SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 4/ 20 17 H IN TA 10 ,6 € ´67 Ford Fairlane, ´68 Dodge Coronet, ´51 Chevy Custom, American Car Show... Tässä numerossa VINKKI: VOIMANSIIRRON VOITELU VIIMEISTELTY VETOJUHTA Cadillac DeVille Convertible 1966
Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Amerikan Drag Week -turneelle valmistautuva VIP-tiimi järjesti julkistusbileet ja esitteli Plymouthinsa uusissa väreissä. Perinteinen tehdaskilpuri-ideologia toimii yhä: Win on Sunday, sell on Monday. eksoottista numerosarjan 300C Chrysleriä. Ulkoasua viimeisteltiin myös näyttävillä kromatuilla lasikuitupuskureilla. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Amerikan autoteollisuus panostaa edelleen tehokkaisiin moottoreihin ja suorituskykyisiin autoihin. Seuraavassa numerossa julkaisemme Veekasin perinteisen, kaiken kattavan tapahtumakalenterin. Cobra Jet Mustangin neljännessä jaksossa päästiin tekniikan kimppuun. 3 V8-MAGAZINE Ratin Tänä vuonna kauden korkkaus oli tavallista juhlavampi, kun pääsiäisen FHRA American Car Show järjestettiin jo 40:nnen kerran! Juhlanäyttely ja teemaosasto toivat väkisinkin nostalgiset fiilikset muistiin, kuinka 1978 Tikkurilan jäähallissa ensimmäinen näyttely teki nuoreen harrastajaan lähtemättömän vaikutuksen. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Ford Racingin 429 Ninja -moottorin 3Dtulostetusta imusarjastakin löytyy varaosanumero. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. MEDIAMYYNTI Jaana Lindvall-Harki Sähköpostiosoite jaana.lindvall-harki@fokusmedia.fi Puhelin 040 582 1416 LEVIKKIMYYNTI Johanna Mikkonen Sähköpostiosoite johanna.mikkonen@fokusmedia.fi JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA Markku Hurmeranta Sähköpostiosoite markku.hurmeranta@fokusmedia.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen Projektit etenevät…. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Ja matka jatkuu kohti äärettömän vilkasta harrasteautokesää. Näyttelyn kohokohdat on raportoitu tuoreeltaan tässä numerossa. Melkoisen huimat projektit etenevät lehden sivuilla, hikeä ja aikaa säästelemättä. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Factory Stockerien maailma on kiehtova, kun tuotantokorisia autoja on valmistettava luokittelun vaatima määrä ja ostettavissa ”kaupan hyllyltä”. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Moottori uuden lohkon ympärille on työn alla ja taka-akselia väännettiin pyöreästi sata tuntia. Juuri nyt rakentelun tahti on kiivas, mikä luonnollisesti näkyy myös Veekasissa. Tallikierros koukkasi tällä kertaa Itä-Suomessa, josta löytyy mm. Postiosoite V8-Magazine Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia.fi V8-Marketin sähköpostiosoite v8-market@fokusmedia.fi Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Toimituspäällikkö Petri Laulajainen Ulkoasu Faktor Oy / Kirsi Perimö Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Aulis Hämeenkorpi, Mikko Isokangas, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Michael Lamm, Peter S. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. Tunnetuin seurauksin. Ajoissa ennen syyskuussa järjestettävää tapahtumaa. Flying Finns -kaverit käyvät kilpajuoksua tiimalasin kanssa: moottorin dynotus, testiajot ja kaluston laivaus ison veden taakse. Jarmo Markkanen Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta
KANSIKUVA: PAUL GRANVIK 47 52 4 V8-MAGAZINE. 47 CHEVROLET STYLELINE DE LUXE 1951 Kiihdytyskisoista tuttu Harri Sassi on pitkän linjan jenkkiautoilija, jota kiinnostavat myös rakennetut autot. Nykyään sitä tarvetta täyttää kustomoitu ’51 Chevy. SISÄLTÖ 4/2017 PIENOISMALLIT 72 ELKY CUSTOM 1959 AMT:n 1959 El Camino sai toimia lähtökohtana tälle huimalle kustomtutkielmalle. 62 COBRA JET MUSTANG FACTORY STOCKER OSA 4 Projektin tuleva vauhdittaja, eli 429-kuutiotuumainen Ninja-veekasi saapui taloon. KISAJUTUT 38 VIP & FLYING FINNS AMERIKAN DRAG WEEKILLE VIP-projekti on hyvässä vauhdissa, mutta vaikeuksiltakaan ei ole vältytty. 30 AVOAUTOILUA PARHAIMMILLAAN Porvoolainen Hannu Haaja nauttii kesäisistä ajokeleistä mitä hienoimmalla tavalla ’31 Ford Roadsterilla kurvaillen. ESITTELYSSÄ LISÄKSI 16 FORD FAIRLANE 2D HT GT 1967 Tällä uutena Suomessa myydyllä yksilöllä on huomionarvoinen ensimmäiseen omistajaan liettyvä tieto. Sen osti nimittäin tunnettu makkaravalmistaja, Helsingin Kauppiaat Oy. KANNESSA SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 4/ 20 17 H IN TA 10 ,6 € ´67 Ford Fairlane, ´68 Dodge Coronet, ´51 Chevy Custom, American Car Show... Tässä numerossa VINKKI: VOIMANSIIRRON VOITELU VIIMEISTELTY VETOJUHTA Cadillac DeVille Convertible 1966 6 HUIKEA YHDISTELMÄ Pirttikyläläisten Patric Backholmin ja Jeanette Häggblomin hienostuneesti kustomoitu ’66 Cadillac de Ville Convertible sai peräänsä samaan henkeen toteutetun ’74 Constructam Comet asuntovaunun. 66 TESTISSÄ PUHDISTAVA VAHA & KESTOVAHA Testasimme minkälaisella vahalla saa hyvän ja kestävän kiillon, ja parantaako kaksoiskäsittely kiiltoa. TEKNIIKKAA 52 BASIC TECH – VOIMANSIIRTOÖLJYT Ei ole yhdentekevää mitä öljyä vaihteistossa ja perässä käyttää. 78 DODGE CORONET 440 1968 Tämän kuminkäryttäjän stroukattu ja piristetty 383-kuutiotuumainen veekasi käyttää polttoaineenaan E85:sta, joten tällä kertaa viinapiru vie miehen sijaan autoa. 74 KÄYTÄNNÖLLISET NELIOVISET Vain 32 000 mailia ajettu Mercury Monterey Custom 4d HT 1973 on melkoinen harvinaisuus, ja sen ulkokuorta koristaa edelleen alkuperäinen maalaus
28 JOENSUUN, KOUVOLAN JA LIPERIN TALLEISSA TAPAHTUU Tallikierroksemme suuntautui tällä erää Suomen toiselle laidalle. Pääsisäisenä pidetty juhlanäyttely tarjosi tuulahduksen menneisiin vuosiin. KAKSIPYÖRÄISET 34 HARLEY-DAVIDSON PANHEAD 1948 Esittelyssä raumalaisen Sami Järvelän Pannu-chopper. 58 HOT ROD TAITEILIJAT – SATU TABELL ARTWORK Satu Tabell on itseoppinut taiteilija, joka synnyttää puhuttelevaa taidetta pinnalle kuin pinnalle. KERÄILYKUVAT 43 FORD ROADSTER 1931 44 FORD MUSTANG GT 2008 KERÄILYKUVA: HEIKKI MALINEN KALENTERIKUVA: PETER S. 65 V8-MARKET OSTO JA -MYYNTIPALSTA 70 TAPAHTUMAKALENTERI 86 SEURAAVASSA NUMEROSSA VAKIOPALSTAT 3 PÄÄKIRJOITUS 6 NAPPILAUKAUS 20 UUTISIA JA ASIAA 42 KALIFORNIA KRUZIN' 66 TUOTEUUTTA 78 VEEKASI KIERTÄÄ 24 40TH AMERICAN CAR SHOW, HELSINKI 14.–16.4. LINNEY 74 58 V8-MAGAZINE 5
Nappilaukaus TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia.fi. Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen mahdollisimman isokokoisia omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan. Aihekenttään maininta Nappilaukaus. 6 V8-MAGAZINE. Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki
KUVA: TAPANI TEITTINEN V8-MAGAZINE 7
Vastapainoa auton viileään olemukseen tuovat villi '74 Constructam vaunu ja Basman-polkupyörä, jotka on viimeistelty yhtenäiseen asuun veturinsa kanssa. Cadillac DeVille convertible 1966 & Constructam Comet 1974 & Basman Projekt 346 HILLITTYÄ HIENOSTUNEISUUTTA Pirttikyläläisten Patric Backholmin ja Jeannette Häggblomin hienostuneesti kustomoidun '66 Cadillac DeVille convertiblen hillitty olemus kätkee sisäänsä monia maukkaita muutoksia, joita ei heti edes huomaa. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK 8 V8-MAGAZINE
Patric tuli sen osaomistajaksi vuonna 1991, jolloin hän kävi vielä yläastetta! – Nuorena se vitsa on väännettävä myös näissä autoasioissa, naurahtaa Patric vanhaa suomalaista viisautta mukaillen. Caddy on Patricin ja hänen avopuolisonsa Jeannette Häggblomin yhteinen unelma-auto, jonka kyydissä myös heidän poikansa William viihtyy paremmin kuin hyvin. V8-MAGAZINE 9. Patricin ensimmäinen oma Amerikan auto oli keväällä 2006 hankittu '65 Chevrolet Impala 350 convertible, jollaisen omistamisesta hän oli haaveillut 15-vuotiaasta lähtien. Osuutensa asiaan oli vahvasti jenkkipainotteisella kaveripiirillä, joka ei koostu mistä tahansa ruuvinvääntäjistä. Kun tämä myöhemmin Road Kill Cafe Caddynä tunnetuksi tullut auto ei mennyt kaupaksi, päätti Patric pistää sen ajokuntoon ja lähteä sillä kavereidensa kanssa Power Big Meetiin. . P atricin sai kiinnostuksensa nelipyöräisiä kohtaan jo äidinmaidossa, sillä hänen isänsä Jan ja isoisänsä Lennart perustivat Backholms Verkstad -nimisen korjaamon jo vuonna 1954. Matkan edetessä auto ja etenkin sen ajomukavuus teki Patriciin niin suuren vaikutuksen, että hän päätti myydä Impalan pois ja pitää Caddyn itsellään. – Jukan jengissä mukana olon myötä olen saanut ideoita myös omiin projekteihini, ja apuakin aina tarvittaessa, kiittelee Patric porukan hyvää yhteishenkeä. Patric kavereineen kuuluu nimittäin John ”Jukka” Löfbackan Zzzea Boy Custom -rakenteluporukkaan, joiden kättentyön tuloksena on syntynyt monia hienoja ja hyvin viimeisteltyjä kustomeita. Patric onkin omien sanojensa mukaan viettänyt koko elämänsä autojen parissa, ja taitaapa hän tehdä niin jatkossakin, sillä hän vetää nykyisin tätä perheyritystä yhdessä veljensä Andersin kanssa. Caddy on kunkku Aluksi Patricia kiinnostivat kaikenlaiset autot, mutta iän myötä amerikkalaisvalmisteiset sellaiset saivat yhä suuremman sijan hänen sydämessään. Pohjan ruosteiden paikkaamisen, sisustan uusimisen ja ilmajousituksen asentamisen jälkeen Caddy leimattiin Suomen kilpiin ja sen keula käännettiin kohti Västeråsia. Unelman toteuduttua hän ajeli avollaan tyytyväisenä kaksi kesää, kunnes osti Ruotsista myyntimielessä ajanpatinoiman '60 Cadillac Sedan DeVillen
– Tuon jälkeen on Cadillac ollut kingi, kertaa Patric tätä harrastetoimintansa tärkeää käännekohtaa. 10 V8-MAGAZINE. Kun myös näiden varhaisempien vuosimallien sisustat olivat hänestä tyylikkäämpiä, aloitettiin sopivan yksilön etsiminen syksyllä 2012. 19 200 kappaletta valmistetulle Caddylle on tehty muutamia hienostuneita muutoksia, joista oiva esimerkki on lommoisten alkuperäisten kylkilistojen poisto ja korvaaminen niiden muotoja mukailevilla pinstraipeilla. Tämä osoittautui virheeksi, sillä kun sopua kruunuista ei saatu aikaiseksi, ehti toinen tukholmalainen ostajaehdokas varata auton. Verhoiluille tehtiin perusteellinen puhdistus, minkä jälkeen ne olivat kuin uudet. Auton komeat kiekot yhdistettynä ilmajousitukseen avulla saavutettuun maatanuolevaan matalaluuteen innostivat siinä määrin, että hän soitti myyjälle. Kävi ilmi, että tämä USA:sta vuonna 2010 uitettu Caddy oli koriltaan räpeltämättömässä alkuperäiskunnossa, mutta auton matching numbers 429-isolohko oli käyty läpi ja sisusta uusittu täysin sen maahantuoneen myyjän toimesta. . Koska tämän vastaleimatun avon kullanvärinen alkuperäinen maalipinta oli kovin kulunut, eivätkä sen kromitkaan olleet enää parhaassa iskussa, tinki Patric pyynnistä, vaikka se jo varsin kohtuullinen olikin. Aluksi toivelistalla ylimpänä olivat 1967–1968 vuosimallit, mutta aikansa asiaa pohdittuaan Patric tuli siihen tulokseen, että 1965–1966 Caddyjen hieman pyöreämpi ja siten myös keveämmän oloinen korimuotoilu oli paremman näköinen. – Hiukanko harmitti, muistelee Patric tuota karvasta hetkeä, kun selvisi, ettei hän saakaan autoa enää millään hinnalla. Patric jäi kuitenkin kaipaamaan Impalan avomallisuutta, joten hän päätti etsiä Cadillacin avoversion. Pari vuotta ”turhaa tinkaamista” päivitellyt Patric sai toisen tilaisuuden, kun Sisustan oli uusinut Caddyn ensimmäinen ruotsalaisomistaja alkuperäistyylisellä kullansävyisen vinyylin ja aidon nahan yhdistelmällä. Toista kertaa ei tingitty Hetken hakemisen jälkeen löytyi ruotsalaiselta Blocket-myyntisivustolta toiveet täyttänyt '66 Cadillac DeVille convertible, jonka alle asennetut Coysin kookkaat 20" alumiinivanteet kiinnittivät Patricin huomion
Paikalla selvisi, että auto oli odotettua kuluneemmassa kunnossa. Ruotsissa uusittu sisusta oli siisti, mutta se kaipasi perusteellista pudistamista. V8-MAGAZINE 11. Niinpä avoa lähdettiin tutkimaan Tukholmaan tarkemmin jo seuraavana viikonloppuna. Kun myös Caddyn ilmajousituksen asennuksista löytyi toivomisen varaa, päätti Patric unohtaa alkuperäisen ajatuksen auton pikaisesta leimaaEtulokasuojien päällä olevien tyylikkäiden syvennysten etuosaan on sijoitettu lähes huomaamattomat vilkkujen alkuperäisnäytöt. Caddy tuli uudemman kerran kaupaksi Blocketiin syksyllä 2014. Ihmetys oli sitäkin suurempi, kun Patric huomasi pihaansa päästyään auton renkaiden kuluneen reunoiltaan sileäksi. Myös moottori ja vaihteisto toimivat testilenkillä hyvin. Alustassa omituisuuksia Työkiireiden takia Patric haki Caddyn vasta parin viikon kuluttua kauppojen tekemisestä. Kotimatka sujui suotuisissa merkeissä, eikä Caddyn käyttäytymisessä ilmennyt isompia ongelmia. . Ruostetta ei kuitenkaan juurikaan löytynyt. Kuitenkin päivää myöhemmin Patric soitti myyjälle ja osti auton. Asiaa tarkemmin tutkittaessa selvisi, että tukivarsissa ei ollut lainkaan puslia, minkä seurauksena renkaat olivat vatkanneet edestakaisin kuluttaen ne vaihtokelpoiseen kuntoon. Myös konehuoneen sisäpellit siistittiin ja maalattiin puolikiiltävällä mustalla. Tässä yhteydessä myös sen kaikki apulaiteet käytiin läpi. Caddyn kunnostettu 340-hevosvoimainen ja 429-kuutiotuumainen alkuperäismoottori maalattiin päältä päin. Tällä kertaa hän ei aikonut toistaa virhettään etenkin, kun auto näytti ilmoituksen kuvissa paremmalta kuin hän muistikaan. Caddyn pitkälti tehdasasussa oleva kojelauta kuten muukin sisusta on maalattu auton ulkokuoren väreihin sointuvaksi. Maalipinta oli täysin kulahtanut, korista löytyi erikokoisia lommoja ja auton kaikki kromit olivat kraatereilla. Kulujen kurissa pitämiseksi hän päätti ajaa auton kotiinsa, sillä olihan se osoittautunut lyhyellä testilenkilläkin kaikin puolin toimivaksi. Myös mittarit on kunnostettu ja puhdistettu sekä niiden rikkoutuneet valot vaihdettu uusiin. Caddy oli pieni pettymys, joten Patric palasi kavereineen Suomeen ilman sitä
Caddyn jarruissa oli ilmennyt ponnettomuutta, jonka aiheuttajaksi paljastui rikkoutunut tehostaja. Nyt sieltä löytyy mm. – Muutosten myötä Caddy pysähtyy nyt kuin seinään, ja auto myös näyttää paremmalta, kun rumat ruosteiset rummut eivät enää pilkota kiiltävien kromivanteiden takaa, toteaa Patric tyytyväisenä. Ajan säästämiseksi moottori maalattiin paikallaan alkuperäisellä tummansinisellä Cadillac Dark Bluella ja peltinen ilmanputsarinkotelo kunnostettiin, minkä lisäksi pannun kaikki apulaitPatricin ostaessa vaunun oli sen sisusta täysin kesken, joten se jouduttiin tekemään käytännössä kokonaan uusiksi. Taakse pultattiin rullapalkeet, joiden toimintaa ohjaa takaluukkuun sijoitettu ViAirin krominen kompura. Tammikuussa 2015 käynnistyneen projektin tavoitteeksi asetettiin suorittaa täysin läpikäydyn Caddyn ensiesiintyminen Lahden lokakuisessa Jenkkiautonäyttelyssä, mihin aikaa oli vain vajaat yhdeksän kuukautta! Kunnostustyöt käynnistettiin Caddyn osittaisella purkamisella ja alustan huolellisella läpikäymisellä, minkä aikana puuttuneet puslat asennettiin paikoilleen ja kaikki vähänkin kuluneet osat uusittiin alkuperäistavaroilla. Caddy ja Constructam-vaunu muodostavat komean yhtenäisen kokonaisuuden, joka hakee vertaistaan tyylitajun ja viimeistely osalta. Niinpä Patric pisti pysäyttimet kokonaan uuteen uskoon. Sen jälkeen autoon kyhäämällä kiinnitetyt kotikutoisen oloiset ilmajousituksen palikat poistettiin ja niiden tilalle hankittiin eteen Patricin toimivaksi tietämät Shock Waven pussit, jotka saavat voimansa Caddyn alkuperäisen remmivetoisen ilmastoinnin kompuran kautta. 12 V8-MAGAZINE. Rullapalkeiden kiinnikkeiden muokkaamisen jälkeen Caddyn tontitus saatiin täydelliseksi ja ala-asennossaan auto sananmukaisesti makaa maassa, mikä oli tavoite. Sisusta määräsi sävymaailman Caddyn tehdasasenteinen 429-isolohko, kolmevaihteinen Turbo Hydra-Matic -automaatti ja lukoton perä toimivat kuin kello, joten niille tehtiin pelkät huollot. Kyllä tällaisella kaksikolla kelpaa reissata! . Niinpä Patric purki keulan kokonaisuudessaan niiden siistimiseksi. Tästä kertova signeeraus koristaa Maxin tekemää pöydän kulmaa. Koneen ja konehuoneen viimeistelyssä oli sen sijaan toivomisen varaa. peruskeittiö sekä peseytymisja yöpymistilat. misesta, ja otti sen perusteellisen kunnostuksen kohteeksi. Vaunun sisustan uusimisessa Patric sai korvaamatonta apua Max Lassanderilta, jonka taitoja hyödynnettiin erityisesti puutöiden tekemisessä. Sieltä löytyy myös kiillotetusta ruostumattomasta valmistettu 20 litran säiliö. Takapään osalta homma meni hieman uusiksi, kun sitä ei saatu ensi yrittämällä tarpeeksi matalalle. Eteen tilattiin CCP:n 13" levyt ja taakse saman firman 10" versiot, jotka on varustettu jäähdytysurilla ja tehokkailla nelimäntäisillä työsylintereillä
Vaunun entisen omistajan kunniaksi Simon Ahlsved kynäruiskasi sen vänkärinpuolen etukulmaan kuvan, jossa Olof Palme ajaa takaa mopoilevaa Jukkaa. Keula purettiinkin täysin palasiksi ja sisälokasuojat sekä syylärin pelti maalattiin puolikiiltävällä mustalla. Projektivai heita teet käytiin läpi ja viimeisteltiin tehdastyyliä noudattaen. Vain konepellin ja takaluukun kannen koristeet saivat jäädä. Työsarkaan kuuluivat lisäksi mittariston läpikäyminen, rikkinäisten valojen vaihtaminen sekä Retrosoundin soittimen hankinta kaiuttimineen, jotka asensi ammattitaidolla Allan Karlsson. Muutostöiden valmistuttua vuorossa olivat pohjatyöt, joissa ei säästetty aikaa ja vaivaa. Tässä yhteydessä myös auton keulan pellit irrotettiin, jotta kone ja konehuone saataisiin perusteellisesti siistittyä . Nykyisin auton takuuvarmasta pysähtymisestä pitää huolen moderni tehostaja sekä CCP:n 13” etulevyt ja 10” takalevyt. Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi kori hiottiin käsityönä täysin peltipuhtaaksi. Poistolistalle päätyivät myös kolhiintuneet kylkilistat ja suurin osa merkeistä. Patric oli ihastunut auton kullanvärisestä vinyylistä ja aidosta nahasta koostuvaan sisustaan siinä määrin, että päätti valita ulkokuoren sävyn siihen sointuvaksi. Ruostereikiä löytyi tasan yksi, mutta lommoja ja pieniä painumia sitten senkin edestä. Caddyn alkuperäistyylisistä verhoiluista saatiin uudenveroiset perusteellisella puhdistamisella. Pitkään ja hartaasti pakerrettujen pohjatöiden valmistuttua pintaan vetäistiin harmaa pohjaväri. Pintavärin Patric maalasi omassa verstaassaan Fiatin itsesävytetyllä metallinhohtokultavärillä. Caddyn kunnostustyöt aloitettiin purkamalla se osittain palasiksi. Alkuperäinen Antique Gold Poly -metallinhohtokulta ei tuntunut passelilta, joten jotain muuta oli keksittävä. Fiatin tarjonnasta löytyi lopulta silmiä miellyttänyt väri, mutta sitäkin sävytettiin oman maun mukaan sisustaan sopivaksi. Ankaran loppurutistuksen ansiosta Caddy saatiin nippuun Lahden näyttelyyn, missä auto palkittiin, vaikkei se ollut Partricin mukaan vielä täysin valmis tuolloin. V8-MAGAZINE 13. Korityöt eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä vaikka Caddy oli Patricista komean näköinen auto, oli siinä hänen mielestään joitain häiritseviä kohtia. Maalauksen Patric suoritti omassa verstaassaan, ja tavoiteltu peilimäinen pinta saatiin aikaiseksi lukuisten välihiontojen ja lakkakerrosten jälkeen. Auton moottori oli kunnostettu, mutta sen ja konehuoneen viimeistelyyn ei ollut juuri panostettu. Konehuoneen sisälokasuojat ja syylärin pelti maalattiin puolikiiltävällä mustalla ennen keulan kasaamista, missä erityistä huomiota kiinnitettiin osien hyvään istuvuuteen. Lopputuloksen kruunaavat uudelleen kromatut alkuperäiset koristeosat sekä TiN:in ja Pekka Wizzzard Mannermaan vetämät maukkaat pinstaripit. Vastaavanlaiset tarkat sovitustoimet saivat osakseen myös ovet, puskurit ja takaluukun kansi ennen Caddyn valmistelua maalausta varten. Myyjän ruosteettomaksi mainostama auto oli myös sitä, sillä lopulta löytyi vain yksi peukalonpään kokoinen reikä kuskinpuolen takapyörän kaaresta. Caddyn värjäys haluttiin tehdä viimeisen päälle, joten Patric hioi yhdessä kaverinsa Alex Westbergin kanssa auton käsityönä täysin peltipuhtaaksi. Patric muutti myös hieman takapyöränaukkojen fender skirtsien muotoa jatkamalla niitä alaspäin reilut kolmisen senttiä ja muokkaamalla helmat niitä vastaavaksi. Etenkin auton etulokasuojien kookkaat äärivalot olivat Patricista rumat, joten ne saivat lähtöpassit. Viikkoja kestäneiden pakkelitalkoiden jälkeen pellit olivat joka suhteessa viivasuorat, eli auto oli valmis maalattavaksi. Alkuperäinen ratti oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, että sen tilalle hankittiin parempi käytetty yksilö, joka kunnostettiin paklaamalla ja maalaamalla. Jarrut oikuttelivat kotimatkalla, joten ne päätettiin uusia kokonaisuudessaan. Edellisessä versiossa Palme oli se, joka päästeli mopolla
Caddyn orgiskromit olivat kuluneet, mutta kuitenkin kunnostuskelpoiset. Patric rakensi Caddyn tyyliin tehdyn polkupyörän uudesta Basmanista. Mikä tahansa ”munamankeli” ei kuitenkaan kelvannut, vaan hän hankki polkupyörän lähtökohdaksi uuden hollantilaisen Basman Project 346:n rungon, johon hän sovitti itse tekemänsä tankin. – Constructamin puutöissä sain korvaamatonta apua Max Lassanderilta, mistä hänelle suuret kiitokset, lisää Patric. Myöskin vaunun keskeneräiseksi jäänyt sisusta tehtiin valmiiksi ja varustettiin matkailuun liittyvillä mukavuuksilla. Vai olisiko sittenkin parempi puhua pitkästä oppimäärästä, sillä onhan Caddy vaunuineen ja pyörineen melkoisen mittava kolmikko jo ihan konkreettisesti. – Lokasuojia en halunnut, koska ne sopivat pyörän kustom-henkiseen olemukseen perin huonosti, perustelee Patric päätöstään, ja on asiassa täysin oikeassa. Näin mittavan projektin läpivienti ei olisi onnistunut ilman apua. Komea kustom-kolmikko Patricin viittaus Caddyn keskeneräisyyteen ei koskenut niinkään itse autoa, vaan sitä, että hän oli alusta asti suunnitellut rakentavansa sen perään samaan tyllin tehdyn vanhan asuntovaunun. Wizzardin taiteilemat tekstit ja pinstraipit sekä Simon Ahlsvedin kynäruiskukuvat viimeistelevät maukkaan kokonaisuuden. Tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu alkuperäistyylisen maton hankinta ja paikalleen asennus. ”Eikös karavaanareilla ole usein polkupyörä mukana matkoillaan?” muisti hän, ja päätti valmistaa oman versionsa aiheesta, joka sekin muokattaisiin muuhun kokonaisuuteen sopivaksi. . Uuden pinnan ovat saaneet mm. Constructamin yläosa ruiskutettiin Caddyn rättikattoon sopivalla valkoisella, keskiosa tummanruskealla, ja alaosa auton korinvärisellä kullalla. Patricin ja Jeannetten Caddy kaikkine mausteineen on harvinaisen tarkkaan harkittu kokonaisuus, joka hakee vertaistaan niin meiltä kuin muualtakin. Auto onkin varsinainen viimeistelyn lyhyt oppimäärä, josta voi ottaa mallia niin tyylikkyyden kuin toteutuksenkin osalta. . Patricilla oli valmiina sopiva aihio, sillä hän oli hankkinut John ”Jukka” Löfbackan '49 Ford F-1 pickupin perässä pyörineen hollantilaisvalmisteisen '74 Constructam Coralin. Patric haluaakin kiittää seuraavia tahoja Caddyn kanssa saamastaan tuesta: Alex Westberg, Svante Rätti, Anders Backholm, Stefan Ståhl, Max Lassander sekä John ”Jukka” Löfbacka ja koko Zzzea Boy Customin jengi. Osina ostettavissa olevan kustom-pyörän sarvet, penkki sekä pinnavanteet napoineen ja renkaineen ovat sen sijaan Basmanin omia tuotteita, kuten myös ketjut ja polkimet. Myös Basman nimettiin Led Zeppelinin kappaleiden mukaan. Vaunun silloiset värit eivät sen sijaan sopineet Caddyn sävyihin, minkä vuoksi se oli maalattava uudelleen. 14 V8-MAGAZINE. Zzzea Boy Customin aikoinaan rakentama ja BedZzzeppeliniksi ristitty vaunu oli kerännyt vuosia pölyä Jukan tallin perällä, joten Patric osti runsaasti kustomoidun, mutta sisustan osalta keskeneräiseksi jääneen vaunun jo kesällä 2013. Kyseessä on hollantilainen kustom-polkupyörien valmistaja, jonka laajasta osatarjonnasta voi valita mieleisensä komponentit ja kasata niistä täysin omannäköisensä ”munamankelin”. Säädettävällä ilmajousituksella varustetulle Constructamille tehdyt muutokset olivat myös Patricin mieleen, joten ne kelpasivat hänelle sellaisenaan. maski, ajovalojen ja takavalojen kehykset, etuja takapuskuri sekä takaluukunkannen listat. Caddy oli komea ja sen tyyliin sopiva vaunu ainakin yhtä komea, mutta Patricista tuntui, että jotain vielä puuttui. Korinväriseen takaluukkuun on sijoitettu ViAirin takapalkeiden toimintaa ohjaava krominen kompura ja 20 litran rosterisäiliö
55.TRA DE PAR TS WEB STO RE OPE N 24/7 OSAT NIIN TRI FIVE, IMPALA, NOVA, F-BODY, TRUCK 47-UP, MOPAR A-B-E PALJON OSIA VARASTOSSSA ESIM... 420.C7ZZ-18A542-K KOTELO LÄMMITYSLAITE MUSTANG 67-68 299,00 e 1 ......... 848221 K-PELTI ETU LATTIA GM TRUCK 1960-1966 VASEN .........................48.CX4861 K-PELTI OVI ALAREUNA 1955-1959 GM P-UP VASEN .....................49.K1028 K-PELTI LATTIA PITKÄ F-BODY 1970-1974 oikea ............................138.. CAR69-CV-BK LATTIAN MATTO MUSTANG 1969-1970 AVO musta .................... O R I G I N A L O R I G I N A L REPRODUCTION REPRODUCTION EQUIPMENT EQUIPMENT R I N D U S T R I E S Parts & Accessories R TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. 299.S7MS-340-2AL JÄÄHDYTIN ALU SHELBY TYPE 20” KENNO 1967-1969 SB ..... 205.C5ZZ-7604104-WT AURINKOLIPPA MUSTANG 1964-1966 AVO valkoinen 1pr .....78.C5ZZ-65023445BK KICK PANEELI MUSTANG 1964-66 CPE/FB musta 1pr OE ........55.JÄÄHDYTTIMIÄ/OSIA... Yli 3500 eri nimikettä esim... 185.C9ZZ-9034-A POLTTOAINETANKIN TÄYTTÖPUTKI MUSTANG 1969 .................... MUSTANG OSAT SUORAAN VARASTOSTA Sisustan osat, k-pellit, merkit, alustan osat, tiivisteet. K917 TIIVISTE U-KANAALI F-BODY 1967 1pr etuikkuna etureuna ..............33.CX1515 TIIVISTE KIT TUULETUSIKKUNAN IKKUNA P-UP 1955-1959 ............55.CR1062 TIIVISTE SARJA U-KANAALI OVEN + IKKUNAHARJAT GM .............119.K928 TIIVISTEET VALOT-CAMARO RS 1967-1968 ........................................11.MA9805 TIIVISTE TUULILASIN MOPAR A-BODY 1970-1976 dart..............147.MERKKEJÄ... 3920825 KEULAN MERKKI CHEVELLE 1968-1969 .......................................45.3813890 PAKSIN MERKKI SS IMPALA 1962 ................................................45.3982037 KEULAPANEELIN MERKKI CAMARO 1970 SHOW QUALITY ............59.K194 KONEPELLIN MERKKI COWL INDUCTION CAMARO 1967...................50.KORKJAUS PELLIT... 34.C9ZZ-9002-AI POLTTOAINETANKKI MUSTANG 1969 20G IMP ........................ Phone. KIT-FUL-1 TANKIN TÄYTTÖPUTKEN LETKU SRJ MUSTANG 1964-1967 ............... C9ZZ-63001A74-A ETU SPOILERI MUSTANG 1969 CPE ......................................114.D1ZZ-6344210-KR TAKA SPOILERI MUSTANG/COUGAR 1971-1973 concours ....209.SISUSTAN OSIA... 21.C5ZZ-8100-A KORKKI JÄÄHDYTTIMEN MUSTANG 1964-1966 .......................... 21.POLTTOAINTANKIT/ANTURIT/OSAT... 259-3P JÄÄHDYTIN MUSTANG 1964-1966 V8 3 rivinen 329 .......................... 299.C5ZZ-18490-K ILMASUUTIN PUTKET TUULILASILLE MUSTANG 1964-66 .......... SPOILERIT... (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info KORIIN TIIVISTEITÄ..
Ford Fairlane 2D HT GT 1967 SININEN LINKKI Alkuperäisen varustelistansa osalta harvinaislaatuisen täydellisenä tähän päivään asti säilyneen 50-vuotiaan Ford Fairlanen taustalta löytyy huomionarvoinen ensimmäiseen omistajaan liittyvä tieto. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN 16 V8-MAGAZINE
Silloin auto siirtyi erään ahvenanmaalaisen autoharrastajan omistukseen, joka taasen laittoi loppuvuodesta 2015 sen myyntiin ruotsalaiselle nettimyyntipalstalle. T ämän Ford Fairlanen ensimmäisen 19.10.1967 kirjatun rekisteriotteen omistajaksi oli nimittäin merkattu Helsingin Hermannin kaupunginosassa osoitteessa Vanha Talvitie 3 toiminut Helsingin Kauppiaat Oy. Ruotsalaiselle siksi, koska ei osannut sanaakaan Suomea. Helsingin Kauppiaisiin liittyvä ”Sininen Linkki” aukeni häVuodet ja ajetut ympärivuotiset kilometrit ovat jättäneet jälkensä auton ulkokuoreen, mutta Ford on edelleen tehdasvarusteidensa osalta täydellinen. Kyseessä oli muiden muassa suomalaisten kansallismakkaraksi tituleeratun Sinisen Lenkin valmistamisella vaurastunut liikemies, kauppaneuvos Erkki Salonoja. Nykyinen omistaja, Järvenpäässä asuva Pasi Mikkonen, sai vinkin Fairlanesta kaveriltaan T-P Lehtoselta, jolla on tapana etsiskellä erikoisten autojen myynti-ilmoituksia netistä. . V8-MAGAZINE 17. Ahvenanmaalta takaisin mantereelle Salonojan jälkeen Fordilla oli useampikin omistaja, kunnes auton osti vuonna 1974 ahvenanmaalainen Kaj Blomqvist. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että vielä 60-luvun lopulla Suomesta löytyi paljon silloisiksi kestopäällysteteiksi luokiteltuja, mutta hyvinkin vaihtelevilla pinnoitteilla varustettuja maanteitä ja toinen toistaan eritasoisempia sorateitä. Kauppaa hieroessaan Pasi oli tietoinen vain siitä, että kyseessä oli alkuperäinen suomiauto. Hän katsasti auton vuosittain vuoteen 1988 asti, minkä jälkeen poisti sen rekisteristä säilyttäen sitä kerrostalon autohallissa syksyyn 2013 asti. Suomeen saapumisen jälkeen autoon oli lisätty kattavan tehdasvarustelistan jatkoksi joitain ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettuja lisävarusteita, kuten sumuvalot, takalasin pyyhin ja pohjapanssari, joka SININEN LINKKI on edelleen paikoillaan
. Molemmat autot tilattiin alun perin tehtaalta vientimallin erikoisvarustein. Se löytyy tällä -30 C pakkaset ja Ford oli silloinkin lähtenyt pihalta käyntiin, mutta vain pitkien jatkojohtojen ja lämpöpuhaltimien avustuksella. Auto oli toukokuussa 1975 jätetty yöksi Turussa Ylioppilaskylän parkkipaikalle, missä joku oli tehnyt sille pientä ilkivaltaa. Tämä oli tietysti omistajalle suuri järkytys. Etulokasuojien päällä olleet molemmin puoleiset jälkiasennetut peilit ja molemmat antennit oli väännelty vinksin vonksin. nelle vasta kauppojen selvittyä. Sittemmin on selvinnyt, että toinen samanlainen ja yhtä numeroa suuremmalla Vin-koodilla valmistettu GT390 on tullut Suomeen samaan aikaan. Ainoat hänen Fordiin teettämät varsinaiset muutokset liittyivät pakoputkiin. Ohjaustehostimen servopumpun ja bensapumpun hän oli myös joutunut vaihtamaan, jolloin bensapumppua varten oli jouduttu sorvaamaan uudet kiinnityspultit. Maltillista käyttöä Pisimpään auton omistanut Kaj Blomqvist kertoo ostaneensa auton aikoinaan 21 000 markalla. Harvinainen ja jonkun aikaisemman omistajan toimesta lisätty takalasinpyyhkijä oli autossa paikoillaan jo Blomqvistin tekemien kauppojen aikaan. Ulkopinnaltaan suihkuletkun kuvioisilla tuplaputkilla Blomqvist halusi saada suunnattua pakokaasut tallista ulos. Näiden reissujen yhteydessä hän oli erityisesti iloinnut auton keulalta ostohetkellä löytyneistä lisävaloista. 18 V8-MAGAZINE. haavaa Kangasalan suunnalta, mutta ei ole enää yhtä hyvässä alkuperäisessä kuosissa. Fordin huollot Ahvenanmaan suunnalla Blomqvist oli antanut Mariehamns Motorkompani Ab:n vastuulle, jota hän haluaa edelleen kiittää hyvin suoritetuista töistä. Etenkin, kun aikaisemmin kuskin puolelta oli tullut ulos vain yksi putki takarenkaan etupuolelta. Hän ei ollut koko aikana ajellut autolla mitenkään tuhottoman paljon, ja pisimmät reissut olivat suuntautuneet sukulaisten luokse Ruotsin Taalainmaan ja Värmlannin suuntaan. Peileiksi valikoituivat nykyiset pisaratyyliset Phanton GT:t ja antenneiksi nämä kuvissa näkyvät. Fairlanen kohdalla Ford halusi autoon päällekkäiset lyhdyt sekä eteen että taakse. Tämän jutun kuvissa näkyvät nykyiset tuplaputket tuovat omalla tavallaan autoon ripauksen verran sitä ehtaa 70ja 80-luvun henkeä. Erään reissun yhteydessä Morassa 70-luvun lopulla oli ollut talvisaikaan peräti Alkuperäiset tarrat ovat edelleen paikoillaan, tässä on huolto-ohjeita käyttäjälle. Blomqvist kertoi Fordin toimineen aina Ulkokuoreltaan suihkunletkua muistuttavat pakoputket on laitatettu paikalleen Ahvenanmaalla
. Helmikuussa 2017 lukema oli 99 353 km, eli kilometrejä on kertynyt melko vähän viime vuosina. Auton ulkokuoressa on selkeitä käytön jälkiä, jotka paljastavat käytön olleen ajoittain ehkä hyvinkin ahkeraa. ja palvelleen häntä moitteettomasti. Vaihteisto on nelivaihteinen manuaali ja peräpäästä löytyy 3,25:1-välitykset omaava Fordin 9-tuumainen lukkoperä. Ratti, km-näyttöinen matkamittari, VDO:n kierroslukumittari, nelivaihteinen manuaalilaatikko, keskikonsoli ja GT-logo ovat kaikki alkuperäisiä varusteita. Käytön jälkiä löytyy, mutta sisusta on kaikin puolin ehjä. Kuskin oven O.P.-nimikirjaimille Pasi löysi pätevän selityksen. Matkamittarissa oli tällöin 98 000 kilometrin lukema. Ne ovat paikoillaan vuosina 1972–1974 auton omistaneen Olavi Peltosen jäljiltä. Pasi sai leimattua ja rekisteröityä Fairlanen keväällä 2016. Deluxe Marti Report paljastaa paljon mielenkiintoista tietoa autosta. Menneen kesän aikana kertyneiden ajokokemusten perusteella hän painottaa, että auto on kuin aikakone, joka kulkee edelleen hienosti kuin sukkasillaan. Autoon ei ole yritetty asentaa vaikkapa jotain 70-luvun aikaista radio-kasettimankkaa oviin ja hattuhyllyille survottuine kovaäänisineen. Auton myynti tuli ajankohtaiseksi vasta silloin, kun hän joutui luopumaan taloyhtiön autotallistaan, eikä voinut kuvitella seisottavansa autoa ympärivuotisesti taivasalla. Konehuoneesta löytyvän ja yhdellä nelikurkkuisella kaasarilla varustetun 390-kuutiotuumaisen moottorin tehoksi tehdas ilmoitti 320 hv. Miltei koskematon Mikä tärkeintä, autoa ei ole missään vaiheessa lähdetty suuresti muuttelemaan, ei edes raksimaan siitä pois joitain olennaisia alkuperäisosia ja jälkiasennettuja tarvikkeita. Musta alkuperäinen vinyylikatto on ehjänä paikallaan, samoin kaikki GT-varusteluun kuuluneet kylkitarrat, kromikoristeet, konepellin 390-logoin varustetut scoopit ja kaiken kukkurana hienot kapselit 14-tuumaisilla vanteilla. Amerikan suunnalla vastaavan kuntoinen Fairlane olisi äkkiseltään nimetty latolöydöksi, minkä jälkeen Fordin kohtalona olisi ollut jenkeille tyypillinen ylientisöinti ja suuri autohuutokauppa isojen setelien toivossa. Pasin tarkoituksena ei ole muutella kaikin puolin hyvin toimivaa ja alkuperäisvarusteista autoaan. Auton konehuoneessa on edelleen alkuperäinen yhdellä nelikurkkuisella kaasuttimella varustettu 390-kuutiotuumainen ja 320 hevosvoimaa tuottava veekasi. Tästä todisteena pelleistä löytyy pientä naarmua, kolhua ja paikkausjälkeä sieltä sun täältä. Hän on tutkinut huolella alustaa ja todennut ilokseen, että kaikki raidetangot, iskarit ja muut komponentit ovat tehtaan alkuperäispalikoita. Fairlanella tulee tänä vuonna ikää täyteen tasan 50 vuotta, joten pieni pintaruoste on täysin hyväksyttävä luonnollinen ilmiö. V8-MAGAZINE 19. Tehtaalta auto oli lähtenyt vain kuskinpuoleisella orkkispeilillä varustettuna. Näin ohjaamo-matkustamotilat ovat säilyneet alkuperäisessä kuosissaan, vaikka toki normaalit käytönjäljet ovat näkyvissä, ja radio on poimittu jostain Volvosta
Pääosassa niissä loistaa katukelpoinen kiihdytysauto, 2018 Dodge Challenger SRT Demon. Niitä valmistetaan rajoitetusti 3000 kappaletta USA:ssa ja 300 Kanadassa.. Ensiesittelyn aikaan ensi-iltansa saaneessa uusimmassa Fast & Furious 8-leffassa nähdään Demon valkokankaalla. com-sivuston videoilla, jatkuen huhtikuuhun mallin ensiesittelyyn, joka livestreamattiin New Yorkin kansainvälisestä Auto Show´sta. 8-vaihteisessa TorqueFlite 8HP90 -automaatissa on transbrake, joka mahdollistaa 30 prosenttia nopeamman liikkeellelähdön kisatilanteessa kuin normaalijarrun käyttö. Lisävahvistukseksi löytyi Highland Green -sävyä maalikerrosten alta. Ajomoodiksi voi valita Auto-asetuksen (Street), joka antaa mukavan säyseän kyydin tai Dragtai Custom-asetukset, jotka sallivat kuljettajan vaikuttaa vaihteiston, pidon, jousituksen ja ohjauksen säätöihin sekä käskyttää laatikkoa ratin vaihtolaipoista. Todisteena esitettiin NHRA:n sertifikaatti Gainesvillen kiihdytysradalla tehdystä ennätyksestä ja lisäksi Guinnessin maailmanennätykseksi hyväksytty tulos tuotantoautojen pisimmästä keulimisesta. Kun Bullitt-historia kävi ilmi, muuttui suunnitelma. Jäljellä olevia auton identiteetin tunnistusta helpottaneita osia oli kuitenkin jäljellä riittävästi, mm. Ahtimen ahtopaine on 14.5 psi:tä. Yli 90 kiloa tavallista Hellcat Challengeria keveämpi Demonmalli on yksipaikkainen, mutta optiovarusteena voi hankkia lisäistuimia kohtuuhintaan dollari/istuin. 20 V8-MAGAZINE Bullitt Mustang -löytö Hugo Sanchez löysi 50 vuotta sitten kadonneen Bullitt Mustangin meksikolaisromuttamolta Meksikalista. Valmistajan FCA:n ajatuksena on tarjota Challenger SRT Demon, jota asiakas voi tilatessaan tai jälkikäteen maustaa tarpeensa mukaan tehtaan palikoilla tehokkaaksi katuautoksi, kiihdytysautoksi, tai joksikin siltä väliltä. '68 Fastback Mustangista puuttuivat moottori ja vaihteisto. TEKSTI HANNELE HATANPÄÄ, KUVAT FCA Varttimailin kuninkaan, 2018 Demonin salaisuuksien paljastaminen käynnistyi alkuvuodesta viikoittaisilla www.ifyouknowyouknow. Koria on levennetty ja konepellin scoopissa on toimiva Air-Grabberilmanotto. Polttoaineena 840-hevosvoimaisessa (vääntöä 1 044 Nm) ja ahdetussa 6,2-litraisessa Hemi Demon V8:ssa voidaan käyttää 91-oktaanisen lyijyttömän bensiinin ohella 100+ oktaanista lyijytöntä kisabensaa edellyttäen, että autoon on hankittu Direct Connection Performance Partsin korkeaoktaaniselle kalibroitu voimanhallintamoduuli (PCM). Restauroinnin alla olevasta autosta on tullut runsaasti ostotarjouksia. Fordhistorioitsija Kevin Marti vahvisti 100 % auton Bullitt-menneisyyden aitouden. Polttoaineelle on valintanappi keskikonsolissa. FE D E IC O G A IZ O PAHOLAINEN neljällä pyörällä Tuomiopäivä koittaa Dodgen Judgement Day -mainosvideosarjan mukaan. Kiihdytettäessä 0–60 mailia tunnissa aika on huima 2,3 sekuntia. Hehkutuspuheista, paholaisen häkin kalistelusta, kuminpoltosta ja kiihdytyksestä koostuneessa esityksessä Demon julistettiin maailman nopeimmaksi tuotantoautoksi, sillä varttimaili taittuu 9,65 sekunnissa, loppunopeuden ollessa yli 225 km/t. Sanchez ja auton toinen omistaja Ralph Garcia Jr olivat ajatelleet tekevänsä autosta ”Puhallettu 60 sekunnissa” -elokuvan Eleanor-kloonin. iskaritornit, 9 " taka-akseli, alkuperäinen VIN-koodilaatta, kaasukäyttöinen laturi (ohjaamokuvausvaloille), elokuvantekoon tehdyt korivahvistukset ja takasisälokasuojan aukko. Ensimmäiset tuotantoautot tulevat myyntiin kesän lopulla
. Mansen Masinistit organisoivat Museoajoneuvopäivänä 10.6. Voimalana on ahdettu valurautalohkoinen Hemi Hellcat V8. Juonessa McQueen todistaa uudelle sukupolvelle olevansa edelleen kilpailukykyinen. Tanskalaisten vastaus ruotsalaiselle superautovalmistajalle Koenigseggille on Zenvo TS1 GT, jonka 5,8-litraisesta V8:sta on puristettu 1163 väkevää hevosvoimaa. . Uusien moottoripyörien suuri koeajopäivä järjestetään Prätkällä töihin -päivänä 2.6. paikallisten ajoneuvoharrastajien kanssa Suomen 100-vuotiseen itsenäisyystaipaleeseen liittyvän museoajoneuvokulkueen. Camaron LT4 V8-moottorista on taiottu tehoa tuhat hevosvoimaa. Se esittelee suomalaisen ilmailun historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta levittäytyen maalle, merelle sekä taivaalle. . Jutussa päiviteltiin kuinka harvinaista oli silloin, että tuon ikäinen ajeli tuollaisella autolla, ja kuinka upean alkuperäiskuntoisena se on säilynyt tähän päivään. Alustavasti taivaalla nähdään ainakin museon Junkers JU 52 -matkustajakone, Britannian Kuninkaallisten Ilmavoimien Eurofighter Typhoon sekä heidän taitolentoryhmänsä Red Arrows, suomalainen Arctic Eagles, joka lentää kolmella siviilitaitolennon legendan Seppo rakentamalla kaksitasotaitolentokoneella, Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueen Super Puma -helikopteri, Dornier DO-228 -valvontakone, Suomen ilmavoimien F-18 Hornet -hävittäjä ja Midnight Hawks -taitolento-osasto, Finnairin uusi Airbus A350 sekä Ruotsin ilmavoimien historiallisen lentolaivueen Saab 35C Draken -hävittäjä. Tavallisen dieselpolttoaineen setaaniluku on yleensä 51–55, mutta GTL Dieselissä se on yli 60. moduulille, Conical performance -ilmansuodattimen, matkustajan puolen peilin peittävän suojan, drag-vanteet eteen sekä takakonttiin tiukasti istuvan Demon-merkkisen työkalulaukun ratatyökaluineen (hydraulinen tunkki, akkukäyttöinen ilmapistooliväännin, momenttiavain, digitaalinen ilmanpainemittari, lokasuojan suojus). Pihamaalla on esillä tyyliin sopivia ajoneuvoja ja sisätiloissa vintagetuotteiden myyntiä ja musiikkia. kaikille avoin renkaanvaihtopäivä. Ilmailuhistoriaa suurtapahtumassa Helsingin Kaivopuistolla on pitkät perinteet ilmailunäytösestradina 20-luvulta vuoteen 1955. Se on muokannut Chevrolet Camaro ZL1:stä Hennessey Exorcistin. Lighting McQueen etsii Stock Car -juuriaan ja tapaa River Scottin, Junior ”Midnight” Moonin, Smokey Yunickin ja Louise ”Barnstormer” Nashin. Ajo on ennen vuotta 1971 valmistetuille museoajoneuvoille. Elokuvan ensi-ilta on 16. Projekti on saanut lisäksi tukea eri tavoilla yrityksiltä, yksityisiltä henkilöiltä ja yhdistyksiltä, mutta varainhankinta vaatii edelleen myös talkootoimintaa. Pelkällä sähkömoottorilla takaa-ajaessa rosvot saattavat päästä karkuun, sillä nopeutta piisaa vain 97 km/t. Vaasan autoja moottorimuseon Motorsport-näyttely on uudistunut ja kalustoa on esillä myös pihamaalla. Espoon kaupungin Näyttelykeskus WeeGeen järjestämässä vintagetapahtumassa, jossa on teemana on 50-luku. Ajoneuvoihin voi tutustua aamupäivällä Tampereella vanhalla Kekkosentiellä Mustalahden liittymän ja Tammerkosken sillan välillä. . com/discovermore. Maanäyttelyalue on Kaivopuistossa ja on avoinna koko perjantain klo 10 lähtien. Hautamäki piti autoa kuolemaansa saakka ja se vaihtoi omistajaa vasta muutama vuosi sitten. Messukeskuksen parkkipaikalla Helsingissä. . Tämä maailman tehokkain SUV on 707-hevosvoimainen Jeep Grand Cherokee Trackhawk. Voimanlähteenä on Atkinson-työkiertoinen 2,0-litrainen moottori yhdistettynä sähkömoottoriin. 40 henkilön kokoustila mahdollistaa myös luentoja koulutustilaisuudet. Molempia väriyhdistelmiä valmistetaan 80 kpl erä. Ajokortittomien koeajot järjestetään suljetulla alueella. V8-MAGAZINE 21 Kakkukahvien paikka Hämeen Mobilistien uudessa Hälläpyörähallissa Harvialassa on tilat yhdistyksen kulttuurihistoriallisille ajoneuvojille, kuten kevääksi kuntoon saatavalle Reo linja-autolle sekä laajalle kirjastolle ja arkistolle. Viime vuoden keväällä vastaavasti henkilöautoja otettiin liikenteeseen 117 000, moottoripyöriä 9000 ja mopoja reilut 10 000. 10 vuotta täyttävä Naisten Automobiiliajo on mukana 20.5. Lisätietoja osoitteesta: www.harley-davidson. Alustavasti hurjan Trackhawkin varttimailiajaksi arvioidaan 11,6 sekuntia . Lentonäytös on maksuton tapahtuma ja näytösalue kulkee keskusta-alueen edustalta, Katajanokanselältä Pihlajasaaren edustalle, joten sitä voi seurata pitkin rantaviivaa, aina Kauppatorilta Hernesaareen. Klassiker-lehdessä kerrottiin ‘71 Sportsroof Mustangista, johon suomalaissyntyinen, tukholmalaissairaalassa työskennellyt parikymppinen Aira Hautamäki oli vuonna 1971 vaihtanut '69 Mustanginsa. Koeajettavana on kaikkien moottoripyörämerkkien uutuuksia ja mopoja. Kolmas Autot-animaatioleffa pohjautuu todellisiin NASCAR-legendoihin. Suomen harrasteajoneuvojen ja muiden kesäajoneuvojen määrästä antavat pientä osviittaa Trafin tiedot, joiden mukaan syksyllä liikenteestä poistui 135 000 henkilöautoa, 32 000 moottoripyörää ja 18 000 mopoa. Halli on saanut Leader-rahoitusta, joka velvoittaa järjestämään suunnitellut tapahtumat. . . Luvuista puuttuvat yli 41 000 museoajoneuvoa, jotka ovat koko ajan rekisterissä. ja samana päivänä museon pihasta starttaa vanhan ajan tyyliin pukeutuneiden Tweed Ride -polkupyöräily. Koeajaessasi jonkun Harley-Davidsonin uuden matkapyörämalleista virallisen jälleenmyyjän luona, osallistut samalla 5000 euron arvoiseen unelmamatka moottoripyörällä -arvontaan, kunhan olet ilmoittautunut koeajoon verkon kautta 15.5. kesäkuuta klo 17–21 osana Suomi lentää! -kampanjaa ja Suomi 100 -juhlavuoden virallista ohjelmaa Kaivopuiston edustalla lentonäytöksen. Drag Radial -takarenkailla neljännesmailin alle kymmenen sekunnin. K U V A T U O M O S A LO N E N .P IC T U R E S .F I Demoneihin on tarjolla myös nimikoitu The Demon Crate -varustepakki, joka sisältää Direct Connection Performance -osia (Performance owertrain control -moduulin korkeaoktaaniselle kalibroituna, vaihtokäyttökytkimen em. Näin diesel syttyy herkemmin ja tuo välittömästi moottorin suorituskyvyn käyttöön. Tiivistettyä. Historiallisten ajoneuvojen keskusjärjestön FIVA:n World Rally on tänä vuonna Szczyrkissa Puolassa 4.–9. . . . Ford Police Responder Hybrid Sedan on ensimmäinen hybridiauto, jonka USA:n poliisilaitokset ovat hyväksyneet myös takaa-ajokäyttöön. Kulkue starttaa puolelta päivin suunnaten Mobiliaan, missä yleisö voi jälleen tutustua lähemmin kalustoon. Valmistajan mukaan sitä sisältävä Shell Diesel GTL palaa puhtaammin ja pitää moottorin puhtaana. Dodge juhlii 80-vuotista taivaltaan julkaisemalla erikoiserän käsinmaalattuja 2017 Dodge Challengereita. Näyttelyn avajaisia vietetään 13.5. Suomen Ilmailumuseo järjestää 9. Tammikuun kerhoillassa olikin syytä kakkukahvittelulle, sillä kerho täytti 25 vuotta ja muutto uusiin lähes remontoituihin tiloihin oli toteutunut. Beskidian Rally. Kaksiväriset autot ovat joko Pitch Black/Confusion Blueja Pitch Black/Billet Silver -värisiä. heinäkuuta. messukeskus.com. Villi tuotanto-Jeeppi on tulossa 2018. Samalla se on 40. mennessä. . Valmistajan mukaan Exorcist kulkee Nitton D.O.T. . . Teksasilainen virityspaja Hennessey taistelee uusien muskeliautojen herruudesta. Shell on kehittänyt nesteytetystä maakaasusta tehdyn polttoaineen, GTL:n. Kerhoiltoja on kerran kuussa, ja keväällä sekä syksyllä järjestetään hallilla mm. Koeajajaksi voi rekisteröityä ennakkoon netissä: moottoripyorienkoeajo-paiva. . Kesäkuuta
22 V8-MAGAZINE Katujenkki tien päältä Hyötyajossa mönkkäri lavalla ollut 2005 Chevrolet Silverado 2500HD Crew Cab on Jari Vähä-Ettalan huvija työjuhta. Imperial College London on tutkinut hidasteiden vaikutusta ilmansaasteisiin ja todennut niiden jopa tuplaavan saastemäärän etenkin diesel-autojen kohdalla verratuna siihen, että autojen ei tarvitsisi jatkuvasti hidastaa ja kiihdyttää vaan edetä tasaisella. Se voitti myös Peoples Choicen ja oli myös tyttöjen valinta eli Girl´s Choice. Muskelimeininkiä H A N N E LE H A TA N PÄ Ä American Car Drivers of Kokkola ry:n pääasiassa pohjanmaalaista autojen ja pyörien rakentamista esittelevä perinteinen American Car Show järjestettiin nyt jo 25. Yksinkertainen on kaunista. Mobiliassa on erillinen 41 auton klassikkonäyttely Autoglym Galleryssä. Nytkin tallista löytyy Chevyn lisäksi kaksi Harrikaa, Ultra-Glide ja Shovel sivuvaunulla, sekä asuntovaunu, jonka voi kytkeä moottoripyörän perään. Ranskalaiselle PSA Groupille myyty Opel valmistaa Saksassa General Motorsille Buick-merkkisiä autoja vuoteen 2019. Suomen moottoripyörämuseolla on 25.–26.5. Kojelaudassa on iso OLED-kosketusnäyttö ja keskusmoduuliohjain vastaa ääneen, kosketukseen ja eleseen. Uutuuksia edustivat mm. Kaikissa Euroopan maissa ei saa käyttää tallentavaa kojelautakameraa. . Tunnustus tuli ensimmäisen kerran Suomeen. kerran 8.–9.4. Esillä oli 34 nelipyöräistä ja 39 kaksipyöräistä ajoneuvoa. Niitä on aina ollut. . Auto on lunastanut paikkansa ajokalustossa monikäyttöisyydellään ja luotettavuudellaan. Top Teniin valitut kurikkalaisen ”Camaro-guru” Taisto Hollin '69 Chevrolet Camaro SS 427 sekä kiiminkiläisten Esa ja Minna Liikasen '70 Dodge Challenger RT/SE 440, joka oli myös Peoples Choicen kolmas ja kakkonen uudessa Kid's Choice -kategoriassa. Muutama kuukausi sitten hän luopui '74 Camarosta, ja sen tilalle on joku jenkkiauto hakusessa. Saksassa tosin varoitusjärjestelmää voi käyttää matkustaja. Cadillacin Escala-konseptiauto käväisi Euroopassa Geneven autonäyttelyssä. STENCE 17 -ajoneuvomuotoilun opinnäytetyönäyttely, josta vastaa Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti. . Sveitsissä varoitussovelluksia ei saa olla edes laitteessa. Valotehoa on parannettu asentamalla eteen ledipaneeli. Perheen kahdelle pojallekin jenkkiautoilu on mieluista puuhaa, joten seuraa löytyy helposti Rauman ja Kokemäen cruisingeihin omasta perheestä. Vähä-Ettala tuntee vetoa jenkkikalustoon. . . Tapahtuman suurin voittaja oli kuitenkin siipiauto, sillä lahtelaisen Antti Asunmaan '59 Cadillac Coupe de Ville valittiin Top Teniin. Iso osa kalustosta vaihtuu vuosittain. Suomen ja Norjan jälleenmyyjistä turkulainen H-D-liike täytti parhaiten asetetut laatukriteerit. Iloa on ollut myös nelivedosta, kun autolla pääsee hankalaankin maastoon, eivätkä pahimmatkaan lumimyräkät hätkäytä sitä Rauman seudun maaseutupitäjässä, Kodisjoella. Harley-Davidson Turku on saanut Harley-Davidson Motor Companyn kunnostautuneille jälleenmyyjilleen vuosittain jakaman Bar & Shield -tunnustuksen. Jälkimmäinen tuo farmarimallin takaisin mallistoon sitten vuoden 1996 Roadmasterin. Muskelivoittoisesta kalustosta komeimpiin kuului kurikkalaisen Taisto Hollin '69 Chevrolet Camaro SS 427. Telegraphin mukaan Isossa-Britanniassa harkitaankin hidastetöyssyjen poistamista ilmansaasteiden vähentämiseksi, mikä ilahduttaneen vähäisellä maavaralla varustettujen harrasteajoneuvojen omistajia. Opel Insigniaan pohjautuvaa kuudennen sukupolven 2018 Buick Regalia saa ainoastaan 4-ovisena Sportbackina sekä Regal TourX-farmarina. K U V A T: PA U L G R A N V IK Rodien ”kuumin uutuus” oli muhoslaisten Veli-Matti ja Irene Backmannin '27 Studebaker President, joka valittiin ansaitusti Top Teniin. . Tiivistettyä. . Veistoksellisia muotoja omaavassa autossa on moottorina 4,2-litrainen kaksoisturboahdettu V8. Lisäksi navigaattoreiden tai kännyköiden karttaohjelmien nopeusvalvontakameroista varoittavan järjestelmän on oltava pois päältä Saksassa, Ranskassa, Sveitsissä, Makedoniassa, Irlannissa, Kyproksella, Slovakiassa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Valko-Venäjällä. Osa autoista on Mobilian, osa paikan vuokranneiden ihmisten ja yritysten sekä osa harvinaisuuksia. Suomessa naisten ja miesten palkkojen ero on 17,6 %. . Viitisen vuotta sitten hänellä oli tarve löytää riittävän massan omaava kaivinkoneen veturi, ja toivelistalla oli myös vähintään neljä matkustamopaikkaa. Vähä-Ettala osti sen porilaiselta metsäkoneurakoitsijalta. Ruotsissa naisilla on keskimäärin melkein 13 % pienempi palkka kuin miehillä, josta Bilsportin päätoimittaja on vetänyt johtopäätöksen, että naisilla on 13 % vähemmän varaa rakentaa autoja ja ajaa kilpaa. Teerijärveläisen André Enlundin ilmajousitetun '67 Buick LeSabre Convertiblen Lowrider-henkisyyttä korostaa kaunis punainen väri kultaisine pinstraipeineen ja kookkaine alumiinivanteineen. Lähes 400-hevosvoimainen Silverado on tullut aikoinaan Ruskoon. Gallerystä voi vuokrata lyhyttai pitkäaikaisesti laadukasta säilytystilaa. Hevillä 6,6-litraisella Duramax Diesel V8 -turbodieselillä ja Allisonin automaatilla Silverado-kevytkuorma-auto täyttää ehdot, ja ylikin
Ennen lähtöä asiaan enemmän satsanneilla on mahdollisuus osallistua myös Coolest Cruiser -kisaan. 20.15 Cruising Jämsään. PERJANTAI 17.00 Tapahtuman lipunmyynti aukeaa. Lauantaina luvassa on burniskisa, ajelukierros maisemareit tiä pitkin sekä suuren suosion saavuttanut kerhojen välinen köydenvetok ilpailu. 15.00 Burnout-kisa. Illan päätteeksi järjestetään venakoppakisa. Venakoppakisa. Vuosittain satoja jenkkiautoja ympäri Suomea yhteen keräävä tapahtuma starttaa perjantaina illansuussa, jolloin ajetaan suosittu cruising Himokselta Jämsän keskustaan. Luvassa on viikonlopun verran letkeää kesäistä yhdessäoloa, viihdettä ja toimintaa. Palkintojenjako. 12.00 Autoja venakoppanäyttely festivaalikentällä, autojen tuonti klo 11–12. Tapahtuman tiedot ja venttiilikopan rakennusohjeet osoitteesta www.v8-himos.net. Saat 25 euron viikonlopun aluemaksusta viiden euron alennuksen (alle 18 v. LAUANTAI 8.00 Hotellilla aamupala. Viikko ennen juhannusta kannattaa suunnata Jämsän Himokselle, sillä V8-Magazine Summer Meet Himos järjestetään jo 19. Lauantaina luvassa on autonäyttely sekä suosittu burniskisa. 19.00 Coolest Cruiser kilpailu. Ennen lähtöä asiaan enemmän satsanneilla on mahdollisuus osallistua myös Coolest Cruiser -kisaan. 9.30 Peikkopuistokierros ja kilpailuja lapsille. Bändi: Whisle Bait. kerran. Viiden euron alennus! 16.–18.6.2017 Ohjelma ja aikataulu PERJANTAI 17.00 Tapahtuman lipunmyynti aukeaa 19.00 Coolest Cruiser -kilpailu 20.00 Cruising Jämsään 23.00 Bändi Himoksella (Rusty Rockets) LAUANTAI 8.00 Hotellilla aamupala 9.30 Peikkopuisto-kierros ja kilpailuja lapsille 12.00 Maisema-ajelukierros 15.00 Burnout-kisa 15.00 Autonäyttely 20.00 Köydenveto Caravan-alueella (6 henkilön joukkueet) 22.00 Iltabileet Himos Areenalla » Sumopainia » Kuvakoosteita » Palkintojenjako » Livebändi SUNNUNTAI 8.00 Hotellilla aamupalaa 12.00 Arpajaiset vanhan perinteen mukaan 13.00 Hyvää kotimatkaa 14.-16.6.2013 K esän leppoisa jenkkiautota pahtuma V8-Magazine Summer Meet Himos järjestetään nyt 15. Luvassa on viikonlopun verran letkeää kesäistä yhdessäoloa, viihdettä ja toimintaa. (1 hlö/lehti). 22.30 Perjantain iltabileet Himoksella. maksutta), kun näytät lipunmyynnissä V8-Magazinen numeron 4/2017, tai jos autoosi on liimattu tapahtumatarra. Tänä vuonna palkitaan myös pisimmän matkan takaa saapunut jenkkiautoilij a! Tapahtuman tiedot osoitteesta www.v8-him os.net Viiden euron alennus! Saat 20 euron pääsymaksus ta viiden euron alennuksen (alle 18 v. kerran. Live Bändi (The Leopards ja John Lindberg Trio). Ilta huipentuu Himos Areenalla suoritettavaan palkintojenjakoon ja bileisiin. Ilta huipentuu Himos Areenalla suoritettavaa n palkintojenja koon ja bileisiin. 21.00 Iltabileet Himos Areenalla. 12.00 Tyhjäkäyntikisa (mikä autoista käy tyhjäkäyntiä matalimmilla kierroksilla). maksutta), kun näytät lipunmyynnis sä uusimman V8-Magazine n numeron, tai jos autoosi on liimattu tapahtumata rra.. Vuosittain satoja jenkkiautoja ympäri Suomea yhteen keräävä tapahtuma starttaa perjantaina illansuussa, jolloin ajetaan suosittu cruising Himokselta Jämsän keskustaan
kerran. Suurin muutos täksi vuodeksi lienee näyttelyn tiivistäminen kolmeen päivään entisen neljän sijaan, mikä sai kiitosta ainakin näytteilleasettajilta. Debyyttinäyttelyssä oli ajoneuvoja kolmisen kymmentä. Kauden kovin kotimainen uutuus marssitettiin estradille, kun Petri Terho toi näytille uskomattoman hienon ’47 Buick Roadmaster Sedanetten. Voittajakolmikko oli enemmän tai vähemmän tatuoitu, joten samassa yhteydessä olisi voinut ”pisteyttää” myös tatskat. Veekasi onnittelee fanfaarien kera American Car Show’ta. Oheisohjelmista mainittakoon huutokauppa ja perinteinen Miss Hot Rod, jonka voitti vantaalainen Tiia Turunen. näyttely. Näihin ajatuksiin oli helppo samaistua, sillä näyttely oli vähintäänkin onnistunut! Mukana oli sopivasti monen genren ajoneuvoja. Kovan vastuksen lienee antanut vierellä ollut Jaska Velinin niin ikään maailman luokan ’31 A-Ford ”Eldorod”. Juhlanäyttelyssä oli mukana monipuolinen kattaus myös historian havinaa. Auto palkittiin Best in Show -pytyllä. Juhlanäyttelyn anti oli monen haastattelemani henkilön mukaan monipuolisempi kuin aikaisempina vuosina. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO P aljon on maailma muuttunut siitä, kun legendaarinen American Car Show debytoi Tikkurilan Jäähallissa toukokuussa 1978. Paikalle oli onnistuttu haalimaan kattava otos ensimmäisen näyttelyn kalustosta, mutta enemmänkin olisi mukaan mahtunut. Tämän vuoden eräs teema oli nostalgisuus, sillä olihan kyseessä juuri 40. Helsingin Messukeskuksessa oli pääsisäisenä tuplasti juhlatunnelmaa, kun Suomen vanhin alan harrasteautonäyttely järjestettiin jo 40. Legendan syntyhetkellä monet tämän päivän kestosuosikit, kuten esimerkiksi ’70 Dodge Challenger eivät tosin olleet vielä kovinkaan vanhoja harrastepelejä. Huutokaupan lopputulos oli liian ennalta-arvattava. Jonkinmoinen jalostus lienee paikallaan. Hottentottiajan helmien esillepanoon olisi voinut panostaa enemmän, jolloin nostalgiakalustolle varattu alue olisi ollut todellinen aikamatka kävijöille. NELIKYMPPINEN 24 V8-MAGAZINE. Siksi ei ollut mikään suuri yllätys, että suurin osa autoista jäi tälläkin kertaa myymättä. American Car Show, Helsinki 14.–16.4. Yksi asia on kuten ennen, amerikkalaiset autot nauttivat edelleen suurta suosiota, vaikka tuning-harrastus on vienyt mukanaan ison osan nuorista harrastajista
Veekasin osastolla nähtiin teeman mukaisesti hottentottinostalgiaa, kun avustajamme Kai Salmio toi näytille ruotsalaisen Sven Hanssonin 70-luvulla kustomoiman ’66 Rambler American 440 Convertiblen. Auto löytyi myös TOP 10 -listalta. Autoon vaihdettiin Hanssonin aikainen vanteistus ja rengastus vain kaksi päivää ennen näyttelyä. Elettiin siis 70-lukua!. Mekaanisen ahtimen alla lepää 572 cid isolohkovinkkeli. V8-Magazinen tunnustuspalkinto meni tänä vuonna Olli Mannisen upealle ’57 Dodge Custom Royal D500 avolle. Nostalgiaosastolta oli historian havinaa, kuten Leo Nykvistin ’77 Chevrolet Beauville Sport Van (vas.) ja edesmenneen Ole Granlundin rakentama vihreä ’62 Oldsmobile Super 88 holiday Coupe, jonka erikoisuus oli keskikonsoliin sijoitettu TV. Konetilasta löytyy 325-kuutiotuumainen Hemi-moottori. Vastaavat vanteet olivat alla viimeksi yli 20 vuotta sitten. V8-MAGAZINE 25 Itävaltalaisen Robert Willingerin ’66 Chevrolet Chevy II Nova herättää kadunmiehissä kunnioitusta. Sleepperi löytyi TOP 10:stä
Ysärihenkisiä autoja näkee enää harvakseltaan. mekaanisella 6-71 ahtimella ja Brodixin alukansilla. Olavi Rautauoman ’54 Chevrolet ”Moonclone” Bel Air klooni on kunnianosoitus Duane Stecksin vastaavalle Bel Air Sport Coupelle, joka tunnettiin aikanaan nimellä: ”Moonglow”. kolmella tuumalla jatkettu swingiperä, kustom-polttoainetankki ja leveähkö keula. Harri Komun kaksiovista ’55 Chevrolet 210:ä viimeisteltiin vielä näyttelyhallissa. Konepyörässä on mm. Tuolloin olivat suosiossa mm. Norjalaisen Terje Fjellhaugin ’33 Ford 3-Window Coupe erottui erityisen brutaaliuden ansiosta. Se oli eräänlainen niukkabudjettisuuden perikuva, jonka ensimmäinen versio valmistui 1956. Finnish Dart & Valiant Associationin (FDVA) osastolta löytyi asianmukaisen rekvisiitan ohessa myös Janne Lindholmin museorekisteröity kaksiovinen ’64 Plymouth Valiant V100. Konetilasta löytyy Chevroletin 377-kuutiotuumainen pikkulohko, jota on ruuditettu mm. Veli-Matti ja Irene Backmanin lättiksellä varustettu ’27 Studebaker President löytyi TOP 10:stä. Yksi legendaarisista ”Turun Kauppatorin savukoneista” on uudesti syntynyt. Auto rankattiin TOP-kymppiin. Autoa on choppauksen ohessa myös channeloitu. Siksi kotkalaisen Mikko Vaijan ’66 Dodge Dart oli tervetullut lisä näyttelyyn. Somistuksiin kannattaa panostaa. pastellivärit ja tietyn tyyliset grafiikat. 26 V8-MAGAZINE. Sampo Ahosen ’89 Harley-Davidson Sportster Hugger erottuu positiivisesti massasta. ilmajousitus takana, irrotettava katto ja peililasit. Ikuisuusprojekti on nimetty ”Wolverineksi”. Rodissa on mm. Auto taisi saapua viimeisenä näytille, ja hyvä näin, koska se nostettiin ansaitusti TOP 10:iin
V8-MAGAZINE 27. Joku näissä flake-autoissa vaan koukuttaa! Mika Karvisen ’17 Ford Touring käsittää mm. Muista varusteista mainittakoon TH-400R4 -automaattivaihteisto, ’29 Fordin etuakselisto Buickin rumpujarruilla, ’41 Zephyr Halibrand Quick Change taka-akseli, ’36 Hudson Terraplanen maski, II-maailmansodan aikaisen Oxigen-lentokoneen polttoainetankit, 20-luvun Edmunds-ajovalolyhdyt, ’40 Cadillac-ambulanssista hyödynnetyt kattovalot, nyt takavaloina, ja vanhan hävittäjäkoneen penkit vöineen. Näyttelyn ehdottomia kohokohtia. Kasin perään on pultattu ylivaihteellinen TH-2004R. Tähtiainesta Näyttelyn ehdottomasti erikoisin rodi oli itävaltalaisen Sepp Weinzeltin lentokoneenmoottorilla varustettu huikea ’37 Ford ”Patmobil” pikkis, jota ei ihme ja kumma löytynyt lainkaan palkittujen listalta. Seppo Nissisen ’32 Ford pikkis on sympaattinen ilmestys, jonka sydämenä toimii kuinkas muutenkaan kuin Chevroletin pikkulohkovinkkeli. Jokaisessa näyttelyssä pitäisi olla vähintään yksi aito hydrauleilla varustettu lowrider. Moottorina paineilmakäynnisteinen 9-sylinterinen Avia M462RF -tähtimoottori, jossa kuutiotuumia kunnioitettavat 620 ja vääntöä 900 Newton metriä. Buickin 231-kuutiotuumaisen V-moottorin ja TH-350-automaatin. Länsinaapurista saapui näyttävä ’63 Chevrolet Bel Air farkku, jossa oli hyvinkin hätäiset ”nostimet”
Kaikista mieluisin malli on ollut F, eli vuoden 1960 malli, joita Joukolla on ollut kolme. Somessa Jokke on jo saanut kymmenittäin neuvoja kuinka auto pitäisi rakentaa. Nyt Jokken talliin on ilmestynyt vuoden 1957 300C. 28 V8-MAGAZINE tapahtuu Joensuu • Tallikierroksemme jatkuu tällä kerralla itärajan tuntumaan, missä harrastepelien rakentelu on hyvässä vauhdissa. Eikä mikä tahansa auto, vaan uudesta asti Suomessa aikansa viettänyt legendaarinen kolmesatanen, joka nyt parinkymmenen vuoden hiljaisuuden jälkeen on putkahtanut esiin ja päätynyt asiantunteviin käsiin. Vakiotekniikkana autossa on legendaarinen Chryslerin 413-kuutiotuumainen Wedge Ram -imusarjoilla ja kahdella Carterin erikosversio AFB:llä varustettuna. Sitten voi miettiä tehdäänkö jotain muuta. Ensiksi kuitenkin käydään rauta-Hemi ja tekniikka läpi, putsaillaan sieltä ja täältä, ja palautetaan auto ajokuntoon jo ensi kesäksi. Näillä voitettiin Daytonan flying mile -kilpailut vuosina 1960 ja 1961. Chrysler 300C 1957 Voikkaalla Kouvolan kupeessa on vannoutuneen Chrysler 300 harrastajan Jouko Haapalan kotitalli. Kouvola •. Jokke on omistanut ja rakentanut vuosikymmenten saatossa useita Fja G-kirjaimisia kolmesatasia. TEKSTI JA KUVAT JARI TURUNEN SUOMEN toisella laidalla Chrysler 300 Joensuun Mulossa alkaa Jari Turusen kirjainsarjan kolmesatanen Chrysler pikkuhiljaa päästä loppusuoralle neljän vuoden rakentamisen jälkeen. Jokke kuitenkin tietää ehkä itse parhaiten mitä näille autoille kannattaa tehdä ja mitä ei
pieniä säätöjä. V8-MAGAZINE 29 SUOMEN Autoja ja pyöriä Joensuussa Pasi Poudan tallissa viettää talveaan kymmenkunta erikoista harrasteautoa, vene, vesijetti ja moottoripyöriä, Pasin ja hänen kavereiden kalustoa. Chevrolet Impala Convertible 1963 Liperin Ylämyllyllä on Karvisten tallissa kaksi isä/poika -projektia. Kahta Harrikoista päivitetään ja parannellaan, mutta kolmas on se varsinainen projekti, pannupää, josta rakennetaan ehta old school -tyylinen chopperi. Tekniikkana on 327-kuutiotuumainen pikkulohko ja TH-350-vaihteisto. Varsinaisen pajan puolella on työn alla kolme jäykkäperäistä harrikkaa sekä ’31 Ford Tudor odottamassa peltitöitä. Pojalla Riku Karvisella on työn alla ’63 Impala avo, josta tulee täysiverinen low rider hydraulisella jousituksella, jos tässä yhteydessä ylipäätään voi puhua jousituksesta. Moottorina remmiahdettu letukan 454-isolohko ja takana pitoa tiehen luo Fordin 9-tuumainen perä. Liperi • Joensuu •. Tällä puolella tehdään talven aikana kattovinyylin vaihtoja, lattiamaton asennusta ym. Autoon on tehty mittavat muutostyöt niin alustaan kuin koriinkin. Pontiac Tempest 1967 Isän eli Mikan projekti on taasen muskelimpi ’67 avo Pontiac Tempest
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN P orvoolainen Hannu Haaja osti roadsterinsa vuoden 2013 keväällä alan harrastajalta Jussilta kotikaupungistaan. Kaupantekohetkellä Hannun rodi ei ollut vielä ihan valmis, pikemminkin ihan hyvin käyvän ja toimivan auton ympärillä riitti pientä säätöoperaatiota. Ennen Hannua auton kimpussa oli ennättänyt hääriä ainakin kolme eri harrastajaa. Ensimmäinen heistä sai auton melkein valmiiksi, toinen jumppasi auton ajokuntoon ja vasta kolmas käytti auton leimalla. Auto on rekisteröity neljälle, joten takaluukku onkin itse asiassa aitoon alkuperäiseen Amerikan tyyliin mallia anopinluukku. Avoautoilua. 30 V8-MAGAZINE Ford Roadster 1931 TYYLILLÄ Porvoolaisen Hannu Haajan mustanpuhuva '31 Ford Roadster on onnistunut kokonaisuus, jolla on tuuleteltu baanoilla huolettomasti jo useamman kesän ajan. Sittemmin Hannu on pyrkinyt hissuksiin parantelemaan autoaan omien ajokokemustensa ja mieltymystensä mukaan. Roadsterin sisäilme on pysynyt verhoilun osalta ostohetken kunnossa. Pikkulohkon voimin Hannun omalta hankintalistalta löytyvät ainakin nämä nykyiset alla olevat hienot retrohenkiset 15-tuumaiset American Racing Salt Flat Special -vanteet, aito 1932 keulamaski, etuvalot, sävytetyn vihreän tuulilasin kahden tuuman choppaus raameineen, nykyinen tilttiratti ja rattivaihteen tilalle vaihdettu lattiakeppi
Tekniikkansa osalta auto on katsastettu Chevyn 262-kuutiotuumaisella pikkulohkolla, TH-350-automaatilla ja GM:n kymppipulttisella lukollisella perällä. Rodi on painoltaan niin kevyt, että nykyisellä turbiinilla auto nykii helposti kaupunkiajossa liikkeelle lähdettäessä, vaikkakin maantiellä se toimii ihan moitteettomasti. Nykyiset yleiskuvaan hienosti istuvat ja aikaisemmin paljaana ollutta runkoa peittävät 1932 vuosimallin helmapellit hän osti valmiiksi tehtyinä eräältä peltisepältä. V8-MAGAZINE 31 . Ajotuntuma muuttui välittömästi parempaan suuntaan heti sen jälkeen, kun etuakseliston aikaisemmin melko pystyyn jätettyyn camberiin tehtiin pieni muutos. Enimmäkseen ajokeikat ovat suuntautuneet Porvoon ja stadin cruisingien suuntaan sekä Ruotsinpyhtään tapahtumiin. Vihreäsävyistä tuulilasia on chopattu kaksi tuumaa ja 38 litran vetoinen bensatankki sijaitsee välittömästi sen edessä. Auton kulusta vastaa Chevyn 262-kuutiotuumainen perusluotettava pikkulohko.. Pinnasta löytyvä musta väri oli paikoillaan jo ostohetkellä. Auton runko ja alusta oli toteutettu ihan asiallisesti boksaamalla jo edellisten omistajien toimesta, joten Hannun ei ole tarvinnut huolehtia siitä puolesta. Kulmasta kiinni Ajokilometrejä Hannu on ennättänyt keräilemään verkkaisella tahdilla neljän kesän aikana. Hannu muistelee, että jonkun cruisingin yhteydessä joku kaveri tuli sanomaan hänelle, että sulla on aika pystyssä tuo etuakseli. Hannu ei ole ammatiltaan mikään autoinssi, mutta jonkun verran asiaa tutPorvoolaisen Hannu Haajan kolmeykkönen on kiertänyt kolmen eri harrastajan jäljiltä nykyiselle omistajalleen. Ajonautintojen osalta Hannu on ollut varsin tyytyväinen, ja hän toteaakin välittömästi, että menee hienosti kyllä. Nykyinen turbiini on luonteeltaan ehkä hiukka paikkaansa hakeva, joten uusi ja paremmin nykyisen voimanlähteen kanssa yhteen sopiva on haussa
Takapäästä löytyvät lukollinen Chevyn 10-pulttinen perä ja coiloverit. Valmiita kattoja on niitäkin tarjolla, mutta silloin kyseessä on jäykkä ja palasina takaluukkuun purettavaksi tarkoitettu kehikko kankaineen. Ostohetkellä autosta löytyi kaksi virtalukkoa. Roadsteriin kuuluva kattomekanismi hänellä on jo olemassa. Samassa yhteydessä hän sai hankittua puuttuneen nopeusmittarin vaijerin. ?. Sateen sattuessa kattopalikkajumppa ei kuitenkaan oikein nappaa aikaa vievänä toimenpiteenä. Hannu on sittemmin laittanut orkkisvirtalukon kuntoon, ja nyt auton saa napista käyntiin. Sen verran riittävästi kone ja vaihteisto ovat hohkaneet lämpöä ohjaamoon tulija lattiapeltien läpi. Kojetaulusta löytyvät edelleen täysin toimivat alkuperäiset mekaaninen bensamittari ja nopeusmittari. Vuonna 1932 kahdeksan sylinterisestä roadsterista joutui pulittamaan Suomessa 51 000 markkaa ja nelisylinterisestä 45 000 markkaa. Sillä ei ole edes sen kummemmin tyylipisteissä mitattuna väliä, että onko katto päällä, tai nätisti auki niputettuna. Nykyinen systeemi on hänen mielestään yksinkertaisempi. Rengaskoko edessä on 155/80R15 ja takana 235/70R15. Mahdollisten tulevien muutosten osalta Hannun mielessä pyörii ajatus ohjaamon sisustan uusimisesta, nykyinen kun ei häntä oikein tyydytä. Hieman Hannu ihmettelee vielä sitä tosiasiaa, että kehikon hän löysi helposti Ruotsista, mutta kankaan toimittajista ruotsalaisilla ei ollut hajuakaan. Normiputkesta tehty pakoputkisto on varustettu joillain tuntemattoman merkkisillä ja ties kenen hankkimilla USA-vaimentimilla. . Alkuperä on arvoitus Hannulla ei ole varmaa tietoa siitä, että onko Ford tullut Suomeen roadsterina, vai onko nykyinen kuosi leivottu mahdollisesti vaikkapa A-mallista roadsteriksi. Puhumattakaan siitä, että kuinka tyylikäs se on paikoilleen asennettuna. Alkuperäiset nopeusmittari ja mekaanisesti toimiva bensamittari ovat paikoillaan kojetaulussa. Alkuperäinen virtalukko oli tyhjänä ja erillisestä lukosta sai virrat päälle ja auton käyntiin. Homma ei kuitenkaan onnistu ihan niin kuin jotkut kaverit ovat vinoillessaan hänelle todenneet, että ei muuta kuin väännät päälle jonkun vanhan lakanan ja neulot vähän. Etenkin, jos haluaa toimivan ja tiiviin paketin. Orkkismallinen kattokehikko kattokankaineen taittuu nätisti nippuun ohjaamon taakse, ja oikein toteutettuna se nousee käsivoimin hetkessä tiiviiksi katoksi ohjaamon päälle. Kulman muutoksen jälkeen ja nykyisellä leveämmällä raidevälillä roadsterin keula toimii Hannun omien sanojen mukaan hyvin. Omista ajokokemuksistaan oppineena Hannu kuitenkin kertoo, että myöhään syksyllä tehtyjen ajoreissujen yhteydessä ohjaamossa ei ole ollut pahemmin vilu. Suunnitelmissa onkin viedä kattomekanismi pikimmiten verhoomolle, sillä rätin pingottaminen lukuisten liikkuvien ja kääntyvien osien ympärille ei ole ihan helpoin nakki toteutettavaksi. Kankaita Hannu on yrittänyt etsiä netin kautta, mutta ilman mainittavaa lopputulosta. Sikäläiset vaan totesivat vievänsä kehikot paikallisille verhoojille, missä kankaat neulotaan paikoilleen. 32 V8-MAGAZINE kittuaan ja runsain määrin prätkillä ajeltuaan hän ymmärsi, että akselin kulman olisi hyvä olla jotain luokkaa 7 astetta. Vanteet ovat kooltaan 15-tuumaiset American Racing Salt Flat Specialit. Juu, kyllä anoppikin voi halutessaan päästä ajelulle. Sulakerasia oli ostohetkellä ohjaamon sivulla, mutta Hannu siirsi sen samalla, kun siirsi varoitusvalot mittariston ympärille. Keulapäästä löytyvät jo autoa ostettaessa paikallaan olleet vanhan tyylin mukaiset iskarit ja takapäästä kunnolliset coiloverit
09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi presco.. Meguiar´s on USA:n myydyin autonhoitobrändi HL GROUP Meguiars V8-0217.indd 1 8.3.2017 12.33 Amer Trading, Inc. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com since 1978. V8-MAGAZINE 33 www.meguiars.fi For Car Grazy People. 03-53 400 53 WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne
Harley-Davidson Panhead 1948 NELJÄ TUUMAA 34 V8-MAGAZINE
Chopperi saattaa saada alkunsa ja löytää suuntansa monella eri tapaa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ISOKANGAS ylös NELJÄ TUUMAA ja KAKSI eteen V8-MAGAZINE 35. Uusi pyörä voi muodostua hienoksi todetun yksittäisen osan ympärille, tavoitella tiettyä tyyliä, taikka sitten tulla kasatuksi tallin nurkkiin kertyneistä palikoista
Chopperien rakentaminen on siis pitkälti kuninkaallista hommaa. Oikeasti näin ei tietenkään ole, mutta mielikuva on oikea. Pitkää etuhaarukkaa tukevoittaa fork brace eli mummorauta. 2,75 tuumaa leveä Firestonen retrorengas ei ole parhaimillaan sadekelillä. Vastaan tulevat kuitenkin ulkonäkökysymykset: kiinnitys alaputkiin tapahtuu päällekkäisiin reikiin, kun niiden olisi syytä olla peräkkäin, kuten alkuperäisten lokasuojankiinnikkeiden. Vaikka kyseessä on legendaarinen vuosimalli, oli pyörä ajan mittaan etääntynyt niin kauas alkuperäisestä ilmiasustaan, että sen pilkkominen ei enää hirvittänyt. Sellaisia olivat muun muassa 80-pinnaiset etuja takavanteet. Sopivien suhteiden löytymiseen saa Samin mukaan tehdä paljon sitä mitä kuninkaatkin, eli istua ja tuijottaa. Toki se rauhoittaa keulaa ja helpottaa manööveerausta varsinkin hitaassa vauhdissa, mutta saisi olla tukevampikin. Käsityönä syntyneessä rungossa oli stretsiä neljä tuumaa ylöspäin ja kaksi eteen. Toimivaa ei kannata korjata, eikä esimerkiksi mainiosti palvelevaa alkuperäistä valurautaöljypumpPuhdaslinjaiset keulan alaputket valmisti Järnhästen ja sirot jarrupuristimet JB. Sellaiset ovat tuuman pidemmät kuin Panheadin alkuperäiset putket, joten etuhaarukan todellinen pituus on 27 tuumaa orggista ulottuvampi. Etuhaarukan mummorautaan Sami ei ole aivan tyytyväinen. Pata kunnossa Vanhojen moottoripyörien tekniikka-asioista tietävä vääräleuka on vitsaillut, että ennen nykyistä omistajaansa, on jokainen vanha Panhead ajettu loppuun ja kunnostettu jo kymmeniä kertoja. 36 V8-MAGAZINE. Ajamaan ei Sami ole chopperillaan kovin paljon vielä ehtinyt. Tekniikan toimintaan ei ole tarvinnut puuttua eikä rempata sitä. Tuijottelun tuloksena etuhaarukaksi tilattiin Spöken kautta italialaisen Kustom Techin seitsemänasteiset, mid glide -levyiset t-kappaleet, +26-tuumaiset yläputket sekä Järnhästenin puhdaslinjaiset alaputket. Raumalaisen Sami Järvelän Pannu-chopperin rakentamisen lähtökohtana olivat rungon mitat. Suuntaa antavat arvot olivat pyörineet mielessä jo pitkään, mutta ne tarkentuivat edelleen, Samin nähtyä tuttavansa, Livingstone Choppersin Spöken muokkaaman jäykän rungon. Sanomattakin on selvää, että keulan ja rungon kulmat sekä mitat soviteltiin toisiinsa oikeaa jättöä silmälläpitäen. Pannupään elämän aaltoilevalla kuntokäyrällä sattui Samin yksilö hankittaessa olemaan siellä aallon harjalla eli varsin hyvässä hapessa. Miltä asiat näyttävät Joku moottoripyörien ulkonäköasioita pohtinut on sanonut, että pitkä chopper on mitoissaan silloin, kun se näyttäisi koostuvan kahdesta kolmasosasta keulaa ja yhdestä kolmasosasta runkoa. Museokunnon kaukaisuudesta kertoo sekin, että Sami hankki pyörän juuri muutaman valmiiksi vaihdetun ja suunnitelmiin sopivan osan takia. O nnistuneeseen lopputulokseen voi päätyä kulkemaan montaa erilaista reittiä ja erilaisten vaiheiden kautta. Sellaiset ovat chopperin keulaan sitä käänneltäessä vaikuttavat voimat. Samin pyörässä se toimii myös pätkänä jarruputkea. Neljä riittäisi hyvin. Sen verran kuitenkin, että saattaa leukailla vaihteita olevan kaksi liikaa. Spöke päästettiinkin aiemmin Turun toiselta puolelta hankitun ajokuntoisen, vuoden 1948 Panheadin rungon kimppuun. Ajettavuus ja käsiteltävyys ovat siten kohdallaan
Maukkaita sävyjä sisältävän maalauksen suunnittelivat Sami sekä Keijo Erake. Yksi parannus johtaa ajoneuvoa rakenneltaessa helposti toiseen parannukseen, taikka sitten päinvastoin. Viime kesänä satoi runsaasti vettä, mutta niin myös palkintoja Samin Pannulle. Sami halusi chopperiinsa sähköstartin käynnistelyn helpottamiseksi ja käynnistyspolkimen karsimiseksi linjoja pilaamasta. Paljon muuta ei raumalainen kehtaisi Porista tuodakaan, oletan. pua vaihtaa uudempaan ja mahdollisesti tehokkaampaan niin kauan, kuin se pitää öljyn liikkeessä. Öljynpaine ei ole kriittinen suure rullalaakeroidussa moottorissa. Tyttöystävä toi sellaisen tuliaisina Porin matkaltaan. Sijoituksia kertyi jo keväällä Tampereen näyttelystä, sitten Norrtäljestä, Helsinki Bike Show’sta, Nordic Custom Bike Show’sta Kurikasta, Joutsa Chopper Show’sta sekä Turku Kustom Show’sta. Alun alkaen ei nimittäin niinkään ollut tarkoitus käydä näyttelyissä, mutta hyvä että mieli muuttui matkan varrella, ja yleisö pääsi ihailemaan chopperia. Huh! Mainio saalis ja kunnioitettava osallistumisprosentti. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, pääsee tulokseen tutustumaan Custom Bike Show’ssa Norrtäljessä kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Tarjolle tuli edullisesti Ultiman kuusinopeuksinen vaihdelaatikko, jonka kylkeen sähkökäynnistys olisi helppo rakennella. Kuusivaihteisen Ultiman lootan välitysten vaihtelussa avittaa BDL:n kytkin. Läppäkaasarina se on ominaisuuksiltaan hieman karkea ja säätömahdollisuuksiltaan suppea, mutta toisaalta sitten luotettava ja varmatoiminen. Puristin on tyylikkäämpi kuin suosittu ISR:n vastaava. Kuutonen on ylivaihde ja käyttökelpoinen vasta sadankahdenkymmenen tuolla puolen. Yhdessä maalari Keijo Eraken kanssa Sami loihti mainiot suunnitelmat. Keijon maalaaman pinnan päälle straipit taiteili Make Salminen Raumalta. Sytytyksestä huolehtii moderni, Malloryn kärjetön, joka Samin mukaan on myös huoleton, paitsi silloin kuin omistajansa asennustöihin kohdistama into vaan ei älli saivat järjestelmän modulin kärähtämään. Pääasia, että voiteluaine kulkeutuu kaikkialle. Jokainen ymmärtää, etteivät sellaiset nopeudet ole Pannulle aivan sitä ydinosaamista. Ehkä juuri värien takia minä näen maalauksessa heijastuksia seitsemänkymmenluvulta, vaikka sellaisia ei erityisesti tavoiteltukaan. V8-MAGAZINE 37. Tänä keväänäkin on jo ehditty päätyä palkituksi Motorbike Show’ssa Seinäjoella. Jotain menneiden aikojen tunnelmia kuitenkin, kuten valkoisen taitettu sävy paljastaa. Tiheämmin tarjolla olevista välityksistäkään ei ole oikein iloa vahvasti vääntävässä, mutta kokonaiskierrosalueeltaan suppeassa moottorissa. Istuin syntyi toijalalaiselta Satula-Ilkalta ammattilaisen vaivattomasti, kun taas Samin ideasta syntynyt öljytankki teetti keksijälleen enemmänkin töitä. Kolmen tuuman enskaremmi on syytä suojata öljynsuodatinta vaihdettaessa. Värimaailman oli Sami visioinut jo etukäteen. Idea tankkiin oli syntynyt asennusoluiden nauttimisen edesauttamana, ja kuten usein on asianlaita, osoittautui seuraavana aamuna öisiä suunnitelmia selvästi työläämmäksi toteuttaa. Syksyllä pokattiin pokaaleita vielä Westcoast Motor Show’sta Vaasasta sekä Oslo Motorshow’sta. Ruskean monet sävyt Amerikkalaista jalkapalloa muistuttavan öljytankin kokoon hitsaamisessa meinasivat Samilta palaa käämit. Russell Mitchellin Exile Cyclesin ratasjarrujärjestelmä myydään pakettina takahaarukkaan hitsattavine kiinnikeineen päivineen. – Mutta kyllä tällä pärjää, virnuilee Sami. Helpoin osa hankkeesta oli löytää aito peliväline säiliötä verhoamaan. Liikkeelle lähdettiin jälkimmäisen ajatusten pohjalta ja Keke toi mukaan omat näkemyksensä. . Linjat ovat luonnostaan kunnossa, eikä niitä ole syytä lähteä erikoisuutta tavoitellessa rikkomaan. Kuten harrastuksen luonteeseen kuuluu, on Sami viettänyt kuluneen talven uuden projektin kimpussa. Pyörä olisi hieno yksivärisenäkin, mutta erottuu nyt erityisesti kaltaisistaan upean maalauksensa ansiosta. Polttoainetta Pannuun syöttää syystä suosittu S&S Super E -kaasutin. Chopperista ei onneksi ole tarvinnut luopua uuden pyörän takia, eikä ole muutenkaan tarkoitus, paitsi "jos joku tulee ostamaan", kuten omistaja asian ilmaisee. Lootan luonne ei kuitenkaan ole aivan samaa maata lähes seitsemänkymmenvuotiaan Panhead-padan kanssa. Starttikäikäleen valmisti rungonkin muokannut Spöke Livingstone Choppersilta. On haastavaa suunnitella chopperiin erikoismaalaus, joka on pyörän muotojen ja hengen mukainen
Bileet itsessään olivat menestys, ja lähes 150 vieraan avulla saatiin jälleen kivasti kasvatettua matkakassaa. Auto eteni kovaa vauhtia ja matkakassaa saatiin kasvatettua vallan mukavasti. Puskureista tuli muuten äärettömän hienot, kiitos hyvästä duunista Pornaisissa vaikuttavalle WTP-Coatingille. Lohkon tarina Vuonna 2015 FHRA-finaalien ajoyrityksen jälkeen auton omistaneet Jyrki ja Jussi pohtivat, että mitä pitäisi tehdä moottorin väljien sylinterien kanssa. Bileiden jälkeen yksinkertaisetkin asiat alkoivat tökkiä, ja isoimpina kivinä olivat uuden alumiinilohkon valmistelut. Mutta ”peruspessimisti ei pety” on osuva sanonta ainakin silloin, kun puhutaan kilpureiden rakentamisesta. Vaihtoehdot olivat vanhan lohkon putkitus, uudet männät ja uusi lohko. Kannattaa siis istua alas ja lukita turvavyö, se on menoa nyt! TEKSTI JANNE USKALI, KUVAT V.I.P & FLYING FINNS soreita ja järjestettiin arvontoja, joilla kaikilla saatiin aikaiseksi hyvä meininki. Projekti etenee Melan ja Marko Tuomelan toimesta ulkoasultaan hienommaksi kuin kukaan osasi toivoa, ja se valmistui juuri sopivasti VIP Live -varainkeruubileisiin, jotka järjestettiin Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevassa Golden Classic -baarissa. Aika pian päädyttiin uuteen lohkoon ja alettiin selvitellä eri lohkovaihtoehtoja. Tässä vaiheessa kaikki vaikutti liian hyvältä ollakseen totta. Lavalla järjestettiin myös huutokauppa, haastateltiin sponPlymouth VIP -67 tuoreessa maalissa ja puunattuna V.I.P Live -bileissä.. Auton osalta isoimmat työvaiheet ovat sen ylimaalaus, uuden moottorin rakentaminen, uuden perän tekeminen ja uusien sähköjen päivittäminen satoja pikkuhommia unohtamatta. Nyt V8-Magazinen lukijat pääsevät suoraan pelkääjän paikalta seuraamaan, miten tämä projekti etenee, tai ei etene. Livemusiikista vastasi Peer Güntin entisistä soittajista kasattu DDR-niminen rokkikukkobändi, joka soitti hyvän asian puolesta talkooperiaatteella. 38 V8-MAGAZINE P lymouth VIP -kilpurin saaminen iskuun ja riittävän rahoituksen järjestäminen ovat tämän projektin isoimmat duunit. Ne molemmat ovat tätä kirjoittaessa reippaasti vaiheessa, sillä aika juoksee samaan tapaan kuin mitä etenisi tuli persuksissa täydellä liekillä roikkuvassa sytytyslangassa. Bileiden kohokohta oli uudessa maalissa ja kromatuissa lasikuitupuskureissa olleen Plymouth VIP:n julkistaminen. Varainkeruubileet Auto saatiin hienosti talkoovoimin Jani Suomalaisen V.I.P & Flying Finns -kilpatiimi Amerikan Drag Weekille! – tai kangertelee Edellisessä numerossa kerroimme tämän hullun projektin lähtökohdat ja tekijät. Myös VIP-support-vaatteita ja -tarroja meni mukavasti kaupaksi
Eikä poraus ollut onnistunut aivan nappiin. Sylinterien lopulliseen kokoon saattamisen lisäksi myös runkolinja vaati yllättäen koneistusta. Bulvaanikontakti Amerikassa lupasi lohkon kahdessa kuukaudessa Suomeen hoonattuna olemassa oleville männille. Tarkistus oli ilmeisen perusteellinen, sillä sen aikana kisakausi ehti päättyä. Tässä vaiheessa kisasuunnitelmatkin olivat jo muuttuneet: nyt oltiin lähdössä VIP:illä Amerikan Drag Weekille. Nostajan reiät piti holkittaa pronssiholkeilla, joissa öljyreiät olisivat oikeilla paikoilla. Yhdessä Facebookin Drag Week -keskustelussa joku kisaan pyrkivä kuski ilmoitti, että on varasijalla 162, eli kisaan Pientä hahmotelmaa tulevasta reitistä. Jenkkien lupaamat toimitusajat voi lähes aina huoletta kertoa kolmella, joten lohkon perään ei turhaan kyselty eikä hoputeltu. Luvattu toimitusaika venyi viikosta useampaan, ja valmista oli vasta tämän vuoden alussa. Tämä tapahtui siis viikkoa ennen kuin kisan lähes 400 vapaata ilmoittautumispaikkaa julkistettiin Hot Rod Magazinen nettisivuilla. Kun keväällä 2016 varovasti kysyttiin tilannetta, selvisi, että tilaus ei ollut lähtenyt bulvaanilta eteenpäin. Tässä välissä tehtiin valmiiksi lohkon muut koneistukset. Yleinen käytäntö on, että vain edellisvuoden kisan jokaisen luokan kolme parasta saavat mahdollisuuden ilmoittautua tulevaan Drag Weekiin etukäteen ja maksaa hieman edullisemman ilmoittautumismaksun 414,58 dollaria. Isänmaallisen ryhmän piti saada Suomen lippu johonkin kohtaan autoa. Tukijoiden avulla Auton kuljettaminen rahtilaivalla Amerikkaan ja takaisin ei ole ihan ilmaista lystiä, puhumattakaan noin kolmen viikon mittaisesta reissusta ydintiimin kera. Keulan osat on juuri kiinnitetty ja uudet ajovalot asennettu.. Todellisuudessa se tulee olemaan paljon pidempi, koska lopullinen reitti kulkee pitkälti pikkuteitä ja syrjäkylien läpi. Nyt nostajille piti saada öljykanavat, ja yksi kotimainen koneistamo tarjoutui tekemään vaativan porauksen. WTP-Coating teki uskomatonta jälkeä lasikuitupuskureiden kromauksessa. Ennakkoilmoittautuminen Onneksi olimme saaneet projektin kummisedän Kimmo Nevalaisen avulla kontaktin Drag Weekin järjestävään Hot Rod Magazineen jo aiemmin. Se edellytti muutoksia yläkerran voiteluun, jonka oli aikaisemmin suunniteltu toimivan vain varttimailin matkalla. Hän lupasi vielä tarkistuttaa lohkon omalla koneistajallaan ennen Suomeen lähettämistä. Tilaus pantiin sisään ja maksettiin saman tien. Tiimiläisiä ei enää yllättänyt sekään, että myös holkitusvaihe venyi luvatusta viikosta kuukaudeksi. Nyt se tehtiin hattuhyllylle. Todella uskomatonta on, että ne myytiin loppuun kuudessa minuutissa! Tämä tarkoitti myös sitä, että kisamaksu piti maksaa välittömästi ennakkoon, muuten jäi tyhjä arpa käteen. Vetokoukun vai jarruvarjon kiinnike. Lohko tuli lopulta lentorahtina, ja heti havaittiin, että pytyt olivat raakaporauksella, eivätkä niin kuin ne oli tilattu. Autoon tullaan teippaamaan kevään ja kesän ajaksi tukijoiden logot tai nettiosoitteet. Itse Drag Week -kisassa auton pitää olla lähes tarraton, ja ainoat isot mainospaikat saavat olla auton perässä kulkevassa peräkärryssä. Kisakausi alkoi ja meni jo lähes ohi, kun bulvaani ilmoitti heinäkuussa saaneensa lohkon. Realistisiksi jäivät KB ja Indy, ja tarkemman selvittelyn jälkeen enää Indy. V8-MAGAZINE 39 . Jo nyt, siis 1,5 vuotta tilauksesta, lohko alkaa olla kasausta vaille valmis! Tätä kirjoitettaessa elettiin huhtikuun alkua, ja alkuperäisessä suunnitelmassa oli, että valmis moottori saadaan Sämpylle dynoon helmikuun lopulla. Huh, huh… enää tarvitsi Jykän itse porata öljyreiät holkkeihin oikeisiin paikkoihin
V.I.P & Flying Finns -tiimi omasi ilmeisesti tapahtumaan haluttavaa kalustoa ja oli siinä mielessä onnekas, että pääsimme ilmoittautumaan ennakkoon ja saimme maksaa kisamaksun ennen paikkojen julkista jakoa. Nyt aletaan olla jo loppusuoralla… Legendaarinen Jaska Husso auttoi motin osien kanssa lyhentämällä tönärit sopivan mittaisiksi. Myös itse perämurikka puuttuu, ja haussa on siis 40 spline Strange Ultra case mahdollisimman sopivalla välityksellä – wink, wink. Tulkaa ihmeessä moikkaamaan ja katsomaan kalustoa livenä! Seuraavassa numerossa voimme toivottavasti kertoa jo sen, miten moottorin dynotuksessa kävi. Näennäisesti helppo työ oli todellisuudessa uskomaton urakka, eikä sitä ainakaan helpottaneet pikkupieruissa kehittyneet yli-insinöröintinäytteet. Tiimin mekaanikot Mikkis ja Seppo ovat vastanneet perän disainista ja kasaanhitsaamisesta. Tästä pitäisi saada valmistettua omin pikku kätösin vahva reppu 1 800-kiloiseen Plymouthiin. Eli tältä osin osallistumisemme kisaan on jo varmaa. Lähes sadan yhteisen työtunnin ja kolmen kaasupullon jälkeen taka-akseli alkaa olla valmis. Sen johdosta perän pitäisi olla tukevampi kuin kenelläkään muulla. Valmiin paketin ostaminen olisi ollut liian helppoa ja kallista, joten se päätettiin tehdä itse. Tähän saakka auton turbiini on ottanut kiinni noin 6600 kierroksessa, vaihdot reilussa 7000:ssa, ja maaliin VIP:llä on menty rajoitinta vastaan kellossa noin 7800 r/min. Perään tulevat jarrut odottavat laatikossa kasausta, ja vetoakselit ovat tulossa Strangelta. Tosin siitä puuttuvat vielä rahtifirman hukkaamat wheeliebars-kiinnikkeet. Tämänhetkisten laskelmien/luulojen mukaan se olisi noin 3,7, kun moottorin kierrokset pyritään pitämään alle 7000:ssä. Seuraavana etappina on tuoda tiimi ja VIP-auto esille suurelle yleisölle American Car Show’hun ja Tampereen Hot Rod & Rock Show’hun. Tämä kertoo ehkä jotakin myös kisan arvostuksesta alan piireissä. Liikkeelle lähettiin lähes tyhjästä. 40 V8-MAGAZINE PROJEKTISSA MUKANA: V8-Magazine, Help-Lasi, Northern Newland Cruisers ry, Vaahtoeriste, Mil-Safarit, Bee-One Power Gear, East Weld, Jettaset . Mikkis vääntää saumaa ja Seppo säätää konetta. Sen ainoan kerran kun VIP:n vanha moottori dynottiin, se antoi huipputehon 6100 kierroksella. Toivottavasti mahdollisimman pian. Vaihtoehdoksi jäi lopulta vain Fordin 9":n perustuva perä, johon saa välityksiä lähes rajattomasti. Nyt kun uuden moottorin isku kasvoi 0,5 tuumaa, asialle oli jo korkea aika tehdä jotakin. Niiden saavuttua päästään tekemään viimeiset kiinnikkeet, ja sen jälkeen kaikki roinat viedään pulverimaalaukseen. Jaksaa jaksaa – joka paikassa, kuten tässä Tampereen Swapissa pitää olla esillä ja myymässä VIP-support-tuotteita, että kasaan saadaan reissun hoitamiseen riittävä kassa. Lahden Timolta löytyi prismamallinen cromi moly -banjosarja, ja loput kuoren osat tilattiin Quarter maxilta. Eli siltä osin ei ole edes hätätapauksessa mahdollista palata vanhaan. Perästä kuuluu VIP:n taka-akselina on alusta lähtien toiminut Strangen valmistama S-60-malli, jonka välitys on harvoin tarjolla oleva Pro-malli 4,10. Akselista päätettiin tehdä renkaanvaihdon helpottamiseksi kymmenen senttiä aikaisempaa kapeampi. Lopullinen perävälitys hankitaan moottoridynon jälkeen. riittää pyrkijöitä. VIP:n vanha perä myytiin Blacklist ja FHRA:n Real Street -sarjaa ajavan ”ghostin” mustakaapu-Valiantiin. Ja ehkäpä autosta on saatu otettua myös savut – tai sitten ei… Jyrki pääsi V.I.P Live -bileissä lavalle DDR-bändin kanssa. ?
mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. Vastaa, ja lahjakortti voi olla sinun. V8-MAGAZINE 41 Osallistu ja voita! Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori www.v8kilpailu.fi Osallistu netissä Tällä kertaa V8-Magazinen arvonnan palkintona on Trade Partsin 100 euron arvoinen lahjakortti. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. Osia autoon, vai työkaluja niiden asentamiseen. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs (06) 364 1406 Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. Mitä sinä ostaisit kyseisellä summalla. • Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. LAHJAKORTTI. • Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin
1931 FORD ROADSTER
TOUKOKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 5 6 7 18 8 9 10 11 12 13 14 19 15 16 17 18 19 20 21 20 22 23 24 25 26 27 28 21 29 30 31 22 V8 O KESÄKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 22 5 6 7 8 9 10 11 23 12 13 14 15 16 17 18 24 19 20 21 22 23 24 25 25 26 27 28 29 30 26 V8 O
FORD MUSTANG GT 2008 Omistaja Ivan Tempi • Malli Mandy Moore • Kuvaaja Peter S. Linney
Fleikkiä sen olla pitää! Katon pikantti yksityiskohta oli C-pilareiden yhteyteen asennetut oopperaikkunat. . O n taas kerran niitä alkusyksyn päiviä, kun ilmojen haltija pyörittää pilke silmäkulmassa ”onnenpyörää”, jossa näyttää olevan sään suhteen ainoastaan kaksi vaihtoehtoa: auringonpaiste tai vesisade. Epävakainen sää ei tällä erää saa pysymään neljän seinän sisällä, vaan matkaan on lähdettävä, vaikka taivaalla lipuu silmien ohitse enemmän tai vähemmän raskaanoloisia pilviä. Olemme yrittäneet treffata Harrin kanssa jo useaan otteeseen miehen edellisen kustomin tiimoilta. Näin baanalla viihdytään maukkaasti kustomoidulla Letukalla. Viimeksi mainittu on tullut vuosien aikana turhankin tutuksi ilmiöksi juuri siinä vaiheessa, kun kuvauskalusto on viritetty tulille. Trasherbird länsinaapurista Käyttiksen nokka suunnataan kohti Lohjalla olevaa Harrin laania, joka sijaitsee sopivan ajomatkan päässä Paimion maaseudulta. Penkit oli verhoiltu valkoisella keinonahalla Lasse Vänttisen toimesta jokuChevrolet Stylelinen De Luxe 1951 VAUHDIN VASTAPAINO Harri Sassi on monille tuttu mies kiihdytysalttareilta. Nopeiden autojen ihannointi vei miehen stripille jo 90-luvun alussa. Värikäs persoona on viihtynyt stripin äärellä niin kuljettajana kuin mekaanikkona. Harri-isä jatkoi taivaltaan mekaanikkona. T-Bird hankittiin keskeneräisenä, mutta läpikäyty tekniikka oli niin ikään jo paikoillaan. Nopeiden autojen lisäksi pitkän linjan jenkkiautoilijaa ovat aina kiinnostaneet myös rakennetut autot. Aktiiviuran päätyttyä varttimailille siirtyivät ”Suomen nopeimmat siskokset” -titteliäkin kantaneet Laura ja Meri-Tuuli. Ukkoslintu oli ostohetkellä saanut jo pintaansa näyttävän Tangerine Dream -oranssin kuparinvärisillä mikrohileillä höystettynä. V8-MAGAZINE 47. Tuolloin Harrin kotitallissa oli eskilstunalaiselta Keijo ”Kepu” Hokkaselta hankittu miedosti kustomoitu '63 Ford Thunderbird, joka siirtyi Harrin omistukseen syksyllä 2010. Katto oli vastaavasti maalattu mustaksi kera Multicolorin minihileiden, ja viimeistely hoidettu runsaalla määrällä kirkaslakkaa. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO Harrin ensimmäinen auto oli '69 Vauxhall Ventora, jonka kuutospannua hän viritteli yhdessä pikkuveljensä kanssa
Boksi on verhoiltu terassimatolla. Viairin kompura on tyylikäs, joten sitä ei tarvitse sen suuremmin piilotella pois katseilta. Takaluukun kuljetuskapasiteetista haukkaa osasen ilmajousituksen kompressori ja ilmasäiliö. 48 V8-MAGAZINE
Maa näyttää kuivalta, joten sade ei näytä vierailleen tällä tontilla vähään aikaan. Kohde kuulosti sen verran kiinnostavalta, että seuraavaksi oli päätettävä, millä pelillä lähden tutustumaan autoon paikan päälle. Löydämme sopivan kuvauspaikan vain muutaman kymmenen metrin päästä. . Junamatka olisi kestänyt ajallisesti likimain saman verran, joten päädyin lopulta kolmanteen vaihtoehtoon, ja lensin Kajaaniin, muistelee Harri. Näin kuuskolmonen siirtyi jo toistamiseen Eskilstunaan, edellisen kerran se oli muuttanut Suomesta länsinaapuriin 10 vuotta sitten 2003. – Thunderbirdin siirtyessä takaisin Ruotsiin, oli tallissa tilaa uudelle hankinnalle. Harri ei kuitenkaan ehdi hyppäämään edes Letukan puikkoihin siirtääkseen auton kuvauspaikalle, kun taivas alkaa pikku hiljaa repeämään. Ajomatkaa oli nimittäin tiedossa liki 600 kilometriä, mikä tarkoittaisi käytännössä pysähdyksineen noin seitsemän tunnin taivalta. Tämä vaihtoehto ei motivoinut lähtemään baanalle, joten oli keksittävä toinen vaihtoehto. Harrin '51 Chevy odottaa puunattuna tallin pihamaalla. Tullessani paikan päälle, on taivas jälleen pilvinen, mutta sade sentään loistaa poissaolollaan. Takapuskuri ei voisi juuri olla kliinimpi, ellei puskuripultteja lasketa mukaan. Myyjä oli Harria vastassa lentokentällä, ja luonnollisesti Stylelinella. Näin Harri pääsi heti tuoreeltaan koeajolenkille. ”Don´t kill the innovation!”, huutavat vanhan liiton kustomukot yhteen ääneen. V8-MAGAZINE 49. Auto tuntui kohtuullisen mukavalta, joten seuraavaksi oli vuorossa hintaneuvottelu. Siinä vaiheessa kun auto oli valmis kameran eteen tuotavaksi, päätti Harri luopua autosta. Uteliaille kerrottakoon, että auto päätyi lopulta myös aviisiin (V8 1/2015). Tallintäytettä Kajaanista Säätila vaihtelee usean otteeseen ennen Lohjalle saapumista. Ensimmäisten sadepisaroiden iskiessä Chevyn vahatulle pinnalle, auto siirretään takaisin talliin. Vanha suola alkoi janottamaan, siksi Kepu otti yhteyttä Harriin, joka kertoi auton olevan edelleen ostettavissa. T-Bird oli laitettu myyntiin nettiin, josta sen eräänä päivänä bongasin. Ukkoslintua yritettiin kuvata aika ajoin, mutta sen valmistuminen kuvauskuntoon otti aikaa. Soitin kajaanilaiselle myyjällä, joka oli kauppaamassa kustomoitua '51 Chevroletia. Sopivalta tuntunut yksilö oli samaan aikaan myynnissä sekä Overdrivella että Nettiautossa. Rekisterikilpi ottaa itseensä, kun laitos pudotetaan tonttiin. Ilmoitin asiasta Kepulle, mutta ilmoitus oli jo siinä vaiheessa poistunut. Yhteisymmärrys löytyi, ja rahanvaihto suori. Auton parissa riitti vielä puuhastelua, joten ensimmäisen kesän Trasherbirdiksi nimetty Thunderbird vietti telakalla. Elettiin lokakuuta 2014. Maltillisten orkkissiipien jatkaminen oli ollut eräänlaista ”näkymätöntä” kustomointia parhaimmillaan. Autossa on edelleen orkkistakavalot, joita on raikastettu blue dotsein. Kepu jätti tarjouksen, joka johti lopulta kauppoihin. Olihan tämä arvattavissa! Jatketaan siis jutustelun merkeissä. Harri hankki autoon uusiokromatun etupuskurin ja uudet takavalot, koska hän ei pitänyt muokatuista valoista, jotka oli tehty kuivakakkuvuoista, Imperialin takavaloista ja haukanpää-koristeista. nen vuosi sitten, mutta olivat asentamatta paikoilleen
Häämatka suuntautui Mantorpin kiihdytyskisoihin. Kattoa oli madallettu sopivasti ja pintaa koristi viininpunainen väri, joka oli valittu Toyotan värikartasta. Tilalle asennettiin Anna-Kaisa -vaimon fleece-kankaasta ompelema päällinen. '62 Chevrolet Chevy II oli Harrin ensimmäinen todellinen kilpuri, ollen myös katulaillinen. Autossa viihtyivät myös jälkikasvu: Tomi, Laura ja Meri-Tuuli. Talvi teki jo tuloaan, mutta autolla ehdittiin osallistua vielä lokakuussa Stadin cruisingiin ennen talviteloille laittoa. Kuvassa Harrin Super Comp dragster (SC), Meri-Tuulin junnudragster (JR/S), tallissa ajaneen tytön junnudragster (JR/S) ja Lauran Junior Comp -roadster (JC). Autossa ei voinut matkustaa kuin kolme henkilöä, koska takapää oli tontitettu laskupaloilla niin alas, ettei sillä voinut kurvailla kylillä isolla porukalla lainkaan kardaanin tehdessä tuttavuutta pohjan kanssa aina kuoppiin ajettaessa. Autosta oli parturoitu pois kaikki ylimääräinen, mikäli ovenkahvoja, koristelistoja ja merkkejä voidaan sellaisiksi ylipäätään kutsua. Maskia oli myös hieman riisuttu ja etupuskurin kävyt oli heitetty mäelle. Makkaratopatut istuimet olivat myös Harrin mieleen, joten verhoilutöihin ei ollut tällä kertaa tarvetta muuta kuin hattuhyllyn osalta. Hääautona toimi takapuskuriton ja rättikattoinen '61 Buick Invicta, joka oli ystävien auto. – Auto oli hankintahetkellä ulkoisesti likimain nykykuosissa. Albumista . Ensimmäinen oma jenkki oli '58 Chevrolet Brookwood, joka hankittiin ”palasina” 80-luvulla. Takapuskurissa oli koristekävyt, jotka irrotin kliiniyden nimissä. Harri päättikin asentaa Chevyyn ilmajousituksen valitettavan epäkohdan eliminoimiseksi. Molemmat ajoivat suunnilleen samoihin aikoihin laikka-avoilla, Harri kurvaili Chevy II:lla, kun itse ulkoilutin '66 Plymouth Furyä. Kaudella 1999 osallistuttiin Super Streetiin, josta saldona sarjan neljäs tila. Parhaaksi ajaksi kirjattiin 10,2 sekuntia. Auto hankittiin nimenomaan ajoa varten, joten pienet käytön jäljet siellä sun täällä ovat enemmänkin rikkaus kuin häiriötekijä käyttökustomissa. Räyskälästä ja Veekasista. Sinne oli isketty enkelinkarvaa, joka sai nyt poistua. Auto oli aikanaan hautaustoimiston nimissä, mutta sitä ei käytetty lainkaan kylmäkuljetuksessa, vaan lähinnä reissuautona. 50 V8-MAGAZINE. Ilmajousitus käytännön syistä Letukassa oli yksi harmittava epäkäytännöllisyys. Makkaratopatut istuimet Chevy oli Harrin tiedon mukaan tullut projektikuntoisena Yhdysvalloista Itä-Suomen suunnalle jokunen vuosi takaperin. Haastattelun lomassa löytyi allekirjoittaneelta ja Harrilta yksi yhdistävä tekijä menneisyydestä. Muuten autosta oli edelleen helposti aistittavissa lähtökohta, varsinkin kun komeat De Luxe -tekstein varustetut kylkilistat oli jatkohyödynnetty, huikkaa Harri. Sieltä se oli myöhemmin kulkeutunut keskeneräisenä Kajaaninjoen varrelle. Auto oli rekisteröintikatsastettu vasta hiljan, joten tiedossa oli jonkinmoinen kestävyystesti, koska kotimatkaa oli tiedossa useita satoja kilometrejä. 90-luvulle siirryttäessä Harri osallistui farmarilla katuautokisoihin, joissa kellotettiin katurenkailla ja putket kiinni mairea 13,7 sekunnin lukema. Parhaat saavutukset haettiin myöhemmin dragsterilla Super Compista, SM-pronssia kausilta 2001 ja 2006. Autoon suoritettiin mm. Sassi Racing Familyn kisahistoriasta kerrottiin laajalti numerossa 1/2010, joten kaikki kaivamaan lehtiarkistoja. Matkasta selvittiin kuitenkin ehjin nahoin, kiitos luotettavan tekniikan. Kuutosella ja 3-vaihteisella manuaalilla varustetulla 9-paikkaisella ’66 Chevrolet Bel Air farkulla ajeltiin ympäri vuoden. Tuulilasi oli edelleen kaksiosainen, kuten alkuperäisessä viisykkösessä. Myyjä kertoi ajaneensa pisimmillään noin parin sadan kilometrin reissun. Sassin perheellä on ollut omistuksessaan samaan aikaan useita kilpureita. Eniten kismitti poppikoneen puute, joten ainoa matkakumppani oli omat ajatukset. teollisuuskamaa, joiden seuraksi hankin kaksi Viairin kompressoria, toinen lähinnä varaosaksi, sekä Harrin jenkkiautoinnostus syttyi 70ja 80-luvun taitteessa. Tällä kiesillä osallistuttiin C-ryhmän karkeloihin. Fiiliksiä ammennettiin mm. Pimeys ja väsymys kantoivat lisäksi oman kortensa kekoon. Tässä kohtaa lienee paikallaan huomauttaa, että keskeneräisyys on varsinkin kustomien osalta jollakin tavalla häilyvä käsite, sillä toiselle valmis auto voi olla toisen mielestä edelleen jalostusta vailla. Parhaimpana sijoituksena oli seitsemäs tila loppupisteissä. Kotimatka oli jonkinmoinen seikkailu parhaimmillaan, sillä mukana ei ollut ainuttakaan työkalua mahdollisia teknisiä ongelmia silmällä pitäen, eikä myöskään vararengasta. Harri ja Anna-Kaisa cruisailivat avioliiton satamaan kolme vuosikymmentä sitten. katon madallus. Konetilassa kapinoi ärjy 355-pikkulohko. Kaksiosaisuudesta luovuttiin vasta pari vuotta myöhemmin. Penkit oli tiettävästi verhoiltu punaisella keinonahalla jo siinä vaiheessa, kun auto siirtyi edelliselle omistajalle. Ilmapussit ovat ns. – Tiedustelin ennen matkaan lähtöä, että oliko autolla ehditty ajaa yhtään pidempiä matkoja. – Korotin kardaanitunnelia, jotta auton pystyi pudottamaan entistä lähemmäksi maata. tettiin paikallisessa pankissa. Tämä tieto loi uskottavuutta, joten lähdin kotimatkalle hymyssä suin yhden pysähdyksen taktiikalla, huomauttaa Harri, joka suuntasi Letukan keulan kohti pimenevää lokakuun iltaa
Sisäkattoverhoilun puute ei haittaa cruisailua, sillä äänieriste saa toimittaa verhoilun virkaa. muut tarvikkeet, kuten 5 gallonan ilmasäiliön. Vanha väsynyt etuakselisto korvattiin Fatmanin akselistopaketilla, johon sisältyivät palkiston lisäksi putkitukivarret, olka-akselit, levyjarrut satuloineen, ilmapussit ja tehostettu hammastanko-ohjaus sekä laakerit ja muut tarpeelliset asennusosat. Kojetaulun keskiosassa sijaitsi aikanaan kello, mutta Harri asensi tilalle takapään ilmapussien painemittarin, johon valmistui kehys suurehkosta bulletista. Kuvaussessio päättyy omistajakuvaan, jonka jälkeen illan hämäryys valtaa tienoot. Etupään mittari löytyy vastaavasti kojetaulun alta, mutta suunnitelmissa on hankkia kaksiviisarinen mittari, jolloin katseen voi kerralla kohdistaa vain yhteen mittariin. Lähetyksen saapuessa olo taisi olla kuin karkkikaupassa konsanaan! Makkaratopatulla sohvalla kelpaa istua! Etupenkillä matkustaa mukavasti kolmekin henkilöä, vaikka lattialle sijoitettu Lokarin shifteri saattaa hieman häiritä keskellä istujaa. Mutta sen minkä häviää matkustusmukavuudessa, voittaa takuuvarmasti fiiliksien määrässä. Hyllystä löytyvät tarvittaessa myös varapussit, toteaa Harri. Koska Harrilta löytyy mielenkiintoa hottentottikulttuuria kohtaan, puoltaa valo paikkaansa myös Chevyn kattolyhtynä. – Etupään akselistomuutoksen jälkeen ajettavuus parani kerta heitolla, iloitsee Harri, jonka suunnitelmissa on hankkia aavistuksen kapeampi taka-akseli nykyisen kolmoskoppaisen Camaron perän tilalle, jolloin autossa voisi käyttää myös fendereitä. Sadekuuro poistuu paikalta ja Chevy ajetaan vihdoin kuvauspaikalle. Etupääremontin yhteydessä autoon asennettiin myös kaksipiirijarrut tehostimineen sekä ohjaustehostin hammastanko-ohjauksen rengiksi. Etupäähän iskettiin ilmapussit tosin vasta seuraavana talvena. Iltahämärässä autossa lienee jopa pornahtava tunnelma! . Samassa yhteydessä vanha etuakselisto siirrettiin eläkkeelle, kun tilalle hankittiin Fatmanin täydellinen akselistosetti, jossa oli mukana myös hammastanko-ohjaus ja levyjarrut. Tällä kertaa ei kotiin ajeta siis tyhjin taskuin! V8-MAGAZINE 51. Maltanristillinen valo oli 70-luvulla suosittu tingentangel-osa moottoripyörissä
52 V8-MAGAZINE Basic tech Basic tech
Aivan kuten moottoriöljytkin, niin myös voimansiirtoöljyt on tehty perusöljyjä sopivasti lisäaineistamalla. Lisäaineistus poikkeaa kuitenkin toisistaan. Omat viskositeettimerkinnät Aivan kuten moottoriöljyillä, on manuaalivaihteistoihin ja vetopyörästöihin tarkoitetuilla öljyilläkin SAEja API-luokitukset. Vaikka sopivinta moottoriöljyä pohditaan usein yömyöhään saakka, laitetaan voimansiirtoon vain jotain tallin nurkasta löytyvää liukastetta. Perusöljyinä käytetään mineraalisia ja synteettisiä perusöljyjä. Näille kaikille on olemassa omat öljylaatunsa, eikä niitä tule käyttää väärässä kohteessa. Vaihteistoöljyt voidaan vielä jakaa manuaalivaihteistoihin ja automaattivaihteistoihin tarkoitettuihin öljyihin. V8-MAGAZINE 53 . Voimansiirtoöljyjen viskositeetit vaihtelevat välillä 70W ja 250. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vaihteistoöljyissä on jonkin verran EP-lisäainetta, peräöljyissä vielä huomattavasti enemmän.. Esimerkiksi 70W-öljyllä tämä lämpötila on –55 °C ja 85W öljyllä –12 °C. Ilman W kirjainta olevilla öljyillä on miVoimansiirrossa öljy leikkautuu hammaskosketuksissa voimakkaasti, joten sen lisäaineistus poikkeaa moottoriöljyjen lisäaineistuksista. Numero ennen kirjainta W on kylmiin olosuhteisiin tarkoitetuilla öljyillä ja se kertoo, missä lämpötilassa öljyn viskositeetti on 150 000 cP alapuolella. KITKATTOMASTI TAKA-AKSELILLE Moottorin lisäksi myös auton voimansiirto tarvitsee voitelua. Näillä viskositeeteilla ei siis ole suurta merkitystä vain kesäkäyttöön tarkoitetussa harrasteautossa. SAE-luokitus kertoo öljyjen viskositeetin. EP-lisäaine siis auttaa öljyn kuormankestoa ja siksi sitä käytetään runsaasti hypoidivetopyörästö-öljyissä, joissa on suurten kosketuspaineiden alaisia liukuvia pintoja. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI PARVIAINEN V oimansiirtoöljyihin kuuluvat vaihteistoon ja vetopyörästöön tarkoitetut öljyt. Lisäaineista tärkeimpänä tunnetaan EP (Extreme Pressure) -paineenkestolisäaine, joka reagoi korkeassa lämpötilassa ja paineessa muodostaen yhdessä voideltavien pintojen kanssa kemiallisen pinnoitteen. Moni kuvittelee, että on aivan sama mitä öljyä siellä käyttää. Manuaalivaihteistoja vetopyörästö-öljyt ovat hieman kuin sisaruksia. Se estää tehokkaasti kiinnileikkautumista
GL-5-öljy ei sen sijaan ole oikea valinta auton manuaalivaihteistoon, jonka luokitus on GL-4. Normaalissa takavetoisessa harrastejenkissä täytyy perässä käyttää hypoidiperäöljyä, jonka tunnistaa siitä, että sen API-luokitus on nimenomaan GL-5. Oikea API-luokitus oikeaan paikkaan API-luokitus kertoo öljystä sen, millaiseen käyttöön se on tarkoitettu. Hammaskosketus liukuu kovan paineen alla ja se kuluttaa hampaita, jos öljyn voiteluominaisuudet eivät ole riittävän hyvät. Öljyluokitukset eivät ole takaisinpäin yhteneviä, eli GL-5 kävisi kaikkiin kohteisiin, jossa vaatimuksena pienempi luku kuin 5. Viskositeetiksi saatetaan ilmoittaa 2.5W, mutta sellaista SAE-luokitusta ei ole olemassa. Esimerkiksi SAE 50 -moottoriöljy on jäykempää kuin SAE 90 -voimansiirtoöljy. 75W-90 tai 85W-140. Moottoriöljyjen viskositeettilukemat loppuvat lukemaan 60 ja voimansiirtoöljyjen lukemat ovat 70W tai korkeammat. Viskositeettilukemista on huomattava, että niitä ei pysty vertaamaan moottoriöljyjen viskositeettilukemiin. Tyypillisiä viskositeettialueita ovat esim. Mikäli öljypullossa kerrotaan öljyn täyttävän sekä GL-4että GL5-luokitukset, se käy sekä vaihteistoon, että perään. Voiteluöljyn notkeuden pystyy kuitenkin arvioimaan sen 100 °C viskositeettimittauksesta. ?. Esim. API GL-1, GL-4 ja GL-5. Kaikkein ohuimpia öljyjä käytetään Pro Stock -autojen voimansiirrossa, jolloin niistä saadaan vielä se viimeinen sadasosa irti. Joissain tapauksissa öljyjen käyttökohteet on esitetty selkeästi sekä tekstein että kuvin. Synkronointihan toimii siten, että synkronirenkaan kitkapinnalla joko hiljennetään tai nopeutetaan vaihteiston pääakseliin laakeroituja pyöriviä rattaita tarpeen mukaan, jolloin Momentinmuunnin siirtää vääntömomentin moottorilta vaihteistolle nostaen samalla momenttia. Viskositeetin140 -öljy on siis huomattavasti jäykempää kuin 90öljy. API-luokituksesta ei oikeastaan voi sanoa sen olevan laatuluokitus, eli GL-5-luokan öljy ei ole muuten sen parempaa kuin GL-4-luokituksen öljy, mutta siinä on enemmän EP-lisäainetta, eli se on tarkoitettu paikkoihin, joissa esiintyy erittäin kovia pintapaineita. GL4-öljy on tarkoitettu manuaalivaihteistoihin ja GL-5-öljy periin. Kyseinen peräöljy sisältää vielä kitkanmuuntoaineen, joten se soveltuu myös lukkoperiin. Voimansiirtoöljyissä on päädytty korkeisiin lukemiin siksi, että jo siitä pystyy erottamaan ne moottoriöljyistä. Nämä numerot kertovat pääasiassa EP-lisäaineen määrän ja GL-1-luokassa sitä on vähiten, GL5-luokassa eniten. Hypoidiperä tarkoittaa sitä, että pienen vetopyörän ja lautaspyörän akselit eivät kulje samassa tasossa, vaan niiden välillä on hypoidisiirto. Esimerkiksi aavikkokilpureissa öljy kuumenee todella paljon ja se ohenee jo liian ohueksi, mikäli viskositeettiluokka ei ole riittävän korkea. Toinen haitta GL-5-luokan öljyn käyttämisessä vaihteistossa on se, että runsas EP-lisäaine tekee pinnoitteen myös sinne, johon sen ei pitäisi sitä tehdä. 54 V8-MAGAZINE tattu viskositeetti 100 °C lämpötilassa ja viskositeettiluku on määritelty sen avulla. Voimansiirtoöljyjen API-luokituksia on kolmenlaisia. Toinen ääripää löytyy kilpa-autoista, joilla ajetaan pitkiä aikoja kuumissa olosuhteissa. Siispä ainoa vaihtoehto on API GL-5 -öljy. Öljy on valmistettu käyttäen kehittyneempiä EPlisäaineita, jotka toimivat muuten kuten perinteiset lisäaineet, mutta eivät syövytä synkronirenkaita. Lucas Oilin Pro Stock ja Nascar-autojen voimansiirtoon tarkoitetun öljyn viskositeetti on 3,2 senttistokea, eli noin puolet 20 viskositeettiluokituksen omaavan moottoriöljyn viskositeetista. Ne käyttäytyvät siten, että kovan paineen ja siitä johtuvan korkean lämpötilan alaisina ne muodostavat teräksen kanssa pienikitkaisen pinnan, joka kestää leikkautumatta. Tämä johtuu siitä, että rikille ja fosforille on ominaista se, että ne syövyttävät niin sanottuja keltaisia metalleja, joihin synkronirenkaiden valmistusmateriaalina käytetty messinki kuuluu. Viskositeettien ääripäät löytyvät kilpaautoista. Lämpö on johdettava pois, eli automaattivaihteistossa on aina oltava öljynjäähdytin. Näiden öljyjen hyvä paineenkestävyys on perinteisesti aikaansaatu rikkija fosforipohjaisilla lisäaineilla. Viskositeettiluokkana näissä öljyissä voi olla niinkin korkea kuin 250. Koska siirto tapahtuu hydrodynaamisesti ja momentinmuunnin luistaa, kehittyy siinä runsaasti lämpöä. Mitä suurempi viskositeetti, sitä suurempi lukema sitä kuvaa. Rakenne on tilankäytöltään ja lujuudeltaan mainio, mutta vaatii öljyltä todella paljon. Yleensä manuaalivaihteistoja peräöljyt ovat moottoriöljyjen tavoin moniasteisia, eli ne täyttävät sekä talvi, että kesäviskositeettiluokan. Se on kuin vettä kaataisi vaihteistoon, joskin voiteluominaisuudet ovat paremmat
Soveltuvuus kerrotaan yleensä kirjainparille LS, joka tarkoittaa Limited Slip, eli rajoitettu luisto. Kitkanmuuntolisäaine lukkoperiin Perään, eli vetopyörästön voiteluun käytetään siis GL-5-luokan öljyä. On myös tapauksia, jolloin vaihteistonvalmistaja on tehnyt sellaisen rakenteen, joka sallii GL-5-luokan öljyn käytön. Mikäli perässä on kitkatoiminen lukko, kuten levytai kartiolukko, niin silloin öljyssä on oltava maininta sen soveltuvuudesta myös kitkalukkoihin. Kylmissä olosuhteissa tätä ei kannata tehdä, sillä kylmäkäytön aikana lämpö siirtyy toiseen suuntaan, eli nopeammin lämpenevällä jäähdytysnesteellä lämmitetään aluksi vaihteistoöljyä. Silti automaattivaihteistoöljy on ihan hyvä suomenkielinen nimitys siitä nesteestä, joka automaattivaihteistossa virtaa. Lisäksi nämä jarrupannat ja monilevykytkimet uivat tuossa samassa öljyssä, joten öljyn kitkaominaisuuksilla on suuri merkitys vaihteiston sujuvalle toiminnalle. Mikään ei estä käyttämästä LS-öljyä myös lukottomassa perässä, mutta mitään etua sen käytöstä ei saa. Kyseistä öljyä ei pysty korvaamaan GM-luokitusten öljyillä. Synkronirenkaan kitkapinnassa on usein harjakset, joiden pintapaine ja lämpötila ovat korkeita. Reipas ravistus ennen pullon avaamista on näillä öljyillä paikallaan. Mutta jos pyörä alkaa kiihdytyksessä luistaa, ottaa lukko kiinni kitkapintojen välityksellä ja siirtää vääntömomenttia paremman kitkan omaavalle pyörälle. Lisäainetta on saatavissa myös erikseen, jolloin sitä voi lisätä tavalliseen peräöljyyn. Toki Manual Transmission Fluid -nimitystäkin joskus käytetään, mutta ei niin yleisesti kuin automaatin yhteydessä. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa synkronirenkaissa, joiden toiminta perustuu kitkaan. Hyvin pitkän hyllyssä seisomisen jäljiltä voivat kitkanmuuntolisäaineet vajota pullon pohjalle, jolloin ne eivät tule pullosta ulos. Koska teho ei samalla voi nousta, otetaan kasvanut vääntömomentti pyörintänopeudesta, eli momentinmuuntimen vaihteiston sisäänmenoakseliin kiinnitetty turbiinipyörä pyörii hitaammin kuin moottorin vetolevyyn kiinnitetty pumppupyörä. Silloin öljyt on tehty uudempaan lisäaineistukseen perustuen, eivätkä ne syövytä keltaisia metalleja. Myös GL-4 öljyissä on EP-lisäainetta, mutta vain noin puolet GL-5-luokan lisäainemäärästä, jolloin se ei aiheuta ongelmia synkronoinnissa. Erillisellä jäähdyttimellä on sekin etu, että mahdollisessa vuototilanteessa eivät öljy ja jäähdytysneste pääse sekoittumaan. sen lisäksi, tai tilalla, voi olla myös öljystä ilmaan siirtäviä jäähdyttimiä auton keulalla. Momentinmuunnin siis luistaa, ja tämä luisto yhdessä momentinmuuntimen hydrodynaamisen voimansiirron kanssa tuottaa paljon hukkalämpöä. Lukko toimii siten jouheammin, eikä pauku mutkissa, kuten kävisi öljyn kanssa, jossa kyseistä lisäainetta ei ole. Neste-nimitys johtuu siitä, että sillä on paljon muitakin tehtäviä kuin vain voitelu, ja fluid-nimitys korostaa näitä tehtäviä. Tieto molempien luokkien täyttämisestä löytyy öljypullosta, ja silloin öljy soveltuu sekä vaihteistoihin että vetopyörästöön. Ongelmista ei siis myöskään päästä eroon takaisin GL4-öljyyn vaihtamisella ennen kuin pinta on taas kulunut pois. Korkeammalla stall speedillä kannattaa myös siirtyä käyttämään synteettisiä öljyjä, sillä niiden lämmönkestävyys on huomattavasti parempi kuin mineraaliöljyillä. Öljy poikkeaa normaalista peräöljystä siten, että siinä on kitkanmuuntolisäaine, joka pienentää lepoja liikekitkan välistä eroa. Erityisen tärkeää hyvä jäähdytys on silloin, kun moottorissa on hieman enemmän tehoa ja turbiiniksi on valittu korkeamman stall speedin, eli kiinnitarttumispyörintänopeuden omaava turbiini. Automaattivaihteistoöljy voitelee tietenkin laakerit ja hammaskosketukset, mutta se välittää myös voimaa. Momentinmuunnin nostaa nimensä mukaisesti moottorin tuottamaa vääntömomenttia ennen vaihteistoon sisäänmenoa. Mutta mukavampi tapa on antaa öljyvalmistajan tehdä sekoitus ja ostaa suoraan LS-öljyä. Automaattivaihteiston toimielimiä, eli jarrupantoja ja monilevykytkimiä liikutellaan hydraulipaineella, jonka öljy automaattivaihteiston venttiilikoneiston ohjaamana välittää. Perinteisten EP-lisäaineiden fosfori ja rikki syövyttävät keltaisia metalleja, joten pelkästään API GL-5 -luokiteltua öljyä ei tulisi käyttää vaihteistoissa, ellei valmistaja ole sitä erikseen hyväksynyt. Vaikka moottoritai voimansiirtoöljypulloja ei ole yleensä tarpeellista sekoittaa ennen käyttöä, on lukkoperäöljy poikkeus. V8-MAGAZINE 55 vaihteen kytkentä onnistuu. Jos auto on vain kesäkäytössä tai vaikkapa vain kisakäytössä, niin silloin alkuperäisen öljystä jäähdytysnesteeseen jäähdyttimen voi korvata erillisellä tehokkaammalla kennolla ja flektillä, jotka siirtävät lämmön suoraan ulkoilmaan. Voima, tai oikeammin sanottuna vääntömomentti, siirretään moottorilta vaihteistolle momentinmuuntimella, eli harrastajakielellä sanottuna turbiinilla. On myös öljyjä, jotka täyttävät GL-4ja GL-5-luokitukset. Perä ei siis ole koko ajan sata prosenttisessa lukossa, vaan se sallii mutkassa ulomman pyörän kovemman pyörintänopeuden. Automaattivaihteistoneste Vaikka Suomen kielessä puhutaan automaattivaihteistoöljystä, niin englanniksi käytetään yleensä nimitystä Automatic Transmission Fluid, eli ATF. Silloin asiasta löytyy maininta esimerkiksi omistajan käsikirjassa, mikäli sellainen on luettavissa. Monesti kuvitellaan, että GL-5-luokan öljyn käyttämisen jälkeiset synkronointiongelmat johtuvat öljyn suuremmasta liukkaudesta, mutta kyse on nimenomaan liukkaan pinnan muodostumisesta. Öljy sisältää kitkanmuuntolisäainetta, joka pienentää lepoja liukukitkan eroa tehden lukon käyttäytymisestä juohevampaa. Kaiken kaikkiaan automaattivaihteistoöljyllä on niin monta tehtävää, että sen luokitukset ovat perinteisesti olleet Vaihteiston synkronirenkaat on tehty messingistä, joka kuuluu keltaisiin metalleihin. Useimmiten se siirtää öljyn lämmön jäähdytysnesteeseen, mutta Merkintä LS tarkoittaa ”Limited Slip”, eli öljy on tarkoitettu kitkalukkojen kanssa käytettäväksi. Tuloksena on myös niihin reaktio, jolloin muodostuu kitkaa pienentävä pinta. Fordin Type F -automaattivaihteistoöljy on hieman vaikeammin löydettävissä, mutta ainakin Gulfin valikoimasta sitä löytää. ?. Tämä hukkalämpö on johdettava pois, joten automaattivaihteistoissa on aina öljynjäähdytin
Nämä Type F/G -luokitukset korvattiin 70-luvun alkupuolella Fordin 138-luokituksella, jossa öljyn kitkakäyttäytyminen oli vastaavaa kuin GM-öljyissä. Luokitukset eivät ole taaksepäin yhteneviä, eli GL-5-öljyä ei välttämättä voi käyttää kaikkiin kohteisiin, joissa vaatimuksena on pienempi luku kuin 5. Öljytikusta pystyy päättelemään hieman myös käytetyn automaattivaihteistoöljyn kunnosta. Myöhemmin Ford on 166-luokituksen kautta siirtynyt 80-luvun lopulla Mercon-luokituksiin. Tässä kohtaa lienee paikalla muistuttaa, että kaskelotti on englanniksi Sperm Whale. Öljytason tarkastuskäytäntö mittatikusta vaihtelee hieman, mutta yleensä se tehdään moottori käydessä. GM on aloittanut aakkosten alusta, eli 1940-luvulla on esitelty Type A ja siitä sitten kehitettiin 50-luvulla parannettu versio Type A Suffix A. Lisäaineena käytettyä rasvaa ei ole siis tehty valaan spermasta, kuten joskus on saatettu hieman koomisesti ymmärtää. Ohjeissa saatetaan esim. Vaihtotilavuutta käytetään silloin, kun vaihteistolle tehdään vain öljynvaihto. Seurauksena kitkaerosta oli se, että Type F/G -öljyn käyttäminen useimmissa muissa kuin Ford-vaihteistoissa aikaansai epämiellyttävän töksähtävän vaihtamisen ja GM-öljyn käyttäminen Ford vaihteistossa saattoi polttaa kitkapinnat. Uusi öljy kaadetaan vaihteistoon mittatikun reiästä. Fordin Type F ja sen korvannut Type G ovat monille tuttuja luokituksia. Kuivatilavuutta käytetään silloin, kun vaihteisto on rempattu, eli se on varmasti täysin tyhjä. 2. Useimmiten GM-luokitukset ovat takaisinpäin yhteneviä, eli esimerkiksi Dexron III -öljyä voi käyttää myös, jos vaatimuksena on Dexron tai Dexron II. Ford käytti Type A -öljystään koodia M2C33A. ?. 3. Voimansiirron öljyistä voikin todeta, että oikeaan aikaan oikeanlaista öljyä oikeaan paikkaan, niin ongelmilta pitäisi välttyä. Kitkalukolla varustettuun perään valitaan joko öljy, jossa merkintä LS (Limited Slip), tai öljyn joukkoon laitetaan erillinen kitkanmuuntolisäaine. Se kestää hieman enemmän lämpöä ilman, että ominaisuudet muuttuvat huonommiksi. Näiden öljyjen jarrupannoissa ja monilevykytkimissä aikaansaama kitka oli pienillä liukunopeuksilla erittäin suuri, kun taas kitkanmuuntolisäaineistetuissa GM-öljyissä se oli erittäin pieni. Kun Ford toi vuonna 1958 omiin vaihteistoihin ”Lifetime Fill” -öljyt, se tuskin arvasi, että niillä autoilla ajettaisiin PohjanOikea API-luokitus oikeaan paikkaan. . Yleensä luokitus Dexron on merkitty suurimmalla tekstillä, koska se on yleisesti tunnettu. Uusin Dexron-luokka on 2000-luvulla esitelty Dexron VI, joka täyttää nykyvaihteistojen vaatimukset. Muiden autonvalmistajien luokitukset on sitten esitelty hieman hillitymmin niitä kaipaaville. Myös uusimpien öljylaatujen kanssa on varmistettava soveltuvuus vanhoihin autoihin. Aina yhtenevyyteen ei voi luottaa, eli varsinkin uudempien öljyjen kanssa on varmistettava, että ne sopivat vanhempaan kalustoon. Jossain tapauksissa harrastajat haluavat nimenomaan käyttää Type F/G -öljyä vaihteistoissa, joihin sitä ei ole tarkoitettu, saadakseen terävämmät vaihdot ja mahdollisesti pienemmän kitkapintojen kulumisen. Silloin niistä saadaan kosteus ja kulumistuotteet pois ja uusi toimiva lisäainepaketti sisään. Automaattivaihteiston öljyn jäähdytys on tärkeää, sillä öljyn ominaisuudet muuttuvat ja käyttöikä lyhenee öljyn ylikuumentuessa. Tumma ja palaneelta kahvilta tuoksuva öljy kertoo ainakin öljyn, mutta mahdollisesti myös kitkapintojen vaihtotarpeesta. Uudempien luokitusten öljyt ovat useimmiten myös kalliimpia, joten niitä ei kannata turhaan käyttää. Jos käyttö on kovempaa ja lämpötilat nousevat, niin kaikkiin voimansiirron kohteisiin kannattaa valita synteettinen öljy. Automaattivaihteistoöljyn väristä ja tuoksusta voi päätellä sen kuntoa. 1. VINKKIÄ ÖLJYNVALINTAAN 5 maan lakeuksilla vielä vuonna 2017. Fordin öljyt olivat 60-luvun alussa esitellystä Type D -öljystä lähtien pitkän aikaa ilman kitkanmuuntolisäaineita ajatuksella, että samoja öljyjä voitaisiin käyttää koko auton eliniän. Öljyt ihan viisasta vaihtaa Vaikka automaattivaihteistojen öljyt onkin usein tarkoitettu elinikäiseen käyttöön, niin harrasteautossa ne lienee syytä joskus vaihtaa. Siispä automaattivaihteistoöljyjen vaihto esimerkiksi viiden vuoden välein on paikallaan. Nopea siirtyminen luokkaan III johtui siitä, että 70-luvun alussa kiellettiin perinteisesti kitkanmuuntolisäaineisiin käytetyn kaskelotin otsaontelorasvan käyttäminen, ja luokitukset oli uudistettava. Luokitukset autotehtaiden heiniä Perinteisiä automaattivaihteistoöljyjen luokitusten kehittäjiä ovat olleet Ford ja GM. 5. Myös vaihteistoja peräöljyt kannattaa vaihtaa noin viiden vuoden välein. Siispä niillä ei ole muista öljyistä tuttuja SAEja API-luokituksia. Näille öljyille oli tyypillistä se, että niissä oli erittäin vähän kitkanmuuntolisäaineita. Automaattivaihteistoon oikean luokituksen omaava öljy. Automaattivaihteistoille annetaan yleensä kaksi öljytilavuutta. Ford Type F -luokituksen vaativaan vaihteistoon ei pidä käyttää GM Dexron -öljyä, ellei vaihteiston kitkapintoja ole modernisoitu. 56 V8-MAGAZINE muita kuin vain viskositeettija laatuluokituksia. Dexron II ja Dexron III -luokkien öljyjä on laajalti saatavissa, joten pulaan ei harrasteautollakaan joudu. Samalla on sitten kätevä vaihtaa öljypohjan sisällä sijaitseva suodatin. GM Dexron -luokituksen jälkeen syntyi Dexron II ja pian sen jälkeen jo Dexron III. 4. Useimmiten automaattivaihteistossa ei ole öljyproppua, joten öljyn pois valuttamiseksi pitää vaihteiston öljypohja irrottaa. kertoa, että auton on käytävä tyhjäkäyntiä, jonka jälkeen kaikki vaihdevivun asennot käydään läpi ja lopuksi taso tarkastetaan P-asennossa. Luokitus vaihtui 60-luvulla Dexron-luokitukseen. Vaihteistoon yleensä API GL-4 ja perään GL-5. Myös Fordin kitkanmuuntoaineettomat öljyt ovat 60-luvun tuotoksia, eli sitä ennen Fordeissakin käytettiin Type A mukaisia öljyjä
2331 € alv 0% NOVA X-45 jyrsinkone • Moottori 2400 rpm • Pyörintänopeus 75-3200 rpm (12 speed) • Porauskapasiteetti 45/32 mm • Jyrsintäkapasiteetti 80/32 mm • Kara MK4 • Paino 300 kg Alennu skoodil la ”V8voi maa” ilmaine n toimitu s verkkok aupast a! RENKAAT JA VANTEET KADULLE RADALLE MAASTOON 050 – 434 1810 varaosat@usatrucks.fi V8 tasapainoitukset / kiertokanget • Nokka-akselien korjaukset / hionnat Moottorin osat / Erikoisöljyt • Runkolinjakorjaukset / muutostyöt Tasohionnat / ryhmät / kannet / imusarjat GT-Motor • Takkatie 13 • 00370 Helsinki • 010 666 2444 Moottorikoneistus Ojala Oy • Hallimestarinkatu 9 • 20780 Kaarina • 010 666 2441 Hopunkatu 7 • 38200 Sastamala 050 465 1100 • timo.keskinen@retrorenkaat.fi www.retrorenkaat.fi -Vakioputkistot-Virtaavat viritysputkistot-Peltisarjat-Taivutukset mallin mukaan-Räätälöinnit suoraan autoon-Räätälöidyt vaimentajat-Myös tuurnataivutus ja RST-Katalysaattorit-Keraamiset pinnoitteet-Pinnoitustyöt kaikkiin osiinMARTELIUS-EXHAUST OY 02-856 616 www.martelius.com PAKOPUTKET USA-AUTOIHIN 40-LUVULTA ALKAEN. V8-MAGAZINE 57 2890 € SIS. ALV ALKAEN Alk
Pinstraippauksesta sai alkunsa kansanliike, jolle on edelleen yhteistä tarkoitukselliset shokkiarvot ja arkipäiväisyyttä ylenkatsova asenne. Maalauksen alustana on isokokoinen sirkkeliterä. ruiskuja kylttimaalaukseen. autotallin nurkasta, sillä itseoppinut taiteilija ei ole käynyt taidekouluja. Nyt framille marssitetaan toinen taiteen monitoiminainen. Eräänlaista kierrättämistä tämäkin! Satu on noussut pinnalle ns. KAPINALLINEN Taiteen 58 V8-MAGAZINE. Satu Tabell on tällä hetkellä kuuma nimi hot rod -taiteessa. Kynäruisku vapautti kapinahengen Hot Rod Taiteilijat -sarjassa tutustuttiin viimeksi yhdysvaltalaisen Art Himselin tuotantoon (V8 2/16). – Juuri tämän suhtautumistavan toivoiHot Rod Taiteilijat – Satu Tabell Artwork sin välittyvän myös niistä ihan tavallisista muotokuvatöistäni. Satu on itseoppinut taiteilija, joka synnyttää puhuttelevaa taidetta pinnalle kuin pinnalle. Satu ja Anna-Stina ovat eräänlaisia pirisTällä upealla teoksella Satu korjasi voiton The Wheels of Kustom Kulture -haastekilpailusta Kaapelitehtaan KKShow’sta. Neito voitti tuoreeltaan haastekisan, johon osallistui maailmanluokan taitajia Japanista saakka. Neito on vuosien saatossa osallistunut vain lyhytkestoisille kursseille, joissa on tutustuttu mm. Mikäli onnistun tuomaan arkipäiväisyyttä vastustavaa näkökulmaa taiteeseen, olen tyytyväinen itseeni, huomauttaa Kangasalalla vaikuttava Satu, jonka teoksiin signeerataan lähes poikkeuksetta myös lause: ”Art from the Underground”, eli vapaasti suomennettuna ”taidetta maan alta”. Legendaa ennen estradilla nähtiin vastaavasti lapualainen AnnaStina Kangas (V8 1/15). TEKSTI KAI SALMIO, KUVAT KAI SALMIO JA SATU TABELL D esignstraippauksen luojaksi kutsutun ja aseseppänäkin toimineen Kenneth ”Von Dutch” Howardin kerrotaan olleen taiteilija, joka ei normisuuden edessä pahemmin kumarrellut
Myöhemmin isäni hankki minulle kynäruiskun, minkä jälkeen kuudesluokkalainen synnytti täysin uudenlaista taidetta, muistelee Satu. Hetken kuluttua olivat perheen autotallin seinät koristeltu kauttaaltaan hämähäkinseiteillä ja pääkalloilla. Nyt tekniikat ja tietämys ovat hallussa, joten tänä päivänä rotsit koristellaan tekstiilivärein, naurahtaa Satu. Silloin luomisintoa ammennettiin lähinnä pommailuun, eli seinien spraymaalaamiseen ja graffiteihin. Esimerkkinä paukkupullolla maalattu farkkurotsi, josta tuli niin ”jäykkä”, ettei sitä voinut lainkaan käyttää. Luomistyö jäi näin hetkeksi ruususen unille. Toisenlainen palaute olisi voinut tukahduttaa taidematkani jo lähtökuopissa. Satu oli löytänyt oman sisäisen kapinahenkensä. – Teininä tuli piirreltyä todella vähän. Rääväsuinen ilves valmistui Marissa Osterljeen eläinkurssilla. Ei pelivälineitä sentään kokonaan unohdettu, joten kuvaamataidon tunneilla toteutettiin edelleen piirtämistä, ja vähän myös kotona. Puskaradio toimi, sillä asiakkaikseni ilmestyi pian myös kavereiden tuttuja, iloitsee Satu. En kuitenkaan syöksynyt asiakastöiden pariin välittömästi, vaan herkistelin taitoja maalailemalla ensin omia juttujani. Ruiskun myötä neidon silmät avautuivat myös aihepiirien ja maalausalustojen suhteen. – Vaikka tein tuherruksia sinne tänne, vanhempani tukivat lapsuuteni harrastusta. – Isältä lahjaksi saatu ruisku oli jo vanhanaikainen. Ruhasen Roopen ’91 Harley-Davidson Sportsterin bensatakki sai uutta eloa Satun käsittelyssä. Satu siirtyi taiteen pariin jo polvenkorkuisena, kun tytöntyllerö maalasi ja piirteli vähän joka paikkaan. – Olin lapsena kiltti tyttö, koska en ikinä maalannut sellaisiin pintoihin, joihin vanhempani eivät töitäni halunneet. Välillä maalaillaan läheistenkin fillareita! Saara-pikkusiskon ’82 Honda CX500:seen valmistui ”huomiota herättämättömällä” limellä värjättynä sarjakuvamainen teos, kustom-aiheisella kuvioinnilla toteutettuna. Pääkallot ovat kapinaneidon eräänlainen tavaramerkki. Potretteja valmistuu kynäruiskun ohella myös piirtämällä. Taidepläjäyksiä toteutettiin paperin ohessa myös seinille, eivätkä ikkunatkaan saaneet olla rauhassa lahjakkaan noviisin päästyä vauhtiin. V8-MAGAZINE 59. Nykyisin neidolta syntyvät niin vaativimmat autojen erikoismaalaukset kuin fotorealistiset muotokuvat ihmisistä ja eläimistä. Kun seiniltä ei löytynyt enää paljaita kohtia, oli aika siirtyä jääkiekkomaskien, kypärien, bensatankkien ja lopulta myös autojen koristeluun. Kapinahenkisyydestä huolimatta en tuntenut tätä taiteen muotoa omakseni, huomauttaa Satu. Tätä tehdessä mopo karkasi käsistä, mutta mieluummin överit kuin vajarit, toteaa Satu. Olin ollut pitkällä tauolla ruiskuhommista, mutta taito oli jo iskostunut alitajuntaa. Kapinallisuudesta huolimatta en ollut mikään töhrijä. Paluu taiteen pariin Teini-iässä taideharrastus jäi taustalle, kun neitoa alkoivat kiinnostaa samat perusasiat kuin muuta nuorisoa. Satun monipuolisuudesta kertoo myös se, etteivät kaikki neidon työt liity orjallisesti kustom-kulttuuriin, vaikka genre häntä suuresti inspiroikin. Luomisvimma otti jälleen otteen tekijästään, joten seuraavaksi Satu tarjosi taitojaan hyödynnettäväksi myös muille. Näin autoni sai myös uudistuneen ulkoasun. . Aluksi asiat opittiin luonnollisesti kantapään kautta. Kodissa oli inspiroiva ilmapiiri, josta olen jälkeenpäin erittäin kiitollinen vanhemmilleni. Hetken kuluttua seinät ja väliovet suorastaan pursuivat taidetta. Myöhemmin hän muutti omakotitaloon, jossa inspiraatio taiteen tekemiseen koki jonkinmoisen uudelleensyntymisen. tysruiskeita muuten melko maskuliinisessa hot rod -taiteessa. Pinna tosin taisi olla vähän koetuksella yhtenä sun toisena päivänä. Elettiin vuotta 2010, kun Satu hankki uuden kynäruiskun. Triumphin mekaniikka-henkinen kokonaisuus tehtiin kynäruiskulla, pinstraippauksella ja lyöntimetalleilla eli lehtikultajäljitelmillä. Eläimillä on myös sijansa neidon sydämessä. Ei mennyt kovinkaan pitkään, kun olin valmis tekemään maalauksia myös ystävilleni
Teos löytyy allekirjoittaneen kokoelmista. Uusin aluevaltaus on tatuoinnit, joiden parissa on viihdytty jo useampi vuosi. Tuomareina Kynäruiskutyö "Mun koti ei oo täällä” puhuttelee paatuneimpaakin kyynikköä! Se on yöllisenä ahdistuksen hetkenä synnytetty kannanotto nykytilanteeseen. Fez ja hot rod -taiteen brittiläinen taitaja Vizman. Minua kiehtovat erityisesti luomistekniikat, siksi tärisevän tatuointikoneen käyttö on vain yksi työkalu pensselin, kynän ja ruiskun ohessa. Lieneekö pikkis kunnianosoitus edesmenneelle ”Mansen isoäidiksikin” kutsutulle Veera Teleniukselle. Satu oli palkintojenjakotilaisuudessa silminnähden liikuttunut voitostaan. Zombiebusterin jonkinmoisena innoittajana toimi 80-luvun Ghostbusters-raina. ”Miljoona, miljoona, miljoona ruusua...”. Myös kasvot ovat ns. – Siirryin tatuointien pariin kuutisen vuotta sitten. Keulakoristeeksi löytyi peuran pääkallo. toimivat japanilainen kustom-kulttuurin elävä legenda Mr. Neulataidetta verinahkaan Satun sydäntä lähellä ovat myös pinstraippaaminen ja entisöintimaalaukset. Kangasalalaisen Janne Vepsän hieno '62 Chevrolet C10 sai pintaansa satumaisia ruusuja. En ollut aikaisemmin ajatellut niiden tekemistä leipätyönä. Tekniikoiden yhdistäminen on myös inspiroivaa. Satun toistaiseksi paras saavutus taiteen saralta lienee helmikuisen Kustom Kulture Show’n yhteydessä järjestetty Pinstriping Finland Art Challenge The Wheels of Kustom Kulture -haastekilpailun voitto. Japanista. Tällaisia tatuointeja ovat mm. Kansainvälisessä kisassa oli mukana todellisia huipputaitajia mm. pyhää aluetta. Alkuperäinen logo on vastaavasti Petri Pullin käsialaa. Hiro ”Wildman” Ishii, espanjalainen tikipatsasmestari Mr. Näin esimerkiksi kynäruisku ja pinstraippaus kulkevat usein käsi kädessä kalkkiviivoille, selventää Satu. 60 V8-MAGAZINE. . – Tällainen tunnustus kansainvälisiltä huipputaitajilta vetää hiljaiseksi, sillä esimerkiksi Wildmanin kädenjälki on jotain yli ymmärrykseni, huomauttaa Satu. Upea teos kertoo Satun eräänlaisesta herkästä puolesta. Mikäli autossa saisi käyttää nykyisen tylsän rekisteritunnuksen sijaan vapaavalintaista kuvaa, löytyisi Satun autosta Bride of Frankestein henkinen motiivikilpi. Satun entinen käyttis ’87 Chevrolet Caprice STW koristeltiin ”vähemmän huomaamattomin” motiivein. Taiteilijan vapaus antaa mahdollisuuden myös kieltäytyä. Veekasin yhteistyökumppanin Back Off Median '62 Ford Fairlane kustom-pickupin oviin syntyivät Satun toimesta sympaattiset logot, taiteilijan vapaudella toteutettuna. Ihan mitä tahansa ei Satu suostu iholle tatuoimaan. Kuvan mustahiuksinen neito on eräänlainen Satun oma kuva. kihlaja vihkisormustatskat
Dodge Coronet 500 Convertible '69 PAL.VKO 2017-03 1 6 1 6 4 1 4 8 8 9 7 2 5 90 07 20 -1 61 Arvomme kaikkien tilaajien kesken 500 € :n arvoisen bensalahjakortin! V8-Magazinen tilaajana olet automaattisesti mukana arvonnassa. Mielitkö tien päälle. Pontiac Catalina 2+2 '65 . Kannattaa olla V8-Magazinen tilaaja Mukavia lukuhetkiä jatkossakin, toivottaa V8-Magazinen toimitus SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 10 /2 01 6 H IN TA 10 ,6 € SEMA SHOW 2016 Ford Torino GT Sportsroof 1971 . DeSoto Firedome Convertible '57 . Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Buick Special '57 . Ford F100 Ranger Styleside '69 . Arvomme vuonna 2017 V8-Magazinen tilaajien kesken 500 €:n bensalahjakortin aina lehden ilmestyessä. Arvo mme bens alahja kortt eja 5 000 €:n edes tä vuon na 2017!
Kaikki tekniikka alkaa olla koossa ja odotetuimpana saapui maahan 429 Ninja. Auton tutut omat verhoilupaneelit eivät enää istu paikoilleen ”heittämällä” uuden turvakehikon takia. 62 V8-MAGAZINE Projektina Factory Stock tuli taloon Viimeiset viikot ovat kuluneet tiiviisti Cobra Jet Mustangin verhoilujen viimeistelyssä ja osien sovittelussa. – Ajatus on siinä, että kaikki pikkuräpläykset kuten bensalinjat, jarrupääsylinteri NINJA Amerikan tuliainen, 429-kuutiotuumainen Ninja tuli Bo Butner Racingiltä. Kaikenlainen osien sovittelu vie uskomattomasti aikaa. Melkoisen vaikuttavan näköinen Factory Stocker -moottori.. Työtunteja kertyy kovaan tahtiin, vaikka välillä tuntuu, että mitään näkyvää ei synny. Putkia on tiellä vähän joka puolella. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN R unko-, korija alustatöiden jälkeen Mustang siirtyi tiimin talliin
Putken halkaisija on 2 1/8".. Bo Butner on tällä hetkellä kova nimi NHRA Pro Stockissa ja oli huhtikuun Las Vegasin kisassa runner-up. Edessä on myös vielä yksi aikaa vievä työmaa eli Mustangin uudet sähköt. Tehokas tunnel ram -rakenne erottuu hyvin. Paljon kisoja, paljon kalusja jarruputket sijoitetaan valmiiksi omille paikoilleen. Moottoria ostamassa Tekniikkapuolella tilanne alkaa olla hyvin hallinnassa. American Racingin kustom made pakosarjat ovat rosteria. Ahdettu 5.0 versio on puolestaan nimeltään Coyote. Ennen auton viemistä maalaukseen kaikki jälleen irrotetaan. 429 Ninja Factory Stockissa vaparimoottorin iskutilavuuden ylärajaksi on määritelty 430 kuutiotuumaa. MootMoottorin varsinainen herkku on 3D-tulostettu imusarja. Kuviot ovat isot kaikilla mittareilla. Butnerin ”pajalla” moottoreiden jatkona pötkötti yhdeksän uutta Pro Stock -vaihteistoa. – Darrel oli huippuheppu, ja häneltä saimme korvaamatonta tietoa. V8-MAGAZINE 63 . Laskeskeltiin, että 21 tuntia tuli oltua valveilla samoilla silmillä. Paikalla oli Darrel Herron, joka ylläpitää Butnerin kisakaluston ja myös itse asiassa omistaa CJ Mustangin, jolla Bo ajaa. Selväksi kävi myös, että henkilökohtainen kontakti on älyttömän tärkeä, sillä tietoa ei kovinkaan helpolla jaeta, jatkaa Pasi. Putkien ja merge-kollektorien pituudet on suunniteltu juuri tähän moottoriin. Kokonaisuutena ostomatka oli melkoisen vauhdikas, mutta erittäin opettavainen seikkailu. Fordin varaosanumero löytyy niin kuin tuotanto-osasta pitääkin. Ford Racingin luokiteltu Ninja onkin sopivasti 429 kuutiotuumaa. – Äkkiä kävi selväksi, että pro scene on ihan oma maailmansa. kautta Atlantaan ja maanantaina kello 18 paluulehto Atlantasta. Niin ikään hän rakentaa Cobra Jet -kilpureita muillekin asiakkaille. Pohjilla oli vielä 15 tunnin lento kotoa Atlantaan, muistelee Pasi. Johtaja itse oli niin kiireinen, ettei tullut lainkaan paikalle. Odotetuin paketti saapui maaliskuussa, Bo Butneriltta hankittu vapaasti hengittävä 429-kuutiotuumainen veekasi, jolle tehdas on antanut nimeksi Ninja. Tätä kirjoitettaessa vain Libertyn 5-vaihteinen manuaaliaski ja kytkinkoppa ovat tulematta, mutta nekin ovat juuri lähdössä Amerikan päästä. Maalauksen jälkeen osat vain pultataan paikolilleen eikä varsinaista rakentamista tarvitse enää tehdä, missä tulisi helposti naarmuja pintaan, kertoo Mikkosen Pasi. – Yksi tällainen moottori ei ole mikään iso juttu, hymyilee Pasi. Viime vuoden elokuussa Amerikan kuski vieraili ja kisasi laina-autolla Tierpin EM-kisassa. Neljä tuntia tiukkaa moottorin ihmettelyä Butner Racingillä ja takaisin Hekalle. Väliin mahtui 1500 kilometrin lenkki autolla! Ensin ajoin Lechnerin Hekan luo Atlantaan perjantai-iltana ja kukonlaulun aikaan lauantaina lähdimme kohti Louisvilleä, 750 kilometriä sivu. Kun kaupan yksityiskohdat oli etukäteen sovittu, lähti Pasi matkaan päämääränään Butner Racingin päämaja Indianassa. – Helmikuisena perjantaina kello 14 lähti kone Helsingistä Amsterdamin toa, isot budjetit ja koko ajan on jotakin meneillään. Sen lisäksi mies kisaa täyspainoisesti Factory Stockissa uudella Cobra Jet Mustangilla, joka lukeutuu ryhmän nopeimpiin
Varsinainen herkku on muovinen imusarja, joka on tehty 3D-tulosteena Fordin Rapid Prototyping laboratoriossa. Nykymoodiin moottorin on tehnyt Joe Hornick Enterprises. – Lähtökohtana oli, että imusarjan täytyy näyttää vakiolta, ja että throttle body on hyllytavaraa. Kojelauta vaati istuakseen muutoksia ja uusia kiinnityspisteitä. Tilavuus syntyy tavallisuudesta poikkeavilla mitoilla: 4,080 tuuman poraus ja 4,100 tuuman iskunpituus. Kukaan ei ole koskaan kisannut Factory Stockissa Cobra Jet Mustangilla, jossa on manuaalivaihteisto. Strangen 9-tuumaisen taka-akselin alumiininen ”case” pitää sisällään alumiinispoolin ja 5,29 perävälityksen. Miesten välissä on Bon kihlattu Randi Lyn Shipp, joka kisaa Stockissa 1967 Pontiac Firebirdillä. Stangen yoke on kromimolyä. . Moottorin ohjaukseksi vaihdetaan Holley, Big Stuffin tilalle. – Kyllä kysymysmerkkejä riittää tulevaisuudessa! Onneksi Darrel antoi meille tärkeää apua, jolla pääsemme hyvin liikkeelle. K U V A : A U TO IM A G E R Y Cobra Jetin tehdasvarusteisiin kuuluvat light weight Strangen levyjarrut edessä ja takana kaksimäntäisin satuloin. Amerikassakin jo odotetaan mielenkiinnolla tuloksia. Vaikka nuo ovatkin automaattiversion dataa, niin säästimme niillä epäilemättä yhden kesän harjoittelut, kiteyttää Pasi. Jousien, iskunvaimentimien ja alustalinkkien baselinet saimme jenkeistä. Venttiilikoneisto Jeselin käsialaa. Suunnittelun pohjaksi otettiin Coyoten imusarja ja GT500-mallin läpppärunko, kertoi Cobra Jet -projektin vetäjä Jesse Kershaw. Kuvassa juhlitaan 2015 Gainesvillen Factory Stock Shootoutin voittoa. Champion-kyltti nousee yläilmoihin Bon käsissä ja crew chief Darrel Herron tuulettaa voittopystin kanssa. Linelock ja jarrupaineensäädin ovat tuttua kisaautokamaa. Ford Racingin Boss 351 rautalohko pitää sisällään Callies kampiakselin ja Carillon kiertokanget sekä Diamond-männät. Niin ikään osa rakenteista on muuttunut ja takakontissa Aeromotiven 5 gallonan polttoainetankki sai ympärilleen uuden lattian. Verhoilu syntyi alkuperäisiä modifioimalla. Jarrupääsylinteri asennetaan offsetiin, eli se tulee alkuperäistä ylemmäksi, jolloin saadaan enemmän vipusuhdetta polkimelle ja lisää jarrutustehoa. Viiimeistely vie aikaa... Bo Butner on Factory Stockin kovia nimiä. Sen alle sijoittuu innovatiivisesti kytkinakselisto, kun se yleensä on konehuoneen puolella. Kaikenlainen osien ja verhoilujen sovittelu ottaa valtavasti aikaa. Puristussuhteeksi kerrotaan 15,7:1! Ford Racingille Roush-Yatesin kehittämät sylinterikannet ovat luokittelun mukaiset NASCAR D3-alukannet titaaniventtiilein, 2,20" imuja 1,60" pakopuolella. LSM roller nokka-akselissa nosto on 0,657 tuumaa. Kaikki radalla nähdyt ovat automaattiversioita. 64 V8-MAGAZINE torin ensimmäisen version on rakentanut Chris Holbrook, joka on ollut mukana alusta asti Fordin Cobra Jet -koneprojektissa. ?. Haastetta riittää Kaksikko Jarmo Grönman ja Pasi Mikkonen kulkee rohkeasti omia teitään ja tykkää haasteista
Hinta 12 000 €. Ilmoitus julkaistaan seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä, mutta jos se ei siihen ehtinyt tai mahtunut, laitamme sen automaattisesti sitä seuraavaan numeroon. Hienossa kunnossa = 34 vuotta vanha. Ei ruostetta. 6,2 Diesel + automaatti. A-Ford etuakseli täyd. Kuvaa ei palauteta. 040 823 0542 Helsinki. Rekisterissä ja ajokunnossa, mutta paljon olisi laittamista. Muista suuntanumero puhelinnumeroon ja kännykkänumeroissa mainitse paikkakunta. Puh: 0400 278 279 Joensuu. Midfifties@gmail.com.. 5 makuupaikkaa. 28 500 € / vaihdossa käy halvempi USA-auto. UUTTA = etujarrusylinterit, jarrupääsylinteri. Pituus 6,2 m. Ei tupakoitu, ei eläimiä, ei entinen vuokra-auto. h. Jääkaappi, pakastekaappi, hella, uuni, suihku, ulkosuihku, pieni kylpyamme., iso markiisi oikealla puolella. 0500 984 905 Vesa. 044 957 6693 Kouvola. Sähköpostitse liitteenä lähetettävän kuvan tulee olla JPG-muodossa, leveydeltään vähintään 6 cm ja resoluutioltaan 300 dpi. 040 554 4358 Helsinki. Ollut meillä yli 14 vuotta. Onko kiinnostusta klubin perustamiseksi. Tuoreet akut, ilmastointi, Cruise, sähkölasit, keskuslukko, beige kangassisustus, musta nahkaratti (ei kulumaa). 1932 Ford A/B Coupe. p. eriasteisia. Hieno muskeli: 455 + TH-400 + lukkoperä. omistajien toimesta runko + kori maalattu (metalliväri), kone hoonattu ja rengastettu, kromit, uusi tuulilasi, H4-umpiot. p. Rekisteröity kuudelle. Ei tekstiviestejä. Tekniikka toimii 100%:sti. 30 cowli, Moon-venakopat uudet Chevy isolohko, Chevyn 6-koneita 3 kpl. ILMOITUKSEN KUVA Kuvia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan 1 kuva/ilmoitus. SEKALAISTA Ford F-100 vm. Holleyn nelikurkkuinen kaasari, tehostartti, iso öljypohja, etupää muutettu levyjarrulliseksi, jouset, hei-jakaja + johdot. MYYDÄÄN GM Chevrolet Silverado 4x4 6,5 Turbo Diesel automaatti 1998. Ei tekstiviestejä, ei vaihtoa. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 1000. autoharri@hotmail.com. Kone ja laatikko tehtaan jäljiltä. Oldsmobile 442 Holiday Coupe 1970. Myytävänä projekti American Ambassador 343 SST 1970. Katsastus voimassa 2017 loppuun. MYYDÄÄN MOPAR Chrysler 1979. 040 554 4358 Helsinki. Hienokuntoinen. 1600 €. kalle.kalastaja@pp.inet.fi. C-kortti. 1967.Diesel 3 syl. Hinta 100 €. C-kortti. CRANE CAMS keinuvipusarja 11744-16 Chevy 283–400. Mittarilukema 201 000, eli ajettu noin 320 000 km, renkailla noin 1000 km. 0400 599 507. 7 x 15 peltivanteet, 4,5 tuuman jako + kapselit. (09) 670 375, 0400 442 616 ILMOITUSOHJEET Ilmaisella V8-MARKET-palstalla lukijamme voivat myydä ja ostaa kaikkea harrastukseen liittyvää. V8-MARKETIN YHTEYSTIEDOT Postiosoite V8-Market/V8-Magazine, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti v8-market@fokusmedia.fi KAUPALLISET ILMOITUKSET: Hansanova Oy, puh. osia. Sekalaista A-Ford osaa, mm. autoharri@hotmail.com. 040 554 4358 Helsinki. Suburbaniin/Silveradoon uudet 16" GM-aluvanteet, GM-Original puskurit ym. '53–'56 Club. Flakemaalaus ja 20 kerrosta lakkaa. Vielä on parantamisen varaa varsinkin ohjaamossa, mutta itselle tyyli on sopinut. Aito ja tilava USAasuntoauto. 050 515 1046 Nokia. Rekisteröity kuudelle. H: 49 999 € / vaihdossa käy halvempi USA-auto. Isolohko Chevy / 5-V manuaali, Mustang II -etuakselisto, hammastanko-ohjaus, levyjarrut, 9" perä nelilinkillä, 4 x säädettävät coiloverit. Ei pakkomyynnissä. TEE ILMOITUS Lähetä ilmoitus kirjallisena tikkukirjaimin tai koneella kirjoitettuna. Tilaa on varattu AINOASTAAN YKSITYISHENKILÖIDEN ilmoituksille. Hp 17 000 €. Merkitse kuvan taakse ilmoituksessa oleva nimi ja puhelinnumero. Pitkälavainen = 240 cm, lavalla vetokoukku. Vm. Chevrolet Southwind 1983. Merkitse myös osasto, jossa toivot sen julkaistavaksi. Kaikenlaista uutta, mm. 8,2 m pitkä. V8-MARKET V8-MAGAZINE 65 MYYDÄÄN FOMOCO 1969 Mercury Cougar restomod, 4.6 Modular 4 cam V8, Mustang II -etuakselisto, hammastanko-ohjaus, 4 x levyjarrut. Ford Y-block peltisarjat. Ajettu noin 160 000 km. 4700 €. H. 0400 966 690 Vantaa. Suomen kilvissä. Ajettu vain yhtenä talvena, ja silloinkin vähän. Puhelimitse emme vastaanota ilmoituksia. Ed. Ilmoita kiinnostuksesi; F100. Räyhähenkinen: Hurst-räikkäshifteri, Grantin pienikehäinen ratti, peltipakosarjat, 2,5” tuplaputkisto, 295 takanakit, ilmastointi poistettu, akku takakontissa. Sovi näytöstä, en ole aina auton luona. 360 + 904. Puh: 0400 278 279 Itä-Suomi. autoharri@hotmail.com. MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET Osia Chevyyn ym. 050 501 0621 Vantaa. Nahkaverhoilu. Tee tarjous, harvinainen. Juuri katsastettu ja toimiva takaveto Lebaroni. MYYDÄÄN MUUT Traktori Massey Ferguson 130. Tehokas ja bensapihi. Sähköpostissa kirjoita ilmoitusteksti viestikenttään ja aiheeksi sen osaston nimi. Ei tekstiviestejä
TEKSTI JA TUOTEKUVAT OSKARI PENTTI, AVAUSKUVA TONI LINDSTRÖM TUPLAKIILTOA. Testasimme, minkälaisella vahalla saa hyvän ja kestävän kiillon, ja parantaako kaksoiskäsittely kiiltoa. Kuinka tutut klassikkovahat pärjäsivät testissä?. 66 V8-MAGAZINE Testi: Puhdistava vaha & kestovaha Auton peseminen on helpompaa, jos maalipinnan suojana on vahakerros
70-luvun lopulla ostettuja purkkeja oli säilytetty suljettuina lämpimässä autotallissa, ja pintapuolisesti tarkasteltuna vahat näyttivät samoilta kuin aikanaan. Ne molemmat ovat varmasti ainakin vanhemmille lukijoille tuttuja peltitölkeissä myytyjä tuotteita. V8-MAGAZINE 67 . Vahat ja pinnat Teimme kokeen kahdella erikuntoisella maalipinnalla. Pinnat puhtaaksi Testipinnat puhdistettiin ennen testiä mahdollisimman huolellisesti ”oikealla” liuotinpesuaineella, jotta mahdollinen vanha vaha saatiin pois pinnasta. Pintojen kuivuttua perään ja kylkeen rajattiin eri vahoille alueet, ja alueiden kiillot mitattiin Elcometer-kiiltomittarilla. Autoglymin ”kulta” eli Extra Gloss Protection vaatii eniten aikaa, mutta se on vähätöisin, koska pinta pyyhitään kosteaksi ilman painamista ja hankaamista. Näin olimme saaneet määritettyä lähtötasot testialueiden kiilloille. Käsittelytavat vaihtelevat ainekohtaisesti, joten ohjeisiin kannattaa tutustua. Jos käytössä oli vain yksi aine, käsittely tehtiin vain kerran. Viimeistään tässä vaiheessa oli selvää, että perän maalipinta oli huomattavasti heikommassa kunnossa kuin kylkipellin maali. Vahauksen kestävyysarvosana on laskettu sen mukaan, montako prosenttia käsittelyn jälkeinen kiiltomäärä heikentyi testin aikana. Niillä merkeillä, joilla oli testissä kaksi eri ainetta, kiillon parantuminen mitattiin myös ensimmäisellä aineella tehdyn käsittelyn jälkeen. Perässä kiiltomittarin tulokset olivat 80 yksikön luokkaa, kun kylkipellistä tulokseksi tuli kutakuinkin 92. Pakettiauton pystyperä kerää ”ihastuttavan” hyvin kuraa, ja maalipinta on ainakin kurakeleillä jatkuvassa hiukkaspyörityksessä. Kiiltomittari heijastaa pintaan valoa, jonka takaisin heijastuva määrä kertoo pinnan kiiltävyydestä. Takaovien maalipinta todettiin sekä silmin että käsin huomattavasti kylkiä heikommaksi, vaikka molemmat pinnat oli vahattu puolisen vuotta aikaisemmin reilusti karnaubaa sisältäneellä vahalla. Ennen tätä loppumittausta pinnoilta huuhdeltiin ensin irtolika painepesurilla, ja varsinainen pesu tehtiin sienellä ja Malcon Verry Berry -pesuaineella. Asteikosta sen verran, että 100 on täysin kiiltävä ja heijastamaton mattapinta. S elvittääksemme vahojen kehitystä, otimme nykyvahoille verrokeiksi kaksi jo vuosien takaista klassikkoa, eli kovavahat Korrek ”punaisen” ja Simoniz GT:n. Tämän. Toinen oli varsin hyvässä kunnossa ollut pakettiauton kylki, toinen saman auton perä. Tulokset on laskettu sen mukaan, montako prosenttia käytetty vaha paransi kiiltoa
Sonax Brilliant wax ei enää lisännyt kiiltoa, joten lopullinen parannus jäi hieman alle Korrekin tuloksen. Näiden tietojen perusteella laskimme sen kuuluvan vahoihin. Oikeastaan jo Korrekin Kliineri teki parannuksen kiiltoon, eikä sen päälle vedetty Kestovaha enää lisännyt kiiltoa samalla tavalla kuin hyväkuntoisella maalipinnalla. Toisella aineella käsiteltäessä kiilto joko parani tai pysyi samana, mikä saavutettiin ensimmäisellä käsittelyllä. Autoglymin ”kulta” ei lisännyt pinnan kiiltoa siitä, mihin ”punainen” oli sen nostanut. Sonax ansaitsee kiitoksen etupuolen etivaha heikensivät kiiltoa. Malco, jolla siis tehtiin vain yksi käsittely, ei vaikuttanut millään tavalla jo valmiiksi varsin kiiltävän pinnan kiiltoon. Hiekkahiukkasten pyörityksestä nauttinut pakettiauton peräpelti muuttui kaikilla aineilla tuntuvasti tasaisemmaksi. Mutta joka taAUTOGLYM SUPER RESIN POLISH • pakkaus: 325 ml • varoitusmerkit: haitallinen/ärsyttävä/ herkistävä • turvakorkki: ei • hinta: 15,50 euroa • litrahinta: 47,69 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • maahantuoja: AutoKem Oy, Kangasala • internet: www.autoglym.fi AUTOGLYM EXTRA GLOSS PROTECTION • pakkaus: 325 ml • varoitusmerkit: haitallinen/ärsyttävä/ herkistävä, syttyvä, vakava terveysvaara • turvakorkki: kyllä • hinta: 19,70 euroa • litrahinta: 60,62 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • maahantuoja: AutoKem Oy, Kangasala • internet: www.autoglym.fi FIXUS KESTOVAHA • pakkaus: 250 ml • varoitusmerkit: ei, mutta teksti ”toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista ja halkeilua” • turvakorkki: ei • hinta: 9,60 euroa • litrahinta: 38,40 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • valmistuttaja: Koivunen Oy, Helsinki • internet: www.fixus.fi FIXUS KIILTOVAHA • pakkaus: 250 ml • varoitusmerkit: ei • turvakorkki: ei • hinta: 6,90 euroa • litrahinta: 27,60 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • valmistuttaja: Koivunen Oy, Helsinki • internet: www.fixus.fi ketin antamasta informaatiosta. Klassikoista Simoniz teki paremman tuloksen kuin Korrekin kovavaha. Kiillon lisääntyminen käsittelyn eri vaiheissa on esitetty pylväsgraafeina. Korrekin kliineripurkki antaa hieman ristiriitaista tietoa siitä, mitä aine oikeastaan on. Hyväkuntoisemman maalipinnan kohdalla jäi hieman epäilyttämään, että olisiko maalipinnassa ollut liuotinpesusta huolimatta jonkin verran vanhaa karnaubavahaa, vaikka vahauksesta oli kulunut puoli vuotta. Muiden aineiden välillä ei ole suurempia eroja. Sonax Cleaner +wax 3 paransi hyväkuntoisen maalipinnan kiiltoa liki saman verran kuin kiilto parani Korrekin kahdella aineella käsiteltynä. Punaisen Korrekin kohdalla mieleen palasi kiillottamisen ”ihanuus”, eli kerralla piti vahata maltillinen alue, muuten kiillottaminen sai hien virtaamaan. Ensimmäinen käsittely tehtiin siis puhdistavilla vahoilla, jotka jo paransivat (yleensä) kiiltoa. Tämän vuoksi vahauksen kiiltoa parantava vaikutus on arvosteltu suuremmalla painoarvolla. Tällä heikompikuntoisella pinnalla parhaan lisäyksen kiiltoon teki Korrek. AINE 2. Vanha dinosaurus, Simoniz GT, paransi kiiltoa hieman vähemmän kuin Fixuksen tuotteet. Heikkokuntoinen maalipinta Huonompikuntoisella maalipinnalla vahaamisen vaikutukset näkyivät myös ilman kiiltomittaria ja tuntuivat sormin koitettaessa. Etupuolen etiketissä lukee Kliinerin alla toisella kotimaisella kielellä, että se on ”puhdistusvahaa”, ja purkin takana lukee lisäksi, että se on pastamainen puhdistusja kiillotusvaha. AINE MONTAKO PROSENTTIA KIILLOSTA JÄLJELLÄ HUONO PINTA HYVÄ PINTA 101 100 99 98 97 96 95 94 AUTO GLYM FIXUS KORREK MALCO SONAX KORREK SIMONIz GT punainen ?. 68 V8-MAGAZINE jälkeen käsitelty kohta jätetään kuivumaan täysin kuivaksi, tallissa tehtynä siis käytännössä noin tunniksi. Hyväkuntoinen maalipinta Hyväkuntoisen pinnan käsitteleminen puhdistavalla Fixuksella heikensi sen kiiltoa, ja sama oli tulos Korrekin klassikkovahalla. Muilla tuotteilla kiilto parani alkuperäisestä jonkin verran jo ensimmäisellä aineella. Fixuksen Kestovahalla käsitellyn pinnan kiilto lisääntyi lopulta lähes saman verran kuin mitä parani Autoglymillä käsitellyn kohdan kiilto. Klassikoista Simonitz GT on helpompi työstettävä kiillotusvaiheessa. Tästä kielii hieman se, että karnaubavahaa sisältävä Malco ei nostanut kylkipellin kiiltoa, ja se, että Fixuksen puhdistava vaha ja Korrekin punainen klassikkoKIILLON PARANTUMINEN PROSENTTEINA HUONOKUNTOISELLA PINNALLA 16 14 12 10 8 6 4 2 AUTO GLYM FIXUS KORREK MALCO SONAX KORREK SIMONIz GT punainen 1. Kaikilla nykyvahoilla pinnan käsitteleminen on helpompaa kuin mitä se oli verrokkina olleilla kahdella vanhalla kovavahalla, mutta klassikkovahojenkin välillä on eroa. Siitä on helppo nähdä kyseisen aineen puhdistusja suojaustehot. Korrekin Kestovaha tuplasi Kliinerin aikaansaaman kiillon paranemisen. Korrekin kaksikolla kiilto lisääntyi hyväkuntoisella pinnalla eniten
Sonaxin kaksikko paransi huonokuntoisen pinnan kiiltoa kolmanneksi eniten. Kaiken tämän jälkeen kokeilimme vielä vahojen kestävyyttä vahakerroksen surmaa vastaan, eli pesimme maalipinnan perinteisellä hiilivetypohjaisella liuotinpesuaineella. Vahakerroksen kestävyydessä Autoglym nousi ykköspaikalle. Parhaiten tämän käsittelyn kesti Korrek, sillä yksi pesukerta ei vaikuttanut kiiltoa heikentävästi. Ennen mittauksia pinnat huuhdeltiin painepesurilla ja pestiin sienellä käyttäen esipesussakin käytettyä runsaasti vaahtoavaa Verry Berry -autoshampoota. Ehkä klassikkovahapurkissa käytetylle vahapanssari-sanalle löytyy sittenkin katetta. Vahatestin kolmantena osiona oli vahakerroksen kestävyys. Sonax kesti liuotinainetta vielä jotenkin, mutta Malco ja Korrekin punainen klassikko menettivät kertakäsittelyllä kaiken aikaansaamansa kiillon. Annoimme liuotinpesuaineen vaikuttaa pinnalla puolisen minuuttia ennen painepesurilla tehtyä huuhtelua. Vasta Kestovaha nosti kiillon sellaiseksi, että tulos oli toiseksi paras. Aika on siis kullannut muistot, eikä punainen Korrek loihdikaan maalipintaan purkin lupaamaa loistavan kiiltävää vahapanssaria. Selvää oli, että kylkipellissä olleet testialueet pääsivät huomattavasti vähemmällä kuin pystyssä peräpellissä olleet kohdat. Suuremmalla rasituksella olleella heikompikuntoisella maalipinnalla loppujen tuotteiden väliset erot olivat suurempia. Autoglymin tuotteilla kiillon parantaminen jäi huonokuntoisella pinnalla hieman heikommaksi kuin Malcolla ja Simoniz GT:llä. Tuo oli hieman ikävästi sanottu, sillä huonokuntoisella pinnalla kiilto oli säilynyt kaikista vahoista toiKORREK KLIINERI • pakkaus: 350 ml • varoitusmerkit: syttyvä • turvakorkki: kyllä • hinta: 14,40 euroa • litrahinta: 41,14 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • valmistaja: Berner Oy, Helsinki • internet: www.korrek.fi KORREK KESTOVAHA • pakkaus: 350 ml • varoitusmerkit: syttyvä ja vakava terveysvaara • turvakorkki: kyllä • hinta: 15,90 euroa • litrahinta: 45,43 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • valmistaja: Berner Oy, Helsinki • internet: www.korrek.fi SONAX CLEANER +WAX 3 • pakkaus: 250 ml • varoitusmerkit: ei, mutta teksti ”säilytä lasten ulottumattomissa” • turvakorkki: ei • hinta: 9,96 euroa • litrahinta: 39,84 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • maahantuoja: Oy Kaha Ab, Vantaa • internet: www.sonax.fi SONAX BRILLIANT WAX1 • pakkaus: 250 ml • varoitusmerkit: ei, mutta teksti ”säilytä lasten ulottumattomissa” • turvakorkki: ei • hinta: 9,96 euroa • litrahinta: 39,84 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • maahantuoja: Oy Kaha Ab, Vantaa • internet: www.sonax.fi MALCO NANOCARE BLUEBERRY PASTE WAX • pakkaus: 369 g • varoitusmerkit: haitallinen/ärsyttävä/ herkistävä • turvakorkki: peltipurkki, avaamiseen tarvitaan työkalu • hinta: 48,00 euroa • kilohinta: 130,08 euroa • ostopaikka: Fixus Herttoniemi, Helsinki • maahantuoja: Presco Oy, Pälkäne • internet: www.presco.fi seksi parhaiten, ja peräpellissä kiilto parani alkuperäiseen verrattuna. Kakkosvaiheessa huonokuntoiselle pinnalle laitettu Autoglymin ”kulta” paransi hieman ”punaisen” aikaansaamaa kiiltoa. Kestävyyttä mitattiin siten, että autolla ajettiin vajaat 3000 kilometriä. V8-MAGAZINE 69 pauksessa Korrekilla saatiin heikkokuntoiseen pintaan suurin kiillon paraneminen. Se, että klassikko-Korrekin tulos ei yllä enää nykyään huipulle, johtuu monesta asiasta. Kestovahan kerrotaan olevan erinomainen vaha kaikille puhdistettaville pinnoille ja Kiiltovahan tarjoilevan erinomaisen kiiltävän suojan. Eli oli arvattavissa, että perässä olleet kohdat menettäisivät enemmän kiiltoa kuin kyljen testialueet. Mutta ei tuota viha-rakkaussuhteen kohteena olevaa kovavahaa voi täysin lytätä. Pääosa kilometreistä kertyi vetisen kosteissa olosuhteissa, joten suolalla sulana pidetyiltä teiltä ilmaan lähteneet hiukkaset pääsivät ryöpyttämään maalipintaa varsin tehokkaasti. Sillä käsitellyn pinnan kiilto oli säilynyt sekä perässä että kyljessä samana mihin se oli vahauksella noussut. Hiekkaja vesiryöpytyksessä olleessa peräpellissä Fixus piti pintansa kolmanneksi parhaiten, ja vanha Simoniz GT oli aivan sen kannoilla. Brilliant wax nosti Sonax-pinnan kiillon kolmanteen sijaan oikeuttaneelle tasolle. Vahojen kehitys on mennyt eteenpäin ja automaalit ovat muuttuneet, joten nykyaikaiset suoja-aineet antavat nykyisille maalipinnoille parhaan suojan. Kevyemmällä rasituksella olleella hyvällä maalipinnalla Fixus, Malco, Sonax ja Simoniz GT -klassikko säilyttivät kiillon kolmanneksi parhaiten. Korrekilla käsitelty kohta menetti kiiltoa vain vähän enemmän kuin edellä mainituilla tuotteilla vahatut pinnat. Varsinaisista testivahoista Malco oli toinen vain hieman suuremmalla kiillon pudotuksella, mitä tapahtui Korrekin klassikkovahan testialueella. Myös tällä kertaa Korrekin punainen klassikkovaha jäi hännänhuipuksi, vaikka toisin kuin hyväkuntoisella maalipinnalla, se paransi pinnan kiiltoa. Fixus-tuoteperhe kesti liuotinpesuaineen toiseksi parhaiten ja seuraavilla sijoilla olivat Autoglym sekä Simoniz GT. Fixuksen vahat paransivat huonokuntoisen maalipinnan kiiltoa toiseksi parhaiten, mikä oli hieman yllättävää, sillä ne olivat edullisia. ?. Sonax Cleaner +wax 3 nosti kiiltoa saman verran kuin Malco NanoCare, jota laitettiin siis vain yksi kerros. Verrokkina ollut Simoniz GT ylsi kiillon lisääntymisessä samalle tasolle kuin Malco NanoCare. Loppumittauksen yhteydessä kolme tuotetta – Autoglym, Malco ja Korrekin punainen klassikko – erottuivat parhaiksi. Hyväkuntoisella maalipinnalla Kiiltovaha heikensi alkuperäistä kiiltoa, mutta se nosti huonokuntoisen pinnan kiiltotasoa jonkin verran. Vesihelmiä Arvostelimme veden helmeilyn sekä aluksi että kokeen lopuksi. Korrekilla ja Sonaxilla käsitellyt kohdat olivat menettäneet eniten kiiltoaan peräpellissä. Alkutilanteessa kaikille vahatuille pinnoille tuli kauniit vesihelmet, ja reilumpi vesimäärä valui nopeasti pois pinnalta. Erot kiillon hiipumisessa eivät olleet kylkipellissä kovin suuria. Korrekin punainen klassikkovaha oli muista tuotteista ainoa, jolla kiilto oli säilynyt kylkipellissä samana mihin se oli vahaamisella pudotettu. Kestää ja pysyy
LAHNIS MEET -HARRASTEAJONEUVOILTAKOKOONTUMINEN Rantaravintola Lahnajärvi, Helsingintie, Lahnajärvi 5.5. ASTRUM AUTON HARRASTEAJONEUVOPÄIVÄ Astrum Auton piha, Salo 13.5. Hyrylä (Burger King) 6.5., 3.6. Klaukkalantie 74, Klaukkala (klo 9.00): Autohistoriallinen Seura, Mäkelä 040 554 8372, bensaexpertti@gmail.com 20.5. Tapahtumakalenteri Kotimaa 3.5. OSC CRUISING –AJOKAUDEN AVAUS Ossin tallin piha, Rohtokalliontie – Vuohijärvi – Kivimiehenkatu 6, Kouvola: Old Street Cruisers 20.5. Porvoo 27.5., 24.6. INDIAN JA VICTORY WEEKEND -ESITTELY/KOEAJOPÄIVÄ Suomen Moottoripyörämuseon ja Ace Cornerin p-alue, Veistämönkatu 1, Lahti 6.5. SVKMK-CUP & NORDIC CHAMPION, NO (CLASSIC-TT) Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Suomen Veteraani-Kilpamoottoripyöräkerho 19.–21.5. HISTORIC RALLY SPRINT/KERIMAA SPRINT Savonlinna: Savonlinnan Urheiluautoilijat 20.5. Oulu (Eden, Nallikari) 26.5., 30.6. SUSIRAJAN ROMPEPÄIVÄT Välikangas, Automuseonpolku 4, Ylämylly: Pohjois-Karjalan Automobiilikerho 21.5. Helsinki (Kauppatori) 5.5., 2.6. Lahti (Ace Corner) 13.5., 30.5., 10.6. KANGASALA CLASSIC CARS – HARRASTEAJONEUVOJEN KULTTUURIAJO Keskustori, Tampere (lähtö klo 10–11) – Hämeenkatu tori/Kangasala talo, Kangasala – Wääksyn kartanon – Sääksikeskus, Pohtiolampi – Mobilia – Vehoniemen Automuseo, Vehoniementie 92, Kaivanto: Vehoniemen Automuseoseura (ennakkoilm. TUNING SUCKS CRUISING Tehdaskatu 14/Noutotukun piha, Kuopio (lähtö klo 18.00) – Hunter, Neulamäentie 8, Kuopio: tuningsuckscruising@gmail.com 20.5. KIIHDYTYSTAPAHTUMA Lahti-Vesivehmaan lentokenttä: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 20.5. Seinäjoki 12.5., 9.6. RETRO TRUCKS JA RASKAAN KALUSTON ROMPETORI Rekkakukko, Kukonkoivu, Kukonkuja 1, Hollola: Perttilä, 0400 967 561, Hovinen, 040 551 1667, retro@rekkakukko.fi 6.5. 10.5.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@fjdc.org, 044 978 9599 13.5. HELATORSTAIN NOSTALGIA-AJOT Lähtöpaikat Somero: Tori, Hämeentie tai Hovilan kartano, Helsingintie 604 (info Joensuuntie 25 klo 11-14.00) – Rantatupa 25.–26.5. TT-NÄYTÖSAJO (CLASSIC-TT) Pälkäne: Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho 8.-9.5. 11.5 ilt. PERINTEINEN HARRASTEJA KLASSIKKOAUTOJEN HUUTOKAUPPA JA TOIMITILOJEN AVAJAISET Alastaron teollisuustie 13, Alastaro: Triangle Motors, Talus 040 900 6022 13.5. Karjaa (ABC) 5.5., 2.6. STREET RACE Lentokenttä, Seinäjoki 20.5. VINTAGE MOTORCYCLE MEETING Etelän Autohuolto (vanha bussitalli), Klaukkalantie 74, Klaukkala: Autohistoriallinenseura, bensaexpertti@gmail.com, 040 554 8372 20.5. Kajaani (ABC) 6.5., 3.6. PERÄKONTTIKIRPPUTORI JA HARRASTEAJONEUVOPARKKI A-Katsastuksen piha, Varistie 8, Kajaani: A-Katsastus 20.5. CLASSIC MOTOR SHOW Lahden Messut, Salpausselänkatu 7, Lahti: RLO Events 040 096 9550, risto.laine@rloevents.fi, näytteilleasettajat 040 847 8911, reeta.hamalainen@rloevents.fi 6.-7.5. REIJON REENIPÄIVÄ (CLASSIC-TT) Kemoran moottorirata, Kemorantie 161, Veteli: Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho 13.5. BIKER HOCKEY TURNAUS & KONEPYÖRÄNÄYTTELY Myyrmäen jäähalli, Vantaa: Jyrinä MC 13.–14.5. 2.5. 050 571 5266, satu.danielsson@autohistoriallinenseura.fi) 25.5. SALON MAISEMACRUISING Salon tori (lähtö), Horninkatu, Salo: Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat 20.5. Kerava (tori) 12.5., 9.6. HELAROMPE AUTOMUSEOLLA Myllyjoki camping, Erämäentie 368,Karstula: 040 021 8398, 044 517 1608, 040 054 2029, sironen.tuula@gmail.com 25.–27.5. KÄYTETTYJEN MP-OSIEN JA VARUSTEIDEN ROMPETORI Corona Club House, Vihiojantie 14, Nekala/Tampere: Corona MC 6.5. MP 100 VUOTTA SUOMESSA -NÄYTTELY Oulun seudun ammattiopisto (OSAO), Kempele: VMPK Oulun aluekerho Terwamotoristit, jussi.terwasihteeri@gmail.com 7.5. KORIAN MOBIILIHALLIN AVOIMET OVET JA AJOKAUDEN AVAUS Tallitie 3, 45610 Koria: Kymen Automobiilikerho, Lyytikäinen 040 507 7346 25.5. MANSEN MASINISTIEN KEVÄTAJELUT (VETERAANIMP) Tampereen seutu: VMPK Tampereen aluekerho Mansen Masinistit 24.5. HÄMEENLINNAN HARRASTEAUTOTAPAAMINEN Rantakrouvin p-alue, Virvelinranta, Hämeenlinna 12.5. Vantaa (Rekolan Shell) 26.5., 30.6. BACKWOODS CRUISING (TUNINGJA HARRASTEAJONEUVOT) Kauppapuisto, Kajaani: Backwoods Custom 040 072 2117 20.5. ROMPETORI Testiradantie 59, Nokia: Nokian Urheiluautoilijat, ptt.kallio@elisanet.fi 20.5. HENGESSÄ Keski-Uusimaa: Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula (lähtö): Autohistoriallinen Seura, markku@pelliset.fi, 050 040 8448 (ennakkoilm. MOOTTORIPYÖRIEN RATAPÄIVÄ Alastaron moottorirata: VMPK Turun aluekerho Paronin Pojat 7.5. PERINTEINEN ROMPETORI Pilvenmäen ravirata, Pilvenmäentie 7, Forssa: Lions Club Forssa, timotuominen10@gmail.com, 050 590 9080 6.5. CRUISING PRE-PARTY Helsinki-Malmin lentoasema, Helsinki: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 5.5. Nummela (Seisakki/Prisma) 13.5., 10.6. HISTORIC RALLY TROPHY/TEIJO TALOT -RALLI Salo: Salon Urheiluautoilijat 13.5. Vantaa (Heureka) 19.5., 16.6. MOPOT SHOW – RIDE IN BIKE SHOW Ravintola Obotan tiealue, Karjalankatu 4, Nurmes: Warjo MC, Roadwolf MC, Spankhill MC 20.5. VAPAAMUOTOINEN KAIKENLAISTEN HARRASTEAJONEUVOJEN TAPAAMINEN ABC:n/S-marketin piha, Alajärvi 6.5. RAUMA ROCK’N ROLL CRUISING Karin kenttä (lähtö klo 17.00) – Ravintola Brumm, Rauma 20.5 PERINTEINEN ROMPETORI JA HUUTOKAUPPA Vaasan autoja moottorimuseo, Myllykatu 18 B, Vaasa: Vaasan Veteraaniseura, Laurila 040 0392 709 20.5. Joensuu (Shell Ylämylly) 13.5., 10.6. LAPIN MOBILISTIEN ROMPETORI Raskasosa Oy korjaamo, Ahjontie 31, Rovaniemi: 040 069 1408 tai info@lapinmobilistit.fi 20.5. HARRASTEAJONEUVOJEN KOKOONTUMINEN JA ROMPETORI Ylistaron asema ja Aseman koulun piha, Könnintie 125, Ylistaro as: 040 513 1763, antti.alanko@netikka.fi, 040 574 8853, 040 538 0714, 040 595 0549, 050 443 7390 20.5. Kokemäki (Tokmanni) 27.5. AMERICAN CAR SHOW OULU Ouluhalli, Ouluhallintie 20, Oulu: American Car Club Oulu 040 068 6159, acc.oulu@gmail.com 14.5. WANHAT VEKOTTIMET JA ROMPETORI Airakselantie 593, Airaksela: Airakselan Yritys 044 013 8877, kimmo.koivisto@luukku.com 20.5. HARRASTEAJONEUVOPÄIVÄ – TAKAKONTTIKIRPPIS, KATSASTUSMAHDOLLISUUS WP-Katsastus, Tuulisuontie 34, Lieto: myyntipaikat 044 790 2102, ville.wigren@wp-katsastus.fi 6.–7.5. KOONNUT: HANNELE HATANPÄÄ Cruisingit Espoo 12.5., 9.6. CLASSIC TOUR –MATKAILUAJO (1950-86 HENKILÖAUTOT) Tori, Lahti (klo 9.01) – Suivalan Pitokartano, Kärkölä – Lahden Messukeskus, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit, 040 555 9265 (ennakkoilm. V8 THUNDER -RATALUOKAN TESTIPÄIVÄT Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: V8 Thunder 9.5. PÄIJÄT-HÄMEEN ROMPEMARKKINAT Jokimaan ravirata, Jokimaankatu, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit, Vähälä 040 555 9265 20.–21.5. SAWOLAESET PERINNEKONEPÄEWÄT Paloisvuorentie, Iisalmi: Koljonvirran Vauhtipyörä 044 422 1224, 040 579 3113, airi.leskinen@lions.fi 70 V8-MAGAZINE. HELAMARKKINAT – MOBILISTIEN ROMPETORI, HUUTOKAUPPA JA AJONEUVONÄYTTELY Porin ravirata, Ravintie 1, Pori: Satakunnan Mobilistit, Vehmas 040 022 6234 13.5. PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄ ROMPETORI/ HARRASTEPARKKI Espoon Automuseo, Bodomintie 35, Espoo: Espoon Automuseo, info@espoonautomuseo.com 19.–21.5. Pori (ABC Tikkula) 5.5., 2.6. KULMAKORPI OFF ROAD PARK -AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. PROBOOST DRAG DAYS -KIIHDYTYSTESTIPÄIVÄ Lentokenttä, Ranua (varapäivä su) 20.5. POISTOPIHA JA OK-SWAP Joensuuntie 47, Somero: Leather Heaven 050 043 8345, timppa@leatherheaven.com 20.5. RADALLE.COM RATAPÄIVÄ & TIME ATTACK Ahveniston moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna: Radalle.com 25.5. FMOC KAINUUN KEIKKA GOES BACKWOODS CRUISING Vuokatti – Kauppapuisto, Kajaani: Ford Mustang Owner’s Club of Finland Kainuun osasto, Kari 040 546 5757, jukeronmusti@gmail.com 20.5. HELATORSTAIAJOT SUOMI 100 V. leila@automuseo.com, 050 365 7023) 13.5. PORI TT-NÄYTÖSAJO (CLASSIC-TT) Pori: Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho 25.5. GRACEVILLE CRUISING AND CAR & BIKE SHOW Tori, Iisalmi 20.–21.5. POKER RUN IS-Automotive, Kukkakuja 39, Lievestuore (klo 14.00) 20.5. ROMPETORI Auran Nuortentalo, Kirkkotie 254 (vt 9), Aura: Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat (klo 16–21.00) 046 661 5861 21.5. RADALLE.COM RATAPÄIVÄ Artukainen, Turku: Radalle.com 6.5. Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. Vaasa 20.5., 3.6. 23.4.) 6.–7.5. KOSKENKORVAN ROMPETORI Jari Mäki Oy:n piha-alue, Lasipajantie 5, Koskenkorva: Koivuluoma 040 586 1244, juha.koivuoluoma2@gmail.com, Hirsimäki 040 066 2907, Jari Mäki Oy 040 065 4888, mail@jarimaki.fi 6.5. VINTAGE MOTORCYCLES MEETING Etelän Autohuolto Oy. PROBOOST DRAG DAYS -KIIHDYTYSTESTIPÄIVÄ Lentokenttä, Ranua (varapäivä su) 13.5. SPORTSCAR BREAKFAST CLUB (URHEILUAUTOT) Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula: Sports Car Club of Helsinki 20.5
ROMPETORI Vatajantie 69, Sastamala: Lantulan seudun kyläyhdistys, Harsu 040 865 0127, riikkaharsu@gmail.com 27.5. Street Meet, Sundsvall, Ruotsi 3.6. TAMPERE CRUISING Nuutisarankatu 35, Pirkkala (lähtö klo 19.30) – American Diner, Lielahti/Tampere 27.5. POHJANMAAMEETING (VAN & TRUCK) Pohjanmaa: VAiN Häjyyt 26.5. Mustang vårtreff, Oslo, Norja 20.5. CRUISING PRE-PARTY Malmin lentoasema, Helsinki: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 2.6. WILD VIKINGS FEST BBQ Folk Park, Hanko: info@62crew.com, 040 414 8334 26.–28.5. Veterans Transition Center Memorial Day Classic Car and Truck Show, Marina, Kalifornia 27.5. MAMA’S CLASSIC Lempäälä: 040 040 3242, juha.kivimaki@mamasclassics.fi, (ennakkoilm. Veteranoch samlarmarknad Tydingesjön, Broby, Ruotsi 3.6. Trelleborg Motorshow , Trelleborg, Ruotsi Pohjois-Amerikka 7.5. Street Legal West Coast Cup, Bergen, Norja 7.5. Thunder Valle Drag Race Street Legal (EDRS, NM), Valle, Norja 3.6. Örebro Spring Meet, Örebro, Ruotsi 6.5. Mcoch mopedmarknad MC-Collection, Sollentuna 10.5. Arosmarknad, Västerås, Ruotsi 13.5. Speednight, Tromsø, Norja 27.5. Spring Turlock Swap Meet and Car Corral, Turlock, Kalifornia 12.–14.5. Make-A-Wish Classic&Custom Car Show, Sacramento, Kalifornia 20.5. Classic MC Race (NO, FIM EU), Anderstorp, Ruotsi 27.5. Malibu Cars & Coffee Car Meet, Malibu, Kalifornia 14.5. PROBOOST DRAG DAYS -KIIHDYTYSTESTIPÄIVÄ Lentokenttä, Ranua (varapäivä su) 4.6. Power Start of Summer Meet, Hässleholm, Ruotsi 27.5. 25.–28.5. Motorhistoriska dagen bilparad, Hedemora, Ruotsi 6.6. Classic Motor Festival, Ånnaboda, Ruotsi 3.6. Doorslammer`s Spring Meet, Kirkenær, Norja 6.5. Tjolöholm Classic Motor, Fjärås, Ruotsi 21.5. Old Town Cruisers bilutställning, Heremora, Ruotsi 25.5. GREVENS GLUE GALORE GGG Dansäterskolan, Borensberg, Ruotsi: Claes +46 70 988 5932 10.6. HISTORIC RACE CUP Kemoran Moottorirata, Kemorantie 161, Veteli: Historic Race Finland 27.–28.5. Back to the Streets Car Show and Cruise, Woodland, Kalifornia 13.5. Sportvagnsdagen, Luulaja – Boden – Piteå – Älvsbyn – Luulaja, Ruotsi 20.5. All Fast Fords & Muscle Mustangs, Sacramento, Kalifornia 16.–20.5. CAL-RODS Santa Anita Car Show, Arcadia, Kalifornia 21.5. FMOC SLALOM CUP Tampere: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 27.5. KEVÄTRATAPÄIVÄ JA FMOC SLALOM CUP Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 4.6. Timewinder veterantræf, Hundested, Tanska 4.6. Goodguys Nashville Nationals, Nashville, Teksas 19.–21.5. Nashville Boogie Vintage Weekender, Nashville, Teksas 19.–21.5. Mopar Meet, Kalundborg, Tanska 31.5. Power America Fest, Nossebro, Ruotsi 3.6. Road Run, Enköping, Ruotsi 20.5. Route 62 Cruisers Car Show, Yucca Valley, Kalifornia 20.–21.5. SWAP & MEET ILTACRUISING Ravirata, Hevosmiehentie 1, Kouvola – Mökki-Kahvio, Elimäki 27.5. Mecum: Indy 2017, Indianapolis, Indiana 18.–20.5. Cranke Cruisers Bil & Mc utställning “Old West”, Gryby/Eslöv, Ruotsi 20.5. OLD ROCKERS MC HYVÄNTEKEVÄISYYSAJO Haapasaaren lomakylä, Ruovesi: Old Rockers MC, 045 899 58 02, oldrockersmc@gmail.com 27.–28.5. Classic Cars Springmeet Sundby Gård, Huddinge, Ruotsi 6.5. Jordan Car Show, Turlock, Kalifornia 28.5. Nitro Battle at Barona Drag Strip, Lakeside, Kalifornia 27.5. Moldestukets Show ’n’ Shine, Hamar, Norja 14.5. Drag Race, Vårgårda, Ruotsi 26.–27.5. Chryslerklubbens Vårträff med marknad, Oxelösund, Ruotsi 25.5. Wheelers Cruising, Vetlanda, Ruotsi 6.–7.5. Veteran-, prylmarknad och veteranfordonsutställning, Torsby, Ruotsi 13.5. Malibu Cars & Coffee Car Meet, Malibu, Kalifornia 28.5. NHRA Kansas Nationals (Grag Race), Topeka, Kansas 19.–21.5. RHK Historic Meeting (race), Kinnekulle, Ruotsi 13.5. Retrooch veteranbilsmarknad, Vretstorp, Ruotsi 25.–26.5. Raggarröjet, Rejmyre, Ruotsi 20.5. Lilla hjulafton fordonsutställning, Saleby/Lidköping, Ruotsi 6.6. Klippan Classic, Klippan, Ruotsi 30.5.–2.6. KUUSAMON SEUDUN MOBILISTIEN AJONEUVONÄYTTELY Koillismaan Auto Oy:n ja Vianorin tiloissa/alueella: Kuusamon Seudun Mobilistit 27.–28.5. Mc-, raggaroch militärträff, Trollhättan, Ruotsi 27.5. Classic Car and Motorcycle Show, Cypress, Kalifornia 26.–27.5. KESÄHEIKKI Mobiilimäen piha-alue, Hitsarinkatu 5, Turku: Turun Seudun Mobilistit (02) 238 5775, mobiilimaki@tsmry.fi 4.6. LINTTAMEET Nyyssänniemi Camping, Keuruu: Atmosphere Destroyers Car Club 27.5. Sollefteå Big Meet och Cruising, Sollefteå, Ruotsi 27.5. Carlisle Ford Nationals, Carlisle, Pennsylvania Pienoismallit 1.6. Warbirds-Wings-Wheels & Mega Swap Meet, Paso Robles, Kalifornia 14.5. Motorsport prova på/bankörning, Malmö Dragway, Ruotsi 2.–4.6. Fuck Cancer Tour #1 Kjula Dragway, Eskilstuna, Ruotsi 28.5. Palmträffen, Trelleborg, Ruotsi 3.6. Ford Marknaden Mitt, Nifsta, Ruotsi 3.–5.6. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 14.5. Ölands motordag & Road Rebel Cruising, Borgholm, Öölanti, Ruotsi 20.5. Classic Race Aarhus, Aarhus, Tanska 20.5. Coast to Coast Cruisin, Kristianstad, Ruotsi 20.5. Sonoma Historic Motorsport Festival, Sonoma, Kalifornia 2.–3.6. East Bay Swap Meet, Cars & Parts, Alameda, Kalifornia 13.5. Custom Bike Show, Norrtälje, Ruotsi 3.6. Drag Race Malmö Raceway, Malmö, Ruotsi 12.–14.5. Huskvarna Folkets Park fordontfäff (tema Mustang), Huskvarna, Ruotsi 12.5. MASIINA MEETING JA ROMPETORI Kiljavantie 6, Rajamäki: Wanhat Masiinat 050 517 2026 6.6. SWAP & MEET Ravirata, Hevosmiehentie 1, Kouvola: FHRA Kouvola Club, toimisto@fhrakouvola.fi, 045 657 6818, 040 057 2746 27.5. Jakriborg Prix, Hjärup, Ruotsi 25.5. ISO LÄNSI-UUSIMAA CRUISING Länsi-Uusimaa 27.5. Redlands Firefighters Car Show, Redlands, Kalifornia 1.–4.6. SMV Veteranmarknad, Sundsvall, Ruotsi 26.–27.5. 24.5.): Finnish Jeep Drivers Club, hallitus@fjdc.org, 044 978 9599 27.5. Sunday Cars and Coffee Event, Carmichael , Kalifornia 14.5. KIIHDYTYS-/TESTIPÄIVÄ Pudasjärven lentokenttä: Taivalkosken Moottorikerho, Teppo 045 138 6960 27.–28.5. Vårmønstring, Elvebakken, Norja 27.5. Spring Vintage Festival (Historic Race) Road America, Elkhart Lake, Wisconsin 18.–21.5. Staffanstorps Motorfestival, Staffanstorp, Ruotsi 3.6. Strul Mcc hojmarknad, Enköping, Ruotsi 6.6. VAPAAMUOTOINEN KAIKENLAISTEN HARRASTEAJONEUVOJEN TAPAAMINEN ABC:n/S-marketin piha, Alajärvi 2.–4.6. WEST COAST STREET CUP 1 Lentokenttä, Pori 27.5. SPORTSCAR BREAKFAST CLUB (URHEILUAUTOT) Hotelli Gustavelund, Kirkkotie 36, Tuusula: Sports Car Club of Helsinki 3.6. VW-träff med marknad, Pålsboda, Ruotsi 19.–21.5. TOUKOTAIWAL-AJO Täiköntori, Kemi (lähtö klo 11.00) – Liakan NS – Arpela, Tornio: Lounais-Lapin Euroautoilijat 044 292 2014 27.5. LAHTI HELA RIDE-IN BIKE SHOW Sataman tori, Lahti (+ ennakkoilmoittautuneet rakennetut jenkkiautot Lahti Aquan p-alue, satama): Sabre Mc, info@topal.fi 27.5. Holmenträffen (tema Epa och A-traktor), Mariestad, Ruotsi 6.5. Biltema Meet, Växjö, Ruotsi 6.6. Vårmönstring, Lindesberg, Ruotsi 13.5. River Park Car Show, Red Bluff, Kalifornia 14.5. MALMI CUSTOMS & STREET OUTLAWS Malmin lentoasema, Helsinki 3.6. KULMAKORPI OFF ROAD PARK –AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-/MAASTOPAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm. SCTA Land Speed Racing, El Mirage Dry Lake, Kalifornia 21.5. V8 THUNDER RACE Ahveniston moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna 3.6. RaggarRally, Borlänge, Ruotsi 27.5. The Swap och bilutställning, Borensberg, Ruotsi 20.–21.5. KUUSAMON SEUDUN MOBILISTIEN AJONEUVONÄYTTELY Koillismaan Auto ja Vianor, Revontulentie 2, Kuusamo: Kuusamon Seudun Mobilistit 27.5. 24.5.) 30.5. NIGHT CRUISING (TUNING) Ace Corner, Veistämönkatu 1, Lahti: Impedanz Tuning 27.5. TEST’N TUNE (DRAG RACE) Motopark Raceway, Motoparkintie 62, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 26.–27.5. NVK vårmarked Ekeberg, Oslo, Norja 6.5. MC-Museet motorhistoriska dagen, Surahammar, Ruotsi 6.6. STM Truck Fest, Björkvikring, Ruotsi 26.–28.5. RHK Historic Race Meeting, Kinnekulle, Ruotsi 13.5. SPRING NATIONALS -DRAG RACE (SM) Motopark Raceway, Motoparkintie 62, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 27.–28.5. La Palma Car Show & Parts Exch, Anaheim, Kalifornia 28.5. Fagersta vårcruising, Fagersta, Ruotsi 25.5. San Miguel Cruise Night and Car Show, San Miguel, Kalifornia 26.–28.5. Ford V8 PicNic Syd, Helsingborg, Ruotsi 6.6. Special og veteranbil Auktion, Ikast, Tanska 25.5. NSRA Mid-America Street Rod Nationals, Springfield, Missouri 27.5. Cherry Fest Car & Bike Show, Beaumont, Kalifornia 27.5. Gärdesloppet – Prins Bertil Memorial (Concours de Charme), Hagaparken – Djurgården/ Tukholma, Ruotsi 25.5. HANKO MOTORSCYCLE SWAP & MEET Folk Park, Hanko: 040 455 9656 27.5. KUPITTAAN HARRASTEAJONEUVOTAPAAMINEN Kupittaan jäähallin/jalkapallostadionin p-alue, Turku: Turun Seudun Mobilistit 2.6. Drag Race Tallhed, Orsa, Ruotsi 21.5. Veteranoch kuriosamarknad, Bollnäs, Ruotsi 6.6. PIENOISMALLIPÄIVÄ Vehoniementie 92, Kaivanto: Vehoniemen Automuseo, Pienoismallikeräilijärekisteri V8-MAGAZINE 71. Cadillac Corner at biltreff Classic, Spydeberg, Norja 3.6. Vårträff med rally, Höör, Ruotsi 7.5. Downtown Ford Classic & Custom Car Show, Sacramento, Kalifornia 20.5. VAPAAMUOTOINEN ILTAKOKOONTUMINEN MOBIILEILLE Air Hotel, Lentokentäntie 5, Nummela: Autohistoriallinen Seura 7.6. TAKE-OFF POWER SET – VARTTIMAILIN/ LOPPUNOPEUDEN MITTAUS JA ILMAILUPÄIVÄ Lentokenttä, Lentokentäntie 21, Lappeenranta: Lappenrannan Ilmailuyhdistys 27.5. LAHNIS MEET -HARRASTEAJONEUVOILTAKOKOONTUMINEN Rantaravintola Lahnajärvi, Helsingintie, Lahnajärvi Muut Pohjoismaat 3.5. Veteranfordonsmarknad, Mora, Ruotsi 13.5. KLASSIKOT KOHTAAVAT ITÄ-UUDELLAMAALLA ST1-Koskenkylä, Hammarkoskentie 6, Pernaja (lähtö klo 10.00): Autohistoriallinen Seura, Engström 040 543 3535, sture.engstrom@saunalahti.fi 27.5. ROMPEMARKKINAT Temmes: Honka 040 088 4134 26.-28.5. Veteranoch prylmarknad, Höör, Ruotsi 6.5. West Coast Kustoms Cruisin' Nationals, Santa Maria, Kalifornia 26.–28.5. KAUSTISEN KONSTAILUT – ROMPETORI, VANHAT AJONEUVOT –NÄYTTELY Nikulan Ravikeskus, Raviradantie, Kaustinen: TS Fair Events Team, tage.skytte@raniplast.com, 040 754 6757 27.–28.5. Wolfland Springmeet, Ransäter, Ruotsi 20.5. Nightcruisers Kristinehamnsträffen, Kristinehamn, Ruotsi 20.5. Sølandstreffet, Kristiansand, Norja 26.5. American Car Meet, Örebro, Ruotsi 27.5. Cars & Coffee, Holmegaard, Tanska 13.5. Veteranmarknad, Mellerud, Ruotsi 13.–14.5. Petaluma’s Salute to American Graffiti, Petaluma, Kalifornia 18.–21.5. HighSchool Hop Rock ´n´ roll Weekender, Västerås, Ruotsi 27.–28.5. Veteranbilutstillning Jesperhus, Nykøbing Mors, Tanska 12.–14.5. Fresno Dragways Reunion, Firebaugh , Kalifornia 20.5. Veteranmarknad, Hjo, Ruotsi 21.5. Jonny's Classic Meeting & Swap, Dals Långed, Ruotsi 20.5. Långlialoppet – Classic Hill-Climb Racing, Filipstad, Ruotsi 27.5. American Heritage Car Show, Escondido, Kalifornia 27.5. Dinuba Cruise Night and Cars, Dinuba, Kalifornia 2.–4.6
Kuusikymmenluvun radikaaleista korimuutoksista on pitkä matka 1990-luvun pastellisävyihin ja grafiikoihin. Aika tekee tehtävänsä ja monet aikansa huippurakennelmatkin alkavat vuosien saatossa näyttää vanhanaikaisilta. Punaiset flaket luovat lilaan maalipintaan lisäsävyjä. Omalaatuisen näköiset ajovalot ovat AMT:n '65 Elkyn sarjasta. Jotkut tyylit kestävät aikaa paremmin kuin toiset. Tietyt autonrakentelun perusjutut kuitenkin pysyvät, ne löydetään aina uudelleen, niitä osataan arvostaa ja ne palaavat takaisin suosioon. Keskelle peltiä on avattu reilunkokoinen reikä ahtimelle. Vaikka kuvista voisi päätellä muuta, Elky ei ole alkuperäinen 1960-luvun pienoismalli, vaan ajankohdan tyylejä toistavaksi rakennettu radikaali kustom. 1959 Chevyn muotoja ei keulasta juuri enää havaitse. KUUSIKYMMENLUVULTA Kaikuja. Keulassa alkuperäinen maskin ja puskurin alue on poistettu ja tilalle on otettu jostain AMT:n sarjasta löytynyt 60-luvun alun Moparin muodot omaava maski/ajovalojen kehys -kokonaisuus. Lähtökohta on AMT:n 1959 El Camino, tarkemmin sen vaaleansiniseen muoviin Elky Custom 1959 Autojen rakentelu on kiinni ajassa, halusimme sitä tai emme. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO valettu 1990-luvun painos, jonka pinkki kansikuva puhuu karua kieltään siitä, minkälaisessa maailmassa joskus elettiin. Rakentelutyylit tulevat ja menevät vääjäämättä pois muodista, jotkut nopeammin, jotkut hitaammin. Originaalipuskuri on korvattu kahdella pienemmällä puskimella jostain rodisarjasta. Elkyä rakennettaessa on kuitenkin pidetty pää kylmänä, kun muodissa olleiden pastellisävyisten ysäri-ihanteiden sijaan onkin lähdetty toteuttamaan 1960-luvun teemoja. 72 V8-MAGAZINE N yt esillä oleva 1959 El Camino edustaa lyhyehköksi jäänyttä ajankohtaa, jolloin perinteinen kustomointi alkoi olla hiipumaan päin ja kustomeihin otettiin voimakkaita vaikutteita kiihdyttelymaailmasta. Muutoksien kirjoa Muutoksia on runsaasti. Maskia ei ole lainkaan, vaan sen tilalla on palanen valkoista tuck ’n’ roll -materiaalia, eikä sitä välttämättä tarvitakaan, ilmaa konehuoneeseen pääsee avarretuista konepellin etuosan soikioista
Konehuoneesta löytyy Chevyn oman koneen sijaan Cadillacin voimalähde, jonka ahdin tulee konepellin läpi. Moottorin lohko on maalattu kullanväriseksi, mutta konetta ei ole detaljoitu esim. Tässä olisi jo sopivasti korimuutoksia useimpiin kustomeihin, mutta näin vähällä ei nyt päästä. Kattoa on chopattu miedosti ja etupilareista on poistettu hiukan isompi siivu niin, että lopputuloksesta on muodostunut kiilamainen. Erilaiset rakentelutyylit USA:n länsija itärannikoilla oli aikoinaan eri rakenteluihanteet, ja idässä tyyliin kuuluivat radikaalimmat sekä ennakkoluulottomimmat, kenties myös mauttomimmat muutokset. Perää ei ole korotettu, mutta puskurittomat muodot paljastavat valkoisella maalatun taka-akselin. Siirryttäessä kohti auton takaosaa alkaa rakentelutyylien sekoittuminen. Osan aihio lienee lähtöisin AMT:n '63 Galaxiesta. Sisustuksen muutokset ovat linjassa korin kanssa. Sinällään kustomiin sopivasti, sillä moottorin käyttäminen kiihdyttelytarkoituksiin ei ehkä ole aivan yhtä ilmeinen vaihtoehto. 1960-lukulaisen nuhruinen yleisilme paksuine maalipintoineen on oleellinen osa valittua ajankuvaa samaan tapaan kuin ruoste nykyisissä rottarakennelmissa. Pienoistoimituksella ei luultavasti riittäisi kanttia tai ennakkoluulottomuutta Elkyn kaltaisen aikamatkamallin luomiseen. Katon choppaaminen enemmän etuosastaan lisää efektin jopa aggressiiviseksi. Ohjaamon perusväritys on sama helmiäisvalkoinen jota on käytetty muihinkin tuck ’n’ roll -alueisiin. Vaikka Elkyssä on Kalifornian kilvet, on muutoksissa selvästi tähystetty itärannikolle ja päädytty korin katkaisuun heti takapyörien takaa. Ohjauspyöräkään ei ole alkuperäinen, vaan yläkehältään katkaistu ratti lienee lähtöisin jostain show-rodista; keskiössä on pieni bullet-linssi. Juuri näin tapahtui useimmille 1960-luvun pienoiskustomeille. Hakuvalot ja slicksit tavataan nykyään harvemmin samassa autossa. Maali/lakkakerroksia on tullut useita niin, että osa detaljeista, kuten ovilinjat, on osittain häipynyt maalin alle. Etupyörän aukkoja on avarrettu ylöspäin ja kyljistä on poistettu kaikki ylimääräiset koristeet, mukaan lukien osa prässäyksistä. Ei esimerkillistä mallailua, mutta periodikorrektia. Elkyn originaalit soikeat takavalot ovat tehneet tilaa pyöreille rakettimallisille. Takapyöränaukkoja on avarrettu reilusti ja samalla niihin on muotoiltu pienet huulet, niin että ne eivät miltään osin muistuta alkuperäisiä. Tuck ’n’ roll -tyylinen lavan peite on lyhennetty Elkyn rakennussarjan kustom-osa. '59 Chevylle tyypilliset soikionmalliset takavalot on korvattu pyöreillä lokasuojien jatkeilla ja rakettimaisilla linsseillä. Miten aidon sijaan maalattuun ruosteeseen tai tarkoituksella toisiinsa kuulumattomien tyylien yhdistämiseen pitää suhtautua, on lähinnä filosofinen kysymys. Normaalit pakosarjat on korvattu suorilla putkilla, jotka ovat Elkyn laatikkotavaraa ja mahtuvat juuri ja juuri paikalleen ottamatta kiinni mihinkään, tilaa kun on madalletun keulan takia rajoitetusti. Chevyn oma moottori on korvattu sarjan mukana tulevalla Cadillacin koneella. Kunnia kuusikymmenluvun puolenvälin kustom-ideoiden yhdistelmästä menee toimituksen amerikkalaiselle yhteistyökumppanille, joka on nyt harrastuksen lopetteluvaiheessa hankkiutumassa eroon kokoelmastaan ja haluaa pysyä anonyyminä. Alkuperäisen lokinsiipimuodon sijaan niitä on levitetty ja päät muokattu terävämmiksi. Sohvapenkki ja oviverhoilut ovat alkuperäiset, kattoon on kuitenkin kiinnitetty rakennelma, josta muodostuu niskatuet selkänojan ylle. Ahtimen turvin Tekniikkapuolella liikutaan suhteellisen epäortodoksisissa merkeissä. Kori on maalattu metallisävyisellä tummahkolla lilalla ja nyansseja pintaan on luotu punaisella flakella. Elky on kiertänyt 1990-luvulla tapahtuneen valmistumisensa jälkeen joitain amerikkalaisnäyttelyitä ja on tuolloin saattanut päätyä alan lehtien sivuille ja myöhemmin nettiin. Lopuksi tuuletusruudut on poistettu ja katolle on asennettu kookas taaksepäin avautuva scooppi. Muuten moottoripuolella ei ole erityisiä oivalluksia. tulpanjohdoilla. Alkuperäinen kojelauta on korvattu tuulilasin muotoa seuraavalla pelkistetyllä levyllä, jossa ei ole mittareita tai katkaisimia. Detaljointia selvästi tärkeämpää on konepellin läpitulevan ahtimen ja scoopin sekä auton etunojan ja slicksien luoma illuusio siitä, että vaikka kyse on kustomista, potentiaalia löytyisi tarvittaessa myös varttimailille. Kaikki on kuitenkin mahdollista, koska Caddyn koneen päälle on asennettu remmiahdin. Jokunen palkintokin on ilmeisesti tullut, todennäköisemmin ideoinnista kuin detaljoinnista, tai viimeistellystä työnjäljestä. Kun auton keula on laskettu rakennussarjan kolmesta mahdollisesta matalimpaan ja takana on vakiorenkaita korkeammat slicksit, syntyy lievä etunoja. Auto edustaa itärannikon rakenteluihanteita, rekisteristä huolimatta. Helmiäisvalkoista tuck ’n’ rollia löytyy sekä lavan pohjalta, peitteestä että hattuhyllyltä. Myös konehuone on melko pelkistetty, moottorin lisäksi huomio kiinnittyy vain matkustajanpuoleisen etukulman kromiseen akkukoteloon. Puskureita ei taakse ole lisätty, joten takaapäin avautuu suora näköyhteys taka-akseliin ja iskareihin, samaan tapaan kuin kotimaisissa peräkorotetuissa autoissa aikoinaan. Samansuuntainen vaikutelma on saatu takasiipien uudelleenmuotoilulla. Irrotettua takaosaa ei ole kiinnitetty lyhennettynä takaisin, vaan koko perä on rakentajan omaa suunnittelua. Huomionarvoisia lopputuloksia lähestymistavat ainakin tuottavat. V8-MAGAZINE 73 . Toimenpide mahdollistaa alkuperäistä isompien renkaiden käyttämisen. Itse tehdyn lavan takaseinän alle on muotoiltu hiekkapelti, joka on maalattu valkoisella esittämään keinomateriaalia, vinyyliä. Konehuoneen detaljoinnin sijaan on panostettu yleisilmeeseen.
Mercury Monterey Custom 4D HT 1973 Valkeakoskelaisen Harri Mustanojan 70-lukulainen Monterey on selviytyjä reilun neljän vuosikymmenen takaa. Autolla on ajettu vähäiset 32 000 orkkismailia ja ulkokuorta komistaa edelleen alkuperäinen tehdasmaalaus. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO K u l t a i sta gl amou ria 74 V8-MAGAZINE
Sisäasiainministeriö asetti määräyksiä energian säästämiseksi. Sota alkoi puoli vuotta myöhemmin lokakuussa. Monterey ei ollut toki ainoa malli, johon ahdinko vaikutti. Konflikti tunnetaan Jom Kippur -sotana. Uhkatilanteella oli vaikutusta myös autonvalmistukseen. Montegoa työstettiin vielä '73 kohtuulliset 156 805 autoa, mutta vuotta myöhemmin ”vähäiset” 98 049. Montereyn hankki uutena amerikkalainen Brodus Brodley. Seurauksilta eivät välttyneet myöskään autoharrastajat, koska autotallien lämmittäminen oli kiellettyä. Kriisillä oli maailmanlaajuinen vaikutus, jolta ei välttynyt Vaahteralipun maan autoteollisuuskaan. Kuinka monessa tallissa lopulta paleltiin kylmän räikän varressa, lienee arvoitus myös viranhaltijoille. Samalla raakaöljyn hinta hilattiin pilviin. Toimenpiteillä oli vaikutusta autoiluun, sillä ajoneuvoja ei saanut esilämmittää sähköllä alle 10 asteen pakkasessa. Hätätilanne oli seurausta Egyptin ja Syyrian sotatoimista Israelia vastaan. . Vuonna 1974, johon jännitystila vaikutti eniten, valmistusmäärä romahti liki puolella lukemaan 27 480. Vakiona nelisatanen vinkkeli Öljykriisi vaikutti luonnollisesti myös Suomeen. Mercury Montereyn tuotantomäärät olivat ennen kriisiä vielä kahtena perättäisenä vuotena 1972–1973 liki yhtäläiset 56 175 ja 56 184. Pudotuksen seurauksena Monterey parturoitiin pois valikoimasta seuraavana vuotena, 22 tuotantokauden jälkeen ('52– '74). Liikenneministeriö määräsi vastaavasti yleisen 80 km/h nopeusrajoituksen kaikille teille, moottoritiet mukaan lukien. Kuvien '73 Monterey Custom on viimeisiä ennen öljykriisin vaikutuksia valmistettuja autoja. V uonna 1973 ihmiskunta koki historian ensimmäisen öljykriisin. Sitä ei kuitenkaan valmistettu USA:ssa, vaan kuluvan vuoden huhtikuussa Kanadassa. Lähi-idän öljynviejämaat rajoittivat öljyn vientiä Israelia tukeneisiin valtioihin, kuten Yhdysvaltoihin. Luovutuspäiväksi kirK u l t a i sta gl amou ria V8-MAGAZINE 75
Ei autoa toki nähdä maanteillä tiuhaan kesäisinkään, sillä Deluxe-pölykapselit ovat olleet autossa uudesta lähtien. Mercuryn moottoritila on edelleen alkuperäisessä käyttökunnossa ja toivottavasti myös säilyy sellaisena. Auto oli myynnissä Virolahdella. Mercury ei ole ympärivuotisessa ajossa, mutta massaus haluttiin toteuttaa siitä huolimatta. Tehoa siitä irrotettiin 4-läppäisen kaasarin turvin 198 ponia. Tässä vaiheessa kuvioihin astui Harri, joka bongasi Mercuryn myynti-ilmoituksen Nettiautosta. Auto päätyi pääkaupunkiseudulle, kertoo Harri. Auto oli juuri niin hieno kuin ilmoituksessa annettiin ymmärtää, joten kaupat lyötiin lukkoon, muistelee Harri. 76 V8-MAGAZINE. Ennen selviytyjää oli Harrilla omistuksessa yhden suven ajan 400-kuutiotuumaisella Turbo Fire -vinkkelillä varustettu '70 Chevrolet Impala. Listahintaa nostattivat muun muassa tummanruskea vinyylikatto (116,11 $), 6-alueinen sähköpenkki (102,22 $), Whisper-Aire -ilmastointi (430,58 $) ja AM/FM Multiplex -radio (233,47 $). 429-isolohko oli tarjolla lisävarusteena nyt viimeistä kertaa. Mercury siirtyi Harrille juuri ennen vuoden 2014 Forssan Pick-Nickiä, missä näin Montereyn ensimmäistä kertaa. Customien moottoreiden perään pultattiin C6-automaattivaihteisto, perusversioihin vastaavasti FMX. Siinä missä vuotta vanhemmasta mallista oli aistittavissa vielä tiettyä 60-luvun henkeä, '73 Monterey oli ulkonäöllisesti ehta 70-luvun tuote viiden mailin turvapuskureineen. Näyttävä väri ja ympäristöönsä huokunut originaalihenkisyys sai kiesin erottumaan massasta. Tämä pannu löytyy myös esittelyautosta. Korroosio on valitettavan yleinen vieras näillä leveysasteilla, siksi pohja ruostesuojattiin asianmukaisesti. Rakentamiseen ei löytynyt aikaa, joten päätin luopua siitä. Autolla oli ajettu siihen mennessä vähäiset 28 000 mailia ja sitä oli säilytetty aina tallissa. päivä 1973. Päätin lähteä tekemään tuttavuutta paikan päälle. Hansikaslokerosta löytyy edelleen Brodleylle nimikoitu ownercard, joka oli samalla takuun tunnistekortti. Monterey on virallisesti 4d Pillared Hardtop, vaikka kyseessä on tolpallinen korimalli. Optiolistan väkevintä kyytiä tarjosi 202 hepalla ja 4-reikäisellä ruokkijalla ladattu 460-kuutiotuumainen, jota oli tarjolla aina vuoteen 1978 saakka. Valitut lisävarusteet löytyvät hintatietoineen säilyneestä tilauskaavakkeesta. Impala oli käytössä ihan soiva peli, mutta osittain keskeneräinen. Neliovinen selviytyjä löysi tiensä lopulta Suomeen. jattiin huhtikuun 19. – Montereyn ilmoitus herätti mielenkiintoni. Montereyn vakiovarustus sisälsi ohjaustehostimen, etuakseliston levyjarrut sekä Deluxe -pölykapselit ja -ratin. Päälle iskettiin vielä 145 dollaria toimituskuluina. Monterey ehti olla ensimmäisellä Suomi-omistajalla vain kaksi vuotta, kunnes se laitettiin myyntiin. . Custom-sarjalaisiin asennettiin vakiona 171 nettohevosvoiman 400 cid Cleveland veekasi kaksikurkkuisella kaasuttimella varustettuna. – Olin jo pitkään tykännyt iäkkäämmästä jenkkikalustosta, mutta jostakin syystä sellaisen hankinta antoi odottaa itseään useamman vuosikymmenen ajan. joka oli hänen ensimmäinen jenkkiautonsa. Pidän erityisesti 70-luvun alun ja sitä uudemmista jenkeistä. Ruostetta ei löytynyt edes etsimällä. Ennen Suomeen laivaamista alle asennettiin vielä uudet valkosivurenkaat ja konetilaan iskettiin tuore akku. Turhan usein sorrutaan konetilan entistämiseen, vaikka originaalisuus olisi kuluneisuudesta huolimatta piste i:n päällä. Auton mukana matkustaa monia dokumentteja vuosien takaa, kuten tilauskaavake, takuukirjanen ja värikoodivihko. PerusMonteryssä käytettiin vastaavasti standardina 161 konilla ruuditettua 351-2V Windsoria. Koukuttava kohde Monterey laitettiin kiertoon Brodleyn tyttären, new jerseyläisen Marie Monroen toimesta syyskuussa 2010. Yhden sormen taktiikalla Montereyssä oli Amerikan vuosien jäljiltä koskematon pohja, mikä tarkoitti käytännössä myös massattomuutta. Custom-sarjalaisiin asennettiin vakiona jarrutehostin ja eteen levyjarrut. Harri ei ollut siinä vaiheessa varsinaisesti etsimässä harrastepeliä, vaan surffaili sivustolla lähinnä ajankuluksi. Vähäinen ajomäärä ja täysin alkuperäinen kunto olivat koukuttavia faktoja. Sen hän osti vasta keski-ikäisenä. Autossa oli alun perin vain yksi pakoputki, joka oli korvattu tuplaputkistolla. Auton lähtöhinta oli 4124 dollaria, tämän yksilön kustantaessa varusteineen 5683 taalaa ja risat. Teknisesti se oli hyvässä iskussa, mutta muu kokonaisuus kaipasi päivittämistä. Mieli oli kuitenkin avoin kiinnostavan kohteen löytymiselle, jolloin rahapussin nyörejä saatettaisiin jopa raottaa. Vaakunassa on kaksi kruunuin höystettyä leijonaa kannattelemassa Mercuryn vaakunaa. Mercuryssä oli myyntihetkellä edelleen tehdasmaalaus, eikä sisusta hävennyt uutta alkuperäisine lattiamattoineen. Mercuryyn oli neljässä vuosikymmenessä tehty normaalien vuosihuoltojen lisäksi ainoastaan pakoputken uusiminen ja etuakselistolle oli vaihdettu uudet iskunvaimentimet, mutta taakse vain toinen iskari
Suomi-rekvisiittaa, joten autoa voisi luulla aidoksi suomiautoksi. Takapäähän on isketty ns. Ilmanputsarin alla lepää 171 nettokonin 400 cid Cleveland V8. Ilmassa oli eräänlaista haikeutta ja nostalgiaa. Kuvaushetkellä mittarissa seisoi 32 964 mailin lukema (62 677 km). Alkuperäinen vaalea verhoilu luo avaruutta ohjaamoon. Vaikka kyseessä on Mercury, kelpuutettiin kynnyslistoiksi Fordvaakunalliset listat. Ajatukseni siirtyivät hetkeksi tuohon aurinkoiseen päivään, jolloin kuvasin edesmenneen Ari Lattusen '63 Chevrolet ”Banana Split” Impala avokustomin, niin ikään kuopatulle Street & Race -aviisille (S&R 7/93). Matkustajan puoleista sivupeiliä kontrolloidaan radion yläpuolisesta namikasta. Tehostetun ohjauksen ansiosta kaupunkicruisailu on vaivatonta, sillä autoa voi ohjastaa kevyen ohjauksen ansiosta käytännössä vain yhdellä sormella. Sisustassa on kaikki tehtaan jäljiltä. Turvavyöt löytyvät niin edestä kuin takaa. Tällä menolla 40 000 rajapyykki saavutetaan vasta jokusen vuoden päästä. Takaboksissa on vararenkaan lisäksi orkkis puskuritunkki, jota ei ole taidettu käyttää koskaan, ja tunkin käyttöohjetarra kiinnitettynä kannen sisäosaan. omistajapotretin samassa ympäristössä. Ominaisuus, jota monet ns. Puskurin alta kurkkaavat tuplaputket, jollaisia ei tässä autossa ollut kuitenkaan kokoonpanolinjan jäljiltä. asiantuntijat jaksavat vuodesta toiseen vähätellä jenkkiautojen suhteen, huikkaa Harri hymyssä suin. Konetila on alkuperäisessä käyttökunnossa. moottorin kuutiotilavuus ja suositeltava sytytystulppa kärkiväleineen. Harrin omistusaikana matkamittarin lukema on kasvanut vain muutamalla tuhannella maililla reilussa neljässä vuodessa. Autoon valittiin tuoreeltaan 6-toiminen sähköpenkki. Kuvauspaikaksi valikoitui tällä kertaa idyllinen vanhoista tehdasrakennuksista koostuva Myllysaaren museomiljöö, missä Monterey oli kuin kotonaan. V8-MAGAZINE 77. Samalla sulkeutui eräänlainen ympyrä, sillä kävin 22 vuotta aikaisemmin nappaamassa ns. Venakopan tarrasta selviää mm. . – Eniten näissä vanhoissa jenkkirasseissa ilahduttaa ajofiilis, jonka mahdollistaa vääntävä veekasi, automaatti ja tehostajat
Dodge Coronet 440 1968 Viina voi viedä miehen, tai miestä. Tässä tapauksessa jälkimmäinen pitää hyvin paikkansa, sillä Patrikaisen Pekkaa vievä Coronet on saateltu tälle vuosituhannelle kireän E85:llä käyvän tekniikan voimin. TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN VIINAPIRUN VIINAPIRUN r iivaama 78 V8-MAGAZINE
Pakokaasujen sulavamman siirtymisen toivossa valurautaiset V8-MAGAZINE 79. Kori putsattiin massoista ja peltejä uusittiin sieltä, mistä oli tarve. Vaihteistona oli TF727. Kotiin tultiin yön pikkutunteina hinausauton kyydillä, ja samaan harmitukseen lukoton perä päivitettiin lukolla. Ruostekorjattavaa löytyi pienissä määrin B-bodylle ominaisista paikoista etujalkatiloista, peräkontin pohjasta ja takalasin alareunan kulmista. VIINAPIRUN VIINAPIRUN harva vika tulee esiin auton seistessä. – Kerran kokoontumisajoihin matkalla ollessa takarenkaat kävivät yhtäkkiä lukossa satasen vauhdissa, ja sitten pamahti kovasti. Lopuksi alusta massattiin huolella. Pekka Patrikaisen käsissä on ehtinyt olla lukuisa määrä autoprojekteja, sekä itselle että kavereille tehtyinä, eikä Pekka ollut tuolloinkaan autojen kanssa aivan eilisen teeren poika. Tekniikkaan tehtiin täydellinen remontti ja päivitys. Rullajakopää löysi tiensä paikoilleen, ja myös muut liikkuvat osat uusittiin. Pohjien valmistuttua kori maalattiin sisältä, päältä ja alta konehuonetta myöten. C oronetin kotimainen tarina alkaa vuodesta 1987, jolloin sen renkaat saivat ensikosketuksensa Suomen kohmeiseen maaperään. Vanha kone oli hyvässä iskussa, joten se soveltui hyvin jatkokehitettäväksi. Aina sitä jotakin kuitenkin sattuu, ja . Nokkakepiksi tuli 280-asteinen hydraulinokka. Säikäytti pirusti, mutta onneksi auto jäi kuitenkin rullaavaksi, niin päästiin viimeinen sata metriä samoilla vauhdeilla vedon loppuessa siihen paikkaan. Edelbrockin 4-reikäisen imusarjan toisessa päässä menovettä annosteli 750 cfm:n vakuumikaasari, jota ruokittiin sähköisellä bensapumpulla. Keulaa jouduttiin oikomaan korinoikaisupenkissä, kun runkoaisat olivat vääntyneet ylöspäin. Perän keskitappi oli irronnut ja mennyt rattaiden väliin, muistelee Pekka. Koska remontit ja korjaukset oli tehty hyvin, luvassa oli normaalien ylläpitohuoltotoimenpiteiden höystämänä varsin huolettomia kilometrejä usean vuoden ajaksi. Koneremppakin valmistui ajallaan vähän maalausoperaation jälkeen, ja tien päälle Pekka pääsi Coronetilla vuonna 1991. Perusteellinen tekniikkapäivitys Joskus 1994–95 Pekka katsoi, että nyt oli aika tehdä konepellin alle jotakin todellista päivitystä. Nämä työvaiheet aloitettiin 1988, ja valmista tuli vuonna 1990. Lohko ja kannet käytettiin koneistuksessa, jossa 383-lohko porattiin 0,30 tuuman ylikokoon ja 906-kannet portattiin. Hitsaushommat eivät tulleet yllätyksenä, eivätkä ne olleet kynnyskysymys, vaan paremminkin hyvä syy aloittaa korin laajamittainen läpikäynti. Auto oli uitettu Etelä-Carolinan lämmöstä, ja tyypilliseen tapaan sen koppa ei ollut aivan ongelmavapaa, vaikka se olikin kokonaisuutena jopa harvinaisen hyväkuntoinen. Pakoputki tehtiin koko matkalle 2,5-tuumaisesta rosterista, ettei se ruostuisi ihan heti käsiin. Tuosta pamauksesta selvittiin housupyykillä. Perä oli tuolloin harva 2.94:1-välitteinen ja lukoton 8 3/4 -tuumainen, joka kelpasi toimivana käyttöön sellaisenaan. Moottorin virkaa toimittanut 383 laakeroitiin ja rengastettiin, ja siihen uusittiin tarpeen mukaan muita pienempiä osia ja tiivisteitä. Huoletonta matkaa Korin kimpussa askarrellessa Pekka teki irrotettuun koneeseen ylläpitävää perusremonttia. Useimmiten vikakohdat huomataan tien päällä mahdollisimman huonoon aikaan
Viinaliemiä ei saanut kuin Alkosta, ja kuskia olisi pidetty hulluna, jos hän olisi kaatanut sitä tankkiin. Perä laakeroitiin ja rempattiin, ja samalla sisuskaluiksi vaihdettiin 3,91:1-välitys levylukolla varustettuna. Ja seinähulluna, jos kuski olisi väittänyt, että tulevaisuudessa sitä saa myös huoltoasemilta. 80 V8-MAGAZINE. Mutta kun alkaa sattumaan, niin sitten kanssa sattuu: – Vuonna 1995 oltiin menossa Kajaanista Kemin näyttelyä kohti, kun sitten jäähdytin meni tukkoon lohkosta irronSisusta on säilytetty muutamia pisteosia ja oleellisia lisämittareita lukuun ottamatta vakiona. Tarkkasilmäinen ehti jo huomata, että kun vielä menneen vuosituhannen puolella elettiin, niin menovetenä oli vielä tuiki tavallista pumppubensaa. Hyvin tehdyn remontin ansiosta ajo oli pääsääntöisesti huoletonta. Kuitenkin kulkupuoli petraantui huomattavasti, ja aikakauteensa nähden Coronet oli katuautoksi mukavan kireä. pakosarjat korvattiin peltisatseilla. Laatikko kunnostettiin täysin ja vahvistettiin, ja myös turbiini uusittiin.
Coronet tuli Suomeen Etelä-Carolinasta vuonna 1987 varsin hyväkuntoisena. Männänrenkaat olivat saaneet hyvän annoksen lämpöä ja menneet niin pehmeiksi, että ne sai väännettyä sormilla rullalle. Kaiken kaikkiaan kopan ehostukseen käytetiin pari vuotta. No ei ollut. neesta ruosteesta. V8-MAGAZINE 81. Onneksi vauriot rajoittuivat vain tuohon, joten purkamisen ja kasaamisen vaivan lisäksi hommasta selvittiin uusilla männänrenkailla. Koko Kemin-matka mentiin lämpömittarin näyttäessä 140 astetta. Ja todellakin iloksi, sillä yleisesti tiedetään E85:n edut virityskäytössä: se sallii korkeammat puristukset ja rajummat Punaisista plyyshipenkeistä huokuu mukavasti mennyt aika. Sisustan värimaailma sopii hyvin yhteen ulkokuoren kanssa. Viina vie miestä Coronet toimi niin hyvin, että aikaa ehti vierähtää parikymmentä vuotta nautiskellen ja bensaa poltellen. Tuon reissun jälkeen oli pakko kurkata, että oliko koneessa kaikki kotona. B-bodylle tyypilliset kohteet etulattia, kontin pohjat ja takalasin kulmat vaativat kuitenkin osansa korjaustoimista. Samalla tukossa ollut kaksirivinen jäähdytin vaihtui uuteen kolmeriviseen. Viinaliemetkin ehtivät tulla tuona aikana autoilevan kansan iloksi yleiseen jakeluun huoltoasemille. . Ja taas meno maistui monta vuotta
Torkerin imusarjan jatkeena piilottelee K&N-ilmanputsarin alla 950 cfm Holley. Edelbrockin kannet on portattu. Perän alle kurkattaessa paljastuu sähköinen bensapumppu. E85:lle speksattu tekniikka pohjautuu 383:een, jossa on Stroker Kit ja 11,25:1-puristeiset männät. 82 V8-MAGAZINE. Yläkerrasta löytyy Comp Camsin 308-asteinen mekaaninen rullanokka. Kipinästä huolehditaan MSD:n jakajalla
Sama 383-lohko toimitettiin Lahden kansityölle. Ei siis ihme, että monen harrastajan mielenkiinto heräsi tuota polttonestettä kohtaan. Ja kun tasot höylättiin samaan tasoon, niin männät tulivat 0,10 millimetriä yli dekkitason, muistelee Pekka. sytytysennakot, ja sitä kautta luvassa on reilumpaa tehontuottoa koneen pysyessä silti viileänä. Jakelupisteiden määrä kasvoi kuitenkin hyvää tahtia, ja vuonna 2015 E85-verkosto oli jo siinä kunnossa, että siihen uskalsi siirtyä jopa vähän reilummin kuluttavassa autossa ilman, että kanistereita piti raahata mukana. Kasvaneen öljytilavuuden vuoksi vaihdelaatikon pohja raapi kiinni turhan herkästi, joten nyt auton alla on halkaisijaltaan neljä tuumaa isommat vanteet. Melko tavallinen näky: Coronet ruopaisee aika vaivattomasti, ja sen synnyttämät äänet saavat puntit tutisemaan. Vaikka E85:tä tarvitsee polttaa muita bensoja enemmän, niin sen edullisempi hinta kompensoi asiaa mukavasti. Kipinän tuottamisesta huolehtii MSD:n Pro Billet -jakaja. Kaasari on tehdaslähtöisesti suunniteltu sopivaksi E85:lle, samoin 150 gallonaa tunnissa tuottava Holleyn bensapumppu. Torkerin imusarjan jatkeena on riittävän polttoainemäärän varmistava Holleyn mekaaninen 950:nen. Silloin Pekka päätti heittäytyä viinan vietäväksi. Sylintereille riitti pelkkä hoonaus, runkolinja hoonattiin ja kaikki tasapainotettiin. . Kansina toimivat Edelbrockin RMP-alumiinikannet, jotka ovat myös portatut. V8-MAGAZINE 83. E85:llä on taipumuksena syövyttää tiettyjä materiaaleja, kuten esimerkiksi kumitiivisteitä ja letkuja, joten se piti huomioida polttoaineensyötössä. . – Tekniikka päivitettiin 2000-luvulle. Kuulet ja haistat Kaikki on paikallaan ja avaimesta käyntiin. Käyntiääni on todella kireä ja tuoksumaailma etanoliautolle ominainen. Takarenkaat ovat 245/60, eturenkaat 225/60. Samaa kireää linjaa noudatettiin yläkerrassa. Dekkitasot oikaistiin, sillä ne olivat lähtökohtaisesti erikorkuiset. Polttoainelinjat Pekka toteutti teflonpinnoitteisilla putkilla anliittimin. Nokka-akseliksi sopi Comp Camsin 23-742-9 mekaaninen rullanokka, jossa asteita on 308 ja nostoa 0,575 tuumaa sekä imuettä pakopuolella. Vanteet ovat 14 tuuman Keystone Raiderit. Moottoriin asennettiin Stroke Kit -kampiakseli veiveineen, ja veivien jatkoksi tuli korkeapuristeiset 11,25:1 puristussuhteella olevat männät. E85:n alkuvuosina sen saatavuus oli tietysti vähän heikkoa
. Kolmen tuuman rosteriputkista kantautuva todella kireä käyntiääni kiinnittää jopa asiaan vihkiytymättömien huomion. Hyvin pidetty auto on ollut huoleton, ja se on yhä edelleen uskomattoman hyvännäköisessä kunnossa. Laitoin neljä tuumaa suuremmat 18-tuuCoronet on ollut Pekka Patrikaisen omistuksessa jo 30 vuotta. kokoo minen Bal iamaiden suurin am ikka is n ja kiihdytysajo tapa ma a jen näy ely, 2001 SINCE »14.-16.07.2017« HAAPSALU • ESTONIA www.american.ee The Original Blues Brothers Band (US) The Spunyboys (FR) Maryann & The Tri-Tones (EE) + more Burlesque show: Miss Betsy Rose (UK) Fay Loren (NL) • Cruisings • • Drive-in cinema • • Vintage & rockabilly market • • Tattoo artists • • Camping • 84 V8-MAGAZINE. ABC-aseman pihalla päät kääntyvät jo hyvissä ajoin ennen kuin tankille tuleva auto ilmaantuu näköpiiriin. Kenellekään ei taatusti jää epäselväksi millaisesta laitteesta on kyse. Se on sitä viinapirun riivaaman Coronetin hajua. Ei uskoisi, että pinnassa on 30 vuotta sitten vedetty maali. Coronet on ollut Pekan omistuksessa nyt 30 vuotta, ja hyvällä pidolla varsin ongelmavapaa. Auto kestää muutenkin tarkastelua, ja varsinkin konemaiset renkaat, ja nyt autosta tuli vähän turhan korkea, joten sitä pitää madaltaa. huone, johon on nyt lorautettu hyvä annos tämän aikakauden kermaa. Ja kyllähän Coronetissa muutenkin silmä lepää. Viimeistään siinä vaiheessa kun Coronet lähtee tankilta, ihmisten suut loksahtelevat auki. Kun kysyy E85:lle siirtymisen myötä mahdollisesti tulleista uusista ongelmista, niin sanavalmiin Pekan vastaus saa hymyilemään: – Isompi vaihdelaatikon öljypohja jäi vähän turhan matalalle, ja tällä rengastuksella se tuppasi raapimaan kiinni joka paikkaan. Paikalle jää leijumaan mielenkiintoinen yhdistelmä kumin käryä ja hieman totutusta poikkeavaa pakokaasun hajua. . Kun Pekka ojentaa kevyesti nilkkaa, Coronet kuopaisee todella vaivattomasti tyhjää 2500 stallin turbiinin napatessa kiinni
Lääkettä viidenkympin villitykseen Jarmo Kärjenmäki juhlisti omia viiskymppisiään hankkimalla ensimmäiseksi jenkkiautokseen yhden kestosuosikeistaan, '57 Chevrolet Bel Airin. Innoittajana oli toiminut vuosikymmeniä sitten Veekasi, jonka sivuilta Jarmo bongasi ensimmäisen kerran siivekkään Classic Chevyn. Perinteikäs parivaljakko Pietarsaarelainen Peter Björklund on aina pitänyt perinteiseen tyyliin työstetyistä rodeista. 5/2017 ilmestyy KESÄkuussa viikolla 23 Entisöityjen eliittiä Suomessa on runsaasti hienosti entisöityjä autoja, mutta vain harvassa niistä viimeistely on viety yhtä korkealle tasolle kuin lahtelaisen Antti Asunmaan upeassa '59 Cadillac Coupe DeVillessä. Nyt hän omistaakin niitä kaksin kappalein joista kummatkin ovat niin merkiltään, korimalliltaan kuin vuosimalliltaankin aivan sieltä halutuimmasta päästä. Pitkäaikainen haave toteutui liki neljä vuosikymmentä myöhemmin. Ford Ranchero 500 1978 Isän ja pojan yhteisen projektin lähtökohdaksi valikoitui 70-luvun käytännöllinen lavakuljetin. Oli siis aika korkata shampanjapullo! KESÄN SUURI TAPAHTUMAKALENTERI Nahkaverhoilun hoitovinkkejä Basic Tech:. Tätä käytännössä virheetöntä siipiautojen kuningasta katsellessa tuntuu uskomattomalta, että kyse on hänen ensimmäisestä isommasta projektista
RADIO CITY SELOSTAA KAIKKI LEIJONIEN MM-MATSIT MM-KISAT RADIO CITYLLÄ ALKAEN 5.5. RADIOCITY.FI
Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet. Lue lisää www.teboil.fi Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 PAL.VKO 2017-23 1 7 4 6 4 1 4 8 8 9 7 2 5 90 07 20 -1 70 4. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa. Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä. Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet