8/ 20 15 H IN TA 10 ,6 € Ford Ranchero 1958 Mild kust om WATSON TYYLIIN SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI maalista PELLIT PUHTAAKSI Rakentelu helpottuu Uudet määräykset: Rakentelu helpottuu Kesän viimeiset cruisingit Drag Racing SMja EM-Finaalit Kesän viimeiset cruisingit Drag Racing SMja EM-Finaalit ’71 Dodge Dart Swinger FLIPPIKEULA ISOLOHKOLLA ’06 Cigarette Top Gun 39 Unlimited YLI 2000-HEVOSVOIMAINEN UNELMAVENE ’65 Studebaker Daytona Wagonaire HARVINAISUUS KANADASTA
ALV. alk. Nro #19244450, Holly 670 kaasuttimen kanssa €3 990 €3 490 HE MI 42 6 alk. #CPSLS3764806LMAN 350/330 hv, 505 nm. €14 190 Connect & Cruise LS3/4304L65E Valmis voimansiirtopaketti omaan projektiisi. Sopii vm.-85 asti. Turvallinen ja varma kauppa. USA-Autokorjaamo Pasi Mahlamäki pasi.mahlamaki@dnainternet.net 0400-592 107 Noormarkku/Pori T:MI Trade Parts Johansson Jukka Johansson myynti@tradeparts.info 05-355 12 89 Summa/Hamina SouthWest Trade Oy Vantaa HML Pirkkala helsinki@southwesttrade.fi 09-2210 00 24 Vantaa Usa Car Service Mika Siivonen Mika.siivonen@dnainternet.net 0400-591 341 Ihode USA varaosat Koskinen OY Lasse Koskinen lasse.koskinen@usavaraosat.fi 0400-646 403 Hartola T:MI Markku Karhi Markku Karhi markku.karhi@pp1.inet.fi 0400-950 388 Jakari/Porvoo A1 Autoväri Kaisa Mustonen info@a1autovari.fi 08-540 27 00 Kempele/Oulu Hersti Autoshop Timo Hersti timo.hersti@kolumbus.fi 0400-420 955 Tuusula Simuna Speed Shop Antti Kivinummi T:mi Antti Kivinummi antti.kivinummi@elisanet.fi 0400-621 057 Hämenkyrö Custom Creations Juhani Härkönen info@ceecee.fi 045-800 70 09 Joutseno Michael’s Garage Niclas Sved niklas.sved@michaelsgarage.fi 050-532 32 20 Esboo Lysimox OY Arto Sulopuisto korjaamo@lysimox.fi 0400-285 480 Mäntsälä Lisää tuotteita löytyy lähimmästä KW Parts Performance Partnerilta For Cruising and Racing! KW Parts takaa oikeat osat. ”Turn Key”-moottori eli asennusvalmis paketti. 87-95 K-koodi. Vortec-kannet, kaasutin, virranjakaja sekä apulaitepaketti Nro #19210009 €6 690 LS3 6,2L/430 hv, 575nm. Sopii vm.-85 asti. 2 V8-MAGAZINE Kaikki hinnat sitoumuksetta, sis. €15 990 Connect & Cruise LS3/480T56 LS3/480 hv sekä T56 Magnum 6-vaihteinen manuaalivaihteisto. Sisältää LS3/430 hv moottorin, 4L65E vaihteiston, ohjainyksiköt, kaasupolkimen sekä anturit. Nro #12568758 €2 790 350/290 hv, Deluxe kromit, ilman kaasutinta. Nro #12499529 €2 990. €8 190 350/290 hv, 4-pulttinen lohko, 2-osainen takastefa sekä valukannet. Vaihteistossa vääntö jopa 950NM ja ”slip yoke” valmius. Nro. Asenna luotettava ja nykyaikainen, Camaro/Corvette LS3 moottori Hot Rodiisi tai muskeliautoosi. Täysin uusi HEMI Crate moottori Nro. Nro #19301326, myös E-Rod versiona. Hinnat voivat muuttua valuuttakurssimuutosten takia. #CPSLS34L65E1 Mopar HEMI 426 /465 hv, 620 nm. Sopii vm. #P5249667AE €19 890 350/260 hv, 4-pulttinen lohko, 2-osainen takastefa ja valukannet. Nro #10067353 €2 400 350/210 hv 2-pulttinen lohko sekä valukannet. Nro
43 16 VUODEN YHTEINEN TAIVAL Marko Tiikkainen osti jo ennen ajokortti-ikää tarinan ’71 Dodge Dart Swingerin. Fredrik Fredlund vei mestaruuden Pro Stock Bikessa, Anita Mäkelä otti hopeaa Top Fuelissa ja Johnny Oksa pronssia Top Methanol Funny Careissa. V8-MAGAZINE 3 12 8/2015 ESITTELYSSÄ 6 HURST/OLDSMOBILE CUTLASS SUPREME HT COUPE 1972 Todellinen harvinaisuus, jota on valmistettu vain 220 kappaletta. KANSIKUVAJUTTU 26 FORD RANCHERO 1958 Herstin Timpan välityönä tekemä Watson-henkinen mild kustom. 12 KAKSIN KAPPALEIN PULLUKKAPERIÄ Pasi Romppasen ’51 Mercury Sedanin ja ’67 Volvo Amazonin muotokieli on kuin samasta puusta veistetty, vaikka ne on valmistettu eri mantereilla. Aulis Hämeenkorpi rakensi Suomeen tuomastaan yksilöstä näköisensä auton. PIENOISMALLIT 66 GENERAL MOTORS PREMIER LE SABRE Purimme paketista yli puolen vuosisadan ikäisen konseptimallin. 58 DRAG RACE EM FINALS, SANTA POD 3.–6.9. KISAJUTUT 52 PÄIVÄ TOIMITSIJANA Kokeilimme millaista on toimitsijan saappaissa kiihdytyskisoissa. V8-Magazine Drag Race Seriesin kauden 2015 mestaruudet ratkesivat Alastaron Moottoriradalla elokuun lopussa. Sen kulusta vastaa kaksi Mercury Racingin ahdettua 1075 SCI -veekasia, eli yhteensä käytössä on huimat 2150 hevosvoimaa. 68 22 26. Yksi löytyy kuitenkin kurikkalaisen autoharrastajan kokoelmasta. 30 MUSKELIVENEIDEN AATELIA Gigarette Top Gun Unlimited 39 on todellinen paholainen veden päällä. 34 STUDEBAKER DAYTONA WAGONAIRE 1965 Kanadassa valmistettu farmari on sikäli harvinainen, että sellaista ei tule vastaan kovinkaan usein. 72 FORD PANEL DELIVERY 1940 Fordin Panel Deliveryt olivat aikoinaan kovassa käytössä olleita työkaluja. Vuosien aikana autosta jalostui 440-kuutiotuumaisella isolohkolla ja flippikeulalla varustettu hauskutin. 54 DRAG RACE SM FINALS, ALASTARO 28.–30.8
Ratin takaa Ensi vuonna jo 15 vuoden ikään ehtivä sivusto Overdrive.fi on maamme suosituin harrasteautoilun keskustelufoorumi ja V8-Magazine, kuten lukijat hyvin tietävät, on perinteikkäin jenkkiautolehtemme, joka on ilmestynyt jo vuodesta 1978. Myös Heikki jatkaa omistajanvaihdoksen jälkeenkin Overdive.fi-konseptin kehittämisessä ja koordinoinnissa mukana. TEKNIIKKA 20 UUDET RAKENTELUSÄÄNNÖT Juuri julkaistut uudet rakentelusäännöt tuovat helpotusta harrastajien elämään. Yli kahdeksanlitraisella veekasilla varustettu BB 502 on yksi niistä. Overdrive.fi ja Veekasi täydentävät hyvin toisiaan. Veekasia kustantava Fokus Media Finland osti syyskuussa Overdrive.fi sivuston. Ennen sähköistä maailmaa V8-Markettia oli lehdessä parikymmentäkin sivua ja nyt ajatuksellisesti toiveena on luoda tähän päivään istuva kauppapaikka. Overdrive.fi syntyi aikoinaan harrasteprojektina ja sen perusti jenkkiautokuvioista tuttu Heikki Skyttä, joka myös vastasi omatoimisesti sivuston pyörittämisestä. LINNEY. KAKSIPYÖRÄISET 68 KANNON BB 502 2001 Kannon V Cycles valmisti aivan omanlaisiansa moottoripyöriä. Sivuston ominaisuudet ja tarjonta tulevat monipuolistumaan, mutta harrastajalähtöisyys ja sivuston ydin eli keskustelufoorumi jatkavat hyväksi havaitulla linjallaan. Vaikka ideoita on tullut vuosien saatossa paljon, niin nyt on hyvä hetki laittaa kehitysajatuksia toimituksen suuntaan. Niin ikään verkon käyttö on muuttunut ja on tärkeää saada Overdrive.fi sisältö mukautumaan responsiivisesti kaikkiin mobiililaitteisiin. Linney, Kari Mörö, Anders Odeholm, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto, Hannele Hatanpää ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8,35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/puh + 17,17 snt/min. Käyttäjien toiveita sivuston parantamiseen lähdetään purkamaan. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Jarmo Markkanen LISÄÄ TEHOA KAKSI ALAN IKONIA OVAT YHDISTÄNEET VOIMANSA. 4 V8-MAGAZINE V8-MAGAZINE Postiosoite V8-Magazine Hämeentie 153 B 00560 Helsinki Sähköpostiosoite v8-toimitus@fokusmedia.fi V8-Marketin sähköpostiosoite v8-market@fokusmedia.fi Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen Puhelin 0400 454 961 Toimituspäällikkö Petri Laulajainen Ulkoasu Faktor Oy / Kirsi Perimö, Susanna Lehto, Tarja Hasan Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Aulis Hämeenkorpi, Mikko Isokangas, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Arto Kylmänen, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Michael Lamm, Peter S. MEDIAMYYNTI Esko Kontio Sähköpostiosoite esko.kontio@fokusmedia.fi Puhelin 0400 997 622 LEVIKKIMYYNTI Johanna Mikkonen Sähköpostiosoite johanna.mikkonen@fokusmedia.fi Puhelin 0449 732 055 JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy KUSTANTAJA Markku Hurmeranta Sähköpostiosoite markku.hurmeranta@fokusmedia.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Joensuu ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakauslehtien liiton jäsen VEEKASI KIERTÄÄ 22 LOPPUKAUDEN CRUISINGIT Vierailimme cruisingeissa Helsingissä, LänsiUudellamaalla, Turussa ja Äänekoskella. Toivomuslistan kärjessä on jenkkiautojen ja osien ostoja myyntipalstan uudistaminen. Sivusto on kaivannut jo jonkin aikaa lisäresursseja kehittämiseen ja käynnistynyt yhteistyö antaa tähän mahdollisuuden. KERÄILYKUVAT 39 Ford Roadster 1931 41 Ford Panel Delivery 1940 58 66 PALSTAT 3 SISÄLTÖ JA PÄÄKIRJOITUS 18 UUTISIA JA ASIAA 38 KALIFORNIA KRUZIN’ 60 TUOTEUUTTA KANSIKUVAT: HARRI JUKARAINEN, HARRI KUNNASVUO, HEIKKI MALINEN, KAI SALMIO, JOKE SIMONEN KERÄILYKUVA: AULIS HÄMEENKORPI KALENTERIKUVA: PETER S
09-888 1516 -Vakioputkistot-Virtaavat viritysputkistot-Peltisarjat-Taivutukset mallin mukaan-Räätälöinnit suoraan autoon-Räätälöidyt vaimentajat-Myös tuurnataivutus ja RST-Katalysaattorit-Keraamiset pinnoitteet-Pinnoitustyöt kaikkiin osiinMARTELIUS-EXHAUST OY 02-856 616 www.martelius.com PAKOPUTKET USA-AUTOIHIN 40-LUVULTA ALKAEN Retrorenkaat_koko_vaihtoehdot.indd 5 13.2.2015 15:21:37 Trade Parts Rapakontie, 49480 SUMMA Avoinna arkisin 8.30-17.00. AMERIKAN autot, 4X4 Pick upit, moottoripyörät, varaosat, tuning, erikoisvanteet. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. Phone. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande WWW.BENZBOY.COM EXPORT USA Jo 15 vuoden kokemuksella Konttikuljetukset, lentorahdit ym. EBAY Osta suoraan ilman välikäsiä! Tapani Iivanainen Usan suunta +1561 632-5154 Seija Iivanainen ’’ +1561 632-5153 Office ’’ 1 803 796 5183 E-mail benzboy@benzboy.com Alkuperäiset USA-materiaalit Kaikki alaan liittyvät verhoilutyöt TAPIOLAN AUTOVERHOILU OY Niittykatu 3, 02200 ESPOO Puh. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info TRADEPARTS.INFO THE DIFFERENCE IS IN THE TOOLING THE DIFFERENCE IS IN THE TOOLING 051308ANH Ford Galaxie-TorinoRanchero-Fairlane 63-69 SB 339€ SYYLÄRISALE SYYLÄRISALE 011150ANN General Motors Nova 68-71 BB 359€ 030050ANN Crysler Newport/ Newyorker+stw 66-69 BB 399€ TRADE PARTS WEBSTORE OPEN 24/7. V8-MAGAZINE 5 Amer Trading, Inc
Hurst/Oldsmobile Cutlass Supreme 455 Hardtop Coupe 1972 HURSTIKSIKIN HARVINAINEN 6 V8-MAGAZINE
Vuonna 1964 esitellyn ”Tiikerin” suosio herätti myös muut merkit, jotka nekin alkoivat tehdä yhteistyötä Hurstin kanssa. Autokorjaamona toimintansa Pennsylvaniassa aloittanut ”nyrkkipaja” erikoistui modernien kansiventtiilikasien sovittamiseen vanhempiin ja tehottomammalla tekniikalla varustettuihin vehkeisiin. Säännöt on tehty rikottaviksi Hurstin shifterit olivat laadukkaita tuotteita, minkä vuoksi myös Detroitin autotehtaat ja eritoten Pontiac kiinnostuivat niistä. GM oli tässä hevosvoimasodassa altavastaajana, sillä yhtiön tekemän linjauksen mukaan auton moottorin koko oli sidottu sen paiHurst/Oldsmobilet ovat erikoisversion muskelimalleja, joita valmistettiin aikoinaan vähäisiä määriä. Elettiin vuotta 1967 ja Detroitin autotehtaista tuli ulos toinen toistaan kovakulkuisempia tuotteita, jotka menivät kaupaksi kuin kuumille kiville. Myöhemmin Pontiac valitsi Hurstin kepin muskeliautobuumin aloittaneen GTO:nsa vakiovarusteeksi. . Useimmat niistä ovatkin todellisia harvinaisuuksia, joihin myös seinäjokelaisen Jaakko Kurun ’72 Cutlass kuuluu 220 valmistuneella yksilöllä. Yhteistyö Pontiacin kanssa käynnistyi, kun Hurst teki sopimuksen lattiavalitsimien toimittamisesta 421 Super Duty -koneilla varustettuihin ’61 Catalinoihin, jotka olivat aikansa nopeimpia nelipyöräisiä. M ies Hurst/Oldsien takana on George Hurst, joka alkoi valmistaa liikekumppaninsa Bill Campbellin kanssa konekiinnikkeitä eri moottorivaihtoehdoille 1950-luvun puolivälissä. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK Hurst/Oldsmobile Cutlass Supreme 455 Hardtop Coupe 1972 HURSTIKSIKIN HARVINAINEN V8-MAGAZINE 7. Homma käynnistyi hyvin ja pian osatarjontaa täydennettiinkin manuaalilaatikoiden lattiavalitsimilla mekanismeineen, joista tuli lopulta myös yrityksen tunnetuin ja suosituin tuote. Toiminnan laajenemisen tuloksena Hurst avasi Detroitissa vuonna 1965 Hurst Performance Centerin ja samalla yhtiön tuotevalikoima laajeni mm. vanteisiin sekä erilaisiin viritysja tarvikeosiin
Kyljen kultaiset ”vauhtiraidat” korostavat onnistuneesti auton muskelisia muotoja. Hurstin ja Oldsmobilen yhteistyö kuitenkin katkesi vuonna 1970, kun GM päätti luopua kuutiotuumasäännöstään. Moottorit asensi paikoille ”virallisesti” Oldsin oman tehtaan lähellä Lansingissa sijainnut Demmer Engineering -niminen yritys, vaikkakin tosiasiassa autot tulivat pajalle pannut valmiiksi vaihdettuina. noon. Tämä näkyi myös autojen menekissä, mikä sai GM-pomot mietteliääksi. Vain hopea-mustana tarjotun Hurst/Oldsin alusta ja jarrut laitettiin vastaamaan kohonneita konimääriä, minkä lisäksi auto oli muutenkin vauraasti varusteltu. Oldsilla innostuttiin ajatuksesta, ja kun GM-johtokaan ei kokenut tällaista erikoisversiota uhaksi muille malleille, näytettiin projektille vihreää valoa. Lisävarusteena autoon saattoi saada samaisen 455:sen, joka tässä blueprintatussa versiossaan tuotti 300 konia. Kilpailijoilla ei tällaista rajoitetta ollut. Ensimmäinen Hurst/Olds valmistui vuonna 1968, ja se oli varustettu 390-heppaisella 455-koneella. Ainoa värivaihtoehto oli Cameo White -valkoinen kultaisilla 3M-teippauksilla koristeltuna. Pontiac piti Hurstin esityksestä, mutta GM-johto ei sitä hyväksynyt, koska se ei halunnut kilpailijaa Chevrolet Camarolle. Ajatus oli, että Pontiac toimittaisi moottorittomat Tulilinnut Hurstille, joka toteuttaisi asennustyöt alihankintana. Näin toimien kuutiotuumasääntöä ei rikottaisi, kun moottorit pulttaisi paikoilleen tehtaan ulkopuolinen toimija. Hurst huomasi tilaisuutensa tulleen, joten hän esitti Pontiacille keväällä 1967 428-koneen asentamista pony car -Firebirdiin erikoistilauksena. Hurstin kannalta kolarointi oli siis tavallaan onnenpotku, sillä sen seurauksena yhteistyö Oldsin kanssa taas alkoi, ja se myös jatkui sen jälkeen useampanakin eri vuotena. Vanteina vaikuttivat Jaakon yksilön kaltaisia kattoluukulla varustettuja Hurst/ Oldseja valmistettiin vuonna 1972 vain 220 kappaletta. Hurst/Oldsit ovat harvinaisia ja Jaakon upeakuntoinen ’72 lienee ainoa aito sellainen Suomessa. Avattaessa sähkötoiminen luukku liukuu siististi katon sisään. tunkenut 426 Hemin mid size -kokoisiin B-bodyihinsä ja FoMoCo 427-isolohkon mid size -Fairlaneensa. Runsaiden tilpehööriensä vuoksi sitä alettiin kutsua executive´s hot rodiksi eli toimitusjohtajan hot rodiksi. Tapaus herätti runsaasti negatiivista huomiota, minkä vuoksi yksikään Detroitin tehtaista ei tarjonnut tuotteitaan seuraavan kisan johtoautoksi. Nopeakin auto oli, sillä se kykeni täysin tehdasiskussa korkeisiin 13 sekunnin kiskaisuihin varttimaililla. Olds piti ajatuksesta, minkä lisäksi se antoi Hurstille myös luvan valmistaa 629 johtoautokopiota myyntiin, joista 130 oli convertibleja, 279 hardtop coupeja ja 220 hardtop coupeja kattoluukulla varustettuna. Vuoden 1972 Hurst/Olds oli käytännössä W45-koodin omaava optiopaketti, joka sisälsi vakiona 270-heppaisen 455-koneen, Hurstin Dual Gate -lattiashifterillä ladatun TH-400-automaatin sekä lukottoman 10-pulttisen 3,42:1-välitteisen perän. Hurst sen sijaan näki tragediassa mahdollisuuden ja ehdotti Oldsille, että he voisivat muokata Cutlass Supreme ht coupesta ja convertiblesta 76 virallista pace caria kyseiseen kisaan. Tämä ei lannistanut Hurstia, vaan hän päätti esittää seuraavaksi ideansa Oldsmobilelle. 8 V8-MAGAZINE. Vuonna 1971 Indianapolis 500 Nascar-kisan pace car -johtoautona toiminut Dodge Challenger karkasi ajajansa käsistä ja törmäsi valokuvaajille varattuun aitioon. Onni onnettomuudessa Katkos oli kuitenkin vain väliaikainen, sillä Hurst ja Oldsmobile jatkoivat yhteistyötään jo vuonna 1972 erään epäonnisen tapahtumana tuloksena. Niitä vastaan GM:n vastaavilla moottoreilla varustetut, mutta niitä painavammat täyskoriset yksilöt olivat sananmukaisesti voimattomia. Näin ollen Oldsmobile saattoi ilman kiertoteitäkin varustaa 442:nsa 455-koneella. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yli 400-kuutiotuumaista konetta ei voinut asentaa kuin full size -luokan tuotteisiin. Jaakon autossa raidat on maalattu, kun ne alun perin olivat teipit. Niinpä Mopar oli mm. Myös Hurst/ Oldsin ajettavuuteen panostettiin, sillä siihen asennettiin jo tehtaalla nopea tehostettu ohjaus, tehostetut 11-tuumaiset etulevyjarrut ja Rallye Suspension -ajoalusta. Ihmeen kaupalla kuolemantapauksilta vältyttiin, mutta moni sai vakavia vammoja. Laskevien myyntikäyrien huolestuttamana pomot alkoivat pohtia keinoja kyseisen säännön kiertämiseksi. Indy 500 Pace Car -tarrat olivat sen sijaan optio. . Vakiovarusteita oli myös sisältä säädettävät ja korinväriseksi maalatut Sports Styled Mirror -taustapeilit. Sen verran Hurst muutti suunnitelmiaan, että tällä kertaa hän ehdotti Oldsin 455-koneen asentamista mid size 442:seen
Näin on asia myös tämän artikkelin yksilön kohdalla, sillä se on ostettu uutena USA:ssa. Auton ensimmäinen yksityisomistaja oli tukholmalainen Anders Järbeck, joka osti sen 13.4.1976. V8-MAGAZINE 9. Myös Custom Sport Steering Wheel -ratti, täydellinen Rocket Rally Pac -mittaristo ja tyylikkäät puujäljitelmäkoristeet olivat kaikki tehdastilpehöörejä. Kolmannen omistajan spångalaisen Lisbeth Janssonin kohdalla tapahtui jotakin, sillä Harvinainen Landau Roof -optio on uusittu edellisen omistajan toimesta. Oldsin 7x14-kokoiset Super Stock III -versiot, jotka maalattiin kullanvärisiksi ja varustettiin trim ringeillä. Ettei totuus unohtuisi, kiinnitettiin kojelaudan vänkärinpuolen kulmaan kookas Hurst/Olds-merkki, jotta kyyditettävät varmasti tajuaisivat millaisessa erikoisuudessa he istuivat. . Auton tunnuspiirteisiin kuuluivat myös 442:sen kaksiscooppinen konepelti sekä musta maski ja mustaksi maalatut takavalojen kehysten sisäosat. Maailmaa nähnyt muskeli Hurst/Oldsit olivat jo syntyessään haluttuja erikoisuuksia, joita ei myyty uutena juurikaan Amerikan ulkopuolelle. Sisustaltaan Hurst/Oldsit olivat yhteneviä 442-mallin kanssa. Siinä katon takaosaa peittää valkoinen vinyyliverhoilu. Näin ollen autoon kuului jo vakiona musta vinyyliverhoilu, erilliset Strato Bucket Seat -etuistuimet ja lattiakonsoli. Sinne Hurst/Oldsin toi Åkersissa sijainnut Sonners Bil och Motor Ab -niminen liike, joka rekisteröi sen 4.12.1975. Auton muu alkutaival on hämärän peitossa, mutta ilmeisestikin öljykriisin säikäyttämänä tämä tuolloin bensarosvoksi katsottu kulkine oli myyty Ruotsiin
Tässä yhteydessä myös valkoinen vinyylikatto uusittiin. Varapyörä on auton alkuperäisellä 7x14-tuumaisella Super Stock III -vanteella. Kettunen on ammatiltaan automaalari, joten hän päätti maalata kyljen, konepellin ja takaluukun kannen kultaiset raidat teippauksen sijaan. Takaluukku on kunnostettu maalaamalla se mustalla ja tekemällä matto metritavarasta. Neljällä alumiinipuolalla arustettu ratti oli myös Hurst/ Oldsin tehdastilpehöörejä. Hän otti kuluneessa alkuperäiskunnossa olleen auton työn alle korjaten takapyörän kaarissa olleet pienet ruostereiät ja maalaten sen alkuperäisellä Cameo White -valkoisella. Muista malleista ne puuttuivat. Kettunen laittoi uudenveroiseksi palautuneen auton myyntiin ruotsalaiselle USA Bil Nu -nettisivustolle, koska hän innostui 1950-luvun lopun ”isosiivistä”. Seisonnan syy lienee ollut 270-heppaisen Ukoodin 455-kuutiotuumaisen alkuperäismoottorin hajoaminen, sillä auton seuraava omistaja järfällalainen Hans Rohdin oli korvannut sen vakio-osilla kunnostetulla vuoden 1968 455-versiolla. Kolmesta kookkaasta näytöstä koostuva Rocket Rally Pac -mittaristo kuului vakiovarustukseen. auto laitettiin seisomaan vuonna 1981. Mustaksi maalatut takavalojen kehykset olivat yksi mallin erikoispiirteistä. Nopeusmittarin km-asteikko asennettiin autoon Ruotsiin tuotaessa. Nopeusmittarin asteikko asennettiin autoon Ruotsiin otaessa. Neljällä alumiinipuolalla varustettu ratti oli myös Hurst/ Oldsin tehdastilpehöörejä. kookkaasta näytöstä koostuva Rally Pac -mittaristo kuului varustukseen. 10 V8-MAGAZINE. Kiinnostava sellainen löytyi Suomesta! 270-hevosvoimainen U-koodin 455-orgispannu on vaihtunut vuoden 1968 455-versioon, jossa on tehoja yli 300 hevosvoimaa. TH-400-automaatille ja lukottomalle 10-pulttiselle perälle riitti pelkkä huolto. Hurst/Oldseissa käytettiin 442:sen takapuskuria, jonka tunnistaa niiden kulmien alaosissa olevista tuplaputkien ulostuloista. Autoon vaihdettu moottori toimi mainiosti, joten sille riitti ulkopuolinen siistiminen. . Tämän jälkeen Hurst/Oldsilla ajettiin käytännössä sellaisenaan, kunnes se päätyi kaksi lisäomistajavaihdosta läpikäyneenä 17.4.2013 ruotsinsuomalaisen Harri Kettusen käsiin. Sisustasta menivät vaihtoon mustat vinyyliverhoilut, ovipahvit, takasivupaneelit, sisäkatto ja lattiamatto
Hankituille 8x15ja 10x15-kokoisille kiekoille kietaistiin 235/60-15 ja 295/5015 Cooper Cobrat. Auto toimi moitteettomasti, mutta oli perso bensiinille. Se kannatti, sillä toimenpiteen ansiosta Kettunen otti yhteyttä ja tarjosi Hurst/Oldsiaan vaihdossa Imperialiin. . – Ainoa mitä piti tehdä, oli lyödä valmistenumero runkopalkkiin, kertaa Jaakko. Avo Hurst/Olds ei tosin ollut, mutta malliltaan riittävän erikoinen. Kurulle Kettusen tarjous tuli kuin tilauksena, sillä hän oli ajatellut hankkivansa seuraavaksi harrastepeliksi rättikattoisen 1960–1970-luvun vaihteen A-body GMmuskelin (Chevelle SS, Olds 442, Pontiac GTO, Buick GS). V8-MAGAZINE 11. Myös alkuperäiset 7x14-tuumaiset Super Stock III -vanteet menivät vaihtoon, koska ne olivat Jaakon silmään turhan kapoiset. – Tehdastyylisyyden korostamiseksi maalasin vanteiden keskiosat kullanvärisiksi, mikä oli hirmuinen homma etenkin teippaamisen osalta. Tosin kyllä tämä Hurst/ Olds näyttää hyvältä myös muiltakin osiltaan, ja ihan pienimpiä yksityiskohtiaankin myöten. Syy menoveden maistumiseen löytyi kaasarista, joksi oli vaihtunut joku prepattu tuplapumppu. Se kuitenkin kannatti, sillä ne näyttävät näin tosi hyviltä, toteaa Jaakko tyytyväisenä. Keskikulutus huiteli maantiellä 30 litran paremmalla puolella rauhallisessakin ajossa. Kun sellaisia ei löytynyt mistään leveämpinä viisitoistatuumaisina, tilasi hän autoonsa Super Stock I -uustuotantoversiot. Kulutus tipahti puolella, kun Jaakko pulttasi paikalle alkuperäistä vastaavan nelireikäisen Rochesterin. Seinäjokelainen Jaakko Kuru oli jo jonkin aikaa kaupannut ’57 Imperial Crown Hardtop Coupeaan, kun hän päätti laittaa sen tarjolle myös ruotsalaiselle sivustolle. Kettunen oli kaiken lisäksi tulossa Suomeen ja Naantalin lomailemaan 2.5.2014, jolloin autojen ja pienen välirahan vaihto voitiin suorittaa vaivattomasti. Hienokuntoisen auton leimaus Suomen kilpiin sujui ongelmitta. Jaakko vaihtoi kapoisten 7x14-tuumaisten Super Stock III -alkuperäisvanteiden tilalle 8x15ja 10x15tuumaiset Super Stock I -uustuotantoversiot. Lisää valokuvia autosta nähtyään Jaakko vakuuttui sen kunnosta siinä määrin, että kaupat syntyivät. Tämän lisäksi hän uusi kojetaulun kuluneen Hurst/Olds-merkin, äärivalot kehyksineen ja linsseineen, sekä asensi autoon Indy 500 Pace Car -optioteippaukset
12 V8-MAGAZINE
V8-MAGAZINE 13. Romppasen Pasi peukuttaa viimeksi mainittuja ja siksi mieheltä löytyykin tuplasti reheväahterisia kulkineita, joiden muotokieli on kuin samasta puusta veistetty. Toiset diggaavat hoikkia takamuksia, toiset pullukkaperiä. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO Mercury 4d Sedan 1951 & Volvo Amazon P130 1967 Autokaunottarien pullukkaperissä on hyvin paljon samankaltaisuutta, vaikka autoilla on ikäeroa hulppeat 16 vuotta. Pullukkaperät Toiset tykkää äiteestä, toiset tyttärestä. Maallikolla saattaisi olla vaikeuksia hahmottaa kieseistä iäkkäämpi
Kaikki sivulasit olivat enemmän tai vähemmän särki. Kun monien harmiksi kuvien kustomien kuninkaaksi ylistetty sämpylä-Mercury siirtyi jokunen vuosi sitten ruotsalaisomistukseen, kävi Pasi vain vuotta myöhemmin noutamassa vieraille maille eksyneen herkun takaisin Suomeen. Vaikka keskuudestamme poistui eräänlainen kirveskustom, saimme vaihdossa takaisin palasen kustom-kulttuurin peruskalliota. Tallin seinällä roikkuneet Cadillac-pölärit pääsivät hyötykäyttöön Mercuryssä. Totesin pojalleni, että tämä auto tulee olemaan vielä meidän, muistelee Pasi ”rakkautta ensisilmäyksellä” -tapauksesta. Timo kun ei tiettävästi omista pussihousuja, päätyi perhemallinen kiesi tuota pikaa kustomalttarille, jossa uhri joutui luopumaan jättikorkeasta katosta ja moniovisuudesta. Bongasin autorivistön keskeltä vihreän fleikkikaton. Ja joku vielä jaksaa päivitellä kuinka kalustomme aina siirtyy kolmen kruunun maahan. Auto oli mattamusta ja hieman kulahtaneessa kuosissa kattoa lukuun ottamatta. Kulkine paljastui sämpylä-Mercuryksi, jota en ollut ennen nähnyt näillä nurkilla. Kojarista löytyy Joona Hammin straippauksia ja jääkaapin koristeesta tehty hansikaslokeron kannen koriste. Tuolloin autossa oli vielä neljä ovea ja katto originaalikorkeudessa. Pasi otti heti yhteyttä autoa kaupanneeseen helsinkiläiseen Rogi Walleniukseen ja tarjosi vaihturiksi tallissaan lepäilevää ’30 Ford A-model pikkistän (V8 4/10). Myöhemmin Mercurystä saatiin tarjous Ruotsista, minkä johdosta kiesi siirtyi länsinaapuriin vielä saman vuoden syksyllä. Tästä suurempaa rattia kutsutaan jo ruoriksi. Autorivistön kaunotar Mutta miten sämpyläkustomin tie vei lopulta Varsinais-Suomeen. Auton näyttävintä kokonaisuutta edustaa vihreä katto, joka on toimeliaan trion taidonnäyte. Pasi olisi ollut valmis antamaan pikkiksensä vaihdossa, mutta Rogi halusi mietintätauon. Firestonen miljonäärit kruunaavat kustomin. Hattu on tässä tapauksessa kuvitteellinen, sillä jätkät eivät päähineitä käytä, korkeintaan lippalakkia tallilla puuhastellessa. Pasi onnistui pääsemään vasta toisella yrittämällä Mercuryn omistajaksi. Harmaa verhoilu on ajaton. Museokuntoinen Mercury oli aikanaan tullut Herstin Timolle. Katolla oli kunnia toimia huomion keskipisteenä, kun Pasi jokunen vuosi sitten tykästyi sämpylään. Se selviää hyppäämällä hetkeksi aikakoneeseen, joka tällä erää kuljettaa uteliaat matkustajat vuoden 2009 Turku Kustom Show’hun. Aihio oli ihanteellinen, sillä työtarmoa ei tarvinnut kuluttaa aikaa vietyä dramatiikkaa, sillä vaihtokaupan myötä naapuriin siirtyi samalla yksi kotimainen kustom vuosien takaa, kun Pasi luovutti vaihdossa ’55 Pontiacin. Kaverukset sopivat treffit Saloon, jossa molemmat pääsivät paremmin tutustumaan toistensa autoihin. Tarkemmin Paavo Nurmen stadionin läheisyydessä olevaan harrasteparkkiin, jossa vihreäkattoinen Mercury herätti yhden sun toisen huomion. . 14 V8-MAGAZINE. Välillä näinkin päin – tai ei sittenkään! Kaikkien kyynikoiden pelastukseksi joudun valitettavasti toteamaan, että Mercuryn kotiinpaluuseen sisältyi myös tiet– Olimme lasten kanssa tsiikailemassa harrasteparkin antia. Jokunen kuukausi myöhemmin samainen ’51 Mercury oli myynnissä Nettiautossa ja vaihdokkina kelpuutettiin rodi. L ietolaiselle Pasi Romppaselle voisi nostaa hattua, sillä mies toteuttaa Pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan
Niitä on muokattu maailmalla niin paljon, että alkuperäiskuntoiset lienevät pian jo harvinaisempia. Tämä on ironiaa, joten älkää tuunaushörhöt lopettako Gti-Magazinen lukemista. V8-MAGAZINE 15. Takaluukun kanteen pensselöity ”Tinstripe-koriste” on Timo ”TiNi” Niemisen hurmaavaa käsialaa. straipeilla á la Joona Hamm. Niiden esikuvana toimii aito käsin liikuteltava hakuvalo, joita jenkit suosivat autoissaan edelleen. Konehuoneen ilmettä on piristetty mm. drive in -kaiutin on yhdistetty soittimeen, joten sulosointuja voidaan kuunnella näppärästi myös ulkosalla. Mercuryssä on alkuperäinen puskurija maskikokonaisuus. Iäkäs oveen kiinnitettävä ns. Miksi näin upeaa kokonaisuutta pitäisikään muuttaa pelkän personoinnin nimissä. Suunnittelijoilla oli aikanaan palikat kohdillaan! Takapuskuritarrassa kehotetaan olemaan lukematta tuninglehtiä, koska niiden lukeminen tekee lukijastaan idiootin. Tässä konetilassa lepäsi tuoreeltaan Flathead, nyt uudenaikaisempi 305 cid V8, jonka jatkona TH-350-automaatti. 40ja 50-luvun taitteen Mercuryt ovat kustomväen kestosuosikkeja. Dummy spotlight -feikkihakuvalot ovat suosittua kustomkikkailua
Rogin mukaan olemassa olevalla ”maamoottorilla” ei voinut cruisailla kylillä. – Myyjä toi Mercuryn trailerilla satamaan, missä suoritimme koeajot puolin ja toisin. on tullut trendi Suomessa oikeastaan vasta viime vuosien aikana. Maalaustyö suoritettiin kimppatallin yhteydessä olevassa maalaamotilassa. Mercurystä oli tavattoman helppo lähteä hieromaan kauppoja, kun kohde oli entuudestaan tuttu, Pasi huomauttaa. Kustomeissa toiset suosivat mattaa ja toiset kiiltävää väriä. . Muutaman viikon meilailun jälkeen myyjä oli valmis ottamaan Ponchon vaihdossa. Kymmenisen vuotta sitten Mercuryn katto otettiin toistamiseen työn alle. Niiden jälkeen kaupat lyötiin lukkoon ja Pontiac lähti trailerilla kohti uusia seikkailuja. Tässä kuvassa Mercury on vielä alkuperäis kuntoinen. Ruotsin kielen taitoni on luokkaa ”ehdot koulusta”, joten päätin ottaa yhteyttä sähköpostitse. Savotan yhteydessä muun muassa kattoon hitsailtiin tuoretta peltiä. Olin jo tuolloin ehtinyt vaihtaa rodipikkikseni luiskaperäiseen ’47 Pontiac ”La Vida Locaan”, joka myöhemmin vaihtui myös ”villinä inkkarityttönä” tunnettuun kustomoituun ’55 Pontiaciin. Mies asui Länsi-Ruotsissa lähellä Norjan rajaa, josta tuli kiitettävästi matkaa Tukholmaan, missä kumppanukset ensimmäisen kerran kohtasivat livenä marraskuun alkupuolella 2010. – Vuotta myöhemmin selailin netistä Classiccars.se -sivustoa, kun yllättäen huomasin samaisen Mercuryn olevan jälleen myynnissä. Choppaukseen ei tällä erää tarvitse keskittyä sen kummemmin, koska katonmadalluksesta löytyy kahden aukeaman mittainen artikkeli 16 vuoden takaa (V8 1/99). 16 V8-MAGAZINE. ohjaustehostimen ansiosta. Työ otti aikaa, kun lakkakerrosten annettiin kuivua itsestään ilman uunitusta. Lakkakerroksia tuli lopulta liki kymmenkunta. Jäin kuluttamaan aikaa Tukholmassa lähinnä cruisailun merkeissä, palaten iltalaivalla takaisin kotimaahan, Pasi kertoo. alkuperäivään ruostesavottaan hyväkuntoisuuden ansiosta. Vaihtokaupat Stokiksessa Timolta auto siirtyi Rogille, kun Mercury oli viimeistelemättä. Rekisteröintikatsastus suoritettiin vielä ennen talven tuloa. Samassa yhteydessä Pasi tilasi auton ns. Rogi antoi miehille vapaat kädet toteutukseen. Pasi tarjosi vaihdossa Pontiacia, joka oli ajettavuudeltaan eri luokkaa kuin Mercury mm. Viimeistely hoidettiin maalilla, joten kattoon syntyi näyttävä flakekokonaisuus yhdessä pitsikuvioiden kanssa, jotka synnytettiin kirpputorilta ostettuja pitsiverhoja hyödyntäen. Autosta ei tarvinnut maksaa veroa, koska se oli jo aiemmin ollut Suomessa. Osa valitsee myös kultaisen keskitien puolikiiltävän muodossa. Tässä vaiheessa luovuttiin auton orkkistekniikasta, joten hyvin palvellut Lättis siirrettiin tallin nurkkaan. Pohjatöiden yhteydessä autoon hitsailtiin myös uutta peltiä lähinnä kynnyskoteloihin. Ruotsalaisella myyjällä oli Mercuryn lisäksi pari rodia. Eri kiiltoastetta pintaan Pasi kävi ensitöikseen hakemassa tullista siirtokilvet, joiden kera Mercury ajettiin Lietoon. Mercuryn pintaan on hiljan ruiskutettu uusi puolikiiltävä musta. Tällä kertaa tiimissä puuhastelivat herrat Jussi Luntamo, Petri Tuovinen ja Jussi ”Jude” Packalén. Tilalle iskettiin kaksi ovea ja samassa yhteydessä tolppaidentiteetti muuttui tolpattomaksi, kun autosta tuli HT-korillinen. Pojat olivat eräällä tavalla jopa uraauurtavia, sillä pitsimaalauksista Sämpylä-Mercurystä ei voi olla pitämättä, koska se on kaikessa pulskeudessaan sympaattinen ilmestys. Näin konetilaan laskettiin modernimpi Projektivai heita Chevyn 305-pikkulohko TH-350-automaattivaihteiston kera. Katon ja korin rajakohdat suojattiin huolellisesti, jotta hiontavaiheessa ei turhaan vioitettaisi virheetöntä lakkausta. Takapenkille siirryttiin aikanaan kaappariovien kautta, mutta nykyisin kaikki matkalaiset siirtyvät kabiiniin kahden etuoven kautta
Persoonallinen maski ei ole Pasin ideoima, vaan oli autossa jo ostohetkellä. Konetilassa paistattelee ”ruotsalaisittain” legendaarinen 75 hevosvoiman B18Amoottori. lake pipes -kylkiputkien ja dummy spotlight -feikkihakuvalojen muodossa. Maalaus jäi toteutumatta, joten seuraavakin kesä kahlailtiin läpi entisessä asussa. Kiillotin samalla käsin kaikki kromiosat. Se siirtyi viime talvena Saksaan, kun ei kelvannut kotimaisille harrastajille, Pasi harmittelee. Väriksi piti alun perin tulla entisenlainen mattamusta, mutta maalari ehdotti puolikiiltävää mustaa, koska se toisi paremmin esille pyöreät muodot. Teetätin uudet sivulasit turkulaisessa lasiliikkeessä rikkinäisten tilalle. Forssan PickNickistä saatiin kotiin viemiseksi Rock´n Roll Car -luokan pronssipysti. Pohjatyöt tehtiin kimppatallissa, jonka yhteydestä löytyy ns. Räsymatoilla viimeistelty kabiini ei voi olla muuta kuin cool. Pasi osallistui ajokauden aikana useampaan harrastetapahtumaan. Seuraavana kesänä tuli cruisailtua runsaasti ja kärry toimi moitteetta koko suven, joten seuraavana talvena ei ollut tarvetta tekniikan korjaamiselle, Pasi iloitsee. – Sain huhtikuussa rakentelukipinän, jonka seurauksena purin autosta puskurit, valot, listat ja muut. Amazon oli edellisellä omistajalla aina vuodesta 2001 lähtien. Muutakin tingentangelia tuli ruuvailtua ympäri autoa ja kabiinia. Salmiakkikuvioinen kojaripäällys on pop! Pääkuvien oton jälkeen Pasi taiteili vielä Junkyard Rat -tekstin takaluukun kanteen. PV-Volvoja en ole harrastanut, mutta yksi museokuntoinen Duett on tallissa vieraillut. set Suomi-kilvet, jotka olivat olleet Mercuryssä tiettävästi jo 80-luvulta lähtien. Lasiin kiinnitetty aforismi ei voisi olla sopivampi juuri tähän autoon. Auton papereista selvisi, että choppaukseen oli haettu luvat helsinkiläiseltä konttorilta 1988. Tämän jälkeen suoritettiin kevyttä personointia mm. Auto poistettiin rekisteristä 2004, minkä jälkeen se jätettiin seisontaan vuosikymmeneksi. Muutoskatsastus suoritettiin tammikuun viimeisenä päivänä 1990. Duettista saadut rahat polttelivat taskussa, minkä viilentämiseksi Pasi päätti tutustua Amazon-tarjontaan. Jos on Mercuryssä taivaallisen iso ratti, niin eipä Amazonin vastaava häpeä sen rinnalla. Somerolla löytyi myynnissä ollut ’67 Amazon, johon oli tehty korimuutoksia jo 80-luvun lopulla. Jarrut on käyty kertaalleen kauttaaltaan läpi, muuten auto on ollut erittäin luotettava matkakumppani. Kesän aikana Pasi ehti suunnitella yhdessä vaimonsa kanssa Mercuryn ylimaalausta, koska mattamusta alaosa oli tullut tiensä päähän. Tämän vuoden heinäkuun lopulla auto rekisteröitiin huomautuksitta ja hetken kuluttua sain ruuvailla paikoilleen auton ensimmäisellä rekisteritunnuksella varustetut tuoreet kilvet, Pasi hehkuttaa. Sitä oli ehkä seisotettu taivasalla, koska pohjaan ja takakonttiin jouduttiin hitsaamaan tuoretta peltiä lähes kauttaaltaan. – Ensimmäisen talven aikana ei autolle tehty juuri mitään, kiesi kun ei kaivannut enää korimuutoksia tai suurempia kustomkikkailuja. Kone oli käyntikuntoinen, mutta kytkin oli jumissa. Mercury ylimaalattiin tallikompleksissa sijaitsevassa maalaamotilassa, Pasi kertoo. V8-MAGAZINE 17. Amazonin harmaa ulkoasu saattaa jalostua, sillä puolikiiltävä musta pukisi hyvin myös ”lillaMercuryä”. Tummanpunainen nousi ensin esille, mutta sen todettiin olleen jo liiaksi käytetty väri. Sama kaava pätee myös Amazoneihin, joita on ollut tallissa alkuperäiskuntoisina tai kustomoituna. . Jarrupuoli piti kunnostaa kokonaisuudessaan. Takalasin kohtalosta ei ole tarkempaa tietoa, mutta rikkinäisenä se istuu kokonaisvaikutelmaan. Maalaussession jälkeen Pasi asensi puskurit ja muut tilkkeet takaisin paikoilleen. hiomatila, jossa oli hyvä suorittaa pölysessio. Litistetty Amazon Pasin omistusaikana ei Mercurylle ole toistaiseksi tarvinnut uhrata aikaa teknisten parannusten suhteen. Leimakin on isketty papereihin huomautuksitta joka kevät. – Omistuksessani on ollut jenkkiautoja aina ajokortti-iästä lähtien. Konepellin sisäosaan on joku entisistä omistajista runoillut: ”Perskele sehän hajos!”. Seuraavana kesänä olikin ekstramukavaa ulkoiluttaa autovanhusta, kun pintaa koristi yhtenäinen värisävy entisen laikukkuuden sijasta. Takaluukun ilmettä piristettiin uudella verhoilulla. Seuraavan talven 2012–2013 aikana maalausidea kypsyi valmiiksi, joten energiatasot olivat nyt kohdillaan. – Amazonin edellinen omistaja oli aloittanut ruostepaikkaukset, siksi auto oli ostohetkellä karunnäköinen paketti
Sinisalo/Camaro 5. Overdrive.fi siirtyy Veekasin talliin Jenkkiautoharrastajien suosituin keskustelufoorumi Overdrive.fi siirtyy samaan talliin V8-Magazinen kanssa, kun lehteä kustantava Fokus Media osti sivuston syyskuussa. Räyskälässä, Vesivehmaalla, Kiikalassa ja Alastarossa. jättisuuri maski kera Moon-tyyppisen tankin, ajovalot ja töötti. Hakulinen 1970 vuoden ilokaasutetulla isolohko Novalla. Soini/Rambo Rambler 10. Tässä rattaat, joilla uskottavuus on kondiksessa. Ronja-tyttönen kiertelee tapahtumissa tyylillä. Viime vuoden nopeimpiin kuuluvat Nykäsen Swinger ja Wihisen tuplaturbo pickup kärsivät isoista teknisistä ongelmista, joten kuskit ottivat itse autot pois listoilta muiden kuskien tieltä. Sarapuu/Audi S4 farkku 4. Harrastetapahtumissa näkee jos jonkinmoisia lastenrattaita, niin ajanpatinoimia tehdasvaunuja kuin uniikkeja itsevalmistettuja rattaita, joissa rakentamisen rajoittimena toimii ainoastaan tekijän mielikuvitus. Hermunen/Jekku Valiant 9. Varustukseen kuuluu mm. Löytyykö sinulta tai ystävältäsi uniikit lastenrattaat. Jatkossakin Overdrive.fi säilyy itsenäisenä, mutta yhteistyötä V8-Magazinen kanssa tiivistetään, mikä hyödyttää niin Overdriven käyttäjiä kuin V8-Magazinen lukijoitakin. Ade/Farmari Vega Harrastehenkiset lastenrattaat Näiden tehdasvalmisteisten rattaiden esikuvana ei ole voinut toimia mikään muu kuin auto. Nopeimmat autot listalla tahkoavat varttimailin jo 8 sekunnin rajan molemmin puolin. Rantakari/Tunneli Duster 8. Lehteä nopeampaa sähköistä kanavaa voidaan hyödyntää esimerkiksi Veekasin suositun V8-Marketin parantamisessa. Osakilpailuita oli 7, mikä johti siihen, että kalustoa vaihtui listalla ennätysmäärä. Tällä hetkellä Blacklist #1 titteliä hallitsee Mr. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO Uutisia & asiaa Koonnut toimitus 18 V8-MAGAZINE. Sivuston takana on monille tuttu harrastaja Heikki Skyttä, joka järjestää myös suosittua Big Wheels -tapahtumaa Pieksämäellä. Rattaissa on useita autoilun maailmasta tunnistettavia piirteitä, kuten lokasuojat, puskuri, pillerikapselit ja rättikatto. Uskali/Blacklist Buick 3. Lista jatkuu keväällä siitä, mihin syksyllä jäätiin. Ketunhäntä kiinnitettynä antenniin viestinee tulevasta, joten tässäkö tuleva raggarin alku, vai lieneekö kyse sittenkin rattaita työntävän isin tai äidin omista mielihaluista. Mustan listan nopeimmat Tässä tuorein tilanne: 1. Isin autossa olevat puolavanteet mahdollistavat rattaiden näppärän lukitsemisen polkupyörälukolla. Kisoja ajettiin mm. Tiukka vääntö ykköstittelistä ajettiin Uskalin Blacklist Buickia vastaan Boxer Speed dayssä Räyskälässä, jossa Uskali ei pystynyt vastaamaan Hakulisen hyvin viivalta irtoavan Novan lähtöön. Straipeillakin koristellun rattaiden poju voi halutessaan pysäyttää kulun mekaanisella jarrulla, jota voi käskyttää kyljen shifteri-tyyppisestä tangosta. Overdrive.fi on vuonna 2001 toimintansa aloittanut kaikille harrasteautoilusta kiinnostuneille avoin keskustelufoorumi, joka tarjoaa tietoa autoista, tekniikasta, rakentelusta sekä harrastustoiminnasta eri puolilla maata. Hakulinen/Nova 2. Forsman/Chevette 7. Bee-One Power Gear Blacklistia eli katukiihdytysautojen TOP10 listaa ajettiin toista kautta. Paukkuri/Green Duster 6. Esittele ne osoitteessa: www.facebook.com/V8Magazine
Katu, Alastaro 11.6. Katu, Vesivehmaa 18.–19.6. Torilla tavattiin ja juhlistettiin Vaasan Botniahallissa 26.–27.9 järjestetty Westcoast Motor Show keräsi paikalle lähes 300 erilaista nelija kaksipyöräistä sekä 3200 maksanutta katsojaa. . Nykyisin hänellä on kesäautona Oldsin . Automallissa on paljon osia, joita on käytetty autotuotannossa ainoastaan yhtenä tai muutamana vuonna, joten osahankinnat eivät ole helpoimmasta päästä. Tänä vuonna kunnon avoautokelit tulivat vasta elokuussa. Tämä tuntuu erityisesti harrasteautoilijoiden lompakossa, jotka omistavat yleensä useamman auton. Automaattivaihteistona on 3-vaihteinen Roto-Hydramatic ja moottorina 3,5-litrainen alumiini-V8, jonka resepti myytiin sittemmin Englannin autoteollisuudelle. Ikä ei ole rajoite Drag Racingissä. SM6, Alastaro Tasokkaan muskelitarjonnan mielenkiintoisimpiin uutuuksiin kuului Ari Viiasen aito ’69 Dodge Coronet R/T 440. Siitä on hyvänä osoituksena kymmenien vuosien kiihdytysuran jälkeen edelleen tositoimissa jatkava 66-vuotias John Force, joka on mukana 10 kuljettajan joukossa pisteissä viidentenä kamppailemassa Funny Carin mestaruudesta. Kompaktista koosta ja keveydestä on hyötyä kaupungissa ja pikkuteillä. SM5, Motopark 20.8. Ajoneuvovero nousee jälleen ensi vuoden alusta ja keskimääräinen korotus on noin 60 euroa. Kuusi osakilpailua FHRA on julkaissut kiihdytyskauden 2016 alustavan kilpailukalenterin. Menestys jatkuu Patinapuolen ja yksi koko näyttelyn erikoisimmista nelipyöräisistä oli Christina Anderssonin '57 Oldsmobile Super 88, joka on alkuperäinen vain 2983 kappaletta valmistettu kaksiovitolppa-yksilö. Katu, Motopark 2.–3.9. Innostus näkyi monilla kasvoilla ja kiinnostuksella kyllästettyjä kysymyksiä sateli näytteilleasettajille. Toistaiseksi niitä on kuitenkin saatu tilattua USA:sta. Helsingin Rautatientori on ollut viime aikoina kohtauspaikkana monenmoiselle toiminnalle. SM3/EM, Alastaro 23.–24.7. H A N N E LE H A TA N PÄ Ä Useasta todella laadukkaasta ruotsalaisesta rodista Top Teniin valittiin Sven Grenholmin huippuhieno ’32 Ford Roadster, jonka voimanlähteenä vaikuttaa Chevroletin legendaarinen 348-kuutiotuumainen isolohko. Vaihtelu arkeen oli tervetullut ja kyytiläiset nauttivat aidosti ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. . Fisker Automotive on vaihtanut nimensä Karma Automotiveksi. Tällä pääkaupunkimme keskeisellä paikalla järjestettiin 5. Espoolainen Kenneth Henriksson osti Suomessa tosi harvinaisen avomallin viitisen vuotta sitten kaveriltaan, joka tarvitsi tilaa talliinsa. SM4, Kalajoki 13.–14.8. Tilaisuus oli komea näyteikkuna autoharrastukselle. . Lisäksi kadunmiehen kiihdytystapahtumia on kaavailtu kolmelle viikonlopulle. Mikään ei ole ikuista, joten mm. syyskuuta myös urheiluja kilpa-autonäyttely 40-vuotiaan Sports Car Club of Helsinki ry:n ja 25-vuotiaan Historic Race Finland ry:n juhlavuoden kunniaksi. Positiivisena asiana voidaan todeta, että SM-osakilpailuita ajetaan kuusi kappaletta. lisäksi Datsun 1600 -museoajoneuvo. H A N N E LE H A TA N PÄ Ä TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK Katujenkki tien päältä V8-MAGAZINE 19. FHRA on vahvistanut Ari Pietilän Tierpissä ajaman ajan 5,7706 Top Methanol Funny Car -ryhmän viralliseksi Suomen ennätykseksi. Entusiastien lisäksi siihen tutustuivat sattumalta samaan aikaan kaupungin keskustaan osuneet ihmiset. Vuosikymmeniä sitten Amerikasta käytettynä tuotu Cutlass on edelleen alkuperäisasussa ja -tekniikalla. Tiivistettyä Vuonna 1962 Oldsmobile Cutlassin mallistoon lisättiin convertible. Joka tapauksessa kotikaupungin cruisingeissa tuli käytyä. sähkötoiminen rättikatto on uusittu. SM2, Alastaro 7.–10.7. 20.5. Yhtiön ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa tuotantomalli on Fisker Karma Sedan. SM1, Alastaro 27.5. Test & Tune Alastaro 21.–22.5. Yli 140 autoon, joista monet olivat todellisia harvinaisuuksia varsinkin Suomessa, kävi tutustumassa lähemmäs 10 000 kävijää epävakaasta säästä huolimatta. Oldsin matkamittariin ei kertynyt paljoa kilometrejä, kun moottoripyöräily vei osan Kennethin vapaaajasta. Korinväriset peltivanteet pillerikapseleilla ovat aina toimiva yhdistelmä. Atmosphere Destroyers Car Club teki hyvän teon ja vei Vesannon kehitysvammaiset ajelulle maailmaa nähneillä linttaautoillaan. Kovan kotimaisen tarjonnan lisäksi paikalle oli saatu parisen kymmentä ruotsalaista autoa ja pyörää. Kennethillä on ollut useita jenkkiautoja, joista Dusterilla hän ajoi jopa ympäri vuoden.
Se määrittelee jatkossa ajoneuvorakentelun rajoituksia/mahdollisuuksia. Toinen poliittinen paine kohdistui rengaspaineen valvontajärjestelmiin. Ensimmäinen osoitus tällä saralla on äskettäin julkaistu Trafin määräys Auton ja sen perävaunun rakenteen muuttamisesta numerolla TRAFI/8777. TEKSTI JA KUVAT PEKKA VAISTO min ne ovat olleet vähintäänkin harmaalla alueella, mutta nyt niitä voidaan tehdä uusitun ohjeen mukaan. RE85-etanolimuutosten tekemisen vaikeuteen. AiemRAKENTELUSÄÄNNÖKSISSÄ Auton rakenteen muuttamista koskevia määräyksiä on päivitetty Trafin toimesta. Early-Hemi on suosittu moottorivaihtoehto rodiin. Muutosten ja päivitysten helpottamiseksi Trafi sai valtuudet jatkossa antaa näitä määräyksiä, mikä varmaankin nopeuttaa ja joustavoittaa asioiden etenemistä. Tätä on pidetty tärkeänä ympäristösyistä. 20 V8-MAGAZINE A iemmat rakentelua rajanneet säädökset ovat jo vuodelta 1998 ja aikanaan Liikenneministeriön laatimat. Valvonta tuli pakolliseksi uusissa autoissa tänä vuonna ja järjestelmän asentaminen myös talvirenkaisiin olisi lisännyt kustannuksia melko paljon. Poliitikot ovat kiinnittäneet huomiota mm. Vuoden 2016 aikana Trafi päivittänee muitakin ajoneuvorakentelua sääteleviä päätöksiä ja tavoitteena on sääntelyn lieventäminen ja harrastajien omavalvonnan lisääminen. Tässä mielessä siis suunta on harrastajan kannalta oikea, vaikka askeleet ainakin aluksi ovatkin melko pieniä. Tämän vuoksi nyt uusitussa määräyksessä annetaan vapautus valvontajärjestelmän käyttämisestä. Seuraavassa on lyhyt katsaus asiaan ja vähän tulevaisuuteenkin. Teksti mielenkiintoisine perusteluineen ja kommenttikoosteineen on luettavissa Trafin sivuilta. Muutoksia. Kiire autojen rakennemuutosmääräyksen päivittämiseen tuli kuitenkin tällä kertaa muualta. Suuria muutoksia ei ole vielä toteutettu, mutta suunta sentään on oikea. Toivottavasti tällaisen moottorin vaihtaminen helpottuu tulevaisuudessa
Viimeksi sellainen järjestettiin elokuussa Vantaalla ja paikalla oli erilaisia rakennettuja autoja, mukaan lukien korotettuja maastoautoja. Määräyksen seuraavassa päivityksessä voitaisiin sallia suurempia moottorin muutoksia, jos ajoneuvon turvallisuus varmistettaisiin esimerkiksi hyväksytyn asiantuntijan suorittamalla jarrutusja väistökokeella.” Harrastajien omavalvonta FHRA ry:n ja Trafin kehittämässä yhteisprojektissa FHRA:n valtuuttamat tarkastajat voivat auttaa rakentelijaa poikkeuslupahakemuksen laatimisessa ja antaa lausuntoja muutetun rakenteen hitsaustyöstä ja muista muutoksen suoritustavoista, eli suorittaa rakennetarkastuksia. Pujottelukokeessa tarkoituksena on, että auto läpäisee 18 metrin keilavälillä olevan pujotteluradan riittävällä nopeudella siten, että ajoneuvon hallinta on vielä turvallista. Tavoitteena on, että harrastajalla olisi mahdollisuus saada apua kohtuullisen ajomatkan päässä kotipaikaltaan. Tämä on nyt jäänyt pois. Näissä pyritään selvittämään auton käyttäytymistä eri ajotilanteissa paremmin kuin se katsastusasemalla on mahdollista. Tarkastajia on tällä hetkellä nimitetty maanlaajuisesti hieman yli kymmenkunta. Samalla yleensä hakemusten yksityiskohtaisuus paranee ja tätä kautta myös käsittelyajat lyhenevät. Samoin toivelistalla ovat olleet maastoajoneuvojen rengastusvaatimusten lieventäminen ja monet muutkin rakentelun suositut muutokset. Positiivista kuitenkin on, että kommenttikoosteessa Trafi viittaa useamman kerran tuleviin uusiin määräyksiin. Joissakin tapauksissa päänvaivaa on saattanut aiheuttaa vaatimus vaihdettavan moottorin painosta. Erityisesti on toivottu moottorin vaihdon yhteydessä suurempien tehojen sallimista. Toki joitakin aiemmin poikkeuslupaa edellyttäneitä muutoksia voidaan jatkossa hyväksyä muutoskatsastuksessa, mutta suurta läpimurtoa ei ole vielä saavutettu. . Renkaiden kokovaatimuksissa maastoautoharrastajat saivat hieman lisävapauksia. Suunniteltujen vaatimusten mukaisesti auton tulisi pysähtyä 80–100 km/h nopeudesta määrätyllä matkalla ilman lukkojarrutusta ja olla hallittavissa turvallisesti jarrutuksen aikana. Merkittävämmät vapautukset ja helpotukset ajoneuvorakentelulle jäävät siis vielä odottamaan itseään. Rakennetarkastusten lisäksi tarkastajat järjestävät koeajotilaisuuksia, joissa tämänhetkisten kaavailujen mukaan tehdään kiihdytysja jarrutuskokeita, sekä pujotteluja kääntyvyystestejä rakennetulle autolle. Jos siis suunnittelet valmiiksi rakennetun ajoneuvon tuomista maahan tai muutosten tekemistä olemassa olevaan autoosi, käänny FHRA ry:n puoleen ja kysy alueesi yhdyshenkilön tietoja. Itse raja-arvoja on testattu ja tullaan edelleen testaamaan FHRA:n tarkastajien ja Trafin yhteisissä tapahtumissa. Samoin polttoaineen ruiskutusjärjestelmän asentaminen on jatkossa sallittua ilman eri lupaa, eikä erillistä tehomittausta tarvita. Todennäköisesti hän voi auttaa projektissa.. Saatujen tulosten perusteella on haarukoitu raja-arvoja, jotka muutettujen autojen tulisi täyttää ennen katsastukseen viemistä. Suora lainaus kommenttikoosteesta: ”Trafissa on meneillään poikkeuslupien kehittämistä koskeva hanke, jossa pohditaan testejä rakennemuutosten turvallisuuden varmistamiseksi. Sen vuoksi he osaavat usein neuvoa ja ohjata rakentelijaa valitsemaan sopivat osat siten, että poikkeuslupa olisi mahdollista myöntää. Kaikki henkilöt ovat kokeneita ajoneuvorakentelijoita ja lisäksi perehtyneet määräyksiin. Tulevaisuus Kuten aiemmin todettiin, rakentelumääräyksiin voidaan odotella tulevaisuudessa lisää muutoksia, ja toivottavasti edelleen sallivampaan suuntaan. Tärkeätä olisikin nyt saada testattua mahdollisimman paljon muutettuja autoja aiemmin mainitun järjestelmän kautta ja pyrkiä osoittamaan, että nykyisin sallittua tehokkaampikin moottori on turvallinen ilman hidasta ja raskasta poikkeuslupamenettelyä. Rakentelijan näkökulmasta Autoharrastajan kannalta katsottuna kovin suurta muutosta ei siis tullut
Isolla Hemillä varustettu Daytona Charger nähtiin jo Pääsiäisenä American Car Show’ssa. Helsingin Cruising on saanut kylkiäisekseen FHRA:n ideoiman hienon alkulämmittelypaikan Malmin Lentokentän pihaympäristöstä. Cruisingit ovat muuttaneet muotoaan, sillä takavuosina musiikista vastasivat harrastepelien kasettisoittimet/radiot. Tässä tunnelmia Helsingistä, Turusta, Äänekoskelta ja Länsi-Uudeltamaalta . Tämä pikkukoira viihtyy mainiosti Vespaan rakennetussa omassa avonaisessa ”sivulaukussaan”. 22 V8-MAGAZINE. Vaikka syksy tekee hyvää vauhtia tuloaan, vetävät cruisingit väkeä tien päälle kiitettävään tahtiin. LOPPUKAUDEN CRUISINGIT FHRA:n pitkäaikaiselle toimitsijalle Matti ”Putte” Hämäläiselle lähti spontaanit Zemppitoivotukset Järvenpään Sairaalan suuntaan. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN Helsingin Cruising, Malmin Lentokenttä ja Kauppatori 4.9. VALOISAT TUNNIT VÄHISSÄ LOPPUKAUDEN CRUISINGIT Tijuana Rose on hienosti kustomoitu ’58 Chevy Impala. Siellä käy kiivaaseen tahtiin autokuntia ennen siirtymistään kohti Kauppatorin sisäänajoa ja siellä vastassa odottavia ruuhkia. Ja mikäs siinä on ajellessa poikkeuksellisen lämpöisen kelin helliessä cruisailijoita
Vesterisen Pekan uusin hankinta on Suomen ainakin toiseksi hienoin Thunderbird. Mopari on saanut kylkiinsä hieman uusia muotoja ja maukkaasti toteutetun maalipinnan. V8-MAGAZINE 23. Kaksin aina kaunihimpi, etenkin jos ne ovat kaksi alkuperäiskuntoista 30-luvun Packardia. Ahvenanmaalta saapui paikalle vanhemmalla Hemillä varustettu Roadster. Syksyn siivet Dodge Royalin muodossa. Malmilla voi ihmetellä autojen lisäksi myös lentokoneita. Toinen toistaan hienompia autoja pistäytyi Malmin Pre-Cruisingissa ennen Kauppatorin suuntaan poistumistaan
Nätti perhekustom erottuu massasta edukseen. Onnistunut kokonaisuus ja hyvä toteutus. Kavereita on hulppeaa kuskata ’71 Buick Electra Custom neliovi-hardtopilla. Jokaiseen Suomen cruisingiin kuuluu vähintään yksi valtteri. Läntisellä rantakadulla cruisailtiin vielä kesäisessä illassa elokuun lopulla. Tinin entinen Olds mild-kustom on ajautunut Mikalle Jyväskylän pohjoispuolelle. Tällä Valiantilla olisi varmaan kerrottavanaan 51 vuoden ajalta tarina poikineen. Turku Cruising 22.8. Fordit, Plymouth, Dodge ja Chevy odottelevat sovussa cruisinglenkille lähtöä. SATEESTA HUOLIMATTA Esteri ei suosinut Atmoshpere Destroyers -kerhon KeskiSuomessa järjestämää Ääne-Cruisingia, vaan vettä satoi omiksi tarpeiksi. TEKSTI JA KUVAT HANNELE HATANPÄÄ Ääne-Cruising, Äänekoski 5.9. Oma valintani tapahtuman helmeksi. TEKSTI JA KUVAT AULIS HÄMEENKORPI On sitten hieno ja puhdaslinjainen auto tämä Super Fury 383 Commandomoottorilla. 24 V8-MAGAZINE. Nälkä ja janokaan eivät yllättäneet, mistä pitivät huolen kadun jäätelöja nakkikioskit sekä useat laivaja terassiravintolat. Paikalle saapui kuitenkin 70 autokuntaa, jotka kiersivät pitkin huikeilla maisemilla varustettua maalaisreittiä. Suurin osa jenkkiautoista oli Lounais-Suomesta, vaikka päivällä Kustom Show'ssa nähtiinkin väkeä eri puolilta Suomea. Rantapuiston nurmikolla oli picnicmäistä seurata ohikulkijoita. AMERIIKAN AUTOT FRAMIL Maamme vanhin kaupunki Turku näytti parastaan. Museoautomiesten cruisingeissa ei ole näin montaa 30-luvun autoa
Lakeside Cruising 19.9., Länsi-Uusimaa Rodejakin pyörähti paikalla muutamia. Monille tämä pitempi cruising länsiuusimaalaisilla maalaisteillä oli kauden viimeisiä suurempia yhteiskokoontumisia. Taka-alan paikallinen ’72 Cadillac Hearse jatkaa maallista vaellustaan alkuvuosiaan iloisimmissa merkeissä. Rantakadulla kun ollaan, niin cruisata voi myös tien vieressä Aurajoella. Chevyn liukkaanmuotoinen kova katto kulki rankkasateiden varalta jenkkifarmarin katolle kiinnitettynä. TEKSTI JA KUVAT HANNELE HATANPÄÄ VIIMEISEEN ASTI Karjaalaisen ’70 Dodge Dart Swingerin ulkoisetkin merkit viittaavat siihen, että kulkupuolta on tuimennettu. ’34 Ford Tudor tuli Loimaan suunnalta. sanoin ”Jet-smooth luxury”. V8-MAGAZINE 25. Onneksi joitain on vielä cruisingeissa eli harrastajien suojissa. Ei ollut arvossaan pariin kymmeneen vuoteen ja nyt tuntuu, että näitä näkee liian harvoin. Päivän päätteeksi biletettiin Hill Garagen tallilla Siuntiossa. Joka syksyinen Lakeside Cruising sai liikkeelle lähemmäs sata autokuntaa. Ford Fairlane 4d on katoavaa kansanperinnettä. ’64 Chevrolet Impalaa myytiin uutena mm. Reitti kulki Siuntion, Inkoon sekä Raaseporin kautta Lohjalle. Paikalla käväisi ainakin tämä tehokkaalta kuulostanut Wellcraft Scarab 80-luvun alkupuolelta. 70–80-lukujen piilofarmarit ovat kadonneet katukuvasta täysin. Ryhdikäs täyskorinen vaikuttaa Porvoon seudulla. Avoautokelejä on vielä syyskuussa, todistivat Greasehead Raggarsit, jotka matkasivat ’58 Edsel Pacerilla ja ’66 Chevrolet Bel Airilla. Siisti ja yksinkertainen
Uusi ´57 Chevyn puskuri sopii kokonaisuuteen hienosti. Buick ´57 maski täydentää uuden hymyn.. TEKSTI JA KUVAT HARRI JUKARAINEN rengastuksella, sekä tietenkin toimivalla värityksen ja sisustan yhdistelmällä. Mutta eihän läpeensä paatunut harrastaja voi olla tekemättä jotain hauskaa myös itselle, vähän niin kuin isomman projektin välityönä. Timpalla on ollut pitkään työn alla ’38 avo Buick, joka on joutunut odottelemaan vuoroaan asiakastöiden päätyessä aina etusijalle. 26 V8-MAGAZINE Ford Ranchero 1958 VEIKEÄ VÄLITYÖ T äysin läpikäydyt projektit, missä kori nostetaan rungolta ja auto muutenkin puretaan nippeleiksi, ovat aikaa vieviä myös ammattimiehelle. Kyllähän tällaisilla välitöilläkin on taipumusta hieman karata käsistä, ja ne vaativat suunniteltua enemmän panostusta. Timpan vinkkelistä kyse ei kuitenkaan ole samanlaisesta täysprojektista kuin esimerkiksi ’41 Lincolnin kohdalla. Asiakastöiden lisäksi seppä pukkaa pajaltaan omia autoja tämän tästä. Timppa onkin toteuttanut visioitaan vähemmän työtä vaativiin kohteisiin, joissa on selvitty pienemmillä muutoksilla. Tavisharrastajalle vähemmän työtä vaativa on aika suhteellinen käsite. Watsonin inspiroima Larry Watson on legendaarinen automaalari, jonka käden jälkeä ja aivoitusten tulosta on nähty monissa kuuluisissa kusRancheron keula on saanut kokonaan uuden ilmeen. Lopputulos on saatu aikaan luomalla autolle oikea stuukki sopivalla madalluksella ja Timo Hersti on tuottelias kaveri. Chevy ´58 parkkivalot sopivat aukkoihin kuin tehdyt. Sen kumidaisarit on poistettu ja pohja avattu. Matalat autot, low riderit ja kustomit, ovat aina olleet lähellä herran sydäntä
Toki Timppa yhdistelee tarvittaessa eri tyylejä ja hakee omanlaistaan tulosta, kuten kaikki muutkin rakentajat. Pari vuotta myöhemmin hän avasi oman firmansa valmistuttuaan koulusta ja osti pian tehdasuuden ´58 Thunderbirdin mainostarkoituksessa. Eipä Watsonkaan jääPlatu on straipannut takaluukun firman logon ohella kaikki muutkin autosta löytyvät viivat. ?. Hänen edellinen kustominsa ’58 Thunderbird, jota voisi myös välityöksi kutsua, noudatti hyvin mestarin luomaa tyyliä. V8-MAGAZINE 27 tomeissa, joita rakennettiin Kaliforniassa 50–60-lukujen taitteessa. Juuri tämä varhainen 50-lopun Watsonin tyyli on kolahtanut Timpalle. Tämän jälkeen hän loihti autoon sen korin muotoja korostavan paneeleita, scalloppeja ja straippeja sisältävän maalauskokonaisuuden, josta tuli pitkäksi aikaa hänen tavaramerkkinsä. Hän aloitti uransa kuusitoistavuotiaana itse oppineena straipparina ja opetteli seuraavaksi liekkien ja scallopien teon. Barrisin pajassa autosta siivottiin ylimääräisiä koristeita sekä ovenkahvat
Se ei ole H-D:n tehdassävy, vaan ihan värikartan avulla valkattu. Ensin vuorossa oli vanhan maalauksen hionta ja takavalojen muutostyöt, kun posti sai kiikutettua eBaysta löytyneet Ed. Timpalla on pikaisesti muistellen ollut ainakin useampia kupariin, vihreään ja punaiseen vivahtavia autoja eri sävyissä ja erilaisin toteutuksin. Jutun Ranchero oli ollut kiikarissa Timpalla jo viime syksynä. Muuten istuu! En ollut nähnyt tuollaista toteutusta missään lehdissä ja ´57 Buickin maski oli ollut hillottuna myös yhtä toista haaveissa olevaa kuviota varten. Mutta mistä autosta sen tekisin. Katossa on käytetty pohjalla isokiteistä hopeaa flakea ja kuvioita on ruiskutettu perussinisen lisäksi toisella hieman turkoosiin vivahtavalla sinisellä. Nehän sopi Rancheroon kuin nenä päähän! Timppa hehkuttaa. Mulla oli varastossa ’57 letukan puskuri, jolla pääsin kokeilemaan leveyttä ja sen istuvuutta. Olin talvella Mikaelin kanssa Chicagossa ostamassa hänelle autoa, ja tietysti aikataulu natsasi näyttelyn kanssa, jossa oli monta hienoa sinistä harrastepeliä. – Meidän Recyclers-porukan Turun jaostolla Didolla oli sellainen, ja yritin hieroa autosta vaihtokauppaa mulla olleeseen ’69 museo Suburbaniin. Hän oli tarinan mukaan ensimmäinen, joka esimerkiksi toteutti pitsimaalauksen näyttelyautoon vuonna 1967. – Joo, ei ole tullut rakennettua sinistä autoa koskaan. Chicago Blues Auton väri on rakentajalle usein iso kysymysmerkki, vaikka sen vaikutus lopputulokseen on valtava. Hetken jo mietin Buick-projektia, mutta sen väri oli jo lyöty lukkoon, Timppa tarinoi. – Edselin takavalot olivat ihan must juttu ja Fordin keula on mielestäni ruma juuri vuonna 1958. Siellä vaan tuli fiilis, että sellainen täytyy tehdä. Sininen sävykin löytyi vahingossa kaverin Harrikan takalokkaria maalatessa. 28 V8-MAGAZINE nyt toistamaan samoja juttuja. Ajamalla kustomkekkereihin Ranchero pääsi työn alle toukokuun puolivälissä. Konepellin fakescooppi on ihan alkuperäinen ´58 Fordin koriste.. Mullahan oli jo syksyllä ollut visiot valmiina muutoksista Rancheron varalle, ja nyt pääsin toteuttamaan niitä. Mutta jutun Ranchero taitaa olla ensimmäinen sininen. Eihän herra silloin syttynyt, mutta Chicagon reissun jälkeen alkoivat palaset tippumaan paikalleen, kun hän itse tuli hieromaan kauppaa samoin aikein. Ensimmäisen sukupolven Rancherot ja El Caminot ovat aina olleet kysyttyjä kustom-aihioita
Edselin STW:n takavalot toimivat loistavasti Rancherossa. Kompura, venttiilit ja letkut ovat piilossa lavan pohjapellin alla. Spinnerilliset Mercury Montclairin ´56 kapselit antavat autoon sopivaa kustom-ilmettä. Konehuoneessa työskentelee alkuperäinen 292 cid Y-lohko, jonka tuottamat hummat CruiseO-Matic-automaatti välittää ysituumaiselle perälle. Ja sitten katossa on se toinen hieman turkoosiin vivahtava sininen. Kyljen kuviot madaltavat selkeästi autoa. Maalaussavotta edistyi aina, kun asiakastöiltä, talon remppaamiselta ja muulta harrastamiselta liikeni aikaa. Osa straipeista ja listoista puuttui vielä, mutta eipä useamman auton rakennellut mies jaksa enää stressata moisesta. Renkaina pyörivät tällä hetkellä 205/75-15 vyörenkaat, jotka saattavat vaihtua rättirenkaisiin leveällä valkosivulla. Muualla korissa on tumma pohja, jolloin siitä tulee tuollainen syvempi tumma sininen. Toisaalta auto on mukava ja pehmeä ajaa tehostimien puuttumisesta huolimatta, eivätkä ne ominaisuudet ainakaan renkaiden vaihdolla parane. Ja varmaa on, etteivät Watson-tyyppiset mild kustomit jää tähän yksilöön, mutta se on jo toinen tarina. V8-MAGAZINE 29 selin valot tontille. Sitä sinistä – Autossa on käytetty kahta sinistä sävyä. . Sivuprofiilista selviää hyvin kuinka maltillisesti Timppa on lisännyt kuvioita. Kojelauta kannattaa ehdottomasti maalata valkoiseksi ja straipata, jolloin sitä saa katsella jatkuvasti heijastuksena tuulilasissa, Timppa naureskelee. Eli etukierrejouset on korvattu ilmapusseilla ja takaa on poistettu osa pitkittäisistä lehdistä, joita korvaamaan on asennettu ilmapussit. Jake Lähdesniemen käsialaa oleva hohtavan valkoinen sisustus natsaa hienosti sinisen ulkokuoren kanssa. Renkaat ovat tällä hetkellä 205/75-R15 kapeilla valkosivulla. Rancherolla on ajeltu koko ajan ja straipit sekä listat ovat putoilleet paikalleen sitä mukaa, kun Platun ja Timpan kesän kiireet ovat antaneet myöten. – Eihän tällaisella Shop Truckilla viitsi kuskata isoja tai paskaisia kuormia, mutta toimiihan se hyvin rullaavana mainoksena, ihan niin kuin Watsonilla aikanaan, Timppa tuumaa. Korin päävärin sävy vain tulee erilailla näkyviin katossa, koska siellä on hopeaflake pohjalla, minkä lisäksi on kikkailtu maalin paksuudella. Auto oli värissä juhannuksena ja ennen seuraavan viikonlopun DoDads-reissua pääosin myös kasattuna Jake Lähdesniemen verhoilema hohtavan valkoinen sisustus paikallaan. Mercury Montclairin ´56 spinnerikapselit sopivat hienosti saman konsernin tuotteeseen.. Ne saattavat vaihtua leveillä valkosivuilla varustettuihin diagonaaleihin. Myös takasiiven Rancherotekstit on poistettu sotkemasta selkeää kokonaisuutta. Madalluksen suhteen Timppa pääsi helpolla, koska joku auton edellisistä omistajista oli asentanut autoon ilmajouset. Kaikki tiivisteet on myös uusittu kasauksen yhteydessä
TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO. Tällainen vauhtihirmu on muskeliveneiden aatelinen Cigarette Top Gun 39 Unlimited, jonka naseva nimi herättää jo kunnioitusta kanssaveneilijöissä. 30 V8-MAGAZINE RAJATONTA VE NEILYILOA Cigarette Top Gun 39 Unlimited 2006 Mikäli auto kulkee yli kahtasataa, voitaneen puhua suorituskykyisestä nelipyöräisestä. Mutta kun samaa vauhtia ajetaan veden päällä, on kyseessä eittämättä supernopea vene
Kuinka väärässä olinkaan, onneksi! LeifIvan ehdottaa, että ajaisimme hänen veneellään ruokailupaikkaan, jonne olisi ajomatkaa alle 10 meripeninkulmaa. Veneisiin iskettiin kaksi Mercury Racingin 1075 SCi V8-moottoria, jotka molemmat varustettiin kahdella ruotsalaisvalmisteisella Lysholm-tuplaruuviahtimella. Kyseessä oli ensimmäinen kolmesta samalla tekniikalla varustetusta botskista. Oletan lounaspaikaksi museon yläkertaa. V8-MAGAZINE 31 . – Veneeni rakennettiin 2006 ja myytiin keväällä 2007. Yli 2000 hevosvoimaa Hetken kuluttua istahdan pihalle pysäköidyn ’59 Cadillacin hanttarin jakkaralle. Ne olivat kuuminta kamaa, mitä tehtaalta oli mahdollisuus hankkia. K iertelen kuvailemassa Leif-Ivan Karlssonin isännöimässä World of Classic -museossa, kun mies tulee yllättäen keskeyttämään ja ehdottaa lounaalle lähtöä. Avomallinen siipikaunotar toimii Leif-Ivanin ympärivuotisena käyttöautona! Jotta tarina ei tässä kohtaa luisuisi raiteiltaan, paljastettakoon miehen kontittavan avonsa syksyllä kohti Floridaa, missä hän viettää talvet. Automatkan aikana Leif-Ivan raottaa salaisuuksien verhoa kertomalla veneensä huimista taustoista. Miksipä ei, sillä Ruotsin laivalla nautitusta aamupalasta on kulunut tovi, joten vatsa huutaa lisää sulateltavaa. Ehdotus kuulostaa hyvältä, sillä olen itsekin kokenut veneilijä, olenhan syntymästäni lähtien RAJATONTA VE NEILYILOA viettänyt kaikki kesät Turun saaristossa omalla pienellä saarellamme. Näin herkku pääsee nauttimaan lumen sijasta subtrooppisesta ilmastosta, kun samaan aikaan me epäonniset roikumme lumikoliemme varsilla kylmässä Pohjolassa. Hevosvoimia niistä lohkaistiin hulppeat 2150, toteaa Liki 12-metrisestä isojen poikien lelusta joutui pulittamaan tuoreeltaan 850 000 dollaria! Melkoinen rahakasa, kun kyseessä on lähinnä päiväcruisailuja varten valmistettu hupivene.
hanttarin jakkaralla istuen. Istuimet toimivat samalla turvallisuuden tunnetta antavina tukina, kun kyydissä olija haluaa nauttia vauhdista seisaaltaan. Jalkatuet on varustettu komein Cigarette-lätkin. Tappovauhtia veden päällä Saapuessamme Tullingesjön rantamille, missä sijaitsee Leif-Ivanin ”kotkanpesäksi” nimeämä vuosina 1910–1911 rakennettu nelikerroksinen talokomistus, on fiilis jo käsin kosketeltavissa. Olen myyty, sillä oman pulpettiveneeni peräprutkussa on hevosvoimia tasan 2100 vähemmän! Elokuun viimeisen viikon säätila mahdollistaa nautinnollisen avoautoilun. Oman yksilöni ex-omistaja kolaroi niin ikään, mutta ei onnekseen kuollut. Sisusta toistaa samaa väriteemaa ulkoasun kanssa. 32 V8-MAGAZINE Leif-Ivan tyytyväinen ilme kasvoillaan. Tässä autossa on extrana erillispenkit, joten olemme siis liikkeellä harvinaisuudella. Häneltä niitä löytyy jopa useampia. Polttoainelinjojen paksuudet ovat jotain muuta, mihin autoharrastajat ovat tottuneet. Helikopterilentäjänä olen oppinut tunnistamaan ja arvostamaan juuri näitä rajoja, huomauttaa Leif-Ivan, jonka vakuuttelu saa minut luottavaisemmaksi tulevan ajon suhteen, vaikka veneiden menneisyys kieltämättä hirvittää. Muutaman kuvanoton jälkeen miljonääriveneilijä käynnisOhjauspulpetti on kuin lentokoneen ohjaamo, mittareita ja vipstaakeja löytyy vaikka muille jaettavaksi. Mittareita riittää hanttarin paikalla istuvan ihmeteltäväksi, ja myös takana istuvat tietävät, mitä nopeutta kulloinkin ajetaan. Elohopean noustessa hellelukemiin tiedän olevani oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Konetilasta löytyy hevosvoima per kuutiotuuma, mikä tarkoittaa yhteensä 2150 hevosvoimaa! Moottorit kunnostettiin kauttaaltaan talven 2011/12 aikana. – Botskien taustalta löytyy runsaasti dramatiikkaa, sillä kaikkien kolmen veneen ensimmäiset omistajat ovat kuolleet veneillessään Top Guneilla. Tällaisella veneellä ajavan on tunnettava rajat, joissa on pysyttävä. ?. LeifIvanin tapauksessa ei ole mitenkään spesiaa lia, että olemme liikkeellä juuri Eldorado Biarrizilla, joka löytyi aikanaan mallihierarkian huipulta. Moottoreita voi seurata livenä kameran välityksellä esim
Päähenkilö ”Sonny” Crockett (Don Johnson) veneili veret seisauttavalla ’86 Wellcraft 38 KV Scarabilla, joka taisi synnyttää sarjan myötä jonkinmoisen muskelivenebuumin maailmalla. Eipä ole vaihtokalsareiden tarve kaukana, sillä melu on korvia huumaava. – Veneen huippunopeus on 119 solmua, mikä tarkoittaa siis 220 km/h vauhtia. Leif-Ivan viihtyy vapaaajallaan niin autoilun kuin veneilyn parissa. Korkeaselkänojallisten istuinten reunoilta löytyy säilytystilat esim. Hän nimeää yhdeksi kaikkien aikojen suosikikseen ’59 Cadillacin. Syksyllä Top Gun nostetaan ylös massiivisella 3-akselisella trailerilla ja viedään talvehtimaan lämpimään halliin. Nopeat veneet jättävät jälkeensä näyttävät peräsuihkeet, eikä Top Gun poikkea tässä suhteessa. Olen vuosikymmenten aikana puikottanut ja ollut monenlaisen jenkkiauton kyydissä, mutta nyt olen jenkkiautoilijoiden ”harmiksi” kuin pakotettu toteamaan, että tämä veneajelu oli toistaiseksi parasta, mitä olen tehnyt housut jalassa! Siinä on taas yksi ikimuistoinen kokemus kerrottavaksi lastenlapsille, kiikkustuolissa keinuessani. OMISTAJA Leif-Ivan Karlsson, Tullinge, Ruotsi. V8-MAGAZINE 33 Cigarette Top Gun 39 Unlimited STRATEGISET MITAT Pituus 38,9 jalkaa (11,86 m), leveys 8 jalkaa (2,44 m), korkeus 6,2 jalkaa (1,89 m), paino 11,300 lbs (5125 kg), staattinen syväys 27 tuumaa (0,69 m), varalaita 41 tuumaa (1,04 m), polttoainetankki alunperin 212 gallonaa (800 litraa, nykyisin 1 000 litraa), polttoaineenkulutus 250 litraa per tunti. Kuka helkkari käynnisti top fuelerin. Leif-Ivan on kokenut veneilijä, sillä hän sai ensimmäisen oman perämoottorillisen veneen jo 10-vuotiaana, jolla seikkaili joella. Liekö kasarikulttisarja Miami Vicella ollut vaikutusta asiaan, koska LeifIvan hankki saman tehtaan valmisteen, jollainen oli mukana sarjassa. Kotimatkalla olen jo sinut vauhdin kanssa, vaikka sikarinmallinen kiituri kulkee neljä kertaa nopeammin kuin oma veneeni. . Vaikka kyseessä ei ole varsinainen matkavene, voi kajuutassa tarvittaessa lepuutella silmiä. Yhdysvalloissa Leif-Ivan veneilee 41,3-jalkaisella Formula 400 SS Express Cruiserilla, jossa on kaksi 502-moottoria. Konetilan kansiosa nousee hydraulisesti ylös vain nappia painamalla. Lounastamme Slagsta Marinan rantaravintolassa, missä naapurimiehen sympaattisuus kulminoituu. Köysien irrotuksen jälkeen suuntaamme Top Gunin pitkän keulan kohti tunnettua Flottsbron Katthavetia, missä eteemme avautuu hetken päästä häkellyttävä näky, kuin olisimme saapuneet yllättäen Amazonin sademetsän jokisuistolle. 1600 kW), kierrosalue täydellä kaasulla 6000–6500 rpm, puristukset 7,8:1, poraus 4.57” (116 mm), isku 4.21 ” (107 mm), 105-amppeerin laturi (1481 W), polttoaineen suorasuihkutus (SFI), PCM Marine Engines PCM 09 -polttoaineohjain, huippunopeus 119 solmua (220,39 km/h). Muskeliveneilyn pariin mies siirtyi 80-luvulla. MOOTTORI 2 x Mercury Racing 1075 Sci V8, 2 x Lysholm tuplaruuviahdin, 2150 hevosvoimaa (n. VAIHTEISTO/VETOLAITE 2 x kuivasumpullinen BAM (Berman Automotive & Marine) 1500 vaihteisto, 2 x Mercury Speedmaster 6 -perävetolaite kuivasumpulla, 2 x 5-lapainen Cleavertyyppinen (suora jättöreuna) ruostumaton teräskisapotkuri. Emme kuitenkaan ajaneet tällä kertaa 90 solmua kovempaa, mikä vastaa reilua 150 km/h nopeutta, huikkaa Leif-Ivan sarkastinen ilme naamallaan. Kajuutasta löytyy istumapaikat neljälle pelkääjälle. Ruokatilauksen jälkeen ilmoitan tarjoavani lounaan, minkä jälkeen LeifIvan päivittelee edullisen annoksen valitsemista. Cigarette Racing Team -logo löytyy myös kannen sisäosasta. Yhdeksääkymppiä on aivan riittävästi, totean itsekseni. tää yllättäen moottorit, kun olen vielä kameroineni konetilan välittömässä läheisyydessä ihastelemassa adrenaliinin kohottajia. köysille ja moottoritilan kannen etuosan aukko takaa moottoreiden raittiin ilman saannin.. Tämä sininen avoherkku matkustaa ennen talvea Floridaan. Vain krokotiilit puuttuvat! Tätä ennen Leif-Ivan on ehtinyt esitellä muskeliveneensä kulkuominaisuuksia, jotka herättävät suurta kunnioitusta
34 V8-MAGAZINE IHMEELLISEN ILMAVA VANKKURI Farmarimallisia amerikkalaisia autoja on rakennettu eri valmistajien toimesta jo vuosikymmenien ajan. Studebaker Daytona Wagonaire 1965 TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN Compact-kokoluokkaa edustava Daytona Wagonaire on kattoratkaisuineen melkoisen jännä vankkuri.. Studebakerilta löytyy teemaan liittyvä oma Kanadassa valmistettu erikoisuutensa. Varsin usein osa näistä on pitänyt sisällään hyvinkin erikoisia ratkaisuja, tehden niistä joko myyntimenestyksiä tai suoranaisia design-floppeja
kookkaampien esineiden tilapäisen kuljetuksen. V8-MAGAZINE 35 Katon takaosa liukuu tarvittaessa piiloon katon etuosan sisälle, mikä mahdollistaa mm. Takaluukun kansi kääntyy totuttuun jenkkityyliin alaspäin, mikä helpottaa huomattavasti lastausta.. Takalasi veivataan alas manuaalisesti kammesta
Kantikkaaseen koriin on onnistuttu luomaan leveä hymy.. Tavaratilan lattiaan on hankittu uusi palanen mattoa ja jarruja on läpikäyty juuri sen verran kuin auton katsastusta varten tarvitsi tehdä. Juttumme Daytona Wagonaire on pitkälti samassa alkuperäiskunnossa kuin se oli Suomeen ostohetkellä. Itse asiassa kyseessä oli edesmennyt keräilijä, jonka leskirouva laittoi miehensä suuremman autokokoelman myyntiin. Matkamittarissa on lukema 115 000 mailia. 36 V8-MAGAZINE K urikkalainen autoharrastaja löysi vuonna 2013 tämän äärimmäisen harvinaisen Studebaker-yksilönsä keräilijältä Crivitzin kaupungista Wisconsinin osavaltiosta Amerikasta. Suurin osa vuosimallin 1965 autoista varustettiin 194-kuutiotuumaisella (3,2 l) ja 120-hevosvoimaisella Autossa riittää kuljetuskapasiteettia kuudelle henkilölle, kiitos edessä ja takana olevien sohvapenkkien. Tämän yksilön konepellin alta löytyy 283-kuutiotuumainen (4,6 l) ja 195-hevosvoimainen veekasi
Sen verran harvinaisia nämä Wagonairet kuitenkin ovat, että ennen tämän yksilön näkemistä en ollut koskaan nähnyt vastaavaa yksilöä missään. Tästä syystä kyseisen vuoden puolivälissä myyntiin tuli täysin ”kovakattoinen” versio samasta korimallista. Nämä vuosimallin 1964 autot kasattiin kaikki Hamiltonissa ja kyseisen vuoden jälkeen Larkit nimettiin Kanadassa jo aiemmin valmistettujen ja vientiin tarkoitettujen autojen Daytona-nimellä. Vuosimallin 1965 Daytona Wagonairen valmistusmääristä ei ole muuta tarkempaa tietoa kuin, että kuutosja kasikoneisia autoja valmistui yhteensä vain 1824 kappaletta. Vuosimallin 1965 Wagonairen rinnakkaismallina Studebaker valmisti ainoastaan vinyylikattoista kaksiovista Sports Sedan Daytonaa. Tehtaan lopettamispäätöksen myötä loppui Studebakerin omien 194-kuutiotuumaisten kuutoskoneiden valmistus, vaikkakin niitä oli ehditty valmistaa riittävä määrä kattamaan vuosimallin 1964 Studebaker Larkien kysyntä. Keltaisista jenkkitakseistaan tuttu Checker oli kuin onnenkantamoisena samoihin aikoihin Studebakerin kanssa ryhtynyt miettimään Checkereihin ja rinnakkaismalli Marathoniin moottoreidensa jatkoksi samoja Borg-Warnerin vaihteistoja. Kasikoneilla valmistuneiden tarkasta lukumäärästä ei siten ole tiedossa tarkkaa tietoa. Ihan heti ei enää tule vastaan yhtä koristeellisia pyöränkapseleita. Studebaker markkinoi Wagonairea aikoinaan hienolla mainoksella, missä jenkkityyppinen jääkaappi oli nostettu pystyyn avoimeksi jätetyn takakaton kohdalle. Indianasta Ontarioon Syy Chevroletin voimanlähteisiin on selkeä. Tehdas ei katsonut enää löytyvän markkinoita aikaisemmille sisarmalleille Daytona convertible, hardtop ja neliovinen sedan. Taksinvalmistaja suostui myymään adaptereitaan Studebakerille, joka samaan aikaan päätyi ostamaan yllä aikaisemmin mainitut vuosimallin 1965 moottorinsa General Motorsin suunnalta. Puhumattakaan, että olisin kuuna päivänä edes nähnyt kuvaa moisesta. Mutta nämä eivät olisi millään istuneet paikalleen ilman mittavia muutoksia, joten nämä piti unohtaa kustannussyistä. Äkkiseltään tulee mieleen Jeep Wagoneerin takapää. Checkerillä oli valmiiksi suunniteltu oma adapteri juuri tätä tarkoitusta varten. Studebaker sulki Indianan osavaltiossa South Bendissä sijainneen tehtaansa joulukuussa 1963. General Motorsin valmistama 283-kuutiotuumainen Thunderbolt V8 kehittää 195 hevosvoimaa. GM:ltä apuja Sen sijaan General Motorsin suunnalta löytyi apu. . V8-MAGAZINE 37 nairen suuntaan tehtyjen ostopäätöstensä kanssa, sillä alkuvuoden 1963 mallien kohdalla huomattiin vesivuotoja kattorakenteen johdosta. Tämän jälkeen autojen valmistusta jatkettiin Toronton lähellä Kanadan Ontariossa sijainneessa pienemmässä Hamiltonin tehtaassa. Molemmat moottorit poimittiin Chevroletin suunnalta ja sieltä tarkemmin sanottuna Chevrolet Chevy II -mallista. Tämä tietysti puhutteli pickupejaan intohimoisesti palvovia jenkkejä, mutta oivaltavasta mainoksesta huolimatta vuosina 1963–65 valmistetusta vankkurista ei koskaan tullut toivottua myyntimenestystä. Sinällään näitä hyvin erikoisia, katon etuosan alle piiloon liukuvalla katon takaosalla varustettuja neliovisia Wagonairefarmarimalleja oli alettu valmistamaan Compact-kokoluokkaa edustavan Lark-nimen alla jo vuosimallina 1963. Tyylikästä muotoilua edustavan ratin rattiputkesta löytyy automaatin vaihteenvalitsija. Ostajat olivat hyvin varovaisia ensimmäisten Wago. Kanadassa haluttiin ilmeisesti pidättäytyä taloudellisuutta huomioivassa linjassa, joten siellä haluttiin ehdottomasti jatkaa autojen valmistusta Borg-Warnerin 3-vaihteisella Flight-O-Matic -automaatilla. Kanadassa pieni insinöörijoukko tutki mahdollisuutta upottaa konepellin alle joko Fordin Falconeista ja Fairlaneista tutut kuutosja V8-koneet. suoralla kuutoskoneella
Koska kyseessä on koko viikonlopun mittainen tapahtuma, yöpyi iso osa kävijöistä rannalla sijaitsevissa hotelleissa. Aivan kärjessä hän ei ole, mutta pudotuskisaformaatti pitää mestaruushaaveet yllä ja hän jahtaa nälkäisesti voittoja ennen Homesteadissa Floridassa ajettavaa Finaalikisaa.. Eikä siinä kaikki. Lisäksi tarjolla oli lukuisia bändejä, jotka viihdyttivät kävijöitä pitkin iltapäivää. Winfield ajoi itse maalaamallaan Galpin-teamin Mustangilla 280 kilometrin tuntinopeuksia. Parturi pyörillä Vanhat kiillotetusta alumiinista valmistetut asuntovaunut ja kärryt 40ja 50-luvuilta ovat kovassa huudossa. Kustomeita Ventura Natikoissa Venturassa Los Angelesissa järjestettiin 13. Kisailua asvalttikentillä Good Guysin tapahtumien yhteydessä järjestettävät Auto Cross -ratakisat ovat saavuttaneet suuren suosion Amerikan puolella, ja mikä ettei. Avautuvan sivuseinän ansiosta tapahtumaväki voi seurata työskentelyä halutessaan. Jotkut parturiyrittäjät keksivät, että vaunu on tarpeeksi iso pyörillä liikkuvan parturiliikkeen aihioksi, joten tuumasta toimeen. Erilaisia luokkia on useita, ja varsinkin pickupit ovat erityisessä suosiossa. Lisäksi miehellä on neljä mestaruutta, ja vain kolme kuljettajaa on niiden määrässä hänen edellään. Jos luppoaikaa liikenee, käväisee hän ajamassa vanhalla Bonneville-autollaan El Miragessa, tai kuten tässä tapauksessa, kisaamassa Galpin Fordin kisa-Mustangilla Mojave Milen seisovalla maililla, jonka SCTA järjesti Mojaven lentokentällä elokuussa samana viikonloppuna, kun Bonnewille Speed Week peruutettiin sateen ja suolakadon takia. Kuvassa Randy Phillipsin ’72 C10R, joka kiersi Del Marissa Kalifornias sa järjestetyssä tapahtumassa radan aikaan 1,02 minuuttia ja sijoittui kymmenennelle tilalle. Viidettä mestaruutta jahtaamassa ”Wonder Kidinä” tunnettu Jeff Gordon aloitti Nascar-kisailun 90-luvun alkupuolella, minkä jälkeen hän on voittanut peräti 92 osakilpailua, enemmän kuin kukaan muu modernin aikakauden kuljettaja. Gordon ajaa parhaillaan yli 40-vuotiaana viimeistä kokonaista kauttaan, ja niinpä uran päättymistä on juhlistettu kaikilla radoilla. Niinpä useissa länsirannikon tapahtumissa on ollut mahdollisuus saada 50-luvun tyylinen hiustenleikkaus. Liekö se siivittänyt miehen hyvään menoon, sillä hän on lunastanut paikkansa mestaruutta tavoittelevien 16 joukkoon kymmeneen viimeiseen kisaan. kertaa Ventura Nationals -tapahtuma, joka kokosi paikalle tuhansia rodeja ja kustomeita. Kun hän ei ole esittelemässä katon choppausta jossakin auto show’ssa, opettaa hän ihmisille kustom-maalausta ja peltitöiden saloja. 85-vuotias Gene Winfield on sisäistänyt lausahduksen sanoman, sillä mies ei juuri lepää laakereillaan. Tarjoaahan isoille asvalttikentille toteutettu rata aivan erilaisen ympäristön oman auton testailuun. Eniten paikalle nähdään 60–70-lukujen kalustoa, joiden ajoja mutkaominaisuuksia on paranneltu alustan ja tekniikan updeittauksella. 38 V8-MAGAZINE Teräsvaari Niinhän sitä sanotaan, että vierivä kivi ei sammaloidu. Hän myös työskentelee edelleen omassa shopissaan kustomoitavien autojen parissa, jotka hän myös maalaa. Koonnut Bo Bertilsson Jenkkikirjeenvaihtajamme Bo Bertilsson kokosi viimeisimmät kuulumiset Atlantin takaa
LOKAKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 2 3 4 40 5 6 7 8 9 10 11 41 12 13 14 15 16 17 18 42 19 20 21 22 23 24 25 43 26 27 28 29 30 31 44 V8 marrasKuu MA TI KE TO PE LA SU vk 1 44 2 3 4 5 6 7 8 45 9 10 11 12 13 14 15 46 16 17 18 19 20 21 22 47 23 24 25 26 27 28 29 48 30 49 V8
1940 FORD PANEL DELIVERY
1931 FORD ROADSTER Omistaja Mike Gordon · Malli Diana Lee · Kuvaaja Peter S. Linney
Dodge Dart Swinger 1971 KIREÄ FLIPPIKEULA TEKSTI JA KUVAT JOKE SIMONEN . Kyseinen ’71 Swinger oli lähtenyt tehtaalta export-mallisena ja 225-kuutiotuumaisella suoralla kutosella varustettuna. Ulkokuoren eheyttäminen vaati jonkin verran peltihommia, sillä maalikerroksen alta paljastui paikoin jopa viisi senttiä kittiä. Käyttelin moottoria talven aikana suhteellisen tiheään, sillä mikäs on sen mukavampaa kuin kuunnella veekasin ääntä. Markon omistukseen siirtyessään autossa oli pellin alla 360-kuutiotuumainen pikkulohko jatkonaan TF 727 -automaatti ja 8 ¾-tuumainen lukkoperä. Värivalinnasta täytyy antaa pisteet, sillä voimakas punaisen ja mustan yhdistelmä pönkittää pellin alta kumpuavaa luonnetta.. V8-MAGAZINE 43 M arkolla alkoi ajokortti-ikä häämöttää lähitulevaisuudessa, ja jo tuolloin autot olivat olleet osa miehen elämää. hautunut vaatimattomaan 145 hevosvoiman tehoon, jonka turvin sai kevyelläkin kopalla kulumaan 15 sekuntia elämästään satasen matkavauhdin tavoitteluun. Jossain vaiheessa joku oli kuitenkin turSilmää hyväilevää muotoilu oli se merkittävin seikka ensimmäistä jenkkiään hankkivalle Tiikkaisen Markolle, joten oli selvää, että A-korinen Mopar pitää saada. Vaikka lumet olivat Flippikeulat alkavat olla katoavaa kansanperinnettä nykyisten rakentelusäädösten rajoittaessa mahdollisuuksia uudemmissa autoissa. Kriittinen hetki koitti Markon vierailtua Iisalmessa Pharaoksen tallilla. Markon putkirungolle lasikuidusta tekemä flippikeula on hieno yksityiskohta. Niin alkoi Markon yhteiselo auton kanssa vuonna 1999, vaikka miehellä ei ollut vielä edes ajokorttia. Itseasiassa kiinnostus Jenkkeihin oli herännyt muutamaa vuotta aikaisemmin. A-body Moparit miellyttivät kyllä jo tuolloin, Marko muistelee. Tekniikka oli silloin vielä toisarvoinen juttu, vaan ei ole enää kuudentoista vuoden jälkeen. Tilanne korjaantui nokkaakselin vaihdolla, minkä jälkeen auto varastoitiin latoon odottamaan seuraava kevättä ja ajokorttia. – Selvisi, että yksi imupuolen nokka oli kulunut sileäksi. Siellä kävi ilmi, että Ukkosen Harri voisi luopua Dodge Dart Swingeristään. Sinällään hyvä parannus entiseen, mutta käynti oli kovin vaivalloista. Luistellen baanalle Ajokortin Marko sai keväisenä maaliskuuna vuonna 2000. – Tuossa vaiheessa en ollut vielä niinkään merkkisuuntautunut, vaan tärkeintä oli löytää jokin omaa silmää miellyttävä jenkki
Näitä olivat esimerkiksi isojakoiset etulevyt tukivarsineen, nyt autossa olevat Weldin vanteet, sekä alustan nivelet ja puslat. Kuskina ollut kaveri työnsi kiihdytyksen päätteeksi shifteriä hieman liikaa. Rytäkässä meni solmuun kaksi vannetta, jarrurumpu halkesi ja vetoakseli vääntyi. Pakki meni päälle, vetävät renkaat vaihtoivat pyörimissuuntaa ja auto otti ohjat käsiinsä. Moottori tuppasi syömään jonkin verran öljyä, mutta olihan siinä jo ihan toisella lailla voimaa 360:seen verrattuna. Työpöydän siirtyminen Kajaaniin mahdollisti taas hommien nopeamman edistymisen, sillä matka Vieremällä sijainneelle tallille lyheni merkittävästi. – Kasasin koneen talven aikana isäni kanssa ja valmis paketti nostettiin konehuoneeseen juuri ajokauden kynnyksellä. Kyytiläiset joutuivat moneen otteeseen antamaan työntöapua liikennevaloissa, että autolla päästiin ylipäänsä liikkeelle. Jotta koneesta olisi tullut hyvä, olisi se vaatinut porauksen ja uudet männät, mutta budjettisyistä se vain hoonattiin ja rengastettiin. Peltihommat saivat päätöksen, mutta Marko halusi vielä samoilla lämpimillä rakentaa autoon flippikeulan. Kun työ eteni takakylkiin, alkoivat ongelmat pihamaan täyttyessä pakkelipölystä, Marko sanoo. – Sitten alkusyksystä sattui pieni onnettomuus. ?. Tämän jälkeen auto siirtyi taas talviteloille odottamaan seuraavaa kevättä, Marko manailee. Alkoi peltitöiden opettelu ja hommien edistäminen. Tiinan ja Markon paidat eivät jätä epäilystä sen suhteen, että minkä merkin eteen sitä vannotaan. Verkalleen hommat etenivätkin, kunnes nuorukaisella koitti aika hypätä tornihommiin. Samaisena kesänä syttyi ajatus elähtäneen pinnan uusimisesta. Hyvä lähtökohta löytyi Haapajärveltä. – Seuraavana työvaiheena oli putkikeulan teko sekä flipin saranointi ja sovittamiMarko on omistanut auton jo 16 vuoden ajan, ja vasta nyt se alkaa olla toivotussa iskussa. Takaisin kotiseuduille Normaalisti vajaan vuoden mittainen keikka Puolustusvoimilla venähti siinä määrin, että samalta alalta löytyi edelleen voimassa oleva työsuhde. Takaposkien muhkuraisuuden vuoksi Marko katsoi paremmaksi purkaa auton osiin ja uusia peltejä tarvittavista kohdin. – Aloitin etulokareista ja jatkoin niistä oviin. Takaposkista paljastui paikoin jopa viiden sentin paksuinen kerros kittiä, joskin kittaaja oli ollut osaava, sillä linjat olivat todella suorat kittimäärään nähden. Syksyn koit taes sa Marko alkoi hioa koria puhtaaksi pelon sekaisin tuntein. 44 V8-MAGAZINE vielä maassa, ei mies malttanut olla hyppäämättä kesärenkailla varustetun Dartin puikkoihin. Monen yllätykseksi tuoreen kortin omaava kuski selvisi keväiset luistelut ja niitä seuranneen kesän ilman tuhoja. Vai alkaako. Entistä ehommaksi Ajokauden aikana oli selvinnyt, että moottoriin on pultattu 340:n kannet. – Loppuvuodesta 2003 aina alkuvuoteen 2006 aika meni hyvin pitkälti EteläSuomessa asuessa, eli noina vuosina autoa ei tullut juuri tehtyä fyysisesti, vaan homma painottui oikeastaan osien haalimiseen. Nyt pääsin jo polttelemaan rengastakin, mikä ei oikein vanhalla voimalalla tahtonut onnistua, Marko kertoo. Tuolloin vaikutti vielä hyvälle ja pelti tuli vastaan heti maalin alta. Niinpä Marko sai pakkiepisodin vaurioita korjatessaan ajatuksen vaihtaa koneen alakertakin paremmin kiertävään 340:sen lohkoon. Lopulta matkanteko päättyi katukiveykseen. Autoon kohdistuneet isommat toimenpiteet olivat takakylkien korjaaminen neliovisesta leikatuilla paloilla, pyöräkoteloiden suurentaminen, takajousien siirtäminen ja takakontin uudelleen pellitys. Purkaminen oli siksikin perusteltua, että vettä vuotanut tuulilasin kulma oli hapertanut ajan kuluessa a-pilarin pään sekä etulattiat
Juha hommasi myös koneeseen uudet sisuskalut ja vastasi autossa olevan vaihteiston tekemisestä. ?. Talveen 2011 mennessä oikeastaan kaikki tekniikan osat alkoivat olla hallussa, joten oli tarkoitus alkaa niputtamaan konetta ja autoa muiltakin osin siten, että sitä pääsisi Sisusta on Markon tyttöystävän Tiinan tekemä. Joskin ajatukset olivat ehtineet vaihtua moneen kertaan. Siten jo kertaalleen hankittu 383-alakerta päätyi myyntiin ja tilalle löytyi ajatuksien kirkastuttua kokonainen 440-isolohko, joka tulisi toimimaan seuraavan voimalähteen perustana. Samalla niputtelin pikkuhiljaa alustaa etupään osalta ja hommasin perään Auburnin lukon sekä kavennetulle banjolle sopivat Strangen vetoakselit. Vierineiden vuosien varrella Markolla oli alkanut hiipiä ajatuksiin tekniikan päivittäminen isolohkoon. Flipin kanssa meni tunti poikineen lasikuitutöiden parissa, jotta siitä saatiin edes jonkin näköinen kokonaisuus. Vuosi taisi olla 2008, kun auto oli taas rullaava sitten sen purkamisen. Tämänkin A-bodyn kabiinista löytyy monen muun tapaan Hurstin Mega Shifteri ja Grantin ratti, tällä kertaa puisena versiona. Silloin alkoi taas tuntua siltä, että eiköhän se tästä vielä joskus valmistu. Kansipainia – Elettiin talvea 2010, kun kiikutin lohkon ja runkopukit Sotkamoon Heikkisen Juhalle koneistettavaksi. V8-MAGAZINE 45 nen autoon. Eikä käy moittiminen työn jälkeä siihen nähden, että kyseessä on ensimmäinen Tiinan tekemä auton sisusta
46 V8-MAGAZINE Putkirakenteisen keulan ansiosta Hookerin peltipakosarjat sopivat paikoilleen suhteellisen mukavasti. Sitten alkoi armoton auton niputtaminen, sillä olin taas lähdössä syksyllä pariksi vuodeksi reissun päälle, mikä hidastaisi huomattavasti auton rakentamista. Ongelma ratkesi Painlessin uudella johtosarjalla, josta Marko jälkiviisaana oli sitä mieltä, että homma olisi kyllä ollut helpompi hoitaa silloin kun auto oli purettuna. – Värivalinta osui omasta mielestä täysin nappiin. Perinteinen polttoainetankki on korvattu tavaratilaan sijoitetulla turvatankilla. Kansien mukana tuli kyllä hienot keinut, mutta imuventtiilien keinuissa oli liian vähän offsettiä, jotta työntötanko olisi kohdannut säätöruuvin. Kun homma toimi, niin auto kiikutettiin samaa vauhtia Iisalmeen Perämaan Petterin maalattavaksi. Omien sanojensa mukaan Marko oli uskonut vuolaita myyntipuheita ja päätynyt Pro Compin valmistamiin kansiin. jo kesällä testailemaan tallin pihalla. Meno maistui taas, mutta ei pitkää aikaa.. Riemua kesti vain hetken, sillä sähköt alkoivat temppuilla, koska alkuperäiset johtosarjat hapertuivat käsiin. Niinpä teimme isän kanssa pitkiä päiviä Dartia kasatessa. Petterin tehtäväksi jäi pohjien viimeistely ja keinusavotan aikana Marko päässä kypsyneen värivalinnan ruiskutus pintaan. Markolla tuhraantui puoli kalenterivuotta ennen kuin maailmalta löytyi sopivat keinut ja Dartia päästiin kunnolla testaamaan. Keväällä 2013 auto sai kilvet ja pääsi tositoimiin kadulla. . Auto valmistui pääpiirteittään syyskuuhun mennessä ja sitä päästiin myös testailemaan puuhakilvillä. Toisin kuitenkin kävi
– Kirjoittelin aiheesta Overdrivelle, kun Aukion Jyrki vinkkasi, että häneltä olisi vapautumassa hyvät Indyn kannet Vipistä. MAALAUS Petteri Perämaa SISUSTA Aitoa keinonahkaa, tekijä Tiina Korjonen matta kilometrejä on ehtinyt kertyä mittariin mukavasti. Mutta aika näyttää mitä tuleman pitää, sillä vierailu kiihdytyskauden avauksessa herätti omat ajatuksensa. Oppia haettiin työn edetessä kirjoista ja mallia vanhoja V8-julkaisuja selailemalla. Paketti oli täydellinen sisältäen myös keinut, työntötangot ja imusarjan. Vaikka Markon ja Dartin yhteinen taival on jo 16 vuoden mittainen, oli auto ensimmäistä kertaa täydessä iskussa vasta menneenä keväänä. Pitkä tarina Kuluneiden vuosien varrella Dartin pinta oli käyty kattavasti läpi flippikeulakonversiota myöten. Yksillä vaimentajilla varustettu kolmetuumainen pakoputkisto huolehtii moottorin pakoäänien oikeasta taajuudesta. Venakopan irrotus paljasti, että yhden keinun säätöruuvi oli lähtenyt kävelemään. Vein kannet Juhalle Sotkamoon, jossa Pro Compin laatu paljastui. Leimakin irtosi helposti riemunkiljahduksin. Keinu saatiin korjattua, mutta käynti huononi hetki hetkeltä. Mutta aina on vara parantaa. Sen koommin Markon ei ole tarvinnut painia kansien kanssa. ALUSTA: Uretaanipuslat, edessä levyt ja takana 11 tuuman rummut, Weldin vanteet, edessä 5x15 ja takana 10x15. Mopareihin jo nuoruudessaan mieltyneenä on talouteen nyt tulossa pari yksilöä lisääkin. – Olin ajelemassa eräänä kesäisenä iltana tyttöystäväni Tiinan kanssa, kun moottori alkoi pitää pirullista kolinaa. Päässä on ruvennut myös pyörimään ajatukset siitä, että josko tuota nykyistä moottoria voisi hieman ylipaineistaa. Aluksi hän teki uudet oviverhoilut sekä hattuhyllyn, ja ilmoittautui sitten kansalaisopiston verhoilukurssille. V8-MAGAZINE 47 Voimantuotosta vastaa 440-kuutiotuumainen isolohko, joka on saateltu sisuskaluiltaan seuraavalle tasolle. Matkalle sopii paljon vastoinkäymisiä ja kalenterista pitkiäkin siivuja syöneitä projektointeja, mistä huoliDodge Dart Swinger 1971 MOOTTORI: 440 Rb lohko 0,030 ylikoossa, RPM Machinen 4,15-iskuinen stroker kit, kaikki liikkuvat osat tasapainotettu by Juha Heikkinen, Howard Cams mekaaninen rullanokka, asteita 259/263@.050, nosto 0,640 tuumaa, Lunatin nostajat, Comp Cams tuplarullajakopää, Indy 440-1 kannet, Indy 1-tasoinen imusarja, kaasutin Holley Dominator 1050 cfm, jakaja Mopar Performancen jäykkä Race jakaja, MSD 6-AL Programmable, MSD Blaster 2 puola, Hooker Supercomp -pakosarjat 2 tuuman primääreillä, putkisto itsetehty 3-tuumainen yksillä vaimentimilla VOIMANSIIRTO: TF 727 manuaalikoneistolla ja käännetyllä kaaviolla by Juha Heikkinen, TCI:n 3500 stall turbiini, B&M Mega shifteri, Mopar 8 ¾ perä Auburnin lukolla, Strangen vetoakselit. Lisäksi osat polttoaineen syötön muuttamiseksi ruiskuksi alkavat olla kasassa. Kun tiesin minkä kaliiberin autosta on kysymys, niin ajattelin, että eihän tätä tilaisuutta pidä ohittaa, Marko myhäilee tyytyväisenä. Sisustasta tuli todella hyvä, varsinkin kun ottaa huomioon, että Tiina oli tekemisissä ensimmäistä kertaa autoverhoilun kanssa. Pitkällisten kansivaivojen lääkkeeksi on nyt löytynyt toteutus, jonka on todettu kestäväksi. – Tyttöystäväni Tiina on kätevä käsistään, joten suunnittelin hänen kanssaan sisustan uudistamista. Samoin tekniikka oli päivittynyt ja hioutunut pakon sanelemana toimivaksi kokonaisuudeksi. – Moottori alkoi käydä jotenkin oudosti. Ei kun ajokausi päätökseen, moottori pois ja kannet irti. Silloin päätin, että kyseisiä kansia ei enää asennettaisi moottoriin! Syksy kului miettiessä sopivia kansia Dartiin ja Marko oli melkein päätymässä Edelbrockin Victoreihin. Kuudestatoista venttiilistä neljä taisi pitää kunnolla ja ohjurit olivat niin väljiä, että venttiilit olivat ottaneet toisiinsa kiinni, Marko kertoo. Tallissa asennusta odottavat Calvert Racingin split leaf jouset ja Caltracsin tukivarret. Ajoin tien sivuun ja irrotin venakopan, jolloin selvisi, että yhdestä keinusta oli lähtenyt rulla kävelemään ja keinu oli muuttunut venttiilijousen irrotustyökaluksi. ?. Kaiken lisäksi koneistamolla huomattiin, että seetit olivat painuneet kansiin korkeista jousipaineista johtuen. Niinpä penkit saivat talven 2015 aikana uudet verhoilut. Siinä sitä taas oltiin. Se kuitenkin jää vielä arvoitukseksi, että nähdäänkö stripillä joku uusista hankinnoista, vai entisestään kireämpi flippikeula. Sisusta oli kyllä uusittu joskus 80-luvulla, mutta verhoilut olivat jo ehtineet kulua. Kurssista ei sinänsä ollut hyötyä opetuksen suhteen, siellä kun keskityttiin tuoleihin ja muihin huonekaluihin, mutta Tiina sai käyttöönsä tilat ja teollisuusompelukoneen. Talven aikana kannet koneistettiin ja samalla Marko vaihtoi nokkakepin hydraulisesta rullasta mekaaniseen, joten keväällä taas mentiin. – Kaikki toimii nyt tekniikan osalta moitteettomasti ja auto on sisustankin osalta ilo silmälle
TEKSTI JA KUVAT HARRI KUNNASVUO V anhojen maalikerrosten poisto tullee eteen ennemmin tai myöhemmin kunnostustöiden yhteydessä. Poistamiselle on monia perusteita, esimerkiksi ei toivottujen reaktioiden välttäminen, kun uusi maalikerros ruiskutetaan osan päälle. Tapoja maalin poistoon on monia, mutta useimmiten on varauduttava aikaa vievään prosessiin. Maalinpoistoaine voi vaatia useita käsittelykertoja ja irronneen aineksen kaapimista ennen kuin pinta on saatu aivan puhtaaksi asti. PUHTIA PELTIEN PUHDISTUKSEEN Vanhan maalin poisto voi olla hidasta ja epämiellyttävääkin työtä. Rälläkkään soveltuvia nylonlaikkoja. Toki nykypäivänä on mahdollisuuksia hyödyntää erilaisilla aineilla tapahtuvan korkeapainepuhalluksen puhdistavaa voimaa. Puhdistustyö on varsin sotkuista puuhaa, joten se on parempi tehdä ulkotiloissa. Puhtaalle pellille puhdistettu osa antaa myös rakentajalle paremman kuvan mahdollisesti muista tarvittavista kunnostustöistä. Toki paksumpien maalitai kittikerrosten kanssa käsittelyaika voi siltikin olla pidempi, mutta tehokkuutensa ansiosta työn tekijän vaivoja säästyy moneen muuhun tapaan verrattuna. pinnan hiominen mekaanisesti puhtaaksi, tai maalinpoistoaineen käyttäminen. Vaikka itse työn mielekkyyden lisäämiseen ei poppakonstia olekaan, löytyy sen nopeuttamiseen onneksi helpotusta. Heille, jotka halua vat omatoimisesti puhdistella projektinsa osia, vaihtoehtoina on mm. Nylonlaikan etuna on sen tehokkuus, sillä kertakäsittelyllä pinta lähtee puhtaaksi asti. Soveltuvimman menetelmän valitseminen riippuu osan muodosta sekä koosta. Sisätiloissa tehtynä edessä tulisi olemaan mittavat siivoustalkoot, sillä maali ja kitti muuttuvat hienoksi pölyksi nylonlaikan käsittelyssä. Ohuet maalikerrokset eivät ole mikään haaste nylonlaikalle.. Loppuviimeistelyn joutunee tekemään kuitenkin hiomalla. Parhaimmillaankin tämä tapa on melko aikaa vievää. Niitä on saatavilla porakoneeseen tai kulmahiomakoneeseen. Myös maalikerroksen paksuus ja sen alta mahdollisesti löytyvät muut yllätykset vaikuttavat työn etenemiseen. Varsin käyttökelpoiseksi ja tehokkaaksi omatoimiseksi puhdistustavaksi on osoittautunut nylonlaikkojen käyttö. Nämä ovat kuitenkin sellaisia vaihtoehtoja, joissa työn tekeminen on pääsääntöisesti ulkoistettava asiaan perehtyneelle firmalle. Väline on varsin tehokas puhdistaja antaen kyytiä niin maalille, kitille kuin kevyelle pintaruosteellekin. Maalin kiehuminen on hyvin kiusallinen ja turhauttava ilmiö, sillä se aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä, kun työvaiheessa on palattava muutama steppi taaksepäin. 48 V8-MAGAZINE
V8-MAGAZINE 49 Fender skirt -pari putsaantui peltipuhtaaksi varsin nopeaan tahtiin. Tässä vaiheessa purkutöitä ei ollut ehditty aloittaa korin osalta, mutta puhdistustyö onnistuu, kunhan vain varoo koristelistoja. Hiottavaa paikkaa vaihdeltiin työn edetessä, ettei kuumenneta turhan paljoa yhtä aluetta. Isommatkin alueet puhdistuivat suhteellisen nopeaan tahtiin.. Poutainen kesäpäivä päätettiin käyttää projektin hyväksi ja aihio rullattiin ulos
Kevyt pintaruoste lähtee myös hyvin samalla vaivalla. Menekki riippuu sitten puhdistettavan alueen koosta. Nylonlaikka ei sinänsä hio pintaa, mutta toki siitäkin jää jonkinlaista jälkeä metalliin. Materiaa leille tulee hintaa, mutta toisaalta mikään puhdistusmetodi ei ole ilmainen. Ihan kaikkiin paikkoihin laikan avulla ei ole pääsyä, joten manuaalista puhdistusta maalinpoistoaineen tai hionnan muodossa on jonkin verran odotettavissa laikkojen ulottumattomiin jäävillä alueilla. Toki tällöinkin on parempi yrittää löytää sellainen hiontakulma, ettei reuna pääsee leikkaamaan laikasta materiaa lia. Yhtä kohtaa ei kannata myöskään jynssätä liian pitkään, sillä pinta lämpiää hionnassa. ?. Osien teräviä reunoja on syytä varoa, sillä ne kuluttavat laikan nopeasti loppuun. Nylonlaikan käsittelyssä maali muuttuu hienoksi pölyksi. Reunusalueilla on varottava, ettei laikka haukkaa kiinni mihinkään ja näin mahdollisesti riuhtaise työkalua käsistä. Laikan ja puhdistettavan pinnan välille haetaan sopiva kulma, jossa poistettava materiaali tuntuu parhaiten irtoavan. Käytännön työstä Hiominen lähtee käyntiin ottamalla tukeva ote rälläkästä tai porakoneesta. Anna Kittikerroskaan ei tuottanut isompia tuskia nylonlaikalle, tosin pölypilvi oli hieman mahtavampi kuin maalia puhdistettaessa. On hyvä muistaa, että mahdolliset koristelistat tai muut arat osat on syytä irrottaa, tai vaihtoehtoisesti jättää hiomisen aikana pieni turvaväli arkoihin osiin. 50 V8-MAGAZINE Nylonlaikan edut ja rajoitukset Puhdistuksen tehokkuus ja työn suhteellinen keveys ovat nylonlaikan etuja. Vahingossa tapahtuva kosketus aiheuttaa niihin näkyviä jälkiä. Puuha on sotkuista, joten työ on parempi tehdä ulkotiloissa. Jokaisella on oma näkemyksensä siihen, mikä on halpaa tai kallista. Laikkaa ei tarvitse varsinaisesti painaa voimalla puhdistettavaa pintaa vasten, vaan kevyt kosketus riittää. Rälläkkään soveltuvien laikkojen hinnat pyörivät noin 8–9 euron paikkeilla kappaleelta, porakoneisiin soveltuvia saanee hieman halvemmalla. Hiottavaa kohtaa onkin hyvä vaihdella ajoittain vaurioiden välttämiseksi. Jos haluaa optimoida laikan kestävyyttä, voi jättää reuna-alueiden putsauksen viimeiseksi. Vaikka puhdistettavana olisi isompikin pinta, tai jopa koko auto, tulosta syntyy nopeasti käytettyyn aikaan verrattuna. Täysikokoisen jenkin puhdistaminen ottaa aikaa, mutta projektia jaettiin muutamalle päivälle. Koko auton pintapeltien puhdistamisessa saa todennäköisesti varautua 10–20 laikan menekkiin. Porakoneessa käytettävä laikka voi vielä toimia paikoissa, joihin rälläkän kanssa ei pääse
Tällaisessa muodoiltaan hankalamassa paikassa apuna käytettiin myös pienempiä porakoneen laikkoja tai muita soveltuvia menetelmiä.. Kuten monessa muussakin työssä, tekijä löytää varmasti nopeasti toimivan tavan edetä puhdistuksessa. Rälläkän kanssa työskennellessä on omat rajoitteensa. Koristelistojen ynnä muun ollessa pois tieltä oli hyvä työstää luukkujen reunukset yms. Seuraavaksi pintapeltejä irrotettiin, jotta myös hankalammat paikat saataisiin puhdistettua. . V8-MAGAZINE 51 laikan itsensä tehdä työ, niin myös laikka säilyy käyttökelpoisena pidempään. Nämä paikat putsaillaan pienemmän porakoneen laikan kanssa. Jenkkiautojen isot pinnat voivat käydä toisinaan hieman fysiikan päälle, varsinkin, jos joutuu kovin kurottelemaan ylettääkseen vaikka katon keskiosaan puhdistuksen aikana. Isot pinnat on nyt käyty läpi. Isot pinnat vedeltiin rälläkän kanssa puhtaaksi. Loppuun on hyvä korostaa vielä riittävien suojaimien käyttöä, sillä puhdistuksessa irtoava pöly ei ole kenellekään hyväksi hengittää, saatikka saada irtoavia roskia silmiinsä. paikat puhtaaksi. Kaikkiin paikkoihin sen kanssa ei ole pääsyä
TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN Olen toki käynyt radan päässä monet kerrat valokuvaamassa ja eri tiimien mukana ulkomailla reissatessani, joten siltä osin olin melko hyvin selvillä siitä, mitä siellä ylipäätään tapahtuu. Hetkittäinen päähänpisto sai itseni tekemään tähän aiheeseen liittyvän oman lupaukseni. Kolmas tehtäväsi on siirrellä avonaisia varjoja sivummalle tukkimasta seuraavien autojen vaivatonta pääsyä paluutien suuntaan. Kuvassa suurehko osa Nitrokisan toimitsijoista.. Pikemminkin olin utelias ja kiinnostunut näkemään miltä tekeminen näyttää, kun siellä on itse touhuamassa. PÄIVÄ TOIMITSIJANA FHRA Nitro Nationals, 2.–5.7., Alastaro Vuoden päästä vuonna 2016 täydet 40 vuotta lajia seuranneena olen usein saanut katsella ja ajoittain jopa ihmetellä ratatoimitsijoiden toimintaa lukuisilla kiihdytysradoilla eri puolilla maailmaa. Paluutielle päästyään useimmilla kuskeilla oli melkoinen kiire päästä autoistaan ulos. Etenkin kyseisinä päivinä lämpömittarin lukemien keikkuessa +30°C kieppeillä. Varjojen niputtamiseen älä kuitenkaan ryhdy, sillä minä saan niistä haukut niskoilleni, jos ne on väärin kääritty, painotti Pate. Radan viimeinen paluutie on ollut Paten valtakuntaa jo vuosikausien ajan, ja hän antoikin minulle hyvät ohjeet siitä, mitä hän toivoi minun tekevän. Mutta Drag Weekendin ja Nitrokisan välipäiviä Alastarolla viettäessäni hän tuli itse kysymään mikä päivä minulle mahtaisi sopia. Eipä siinä sitten mitään, eli ohjeet ymmärretty ja hommiin vaan! Ja sitten käytännössä On muuten varsin kiva paikka tuo radan pää. Radan päähän suunnatessani totesin saman tien, että eihän tämä minua millään tavoin jännitä. – Ensimmäinen ja tärkein tehtäväsi on seurata radan tapahtumia. – Ihan loistava juttu, ja varmasti avaa sinulle uusia näkökulmia lajin pariin, kuului ensimmäinen kommentti pöytäseurueeni suunnalta. Kevättalvella törmäsin Lähettäjä-Jamppaan uudemman kerran ja kysäisin noin ohimennen, että vieläkö hän muistaa lupaukseni. Niitä näitä jutellessamme paluumatkalla Tierpin elokuisesta EM-osakilpailusta sain siinä kisatouhuja ja ratatoimitsijan tehtäviä sivutessamme älynväläyksen. – Lupaan ihan omasta mielenkiinnosta ja lajia jokusen vuoden seurattuani, että vuonna 2015 tulen tekemään yhden päivän FHRA:n ratatoimitsijana. Eipä muistanut ennen kuin itse muistutin. Sen jälkeen hän ohjasi minut hakemaan toimitsijapaitaani ja pyysi tulemaan seuraavana aamuna toimitsija-aamiaiselle kello 08.00. Monet kuskeista olivat istuneet lineupissa autojensa ohjaamoissa täysissä ajovarusteissaan ja vyöt kiinnitettyinä LähettäjäJamppa on ollut mukana FHRA:n toiminnassa ihan alusta alkaen. – Torstai alkaen puolesta päivästä, kuului vastaukseni. 52 V8-MAGAZINE V uosi takaperin, elokuussa 2014 istuskelin Siljan laivan kannella Tukholman saaristoa ihaillen ja pöytäseurani koostui herroista Lähettäjä-Jamppa, FHRA:n silloinen puheenjohtaja Väljän Tapsa ja tietotekniikkavastaava ”Bitti”. Neljäs tärkeä tehtäväsi näin helteisen kuumana päivänä on tarjota juotavaa autoistaan ulos kömpiville kuskeille. Siellä pääsee käytännössä suoraan kuskien iholle ja kuulee ensimmäiset ajonjälkeiset ja omaa suoritusta koskevat kommentit kaunistelematta, suorin sävelin sekä hyvässä että pahassa heidän omien lähtönsä jälkeisten tuntemustensa perusteella. Toiseksi tärkein tehtävä on lähteä työntämään autoja radan päästä pois, mikäli ne jäävät sinne moottorit sammuneina ja varjot avattuina. Radan päässä tervehdin alkajaisiksi vuosien takaa minulle varsin tuttua toimitsijaa Patea. Siellä sovimme, että kuvaan ensimmäisen Sportsman kierroksen, minkä jälkeen lähden radan päähän viimeisen paluutien kohdalle avustamaan Patea
Paljon taustatyötä Loppujen lopuksi tehtäväni radalla eivät olleet mitenkään järin vaativia ja kaikesta jäi hyvin positiivinen maku. . Näitäkin sattuu, ja juuri tätä varten radan molempien paluuteiden kohdalla pitää pysyä valppaana. Kaikkien näiden edellä mainittujen tehtävien ohessa toimitsijoita löytyy lukuisista muista tehtävistä, osa paikoista joita juuri kukaan ei näe. Tämän puolen hoitelivat vakituiset toimitsijat. Radan päästä jäi ainakin itselleni vain positiiviset mielipiteet toimitsijan tehtävistä. Radan päästä siirryin päivän päätteeksi vielä sinne lämpimään päähän, eli lähtöalueelle renkaanlämmityspaikan lähettyville. V8-MAGAZINE 53 odottelemassa omaa ajovuoroaan jopa tunnin verran. Paluutielle päästyään kuskit ottavat avosylein vastaan virkistävän huikan. He tekevät varsin pitkiä päiviä kisojen onnistumisen eteen, ja usein vaikuttaa siltä, että sekä kilpailijat että yleisö unohtavat kokonaan tämän puolen. Siellä avustelin kahta naispuolista toimitsijaa kasteluja luutahommien parissa, ja pääsinpä myös työntelemään muutamaa tekniikkamurheisiin sortunutta autoa pois lähtöalueelta. Perjantaina meitä oli radan päässä minun ja Paten ohella kaksi muuta toimitsijaa. Sieltä löytyy yhtä hyvin helppoja tehtäviä kuin myös joitain erityisosaamista vaativia hommia. Näin tässä lopussa onkin oiva mahdollisuus kannustaa useampia eri ihmisiä kokeilemaan toimitsijan tehtäviä. Oman toimitsijapaitani pyykkäsin kotona heti kisojen jälkeen, ja jo nyt on hyvin todennäköistä, että saan taas ensi vuodeksi vastaavan mielenkiintoisen ja miellyttävän älynväläyksen. Enkä ollut sen kummemmin mukana aikaisin aamuisin, tai kisapäivän jälkeisissä tehtävissä, kuten harjailemassa, kumittamassa, pölyttämässä, tai sen kummemmin mukana missään muissakaan päiväkohtaisissa pakollisissa tehtävissä. Eikä näiden ohjusten moottoreita jätetä käymään enää maaliviivan ylityksen jälkeen, sillä kuskit sulkevat sekä sytytysettä poltoainejärjestelmät. Kypärät, kypärähuput ja Hans-kaulurit riisuttiin kiireellä pois. Jopa siihen pisteeseen asti, että ilmoitin heti ajamisen loputtua meneväni vielä seuraavana päivänä radan päähän uudestaan. Top Fuelereiden työntöhommia en saanut kokeilla muiden kuin Anitan auton kanssa, sillä muut pysähtelivät jo hyvissä ajoin ennen ensimmäistä paluutietä. Näiden varusteiden alta paljastui lukuisia hikikarpaloiden peittämiä pullistuneita ohimoverisuonia ja väpättävin huulin kommenttejaan jaelleita tuttuja naamoja. Niin, ja riittihän tuolla myös useita eri ryhmien moottoripyöriä työnneltäväksi. Minä en kuitenkaan ollut mukana radan neljän viikon mittaisissa esivalmisteluissa. Pro Modeja ja Pro Stockereita riitti sen sijaan useita työnneltäväksi asti. Samalla myös huomasi miten suuria eroja eri autojen rullaamisen kanssa on, etenkin vertailtuna Sportsman-ryhmien autoihin. Ei sivusuuntaan eikä sen kummemmin radan päästä ”hiekkalaatikolle” asti pitkäksi menneitä vetoja. Viimeinen paluutie on Paten oma keidas ja valtakunta. Nämä kun tuppaavat kaksien varjojensa kanssa pysähtymään vain muutamien satojen metrien matkalla huimista liki 500 km/h lukemiin yltävistä loppunopeuksistaan. Katsastuksesta ja punnituksesta löytyy omat ratatoimihenkilönsä. Näistä kaikista saa lisätietoa FHRA:n toimiston suunnalta ja omaa innostusta on samalla hyvä painottaa. Juomansa kaikki ottivat vastaan suorastaan ylistävien kehujen saattelemana. Mutta sekin tuolla tuli selväksi, että jos kannat päälläsi toimitsijapaitaa, olet koko ajan virkatehtävissä ja sitä kautta neuvoja ja ohjeita saa jaella moneen eri suuntaan. Kävipä hän muutamaan otteeseen myös tarkistamassa, että radan varteen ei ollut tippunut autoista mitään osia, muttereita, nesteitä, tai ylipäätään mitään, mikä voisi olla vaaraksi muille kuljettajille. Pate kävi välillä hinailemassa joitain autoja radan varrelta pois omalla mönkkärillään. Toinen päivä perään Kokonaisuutena päivä oli monillakin tavoin opettavainen ja avasi uutta näkökulmaa toimitsijan tehtäviin. Perjantaina aamupäivällä oli luvassa täysi Pro-ryhmien kierros uuden päivän avaavien Sportsman-lähtöjen jälkeen. Omalle kohdalleni ei osunut mitään poikkeuksellisia tapahtumia, kuten radalta ulosajoja. Radan maalipään kahden eri paluutien kohdalla riittää työntöhommia ja hinaamista silloin kuin Topikat ovat radalla.. Etenkin sitä varten, että Patelle oli luvassa useita hinauskeikkoja Top Fuelereiden kanssa
SM-Finaalit Alastarolla eivät valitettavasti tehneet poikkeusta ja sade esti pudotuskisan ajamisen. Drag Racingilla ei mene millään tavoin huonosti tässä maassa, vaikka maan talous onkin alavireinen. 54 V8-MAGAZINE K olmen kisan onnistuminen kuudesta mahdollisesta oli kaikkien mielestä tylsää, mutta minkä pieni ihminen mahtaa koko kesää piinanneiden säidenhaltijoiden oikuille. Niin ikään toinen kilpailijasukupolvi on jo kasvanut esiin ja Junnu Dragstereista ja Bikeista tulee koko ajan lisää, ovathan ne suurimpia kisaryhmiä näinä päivinä. Näistä kisoista kuskeille ei jäänyt käteen muuta kuin lajittelupisteet, joten kolmen loppuun ajetun kisan pistepotit nousivat arvoon arvaamattomaan. Alastaron uuden pinnan potentiaali alkaa tulla hienosti esiin. Kumitus vanhoilla slickseillä ja liimaamalla tekee hyvän pohjatyön, mutta lopullinen pito syntyy vain ajamalla. Kumpiakaan ei juuri tänä päivänä löydy, osa kuskeista on yksinkertaisesti lopettanut uransa, tai vaihtoehtoisesti siirtynyt kilpailemaan jossain toisessa ryhmässä. Tästä vinkkelistä katsottuna toivelistalla on, että ensi vuoden kalenterissa järjestetään Alastaron radalla vähintäänkin yksi kevättai alkukesän kilpailu, ehkä testipäivä, pohjustamaan Nitro Natikoita. Muistellaanpa vaikka menneitä aikoja, kun täällä oli runsaasti vaikkapa Super Gastai Comp-autoja. Sade vei eliminaattoreiden ajamiset mennessään toukokuun Motoparkista, heinäkuussa Kalajoelta ja elokuun Alastaron finaalikisasta. Radasta on mahdollisuus synDRF Finals, Alastaro ja Suomen mestarit KOLMESTA POIKKI. Pito kasvaa koko ajan ja pinta on äärimmäisen tasainen. Onhan täällä myös yhdistelty ryhmiä ja tätä kautta kuskit ovat voineet jatkaa kilpailemista, ehkä hiukan eri kaavalla, mutta edelleen liekehtivä kilpailun polte ja palo silmissään. Iloinen asia tämäkin omalla tavallaan, etenkin jos samat kuskit jatkavat ensi kaudella mukana siitä eteenpäin mihin nyt elokuun lopulla jäivät. Harmi, sillä pistetilanteet olivat finaaleihin tultaessa monessa ryhmässä vielä melkoisen avoinna ja radalla kutkuttava kuski kuskia vastaan -huipennus jäi näkemättä. Tiettyä elämistä suuntaan jos toiseen eri ryhmien välillä on tapahtunut aina, ja sen mukaan on eletty eikä laji ole kuollut mihinkään. Nähtiinpä Alastaron kisan yhteydessä mukana myös melko runsain määrin täysin Mennyt kiihdytyskausi kutistui läpivietyjen kilpailujen osalta puoleen, mutta lukuisat hienot lähdöt ja monet uudet ennätykset jättivät silti hyvän maun. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN uusia kuskeja sekoittamassa pakkaa
Stock/Super Stockissa kultaa otti Tarmo Mikkola ja hopeaa Jarmo Grönman. Compin nopein oli Mika Eloranta 7,512. Tämä ei kuitenkaan muuttanut mitalistien järjestystä. Runsaat ajomäärät otettiin ilolla vastaan ja tulostaso oli sen mukainen. Pro-pyöristä tuttu Timo savolainen ajoi Funny Biken piikkipaikalle 7,205. Super Pro Streetissä Hannu Flink oli kakkonen ja Lasse Niskavaara kolmonen. Kaksipyöräisten puolella Junior Biken la jiteluykkönen oli Minttu-Maria Gratchew 0,004 reaktiolla. Tästä jatkettiin Drag Weekille ja siellä onnistui voiton myötä hyvin, mutta finaalilähdössä Hannu Flinkin ensimmäinen täysi SMkausi neljän vuoden uran aikana tuotti Super Pro Street -ryhmän kultaa. nyttää maanosamme kärkipaikka, joka tuo hyvää mieltä niin kilpailijoille, katsojille kuin myös järjestäjille. Outlawin ykköseksi lajitteli Seppo Raussi 7,525 ennen Tero Vainiota 7,553 ja Kalle Mannerkoskea 7,613. Rata siellä oli meille niin liukas, että päätimme jättää homman kesken. EDRS Pro MC -sarjassa Super Twinin mestariksi ajoi Samu Kemppainen ja Super Gas Biken kultaa otti Janne Koskinen. Super Pro ET:n ykköseksi lajitteli Pasi 0,002 reaktiolla. Pro Harley Drags kulki Jani Lempisen tahtiin, 9,282. Sportsman ET & Pro ET lajiteltiin Hannu Hellmanin Vetten ja 0,004 reaktion johdolla. Hannu Flink, Super Pro Street – Kausi alkoi vähän huonosti Motoparkissa. Real Streetissä Kenneth Mattfolk oli nopein 8,618 tuloksella. Junior Dragstereiden kärkeen nousi Julia Lindberg 0,002 reaktiolla. V8-MAGAZINE 55 . Mestareiden mietteitä Veekasin aikataulut tekivät sen, että finaalien ajamisesta on lehden ilmestyessä kulunut pitkälti toista kuukautta. Junior Dragstereissa Petteri Liimatainen ajoi kolmanneksi. Ketään ei yllättänyt, että Super Twin Top Fuelin lajittelun kärjessä oli Samu Kemppainen 6,647 ennen Ismo Mäenpäätä 7,185. SM-pisteiden lisäksi suomalaiset saavuttivat myös tukun EDRS-sarjan (European Drag Racing Series) mitaleita ja mestaruuksia. Pro Streetin mestariksi ajoi Tero Vainio. DRF Finals, Alastaro ja Suomen mestarit KOLMESTA POIKKI SET/PET on oivallinen ryhmä astua mukaan kisakuvioihin, Toni Aunio Novalla ajoi kauden ekaa kisaansa Kallen 7,28 s / 312 km/h tekee Suprasta maamme nopeimman street-katuauton.. Street Biken paalulle nousi Jyrki Sinisalo 0,009 reaktiolla, mutta sekään ei riittänyt nostamaan miestä mitalikolmikkoon. Funny Bikessa kaikki mitalisijat tulivat Suomeen järjestyksessä Sami Kallio, Juha Ollikainen ja Riku Silver. Stock & Super Stockissa Jarmo Grönman lajitteli tutusti paalulle 10,180 ajalla, millä porvoolainen nousi SM-pronssille ohi Arto Sulopuiston. Top Streetin lajittelun kärkipaikan kellotti Kalle Koivumäki Toyota Supralla 7,28. Janne Koskinen puolestaan oli Super Gas Biken ykkösnimi 9,507 ajalla. Perinteisen kisaraportin sijaan päätimmekin kuulostella hieman tarkemmin muutaman tuoreen Suomen mestarin mietteitä menneestä kesästä. Super Pro Streetin paalun nappasi mestaruuden jo varmistanut Hannu Flink 6,730 ennen Hannu Kalliomäkeä 6,768. Tällä menolla yllettiin tekniikkahuolista huolimatta mestaruuteen. Moottoripyörien puolella lohkesi niin ikään huippumenestystä. Lajitteluissa lujaa Lajittelulähtöjä ajettiin peräti kahtena päivänä, perjantaina ja lauantaina. Kalle Koivumäen Turbo-Supra puhuu niin, että uusia enkkoja on tehtailtu kerta toisensa jälkeen
Erälähde Mariann ......... 203 6. Vihreäsaari Janne ........... Nieminen Mika ................ Larsson Angelica ............ Erhomäki Timo ................ Rautanen Kari .................198 5. Tätä on kuitenkin harrastettu neljä vuotta tosissaan ja nyt SM-kulta on plakkarissa, lisäksi meille tuli tuo EDRS-mestaruuskin vähän niin kuin vahingossa. Malinen Jari .................. 124 22. Ihan turha ostaa neljän tonnin kytkintä, koska sen pystyy varmaan tonnilla tekemään itse. 23 14. Koskinen Heikki-Juhani .140 10. Niemi Emilia ...................201 6. Tukiainen Vennu .............. Ensi kaudelle teemme varmaankin oman kytkimen. Laitinen Kari .................. 175 7. Tosissani olen ajanut neljä vuotta, mutta tältä ajanjaksolta minulta ei löydy edes Cup-sarjoista menestystä. Tekoniemi Roni ............. Korhonen Jesper........... 49 7. Markkanen Oskari ..........211 3. Larsson Annica ..............108 2. Ahonen Mico ................. Laatikon kanssa on tapeltu viimeiset kolme kisaa ja sitä on korjailtu joka välissä. Laaksonen Iiro ............... 52 12. 24 14. 34 8. Vihreäsaari Ellinoora ...... Teemme myös uuJUNIOR DRAGSTER 1. 44 14. Panu Jukka ...................... Ensi kaudesta voin sanoa vain sen, että EDRS-sarjaa ajetaan, jos ajetaan. 324 2. 158 9. Björkholm Patrik ............. Tämän jälkeen laitoimme autoon lisää painoa, kun tuo tuntui kulkevan vähän liian lujaa. 287 3. Palasmaa Vilma ............. 21 COMPETITION ELIMINATOR 1. 164 8. 124 8. Lindberg Julia ................194 9. Wikberg Kenneth ............ 206 4. 23 16. 169 15. 22 SUPER PRO STREET 1. Raitakari Juha ................199 4. Laitinen Kari .................... Simonsson Rolf ............... Nurminen Tomas ............141 19. 203 5. 24 SUPER GAS BIKE 1. Wallius Yrjö ...................... 75 9. 65 11. Rantanen Tiia ................. 257 2. Hyvä, että nyt kesti ja Tierpissä osui onneksi kohdalleen. Verronen Nico ............... 88 9. 204 5. 245 4. 182 6. Claeson Rolf .................... 25 15. Tihvan Jimmy ................. Liimatainen Petteri .........191 11. 81 6. 95 9. Kytkin olisi voinut sulaa heti, tai sitten auto olisi voinut mennä hyvinkin. 132 6. 20 STOCK & SUPER STOCK 1. 63 13. 289 4. 21 Laune Jyrki ...................... 48 10. Eevala Jori ....................... 244 4. Tamminen Timo .............. Loput kisat menivätkin ihan OK. 24 Rautio Rauli ..................... 24 16. Laine Pasi ...................... 171 8. Antti Hautamäki .............. Myöhään illalla saimme uuden kytkimen ja sunnuntaina meidän oli tarkoitus ajaa kytkintestiä. Eerikäinen Onni ............ Nyström Toni ..................112 8. Vuorinen Ville .................. Hellman Hannu ..............145 6. Lahti Timo .......................104 3. Söderqvist Janne .......... 24 9. Liimatainen Petri ............. 56 V8-MAGAZINE SMJA CUP-PISTEET 2015 AUTOT leikkasi kone kiinni. 95 9. Erälähde Marko ............. Järvensivu Marko ........... 97 8. 312 2. 134 2. Alarto Manu .................. 92 25. 69 8. Mylläri Hannu ................ 175 4. 44 11. 154 5. Kuki Pauli ....................... Oikeastaan ennen voittoa, toka vikassa vedossa, mikä oli soolo, meiltä suli kytkin. 33 14. Aukio Jyrki ....................... 42 13. 43 12. Tero Vainio, Outlaw – EDRS-sarjan mestaruus oli ehdoton kauden kohokohta, ja etenkin Tierpin elokuun kisan voitto oli urani paras kisa! Tierpissä ei ajettu omaa ennätystä, se enkka 7,55/292 km/h me tehtailtiin kauden avauskisan yhteydessä. 23 10. 173 13. 54 SUPER GAS 1. Samaten Kalajoen kisassa meillä oli ongelmia vaihteiston kanssa. 360 2. 231 3. 263 2. 240 5. Se avattiin, korjattiin ja saatiin kuntoon. Roos Victor ...................... 167 16. Forsberg Jim ................... Salonen Jarno ............... Nylund Bo ........................ Poom Reino ..................... 332 2. Salo Kieku ........................ Remahl Ari ..................... Rantala Eemeli .............. Yijälä-Räty Juho .............. 178 3. Haga Ville ........................117 9. 22 15. Mikkola Tarmo ................310 2. Niskavaara Lasse .......... 200 6. Oksanen Jami ............... Koskinen Alina ...............140 20. 137 7. 24 Siironen Mikko ................ 56 11. Grönman Jarmo ............210 4. Arnover Andres ............... Kärnä Teemu .................. Saarinen Mikko ............... 47 13. Nitroissa kulki jo melko mukavasti ja sinne Tatechin Tatu teki meille uuden lähtöjärjestelmän. 325 2. 71 12. Kulmala Aki ................... 152 11. 78 MOOTTORIPYÖRÄT JUNIOR BIKE 1. Luoma-Aho Samuli ......... Männistö Leevi .............. Sokura Jari .................... 22 TOP STREET 1. Priuska Kimmo ................ 46 9. 307 3. Mattila Jukka ................... 285 2. 179 5. Raussi Riina ................... Suokas Toni .................... 62 10. 23 Aunio Toni ........................ Palosaari Risto ................ Johansson Ida ................. Kalle Koivumäki, Top Street – Kausi alkoi Sämpyn dynossa tuloksella kaksi moottoria romuksi. 23 Outlaw-mestari Tero Vainiolle mestaruus tarkoitti yhtä kuin tukan lähtöä. 22 Kuriks Lauri ..................... Kauden budjetti meni siinä ja saman syyn takia Motopark jäi meiltä väliin. 349 2. Lindström Niko ..............147 7. 279 4. 221 5. 257 3. Lehto Juha-Pekka ...........143 8. Mäkelä Timo .................... Mannström Mikael.........143 9. ?. Finaalissa se toimi jotenkuten, mutta sen jälkeen kytkin ei ole pelannut kunnolla yhtään kertaa. Pihlajaniemi Eppu ......... Nyt pääsin viivalle vähän sukkasillaan ja sieltä tuli voitto. Hassinen Anna ...............147 18. 55 11. Koivula Veli ...................... Viikki Timo ......................104 7. 21 OUTLAW 1. Leivo Marko ..................... 256 3. Erälähde Juha ............... Söderberg Pata ............... Eloranta Mika .................. 323 3. Mikkola Asseri ................190 6. 163 17. Vainio Tero ..................... Mannerkoski Kalle ........ Mäesepp Viljar............... 68 10. Mikkola Iiro .....................117 8. Lehtonen Robert ............. Martikainen Ari ................ 255 2. 71 10. Erhomäki Timo ................ PRO ET & SPORTSMAN ET 1. Vaahtera Tony .................193 10. Kirsilä Tero ....................... Heti aloituskisan yhteydessä meillä oli joka lähdön jälkeen jotain rikki autosta, missä riitti ohjelmaa. Junttila Pauli ...................191 5. Saksa Laura ................... Kalliomäki Hannu .......... 20 Blomberg Laura .............. Se oli arpapeliä, sillä meillä ollut mitään hajua kuinka auto olisi kulkenut. 159 8. Svensberg Jani ............... Koskinen Janne ............. Hautamäki Antti .............. Markkanen Jarmo ......... Jarmo Nyberg ............... Palasmaa Hannu ............. Haapala Tatu .................... Sunblom Rebecca ........... 130 7. 24 17. 216 5. Ollikainen Viivi .............. 22 Merikanto Jouni .............. Pöllä Timo ...................... Erälähde Jouni .............. Virtala Risto ....................115 10. Mäki Toni-Petteri .............191 6. 161 10. 168 6. 23 12. 23 Ruusunen Mikko ............. Verronen Neea .............. Kalajoki meni reisille, samoin Motopark, ja auto oli kamala ajaa. 34 SUPER PRO ET 1. 22 REAL STREET 1. Maijala Vili ..................... Korhonen Antti ................ Rantala Kimmo ............. 171 14. Korpela Henry ............... Saari Mika ...................... Vierikko Pasi .................. 99 STREET BIKE 1. 26 12. Moottorin kiinnileikkaamiset söivät miestä, veivät siinä ohessa yöunet, ja paljon sai tehdä töitä asioiden eteen. Flink Hannu ................... Eerikäinen Emmi ............108 24. 23 Eskelinen Mikko .............. 200 Lehtonen Kerttu ............ 167 9. Bonifanten kytkin oli niin mahtavan tuntuinen, että me kopsataan siitä oma versio. 152 5. Suojanen Timo .................. 53 15. Noren Janne .................. 77 SUPER COMP 1. Sulopuisto Arto ............. Koskela Juha ................... 134 21. Koskinen Cilla .................219 3. Peltonen Jyrki ............... Kaisla Valtteri ................. Tekoniemi Emilia ........... Tukiainen Vennu .............142 Kytömies Petri ................142 12. Kenneth Mattfolk........... Otimme siellä Suomen enkkoja aika mukavaan tahtiin. Parkkinen Petri ...............144 7. 175 12. Orhanen Jimi ................ Tekoniemi Hannu .......... Stamblewski Pauli .......... 186 7. Sitten tultiin Drag Weekille ja auto alkoi toimimaan kuin junan vessa. Tämä oli eka kausi minulle SM-sarjan ajamisen merkeissä. Lähtöpaukkusysteemin takia minä munasin kuitenkin punavalon ja melko varman ekan pokaalin. Hermunen Kari ................ Lehtonen Kaapo .............199 8. Pittau Carla ...................... 77 11. Kakkonen Jenna ............ 24 13. 22 17. 124 23. Alastarolla lajittelu jatkui samaan malliin, eli auto oli tosi vaikea hallittava kytkimen kovuuden takia. Tegnemo Emy ................. 307 3. Hammarberg Tommi ....... 253 4. Heiskanen Timo ............... Koivumäki Kalle ............ 264 3. Raussi Seppo..................314 4. Sinisalo Jyrki ................. 44 11. Leino Esa ....................... Hituri Sauli ..................... 180 7. Järvensivu Nuutti ........... 243 4. Sassi Meri-Tuuli .............107 2. 67 13. 185 5. Nygren Kristina ............... Nitrokisassa kone leikkasi kiinni uudemman kerran, joten taas avattiin, korjattiin ja kunnostettiin. Vierikko Otto .................. 32 12. 202 6. 155 10. Toppari Sami ................... Lindholm Aleksi .............194 7. 23 15. Wikberg Kenneth .......... Eronen Timo .................... 200 7. Lehto Esa ....................... Pöllä Riku ....................... Kauppila Matti ................. Oranen Marko ............... Koskinen Akseli ............. 58 14. 41 26
Pykäläinen Toni ...............193 4. Leskinen Miikka..............199 3. Myllylä Kalle ...................314 2. Voitto Nitroissa ja Motoparkissa, siihen päälle Tierpissä ylsin finaaliin asti, joten ei minulla ole valittamista. Ruhanen Vesa .................. Mico Ahonen, Junior Dragster – Voitto Nitrokisan isosta kaaviosta oli kauden kohokohta. Ainakin sinne kuuteentoista ikävuoteen asti ajan näitä junnuja ja ehkä sitten SPET:ttiä. Tervonen Antti ................. 45 6. 77 4. Vielä jäi sen verta nälkää tähän touhuun, että ensi vuonna jatketaan. Nitroista lähtien tämä on ollut helppoa menoa. 285 2. 252 2. Silver Riku ......................117 6. Salakari Jaakko ............... Ensi kaudella mennään varmaan aika lailla samoilla kuvioilla. Tarmo Mikkolan kauden saldona oli sekä SMettä EDRS-sarjojen mestaruudet. Kauden suhteen ei ole oikeastaan ollut mitään kovin huonoa, eikä sen kummemmin mitään ihan ylenpalttisen erityistä kohokohtaa. Nordman Emmi ............ Koskinen Olli ................... Hörnström Anders .......... 46 5. Mico Ahosen mielestä junnuautot ovat kivoja ja jänniä ja hän aikoo pysyä näiden parissa ainakin 16 ikävuoteen asti. 128 3. Savolainen Timo ............. 22 PRO HARLEY DRAGS 1. 26 7. 23 9. 184 5. 22 10. Määttä Asko ..................... Mäenpää Ismo .............. Kallio Sami .................... 216 4. Rolfstad Svein Olav .......... 3 Pitkän uransa lopettaneen Tami Branderin Camaro on löytänyt uuden omistajan ja testikuskina Alastarolla nähtiin Richard ”Nixxon” Sundblom. Korpela Kristo ................. Lempinen Jani .............. 28 10. Samanlaisen 3,2-litraisen, mikä Virtalallakin on. Julia Lindberg lajitteli Junnu Dragstereiden ykköseksi ja jäi vielä maanantaiksi hiomaan testivetoja. den moottorin. Köykkä Jukka ..................108 SUPER TWIN TOP FUEL 1. Kemppainen Samu ....... 72 8. Itselleni tämä oli nyt kolmas mestaruus. Tarmo Mikkola, Stock & Super Stock – Alkukaudesta sekä Tierp että Motopark satoivat pois ja sen takia kausi lähti käyntiin vähän kangerrellen. Mennyt kisakausi on nyt paketissa ja tähän loppuun sopii toivoa ensi kaudelle sopivan aurinkoisia ilmoja ja oikean kaltaisia lentokelejä. 25 11. Lipponen Vesa ................. 230 3. Tämä nykyinen jää varamoottoriksi. Johansson Greger .......... Totta se on, että hyvää on turha mennä muuttelemaan. Bengtsson Per ................. . 75 7. Kaikki osat ovat olleet varmaan jo neljä vuotta hyllyssä. Vepsäläinen Miia-Maria .. Muuten kaikki meni silleen vaan ihan hyvin. 49 9. Vähän lisää boostia, ja ehkä se kuutonenkin tulee sitten ensi vuonna. Junnuauton ajaminen on mielestäni jännää ja kivaa, Mico paljastaa. 24 8. Joskus kun se lähtee nappaamaan, niin sitten se vaan nappaa, ei se sen ihmeempää ole. Pitkän uransa lopettaneen Tami Branderin Camaro on löytänyt uuden omistajan ja testikuskina Alastarolla nähtiin Richard ”Nixxon” Sundblom.. Ollikainen Juha ............. V8-MAGAZINE 57 FUNNY BIKE 1. Olstad Hans Olav ...........
Anitalle kuitenkin yksi mitali lisää, hienosti EM-hopeaa. Timo kompastui semissä Jonny Laggiin ja kun samaan aikaan Dennis eteni kaaviossa, varmisti hän EMFIA & FIM European Finals, Santa Pod 3.–6.9. Edellä oli isoveli Timo 5,285 ajalla. Kun Jari ajoi parhaansa 4,028 ja Anitalta katkesi ahtimen remmi, niin Halisen voitto tiesi mestaruuden menoa toistamiseen Kågeredille. MESTARUUDEN MAKUA Jari Halinen teki uskomattoman nousun lajittelun yhdeksänneltä sijalta, varamiespaikalta, aina finaalin voittoon, jossa kukistui mestaruuden uusinut Micke Kågered. Top Methanol Dragstereissa turvallista pistejohtoa piti Saksan Dennis Haberman, joka lajitteli kakkoseksi 5,409. MESTARUUDEN MAKUA Englannissa ajetusta EM-sarjan finaalikisasta ei suomalaiskuskien tarvinnut tänäkään vuonna tulla kotiin tyhjin käsin. Niin iloa kuin pettymystä oli tarjolla koko rahan edestä. 58 V8-MAGAZINE. Etenkin Top Fuelissa nähtiin suomalaisdraamaa. Semissä Jarilla oli soolo Stefan Gunnarssonin auton hajottua burniksen jälkeen. Ruotsin Leif Andreasson oli varmistanut Top Methanol Funny Carien mestaruuden jo Tierpissä. Tasaisen varmat suoritukset toivat Thomas Lindströmille ja Dodge Stratukselle Pro Stockin mestaruuden. Sinetiksi lohkesi Santa Podin voittto. Anita aloitti jahdin ajamalla lajittelun paalupaikan 4,010 sekunnin vedolla ennen kakkosruudun hallitsevaa mestaria Kågeredia, 4,025. Autoryhmät Top Fuelin pistetilanteessa Ruotsin Micke Kågered johti, mutta Anita Mäkelä oli aivan iskuetäisyydellä kierroksen päässä. Jari Halinen teki uskomattoman nousun lajittelun yhdeksänneltä sijalta, varamiespaikalta, aina finaalin voittoon, jossa kukistui mestaruuden uusinut Micke Kågered. Ratkaisu nähtiin pudotuskierroksen ensimmäisellä kierroksella ja ratkaisijan rooliin nousi Jari Halinen, joka lajitteli yhdeksänneksi, mutta pääsi varamiehenä mukaan sunnuntain kisaan Patrik Persin rikottua moottorinsa korjauskelvottomiksi. TEKSTI JA KUVAT ROGER GORRINGE T yypilliseen brittityyliin kolme päivää lajiteltiin pilvisessä kelissä, mutta sunnuntain ratkaisut kamppailtiin auringon paisteessa. Finaalissa Halinen otti koko kisan voiton luvuin 4,447 vastaan Kågeredin 4,640
Ainoan Euroopan mestaruuden Suomeen toi Fredrik Fredlund Pro Stock Bikessa. Richard Gustafsson S 217 3. Stig Neergaard DK 305 6. Markku Lantto FIN 51 MOOTTORIPYÖRÄT TOP FUEL BIKE 1. Johnny Oksa FIN 181 4. King säväytti paalupaikka-ajallaan 5,900 sekuntia! Taistelu huipentui kaksikon väliseen finaaliin, jossa voittaja kruunataan mestariksi. Ahvenanmaalainen ajoi varmasti finaaliin, mutta moottori rikkoutui ennen maaliviivaa ja se antoi voiton Ruotsin Anders Larssonille, 7,186–7,460. Pistekärki kisaan tultaessa oli tuttu, vaikkakin totutusta poikkeavassa järjestyksessä: Thomas Lindström johti turvallisesti NHRA-voittaja Jimmy Ålundia. Richard Sundblom FIN 167 8. Mm. Ari Pietilä FIN 119 PRO STOCK 1. EM-kulta sinetöityi pudotuskisan ensimmäisellä kierroksella Fredlundin voittaessa britti Ray Debben. Valitettavasti Erikssonin haave kariutui punavaloon. Kisan voitti tsekki Roman Sixta soololla. Jimmy Ålund S 368 3. Thomas Lindström S 384 2. Timo Lehtimäki FIN 12 TOP METHANOL DRAGSTER 1. Mats Eriksson S 517 3. Leif otti voiton finaalissa ajalla 5,854 vastaan britti Stephanie Milamin 5,909. Gullqvist oli vasta neljäs 6,054. King oli kunkku ja piti ruotsalaisen selkeästi takanaan ajalla 6,058–7,364. Sampsa Palos FIN 80 10. Moottoripyörät Pro Stock Bike oli meitä eniten kiinnostava ryhmä, johtihan Fredrik Fredlund melkoisen selvästi EM-pisteissä. Eliminaattorissa nähtiin mestaruusratkaisu, kun kaksikko kohtasi toisensa semifinaalissa. Janne Ahonen FIN 38 15. Antti Horto FIN 116 12. Finaalissa nähtiin titaanien taistelu eikä Ålund kunnioittanut tuoretta mestaria vaan väänsi voitoin 6,543–6,677. . TOP FUEL 1. Jari Halinen FIN 198 9. Lindström jätettiin kolmanneksi, kun väliin kiilasi Micke Malmgren. Tero Laukkanen FIN 338 28. Gert-Jan Lauser NED 175 3. Ailahtelevasti kauden ajanut Ålund oli löytänyt vanhan vauhtinsa ja oli paalupaikalla 6,527. Timo Haberman D 264 3. Pro Modeissa ajoi ja pisteille ylsi yhteensä 42 kilpailijaa! Pro Stock kisattiin täysin ruotsalaisvoimin. Filippos Papafilippou GR 134 SUPER TWIN BIKE 1. Top Methanol Funny Carissa mestaruus oli jo varmistunut Ruotsin Leif Andreassonille, joka hallitsi myös vähälukuista Santa Podin kisaa. Anita Mäkelä FIN 394 3. Job Heezen NED 105 PRO STOCK BIKE 1. Karl-Heinz Wiekum D 171 MM-PISTEET 2015 tittelin. Martin de Haas NED 170 2. Michael Gullqvist S 545 2. Lajittelussa britti kellotti uuden loppunopeuden EE-tuloksen 242,77 mph (390,62 km/h)! Pro Modien mestaruus ratkesi semifinaalissa ulomman radan Mats Erikssonin varaslähtöön, ja Micke Gullqvist pääsi juhlimaan. Super Street Bikessa nähtiin historian ensimmäinen kuuden sekunnin aika, kun Steve Venables otti paalupaikan numeroin 6,950! Britti voitti finaalissa maanmiehen Mark Hopen, joka kuitenkin vei cup-voiton. Mestaruus ratkesi semissä, kun Lindström kukisti Malmgrenin. Ronny Aasen N 109 3. Michael Malmgren S 273 7. Leif Andreasson S 399 2. Micke Kågered S 449 2. Hannu Kalliomäki FIN 42 PRO MODIFIED 1. Finaalissa Dennis piti Laggin takanaan luvuin 5,367–5,516. Tero Laukkanen ei ajanut Englannissa. Dennis Haberman D 399 2. Fredrik Fredlund FIN 278 2. V8-MAGAZINE 59. Jonny Lagg S 245 TOP METHANOL FUNNY CAR 1. Super Twin Biken mestariksi nousi pistejohdossa kisaan tullut Hollannin, vaikka hän kärsi pahoista tekniikkamurheista eikä päässyt mukaan eliminaattoriin. Gullqvist päätti mestaruusvuotensa voittamalla finaalissa Roger Mooren ilokaasutetun Viperin, 5,979– 6,510. Bruno Bader CH 436 4. Pro Modissa oli vielä kaikki pelissä, kun Micke Gullqvist johti Mats Erikssonia vain kolmella pisteellä. Eriksson tasoitti peliä viemällä lajittelun kärkipaikan ajalla 5,929. Lindberg oli US Nationalseissa Indyssä. Ian King voitti kisan ja mestaruuden Top Fuel Bikessa. Kisa alkoi lupaavasti, kun Freddie nousi lajittelun kärkeen 7,013 ajalla; 190,45 mph (306,43 km/h) oli uusi loppunopeuden EE-tulos. Top Fuel Biken mestaruudesta käytiin kaksintaistelu Ruotsin Richard Gustafssonin ja Englannin Ian Kingin välillä. Johan Lindberg S 258 3. Suomalaisia ei ollut mukana, mutta aiempien kisojen pisteet toivat Johnny Oksalle EM-pronssia. Ian King GB 225 2
Lisätiedot: www.neste.fi Kännykällä pesuun Juhlapesu on uusi autonpesukonsepti, jossa asiakas saa pestä kiinteällä kuukausimaksulla autonsa pesuautomaatissa niin usein kuin haluaa. Rengasta on saatavissa tuumakoossa 14–20 tuumaa, leveyksissä 175–285 mm ja profiileissa 35–70. Ahdinsarja sisältää kaiken tarvittavan ahtimen asennukseen. Kakkonen sisältää mm. Nastojen määrä vaihtelee luonnollisesti rengaskoon mukaan. Ahdinsarja sopii sekä manuaali että automaattivaihteiseen autoon. Lisätiedot: www.juhlapesu.fi. Tämä parantaa merkittävästi pitoa jäällä ja kaarteissa. Mukana tulee mm. Tuoteuutta Koonnut toimitus Ford Racing ja Roush ovat kehittäneet yhteistyössä ahdinsarjan uuteen 2015 Ford Mustang GT-malliin. Lisätiedot: www.usparts.fi. Kolmonen puolestaan sisältää CNC-portatut sylinterikannet, Mopar hi-flow-imusarjan ja -katalysaattorit sekä pakosarjat tiivisteineen. Mopar Performancen nokan, venttiilijouset ja tiivisteet. Oletettu tehonkasvu on 56 hv. Myös niiden kiinnitys on neljä kertaa normaalia pitävämpi. Erilaisia pesuohjelmia on tarjolla kuudesta kahdeksaan asemasta riippuen, ohjelmien pesuaikojen vaihdellessa 6–16 minuutin välillä. Kuukausihinnoitteluja on useita erilaisia käyttötarpeen mukaan. Metallin värisen version hinta on 199 euroa. Järjestelmä tunnistaa pesuun tulevan auton rekisterinumeron perusteella ja tunnistamisen jälkeen haluttu pesuohjelma valitaan matkapuhelimeen asennettavasta sovelluksesta. 60 V8-MAGAZINE Continental IceContact 2 Continental tuo markkinoille uuden IceContact 2 -nastarenkaan, jossa on peräti 50 % enemmän nastoja kuin edeltäjässään. Mekaanisen ahtimen avulla Fordin 5.0-litrainen V8 saadaan tuottamaan huimat tehot. Esimerkiksi 24/7-sopimuksen kuukausihinta on 56 euroa. Itse ranneke toimii taitettuna työkalujen vääntövartena. Vuoden 2015 aikana Juhlapesu-pesuloita on maassa 12, ja tarjonta laajenee jatkuvasti. Erinomaisen jääja lumipidon lisäksi renkaan ajettavuus ja äänettömyys on huippuluokkaa. Pesuajat ovat hivenen tavallista pidempiä, minkä ansiosta auto on myös totuttua kuivempi pesusta pois ajettaessa. Tehonlisäys 75 hv. Pesujen kruununa on kerran kuukaudessa suositeltava Luxuspesu, joka sisältää parhaan harjapesun lisäksi huoltavan vahan ja superkiillotuksen. Neste Paintcoat Pro ja Neste Wheelcoat Pro ovat osa kotimaisen nanoteknologiayrityksen kanssa kehitettyä tuoteperhettä. Ahdinsarjan kanssa on käytettävä 98-oktaanista bensiiniä, jolloin moottori tuottaa tehoa 627 hv ja vääntöä 730 Nm (540 lb-ft). Nanolisäaineistus muodostaa ohuen läpinäkyvän suojakalvon vanteen tai maalin pinnalle, jolloin pöly ja lika irtoavat helposti eikä syksyn kura ja talven tiesuola pääse pinttymään auton maalipinnalle. Leatherman Tread Leatherman on laajentanut työkaluvalikoimaansa Treadilla, joka on korun tai kellon rannekkeen tapaan ranteessa mukana aina kulkeva monitoimityökalu. Lisätiedot: www.continental.fi. Lisätiedot www.verkkokauppa.fi Uusia suoja-aineita syksyyn Neste on tuonut markkinoille kaksi uutta maalipinnalle sekä alumiinivanteille tarkoitettua suojatuotetta. Suomessa Mopar-tuotteita myy www.usparts.fi. ahdin, imusarja, läppärunko, välijäähdytin, ilmanottojärjestelmä, polttoainekiskot, suuttimet, ym. Ford Racing-ahdinsarja uuteen Mustangiin Mopar Scat Pack 2 ja 3 Mopar on tuonut suositun Scat Pack 1:sen ohella tarjolle 5,7-litraiseen Hemiin Scat Pack 2 ja 3 kitit. kolme erikokoista ristipääruuvaria, kolme tasapäistä 6, 8 ja 10 millin ja kolmen tuumakoon kiintoavaimet sekä 3, 4, 5 ja 6 millin sekä neljän tuumakoon kuusiokoloavaimet ym. Siinä on mm. Ahdinsarjan (M-6066-M8627) suositushinta on 8190 euroa. Koossa 205/55–16 renkaassa on 190 ultrakevyttä Kristall-nastaa, joiden kulma tiehen on oikea tilanteessa kuin tilanteessa
24 %). mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. + 0,1717 e/min (alv. Muista myös katsastuspalvelumme! • Varaosat • Huollot ja korjaukset • Pyöräsuuntaukset • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • Renkaat. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. 010 401 3310, 014 610 292 Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 e/puh. Member of Nokian Tyres Vianor Jyväskylä: Kuormaajantie 3, Puh. 24 %). + 0,06 e/min (alv. 0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori JMT ON OSA VIANORIA Palvelemme USA-autoilijoita tutussa osoitteessa Jyväskylän Kuormaajantiellä. V8-MAGAZINE 61 Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin
Hyvä koriltaan ja toimiva tekniikaltaan. Automaattipush button -vaihteisto. Koneremontti tehty. 040 726 5654, jarmak@live.com. 600 e/tarjous. Käyntija ajokuntoinen, rekisteröity, ei katsastettu. H 100 e. Muista suuntanumero puhelinnumeroon ja kännykkänumeroissa mainitse paikkakunta. 600e/tarjous. ILMOITUKSEN KUVA Kuvia julkaistaan mahdollisuuksien mukaan 1 kuva/ilmoitus. Lisätietoja puhelimella 040 040 3838. Ajovalot, takavalot, beiget kumimatot + varapyörän pussi, dieselin/bensan mittaristo. Kesällä katsastettu, toimiva, päivittäisessä käytössä oleva kaksiovinen takaveto-Chrysleri. Uusi dieselin syylari. Chrysler Imperial 7,2 l, 440 V8, Hardtop, Crown Coupe ‘67. Avaamaton, täydellinen vesipumpusta vetolevyyn. Kuvaa ei palauteta. Voi sopia vanhempiinkin. Mercury Monterey 4d Sedan '58A. Sähköpostissa kirjoita ilmoitusteksti viestikenttään ja aiheeksi sen osaston nimi. Päällä talvirenkaat, joista suurin osa nastoista jo lähtenyt, mutta pintaa on vielä ajoon. Chevroletin pikkujaolla 5x4,75" Mangels-puolavanteet 205/75 r14". H 4500 e. 040 096 6690 Vantaa. Hienokuntoiset 16" Hakkapeliitta-nastarenkaat alkuperäisillä 8-reikäisillä GM-kromivanteilla. 040 069 7292 Lapväärtti. Merkitse myös osasto, jossa toivot sen julkaistavaksi. Vanteet kuin uudet. Chevy Van nastarenkaat 15" peltivanteilla, pulttijako 5x5", ei hyvät mutta ei ihan huonotkaan. Laittoakin löytyy. Talveksi pientä projektia. Ei tekstiviestejä. Renkaissa 8 mm kulutuspintaa ja kaikki nastat. Buick Le Sabre 5,0 V8 automatic '86. 62 V8-MAGAZINE MYYDÄÄN MOPAR Chrysler Le Baron 5.9 V8 autom. MYYDÄÄN OSAT & TARVIKKEET 250 cid Chevy kuutonen, '77 Novasta. 7500 e. Jotain muutakin on voinut jäädä nurkkiin. V8-MARKET MYYDÄÄN FOMOCO Syksyn tarjous 15 000 e. Tervetuloa kaupoille! Seisonut vuodesta 2012. (09) 670 375, 0400 442 616 ILMOITUSOHJEET Ilmaisella V8-MARKET-palstalla lukijamme voivat myydä ja ostaa kaikkea harrastukseen liittyvää. Rekisteröity, ei katsastettu. TEE ILMOITUS Lähetä ilmoitus kirjallisena tikkukirjaimin tai koneella kirjoitettuna. Puhelimitse emme vastaanota ilmoituksia. Myydään Muut autot Volvo 480 ES '87. Museorekisterissä. 050 501 0621 Vantaa. Chevyn 15" peltivanteet, pulttijako 5x4.75". 044 957 6693 Kouvola. Tilaa on varattu AINOASTAAN YKSITYISHENKILÖIDEN ilmoituksille. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 1000. H. Hinta 7000 e. MYYDÄÄN GM '95 Chevrolet 3500 kuorma-auto. Katsastettu 06/15. Käy ja kulkee. H 120 e. H. Väri turkoosi-valkoinen. 400 e, nouto Salosta. '79. Myydään Suburban '94–'00 beige kolmas penkkirivi. Ilmoitus julkaistaan seuraavaksi ilmestyvässä lehdessä, mutta jos se ei siihen ehtinyt tai mahtunut, laitamme sen automaattisesti sitä seuraavaan numeroon. V8-MARKETIN YHTEYSTIEDOT Postiosoite V8-Market/V8-Magazine, Hämeentie 153 B, 00560 Helsinki Sähköposti v8-market@fokusmedia.fi KAUPALLISET ILMOITUKSET: Hansanova Oy, puh. Renkailla pintaa hyvin. Sähköpostitse liitteenä lähetettävän kuvan tulee olla JPG-muodossa, leveydeltään vähintään 6 cm ja resoluutioltaan 300 ppi. H. autoharri@hotmail.com, 040 554 4358 Helsinki.. Hyväkuntoinen ja harvinainen. Sakari Rovio, 040 587 4031 Utajärvi. Sähkötöitä ja tiivisteiden vaihtoa, vaihteisto ja ohjaustehostin. 044 957 56693 Kouvola. 040 056 8987. H 500 e. Paripyörät, takaveto, 6,5 l turbodiesel, automaatti, sähköikkunat, AC, pb, ps jne. H. Merkitse kuvan taakse ilmoituksessa oleva nimi ja puhelinnumero. Sakari Rovio 040 587 4031 Utajärvi
050 501 0621 Vantaa. Viestit/soitot klo. +467 069 22353 mano.forsman@o-vik.com. Nokian Hakkapeliitta 10. Lapua 044 950 6998. 550 e. Esiintyvät mallit AMI-'58 sekä '59. H 420 e/sarja. Mr. Vain soitot, ei textarii. Koko 18 x 25,4 cm. 20 e + pk. 10 e + pk. Maastoväri (citycamo). MA1-pilottitakki. 240 e. Smoothie-kromivanteet 14x6 jaot 5x4,75" ja 5x4,5". H. V8-MAGAZINE 63 V8-MARKET '51 Ford takavalot (hyvät) 220 e/pari. Avery-Hardoll bensamittari, viim. 220 e sekä paljon 16,5" renkaita, myös Chevyn vanteita ja jotain maasturin vanteita. Maltan risti -valoja, uusia 20 e/kpl. Koko 225/70-15 C. riku81@gmail.com. fenderit voisivat olla. 16.00. Trim rings ja BF Goodrich Radial T/A 205/70/14 renkaat. '51 Frazer valot 550 e/pari. riku81@gmail.com. H 60 e/kpl. '67 Impalan takavalot, täydelliset pohjineen päivineen. H 250 e. Uutta vastaava (2 kertaa päällä pidetty ja siistikuntoinen). Myydään tarpeettomana. 040 743 3895 Lappeenranta. Ostettu uutena 2014. Uudet tehtaan laatikoissa, made in USA. 8-sivuinen. Julkaisija ja vuosi AMI 1958. Edelbrock Performer 1406 -kaasutin. vakausleima v. Vuoden takuu sekä elinikäinen tekninen suportti. 0400 337 472. h. Chevroletin talvirenkaat vantein. Myydään alkuperäinen sarjakuvamainoslehti. Square bore -kaasutin spread bore (Quadrajet) -imusarjaan. 2 kpl Pontiac Rally II 14x7 vanteita. V8-Magazine-lehtiä. H. H. '58. Jeep Wagoneerin laatikko jakolaatikolla h. Vuosikerrat '78–'14. SEKALAISTA Myydään jukeboxi AMI-I 200 E '58. H 400 e /koko paketti. 050 433 7199.. Edelbrock-ilmansuodatin + kansi 14x3". Myös kaikki kromit uutta. Ajettu alle 5000 km. 600 cfm, vakuumitoisiot, sähköryyppy. Korkeus 140 cm. Ford F250 automaattilaatikko + vetolevy ja turbiini ilman jakolaatikkoa. H 25 e. 050 324 2940. Hinta 1000 e. Hyväkuntoiset Texas-osat. Puuttuu 3, 5 ja 6 vuosikerrasta '79. Uudet käyttämättömät. Koko M(50). Kiitollisena ottaisin tiedon vastaan, vaikka sähköpostiin kurki69@gmail.com. Uuskunto. Uusi Rebel koristelippu autoon 150x90 cm. (six 225 venttiili koppa + ropelli 35 e kaikki). H 300 e. H 30 e. Gasket -adapteri. Tunnistaisiko kukaan mihinköhän autoon ko. Täysin entisöity. '55 Plymouth valot 100 e/pari. +46 7 069 22353 mano.forsman@o-vik.com. 040 075 5625 Vantaa. riku81@gmail.com. riku81@gmail.com
Zephyrhills AutoRama, Zephyrhills, Florida 6.–7.11. X-MAS PARTY Joensuu 19.12. Power Höstmarknad, Vara, Ruotsi 1.11. DFW Swap Meet, Grand Prairie, Teksas 22.–24.10. Fall Florida Auto Fest & Carlisle Auction, Lakeland, Florida 12.–15.11. Kotimaa 14.10. California Route 66 Museum Anniversary Car Show, Victorville, Kalifornia 24.10. Ponies Under The Palms at Lakewood Ranch (Mustang, Shelby, Ford), Sarasota, Florida 26.–29.11. LOSKA-AJO (VETERAANIKUORMA-AUTO) Forssa – Loimaa – Karkku: Veteraanikuorma-autoseura 18.10. SEMA Show, Las Vegas, Kalifornia 5.–8.11. WALKKA SYYS SWAP MEET (H-D, BRITTIMP) Linnanherrankuja 3, Helsinki: Walkka MC 31.10. Goodguys Southwest Nationals, Scottsdale, Arizona 22.11. Pomona Swap Meet, Fairplex/Pomona, Kalifornia 11.–13.12. BOPC (Buick, Oldsm Pontiac, Cadillac Show), Orlando, Florida 25.10. Good Guys Southeastern Nationals, Concord, Pohjois-Carolina 24.10. Porvoo (S-Market Näsi) 24.10. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 29.11. 64 V8-MAGAZINE Cruisingit Karjaa (ABC) 6.11., 4.12. Nummela (Seisakki) 14.11., 12.12. Veteranmarknad, Vårgårda, Ruotsi 28.11. Pomona Swap Meet, Fairplex/Pomona, Kalifornia 22.–24.10. FRANKFURTER MODELLAUTO AUSSTELLUNG, Stadthalle Bergen, Frankfurt am Main (Bergen-Enkheim) 7.11. Monroe Fall Auto Swap, Monroe, Michigan 1.11. Norman Swap Meet, Norman, Oklahoma 23.–25.10. Old Car Show and Flea Market, Kempton, Pennsylvania 25.10. SUURI SNADI – OLD TOY SWAP & NORDIC CHALLENGE (PIENOISMALLINÄYTTELY) Vantaan Energia Areena, Rajatorpantie 23, Vantaa: Märklin Club of Finland, mcof@phnet.fi, 040 071 5055, näyttelyilm. MUSTALAHDEN KOKOONTUMINEN Mustalahti, Tampere: Tampereen Seudun Mobilistit, Antti 040 0628 102 17.10. STADIN PÄRTSÄREIDEN ROMPETORI (MP, MOPO) City-Marketin p-halli, Ojamonharjuntie 61, Lohja: VMPK Stadin Pärtsärit, Lankinen 040 0761 808 28.11. Sumter Swap Meets & Swap Meet, Bushnell, Florida 1.11. Goodguys Southeastern Nationals, Concord, Pohjois-Carolina 31.10. Palm Springs Air Museum Car Show & Chili Cook off, Palm Springs, Kalifornia 1.11. Dave & Ed's Super Auto Events Pro-Formance Swap Meet, Canton, Ohio 7.–8.11. ROMPETORI Vermon Ravirata, Ravitie 1, Helsinki: Matti 040 580 3754, b.h.jonsson@tele2.se 24.10. East Bay Swap Meet, Alameda, Kalifornia 24.10. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 12.–14.11. Kajaani (ABC) 7.11., 5.12. HISTORIC RALLY TROPHY JA HISTORIC REGULARITY RALLY TROPHY -OSAKILPAILUT – MAXELL-RALLI Espoo (lähtö Barona-areena), Kirkkonummi, Karkkila, Vihti (kilpailukeskusAir Hotel, Nummela): Espoo Motorsport Club 31.10. IMATRAN ROMPETORI P-halli, Esterinkatu 1, Imatra: FC PaSa Imatra, 040 528 3005, eine.pellinen@tiliep.fi 17.–18.10. El Mirage Land Speed Racing Event, El Mirage Dry Lake, Kalifornia 18.10. Daytona Turkey Run, Daytona Beach, Kalifornia 28.–29.11. B.U.C.K. Automotive Parts Swap Meet & Car Sale, Indianapolis, Indiana 5.–6.12. SVRA Show & Shine Show, Austin, Teksas 7.11. Pori (ABC Tikkula) 6.11., 4.12. Norrlandsnostalgi Marknad, Sundsvall, Ruotsi 31.10. NASCAR Alabama 500, Talladega, Alabama 25.10. Tapahtumakalenteri Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää osoitteeseen V8-MAGAZINE/ Tapahtumakalenteri, Hämeentie 153 b, 00560 Helsinki, tai sähköpostiosoitteella v8-toimitus@fokusmedia.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. So-Cal Motorcycle Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 25.10. Goodguys Autumn Get-Together, Pleasanton, Kalifornia 14.–15.11. FORSSAN MP-ROMPETORI P-halli, Hämeentie 7, Forssa: Alueen kerhot, Juha 040 052 6275 3.–6.11. So-Cal Motorcycle Swap Meet, Long Beach, Kalifornia Pienoismallit 17.–18.10. Classic Car Auction, Sarasota, Florida 6.12. Gasoline Swap Meet, Frihamnen/Tukholma, Ruotsi 23.–25.10. Sumter Swap Meets & Swap Meet, Bushnell, Florida 6.12. Mecum Auctions, Austin, Teksas 13.12. Annual Parts Exchange, Glendale, Arizona 25.10. El Mirage Land Speed Racing Event, El Mirage Dry Lake, Kalifornia 20.–22.11. NHRA Nationals, Las Vegas, Nevada 30.10.–1.11. FCMA OPEN 18 Turku 31.10. So-Cal Motorcycle Swap Meet, Long Beach, Kaliforn 22.11. Jalobyrama, Westminister, Maryland 24.10. Raasepori (ABC) 6.11., 4.12. Vantaa (Heureka Tikkurila) 16.10. Annual Swap Meet, Bowling Green, Ohio. NASCAR Ford Ecoboost 400, Miami, Florida 22.11. Todd Harding & Son Phoenix CarSwap Meet, Phoenix, Arizona 29.11. Oslo Motorshow, Lillestrøm Norja 24.10. FJDC:N KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ Kulmakorpi, Espoo (ennakkoilm.): Kulmakorpi Off Road Park 046 883 7948, Finnish Jeep Drivers' Club, hallitus@fjdc.org 5.12. The Albany Auto Show, Albany, New York 14.–15.11. KONEPÄIVÄ AUTOJA MOOTTORIMUSEOLLA Vaasan Autoja Moottorimuseon piha, Myllykatu 18, Vaasa: Vaasan Veteraaniautoseura, Groop 050 526 1144 24.10. Fall Cowtown Swap Meet and Car Corral, Pilesgrove, New York 29.10.–1.11. Texas Fall Nationals NHRA, Dallas, Teksas 18.10. Motostalgia Austin Vintage Grand Prix Auction, Austin, Teksas 7.11. Hi-Performance Swap Meet, Long Beach, Kalifornia 27.12. FJDC:N KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ Kulmakorpi, Espoo (ennakkoilm.): Kulmakorpi Off Road Park 046 883 7948, Finnish Jeep Drivers' Club, hallitus@fjdc.org 17.10. Classic Motor Marknad, Västerås, Ruotsi Pohjois-Amerikka 15.–18.10. Vintage Wheels Annual Rod & Custom Car Show, Richmond, Indiana 8.11. Mecum Original Spring Classic Auction, Davenport, Iowa 6.–7.11. NHRA Finals, Pomona, Kalifornia 13.–14.11. Las Vegas AMC Reunion, Henderson, Nevada 6.–7.11. www.ipms.fi/nordic-challenge-2015 31.10. Annual Antique and Classic, Car, Truck, Motorcycle Show & Antique Market/Swap Meet, Lake City, Florida 7.–8.11. Darlington Raceway Car & truck show and Swap Meet, Darlington, Etelä-Carolina 13.–14.11. FJDC:N KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ (PIMEÄ AJO) Kulmakorpi, Espoo (ennakkoilm.): Kulmakorpi Off Road Park 046 883 7948, Finnish Jeep Drivers' Club, hallitus@fjdc.org 8.11. Djupedalskolan, Mölnlycke/Göteborg, Ruotsi 31.10.–1.11. Carlisle Auctions Lakeland Fall, Lakeland, Florida 13.–15.11. Mecum Auctions, Anaheim, Kalifornia 12.–15.11. FJDC:N KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ Kulmakorpi, Espoo (ennakkoilm.): Kulmakorpi Off Road Park 046 883 7948, Finnish Jeep Drivers' Club, hallitus@fjdc.org Muut pohjoismaat 17.10
• Vinyylikatot, rättikatot ja tarvikkeet. • Autonsuojapeitteet kaikkiin malleihin. Vanin tiivisteet suoraan varastosta Led-huomiovalot 99 eur/pari (e-hyv) kolme mallia. • Meillä on myös muita autonsisustustarvikkeita. V8-MAGAZINE 65 Entisöit wanhusta tai kunnostat käyttöautoa, meiltä tiivisteet, kumiosat, alustanosat, tekniikanosat...jne Usa-, euroja japsiautoihin myös harvinaisiin merkkeihin nopeat toimitukset Fertan-kemikaalit entisöintiin ruosteenmuunnin, suojavahat jne. • Asennus kuuluu myös meidän palveluun! www.westfix.fi, westfix@netikka.fi Korsnäs Biloch Båtinredning Norrbyvägen 32, 66200 Korsnäs (06) 364 1406. • Istuinten verhoilut alkuperäisestä materiaalista. Oitracon Oy, Rauma Puh: 044-522 3782, oiva@oitracon.fi www.oitracon.fi 80 Autoverhoilut kaikkiin USA-autoihin! Automatot, suojamatot brodeerauksella ja tavaratilan matot
Laatikon sisältö on pelkistetty, korinosat, kromikokonaisuus, kellastunut sellofaanipussi jossa renkaat ja metalliosat, sekä ohje. 66 V8-MAGAZINE Pienoismallit General Motors Premier Le Sabre Rakennussarja AIKOJEN TAKAA Yli puolen vuosisadan ikäinen rakennussarja poikkeaa melkoisesti nykyaikaisista sarjoista. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO Premier julkaisi Le Sabren rakennussarjan kahtena versiona, katon kanssa hardtop-sarjassa ja ilman urheiluautosarjassa. Myös monet Le Sabren innovatiivisista teknisistä oivalluksista otettiin käyttöön tuotantomalleissa. Kyljen listat ja muutamat muut osat on toteutettu kromifolion avulla.. Siinä oli runsaasti muotoilullisia ideoi ta tuolloin vielä suhteellisen uusista suihkukoneista, jotka tulisivat näyttelemään myöhemmin suurta roolia automuotoilussa. G eneral Motorsin vuonna 1951 esittelemä ja GM:n muotoilupäällikön Harley Earlin ideoima Le Sab re kuuluu tunnetuimpiin tehtaiden show-autoihin. Laatikot olivat 1950-luvulla nykystandardia pienemmät ja kansitaide haki vielä muotoaan. Etupuskureihin on valettu ylimääräiset valoja muistuttavat osat, joita ei esikuvassa ole. Ero hardtopin ja avon välillä syntyy erillisestä katto/tuulilasiosasta. Purimme laatikoista pari melkoista erikoisuutta. Ensin mainittu on keräilymielessä harvinaisempi. Kromipinta on säilynyt ällistyttävän hyvin
Harmillisesti sekin on laadultaan kyseenalainen. Kielteinen vastaus rakennussarjan suhteen ei kuitenkaan ole ehdoton. Parhaimmillaan auto on takaviistosta katsottuna. Tämäkin keksintö on tehty vuosikymmeniä ennen kuin joku muu sai siitä kunnian. Marssijärjestys on tämä siksikin, että 1950-luvulla eivät kuluttajaviranomaiset puuttuneet pienoismallien laatikoiden kuvituksen todenmukaisuuteen, ja kriteeritkin ovat muuttuneet vuosien vieriessä. ”Hardtopin” laatikon kannessa on viivapiirroksella toteutettu kuva Le Sabren takasiivestä, josta autoa on vaikea edes tunnistaa, kun taas avon kansi esittää auton taiteilijan maalaamana kaupallisempana kuvana. Alan aamuhämärässä jo tämä oli merkittävä saavutus, puhumattakaan siitä, että kohdevalinta osui autoon, josta muut eivät ole vielä 60 vuoden kuluttuakaan saaneet rakennussarjaa aikaiseksi. Copyright-merkintöjä ei ole, mutta laatikon kyljessä mainostetut muut sarjat viittaavat 1950-luvun puoliväliin, samaten hinta 89 senttiä. Muutamat konseptiautot on katsottu pienoismallien arvoisiksi, mutta kysymykseen Le Sabren saatavuudesta muovisena 1:24–25 rakennussarjana on yleensä vastattu kielteisesti. HT:n sarjan tilausnumero oli 651, avon laatikosta merkintä puuttuu. Myös kromiosat ovat karkeita tai muodoltaan jotenkin pielessä. Maaliakaan ei välttämättä tarvita, koska kori on valettu värilliseen muoviin, ja pikkuosat ovat valmiiksi oikean väriset. Päätelmät onkin tehtävä sen mukaan minkälaisia firman logoa kantavia tuotteita on vuosien varrella tullut vastaan. A4-arkista, jossa on sekä tekstiä että kuvallista informaatiota, tosin melko lailla eri tyyliin kuin nykypäivänä. Rakentajan ei tarvitse vuolla ja hioa karkeaa puupintaa, vaan malli syntyy hygieenisesti osat yhteen liimaamalla. Suurin ero tulee laatikon kuvituksesta, joka oli omansa kummallakin versiolla. Muoviosat on valettu kovaan bakeliittimaiseen punaiseen muoviin ja ne ovat karkeita, ikään kuin muotit olisi kaiverrettu käsivaralta, mikä näkyy suorien linjojen aaltoiluna, vinoutena ja yleisenä viimeistelemättömyytenä. Erilaiset tuotantomenetelmät 1950-luvun puolivälin rakennussarjalta ei voi odottaa samaa kuin mihin nykyisellä teknologialla päästään, toisaalta ero leikkikalun ja pienoismallin välillä ei vielä tuolloin ollut itsestään selvä. Muoviset pienoismallit kehittyivät 1950-luvulla hurjaa vauhtia. Korin leveneminen alaspäin ei haittaa auton perässä, mutta kylkien ja keulan oikeat muodot eivät toistu realistisesti. Vääntymättömään ja työstettävään polystyreeniin valettuna sarja tarjoaa lähtökohdan realistisen Le Sabren rakentamiseen, töitä on kuitenkin luvassa. Rakennusohje koostuu n. Mukana laatikossa on osien lisäksi kannen mainostama krome trim, joka on käytännössä kromifolioarkki, johon on valmiiksi leikattu osien ääriviivat; eräänlainen japsisarjojen metal transfer siis. Tuomio riippuu täysin katsantokannasta. Oikeastaan nyt puhutaan kahdesta rakennussarjasta, Le Sabre julkaistiin sekä avona että katolla varustettuna. Mallia haluava on ohjeistettu Franklin Mintin valmiin metallivalumallin ääreen, joka ei tosin ole tällä hetkellä tuotannossa. Premier näyttäisi aloittaneen toiminnan 1950-luvun puolivälin aikoihin, valmistaen tuolloin uusien amerikkalaisautojen sarjoja, mutta laatikoiden kyljissä olleiden mainosten perusteella mukana oli myös eurooppalaisia urheiluautoja. Ei se kuitenkaan mikään lelukaan ole. Mittakaavaa ei kerrota, mutta korista mitaten se on noin 1:24. Premierin tiedot New Yorkin Brooklyn 21 osoitteineen kyllä löytyvät, samoin mainoslauseita sarjan erityisominaisuuksista. Siinä se sitten oli, GM Le Sabre muovisena 1:24 rakennussarjana. Pahin ongelma on kuitenkin kaksiosaisella muotilla toteutettu korin muotinnus. Joukossa oli jo hävinneitä toimijoita, yksi näistä oli Premier. Mukana on kromattuja osia ja hieman yllättäen 60 vuotta vanha kromipinta on parempi kuin mitä nykyisin sarjoissa keskimäärin. Liimaksi suositellaan lennokkiliimaa tai hiilitetrakloridia, joka ei taitaisi mennä läpi 2000-luvulla. Sekä kori että alusta on valettu kiiltävään punaiseen muoviin. V8-MAGAZINE 67 AIKOJEN TAKAA kumilta ja ne, kuten myös metalliset akselit ja pölykapselit, ovat omassa sellofaanipussissaan. Tämä voi kieliä siitäkin, että konseptiautosta ei yksinkertaisesti ollut tietoa saatavissa. Paha pettymys vai mielenkiintoinen palanen autorakennusarjojen historiaa. Rakennussarjakeräilijöille nimi on tuttu laadultaan kyseenalaistenkin sarjojen myötä, mutta tarkempia tietoja on vaikea löytää. Premierin Le Sabre on pikemminkin ajankohtaansa edustava vintageesine kuin mittatarkka pienoismallin rakennussarja. Ynnä General Motorsin Le Sabre! Sisältö syynissä Ei kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa, vaan katsotaan mitä Le Sabren oman laatikon kannessa luvataan, ja muodostetaan lopullinen tuomio vasta sisällön ruotimisen jälkeen. Kyljen osalta se voisi olla melkein mikä hyvänsä Buick tai Cadillac, ja keulan ilmettä sotkee kromiosien muoto. Le Sabresta kiinnostuneiden huomiosta oli kilpailemassa 1950-luvulla myös Berkeleyn valmistama puinen 1:24 rakennussarja. Istuimet ja kojelauta ovat yhtä puuta korin kanssa ja myös jalkatila on avoin. Vaikka Premierin muototarkkuudessa ja detaljeissa on sanottavaa, on se kuitenkin laatikon kannen tekstiä mukaillen muovista valettu rakennussarja, joka on heti valmis rakennettavaksi. Valmistajia oli lukuisia ja jopa sana pienoismalli ymmärrettiin hieman eri tavoin kuin nykyään. Kori on parhaimmillaan takaviistosta katsottuna. Nykyaikaiset rakennussarjojen korit tehdään useampiosaisilla muoteilla, jolloin saadaan muotoja myös pystypinnoille. Moottoria ja aukeavaa konepeltiä ei ole. Kyljissä mainostetaan Premierin muuta tuotantoa, josta mielenkiintoisin on Kaiser-Darrin. Erillisiä sisustuksen osia ei ole rattia lukuun ottamatta. Itse auto on kattoa/tuulilasia lukuun ottamatta sama. Renkaat vaikuttavat aidolta Laatikoiden päädyissä on eri kuvitus kuin kansissa. Nykyiset pienoismallivalmistajat eivät sellaista tee, mutta tilanne ei vielä 60 vuotta sitten ollut vakiintunut mittakaavojen, detaljoinnin tai edes valmistusmateriaalien suhteen. . Korin detaljoinnista ei voi juuri puhua, sillä keulan lopullinen ilme on suunniteltu toteutettavaksi erillisillä kromiosilla ja foliolla, mikä ei takaa realistista lopputulosta. Myös detaljointi on minimaalista eikä auton alustassa ole detaljeja lainkaan. Pohjalevyn detaljointi on minimaalinen ja lattiamatot sekä polkimet on toteutettu kohokuvina. Näin auton kyljet leviävät alaspäin, sillä muuten koria ei saisi muotista ulos, mikä vaikuttaa yleisilmeeseen. Nykymuotoisia rakennussarjoja ei käytännössä ollut vuosikymmenen alussa, kun taas lopussa markkinoilla olivat jo eri rakennusversioita sisältävät stock/custom/ drag-sarjat ja mittakaava oli vakiintunut 1:25:een. Ovien ja luukkujen rajat on esitetty kohoviivoin.. Osien yhteensopivuuteen ei kiinnitetty 1950-luvulla samaa huomiota kuin nykyisin
Kannon BB 502 2001 Kannon BB 502 2001 Kun isoja veekasimoottoreita rakastava hot rod -mies hankkii moottoripyörän, ei kohteena ole yleensä mikään tavanomainen kaksipyöräinen. TEKSTI JA KUVAT JAMES DARING SUUNNATON KANUUNA SUUNNATON KANUUNA 68 V8-MAGAZINE. Helsinkiläisen Kimin ajokki on sieltä uniikeimmasta päästä, yli kahdeksanlitraisella isolohkolla varustettu Kannon
Taylormade Hieman tätä aikaisemmin Kimi oli tutustunut maailmalla hyvin arvostettuun ja kunnioitettuun vannerakentajaan ja V8-moottoripyöräilijään, englantilaiseen Steve Tayloriin. Jossain välissä Kimi törmäsi useampaan otteeseen dilemmaan, että lähtisikö Stadiin cruisailemaan autolla vai prätkällä. . Niinpä hän päätti tehdä siitä kokonaan erinäköisen menopelin, joten prätkään päivitettiin myös isommat sekä leveämmät vanteet ja renkaat. SUUNNATON KANUUNA SUUNNATON KANUUNA V8-MAGAZINE 69. Tästä sikisi ajatus hankkia alle kompromissi harrastepeli, moottoripyörä isolohkoisella V8-motilla. Tässä stuukissa Kimi työnsi pyörällä ensimmäiset pari vuotta, kunnes ulkoasu alkoi ahdistamaan. Tästä pelkästä ”pienestä” värin vaihdosta lähti sitten lumipalloefektin lailla jopo lapasesta. Niinpä jo vuonna 2006 Kimi osti suoraan Amerikasta ensimmäisen V8-moottoripyöränsä, joka oli varustettu luonnollisesti isoimmalla mahdollisella moottorilla, eli Chevyn 502-kuutiotuumaisella isolohkolla. Ensimmäisenä muutoksena Porvoon velho Waltonen Motorsport teki pyörään tarvittavat ja vaadittavat rekisteröintimuutokset sekä alumiinista valmistetun racehenkisen läpihengittävän tankin, josta nelikurkkuisen kaasarin ilmanputsari tuli pervosti läpi. Erikoisempaa ja rakenneltua Amerikan autoa on kulkenut hänen kauttaan jo reilut kolmekymmentä vuotta ja välillä mies ehti ajaa Harrikoillakin Drag Racea enemmän tai vähemmän tosissaan. Kanuuna Suomeen Kannon oli ostohetkellä ”patriot color” -värityksessä, mihin Kimi ei lämmennyt. Verhoomo Lehto puolestaan verhoili onnistuneesti satulan ja muokkasi sen samaan kisapyörä-stuukkiin. Niinpä yhteiset pyöräintressit saivat kaverit tutustumaan toisiinsa entistä paremmin, ja kun Steve kertoi firmansa TaylorMade Wheelsin tekevän vanteiden lisäksi Steven omaankin pyörään leveämmän swingin, Pyörän onnistunut muotoilu tuo mieleen jättimäisen pisaran. Pyörä oli vuosimallia 2001 ja merkiltään Kannon V Cycles, joka on paljon harvinaisempi V8-moottorilla varustettu moottoripyörä kuin Boss Hoss, jollaisina yleisesti harrastajat pitävät kaikkia V8prätkiä. Stevellä oli myös Kannon prätkä, tosin 302:sella Fordin pikkulohkomotilla. K imi on tunnetusti pitkän kaavan hot rod -mies isolla H:lla
Lasikuituekspertti Venepalvelu Kekäläinen valmisti ohjeiden mukaan takakatteen, etulokarin ja sivupaneelit. . Kannon V Cycles -tavaramerkkiä käytettiin ensimmäisen kerran tammikuussa 1995. Unelmasta painajaiseen Taitavana rakentajana tunnettu Scott innostui V8-moottoripyöristä ja halusi tehdä kaiken Boss Hossia paremmin ja laajemmalle käyttäjäkunnalle. Kun Scott keksi vielä ensimmäisenä V8pyörävalmistajana laittaa takapyöräksi moottoripyörän renkaan, ei ole ihme, että pyöräpiireissä Kannonin ajo-ominaisuuksia kehuttiin ylivertaisiksi. Kannonin rungot tehtiin muista aikalaisistaan poiketen kevyestä ja kestävästä kromimolyputkesta TIG-hitsaamalla. Firman nimi oli Kannon Motorcycles, Inc. Mikä hienointa tällaisessa kaverisuhteessa, pääsi Kimi itse vaikuttamaan ja suunnittelemaan pyöräänsä omat 18-tuumaiset vanteet. Ei näkynyt silloin, eikä ole näkyEnglantilaisen TaylorMade Performance Engineeringin valmistamat 20-spoke alumiinivanteet ja jarrulevyt ovat todella hienot ja laadukkaasti tehdyt. Kaatamisen MM Pelimiehille sattuu ja tapahtuu taviksia enemmän. Uutta takakatetta ja väriä Vanteiden ja swingin vaihtuessa pyörään kaivettiin hyllyltä orkkis tankki, johon modattiin skuuppi parantamaan Holleyn hengitystä. Lehdistö kehui pyörää osuvasti nimellä ”The Ultimate Muscle Bike”. Lisäksi mallistosta löytyi Chevyn pikkulohkon lisäksi jo ennen Boss Hossia myös Chevyn isolohkolla varustettu pyörä, joka vielä tuolloin ennen 502:sen valmistumisen alkamista oli 454:nen. Kun Boss Hossissa on toisioveto hihnalla, luotti Scott ketjuun. Scott Hough Oklahoman Ketchumissa päätti tehdä maailman parhaan V8moottoripyörän. Ajossa Kannonin vaihteisto oli valovuosia edellä kilpailijoitaan, kytkimellä varustettuja suoravetoisia Boss Hosseja ja American King V:tä. pyysi Kimi heti tekemään samanlaisen suomalaiseen Kannoniin. Lisäksi tarjolla oli myös Letukan 4,3-litrainen V6, jota myös Boss Hoss valmisti muutaman kappaleen. Tämän lisäksi tehtiin virtaviivaisempi takakate/lokari. Tuoretta ostosta tutkiessa todettiin, että kaasariin piti vaihtaa uusi tiiviste vuotavan tilalle, minkä takia tankki piti irrotOn vaikea kuvitella äijämäisempää ajoneuvoa liikenteessä kuin 502-kuutiotuumaislela isolohkolla ladattu Kannon moottoripyörä. Niin vanne kuin swingikin ovat TaylorMade Performance Engineeringin valmistamat. Takapallona pyörii 300 mm leveä 18-tuumainen kumi. Vaihdelaatikko oli Kannonin omaa tekoa, kuten myös patentoitu 1-vaihteinen automaatti, joka sai hyvän maineen kestävyydestään ja mukavuudestaan. Kysyttäessä syytä siihen, hän sanoi harkitsevansa hihnavetoa, kun ensimmäinen Pro Stocktai Top Fuel -pyörä ilmestyy hihnavetoisena. Valmistuneet osat vietiin Kimin hovimaalarille Color Jet -firmaan, joka on maalannut miehen muutkin pyörät. Tehoista ja väännöistä ei ole tarkempaa dataa. Pyörän runko on vielä täysin koskematon. Putkiston teosta vastasi herra nimeltä Bruno. Uusi tuplaputkisto onnistui paremmin kuin hyvin, ja hyvän hengityksen lisäksi pyörässä on nyt varsin maltilliset käyntiäänet. Scottin mukaan ylivoimaisesti paras ajettava oli juuri kyseinen 4,3:nen, jonka myyntilukemat kuitenkin olivat selvästi pienimmät, koska asiakkaat halusivat veekaseja. Pyörän nimeksi tuli Kannon hänen tyttäriensä etunimistä. Siksi hän päätti pelkän Chevroletin pikkulohkon sijaan valmistaa pyöriä myös Fordfriikeille Ford Motorsportin 302ja 351-moottoreilla. On vaikea kuvitella äijämäisempää ajoneuvoa liikenteessä kuin 502-kuutiotuumaislela isolohkolla ladattu Kannon moottoripyörä. Niin vanne kuin swingikin ovat TaylorMade Performance Engineeringin valmistamat. Juuri niin kuin Amerikan sarjoissa, mutta ilman kiukuttelevaa puntilla käyvää faijaa ja pimeälläkin Gatorzin aurinkolaseja käyttävää poikaa. Niinpä yksi hauska ja ehkä jonkin sortin ennätys tuli Kimin haltuun heti ensikäynnistyksen yhteydessä. Myös nykyisissä Boss Hosseissa oleva hyvin toimiva upside down -keula oli ensin Kannonissa. Takapallona pyörii 300 mm leveä 18-tuumainen kumi. Riittävästi tehoa Moottori ei tarvinnut lisävirittelyä, sillä pyörän edellinen omistaja Amerikassa oli jo päivittänyt koneeseen Holleyn 850 cfm tuplapumppukaasarin ja jonkun kevyen virinokan, jolla pitäisi tekijämiesten mukaan päästä oikeasti ilmoitettuihin 502 hv konetehoihin. Kanuunaa ei ole tarvinnut viedä dynoon, sillä takapallon saa tuleen lähes mistä vauhdista tahansa. Tosin alkuperäiset pakoputkistot saivat väistyä isompien tieltä paremman virtauksen toivossa. Uuden swingin ja billet-vanteet Kimi kävi hakemassa henkilökohtaisesti aina Briteistä saakka, koska luotto postiin ei ollut niin korkea, että uskaltaisi liikauttaa tällaisia herkkuosia sitä kautta. 70 V8-MAGAZINE. Myös sivupaneelit muotoiltiin uusiksi ja satula sai päivitetyn muodon ja verhouksen
Boss Hoss -kerhon tapahtumassa, jossa Kannon valittiin Suomen hienoimmaksi Boss Hossiksi (vaikka se ei ole edes Boss Hoss). maaliskuuta vuonna 2004 sattui Kannonin historiaan vahvasti vaikuttanut traaginen koeajo Daytonan Bike Weekillä. Hän ryhtyi tämän jälkeen itse tekemään näillä Kannonin patenteilla ja valmistusoikeuksilla Scottin suunnittelemia moottoripyöriä nimellä V8 Chopper. Tästä todisteena ykköspokaali mm. No, takarengashan savusi varsin komeasti, kunnes märän pihan sekä urheilullisen sandaalin välinen kitka ei riittänytkään pitämään kuskia sekä pyörää pystyssä. Tästä innostuneena satula heitettiin vain paikalleen sitä kiinnittämättä ja pyörä työnnettiin tallista pihalle. 502-kuutiotuumaisen isolohkon räyhäämistä on paranneltu jo edellisen amerikkalaisen omistajan toimesta Holleyn 850 tuplapumppukaasarin ja kevyen virinokan avulla. Pyörä kirjaimellisesti karkasi käsistä, minkä pelästyttämänä kuljettaja hyppäsi Kannonin kyydistä pyörän jatkaessa matkaansa ilman kuljettajaa, kunnes se osui tavarankuljetusautoon, josta se sitten kimposi kohti monen sadan metrin päässä ollutta moottoripyörää. Onni onnettomuudessa, ettei Kimi jäänyt yli 600-kiloisen pyörän alle, eikä pyörästä mennyt mitään rikki. Kannon on kuopattu, mutta ilman Scottia ja hänen tekemää Kannonia ei koko V8 Chopperia olisi olemassa. Viimeksi hänen kädenjälkensä on näkynyt vahvasti maailman nopeimmassa V8-pyörässä nimeltä Vanquish. Tämä kaikki tapahtui noin minuutin sisään, ja saihan omistajakin samalla testattua, että ison pyörän saa tarvittaessa nostettua yksinkin ylös. Innokkaimmat Kannon-fanit löytyivät Japanista, mistä sikäläinen diileri kävi koeajamassa isolohkolla varustetun Kannonin, ja tilasi koeajolta palattuaan koko vuoden tuotannon! Kaikki näytti siis mahdottoman hyvältä. Nyt Kimillä on työn alla uusi ja entistä tehokkaampi V8prätkä uudenaikaisella LS-motilla, joka toimii alkoholilla. Tuotekehittelyyn satsattiin ja päätettiin myös tehdä kokonaan uusi malli, Kannon Chopper, joka saikin hienon ulkonäkönsä ja toimivan tekniikkansa ansiosta paljon huomiota. Eli itse aiheuttamallaan onnettomuudella hän sai oikeuden jatkaa Scottilta vietyä elämäntyötä ja jatkaa nyt itse lopetettavaksi vaatimaansa moottoripyörän valmistusta. Surullisinta oli tietenkin se, että tämä samainen koeajaja oli ennen onnettomuutta arvioinut Kannonin niin hienoksi tuotteeksi, että oli sellaisen jo hankkinut, mutta nyt hän vaati lakimiesarmeijan avulla, että tuon vaarallisen ajoneuvon valmistaminen pitää lopettaa kokonaan valtavien korvausvaatimusten uhalla. Alkuperäiseen tankkiin tehtiin skuuppi varmistamaan riittävä ilmansaanti kaasarille. Tilauskirjat täyttyivät kovaa vauhtia ja Ketchumissa tehtiin pyöriä niin paljon kun ehdittiin. Nimittäin vakuutuksia myyvä Stan Hughes koeajoi juuri saamaansa Kannon Chopperia kohtalokkain seurauksin. Nykyään Scott nauttii elämästään toisen intohimonsa, eli hevosten kanssa ranchillaan Oklahomassa. Kanuunalla ei ole stunttailtu sen kummemmin, eikä sillä ole käyty kokeilemassa virallista varttimailia. Kimin tietojen mukaan tämä on V8pyörien omistajien keskuudessa virallinen maailman ennätys, joka sisältää siis alle minuutissa uudella pyörällä ensikäynnistyksen, ensiburnoutin, ensikaatumiseen ja pystyyn nousemiseen ilman avustajia. Kannon Chopperia tehtiin Chevyn pikkulohkolla ja muutama myös 454 isolohkolla. Ikävä kyllä sanonta, että Amerikassa kaikki on mahdollista, toimii myös negatiivisena. Niinpä uusi omistaja kaatui pyörän kanssa kyljelleen, eikä irtonainen satula ainakaan auttanut asiassa. Niinpä nykyinen V8 Chopper on suora jatke Kannon Chopperille. Takapalloa Kimi on sen sijaan sulatellut asfalttiin aina säännöllisin väliajoin. Painajainen alkaa Kunnes 4. MUU PYÖRÄ: Kuituosat ja takakate Venepalvelu Kekäläinen, vilkut Kuryakyn, hallintalaitteet/kahvat, stonga Kannon, takaiskari Aldan, bensatankki Kannon + skuuppi ala`Mika Halonen, mittaristo Stack, jarrut PPM, vanteet Taylormade Wheels 18 tuumaa, eturengas Avon 130/70 B 18, takarengas Avon 300/35 R 18, swingi TaylorMade Wheels, kiillotetut osat Kannon + Hot Bike, väri/teema Midnight Black, maalaus Colorjet, nettisivut Facebook/V8Bikers. Tosin pyörästä kyllä löytyi toimiva tappokatkaisin ja virtalukko, sekä vaihdepoljin, jolla pyörän olisi voinut vaihtaa vapaalle, unohtamatta myös etuja takajarruja. Ja kuinka ollakaan, 8,4-litrainen moottori tärähti välittömästi tulille. V8-MAGAZINE 71. Tästä projektista löytyy tarkempaa infoa netistä: www.vanquishv8.com. Mutta mitä teki tämän ”vaarallisen” moottoripyörän valmistuksen lopettamisen vaatinut Stan Hughes. Tässä vaiheessa jopa poliisi oli asiasta selvästi toista mieltä. American Car Show’ssa V8-Bike osastolla se valittiin nettiäänestyksessä pohjoismaiden parhaimman näköiseksi moottoripyöräksi. nen millaisen Kimi halusi siitä tehdä, ja sen ulkoasu lämmittää tulosten mukaan myös muita alan harrastajia. Kannon on nyt pitkälti juuri sen näköikun kysyntä oli ylittänyt villeimmätkin toiveet. . V8-moottoripyörähommiin hän osallistuu enää satunnaisesti free lancerina. Niinpä Kannon on vuosien saatossa antanut Kimille lähes kaiken mahdollisen mielihyvän mitä moottoripyörä voi harrastajalle tuottaa. Sen matkustajana ollut nainen loukkaantui vaikeasti. Niinpä välittömästi kaasarirempan jälkeen polte laittaa peli tulille oli niin kova, ettei tankkia viitsitty edes laittaa paikoilleen, joten pyörää kokeiltiin startata pelkän keräilytankin avustuksella. Joka tapauksessa poliisin mielestä kuljettaja oli syyllistynyt varomattomaan ajoon ja onnettomuuspyörän kuskin mielestä syyllinen onnettomuuteen oli, yllätys-yllätys, ei suinkaan kuljettaja itse, vaan pyörän valmistaja. Koska Kannonissa on erikoisesti satulan alla 5 litran keräilybensatankki, pystyy sen käynnistämään tilapäisesti vaikka ilman oikeaa tankkia. Tämä kunnianhimoinen projekti vain imee dominaattorikaasarin lailla massia, ja siksi joistain leluista pitää välillä luopua. 502-kuutiotuumaisen isolohkon räyhäämistä on paranneltu jo edellisen amerikkalaisen omistajan toimesta Holleyn 850 tuplapumppukaasarin ja kevyen virinokan avulla. Jotta hommaan saatiin lisää jenkkidraamaankaarta, vaati samainen henkilö oikeudet kaikkiin Kannonin patentteihin ja valmistusoikeuksiin! Vaikka juttu haisikin kuin rotan raato, kävi siinä kuitenkin niin surullisesti, että Scott joutui lopettamaan hyvin toimivan ja edistyksellisen Kannon moottoripyöränsä valmistuksen juuri, taa väliaikaisesti. Kenellekään ei tullut varmaan yllätyksenä, että heti ensimmäisenä juttuna piti testata 502 hevosvoiman riittävyyttä kunnon burnikseen. Myöhemmin muutamiin viimeisiin 2004 Kannoneihin kuitenkin ilmestyi remmi ketjun tilalle asiakkaiden toiveesta, ei kuitenkaan kestävyyden takia. nyt vieläkään. Koeajaja kertoi kaasun hirttäneen kiinni ja hypänneensä sen takia pois pyörän kyydistä. Kannon V Cycles 502 2001 MOOTTORI: Chevrolet 502 cid rautalohko, teho 502 hv/800 Nm, alumiinikannet, Holley 850 dp, GM Performance nokka, pakoputkisto/vaimentajat Bruno. Tällä uudella projektipyörällä nimeltä ”Angry Boss” on tarkoitus käydä sen valmistuttua täräyttämässä seisovaa mailia ja mahdollisesti myös varttimailia
Edelleen ”deucet” eli 1932 Fordit kiinnostavat erittäin paljon, mutta niin myös seuraavan vuosikymmenen tuotteet. Hot Rodding jatkuu, ja se on saanut keski-ikäisen hot rod -harrastajan uusille urille. TEKSTI JA KUVAT AULIS HÄMEENKORPI Ford Panel Delivery 1940 MÖRKÖ 72 V8-MAGAZINE
Moottoreita oli kaksi vaihtoehtoa. 1940 Ford on myös yksi halutuista Fordin vuosimalleista. Moderni uusi muotoilu teki ’40 Ford truck-malleista haluttuja ja myös maailmansota lisäsi kauppaa, kun Fordeja laivattiin useimmille sotiville valtioille. Akseliväli oli 10 tuuma pidempi, akselistot järeämmät ja kantavuus suurempi. Niitä oli paljon Stock Car Racing -kisoissa (alkuaikojen Nascar). Tälle koolle oli kysyntää, mikä näkyi tuotantomäärissä. Valmistusmäärät samassa järjestyksessä n. . ¾-tonnisten valmistusmäärät eivät syöneet ns. 33 000 kpl, n. Fordilla oli kestävän ja yksinkertaisen auton maine, ja sitä 1940 vuoden autot pitivät hyvin yllä. Puolitonniset Fordin truckit Korimallit olivat pickup, station wagon, panel delivery ja sedan delivery. ”normisarjan” eli ½-tonnisten menekkiä. kasvanut pituus ja leveys. Fordit ajoivat jopa voitokkaasti, mutta toinen maailmansota sotki pahasti hot roddingia ja kilpa-autoilua. Henkilömallit olivat suurimpia valmistusmääriltään, mutta light truck -mallejakin tehtiin kohtuullisia määriä. ’40 Fordeja nähtiin myös kustom-rakennettuina maannuolijoina, ja ehkä yksi hienoimmista gasser-kiihdytysautokorimalleista on juuri ’40 Ford Coupe. Uusi ja raskaampi ¾-tonnin sarja myi hyvin. ½-tonnisia ja ¾-tonnisia valmistettiin yhteensä 202 545 kpl, joista ensin mainittuja vain vajaa 55 000 kpl. Tämän jutun panel delivery on yksi 4912 valmistuneesta yksilöstä, eli voidaan puhua vähän valmistetusta koriV8-MAGAZINE 73. 60ja 80-hevosvoimaiset veekasit. Varsinkin ’40 Coupe on hot roddareiden ja street rod -miesten suosiossa. Valmistusmäärissä päästiin suurempiin lukemiin kuin kahtena edellisenä vuotena, mihin vaikutti mm. 10 000 kpl, 4 912 kpl ja 4 040 kpl
Niinpä löimme puhelimessa kättä päälle ja pyysin lähettämään lisää kuvia ”läjästä” oman muistini virkistämiseksi. Ostin autoon pientä ekstraa, kuten toisen mittarin, jotta saisin rakennettua kahdesta yhden siistin ja Sisältä auto on peltisen koruton, mutta toimiva ja hyvä ajettava. Auton kuivapainoksi on ilmoitettu 3029 lbs (1375 kg). Ratin patinakorjasin, lisäsin tyylinmukaiset katkaisijat, vaihdekepin nupin sekä korjasin mittariston. Tosin tästäkin yksilöstä puuttui osia, eikä se ole kaiken hitsaamisen, oikomisen jne. Lisäksi otin Walkerilta kunnon z-sarjan syylärin, jotta lättäpään kanssa ei tulisi ongelmia kaupunkiajossa tai raskaalla kuormalla. vararengaskotelon oikealla kyljellä olevalle varapyörälle, apukuskin penkin (panel), kaksi lasinpyyhkijää yhden sijaan, fender skirtsit, 17-tuumaiset valkosivurenkaat, 11-tuumaisen heavy duty -kytkimen, ohjaamon lämmittimen ja etupuskurin kävyt ja tangon (grille guards and bar). Lisävarusteet olivat hieman erilaisia kuin normi perheautoissa. Maalasin kojetaulun, ikkunan kehykset ja ovenpielet samalla värillä ulkopinnan kanssa. 30 cm pitkät listat olivat niin syöpyneet, ettei niitä kannattanut korjata. Taktiikkana oli yksi kohta päivässä valmiiksi asti hitsattuna ja hiottuna. Takahiekkapelti oli kuin potkittu litran mitta. Oikea astinlauta oli lähes koko matkalta kaksin kerroin, joten se oli leikattava osiin, 74 V8-MAGAZINE. Viiden tuuman art deco -peili ei ole alkuperäinen. Vaikka auto oli täysi projekti, oli kaverini ostanut siihen Lester 6,00–16 ja 7,5–16 extra wide whitewall -renkaat alle. Peilin varret olivat aika koruttomat pickupja panel-malleissa. Ruttuinen ja vääntynyt Fultonin lippakin tuli ostettua Sulo Vilenin metodein, kun kerran halvalla sai. Lisäksi pari auton mukana tullutta lattian korjauspeltiä helpotti täällä päässä, kun ei ihan kaikkea tarvinnut tehdä ”metritavarasta”. Onneksi juuri kyseiset listat sai Bob Drakelta vajaalla 200 dollarilla, joten otin ne sieltä kaikkien tiivisteiden, kahvojen ja muiden ”nippeleiden” kanssa. Vaihdelaatikko on double detent -malli, eli hyvillä syncroilla varustettu, tosin aika hitaalla ykkösen välityksellä. Fultonin lippa oli edullinen ”eBay läjä”, josta sai hitsaamalla ja oikomalla kohtalaisen. Pyysin Ashia myös järjestämään kaikki kromiosat tuttuun kromaamoon, josta olen ostanut joka vuosi puskureita Suomeen. Yleensä nuo Fultonin aurinkolipat ovat mahdottoman kalliita, mutta projektiromuja saa välillä edukkaasti. Ash kertoi aiemmin, että kone on ehkä jumissa, eikä hän uskalla pyörittää sitä vääntövarrella. mallista, jotka ovat melkein kaikki menneet firmojen ja valtion käyttöön, eli oikeisiin töihin. Moottori oli vaihdettu 13 vuotta uudempaan 100 hv EAB lättäpäähän (239 cid). Valmista tuli kuukaudessa, kun tein yli kuusi tuntia joka päivä. Etuja takapuskuri olivat ruosteessa ja kierossa, lampunkehykset maalatut, eivätkä muutkaan sinkkipaineosat olleet hyvässä kunnossa. Mutta niin taitavat olla kaikki nämä commercial-mallit, jotta pääsee ryömimään huonompaakin tietä eteenpäin. Se ja hillityt pinstraipit keventävät muuten niin ”möhkömäistä” olemusta. Jätin sisätilan kokonaisuudessaan mahdollisimman alkuperäiseksi. Hänellä oli ’34 5w coupe keskeneräisenä street rod -projektina omakotitalonsa tallissa, ja täysi työ saada se valmiiksi pitkien työpäivien jälkeen. Kuljettimesta hot rod Kaverini omisti uusimman hot rodini Kalifornian Orangessa pari vuotta. Yli 90 % panel deliveryistä tuli ulos tehtaalta juuri näillä puisilla reunapuilla, vain vähän umpeen paneloituna (plywood). Kuukausi hitsaamista Talvi meni vähän liiankin nopeasti. Kuskin ja apukuskin lattia oli läpimätä, mutta kohtalaisen hyvälaatuiset korjauspalat nopeuttivat korjaamista. toimivan mittaripaketin. Vihdoinkin tammikuun lopulla sain tilaa talliini ja pääsin panelin kimppuun myöhässä ajattelemastani aikataulusta. jälkeen missään nimessä huippu, mutta riittävän hyvä tähän käyttöön. Pientä hitsaamista, korjaamista, oikomista ja kuumien antamista. . Penkki on 1936 cabrioletista. Optiolistalta on voinut valita mm. Syyspuolella tein A Tudoria sekä jotain takaakselija remmiahdinhommia. Auto seisoi hänen firmansa parkkipaikalla ja tiesin, ettei hänellä kahden pienen pojan isänä ja yrittäjänä ole mahdollisuutta rakentaa sitä valmiiksi shoptruckiksi. Täyteen kaupallista tavaraa lastattu auto oli jo matkalla Suomeen, kun kävin itse syystalvisella CA-reissulla. Etuvanteina hän oli käyttänyt orkkisniitattuja 16x4,5-tuumaisia ja taakse hän oli ostanut Wheel Vintiquesin 16x6,5-tuumaiset leveät aftermarketvanteet, jotka ovat samaa fourty-mallia. Se oli repeillyt joka puolelta, joten leikkasin sen irti ja oioin irrallaan. Pyysin häntä nostamaan projektimotin takaisin nokalle, mutta ensin hänen täytyi kaataa sylintereihin ja imusarjaan dieseliä. Kaiken muun sain uudelleenkromattuna takaisin ja auton mukaan, mutta konepellin alareunojen n. Korissa pahimmat kohdat olivat takasisäsuojat, kuskin ovi, cowlin alaosat loksujen sisäpuolella sekä oikean puoleinen etusisäsuoja. Yli 80-vuotias tuttumme oli käynyt laatikon jo läpi, joten se oli ainoa osa autossa ”heti valmis” asennukseen. Lähdin kiertämään autoa vasemmasta takakulmasta. Kaikki lokasuojat olivat enemmän tai vähemmän rutussa, mutta eivät läpimätiä. ½-tonniset Fordit varustettiin 112 tuuman akselivälillä ja panel delivery oli kallein korimalleista 707 dollarin hinnalla. Penkki on ’36 cabrioletista ja sen ostin Ruotsista 2014 kesällä, auton ostamisen jälkeen. Samalla tein muutaman rivin louverseja
Starttikin oli tarrasta päätellen remonPeltiä on prässätty keulassa moneen suuntaan. Suojankaaret täyttyvät juuri sopivasti Lesterin superleveällä valkosivulla varustetuilla renkailla, kun autoa on tiputettu 5–6 tuumaa. Seuraavaksi tarkastelin EAB flathead -moottoria kuormalavan päällä. Jarruputkia piti uusia vajaa kaksi metriä ja letkut menivät kaikki uusiksi, kuten myös stefat, etupyöränlaakerit ja pari raidetangonpäätä. Katossa siellä täällä olevat rutut naputtelin suoraan ennen pohjatöitä. Koneen pakosarjat olivat kelvottomat, mutta jossain ”romuläjässä” oli tullut juuri 1949–53 pakosarjat, joille oli käyttöä parin helicoilin asentamisen jälkeen. V8-MAGAZINE 75. . Mitä muuta näihin 40-luvun autojen muotoihin voi sanoa kuin että pyöreää on ja pehmeät linjat. ’40 panelja pickup-malleissa oli komeampi art deco -tyylinen konepellin ja maskin listoitus. Ei savuttanut, hyvät öljynpaineet ja sylinteripaineet, ei aivan huiput, mutta tasaiset, joten koneremontilta säästyttiin. Moottorille riitti pesu ja huolto, minkä jälkeen kiinnitin kytkimen sekä vaihteiston kiinni, tipautin romut reikään ja ryhdyin pakoputkien tekoon. että sain taottua sen suoraksi. Takavanteet ovat samaa sarjaa kuin etuvanteet, mutta uustuotantoa ja hieman enemmän ulos levittävät. Säädöt kohdalleen, joku remppaamani Strömbergkaasari reikään ja tulille. Järjettömän paksua peltiä, varsinkin nuo astinlaudat, mutta tottelee hyvin kutistamista ja venyttämistä. Pääsylinterin, työsylinterit ja jarrukengät kävin läpi uusien osan tai korjaten sen korjaussarjoilla. Etukenoa eli etelänmiesten stuukia on sopivasti. 3,5 kk rakentamista Kun ”Mörkö” oli hitsattu (poikani Oskarin antama nimi rodille), ajattelin ensin tehdä jarrut, käydä läpi Houdaille sammakkoiskarit ja lyhentää dog bonesit iskarien ja akselien välissä
maalasin myös RAL:n (raskaan kaluston sävyt) kermanvärisellä kiiltävällä. Pintaväri ruiskutettiin siellä ja kotona sain sen jälkeen rauhassa vetää ensin kiveniskumaalit sisäpuolelle suojia, sitten koteloaineet, minkä jälkeen kasasin kaikki yhteen. Säästettiin rautaa ja vain uusiin rekisteröinteihin sai uudet kilvet, muut pulttasivat vanhan päälle uuden ”topperin”. Kun auto oli ns. 76 V8-MAGAZINE. Lisäsimme kojetaulun alle neljän sulakkeen pakeliittirasian ja 12V to 6V jännitteen alentajan. Takalokasuojat olivat kohtuullisen hyvät päivän hitsamisen ja oikomisen jälkeen. Sähköt tein Oskar pojan kanssa valmiina varastossa olleista 1941–47 Fordin johtosarjoista. Tällä kertaa lisäsin maaliin mattausainetta nostalgisemman ja tyylinmukaisemman ulkonäön saavuttamiseksi. Väri on ”perinteisesti” yksinkertainen hot rod -väri ja RAL:n värikartasta perusakryyli, johon lisäsin sopivan määrän mattausainetta. Sähköt ja sisusta Kun auto alkoi olla kasassa, oli sähköTakavalo ja jalka ovat alkuperäisiä. Pakoputket tein 1 ¾-tuumaisesta putkesta ja äänenvaimentajat ovat jotkut GM:n tai Moparin alkuperäiset varaosapöntöt 40-luvulta. ajokunnossa ilman syyläriä ja muita hilppeitä, aloitin pari viikkoa kestäneet pohjatyöt. Vein hiotut osat ulos, vetäisin pintaan Inerta 5 -teollisuusepoksin ja siirsin osat takaisin sisään kuivumaan, koska ulkolämpötilat olivat aika matalia. . Projektivai heita toitu Pennsylvaniassa (New Yorkin luoteispuolella), jossa auto on ollut uudesta asti viimeisiin vuosiin saakka. Vanteet, maskin, ratin jne. Eikä ole liian ”lässähtäneen” näköinen, kuten monet ilmatyynyalukset. Takarekisterikilven ”topper” on jenkkien sota-ajan tuotantoa. Kaikki saatiin toimimaan hieman muuteltuna. Lammin Pasin uunissa on helppo ruiskuttaa pintaväri. Kolme litraa akryyliä ja kaksi uunillista rautaa. Alusta voisi olla lähempänäkin maata, mutta nyt auto on heti valmis ajoon ilman nostelua ja passailua. 1 takavalo ja jarruvalo saa riittää. Kun osat oli hiottu, kuskasin ne ja korin yksitellen Lammin Pasin maalaamolle ja takaisin. Kori on hitsattuna ja seuraavaksi jarrujen sekä tekniikan kimppuun
Keep on hot trucking! Oman lapsuusajan linja-autoissa oli samaa voimakkaasti eteen kallistettua muotoa takakulmissa. Ulkonäöstä tuli haluttu, kun pesin sen päältä pois 1 cm jankkikerroksen. V8-MAGAZINE 77. Sopivan patinoitunut penkki sopii hyvin yhteen kumimaton ja vanerista tekemieni potkupaneelien kanssa. Olin ostanut Kaliforniasta 1941–1948 Fordin kaikki sähköjohtosarjat. Lattiaan tuli auton mukana kohtuullisen hyvälaatuiset korjauspalat. Takaikkunoista tulee mieleen ala-asteen biologian kirja, jonka kannessa oli Wheelie Wagon V8-Magazinen keskiaukeaman kuvana. Loppujen lopuksi aika helppo työ, mutta aina on muistelemista kolmetolppaisen tasavirtasäätäjän kanssa. Näin on saatu tasainen tavaratilan lattia, kun runkoaisojen taka-akselin ylityksetkin jäävät lattian alle. Auto toimii hyvin ja se on todella hauska ajettava. Tein yhtenä lauantaina pinstraipit itse. Pensselija beugler-hommat olivat hauskoja, ainakin näin ensimmäistä kertaa. Pakoputket valmistuivat pikkuhiljaa metritavarasta. Onneksi minulla on hyllyssä 3,25:1 välitys ja laakerit sekä tiivisteet ensitalven peräremppaa varten. Peräpään lattiaa on korotettu panel deliveryssä noin neljä tuumaa ohjaamon peltilattiaan verrattuna. Autossa on Posies-monojouset edessä ja takana alkuperäisten jousipakkojen tilalla. Katon verhoilu puuttuu, mutta en tiedä onko näissä välttämättä ollut edes mitään, kun ei ole oviverhoilujakaan eikä väliseinää ohjaamon ja tavaratilan välillä. Panel deliveryjä on aika vähän, eikä niitä tullut Suomeen sodan takia ollenkaan. 1953 EAB kone oli todennäköisesti tehtaaltakin maalaamaton (sota-aika). Mittareille panin jännitteen alentajan, koska ne ovat alkuperäiset 6-volttiset. Pöntöt ovat jotkut 50-luvun GM:n tai Moparin alkuperäiset varaosapöntöt. Niinpä katsastukseen piti katsoa tietoja vähän normaalia enemmän, koska tämä yksilö on ensimmäinen 40-luvun alkupuolen panel Ford täällä. Etuparkeista tein vilkut ja takavilkut asensin puskurin alle. Oskar ikuistaa kameralla jokaisen itse asentamansa osan. Konehuone on koruton. Kaikki oli valmista peltien ja liukulistojen oikomisen jälkeen. . Näin autoa on saatu tiputettua 6–8 tuumaa nykyiseen korkeuteen. Hyvin toimii kaiken tinailun ja varmistusmittailun jälkeen. Takavaloja oli asennettu jälkeenkin, mutta hitsasin ne rei’ät umpeen ja jätin patinoituneen alkuperäisen, jossa on rokkenrollia. 4,44:1 välitys on kuitenkin liian tiuha ja huippunopeus on 80–90 km/h. Toki ei ole pro-luokkaa, mutta hot roddingin idea on opetella tekemään kaikenlaista itse. Peräpäässä on hieno patina, jonka jätin lattiaan, seiniin ja kattoon. Seinäjoella leikkauttamani lasit asensin uusien tiivisteiden kanssa. Kaasariksi remppasin hieman konetta vanhemman version. töiden vuoro. Yleensä nämä johtosarjat maksavat satoja dollareita, mutta sain nämä avatut paketit sopivasti, ja niitä muuttelemalla sain ne sopimaan aika hyvin ’40 Fordin mittareihin ja tuliseinään. Muutin alkuperäisen 6V tasavirtalaturin ja säätimen 12-volttiseksi
78 V8-MAGAZINE
V8-MAGAZINE 79 Erilainen Eldorado Ensimmäisen sukupolven 1967–70 etuveto Cadillac Eldoradoja näkee harvemmin kustomoituna. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Ford A Tudor 1930 Kun pitkänlinjan ajoneuvoharr astaja ja mobilisti rakentaa rodin, poikkeaa lopputulos valtavirrasta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. TEKNIIKKAA Uuden sisäkattoverhoilun asennus. Toisen kulusta vastaa 440-kuutiotuumainen six-pack-moottori, ja toista vauhdittaa 426 Hemi. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin Asiakaspalvelu Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Dodge Challenger R/T 1970 Moparismi vie mukanaan! Henri Vesala tietää tämän, sillä miehen tallista löytyy kaksi ’70 Dodge Challenger R/T:tä. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Ylivieskalainen Petri Tiinanen on kuitenkin osoittanut, että auto on maukas myöskin muutettuna. 9/2015 ilmestyy MARRASkuussa viikolla 46 Asiakaspalvelupuhelin: 020 735 4130* asiakaspalvelu@fokusmedia.fi Puhelun hinta lankapuhelinliittymästä soitettuna on 8.35 snt/ puh + 7,02snt/min ja matkapuhelinliittymästä soitettuna 8.35 snt/ puh + 17.17 snt/min. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Ilmoitusasiakas on vastuussa korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. LAHDEN JENKKIAUTONÄYTTELY Kolmatta kertaa järjestetty näyttely oli tämän syksyn kohokohta kotimaisella harrastusrintamalla. 2 x
80 V8-MAGAZINE PAL.VKO 2015-46 1 5 8 6 414889 007205 90 07 20 -1 50 8 Lue lisää faktaa öljyistä! Parasta voitelua autosi moottorille Suomen olosuhteisiin Monet moottoriöljyt lupaavat paljon, mutta vain yksi on tehty laadusta tinkimättä suomalaiselle autoilijalle. Kun haluat parasta voitelua, valitse Teboil Diamond. Ja vieläpä Suomessa. Diamond tuoteperheestä löytyy juuri se oikea timantti sinun autosi moottorille. Lue lisää oikeasta öljyvalinnasta ja valitse timanttisi osoitteesta www.teboildiamond.fi. Sen takaa yli 50 vuotta jatkunut tuotekehitys suomalaiset ajo-olosuhteet huomioiden. Teboil Diamond varmistaa parhaan mahdollisen voitelun, kulumissuojan ja puhtauden vuodenajasta riippumatta