoja, nekin uusia vanhantyylisiä. Ollut Pontiac Tempest Custom 2d vm. Triumph pillerikapselit (9 7/8") maapallokeskiöillä, käyttämättömät (NOS). 050 433 7199. Sessler) sisältää 1964 1/2–2004 vuosimallien Mustangeista luettelotietoa – tunnistuskoodeista, tuotantomääristä, varusteista, tekniikasta. Mukana täydellinen varamoottori. Merkki Thule Brenderrüp, vuosimalli 2009. Soita 040 351 1360. Mainitse kännykkänumeron yhteydessä paikkakunta. Modified Junior Dragster + kuljetuskärry. Ei ole ollut käytössä kumpikaan. Metsä ja kalamiehet hox! Hp. 040 324 8292 Parkano.. Kätevän kokoinen pokkari, 207 sivua, hyväkuntoinen. Hinta 3850 e. Puh. Peter C. Varustettu hydraulikipillä ja vinssillä. Tai koko starttipaketti: kilpuri, umpikärry (jarruton, alle 750 kg) ja hinaamiseen käytetty varikkomönkkäri. Hinta 180 € / tarjous. Nyt edullisesti mukaan Modified Junior Dragster -kisaamiseen! Myynnissä 9 sekunnin metanolidragster: 2000 Mike Bos, kromimolyrunko, moottori 206 cc JR Race Cars RAPTOR, JR Race Cars Shockwave kytkin, MyChron tiedonkeruu..
ROMPETORI Testiradantie 59, Nokia: Nokian Urheiluautoilijat, ptt.kallio@elisanet.fi 20.5. GASOLINE MOTOR SHOW Seinäjoki Areena, Seinäjoki: Vintage Car Club 040 061 5979, vccofi@gmail.com 24.4. RADALLE.COM RATAPÄIVÄ Artukainen, Turku: Radalle.com 6.5. HARRASTEAJONEUVOJEN KOKOONTUMINEN JA ROMPETORI Könnintie 125, Ylistaro as: 040 513 1763, antti.alanko@netikka.fi 20.5. Vantaa (Heureka) 17.2., 17.3., 21.4., 19.5., 16.6. HELAMARKKINAT – MOBILISTIEN ROMPETORI Porin ravirata, Ravintie 1, Pori: Satakunnan Mobilistit, Vehmas 040 022 6234 13.5. ROMPETORI JA MUSEOAJONEUVONÄYTTELY XAMK:n p-paikka, Patteristonkatu 3, Mikkeli: Mikkelin Mobilistit, Kiiski 050 521 6517, seppokiiski@msn.com 29.–30.4. Nummela (Seisakki/Prisma) 11.3., 8.4., 13.5., 10.6. RETRO TRUCKS JA RASKAAN KALUSTON ROMPETORI Rekkakukko, Kukonkoivu, Kukonkuja 1, Hollola: Perttilä, 0400 967 561, Hovinen, 040 551 1667, retro@rekkakukko.fi 6.–7.5. H-DCF WINTER RALLY (H-D) Valkeakoski: Harley-Davidson Club Finland 12.3. KULMAKORPI OFF ROAD PARK -AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. ESPOON AUTOMUSEON ÄITIENPÄIVÄ ROMPETORI Espoon Automuseo, Bodomintie 35, Espoo: Espoon Automuseo, info@espoonautomuseo.com 20.5. TALVI-HEIKKI AJONEUVOHARRASTUSJA KERÄILYTAPAHTUMA / AUTOKUUME 2017 Turun Messuja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9–13 (Artukainen), Turku: Turun Seudun Mobilistit, Koivisto 02 238 5775, Peippo 040 045 0707, Heinonen 050 082 7416, mobiilimaki@tsmry.fi 11.3. KANGASALA CLASSIC CARS – HARRASTEAJONEUVOJEN KULTTUURIAJO Vehoniementie 92, Kaivanto: Vehoniemen Automuseoseura, leila@automuseo.com 13.5. RADALLE.COM JÄÄRATAPÄIVÄ Ouluzone, Kuusamontie 3250, Arkala: Radalle.com 4.3. AMERICAN CAR SHOW OULU Ouluhalli, Ouluhallintie 20, Oulu: American Car Club Oulu 040 068 6159, acc.oulu@gmail.com 14.5. HOT ROD & ROCK SHOW Tampereen Messuja Urheilukeskus, llmailunkatu 20, Tampere: FHRA Tampereen Seutu, ajoneuvoilmoittautumiset office@fhra-tre.net, 040 062 3276, kilpurit 040 062 1057, myyntipaikat 040 073 0294 30.4. 40. RADALLE.COM JÄÄRATAPÄIVÄ Levi: Radalle.com 11.–12.3. 5.4.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@fjdc.org, 044 978 9599 8.–9.4. KULMAKORPI OFF ROAD PARK -AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. KOONNUT: HANNELE HATANPÄÄ Kotimaa 25.2. Vantaa (Rekolan Shell) 24.2., 31.3., 28.4., 26.5., 30.6. 24.2.) 4.–5.3. Helsinki (Kauppatori) 7.4., 5.5., 2.6. Karjaa (ABC) 3.3., 7.4., 5.5., 2.6. 70 V8-MAGAZINE Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Kajaani (ABC) 1.4., 6.5., 3.6. ROMPETORI & HARRASTEPARKKI Zoolandian parkkipaikka, Eläntarhantie, Lieto as: Liedon Mobilistit, 040 037 3737, sallatoimi@gmail-com 1.5. CRUISING PRE-PARTY Helsinki-Malmin lentoasema, Helsinki: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 6.5. JYVÄSKYLÄ WAPPU CRUISING Jyväskylä 5.5. WANHAT VEKOTTIMET JA ROMPETORI Airakselantie 593, Airaksela: Airakselan Yritys 044 013 8877, kimmo.koivisto@luukku.com 20.5. KORIAN MOBIILIHALLIN AVOIMET OVET JA AJOKAUDEN AVAUS Tallitie 3, Koria: Kymen Automobiilikerho, Lyytikäinen 040 507 7346 29.4. VAPPU CRUISING Ravintola Lokki (klo 18–19.00) – Ace Corner, Lahti 1.5. SALON MAISEMACRUISING Salon tori (lähtö), Horninkatu, Salo: Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat 20.5. V8 THUNDER TESTIPÄIVÄT Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa 13.5. CLASSIC MOTOR SHOW Lahden Messut, Salpausselänkatu 7, Lahti: RLO Events 040 096 9550, risto.laine@rloevents.fi, näytteilleasettajat 040 847 8911, reeta.hamalainen@rloevents.fi 8.-9.5. VMPK KEVÄTROMPE Teivon Ravikeskus, Tampere: Veteraanimoottoripyöräklubin Tampereen aluekerho Mansen Masinistit 050 501 0119, olavi.kaario@kolumbus.fi 22.–23.4. VETKUN KEVÄTKEIKKA – KEVÄTPÄIVÄNTASAUSAJO (VETERAANIKUORMA-AUTOT) Kenkävero, Mikkeli – Joroinen – Varkaus – Leppävirta: Veteraanikuorma-autoseura 11.3. 22.2.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@ fjdc.org, 044 978 9599 4.3. HANKIRALLI (HISTORIC RALLY TROPHY) Porvoo: Porvoon Seudun Urheiluautoilijat 4.3. PERINTEINEN ROMPETORI Pilvenmäen ravirata, Pilvenmäentie 7, Forssa: Lions Club Forssa, timotuominen10@gmail.com, 050 590 9080 6.5. KULMAKORPI OFF ROAD PARK -AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. Joensuu (Shell Ylämylly) 8.4., 13.5., 10.6. WINTER SWAP MEET Teivon Ravikeskus, Tampere: FHRA Tampereen seutu 040 062 3276, myyntipaikat 040 0735727 8.4. TEIJO TALOT -RALLI (HISTORIC RALLY TROPHY) Salo 13.5. 26.4.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@fjdc.org, 044 978 9599 29.4. FMOC WAPPU CRUISING Uusimaa: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 1.5. VAPPUAJO Sundomin silta, Vaasa (lähtö klo 15.00) 1.5. AMERICAN CAR SHOW, TUNING CAR SHOW, MC HEAVEN & MOTORSPORT Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 17.6. ESPOON PERINTEINEN VW & VINTAGE ROMPE-TORI, HARRASTEPARKKI Espoon Automuseo, Bodomintie 35, Espoo: Kaitsu 040 511 3505, Tomi 044 507 7728, Sebu 050 051 4033 29.4. Tapahtumakalenteri H A N N E LE H A TA N PÄ Ä. AHS:N TALVIAJOT Rantaravintola Lahnajärvi, Helsingintie 3276, Lahnajärvi (klo 9–10.00) – Paikkari – Leikkilä – Sammatin keskusta (klo 11.15) – Suomusjärvi – Rantaravintola Lahnajärvi: Autohistoriallinen Seura, Malmia, 040 500 8230, juha@malmia.fi,(ennakkoilm. AMERICAN CAR SHOW KOKKOLA Kokkolan Urheilutalo, Vapaudentie 1, Kokkola: American Car Drivers of Kokkola 14.–16.4. Pori (ABC Tikkula) 3.3., 7.4., 5.5., 2.6. PERÄKONTTIKIRPPUTORI JA HARRASTEAJONEUVOPARKKI A-Katsastuksen piha, Varistie 8, Kajaani: A-Katsastus Cruisingit Espoo 12.5., 9.6. 10.5.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@fjdc.org, 044 978 9599 13.–14.5. Oulu (Eden, Nallikari) 24.2., 31.3., 28.4., 26.5., 30.6. KULMAKORPI OFF ROAD PARK -AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. Hyrylä (Burger King) 6.5., 3.6. Seinäjoki 14.4., 12.5., 9.6. FJDC TALVITREFFIT (JEEP) Ilola, Valkeakoski: Finnish Jeep Drivers Club 5.3. Kerava (tori) 10.3., 14.4., 12.5., 9.6. Lahti (Ace Corner) 8.4., 13.5., 30.5., 10.6. MAALISSAALIS MP-ROMPETORI Kauppakeskus Tuulonen, Tuulosentie 1, Tuulos: VMPK Kanta-Hämeen aluekerho Kantamotoristit, Seppo 040 505 9896, kantamotoristit@gmail.com, Erkki 050 491 1166, erkki.kuparinen@pp3.inet.fi 25.3. PERINNEPÖRINÄT Sirkuskenttä, Järvenpää: Tuusulanjärven Tunarit 22.4. Vaasa 30.4., 20.5., 3.6. KADUNMIEHEN KIIHDYTYSPÄIVÄ Lahti-Vesivehmaan lentokenttä: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 20.5
NHRA Spring Nationals, Houston, Teksas 23.4. Goodguys Nashville Nationals, Nashville, Teksas 19.–21.5. Fuck Cancer Tour #1 Kjula Dragway, Eskilstuna, Ruotsi 28.5. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 16.–20.5. Dave & Ed's Super Auto Events Pro-Formance Swap Meet, Canton, Ohio 5.3. NHRA Arizona Nationals, Phoenix, Arizona 24.–26.2. Fuelfed Coffee & Classics, Fort Lauderdale, Florida 5.–7.5. Pomona Classic Car Show, Pomona, Kalifornia 23.4. Goodguys Spring Lone Star Nationals, Fort Worth, Teksas 18.3. NSRA Western Street Rod Nationals, Bakersfield, Kalifornia 28.–30.4. Power Start of Summer Meet, Hässleholm, Ruotsi 27.–28.5. Amelia Island Historic Grand Prix, Amelia Island, Florida 16.–19.3. Good Vibrations March Meet Nostalgia Drag Racing, Bakersfield, Kalifornia 3.–4.3. Veteranoch prylmarknad, Höör, Ruotsi 7.5. NCRG Old Car Swap Meet, Sacramento, Kalifornia 23.4. Torinto Motorama, Toronto, Kanada 10.–12.3. Classic Cars Springmeet Sundby Gård, Huddinge, Ruotsi 6.5. Pomona Swap Meet, Pomona, Kalifornia 5.3. Barrett-Jackson Automobilia and Classic Car & Automobilia Auction, Palm Beach, Florida Pienoismallit 26.2. Cavalcade of Cars, Hamburg, New York 4.–5.3. Capital Rods Spring Dust Off Swap Meet, Burnt Hills, New York 26.3. Goodguys Del Mar Nationals, Del Mar, Kalifornia 31.3.–2.4. Power Vårmarknad, Lidköping, Ruotsi 2.4. V8-MAGAZINE 71 20.5. Leake Collector Car Show & Auction, Oklahoma City, Oklahoma 24.–26.2. Gasoline Swap, Katrineholm, Ruotsi 4.3. Arosmarknad, Västerås, Ruotsi 13.5. Oldsmobile Show / Oldsmar Days, Oldsmar, Florida 2.4. Veteranmarknad, Hjo, Ruotsi 21.5. New York International Auto Show, New York, New York 13.–16.4. AMERICAN CAR SHOW MODEL CAR CONTEST Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 22.4. Spring Vintage Festival (Historic Race) Road America, Elkhart Lake, Wisconsin 18.–21.5. Vinterträff i parken, Billesholm, Ruotsi 14.4. Escalon Gas Bash & Swap Meet (Automobilia), Escalon, Kalifornia 12.3. Wolfland Springmeet, Ransäter, Ruotsi 20.5. Jonny's Classic Meeting & Swap, Dals Långed, Ruotsi 20.5. PIENOISMALLIPÄIVÄ Kauppaoppilaitos, Tampere: FHRA Tampereen Seutu, 040 083 3841, 040 062 3276 18.–19.3. Ford Träff PG Larsson, Tibro, Ruotsi 29.4. Carmichael Elks Classic Car Show & Swap Meet, Carmichael, Kalifornia 29.4. RM Sotheby's Amelia Island Auction, Amelia Island, Florida 11.3. Fagersta Vårcruising, Fagersta, Ruotsi 26.–27.5. CCM OPEN Skytteholmsskolan, Solna: Nisse +46 70 778 302 14.–16.4. Drag Race Tallhed, Orsa, Ruotsi 21.5. Sunday Cars and Coffee Event, Carmichael , Kalifornia 9.4. RADALLE.COM RATAPÄIVÄ Ahveniston moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna: Radalle.com 25.–28.5. Mid Sweden Swap, Gnarp, Ruotsi 4.3. Stuart Corvette Club Show, Fort Pierce Marina, Florida 23.–24.4. Back to the Streets Car Show and Cruise, Woodland, Kalifornia 14.5. POHJANMAAMEETING (VAN & TRUCK) Pohjanmaa: VAiN Häjyyt 26.5. All Chevy Car & Truck Show, Inverness, Florida 16.–19.3. NHRA Kansas Nationals (Grag Race), Topeka, Kansas 20.5. ISO LÄNSI-UUSIMAA CRUISING Länsi-Uusimaa 27.5. Race & Performance Expo, Schaumburg, Illinois 26.2. Tjolöholm Classic Motor, Fjärås, Ruotsi 25.5. Goodguys North Carolina, Nationals, Raleigh, Pohjois-Carolina 28.–30.4. Chickasha Pre-War Swap Meet, Chickasha, Oklahoma 17.–19.3. Stumbemarked, Herning, Tanska 12.4. GAA Classic Cars Auction, Greensboro, Pohjois-Carolina 2.–5.3. Veterans Transition Center Memorial Day Classic Car and Truck Show, Marina, Kalifornia. Färnsjörepan – isregularitetstävling (Hot Rods, veteranbilar, motorcyklar, mopeder), Filipstad, Ruotsi 4.3. ROMPETORI Auran Nuortentalo, Kirkkotie 254 (vt 9), Aura: Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat, (varaukset 1.3. TOUKOTAIWAL-AJO Täiköntori, Kemi (lähtö klo 11.00) – Liakan NS – Arpela, Tornio: Lounais-Lapin Euroautoilijat 044 292 2014 27.5. Goodguys Spring Nationals, Scottsdale, Arizona 10.–19.3. Sled Fest, Duncannon, Pennsylvania 29.4. ILLINOIS PLASTIC KIT & TOY SHOW Wheaton, Illinois, Amerikka 4.3. NHRA Southern Nationals, Atlanta, Georgia 5.–7.5. SPRING NATIONALS -DRAG RACE (SM) Motopark Raceway, Motoparkintie 62, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 27.–28.5. Drag Race Malmö Raceway, Malmö, Ruotsi 12.–14.5. Twentynine Palms Car Show and Street Fair, Twentynine Palms,California 18.–19.3. Fredrikstad Motorshow, Fredrikstad, Norja 22.–23.4. NSRA Southwest Street Rod Nationals, Oklahoma City, Oklahoma 8.4. West Coast Kustoms Cruisin' Nationals, Santa Maria, Kalifornia 26.–28.5. NASCAR Daytona 500, Daytona Beach, Florida 2.–4.2. Sacramento Autorama, Sacramento, Kalifornia 17.–19.3. VW-Träff med marknad, Pålsbod, Ruotsi 19.–21.5. Daytona Bike Week, Daytona Beach, Florida 11.3. Old Town Cruisers bilutställning, Heremora, Ruotsi 25.5. KULMAKORPI OFF ROAD PARK –AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. Veteranfordonsmarknad, Mora, Ruotsi 13.–14.5. 40. Fuelfed Coffee & Classics, Fort Lauderdale, Florida 31.3.–1.4. Temecula Rod Run, Temecula, Kalifornia 3.–5.3. Gainesville Street Rods Original Cruz-In, Gainesville, Florida 11.3. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 11.–23.4. AACA Antique Automobile Show, Vero Beach, Florida 18.3. Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 6.–8.4. LAHTI HELA RIDE-IN BIKE SHOW Sataman tori, Lahti (+ ennakkoilmoittautuneet rakennetut jenkkiautot Lahti Aquan p-alue, satama): Sabre Mc, info@topal.fi 27.5. SWFL Nationals Car Show & Classic Car Auction, Fort Myers, Florida 18.–19.3. ROMPETORI Vatajantie 69, Sastamala: Lantulan seudun kyläyhdistys, Harsu 040 865 0127, riikkaharsu@gmail.com 27.5. DAK Vårmarknad, Falun, Ruotsi 8.3. Vinterträff i parken, Billesholm, Ruotsi 25.3. Downtown Ford Classic & Custom Car Show, Sacramento, Kalifornia 20.–21.5. Nitro Battle at Barona Drag Strip, Lakeside, Kalifornia 27.5. Winter Florida Autofest Lakeland by Carlisle, Lakeland, Florida 24.–26.2. HISTORIC RACE CUP Kemoran Moottorirata, Kemorantie 161, Veteli: Historic Race Finland 27.–28.5. Special og Veteranbil Auktion, Ikast, Tanska 25.5. Spring Fling (Mopar), Van Nuys, Kalifornia 9.4. MODEL EXPO Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki: 040 450 3250, asiakaspalvelu@messukeskus.com, kerhot/yhdistykset Ropponen 050 411 8269, maaret.ropponen@messukeskus.com 1.6. Motostalgia Amelia Island Auction, Fernandina Beach, Florida 11.3. Vårmønstring, Elvebakken, Norja 27.5. NHRA Nationals (Drag Race), Las Vegas, Nevada 17.–18.3. Sepring Vintage Classic (Historic Race), Sepring, Florida 2.–5.3. Sunday Cars and Coffee Event, Carmichael, Kalifornia 12.3. Classic Race Aarhus, Aarhus, Tanska 20.5. BACKWOODS CRUISING (TUNINGJA HARRASTEAJONEUVOT) Kauppapuisto, Kajaani: Backwoods Custom 20.–21.5. Big Barn Classic Car Show, Menifee, Kalifornia 30.4. NHRA Mello Yello Drag Racing Nationals, Las Vegas, Nevada 31.3.–2.4. Vårträff med rally, Höör, Ruotsi 12.5. Petaluma's Salute to American Graffiti, Petaluma, Kalifornia 18.–21.5. Doorslammer’s Spring Meet, Kirkenaer, Norja 6.5. All Pontiac Swap Meet, Columbus, Ohio 19.3. Spring Carlisle, Carlisle, Pennsylvania 21.–23.4. Model A Ford Swap Meet, Columbus, Indiana 30.4. FMOC SLALOM CUP Ratina, Tampere: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 27.5. alkaen klo 16–21.00 046 661 5861) 25.5. Sollefteå Big Meet och Cruising, Sollefteå, Ruotsi 27.5. Gooding & Company Presents The Amelia Island Auction, Amelia Island, Florida 10.–12.3. Örebro Spring Meet, Örebro, Ruotsi 6.5. Goodguys All American Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 26.3. Viva Las Vegas, Las Vegas, Nevada 19.–23.4. Samlarbilar 2017, Örebro, Ruotsi 25.–26.3. Speed Weekend, Årsunda, Ruotsi 25.2. Veteranmarknad, Sundsvall, Ruotsi 14.–17.4. Uddevalla Veteranmarknad, Uddevalla, Ruotsi 22.–23.4. OLD TOY SWAP – LEIKKIKALUMARKKINAT (TURUN TAIDEJA ANTIIKKIMESSUT) Turun Messuja Kongressikeskus, Messukentänkatu 9–13 (Artukainen), Turku 8.4. NHRA Nationals (Drag Race), Charlotte, Pohjois-Carolina 29.4. Viksta Veteranmarknad, Viksta, Ruotsi 29.–30.4. Sunday Cars and Coffee Event, Carmichael , Kalifornia 14.5. NVK Vårmarked Ekeberg, Oslo, Norja 6.5. Moon Bike Show, Avesta, Ruotsi 4.3. Truckmeet, Kristianstad, Ruotsi 6.5. NSRA Street Rod Nationals South, Knoxville, Tennessee 7.5. Nashville Boogie Vintage Weekender, Nashville, Teksas 19.–21.5. NSRA Southeast Street Rod Nationals, Tampa, Florida 1.–2.4. Big Country Swap Meet, Abilene, Teksas 31.3.–2.4. Classic Chevys Annual Car Show, Chatsworth, Kalifornia 13.5. Southern California Historic Sports Car Festival, Fontana, Kalifornia 28.–30.4. Arizona All Oldsmobile Show, Scottsdale, Arizona 25.3. Nightcruisers Kristinehamnsträffen, Kristinehamn, Ruotsi 20.–21.5. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 12.3. Vårmønstring, Rudshøgda, Norja 29.4. Klippan Classic, Klippan, Ruotsi Pohjois-Amerikka 23.–26.2. Bilsport Performance & Custom Motorshow, Jönköping, Ruotsi 22.4. VARA High Desert Challenge (Historic Race), Rosamond, Kalifornia 25.–26.3. Jakriborg Prix, Hjärup, Ruotsi 25.5. Almost Spring Swap Meet & Car Show, Puyallup, Washington 19.3. 24.5.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@fjdc.org, 044 978 9599 27.-28.5. Florida Mopar Nationals Car Show (Mopar, Jeep, AMC) and Swap Meet, Davie, Florida 10.3. Moldestukets Show ’n’ Shine, Hamar, Norja 14.5. GREVENS GLUE GALORE GGG Dansäterskolan, Borensberg: Claes +46 70 988 5932 7.–9.4. TEST’N TUNE (DRAG RACE) Motopark Raceway, Motoparkintie 62, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 27.5. Bollnäs Motorrevy, Bollnäs, Ruotsi 23.4. Drag Race, Vårgårda, Ruotsi 27.5. WECOMOCO Stenhults bygdegård, Orust: Stefan +46 76 379 3254 21.–23.4. Aars Stumpemarked og Veteranudstilling, Aars, Tanska 8.4. Bilmesse & Brugtmarked, Fredericia, Tanska 1.4. Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 5.3. PÄIJÄT-HÄMEEN ROMPEMARKKINAT Jokimaan ravirata, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit, Vähälä 040 555 9265 21.5. Veteranbilutstillning Jesperhus, Nykøbing Mors, Tanska 12.–14.5. Packards and Studebaker-Packards Palmetto Car Show, Palmetto, Georgia 25.–26.3. Mecum: Indy 2017, Indianapolis, Indiana 18.–20.5. Classic Motor Marknad, Västerås, Ruotsi 25.–26.3. Big 3 Auto Parts Exhange, San Diego, Kalifornia 25.–26.2. Vintage Ford Winter Swap Meet, Roselle, Illinois 25.3. KIIHDYTYS-/TESTIPÄIVÄ Pudasjärven lentokenttä: Taivalkosken Moottorikerho, Teppo 045 138 6960 Muut Pohjoismaat 24.–25.2. NSRA Mid-America Street Rod Nationals, Springfield, Missouri 27.5. RHK Historic Meeting (race), Kinnekulle, Ruotsi 13.5. SCTA Land Speed Racing, El Mirage Dry Lake, Kalifornia 26.–28.5. Sumter Swap Meets, Bushnell, Florida 7.5. California Mille, San Francisco, Kalifornia 28.–30.4
Maski, ajovalot, takavalot ja louversit saavat erityismaininnan. Keula on muokattu sarjan 1960-luvun alkuperäispainoksen kustom-osasta, samoin takasiivet. Lisää kustom-tyylittelyä, nyt AMT:n ’57 Chevyn muodossa. Siitä pitävät huolen sekä näyttelyn sijainti hieman syrjässä pienellä paikkakunnalla, että aihevalintojen tiukka rajaus koskemaan vain automalleja. Hampurilainen kuuluu taustan dioraamaan. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO N yt esilläoleva kalusto on Ranskasta, Chanteloup-en-Briessä viime syksynä järjestetystä Kit Car Show’sta. 72 V8-MAGAZINE. Kit Car Show on saanut maineen suurista massanäyttelyistä poikkeavana lämminhenkisenä tapahtumana, jossa panostetaan mallien lisäksi paikalla olijoiden viihmutta ei aivan mahan täydeltä Tässä ei nyt olla ehkä ihan Bonnevillessä, mutta ei välttämättä kaukanakaan. Kokonaiskuva muodostuu kuitenkin yleensä vasta näyttelystä kotiutumisen jälkeen, kun nähty ja koettu on sisäistetty ja tapahtuman oleellinen sisältö on hahmottunut. Oliver Beuffen kustom-tulkinta ’58 Chevystä on enemmän kuin onnistunut. Takalokasuojien muodoissa on piirteitä ’59 Studebaker Larkista, aika yllättävä yhteys. Chanteloup-en-Brien pienoismallit MAKEAA , Internetin jäsentelemätön tietomäärä on valtava, joten myös pienoismallinäyttelyistä löytyy jo ennen tapahtuman loppumista nettikuvia. Tämä joka toinen vuosi pidettävä tapahtuma ei pyri edes lähtökohtaisesti olemaan kaiken kattava tai suuri. Frederic Michautin pöydältä, rakentaja ei välttämättä kuitenkaan sama persoona. Frederic Michautin pöydältä, rakentaja ilmeisesti kuitenkin Joel Laforet. Korimuutokset muodostavat pitkän luettelon, jota ei tässä kannata listata
Erillisiä projektipöytiä ei Ranskassa harrasteta, joten keskeneräiset mallit ovat samoilla pöydillä kuin valmiit. Kun järjestelyt ovat talkoohenkisiä, väijyy aina vaara, että muutaman avainhenkilön merkitys käy liiankin oleelliseksi. Järjestelyporukka on pieni ja se henkilöityy pääjärjestäjä Roger Leiseriin, joka englantia ranskalaistyyliin puhuvana ja ulkonäöltään rockabilly-henkisenä antaa jo olemuksellaan ominaisvärin tapahtumalle. Sen verran sammutetuin lyhdyin mentiin, että perinteinen 1:1 harrasteautoparkkis näyttelyhallin vieressä jäi pois, mutta Ranskassa voi autoja pysäköidä luovasti myös kadulle. Tyylillä kustomoidun Simca Aronde sedan deliveryn rakentaja/omistaja kuulunee rekisteristä päätellen Mess Arondes -kerhoon. Kahden verohevosvoiman autostakin saa syntymään jotain kustom-henkistä. Näyttelyn teemana olivat Volkkarit, joita piisasi joka lähtöön. Serge ja/tai Sebastien Desfossezin malli oli vielä kesken. Kuva on Gerard Daufferin nimellä varatulta pöydältä. Tapahtumassa esillä ollut pienoismallimateriaali edusti sitä mitä ranskalaisilta on totuttu odottamaan, runsaasti omakohtaista ideointia kustomien rakentelun saralla, perinteet huomioiden. Detaljoinnissa ei ole kuitenkaan moitittavaa. Asiat kuitenkin järjestyivät ja perinne jatkui. V8-MAGAZINE 73. Raz Bitumen pöydältä, tiedä sitten onko kyseessä nimimerkki. ’57 Chryslerin lopullinen ilmiasu tulee olemaan mielenkiintoista nähdä valmiina. Ranskassa kun oltiin, maan oman kaluston osuus oli merkittävässä roolissa. Ehkä niin onkin. Postikuljetusten toimivuudesta voisi veistellä jotain, mutta jääköön. Rogerin vaimo sairastui viime syksynä, eikä kyse ollut mistään ohimenevästä flunssasta, joten jopa koko näyttelyn pitäminen oli vaakalaudalla. Maistiaisena tyyppi kakkosen lavaversio kiihdyttimenä, joka on enemmän tai vähemmän velkaa Dodgen Little Red Wagonille. Myös näyttelyhallin ulkopuolelle kerääntyi ajoittain mielenkiintoista kalustoa. Rakentelussa on mitä ilmeisemmin hyödynnetty ainakin englantilaisen C1 Modelsin hartsista korisarjaa, luultavimmin myös muita aftermarket-tuotteita. . Ranskalainen automallailu pitää sisällään kuitenkin muutakin, ja tällä erää huomio kiinnittyi street machine -luokan rakennelmiin. Mutkaratakilpurit eivät ole toimituksen ydinosaamisaluetta, joten autenttisuus jätettään kommentoimatta. tymiseen. Asia näkyy kenties myös valokuvissa, läpileikkaus kun on saattanut värittyä toimittajan mieltymysten suuntaan. Vuonna 2018 näyttely viettää jo kymmenvuotisjuhliaan. Ohjaamo on selvästikin lähtöisin Sting Ray -kauden Corvettesta, mutta moottori näyttäisi olevan ennemminkin Jaguarista, samoin ainakin takavalot. Volkkaripöydän päädystä, varattu nimellä Guillaume. Kenties asiaan vaikutti se, että paikalle oli tulossa runsaasti porukkaa muualtakin Euroopasta kuin vain Ranskasta – tiedä vaikka pieni suomalaisryhmä olisi ollut yksi laukaiseva tekijä näyttelyn pitämiselle. Aggressiivisen kilpahenkinen moderni Camaro. Toimitus ei tosin muista nähneensä aiemmin tätä takavaloteemaa. Luulisi, että kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin ’49 Mercuryn kustomointi-ideat on jo käytetty
Tähän päälle sitten vielä niitä, jotka valmistuttuaan ilahduttavat muitakin kuin vain rakentajaa itseään. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN AIKUISEEN MAKUUN Neppisauto 74 V8-MAGAZINE. T-Ford Boattail Speedster 1927 Harrasteautoilijoille löytyy sekä haasteellisia että helposti toteutettavia projekteja
Runko oli kirjaimellisesti ihan solmussa, sillä Fordia oli ilmeisesti vedetty traktorilla irti jostain pöpeliköstä. Haettuaan auton Ylöjärveltä Mikko hyökkäsi ensitöiksi rungon kimppuun, jonka oikomisessa vierähti pitkä tovi. Varsin mielenkiintoinen tieto auton taustaan liittyen on, että se on kuulemma aina ollut paikkakunnalla. Auton kori oli kerta kaikkiaan niin onneton, että siitä ei vaan saanut mitään aikaiseksi. Aina samalla paikkakunnalla Tämä T-Ford kulkeutui hänelle itse asiassa hiukan kautta rantain. Peltoseikkailujen jäljiltä Ford oli pahasti murjottu, mistä huolimatta joku oli jo yrittänyt viritellä lohduttomasta aihiosta jotain kilpurimaista tekelettä. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin hieno tietää, että kuka on Fordin Ylöjärvelle hankkinut, milloin ja mistä. Mitään sen kummempaa dokumentointia autosta ei löytynyt kuin aikaisemman omistajan toteamus, että auto on ollut aina heillä. Nämä alkoivat tuntua hänen mielessään bulkkitavaralta, joten mieli paloi johonkin erikoisempaan suuntaan. Näihin aikoihin etenkin Chevroletin veljekset rakensivat T-Fordeista näitä Frontenac-Fordeiksi kutsuttuja menijöitä, joiden voimanlähteinä käytettiin viritettyjä T-Fordin omia alakertoja omilla kansilla, ja kansiventtiilikoneita. . Vaikka Fordissa oli aloitusvaiheessa akselit ja tekniikka paikallaan, kuulosti tieto tekniikan alkuperäisyydestä todella ihmeelliseltä. Omien sanojensa mukaan hän halusi tehdä pienimuotoisen kunnianosoituksen 20ja 30-lukujen aikaisille kilpureille. Ford on ollut välillä kaatopaikalla, ja välillä sitä on viritelty, mutta paikkakuntaa se ei ole vaihtanut. H elsinkiläinen Mikko Fagerberg rakensi Ylöjärveltä vuonna 2014 löytämästään vuosimallin 1927 T-Fordista poikkeuksellisen hienon Boattail-veneperän kahdessa vuodessa. Mikolla oli jo aikaisemmin ollut 1932 ja 1934 Fordeja, ja niiden lisäksi muita projekteja. Lähtökohtana auto oli Mikon silmin katsottuna kuitenkin ihan ok. AIKUISEEN MAKUUN V8-MAGAZINE 75. Fordin madaltamiseen liittyvät ratkaisut eivät suinkaan ole Mikon itsensä keksimiä juttuja, vaan ne on tehty 20ja 30-lukujen hengen mukaan siirtämällä etuakseli rungon ulkopuolelle, tekniikka neljä tuumaa Jäähdytysveden lämmöt on helppo tarkistaa ainakin silloin kun Ford seisoo paikallaan. Auto oli aikanaan toiminut muun muassa peltoautona Ylöjärvellä
taaksepäin ja kääntämällä perä ympäri. Atwater-Kent model LA -virranjakajakin on luultavasti vuodelta 1927. Mikon Fordin kori on hänen oma näkemyksensä siitä, minkälaisia korit ovat silloin aikoinaan olleet. Teknisiltä ratkaisuiltaan se on rakennettu puhtaasti ajan hengen mukaan. Ennen töiden aloittamista hän tutki tarkkaan erilaisia vaihtoehtoja ja hankki pari kappaletta aiheeseen kiinteästi liittyvää ja etenkin silloisia teknisiä ratkaisuja huolella esittelevää amerikkalaista kirjaa. 76 V8-MAGAZINE. Venepuuseppä 20ja 30-lukujen taitteessa T-Fordin korin valmistajia löytyi Amerikan suunnalta ehkä tusinan verran. Koreja tehtiin vanerista, pellistä ja alumiinista, minkä lisäksi valmistettiin jopa ehtaan menneen ajan lentokonetyyliin kangaskoreja. Pintavanerien muotoon kiinnittämisessä tarvittiin apuna melkoinen määrä ruuvipuristimia. . Mikko ei kerro autossa käytetyn varsinaisesti mitään poppakonsteja. Viimeksi mainitulla ratkaisulla lehtijouset saatiin akselin etupuolelle. Mikon ensisuunnitelmissa oli rakentaa vieläkin kapeampi kori, mutta sitten hän ymmärsi vaimonsa saattavan haluta Fordin kyytiin, joten autosta tuli nykyisen leSulavalinjaisen Boattailin ajaminen on niin hyvänhenkistä puuhaa, että oikeen kateeksi käy. Toki Mikko on lisännyt moottorin yhteyteen toisen samanlaisen alkuperäistyyppisen kaasuttimen. Tekniikan osalta kyseessä on alkuperäinen moottori alkuperäisellä T-Fordin kaasarilla. Projektivai heita Valmiiksi rimoitettua koria sovitellaan paikoilleen runkoon
T-Fordin perässä on hyvin poikkeavat laakerit, jotka siis eivät ole mitään kuulalaakereita. Vaneri päällystettiin Rowing-kankaalla, minkä jälkeen päälle vedettiin vielä neljä kerrosta epoksia. Jotkut niistä tulivat auton mukana, ja joitain mukana tulleista vanteista ei voinut käyttää. Hyvällä tuurilla Mikko sai Ruotsista yhden pienen pajan osoitteen, missä sorvattiin Fordiin kokonaan uudet etunavat. Mikko haki ajan hengen mukaisia hyviä fiiliksiä kotikutoisen tyyppisellä viimeistelyllä ja rakensi puukorin kotimaisesta männystä ja kuusesta. . Mikko onnistui kuin ihmeen kautta haalimaan setin näitä 21-tuumaisia vanteita. Mikko muotoili kahvaa lämmöllä paremmin omaan makuunsa istuvaan muotoon. T-Fordin alkuperäistä nelisylinteristä moottoria on siirretty neljä tuumaa taaksepäin. Moottoria on viritetty lisäämällä koneen kylkeen toinen kaasutin ja Mikon itse tekemä pakoputkisto. Ohjaamon sivulla olevalla kahvalla hoidetaan vapaakytkintä ja kahva toimii myös käsijarruna. Eturenkaat tulivat auton mukana ja takarenkaat hän tilasi eBaystä. Vuodet 1926–1927 olivat ainoat, jolloin TFordiin oli mahdollista saada omat teräspinnavanteet, ja vielä omalla pulttijaolla. Puukori on syytä suojata kuumilta pakokaasuilta. Asia korjaantui Mikon puusta teKojetaulu alkaa hahmottua. Etunavat olivat yksi suurimmista ongelmakohdista. Mikko kuitenkin painottaa, että hänen tarkoituksenaan ei ollut rakentaa ihan viimeisen päälle tip-top-kuntoista ja lakkaviimeisteltyä luksusvenemerkki Rivan italialaistyylistä huvivenekerhon mahonkiunelmaa. Tämä Fatman-ratti oli murtunut kehästään monesta kohdasta. Takaosan paneeleiden pohjakäsittely on hyvässä mallissa. Nämä olivat täysin erilaiset kuin A-Fordin vanteet. Englanninkielisellä sanalla Boattail tarkoitetaan nimenomaan veneperää, ja täytyy kyllä todeta, että venemuodot tulevat komeasti esiin tästä Fordista. Auton ohjaamon ulkopuolella vasemmalla sijaitseva vanhanmallinen kahva on alkuperäinen vapaakytkin ja samalla myös käsijarru. Taustalevyyn ratin kiinnityspiste ja yhdistetty virtalukko/ampeerimittari on jo paikoillaan. V8-MAGAZINE 77. Pystyyn nousevaa mallia edustavan rattiaihion hän löysi eBaysta. Osajahtia Näin erikoisen projektin kanssa oli ilmiselvää, että joidenkin puuttuvien osien löytäminen aiheutti jonkun verran vaivaa. Kyseessä on pitkä Hyatt Bearing -tuubilaakeri, ja nämä löytyivät Amerikasta, kuten monet muut tarpeelliset pikkutilpehöörit. Sieltä löytyi myös virranjakaja, laakereita ja shimmipronssit perää varten. vyinen. Edelliseltä ammatiltaan Mikko sattuu olemaan venepuuseppä, mikä tietysti omalla tavallaan helpotti hänen Fordiinsa liittyneitä puutöitä
Tämä viimeksi mainittu oli korvattu planeettapyörästöllä. Takapyörissä on pannat, mutta nämä toimivat pelkästään käsijarruna. T-Fordin nelisylinterisen voimanlähteen alkuperäistehot olivat 23 hv ja nyt kaksilla kaasareilla ja Mikon tekemän pakoputkiston myötä hän arvioi tehojen nousseen 30 hv lukemiin. Polkimilla säädettiin eteen, taaksepäin, sekä vapaalle toimintoja. kemän uuden kehän myötävaikutuksella. 78 V8-MAGAZINE. Tämä oli ostanut neljä lavallista vanhaa Jaguarin viininpunaista sisustanahkaa. Upeiden pinnapyörien ja renkaiden koko on 21 tuumaa. Ohjaamon penkki on vaneripohjainen versio, jonka Mikon vaimo verhoili nahalla. Maltillisilla tehoilla T-Fordeissa ei koskaan ollut perinteistä jarrua eikä sen kummemmin vaihdelaatikkoa. . Tämä toimii TFordin jarruna. Kojelaudan ja tulipellin Mikko pyöröhioi ja mittarit löytyivät eBaystä. Tästä veneperäisen puukorin osuus on vain luokkaa 40– 50 kiloa. Tämä siirtää jarrupolkimen liikeradat takapyörän pantoihin ja toimii omalla tavallaan auton lisäjarruna. Näillä on Suomessa ja Euroopassa paahdettu perheet kyydissä maita ja mannerta ristiin rastiin pitkälti tyytyväisen iloisin mielin. Lukema ei ole kovin kummoinen, mutta ajatelkaapa vain, että pitkälti vastaavat tehot löytyivät saksalaisista ja jonkun verran painavammista 50-luvun kansanautoista. Auton kokonaispainoa Mikko ei ole ehtinyt missään vaiheessa tarkistamaan, mutta hän arvelee painon sijoittuvan jonnekin 500–600 kilon hujakoille. Mikko aikoo ehtiessään käydä näyttämässä veneperäänsä katsastuskonttorilla, ja mielenkiintoista onkin sitten kuulla, että miten siellä suhtaudutaan. Autoa on ulkoilutettu lähinnä vain lähialueen cruisinkien puitteissa. Vaimo verhoili ohjaamon vanerista tehdyn penkin. Tehopainosuhteet ovat tärkeitä asioita, mutta nämä lukemat pitää osata suhteuttaa oikean ajanjakson hengen mukaan. Ylipäätään Mikko on ollut positiivisesti yllättynyt Fordinsa ajo-ominaisuuksista. Hieman parempia jarruja kaivattuaan Mikko osti Amerikasta jo 20ja 30-luvuilla käytetyn vipusysteemin. Ratkaisuna tämä on muodollinen, mutta Mikko vakuuttaa Fordin pysähtyvän hyvin. Yhdellä polkimella polkaistaan pannat kiinni niin, että tämä polkaisu lukitsee koko planeettavaihteiston. Nahat löytyivät Lahden takaa erään autoharrastajan varastoista. Fatmanratin puukehän Mikko teki itse vanhan rapistuneen tilalle ja pyöröhioi kojetaulun nykylookin työpaikallaan
V8-MAGAZINE 79
TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN 80 V8-MAGAZINE. Buick Le Sabre 2d HT 1968 Sapeli hampaissa Piia ja Ari ovat moottoripäitä, jotka haaveilivat pitkään omasta harrastejenkistä, mutta homma jäi aina vakaisiin aikomuksiin ruokapöytäpuheissa. Kevät toisensa perään kuumetta nostatettiin kuuntelemalla kavereiden kevätkäynnistelyjä, kunnes sitten koitti aika lunastaa ne peruna suussa tehdyt lupaukset
Sapeli hampaissa V8-MAGAZINE 81
Pieniä pilkkuja Toisena syksynä kattoon ja vähän muuallekin alkoi ilmestyä ruostepilkkuja. Eräänä päivänä Ari bongasi myyntiin tulleen mustan Buick Le Sabren, joka miellytti molempia. – Ohjauksessa oli aika paljon välystä, mutta sekin saatiin hallintaan centerlinktangon vaihdolla ja simpukan kirraamisella. Tunnelma oli huima, Ari fiilistelee. Sen moottorina oli nelikurkkuisella kaasuttimella varustettu 280-hevosvoimainen 350 cid pikkulohko, jatkeenaan TH-400-automaatti. Muutama pieni reikä hitsattavaksi ja ohueiksi päässeiden kolojen parsimista. Valmistenumeroa oli merkkailtu ympäri autoa, mutta ei runkoon, joten sekin piti hoitaa kuntoon. Autosta aloitettiin kaupan hieronta, joka päättyi sen laivaamiseen Suomeen. Leima heltisi toisella yrittämällä ja vappuajelulle päästiin omalla kiesillä. Lopullinen lähtölaukaus oman auton hankinnalle syntyi tuttavien häissä, missä hääpari kertoi hankkineensa auton. 82 V8-MAGAZINE. Katsastuksessa paljastui suomalaisen lainsäädännön ilkikurisuus, minkä perusteella tämän ikäisessä autossa pitäisi olla rattilukko. Samalla auto tuli käytettyä nelipyöräsuuntauksessa, koska eturenkaat kuluivat sisäpuolelta enemmän, Ari muistelee. Lupaava alku Auto vaikutti olevan luvatussa kunnossa, eikä isoja ongelmia tuntunut olevan. Ajokauden loputtua Ari päätti vähän tonkaista yhtä pilkkua puukon kärjellä, ja läpihän se ”Päätettiin, että hiotaan maalit pois reiän ympäriltä, ja katsotaan sitten jatkotoimenpiteitä. Niiden nopeiden korjauksen jälkeen autoa tarjottiin konttorille. Iisalmeen auto saapui maaliskuussa 2011. Pari seuraavaa kesää nautittiin ajamisesta, ja isoimmaksi ongelmaksi paljastui vain sateen sattuessa vähän vuotava tuulilasin tiiviste. Merta edemmäs kalaan Siitäkös se sisu sitten kumpusi ja alkoi vimmattu netin maailmanlaajuinen selaaminen. – Olimme koko perheen voimin todistamassa saapumisen ihmettä ja koeajoa jäisellä tiellä. Tästähän se projekti sitten levisi käsiin.” Sisustan pelleistä ei löytynyt isoja yllätyksiä. Penkille ja lattiaverhoilulle riitti huolellinen puhdistaminen ja kojelaudan päällys uusittiin keinonahalla. A ri ja Piia ovat ihastelleet tahoillaan amerikkalaisia autoja jo nuoruudesta lähtien. Amerikasta löytyi siistin oloinen ’68 Buick Le Sabre, joka edusti mallin kolmatta sukupolvea. Eli mistään hetken mielijohteesta ei ole kyse. Heti kun juhlavaatteet oli ripustettu henkariin, alkoi kiivas yhteinen pohdinta siitä, että millainen auto hankitaan. Parikymmentä vuotta ehti kulua myös yhdessä autosta haaveillen, mutta muita rahareikiä tuntui aina löytyvän sieltä täältä. Ainoastaan jarrut osoittivat ilmauksen tarvetta ja toinen moottorin kannakkeista oli lähes kokonaan katkennut. Koska sellaista ei sattunut olemaan, niin korvikkeeksi vaadittiin asentamaan ajonestoja hälytinlaitteisto. Se korjautui helposti tiivistämällä lasin yläreuna uusiksi. Autosta oli kuitenkin tehty jo varaus toisaalle, joten Buick jäi sillä erää saamatta
. Ruostetta löytyi ympäri autoa, joten se hiottiin ja puhallettiin peltipuhtaaksi kauttaaltaan. Maalit hiottiin pois reiän ympäriltä, minkä jälkeen projekti levisi käsiin. V8-MAGAZINE 83. Konehuone ja tekniikka päätettiin jättää projektin ulkopuolelle, mutta muilta osin auto purettiin osiin ikkunoiden irrottamista myöten. Hyväkuntoisena Amerikasta myyty Buick oli ensivaikutelmaltaan hyvä. Ja kun vähän rapsutteli lisää, niin ruostetta tuli esiin koko ajan enemmän. Kopan sisukset olivat melkoista ruostekukintaa ja ovien kiinnikkeiden runkovahvistukset olivat hävinneet melkein kokonaan. Ari yritti etsiä netistä ehjää Auton voimanlähteenä toimii nelikurkkuisella kaasuttimella varustettu 350-kuutiotuumauinen pikkulohko, joka kehittää 10,25:1-puristuksilla 280 hevosvoimaa. Hiekkapuhalluksen jäljiltä peräkontin lattia muistutti reikäjuustoa ja ovensaranoiden kiinnityskopasta löytyi vuosikausia sadevettä itseensä imenyttä villamössöä, joten näky oli sen mukainen. suhahti. Todellisuus alkoi paljastua pienestä ruostetiplasta ja paikkakorjausprojekti laajeni täyteen mittaan, kun pinnan alta löytyi vähintäänkin kyseenalaisia korjauksia. Hioessa paljastui, että auto oli maalattu ainakin kolme kertaa, ja kaikki rapakon takana suoritetut paikkaukset oli toteutettu joko sikamassalla tai reilulla klöntillä pakkelia. Myös katto oli sisäpuolelta lievästi sanottuna ruosteessa
Näyttävän kokonaisuuden kruunaavat 20-tuumaiset kromivanteet. Luukkua pidettiin eräänä hellepäivänä koko päivä auringonvalossa ja kosteana sitruunahappoliuoksella. Ari uusi lattian vain noilta kohdin sikkikonetta hyödyntäen ja alkuperäisiä muotoja jäljitellen. Tuulilasia piti mallata moneen kertaan paikoilleen ennen kuin oikea muoto syntyi, peltiseppäkokelas muistelee projektin vaiheita. Englanninpyörä tuli tutuksi ja hommat alkoivat sujua pienen harjoittelun ja parin hukkapalan myötä. Buick on varsin mittava ja muodokas auto, jonka vuoksi pintojen parsimisessa on riittänyt tekemistä. Ari päätyi ostamaan pellin levitysja kutistuskoneen sekä kantniin lohduton, vain pari pientä reikää kuskin puolella. Eipä silti, vesi oli seisonut sielläkin lattian koloissa paikka paikoin sen verran kauan, että pelti oli syöpynyt ohueksi kuin paperi. Sinistä metalliväripintaa kestää katsoa lähempääkin. Takakontin luukku oli ehjä, mutta vahvassa pintaruosteessa, joten sen pelastamiseksi sovellettiin hellävaraisempia ruosteenpoistokeinoja. Rankka uurastus kuitenkin palkittiin ja Buickissa oli ehjät pellit. Päivän päätteeksi pelti oli puhdas ruosteesta. Tuulilasin etureuna oli tavoilleen ominaisesti ruosteessa ja niin ikään pakkelilla hyväksi maskeerattu. kattoa, mutta kun sellaista ei löytynyt, päätyi mies hitsailemaan pienet reiät umpeen ja vääntämään suorasta pellistä englanninpyörällä pakkelin alta kadonneen katon takaosan kokonaan uusiksi. Kookkaaseen tavaratilaan mahtuu vararenkaan lisäksi myös paljon muuta tarpeellista. 84 V8-MAGAZINE. – Tämä oli vaikea paikka, sillä pellin muodon piti vastata tarkalleen ikkunan muotoa. Pellinmuokkauksen jatko-opinnot Auton lattian kohdalla näky ei ollut aivan ”Kopan sisukset olivat melkoista ruostekukintaa ja ovien kiinnikkeiden runkovahvistukset olivat hävinneet melkein kokonaan.” . Rengaskotelot olivat yllättäen ehjät, mutta takarenkaiden ympäriltä pintapellit piti tehdä uusiksi, koska niihinkään ei löytynyt korjauspaloja. Takalasin raamitkin olivat yläosastaan pakkelista tehdyt. tikoneen, jolla sai tehtyä ikkunaraamien ja rengaskoteloiden kaaret ja paljon muutakin muotoilua. Välillä huuhdeltiin. Pakkelien alta löytyi kaikkien hämmästykseksi ensimmäinen hitsaamalla tehty paikkakorjaus, joskin sekin pitsiruosteen päälle tehtynä. Pienet orastaneet ruostepilkut siis osoittautuivat melkoisen laajoiksi ongelmakokonaisuuksiksi, jopa tyystin kadonneeksi pelliksi kyseenalaisine korjauksineen. Myös konepelti hiottiin peltipuhtaaksi ja ruostereiät tuikittiin tukkoon. Ohuessa pellissä kaaren muoto vaihtuu eri asennoissa, eikä kaari mennyt samanlaisena koko matkaa, vaan kaartui sivulla voimakkaammin
. Toinen savotta Siinäpä se sitten oli sillä erää. Pienestä ruostepilkusta alkoi paljastua laaja-alaisia ongelmia, joiden parsiminen katseita kestävään kuosiin on vaatinut melkoisen määrän työtä, uusien asioiden opettelua ja erikoisiakin menetelmiä. Auto vietiin paikalliselle maalarille osissa, koska auto ei olisi muuten sopinut kammioon. Kone ja laatikko saivat maalin pintaansa, konetilan Ari maalasi mustaksi, ja paketti oli taas kasassa, ja riemu rajaton. Siihen työstettiin venttiilin istukat, kannet oikaistiin, sylinterit hoonattiin ja paketti laakeroitiin uudelleen. Mutta koska homma päätettiin aloittaa peruna suussa, niin loppuun asti painetaan vaikka sapeli hampaissa. Niinpä moottori purettiin. Se oli myös haljennut moneen osaan. Tai no, pientä sytkähäikkää ilmaantui satunnaisesti, mutta sekin paljastui katkojankärkien maadoitusongelmaksi, jonka perimmäinen aiheuttaja oli maalikerros väärässä paikassa. Onnistuneesti irrotettu kattoverhoilu käytettiin uudestaan. Pakosarjoja ei varmaan ollut koskaan irrotettu, sillä pultit olivat sen verran ruosteessa, ja osa melkein poikki. Se oli kohtalaisen hyvässä kunnossa, joten penkeille ja lattiamatolle riitti puhdistus. Metallin lähde ei selvinnyt ihan heti, mutta kun Ari vilkaisi peilillä nokkien laakereita, puuttui yhdestä paloja. Myös öljypumpuksi tuli alkuperäistä tehokkaampi kitti, sillä kylmäkäynnistysten yhteydessä pitkään palanut öljynpaineen merkkivalo osoitti alkuperäisen pumpun käyneen laiskanpuoleiseksi. Homma olisi varmaankin mennyt noin ilman yllätyksiä. Ne katkaistiin, ja kanteen jääneisiin pultinpätkiin porattiin vain hieman kierrettä pienempi reikä. Moottori nostettiin pois, ja ajatuksena oli vain puhdistaa konetila ja maalata se, sekä fiksata laipan juuresta vuotava pakosarja. Hitsisaumat siistittiin tinaamalla. Sapeli hyvässä terässä Konerempan lopuksi Ari kurkkasi vielä vaihdelaatikkoon, jolle riitti stefojen vaihto. Leimakin tuli ja meno maistui, kunnes Ari päätti ottaa syksyllä konehuoneen ja tekniikan lähempään tarkasteluun. Monen viikon liottelun, monen irrotusaineen, kuumentamisen ja kylmentämisen ansiosta pultit suostuivat aukeamaan kolmea lukuun ottamatta. Auton ollessa maalarin hoidossa oli hyvää aikaa tarkastella lähemmin, mitä yllätyksiä puretusta sisustasta löytyy. Ei ehkä helpoimman kautta, sillä hyväkuntoisena kaupattuun Le Sabreen kotimaassaan toteutetut ja ehkä kyseenalaisetkin korjausmetodit osoittautuivat kestämättömiksi Suomen olosuhteissa. Sen jälkeen alkuperäiset kierteet pelastettiin pyöröviilaa ja kierretappisarjaa käyttäen. Jos Arin ja Piian projektia ajatellaan kokonaisuutena, niin molempien pitkäaikainen haave oman jenkin omistamisesta tuli toteutettua. Ari kävi kaikki nippelit läpi kasausvaiheessa ja uusi samalla kaikki tiivisteet. Öljyn seasta löytyi huolestuttavan kokoisia metallisiruja, joiden lähde oli selvitettävä. Ainoastaan matkan varrella kadonnut kattovalon kupu on edelleen etsinnässä. Paikallinen koneistamo kävi moottorin läpi. Viimeinen silaus tehtiin pienellä määrällä pakkelia ja epoksi-hiontavärillä, minkä jälkeen kaikki alkoi olla valmista maalaukseen. Kojelaudan Ari maalasi katon väriseksi ja teetätti sen päällysosan keinonahasta, sillä alkuperäinen pinta oli halkeillut mittariston kohdalta aika pahasti. Ei yllätyksiä Hionnan jälkeisille tuoreille peltipinnoille Ari ruiskutti heti happopohjamaalit, ja vielä uudestaan, kun mittavat paikkausoperaatiot oli suoritettu. Työ oli tuskainen, mutta operaatio onnistui toivotulla tavalla. Hyväkuntoiset penkit oli todennäköisesti verhoiltu jossain vaiheessa uudelleen. Luukut ja etulokarit maalattiin irrallaan. Varsinainen toinen savotta realisoitui irrotettaessa moottorin öljypohjaa perusteellista putsausta varten. Pinnoissa oli vielä lommoja, joita naputeltiin varovasti suoremmiksi. V8-MAGAZINE 85
3/2017 ilmestyy MAALISkuussa viikolla 13 Kisa-kustom Kustom-rakentamisessa on vaikea keksiä mitään uutta ja erilaista. Kiitos siitä kuuluu Tommi Siltalalle ja Henry Suihkoselle, jotka ovat onnistuneet tekemään näistä itselleen kovin rakkaista harrastekohteista myös leipäpuun Öljyt ovat toimivan auton perusta. Sen kunniaksi hänen miehensä antoi synttärilahjaksi rakentamansa '89 Chevrolet Astro vanin, josta kuoriutui showstopperi vain yhden talven aikana. Perehdymme moottorin, vaihteiston ja perän voiteluaineiden saloihin. Kalajokelainen Riku Isopahkala on kuitenkin onnistunut tässä haastavassa tehtävässä hienosti, sillä hänen '51 Ford Custom Tudorissa yhdistyy poikkeuksellisen onnistuneella tavalla tyylipuhdas tinarekisyys pelkistettyyn kisahenkisyyteen. Tajuttoman kokoisilla takanakeilla varustettu pikkis on näyttelyviimeistelty alustaa myöden. Muskelien mailla Pohjanmaalla muskeliautot ovat aina olleet suosittuja, mutta Oulaisiin on syntynyt varsinainen ”supercar-keskus”, josta löytyy poikkeuksellisen paljon todella erikoisia tehopakkauksia. Basic Tech:. Kellokosken ”vanitehtaan” uusin Kellokoskelaisen Henna Rouvisen mittariin tuli kunnioitettavat neljä vuosikymmentä täyteen. Ruotsin brutaalein A-traktori Timmie Vithagenin '74 Chevrolet pickup A-traktori on eittämättä yksi länsinaapurin kautta aikain härskeimmistä A-traktoreista
MIKKO HONKANEN JA VILLE KINARET ARKIAAMUISIN KLO 6-10 RADIO CITYN AAMU
Väri vaihtui viime hetkellä ”Pitää olla Veekasi” kuuluu vanha viisaus, ja näin asian näki myös Panu. Karsittujen joukkoon kuuluvat mm. Pakusta hyödynnettiin uusiokäyttöön sen 302-kuutiotuumainen ruiskupikkulohko ja nelivaihteinen AOD-automaatti. Näiden mittavimpien korimuutosten valmistuttua nostettiin kori pois rungolta, joka otettiin työn alle. Alkuperäisen kylkilistan takaosaan on saatu hauska kustom-henkinen ruutukuviointi maalaamalla alun perin täysin yksiväristen mustien neliöiden joka toinen neliö valkoisella. Seuraavaksi kustomoinnin kohteeksi otettiin Fordin siivet, jotka olivat Panusta alkuperäisasussa vähän kömpelön oloiset. Lähdön voittajaksi suoriutui Laukkanen Hermusen napatessa punavalon. ............Hakulinen/Nova 2. Kuutiotuumien määrään (215 cid) nähden se suoriutui vedoista hienosti, sillä monen kilpakumppanin moottorin tilavuus oli liki tuplat Rambleriin verrattuna. Pienen pähkäilyn jälkeen eviä päätettiin muuttaa terävämmiksi jatkamalla niitä muutamalla sentillä ja muotoilemalla ne Ford Anglian takavilkuista leikatuille linsseille sopiviksi. Lisäksi Swingerin vesipumppu halkesi vedon aikana. Do-dads osallistujat saapuivat Räyskälään näyttävässä letkassa. Kasipalloruuvinkannat ovat hauska yksityiskohta. Mainio oivallus! 48 V8-MAGAZINE Ford oli ostettaessa surkea näky. Töitä Fordissa tosiaan riitti, kuten myyjä oli puhelimessakin jo todennut, joten sen surkea kunto ei tullut Panulle minään yllätyksenä. Projektivai heita Ruostevaurion korjaamisen jälkeen runko ruiskutettiin puolikiiltävällä mustalla epoksivärillä yhdessä kunnostettujen alustan osien kanssa. Uskali on myös jo haastanut sitten tämän lähdön häviäjän sijasta 3. Leimaa odottavan Fordin nykyisen takarekisterikilven teksti kertoo mistä tässä autossa kyse: vehje on täyttä rokkia puskurista puskuriin. Sopivan hinta/laatusuhteen Fordin löytämisessä otettiin kaikki kanavat käyttöön. Ted Helin Hollolasta toi radalle Opel Gasserin, eikä säästellyt takarenkaita. Vesivehmaan kiihdytyspäivä. Laukkasella oli listalle pääsyn johdosta intoa sijoituksen parantamiseen kuin pienessä ilmapallossa, ja niinpä hän haastoi Sini Paukkuri vaihtoi kaluston erittäin potentiaaliseen Dusteriin, jonka kulusta vastaa yli 1000-hevosvoimainen ilokaasutettu pikkulohko. Edellisen omistajan kunnostamat alkuperäispenkit olivat verhoiluiltaan priimat, joten ne kelpasivat sellaisenaan. Wihinen sai kuin saikin loppukaudeksi tuplaturbopikkiksen nippuun ja manuaali vaihtui automaattiin. Hannu Mikkola Jyväskylän suurajoissa… Ei vaan Holo Burnout Partyjen paluureitillä, missä moottorit saivat niellä hiekkaa oikein urakalla. Ford näytti niin upealta, ettei hän ole kertaakaan katunut viime hetkellä tekemäänsä värin vaihdosta. Tästä ei stance enää parane. Kerta kaikkiaan onnistunut viikonloppu. ............Uskali/Blacklist Buick 5. 30.7. 572-kuutiotuumaisen alumiini-isolohkon voima oli haamu-Takalalle liikaa ja näin ollen isolohko Valiant joutui nöyrtymään tälle yber isolohkoiselle GT Dartille. Swingeri ilmestyi lineuppiin, mutta Dodge pissi edelleen vedet pihalle. Jää nähtäväksi pystyykö neiti nousemaan tällä Top 10 -listalle. Kun Panu aloitti Fordin rakentamisen, ei hänellä ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa siitä miltä se tulisi näyttämään valmiina. Fordin penkkien keinonahkaverhoilut oli myös uusittu, ja kun kauppaan kuului vielä koko joukko ehjiä peltiosia sekä varaosa-auto, päätti Panu lähteä tutustumaan autoon tarkemmin. Niiden sijaan löytyi vänkärin takalokasuojasta pakkelilla korjattu kolarivaurio, joka oli tehtävä täysin uusiksi. Ongelmana oli vain se, ettei kyseistä 90-lukulaista vihreää keinonahkaa, tai edes sitä lähelle olevaa sävyä tuskin löytyisi helpolla. Lisäruosteyllätyksiä ei tullut vastaan, mutta vänkärin takalokasuojasta löytyi vanha kolarivaurio, joka oli ”amerikkalaiseen tapaan” korjattu pääasiassa pakkelilla. Myyjä kertoi Fordista luopumisen syyksi juuri auton kehnon kunnon ja sen ruostevauriot, joita hän oli osittain korjaillut ennen kuin kyllästyminen iski. . V8-MAGAZINE 51 SUOMEN SUURIN JENKKIAU TOLEHTI 8/ 20 16 HI N TA 10 ,6 € Do-Dads Reunion/Vintag e Drags · Big Wheels · Forssan Pick-Nick · Turku Kustom Show · Classic Chevy Meet · ACC Summer Meet · Classic Car Week · Wheels Nats Norr · Drive In & Rock · Kupittaan ajoneuvoiltama · Motorsportveck a TYYLIPUHD AS MILD KUSTOM Hyvällä otteella jatkojalo stettu ’56 Ford Fairlane TODELLINEN ONNENPOT KU ’70 Chevrolet Chevelle SS Convertib le VOITTAJA-A INESTA Palkintoja kahminut ’57 Chevrolet Stepside pickup Paljon tapahtumia DRAG RACE finaalit 2016 P AUKKURA UTA Cheetah 1965 Mukavia lukuhetkiä nyt myös verkossa, toivottaa V8-Magazinen toimitus PAL.VKO 2017-13 1 7 2 6 4 1 4 8 8 9 7 2 5 90 07 20 -1 70 2. nen, joten hän päätti ostaa auton. C-ryhmän kakkonen oli Blacklistan Hermunen ja 3. Jonkin ajan kuluttua hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että Ford on liian työläs projekti, joten se jäi osittain purettuna seisomaan aina siihen asti kunnes Panu osti sen. Listalla tapahtui pieni muutos juuri ennen Kiikalan kisaa, sillä Ahti ”Ade” Roth ilmoitti vetäytyvänsä listalta kodissa ilmenneiden vesivaurioiden takia. Kattotolppia oli tosin taivutettava hieman sisälle päin ennen kuin kaikki saatiin sopimaan siistillä tavalla. Klikkaa lehden kansikuvan oikealta puolelta kohtaa ”Lue tilaajatunnuksella”. pohjasta, helmoista ja takaluukun lattiasta. takaluukun kannen ja konepellin tehdaskoristeet. Niinpä Fordin orkkiksen suoran kuutosen ja kolmipykäläisen rattimanuaalin käyttäminen ei ollut edes harkinnassa. Ville Lahosmaa ei säästellyt ’70 Chargerinsa takarenkaita. Tässä yhteydessä myös kaikki alustan ja ohjauksen osat uusittiin alkuperäispalikoilla. Panun autossa on lisäksi sen optioihin kuulunut sähkötoiminen kello. Vuoden verran pölyä hallin perällä kerännyt auto sai kesällä 1991 uuden vaasalaisen omistajan, joka aloitti välittömästi auton kunnostamisen tarkoituksenaan entisöidä se alkuperäiseen asuunsa. Hän ei kuitenkaan osannut vielä aavistaa auton tulevaa työmäärää. Ilo aidon veekasivehkeen omistamisesta jäi kuitenkin lyhyeksi, kun auton TF 904 -nappiautomaatti hajosi. Toimiva konsepti Tammelan Mustialassa järjestetty Do-Dads Reunion keräsi paikalle satakunta ajoneuvoa. Legendaarinen Jarmo Vellamo kyykytti Porissa Chevy II:llaan Hermusen Jekku Valiantin ja nousi hetkeksi listan portinvartijaksi. Sinisalo päätti lopettaa leikkimisen asentamalla Camaroon kunnon ilokaasusetin. Pohjan jalkatilojen ja takaluukun lattian uusimisen ohella ehjää peltiä pantiin myös helmoihin, minkä lisäksi takalokasuoja oiottiin asianmukaisella tavalla. Niinpä paikalle saapui totuttua vähemmän kisailijoita mustalistalaisia lukuun ottamatta. Jyrki Aukio Suomesta opasti auton silloista omistajaa kuutoskoneesta isolohko kasiin tapahtuneessa moottorinvaihdossa. Kun tähän lisätään muutamat isommat lommot ja säilytyksessä tulleet kolhut, niin peltitöitä riitti, minkä lisäksi osa jo tehdyistä ruostekorjauksista menisi uusiksi. Pari lähtöä Vesivehmaalla Vesivehmaalla kisa lähti hyvin käyntiin, kun Hermunen haastoi alkajaisiksi Takalan sijasta 9, voitti lähdön ja pudotti Takalan portinvartijaksi. Takaluukku siistittiin metritavarasta leikatulla matolla ja kirjahyllyn taustoista tehdyillä paneeleilla, joihin Panu maalasi pataässän ja 56-lukeman. Toki monet etenkin sen koristeista olivat parhaat päivänsä nähneet. – Vähän hitsuuta ja pohjatöiden tekoon, tuumiskeli Panu nuoruuden yltiöpositiivisuudella työntäessään Fordia trailerin kyytiin. Nykänen pääsi matkaan satkun paremmalla reaktiolla, mutta Uskali hiipi Buickillaan Swingerin rinnalle 300 metrin kohdalla ja voitti lähdön nousten sijalle 4. Janne Nykänen oli haastanut Swingerillä jo aikaisemmin Sinisalon sijasta 3, mutta ei pito-ongelmista kärsineenä pystynyt antamaan riittävää vastusta. Ainakin näin syksyn tullessa tuntuu siltä, että kisapainotteinen Blacklist-kausi lähes vilahti ohi. Ja onhan siinä asenne kohdillaan, että tällä kartanoautolla tehtiin reissu Kouvolasta Räyskälään ja takaisin ajamalla eikä trailerilla. Myös runkoa oli ruostepeikko tai pikemmin ”ruosterotta” päässyt puraisemaan, sillä sellaisen luuranko löytyi ongenkoukun(!) kera pehmenneen palkin kohdalta. Taisi olla hyvä niin, sillä muuten auto olisi tainnut jäädä ostamatta, muistelee Panu syksyllä 2008 tekemäänsä kauppaa. Kuitenkin vain viikkoa ennen Fordin maalaamoon viemistä Panu näki arkiliikenteessä Fiat Ducaton, jonka kaunis kuparimetallinhohtoväri sai hänet uusiin ajatuksiin. Perry Ahlgrenin pitkään omistama 1932 Ford on ruotsalaisen hot rod historian kulmakiviä. Numero 58 ovessa viitta vuoteen 1958, jolloin auto oli tiettävästi yksi Ruotsin ensimmäisistä, ellei ensimmäinen hot rod. V8-MAGAZINE 57 . Yllätys koettiin kuitenkin, kun autoa lähdettiin hakemaan, sillä vasta ahtaasta säilytyspaikastaan ulos työnnettynä paljastuivat sen vänkärinkyljen ruosteet, kolhut ja lasikuitukorjaukset koko karmeudessaan. Kustom Life Outdoor Show toi paikalle sunnuntaiksi myös uutta kalustoa. Eikä ole kyllä syytäkään! Orkkispenkkien verhoilua lukuun ottamatta Fordin rähjäiselle sisustalle ei ollut tehty muita kunnostustöitä. Panun suunnitelmat muuttuivat lisäksi moneen otteeseen myös projektin edetessä, minkä vuoksi auton valmistuminen venyi kevääseen 2016 saakka. Ovipahvien uusimisen ohella sisustaa siistittiin metritavarasta leikatulla lattiamatolla ja kuvioinniltaan vanhaa pärekattoa muistuttavalla sisäkatolla. Hallitseva kunkku Hakulinen oli lähdössä kaikin puolin kovempi ja säilytti kruununsa jopa ilman ilokaasuja. Myös jarrut kasattiin uusilla osilla ja ympäriinsä tehostamattomat 10” rumpujarrut muutettiin yksipiirisistä kaksipiirisiksi tehostetuiksi. Kun Panu jatkoi takalokasuojien takaosia neljällä sentillä ja muotoili ne osittain uusiksi, istuivat valot viimein toivotulla tavalla. ............Sinisalo/Camaro 3. Hakulinen oli odotuksiltaan aikaisempaa tasaväkisempi. Lattiamattoa ei ollut autossa lainkaan ja ovipahveistakin vain muistot. Lopulta vuonna 2012 hän sai hankituksi tämän Valiantin, jonka keulilla on 400 cid kasi ja jatkeena 727 TF -automaatti. Niinpä hän päätti omakätisesti verhoilla itse tekemänsä ovipahvit vastaavalla värija materiaaliyhdistelmällä. Rune rakensi auton nykykuosiin jo vuonna 1965 ja 354 cid early Hemillä on paukuteltu menemään myös Anderstorpin ensimmäisissä kiihdytyskisoissa vuonna1968. Vierellä tulevan päivän koitoksia odottelee Timo Riikosen vaaleasävyinen 1930 Aakkonen. 54 V8-MAGAZINE Vintage Drags, Räyskälä Janita Boström aka Kis-Kis Forbid’n oli todella osaava ja hengästyttävän energinen lähettäjä. Kiivastahtinen loppukausi Kesä tuli, kesä meni, ja joku sen siitä välistä veti. Valojen vaihtuessa vihreäksi Sinisalo sai päivän huonoimman lähtönsä ja jäi lähes paikalleen sutimaan, kun Hakulinen karkasi kärkeen. Tallin valmistuttua ryhdyttiin autoa kustomoimaan kohta kerrallaan periaatteella, koska visio valmiista autosta oli Panulla vielä jokseenkin ”hakusessa”. Varmuuden vuoksi Panu kävi läpi oivakuntoiseksi osoittautuneen voimanlähteen hoonaamalla lohkon, koneistamalla kannet ja uusimalla kulutusosat alkuperäispalikoilla. Tarkemmassa tutkinnassa työmaan laajuus alkoi hiljalleen valjeta Panulle. Ford Fairlane 4d 1956 Fiftysix Fever Kajaanilainen Panu Kilpeläinen on himoinnut ’56 Ford Fairlanea niin kauan kuin jaksaa muistaa. – Ajatus sellaisen hankinnasta lähti varmaan kypsymään jo ensimmäisen pienoismallin kasaamisen myötä, joka oli ’56 Crown Victoria, arvelee Panu automalliinnostuksensa syntymisen syitä. Näyttäviä burniksia nähtiin monelta kuskilta. Rodi on tuttu myös Marmorhallien näyttelyistä 1960-luvulta. Samalla hän haastoi tulevan Uskali vs Nykänen haasteen häviäjän sijasta 5. Maalauksen valmistuttua tämä pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Hermunen Liekki Valiantilla, dieselBemarilla ajava Mika, Laukkanen GT Darralla ja Rauno Björkbacka punaisella Ralli Valiantilla. Pahalta se ei näytä myöskään Panun Fordin ovikarmissa roikkuessaan. Mario oli tuolloin 13-vuotias ja töissä hotellissa, jonka edustalla näki Jyrkin V8 Dartin, ja oli myyty mies siitä hetkestä. ............Laukkanen/GT Darra 9. Korin tultua pääosin korjatuksi ruiskutti Leinosen Hannu sen harmaalla epoksipohjavärillä. Autosta löytyi runsaasti haperopaikkoja mm. Sinisalo sijasta 1, jonka lähdön häviäjän Rantakari on haastanut sijasta 2. Luettavissa ovat lehden numerot vuodesta 2015 lähtien. Valitettavasti Vellamolla oli Chevy 2:sen kanssa moottorihuolia, joten myös hänen paikkansa vapautui listalle pyrkijöille, joiden haialtaaseen oli tällä kertaa pudotettu neljä kuskia. Halvin oli Mainline ja keskihintainen taas Customline. Tekniikka moottoritilassa oli peräisin muualta kuin Saksan maalta. Ensimmäisenä Hakulinen vs. Fordin surkeassa jamassa olleet sähköt uusittiin kokonaan Panun kaverin Jukan toimesta. Taisipa joku jo kimppatallilla vihjailla ”akvaariomaisuudesta” piirtelemällä kalan kuvia sen ikkunoihin. Lättäpään Scottahdin on alkuperäinen eikä uustuotantoa ”, mies kertoi. Kattoverhoiluksi löydetyn ”pärekattokuvion” omanneen keinonahan Panu ompeli itse ja asensi paikalleen kaverinsa Mika Karhun kanssa. Lahokylläinen lähilöytö Kovasta halusta huolimatta Panu ei pystynyt hankkimaan heti viiskuutosta, joten hän jatkoi harrastetoimintaansa euroautoja pakertamalla. Salmisen Haran Novassa on piristetty LS6-isolohko. Sopivan oloinen paketti löytyi pian Overdriven myyntipalstalta, jossa kaupattiin ’89 Ford Econoline Vanissa paikallaan ollutta tekniikkaa. vuorossa oli Kiikalan Burn Out Party ja 20.8. ............Kataja/Avo Pontiac 7. ”Viiskuutoskuumeeseen” löytyi lääke pahasti projektikuntoisen neliovisen sedanin myötä, josta hän muokkasi maukkaan mild kustomin reilun seitsemän vuoden rakentelun tuloksena. Kiinnostus ”Petokalaan” lopahti ja laatikkovaivainen auto meni myyntiin. Tällä kertaa onnistunut lopputulos saavutettiin jo toisella yrittämällä. TEKSTI JA KUVAT PEKKA POLVINEN Harri Puheloinen on parina aiempana vuotena ollut paikalla ’59 Chevyllään. Ilman ilokaasua Burnout partyissa oli tapahtuman järjestäjän puolesta kielletty ilokaasujen käyttö, joten listan haasteet olivat ilokaasua käyttäville kuskeille tavallista haastavimpia. Ne olivat myyjän mukaan täysin toimivat, minkä ennen irrottamista tehty koeajo myös vahvisti. Tässä yhteydessä myös alun perin yksiosainen takalasi muutettiin kolmiosaiseksi ja sen saumoihin sovitettiin Volvo Duettin kylkilistasta tehdyt pystylistat. Tässä kohtaa Blacklist-ajot näyttivät vielä varsin herkulliselta seurattavalta, mutta päivä päättyi kahden streetman-kuskin käsittämättömään tandem ulosajoon radan päädystä. Robert Kilander ja Jan Persson ottivat kumpikin tuntumaa niin Räyskälän hiukan pomppuiseen rataan kuin suomalaisiin vastustajiin tällä ’63 Rancherolla, jonka keulilta löytyy Hillbornin ruiskulla varustettu vihainen Chevroletin pikkulohko. Dodge oli myös varsin nopea laite Wildest Pull -pystin voittanut Esa Haajanen näytti ’31 A-coupella, että 85-vuotias vanhus on tarvittaessa hyvinkin nopea. Automaatin huoltamisen jälkeen moottorille ja laatikolle tehtiin uudet kiinnikkeet, joiden ansiosta rapiat 30 vuotta tuoreempi tekniikkapaketti löysi paikkansa runkoaisojen välistä kiitettävän tehdastyylisesti. Ryhmän voiton vei Norjassa katsastettu pikkulohko Mini! Kataja voitti Pontiacillaan haastelähdön Sikasen Bemaria vastaan ja nousi listalla sijalle kuusi. Panun hämmästys oli melkoinen, kun paikallisverhoomon hyllystä löytyi valmiina riittävä määrä täysin samaa keinonahkaa! Jopa aikoja sitten lopettanut valmistaja oli sama, joten syystä voidaan sanoa onnen potkaisseen Panua oikein olan takaa. Vanha matkalaukku toimii työkalupakkina. ”Haluan kokeilla erilaisia virityskomboja. Burniksen jälkeen valojen tai ajanottolaitteiden kanssa oli jotain häikkää ja kuskit joutuivat odottamaan tovin niiden toimin1. Myös häntä vaivannut viiskuutoskuume parantui Fordin valmistumisen myötä. Hiekkapuhallus ei . Takalan Mustakaapu Valiantin. Oikuttelemaan alkanut ruisku korvattiin Weiandin alumiini-imusarjalla ja Quick Fuelin 600 cfm:n vakuumikaasarilla. ............Hermunen/Liekki Valiant 10. Vastassa oli Mika Tannerin Altered Wheelbase ’65 Plymouth Belvedere ahdetulla 426 cid Hemillä. Valitse lehti alasvetovalikosta sivun vasemmasta yläreunasta. Lisäksi paikalle pultattiin Fordin kärjetön Duraspark -sytytyssysteemi, minkä jälkeen kaikki alkoi toimia toivotulla tavalla. ............Rantakari/Tunneli Duster 4. Näin Uskalin haaste sijasta 4 siirtyi seuraavaan kisaan. Anna sähköpostiosoitteesi ja tilaajatunnuksesi. Näistä lähdöistä jatkoon menivät Laukkanen ja Hermunen, joten molemmat pääsivät näin suoraan listalle. Tästä ”tempoilusta” huolimatta lopputuloksesta tuli kuitenkin todella tyylikäs perinteinen tinareki, josta Panu voi olla syystä ylpeä. V8-MAGAZINE 53 Toimiva konsepti Mikael Fredriksson omistaa mm. Tosin ei sen hintapyyntökään ollut paha. Huom! Mikäli olet jo Lehtiluukun rekisteröitynyt käyttäjä, anna käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja tilaajatunnuksesi. Taiteilijanimen Heimo Hohto taakse kätkeytynyt mystinen ja myyttinen harrastajapersoona Kouvolan suunnalta toi radalle vanhan sotaratsunsa, jo 1960-luvulla USA:n länsirannikon kilparatoja nähneen ’59 Rambler Gasserin. Mario Amberg Virosta tuli paikalle ’64 Valiantilla, joka kuului aikoinaan Viron ensimmäiselle drag race kuuluttajalle ja kommentaattorille. listasijoituksia ratkottiin Porissa West Coast Street Cupin osakilpailun yhteydessä, 6.8. Tässä yhteydessä vänkärin jalkatilaan asennettiin päävirtakatkaisija, jossa se on hyvin käden ulottuvilla. Kiitoksen ansaitsevat myös JP-Paintin Jukkis maalauksesta, Kainuun Pintakäsittely hiekkapuhalluksista sekä Jukka, Mika, Sampo, Pekka ja muutkin auton kanssa avittaneet kaverit. 50 V8-MAGAZINE P anu aloitti autojen kanssa ahertamisen jo 13-vuotiaana pojankloppina, kun hän työsti vanhasta Skodasta jääratarassin. Panun pieni pelko siitä, että viiskuutonen näyttäisi neliovisuutensa vuoksi chopattuna pannukakulta osoittautui turhaksi, sillä poikkeuksellisen kaunis kattolinja sulautuu auton muotoihin todella onnistuneella tavalla. Ovipahvit tehtiin sen sijaan täysin uusiksi aina runkoja ja verhoiluja myöten. Fordin tilanneelle henkilölle auton karu kunto lienee ollut paha pettymys, sillä hän ei koskaan lunastanut sitä itselleen. 56 V8-MAGAZINE E dellisestä Blacklist Street Race reportaasista onkin jo sen verran aikaa, että välissä on ehditty ajamaan kolme eri kilpailua. Kattoa oli laskettava, sillä hän halusi päästä eroon auton korkeahkosta yleisilmeestä. Viiskuutosprojektiin liittyen Panu haluaa esittää erityiskiitoksen perheelleen. Varikolla alkoi melkoinen pumpun tilkitsemisprojekti, sillä Uskali huohotti haasteella Nykäsen niskaan. Ford oli kuitenkin Panun kovasti halajama kaunislinjainen viiskuutoAnglian takavilkun linssien ympärille tehdyt siivenkärjet ja ’60 Ford Falconin takavalot istuvat paikalleen niin siististi, että niiden voisi luulla hyvinkin olevan auton tehdasasenteisia osia. ............Sikanen/Paha BMW 8. Panun hiottua korin peltipuhtaaksi ei siitä paljastunut lisää ikäviä ruosteyllätyksiä. Helsingin näyttelyssä nähdyn Volvo Hemizonin. Sinisalon voitettua Nykäsen haasteen ja Rantakarin hävittyä haasteensa Hakuliselle, oli Sinisalolla vielä mahdollisuus ottaa revanssi Rantakarista. Ford ei ollut Panun eka choppauskohde, sillä hän oli tehnyt toimenpiteen 16-vuotiaana myös Saab 96:lle! Se antoi rohkeutta Fordin katon rälläköintiin, vaikka aluksi homma vähän hirvitti. Fordin puolikaaren malliseen paneeliin on sijoitettu tosi tyylikkäät kromikehäiset nopeus-, lataus-, lämpöja bensamittari. Koska istuinten keinonahkaverhoilut olivat siistit, ei Panu pitänyt järkevänä niiden uusimista. Viikonlopun kohokohta oli yhteislähtö Räyskälän Vintagedragseihin, joka puolestaan toi radan reunustoille parituhatpäisen yleisön. Tehdastyylisen ilmeen varmistamiseksi choppaus toteutettiin jatkamalla kattopeltiä siten, että tolppien paikat ja niiden kallistuskulmat säilyivät sivusta katsottuna muuttumattomina. Etenkin ’56 Ford Fairlanen muotoilu komeine listoineen miellytti häntä. Muutaman britti-Fordin jälkeen Panu päätti hylätä kompromissit ja alkoi metsästämään viiskuutosta tosimielessä. Tässä vaiheessa tuli projektiin luova tauko, kun kotitalon tallia laajennettiin ja remontoitiin paremmin Fordin työstöön passeliksi. Niinpä kaikki Aden takana listalla olleet nousivat automaattisesti Burnout Party, Kiikala 6.8. Samalla hänen omat listaajot Kiikalassa jäivät nollaan. Vastassa oli Historic Dragracing -luokassa esiintynyt Antti Millasnoore ja 355 cid ’67 Camaro, joille Räyskälän asvaltti oli tuttua vuosikymmenten takaa Rauno Hautamäen jyhkeä tummanpuhuva ’59 Chevrolet Panel liikkui isolohkokasi keulilla varsin vauhdikkaasti ja takarenkaat piirsivät mustaa lähtöviivan jälkeen melkoisen pitkän matkan. Rantakari lähti viivalta paremmilla reaktioilla, mutta se ei riittänyt Sinisalon 10,3 sekunnin aikaa vastaan. Eri euroja hän rakenteli jatkossakin, vaikka kiinnostus jenkkeihin oli syttynyt jo ala-asteikäisenä hänen veljensä Pasin hommattua ensin Ford Rancheron ja hieman myöhemmin ’69 Chevrolet Corvetten, jolla myös Panu pääsi kurvailemaan ajokortin saatuaan. Nyt alla oli tavallisesta liekkikuviosta onnistuneesti poikkeavalla toteutuksella varustettu ’56 Bel Air, jonka ahdetusta isolohkomoottorista osa on Harrin mukaan tuon ’59:n moottoria, mutta yläkerta ahtimineen uutta osaa. listalta myös tuttu Rantakari. Tilaajatunnus = asiakasnumerosi, joka löytyy laskusta sekä lehden takakannesta. Mielenkiintoista nähdä mitä Night Racessa listalle tapahtuu. Vuonna 1990 auto laivattiin Teksasista Suomeen vaasalaisen uustuontiin erikoistuneen Vaasan Erikoisauton toimesta. Perryllä on autossa sen viides eri moottoriyhdistelmä. Vesivehmaalla se ei vielä oikein toiminut, mutta potentiaalia löytyy. Leidin valloittava hymy sai sadepilvien uhan unohtumaan monelta ja taisi myös aiheuttaa muutamille kisaajille tavallista hitaammat reaktioajat. V8-MAGAZINE 49 paljastanut rungosta lisäruostevauriota, joten rotan raadon syövyttämän reiän tultua korjatuksi viimeisteltiin se siistiksi mustalla epoksivärillä. Niinpä Ford jäi liikkeen haltuun, joka laittoi sen saman tien myyntiin. Tämän vuoksi auton entisöinti ei oikein innostanut Panua, sillä useimmat sen pisteosistakin olivat korjauskelvottomassa kunnossa. Alun perin ajatuksena oli upottaa lokasuojien sisään ’60 Ford Falconista napatut takavalot, mutta kun tämä viilennystyö valmistui, totesi Panu ratkaisun toimimattomaksi. Pientä balsamia listajumitukseen toi se, että Uskali ajoi Buickilla oman rataennätyksen ajalla 9,7 sekuntia ja voitti koko Burnout Partyn D-ryhmän kisan, jossa kolme parasta olivat Blacklist-kuskeja. Etualalla Kari Kovasen upea ’67 Corvette 427 cid + 4 speed Rune Jakobsonin ’39 Buick on ruotsalaisen hotroddingin historiaa. ............Takala/Ghost Valiant taan saantia. Tavoitteen saavuttamiseksi tolpista leikattiin pois noin seitsemän sentin pätkät, mikä tuntui Panun silmään sopivalta määrältä. Kiitokset myös Mattilan väelle pihan käytöstä kuvauspaikkana. ja V8-Magazinen kiihdytyspäivä, Vesivehmaa 20.8. Kaikkialla muualla satoi kisapäivänä, mutta Kiikalassa ei. Auton alkuperäinen vihreä-valkoinen kaksivärimaalaus oli pitkään selvä suosikkivaihtoehto etenkin, kun penkit oli jo verhoiltu kyseisillä sävyillä. Tässä ovat etualalla myös radalla nähdyt, rengastusta myöten aikakauden hengessä pidetty ja Ari Vaahersolalla jo 24 vuotta tallissaan ollut ’61 Corvette sekä Harri Puheloisen ahdettu ’56 Chevrolet Bel Air V8-MAGAZINE 55 Gasser-luokassa nähtiin tiukkaa Suomi-Ruotsi mittelöä. Konehuoneen kuskinpuolen kulmassa oleva outo kapistus on lyhtypylvään alumiinikupu, jolla on peitetty moderni jarrutehostaja! Tämä hauska kirppislöytö sopii kokonaisuuteen yllättävän hyvin. Ulkomaihin ulottuneesta etsinnästä huolimatta jutun yksilö löytyi lopulta Suomesta ja Vaasasta. Välittömästi tämän jälkeen Hakulinen saikin vielä päivän päätteeksi haasteen hyvään vauhtiin päässeeltä Sinisalolta, joka oli useampaan otteeseen ajanut kovempaa kuin Hakulinen ilman ilokaasuja. Osittain puretun auton osakkeita ei myöskään nostanut sen pisteosien kehno kunto. – Minusta pärekatto jotenkin sopii perinteiseen kustomiin, joten siitä se ajatus lähti, toteaa Panu omintakeisesta sisäkattoratkaisustaan. Niinpä kärkipaikkamittelö Rantakari vs. . Se ei sinänsä ole mikään ihme, sillä tätä parempaa lääkettä tähän tautiin on vaikea kuvitella. Seuraa saamiasi ohjeita, niin pääset nauttimaan V8-Magazinen sisällöstä myös sähköisesti. Kustomiin lähes pakollisena kuuluva alustan madallus tehtiin perinteitä noudattaen vaihtamalla etujousiksi 1980-luvun Chevrolet Capricen alkuperäisiä lyhyemmät versiot, ja asentamalla täysin läpikäytyyn vakiolla 3,22:1-välityksellä varustettuun lukottomaan alkuperäiseen taka-akseliin laskupalat. Kuvassa oikealla Harri Karvosen 1937 Ford Tudor. Vihdoin toteutui myös ikuisuushaaste Uskali vastaan Nykänen. Eurot eivät tuntuneet Panusta sen jälkeen enää yhtä innostavilta ja kuume oman veekasivehkeen hankkimiseen vain koveni. Varttimailin matka ei riittänyt Sinisalolla loppukiriin, joten kunkku piti edelleen paikkansa listan kärjessä. Kesän uutuuksiin lukeutuu aina tuotteliaan Timo Herstin uutuusrodi ’30 Roadster Pickup. Mustialassa kaupat syntyivät vasemmalla tunnelmallisen yövalaistuksen alla lepäävästä 1931 A-coupesta, joka siis siirtyy Ruotsin kilpiin. Mollyn jälkeen menosta ladossa vastasi rockabillyn nouseviin koviin lupauksiin lukeutuva Fanatic IV. TEKSTI JA KUVAT JANNE USKALI sijan ylöspäin ja kymppisija vapautui jakoon. Päivän toisessa kruununriistoyrityksessä olikin jo kihelmöintiä ilmassa ja koko varikko-alue siirtyi seuraamaan taistoa lähtöpäähän. 1953 Studebakerin kapselit istuvat kokonaisuuteen hyvin. Katajalla oli ilokaasujen kanssa pientä ongelmaa. Etualalla Markus Salinin Chevrolet Fleetline – Best Paint -luokan voittaja. Nettiautossa kaupattu ’56 Ford Fairlane 4d sedan oli keskeneräiseksi jäänyt projekti, joka oli kuvien perusteella todella työläs aihio. Kauppaan kuulunut jumissa ollut 292 cid Y-blockikaan ei oikein innostanut, koska Panu halusi autoon toimintavarman ja huolettoman tekniikan. Tovin asiaa tuumattuaan päätti Panu korvata vihreän kyseisellä kuparilla, vaikka se voisi ollakin vähän ristiriidassa sisustan sävyjen kanssa. Seuraavat kahinat vedetäänkin sitten Night Race -kisan finaaleissa, joissa on jo roikkumassa viime kisan jäljiltä kärkipään päällekkäishaasteita. Tässä vaiheessa syntyi ajatus työstää Fordista mieto kustom, jossa muutokset pyrittäisiin toteuttamaan mahdollisimman tehdastyylisesti. Säkenöivä ja kesän puheenaiheeksi musiikkirintamalla noussut Molly Moonstone yhtyeineen otti yleisön vahvasti heti ensi tahdeista. Entisöinti ei innostanut Panun hankkima Ford oli paljon maailmaa nähnyt yksilö, joka vietti ensimmäiset 34 vuotta elämästään Amerikassa. He ajoivat keskenään sijoista 9 ja 10. Mutta se oli viiskuutonen ja edullinen, mikä riitti Panulle. Ainakin osassa pakettia ”valmistusmaana” taisi lukea Mopar. 1 2 3 4 Mene osoitteeseen lehtiluukku.fi Lataa nyt näköislehti verkossa. Upean rodin ajoasentoa kävi Jussin opastuksella koeistumassa moni autoa ihaillut. Mainiosti tämä perinnemateriaali sopii myös Kustomiin. Silloin alkoi näyttää siltä, että kyllä tästä vielä auto tulee. Etu sinulle V8-Magazinen tilaaja 52 V8-MAGAZINE Do-Dads Reunion & Vintage Drags Tammela ja Räyskälä 29.–31.7. Fordin vuoden 1956 kallein malli oli Fairlane, mikä ilmenee myös auton koreasta koristelusta ja runsaasta listoistuksesta. Arvonnassa Hermunen sai vastaansa Björkbackan ja Laukkanen Bemarin. Lähes kaikki Fordin merkeistä ja osa sen listoistakin oli niin kehnossa kunnossa, että Panu päätti poistaa ne. Korin palauduttua takaisin rungolle elettiin kevättä 2013, mihin mennessä Panu oli rakentanut Fordia jo neljä vuotta. Näillä eväillä Ford laskeutui noin viisi senttiä lähemmäksi tonttia, mikä oli juuri sopiva määrä Suomen monttuiset tiet huomioon ottaen. Jussi Luntamon 1934 Ford oli ansaitusti ”Hottest Hot Rod”. Ensimmäisen jenkkinsä Panu hankki 2000-luvun alussa, kun hän vaihtoi paria vuotta aiemmin hankkimansa ’66 Ford Cortinan ’65 Plymouth Barracudaan. Sinisalo oli toinen ja Hakulinen kolmas. Auto on ollut tällä samalla tekniikalla kasassa kaikki nämä vuodet ja nähnyt valtavan määrän kilometrejä. Mutta ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin, sillä Fordin uudelleen verhoillut penkit olivat siistit ja auto oli osiltaankin lähes täydellinen. Korin palauduttua takaisin rungolle Panu ryhtyi pakertamaan pohjatöitä, joiden valmistuttua Ford vietiin paikalliseen JP-Paint-automaalaamoon maalattavaksi. Mooneyesin klassinen Peep Mirror -kromitaustapeili kuuluu perinteiseen kustomiin kuin rusinat pullaan. Kattolinja kauniimmaksi Vaikkei Panulla alussa ollut kovinkaan tarkkaa kuvaa Fordin tulevasta kustom-ilmeestä, niin yksi asia oli kuitenkin kypsynyt hänen mielessään. Sitten takavalot asennettiin korin tasolle, mutta sekään ei näyttänyt kovin hyvältä. Uudenveroisten osien vuoksi rungon kasaus oli ”yhtä juhlaa”. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK V8-MAGAZINE 47 Fordin kunnostustyöt käynnistyivät korin hiomisella peltipuhtaaksi. ............Nykänen/Swinger 6