GRAND NATIONAL 75. Esittelyssä: Esittelyssä: FORD STATION WAGON “WOODIE” 1933 FORD STATION WAGON “WOODIE” 1933 CHEVROLET II NOVA 2D HT 1962 SPET CHEVROLET II NOVA 2D HT 1962 SPET PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 CHRYSLER NEWPORT CUSTOM 4D HT 1971 CHRYSLER NEWPORT CUSTOM 4D HT 1971 OSA 1: 1930-LUKU OSA 1: 1930-LUKU KUSTOMIEN KUSTOMIEN HISTORIA HISTORIA 75. GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW ROADSTER SHOW JUHLANÄYTTELY JUHLANÄYTTELY TEKNIIKKAA: MERCURYN CHOPPAUS VIERAILIMME: CLASSIC GARAGE JÄMSÄ SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 2/ 20 25 H IN TA 13 ,9 € fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold Ford Coupe 1937 Ford Coupe 1937 KUSTOM Red Red Dodge Polara avo 5.7L Hemi 1970 Dodge Polara avo 5.7L Hemi 1970 MODERNISOITU MODERNISOITU MUSKELI-MOPAR MUSKELI-MOPAR Kansi.indd 1 Kansi.indd 1 3.2.2025 13.03 3.2.2025 13.03
Perinteet säilyvät, vaikka maailma ympärillä muuttuu. fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold TOIMITUS Päätoimittaja Jarmo Markkanen AD Toni Lindström Avustajat Juha Airio, Bo Bertilsson, Paul Granvik, Hannele Hatanpää, Harri Jukarainen, Harri Kunnasvuo, Petri Laulajainen Peter S. Puhelin 020 735 4130* *Puhelun hinta 0,07 €/min + mpm/pvm. Tänä päivänä sama alkuajoilta tuttu innovatiivinen asenne on voimissaan, edelleen rakennetaan tuttuja 30-luvun vuosimalleja ja käytetään klassisia muutoksia: choppaus, fender skirtit, upotetut valot ja rekisterikilvet, DuVall tuulilasit…kaikki kuuluvat yhä roddarin työkalupakkiin. Linney, Heikki Malinen, Jim Maxwell, Kari Mörö, Heikki Parviainen, Juha Peltonen, Pekka Polvinen, Kai Salmio, Matti Saloranta, Joke Simonen, Erik Stigsson, Pekka Vaisto Sähköpostiosoite toimitus@veekasi.. HISTORIAN HAVINAA Grand National Roadster Show’ssa kohtasivat historia ja nykypäivä, kun näyttelyssä esiteltiin legendaarisia voittaja-autoja 75 vuoden varrelta. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että julkaisija saa korvauksetta käyttää sitä uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun, yleisölle välittämisen tai muun käytön yhteydessä toteutusja jakelutavasta riippumatta sekä luovuttaa oikeutensa edelleen ja muokata aineistoa hyvän tavan mukaan. Lehti ei vastaa taloudellisesti niistä vahingoista, jotka aiheutuvat mahdollisista ohjeissa olevista painotai muista virheistä. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön. Rakennetut autot olivat karkeita, mutta niissä huokui into, kekseliäisyys ja vahva tee-se-itse-henki. Puhelun hinta määräytyy soittajan voimassaolevan liittymäsopimuksen mukaisesti. Mihin on tultu, sen kertoi omalta osaltaan Grand National Roadster Show. Rakentelun juuret ulottuvat jo pyöreästi sadan vuoden päähän. Facebook-osoite www.facebook.com/V8Magazine ASIAKASPALVELU Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@fokusmedia. Varakkaat ihmiset tilasivat luksusautoja koritehtailta, mihin autoista kiinnostuneilla nuorilla, tavallisilla autoharrastajilla ei ollut varaa. Jarmo Markkanen jarmo.markkanen@veekasi.. Tallennamme puhelut laadun varmistamiseksi ja koulutustarkoituksiin. Ilmoitusasiakas on korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamasta mahdollisesta vahingosta kolmannelle osapuolelle ja/tai lehdelle. Customien historiasta kertovan Kustomraman uuden juttusarjan ensimmäinen osa vie alkulähteille, aina 1930-luvulle. Tämän numeron sisällössä esittäytyvät harrastuksen molemmat ääripäät. Samalla havahtui, kuinka pitkä hot roddingin historia eri muodoissaan jo oikeasti on. V8-Magazinen tilaajat ovat Fokus Media Finland Oy:n asiakasrekisterissä. Mahtavia taideteoksia. Yhtiöllä on oikeus käyttää tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin ja markkinatutkimuksiin henkilöstölain mukaisesti. Onhan tässä jotakin niin hienoa. KUVA STEPHAN SZANTAI V8-MAGAZINE 3 Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Vaikka voittoautot rakentavat tunnetut custom shopit, isolla rahalla, niin perusta ei ole muuttunut. Mistä on lähdetty ja minne on päädytty. TOIMITUSJOHTAJA Mikko Saastamoinen KAUPALLINEN JOHTAJA Ilmari Piela JULKAISIJA Fokus Media Finland Oy PAINOPAIKKA Poligrã jas grupa M kusala, Riika, Latvia ISSN 0780-2102 V8-Magazine on Aikakausmedia ry:n jäsen V8 2 2025.indb 3 V8 2 2025.indb 3 5.2.2025 13.34 5.2.2025 13.34. He alkoivat tehdä muutoksia itse omiin massatuotantoautoihinsa
26 DODGE POLARA CONVERTIBLE 5.7L HEMI Vuonna 1970 Polaran avomallia valmistettiin vain 842 kappaletta. 74 PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 Valkeakoskelaisen Petri Mäkisen mustanpuhuvan 1968 Pontiac Firebirdin vihaiselle ulkonäölle löytyy katetta, mistä Bad Birdin remmiahtimella ruuditettu 540-isolohko pitää huolen. Pertti Poutalan avo on vielä astetta erikoisempi, kiitos Hemi-tekniikan. TEKNIIKKAA 54 MERCURYN CHOPPAUS Janne Lepola otti käsittelyyn klassisen kustomin, sämpyläMercuryn, jonka kattoa laskettiin neljä tuumaa. Vantaalaisen Antti Blomroosin ´33 Ford on todennäköisesti ainoa STW-korinen vuosimallin yksilö pohjoismaissa. GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW ROADSTER SHOW JUHLANÄYTTELY JUHLANÄYTTELY TEKNIIKKAA: MERCURYN CHOPPAUS VIERAILIMME: CLASSIC GARAGE JÄMSÄ SUOMEN SUURIN JENKKIAUTOLEHTI 2/ 20 25 H IN TA 13 ,9 € fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media fokus media sama leikkaus molemmissa: black sama leikkaus molemmissa: bold Ford Coupe 1937 KKUUSTOMM STTOOOOOO SSSSTTO Red RRRRRRRRRRRR S R S R S R S RRRRRRRRR S R S R S R S RRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRRR T R T R T R T RRRRRRRRRR S R S R S R S RRR S R S R S R SS R S R S R S RRR S R S R S R S eeeeeeeeeeeeeee Re RRRe Re Re RRRe RRe RRRe Re Re RRRe Reee Re RRRe Re Re RRRe RRe RRRe Re Re RRRe Reeeeeeeee Re RRRe Re Re RRRe R ddddddddd ed eeed ed ed eeed eed eeed ed ed eeed eddddddddddddddd ed eeed ed ed eeed eed eeed ed ed eeed edddddddddddd ed eeed ed ed eeed eed eeed ed ed eeed eed e MERCURYN CHOPPAUS VIERAILIMME: CLASSIC GARAGE JÄMSÄ Dodge Polara avo 5.7L Hemi 1970 Dodge Polara avo 5.7L Hemi 1970 MODERNISOITU MODERNISOITU MUSKELI-MOPAR MUSKELI-MOPAR Kansi.indd 1 Kansi.indd 1 3.2.2025 13.03 3.2.2025 13.03 K A N S IK U VA P E K K A P O LV IN E N 4 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 4 V8 2 2025.indb 4 5.2.2025 13.34 5.2.2025 13.34. SISÄLTÖ 2/2025 KANNESSA 16 68 FORD STATION WAGON 1933 Woodiet ovat erittäin haluttuja ja suhteellisen harvinaisia. GRAND NATIONAL 75. Kuluva talvi kurvataan tyylillä, kun alla on täyskokoinen, isolohkolla varustettu Chrysler. Esittelyssä: Esittelyssä: FORD STATION WAGON “WOODIE” 1933 FORD STATION WAGON “WOODIE” 1933 CHEVROLET II NOVA 2D HT 1962 SPET CHEVROLET II NOVA 2D HT 1962 SPET PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 CHRYSLER NEWPORT CUSTOM 4D HT 1971 CHRYSLER NEWPORT CUSTOM 4D HT 1971 OSA 1: 1930-LUKU OSA 1: 1930-LUKU KUSTOMIEN KUSTOMIEN HISTORIA HISTORIA 75. 48 CHRYSLER NEWPORT CUSTOM 4D HARDTOP 1971 Mika Salovuori on talviautoillut jenkkiautoilla peräti viitenä vuosikymmenenä. ESITTELYSSÄ 16 CHEVROLET II NOVA 2D HARDTOP SPET 1962 Porilainen Hannu Vihanto oli käynyt vain muutaman kerran katsomassa kiihdytyskisoja, mutta niin vain innostus iski ja hän päätti rakentaa Super Pro ET -ryhmän kilpurin. 8 FORD COUPE 1937 RED KUSTOM Vuoden 2024 kovimpiin kustom-uutuuksiin kuuluu ehdottomasti Mika Kososen klassinen taildragger Ford Coupe, jonka saldona on kymmenkunta palkintoa merkittävimmistä näyttelyistä. Näyttävää Chevy-kakkosta liikuttaa iso 632 kuutiotuuman vääntömoottori
40 TALLEISSA TAPAHTUU Toholammilla syntyy erilainen voimanpesä drag stripille. 34 68 VAKIOPALSTAT 3 PÄÄKIRJOITUS 4 SISÄLTÖ 6 NAPPILAUKAUS 22 UUTISIA JA ASIAA 82 TAPAHTUMAKALENTERI 83 SEURAAVASSA NUMEROSSA KERÄILYKUVAT 41 FORD COUPE 1937 RED KUSTOM 42 PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 KUSTOMRAMA KORNER 60 CUSTOMIEN HISTORIA JA KEHITYS Uusi sarja valottaa customien rakentelua vuosikymmen kerrallaan. Ensimmäisessä osassa siirrytään 1930-luvulle, kuinka kaikki alkoi. VEEKASI KIERTÄÄ 34 CLASSIC GARAGE JÄMSÄ Museo on muutamassa vuodessa noussut harrastajien tietoisuuteen yhtenä Suomen parhaista automuseoista. V8-MAGAZINE 5 V8 2 2025.indb 5 V8 2 2025.indb 5 5.2.2025 13.34 5.2.2025 13.34. 45 GRAND NATIONAL ROADSTER SHOW 2025 Legendaarinen näyttely täytti jo komeat 75 vuotta. PIENOISMALLIT 66 KUSTOM KORVAIR 1962 Saippualaatikko oli kova sana 1950/60-luvun vaihteen autonmuotoilussa. Juhlat olivat sen mukaiset, kun valittiin AMBR-voittaja, America’s Most Beautiful Roadster. Kyseessä on yksityinen museo, jota pyörittävät Veli-Matti ”Vellu” Mäkinen ja Hannu Haljala. Tyyliin kuului pelkistetty, kulmista pyöristetty saippuarasiaa muistuttava kokonaisilme. HARRASTAJIEN AUTOTARINOITA 24 TIENI KOILLISMAALTA BUICKIN RATTIIN Nina Pitkänen matkasi Kuusamon eräseuduilta Helsingin sykkeeseen ja innostui tosissaan jenkkiautoharrastuksesta. Tänä päivänä hän kuuluu Buick Racing -kerhon kantaviin voimiin
. Mahdollisuudet paranevat, jos kuvassa on hauska idea, tai se on jollakin muulla tavalla uniikki. TOIMI NÄIN: Nappilaukaus julkaistaan jokaisessa Veekasissa aukeaman kokoisena kuvana. Ideana on, että te lukijat lähetätte V8-Magazinen toimitukseen omia kuvianne, joiden joukosta toimitus valitsee kuhunkin numeroon sopivan kuvan. Aihekenttään maininta Nappilaukaus. NappiNappilaukaus laukaus 6 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 6 V8 2 2025.indb 6 5.2.2025 13.34 5.2.2025 13.34. Kuvia voi lähettää osoitteeseen v8-toimitus@fokusmedia
KUVA ANTTI ERKKILÄ V8-MAGAZINE 7 V8 2 2025.indb 7 V8 2 2025.indb 7 5.2.2025 13.34 5.2.2025 13.34
Toisin kävi. Kuorma-autokin kärsi tuntuvia peltivaurioita. Auton ensitaival maassamme on osin hämärän peitossa aikoinaan tuhoutuneiden rekisteritietojen vuoksi, mutta vahvistamattoman perimätiedon mukaan auto olisi alkujaan liikkunut pääkaupunkiseudulla. Sen jälkeen näytti taas kerran, että au8 V8-MAGAZINE Ford Coupe 1937 V8 2 2025.indb 8 V8 2 2025.indb 8 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Fordilla ajettiin lättäpääkahdeksikon voimin Ahvenanmaalla 60ja 70-luvuilla niin maaratakuin jäärata-ajoa. Samalla sitä paranneltiin muun muassa järeämmällä kuorma-auton taka-akselilla. Vuoden 2024 kovimpiin uutuuksiin kustom-rintamalla kuuluu ehdottomasti Mika Kososen upea 1937 Ford Coupe. Hän istui itse apukuskin paikalla, ja kuskina toimi tuttu kaveri. Sieltä se 1940–50-luvuilla kulkeutui länsirannikolle Vaasaan. Ford herätettiin henkiin ja ajokuntoon. Paikallinen sanomalehti kirjoitti tapauksesta varsin kattavasti ja oli sitä mieltä, ettei 1937 Fordista enää saisi ajokuntoista autoa. Seuraavaksi omistajaksi tuli Leif Svenblad -niminen herra, jolla oli isosti huonoa onnea auton kanssa. TEKSTI JA KUVAT PEKKA POLVINEN F ordilla on mielenkiintoinen suomihistoria. Hän toi auton vuonna 1953 Ahvenanmaalle, joka näkyy papereissa auton ensirekisteröintivuonna. Vahva humalatila ei antanut mahdollisuuksia kuorma-autokuskia vastaan, joka juoksi kaverukset kiinni ja piteli heitä paikoillaan, kunnes sivulliset saivat virkavallan apuun. Vahvasti päihtyneiden herrojen ajelu päättyi nokkakolariin paikallisen kuorma-auton kanssa. Nuoret herrat Fordissa selvisivät kuin ihmeen kaupalla mustelmilla ja säntäsivät juosten pakoon. Tälli oli kova, ja Fordin keula painui kunnolla kasaan. Tiettävästi auton omisti tuolloin Esso-huoltoasemaketjun piiripäällikkönä tai aluejohtajana toiminut henkilö. Kolmissakymmenissä ollut Svenblad oli yhtenä iltana oikein reippaasti juhlimassa ja irrottelemassa
Ratkaisuiksi löytyi 1939 Fordin rungosta saatu runkoaisa, joka katkaistiin ja hitsattiin B-pilarin kohdilta eteenpäin vanhan kieron tilalle. Apukuskinpuoleinen runkoaisa osoittautui keulasta kaksi senttiä liian lyhyeksi ja lisäksi se oli kiero ylöspäin ja heittoa oli reilut kolme senttiä. Näki kolmeseiska myös Norjan tiestöä niiden runsaan lähes kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin Ford oli Arton omistuksessa. Samalla Arto vaihtoi myös tiheällä välityksellä varustetun kuorma-auton perän Mustangista lähtöisin olevaan kahdeksantuumaiseen. Parin välikäden kautta Sipoo-Nikkilä-Tampere-akselilta se siirtyi syksyllä 2020 museoreKUSTOM KUSTOM KUSTOM KUSTOM KUSTOM KUSTOM Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red Red Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM KUSTOM KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red KUSTOM Red KUSTOM Red Red Red Red Red V8-MAGAZINE 9 V8 2 2025.indb 9 V8 2 2025.indb 9 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Ford päätyi joitakin vuosia sitten lopulta takaisin manner-Suomeen. Ahvenanmaalla kertaalleen elvytetty 1990-luvun alussa auto siirtyi Arto Roivaiselle, joka ryhtyi kunnostamaan autoa perusteellisesti. Auton valmistuttua Arto kiersi sillä niin Suomen kuin Ruotsin tapahtumia. Kun Arto oli laskemassa kunnostettua koria rungolle, kävi ilmi, että kaikki ei täsmännyt. Rungossa oli aiemman kolarin jäljeltä melkoisesti haastetta, vaikka edelliset omistajat olivat sen jo kertaalleen korjanneet. KUSTOM ton tarina olisi päättymässä. Paikallinen harrastaja aloitti kuitenkin sen kunnostuksen 1980-luvulla
Tekniikaksi Mika hankki Fordin 351 cid Windsorin, joka löytyi kanafarmarilta Huittisista. 1939 Fordin konepelti oli keskeinen elementti, josta lähdettiin liikkeelle. Mika kertoo, että auton nimen ”Red Kustom” taustalla on looginen selitys. Eteen vaihdettiin Heidtsin akselisto hammastanko-ohjauksella ja levyjarruilla. Muutama esikuva oli jo mieleen taltioitunut, kun erilaisia toteutuksia oli verkosta ja vanhojen alan lehtien sivuilta tullut vuosien varrella tehtyä jo ennen projektin hankintaa. Lehti kirjoitti tuolloin, että tästä Fordista ei enää autoa tehdä – toisin kävi. Varsinkin peräpään muotojen osalta ajatus lopputuloksesta oli varsin selkeä, mutta keulasta oli aika lailla erilaisia visioita.” Mika kertoo, että keulan muotojen keskiössä oli sen pidentäminen ja virtaviivaistaminen. Alustassa kaikki osat asettuivat paikoilleen yllättävän helposti hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi. Runkoa muokattiin siten, että korin kolmen tuuman channelointi saatiin toteutettua. Tässä kori on jo channeloitu ja tiputettu reilusti alaspäin. ”Tämä oli itse asiassa minulle aluksi oikea inhokki, kaukana toiveajokista! En tällaista ollut alun perin lainkaan ajatellut hankkivani, ja auto tuli vaihtokaupassa luopuessani 1931 Ford roadster pickupistani. Tavoiteltu lopputulos vaati kuitenkin täydellisen muutosja kunnostusprosessin. Projektikuvia kisteröitynä Mika Kososen omistukseen. Taildragger tuntui entistä houkuttelevammalta ja tarjosi mukavasti haastetta, sillä lähtökohta ei ihan pienillä muutoksilla siihen taipuisi. Samalla akseliväli piteni kolme tuumaa. Ilmajouset asennettiin niin eteen kuin taakse. 10 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 10 V8 2 2025.indb 10 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Mutta kun sitä yhdessä Kartsan kanssa katseltiin, niin visio alkoi pikkuhiljaa piirtyä mieleen ja ajatus korilinjoista sekä muutoksista saivat nopeasti ajatukset inhokista unohtumaan. Ajettava ja tehoreservit kestävä alusta Runko ja kori hiekkapuhallettiin. Mika on täysiverinen hot rod ja kustom-harrastaja, joka oli jonkin aikaa etsiskellyt sopivaa aihiota klassiseksi taildragger-kustomiksi. Ford on juuri saapunut Tomahawk Town -tallille. ”Rakas vaimoni Kirsi ei erota eri automerkkejä tai malleja, vaan puhuu niistä värien mukaan. Siitä saatiin avaus keulan muodoille ja etuakselin paikalle, lopulta myös LaSallen maskille. Siksi on helpompaa nimetä kustom Fordin värin mukaan, ” toteaa hän pilke silmäkulmassa. ”Kaukana toiveajokista.” Kysymykseen hankinnan taustoista Mika kertoo hieman yllättäen. Korin linjat ovat vielä alkuperäisissä mitoissaan. Nokkakolari kuorma-auton kanssa päätyi myös paikalliseen sanomalehteen tarkalla kuvauksella tapahtuneesta. Runkoa vahvistettiin k-palkilla ja taakse tehtiin reilu kiksaus nelilinkkituennalle. Mustangin kahdeksantuumainen lukollinen taka-akseli oli vaihdettu jo Ahvenanmaalla ja se sai tarkistettuna ja toimivana jatkaa voimansiirrossa takapyörille. Ajatukseen taildraggerista vaikutti vahvasti Mikan ohella Tomahawk Town -tallissa vaikuttava Kartsa Saarela, jolta ei puutu rohkeutta ja taitoa auttaa radikaalienkin visioiden luomisessa ja toteuttamisessa. Kunnostettu ja sopivasti piProjektikuvia Lehtileike vuodelta 1956
Korin muutostyöt toivat Fordille aivan uuden lookin, ja lähtökohdan tunnistaminen on vaikeaa. Toki Kartsalla on mittava kokemus vastaavista vaativista muotoiluja muutostöistä. Etulokasuojissa oli joitain 50-luvun vanhan kolarin korjauksia syytä parannella lähinnä etulyhtyjen pohjissa. Maskiksi sovitettiin 1940 LaSallen maski, jota madallettiin tuuman verran. Varsinkin katon ja korin takaosan muotojen hakeminen tapahtui siivuttamalla koripeltejä rankalla kädellä, mutta tasapainoisia linjoja tottuneesti hakemalla. Etulyhtyjä on kallistettu eteenpäin kaksi tuumaa. Etulokasuojia korotettiin samoin kuin takalokasuojia samalla, kun koria channeloinnin myötä laskettiin rungolle noin kaksi tuumaa lähemmäksi maanpintaa. Myös mukana tullut FMX-automaatti oli hyväkuntoinen. Puskureiksi muokattiin 1940 Oldsmobilen puskurit, jotka saivat uuden kiillon Loimaan Kromauksessa. Kartsa Saarela teki mittavat korimuutokset varmalla kädellä ja kymmenien aiempien choppaustensa rutiinilla. ristetty moottori osoittautui tarkistuksessa hyväkuntoiseksi eikä vaatinut merkittäviä toimenpiteitä. Melkoinen palapeli edelsi maestrojen silmille kelvanneen lopputuloksen saavuttamista. Mika halusi Fordiin alkuperäistä Ford-tekniikkaa eikä rodeissa ja kustomeissa varsin usein nähtyä GM-tuotantoa. ”Tämä oli itse asiassa minulle aluksi oikea inhokki, kaukana toiveajokista!” V8-MAGAZINE 11 V8 2 2025.indb 11 V8 2 2025.indb 11 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Peltipuhdas kori alkaa olla valmis vietäväksi maalarin käsittelyyn. LaSallen maskia madallettiin tuuman verran. Korimuutokset Kartsan taidonnäyte Korin osalta haasteet olivat huomattavasti mittavammat. Astinlaudoista Mika teki kolmet eri versiot, kunnes riittävän hyvin korin uusiin muotoihin istuvat mallit löytyivät. Renkaina pyörivät 6.70 x 15” Firestone valkosivut. Takavaloiksi Mika halusi klassiset 1941 Studebakerin valot, joita on ajoittain ollut tarjolla myös uustuotantona. Kattoa Kartsa, joka vastasi korin ja rungon muutoksista, choppasi kolme tuumaa. Kori on myös sektioitu kolmen tuuman verran ja takalokasuojia on jatkettu kaksi tuumaa. Lopputulosta katsellessa voisi helposti ajatella, että se oli noin jo tehtaalta lähtiessä. Näiden pohjalta Kartsa toteutti kustomiin tyylikkäät ja täydellisesti sopivat astinlaudat
Alkuperäinen suunnitelma oli modi. Penkin alkuperä jäi osittain mysteeriksi, sillä Mikalla oli hetken aikaa Ford Econoline -projekti, jonka mukana kaupassa tuli useampikin penkki. Se vaihtui kahdeksi kompaktiksi oopperatyyppiseksi istuimeksi, jotka asettuivat siististi hattuhyllyn alle piiloon. Tavaratilan siisti verhoilu on myös Lasse Vänttisen käsialaa. Lassen töitä on ihasteltu vuosien varrella useissa näyttelyiden palkintoharavissa. 30-prosenttisena korin saumoihin, joissa se peittää itse itsensä. Klassinen 50-luvun kustom-verhoilu Sisustassa muutoksia tuli takapenkkiin. Sisustan verhoilutöihin valjastettiin Lasse Vänttinen Verhoomo Primasta. Tällä varmistettiin se, että peltipuhtaaksi hiottu kori oli todella kauttaaltaan varmistettu ruosteettomuuden suhteen. oida istuimet Mikan hankkimista vanhoista leffateatterin istuimista. Happo hiottiin pinnasta pois, mutta se jätettiin vahvempana n. Etusohva on lähtöisin mahdollisesti Chrysleristä ja se sopi kabiiniin kaventamatta. Ne osoittautuivat kuitenkin liian leveiksi, ja päätyivät kotitalon vintille kotiteatterin istuimiksi. Mika kävi Lassen kanssa keskusteluita Kori käsiteltiin muutosten jälkeen vielä myös siveltävällä fosforihapolla, jolla saatiin kaikki syvemmälle syöpyneet ruosteet pois. ”Korin muutostyöt toivat Fordille aivan uuden lookin, ja lähtökohdan tunnistaminen on vaikeaa.” 12 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 12 V8 2 2025.indb 12 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Ne saa nyt muutamalla liikkeellä näppärästi käyttöön, jos kuljetustarve vaatii useamman matkalaisen kyyditsemistä. Penkkien rungot Mika rakensi itse. Yksi näistä näytti sopivan hyvin kolmeseiskaan
V8-MAGAZINE 13 V8 2 2025.indb 13 V8 2 2025.indb 13 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Lämmityslaitteen kotelon ja ohjaamon ylälistan straippikuvioista vastasi Pekka ”Wizzz” Mannermaa
Fordin valmistuttua ajo. iliksiä on haettu persoonallisella 1955 Willys Station Wagonilla, joka on alkuperäinen suomiauto. Auton upeita linjoja ja onnistuneita korimuutoksia on hehkuttanut moni paljon nähnyt kansainvälinen alan auktoriteetti. Mm. tammikuuta ajokuntoisena, mutta vielä melkoisen keskeneräisenä. Mika Kosonen, tai kavereiden kesken Kossu, on aktiivinen ja energinen harrastaja, jolla on aina jotain uutta kiikarissa ja myös työn alla. Jamppa teki autoon mittavan urakan pohjatöiden ja lukuisten välihiontojen merkeissä. Myös länsinaapurin kovatasoisten osaajien suunnalta on palaute ollut superlatiiveilla varustettua. Myös työn laatu Kartsan jäljiltä oli huippuluokkaa ja helpotti viimeistelyä. Auto on alun perinkin ollut kilometrimittarilla varustettu, mikä tukee oletusta alkuperäisestä uutena Suomessa myydystä ajokista. Oheiset kuvat Jyväskylän joulukuun näyttelystä havainnollistavat tämän hyvin. Ansaittua hehkutusta Näyttelyissä on nautittu paitsi porrasvaloista myös pokaaleista. Kotimaiset arviot voi tiivistää kuulemaani spontaaniin ensikommenttiin: ”Onhan tää ihan helevetin hieno!” Ford on toiminut luotettavasti ja on Mikan mukaan erinomainen ajettava. Maalin sävy elää vahvasti valon määrän ja lämpöarvojen mukaan. Jossain vaiheessa vuoden 2023 syksyllä Jampan oli kuitenkin pakko ilmoittaa Mikalle, ettei ehdi tiukassa aikataulussa tekemään maalausta aivan loppuun valmiiksi, jotta Ford ehtisi alkuvuoden 2024 Kustom Kulture Showhun. Tulos on kuitenkin monella tavoin häikäisevä, ja suuri kiitos siitä kuulu Mikan mukaan erityisesti Jampalle. Vuoden 2024 saldo pitää sisällään kymmenkunta palkintoa vuoden merkittävimmistä näyttelyistä, jotka alkoivat Kustom Kulture Showsta ja päättyivät Jyväskylän joulukuun 2024 näyttelyyn. Lopullisen pintavärin hoiti Auto-Hemminki Viikistä. Niitä Mikan Ford on kerännyt hyllyyn mukavasti ja ehdottoman ansaitusti. Hän teki useita eri versioita Fiatin värikartasta löytyneen tummanpunaisen sävyn kanssa. Verhoilun pääilme rakentuu helmiäisvalkoisen korkealuokkaisen keinonahan ja punaisen kankaan yhdistelmästä. Niin hyvin ja huolella maalauksen pohjatyöt on tehty. CustomCarChronicle.com-sivuston Rik Hoving lukeutuu näihin. KUVA K. SAARELA verhoilun toteutuksesta. Työtunteja viimeisille viikoille kertyi sellainen määrä, että kotona miestä ei juuri nähty. Jyväskylän näyttelykuva antaa hyvin perspektiiviä maalipinnan elävyydelle eri valossa. viikossa näyttelykelpoiseksi meinasi viedä mehut miehestä kokonaan. Kirkkaassa auringonvalossa ja erityisesti näyttelyhallien hyvin suunnatuissa valoissa maali pääsee eloon. Lasse olisi halunnut irrotella hieman rohkeammalla otteella, mutta Mika halusi pitäytyä enemmän traditionaalisen linjan ratkaisuissa, jolloin kokonaisuus noudattelee Mikan mukaan enemmän perinteistä 50-luvun rakentelutyyliä sisustan osalta. Rakentelupuolella Willyksen jälkeen on vuorossa hot rod -haasteita, joita Tomahawk Town -tallilla Kossun pilttuussa tarjoaa 20-luvun lopun Ford Roadster -aihio. Jamppa auttoi löytämään myös auton lopullisen värisävyn. Mittaristo on alkuperäinen ja huolella kunnostettu. Ulkona puolipilvisessä säässä luonnonvalossa sävy on varsin tumma. Auto tulli Hemmolta tallille 8. Willys on aikoinaan rakennettu Israelissa Haifan kokoonpanotehtaalla. Lasit ovat vihreät sävylasit, jotka valmisti Pikalasi. Mikan mukaan rutistus saada Ford muutamassa ”Maalin sävy elää vahvasti valon määrän ja lämpöarvojen mukaan.” 14 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 14 V8 2 2025.indb 14 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Maalaus, joka elää Vuoden 2022–23 ajan kori oli tallikaveri Jamppa Nevalaisen hoteissa Lopella. Nyt Willys on saamassa sisuksiinsa ja alustaansa uutta tehokkaampaa tekniikkaa
Ryhmäksi valikoitui suosittu ja haastava Super Pro ET. VÄKEVIN PANOKSIN Porilainen Hannu Vihanto oli käynyt vain muutaman kerran katsomassa varttimailin drag racingiä eikä hänellä ollut mitään kokemusta varikkotoiminnasta ennen päätöstään hankkia oma kiihdytyskilpuri. TEKSTI JA KUVAT HEIKKI MALINEN 16 V8-MAGAZINE Chevrolet II Nova 2d hardtop 1962 SPET V8 2 2025.indb 16 V8 2 2025.indb 16 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35
Hannun haaveissa oli jo hyvän aikaa ollut rakentaa oma kiihdytysauto, mutta työkiireiden ja muiden harrastusten takia toteuttaminen venyi venymistään. Kotitallista löytynyt Kauden avanneen Motoparkin kisan harjoituspäivien ensimmäinen varsinainen täyskaasuveto antoi vahvoja viitteitä siitä mitä tuleman piti. Kurkistus sivuikkunoista sisään tarjosi poikkeuksellisen hyvän ja vahvan työnjäljen, tässä on pakosti ollut ammattimies asialla. Mies ennätti takaisin vasta sunnuntaina iltapäivällä, ja silloinkin käytännössä vain hakemaan autonsa pois. Novan kisadebyytti nähtiin FHRA:n kauden avausviikonloppuna Motoparkissa, jonne Hannu tuli omien sanojensa mukaan täysin untuvikkona, ja ainoat kokemukset lajista olivat kertyneet katsomon puolelta. V8-MAGAZINE 17 V8 2 2025.indb 17 V8 2 2025.indb 17 5.2.2025 13.35 5.2.2025 13.35. Nova veti kovasti puoleensa kaikkia auton ympärillä pyörineitä lajista kiinnostuneita, ja arvailut koneesta sekä muusta tekniikasta kävi kiivaana. C hevroletin ensiesiintyminen tapahtui pääsiäisviikonloppuna kevään 2024 American Car Showssa, ja kilpuri herätti suurta mielenkiintoa, eikä pelkästään kauniin violetin ulkoasunsa ansiosta. Kadulta kisaan Helmikuussa 2021 Hannu ryhtyi miettimään, mistä autosta alkaisi rakentaa omaa kiihdytyskilpuria. – 1962 Novan raato oli jäänyt vuosiksi oman onnensa nojaan nurkkiin pyörimään ja niin oli päivänselvää, mistä kilpuri tehdään. Muutamien vuosien pohdinnan jälkeen hän päätyi lopputulokseen, että jos sen haluaa rakentaa, on se tehtävä nyt. Tulevasta kisaryhmästä ei ollut havaittavissa merkintää, ja kuskin nimen puuttuminen herätti sekin omat spekulaationsa. – Omissa ennakkoasetelmissani auton valmistumista ei ollut mitenkään aikataulutettu, mutta meillä kävi tuuri, että saatiin auto valmiiksi näyttelyyn. Auton omistaja Hannu Vihanto oli vain tuonut sen Messukeskukseen ja joutunut poistumaan omien kiireiden takia jo heti perjantaina. Hän ei ole koskaan aikaisemmin käynyt kokeilemassa sillä tai millään muullakaan autolla yhtä ainutta vetoa! Eikä mies ole edes ollut kisoissa mukana auttamassa ensimmäistäkään tiimiä. Hannun tallista Novan vierestä löytyy toinen, katuautohenkinen 1964 Chevrolet Malibu 2d hardtop, mutta vastaus omista kiihdytyskokemuksista silti yllättää
hyvin kairatut valukannet, ja kyseessä oli ihan pirteä laite. Voitte hyvin kuvitella, minkälainen säätäminen ja sisäinen paine minuun siinä kohdistui. Lopulta Kellokoskella Novaan tehtiin 6,5 sekunnin tuloksiin asti sallittu häkki, sisäpellitykset, kaukalot, linkit ja tukivarret. Samassa yhteydessä koneesta löytyi yhtä sun toista korjattavaa. Hannun autolla on pitkä historia stripiltä. Tuossa elämän vaiheessa Hannu aloitti yrittäjän uran, pari lastakin syntyi ja arvokas vapaa-aika loppui kesken. Olihan siihen jo panostettu isosti. Alkuperäisenä ajatuksena oli saada auto kilpiin ja katuajoon kelpoiseksi, mutta pian Hannulle kävi selväksi, ettei Novalla olisi enää asiaa kadulle. Niin Nova jäi paikoilleen aikavälille 2007–21. Tarkoituksena oli tehdä kokonaisuus uusiksi pistämällä Nova aivan atomeiksi ja hiomalla kaikki peltipuhtaaksi. – Nova-projektin lähdettyä rönsyilemään, itselleni ennätti nousta jonkun verran huolta siitä, että mitä jos tämä ei olekaan se mun juttu. Takaluukun puolelta löytyvät polttoainetankki, polttoainepumput, akku, sammuttimien säiliöt ja paisuntasäiliö. Tekniikkana autosta löytyi jenkkipaja Riolon preppaama kombinaatio 350 cid pikkulohko ja TH-350-automaatti. Kyselyiden ja muutaman mutkan kautta hän löysi yhteyden Kellokoskella sijaitsevaan Tami Branderin pyörittämään TB Performance -pajaan. Nova oli kuitenkin semmoinen asia, jonka halusin tehdä ja sitä myöten homma lähti minulta täysin lapasesta. 18 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 18 V8 2 2025.indb 18 5.2.2025 13.36 5.2.2025 13.36. Moottoriin kuuluivat mm. Hitaasti kiiruhtaen Päällimmäisenä ajatuksena Hannulla oli edelleen tehdä autoa itse niin paljon kuin hän ylipäätään kykenisi, eikä hän ollut halukas rakennuttamaan täysin valmista kokonaisuutta. Puolentoista kesän verran Novalla ennätettiin polttaa kumia, kunnes katsastusmies rikkoi laatikosta starttikehän ja Hannu ryhtyi purkamaan autoa. Omat rahkeensa hyvin tuntevana Hannu päätti kuitenkin teettää sääntöjen mukaisen turvahäkin osaavissa käsissä, ja tekijämiehenä tunnetulta Tamilta löytyi kalenterista sopiva rako. Hannu kävi vuonna 2005 hakemassa turkoosiksi muuttuneen ajokuntoisen Novan K-kauppias Simo Niivalta Lappeenrannasta. Auto tuotiin ajamalla kotiin Poriin. Vuosikymmeniä takaperin samaisella NHK-60 rekisterinumerolla, silloin ruskealla Novalla Ahti Roth urakoi MotoKojetaulussa originaali mittaristo on toteutettu tarroilla ja MaxxECU-näytöltä kuski saa silmilleen varsinaisen dataryöpyn. Rakentamisen lisäksi Tami lupautui ”Hannu tuli omien sanojensa mukaan täysin untuvikkona, ja ainoat kokemukset lajista olivat kertyneet katsomon puolelta.” Malibu skipattiin melko nopeasti, minkä jälkeen valinta osui Novaan. parkissa katuautojen C-ryhmässä vuonna 1988 tuloksen 11,96 s ja 187 km/h
Ensimmäinen kesä lajin suhteen täysin vihreälle kuskille ja hänen uudelle autolleen oli joka tapauksessa pelkkää opettelua. Mutta toimivat valot lukeutuvat niihin detaljeihin, jotka nostavat kokonaisuuden astetta korkeammalle tasolle. Lisämausteena oli vielä mahdollisuus NOS Dry System -ilokaasusarjan käyttöönottoon. Jotakin tämän suuntaista Hannulla oli mielessään, kun hän päätyi 632 cid Dart M Tall Deck lohkoon, varustettuna Brodix BB 3 Extra-kansilla ja Hogan Racing -imusarjalla, kahdella suuttimella sylinteriä kohden. TEKNIIKKAA MOOTTORI Lohko BBC 632 Dart Big M Tall Deck, kannet Brodix BB-3 Xtra, imusarja Hogan´s Racing Manifolds kaksi suutinta per sylinteri + NOS Dry system ”Ei vielä käytetty”, moottorinohjaus MaxxECU Pro + PDM VOIMANSIIRTO Turbiini Pro Torque, vaihteisto ATI PG Superglide 2, taka-akseli Strange 9.5” Pro Mod aluminium housing, perävälitys 3,89:1 ALUSTA Etuiskunvaimennus Varishock, takaiskunvaimennus Strange, vanteet Weld Wheels, edessä Spindle Mount, renkaat edessä Mickey Thompson Front Runner ja takana Hoosier SISUSTA Turvahäkki SFI 6.5 s, sisäpellitys, kaukalot ja linkkien säädöt Tami Brander TB Performance Oy KIITOKSET Pohjatyöt ja maalaus Antti Selivaara Selivaara Classic/Vauriokorjaamo Selivaara. Laadunvalvonta ja isona apuna rakentelussa häärinyt naapurin Reijo ”Repa” Taimi. Strangen 9,5” alumiinicase -perään valittu välitys on vaparimoottorille hieman harva ja näin maalipäässä moottorin kierrokset ovat vain 6 300 rpm. Aina on parempi kysyä, jos itsellä ei ole näistä asioista kokemusta. Riehumisen sijasta on kannattanut malttaa mieli ratin takana ja pyrkiä etenemään askel askeleelta hitaasti kiiruhtaen. Haussa oli vääntävä moottori, jonka kanssa olisi helppo edetä, jos nälkä kasvaisi syödessä. Can-väylien ja ylipäätään moottorin etäsäätöön ja ohjelmointiin liittyvien asioiden ympärillä suurena apuna on toiminut Ylöjärvellä sijaitsevan TT Speed -pajan Tero Talvensaari. – Valot täytyy autossa olla, vaikka niitä ei koskaan käyttäisi. Moottorin säädöissä etäapuna väylien ja muun ympärillä vastuun kantanut Tero Talvensaari ja TT-Speed. Voimanlähteen jatkoksi hankittiin tulevaisuutta ajatellen ja mahdolliseen kasvusuuntaan vihjaavat, isot tehot sietävät palikat. Näitä ei kisatouhuissa olisi tarvinnut ja muutama tuttu äijä oli kehottanut laittamaan pelkät teipit. vielä säätämään linkit kohdilleen. Vaihteistoksi valikoitui 2-vaihteinen ATI PG Superglide, Pro Torquen turbiinin kanssa. Voimaa lisäämällä tai välitys vaihtamalla aika olisi varmasti parantunut, mutta tarkoituksena oli edetä turha kiire pois -meiningillä ainakin ensimmäinen kausi. Novan kaikki valot toimivat, niin lyhyet, parkit, pitkät ja jarruvalot hätävilkuista lähtien. Moottorin suunnittelua, vinkkejä ja varaosien toimitus Laukkanen Motorsportin Jari Hietanen. naalipaikka ja runner-up-sijoitus. V8-MAGAZINE 19 V8 2 2025.indb 19 V8 2 2025.indb 19 5.2.2025 13.36 5.2.2025 13.36. Tami Branderin osaamista ja apua Hannu ei voi muuta kuin kiittää ja arvostaa suuresti. Samoin häneltä tulivat ohjeet esimerkiksi tuulilasin kannakkeiden ja monen muun pikkujutun kohdalla. ”Kentsun” kokemuksen myötä tekemiseen tuli annos rauhallisuutta ja järkeä kuljettajan toimintaan, mistä hyvänä todisteena kisassa saavutettiin Super Pro ET -ryhmän . Kauden toisen kisan kynnyksellä Hannun tiimin avuksi liittyi lisävoimia Kokkolan suunnalta, pitkän kisakokemuksen omaava Kenneth Wikberg Pirittavaimonsa kanssa. Kisoissa Nova on mennyt suoraan ja hienosti, joten omistaja ei ole voinut olla muuta kuin tyytyväinen. Moottorinohjausta varten käytössä on MaxxECU Pro ja PDM. Milloin tahansa hänelle on soittanut, sai heti neuvoja ja vinkkejä, mitä Konehuoneessa lepää 632 cid (10,35 l) kokoinen vapaasti hengittävä voimanpesä. Yhteistyö jatkui tästä eteenpäin läpi koko kauden. Enempi on parempi, kuten jenkkien kuulee usein sanovan. Moottorin Hannu olisi halunnut piilottaa kokonaan konepellin alle piiloon, mutta imusarjan kanssa tapahtuneen mittavirheen takia pellin päältä löytyy omistajan itsensä nimeämä ”pyydys”. Konepellin kiinnityksien kanssa Janne Söderqvist toimi konsulttina, kuinka monta ja mihin paikkoihin Dzus-kiinnittimiä kannatti laittaa. Enempi on parempi Novan tekniikkaan tutustuttaessa käy heti selväksi Hannun toive isosta vapaasti hengittävästä moottorista
Hannun pyrkimyksenä oli alusta alkaen rakentaa koko auto laadukkaista osista ja myös ylimitoitetusti kestämään moottorista irtoavat voimat. Samassa paikassa tehtiin vielä keulan vaatimat kannakkeet ja raudat, oven karmit ja kaikki muu tarpeellinen. kannattaa milloinkin tehdä. Peltiä Novan kopasta löytyy Hannun paikoilleen vaihtamat takakyljet ja alkuperäinen katto, korin pilarit ja takaluukun reunat. Kesän alussa ajat liikkuivat 9,2–9,4 sekunnin hujakoilla ja loppunopeudet 238–244 km/h haarukassa, mistä ne hissukseen paranoivat tuossa edellä mainitulle tasolle. Kun vielä otetaan huomioon, että autossa kaikki on uutta ja tätä kautta ihmeellistä minulle itselleni. Super Pro ET Hannun kilpailuryhmä on Super Pro ET eli tuttavallisemmin SPET. Tämä oli alue, johon hän tiesi itse pystyvänsä. Pohjatyöt ja maalausurakka siirtyi Antti Selivaaran vastuulle Selivaara Classic/Vauriokorjaamo Selivaaran tiloihin. Moottorin suunnittelussa Laukkanen Takasiiven on tarkoitus rauhoittaa kulkua silloin, kun vauhtia alkaa kertyä yli 200 km/h. Osia hän hankki pidemmän ajan kuluessa ja sai näin kustannukset jaettua useammalle vuodelle. Ensimmäisen kilpailun yhteydessä iso apu saatiin KDE Racing -tiimin suunnalta. Omat kiitoksensa Hannu haluaa osoittaa myös naapurin Repalle, joka on ollut suurena apuna autoa rakennettaessa. – Nova on toiminut äärettömän hyvin ensimmäiselle Motoparkin testipäivälle osuneiden lisenssilähtösekoilujen jälkeen. Nk. Siinä kuljettaja saa itse määrittää oman tavoiteaikansa, mihin eliminaattorissa pyritään ajamaan mahdollisimman lähelle ja ensimmäinen maaliviivan ylittänyt on voittaja. 20 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 20 V8 2 2025.indb 20 5.2.2025 13.36 5.2.2025 13.36. Etukäteismietteissä ei ensimmäisenä kesänä ollut edes hakusessa varsinaisia ennätyksiä, tai ajatuksia paneutua syvemmälle kohti todellisia moottorin voimavaroja. Siististä työn jäljestä, vedoista, liittimistä ja kytkennöistä päätellen piuhojen kanssa ei ole oltu liikkeellä ensimmäistä kertaa. Sähköt ovat täysin Hannun käsialaa. Hannun tallissa kaikki irtonaisina tulleet osat soviteltiin paikoilleen ja saranoitiin ovet ja luukut. Kesän 2024 loppupuolella auton tuulilasista löytyivät lukemat 8,48 sekuntia ja sen puitteissa eteneminen sujui mainiosti ilokaasuja käyttäen. dial in -ajan alitus tarkoittaa tappiota, jollei vastustaja aja vielä enemmän alle oman dial-aikansa. Positiivisesti kokonaisuus on minut yllättänyt eikä missään vaiheessa ole ilmennyt mitään vuotoja, tai oikeastaan mitään vikoja. Jarruvarjo hoitaa isoimman pysähtymisen
Parhaansa mukaan hän on yrittänyt kuunnella ihmisten mielipiteitä ja kokemuksia. Motorsportin Jari Hietanen oli suurena apuna speksaamassa, mitä sinne kannattaisi laittaa ja varsinkin mitä sinne ei kannattaisi laittaa. Hannu itse mittasi tarkasti kaiken moottorin kokoonpanoon liittyvän ja myös niputti moottorin. ”Haussa oli vääntävä moottori, jonka kanssa olisi helppo edetä, jos nälkä kasvaisi syödessä.” Auton ohjaamo ja hallintalaitteiden sijoittelu on toteutettu Hannun mitoille ja ulottuvuudet huomioon ottaen. Kattojärjestö FHRA:sta Hannulla ei ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa. Auton takasivuikkunoista löytyvät muokatut Nakke Nakuttajan kuvat ovat perua ajalta, jolloin Hannu osti auton Lappeenrannasta. Alkuperäiset olivat pahasti haalistuneet, mutta käynti paikallisen Teippi-Z tarrapajan Kivisen Paten luona tuotti tulosta, ja nyt uusitut tarrat ovat paikoillaan muistuttamassa auton menneisyydestä. Eikä hänelle heti tule mieleen toista vastaavaa yhteisöä, jossa jeesi ja vastaanotto olisi ollut samalla tasolla. Ennen Motoparkin ensimmäistä kisaa Novalla oli ajettu kotipihassa vain metri eteenpäin ja pari metriä taaksepäin. Yhtä osaa sovittaessa voi samalla joutua siirtämään kahta aikaisemmin paikoilleen laitettua osaa hiukan suuntaan jos toiseen. Näillä eväin täysin uuteen paikkaan ja uuteen tilanteeseen tutustuminen oli sujunut ensikertalaiselta todella huojentunein mielin. Vaikka sattuisi kerralla saamaan kaikki tarvittavat osat laatikoissa tallin lattialle, niin sen jälkeen kaikkien palikoitten paikalleen saattaminen on se, mikä vaatii hurjasti aikaa. V8-MAGAZINE 21 V8 2 2025.indb 21 V8 2 2025.indb 21 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Ensimmäiseen kisaan tultaessa hän ei tuntenut ketään eikä tiennyt mistään mitään. Mutta kuten yleistä, erilaisia kantoja löytyy yhtä paljon kuin ihmisiä. Elokuulle 2024 osunut Tierpiin tehty kisareissu oli ensikertalaiselle kokemuksena lähes tajunnan pysäyttävä elämys ja paluu samaan osoitteeseen polttelee vahvasti tiimin mielissä. Toista kertaa en ihan heti tähän hommaan olisi enää valmis lähtemään. Uskomaton urakka Alusta alkaen vastaavan auton rakentaminen syö yhdeltä ihmiseltä niin valtavan tuntimäärän, että sitä ei moni pysty ymmärtämään. – Voisin sanoa, että jos nyt olisin ryhtymässä vastaavaan projektiin, melkein järkevintä olisi pyrkiä ostamaan hyvin pidetty käytetty kilpa-auto. Samalla Novan vanhasta mittaristosta otettiin kuvat ja tehtiin niistä kojetauluun sopivat tarrat. Kokonaisuus on kuitenkin koitettu rakentaa alusta alkaen oikeaan tyyliin, ettei tarvitsisi opetella kantapään kautta samoja asioita useaan kertaan uudelleen. Hän kertoo saaneensa niin hienosti apua katsastusmieheltä, varikkovastaavalta, ylipäätään FHRA:n henkilökunnalta ja muilta tiimeiltä. – Ensimmäistä kesää taaksepäin katseltuna näyttää siltä, että olen onnistunut kuuntelemaan oikeita ihmisiä
Mukaan mahtui myös joukko erikoisempia mopoja. Lisäksi MP Jonnelassa alle 18-vuotias nuoriso sai oman hallinsa modi. Petrol Circus Custom Bike Shown neljässä eri luokassa palkittiin kolme parasta. ed Motorcycle Association of Finland ja Japsistarat. Open-luokassa palkittu Seppo Tammi oli hyötykäyttänyt kuplan lokasuojan omavalmisteisessa mopossaan. Finnish Hot Rod Association, rakennettujen moottoripyörien edunvalvoja Modi. Se esitteli Helsingin Messukeskuksessa niin uusia moottoripyöriä kuin rakennettuja Petrol Circus Custom Bike Show’ssa. MP24-messut, 31.1.–2.2., Helsinki Täynnä virikkeitä MP24-messut porskuttaa Pohjoismaiden suurimpana moottoripyörämessuna. Tuomaristo vakuuttui Ismo Tynkkysen ’51 Triumphista, joka palkittiin Custom-luokan voittajana. Näyttelyn parhaana moottoripyöränä palkittiin Juuso Holopaisen Honda CX500 Customien kolmoseksi rankattiin Rami Yliniemen ’93 H-D Softail ”Red Bike”. 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Veteraanimoottoripyöräklubi oli päähallin puolella. Voittajat olivat: Classic-luokka Marek Kosen ’91 H-D Sportster Cafe Racer, Custom-luokka Ismo Tynkkynen ’51 Triumph 650, Open-luokka Jaakko ja Elmeri Mattila Skyteam Monkey 190 ja Street-luokka Anders LönnIronhead-moottorinen Jukka Haapalan ”Crownster” H-D Chopper sijoittui Customien toiseksi. Alan kerhoista oli osastollaan mukana mm. 22 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 22 V8 2 2025.indb 22 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. TEKSTI JA KUVAT HANNELE HATANPÄÄ Petrol Circus Custom Bike Show toi näytteille moottoripyöriä joka lähtöön, kadulta kilparadoille. fors ’84 Honda Super Bold’or 1100 Eskobar. oidulle ajokalustolleen. Maalauksellaan hehkuva Rami Virran ”Grasshopper” ’59 Crecent 2000 mopo
oinut Opel Caravanin takaluukun ja osan katosta istumaan Mustangiin. Vain 0,88 prosentissa on kyse ollut moottoripyörän teknisestä viasta, mikä osoittaa SMOTO:n mielestä, ettei noin pientä marginaalia pystyttäisi katsastuksen toimin todennäköisesti poistamaan. Jäsenmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa ja se nyt mennään jo yli kahdeksassatuhannessa. KUVA PEKKA ROUVINEN Oivallinen mainosauto KUVA BILSPORT V8 Thunder Pohjoismaiden mestaruus 2025 V8 Thunder -rata-autoluokassa kilpaillaan tällä kaudella Pohjoismaiden mestaruudesta. Siinä kilpailuryhminä ovat: Top Fuel, Pro Stock, Super Twin ja Super Street Bike -ryhmät. Lisätietoja Limora.com/de. SM, Kauhava, LSK Business Park (+ EDRS Pro NMC) 2.–3.8. Kilpailuviikonloppuna ajetaan kolme V8 Thunder -lähtöä ja kisatapahtumia riittää pitkään iltaan, sillä näiden lisäksi tapahtumassa on omat lähtönsä Legends Cupille ja Porsche Carrera Cup Scandinavialle. Tällä NHRA-kaudellla Zetterström ajaa vähintään 10 kilpailua JCM Racingin nitroputkella. PL-Power Spring Nationals, Pieksämäki, Motopark 27.–29.6. Kilpailu tullaan näyttämään V8 Thunder Carsien YouTube-kanavalla youtube.com/ @v8thunercars. ja svenskbilsporttv.se:ssä. SMOTO:n järjestämä Motoparlamentti luovutti liikenneministeri Lulu Ranteelle ”Turha katsastaa” -tutkimuksen, joka valmistui viime vuonna ja käsittelee moottoripyöräilijöiden onnettomuuksia vuosina 2011– 2021. Green Phantom ja tuomariston valinta oli Customit voittanut Triumph. Kauhavan osakilpailu on kolmipäiväinen. Paikallislehden ilmoituksessa myynnissä ollut parhaat päivänsä nähnyt Mustang kombi osoittautui rekisterinumeron perusteella tuon vanhan jutun autoksi, jonka rakensivat 20 vuotta sitten helsingborgilaisystävykset Peter Zetterlund ja Arne Jungvig. Ostettavia Harrikoita oli kuitenkin tarjolla käytettyjä moottoripyöriä myyvillä yrityksillä – lähinnä malleja 90-luvulta 2020-luvulle. Pohjois-Amerikkalaisten valmistajien uusia moottoripyöriä oli esillä vain Indianin osastolla, vaikka Harley-Davidsonin virallisia maahantuojia on maassamme kolme. modi. Jungvik on mm. Kiihdytysajon kilpailukalenteri 2025 Jonnelan yksi näyttävimmin maalatuista mopoista. Tarvikemotti Summer Nationals & Vintage Drags, Kalajoki 6.–7.9. Se ratkotaan 13.–14. Yleisön suosikiksi nousi Ella Raitasen KTM EXC250 2019 enduro marimekkoteemalla. Moottoripyörien Pohjoismainen EDRS Pro NMC -mestaruussarja saapuu 27.–29.6. Suomalainen Kultasuklaa valmistaa suklaisia ”ruosteisia” työkaluja ja näitä löytyykin kaupoistamme. Suomeen, kun Kauhavalla ajetaan SM-osakilpailun lisäksi moottoripyörien PM-osakilpailu. Jonnelassa näkyi 80-luvun vaikutteita monissa mopoissa ja kevareissa. Myös italialaiset ovat kunnostautuneet tässä asiassa. Näiden ständien kova kuhina kertonee jokakeväisen moottoripyöräkuumeen noususta. NHRA:n National Dragster -julkaisu valitsi vuoden 2024 NHRA:n tulokkaaksi ahvenanmaalaisen Top Fuel Dragster -kuljettajan, Ida Zetterströmin Performance Racing Industry (PRI) -näyttelyssä Indianapolisissa. Sieltä tulevat tummasta suklaasta valmistetut makeat työkalut ja auton osat voi ostaa kauniissa tuoreella puuvillasäikeellä vuoratussa laatikossa saksalaisesta nettikaupasta. V8-MAGAZINE 23 V8 2 2025.indb 23 V8 2 2025.indb 23 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Suomen ajoneuvohistorialliseen keskusliittoon kuuluu nykyisin 30 itsenäistä yhdistystä eri puolilla Suomea. Ruotsalainen Mustang-varaosaliike Pony Parts on kunnostanut yritysautokseen ’69 Mustang hardtopista farmariksi customoidun Bilsport-lehdessä 5/1986 esiintyneen kansikuva-auton. Mukana oli myös skoottereita ja muutama alkuperäiseksi entistetty mopo, mopoautoja, itserakennettuja ei-tieliikennekelpoisia menopelejä sekä pari junioripuolen drag bikea. SPTR Finals, Pieksämäki, Motopark Samu Kemppainen kuuluu Super Twin -ryhmän suomalaissuosikkeihin kesäkuun PM-kisassa. Kiihdytysajon SM-sarja 2025 24.–25.5. KUVA LIMORA KUVA LIMORA Suomen mestaruuksista ja Suomen Cupien voitoista kilpaillaan vuonna 2025 yhteensä neljänä kilpailuviikonloppuna. Pääestradilla keskusteltiin EU:n liikennekelpoisuuspaketista, johon liittyy EU:n ajama moottoripyörien katsastuspakko, ja sen mahdollisesti korvaavasta MP-kaupan toimijoiden suorittamasta vapaaehtoisesta kuntotarkastuksesta. kesäkuuta yhdessä kilpailussa, Midnattssolsloppetissa Drivecenter Arenassa Fällforsissa. Jonnelaan oli valittu yli 500 ilmoittautuneesta ajopelistä lähes 200 ja näiden näyttelytasoisessa toteutuksessa oli tutkailtavaa aivan kuten isompienkin puolella. Laatikon koko 23 x 12 x 5 cm ja hinta on 32,28 euroa
Tämän jälkeen liityin virallisesti edellä mainittuun kerhoon ja aloitin jenkkiautoharrastukseni aktiivisena kerhojäsenenä. Lopullinen “hurahtaminen” jenkkiautoihin tapahtui kuitenkin Kuuban kiertomatkalla ja erityisesti Havannassa, jossa yleisesti niin takseina kuin yksityisautoina käytettiin upeita, tosin monesti hieman ränsistyneitä 40ja 50-lukujen jenkkiautoja. Varsinainen kipinä jenkkiautoihin syttyi vuonna 1991, kun matkustin ensimmäistä kertaa USA:han Miamiin sekä sieltä kiertueelle Jamaikalle, Kuubaan ja Meksikoon. 24 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 24 V8 2 2025.indb 24 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Se oli unelmieni työpaikka, ja palkkakin tuntui mukavalta. Harrastajien Harrastajien autotarinoita autotarinoita TIENI KOILLISMAALTA TIENI KOILLISMAALTA BUICKIN RATTIIN Elettiin 90-luvun alkua. Olin jo pari kesää aikaisemmin käynyt kesätöissä Helsingissä ja toki törmännyt iloisiin jenkkiautoharrastajiin. Tuolloinhan moottoreina olivat vielä aidot V8:t ennen kuin 60-luvulla taloussaartoon ahdettu Kuuba ajautui niin huonolle mallille, että alkuperäisiä moottoreita jouduttiin korvaamaan itäja euromoottoreilla. Miamissa vuokrasimme matkakaverini kanssa uuden sinisen jenkkiavon, Dodge Shadow 1991, jolla oli mahtava huristella leveillä jenkkibaanoilla aina Key Westiin saakka Van Halenin “Jump” biisin tahdissa. Helsingissä ostin ensimmäisen autoni, se oli likaisen keltainen Datsun 100A 1971 leopardikuviollisilla penkinpäällisillä. Pääsin kesällä 1990 ensimmäisessä työpaikkahaastattelussani suuren konsernin pääkonttoriin tietohallintoon töihin. Samanlainen, joka on ollut nyt muutaman vuoden museonäyttelyssä Kuusamon Karhuntassun kulttuurikeskuksessa. Rivieraansa. Kuusamossa ajeltiin tuohon aikaan lähinnä vanhoilla 60ja 70-lukujen Taunuksilla, Saabeilla, Toyotoilla ja Volkkareilla. Monet niistä olivat GM:n valmistamia. Buick oli näin ollen elämäni toinen autohankinta, eikä hintakaan huimannut, kun näitä tuotiin USA:sta Suomeen pakettiautoina ilman autoveroa. Tuoreet letit Jamaikan tuliaisena kiiltävät päässäni. Buick Meeting & kiihdytysajoa Motoparkissa Kerhon kanssa olin ollut järjestämässä ennen ensimmäistä Buick Oranssi Chevy 1952 taksi ja sen takana vaaleansinen Oldsmobile 1953 Kuuban Varaderossa. Tästä innostuneena halusin ostaa oman Buickin, joka löytyi Variston autoliikkeestä: vaaleankeltainen ja ruskeilla puukyljillä varustettu Buick Electra STW 1978 6.6L-koneella. Pian huristelimme hänen autollaan cruisingeissa ja tutustuin Buick Racing ry:n toimintaan sekä sen jäseniin. Innostuneena Dodge Shadow 1991 vuokra-auton ratissa Miamissa. Olin juuri valmistunut tietotekniikan asiantuntijaksi Kuusamon Kauppaoppilaitoksesta, ja muutosta Helsinkiin työn perässä tuli vihdoin totta. Ei mennyt kauaakaan matkan jälkeen, kun sain kutsun uudelta poikaystävältäni tulla mukaan katsomaan hänen 60-luvun Buick Tarinani matkaa Kuusamon eräseuduilta Helsingin sykkeeseen jenkkiautoharrastuksen pariin. Jenkkivaraosien ostaminen oli käytännössä mahdotonta
Tämä oli minulle ensimmäinen kerta, kun päätin ottaa osaa kiihdytysajoon. Naisenergiaa oli kiihdytyskilpailussa siis ilmoilla ainakin Buickien osalta! Buick-harrastukseni 2000-luvulla 90-luvun loppupuolelle tultaessa, päätin luopua Buickistani ja käyttää siitä saamani varat Ensimmäinen jenkkiautoni oli Buick Electra STW 1978 6.6L. Legendaarinen Aleksis Kivenkadun toimisto oli yhteisessä käytössä niin Impala Clubin kuin Pontiac Clubinkin kanssa. Kuvassa olemme matkalla järjestämään Pyhärannan 2023 Buick Meet Nordic -miittiä, matkakumppanina havannankoira Micki. Liityin samoihin aikoihin GM-Cruisersin toimintaan kunniajäsen Marko Koseniuksen innoittamana ja toimin tällä hetkellä toista vuotta kerhon hallitusjäsenenä. Vuonna 2021 sain idean tuoda Buick-harrastusta näkyvämmin esille ja järjestää uuden aikakauden, kaikille avoimen ja maksuttoman Buick Meet Finland 2021 Buick Meeting -kiihdytyskisat Motoparkissa 1993, jossa olin mukana Buick Electra farkullani. Buick-matkani ja innostus harrastukseen jatkuu tänä kesänä vauhdilla kohti jo viidettä kertaa järjestettävää Buick Meetiä, johon juhlan kunniaksi on mukaan kutsuttu myös Pontiacit ja Oldsmobilet. Meetingiä mm. Viimein, noin 8 vuotta sitten löysin unelmieni avoauton valkoisen Buick Electra 225 1966 ja aloin käydä sillä erilaisissa tapahtumissa sekä seurasin GM-Cruisers ry:n toimintaa. Rinnalle sain kerhoystäväni Nina H:n Electra 1963 avon. NINA PITKÄNEN Buick Electra avoautoni 1966 oli esillä GM-Cruisersin kerho-osastolla ACS:ssä vuonna 2024, jolloin vietimme Buickin 120-vuotisjuhlaa. V8-MAGAZINE 25 V8 2 2025.indb 25 V8 2 2025.indb 25 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Kerhohan oli perustettu vuonna 1998, Buick Racingin, Pontiac Clubin ja Impala Clubin toimesta ja johon myöhemmin mukaan kerhoista liittyi Oldsmobile Club. Olin myös ehdolla FHRA:n johtoryhmään vuonna 2023 ja GM-Cruisers ry on aktiivisesti mukana sen jäsenkerhotoiminnassa. Ajalla 17,628 s/127,7 km/h tulin Buickeista 3:lle sijalle ja Nina H. toiselle sijalle ajalla 16,636 s/133 km/h. -viikonlopputapahtuman Somerolle, joka keräsi ilahduttavan määrän autoharrastajia ja harrastuksesta kiinnostuneita ympäri Suomea. Seuraavina vuosina Buick Meet Nordic -tapahtumat ovat houkutelleet osallistujia myös Ruotsista ja toivottavasti joskus myöhemmin muistakin Pohjoismaista. Pontiac Clubin kanssa teimme aktiivista yhteistyötä, sillä julkaisimme mm. Myöhemmin perustin perheen, mutta seurasin edelleen jenkkiautoharrastusta ja kävin näyttelyissä säännöllisesti. Käytännönjärjestelyt seuraavassa kuussa pidettävää Suomen ensimmäistä Power Big Meet Finlandia varten olivat jo käynnistyneet, jossa olimme yksi järjestävistä merkkikerhoista, Virtasalmella 19.-20.6.1993 Motoparkin tapahtuman järjestimme Impala Clubin Big Chevy Weekendin yhteyteen, jossa tärkeänä tukijana oli mukana myös V8-Magazine. Paras Buick oli raumalaisen Jarin Buick GS 1969 ajalla 13,473 s/ 161,4 km/h. Västeråsin reissua, kerho-osastoja American Car Show:ssa sekä suunnittelemassa ja toteuttamassa Happy Days Car Show:ta Myyrmäkihallissa. maailmanvalloitukseen. yhteistä B-O-P Bulletin kerholehteä. Viikonlopun ohjelmaan suunnittelimme Buick-autonäyttelyn, swapin, iltaohjelman ja Ellis Leslie & The Angry Teens bändin lisäksi kiihdytysajot, johon kaikilla Buick-harrastajilla oli mahdollisuus osallistua
Ujosti kysäisin, että meinaat varmaan vielä pitää… Yllättäen hän vastasi, että on ajatellut hävittää pois, kun talliin tarvitsisi tilaa! Toista kertaa ei Pepeä tarvinnut innostaa 26 V8-MAGAZINE Dodge Polara Convertible 1970 5.7L Hemi V8 2 2025.indb 26 V8 2 2025.indb 26 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Sattumalta Pepe törmäsi Porvoossa vanhempaan herrasmieheen, jolla oli 1967 Rambler Rogue hardtop. Jututin omistajaa, mikäs vehje tämä oikein on. Comet ei ollut Pepellä missään myytävänä, mutta niin siinä vain kävi ja kaupat tuli. Elettiin vuotta 1979. Se hankittiin ja sillä nuorimies ajeli muutaman vuoden. Ensin rakennettiin Henri-pojan kanssa kimpassa pienoismalleja ja sen jälkeen siirryttiin täyskokoisiin jenkkeihin. He sanoivat, että hieno auto ja tulevat ensi viikolla hakemaan. Mutta pojat ajoivat pihaan rahanippu kädessä ja veivät multa auton! Ei huolta, Pepellä oli tiedossa kaverilta neliovinen 1965 Plymouth Fury III 318-koneella. VIIMEINEN VIIMEINEN JÄTTILÄINEN JÄTTILÄINEN A merikanautojen rakentelua voi Poutalan perheessä kutsua hyvällä syyllä yhteiseksi harrastukseksi. Mies kertoili, että semmoinen harvinaisempi amerikkalainen ja ollut hänellä pitkään. Eka muttei vika jenkki – Kävin armeijan vapaaehtoisena ja heti sieltä vapauduttua 1977 tuli hankittu eka jenkki, 1964 Mercury Comet. Ajattelin, no joo, että katotaan nyt. Huonokuntoisen auton kanssa tehtiin hommia koko seuraava talvi. Pepe laitteli sitä, niin kuin aina pitää. Siitä tuli sellainen kuin tuli, ja autolla ajettiin pari kesää. – Sitä ihmettelin, enkä ollut koskaan sellaista nähnyt. Eikä niitä siihen aikaan täällä ollutkaan. Pepen oma jenkkiautorakentelu alkoi jo aikapäiviä sitten eikä omena ole kauas puusta pudonnut. – Ajelin Porvoossa, kun Järvenpään porukat näkivät sen ja innostuivat ostamaan
Harvinaisuutta valmistettiin vain 842 kappaletta, mutta Pertti Poutalan Hemi-moottorinen avo saattaa hyvinkin olla ainoa lajissaan. – Olin vasta aloittelija konehommissa enkä niiden rakentamisesta paljon ymmärtänyt. Pituutta autolla kertyi lähes kuusi metriä (220,0 in./5,58 m) ja leveyttä löytyi sitäkin kaksi metriä (79,0 in./2,01 m). Rambler oli yhä myytävänä ja hän tarjosi mukaan toisen kuus-seiskan varaosa-autoksi. TEKSTI JA KUVAT JARMO MARKKANEN ALBUMIKUVAT PERTTI POUTALA ja hän ilmoitti, että voisi olla kiinnostunut. Simolla oli myös jatkoksi sopiva 727-automaatti. Pepe ja Simo lähtivät selvittämään asiaa, ja 360-moottori löytyi osiin purettuna, mutta kaikki palikat olivat tallessa. – Ripeä pelihän siitä tuli! Muutaman kesän ajelujen jälkeen ilmestyi taas yksi kaveri, joka halusi sen väkisin 1970 Dodge Polara on pala historiaa ja lukeutuu amerikkalaisen autoteollisuuden viimeisiin jättiläisiin, joissa oli näköä, kokoa, tyyliä ja vahvaa tekniikkaa. Kaikki saatiin lopulta mahtumaan ja myös toimimaan. Roguessa oli kutosmoottori, ja hyvä tuttu, Jorosen Simo, kysäisi yhtenä päivänä Pepeltä, ettet ole ajatellut vaihtaa siihen veekasia nokalle. Männänrenkaita ei meinannut löytyä, ja lopulta 1959 DeSoton renkaista sai sopivat viilaamalla, tein työtä käskettyä Simpan ohjeiden mukaan. Pepellä oli siihen aikaan neliovinen 1967 GT Cortina, jollainen taas kiinnostikin Ramblerin myyjää! – Pääsimme oikein hyviin kauppoihin! Furyn möin eteenpäin tutulle kaverille, kun eihän siihen aikaan montaa autoa ollut varaa pitää. Samalla siitä tuli Dodgen historian viimeinen full-size convertible. VIIMEINEN VIIMEINEN JÄTTILÄINEN JÄTTILÄINEN 1970 oli viimeinen vuosi, kun Polaraa tarjottiin avomallina. Kone niputettiin kasaan, mutta ennen kuin se oli konehuoneessa paikallaan, täytyi rakentaa koneenkiinnikkeet ja muuta pientä. Simo siinä samalla neuvoi. Paketti kyytiin ja suoraan R-Koneistukseen kunnostettavaksi ja tasapainotettavaksi. Aika kului, meni viikkoja ja Pepe otti uudestaan yhteyttä. Vaihteistokaan ei sopinut ”heittämällä” vaan vaati kardaanitunnelin muokkaamista leveämmäksi. – Totesin ääneen, että mistä tuohon semmoisen nyt löytää! Simpalla oli vastaus valmiina, tiedän yhden Lappeenrannassa, se kuului. V8-MAGAZINE 27 V8 2 2025.indb 27 V8 2 2025.indb 27 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37
– No, täytyihän sillekin tehdä oman maun mukainen kasvojenkohotus. ililla, mutta sitten ”pakkomielle” taas iski. Rogue on tänä päivänä yhä liikenteessä, hienossa kunnossa 350-tekniikalla. – Ajattelin, että näyttelen vähän Henkalle näitä jenkkiautoja ja vein hänet kahdeksan kuukauden vanhana FHRA American Car Showhun! Joka vuosi käytiin ja ostettiin pikkuautoja. Yhdessä isä ja poika pistivät nippuun Ford Broncon. Päätyi kuitenkin vaihtoon, että hän pääsi ”romusta” eroon. Kaveri makasi auton alla, startti rikki. Vannetta, isompaa pyörää… Seuraavaksi teki mieli omaa asuntoa, perustettiin perhe ja hankittiin pari muksua – ja siinähän menikin Pepen parikymmentä vuotta matalammalla pro. Sovitin mun edellisen Roguen kutosen siihen, laitoin myyntiin. Ilman jenkkiä ei pysty olemaan, ja Pepe hankki 1971 Mustangin Tampereelta, sydäninfarktitieteen tohtorilta, joka oli opiskellut Amerikassa ja toi auton sieltä tuliaisina. ostaa. Toisessa polvessa Kun Pepe vielä sai juniorin ”aivopestyä” mukaan, niin oltiin kahta syvemmällä suossa. Seuraavaksi Henkka jo kysyikin, mistä näitä saa lisää! Keulaa hallitsevat vuodelle 1970 uusittu maski ja sitä kiertävä kromattu puskurikehys. – Poikahan innostui ja katselin, että tarkasti jäbä pisti osat paikoilleen. Pienet on piirit, ja Korhosen Jorkki haki Roguen pois, muistelee Pepe, jonka ensikosketus harrastukseen ja kiihdytykseen tuli jo Keimolan 1976 kisoissa. Mies oli täysin kypsä autoon ja ehdotin vaihtoa päittäin mun piilofarmari Taunukseen. Ja Pepe myi. Pepe kertoi, kuinka ne tulevat laatikossa osina ja kootaan valmiiksi. Siisti, täysin alkuperäiskuntoinen peli ja vain 83 000 alkuperäistä mailia mittarissa. Kerran kahdeksanvuotias Henkka uteli, mitä nuo ovat. – Porvooseen oli tullut toinen Rogue, johon törmäsin huoltsikan pihassa. Pepen yksilö oli alkujaan 383-moottorilla, vaatimattoman hintatason malli ja niukalti varusteltu, veivilaseilla jne. Eihän se niin voi mennä, kuului vastaus. Kojetaulu on varsin tyypillinen aikakaudelle puujäljitelmäpaneeleineen. Mutta eivät tähän Pepen Rogue-seikkailut vielä kuitenkaan päättyneet. Pepe oli, kuten asiaan kuului, omassa nuoruudessaan koonnut pienoismalliautoja ja niitä oli esillä kotona hyllyssä. Henkka sanoi heti, haluavansa myös kokeilla. 28 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 28 V8 2 2025.indb 28 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37
Homma ”riistäytyi” käsistä ja osia kromattiin, erikoisväriä maalattiin pintaan kynäruiskulla ja kaikkea mahdollista. Oli poika niin innoissaan. V8-MAGAZINE 29 V8 2 2025.indb 29 V8 2 2025.indb 29 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Hetken päähänpisto Sanotaan, että poikkeus vahvistaa säännön. Päästiin muutama vuosi eteenpäin, olisko ollut 2009, ja poika kysyi, eikö voitais hankkia oikea auto! Toista vuotta kaksikko kiersi Etelä-Suomessa myynnissä olleita amerikanautoja, mutta sopivaa ei löytynyt. Polaran katto toimii sähköllä, ja tilaa löytyy kuudelle. Kokonaistuotannoksi ilmoitetaan mukavat 50 400 autoa. Vuoden 1970 Polaraa tarjottiin 2-ovisena hardtopina sekä 4-ovisena hardtopina ja sedanina, station wagonina ja convertiblena. Lattiamatto ja vinyyliverhoilut on uusittu. Kunnes Mikkelistä bongattiin 1963 Chrysler 300 2-ovinen hardtop sopivaan hintaan ja kuntoon, museorekisterissä. Eikä aikaakaan, kun Henkka alkoi käydä pienoismallinäyttelyissä. No kädessä oli pokaali, jossa luki ykköspalkinto. Vajaan vuoden verran sitä tehtiin. Niitä tuli myöhemmin monta lisää. – Siitä alkoi tämä uusi aikakausi juniorin kanssa. Chryslerissä oli paljon hommaa: hitsattiin, paklattiin ja hiottiin. Pepe päätyi hetken mielijohteesta vallan toisenlaiseen hankintaan pitkällä rakentelu-urallaan ja osti projektin sijaan valmiiksi rakennetun auton! – Ihastuin Polaraan kerrasta, jouduin suorastaan jonkinlaiseen hurmokseen. Paitsi, että hieno automalli hiveli omaa silmää, niin se oli myös teknisesti 2007 Dodge Ramin 5.7 Hemi V8 istuu konehuoneeseen niin kuin olisi aina siellä ollut. Polara 500 -sarjan korvanneen Customin sai myös 2d HT, 4d HT sekä 4d sedanina. Henkka harrastaa myös omin päin, mutta se onkin sitten eri tarina. 345 heppaa ja 375 jalkapaunaa vääntöä tarjoavat massiiviselle avolle mukavat cruisailukyydit. – Kerran poika tuli tapahtumasta kotiin ja sanoi, että katos mitä sain. Niistä päivistä aika monta jenkkiä on yhteisvoimin rakennettu. Se vaan oli pakko saada
kiehtova ja loppuun asti rakennettu, niin kuin olisin itse tehnyt. Mutta ei valmiin auton osto tule tavaksi, lupaa Pepe hymyssä suin. Polaran rakentanut Ville Kaasalainen teki ison työn ja auto on täysin läpikäyty. Polara oli kiertänyt Suomessa kolmella omistajalla ennen kuin se tuli Villelle. Isän ja pojan yhteistyöprojekti otti vajaan vuoden ja siinä ajassa huollettiin 383 + 727 tekniikka, uusittiin lattiaja kattoverhoilut, hitsattiin koriin uutta peltiä, maalattiin auto orkkismustalla, kiillotettiin kaikki alumiiniosat ja kromit. Ville totesi auton melkoisen mädäksi, ja ruostekorjauksia oli tehty perusamerikkalaiseen tyyliin eli lattiapeltiä oli korjattu ruuvaamalla toinen pelti mädän päälle. Lopuksi Kraisu katsastettiin museorekisteriin. Toinen kolaroitu takakylki oli . Polara oli seissyt ulkosäilytyksessä useita vuosia. ksattu kolmen sentin kerroksella kittiä. 30 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 30 V8 2 2025.indb 30 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Etulokareissa ja takakyljissä oli laitettu metalliteippiä kämmenen kokoisiin reikiin ja kittiä päälle. Loput korin mädät kohdat eli varmaan viisi neliötä Ville teki suorasta pellistä, sik1963 Chrysler 300 oli Pepen ja Henkan ensimmäinen yhdessä rakentama auto, joka hankittiin vuonna 2009, jo ennen juniorin ajokortti-ikää (V8 10/2011). Edelliset omistajat olivat purkaneen auton kokonaan, vain akselit olivat alla. Kuskin jalkatilaan Ville löysi korjauspellin
Ensimmäisen juttunsa kirjoitti Volkkarilla paikalle kurvannut nuori toimittajan alku Mannermaan Pekka. Polaran alkuperäisten mittarien haluttiin pelaavan, ja kun nopeusmittarille ei uudessa vaihteistossa ollut vaijerin paikkaa, niin hommattiin Speedhutin GPS-boksi, joka pyörittää sähkömoottorilla mittarin vaijeria. Takakyljet löytyivät eBaysta, mutta ne olivat kuin junan alle jääneet, istuivat huonosti ja pokkaukset olivat väärissä kohdissa. Sama verhoilija vaihtoi uuden kankaisen rättikaton. kikoneella alkuperäisiä muotoja hakien. V8-MAGAZINE 31 V8 2 2025.indb 31 V8 2 2025.indb 31 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Harvinainen avomalli Polara on Dodgen täysikokoinen malli, jota valmistettiin vuosina 1960–73. Kaikki alustan osat, mitä löydettiin uusina, Ville hommasi. Muuta roddausta olivat kylkiputket, leveämmät renkaat Keystonen 8” Rider-vanteilla, punaiseksi maalatut taka-akseli ja polttoainetankki. Ville ajeli jokusen kesän ennen kuin myi Polaran pois uuden projektin, haaveautonsa Fastback Mustangin alta. Pepen 1980 hankkima Rambler Rogue esiteltiin V8 2/1982 numerossa. Pepen Polara edustaa neljättä ja viimeistä sukupolvea 1969–73. Kardaani lyhennettiin kaverin sorvissa ja tasapainotettiin Kansityöllä. Etulokareiden ja ovien alaosat piti tehdä uusiksi. Puskurit, luukut ja ruosteiset irto-osat kävivät sitruunahappokylvyssä. Isoon autoon sai myös ison 440-moottorin jatkonaan TorqueFlite -automaatti. Vääntynyt etuhiekkapelti oikaistiin. Taakse jäivät alkuperäiset rumpujarrut ja eteen Ville hommasi Scarebirdin sarjan. Tekniikaksi tuli Floridasta Casagranden Marcon kautta 2007 Dodge Ramista 5.7L Hemi ja RFE-vaihteisto. Ensitöiksi orkkis 232 cid kuutonen vaihtui 360 veekasiin jatkonaan 727 AMC-sovitteisena ja Fordin 8” perä. Jotenkin ne sai kuitenkin sopimaan paikoilleen. Optiona oli 383-moottori kaksikurkkuisella kaasuttimella ja 290-heppaisena. Kojelaudan muutama halkeama ja reikä paikattiin ja päälle vedettiin keinoeläintä. Polarassa moottori tuotti 350 hevosvoimaa, kun Isoksi autoksi Polara on kylkipro ililtaan tyylikkään sulavalinjainen, ja kangaskatto istuu nätisti muotoihin ikään kuin katto olisi chopattu. Poutalan perheen jenkit ovat tuttuja Veekasin sivuilta. Vakiona 1970 Polaraan tarjottiin 318 cid V8, joka tuotti 230 hv. Villellä oli 2003 Ram ”samalla” tekniikalla ja hän totesi, että se on cruisailupelissä ihan riittävän tehokas ja menee puolella bensalla alkuperäiseen 383 verrattuna. Penkit Ville käytti verhoilijalla, joka teki niistä alkuperäisen näköiset. Mallivuodelle olivat uutta puskuriin sijoitetut leveät takavalot. Rosteriputkisto on Villen omaa käsialaa. Perävälitys vaihdettiin pykälää pidempään 3,55:1, kun uudemmassa vaihteistossa välitykset olivat pidemmät. Loput osat käytettiin hiekkapuhalluksessa ja kasattiin uusilla puslillla ja nivelillä. Uuteen rele/sulakerasiaan kytkettiin Ramin alkuperäinen moottorin johtosarja
Challengerin 440 on jo aikoinaan Jenkeissä vaihdettu, jatkonaan 727-automaatti. Kauppa syntyi, kun annoimme vaihdossa 300 Chryslerin, jonka olimme juniorin kanssa käyneet läpi. Ennusmerkit ovat sellaiset, että tuskinpa isä-poika-kaksikon vauhti heti hyytyy. Aikoinaan mallia ei osattu vielä arvostaa eikä niitä säilytelty, minkä vuoksi se on tänä päivänä entistä harvinaisempi. Polara oli tehokas muskeliauto, mutta iso sellainen, ja paino söi suorituskykyä. Ja mikä on erityisen jännää, että niitä löytyy Suomesta useampikin! – Mun osuudeksi Polarassa jäivät vain vanteet ja renkaat. Avoversio painoi 440-moottorilla yli 1900 kiloa, mikä tiesi ”jättiläiselle” korkeita 15 sekunnin aikoja varttimaililla. Varsinaisen klassikon Polarasta tekee avomalli, joita valmistettiin vähäiset 842 kappaletta. Onneksi Villellä on takanaan jo useampi iso jenkkiautoprojekti. Autossa olleet 18-tuumaiset eivät sopineet minun silmääni. Challenger oli purettuna. Ville Kaasalaisen täydellisesti rakentama Polara oli lähtökohtana lohduton: purettu, pahasti ruostunut ja pitkään seissyt ulkosäilytyksessä. Joku talvi Challengerin kanssa tallilla aherrettiin. Pitkään perheessä olleesta 1963 Chrysler 300:sta luovuttiin, kun tilalle tuli 1973 Challenger 440-koneella. Chargerin ja Challengerin RB-verstiot puskivat 375 tai 390 heppaa. Amerikan harrastaja oli jo aikoinaan lisännyt autoon R/T-mallin raidat. Poutalan Pepeä voi hyvin kutsua jenkkiautokonkariksi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, mitä nähdään seuraavaksi. Vanhempi rakennuskausi on varmaan jäänyt ihoni alle. – Se oli myynnissä netin Market Placessa Rotke-nimellä, ja poika kävi ottamassa siitä selvää. Haastaja on alkuperäinen Rally-versio 340-koneella, 8 ¾” lukkoperällä, mittaristolla jne. 32 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 32 V8 2 2025.indb 32 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Mies hankki ensimmäisen amerikanautonsa jo 1977, ja tänä päivänä niitä löytyy tallin kätköistä useampikin. Vaihdoin tilalle muskelihenkisemmät 15-tuumaiset Center Linen Convo Pro:t ja BFGoodrichin radialit. Ja jottei Polaralle tule yksinäinen oli niin tallin väliseinän takana seuraa pitää 1973 Dodge Challenger. Isolohko fressattiin, sähköt rakennettiin uusiksi, kojelauta kiinnitettiin ja sisusta siistittiin. Vuonna 1970 valmistettiin yhteensä yli 50 400 Polaraa, ja myydyistä valtaosa oli 4d hardtopeja ja sedaneita. Maalipinnalle riitti kunnon jynssäys
Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. 09-302847 / 050-3305780, fax 09-3401073 e-mail: jaakko.husso@pp.inet.fi TRADEPARTS.INFO Rapakontie, 49480 SUMMA, Avoinna ma-pe 8.30-17.00. Amer Trading, Inc. TIIVISTEET FORD ESIM. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. (05) 3557 289 ja myynti@tradeparts.info WEBSTORE OPEN 24/7 MUSTANG FORD RUTKASTI OSIA FORD OSIA 42503 ALIPAINEKELLO VLOJEN LUUKUILLE COUGAR 1969-70 ku .................390 € B-11572C/SW270 VIRTALUKONPOHJA T-B, FORD 1958-60/65-66 P100 ......59 € B-17696B PEILI ULKO T-BIRD 1958-60 OIKEA kupera hooded J ...................199 € B-18476B KENNO LÄMMITYSLAITTEEN T-BIRD 1961-63 .............................240€ B-25622B MERKKI T H U N D E B I R D TAKA SIIPI 65-67 ................................59 € B-9431D PAKOSARJA T-BIRD 1963-66 390-428 VASEN ................................445€ I N D U S T R I E S Parts & Accessories R THUNDERBIRD & MUSTANG PARTS, INC. Phone. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. THUNDERBIRD & MUSTANG PARTS, INC. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Automaattivaihteistojen erikoisliike Hiihtotie 7 B, 01280 VANTAA Puh. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Amer Trading, Inc. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. (aikaero) +1-561-7623060 / Marco Casagrande Amer Trading, Inc. Kontit Floridasta viikottain! USA:n sisäiset kuljetukset! Kysy lisää! AUTOT, PYÖRÄT, OSAT USA:STA Tilaa osasi itse tallillemme, maksa vain merirahdista 1851 NW 9th St., Okeechobee, FL 34972, USA/oma nimi amercars@msn.com Soitot suomeksi klo 15.00 jälk. C0DZ-6520530/1A Tiiviste oven Ford Ranchero/Falcon 1960-65 2DR S 122 € D1ZZ-6551222/3A Tiiviste katonreuna Mustang 1971-73 CPE/FB 1pr 98 € B-51222/3CR Tiiviste katonreuna Thunderbird 1966 200 € LATTIAMATOT MUSTANG CAR65-FB-BK MATTO LATTIAN MUSTANG 1965-68 FB musta 325 € CAR69-CV-BK MATTO LATTIAN MUSTANG 1969-70 AVO musta 309 € A4020A01 MATTO LATTIAN MUSTANG 1979-81 musta 263€ westfix@netikka.fi www.westfix.fi Rättikatot Vinyylikatot Automatot Istuinten verhoilu Ovipahvit Sisäkatot Suojamatot Tavaratilan matot Kumilistat Suojapeitteet ALE 30% ! 050-369 6393 Silverbergvägen 23 66200 Korsnäs Istuinten verhoilu ASENNUS KUULUU MYÖS MEIDÄN PALVELUUN! Vinyylikatot USA-AUTOIHIN V O I S I H A N S I TÄ H A R R A S TA A VA I K K A P I T S I N N Y P L ÄY S TÄ KAHDEKSAN SY YTÄ ELÄÄ Hanki omasi: v8.. Florida auto dealer since 1991 www.amercars.com Myymme, välitämme autot ja moottoripyörät, Ebay jne. /tilaa V8 2 2025.indb 33 V8 2 2025.indb 33 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. THUNDERBIRD & MUSTANG PARTS, INC. THUNDERBIRD & MUSTANG PARTS, INC
V8-MAGAZINE 35 V8 2 2025.indb 35 V8 2 2025.indb 35 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Auton omistajalta Juhalta tuli salaperäinen viesti, jossa oli puhelinnumero, nimi Vellu ja vahva suositus pysähtyä matkalla Jämsässä. TEKSTI JA KUVAT KARI MÖRÖ C lassic Garagen historia ulottuu vuoteen 2020, jolloin saimme vihjeen aiheesta. Idea museosta syntyi Vellun ja Hannun kesken, kun kummankin autokokoelma oli saavuttanut sopivan laajan mittasuhteen. Tuolloin otettiin asiaksi museon esittely V8-Magazinessa. Autoja ja moottoripyöriä oli kertynyt perin isosti ja heräsi ajatus, miksi ei näitä voisi tuoda esille myös muille asiasta kiinnostuneille. Tähän tilaan tuotiin autoja, moottoripyöriä sekä paljon muuta oheisrekvisiittaa. Teimme työtä käskettyä ja päädyimme Jämsään Teollisuuskadulle hallin pihalle, jossa Vellu jo odottikin. Tiedossa oli vapaa kiinteistö, joka aiemmin toimi huonekaluliikkeenä. Näkymä ensimmäiseen halliin, eli tähän häkellyttävään tilaan vieraat saapuvat ulko-ovesta. Ovet aukenivat vielä keskeneräiseen autoharrastajan ihmemaahan. Tuolloin oli työn alla Hemi Roadrunnerin kuvaus Jyväskylässä. Museo nimeltä Classic Garage sijaitsee Jämsässä Keski-Suomessa. Se on muutamassa vuodessa noussut harrastajien tietoisuuteen yhtenä Suomen parhaista automuseoista. Kyseessä on yksityinen museo, jota pyörittävät Veli-Matti ”Vellu” Mäkinen ja Hannu Haljala
Vaikka ei olisi autoista suunnattoman kiinnostunut, niin juuri nämä tarinat saavat lähes kaikki kuuntelemaan herkällä korvalla autojen historiasta löytyviä mitä ihmeellisimpiä sattumuksia ja kohtaloita. Museo ei sisällä pelkästään autoja ja moottoripyöriä. Impala on todella hienossa kunnossa ja varusteiltaan huippuluokkaa. Niin sanotussa perinteisessä automuseossa vierailija ostaa lipun, vaeltaa ympäriinsä ja lukee infotauluista rajallisen määrän tietoja ajoneuvoista. Flippereitä eri vuosilta on pelinurkkauksessa esillä komea kokoelma. Tämä tapa toimia avaa aivan uuden ulottuvuuden vierailijoille. Markkinoita seurataan myös herkeämättä, eli maailmalta 1958 Chevrolet Impala Convertible äveriäämpien serkkujensa Cadillacin ja Buickin seurassa. 36 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 36 V8 2 2025.indb 36 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. Vellulla ja Hannulla on lisää kalustoa muissa tiloissa, eli museon näytteillä olevia ajoneuvoja pystytään vaihtamaan ja aina löytyy uutta katsottavaa. Museon yksilö on väriltä Saddle Tan. Classic Garagen konseptiin kuuluu opastettu kierros, jossa opas (yleensä Vellu) kertoo auton historiasta ja erityisesti juuri kyseisen autoyksilön historiasta meheviä tarinoita. Vaikka museon näyttely on laaja sisältäen noin 45 autoa, 100 kaksipyöräistä sekä lukemattoman määrän muuta asiaan liittyvää 800 m 2 tilassa, niin tässä ei ole vielä kaikki. Ehkä yksi halutuimmista Chevrolet Corvetteista on 1963 split window coupe. Museon perusidea on täysin eri kuin yleensä automuseoilla. Classic Garage on julkisesti auki vain muutaman kerran vuodessa, ja muulloin museo on avoinna ryhmille tilauksesta
Pepper Chopper, useampi keski-ikäinen on tämän polkupyörän luona huokaillut: ”Tuollaisesta haaveilin tenavana ja haaveksi se silloin jäi.” V8-MAGAZINE 37 V8 2 2025.indb 37 V8 2 2025.indb 37 5.2.2025 13.37 5.2.2025 13.37. 1954 Corvette on maailmanluokan harvinaisuus ja tämä yksilö on neljästä väriyhdistelmästä klassisin Polo White punaisella sisustalla. Classic Garage Jämsä Teollisuuskatu 7 42100 Jämsä www.classicgaragejamsa.fi Paikan toinen isäntä ja opas, tuhansien kiehtovien tarinoiden mies Veli-Matti ”Vellu” Mäkinen ja Cadillac Eldorado Biarritz 1953. Kaksipyöräiset mahtuvat juuri ja juuri olemaan Dodge Challengerin vieressä. Motocross on vahvasti esillä museossa ja eihän se ole ihme, kun Vellu on ollut lajin harrastaja pitkään
etsitään koko ajan klassikoita, joilla on hyvä tarina kokoelmaan. Odotamme mielenkiinnolla mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta vahva suositus on Classic Garagen kohdalla varata aikaa useampi tunti ja nauttia sekä upeista autoista että hienoista tarinoista. Kaksi vaikuttavaa isolohkomuskelia: 1970 Plymouth GTX 440 kolmella kaksi kurkkuisella kaasuttimella ja 1969 Shelby GT500 428-moottorilla. 38 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 38 V8 2 2025.indb 38 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Kaksi 426 Hemiä rinnakain, 1966 Charger ja 1970 Challenger. 426 Hemi Dodge Chargerin konehuoneessa. Keskustelussa museon tulevaisuudesta erityisesti nousi esille näyttelykaluston laadun pitäminen mielenkiintoisena sekä oheisaiheiden enemmän tai vähemmän aktiivinen täydentäminen
Kuuden Corvetten suora sisältää C1 – C3 korimallit. Kirjaston nurkassa viettää eläkepäiviään sievä 1955 Chevrolet Bel Air. V8-MAGAZINE 39 V8 2 2025.indb 39 V8 2 2025.indb 39 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Emalikylttejä, peltikylttejä ja erilaisia purkkeja on eri puolilla Classic Garagea löydettävissä alati laajeneva kokoelma. Chevrolet Camaro SS350 avo vuodelta 1969 odottaa kesää. Kuten rekisterikilpi kertoo on tämä 1970 Dodge Challenger avo 440 six pack yksi 34:stä valmistetusta ja toki sellainen harvinaisuus löytyy Classic Garagen kokoelmasta
Kun siviiliautonakin oli Saab 96, niin Tero innostui rakentamaan siitä kiihdytyksen sopivaa autoa. Vaatimattomasti, maailman nopein Saab 96 V4! Oman V4-moottorin käyttäminen on se ”juttu” koko projektissa. Kuten custom made imusarja, jossa ruiskutussuuttimet sijoitettiin vuoron perään vastakkaisille puolille. Saab turbotettin ja se oli kilvissä, niin kuin piti. Sitten pitikin jo saada oma peli. Ilmanotto muuttuu, kun Original Street -säännöt vaativat etulamput. Sen jatkona ovat VW Kuplan kytkin, 200 mm Kennedy Stage 2 kuparilevyllä ja 1985 Audin 016 vaihteisto. Kaksi pakosarjaa tuli yhden yhteisen ulostulon sijaan. Saab 96 Saab 96 turbo 1977 turbo 1977 TEKSTI JARMO MARKKANEN KUVAT TERO KELLOSALO K ipinä syttyi jo 1995, kun nuori mies pääsi kadulla Vesa Pakaraisen B-ryhmän Escortin kyyditykseen. Moottorin osat vaativat paljon Teron omaa suunnittelua ja valmistamista. Original Street saa alkavalla kiihdytyskaudella eksoottisen osanottajan, kun Tero Kellosalo tuo viivalle 96 Saabin turbotulla V4-tekniikalla. Siltä ajalta hyllyssä komeilee 1998 West Coast Street Cupin B-ryhmän kakkospokaali, kun voiton vei Pakaraisen Vesa ja pronssia otti Pauli Kuki Bemarilla. Kolmena kesänä Tero on jo ajanut treenipäivillä, ja paras aika kirjataan ennätysluvuin 12,68 sekuntia loppunopeudella 180 km/h, preppaamattomalla lentokenttäradalla. Tekniikka on nyt valmiina, ja jouluviikolla Tero kävi penkittämässä ja hakemassa viimeisiä säätöjä kohdalleen. Nyt siinä on ns. Amerikan vientimallin kampiakseli, jolla tilavuudeksi tulee 1,7 l. Saabin paras aika oli 13,2 sekuntia. V4 voimanpesä V4 voimanpesä Veenelkku tuotti dynossa kiitettävät luvut 309 hv ja 377 Nm 1,7 bar ahtopaineella ja E85 polttoaineella. Sitten vain kohti Motoparkia ja SM-sarjan avausta. Väliin tuli parikymmentä vuotta taukoa, kunnes 2017 alkoi nykyisen Saabin rakentaminen. Perheessä on harrastettu Saabeja kahdessa polvessa, ja niillä on ajettu mm. jokkista. Moottorina oli alkujaan Saksassa Kölnin tehtaalla valmistettu 1,5 l ja 65 hv V4. Konehuoneesta löytyy 1760 cc V4 Mitsubishi TD04HL turbolla. 40 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 40 V8 2 2025.indb 40 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Vielä ennen kesää Toholammin 96 Racingin tallissa tehdään pientä kevennystä. Sylinterikansissa tehtiin iso työ, kun ne on muutettu pakokanaviltaan 1-porttisista 2-porttisiksi. Eteen rakennettiin uusi putkirunko, ja sisälokasuojat poistettiin tilanahtauden takia. Hienoksi asian tekee, että Teron Saab on omalla, 50-luvulla suunnitellulla moottorilla, jolla sitä sai liikkeestä ostaa
1 22 5 3 4 5 6 7 8 99 6 10 11 12 13 14 15 16 16 7 17 18 19 20 21 22 23 23 8 24 25 26 27 28 9 MAALISKUU 2025 MAALISKUU 2025 MA TI KE TO PE LA SU vk. HELMIKUU 2025 HELMIKUU 2025 MA TI KE TO PE LA SU vk. 1 22 9 3 4 5 6 7 8 99 10 10 11 12 13 14 15 16 16 11 17 18 19 20 21 22 23 23 12 24 25 26 27 28 29 30 30 13 31 14 V8 2 2025.indb 41 V8 2 2025.indb 41 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38
PONTIAC FIREBIRD 540 BLOWER 1968 KUVA PAUL GRANVIK V8 2 2025.indb 42 V8 2 2025.indb 42 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38
FORD 1937 RED KUSTOM KUVA PEKKA POLVINEN V8 2 2025.indb 44 V8 2 2025.indb 44 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38
HAPPY 75 BIRTHDAY! Ilman epäilyksen häivääkään voidaan sanoa, että Grand National Roadster Shown 75-vuotisjuhlanäyttely oli unohtumaton. Juhlavuoden kunniaksi näyttelyyn oli koottu uskomaton kokoelma AMBRja Al Slonaker -voittajia. Paikalla järjestetään America’s Most Beautiful Roadster 2025 on Ross ja Beth Myersin lokasuojaton 1936 Ford roadster, jonka rakensi Rad Rides by Troy, Illinoisista. National Hot Rod Association aloitti kiihdytyskisat siellä 1953. Niin ikään samalla alueella sijaitsee NHRA Motorsports Museum, jonne on koottu noin 50 historiallista kiihdytyskilpuria ja valtava kokoelma muistoesineitä. Vuonna 1955 ehdotonta valintaa ei pystytty tekemään vaan AMBR-voittajiksi valittiin etualan Ray Andereggin 1927 Ford Roadster ja Michael ”Blackie” Gejeianin ”Shishkabob” 1927 Roadster. TEKSTI JA KUVAT STEPHAN SZANTAI K olmipäiväisen tapahtuman juuret ulottuvat vuoteen 1950, kun Al ja Mary Slonaker päättivät järjestää ensimmäisen näyttelyn Oaklandissa, San Franciscon ulkopuolella. Harrastajat tunsivatkin näyttelyn viisi vuosikymmentä nimellä Oakland Roadster Show, vaikka sen paikka vaihtelikin alueella. Muutosten lista on pitkä: sektioitu kori, ”etukenoon” chopattu katto, customoitu maski, ylöspäin siirretyt takalokasuojat…Pontiacin 400 cid V8 saa lisäpuhtia 8-71 BDS blowerista. Al Slonaker Memorial Awardin voitti Bill Barbato 1933 Pontiac sedanilla, tekijänä CAL Auto Creations, Nebraskasta. Pomona on loistava tapahtumapaikka, eikä vain tilojensa puolesta vaan myös pitkien autoharrastusperinteiden takia. Tekniikaksi valittiin 312 cid Ford Y-Block, jota ruokkii harvinainen McCulloch supercharger. Iso muutos tapahtui 2004, kun GNRS muutti 600 kilometriä etelään Pomonaan, Los Angeles Fairplexille. V8-MAGAZINE 45 Grand National Roadster Show 31.1.–2.2., Pomona, Kalifornia V8 2 2025.indb 45 V8 2 2025.indb 45 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Troy Trepanier tiimeineen suunnitteli ja rakensi korin ja rungon tyhjästä
Tänä vuonna loppukilpailuun rankattiin 11 roadsteria: viisi ’32 Fordia, kolme ’36 Fordia, kaksi Model A:ta ja yksi T-bucket. GNRS käsittää yhteensä seitsemän hallia, jotka on teemoitettu: hot rodit, customit, lowriderit jne. Jep, kaikki Fordeja, vaikka voi olla myös muu pre-1937 katoton auto ilman nostettavia sivulaseja. Vahva ehdokas AMBR-voittajaksi tänä vuonna oli Gary ja Scott Lorenzinin ”Qualifier”, jota rakennettiin useassa jaksossa useampi vuosikymmen. 1932Ford Roadsteria liikuttaa Donovanin alumiininen 383 polttoaineen ruiskutuksella. Noin 40 000 kävijää sai nauttia uskomattomasta valikoimasta hot roddingia kaikissa sen monissa muodoissa. Monimuotoisessa loppukilpailun osallistujalistassa olivat mm. Estranged Car Club esitteli Suede Palcessa näyttävää kalustoaan, etualalla Mike Thompsonin villi 1933 Ford 3-ikkuna coupe. ’35 International pickup, ’73 De Tomaso Pantera ja VW 181. myös Pomona Swap Meet, joka lukeutuu maan isoimpiin ”romutoreihin”. Historiallisen rajapyykin kunniaksi halliin numero 9 oli tänä vuonna koottu näyttely aiempien vuosien AMBRja Slonaker-palkintojen voittajista. Lopputyön vuosina 2021–25 tekivät Veazie Bros. 46 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 46 V8 2 2025.indb 46 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Monenmoista aktiviteettiä riitti pinstripingistä vintage dragsterien nitromoottorien käynnistelyyn. Vuonna 1975 Al Slonaker -palkinnon vei Lil’ John Buttera 1926 Ford Model T Sedanilla. Toinen pääpalkinto on perustajan mukaan nimetty Al Slonaker Award, josta kilpailevat muut kuin AMBR-kelpuutetut autot. Perinteisesti näihin kategorioihin kelpuutetut autot ovat maan arvostetuimpien custom shopien isolla rahalla rakentamia. GNRS-historian pitkään perinteeseen liittyy saumattomasti 2,9 metriä korkea palkinto, jonka saa America’s Most Beautiful Roadster (AMBR) voittaja. Esillä oli huikeat 50 historiallista voittajaa! Mukaan kuului myös Bill Niekampin 1942 Mercuryn V8:lla varustettu roadster, joka voitti ensimmäisen AMBR-palkinnon vuonna 1950. Sisätiloissa oli noin 400 autoa ja hallien ulkopuolella näkyy vielä arviolta 800 autoa lisää. Samassa hallissa nähtiin myös George Barris kustomien erikoisnäyttely alkaen Bob Hirohata ’51 Mercurystä ja Batmobilesta. . Building No.9 on vuodesta 2007 lähtien toiminut erikoisnäyttelyiden paikkana, ja teemoina ovat olleet mm. ’32 Ford ja nopeusennätysautot
Jade Rival -nimetyn 1952 Chevy Coupen koria on sektioitu ja lyhennetty 6”. Raskaan sarjan hot rod, 1935 International truck ”Charlies burnout machine”. Auton omistaja Dean Livermore löytyy Arizonasta. Radikaalissa show kustomissa käytettiin paljon kultaväriä, niin korin viimeistelyssä kuin sisustan verhoilussa Pisteenä i:n päällä ovat hohtavat renkaat. Tänä vuonna King of Kustoms olisi täyttänyt 100 vuotta. Pomona Fairgroundsin ulkoalue oli yhtä suurta autonäyttelyä. V8-MAGAZINE 47 V8 2 2025.indb 47 V8 2 2025.indb 47 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Liekkimaalauksen takaa löytyvät 1954 Oldsin 324 cid V8 ja T5 5-vaihteinen manuaali. Harvemmin nähty 1938 Chevrolet Canopy Express rakennettuna lowrider-tyylillä 216 cid kutoskoneella, ilma-alustalla ja pinnavanteilla. Kattoa on madallettu edestä 6” ja takaa 5”, puskurit on kavennettu ja käännetty toisin päin… Huikea maalaus on itsensä Gene Winfieldin käsialaa. Ruotsalaisen Henrik Larssonin rakentama Hemizon oli alkujaan viaton 1965 Volvo Amazon, joka muutettiin häijyksi Gasseriksi. Kahdella Gen 4 ylikokoon poratulla 454 moottorilla, varustettuna TBS 8-71 billet blowerilla syntyy mukavat 2 100+ heppaa. Kevennyksen, asiaan kuuluvien alustamuutosten ja oikean stancen jälkeen konehuoneeseen tungettiin 331 Hemi vuodelta 1955 ja motti viimeisteltiin GMC 6-71 blowerilla. NASCAR-legenda Glenn ”Fireball” Robertsin mukaan nimetty linjakas 1936 Ford Phaeton on alkuperäinen Phaeton, johon on customoitu Carson-tyylin katto, alustaa madallettu sopivasti ja viimeistelty pikkujutuilla kuten upotetut takavalot. George Barrisin juhlanäyttelyssä oli esillä harvoin nähty Golden Sahara, jonka lähtökohtana toimi 1953 Lincoln Capri. Sarjakuvapiirtäjä Keith Weesnerin inspiroima custom 1952 Ford F-1 pickup: 6” chopattu, 1,5” sektioitu, kustomoidut lava ja astinlaudat
Ennen edustuskäyttöön päätymistä limusiinia oli pidennetty, korotettu ja levennetty ruotsalaisella Heinelin pajalla. Kuluva talvi kahlataan läpi jättimäisellä 70-luvun alun Chryslerillä, jonka moottoritilasta löytyy tietenkin isolohkopata. Talviautoilua ISOSTI Mika Salovuori on talviautoillut jenkkiautoilla peräti viitenä vuosikymmenenä. Samassa yhteydessä au48 V8-MAGAZINE Chrysler Newport Custom 4d Hardtop 1971 V8 2 2025.indb 48 V8 2 2025.indb 48 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Osasyynä taisi olla se, että Kultarannan ylipuutarhurin lapset olivat kanssani suunnilleen samaa ikäryhmää, muistelee Mika. TEKSTI JA KUVAT KAI SALMIO N aantalin Merimaskussa asuva Mika hurahti isokorisiin Chryslereihin jo aikapäiviä sitten. Siellä oli myös panssaroimaton, mutta pidennetty 1960-luvun lopulla hankittu ´69 Cadillac Fleetwood Seventy-Five Limousine, jonka virka-aika kesti aina vuoteen 1981 saakka. 1970-luvulla hän kävi kavereineen useasti tutustumassa Suomen tasavallan entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen (presidenttinä 1956–82) käytössä olleeseen virka-autoon, ´71 Chrysler New Yorker Heinel Limousineen, jota säilytettiin Naantalin Luonnonmaan saaressa sijaitsevan Kultaranta-kesäasunnon autotalleilla. Siksi Chrysleria nimitettiin joissain yhteyksissä juuri Heinel-limusiiniksi. – Kotini sijaitsi vain kivenheiton päässä Kultarannasta. Autotallin luona pääsi liikkumaan siihen aikaan melko vapaasti. Chrysler ja Cadillac herkkuja Sikariportaan Jorkkeri oli tilattu Yhdysvalloista varta vasten nopeaa liikkumista arvostaneelle Kekkoselle, jolta ei itseltään löytynyt auton ajokorttia lainkaan. Tai sitten meitä pikkupoikia ei vaan noteerattu minkäänlaisena uhkana, ja saimme rauhassa ihastella Kekkosen edustusautoja
UKK:n jälkeen valtakunnan ykkössaappaat puki jalkaansa Mauno Koivisto (1982–94), jonka käyttöön Chrysler ja Cadillac siirtyivät seuraavaksi. Yhdellä naapurilla oli vastaavasti 70-luvun alun tyylikäs Dodge Monaco. Lyhyet ja pitkät jarrunauhat – Kekkosen New Yorker ei ollut ainoa Mopari, jota junnuna kuolattiin. Jari vuokraa autoa mm. Kaikki nämä isot jenkkirassit jättivät lähtemättömän vaikutuksen. Kekkoselle hankittiin vielä 70-luvun lopulla ´79 Cadillac Fleetwood 75 Limousine, jonka Mika ja muut sällit myös bongasivat myöhemmin samasta Kultarannan autokatoksesta. Naapurissa asui Neste Oy:n autonkuljettaja, joka ulkoilutti aika ajoin yrityksen mustaa edustusluokan Chrysleria. Kesällä 1996 Fleetwood myytiin tarjouskaupalla, ja sen osti koskenkorvalainen Jari Mäki, jonka tallissa erikoisuus yhä majailee. toa myös panssaroitiin, minkä seurauksena auto painoi muutosten jälkeen lähes 3 000 kiloa. hääkuljetuksiin. Cadillac siirtyi Koiviston jälkeen vielä presidentti Martti Ahtisaaren vaakuna-autoksi 1994, toimittaen virkaansa seuraavat kaksi vuotta. Valtio luopui Chrysleristä viisi vuotta Kekkosen kuoleman jälkeen 1991. Kekkoselle oli hankittu samaiselta yritykseltä jo kahdeksan vuotta aiemmin ´63 Chrysler New Yorker 4d Sedan Heinel. Yritys rakensi räätälöityjä autoja myös Ruotsin kuninkaalle Kustaa IV Aadol. Velipojalla ei ollut amerikanrautaa vielä siihen aikaan, mutta nykyään niitäkin löytyy hänen Newport Customia sai joko 2-ovisena hardtopina tai 4-ovisena B-pilarilla tai ilman, kuten Mikan auto. Chryslerilla oli ajettu 20 vuoden kuluessa ainoastaan 71 000 kilometriä, mikä tarkoitti vuositasolla vähäistä 3 550 kilometrin ajoa. lle ja Tanskan kuninkaalle Fredrik IX:lle. 2d hardtopia tehtiin reilut 5 000 autoa (5 527). Presidentin kanslian järjestämässä huutokaupassa Jorkkeri myytiin 100 000 markalla lahtelaiselle Klaus Lindholmille, jolla auto on tiettävästi edelleen. Kuuskolmonen oli Urho Kalevan käytössä vuoteen 1972 saakka. Kaupan ehtona oli edustusauton jääminen Suomeen. Moniovinen tolppaversio oli suosituin (11 254), mutta 4d hardtop ei jäänyt tuotantomäärässä paljon (10 207). V8-MAGAZINE 49 V8 2 2025.indb 49 V8 2 2025.indb 49 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Mikan jenkkiautokuumetta lisäsi kuusi vuotta vanhemmalta isoveljeltä luettavaksi saadut alkuvuosien Veekasit. Perus-Newportia valmistui kaikkiaan yli 80 000 kappaletta (82 533), kuutena eri versiona
Verhoilutoimintaa pyörittänyt Reijo verhoili auton samaan hintaan vinyylikattoineen. Naantalissa oli muutenkin valloillaan jonkinmoinen jenkkiautobuumi siihen aikaan. Rancheroakin testattiin välillä salaa, eikä isäpappa tykännyt sileäksi burnatuista takarenkaista tippaakaan. Tuplasnorkkelinen ilmanputsarikotelo liisattiin Mikan 300 Chrysleristä. Takapenkin varustus käsittää lannevyöt. Dodge oli edelleen kilvittämättä, suurimpana syynä puoltavat jarrut. En saanut autoa koskaan rekisteröintikuntoon, joten luovuin siitä joskus 90-luvun taitteessa. Erillisten selkänojien väliin sijoittuu alaslaskettava käsinoja. Hyväkuntoinen akku ja laturi ovat talvikäytön perusedellytyksiä. Samalla kun katto taittui alas rättialtaaseen, niin jokaisessa ”viikkauksessa” jäinen vinyyli repesi. 50 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 50 V8 2 2025.indb 50 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. 1987 Mika hankki turkulaiselta T:mi Classic Reijo Kulmalalta (Autoverhoomo ja Korjaamo Classic) ´62 Chevrolet Impala SS avon, joka on miehen tallissa edelleen 38 vuotta myöhemmin. Ovipahveista löytyvät tyylikkäät Custom-koristeet kertovat osaltaan auton mallisarjan. Coronet hinattiin kotiin kaverin traktorilla. – Ostin Suomi-Dodgen Naantalin Luonnonmaalta. Ilmastointilaite kuivattaa mukavasti aika ajoin kastuvat kuramatot. Siinä vaiheessa ei voinut vielä puhua vanhasta jenkistä, kun autolla oli ikää vasta seitsemän vuotta. Mika oli vasta 15-vuotias teini hankkiessaan mopoikäisenä ensimmäiseksi jenkikseen 225 Slant-Six -kutvosella ja manuaalilla varustetun ´65 Dodge Coronet 4d Sedanin vuonna 1982. Toki autolla kurvailtiin silti maakunnissa jonkun toisen auton kilvillä. Eräänä jouluattona cruisailimme Letukalla kylillä ja ennen saapumista paikalliselle huoltoasemalle päätin laskea rätin alas elvistelymielessä. Elvistely on välillä kallista puuhaa! Deltasta Aspeniin – Sain ajokortin täytettyäni 18 vuotta 1985. Näin Reijo joutui asentamaan toistamiseen uuden vinyylikaton lyhyen ajan kuluessa. Beigen värisessä Oldsissa oli tummanruskea vinyylikatto. Samainen myyjä soitti Mikalle vuosikymmeniä myöhemmin. Näin mystinen jarruongelma ratkesi vasta 30 vuotta myöhemmin, naurahtaa Mika. – Impalalla tuli jonkun verran ajettua myös talvella, mutta ei se ollut päivittäisessä käytössä. Veljesten isällä oli käytössä ´73 Ford Ranchero pickup, mikä vankisti entisestään tietä jenkkiautojen pariin. Vuotta myöhemmin ostin ylellisen 4-ovisen ´79 Oldsmobile Delta 88 Royale Sedanin. Hän oli tuolloin 20-vuotias varusmies. Istuinosa on vuosien saatossa menettänyt hieman ryhdikkyyttään, mutta Newport ei olekaan mikään näyttelyauto vaan puhdasverinen käyttis. Naantalista lähtenyt kaveri oli vuosien jälkeen onnistunut hankkimaan entisen Moparinsa takaisin. Ajoin käyttöautoksi hankitulla Deltalla ympärivuotisesti. kotitallistaan. – Lopulta selvisi, että hän oli ennen auton kauppaamista asentanut uudet jarrukengät ja laittanut vahingossa molemmat lyhyet jarrunauhat samalle rummulle sekä vastaavasti molemmat pitkät toiselle rummulle. Siitä huolimatta, että etupenkki on sohvamallia, näyttää se erehdyttävästi kahdelta istuimelta. Jostain kumman syystä jenkkiautoihin yhdistetään aina epäilyä talviautoilun Käyttökunnossa olevassa moottoritilassa lepää vajaan 300 hevosvoiman 383-isolohko. Impalassa oli alkujaan 283-pikkulohko ja Powerglide-automaatti, mutta nykyään kulusta vastaa pari vuosikymmentä tuoreempi 305 yhdessä TH-350-automaatin kanssa
Volarélla ei näin ollut kovin mairitteleva elämänkaari. Se oli Delta 88 -sarjan selvästi eniten työstetty malli. Talviajo-ominaisuuksissa ei ole mitään muuta huomautettavaa. täkään ole mitään pahaa sanottavaa talvikäytössä. Mallin valmistus nimittäin päättyi juuri ko. Mikalla on ollut vuosien saatossa melko värikäs otanta talvijenkkejä. Vielä 80-luvulla talvetkin olivat sentään kunnon talvia. Käytännössä Aspen oli rekisteröintitiedoista huolimatta vuosimallia 1980. Oldsmobileen oli vaihdettu 350-bensakone alkuperäisen 350-nokivasaran tilalle. Sivuikkunoiden huurteenpoisto on ainut asia, jonka mies nimeää pieneksi puutteeksi Newportissa. Tänä päivänä talviautoilua toteutetaan kuvien kookkaan Chryslerin lisäksi ´90 Chevrolet Fleetside ”Mika oli vasta 15-vuotias teini hankkiessaan mopoikäisenä ensimmäiseksi jenkikseen 225 Slant-Six -kutvosella ja manuaalilla varustetun ´65 Dodge Coronet 4d Sedanin.” V8-MAGAZINE 51 V8 2 2025.indb 51 V8 2 2025.indb 51 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. . – Olds ei ollut minulla pitkään. Delta 88 Royalea tuli uutena Suomeenkin useampia yksilöitä, kun sitä valmistettiin kaikkiaan 152 526 autoa. Malli tunnetaan samalla yhtenä historian eniten takaisin tehtaalle kutsutuista automalleista. Ympärivuotiseksi autoksi sekin tuli eikä siiMika on käyttänyt jenkkiautoja talviajossa aina vuodesta 1986 lähtien. suhteen, mutta Oldsilla ei ollut minkäänlaisia ongelmia selviytyä talvesta. Viiden muun mallin yhteinen tuotantomäärä ei edes yltänyt 4d Royalen tasolle. Sen jälkeen hankin 225-kutvosella ja 904-automaatilla varustetun ´81 Dodge 4d Aspenin. vuotena (1976–80), kuten sisarmallin Plymouth Volarénkin
Hän otti valokuvia, joiden perusteella päätin lähteä muutaman viikon päästä hieromaan kauppoja. Kolmannen sukupolven (1977–90) Caprisessa on toistaiseksi vielä ruiskukutonen, mutta tallissa odottaa asentamista jo valmiina 5,7 litran ruiskukasi. Mittarivarustuksesta löytyy myös viisarikello. Nyt Mikalla on vihdoin lapsuusvuosien unelma-auto kotitallissa. Pyysin serkkupoikaa käymään paikan päällä tutustumassa autoon. Moottori oli stanuna myös New Yorkerissa. Auto oli maahantuotu hiljan USA:sta. Hän ehti alustavasti sopia kaupoista myyjän kanssa, mutta Kraisu myytiinkin yllättäen hänen nenänsä edestä. – Kävin dynottamassa koneen Hämeenkyrössä Kivinummi Racingilla. 300:ssa oli hankittaessa 440-isolohko, jollainen asennettiin tehtaalla vakiona (350 hv). Vihdoin full-size Chrysler Otti lopulta peräti nelisen vuosikymmentä ennen kuin Mika sai hankittua ensimmäisen lapsuuden ihastuksen tontilleen, isokorisen Chryslerin. Irto-osat on jo ruiskutettu siniseksi, ja väri uupuu enää korista. Mikan sanojen mukaan ennen muuta siksi, että kolmesatanen oli ollut palasina jo sen verran pitkään, että tarvittiin toinen vastaavanlainen auto, josta voisi ottaa mallia kokoamisessa. Puukehäinen tarvikeratti tuo mustanpuhuvaan matkustamoon ripauksen hot rod -henkisyyttä. sekään ei olisi Mikalle riittänyt, joten olemassa oleva 440 stroukattiin 513-kuutiotuumaiseksi vääntökoneeksi. – Newportia myi porvoolainen autoliike. Viimein kotimatkalle lähdettiin isokorisella Chryslerilla. Newportiin paloavaurio Seuraavaksi miehen ranchille roudattiin kuvien 4-ovinen ´71 Chrysler Newport Custom Hardtop. 1500 pickupilla sekä samanvuotisella ´90 Chevrolet Caprice 4d Classicilla. Newport oli Mikalla talvikäytössä jo heti seuraavana talvena, kuten sen jälkeisinäkin talvina. Elettiin koronavuosia. Samalla se oli Town & Country farkkujen tehokkain optiomoottori, koska pitkäkattoisiin ei saanut lisärahastakaan väkevää 375 hevosvoiman versiota 440:stä. Uusi omistaja ajoi kolmesatasella vain puolet kesästä, kunnes pisti sen myyntiin. Autosta löytyi kuskin puoleisesta takalokasuojasta laajahko kolarivaurio, joka oli joskus korjattu Jenkeissä epäammattimaisesti. Tekniikka tykitti ihan mukavasti, mutta koska en ollut koskaan omistanut varsinaista muskeliautoa, päätin tehdä kolmesatasesta jonkinmoisen sellaisen. – Paloautonpunainen kolmesatanen oli lopulta pienoinen pettymys. Lisäpanostuksella olisi autoon saanut myös tehokkaan 440:sen kahtena eri versiona (335/370 hv). Mutta 70-luvun alun Chryslereiden kojetaulujen designkieli on melko pelkistettyä, mutta ajan hengen mukaista. Newport oli ensirekisteröity Suomeen 2013, joten se oli ilmeisesti maahantuotu Yhdysvalloista joskus 2010-luvulla. Kuvauspaikka sijaitsi vain muutaman kivenheiton päässä Kultarannasta, jossa hän ja kaverit ihastelivat junnuna UKK:n Kraisua. Newportista löytyi 275 hv 383-isolohko, ja vastaava optiokone tuotti 25 konia enemmän (300 hv). Tässä vaiheessa Mika nappasi ”non-letter” -sarjalaisen itselleen, ja vieläpä samaan hintaan kuin aiemminkin oli sovittu. Hevosvoimia penkitettiin saman verran kuin on kuutiotuumia (513 hv), ja vääntöäkin löytyi mukavasti 841 newtonmetriä (620 jalkapaunaa). Auton värikin vaihtuu siniseksi, koska tallissa on jo yksi punainen auto, avo-Impala. 52 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 52 V8 2 2025.indb 52 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Elettiin kesää 2016, kun Mika hankki 2-ovisen ´70 Chrysler 300 Coupen
llarin, jonka rakensin ja myin pois. ”Jostain kumman syystä jenkkiautoihin yhdistetään aina epäilyä talviautoilun suhteen.” V8 2 2025.indb 53 V8 2 2025.indb 53 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Samalla hetkellä alkoi konepellin etuosasta tupruta savua ilmoille. Hankin vuosittain uuden . – Jotten leimautuisi pelkäksi autoholistiksi, löytyy tallista pari konepyörääkin. Nyt vastaavasti motskariharrastus on ollut eräänlaisella tauolla jo jokusen vuoden. 300-sarjan rättikattoa tehtiin 47 autoa vähemmän (1077). Ei kahta ilman kolmatta! Mika hankki parisen vuotta sitten jo kolmannen jätti-Chryslerin, ´70 Newport avon. Onni onnettomuudessa liekit olivat lopulta hyvin maltilliset. Meren läheisyydessä asuvalta Mikalta löytyy luonnollisesti myös vene, 25-jalkainen ´79 Wellcraft muskelivene. Hurahdin Harley-Davidsoneihin 2000-luvun alkupuoliskolla. Seuraava prätkä olikin astetta isompaa kaliperia. – Pari vuotta sitten meinasi käydä ohraisesti. Auto kuitenkin rullasi vielä satakunta metriä, kunnes pysäytin sen tiensivuun. Siinä samassa jäi jenkkiautoharrastus joksikin aikaa jäähylle. Sitten vasta kiire tulikin, huokaisee Mika. Customilla on ajettu 17 vuodessa ainoastaan 2 500 kilometriä. Aluksi ostin uuden pyörän, jota modi. En kiireessäni muistanut irrottaa lannevyötä, joten roikkusin hetken maan ja asfaltin välillä, ennen kuin sain vyön auki ja menin auton keulille. Olin ajamassa kohti Naantalin keskustaa, kun Newport yllättäen sammui asuntomessualueen läheisessä kiertoliittymässä. Avo on kohtuullisen harvinainen ilmestys missä tahansa, koska niitä valmistettiin vähäiset 1 124 kappaletta. Kotimatkan Chrysler taittoi hinausauton lavetilla. Johtojen uusimisen lisäksi ei autolle ole tarvinnut tehdä juuri mitään muuta kuin huoltotoimenpiteitä. Väriltään sekin on punainen, ja nyt tallista löytyy kaksi kirkuvanpunaista avoa. oin mieleiseksi. Siellä hoksasin, etten ollut huomannut avata konepellin lukitusta matkustamosta. Nyt tallista löytyy ´08 H-D Softail Custom, jota on myös rakennettu kevyellä kädellä sekä ´97 H-D Softail Springer, jonka jalostin aikanaan pitkäkeulaiseksi chopperiksi. Tällä erää selvittiin pelkällä säikähdyksellä ja kohtuullisen pienillä vaurioilla. Takaluukusta löytyi sopiva lenkkiavain, jolla mies irrotti akkukengän ja eliminoi oikosulun. Autossa ei ollut sammutinta, joten Mika käytti liekkien tyrehdyttämiseen ison pullollisen kivennäisvettä. Newportia liikuttaa 290 hevosvoiman 383-isolohkovinkkeli
Nyt myös otetaan käsittelyyn klassinen sämpylä, mutta tavallinen kaksiovinen. TEKSTI JA KUVAT JANNE LEPOLA Aihio oli hyvä, kori ryhdikäs ja muodossaan. 54 V8-MAGAZINE Tekniikkaa: Katon choppaus V8 2 2025.indb 54 V8 2 2025.indb 54 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Otetaan katto alas MERCURYN CHOPPAUS Siitä on pitkä aika, kun viimeksi Veekasissa on ollut juttua choppauksesta. Silloin joskus Timo Hersti teki hienon 2d hardtopin Mercuryn neliovisesta sedanista
Sitten vaan tussilla viivat. Esimerkiksi kartonkipahvista, jonka saa taivutettua tolpan ympäri ja näin näkee heti, onko leikkaus linjassa ja kohtaavatko pahvin päät... Ensin keskitolppa Ennen leikkausta on hyvä tehdä joku sapluuna, jolla merkata etutolpat. Sama päti Mercuryn tapauksen kanssa. Tässä kerrotaan yksi tapa, jolla homma onnistuu keikkaluontoisesti vähillä työkaluilla ja tiukalla aikataululla. Leikkauskohtien merkkaus kannattaa tehdä huolella, se auttaa palasien takaisin sovitusta. Ja sama pätee katon laskuun, kukin tavallaan. Suoranaista mallikuvaa ei tullut just nyt vastaan nopealla haulla, mutta kun tiedetään mitä haluttiin, voitiin leikkuu aloittaa. Tässä kohtaa piti viheltää peli hetkeksi poikki, ettei tulisi tehtyä turhia viiltoja. Tehtäväkseni jäi neuvoa, mitä otetaan pois ja miten. Otetaan katto alas MERCURYN CHOPPAUS O n monta tapaa kyniä kana... Olipa kyseessä mikä tahansa auto, kannattaa ottaa Loppupurku kävi porukalla nopeasti. Ennen katon laskun aloittamista olisi hyvä löytää se oma juttu, niin pystyy ottamaan suunnan, mitä kohti kulkea. Lasit, listat ja palavat poistetaan. V8-MAGAZINE 55 V8 2 2025.indb 55 V8 2 2025.indb 55 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Kuvia selatessa Jonas päätyi klassiseen neljä tuumaa edestä, lievästi kallistetulla B-pilarilla ja pidennetyllä catwalkilla olevaan versioon. Viime hetkellä omistajan malliautoksi valitseman Mercuryn takalasin asento ei enää miellyttänytkään
Kunnon puukkosaha on hyvä kaveri rälläkälle. 56 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 56 V8 2 2025.indb 56 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Teippi on hyvä kaarevien leikkuulinjojen merkkaamiseen. Nämä tuet riittivät varmistamaan ovien toimivuuden. A-pilarista löytyy pahvinpalan avulla helposti saman levyinen kohta, mistä leikata. …kunhan vaan muistaa merkata kummalta puolelta leikataan
Sen jälkeen hitsataan tolpan keskiosa heppiin. Koska en osaa mitata ja laskea, paljonko mistäkin pitää ottaa, niin teen toisin. Ikkunan nurkka tehtiin alkuperäisestä palasta kutistajalla kurvia lisäämällä. Silmäilen palaset lähelle, ja Jonas osallistui itse mielellään choppaukseen, ja halu oppia uutta oli ihailtavaa. Tälläkin kertaa pieni nojaus katon kulmaan ennen lopullista kiinnihitsausta riitti. Sen verran kannattaa niitä hitsatessa katsoa, että ovet jäisivät toimiviksi, mikä helpottaa karmien tekoa ja autoon kulkua. hetki aikaa ja kokeilla ensin sormella leikkauspaikkoihin, joihin ei näe taakse. V8-MAGAZINE 57 V8 2 2025.indb 57 V8 2 2025.indb 57 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Karmi madaltaa aukkoa entisestään. Vaikka kuinka koittaisi katsoa kaikki etupäästä kohdilleen, voi tulla yllätys takalasin paikkeilla, kun katon peräpäätä pitäisikin saada vähän sivusuunnassa liikkumaan. Tässä vaiheessa A-pilarit yleensä kohdistetaan leveäotteisilla lukkopihdeillä kohdilleen. Etutolpat pitävät homman vielä järjissään ja lopuksi, kun ne katkaisee, saa katon nostaa pois. Neljä tuumaa saattaa kuulostaa paljolta, mutta ei se tällaisesta sämpylästä vielä lättänää tee. Itse olen todennut helpoimmaksi aloittaa keskeltä. Tuulilasin yläja alanurkkiin on tehty vapautusviillot. Katto päälle Kun kaikki on leikelty, voi katon nostaa takaisin. aveljet-elokuvan kohtaus, jossa viipaloidaan valkosipulista niin hienoja siivuja, että ne ovat melkein läpinäkyviä. Samaa tekniikka olen käyttänyt pitkään ja todennut sen hyväksi. Nyt on hyvä hetki katsoa, onko etupäässä kaikki ok. Tällaisiin paikkoihin auttaa puukkosaha tai polttopilli. A-pilari kannattaa katkaista ensin yläsaumasta, jolloin se pois otettava pala ei mene katon mukana lattialle, vaan jää autoon törröttämään kuin kanto mättäälle. On hyvä muistaa hepata ovenkarmi paikoilleen, jos tuntuu, ettei choppaus ollut riittävä. Siitä selviää, kuinka paljon siellä on vahvikkeita tai muita yllätyksiä, varsinkin takapäässä. Tässä kohtaa oviaukot ja muutama poikkituki oli hitsattu koria tukemaan varmuuden vuoksi. Koska oltiin Ruotsissa, niin puumitta oli koko ajan läsnä. Vielä ei kannata ”täristä” liikaa tuulilasin ristimitan tai keskityksen takia, koska kulmaviiltojen takia katto liikkuu vielä hetken. Siitä se on helppo sahata poikki millä tahansa keinolla. Kun takalasille on löytynyt omistajaa miellyttävä asento voi sen pistää parilla hepillä kiinni. Auton todellinen luonne alkaa tulla esiin. Ensin poistetaan keskitolppa ja oven karmit, sitten takaa kaikki irti, mitä tarvitsee tässä vaiheessa. Karmien hinkkausta Karmien teosta tulee mieleen aina Ma. Nyt on tärkeää katsoa katon korkeus ja että se on suorassa lasin aukosta mitaten. Asia varmistui vielä myöhemmin, kun Jonas teki suorasta tuulilasista mallia ja kokeili, että sama pala kävi molemmille puolille
Hyvänä apuna ollut Jimmy innoissaan teki tarkasti mun mallin mukaan toista puolta eikä ollut ottanut aivan kaikkea huomioon. Kun sitten oven pitkästä karmista laittoi yläraon kokomatkalta kivaksi, puuttui sentti välistä. Raot on hyvä katsoa ajoissa kuntoon. Pitkistä lukkopihdeistä on iso apu monessa kohtaa. Ja Englannin pyörällä tehdyt palat ovat täysin vasaroitavissa samalla lailla kuin aikanaan haarniskat on muotoiltu. Tämän takia tuet hitsataan niin, että ovet saa auki. Kyllä se siitä paikkansa löysi! Omistaja oli erittäin tyytyväinen linjoihin. Itselleni karmien tähtäys on tärkeä vaihe eikä siinä kannata hosua. Näin kävi tässäkin tapauksessa. 58 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 58 V8 2 2025.indb 58 5.2.2025 13.38 5.2.2025 13.38. Näin varmistuu paikalleen Ja kun nurkat on täytetty, niin se näyttää kuin olisi aina ollut siinä. sitten pikkuhiljaa viillän päädystä palaa pois, niin kauan että sopii. Isoveli valvoo, kirjaimelliwsesti. Karmien täyttöön parasta on 4 mm tanko. Ikkunoiden irtonaiset sisäkarmit olen tykännyt kasailla ensin paikoilleen, koska isot palat saa helpolla kiinni puristimilla ja sitten vaan lisää tarvittavat kulmat. Ja muutenkin näissä karmiasioissa ei kannatat suotta nuukailla. Yleensä takasivulasin karmi ampuu ovesta yli syystä tai toisesta. Mieluummin liian kaareva kuin suora. Aukeavat sivulasit Vaikka nyt käytettiinkin kutistaja/levittäjää sekä vähän Englannin pyörää, se ei tarkoita, etteikö olisi pärjätty ilman. Palat, joita kutistaja/levittäjällä tehtiin, olisivat olleet täysin korvattavissa kulmasaumoilla tehdyillä paloilla. Jos ikkunan karmit eivät ole keskenään linjassa tai raot nauravat, niin sitä ei kitillä korjata. Kun niitä palasia on lattiat täynnä ja jos tarvii palata askel taaksepäin, on se todella helppoa. Kun kaikki muu on kohdallaan, voi alkaa C-pilarin sail-paneelin, katon kulmapalan, teko. Viimeiset silaukset voi tehdä vielä lamellilaikalla, niin ei pääse tapahtumaan isoa tuhoa. Linjaus on helppo katsoa vähän kauempaa edestä tai takaa ja hyvin äkkiä huomaa, jos karmit harittavat. Sen jälkeen voi ottaa koko karmin irti ja hitsata irrallaan. Nytkin hakkaamista oli katon saumoissa, mutta sopivan raskailla työkaluilla pelti nöyrtyi nätisti
Mercuryn katto pohjamaalauskunnossa, kaikki on karhennettuna epoksia varten. Keltaisella muutettavat kohdat. Pohjatyöt sain sen verran pitkälle, että uskalsin lähteä kuukauden jälkeen takaisin Suomeen. Epoksi tarttuu hyvin ja kestää ulkosäilytystäkin. Sitä käytettäessä ei tarvitse pelätä pintamaalin kiehumista. Paikoillaan heppiin, ja lattialla loput hitsit. Jonas hetken mittaili ja teki ohjurikantit molempiin päihin, niin johan alkoi ikkunan sapluuna mennä ylös ja alas! Kuukaudessa kotiin Mitä tulee käytettyyn aikaan, niin viikonlopun kuluessa katto oli paikoillaan ja seuraavan viikon aikana hitsattu sisärakenteita myöten. Epoksipohjamaalin päälle käytettiin alumiinikittiä, joka vetäytyy vähäisesti laajoilla alueilla. Ja se, että ne saa naksautettua paikoilleen ilman mitään ruuveja, tuottaa ainakin itselle mielihyvää ja kyllä se pisti omistajankin hymyilemään. Hetken asiaa tuijotettuani sanoin, että lasin pitää olla peräpäästä hetken matkaa suora ja samaan suuntaa vino kuin B-pilari. sopivuus. Tämän jälkeen Mercuryyn rakennettiin vielä takarungon notko ja lattian nousu, uusi korkeampi kardaanitunneli, matalammat skirtsit ja pyöristetyt takaluukun kulmat. Mutta enpä muuta tehnytkään. Haimme hyväkuntoiset Amazon Volvon takaovet 100 kr kappale, ja niistä silputtiin sisäosat. Sitten otetaan jostain autosta oven sisäosa ja laitetaan se siihen kiinni. Jonas kysyi, saisiko sivulaseja aukeavaksi millään konstilla. Salaisuutena on matalaan päähän jätetty B-pilarin suuntainen ohjuri. V8-MAGAZINE 59 V8 2 2025.indb 59 V8 2 2025.indb 59 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Sisäkarmit kertovat hyvin, mitä on tapahtunut. Erittäin onnistunut retki, vaikka ei sen parempaa suunnitelmaa ollutkaan kuin menolippu Ruotsiin ja katto putoo! Sisätukiin on hyvä käyttää paksumpaa peltiä. Isot linjat valmiina ja maavara korjattuna Mercury piteni visuaalisesti metrillä. Epoksi oli oudon väristä. Onnistumisen riemua, aukeavat takasivulasit
Nämä niin sanotut ”customointityöt” eivät edustaneet henkilökohtaisen vaurauden esittelemistä; niiden tarkoituksena oli osoittaa luovuutta ja saada autot erottumaan joukosta. Vastaus kuuluu: virtaviivaistamista. 60 V8-MAGAZINE Customien historia ja kehitys, osa 1: 1930-luku V8 2 2025.indb 60 V8 2 2025.indb 60 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Chrysler Air. Mutta automaailmassa muotoilu otti harppauksia eteenpäin. Tällaisissa tapahtumissa esiteltiin räätälöityjä loistoautoja, joiden ainutlaatuiset korit olivat Yhdysvaltain johtavien alan suunnittelijoiden ja rakentajien valmistamia. Douglas DC-3:n kaltaisista lentokonemalleista lainattiin pehmeästi kulkevat korilinjat ja futuristinen tunnelma. Nämä autot olivat mittatilaustyönä valmistettuja mestariteoksia, jotka rakennettiin tyhjästä, tai joita muokattiin voimakkaasti huipputasoiseen alustaan. Kustomraman uusi moniosainen sarja valottaa customien historiaa vuosikymmen kerrallaan. Rahaa oli käytettävissä niukasti, ja selviytyminen arjesta asettui useimmilla etusijalle. Joka tapauksessa, ne olivat täynnä kekseliäisyyttä. Sitten oli ilmiö nimeltä Art Deco. TEKSTI JA KUVAT SONDRE KVIPT – KUSTOMRAMA I lmiön alkuaikoina ”customoiduilla autoilla” ei ymmärretty katon choppaamista autotallissa eikä ajovalojen frenchausta kotioloissa, vaan tuohon aikaan kyse oli siitä, että varakkaat ihmiset tilasivat luksusautoja huipputasoisilta koriverstailta, kuten Brunn’ilta tai Dietrichiltä. Vahva tee-seitse-henki muodostui keskeiseksi tekijäksi rakenteluharrastuksen eteenpäin viejänä. Liikkeelle lähdetään 30-luvulta, jolloin customointi ei vielä tarkoittanut samaa kuin tänä päivänä. Sukelletaan maailmaan, jossa heikko talous, uudet suunnittelutrendit sekä muutamat tulevaisuuteen tähdänneet autonrakentajat loivat pohjan nykyiselle custom-autokulttuurille. Samalla, kun rikkaat kehuivat käsin rakennettuja customoituja autojaan, oli syntymässä toisenlainen suuntaus. Mitä sitten voidaan pitää 1930-luvulla vuosikymmenen suurimpana tyylinä. Glamouria, rohkeutta ja monimutkaisia Customien historia ja kehitys, osa 1: 1930-luku Customoinnin Alkuaika Vuoden 1930 Packard Custom Car Salonin järjesti Bonham Brothers Palo Altosta, Pohjois-Kaliforniasta. Nuo autot eivät myöskään olleet ”täydellisiä”, vaan toisinaan niissä esiintyi tiettyä karkeutta. Muotoilussa tyyli kohtaa innovaation Jenkeissä elettiin 1930-luvulla ankaria taloudellisia aikoja. Autot eivät olleet enää pelkkiä koneita, vaan ne olivat eräänlaisia kannanottoja. Autoja on customoitu jo yli 100 vuoden ajan erottumaan massasta, heijastamaan ihmisten persoonallisuutta tai ihan yksinkertaisesti siksi, että ohikulkijoiden päät saadaan kääntymään. ow -mallin tyyliset autot omaksuivat tämän ilmeen, ja customoijat ryhtyivät hiomaan yksityiskohtia, siistien koripaneeleja ja antamalla autoille samaa aerodynaamista lookia. Customoitujen autojen tarina alkaa 1930-luvulta, jolloin suuren lama-ajan takia ihmisten rahat olivat tiukassa, luovuuden kukoistaessa siitä huolimatta. Tavalliset autoharrastajat, ihmiset, joilla ei ollut paksua lompakkoa, alkoivat tehdä muutoksia massavalmistettuihin autoihinsa. Packardin luovuus ja ammattitaito tekivät merkistä johtajan customoitujen autojen markkinoilla, ja brändi vetosi varakkaaseen asiakaskuntaan, joka etsi ainutlaatuisuutta sekä tyyliä autonkorien valmistuksen kultaisella aikakaudella. Customoitujen autojen rakentajat alkoivat ammentaa vinkkejä sen ajan suunnittelutrendeistä, yhdistämällä eleganssia ja edistystä johonkin uuteen
Ylellisen Duesenberg Model J:n innoittamana autossa oli customoitu alumiininen Phaeton-kori, kaksi tuulilasia (erillinen tuulilasi takana istuville), V:n muotoinen jäähdytinsäleikkö ja kromatut Ford A -mallin ajovaloumpiot. Kaikki eivät kuitenkaan halunneet Customien historia ja kehitys, osa 1: 1930-luku Customoinnin Alkuaika Frank Kurtis oli 1930-luvulla suunnannäyttäjä nousevalle customointiaallolle. Oheinen valokuva esiintyi Frankia koskevassa artikkelissa, joka julkaistiin Motor Life -lehden toukokuun 1955 numerossa. Los Angeles Evening Citizen News -sanomalehden juttua varten 6. Autossa on chopattu katto ja tuulilasi, ’30 Fordin lokasuojat, pidennetty konepelti, muutettu jäähdyttimen kehys, Cadillacin ajovalot ja 18-tuumaiset vanteet. Auto oli esimerkki Kurtisin uraauurtavasta lähestymistavasta ja kekseliäisyydestä vakioautojen linjojen ”pehmentämisessä” ja virtaviivaistamisessa. Southern California Plating Companyn johtaja Leonard DeBell (vasemmalla) ja Hollywood Tire Shopin johtaja Vernon Farquhar tarkastamassa vastikään asennettuja Goodyearin ilmarenkaita DeBellin customoituun Fordiin Southern California Plating Companyn edessä. Firma sijaitsi osoitteessa 4861 Hollywood Boulevard. Kuivuneilla järvenpohjilla menestynyt kilpuri, Glen Smith Special, rakennettiin suuren lamakauden aikana, käyttämällä talteen otettuja varaosia Glenin isän pihalta, Kalifornian San Fernandossa. Hän modernisoi vuonna 1930 tämän ’28 Ford A:n linjakkaaksi. Auto kuvastaa customien alkuaikojen innovatiivista henkeä ja ammattitaitoa. T-Fordin rungolla ja A-Fordin moottorilla toiminut auto sekoitti hot roddingin kekseliäisyyden ja huippuluokan autosuunnittelun. V8-MAGAZINE 61 V8 2 2025.indb 61 V8 2 2025.indb 61 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. huhtikuuta 1932 kuvattu auto sisälsi edistyksellisiä yksityiskohtia, kuten linjakkaat etulokasuojat, V-tyyppisen jäähdyttimen ja kaksiosaisen tuulilasin. Customoijat lisäsivät mielellään pieniä Art Deco -vaikutteisia yksityiskohtia, kuten detaljoituja maskeja, kromikoristeita ja virtaviivaisia linjoja. yksityiskohtia pursuava Art Deco toi autoihin huipputasoista loistoa, hyvänä esimerkkinä Cord 810 varustettuna piiloon kääntyvin ajovaloin ja muotoillulla jäähdyttimen säleiköllä. Glen Smith voitti vuonna 1931 Muroc Roadster Races’in päätapahtuman. KUVA SHAYNE CLEAVELAND
Legendaarisen suunnittelijan, Harley Earlin kanssa työskennellyt Frank osoitti pian omaavansa taidon metallin muotoiluun, ja kohosi liikkeen johtajaksi. Virka-ajan jälkeen Frank pääsi työstämään omia projektejaan. Valokuva, joka kuuluu The Jimmy Summers -valokuvakokoelmaan, viittaa siihen, että Summers, varhainen pioneeri, saattoi hyvinkin olla mukana sen luomisessa. Kyseessä oli eräänlainen ”vähemmän on enemmän” -lähestymistapa, joka sopi täydellisesti budjettitietoisille rakentajille. Vuoden 1937 Ford Standardin kaltaisissa autoissa omaksuttiin yksinkertaisen puhdas muotoilu, ja varhaiset ruohonjuuritason customoijat seurasivat perässä, keskittyen käytännöllisiin ratkaisuihin ylellisten muutosten sijaan. Frank lisäsi autoon pidemmät, tyylikkäät ’30 Fordin lokasuojat, venytti konepeltiä, ja muotoili jäähdyttimen kehyksen. Vuonna 1932 Kurtis yritti ryhtyä hoitamaan asioita omatoimisesti. Mikäli tuolloin onnistui saamaan itselleen auton, niin sillä ei yksinomaan ajeltu, vaan omistaja ryhtyi rakentamaan siitä omannäköistään. 1935 Ford Phaeton Delivery Truck, Frank Kurtisin ja George DuVall’in customoima Southern California Plating Companyn futuristinen auto valmistui vuonna 1936. KUVA JIMMY SUMMERS’IN KOKOELMA 62 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 62 V8 2 2025.indb 62 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Sitä pidetään kaikkein ensimmäisenä DuVall-mallisella tuulilasilla varustettuna autona. Auto muutettiin liikkuvaksi mainokseksi, josta vastasivat Leonard DeBell’in näkemys ja George DuVall’in käsityötaito. Paluu neoklassiseen palveli niitä, jotka pitivät niin sanotusta vanhan koulukunnan eleganssista. Ja sitten oli funktionalismi, jota voidaan pitää räikeyden vastakohtana. Samalla hän auttoi muokkaamaan customointia ilmiönä. Cordin inspiroima käsin tehty messinkinen maski, piilotetut Wood Lites -ajovalot ja sileät astinlaudat viimeistelivät ilmeen. Don Leen myymälä ei ollut mikään keskitason koripaja, vaan se oli länsirannikon yritys, jossa rakennettiin customoituja autonkoreja. Earl puolestaan muotoili myöhemmin autoja General Motorsilla. Frankin sileä ja virtaviivainen luomus oli näyttävä, suorastaan hienostunut. Juuri niin kuin Frank Kurtis teki. Kun vielä lisättiin Cadillacin ajovalot, saatiin aikaan auto, joka olisi ollut kotonaan Hollywoodissa. Pitkät konepellit, pystysuorat jäähdytinsäleiköt ja koristeelliset yksityiskohdat määrittelivät kyseisen tyylin. ’28 Ford A Roadster lukeutui hänen varhaisimpiin luomuksiinsa. Samalla takaovet hitsattiin umpeen, tyylikkään Delivery-korin luomiseksi. Niinpä hän avasi oman yrityksen talonsa taakse. nykyaikaisuutta. Valmistajat, kuten Packard ja Duesenberg valmistivat autoja ihmisille, jotka halusivat kyydin tuovan mukanaan ripauksen vanhan maailman charmia. Autossa on dramaattiset linjat ja silmiinpistävä custom-maski, jonka uskotaan inspiroineen saman aikakauden radikaalia Hudson Terraplanen jäähdytinsäleikköä. Hän käytti kaikenlaisia varaosia ja etenkin mielikuvitusta rakentaessaan urheilullisia roadstereita. Hollywoodin eliitti toi sinne loistoautonsa tilaustöitä varten. Alustaa ja koria pidennettiin 12 tuumaa. Niistä monissa oli venemäinen perä, joka jäljitteli huippuluokan eurooppalaisia autoja. Ajat olivat kuitenkin ankeita, joten hän joutui vuoteen 1935 mennessä palaamaan Kuvan ’31 Ford A Deliveryn omisti Southern California Plating Company. Kurtis aloitti työskentelyn vuonna 1925 Don Lee Body Works’issa, ollessaan 17-vuotias oppipoika. Frank Kurtis, teini rakentelun etulinjassa Suuren lamakauden aikana auton omistaminen merkitsi teini-ikäiselle samaa kuin jos olisi osunut kultasuoneen. Charles Remidin ruiskuttama, erottuva Sea Foam Green -maalipinta ja kyynelen muotoiset rman mainoskyltit katon sivustoissa viimeistelivät muodonmuutoksen
KUVA JIMMY SUMMERS’IN KOKOELMA Tommy ”The Greek” Hrones customoi ’36 Ford Phaetonin vuonna 1937. Customrakentelun edelläkävijä oli myöhemmässä vaiheessa 1960-luvulla Jimmy Summers’in liikekumppani. Don Lee Motors’in palvelukseen. Voisiko kuvassa olla toinen DuVall’in varhaisista luomuksista. Kyseessä on kaunis esimerkki varhaisesta customin käsityöstä 1930-luvulta. Huolellisesta käsityöstään tunnettu Tommy jalosti autoaan myöhemmin, lisäämällä siihen DuVall-tuulilasin, sheivaamalla ovien ulkokahvat, poistamalla astinlaudat, lisäämällä fender skirtit ja muuttamalla etulokasuojia. Chopattu katto yhdistyy DuVall-tyyliseen tuulilasiin, kun taas ’35-’36 Fordin ajovalot korvaavat vakiot lamput. Siellä hän pääsi toteuttamaan korkean tason projekteja, kuten virtaviivaisten pickupien luomista Leen omistamille radioasemille, ja jopa muuttamaan kolaroidun ’34 LaSallen upeaksi, ”veneenperällä” toteutetuksi speedsteriksi. Kun auto esiteltiin vuoden 1952 National Roadster Show'ssa Oaklandissa, tuli Phaetonista malli pohjoiskalifornialaisesta lähestymistavasta yksilölliseen rakenteluun. Yrityksen omistaja Leonard DeBell näki Georgen customointitaidot, ja antoi tälle tehtäväksi yhä suurempia projekteja. KUVA JIMMY SUMMERS’IN KOKOELMA Elegantti ’33-’34 Ford custom, jonka suunnittelusta todennäköisesti vastasi Jimmy Summers, sisältää useita erottuvia muutoksia. Kuvassa näkyvä mies, jonka autossa on erottuva DuVall-tuulilasi, muistuttaa silmiinpistävästi itse George DuVall’ia. George DuVallin taidetta kromista Siinä, missä Frank Kurtis muotoili autonkoreja, George DuVall sai ne loistamaan. Lokasuojat on muotoiltu uudelleen pienentämällä lokasuojien aukkoja, mikä antaa kookkaamman ulkonäön. Aluksi hän hoiteli . KUVA ART HIMSL KOKOELMA V8-MAGAZINE 63 V8 2 2025.indb 63 V8 2 2025.indb 63 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Hollywood High Schoolista valmistunut George aloitti Southern California Plating Companyssa, avittaakseen yliopistokustannuksiaan. Frankin mallit eivät olleet ainoastaan customoituja, vaan ne olivat myös trendikkäitä. Muita yksityiskohtia ovat konepellin umpinaiset kyljet, customoidut pölykapselit ja astinlautojen kromilistat. DuVall mieltyi erityisesti maskeihin ja Tuntematon, tyylikäs vuoden 1937 Kalifornian rekisterikilvin varustettu custom tuo mieleen Frank Kurtisin 1930-luvun alussa luomat ”veneenperämallit”. rmassa sekalaisia asioita, mutta ei kestänyt kauan, ennen kuin hänen kykynsä alkoivat loistaa, kirjaimellisesti
Huolimatta upeasta suunnittelustaan ja edistyksellisistä ideoistaan, auton kilpamoottori osoittautui huonosti soveltuvaksi maantiekäyttöön, ja lopulta Tommy joutui jättämään sen varastoon. Glen maksoi autosta hieman yli 200 taalaa, ja hänen veljensä Monte allekirjoitti sopimuksen ennen palvelukseen astumistaan. KUVA KUSTOMRAMAN VALOKUVA-ARKISTO Frank Kurtisin rakentaman Eugene Von Arx Specialin omisti Hollywoodissa toimineen Bungholers-autokerhon jäsen, Eugene Von Arx. KUVA BUNGHOLERS OF HOLLYWOOD COLLECTION’ISTA. V:n muotoisesta tuulilasista tuli välittömästi legendaarinen, ja pian jokainen customoija halusi sellaisen omaan autoonsa. Frank Kurtisin rakentaman Eugene Von Arx Specialin omisti 64 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 64 V8 2 2025.indb 64 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Hänen ’29 Ford A Roadsterissaan oli täydet fender skirtit, ’32 Plymouthin jäähdytinsäleikön kehys, sekä tietenkin V:n muotoinen tuulilasi. Georgella oli silmää tyylille, ja hänen työnsä auttoi kuromaan siltaa toiminnallisuuden ja taiteellisuuden välillä customien maailmassa. Auton ovessa erottuu rman nimi ”Ran's Auto Works”; auto ilmentää toista maailmansotaa edeltäneiden customien ennakkoluulotonta luovuutta. Auto kykeni saavuttamaan kuivuneella järvenpohjalla 209 km/h nopeuden. Auton rohkea muotoilu ja suorituskyky tekivät Von Arx Specialista erottuvan kilpurin Etelä-Kalifornian kuivien järvenpohjien kisoissa. Glen Wall’in Huntington Parkissa, Etelä-Kaliforniassa customoima ’35 Ford Phaeton ostettiin 1930-luvun lopulla losangelesilaiselta autokauppiaalta, joka tunnettiin nimellä ”Hymyilevä irlantilainen”. puskureihin, niiden pinnoituksiin, mikä teki tavallisista lamakauden aikaisista Fordeista kromattuja päänkääntäjiä. Niiden erityisominaisuuksiin lukeutuivat fender skirtein varustetut takalokasuojat, uudelleen muotoillut konepellit, maskit ja puskurit, upotetut rekisterikilvet, kromista poistetut koripinnat ja sileät, juoheat linjat. Virtaviivaiset lokasuojat, sulavalinjainen keula maskineen ja customoitu kori kertoivat niin kekseliäisyydestä kuin ammattitaidosta. Auton hinnaksi ilmoitettu 25 000 dollaria teki Kurtis Tommy Lee Specialista yhden aikakautensa kalleimmista tilausautoista, ja sen hinta ylitti jopa monien Duesenbergien hinnan. Auton virtaviivaisen muotoilun ikuisti Aldo Chiappero, Found Film Societyn luvalla. Tämä Southern Speedwaylla vuonna 1938 kuvattu Ford A roadster sisältää vaikuttavan valikoiman alkuaikojen customointeja, mukaan lukien fender skirtit kaikissa neljässä lokasuojassa, muotoillut ja upotetut ajovalot, muutettu keula, aaltokuvioiset puskurit, poistetut astinlaudat ja chopatun, jaetun tuulilasin. Glen kohensi Phaetonia fender skirtein, ipper-tyylisin pölykapselein ja Appleton-hakuvaloin. Voimanlähteenä oli 318-kuutiotuumainen tuplanokkainen Offenhauser-moottori, joka tuotti 300 hevosvoimaa. ’36 Fordin alustalle rakennetussa ja Cord 810:n inspiroimalla keulalla varustetussa autossa oli käsin muotoiltu alumiinikori, Cordista juontunut jäähdytinsäleikkö ja George DuVall’in valmistama V-mallin tuulilasi. George DuVall ei ollut vain hyvä suunnittelemaan muille, ja hänen henkilökohtaiset autonsa olivat aivan yhtä vaikuttavia. Todelliseen kuuluisuuteen DuVall nousi kuitenkin vuonna 1936, jolloin hän suunnitteli ensimmäisen nk. Metallimaalit, jotka esiteltiin vuonna 1935, antoivat niihin ylimääräistä ’37 Kurtis Tommy Lee Special, Frank Kurtis’in Tommy Lee’lle käsin rakentama ”veneenperä” roadster suunniteltiin oman aikansa nopeimmaksi ja kehittyneimmäksi customoiduksi speedsteriksi. DuVall-tuulilasin Southern California Platingin ’35 Ford Phaetoniin. 1930-luvun nousevat trendit ja tekniikat Customeita alkoi 1930-luvun lopulla ilmestyä kaikkialla Etelä-Kaliforniassa
Motor Life -lehden toukokuun 1955 Motor Life -lehden toukokuun 1955 numerossa julkaistiin artikkeli customoinnin syntyvaiheista. Standardi katon madallukselle Kun chopatut hot rodit ja customit alkoivat olla yleisempi näky Etelä-Kalifornian kaduilla, mittapuu jäljelle jätettävän sivuikkunan aukon määrittämisessä oli jättimäinen oluttai virvoitusjuomalasi. hienostuneisuutta. Customoinnin alkuaikoina suosittiin pääasiassa roadstereita, mutta 1930-luvun lopulla myös sedaneita ja coupe-mallisia autoja customoitiin aiempaa useammin, varsinkin Club Coupe -korimallia. Vuoden 1940 Ford-mallien lanseerauspäivänä Link pysäköi custominsa piirimyyntiliikkeen eteen, jossa hän työskenteli. Autot muotoiltiin uudelleen muistuttamaan koripajojen valmistamia eurooppalaisia ja amerikkalaisia autoja. Kun tuotantoautoissa laitettiin jäähdyttimen korkki pois näkyvistä, kaikki halusivat alligaattorityylisen konepellin, joka johti yhtenäiseen keulaan ja dropattuun jäähdytinsäleikköön. Auto oli varustettu fender skirtein, kapealla jäähdytinsäleiköllä, uudelleen sijoitetuin ajovaloin ja tuulilasilla, joka muistuttaa Hallock-mallista jaettua rodin tuulilasia tai moottoriveneen tuulilasia. Link osti autonsa suoraan piirimyyjältä ennen vuoden 1940 Ford-mallien virallista lanseerausta, jonka jälkeen hän choppasi tuulilasin, poisti merkit ja astinlaudat, lisäsi aaltoilevat puskurit ja ipper-pölykapselit. Huolimatta siitä, että 1930-luvulla elettiin vaikeita aikoja, customien harrastajille kyseessä oli innovaation ja luovuuden vuosikymmen. Yksi ensimmäisistä tunnetuista itärannikon customeista, Bob Hartin ’32 Ford Roadster, customoitiin vuosina 1938–39 New Yorkin osavaltion Nassaussa. V8-MAGAZINE 65 V8 2 2025.indb 65 V8 2 2025.indb 65 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Muutostöitä tehtiin usein ’37–’39 Fordien ja Chevroletien parissa. George Barrisin, tulevaisuuden custom-kingin mukaan kastanjanruskea oli tuolloin suosituin väri, jota seurasivat vihreä ja sininen, joilla luotiin rohkeita ja tyylikkäitä toteutuksia. Mutta customointi ilmiönä ei rajoittunut vain USA:n länsirannikolle. Ideaa hyödynsi todennäköisesti ensi kertaa Frank Kurtis vuonna 1936, omassa DeSoto Air ow’ssaan. Varhaiset customit osoittivat, ettei customointi ollut pelkkä muoti-ilmiö – vaan että se oli tullut jäädäkseen. Nuo varhaiset rakentajat loivat pohjan rakentelukulttuurille, joka vain vahvistui seuraavina vuosina. Kuva ilmestyi Hot Rod Magazine -lehdessä joulukuussa 1948. ow’ssaan. Upotettu rekisterikilpi, enemmän kuin mikään muu, merkitsi siihen aikaan “Kalifornia-tyylistä” autoa. Itärannikolla sellaiset autot, kuten Bob Hartin vuosina 1938–39 customoima ’32 Ford Roadster osoitti, kuinka trendi oli levinnyt myös mantereen toiselle puolelle. Lasi heijastelee länsirannikon trendien kasvavaa vaikutusta. Artikkelin mukaan tuo muutos, enemmän kuin mikään muu, leimautui siihen aikaan nimenomaiseen ”kalifornialaiseen autoon”. Glen Houserin ensimmäinen ei-taittuva, topattu Carson Top vuonna 1935 edusti toista virstanpylvästä. ’30 Ford A Roadsteria varten rakennetusta Carson Topista tuli nopeasti suosittu lisä sekä customeissa että hot rodeissa. Carson Top Shopin pehmustettu kangaskatto viimeisteli auton korin, jonka hän maalasi kastanjanruskeaksi. kikselle, katto oli chopattu oikeaoppisesti. Roadster osoittaa, kuinka EteläKaliforniassa alkanut custom-liike tavoitti ja inspiroi rakentajia kaikkialla Yhdysvalloissa. Ne myös jakoivat muodot virtaviivaisten veturien, kuten Commodore Vanderbiltin, kanssa. Madallettujen kattojen myötä sisätiloihin Motor Life -lehden toukokuun 1955 Link Paolan Etelä-Kalifornian Glendalessa rakentamasta ’40 Ford Convertiblesta muodostui toista maailmansotaa edeltävän customoinnin lipunkantaja. Madallettujen kattojen myötä sisätiloihin tarvittiin uudenlaista ilmettä, ja autoverhoomot alkoivat kukoistaa, räiskyvän väristen pintamateriaalien ompelemisesta. Tempun suoritti oletettavasti ensimmäisen kerran Frank Kurtis vuonna 1936 omassa DeSoto Air. Jutun mukaan eräs 1930-luvun suosituimmista customoinneista oli upotettu rekisterikilpi. 1930-luvun lähestyessä loppuaan, osia poistettiin näkyvistä, koria muokattiin kliinimmäksii ja samalla terävöittämään vakioita korilinjoja. numerossa olleen, customien synnystä kertovan jutun mukaan eräs 1930-luvun suosituimmista yksityiskohdista oli upotettu rekisterikilpi. Auto esiteltiin Rod & Custom -lehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1953, eräänlaisena maamerkkinä customien historiassa. Hän houkutteli tahattomasti paikalle suuremman väkijoukon kuin esittelyhuoneessa oli kävijöitä! Tapaus aiheutti hänelle potkut, mutta se myös inspiroi häntä avaamaan Link's Custom Shopin kadun toiselle puolelle, mikä merkitsi legendaarisen customointiuran alkua. Jalansijaa saaneen virtaviivaistamistrendin mukaisesti varhaiset customoijat, kuten Jimmy Summers ja Harry Westergard, madalsivat kattolinjoja, pyöristivät ääriviivoja sekä venyttivät ja madalsivat Fordien ja Mercuryjen koreja enemmän pisaran muotoisiksi. Jos onnistui hädin tuskin ujuttamaan täpötäyden olutlasin kuskinoikkunasta, auton ollessa pysäköitynä Drive-In-ravintolan parkkikselle, katto oli chopattu oikeaoppisesti
Onni ei kohdannut toimitustakaan, USA:sta hankittu Monza tuli jo ”valmiiksi” customoituna. Usein koria kiersi yhtenäinen vyötärölinjaa korostava vaakaprässäys. Customosat (keulapala, takaikkunan täyte, soikeat takavalot, takaluukun pahka ja vanteet) oli otettu pääasiassa suoraan laatikosta. Harvinaista sensijaan olisi löytää iskemätön tai edes siististi vakiokuntoon rakennettu yksilö. Hot rod ja customlehdissä oli pienoismallipalstat ja lehdet julkaisivat pienoismallispesiaaleja. Chevrolet antoi uutuudelleen nimeksi Corvair. Niinkuin ne aina tulevat, amerikkalaista mallarikollegaa siteeraten. Eurooppalaisuus otettiin Chevroletilla niin tosissaan, että autosta tehtiin takamoottorinen ja ilmajäähdytteinen, erään saksalaisen kansanauton tapaan. SAIPPUALAATIKKO Saippualaatikko oli kova sana 1950/60-luvun vaihteen autonmuotoilussa. AMT seurasi aikaa Styline-sarjallaan. Samoihin aikoihin Corvairin esittelyn kanssa pienoismallien päivän teema oli customointi, harvat rakensivat malleistaan vakion. Runsaasti lisäpalikoita sekä George Barrisin customointi-ideoita sisältäneiden sarjojen painopiste oli customoinnissa. Tyyli oli suosittu Euroopassa, mutta eivät siltä amerikkalaisetkaan välttyneet. Yksi Styline-sarjan kohteista oli Corvairin kaksiovinen coupe Monza. Tai oikeammin stailauksessa, restyling, niinkuin tuolloin runsaasti viljelty termi kuului. Tyyliin kuului pelkistetty, kulmista pyöristetty saippuarasiaa muistuttava kokonaisilme ilman sen kummempia ulokkeita kuten siipiä. Customoinnin suosiota osoittaa, että vaikka rakennussarjaa ei ole uusintajulkaistu, eivät Monzat ole nykyäänkään eri66 V8-MAGAZINE 1962 Kustom Korvair V8 2 2025.indb 66 V8 2 2025.indb 66 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Takaluukun pahkan alle oli avattu reikä, vaikkei mallissa moottoria ollutkaan. Sekä sisäkatto että sisustuskaukalo oli verhoiltu kankaalla; kaukalo siirrettiin sellaisenaan arkistoon, karvaista sisäkattoa ei voinut säilyttää. TEKSTI JA KUVAT JUHA AIRIO Suomeen rantautunut vaaleansininen yksilö oli aikansa lapsi. Osa 1/2 tyisen harvinaisia. 1 950-luvulla USA:ssa autotehtaat alkoivat huolestua tuontiautojen kasvavasta markkinaosuudesta. GM:n vastaisku oli pikkuauto, jonka muotoilussa sovellettiin muodissa ollutta laatikkoteemaa ja jonka perusrakenne jaettiin GM:n eri automerkkien kesken. Pohja oli ruuveilla kiinni. Sisustukseen oli käytetty runsaasti ajan aftermarket-tuotteita, äidin ompelulaatikon antimia
Alkuperäinen pohjalevy korvattiin vastaavalla osalla 1969 Monzan sarjasta. Takaikkunan täytepala irtosi siististi. Keltainen 2-komponenttinen happopohjamaali toimii myös eristeenä muovin ja pintamaalin välillä. Sisustus osoittautui niin mainioksi aikansa kuvaajaksi, että se siirrettiin syrjään sellaisenaan. V8-MAGAZINE 67 1962 Kustom Korvair V8 2 2025.indb 67 V8 2 2025.indb 67 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Uudemmassakaan ei ole erillistä etuakselistoa, joten kiinteäksivalettu kokonaisuuus poistettiin. Korjaavien ja alustavien teknisten toimenpiteiden jälkeen seurasi projektin hauskempi vaihe detaljointeineen, mistä lisää seuraavassa jaksossa. akella ja pitsikuvioilla. Pisaralistat korvattiin styreenisoirosta tehdyillä. Riittävän pieni maavara ja takapyörien oikea asento täydentäisivät ilCorvair oli rakennettu customiksi todennäköisesti jo 1960-luvulla. Takaluukkunsa menettänyt Corvair sai luovuttaa myös sisustuskaukalonsa, josta poistettiin pohja ja etupenkit. Takaluukun tilanne oli toinen, kun pahkan alla oli reikä. Kolot korissa tulpattiin ja virheet korjattiin kitillä. Toisin oli takaosassa, jossa alkuperäinen ritilöinti oli poistettu ”scoopin” alta. Saksalaistyyliset istuimet ja ratti saatiin Tamiyan Kuplasta. Koska Corvairissa ei ollut varsinaista omaa ideaa eikä rakennusjälkikään vakuuttanut, on kyseenalaista, olisiko malli sellaisenaan konservoinnin tai entisöinnin arvoinen; vastaavia yritelmiä löytyy todennäköisesti USA:sta yhä kasapäin. Kori maalattiin paikkamaalilla haalean kultasävyiseksi. Alta paljastui lähes virheettömänä säilynyt korin etuosa. miasun. Moottori ja detaljoidumpi alusta olisi autoon myös saatava, ei kuitenkaan Volkkarista. Viitteet kansanautoon voisi toteuttaa hienovaraisemmin kuin maalaamalla korin mattapintaiseksi ruostehäkkyräksi. Kojelauta on sovellus tyyppi kolmosen metallivalumallin osasta, jota levitettiin reunoilta. Saksalaishenkisen ”Kustom Korvairin” toteuttamien vaatisi alkuperäisen customoinnin purkamisen jälkeen myös amatöörimäisen rakennusjäljen korjaamisen. Keulapala lähti maalinpoiston jälkeen helpohkosti irti ja alta paljastui lähes virheetön kori. Ne täytyisi kromauttaa uudelleen, mitä ennen niiden promotyyliset massiiviset kiinnikkeet poistettiin. Vakiokorin päälle liimattu Stylinesarjan keulapala muutti auton identiteettiä Ford Falconin suuntaan. Maali poistettiin kemiallisesti, minkä jälkeen customkeulapala irtosi yllättävänkin helposti. Kun säilyttämättäjättämispäätös oli tehty, malli purettiin. Puuttuva alue rakennettiin muovilevyistä ottaen jousituksen tuleva madallus huomioon. Alkuperäisen rakentajan irrottama B-pilari palautettiin. Pintaa ei lakattu tai kiillotettu, vaan se jätettiin puolikiiltäväksi. Maalauksessa voitaisiin antaa hieman periksi ja käyttää puolikiiltävää sävyä, maustettuna amerikkalaiseen autoon sopivalla . Auto näytti ensisilmäyksellä radikaalilta, mutta peruuttamatonta tuhoa ei ollut saatu aikaiseksi ja monet detaljit, kuten ovenkahvat, helmalista ja jopa logot olivat yhä paikallaan. Kattoon avattiin saksalaistyylinen, katon sisään liukuva luukku kiskoineen, jollaista ei löytynyt Corvairin optiolistalta. Uudemman Corvairin alustan käytöllä oli se etu, että sarja tarjosi myös moottorin sekä takaakseliston; kakkossukupolven Monzan osat eivät ole oikein vanhempaan malliin, mutta customissa yhdisteleminen on sallittua. Takaluukku leikattiin irti ja korvaava osa ryövättiin sedan-mallisesta Corvairista. Itsetehdyt ovenkahvat kiinnitettiin detaljointivaiheessa. Tuulilasin kehyksestä poistettiin kiinteiksi valetut pyyhkimet. Kattoluukku, tyyppi kolmosen kojelauta & ratti, penkit, raotettavat takasivuikkunat ja aftermarket-vanteet voisivat sopia myös Corvairiin. Vakioksi mallia ei kannattaisi entisöidä, mutta kuinka olisi mieto customointi, jonka teemassa olisi yhtymäkohtia Corvairin innoittajaan, saksalaiseen kansanautoon ja sen rakentelutyyleihin. Originaalipuskurit seurasivat auton laatikossa. Neliovisen Corvairin takaluukun sovittaminen Monzaan vaati hiontaa, samoin virheiden korjailu siellä täällä. Maalin kuivuttua kori maskeerattiin kattoa lukuunottamatta, joka maalattiin karkeahkolla hopealla ja lakattiin. Vastaiskumoottoriin lisättiin paremmin detaljoituja osakokonaisuuksia muista rakennussarjoista. Pakolliset, kenties hieman tylsätkin korjausja pohjustustyöt saavat nyt pääosan, lopullisen ilmiasun toteuttamien ja rakentelun ilotteluosuus jää seuraavaan kertaan. Pienoistoimitus arvostaa menneisyyden customeja ja on niitä ajoittain entisöinytkin. Takavalojen alueet olivat liiman tuhrimia, mutta useimmat muut detaljit olivat säilyneet
PATINAPUULIITERI PATINAPUULIITERI Vantaalaisen Antti Blomroosin ´33 Ford on todennäköisesti ainoa STW-korinen vuosimallin yksilö pohjoismaissa. Korimalli tunnetaan paremmin sen lempinimellä Woodie. TEKSTI JA KUVAT HARRI JUKARAINEN 68 V8-MAGAZINE Ford Station Wagon 1933 V8 2 2025.indb 68 V8 2 2025.indb 68 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Ne ovat erittäin haluttuja ja suhteellisen harvinaisia merkistä ja vuosimallista riippumatta
V8-MAGAZINE 69 V8 2 2025.indb 69 V8 2 2025.indb 69 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Fordin 1920 Michiganiin perustama Iron Mountain -tehdaskompleksi toimitti tarvittavat puuosat vauhdilla kasvavaan T-mallin kysynnän tarpeisiin. Vaikka Woodiet olivat nyt osa virallista mallivalikoimaa, eivät tuotantomäärät koskaan nousseet suuriksi. PATINAPUULIITERI PATINAPUULIITERI P uu oli pitkään tärkeä materiaali auton korien rakenteissa. Toki kesti reilun vuoden päivät ennen kuin sain kunnostettua sen ajokuntoon. Myös Fordilla oli pitkät perinteet puun hyödyntämisessä auton koreissa. Siitä lähtien autovanhuksia on perheestä löytynyt, ja niistä tuli myös osa Antin lapsuutta. Varsinkin raskaamman kaluston laitteissa. Esimerkiksi vuoden ´33 mallia valmistettiin yhteensä noin kaksi tuhatta kappaletta. Kone oli käyntikuntoinen, mutta kytkin ja jarrut teettivät töitä. Hänen isänsä hankki vuonna 1959 ensimmäisen harrasteautonsa, ´38 avo-Adlerin, kimpassa luokkakaverinsa kanssa. – Faija hankki vuonna 1961 neliovisen ´38 Ford sedanin Vaiston Pekan isoisältä. Ei mitään isoja juttuja, mutta kokemattomalle ja rahattomalle junnulle ihan tarpeeksi iso haaste, Antti muistelee. Auto palveli Antin ensimmäisenä käyttöautona ja harrastepelinä pitkään – ja on Varapyörä on ´33-mallissa vielä etulokasuojassa, kun 30-luvun lopun Woodiessa se siirtyi takalattian alle Deliveryn tapaan. Auto jäi pian sen jälkeen seisomaan. Antin oppivuodet Antin polku vanhojen autojen harrastamiseen oli viitoitettu jo pikkunassista lähtien. Sain auton täyttäessäni kahdeksantoista. Tarinan mukaan joko minut tai siskoni on kuskattu sillä kotiin synnytyslaitokselta. Jo T-mallin alustalle rakennettiin niin kutsuttuja Depot Hack -malleja, ikkunattomia puukorisia pienoislinjavaunuja. Sitä käytettiin korikehikoissa koripeltien alla, sisustuksessa sekä rullaavien alustojen päälle rakennetuissa kokonaisissa puukoreissa. Varsinainen Fordin Station Wagon syntyi A-mallin myötä, kun se 1929 listattiin osaksi mallivalikoimaa. Vaikka korien puuosat valmistettiin Fordin Iron Mountainin tehtaalla, varsinainen aikaa vievä kokoonpano tapahtui erillisten koripajojen, kuten Murrayn toimesta
Siinä vaiheessa asia alkoi jo kaivertaa liikaa ja oli pakko tiedustella suoraan, voisiko hintaa vääntää sopimaan meikäläisen rajalliseen budjettiin. Internetin myötä tarjonnasta rapakon takana sai kuitenkin käsityksen. Se ei kuitenkaan mennyt kaupaksi, mutta siitä näin, mihin tasoon tarjoukset jäivät. Runko ja alustan pikkuosat maalattiin ulos pystytetyssä pressukatoksessa. Se oli päässyt hieman siirtymään, mutta onneksi mitään vaurioita ei ollut syntynyt. Totesin kuitenkin, että eipä tuohon ole varaa. – Tämän yksilön bongasin myynnissä myyjän omilla nettisivuilla. Woodien hankinnan seurauksena myytiin Roadster eteenpäin kaverille. Woodien matka Pohjois Dakotasta kohti Suomea alkoi maaliskuun alussa 2010. Auto oli pakattu konttiin myyjän luona ja tuettu puutteellisesti luultavasti kokemuksen puutteesta johtuen. Ensimmäiseksi hiekkapuhalletun rungon joitakin vanhoja hitsauksia korjailtiin. ”Juna saapui juuri Rovaniemelle, siirtykää vaunuun niin matka tunturimajalle voi alkaa. Hiekkapuhallettu runko akseleineen, tulipelti, vasen ovi sisältä, vasen ovi ulkoa ja niin edelleen. Avoautoilun huumaa Antin isä hankki kuusikymmentä luvulla myös ´38 Ford Convertible Coupen, jolla auton uutena ostanut torniolainen ham”Vaikka Woodiet olivat nyt osa virallista mallivalikoimaa, eivät tuotantomäärät koskaan nousseet suuriksi.” 70 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 70 V8 2 2025.indb 70 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Fordilla ei mitään heitetty pois. Sen kytkinkopan jatkona löytyi 80-luvun puolenvälin F150 pikkiksestä nelivaihteinen manuaali, jossa Move over Greyhound! Ohjaamossa ainoat näkyvät modernisoinnit ovat kuusi vuotta tuoreempi banjoratti sekä 60-luvun S&W green line -lisämittarit lämmölle ja öljynpaineelle. maslääkäri oli vaimoineen ajanut muun muassa Monacoon vuonna 1939. Tekniikaksi oli sovitettu 0,040” ylikokoon porattu sataheppainen 8BA-kone. Roadsteria rakenneltiin hyvin perinnetietoisesti hot rod -henkiseksi. – Kontti saapui Vuosaareen huhtikuun puolivälissä. Liekö syy avoauton kyydissä ja ratin takana vietetyt hetket, vai maassamme vuosituhannen alussa vallinnut rodi-innostus, joka sai herran hankkimaan ´30 Roadsterin alkuperäisellä nelostekniikalla. Kasaan, konttiin ja purkuun Myyjä, Dennis Delzer, oli ladannut sivuilleen noin sata kuvaa kaikista puretun auton osista. Auton paluu takaisin Suomeen oli tapahtunut juuri viimeisellä linjalaivalla ennen talvisodan syttymistä. – Kun autoa nyt joutui purkamaan rungon korjausten takia, niin vaihdan samalla perään maantieajoon passelin 3,78-välityksen ja uusin ainakin kytkimen. Tarjonta näillä leveysasteilla oli kuitenkin olematon. Woodiet viehättävät Harvinaiset Woodiet olivat aina kiehtoneet niin isä kuin poika Blomroosia. Kuljettaja tuo vällyt”. Purimme Woodien kontista ja kuskasimme sen Kirkkonummelle isäni talliin, jossa aloitin auton purkamisen ja tarkemman tutkimisen. Kun paketista karsittiin uudelleen kromattu maski ja lisähintaan tarjottu Fordin alkuperäispiirustusten mukaan puusepän tekemä täydellinen puuosapaketti, alkoi kauppa tuntua mahdolliselta toteuttaa. tallessa vieläkin. Epävarmuus siitä, kuinka tulli puretun projektin tuontiin suhtautuisi, sai hänet kuitenkin tiedustelemaan olisiko myyjän mahdollista kasata Woodie hahmolleen. Ovien sisäkahvat ovat A-mallin tyyppiä, ja niitä käytettiin vielä paljon myöhemmin FoMoCo commercial-ajoneuvoissa. Antti ynnäili, että rakennussarja sisältänee kutakuinkin kaikki tarvittavat osat. Valmiiksi roddattu Koska paljon pikkuosista oli purettuna laatikoihin auton sisälle, kesti aikansa ennen kuin Antti oli saanut kartoitettua osapuutteet ja korjaustarpeet ylimalkaisesti. Intensiivisen meilailun jälkeen myyjän ystävä niputti alustan rullaavaksi ja muutamalla ruuvilla alustavasti kasatun korin siihen päälle. Jossain vaiheessa projekti tuli myyntiin eBayn sivuille. Hyvät yksilöt olivat todella hintavia ja aihioistakin sai pulittaa pitkän pennin. Tämän jälkeen projekti purettiin taas nippeleiksi. Pari vuotta sitten aloitettu jarruremontti numero kaksi poiki lisähommia, kun auton rungosta löytyi puolen kymmentä väsymismurtumaa. Antti paneutui huolella muun muassa neloskoneen virittämiseen
– Periaatteessa ihan hienosti mietittyjä ja toteutettuja juttuja, joissa oli paljon viimeisteltävää ja muokattavaa. Niiden irrottaminen saa luukun alareunan ottamaan koko kuorman vastaan, jolloin puurakenteiden murtuminen on vain ajan kysymys. Katon vasempaan takakulmaan jouduin myös tekemään korjauspalan. Moottori on varustettu öljysuodatin sarjalla, jossa kaikki öljy kulkee suodattimen kautta, alkuperäisen sivukierron sijaan. Hän asensi siihen hitaamman välityksen, jonka myötä jäykähkö ohjaus on keventynyt. Takalokasuojat, pohjapellin etuosa ja helmat sekä tulipellin alaosa korjattiin Tomahawkin tallilla. Antti esittelee takaluukkua, joka ei pääse avautumaan liikaa ketjuja irrottamatta. Tukiketjut olivat kuitenkin tarkoituksella lyhyet. – Tehtaan ohjeen mukaan ne pitäisi V8-MAGAZINE 71 V8 2 2025.indb 71 V8 2 2025.indb 71 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Luukun kuormitus ilman ketjuja pääsi murtamaan luukun pystyrakenteet. Sivupro ili paljastaa lievän etunojan, joka syntyy lähinnä rengasrakesta. No Sieversin Ville teki mulle myöhemmin 3,89 murikan, jonka kanssa nelostakin pystyi jo käyttämään. Takaoven uustuotantosarana erottuu harmaana ja tummina poistettujen veräjänsaranoiden jättämät jäljet. Esimerkiksi reilun sata heppaa tuottava lättis 2,47 perävälityksellä ja 0,71 ylivaihteella ei ole ihan toimiva yhdistelmä. Myös jarrut muutin heti kättelyssä. Jyrki myös korjasi pitman armin loppuun kuluneen kuulapään. Seppä Jyrki Eklund teki uuden toisen puolen mallista. nelonen on ylivaihde. Taka-akselina oli 90-luvun levyjarrullinen ysituumainen tuettuna pitkittäisin lehtijousin. Woodien puuosat on jossain vaiheessa maalattu Amerikassa. Auton ohjausvaihde on alkuperäinen, jonka Antti peruskorjasi. Niin hyvää puuta se oli Peltitöitä ei Woodiessa luonnollisesti voi valtavasti olla. Sähkösarja on uusi alkuperäistyyppisillä kangasjohdoilla ja liittimillä. Takasisälokasuojien päälle tulevista koripuiden kaarevista tukiraudoista puuttui toinen. Klassinen ´39 banjoratti vaati alumiinista sorvatun välipalan, jotta töötinkeskiön jatkeena olevalla pitkällä tangolla pystyi käyttämään alkuperäistä valokatkaisijaa ja äänimerkkiä. 8BA-kone on muokattu näyttämään vanhemmalta juuri keskilähdöillä varustetuilla kansilla ja jakopään kannessa sijaitsevalla vaakavirranjakajalla. Kapseleina hienot knock off -tyyppiset alumiinikapselit. Edessä Firestonet 6.00–16 ja takana 7.00–16. Ne estivät luukun alaosaa ottamasta kiinni pohjalautaan. Hän teki minulle uuden alapuun ja kolme pystypuuta harjoitustöinä. Puuosista pahiten vaurioitunut oli takaluukku, josta oli aikoinaan poistettu tukiketjut, jotka estävät sitä laskeutumasta ohi vaakatason. Yksitoista tuumaiset F100:n itsetehostuvat Bendix-jarrut eteen ja taakse samankokoiset rumpujarrut levyjen sijaan. Edmundsin tuplakaasari-imusarjan taaimmainen paikka on toistaiseksi sokeoitu. Sharpin alumiinikannet ovat paksumpia kuin yleisemmät alumiinija rautakannet. – Tein takakyljen alapuuta hyödyntäen Solidworks 3D-mallit ja toimitin ne serkulleni, joka juuri opetteli puusepän verstaalla CNC-koneen käyttöä. Etuakselina oli neljän tuuman droppiakseli 40-luvun mehujarruilla. Suuremman vesitilavuutensa ansiosta ne jäähtyvät paremmin
Jyrki totesi varashioa ja lakata kaksi kertaa vuodessa. Hyvän lopputuloksen kannalta olisi kaikki rimat pitänyt vaihtaa koko katon matkalta. Kestävät sitten paremmin säitä, eikä kosteus imeydy. Hän veloittaisi vain työn. Toisen taka72 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 72 V8 2 2025.indb 72 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Tilaukseen meni useampi sata ruuvia. Se ei Antin mukaan ihan merkin oven pianosarana tyyppinen sarana puuttui. Korin takaosan ikkuna-aukkojen muovit liukuvat ponttiuria myöten paikalleen. Esimerkiksi etulokasuojat on puhallettu peltipuhtaaksi ja maalattu altapäin. Pyysin Halosen Jyrkiä tekemään kattoverhoilun, tyyppiä väliaikainen. Kaikki korin osat on kyllä upotettu noin viikoksi sellaiseen mäntytärpätti, pellavaöljy ja homeenpoistoaine liuokseen, josta sain vinkin puuveneharrastajalta. tosta löytyvän eräänlaista käärmeennahkakuvioitua materiaalia, joka ei ole kelvannut kenellekään. Materiaalin saatavuuden ja työmäärän takia, päätin tyytyä väliaikaisesti jatkettuihin rimoihin. Antti huomasi, että tuumaisissa puuruuveissa oli eri nousu kuin vastaavissa millisissä. Etusivuikkunoihin Antilla on paikalleen nostettavat pleksit monsuunin yllättäessä. Korin puuosien kasaaminen oli oma savottansa. Amerikkalaiselta puuvene. Todellisuudessa Antti on käynyt läpi jokaisen komponentin. rmalta löytyi tarvittavat koot. – Kattorimoja oli B-pilarin etupuolelta jouduttu vaihtamaan. Kyllä suurimman osan saisi vielä elvytettyä ihan kelpo pinnalle, mutta ajattelin säilyttää sen tässä patinalookissa, niin autoa uskaltaa käyttääkin. Askaretta riittää Kun patinakuosista autoa katselee voisi kuvitella, että se on vain heitetty kasaan. Kojelaudan alla on kunnostettu Haades-merkkinen lämmityslaite syysiltojen iloksi. Katosta tuli mielestäni tosi makea. Sellaistakin valmistettiin onneksi uustuotantona rajallisesta asiakaskunnasta huolimatta, mikä selitti sen korkeahkon hinnan
Ne seurasivat auton mukana ja on nyt puhallettu ja maalattu. Nuolilla varustetun tarvikevilkun lasin valmisti Antti kuumailmapuhaltimen ja paineilman avulla akryylilevystä. Vanteet ovat pari vuotta uudemman Fordin 16-tuumaiset pinnavanteet, joista takimmaisia on levitetty sisäänpäin pari tuumaa. vihjaamiin manalan henkäyksiin yllä, mutta antaa sentään jotain lämpöä. Alun lastentaudit on selätetty, mutta aina riittää paranneltavaa, niin kuin harrastamiseen kuuluukin. Woodiet ja pickupit toimitettiin tehtaalta ilman takapuskuria. Onneksi muistimme ottaa jakkarat takaisin kyytiin. Autosta välittyy ajossa mukava vanhan auton . Antti muokkaamassa autoa tavarankuljetukseen. F150-vaihdelaatikkoon teki seppä Eklund alkuperäisen kaltaisen vaihdekepin, johon tuli tietysti V8-logolla varustettu 30-luvun lopun nuppi. Surffareiden suosiossa olleista autoista puuttuvat usein kaikki tai osa takapenkeistä, koska ne ovat vain jääneet jonnekin. Antti päätti korjata asian ja rakensi tuet takalankulle, joka vastaanottaa iskut ensimmäisenä. Siihen on kiinnitetty myös vilkku. Antti ohjastamassa ´30 roadsteria Galsa Racessa maaliskuussa 2011, jolloin Woodie oli ollut jo vuoden miehen omistuksessa. Mutta madallus, hieman tehokkaampi kone, kevyesti vaihtava laatikko ylivaihteineen sekä tehokkaammat jarrut tekevät ajamisesta helpompaa ja hauskempaa. Ainoa takavalo oli joskus saanut tuta sen puutteen. Kaikki takapenkit ovat nostettavissa pois, jolloin paljastuu lähes tasainen lattia isompia tavarakuljetuksia varten. ilis sivuventtiilimoottorin, alkuperäisen simpukan ja ristikudosrenkaiden sekä askeettisen ohjaamon takia. ”Peltitöitä ei Woodiessa luonnollisesti voi valtavasti olla.” V8-MAGAZINE 73 V8 2 2025.indb 73 V8 2 2025.indb 73 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Ne tarvitsivat myös tukispacerit uudempien jarrurumpujen takia. Ajamisen riemua Antti on päässyt nauttimaan asemavaununsa kyydistä kohta kymmenen vuoden ajan. Woodie on todellinen aikansa monikäyttövaunu
”Enhän toki muista mitään kyseisestä kyydistä, mutta oli sillä varmaan jotakin isoa vaikutusta. Matkaa ei suoritettu todellakaan millä tahansa ”kinnerillä”, vaan Markun tuolloin omistamalla 1966 Pontiac Tempestillä, joka oli korimalliltaan myös tavanomaisempaa neliovista Sedania hienompi ja harvinaisempi kaksiovinen Hardtop Coupe. BAD BIRD Valkeakoskelaisen Petri Mäkisen mustanpuhuvan 1968 Pontiac Firebirdin vihaiselle ulkonäölle löytyy katetta. TEKSTI JA KUVAT PAUL GRANVIK S anotaan, että nuorena vitsa on väännettävä, ja se pitää täysin paikkansa Petrin amerikanautoharrastamisen kohdalla. Tavoitteekseen hän asetti, kuinBAD BIRD 74 V8-MAGAZINE Pontiac Firebird 540 blower 1968 V8 2 2025.indb 74 V8 2 2025.indb 74 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Mies sai nimittäin ensikosketuksensa veekasivehkeisiin jo vuonna 1978 ollessaan vasta muutaman päivän ikäinen, kun hänen nyt jo edesmennyt isänsä Markku tuli noutamaan häntä ja äitiä, Kreetta-Mariaa, synnytysosastolta kotiin. Olen ollut kiinnostunut jenkeistä aina ja olen sitä edelleen reilun neljän vuosikymmenen jälkeenkin” kertaa Petri harrastuksensa ensiaskeleita, jotka hän tosin otti jo ennen kuin osasi edes kävellä! Pontiac on pomo Poikkeuksellisen ensikyydin vaikutuksen puolesta puhuu sekin, että mies alkoi etsiä itselleen useiden käyttöautotyyppisten jenkkien jälkeen ensimmäistä oikeaa harrastepeliä. Siitä pitää huolen konepellin läpi tunkeva remmiahtimella ruuditettu 540-isolohko, jonka voimin Bad Bird liikahtaa jokseenkin liukkaasti
Lahdessa kaupattua Tulilintua Petri lähtikin tarkemmin tutkimaan, minkä seurauksena käyttökuntoinen, hyvin toiminut 350 + TH-350 auto siirtyi hänen omistukseensa. Tulilinnun kaikki kumitiivisteet on myös uusittu. Mikä tahansa ei miehelle kuitenkaan kelvannut, vaan hankittavan ”Intiaanipäällikön” tuli olla Firebird ja mielellään myös vuosilta 1967–73. V8-MAGAZINE 75 V8 2 2025.indb 75 V8 2 2025.indb 75 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Lava-Fordin mellevästä menosta aikansa nautiskeltuaan, alkoi mies taas vakavasti harkita Firebirdin lasit on vaihdettu tummiin versioihin, jotka yhdessä kiiltävän mustan maalipinnan ja virheettö-mien kromiosien kanssa luovat komean kokonaisuuden. ”Näissä Tulilinnuissa on muotoilu maukkaimmillaan, minkä lisäksi niiden koneissa ovat koot ja tehot kohdillaan” summaa Petri suosikkimalliensa parhaat puolet. Petri palasi veekasivoimaisten nelipyöräisten pariin vuonna 2015, kun hän hankki käyttöpeliksi 2008 Ford F-250 pickupin. Hetken hakemisen jälkeen mies törmäsi vuonna 2001 tuolloista ”myyntiraamattua”, Keltainen Pörssi -lehteä selatessaan 1970 Pontiac Firebird Espritiin. Kesän verran Firebirdillä kurvailtuaan hän päätti pistää sen täysin palasiksi, vaikka siinä ei mitään varsinaista vikaa ollutkaan. Auton 6,4-litrainen turboahdettu diesel V8 tuotti huimat 750 hevosta. Firebirdistä luopumisesn tuskaa helpottaakseen Petri ryhtyi harrastamaan Harrikoita, joita hän omisti useita seuraavien vuosien saatossa. kas muutenkaan, Pontiacin paikallistamisen. Tästä huolimatta haavettaan Tulilinnusta mies ei koskaan haudannut, vaan se kyti hänen mielensä sopukoissa. Kiireettä edenneen kunnostuksen aikana mies teki Tulilinnun korityöt valmiiksi ja maalautti auton kirkkaankeltaiseksi, ennen kuin hän myi sen keskeneräisenä eteen päin talon hankinnan rahoittamiseksi
76 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 76 V8 2 2025.indb 76 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Vaikuttavan kokonaisuuden viimeistely on kiitettävän kiiltävää. Firebirdin konehuoneen täyttää ääriään myöten kookkaalla 8/71-remmiahtimella kuorrutettu Chevroletin 540-isolohko
”Musta on muskeliauton väri!” Firebirdin kromit olivat niin ikään komeassa kunnossa. Alun perin Mayfair Maize -vaaleankeltaista Tulilintua V8-MAGAZINE 77 V8 2 2025.indb 77 V8 2 2025.indb 77 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. koristi muutamia vuosia aiemmin ruiskattu kiiltävän musta maalipinta, joka oli edelleen uuden veroisessa kunnossa, ilman ainuttakaan ruostekuprua. ilirenkaineen miellyttivät myös Petrin silmää. Tämän jälkeen hän otti Tulilinnun ahkeraan ajoon, jonka aikana hänen tyytyväisyytensä autoa kohtaan vain kasvoi. Mies oli nimittäin ikänsä haaveillut hänestä ehdottomasti hienoimman, ensimmäisen sukupolven 1967–69 Tulilinnun omistamisesta. Vaikka Petri itse oli enemmän kuin tyytyväinen Firebirdiinsä, niin samaa mieltä asiasta eivät kuitenkaan olleet hänen ”irvileukaiset” harrastekaverinsa. Myös Tulilinnun kaikki sähköt hän uusi American Autowiren täydellisellä niin ikään mallikohtaisella sarjalla. Kun testilenkillä Tulilinnun matching numbers 400-moottori, TH-350-automaatti ja 10-pulttinen lukkoperä pelittivät moitteetta, ei Petrille jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ostaa tämä miehen toiveet jokseenkin täydellisesti täyttänyt yksilö – ja vieläpä saman tien. Firebirdin pitkälti alkuperäisasussa olleesta mustasta sisustasta oli uusittu käytännössä kaikki aina kojelaudan päällistä, hattuhyllyä, ovipahveja, takapaneeleita, penkkien verhoiluja, sisäkattoa ja lattiamattoa myöten. Pontiacin alla olleet, American Racingin 7 x 17” ja 8 ½ x 17” Torq Thrust II -alumiinivanteet Champiron 225/45-17” ja 235/45-17” matalapro. Eivätkä Firebirdin hyvät puolet loppuneet vielä tähän. Kaverit alkoivat kettuilla Pontiac ja Firebird pantiin luonnollisesti taas hakuun, mutta tällä kertaa Petri päätti panostaa sen todellisen ”ultimate unelmansa” löytämiseen. iäkkäämmän harrasteauton hankkimista. Talvisten kelien vuoksi Petri pääsi noutamaan Firebirdin kotiin vasta reilut pari kuukautta myöhemmin eli 6.4.2021. ”Pulkissa” pysymisestä pitää puolestaan huolen RRS:n nelipistevyöt. Petri asui Tulilinnun ostamisen aikaan Valkeakoskella, mutta hän kuului yhä Jalasjärvellä Petrin päästyä paikan päälle Limingalle osoittautui USA:sta 2010-luvun alkupuolella maahantuotu Firebird kaikin puolin kelpokuntoiseksi yksilöksi. Firebirdiin jo vakiona kuuluneet alkuperäiset erilliset Bucket Seat -etuistuimet Petri korvasi paremman sivutuen omaavilla tarvikeversioilla. Reilut pari vuotta kestäneestä hartaasta hakemisesta huolimatta yhtään varteenotettavaa vaihtoehtoa ei tullut vastaan, mutta Petri ei edes harkinnut luovuttamista. Kolme vuotta kestäneen pähkäilyn päätteeksi hän ryhtyi tuumasta toimeen. Näin kävi helmikuussa 2021, kun hän törmäsi Facebookissa erään jenkkiautoryhmän keskustelupalstalla kaupattuun 1968 Pontiac Firebirdiin. ”Kyllä se oikea vielä löytyy” uskoi mies vakaasti. Maalaus oli suoritettu ilmeisen huolella, ja värivalinta oli Petristä osunut täysin nappiin. Vaikka niitä valmistettiin aikoinaan melkoisia määriä, niin sopivan hinta/laatusuhteen omanneen yksilön paikallistaminen osoittautui odotettua hankalammaksi. Koodien mukaan alkuperäisen 400-tehoversion heavy duty -alustan kaikki puslat ja nivelet oli vaihdettu orgisosia käyttäen sekä tehostettu tiheävälitteinen ohjaus käyty läpi yhdessä tehostettujen 11,75” etulevyjen ja 11,00” takarumpujen kanssa. ”Musta on muskeliauton väri!” Firebirdin alkuperäisten mittarien pohjiin Petri asensi Dakota Digitalsin mallikohtaiset NDX-digiversiot. Nyt sellaista lähdettiin etsimään tosi mielessä. Kuvien perusteella kyseinen Tulilintu vaikutti sen verran kiinnostavalta yksilöltä, että Petri päätti lähteä sitä tarkemmin tutkimaan
Oletettavasti kohtuuhäijyn ”nenän” toiminnan kurissa pysyminen on vaikuttavaan V8 Talli -porukkaan. Siinä eivät kuulemma auttaneet Petrin selitykset Firebirdin aidosta 400-tehoversioudesta eikä sympatiaa saaneet myöskään maininnat auton pellin alla vaikuttavasta 6,6 litran pannusta, joka tuotti tehdasiskussa täysin kunnioitettavat 330 hevosta. sestä, joten siihen oltiin ensimmäiseksi yhteydessä. Liikaa on juuri sopivasti Kaverit hiljentävää konetta pähkäillessään päätti Petri kysyä neuvoa talliporukkaan kuuluvalta tekniikkaguru Juha ”Junnu” Kivikolta, joka olikin valmis auttamaan, kuten aina. Kun kavereiden kettuilulle ei tuntunut tulevan loppua, päätti mies syksyn tullen hankkia Firebirdiin sellaisen tekniikkapaketin, että suut menisivät kaikilta suppuun ja mielellään vielä myös pysyvästi. Koneen kokonaistilavuudeksi on saatu 540 kuutiotuumaa, mikä tarkoittaa huimaa, lähes 8,9 litran tilavuutta. Jäsenten yksimielinen mielipide kuului ”enempi on parempi”, etenkin koneiden koosta ja tehosta keskusteltaessa. ”Noille lukemille kaverit lähinnä hymähtelivät ja jaksoivat toistuvasti muistuttaa minua siitä, että Tulilinnun moottoritilaan kyllä mahtuisi kookkaampaa ja tehokkaampaa tavaraa” muistelee Petri huumorilla tehtyä hiillostamista. Kaksikon pitämän ”pannuriihen” tuloksena päädyttiin valmiin paketin hankkimiseen, missä motoksi otettiin ”liikaa on juuri sopivasti”. Männät ovat JE Pistonsin ahdinkäyttöön soveltuvat takomukit Hell. re-renkaineen. Nokka on Cranen mittatilaustyönä työstämä mekaaninen versio, jonka arvot ovat ”tarkasti varjeltu salaisuus”, kuten Petri itse asian ilmaisee. Junnulla itsellään oli hyviä kokemuksia Amerikan Indianassa toimivasta Nyes Racing -nimisestä yritykOstettaessa Firebirdin alusta oli käyty läpi ja uusittu alkuperäisillä Heavy Duty -osilla sekä viimeistelty siistiksi tehdastyylisellä puolikiiltävällä mustalla. Niinhän siinä lopulta kävikin, mutta isoa satsausta se vaati. Vauhtipajan kotisivuilta löytyikin kaikenlaista ”kivaa”, etenkin sen monipuoliseen moottoritarjontaan liittyen. Petrin tehopakkauksen lähtökohtana on Merlinin nelipulttinen, täysin koneistettu rautalohko. Pienen tuumaustuokion jälkeen pantiin tilaukseen Merlinin tekemä täysin uusi, Chevrolet-pohjainen 540-kuutiotuumainen stroukkeri-isolohko, joka varmuuden vuoksi katsottiin parhaaksi varustaa vielä isolla 8/71-kokoisella remmiahtimella. Maskia ja hansikaslokeron kantta koristavat Firebirdin kutsumanimen mukaiset Brainkiller-merkit valmisti itäsuomalainen tietokonevelho alkuperäisten tekstien kirjainkokoa ja -mallia esikuvanaan käyttäen. Tasapainotettu alakerta koostuu Eaglen 4,25” iskun takokampiakselista ja saman . Tässä yhteydessä autoa myös laskettiin nelisen tuumaa. 78 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 78 V8 2 2025.indb 78 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. ”Olin aina haaveillut pumpulla poweritetusta pirssistä ja nyt kun sellaiseen tuli tilaisuus, niin päätin lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla” kertaa Petri kohtuuhärskiä konevalintaansa, jossa tavoitteeksi asetettua ”liikaa” löytyy varmasti tarpeeksi niin hänelle kuin hänen suulaille kavereilleenkin. rman 6,385” pituuksisista H-Beam-takokiertokangista Cleviten laakereilla
nin nelirivinen alusyylari ja tuplat sähkö. Uudelleensijoituslistalle joutuivat niin ”Kun kavereiden kettuilulle ei tuntunut tulevan loppua, päätti mies syksyn tullen hankkia Firebirdiin sellaisen tekniikkapaketin, että suut menisivät kaikilta suppuun.” Takalokasuojien etuosassa olevien, ilmanottoja muistuttavien ”syvennysten” kromiset pystykoristeet ovat harvinainen lisävaruste, jotka asennettiin tähän Firebirdiin jo uutena. V8-MAGAZINE 79 V8 2 2025.indb 79 V8 2 2025.indb 79 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. Kaikki sujui suotuisissa merkeissä, kunnes kooltaan ”järkelemäistä” isolohkoa alettiin pultata paikalleen. MSD:n digitaalisen 6AL-sytytyssysteemin pikavauhtia polttamat pakokaasut poistuvat humauksessa ulkoilmaan Hookerin Super Comp -peltisarjojen, 3” tuplaputkien ja Dynamaxin vaimentimien välityksellä. Pienen ydinvoimalan verran lämpöä tuottavan viisnelikymppisen pitää viileänä suurteho vesipumppu, Grif. Eivätkä herkut vielä tähän lopu. Lisämölyä on myös tarvittaessa tarjolla, sillä rööristä on varustettu Holleyn sähkötoimisilla cutout-läpillä, jotka aukeavat napin painalluksella Petrin niin halutessa. Petri ei halunnut lähteä leikkomaan Tulilinnun kiiltävän mustaksi maalattuja, siistejä sivupeltejä ja tulipeltiä. Valmiina pakettina hankittu 540 ei vaatinut kuin nesteiden lisäämisen, mutta sen sovittaminen Firebirdin konehuoneeseen olikin sitten toinen juttu. Ongelman ratkaisemiseksi Petri osti autoon kaikki uudet ja tavanomaista pienemmät apulaitteet ja siirsi ne paikkoihin, jossa tilaa oli tarjolla. Moottorin päälle on pultattu Dartin 2,25”/ 1,88” imuja pakoventtiileillä varustetut Pro 1 -alukannet ja mekaaninen 8/71-ahdin, kaksiläppäisen Shot Gun -scoopin kera. Vaikka moottoria pyöriteltiin miten päin tahansa, niin aina tuli seinä, tai pikemminkin tilan puute vastaan. varmistettu Cranen rullakeinuilla, AT1:n Double Key Balancerilla ja tuplaketjulla. Chevrolet-perustaisuutensa vuoksi tilattiin moottorille uudet kiinnikkeet, jotka sovitettiin etupalkkiin alkuperäisosien tilalle ja muokattiin muutenkin uuteen ”kotiinsa” sopiviksi. Janoisen moottorin riittävä menoveden saanti on varmistettu Firebirdin alkuperäiseen tankkiin muokatulla loiskeet kurissa pitävällä ”tiputuslaatikolla”, kahdella Quick Fuelin 950 cfm -tuplapumppukaasarilla, Magna Fuelin sähkötoimisella 300-suurtehopumpulla AN12ja AN8-regulaattoreineen sekä vakiota kookkaimpine 15 mm teräspunosletkuineen ja liittimineen. ektit. Miehellä on pannun penkityksestä myös mustaa valkoisella, mutta sen tuottamista tehoista hän toteaa jokseenkin salaperäisesti niiden olevan ”riittävät”, ja hymyilee leveästi
”Väliä ei tosin ole joissain kohdin kuin joitakin millejä, mutta sehän riittää.” Aivosolut ahdingossa Firebirdin 540-pumppupannun perään oli jokseenkin turhaa pultata sen alkuperäistä, vakiokuntoista TH-350-automaattia, koska se todennäköisesti ”poikisi” saman tien. Laukkanen Motorsportilla mittojen mukaan teetetty heavy duty -ristikoilla varustettu kromimolykardaani pultattiin paikalleen, ja Firebirdin tekniikkamuutokset oli saatu viimein valmiiksi. Sen tilalle Petri hankki kaveriltaan astetta vahvemman TH-400-aihion, joka vietiin Timo Suojaselle kunnostettavaksi. Vaihteiston alle asentamisen kanssa tuli kuitenkin vastaa ns. Tällä hetkellä Tulilintu toimii ja liikkuu kuten sen pitääkin näillä varsin voimallisilla vermeillään. ”Jokohan sitten tuo Firebird alkaisi olla valmis!” Firebirdin kanssa kokemiensa lukuisten ongelmien innoittamana sai Petri myös idean auton Brainkiller-kutsumanimelle, jonka mukaiset merkit koristavat nykyisin maskia ja hansikaslokeron kantta. Petrin saatua koneen säädöt kohdalleen on hän nimittäin törmännyt uuteen, tosin ei nyt ehkä niinkään epämiellyttävään ongelmaan. 80 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 80 V8 2 2025.indb 80 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. ”Sen seurauksena ovat pääni verisuonet pullistuneet niin, että myös aivosoluja on kuollut siinä rytäkässä takuuvarmasti kasapäin.” TILAA OMASI : hifimaailma.fi/tilaa ELÄMYKSIÄ KOTISOHVALLE hifimaailma.fi/tilaa hifimaailma.fi/tilaa hifimaailma.fi/tilaa HIFIMAAILMA ESITTELEE UUSIMMAT TUOTTEET, TESTAA, VERTAILEE, RAPORTOI JA NEUVOO. Firebird-projektiin liittyen Petri haluaa kiittää pitkämielisyydestä avopuolisoaan Suvi Moisanderia ja saamastaan tuesta V8 Tallin kavereitaan, jotka olivat kettuilusta huolimatta aina valmiita auttamaan, kun sitä tarvittiin. Tämä ei tunnetusti tee hyvää aivoille eikä niiden soluille, mutta se ei Petriä kuulemma juurikaan haittaa. Eipä siinä Petrin auttanut kuin ottaa hitsipuikko kauniiseen käteen ja viikon kestäneen työstämisen tuloksena täydellisen muodonmuutoksen kokenut osa saatiinkin lopulta kiinnitettyä laatikon kera. ohjauskuin jarrutehostinkin sekä laturi, startti ja vesipumppukin. mouttaminen” lekaa ja rautatankoa käyttäen…Viikkoja kestäneen hienosäätämisen jälkeen 8,9-litrainen sujahti viimeinkin paikoilleen ottamatta kiinni mihinkään. Seuraavaksi keskityttiin koneen säätämiseen. Vielä vaadittiin tuulilasinpyyhkijän moottorin korvaaminen miniversiolla sekä peltisarjojen putkien lievä ”lomPetrin ja Firebirdin yhteiseen taipaleeseen on mahtunut niin yläkuin alamäkiä, mutta lopputuloksesta tuli kuitenkin juuri sellainen kuin hän oli tavoitellutkin: häijy musta muskeliauto häijyllä tekniikalla. Miehen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluukin Fordin pomminvarman, 9” taka-akselin hankkiminen, jota tullaan todennäköisesti myös kaventamaan leveämpien takarenkaiden alle asentamiseksi ja pidon parantamiseksi. ”Moottori mankui usein hetkisen hyvin, mutta sitten se alkoi taas yhtäkkiä oikutella ja syyksi löytyi aina jokin uusi ihme vika”. Mutta ei niin paljon hyvää, ettei jotain pahaakin. ”tenkkapoo” kun kävi ilmi, että Tulilinnun ja TeeHooNelisatasen tietojen mukaan tilattu bolt on -kiinnityspalkki oli kaikkea muuta. Tulilinnun toistuvan oikuttelun takia on mies kuulemma menettänyt hermonsa useammin kuin yhden kerran ja toisinaan varsin totaalisestikin. vahvemmilla heavy duty -pannoilla, race-version lisälevyillä ja normaalin kaavion omaavalla manuaalikoneistolla. Turbiiniksi tuli TH-Maticin Tapio Haaksin moottorin arvojen mukainen, vahvemmilla roottoreilla varustettu 10” limppu, jonka tartuntapiste liikkuu 2 000–2 500 kierroksen välissä. Tosin eivät ne Petrin aivosolut taida vieläkään täysin turvassa olla, sillä Firebirdiä nykyiskussaan kiusatessa niskat nykivät ja päät heiluvat siihen malliin, että heikompaa hirvittää. Tilanpuutteen takia Firebirdin edellinen omistaja oli vetänyt tuplaputkien ulostulot takalokasuojien läpi. Firebirdin jo aiempi suht hurja sutiminen on äitynyt miehen mukaan hillittömäksi eikä pitoa tahdo löytyä millään vaihteella… Petri ei tunnetusti kaasun käyttöä juuri arastele, joten hänen pelkonsa Tulilinnun alkuperäisen 3,23:1-välityksellä ja Safe-T-Tracklukolla varustetun 10-pulttisen perän pamahtamisesta on aiheellinen. Myös Petri piti tästä häijystä ratkaisusta ja päätti säilyttää ne, vaikka koko muu rööristä menikin uusiksi. Toimenpiteillä lisätilaa saatiin aikaiseksi, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi. ”Sen seurauksena ovat pääni verisuonet pullistuneet niin, että myös aivosoluja on kuollut siinä rytäkässä takuuvarmasti kasapäin” tarkentaa hän auton ”Aivontappaja”-kutsumanimen taustoja. Senkin kanssa Petrin kärsivällisyys joutui koetukselle ennen kuin pannu pumppuineen saatiin ”puhkumaan” toivotulla tavalla. Korjaussarjan asentamisen lisäksi laatikon toimintaa terävöitettiin mm. Erityiskiitoksen ansaitsee nyt jo edesmennyt Juhani ”Junnu” Kivikko, jota ilman tämä ja moni muu projekti olisi jäänyt Jalasjärvellä valmistumatta vuosien varrella
V8 2 2025.indb 81 V8 2 2025.indb 81 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. TILAA OMASI : hifimaailma.fi/tilaa ELÄMYKSIÄ KOTISOHVALLE hifimaailma.fi/tilaa hifimaailma.fi/tilaa hifimaailma.fi/tilaa HIFIMAAILMA ESITTELEE UUSIMMAT TUOTTEET, TESTAA, VERTAILEE, RAPORTOI JA NEUVOO
AHS:N HELATORSTAIAJOT Länsi-Uusimaa: Autohistoriallinen Seura 29.5. AJOKAUDEN AVAJAISET JA VAPPUAJELU Pori: Satakunnan Mobilistit 2.5. MEGAPÄRÄYS – ROMPE, SWAP, KIRPPIS, POISTOPIHA Forssa: Leather Heaven 10.5. LAPUA MOTOR SHOW Patruuna-Areena, Lapua: Vintage Car Club 9.5. perjantai) Raisio (Bilteman kahvio) Keskiviikko Riihimäki (Ullan Pakari) Keskiviikko klo 18.00–20.0 Tornio (Toranda) Torstai klo 19.00– Vaasa (Kivihaan ABC) Perjantai klo 19.00– 27.4. MOTORSHOW Karhuhalli, Pori: Satakunnan Messut 1.–2.3. Pori (Cafe Grill 51) 7.3, 4.4., 2.5., 6.6. SUSISAFARI (AMC, RAMBLER, JEEP, NASH, HUDSON) Mynämäki: AMC Club Finland 2.3. MAMA’S CLASSICS Vaihmalan hovi, Lempäälä 29.5. OULU AMERICAN CAR SHOW Ouluhalli, Oulu: American Car Club Oulu 11.5. DRAG RACE TEST Motopark, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association 23.–24.5. Jyväskylä (ABC Keljonkangas) 9.5., 13.6. HISTORIC RALLY TROPHY – MÄNTSÄLÄ-RALLI Mäntsälä 17.5. AMERICAN CAR & MOTOR SHOW & SWAP Kokkola: American Car Drivers of Kokkola 18.5. TALVIHEIKKI AUTOHARRASTUSJA KERÄILYTAPAHTUMA Turun Messukeskus, Turku: Turun Seudun Mobilistit 8.–9.3. Viikkokokoontumiset Hollola (Kukonlinna) Keskiviikko klo 18.00– Hollola (Matkakeidas) Talvitorstaisin klo 17.00– Hyvinkää (Biltema) Keskiviikko klo 17.00–19.00 Kaarina (Neste/Hesburger) Lauantai klo 17.00– Oulu (Automuseo) Lauantai klo 13.00– Pori (Tiilimäen Neste) Perjantai klo 20.00– (ei kuukauden 1. CLASSIC MOTOR SHOW Lahden Messukeskus, Lahti: RLO Events 3.–4.5. FHRA NO PREP CHALLENGE Lentokenttä, Pori: Bear City Cruisers Cruisingit Heinola (VR:n piha) 12.4., 10.5., 14.6. Vantaa (Tikkurilan Heureka) 18.4., 16.5., 20.6. DRIFT SM PRO2 Oulu: Ni-Ro 31.5. AJOKAUDEN AVAJAISET Herkkules Grilli, Porvoo (vt 7 Helsinkiin päin) 26.4. KYMEN AUTOMOBIILIKERHON ILTA-AJELU Korian Mobiilihalli (lähtö): Kymen Automobiilikerho 24.–25.5. Vantaa (Vehkalan juna-asema) 26.4., 31.5., 28.6. TALVI-SWAP Kauppakeskus Komppi, Ikaalinen: Parkanon Seudun Mobilistit 15.3. ROMPETORI 28.4. JYVÄSKYLÄ CRUISING ABC Keljonkangas, Jyväskylä (lähtö klo 20.00): American Car Club 9.–10.5. ROMPETORI Auran Nuortentalo, Aura: Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajat 24.5. POMARKKU KRUISING Pomarkku 24.–25.5. AUTO 2025 Messukeskus, Helsinki: Autotuojat ja -teollisuus 15.3. CHICAGO DRIFT Urheiluja messukeskus, Lahti: Finn-Drift 10.5. RATAPÄIVÄ AUTOILLE JA MOOTTORIPYÖRILLE Kymiring, Iitti: Ring Race Club 30.–31.5. Koskenkorva (Jari Mäki) 11.6. FJDC AJOHARJOITTELU (MAASTOHENKILÖ-/ PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Kulmakorpi Off Road Park, Finnish Jeep Drivers Club (ennakkoilm. edeltävänä keskiviikkona) 26.–27.4. FJDC AJOHARJOITTELU (MAASTOHENKILÖ-/ PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Kulmakorpi Off Road Park, Finnish Jeep Drivers Club (ennakkoilm. DRIFT SM PRO Seinäjoki: AKK Motorsport 23.–24.5. Kerava (Neste) 14.3., 11.4., 9.5., 13.6. Porvoo (Kokonniemi) 26.4., 31.5., 28.6. AHVENISTON HARRASTEAJONEUVOKOKOONTUMINEN TEEMANA KUMMELI Ahveniston moottorirata, Hämeenlinna 23.5. HOT ROD & ROCK SHOW Tampereen Messuja Urheilukeskus: FHRA Tampereen seutu 27.4. Pomarkku 24.5. KUNINKAANTIENAJO Kymin lentokenttä, Kotka (lähtö): Kymen Automobiilikerho (ennakkoilm. RIXU BIKE SHOW Ullan Pakari, Riihimäki 10.5. VAPPUCRUISING Keskisuomalaisen p-alue (klo 12.00), Jyväskylä: American Car Club Jyväskylä 1.5. KORIAN MOBIILIHALLIN AVOIMET OVET JA AJOKAUDEN AVAUS Korian Mobiilihalli: Kymen Automobiilikerho 1.5. DRIFT (NEZ) Hyvinkään Vauhtipuisto, Hyvinkää: Hyvinkään urheiluautoilijat 26.4. FJDC AJOHARJOITTELU (MAASTOHENKILÖ-/ PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Kulmakorpi Off Road Park, Finnish Jeep Drivers Club (ennakkoilm. CARS & COFFEE Iso-Kallan Panimo, Kuopio 17.5. ROD & KUSTOM SWAP Tomahawk Town, Tattarisuo, Helsinki: Tomahawk Town 18.–20.4. FMOC RATAPÄIVÄ Daytona Circuit, Akaa: Ford Mustang Owners’ Club of Finland, Cosworth & RS Club, Opel Club, Mitsubishi Club 10.5. KEVÄT RESTAURANTA MOBILIASSA Mobilian ent. SVKMK HARJOITUSKILPAILU (VETERAANIKILPAMOOTTORIPYÖRÄT) Botniaring, Jurva 10.–11.5. Raasepori (Karjaan ABC) 7.3, 4.4., 2.5. Helsinki (Kauppatori) 4.4., 2.5., 6.6. GM-CRUISERSIN AJOKAUDEN AVAJAISET Lahnajärvi 19.5. Vantaa (Kehäkessa) 8.3., 12.4., 10.5., 14.6. edeltävänä keskiviikkona) 17.5. Vantaa (Rekolan Shell) 28.3., 25.4., 30.5., 27.6. FJDC AJOHARJOITTELU (MAASTOHENKILÖ-/ PAKETTIAUTOT) Kulmakorpi Off Road Park, Espoo: Kulmakorpi Off Road Park, Finnish Jeep Drivers Club (ennakkoilm. KOUVOLA SWAP & MEET Kouvolan ravirata: FHRA Kouvola Club 24.5. 23.2.) 1.3. ROMPETORI Leppihalli, Orisuo: Kanteenmaan kyläyhdistys 28.4. MAD MOOSE MÄNTSÄLÄ TRIAL (OFF ROAD) Mäntsälä 17.5. CLASSIC CAR PARADE Senaatintori, Helsinki: X-treme (ennakkoilm.) 27.5. CRUISING PRE-PARTY Malmin lentokenttä, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 3.5. 30.4.) 24.5. LAPUA MOTOR SHOW Lapua 3.5. RETRO TRUCKS LAHES Lahden Raskassarja, Kujala, Lahti: Orginator 3.–4.5. GULF HISTORIC RACE CUP Botniaring, Jurva: Historic Race Finland 17.–18.5. edeltävänä keskiviikkona) 12.4. KORIAN MOBIILIHALLIN AVOIMET 27.4. ROMPETORI 27.4. TVH varikko, Kangasala: Tampereen Seudun Mobilistit 17.5. WINTER SWAP MEET Teivon Ravikeskus, Tampere: FHRA Tampereen seutu 5.4. AHS TALVIAJO St1, Virkkala – Siuntio – Kirkkonummi – Nummela – Hiekkahentunen, Ojakkala: Autohistoriallinen Seura (ennakkoilm. KEVÄTPÄIVÄN TASAUSAJO (VETERAANIKUORMA-AUTOT) Siuntio – Lohja – Hanko: Veteraanikuorma-autoseura 29.3. STREET OUTLAW 402 M (SU VARAPÄIVÄ) Lentokenttä, Pudasjärvi: Taivalkosken Moottorikerho 17.5. PÄIJÄT-HÄMEEN ROMPETORI Jokimaan Ravirata, Lahti: Päijät-Hämeen Mobilistit 17.5. ITÄHARJUN AJOT Teollisuuskatu, Turku: Paronin Pojat 29.5. FDS PRO DRIFTING – FINNISH DRIFT SERIES Ahveniston Moottorirata, Hämeenlinna 17.5. FINNISH RACING CHAMPIONSHIP – V8 THUNDER (SM, NEAFP) Kemoran moottorirata, Veteli: Vetelin UA, Ylivieskan UA 24.5. KEVÄTSAWUTUS Panssarimuseo, Parola 26.4. ÄITIENPÄIVÄ ROMPETORI Espoon Automuseo, Pakankylä, Espoo 16.–17.5. AUTOKORJAAMOMESSUT Messukeskus, Helsinki: Suomen Autoteknillisen Liitto, Teknisen Kaupan Liiton Korjaamolaitetoimittaja KLT-jaosto, Suomen Varaosakaupan Keskusliitto 14.–16.3. WALKKA-SWAP (H-D, BRITTI, CHOPPER) Walkka MC talli, Helsinki: Walkka MC 25.4. 6.6. Tietoja tulevista alan tapahtumista kannattaa lähettää sähköpostiosoitteella toimitus@veekasi.fi Päivämääriin saattaa tulla muutoksia, eikä V8-Magazine vastaa tietojen paikkansapitävyydestä. PRÄTKÄ, KONE JA ROMPEPÄIVÄT Ravirata, Seinäjoki: Seinäjoen Moottorikerho 8.–9.3. PL-POWER SPRING NATIONALS – FHRA DRAG RACE (SM, EDRS) Motopark, Virtasalmi: Finnish Hot Rod Association 25.5. PERÄKONTTIKIRPPUTORI A-Katsastus, Kajaani: Kainuun Mobilistit 17.–18.5. HARRASTEAJONEUVOKAUDEN AVAUS Metsämäen ravirata, Turku: Kobra cc, Mikaelin seurakunta, Suomen tiepalvelumiesliitto 3.5. Mäntsälä (Juustoportti) 28.3., 25.4., 30.5., 28.6. HISTORIC RALLY TROPHY – PERUNKA-RALLI Laukaa 1.–2.3. Kotimaa 1.3. ORIGINAL AMERICAN CAR SHOW Messukeskus, Helsinki: Finnish Hot Rod Association 19.4. Järvenpää (ST1) 15.3., 19.4., 17.5., 21.6. TERWA KRUISINKI VAPPUAJOT Oulu 1.5. Nummela (Prisma) 8.3., 12.4., 10.5., 14.6. Lahti 12.4., 10.5., 14.6. H-DCF TALVIRALLI (H-D) Retrohotelli Sommelo, Kouvola: Harley-Davidson Club Finland 14.–15.3. NSL HUIPPUNOPEUDEN MITTAUSPÄIVÄ (SU VARAPÄIVÄ) Lentokenttä, Pudasjärvi: Taivalkosken Moottorikerho 31.5. CARS & COFFEE ULEÅBORG Limingantulli, Oulu 26.4. edeltävänä keskiviikkona) 22.–23.3. Hyrylä (Burger King) 1.3., 5.4., 3.5., 7.6. ROMPETORI TapahtumaTapahtumakalenteri kalenteri KOONNU T: HANNEL E HATANP ÄÄ 82 V8-MAGAZINE V8 2 2025.indb 82 V8 2 2025.indb 82 5.2.2025 13.39 5.2.2025 13.39. RATAPÄIVÄ AUTOILLE JA MOOTTORIPYÖRILLE Kymiring, Iitti: RIng Race Club 25.–26.4
Eikä ihme. Tässä vaiheessa hän alkoi vuonna 2020 ottaa ensiaskeleita kohti vahvasti muskelista katuautoa tämän päivän tekniikalla ja ahdettuna. Kustom Kulture Show Kustom Kulture Show Kädentaitajat koolla Kädentaitajat koolla Kaapelitehtaalla korkattiin näyttelykausi perinteisillä ”käsityömessuilla”. FHRA Drag FHRA Drag Racing täyttää Racing täyttää 50 vuotta 50 vuotta Muistoja stripin varrelta. 3/2025 ilmestyy viikolla 13 Ford F100 1959 Ford F100 1959 FRANKLIN FIRE TRUCK Korhosen Jorkin rakentama Ford F100 herättää ilmeeltään harrastajissa vahvoja takautumia menneisiin aikoihin. Paku on oikeastikin sama, joka toimi Beaver Rockerin huoltoautona FHRA:n kiihdytyskisoissa Keimolassa! V8-MAGAZINE 83 SeuraavaNro.indd 83 SeuraavaNro.indd 83 5.2.2025 13.33 5.2.2025 13.33. Chevrolet Chevelle Chevrolet Chevelle Sport Coupe 1968 Sport Coupe 1968 Modernisoitu Modernisoitu muskeli muskeli Patrick Kivinummi kasvoi kiihdytysvarikoilla ja ennätti voittaa muutamat mestaruudet ennen uran loppua. Pari vuotta sitten miehen toive viimein toteutui, kun hän löysi hyvällä tyylillä työstetyn yksilön, josta jatkojalosti oman makunsa mukaisen ”tinareen”. Mercury Mercury Kustom 1950 Kustom 1950 Toiveiden Toiveiden täyttymys täyttymys Peter ”Pettu” Strömsholm on haaveillut sämpylämallin Mercury Kustomista niin kauan kuin jaksaa muistaa