Valokynä 3/2013 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Valokynä 3/2013 Tietokoneavusteisen suunnittelun ja valmistuksen, tuotteen elinkaarenhallinnan sekä rakennusten tietomallinnuksen ammattilehti. Simulointi rakentamisen tukena 8 Projektisuunnitteluajan radikaali lyhennys 18 Virhetoleranssi kohti nollaa 22 Tietomallintaminen ulottuu maan alle 30 CCY jo vuodesta 1981 Valokyna_3_2013_Final.indd 1 19.10.2013 12:49:08
09 5422 6500 Valokyna_3_2013_Final.indd 2 19.10.2013 12:49:09. R a t k a i s u t k a t t av a t C A D - , B I M - , P L M - j a n i i t ä t u kev i e n I T- j ä r j e s te l m i e n k a i k k i o s a - a l u e e t ; o h j e l m i s to t , l a i t te i s to t j a p a l ve l u t . info@cad-q.fi . Kustannustehokas PLM -ratkaisu CAD-Q:lta automatisoi tiedonkäsittelyn rutiinit ja varmistaa, että tuotetieto on oikeassa paikassa oikeaaikaisesti ja oikean sisältöisenä. Oy Sisu Auto Ab, Jari Heikkinen - ?Sovelia integroituu syvälle yrityksemme eri toimintoihin varmistaen tuotetiedon laadun ja saatavuuden tuotekehityksessä, tuotannossa, toimitusketjussa ja jälkimarkkinoinnissa.? C A D - Q : n a s i a k k a i l l e e n t a r j o a m a l i s ä a r vo p e r u s t u u te k n i s e n s u u n n i t te l u n j a t i e d o n h a l l i n n a n to i m i a l a o s a a m i s e e n j a ko ke m u k s e e n a s i a k k a i d e n t a r p e i s t a j a k äy t ä n n ö i s t ä . Varmista tuotesuunnittelun ja tuoteinformaation hyödyntäminen tuotteen elinkaaren eri vaiheissa. www.cad-q.fi Puh
Lähes neljännesvuosisadan kokemus nimikehallinnan optimoinnista yritysten eri prosesseissa on opettanut nimike on perusta Valokyna_3_2013_Final.indd 3 19.10.2013 12:49:09
+358 50 537 0095 Internet: www.cadcamyhdistys.fi Toimitus: päätoimittaja Jukka Kallioinen toimittaja Kari Oinonen Taitto: Risto Kankaanperä, Sconnect Oy Painopaikka: Tammerprint, Tampere Graafinen suunnittelu: Minna Innala, Jukka Kallioinen, Seppo Narinen, Kari Oinonen, Jyrki Rantanen ja Marja Sivén 4 Artikkelien toimituspäivämäärä 15.11.2013 Ilmoitusten toimituspäivämäärä 29.11.2013 Toimitusneuvosto: Minna Innala, Jukka Kallioinen, Seppo Narinen, Henrik Nederström, Veijo Niemelä, Kari Oinonen, Juha Sihvonen Ilmoitusmyynti: ilmoitukset@cadcamyhdistys.fi Uutiset: news@cadcamyhdistys.fi Tilaukset: Irtonumero 13,50 . (+toimituskulut 4 ?) Kestotilaus 45 ?/vuosi Vuositilaus 49 ?/vuosi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa sihteeri@cadcamyhdistys.fi SSN 0780 - 0843 Lähetettävä aineisto: CAD/CAM-yhdistys ry, Valokynä, PL 147 40101 Jyväskylä editor@cadcamyhdistys.fi Ilmoitusmateriaali: Kaikki materiaali tulee toimittaa sähköisessä muodossa Tiedostotyypit: InDesign CS3, PDF, EPS Pakkaus: ZIP-pakattuna Kuvatiedostot: EPS, JPG tai TIFF Väripaletti: CMYK Resoluution: min 300 dpi Leikkuuvara: 3 mm ympäriinsä Mukaan aina paperivedos. 3/2013 Sisältö 8 8 18 22 VAKIOT Simulointi tulossa rakentamisen tueksi 14 Rakennusteollisuuden simulointi Suomessa 18 Projektisuunnitteluajan radikaali lyhennys 22 Takoma Gearsilla virhetoleranssi kohti nollaa 25 Vähemmän tuotannonkeskeytyksiä NC-ohjelmien simuloinnilla 30 Infrastruktuurin tietomallintaminen ulottuu maan alle 38 CAD/CAM/PLM/BIM-tutkimus,oppilaitokse t 46 iPAD löysi kotinsa Turusta 54 Voittava liiketoimintamalli Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan palsta 6 CCY:n uutiset 7 Uutiset Yritysjäsenet Vieraileva bloggari Tuoteuutiset 15 44 47 48 Valokynä 4/2013 ilmestyy joulukuussa http://www.facebook.com/pages/CADCAM-yhdistys-ry/ Julkaisija: CAD/CAM-yhdistys ry PL 348, 33101 Tampere p. Aineiston toimitus CD-ROM-levyllä tai sähköpostilla. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 4 19.10.2013 12:49:12
Tälle joukolle ei pitäisi rakentaa vaikeasti k ä y t e t t ä v ä ä , m o n i m u t k a i s t a o hjelmistoratkaisua. Mutta, kun tavoitellaan yrityksen laajuista tuotteen elinkaaren hallintaa liiketoiminnan näkökulmasta, niin olisi hyvä muistaa, että käyttäjäkunnasta suunnittelijoiden osuus saattaa o l l a v a i n m u u t a m i a p ro s e n t t e j a . Siis näin ainakin pitäisi olla. Mitä nämä muut sitten ovat? Jos puhutaan kattavasta tuotteen hallinnasta, niin kuvaan tulevat myyjät, ostajat, koneistajat, logistiikka, varastohenkilöt, huoltomiehet, johtajat jne. Insinöörit ovat taitavia teknisten härveleiden (=ohjelmistojen) käytössä. Ensin puhuttiin pelkästään suunnittelutiedonhallinnasta ja myöhemmin tuotetiedonhallinnasta. Tärkeää on ensisijaisesti se, että tuotettavat tiedon voi helposti ja yksinkertaisesti liittää tuotteeseen ja tiedot ovat helposti kaikkien löydettävissä ja hyödynnettävissä. Yksi syy sille, että PLM:n käyt- töönotot eivät ole riittävästi levinneet suunnittelun ulkopuolelle, johtuu varmasti siitä, että ollaan liian suunnittelukeskeisiä. Pääkirjoitus PLM pois suunnittelulta V alokynällä on pitkä historia suunnittelun ja suunnittelujärjest e l m i e n k e h i t y k s e n , t re n d i e n j a case-tarinoiden kuvaajana. Hyvä siis, että suunnittelu on edelleen keskiössä. Mutta onko tässä kaikki. Hyvä näin. Samaten rakennuspuolella on CAD-järjestelmien rinnalle tullut rakennusten tietomallintaminen sekä infrastruktuurin tietomallintaminen. PDM-järjestelmien ensimmäinen sukupolvi lähti vahvasti liikkeelle suunnittelun tarpeista. Tässä joukossa on usein paljon sellaisia, joiden tietotekniset taidot eivät ole samalla tasolla insinöörien kanssa. PLM:ää tulisi tarkastella PLM-käsitteen mukaisesti aina tuotteen ideoinnista kierrätykseen saakka. päätoimittaja Jukka Kallioinen Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 5 5 19.10.2013 12:49:12. Onko PLM yrityksille edelleen yhtä kuin suunnittelutiedonhallinta? Sivusta seuranneena ja useis i i n p ro j e k t e i h i n o s a l l i s t u n e e n a , tuntuu edelleen siltä, että PLM- hankkeissa käytetään paljon aikaa ja resursseja suunnitteluprosessin kehittämiseen ja hallintaan, mutta ei osata nähdä koko tuotehallintaa kokonaisuutena. Onnistuminen edellyttää pelkistämistä. Suurelle osalle tuotetietoja käsittelevistä ihmisistä riittää pelkistetty prosessi. Lähtihän koko yhdistyksen toiminta liikkeelle aikoinaan siitä, kun oli tarve hankkia Suomeen ensimmäisiä CAD-järjestelmiä. Sittemmin 1990-luvulla alkoi tuotetiedonhallinnan esiinmarssi, joka on laajentunut tuotteen elinkaarenhallinnaksi. Helposti sorru taan siihen, että ratkaisusta tulee hyvin kompleksinen ja vaikeasti levitettävä laajemmin koko organisaatioon. Tässä tullaan mielestäni yhteen tärkeimmistä menestystekijöistä. Uskon vahvasti vanhaan sanontaan ?yksinkertainen on kaunista?. Tä m ä p ä t e e v a r s i n h y v i n P L M hankkeisiin. Nyt on edetty jo toiseen tai kolmanteen järjestelmäsukupolveen, mutta jotenkin tuntuu, että suunnittelu on edelleen useimpien PLM:n käyttöönottojen pääpeluri. Jossain määrin tämä on luonnollista, koska suunnittelu tuottaa suuren joukon tuoteinformaatiosta. Ja suunnitteluprosessin hallinta ei ole aivan yksinkertainen juttu, varsinkin jos on kyseessä monimutkaisempi tuote, jossa on mukana useita suunnittelualueita. Nykyaikaiset PLM-järjestelmät tarjoavat hyvät työkalut hallita suunnitteluprosessia ja muutoshallintaa. Ei pitäisi ehkä sahata omaa oksaa, mutta toivoisin, että käynnistyisi PLM-hankkeita, jotka eivät lähde liikkeelle suunnittelujohtoisesti. Kehitys- ja liiketoimintajohdon olisi otettava voimakkaampi rooli PLMhankkeissa ja katsottava asiaa kokonaisuutena
Tarkoitukseni oli lähinnä keskustella hinnasta, mutta minulle sopimattomien paketointien vuoksi emme päässeet asiassa eteenpäin. Keskivertokäyttäjien mukaan suunnitellut tuotepaketit osuvat hyvin harvoin käyttäjän tarpeisiin oikein. En kuitenkaan ryhtynyt sopimukseni uusintaan samoilla ehdoilla, koska nykyiset palvelut eivät täysin vastanneet tarpeitani. Ajatuksenani saada seuraavaan sopimukseen omiin tarpeisiini käyvät ominaisuudet yhdeltä palveluntarjoajalta kilpailukykyiseen hintaan. Soitto asiakaspalveluun oli katastrofaalinen. Siitä huolimatta törmäsin aina johonkin käsittämättömään rajoitukseen, jossa juuri haluamaani ominaisuutta ei voinutkaan yhdistää mukaan ilman minulle hyödyttömiä lisäominaisuuksia. M i t e n o n s u u nnit t e lu- ja t ie donhallintaratkaisujen kohdalla? Miten varmistetaan tuotemoduulien hyvä soveltuvuus asiakkaan tarpeisiin? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 6 19.10.2013 12:49:13. tulivat postissa juuri, kun olin edelliset saanut toimimaan. Teknisestihän tämä kyllä onnistuu - näin on nykyisessäkin puhelinliittymässäni. Ilmeisesti. Olisin vain halunnut vaihtaa nykyisessä sopimuksessani olevan käyttämättömän nettiarkiston nopeaan liikkuvaan laaja - Minna Innala CAD/CAM-yhdistys ry puheenjohtaja minna.innala@patria.fi 6 kaistaan. + toimituskulut, joiden hinnalla voisin vuokrata palvelusta videoita.. Paketissa oli mukana myös SIM-kortti. Tokihan olisin voinut ottaa erikseen molemmat, mutta silloin olisi tullut päällekkäisiä ominaisuuksia ja hinta olisi noussut kohtuuttomaksi. Puhelinyhteys muutamaa pykälää korkeammalle tasolle toi t y y dy t t ä v ä n l o ppu t u l o k s e n : s a i n nopean mobiililaajakaistan nettitikkuineen lisättynä nykysopimukseeni. Ominaisuudet olisi helppo hinnoitella erikseen ja jokainen voisi valita näistä moduuleista itselleen sopivimman paketin. Tällaista osavalintaa onkin mahdollista operaattorien kotisivuilla tehdä. Tulkintani mukaan kyse oli jälleen hinnoittelupolitiikasta. Miksi? Paketoinnit eivät vastaa yksilön tarpeita. Uudet laitteet olivat juuri tupsahtaneet postiluukusta, kun ystävällinen naisääni kuului puhelimestani: ?haluaisimme päivittää laajakaistaliittymänne viihde-paketiksi. Hinta 0 . Olisin joutunut pitämään nykyisen kiinteän laajakaistani tai vaihtamaan sen mobiiliksi. Puheenjohtajan palsta Pakettiratkaisuilla onneen? K esän korvilla sain tekstiviestin laajakaistaoperaattoriltani. Siinä kerrottiin, että määräaikainen sopimukseni on umpeutumassa ja sitä voisi helposti samoilla ehdoilla jatkaa seuraavat kaksi vuotta vastaamalla viestiin ?kyllä?. Tällöin virustorjunta ja useamman koneen yhtäaikainen käyttömahdollisuus kotona olisivat heikentyneet. Suostuin päivitykseen. Hieman ihmetytti, että juuri päivittämäni sopimus ei mitenkään liittynyt tähän. Uudet ?vermeet. Lisäksi sain uuden modeemin jo vuosia vanhan tilalle. Tästä intou tuneena ajattelin, että nyt saan nopean netin myös kännykkääni. Sillä kun vielä voisi soittaa ja lähettää pari tekstiviestiä silloin tällöin satunnaisesti, niin olisin vaihtanut kännykkäliittymänikin samalle operaattorille. Asiakaspalvelun mukaan puhelu- ja tekstiviestitoimintoja ei voi liittää netti-SIM-korttiin
? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 7 7 19.10.2013 12:49:16. Paperirulla saattoi tummua ja tuhraantua vuosien saatossa, mutta se säilyi silti lukukelpoisena. Niinpä esiin kaivettiin lähes sama kysymyspatteristo, kuin mitä oli pyöritelty 2D-CADpäätöstä tehtäessä. Innostus ei kysynyt ikää, vaan CAD kiinnosti niin nuoria kuin vanhojakin suunnittelijoita. Tämän jälkeen päästään toimittamaan kirjaa ennakkoon tilanneille sekä päästään todenteolla myymään ja toimittamaan kaikille kiinnostuneille. Johtajat myös vierastivat yrityksen muista tietojärjestelmistä poikkeavaa CAD:ia, koska eivät ymmärtäneet sitä . heidän mielestään sitä saattoi ymmärtää vain insinööri. Tiedonhallinta ponnahti mukaan 1990-luvun jälkipuoliskolla Vastuuseikat pakottivat tilaajan ja toimittajan pohtimaan myös sähköisten dokumenttien elinkaarta ja hyödynnettävyyttä. Monet jättivät vastaamatta kysymykseen, ja niistäkin, jotka siihen vastasivat, noin 80 prosenttia ilmoitti kaiken suunnittelun tapahtuvan vielä 2D:ssä. Lisäksi, kun vastaajia pyydettiin veikkaamaan 3D-suunnittelun painoarvoa tulevaisuudessa, sijoittivat he vielä pelimerkkinsä 2D:n puolelle. CCY:n uutisia Historiikki menossa painoon Loppuvuodesta 2011 käynnistetty CAD/CAM/PLM/BIM-historiikkiprojekti lähestyy julkaisua. Asian otti kuitenkin puheeksi ilmeisen turhautunut Saab-Scanian Juhani Jantunen, joka päätti Hitec ?86 -messujen esitelmänsä Tietoviikon pilakuvasitaattiin: ?On viidennen sukupolven tietokoneet, neljännen polven kielet, mutta kun on ensimmäisen polven käyttäjät.? Jantusen mukaan CAD:in suurin ongelma ei ollut osajärjestelmien välinen integraatio eli tiedonsiirto, vaan vastahankaiset käyttäjät. Nämä eivät tunteneet järjestelmän mahdollisuuksia ja hyötyjä, eivätkä olleet kovin halukkaita oppimaan sen käyttöä. 1980-luvun lopussa oli jo imua Valmetissa havaittiin, että työhönottohaastatteluun saapuneet suunnittelijat olivat työtehtävien ohella varsin kiinnostuneita työvälineistä: usea ilmoitti haastattelijalle, ettei heitä kiinnostanut piirtää piirustuksia tussilla. Optimaalisena CAD-käyttäjänä pidettiinkin noin 45-vuotiasta, vankan suunnittelukokemuksen kerännyttä suunnittelijaa, jonka oppimistavoitteet rajoittuivat pelkkään CAD:iin. Yritysjohto ei lämmennyt vielä 1990 alkupuoliskollakaan Johdon konsultti Jori Kanerva kirjoitti Valokynässä 1995 CAD:in herättävän yritysjohdossa hämmennystä ja vastustusta. Miksi pitäisi vaihtaa suunnittelutekniikkaa? Mitä hyötyä siitä olisi? 3D haki kuitenkin vielä paikkaansa 1990-luvulla CCY tiedusteli vuosikyselyssään 3D:n merkitystä ensi kerran vuonna 1997. Monien johtajien mielestä CAD oli kallis ja epävarma investointi, sillä sen tuottoja ei ollut 15 vuoden aikana pystytty todistamaan. Muutosvastarinta tai CAD-vastaisuus tihkui harvoin ainakaan Valokynän sivuille. Kirjan taittotyö on loppusuoralla ja se saadaan painoon pikapuoliin. Saa- taisiinko tämän päivän CAD-tiedostot näkymään oikein myös 30 vuoden kuluttua? 1990-luvun jälkipuoliskolla 3D sotki toimivan 2D-maailman Kolmiulotteisuus levisi tilanteessa, jossa monet olivat onnistuneet luomaan 2D-piirustusten tuotantoon hyvät ja toimivat rutiinit, ja järjestelmän vaihdos heittäisi yritykset jälleen lähtöpisteeseen. Ohessa muutamia otteita kirjasta. Käyttäjät epäileviä 1980-luvun alkupuoliskolla Tietokoneiden tuloon suhtauduttiin moninaisesti: yhdet intoilivat, toiset vastustivat, kolmannet sopeutuivat
Vaikkapa seinä seinätyökalulla, eikä jollakin muulla. Tietomallinnuksen saralla on jo edetty pitkälle. Työmailta ollaan suoraan yhteydessä yrityksen tietojärjestelmiin. Jukka Kallioinen Simulointi tulossa rakentamisen tueksi Rakentamisen tietomallinnus on ollut voimakkaasti esillä viime vuosina. Rakennusliike U. Kuten niin usein, tässäkin olisi saatava käyttäjät ymmärtämään, että he kirjaavat tietoja toisten käyttöön. Tietomalli on tullut myös työmaille. Tästä on osoituksena esimerkiksi se, että rakennusliike Lipsanen on hankkinut kaikille työmailla työskenteleville tablettitietokoneet mallien katselua ja kommentointia varten. Tietomallinnukseen pitäisi saada lisää yhteistä ohjeistusta ja pelisääntöjä. Käyttäjien koulutusta olisi lisättävä, jotta 8 tietomallit olisivat jatkossa parempia. Esimerkiksi olisi varmistettava, että tietomallin elementit tehdään oikeilla työkaluilla. Rakennushankkeiden kehittäminen simuloinnin avulla on seuraava kehitysaskel. Tablettien käyttö on vasta alkanut, joten vie jonkin aikaa ennen kuin se on osa normaalia arkea. Tietomalli on tullut myös työmaille. Tästä on osoituksena esimerkiksi se, että rakennusliike Lipsanen on hankkinut kaikille työmailla työskenteleville tablettitietokoneet mallien katselua ja Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 8 19.10.2013 12:49:20. Lipsanen Oy on ollut edelläkävijä tietomallinnuksen hyödyntämisessä ja nyt se tekee pioneerityötä myös simuloinnin alueella. R akentamisen tietomallinnusta käytetään jo useissa rakennushankkeissa. Vaikka tietomallinnus ja ohjelmistot ovat kehittyneet huimasti, niin rakennusneuvos Matti Lipsanen kokee, että olemassa olevia prosesseja on yritetty digitalisoida liikaa, kun sen sijaan olisi pitänyt lähteä miettimään prosesseja kokonaan uusiksi
Huonejärjestystä ja huoneiden sijaintia muuttamalla selvitettiin, paljonko työntekijältä kuluu aikaa liikkumiseen ja kuinka pitkän matkan hän joutuu kulkemaan päivän aikana. Esimerkiksi, kun keittiön ja lakanavaraston paikkaa vaihdettiin, prosessia muuttamatta, niin työntekijä käveli 70 m vähemmän vartissa. työntekijöiden kulkemaa matkaa päivän aikana. Ennen muutosta 40 % työntekijän ajasta oli kävelyä, muutoksen jälkeen vain 30 %. Työmailta ollaan suoraan yhteydessä yrityksen tietojärjestelmiin. Usein käy niin, että vasta siinä vaiheessa, kun seinät ja osa rakennuksesta alkavat konkretisoitua, asiakkaat havaitsevat, että eihän tämä meille käykään. Palaverissa nousee esiin erilaisia ajatuksia esimerkiksi huoneiden sijoittelusta. Kokouksen jälkeen arkkitehti tekee uuden layoutin, joka katselmoidaan seuraavassa kokouksessa, jolloin havaitaan, että valittu ratkaisu ei ollutkaan oikein hyvä. Tämän vuoksi tulisi päästä siihen, että ensin laitetaan asiakkaan prosessi kuntoon ja vasta sitten suunnitellaan talo. kommentointia varten. Ja kaikki tämä vielä mahdollisesti yhdellä ohjelmistolla. Nopeita päätöksiä Varsinkaan pk-sektorilla yritykset eivät tunne omia prosessejaan ja vielä vähemmän niitä on mitattu tai mitataan. Simuloinnissa ollaan ensisijaisesti kiinnostuneita asiakkaan prosessista, eikä vielä lainkaan rakennuksesta. ?Asiakasprosessia simuloitaessa voisi olla mahdollista saada aikaan rakentamiseen liittyviä päätöksiä nopeammin,? toteaa Rakennusliike Lipsasen Jörg Hansmann, jonka vastuulle kuuluvat tietotekniikan hyödyntämisen kehitysasi- nittelupalaveriin, jossa ovat mukana kaikki merkittävät osapuolet. Tämän jälkeen suunnitellaan rakenteet ja sitten pitäisi vielä simuloida itse rakentamisprosessi?, valottaa Lipsanen kokonaisuutta. Simuloinnin avulla voidaan helposti testata eri vaihtoehtoja ja talon voi muokata nopeasti eri muotoon: huonejärjes- ?Tietomallinnukseen pitäisi saada lisää yhteistä ohjeistusta ja pelisääntöjä?, vaatii rakennusneuvos Matti Lipsanen. at. Simuloinnin tavoitteena on todentaa erilaiset vaihtoehdot ja tehdä tarvittavat muutokset saman tien. Mutu-päätöksistä faktoihin Yksi esimerkki Lipsasen tekemistä simuloinneista on hoivatalon prosessin simulointi. Erilaisia selvitettäviä asioita voidaan määritellä jatkossa lisää. Hansmannin mukaan tämän päivän rakennushankkeissa kokoonnutaan esimerkiksi kerran kuukaudessa suun- ?Asiakkaat eivät tiedä mitä tahtovat? tys, huoneiden koot, sijoittelu jne. Tämän innoittamana Lipsanen ja Delfoi lähtivät yhdessä harjoittelemaan simulointeja. Lipsasen mukaan yksi rakentamisen suurista ongelmista on siinä, että asiakkaat eivät tiedä mitä tahtovat. Jokaiselle potilaalle ja työntekijälle luotiin pro?ili, jossa määriteltiin henkilön päivän ohjelma. Hoivatalossa on luonnollisesti potilaita ja henkilökuntaa. Kun Puro kertoi mitä kaikkea he tekevät teollisuuden simuloinneissa, Lipsaselle muodostui selvä kuva, että samaahan meidän tulee tehdä rakentamisen alueella. Simulointiohjelmistot ovat kehittyneet voimakkaasti ja Lipsasen haaveena onkin, että samalla kun rakennetaan asiakkaan prosessi kuntoon voitaisiin rakentaa talo. Tablettien käyttö on vasta alkanut, joten vie jonkin aikaa ennen kuin se on osa normaalia arkea. Teollisuuden simuloinnit mallina Simulointiajatukset lähtivät liikkeelle siitä, kun Matti Lipsanen toimi Tekesin Digitaalinen tuoteprosessi ?ohjelman ohjausryhmässä ja osui yksiin Delfoin Raimo Puron kanssa, joka niin ikään oli mukana ohjausryhmässä. ?Kun asiakas tuntee prosessinsa, sitä voidaan simuloida ja saada tehokkaaksi. Yksi simuloitava asia voisi olla evakuoinnin toimiminen. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 9 9 19.10.2013 12:49:22. Nykyisessä prosessissa, kun arkkitehti tekee muutoksen, saattaa kulua kuukausi ennen kuin saadaan uusi piirustus. Olemassa olevien rakennusten tapauksessa voidaan optimoida tiloja ja niiden käyttötarkoitusta. Simuloinnin avulla selvitettiin mm
Tässä on ollut pilottikohteissa hieman haastetta. ?Olisi myös hyvä saada simulointiohjelmistoon kirjasto, jossa olisi suoraan valittavissa esimerkiksi Yksi esimerkki Lipsasen tekemistä simuloinneista on hoivatalon prosessin simulointi. 10 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 10 19.10.2013 12:49:24. Simulointi myös saattaa paljastaa sellaisia pullonkauloja tai solmukohtia, joita ei heti tule ajatelleeksi. Lipsanen ja Hansmann korostavat avoimuuden lisäämistä prosessiin. Suunnittelijoiden tulisi olla mukana jo siinä vaiheessa, kun aletaan tarkastella asiakkaan prosessia. Varsinkin arkkitehdit pitäisi saada mukaan jo alusta asti, jotta lähtötiedot suunnittelulle tulee huomioitua alusta saakka ja toisaalta antaa arkkitehdille myös mahdollisuus vaikuttaa asioihin jo alussa. toteaa Rakennusliike Lipsasen kehitysinsinööri Jörg Hansmann. Simulointi tuottaa selkeitä ja todellisia lukuarvoja päätöksenteon tueksi. Lipsanen kertoo, että kun kaupungin kanssa tehtiin sopimus simuloinnista, niin arkkitehti tuli ensimmäiseen kokoukseen ja ilmoitti: ?minä tiedän miten nämä hommat toimii, ei tässä tarvita mitään simulointeja? Simuloinnin yhdistämisessä tietomallintamiseen on vielä haasteita. Esimerkiksi käytössä oleva Visual Componentsin simulointiohjelmisto ei tuota tietomallinnuksen de facto -standardia IFC:tä. Tänä päivänä päätöksiä tehdään paljolti mutu-tuntuman varassa. Simulointiohjelmisto lukee ja kirjoittaa kuitenkin DXF-formaattia, joten tätä tietoa voidaan käyttää rakennussuunnittelun pohjana. ?Asiakasprosessia simuloitaessa voisi olla mahdollista saada aikaan rakentamiseen liittyviä päätöksiä nopeammin,
Elementtitehtailla oli kahden korkuisia muotteja, joista valittiin toinen. Esimerkiksi Moilas Oy:n lähettämön simulointia suunniteltaessa työntekijät olivat hyvin ?Työntekijät haluavat, että simuloidaan? karanneet eivätkä ole kenenkään hanskassa?, paukuttaa Lipsanen. Kaikissa projekteissa, joissa Lipsanen on käyttänyt simuloin- mukana. Ty ö n t e k i j ä t o v a t h y väksyneet, että ?kellokalle. Nyt jokainen seinä on va- tamisen teho on laskenut 1970-luvulta, vaikka rakennukset eivät todellisuudessa ole kovin paljon monimutkaisempia. tulee mittaamaan prosesseja. Raken- ?Arkkitehdit pitäisi saada mukaan? Teho laskenut Matti Lipsanen valittelee sitä, että rakentamisessa on menty väärään suuntaan.?1980-luvulle saakka kerrostalojen elementtivaihtoehtoja oli vain muutama ja nämä oli hyvin määritelty, joka helpotti prosessia paljon. Työntekijät näkevät simuloinnin kautta miten tietoa hyödynnetään ja he eivät tunne, että heidän tekemisiään kytätään. Lipsanen ja Hansmann korostavat avoimuuden lisäämistä prosessiin. meidän seinäelementit?, valottaa Hansmann ja jatkaa: ?tämän avulla saisimme alustavan kustannusarvion rakennuksesta välittömästi. littavissa puolen sentin tarkkuudella ja muista erilaisista pienistä asioista johtuen prosessi on monimutkaistunut koko ajan. Yksi syy tähän on se, että työntekijät uskaltavat sanoa helpommin mielipiteensä, kun niitä voidaan simuloinnin avulla testata. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 11 11 19.10.2013 12:49:27. Prosessit ovat tia, niin asiakkaiden työntekijät o v a t h a l u n n e e t , e t t ä sim ulo int ia k ä y t e t ä ä n
Pk-sektorilla haasteena onkin se, että toimintaa ohjataan vielä useimmiten ?perstuntumalla. ?Nyt jos aloittaisimme toisen hoivakodin simuloinnin, meillä olisi paljon valmiita palikoita?, toteaa Hansmann. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 12 19.10.2013 12:49:31. Tämän avulla selvitetään, paljonko lisähyllyä tarvitaan josta saadaan lähtökohta tarvittavalle uudelle varastotilalle. Simulointi voi johtaa mielenkiintoisiin lopputuloksiin, kuten Lipsaselle kävi Moilas Oy:n kanssa tehdyssä ensimmäisessä pilotissa, jossa simuloitiin lähettämön toimintaa, kun oltiin suunnittelemassa uuden lähettämön rakentamista. Jatkossa voidaan simuloinnin avulla esimerkiksi osoittaa miten paljon tehokkaampi uusi tehdas on verrattuna siihen, että yritettäisiin optimoida vanhan rakennuksen tilat. ?Kun Moilas Oy:n lähettämöä simuloitiin, niin asiakas alkoi myös optimoida tuotantolinjojen ajoa ja jopa sitä mitä lajeja kannattaa jatkossa tehdä?, valottaa Hansmann. Yksi esimerkki toteutetusta simulointiprojektista on Moilas Oy:n pakkasvaraston laajennustarpeen selvittäminen. Moilas Oy:llä on liian pieni varasto, mutta asiakas ei tiedä kuinka paljon se on liian pieni. Kun tähän vaiheeseen on päästy, Lipsasen mukaan ei ole enää juurikaan hidasteita simulointien aloittamiselle. Simulointiohjelmistot on tehty teollisuuden tarpeisiin. Ohjelmistotoimittaja onkin ollut mukana koko ajan kehittämässä ja kon?guroimassa ohjelmistoa. Eli selvittämään mitkä ovat prosessit ja sitten lähteä mittaamaan näitä. Erilaisia robotteja voi valita kirjastosta, mutta muuten kirjastoissa ei ole sopivia komponentteja, vaikkapa alussa mainittuun hoivatalon simulointiin. Kun vielä huomioidaan energiatalous, niin tällaisia kohteita on helppo nähdä jatkossa. Niin paljon niissä nähdään potentiaalia. Simulointi on siis sekä asiakkaan että rakennusliikkeen intresseissä. Pohjatöiden tekeminen on tarkoittanut työtä niin asiakkaalle, ohjelmistotoimittajalle kuin rakennusliikkeelle. Tämän vuoksi tässä on jouduttu tekemään paljon enemmän pohjatyötä, kuin esimerkiksi Moilas Oy:n varaston simuloinnissa. Pk-yritykset eivät tunne omia prosessejaan. Lipsasen mukaan asiakkaat ovat valmiita maksamaan simulointiprojekteista. Nyt asiaa simuloidaan virtuaalivarastolla, joka on äärettömän suuri. Nyt ollaan liittämässä simuloinnit rakennusprosessiin. Uusi asia vaatii työtä Rakennusteollisuudelle simulointi on kuitenkin uusia asia, jonka läpimeno vaatii työtä. Suuremmissa yrityksissä teollisuusprosessien simulointia tehdään jatkuvasti, joten siellä on jo perinteitä tältä osin. ja joudutaan lähtemään liikkeelle perusasioista. ?Kun lähettämöä simuloitiin, niin asiakas alkoi myös optimoida tuotantolinjojen ajoa ja jopa sitä mitä lajeja kannattaa jatkossa tehdä?, valottaa Hansmann. Näin sysättiin liikkeelle asiakkaan oman toiminnan kehittäminen laajemminkin. Tässä hankkeessa kävi lopulta niin, että simuloinnin avulla löydettiin keinot toiminnan organisoimiseksi siten, että uutta lähettämöä ei tarvittukaan. 12 Vaikka edellä kuvatussa projektissa ei päästykään rakentamaan, niin Lipsanen näkee kuitenkin simuloinneissa merkittävää etua myös rakennusliikkeen näkökulmasta
Vallalla on edelleen ajatusmalli - ostetaan tontti ja myydään kalliita asuntoja. tietoliikenne, hälytysjärjestelmät, ohjausjärjestelmät, jne. Kun nämä ovat tiedossa, ei simulointiympäristön tekeminen ja tietojen sisään vieminen järjestelmään sitten olekaan enää kovin iso juttu,. Luulisi tämän siis kiinnostavan asiakkaita. ?Simuloinnissa suurimmat kustannukset tulevat yleensä asiakkaalle o m a n p ro s e s s i n s e l v i t t ä m i s e s t ä ja mittaamisesta. ?Tämä vain lisää prosessien löysyyttä?, Lipsanen toteaa. Itse rakentamisprosessin simulointia ei käytännössä tehdä vielä lainkaan. Nyt kuvia kierrätetään eri osapuolille. Jos optimoidaan prosessit, niin tällä saadaan paljon aikaan. Lipsanen kokee, että rakentajat eivät ole olleet kiinnostuneita. Pitäisi saada prosessi kuntoon, myös rakennuttaja mukaan. Uudet energiamääräykset vaativat paljon yhteistyötä. Arkkitehti voisi jo itse tehdä alustavia energiasimulointeja. ?Nyt on vähän niin, että jos energian hinta nousee, niin mietitään uusia halvempia energialähteitä, ei sitä miten rakennuksia voisi aidosti optimoida?, Lipsanen valottaa todellisuutta. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 13 13 19.10.2013 12:49:35. Jos vaikkapa hoivakodin rakentaminen m a k s a a 5 m i l j o o n a a e u ro a , n i i n helposti sen käyttäminen maksaa vuodessa 3 miljoonaa euroa. Lipsasen mukaan rakennusteollisuutta ei pitäisi elvyttää, niin kuin nyt on suunniteltu. toteaa Hansmann. Kaikki mukaan Kuten alussa todettiin, niin simuloinneissa vähän hypitään arkkitehtien varpaille. ?Arkkitehdit pitäisi saada mukaan heti alusta alkaen?, painottaa Hansmann ja jatkaa ?mutta sitten herää kysymys miksi vain arkkitehti, miksi eivät muut suunnittelijat?. Lipsanen toteaakin, että kokonais- prosessit pitäisi suunnitella uudestaan lähtien teamwork-ajattelusta, jossa kaikki osapuolet ovat mukana yhtä aikaa. Jos rakennuskustannukset nousevat, niin nostetaan asuntojen hintoja. Yksi haaste on siinä, että erilaisten tekniikoiden . Hyviä aloituskohteita voisivat olla vaikkapa perustusten tekeminen, rungon rakentaminen tai elementtien asentaminen, pohtivat Lipsanen ja Hansmann. Kuitenkin vielä tänään toimitaan niin, että talo on melko pitkälle suunniteltu, ennen kuin LVIsuunnittelija pääsee tekemään energiasimulointeja. Rakennuksen toimivuuden ei pitäisi olla asiakkaille ihan pieni juttu. Lipsasen mukaan rakentamisprosessissa on paljon löysää, joten simuloinneille olisi kyllä tarvetta. Tässä siis seuraava kehityskohde. - määrä on lisääntynyt, mutta näitä ei ole kunnolla integroitu, kuten vaikkapa autossa. ?Rakennuksissa tällaista integrointia ei vielä osata tehdä?, toteaa Lipsanen. A s i a k k a i d e n p ro s e s s i e n s i m u lointi rakennusteollisuuden näkökulmasta on vielä kokeiluasteella. Rakennusliike Lipsanen on yksi edelläkävijöistä tällä alueella
Rakennuksen suorituskyvyn testaaminen ennen toteutusta on huomattavsti vähäisempää, kuin muilla teollisuudenaloilla. Jukka Kallioinen Rakennusteollisuuden simulointi Suomessa Rakennusteollisuutta pidetään melko konservatiivisena teollisuudenalana, mutta tietomallinnuksen käyttö on kuitenkin viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Ongelmana on esimer- kiksi eri tarkoitukseen tehtyjen ohjelmistojen yhteensopivuus (esimerkiksi tiedonsiirto rakennussuunnittelusta simulaatio-ohjelmistoon ja päinvastoin). Käytännössä tämä todetaan vasta rakennusvaiheen jälkeen. Tiedonsiirto tuntuu edelleen olevan yksi tietomallihankkeiden akilleen kantapäistä. Mitä paremmin eri osapuolet näkevät tietomallipohjaisen toiminnan hyödyt, sitä paremmin asioista aletaan sopia. Useimmiten nämä rajoittuvat hintaan, rakennuksen sijoitteluun ja ulkonäköön. Rakennuksen toimivuutta asiakkaan odotuksiin nähden ei juuri muuten arvioida. Tiedonsiirto-ongelma ei kuitenkaan useinkaan ole pelkästään tekninen asia, vaan tässä korostuu mitä pelisääntöjä on määritelty ja kuinka hyvin nämä tunnetaan ja niitä käytetään. Sovittujen toimintatapojen puuttuminen johtaa usein siihen, että simulaatiot tehdään hankkeissa liian myöhään, jolloin suurimmat potentiaaliset hyödyt ratkaisujen valinnassa jäävät saavuttamatta. Onneksi IFC-standardim käytön lisääntyminen on vienyt asiaa parempaan suuntaan. Monet alan toimijat ovat kuitenkin laatineet omia ohjeistuksiaan. Simuloinnin tarkoituksena on arvioida erilaisia vaihtoehtoja ja näiden vaikutusta lopputulokseen sekä todentaa kuinka hyvin valittu ratkaisu täyttää asetetut vaatimukset. Suurin osa suunnittelutoimistoista käyttää tänään tavalla tai toisella tietomallinnusta rakennusten suunnittelussa. Tämä on ollut yksi suurimmista haasteista, joihin Rakennusliike Lipsanen on törmännyt, kun on aloitettu alkuvaiheen simulointeja. Rakennushankkeen tavoitteet asettaa useimmiten tilaaja, 14 jolla ei ole kokemusta tai osaamista rakentamisesta tai rakennusprosessista. Haasteena on myös tilaajan tietämys siitä, mitä hän oikeasti tarvitsee. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 14 19.10.2013 12:49:37. Tietomallintaminen on parantanut eri osapuolten välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa, mutta tällä saralla on vielä paljon kehitettävää. A nalyysi- ja simulointiohjelmistojen käyttö on myös lisääntynyt varsinkin eri suunnittelualojen omissa käyttökohteissa, kuten olosuhde-, energia-, talotekniikka- ja valaistussimulointi. Lisäksi tietomallien oikeellisuudentarkastukseen on kehitetty ratkaisuja ja niitä jo käytetään jonkin verran. Tietomallintamiseen on jo olemassa kansalliset tietomallivaatimukset, mutta analysoinnin ja simuloinnin osalta ei ole vielä olemassa ohjeistusta kansallisella tasolla
Porausten ja jyrsinnän tekemiseen löytyy ohjeita ja esimerkkejä tietokannasta. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 15 15 19.10.2013 12:49:40. Tietosuojaperiaatteet puolestaan on 11 kohdan lista, joka on koottu useiden valtioiden ja organisaatioiden olemassa olevien periaatteiden pohjalta. Tietosuojan perusteet -standardi on yleisluontoinen; sitä voidaan käyttää apuna tunnistamistietoja ja henkilötietoja käsittelevien ja suojaavien tietojärjestelmien suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpitämisessä. I t ä - S u o m e n y l i o p i s t o n f o t o n i ikan instituutti rakentaa yhdessä hollantilaisen LUXeXceLin kanssa Joensuuhun maailman ensimmäisen tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävän 3D-tulostimen fotoniikan valmistusta varten. 3D-tulostinten jälki on ollut esimerkiksi linssien pinnassa niin karheaa, että komponentteja on pitänyt vielä tulostamisen jälkeen hioa, kiillottaa tai pinnoittaa erikseen. ?LUXeXceLin digitaalisen valmistuksen tekniikka nopeuttaa valtavasti tutkimusta ja tuotekehitystä. Juuri tässä 3D-tulostus on valtava mullistus, kun myös pieniä sarjoja, yksittäisiä tuotteita tai monimutkaisiakin rakenteita voidaan valmistaa nopeasti ja järkevään hintaan?, kertoo 3D-tulostinprojektia johtava fotoniikan professori Jyrki Saarinen Itä-Suomen yliopistosta. EXAPT-tietämyskanta EXAPT on kehittämässä yhdessä RWTH/Aachenin teknillisen yliopiston ja CIM GmbH:n kanssa tietämyskantaa. Itsekin olen yrityselämässä tyssännyt liian monesti siihen, että hyviä tuoteideoita jää hyödyntämättä, kun prototyyppien ja valmistuslinjojen rakentaminen on ollut hidasta ja vaatinut isoja alkuinvestointeja. Tietämyskantaa voivat hyödyntää pk-yritykset, joilla ei itsellään ole mahdollisuuksia käyttää voimavarojaan parhaiden ratkaisujen etsimiseen kokeilemalla. Esimerkkinä voisi mainita sorvausta tekevän yrityksen, joka saakin tehtäväkseen kappaleita, joissa on porausta ja jyrsintää. Tietosuojamallin avulla pystytään määrittelemään yksityisyyden suojan vaatimukset, jotka on huomioitava käsiteltäessä henkilötietoja erilaisissa tietojär jestelmissä. Optisia komponentteja käytetään esimerkiksi liikkeentunnistuksessa ja elekäyttöliittymissä (kuten Microsoft Kinect -sensori), LED-näytöissä ja laserleikkausten laitteistoissa. Optisten komponenttien valmistaminen 3D-tulostamalla on ollut jo jonkin aikaa mahdollista, mutta ongelmana on ollut tulostettujen osien vaatima jälkikäsittely. Uutiset Tietosuoja standardi Optiikan 3D-tulostaminen Standardista SFS-ISO/IEC 29100:2011 Tietosuojan perusteet on julkaistu suomenkielinen käännös. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio pitää standardia erittäin hyödyllisenä työkaluna. Laite otetaan käyttöön loppuvuodesta 2013. 3D-tulostimen valmistajan LU XeXceLin teknologiassa on ainutlaatuista, että yrityksen omalla Printoptical-menetelmällä voidaan tulostaa suoraan käyttökelpoista korkealaatuista optiikkaa. Tietämyskantaan kootaan ratkaisumalleja erilaisiin lastuamista koskeviin pulmiin. Aarnio viittasi esityksessään muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston tietosuoja-asetusehdotukseen, jonka voimaan tuloon voi valmistautua esimerkiksi tämän standardin ohjeita noudattamalla. Standardi määrittelee tietosuojan yleisen terminologian, mallin ja periaatteet. Sorvaus onnistuu hyvin vanhalla tietämyksellä
Uusi koulutuslaite on otettu markkinoilla hyvin vastaan: Virtuaalisen koulutuslaiteen laitteen avulla lääkärit ovat todistettavasti kehittäneet taitojaan, mikä näkyy onnistuneina leikkauksina. ?Simulaattorin mekaniikkasuunnittelulla on erittäin tärkeä merkitys todentuntuisen leikkauskokemuksen luomisessa. Uutiset Työntekijät ja robotti Virtuaalinen koulutuslaite kirurgeille Autonvalmistaja Volkswagen on ottanut Saltzgitterin moottoritehtaallaan massatuotantokäyttöön tanskalaisen Universal Robotsin valmistaman teollisuusrobottikäden. Surgical Science on edelläkävijä vatsaontelon tähystykseen tarkoitettujen virtuaalisten harjoittelusimulaattoreiden kehittäjänä. E t t e p l a n v a s t a s i L a pS i m H a ptic System® -yksikön mekaniikkasuunnittelusta loppukäyttäjien stabiilisuudelle, käytettävyydelle ja suorituskyvylle asettamien korkeiden vaatimusten mukaisesti. Kevytrakenteinen UR5-robotti on asennettu sylinterinkansien kokoamisosastolle, jossa se vastaa herkkien hehkutulppien käsittelystä. Uskoimme tehtävän Etteplanille, koska heillä on laajaa tuotekehityksen asiantuntemusta ja syvällistä ymmärrystä lääketieteen tekniikan alasta?, sanoo Surgical Sciencen projektipäällikkö Christer Johansson. 16 Rakennussähkösuunnittelun kehitysprojekti Kymdata on käynnistänyt kolmivuotisen kehitysprojektin rakennussähkösuunnittelun osalta. Yhtenä kannustimena projektiin oli tietomallipohjaisen suunnittelun (BIM) yleistyminen ja sen kautta syntyneet tarpeet koko suunnitteluprosessin analysointiin ja uusia toimintamalleja tukevien toiminnallisuuksien kehittämiseen CADS Planner Electric ?ohjelmistoon. ?Selkeästi on nähtävissä, että BIM tulee muuttamaan suunnittelua?, toteaa Kymdata Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Metsola, joka toimii myös buildingSMART Finlandin johtoryhmässä. Integroidun turvallisuustilansa ansiosta kuusiakselinen robottikäsi kykenee työskentelemään ihmisten kanssa suoraan ilman suojarakenteita. ?Haluamme ergonomisen työympäristön avulla välttää kuormittamasta työntekijöitämme pitkäaikaisesti kaikilla yrityksemme osa-alueilla. Robotista tulee näin tuotannon avustaja, ja se voi siten vapauttaa henkilökuntaa ergonomisesti epämukavasta työstä?, selittää Jürgen Häfner, Volkswagenin Saltzgitterin tehtaan projektinjohtaja. Etteplan ja Surgical Science ovat yhteistyössä kehittäneet virtuaalisen LapSim Haptic System®- koulutuslaitteen. Erityiseksi tämän tekee se, että kyseessä on ensimmäinen Volkswagenin käytössä oleva ihmisten kanssa yhteistyötä tekevä robotti maailmassa. Kun käytämme suojarakenteettomia robotteja, työntekijät voivat työskennellä käsi kädessä robotin kanssa. Samoilla linjoilla on myös projektiin yhtenä yhteistyökumppanina osallistuvan Granlund Oy:n varatoimitusjohtaja Kari Kaleva. ?Odotan projektilta uusia raikkaita ideoita suunnitteluprosessien ja suunnittelun toimintamallien kehittämiseen. Keskeisimmät kehitysajatuksemme liittyvät suunnitteluprosessin alkuvaiheen kehittämiseen ja suunnittelun lähtötietojen käsittelyyn mallinnuksen avulla sekä alkuvaiheen kaaviotyyppisten esitystapojen kehittämiseen?, toteaa Kaleva. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 16 19.10.2013 12:49:40
Useat henkilöt voivat seurata työalueelle heijastettuja ohjeita samanaikaisesti ilman erikoislaseja, näyttöjä tai muita työskentelyä hankaloittavia laitteita. Cadmaticille asiakas Dubaista Cadmatic on saanut uuden asiakkaan, UAE - FABTECH International Ltd, Dubaista. Lisäksi Viron puolelta projektiin liittyy myöhemmin mukaan kaksi suunnittelutoimistoa. ?Olemme olleet CADSin käyttäjiä jo pitkään, pisimpään ohjelmistoa käyttäneet ovat ottaneet sen käyttöön jo 90-luvun lopulla. Cadmatic käyttöönoton myötä yritys siirtyy 3D:n käyttöön tavoitteenaan kannattavuuden parantaminen ja suunnittelutarkkuuden lisääminen rakennusteollisuudessa. FABTECH on yksi Lähi-idän suurimmista teräsrakenteiden valmistajista. Etteplanille lisää dokumentaatiota Etteplan on allekirjoittanut Fortum Värmen kanssa kolmevuotisen ulkoistussopimuksen, jonka mukaan Fortum Värmen teknisestä dokumentaatiosta vastaava osasto siirtyy Etteplanille. Uutiset Uudella lisätyn todellisuuden järjestelmällä on mahdollista lähettää asiantuntijan yksityiskohtaiset ohjeet heijastettuina merkkeinä asennettavan tai huollettavan laitteen pinnalle. Granlund Oy:n lisäksi projektin yhteistyökumppaneina toimivat Insinööritoimisto Lausamo Oy, Protacon Oy ja Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy. Tietomäärän lisääntyessä tiedostojen hallinta, käyttöliittymän selkeys ja rajapinnat muihin suunnitteluohjelmistoihin ovat avaintekijöitä, joiden avulla tietomäärää voidaan hallita ja käsitellä halutulla tavalla, toteaa Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy:n Suvi Lapinvuo. Lisätty todellisuus lyhentää seisokkeja VTT ja Thales Alenia Space Italy ovat kehittäneet prototyypin järjestelmästä, jolla asiantuntijat voivat tukea etänä esimerkiksi kriittisiä asennus- ja huoltotilanteita lisätyn todellisuuden avulla. VTT:n spin-off-yritys Delta Cygni Labs ryhtyy kehittämään sovellusta markkinoille. V T T: n j a T h a l e s A l e n i a S p a ce Italian järjestelmä parantaa laitetoimittajien ja asiakkaiden välistä viestintää, lyhentää laitteiden seisokkia ja tuo säästöjä matkakustannuksissa. Järjestelmä lähettää asiantuntijan yksityiskohtaiset ohjeet heijastettuina merkkeinä asennettavan tai huollettavan laitteen pinnalle. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 17 17 19.10.2013 12:49:40. Sopimus vaikuttaa 12:een Fortum Värmen työntekijään ja seitsemään alihankkijaan. Asiantuntijalle järjestelmä on helppokäyttöinen ja sitä voi verrata laserosoittimen käyttämiseen. Ennen Cadmaticia FABTECH käytti 2D CAD ?järjestelmää. Keskeisimpänä kehityskohteena näemme mallipohjaisen suunnittelun ja siihen liittyen 3D-työskentelyn. Näemme tässä projektissa oivan tilaisuuden vaikuttaa asioihin?, toteaa Protaconin toimitusjohtaja Kari Pellinen. ?Tietomallipohjainen suunnittelu sulautuu vähitellen osaksi perustyöskentelyä, eikä se ole enää suunnittelutyön erillinen osa-alue kuten aiemmin. AB Fortum Värme on Fortumin ja Tukholman kaupungin yhdessä omistama yhtiö. S o p i m u s k a t t a a F o r t u m V ä rmen kaikkia laitoksia koskevan dokumentaation Tukholman alueella
Näin radikaali ajansäästö syntyi, kun rutiinityö voitiin poistaa uuden ratkaisun myötä. 18 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 18 19.10.2013 12:49:41. Jukka Kallioinen Riikku Rakenteet ? Projektisuunnitteluajan radikaali lyhennys Riikku Rakenteet lyhensi projektisuunnitteluajan kahdesta päivästä kahteen tuntiin uuden suunnitteluautomaatin avulla
Lisäksi tässä on sellainen etu, että sovellusta voi käyttää henkilö, ?Projektisuunnittelu kahdesta päivästä kahteen tuntiin? tarkoittaa, että myyjä voi asiakkaan luona suunnitella kännykällä parvekekaiteet ja näyttää tuloksen 3D PDF ?muodossa asiakkaalle. Eri kokoisia parvekkeita tehdään 5 mm:n välein, joten vaihtoehtoja on todella paljon. piä voidaan muuttaa ja näyttää uusi tulos asiakkaalle. Uuden järjestelmän myötä suunnittelu on myös siirtynyt 2Dsuunnittelusta 3D-suunnitteluun. Kaikki kolme vaihtoehtoa täyttivät sinällään Riikku Rakenteiden tarpeet CAD-suunnittelun osalta. Suunnittelun automatisointi tarkoittaa tässä sitä, että käyttäjä määrittelee yksilöllisen parvekkeen mittatiedot, joiden perusteella sovellus tuottaa automaattisesti parvekkeen työpiirustukset. Sovelluksessa voidaan myös vaihtaa tiettyjä etukäteen määriteltyjä osia. Suunnitteluautomaatin avulla Riikku Rakenteet on onnistunut lyhentämään projektisuunnittelun läpimenoaikaa radikaalisti. Aiemmin, kun jokainen parveke piirrettiin manuaalisesti, kesti suunnittelu keskimäärin Tavoitteena massaräätälöinti Aiemmin Riikku Rakenteet oli käyttänyt 2D-suunnittelujärjestelmää, jossa jokainen yksilöllinen parveke piirrettiin aina uudestaan. Uusien parvekemallien suunnittelu tapahtuu nyt nopeammin ja niiden laatua on onnistuttu parantamaan. Uutta sovellusta haettiin myös tukemaan yrityksen kasvua Ruotsissa ja Venäjällä sekä tulevaisuudessa myös muualla Euroopassa. Valinnan loppusuoralla mukana olivat Vertex, SolidWorks ja SolidEdge. Merkittävimpänä SolidEdgeä puoltavana tekijänä nousi esiin synhronous teknologia, jonka avulla Riikku Rakenteet toivoo täyttävänsä tulevaisuuden tarpeitaan. Uutiset R iikku Rakenteet Oy on alavutelainen parvekekaiteisiin, -lasituksiin ja julkisivujen alumiinilasirakentamiseen erikoistunut yritys Etelä-Pohjanmaalla. Yritys valmistaa projektikohteisiin parvekelaseja ja -kaiteita sekä erilaisia julkisivutuotteita kuten alumiinilasiseiniä, valokattoja ja ovia. Tarvittaessa mittatietoja tai muita parametreja, esimerkiksi väriä tai lasityyp- joka ei ole perehtynyt CAD-suunniteluun. Itse SolidEdge CAD-sovellusta tarvitaan lähinnä tuotekehityksessä sekä uusien parvekemallien suunnittelussa tai olemassa olevien mallien muuntamisessa. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 19 19 19.10.2013 12:49:43. Kansainvälisen kasvun osalta yritys on ottamassa ensiaskeleitaan ja uusilla sovelluksilla pyritään tukemaan etenemistä tällä saralla. ?Synhronous teknologian avulla tavoitteena on tulevaisuudessa hallita massaräätälöintiä?, paljastaa Riikku Rakenteiden Joni Mäkiranta. jokainen parveke on yksilöllinen. Riikku Rakenteiden päämarkkina-alue on Suomi. ?Noin kolme vuotta sitten havaitsimme, että tarvitsemme sovelluksen, joka auttaa meitä palvelemaan asiakkaita paremmin ja nopeammin?, kertoo Riikku Rakenteiden kehitys- ja laatujohtaja Joni Mäkiranta. Uutta ohjelmistoa haettaessa yksi tärkeimmistä valintakriteereistä oli suunnittelun automatisointi. Riikku Rakenteiden asiakkaita ovat isot kiinteistökokonaisuuksien rakennuttajat, rakennusliikkeet sekä parvekkeiden rakentajat ja saneeraajat. Yritys työllistää noin 90 lasi- ja alumiinialan ammattilaista. Nyt sama työ suunnitteluautomaatin avulla kestää vain kaksi tuntia, kun rutiinityö jää kokonaan pois. ?Uuden järjestelmän käyttö opittiin nopeasti, joten suunnittelun tuottavuus saatiin nostettua nopeasti uudelle tasolle?, toteaa Mäkiranta. Vaikka rakennetaan kerrostaloja, niin Vaikka rakennetaan kerrostaloja, niin jokainen parveke on yksilöllinen. Myyjät suunnittelijoina SolidEdgen päälle rakennettua suunnitteluautomaattia käytetään verkon yli web-sovelluksena. Suynhronous teknologian avulla tavoitteena on tulevaisuudessa hallita massaräätälöintiä, joka tarkoittaa esimerkiksi kokonaisen kerrostalon virtuaalimallin muuttamista vaikkapa venyttämällä tai kerroksia lisäämällä, jolloin järjestelmä tuottaa automaattisesti tarvittavat uudet piirustukset. Riikku Rakenteet päätyi siis SolidEdge CAD-järjestelmään. Käytännössä tämä kaksi päivää. Ajansäästö on siis dramaattinen. Toiminta kattaa kokonaisvaltaisesti tuotteiden myynnin, suunnittelun, valmistuksen sekä asentamisen
?Piirustukset eivät meitä kiinnosta, vaan tiedot piirustuksissa?, toteaa Mäkiranta. Tä- Joni Mäkirannan mukaan massaräätälöinti tai suunnitteluautomaattien käyttö on vielä harvinaista rakennusalalla. kokonaisuuksia ja kuinka optimoida valmistuksen resursseja massaräätälöinnin keinoin. ? Riikku Rakenteet Oy Suunnitteluautomaattisovellus tuottaa valmiit työpiirustukset ja osaluettelot. män avulla optimoidaan hankittavia materiaaleja, jotta näistä jäisi mahdollisimman pieni osa käyttämättä. Optimointi tarkoittaa esimerkiksi minkä mittaisina tankoina materiaalia ostetaan kuhunkin rakennuskohteeseen. 20 Mäkirannan mukaan massaräätälöinti tai suunnitteluautomaattien käyttö on vielä harvinaista rakennusalalla. Lisäksi sovellus tuottaa osaluettelot, jotka koostetaan verkkosovelluksella yhteen. Pitäisi panostaa enemmän virtuaalisten kokonaisuuksien hallintaan. Tämä on parantanut projektien laatua, kun tiedot eivät ole yksittäisten henkilöiden hallussa. Verkkosovellus pitää koko kerrostalon parvekkeiden tiedotet koossa. Yritykset tekevät lähinnä yksittäisten osien mallintamista, eivätkä keskity siihen miten hallita Riikku Rakenteet Oy on vuonna 2005 perustettu alumiinija lasirakentamisen ammattilainen. Tätä kautta on inhimillisten virheiden määrä vähentynyt merkittävästi. Miten aidosti voidaan rakentaa konfiguroituvia tuotteita sekä virtuaalitehtaita ja näiden avulla optimoida tuotannon kapasiteettia. Riikku Rakenteet Oy:n laatujärjestelmä sertifioitiin Bureau Veritaksen toimesta huhtikuussa 2013. Riikun parvekelasitusjärjestelmälle on myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä huhtikuussa 2013. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 20 19.10.2013 12:49:45. Asiakkaille piirustukset toimitetaan PDF-tiedostoina. Verkkosovellukseen on myös liitetty materiaalien optimointisovellus. Tälle osa-alueelle on Mäkirannan mukaan osaamista vielä vähän maailmalla tai Suomessa. CAD-toimittajatkin ovat pitkälti keskittyneet tuotteidensa viilaamiseen yksittäisen mallin tekemisen näkökulmasta. Lisäksi yrityksellä on aluetoimistot Helsingissä ja Raisiossa. Riikku panostaa vahvasti tulevaisuuteen. Yrityksen päätoimipiste sijaitsee Alavudella Etelä-Pohjanmaalla. Uutiset uusien parvekemallien suunnittelussa tai olemassa olevien mallien muuntamisessa. Piirustukset automaattisesti Suunnitteluautomaattisovellus tuottaa siis valmiit työpiirustukset, jotka toimitetaan valmistukseen. Osaluettelot siirretään hankintaa ja valmistusta varten ERP-järjestelmään. Yrityksen liiketoiminta on kasvanut seitsemässä vuodessa merkittävästi ja nykyään Riikku työllistää noin 90 henkilöä
Nykyajan automaatit ja robotit eivät ole samalla tavoin ihmisten kopioita kuin tieteiselokuvissa, mutta toisaalta sovellutukset saadaan toimimaan kohtuullisin taloudellisin uhrauksin. Tämähän on teollisuusautomaation päämäärä. Seuraavassa otteita artikkelista. H ahmontunnistuksen tärkeimpänä sovellutusalueena voidaan pitää ihmisen ja koneen välistä kommunikaatiota. Tämän lehden lukijatkin ovat varmaan monesti tuskastuneet tietojen näppäilyyn tietokoneisiin ja siihen, että tietokoneilla ei tunnu olevan yhtään ?tervettä maalaisjärkeä?. Osaratkaisun tähän voivat tuoda hahmontunnistusmenetelmät. Luonteeltaan kuvalliset tiedot (esim. piirrosten luonnokset) voidaan syöttää koneelle kuvallisessa muodossa. Laajan artikkelin hahmontunnistuksesta kirjoitti DI Kari Mäkisara TKK:n teknillisen fysiikan osastolta. Jukka Kallioinen Valokynässä 30-vuotta sitten ? Hahmontunnistuksella käsin piirrettyjä luonnoksia tietokoneelle Valokynän numerossa 3/1983 käsiteltiin laajasti hahmontunnistusta. Jo 1960-luvulla luultiin, että tällainen kone voitaisiin tehdä muutamassa vuodessa, mutta vieläkään sitä ei ole näkynyt. Tunnistamisesta on vielä valitettavasti pitkä matka ymmärtämiseen ja siihen, että kone tekisi sen, mitä käyttäjä tarkoittaa eikä sitä, minkä hän sanoo.senä. Ihmisen ja koneen välisessä kommunikaatiossa on jo käytössä useita hahmontunnistussovelluksia. Liika optimismi on alkanut jo karista alan tutkijoista, mutta maallikot odottavat usein liikaa. Realistisesti arvioituna alalla on kyllä saavutettu huomattavan hyviä tuloksia ja hahmontunnistuksen käytännön sovellutukset tulevat muutaman vuoden sisällä radikaalisti lisääntymään. tietokonepäätteisiin. Toistaiseksi nämä kaikki sovellutukset vielä edellyttävät käyttäjältä normaalia huolellisempaa toimintaa. Toisen tärkeän sovellutusalueen muodostaa koneen ja sen ympäristön välinen kommunikaatio automaatiosovellutuksissa, joissa aktiivisena osapuolena on vain kone. Uudemman sovelluksen muodostaa kuvien luonnosten automaattinen luku tietokoneelle. Esimerkkinä voidaan mainita puhetta ymmärtävä kirjoituskone. Samoin puheentunnistuksen sovellutuksia alkaa ilmestyä esim. Automaattinen kirjainmerkkien luku on käytössä esim. pankeissa ja postinlajittelussa ja viime aikoina on puhuttu myös suurten tekstiarkistojen automaattisesta siirtämisestä tietokoneisiin. Uusia menetelmiä tietenkin kehitetään, mutta niiden todella tehokkaiden menetelmien löytymistä ei voi etukäteen ennustaa. Samoin voidaan käyttää luonnollista puhetta Hahmontunnistuksen automaatiosovellus. koneen toimintojen ohjaamiseen. Niitä ilmestyy paitsi asiantuntijoiden käyttämiin laitteisiin, myös yleisönpalveluun ja jopa kodinkoneisiin. On huomattava, että tämä sovellutusten yleistyminen tulee johtumaan lähinnä laitteistotekniikan kehityksestä eikä niinkään edistyksestä menetelmäkehityksessä. Toimivista sovellutuksista voidaan mainita erilaiset lajittelu- ja kokoonpanotehtävät. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 21 21 19.10.2013 12:49:45. Esimerkiksi puheentunnistimet pystyvät tunnistamaan muutamia kymmeniä sanoja, mutta laajemmat sovellutukset tulevat olemaan liian kalliita siksi, että suurille sanastoille sopivia tunnistusmenetelmiä ei ole. Menestyksellisimmistä sovellutuksista on tosin vaikea saada tietoja, sillä ne ovat liikesalaisuuksia. Tulevaisuuden näkymiä Ihmisen aistijärjestelmien tehokkuus ja vaivattomuus tekee hahmontunnistustutkimuksen usein aika turhauttavaksi: ne tehtävät, jotka tuntuvat helpoilta, eivät olekaan koneelle helppoja. ?Miten automatisoida niinkin inhimillistä toimintaa, kuin päättelyä siitä mihin ennalta annettuun luokkaan jokin uusi asia tai tapahtuma kuuluu?, kirjoitti päätoimittaja Matti Uusitalo lehdessä
Jukka Kallioinen Takoma Gearsilla virhetoleranssi kohti nollaa Takoma Gears Oy valmistaa hammastettuja osia useaan eri tarkoitukseen. Tehokkaan valmistusprosessin varmistaa etenkin haastavien kappaleiden osalta EXAPT-ohjelmisto, jolla ohjelmoidaan sorveja, monitoimisorveja, 4-akselisia monitoimisorveja ja vaaka- sekä pystykaraisia työstökeskuksia. 22 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 22 19.10.2013 12:49:47
Niitä löytyy myös maakuljetusvälineistä, energian tuotannosta ja ras-kaista teollisuuslaitteista. Simuloinnilla virheet pois Tuotteet tehdään useammassa vaiheessa ja yhdelle kappaleelle saattaa kertyä kiinnityksiä toistakymmentä. EXAPT-ohjelmistolla Takoma Gears ohjelmoi kappaleen kaikki kiinnitykset samanaikaisesti, jolloin aihion päivitys hoituu automaattisesti. Takoma Gears hyödyntää näitä ominaisuuksia tehokkaasti ja on saavuttanut monenlaisia etuja: nopea NC-ohjelman luonti, varmatoimiset NCohjelmat, NC-ohjelmien joustava käyttö koneella, uusien menetelmien käyttöönoton nopeutuminen ja testiajojen vähentyminen. Lisäksi voidaan arvioida eri työstömenetelmiä etukäteen ja tehdä menetelmäkehitystä, eri työkaluvaihtoehtojen valintaa ja päättää käytettävät työkalut niin, että ne voidaan tilata valmiiksi?, ker- too Takoma Gearsin tuotantopäällikkö Jyrki Koitto ja jatkaa ?Tuotantopäällikön näkökulmasta on tärkeää oikean valmistusmenetelmän eli tehokkaan lastunpoistotavan löytäminen. Vertailemme muilla käytössä olevaa tekniikkaa, meillä olevaan tekniikkaan.? P arkanolaisen Takoma Gearsin työstämiä lopputuotteita ovat mm. hammaskehät, hammaskytkimet ja hammaspyörät. Myös tuotannon reaktioaika sekä kappale- että tilausmuutoksiin on nopeutunut. Vasenkätisen sorvausterän tietoja. Työkalutiedot järjestyksessä Takoma Gearsilla lastuavien työkalujen tiedot on talletettu tietokantaan. Järjestyksessä olevat tiedot nopeuttavat työkalujen vertailun, valinnan ja Hammaskehän rouhintasorvausta. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 23 23 19.10.2013 12:49:49. kutsumalla. Näitäkin koeajoja olemme tehneet konepajoissa, joilla on sellaista tekniikkaa, mitä meillä ei ole ollut käytössä. hankinnan lisäksi menetelmäkehitystä. Tietokannassa työkalut voidaan jaotella konekohtaisiin ja yleisiin työkaluihin. Suosimalla NC-ohjelmoinnissa konekohtaisia työkaluja, voidaan asetusaikoja lyhentää. ?CAM-ohjelmiston käytön etuja miettiessäni tulee mieleen etukäteissimulointi, jolla voidaan nähdä, onko ohjelmoinnissa virheitä. CAM-ohjelmistossa käytetään omia muuttujia, joiden määritykset ja arvot voidaan siirtää NC-ohjelmaan. Näitä käyttäen helpotetaan koneenkäyttäjän työtä ja automatisoidaan toistuvia liikeratoja. Aihiot ja lopputuotteet ovat kalliita, joten viallisten tuotteiden määrä pyritään pitämään nollassa. Lopullisen käyttökohteensa nämä osat löytävät usein laivojen ja tuotantolauttojen kansilaitteissa ja voimansiirrossa. Nämä toistot näytetään myös CAM-ohjelmiston simuloinnissa. Tätä edesauttaa NC-ohjelmien ennakkotarkastus simuloinnilla. Takoma Gears hyödyntää CAMohjelmiston ominaisuuksia toistettavista työstöradoista muodostamalla näistä NC-aliohjelmia, joita toistetaan NC-pääohjelmassa. Koeajot ovat myös tärkeitä, ei pelkästään työstökoneen toimituksen hyväksyntää varten, vaan myös arvioitaessa, olisiko tietty konetyyppi tai menetelmä meille sopiva
Ohjelman muuttaminen toiselle koneelle on nopeaa, se vaatii vain pientä tarkistusta ja postprosessoriajon.. Työstökoneita ovat mm. työstökeskukset, sorvit, monitoimisorvit, aarporat ja lankasahat. ? Hammastuksen jyrsintää. Hammaskehä hampaiden jyrsinnässä. Työstön simulointia. NC-ohjaus Konepajojen nykyaikaiset työstökoneet ovat numeerisesti ohjattuja. . Kun etäohjelmoinnilla tuotetaan sopivat ohjelmat, konehankinta ei ole ohjausmerkistä k i i n n i . Valmetin lisäksi esimerkiksi Sisu Diesel Oy on käyttänyt EXAPT-ohjelmistoja jo yli 20 vuotta. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 24 19.10.2013 12:49:53. P a i n o o n k u i t e n k i n m i elestäni menetelmäkehityksessä, jota pystytään tekemään ilman koekappaleitakin?, arvioi Koitto. Ohjelmointiin tehokkuutta Ta k o m a G e a r s i n m e n e t e l m ä suunnittelija Seppo Marjamäen mukaan EXAPTiIIa hankalampien työkappaleiden ohjelmointi on varmaa, nopeaa ja lopputulos on tehokas. Konepajan näkökulmasta oman hankaluutensa aiheuttavat työstökonevalmistajat, jotka haluavat pitää koneessaan oman ohjausmerkkinsä. Yhtiö on listautunut Helsingin pörssiin. 24 EXAPT-ohjelmistoilla on pitkä historia Suomessa. Numeerinen ohjaus (Numerical Control, NC) tarkoittaa työstökoneen ohjausta sovitun koodin mukaisilla komennoilla ja ohjelmilla. Vuonna 2012 Takoman liikevaihto oli 29 miljoonaa euroa ja konsernin palveluksessa oli 193 henkilöä. Vuonna 1985 Valmetkonserni päätti hankkia uuden CAMohjelmiston koko konsernin tarpeisiin. Hankintaa varten perustettiin projekti, jonka käytännön toimista vastasi Procons Oy:n CAD/CAM osasto. Myös ennakointi on Marjamäen mielestä tärkeää. . Ty ö k a l u j e n h a n k i n t a p ä ä t ö k s e t voidaan tehdä tarvittaessa ennakkoon, koska niiden tarve tulee eteen jo ohjelmoitaessa. Aiemmin tehdyt työt ja niiden geometriat ovat tallessa, jolloin toistuvat samantyyppiset osat on hyvä tehdä käyttäen muuttujia. Projekti kesti kolme vuotta, jona aikana tutkittiin monia eri ohjelmistoja ympäri maailmaa. Erilaisille työstökoneille on saatavana koneiden ominaisuuksia tukevia ohjauksia. Tunnettuja NC-ohjauksia ovat mm. Fanuc, Heidenhain, Mazak ja Siemens. EXAPT Suomessa 25 vuotta Takoma Gearsin tuotantopäällikkö Jyrki Koitto ja menetelmäsuunnittelija Seppo Marjamäki. Takoma Oyj Takoma Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka on keskittynyt konepajateollisuuteen. Takoma-konsernissa on kaksi toimialaa: Takoma Components ja Takoma Products. Takoma Components -toimialaan kuuluvat voimansiirtokomponentteja valmistava Takoma Gears Oy Parkanossa, hydrauliikan kokonaisjärjestelmiin ja komponentteihin erikoistunut Takoma Systems Oy Keminmaalla, vaativiin hydrauliikkasylintereihin erikoistunut TL-Hydraulics Tampereella sekä vaativien kappaleiden koneistuspalveluun erikoistunut Hervannan Koneistus Oy Tampereella. Projektissa päädyttiin lopulta EXAPT-ohjelmistoon ja vuoteen 1987 mennessä se oli asennettu jo seitsemälle tehtaalle
Jukka Kallioinen John Deere vähentänyt tuotannonkeskeytyksiä NC-ohjelmien simuloinnilla John Deere toimittaa metsäkoneensa asiakkailleen aina ajoissa, kuten yhden maailman johtavan metsä- ja maatalouskoneiden valmistajan tuleekin toimia kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Kumpikin kone työstää kappaletta samanaikaisesti sen eri puolilta itsenäisesti. Kahden työstöpään samanaikainen liikkuminen yhden kappaleen ympärillä, asettaa suuret vaatimukset NC-ohjelmoinnille. CNC-koneiden simulointi ja veri?ointiohjelmisto varmistaa tuotantoa yhtiön Suomen tehtaalla Joensuussa ja muodostaa samalla yhteisen ohjelmistoalustan John Deere?n tehtaille ympäri maailmaa. J oensuun tehdas on perustettu vuonna 1972 ja se valmisti sarjatuotantona metsäkoneita varastoon myytäväksi. Nykyään modernit, asiakaskohtaisesti räätälöidyt koneet, valmistetaan jatkuvasti muokkautuvalla tuotantolinjalla, joka mahdollistaa metsäkoneen täsmällisen toimittamisen asiakkaalle 40 päivän kuluessa tilauksesta. Työstämisen tulee olla mahdollisimman tehokasta ja turvallista sekä törmäykset työstöpäiden välillä Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 25 25 19.10.2013 12:49:55. Kapasiteetti ja tuottavuus ovat tärkeä osa tuotannonsuunnittelussa ja yhtiö onkin investoinut paljon kahteen samantyyppiseen koneistussoluun. Kumpikin koneistussolu muodos- CAD/CAM-insinööri Jouni Porkka työpisteellään. tuu kahdesta FPT-avarruskoneesta. Solussa koneistettava osa, esim. harvesterin runko, koneistetaan paletilla, vastakkain sijoitettujen työstökoneiden välissä. Kumpikin koneistussolu muodostuu kahdesta FPT-avarruskoneesta. Joensuun tehdas on perustettu vuonna 1972 ja se valmisti sarjatuotantona metsäkoneita varastoon myytäväksi. Nykyään modernit, asiakaskohtaisesti räätälöidyt koneet, valmistetaan jatkuvasti muokkautuvalla tuotantolinjalla, joka mahdollistaa metsäkoneen täsmällisen toimittamisen asiakkaalle 40 päivän kuluessa tilauksesta. Kapasiteetti ja tuottavuus ovat tärkeä osa tuotannonsuunnittelussa ja yhtiö onkin investoinut paljon kahteen samantyyppiseen koneistussoluun
Lisäksi pitkät erikoistyökalut täytyy olla mallinnettu tarkasti simuloinnin oikeellisuuden varmistamiseksi. Törmäykset Vericutissa säästävät työstökoneen työkaluja. tai kiinnittimiin, on ehdottomasti vältettävä. Koneiden 3+2-akselinen NC-ohjelmointi tehdään Pro/Engineer CAD/ CAM-ohjelmistolla. Työstöradat postprosessoidaan NC-ohjelmiksi, jotka siirretään työstökoneiden ohjauksille. ?Olemme säästäneet koneiden karoja sekä vähentäneet tuotannonkeskeytyksiä, onneksi törmäys Vericut?issa on turvallista ja NC-ohjelmat voidaan muokata ilman vakavia seurauksia?, Porkka iloitsee. Aluksi koneistajat eivät luottaneet tarpeeksi ohjelmien tahdistuksiin törmäyksien välttämiseksi, vaan ajoivat mieluummin kumpaakin konetta peräjälkeen. Viimeisimpiä kiireellisiä kiinnittimiä koneistettiin Tsekeissä alihankkijan tehtaalla Intian suunnitelmien pohjalta, joten simulointiohjelmisto tukee maailmanlaajuista tuotantomallia. Jouni Porkan mukaan John Deeren ensisijainen tavoite jatkuvasti kehittyvälle tuotannolle, on varmistaa tuotannon turvallisuus ja NC-ohjelmien simulointi on auttanut yritystä saavuttamaan sen. Tämä pidensi koneistusaikaa ja heikensi luonnollisesti tuottavuutta. John Deere ratkaisi ongelman ottamalla käyttöön Vericut-ohjelmiston koneistussolun NC-ohjelmien simulointiin. ?Kaikki CAD:llä mallinnetut elementit viedään simulointiohjelmistoon: aihio, kiinnittimet, työkalut pitimineen, työstökoneen rakenteet ja erityisesti helposti törmäävä työkaluvaihtajan varsi, jonka täytyy olla oikeassa asennossa työkaluvaihdon aikana. Myös siellä on käytössä Vericut-ohjelmisto, mikä käyttää samaa FPT-solun mallia kiin- nittimineen ja työkaluineen, kuin Joensuun tehdas. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 26 19.10.2013 12:49:57. Olemme välttäneet merkittävän määrän törmäyksiä, kun olemme tarkastaeet NC-ohjelmat Veri- 26 Kaksi samanaikaisesti työstävää konetta on tahdistettu toisiinsa. cut-ohjelmistolla?, jatkaa Jouni Porkka. Kun tuotesuunnittelu on viimeistellyt kappaleen, esimerkiksi hitsatun rungon, muutoksia tapahtuu enää harvoin. Siten verifioidut NC-ohjelmat ovat erittäin turvallisia tuotantokäytössä. Mikäli NC-ohjelmiin tarvitaan muutoksia, NC-ohjauksella ei tehdä niitä, vaan muutokset toteuttaa ja tarkastaa menetelmä- suunnittelija konttorissa. FPT-soluissa koneistetaan nykyään kymmeniä erilaisia komponentteja. John Deere?n Joensuun tehdas käyttää ohjelmoinnin apuna myös John Deere?n Intian teknologiakeskusta. ?Kappaleen CADmalli luodaan Pro/Engineer-ohjelmistolla ja ohjelmiston valmistusmoduulilla (CAM) luodaan työstöradat solidimalliin. Valmistusmoduulilla voidaan simuloida työstöradat, mutta se ei näytä mahdollisesti NCkoodiin jääneitä ohjelmointivirheitä tai törmäyksiä?, kertoo John Deere?n CAD/CAM-insinööri Jouni Porkka. Kaksi samanaikaisesti työstävää konetta on tahdistettu toisiinsa PLC:n avulla
Vuosi 2013 on Joensuun tehtaan 41. toimintavuosi. , ja Deere & Companyn maailmanlaajuinen henkilöstömäärä on yli 60 000. John Deeren tehdas Joensuussa. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 27 27 19.10.2013 12:49:58. ja Deere & Companyn 176. Hitsatun rungon koneistus. John Deere on osa amerikkalaista Deere & Company -konsernia, joka valmistaa metsäkoneiden lisäksi muun muassa maatalouskoneita, nurmenhoitolaitteita ja moottoreita. Joensuun tehdas työllistää noin 400 henkilöä. John Deeren Joensuun tehdas on maailman suurin tavaralajimenetelmän metsäkonetehdas, ja John Deere on maailman suurin metsäkonevalmistaja
Valokyna_3_2013_Final.indd 28 19.10.2013 12:49:59
Valokyna_3_2013_Final.indd 29 19.10.2013 12:50:00
Tietomallintaminen menee myös maan alle. 30 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 30 19.10.2013 12:50:01. Tietomallintamisessa ei tällöin puhuta enää pelkästään rakennuksista, vaan teistä, silloista, rautateistä, kaupungeista jne. Jukka Kallioinen INFRASTRUKTUURIN TIETOMALLINTAMINEN ULOTTUU MAAN ALLE Suurten infrastruktuurikohteiden tietomallintaminen on haastava tehtävä. Bentley rakentaa ja kasvattaa sovellustarjontaa tähän ympäristöön
IVARA:n avulla käyttäjä voi kerätä tietoa kohteesta ja verrata sitä alkuperäiseen specifikaatioon ja asetettuihin tavoitteisiin. Ted Lamboo korostaa Bentleyn roolia teknologiayrityksenä, joka panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. 3 | WWW.BENTLEY.COM | © 2013 Bentley Systems, Incorporated Bentley Proprietary and Confidential Bentley kuvaa kaikki infrastruktuurikohteet kampuksina. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 31 31 19.10.2013 12:50:04. miljardi US dollaria. Lamboo korosti Bentleyn roolia teknologiayrityksenä, joka on panostanut ja panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Pointools, FormSys, IVARA, Char*Pointer, SpecWave ja Microprotol. Kampuksia Bentley kuvaa kaikki infrastruktuurikohteet kampuksina. Tästä on esimerkkinä edellä mainittu IVARA, joka on tarkoitettu nimenomaan infrastruktuuriomaisuuden tehokkuuden seurantaan. Lamboo korostikin, että Bentleyllä on töissä merkittävä määrä eri alojen korkeakouluinsinöörejä. Paletti kasvaa ostoilla Lamboo nosti myös esiin, että Bentleyn strategiana ei ole tehdä kaikkia tarvittavia ohjelmistoja puhtaalta pöydältä, vaan merkittävä keino tuotepaletin laajentamiseen ovat yritysostot. Vuodesta 2003 lähtien Bentley on käyttänyt tuotekehitykseen ja yritysostoihin yhteensä n. syyskuuta oli kokoontunut noin 130 asiakkaiden edustajaa sekä parikymmentä Bentleyn ja yhteistyökumppaneiden edustajaa. Kumppaneista mukana olivat Sebicon, Terrasolid, Geometrix ja ATS. Tilaisuuden avauspuheen piti Bentleyn Ted Lamboo, SVP, Geospatial, Transportation & Local Infrastructure. B entley Finland Forumiin Vantaalle 10. Työntekijöiden osaaminen ja koulutus ovat myös avainasia menestyvälle teknologiayritykselle. Bentleyn missio on tarjota ohjelmistoja ja palveluita infrastruktuurikohteiden suunnittelun, rakentamisen ja käytön tukemiseksi. Bentley kartoittaa koko ajan maailman suurimpia infrastruktuuriomaisuuden hallitsijoita. Lamboo korosti puheessaan infrastruktuurikohteiden elinkaarta, jossa suunnittelu ja rakennusvaihe kestävät tyypillisesti vain muutaman vuoden, mutta ylläpito kestää useimmiten vähintään 40 vuotta, usein paljon enemmänkin. Bentley rakentaakin koko ajan tuotteita ja palveluita tukemaan olemassa olevien infrastruktuurikohteiden käyttöä ja ylläpitoa. Viimeaikaisia yritysostoja ovat mm. Kampus voi siis olla rautatieverkosto, prosessilaitos, voimalaitos, tuulipuisto, kaupunki jne
Infrastruktuuriomaisuuteen liittyvän informaation hallinnasta Bentley käyttää termiä Infrastruktuuriomaisuuden elinkaaren aikainen informaation hallinta (ALIM, Asset Life Cycle Information Management). Tavoitteena on rikastaa infrastruktuuriin liittyvää tietoa koko infrastruktuurin elinkaaren ajan sekä hallita vaatimuksia eri vaiheissa lähtien suunnittelusta ja analysoinnista aina käyttö- ja ylläpitovaiheeseen saakka. ALIM on hyvin lähellä tuttua PLM-käsitettä, mutta katsottuna loppuasiakkaan näkökulmasta siten, että siihen on liitetty kaikki hallinnassa olevat tuotteet ja infrastruktuuri. Tähän infrastruktuuriomaisuuteen 32 Bentleyn tuotteet tarjoavat ikään kuin strukturoidun hakemiston, jonka kautta tieto voidaan hakea eri järjestelmistä. Järjestelmät voivat olla muitakin kuin Bentleyn toimittamia, vaikkapa ERP- tai huoltojärjestelmä. Energiatehokkuuden simulointia rakennusten ulkopuolelta. Energiatehokkuuden simulointis rakennusten sisäpuolelta. Omaisuuden hallintaa Kun puhutaan kampuksen informaation hallinnasta, Bentley käyttää termiä Asset Management. Mittauksia ja tarkistuksia voidaan tehdä monella tapaa, esimerkiksi liikkuvasta ajoneuvosta. Kampukset hallintaan BIM-termi on useimmille tuttu ja sillähän tarkoitetaan rakennusten tietomallintamista. ?Järjestelmä voi olla myös vaikkapa arkistossa oleva kansio. Tällöin haun tuloksena saa vastauksen mistä kansio löytyy?, toteaa Bentleyn Robert Mankowski, Vice President, Simulation Product Management. Ohjelmistojen lisenssimyynnissä on myös tapahtunut merkittävä muutos. Tänä päivänä jo 72 % Bentleyn ohjelmistomyynnistä tulee vuosittaisista käyttömaksuista, ei lisenssimyynnistä. Tämä muutos on siis tapahtunut jo ennen kuin on alettu puhua pilvipalveluiden tuomasta paineesta lisenssimyynnin uudistamiseksi. Yksi kiinnostava osa-alue, johon myös Bentley on panostanut, on olemassa olevien infrastruktuurikohteiden tarkastukset. ?Useimmille sanasta Asset tulee ensimmäisenä mieleen rahoitukseen liittyvät varat, mutta me tarkoitamme infrastruktuuriomaisuutta?, valottaa Lamboo. Näiden avulla voidaan esimerkiksi luoda kokonaan uusi malli kohteesta, jos sellaista ei vielä ole olemassa tai vaihtoehtoisesti voidaan verrata kohteen tilaa alun perin suunniteltuun. Robert Mankowski korosti, että he katsovat BIM-asiaa laajemmin ja kyse ei ole pelkästään rakennusten tietomallintamisesta, vaan myös esimerkiksi siltojen, tei- Asset Managementilla tarkoitetaan infrastruktuuriomaisuuden hallintaa. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 32 19.10.2013 12:50:05
Näitä, kuten piirustukset, tarvitaan, koska vielä tänä päivänä 3D-malli ei ole virallinen ?dokumentti. . Tietomallintaminen voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääalueeseen: GIS, BIM ja liiketoimintasovellukset, joita tarvitaan kampuksen ?ajamiseen. Tiedon hyödyntämisen kannalta Bentley puhuu termistä luotetut tulos- teet (trusted deliverables). Tietomallissa ei ole kyse pelkästään gra?ikasta, vaan mitä suuremmassa määrin kaikesta muusta tiedosta, joka on kytketty malliin. Mankowskin mukaan Bentley tavoittelee kokonaisen kampuksen yhteisen tietomallin rakentamista. Samoin tietojen jakamiseen ja esittämiseen, jotta kyetään näkemään tietomalli kokonaisuudessaan ja ymmärtämään mitä se pitää sisällään. tietoa. Näiden eri osa-alueiden tietojen kasaaminen yhteen ja muutoshallinta on haastava prosessi. Tämä on haasteellinen tehtävä, koska kampus on usein hyvinkin monimutkainen ja sisältää paljon eri sovellusalojen . Toisaalta on myös kyettävä BIM-malli. Tietomallintaminen voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääalueeseen: GIS, BIM ja liiketoimintasovellukset. erottamaan tietomallista kullakin hetkellä tarvittava informaatio, esimerkiksi vaikkapa ilmanvaihto tai sähköistys. sopimuskumppaneiden välillä, eikä myöskään viranomaisille. Tietomallista on kyettävä erottamaan kullakin hetkellä tarvittava informaatio. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 33 33 19.10.2013 12:50:06. Mallin luomiseen tarvitaan hyvät työkalut. LVI, jne. den ja laitosten tietomallintamisesta. Kuten edellä todettiin Bentley näkee kaikki tietomallintamisen kohteet ns. kampuksina Kampus voi olla kaupunki, laitos, tieverkosto jne. Tavoitteena on kokonaisen kampuksen tietomallintaminen ja sen hallinta koko kampuksen elinkaaren ajan. Eri osa-alueiden yhteen kudotusta tietomallista Bentley käyttää termiä federation. ja ylläpitoon. Mankowski korosti, että tietomalli sinällään ei ole itsetarkoitus, vaan se mihin ja miten sitä käytetään ja hyödynnetään. arkkitehtuuri, rakenne, talotekniikka, sähkö
Maan alle Kampuksen tietomallintamiseen liittyy olennaisesti maaston mallintaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että oven koko voidaan määritellä parametreilla, jonka perusteella järjestelmä osaa kon?guroida oven ja liittää sen oikeankokoisena tietomalliin. i-model tietovarasto Maan alla kulkevien lämpö-, vesi-, sähkö-, tietoliikenne- jne. Tähän liittyen Bentley on kehittämässä parametreihin perustuvia osakirjastoja. Mutta ei tässä vielä kaikki. Maastomallin (DTM, Digital Terrain Model) luomiseen Bentley on kehittänyt mm. imodel tietoa voidaan myös käsitellä mobiililaitteilla ja tietojen käsittelyyn on saatavilla erilaisia mobiilisovelluksia. i-model tietoa voidaan jakaa hallitusti projektissa. Seuraavaksi katsotaan pinnan alle. Indeksin kautta päästään käsiksi 2D-piirustuksiin, specifikaatioihin, valokuviin, jne eli kaikkeen tietoon mitä malliin on liitetty. Tiedon jakamista ja hyödyntämistä varten Bentley on kehittänyt ns. i-model-formaatin, joka käytännössä tarkoittaa, että eri järjestelmistä voidaan kerätä tietoa yhteiseen tietovarastoon, joka esitetään i-model formaatissa. putkistojen hallinta on haasteellista varsinkin suurissa kaupungeissa. Edellä on puhuttu kampuksen yhteisestä tietomallista (federation), joka siis sisältää rakennukset, maaston, infrastruktuurin ja myös maan alle sijoitetut putkistot ja kaapelit sekä näistä kaikista eri suunnittelualueiden tiedot. Kunhan tiedon osalta määritellyt ehdot täyttyvät. i-model julkaisumoottori voidaan käynnistää manuaalisesti tai ajastaa prosessi. Mankowski toteaakin, että maailmalla hallittavista infrastruktuurikohteista vasta pieni osa on digitaalisessa muodossa. Eli mitä pitäisi mallintaa maanpinnan alapuolelta. Ensimmäinen haaste on mallintaa itse maa. Varsinkin suurissa kaupungeissa näiden hallinta ei ole helppoa. Tarvittaessa projektipäällikkö voi julkaista tiedon vaikka hänellä ei olisi sinällään osaamista tietomallinnuksesta. Bentley nostaa vielä esiin termin hypermalli, jossa ideana on se, että 3D-malli toimii ikään kuin älykkäänä indeksinä kaikkeen tietoon. Tämä tarkoittaa, että asiakkaat harvoin pääsevät liikkeelle ?puhtaalta pöydältä?. Perinteisestä BIM-käsitteestä rakennuksen tietomallintamisena, mukaan on siis otettu maaston ja muun infrastruktuurin mallintaminen. Tästä yhteisestä tietovarastosta tietoa voidaan sitten käyttää eri tarkoituksiin, kuten visuaaliseen tarkasteluun, materiaalien estimointiin, rakenne analyyseihin jne. Putkistoja ja johtoja risteilee eri suuntiin ja eri tasoilla. Näiden hallitsemiseksi tarvitaan komponenttikirjastoja. putkistot. Moottori käy läpi valittua aineistoa ja käyttäjä voi päättää mihin formaattiin tiedot halutaan julkistaa: i-model, pdf tai rasteri. Laserskannausta käytetään myös paljon olemassa olevien rakennuskohteiden saattamiseksi digitaaliseen muotoon. Tietoa voidaan myös muokata eri käyttötarkoituksiin sopivaksi. Kerätyn datan, joka usein sisältää miljoonia pisteitä, muokkaaminen digitaaliseksi, vektorigrafiikkaan perustuvaksi tietomalliksi ei ole aivan helppo juttu. Linjoja on vedetty eri aikoihin ja olemassa olevista ei ole aina kovin tarkkoja piirustuksia. laserskannaukseen ja pistepilvien käsittelyyn liittyviä ratkaisuja. Bentleyllä on olemassa myös Navigator-sovellus, joka ymmärtää i-model muotoa. i-model tietoa voidaan käsitellä mobiililaitteilla ja tietojen käsittelyyn on saatavilla erilaisia mobiilisovelluksia. 34 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 34 19.10.2013 12:50:07. Toinen haaste on mallintaa maan alla kulkevat lämpö-, vesi-, sähkö-, tietoliikenne- jne. Tämän kokonaisuuden saattaminen osaksi yhteistä tietomallia on mielenkiintoinen ja haastava tehtävä. Tietomalli sisältää myös paljon osia, jotka eivät ole yksilöllisiä, vaan samat osat toistuvat eri kohteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ikkunat, ovet, liukuportaat, hissit jne
Kaikki suunnittelun ja rakentamisen aikana luotu tieto pitäisi olla hyödynnettävissä ja helposti löydettävissä sekä tunnistettavissa ylläpidon aikana. Yhdistelmämalli Eri osamallien koostaminen yhteen ja ns. Mobiililaitteiden kirjo ja käytön lisääntyminen ovat lisänneet haasteita. Uusia käyttöjärjestelmiä Mobiilimaailma on tuonut ohjelmistotoimittajalle paluun useiden erilaisten käyttöjärjestelmien hallintaan. ?Olemme myös olleet mukana kehittämässä standardeja?, paljastaa Mankowski. Liikennevirtoja voidaan animoida ja simuloida. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 35 35 19.10.2013 12:50:07. Mankowskin mukaan useissa hankkeissa on ollut käytössä Revit BIMmallinnukseen, mutta esimerkiksi rakenneanalyysit on tehty Bentleyn tuotteilla. Tätä tukemaan on luotu Revit plug-in. Useat ohjelmistotoimittajat, esimerkiksi Tekla, tukevat i-model formaattia. Formaatit aina vaan Globaalin ohjelmistotoimittajan, kuten Bentley, näkökulmasta tiedonhallinnan haasteita ovat mm. yhdistelmämallin tuottaminen on yksi tietomallinnushankkeiden keino hallita tietokokonaisuuksia ja yhteensopivuutta. Haasteena on myös se, että halutaan työskennellä 3D:ssä, mutta esimerkiksi viranomaiset vaativat 2D-piirustukset. Tiedonhallinta kokonaisuudessaan on yksi mallinnushankkeiden suurista haasteista, Miten hallitaan milloin ja kuka tiedon on luonut, kuka tiedon on hyväksynyt, millä tarkkuustasolla tieto on esitetty, miten versiot eroavat toisistaan ja mikä vaikutus näillä on eri tietomallin osiin, miten suunnittelu on edennyt ajan saatossa jne. Lamboo korostaa, että Bentley on aina rakentanut tuotteensa perustuen useisiin tasoihin, jolloin alimmalla tasolla voidaan helposti hallita esimerkiksi eri käyttöjärjestelmät, vaikuttamatta ylempiin tasoihin ja siihen, miten sovellukset näkyvät käyttäjälle. Kivelän mukaan Bentley hallitsee yhdistelmämallia hieman eri tavalla kuin kilpailijat. Lisäksi on iso joukko paikallisia standardeja, lähes jokaisella maalla on omia standardeja, jotka vaikuttavat infra- ja rakennusaloihin. Jukka Kivelä, Bentleyn palveluliiketoiminnan vetäjä nostikin esiin tietomallintamishankkeisiin liittyviä haasteita. Kivelän mukaan yksi isoimmista haasteista on siinä, että lähtötiedot koostuvat useista eri formaateista. ?Tämä on meille selvä myyntivaltti?, paljastaa Lamboo. Mobiililaitteissa on useita erilaisia, käyttöjärjestelmistä riippuvaisia, tapoja hallita uusia teknologioita, kuten GPS tai kamera, joita ei ole perinteisissä pöytä- tai kannettavissa tietokoneissa. ?Me voimme tarjota tason, jolla nämä laitteet hallitaan eri käyttöjärjestelmille. Tämä tarkoittaa, että itse käytettävässä sovelluksessa ei tarvitse huolehtia eri käyttöjärjestelmistä?, lisää Mankowski. Kivelän mukaan projekteissa tieto tahtoo helposti siiloutua ja tiedon hyödyntäminen kohteen käyttö- ja ylläpitovaiheessa vaikeutuu tämän vuoksi. Yhdistelmämallin ylläpito ei ole erillinen prosessi, vaan osa toimintaketjua. Erona kilpailijoihin Kivelä näkee, että heidän tapauksessaan yhdistelmämallin muodostaminen ja ylläpito eivät vaadi manuaalisia toimenpiteitä. Standardien hallinta on merkittävä osa ohjelmistotoimittajan tuotekehitystä. Varsinkin, kun standardit eivät ole staattisia, vaan kehittyvät ja muuttuvat ajan myötä. Joskus standardit ovat edellä ohjelmistotoimittajien mahdollisuuksia ja joskus standardit tulevat perässä. Sittemmin siirryttiin lähes pelkästään Microsoftkäyttöjärjestelmään. Useat meistä muistavat ajan, jolloin markkinoilla oli lukuisa joukko erilaisia unixkäyttöjärjestelmäversioita. Lähtötietoja on esimerkiksi AutoCAD-, IFC- ja XML-formaateissa. Kivelä korosti sitä, että mitä aikaisemmassa projektin vaiheessa dokumentit voidaan liittää oikeisiin kohteisiin, sitä paremmin projekti on hallinnassa. Tiedon visualisointi ja esittäminen eri alustoilla on yksi uusista haasteista. Yhdistelmämalli julkaistaan automaattisesti on-line tiettynä ajanhetkenä ja siihen voidaan liittää esimerkiksi tieto kuinka kauan malli on voimassa, vaikkapa yhden viikon. Hankkeen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että tiedot ovat ajan tasalla ja versiot hallinnassa. Samalla estetään, että vanhaa aineistoa ei pääse työstämään. erittäin kirjava joukko tietoformaatteja, joita olisi kyettävä lukemaan ja kirjoittamaan sekä tiedon konvertointi eri formaateista toisiin formaatteihin. Toinen iso haaste ovat erilaiset ja osin päällekkäiset globaalit standardit. Yksi syy tähän on, että käyttö alkaa usein vasta viiden vuo- den kuluttua suunnittelun aloittamisesta (suunnittelu 1-2 vuotta, rakentaminen 2-3 vuotta). Käytön ja ylläpidon aikaista vaihetta ei useinkaan riittävästi huomioida suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Kaikkien näiden pitäisi olla projektin kanssa samassa linjassa Yksi haasteista on hallita samassa ympäristössä kahta merkittävää formaattia: LandXML , joka on infrapuolen standardi ja IFC, joka on rakennuspuolen standardi. Nyt mobiililaitteiden myötä on tullut uusia, erilaisia tieto- ja tietoliikennestandardeja, teknologioita ja käyttöjärjestelmiä, kuten Android ja IOS. Toinen haaste on siinä, että malli koostuu useista eri rakennealoista kuten arkkitehti, rakenne ja LVIS, sekä useista infra-alueista kuten rata, väylä ja rakennus. i-model ?ympäristöön on myös rakennettu liittymiä eri sovellusten tuottaman tiedon hallintaan. Yhdistelmämalli on työkalu aineistojen havainnollistamiseen ja tarkastamiseen. Esimerkiksi Autodeskin Revitiin on olemassa plug-in
Lamboo näkee, että IT-osastojen on kyettävä muuttumaan IM-osastoiksi. ProjectWise sisältää valmiita eri standardeihin perustuvia työnkiertoja sekä parhaita käytäntöjä eri teollisuudenaloille. Työnkiertoihin voidaan liittää mukaan myös ulkoisia tahoja, kuten alihankkijoita ja määritellä pelisäännöt tiedonvaihdolle. Pilvet lähestyvät ?Mielestäni pilvipohjainen toimintamalli tuo mukanaan positiivisia ja negatiivisia asioita?, kertoo Mankowski ja jatkaa ?hybridimalli, jossa yritys käyttää osaksi pilvipohjaisia ratkaisuja ja osaksi lokaaleja ratkaisuja, on ehkä paras kombinaatio?. Pilvipohjaisten ratkaisujen etu on nopea käyttöönotto. Useinhan eri vaihtoehdot ovat tavalla tai toisella toistensa ?kilpailijoita?. Jos asiakkaalla on vähemmän projektitöitä, niin ohjelmistoja käytetään vähemmän, jolloin ohjelmistotoimittaja saa vähemmän tuloja. Mitä jos? Tulevaisuuden kehityskohteista Mankowksi nosti esiin apuvälineitä erilaisten vaihtoehtoisten ratkaisujen vaikutuksiin ja valintaan. Tavoitteena on siis auttaa käyttäjiä päätöksenteossa ja vaikutusten arvioinnissa erilaisissa ?mitä, jos. Eli käyttäjän tarvitsee maksaa sovelluksesta ainoastaan silloin, kun hän käyttää sitä. Tämä on yksi pilvipalvelujen haasteista?, toteaa Mankowski. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 36 19.10.2013 12:50:09. Tavoitteena tässä on se, että Bentley ei pelkästään anna sovellusta asiakkaan käyttöön, vaan vastaa koko palvelukokonaisuuden hallinnasta . Mitä enemmän käytetään, sitä enemmän tuloja. Sovellusten vuokraus on yleistynyt ja normaalisti lyhin vuokra-aika on yksi kuukausi. Työnkierrot ovat merkittävä osa suunnittelu- ja rakennusprosessia. Tilanne on toki parantunut ja paranee koko ajan, mutta kaikkialla ei vielä ole riittävän luotettavaa ja nopeaa verkkoyhteyttä. On jo useita organisaatioita, joiden IT-politiikan mukaan kukin käyttäjä voi tuoda oman laitteensa. Edelleen on kuitenkin sellaisia asiakkaita, jotka vielä pitävät tiukasti kiinni siitä, että IT-osasto määrittelee ja toimittaa laitteet. Muutos on ollut erityisen nopeaa ja tämä on tuonut suuria haasteita IT-osastoille, kuinka hallita uutta ympäristöä, jossa mukana suuri joukko hyvinkin erilaisia laitteita. ?tapauksissa. Ted Lamboo paljastaa myös hieman tulevaisuutta ja Bentleyn siirtymistä perinteisistä pilvipalveluista (SAAS, Sofftware as a service) laajemmin tarjoamaan tietyn palvelun hallintaa. Mitä kaikkea nämä palvelut (Managed Services) tulevat tarkoittamaan, niin tästä kuullaan lisää Bentleyn Year In Infrastructure 2013 -tapahtumassa Lontoossa lokakuun lopussa. Ted Lamboo paljastaa hieman tulevaisuutta ja Bentleyn siirtymistä perinteisistä pilvipalveluista (SAAS, Sofftware as a service) laajemmin tarjoamaan tietyn palvelun hallintaa. Bentley jukistaa lokakuun lopussa konseptin ?Bentley CONNECT?, joka on eräänlainen on-line tiedonvaihtoympäristö. Tämä osoittaa sen, että pilvipohjainen toimintamalli ei tule merkittävästi vaikuttamaan lisenssipolitiikkaan tai lisenssihinnoitteluun, jonka on uumoiltu muuttuvan radikaalisti pilvipalveluiden myötä. Asiakkaiden IT-poliitikoissa on tapahtunut selvä muutos. Tähän liittyy myös tietojen käyttö välillä kytkeytyneenä verkkoon ja välillä ilman yhteyttä. Tarve on esimerkiksi ladata tietoja verkosta mobiililaitteeseen, kytkeytyä irti verkosta ja käyttää tietoja työmaalla. Ideaalitapauksessa tarvitsee kirjoittaa käyttäjätunnus ja salasana ja pääset käyttämään sovellusta, jossa on käytössä rajaton tallennuskapasiteetti, suorituskyky ja varmistukset ovat kunnossa sekä tukipalvelut ovat käytettävissäsi. ?Pilvipohjainen toimintamalli tuo mukanaan positiivisia ja negatiivisia asioita?, kertoo Robert Mankowski. Ei ehkä varsinaisesti negatiivinen asia, mutta joissakin tapauksissa puhuttaa tietoturva tai tietojen sijainti, silloin kun tieto on jollakin tavalla erityisen sensitiivistä. Pilvipalvelujen käyttöön liittyy luonnollisesti vaatimus olla kytkeytyneenä verkkoon. ?Joissakin infrastruktuurikohteissa tämä ei aina ole mahdollista tai yhteys on heikkotasoinen. Bentleyn tuotteista ProjectWise sisältää välineet työnkiertojen luomiseen, hallintaan ja käyttöön. Tämä painostaa ohjelmistotoimittajia rakentamaan lisäarvoa tuottavia ratkaisuja, koska se lisää näiden käyttöastetta asiakasyritysten sisällä. Tämä on enemmän kuin Dropbox, mutta tästäkin saadaan lisätietoa lokakuun loppupuolella. Lamboo ja Mankowski nostavat esiin BYOD (Bring Your Own Device) näkökulman. Yksittäisillä käyttäjillä voi olla oma työtila, yrityksellä voi olla oma työtila, tai projektilla voi olla oma työtila, johon projektin eri osapuolet voivat olla yhteyksissä ja vaihtaa tietoja. Eli katsottava asiaa paljon enemmän tiedonhallinnan kuin pelkästään laitteistojen näkökulmasta, johon useat IT-toiminnot ovat sortuneet. Jos esimerkiksi halutaan nostaa laitoksen tehokkuutta, niin se voi johtaa kustannusten kasvuun, tai jos on käytettävissä tietty määrä investointirahaa, millaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja sillä voidaan toteuttaa ja mikä näiden vaikutus on. Ohjelmistotoimittajat ovat myös enemmän sidoksissa asiakkaiden sykleihin. IT on useissa tapauksissa ollutkin yksi etenemistä hidastava osapuoli. Tämä on ymmärrettävää, kun pitäisi kyetä pitämään kokonaisuus hallinnassa ja varmistaa tietoturva jne. Yli 70 % lisenssimaksuista tuleekin jo käyttömaksuina. Mutta jo yli viiden vuoden ajan Bentley on tehnyt sopimuksia asiakkaiden kanssa, jossa käyttöä seurataan tunnin tarkkuudella. Tällöin laskutus perustuu todelliseen käytettyyn aikaan. Palatessa kytkeytyä uudelleen verkkoon ja synk- 36 ronoida muuttunet tiedot. Ainakin Bentleyn osalta tämä tullee täydentämään nykyisiä hankintamalleja.. Sovellusten käytön seuranta on jo muuttanut ansaintalogiikkaa, sillä tässä mallissa ohjelmistotoimittaja saa tuloja ainoastaan silloin, kun ohjelmistoa käytetään. Ted Lamboo toteaa, että Bentleyn federation?tietomalli on oiva ratkaisu sovellusten integrointiin hybridiympäristössä, jossa käytetään pilvipohjaisia sekä lokaaleja sovelluksia. Ansaintalogiikka muuttunut Esimerkiksi analysointisovelluksia käytetään usein vain lyhyen aikaa kerrallaan. ?Miksi siis ostaa lisenssi tällaista käyttöä varten?, Lamboo toteaa. suunnittelusta, toteuttamisesta, käytettävyydestä ja ylläpidosta. Ensimmäiset käytännön toteutukset on aloitettu USA:ssa
+ postituskulut Tilaukset: www.cadcamyhdistys.fi Haluatko pysyä ajantasalla CAD/CAM/PLM/BIM-asioissa? Liity CCY:n jäseneksi, niin varmistat paikkasi eturivissä. ? Lisäksi saat rahanarvoisia jäsenetuja. ? Katso jäsenedut ja liity: www.cadcamyhdistys.? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 37 37 19.10.2013 12:50:11. Vieraileva Bloggari Tilaa CAD/CAM/PLM/BIMhistoriikki etukäteen. Näin varmistat, että saat kirjan ensipainoksen itsellesi ja pääset sisälle monivivahteiseen 30-vuotiseen alan historiaan. Ennakkotilaushinta vain 44,00 . + postituskulut. Jäsenille hintaan 24,00
Esimerkiksi tämä trendi on ollut näkyvissä jo useita vuosia, mutta nyt hyppäys on ollut entistä huomattavampi nousten joillain alueilla toistakymmentä prosenttia. Koonnut Minna Innala Yhteenveto oppilaitosten vastauksista CAE/PLM/BIM-kyselyyn 2013 Tänä vuonna merkillepantavaa on 3D:n käytön huomattava lisääntyminen CAD-opetuksessa liki jokaisella osa-alueella. CAD-opetuksen määrässä ei ole odotettavissa merkittävää muutosta seuraavan vuoden aikana. 38 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 38 19.10.2013 12:50:11
Opetus tapahtuu 81%:sti 3D-ohjelmistoilla. Tulokset on esitetty prosentteina siten, että oppilaitot- ja käyttäjämäärät on omina palkkeinaan. Sovellusohjelmistoja ei oltu mainittu. Liki puolella vastanneista oppilaitoksissa näitä on käytössä. Kysymyksiä ei ollut varsinaisesti suunnattu oppilaitoksille ja tämän vuoksi osa olikin vastannut henkilökunnan mukaan ja toisilla oli vastauksissa mukana myös opiskelijat. Mukana oli eri kokoisia oppilaitoksia ympäri Suomea. Kolmantena ohjelmistoista on SolidWorks. CATIA on kivunnut neljänneksi. Suosituimmat yksittäiset ohjelmistot olivat Autodesk Inventor ja AutoCAD. teki kevään 2013 aikana kyselyn, jossa kartoitettiin CAE/PLM/BIM-alueen markkinatilannetta Suomessa. CAD-opetuksen arvioidaan arkkitehtisuunnittelussa pysyvän ennallaan. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 39 39 19.10.2013 12:50:13. CAD/CAM-yhdistys ry. 3D:n osuus on kasvanut viime vuodesta peräti 17%:ia. Kyselyyn vastasi tänä vuonna 47 henkilöä 40 eri oppilaitoksesta (vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 58 vastaajaa 42 eri oppilaitoksesta). Jos ko. osioon vastaajat eivät olleet ilmoittaneet erikseen opiskelijoiden lukumäärää taulukoissa on yhetinen käyttäjämäärä. Miten CAD/CAM-ohjelmistojen tilannetta kartoitettiin CAD/CAM-ohjelmistoista kysyimme seuraavasti: Mitkä ovat pääasialliset käyttämänne suunnitteluohjelmistot Suomessa? Mikä on järjestelmän sovelluskohde? Onko kyseessä 2D- vai 3D-järjestelmä? Käyttäjien lukumäärä sekä paljonko olette laajentamassa tai supistamassa ko. ohjelmistojen käyttöä? Sovellusohjelmistoja ei erikseen kartoitettu, koska vastaukset näihin ovat edellisinä vuosina jääneet vähäisiksi. Arkkitehtisuunnitteluohjelmistot. Arkkitehtisuunnittelua opetetaan eniten ArchiCADillä ja Autodesk Revitillä. Vastaajamäärä on pysynyt viime vuoteen nähden liki ennallaan. Oppilaitosten luvut eivät olleet mukana Valokynän 2/2013 yhteenvedossa, jossa käsiteltiin ainoastaan käyttäjäyritysten tilannetta. Seuraavaksi yleisemmin käytettyjä ovat CADS Planner ja AutoCAD. Oppilaitokset jakaantuivat usealle eri opetusalueelle, jolloin kaikkiin osa-alueisiin emme saaneet riittävästi vastauksia tulosten julkaisemiseksi. Vastaajat edustivat kuvan oppilaitosten yksiköitä. Myös erilaiset ammattiopistot ja koulutuskeskukset olivat hyvin edustettuina. Mekaniikkasuunnittelu Mekaniikkasuunnitteluohjelmistot. Mekaniikkasuunnitteluohjelmistojen 2D/3D-jakauma. Oppilaitosjakauma. Kiitokset Autodeskin tuotteet ovat edelleen suosituimpia mekaniikkasuunnittelun opetuksessa. Oppilaitosten tulokset on nyt kerätty tähän katsaukseen siten, että päällekkäisyydet on poistettu. Suurin yksittäinen vastaajaryhmä olivat ammattikorkeakoulut, 40%. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että opetus tapahtuu suurimmaksi osaksi perusohjelmistoilla. CAD-opetuksen määrä lisääntyy 1% verran. Arkkitehtisuunnittelu CAD/CAM-yhdistyksen johtokunta esittää parhaimmat kiitoksensa kaikille vastanneille! Tulosten käsittely CAD/CAM-ohjelmistot on koottu yhteen sovellusalueittain. 3D:n osuus opetuksessa on vuodesta toiseen pysynyt korkeana, 83%. Opetuksella on varmasti osuutensa siihen, että yrityksissäkin 3D:n osuus on noussut 75%:iin
SolidWorksia käyttävät oppilaitokset eivät olleet maininneet oppilaiden lukumäärää, mutta sitä käytetään yhtä monessa oppilaitoksessa kuin CADS Planneria. vain 16% opetuksesta tapahtuu 3D:ssä. 40 Työstökoneiden ohjelmointiohjelmistojen 2D/3D-jakauma. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 40 19.10.2013 12:50:15. Sähkösuunnittelu Sähkösuunnitteluohjelmistot. Arkkitehtisuunnitteluohjelmistojen 2D/3D-jakauma. Rakennussuunnittelu Sähkösuunnittelun 2D/3D-jakauma. Rakennesuunnitteluohjelmistot. Myös sähkösuunnittelun puolella CADS Planner pro on suosituin opetusohjelmisto. CADS Plannerin Electricsovellus on käytössä ja AutoCAD on terästetty SähköArkilla. CAM - lastuava työstö Rakennesuunnittelun 2D/3D-jakauma. Rakennesuunnittelun opetuksessa käytetään eniten Tekla Structures ?ohjelmistoa. Toisin kuin mekaniikkasuunnittelussa sähkösuunnittelussa ovat sovellusohjelmistot myös opetuskäytössä. Viime vuoden ykkönen, CADS Planner House on toisena. Jonkin verran oppilaitoksilla on käytössä myös JCAD ja SolidWorks. Rakennussähkösuunnittelu on edelleen 2D painotteista . Rakennesuunnittelun 3D-osuus on viime vuodesta lisääntynyt, ollen nyt 85%. Rakennussähkösuunnittelu Työstökoneiden ohjelmointiohjelmistot. Rakennussähkösuunnittelun 2D/3D-jakauma. Rakennussähkösuunnittelua opetetaan eniten CADS Planner Electric Pro:lla
Mekanismeja mallinnetaan ja analysoidaan Autodesk Inventorilla ja ADAMSilla. Kinematiikassa käytetään ADAMSia ja SolidWorksia. P R O . Onko pian odotettavissa todellinen 3D-sukupolvi, joka ei enää piirustuksia kaipaa. Tätä käytetään 42% oppilaitoksista. 52 % vastanneista on sitä mieltä, että tuotetiedonhallintajärjestelmää ei tarvita. 3D:n osuudessa on tapahtunut merkittävä nousu, ollen nyt 76% (49% vuonna 2012) Simulointi ja analysointi Simulointi- ja analysointikysymykset oli jaettu useaan osa-alueeseen. Muiden ohjelmistojen käyttö on jakautunut tasaisemmin. L u j u u s laskennan opetuksessa 3D:n osuus on 67%. Mekanismienanalyysiohjelmistot. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 41 41 19.10.2013 12:50:16. Opiskelijamäärissä k ä y t e t y i n o h j e l m i s t o o n S TA A D . MasterCAM on edelleen suosituin opetusohjelmisto lastuavien työstökoneiden off-line ?ohjelmoinnissa. Näitä olivat dynamiikka, kinematiikka, lujuusanalyysit, lämpö, mekanism i t , v i r t a u s , v ä r ä h t e l y, v ä s y m i n e n . ? Lujuuslaskentaohjelmistojen 2D/3D-jakauma. Tä n ä v u o n n a k ä y t e t y i m m ä t l u j u u s a n a l y y s i o h jelmistot ovat ABAQUS ja ANSYS, joita käytetään 18% oppilaitoksista. Nyt tuloksissa näkyi edellisiin vuosiin verrattuna selkeä hyppäys. Ohjelmistojen kirjo on suuri, käytössä on 14 eri ohjelmistoa. Va s t a u s m ä ä r ä j ä i u s e a m m a n o s a - a l u e e n k o h dalla niin pieneksi, että tuloksia ei voida esittää. Dynamiikka- ja kinematiikka-analyyseissä sekä mekanismien simuloinneissa käytetään opetuksessa osaksi samoja ohjelmistoja. Opiskelijamäärissä mitattuna käytetyimpiä ohjelmistoja ovat Matlab, SolidWorks ja CATIA. Mekanismien mallinnusta tehdään 67% 3D:ssä. PDM/PLM/BIM-järjestelmän tilanne oppilaitoksessa Tiedonhallintajärjestelmien tilanne. Tiedonhallintajärjestelmien tilanne oppilaitoksissa noudattelee edellisvuotisia tuloksia. Ty y p i l l i s e s t i yhtä ohjelmistoa käytetään useamman tyyppisiin analyyseihin ja simulointeihin. Toisena on WinCAM, 25%. Joko 3D-mallit sisältävät riittävästi tietoa kaikkien osapuolten hyödynnettävässä muodossa. Dynamiikka-analyyseissä käytetyimpiä olivat ABAQUS ja ADAMS. Merkille pantavaa on se, että tämä tapahtui usealla eri aihealueella. 24 % järjestelmä on käytössä. Lopuksi Lujuuslaskentaohjelmistot. 3D:n käytön osuus on noussut jatkuvasti vuosi vuodelta
Jukka Kallioinen Järjestelmät paremmuusjärjestykseen Vo i d a a n k o j ä r j e s t e l m ä t a s e t t a a p a r e m m u u s j ä r j e s t y k s e e n ? Tähän asiaan törmää aina silloin tällöin, kun esiin nostetaan kysymys: mikä on paras CAD- tai PLM-järjestelmä tietylle teollisuudenalalle. 43 Valokynä 2/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 42 19.10.2013 12:50:16
Näitä voi sitten sopivasti sisällyttää vaatimusmäärittelyyn. To i n e n v a r t e e n o t e t t a v a t e k i j ä vaatimusmäärittelyä mietittäessä on arvioida omaa toimintamallia ja sen soveltuvuutta uuteen ympäristöön. Asiaa voidaan tarkastella yhden yrityksen näkökulmasta, kun on ensin määritelty mitä halutaan. Uusien vaatimuksien esiin nostaminen projektin aikana johtaa siihen, että aikataulu venyy, budjetti paukkuu yli ja kaiken kaikkiaan ratkaisusta saattaa tulla melkoinen harakanpesä. Eli tarvitaan vaatimusmäärittely. kuuluu vanha sanonta. PLM-hankkeiden osalta uskon, että hyvä suunnittelu on enemmän kuin puoliksi tehty. Onko järjestelmä A parempi kuin järjestelmä B. PLM:n käyttöönotto on mitä suuremmassa määrin t o i m i n n a n k e h i t y s p ro j e k t i , j o t e n vaatimusmäärittelyä ei kannata lähteä sorvaamaan yksi yhteen nykyisen toimintamallin kanssa. Tässä kohdassa tarvitaan avointa mieltä ja vastaanottokykyä uusille asioille. Vaikka toimittajien demot saattavat olla välillä vähän korkealentoisia, niin niistä on mahdollista ammentaa ajatuksia ja mahdollisuuksia. Tällaisia ovat ainakin järjestelmätoimittaja, paikallinen jälleenmyyjä, konsultit, referenssit, s o v e l t u m i n e n k o k o n a i s a r k k i t e htuuriin jne. Vaatimusmäärittely on avaintekijä onnistuneelle käyttöönotolle. Lähtökohtana tulee olla liiketoiminnan tavoitteet. Näihin on useissa yrityksissä poltettu rahaa kasapäin, mutta tulokset eivät ole olleet sijoitetun rahan arvoisia. Vaikka vaatimusmäärittely tulee laatia ennen kuin järjestelmiä aletaan vertailla, niin olisi kyllä hyvä nähdä joitakin merkittäviä järjestelmiä. Tä h ä n k i n s o p i i h y v i n alussa laadittu vaatimusmäärittely. Vaatimusmäärittely ei luonnollisestikaan ole ainut asia, joka tarvitaan ennen PLM:n käyttöönottoa. Mihinkään täydellisyyteen määrittelyn kanssa ei kuitenkaan pidä pyrkiä. Kun kolikolla tuppaa olemaan aina kaksi puolta, niin liian täydellisyyteen pyrkivä määrittely voi johtaa siihen, että mikään toimittaja tai järjestelmä ei taivu näihin muuta kuin räätälöinneillä. Tämäkin johtaa helposti aikataulu- ja budjettiylityksiin. Vaatimusmäärittelyä tarvitaan projektin alkuvaiheen ja läpiviennin l i s ä k s i m y ö s p ro j e k t i n l o p u s s a . J o t t a j ä r j e s t e l m ä ä v o i d a a n t e stata järkevästi, on oltava jotain konkreettista, jonka perusteella testaus tehdään ja johon tuloksia v e r r a t a a n . Usein järjes telmän ulkopuolisilla tekijöillä pitäisi olla suurempi painoarvo kuin järjestelmän toiminnallisuudella. Perustelen tätä sillä, että esimerkiksi valittua PLM-järjestelmää tullaan käyttämään useita vuosia, jolloin on hyvä arvioida toimittajan elinkelpoisuutta ja tuotekehitystä hieman pidemmällä tähtäimellä. Valittavan järjestelmän istuminen yrityksen kokonaisarkkitehtuuriin on myös merkittävä tekijä, muutamia mainitakseni. Vaatimusmäärittelyn laatiminen ennen toimittajien ja järjestelmien evaluointia luo myös kestävän pohjan myöhemmän vaiheen käyttöönotolle. Lisäksi tarvitaan hyvä projektisuunnitelma, josta selviää aikataulu, budjetti ja resurssit toteutukselle. Tarvitaan suunnitelma käyttöönotolle ja kuinka varmistetaan uuden toimintamallin mukainen toiminta projektin jälkeen. Uutiset K ysymys on jossain määrin perusteltu, koska eri teollisuudenaloilla on erilaisia vaatimuksia järjestelmien suhteen. To i s a a l t a k y s y m y s o n k u i t e n k i n väärä, koska järjestelmiä on käytännössä mahdotonta asettaa paremmuusjärjestykseen, jos ei ensin määritellä mitä järjestelmältä halutaan ja odotetaan. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että kaikki yritykset samalla teollisuudenalalla hakevat tai edes tarvitsevat samoja asioita. Mutta absoluuttista totuutta ei ole olemassa. Paremmuusjärjestykseen asettaminen kuitenkin edellyttää paljon muutakin kuin pelkästään järjestelmien toiminnallisuuksien vertailua. Hyvin laadittu vaatimusmäärittely ei ole pitkä lista järjestelmältä odotettavista toiminnoista j a n ä i d e n k y v y k k y y d e s t ä . Tä s s ä o n k u i tenkin myös vaaran paikka. ?Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Jos tätä ei ole tehty kunnolla, niin käyttöönottoprojekti helposti poukkoilee sinne ja tänne ja lopputulos ei ehkä ole sitä mitä toivottiin. Nämä taasen ovat usein kalliita. Jokaisella voi olla tähän oma mielipiteensä. Kannattaa käydä vierailulla muutamassa muussa yrityksessä ja arvioida näiden toimintatapa suhteessa omaan. Hyviä esimerkkejä tällaisista löytyy paljon esimerkiksi integraatioiden osalta. Tähän ei edelleenkään ole vastausta, vaan voidaan todeta, että valittu järjestelmä soveltuu paremmin kyseiseen tapaukseen laadittujen vaatimusten pohjalta. Uusia ideoita saa myös alan toimijoilta. Vaatimusmäärittelyssä tulee siis muistaa huomioida haluttu uusi toimintatapa. Va a t i m u s m ä ä r i t t e l y s s ä t u l i s i siis arvioida kokonaisuutta, ei pelkästään järjestelmää ja sen toiminnallisuutta. Tarpeeseen vaikuttavat monet eri tekijät lähtien liiketoiminnan tämän hetkisistä ja tulevaisuuden tavoitteista, toimintaympäristöstä, yrityksen laajuudesta ja hajautuneisuudesta, kokonaisarkkitehtuurista jne. Järjestelmiä voidaan asettaa kuitenkin paremmuusjärjestykseen yhden yrityksen näkökulmasta. Tämä voidaan tehdä, kun on ensin määritelty mitä järjestelmältä odotetaan ja vaaditaan. Tämän jälkeen voidaan arvioida tarpeeseen ja kokonaisarkkitehtuuriin soveltuvaa ratkaisua. Sehän voi olla tapauksesta riippuen esimerkiksi CAD-, CAM-, PLM-, ERP- tai CRM-järjestelmä. Vaatimusmäärittelyssä voidaan eritellä yrityksen yksilölliset erit y i s v a a t i m u k s e t . Kun valitaan järjestelmä A tai B, niin onko valittu sitten parempi. Jos järjestelmälle asettaa ?liian kovia? vaatimuksia, niin tämä voi johtaa ratkaisun merkittävään kustannusten nousuun. To k i vaatimusmäärittelyssä on hyvä n ost aa esiin joitakin tärkeimpiä toiminnallisuuksia, mutta on ensiarvoisen tärkeää tarkastella asiaa kokonaisuutena, jossa järjestelmä on vain yksi osakokonaisuus. Jos järjestelmä on vain yksi osakokonaisuus, niin mitä sitten ne muut ovat. Itse asiassa liiketoiminnan tavoitteista pitäisi pystyä ensin johtamaan mitä tarvitaan. Koska PLM:n käyttöönotto tehdään useimmiten pienissä palasissa, niin tarvitaan selkeä strategia ja tiekartta pidemmällä tähtäimellä. Käy pian niin, että tarvittavasta budjetista tulee sen verran suuri, että on vaikea löytää sille rahoittajaa. Va a t i m u s m ä ä r i t t e l y o n m y ö s hyvä lähtökohta järjestelmän käyttöönotolle. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 43 43 19.10.2013 12:50:17
Uutiset Yritysjäsenet www.3dcad.fi www.virtualsystems.fi www.ael.fi www.atrsoft.com www.avanttecno.com www.bentley.fi www.cad-q.fi www.cadworks.fi www.deskartes.com www.econocap.com www.cads.fi www.cgi.fi www.eplan.fi www.medeso.fi Enabling Engineering Innovation www.planix.fi www.sovelto.fi www.zenex.fi 44 www.profox.com www.technia.com www.rand.fi www.terrasolid.fi www.eworknordic.com Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 44 19.10.2013 12:50:18
www.amiedu.fi www.an-cadsolutions.fi www.cadfaster.com www.cadmatic.com www.plmgroup.fi www.convia.fi www.3ds.com www.ideal.fi www.intergraph.fi www.konecranes.com www.meksystems.fi www.modultek.com www.outotec.com www.rapala.com www.senaatti.fi www.seri-deco.fi www.valopaino.? www.vertex.fi www.vtt.fi www.ains.fi www.delfoi.com Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 45 45 19.10.2013 12:50:20
Erilaiset viranomaismääräykset tuovat vielä oman lisänsä vaatimuslistaan ja kokonaisen systeemin toimivuus pitää osoittaa mittavilla testeillä?, valottaa Mika tämän päivän haasteita. ?Mekaniikan mallinnuksessa käytössämme on SolidWorks ja siihen hankittuna Simulation Premium ja Flow Simulation paketit. Jokaisella osa-alueella on omat erityisvaatimuksensa. Laitteissamme yhdistyvät mekaniikka, elektroniikka, optiikka, sulautettu laiteohjelma, nesteenkäsittely ja kemia. Lisäksi on huomioitava instrumenttia käyttävien laboratorioiden ympäristö, tietojärjestelmät ja rutiinit. Se myös toisaalta tekee työn mielenkiintoiseksi ja edellytykset asian hoitamiseen on olemassa, koska toimipisteestämme löytyvät kaikki tarvittava teknologiatieto ja eri alojen asiantuntijat. 3D-malleis- ta ja simulaatioista on ollut hyötyä suunnittelun aikana, kun eri sidosryhmien kanssa käydään neuvotteluja konstruktion toteutuksesta. Tuotetiedon hallinta hoituu eMatrixohjelmalla ja SolidWorksiin integroidulla EPDM-moduulilla?, kertoo Mika Wallacin järjestelmäkokonaisuudesta. Wallac on osa maailmanlaajuista PerkinElmer yritystä, jonka tavoitteena on parantaa ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Turussa toimiva Wallac on yksi PerkinElmerin suurimmista tuotekehitys- ja valmistusyksiköistä, jossa kehitetään ja valmistetaan laitteita, reagensseja ja ohjelmistoja tutkimusta ja sairauksien seulontaa varten. Kuluneiden vuosien aikana hän on toiminut välillä tuotantotekniikassa ja hankintatoimessa, mutta viimeiset 14 vuotta instrumenttien tuotekehitystehtävissä. ?Instrumenttikehityksessä haasteellista on usean eri teknologian yhdistäminen toimivaksi kokonaisuu46 deksi. Uutiset Uutiset iPad löysi kotinsa Turusta CAD/CAM-yhdistyksen vuosittaiseen CAD/CAM/CAE/PLM/BIM-tutkimukseen osallistui tänä vuonna kaikkiaan 515 henkilöä. Tutkimuksen tuloksethan julkaistiin edellisessä numerossa, mutta yksi tärkeä asia on vielä uutisoimatta: palkinto. T utkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin iPad, joka tällä kertaa löysi kotinsa Turusta. Voittajaksi seuloitui Wallacin tuotekehityksessä työskentelevä Mika Routamaa. Onnittelut voittajalle! Mika on valmistunut Tampereen teknisestä opistosta konstruktiotekniikan linjalta vuonna 1988 ja aloittanut samana vuonna nykyisen työnantajan Wallacin palveluksessa mekaniikkasuunnittelijana. Wallacissa työskentelee 510 henkilöä ja liikevaihto loppuasiakasmyyntinä on 170 miljoonaa euroa. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 46 19.10.2013 12:50:20. Toimintaa on yli 150 maassa
Mutta myös yksityisellä sektorilla tietotekniikan uudet mahdollisuudet ja liiketoiminnan digitalisoituminen ovat lisänneet tilanteen monimutkaisuutta, ja arkkitehtuurin keinot on otettu käyttöön selkeyden etsimiseksi. Erilaiset arkkitehtuurikehikot antavat rakenteita, joihin arkkitehtuurityössä tuodaan erilaisia yksityiskohtaisempia elementtejä organisaation toiminnasta, informaatiosisällöstä, sovelluksista ja teknologioista. Jos taas tällaisia valintoja ei tehdä, niin tietohallinto on jatkuvassa piinassa, kun kaikki projektit tuntuvat tärkeiltä, ja suurinta ääntä pitävät tahot tyypillisesti saavat enemmän kaistaa kuin muut. Liiketoimintalähtöisten periaatteiden jälkeen on paljon helpompi lähteä rakentamaan muuta kokonaisarkkitehtuuria, sillä tällöin y ksi ty i skoh ti en v al i n t aan ja ty ö n kohdentamiseen ei tarvitse etsiä aina uusia näkökulmia. Vieraileva Vieraileva Bloggari bloggari Pekka Kähkipuro Yksinkertaisuus on kaunista Pekka Kähkipuro It-johtaja Aalto-yliopisto K okonaisarkkitehtuuri on jälleen viime aikoina nostanut päätään monella saralla. Tyypillisesti tällä tavoin määritelty kokonaisarkkitehtuuri on huomattavasti yksinkertaisempi ja vieläpä käyttökelpoisempi kuin perinteisellä keräysmallilla tuotettu arkkitehtuurikuva.? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 47 47 19.10.2013 12:50:21. Mutta monta kertaa tämä työ jää teknisten tulosten kokoamisen tasolle, eikä se saavuta tärkeintä tavoitetta . selkeää vastausta tietotekniikkainvestointien oikeaan kohdentamiseen. Avaimena onnistuneelle kokonaisarkkitehtuurille onkin itse asiassa kokonaisnäkemys organisaation tehtävästä ja nykytilasta. Tällainen näkemys yleensä löytyy organisaation strategiasta, mutta sen kääntäminen tietoteknisiksi valinnoiksi vaatii yleensä lisää hankalia valintoja. Tyypillisesti näitä valintoja voi tehdä vain organisaation ylin johto, ja tietohallinnon tehtävänä on tällöin tuoda nämä valinnat riittävän selkeällä tavalla esille. Yksi tapa selkeyttää tällaista päätöksentekoa on valintojen muotoilu ylätason periaatteiksi, joissa tietotekniikka on sivuroolissa ja organisaation varsinainen toiminta ohjaavassa roolissa. Tämän jälkeen periaatteet voidaan kääntää erilaisiksi investointihankkeiksi varsin suoraviivaisesti. Esimerkki tällaisesta periaatteesta voisi olla seuraava hiukan yksinkertaistettu valinta: T ietojärjestelmäkartan perustaksi asetetaan organisaation ydintoimintoja tukevat järjestelmät. Muiden järjestelmien prioriteetti on matalampi ja niiden kehitysp ro j e k t i t j o u s t a v a t t a r v i t t a e s s a . Tämä periaate on sinänsä hyvin yksinkertainen, mutta kun miettii sen vaikutuksia tietotekniikka-investointien tasolla, niin vaikutukset ovat merkittäviä: se antaa suoraan vastauksia erilaisten hankkeiden väliseen priorisointiin ja resurssien ohjaukseen. Tällaisten periaatteiden nostaminen pöydälle ja niistä päättäminen on varmasti vaikeaa, mutta se on myös välttämätöntä, jos halutaan siirtyä aidosti liiketoimintaohjattuun toimintamalliin. Erityisesti julkishallinnossa taustalla on uusi tietohallintolaki, joka edellyttää kokonaisarkkitehtuurin käyttöä
Perfect Shelf tulee muuttamaan tavan, jolla brändit ja jälleenmyyjät suunnittelevat ja tekevät yhteistyötä niin asiakkaiden hyväksi, kuin heidän kanssaankin jo olemassa olevilla, mutta myös syntymässä olevilla markkinoilla, sanoo Dassault Systèmesin johtaja Monica Menghini. Lisätietoja: www.3ds.com Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 48 19.10.2013 12:50:22. Halutessaan brändit voivat myös testata virtuaalisia hyllytyssuunnitelmiaan oikeilla asiakkailla, mikä säästää rahaa ja aikaa. ?Uskon, että Perfect Shelf tulee herättämään kiinnostusta myös 48 Suomen markkinoilla. Parasta ohjelmistoratkaisussa on sen nopeus ja monipuolisuus. nopeasti ja helposti. Ratkaisun ansiosta tuotemerkit voivat jo tuotteen ja sen pakkauksen kehitysvaiheessa huomioida, miltä tuote tulee näyttämään kaupan hyllyllä?, kuvailee Dassault Systèmesin Suomen maajohtaja Raimo Nikkilä. Tämä on tärkeää, koska tuotteiden hyllytys on tunnetusti kriittinen tekijä, kun puhutaan asiakkaan ostoskokemuksesta. Tä y d e l l i n e n hylly?, rakentaa realistisen kuvan kaupan hyllyistä ja käytävistä, hyllyillä olevista tuotteista, valaistuksesta ja mainoksista 3D-mallintamisen ja ?visualisoinnin avulla. Ohjelmistoratkaisun käyttäjille, eli jälleenmyyjille ja tuotemerkeille, Perfect Shelf tarjoaa mahdollisuuden nähdä kauppojen yleisilme asiakkaan silmin . Tuoteuutiset Täydellinen hylly Perfect Shelf on Dassault Systèmesin uusi ohjelmistoratkaisu. P e r f e c t S h e l f , e l i . ennen varsinaisen hyllyn rakentamista tai tuotteen hyllytystä. Niin tuotemerkit kuin jälleenmyyjätkin haluavat varmistaa, että jokainen kuluttaja, jokaisessa kaupassa löytää mitä haluaa, silloin kun hän sitä haluaa . Hyvä ostokokemus myös houkuttelee ihmiset yhä uudelleen heidän lempiliikkeisiinsä. Yksi Perfect Shelfin vahvuuk- sista on se, että se yhdistää digitaalisesti monia liike-elämän eri aloja, kuten tuoteryhmähallinnan ja tilasuunnittelun, pakkaussuunnittelun, tilastotieteen ja myynnin. ?Ohjelmistoratkaisumme ansiosta tuotemerkkien ja jälleenmyyjien suunnittelemat ja toteuttamat, ensiluokkaiset ostoskokemukset sovittavat yhteen niin asiakkaan näkemyksen, bisnestavoitteet, kuin käytännön toteutuksenkin
Tuoteuutiset Solid Edgellä mallinnettu ja renderöity turbiini. Solid Edge Siemens on julkistanut uuden version Solid Edgestä. tai icm. Lisäksi ohutlevyjen käsittelyä on parannettu. Synchronous technologiaa on myös kehitetty, joka antaa paremman ja nopeamman tavan siirtää tietoa Solid Edgeen. Mallin KeyShot-ohjelmistolla renderöity kuva. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 49 49 19.10.2013 12:50:23. Uusi versio pitää sisällään muun muassa mahdollisuuden tehdä kuvaan tai animaatioon optisen varjon, jota voi puolestaan muokata haluamallaan tavalla eri suuntiin, aivan kuten muitakin ohjelmassa mahdollisesti luotavia varjoefektejä. Luonnollisten materiaalien kirjastoa on laajennettu sekä tehty realistisemmaksi. NPR mahdollistaa kiinteiden värien lisäämisen malliin sekä värien hallintatyökalun, joka puolestaan tekee vielä helpommaksi valmiin mallin tuonnin ja jälkikäytön erinäisissä ohjelmissa (icc. Myös kaikkien tiedostomuotojen sisäänvientiä on parannettu ja KeyShot tukee entistä paremmin eri mallien geometriaa. Lisätietoja: www.convia.fi Lisätietoja: www.ideal.fi KeyShot Fotorealistinen, CAD-riippumaton renderöintiohjelma, KeyShot on saanut uuden version 4.1. tuki). KeyShot-ohjelmalla voi nyt myös tehdä materiaalia iBooksovellukseen KeyShotVR:n avulla, ohjelma tekee mallista suoraan oikean koodin, joka on heti käytettävissä. Lisäksi paljon muita pienempiä parannuksia. pinnasta saa esimerkiksi luonnossa esiintyvän sattumanvaraisen näköisen, esimerkiksi p u u m a t e r i a a l i t p y s t y t ä ä n t e k emään hajautetuiksi pinnoiksi. KeyShotin yhdysvaltalainen tuottaja Luxion on lisännyt KeyShottiin myös NPR (non-photorealistic) tuen. Solid Edge ST6:n pääasiallinen kehityskohde on ollut pintamallinnus. Pintamallinnuksen osalta Solid Edge lähestyykin jo NX:ää
PDM Essentials on nopea ottaa käyttöön. Sovellus tarjoaa pienille yrityksille työkalun tuotetiedon ja dokumentin hallintaan. PDM Essentials helpottaa mallien uudelleen käyttöä, laajentaa tuotetiedon saatavuutta eri käyttäjille, hallinnoi eri tuoteversioita ja tarvittaessa julkaisu p ros es s eja. PDM Essentials perustuu toiminnaltaan W ind chill PDM L in k ohjelmistoon. Tuoteuutiset Integraatiokehys Technia on julkistanut integraatiokehyksen Technia Integration Framework (TIF). CADS Planner Electric ja Hepac -ohjelmistoilla on voimassaoleva IFC 2x3 -sertifikaatti. Lisätietoja: www.cads.fi Dell työasemat Dellin julkistamat Dell Precision -mobiilitehotyöasemat tarjoavat 1 5 , 6 - t u u m a n Q H D + - n ä y t t ö p aneelin tai valinnaisen 17.3. Kyse on tietomallintamista maailmanlaajuisesti edistävän buildingSMART in uusi kehittynyt sertifiointiprosessi, joka korvaa aikaisemman IFC 2x3 -sertifioinnin. elementtityyppeihin ja mallin rakenteeseen. Tällä hetkellä YTV2012 -tietomallivaatimukset edellyttävät läh- tökohtaisesti IFC 2x3 -sertifiointia (ei CV 2.0) käytettäviltä ohjelmistoilta. Sertifiointi on tarkoitus tehdä Export -toiminnoille. CV 2.0 eli Coordination View 2.0:n tarkoituksena on mahdollistaa eri suunnitteluosapuolten (arkkitehti, rakenne, talotekniikka) sujuva yhteistyö tietomallien tuottamisessa tarjoamalla määrittelyt mm. kymmenen sormen kosketusnäytön sekä langattoman WiGig-telakan Julkistetut tornimalliset Dell Precision T3610-, T5610- ja T7610?tehotyöasemat tarjoavat suorituskykyä uusilla tallennusratkaisuilla, grafiikalla ja suorittimilla Esimerkiksi konepaja- ja energia-alojen ammattilaiset hyödyntävät Dell-tehotyöasemia työstäessään monimutkaisia 3D-malleja D e l l i n u u d e t P re c i s i o n - t e h o kannettavat ja -tornityöasemat D e l l P re c i s i o n M 4 8 0 0 , M 6 8 0 0 , T3610, T5610 ja T7610 on suunniteltu erityisesti sisällöntuotanto-, suunnittelu-, tiede- ja vastaavien ammattisovellusten käyttöön. Uudistettu tornityöasemien mallisto on suunniteltu tieteelliseen työhön, insinöörisuunnitteluun ja 3D-mallinnuksiin. Se tukee jopa kolmea huipputason näytönohjainta, mukaan lukien kaksi NVIDIA Quadro K6000s -ohjainta Lisätietoja: www.dell.com PDM Essentials PTC on tuonut markkinoille uuden tuotteen Windchill PDM Essentials. Kehys tarjoaa yrityksille edistyneemmän ja nopeamman tavan liittää PLM-ratkaisu osaksi yrityksen kokonaisintegraatioarkkitehtuuria. T5610 on suuritehoinen, kaksiytimisellä suorittimella varustettu työasema pienessä koossa. Dell Precision T7610 on markkinoiden tehokkain tornimallinen työasema, jossa on jopa 516 Gt järjestelmämuistia. Integraatiokehys on luotu yhdessä merkittävien asiakkaiden kanssa. 050 537 0095 50 Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 50 19.10.2013 12:50:23. Ota yhteyttä! www.ccy.fi/valokyna paatoimittaja@cadcamyhdistys.fi Puh. TIF-kehystä voidaan käyttää esimerkiksi P L M : n i n t e g ro i m i s e k s i E R P : i i n . Lisätietoja: www.technia.com IFC-sertifiointiprosessi CADS Planner -ohjelmistojen (Electric, Hepac) osalta on käynnistetty tietomallintamiseen liittyvä IFC 2x3 CV 2.0 -sertifiointiprosessi. Dell Precision T3610 tarjoaa korkeaa suorituskykyä yhdellä suorittimella. PDM Essentials:in avulla voidaan hallita Creon lisäksi monen muun CADohjelmiston tuottamia tiedostoja. Windhill PDM Essentialsin avulla voidaan hallita dataa ja suunnittelua seuraavissa ohjelmissa: Creo, Pro/ENGINEER, S o l i d w o r k s , I n v e n t o r, A u t o c a d , Mathcad ja MS Office-ohjelmat. Lisätietoja: www.convia.fi Juttuideat Valokynään ovat tervetulleita
Tästä voi joskus seurata vaikeasti ymmärrettävää, mutta joskus tämä voi olla hauskaakin, kuten oheisessa Ilta-Sanomien artikkelissa. Projekti alkoi ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 51 51 19.10.2013 12:50:26. Tulostin pystyy tulostamaan, skannaamaan ja kopioimaan A0-kokoisia tulosteita. HP Designjet T2500 suurkokotulostin. HP:ltä uusi tulostin HP on tuonut markkinoille uuden kahden rullan suurkokotulostimen HP Designjet T2500 eMultifunction Printer (eMFP). Tulostin on suunnattu mm. ? Viikon kevennys Kuten tiedettyä CAD:iin liittyy paljon erilaisia termejä, lyhenteitä ja tuotenimiä. arkkitehtien, rakennusteollisuuden ja paikkatietojärjestelmien käyttöön, jossa on tarvetta skannata suuria väridokumentteja. Joskus sorrumme käyttämään lyhenteitä tai muuten puhumaan termeillä, jotka eivät heti aukea yhteisön ulkopuolisille
© 2013 Intergraph Corporation. Valokyna_3_2013_Final.indd 52 19.10.2013 12:50:27. TAKE CONTROL OrthoGen for CADWorx ® OrthoGen, the industry standard program used to generate orthographic drawings for large and mega-sized projects executed in PDS® and SmartPlant®, is now fully integrated with CADWorx® Plant Professional. Users are able to see a preview of the output as well as descriptions and tips for each drawing type. Other brands and product names are trademarks of their respective owners. You can have it all! For more information and a free, fully functional CADWorx evaluation edition visit www.intergraph.com/global/eu/go/CADWorx.aspx Intergraph, the Intergraph logo, and CADWorx are registered trademarks of Intergraph Corporation. In addition, Orthogen?s Standard Drawing Interface (SDI) helps the user easily control and manage their Orthographic con?gurations. HAVE IT ALL Combined together, OrthoGen and ISOGEN, provide the most powerful, ef?cient, and cost-effective solution for total drawing automation. Combined with ISOGEN, Intergraph CADWorx® now provides complete drawing automation for production of all project drawing deliverables for AutoCAD-based 3D plant design projects. Take control and reduce your drawing production time by up to 90%! ENJOY THE BENEFITS · Increase your productivity and accuracy through automatic layout of co-ordinates and dimensions, annotation and tagging · Generate automatic drawings from 3D models in a fraction of the time previously spent · Enhance your communications through clear, unambiguous presentation of complex engineering information USE THE FEATURES Take control of your deliverables; select from Orthogen?s extensive set of pre-de?ned drawing types available in the box
Suomessa on sovellettu ja sovelletaan Voittavaa liiketoimintamallia. V oittavan liiketoimintamallin kaava on perin yksinkertainen: tarvitaan tuote tai palvelu . Työryhmä on ehdottanut taajamiin suurempaa maksua kuin maaseudulle. Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 53 53 19.10.2013 12:50:30. on varmaa kate säilyttäen, vaikka tarvetta ei välttämättä olisikaan. kehityskuluja jaettua. Näin ollen Voittavan liiketoimintamallin mahdollisesti tärkein menestystekijä on lainsäädäntö, jolla pakotetaan suuri joukko asiakaita, edullisimmin massamarkkinat, hyväksymään ratkaisu, jota saa käytännössä vain hyvin suppealta joukolta lähes monopoliasemassa olevia toimijoita. Tämän laiseen tilanteeseen toimijan kannattaa pyrkiä. Kun jo markkinoilla olevaan omaan tuotteeseen nähden löydetään Oheinen kaupunki maaseutu -luokitus on ollut kilometripohjaista autoveroa pohtivan työryhmän lähtötietona. Esille nousee yksi avaintekijä. Kari Oinonen Kolumni Voittava liiketoimintamalli - PPmP Johtamiskirjallisuus on täynnä erilaisia strategioita ja liiketoimintamalleja, joita kaupataan yleislääkkeinä menestykseen. Lopuksi vertaan tätä mallia meneillään olevaan aivan samanlaiseen kehityskulkuun. Pyrkimystä helpottaa, mikäli on onnistuttu löytämään vanhan sovellutusalueen rinnalle uusi sovellusalue, joka kuitenkin sivuaa oleellisesti jo olemassa olevia. Voittavan liiketoiminnan mallin tapauksissa private-public-partnership (PPP) on varsin käyttökelpoinen lähtökohta. PPP-mallin avulla saadaan mm. Ennestäänhän tiedetään, että kilpailun vähyys tai edullisimmin monipoliasema markkinoilla auttaa nostamaan katteen kohdalleen. Toisaalta tiedetään, että kun voidaan määrittää tuote pakolliseksi ja pakolliseksi vieläpä hyvinkin suurelle ?asiakaskunnalle?, niin ?kysyntä. Yhteistä tällä kirjallisuudella on suurelta osin itseään ja toisiaan toistava sisältö. Nyt en ala siteeraamaan mitään erityistä teosta enkä johtamisoppia, vaan otan Voittavan liiketoimintamallin osat suoraan toteutuneesta lähihistoriasta. Tähän asti kaikki on selvää, ja triviaalia. Tarkastellaan edellä esittyä yleiskaavaa tarkemmalla tasolla: erityisesti sitä miten kysyntä saadaan riittäväksi ja miten kate saadaan hyväksi ja miten nämä seikat on toteutettu aiemmin. kutsutaan niitä tästä eteenpäin yhteisnimellä tuote. Tarvitaan riittävä kysyntä tälle tuotteelle ja vielä tarvitaan keinot järjestää tuotteen tuotanto siten, että kate, eli kustannusten ja myyntihinnan ero on riittävä
Otetaan sama kehitysympäristö käyttöön, osin tutut toimijat ja lainsäätäjät tässä kehitysympäristössä, vaikutetaan ensin lainsäätäjiin ja sitä kautta lakeihin siten, että vain yksi ratkaisumalli tulee mahdolliseksi. Kuitenkin Virve aikoinaan tehtiin suurelta osin siten, että toteutettiin kaupallisen langattoman telekommunikaatiosysteemin rinnalle uusi rinnakkainen toteutus. Nämä ovat sinänsä hyviä ja onnistuneita esimerkkejä asioista, joihin on vaikutettu lainsäädännön kautta. Nämä kaksi esimerkkiä eivät kuitenkaan ole Voittavan liiketoimintamallin mukaisia, 54 vaikkakin ne ovat lainsäädännön kautta toteutuneita asioita. Lähempänä Voittavaa liiketoimintamallia: Otan puheena olevasta liiketoimintamallista esimerkin Virve . telekommunikaation päätelaitteet ja verkot monistettiin. Ollaan soveltamassa Voittavaa liiketoimintamallia jo kolmatta kertaa. Vertailukohta Kiinasta: televisiosta tuli muutama vuosi sitten dokumentti jossa kerrottiin Kiinan kolmen rotkon padon töiden etenemisestä. Uudelleenkäyttö koskien varsinaista PPP-kehitysympäristöä, kehittäjiä, yhteistyökumppaneita, tuotetta ja loppuasiakasta. Viranomaisverkon tarve ja lainsäädäntöön perustuva olemassa olon oikeutus oli olemassa, PPP yhteistoiminta kehityksessä ja käytön aikana, ei vaihtoehtoa, lähes monopoliasema alueellaan, kaikki nämä seikat ovat Voittavan liiketoiminnan kaavan mukaisia. Otsikkona on ?Tiemaksuja pohtivan työryhmän työ ei vielä ole valmis?. Liikenne ja viestintäministeriön (LVM) sivuilta luettavassa 2.9.2013 päivätyssä tiedotteessa otsikko on jo vaihtunut. ? Valokynä 3/2013 Valokyna_3_2013_Final.indd 54 19.10.2013 12:50:33. Näitä kuluttajatuotteista muokattuja laitteita käytettiin uudessa rinnakkaisessa käyttöympäristössä viranomaiskommunikaatioon. Varsinaisen Voittavan mallin rakenne ei vielä pääty tähän, vaan lopuksi tulee voiton käärintä. Ei riitä, että Voittava malli tuottaa hyvin, vaan lisävoitto tulee, kun tämä liiketoiminta myydään private-public-my-pocket (PPmP) -periaatteella tämän tuotteen käyttäjille tai hallinnoijille. Lähestytään tiedotuksessakin sitä varsinaista asiaa . moduulit olisivat ajaneet asian riittävän hyvin. Tällainen toiminta sisältää paljon uudelleenkäyttöä, on tehokasta, älykästä, hyvin suunniteltua ja erittäin tuottavaa. Nyt uuden Voittavan liiketoiminnan mallin mukainen liiketoiminnan kehitys on menossa kohdassa: lainsäätäjiin vaikuttaminen ja liiketoiminta-alueen varaaminen siten, että kilpailu vähenee jo ennakolta. Jopa tuote voi olla oleellisilta osiltaan kopio aiemmasta tuotteesta. Ainakin Virven tarjoamaa mallia hyödyntäen voidaan jatkaa. Jo tässä kohtaa Virve alkaa täyttää Voittavan liiketoimintamallin tunnusmerkkejä. Tässä kohden ei kysytä, että kuka maksaa ja kuinka paljon. Esimerkiksi turvavyön käyttöpakko henkilöautojen etuistuimilla tuli voimaan vuonna 1975. Maallikkona tuolloin ajattelin, että priorisoidut linjat ja valittuihin kaupallisiin päätelaittesiin asennattavissa olevat salaus- yms. Vaihtoehtojahan ei tuotteen käyttäjällä tässä vaiheessa ole. PPmP-toimintamallin tärkeä elementti on uudelleenkäyttö. Liiketoiminta-alueen varaaminen jo ennakkoon omaan käyttöön etenee siis. Mikäli näitä säännöksiä ei olisi, niin huonolla kelillä liikenteessä saisi pelätä kahta enemmän ja onnettomuusriski olisi huomattavasti nykyistä suurempi. Tiedottaja pitää pienen tauon ja katsoo toimittajaa ennenkuin jatkaa: ?Mutta sehän ei ole mahdollista?. Tiedottaja vastaa: ?No, jos jokin menisi pieleen patohankkeessa, niin sehän merkitsisi, että Johtajamme olisivat erehtyneet?. tiemaksuja ja niitä autokohtaisia laitteita, joiksi kelpuutetaan muistion mukaan vain kännykkä. Tämä voi olla hyvä esimerkki Voittavasta liiketoimintamallista. Niin ja myytiinhän Virve sitten lopuksi. Virve on vertailukohteena kelvollinen. Voidaanko vielä parantaa. Voittava liiketoimintamallin tunnusmerkki on siis monistaminen monella eri tavalla. viranomaisverkosta. LVM:n sivuilta on lisäksi luettavissa, että 2014 vuoden puolelle kaavailtuun kokeiluun voisi tulla mukaan autoilijoiden lisäksi ?älyliikenteeseen erikoistuneet yritykset palvelutarjoajina?. uusi tai uudehko rinnakkainen sovellusalue, lainsäädännön tukemana varattu toiminta-alue ja edelleen lainsäädnnön kautta massamarkkinoille pakolliseksi tehty tuote, niin ollaan lähellä Voittavan liiketoimintamallin ydintä. Tämän osalta jäämme seuraamaan miten Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) ?Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä. En myöskään kiellä, etteikö jälkiviisaus olisi jälkiviisautta, mutta kun itsekin asiaa siltä osin maallikkona ihmettelin jo Virven kehitysaikana, niin voinen nyt vähän kommentoida. selviää meneillään olevasta vaiheesta. Toinen esimerkki on henkilöautojen renkaiden urasyvyyksien minimisäännökset. Juontaja siinä sitten kysyi patohankkeen tiedottajalta, että mitä sitten on ajateltu tehtävän, jos jokin asia menee hankkeessa pieleen. Tiedottaja katsoo toimittajaa hetken, hymyilee ystävällisesti kuten ehkä pienelle lapselle hymyiltäisiin hölmön kysymyksen esittämisestä. En kiellä, etteikö Virve nykymuodossaan olisi tarpeellinen. Virven muita piirteitä on: jo olemassa olevia tuotteita . Ilman lainsäädäntöä turvavöiden käyttö henkilöautoissa olisi todennäköisesti lisääntynyt huomattavasti hitaammin. Lailla voidaan vaikuttaa meidän yhteiseksi hyväksemme, jopa pakottaen
Valokyna_3_2013_Final.indd 55 19.10.2013 12:50:33
Vertex Ohjelmistoratkaisuja teollisuudelle vuodesta 1977 Suunnitteluohjelmistot Vertex G4 MEKANIIKKA Vertex G4 Plant LAITOSJAPUTKISTO Vertex G4 PI PROSESSIJAINSTRUMENTOINTI Vertex BD RAKENNUSJAARKKITEHTI Vertex InD KEITTIÚ