GRAND NATIONAL GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW ’24 ROADSTER SHOW ’24 Pomonassa valittiin America’s Pomonassa valittiin America’s Most Beautiful Roadster Most Beautiful Roadster THE BLACKIE HOSSES THE BLACKIE HOSSES Kerho, joka voitti 5 AMBR-palkintoa! Kerho, joka voitti 5 AMBR-palkintoa! Esittelyssä: Esittelyssä: FORD ROADSTER RODI 1931 FORD ROADSTER RODI 1931 DODGE DART 4D SEDAN 1966 DODGE DART 4D SEDAN 1966 CHEVROLET CORVETTE CONVERTIBLE 1967 CHEVROLET CORVETTE CONVERTIBLE 1967 DODGE MONACO 2D HARDTOP 1970 DODGE MONACO 2D HARDTOP 1970 TEKNIIKKAA: KAASUTIN HAASTAA RUISKUN. TALLEISSA TAPAHTUU, UUSIA PROJEKTEJA SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 2/ 20 24 H IN TA 12 ,9 € fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold Pontiac Chieftain Safari STW 1958 Pontiac Chieftain Safari STW 1958 PATINAA VAIN PINNASSA PATINAA VAIN PINNASSA Chevrolet Bel Air Chevrolet Bel Air 4d Hardtop 1956 4d Hardtop 1956 HERÄTEOSTOKSESTA HERÄTEOSTOKSESTA PARRASVALOIHIN PARRASVALOIHIN Kansi.indd 1 Kansi.indd 1 7.2.2024 10.07 7.2.2024 10.07
Tilaa omasi: autobild.. /tilaa Ilmoitus_1.indd 2 Ilmoitus_1.indd 2 7.2.2024 17.31 7.2.2024 17.31. Eniten koeajoja, testejä ja vertailuja
Roy Brizio Street Rodsin rakentama rodi kuvastaa hyvin tämän päivän rakentelusuuntausta. Mies tietää mistä puhuu eikä taito ole ruostunut, kun ihastelee mustalle pohjalle maalattuja perinteisen mallisia ja värisiä liekkikuvioita, vieläpä koko rodin kyljen pituudelta. Liekkejä tiedetään olleen autoissa jo lähes sata vuotta sitten. Variaatioita liekkikuvioista on syntynyt lukuisia, mutta nk. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Rodi on tehty ajoon, kertoi omistaja. Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta 0,07 €/min + mpm/pvm. Pääpalkinnon, America’s Most Beautiful Roadster nappasi Beth Myers 1932 Ford Phaetonilla. ”Hot rod huutaa liekkejä”, on Art todennut. Puhelun hinta määräytyy soittajan voimassaolevan liittymäsopimuksen mukaisesti. Ison veden takana, länsirannikolla Pomonassa, Kaliforniassa järjestettiin yksi alan merkittävimmistä tapahtumista, Grand National Roadster Show. Jarmo Markkanen jarmo.markkanen@veekasi.. Eikä voittorodi ollut suinkaan näyttelyn ainoa liekitetty auto. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. KUVA JARI TURUNEN V8-MAGAZINE 3 Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Jaana Lindvall-Harki JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy PAINOPAIKKA Poligrã jas grupa M kusala, Riika, Latvia ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakausmedia ry:n jäsen Pääkirjoitus.indd 3 Pääkirjoitus.indd 3 8.2.2024 11.36 8.2.2024 11.36. Lähtökohtana oli Brookvillen Deuce Phaeton, jonka Chip Foose suunnitteli kaksioviseksi kaappariovilla. 30-luvun kilpa-autoissa, mutta varsinaiseen suosioon ne nousivat 50-luvulla yhdessä hot roddingin läpimurron kanssa. Hän on ruiskuttanut suurimman osan elämästään customien ja rodien maalauksia. Auto vaalii harrastuksen vahvaa historiaa, mutta samanaikaisesti eletään tässä päivässä. Jo varttuneessa 83 vuoden iässä oleva maalarilegenda kutsuttiin töihin eläkepäiviään viettämästä! Art syntyi Minnesotassa maaliskuussa 1940, ja tunnetaan hot rod -maalausten Rembrantina. Olisivatko liekit tekemässä jonkinmoista paluuta. Tosin eiväthän ne oikeasti koskaan ole mihinkään edes hävinneet. Rodin kori ja ulkoasun ilme on muutettu klassisin kustomointikeinoin, mutta tehokas Roushin ruiskutekniikka ja Tremecin vaihteisto edustavat uutta tekniikkaa. ”Hot rod huutaa liekkejä.” 2024 America’s Most Beautiful Roadster, Beth Myersin 1932 Ford Phaeton. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto Sähköpostiosoite toimitus@veekasi.. Tuskin perinteisempää hot rodin maalausta on kuin liekkimaalaus. fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen AD Toni Lindström Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Petri Laulajainen Peter S. Yksityiskohdiltaan viimeistely on kauttaaltaan uskomatonta. traditionaaliset liekit ovat pitäneet pintansa. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Ensimmäisiä liekkejä nähtiin mm. Huippujuttu voittoprojektissa mielestäni onkin se, että liekkien maalausta tekemään haluttiin itse Art Himsl. Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä
TALLEISSA TAPAHTUU, UUSIA PROJEKTEJA SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 2/ 20 24 H IN TA 12 ,9 € fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold Pontiac Chieftain Safari STW 1958 Pontiac Chieftain Safari STW 1958 PATINAA VAIN PINNASSA FORD ROADSTER RODI 1931 FORD ROADSTER RODI 1931 DODGE DART 4D SEDAN 1966 DODGE DART 4D SEDAN 1966 Chevrolet Bel Air Chevrolet Bel Air 4d Hardtop 1956 4d Hardtop 1956 HERÄTEOSTOKSESTA HERÄTEOSTOKSESTA PARRASVALOIHIN PARRASVALOIHIN SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI PATINAA VAIN PINNASSA PATINAA VAIN PINNASSA PATINAA VAIN PINNASSA PATINAA VAIN PINNASSA Kansi.indd 1 Kansi.indd 1 7.2.2024 10.07 7.2.2024 10.07 K A N S IK U VA JA R M O M A R K K A N E N 4 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 4 V8 2 2024.indb 4 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33. TEKNIIKKAA 48 KAASUTIN HAASTAA RUISKUN. Tompalle valinta oli selvä. 8 CHEVROLET BEL AIR 4D HARDTOP 1956 HERÄTEOSTOKSESTA PARRASVALOIHIN Jari ”Jaska” Muukkonen ei voinut vastustaa kiusausta, kun Amerikasta löytyi Classic Chevy ensimmäiseltä omistajalta. GRAND NATIONAL GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW ’24 ROADSTER SHOW ’24 Pomonassa valittiin America’s Pomonassa valittiin America’s Most Beautiful Roadster Most Beautiful Roadster THE BLACKIE HOSSES THE BLACKIE HOSSES Kerho, joka voitti 5 AMBR-palkintoa! Kerho, joka voitti 5 AMBR-palkintoa! Esittelyssä: Esittelyssä: FORD ROADSTER RODI 1931 DODGE DART 4D SEDAN 1966 CHEVROLET CORVETTE CONVERTIBLE 1967 CHEVROLET CORVETTE CONVERTIBLE 1967 DODGE MONACO 2D HARDTOP 1970 DODGE MONACO 2D HARDTOP 1970 TEKNIIKKAA: KAASUTIN HAASTAA RUISKUN. Täydellisen läpikäynnin jälkeen autosta kasvoi yleisön suosikki ja näyttelyvoittaja! SISÄLTÖ 2/2024 KANNESSA 26 70 DODGE MONACO 2D HARDTOP 1970 Palapelit vaativat tunnetusti kärsivällisyyttä ja keskittymistä. 26 DODGE DART 4D SEDAN 1966 Kyllä jenkkiautolla pystyy ajamaan vuoden ympäri, toteaa Pasi ”Pate” Hämäläinen, jonka lähestulkoon 60-vuotias Suomi-Dart ei lunta pelkää. ESITTELYSSÄ 16 PONTIAC CHIEFTAIN SAFARI STATION WAGON 4,8 L 1958 Pietarsaarelaisen Tomas Sundqvistin 1958 Pontiac Chieftain Safari farkun kauhtunut asu kätkee sisäänsä modernin ruiskutekniikan, ilmajousitetun alustan ja uudenveroisen sisustan. Edelbrockin uutuus VRS-4150 vie nelireikäisen kaasuttimen ominaisuudet ja säädettävyyden aivan uudelle tasolle. 76 CHEVROLET CORVETTE CONVERTIBLE 1967 Avustajamme Kari Mörön haave Goodwood Green -värisestä 1967 Corvettesta otti toteutuakseen lähes 30 vuotta. 52 FORD ROADSTER 1931 Nokialainen Tomppa Rantala joutui ratkaisun eteen, juhlitaanko vaimon tasavuosisynttäreitä Afrikan matkalla vai hot rodin hankinnalla. Samaa haastetta Lahden suunnalla asuvalle Raimo Saukolle tarjosi paloiksi puretun Dodgen osto
VEEKASI KIERTÄÄ 24 MP 24 & PETROL CIRCUS CUSTOM BIKE SHOW, 2.-4.2 HELSINKI Huippukalustoa esillä Messukeskuksessa. 34 GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW, 2.–4.2. TALLEISSA TAPAHTUU JOENSUU, KANGASALA, PAIMIO... POMONA, KALIFORNIA Maailman suurimmassa sisätiloissa järjestettävässä harrasteautonäyttelyssä valittiin Amerikan hienoin Roadster. 76 34 VAKIOPALSTAT 3 PÄÄKIRJOITUS 4 SISÄLTÖ 6 NAPPILAUKAUS 22 UUTISIA JA ASIAA 82 TAPAHTUMAKALENTERI 83 SEURAAVASSA NUMEROSSA KERÄILYKUVAT 41 PONTIAC CHIEFTAIN SAFARI STATION WAGON 4,8 L 1958 42 CHEVROLET BEL AIR 4D HARDTOP 1956 40, 45 KUSTOMRAMA KORNER 58 THE BLACKIE HOSSES Huima tarina ”Blackien jengistä”, Pohjois-Kalifornian Fresnossa vaikuttaneesta ryhmästä armenialaisia siirtolaisia, jotka auttoivat osaltaan muokkaamaan hot roddingin historiaa sellaiseksi kuin me sen nykypäivänä tunnemme! PIENOISMALLIT 68 EUROOPPALAISIA FORDEJA 1:25JA 1:24-RAKENNUSSARJOINA Amerikkalaisvaikutteiset euro-Fordit ovat hyvä vaihtoehtoinen mallailukohde, jos tuttujen amerikkalaisten autojen rakennussarjat alkavat vaikuttaa liian tavanomaisilta. Veekasi kurkisti tallien syövereihin, mitä on työn alla talven pimeinä iltoina. V8-MAGAZINE 5 V8 2 2024.indb 5 V8 2 2024.indb 5 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33
Nappilaukaus TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. . Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia. Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan. Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki. Aihekenttään maininta Nappilaukaus. 6 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 6 V8 2 2024.indb 6 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33
KUVA PAULIINA LAINE V8-MAGAZINE 7 V8 2 2024.indb 7 V8 2 2024.indb 7 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33
Jari ”Jaska” Muukkosen Classic Chevy on metka kertomus siitä, kuinka autosta, jota ei oltu edes ostamassa, tuli yleisön suosikki ja näyttelyvoittaja! Pisteenä i:n päällä auto sai arvostetun amerikkalaisrakentaja Dave Shuten erikoispalkinnon. Olimme menossa katsomaan Lahden suunnalle yhtä 1961 Chrysleriä, joka osoittautui kamalaksi eikä tärpännyt. Samaan hengenvetoon hän jatkaa: Hassisen Harria voi pitää syypäänä. Vein Harrin kotiin ja hän keksi avata netin, mitä Amerikassa HERÄTEOSTOKSESTA HERÄTEOSTOKSESTA PARRASVALOIHIN PARRASVALOIHIN 8 V8-MAGAZINE Chevrolet Bel Air 4d Hardtop 1956 V8 2 2024.indb 8 V8 2 2024.indb 8 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33. Tai niin kuin ei pitänyt, aloittaa Jaska tarinan, kuinka miehellä tänä päivänä on viiskutonen Classic Chevy. – Tässä kävi just niin kuin yleensä. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN M iten auto sitten päätyi Jaskalle
– Uskallan sanoa, että Chevy oli löytö. olisi myytävänä. Edestä lähtevät tuplat kylkilistat rajaavat persoonallisesti kaksivärimaalauksen. Uskomaton tarina taustalla ja se selittää, miksi autosta on pidetty niin hyvää huolta. Täysin alkuperäinen, ehjä ja ruosteeton Kalifornia-auto. Chevy pomppasi silmille ja sanoin heti, että tämä on mun auto! Jaska oli aiemmin ostanut prätkän Jenkeissä asuvalta suomalaiselta autojobbarilta, nimeltään ”Pastori” ja hänet laitettiin tarkistamaan Chevyä. lämmityslaite, jota harvemmin Kalifornian autoissa tapaa ja tarvitaan palmun alla. HERÄTEOSTOKSESTA HERÄTEOSTOKSESTA PARRASVALOIHIN PARRASVALOIHIN V8-MAGAZINE 9 V8 2 2024.indb 9 V8 2 2024.indb 9 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33. Paljon uutta kiiltävää lisävarustetta viimeistelee Muukkosen Jaskan Classic Chevyn. Myyjä oli siinä kohdin jo päälle 80-vuotias. Kevyt alustan madallus sopii tyyliin. Todennäköisesti se oli ehkä kertaalleen pyörähtänyt ympäri. Ostos oli juuri niin hyvä kuin uskallettiin toivoa, vain vaihdelaatikko puuttui. Miehen sanoja lainaten: hän osti elinikäisen auton itselleen ja nyt hänellä ei ole sille enää käyttöä. Bruno Salvatore, Kalifornian San Gabriel Valleystä oli ostanut Chevyn uutena vuonna 1956 ajatuksella, ettei hänen enää ikinä tarvitse autoa vaihtaa! Eikä myöskään tarvinnut. – En ollut Classic Chevyä etsimässä tai ostamassa, mutta auto nyt vaan katsoi ruudusta mua sillä silmällä, että ota mut! Enkä edes oikeastaan ollut etsimässä mitään autoa, kunhan pikkasen katselin mitä liikkui. Vastaus oli paljon puhuva: jos sinä et osta, niin ostan itse! Uusiseelantilainen harrastaja oli jättänyt jo autosta tarjouksen, mutta Pastori teki saman tien kaupat pyyntihinnalla ja maksoi varausrahan. äveriäämpi listoitus. Ensimmäinen ja ainoa Chevy tuli ensimmäiseltä omistajaltaan, joka kertoi, että kaikki ajomailit ovat mittarissa. Bel Airista löytyivät hyvät tehtaan valinnaisvarusteet kuten mm. Muuta herkkua ovat pehmustettu kojelauta, kaksivärinen sisustus ja sähkötoimiset pyyhkijät 1956 Chevroletin kallein mallisarja oli Bel Air, johon kuului mm. Eipä Jaskan tarvinnut hetkeäkään miettiä, ottaako auton vai ei
Puretaan koko keula, niin saa koneenkin helposti vaihdettua. Moottorinvaihto puolestaan tuotti ikävän takaiskun, kun moottorin yksi sylinteri oli halki ja vedet sekä öljyt menivät sekaisin. Niinhän me tehdään. Konehuone näyttää kuin olisi tehtaan jäljiltä, mutta väliaikaistekniikkana toimii 80-luvun Chevyn 305 cid (5,0 l) pikkulohko jatkonaan TH-350-automaatti. Onneksi ei tullut kauppoja, voidaan varmaan tässä kohdin todeta. Meni kymmenen kilometriä ja olimme jo sopineet koko auton maalauksen! Timpan kiireisestä talvesta huolimatta saatiin kuin saatiin Chevy maalattua. Kiikarissa ollutta Chevyn pikkulohkoa Jaska ja Timppa lähtivät katsomaan Kustavin suuntaan. Pari klommoa löytyi, toinen oikeassa takaovessa ja toinen vasemman takalampun alla. Pari vuotta sitten Jaskalle tuli uusi herääminen ja kipinä, että Chevy onkin oikeastaan kiva auto. Jaska pääsi cruisailemaan sillä heti tulevana kesänä. – Olihan sisusta jo ajan hapertama ja kun koski kattoverhoiluun, niin reikä tuli. Matkalla juteltiin niitä ja näitä, autoista enimmäkseen. – Timpan sanoja lainatakseni: ketuttaa, kun on noin hemmetin hyvä kori! Tuollaisen wappiviestin sain yksi päivä. Tulevaisuutta silmällä pitäen valmiiksi. Tykkäänkin tästä autostasi, Jaska tuumasi. 10 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 10 V8 2 2024.indb 10 7.2.2024 17.33 7.2.2024 17.33. . Ohjeena oli korjata kaikki pakollinen, että auto oli luotettava ja turvallinen ajaa. Omaa kieltään auton kunnosta kertoo se, että näin pitkälle selvittiin orkkismaalauksella. Taakse saman verran tiputusta saatiin uusilla lehtijousipakoilla ja iskunvaimentimilla. Useampi kesä kurvailtiin tässä kunnossa. Kaikkinensa kului kuusi vuotta, kun Chevy seisoi tallissa käyttämättömänä kolme vuotta ajokesien välissä. Keväällä ja syksyllä oli töitä vuorotta monta viikkoa, niin ei vaan jotenkin inspiraatiota ollut ajeluun. AuSähkökello ja lukittava hansikaslokero valolla kuuluivat Bel Airin vakiovarustukseen. Chevy tulla tupsahti maahan maaliskuussa 2012 ja Jaskan nuoruusvuosista asti kavereihin kuulunut Herstin Timppa sai tehtäväkseen laittaa auton ajokuntoon. toon sovitettiin levyjarrut ja alusta madallettiin. Korissa ja pohjassa ei ollut yhtään ruostereikää tai hitsijälkeä. Yritin jopa myydä sitä, ei mennyt ja niin se jäi seisomaan. – Eihän se oikein kiva ollut enää ajaa takajousien painuttua, kun ei päässyt kunnolla kanttikiven yli tai kardaani löi auton pohjaan. Rumpujarruilla ajeltiin pari kesää. Uudet alkuperäisellä kuosilla ja väriyhdistelmällä olevat keinonahka-kangasistuinverhoilut, kattoverhoilu, ovipahvit ja lattiamatto löytyivät uustuotantona ja täsmäävät ulkoväriin. Kaksi tuumaa droppaavat olkatapit ja jouset tulivat eteen. Myöhemmin takapäähän tuli lisälehti, jolla perää saatiin ylemmäksi ja osuminen loppui. Timppa sanoi, että voidaanhan se tehdä. Lohko on tutkinnassa saako siitä vielä kalua. Seuraavana vuonna projekti jatkui. Chevyä voi kutsua melkeinpä neitseelliseksi lähtökohdaksi. Ei sillä, että siinä olisi liian vähän töitä vaan että on unelmaprojekti. tavallisempien alipainetoimisten sijaan, jarruja ohjaustehostin ja pikkuikkunoiden tuuliohjaimet. Vain konehuoneen maalaus… Viime talvena, 2022–23, projekti käynnistyi uudelleen moottorin hankinnalla. – Tuli siinä mieleen ja kysyin, mitä jos samalla vaivalla maalaisi tuon konehuoneen siistiksi
”Miehen sanoja lainaten: hän osti elinikäisen auton itselleen ja nyt hänellä ei ole sille enää käyttöä. Tilalle löydettiin väliaikaiseksi ratkaisuksi 80-luvun tuotantoon kuulunut Chevyn 305 cid (5,0 l) pikkulohko, joka parhaimmillaan tuotti Camaron versiona 230 heppaa. Kojelaudan pehmuste on alkuperäinen ja ehjä. Vaihteistona oli Powerglide. Lopulta päädyttiin, että uuden virranjakajan elektroniikassa oli joku tuotantobugi. Vikaa etsittiin kissojen ja koirien kanssa eikä meinannut millään selvitä. Niiden osuus koko tuotannosta oli 692 530 autoa ja luku piti sisällään 109 261 Bel Air 4d Hardtop Sport Sedania. – Forssan Pick-Nickissä ei auto meinannut lähteä millään käyntiin, mutta sain jollain ilveellä sen kotiin. Vaihdoimme taas uuden jakajan ja kaikki vaivat hävisivät. Sen jatkoksi sovitettiin TH-350-automaatti, joka on Vanhasen Pekan käsialaa. Kojetaulun alaosa on niin ikään orkkista tehdasmaalausta. Eksoottinen lisävaruste ”Traf c light viewer” heijastaa kuljettajalle, mikä väri palaa ylhäälle sijoitetuissa liikennevaloissa. Seitsemästä eri korimallista harvinaisin ja vähiten valmistettu oli Bel Air 2d Nomad Wagon 8 103 autolla. Myyjä oli siinä kohdin jo päälle 80-vuotias.” V8-MAGAZINE 11 V8 2 2024.indb 11 V8 2 2024.indb 11 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Timppa purki ja kävi läpi moottorin viime kesän lopulla. Yhteensä niitä valmistettiin 1 623 376 kappaletta. Matkamusasta huolehtii Chevyn nappiradio. Ei varsinainen tehopaketti, mutta kestävä ajomoottori. Varuste poikineen Vuonna 1956 Chevrolet oli Amerikan myydyin automerkki. Mallisarjoja oli kolme, 150, 210 ja Bel Air, joka oli malliston kallein ja ylellisin. Ihmeellisiä juttuja. Bel Airiin tarjottiin Turbo-Fire 265 cid V8-moottoria kolmena tehoversiona: 2-kurkkuisella kaasuttimella 170 hv, 4-kurkkuisella 205 hv ja kahdella 4-kurkkuisella 225 hv
Koskematonta kohtaa, kunnostettua tai uusittua, ei Chevystä löydy. Ul50-luvun jenkkiautojen näyttävyys kaikkine lisävarusteineen ja kromiosineen hakee vertaistaan. – Lisävarusteita on onneksi runsaasti tarjolla uustuotantona. Toki osa palikoista on jo muutaman vuoden takaa, kun tällaista täysläpikäyntiä ei yhdessä talvessa tehdä. 12 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 12 V8 2 2024.indb 12 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Jaska on parin viime vuoden aikana kerännyt ison osan aikanaan autoon tarjolla olleista tehtaan optiovarusteista. kopuolisia lisävarusteita voi luetella takapyörän aukkojen fender skirtit, gangsterilipan, connie kit ulkopuolisen varapyörätelineen, etupuskurin lisäkävyt ja sen päällä kulkeva poikkitanko, etulokasuojien takareunan kromiset ”sorasuojat”, takalokasuojien etureunojen lisäkromit, alahelman listan ja AM nappiradion. Jaskan Bel Airissa vain taka-akseli on enää vanha osa. – Herstin Auto Shop on vastannut kaikesta rakentamisesta. Vain muutama pikkunippeli jouduttiin kromaamaan uudelleen Loimaan kromauksessa. Etenkin jos autossa oli aurinkolippa. Sisäpuolelta löytyy eksoottinen, kojetaulun päälle ja kuljettajan silmien eteen sijoitettu ”heijastin”, joka näyttää, mikä liikennevalo risteyksessä palaa. Herstin Timppa teki ”Meni kymmenen kilometriä ja olimme jo sopineet koko auton maalauksen!” Tyypillistä aikansa Bel Airille oli ”loppumaton” lisävarustelista, josta pystyi ”lataamaan” oman autonsa ylelliseksi, niin sisältä kuin ulkoa. Tuolloin liikennevalot oli usein ripustettu ylös roikkumaan, vaikeasti nähtäviksi. Yhtä lailla tekniikasta pidettiin huolta ja esimerkiksi kaikki jarrujen osat ovat uutta. Kaikki lasit vaihdettiin myös uusiin, niin ikään tiivisteet uusittiin
Kaikissa kolmessa isossa näyttelyssä lohkesi menestystä. Lumoava väri Jaska kiersi viime kesänä näyttelyitä, liikkui paljon tien päällä ja joka paikassa Chevy veti ihmisiä puoleensa kuin kärpäspaperi. Kesä menee vauhdilla ja on niin lyhyt. Helsingin FHRA American Car Showssa pääsiäisenä Jaskan Onni, seitsemän vuotta, on riemua täynnä kuin ilmapallo aina kun pääsee isä Jaskan kanssa Chevyllä ajelulle. rään! Se ja lakka tekivät koko jutun, kiillon ja nosti värisävyn esiin. Etenkin kirkkaassa auringonpaisteessa pinnan hohto pääsee oikeuksiinsa. Ilman Timpan apua auto ei olisi koskaan valmistunut, ei mun aika ja energia olisi auton täydelliseen rakentamiseen riittäneet. Itsekin ihmettelin, kun näin maalatun auton ensi kertaa kirkkaassa kevätauringossa. Jännää, kun maalauksessa ei kuitenkaan ole käytetty erikoisvärejä tai maalauskikkoja. Luukan Ripalta Car Paint Centeristä löytyivät auton värit Sierra Gold ja Adobe Beige sekä lakaksi PPG:n tuote. Jaskan Bel Airissa päälle ruiskutettiin runsaasti lakkaa ja pintaa kiillotettiin ”hulluna”, jolloin väriin syntyi taianomainen kullanhohto. Joku juttu siinä vaan on. Mistä kiilto tuli, miksi niin vahvana. On tunnustettava tosiasiat. En tiedä mikä, mutta tyytyväinen lopputulokseen kyllä olen! Yleisön lisäksi näyttelyiden tuomaristo arvosti näkemäänsä ja rankkasi Chevyn korkealle. – Maalari Kenraalin Eetun sanoja lainaten, tehtiin aivan hemmetisti kiillotusta peSierra Gold ja Adobe Beige kuuluivat alkuperäiseen kaksivärivalikoimaan. Väriyhdistelmä kuului aikanaan viiskutosen lisävarustetilaukseen, hintaan 25,85 USD. V8-MAGAZINE 13 V8 2 2024.indb 13 V8 2 2024.indb 13 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Lähtökohtani oli, että auto tulee aina ajokuntoon eikä jää makaamaan talliin. – Se on väri! Ensimmäisenä ihmisten kommenteissa nousee esiin kullanhohtoinen kaksivärimaalaus, sitten kokonaisuus. Onnistunutta maalausta voi kutsua taianomaiseksi: se on samalla kuin orkkisväritys, mutta ei kuitenkaan ihan. purkuja kasaustyöt, suunnitteli ja hoiti osatilaukset
– Dave ihasteli maalausta todeten järjestäjä Mikaelille, katso tuota auton värin kauneutta tässä valossa! Miten kultasävy tulee niin mahtavasti esille! Dave on itsekin maalannut satoja autoja ja silti jaksoi ihmetellä värin kiiltävyyttä. 14 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 14 V8 2 2024.indb 14 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. – Ootellaan kesää ja ajellaan. Onhan Chevy vimpan päälle hienosti rakennettu kokonaisuus joka puolelta. Kevään suunnitelmana on viimeistellä Chevy vielä detaljeiltaan alkuperäistä vastaavaksi konehuoneeseen kuuluvilla tarroilla, minkä jälkeen se museokatsastetaan. Ostosmatka 2011 ei tärpännyt, mutta sen päätteeksi hankittiinkin jutun 1956 Chevy. Mutta polte jäi. Amerikasta Cal Methodilta hankitulla Stock-ryhmän kilpurilla 1966 Chevrolet Chevelle farkulla Jaska voitti Suomen mestaruuden 1994. Ja sitten nämä näyttelyjutut, kirsikka kakun päälle. Keväällä 2012 Jaska haki Mikkelistä Hyrylään legendaarisen ’61 Chryslerin (V8 4/80), mutta Jätyrin Jati halusi auton ja osti sen Jaskalta vain puolentoista kuukauden omistamisen jälkeen. Toinen puute on kojetaulun päälle kuuluva GM:n oma kompassi. Vaikka maalauksesta puhutaan paljon, niin täytyy muistaa, etteivät nuo kaikki palkinnot vain sillä ole ansaittu. – Jo jonkin aikaa, kohta vuoden verran niitä olen katsellut ja nyt viimeiset kaksi kuukautta vatuloinut projektia Ruotsin suunnalta. Viiskutosen viereen mahtuisi vallan mukavasti 1961 Chrysler, jossa mielestäni on maailman hienoimmat siivet. 1990luvun alussa Jaskaan iski kiihdytyskipinä T-P Lehtosen ja Pasi Mikkosen Amerikasta tuomalla stockerilla, jolla Jaska kisasi aina vuoteen 1996 asti. Kaikesta työstä ja panostuksesta pystyy helposti päättelemään, että Jaska on päättänyt Chevyn jäävän perheeseen. Chevy esitteli ensimmäisen 4d Hardtop-mallinsa vuotta aiemmin. Sitten alkoi talon rakennus ja kisaaminen jäi. Nyt kun katsoo Classic Chevyjen hintakehitystä, niin saamatta jäisi. Tarkoituksena on hankkia vielä joitakin puuttuvia lisävarusteita. Mutta Jaskalla on mielessä uutta, tai tavallaan vanhaa, kun jo ennen Classic Chevyä siipi-Chrysler vei miehen sielun. – En olisi uskonut…Enemmän kuin osasin kuvitella, miltä Chevy näyttää valmiina. Lähtökohtaa voi kuvailla löydöksi. Viiskutonen oli ehjä, ruosteeton ja hyvin varusteltu Kalifornia-auto. Neliovinen Bel Air Sport Sedan juuri Jaskan autossakin olevalla kaksiväriyhdistelmällä Sierra Gold ja Adobe Beige oli ilmeisen suosittu, kun sitä käytettiin runsaasti mainonnassa. Jos tulee vastaan, niin on vaan pakko ostaa. Jaskan siipi-Chryslerin kuumetta ruokki hetken aikaa omistuksessa ollut Veekasin kansikuva-auto. – Silmät suurena juniori käy läpi Veekasit, jos tapahtumajutussa näkyisi meidän auto! Voi sitä riemua, kun jostakin pilkistää edes pieni auton kulma. Poika on jo pitkänlinjan autoharrastaja, minkä todistaa 300 amerikkalaisen pikkuauton kokoelma! Ja lisää pitää saada. Sama korimalli ja samoissa väreissä löytyi Australiasta, olihan se pakko saada. Sitä seurasi Valiant ja 1968 Barracuda. Keulan ja perän muotoilu on aivan uskomatonta. Siitä pitää viimeistään huolen auton kuvauksessaKATUAUTOISTA KILPURIIN JA TAKAISIN Oma auto, samalla eka jenkki, 1963 Ford Falcon, 4-ovinen tolppamalli hankittiin heti, kun ajokortti oli taskussa. Paluu rakenteluun tehtiin 1964 avomallin Pontiac LeMansilla, joka purettiin, maalattiin ja valmistuttua myytiin Ruotsiin. Vielä saisi valonvaihtajan, mutta se ei ole mun juttu. – Herkkujen hinnat vaan ovat aika rajut tänä päivänä, esimerkiksi kompassista voi joutua pulittamaan 7–800 USD ja hakuvalojen hinnat menevätkin jo nelinumeroisiksi. Kääntää virta-avaimesta ja kaikki pelaa. Pojasta polvi paranee – Näin Chevy on hyvä ja sellaisena haluan sen pitää. viiskutonen rankattiin Classic Car Shown Top-kymppiin. Lopullisesti ”pankki räjäytettiin” syksyn X-Treme Jenkkiautonäyttelyssä, jossa kotiin viemisinä tuli tähtivieras Dave Shuten valinta ja neliovisten jenkkien Peoples Choice! Alansa huippua edustava Dave toimi kalifornialaisen Galpin Speed Shopin keräilyautojen entisöijänä. Lähinnä Jaskan mielessä on löytää alkuperäiset hakuvalot tai edes hakuvalo tarvikevalojen tilalle. Etenkin hakuvalo on haasteellinen, kun niitä ei saa uustuotantona ja on omanlaisensa Classic Chevyissä. Mutta jos kuitenkin ehtisi, sen jälkeen mulla on kaksi autoa, joita käyttää! Craisun muistot, kuinka hienoa sillä oli ajaa ja kuinka upea mittaristo siinä oli, eivät vaan jätä rauhaan. Sitä seurasi useamman vuoden tauko, kunnes 13 vuotta sitten siipi-Craisun kuume roihahti liekkeihin. Kovasti olen perustellut itselleni, etten sitä tarvitse enkä ehdi ajaa. Teknisesti huonokuntoinen muskeliauto vaihtui Classic Chevyyn, 1956 vuosimalliin. Hattuhyllyn pienoismalli on eBay-löytö. kin mukana täynnä intoa ja intohimoa ollut, 7-vuotias Onni-poika. Onneksi tuli aikoinaan ostettua. Jatkoa seurasi Tampereen Hot Rod & Rock Showssa, jossa Chevy otti Old Classic -luokan kakkospystin ruotsalaisen Hans Molinin 1953 Cadillac Coupen jälkeen. Jenkkiautouran alkutaipaleelle mahtui jo 1956 Chevy, jolla ajettiin niin kadulla kuin katukisaa. Tykkään, että koska vaan voi lähteä ajelemaan
Ilmoittautumiset 7.4.2024 mennessä FHRA Tampereenseutu ry . Omistatko näyttelykuntoisen klassikon, customin, rodin, muskelin,harrikan, rekan, driftingin tai tuningin. o?ce@fhra-tre.net V8 2 2024.indb 15 V8 2 2024.indb 15 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34
Yhteistä miehen rakennelmille on aina se, että hän pyrkii tekemään itse kaiken mahdollisen. Vaikka mies ei ole mikään merkkifriikki, niin hänen omistamistaan reilusta 40 iäkkäämmästä nelipyöräisestä valtaosa on ollut General Motorsin valmistamia. Pesun kautta parkkiin Elettiin loppusyksyä 2017, kun Tomas taas kerran etsi netissä uutta GM-näperreltävää. PATINAA VAIN PINNASSA PATINAA VAIN PINNASSA Pietarsaarelaisen Tomas Sundqvistin harvinaisen 1958 Pontiac Chieftain Safari farkun patinoitunut ulkokuori pettää, sillä auton kauhtuneet kuoret kätkevät sisäänsä modernin ruiskutekniikan, ilmajousitetun alustan ja uudenveroisen sisustan. Tomas ei itsekään oikein tiedä, mikä ”Kenraali Moottorin” vehkeissä viehättää, mutta uutta aihiota etsiessään hän lähes aina päätyy sellaisen hankkimaan. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK mas, jonka harrastehistoria sisältää niin käyttökunnostettuja kuin näyttelytasoisia autoja. Ensisijaisena tavoitteena oli passelin hinta/ laatusuhteen 1960-luvun Chevrolet Impalan löytäminen, mutta hän törmäsikin amerikkaT omas on harrastanut vanhoja amerikkalaisia autoja jo kohta kolmen vuosikymmenen ajan. Silloin kuulemma tietää, ketä saa syyttää, mikäli lopputuloksesta ei tule haluttu. ”Mopareita on ollut muutamia, mutta FoMoCo:n tuotteita vain yksi”, listaa To16 V8-MAGAZINE Pontiac Chieftain Safari Station Wagon 4,8 l 1958 V8 2 2024.indb 16 V8 2 2024.indb 16 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34
Niin hän otti välittömästi yhteyttä Supermachine-yritystä pyörittävään Peter Jenslundiin ja pyysi häntä tutkimaan auton pikimmiten. Saatuaan Safarin talliinsa Tomas ryhtyi sitä tarkemmin tutkimaan. Ulkokuoren elämää nähneen yleisilmeen kruunasivat kauhtuneet kromiosat, jotka sopivat Tomasin mielestä kokonaisuuteen täydellisesti. Samalla sovittiin, että Peter toimittaa Safarin Suomeen, jonne se saapui helmikuussa 2017. Mutta ei niin paljon hyvää, että ei jotain Ostettaessa Safarin tuulilasi oli halki ja se on vaihdettu. Korpuiksi kovettuneet kumitiivisteet sen sijaan kaikki uusittiin. Tomasin kiinnostuksen herätti kalifornialaisen yksityishenkilön kauppaama 1958 Pontiac Chieftain Safari StationWagon, jollaisesta hän oli nähnyt aiemmin vain kuvia alan lehdissä. Harvinaisuuden lisäksi farmarissa kiehtoi sen maukas patina niin maalipinnassa kuin kromiosissa. Jokseenkin karusta ulkonäöstään huolimatta Safari vaikutti ruosteettomalta ja pisteosiltaan täydelliseltä. Pähkäilyjen jälkeen Tomas päätyi tulokseen, että toista vastaavaa Safaria tulisi tuskin heti vastaan, jos koskaan. Auton muut lasit olivat hyväkuntoiset ja kelpasivat käyttöön puhdistamisen jälkeen. PATINAA VAIN PINNASSA PATINAA VAIN PINNASSA laisella Craigslist-sivustolla todelliseen erikoisuuteen. ”Tuo olisi jotain erilaista”, tuumi Tomas ilmoituksen kuvia aikansa katseltuaan, vaikkei auto kuntonsa puolesta miltään helmeltä vaikuttanutkaan. Selkeisiin kohokohtiin kuului auton alkuperäiseltä vaikuttavasta Viking Blue -vaaleansinisestä ja Greystone White -valkoisesta koostuva kaksivärinen maalipinta, joka oli maukkaaksi patinoitunut. V8-MAGAZINE 17 V8 2 2024.indb 17 V8 2 2024.indb 17 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Peter teki työtä käskettyä ja jo parin päivän päästä saapui Tomasin sähköpostiin paikan päällä otettua livekuvaa Safarista, jossa se näytti yllättävän vankkakuntoiselta yksilöltä. Tomas vakuuttui ja hän antoi Peterille luvan ostaa Pontiacin saman tien
”Ajatus oli, että auton kyydissä viihtyisi koko perhe”, tiivistää Tomas Safarille laatimansa toimintasuunnitelman. Vielä vähemmän kehumista löytyi sisustasta: alkuperäisen etupenkin pehmusteiden jämät olivat täynnä hiiren kakkaa ja haju kabiinissa oli sen mukainen… Orgistakapenkki ei ollut sen parempi, minkä lisäksi Safarin kaikki ovipahvit, sisäkatto ja lattiamatto olivat täysin riekaleina. Kulahtaneen tehdassohvapenkin tilalle Tomas hankki erillisistuimet, jotka ovat peräisin ’87 Chevrolet Astro Vanista. ”Ulkokuoren elämää nähneen yleisilmeen kruunasivat kauhtuneet kromiosat, jotka sopivat Tomasin mielestä kokonaisuuteen täydellisesti.” Perheautoksi tarkoitettuun Safariin Tomas asensi viidelle hengelle tarkoitetut modernit turvavyöt. Jo ostohetkellä Tomasille oli jokseenkin selvää, mitä Pontiacille tultaisiin tekemään, ja tuo visio vain vahvistui ajan kuluessa. Safarista työstettäisiin ulkoisesti kuluneeseen alkuperäiskuosiin jätettävä, sleeper-henkinen katulaite, jossa olisi moderni ruiskukone, nelivaihteinen automaatti, ajettavaksi tehty alusta ilmajousineen ja täysin uusittu sisusta. Selkeä toimintasuunnitelma Lähes kolme vuotta kestäneen pölyn keräämisen jälkeen tuli viimein Safarin vuoro päästä rakentelun kohteeksi syksyllä 2020. Muutamien harjoituskappaleiden jälkeen oikeanlaiset osat saatiin aikaisiksi, ja pannu asettui paikalleen kiitettävän tehdastyylisellä tavalla. Safari purettiin täysin palasiksi, minkä jälkeen Tomas hiekkapuhalsi rungon itse vuokravälineillä kotipihassaan. Lattiakonsolin tuhkakupin sisuskalut on poistettu ja sen tilalle Tomas työsti alumiinipellistä telineen, johon sijoitti joka kulmasta erikseen säädettävissä olevan ilmajousituksen käyttökatkaisimet. pahaakin, sillä auton 301 cid turbomoottori ja TH-400-automaatti eivät olleet toimintakuntoiset. Mies poisti Safarista hänen turhaksi toteamansa tekniikkapuolen ja myi sen eteenpäin. Siihen on upotettu siististi 7” näyttö. Sisustan sävyihin sopivat siniset vyöt valmisti mittatilaustyönä Turvavyö Oy. 18 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 18 V8 2 2024.indb 18 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Tomas joutui tekemään kaikki kiinnikkeet kokonaan itse. Tomas pääsi saman tien sovittelemaan paikalleen hankkimaansa Vortecin 4,8-litraista LM7-ruiskupikkulohkoa, joka oli alun perin palvellut vuoden 2002 Chevrolet Silverado pickupissa. Pölyn laskeuduttua saattoi hän mielihyväkseen todeta rungon ehjäksi ja täysin ruosteettomaksi. Työtä oli tiedossa ja paljon, mutta ennen kuin Tomas kävisi auton kimppuun, päätti hän tehdä keskeneräiset projektinsa valmiiksi. Tomas vielä pesi auton ennen kuin työnsi sen katokseen odottamaan työn alle ottamista. Niiden kiinnikkeet ja kiskot ovat hänen kättensä työtä. Helsinkiläisestä alan liikkeestä löytyneellä voimanlähteellä oli ”toimivuustakuu”, minkä vuoksi sille tehtiin pelkkä perushuolto. Vortecin perään Tomas pulttasi modernisointiaatteensa mukaisesti 1990-lukulaisessa Chevrolet Caprice piilofarmarissa alkujaan vaikuttaneen valmiiksi kunnostetun nelivaihSafarin upeasti uudistetun sisustan kruunaa Tomasin itse tekemä tyylikäs lattiakonsoli, jonka etuosa on ’65 Chevrolet Chevellestä ja takaosa ’62 Ford Thunderbirdistä. Ne kummatkin oli kaiken lisäksi vain nakattu paikalleen ja ne lepäsivät irrallaan runkopalkkien päällä. Tällaisen moottoriswapin toteuttaminen viiskasi Pontiaciin on vielä kohtuuharvinainen toimenpide niin meillä kuin muualla, minkä vuoksi valmista muutossarjaa ei ollut tuolloin saatavilla, eikä ole kyllä vieläkään. Myös kaikki alkuperäiset mittarit hän kunnosti toimiviksi. Safarin kojetaulun orgiskromiosat olivat hämmästyttävän hyvin säilyneet ja Tomas saikin niistä käytännössä virheettömät perusteellisella puunaamisella. Tämä kieli siitä, että Safari oli mitä ilmeisemmin keskeneräiseksi jäänyt projekti
Varovaisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että Tomasin tarkoituksena oli puhaltaa pelkästään auton konehuone, sisusta kokonaisuudessaan ja pohja molemmin puolin – mutta ei siis pintapeltejä. Niinpä hän sijoitti 20-litraisen alumiinisäiliön takaluukun lattian alle piiloon siellä alun perin olleen varapyörän paikalle. Ulkokuoreen ei kajottu Safarin korin kunnostustyöt lähtivät käyntiin varovaisella hiekkapuhaltamisella. Venttiilit hän puolestaan hävitti näkyvistä tavaratilan sivuille asentamiensa Chevrolet Scottsdale pickupin lavan takapyörän kaarien avulla. Pysähtyminen saatiin toiselle tasolle asentamalla autoon 1958 Pontiaciin saatavissa ollut 10,5” etulevyjarrusarja Hydroboost-tehostajineen. ”Myyjän väittämät alkuperäisestä Kalifornia-yksilöstä taisivat pitää paikkansa”, myhäili Tomas tyytyväisenä. Vaikkei Safarin kori korjauksia kaivannutkaan, niin yksi ”pakollinen” muutos sille V8-MAGAZINE 19 V8 2 2024.indb 19 V8 2 2024.indb 19 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Safarin pintapeltien perusteellisesti suoritetun suojaamisen jälkeen Tomas pääsi hiekkapuhaltamaan, mikä sujuikin kaikin puolin suotuisissa merkeissä. Tomas halusi pois näkyvistä kaikki Safariin asentamansa modernin ilmajousituksen osat. Tomasin käsien kautta on kulkenut reilut nelisenkymmentä harrasteautoa, joista useimmat ovat olleet GM-merkkisiä. Ajettavuuden lisäksi Safarin ajomukavuutta parannettiin asentamalla siitä alun perin puuttunut ohjaustehostin ja korvaamalla orgissimpukka Cardonen valmistamalla alkuperäistä täsmällisemmällä ja tiheävälitteisemällä versiolla. Suuri ihmetyksen aihe oli se, että orgisyoken vaihtamisen jälkeen Safarin alkuperäinen, kaksiosainen kardaani sopi paikalle sellaisenaan. Maalipinnan patina ei vaurioitunut, minkä lisäksi puhalluksen kohteeksi joutuneista korin kohdista ei paljastunut ensimmäistäkään ruostereikää! Se oli melkoinen yllätys ottaen huomioon auton kauan kestäneestä ulkoseisonnasta johtunut karu ulkonäkö, minkä perusteella olisi voinut olettaa pehmytpaikkoja löytyvän ainakin auton pohjasta. Safari kuuluu miehen ja myös hänen perheensä suosikkeihin, josta hän ei aio luopua ihan heti. Takaluukun täyttävät Tomasin tekemä kaiutinkotelo subwoofereineen ja kolmine 6”x 9”kaiuttimineen sekä Chevrolet Scottsdalen lavan takapyöränkaaret, joiden alle on piilotettu mm. Safarin alkuperäinen tekniikka korvattiin 2002 Chevrolet Silverado pickupista napatulla Vortechin 4,8-litran LM7ruiskukoneella. ilmajousituksen venttiilit. Uusien kiinnikkeiden tekemisen jälkeen pannu sopi paikalleen kuin tehtaan jäljiltä. teisen TH200R4-automaatin. Säiliön Tomas piilotti auton tavaratilan lattian luukun alle, siellä olevan varapyörän paikalle. Mies halusi nimittäin varjella Safarin ajan upeasti patinoimaa maalipintaa varsinkin, kun siitä ei löytynyt ainuttakaan ruostevauriosta kielivää kuprua. Lootan kiinnityspalkin Tomas rakensi niin ikään uusiksi. Myös lämmityslaitteen moottori ja kenno uusittiin. Ensitöikseen hän sovitti paikalleen täydellisenä sarjana ostamansa ilmajouset joka kulmaan ja teki niille tarvittavat kiinnikkeet. ”Pieniä naarmuja ja lommoja oli kyllä senkin edestä, mutta ne kuuluivat tämän auton tyyliin enkä sen vuoksi nähnyt tarvetta tehdä niillekään mitään”, kertaa Tomas päätöstään olla kajoamatta Safarin kauniisti kauhtuneeseen ulkokuoreen. Orgisosia hyödynnettiin myös Safarin alustan nivelten ja puslien uusimisessa, minkä jälkeen alkuperäistyylisellä mustalla epoksilla maalattu runko oli valmis. Nykyaikaisten tekniikkapalikoiden löydettyä paikkansa Safarin rungosta ryhtyi Tomas parantamaan auton ajo-ominaisuuksia. Varmuuden vuoksi auton tehdassähköt korvattiin uudella, täydellisellä merkkija mallikohtaisella sarjalla sekä asennettiin alipainetoimisen tuulilasinpyyhkijän tilalle sähkötoiminen. Tässä yhteydessä myös 10” tehdastakarummut sekä kaikki putket ja letkut menivät vaihtoon alkuperäisosia käyttäen. Huolettomien ajokilometrien takaamiseksi Tomas katsoi parhaaksi kuitenkin uusia kardaanin kaikki ristikot ja keskikohdan kannatinlaakerin
Kauniiksi lopuksi Tomas vielä maalasi yhdessä kaverinsa Mats Nylundin kanssa auton koko sisustan, konehuoneen ja tavaratilan sekä kaikki ovien ja luukkujen välit alkuperäistä vastaavalla vaaleansinisellä. 1958 Pontiaceissa on runsaasti tuona aikana suosittuja avaruusaiheisia yksityiskohtia. Autoa oli ilmeisesti joskus siirretty trukilla ja etupuskurin keksikohdasta, minkä seurauksena se oli taipunut ylöspäin reippaasti. ”Massaa meni 12 purkkia, joten luulisi, ettei ruostepeikko pääse Safaria jatkossakaan puraisemaan”, toteaa Tomas tosi suttaista ja suuritöistä operaatiota muistellessaan. Niiden valmistuttua Tomas suojasi pohjan molemmin puolin kiveniskumassalla ja viimeisteli siistiksi ruiskaaVuoden 1958 Pontiac tarjonnan halvin vaihtoehto oli Chieftain, jonka erottaa kanssasisaristaan vain kolmesta takalokasuojan koristetähdestä. Lomareissulla 2020 Amerikan Kaliforniassa, Tomas päätti lähinnä huvin vuoksi käydä Fresnossa sijaitsevan Turners Auto Wreckingin tarjontaa tutkimassa. Etupuskurin vaihto ei tullut kysymykseen, koska Safarin muuhun olemukseen sopivalla tavalla kulahtaneen korvaavan osan löytäminen olisi todennäköisesti mahdoton tehtävä. Ratkaisu osoittautui oikeaksi. Varovaisuutta Tomas ei sen sijaan käyttänyt Safarin etupuskurin oikaisemisessa, joka oli mutkalla moneen suuntaan. Suurta varovaisuutta noudattaen ja runsaasti vettä käyttäen pintaruoste alkoi pikkuhiljaa hävitä ja ihme kyllä vielä niin, ettei sen alta esiin tullut ajan patinoima maalipintakaan mennyt pilalle. Pieni ihme koettiin myös Safarista ostettaessa ainoana puuttuneen vänkärinpuolen etulokasuojan listan kanssa. Muissa malleissa käytettiin neljää. Voimankäyttöä kaihtamaton tekniikka tuotti tulosta ja puskuri saatiin sopivan suoraksi eikä sen rosoinen kromipintakaan juuri enempää vaurioitunut. Ensitöikseen hän työsti tavallisista puuhaloista vuolemalla sopivat vastakappaleet ja haki sen jälkeen tallista niin suuren lekan kuin sieltä löytyi. Eri vaihtoehtoja punnittuaan Tomas osti pari laatikollista PataPata-hankaussieniä ja ryhtyi niillä poistamaan korroosiota pellistä. Vaikka Tomas kovasti tykkäsikin auton ajan patinoimasta maalipinnasta, niin sen totaalisesti pintaruostuneelle konepellille täytyi jotain tehdä. Hämmästys oli suuri, kun romuttamon reipas, 80-vuotias omistaja ilmoitti osan löytyvän hänen laaniltaan. malla sen alapuoleltaan puolikiiltävällä mustalla epoksivärillä. Tarkkojen mittailujen jälkeen Tomas laittoi laikan laulamaan ja kohta lattiassa oli, jos ei nyt ihan miehen mentävä reikä, niin melko mittava sellainen kuitenkin. Ulko-mitoiltaan kookkaamman vaihdelaatikon sovittaminen auton alle vaati alkuperäisen kardaanitunnelin muokkaamista. Sijaintipaikan koordinaatit saatuaan Tomas lähti reilun 11 000 nelipyöräisen joukosta tätä aarretta etsimään. Niinpä Tomas päätti yrittää puskurin oikaisemista, mikä ei tulisi olemaan helppoa, kun se oli valmistettu tukevasta tavarasta. Seuraavaksi hän ryhtyi metritavarasta työstämään sopivan kokoisia ja mallisia peltejä aukkoa peittämään. Tomas oli tyytyväinen saavutettuun lopputulokseen, sillä Safari oli nyt ulkokuoreltaan samalla lailla kulunut joka paikasta. Rytinässä oli vääntynyt myös sen kuskinpuolen kulma, joka puolestaan sojotti jyrkästi alaspäin. oli kuitenkin tehtävä. ”Ei voi olla totta”, tuumasi Tomas hyvää tuuriaan irrottaessaan osaa, joka kaiken li20 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 20 V8 2 2024.indb 20 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Samalla sitä suurennettiin niin paljon, että Marteliuksen sarjasta kasattu 2 ½” tuplaputkisto saatiin nostettua ylös rungon viereen turvaan mahdollisilta maakosketuksilta. Sitä mies pitääkin pienenä ihmeenä. Ihmeitäkin koettiin Safarin korin kunnostustyöt eivät loppuneet vielä tähän. Näistä oiva esimerkki on etulokasuojien päällä olevat yliäänikonetta muistuttavat kromikoristeet jälkipolttopokkauksineen. Sieltä Pontiac löytyi ja ihan ohjeiden mukaisesti! Autosta oli jo hyödynnetty osia kiitettävällä tavalla, mutta, ihme ja kumma, tuo Tomasin tarvitsema lista oli yhä tallella ja vieläpä hyväkuntoisena. ”Sääli on sairautta” tuumasi Tomas tyynesti ja alkoi takoa lommoja olan takaa. Tomasin odotukset eivät olleet kummoiset, sillä 1958 Pontiacit ovat harvinaista herkkua myös ison veden takana
Tomas otti auton ahkeraan käyttöön, ja se on myös toiminut pienten hienosäätöjen tekemisen jälkeen täysin moitteetta. Lopputuloksesta tuli todella tyylikäs kokonaisuus, josta tehdaskin olisi varmasti ylpeä. Istuinosan rungon keskikohtaa nostettiin ylemmäksi, jotta se saatiin mahtumaan korotetun kardaanitunnelin päälle mahdollisimman tehdastyylisellä tavalla. Kaikki hitsaussaumat piti tehdä viimeisen päälle eikä pohjatöissäkään voinut oikoa. Lähes kolme vuotta kestäneen työskentelyn tuloksena Safari valmistui ulkokuorelta entisenlaiseen, mutta sisuskaluiltaan täysin uudistettuun asuunsa keväällä 2023, jolloin se myös katsastettiin Suomen kilpiin ilman Vuoden 1958 Pontiacmalleihin kuuluivat Chieftain, Super Chief, Star Chief ja Bonneville. Tomasin lisäksi hänen perheensä on tykästynyt Safariin, koska sen kyydissä viihtyy hyvin pitempiäkin matkoja. Tavoitteen saavuttamiseksi hän päätti ensitöikseen heivata hiirien runteleman orgisetusohvapenkin ja korvata sen uudemmilla erillisistuimilla. Toisaalta ei Tomasin Safarissa ole kyllä kovin paljon muutakaan tavanomaista… ”Tomas laittoi laikan laulamaan ja kohta lattiassa oli, jos ei nyt ihan miehen mentävä reikä, niin melko mittava sellainen kuitenkin.” säksi ei maksanut juuri mitään sen harvinaisuus huomioiden. ongelmia. kaatuvaa mallia. Konsolia paikalleen kokeillessaan Tomas huomasi suureksi harmikseen, että sen etuosa ei sopinut lainkaan Safarin kojelaudan muotoihin. Kabiinissa runsaasti käsityötä Safarin kabiinin kunnostuksessa Tomas pani pääpainon matkustusmukavuuden parantamiselle. Eri vaihtoehdoista miellytti eniten silmää muotoilultaan 1962 Ford Thunderbirdin versio, jollaisen hän laittoi tilaukseen. V8-MAGAZINE 21 V8 2 2024.indb 21 V8 2 2024.indb 21 7.2.2024 17.34 7.2.2024 17.34. Jos siihen tulee lisää ns. 1987 Chevrolet Astro Vanista löytyivät monipuolisilla säädöillä ja hyvillä sivutuilla varustetut penkit, joihin Tomas teki kiinnikkeet ja kiskot. xiin, joka otti vastuulleen niiden verhoilemisen. ”Heittämällä” ei sekään sopinut paikalleen, vaan Tomas joutui muokkaamaan sitä käsityönä. Lopulta osien sekamelskasta saatiin aikaiseksi kokonaisuus, joka sekä näyttää hyvältä että myös istuu Safarin kojetaulun alle kuin tehtaan jäljiltä. Kuten tunnettua, ei 1958 Pontiaceihin, tai muihinkaan tuon ajan Detroit-tuotteisiin, ollut sellaista saatavilla edes optiona. Niin ikään orgistakapenkki oli heikossa kunnossa ja kaiken lisäksi ns. ”Mikäs nyt avuksi”, pähkäili mies, kunnes hänen silmiinsä sattui tallin hyllyssä ylimääräisenä makaava 1965 Chevrolet Chevellen kojelauta. Kabiinin kohentuneen ilmeen täydentävät uusittu sisäkatto ja lattiamatto sekä Tomasin maalaama ja kromisosiltaan kiillottama orgiskojetaulu. Mies pohti aikansa asiaa ja tuli siihen tulokseen, että tarvitaan lattiakonsoli tilanne korjaamaan. Hommaa hankaloitti vielä sekin, että verhoilemisen sijaan Tomas päätti maalata lattiakonsolin. Ei kuulosta ihan helpolta operaatiolta ja ei se sitä ollutkaan. Tomasin auton kaltaisia chieftain Safareita valmistui vähäiset 9 701 kappaletta ja se lienee ainoa laatuaan maassamme. Tilalle mies hankki 1958 Chevrolet Impala Sedanin kiinteäselkänojaisen, hyväkuntoisen käytetyn takapenkin. Materiaaleiksi Tomas valitsi paikallisesta kangaskaupasta metritavarana löytämänsä tehdastyylisen vaaleansinisen keinonahan ja harmaan kankaan. Aikansa sitä katseltuaan, päätti Tomas katkaista Thunderbirdin konsolin kahtia ja sovittaa sen etupäähän pätkän tuota Chevellen kojelautaa. Tomas katsoi parhaaksi luopua myös sen käyttämisestä. Kaikki alkuperäiset mittarit hän myös kunnosti toimiviksi. elämisen jälkiä, niin on se miehen mukaan pelkästään positiivinen asia! Ei ihan tavanomainen suhtautumistapa, kun kyse on täysin läpi käydystä harrastepelistä, jonka rakentamiseen hän on käyttänyt lähes parituhatta työtuntia. Pahana Tomas ei pidä sitäkään, että auton käyttöä ei tarvitse pelätä. Tomas vei istuimet, kyynärnojat, tekemänsä etuja takaovipahvit sekä tavaratilan sivupaneelit ja kaiutinkotelon teerijärviläiseen Hem. Tomasin mallatessa moderneja erillisistuimia paikoilleen hän totesi niiden väliin jäävän turhan paljon tyhjää tilaa eikä se näyttänyt lainkaan hyvältä
1992 hän sai toimeksiannon laivanostureita valmistavalta MacGregor Cranesilta Kirjailija Mano Forsman ja 1955 Mercury Vaasassa vuonna 1966. Sarpon linja-autoilla Isonkyron yhteiskouluun. Lapsuudesta asti autot, tekniikka ja piirtäminen kiinnostivat nuorta miestä. Sellainen oli oikea auto, tuumasi Mano. Grönin Leif n DeSoto Adventurer 1959, ostettu Ellilän Maurilta Vähästäkyröstä. Puisten leluautojen nikkaroiminen, autokuvien keräily ja 16-vuotiaana hankittu 250 cc Jawa johdattivat lopulta vuonna 1964 ajokorttiin ja kimppa-autoon ’55 EMW Cabrioletiin. Manon eittämättä tunnetuin, maailman luokan projekti on Kaiser Manhattan 1953, joka esiteltiin V8-Magazinen numerossa 6/1993. Mano Forsman muistelee TONTTUJA, HIIRIÄ JA JENKKEJÄ JA JENKKEJÄ Vaasassa syntynyt pitkän linjan jenkkiautoharrastaja Mano Forsman teki muistoistaan sympaattisen kirjan, jonka kuvituksessa valokuvien sijaan on käytetty hänen hienoja piirrustuksia. Mano Forsmanin ensimmäinen auto vuonna 1964, VO-138, itäsaksalainen EMW Sport Cabriolet 1955. Sen ajan Suomessa hyvin harvinainen auto. ”Pikku Amerikka” tarjosi aivan uudet mahdollisuudet jenkkiautojen harrastamiseen. Kuvassa näkyvät: Nymanin Erikin Kaiser DeLuxe 1953, Suvannon Sepon Plymouth Plaza 1957, Storforsin Ford Consul 1956 ja Takalan Christianin Simca Chamboard 1959. Vasemmalta: kiirettä Dragsviikin lomalinjaautoihin. Linja-autoasema 1950-ja 1960-luvuilla. Muutama kesätyörupeama naapurimaahan sai Manon muuttamaan pysyvästi Ruotsiin, Örnsköldsviikiin vuonna 1967. Vaasan alatori 1960-luvulla. Isä oli töissä rautateillä ja lukuisat vierailut veturitalleilla sytyttivät kiinnostuksen tekniikkaa kohtaan, vaikka perheessä ei autoa ollutkaan. Kirjailija Mano Forsman ja 1955 Mercury Vaasassa vuonna 1966. Matkoja Haldin & Rosen ja A. Piirtäminen tuli mukaan jo ensimmäisenä koulupäivänä. 1965 hän sai hankittua ’59 Plymouthin, ja siitä alkanut jenkkiautomatka jatkuu yhä tänä päivänä. Amerikanautot rantautuivat Ruotsin kautta varhain Pohjanmaalle, ja Vaasan kaduilla risteili komeita jenkkirautoja jo 50-luvulla. Osti auton kimpassa kaverinsa Nyströmin Matin kanssa. Suositut joulukortit Äidin tukemana kuvataiteet olivat taustalla koko ajan mukana, ja 1968 Mano valmistui kolme vuotta kestäneeltä Famous Artists Schoolin kurssilta. siitä alkanut jenkkiautomatka jatkuu yhä tänä päivänä. 22 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 22 V8 2 2024.indb 22 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Tonttu keskellä kantaa sinistä ”Jenkkikassia”, erittäin suosittua. TEKSTI JARMO MARKKANEN Mano, tai oikeasti Kari Koskimies, syntyi Vaasassa 1946. Entä tuo nimi. Suositun TV-sarjan High Chapparal yksi tähti oli Manolito, josta ruotsalaiskavereiden mielestä Kari oli ulkonäöltään kuin kopio ja niin nimi vaihtui Mano Forsmaniksi
Kirja on satavilla Pohjanmaan Museosta. 2006 avautui yhteys Pohjanmaan Museoon ja he pyysivät Manoa piirtämään joulukortteja Vaasa-aiheisina. Korkeamäen Martin Ford Pilot 1951. Pituutta autolla on lähes kahdeksan metriä ja painoa 2,9 tonnia. Kilpurit hyödyntävät maan vetovoimaa ja hyökkäävät alaKorkeamäen Unioni 1960-luvulla. Venakoppakisa ajettiin myös 30 vuotta sitten American Car Showssa, joten perinnettä piisaa. Venakopat kisaavat taas KUVA HANNELE HATANPÄÄ Teiden velociraptor liikkuu kuudella pyörällä Hurjakulkuisista autoista tunnettu texasilainen Hennessey aloittaa kuusipyöräisen 2017–2018 Ford F-150 Raptor R:stä rakennetun Ford VelociRaptorR 6X6 pickupin tuotannon. Valssin Jaakon Mercury Monterey 1954. Moottorina on ahdettu 700-hevosvoimainen, 5,2-litrainen V8, jossa on vääntöä 868 newtonmetriä. Rata on auki kaikkina päivinä ja osastolla on muutama lainakoppa, jolla lajia voi kokeilla. naalin voittaja kerää täydet pisteet. VelociRaptorR:n voi ostaa suoraan Hennesseyltä tai muunnattaa hankkimansa uuden Ford Raptor R:n heillä. Alustana on 4-Tec 3.0. Kenties joku menneisyyden hurjapäistä kaivaa tämän luettuaan vanhan kilpurinsa kaapista ja palaa alamäkeen. Kolme tuumaa korotetun maavaran ansiosta alla ovat 20-tuumaiset vanteet ja 37-tuumaiset maastorenkaat. ja auto on varustettu ledivaloilla. Lisätietoja Tietonikkari. Kuusipyörävetoisuus antaa 50 prosenttia enemmän pitoa vetävien pyörien ansiosta. Rahkolan Paavon Chevy 1953. Tontun selässä ”Auto-Triplex, paras tuulilasiverstas Hietasaarenkatu 13:ssa. Paketti sisältää auton ja radion. Venttiilikopasta rakennetut kilpurit nähdään toiminnassa pääsiäisen FHRA American Car Showssa, kun vuoden 2024 Koppa Cup -sarjan ensimmäinen osakilpailu ajetaan näyttelyn päätöspäivänä sunnuntaina klo 12.00. Vasemmalta: Metsälän veljesten (Seppo ja Jorma) VJK-22 DeSoto Firedome 1958. Piirretyt kaupunkimaisemat tonttujen kanssa olivat suosittuja joulukorttiaiheita 1900-luvun Suomessa. KUVA TRAXXAS V8-MAGAZINE 23 V8 2 2024.indb 23 V8 2 2024.indb 23 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Kilpurit hyödyntävät maan vetovoimaa ja hyökkäävät alamäkeen kaksi rinnan, nopeampi jatkaa kuten drag racingissa ja . Kovakantisessa, 36-sivuisessa kirjassa on esillä 16 piirrosta kaupunkinäkymästä kertovine teksteineen. Kopat katsastetaan ennen kisaa, jotta ne täyttävät sääntöjen vaatimukset painon, mittojen ja materiaalien osalta (www.koppacup.. Kaikki on kerrottu yksityiskohtaisesti, niin autot, niiden rekisterinumerot kuin omistajat. ). KUVA HENNESSEY Kotimainen Harley-kirja Harikka-harrastajat Kille Rantanen, Juha Lahti, Hanna Katajainen ovat tehneet Matkalla – Harley-Davidson-kuvia 1968–1999 -kirjan. Lahdessa Classic Car Showssa, Lahnajärvellä ja Viialassa. Soitetuin levy oli The Ronettesin ”Be my Baby”! Yöaukiolo. Radio-ohjattava rodi Traxxasin radio-ohjattavien pienoisautojen mallistossa on näyttävä Factory Fiven ’33 Hot Rod Coupe. Sarja on auki kaikille eikä ennakkoon tarvitse ilmoittautua. Piirrokset ja ajankuva pikkudetaljeineen saavat hyvälle tuulelle. Mano Forsmanin VXC-94 Mercury Monterey 1955, nykyään VN-789 Keminmaalla entisöitynä. Osakilpailuja ajetaan kauden mittaan mm. Suomalaista ajoneuvoharrastamista ei ole liikaa tallennettu, joten tämä on tervetullut lisä kertomaan ruohonjuuritason moottoripyörätoiminnasta. 334-sivuista kirjaa voi ostaa ainoastaan Harley-Davidson Club Finland ry:ltä ja Kopteri-lehdestä. 2009 Mano piti oman näyttelyn Museossa ja esillä oli 31 taulua. Hinta on 310,00 euroa. Vakiohinta on 45 euroa. Autolle luvataan takuuta 3 vuotta/lähes 58 000 km. Oven vieressä juliste: ”Rolling Stones soittaa Yyterissä Porissa juhannuksena 1965”. Vasemmalla baarissa, jukeboxi AMI Continental 1961. Venttiilikopasta rakennetut kilpurit nähdään toiminnassa pääsiäisen FHRA American Car Showssa, kun vuoden 2024 Koppa Cup -sarjan ensimmäinen osakilpailu ajetaan näyttelyn päätöspäivänä sunnuntaina klo 12.00. piirtää joulukortti yrityksen kansainvälisille asiakkaille. Se on mittakaavaltaan 1:10:een. 2023 loppuvuodesta julkaistussa kirjassa Mano tekee aikamatkan, jossa yhdistyvät Vaasan kaupungin historia ja omat jenkkiautomuistot. Manon YT-866 Plymouth Belvedere 1959. Kuvapitoisessa kirjassa on välähdyksiä H-D-harrastamisesta neljältä vuosikymmeneltä. Stenmannin Harryn VN-513 Chevrolet 1955. Siellä Mano työskenteli pitkään teknisenä kuvittajana. Erikseen hankittavaksi jää akku, laturi ja patterit radioon
Eikä vähiten faktakyltin ansiosta: 1 500 hv ja kulutus 4477 litraa sadalla! Tami Branderin rakentamassa kromimolyrungossa on 1660 cc 4-sylinterin, remmiahdettu rivimoottori. Samu Kemppaisen Honda CBR 1600RR Top Fuel Bike herätti suurta kiinnostusta yleisön joukossa. Käsityötä ovat myös mm. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN M oneen tyyliin customoitujen prätkien taso oli tänä vuonna äärimmäisen korkea, viimeistely sekä ideointia huippua. Yksiputkiseen runkoon on kiinnitetty jousitettu etuhaarukka 48 asteen rakella. esitteli rakennetut moottoripyörät Petrol Circus Custom Bike Show’ssa. Pyörät kisasivat neljässä eri sarjassa, joissa parhaat palkittiin. Messujen uutuus oli nuorten oma alue Jonnela, johon pääsivät mukaan menopeleillään korkeintaan 17-vuotiaat nuoret. Pohjois-Euroopan suurimmat moottoripyörämessut MP 24 Helsingin Messukeskuksessa 2.–4.2. KAKSIPYÖRÄISET KUSTOMIT KAKSIPYÖRÄISET KUSTOMIT 24 V8-MAGAZINE MP 24 & Petrol Circus Custom Bike Show V8 2 2024.indb 24 V8 2 2024.indb 24 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Rakenteluharrastus on kovassa kurssissa maassamme, ikään katsomatta. Peace-Chopper S&S 93” Knuckleheadilla jatkonaan H-D:n 5-vaihteinen laatikko syntyi Toni Hyöppisen ja Custom Bros Garagen käsissä. 1923 Husqvarnaa edustavat 600 cc V-Twin ja 3-vaihteinen laatikko. Seuraavasta sukupolvesta ei tarvitse olla huolissaan, kun ihasteli Jonnelan kalustoa. Keula on riittävän pitkä ja näyttävissä Calles-vanteissa löytyy 120 pinnaa per pyörä. Sytytys ja tiedonkeruu on Fuel Tech ja kytkin Jaska Salakari/Harsh. Ja mikä suosio. Omaan hallisiipeen oli koottu pyöreästi 100 tuunattua kaksipyöräistä ja mönkijää. Ruotsalaisen Lasse Sundbergin Husqvarnan idea lähti ajatusleikistä: miltä chopper näyttäisi, jos se olisi rakennettu 1930-luvulla. tankki, pyörien navat, takalokasuoja… Tuomariston valinta näyttelyn parhaaksi pyöräksi
Ilmain en pysäkö inti! Myyjiä yli 150 kpl Yleisöä yli 2500 henkilöä La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 office@fhra-tre.net www.fhra-tre.net TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE Myyntitilaa sisällä ja ulkona Pohjoismaiden suurin ja suosituin La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE Myyntitilaa sisällä ja ulkona La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 La 23.03.2024 klo 08.00-14.00 TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE --M M Myyntitilaa s yyntitilaa s yyntitilaa siiisä sä sällllä lä lä jjjaaa uuulllkkkooona na na TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE TEIVON RAVIKESKUS, TAMPERE Myyntitilaa sisällä ja ulkona Järjestää FHRA Tampereen seutu ry Myyntipaikkojen tiedustelut iltaisin: 0400-735 727 Muut tiedustelut: 0400-623 276 VARAUSMAKSU: 10/20 MYYNTIPAIKAT: alkaen 25 Sisäänpääsy: myyjät klo 7.00 | yleisö 8.00 Aikuiset 8 | lapset alle 12 v ilmaiseksi VAIN KÄTEISMAKSU situin Su 3.3.2024 klo 8-15 Turun Messukeskus Ajoneuvoharrastusja keräilytapahtuma Ajoneuvoharrastusja keräilytapahtuma Turun Seudun Mobilistit ry www.tsmry.. Väinö Harvian viimeistelty Honda Monkey 190 turbo sijoittui komeasti Open-sarjan kakkoseksi. Mopo tuning on junnuilla kovassa suosiossa ja työn jälki hienoa. Vitali Sirjaev ja Stanislav Karlenko Pannonia 250 omavalmiste vei kotiin Classic-sarjan voiton. Yksityiskohtia riittää: runkoon rakennettu öljytankki, itse tehty springer-keula, 2,5 l alupolttoainesäiliö jne. Voimansiirrossa on nelilevykytkin ja Jawan kaksivaihteinen vaihteisto. Matias Nygårdin Jawa drag bikea kuljettaa nelitahtinen, yksisylinterinen 497 cc Jawan kisamotti Aisin mekaanisella ahtimella. Myyntipaikkavaraukset: 040 7720 948/Altti Liput 10,Liput 10,(+ messukeskuksen parkkimaksu 6,-) (+ messukeskuksen parkkimaksu 6,-) Su 3.3.2024 klo 8-15 Su 3.3.2024 klo 8-15 Su 3.3.2024 klo 8-15 Turun Messukeskus Turun Messukeskus Turun Messukeskus Turun Messukeskus Teemana Mustang 60v Great Divide chopper on täyttä huikeata yksityiskohtaa alkaen epäsymmetrisestä kartioputkirungosta etuhaarukkaan asti. Pannonia on vanha, toimintansa lopettanut unkarilainen moottoripyörämerkki. Jussi Lundelin pokkasi Customien kakkospalkinnon. V8-MAGAZINE 25 V8 2 2024.indb 25 V8 2 2024.indb 25 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35
TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO 26 V8-MAGAZINE Dodge Dart 4d Sedan 1966 V8 2 2024.indb 26 V8 2 2024.indb 26 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Paimiolaismiehen ympärivuotisena käyttöautona toimii lähestulkoon 60-vuotias Suomi-Dart. Jenkillä Jenkillä ympäri ympäri vuoden vuoden ”Mikä on sen hauskempaa kuin ajella kanssa-autoilijoiden iloksi vanhalla jenkillä talvipakkasilla”, huikkaa Pasi ”Pate” Hämäläinen
Auton myyntihinta oli aluksi 15 000 markkaa. Kenno lienee hieman tukossa, joten kevääksi on tiedossa pientä kennojumppaa. Paimiosta on ajomatkaa Mynämäelle ainoastaan reilut 50 kilometriä. Peukkua poliisiautosta Mutta minkälaista on ajaa vanhalla takavetoisella ja 145 hevosvoiman 225 Slant Six -optiomoottorilla varustetulla Dartilla Suomen hyvinkin vaihtelevissa talvikeleissä. Samaan kategoriaan kuuluvat apukäynnistyskaapelit ja hinausköysi. Peukku nousee yhdestä sun toisesta autosta, ja muutamaan otteeseen on peukkua näytetty myös poliisiautosta, naurahtaa Pate. Talviajossa on ehdottomasti nautinnollisinta muiden autoilijoiden suhtautuminen seniori-ikäiseen autoon. Tämä yksilö hankittiin uutena Mynämäelle, joten kovin kauas se ei ole joutunut ensimmäisestä kotikunnastaan. Siihen ongelmaan toimii lääkkeenä parhaiten lämmittäminen. V8-MAGAZINE 27 V8 2 2024.indb 27 V8 2 2024.indb 27 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Konetilasta löytyy sama akku kuin ostohetkellä. – Nähtiin silloisen tyttöystävän, josta tuli myöhemmin vaimoni, kanssa Dartin myynti-ilmoitus Turun Sanomissa ja lähdettiin ihmettelemään autoa paikan päälle. Siksi ikkunat menevät kovassa pakkasessa pikkuisen huurteeseen. – Ajettiin Ollin avolla läpi talven. Pelimarkat kadoksissa Palataan reilut 30 vuotta ajassa taaksepäin vuoteen 1993, jolloin ysärilama oli valloillaan. Säilytän Dodgea silloin tällöin kylmässä tallissa, mutta pääsääntöisesti auto seisoo talvisinkin pihalla. Vääntöäkin kutosesta löytyy tarvittaessa aivan riittävästi. Yhteinen talviautoilu käynnistyi vuosi sitten helmikuussa 2023. Talviautoilu vanhemmalla jenkillä ei ollut Patelle mikään uusi kokemus, sillä jo 1990-luvulla hän pääsi talven liukkailla kurvailemaan ystävänsä Olli Puusan ´63 Cadillac Series 62 Convertiblella. . Vaihteistoöljyt pruukaavat jähmettyä kovassa pakkasessa, eikä laatikon pykälät mene silloin kunnolla paikoilleen. Pyynti oli monen mielestä laitettu yläkanttiin, olihan kyse ”ainoastaan” kutosella ja manuaalilla varustetusta 4-ovisesta perusjenkistä, ja kaiken lisäksi lama oli edelleen käsin kosketeltavissa. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO P ate ja miehen 4-ovinen ´66 Dodge Dart Sedan ovat kahlanneet yhdessä läpi kaamoksen pian jo kahdesti. Moottorista löytyy myös lohkolämmitin, jota en ole vielä kertaakaan käyttänyt. Tuolloin turkulaiseen Pirkko Keskisen vuotta aiemmin perustamaan Airiston Auto -autoliikkeeseen tuli myyntiin alkuperäiskunnossa ollut kuvien ´66 Dart. – Tänä talvena ei lämmityslaite ole puhaltanut yhtä lämpimästi kuin viime vuonna. Mikään tuore akku se ei ole, mutta näyttää pelittävän viileässäkin. Kuuskutoset Dartit ovat harrastuksen ehdoton suola, mikäli asiaa kysytään Patelta. Auto myös käynnistyy pirun nöyrästi kovemmillakin pakkasilla. Hyvien nastarenkaiden roolia ei talviajossa pidä myöskään unohtaa. Jotta kevytperäisellä jenkillä pääsisi etenemään vaivatta myös luistokeleillä, on Pate lisännyt takaluukkuun traktorin etupainolevyn ja kolme hiekoitukseen tarkoitettua sepelisäkkiä. Murskeella ei ole sinänsä haettu lisäpainoa, vaan säkit kulkevat mukana varotoimenpiteenä. Ajettavuus on yllättävän hyvä, enkä kaipaa edes ohjaustehostinta. – Nuoruudessa tuli talvet ajettua takavetoisella autolla. Tietty vakaus ja tasaisuus ovat koko ajan läsnä. Näiden kokemusten valossa voin todeta Darran olevan talvella peräti loistava ajokki. Yli 15 asteen pakkasella lämmitän auton pitkän kaavan mukaisesti. Rättikatosta huolimatta ei autossa tarvinnut palella, kiitos erittäin tehokkaan lämmityslaitteen, huomauttaa Pate. Orkkis automaattiryyppy toimii edelleen
päivänä. Larjaman ja Dartin yhteinen taival jäi vain alle neljän kuukauden mittaiseksi. Kyse oli aidosta suomiautosta, jonka ensimmäinen omistaja oli mynämäkeläinen kuorma-autoilija Esko Junnila. Vuosina 1963–64 Darteissa nähtiin vielä pienet pyöreät takavalot per puoli. rman osakekannan Hankkijalle 80-luvun alussa. Mies kehui auliisti A-bodyläisen ajo-ominaisuuksia Finnish Dart & Valiant Association FDVA ry:n Compact-kerholehdessä 1994. Toimipiste sijaitsi ensin Salossa, josta tie vei kolmen vuoden kuluttua Mynämäelle. Osa valokokonaisuudesta sijoitettiin takaboksin kanteen. Valitettavasti meillä ei ollut sittenkään riittävästi pelimarkkoja, joten sympaattisen auton hankinnasta luovuttiin hampaita kiristellen. Dodge oli suorastaan huippukunnossa ikäänsä nähden. Pate on erittäin tyytyväinen takavetoisen Dartin talviajo-ominaisuuksiin. Kulkupuolesta vastaa edelleen tehtaan asentama 225 Slant Six -kutvonen, jonka ilmanputsariin kiinnitetty 225 Charger -tarra vie ajatukset merkin muskelimalliin. Viimein Junnilat myivät . Lämppärin puhaltimen teho voisi olla aavistuksen parempi, mutta nykyiselläkin pärjää myös kovemmilla pakkasilla. Yritys valmisti Juko-merkkisiä maatalouskoneita, joita Esko kuljetti kuormurillaan jälleenmyyjille. Nyt Dartin pyynti liikkeessä oli pudonnut alle kympin, ja auto vaihtoi omistajaa 8 000 markan hintaan joulukuun 16. Larjamaan ei tällä erää tarvinnut edes koejaa Dartia. Perän laakerit päätyivät vaihtolistalle. Hinta tippuu Vaikka Dart ei siirtynytkään Paten mukana Paimioon, ei se pitkäksi aikaa jäänyt lojumaan autoliikkeeseen. Vuodeksi 1965 niiden kokoa kasvatettiin rutkasti, samalla kun niistä tuli kaksiosaiset. Keväällä 1994 hän bongasi V8-Magazinesta ”Ei riemulla rajaa, kun Darralla talvipakkasilla ajaa”. Molemmissa etulokasuojissa oli pienet ruostereiät, jotka paikattiin peltisepän toimesta. Esko omisti Dartin aina vuoteen 1993 saakka ja näin se oli hänellä peräti 27 vuotta. Dart ei ollut lietolaiselle Jose Larjamalle uusi tuttavuus, sillä hän oli jo vuotta aiemmin tehnyt Eskolle hatusta heitetyn tarjouksen, jota Junnila ei ollut hyväksynyt. ”Jotta kevytperäisellä jenkillä pääsisi etenemään vaivatta myös luistokeleillä, on Pate lisännyt takaluukkuun traktorin etupainolevyn.” Käyttiksessä saa konetila näyttää siltä, että autolla oikeasti myös ajetaan. Junnilan Konepajan, jonka velipoika oli perustanut 1949. Konepajan nimi vaihtui myöhemmin Juko Oy:ksi. Hänen veljensä Lauri Junnila omisti L. 28 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 28 V8 2 2024.indb 28 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. ”Kulku oli hiljaista, tasaista ja pehmeää, eikä mistään kuulunut ylimääräistä kolinaa”
Aloimme yllättäen hieroa vaihtokauppoja, ja pääsimmekin yhteisymmärrykseen. Koristelua ei ole silti unohdettu, sillä esim. Kotitallista löytyi saman vuoden Dart, mutta vähempiovisena. Palasin alkuperäiseen suunnitelmaan ja vaihdon pickupin tolpalliseen Darraan. ´66 Plymouth Barracuda Formula S:n myynti-ilmoituksen, jossa sitä kaupattiin 29 800 markan hintaan Tikkurilassa, Hallivuoren Auto Oy:n toimesta. Dartin kohtaloksi tuli päätyä vaihdokiksi Josen pitkäaikaiseen unelma-autoon. Kyse oli 318-pikkulohkolla (alkujaan 170 cid L6) ja 727-automaatilla varustetusta vanhasta Turun korttelien kiertäjästä. ovipahvit ovat varsin tyylikkäät, tietystä yksinkertaisuudestaan huolimatta. Mutta valitettavasti GT:n omistaja soitti vielä samana päivänä ilmoittaen, ettei vaimo suostu vaihtokauppaan. Vaihteita hämmennetään rattikarahkalla. Sisusta on kattoverhoilua myöten täyttä sinisyyttä. Kyllä muuten harmitti ja paljon! Takaikkunan kahdesta tarrasta toinen edustaa nostalgiaa ja toinen nykypäivää. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Autoilijat tarjosi aikanaan hyville kuskeille superbonusta. – Olin menossa vaihtamaan Caminoani tuohon Dartiin, kun pysähdyin matkalla Orikedon huoltikselle. Vaikka Dart on kompaktiluokan auto, löytyy takana istuville hyvänkokoiset jalkatilat. Kuinka ollakaan pihalle kurvasi valkoinen ´64 GT Dart, varusteina 273-kasi ja 4-vaihteinen manuaali. 2-ovinen sedan oli tullut Patelle vaihtokaupassa kaksi vuotta aiemmin kesällä 1991. Ainoastaan kaksi päivää myöhemmin GT:n omistaja soitti toistamiseen ja kertoi, että vaimo sittenkin suostuu autojen vaihtamiseen. V8-MAGAZINE 29 V8 2 2024.indb 29 V8 2 2024.indb 29 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Siinä vaiheessa oli peli toki jo osaltani puhallettu poikki. Auto ennen korttia Vaikka 4-ovinen Dart ”menetettiin”, niin eivät Paten asiat olleet Moparien suhteen heikoilla kantimilla. Koristetyyny on Lapin tuliainen. Kojetaulustakin näkee, että kyse on yhdysvaltalaisittain perustason jenkistä
Pate ehti hankkia ennen Laurentianin myyntiä orkkista vastaavan Chevyn 261-trukkikutosen sekä valurautaisen PG:n. Camino oli hänen ensimmäinen jenkkiautonsa, varusteina mm. Pistin perän myyntiin ja ostin niillä rahoilla kihlasormukset. 1987 Olli Puusa hankki ´70 Plymouth Fury 4d Sedanin, jonka konetilassa möyrysi 383-isolohko. Mitäpä ei mies tekisi oman kultansa eteen! Seuraavaksi hankin Paimiosta kanadalaisvalmisteisen ´60 Pontiac Laurentian 4d Sedanin ilman moottoria ja vaihteistoa. Auto lojui pihalla parisen vuotta, ja se päätyi lopulta kiertoon. – Hurahdin tosissani amerikanautoihin joskus 80-luvun alkupuoliskolla, isoveljeni hankittua hilemaalatun, kylkiputkilla ja Cragarin 5-puolavantein varustetun 4-ovisen ´67 Chevrolet Chevellen Paraisilta. Vastaavia autoja tuli Suomeen tämän yksilön lisäksi tiettävästi kaksi muutakin. Pate seurasi kotimaisten Dartien ja Valiantien tarjontaa eri myyntikanavilta. Automaatti meni helposti kaupaksi, mutta kone ei kiinnostanut ja sen kohtaloksi koitui romulava. Toki harrastus oli siitä huolimatta valloillaan. Autossa oli kutvonen ja 3-vaihteinen manuaali, jotka veli korvasi 350-pikkulohkolla ja nelivaihteisella kovalla askilla. Vaihdossa menneen 350-pikkulohkollinen ´77 Chevrolet El Caminon Pate oli hankkinut kuukausia aiemmin intistä pääsyn kunniaksi. Siinä oli kahvit mennä väärään kurkkuun, kun mies bongasi suureksi yllätyksekseen myynnissä ol30 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 30 V8 2 2024.indb 30 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Kaupat tehtiin ennen ajokortin saantivuotta 1988. Viime vuoden helmikuussa oli aamukahvittelun lomassa aikaa taas kerran tutkia nettiä. Pontiacin seuraava omistaja ei niitä halunnut, joten ne päätyivät erikseen myyntilistalle. Sitä ennen vaihdoin 8¾”-lukkoperän pikkuperään. Lunta konehuoneeseen Jenkitöntä aikakautta kesti loppupeleissä yli 20 vuotta. Alkujaan nuhapumpulla ja Powerglide-automaatilla varustettu Poncho oli aito suomiauto. Poppoolta löytyi kaikkiaan neljä 70-luvun taitteen 4-ovista Opel Commodorea sekä 2-oviset Rekord Coupe ja umpikylkinen farmari. automaatti, cruise, ilmastointi, keskuslukitus ja sähköikkunat. 2-ovinen Dart oli sekin alkuperäinen suomiauto, jonka teki erikoiseksi, että se oli papereiden mukaan GT-malli. Sitten alkoi talonrakennusprojekti, mikä hyydytti harrastuksen joksikin aikaa. – Luovuin tolppa-Dartista 1996. Nämä luvattomat ajot suoritettiin ainoastaan oman kylän raitilla. Sillä kruisailtiin lähinnä Turun ja Salon nurkilla. Pate pyöri kylillä pari vuotta vanhempien kavereidensa kanssa. Välillä puikkoihin pääsi myös Pate, jolta ei löytynyt vielä ajokorttia takataskustaan. Nuori mies hankki ensimmäiseksi autokseen V6-pataisen ´78 Ford Taunuksen. Jonkinlainen erehdys oli ilmeisesti sattunut rekisteröintikatsastuksessa
Samaa kaavaa toteutettiin myös roiskeläpille. Dart oli edelleen hienossa kunnossa. Hyötyajoneuvon kanssa viihdyttiin vain jokunen kuukausi, kunnes Camino annettiin vaihdossa ´66 Dartiin. ovat toistaiseksi kuin pimennossa. Hakupäivänä satoi solkenaan räntää, joten pääsimme Dartilla kokemaan heti kättelyssä talven ihanuutta. Myöhemmin uusittiin vielä virranjakajan kuluvat osat, mutta vanhat tulpat saivat jäädä paikoilleen, koska nuhapumppu lauloi nätisti. Darralle suoritettiin tuoreeltaan perushuoltoa perän öljynvaihtoineen. Autoa kaupattiin Turun naapurikunnassa Ruskolla. KUVA PASI HÄMÄLÄINEN Paten ensimmäinen jenkkiauto oli 1991 hankittu ´77 Chevrolet El Camino 350-pikkulohkolla. Dodge viihtyi edelisen omistajan hoteissa kymmenisen vuotta. Kuvassa auto oli vielä turkulaisella Jari Kujalalla. Patella ei ole tietoa siitä, missä auto vaikutti sitä ennen. Kyse oli juuri samasta autosta, johon rahat eivät riittäneet aikoinaan. Ilmoitus oli ollut esillä vasta pari tuntia. Jälkeenpäin oli ehkä onni, etten saanut Dartia itselleni vielä 90-luvulla. Onneksi maassa oli lunta, jota ryhdyin kiireellä lappaamaan koneti”Hakupäivänä satoi solkenaan räntää, joten pääsimme Dartilla kokemaan heti kättelyssä talven ihanuutta.” ´66 Dartit ovat aina olleen lähellä Paten sydäntä. 1990-luvun loppupuolisko ja 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen Takavetoinen auto on passeli talvikäytössä, varsinkin kun takaboksiin sijoitetaan pidon nimissä lisäpainoa. Tekniikkana oli 318-pikkulohko, 727-automaatti ja lukollinen 8¾” -perä. Satuin huolimattomuuttani osumaan työkalulla laturin piuhaan, josta seurasi kipinä, mikä sytytti polttoaineen. Toinen kylki mustui, mutta maali ei sentään vaurioitunut, iloitsee Pate, joka muistaa olla jatkossa tarkkaavaisempi ropatessaan moottoritilassa. Menossa on venttiiliremontti. KUVA PASI HÄMÄLÄINEN laan, ja sain onneksi palon sammumaan. Mies oli hankkinut sen tiettävästi Heinolasta. Eka kuuskutonen hankittiin 1991. Keulilta löytyi hankittaessa isot pyöreät lisävalot, jotka poistettiin, mutta taltioitiin asennusrautoineen tallin hyllylle. – Soitin välittömästi myyjälle ja ilmoitin ostavani auton. – Oli lähellä, ettei Dart hävinnyt savuna ilmaan ensimmäisen talven aikana. V8-MAGAZINE 31 V8 2 2024.indb 31 V8 2 2024.indb 31 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. leen ´66 Dartin. Autossa oli ajan hengen mukaiset slottivanteet. Päätin heti vaihtaa tilalle uuden letkun. Punaista väriä löytyi myös taka-akselin banjokopasta, joten auto lienee ollut elämänsä varrella jonkinasteisessa hottentottikuosissa. Pate maalautti kiesin vaaleansiniseksi 1993. Ei ollut kahta sanaa, etteikö kauppoja olisi klousattu. Kolmannen sukupolven (1963–66) Dartit ovat nauttineet suosiota Suomessa aina uudesta lähtien. Kaupan mukana tuli Wolfrace-slottivanteet, joiden ovaalireikien reunukset Pate maalasi perinteiseen tapaan punaiseksi. Pyysin myyjää laittamaan alle nastarenkaat, elettiinhän helmikuun toista viikkoa. Nouto sovittiin heti seuraavaksi päiväksi. Polttoaineletku oli hyytynyt ja auton alle oli valunut bensaa. Silloin en osannut arvostaa alkuperäisyyttä samassa määrin kuin nyt varttuneempana. KUVA KAI SALMIO Ennen ajokortti-ikää Pate pääsi kruisailemaan kylillä kaverinsa Olli Puusan 1987 hankitulla ´70 Plymouth Furyllä, jossa oli 383-isolohko ja automaattivaihteisto
HELSINGIN MESSUKESKUS 29.-31.3.2024 LIPUT NYT MYYNNISSÄ! V8 2 2024.indb 32 V8 2 2024.indb 32 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35
HELSINGIN MESSUKESKUS 29.-31.3.2024 LIPUT NYT MYYNNISSÄ! V8 2 2024.indb 33 V8 2 2024.indb 33 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35
KUVA COURTESY OF KAHN MEDIA MAKEAA MAKEAA MAKEAA MAHAN MAHAN MAHAN TÄYDELTÄ TÄYDELTÄ 34 V8-MAGAZINE Grand National Roadster Show 2.–4.2. Pomona, Kalifornia V8 2 2024.indb 34 V8 2 2024.indb 34 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Autoja esiteltiin kahdeksan suuren messuhallin verran, joissa tilaa on noin 40 hehtaaria! Katseltavaa riitti varmasti koko viikonlopuksi. Kyydit tarjoilevat Roushin ruisku 427, Tremec, Winters Quick Change perä. Traditionaalista hot rod -tyyliä edustavan lokasuojattoman ”ammeen” rakensi Roy Brizio Street Rods. Kyseessä on maailman suurin sisätiloissa pidettävä harrasteautonäyttely. Legenda Art Himsl vastasi liekkimaalauksesta. Brookville Roadster korissa on kaksi tuumaa lyhennetyt kaappariovet, ja takakylkiä pidennettiin sama määrä. kerran. Tuulilasia ja kattoa on chopattu kolme tuumaa. Grand National Roadster Show järjestettiin tänä vuonna jo 74. Koppa channeloitiin kuusi tuuma Brizion runkoon nähden. TEKSTI JA KUVAT JARI TURUNEN Beth Myersin uskomaton 1932 Ford 2d Phaeton voitti America’s Most Beautiful Roadster -palkinnon
Näiden kahden palkinnon voittajat saavat myös 12 500 dollarin rahapalkinnon. Chevyä rakennettiin 7 vuotta ja se otti yli 11 000 työtuntia. G NRS on jokaiselle rodeista ja kustomeista kiksejä saavalle harrastajalle ”must”, vierailupaikka ”kerran elämässä”. Ei aina tarvita raitoja, liekkejä ja muitakaan krumeluureja, kun päästään tyylikkääseen näyttävyyteen. Autoon tehtyjen pienten muutosten määrä on valtava. Erilaisia tavarantoimittajia esittelee tuotteitaan omilla osastoillaan kaikissa halleissa yhteensä varmaan satoja. Useammankin katsojan leuat loksautti Bespoke-niminen 1959 Chevrolet Impala coupe, joka sitten palkinnon voittikin, sekä Lucille-niminen 1951Mercury. Rakentamisesta vastasi Steve Cook Creations. voitti Hollywood Hot Rodsien rakentamalla ”Hammur’d” 1960 Thunderbirdillä palkinnon Mild Hardtop -luokassa. Merkillepantavaa näyttelykalustossa on niiden korkea taso. Ulkona tapahtuu niin ikään. Yhdessä hallin kulmauksessa tähän genreen kuuluvat bändit viihdyttävät yleisöä. Miltä kuulostaa esimerkiksi Semi street touring 1965–1979 tai saman ajankohdan pro touring. Sisustassa työn jälki ja tyyli on täydellistä. Alla on uusi runko ja Magnuson supercharged 418 cid LS3-tekniikka ja 6-vaihteinen Tremec. Sinne voi myös tuoda autonsa näytteille. Halli numero 10 Suede hall on omistettu sellaisille rodeille ja kustomeille, joista näkee, että niitä myös käytetään. Niihin todella panostetaan. Esimerkkinä toimii Gary Stellin Lucille, 1951 Mercury. Päähalli numero 4 on se, mistä yleensä löytyy voittaja arvostetuimmalle AMBR-palkinnolle eli America's Most Beautiful Roadster. Parhaat palkitaan Stitch of excellence Awardilla, mikä saattaa auttaa voittamaan myös muita palkintoja. Nähtävänä oli myös John D’Agostinon 1941 Cadillaciin perustuva custom nimeltään Cable II, tribuutina Hollywoodin tuon ajan suurille tähdille kuten Glark Gable ja Carole Lombard. Mahansa täytteeksi voi valita kymmenistä eri kioskeista itselleen mitä erilaisempaa ruokaa, vaikka aidolla tulella siinä pihalla savustettua härkää. Cambra Speed Shopin kustomissa on äärettömän hienoja ja taidolla tehtyjä yksityiskohtia, kuten choppaus, 1949 Mercuryn takalasi, sähköiset pop-out sivuikkunat, maskissa 11 DeSoton kromihammasta… Kullankeltainen oli muotiväri. Mielikuvituksen puutteesta ei voi palkintojen keksijöitä syyttää. Ehkä tietynlainen yksinkertaisuus on nyt valttia. Viime vuonna sen voitti George Eliacostasin 60-mallinen Buick Invicta, joka voitti myös sisustuspalkinnon. Autoja tunteva huomaa kuitenkin ne sadat vaativat yksityiskohdat, jotka merkitsevät. Toinen arvostetuimmista palkinnoista on Al Slonaker Memoirial Award, joka annetaan full size -koriselle kustomille. Tyyliä ja rakennetta haetaan nykyisten luxusautojen penkeistä, mitä sitten sovelletaan onnistuneesti 50tai 60-luvun autoon. Pomona, Kalifornia V8 2 2024.indb 35 V8 2 2024.indb 35 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Peter Chifo jr. Mitään bling blingiä ei autossa ollut vaan tarkkaan harkittua tyyliä. V8-MAGAZINE 35 Grand National Roadster Show 2.–4.2. Tänä vuonna samaa tyyliä edustavia autoja oli jo tullut muutama lisää. Neloshallissa on myös palkintojenjako ja pinstripe-tapahtuma. Näiden autojen valmistumisajat pyörivät keskimäärin kymmenessä vuodessa ja budjetit sadoissa tuhansissa. Halliin sijoittuvat myös 40ja 50-luvun kirpputorit, jos haluaa ostaa vaikkapa aidon racing-aiheisen takin. California Zephyrs -kerho toi paikalle 20 Lincoln Zephyriä, jotka napsivatkin varsin mukavasti palkintoja. Yhteensä henkilökohtaisia palkintoja jaettiin n. Halli numero 5 oli tänä vuonna ”Custom Room”. Liki täydellinen vastakohta lowrider genren autoille. Lisäksi se sai Sam Foose Memorial Awardin. Huomioita herättää suomalaisessa monen auton sisustus. Sama pätee kyllä myös rodeihin ja kustomeihin, vaikka työsarkaa on vähempi. Lowriderien puolella kaikki osat on kaiverrettu ja kromattu. 500. Maalauksissa voi olla tuhansia raitoja ja teippauksia. David Rushin omistama Bespoke-niminen 1959 Impala voitti arvostetun, koko tapahtuman vuonna 1950 aloittaneen Al Slonakerin mukaan nimetyn palkinnon
Pari palkintoa kotiin viemiseksi. 1931 Ford beach wagoniksi tehtynä, ilman choppausta. 1932 Roadsterit muistuttavat isossa maassa usein toisiaan, onhan monet kasattu suoraan jälkituotanto-osista. Vaikutteita on haettu ilmailusta. Eikä tämänkään 1958 Chevyn viimeistely jätä arvostelulle sijaa. Tyyli ennen kaikkea! 36 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 36 V8 2 2024.indb 36 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Lowridereissa viimeistely ylittää kaikki kohtuuden ja taloudellisuuden rajat. Jeramiah ja Ashley Allenin 1954 Bel Air edustaa simppeliä perinteistä kustomia. ”Indigenious Angel” 1964 Impala Travel Team -nimiseltä rmalta keräsi ykköspalkintoja Lowriderien luokasta, parhaasta maalauksesta. Tämä todennäköisesti Brookville-korinen projekti ei siihen syyllisty
Bob ”Manz” Mansonen Overkill 1932 Highboy oli yksi kymmenestä AMBR-loppukilpailuun selvinneistä. Tämä kilpuri on repilikoitu alkuperäisen kilpurin ohjausvaihteen ympärille, joka oli lojunut valmistajan, Schroeder Inc, varastossa yli 70 vuotta. Paketti tuottaa pyöreästi 800 heppaa, jolla kevyen rodin luulisi jo liikahtavan. Hallissa huokuu aito hot roddingin alkuaikojen tunnelma Steve Scottin ikonisen Uncertain-T showrodin uskottiin jo tuhoutuneen, kunnes se löydettiin yli 40 vuoden jälkeen ja Galpin Fordin Beau Boeckmann hankki sen kokoelmiinsa. V8-MAGAZINE 37 V8 2 2024.indb 37 V8 2 2024.indb 37 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. Auton rakensi Lucky 7 Customs ja se voitti Stitch of Exellence palkinnon, paras verhoilu. Dave Zocchin ”Caldonia” ’36 Ford sijoitettiin luokkaan Radical Custom Rod Coupe. Auto esiintyi orkkiskunnossaan Pomonassa. Näkymää hallitsee 500 cid Chevy BB kisaheaderseilla ja BDS:n 8-71 pumpulla. Entisöinti rmassa työskentelee Järvenpään näyttelyssä vieraillut Dave Shuten. Suede Hall tarjosi traditionaalisimmat autot. Schroederin osaa käyttänyt Troy Ruttman voitti 1952 Indy 500 kisan. Koko tarina löytyy V8 2/2023 numerosta. Kunnianosoituksensa tuon ajan taustajoukoille, suunnittelijoille ja mekaanikoille syntyi 48 The Schroeder Speedster Special
John D'Agostinon tribuutti Hollywoodin elokuvatähdille, Gable II. baby-hemi. Tunnelma muuttui välillä hyvin 50-lukuiseksi. Volkkarin kevytkuorkin dieseliin oli isketty ämpärin kokoinen turbo. Nyt 19-vuotiaana hän halusi samanlaisen isompana. Ford Henry -koppainen 1932 kolmeikkunakupee. Kyseessä on perinteinen rodi hyvillä herkuilla: dropattu I-Beam etuakseli, Quick Change -perä, Indy-tyylin vanteet ja ahdettu lättäpää V8 Navarron kansilla. ”The GMP Special” Highboy oli AMBRnalisti. Kaikessa runsaudessa saattaa ihmisiltä jäädä huomaamatta todella hienoja autoja, jotka voi sitten joskus myöhemmin bongata lehdissä tai netissä. Alan Johnson’s Hot Rod Shop toteutti haaveen. Lavarodissa on oma viehätyksensä. Radikaalin rohkea väritys ja mustat liekit pysäyttävät. Auton saisi omakseen 89 tuhannella. Puhutaankin yhteensä jo tuhansista autoista. Tässä 1934 3-window coupessa oli Dodgen ns. Carson Top -kattoiseen 1941 Cadillaciin on tehty kaikki mahdollinen: matala lift off custom Carson Top, 14 tuumaa lyhennetty ohjaamo, 1947 Caddyn maski ja etupuskuri, uusi crate Cadillac tekniikka, ilma-alusta, levyjarrut… 1961 Belvederen stroukattuun 440-moottoriin oli laitettu Long Ram -imusarjat ja kaksi huikeaa turboa vielä päälle. Se ei itse asiassa ole paha hinta valmiista aidoilla osilla hyvin tehdystä rodista. Konepeltiä ei valitettavasti voi käyttää, joten laitetaan kromia! Dare to be different! Fairplexin messualueella on myös ulkoilmanäyttely eli monenlaista kalustoa voi nähdä sekä sisällä messuhalleissa että niiden välissä messualueella. ULKOILMANÄYTTELY ULKOILMANÄYTTELY 38 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 38 V8 2 2024.indb 38 7.2.2024 17.35 7.2.2024 17.35. AMBRnaaliin yltäneen 1932 Ford Pickupin omistaa Gary Holyoak Utahista. Voisihan tämmöistä kokeilla Suomessakin. Rodeilla myös ajetaan. Tarina kertoo, että Meckenzie Murphyllä oli junnuna pinkki, liekitetty ’32 Ford polkuauto
0400 591 428 Ojantie 24, 28130 Pori VARAOSAT JA TARVIKKEET AMERIKKALAISIIN AUTOIHIN TULE MYYMÄLÄÄN SALITUNKATU 3, SALO TAI TILAA VERKKOKAUPASTA: www.jenkkiosat.com myynti@jenkkiosat.com 045-202 1536 westfix@netikka.fi www.westfix.fi Rättikatot Vinyylikatot Automatot Istuinten verhoilu Ovipahvit Sisäkatot Suojamatot Tavaratilan matot Kumilistat Suojapeitteet ALE 30% ! 050-369 6393 Silverbergvägen 23 66200 Korsnäs Istuinten verhoilu ASENNUS KUULUU MYÖS MEIDÄN PALVELUUN! Vinyylikatot USA-AUTOIHIN V O I S I H A N S I TÄ H A R R A S TA A VA I K K A P I T S I N N Y P L ÄY S TÄ Hanki omasi: v8.. /tilaa V8 2 2024.indb 39 V8 2 2024.indb 39 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. mm.: – Peltiosat – Kumitiivisteet – Alusta – Tekniikka – Sisusta – Lattiamatot – Puskurit – Race-osat – Kendall öljyt www.sepponiemensivu.fi Seppo Niemensivu, puh. 09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi Alkuperäisja tarvikeosat amerikkalaisiin automerkkeihin. Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh
Jari puolestaan häärii taustalla, ideoi, koordinoi ja tilailee osia. LS1 jatkoi matkaansa Harri Pippurille. Ylläksen suunnalla vaikuttava Jari Ikkelä tuli tutuksi Veekasin lukijoille numerossa V8 2/2022, jossa esiteltiin hänen 1965 Pontiac LeMans avo, rakennettuna mm. uudemmalla LS-tekniikalla. TEKSTI JARMO MARKKANEN KUVAT JARI IKKELÄ CryptoRS L ähtökohdaksi löytyi syksyllä 2020 Coloradosta ajokuntoinen ’72 Camaro RS, johon oli valmiiksi swapattu LS1 + Tremec 6 speed ja joitain alustan hiluja. Ja paljon muuta pientä kivaa yksityiskohtaa… Haastavan urakan rakenteluvastuu annettiin Tero Niemeläisen Tero’s Garagelle, joka on synnyttänyt useita näyttelyissä palkittuja autoja. – Nimi CryptoRS viittaa siis muutoksiin ja auton ”kryptiseen” olemukseen. Autossa on enemmän muutoksia kuin ensi silmäyksellä näyttää. Kori purettiin kokonaan, puhallettiin pellille ja uusittiin kaikki tarpeellinen. Sisusta menee kokonaan uusiksi ja työlistalle kuuluu itse tehtyä konsolia, takapenkkiä, Dakota Digital -mittaristoa jne. – Esimerkiksi koko perä on levitetty parin tuuman verran, ja itse asiassa Camarosta ei löydy oikeastaan yhtään orgismuotoista peltiä, paitsi katossa. Korimuutoksia on tehty vähän joka puolella. ushed windows”, eli upotetaan ikkunat koriin ilman listoja. Pakoputkisto syntyi alusta lähtien Marteliuksella, ja siihen kuuluu niin sivuputket kuin cutoutit. Matkamukavuudesta tulee huolehtimaan Vintage Air -ilmastointi. Koneeksi on tulossa alulohkoinen L33 LS 6-71 blowerilla (bensa + metanoli), polttoaineen ruiskutuksella ja MaxxECU moottorinohjauksella. Tunteja on mennyt varmaan jo lähemmäs pari tuhatta ja tavoitteena on päästä esittelemään autoa yleisölle keväällä 2025 (ehkä). Yksi näkyvä ratkaisu on ”. Myös edessä ovat coilit Detroit Speedin tukivarsilla. Camaro edustaa monen vuoden hurjaa täysprojektia, joka on täynnä omia ratkaisuja. Näkyvistä muutoksista mainittakoon spoilerit, levitykset ja koko korin kylkilinjan muutos tuuman verran alemmaksi, kertoo Jari. Taka-akselisto on C4 Corvetten vaaka-asennetuilla coilovereilla linkkujen kanssa. 40 V8-MAGAZINE Chevrolet Camaro RS 1972 V8 2 2024.indb 40 V8 2 2024.indb 40 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. Jarrut päivittyvät reilun kokoisiin levyihin hydroboost-tehostajalla
1 2 33 9 4 5 6 7 8 9 10 10 10 11 12 13 14 15 16 17 17 11 18 19 20 21 22 23 24 24 12 25 26 27 28 29 30 31 31 13 HUHTIKUU 2024 HUHTIKUU 2024 MA TI KE TO PE LA SU vk. MAALISKUU 2024 MAALISKUU 2024 MA TI KE TO PE LA SU vk. 1 2 3 4 5 6 77 14 8 9 10 11 12 13 14 14 15 15 16 17 18 19 20 21 21 16 22 23 24 25 26 27 28 28 17 29 30 18 V8 2 2024.indb 41 V8 2 2024.indb 41 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36
CHEVROLET BEL AIR 4D HARDTOP 1956 KUVA JARMO MARKKANEN V8 2 2024.indb 43 V8 2 2024.indb 43 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36
PONTIAC CHIEFTAIN SAFARI STATION WAGON 4,8 L 1958 KUVA PAUL GRANVIK V8 2 2024.indb 44 V8 2 2024.indb 44 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36
Muusta tekniikasta mainittakoon huittislaisen Harri Laukkasen läpikäymä manuaalitoiminen Powerglide-automaatti ja lietolaisen Gearman Oy:n Markku Kosken preppaama 10-pulttinen lukkoperä (8,5”). V8-MAGAZINE 45 V8 2 2024.indb 45 V8 2 2024.indb 45 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. Näin isolohko sai jäädä tallin koristeeksi. Komeus on ollut rekisterissä viimeksi 90-luvun loppupuolella. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO TAKAISIN BAANALLE R ipa Koskinen osallistui ´64 Chevrolet Chevellellä muun mussa Hangon katuautokisaan 1982, kellottaen päivän kahdeksanneksi nopeimman ajan 13,345 sekuntia. 5-puolavanteet vanhoine renkaineen ovat ainoastaan siirtelyä varten. Alle tulevat samat Compomotiven ratakisavanteet, jotka autossa olivat jo Koskisen omistusaikana. Stroukki 383 Sniperin ruiskulla tulee puskemaan Acadiania eteenpäin vajaan 400 hevosvoiman arsenaalilla. Mutta onko kyse sittenkään Chevroletista, vaan sisarmerkki Acadianista. Sisustassa tavoitteena on palauttaa kabiinin orkkishenkisyys. – Auto on papereiden mukaan Chevelle, mutta korista löytyy edelleen tehtaan alkuperäiset tyyppikilvet, joiden mukaan kyse olisi kumminkin kanadalaisvalmisteisesta Acadian Beaumontista. Vielä on paljon tekemättä, mutta miehen tavoitteena on kilvittää auto ensi kesän aikana. Autoon tehtiin jonkin verran ruostetöitä ennen kuin Jari ylimaalasi auton itse ruskeahkolla metallihohtovärillä, joka lainattiin Chryslerin värikartasta. Jari oli projektissa mukana jo siinä vaiheessa, kun auto oli vielä Mikolla. Varastosta löytyy jo valmiina uudet verhoilut esim. En tosiaan tiedä, miksi auto on aikanaan rekisteröity amerikkalaisvalmisteiseksi sisarmalliksi, miettii Jari. Sitä ennen auto nähtiin stripillä Sakari Nordlingin kuskaamana. Ripa Koskisen rakentama Chevelle esiteltiin jo aikanaan VauhdinMaailman numerossa 9/1983. Nyt kuskin paikalla on joku Bemarin jakkara. Nyt konetilasta löytyy rakentamani matalaviritteinen vääntökone, stroukattu 383:nen (dynotettu 380 hv), johon löytyi tuoreimpana hankintana Sniperin ruiskujärjestelmä. Paimiolaisen Jari Kylä-Tuomolan tallista löytyy palanen kotimaista katuautohistoriaa. – Mikon hankkiessa Acadianin oli moottorina 396, mutta pitkä seisottaminen oli syövyttänyt pytyt. Katuauto tuli Jarille 2004 hänen kaveriltaan Mikko Kainoselta, joka oli vastaavasti hankkinut sen kolme vuotta aiemmin Vaasasta, jonne se oli löytänyt tiensä 1997. sisäkattoon ja lattiaan. Auto oli vaikuttanut Paimiossa ensimmäisen kerran jo 80-luvulla. Monet muistanevat vantaalaisen Risto ”Ripa” Koskisen nopeakulkuisen ja näyttävän ´64 Chevrolet Chevellen. Koska näit viimeksi Savero HT Plus GT Radial -merkkisiä tekstirenkaita. Tein padan alun perin venettäni varten, mutta luovuin siitä ennen koneswappia
Cadillac muutetaan neliovisesta pappamallista coupe full kustomiksi. Kaikkea rakennetaan perinteisestä kustomista lowrideriin. Alkuperäinen katto oli kuin brittiautosta ja se sai vaihtua, kun viereisestä autosta jäi yli liukkaamman muotoinen... Matalaa ilmettä korostetaan vielä alkuperäistyylisillä fender skirtseillä, jotka tehdään 1969 Imperialin vastaavista. Katto on kaksiovisesta ja sen tippalistalinjojen mukaan tehdään ovenkarmit. Uutta syntyy, kun ovet vähenevät ja katto madaltuu. KATTO MATALALLA 46 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 46 V8 2 2024.indb 46 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. Auto liikkuu panssariautomaisen jykevästi, mikä sopii tällaiseen korimalliin hyvin. Tosin ei se ihan heittämällä paikalleen mennyt, koska autot ovat niin eri malliset. KATTO MATALALLA Kustom-talleissa valo on palanut tiiviisti. Tekniikaksi on tulossa totta kai pelkkää Moparia: 318 ryppyreuna, 4-vaihteinen automaatti ja kasikolmevarttinen perä. Takaluukun kantta kallistettiin auton suuntaiseksi ja jatkettiin etupäästä toista samanlaista luukkua apuna käyttäen. TEKSTI JA KUVAT JANNE LEPOLA Tampere Eemeli Stenströmin uusin hankinta on 1970 Impala, joka tuttuun tapaan tulee lipumaan matalalla. Tekniikkana toimivat iso, rempattu alkuperäinen lättäpää ja kolmevaihteinen manuaali. Perää on lievästi jatkettu 70-luvun alun Imperialin etupuskurin päädyillä. Edestä se oli neljä tuumaa liian leveä, tuulilasin V-kulma oli väärä ja keskeltä autoa liian kapea. Eli vahvaa Early Lowrider -tyyliä luvassa! Kangasala Allekirjoittaneen omalla tallila ei mikään pysy alkuperäisenä! Nyt muutoksen tuulet puhaltavat isolla rälläkällä Junttilan Arton 1940 Cadillaciin ja Mopar-Jonen Mercuryyn. Jonen Mercury taas pysyy neliovisena omistajan toiveesta, mutta mittasuhteilla pelataan niin, että se näyttää enemmänkin kaksioviselta. Muutoksia on paljon, mutta kyse ei ole erikoisuuden tavoittelusta, vaan tavoitteena on mahdollisimman pitkän ja matalan näköinen tyylikäs kustom, joka liikkuisi samalla lailla kuin Stray Catsin Hot-Rod gang laulussa sanotaan ”Well, there's a forty-nine merc goin' round Ridin' bout half an inch off of the ground”... Ja totta kai, kaikki mahdolliset aiheeseen kuuluvat mausteet löytyvät kromatusta kettinkiratista hapsunauhoihin... Suunnitelmissa on tällä kertaa jopa ilma-alusta
Moottori, vaihteisto ja akselistot päivitettiin 2008 Chrysler 300:n tekniikalla. Eli pitkää cruiser skirtsiä on jo valmistumassa tällä hetkellä. Tahti on ollut koko talven niin kova, etten ihmettele yhtään, jos auto tulee jo kesällä vastaan! KATTO MATALALLA TEKSTI JA KUVAT JARI TURUNEN Kankaanpää Ville Pörsti muistetaan kultaisesta kustom Cadillacistä, joka esiteltiin V8 1/2022. Moottorina palvelee 5,7 l HEMI. Eli asenne on oikea! Itä-Suomen helmessä Joensuussa ja ympäröivissä kunnissa käy talvisin kilke ja kalke sekä hitsikoneiden sähinä. Rakentelua voit seurata Facebookissa sivulla ”Adventurer Garage”. Tulemme näkemään tämän vielä kevään näyttelyissä! Divco maitoautoa rakennetaan Fordin ja Shovel Harrikan rinnalla. Moottori, vaihteisto ja akselistot päivitettiin 2008 Chrysler 300:n tekniikalla. Yksi niistä, viimeistelyvaiheessa oleva 1930 Ford Tudor on täynnä maukkaita ja tyylillä harkittuja yksityiskohtia. Moottorina palvelee 5,7 l HEMI. Auto on tarkoitus ottaa ajoon, kun kesä koittaa oli vaihe mikä hyvänsä. Tekniikka on tuttu ja turvallinen Chevyn pikkulohko. Poudan Pasilla on yleensä useita projekteja käynnissä. Mika Karvisen 1969 Chrysler Newport on maalauksessa Woten pajalla Kontiolahdessa, jossa se saa upean ake-pinnan. Joensuun tallikierros Mika Karvisen 1969 Chrysler Newport on maalauksessa Woten pajalla Kontiolahdessa, jossa se saa upean ake-pinnan. Toinen projekti 1959 Dodge Royal valmistuu kesän rientoihin yli 40 vuoden tauon jälkeen patinakuosissaan. Sorva Simo Murto otti luottoratsunsa telakalle kattoremontin ja perusteellisemman siistimisen takia... Kyseessä on 1964 Ford Fairlane suomiauto, joka on nähnyt tietä enemmän kuin kiitolinjan rekat! Kattoa laskettiin maltillisesti ja takatolppia kallistettiin niin paljon, että ne alkoivat näyttää hyvältä. Talleissa tapahtuu! Tässä kevyt pintaraapaisu. Mikalla on monta rautaa tulessa ja tämä valmistuu aikanaan. Mikalla on monta rautaa V8-MAGAZINE 47 V8 2 2024.indb 47 V8 2 2024.indb 47 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. Adventurer Garagella on työn alla mm. Esa Salon aikoinaan rakentama ja 2017 Ruotsissa tuhoutunut ”Hurriganes DeSoto” Peltityöt alkavat olla loppusuoralla ja auto saataneen pois grillistä pyörilleen vielä tänä kesänä. 1962 Buick, josta tulee tyyliltään enemmän Suomi-kustom-henkinen kuin edellinen. Nyt Villeltä on lujaa valmistumassa seuraava kustom. Auton tekniikkapuoli on jo aikaisemmin täysin läpikäyty ja pellin alta löytyy viritetty Fordin pikkulohko, joka välittyy tiehen nelivaihteisen automaatin ja ysituumaisen perän kautta
Tällöin ei niiden välissä myöskään enää ole perinteistä tiivistettä, potentiaalista vuotokohtaa. Enemmän suuttimia Edelbrockin VRS-4150 kaasutinta tarjotaan kolmea eri kokoa: 650, 750 ja 950 cfm. Haaste otettiin vastaan, saako Edelbrockilla ”laajan” nokka-akselin moottorin säätöihin, pohtii Pälli. Jutussa käsitellään 750 cfm mallia. 48 V8-MAGAZINE KAASUTIN SYNTYI UUDELLEEN Edelbrock vie nelireikäisen kaasuttimen ominaisuudet ja säädettävyyden aivan uudelle tasolle. Normi nelikurkkuisen ilmanputsarin pohja ei sovi paikalleen ja vaatii askartelua. Mainosmiesten kertomat säätömahdollisuudet ja toiminnan kuvaukset antoivat ymmärtää, että ongelmat olisi oikeasti mahdollista selättää. Tilanne näyttäytyy erityisesti viritetyn moottorin kanssa, jossa käytetään hi-perf nokka-akselia. Tekniikkaa: Edelbrock VRS-4150-sarja V8 2 2024.indb 48 V8 2 2024.indb 48 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. Vaikka kaasuttimessa on monia kilpakäytöstä tuttuja ratkaisuja, niin runsaat säätömahdollisuudet tekevät siitä sopivan myös katukäyttöön, varsinkin kevyesti piristetyn moottorin kanssa. – Ehkä voisi sanoa, että Edelbrock lähestyy eurooppalaista mallia, jossa ilmaja polttoainesuuttimet ovat vaihdettavia Vahvarakenteisessa VRS-4150kaasuttimessa itse runko ja jalusta ovat yhtä ja samaa osaa. Tilanne on myös tuttu vuosikymmenet jenkkiautoja ja V8-moottoreita rakentaneelle Arto ”Pälli” Sulopuistolle, joka innostui välittömästi testaamaan uutuutta. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN M onelle harrastajalle on varmasti tuttu ”päänsärky”, ettei kaasutinta saa säädettyä toiminnaltaan aivan sellaiseksi kuin haluaisi. Se on tämän päivän EFI-maailmassa varteenotettava haastaja. Kaasutin on puoli tuumaa korkeampi kuin vastaava perinteinen nelikurkkuinen. Se on myös pidempi, ja polttoaineliittimet kauempana toisistaan, mikä vaatii erilaisen bensalinjan liitosputken kuin muissa malleissa. Ensisilmäyksellä huomaa, että Edelbrock on kooltaan isompi, runsaan sentin korkeampi kuin perinteiset saman kokoluokan kaasuttimet. Kaasuttimiin joudutaan usein tekemään poppakonsteja, kun säätömahdollisuuksia ei ole niin, että moottoriin saa jonkinlaisen käyttömukavuuden. – Suurimmat pulmakohdat esittäytyvät tyhjäkäynnillä epätasaisena käyntinä ja välikäynnillä moottoreissa, joissa on huono alipaine, kun painaa kaasua eli avaa läppää, jolloin moottori ryytyy hetkeksi ennen kuin alkaa vetää
Molemmissa suutinlevyissä on vielä voimaventtiilit, power valvet. – Näin tarjolla ovat maksimaaliset polttoaineseoksen säätömahdollisuudet. Ratkaisuthan eivät ole uusia amerikkalaisissakaan kaasuttimissa, mutta silloin puhutaan huippukaasuttimista, joita on käytetty korkeaviritteisissä moottoreissa ja niiden hinnat karkaavat tavallisen kuluttajan käsistä. – Ilmasuuttimina voidaan käyttää myös Holleyn ulkomitoiltaan pienempää tai isompaa suutinsarjaa. – Kaasuläppien asentoa ei tarvitse enää muuttaa vaan rungon kylkiruuveista säädetään ilmamäärää. Polttoainekammioiden tilavuutta on niin ikään kasvatettu. Rakenteessa ei ole turhia ruuveja ja vuotavia tiivistepintoja. lähes joka osa-alueella. Muotoillut kohot koloineen ovat valmiina kohokammioissa. Kohokammiot on varustettu polttoaineen tyhjennyspropuilla. TPS-tietoa tarvitaan moottorin sytytyksen, vaihteiston tai muun vastaavan ohjaukseen. Rakenne antaa paremman ns. Sen takia moottorin tyhjäkäynnin erillinen säätö on rakennettu kaasuttimen runkoon ja tehdään kahdella ruuvilla, yksi kummallakin puolella. Tyhjäkäynnin säädön ilmaruuvit ovat kaasuttimen rungossa, molemmin puolin. Uutta ja tätä päivää on TPS (Throttle Position Sensor) liitännän mahdollisuus eli kaasuttimeen saa suoraan asennettua GM:n kaasuakselin/läpän asennon tunnistimen. Nyt näitä kaasuttimia nähdään ensi kertaa tässä hintaluokassa. Perinteisestä kaasuttimestahan löytyy vain kaksi ilmasuutinta per uimurireikä, tyhjäkäynnin ja täyskaasupiirin suutin. Pääsuuttimet ja moni muu osa vaikuttavat vaihtokelpoisilta. Edelbrockin salaisuus näkyy päältä päin. Ilmasuuttimia on enemmän kuin perinteisissä nelikurkkuisissa kaasuttimissa ja niin ikään annular boosterit on sijoitettu syvälle kaasuttimen kurkkuihin. Kun kaasuttimen ottaa käteen ja pyörittelee sitä, niin ei voi olla kiinnittämättä huomiota yläpuolen suutinmäärään, mikä paljastaakin kaasuttimen varsinaisen juonen: jokaisessa uimurireiässä, venturissa, on neljä ilmasuutinta: tyhjäkäyntipiirin, välikäyntipiirin ja osasekä täyskaasupiirin suutin. suutinsignaalin polttoaineen syötölle. – Boosterien vaikutus näkyy hyvin alakierroksilla, kun liikkeelle lähtö ja liikennevalokiihdytykset paranevat oleellisesti. Pitkät suutinputket löytyvät pääsuuttimille takimmaisessa suutinrungossa jo vakiona, ja nehän takaavat polttoaineen saannin kiihdytyksessä nesteen heilahtaessa taaksepäin. – Ulkopuolinen bowlin tyhjennys on erityisen miellyttävää, kun kaasuttimen kanssa tarvitsee ropaa! Suutinrungot ovat billet-alumiinia ja hienosti viimeistellyt. Paljon hienoja yksityiskohtia Ehdoton etu on varsinaiseen runkoon kiinni valettu läppärunko, jalka, josta kaasutin laitetaan imusarjaan kiinni. Annular boosterit on sijoitettu kaasuttimen kurkuissa erittäin alas, tavallista alemmaksi, ja niissä on runsaasti reikiä, mikä tekee sen, että ilman ja polttoaineen sekoittumiskyky on merkittävästi parempi kuin tavallisella versiolla, joissa on vain yksi reikä. Jos käytössä on TPS-sensori ei kaasuläpän asentoa voi tyhjäkäynnin Polttonestepinnan säädön tarkistusikkunat löytyvät kohokammioiden molemmilta puolilta. Toinen iso käytännön etu ovat ulkopuolelta, propusta tyhjennettävät polttoainekammiot. Ilmasuuttimien sijoitus, toisiopuoli: 1 TYHJÄKÄYNTIPIIRI 2 VÄLIKÄYNTIPIIRI 3 OSAKAASUPIIRI 4 TÄYSKAASUPIIRI 5 KIIHDYTYSPUMPUN SUUTIN 5 1 2 3 4 V8-MAGAZINE 49 V8 2 2024.indb 49 V8 2 2024.indb 49 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36
Sarjassa tulee mukana hyvä perusohje säätöön. Pikkulohkoon vaihdettiin vanhan tilalle uusi Edelbrock, jolloin päästiin ottamaan tuntumia oikeassa katuajossa ja tekemään suoraa vertailua. Työnlaatu on kauttaaltaan korkeatasoitakia muuttaa, koska sen jännitteen pitää olla aina tietty läpän ollessa kiinni. Ja myös teho oli sama. Polttoainemäärä taas säädetään perinteisesti kohokammiosta, polttoainepinnan tasolla, mitä varten kummallakin puolella löytyy tarkistusikkuna. Tämän jälkeen ajettiin alapäätä ilmasuuttimilla paikalleen, tyhjäkäyntiä ja välipiiriä, jollaista ei siis muissa perinteisissä kaasuttimissa ole. Niin ikään projektissa hyödynnettiin Pällin siviili ’69 Camaroa, jossa oli hyvin toimiva 350 cid pikkulohko perinteisellä Edelbrockin kaasuttimella. 3 000 kierroksesta alkaen, ja näin moottori tulee yläkierroksille jouheammin. Toisiopuolen läppien vipusuhteen muuttamiseksi, eli kuinka nopeasti toisiopuoli lähtee mukaan kaasua painettaessa, on sarjassa muutama erilainen versio, joilla kakkosläpän toiminnan aggressiivisuutta voi muuttaa. Testiä dynossa Sopivasti Pällillä oli tekeillä 406-kuutiotuumainen pikkulohko, joka päätettiin valjastaa projektimoottoriksi ja käydä sen kanssa testaamassa kaasutinta Laakkosen Maken moottoridynamometrissä. – Lisätehoa saatiin mukavasti lisää 18 hevosvoimaa. 50 V8-MAGAZINE nen niin viimeistelyltään kuin mittatarkkuudeltaan. Myöhemmin huomattiin, että samalla välipiirin säätö vaikutti käyttömukavuuden lisäksi hevosvoimiin. Tyhjäkäynti täytyy säätää muuten. Välikäyntipiiri näkyy viiden millimetrin ”hahlona” läpän vieressä, ja sen ilmamäärää säädetään kaasuttimen päältä omalla suuttimella. – Dynossa huomasimme, että ei ole suurtakaan merkitystä, mihin kohtaan ikkunaa bensapinta tulee, alas tai ylös. Dynossa tehtiin ensin maksimitehon säätö, ja kaasuttimien maksimitehon lambda, seos on sama molemmilla kaasuttimilla. Kaasunvastaavuus paranee. Uutta ratkaisua edustaa kaasun asennon tunnistimen (TPS) liitäntämahdollisuus, oikealla puolella. – Yksi huomionarvoinen, jopa yllättäväkin kohta, on ryyppyläpän puuttuminen. Ruiskumoottoreissa olisi tietokoneella muutettu polttoaineen määrää, juuri näissä kohdissa, minkä teimme kaasuttimella maksimitehon saamiseksi. – Tämä on se koko juttu, millä saadaan alapään seos kohdalle eikä moottori myöskään ”huku” kaasu nopeasti painettaessa eli läppä nopeasti avattaessa. Kun taas pienikin muutos läpän avauksessa kasvattaa avoimena olevaa pinta-alaa äkkiä suureksi. – Kun läppä on ¾ tai enemmän auki, niin high speed ilmasuutin vaikuttaa suoraan maksimiseoksen ilmamäärä, mikä taas vaikuttaa polttoainesuuttimen toimintaan. Seos on paremmin paikallaan koko alueen. – Selkeä ero näkyi heti. Koskematta mihinkään ilmajuttuihin. Dynokäyrästä näkee hyvin, kun välipiirin ilmaa muutettiin, on Edelbrockin tehokäyrä alusta asti koko matkan ylempänä kuin perinteistä rakennetta edustavan Holleyn käyrä. Toisin kuin Holleyssä. Se on lisäksi varustettu manuaalivaihteistolla, jonka kanssa kaasutinsäätö on vielä automaattiversiota haasteellisempaa. Vertailuna käytettiin Holley 750 cfm DP. Entä kadulla. Kaasuttimen kiinnitys on vastaava kuin Holleyn perinteinen 4150 ja Domnator. Toisiopuolen suutinrungosta näkee kolmen pääpiirin säätökohdat: 1 TÄYSKAASUPIIRIN SUUTIN, PITKÄT SUUTINPUTKET 2 VÄLIPIIRIN SUUTIN 3 TYHJÄKÄYNTIPIIRIN SUUTIN 3 2 1 Eikä tarvitse porailla reikiä kaasuläppiin. Oikea määrä ilmaa ja bensaa tasoittaa käyntiä, vaikuttamatta maksimiin. V8 2 2024.indb 50 V8 2 2024.indb 50 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. – Etenkin vääntömomentissa näkee eron hyvin, ja kaasutinmuutoksen vaikutus on isompi väännössä kuin tehossa. Vaikeasti hallittavaa. Laakeroitu läppäakseli kestää kulutusta eikä vuoda, sen enempää ilmaa kuin bensaa. Näin varmaankin TPS-asennusmahdollisuuden takia ja tämä koettiin tärkeämmäksi. Sen mukaan sopivaksi, onko tavoitteena maantieajelu vai strippikäyttö. Hyvin auto käynnistyi meidän kesäkeleillä. Jännä oli kyllä todeta, etteipä sitä oikeastaan tarvittukaan, kun muutoin sai kaasuttimen säädöt kohdalleen. Ensimmäisenä Edelbrock sopii hyvin katukäyttöön, ja se on varustettu useilla imusarjan alipaineletkun liitosputkilla. Ison overlapin nokka-akselien kanssa alipaine tyhjäkäynnillä on pieni ja säätöruuvit ovat tarkka ratkaisu tyhjäkäynnin lisäilmamäärälle. Ilmaja polttoainemäärän pystyy säätämään suht tarkasti, kun läppä on kiinni. Hyötysuhde paranee, turha polttoaineen tärväys vähenee ja näin voisi uskoa myös polttoaineen kulutuksen pienenevän. Voisiko sanoa vapaasti muotoillen, että tämä on kuin ruuvimeisselisäädettävä ruisku! Emme koskeneet ”kipinään” lainkaan
V8-MAGAZINE 51 V8 2 2024.indb 51 V8 2 2024.indb 51 7.2.2024 17.36 7.2.2024 17.36. Hintaan nähden tässä tarjotaan paljon ominaisuuksia. Tarjoaa mahdollisuuksia Kaasuttimen kanssa pääsee myös hyvin eteenpäin kehitystyössä, jos lisää kokonaisuuteen elektroniikkaa. Maksimiteho kasvoi 18 hevosvoimaa ja vääntö 14 lb-ft. todettiin, että käyttömukavuus oli huomattavasti miellyttävämpi kuin vanhalla kaasuttimella. – Jos autossa on seosmittari ja malttia ajella, niin hyvä tulee nopeasti. Aftermarket-tekniikalla voidaan säätä sytytysennakko sylinterikohtaisesti oikein kaasun asennon ja alipaineen mukaan. Dynolapusta näkyy hyvin välipiirin vaikutus tehoja vääntökäyrään. Edelbrock VSR 4150-sarjan 750 cfm-kaasuttimen (EDE1307) myyntihinta esimerkiksi US-Partsissa on 1 054,90 euroa. Hinta voi huokailuttaa, mutta sitä voi miettiä ja vertailla monella tapaa. Se on tärkeää. Tyhjäkäyntija välialuepiirin säädöt vaikuttavat vain vähän maksimialueen säätöön ja vaurioriski on poissa. Vakiona tulevat pääsuuttimen pitkät suutinputket ja niille muotoiltu polttoainekoho. tysti pieni harrastamisen paikka. Samaten sytytysennakko tulee olla maltillinen. Jos kuitenkin on vieraat vehkeet, niin kävisin tarkistamassa, että maksimialueen seokset ovat oikein eikä käy vahinkoa. Luotettavuus säilyy kaasutinswapissa samalla tasolla kuin ennenkin, rikkoutuvia osia on vähän. – MSD Power Gridin -tyyppisellä ohjelmoitavalla säätöyksiköllä sytytys on aina oikein, kaasun asennon ja alipaineen vaihdellessa. Äkkiä ”vanha” tekniikkaa ei olekaan enää niin vanhaa kuin voisi ajatella. Peruspolttoaineenruiskutus on työläämpi saada toimimaan. Normikaasutinta kookkaampi Edelbrock teettää pikkuaskaretta ilmanputsarin kanssa. Siinä täytyy rakentaa polttoainelinja ja -pumppu, tankki, johdotukset sekä ehkä hankkia laturi ja akkukin. Muuta kuin ilmansuodattimen asennuksen, mikä on tieSuutinrungot ovat hienosti viimeisteltyä billet-alumiinia. Se hävisi kokonaan. Dynossa käynti ei ole välttämättömyys. Ylempi punainen on Edelbrockin, joka kulkee koko matkan Holleyn yläpuolella. Kunhan pohtii, että suuttimet ovat tarpeeksi isot aloittaessa. Vanhasta kaasuttimesta voi aluksi kopioida säädöt. Suuttimet olivat tehtaalta tullessa jo hyvin lähellä oikeaa, ja pienellä vaivalla ne saa muutettua omaan moottoriin sopiviksi. tehoja vääntökäyrään. Katuajossa testipenkkinä palveli Arto ”Pälli” Sulopuiston kesäinen cruising-peli ’69 Camaro 350 cid pikkulohkolla ja manuaalilla. Maksimiteho kasvoi vääntö 14 lb-ft. Esimerkkinä perinteinen ”rytkytys”, kun ajetaan 40 km/t kolmosvaihteella, kaasuläpät vain vähän auki ja moottori alkaa käydä epätasaisesti. Kaasutin on myös harkinnan arvoinen haastaja tänä päivänä suosituille EFI-polttoaineenruiskutuksille. Hyötysuhde paranee, ehkä tehokin lisääntyy, mutta mikä parasta kaasunvastaavuus paranee. Kunhan pitää huolen, että siirtopumppu tuottaa tarpeeksi, niin ei tarvitse rakentaa mitään ihmeellistä. Eikä edes aivan kaikkia saa. Ylempi punainen on Edelbrockin, joka kulkee koko matkan Holleyn yläpuolella. Edelbrock antaa valtavasti mahdollisuuksia kaasutinautoille. Eikä liity moottoriin. – Jos tavalliseen nelikurkkuiseen hankkii ja laittaa samat osat kuin mitä Edelbrockiin sisältyy, niin kokonaisuus muodostuu kalliimmaksi. Dynolapusta näkyy hyvin välipiirin vaikutus tehoja vääntökäyrään. Sen jälkeen on helppo tehdä ajosäätö itse. Monelle harrastajalle on lisäksi tärkeää, että auto säilyy tyyliltään ja konehuoneeltaan alkuperäisen oloisena
TEKSTI JA KUVAT HARRI JUKARAINEN E pätavallisen valinnan eteen joutumista on ehkä parempi valottaa hiukan. Rodilla reissaaminen tuntui siistimmältä, tarjoten kuitenkin samoja perusjuttuja tien päällä kuin noi Inkkaritkin. – Vaimo itse asiassa aloitti minua aikaisemmin, eli 80-luvun puolivälissä. Perheeseen kuuluu tälläkin hetkellä kolme vanhempaa Indian moottoripyörää. A ENNEN A ENNEN AFRIKKAA AFRIKKAA 52 V8-MAGAZINE Ford Roadster 1931 V8 2 2024.indb 52 V8 2 2024.indb 52 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. Elämä on täynnä valintoja. Pariskunta on viettänyt pyörien sarvissa tuhansia kilometrejä säiden armoilla. Eikä lähde kyytiin vaan ajaa itse. Nokialainen Tomppa Rantala joutui yhden ratkaisun eteen vaimon ilmoitettua, että hänen lähestyvää tasavuosipäiväänsä juhlistettaisiin Afrikan matkalla tai hot rodin hankinnalla. Tompalle valinta oli selvä, vaikka joskus projektia työstäessä tuntuikin, että tuli haukattua liian iso pala
Kaikkia alkuperäisiä sikkejä ei ole orjallisesti V8-MAGAZINE 53 V8 2 2024.indb 53 V8 2 2024.indb 53 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. Jounilta löytyi myös A-mallin rakennussarja, joka uuden ostoksen takia jäi tarpeettomaksi. Toki mukana mahtuu amerikkalaisia, mutta mies ei tunnusta niitä suuremmin rakennelleensa, kunnostushommia lukuun ottamatta. Sopivasti Norjasta paikallistettiin takakyljet, joista joku oli leikannut alaosat mätäkorjauksia varten. Runko oli toisaalta tosi hyvä ja siihen löytyi valmiiksi leikatut boksauspalat sekä ´32 mallin K-palkki. Rakenteluun tuli hyviä vinkkejä Jounilta ja muilta kavereilta sekä Vern Tardelin kirjasta. Ilman noita vehkeitä ei hommasta olisi tullut mitään. Myös Tomppa on touhunnut prätkien parissa heti kortin saatuaan. Autot on tarkoitettu lähinnä normaaliin liikkumiseen. Niiden avulla alkoi perän muoto hahmottua. En ollut sellaisia koskaan käyttänyt, mutta kaikkeen löytyy onneksi ohjeita. Vaimon ilmoitus osui sikäli hyvään saumaan, että perheen ´51 Oldsmobile oli juuri saatu myytyä. Korissa oli puutteita ja korjattavaa riitti. – Sain lähellä asuvalta kaveriltani, Alhon Kimmolta, lainaksi pumppukärryillä liikuteltavan pellintyöstökeskuksen, johon kuului kutistaja, levittäjä, englanninpyörä sekä paineilmavasara. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat – Tomppa rahtasi kasan osia kotitalliin ihmeteltäväksi. Korin takakylkien yläosat erilaisine kaarevuussäteineen ja sikkeineen aiheuttivat pään vaivaa. Kaverilta aihio Samassa kunnassa asuva Jouni Utriainen oli juuri hankkinut itselleen Amerikasta valmiiksi roddatun ´29 roadster pickupin
Jakajaksi sovitettiin kaverilta hankittu MSD:n Chevy jakaja. Kahdella Ford Holley -kaasarilla varustettuun military-lättikseen on pultattu ´39 Mercuryn rautakannet. Katon rakenteen näkee selvästi sisäpuolelta. ”Kysyntä ja tarjonta kohtasivat – Tomppa rahtasi kasan osia kotitalliin ihmeteltäväksi.” Kahdella Ford Holley -kaasarilla Kojelautaan tehty hanskalokeron kannen tyyppinen ratkaisu helpottaa mahdollisia korjaustoimenpiteitä sähköja mittarivarusteisiin. 54 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 54 V8 2 2024.indb 54 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. Sisusta on verhoiltu punaisella nahalla
UAZ:in tankki on kuin mitoitettu A-mallin konttiin. Kävi ilmi, että perä löytyi hevostilalta kolmen kilometrin päässä meiltä. Ensimmäisenä hankitun 21-pulttisen lättiksen piti olla hyvä ajomoottori, mutta jumissa ollut kone tuli kuitenkin purettua. Kärryn alle sovitettu perä oli vielä älytty suojata laipalla, että paska pysyi ulkona ja öljyt sisällä. Lasikuppi on kääntynyt yläsalaisin ja saa bensan sijaan sisäänsä tarvittaessa sähköä. Ensin hankittu purettu kone meni myyntiin ja tilalle Tomppa osti Utriaiselta 24-pulttisen motin, jossa ilmeni kuitenkin männän tapin aiheuttama raapima yhdessä pytyssä. – Kaveri soitti mulle Torissa myytävästä halvasta ´37-mallin perästä. Vonkasin numeron ja soittelin, että missä kaukana mahtaa sijaita. Silti hyvän käyntikuntoisen yksilön tai edes aihion löytäminen ei ole helppoa. Joskus käy tuuri. Akkukotelon kannesta löytyy päävirtakytkin. Moottoriksi Tomppa lainasi projektin etenemistä nopeuttaakseen kaverilta oikeasti hyväkuntoisen 21-pulttisen lättiksen, jolla ensimmäinen kesä ajeltiin. Tekniikan hankintoja Fordin sivuventtiilikasia on valmistettu miljoonia kappaleita eri versioina kuudella vuosikymmenellä. kopioitu korjauspelteihin, mikä tekee korista kevyemmän näköisen. Runkoa on kiksattu takaa korkeutensa verran ylöspäin ja jousta madallettu norran silmät kääntämällä ja lehtiä vähentämällä. Putki-iskarit löytyvät niin takaa kuin edestä. V8-MAGAZINE 55 V8 2 2024.indb 55 V8 2 2024.indb 55 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. – Sain jossain vaiheessa kaverilta vinkin Jyväskylän suunnalla joutavaksi jääneestä Lasikuppi on kääntynyt yläsalaisin ja saa Alusta on siisti, vaikka autolla ajetaan paljon. Projektin mukana tullut perä olisi sekin vaatinut remonttia. Idän ihmeitä Amerikan aakkosessa
Tompan roadsterissa omaperäisiä ratkaisuja näkyy kosolti. Ritilän ensimmäinen versio syntyi rosteritangoista, mutta siitä tuli liian painava. Tuulilasin tolpat ovat ´32 mallisesta ja itse tuulilasin karmi tehtiin ihan omin käsin kahdesta toisiinsa pultatusta puoliskosta. Tompan aakkosen kaltaista maskia ei muissa A-malleissa näe. No punaisella mentiin ja onhan siihen silmä tottunut. Sen pehmusteiden päälle on viritetty kattomateriaali. Verhoilija soitti, ettei se käy, koska musta pinta ei kestä säitä. Ratkaisu löytyi 3,2 mm rosteriputkesta. Eikä varmaan nosteta.” 56 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 56 V8 2 2024.indb 56 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. MeniDroppiakseli, madaltava jousi käännetyillä norransilmillä ja putki-iskarit parantavat ajo-ominaisuuksia. Eräänlainen Carson-katon tapainen ratkaisu siis. Se näytti kehikon päälle nostettuna tosi räikeältä. Ja muita pikku juttuja A-mallin cowlin yläosassa oleva bensatankki ei ole käytössä. Menihän siihen rahaa, mutta se oli vaihtoehtona paljon halvempi kuin remontti tuohon jo hankkimaani koneeseen. ranskalaisesta military-moottorista. ”Kun katto valmistui, ei sitä ole kertaakaan nostettu pois. Tuulilasin yläreunaan rakennettiin tammesta etupuu, johon Tomppa liitti kaarelle pokattuja terästankoja, jotka muodostavat kehikon katolle. Saa tota sadetta tuta aivan tarpeeksi pyörän päällä, Tomppa toteaa. – Vaimon entinen työkaveri vastaa katon sekä koko auton verhoilusta. Tomppa on myös leikannut repsikan puolelle aukon ja rakentanut ranskalaisesta military-moottorista. Putkiin on laserilla poltettu reiät, ja niistä läpi neljä ohutta poikkitankoa, joilla kehikko pysyy ryhdissä. Ja ranskanmotin pytyissä näkyivät vielä hoonijäljet. Muistan, kun tilattu kattomateriaali tuli. Eikä varmaan nosteta. Sanoin, että laitetaan musta puoli ylöspäin. Vaihdelaatikoksi oli lainakoneen perään pultattu aluksi vuoden 1936 kolmilovinen aski, joka kunnolla kuluneena kaipasi kipeästi remonttia. Ensimmäinen kesä ajeltiin avona, mutta kun katto valmistui, ei sitä ole kertaakaan nostettu pois. Sen tilalle Tomppa hommasi pari vuotta uudemman yksilön, joka laakeroinnin jälkeen kammettiin paikalleen. Se tila on hyödynnetty muun muassa sulakerasian ja releiden sijoitukseen. Oman tien kulkija Pitkään pyörien kanssa touhunneella Tompalla on kyky toteuttaa omia teknisiä ratkaisuja
Roadster on liikkunut ahkerasti eri tapahtumissa ja arkiajossa. Mutta rodi oli ollut kuitenkin hankittuna, joskin hieman keskentekoisena. Fordin 40-luvun vanteet saivat päälleen 7.00–16 ja 5.50–16 Firestonen ristikudosrenkaat. Näillä konsteilla ajaminen alkoi jo sujua tyydyttävästi, Tomppa muistelee. siihen saranoidun hansikaslokeron kannen. Vaan eihän rodi ole koskaan valmis. Akselit on tuettu aitoon Henry Ford -tyyliin ja varustettu 40-luvun Ford nestejarruilla. Tämä bump steer -ilmiö vielä korostui, kun latasin eturenkaisiin aivan liikaa painetta. Koneestakin irtoaisi lisää voimaa yläkierroksilla, jos kasvattaisi hieman puristusta. Jarruja kytkinpolkimien pituutta lyhennettiin paremman ajoasennon saamiseksi sekä jarruja kaasupolkimen keskinäisen aseman parantamiseksi. Vaimon merkkipäivä ohitettiin vain parilla vuodella. Testilenkin oppeja Kolmen vuoden ahertamisen jälkeen oli roadster valmis ensimmäiselle koeajolle. Tarkoitus on hommata niin sanottu myöhäinen ´39 laatikko, josta löytyvät samanlaiset rattaat ja synkronoinnit kuin 40-luvun laatikoissa, mutta se on vielä päältä vaihdettava. Sen yhteydessä olleen virattomaksi jääneen lasisen suodattimen Tomppa muokkasi konehuoneen valaisimeksi. – Vaihteistoon en ole vieläkään tyytyväinen. Afrikkaan on matkaa, mutta pitkä oli matka tähänkin vaiheeseen. Parannuksia on autoon tehty koko ajan. Kavereilta tuli taas hyviä neuvoja ja rakensin etuakselille eräänlaisen haarukan, joka sallii vain akselin pystyliikkeen ja näin keskittää akselin. Se natsasi mitoiltaan täydellisesti ja siinä oli jo valmiina täyttöputki korkkeineen sekä toimiva anturi mittarille. – Ensimmäinen koeajo oli lähes pelottava kokemus. V8-MAGAZINE 57 V8 2 2024.indb 57 V8 2 2024.indb 57 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. Imusarjaksi tuli kahdelle kaasarille tarkoitettu malli. Vuoden 1931 mallin tulipellin yläosassa oli bensahana. – Olin jo aloittanut bensatankin rakentamisen takakonttiin, kun kaveri vinkkasi häneltä löytyvästä käyttämättömästä UAZ:in lisätankista. Auto pyrki pomppaamaan jompaankumpaan suuntaan jokaisessa montussa tai heitossa. Aina riittää jotain pientä korjattavaa tai kehiteltävää. Sen käytettävyys on parantunut talvikausina suoritettujen muutosten myötä. Lisäsin myös ohjausiskunvaimentimen. Rento ajoasento todistaa tuulilasin ja katon korkeuden olevan kohdallaan. Nykyiseen ranskanlättikseen vaihdettiin lisää tehoa ja vääntöä tuottava nokka-akseli. Etulyhdyiksi Tomppa valitsi pienet roditarvikkeet ja takapaneelin on asennettu 40-luvun Indianin takaloksuista löytyvät tuikut
”Isä osti sen Fowlerista, Kaliforniasta, vain 10 mailin päässä Fresnon kodistamme. Gene oli 15-vuotias, kun hänen hyvä ystävänsä Richard Peters otti oheisen kuvan United Automotiven ulkopuolella. Suurin osa jengin nuorukaisista oli armenialaisia, vaikka heillä ei ollut välttämättä armenialaisia sukunimiä. Hot roddingin alkuaikoina meidät tunnettiin roistoina”, Gene selittää, ennen kuin kertoo vitsinä Blackien olleen hänen elämänsä jatkuva paha, joka yritti saada hänet ongelmiin. ”Blackie oli johtajamme. ”Sellaista jylinää, jollaista en ollut koskaan aiemmin kuullut. Ford siirtyi Genelle 1949, jolloin isä osti Lincoln Cosmopolitanin. Meidän autoissamme ei sellaisia ollut.” Samoihin aikoihin Gene oli juuri jakamassa Fresno Bee -sanomalehtiä kromatulla Schwinn-polkupyörällään, kun hänen korviinsa kantautui kovaa jylinää. Genen tarkastellessa Roadsteria, Blackie ojensi hänelle rätin ja tölkin Brilliant Shine -autovahaa. Tämä on huima tarina ”Blackien jengistä”, Pohjois-Kalifornian Fresnossa vaikuttaneesta ryhmästä armenialaisia siirtolaisia, jotka auttoivat osaltaan muokkaamaan hot roddingin historiaa sellaiseksi kuin me sen nykypäivänä tunnemme! SONDRE KVIPT KUSTOMRAMA KUVAT EUGENE SADOIANIN KOKOELMAT T arinamme kertoja Eugene ”Clean Gene” Sadoian varttui Fresnossa, Pohjois-Kalifornian Central Valleyssa, jossa asuu paljon armenialaisia. Blackie oli kahdeksan vuotta vanhempi kuin Gene. Shirinian lupasi viedä minut tämän farmille.” Gene muistaa, kun hän ja Shirinian kävivät Blackien farmilla, East Avenuella, jossa Blackie rakensi Roadsteriaan. Kymmenennellä luokalla koulussa, jolloin Genen ’34 Ford oli atomeina, Mel pysähtyi Genen luokse koulumatkalla Cushman-skootterillaan, ja auttoi kuljettamaan tämän kouluun ja takaisin.”Mel alkoi kustomoida skootteriaan. ”Lainvalvojataustani merkitsi sitä ’hyvää kaveria’ (Clean Gene), joka yritti saada Blackien pois vaikeuksista, mikä tasapainotti tilannetta.” Hot rod -herätys Vastasyntynyt Gene tuotiin kotiin sairaalasta vuonna 1934 Ford 4d Sedanilla, jonka hänen isänsä oli juuri ostanut. Itse asiassa ensimmäiset Kaliforniaan vuonna 1874 saapuneet armenialaiset asettuivat juuri Fresnoon. Gene oli 14-vuotias nähdessään Blackien mustassa hot rodissaan 1948. ”Äitini oli juuri ommellut tikatut ovipaneelit Naugahydesta.” 58 V8-MAGAZINE Kustomrama Korner_1.indd 58 Kustomrama Korner_1.indd 58 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. Auto maksoi 640 taalaa, mikä oli tuohon aikaan iso kasa rahaa. Näin auton kyljessä lehtikullalla tekstatuin kirjaimin nimen ”Blackie”. Hot rodin omistaja suoritti Genelle vielä burnoutin, ennen kuin kaasutti tiehensä. ”Jäin ikuisesti hot rod -koukkuun! Seuraavana päivänä kerroin tapauksesta koulukaverilleni, Richard Shirinianille. ”Olin taivaassa päästessäni seuraamaan rodin rakentamista, ja kiillottaesThe Blackie Hosses Kuva Blackiestä ja Amos Torosianista Blackien Roadsterin kanssa Fresnossa 1947. ”Mielestäni urheiluautot olivat tuohon aikaan makeita, koska monissa niistä oli levyjarrut. Suurin osa Genen autokerhonuorukaisista oli armenialaisia, jotka seurasivat äänekästä kaveria nimeltä Blackie. Kuski oli pelottavan näköinen kaveri, leikattuine T-paidan hihoineen. Hän teki minulle burnoutin – jäin ikuisesti hot rodien koukkuun.” Gene tuotiin vauvana kotiin ’34 Ford 4d Sedanissa. Hän sanoi kyseessä olevan serkkunsa Blackien. Hän katsoi minua ja hymyili. ”Mel’in veli omisti huoltoaseman.” Genellä on mukavia muistoja vierailuistaan Melin luona tämän kotona 14-vuotiaana. Sen puskurit kromattiin, ja siihen ympättiin upea istuin sekä syvänsininen maalipinta.” Mel sai Genen kiinnostumaan urheiluautoista, joten hän aloitti Road & Trackin ja Sports Car Illustratedin tilaamisen. Se palveli perheautonamme vuoteen 1949, jolloin isä osti Lincoln Cosmopolitanin ja antoi minulle kolmenelosen korjattavaksi.” Genen kaveri Mel ”Thumper” Thurber oli harrastanut hot rodeja ja urheiluautoja vuoden verran, Genen saadessa ’34 Fordin. ”Pelottavan näköisellä kaverilla oli leikatut T-paidan hihat. Näin madalletun mustan hot rodin, jossa kaksi kaasutinta nousi niin korkealle, että ne estivät kuljettajan näkyvyyden eteenpäin. ”Kaikki hot rod -kaverimme tunnettiin Blackien ystävinä”, Gene kertoi kysyessäni, kuinka hän aloitti hot roddingin
Blackien ”teoriana” oli ajaa aina niin kovaa kuin pystyy. Richard oli armeijassa autokomppaniassa vuosina 1953–54. Gene 15-vuotiaana Shirinianin Roadsterin ohjauksen osien kanssa United Automotiven osoitteessa 304 North Street, Fresno. Annoin sille lempinimen Suurin osa Genen jengin nuorukaisista oli armenialaisia. Blackie hyppäsi autosta ja lähti juoksemaan pakoon, isänsä lähtiessä takaa-ajoon. Huomaa dropatut akselit ja nestejarrut. ”Isä antoi minulle auton mukana tulleen työkalupakin. Laitoin Hot Rod Magazinen oppikirjan väliin, ja luin Fran Hernandezista, Barney Navarrosta sekä Bill Burkesta, jotka rakensivat autoja ja kilpailivat niillä suola-aavikolla, soraradoilla sekä ovaaleilla. Hän sai ensimmäisenä High Schoolissamme auton, ’38 Ford 4d Sedanin. ”Meillä oli 7. Blackien ollessa 12-vuotias hän ajoi isänsä autolla ympäri maatilaa. Kaikki Blackien jengin jäsenet pitivät kilpa-ajoista. Komea tyyppi. ”Richardin isä antoi minun pitää liikkeen auki virkaajan jälkeen, ja sain työskennellä '34 Sedanini kimpussa. ”Oli niin sumuista, ettemme nähneet eteemme. Hän veti 160 km/h ja sanoi, että sumun läpi sen kuin leikataan.” Perin tyypillinen kommentti Blackielta! Kaikki päättyi pamahdukseen. Huomasin, että takavalon johdotus oli peitetty kierremetallilla. Olin töissä 15–21-vuotiaana, käydessäni koulua. Fresnon nopein auto. Shirinianin ’38 Ford näkyy kuvassa taustalla, Petersin Mercuryn kanssa. Richard ja minä yritimme maata mahdollisimman matalana, koska pää osui sisäkattoon. Gene muistaa vuoden 1953, jolloin Blackie veti traileria Oakland Roadster Showsta. Kuva otettiin noin 1951–52. Lähdön hetkellä Blackie hyppäsi Richardin Fordin kuljettajan paikalle, ja käski meidän siirtyä takaistuimelle. Hosses sani kromattua perää. Koska roddareilla oli siihen aikaan huono imago, Gene kavereineen joutui piilottamaan lehdet aivan kuten nykyisin pornolehdet.” Gene sai ajokorttinsa 14-vuotiaana, mutta koska hänellä ei ollut autotallia, hänen täytyi irrottaa takapihan aita, voidakseen pysäköidä soralle. Vauhtilukemista oppitunnilla Vuonna 1948 Gene käytti 25 sentin viikkorahansa uuteen kuukausijulkaisuun nimeltä Hot Rod. Gene ja Phil Sweet ajoivat takana, ja mukana oli myös kovanaama Amos Torosian, yksi Blackien hulluista ystävistä. luokalla tunti omatoimiopiskelua. Blackie Gejeian rakasti vauhtia. Shirinianin isä John kannattelemassa United Automotiven ulkopuolella olevan Roadsterin tuulilasia. Siinä oli madallettu tuulilasi ja viritetty sivuventtiili-V8 kahdella kaasuttimella. Paksut hiukset, kuten Blackiella. Sinä iltana Blackie ei muuten mennyt kotiinsa.” ”Blackie” Gejeian Kovis Michael “Blackie” Gejeian syntyi vuonna 1926 ja varttui farmilla, Fresnossa. Amos törmäsi Gejeianin rodiin tinatulla ’42 Ford Cabrioletilla. Genen kaveri Richard Shirinian osti vuonna 1950 ’29 Ford A Roadsterin serkultaan Paul Soligianilta. Richard omisti porukan ainoan kameran. Gene muistelee Blackien naapureiden istuneen kuistilla ja seuranneen nuorten ajamista ohitse, matkallaan Blackien talolle. Tämä noin 1951 otettu kuva näyttää ryhmän ”Blackie Hosseja” Richardin keltaisen Mercury Cabrioletin äärellä. Palattuaan sodasta vuonna 1945, Blackie alkoi rakentaa ensimmäistä rodiaan, ’26 Ford T Roadsteria, jolle hän antoi lempinimen ”Blackie”. Valmistuttuaan High Schoolista, nuorukainen värväytyi Yhdysvaltain laivastoon, ja osallistui toiseen maailmansotaan. Joinakin iltoina työskentelin aamukuuteen. ”Hän oli Blackien serkku. He seurasivat karismaattista toisen maailmansodan veteraania, joka tunnettiin nimellä Blackie. Koulu oli silloin toissijainen.” V8-MAGAZINE 59 Kustomrama Korner_1.indd 59 Kustomrama Korner_1.indd 59 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. Hän ryhtyi ajamaan kahdeksikkoja. luokan ja High Schoolin ajan aina valmistujaisiin, vuonna 1952. Richard ja minä hyppäsimme autoon ja poistuimme. Se on varhaisin Genen löytämä kuva Shirinianin Roadsterista. Pala palalta poistin lokasuojat, astinlaudat, konepellin, puskurit sekä varapyörän – hot rodin rakentamiseksi.” Genen mukaan hänen kaverinsa Richard Shirinian toimi porukan pomona koko 7. Tutkin moottoria ahtaassa tallissa. Blackie huitaisi autolla alas kolme riviä isänsä niputettuja viiniköynnöksiä, jolloin näimme Blackien isän juoksevan perässämme lapio kädessään
Hänen isänsä rakensi kaksi akkutelinettä, koska autossa oli kaksi 6V akkua 12 voltille, jotta korkeapuristeinen moottori saatiin käyntiin. ”Isäni ja Richardin isä onnittelivat häntä voiton jälkeen.” Roadsterin valmistuttua Peters, Blackie, Sweet, Lehman ja Gene veivät sen useisiin näyttelyihin. Gene tapasi Petersin Roosevelt High Schoolissa vuonna 1950. Useimmat osat oli kromautettu eikä vain kiillotettu. Oli ’32 custom-maski, 21 pultilla kiinnitetyt alumiinikannet ja kaksikurkkuiselle kaasuttimelle tehty imusarja. ”Se oli vastapäätä Tidewater Oilin kaasun ja öljyn jakelulaitosta. eldin kiihdytyskisoissa 1952. Joskus autot ajoivat tien laitaan, kun luulivat poliisiksi. Me ohitimme, hymyilimme ja vilkutimme.” Hot rodien määrä kasvoi Genen Roosevelt High Schoolissa. lmi Shirinianista, tämän voittaessa pokaalin Hammer. Olin imarreltu saadessani 16-vuotiaana sellaista huomiota.” ”Muistan Richardin kiillottaneen kamGene listattiin Oakland Roadster Shown -käsiohjelmassa pääkilpailijaksi Joe Bailonia vastaan taisteltaessa uudesta Concourse D'Elegance -palkinnosta. ”Mustassa rodissa oli niin isot vanteet, että hyvä kun mahtuivat pyöräkoteloihin. ”Autoin perän asennuksessa, joka oli vuonna 1951 kallis investointi. Meistä tuli hyviä ystäviä. Richard kävi armeijaa autokomppaniassa vuosina 1953–54.” Upeita High School -rodeja Vuonna 1950 Gene alkoi ajaa kolmenelosellaan kouluun. ”Richardin isä Johnny antoi minun pitää liikettä avoinna virka-ajan jälkeen, voidakseni huoltaa kuorma-autoja; sen jälkeen sain työskennellä vielä oman kolmeneloseni parissa. 60 V8-MAGAZINE Kustomrama Korner_1.indd 60 Kustomrama Korner_1.indd 60 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. Koulunkäynti oli toissijaista, olihan minulla pääsy nosturille, hitsauslaitteisiin, työkaluihin sekä muttereihin ja pultteihin. Vahvikkeet eivät auttaneet.” Dick ”Thumber” Dooley osti Thurberin Roadsterin ja purki sen atomeiksi. ObGene oli juuri aloittanut työskentelyn ’34 Ford Sedanin parissa 1951, kun Mel Thurber ilmestyi viritetyllä ’29 Ford Roadsterilla. Siitä tuli osa-aikatyöni. ”Dirty Eight”, koska emme pitäneet neliovista kolmekasia hot rod -materiaalina. Olen heille ikuisesti kiitollinen.” Ensimmäiset NHRA:n jäsenet Gene oli juuri aloittanut työskentelyn isänsä vanhan ’34 Fordin parissa vuonna 1951, kun Mel Thurber ilmestyi, kauniilla, modi. ”Muistan Richardin kiillottaneen kampiakselia kitkan vähentämiseksi, portanneen kansia, vaihtaneen nelikurkkuiselle kaasuttimelle tarkoitetun imusarjan ja sähköisen bensapumpun. Minulla oli Richardin työhaalarit, ja olin töissä 15–21-vuotiaana, käydessäni koulua. Rodin suorahampainen laatikko ujelsi kuin sireeni. Peters nappasi kuvan Roadsterista huhtikuussa 1952. ”Hän työskenteli ahkerasti isänsä Edin pakkaamossa.” Shirinian rakensi moottorin voittaakseen kerskailevan Baben. Joinakin iltoina työskentelin ’34:n parissa aamukuuteen. Shirinianin isä auttoi rakentamisessa Richard Petersin kanssa. Hänen isänsä teki yhtiön kanssa sopimuksen, joka piti heidän kuorma-autonsa käynnissä ja huollon piirissä. Oli makea päästä sen kyydissä kouluun 15–16-vuotiaana!” Gene muistaa Mel’in ostaneen Halibrand Quick Change -perän. Matkustajana tuntui pelottavalta: lokasuojat tärisivät, kunnes teräs murtui. ”Takana näkyvän ’34 Coupen omisti Dean Moon, joka auttoi minua showssa. ”Mel’in täytyi valmistaa lokasuojat, noudattaakseen Kalifornian uutta lokasuojalakia. Runkoa vahvistettiin vääntymisen estämiseksi. Richard osasi hurmata tyttöjä. ”Tom Ricottalla oli vihreä, lokasuojaton ’34 Ford, chopattu 6 tuumaa – koulun tyylikkäin! Babe Obradovichilla oli musta, lokasuojaton ’32 Ford 3-Window Coupé varustettuna alumiinikansin, viritysnokalla ja kahdella Stromberg 97 -kaasuttimella. Hänen kokoelmassaan on kaita. Gene, Richard Pedella Stromberg 97 -kaasuttimella. Richardin kilpailtua Babea vastaan kerskailuasetelma vaihtui.” Peters auttoi Shiriniania viimeistelemään Roadsterinsa. Kaikki tytöt rakastivat häntä ja halusivat häneltä kyydin kotiin koulun jälkeen.” Shirinianin isän kuorma-autokorjaamo United Automotive Works sijaitsi Fresnon osoitteessa 304 North Street. ”Dooleylla oli High Schoolissa pohjamaalattu ’34 Ford 3W Coupe, jossa oli kiinteät konepellin sivut, virityskannet ja kaksikurkkuiselle tehty imusarja. oidulla ’29 Ford Roadsterilla, jonka hän osti L.A:sta. Kuva Genen ’34:stä vuoden 1952 Oakland Roadster Showssa. Obradovichin rodi oli koulun nopein, kunnes paras ystäväni Richard Shirinian rakensi channeloidun, lokasuojattoman ’29 Ford Roadsterin varustettuna 59A V8 -sivuventtiilikasilla.” Shirinian osti Roadsterin serkultaan Paul Soligianilta vuonna 1950
Kuvassa Gene ja Chuck Pollard. Mr. Babe Obradovichilla oli koulun nopein auto, kunnes Shirinianin Roadster valmistui. Siitä pitäen autojemme tuulilaseissa oli NHRA-tarra!” ’34 Fordilla Joe Bailonia vastaan! Kun Genen isä osti '34 Fordin, oli autossa kormitarvikevanteet ja paranteli niitä koristerenkain. Shirinian voitti pokaalin Hammer eldin kiihdytyskisoissa vuotta aiemmin 1952. Dean auttoi Geneä näyttelyssä, ja Gene muistaa ottaneensa useita kuvia Moonin autosta. Hän oli myös läheisen huoltoaseman pitäjän ja vannoutuneen roddarin, Daryl DeRoucheyn ystävä.” ’40 Mercury kustom Mel päätti muuttaa ’40 Mercury 4d Sedaninsa täyskustomiksi. Seepraraitainen sisäkatto Muita Genen '34:n modi. Richard Peters ei saanut lupaa, mutta hän tuli silti mukaani, auttoi kuluissa, jopa vei erään Mary Slonakerin lounaalle!” ”Mainitsin 16-vuotiaana näyttelytietoihin sisustuksen, kromatun kojelaudan ja ikkunakehykset, ’41 Oldsin puskurit, jne. ointeja olivat seepraraitainen sisäkatto, tuck ’n’ roll -istuinverhoilu ja tikatut ovipaneelit, ”jotka kaikki äitini valmisti jalkapoljinkäyttöisellä Singer-ompelukoneella”. Kun Gene alkoi esitellä kolmenelosta, hän opiskeli kriminologiaa Fresnossa. Emme halunneet paikalliskerhoihin vaan liityimme Blackien ”joukkoihin”. Gene oli poissa koulusta kaksi viikkoa, jolloin opettaja näki tämän työskentelemässä ’34 Fordin kimpussa. Gene maalasi sen mustaksi ja asensi punavalkoisen customverhoilun. ”1932 Coupet olivat juuri nousemassa suosioon, kun taas ’34-’36 Sedanit olivatcustomeita”, hän selittää ja lisää, että hänen kolmenelosensa esiteltiin showssa Dean Moonin ’34 Ford Coupen vierellä. Gene ei saanut palkintoa, koska ei ollut Sedan-luokkaa. Vasemmalta lukien: Hermen Shirinian, Robert Kalyfan, John Shirinian, Eddie Kalyfan ja John Tikijian. ”Jäsenmaksu taisi olla 2,50 dollaria. Shirinian viritti moottorinsa voittaakseen kerskailevan Baben. Autoni listattiin kilpailemaan ensimmäisestä Concours d’Elegance -palkinnosta, yhdessä Joen kanssa – siis Bailonin! Kun näimme Joen Custom Chevyn…hänellä oli enemmän rahaa upotettuna pelkästään kojelautaan kuin minulla koko autooni! Joe voitti palkinnon Miss Elegance -nimetyllä autollaan”. Hot Rod Magazinen kuvaaja Eric Rickman otti yhteyttä Geneen, Blackieen sekä Phil Sweetiin ja pyysi heidät Oakland Roadster Show'n perustajajäseniksi. Avenuella. ”Seuraavana vaiheena oli kopioida Blackien Roadsteria, sen mustaa maalipintaa, kromia sekä muita ideoita, jotka havaitsin osallistuessani Grand National Show’hun Kaliforniassa.” Luettuaan showsta Hot Rod Magazinessa Genen isä vei 15-vuotiaan poikansa vuoden 1951 näyttelyyn. Roddareita pidettiin roistoina. Etukuva Shirinianin Roadsterista otettiin 1953. ”Ymmärrän nyt, kuinka paljon vanhempani tukivat hot rodding -ponnistelujani”, Gene muistelee. Peters auttoi Shiriniania viimeistelemään Roadsterin. Lisäksi Fordista löytyivät kromatut 21 bolt moottorin osat, kaksi kaasutinta sekä valkoinen vararenkaan suojus. Myöhemmin, vuonna 1953 he olivat myös ensimmäiset, jotka liittyivät Wally Parksin perustamaan National Hot Rod Associationiin. Aioimme tilata metallisia kerholaattoja, mutta rahoja ei saatu kasaan eikä kerho päässyt alkuun. Gene ilmoitti ’34 Sedanin 1953 Oakland Roadster Show'hun, jossa hän voitti ykkössijan Sedan-luokassa. Beaer työskenteli Eddie Speed Shopissa, Blackstone ”Äitini, Viola Sadoianin ’49 Ford”. Olin yllättynyt, että hän antoi 16-vuotiaalle luvan olla poissa koulusta lisäviikon. Hän vei auton V8-MAGAZINE 61 Kustomrama Korner_1.indd 61 Kustomrama Korner_1.indd 61 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. Olin imarreltu saadessani 16-vuotiaana sellaista huomiota.” Gene yritti turhaan saada Blackien näyttämään omaa autoaan, mutta Blackie ei ollut siihen valmis, vaan sanoi esitelleensä autoaan jo Windy Cityn (Chicagon) näyttelyssä, ja menevänsä mieluummin kilpailemaan!” Vuonna 1952 Gene ja Blackie tapasivat Mel Lehmanin Fresnon autonäyttelyssä. Mel piti enemmän kustomeista ja vanhoista autoista kuin hot rodeista. Hänen äitinsä ei ainoastaan verhoillut ’34 Fordia, vaan myös ajoi sillä. Olimme ylpeitä voidessamme olla Hot Rod -yhteisömme ”laillisia” jäseniä. Äiti sammutti tulipalon.” Kuva Richard Shirinianin ’29 Ford A Roadsterista 1953. ”Meistä tuli hyviä ystäviä. Tuolloin kriminologian opiskelijoita oli vähän, ja heistä vain yksi ajoi hot rodilla. ”Neiti Curtiss ajoi talolleni koulun jälkeen, ja näki minun työskentelevän ’34:n parissa kadun varressa. ”En käyttänyt vuonna 1952 tallia, vaan työskentelin ’34 Sedanin parissa talon nurmikolla. ”Kerran neljä Stromberg 97 -kaasaria tulvivat ja syttyivät tuleen. Mel saapui kaverinsa Donny Beaerin kanssa ja tarjosi apua. ters, Richard Shirinian, Dick Dooley sekä Mel Thurber kokoontuivat Melin kotona, perustaakseen oman kerhon. Curtiss houkutteli minut hankkimaan ’ilkeältä rehtoriltamme’, herra Minorilta luvan lähteä näyttelyyn, joka pidettäisiin helmikuussa 1952. ”Annoimme kerholle nimeksi ”SPEEDKICKERS”. Kerroin hänelle valmistautuvani Oaklandin Show’hun. Herrasmies pysähtyi auttamaan äitiä avaamaan yksiosaisen konepellin, jolloin äiti muisti sammuttimen olevan etuistuimen selkänojassa. Minor pyysi lähettämään raportin palattuani
Menimme Chico's Pizzaan, Fresnoon. Koko konepelti kromattiin, vain louverit kiillotettiin. En ikinä unohda, kun hän ajoi meille minikokoisella 2-tahtisella brittiläisellä Berkeleyllä. Vaikka Phil heitti kaikki vaihteet pesään, koira pysyi kintereillä.” Garon perhe oli syvästi uskonnollinen. Se piti pahaa ääntä. Meillä ei ollut tarpeeksi rahaa päästäksemme takaisin Fresnoon, joten Blackie otti yhteyttä show-promoottori Pete Petersoniin. ”Art Ingles Kurtis Kraftissa veloitti 15 senttiä kustakin 92:sta louverista.” Rodi maalattiin American La France -paloauton punaiseksi. Gordon's Custom Shopiin Fresnoon, ja esitteli Genen Gordonille. ”Vanhasta Cadillacista noussut tyyppi esittäytyi Ed Rothiksi. Genen auto pääsi Rod & Custom -lehteen helmikuussa 1955 ja Car Craftiin maaliskuussa 1956. Blackien ei kuulunut maksaa osallistujille, mutta hän antoi Edille 25 taalaa ja pyysi tätä vuokraamaan huoneen.” Ed oli todellinen hippi. ”Mel, Blackie ja minä teimme ensimmäisen matkamme Etelä-Kaliforniaan 5.–12.11.1954 Los Angelesin Motorama Show’hun. New England sheet metal Fresnossa valmisti kolmiosaisen konepellin peltilevystä, ensimmäinen laatuaan. Firmassa näytti makealta – useat kustomit osoittivat Gordonin lahjakkuutta!” Mel’in insinööri-isä auttoi poikaansa suunnittelemaan Mercuryyn ruostumattomasta teräksestä konehuoneen tulipellin, jossa oli kiillotettuja solenoideja. Nämä kaverit olivat tietääkseni ensimmäiset, jotka asensivat paikallisiin rodeihin Cadillacin ja Oldsmobilen OHV-kasit.” Garo ja Sweet olivat kuin kaksoset, ”mutta eivät sukua”. Auto oli maalattu syvänpunaiseksi. Garon lähtiessä pihasta, naapuruston saksanpaimenkoira kurkotti auton sisälle, purrakseen häntä. Ajattelimme, ettei hänellä ole nälkä. Hän muistaa, että vuonna 1953 hän ja Sweet ajoivat katukisaa hot rodeillaan. ”Muutaman kisan jälkeen luovuin koneesta. Kuvassa voi olla Gordon, mutta Gene ei ole varma. ”Annoin Gordonin myös rakentaa etuja takapuskuriin nerf bar -pystytangot sekä viimeistellä uuden etusäleikön kuoren. Kuvaan kuuluivat Offenhauser-venttiilikopat ja Mallory MagSpark -sytytys. ”Kreikkalainen” lisäsi scallopit ajovaloihin. Blackie vei auton perävaunulla, kun taas Mel ja minä ajoimme autoillamme 360 km kotiin.” Vuodenvaihteessa 1952–53 Peters sai Genen vakuuttumaan 296 cid Mercury V8:n asentamisesta kolmeneloseen ”drag racingia varten”. Tämä antoi Blackielle 25 taalaa, mikä riitti kolmeen tankilliseen. ”Kiillotetut solenoidit ja rosterinen tulipelti yhdessä detaljoidun 296 cid kilpamoottorin kanssa synnyttivät ainutlaatuisen katseenvangitsijan.” Kuva Melin kokoelmasta Gordon's Custom Shopista. California Chromen Bob Martin joutui kromaamaan konepellin yksi puoli kerrallaan, jotta se mahtuisi altaaseen. Hän nukkui Caddyssa. Richard asensi koneen Blackien roadsteriin, jolla tämä kilpaili Half Moon Bayssä.” Sweetin ja Garon Coupet Vuonna 1953 Gene tapasi Phil Sweetin ja Phil Garon Fresnon kampuksella. Niiden avulla ohjattiin konepeltiä, tavaratilaa ja sheivattuja ovia. Mel esitteli Genen Gordonille. Öisin, kun pojat tarvitsivat rahaa katukisaan, Sweet tyhjensi Cokis-automaatista kolikot, kertoi Gene nauraen. Moottori viritettiin Horne-imusarjalla, Stromberg 97 kaasuttimin ja Iskyn 3/4 ratanokka-akselilla. Seuraavana päivänä Ed nukkui jälleen kylmässä avotrailerissaan…! Pitää olla punainen Vuoden 1953 Oakland Roadster Shown jälkeen Sweet ja Garo vastasivat 1950 Olds V8:n asennuksesta Genen ’34:ään. ”Garo oppi käyttämään työkaluja isänsä yrityksessä. Sitten Ed kysyi Phililtä, oliko tämä jo aterioinut, ja alkoi mutustella Sweetin lautaselta pizzanmuruja”. Gordonin Genelle tekemässä nerf bar -keulapuskurissa oli sukunimestä poimittu S-kirjain. Sweetin isä oli Mack-kuorma-autodealeri, kun taas Garon isä omisti Garo's Showcase and Fixtures Shopin. Gene järjesti Garon ja Sweetin vaikeuksiin, saapuessaan heidän koteihinsa sunnuntaiaamuisin, matkalla Santa Cruziin esittelemään autoja. Tiesimme toki, kuka Ed Roth oli. ”Kiillotetut solenoidit ja rosteri sekä 296 cid Full Race Flathead V8 tekivät katseenvangitsijan.” Mel esitteli ’40 Mercuryaan Fresnossa ja Oakland Roadster Show'ssa 1953 ja 1954. Meistä tuli elinikäisiä ystäviä. Vuoden 1954 näyttelyohjelman mukaan hän kuului Fresnon Rum Runners -kerhoon. Tommy The Greekin tavaramerkiksi tulleet kaksoisraidat koristivat astinlautoja. Avotrailerissa. Jerry, Richard Peters ja Mel Thurber Peterin Mercuryn vierellä 1953. Sweetin isällä oli liikkeessään Cokis-automaatti. ”Heidän ihaillessaan ’34 Ford hot rodiani sain selville, että molemmilla oli ’32 Coupe: Sweetillä 5-Window Coupe ja Garolla 3-Window Coupe. Joku viittoili pysähtymään. Genen '34 Fordin viimeistelivät kromattu raitisilmaluukku, valkoinen vinyylikatto, valkoinen '38 Fordin ohjauspyörä sekä kuparipinnoitetut 16-tuumaiset Kelsey-Hayes-pinnavanteet spinnerein. Ed ei tilannut pizzaa. Genen mukaan Rickman kertoi hänelle 1953, että auton on oltava punainen päästäkseen lehtiin. Kone liitettiin Offenhauser-adapterin avulla ’39 Fordin vaihteistoon. ”Sellaiseksi sen maalasin – ja homma toimi.” Jutun mukaan EuVuonna 1952 Gene ja Blackie tapasivat Mel Lehmanin Fresnon autonäyttelyssä. Ed nukkui perävaunussaan ulkona, ilman peittoa. 62 V8-MAGAZINE Kustomrama Korner_1.indd 62 Kustomrama Korner_1.indd 62 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. Mel päätti muuttaa ’40 Mercury 4d Sedaninsa täyskustomiksi ja vei sen sille 1953 Oakland Roadster Show’hun. Auto maalattiin American La France -paloauton punaiseksi, ennen kuin Tommy The Greek maalasi kylkeen ja astinlautoihin kuuluisat ”kaksoisraitansa”. ”Annoin Gordonin rakentaa puskureihin nerf bar -tangot, sekä viimeistellä maskin. Uusi kolmiosainen konepelti oli kliini. Eric Rickman laati jutun Car Craftiin. Liiketilassa useat kustomit osoittivat Gordonin lahjakkuutta!” Mel’in ottama kuva Gordonin liikkeestä. Philillä oli sen verran käteistä, mitä ryöväsi Cokis-automaatista. Se oli liian radikaali kadulle ja autosta katkesi vetoakseli
Sain selville, että molemmilla oli ’32 Coupe. Onneksi hänen tyttärensä skannasi valokuvat ja jakoi ne Genelle. Gene työskenteli yliopiston poliisivoimissa ollessaan yliopistossa. Hänen sisarensa Barbara oli yhtä vahva, mutta samalla hyvin naisellinen. Barbara, Richard ja Gene olivat luokkatovereita Roosevelt High Schoolissa. Fresnon poliisilaitoksen PR-kuva. Vuonna 1955 auto kuittasi America’s Most Beautiful Roadster -palkinnon. Roddareita pidettiin roistoina. ”Oi joi! Olin pahis! Kaliforniassa yritettiin tukahduttaa hot rod -mellakoita ja estää rodileffoja. Meistä tuli elinikäisiä ystäviä.” Sweet ja Garo lienevät ensimmäisiä, jotka asensivat Fresnossa hot rodeihin Cadillacin ja Oldsmobilen kansiventtiiliveekasit. ”Richard toi Chuckin ”katukisa”-toimintaamme, ollessamme 19-vuotiaita. Heidän vanhempansa olivat kotoisin Armenian alueelta, Moushista, vuoristoalueelta, jossa asuu kuuluisia, hurjasta taistelutaidostaan tunnettuja sotureita.” Gene muistelee Chuckilla olleen pakkomielteenä jahdata erästä valkoisella T-Birdillä ajanutta kaunista tyttöä, jolla oli pitkät mustat hiukset, heidän ollessaan ajamassa Gene tapasi vuonna 1953 Phil Sweetin ja Phil Garon Fresnon kampuksella. Sweetin Coupessa oli ‘54 Cadillac Eldoradon V8 ja manuaali. Roddarit olivat pahiksia. ”Siksi maalasin sen punaiseksi ja homma toimi.” V8-MAGAZINE 63 Kustomrama Korner_1.indd 63 Kustomrama Korner_1.indd 63 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. Richardia huoletti, että Chuck piti moottoripyöristä, ja hän halusi saada tämän rodien pariin.” Chuckin vartalo paloi pahoin ilotulitteen räjähtäessä, hänen ollessaan nuori. gene Sadoianin erittäin viimeisteltyä '34 Ford Sedania ei todellakaan osaa täysipainoisesti arvostaa näkemättä sitä kaikissa väreissään. Hänen sisarensa Barbara meni naimisiin Richard Petersin kanssa 1950-luvun alussa. Chuck Krikorian Charles ”Chuck” Krikorian, Genen serkku, liittyi Blackie Hosses -jengiin 16-vuotiaana. 1953 Oakland Roadster Shown jälkeen Sweet ja Garo auttoivat Geneä asentamaan kolmeneloseen ’50 Oldsmobilen V8:n. ”He ihailivat ’34 Ford hot rodiani. Chuck oli villi ja voimakas 16-vuotias. Gene yritti päästä poliisiksi. Ja kun sain vuoden 1953 sakot Highway Patrolilta, se koitui pelastuksekseni, koska tein nyt kaiken California Highway Patrolin toimivallan alla, joka puolestaan yritti laillistaa kiihdytyskilpailuja.” Blackie kaatoi Roadsterinsa laittomassa kisassa 1948 ja päätti muuttaa autonsa show-autoksi nimeltä ”Shish Kebob”. Hän toimi myös yliopiston poliisivoimissa, ja muistaa, että puheenjohtaja soitti hänelle ja kertoi, ettei hän voinut pysäköidä autoaan hallinnon parkkipaikalle. Blackien muunnelmassa oli kromattu alusta, ja Blackie tuli tunnetuksi aloittamastaan perinteestä: auton alle asetettiin peili esittelemään kromattua alustaa. Vuonna 1953 Eric Rickman kertoi Genelle, että hänen autonsa tuli olla punainen, jotta se pääsisi hot rod -lehteen. Tuohon aikaan kriminologian opiskelijoita oli vähän, ja heistä vain yksi ajoi hot rodilla. Kun Gene alkoi esitellä kolmenelostaan, hän opiskeli kriminologiaa Fresnossa. Kuva Garon Coupesta Fresnossa noin 1953–54. Sitten muodostettiin California Safety Patrol ja California Highway Patrol, ja nimettiin kaksi vastuuhenkilöä, Ezra Earhart ja Chuck Pollard. ”Chuck kuntoutui työskennellen isänsä pienellä maatilalla ja nostelemalla painoja. Genen mukaan ”Garo oppi käyttämään työkaluja isänsä yrityksessä, Garo's Showcase and Fixtures rmassa.” Garo on edelleen elossa, muttei käytä Internetiä
Pidin autotallia ’34:lle muutaman korttelin päässä, osoitteessa 306 North Maple Street, vanhassa asuinpaikassani. Peters voitti Ala Kartilla yli 200 palkintoa, ennen kuin hänen isänsä vaati vuonna Vuonna 1948 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen Blackie muutti Roadsterinsa show-autoksi nimeltä ”Shish Kebob”, jossa oli kromattu alusta. ’27 Ford T Roadsterista lainattu korin takaosa hitsattiin runkoon, ennen kuin George teameineen teki kolmiosaisen, scoopilla varustetun konepellin ja käsin muotoillun etusäleikön, johon kuuluivat kallistetut ’57 Imperialin ajovalot. Gene sai 1960-luvun alussa tietää Mel’in Mercuryn päätyneen romikselle. Chuckin sisar Barbara meni naimisiin Richard Petersin kanssa 1950-luvun alussa. Hänen kämppäkaverinsa olivat Joe Regalado ja Ron Price. Voima saatiin Hemi V8:sta, jonka Peters onki tuhoutuneesta kilpaveneestään. Fresnon armenialaisten Srabian-veljesten Wild Kat menetettiin, eikä sitä enää rakennettu. helmikuuta 1958 National Roadster Show'ssa ja sitä hehkutettiin 15 000 dollarin käsin rakennettuna pickupina. Genen ja auton kanssa poseerannut nuori nainen, Bonnie Larkin, toimi viikolla koulun opettajana ja viikonloppuisin stripparina Sunset Stripillä. Krikorian liittyi Blackie Hosses -kerhoon 16-vuotiaana. Samalla se oli Blackie Hosses -kerholle toinen voitto. Barbara, Richard ja Gene olivat luokkatovereita Roosevelt High Schoolissa. Ainoa vakuutettu auto/omaisuus oli Ala Kart. Barris totesikin, että elleivät Richard ja Blackie olisi sahanneet edestakaisin Fresnon ja Los Angelesin väliä, Barrisin paja olisi sulkenut ovensa! Ala Kart esiteltiin 15.–23. Barris Kustoms’in tulipalo Ala Kartin rakentamisen loppuvaiheessa tapahtui 7. ”Se oli kuin kohtaus tulevasta American Graf. katukisaa Fresnossa. Alle asennetut peilit heijastivat kromattua alustaa ja valkoisella Naugahydella päällystettyä lattiaa. Oaklandin Shown ollessa tulollaan parin kuukauden kuluttua, asioilla oli tulenpalava kiire”. George Barris tapasi Richard Petersin ja Blackien Bob’s Big Boy -dinerissa, missä George keksi nimen Ala Kart – hän äkkäsi sen A la Carte -ruokalistalta!” Toukokuussa 1956 Krikorian ja Emperor Roadster -projekti alkoi. KUVA ROBERT GENATIN KOKOELMASTA Mel Lehmanin ’40 Mercury ja ’40 Ford huhtikuussa 1955. Richard voitti Ala Kartilla pääpalkinnon, 5 000 taalan arvoisen ja 2,74 metrin korkuisen kultapokaalin, joka myönnettiin America's Most Beautiful Roadsterille. Valokuvat otettiin Lakeside Drive 2:n pihalla ja se oli kerrostalokompleksi, jossa Gene asui. joulukuuta 1957 tragedia: Barrisin kustompaja syttyi tuleen, ja 14 autoa paloi. ”Päätin ajaa L.A:sta Fresnoon ja käydä ostamassa sen takaisin.” Hän jakoi 25 dollarin ostohinnan serkkunsa Bob Juskalianin kanssa, ”Varastoimme auton hänen isänsä maatilalle Sangerissa, Kaliforniassa. Barris Kustoms’issa siihen tehtiin käsityönä uusi lava ja sen viimeistely. Palasin Fresnoon ilmoittautumaan jatko-opiskeluun kesäkuussa 1957, mutta minut kutsuttiin armeijaan päivää ennen koulun alkua.” Gene vei ’34 Fordin Fort Gordoniin, Georgiaan, sotilaspoliisien koulutustukikohtaan. Candy Gold/punaiset scallopit maalasi paikallinen ”Screwy Looie”. 7–8 vuoden kuluttua Bobin isä käski viedä auton pois. Purettu kori ja runko kiikutettiin takaisin romikselle!” Toinen otos Mel’in ’40 Ford Coupesta vuonna 1955. ”Richard toi Chuckin mukaan toimintaamme, kun olimme 19-vuotiaita.” 64 V8-MAGAZINE Kustomrama Korner_1.indd 64 Kustomrama Korner_1.indd 64 8.2.2024 12.22 8.2.2024 12.22. ”Auto aiheutti hälinää paikallisissa Drive-In-kuppiloissa, joista erään kaksikerroksisen ylähuoneessa istui paikallisen radioaseman kuuluttaja. Siinä esiteltiin lähemmin scallop-maalaus, jonka ja kuinka ”Screwy Looie” teki rodiin. er Servicen Fresnossa.” Vuonna 1956 Gene maalasi kolmenelosensa mustaksi. He kuuluttivat: ’Ja sieltä saapuu se kuuluisa A-Ford!’ Suoritin myös näytösajon uudella drag stripillä Aikenissa, Etelä-Carolinassa. Dean Jeffries maalasi pinstripeja. Chuck tavoitti tytön myöhemmin, ja on edelleen naimisissa kyseisen Sandy King Krikorianin kanssa. Vuotta myöhemmin Ala Kart osallistui vuoden 1959 National Roadster Show’hun, jossa se pokkasi jälleen AMBR-palkinnon. ”Vuonna 1956 maalasin kolmeneloseni uudelleen mustaksi, viimeisteltynä kulta-punaisin candy scallopein.” Scallopit maalasi ”Screwy Looie” Fresnossa. Autoon tehtiin valkoinen helmiäissisustus, ja George maalasi scallopit. Mel oli aktiivinen Blackie Hoss -jäsen vuodesta 1952 aina kuolemaansa 2013. ti -leffasta. Pickup nostettiin kallistetulle showtelineelle. Steve Scott teki artikkelin autosta vuonna 1963, Genen muutettua Toluca Lakeen. Gene muutti 1956 Long Beachiin. Ala Kart syntyy ”Työskentelin pyöreämuotoisella 10 bensapumpun huoltoasemalla, jossa pystyin tankkaamaan sekä huoltamaan Bill Stroppen kilpureita. Joella oli ’29 Ford A Roadster varustettuna GMC Waynen kolmen kaasuttimen kutosmoottorilla, ja Ronilla oli chopattu ja pohjamaalattu ’34 Ford 3-Window Coupe. Juttu julkaistiin 1001 Custom and Rod Ideas -lehden kesän 1967 julkaisussa. Opin kantapään kautta: kunnon jarrutusaluetta ei ollut ja päädyin autoineni orkideapensaikkoon…” 1956–57 Blackie auttoi Richard Petersiä rakentamaan rungon Ala Kart -showrodiin. 1001 Custom and Rod Ideas 1967 Back to black. Se oli ensimmäinen ja viimeinen auto, joka kuittasi palkinnon kahdesti. Shish Kebobin tavoin siinä oli täyskromattu runko. ”Georgella ei ollut vakuutuksia, eikä muidenkaan autojen omistajilla. Vuonna 1957 Peters vei auton George Barrisille, jotta tämä muuttaisi sen showstopperiksi. Vuonna 1955 Blackien Roadster saavutti America’s Most Beautiful Roadster -palkinnon Oakland Roadster Showssa. Sandyn isä harrasti hot rodeja ja veneitä, ja omisti pakoputkiasentamo King Muf. Se oli samalla ainoa auto, joka ei palanut, koska se sijaitsi erillistilassa. ”Kaikki talon asukkaat luulivat minua viritysosamyyjäksi
”Chuck oli ensimmäisiä, joka viimeisteli hitsaussaumoja loputtomiin. Jeffries lisäsi villit pinstripet. ”Chuck kysyi: ’Mikä olisi sopiva nimi autolleni?’ Sanoin, että fresnolaisena nimi täytyisi antaa viinirypälelajikkeen mukaan! Työskentelin pakkaustaloissa, joten kävimme läpi kaikki viinirypälelajikkeet, mm. Täyskromattuine pohjineen ja itsensä maestron, George Barrisin kustomoinnin ansiosta Ala Kart nosti kilpailemisen AMBR-palkinnosta uusiin sfääreihin. Siihen mennessä Barris oli solminut sopimuksen muovirakennussarjoja valmistavan AMT:n kanssa Ala Kart -mallisarjan valmistuksesta, tosin ilman Petersin lupaa. Kun Krikorian ryhtyi rakentamaan ’29 Ford A Roadsteriaan 1956, hänen visionsa oli tehdä nopea Roadster, jota voisi käyttää drag racingissa. Tiedän hänen käyttäneen hopeajuotetta jäähdyttimessä, kromauksen mahdollistamiseksi.” Krikorian ryhtyi 1956 rakentamaan ’29 Ford A Roadsteria, ideana rakentaa nopea, pieni Roadster kiihdytyskisoihin. Gene muistaa Krikorianin pyytäneen häntä tarkistamaan rungon sen jälkeen, kun Bob Martin kromasi sen ensimmäisen kerran California Chrome -. Yhtäkkiä kuului kova vihellys. Blackie oli NASCAR-soraratojen mestari, viitenä peräkkäisenä vuonna. Siinä oli oltava kromattu runko ja jousitus. Lausuin ääneen lajikkeen Emperor (Keisari), ja äkkäsimme: sehän on Emperor! Hän pyysi Georgea maalaamaan auton Keisari-rypäleen väriseksi.” Chuck meni noutamaan Emperoria Barrisilta, joka päätti hinnoitella yläkanttiin. Artikkelin kuvituksesta vastasi George Barris. Kun Peters voitti AMBR-palkinnon Ala Kartilla, Peters ja Blackie sanoivat Krikorianille, että tämän pitäisi rakentaa sen sijaan show-auto, koska drag racing tulisi liian kalliiksi. Henkilökohtaisesti väittäisin Blackien muuttaneen lopullisesti Grand National Roadster Shown luonteen, kun hän ilmoitti mukaan Shish Kebobin vuonna 1955.” Chuck Krikorian auttoi Petersiä ja Blackietä rakentamaan Ala Kartin. Hän pyysi Barris Kustoms’ia ruiskuttamaan punaisen maalipinnan ja scallopeja. Kopioin valokuvat ja kaita lmit. ”Siinä esiintyi varjokohtia tukivarsien ja poikkipalkkien ympärillä. Lopulta Chuckin oli pakko maksaa Barrisille, saadakseen autonsa pois. Emperor-nimi viinirypäleestä Kirjoittaja/historioitsija Dan Gingerellin mukaan ”Ala Kart muutti ikiajoiksi Grand National Roadster Show'n luonteen. Hän ylläpiti puolen mailin rataa Kalifornian Clovisissa 20 vuotta, ja radalla ajettiin Outlaw-kisoja ennen muita. Hän oli myös ensimmäinen, joka hioi moottorilohkon sileäksi. Olin varma, että hän ei löytäisi huomautettavaa. Irrotin ja kiillotin jopa vaihteiston, käytin piilotettuja magneettikiinnityksiä johtojen piilottamiseen, vaihdoin ja maalasin pinstripein huohottimet…. Vietin yli kuukauden korjatessani Blackien aiempien valitusten kohteita. Richard auttoi rahoittamaan Blackien ensimmäistä autoa 1958, ollessani Richard Peters poseeraa Emperor-projektin vierellä. Öisin, kun pojat tarvitsivat rahaa laittomaan katukisaan, ”Sweet ravisteli Cokisautomaattia, ja toi meille rahat”, Gene nauraa. Blackie päättikin osallistua Pantera-näyttelyyn. 1960 myymään Ala Kartin, jotta poika voisi keskittyä perheen maatalousliiketoimintaan. Hän ei koskaan antanut aiemmin näyttelyssä olleiden autojen palata uudelleen, ellei niiden muutosprosentti ollut 85–90 %. ”Hänellä oli uskomaton kyky tutkia mitä tahansa rakennetta, ja löytää siitä puutteita tai peittely-yrityksiä. Krikorian halusi autosta ”showboatin” sekä auton, joka liikahtaa. ”Luulen hinnan olleen 25 000 dollaria – Chuck oli suunniltaan! Richard Peterin hinta 15 000 dollaria oli ollut kaikkien aikojen korkein. Sweetin isä omisti kaupungissa Mack Truck -piirimyyntipisteen, jossa oli Cokis-automaatti. Sopimuksen oikaisemiseksi Peters päätyi myymään Ala Kartin AMT:lle PR-tarkoituksiin. Hän heilutti käsiä suuntaani ja huomautti, etten ollut leikannut purseita Mickey Thompson -takarenkaista, ja pyysi kynsileikkuria, jotta voisi tehdä sen itse, istuessaan skootterin satulassa.” Blackie kieltäytyi olemasta tuomari, edes kunniatuomari, jotta se ei loukkaisi rakentajaa tai omistajaa. Hänen näyttelynsä arvosteli aina ISCA: puolueeton, koulutettu miehistö sulkemisajan jälkeen. “Richard otti paljon paperija diakuvia, mutta ennen kaikkea hän kuvasi kaita lmiä. ”Panterani kolmen restauroinnin jälkeen olin Pantera Owners’ Club of American näyttelyssä. Ajan mittaan Chuck leppyi, kiitos Richardin, joka toimi ’pankkina’. Aurinkoakin tarkempi Vuonna 1958 Blackie aloitti Fresno Autorama -näyttelyn, jonne pääsi vain kutsusta. Sweetin Coupe. Krikorian suoritti mekaaniset työt, ennen kuin Barris kustomoi sen. Hän antoi kuvia ystävälleen George Barrisille, joka menetti lähes kaiken yrityksensä tulipalossa 1957.” Kuvassa Ala Kart ja Terry Ashjianin May ower-niminen Plymouth 1958. Hän myös johti Raisin City drag stripiä 18 vuoden ajan. Seurasin, kun Blackie tarkasti autoani. Kun Peters voitti AMBR-palkinnon Ala Kartilla suunnitelma muuttui. Blackie johti kyseistä show’ta 51 vuoden ajan. Car Craftin jutun mukaan Sweet katsoi rungon mittasuhteiden olevan juuri oikeanlaiset. Gene muistaa Krikorianin saapuneen käymään, työskennellessään Roadsterin parissa. Hän kromasi kaiken, paitsi Cadillacin lohkon. Blackie oli hot rodiemme ja veneidemme ”lopputarkastaja” 1950ja 60-luvulla. Thompsonin ja Musketin. Auton Krikorianilta ostanut Blackie tekaisi sillä luokkaennätyksen Kingdon Drag Stripillä. Kuvat otettiin Blackien Fresno Autorama -näyttelyssä. Chuck alkoi ajaa takaa Georgea auton ympäri ja yritti mukiloida tätä. Tämä piti paikkansa kaikkien suurten rakentajien kohdalla, mukaan lukien SEMA Show:n rakentajat. V8-MAGAZINE 65 Kustomrama Korner_1.indd 65 Kustomrama Korner_1.indd 65 8.2.2024 12.23 8.2.2024 12.23. Harvinainen valokuva Ala Kartista on Petersin kokoelmista. Kun hän valitsi heidän autonsa, hän teki yksityisiä ehdotuksia virheiden korjaamiseksi. Chuck oli kova jätkä. Phil Sweetin Coupe scallop-maalauksen jäljiltä. Hän oli taitava yksityiskohdissa. Blackien piti olla kunniavieraana Paul Casey Show'ssa, jossa pormestarin piti esitellä hänet. Enempää et voi tehdä.” Chuck vastasi: Puran kaiken ja laitan poikittaispalkit kiinni, jotta Bob voi kromata kaikki osat erikseen. Scallopein koristeltu versio Sweetin Coupesta esiteltiin Car Craftin huhtikuun 1959 numeron kannessa. rmassa. Blackie rajoitti paikallisia autoja perustellen, että maksava yleisö odotti innolla valtakunnallisia autoja, eikä paikallisia. Teamimme pomo.” Genen mukaan hänen restaurointinsa eivät koskaan olleet riittävän tasokkaita Blackielle. Blackie oli puolestapuhujamme näyttelyn promoottorien kanssa; töykeä ja vaativa ajoneuvoluokan ja sijainnin suhteen. Sanoin hänelle, että olet jo hionut hitsauskohdat
”Yhteiskäyttöauto Olds 88 tarvitsi uuden akun. Selvittyään Barris Kustoms’in tulipalosta, Ala Kart esiteltiin 9. Neljäs voitto!” Gene työskenteli yliopistoaikansa sen poliisivoimissa. Laitatin heillä takarenkaatkin, M&H slicksit. ”Se oli todellinen magneetti herättämään tyttöjen kiinnostuksen Hollywood Boulevardilla. Runsas kromi, Barrisin kori ja 25 000 dollarin hintalappu osoittautuivat voittokaavaksi, jolla ”Keisari” voitti vuoden 1960 Amerikan kauneimman Roadsterin tittelin. Sain isältäni, Schwinn-dealeriltä, punaisia ja sinisiä candy-spraypurkkeja. Gene osallistui jokaiseen, lukuun ottamatta ensimmäistä, koska oli armeijassa. Poliisit halusivat tietää, oliko autossani äänenvaimenninta. Äänet kuulostivat niin hiljaiselta, että poliisi päästi minut menemään!” ”Triumph-kilpateamin mekaanikko Joe Velez viritti autoni, ja myi monia osia kilpureista, myös puukehäisen ohjauspyörän.” Gene myöntää osallistuneensa laittomaan katukisaan L.A:n Mulholland Drivella, jonka varGene osti vuonna 1958 armeija-aikana kaksi muuta autoa. National Roadster Show'ssa vuonna 1958. Genen asuessa Los Angelesissa, hän pystyi auttamaan Blackien Autorama-autojen valinnassa 1960–1965. Blackiestä tuli Genen paras ystävä ja mentori. Maalasin matkustajan puolelle kolmivärisen raidan. Kisaratti ostettiin Bell Auto Parts’ilta 1964. 66 V8-MAGAZINE Kustomrama Korner_1.indd 66 Kustomrama Korner_1.indd 66 8.2.2024 12.23 8.2.2024 12.23. Blackien serkulla, Robert Kalfayanilla, oli ’57 T-Bird, jonka Gil Ayala maalasi vuonna 1963 Candy Apple Red -punaisella. ”Auto oli musta. Tein heille putkimaisen keulan nerf bar -tangon, jonka maalasin mustaksi. Hän osti Triumph-MP-dealeriltä käytetyn pakoputken, jossa oli irrotettava äänenvaimennin. Pickup rakennettiin voittamaan AMBR-palkinto Blackie Hosses -kerholle. Richard voitti 5 000 taalan ja 2,74 metrin korkuisen kultapokaalin. Vuonna 1964 Gene myi ’34 Fordinsa sekä Triumphin, ja osti sisarensa ’57 Ford Thunderbirdin. Jouduimme työntämään sitä melkein aina.” Vuonna 1958 Gene armeijakavereineen ajoi Convertiblella Daytona Beachille, Floridaan. ”Blackie yritti aina saada minut vaikeukarmeijassa. ”Blackie oli hurja ja kovaääninen tyyppi, joka kutsui kaikkia nimellä Hoss, koska ei muistanut kenenkään etunimiä.” Blackie halusi ajaa aina nasta laudassa, ”kuten hän asian äänekkäästi ilmaisi”. Hän oli 8 vuotta nuorempi, opiskeli kriminologiaa ja työskenteli poliisissa 18-vuotiaasta lähtien. rman poika, Jerry, valmisti vanteet, joita tehtiin vain muutama sarja.” '34 Ford nähtiin viimeksi 1970-luvun alussa, mutta Genellä on Gil Ayalan maalaama T-Bird autotallissa. Avasin takaluukun, otin vaimentimen ja sujautin sen paikoilleen. Kuva Richard Petersistä ja Ala Kartista. Blackie auttoi Petersiä rakentamaan rungon, joka oli Shish Kebobin tapaan täyskromattu. Howard Racing Cams -nokka-akseli. George Barris, Junior Conway, Blackie, Richard Peters sekä Norm Grabowski Blackien ensimmäisessä Fresno Autoramassa 1958. ”Vein sen Service Center Speed -liikkeeseen Comptoniin, Kaliforniaan, ja asensin sen paikan päällä. Annoin Gilin asentaa lasit ja muuttaa takapyöräkotelot niin, etteivät uudet takapyörät hanganneet. Ala Kart arvioitiin vuoden 1958 Amerikan kauneimmaksi Roadsteriksi. Hän asui vanhempiensa luona, ja teki töitä 40 tuntia viikossa… ”Ensisijaisesti autoani takia, joka oli elämäni, ja jonka avulla säilytin järkeni.” Saatuaan työpaikan Los Angelesissa, hän jätti Fresnon taakseen, ja muutti Toluca Lakelle maaliskuussa 1960. Eddie Martinez uusi kattovinyylin, joka on edelleen autossa. Ilman vaimenninta suora putki ulvoi aivan kuten Blackien hardtopissa. Yhdellä Fresnon-matkalla California Highway Patrolin partioauto pysäytti minut. rella Blackien serkku, Robert Kalfayan, asui. ”Blackie, Richard Peters, Chuck Krikorian, Phil Sweet ja Don Lokey käyttivät asuntoani hotellin toimistona autojen rakentamisen aikana. Vuonna 1964 annoin Gilin maalata autoni Candy Red -punaiseksi. Siellä ollessani annoin heidän samalla lävistää louverit vararenkaan suojakoteloon. Gene toimi päinvastoin. Triumph TR3A Vuonna 1960 Los Angelesissa, Gene osti Triumph TR3 A:n. Fresnolaiset kaverini olivat niin sanotusti keskellä universumia!” Genen suomalainen Elisa-vaimo Gene muutti vuonna 1966 Las Vegasiin, missä hän jatkoi Blackien avustamista autojen valinnassa SEMA Show’hun, kisoihin ja autonäyttelyihin vuodesta 1966 aina viimeiseen eli 51.:een Autoramaan vuonna 2009. Ellei, saisin sakot. Se oli ainoa saatavilla oleva candy-maali.” Eddie Martinez ompeli Tonneau-suojapeitteen mustaksi, samoine raitoineen. Asuin 10 minuutin päässä Barrisin verstaalta ja yhden korttelin päässä Bob's Big Boy -dinerista. Blackie veti näyttelyä 51 vuotta
Kesti neljä vuotta ennen kuin Chuck sai Emperorin valmiiksi. Lukemattomien sähköpostien ja puheluiden jälkeen tapasin legendan Las Vegasissa tammikuussa 2024. ”Henkilökohtaisesti väittäisin Blackien muuttaneen GNRS:n luonteen tuodessaan Shish Kebobin näytteille vuonna 1955.” Vuosia kestäneen Emperorin rakentamisen jälkeen Chuck tarvitsi autotallinsa, ja Blackie osti auton. Fresnolainen Don Lokey kuului Blackie Hosses -kerhoon. Blackie esitteli sitä aina Chuck Krikorianin autona. Fresnoreseptin mukaisesti autossa oli täysin kromattu alusta ja jousitus. Voimanlähteenä toimi Corvetten V8 kuudella Stromberg-kaasuttimella. Gene on 89-vuotiaana yhtä innostunut kuin ennen. Aloin luetella lajikkeita, kun sanoin Emperor, huusimme molemmat: siinä se! Siksi hänen autonsa maalattiin viinirypäleen väriseksi.” The Emperor ja Ala Kart toukokuussa 1960. Lokeyn kuoltua auto siirtyi Blackien lopulta seitsemän AMBR-autoa käsittäneeseen kokoelmaan. Vuonna 1964 Gene osti sisarensa ‘57 Ford Thunderbirdin, jonka Gil Ayala maalasi Candy Apple -punaiseksi. Hän taas kutsui minua nimellä ”Clean Gene”, minkä lempinimen sain myös ammatissani vuonna 1968.” Blackie menehtyi 2. Kirjoittajan ja historioitsija Dain Gingerellin mukaan ”Ala Kart oli auto, joka muutti ikuisesti Grand National Roadster Show'n sävyn. syyskuuta 2016. V8-MAGAZINE 67 Kustomrama Korner_1.indd 67 Kustomrama Korner_1.indd 67 8.2.2024 12.23 8.2.2024 12.23. Radikaalin moottorin ainutlaatuinen ääni puri katsojiin. Blackie käynnisti V8:n sisätiloissa, vaikka hän promoottorina tiesi sen olevan kiellettyä!” Lokeyn Ford ”T Plus 2” Barrisin käsittelyn jäljiltä. siin, ja minä taas yritin pitää hänet poissa ongelmista! Annoin hänelle alkuvuosina lempinimen ”Dirty Blackie”, koska Bardahl-öljymainoksissa esiintyi Blackie Carbon. ”T Plus 2” voitti America’s Most Beautiful Roadster -palkinnon 1966 National Roadster Show’ssa. Ystävyyteni Genen kanssa ulottuu vuoteen 2020. Kiitos, että autat pitämään Fresnon varhaisen hot rod -historian elossa! Peters hinaamassa Ala Kartia ’59 Rancherollaan. Vastasin: Olethan Fresnosta, joten sinun täytyy nimetä autosi paikallisen rypälelajikkeen mukaan. Barbara Krikorian Peters istumassa Barrisin kustomissa Motor Trendin kannessa, heinäkuussa 1959. Kolmenelonen nähtiin viimeksi 1970-luvun alussa, mutta Thunderbird Genellä on edelleen tallissaan. 1960 hän esitteli auton Oakland Roadster Show'ssa, jossa se voitti America's Beautiful Roadster -palkinnon. Fresnoon oli jo voitettu neljä AMBR-palkintoa, kun Lokey antoi ’27 T pickupinsa Barrisin uudelleen muotoiltavaksi. Gene muistaa, kun Chuck tuli vierailulle. ”Blackie jatkoi sen näyttämistä seitsemän AMBR-autonsa ohella. ”Hän oli turhautunut vanteiden ja sähkökatkaismien valintaan sekä nimen keksimiseen. Gene viettää eläkepäiviään Las Vegasissa suomalaisen vaimonsa Elisan sekä rakkaan hot rodinsa kanssa. Sen avulla Don voitti America’s Most Beautiful Roadster -palkinnon vuoden 1966 National Roadster Show’ssa
Sama koskee Amt:n ja Revellin etuveto-Escortien sarjoja sekä muita uudempia euro-Fordeja, joiden sarjoista suuri osa on ralliautoja. of Marylandilta sekä BS Designin Caprin viimeiseksi jäänyt sukupolvi. Fordin Ranskan tehtaat myytiin 1954 ja keskinäistä kilpailua vähentämään perustettiin vuonna 1967 Ford of Europe. Englantilaisesta kilpailijasta, Ford Cortina Mk 1:stä, on vuosien varrella ollut useampiakin 1:24-hartsisarjoja. Kakkossukupolven Capria valmistivat 1970-luvulla sekä Amt että Monogram, eivät nekään malleina parhaasta päästä. Toimipisteet työskentelivät itsenäisesti eikä autoissa ollut juuri yhtäläisyyksiä. Asia heijastuu myös Fordin pienoismallien rakennussarjoihin. Samoin juustohöylä-Angliasta, jonka takalasi on selvästi saanut vaikutteita Mercurysta. 3D-tiedoston laatiminen ja tulostaminen vaatii erilaista panostusta lopputuloksen realistisuuteen ja rakennettavuuteen kuin perinteisemmät tekniikat, pelkkä skaalaus ei useinkaan riitä. VAIHTOEHTOINEN KOHDE Ford on aina ollut kansainvälinen yritys. Amerikkalaisvaikutteiset euro-Fordit ovat hyvä vaihtoehtoinen mallailukohde, jos tuttujen amerikkalaisten autojen rakennussarjat alkavat vaikuttaa liian tavanomaisilta. Premier puolestaan valmisti 1950-luvun Anglia 100E:tä. Vähitellen mallisto yhtenäistettiin. Vielä voidaan mainita 12M:n seuraaja 15M, jollaista coupea sai Replicas & Miniatures Co. Tee itse Vielä enemmän aktiivisuutta vaaditaan 3D-tulosteissa. Tamiyalla oli vakiomallinen Ford Sierra XR4i, joka muokattiin myöhemmin kilpuriksi. Laatukin voi olla kyseenalainen. Tuotanto keskittyi aluksi traktoreihin ja autojen kokoonpanoon. Listan 1:24ja 1:25-mittakaavojen rakennussarjoista voi aloittaa Revellin Ford Anglia/Thamesilla, joka on lähinnä gasser. Nämä ovat hajanaisia esimerkkejä, hartsimallien osalta vaaditaan aktiivisuutta kartalla pysymiseksi. Itse suunniteltujen mallien osuus lisääntyi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kilpureita lokasuojalevityksineen ovat myös 1:24 Escortit: Belkitsin ykkössukupolvi ja Escin/Italerin kakkossukupolvi, joista jälkimmäinen on jo kaukana amerikkalaisista autoista. Toimitus on tietoinen saksalaisen BS Designin Ford 12M:stä, joka autona oli alun perin amerikkalaista suunnittelua. Muovimallit Muovimalli. rmat ovat ottaneet koppia melkoisen rajoitetusti eurooppalaisista Fordeista. 1960-luvulle siirryttäessä tarjonta supistuu Doyushan Capriin, joka onnistuu hävittämään jotain euro-Mustangiksi kutsutun auton olemuksesta. rmat lyhytikäisiä. ”3D-sarjat” eivät aina sisällä irto-osia, sisustusta tai alustaa, mikä on huomioitava 68 V8-MAGAZINE Eurooppalaisia Fordeja 1:25ja 1:24-rakennussarjoina V8 2 2024.indb 68 V8 2 2024.indb 68 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO E nsimmäiset eurooppalaiset Fordin tehtaat rakennettiin Englantiin, Saksaan ja Ranskaan jo 1910–20-luvuilla. Brittilässä pysytellen, Fordin Consul-Zephyr-Zodiac-ryppään Mk 2:sta on ainakin lyhyen ajan ollut hartsikori saatavissa. Hartsisarjat Jos muovisarjaa ei löydy, turvaudutaan hartsisiin piensarjoihin. Kuinka paljon näitä todellisuudessa on, jää arvoitukseksi – saatavuus on satunnainen ja hartsi. Niitä tai pelkkiä tiedostoja on luultavasti enemmän kuin edellä lueteltuja rakennussarjoja, mutta tieto saatavuudesta muodostaa haasteen. Muotoilussa oli piirteitä amerikanserkuista ja isot euro-Fordit toimivat Suomessa usein amerikkalaisautojen korvikkeina
Escort on tuttu sekä käyttöettä harrasteautona, ja mallinimeä käytettiin jo 1950-luvulla Anglian farmariversiossa. Onnistumista helpottavat muotoilulliset yhtäläisyydet eurooppalaisten ja amerikkalaisten Fordien välillä. Rakennussarjatarjonta pienemmissä mittakaavoissa on vakioskaalan malleja rajoitetumpi, sama koskee suurempia mittakaavoja. Mittasuhteisiin ja symmetrisyyteen on panostettava konversioita enemmän. Consul Classic ja barokki-Taunus ovat vielä kaukana päämäärästä. Toni Laaksoviita on tehnyt ykköskoppaansa muitakin katukäytön vaatimia muutoksia, mutta säilyttänyt levikkeet. Osaava voi laatia tiedostot itse, jolloin mikä hyvänsä Euro Ford on ”saatavilla”. Suorasta muovilevystä ja kitistä rakentaminen voi olla suuritöinen eikä kaikille sopiva toimintamalli. Hartsi rmat valmistavat myös valtavirrasta poikkeavia malleja. Samoin on, jos tekee pienoismallin kokonaan itse. Esim. Euro-Fordien valmiit metallivalumallit mittakaavasta riippumatta ovat rakennussarjoja runsaslukuisempia. 1960 Taunuksen muokkaaminen on mahdollinen mittasuhteiltaan vastaavan Amt:n Falconin sarjasta, vaikka yhteisiä osia autoissa tuskin on. Leo Peltosen mallin lähtökohtana on hartsikori. Keräilymallien detaljointi varsinaiseksi pienoismalliksi vaikuttaa kuitenkin niiden keräilyarvoon. Etuvetoinen Taunus 12M P4 sekä Caprin viimeiseksi jäänyt kolmossukupolvi ovat BS Designin Taustapeili-sarjaa. Juustohöylä-Anglia ja Cortina Mk I ovat saatavilla ainoastaan hartsisarjoina, edes Harry Potter -menestys ei poikinut Anglian 1:24-muovisarjaa. Taunus muistuttaa amerikkalaista Falconia, eivätkä autojen mittasuhteetkaan poikkea radikaalisti, mikä mahdollistaa muutosprojektin. V8-MAGAZINE 69 Eurooppalaisia Fordeja 1:25ja 1:24-rakennussarjoina V8 2 2024.indb 69 V8 2 2024.indb 69 7.2.2024 17.37 7.2.2024 17.37. Doyusha on ilmeisesti ainoa Mk I:n 1:24-sarja, Capri II:sta löytyy sekä Monogramin että Amt:n tulkinnat ja kummastakin useita variaatioita. Monogrameissa ei ole moottoria, mutta Amt:n sarjoissa tulee V6; kuutonen on myös Tamiyan Sierra XR4i:ssä. Amerikkalaisia muotoiluvaikutteita omaavat eurooppalaiset Fordit ovat hyvä vaihtoehtoinen mallailukohde, jos tuttujen amerikkalaisten autojen rakennussarjat alkavat vaikuttaa liian tavanomaisilta. Amt:n etuvetomalli lienee yhteydessä rman tuolloiseen brittiomistajaan Lesneyhin. Saksalaiset kutsuvat 1960 Taunus 17M:ää nimellä Badewanne. Escort Mk I -sarjojen moottorin ja konehuoneen puutetta voi korvata Scale Productionin hartsisella muutossarjalla. Consul Capri ja Taunus 17M-korit vaatisivat korjailuja ja paljon lisäosia, jotta niistä syntyisi detaljoitu 1:24-malli sisustuksineen alustoineen. Cortina sekä Anglia ovat britti-Fordeja tyypillisimmillään. Joonas Nurmisen hartsisessa Taunuksessa on vakion sijaan Lotuksen DOHC–moottori ynnä jousitusmuutoksia, joilla kylpyammekin liikkuisi ripeästi. Anders Lordin rakentama Shellin väreihin maalattu Lotus rata-auto perustuu vakiomallisen Cortinan hartsisarjaan. Tähyilemällä muihinkin maanosiin voi palettia laajentaa edelleen – hartsisarjasta rakennettu australialainen Ford Falcon saa todennäköisesti enemmän huomiota pienoismallinäyttelyssä kuin Amt:n amerikkalaishaukka. Anglian voinee luokitella rodiksi, vaikkei vuosimallikriteeri ehkä täytykään. 15M P6 coupe on rakennettu Replicas & Miniatures Co. Tiukan paikan tullen eurooppalainen Ford rakennetaan metritavarasta, siis muovilevyistä ja kitistä. Ford Cortina Mk I oli aikoinaan suosittu sekä käyttöautona että kilpurina, nykyään myös historic-luokissa. 17M-modi kaatio ei kuitenkaan ole ihan pienitöinen, kun myös sisustus, alusta ja tekniikka vaativat omat panostuksensa. 3D-tulosteiden laatu riippuu tiedoston laatijan osaamisesta ja viitseliäisyydestä, kenties laitteistostakin. Vaihtelu virkistää 1:32-mittakaavan customoidut britti-Fordit käsiteltiin aiemmin omana kokonaisuutenaan. 1951 Thamesin ohella myös vastaava Anglia kuuluu ajoittain Revellin ohjelmistoon. hintaa ja omaa työpanosta arvioitaessa. Capri on innostanut muovimalli rmoja melkeinpä enemmän kuin muut eurooppalaiset Fordit yhteensä. of Marylandin sarjasta. English Ford voisi olla Anglia tai Prefect, Premierin muinainen sarja ei täsmennä asiaa. Euroautoja voi muokata siinä missä amerikkalaisiakin. 1960ja 1970-lukujen Escortien 1:24-rakennussarjat esittävät erilaisia ralliversioita
Keulan ilme muuttui uuden maskin ja etuvalot ympäröineen puskurin myötä. 70 V8-MAGAZINE Dodge Monaco 2d Hardtop 1970 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 70 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 70 8.2.2024 12.20 8.2.2024 12.20. LIHALAATIKOISSA OSTETTU Vuosimallin 1970 puskurit edessä ja takana upotettiin syvemmälle koriin
Ristolla oli tiedossa autolle halukas ostaja. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN P itkään kiihdytyskisoja seuranneille Raimon nimi saattaa olla hyvinkin tuttu. Vain puoli tuntia tämän jälkeen Risto soitti uudemman kerran ja ilmoitti myyneensä Raimon keskeneräisen Bemarin eteenpäin sekä kehotti häntä hakemaan osat pois pajalta. Raimon kotitalossa oli meneillään isot remontit, mikä tietysti haukkasi oman osansa ajankäytöstä ja kukkarosta. Palapelit ovat tunnetusti kärsivällisyyttä, keskittymistä ja pohdiskelua vaativia haasteita. Vuonna 2008 hän myi Bemarin pois, sillä kauppaa edeltäneet pari viimeistä vuotta auto vain seisoi tallin perukoilla. Remonttivuosina Raimo kävi katselijana kisoissa, jolloin kaverit olivat kyselleet, missä auto luuraa. Hän ajoi katuautojen B-ryhmässä ensimmäisen lähtönsä 1993, pitkälti Pauli ”Pate” Paloniemen innoittamana. Bemmiä oli loppua kohden V8-MAGAZINE 71 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 71 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 71 8.2.2024 12.20 8.2.2024 12.20. Omaksi ennätyksekseen Raimo polki Bemarilla 8,627 sekuntia loppunopeudella 253 km/h. Raimon 1969 BMW 2002 Ti oli alun perin tehty ensisijaisesti kadulle, mutta siinä sivussa se omasi mahdollisuudet varttimailille. Tuolloin hän oli todennut, että joutaisihan tuon myydä poiskin, kun ei tässä ole ajamaan päässyt. Lahden suunnalla asuva Raimo Saukko onnistui löytämään itsestään kaikki tarvittavat ominaisuudet ja sai kuin saikin autonsa nippuun. Eräänä päivänä Virtalan Risto soitti ja kysyi, haluatko myydä Bemarin. Kone oli osina Lahden Kansityössä, mutta tästä seikasta huolimatta kaupat kuitenkin sovittiin
Raimo meni pian käymään Petrin tallilla, näki edessään osiksi puretun Monacon ja sopi kaupat. Autosta olivat akselit irti, sisusta osittain purettu, kojetaulu paikoillaan, mutta muilta osin palasina. 5 Magnum-päivityksen saaneen moottorin viimeistely kuvannee parhaiten Raimon pedanttia luonnetta. Aloitusvuosiltaan hän muistuttaa, että B-ryhmän tuohon aikaan kilpailijamäärissä peräti 32-kaaviot eivät olleet harvinaisia, vaikkakin sittemmin ne tunnetusti pienenivät. 1 2 3 4 5 6 Projektivaihteita rakennettu enemmänkin, ja tekniikka koostui M10-lohkon ympärille rakennetusta nelisylinterisestä, 2,3-litraisesta M3-voimanlähteestä, jatkettuna Kivinummen tekemällä Powerglide-automaatilla ja Fordin ysituumaisella perällä. Auton alustassa käytännössä kaikki oli uutta, ja hiekkapuhalluksen jälkeen jatkettuna epoxilla ja puolikiiltävällä polyu”Raimo kyseli ajoittain, oliko auto mahdollisesti kaupan ja sai aina kielteisen vastauksen.” 72 V8-MAGAZINE ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 72 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 72 8.2.2024 12.20 8.2.2024 12.20. Toteutuneiden kauppojen jälkeen Raimo osti Suzuki Hayabusan paikkaamaan vauhdinnälkää, ja ajelut jatkuivat hyvän matkaa kymmenkunta vuotta eteenpäin aina vuoteen 2018, vaikka viimeiset pari vuotta maistuivat pakkopullalta. 2 Monaco ostettiin palapelinä. 1 Monacon koppa siirtymässä Raimon pihaan marraskuussa 2019. Raimo kyseli ajoittain, oliko auto mahdollisesti kaupan ja sai aina kielteisen vastauksen. Vaihteisto oli käytetty huollossa ja nipussa, mutta tähän oli jälkeenpäin hommattu syvä öljypohja. 3 Edellinen suomalaisomistaja oli ehtinyt tehdä runkoon kaikki olennaisimmat perusparantelut. Tulevana talvena autoon vaihtuu vielä kyseiseen malliin kuuluvat perävälitys ja lukkoperä. Paloiksi purettu Hayabusa-aikoina hän sai vihiä 1970 Monacosta, jonka omisti Lahden Moottoripyörämuseota pyörittävän Riku Roudon Petri-veli. 6 Katsastajan ei tarvinnut heinäkuussa 2023 vaivautua koputtelemaan pohjapeltejä. Kyseinen aikakortti on edelleen hyvässä tallessa Raimon kotitallin seinällä. Silloin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä saavutettu paras 60 jalan tulos 1,2 sekuntia edusti aikansa kärkeä. 4 Vähän tuossa olisi vielä selvittelemistä jäljellä. Monaco ei alun perin ollut Magnum-versio ja tehtaan varustukseen kuului 2-kurkkuinen kaasutin. Nyt paketista löytyvät muun muassa korkeampipuristeiset männät. Marraskuussa 2019 Raimo ja Petri tapasivat toisensa varaosakaupan tiskillä, jolloin Petri heitti ohi mennen, että auto voisi olla myytävänä. Täysin purettu moottori oli sentään valmiiksi koneistettu ja siihen hommattu paljon uusia osia perustuen 383 cid (6,28 l) Magnum-tekniikkaan. Petri hommasi kuorma-auton lainaksi, ja kehikon päällä ollut tyhjä Monacon kori nostettiin venehommista tutuilla liinoilla ja kuormausnosturilla lavalle ja tuotiin Raimon pihaan. Parhaimmiksi menestyksiksi Raimo saalisti kolmelta kaudelta kolme hopeaa ja saman määrän pronsseja
Yhdeksi isoksi tekijäksi koko projektissa muodostui se, että Petri oli purkanut auton kymmenisen vuotta aikaisemmin eikä ollut suuremmin merkinnyt tai eritellyt osia. Raimon paras aikakortti on hyvässä tallessa kotitallin seinällä. Tämä omalta osaltaan sekoitti niputtamiseen liittyvää ajatuksen kulkua. Petri oli jo hommannut autoon valmiiksi jonkun verran erilaisia lisävarusteita. Pelleissä oli ollut korjausta kaivanneita pieniä vikoja sekä siellä täällä kiillottamista vaatineita osia ja oikomista tarvinneita listoja. Alun perin Monacossa ei ollut lainkaan apumiehen peiliä, joka nyt löytyy paikaltaan. Monaco tuli tehtaalta rattivaihteisena, Raimon B-ryhmäläinen kuvattuna Alastaron kauden 2002 naalikisoissa. Kuin ylimääräisinä palapelin paloina oli autoon ostettu myös lisää osia, ja näin joitain oli yllättäen tuplamäärä. Moinen tuumailu, jos mikä, vaatii pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Kenellekään ei jää epäselväksi, etteikö Raimo Saukon Monacon kohdalla olisi kyseessä fullsize-kokoluokkaa edustava auto. Luonteeltaan Raimo on hyvinkin pedantti. Osa jos toinenkin Monacon kimpussa Raimo painoi hommia kolmen vuoden ajan omassa ahtaassa kotitallissaan arjen työpäivien jatkoksi ja mukaan lukien pitkälti kaikki viikonloput. Koskee myös osia, jotka jäävät pinnan alle silmiltä piiloon. Petri oli putsannut rungon ensin mekaanisesti ja käyttänyt sen seuraavaksi happokylvyssä ja kuumasinkkialtaassa. Osa nippeleistä ei ylipäätään edes kuulunut tähän autoon. retaanimaalilla. Moparin vanhat osat kannattaa hankkia, mistä ikinä niitä mukaansa voi saada, sen verran harvinaisia ja kalliita ne tuppaavat olemaan. Näin paljon jälkikäteen hän ei enää jaksanut muistaa, mikä palikka tai pieni osa mihinkin kuului. Auton lasit ympäriinsä ja verhoilut ovat alkuperäiset, mutta lattiamatto on vaihdettu uuteen. Eräässä tapahtumassa Petri onnistui paikallistamaan B-korisessa autossa olleen C-korisen peilin, ja kun häneltä itseltään taas löytyi B-korisen peili, niin tätä kautta järjestyi molempia tyydyttänyt vaihtokauppa. V8-MAGAZINE 73 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 73 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 73 8.2.2024 12.20 8.2.2024 12.20. Hän halusi tarkistaa ja viimeistellä jokaisen nippelin ja mutterin erikseen. Istuttuasi kaksi iltaa tallissa auton korjaamokäsikirjan kanssa miettimässä, missä osan paikka voisi olla, ja havaitset, että ei sille löydykään paikkaa konehuoneesta vaan se onkin aivan toisella puolella autoa. Runko seiso kunnostuksen jälkeen vuosikausia Petrin tallin ulkoseinää vasten. Eikä siinä vielä kaikki. Olettaen, että hän sattuisi löytämään alkuperäistä verhoilumateriaalia. Raimolta löytyvät puhalletut ja maalatut etupenkin rungot, jos hän jonain päivänä haluaisi vaihtaa ne edestä löytyvän alkuperäisen sohvan tilalle. Ruosteessa runko ei ollut miltään osin, eikä muuten ruostu ikinä mistään. Raimon piti kaupan jälkeen ainoastaan pestä lehtivihreä sammal rungosta irti. Tähän päälle tehtiin hentoinen harjahiekkapuhallus ja lopuksi runko maalattiin. Kauppoja tehdessään hän toki tiesi töitä olevan edessä paljon, mutta todellinen työmäärä oli ollut jotain ihan muuta. Auton ostettuaan 2019 hän oli puskenut projektia eteenpäin aivan jäätävän innon saattelemana ja vahvassa uskossa saada Monaco seuraavaksi kevääksi liikkeelle
Monacoa on 2d HT-malleina valmistettu vain vähän rapiat yli 3 000 kapAlkuperäinen 383 cid isolohko on päivitetty vastaamaan nelikurkkuisella kaasarilla varustetun Magnum-version 335 hv tehoa ja 575 Nm vääntöä. Kolmas Lahden Monaco on hitaasti edistyvä projekti. Keskikonsolin pitäisi todellisuudessa olla paljon pidempi jatkuen erillisten penkkien välissä. Maalarina toiminutta Pietilän Aria hän paletta, mikä sekin omalta osaltaan rajoittaa osatarjontaa. ainakin 40 vuotta. Yksi Lahden autoista on alkuperäinen aito 500-malli, 440 cid isolohkolla ja erillisillä penkeillä varustettu suomiauto, joka meni vuonna 1970 Bernerin kautta Fazerin johtajalle ja sai melko uutena kovan perämällin. 74 V8-MAGAZINE ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 74 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 74 8.2.2024 12.20 8.2.2024 12.20. Ennen Monacon maalaamista Raimo teki paljon valmistelevia pohjatöitä. Katkaisu on tehty vieläpä niin, että jos hän saa erilliset penkin kuntoon, pystyy hän jatkamaan katkotun häntäpään takaisin omalle paikalleen. Moparille tyypillisesti verhoilumateriaalit edustavat aina viimeisen päälle tyyliteltyä kuosia. Kevyt etukeno on tehtaan suunnittelulinjan mukainen, mutta ei olisi huono edes muutaman tuuman pudotuksen kera. Mutta kun kyseessä oli ollut romukuntoinen yksilö, oli Raimo kylmästi katkaissut konsolin ja parhaansa mukaan entrannut sohvapenkin edessä näkyvän osan nykyiseen siistiin kuntoon. Netistä Raimo on katsellut hyvinkin huonokuntoisista konsoleista kiskottavan yli 800 taalan hintoja, johon tulisivat vielä rahti, tulli ja verot päälle. Turha koputella Yllätys yllätys, pieniksi jääneistä valmistumismääristä huolimatta Lahdesta Monacoja löytyy kolme, Kouvolasta yksi, samoin kuin Kokkolasta ja vielä yksi Riihimäen suunnalta. Konehuoneen, takakontin, ovet ja oviaukot hän hioi pellille, pohjasi epoksilla ja maalasi kaiken itse. Tämän jälkeen se siirtyi Salon Esalle korjattavaksi varustettuna 1971 puskurilla, takavaloin ja ilman pakkivaloja. Sittemmin auto on ollut samalla omistajalla ja Raimon jäljiltä auto on nyt lattiavaihteinen. Korin hän hioi puhtaaksi alkuperäisestä maalista omin käsin ennen maalarille kiikuttamista. Takakontin lattiaan Raimo teki pienen korjauksen ja muokkasi kokonaan uuden takaikkunan alareunan vanhan täysin lahonneen tilalle. Kori oli osittain valmiiksi hiottu, minkä yhteydessä oli korjattu Moparien perusviat, takahelmat ja etupyörien takakaaret
Harrasteautoon käytetään määrättömästi aikaa ja vaivaa eikä se ole ilmaistakaan. nä. Heinäkuun alussa 2023 tapahtunutta katsastusta edelsi reilu kolme vuotta aherrusta auton ympärillä. Tavaraa ja tunteja urakkaan upposi tolkuton määrä. Euromiehenä aiemmin vahvasti tunnettu Raimo suostuu jopa paljastamaan, että punainen metallihohtoväri lainattiin Toyotan värikartasta. Siinä yhteydessä Raimo oli tokaissut hänelle edessään näkyvän hyvän aihion, jossa on kaikki listat paikoillaan ja silmämääräisesti katsottuna tuosta ei ole mitään kateissa. Tuntimäärissä mitattuna Raimo oli Monacon kesäksi 2023 valmiiksi saatuaan maininnut työpaikallaan, että autopalapelin ympärillä käytetyillä tunneilla hän olisi yhtä hyvin voinut rakentaa omakotitalon. Auton aiemmasta historiasta Petri oli osannut kertoa Monacon olleen Nebraskassa yhden ja saman perheen omistuksessa siviiliautona, tyyliin siirtymällä vielä isältä pojalle. Katsastusmies oli auton ylös nosturille nostettuaan todennut, enpä taida paljon viitsiä koputella näin nättiä pohjaa. kertoo pommittaneensa raivokkaasti ennen kuin sai hänet suostumaan tehtävään. Turvana on jokin yhteinen näkemys korvauksesta, vaikka vääntöä vahingon sattuessa tulisi, pohtii Raimo. Jenkkipäässä edellinen omistajataho oli haalinut kasaan yhden ylimääräisen johtosarjan, ja bonuksena Raimolle siirtyi mukana tuplamäärä lampunpohjia, maski ja mittarit, eli käytännössä oikein hyvä varaosapaketti. Erinäisistä kiireistä ja sovituista maalausprojekteista johtuen pintavärin valmistuminen venyi heinäkuulta joulukuulle. Kyseessä on omistajansa näköinen, uniikki auto eikä sen vakuuttamista kan”Osa nippeleistä ei ylipäätään edes kuulunut tähän autoon.” nata unohtaa. Raimon itsensä leikkelemän maton alta löytyvät huolella maalatut ja siistit pohjapellit. Suorakylkisen auton peltien kittaaminen ja höylääminen kerroksittain kuntoon on savottana melkoinen ja oli jopa yllättänyt työmäärällään Arin. Perheen päämies oli toiminut paikallisena sherif. Kaupat Monacosta Petri oli aikanaan tehnyt pelkän valokuvan perusteella, ja oli silloin kertaalleen käynyt näyttämässä autoa Raimon kodin edessä. V8-MAGAZINE 75 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 75 ESITTELY Dodge Monaco 1970 MALINEN.indd 75 8.2.2024 12.20 8.2.2024 12.20
Vanha moottori sai väistyä talHAAVE 30 VUODEN TAKAA 76 V8-MAGAZINE Chevrolet Corvette Convertible 1967 V8 2 2024.indb 76 V8 2 2024.indb 76 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38. Alkuperäinen omistaja ei pystynyt maksamaan laskua ja näin Corvette jäi Erbenin omistukseen. Patrick löysi korvaavan moottorin dirt track -kilpa-autosta. Kun se sitten löytyy, niin usein uusi omistaja huomaa seuraavan totuuden: autolla on pitkä historia ja hän on vain väliaikainen huoltaja tässä ketjussa, joka tulee jatkumaan seuraavien omistajien toimesta. Kuka auton osti, se jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. 1990-luvulla Erben kuoli parikymppisen tyttöystävänsä aiheuttaman tapahtuman yhteydessä. Corvette sai maistaa maantietä ja Patrick kävi sillä useamman kerran Pohjoisja Etelä-Kaliforniassa, Las Vegasissa, Phoenixissä ja Boisessa. Auton omisti Carter Erben -niminen herra, joka pyöritti Corvette-korjaamoa. TEKSTI JA KUVAT KARI MÖRÖ C orvetten alkuperäinen omistaja on kadonnut historian hämäriin. Hän oli jonkinlaisen naistenmiehen maineessa alueella. Erbeniltä auton osti Patrick Cimijotti vuonna 1973. Erbenille Vette oli tullut moottorin korjaukseen. Patrick ajeli jonkin aikaa tyytyväisenä autoon, mutta alkuperäinen väri Goodwood Green vaihtui ajan tyyliin sopivaan syvään kaakaonruskeaan. Oikean harrasteauton etsiminen on aina oma prosessinsa. Mutta se kannatti. Seuraava varma havainto autosta kertoo, että se oli vuonna 1973 Renossa Nevadassa. National Corvette Restoration Societyn shipping datan raportista selvisi, että uutena auto myytiin New Yorkin osavaltioon. Hän muistelee auton toimineen aina hyvin, mutta 327 cid 300 hv moottori alkoi osoittaa väsymisen merkkejä. Virallinen tuotantopäivä on 16.1.1967 ja Vette lähetettiin St Louisin tehtaalta Rupp Chevrolet -nimiselle dealerille Lynbrookin kaupunkiin New Yorkissa. Lähes 30 vuotta on pitkä aika suunnitella, että haluan Goodwood Green -värisen 1967 Corvetten
Patrick kuvasi suorituskykyä sanoilla ”It would go!” Corvetten seuraava muutos oli maalaus ja nyt väriksi tuli vuorostaan oranssinpunainen. Vain osa puskurin kiinnikkeiden pulteista ja muttereista ovat uusia. Lopulta Don ratkaisi ongelman Edelbrockin kaasuttimella. Keulan ilme pysyy hyvin yhtenäisenä, kun lamppuluukut ovat kiinni. Mittaristo kunnostettiin ja lukemattomat muut yksityiskohdat on hierottu pieteetillä kuntoon. Moottorissa on Keith Blackin hypereutectic männät, Duntov nokka-akseli sekä kannet, jotka kestävät lyijytöntä bensaa. Vuonna 1993 Patricia lähestyi herrasmies nimeltä Donald Webb, joka halusi ostaa auton. Auto purettiin ja osat luetteloitiin. Verhoukset uusittiin samalla, mutta Don painottaa kojelaudan ja myös tavaratilan luukun verhousnauhan olevan Kulmittain edestä katsottaessa tulee ilmi, kuinka voimakkaasti lokasuojat on muotoiltu. Viritetyllä 400 cid lohkosta rakennetulla moottorilla oli taipumus ylikuumeta. Moottorissa oli isoilla venttiileillä varustetut kannet, kaksi nelikurkkuista kaasutinta sekä kaikki ”mausteet”. Esimerkiksi pultit ja mutterit puhdistettiin ja käsiteltiin uudelleen. Vuonna 1996 tuli oikea aika aloittaa auton entisöinti, joka kesti kolme vuotta. Samalla menivät uusiksi myös alusta ja rättikatto. Kohti entisöintiä Don kertoo auton olleen todella nopea tuolla 412 cid moottorilla, mutta ei aivan ongelmaton. Ensin hän kokeili alkuperäistä Holleyta, mutta se kärsi alipainevuodoista. Don otti auton mukana tulleen alkuperäisen lohkon esiin ja päätti kunnostaa siitä kivan moottorin. Alustan osat jauhemaalattiin mustaksi. Sivuputkien alumiiniset kotelot ovat aika massiiviset, mutta niissä on hyvä lämpöeristys. Luukut auki autolle tulee hivenen säikähtänyt ilme. Eli jalkoja näihin ei polta. Suurin osa auton osista on alkuperäistä. Patrickilla ei ollut tarvetta myydä autoa, mutta hänestä tuntui, että Don on oikea ihminen pitämään hyvää huolta Corvettesta. Moottorista tehtiin L79-klooni, eli 327 cid 350 hv spekseihin. Kaasuttimina toimivat 450 cfm Carter AFB:t, mutta imusarja ei kuulunut näille kaasuttimille ja asennus oli tehty sovitekappaleilla. Tämän jälkeen hän testasi muitakin Holley-kaasuttimia, mutta mikään niistä ei suostunut toimimaan kunnolla Nevadan kuumuudessa. Ilma pakkautuu alle ja keulalla on tapana nousta kovissa nopeuksissa. Ilmiö ei haittaa suomalaisilla maantienopeuksilla, mutta vanhojen road test -raporttien mukaan asia muodostuu ongelmaksi 200–250 km/h nopeuksissa. ”Vanha moottori sai väistyä tallin nurkkaan ja tilalle asennettiin 412-kuutiotuumainen pikkulohko.” V8-MAGAZINE 77 V8 2 2024.indb 77 V8 2 2024.indb 77 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38. Lopulta moottori poltti venttiilin, mikä vei korjaussuunnitelmaan. Keulan patti on eksoottinen ajatus. HAAVE 30 VUODEN TAKAA lin nurkkaan ja tilalle asennettiin 412-kuutiotuumainen pikkulohko. Kaasuttimet teettivät Donille ongelmia. Elämän tilanteet muuttuvat, ja Patrick omisti myös uudemman Corvetten, eli vanha 1967 avo ei ollut enää niin aktiivisessa käytössä
Myöhemmin kävi niin, että Corvette Mike myös osti 1967 avo Corvetten. Lopuksi auto palautettiin alkuperäiseen Goodwood Green -väriin. Vuosien kuluessa tallissani on asunut useampi C2 Corvette, mutta sitä 1967-mallista ei vain ole sattunut kohdalle. Aikataulu auton katsomiselle lyötiin lukkoon, ja Mike oli jo lähdössä Corpus Christiin, kun auton omistaja soitti perän hajonneen. Suomen päässä samaa positiivista tarinaa jatkoi Jake, joka käytti Vetten katsastuskonttorilla. Lopulta pääsin kiinni Corvette-kantaan 1964 Coupella ja totesin tämän olevan minun juttuni. Mike oli kehunut auton toimineen hyvin matkalla Santa Barbarasta Los Angelesiin. Uustuonnin myötä päästiin ostamaan maailmalta autoja, mutta 1967 Corvette oli liian nuori tuotavaksi. USA:n taloutta ravistellut subprime-kriisi 2007–2010 vaikutti myös klassikkoautojen hintoihin. Kaverini Mike Los Angelesista (syntyjään rovaniemeläinen kaveri) keskusteli omistajan kanssa ja auto vaikutti hyvältä projektilta. Ja vielä sekin, että auton ympärillä pyöri toinen asiasta kiinnostunut. Hirmuinen 1967 Corvette-kuume Kuume vuoden 1967 Corvettea kohtaan oli repinyt minua useamman vuosikymmenen. Tein selkeän päätöksen, eli Corvette ajetaan kotiin Ouluun Janakkalasta. Hän viimeisteli auton National Corvette Restorers Societyn tuomareiden mielestä huippunsa, eli Top Flight -tasoon. Tiedettiin, että tinkuuvaraa hinnassa ei juuri ollut. 26.1.2011 Mike nouti Corvetten Donilta ja minusta tuli lopultakin 1967 Corvetten omistaja. Jäimme odottamaan korjausta. Mike lähti uudestaan asialle ja juttumaan Donia. Kolarikorjauksia Vettestä ei löydy, eli kaikki vaikutti hyvälle. Hankinnan vaikeuden teki se, että 1967 Corvette on erityisen haluttu kaikista C2-korimalleista. 1968 tuli täysin uusi korimalli, ja yhden vuoden takia ei lähdetty keskikonsolia muuttamaan. 1967 oli viimeinen vuosimalli tätä korimallia ja sitä pidetään erityisen onnistuneena sekä teknisesti että muotoilun yksityiskohdiltaan. Kun laski Corpus Christin auton hinnan ja sen kunnostamisbudjetin, näytti Excel-taulukko armottoman tiedon: autojen hintaero oli suunnilleen tarvittavien osien hankintahinta. Auto oli suunnitellun budjetin ulkopuolella, mutta Mike pyysi autosta kuvia ja lähetti ne minulle. Mike kävi tarkastamassa auton ja totesi sen erittäin siistiksi. Tämä toinen oli Mike Vietro, Corvette Mike -liikeketjun omistaja. Kävi ilmi, että kyseessä oli Donin auto ja sehän näytti kuvissa todella hienolta. Don ajeli Vettellä seuraavat 17 vuotta, mutta muutettuaan Kalifornian puolelle Santa Barbaraan hän alkoi miettiä, mitä tehdä Corvettelle. 1967 käsijarrun kahva siirrettiin keskelle autoa kojelaudan alta, mutta sähköikkunoiden katkaisijoita ei sijoitettu uudelleen. alkuperäisiä. Kotimatkaa kertyi 560 kilometriä, ja sen aikana Vette vaati vain bensaa tankkiin. Lopulta kypsyi ajatus Corvetten myymisestä. Mietin mitä tehdä. 78 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 78 V8 2 2024.indb 78 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38. Väitteet hyvin toimivasta ja voimakkaasta moottorista eivät olleet mitenkään tuulesta temmattuja. Rikkinäisenä omistaja ei halunnut autoa myydä, vaan halusi korjata perän. Sattumalta Craigslistiä selatessaan Mike huomasi Santa Barbarassa myynnissä olevan 1967 Corvetten. Ensin ei ollut rahaa, ja Suomen autoverotus teki ajatuksesta aivan mahdottoman.” Etulokasuojien ilmanpoistoritilät ovat 1967 täysin toimivat ja ainutlaatuiset verrattuna muihin C2 Corvetteihin. Tallissa oli muitakin harrasteautoja ja Corvette jäi koko ajan vähemmälle käytölle. Ensin ei ollut rahaa, ja Suomen autoverotus teki ajatuksesta aivan mahdottoman. Annoin Mikelle selvät ohjeet: mene ja osta se! Älä tinkaa hulluna ja suututa Donia vaan otetaan auto talteen. Tämä oli se hetki, jolloin totesin, että nyt 1967 Corvette on hankittava ennen kuin hinnat karkaavat tavoittamattomiin. Ajamalla uuteen kotiin Auto saapui keväällä 2011 Suomeen, ja lähdimme toukokuussa hakemaan sitä Janakkalasta. Vuonna 2010 Teksasista Corpus Christistä löytyi elämää nähnyt, mutta ajokuntoinen sininen 1967 avo Corvette, joka oli 327 cid 350 hv yksilö. Tämä näkyy tietysti ostajan kannalta harmillisen korkeina hintoina. 1963–64 ritilöiden tilalla oli koristesyvennykset ja 1965–66 kolme korkeaa toimivaa aukkoa
Renosta Nevadasta paikallistin Google-haulla naisen, jolla oli sama sukunimi ja sähköpostiosoite. Patrickin kommentti hänen nähtyään kuvat autosta 20 vuoden jälkeen on kerrassaan hulvattoman hauska: ”The vehicle looks beautiful...kind of like seeing an old girlfriend after a number of years and discovering that she has held up much better than you.” 1967 Corvette on koko C2-sarjan puhdaslinjaisin. Kesä 2011 meni ihmetellessä uutta hankintaa ja tutustuessa auton luonteeseen, näillä kaikilla on aina omat pikku oikkunsa. VANHA OMISTAJA LÖYTYY Hyvällä onnella onnistuin löytämään Patrick Cimijottin, joka omisti Vetten 1970-luvulta aina 1990-luvulle. Mittaristo edustaa eurooppalaista tyyliä, eli isot mittarit ja vähän varoitusvaloja. Toki tehtävälistalle päätyivät kummasti kumisevat pakoputket, hiukan takerteleva kytkin ja lämpimällä koneella huono käynnistyvyys. 1967 mallien erikoisuus: ovissa on metalliset GM Mark of Excellence logot. Lopulta vika löytyi sähköistä. Suurin osa merkeistä riisuttiin pois rikkomasta auton linjoja. Voimaa ja kykyä ottaa mutkat on, mutta istuimet eivät tarjoa yhtään sivuttaistukea ja vain lannevyöllä koitetaan pysyä paikoillaan. Viriviri moottori, eli 412 cid pikkulohko, joka oli siirretty Corvetteen dirt track -kilpa-autosta. Corvette osoittautui mainioksi ostokseksi, yllättävän räminävapaa ja mukava ajaa. Ensimmäisenä tutkittiin tuota käynnistymisen sitkautta, ja Don oli jo eristänyt polttoainelinjoja ilman toivottua tulosta. Patrick paljastui mukavaksi herrasmieheksi, joka kertoi paljon auton historiasta. Intensiivisen V8-MAGAZINE 79 V8 2 2024.indb 79 V8 2 2024.indb 79 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38. Lähetin hänelle viestiä, ja kerroin etsiväni auton edellisiä omistajia. Kysymykseen, tunteeko hän tai onko hän sukua Patrckille, tuli nopeasti vastaus: Patrick on hänen aviomies. Corvette ja rouva Cimijotti kuvattuna Kennedy Memorialin luona Kaliforniassa Whiskeytown padon lähellä. Nämä kuvat tulivat sähköpostin liitteenä ja hän pahoitteli, että ei löytänyt kuvia edellisestä vaiheesta, kun auto oli 1970luvulla muodikkaasti suklaanruskea. Ohjaamo kuvaa hyvin ajan henkeä. Larry Shinodan piirtämät korilinjat ovat ajattomat ja hivelevät silmää vielä 61 vuoden jälkeen ensiesittelystä. Tyylikkyyttä sen sijaan sisustasta löytyy senkin edestä
Hauska yhteensattuma oli vielä se, että XIX-alkuisia rekisterinumeroita sai Keski-Suomessa vuoden 1966 loppupuolella, ja Corvette valmistettiin tammikuussa 1967. Tuon kaasuttimen kanssa päädyin ongelmiin, eli toisiokurkkujen avautuessa voimaa ei tahtonut tulla. Jatkojalostus Jokainen jättää oman käden jäljen auton habitukseen, ja eihän valmiin auton ostaminen edes ole mahdollista. 1979 ei vielä puhuttu mistään C1-, C2tai C3 -korimalleista vaan käytettiin kunnollisia nimiä. Matkan reitti kulki Norjasta Etelä-Ranskaan ja pohjoisin paikka oli Oulu. Hän tutki asiaa ja emme saaneet Holleylla autoa enää toimimaan oikein. Nämä niskatuet parantavat istuinmukavuutta kummasti pitkillä matkoilla ja katto alhaalla ajaessa rikkovat ilman pyörteilyn niskassa. Postiluukusta kolahtaen saapunut Super Chevy Magazine syyskuu 1982 selvitti ajatukset: Doug Marion oli kirjoittanut jutun Goodwood Green -värisestä 1967 Coupe Corvettesta ja auto iski kuin miljoona volttia! Vihreä 1967 Corvette pitää hankkia tavalla tai toisella. Nyt ainakin kesän 2023 kaasuttaja toimi juuri niin kuin pitääkin. Vastaus oli, että mustat kyllä, mutta MR ei. Epätoivon vallatessa mielialan viimein kävi mielessä olisiko vika puolassa. Liikenteessä näin yhden uuden auton, missä rekisterinumero alkoi XIX. Hankin tilalle 670 cfm Holley Street Avengerin. Reiät olivat miten sattuu, eli linjaukset eivät osuneet kohdalleen ja muutenkin koko laitos vaikutti hyvin epämääräisen oloiselta. Uusi puola pois ja asensimme tilalle tallin nurkasta löytyneen vanhan puolan. Radiohäiriösuojat löytyvät paikallaan, venttiilikopat ovat 300 hv version peltiset, mutta imusarja on 1960 hot rod -osa Edelbrock C4B. Ajatuksena oli myös korvata Edelbrockin tarvikeimusarja joko alumiinisella L79-moottorin imusarjalla tai sitten saman ikäisellä valurautaisella L75-moottorin imusarjalla. Kokeilimme toista Holleyta ja sama ongelma yhä. Jari tarkasti kaasuttajan ja asensimme sen sitten autoon. Päätös piti tehdä, että laitetaanko Holleyn kaasutin vai siirrytäänkö Sinper EFI ruiskuun. Tarkastuksessa kyseltiin, että tuleehan autoon mustat MR-alkuiset kilvet. Vuonna 2013 auton ilmettä kuitenkin piristettiin Stinger-tyylisellä raidalla. Jari avasi kaasuttajan ja totesi, että tämä on nyt se kuuluisa maanantaikappale. Sivuputkien suojakuoret ja sokea peräpaneeli ovat sattumalta peräisin 1967 Corvettesta, eli ne ovat hillittömällä tuurilla ihan oikean ikäiset. Uusi kaasuttaja oli tehtaalla kasattu keskimäärin sinne päin, mutta ei ihan oikein. Ensimmäisenä hankin nuo tiiliskiviltä vaikuttavat alkuperäiset niskatuet. Vette käytettiin suoraan museoajoneuvotarkastuksessa ja se sai museoauton statuksen ilman ongelmia. Kumiseva ja resonoiva pakoputkisto oli seuraava helposti hoidettava ongelma. Kaasutin saatiin säädettyä kohdalleen, mutta 2023 keväällä oltiin jälleen sen kimpussa. Säädin aikani kaasuttajaa edestakaisin ja lopulta kysyin neuvoja Esko Mäenpäältä. Vanhat ja kovahkot valkoraitarenkaat saivat väistyä punaraitarenkaiden tieltä, ja nämäkin löytyvät vuoden 1967 optiolistalta koodilla QP1. Koeajolla alkoi koneelle maistua jälleen kierrokset aina 6500 rpm alueelle asti. Viimeiset kiusaukset Vetten maalaus oli hyvässä kunnossa, ja se kiillotettiin kertaalleen Suomessa uudestaan. Stinger-raita oli tarjolla vuonna 1967 vain isolohkoisten Corvettejen konepeittoon. Aate alkoi itää umpiluussa. Matalaselkänojaisiin istuimiin on todellakin saanut tilattua koodilla A82 niskatuet. Kohokammiot tulvivat ja muutenkin Holley oli sekaisin kuin seinäkello. Siksi Corvettea on muokattu varovasti oman maun mukaiseksi. KUIN SÄHKÖISKU Corvetten muodostuminen haaveautoksi alkoi Pata Ekmanin kaksiosaisesta artikkelista ”Corvette”(V8 2 ja 3/79). Keski-Suomen läänissä. 2019 Holley alkoi jälleen oikutella, ja säätöjä tarkastettiin Jari Pirisen kanssa. Muodot tekivät vaikutuksen, mutta tuolloin ei ollut selkeää suosikki korimallia. Koko idean vuonna 1982 teki täysin absurdiksi Suomen pieni Corvette-kanta, Suomen autoverotus, oma ikä, joka oikeutti vain mopolla ajoon, ja millä rahalla tuon kaltaisen ihmeen pystyy hankkimaan. Jack Panzica USA:sta teki Euroopan kierroksen 1966 Corvettella kesällä 2012. Kavereita tulee harrastuksen myötä ympäri maailmaa. Kun huomasin tuon olevan roomalaisina numeraaleina 19, ja X-kilvet olivat jaossa aikanaan 327 cid pikkulohko on ulkoisesti hyvin lähellä alkuperäistä ilmettä. Periaatteessa tuollaiset kilvet olisi voinut saada autoon uutena vuonna 1967. Ajatuksena oli jokin kiva erikoiskilpi, ja vuosia sitten päätetty HIS-67 yhdistelmä alkoi tuntua hiukan itseriittoiselta idealta. Päätin vielä kerran mennä perinteisellä Holleylla ja uusi 670 cfm Street Avenger laitettiin tilaukseen. Asioilla on tapana järjestyä jollakin aikavälillä, ja 29 vuotta myöhemmin tallista löytyi Goodwood Green 1967 Corvette. Eli hyvin toimivaa kombinaatiota ei lähdetty häiritsemään vaan Edelborckin imusarja saa olla aivan rauhassa paikallaan. Konetila oli Donin jäljiltä aivan hyvä, mutta hänen kaasutinkokeilunsa jälkeinen ratkaisu Edelbrock oli turhan korkea. Tarkempi tutkimus osoitti, että eihän se Edelbrock olekaan tuiki tavallinen Performer-imusarja vaan Don oli jostakin löytänyt 1960-luvun C4B:n. Ilman Mikan apua vian etsinnässä olisi voinut mennä todella kauan, mutta ammattimies tietää mitä tekee. Päädyin koko auton ylittävään raitaan ja valitsin raidan väriksi vaaleahkon vihreän, mittaamisen jälkeen Mika Kärki selvitti, missä kosketushäikkä oli. Solid Axle -malli puhutteli 1950-lukuisella muotokielellä, Mid Year näytti keulansa puolesta kummalliselta ja Shark-korimalli oli kerrassaan raju ilmestys. Alkuperäinen ilmanpuhdistaja ei tahtonut mahtua konemuovin alle. Olin ostellut kymmenen vuoden aikana varastoon alkuperäisten sivuputkien osia ja auton alla kulkevat putket vaihtuivat N14-koodia totteleviin sivuputkiin. 80 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 80 V8 2 2024.indb 80 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38
Hinta vaikutti kohtuulliselta, varsinkin, jos verrataan alkuperäisiin Kelsey-Hayes-leimoilla oleviin ensiasennusvanteisiin. Kannattiko tämä sitten. Auton pitäisi muuttua hivenen jouhevammaksi käyttää uudella nokalla. Ratkaisuksi löytyi Silver Sport Transmissionin perfect . t -sarja, joka sisältää kaiken kytkimen ja kardaaniakselin väliltä voimalinjaan. Vettessä oli paikallaan alkuperäiset Rally Wheels -vanteet, mutta vuonna 2018 tuli vastaan Corvette USA -. ”Kotimatkaa kertyi 560 kilometriä, ja sen aikana Vette vaati vain bensaa tankkiin.” V8-MAGAZINE 81 V8 2 2024.indb 81 V8 2 2024.indb 81 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38. Seuraava muutos on todennäköisesti vanhan Duntov nokka-akselin vaihto modernimpaan hydrauliseen rullanokkaan. joka ei erotu voimakkaasti tumman vihreästä korista. Välillä suunnitelma tuntui ihan toivottomalta toteuttaa, mutta yllättäen se haave toteutui väriä myöten. Täydestä sarjasta käytettyjä Kelsey-Hayes-vanteita pyydetään yli 20 000 USD. Allekirjoittanut kuvassa selin, Jarkko Rannelma keskellä ja puhelimessa puhuu Mika Kurkipää. Raita sai lähteä muutaman vuoden kuluttua, mutta teippi on helppo poistaa ja nyt palattiin takasin alkuperäiseen tyyliiin. mättä kierrosherkkyyttä ylärekisterissä. Kevät 2016 oli jo niin pitkälle, että auto joutuisi telakalle turhan pitkäksi aikaa, jos vielä yrittäisi mahduttaa johonkin väliin Muncie M20 -vaihteiston remontin. rman mainos, jossa kerrottiin heidän alumiinisten bolt on -vanteiden olevan erinomaista laatua. Koko auton ylittävä raita ei ole malliltaan omia aivoituksia vaan tämän kaltaisia raitoja maalattiin 1963–67 Corvetteihin tehtaan toimesta COPO-ohjelmassa ainakin kuuteen autoon. Muutos oli auton suorituskyvylle ja ajomukavuudella täysi kymppi, ja nyt numbers match M20 Muncien voi kaikessa rauhassa kunnostaa. Lähes 30 vuotta on pitkä aika suunnitella, että haluan Goodwood Green -värisen 1967 Corvetten. Sarjassa tulee Tremecin TKO500-viisivaihteinen vaihteisto, jossa viitonen on 0,68 välitetty ylivaihde ja ykkönen sekä kakkonen ovat alkuperäistä tiheämmät välitykseltään. Aikaisemmin mainittu kytkimen oireilu ei ajamalla parantunut, ja toisaalta nopeassa vaihdossa kakkosvaihteen kytkeytyminen rusahtamalla antoi ymmärtää voimansiirto-ongelmien olevan kasvusuunnassa. Suurin ero Corvette USA:n vanteilla alkuperäisiin on kiillon määrä. Vääntöä saadaan siirrettyä alas menettä1967 vuosimallin erikoispiirre on rekisterikilven yläpuolelle sijoitetut peruutusvalot. Kyllä kannatti! 28.5.2011 Finnvetten pihalla valmiina lähtöön kohti pohjoista. Reprot saa huomattavasti halvemmalla. Nämä reprot on kiillotettu huomattavasti tarkemmin kuin ensiasennusvanteet vuonna 1967
ROMPEPÄIVÄT JA SUVIAJOT Luuniemen tapahtuma-alue, Iisalmi: SA-HK Savon kerho 24.–26.5. Hyrylä (Burger King) 2.3., 6.4., 4.5., 8.6. CUSTOM MOTOR SHOW, JÖNKÖPING, RUOTSI 2.–4.5. VINTAGELAND – VINTAGE-, ANTIIKKIJA KERÄILYTAPAHTUMA Aino Areena, Järvenpää: Weird Antiques, Materock 23.3. KOUVOLA SWAP & MEET Ravirata, Kouvola: FHRA Kouvola Club 25.5. SUPER MOTOR WEEKEND, SVENLJUNGA, RUOTSI 25.–26.5. Kerava (Neste) 8.3., 12.4., 10.5., 15.3. H-DCF JUHANNUSRALLI (H-D, BUELL) Eckerö Camping, Ahvenanmaa: Harley-Davidson Club Finland 24.5. AMERICAN CAR SHOW KOKKOLA Kokkola 21.–23.6. ILTA-AJELU Mobiilihalli, Koria (lähtö): Kymen Automobiilikerho 29.5. KOLMOSTIEN KONEPÄIVÄT (MUSEOIKÄISET KUORMAAUTOT, VANHOJA KONEITA, HYTITTÖMÄT TRAKTORIT) Kauppakeskus Komppi, Ikaalinen: Parkanon Mobilistit 25.–26.5. SATAKUNNAN MOBILISTIEN AJOKAUDEN AVAJAISET JA VAPPUAJELU Pori: Satakunnan Mobilistit 1.5. TEST N’ TUNE, GARDERMOEN RACEWAY, NORJA 25.–26.5. HARRASTEAJONEUVOTAPAHTUMA Ex-Kohon mailatehdas, Tammela: Vanhat Roinat 29.5. AMCCF SUSISAFARI Mynämäki: AMC Club Finland 2.3. KUZTOM & BBQ (OMARAKENTEISET AJONEUVOT VUOTEEN 1970 SAAKKA), ORUST, RUOTSI 26.5. KIIHDYTYSAJON TESTIPÄIVÄ Motopark, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association 24.–25.5. AMERICAN CAR SHOW, MC HEAVEN, TUNING CAR SHOW, MOTORSPORT, CLASSIC CAR SHOW, CUSTOM TRUCK SHOW, MOPO TUNING Helsingin Messukeskus, Itä-Pasila, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 13.4. HAKAPIRTTI MEETING (HARRASTEAJONEUVOT) Hamina: Kujansuu MC 18.5. EN DAG PÅ STRIPPEN (EDRS), EMMABODA, RUOTSI 18.–19.5. WINTER SWAP MEET Teivon Ravikeskus, Tampere: FHRA Tampereen seutu 23.3. 24.2.) 2.3. Raasepori (Karjaan ABC) 1.3., 5.4., 3.5., 7.6. MP-TREENIPÄIVÄ Botniaring, Jurva: Botniaring 20.–21.5. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club, Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm.) 9.–10.3. VETERAANIKILPAMOOTTORIPYÖRIEN KILPAILU (NC, NO, CUP) Botniaring, Jurva: Suomen Veteraanikilpamoottoripyöräkerho 25.5. GÄRDESLOPPET, TUKHOLMA 31.5.–2.6. Viikkokokoontumiset Hollola (Kukonlinna) Keskiviikko klo 18.00– Kaarina (Neste/Hesburger) Lauantai klo 17.00– Oulu (Nallikarinranta) Perjantai klo 20.00– Pori (Tiilimäen Neste) Perjantai klo 20.00– (ei kk:n 1. AUTO HISTORIC RALLI (HRT, NEAFP) Kouvola: Kouvolan Seudun AU 18.5. VATAJAN ROMPETORI Lantula, Sastamala: Lantulan seudun kyläyhdistys 25.5. VILPPULAN HISTORIC TALVIRALLI (HRT) Vilppula: European Speed and Rally Club 24.2. H-DCF TALVIRALLI Hotelli Siuntio, Siuntio: Harley-Davidson Club Finland 16.–17.3. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club, Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm.) 19.5. ROMPETORI Auran Nuortentalo, Aura: Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat 25.5. CLASSIC CAR CRUISE PARADE, CRUISING, CAR SHOW Helsinki 25.5. TIMEWINDER NOSTALGIFESTIVAL, HUNDESTED, TANSKA 25.5. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club, Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm.) 27.4. V8 THUNDER RACE (FRC) Kemora, Veteli 25.–26.5. CLASSIC MOTOR MARKNAD, VÄSTERÅS, RUOTSI 6.4. Heinola (VR) 6.4., 4.5., 1.6. Lahti 13.4., 11.5., 8.6. KIIHDYTYSAJON SM-OSAKILPAILU Motopark, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association 25.–26.5. DIXIE CAR MEET, TYSTBERGA, RUOTSI 25.5. Nummela (Hiidenpirtti) 9.3., 13.4., 11.5., 8.6. KESÄ-RESTAURANTA ROMPETORI Mobilian tiemestaritukikohta Kisaranta, Kangasala: Tampereen Seudun Mobilistit Pohjoismaat ja Viro 9.3. LAPUA MOTOR SHOW Patruuna-Areena, Lapua: Vintage Car Club 13.–14.4. AMERICAN STREET MEET, ØLSTYKKE, SJELLANTI, TANSKA Cruisingit Alajärvi (ABC/S-market) 5.4., 3.5., 7.6. AMERICAN CAR SHOW OULU Ouluhalli, Oulu: American Car Club Oulu 12.5. TEST & TUNE, GELLERÅSEN/KARLSKOGA, RUOTSI 28.3.–1.4. RAUTALANKA CRUISING JA ÄIJÄLÄN RAUTALANKALAUANTAI Äijälän seurantalo, Laukaa: Äijälän kyläseura, Studio Kolumpohja, Rautalankaorkesteri Galaxie 27.–28.4. MOTORSHOW Karhuhalli, Pori: Satakunnan Messut 3.3. AJOHARRASTUSJA KERÄILYTAPAHTUMA TALVIHEIKKI Turun Messukeskus, Turku: Turun Seudun Mobilistit 9.3. HYMYILEVÄN MOTORISTIN KEVÄTPÄIVÄ Niemen satama, Lahti: Suomen Moottoripyörämuseo 18.5 402 M STREET OUTLAW -KIIHDYTYSPÄIVÄ Pudasjärven lentokenttä: Taivalkosken Moottorikerho 18.5. Kiihtelysvaara (Susivaara) 1.5 , 5.6. DRIFT SM Espoo: Radalle Urheiluautoilijat 24.–25.5. HOT ROD & ROCK SHOW Tampereen Messuja Urheilukeskus, Tampere: FHRA Tampereen seutu 28.4. MÄLARDALEN OPEN, KJULA DRAGWAY SEGELTORP, RUOTSI 18.–20.5. Mäntsälä (Juustoportti) 23.2., 29.3., 26.4., 31.5., 28.6. Järvenpää (ST1) 16.3., 20.4., 18.5. TOUKOTAIWAL AJO (YLI 25 V. FJDC KULMAKORVEN AJOPÄIVÄ (MAASTOHENKILÖJA PAKETTIAUTOT) Espoo: Finnish Jeep Drivers’ Club, Kulmakorpi Off Road Park (ennakkoilm.) 9.5. AJONEUVOT) Keminmaan Autotalon piha – Liakan NS – Motelli Käpylä, Keminmaa: Lounais-Lapin Euroautoilijat 18.5. V8 THUNDER CARS, ANDERSTORP, RUOTSI 5.5. KUNINKAANTIEAJO Mobiilihalli, Koria (lähtö): Kymen Automobiilikerho (ennakkoilm. VÅRGÅRDA NATIONALS, VÅRGÅRDA DRAGWAY, RUOTSI 11.5. Tapahtumakalenteri Kotimaa 24.2. Helsinki (kauppatori) 1.3., 5.4., 3.5., 7.6. MP-AJOHARJOITTELU Daytona Circuit, Akaa: Paronin Pojat 28.5. V8 THUNDER RACE (FCR) Kemora, Veteli 26.5. Kajaani (ABC) 2.3., 6.4., 4.5., 8.6. 30.4.) 25.5. CLASSIC MOTORSHOW Lahden messukeskus, Lahti: RLO Events 6.4. HISTORIC RACE CUP Alastaro Circuit, Virttaa: Historic Race Finland 17.–18.5. DRIVE IN VAGNSHALLEN Vaunuhalli, Bennäs/Pietarsaari: Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap 18.5. Klaukkala (Jäähalli) 24.2., 30.3., 27.4., 25.5., 29.6. TURENGIN KEVÄTKARKELOT Lyylinpuisto, Turenki: Janakkalan kunta, Hämeen Mobilistit 25.5. TALVIPÄRINÄÄ SEUTULASSA Seutula, Vantaa: VMPK Stadin Pärtsärit 2.3. ITÄHARJUN AJOT Turku: Itäharjun Ajot 19.5. Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää sähköpostiosoitteella toimitus@veekasi.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. O.K. pe) Raisio (Bilteman kahvio) Keskiviikko Riihimäki (Ullan Pakari) Keskiviikko klo 18.00–20.0 Vaasa (Kivihaan ABC) Perjantai klo 19.00– Vääksy (Jokiranta) Torstai klo 16.00–19.00 KOONNU T: HANNEL E HATANP ÄÄ 82 V8-MAGAZINE V8 2 2024.indb 82 V8 2 2024.indb 82 7.2.2024 17.38 7.2.2024 17.38. AMERICAN CAR SHOW KOKKOLA Kokkolan Urheilutalo, Kokkola: American Car Drivers Kokkola 22.4. STUMPEMARKED, HERNING, TANSKA 27.4. Vantaa (Tikkurilan Heureka) 15.3., 19.4., 17.5., 21.6. HELATORSTAIAJOT – AHS:N 60 V. KEVÄT-RESTAURANTA ROMPETORI Mobilian tiemestaritukikohta Kisaranta, Kangasala: Tampereen Seudun Mobilistit 11.–12.5. Porvoo (Kuninkaanportti) 24.2., 30.3., 27.4., 25.5., 29.6. TALVITREFFIT Ilola, Valkeakoski: Finnish Jeep Drivers’ Club (ennakkoilm.) 2.–3.3. VÅRMØNSTRINGEN, BERGEN, NORJA 10.–11.5. KESKI-SUOMEN MOOTTORIPYÖRÄNÄYTTELY Hipposhalli, Jyväskylä: Jyväskylän Moottoriklupi 20.–21.4. KORIAN MOBIILIHALLIN AVOIMET OVET JA AJOKAUDEN AVAUS Mobiilihalli, Koria: Kymen Automobiilikerho 27.4. TCC VÅRMARKNAD, TÖCKSFORS, RUOTSI 23.3. TEST & TUNE, SUNDSVALL RACEWAY, RUOTSI 25.–26.5. JUHLA-AJO Lähtökokoontuminen klo 9.00 Hotelli Gustavelund, Tuusula – Hirvihaara, Mäntsälä – Hotelli Gustavelund, Tuusula: Autohistoriallinen Seura (ennakkoilm.) 9.5. KEVÄTSAWUTUS Panssarimuseo, Parola: Hämeen Mobilistit 4.5. PÄIJÄT-HÄMEEN ROMPEMARKKINAT Jokimaan ravirata, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit 18.5. KIURUVESI SPRINT SM (HRS) Kiuruvesi 2.–3.3. HÄMEEN MOBILISTIEN HELATORSTAIAJOT Hämeenlinnan seutu: Hämeen Mobilistit 9.5. SLIPPIN’ AND SLIDIN’ – TALWIAJELU WANHEMMILLE HARRASTEAUTOILLE Kintaus: Jukka Toivakka, Jarkko Sironen 24.2. LEPPIHALLIN ROMPETORI Leppihalli, Loimaa: Kanteenmaan kyläyhdistys 1.5. KEVÄTPÄIVÄNTASAUS Fennosteel, Parkano – Ilvesjoki – Peräseinäjoki – Törnävä: Veteraanikuorma-autoseura 29.–31.3. VAN HÄJYYT (VAN, TRUCK) Parra, Teuva 24.–26.5. Pori (ABC Tikkula) 1.3., 5.4., 3.5., 7.6. AHS TALVIAJOT Lähtökokoontuminen klo 9.00 Vanha Unkka, Tuusula – Kerava – Söderkulla – Sipoo – Tuusula: Autohistoriallinen Seura (ennakkoilm. Vantaa (Rekolan Shell) 23.2., 29.3., 26.4., 31.5., 28.6. VAPPUCRUISING Pietarsaari: Jakobstadsnejdens Veteranbilssällskap 1.5. TAGADI RESTAURAATORITE PÄEV, TAGADI, HARJU, VIRO 9.5. CLASSIC TOUR Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit 4.–5.5. HARRASTEAJONEUVOJEN AJOKAUDEN AVAUS Metsämäen ravirata, Turku: Kobra CC, Suomen Tiepalvelumiesliitto, Mikaelin seurakunta 11.5. CLASSIC CARS AND CUSTOMS SUNDBY GÅRD, ORNÖ, RUOTSI 18.5. ÄITIENPÄIVÄ ROMPETORI Espoon Automuseo, Espoo: Espoon Automuseo 17.–18.5. MOBILIAN PERHEPÄIVÄ Mobilia, Kangasala: Mobilia, Tapahtumatytöt 24.–25.2
Tämän yksilön entisöinti kesti 14 vuotta, mutta tulos hipoo täydellisyyttä. Studebaker Studebaker Dictator 1935 Dictator 1935 Ainoa laatuaan Ainoa laatuaan Vuonna 1935 Studebaker Dictatoria ei valmistettu 5-Window Coupena, mutta sundomlainen Sven-Håkan Backman rakensi sellaisen omin käsin todella onnistuneella tavalla. Buick Roadmaster Skylark on yksi näistä malleista. 1953 näytteillä olleista unelmista neljä päätyi tuotantoon vuonna 1953. Juhlavuotta kunnioitetaan myös vapaapalokuntalaisten talkootyönä kunnostamalla miehistönkuljetusvanilla. V8-MAGAZINE 83 SeuraavaNro.indd 83 SeuraavaNro.indd 83 8.2.2024 11.40 8.2.2024 11.40. Ainutlaatuinen on auto muiltakin ratkaisuiltaan, viimeistelystä puhumattakaan. Ajan myötä Ford jäi seisomaan projektikuntoisena. Buick Roadmaster Buick Roadmaster Skylark 1953 Skylark 1953 Motoraman vetonaula Motoraman vetonaula GM esitteli unelma-autoja USA:ta kiertävässä Motorama-näyttelyssä. 3/2024 ilmestyy viikolla 13 Ford Convertible Ford Convertible 1941 1941 MAAILMAA NÄHNYT KUSTOM Juha Lähdeniemen 1941 Ford Convertible on ulkoisesti vanhan koulukunnan kustomreki. Se kustomoitiin ensimmäisen kerran joskus 50-luvun lopun tienoilla Kaliforniassa. Reilu kymmenen vuotta sitten se palautui Suomeen, ja nousi useamman tekijän työpanoksen jälkeen uuteen kukoistukseen nykyaikaisella tekniikalla varustettuna. Chevrolet Chevy Van G20 1990 Chevrolet Chevy Van G20 1990 Palokuntalaisten Vani Palokuntalaisten Vani Chevy Vanit ovat tuttuja työjuhtia monessa käytössä. Kaarinan VPK, nimestään huolimatta Turussa vaikuttava vapaaehtoinen palokunta täyttää tänä vuonna 125 vuotta