SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 4/ 20 18 H IN TA 10 ,6 € AMERICAN CAR SHOW & CUSTOM MOTOR SHOW ELMIA Cadillac Coupe de Ville 1958 Rokkikiesi Henkilökuvassa Erik ”Eki” Tuominen Vähän ajettu Pontiac Le Mans 1966 Studebaker President rodi Basic Tech . AHDIN MÄÄRÄÄ TAHDIN
KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki LEVIKKIMYYNTI Johanna Mikkonen MEDIAMYYNTI Sirpa Toivoniemi JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy JULKAISUJOHTAJA (VS.) Maija Toppila Sähköpostiosoite maija.toppila@fokusmedia.fi PAINOPAIKKA Kroonpress AS, Tartto 2018 ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen Nitro Nationalsit ajetaan tänä vuonna Alastarolla, mutta vuonna 2019 niiden uusi koti on Kauhava.. Luvat antavat myöden järjestää tapahtumia vaikka joka päivä. Sopimus syntyi helposti, koska alusta alkaen oli selvää, että kiihdytyskisaajat ja FHRA ovat erittäin tervetulleita Kauhavalle. Stripin rakennustyöt aloitetaan jo tämän kevään aikana. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta matkaa sinne on alta sata kilometriä enemmän kuin Motoparkiin. Aikataulu on nopea. Postiosoite V8-Magazine Hämeentie 153 C 00560 Helsinki Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia.fi V8-Marketin sähköpostiosoite v8-market@fokusmedia.fi Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Toimituspäällikkö Petri Laulajainen Ulkoasu Faktor Oy / Kirsi Perimö Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Aulis Hämeenkorpi, Mikko Isokangas, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Michael Lamm, Peter S. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Rataa voivat tiimit myös vuokrata FHRA:lta testikäyttöön. SM-sarjan kaksi viimeistä osakilpailua ajetaan Kauhavalla! Ensi vuonna radalla järjestetään Nitro Nationals -kisa, mikä tarkoittaa mm. Jarmo Markkanen KEULA KOHTI KAUHAVAA Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Alastaron tilanne ei ole vielä loppuun käsitelty ja esimerkiksi SMsarjan kilpailuja voi hyvinkin olla mahdollista järjestää jatkossakin. Kyseessä on ensimmäinen Suomeen rakennettava kiihdytysrata vuoden 1989 jälkeen. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Ei yhtään hassumpi tilanne. Rullaustie päällystetään uudelleen ja kiinteitä kaiteita rakennetaan. 3 V8-MAGAZINE Ratin Viime vuosi päättyi alavireisissä tunnelmissa, kun uutisoitiin Alastaron kiihdytysradan toiminnan mahdollisesta loppumisesta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. Varsinaisten kiihdytyskisojen lisäksi FHRA suunnittelee monenlaista toimintaa: testipäiviä, katuautokisaamista ja harrasteautotapahtumia. Niin ikään työlistalla ovat katsomotilat ja pysyvät ajanottolaitteet. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Anders Odeholm, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Parhaassa tapauksessa tulevaisuudessa voimme kiihdyttää kolmella toimivalla radalla: Kauhava, Alastaro ja Motopark. Kauhavan asemalta on 1,8 km burnismonttuun ja pendolino menee Helsingistä Kauhavalle vähän yli kolmessa tunnissa. Toisaalta muistettakoon, että Pohjoisen kilpailijoilla on vaikkapa Alastarolle huomattavasti pidempi matka. FHRA ja kenttää operoiva LSK Business Park solmivat monivuotisen sopimuksen, mikä takaa pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen. Loppujen lopuksi Kauhava ei ole kovinkaan kaukana. Onneksi tilanteet muuttuvat nopeasti ja American Car Shown alla julkistettiin varsinainen jymyuutinen: Kauhavalle syntyy uusi kansainvälisen tason kiihdytysareena! Tämä on kokonaisuudessaan parasta mitä lajille on tapahtunut ja kantaa hedelmää varmasti kauas tuleviin vuosiin. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. FIA-standardien mukaisia turvarakenteita. Ensiluokkaiset puitteet majoituspalveluineen ovat jo kentällä valmiina
AHDIN MÄÄRÄÄ TAHDIN 126569_.indd 1 12.4.2018 12:38:20 4 V8-MAGAZINE. Kun Jari Jurvelin osti auton Suomeen viime keväänä, oli sen mittariin kertynyt kaikkiaan vain 63 400 kilometriä. Myös tämän yksilön kohdalla yhteys rock’n’rolliin on vahva, sillä siitä on muodostunut osa auton omistajan Harri Nuojuan The Rumble Rockers -bändin imagoa ja brändiä. Show-rodiksi aikoinaan rakennetusta ’27 Studebaker Presidentistä muokkautui heidän käsittelyssään asteen hillitympi versio. TEKNIIKKAA 58 BASIC TECH – AHTIMET Perehdymme mekaanisten ja pakokaasujen energiasta käyttövoimansa saavien ahdinten sielunelämään kattavan tietopaketin merkeissä. 41. Kävijämäärä oli peräti 10 prosenttia viime vuotista suurempi. 42 VÄHÄN AJETTU ERIKOISUUS Tämän tarinan ’66 Pontiac Le Mans seisoi aikoinaan pitkään ruotsalaisen autokaupan vetonaulana näyteikkunassa. ESITTELYSSÄ LISÄKSI 8 VILENIN PONIT Helsingin American Car Show’ssa nähtiin V8-Magazinen osastolla todellinen selviytyjä, porilaisen Jarmo Vilenin mustalla mirralla maalattu ’68 Ford Mustang Fastback, Frank. Mieheltä löytyy myös muita Mustangeja, joista esittelyssä ovat Frankin lisäksi ’67 HT ja ’76 Mustang II Hatchback. SISÄLTÖ 4/2018 88 DODGE CHALLENGER R/T SE 1970 Kiiminkiläiset Esa ja Minna Liikanen löysivät vihdoin pitkään etsimänsä auton Suomesta. 82 CADILLAC COUPE DEVILLE 1958 Cadillac kelpasi aikoinaan niin Elvikselle kuin Hurriganesille. Sellainen jäi kuitenkin kokeilun jälkeen käsiin, sillä auto tuntui heti kättelyssä todella hyvältä. VEEKASI KIERTÄÄ 24 AMERICAN CAR SHOW, HELSINKI 30.3.–1.4. 51 STUDEBAKER PRESIDENT 6 SEDAN 1927 Muhoslaiset Veli-Matti ja Irene Backman ovat tuotteliaita rakentajia, joiden käsissä on valmistunut rodi poikineen. kertaa järjestetty, ja toistamiseen kolmepäiväisenä pidetty pääsiäisen kohokohta täytti odotukset ja sai väen liikkeelle. Lähes kaikilla mahdollisilla optioilla jo uutena varusteltu Challenger kulkee 440-kuutiotuumaisen Magnumisolohkon voimin. 16 CHEVROLET CAMARO RS/SS 1972 Camaro ei ollut nakkilalaisen Harri Höglundin mielessä päällimmäisenä, kun hän metsästi uutta harrastepeliä. KANNESSA KANSIKUVA: JOKE SIMONEN 51 16 SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 4/ 20 18 H IN TA 10 ,6 € AMERICAN CAR SHOW & CUSTOM MOTOR SHOW ELMIA Cadillac Coupe de Ville 1958 Rokkikiesi Henkilökuvassa Erik ”Eki” Tuominen Vähän ajettu Pontiac Le Mans 1966 Studebaker President rodi Basic Tech . PIENOISMALLIT 76 PLYMOUTH SATELLITE 4 D SEDAN HEMI 1968 OSA 2 Viime numerossa aloitettu Hemi-Satelliten rakentaminen saatetaan päätökseen
24 74 V8-MARKET OSTOJA MYYNTIPALSTA 94 SEURAAVASSA NUMEROSSA VAKIOPALSTAT 3 PÄÄKIRJOITUS 6 NAPPILAUKAUS 20 UUTISIA JA ASIAA 70 TAPAHTUMAKALENTERI 38 TALLEISSA TAPAHTUU Kalajokisen Mikko Siirosen harrastekatraaseen kuuluu iso määrä poniautoja, aina ’70 Pro Modified -ryhmän Cudaa myöten. KERÄILYKUVAT 48 FORD MUSTANG FASTBACK 1968 50 DESOTO FIREFLITE SPORTSMAN 1956 KERÄILYKUVA: KAI SALMIO KALENTERIKUVA: PETER S. 32 HENKILÖKUVASSA: ERIK ”EKI” TUOMINEN Erik Tuominen oli usean vuosikymmenen ajan tuttu näky FHRA:n kiihdytyskisoissa niin auton ratissa kuin toimitsijatehtävissä lähtöalueella. 68 CUSTOM MOTOR SHOW, JÖNKÖPING, RUOTSI 30.3.–2.4. 64 FAST & FURIOUS LIVE Kesäkuussa Suomeen saapuu live-yleisölle suunnattu areenaspektaakkeli Fast & Furious Live, jossa yleisö viedään lähemmäs oikean elokuvan tuntua kuin koskaan aiemmin. Suomalaismenestys oli tämän kertaisessa näyttelyssä huikea, sillä kotiin kahmittiin tuliaisiksi peräti 21 pokaalia ja kunniamainintaa. 88 V8-MAGAZINE 5. LINNEY 28 MISTÄ VEEKASI KIRJOITTI ENNEN Luomme katsauksen menneisiin vuosiin ja siihen, mistä V8-Magazine kirjoitti menneillä vuosikymmenillä. KAKSIPYÖRÄISET 78 HARLEY-DAVIDSON FL 1957 Juha Lahden pyörä on nähnyt vuosien saatossa monta eri ulkoasua
Nappilaukaus 6 V8-MAGAZINE
Aihekenttään maininta Nappilaukaus. Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia.fi. TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki. KUVA: MARKO SALMI V8-MAGAZINE 7. Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan
Jarmo ehti syntyä vielä saman vuoden viimeisenä päivänä, joten mies on periaatteessa yhtä vanha kuin ihailemansa autoklassikko. Kolmella vanhimmalla Mustangeilla on takanaan hieno historia Suomessa, ja kuusseiskan kanssa on kuljettu yhteisiä polkuja jo 37 vuotta. Seuraavat kaksi vuotta olivat tuskaa, kun veri veti baanalle, mutta ajokortin saanti häämötti vasta tuonnempana. Jarmon Mustangeista tunnetuin, '68 Fastback alias Frank, oli näytillä pääsiäisenä American Car Show'ssa V8-Magazinen osastolla. Ykkönen on edelleen veljeni omistuksessa, kertoo 8 V8-MAGAZINE. Pari vuotta myöhemmin ostin auton itselleni kesäduunirahoilla. Juoksujalkaa poliisilaitokselle – Olin 15-vuotias, kun veljeni hankki 1979 kuutosella ja manuaalilla varustetun '67 HT Mustangin. Veli luopui hardtopista, koska hankki tilalle Veekasissakin (V8 8/81) esitellyn Ahti Virtasen rakentaman '69 Mach I:sen. Kestosuosikiksi noussut poniauto debytoi huhtikuussa 1964, Jarmon ollessa samaan aikaan äitinsä masussa. Ford Mustang HT 1967, Ford Mustang Fastback 1968 & Ford Mustang II Hatchback 1976 VILENIN PONIT Porilainen Jarmo Vilen ei harrasta ratsastamista, vaikka kotitallissa viihtyy viisi enemmän tai vähemmän laukkaavaa ponia. Hottentottiasuisen Frankin vierellä käytiin monia nostalgiasävytteisiä muisteluja ja auto herätti ihastusta niin nuorempien kuin vanhempien kävijöiden keskuudessa. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO J armo lienee jonkinmoinen fanaatikko, koska kotitallista löytyy kolme vanhempaa ja pari tuoreempaa Mustangia
Kuva on otettu jostakin päin Pohjanmaata 1982. Mustang laivattiin kohti Pohjolaa, mihin se saapui kesällä 1969. V8-MAGAZINE 9. Tässä ollaan korjaamassa yhtä lohkon vesiproppua. Vuodenvaihteen jälkeen tuoreella hankinnalla ajettiin legendaarinen Road 66 -valtatie päästä päähän eli Chicagosta aina Santa Monican hiekkarannikolle Kaliforniaan. Hardtopilla kierreltiin usein kesälomilla ympäri Suomea, Lappia myöden. Nuorehkon pariskunnan tiet erkanivat pian ja Tikkanen muutti autoineen Raumalle. Hardtopin ensimmäinen omistaja oli turkulainen arkkitehti Jouko Tikkanen, joka tilasi auton syyskuussa 1966 asuessaan Yhdysvalloissa. päivänä. Porilaisten autouskollisuus on jo eräänlainen käsite. Jarmon laanilta löytyy mirramaalattu '68 Frank, sympaattinen '76 Pikkukakkonen ja 70-luvun lopulta lähtien perhepiirissä vaikuttanut '67 HT. Vetokoukussa roikkui tuolloin yöpymispaikkana toiminut asuntovaunu. Välillä jouduttiin suorittamaan huoltotoimenpiteitä myös maantiellä. Albumin aarteet '67 HT Kuvassa HT on hiljan saapunut Suomeen ja on vielä jenkkirekkareissa. – Laakson Autovalinnasta Mustang siirtyi harjavaltalaiselle Granforsille 1971. Jarmo, joka kuuluu myös siihen runsaaseen porilaisten joukkioon, joilta löytyy tallista edelleen hottentottivuosina hankittu jenkkirassi. Kateuskin poistui autonvaihdon myötä ja elämä sai jatkua normaaliin tapaan. Nuori menestyvä arkkitehti yhdessä näyttävän auton kera oli monille raumalaisille jonkinlainen punainen vaate, siksi Mustangista oli luovuttava liiallisen ympäristöpaineen johdosta. Tikkasen pariskunta viihtyi USA:ssa parisen vuotta, kunnes oli aika palata Suomeen. . Kun kotitallista löytyy kolme iäkästä ponia, voinee puhua Mustang-fanaattisuudesta. Reissu oli melkoinen maantieseikkailu, koska aluksi Mustang ajettiin New Jerseystä Chicagon lähtöpisteeseen, ja Kaliforniasta palattiin kotiin Kanadan rajaviivaa myötäillen. Sen luovutus tapahtui joulukuun 20. Kuva on jostakin päin Suomea vuodelta 1979. Poni vaihtui pikku-Pösöön porilaisessa Laakson Autovalinnassa 1970. Kuva on napattu Turussa kesällä 1969
Takapenkkiläisten turvallisuuteen on myös panostettu, näin myös heille löytyy lannevyöt. Stereot piilotettiin keskikonsolin luukun taakse. Konetilassa kapinoi numbers matching kutvonen, jossa on kuutiotuumia tasan 200 ja hevosvoimia riittävät 120. Mustangissa ei ollut alun perin keskikonsolia, joten se on jälkiasennettu Jarmon toimesta. Mustang on ylimaalattu 51 vuoden aikana uudelleen kahdesti (1980 ja 2003). Hardtop ei ole aito suomiauto, mutta lähellä sitä! Auton hankki uutena suomalainen kaiffari Yhdysvalloissa asuessaan ja toi sen muuttoautona Suomeen 60-luvun viimeisenä vuotena. Niskatuelliset erillispenkit ja turvavyöparkeilla varustettu keskikonsoli ovat osa matkustamon varustelua. Roadstar-taajuuskorjain asennettiin autoon 80-luvun alussa, joten se on nyt täyttä nostalgiaa. HT:ssa on vähintäänkin maukas sisusta. Shelby-raidat ja kylkien tehosteviivat maalattiin autoon ensimmäisen kerran jo 1980, ja ne uusittiin väripigmentin haalistumisen takia 2005. 10 V8-MAGAZINE. Kuusseiskan konetilaa kehtaa esitellä, sillä se on muun auton ohessa suorastaan loistokuntoinen. Ratin keskiötötterö herättää hilpeyttä, mutta oli osa sen aikaista turva-ajattelua. Kojelauta on pyöreine mittareineen juuri sopiva eräänlaiseen bulevardisporttiin
– Kuusseiskalla tehtiin häämatka 1992 ja jälkikasvu haettiin pois synnytyssairaalasta 1996 myös Mustangilla. Vähintään persoonallinen toisen sukupolven Musse hankittiin Missourin osavaltiossa sijaitsevasta teollisuuskaupunki Saint Lousista (St. slottivanteet. . Hardtopilla ajetaan vuosittain jokunen tuhat kilometriä, näin se ei ole päässyt tallikukkaseksi edes liki neljä vuosikymmentä myöhemmin, naurahtaa Jarmo. Mustang odotti valmiiksi pysäköitynä Porin keskustassa. pikkukakkosesta, Albumin aarteet '76 II Hatchback joita ei liiaksi ole tarjolla Suomessa. Jarmo ei ensin tuntunut edes uskovan vaimonsa kertomaa, mutta koska kyseessä ei ollut huhtikuun ensimmäinen päivä, ei kyse voinut olla mistään aprillipilastakaan. Elettiin talvea, joten alla oli nastarenkaat. Mustang saapui Suomeen kesäkuussa 1977. Mustang kakkosen osti uutena Kai Wikström, joka työskenteli 70-luvulla Yhdysvalloissa. Tässä auto vierailee mahdollisesti ensimmäistä kertaa Wikströmien kesämökillä Luhangan Tammijärvellä. Ellu oli saanut päivän aikana vihiä eräästä toisesta lähinurkilla olevasta kiinnostavasta kohteesta. Harvinaisuus edesauttoi museokilpiin laittoa. Nuorimies sai ajokortin loppiaisen jälkeen 1983. Kai kurvaili pikkukakkosella amerikkalaisia maanteitä reilut vuoden päivät, kunnes oli aika pistää pillit pussiin ja siirtyä takaisin kotimaahan. Hänen omistusaikana autoon asennettiin vetokoukku 1975 ja tehtiin täydellinen koneremontti niin ikään samana vuotena. Esitteessä olivat mukana myös näyttävä vani ja lyhytlavainen pikkis. 1977 auto vaihtui johonkin Euro-Fordiin harjavaltalaisessa Auto Oy Vesa-Matissa, joka toimii edelleen Fordin jälleenmyyjänä, mutta nyt Porissa. Auto oli saapunut Suomeen kaksi viikkoa aiemmin 7. Seuraavaksi Musse oli vuoden päivät harjavaltalaisella Kari Vuorisella, kunnes se palautui VesaMatille, mistä veljeni sen hankki alkuvuodesta 1979, muistelee Jarmo. Jarmo pääsi töistä ja juoksi välittömästi poliisilaitokselle hakemaan ajokorttinsa. Hankintapäivänä Jarmo oli ensin tutustumassa Imatralla '72 Mustang Sportsroofiin, jonka kunto ei kuitenkaan miellyttänyt. . Autossa on vielä USA-rekisterikilvet, joten kuva on joko kesäkuulta tai heinäkuulta. Näin se ei päätynyt jälkipolvelle projektiksi. HT tarjosi lopulta niin mainiot kyydit, ettei Jarmo ole päästänyt käsistään ensimmäistä jenkkiautoaan. Sinä päivänä Porin katuja kurvaili ympäriinsä onnellinen jenkkiautoilija. Esitteestä voi nähdä samoja elementtejä kuin 70-luvun hottentoteista, tarjolla oli mm. Muistelin, että Porin seudulle oli tullut 80-luvulla yksi kakkonen, mutta en ollut kuullut siitä sen enempää vuosikymmeniin. V8-MAGAZINE 11. Alue kun oli aikanaan juuri ranskalaisten hallinnassa. Mies ja Mustang ovat viettäneet yhteiseloa jo kunnioitettavat 37 vuotta, eikä loppua ole näköpiirissä! Huomaa ajan hengen mukainen antenni takaluukun kanteen kiinnitettynä. päivänä kesäkuuta. Yllätys oli lopulta suuri, kun pääsin paikan päälle tutustumaan autoon. Jarmo hankki ensimmäiseksi jenkkiautokseen kuvan hardtopin 80-luvun alussa. Yhteistä taivalta on marssittu nyt kunnioitettavat 37 vuotta. Louis), joka on saanut nimensä tiettävästi Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n mukaan. ”Ei se ollutkaan vitsi” 2006 oli aika tuoda seuraava poni kotitalliin. jarrupuolta ja kytkin. Mustang matkasi Kain mukana kylmään Pohjolaan, päätyen Jyväskylään, missä suoritettiin kakkosen rekisteröintikatsastus 21.7.1977. Auton myyjänä toimi Crips Ford City -niminen jälleenmyyntiliike. – Ellun puhelu tuntui ensin vitsiltä, koska kyse oli nimenomaan ns. Hanat kaakkoon ja käyttiksen keula kohti Satakunnan maakuntakeskusta. Tiesin, että autolla oli kiva Suomi-historia, joten tässä vaiheessa oli oikeastaan yhdentekevää mitä auto maksaisi, muistelee Jarmo, jolle pikkukakkonen oli jonkinmoinen aarre. Jarmon Ellu-vaimo soitteli matkan aikana ja pyysi miestään palaamaan nopeasti takaisin Poriin. Lokasuojia levitettiin 80-luvun taitteessa Mustang kakkosen myyntibrosyyrin kantta koristi myös keltainen Musse, lieneekö ollut siis tehtaan suosikkiväri. Kyse oli juuri siitä keltaisesta yksilöstä, jonka olin nähnyt moneen otteeseen 80-luvun alussa. Pikkukakkonen sai osakseen pienimuotoisen kunnostusoperaation, jonka yhteydessä päivitettiin mm
Veikosta tuli lopulta auton toistaiseksi pisimpään omistanut henkilö, koska kakkonen viihtyi miehen omistuksessa seuraavat 22 vuotta, kunToisen sukupolven pikku-Mustangit ('74–'78) lanseerattiin juuri ennen vuoden 1973 öljykriisiä. Mustangin hankinta oli ollut ikimuistoinen, koska Pikkukakkosen konetilassa lepää 2,3-litrainen SOHC-rivinelkku, jossa kuutiotuumia 140 (92 hv). Takapenkillä matkustaa mukavasti kaksi matkustajaa. nes estradille astui Jarmo kesäkuussa 2008. Maalaus oli muuten kohtuullisen hyvässä kunnossa. – Pikkukakkonen oli lopulta paremmassa kunnossa kuin osasin kuvitella. Muuttoauto piti omistaa vähintään kaksi vuotta, jotta omistaja säästyi ylimääräisiltä veroilta. Vuonna 1974 debytoinut pata oli ensimmäinen metrijärjestelmän mitoilla valmistettu moottori USA:ssa. Huomaa tyyliin istuvat pyöreät kaiuttimet – 70´s rules! Mustangissa on mailimittari, koska se hankittiin uutena Yhdysvalloista. Frankina tunnetun fastbackin hankki Mikko Meriläinen, joka toi poniauton muuttoautona Suomeen 70-luvun alussa. . Fastback länsinaapurista Jarmon kaikilla kolmella vanhemmalla Mustangilla on tavallaan samanlainen alkuhistoria. Muutos edellisen vuoden poniin oli huikea, sillä kauttaaltaan uudistunut Musse oli kuin kutistettu versio edellisestä. Autot eivät jakaneet keskenään ainuttakaan korinosaa. Koska takaluukun kansiosa ei aukea puskurista asti, voi nostokorkeus tuottaa haasteita painavan tavaran suhteen. Pikkukakkonen ehti herättää kummastusta autoliikkeessä alle kuukauden, kunnes marraskuussa sen hankki porilainen Ari-Pekka Tirri. Moottorille oli suoritettu jonkinmoinen elvytyssessio 2000-luvun taitteessa. Vajaa kuukausi myöhemmin auto siirtyi Ahti Mustikkakankaalle, mutta palasi jälleen vuotta myöhemmin lokakuussa 1982 Special-Autolle. Autoa suunniteltiin alun perin pojalleni projektiksi, mutta hyväkuntoisuus ja harvinaisuus ajoivat meidät lopulta toisiin ajatuksiin. 12 V8-MAGAZINE. Tavaratilan kokoa voi helposti kasvattaa, kun takapenkin selkänoja kaadetaan makuuasentoon. Huomaa kojetaulun alta pilkistävä konepellin aukaisumekanismi, joka käsittää myös lukon. jarrujen ja kytkimen päivitystä. Näin suoritin autolle pienimuotoisen kunnostussession, joka käsitti mm. Lannevyöt on integroitu näppärästi takapaneeleihin. 80-luvulta lähtien Porissa Kai ajeli poniautolla muutaman vuoden Härmän teitä, minkä jälkeen se pistettiin kiertoon ilmeisesti vaihtokaupan myötä Helsingin Special-Autossa maaliskuussa 1981. Mach I -sarjalaisiin iskettiin vakiona 170 cid V6:nen (107 hv) ja kaikkiin malleihin oli tarjolla optiona 134-hevosvoimainen 302 cid V8. Sen jälkeen auto oli valmis museoitavaksi, huomauttaa Jarmo, joka iloitsi siitä, että kakkoselle riitti ulkoisesti vain pieteetillä suoritettu myllytys. Tirrillä Mustang oli seuraavat neljä vuotta, minkä jälkeen A-P myi auton saman kylän Veikko Rantaselle maaliskuun puolivälissä 1986. Mustangin tunnisti kuitenkin edelleen helposti poniautojen äiteeksi. Siinä missä '67 HT ja '76 Mustang II hankittiin suomalaisen henkilön toimesta Yhdysvalloista, '68 Fastback hankittiin vastaavasti Ruotsista suomalaisen toimesta. Enpä ole tainnut eläissäni nähdä vastaavaa. Nopeusmittarin viereltä löytyy kierroslukumittari, mikä henkii tietynlaista sporttisuutta. Auto on kuitenkin viettänyt suurimman osan elämästään Suomessa
Muutaman vuoden kuluttua kuuskasiin tilattiin peltisarjat, jotka jäivät matkalla pitkäkyntisten käsiin. Musse oli melkoinen ilmestys pölyineen päivineen. Kokonaisuus kyllästettiin peräti 60 litralla lakkaa, mikä on edesauttanut maalipinnan säilymistä nykypäivään saakka. V8-MAGAZINE 13. Valkoiseen autoon maalattiin myös mustat Shelby-raidat ja kiesiä koristeltiin muutenkin oman maun mukaisesti. Frank toimi jonkinlaisena vetonaulana Ford Mustang Owners’ Club of Finlandin osastolla Vantaan Happy Car Show’ssa 1994. Tuulilasin takana hymyilee kuin Naantalin aurinko Jarmon poika Aleksi Vilen. Muumion paluu oli vihdoinkin täyttä totta. Pölyttynyt Frank pääsee haistelemaan raikasta ulkoilmaa monen vuoden jälkeen maaliskuussa 2015, kun Jarmo on juuri tehnyt kaupat autosta. – Mikkoa jäi vaivaamaan jonkinmoinen Shelby-kuume, joten mies päätti hankkia Amerikasta Shelby-scoopeja ja muutakin rekvisiittaa. Mikko Meriläinen ja miehen eräänlainen unelmien täyttymys '68 Mustang Fastback, joka tuli muuttoautona Suomeen 70-luvun taitteessa. Takapaneeliin oli isketty tuplasti takavaloja. toisessa vaakakupissa kellisteli aito Shelby Mustang. Kuva on tiettävästi otettu 70-luvun puolivälissä Lieksassa. Frankin näyttävä ulkoasu on perua vuodelta 1980, jolloin auto maalattiin mustalla mirralla Nurmon Automaalaamossa. Frankin sydämenä pauhaa 302-kuutiotuumainen vinkkeli, josta kutiteltiin tuoreeltaan 220 hevosvoimaa. Shelbyssä oli hintaa tuplasti enemmän, joten valinta kohdistui taloudellisista syistä fastbackiin. Huomaa ruotsalaisen lainsäädännön velvoittamat lisäheijastimet, joista ei ole päästy eroon edes tänä päivänä. Toiset sarjat löysivät tiensä Suomeen ja ne ovat autossa edelleen, huomauttaa Jarmo. Mikko Meriläinen osti auton uutena Ruotsista ja toi sen Suomeen kolme vuotta myöhemmin. Tarjolla olisi ollut myös muitakin kasipyttyisiä, kuten 289-pikkulohko (195 hv) ja isolohkot 390 (335 hv) ja 427 (390 hv) sekä myöhemmin mallivuoden aikana lanseerattu 428-isolohko (335 hv). Vaasassa, Seinäjoella ja useassa muussa pohjanmaalaisessa kaupungissa. Sisusta tehtiin uusiksi ja peltiosat värjättiin. Kuva on vuodelta 1969. Tässä kunnossa Frank taisi olla eniten hottentotti koko elämänsä aikana. Siihen aikaan ei vastaavia näyttelyautoja juuri valmistunut niillä nurkilla, joten ”sateenkaarimirramaalattu” Frank oli aikanaan eräänlainen tapaus Pohjanmaalla. . Kuva on vuoden 1982 Hangon näyttelystä. FB-68-rekisteritunnus on oiva valinta tähän autoon, vaikka moni saattaisi valita tunnukseksi Frankin ensimmäisen Suomi-rekkarin NK-938. Konehuoneen värimaailma viestittää hottentottiaikaa. Seuraavat vuodet Mustangia ulkoilutettiin niin Suomessa kuin Ruotsissa. Hottentotti oli nähnyt päivänvalon! 1979 oli aika luopua autosta ja Mikko Albumin aarteet '68 Fastback myi Mustangin mäntyharjulaiselle autoliikkeelle, mistä sen hankki myöhemmin Juha Lauttamus. Tässä asussa Mustang kiersi näyttelyitä 80-luvun alussa. Tavarankuljetuskapasiteettia lisättiin vetokoukun asennuksella. Perä nostettiin ylös ja alusta maalattiin ajan hengen mukaisesti. Back Off -roiskeläpät, kylkiputket ja slottivanteet, mitä muuta hottentotti kaipaakaan. Juhan aikana Musse sai osakseen mustan mirramaalauksen Nurmon automaalaamossa. Näin autolla on vähintään mustavalkoinen menneisyys. Frank poistui tehtaalta valkoisena ja maalattiin myöhemmin mustaksi. Tässä yhteydessä autoon asennettiin kylkiputket, taakse lisättiin tuplamäärä takavaloja ja alle ruuvattiin slottivanteet. Wimbledon White -niminen valkoinen väri alkoi kyllästyttää Mikkoa, joten maalari sai tehtäväkseen värjätä auton kelta-mustaksi. Auto nähtiin mm
Silloin auto kuskattiin pölyineen päivineen Vantaan Happy Car Show'hun kerhon osastolle. – Tasan kuukausi auton ostosta Frank katsastettiin huomautuksitta. Frank oli palannut tien päälle hottentotti-asuisena, muistuttaen olemuksellaan samalla Suomi-harrastuksen alkuaikoja, iloitsee Jarmo. Esikuvaksi hahmottui legendaarinen Bullit-Mustang, Steve McQueenin ohjastama fastback elokuvasta Bullit (1968). Jarmo kävi näyttämässä Frankia auton ensimmäiselle omistajalle Mikko Meriläiselle Lieksassa kesällä 2016. Ulkokuorelle riitti perusteellinen pesu, minkä jälkeen kimallus heräsi ruususen unilta. – Elettiin vuoden 2015 alkua, kun minulle tarjoutui mahdollisuus päästä Frankin omistajaksi. Kimallus entiseen loistoonsa 1984 Frank vaihtoi jälleen omistajaa. Tämän jälkeen pinta oli kuin vastamaalattu, vaikka kyse oli vuosikymmenten takaisesta maalauksesta. Tässä vaiheessa autoon ruuvattiin mustapohjaiset FB-68-rekisterikilvet. Eräänlainen kesympi poniautomaisuus oli nyt menneen talven lumia, kun estradille marssitettiin aggressiivisempi muskeliautomaisia piirteitä omaava versio laukkaavasta ponista. Tässä vaiheessa poistettiin tuplatakavalot. Jonkinmoinen vajakki! Punavalkoinen tankki on kuin legendaarinen Marianne karkki (1949) konsanaan. Frank lojui tallissa vuosikymmenien pölyt päällään ja renkaat tyhjinä. Ovet olivat olleet irrotettuina, minkä johdosta ne olivat hieman kärsineet. Sitä tarjousta ei tarvinnut kahdesti miettiä. Sisusta pystyttiin säilyttämään suurilta osin vanhassa asussa, muutamaa pisteosaa lukuun ottamatta. Pölyn alta katsoi kuitenkin aneleva ”silmäpari”, joten maaliskuun 21. Tavoite oli palauttaa Frank entiseen näyttelyloistoonsa, selventää Jarmo. Tässä kuvassa on enemmän tunteellisuutta kuin laki sallii. 14 V8-MAGAZINE. Mitä olisi hottentotti ilman maalattua bensatankkia. päivänä Frank siirtyi Poriin. Hatun nosto Jarmolle hienosta eleestä. Tuplatakavalot poistettiin perästä 80-luvun puolivälin tienoilla, mikä hieman laimensi Frankin hottentotti-imagoa Frankissa on Jarmon '67 HT:n ja ’76 pikkukakkosen ohella myös manuaalivaihteisto. . Nesteiden ja öljyjen vaihdon jälkeen oli aika herättää moottori eloon. Tätä ideaa silmällä pitäen alettiin hankkia osia Amerikasta. Auto ajettiin suoraan talliin odottamaan jatkotoimenpiteitä. Auto oli huilannut viimeiset 31 vuotta, joten oli jo aikakin tuoda muumio takaisin baanalle. Myöhemmin maalaus myllytettiin vielä ammattilaisen toimesta. Frankin unet jatkuivat myös näyttelyn jälkeen. Tämän näköisen kabiinin suunnittelijan on ollut pakko olla ylpeä saavutuksestaan, on se vaan komea kokonaisuus. Asko osti kuitenkin tuoreemman Mustangin ja Frank jäi uinumaan ruususen unta vuoteen 1994 saakka. Tarkoitus olisi suorittaa vielä tekniikan perusteellinen läpikäynti sopivalla hetkellä. Samassa yhteydessä poistettiin myös kylkiscooppien asennusjäljet. Sisusta oli myös kauhtunut vuosikymmenten saatossa. Mustang uudisti imagoaan vuodelle '67. . Tuolloin auto siirtyi pääkaupunkiseudulle. Näin niitä jouduttiin paikkamaalaamaan alaosista. Asko ja Kristiina Pihlaja olivat Mustang -kerhon jäseniä, näin Frankin hankinta oli kuin piste I:n päälle. Kolme vuosikymmentä vanhat bensat syttyivät tuleen ja ampuivat noet, pölyt ja karstat pakoputkesta ulos. Olisiko paikallaan pyytää siis sponssia Fazerilta
V8-MAGAZINE 15 Amer Trading, Inc. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com -Vakioputkistot-Virtaavat viritysputkistot-Peltisarjat-Taivutukset mallin mukaan-Räätälöinnit suoraan autoon-Räätälöidyt vaimentajat-Myös tuurnataivutus ja RST-Katalysaattorit-Keraamiset pinnoitteet-Pinnoitustyöt kaikkiin osiinMARTELIUS-EXHAUST OY 02-856 616 www.martelius.com PAKOPUTKET USA-AUTOIHIN 40-LUVULTA ALKAEN. AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN PITOAUTOKSI Hätävarasta. Sopiva auto löytyi, mutta olikin sitten jotain muuta kuin mielessä oli pyörinyt. 16 V8-MAGAZINE Chevrolet Camaro RS/SS 1972 Nakkilalaisen Harri Höglundin kevättalvinen hätä oman harrasteauton valmistumisaikataulun kanssa vei hänet autokaupoille etsimään ajopeliä kesän 2017 menoihin
Näiden ohesta löytyy vielä kahtia jaettu etupuskuri.. Hän myös päätti käydä katsomassa Camaroa heti sopivan rakosen ilmestyessä eteen. PITOAUTOKSI Tilaukseen oli jätetty uudet etulokasuojat ja ne haluttiin Suomeen lentorahtina mihin hintaan tahansa, mutta tavarantoimittaja ja hyvin Suomessakin tunnettu Classic Industries varaosaja tarviketavaratalo ei suostunut lähettämään lokareita joko tavaran kokoon, tai johonkin muuhun epäselväksi jääneeseen syyhyn vedoten. Vaan eipä Harri ennättänyt Keuruuta pidemmälle, kun hän jo soitti Samulille ja kertoi ostavansa Camaron. Kaupasta jäi sen verran sivuun sukan varteen, että mahdollisuus toisen auton hankintaan Impalan rinnalle oli hänen ulottuvillaan. Näin tapahtui ja auto tuntui sen verran makealta peliltä, että se sai Harrin sisällä aikaan oikean sorttisia sydämentykytyksiä. Näin lokareiden tulo Suomeen muuttui sietämättömän pitkäksi odotukseksi konttikuljetuksen merkeissä. Mutta kuten usein käy, tavarantoimitukset Amerikan suunnalta tökkivät pahemman kerran. Harrin omien sanojen mukaan Camarolla oli suuri nautinto ajaa Jyväskylästä Porin suuntaan. Corvetten geenit Harri otti jonkun ajan pohdinnan jälkeen yhteyttä auton myyjään Samuli Anttilaan ja pyysi häneltä lisätietoja sekä runsain määrin kuvia nähtäväkseen. ReiCamaron keula puhuttelee alkuperäislisävarusteena tilatulla spoilerillaan ja RS-mallin mustatulla keularitilällään. V8-MAGAZINE 17 . Kaikenlaisia autoja katsellessaan hän keskittyi lähinnä neliovisiin 50-luvun lopun ja 60-luvun alkupuolen Impaloihin, joihinkin Chevyn Bel Air:eihin, ja myös saman valmistajan Novat herättivät hänessä lämpimiä tunteita. Tämä puolestaan tarkoitti Harrin osalta sitä, että samalla venähti Impalan maalaussuunnitelma, ja kesän ajeluihin liittyneet suurimmat suunnitelmat sai haudata sen sileän tien. H arrin edellistalvena Pohjois-Ruotsista hakeman 283 cid koneisen 1963 Chevrolet Impala Hardtop Coupen oli tarkoitus saada osakseen jotain muutakin kuin vain pelkkää kosmeettista ehostusta menneen talven kuluessa. Auton haku sovittiin seuraavalle viikolle ja Harrin poika lähti silloin mukaan auton noutoreissulle. Harri tunnetaan kuitenkin toiminnan miehenä autoasioissa, vaikka hän onkin eräänlainen myöhäisherännyt näissä jenkkiautokuvioissa. Tilannetta avitti sekin fakta, että Harri oli juuri myynyt talonsa Järvenpäässä. Kaikki toimi kuten myyjä oli luvannut ja pelkästään ensimmäisten kymmenen päivän kuluessa Harri ehti kurvailla matkamittariin peräti 2000 km. – Sinulla kun on jo tuollainen laituri, voisi sinulla yhtä hyvin, tai pikemminkin, olla myös yksi sporttisemman oloinen vehje, kuului viestin teksti. Tähän Harri totesi, että sportti ei ollut millään tavoin mielessä, mutta voihan tuota miettiä. Koeajon jäljiltä Harri erosi lupauksella, että hän nukkuu yön yli ja palaa sitten asiaan. Niinpä hän ryhtyi vaivihkaa katselemaan jotain sopivaa ajopeliä, jolla hän pääsisi mukaan kesän tapahtumiin ja samalla tietysti nautiskelemaan Amerikan auton tarjoamista omanlaisistaan kilometreistä. Etsinnän kohteeksi asetettiin auto, jonka kanssa ei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin tankkiin bensaa ja siitä menoksi. Pian kuitenkin GM-Cruisersin aikaisempi puheenjohtaja Janne Lepistö vinkkasi Harrille WhatsAppin kautta Jyväskylän suunnalla myynnissä olevasta hienosta ja museorekisteröidystä 1972 Chevrolet Camarosta
Enää hänen ei kuulemma tarvitse epäillä onko pakki päällä kierrosten noustessa, kun auto ei liiku minnekään. Dynossa Camaron takapyöristä on mitattu 320 hv. Kiitos tästä kuuluu kaikelle Corvettesta opitulle. 18 V8-MAGAZINE tille osui parikin keikkaa Helsingin suuntaan ja myös Nostalgia-ajot Somerolla. Tehtaalta Harrin Camaro on buildsheetin mukaan lähtenyt oranssina ja valkoisella verhoilulla. Vaikka kyseessä on ollut museorekisterissä ollut auto, on Harrilla suunnitelmissa päivittää tekniikkaa tulevan talven aikana. Omassa alkuperäisessä tehdasesitteessään, jonka Harri sai mukaansa autokauppojen yhteydessä, Camaroa ylistetään korulausein Corvetteista opituin ja poimituin teknisin ratkaisuin. Vuosien saatossa Chevrolet oli Corvetten kanssa oppinut uusia asioita akselistoista, jousituksesta, painonjakaumasta, aerodynamiikasta, jarruista ja monista muista ratkaisuista. Samalla Camaron vanhan TH-350-askin voisi Tällä haavaa konepellin alta löytyy vielä 350-kuutiotuumainen ränttätänttänokalla ja mikkihiirikansilla varustettu pikkulohko, mutta odotetaanpa mitä kevät 2018 tuo tullessaan. Voimansiirtona toimii isommalla öljypohjalla varustettu TH-350-automaatti ja tämän jatkona peräpäästä 10-pulttinen lukkoperä 3,73:1 välityksin. Turbiinin 2800–3500 r/min stallspeedin Harri totesi nopeasti liian korkeaksi. Auton alustaa on toki laitettu parempaan suuntaan vaihtamalla alle uretaanipuslat ja uudet iskarit, sekä vielä madallettu pari tuumaa ympäriinsä. Maantien päällä eroa ei juurikaan pitäisi huomata, sillä Camaron kehutaan käyttäytyvän uskomattoman hienosti. Niinpä esitteen mukaan 19 vuotta aikaisemmin markkinoille tulleesta Corvettesta, tai pikemminkin sen modernimmasta C3-versiosta, on Camaroon poimittu useita hyväksi todettuja ratkaisuja tuomaan siihen oikeaoppista amerikkalaisen urheiluauton tunnelmaa. Pakokaasut poistuvat peltisarjojen ja H-mallisen pakoputkiston kautta eetteriin, tuoden samalla mukanaan mukavat V8-äänet. Mutta ajatelkaapa tätä seuraavaa asiaa. Kiihtyvyyttä ajatellen hyvä ratkaisu koneen ollessa heti voima-alueella, mutta kaupunkiajelussa luonteeltaan selkeästi epämiellyttävän oloinen. Edelleen kehutaan, että vuonna 1967 markkinoille lanseerattuun Camaroon on otettu mukaan kaikki Corvetteista opitut asiat. Vaihdon jäljiltä auton olemus muuttui parempaan suuntaan ja nyt auto lähtee heti liikkeelle jarrua keventäessä. Tekniikkana Harrin Camarossa on hieman piristetty 350-kuutiotuumainen pikkulohko miedolla ränttätänttä nokalla ja isommilla venttiileillä varustetuilla mikkihiirikansilla. Haloo, onks valoo ja nätti puskuri. Kotitallista löytyy läpikäyty ja kunnostettu TH-700-automaatti, jonka voisi heittää paikoilleen lyhemmän kardaanin kera. Esitteessä mainitaan muun muassa, että Corvette oli jo vuonna 1972 ainoa amerikkalainen kaksipaikkainen urheiluauto. Ymmärrettävistä syistä valkoinen on jossain vaiheessa vaihtunut mustaksi. Hivenen paranneltu Harrin mielestä hänen Camaronsa on toiminut moitteettomasti ja ollut vakaa ajettava. Eroakin näistä kahdesta automallista löytyy, etunenässä hintataso. Pahimpien polttojen ja tuntemustensa jäljiltä Harri päätyi tilaamaan US-Partsilta uuden 1800 r/min vakioturbiinin ja vaihtoi tämän paikoilleen. Harrin sanojen mukaan tällä turbiinilla fiilis oli sama kuin olisi ajellut Helsingissä HKL:n bussilla, tyyliin kovasti kierroksia, mutta vauhdista ei puhettakaan. Luonne uuden turbiinin kanssa toki muuttui hiukka kuminauhamaisemmaksi, mutta kovemman kiihdytyksen saa edelleen aikaiseksi vetäisemällä shifteristä pykälän taaksepäin ja painamalla kaasun pohjaan. Kulutus kyseisellä turbiinilla nousi myös yli 20 litraa satasella lukemiin. ?. Silloin kone kiertää nätisti ja Camaro loikkaa liikkeelle
Edelleen ajatuksissa on pyörinyt mahdollisuus stroukata kone kokoon 383 kuutiotuumaa. V8-MAGAZINE 19 siirtää hänen ”Laituri-Impalaansa”. ?. Hätävaraksi ostamastaan Camarosta Harri onkin jo ennättänyt lupaamaan, että Kuvausta edeltäneen pesun jäljiltä märkä alusta paljastaa kallistuksenvakaajan, uretaanipuslat ja kymppipulttisen 3,73:1-välitteisen lukkoperän. Siihen asti ei muuta kuin jouhevasti kaartuvia teitä ja sopivia suoranpätkiä tuomaan iloa ja riemua arkisten aherrusten lomaan. Korimalliltaan Harri pitää omaa RS/SS Camaroaan namuna upealla perällä ja keulan ilmeellä varustettuna. Näillä keinoin haussa olisi enemmän vääntöä alarekisteriin. Julistaahan tuo Camaron alkuperäisesite vielä takasivullaankin mahtipontisesti, että haluamme uuden Camaron olevan paras auto jonka olet koskaan omistanut! kietaista uudet BF Goodrich -renkaat. Lisävarustelistalle kuuluva ja Harrin hallussa oleva takaspoileri ilmestynee piakkoin paikoilleen. Auton alle Harri on jo ennättänyt hankkia käytetyt alkuperäiset 15-tuumaiset ja 5-puolaiset Rallye Wheels -vanteet, jotka on tarkoitus hiekkapuhalluttaa ja maalauttaa. Tästä repaleisesta paperista selviävät kaikki hänen autonsa tehdasvarusteet, mikä myös omalla tavallaan nostaa hitusen auton arvoa. Auton mukana Harrille kulkeutui vieläpä Camaron alkuperäinen ja aavistuksen ruosteisenvärinen buildsheet. Toisen sukupolven Camaron peräpää on helppo tunnistaa pyöreistä takavaloistaan. RS/SS-pakettia voidaan pitää kohtuullisen harvinaisena yhdistelmänä, sillä vuonna 1972 näitä valmistettiin vain 5592 kappaletta. Näiden päälle on tarkoitus tässä hänellä on auto, joka tulee jäämään hänen tallivalikoimaansa. Kaikki nämä ovat jo vaihtaneet omistajaa, joten nähtäväksi jää miten Camaron kanssa lopulta käy. Melkoinen lupaus tältä herralta, jolla on myöhäisherännäisyydestään huolimatta ollut jo useampi hieno auto ja muutama mielenkiintoinen projekteiksi hankittu sijoituskohde
Tietojen sisältö vaihtelee niiden julkisuudesta, ajoneuvolajista ja ajoneuvon rekisteröinnin ajankohdasta riippuen. Rata sijoittuu lentokentän rullaustielle ja se rakennetaan kansainvälisten moottoriurheilun kattojärjestöjen Fédération Internationale de l’Automobilen (FIA) ja Fédération Internationale de Motocyclismen (FIM) asettamien korkeimpien laatuja turvallisuusstandardien mukaan. Töitä radan rakentamisessa riittää, kun otetaan huomioon kiihdytysajoneuvojen kova vauhti ja sen tuomat vaatimukset, sanoo LSK Business Park Oy:n toimitusjohtaja Juha Jokelainen. Sopimus pitää sisällään varttimailitapahtumien lisäksi yksinoikeuden järjestää alueella kahdeksasosamailin ja huippunopeusajon (seisova maili) tapahtumia. Bensatankkien raidoitukset tuovat mieleen Harrikan 70-luvun AMF-kauden tyylin. – Olemassa olevat radat ovat vanhoja ja jo isomman remontin tarpeessa arvokilpailujen vaatimuksia ajatellen. Ensi vuonna vuorossa on ensimmäinen kansainvälinen kisa, Nitro Nationalsit. Alkaen hinnat lähtevät Forty-Eight Specialissa 16 760 eurosta ja Iron 1200:ssa 15 040 eurosta. Mahdollisuutena pidetään myös vakituisen henkilökunnan työllistämistä. KUVA HARLEY-DAVIDSON Trafin ajoneuvotietopalvelu kehittyy Trafin julkiset ajoneuvotiedot -palvelun uudistusten myötä sieltä on saatavilla ilmaiseksi rekisteritunnuksella tai valmistenumerolla esim. Sen käyttö on helpompaa, koska rata ei ole moottoriradan yhteydessä, jolloin Kauhavalle entisen lentosotakoulun alueelle tulee kiihdytysrata ja -areena. TEKSTI HANNELE HATANPÄÄ. Molemmissa istutaan matalalla ja Forty Eightin Tallboy sekä Ironin Mini Ape -ohjaustangot ovat tavallista korkeammat. Investoinnit sijoittuvat kahdelle vuodelle. Lentosotakoulun alue on tunnettu mm. Etelä-Pohjanmaalle Yhteistyösopimuksen radan rakentamisesta ovat tehneet LSK Business Park Oy sekä FHRA Marketing Oy. suuresta Lentäjien juhannus -tapahtumasta, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1945 ja vielä tälläkin vuosikymmenellä. Useiden pohjalaisyrittäjien Kasvuyrittäjät Oy:n perustama LSK Business Park Oy osti koko Kauhavan Lentosotakoulun vuonna 2014, mikä käsittää lentokentän, 60 kiinteistöä yhteensä 45 000 neliötä sekä 420 hehtaarin maa-alueen. Hanke takaa sen, että Suomessa voidaan järjestää tulevaisuudessakin kansainvälisen tason kiihdytyskilpailuja, kertoo FHRA Marketing Oy:n toimitusjohtaja Leo Laurell. Rakennustyöt alkavat kevään kuluessa ja ensimmäiset kiihdytysajon SM-kilpailut ajetaan jo 11.–12.8 ja toiset 31.8.–1.9. ajoneuvon tekniset perus-, katsastus-, kulutusja päästötiedot, matkamittarilukemat sekä rengastiedot. FHRA:n pyrkimyksenä on markkinoida tulevaisuudessa tulevaa rataa kiihdytysajon tapahtumakeskuksena. Uudella radalla voidaan tämän hetkisten lupien puolesta ajaa vaikka joka päivä. Rataa tullaan käyttämään myös testaamiseen. Nyt radan lisäksi tehdään katsomotilat tuhansille ihmisille, turva-alueet valleineen sekä ajanottojärjestelmät. – Rullaustie parannetaan niin, että siinä ei ole minkäänlaista heittoa. Paukkeesta asvaltilla vastaavat 1200-kuutioiset Evolution V2-koneet. Valmiina on jo 40 000 neliötä lämmitettyä hallitilaa sekä majoitusja ravintolapalveluita. 20 V8-MAGAZINE PYSYVÄ DRAGSTRIP Sportster-uutuukaisia Iron 1200 ja Forty-Eight Special Sportster -mallit ovat Harley-Davidsonin uusia tulokkaita. Ironissa on vakiona pieni etukate
FIVA:n World Motorcycle Rally kutsuu tänä vuonna veteraanimoottoripyöräilijöitä 21.–24. Joulukuisessa näyttelyssä nähtiin mm. Kisassa yli 200 Harley-Davidsonin jälleenmyyjää Euroopasta, Afrikasta ja Lähi-idästä laittaa taitonsa peliin tehtävänä luoda 6000 euron budjetilla uudenlainen kokonaisuus valitsemastaan H-D-mallista (Sportster Dark Custom: Iron 883, Forty-Eight, Roadster; Street: Street 750, Street Rod; Sof-tail: Street Bob, Fat Bob). Säädösmuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Ensimmäisen juhannusjuhlansa hän järjesti varusmiehenä 1987 Harjavallassa, kerrotaan Satakunnan Kansassa. – Tulevaisuudessa järjestettävät kiihdytyskilpailut ja muut harrasteajoneuvotapahtumat piristävät varmasti myös Kauhavan kaupungin ja koko sen lähialueen turismia, elinvoimaisuutta ja yritystoimintaa. Ensimmäisenä etappina suomalaisilla oli osallistuminen Pohjoismaiden aluekisaan, jotta pääsy Milanon EICMA-näyttely finaaliin mahdollistuisi. kesäkuuta Mikkelin Visulahdessa. Meneillään olevan hankkeen kuluessa määritellään nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen maksiminopeus, tarkemmat tekniset vaatimukset ja ajokorttiin liittyvät asiat. Juhlakokoontumisajo on 8.–10. General Motors -jenkkiautoharrastajien yhdistys syntyi, kun Finnish Impala Club, Pontiac Club ja Buick Racing yhdistyivät maaliskuussa 1998. . FHRA Marketing Oy pyrkiikin luonnollisesti tekemään mahdollisimman tiivistä yhteistyötä kaupungin ja paikallisten yritysten, seurojen ja mahdollisten muiden sidosryhmätahojen kanssa, FHRA:n tiedotteen mukaan.. ja samalla Hakalalle viimeinen. Autokorjaamolla työskentelevä Natalie ei voi olla huomaamatta tulokasta. Kakkossija tuli hienosti Ouluun. . St1:n RE85 on suomalaisesta biojätteestä valmistettua korkeaseosetanolia. FHRA aloitti yhteistyökumppaninsa St1:sen kanssa kampanjan, joka tuo esiin RE85-polttoaineen ominaisuuksia harrasteajoneuvojen ja drag racing -harrastajille. hotellin remontti. Esitys sijoittuu 50-luvulle, kun amerikkalaiseen pikkukaupunkiin kaartaa komea kulkuri moottoripyörällään. Henkilöautot muokattaisiin traktorin ajoneuvoluokkaan T1. Monet kisat on järjestetty lentokentillä, koska varsinaisilla kiihdytysradoilla ei ole ollut tarjolla riittävästi ympäristöluvallisia ajopäiviä. Painoa autolla on 1565 kiloa, kiitos hiilikuitumonokokin ja -koripaneelien sekä kevennettyjen 3D-metallien. Neuvottelut sujuivat FHRA:n, Kauhavan sekä LSK Business Parkin kanssa nopeasti sekä hyvässä hengessä, kun tavoitteet olivat yhtenevät. Kaupunkiin leviää rakastumisen aalto ja kaikki ovat pian "All Shook Up". Bilsport Motor Show’t laajenivat Jönköpingin Elmiassa pidettävän pääsiäisnäyttelyn lisäksi Malmöseen. Tapahtuma on järjestyksessään 100. marraskuuta Italiassa, missä eri alueiden voittajat mittelevät pääpalkinnosta. Aria FXE haastaa muut keskimoottoriurheiluautot. vuoden rakennelmafinalistien joukossa putkirunkoinen fox-Mustang, jossa on kompressoriahdettu Viper V10 -konehuoneessa.”Vipoxin” omistaja Michel Rayes aikoo tehdä arviolta 1100-hevosvoimaisella autolla turneeta Ruotsissa ja Norjassa, missä Team Pony Drift ajaa driftingiä. Drifteri mennä viipottaa Suomesta oli edustus ensimmäistä kertaa Harley-Davidsonin Battle of the Kings -kustomointikisassa. kesäkuuta Unkariin. Nitro Nationalsien Suomen EM-osakilpailun varmistamiseksi uusi kiihdytysurheilun pyhättö on tervetullut hanke. . Lisätietoja www.etanoliautoilijaksi.fi. Tehtaan arvioima huippunopeus on 354 km/t. GM-Cruisersilla tulee täyteen 20 toiminnan vuotta. . FHRA tarvitsi Suomeen huippuluokan radan, jota voidaan käyttää paljon, ja muut osapuolet halusivat alueelle käyttöä, joka vetää puoleensa paljon ihmisiä. Ouluun sijoitus pohjoismaiden Battle of the Kings -kisassa Tiivistettyä se jouduttaisiin sulkemaan kiihdytyskisojen ajaksi, kuten Motoparkissa ja Alastarolla on jouduttu tekemään. Siirtoon ovat syynä järjestäjän Marko “Hakki” Hakalan mukaan mm. . FHRA:lle tarjottiin monia eri alueita tuleviksi suorituspaikoiksi. Liikenneja viestintäministeriö aikoo sallia 15–17-vuotiaiden ajamisen nopeusrajoitetuilla (40 tai 60 km/t) henkilöautoilla. V8-MAGAZINE 21 . Finaali on 6.–11. Ajoreitti kulkee Budapestista Egeriin ja sieltä Ceglediin ja takaisin Budapestiin. Suomesta lähti tavoittelemaan edustuspaikkaa 16 moottoripyörän joukosta kaksi suomalaisharrikaa. Kalifornialaisvalmisteista 1150 hevosvoiman hybridisuperautoa liikuttaa ahdettu 6,2-litrainen V8 ja kaksi sähkömoottoria. Musikaalissa kuullaan yli 20 Elviksen tunnetuksi tekemää laulua. Lähin juna-asema on radan välittömässä läheisyydessä sekä kantatie 63 kulkee aivan vierestä. Kauhavan Dragstripin syntyminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että maamme muut kiihdytysradat jäisivät tarpeettomiksi, sillä kiihdytyskisoja järjestetään useita kymmeniä ajokaudella. Liikenneyhteydet ovat hyvät. Yleisöäänestyksen ja kahden kustompyöräspesialistin Nicholas Bechin (Wrenchmonkees, Kööpenhamina) ja Winston Yehin (Rough Crafts, Taipei) arvioinnin perusteella pohjoismaiden Battle of the Kings -tittelin vei ruotsalainen Harley-Davidson Kristiansand. Kenttä sijaitsee vain parin kilometrin päässä Seinäjoen seutukuntaan kuuluvan Kauhavan keskustaajamasta peruspalvelujen lähellä. . Juhannuksen Rock ’n’ Roll Jamboree siirtyy Yyteristä Hämeenlinnan Aulangolle. Lahden kaupunginteatterissa menee vielä kevään ajan Broadway-musikaali Love Me Tender. Rakentamisesta on vastannut kilpa-autojen rakentamiseen erikoistunut All-In Race Cars Kööpenhaminasta. Sen parannetun koostumuksen kerrotaan antavan enemmän tehoa ja parempaa voitelevuutta. Etanolikäyttöisten moottoreiden suosio on kasvussa myös Suomessa ja RE85 toimii myös kisakäytössä. Harley-Davidson Tampere Time Machine Conceptilla sekä Harley-Davidson Oulu Super Scramblerilla
Eagle-nimellä tehtiin lisäksi kilpa-autoja muihin luokkiin. Lisäksi alueella järjestetään alan tapahtumia. Hotelli sijaitsee entisellä Württembergin lentokentällä, Motorworldin alueella. elokuuta museon täyttäessä 35 vuotta. Formuloiden (Ferrari, BRM, Porsche, Brabham, Eagle, McLaren) lisäksi hän kilpaili mm. Vehoniemessä puolestaan vietetään Pienoismallipäivää. Gurney ja Carroll Shelby alkoivat tekemään vuonna amerikkalaista 1962 Eagle formulaa, josta olisi vastusta eurooppalaisille F1-talleille. kesäkuuta on syytä kurvata Kangasalalle. Vaniharrastus on ollut aktiivista omassa piirissään tuon jälkeenkin. Hän myi auton aikoinaan poliitikko Winthrop Rockfellerille. Vaneja kustomoitiin ja niillä oli useissa elokuvissa roolinsa, esim. Teininä hän ajoi omarakenteisella hot rodilla Bonnevillen suola-aavikolla 138 mailia tunnissa ja kipinä vei ensin kilpailemaan amatööriratakisoihin vuonna 1955 Triumph TR2:lla. Keuhkokuumeen komplikaatiot veivät hänet tammikuussa 86 vuoden ikäisenä. Keep on Vanning . . Amerikkalainen Ertl, joka on tunnettu myös muovimalleistaan, teki peltiautoja, kuten tällaisia Dodge Custom vaneja pyöreillä sivukuplaikkunoilla ja erikoisteippauksin. Näytöslähdöissä nähdään Top Fuel -ryhmän autoja ja historiallisia dragstereita. HANNELE HATANPÄÄ. Juhliminen saa jatkoa 23. Aivan naapurista löytyy siis nähtävää ja palveluja moottorimatkailijalle. Kansallisena museoajoneuvopäivänä, 9. Hänelle kertyi palkintosijoituksia myös World Sportscar Championship, Can-Amja TransAm -sarjoista. Pro Street, Super Stock, Pro Mod ja Top Doorslammer. Shelby Cobralla, Daytona Coupella, GT40:llä, Lola T70:llä, Talla-degalla, Cometilla, Cougarilla, Impalalla, AAR Cudalla ja Monte Carlolla. Foytin kanssa vuonna 1967 Ford GT40 Mk IV:llä, hän ruiskutti palkintokorokkeelta shampanjaa yleisön joukkoon, mistä syntyi yleinen tapa palkintoseremonioihin. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävässä Mantorp Drag Revivalissa ajavat korilliset autoryhmät esim. Nyt 2010-luvulla vanit tuntuvat elävän uutta renesanssia. Lupa on tällä hetkellä kiihdytysajoneuvoille, joiden aika ei alita 3,6 sekuntia 1/8 maililla. Mobilia, Vehoniemen Automuseo, Tampereen Seudun Mobilistit ja Kangasalan matkailu ovat kehitelleet ohjelmaa ajoneuvoharrastajille. Kilpa-autoilusta sen käyttö laajeni myös ilmailupuolelle. Maksuttomiin koeajoihin startataan kaupunkien Messukeskusten pysäköintialueilta. Menestystä tuli kuitenkin vuonna 1967, kun Gurney oli kolmas Canadan GP:ssä ja voitti Belgian GP:n. 22 V8-MAGAZINE Tiivistettyä Multitalentti kilpa-ajaja, tallipäällikkö ja autovalmistaja, kalifornialainen Dan Gurney toimi All American Racers -kilpatallinsa / -yhtiönsä (AAR) hallituksen puheenjohtajana kuolemaansa saakka. Preston Tuckerin omassa käytössä vuoteen 1955 saakka ollut Tucker (korinumeroltaan 1029) myytiin tammikuussa Sothebyn huutokaupassa Arizonassa 1 792 500 dollarin hintaan. Autotehtailija Tucker käytti kyseistä autoa huippunopeustesteihin. Kaiken kaikkiaan F1 Eagle’jä valmistettiin neljä. KUVA AAR Kilpa-autoguru Dan Gurney K U V A W B R 70-luku oli vanikulttuurin kulta-aikaa. USA:n merkittäviin moottoriurheilijoihin lukeutuva Gurney muistetaan myös tutusta voitonjuhlaperinteestä. Hyvä osoitus tästä on hänen innovoimansa pieni lisäpala auton takasiiven takareunaan, joka kulkee nimellä Gurney-flap. Useat Eagle’illä startatut F1-kisat päättyivät keskeytykseen. Voittaessaan LeMansin 24 tunnin kilpailun A.J. Helsingissä on lisäksi mahdollisuus testata kortittomana ja tarjotaan ajo-opastusta niille, jotka eivät ole pitkään aikaan ajaneet kaksipyöräisellä. Taival ei ollut kausina 1966–69 järin menestyksekäs vaikkakin Gurney ajoi heti ensimmäisessä lähdössä pisteille. . leffoissa The Van (menorauta) tai Supervan. Racing, Le Mans, Off Road, Petrol Heads ja Route 66. päivä juhlitaan Vehoniemen Automuseossa ’28 Chevrolet Capitol Truck 90-vuotis sekä museonjohtaja Leila Suutarisen ”parhaassa iässä ”-syntymäpäiviä. . Sen virkana on lisätä downforcea, mutta häiritä mahdollisimman vähän ilmavirtauksia. 1950–60 luvulla hän otti Formula 1:ssä neljä GP-osakilpailu voittoa ja oli ensimmäinen kuljettaja, joka voitti kisan niin Formula 1:ssä, IndyCarissa kuin NASCARissakin. Tallipäällikkö ja kolmenkertainen F1-maailmanmestari, Jack Brabham sanoi Gurneystä, että hän on kilpa-ajaja, jolla on insinöörin aivot. V6-, V8ja V12-huoneita on tarjolla myös erilaisilla sisustusteemoilla esim. . Ilta kuuteen avoinna olevan Mobilian ja myöhäisiltaan ovet avoinna pitävän Vehoniemen Automuseon väliä sukkuloi museobussi, jonka nostalginen kyyti on ilmaishuvia. Stuttgartin Böblingenissä avattiin uusi V8-Hotel. . Mukana ovat kaikki suurimmat moottoripyörämerkit ja kuumimmat uutuusmallit. Ruotsin Mantorp Park halajaa tulevaisuuden EM-kiihdytyskisoja. Näitä oli tarjolla eri versioina mittakaavassa 1:16. Kiihdytysrataa suunnitellaan pidennettäväksi ja erotettavaksi mutkaradasta. Suuri moottoripyörien koeajopäivä kesäkuussa on ensimmäistä kertaa Helsingin (8.6.) lisäksi myös Tampereella (6.6.) ja Turussa (7.6.). Pääkokoontumispaikkana on Mobilian tieliikennemuseo, missä järjestetään myös 70-luvun Arjen Klassikot -tapahtuma klo 11–13. Toukokuun 10. Pienoismallija leluvalmistajat iskivät luonnollisesti boomiin
Korin takaosa on levennetty wide body -paketilla. . Suunnitelmissa on perävälityksen vaihto tiheämpään ja patinoituneelle sisustallekin on mietitty jotain freessausta. Amerikkalainen urheiluauto kääntää tehokkaasti väen päät. Orimattilalaisten Minna ja Juha Forsbergin mattapunaiseksi, mustilla raidoilla teipattu '97 Corvette on vaikuttava ilmestys. Taivalkosken moottorikerho ry jatkaa tuttuun tapaan kiihdytyspäiviä sekä no speed limit-huippunopeuden mittausta pudasjärven lentokentällä tulevana kesänä. kesäkuuta Viron Saarenmaalla järjestettävään kansainväliseen Corvette RoundUp -tapahtumaan. Viime vuonna mittariin kertyi 6000 kilometriä ja varsinainen käyttöauto jäi useimmiten vaille ajoa. Tuttavapiirin myötä saatu Corvette-kiinnostus realisoitui oman Vetten hankintaan. välisenä aikana. Ajankohta on 7. Matka-ajossa kulutus on urheiluautolle vähäiset 9–10 litraa 100 kilometrillä. Auto on tuotu yksityistuontina Amerikasta. . Nyt uutuutena ajetaan myös north blacklist street race -skaboja. Meguiar´s on USA:n myydyin autonhoitobrändi Liity mukaan: www.facebook.com/MeguiarsSuomi HL GROUP Meguiars V8 Magazine-0318.indd 1 12.3.2018 9.18 . heinäkuuta ja paikkana jäähalli. Kuressaaren Suur Töll -lomakylässä pidettävään kokoontumiseen ovat tervetulleita myös muut jenkkija erikoisautot. Corvette Club of Estonia on kutsunut suomalaiset Vetteharrastajat 8.–10. Retki American Beauty Car Show'hun Viroon oli yksi kesän kohokohdista. Tekniikkana on vakio 345-hevosvoimainen 5,7-lirainen LS1 V8 ja vaihteistona viime vuonna korjattu automaatti. Mieluisaan autoon on mielekästä panostaa. Kahden henkilön taloudessa kaksipaikkainen maantiekiituri toimii nautittavasti koko sulan kauden, noin kuusi kuukautta niin käyttökuin harrasteautonakin. Tepolta lisäinfoa: 045 138 6960. V8-MAGAZINE 23 Tiivistettyä www.meguiars.fi For Car Crazy People. Katujenkki tien päältä H A N N E LE H A TA N PÄ Ä. Vuodesta 2006 on ajettu kerhon omaa street outlaws -listaa ja oman ajokin testausta. . Vehoniemen Automuseon suosittu ”Motoristien yökahvila” on tänäkin kesänä avoinna perjantaisin 11.5.–7.9. Tarkat ajankohdat löytyvät tapahtumakalenterista ja Taivalkosken moottorikerhon nettisivuilta www.taivalkoskenmoot-kerho.fi. Se oli seissyt jonkin aikaa, kun Tommi Hykkyrä hankki sen ja aloitti elvyttämisen ajokuntoon sekä ehostamisen uuteen kuosiin. Auton valmistuttua Forsbergit ostivat sen välittömästi keväällä 2016, jolloin se rekisteröitiin myös ensimmäisen kerran Suomen kilpiin. Auton ominaisuuksia mutkaradalla oli ajatus testata kesällä Alastarolla Corvette Clubin ratapäivillä, mutta sadekeli piti vauhdit maltillisina liukkaalla radalla. Ajaminen meni märän kelin harjoitteluksi. Satakuntalaisessa merenrantakunnassa, Merikarvialla järjestetään paikallishistorian ensimmäinen jenkkiautonäyttely, Americarwian Car Show
Messukeskuksessa järjestetty perinteinen American Car Show on takuuvarma kevään merkki, vaikka ulkona ei pääsiäisen aikaan vielä kevätilmoilla brassailtu. STADIN PÄÄSIÄISHERKUT 24 V8-MAGAZINE. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO 50-lukulaisten parhaimmistoa edustivat Arto Jauhiaisen roosa '59 Chrysler Saratoga ja Jari Heilevuon '56 Cadillac. American Car Show, Helsinki 30.3.–1.4. Konetilasta löytyy tuoreempaa pikkulohkotekniikkaa. Juha Pajusen ’39 Ford Tudor rankattiin TOP 10 -autoksi. Nähtävää oli laidasta laitaan ja kävijöitä viihdytettiin myös useilla oheisohjelmilla, kuten huutokaupalla. Näihin ei kyllästy koskaan! Kraisu rankattiin TOP 10 autoksi
Näyttelyissä on viime vuosien aikana nähty muun muassa huippuviimeistelty nelipaikkainen Rolls-Royce sekä V8-moottorilla ja mekaanisella ahtimella ladattu mönkkäri. S uomen vanhin jenkkiautonäyttely American Car Show täytti viime vuonna kunnioitettavat 40 vuotta. Veli-Matti Backman lienee jonkinmoinen pelle peloton, sillä miehen tallissa syntyy näyttäviä hot rodeja vuodesta toiseen. Kotimaisen kaluston lisäksi messuhallissa nähtiin kohteita Virosta, Ruotsista ja Hollannista, josta saapui näyttelyyn Yhdysvalloissa rakennettu '65 Chevrolet Suburban. Best in Show -pytyn korjasi kotiin viemisenä hollantilainen René Hagen massasta erottuvalla '65 Chevrolet Suburbanilla. Meklarina toimi Paimelan autoparoninakin tunnettu moottoriturpa Reijo Valkama. Matalan näyttelyilmeen takaa ilma-alusta. Lieneekö kotimaisessa jenkkiautonäyttelyssä nähty houkuttimena koskaan aikaisemmin leikkuupuimuria. Huomioarvo on siis taattu! Pikkis rankattiin TOP-kymppiin. Näyttely typistettiin juhlavuoden kunniaksi kolmipäiväiseksi ja tällä linjalla jatkettiin myös jälkimainingeissa. Tällä erää mies toi näytille '38 GMC pickupin, joka ei poikkea tutusta kaavasta. Tällä erää tontilta löytyi muun kaluston ohessa sympaattinen '69 Rambler 440, joka on tuttu myös Kari Väänäsen ohjaamasta ”Vaiennut kylä” -rainasta (1997). STADIN PÄÄSIÄISHERKUT V8-MAGAZINE 25. Tuskin! Parivaljakon aikaisemmatkaan tuotokset eivät ole jättäneet yleisöä kylmäksi. chopattu ja sektioitu. Veekasin lukijat pääsevät tutustumaan uniikin Fahrin syntyprojektiin myöhemmin juhlavuoden aikana. Hyötyajoneuvossa on todella kiva väriyhdistelmä, mutta keltaiset umpiot jakavat mielipiteitä. Moottorina toimii 468-kuutiotuumainen vinkkeli. Mitä seuraavaksi, siinäpä kysymys. Kolmipäiväisyys sai kiitosta monen harrastajan ja näytteilleasettajan suulla kerrottuna, näin muutos oli onnistunut ratkaisu. . Jatkuvuus huutokaupan suhteen lienee turvattu. Yksi kiinnostavimmista kohteista oli näyttelyautojen joukossa ollut flat top -katollinen pinkki '59 Cadillac, joka vaihtoi omistajaa 31 500 eurolla. Risto Krögerin ilmajousitettua ’88 Chevrolet pikkistä koristaa Cadillac Escaladen keula. Rodien ja kustomien vähäinen määrä pisti silmään. Autoa on mm. Todellinen yleisömagneetti! Toinen massasta poikkeava yksilö löytyi yllättäen eurokalustosta, kun Marko Vuolle toi näytille myös rankasti rakennetun '92 Volkswagen Transporter T4 lava-auton, jossa oli mukavasti lowrider-henkeä muillekin jaettavaksi. Näyttelyn yksi vetovoimaisimmista kohteista oli eittämättä Kurikan ”kylähullujen” Petri Plosilan ja Raine Saviojan maailman nopeimmaksi leikkuupuimuriksikin tituleerattu '67 Fahr M 44 Super, jonka kulkupuolta avittaa tuplaturbotettu Cadillacin 500-kuutiotuumainen jättikasi. AMC Club Finlandin (AMCCF) osastolta löytyy aina jotain mielenkiintoista katseltavaa. Näyttelyn tarjonta oli kattava, vaikka ulkomaisella kalustolla ei tänä vuonna mässäilty. Sunnuntaina järjestetty FHRA Auction harrasteajoneuvohuutokauppa oli suorastaan menestys, sillä huutokaupassa myytiin kaikkiaan 18 ajoneuvoa ja muutama kohde vaihtoi omistajaa vielä huutokaupan jälkeen! Muutama vuosi sitten ideoitu huutokauppa oli tähän päivään mennessä ollut jopa tylsää katsottavaa, koska vain harva ajoneuvo oli vaihtanut omistajaa edellisvuosina
...American Car Show 26 V8-MAGAZINE. Vaihteistona TF 727 ja vikana lenkkinä väkivahva Dana 60:nen. Koristelusta vastaa Pekka ”Wizzzard” Mannermaa. Näyttelyssä nähtiin muutama kovanluokan ruotsalainen katuohjus, kuten Roine Kjellqvistin brutaali '71 Chevrolet Chevelle, jossa on Chevyn 555-kuutiotuumainen pannu. Bagger Style ei miellyttänyt ainakaan tuomaristoa, koska upea kokonaisuus jäi palkinnotta. Ruotsinsuomalaisen Janne Vithagenin juuri ennen näyttelyä valmistuneessa ’08 HarleyDavidsonissa on mm. Korityöt ovat WD Steelworks Oy:n käsialaa. Tuloksena ACS TOP 10 -sijoitus ja Veekasin myöntämä V8-Magazinen tunnustuspalkinto. Takarenkaiden savutuksesta huolehtii 440-isolohko, jota on höystetty vielä kahdella turbolla. Taustalla Jannen 13 vuoden jälkeen takaisin hankkima ’70 Dodge Charger, joka oli vielä Jannen jo 90-luvulla rakentamassa asussa. Twin Cam -moottori, 6-vaihteinen vaihteisto ja ilmajousitus. Chevy on vuoden 2016 muskeliauto länsinaapurissa. Daniel Tikanderin ’78 Dodge D150 Adventurer omaa katu-uskottavan ulkokuoren, mutta imagolle löytyy pontta myös moottoritilasta. Olli Salmen huikea '55 Chevrolet Bel Air Nomad 2d Station Wagon miellytti niin tuomaristoa kuin lehteä. Upea maalaus vie ajatukset 70-luvun hottentottivuosille, jotka tämä poni on kokenut aikanaan. Veekasin osastolla kansaa ilahdutti porilaisen Jarmo Vilenin ’68 Ford Mustang Fastback, joka tunnetaan lempinimellä Frank. Tehoa löytyi viime kaudella hieman yli 1000 hevosvoimaa, mutta voimavaroja on kasvatettu muutamalla sadalla ensi kesää silmällä pitäen
Kisakalustoa oli paikan päällä ihan mukavasti. Thunder Stock Motorsportin Vilma Palasmaan '68 Chevrolet Camaroa (S/SS) kiidättää 396-kuutiotuuman isolohko. Nuori Rakentaja -kilpailussa palkittiin kolme parasta autoja pyöräkategoriassa 250, 500 ja 750 euron shekeillä. Ei sen aina tarvitse olla jenkki ollakseen cool! Autovahinkokeskuksen (AVK) ständiltä löytyi mm. Paras aika stripillä on toistaiseksi 8,54/256 km/h. tämä lasikuitukoppainen '65 Chevrolet Corvette Roger Penske Grand Sport Tribute. Vaikea sanoa, mikä patinassa ja ruosteessa viehättää, mutta näin se vaan on tänä päivänä. Täysin läpikäydyllä maasturilla on ajettu liki 40 vuodessa vähäiset 49 000 kilometriä. Tommi Tähtisen pirtsakan värinen '79 Jeep CJ-7 ilahdutti myös pitkänlinjan jenkkiautoilijaa. Vaikka kyse ei ole jenkkiautosta, niin tämän '92 VW Transporterin osalta voitaneen puhua kuitenkin kustomhenkisestä matalakiiturista. Showstopperin taustalta löytyy parivaljakko Petri Plosila ja Raine Savioja. HEIKKI MALINEN V8-MAGAZINE 27. Vilma on pienestä pitäen seurannut isänsä Hannun jalanjälkiä ainakin drag racingin suhteen. Auto oli ensimmäisellä omistajalla uudesta lähtien aina vuoteen 2007 saakka. Tälläkin komeudella oli säälittävä kohtalo päätyä huutokaupattavaksi osina, tosin tiettävästi vain kahtena kappaleena. Konetilasta löytyy 258-kuutiotuumainen suora kutvonen. Toni Nyströmin '65 Plymouth Valiantissa (Pro Street) on 1100-hevosvoimainen Predatorin 600-kuutiotuumainen vinkkeli. Tuplaturbot lisäävät tehoa entisestään. Ei, sillä kyse on ehkä maailman nopeimmasta leikkuupuimurista, jota kyydittää 8,2-litralla ja 500 kuutiotuumalla varustettu V8-moottori. Onko tämä kuva eksynyt mukaan maatalousnäyttelystä. Marko Vuolle hankki vanhan hiilikaivoksella toimineen työjuhdan ja muokkasi siitä melkoisen näyttelystopperin
Autolla on pituutta 5,66 metriä ja leveyttä kaksi metriä. Strangen vetoakseleilla varustettua 8 3/4 perää oli kavennettu 112 mm ja taotut lehtijousipakat oli sijoitettu akselin yläpuolelle. Paikalla vieraili yli 17 000 maksanutta kävijää, joka valitsi suosikikseen Kari Viitasen '48-mallisen Oldsmobile Club 2 d sedanin, joka lukeutui maamme oloissa vielä vähälukuiseen pitkälle kustomoitujen autojen joukkoon. Palaamme tämän juttusarjan puitteissa taaksepäin kymmenen vuoden jaksoissa, ja luomme katsauksen siihen, millaisia juttuja ja esittelyitä lehdessä on ollut aikojen saatossa. Juha ihastui miehen kokoelmiin kuuluneeseen tarinan virheettömään '59 Oldsmobileen ja osti auton Suomeen. TEKSTI PETRI LAULAJAINEN ERI VUOSIKYMMENILLÄ Mistä Veekasi kirjoitti (1978 ilmestyi vain yksi numero, niin tällainen aikavirhe sallittakoon) 40 vuotta sitten 4/79 Järjestyksessään toinen Tikkurilassa Vantaan jäähallissa järjestetty American Car Show sai runsaasti palstatilaa vuoden 1979 neljännestä numerosta, aina kansikuvaa myöten. Se ei ollut puhdasverinen gasser, vaan pikemminkin highrider, vaikka 360-kuutiotuumaista moottoria oli siirretty noin 20 cm taaksepäin ja etuakseli oli tehty suorasta putkesta. Juha Reinikan suurinta mallisarjaa edustava '59 Oldsmobile 98 Holiday Sedan on oiva siipiaikakauden loppupuolen edustaja. Numeron 4/88 kannessa komeileva '65 Dodge Dart oli tukholmalaisen Björn Carlströmin luomus, ja valmistuttuaan kutakuinkin ainutlaatuinen koko Pohjolassa. Neliovisia autoja on esitelty V8-Magazinen sivuilla kautta läpi vuosikymmenten. 30 vuotta sitten 4/88 Vaikka Ruotsin kiihdytysradoilla oli vieraillut gassereita jo 60-luvulla, ei tyylisuunnan edustajia ollut juurikaan nähty liikenteessä. Juttusarjaa jatketaan kaikissa vuoden 2018 numeroissa. 28 V8-MAGAZINE. Myös etupää oli varustettu lehitjousilla. Juha löysi autonsa vuonna 1987 lomamatkalla Amerikassa, kun kulku suuntautui Oregonissa paikalliselle farmille, jonka omistajan harrastuksena olivat vanhat autot. Björnin Dart oli vieraillut eri versioissaan myös Suomen näyttelyissä vuodesta 1982 lähtien. V8-Magazine juhlistaa tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan
Esitteiden maailmasta oli juttusarja, jossa käsiteltiin nimensä mukaan autoesitteitä. Aarre oli ammatiltaan sisustaja, joten auton sisustasta tuli alkuperäistä paljon ylellisempi punaista plyyshiä olevien penkkien kera. Auton aiempien omistajien listalta löytyi sellaisia nimiä kuin Otto Frosman, Södis ja Matti Hyyppä. Aarre Pihlaja kunnosti pojalleen talvi-iltojensa ratoksi '57 DeSoto Diplomatin. Parkkipaikan kukkaset kertoi American Car Show'n kävijöiden omasta harrastekalustosta, jota löytyi jopa sen verran, että kuvaavan toimittajan oli käytävä kesken kaiken ostamassa lisää filmiä kameraansa. Hardtop -the smartest idea in auto industry" käsitteli maestron piirrosten välityksellä hardtop-mallien syntyhistoriaa. Ensimmäinen nykyaikainen ht oli '46 Chrysler Custom Club Coupe, joka oli pelti-mahonki-konstruktionsa vuoksi aikoinaan kallis, ja siten myös harvinainen. moottorin läpikäynnin, vähäisiä peltitöitä sekä paremman puskurin ja koristelistat. Juttu päättyy kiinalaiseen viisauteen: Miten mies käyttää sen 0,003 sekuntia, jonka näin varasti. Tällä kertaa vuorossa olivat vuoden 1955 toinen toistaan näyttävämmät esitteet, jotka antoivat värikylläisinä silloisille autonostajille hyvän kuvan myynnissä olleista tuotteista. Kunnostustyöt kestivät pari vuotta, jonka aikana auto periaatteessa entisöitiin kokonaan. Tarinassa käydään läpi Tuckerin lyhyt historia kokonaisuudessaan. V8-MAGAZINE 29. V8-Magazinen sivuilla on esitelty myös hivenen harvinaisempia autoja, joihin lukeutuu myös '48 Tucker. Autoja valmistui aikoinaan 51 kappaletta, mistä johtuen olemassa olevien myyntihinnat liikkuvat nykyään miljoonissa dollareissa. Suomalaisista oli paikalla myös Eki Tuominen Beavers Sonetilla, joka ajoi CA:ssa parhaan aikansa 10,66 tappiollisessa lähdössä Lennart Ekevingin Chevyä vastaan. Auto sai osakseen mm. Maamme nopein Standardryhmän kiihdyttelijä Kai Olli Sarlin kertoi lehdessä omin sanoin, kuinka Suomelle tuotiin kautta aikain ensimmäinen pistesija kansainvälisen drag racingin ulkomaan areenoilta, Mantorpin Drag Festival -kisasta. Sarlin ajoi lähtö toisensa jälkeen uusia henkilökohtaisia ennätyksiä, ja parhaaksi ajaksi syntyi 12,68 harmittavassa toisen kierroksen 0,003 sekunnin punavalolähdössä. Pekka Mannermaan juttu "Remember These. Esitteiden kuvitus oli tehty vielä suurimmaksi osaksi piirtämällä
Lohko puolestaan porattiin 0,060 tuuman ylikokoon ja männiksi valittiin 10,75:1-puristeiset TRW:t. V8-Magazinen Fotoskaba oli suuren sukseen saavuttanut valokuvakilpailu, johon lukijat saivat lähettää kesäiseen jenkkiautoja/tai moottoripyöräharrastukseen liittyviä kuviansa. Tankin voimalla, lukee numeron 4/98 kannessa esiintyneen uniikin "Stuart Little" rodin otsikossa. 10 vuotta sitten 4/08 20 vuotta sitten 4/98 30 V8-MAGAZINE. Lohkon sisään piilotettiin vielä 300-asteinen nokka-akseli mekaanisilla nostimilla ja Cranen teräksisillä keinuvivuilla, jotka vaihdettiin myöhemmin alumiinisiin rullakeinuihin. Numeron 4/98 kansikuvassa poseerasi keminmaalaisen Pertti Pitkon katuraaseri, '67 Plymouth Satellite 2 d ht. Auton voimanlähteeksi oli vaihdettu jo peruskunnossaankin 365 hevosvoimaa tuottava 440-kuutiotuumainen isolohko, jota oli piristetty edelleen Weiandin imusarjalla, Holleyn tuplapumpulla ja MSD:n kärjettömällä sytytyksellä. Autossa oli noin kahdeksan tuumaa chopattu '26 T Tudorin peltikori ja auton runkoa oli boksattu sekä lyhennetty. Peruskori maalattiin vihreällä fleikillä, jonka päälle tehtiin kultaiselle fleikkipohjalle toteutettuja ornamenttikuvioita. Kyseessä oli lapualaisen Heath Garagen kunnianosoitus toisessa maailmansodassa palvelleelle M5A1 panssarivaunulle. Jutun tekohetkellä auto oli kulkenut varttimailin aikaan 12,09 sekuntia. Vuosina 1941–1943 tuotannossa olleiden vaunujen voimanlähteenä käytettiin kahta Cadillacin 346-kuutiotuumaista ja 200-hevosvoimaista flathead-veekasia, jollainen päätyi myös Tomi Kankaan show-henkisen rodin voimanlähteeksi. Voittajalle oli tällä kertaa palkintona Canonin järjestelmäkamera ja kakkoselle PimpGarage Escobar Basic -kustomfillari
auton voimavaroja ja ajettavuutta, jota helpottivat molemmat tehostajat. Myös '67 Ford Anglia pakusta saa rakennettua härskin pro street -tyylisuunnan edustajan, kun antaa mielikuvitukselle vallan auton rakentelutöiden lomassa. Esittelyssä oli '79 Dodge Li´l Red Express Truck, joka toimi 17-vuotiaan Toni Alakeskisen peltoautona. Auto oli rekisteröity aikoinaan ylivuotisena (9.10.1981). Dodge valmisti 70-luvulla yhden jenkkiautohistorian väkevimmistä lavamalleista. Aiemmin samaisella autolla ajoi Anita Mäkelä. Tässä numerossa lukijat saivat tutustua KalénPatoharju -teamin Mad Bomber Top Alcohol -ryhmän dragsteriin, jolla Jarmo Roivas kiihdytti kauden 2008 Santa Podin EM-avauksessa ajaksi 5,754 sekuntia. V8-MAGAZINE 31. Helsinkiläisen Mika Virtasen '48 Chevrolet Stylemaster Business Coupe oli linjakkaan tasapainoinen mild kustom, jonka ajo-ominaisuudet oli säilytetty sellaisina kuin ne olivat vuosikymmeniä sitten. Putkikeulan keskellä lepäsi piristetty 351-kuutiotuumainen Cleveland veekasi, ja entisen tavaratilan täyttivät 33x19,5–15 Mickey Thompsonin renkaat sisäänsä kätkevät massiiviset pyöräkotelot sekä asianmukainen turvakehikko. Jo aikoinaan chopatun auton tekniikkana toimi Chevroletin 235-kuutiotuumainen kuutonen ja kolmepykäläinen manuaalivaihteisto. Shop manual eli korjausopas on yksi tärkeimpiä hankintoja vanhan auton omistajalle, sillä se antaa runsaasti hyödyllistä tietoa auton toiminnasta ja kunnossapidosta, vaikka tarvetta varsinaiselle korjaukselle ei edes olisi. Hyötykirjallisuutta tallipuuhiin -jutussa käytiin otsikon mukaisesti läpi kirjallisuutta, jota autoihin sai silloin, kun ne olivat uusia. Tonin isä Jari hankki auton yli 20 vuotta ennen jutun tekohetkeä ja hän oli auton kahdeksas omistaja. V8-Magazinen päätoimittaja Jarmo Markkanen testasi aikoinaan lavaerikoisuutta myös tuoreeltaan (VM 11/79), ja hän kehui jutussa mm. Auton ulkopintaan oli saatu kliiniyttä listojen ja merkkien poistolla sekä kiinnitysreikien täytöllä. Myös apukuskin puoleisen oven takana törröttänyt polttoaineen täyttöaukko hitsattiin umpeen ja tankki täyttöputkineen siirrettiin auton tavaratilaan katseiden ulottumattomiin. Kerroimme miten homma tapahtuu, ja samassa yhteydessä käsittelimme myös toisen puhdistustavan, korin korkeapainepesun. Kilpuriesittelyt ovat olennainen osa V8-Magazinen sisältöä. Hiekkapuhallus on oiva keino auton peltien puhdistamiseksi korroosiovaurioita korjattaessa
Suomalaiset ovat tunnetusti rallihullua kansaa, ja näin ei ole mikään yllätys, kun Eki aloittaa muistelunsa kertomalla omasta nuoruudestaan. Hänen polkunsa kohti FHRA:n toimintaa kulki pitkin suomalaisille harrastajille melko tavanomaista reittiä. Ihmisiä, jotka ovat kanEki Tuominen Erik Tuominen oli usean vuosikymmenen ajan tuttu näky FHRA:n kiihdytyskisoissa, niin auton ratissa kuin lähtöalueella. K iihdytysajon kotimaisen kattojärjestön ja yhtä hyvin Amerikan autoja vaalivan FHRA:n toimintaan on vuosikymmenien saatossa liittynyt useita monitoimihenkilöitä. Osa heistä on ollut enemmän tai vähemmän näkyvissä rooleissa samalla, kun jotkut ovat elämäntilanteen vaikutuksesta joutuneet vähentämään panostaan, noustakseen ajan myötä takaisin kohti tärkeämpiä tehtäviä. KUVA: HEIKKI MALINEN 32 V8-MAGAZINE. TEKSTI HEIKKI MALINEN, KUVAT JARMO MARKKANEN FYYRAN taneet oman mittavan panoksensa sen eteen, että drag racing ja ylipäätään jenkkiautoharrastus on noussut sille tasolle missä tänä päivänä liikutaan. kellomestari Kilpaurallaan Eki saavutti mukavaa menestystä ja hän otti putkeen kolme Competition-ryhmän Suomen mestaruutta vuosina 1984–86. Siinä sivussa hän hoiteli yhdistyksen puitteissa lukemattomia muita rooleja. Rallitaipaleiden varrelta Yhdeksi näistä alkuaikojen pioneereista voidaan täysin oikeutetusti ja kiistatta nimittää Erik ”Eki” Tuominen
Vilanderin Jokke rakensi yhdessä Ekin Kai-veljen kanssa auton, ja tätä kautta Eki joutui osallistumaan samaan projektiin. Auton valmiiksi saattamisen suhteen tuli vastaan kaikille lajia vähänkään harrastaneille tuttu ilmiö nimeltään kiire. FHRA kutsui Eki ajautui FHRA:n toiminnan pariin hyvin varhaisessa vaiheessa, mutta ei kuitenkaan ehtinyt mukaan yhdistyksen alkuperäisiin perustajajoukkoihin, Ruskeasuon silloisessa ”teknologiakeskuksessa” majapaikkaansa pitäneisiin Mätäkukkoihin. temmin Eki liittyi kuitenkin vahvasti mukaan ajanottotouhuihin, mutta tästä lisää hieman edempänä. V8-MAGAZINE 33. Hänen mukana Eki kävi erilaisissa huoltotehtävissä. Asiasta tietämättömille voidaan tässä yhteydessä kertoa kyseisen Mätäkukkojengin koostuneen alun perin moottoripyöräharrastajista ja sittemmin vahvalla tavalla jenkkiautojen suuntaan kääntyneestä kaveriporukasta. Beaver Rocker Keimolaan liittyen Eki huomasi myös ajautuneensa mukaan Beaver Rockerina tunnetuksi tulleen Cortinan kuvioihin. Ekin mukaan ajautuminen tapahtui osittain hänen jenkkiautoharrastuksensa kautta, mutta myös mielenkiinnosta toimia jonkunlaisissa toimitsijatehtävissä ihan ensimmäisissä Keimolan kisoissa. . Tämä Cortina toimi Ekillä nimenomaan työautona, kun hän ei yksinkertaisesti tohtinut ajella työkeikkojaan Thunderbirdillä. SitMaamme ensimmäisen Funny Car -tyyppisen kilpurin kori pystyttiin nostamaan kokonaisena pois rungon päältä, jolloin huoltaminen oli helppoa. Hänen roolinsa keskittyi pitkälti osakellomestari hankintaan, sillä 70-luvun puolivälin kieppeillä Suomesta ei juurikaan löytynyt kelvollista tekniikkaa, tai sen kummemmin materiaaleja kyseisen auton toteuttamiseen. Lyhyt akselivälisen auton runkoputkien väliin sijoittui 1964 vuodelta oleva Fordin 427, Fordin C6 automaatti ja kavennettu Fordin perä. Competition Altered -ryhmän kilpuri kulki 433 cid poratulla Fordin isolohkolla mataliin 11 sekunnin aikoihin ja yli 200 km/h loppunopeuksiin. Kyseinen auto sai huomattavan roolin Ekin silloisessa elämässä, tai kuten hän itse painottaa, Keimolassa järjestettyihin kolmeen ensimmäiseen Vauhdin Maailman kanssa toteutettuun kiihdytyskilpailuun ei kehdannut kurvata paikalle silloisella käyttöautolla 1965 Ford Cortinalla. Veekasi esitteli Ekin Saab Sonettin ensimmäisessä numerossaan 1/1978, jolloin kisattiin vielä silloisella Keimolan moottoriradalla. Mätäkukot ovat FHRA:n varsinainen alkulähde. Tämän jälkeen Eki kertoo hurahtaneensa vuosien 1972–1973 aikoihin Amerikan autoiluun, minkä seurauksena hänen pihaansa ilmestyi vuosimallin 1964 Ford Thunderbird. Silloiset kellot ilmestyivät paikalle Vauhdin Maailman toimesta ja olivat merkkiä Heuer. Amerikasta ei kukaan ostanut mitään osia vielä näihin aikoihin ennen interwebin ihmeellistä aikaa. KenelAikaisemmin hänellä oli tapana kierrellä ralleja kavereidensa kanssa, mukaan lukien tietysti Jyväskylän Suurajot, ja lähipiiristä löytyi eräs maastoajoa harrastanut hyvä kaveri. Eki kävi omien varsinaisten siviilipuolen työtehtäviensä lomassa hakemassa erinäisiä osia Ruotsista. Näissä ekoissa VM-kisoissa FHRA:lla ei vielä ollut omia ajanottolaitteita. Varttimailille hän ei vielä tässä vaiheessa rohjennut lähtemään Thunderbirdinsä kanssa, mutta toimi sentään järjestelypuolella erilaisissa tehtävissä
Eki teki jälleen pioneerityötä hankkiessaan maamme ensimmäiseen pitkänokkaiseen dragsteriin. Auto löytyi rullaavana Ruotsista ja siihen pultattiin aluksi Sonettin tekniikka. 34 V8-MAGAZINE. Joken ideana oli ajattaa Fordin 428-kuutiotuumaista isolohkoa kahdella kaasarilla ja näille sopivalla imusarjalla. läkään ei Suomessa yksinkertaisesti vaan ollut minkäänlaisia Amerikan kontakteja. Mantorpin Sko-Uno Dragfestivaleille 1982 matkattiin kilpakumppani Matti Ahokkaan ja tutun Toyota Celican kanssa.. Osia ostettiin suoraan kavereiden tallien hyllyistä, tai myöhemmässä vaiheessa myös kisapaikoilta. aerodynaamisemmat helmat ja takalokasuojat. Ruotsin suunnalla osia löytyi Tukholmasta Hansen Racingilta, eräältä osaharrastajalta ja omaa koneistamoa pyörittäneeltä Tom Flickiltä. Onhan tuollainen ”tähtiperse” Cortina omalla tavallaan muotoilultaan varsin maukas kokonaisuus, sekä samalla ehdottomasti yksi onnistuneimpia sen aikakauden brittiluomuksia. Ekin mielestä parempi vaihtoehto olisi ollut yksi kisaviritteinen kaasari ja sille sopiva imusarja. Ensimmäiset kisat ajettiin 1980 Räyskälässä. Koppa sai mm. Tuloksellisesti katsottuna Cortina ei koskaan yltänyt oikein odotusten mukaiselle tasolle. Ekin 454 Suburbanilla traileri vaihtoi maisemaa melkoisen ripeästi. Cortinan Ford-moottoriin olisi heti löytynyt samanlainen paketti, mutta se hankittiin vasta harmillisen myöhäisessä vaiheessa. Paketti viimeisteltiin näyttävällä pinkillä metalflake-maalauksella. Yhteydet näihin ruotsalaistahoihin toivat mukanaan lisää arvokkaita kontakteja ja tietotaitoa. Kyseinen Suomen ihka ensimmäinen ja täällä rakennettu aito kiihdytysauto Cortina teki ensiesiintymisensä Keimolan varikolla vuonna 1976 ja aiheutti suurta ihailua. . Kuljetuskalusto oli melko toisenlaista kuin tänään. Sikäläisistä vauhtikaupoista sai ostettua jotain hyödyllistä, mutta luotujen kontaktien kautta aukenivat väylät kohti eksoottisempia osamarkkinoita. Kauden päätteeksi kirjattiin uusi oma ennätys 9,50 sekuntia. Eki oli käynyt yhdessä Kai-veljensä ja Vilanderin Joken kanssa jo useamman kerran Mantorpin kisoissa Ruotsissa lehtimiehiksi akkreditoituToinen versio Saab Sonettista esiteltiin Räyskälässä 1979. Ruotsin suunnalla kiihdytysajo oli sentään jo vuosia Suomea edellä ja ajankohtaan nähden hyvissä kantimissa. Cortina-projektin syntyyn liittyy mielenkiintoinen taustatarina. Ekillä itsellään oli silloin Chevroletin Suburban, johon hän oli ostanut hienosti toimineen Edelbrockin kaasari-imusarjayhdistelmän. Kyseisellä koneistamolla tehtiin silloin paljon osia kiihdytysja rata-autoihin. Moottoririkon jälkeen, vain viikko ennen Mantorpin kisaa tilalle sovitettiin vetoauto Suburbanin piristetty tekniikka. Vasta ihan viime hetkillä tämä löysi tiensä Cortinan konehuoneeseen ja silloin autolla ryhdyttiin saamaan kelvollisia aikoja
Auton kanssa käytiin Mantorpissa lopulta vain kaksi kertaa ja menestys jäi vähäiseksi. Tässä vaiheessa auton kori oli vielä omalla tavallaan raakile, mutta ajan saatossa se muuttui käsittämään alas asti laskeutuvat helmat. Tällä dragsterilla Eki ajoi Compissa monta vuotta. Alkuvuosina Eki ajeli Suomessa Comppia kolmistaan Ahokkaan Polttoaineen ruiskutuksella varustetusta Chevyn pikkulohkosta nähtiin vuosien varrelle lukuisia kehitysversioita. Auto raahattiin Ruotsista Suomeen heti seuraavalla viikolla. Samassa yhteydessä tälle Ruotsissa rakennusalalla toimineelle suomalaiselle tuli äijät jenkeistä laittamaan auton ajokuntoon kisoja varten. Mantorpiin lähteminen oli ehkä vähän hätiköity päätös, sillä auto ei vielä tässä vaiheessa toiminut odotetulla tavalla edes kotimaassa. Tähän päälle autoon kaivettiin Fordin ysituumainen joltain suunnalta kotimaasta ja mukaan ympättiin jonkunlainen lukkoperäviritys. Kyseisen projektin hitaan etenemisvauhdin takia tekniikka oli edennyt toisaalla jo niin kovalla vauhdilla eteenpäin, että Beavers-farkkuputiikin omistajan Matti Majavan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Majava ilmoitti haluavansa jotain huomattavasti nopeampaa. 1981 irtosi Räyskälän Natikoiden voitto ja aika 9,79 sekuntia. Tältä reissulta Peter osti konttikaupalla tavaraa, kun taas Ekin kohdalla etsintä rullaavasta dragsterista ei tuottanut tulosta. Naapurimaasta saatiin kaivettua esiin silloisen omistajan Olavi Knuutisen yhteystiedot ja auton sijainti. Peter ei ollut vielä tuossa vaiheessa ehtinyt tehdä kotipuolessa kaikkia hommia valmiiksi, eikä ollut saanut myytyä kaikkea mikä oli kaupan, joten Eki jäi viikoksi Peterin kanssa Tukholmaan jelppimään häntä käytännön asioissa. Ratkaisu Majavan toiveiden täyttämiseksi löytyi Ekin hommatessa Suomen ensimmäisen funny car -koppaisen kilpurin, Saab Sonettin Ruotsista. Funny Car -koppainen Saab Sonett Aika lailla samoihin aikoihin Eki oli ennättänyt rakentaa yhden rullaavan Ford Mustang kilpuriaihion, josta puuttui vain tekniikka. Seuraavana kesänä 1980 dragsteri oli valmis kahinoihin uusi maalikerros päällään ja Beaversin sponssit kyljissään. Vaihto dragsteriin Eki luopui Sonettista samoihin aikoihin kun hän ryhtyi harkitsemaan rullaavan dragsterin hankkimista Jenkeistä. Keimolassa ei suhtauduttu myötämielisesti kiihdytysajojen jatkumiseen, joten edessä oli vuonna 1978 siirtyminen Räyskälän pienlentokonekentälle. Varsinainen ensimmäinen kisamoottori löytyi Flickin avustamana Ruotsista. Räyskälän kesän 1978 jäljiltä Eki viimeisteli Sonettin ulkokuoren ja päälle vedettiin samalla uusi maalaus. Eki haki Sonettin vuonna 1977 Ruotsista rullaavana ilman tekniikkaa ja samoihin aikoihin myyjälle tuli Jenkeistä ihan uusi nitrokäyttöinen Chevrolet Monza funny car. tähän päälle hän sai vielä samanmoisen kunniamaininnan Jenkeissä. Kyseessä oli ensimmäinen isolla karkealla metalflake-maalauksella toteutettu auto Suomessa, ja toteuttamista avitti kiire saada auto valmiiksi kevään 1979 FHRA:n näyttelyyn. Cortinan Mantorpin ensiesiintyminen tapahtui vuonna 1976 ja tällä reissulla olivat Ekin ja Joken ohella mukana tukijoukoissa ainakin Harri Haatainen, Vennu Björkman ja Anita Tammi. Mantorpin kisojen promoottori Johan Grape alkoi jo kyllästyä ilmaisvieraina paikalle kerta toisensa ilmestyneisiin suomalaisiin ja ilmoitti, että ensi vuonna teidän on ilmestyttävä paikalle kilpa-auton kanssa. Hivenen myöhemmin polttoaineeksi vaihtui metanoli, minkä ansiosta pikkulohkolla varustetun dragsterin kanssa pääsi Compissa kiinni edullisempaan indeksiin verrattuna bensakäyttöiseen moottoriin. Eki ajoi ensimmäiset testilähdöt Sonetilla Keimolassa 1977, etenkin kun Matti Majava oli sponssitarkoituksia varten vaatinut saada nähdä auton radalla Beaversin mainokset kyljissään. Sen verran Eki muistaa Sonettin tulostasosta, että Competition-ryhmän sisällä paketti isolohkolla ei ollut mikään kaikkein ideaalisin. Olavi ei itse ajanut Monzalla, vaan kuskiksi valikoitui britti Dennis Pridle. Ruotsiin paluun yhteydessä Tom Flick ilmoitti Ruotsissa jossain lähempänä Mantorpia myynnissä olleesta kohtuuhintaisesta pikkulohkokäyttöön soveltuvasta rullaavasta dragsterista. . Taso Ruotsissa oli jo näihin aikoihin niin kova, että suomalaiset saivat jäädä nuolemaan näppejään. Kilvanajoura pakettiin Suomessa ei silloin ollut puhettakaan täysistä 16-kaavioista. Flickin pajalla oli jo siihen aikaan jarrudynamometrit ja muut säätötoimissa tarvittavat laitteet, ja siellä tarkistettiin myös Ekin voimanlähde. Kilpailuryhmänä Ekillä oli Competition. Autolla saavutetut parhaat ajat eivät ole enää mielessä, mutta kovempaa sillä mentiin kuin Beaver Rocker Cortinalla. Tämä peräcocktail ei oikein tahtonut pitää ajossa, joten lopulta Eki haki Ruotsista kunnollisen Detroit Lockerin. Vielä täällä Eki ajoi ensimmäisen kesän Sonetilla alkuperäisen kopan kanssa. Ensimmäiset kaksi vuotta menivät alkuperäisessä muodossaan. Ensin autolla Göteborgiin, sieltä laivalla yli Englantiin, mistä matka jatkui halpalennolla ensin New Yorkiin ja vielä eteenpäin Miamiin. V8-MAGAZINE 35. Eki itse joutui vielä rakentamaan kopan ja rungon yhdeksi paketiksi. Ruotsin tulostasoon verraten auto ei kuitenkaan ollut kilpailukykyinen. Tätä projektia hän lähti toteuttamaan Hangon suunnalta Tukholmaan muuttaneen ja Quicksilver Corvettestaan tutuksi tulleen Peter Nordströmin kanssa, ja alkumatka kohti Englantia tehtiin Ekin Cortinalla. Ihan alkajaisiksi Eki käytti Sonettissa Beaver Rockerin moottoria ja laatikkoa. Knuutisen tiimi kuskinaan Pridle kävivät ajamassa myös Räyskälässä. Cortinan kanssa paikalle ilmestyessään suomalaiset marssivat rinta rottingilla Grapen luokse ja ilmoittivat tulleensa kilpuri matkassaan. Amerikassa kausi oli aluillaan ja myytävänä olleet autot olivat vähissä. Ihan alkuvuosina tekniikka ei ollut vielä riittävän tehokas, mutta ajan myötä kulkupuoli parani, kun Eki ehti ostelemaan parempaa tekniikkaa ja valmiita moottoreita. Kyseessä oli Ekin silmissä kilpailukykyinen ja nimenomaan hänen suunnitelmiinsa sopiva peli. Pridle oli muuten sen verta kovan tason kuski, että kotimaassaan hänen tekemisensä ja etenkin USA:n ulkopuolella ensimmäisenä saavutettu 6 sekunnin aika (6,995 sekuntia) Top Fuelerin ohjaimissa vuonna 1972 arvostettiin Brittien Drag Racingin Hall of Fame -kunniamaininnalla. Mantorpin kisoissa Ekillä ei ollut mitään vaikeuksia saada paikkaa Compin isoissa 16-kaavioissa ja parhaimmillaan dragsterilla saavutettiin siellä eliminaattorissa sijoja 3-4. Vaan eipä ollut Eki aiemmin uskonut vanhan Cortinansa koskaan palaavan kotikonnuilleen saarivaltioon, mutta näin vain kävi. Tätä projektia varten Eki oli jo kerännyt kotimaassa erinäistä palikkaa nurkkiin hyvän määrän. Loppuvaiheessa Ekillä oli dragsteriin jopa viisi eri moottoria, joita vaihdeltiin juuri halutun indeksin takia. Ekille tulleessa Sonettissa oli tekniikan osalta mukana vain ohjauslaitteet, etuakseli ja pyörät rungossa. neina
Nyt olisi aika kääntää katseet kohti muita harrastuksia. Kyseessä oli täysin täällä kotimaassa rakennettu laitteisto, sillä vielä tähän aikaan eivät kattojärjestön rahat riittäneet amerikkalaisen ajanottolaitteiston hankintaan. Ratapohja tutuksi Varhaisilta ajoilta 80-luvun suunnalta FHRA:n toiminnan parista Eki muistaa hyvin esimerkiksi Motoparkin ja Alastaron ratojen syntyvaiheet, kuten esimerkiksi ensivisiitin Motoparkin radan maisemiin. . Näin jälkikäteen Eki vielä toteaa, että Motoparkin rataprojekti oli siitä hölmö, että Häkkinen ei ottanut yhtään onkeensa toiveita, joita kattojärjestö hänen suuntaansa esitti. Niihin aikoihin kännykät eivät olleet vielä yhtä yleisiä kuin nykyään. Tässä kävi lopulta niin, että kaikeksi epäonneksi kun betonit oli juuri valettu, tuli sade rankka ja historia kertoo loput. Pasi halusi ehdottomasti näyttää paikat ja sijainnin FHRA:n porukalle ennen radan varsinaisen rakennusvaiheen käynnistämistä. Siellä Pasi Häkkinen oli keskellä kylmää savolaista talvea vastassa kevyehkösti tilaisuutta varten pukeutunutta ja pääkaupungista paikalle saapunutta FHRA:n konkkaronkkaa esittelemässä vierailleen lumenpeittämiä maisemia. Anita Mäkelää vastaan Eki ei sentään muista koskaan ajaneensa yhtään eliminaattorilähtöä, vaikka Anita aloitti varsinaisen uransa nimenomaan Competitionin puolella Motoparkin avauskisassa 1987. Tämä tapahtui FHRA:n toimiston sijaitessa Sturenkadun ja Mäkelänkadun risteyksessä 90-luvun puolivälin hujakoilla. Kisauran, ajanoton ja FHRA:n johtistehtävien lisäksi Eki ehti vielä toimia kilpailunjohtajana ja oli tuttu näky palkintojen jaoissa. Sponsorimarkkinat menivät 90-luvun alun kupeessa aivan hulluiksi ja samassa yhteydessä sai itse ihmetellä mistä kilpakumppanit kaivoivat rahat kilpailemiseen. Hintataso autoille ja tekniikalle kipusi yksinkertaisesti sanottuna pystysuorana ylöspäin. Dragsteri oli Ekin viimeinen kiihdytysauto, ja syyksi hän paljastaa täysin luonnollisen syyn. 36 V8-MAGAZINE. Tässä yhteydessä hän katkaisi toimintansa FHRA:n parissa kuin seinään ja ilmoitti, että häntä ei enää jatkossa täällä näy. Kausi 1983 toi ensimmäisen ysin alituksen, kun kellot pysähtyivät Räyskälässä 8,91 aikaan. Toimiston rutiinit eivät heitä juurikaan kiinnostaneet, mistä muodostui omanalaisiaan ongelmia. Ajouran loppu osui kohdalle Ekin ilmoitettua Majavalle ihan yksikantaan, että tästä eteenpäin en aio enää jatkaa kilvanajoa, sillä johan tässä on yhden omakotitalon verran satsattu rahaa autoihin ja kilpailemiseen. Aikansa kutakin FHRA:n toimistotehtävät osuivat jatkossa Ekin kontolle enenevissä määrin. Nykyisellään hän viettää rauhallisia, mutta puuhantäyteisiä eläkepäiviä. Eki ehti siirtää intressejään syvemmälle FHRA:n toimintaan jo kilvanajon ohessa, ollen monet vuodet mukana yhdistyksen johtokunnassa, ja toimimalla erään ajanjakson myös sen puheenjohtajana. Herrat eivät olleet paikalla, kun muut tahot halusivat heitä tavoittaa. Hän ei olisi enää ehdolla edes johtokunnan jäseneksi. Yksi suurimmista virheistä oli jonkun hänelle syöttämä esitys betonipohjaisesta radasta. Etenkin, kun silloiset pääjehut keskittyivät rahahankintaneuvotteluihin ja muihin suurempiin kuvioihin. Lopetuspäätöksen myötä dragsteri meni Ekiltä eteenpäin ilman moottoria ja tekniikkaa jonnekin provinssiin. Tässä kohdin dragsterin pikkulohko käytti polttoaineen metanolia. Ajan saatossa näiden laitteiden kanssa alkoi tulla erilaisia ongelmia, ja näin johtokunta teki lopulta päätöksen ostaa Jenkeistä kunnolliset NHRA:n kuvioista tutut Chrondeckin vermeet. Matin Toyota-koppaista ja Virtasen Ahdin hommaamaa Alteredia vastaan. Joulukuusen rakentaja Ekin monipuolisista toimenkuvista FHRA:n parissa voidaan erityisesti huomioida hänen rakentamansa ensimmäinen oma joulukuusi ja ylipäätään ajanottolaitteiden ohjaus. Jossain vaiheessa Eki kypsyi valloillaan olleeseen menoon, ja hän ilmoitti jyrkän kantansa. . Tähän se rata tulee. FHRA:n ekoja omia kelloja vieläpä päivitettiin vuosien saatossa luopumalla alkuperäisestä reletekniikasta kohti modernimpia palikoita. Tavallisen duunarin palkoilla hommaa ei pitkälle pyöritetty, ja vain joiltain yksityisyrittäjiltä saattoi löytyä vaadittavat rahamäärät. Kennot ja varsinainen ajanottoyksikkö tulivat jostain, mistä Ekillä ei enää ole tarkempaa muistikuvaa. Tässä ajanottoon liittyvässä yhteydessä Eki olikin sitten kuin kiintopiste lähtöalueella ja hänen vanha 240 Volvonsa tuttu näky radan varressa tarkistusja huoltotehtävissä. Kilvanajouran päättymisen jälkeen toimenkuvat sen kun lisääntyivät, etenkin kun eräässä vaiheessa Ekin työnantajan firma myytiin pois ja hänelle tarjottiin sopivan tuntuista irtisanomispakettia ja edessä oli eräänlainen sapattivuosi. Sen verran pitkään Eki ehti uransa aikana ajamaan, että hän ennätti kilpailla dragsterinsa kanssa sekä Motoparkissa että Alastarolla. Beavers-omistaja Matti Majava pysyi Ekin sponsorina ihan loppuun asti, vaikka hän ei enää ollut valmiina nostamaan panostustaan. Poisvetäytymisensä jälkeen Eki ei ole käynyt kertaakaan kisoissa, ja FHRA:n suuressa pääsiäisnäyttelyssäkin vain muutaman kerran. Lumipeiton alla piileskelleestä tulevasta ratapohjasta ei siinä vaiheessa saanut irti muuta kuin minimaalisen hahmotelman. Tavarat sinällään koostuivat ihan uusista palikoista, mutta ”Kellomestari” Ekin tehtäväksi jäi yhdistellä kokonaisuus toimivaksi käynnistysja pysäytystiedostoineen
15 ,C8ZZ-17A553-A KATKAISIJA PYYHKIJÄN MUSTANG 1968 2-nopeus .............................................................. 24 ,MM1208 KORJ PELTI TAKALOKASUOJA CHARGER 71 CHARGER O ................................................................. 465 ,MM1435A KORJ PELTI PAKSI TAKASIVU/LOKAS 68-70 B-BODY OIK ........................................................................................ 25 ,T70205 KORJ PELTI HYTIN ALAKULMA SISÄ GM PICK-UP 1973-1991 ......................................................... V8-MAGAZINE 37 Pre 100th Rock`n`Roll Jamboree (Las Vegas, USA) (germany) SHOEBOX REVUE + special guests @ Aulankosali H Ämeenlinna 01.06.2018 Liput: 30 ennakko www.junglerecords.fi Ovi 35 eur |Majoitus/lippupaketit: Cumulus Resort, Aulanko Suomen suurin jenkkiautolehti Tilaa lehti: fokusmedia.fi/tilaa-lehti Poltteleeko jo. (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info STORE OPEN 24/7 WEB STORESTA DD1ZZ-6520530/1A TIIVISTE OVEN MUSTANG/COUGAR 1971-73 1pr .................................................... 92 ,C5ZZ-9030-B KORKKI POLTTOAINEEN MUSTANG 1965 VAIJERILLA ............................................................. 259 ,T70119 LOKASUOJA ETU GM PICK-UP 1981-87 SUBURBAN OIKEA ...................................... Kuule kesäkadun kutsu. V8_210x297_poltteleekojo_päivitetty_Fokus.indd 42 22.4.2015 15:16:28 TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. 80 ,C9ZZ-17260-A VAIJERI MITTARIN MUSTANG 1969-73 AUTOMAATTI 3-vai ....................................... 30 ,C8AZ-13713-C KATKAISIJA SISÄVALON MUSTANG/CONTINENTAL 1968................................................... 170 ,ESIM. Phone. I N D U S T R I E S Parts & Accessories R PALJON TUOTTEITA LISÄTTY VERKKOKAUPPAAN KORI PELTEJÄ, TIIVISTEITÄ.... 98 ,T70187 KORJ PELTI TUKI HYTIN ETU R/VASEN 1960-1972 GM P UP .............................................................. 150 ,MM1531 KORJ PELTI LATTIA MOPAR B-BODY 1966-70 PITKÄ OIKE ..........................................
Dart vaihtui raatoasteelle vajonneeseen ja ruosteiseen '69 Pontiac Firebirdiin, tapahtuu Mikko löysi tämän siistin '69 Camaron myytävänä Overdrivelta ja ihastui sen räpeltämättömään alkuperäiskuntoon ensisilmäyksellä. Tällä aidolla GT:llä, ja ehdalla suomiautolla Mikko kisasi D-ryhmässä menestyksekkäästi vuosien 2000–2008 ajan kolmella eri 454-versiolla. Ennätykseksi kirjattiin varsin kilpailukykyinen aika 9,41 sekuntia. Auto pysäytti kellot kohtuullisiin lukemiin 14,6, mikä synnytti hänessä kiihdytyskuumeen. Sähkötöitä vailla oleva Camaro valmistuu tulevaksi kesäksi ja sillä tullaan ajamaan muutamia kisoja omaksi iloksi. uretaanipuslilla, jäykemmillä jousilla ja iskareilla, tehostamattomalla hammastanko-ohjauksella sekä tehostamattomilla Brembon levyjarruilla ympäriinsä. Poniautojen pauloissa Kalajokinen Mikko Siironen on aina pitänyt Pony Careista ja etenkin Chevrolet Camaroista, joita hänen kokoelmastaan löytyykin kiitettävästi. Mikkoa kiehtoo kaikenlainen ”kovaa kulkeminen” ja niinpä hän hankki kesällä 2008 Suonenjoelta karuun kuntoon päässeen '70 Camaro Sport Coupe -täysprojektin, josta ryhtyi rakentamaan Historic Racen V8 Road Sport -luokkaan passelia ratapeliä. Hänen omistamien jenkkien kyydissä istuessaan Mikko teki päätöksen oman veekasivehkeen hankinnasta, jonka hän toteuttikin jo parikymppisenä ostaessaan '73 Chevrolet Chevelle Malibu Coupen. Miehen harrasteautokatraaseen kuuluu myös Mopar-merkkinen sellainen Pro Modified -ryhmään valmistuvan häijyn '70 Plymouth Cuda -kilpurin muodossa. Erinäisten vaiheiden jälkeen Mikko sai käsiinsä kovia kokeneen '68 Dodge Dart GT:n, josta hän rakensi näyttävän Pro Street -tyylisen nelipyöräisen (V8 Magazine 8/1997), jonka tekniikka koostui Letukan rankalla kädellä ruuditetusta 454-isolohkosta, Gerrin kisapreppaamasta kaksivaihteisesta PG-automaatista sekä Moparin spoolilla ja 3,91:1 -välityksellä varustetusta reippaasti kavennetusta 8 ¾tuumaisesta taka-akselista. Kutitellulla 454-isolohkolla ladattu Letukka liikkui sen verran liukkaasti, että Mikko lähti testaamaan sen vauhtivaroja paikalliseen katukisaan. 38 V8-MAGAZINE. Mikon itsensä leipoma lasikuituinen kori kätkee sisäänsä niin ikään itse tehdyn säännösten mukaisen putkikehikon, Kobelcon kookkaalla 14/71-remmiahtimella ruuditetun 526 Hemin, nelivaihteisen paineilmatoimisen Lencon sekä spoolilla ja 4,56:1-välityksellä varustetun prismaperän. Tekniikka koostuu Letukan perinteisin keinoin piristetystä 11,8:1-puristeisesta 350-pikkulohkosta ja BMW:n nelivaihteisesta Getrag -manuaalilaatikosta. Vuodesta 2010 lähtien pakerretun Pro Modified -ryhmään valmistuvan '70 Plymouth Cudan työt alkavat olla loppusuoralla. Vauhti oli hyvä, mutta se ei riittänyt Mikolle. Ensi kesänä Cudaa olisi tarkoitus testata Top Door Slammer -ryhmässä ja sitä seuraavana suvena siirtyä sillä sitten tavoitteeksi asetettuun Pro Modifiediin. Aikalahtaus alkaa Aikojen ”lahtaamiseksi” Mikko myi siistin ja melko harvinaisen Chevellensä ja hankki sen tilalle aihion, josta hän voisi surutta rakentaa kompromissittoman varttimailerin katuautojen D-ryhmään. Perä on säädettävin nelilinkkituennoin varustettu lukollinen 10-pulttinen. Niinpä hän osti Oulussa sijainneen auton syksyllä 2015. Autossa on lasikuituinen keula ja vänkärin ovi, mutta muuten sen kori on alkuperäiskuosissa olevaa peltiä. Auton ajettavuutta on myös paranneltu mm. Täysin ruosteettomalla autolla on ilmeisesti ollut vain yksi omistaja ennen Mikkoa, minkä vuoksi hän harkitseekin tämän tehtaalta tulleessaan vaaleankeltaisen ja sisustaltaan tummanvihreän yksilön entisöimistä. Vuonna 1970 Suomeen muuttoautona tulleen Camaron tekniikkana on näissä autoissa harvemmin vastaan tuleva 230-kuutiotuumainen suora kuutonen ja kolmivaihteinen lattiamanuaali, jotka kummatkin ovat sen alkuperäisiä osia. Tarve päästä kovempaa ei ole Mikon kohdalla vähentynyt vieläkään, vaikka sekuntien määrä aikakorteissa on nykyisin lähes puolittunut. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK M ikko kiinnostui amerikkalaisista autoista jo nuorena, ja hyvin pitkälti velipoikansa Vesan innoittamana
Perästä kolaroidun auton kori on oikaistu ja vähäiset ruostevauriota korjattu. Talven 2013–2014 aikana Camaron turMikon sukunimen mukaan ristitty Siironen Racing Team kostuu Mikon lisäksi (kuljettaja), Seppo Koivikosta (päämekaanikko) ja Petri Juolasta (joka paikan höylä) sekä Mikon pojasta Aleksista, joka toimii apumiehenä. Tekniikkana toimi Letukan rankka 477-isolohko PG -automaatin ja Fordin 9" -taka-akselin kera, joiden avittamina Mikko kellotti uudeksi ennätyslukemakseen 9,21 sekuntia. V8-MAGAZINE 39. Tämä Z28-versioksi kloonattu vehje valmistui kesäksi 2009, jolloin Mikko vielä kisasi sillä vanhassa tutussa D-ryhmässä. Tällä yhdistelmällä Camaron parhaaksi ajaksi kellotettiin 8,0 sekuntia. Moderniin Street Car -tyyliin tehtävän Camaron voimanlähteeksi on hankittu Chevyn LS2-version 5,3-litrainen ruiskupikkulohko, joka varustetaan tuplilla turboilla. Voisi luulla, että Mikon vauhdin nälkä olisi tyydyttynyt jokseenkin räväkästi liikahtaneen Camaron myötä, mutta ei. Autolla on aikomus ajaa katukisaa ja aika kovavauhtistakin sellaista. . Hän nimittäin ryhtyi rakentamaan vuonna 2010 putkirunkoista varttimaileria, joka kulkisi ”ihan oikeasti kovaa”, kuten Mikko asian ilmaisee. Kesäksi 2019 valmistuvaksi kaavaillun Camaron väriksi on valittu metallinhohto ”Lime”-vihreä mustilla SS-raidoilla ryyditettynä, ja vanteiksi Weld Wheelsin kisaversiot 9,5" katuslickseineen. Vaihteisto on kisaprepattu kaksivaihteinen Powerglide-automaatti ja perä Fordin Caltrax-tuennoin varustettu 9" lukko. Aika voi tosin siitä vielä parantuakin, sillä autolla kisataan edelleen. Niin ikään Suonenjoelta Mikko haki keväällä 2006 tämän '73 Camaro Sport Coupen ilman tekniikkaa. vakehikko muokattiin Pro Street -ryhmän vaatimusten mukaiseksi ja sen voimanlähteeksi vaihtui Scott Shariroffin rakentama 632-kuutiotuumainen isolohko, josta irtosi tehopenkissä kunnioitettavat 1080 hevosvoimaa ilman ilokaasuja. Tätä tarkoitusta varten hän tilasi tunnetulta amerikkalaiselta runkorakentaja Tim McAmisilta sarjan, joka hitsattiin kasaan Mikkelissä Mikko Saarisen toimesta. jonka hän muokkasi ehdottomaksi suosikkiautomallikseen, '69 Chevrolet Camaroksi. Kaikesta turhasta riisutun kiitettävän kisahenkisen kabiinin täyttää Pro Modified -ryhmän mukainen tukeva turvakehikko. Niinpä siitä löytyy 8,5-sekunnin säännösten mukaiset turvakaaret. Painon kurissa pitämiseksi monet auton osista, etenkin sisustan, on valmistettu kevyestä ja kestävästä hiilikuidusta. Mikon mielestä vuosimallin 1971 Cudan maski on makeamman näköinen ja niinpä hän teettikin sellaisesta tarrakuvan, jonka kiinnitti täysin irrotettavan lasikuidusta valmistamansa keulapalan koristeeksi
Mikä tahansa ”kinneri” Mikolle ei kuitenkaan kelpaa, vaan hänen sydäntänsä erityisen lähellä ovat aina olleet ensimmäisen sukupolven 1967– 1969 ja toisen sukupolven 1970–1973 Chevrolet Camarot, joita hän omistaa peräti kuusi kappaletta. Bensapumpun korjaamista lukuun ottamatta vain 1864 kappaletta valmistetulle autolle ei ole tarvinnut tehdä mitään. Iloisesti sutivan auton vauhtivarojen testaus paikallisessa katukisassa tuotti 14,6 sekunnin aikakortin ja kovan kuumeen päästä kovempaa. Ensi versiossaan Dart oli oranssi-sininen ja auton tekniikka koostui Chevroletin kireästä 477-isolohkosta, Gerrin preppaamasta Powerglide-automaatista sekä Moparin spoolilla ja 3,91:1-välityksellä varustetusta perästä. Mikon suunnitelmissa on alkuperäisen tekniikan läpikäynti ja sen takaisin autoon pulttaaminen. Mikon ensimmäinen Amerikan auto oli jokseenkin harvinainen '73 Chevrolet Chevelle Malibu Coupe, jonka pannuhuoneessa pauhasi piristetty 454-isolohko. Matkan varrelta Mikon harrasteautot ovat aina olleet ja ovat yhä edelleen sekä näyttäviä että nopeita. Ainoa Camaro jonka Mikko on myynyt tähän mennessä eteenpäin, on tämä aito '80 Z28, jonka hän hankki lommoisena ja mattamustaksi maalattuna syksyllä 2010. Runkoja korityöt valmistuivat vuodeksi 2015, jolloin autoon löytyi myös kilpailukykyinen remmiahdettu 526 Hemi-moottori. Mikon toinen Amerikan auto oli kompromissittomaksi katukilpuriksi rakennettu '68 Dodge Dart GT, jolla hän kisasi D-ryhmässä vuosina 2000–2008. Kaimalta saatiin myös '70 Plymouth Cudan korin lasikuitumuotit lainaksi, joista laminoitiin Kalajoella osat runkoa peittämään. – Näiden lisäksi löytyy vielä yksi perin pahaan kuntoon päässyt '68 Sport Coupe -täysprojekti, jonka kunnostamista varten haalin parhaillaan osia, lisää Mikko. Camaro löysi uuden kodin Sotkamosta keväällä 2013. Kesäksi 2009 valmistui '69 Pontiac Firebirdistä muokattu '69 Camaro Z28, jonka 632-kuutiotuumaisesta moottorista on penkitetty 1080 hevosvoimaa. Tässä toisessa versiossaan Dartin väriksi oli vaihtunut sini-valkoinen, minkä lisäksi sen tekniikkapuolta oli piristetty entisestään. 40 V8-MAGAZINE. Cuda alkaakin nyt olla viittä vaille valmis ja autoa olisi tarkoitus päästä testaamaan tulevana kesänä, mitä Mikko jo odottaakin kaasujalka kutisten. Ensi suvena olisi tarkoitus päästä testaamaan myös Historic Race Sport Coupea, jolla on tarkoitus ajella ”ihan omaksi iloksi” ilman sen kummempia kilpailullisia tavoitteita. Naurukaasulla tehoa saadaan kasvatettua vielä 300 hevosvoimalla. Muiden Camaroiden osalta aikataulut ovat pitkälti auki, mutta se on selvää, että jo tällä määrällä Mikolla riittää puuhastelua pitkälle tulevaisuuteen. Autolla on ajettu aika 8,0 sekuntia, mutta se ei kerro koko totuutta potentiaalista. Edellä mainitun '69 Z28-katukilpurin lisäksi hänen kokoelmaansa kuuluu alkuperäishenkinen kuutoskoneinen'69 Sport Coupe, Historic Racen V8 Road Sport -luokkaan rakennettu '70 Sport Coupe, hienossa alkuperäiskunnossa oleva ja tehokkaalla 454-isolohkolla ladattu aito '70 ½ SS/RS 396-muskelimalli sekä Street Car -tyylisesti tehtävä ja tuplasti turbotetulla LS2-pikkulohkolla poweritettu '73 Sport Coupe. Mikon Camaroista ehdottomasti erikoisin on tämä aito '70 ½ SS/RS 396-isolohko yksilö, jonka hän hankki Kokkolasta keväällä 2016. Ainoa poikkeama tehdasasuun tehtiin vanteiden kohdalla, joiksi asennettiin American Racingin 17" Torq-Thrus II:set matalaprofiilirenkaineen. Tällaista palkintokaappia kehtaa kyllä näyttää. Niinpä hän onkin pokannut kiitettävästi pokaaleja niin näyttelyistä kuin varttimailin mittelöistä. . Seuraavan talven aikana Mikko palautti tämän ”matching numbers” 350-pikkulohkolla ja TH-350-automaatilla varustetun auton alkuperäiseen loistoonsa aina valkoista maalausta ja punaisia raitoja myöten. Ostohetkellä oivassa kunnossa ollut Camaro on varustettu pirteällä 454-isolohkolla ja prepatulla nelivaihteisella TH-700-automaatilla, mutta sen alkuperäinen 396-pannu ja TH400-automaatti ovat yhä tallella. Auton ennätys oli 9,41 sekuntia. Camaro on kunkku Vaikka Mikon harrastamista hallitseekin varttimailin mittailu, tykkää hän ajella autoillaan myös kadulla. . Mikon käytössä Camaroista on tällä hetkellä aikaisempien omistajien toimesta tarkasti kunnostettu SS/RS, minkä lisäksi hän on käynyt mittailemassa varttimailia kisa-Z28:lla enemmän ja vähemmän säännöllisesti viime vuosina, ja aikoo tehdä niin myös tulevana kesänä
V8-MAGAZINE 41 Hopunkatu 7 • 38200 Sastamala 050 465 1100 • timo.keskinen@retrorenkaat.fi www.retrorenkaat.fi V8 tasapainoitukset / kiertokanget • Nokka-akselien korjaukset / hionnat Moottorin osat / Erikoisöljyt • Runkolinjakorjaukset / muutostyöt Tasohionnat / ryhmät / kannet / imusarjat GT-Motor • Takkatie 13 • 00370 Helsinki • 010 666 2444 Moottorikoneistus Ojala Oy • Hallimestarinkatu 9 • 20780 Kaarina • 010 666 2441 EXTERIOR & INTERIOR DETAILING MASTER D?taile. D?eams presco.. 2018 ALUEMAKSU 5 EUROA, ALLE 10-VUOTIAAT ILMAISEKSI Varaosia,rekvisiittaa ja tarvikkeita wanhoihin ajoneuvoihin sekä antiikkija keräilytavaraa. 03-53 400 53 laatukemikaalit.. presco.nland HARRASTEAJONEUVOILLE ERILLINEN PYSÄKÖINTIALUE TEIVON RAVIKESKUKSESSA 6.7.2018 klo 10.00-20.00 7.7.2018 klo 7.001 5.00 6.-7. R ESTAU R ANTA Tampereen Seudun Mobilistit ry Lisätiedot: www.tammob.com/restauranta VEEKASI TULEE... Alueella kaksi ravintolaa. TILAAMALLA netistä fokusmedia.fi/tilaa-lehti Tilausilmo 16osa.indd 1 8.12.2014 15:59:33. info @presco.
TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN oliko Einar bisnesmies vai ei, mutta hänen poikansa oli varmuudella, sattui vielä olemaan autokauppias. Auto ei suinkaan ollut myynnissä, mutta toimitti hyvin osuvasti virkaansa, sillä Ronny toi muun autokaupan ohella Saabien ja Volvojen luvattuun maahan autoja Amerikasta. Millainen tarina on yli 50-vuotiaalla autolla, joka ei häpeile historiaansa, mutta on edelleen alkuperäisessä uutuuden loistossaan. Bisnesmiehenä John oli vakuuttunut, että sporttinen auto liikkeen edessä tekisi vaikutuksen asiakkaisiin. Vuonna 1972 Piteåsta Göteborgiin muutPitkällä 42 V8-MAGAZINE. Tuolloin muutaman vuoden ikäisellä autolla oli rullattu 36 000 kilometriä. Ja jotta auto olisi ollut viimeisen päälle edukseen tehtävässään, Ronny hankki alle edustavammat Keystone Classic -vanteet sekä kromautti konehuoneesta joitain osia. Ja niinhän siinä kävi. Liikemiehillä eivät autot pääse liiaksi vanhenemaan, joten John myi auton eteenpäin parin vuoden omistuksen jälkeen Einar Jacobsonille. Auto siirtyi lyhyen omistuksen jälkeen isältä pojan omistukseen jossain vuoden 1970 kieppeillä. Siellä määränpää oli Göteborg, missä auton ensimmäinen omistaja John Rudolf Algenius osti auton, ollen sen ensimmäinen omistaja vuonna 1967. Pitkä pysäköinti Pontiac tällättiin firman ykköspaikalle näyteikkunaan houkuttamaan asiakkaita. Ronny oli ajatellut, että isällään oleva Pontiac toimisi hyvänä vetonaulana hänen Ronnys Bil AB -liikkeensä näyteikkunassa Johansgatanilla Göteborgissa. Tarina ei kerro Pontiac Le Mans 1966 PARKKIHISTORIALLA Ajan hampaan jäljet ja kilometrit taulussa kertovat tarinaansa auton historiasta, joita sitten piilotellaan aikojen saatossa. P ontiacin rullattua ulos tehtaalta sille lätkäistiin kohdemaaksi Ruotsi
Vuosien varrella Chevroletteja on sitten ollut useampiakin, muunmuassa '69 Nova, '69 Camaro, '89 Camaro ja '68 Impala. Auton matkamittariin oli kertynyt kuvaushetkellä vain 40 000 kilometriä. – Ne hommat veivät mennessään. Pontiacista hän ei kuitenkaan luopunut, vaan auto sai olla hyvässä tallessa lämpimässä tallissa, missä sitä käynnisteltiin aika ajoin sen verran, ettei ihan jumiin päädy. vielä tunnisti hyväkuntoisen auton samaksi, joka oli muinoin ollut autoliikkeen ikkunassa. . Ei pahakaan Glenn kauppasi kiireen vilkkaa oman autonsa pois pystyäkseen ostamaan Pontiacin. Samaan aikaan puolivälissä Ruotsia Östersundissa Hans ja Sirpa Söderman olivat myyneet Corvettensa ja etsiskelivät tilalle jotain käytännöllisempää, johon myös heidän kaksi poikaansa sopisivat kyytiin. Hyvien säilytysolosuhteiden ansiosta auto oli pinnoiltaan timanttisessa kunnossa pitkästä seisotuksesta huolimatta. Vastaus oli aina kieltävä. Kun he näkivät alkuperäisessä vaaleankeltaisessa värissä olevan auton livenä, tekivät he kaupat ja ajoivat sillä Östersundiin. Glennin Pontiacin myynti-ilmoitus ei ehtinyt vanheta kuin tovin, kun Sirpa ja Hans istuivat junassa matkalla kohti Göteborgia. Vuoden 2002 aikana Glenn ulkoilutti autoa sen verran, että mittariin ehti kertyä 2000 lisäkilometriä. Kesäaikaan Glenn käytti Pontiacia harrastajien kokoontumisissa, joissa moni Bilsport Classic julkaisi numerossa 11/2004 jutun autosta, kun se oli siirtynyt Hans ja Sirpa Södermanin omistukseen. Jarrut piti uusia ympäriinsä, ja tietysti vaihtaa moottorin, vaihteiston ja perän öljyt. Eipä se kiinnostus ollut mihinkään kadonnut, vaikka aikaa oli ehtinyt kulua kolmekymmentä vuotta. Vuodet vierivät ja loppupuolella 70-lukua Ronny lopetti autojen jobbaamisen ja laittoi putiikin kiinni. Auton kanssa vietettiin monta hienoa vuotta. Ällistyttävän siistikuntoisena säilynyt auto oli myös varusteltu poikkeuksellisen hyvin. Ensimmäisen amerikkalaisvalmisteisen auton hän osti1983 ja se oli '71 Chevelle. Vuonna 1996 ostin silloisen Suomen mestaruus '69 Chevy Novan rullaavana ja siihen istutettiin pariin kertaan rakennettu tanut 20-vuotias Glenn Faltin sattui näkemään Pontiacin liikkeessä. Tuolloin toisaalla Joskus 80-luvun alkupäässä Jari Jurvelin aloitteli touhujaan Suomessa Jenkkiautojen parissa. Glenn tiesi Pontiacin tilanteen, asuihan hän samalla alueella kuin Ronny, ja he tapasivat siten usein. Sirpa ja Hans olivat onnellisia hyvin toimineesta autostaan. Aika ehti rientää jo vuoteen 2002, kun Glennin suureksi yllätykseksi Ronny esitti kysymyksen, että vieläkö Pontiac kiinnostaisi häntä. Se tietysti oli nuoren miehen silmään kaunein auto mitä maa on päällään kantanut, joten sitä piti käydä ostattelemassa. Glennillä tuli vuonna 2003 eteen talokauppojen teko ja pakottava tarve laittaa Pontiac myyntiin rahoituksen järjestämiseksi. Vaan eipä ollut Pontiac myynnissä. V8-MAGAZINE 43. Luonnollisesti myös pientä remontintarvetta oli ilmaantunut. Koska Glenn ei vaan päässyt Pontiacista ylitse, yritti hän ostatella sitä aina Ronnyltä heidän tavatessaan. Optiolistalta oli aikoinaan ruksittu muun muassa sähkölasit, tilttiratti, erilliset etupenkit ja keskikonsoli lisämittarein monen muun hienouden kanssa. Aikansa kutakin. Yhdeksänkymmentäluvulla kiihdytyskärpänen puraisi Jaria hänen hankittuaan isolohkolla varustetun '69 Camaron. Käynnistymisen kanssa ei ollut ongelmia, koska autoa oli startattu ajoittain, etteivät liikkuvat osat olleet päässeet jumahtamaan
Hän nautiskeli siitä kotikaupungin kaduilla cruisaillen ja välillä vähän kauempanakin lenkkiä heittäen. Pontiac Le Mans 1966 Koneena on alkuperäinen 230 hevosvoimaa luovuttava 326-kuutiotuumainen veekasi varustettuna kaksivaihteisella ST-300-laatikolla. Nyt menneenä talvena Jari on palauttanut konehuoneeseen alkuperäistä ilmettä muun muassa vaihtamalla oikeanlaiset letkut ja maalaamalla ilmansuodattimen. 44 V8-MAGAZINE. Auton ollessa liikkeen vetonaulana konehuoneeseen lisättiin hieman kromia. Sitten oli Impalan vuoro siirtyä eteenpäin vuonna 2017 ja Jari alkoi etsiskelemään tilalle uutta autoa. Lievä käynnin epätasaisuus vaivasi alkukesästä ja huolsin kaasarin, mutta eipä se sillä korjaantunut. Matkaan meni 17 tuntia, koska 450 kilometriä ennen kotia alkoi satamaan lunta ja räntää. Yli kolmenkymmenen Moottori 326cid Vaihteisto ST-300 Lukollinen taka-akseli 3.36 välityksellä. Vaan kun rasvaus ei auttanut, syyllistä haettiin ohjaussimpukasta. Toinen pieni vaiva oli palauttamaton ohjaus, jonka Jari arveli johtuvan nivelien kuivumisesta. Jari ajeli Jällivaran Mignight Sun meetissä mutkin, poikkesi Piteån kiihdytyskisoja katsomassa ja myös muissa lähialueen tapahtumissa. – Todellinen helmi! Hyppäsin lentokoneeseen kohti Lindesbergiä ja perillä odotti kuviakin hienompi Pontiac. Kaudet 1997–2000 ajoin Super Gas -ryhmässä ja vuonna 1999 saavutin SMja PM-hopeaa, Jari kertoo. Puolan vaihdolla se tuli kuntoon, Jari muistelee. Sacramentosta löytyi '68 SS Impala, jonka Jari remppasi kauttaaltaan. Autotehtaan Custom made mittaristo 1965 Pontiac Bonnevillesta kilometrinäytöllä. Puupanelointi Tilttiratti Sähköikkunat De Luxe -turvavyöt Sisältä säädettävä kuljettajan peili Erillispenkit Keskikonsoli Sisustan väri Parchment. Camaron tekniikka. . Väri Candelite Cream. Pontiaciin törmäsin usabil.nu -sivustolla, ja kun se vaikutti mielenkiintoiselta, pyysin saada autosta lisää tietoa ja kuvia. Kausi 2000 jäi Jarille viimeiseksi ja mies piti vähän hengähdystaukoa autoista rakentamalla väliin prätkän. Suomeen auto saapui 8.4.2017, jolloin mittarissa oli vain 63 400 kilometriä. Sieltähän se löytyi. Kun tiet kuivahtivat kunnolla keväällä, pääsi Pontiac nauttimaan sellaisista kilometrimääristä, joita sen historiassa ei vielä ollut monesti nähty. – Kaikkiaan kesällä tuli 5000 kilometriä mittariin. Äkkiä pelastamaan Tuollaisen huippukuntoisen yksilön löydyttyä ei parane jäädä aikailemaan, sillä se ei varmasti kauaa säily myynnissä. Viimein vika paikallistettiin puolaan, joka lämmettyään ei antanut kunnon kipinää. Gto-konepelti. Vuonna 2007 dollarin kurssin muututtua myönteiseksi lompakolle, nousi tapetille taas Jenkkiauton hankinta. – Jotain piti saada tilalle ja aloin käymään läpi pohjoismaisia myyntisivustoja. Tie peittyi lumisohjosta ja matkavauhti kesärenkailla tippui alle viidenkympin, kun Jari saatteli kieli keskellä suuta autoa kohti kotia äärimmäisellä varovaisuudella. Lisäksi Pontiacissa on 70-luvun alussa asennetut Keystone Classic -vanteet, alumiinivalupeilit ja Defogger tuuletin. Muun muassa ensimmäinen ruotsalainen rekisteriote on olemassa. Kaupat syntyivät saman tien ja Jari ajoi auton Tornioon. Oli pokassa pitämistä, etten paljastanut innostuneisuuttani, Jari muistelee. Nopeasti Jarille selvisi, että nyt kyseessä oli vähän keskivertoa hienompi Pontiac Le Mans, jonka historia oli tiedossa. Historia on täysin tiedossa ja dokumentoitu
V8-MAGAZINE 45. Onneksi löysin eBaystä alkuperäistä vastaavat vuoden 1966 Deluxe vyöt, jotka asensin paikoilleen. Ilmanputsari on saanut oikean värin ja ylimääräiset sähköjohdot on karsittu. Harvinaisuus Aluksi esiintyi pientä iän ja käytön vähyyden mukanaan tuomaa kankeutta. Maalipintaa olen muutamista paikoista parannellut, mutta kaiken kaikkiaan auto on niin hyvässä kunnossa, ettei mitään isompaa ole ollut tarpeellista tehdä, toteaa Jari tyytyväisenä. vuoden seisotus varmaankin oli edesauttanut kangistumista. Erikoisuutena on alkuperäinen tehtaan kustomoima Pontiac Bonnevillen mittaristo kilometrinäytöllä. Varsinaisesti isompaa remontin tarvetta ei ole ollut talven varoiksi ja Jari onkin keskittynyt vain fiksaamaan jotain kohtia alkuperäiseen loistoonsa. Tulevaisuudesta Jari kertoo, että moottorin voisi ehkä maalata. Kilometrejäkään ei ole mittariin kertynyt ikään nähden kuin nimeksi, Jarin omistuksessa 5000. Huippukuntoinen Pontiac Le Mans on kuin tehtaalta ulos rullannut. Merkittävin alkuperäisestä ilmeestä poikkeava piirre on 70-luvun alussa asennetut Keystone Classic -vanteet, jotka olivat kuumaa kamaa silloin. Konehuoneeseen on nyttemmin vaihdettu oikeanlaiset letkut ja klemmarit sekä akkukaapelit. Myytäväksi auto ei nähtävästi ole ihan heti päätymässä, päinvastoin, auto saa nyt Jarin käsissä nauttia kilometreistä, joista se on jäänyt paitsi elämänsä alkutaipaleella. Vuodet eivät näy päällepäin, mikä johtuu pitkälti siitä, että autoa on vain säilytetty lämpimässä tallissa kolmekymmentä vuotta. Kilometrien vähyys taas johtuu kolmekymmentä vuotta pitkästä parkkihistoriasta. Kesällä on tarkoitus tehdä kesälomareissu Itä-Suomeen ja ehkä kierrellä jotain tapahtumia. Sisustasta löytyy aikakautensa kaikki herkut, muun muassa erilliset penkit, tilttiratti, sisältä säädettävä kuljettajan puolen peili ja sähkölasit monen muun ohella. Jarilla on käsissään todellinen helmi, aikakautensa hyvillä varusteilla varustettu lähes alkuperäiskuntoinen yksilö. . – Joku edellisistä omistajista oli poistanut alkuperäiset turvavyöt, jotka eivät enää olleet tallessa. Auto on lisäksi timanttisessa kunnossa sisältä ja päältä, mikä on helposti ymmärrettävissä ikäisekseen todella vähistä kilometreistä. Ensi kesänä autolla taas ajellaan ja nyt pääsiäisenä se oli nähtävissä American Car Show’ssa. Laatutietoisen ensiomistajan valintoja aikoinaan
1968 FORD MUSTANG FASTBACK
Linney. Kuvaaja Peter S. DESOTO FIREFLITE SPORTSMAN 1956 Omistaja Brian Parker . Malli Jessica May
KESÄKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 22 4 5 6 7 8 9 10 23 11 12 13 14 15 16 17 24 18 19 20 21 22 23 24 25 25 26 27 28 29 30 26 TOUKOKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 5 6 18 7 8 9 10 11 12 13 19 14 15 16 17 18 19 20 20 21 22 23 24 25 26 27 21 28 29 39 31 22 V8 O V8 O
Lankinen Oy Porvoo GRÖNMAN MOTORSPORTIN YHTEISTYÖKUMPPANIT KAUDELLA 2018 KUVA: HEIKKI MALINEN Grönman_210x297.indd 1 12.4.2018 12:07:24. Suilo Oy Kesäravintola Wilhelm Å Porvoo Junnu Neon Oy Car Wrapping Team Mountain Dew Lamor Environmental Solutions HakeVuori Oy Teho Suomalainen Energiajuoma Ginola Oy Sammutinhuolto J. Suilo Oy Nurmijärveltä. FORD MUSTANG 2016 FACTORY STOCK C Kiinteistövälitys Pasi Volanen Oy Trade Parts Jettaset Oy K . Erityiskiitokset: Sami Lehtimäki ja Juha ”Sulis” Sulanko. Kaikki koneistukset ja erikoisosien valmistuksen hoiti K. Mustangin kasaamisesta ja kilpailukuntoon rakentamisesta vastasivat Jere Lilja, Pasi Mikkonen ja Rainer Silander. Korityö/alustan muutokset, 7,5 sekunnin turvakehikon ja paljon muuta teki Tami Brander Race Cars Kellokoskelta. GRÖNMAN MOTORSPORT MOUNTAIN DEW MUSTANG COBRA JET Moottori vapaasti hengittävä 429 Ninja Vaihteisko liberty 5speed Taka-akseli Ford 9" Four linkillä Racepak tiedonkeruu Koko auto rakennettu Suomessa
TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK Backmanien ”hovimaalari” Kalevi Ohenojan kynä ruiskutti etuovien koristeeksi pääkallon kuvat ristikkäisine mäntineen, liekkeineen ja Maltan risteineen. Myös Studebaker President since 1927 -tekstit ovat hänen käsialaansa. Pariskunta päättikin tehdä auton uusiksi hieman hillitymmällä otteella. V8-MAGAZINE 51. Pelkistetympi ilme ei ole kuitenkaan hillinnyt palkintojen rohmuamista, vaan pikemminkin päinvastoin. Studebaker President 6 Sedan 1927 HALLITTUA hillittömyyttä Muhoslaisten Veli-Matti ja Irene Backmanin ostaessa tämän '27 Studebaker Presidentin, oli se tiki-tyyliin työstetty show-rodi, joka oli heidän makuunsa turhankin villi
Pienen rupatteluhetken jälkeen yhteisymmärrys lopulta löytyi ja he pääsivät jatkamaan matkaa. Raatoasteelle ajautuneesta kaksikosta ensimmäisestä Hank rakensi rottarodihenkisen lava-auton (V8 Magazine 2/08), joka suorastaan pursui persoonallisia yksityiskohtia. Kaksikko oli jo jonkin aikaa etsiskellyt matalaa neliovista kanttiautoa rodiaihioksi, ja kun heille entuudestaan tuttu Hank kuuli siitä, tarjosi hän Studebakeria pariskunnalle. Toisen Studebakerin kohdalla Hank valitsi hyvin erilaisen, ellei jopa vastakkaisen lähestymistavan, kun hän päätti työstää autosta tiki-tyylisen ja huomiota kiitettävästi herättävällä erikoismaalauksella höystetyn show-rodin. Eikä vähiten sen katolla olleen lasikuidusta itsetehdyn surffilaudan vuoksi. – Studebaker oli kuitenkin täysin toimiva ja malliltaan kiinnostavan erilainen, joten ostimme auton, vaikka se meistä vähän villinpuoleinen olikin, kertaavat Backmanit kauppoihin johtaneita syitä. 1940-luvun Chryslerin suoran kuutosen sekä General Motorsin modernin kolmevaihteisen TH-350-automaatin ja lukottoman 10-pulttisen perän omannut ja rakentamistyylinsä mukaan Tiki-Rodiksi ristitty ainutlaatuinen auto herätti runsaasti huomiota valmistuttuaan kesäksi 2008. Backmanien nähtyä auton, tuntui se heistä aluksi hieman turhankin radikaalisti rakennetulta, ja aukeavia oviakin siinä oli vain kaksi. Puukuviota muistuttavalla ootraustekniikalla toteutetun värjäyksensä lisäksi kaksipaikkaiseksi muutetun Studebakerin erikoisuuksiin kuuluivat lisäksi mm. Tomi Kankaan toteuttama reipas 10" katon madallus, umpeen hitsatut takaovet sekä metalliverkosta valmistettu katto ja kardaanitunneli. Kauhun sekaisia kilometrejä Hank on tunnettu siitä, että hänellä kalusto vaihtuu, ja miehellä on aina jotain uutta työn alla. Studebakeria syynännyt viranomainen ei katsonut kovin hyvällä silmällä etenkin metalliverkosta valmistettua kardaanitunnelia, vaikka Veli-Matti vakuutti korvaavansa verkon tulevan talven aikana tukevalla ja turvallisemmalla pellillä. Tiki-Rodi säilyi kuitenkin Hankin omistuksessa aina kesään 2016 saakka, jolloin Studebakerin elämään astuivat sen nykyiset omistajat Veli-Matti ja Irene Backman. S tudebaker on myyty uutena USA:ssa, mistä se kulkeutui erinäisten vaiheiden jälkeen syksyllä 2006 yhdessä toisen vastaavan yksilön kanssa Suomeen ja Virroilla vaikuttavan Hannu ”Hank Jacob” Jaakkolan ”kustom-känsäisiin” käsiin. – Asiaa taisi myös avittaa kaljuksi ajeltu pääni, sillä kyseisen poliisin suurin huoHannu "Hank Jacob" Jaakkola teki aikoinaan Studebakerista Tiki-teemaisen show-rodin, jossa oli lukuisia omintakeisia ratkaisuja, verkosta valmistettu kardaanitunneli sekä katto eivät olleet kovin käytännöllisiä, joten Veli-Matti taituroi ne umpeen. Veli-Matin ja Irenen kurvaillessa Studebakerilla kylän raitilla eräänä kauniina kesäisenä päivänä, paikallinen ”sheriffi” otti ja pysäytti pariskunnan tutkiakseen autoa tarkemmin. KUVAT: PETRI LAULAJAINEN 52 V8-MAGAZINE
Se pantiinkin umpeen ensitöiksi. Toimii! Muutaman testilenkin jälkeen Studebaker päätettiin pistää paloiksi ja tehdä se täysin uusiksi Backmanien maun mukaisesti. Katon keskiosaa ”peitti” niin ikään verkko, ja vaikka ratkaisu ei varsinaisesti vaarallinen ollutkaan, niin sitä ei voinut pitää kovin käytännöllisenä Suomen sateiset kesät huomioon ottaen. – Tein niitä kaikkiaan kahdeksan kappaletta, mihin kului aikaa ihan kivasti varsinkin, kun yritin saada niistä niin samannäköiset kuin mahdollista, toteaa Veli-Matti tästä aikaa vieneestä ja hermojakin hieman Tehtaalta tullessa neliovisen Studebakerin väärinpäin aukeavat suicide-tyyppiset ”itsemurha”takaovet oli hitsattu umpeen edellisen omistajan toimesta. Auton ”ajo-ominaisuudet” olivat maantievauhdeissa sanalla sanoen karskit: alusta veteli sinne sun tänne, ohjaus oli väljä ja jarrut teholtaan heikot. Tämä ei tullut heille kuitenkaan minään yllätyksenä, sillä Hank oli kertonut kaupantekohetkellä Studebakerin ajettavuuden olevan yhtä hyvä kuin lentävällä kirveellä. Orgis konetta kookkaamman 1940-luvun Chryslerin suoran kuutosen sovittamiseksi Studebakerin keulalla oli tulipeltiin tehty ammottava aukko, jota ei ollut peitetty millään lailla. Myös niin ikään Studebakerin tehdasasenteinen, vakionakin tosi reippaasti dropattu ja edellisen omistajan toimesta rempattu jäykkä etuakseli pitkittäisine lehtijousineen ja Pete & Jakesin nesteiskareineen saivat jäädä paikoilleen, mutta kaikki muu irrotettiin. Studebakerin nimeen viittaavan orgismaskin S-kirjaimella varustetun tehdasmerkin kunnosti auton aiempi omistaja. Projektivai heita V8-MAGAZINE 53. Jäähdyttimen korkki on onnistunut yhdistelmä kromirottaa ja A-Fordin bensatankin korkkia. . Studebakerin hyväkuntoiseksi havaittu alkuperäinen runko ei kaivannut osakseen mitään suurempia korjauksia. Show-rodiksi rakennetun Studebakerin tiki-tyylinen erikoismaalaus oli toteutettu ootraustekniikkaa käyttäen. – Studebaker oli pikemminkin show kuin go, tiivistävät Backmanit tuntemuksensa auton ankeaksi osoittautuneista ajoominaisuuksista. Muutamien hiuksia nostattaneiden kilometrien jälkeen pariskunta katsoi parhaaksi purkaa auton ja käydä sen täysin läpi, sekä muuttaa sen samalla ulkonäöltään heidän makuunsa paremmin sopivaksi. Auton alkuperäinen runko oli niin hyväkuntoinen, ettei koria katsottu tarpeelliseksi irrottaa siitä. Kori oli niin hyvä, ettei siltä lähdetty hiomaan peltipuhtaaksi, vaan maalipinta hiestettiin mataksi. Orgis ovenkahvat jätettiin paikoilleen hämäyksen vuoksi. Veli-Matin ja Irenen alettua ajelemaan Studebakerilla ahkerammin paljastui sen toiminnassa odotettavissa olleita puutteita. Studebakerin kunnostustyöt käynnistyivät siitä ”kriittisimmästä”, eli verkosta valmistetun kardaanitunnelin uudelleen pellittämisellä. Verkkoratkaisut vaihtoon Pariskunnan tutkittua Studebakeria tarkemmin, ei sen koria katsottu tarpeelliseksi lähteä nostamaan pois priimaksi paljastuneelta alkuperäisrungolta. Jotta lopputuloksesta tulisi siisti, jouduttiin myös auton alkuperäinen ja reippaasti leikelty tulipelti tekemään osittain uusiksi. Niinpä myös se korvattiin vastaavan kokoisella vesivanerin palalla, jonka pintaan liimattiin musta markiisikangas ja alaosaan samanvärinen keinonahka. Oivasti onnistuneen kokonaisuuden kruunaa rosterista valmistettu Maltan ristiä mukaileva kuvio ja samasta materiaalista työstetyt keihään kärkeä muistuttavat siipimutterityyppiset kiinnikkeet. lenaihe oli, jos hiukset sattuisivat tarttumaan kardaaniin, naurahtaa Veli-Matti hieman huvittaviakin piirteitä saanutta tilannetta muistellessaan. Ohjaussimpukan kiinnityskohdan vahvistamisen jälkeen runko vain puhdistettiin ja maalattiin auton väriksi jo varsin aikaisessa vaiheessa päätetyllä kiiltävällä valkoisella. Huolellisen puhdistamisen jälkeen se kuitenkin maalattiin auton tulevaan ulkoasuun sointuvalla valkoisella
54 V8-MAGAZINE. Studebakeriin aiemman omistajan asentamat, takakulmiin upotetut '32 Fordin takavalot olivat tyyliin sopivat, mutta VeliMatin makuun yhä edelleen liian ulkonevat. Korin osien istuvuudessa oli sen sijaan toivomisen varaa etenkin ovien osalta, joita olikin muokattava merkittävästi, että ne saatiin sopimaan paikoilleen siististi. koetelleesta operaatiosta. Korista löytyi vähäisiä määriä ruostevaurioita lähinnä helmoista ja ovien alaosista, mutta auto oli pelleiltään muuten priima. Vaiva kuitenkin kannatti, sillä aurinkoisina päivinä katon voi nyt halutessaan poistaa, jolloin Studebakerista tulee avomallinen. Niinpä hän upotti niitä vielä hieman lisää, minkä jälkeen autoa alettiin valmistella maalaamista varten. . Pitkän pähkäilyn päätteeksi Backmanit vaKone on 1940-lukulaisen Chryslerin suora kuutonen, jonka koko ja teholukemat eivät ole tiedossa. Pannua koristavat Veli-Matin tekemä Y-mallin imusarja ja tuplat kaksikurkkuiset Stromberg 97 -uustuotantokaasarit. Studebaker on täynnä yllättäviä ja hauskoja yksityiskohtia, mistä mainio esimerkki on automaattilaatikon öljytikun pää, joka on alun perin toiminut nelivaihteisen manuaalin lattiashifterin nuppina. Perusteellisesti pakerrettujen pohjatöiden valmistuttua Veli-Matti maalasi auton
Tovin tuumailujen jälkeen Veli-Matti päätti maalata kiekot auton sävyihin sopivaksi siten, että niiden keskiosat värjättiin mattamustalla ja ne erotettiin kromiseksi jätetyistä reunoistaan mattapunaisilla pinstraipeilla. Sopivia korvaavia palikoita pähkäillessään Veli-Matti muisti hänen kotinsa lähellä sijaitsevalla pellolla maatuvan vanhan Sampo-puimurin, jota hän päätti mennä hetken mielijohteesta tutkimaan tarkemmin. Päähänpisto osoittautui todelliseksi onnenpotkuksi, sillä tästä maatalouskoneesta Veli-Matti löysi Studebakeriin kaikki tarvitsemansa tehostamattoman ohjauksen osat, jotka lisäksi sopivat vielä paikoilleen suhteellisen pienin muutoksin. Studebakerin alla ostettaessa olleet American Racingin klassiset 7 x 15ja 8 ½ x 15 -tuumaiset Torq Thrust II -alumiinivanteet olivat hyvässä kunnossa, joten niitä ei lähdetty vaihtamaan, mutta jotain uutta ne kyllä kaipasivat. Myöhemmin värien rajapintaan vedettiin mattapunaiset pinstraipit. . Oikutelleet sähköt tehtiin täysin uusiksi aina sulakerasiaa ja hätäkatkaisijaa myöten. Ja mikä ihmeellisintä, ne olivat niin kätisyydeltään kuin myös välityksiltäänkin juuri oikeanlaiset. Kotitallissa tehtyjen pohjatöiden sekä epoksija hiontavärien ruiskuttamisen jälkeen Studebakerin korin maalasi irto-osineen Veli-Matti itse paikallisen automaalaamon asianmukaisissa tiloissa. Tämän jälkeen Veli-Matti viimeisteli muutostyön tyylikkäällä konsolilla. Eikä tässä A lkuperäistä peltikoria on muokattu rankalla kädellä. – Tehtyjen toimenpiteiden tuloksena vanteet saivat ihan uudenlaisen ja Studebakerin nykyiseen ulkoasuun paljon paremmin sopivan ilmeen, toteavat muutokseen enemmän kuin tyytyväiset Backmanit kuin yhdestä suusta. Auton kumeissa oli vielä kivasti pintaa, mutta näiden Ceatin valmistamien 6,70 x 15 ja 8,20 x 15 uustuotantoristikudosten valkosivut olivat pikemminkin keltasivut. Studebaker maalattiin ensin pääväriksi valitulla kiiltävän valkoisella, minkä jälkeen korin yläosaa kiertävä kohollaan oleva pokkaus maalattiin mattamustalla. Katon radikaalin 10" choppauksen lisäksi muutoksiin kuuluvat takaovien umpeen hitsaaminen sekä lokasuojien ja konehuoneen peltien poistaminen. – Päätin sitten kokeilla maalata ne valkoisella kumimaalilla, minkä jälkeen niistä tulikin taas kuin uudenveroiset, myhäilee Veli-Matti tyytyväisenä. litsivat pääväriksi lopulta kiiltävän perusvalkoisen, jonka piristämiseksi korin yläosaa kiertävä kohollaan oleva pokkaus maalattiin mattamustalla. Kardaanitunnelia peittänyt ja katsastusmiehen toimesta vaaralliseksi todettu metalliverkko poistettiin ja tunneli pellitettiin asianmukaisesti. Myös keskiöt ja kiinnityspultit saivat säilyttää kiiltävän pintansa. Auton lattiamatoksi valittiin käyttöä hyvin kestävä musta uritettu kumi, joka leikeltiin sopivaksi metritavarasta. Yksinkertaisen tyylikkään lopputuloksen täydentävät mattapunaiset pinstraipit ja Kalevi Ohenojan etuoviin loihtimat, kynäruiskulla toteutetut pääkallokuvat ristikkäisine mäntineen, liekkikuvioineen ja Studebaker President since 1927 -teksteineen. Projektivai heita V8-MAGAZINE 55. Kahvipaketilla osakauppoja Studebakerin ajo-ominaisuuksien kohentaminen käynnistyi autossa olleiden ja ilmeisesti sen alkuperäisten väljäksi menneiden ohjauksen osien poistamisella
56 V8-MAGAZINE. . Flathead-tyyppisellä pannulla oli perimätiedon mukaan takanaan vain vähäiset 150–200 käyttötuntia, ja sitä oli myös huollettu säännöllisesti, minkä vuoksi moottori toimi yhä moitteettomasti. Keskiosaan kiinnitettiin rosterista leikattu Maltan rististä inspiraationsa saanut koriste. Studebakerin takapäässä alkuperäistä ei ole enää juurikaan jäljellä. Näihin kuuluivat epämääräisesti toimivien sähköjen täydellinen uusiminen sulakerasiaa myöten ja keulassa etumaisena olleen Mooneyesin 500 Series -bensatankin korvaaminen itse tehdyllä 25-litraisella versiolla, joka sijoitettiin auton takaosaan koripeltien sisälle suojaan. Hankin mukaan Studebakerin voimanlähteenä vaikuttanut Chryslerin kooltaan tuntemattoman kokoinen suora kuutonen oli toiminut aikoinaan purjekoneiden vetovehkeenä Seinäjoen Rengonharjun lentokentällä. Reilusti upotetut takavalot ovat peräisin 1932 Fordista ja pop open -tyyppisen tankinkorkin krominen kehys Hondan citymaasturin sumuvalosta. Osan uusimisen ja pienen herkistelyn jälkeen auton todennäköisesti tehdasasenteiset ja halkaisijaltaan peräti 15" eturummut ja GM:n modernit 9 ½" takarummut alkoivat toimia toivotulla tavalla. Vaarattomaksi koristeeksi muuttunut alumiinitankki sai jäädä paikalleen, koska se näytti hyvältä ja sopi Studebakerin tyyliinkin vielä kuin nenä naamaan. Etuistuimet ovat edellisen omistajan metalliputkesta ja -verkosta pykäämät. Tehdastekoisen näköinen kojelauta on Studebakerin edellisen omistajan suorasta pellistä tekemä. Pysäyttämisen tultua taas turvalliseksi oli aika laittaa muutkin Studebakerin korjausta vaatineet kohdat kuntoon. kaikki, sillä tämän lisäksi Samposta saatiin autoon myös tyyliin sopiva ratti ja lattiashifteri sekä pussillinen tuumaisia pultteja. Ohuista pehmusteista ei taida olla paljon apua törmäystilanteissa, mutta laudan ulkonäköä ne kohentavat kummasti. Niissä ei ollut verhoiluja, joten niihin asennettiin mustalla keinonahalla päällystetyt pehmusteet kohentamaan käyttömukavuutta. Niinpä tälle ”lättikselle” tehKaton keskiosan metalliverkko poistettiin ja sen tilalle asennettiin vesivanerin pala, joka peitettiin mustalla markiisikankaalla. Parasta asiassa oli kuitenkin osien hinta, sillä kamat siirtyivät Veli-Matin omistukseen vaivaisella kahvipaketilla! Studebakerin tehottomiin tehostamattomiin jarruihin syytä etsittäessä selvisi, että pääsylinteri oli rikki ja se päästi paineet läpi
. Komean kokonaisuuden kruunaavat musta keinonahkaverhoilu ja loisteputkivalaisimista hyödynnetyt kiillotut rosterilistat. Lattiakonsoli tehtiin myös täysin uusiksi putkista runkoaan myöten. Projektivai heita V8-MAGAZINE 57. Tässä yhteydessä myös mekaaninen bensapumppu korvattiin sähköisellä versiolla ja linjat vedettiin uusiksi. tiin pelkkä huolto ja ulkopuolinen siistiminen, joka piti sisällään mm. Veli-Matti rakentaa autonsa aina itse mahdollisimman paljon. Kuten kuvasta näkyy, sää ei tosiaankaan suosinut tapahtumaa, ja näyttelyihin autoa vietiinkin trailerin kyydillä. Auton uusi ja entistä pelkistetympi ilme on kerännyt kiitosta, ja se onkin voittanut palkintoja jopa paremmin kuin villissä show-versiossaan. Edellisen omistajan metalliputkesta ja verkosta itsetekemät erilliset etuistuimet maalattiin valkoiseksi, ja niiden käyttömukavuutta kohennettiin pehmusteilla, jotka päällystettiin mustalla keinonahalla. Studebakerin moottori toimi kuin kello, mutta sen ulkonäkö kaipasi kohentamista. Yleensä pariskunta on antanut maalarimestarille vapaat kädet, ja niin myös Studebakerin kohdalla. Näyttääkin siis siltä, että vaatimattomuus kaunistaa myös näissä harrastehommissa, ja siitä Backmanien yksinkertaisen kaunis rodi on mitä mainioin esimerkki. Talven tiiviin työskentelyn tuloksena Studebaker valmistui nykyiseen asuunsa kevääksi 2017. sen maalaamisen puolikiiltävällä mustalla. Monien ”silmään pistäväksi” katsottavien muutosten lisäksi Studebakerista löytyy koko joukko kekseliäitä ja hauskojakin yksityiskohtia, joita ei välttämättä heti edes huomaa. Niinpä Veli-Matti teki itse Y-mallin imusarjan putken pätkistä ja pulttasi sen koristeeksi kaksi kaksikurkkuista Stromberg 97 -uusiokaasaria. Lattian matto leikeltiin mustasta uritetusta kumista. Studebaker valmistui nykyiseen täysin uudistuneeseen asuunsa huhtikuun alussa 2017. Tavanomaisena ei voida pitää myöskään armeijasta ”sotasaaliina” saadun kranaatin hylsyn muokkaamista lisäjarruvaloksi Aika harvoin näkee lokasuojattomassa kanttiautossa myöskään fender skirtsejä peittämässä takapyörän aukkoa, mutta itsetehdyt sellaiset tästä Studebakerista löytyvät. Vaatimattomuus kaunistaa Studebakerissa ollut sisusta ei sopinut enää lainkaan auton muuttuneeseen ilmeeseen, minkä vuoksi myös se meni käytännössä täysin uusiksi. Näytöt löytyvät vedenlämmöille, öljynpaineille ja bensanmäärälle. Priimasti toimineille vakioille TH-350-automaatille ja 10-pulttiselle perälle tehtiin niin ikään pelkät huollot ja siistiminen puolikiiltävällä mustalla maalaamalla. Jarrupolkimen poljin on Maltan risti -tarvikeosa. Veli-Matista koneen päällä yksinään kököttänyt kaasari ei näyttänyt hyvältä, vaan se kaipasi kaveria. Monia Backmanien omistamia autoja ovat koristaneet Kalevi Ohenojan maalaamat kynäruiskumaalaukset. – Halusin autoon yhtenäisen harmonisen ilmeen, ja siitä se ajatus sitten lähti, muistelee Veli-Matti ”peittopeltien” valmistamiseen johtaneita syitä. nen ”mehulinko” oli lisäksi todella vanha, eikä siinä ollut kiihdytyspumppua, minkä vuoksi käynnistys onnistui ainoastaan kaatamalla menovettä suoraan sen yhteen ainoaan kurkkuun. Tästä mainio esimerkki on etuovien lasit, jotka liikkuvat ylös ja alas itsetehtyjen kiskojen ja kisahenkisten nahkaremmien toimesta. Paikalla ollut alkuperäiStudebakerin sähköjä uusittaessa tehtiin oma erillinen paneeli tarpeellisille lisämittareille. Studebaker ei tee tässä suhteessa poikkeusta ja niinpä sen mustavalkoiset keinonahkaverhoilut ovat myös katosta lattiaan hänen kättensä työtä. Niiden tilalle Veli-Matti valmisti vesivanerista uudet pahvit, jotka verhoiltiin valkoisella keinonahalla ja viimeisteltiin vielä mustaksi maalatulla rosterikoristeella. Niinpä hän teki itse putken paloista Y-mallisen imusarjan, johon kiinnitti uudet tuplat kaksikurkkuiset Stromberg 97:t, jotka paitsi näyttivät hyviltä, niin myös kohensivat Studebakerin käynnistyvyyttä ja myös sen kulkua ainakin hitusen. Työt aloitettiin koko kabiinin purkamisella kaikesta vanhasta kamasta, kuten putkesta, Jyskin kylpyhuonematosta ja vanhojen suksien porkista kasattujen oviverhoilujen poistamisella. Backmanit haluavat lopuksi kiittää ystäviään ja Muhoksen autohuoltoa projektin aikana saadusta avusta
Paketti huokuu suorituskykyä.. Ahtimet voivat olla joko mekaanisia tai ne voivat saada käyttövoimansa pakokaasujen energiasta. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI PARVIAINEN Mekaanisesti ahdettu Hemi on hot roddingin kivijalkoja. 58 V8-MAGAZINE Basic tech Basic tech Sanonta ”Nothing beats cubic inches” vanheni siinä vaiheessa, kun moottorit keksittiin ahtaa. Yhdistelmää näkee kilparadoilla ja ilahduttavan usein myös kadulla
Polttomoottoreiden ahtamiskäyttöön ne siirtyivät 1900-luvun alkupuolella Saksassa, kun niitä alettiin käyttää esimerkiksi Mercedes-Benzin moottoreiden tehon nostamiseen. Turbon maksimipyörimisnopeus rajoittaa käyttöaluetta ylhäältä käsin. Ei harrastejenkin mekaaninen ahtaminen toki täysin tuntematon ajatus ollut muutama vuosikymmen sittenkään ja esimerkiksi helsinkiläinen Specialty Engineering rakensi vuodesta 1984 lähtien asiakkaidensa moottoreihin mekaanisia ahdinsarjoja. Turboahtimen kompressorikartasta näkee isentrooppisen hyötysuhteen eri toimintapisteissä. KUVAT GARRET. Roots-pumppu on itse asiassa paljon vanhempi keksintö kuin polttomoottori ja niitä käytettiinkin aluksi kaivoksissa ja teollisuudessa ilman tai nesteen pumppaamiseen. Kaksitahtidieselin huuhtelupumppu Mekaaniset ahtimet tulivat harrastajien tietoisuuteen siinä vaiheessa, kun Rootspumppuja keksittiin käyttää moottoreiden ahtimina. Alueen rajaa vasemmalla sakkausraja ja oikealla tukehtumisraja. V8-MAGAZINE 59 AHDIN . 5 MÄÄRÄÄ TAHDIN A htamista ja erityisesti turboahtamista ei ole perinteisesti pidetty harrastejenkkien tehonlisäyskeinona, mutta konepellin alle piiloon mahtuvien mekaanisten ahtimien sekä turboahtimien tarjonnan lisääntyminen on lisännyt ahtamisen suosiota. Tällaisia ahdinsarjoja ei ollut vielä siihen aikaan paljoa tarjolla, joten autot joissa niitä oli, keräsivät suuren yleisöjoukon ympärilleen, mihin vain pysähtyivätkin. Tuohon aikaan ahdeTurbiinin A/R-suhteen vaikutus näkyy erivärisinä viivoina. Samalla trimmillä, mutta pienemmällä A/R-suhteella varustettu turbiini pystyy kehittämään ahtopainetta pienemmällä pakokaasun massavirralla, mutta toisaalta menee myös tukkoon aikaisemmin, jolloin pakopaine saattaa nousta liiaksi. Konepellin läpi nouseva ahdin ja sen vinkuva ääni herättivät ansaittua huomiota
Yhtenä suosittuna mallina mainittakoon esimerkiksi GMC 6-71 blower. Specialty Engineering valmisti ahdinsarjoja hyödyntäen romuttamoista löytämiään GMC-huuhtelupumppuja. Ruuviahdin paineistaa ilman Edellä on moneen kertaan käytetty Rootsahtimesta nimitystä pumppu, ja se johtuu siitä, että Roots ei paineista ilmaa sisällään, vaan ainoastaan siirtää ilman ahtimen toiselta puolelta toiselle. Tehokkaimmat Mustang-, Camaroja Challenger-versiot on varustettu Rootsahtimella, ja esimerkiksi Mercedes-Benz käytti vielä jokunen vuosi sitten Roots-ahdinta kompressor-malleissaan. 60 V8-MAGAZINE tut suuret saksalaisautot olivat vain harvojen herkkua, mutta Roots-pumppujen tuotantomäärät kasvoivat Yhdysvalloissa, kun General Motors siirtyi käyttämään niitä kaksitahtidieseleiden huuhtelupumppuina. Käytettäessä kaasuttimia Rootsin tai ruuviahtimen kanssa, nousee kokonaisuus melko lailla konepeltitason yläpuolelle, jolloin katsastuksessa saattaa tulla ongelmia. Usein toimintatapana oli se, että asiakas toi SCE:lle ahdinaihion josta sitten rakennettiin asiakkaalle koko kitti. Ruuviahtimesta käytetään myös Roots-ahtimella jää isentrooppinen hyötysuhde keskipakoahtimen ja siten myös turboahtimen kompressorin alapuolelle, joten ilma lämpenee voimakkaammin. Vaikka Rootstai ruuviahdin sijaitsisi V8-moottorin imusarjan yhteydessä, voidaan niissä käyttää nestevälitteistä välijäähdytintä, jolloin imuilman tiheys kasvaa ja nakutusherkkyys pienenee. Moottori sai mallimerkinnäkseen 6-71 ja moottorimallisto laajeni eri sylinterilukuihin sisältäen useita moottorimalleja 1-71 ja 24V-71 väliltä. Käyrästöstä näkee myös ahtimen pyörintänopeuden ja sen vaatiman tehontarpeen. Ilma paineistuu vasta, kun se siirtyy ahtimesta imusarjaan ja kohtaa siellä korkeampipaineisen ilman. Näihin vaihdettiin omaa tuotantoa olevat laakerikannet, jotta ne kestäisivät paremmin kierroksia. Käytännössä tapahtuu niin, että ahtimen roottorin lapojen välisen lohkon saavuttaessa imusarjan, ilma virtaakin imusarjasta ahtimen suuntaan, kunnes paine nousee ja paineistettu ilma siirtyy imusarjaan. Kaksitahtimoottori ei toimi, ellei käytettävissä ole huuhteluilmaa, joka työntää pakokaasut pois ja täyttää sylinterin tuoreella ilmalla. Paksulompakkoiselle ja parempaa hyötysuhdetta hakevalle vaihtoehtona on ruuviahdin. Nyttemmin Mersu on siirtynyt täysin turboahdettuihin moottoreihin. Samaa nimityskäytäntöä seurasivat sitten muutkin ahdinvalmistajat tehden myös esimerkiksi 10-71 ja 12-71 ahtimia, jotka eivät kuuluneet GMC-mallistoon. Suomessa Roots-ahtimet tulivat harrastajille tutuiksi Specialty Engineering’in ”SCE Blowers” ahdinsarjoista, ja yksi tunnetuimmista ”pumppumoottorisista” autoista oli Tami Branderin Nova, joka oli tuttu sekä Helsingin cruisingeista että erityisesti katuautokisoista. K U V A E A TO N KUVA WHIPPLE Hihnakäyttöinen keskipakoahdin mahtuu mukavasti konepellin sisään, joten sen avulla voi rakentaa todellisen sleeperin. Ahtoputket saa vietyä kohtuullisen lyhyin vedoin auton keulalla olevalle välijäähdyttimelle ja sieltä edelleen moottorin imusarjaan. Tästä on haittana sykkivä ilmantuotto, melu ja huonontunut hyötysuhde. Kaasuun vastaavuus on tällaisessa huippuluokkaa. Nykyisin Roots saattaa löytyä sekä uuden jenkkiauton, että myös monen eurooppalaisen vakioauton konehuoneesta. Ottomoottoreissa, kuten mopoissa huuhtelupaine kehitetään männän alapuolella kampikammiossa syntyvällä paineella, mutta dieselin vaatiman suuren ilmamäärän vuoksi kaksitahtidieseleissä käytetään erillisiä huuhtelupumppuja, ja Roots-pumppu soveltuu tähän hyvin. Toisaalta jos katsastuksen läpäisee, on Kaivopuiston kierroksella kiinnostus autoa kohtaan taattu. Tällöin 1930-luvulla syntyi huuhtelupumppusarja, joita myöhemmin käytettiin onnistuneesti harrasteautojen nelitahtimoottoreiden ahtamiseen. Specialty Engineering valmisti myös vetosarjat, imusarjat ja kaasari-adapterit kuhunkin moottoriin sopiviksi. 1930-luvun lopussa GM:n diesel divisioona, eli Detroit Diesel, esitteli suuren kuusisylinterisen kaksitahtidieselin, jonka yhden sylinterin iskutilavuus oli 71 kuutiotuumaa. ?
Kuulostaa monimutkaiselta, mutta näin jokaisen turboahtimenkin kompressorissa tapahtuu. Toki joitain turboahtimen nimeen vannovia katukiihdyttelijöitä on näkynyt jo kauan sitten. Ruuviahtimesta käytetään englanninkielessä nimitystä twinscrew supercharger ja tunnettuja valmistajia ovat esimerkiksi Whipple ja Lysholm. Myös ilman kineettiseen puristukseen perustuvia mekaanisia ahtimia on olemassa. Kuten kuvasta näkyy, pitää ahtoilman jäähdyttimen olla ajoviimassa ensimmäisenä, jotta sen läpi virtaa riittävän viileä ilmavirtaus. Ilman puristaminen kineettisesti Molemmat edellä mainitut ahtimet perustuvat ilman staattiseen puristamiseen. Mikäli keskipakokompressorin käyttövoima otetaan keskipakoturbiinin avulla pakokaasujen energiasta, puhutaankin turboahtimesta. Sen sijaan Top Fuel -autoissa säännöt eivät salli ruuviahdinta, vaan niissä pitää tyytyä Roots-ahtimeen. Monella automerkillä ovat kaikki nykyiset moottorit turboahdettuja, mutta harrastejenkkien yhteydessä turboahtimista on puhuttu laajemmin vasta aivan viime vuosina. Kineettinen puristaminen tarkoittaa sitä, että ilmalle annetaan ahtimen kompressoripesässä suuri nopeus, ja kun nopeus kompressorin jälkeen putoaa, muuttuu ilman kineettinen paine staattiseksi paineeksi ja se voidaan havaita ahtopaineen muodossa. Kun Roots-ahtimen sisällä olevat kaksi roottoria ovat keskenään samanlaisia, on ruuviahtimessa urospuolinen ja naaraspuolinen roottori, joista käytetään suomenkielisiä nimityksiä ruuvi ja luisti. Toki V8-moottorin voi toteuttaa myös yhnimeä Lysholm-ahdin, sillä sen keksi ruotsalainen Alf Lysholm 1930-luvulla. Ruuviahdinta on käytetty tuotantoautoissakin, ja muun muassa Ford GT ja jotkin Mercedes-Benz AMG -mallit on varustettu ruuviahtimella. Ruuviahtimessa ilma kulkee pitkittäin ahtimen läpi, joutuen koko ajan pienenevään tilaan ja puristuen samalla korkeampaan paineeseen. Usein itse ahtimen käyttöpyörästössä on lisävälitys, joten ahtimen pyörintänopeus voi olla yli satatuhatta kierrosta minuutissa. Tunnettuja keskipakoahtimien valmistajia ovat muun muassa Paxton ja ProCharger. Parempi hyötysuhde perustuu siis ihan fysiikan lakeihin ja on ahdintyypistä johtuva. Ruuviahtimen parempaan hyötysuhteeseen on syynä se, että ruuviahdin paineistaa ilman jo ahtimen sisällä, jolloin takaisinvirtaus estyy. Toki asettelu tuo pientä haastetta esimerkiksi tulppien vaihtoon. Turboahtimet laitetaan V8-moottoreissa usein etupyörän taakse 45 asteen kulmaan, jolloin reitti pakosarjalta turbiinille on kohtuullisen helppo tehdä. Kiihdytyspuolella ruuviahdin on tuttu Top Alcohol -ryhmästä, jossa niitä on käytetty 1990-luvun puolivälistä lähtien. Esimerkiksi Teuvo Pönni menestyi hyvin omalla turboahdetulla AMC Hornetillaan. Roots-ahtimen hyötysuhde paranee, kun siinä käytetään hi helix -roottoreita, eli roottoreissa on silloin suurempi kierre. Englanninkieliset nimitykset ovat kuvaavammat male ja female lobe. Parempi hyötysuhde tarkoittaa sitä, että Turboahtimien sijoittelun kanssa saattaa joskus olla ongelmia, mutta pickupeissa on moottori alhaalla ja turbot mahtuvat näppärästi konepellin alle. V8-MAGAZINE 61 erityisesti suurilla ahtimen kierroksilla ilma lämpenee vähemmän ja ahdin tarvitsee vähemmän tehoa saman ilmavirtauksen ja ahtopaineen aikaansaamiseksi. ?. Yksi syy vältellä V8-moottorin ahtamista on se, että yleensä tarvitaan kaksi turboahdinta, joten kustannukset nousevat esimerkiksi rivinelosen ahtamiseen verrattuna. Koska kineettisesti ilmaa puristavan ahtimen on pyörittävä erittäin kovaa, on kampiakselin ja kompressoripyörän välillä oltava välitys, joka nostaa kompressorin pyörintänopeuden moninkertaiseksi moottorin pyörintänopeuteen verrattuna. Kineettisesti puristava mekaaninen ahdin, jota myös keskipakoahtimeksi kutsutaan, on siis samanlainen kuin turboahtimen kompressoripuoli, ja sitä vain pyöritetään kampiakselilta saatavalla mekaanisella voimalla. Haasteena voi olla voiteluöljyn paluukierron järjestäminen, sillä ahdin jää kovin alas. Toinen syy parempaan hyötysuhteeseen löytyy siitä, että kun ilma paineistuu ahtimen sisällä, sen tilavuus samalla pienenee ja ahtimen tekemän tilavuudenmuutostyö on pienempi
Jäähdyttimestä puhutaan usein eri nimillä. Jos uskoo olevansa ahdinmyyjiä viisaampi, on seuraavaksi ryhdyttävä tutkimaan kompressorikarttoja. Paineen nostaminen nostaa nimenomaan ilman tiheyttä. Kyse on kuitenkin samasta kapineesta, joka jäähdyttää ilman sen mennessä ahtimelta moottoriin. Niissä siis ahtoilma menee ilma/neste lämmönvaihtimen läpi, jolloin ilma jäähtyy ja neste lämpenee. Suoraan ilmasta ilmaan jäähdyttävät ja sellaiset, jotka käyttävät väliaineena nestettä. Ilman lämpötilan nousu pienentää tiheyttä ja siten moottoriin menevää ilmamassaa. Kompressorikartoissa kerrotaan kompressorin hyötysuhde erilaisilla imuilman massavirroilla ja erilaisilla ahtopaineilla, tai oikeastaan painesuhteilla, eli paine-erolla kompressorisiiven yli. Näin vähäinen lämpötilannousu tapahtuisi silloin, jos ahtimen isentrooppinen hyötysuhde olisi sata prosenttia, eikä millään ahtimella tietenkään voi niin hyvä hyötysuhde olla. Massan ja tilavuuden yhdistävä tekijä on tiheys, joten moottoriin kannattaa syöttää mahdollisimman tiheää ilmaa, ja siihen ahtamisella pyritäänkin. Ilman lämpötilan muutos on helppo laskea, kun tiedetään paineennousun suuruus. Jos turboahtimelta halutaan erinomaista heräämistä, saatetaan perinteisesti käytetty turbiininsiipimateriaali inconel vaihtaa alumiini-titaaniin (Gamma-Ti), jonka tiheys on vain puolet inconelista, joten sen hitausmomentti on huomattavasti alhaisempi. Isoissa turboissa on oltava myös massiiviset hukkaportin putket. Joissain tapauksissa liukulaakeri on korvattu kuulalaakerilla, joltintä, intercooleria, aftercooleria ja niin edelleen. Ahtoilma kannattaa siis jäähdyttää ahtoilman jäähdyttimellä. Jäähdyttimet voidaan jakaa kahteen kategoriaan. Seossuhdetta laskettaessa käytetään siis ilman massaa, ja kun mitataan vaikkapa virtauspenkissä sylinterikansien kapasiteettia, puhutaan ilman tilavuudesta. Silloin moottorin seossuhde on 12:1, eli noin lambda 0,82. On välijäähdy?. V6-moottorit ovat lyhyitä, joten turboahtimelle jää mukavasti tilaa moottorin ja jäähdyttimen väliin. Siispä vakiintuneeksi tavaksi on tullut asentaa kaksi turboahdinta. Ilma-neste-ilma-tyyppinen jäähdytin on tietysti monimutkaisempi ja painavampi, mutta sen avulla varsinaiset ahtoputket voidaan tehdä lyhemmiksi ja turboviive pienenee. Toki kaikki putket täyttävät konehuoneen ääriään myöten. Parhaissa tapauksissa kuulalaakereissa on sisällä erittäin kovat keraamiset kuulat. Kompressorin valintaa varten täytyy valita haluttu ahtopaine ja laskea moottorin Ahtopaineen rajoitus hoidetaan turbomoottoreissa päästämällä osa pakokaasusta kiertämään turbiinin ohitse. 62 V8-MAGAZINE dellä turboahtimella, mutta silloin ahtimen on oltava melko kookas, ja kookas ahdin yhdessä pitkien pakosarjanputkien ja ahtoilmaputkien kanssa aikaansaa melko pitkän turboviiveen. Eniten tehoa tuottava seossuhde riippuu hieman moottorista, polttonesteensyöttölaitteista ja käytetystä polttoaineesta, mutta jossain 0,8–0,9 tietämillä liikutaan. Suuren pyörimisnopeuden ja kuumien pakokaasujen vuoksi turboahtimen laakerit ovat haastava voitelukohde ja laakerin kehänopeuden pienentämiseksi turbon laakerit ovat yleensä liukulaakereita, joissa laakeriholkki pyörii noin puolta nopeutta akseliin nähden ja laakeriholkin kumpikin pinta toimii laakerina. Toki näitä ahtimia on perinteisesti käytetty myös ilman ahtoilman jäähdytystä, mutta silloin hukataan bensiiniä polttoaineena käytettäessä osa ahtamisen antamasta edusta. Yksi molempia pakosarjoja varten. Turboahdin tarvitsee erillisen, moottorin voitelujärjestelmään kytketyn öljynkierron, sekä bensiinimoottoreilla myös jäähdytyksen. Parhaan lopputuloksen saa yleensä hankkimalla moottoriin sopivan ahdinkitin, jossa on kaikki oikean kokoiset osat valmiina samassa paketissa. Paineen lisäksi ilman tiheyteen vaikuttaa myös sen lämpötila, mutta käänteisesti. Ahdinvalmistajat antavat nimittäin omille kompressoreilleen hyötysuhdekarttoja, jonka perusteella oikean kokoinen kompressori valitaan. Nesteen avulla lämpöä siirtäviä jäähdyttimiä käytetään yleensä silloin, kun ahdin on moottorin imusarjan yhteydessä, kuten Roots-ahtimen ja ruuviahtimen tapauksessa yleensä on. Käytännössä ilma siis lämpenee vielä huomattavasti tuota enemmän. Ilma kuumenee, kun sitä puristetaan Fysiikan perussääntöihin kuuluu, että ilma kuumenee, kun sitä puristetaan pienempään tilavuuteen. Neste kiertää sitten auton etuosaan, jolloin siellä olevalla toisella lämmönvaihtimella neste taas jäähdytetään ajoviiman ja mahdollisen puhaltimen aikaansaaman ilmavirtauksen avulla. Moottorihan saa tehonsa polttoaineesta, mutta polttoainetta ei voi syöttää moottoriin miten paljon tahansa, vaan ainoastaan noin 1 kilogramma polttoainetta jokaista 12 ilmakiloa kohden. Valitse oikean kokoinen ahdin Oli valinta sitten mekaaninen tai turboahdin, niin ahtimen on oltava sopivan kokoinen ahdettavaan moottoriin nähden. Alumiini-titaaniturbiinin valmistaminen on vain erittäin hankalaa, joten sen valmistuskustannukset ovat toistaiseksi korkeat. Ahdinta valittaessa kannattaa tukeutua ahdinvalmistajien suosituksiin ja laskelmiin. Niiden toimivuus on siten testattu ja harrastajan ei tarvitse maksaa oppirahoja kokeilemalla hieman erilaisten komponenttien toimivuutta keskenään. loin laakerin kitkat ovat pienemmät ja turbo herää nopeammin pyörimisnopeuden vaihtelutarpeeseen. Koska Roots-ahtimen tuottama ahtopaine kasvaa pyörimisnopeuden kasvaessa, voidaan painetta säätää ahtimen hihnapyörien välityssuhdetta vaihtamalla. Monissa kilpa-autoluokissa on jo rajoitettu ahtimen ylipyöritystä moottoriin nähden. Näin nopeusero pyörivien kappaleiden välillä jää vähäisemmäksi ja iskuja vaimentava öljykalvo on molemmin puolin laakeriholkkia. Tapauksessa, jossa 1 baarin ylipaineessa oleva ahtoilma lämpenee sataan asteeseen, sen tiheys on noin 1,9 kg kuutiometriä kohden, kun saman paineinen 20°C lämpöisen ilman tiheys olisi 2,4 kg kuutiometriä kohden. Esimerkkitapauksessa olisi 80 % hyötysuhteen omaavalla ahtimella loppulämpötila noin sadan asteen luokkaa. Esimerkiksi nostettaessa paine normaali-ilmanpaineesta 1 baarin ylipaineeseen, nousee sen lämpötila 20 asteen lämpötilasta noin 85 asteeseen
Toki itsekin voi ahtimen mitoituksen tehdä vaikkapa vain harjoitusmielessä, kunhan varmistaa ostotilanteessa myyjältä, menivätkö laskut aivan oikein. Kun ne ovat selvillä, sijoitetaan ahtimen toimintapisteet kompressorikartalle ja valitaan sopivan kokoinen ahdin kyseiseen käyttöön. Lisäksi kompressorin pitäisi olla mahdollisimman hyvän hyötysuhteen alueella, jotta kompressorin teho ei kulu imuilman epätoivottuun lämmittämiseen. Jos mahdollista, jäähdytä ahtoilma, jolloin saat suuremman teholisäyksen ja moottorin nakutusherkkyys pienenee. Esimerkiksi 550 hevosvoimaa per ahdin kapasiteetin omaavaan Borg Warner turbiiniin saa 64 mm turbiinisiiven kanssa valittua A/R-suhteeksi 0,83, 0,92 tai 1,02. Turboahtimissa rajoitus hoidetaan yleensä hukkaportilla, jonka avulla osa pakokaasusta ohjataan tarvittaessa turbiinisiiven ohi. Valinta tuntuu paperilla helpolta, mutta käytännössä kannattaa ensimmäistä ahdinta valitessaan kääntyä asiantuntijan puoleen. 4. Valmiit ahdinsarjat ovat hyvä tapa tutustua asiaan. 2. Toki lompakkokin voi jossain vaiheessa kertoa oman mielipiteensä. Valmistajat ilmoittavat turbiiniensa A/R-suhteen. tarvitsema massavirta eri tilanteissa. Oikea A/R-suhde on aina kompromissi moottorin hyvän reagoinnin ja suuren tehon väliltä. Kaikkien suojavarusteiden on oltava SFI hyväksyttyjä aivan, kuten turvavöiden ja ajopukujenkin. Turboahtimen öljynkierto on kriittinen asia. Pienillä, alle 0,5 ahtopaineilla selvitään yleensä ilman moottoriin tehtäviä suurempia muutoksia, mutta ahtopaineiden kasvaessa myös moottorin muutostarpeet kasvavat. Mekaanisilla ahtimilla ahtopaine voidaan rajoittaa esimerkiksi käyttöpyörästön välityssuhteella siten, että ahdin ei vain pysty tuottamaan liikaa ahtopainetta, tai sitten käytetään tyhjennysventtiiliä, eli blow off valvea, joka päästää ahtopaineen ulos siinä vaiheessa, kun se uhkaa karata liian korkeaksi. Toki suuremman ilmamäärän johdosta moottorille on syötettävä aina myös suurempi polttoainemäärä, ja se on polttoaineensuihkutusten aikaTop Fuel -käytössä ahtimilla on tapana lennellä joskus taivaan tuuliin, joten säännöt vaativat sen suojaamista. Ahtaminen on siitä mielenkiintoista puuhaa, että rajat eivät tule vastaan siinä, miten paljon moottorista saa tehoa, vaan siinä, miten paljon moottori tehoa kestää. kautena helppoa, mikäli vain suuttimien ja polttoainepumpun tuotto riittävät. Yleisin turbiinin mitoitussuure on A/R-suhde, jossa A kertoo turbiinin sisäänmenoaukon pinta-alan ja R turbiinipyörän keskipisteen ja suuaukon keskipisteen välisen etäisyyden. Pidä huoli polttoaineen paineesta. Myös turboahtimien yhteydessä puhutaan blow off valvesta tai dump valvesta, mutta sen tehtävänä on päästää ahtopaine pois, kun kaasuläppä suljetaan äkillisesti, jotta vältetään paineiskut. Ahtopaineen rajoitus Mikäli ahtimen tuottamaa painetta ei rajoiteta, on seurauksena yleensä konerikko. Ahtimen ympärillä on räjähdysmatto, joka on kiinnitetty hihnoilla moottoriin. Tällöin voidaan käyttää hyväksi pakokaasupulsseja ja turbo ahtaa paremmin pienillä pakokaasunvirtauksilla. V8-MAGAZINE 63 Jos et ole ahtamisen asiantuntija, tukeudu ahdinvalmistajien laskelmiin ja ohjeisiin. Suuritilavuuksisessa moottorissa pieni A/R-suhde voi siis korkeammilla kierroksilla kasvattaa pakokaasujen vastapainetta ja nostaa lämpötilaa. Likaantuneen öljyn aiheuttamat ongelmat ovat useimmiten syynä turborikkoihin. Toki perinteiset mekaanisesti ahdetut moottorit on usein toteutettu siten, että kaasuttimet ovat ahtimen imupuolella, jolloin riittää sopivan polttoaineseoksen säätäminen suuttimien avulla. Vaihda turboahdetusta autosta öljyt riittävän usein. 5. Tehon nosto on vain kilpajuoksua ahtopaineen ja vahvempien osien välillä. Liian matala paine johtaa yleensä moottorin laihalle menoon, ja siitä saattaa seurata konerikko. Mikäli ahtamisen toteuttaa kaasutinmoottorissa, on kaasutin yleensä paineistettava, eli kaasuttimeen ja erityisesti sen polttoainepintaan on vaikutettava sama paine, joka vaikuttaa kaasuttimen kurkun sisäänmenoonkin. Pieni A/R-suhde saa aikaan turbon nopean heräämisen, mutta tällöin turbiini menee myös nopeasti tukkoon ja pakokaasujen vastapaine nousee. Koska ahdettu moottori tuottaa enemmän tehoa, rasittaa se moottorin komponentteja sekä mekaanisesti, että termisesti. ?. Myös kestävämpien osien, kuten takomäntien ja taottujen kiertokankien ja kampiakselin hankinta tulee vastaan hyvin nopeasti. Mikäli ahtopainetta nostaa enemmän, on yleensä ensimmäisenä edessä puristussuhteen laskeminen, jotta sylinteripaine ei kasva liiaksi. Varmista, ettei kampikammion paine pääse kasvamaan liiaksi, jotta turboahtimen voiteluöljy pääsee palaamaan esteettä öljypohjaan. Twin scroll -turbossa on turbiinin pesä ja pakokaasujen sisäänmenoaukko jaettu kahtia. Toki internetistä löytyy paljon laskureita, joiden avulla voi tehdä harjoituksia ennen lopullista valintaa. Kompressorikartalta on löydettävä alue, jossa käyttöpiste ei mene sakkausrajan (surge line), tai tukehtumisrajan (choke line) ulkopuolelle, eikä kompressorin pyörintänopeus kasva liian suureksi. Oikeankokoisen kompressorin valinnan lisäksi turboahdinta käytettäessä on valittava myös sopiva turbiini. 3. VINKKIÄ 5 1
Kuinka siistiä. Show’ssa nähdään myös lentäviä autoja. Katukilpailija Sophia Diaz ja DSS agentti Dawson yhdistävät voimansa löytääkseen Cainin, joka on viimeinen roisto Cipherin ryhmästä. . Show’n juoni etenee seuraavasti. Show’ssa nähdään elokuvista tuttuja kohtauksia, kuten kiihdytyskilpailuja Los Angelesin kaduilla, driftausta parkkitalojen läpi Tokiossa ja pankkiholvin repiminen seinästä ja sen raahaaminen pitkin Rion katuja. Kuvassa Lettyn ajama Off Road Challenger FF7:sta. Luvassa on siis uskomattomia stuntteja, jotka ovat olleet tähän saakka ennen näkemättömiä live-yleisön edessä. Yleisö ei jää pelkästään seuraamaan sivusta uskomatonta autojen akrobatiaa, vaan heistä tulee osa tiimiä saadakseen kelmit kiinni. TEKSTI JAPE TIITINEN, KUVAT FAST & FURIOUS LIVE L ive-tapahtumassa yleisö viedään lähemmäs oikean elokuvan tuntua kuin koskaan. Kuudentoista viikon harjoittelujakso oli ammattikuljettajille enemmän koreografian harjoittelua kuin varsinaista ajamista, sillä sehän heillä on jo hanskassa. Kesäkuussa Suomeen saapuva Fast & Furious Live on tähän mennessä kahdeksanteen osaan ehtineen vauhdikkaista ajokohtauksistaan tutun Fast & Furiouselokuvasarjan liveyleisölle suunniteltu areenaspektaakkeli. Fast & Furious Liven kuljettajakaarti koostuu yhdentoista huippukuljettajan ryhmästä, jotka on tarkkaan valikoitu yli 2000 hakijan joukosta. Yleisölle on siis luvassa todellinen bensankatkuinen show huikeiden stunttien ja erikoistehosteiden kera. 64 V8-MAGAZINE. Tiimillä on käytössään viimeisintä teatteriteknistä teknologiaa ja kaikki kuuluisat autot Fast & Furious elokuvista, joista tunnetuin lienee Dominic Toretton 1970 Dodge Charger R/T. F AST & F URIOUS LIVE Katsojat pääsevät kokemaan lempielokuvansa suosikkikohtauksen livenä
FF8:sta tuttu Toretton panssaroitu ja nelivetoinen Charger on varustettu hävittäjän suihkumoottorilla. Kiertue esiintyy Helsingin Hartwall Arenalla 8.–10. kesäkuuta. F AST & F URIOUS Elokuvien päätähti Vin Diesel oli itse paikalla Fast & Furious Liven maailman ensi-illassa Lontoon 02 Areenalla. V8-MAGAZINE 65
LAUANTAI 8.00 Hotellilla aamupala. Viikko ennen juhannusta kannattaa suunnata Jämsän Himokselle, sillä V8-Magazine Summer Meet Himos järjestetään jo 20. Illan päätteeksi järjestetään venakoppakisa. Ennen lähtöä asiaan enemmän satsanneilla on mahdollisuus osallistua myös Coolest Cruiser -kisaan. 22.30 Perjantain iltabileet ja Underground Model -mallikilpailu Himoksella. 21.00 Iltabileet Himos Areenalla. Tapahtuman tiedot ja venttiilikopan rakennusohjeet osoitteesta www.v8-himos.net. 16.00 Burnout-kisa. Bändi: Boogie Company. 20.15 Cruising Jämsään. Vuosittain satoja jenkkiautoja ympäri Suomea yhteen keräävä tapahtuma starttaa perjantaina illansuussa, jolloin ajetaan suosittu cruising Himokselta Jämsän keskustaan. kerran. Kun mainitsee tilattaessa V8-Magazine, saa 19 euron toimitusmaksun hinnasta pois. Viiden euron alennus! 15.–17.6.2018 Saat 25 euron viikonlopun aluemaksusta viiden euron alennuksen (alle 18 v. Ilta huipentuu Himos Areenalla suoritettavaan palkintojenjakoon ja bileisiin. Venakoppakisa. PERJANTAI 17.00 Tapahtuman lipunmyynti aukeaa. osakilpailu, minkä jälkeen myös muilla on mahdollisuus kokeilla slalomia. (1 hlö/lehti).. 15.00 Tyhjäkäyntikisa (mikä autoista käy tyhjäkäyntiä matalimmilla kierroksilla). Live Bändi (Francine ja Relax Trio). 19.00 Coolest Cruiser kilpailu. Mökkivaraukset puhelimitse numerosta 020 711 9200. 12.00 Autoslalom, autoja venakoppanäyttely festivaalikentällä, autojen tuonti klo 11–12. Lisäksi luvassa FMOC:n Slalom Cupin 3. Lauantaina ohjelmassa on autonäyttely sekä suosittu burniskisa. Palkintojenjako. 10.00 Ohjelmaa lapsille. Luvassa on viikonlopun verran letkeää kesäistä yhdessäoloa, viihdettä ja toimintaa. maksutta), kun näytät lipunmyynnissä V8-Magazinen numeron 4/2018, tai jos autoosi on liimattu tapahtumatarra
• Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin. • Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh. 09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi. V8-MAGAZINE 67 Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs (06) 364 1406 Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. • Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet
Sillä hän voitti Stockholm Openin 8 kuukautta myöhemmin ja myi autonsa pois. 68 V8-MAGAZINE. Suomalaiset eivät kuitenkaan jääneet pelkiksi seinävarjoiksi Jönköpingiin tuomansa kaluston kanssa. Yli tuhat ajoneuvoa ja yli 83 000 kävijää neljän päivän tapahtumassa ovat kovia lukuja, mutta ne ovat perusteltavissa suhteellisen helposti. Tähtäimessä on Las Vegas ja SEMA-show. Jönköpingissä riittää myös paukkuja panostaa kovaan kalustoon ja nimekkäisiin vieraisiin, kun tapahtuman taustalta löytyy iso lehtitalo lukuisine harrasteajoneuvojulkaisuineen. Kaiken lisäksi ruotsalaiset ovat huomattavissa määrin suomalaisia kovempia suuntautumaan ulospäin ja tekemään itseään tunnetuksi. Autoon on lainattu osia monista GM-autoista ja peltiä Volvosta, Saabista ja Mersusta. On näyttelyitä, ja sitten on isoja näyttelyitä. Parhaan kilpa-auton tittelin sai Johnny Cronströmin 1969 Camaro, jonka kanssa lähdetään taistelemaan Gasoline Drag Weekin voitosta. Tähän päälle kun vielä heitettiin runsas ulkomainen kalusto, niin nähtävää riitti moneen lähtöön ja kaikkiin makumieltymyksiin. Suomalaisten rakentelutyyliä ihannoidaan usein läntisessä naapurimaassa, mutta aikaisemmin ei tuolta ole koskaan tultu kotiin yhtä kovin arvosanoin. Ensi vuoden tähtäimeksi Jönköpingissä on asetettu yli 90 000 kävijää, miettikää sitä! MAHTIPLÄJÄYS JÖNKÖPINGISTÄ Lars-Inge Johansson voitti 1966 Chevelle ”Skåpet:illaan” vuoden 1981 Ruotsin Katukunkun tittelin. 29 vuotta myöhemmin hän osti sen takaisin ja on nyt pakertanut tämän projektin parissa viimeisten 6 vuoden kuluessa yli 6000 tuntia. Maantieteellinen sijainti on ihanteellinen Norjan, Tanskan ja Suomen välissä, eikä Manner-Euroopastakaan tarvitse vaivautua kovinkaan kummoisiin laivamatkoihin perille päästäkseen. Hän myi auton pois vuotta myöhemmin ja osti 1900 kruunulla tyhjän 1966 Chevelle-hylsyn. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN R uotsin Jönköpingissä vuosittain järjestettävä Bilsport Custom Motor Show on kasvanut vuosien aikana todella massiiviseksi tapahtumaksi. Sieltä nimittäin kahmittiin kotiin tuliaisiksi peräti 21 pokaalia ja kunniamainintaa, eikä suinkaan sieltä huonoimmasta päästä. Bilsport Custom Motor Show, Jönköping, Ruotsi 30.3–2.4. . Ruotsalaiset itse ovat innovatiivisia rakentelijoita, mistä aiheesta nähtiin useita hienoja esimerkkejä. Sieltä vielä jos onnistuu kahmimaan kasapäin pyttyjä, voivat suomalaiset tuntea olonsa ikionnellisiksi
Ruotsalainen Daniel Carlsson on käytännössä kokonaisuudessaan rakentanut omin käsin tämän Red Spinneriksi nimeämänsä turbolla varustetun 50 cc kaksitahtisen retromopon, joka voitti sikäläisen Moped-lehden rakentelukilpailun selvällä enemmistöllä. Petri Terhon linjakaunis 1947 Buick Roadmaster Sedanette keräsi runsaasti huomiota ja ihailua Jönköpingissä ja sai osakseen myös joka paikan höylänä tunnetun John D’Agostinon huomionosoituksen. V8-MAGAZINE 69. Jos joku suomalainen on koskaan korjannut Jönköpingistä varsinaista jättipottia, niin hän on Jaska Velin kaikkiaan viidellä eri tämän vuoden pytyllä ja kunniamaininnalla. Konehuoneesta löytyy 331 Hemi ja elektroniseksi muutettu Hillborn-ruisku. Norjalaisen Per Erik Langkaasin 1931 Ford 5W Coupe valittiin Oslon Motorshow’n ja Bilsport-lehden toimesta vuoden 2017 Pohjoismaiden hienoimmaksi autoksi. Näyttelystä irtosi Halli D:n paras somistus pytty. Pietarsaaren lähiseudulta kotoisin oleva Anders Nilsson jaksaa aina säväyttää Volkkareillaan. Autossa on paljon omatekoisia osia ja hienoja omia ratkaisuja. Norjalaisen Svein Lokenin 1955 Classic Chevy ei ole sen vähempi kuin täydellinen, ja sen huomioi myös tuomaristo. Norrlands Asconalla osallistuttiin jo vuonna 2016 Hot Rod Dragweekille, ja tänä vuonna sinne lähdetään hakemaan voittoa
ASENTAMON ROMPETORI JA BILEET Ruukintie 2b, Lappeenranta: Sami 040 519 6851 5.5 LAHTI CLASSIC TOUR (1950–1987 HENKILÖAUTOT) Tori, Lahti (lähtö klo 9.01 alk.) – Lahden Messukeskus, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit, Vähälä 040 555 9265 (ennakkoilm. RADALLE.COM ARTUKAINEN DRIFTING Artukaistentie 8, Turku: Radalle.com 5.5. NOSTALGIA CAR SHOW + HARRASTEPARKKI Helsingin jäähalli, Nordenskiöldinkatu 11–13, Helsinki (paraatiajoon lähtö klo 18.30): 040 672 6445, info@nostalgiacarshow.com 12.5. ROUTE 24 ROMPETORI Joenkulmantie 2, Vesivehmaa: Lehtinen 040 324 2402, vuoper@hotmail.com, Talja 040 525 6569, paimelanranch@gmail.com 16.5. MOPOTSHOW & SWAP Vanha Meijeri, Kirjurintie 10, Joroinen 19.5. HELATORSTAIAJOT KESKI-UUDELLAMAALLA (1920–87 AJONEUVOT) Nummitupa, Lopentie 1616, Vihtijärvi (lähtö alk. FJDC MAASTOAJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖ-, PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club 19.5. HELAMARKKINAT ROMPETORI JA RASKAAN KALUSTON HELAMIITINKI Porin ravirata, Ravintie 1, Pori: Satakunnan Mobilistit, Working Class Heroes Club, rompetori Vehmas 040 022 6234, kuljetuskalusto Stenroos 045 600 1080 10.5. AMERICAN CAR SHOW OULU Ouluhalli, Oulu: ACC Oulu, acc.oulu@gmail.com 13.5. KERIMAA SPRINT – HISTORIC RALLISPRINT Savonlinna: Savonlinna UA 19.5. RADALLE.COM RATAPÄIVÄ & TIME ATTACK Ahveniston moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna: Radalle.com 19.5. klo 19) 5.5. ROMPETORI Vaasan Autoja Moottorimuseo, Myllykatu 18 B, Vaasa: 044 569 2690 19.5. WHRA ROAD CRUISING Vaasa 19.5. HARRASTEJA KLASSIKKOAUTOJEN HUUTOKAUPPA Triangle Motor Co., Alastaron teollisuustie 13, Alastaro: Triangle Motor Co. TORIN KESÄKAUDEN AVAJAISET – VANHOJEN AJONEUVOJEN NÄYTTELY Tori, Forssa: Hämeen Mobilistit, Kumpulainen 040 047 4879 5.5. ROMPETORI Palomiehentie 4, Säkylä: Pyhäjärvi Cruisers, Kirppis Kaisla, Oksanen 040 187 6610 12.5. 050 571 5266 (ennakkoilm. HAKAPIRTTIMEETING DRIVE-IN (HARRASTEAJONEUVOT) Teollisuuskatu 5, Hamina: Kujansuu MC 19.5. PERINTEINEN ÄITIENPÄIVÄ ROMPETORI Espoon Automuseo, Bodomintie 35, Espoo: Espoon Automuseo, info@espoonautomuseo.com, 09 855 7178 13.5. VW & VINTAGE ROMPETORI Espoon Automuseo, Bodomintie 35, Espoo: Kaitsu 040 511 3505, Tomi 044 507 7728, Sebu 050 051 4033 9.5. ROCK ’N’ ROLL MEET – CRUISING, KOKOONTUMISAJO & BÄNDI-ILTA Kahvila-Ravintola Aallonmurtaja (Murtsi), Pori: Porin Musa 5.5. Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. KOSKENKORVAN ROMPETORI Jari Mäki Oy:n p-alue, Lasipajantie 5, Koskenkorva: Jari Mäki Oy, Mäki 040 065 4888, Koivuluoma 040 586 1244, Hirsimäki 040 066 2907 5.5. HARRASTEAJONEVOT) Täiköntori, Kemi (kokontuminen klo 9.00, lähtö klo 11.00) – Liakan Nuorisoseura – Unionin baari / Motelli Käpylä: Lounais-Lapin Euroautoilijat, Hookana 044 292 2014 19.5. FMOC SLALOM CUP 1 Kangasala: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 19.5. ROUTE 24 CRUISING Gulf Vesivehmaa, Joenkulmantie 2, Vesivehmaa (kokoontuminen klo 18.00, lähtö klo 19.00) – Asikkala: Reijo 040 086 7120, Janika 040 525 6569 19.5. FHRA DRAG RACE (SM) Motopark Raceway, Motoparkintie 62, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 19.–20.5. TEMMEKSEN KEVÄTMARKKINAT JA ROMPETORI (TEEMA MOOTTORIPYÖRÄT) Temmes: Honka 040 088 4134 19.5. INDIAN & VICTORY WEEKEND Veistämönkatu 1, Lahti: Suomen Moottoripyörämuseo, Ace Corner Finland 6.5. PÄLKÄNE TT Pälkäne: Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho 6.5. 23.4.) 5.–6.5. ROMPETORI Testiradantie 59, Nokia: Nokian urheiluautoilijat, Kallio 040 503 2287, ptt.kallio@elisanet.fi 19.5. CLASSIC MOTORSHOW Lahden Urheiluja messukeskus, Salpausseläntie 7, Lahti: RLO Events, 040 847 8911, reeta.hamalainen@rloevents.fi, Laine 040 096 9550 5.–6.5. LC FORSSA PERINTEINEN ROMPETORI Ravirata, Pilvenmäentie 7, Forssa: Lions Club Forssa, timotuominen10@gmail.com, 050 590 9080, 050 567 5823, jaakko.arnivaara@gmail.com 5.5. WANHAT VEKOTTIMET JA ROMPETORI Airakselantie 594, Airaksela: Airakselan Yritys, Koivisto 044 013 8877, kimmo.koivisto@luukku.com, Haatainen 050 369 7589 19.5. CRUISING PRE-PARTY Malmin lentoasema, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 4.5. ROMPETORI – PERÄKONTTIKIRPPUTORI A-Katsastuksen p-alue, Varistie 8, Kajaani: Kainuun Mobilistit, posti@kainuunmobilistit.fi, Asikainen 044 587 0911, Huotari 050 596 3232, Huovinen 040 728 4745 19.5. PARONIN POIKIEN AJOHARJOITTELU (MP) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Paronin Pojat VMPK:n Turun aluekerho 6.5. KIRPPU-/ROMPETORI JA HARRASTEAJONEUVOPARKKI Nakkila Storage, Pyssykankaantie 171, Hormisto / Nakkila: Nakkila Storage, Höglund 040 066 8079, info@nakkilastorage.fi 19.5. MUSEOIDEN YÖ Mobilia autoja tiealan valtakunnallinen erikoismuseo, Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala 19.5. LAKEUS VINTAGE CRUISING – CLOTHING & STYLING & CRUISING (NAISKULJETTAJAT) Seinäjoki Areena, Seinäjoki (säävaraus) 5.5. BACKWOODS CRUISING Kajaanin Kauppapuisto, Kajaani: Backwoods Custom 19.5. KOONNUT: HANNELE HATANPÄÄ Tapahtumakalenteri Kotimaa 4.5. VAPAAMUOTOINEN KAIKENLAISTEN HARRASTEAJONEUVOJEN TAPAAMINEN ABC:n / S-marketin piha, Alajärvi (alk. ROMPETORI Pudasjärventie 1, Puolanka: Rautiainen 050 028 2884 12.5. 02 416 2300, trimoco@trianglemotor.com 12.5. LETKUN KESÄTORITAPAHTUMA – PICNIC, SWAP Härkätie 189, Letku: Letkun Musiikki, Touru 046 620 5756, letkunkesatori@gmail.com 19.5. TEST & TUNE Motopark Raceway, Motoparkintie 62, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 18.–20.5. PARKANON PERINTEINEN ROMPETORI Käenmäentie 6, Parkano: Parkanon Seudun Mobilistit, Kuusikko 040 726 1537 12.5. FDO DRIFTING SM Artukainen, Turku: radalle.com 12.–13.5. PROMILLERALLI (H-D) Vihtijärvi: Two Pistons MC 19.5. MOTORSPORT-TORSTAI Vaasan Autoja Moottorimuseo, Myllykatu 18 B, Vaasa: 044 569 2690 11.–12.5. GASOLINE MOTOR SHOW Seinäjoki Areena, Kirkkokatu 23, Seinäjoki: Vintage Car Club, gasolineajoneuvot@gmail.com, Mäntynen 040 061 5979 5.–6.5. ROCK ’N’ ROLL CRUISING Poroholman leirintäalue, Rauma (kokoontuminen klo 16.00, reitille lähtö klo 17.00) 19.–20.5. KIIHDYTYSPÄIVÄ / STREET OUTLAWS RACE Lentokenttä, Pudasjärvi: Taivalkosken moottorikerho, Teppo 045 138 696 19.5. GRACEVILLE CRUISING Kauppakatu ja Louhenkatu, Iisalmi (kokoontuminen klo 10–15.00), Cruising (Luuniemen juhlakenttä klo 16.00, lähtö 17.30), Iisalmi – Sonkajärvi – Iisalmi: Pörsärebels, Ravintola Graceville 19.5. PÄIJÄT-HÄMEEN ROMPEMARKKINAT JA KLASSIKKOPARKKI Jokimaan ravirata, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit (ei paikkavarauksia), Vähälä 040 555 9265, Klemola 050 055 1449 Viikkokokoontumi set Mikkeli (Pitkäjärven ABC) Torstai Oulu (Limingantullin ABC) Perjantai Riihimäki (Ullan Pakari) Keskiviikko 70 V8-MAGAZINE. RAUTALANKAILLAN DRIVE-IN -NÄYTTELY (HOT ROD, CUSTOM, BIKE) Rantahotelli Waltikka, Valkeakoski 9.–10.5. SALON MAISEMACRUISING Tori, Horninkatu, Salo (kokoontuminen klo 15.45, lähtö klo 17.15 – 17.30) – Kasvihuoneilmiö – Sammatti – Suomusjärvi – Muurla – Maran Klubi, Salo: Cruising & Rock ’n’ Roll Club, mia@crrc.fi 19.5. NETBARON MÄNTSÄLÄ RALLI – HISTORIC RALLY TROPHY, HTRSJA AIRCOOLER VW –SARJAT) Mäntsälä: Mäntsälän Moottorikerho 12.5. 1.5.) 10.5. POISTOPIHA OK-SWAP ROMPETORI Perkiöntie 11, Forssa: Leather Heaven, Timppa 050 043 8345, timppa@leatherheaven.com 18.5. RETRO TRUCKS REKKAKUKOSSA Kukonkoivun Rekkakukko, Kukonkuja 1, Hollola: Perttilä 0400 967 561, Hovinen 040 551 1667 Hovinen, retro@rekkakukko.fi 5.5. klo 11): Autohistoriallinen Seura 040 031 7082, hans.brummer@autohistoriallinenseura.fi, satu.danielsson@autohistoriallinenseura.fi, ilt. SISU-CLASSIC MC RACE NORDIC CHAMPIONSHIP (NO) Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Kurikan Matkamotoristit 19.5. TOUKOTAIWAL-AJO (YLI 25 V
POLTA KUMIA – ÄLÄ HUUMEITA -TAPAHTUMA Kukonkoivun teollisuusalue, Kukonkuja 1, Hollola (cruising llalla, lähtö klo 17.00 – Ace Corner, Lahti): Cruisingnight, FHRA, V8-Magazine, Ace Corner 9.6. HARRASTUSAJONEUVOJA ROMPEMYYNTITAPAHTUMA Kuhmonkatu 32. Jyväskylä (ABC Keljonkangas, lähtö klo 20) 11.5., 8.6. FMOC KEVÄTRATAPÄIVÄ + SLALOM CUP 2 Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 3.6. Lahti (Ace Corner) 12.5., 9.6. KALAJOEN VARTTIMAILIN TESTIPÄIVÄ Lentokenttä, Kalajoki 9.6. 24.5. ennakkoilm.), 050 065 3149, 050 057 5009, 040 589 5600 9.6. ISO LÄNSI-UUSIMAA CRUISING Länsi-Uusimaa 26.5. MALMI STREET DRAGS 1. LAHTI HELA RIDE-IN BIKE SHOW (BAGGER, BOBBER, CHOPPER, CUSTOM, STREETFIGHTER) JA AMERICAN CARS KUTSUKILPAILU Lahden Matkustajasatama, Lahti: Sabre Mc, info@topal.fi (jenkkiautoilmoittautumiset 30.4. Seinäjoki (McDonalds/Citymarket) 11.5., 8.6. ROUTE 24 ROMPETORI Joenkulmantie 2, Vesivehmaa: Lehtinen 040 324 2402, vuoper@hotmail.com, Talja 040 525 6569, paimelanranch@gmail.com 3.6. VATAJAN ROMPETORI Vatajantie 69, Sastamala: Lantulan seudun kyläyhdistys 050 402 2370, Harsu 040 865 0127, riikkaharsu@gmail.com 26.5. GM SUMMER MEET Visulahti, Mikkeli: GM-Cruisers 8.–10.6. ROMPEPÄIVÄ Rataskatu 14 A, Seinäjoki: VMPK:n Etelä-Pohjanmaan aluekerho Lakeuren huimapäät, Sepponen 040 590 3611, Ylisaari 050 528 8184, esa.sepponen@hotmail.com V8-MAGAZINE 71. UUSMAALAISTEN MUSTANG-HARRASTAJIEN KOKOONTUMINEN Kotipiiri, Pohjoinen pikatie 955, Levanto / Mäntsälä: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 26.5. PARAISTEN RETROPARAATI Bantiksen kenttä, Skräbbölentie 7, Parainen (kokoontuminen klo 8.00, lähto klo 13.30): staffan.sundstrom@tilisydwest.fi 9.6. MOOTTORIPYÖRIEN KOEAJOPÄIVÄ Turun Messukeskus, Messukentänkatu 9-13, Turku 7.–9.6. TAMPERE CRUISING Nuutisarankatu 35 Pirkkala (kokoontuminen klo 18, lähtö klo 19.30 – American Diner, Lielahti, Tampere 26.5. Kajaani 5.5., 2.6. EURA-HUITTINEN MAISEMACRUISING S-marketin piha, Eura (kokoontuminen klo 18.30, lähtö 19.45) – ABC:n p-alue, Huittinen 2.6. PERINTEINEN ROMPETORI JA MASIINA MEETING Työtehoseuran piha-alue, Rajamäki: Wanhat Masiinat, Lönnrot 050 517 2026 3.6. Pori (ABC Tikkula) 4.5., 1.6. Hyrylä (Tuusulan Burger King) 5.5., 2.6. POHJANMAAMEETING (VAN, TRUCK) Simpsiö: VAiN Häjyyt 26.5. Cruisingit Espoo (Tietotie 1, Otaniemi) 11.5., 8.6. MOOTTORIPYÖRIEN KOEAJOPÄIVÄ Tampereen Messuja Urheilukeskus, Ilmailunkatu 20, Tampere 7.6. KLASSIKOT KOHTAAVAT LÄNSI-UUDELLAMAALLA AHS:n rompetori, Vanhan Kalkkitehtaan alue, Kievarintie, Virkkala / Lohja (kokoontuminen lähtöön klo 10.00): Autohistoriallinen Seura, sture.engstrom@saunalahti.fi, Engström 040 543 3535 9.6. KURVAA KANGASALALLE -AJONEUVOHARRASTAJIEN KOKOONTUMINEN Mobilia ja Vehoniemen Automuseo, Kangasala: Mobilia, Vehoniemen Automuseo, Tampereen seudun Mobilistit 9.6. HOT AMERICAN CARS -HARRASTEAJONEUVONÄYTTELY JA -PARKKI Ideapark, keskusaukio, Lempäälä: Vehicle, hotamericancars@gmail.com, tapani.katajisto@elisanet.fi 9.6. KIIHDYTYSTAPAHTUMA Lahti-Vesivehmaan lentokenttä, Lentotie 105, Vesivehmaa: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 26.5. LB SUMMER CRUISE – ROCK ’N’ ROLLJA HARRASTEAJONEUVOTAPAHTUMA Sport & Spa Hotel Vesileppis, Vokkolantie, Leppävirta: Sport & Spa Hotel Vesileppis 3.6. HELSINKI BIKE SHOW Kaivopuisto, Helsinki: Aliens Mc, Modified Motorcycle Association of Finland 9.6. 70’S ARJEN KLASSIKOT (1979 JA VANHEMMAT AJONEUVOT) Mobilia autoja tiealan valtakunnallinen erikoismuseo, Kustaa Kolmannen tie 75, Kangasala 9.6. POROHOLMA BEACH PARTY (VW) Poroholma, Rauma: Suomen Volkkariyhdistys 2.6. Vaasa 19.5., 2.6. Malmin lentokenttä, Helsinki: Finnish Hot Rod Association, 020 743 0750, info@fhra.fi 2.6. Porvoo (Kuninkaanportti Vepsäläinen) 26.5., 30.6. Raasepori (Karjaan ABC) 4.5., 1.6. BENSAA SUONISSA -MOOTTORITAPAHTUMA – HARRASTEAJONEUVONÄYTTELY Jäähalli, Kemi: Main Street Cruisers 26.5. HISTORIC RACE CUP Kemoran moottorirata, Kemorantie 161, Veteli: Historic Race Finland 26.–27.5. 30.4) 26.5. KUUKAUSICRUISING Tori, Säkylä (kokoontuminen klo 18.00, lähtö n. Vantaa (Rekola) 25.5. LINTTA MEET Leirintäalue Camping Nyyssänniemi, Nyyssänniementie 10, Keuruu: Atmosphere CC Destroyers 1.–3.6. WEST COAST STREET CUP Lentokenttä, Seinäjoki: Sunrise Cruisers 9.6. RUTAKKORALLI (MP) Ylöjärvi: Corona MC 8.–10.6. VAPAAMUOTOISET KOKOONTUMISET MOBIILEILLA Bembölen Kahvitupa, Bellinmäki 1, Espoo: Autohistoriallinen Seura 6.6. Helsinki (Kauppatori) 4.5., 1.6. KANSALLISEN MUSEOAJONEUVOPÄIVÄN KOKOONTUMINEN Vaasan Autoja Moottorimuseo, Myllykatu 18 B, Vaasa: 044 569 2690 9.6. Nummela (Prisma) 12.5., 9.6. EPUA DRIFTING Lapua: Etelä-Pohjanmaan UA 26.5. SSAH PERNIÖ KRUISINKI Virtasenkauppa, Salo (lähtö klo 18.00) – Kalliolaakson linna: Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat 1.6. 29.5. klo 19) 1.–3.6. KUNINKAANTIEAJO Sirius Sport Resort, Pyhtää (lähtö) – Arboretum Mustila, Elimäki: Kymen Automobiilikerho, Peri 040 716 7659 (ennakkoilm. WEST COAST STREET CUP Lentokenttä, Lentoasemantie 1, Pori: Bear City Cruisers 26.5. 18.45): Pyhäjärvi Cruisers 25.–27.5. Lieksa: Kuhmon Mobilistit, Suominen 050 527 0802 8.–10.6. ITÄ-SUOMEN MEETING (VAN & TRUCK) Chippewe Range, Kiihtekysvaarantie 125, Kiihtelysvaara: No Nam Vanners 9.6. VAPAAMUOTOINEN KAIKENLAISTEN HARRASTEAJONEUVOJEN TAPAAMINEN ABC:n / S-marketin piha, Alajärvi (alk. KUPITTAAN HARRASTEAJONEUVOILTA Kupittaan kentän p-alue, Blombergin aukio, Turku: Turun Seudun Mobilistit 30.5. KIIHDYTYSPÄIVÄ/STREET OUTLAWS RACE Lentokenttä, Pudasjärvi: Taivalkosken moottorikerho, Teppo 045 138 6960 9.6. KALAJOEN VARTTIMAILIN TESTIPÄIVÄ Lentokenttä, Kalajoki 26.–27.5. mennessä) 26.5. AHS:N ROMPETORI Vanhan Kalkkitehtaan alue, Kievarintie, Virkkala / Lohja: Autohistoriallinen Seura, Lemström 050 320 8484 9.6. ROMPETORI JA OLD ROCKERS MC HÄME –KOKOONTUMISAJO Camping Nyyssänniemi, Nyyssänniementie 10, Keuruu: Camping Nyyssänniemi, Ässämäki 040 073 3656, paavo.assamaki@elpa.fi, Salo 040 580 6350, jonna@nyyssanniemi.fi 26.5. alkaen klo 16.00 – 21.00). Kerava 11.5., 8.6. CADILLAC CLUBIN KESÄPÄIVÄT Imatra: Cadillac Club of Finland 8.–10.6. ROMPEJA KERÄILYPÄIVÄT Sonkajärven urheilukentän alue, Rutakontie, Sonkajärvi: SA-HK Savon Kerho 044 088 3988, niilo.kauppinen@saunalahti.fi, 050 550 5280, eki.lappalainen@dnainternet.net, eero.pitkanen@sonkajarvi.fi 8.6. MOOTTORIPYÖRIEN KOEAJOPÄIVÄ Messukeskus, Helsinki 8.–10.6. Hämeenlinna (Virvelinranta) 8.5., 12.6. PURUVEDEN YMPÄRIAJO (MUSEOIKÄISET AJONEUVOT) Olavinkatu, Savonlinna (lähtö klo 9.00) – Olavinlinna – Kerimäki – Harjutie, Punkaharju – Metsämuseo Lusto, Savonlinna – Kulennoinen – Tanhuvaara – Savolinnan ohitustie – Laitaatsalmen silta – Brahenkatu – Olavinkatu: Savonlinnan Moottorikerho (11.5. AMA ROMPETORI JA HARRASTEAJONEUVOPARKKI Auran Nuortentalo, Kirkkotie / Vt 9, Aura: Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat, myyntipaikat 044 255 8822 (1.3. Vantaa (Heureka) 18.5. FDO DRIFTING SM Botniaring, Jurva: Radalle.com 9.6. PURUVEDEN YMPÄRIAJOJEN ROMPETORI Tori, Savonlinna: VMPK Itä-Savon aluekerho Pinnan Kiristäjät 040 823 2351, timppas@netti.fi 9.6. SUVIAJOT WANHOILLE AJONEUVOILLE Rutakotie, Sonkajärvi (lähtö klo 10.00): SA-HK Savon Kerho 044 088 3988, niilo.kauppinen@saunalahti.fi, 050 550 5280, eki.lappalainen@dnainternet.net, eero.pitkanen@sonkajarvi.fi, Korhonen 044 201 4756 9.6. KESÄ-HEIKKI -HARRASTEAJONEUVOTAPAAMINEN JA ROMPETORI Mobiilimäki, Hitsarinkatu 5, Turku: mobiilimaki@tsmry.fi 5.6. AJOHARJOITTELU AHVENISTOLLA (CORVETTE) Ahveniston moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna: Club Corvette of Finland 2.6. KOUVOLA SWAP & MEET + POLKUAUTOJEN KOKOONTUMINEN Ravirata, Kouvola (cruising klo 16.00 ravirata – Elimäki): FHRA Kouvola Club, toimisto@fhrakouvola.fi, 045 657 6818 26.5. YLISTARON HARRASTEAJONEUVOTAPAHTUMA JA ROMPETORI Könnintie 125, Ylistaro as: Ajoneuvoharrastelijat, Antti 040 513 1763, antti.alanko@netikka.fi, Pasi 040 574 8853, pasi.si@suomi24.fi, Jukka 040 538 0714 26.5. ROMPETORI JA WANHAT WEHKEET -NÄYTTELY Kyläsaaren koulu, Mörtintie 4, Pori: Paikalliset ajoneuvoharrastajat, Kyläsaaren koulun vanhempainyhdistys, Vehmas 040 022 6234, Pietikäinen 040 543 0688 9.6. CRUISING PRE-PARTY Malmin lentoasema, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 1.6. PERINTEINEN ROMPETORI JA MASIINAMEETING Työtehoseuran alue, Rajamäki: Wanhat Masiinat, Lönnrot 050 517 2026 3.6. WANHAT MOBIILIT S-Market Näsi p-alue, Porvoo: LC Porvoo mlk-Borgå lk, paikalliset mobilistit, Tervaportti 040 072 8522, jaakko.tervaportti@luukku.com 27.5
MALLISTON AUTOKISA Mallisto, Rautatienkatu 16, Lahti: Mallisto 12.5. CONCOURS D’ELEGANCE – KLASSIKKOJA URHEILUAUTOJEN TAPAHTUMA Harjattulan Kartano, Kakskerta, Turku: Wihanto 040 551 9841, antti.wihanto@pp.inet.fi 17.6. VAPAAMUOTOISET KOKOONTUMISET MOBIILEILLA Bembölen Kahvitupa, Bellinmäki 1, Espoo: Autohistoriallinen Seura 15.6. IHAP MIITTI IV Pitkäkuja 79, Lammi: Itä-Helsingin avolavaja pakettiautoyhdistys 15.–17.6. Dameløpet – 25 års jubileumsløp, Ringsake, Norja 9.6. Riksettanrallyt, Jönköping – Värnamo, Ruotsi 10.5. Classic Cars and Customs Spring Meet Sundby Gård, Huddinge, Ruotsi 5.5. MANSE VANS WEEKEND Manse Vans 30.6. OLD TIMERRUNIN CRUISING Satama, Mikkeli (lähtö klo 19.00) – Mikkelin keskusta 30.6. PIENOISMALLIPÄIVÄ Vehoniemen Automuseo, Vehoniemenharjuntie 92, Kaivanto / Kangasala: Vehoniemen Automuseo ja Pienoismallikeräilijärekisteri 050 365 7023 30.6. PERÄKONTTIKIRPPUTORI – ROMPETORI JA KAINUUN MOBIILIAJOT Naapurivaaran Lomakeskus, Pohjavaarantie 66, Vuokatti (mobiiliajot 16.6. JOUPISKA RETRO JA ROMPE Lakeudentie 20, Seinäjoki: Seinäjoen Seudun Mobilistit, Kekola 040 590 4874 16.6. klo 9.00): Ylä-Pirkanmaan Mobilisti, 044 334 6770, jari@bittikone.kone, 050 086 7632, sami.pusu@gmail.com, jukka.ihalainen@pp.inet.fi, ypmobilistit@gmail.com (ennakkoilm. HUOLIN PIENOISMALLINÄYTTELY Vehmaantie 111, Mynämäki 9.6. TEST & TUNE Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 15.–16.6. NAANTALIN KESÄKEIKKA Lohja – Lahnajärvi – Salo – Paimio – Piikkiö – Kylpylä, Naantali: Veteraanikuorma-autoseura, Wiklund 040 571 1159 1.7. VAPAAMUOTOISET KOKOONTUMISET MOBIILEILLA Bembölen Kahvitupa, Bellinmäki 1, Espoo: Autohistoriallinen Seura 27.6. MANNANMÄEN MARKKINAT Ylivieskan lentokenttä, Ylivieska: Mannakorven Lysti, risto.kangas@hirsisorvi.fi, Kangas 050 533 5323, Vähäkangas 041 433 4941 30.6.–1.7. YLÄ-SAVON SUURIMMAT MEGAROMPPEET Luuniemenkatu 3, Iisalmi: Ykköstapahtumat, Väisänen 050 526 9153 15.–17.6. 20. MONGREL RUN (MP) Camping Motta, Kieksintie 209, Muhos: Mongrel MC 29.–1.7. 18.45): Pyhäjärvi Cruisers 22.–24.6. VINTAGE MOTORCYCLES MEETING BSE-Auto, Yrittäjäntie 8, Klaukkala (kokoontuminen klo 9.00, lähtö klo 10.00): Autohistoriallinen Seura, Mäkelä 040 554 8372, bensaexpertti@gmail.com 16.6. OLD TIMERRUN -HARRASTEAJONEUVOTAPAHTUMA Visulahden matkailukeskus, Visulahdentie 1, Mikkeli: Mikkelin Mobilistit, Saimaa Vans, St. Kungsrallyt (<1988 veteran-MC, moped), Kungsbacka , Ruotsi 10.5. H-DCF CHAPTER 5-RALLI (H-D) Jaala: H-DCF Chapter 15.–17.6. KOPTERI BRITISH BIKE DAY Veistämönkatu 1, Lahti: Suomen Moottoripyörämuseo, Ace Corner Finland 30.6. Tidaholm Cruising, Tidaholm, Ruotsi 5.5. ROUTE 24 CRUISING Joenkulmantie 2, Vesivehmaa (kokoontuminen klo 18.00, lähtö klo 19.00) – Asikkala: Reijo 040 086 7120, Janika 040 525 6569 16.6. KUUKAUSICRUISING Tori, Säkylä (kokoontuminen 18.00, lähtö n. Sola Spring Meet, Karlstad, Ruotsi 9.5. KIRPPU-/ROMPETORI JA HARRASTEAJONEUVOPARKKI Nakkila Storage, Pyssykankaantie 171, Hormisto / Nakkila: Nakkila Storage, Höglund 040 066 8079, info@nakkilastorage.fi 16.6. Dagnys Veteranbilsrally, Uddevalla, Ruotsi Pienoismallit 5.5. LOMAROMPE Pienvenesatama, Nurmes: Nurmeksen Mobilistit 040 520 3452 29.6.–1.7. 9.–10.6. RIPSIRALLI (H-D & BUELL LADIES) Valkeisen Loma Ähtäri: Hienot Daamit, 29.6.–1.7. SAHK:N VALTAKUNNALLINEN RETKEILYAJO – TOISVESIAJOT Erkan Arena, Virrat (15.6. Veteranoch prylmarknad, Höör, Ruotsi 5.5. FMOC KAINUUN KEIKKA Hossan Lomakeskus, Hossa: Ford Mustang Owners’ Club of Finland, jukeronmusti@gmail.com 15.–17.6. KARKKILAN ROMPETORI JA HARRASTEAJONEUVOPARKKI Valtatie 26, Karkkila: Luotiracing, luotiracing@gmail.com, Nysten 040 529 2341, Saaristo 040 538 7145 15.–17.6. FHRA DRAG RACE (SM) & NITRO NATIONALS (EM) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 28.6.–1.7. TAMPERE CRUISING Nuutisarankatu 35 Pirkkala (kokoontuminen klo 18, lähtö klo 19.30 – American Diner, Lielahti, Tampere 30.6. Valborundan (veteran-MC), Valbo, Ruotsi 10.5. Street Meet North – utställning & burnout, Pite Dragway / Piteå, Ruotsi 5.5. SUUR-JÄMSÄN PERINNEPÄIVÄT & AJOT Pomona, Vuorenpää 18, Jämsä: Suur-Jämsäm Moottoriklupi, Salminen p.0400-645018 tai erkki@e-salminen.fi (ennakkoilm.) 12.6. SUUR-LIPERIN AJOT (MP) Käsämä (lähtö): Loyal to None MC & MC OKU, mc.okury@gmail.com, 046 636 7439 30.6. HÄLLÄPYÖRÄMARKKINAT -ROMPETORI Ahveniston Moottorirata, Poltinahontie 47, Hämeenlinna: Hämeen Mobilistit Muut Pohjoismaat 4.–5.5. MCHK MC Collection Marknad (mc, moped), Sollentuna, Ruotsi 9.5. Michel Cruisers, Ihalainen 044 011 2060, tuomas.ihalainen@gmail.com, Teittinen 040 588 8905, risto.teittinen@gmail.com, Muurikka 040 527 3050, mikko.muurikka@pp.inet.fi 30.6. HARLEY WEEKEND Veistämönkatu 1, Lahti: Suomen Moottoripyörämuseo, Ace Corner Finland 9.–10.6. BRITTIRALLI (BRITTI-MP) Visulahti Mikkeli: Oulun brittimotoristit 15.–17.6. JUHANNUKSEN TAIKAA – MUSEUM OPEN HOUSE Vehoniemen Automuseo, Vehoniemenharjuntie 92, Kaivanto / Kangasala: Vehoniemen Automuseo 03 376 7795 24.6. GREVENS GLUE GALORE – PLASTBYGGSATSHOBBY UTSTÄLLNING OCH SWAP Dansäterskolan, Falkgatan 3, Borensberg: Beck-Friis +46 70 988 5932, claes@mbox382.swipnet.se 72 V8-MAGAZINE. ABOA RALLY STORICO (URHEILUAUTOT) Helsinki – Turku: Sportscar Club of Helsinki, Ferrari Club of Finland 16.–17.6. V8-MAGAZINE SUMMER MEET HimosLomat, Länsi-Himoksentie, Jämsä: teo@v8-himos.net, 040 060 0591 15.–17.6. Vårträff med enklare rallyrunda, Jägersbo / Höör, Ruotsi 6.5. entisöinnin laatukilpailu, ajojen lähtö 16.6. Fordonsuställning, Boden, Ruotsi 5.–6.5. RADALLE.COM TRACK PARTY Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Radalle.com 9.–10.6. FMOC SLALOM CUP 3 HimosLomat, Länsi-Himoksentie, Jämsä: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 16.6. 7.5., jälki-ilm. RAUMA STREET RACE Isometsäntie, Rauma: West Coast Racing & Cruising Association, Heino 050 569 0422 16.6. TYKKIMÄKI MUSTANG MEET Tykkimäki, Kanuunankuja 2, Kouvola: Ford Mustang Owners’ Club of Finland 19.6. ALAPÄÄN ROMPETORI Alapääntie 327, Isorehto / Ylistaro: Punkari 050 026 9160, Lehtonen 040 089 1909 15.–16.6. VALTATIE 8 ROMUTORI Laitila: Pränkvärkkete kamraati 044 011 2342 15.–16.6. MCHK-Racing (veteran-MC), Linköping, Ruotsi 5.5. Vårträff / rallyrunda, Jägersbo, Ruotsi 6.5. ROMPEMARKKINAT AUTOMUSEOLLA Oulun Automuseo, Automuseontie 2, Oulu: Oulun Seudun Mobilistit 040 358 5505, sihteeri@oulunautomuseo.fi 9.–10.6. MOMMILAN KYLÄPUODIN VANHOJEN AJONEUVOJEN ILTA Mommilan Kyläpuoti, Kordelinintie 64, Hietoisten kylä / Mommila 26.6. H-DCF JUHANNUSRALLI (H-D) Bastö Hotell & Stugor, Ahvenanmaa: Harley-Davidson Club Finland 23.–24.6. FHRA DRAG RACE (SM) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 17.6. Danish Masters historiskeog youngtimer-klasser baneløp, Jyllandsringen, Tanska 6.5. VAPAAMUOTOISET KOKOONTUMISET MOBIILEILLA Bembölen Kahvitupa, Bellinmäki 1, Espoo: Autohistoriallinen Seura 21.6. CLASSIC MC RACE (SVKMK CUP) Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho 26.6. MHS Regularity, Rö, Ruotsi 5.5. KUPITTAAN HARRASTEAJONEUVOILTA Kupittaan kentän p-alue, Blombergin aukio, Turku: Turun Seudun Mobilistit 26.6. NITRO NATIONALS – FHRA DRAG RACE (SM) Alastaro Circuit, Jarno Saarisentie, Virttaa: Finnish Hot Rod Association 020 743 0750, info@fhra.fi 29.6.–30.6. FPDA DRIFTING SM Kuopio: Suomen Drifting 16.6. SUUR-SAIMAAN YMPÄRIAJO Lappeenranta – Imatra – Mikkeli: Mikkelin Mobilistit, Lahti, 040 065 2784, Ruuskanen 050 065 3570 30.6.–1.7. Retrooch veteranbilsmarknad, Vretstorp, Ruotsi 10.5. NO SPEED LIMIT -HUIPPUNOPEUDEN MITTAUSPÄIVÄ Lentokenttä, Pudasjärvi: Taivalkosken moottorikerho, Teppo 045 138 6960 30.6. PRIMER PARKINGLOT NATIONALS (RODIT, KUSTOMIT, KUSTOMOIDUT PRÄTKÄT JA FILLARIT) Högforsin ruukinalue, Karkkila (ajoneuvojen saapuminen klo 10.30 mennessä): Primer 16.6. SSAH KUUKAUSITAPAAMINEN Virtasenkaupan piha, Hämeentie 37, Salo: Salon Seudun Ajoneuvoharrastajat 28.6.–1.7. 5100 banracing / drifting, Mantorp Park / Motala, Ruotsi 10.5. NCC STREET SLIDE -KATUAUTOJEN KIIHDYTYSKILPAILU Hyvinkään lentokenttä, Hyvinkää: Northern Newland Cruisers, 040 081 9482, 040 069 9326 16.6. NVK vårmarked, Ekeberg / Oslo, Norja 5.5. Örebro Springmeet, Örebro, Ruotsi 5.–6.5. lähtö klo 10.00): Kainuun Mobilistit posti@kainuunmobilistit.fi, Asikainen 044 587 0911, Huotari 050 596 3232, Huovinen 040 728 4745 15.–17.6. ROMPEJA KIRPPUTORI Uskelankatu13, Salo: Vilpas, LP Viesti, Salon UA, Huuhka 040 514 5723, huuhka.raimo@gmail.com 29.6.–1.7. Veteranbilsutställning, Hedemora, Ruotsi 10.5. 21.5.) 15.–16.6. PIENET ARKIAUTOKLASSIKOT KOHTAAVAT Vanha Rautatieasema, Vanha Hämeenlinnantie 11, Porvoo (kokoontuminen klo 10.00) – Askola – Pukkila: Autohistoriallinen Seura, sture.engstrom@saunalahti.fi, Engström 040 543 3535 30.6.–1.7. AMERICAN CAR MEETING Pensala: Road Rockets 15.–16.6. HISTORIC RACE CUP Botniaring, Kauhajoentie 688, Jurva: Historic Race Finland 30.6.–1.7. Arosmarknaden, Västerås, Ruotsi 5.5
SSRA Euro Nats (Rod), Högbo Bruk / Sandviken, Ruotsi 29.6.–1.7. Sportbilsfestivalen, Orsa, Ruotsi 30.6. Hang ’em hi #5, Enköping, Ruotsi 1.–2.6. Pomona Swap Meet & Classic Car Show, Pomona, Kalifornia 3.6. Sonoma Historic Motorsports Festival, Sonoma, Kalifornia 31.5.–3.6. Fallen Patriots NHRA Route 66 Nationals, Chicago, Illinois 1.6. California Chrome Car & Truck Show, Shingle Springs, Kaifornia 5.5. Spring Meet Follo, Felleskjøpet / Holstad, Norja 21.5. Nitro Nite of Fire Drag Racing, Sacramento, Kalifornia 9.6. Lincoln Meet under American Days Festival, Vanse / Lista, Norja 29.7. Malibu Cars & Coffee Car Meet, Malibu, Kalifornia 27.5. Show Your Wheels Car & Cycle Show & Shine, Anderson, Kalifornia 5.5. Nordhordland Motorshow, Knarvik, Norja 10.6. Malibu Cars & Coffee Car Meet, Malibu, Kalifornia 13.5. Öppets hus på nostalgimacken Moliden (Lovsjö / Barnarp), Jönköping, Ruotsi 7.6. TimeWinder Veterankøretøjsløb, Hillerød – Hundested, Tanska 22.5. Make-A-Wish Classic & Custom Car Show, Sacrameno, Kalifornia 19.5. Youngtimer-klasse og DASU-mesterskab (historisk), Padborg Park, Tanska 28.6.–1.7. Cars & Early Coffee, Jessheim, Norja 2.6. Gotlandsrundan, Tingstäde / Gotlanti, Ruotsi 30.6. Annual Graffiti Classic Car Show, Modesto, Kalifornia 3.6. All-American Powered Car & Bike Show, Bakersfield, Kalifornia 12.5. Dickies Kustom Kulture, Sätra / Tukholma, Ruotsi 26.5. Hamnträff ”teema takaja keskimoottoriset”, Nyköping, Ruotsi 1.6. SCTA Land Speed Race, El Mirage Dry Lake, San Bernardino County, Kalifornia 20.5. Veteranmarknad, Bollebygd, Ruotsi 26.5. Buick Spring Summer Show, Seal Beach, Kalifornia 19.5. Nostalgifestivalen, Vårgårda, Ruotsi 9.6. American Heritage Car Show, Escondido, Kalifornia 26.5. 1SA.com’s Classics & Hot Rods Show, Lakewood, Kalifornia 12.5. Palm Springs Elks Car & Bike Show, Cathedral City, Kalifornia 11.–12.5. San Miguel Cruise Night and Car Show, San Miguel, Kalifornia 25.–27.5. Jakriborg Prix, Hjärup, Ruotsi 11.–12.5. Annual Rod & Custom Classic Car Show, Capitola, Kalifornia 10.6. Street Freaks Summer Meet, Karlskoga, Ruotsi 16.6. Veteranoch prylmarknad med utställning, Torsby, Ruotsi 12.5. Pontiac Spring Summer Show, Seal Beach, Kalifornia 9.–10.6. Sunnyvale PAL Show & Shine, Sunnyvale, Kalifornia 12.5. Bilutställning, Karlshamn, Ruotsi 19.5. Sofiero Classic, Sofiero Slott / Helsingborg, Ruotsi 17.6. Ford V8 Picnic Syd, Helsingborg, Ruotsi 20.5. AHS frukostklubben, Långholmen / Tukholma, Ruotsi 9.6. American Car och MC show, Ekbacken / Åkersberga, Ruotsi 30.6.–2.7. Goodguys Nashville Nationals, Nashville, Tennessee 12.5. Highlands Motoring Festival, Highlands, Pohjois-Carolina 8.–9.6. Torpa Veteranmarknad, Annerstad, Ruotsi 26.5. Danish Masters historiskeog youngtimer-klasser baneløp, Ring Knutstorp, Ruotsi 6.6. Svenljunga Super Motorweekend, Svenljunga, Ruotsi 26.5. All Star Race, NASCAR, Charlotte, Pohjois-Carolina 19.5. Vårmönstring, Lindesberg, Ruotsi 19.5. Nostalgiafton Prelimiär, Vadstena, Ruotsi 25.–26.5. Pony Car Meet Reunion, Björkvikring / Björkvik, Ruotsi 16.6. 50 Year Anniversary Tour 1 (Drag Race) Kjula Dragway, Eskilstuna, Ruotsi 26.–27.5. Maggie Valley Spring Rally “Spring Rally in the Smokies” MC, Mopars & Jeeps, Maggie Valley, Pohjois-Carolina 25.5. Tjolöholm Classic Motor – Bilutställning och marknad, Fjärås, Ruotsi 20.5. Bug Run, Mantorp, Ruotsi 8.–10.6. Car Show, Paso Robles, Kalifornia 25.–26.5. American Car Meet, Örebro, Ruotsi 26.5. RHK Kinnekulle Historic Meeting, Kinnekulle, Ruotsi 12.5. Springfest & Aftermath Car Show, Corcoran, Kalifornia 19.5. Cruising, Ronneby, Ruotsi 29.–30.6. NASCAR, Dover, Delaware 6.5. Muscle Car Day STHLM – Swap & Meet / Märsta, Ruotsi 26.5. Classic Motor Festival, Ånnaboda, Ruotsi 2.6. NMH Motor 2018 -fordonsutställning, Piteå, Ruotsi 12.5. Cruisin’ Morro Bay Car Show, Morro Bay, Kalifornia 4.–5.5. Vårcruising, Järna, Ruotsi 12.5. Mybergsrallyt, Norberg, Ruotsi 16.6. Spring Open, Orsa, Ruotsi 19.–21.5. Veteranfordonsträff, Vreta Kloster, Ruotsi 23.5. Tierp Internationals (EM Drag Race), Tierp, Ruotsi 8.6. MHS Motorhistoriska Dagen, Riddarholmen / Hågelbyparken – Stallbacken, Sollentuna (lähtö klo 11.00), Ruotsi 6.6. Mopars at the Strip, Trosta Park / Märsta, Ruotsi 15.–16.6. Wolfland Springmeet, Ransäter, Ruotsi 19.5. Veteranmarknad, Mora, Ruotsi 12.5. CAL-RODS Santa Anita Car Show, Arcadia, Kalifornia 20.5. Anderstorps Sportbilsfestival, Anderstorp, Ruotsi 15.–17.6. Skaraborgd Sportvagnsklubbs Veteranmarknad, Hjo, Ruotsi 21.5. Klippan Classic, Höör, Ruotsi 30.5. Ljuva femtiotal, Brösarp, Ruotsi 22.–24.6. US-Car Treffen, Flensburg, Tanska Pohjois-Amerikka 3.–6.5. Customs by the Sea, Wildwood, New Jersey 9.–10.6. West Coast Kustoms Cruisin’ Nationals, Santa Maria, Kalifornia 26.5. Veckoträff vid Flygvapenmuseum med tema Custom Cars & Hot Rods, Linköping, Ruotsi 7.–10.6. Nightcruisers Kristinehamnsträffen, Kristinehamn, Ruotsi 19.–20.5. NASCAR, Kansas City, Kansas 12.5. Veteranmarknad, Skara, Ruotsi 12.5. Huntington Beach Concours d’Elegance, Huntington Beach, Kalifornia 2.–3.6. AHK frukostklubben, Sjöhistoriska museet / Tukholma, Ruotsi 26.5. Sollefteå Big Meet och Cruising, Sollefteå, Ruotsi 26.5. Menards NHRA Heartland Nationals, Topeka, Kansas 19.5. NVBK frukostklubben, Norrköping, Ruotsi 16.5. Kortkalsongrallyt, Nysäter, Ruotsi 26.–27.5. Coast to Coast Cruisin, Långebro / Kristianstad (lähtö klo 7.30), Ruotsi 19.5. Norrtälje Custom Bike Show, Norrtälje, Ruotsi 2.6. Fordonsentusiasternas dag och veteranmarknad, Smålandsrundan (äldre kommersiella fordon), Skillingaryd, Ruotsi 12.5. Pontiac-Olds-Buick-Cadillac-GMC Show, Clovis, Kalifornia 5.5. Kustom Oldies Spring Fest, Carson, Kalifornia 3.6. Edelbrock Car Show, Torrance, Kalifornia 5.5. The Race of Gentlemen, Wildwood, New Jersey 9.–10.6. Veteranfordons träff, Hedemora, Ruotsi 16.–17.6. Hamnträff ”tema kvinnliga förare”, Nyköping, Ruotsi 18.5. Classic Chevys of Southern California Club Classic Car Show, Chatsworth, Kalifornia 8.5. SHRA Borås vårmönstring & swap, Almenäs, Ruotsi 19.5. Gärdesloppet – Prins Bertil Memorial, Djurgården / Tukholma, Ruotsi 20.5. Saturday Night Nitro, Bakersfield, Kalifornia 9.6. Wild Bill’s Riverside Nationals Car Show, Riverside, Kalifornia 12.5. Malmby Bug Run Wet, Strängnäs, Ruotsi 29.7. SvelgenTreffet, Svelgen, Norja 22.–24.6. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kallifornia 14.–18.5. 50 Year Anniversary Tour 2. Street Meet, Sundsvall, Ruotsi 2.–3.6. Classic Road Racing (NM), Vålerbanan / Braserejfoss, Norja 8.–9.6. Hallsta Cruising, Hallstahammar, Ruotsi 9.6. Wheels Nat´s Norr, Uumaja, Ruotsi 30.6. Hultsfred Summer Meet, Hultsfred, Ruotsi 2.6. Sundsvalls Marknaden, Sundsvall, Ruotsi 25.–26.5. Spring Chrysler 300 International Club Meet, Rohnert Park, Kalifornia 17.–19.5. Spring Nat’s Drag Race, Gardermoen Raceway, Norja 20.5. Gatebil Summer Festival (drifting, time attack), Mantorp Park, Ruotsi 15.6. Customs & Kustoms, Ellös, Ruotsi 15.–17.6. SCTA Land Speed Race, El Mirage Dry Lake, San Bernardino County, Kalifornia V8-MAGAZINE 73. Nordic Packard Owners’ Club møde, Bornholm / Rønne, Tanska 28.6.–1.7. Cadillac Club Sweden Sthlm träff med AHK, Tukholma, Ruotsi 21.5. Carlisle Ford Nationals, Carlisle, Pennsylvania 2.6. Sundsvall Drag Race, Sundsvall,Ruotsi 29.6.–1.7. Midsummer Festival, Tallhed Dradway / Orsa, Ruotsi 23.–24.6. Downtown Lincoln Classic Car Show, Lincoln, Kalifornia 2.6. Thisted Open, Thisted Raceway / Hanstholm, Tanska 16.6. Veteranmarknad, Älvsbyn, Ruotsi 16.6. Nostalgimässan, Ed, Ruotsi 12.–17.6. Hillclimb, Gl.Skørping (Nordjylland), Tanska 9.–10.6. Show ‘n’ Shine, Hamar, Norja 12.–13.5. Goodguys East Coast Nationals, Rhinebeck, New York 8.–9.6. Dinuba Cruise Night and Cars in the Park, Dinuba, Kalifornia 1.–3.6. Sundsvallmarknaden, Bergsåker, Ruotsi 26.5. Gate Race Ø.R.A., Fredrikstad, Norja 26.5. CRAA Historiskeog Youngtimer-klasser, Århus, Tanska 26.5. Springmeet (Optands flygfält), Östersund, Ruotsi 19.5. MCHK Mälardalen Motorhistoriska Dagen, Surahammar, Ruotsi 6.6. Power Start of Summer Meet, Hässleholm, Ruotsi 26.5. Scandinavian Dirt Track Weekend, Uppsala, Ruotsi 8.–10.6. Warbirds Wings & Wheels & Mega Swap Meet, Paso Robles, Kalifornia 13.5. 10.–11.5. Nostalgiafestival, Ronneby, Ruotsi 30.6. Spring Car Show, Yucaipa, Kalifornia 20.5. Test & Tune prel, Sättna flygfält, Kovland, Sundsvall 25.–27.5. Motorhistoriska dagen, Lojsta slott, Gotlanti 6.6. Rods on the Bluff, Fresno, Kalifornia 1.–2.6. Recycled Relic's Car Show & Shine, Loyalton, Kalifornia 9.6. The Swap & bilutställning, Borensberg, Ruotsi 19.5. Hot Summer Nights Car Show, Dos Palos, Kalifornia 9.6. Raggarrally, Borlänge, Ruotsi 26.5. MCHK Mälardalen Classic TT, Eskilstuna, Ruotsi 19.5. Autumn Cruise Pre-show Main Street Park, Escalon, Kalifornia 25.–26.5. Classic TT – banträff för veteranhojar, GTR Motorpark Gröndal / Eskilstuna, Ruotsi 20.5. Rockabilly Mini Festival, Fredrikstad, Norja 27.5. NASCAR, Pocono, Pennsylvania 3.6. Spring Turlock Swap Meet and Car Corral, Turlock, Kalifornia 6.5. All Fast Fords & Muscle Mustangs, Sacramento, Kalifornia 20.5. Driving to a Beautiful Car Show, Fresno, Kalifornia 27.5. Town & Country Cruising, Kristianstad, Ruotsi 15.–16.6. NASCAR, Charlotte, Pohjois-Carolina 27.5. Locknevi Classic Motor Show & veteranmarknad, Vimmerby, Ruotsi 16.6. VW-marknad, Pålsboda, Ruotsi , 13.5. Vårgårda Nationals, Vårgårda Dragway (flygplats) / Vårgårda, Ruotsi 11.–13.5. Spring Vintage Festival, Road America / Elkhart Lake, Wisconsin 18.–20.5. Rusty Rose Rat Rod & MC Show, Anderson, Kalifornia 2.6. Karlskoga Motorsportvecka, Karlskoga, Ruotsi 13.6. (Drag Race), Kjula Dragway / Eskilstuna, Ruotsi 17.6. Corvairträff & årsmöte, Ängelholm, Ruotsi 16.6. Mad Max Weekend, Trollhättan 26.5. RoadLegends Springmeet, Jönköping, Ruotsi 12.–13.5. Motorhistoriskadagen, Askersund, Ruotsi 6.6. Annual Uptown Whittier Car Show, Whittier, Kalifornia 2.–3.6. Mid-America Street Rod Nats Springfield, Missouri 25.–27.5. Tri-Cities Swap Meet & Antique Car Display, Kennewick, Washington 5.–6.5. Norgesløpet, Langesund, Norja 16.6. Gavnø Classic Autojumble & Concours de Charme, Gavnø Slot / Næstved, Tanska 10.6. May Madness Car Show / Parade, San Rafael, Kalifornia 12.5. Festa 2018 DeTomaso Festival Monterey, Monterey, Kalifornia 31.5.–3.6. Hamnträff “tema MC, MC-bilar och mopeder”, Nyköping, Ruotsi 14.–17.6. Town & Country Cruisin’, Kristianstad, Ruotsi 19.5. Osby FEO Fordonsutställning, Osby, Ruotsi 12.6. Jonny’s Classic Meet (hot rod, custom, specialbyggda, sportbil, veteranfordon 1979 & äldre) och marknad, Dals Långed, Ruotsi 19.5. Sumter Swap Meet, Bushnell, Florida 7.–10.6. Veteranoch kuriosamarknad, Årsunda, Ruotsi 12.5. La Palma Car Show & Parts Exch, Anaheim, Kalifornia 27.5. Mopars in May, Riverside, Kalifornia 13.5. Pismo Vintage Trailer Rally, Prismo, Kalifornia 19.5. Ölands Motordag & Road Rebels Cruising, Borgholm, Ruotsi 19.5. Cadillac Træf, Faaborg, Tanska 8.–10.6. Wishbones Hot Rod träff & swap, Nifsta Gård / Rimbo, Ruotsi 19.5. Memorial Day Car Show & Parade, Gilroy, Kalifornia 30.5.–2.6. Cruzin’ Tunes Car Show, Canoga Park, Kalifornia 19.–20.5. Rally med Sparrisafarin och finbilsparkering, Kristianopel, Ruotsi 20.5. Sunday Spring Classic, Fresno, Kalifornia 6.5. Fordmarknaden Mitt, Niftsta Gård / Rimbo, Ruotsi 2.6. Åk vad du vill, Rättvik, Ruotsi 26.5. Springmeet, Östersund, Ruotsi 19.5. Trelleborg Motorshow, Trelleborg, Ruotsi 6.6. Goodguys All American Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 3.6. Keels and Wheels Concours d’Elegance, Seabrook, Teksas 6.5. Street Rod Nats East, York, Pennsylvania 1.–3.6. So-Cal Cycle Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 28.5. Älvsered Veterandrag med marknad och cruising, Älvsered, Ruotsi 12.5. Mountain Valley Show & Shine, Squaw Valley, Kalifornia 5.5. Northern Race Festival, Piteå, Ruotsi 2.6. Antique Truck Show, Perris, Kalifornia 6.5. Early Summer Meet, Verdal, Norja 9.6. Hillclimb / Sprint, Sjællandsringen, Tanska 19.5. Hamnträff ”tema djur” (fordon som har djurnamn), Nyköping, Ruotsi 23.5. CHVA Car Show in the Park, Red Bluff, Kalifornia 20.5. Sundsvall Motorshow, Sundsvall, Ruotsi 13.5. Kustom Oldies Spring Fest, Carson, Kalifornia 24.–26.5. RHK Velodromloppet (Historic Race), Gelleråsen / Karlskoga, Ruotsi 15.–16.6. Träff ”tema bil och stil” (autokunnat auton aikakauden asussa), Nyköping – Skavsta, Ruotsi 6.6. GVB Damrallyt, Gothem – Visby – Ljugarn / Gotlanti, Ruotsi 13.5. Cranke Cruisers Bil & MC utställning Old West, Gryby / Eslöv, Ruotsi 19.5. Nordisk A-Ford träff, Vrådal, Norja 15.–17.6. Petaluma’s Salute to American Graffiti, Petaluma, Kalifornia 17.–20.5. Onkel Sam’s bilutställning, Mjölby, Ruotsi 16.6. Träff öppen för alla entusiastfordon, Olofsfors, Ruotsi 16.6. State Street Nationals Car Show, Santa Barbara, Kalifornia 20.5. Annual Classic Car Show, Salinas, Kalifornia 12.5. May Madness Car show, San Rafael, Kalifornia 5.5. Cruise for Sight Car Show & Chili Cook-Off, Redlands, Kalifornia 5.5
044 957 6693 Kouvola. (09) 670 375, 0400 442 616 ILMOITUSOHJEET Ilmaisella V8-MARKET-palstalla lukijamme voivat myydä ja ostaa kaikkea harrastukseen liittyvää. V8-MARKETIN YHTEYSTIEDOT Postiosoite V8-Market/V8-Magazine, Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki Sähköposti v8-market@fokusmedia.fi KAUPALLISET ILMOITUKSET: Hansanova Oy, puh. Mr Gasket kaasuttimen adapteri (#1932), hinta 15 €. autoharri@hotmail.com. C-kortti. Valmistettu 455 kpl. TEE ILMOITUS Lähetä ilmoitus kirjallisena tikkukirjaimin tai koneella kirjoitettuna. riku81@gmail.com. Ajettu 98 tml. Hinta. 040 554 4358 Helsinki. Sähköpostitse liitteenä lähetettävän kuvan tulee olla JPG-muodossa, leveydeltään vähintään 6 cm ja resoluutioltaan 300 dpi. Uusi startti ja dieselpumpun boxi. Kuskilla sähköpenkki. Rekisteröity kuudelle. Joku pieni kiveniskeytymä löytyy (20 v vanha). 7500 €. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 1000. Museorekisterissä. 050 501 0621 Vantaa. Lavalla keskellä vetokoukku. Tilaa on varattu AINOASTAAN YKSITYISHENKILÖIDEN ilmoituksille. ok. Alkuperäinen radio/kasetti + alkup CD-soitin. Huippukuntoinen, alkuperäinen. Ajokuntoinen ja katsastettu, mutta laittamistakin olisi. Kats. Ei talvirenkaita. 0400 966 690 Vantaa. Ainutkertainen tilaisuus! Tarjousten perusteella 044 989 3338 Hamina. Huippusijoitus. 12 500 €. H. '66 impalan orggis kapselit 14", siistit Texas autosta. Kuvaa ei palauteta. Dodge Polara 5.2 V8 autom.1973. tyhjentynyt, ei rikki. 2-ovinen, takaveto. MYYDÄÄN GM Cadillac Fleetwood Limousine 1965. Ilmoitus julkaistaan seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä, mutta jos se ei siihen ehtinyt tai mahtunut, laitamme sen automaattisesti sitä seuraavaan numeroon. Kuskin penkissä kulumaa istuinosan vasemmassa ulkoreunassa (ei rikki). 7500 €. Kysy auton sijainnista. Kaikki muu toimii paitsi AC. MYYDÄÄN OSAT JA TARVIKKEET Chevroletin rengassarja, vanteet 6 x 14", jako 5 x 4,75", hyväkromiset, ei ruostetta, hyvillä 205/75R14" Cornellrenkailla, mukaan kuvasta poiketen uudet kromimutterit. Ajettu 328 000 kilometriä. Ei tekstiviestejä. Merkitse myös osasto, jossa toivot sen julkaistavaksi. since 1978 74 V8-MAGAZINE. 360+904. Hinta yhteensä 400 €/sarja. Ei ajettu talvella. Ei ruostetta, ei edes takalokasuojien sisällä eikä ovien alareunoissa. Erittäin hienossa kunnossa oleva pitkälavainen (240cm). V8-MARKET Chevrolet Silverado 6,5 TD 4x4 automaatti 1998. 3000 km ajetut BRIDGESTONE kesärenkaat alla. 318 + 904. Katsastus voimassa, Ajokunnossa, mutta laittamistakin olisi. Hinta 110 €. MYYDÄÄN MOPAR Chrysler Lebaron 1979. Dodge 1972. H. Henkilöauto. Sähköpostissa kirjoita ilmoitusteksti viestikenttään ja aiheeksi sen osaston nimi. Muista suuntanumero puhelinnumeroon ja kännykkänumeroissa mainitse paikkakunta. ILMOITUKSEN KUVA Kuvia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan 1 kuva/ilmoitus. 044 957 6693 Kouvola. 4500 €. Säädettävä nahkaratti, cruise, sähköpeilit (korin väriset), sähkölasit edessä, avattavat takasivulasit. Ollut meillä yli 14 vuotta. Puhelimitse emme vastaanota ilmoituksia. Kangasverhoilu. Merkitse kuvan taakse ilmoituksessa oleva nimi ja puhelinnumero
Pölykapselit: Oldsmobile 14", GMC 15". Hurst vaihdekepin nuppi (#1630003), hinta 25 €. Tee asiallinen tarjous. riku81@gmail.com. uusia osia. Camaro menee bracket modessa 10,20 aikoja vaikka koko päivän. vm. 0400 209 211. Päällä huonot 275/45–20 kumit. Musta väri teippien alla. Automaattina Camarolla voi ajaa B-, Cja D-luokissa. Voidaan myydä myös uudella TH-350 laatikolla ja uudella turbiinilla. LS1 by B.E.S Racing Tony Bischoff, FAST ECU tiedonkeruulla, Jerico DR4/Long Shifter, HAYES 8" kytkin ja Billet vauhtipyörä, Inland Empire kardaani, M/W 12 bolt, jossa uusi ajamaton välitys Strange vetoakselit, Strange levyjarrut edessä ja takana, QA iskarit edessä ja takana Uudet M/T Slicksit, Kirkey penkit ja Simpson vyöt. riku81@gmail.com. Pontiac Rally II vanteet, 2 kpl 15x7, hinta 290 €. Juuri huollettu (Arto Sulopuisto) ja motti ajettu dynossa. 4 gen Firebird USA takavalot 150 €, kysy. Vaihto saman jaon teräsvanteisiin. 050 591 6350, email: junnutuupois@luukku.com.. Mukaan kaikki data jokaisesta lähdöstä ja tarvittaessa opastus autolla kisaamiseen. 1939 Chrysler ja vm. 8.50 Super Stock häkki kromimolybdeenistä. Osat Helsingissä. V8-MARKET 3,4 V6 GM uudet peltisarjat 200 €. 2 kpl 15x8 255/60R15 renkailla, hinta 340 € tai kaikki yhteensä 600 €. 050 591 6350 junnutuupois@luukku.com. 1928 Cadillac LaSalle, vm. mano.forsman@o-vik.com. Hienokuntoinen ilmanpuhdistin, Pontiac Streamliner 1949–1951, Frazer 1949–1951. Paras aika 10,09/211 km/h = 1,26 sekuntia alle C/Stock indeksin. MYYDÄÄN KILPURIT Vintage-korjausoppaita ja osia 1920-, 1930ja 1960-luvun amerikkalaisiin henkilöautoihin mm. riku81@gmail.com. 50 € tai 30 €/kpl, '65 sarja 100 €, 050 501 0621 Vantaa. riku81@gmail.com. Camaro on teipattu Mountain Dew -väreihin. Hinta 100 €/sarja. Edelbrock kaasuttimen adapteri (#2696), hinta 15 €. Taylor Pro 8mm sytytysjohdot V-8, hinta 30 €. Comp Cams XE268H nokka (#51-223-4) ja nostajat (#852-16) Pontiac V8, ajettu 2500 km., hinta 150 €. Tied. Mukana trimmirenkaat ja Pontiac Motor Division -keskikupit. '93 Camaro/Firebird tukivarren niveliä, pitkien katkaisija ym. riku81@gmail.com. Myös vaihto harrasteautoon. Laatikolla ajettu 10 lähtöä huollon jälkeen. Chevrolet Camaro 1999 C/S ja B/S. Chevrolet Impala 14" pölykapseleita '63 2 kpl yht. Valkonen, puh. Grönman Motorsport Jarmo Grönman, +358400490244, jarmo.grönman@pp.inet.fi. 050 501 0621 Vantaa. Valiantin etumaskin koriste on käyttämätön. GM trailblazer 20" bling renkaat 6 x 5" (6 pulttia x 127 mm) jaolla. 1963 Plymouth Valiantiin. 60 jalkaa 1,36
Onko maalaus realistinen, riippuu käytettävissä olevan lähdeaineiston kattavuudesta, kenties myös auton osavaltiosta. Katto-osaan päätynyt vaha poistettiin nyt liuottimella ja vinyylikatto toteutettiin puolikiiltävällä emalimaalilla paksuhkosti maalaten, jolloin pintaan syntyi maalin kuivuessa haluttu struktuuri. Aftermarketvinyylikattomateriaalia käytettäessä kolmiulotteiset muodot ja listoitusten reunat jäävät helposti epäsiisteiksi. Runsaaseen varusteluun kuuluu alustan massaus, joten pohjalevy maalattiin tummahkolla mattapintaisella metallinharmaalla jättäen pintaan appelsiinisuutta. V iime kerralla ajauduttiin teemaan nelioviset Hemi-Moparit, aihe jota yleensä kierrellään kuin kissa kuumaa puuroa. Kustomeita, rodeja ja enemmän tai vähemmän kuvitteellisia Hemi-Mopareita rakentavan rooli harrastuksen toista ääripäätä edustavana voi osoittautua yleispienoismallinäyttelyissä haasteelliseksi. Toisen maailmansodan lentolaitteita harrastava ei luultavasti osaa asettaa kyseenalaiseksi yksittäisen moottorintyypin saatavuutta tietyn vuosimallin nelioviseen tolppamalliin, mutta alun perin asiallinen keskustelu esim. Maailmanlaajuisesti löytyy varmasti useampikin tällainen itse tehty Hemi, mutta todellista tehtaan tai dealerin dokumentaatiota auton valmistamisesta ei liene esitetty. Suhtautuminen vaihtelee Todisteiden löytymistä odotellessa voidaan kohteesta rakentaa pienoismalli. Konsensusta 1968 nePlymouth Satellite 4 d Sedan Hemi 1968 Viimeistelyjen aika Projektin edellisessä jaksossa polkaistiin käyntiin neliovisen 1968 Hemi-Satelliten rakentaminen ja korityöt saatiin viimeistelyjä vaille valmiiksi. Osa 2 Viime jaksossa päästiin korin maalipinnan vahaukseen. Asia nousee harvemmin esiin automallareiden keskuudessa, mutta on pienoismallien rakentajia, joille historiallisten kohteiden mahdollisimman todenmukainen toistaminen tietyn ajankohdan mukaiseen asuun, ja vain se, on ainoa oikea lähestymistapa harrastukseen. Rakentelun aikana ei tarjolla ollut syövyteosia korvaamaan ratin muovisia puolia. Suomesta löytyy jo legendaksi muodostunut neliovinen 1967 Belvedere sedan Hemi, mutta mikä onkaan vuotta nuoremman vastaavan auton tilanne. Syntyykö kenties jonkinlainen vastuu siitä mitä rakennetaan ja voidaanko rakentajaa syyttää historian vääristelystä. Mikä ei tietenkään tarkoita etteikö oikeanlainen build sheet putkahda yllättäen jonkun takapenkin alta esiin. Homma viimeisteltiin korinvärisillä maalisumualueilla. Satellite-teksti on syövyteosa. 76 V8-MAGAZINE. Samalla on mahdollista harjoittaa myös aivotyötä sen pohdinnassa millaisia velvoitteita mallarille saattaa kertyä rakennettaessa jotain, jota ei lähdemateriaalin avulla pystytä todistamaan oikeaksi. Lämmityslaite ja polkimet tulevat Revellin Chargerista. Mittaritaulut korvattiin asetaattisilla, jotka maalattiin takapuolelta. Kojelaudan väriksi valittiin metallisävyinen puolikiiltävä musta. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO liovisen Hemi-Satelliten valmistamisesta ei kuitenkaan toistaiseksi ole. pienoismallien metalliväripintojen mittakaavanmukaisuudesta saattaa toimituksen kokemuksen mukaan katketa kuin seinään kun leko-mallarille valkenee, että street machine -luokassa olevan auton kori onkin maalattu candy-sävyllä, jota ei tehtaan värikartasta löytynyt. Nyt on vuorossa projektin valmistuminen
Piiloon jääviin detaljeihin ei panostettu. Osa optioista (levyjarrut, vinyylikatto, värilasit, takapenkin turvavyöt) ovat ilmeisiä ja kaikkiin mallisarjoihin tarjolla olleita, mutta esim. Rakennettu malli tavallaan siis ennakoi tulevaisuutta, mutta ei välttämättä ole rakentajan kanta siitä millaisena auto olisi parhaimmillaan. Osia toisista sarjoista Satellitessa edellä esiin tullut teema ilmenee moottorin lisäksi varustelussa. Komponenttien mahtuminen varmistettiin jo projektin alkuvaiheessa, eri rakennussarjoista otetut osat eivät aina ole vaihtokelpoisia. Näin ei kuitenkaan Satelliten kohdalla ollut, koska esim. Detaljointi ei edusta huippua, mutta profiili ja kokonaisilme on kiitettävä. Pienoismallissa ei välttämättä kannata toteuttaa kaikkia alustan komponenttien eri värisävyjä sellaisinaan, vaan kokonaisuuden pelkistäminen värimaailmaa rajoittamalla johtaa paremmin mittakaavanmukaisuuteen. Malli tarjoaa joka tapauksessa satunnaiselle katsojalle pähkinän purtavaksi ristiriitaisen varustelunsa muodossa. Pienoismalli, joka ei edes yritä esittää jotain olemassa olevaa, nähdään tietyissä piireissä helposti puhtaana mielikuvituksen tuotteena ja siten ei-hyväksyttävänä. Tuulilasinpyyhkimet ovat syövyteosia. Asian voi nähdä vielä vaikeammin puolusteltavana, jos lisättävien varusteiden rakentaminen aiheuttaa kohtuuttomasti ylimääräistä työtä. V8-MAGAZINE 77. Projektin lopputulos, mahdollisimman hyvin varusteltu neliovinen Satellite, vastaa periaatteessa nykyautoja. Riippumatta siitä pidetäänkö taiteellisten vapauksien ottamista tai niiden absoluuttista kieltämistä harrastukseen kuuluvana vai ei, erilaiset lähestymistavat voivat parhaimmillaan rikastuttaa kokonaisuutta. Hemi täyttää konehuoneen, ilmastoinnilla (AMT '71 Chargerista) on asiassa osansa. Pakollinen lisäys ovat aftermarket -johdot ja muutama syövytedetalji kuten hihnapyörien päädyt. ilmastoinnin komponentit oli mahdollista ottaa AMT:n 1971 Dodge Chargerin sarjasta. Kiinteiksi valetut ajovalot porattiin auki ja tilalle liimattiin erilliset heijastimet ja linssit. . Lattiamatto toteutettiin mustin irtokarvoin jotka siroteltiin märän mattamustan päälle. Sisustuksen perussävy on puolikiiltävä valkoinen, johon on sekoitettu hieman hopeaa korostamaan muotoja ja luomaan illuusio pinnan epätasaisuudesta. Moottori on oleellinen osa projektia, mutta sen rakentamisesta ei ole juuri kerrottavaa, koska hyviä Hemejä on mukana monissa uusissa rakennussarjoissa ja ne voidaan koota lähinnä ohjeiden mukaan. Lasit on tehty vihreällä itse sävytetystä asetaattilevystä, valmiita takaja sivulasejahan ei edes ollut. Täydelliseen varusteluun kuuluisi sähköikkunat, mutta pienoismallissa erilliset, foliokopioidut ikkunankammet ovat näyttävämmät. Punasivurenkaat ovat Stevens Internationalin Johanin vanhoilla muoteilla valmistamat, eikä nykyisestä saatavuudesta ole tietoa. Vanteet koostettiin eri rakennussarjojen osia yhdistämällä. Bloki käsiteltiin ohennetulla mattamustalla korostamaan muuten huomiotta jääviä detaljeja. Samaa asiaa ajoi Satelliten (eikä esim. '68 Hemi Satellite valmiina. Rakennussarjan kromatut takavalot detaljoitiin läpikuultavalla punaisella ja helmiäisvalkoisella eikä eroa aitoon läpinäkyvään linssiin juuri huomaa. Lisävarusteja muuta tarjontaa on runsaasti, mutta tilanne korimallien suhteen on täysin vastakkainen: kaksioviset hardtopit ovat lähes kadonneet amerikkalaisista autoista. Belvederen) valitseminen rakennettavaksi, jolloin ei tarvinnut lähteä suuritöiseen maskin muuttamiseen. Maskin tausta maalattiin metallinharmaaksi. Esikuvaa ei mallille tiettävästi ole, vaan sen toteuttamisessa on sovellettu pienoismallimaailman tarjoamia mahdollisuuksia. Ovenkahvat rakennettiin muovilevystä. Samaten työtä helpotti se, että Model Car Garagella on detaljointisarja 1967 GTX:ään ja arkilta löytyvät Satellitetekstit sekä muutama muukin sovellettavissa oleva detalji. Maskin avaaminen takaapäin johtaa helposti sotkuiseen lopputulokseen, joten syvennykset maalattiin puolikiiltävällä ja matalla mustalla, joka hetken kuivumien jälkeen pyyhittiin pois kohoalueilta. Turvavyöt lisättiin myös takapenkkiläisille, materiaalina mustalla maalattu maalarinteippi ja syövytesoljet. Ennen lasien liimausta pilareiden sisäpinnat maalattiin mattamustalla. ilmastoinnin yhdistäminen Hemin kanssa välttämättä ei. Maalaamalla saa usein siistimmän lopputuloksen kuin erillisillä, sinällään realistisilla osilla. Levyjarrut edessä (Model Car Garagen aftermarket-osia) kuuluvat projektin luonteeseen. Ovien ikkunat liimattiin ala-asentoonsa. Ovien ylälaidat maalattiin korin värillä
Taustalla voi olla hauska tarina niiden menneisyydestä, taikka jokin erityinen ominaisuus. TEKSTI JA KUVAT MIKKO ISOKANGAS KROMIRUNKOINEN Se pannupää 78 V8-MAGAZINE. Harley-Davidson FL 1957 Joistakin moottoripyöristä tulee tunnetumpia kuin toisista
KROMIRUNKOINEN pannupää V8-MAGAZINE 79
Keulan geometria säilyi kohtuullisena noinkin pitkällä etuhaarukalla. Tehokkaammat vehkeet tähtäimessään Timo luopui pyörästä vuonna 1987. Olympia-Pannujen jälkeen elettiin taas pitkään ankeaa aikaa. Pannu päätyi Vesa Parkkoselle oltuaan hetken Pastori-nimisen biker-hahmon omistuksessa. Juha aikoo vaalia pyörän nyVeekasin jutussa vuodelta 1984 mainitaan Timpan pyörän stongan risereiden tekijäksi toinen suomalainen chopperuranuurtaja, Veltto Kannosto. Saatamme kuvitella uuden omistajan tunnelmat, kun pyörä kohta saatiin käymäänkin. Tero kyseli Timolta kiinnostusta Pannupäähän ja sai myöntävän vastauksen. Käytettyjen Harrikoiden suhteen tilanne muuttui kahdeksankymmentäluvun alussa, kun yli kaksikymmentäviisivuotiaina maahantuotujen ajoneuvojen verotussäädökset muuttuivat. Tuli sota ja surkeus sekä ankeat vuosikymmenet Harley-Davidsoneista haaveilleille. Ensimmäisen version valmistuttua tehtiin pyörästä Risto Korhosen toimesta juttu V8-Magazineen. K aksija kolmekymmentäluvuilla Harley-Davidson oli monena vuonna Suomen myydyin moottoripyörämerkki. Juha innostui kromirunkoisesta Pannusta jo kahdeksankymmentäluvun lopulla. Nykypäivän perspektiivistä ajatus tuntuu huvittavalta. Maahan sen oli Ruotsista tuonut Tero Arteli ja firmansa Eagle's Nest. Timpan Panhead oli siis lähes uusin mahdollinen maahantuotava. Motti koostettiin muun muassa Delkronin lohkoista, stroker-kampurasta, big bore -pytyistä, Panheadin näköisistä Shovelhead-sylinterinkansista sekä näyttävästä kaksikurkkuisesta Dellorto-kaasuttimesta. Ensikohtaaminen tapahtui jossain sen ajan Brittirallissa. 2000-luvun alussa Pekka luopui pyörästä sen nykyisen omistajan, Juha Lahden hyväksi. Siihen saakka seuraamukset olivat olleet järjettömät. Alkuperäinen moottori oli remontin tarpeessa, mutta se korvattiin toisella. Chopper-mies ei jätä yhtään pyörää rakentelematta ja Timokin muutti Panheadin kuosia pariin kertaan. Tiedettiin, että käytettyjen ajoneuvojen maahantuontimahdollisuudet olivat avartumassa ja varattuja pyöriä odotti myyjillä ”jonossa”. Seuraavat uudet Harrikat saapuivat Suomeen seitsemänkymmentäluvun alussa Itako-Importin toimesta. Viisseiskahan on iänikuisen vanha laite! Tämän Pannupään lisäksi Suomeen tuli samana ja seuraavina vuosina ymmärrettävästi muutama muukin. Osuva se ainakin on. Paksut pakoputket Pekka oli myynyt Juhalle jo aiemmin, nyt seurasi perässä pyörä. Kromattua runkoaan lukuun ottamatta hyvin alkuperäishenkinen laite oli ajokuntoinen ja Timon toimesta nopeasti rekisterissä reseptillä bensaa, öljyä ja uusi akku. 2000-luvun alussa tähdet asettuivat kohdalleen ja rahaakin löytyi. Juha osti pyörän Pekalta. 80 V8-MAGAZINE. Panhead oli pitkälti Veskun aikaansaamassa kuosissa, niitä pakoputkia lukuun ottamatta. Maahantuojana toimi lihavina vuosina SOK. Muoto muuttuu Pyörän nykyinen kuosi on pitkälti Veskun tekosia. Omaksi ostaminen ei silloin vielä tullut kysymykseen kahdesta tutusta, perustavanlaatuisesta syystä: rahaa ei ollut eikä ajoneuvo ollut myytävänä. Pyörän vuosimalli on 1957, viimeinen ilman takajousitusta. Harrikoistaan rutiköyhän maan chopper-tyypit janosivat ajoneuvoja. Kaikki neljä ovat edelleen hengissä, osa ainakin kertaalleen choppereiksi muutettuna, osa alkuperäiskuntoon palautettuna. Vesku käytti pyörää ahkerasti vuoteen 1995 asti, jolloin myi sen Pekka Pakariselle. Merkin maahantuojana toimi tuolloin Otto Brandt Oy. Seuraavat uudet pyörä tänne saatiin viisikymmentäluvun alussa, eikä siviiliväestö päässyt riemuitsemaan niistä, pikemminkin päinvastoin. Tässä Timpan toteuttama toinen kuosi. Timo Mäkinen tunnustelee juuri kotiin kuljetettua hankintaa syksyllä 1983. Samalla prässillä painettua peltipohjaa käytettiin poliisipyörien penkeissä vielä tälläkin vuosituhannella, mahdollisesti edelleen. Vuonna 1983 riittävän vanhat ajopelit olivat mallia 1958. Kuka lie keksinyt tälle satulalle lempinimen ”norsunkorva”. Vika ja eka Timo Mäkinen eli HD-Timppa, yksi suomalaisen chopper-harrastuksen uranuurtajista, hankki kuvien Panheadin vuonna 1983. Muistijälki oli sen verran vahva, että Juha päätti pysytellä kärryillä Pannun kohtaloista. Olympiavuonna 1952 poliisin käyttöön hankitut pyörät ovat varmasti Suomen tunnetuimmat Panheadit. Ties kuinka kauan on ryypyn asento määritelty puisen pyykkipinnan avulla. Hänen kehutaan olevan mies, joka tekee ”tunkistakin turpon”. Vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia. T-kappaleina ovat Harleyn sivuvaunumallit viiden asteen säädöllä. Vuosi 1983 taas on ensimmäinen, kun yli kaksikymmentäviisivuotiaita ajoneuvoja sai tuoda maahan järkevin veroseuraamuksin. Hän vaihtoi Pannariin toiset pakoputket, mutta ajoi sillä hyvin vähän. Paksut pakoputket ja peittävä lokkari tehtiin itse
Pieni laatikko vasemmalla on polttoainepumppu. Vain kerran muistaa Juha kiukkua ilmenneen. Juhan prätkistä innostunut poika on luvannut vuorollaan huolehtia kromirunkoisesta Panheadista. Hitsaamalla homma tuli kuntoon, ja on ollut siitä saakka. Kytkintä käytettäessä sauma aukesi ja paljastui. Mittaritaulu ei ole vuodelta 1957 eikä matkamittarin lukema ”original miles”. Systeemin tiedetään ennen kaikkea helpottavan käynnistämistä. Vaikkei ensimmäinen, on se kuitenkin pitkäaikaisin Suomen kamaralla. Valoa näkyvissä! Panhead on palvellut nykyistä omistajaansa nöyrästi. Huoltoja ja säätöä merkittävämpää rassausta pyörä on vaatinut vain kerran. Tuplatulpat, tuplapuolat. Nyt siihen on pultattuna öljynsuodattimen jalka. Ovatko nämä sellaiset suorat pakoputket, saattaisi kadunmies kysyä. Panheadin kytkin ei irrottanut kunnolla eivätkä pykälät menneet sujuvasti pesään. Toisaalta, pieni liike vaihdelaatikon kiinnityksen tienoilla kertautui kytkimelle asti niin, ettei se irrottanut. ”Sen kromirunkoisen Pannupään” tietävät monet. Raamin arvo ja asema on ymmärretty, ja kynnys stretsata taikka reikata muinaisjäännettä on ollut tavallista korkeampi. Dellorto-kaasutin on komea kapistus ja toimittaa varmasti riittävästi tavaraa stroukattuun moottoriin. Vaikka matkustajan paikka ei näytä kovin houkuttelevalta, on siinä ollut kohtuullisen mukava istua pitkiäkin matkoja. Usein ne on laikattu pois ja tilalla on paljon kittiä. Runkonsa ansiosta se on julkkis. Parin vuosikymmenen aikana on 1600-kuutioiseen mahtimoottoriin kertynyt sen verran maileja, että täysremppa alkaa häämöttää. . Pitkään ainoana moottoripyöränä Juhalle ja vaimolleen Irenelle toimineena se on saanut nähdä paljon maita ja mantuja. Kilsoja lienee kertynyt aikalailla enemmän. Toki Juhaa kiinnostaisi saada ne haltuunsa muistona pyörän menneisyydestä. Koska ongelmaa on hyvä tarkastella monesta näkökulmasta, tarkasteltiin sitä kerran tallin lattialla maatessa kytkinkahvaa puristellen. Tiedossa on, että Mäkisen Timon pläkkäämä takalokkari sekä hoijakka ovat härmäläisen H-D-mesenaatin Vesa Takalan tallin seinällä, mutta takaisin alkuperäiselle paikalleen ne eivät ole päätymässä. Varjopuolena on mainittava, että etummaisen sylinterinkannen tuplatulpista oikeanpuoleisen irrottamiseksi on kaasarikin irrotettava. Luultavasti rungon kromauksen ansiosta ei kukaan ole leikellyt pois alkuperäistä työkaluboxin kiinnikettä. Silti, ”old Panheads never die, they just smell that way”. Vaivattoman polttoaineensaannin isolle kaasuttimelle kaikissa tilanteissa varmistaa polttoainepumppu. Kiirettä ei kuitenkaan ole ja työ tehdään aikanaan erityisellä huolella. Se osoitti, että vanhan ajoneuvon vian kyseessä ollessa on todellakin osattava huomioida kaikki asiat. Mikään ei auttanut. Näihin lenkkeihin kiinnitettäisiin mahdollinen sivuvaunu. Vaikka virtaukset eivät näissä rööreissä olekaan optimaaliset, on pakokaasuilla ainakin tilaa liikkua. V8-MAGAZINE 81. kyistä ulkomuotoa. Voidaan ajatella, että juuri kromattu runko on säästänyt tämän pyörän isoilta muutoksilta ja aikalailla ehjänä kokonaisuutena. Sen rikkouduttua Juha ajeli yhden kesän ilman pumppua ja totesi bensaa riittävän urku auki -tilanteita lukuun ottamatta. Juha sääti säätämästä päästyäänkin, purki, sääti sekä kirosi. Sopivasta suunnasta sattunut valo paljasti vian: runko oli ratkennut satulaputken alapäästä. Pohjois-Suomesta oltiin erään kerran tultu yhtä soittoa ja Hämeenlinnaan kohdalla nyrkiniskut kypärässä kertoivat tauon pikaisesta tarpeellisuudesta
TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN GOES ROCK Caddy 82 V8-MAGAZINE. Sen tiesi Elviskin aikoinaan ja hyvin kelpasi Cadillac Hurriganeseillekin. Yhteys rock’n’rolliin on vahva myös nyt. Cadillac Coupe de Ville 1958 Cadillacilla on aina ollut vahva jalansija laatuautojen joukossa
Vuodet vierivät, maisemat vaihtuivat, mutta rokki oli aina läsnä. Rock’n’rollin kulta-aikoina elantoaan kokoon raapinut Elviskin osasi arvostaa Cadillacien laatua. Alusta alkaen aina tähän päivään saakka Cadillacit ovat lukeutuneet loistoautojen kärkikastiin sellaisella laatutasolla, mihin muut kilpailijat eivät ole kyenneet. Elviksellä nyt paksuhkon palkkapussin myötä oli tietysti itsellään useampikin Cadillac, ja sen lisäksi hän osteli niitä tutuilleenkin. Rock’n’rollin kultakaudella syntyi myös Harri Nuojua. Herra Leland oli toimittanut moottoreita ja vaihteistoja Oldsmobilelle, mutta hänen tuorein aivoituksensa ei saanutkaan sieltä vastakaikua. Sekä Remulla että Cissellä oli Caddyt ja paistattelipa yksi Cadillac Roadrunner-levyn kannessakin. Autot tietysti kiinnostivat nuorta miestä ja 70-luvun lopulla levylautasella pyöri mikäs muukaan kuin Hurriganesin Roadrunner. – Piti pikkuisen illan iloksi kokeilla itsekin ja sehän alkoi kiinnostamaan, ja pienellä harjoittelulla myös sujumaan jotenkin. T ietämätön ei ehkä olisi osannut arvata, että Henry Fordilla oli näppinsä pelissä Cadillacien syntyhistoriassa. Myöhemmin sitten Leland osti firman koko päätösvallan ja Ford jatkoi omia touhujaan itsenäisesti. GOES ROCK . Lähes kaikilla keikoilla auto on parkissa keikkaravintolan edessä, mistä onkin muodostunut osa The Rumble Rockersin imagoa ja brändiä. Yhteys Cadillacin, glamourin ja rock’n’rollin kanssa syntyi ja sitä perimää monen muun bändin ohella ilmensi osaltaan myös Hurriganes. Viimeisimpinä juonenkäänteinä GM:stä tuli Cadillacien omistaja, ja se on sitä edelleen. Siitä syntyi kuitenkin uusi firma, joka sai nimekseen Cadillac Motor Car Division Detroitin perustaneen ranskalaisen tutkimusmatkailija Antoine de la Mothe Cadillacin mukaan. Fordia tästä ei syntynyt, vaikka Lelandin moottori Fordin toteuttamalle alustalle nostettiinkin. Yhteys rokkiin Cadillac on ollut aina laadusta tinkimättömien ihmisten valinta, siis parasta mitä rahalla on saanut. Niinpä Leland tyrkytti moottoria juuri yhden ensimmäistä autobisneksistään sössineelle Henry Fordille, joka kiinnostui ajatuksesta. Toisinpäin ajateltuna auto ei siis ole koskaan ollut halvimmasta päästä, mutta jos pätäkkää löytyy, niin ehdoton valinta. V8-MAGAZINE 83. – Parempaa musaa kun ei ole keksitty, niin ei ole voinut tyylilajia vaihtaa, toteaa Harri, jolle konkreettisempi kosketus rokkimaailmaan tuli siinä vaiheessa, kun oma poika aloitti rumpukoulun
Mies oli myynyt bisneksensä jäätelöautoineen ja kioskeineen, ja kun sattui lisäksi omistamaan useampia harrasteautoja, niin nekin saivat luvan muuttua rahaksi. Voimansiirrossa pääroolissa on nelilovinen Hydra-Matic, joka on osoittautunut toisen perushuollon jälkeen hyväksi. Sanoin, ettei siellä mitään varoitustarraa ole näkynyt, ettei saisi ajaa. Laiva tyhjeni autoista ja ihmisistä, ja muukin elämä laivan ympärillä alkoi jo hiljenemään, mutta Cadillacia ei näkynyt. Täydellisestä rokki-lifestyle-yhtälöstä ei puuttunut enää kuin se Cadillac. . Ja kun kauppa oli noilla puhein selväksi varmistettu, seuraava puhelu otettiin Tukholmassa asustavalle perhetuttavalle Unskille, joka otti tehtäväkseen auton hakemisen Göteborgin läheltä ja sen ajamisen ensimmäiseen Suomeen tulevaan laivaan. Ostopäätöksen hän teki heti kuvien perusteella. – Sitten kaksi ahtaajaa käveli meidän luo ja toinen tuumasi, että ollaan sen näköistä sakkia, että ollaan vissiin Cadillacia hakemassa. Harrilla, Hurriganesilla ja Elviksellä on kaksi yhteistä asiaa, rock’n’roll ja Cadillac. Harria alkoi jo vähän huolestuttaa auton kohtalo, sillä auton piti varmuudella tulla juurikin kyseisessä laivassa. Leipä ei nyt Harrilla rokista irronnut Elviksen tapaan, leipätyö oli jotain ihan muuta, mutta vakavassa harrestemielessä rokkia paukutettiin. Niin halusin vähän jotain muuta, joka erottuisi, Harri muistelee. Cadillac oli selvä valinta, mutta vuosimallin '59 Cadillaceja on joka kylällä. Vaikka kilometrejä kertyy, ei auto ole pettänyt kertaakaan tien päällä, jos yhtä rengasrikkoa ei lasketa. Ruotsalaiselta myyntisivustolta Harri sattui bongaamaan miehellä olleen myynnissä myös 1958 Cadillac Coupe de Villen. – Kyllä jännitti olla autoa vastassa Katajanokalla, kun ei tiennyt autosta muuta kuin mitä oli kuvista nähnyt, Harri kertoo. Harrilla Cadillac palvelee kesäisin niin työmatka-autona kuin keikka-autona, ja siitä onkin muodostunut yksi bändin imagonluojista. Harri itse kun puhuu Suomen lisäksi pelkkää rock’n’ rollia, niin ruotsinkielentaitoinen kaveri valjastettiin soittamaan auton myyjälle ja sopimaan kaupoista. Vuosien varrella bändikokoonpanon muovautuessa ja vakiintuessa alkoi keikkaakin pukkaamaan. Cadillacissa kulminoituu – Halusin auton jossa olisi rock'n rollia, ja se olisi 50-luvulta. Kaikista autoista kumpuaa jotain tunnelmaa, mutta Cadillacissa kulminoituu ne kaikki. The Rumble Rockers oli syntynyt. Harri marssi ahtaajien perässä laivan Huoltoasemilla ihmiset ihmettelivät, että miten minä tällaisella autolla ajan moisella kelillä. Hänen onnekseen Ruotsissa eräs herrasmies oli päättänyt laittaa elämänsä uusiksi ja realisoida omaisuutensa. 84 V8-MAGAZINE. Pellin alta paljastuu 365-kuutiotuumainen tervehenkinen voimanpesä
V8-MAGAZINE 85. Itse piti ajaa. Penkkien istuinosat ovat alkuperäiset, mikä kertoo Cadillacin tinkimättömästä laadusta. Saa ajaa! Harri lähti liukastelemaan räntäsateen saattelemana satamasta kohti Oulua. Auto näytti juuri niin hyvältä kuin kuvissa, pelkkää kromin loistetta. Eikä siinä mitään vikaa ollut, miksei sitä ollut saatu ulos. Muuten matka menikin hyvin maltilla taivaltaen, paitsi että kuskinpuolen tuulilasinpyyhkijä lensi tien varteen heti, kun pyyhkijät laittoi päälle. Kotona sitten ihasteltiin mitä oli ostettu. – Huoltoasemilla ihmiset ihmettelivät, että miten minä tällaisella autolla ajan moisella kelillä. Sisusta on verhoiltu kauttaaltaan uudelleen ovia, kojelautaa ja penkkien selkäpuolia myöten. Sisusta oli siistissä kunnossa, sillä se oli verhoiltu penkkien istuinosia lukuun ottamatta kauttaaltaan uudelleen alkuperäistä ilmettä kunnioittaen. Harvinaisuutensa lisäksi auto oli vieläpä matching numbers -yksilö. Ahtaajat eivät vaan olleet uskaltaneet ajaa sitä ulos. Sanoin, ettei siellä mitään varoitustarraa ole näkynyt, ettei saisi ajaa, Harri muistelee. Varmuuden maksimoimiseksi Harri tarkisteli itse kaikki auton mahdolliset kriittiset . Cadillac oli hyvässä käyttökunnossa. Pellin alla möyryää eloisassa kunnossa oleva 365-kuutiotuumainen veekasi jatkonaan nelilovinen Hydra-Matic. autokannelle, missä Cadillac seisoi yksinään kuin orpo piru. Tavara oli pitkälti sitä mitä piti, hyvässä alkuperäistä vastaavassa kunnossa oleva Cadillac Coupe de Ville 2d, jollaisia ei joka kulmalla tule vastaan
Noin muilta osin Harri kertoo, ettei paljoa autojen kanssa ehdi harrastaa, koska leipätyö kuljetusalan yrittäjänä yhdessä avovaimo Seijan kanssa pitää miehen kiireisenä, sitä rock’n’rollia unohtamatta. 86 V8-MAGAZINE. Harrin ’58 Cadillac Coupe deVille on hieman harvinaisemmasta päästä oleva kaksiovinen matching numbers yksilö, joka vapautui avoimille markkinoille Ruotsista. Sitten kaksi ahtaajaa käveli meidän luo ja toinen tuumasi, että ollaan sen näköistä sakkia, että ollaan vissiin Cadillacia hakemassa. Yhden kerran ainoastaan on matka katkennut kesken kaiken, mutta sekin johtui vain puhjenneesta renkaasta. Diagnoosiksi annettiin virheellinen kokoaminen. Taas se nähtiin, Cadillac ja rock’n’ roll kulkevat käsi kädessä. Seuraavaksi Harri lähetti rikkoutuneen laatikon tuttavalleen Pudasjärvelle. Pudasjärvellä käyttämisen jälkeen laatikosta tuli hyvä. Tosin Elviksestä ja hänen autojen lahjoittelutavastaan poiketen Harrilla on periaate, että mikä on kerran ostettu, siitä ei luovuta. Harrin tarinassa on selkeästi nähtävissä yhteys aikansa legendoihin Hurriganesiin ja Elvikseen. Huomaa myös mallia ilmentävä rekisteritunnus. Ostopäätös syntyi pelkkien kuvien perusteella. . Vaikka autossa ei loskakelin varoitustarroja olekaan, niin Harri on ajellut Cadillacilla vain kesäisin. Myös lähes kaikilla keikoilla auto on parkissa keikkaravintolan edessä, mistä on muodostunut osa The Rumble Rockersin imagoa ja brändiä. Cadillacin kovasta laadusta puhuu omaa kieltään sekin, että toistaiseksi auto ei ole jättänyt Harria pulaan. Kaikilla on kuitenkin yhtälailla rokkia veressä ja vakaa mieltymys Cadillaceihin. Suunnitelmia Cadillacin suhteen kuitenkin on. – Kerää muuten hyvin katseita, kun Dimexit päällä luu pihalla vetelee Cadillacilla menemään työmatkoja. Rengasrikko oli hyvä hetki hankkia alle uudet American Classic -valkosivurenkaat. Bändi brändi Pienen vaihdelaatikkoepisodin ja rengasjumpan jälkeen Cadillacilla onkin saanut vaan ajella. Työmatkojen ohella jotain pidempiäkin reissuja tehdään kesän mittaan ja hyvin usein myös bändin keikoille Harri kurvaa Caddyllä. kohteet, mutta vaihdelaatikon osalta oli parempi turvautua ammattilaisiin. Miehellä kuitenkin löytyy hyvä määrä muutakin mielenkiintoista harrastekalustoa, kuten esimerkiksi rakennettu '54 Pannu Harrikka, '72 2,8-litrainen tuplaturbo Coupe Taunus ja '69 ralli-Escort, noin jotain mainitaksemme. Ja kun kaverilta sattui omista autokaupoistaan jäämään ylimääräiseksi lähes uudet pinnavanteet, lunasti Harri ne. . Sen jälkeen laatikko kesti kokonaiset 500 km, kun pakkia ja ykköstä vaille muut vaihteet katosivat, totaa Harri katkerana. Cadillac on aina edustanut luksusautoilua parhaasta päästä. Osia sovitellaan vähän paremmin istuvaksi tulevana talvena ja maalipinta on tarkoitus uusia kauttaaltaan alkuperäisellä värillä, kun edellisellä maalarilla ei ihan ole sattunut kohdalleen. – Lähetin laatikon perushuoltoon Cadillac-asiantuntijalle Ruotsiin. Joka kesä olen käynyt ainakin Pieksämäen Big Wheelsissä Cadillac-kerholaisia morjestamassa, ja sinne olisi taas tarkoitus ajella ensi kesänäkin
V8-MAGAZINE 87
Eikä tässä vielä kaikki, sillä kaiken muun hyvän lisäksi tämä muskeli-Mopar erikoisuus on varustettu lähes kaikilla mahdollisilla lisävarusteilla. Ensimmäinen oli upeasti entisöity, mutta korinvaihtona syntynyt '70 Plymouth Cuda 383, joten se meni vuoden jälkeen myyntiin. On pariskunta sellaisiakin omistanut, mutta yksikään niistä ei kuitenkaan tuntunut siltä oikealta. Dodge Challenger R/T SE 1970 Koodit kohdallaan Kiiminkiläisten Esa ja Minna Liikasen '70 Dodge Challenger on paitsi aito RT/SE-huippuversio, myös ehta matching numbers 440 Magnum isolohko yksilö. Seuraava oli radikaalisti rakennettu perusmallin '70 Dodge 88 V8-MAGAZINE. Kaksikko on kokeillut kaikenlaista, mutta haave hieman tavanomaista erikoisemman E-Bodyn omistamisesta on säilynyt vahvana heidän mielissään. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK L iikasilla on ollut vuosien varrella jos jonkinmoisia harrasteautoja aina muskeleista kustomeihin ja rodeista alkuperäisiin autoihin
Auto oli hieno ja hyvin rakennettu, mutta Liikasten makuun aivan liian härski, joten sekin sai mennä. Tästä nykyisestä ”Haastajastaan” heillä ei ole nimittäin muuta kuin hyvää sanottavaa. Myös tämä hienosti viimeistelty auto oli heidän makuunsa turhan rankka, joten kesän jokseenkin ”hermostuttavien” kurvailujen jälkeen sekin myytiin eteenpäin. . Jahti siis jatkui. Pitää olla spesiaali Vuosien saatossa Liikasten odotukset sitä oikeaa E-Bodya kohtaan olivat kohonneet varsin korkeiksi ja autolle asetetut toiveet myös tarkentuneet. Koodit kohdallaan Challenger, jossa oli mm. E-Body harrastajien keskuudessa suurta hämmennystä herättäneille tuplille fender tageille löytyi lopulta yksinkertainen selitys: Challengerissa on niin paljon optioita, että niiden koodit eivät mahtuneet yhdelle. remmiahdettu 440-isolohko ja reippaasti kavennettu taka-akseli. Tämän jälkeen pariskunta kokeili vielä USA:sta syksyllä 2014 tuotua Pro Touring -tyyliin työstettyä '71 Dodge Challengeria, jossa oli 426 Hemi -moottori, ajettavaksi tehty alusta ja tehokkaat jarrut. Tässä vaiheessa pariskunnalle ei nimittäin enää kelvannut kuin '71 Cuda tai '70 Challenger, joiden tuli lisäksi olla hyvässä alkuperäisessä kunnossa Liikaset etsivät kauan sitä oikeaa Challengeria, ja nyt näyttääkin uhkaavasti siltä, että etsintä on viimeinkin päättynyt. V8-MAGAZINE 89
Vaikka pariskunnan odotukset autoa kohtaan olivat korkeat, niin silti sen todellinen kunto oli enemmän kuin miellyttävä yllätys: ”Haastaja” oli kertakaikkisen upea ilmestys ihan joka suhteessa. . Auton lukuisiin lisävarusteisiin kuuluu myös Light Group -valopakettioptio, joka piti sisällään mm. Myös auton TF 727 -automaatti oli omistajan mukaan sen alkuperäinen. Challengereissa harvoin vastaantulevan ilmastoinnin käyttöpaneeli on sijoitettu kuskinpuolelle kojelautaan yhdessä radiokasettisoittimen fader-äänenhäivytysnamikan kanssa. ja alkujaankin isolohkolla varustettuna. Liikasten Challenger on ollut aina hyvissä käsissä ja sitä lienee myös aina säilytetty sisätiloissa. – Ajattelimme, että olemme etsineet niin kauan sitä oikea E-Bodya, että sen tulee sitten olla Special Edition ihan joka suhteessa, kun ollaan itsekin vähän erikoislaatuisia, naurahtaa kaksikko jokseenkin haastavia hankintakriteereitä kerratessaan. 90 V8-MAGAZINE. Polkimien metallikehykset ovat niin ikään optioita. SE on lyhenne sanoista Special Edition, jota tämä auto on mitä suurimmassa määrin. Toisin kuitenkin kävi, sillä pariskunnan ollessa Hurst-Oldsinsa kanssa (V8 1/2015) Kemin näyttelyssä keväällä 2016, paikalle pöllähti paikkakuntalainen kaveri, joka tarjosi omaa '70 Dodge SE:n tunnuspiirteisiin kuuluu kattokonsoli, jonka etuosan paneeliin on sijoitettu varoitusvalot kertomaan aukinaisista ovista ja turvavöistä sekä vähäisestä menoveden määrästä Takaosassa on erillinen karttavalo. Challengeriaan heille. Vaatimukset eivät olleet mitenkään vähäiset etenkin, kun "Haastajan" ehtoihin vielä lisättiin R/T-muskelimallisuus yhdistettynä SE-erikoisversioisuuteen. Myöhemmin Liikasten hymy vain leveni, kun alkoi selvitä, että millaisen erikoisuuden he olivat oikein käsiinsä saaneet. takaluukun valon, joka edelleenkin toimii moitteettomasti, kuten muutkin sen ”tilpehöörit”. Auto osoittautui vielä aidoksi R/T SE -yksilöksi, jonka konepellin alla pauhasi matching numbers 440-isolohko. Kun tähän vielä lisättiin auton lähes täydelliseksi katsottavat varusteet, oli kaksikko niin onnesta sekaisin, että he maksoivat pyydetyn summan hymyssä suin. Liikasten Challenger on RT/SEhuippuversio, jossa muskelimaisuus yhdistyy tavanomaista parempaan varusteluun. Totta kai auto kiinnosti kaksikkoa, sillä olihan se heidän halajamansa ”Haastaja”, ja vieläpä juuri oikeaa vuosimallia. Hurst Olds oli juuri myyty ja rahat polttelivat taskussa, joten Liikaset lähtivät tutustumaan autoon tarkemmin. Challengerin ollessa esillä Lahden Jenkkiautonäyttelyssä syksyllä 2016 onnistuivat Liikaset saamaan auton hansikaslokeron kanteen tapahtumassa vierailleiden Gene Winfieldin ja Richard Rawlingsin nimmarit. Autoa ei ole koskaan hitsailtu ja siinä on tallella kaikki alkuperäiset koripellit aina takaluukun lattiaa myöten. Liikaset tiesivät, että vaatimusten mukaisen E-Bodyn löytäminen ei olisi helppoa, joten he olivat varautuneet pitkään kestävään kyttäilyyn
Vajaat kolme kuukautta ”Haastajan” hankkimisen jälkeen tuo hänen unelmoimansa '57 Chevrolet Bel Air Hardtop Coupe tuli taas myyntiin, ja tällä kertaa yhteisymmärrys saatiin myös aikaiseksi, joten se vaihtoi omistajaa. Samalla auton Burn Orange -sävyinen sisusta vaihdettiin mustaksi. Hellästä hoivasta huolimatta käytön jäljet alkoivat näkyä, joten hän kunnosti auton perusteellisesti vuosina 1988–1991. – Muilta osin ”Haastaja” oli jätetty samaan asuun kuin se oli rullannut uutena ulos tuotantolinjalta, ja hyvä niin, toteavat Liikaset tyytyväisinä. Jostain tuntemattomaksi jääneestä syystä mies teetätti auton alkuperäiselle 440-isolohkolle täysremontin, minkä yhteydessä sitä myös vähän viritettiin mm. Vuonna 1997 Challenger siirtyi kolmannelle amerikkalaisomistajalleen, joka ei autoa kuitenkaan juurikaan käyttänyt, vaan säilytti sitä pääasiassa tallissaan peiton alla. Jos peräpäätä koristamaan valitsi Bumble Bee -raidan, jäi kylkiteippaus pois. Kohdeltu aina kunnioittaen Uuden hankinnan ensihuuman haihduttua ryhtyivät Liikaset tutkimaan tarkemmin auton mukana tulleita papereita. Vuonna 1975 auton oli ostanut amerikkalaisen R/T Clubin puheenjohtaja, joka oli jo tuolloin tajunnut auton arvon ja suhtautunut siihen alusta lähtien kunnioittavasti. Auto myös museorekisteröitiin, minkä vuoksi alla ostohetkellä olleet Centerlinet korvattiin Vannetukulta hankituilla Barzettan alkuperäisiä Magnum 500 -lisävarustevanteita vastaavilla 7" x 15" ja 8 ½" x 15"-kokoisilla Super Sport SS -alumiinikiekoilla. Ja oikeassahan mies oli! Tuplasti fender tageja Challengerin edellinen omistaja ei ollut katsastanut autoa Suomen kilpiin, joten se jäi Liikasten huoleksi. Seuraavana keväänä auto siirtyi rajan yli kaunistamaan Kemin katukuvaa. Tosin mitään huolta tuo toimenpide ei heille aiheuttanut, sillä valmistenumeron lyömisen jälkeen leima heltisi kiitosten kera. Renkaiksi Liikasten Challengerissa on perusversion kylkiteippaus, jonka etulokasuojassa ovat auton mallin kertovat R/T-kirjaimet. vakiota häijymmällä hydraulinokalla, Edelbrockin alumiini-imusarjalla ja 750 cfm:n vakuumikaasarilla sekä peltisarjoilla 3" pakoputkistoineen ja H-yhdysputkineen. Tehon kasvu oli siis huomattava, ja Liikasten mukaan sen kyllä panee merkille, kun kaasupedaalia painaa vähän vankemmin. Suomalaiselle omistajalle Challenger oli kuitenkin eräänlainen ”hätävarahankinta”, sillä mies oli ostanut auton, kun kaupat omasta unelma-autosta olivat epäonnistuneet. Jotain tehdyn työn laadusta kertoo se, että auton alusta on yhä uudenveroisessa kunnossa maalauksiaan myöten. SE-mallin luksusmaisuus näkyy myös ovipaneeleista, joiden alaosassa on lattiamattoa vastaavaa materiaalia ja takaosassa tyylikkääseen kromikehikkoon sijoitettu heijastin, joka ilmoittaa pimeässä oven olevan auki. Uuden hankinnan vuoksi Challengerille ei ollut oikein käyttöä, joten hän päätti tarjota autoa Liikasille, koska tiesi, että se saattaisi kiinnostaa heitä. Konetta oli käytetty myös dynossa, missä siitä irtosi 450 iloisesti hirnuvaa hevosta vakion 375 sijasta. Näin mentiin kevääseen 2015 saakka, jolloin Challenger ostettiin Ruotsiin. . Näiden lisäksi tehtiin vielä yksi pieni poikkeama tarkkaan tehdasasuun asentamalla takaluukun kanteen T/A-versiossa käytetty kuminen takaspoileri. Tämä tunnettu muskeli-Mopar harrastaja katsasti auton ruotsin kilpiin, minkä yhteydessä sen mailimittariin asennettiin Ruotsissa pakollinen km-asteikko. Niistä kävi ilmi, että Challenger oli myyty uutena USA:ssa ja auton ensimmäinen omistaja oli ollut ilmeisen tarkkaluonteinen insinöörimies, joka oli pitänyt sitä kuin kukkaa kämmenellä. Challenger kunnostettiin täysin vuosien 1988–1991 aikana sen toisen amerikkalaisomistajan toimesta. Auton alkuperäinen Burnt Orange -värisävy korvattiin nykyisellä alkuperäisiin optioihin kuuluneella Sublime Green -erikoissävyllä. V8-MAGAZINE 91
Autossa on siihen vakiona kuulunut TF 727 -automaatti ja 8 ¾"-perä, joka sisältää 3,23:1-perusvälityksen ja Sure Grip -optiolukon. Ajelut Challengerilla sujuivat mainioissa merkeissä, mikä vain lisäsi Liikasten tyytyväisyyttä autoa kohtaan. kietaistiin 235/65–15 ja 255/60–15 Nankangit. Matching numbers 440 Magnum -isolohko on täysin kunnostettu ja hienosti viimeistelty aina alkuperäistä kaksisnorkkelista ilmanputsarikoteloa myöten. Miksi autossa on niin runsaasti optioita, niin sitä voi vain arvuutella, koska loppusuoralla valmistetut autot eivät olleet asiakkaiden tilaamia autoja, vaan ne kasattiin tehtaalla ilmeisesti sen mukaisesti mitä osia sattui vielä olemaan jäljellä. Runsaat optiot täyttävät konehuoneen melko totaalisesti. Ensinnäkin tämä yksilö on aito RT/SEerikoisversio, jossa on sen lisävarusteisiin lukeutunut tavanomaista kookkaampi 440-isolohko. Myös syy Challengerin tupliin fender tageihin selvisi, ja se oli perin yksinkertainen. 92 V8-MAGAZINE. . RTja SE-varustuksen lisäksi Challengerista löytyy koko joukko muskelimalleissa harvemmin vastaan tulevia lisävarusteita, kuten ilmastointi, viidellä kaiuttimella ja fader-äänenhäivytystoiminnolla varustettu radiokasettisoitin sekä vakionopeussäädin. Hienointa asiassa lienee kuitenkin se, että kaikki runsaslukuisat optiot toimivat yhä edelleen moitteetta. Myös Challengeriin aikoinaan asennettu moderni soitin poistettiin tarpeettomana, sillä Liikasten mukaan heidän korvilleen parasta ”musiikkia” on auton tuplaputkien miehekäs murina. Autossa oli niin paljon lisävarusteita, että ne kaikki eivät olleet mahtuneet yhteen tagiin, joten niitä laitettiin yksi lisää. E-Body-gurujen mukaan on perin harvinaista, että Challengerissa on sellaiset, mikä herätti pariskunnan mielenkiinnon tutkia auton taustoja ja etenkin sen koodeja tarkemmin. Challengerissa on optioihin kuulunut ilmastointi, jonka kompura on vähintäänkin kookkaan kokoinen. Se on täysin toimiva ja myös käytössä, sillä se on muutettu nyky-freoneilla toimivaksi. Tiiviin salapoliisityön tuloksena selvisi, että heidän yksilönsä oli valmistettu vuosimallin 1970 viimeisellä tuotantoviikolla heinäkuun lopulla, ja auto oli todennäköisesti viimeinen hardtop coupe -korinen sellainen. Challengeriin lieneekin lätkitty kaikki ylimääräiseksi jääneet lisävarusteet, jotta niille saatiin edes jotain käyttöä, arvelevat Liikaset autonsa onnekkaaksi katsottavaa optio-omalaatuisuutta. Kuskinpuolen sisälokasuojan päällä kököttävä häkkyrä ohjaa optioihin kuuluvan vakionopeussäätimen toimintaa. . Se ei nyt sinänsä ole mikään ihme, sillä onhan Liikasten Challenger muutenkin moitteeton joka suhteessa. Sen käyttö hoituu rattiputken vasemmalla puolella olevasta ”viiksestä”. Sillä käytiin myös hyvällä menestyksellä muutamissa alan tapahtumissa, missä sen tuplat fender tagit herättivät runsaasti huomiota
VARMISTA PAIKKASI NYT! OSTA LIPUT: TICKETMASTER & LIVENATION.FI FASTANDFURIOUSLIVE.COM FastFuriousLive_V8_210x297.indd 1 31/01/2018 16.15. 8.–10. T O S I L U J A A . KESÄKUUTA 2018 HARTWALL ARENA KOE HITTIELOKUVIEN HURJIMMAT STUNTIT LIVENÄ AREENALLA. V8-MAGAZINE 93 T O S I T O I M I N T A A
Tekniikkaa:. Kylkiputket, ylhäällä oleva auton takapää ja teemaan kuuluva vanteistus luovat autolle oman efektinsä. Mercuryä on usein vertailtu sukulaisiinsa kuuluvaan Ford Angliaan, jonka kansa tuntee myös juustohöylänä. Tällä kertaa projektiauton rakentelussa on vuorossa penkkien kunnostus ja verhoilu. Mieheltä löytyy myös 289-kuutiotuumaisella pikkulohkolla varustettu '67 Mustang HT. 5/2018 ilmestyy kesäkuussa viikolla 23 Ja paljon muuta… Hot Rod & Rock Show Tampere, American Car Show Oulu, Gasoline Motor Show Seinäjoki, kauden 2018 drag racingin avauskilpailu Motopark, talleissa tapahtuu… Ford Falcon Futura HT 1964 & Ford Mustang HT 1967 Niko Laaksosen ulkoasultaan patinoituneen '64 Ford Falconin ulkoasua on viety vuosikymmeniä sitten vallassa olleen rakentelubuumin suuntaan. Mikä on siis tämän ponin salaisuus, se selviää seuraavassa numerossa! Se isompi juustohöylä Jarkko Juhala ulkoiluttaa massasta poikkeavaa '64 Mercury Park Lane Breezewaytä, jonka erikoisuus on ”väärään” suuntaan kallistettu takalasi, joka kaiken lisäksi laskeutuu alas! Todellista innovatiivisuutta sen aikaisilta autosuunnittelijoilta. Auto näyttää edestäpäin katsottuna Chevrolet Camarolta, mutta takaa katsottuna sisarmalli Pontiac Firebirdiltä. Kysymysmerkkien outolintu Markku Juovasen pirteännäköinen poniauto herättää kummastusta kadunmiehessä
Lauantaina 12.5.2018 kello 10-18. Suuri paraatiajo kello 18.30 alkaen. Facebook.com/nostalgiacarshow Liput ennakkoon Tiketti.fi 19,50, ovelta 20€, lapset (7-15) 5€.
6 414889 007205 18004 PAL.VKO 2018-23 90 07 20 -1 80 4 Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet. Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. Lue lisää www.teboil.fi. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa. Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50