Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. ALV € 1290 sis. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. ALV € 5090 sis. Pulverimaalattu rakenne. Pulverimaalattu rakenne. € 2290 sis. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. Mukana lattiajalusta. Nostokorkeus : 820 mm. Teksti tähän! #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. Nostokorkeus (mm): 1880. Nostokorkeus : 820 mm. Nostokapasiteetti: 4200 kg. Nostokorkeus (mm): 1880. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Sopii käytettäväksi myös esim. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. Mukana lattiajalusta. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. ALV € 409 sis. Nostokapasiteetti: 680 kg. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Digitaalinen syvyysilmaisin. kotimekaanikolle. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. ALV € 89 sis. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Paino: 1355 kg. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. ALV € 1290 sis. ALV € 279 sis. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Digitaalinen syvyysilmaisin. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Sopii käytettäväksi myös esim. ALV € 1490 sis. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. ALV € 89 sis. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. ALV € 1490 sis. ALV € 1290 sis. ALV € 1290 sis. ALV € 5090 sis. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. ALV € 699 sis. Paino: 294 kg. Paino: 294 kg. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. ALV € 409 sis. Nostokapasiteetti: 680 kg. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. ALV € 1290 sis. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. ALV #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. ALV € 699 sis. Paino: 1355 kg. Nostokapasiteetti: 4200 kg. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. ALV VETÄVÄMPI MALLI Maastokelpoinen GAZ-63A 1966 PARTNER R11 Ruotsalaisvalmistajan klassikkosaha OMATEKELEET Itse tehdyt traktorit Viron museossa 74 50 00 -2 50 1 • PA L VK O 20 25 -1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2025 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT LOKOMO TERÄSKARHU 12 11 5 1 / 20 25 • Va lm et 56 5 • G A Z -6 3A • Te rä sk ar hu 12 • S im it S .6 00 • M aa g S H -4 5 • P ar tn er R 11. € 2290 sis. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. ALV € 279 sis. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Vaunun mitat: 700x455x975mm. kotimekaanikolle. ALV € 1290 sis. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen
ALV € 699 sis. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. ALV € 5090 sis. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Sopii käytettäväksi myös esim. ALV € 89 sis. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. € 2290 sis. ALV € 5090 sis. Pulverimaalattu rakenne. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. Nostokapasiteetti: 680 kg. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. KOKEILUSSA: Kahden sukupolven Ford Scorpiot MAINOKSEN IMUSSA: Nelivetovoimaa myyntiin TULEVA KLASSIKKO: Sporttimalli Etelä-Koreasta HONDA MONKEY Z50J BENETTON EDITION ’90 KONSERVOITU TIVOLI ROVERIN KASILLA VAUXHALL CRESTA ’62 HELPPOA MENOA DAF 66 COMBI ’74 #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. ALV € 1290 sis. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. ALV € 1290 sis. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. ALV € 1490 sis. Nostokorkeus (mm): 1880. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. ALV € 1290 sis. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. ALV € 1290 sis. Paino: 294 kg. € 2290 sis. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Pulverimaalattu rakenne. Nostokorkeus : 820 mm. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. ALV € 279 sis. Nostokapasiteetti: 4200 kg. Paino: 1355 kg. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. ALV € 409 sis. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. Mukana lattiajalusta. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. Nostokapasiteetti: 4200 kg. ALV € 279 sis. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. ALV € 1290 sis. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Nostokapasiteetti: 680 kg. ALV € 409 sis. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. kotimekaanikolle. Mukana lattiajalusta. ALV € 89 sis. ALV 1/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi M atka p aku CITROËN 2CV AZU ’61 1/ 20 25 Be dfo rd CF 35 ’81 • Cit ro ën 2C V AZ U ’61 • DA F 66 M ara th on Co m bi ’74 • Fo rd Sco rp io ’86 & ’96 • Ho nd a M on ke y Z5 0J ’90 • Va ux ha ll Cre sta ’62 36 84 80 -2 50 1 • PA L VK O 20 25 -1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot RENAULT MASTER J & A MYLLYMÄKI KAUSTISELTA ATLASNOSTALGIAA MOBIILINOSTURIUUTUUKSIA JOKAPAIKAN JOHTOTÄHTI Mecalac 9MWR JULMILLE KUORMILLE KESLA 165 -METSÄPERÄVAUNU Puomitaituri 72 00 11 -2 50 1 PAL VKO 2025-10 1/2025 • Hinta 11,90 € • www.koneurakointi.fi M-B UNIMOG N U M ER O 89 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 25 • M EC AL AC 9M W R • U N IM O G – JO KA PA IK AN JO H TO TÄ H TI • KE SL A 16 5 • RIS U PE TO PA RIK KA LA SS A • RE N AU LT M AS TE R UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/koneurakointi. ALV € 699 sis. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. kotimekaanikolle. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. Digitaalinen syvyysilmaisin. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. ALV € 1290 sis. Nostokorkeus (mm): 1880. Digitaalinen syvyysilmaisin. ALV € 1490 sis. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Sopii käytettäväksi myös esim. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. ALV #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. Paino: 1355 kg. Nostokorkeus : 820 mm. Paino: 294 kg
Mutta liki yhtä merkillepantavaa on se, kuinka paljon vanhoja traktoreita on säilynyt käytössä ja kuinka paljon vanhoja kuormureita poistunut. Mutta traktoriihmisten määrästä kertovat jotain tarkkaa määrä tietojen koosteet eli tilastot. Tällaiset erikoiskoneet ja erikoisihmiset ovat lehden tekemisen suola. Vertailun vuoksi voimme katsoa vastaavaa tilastoa kuorma-autoista, jotka ovat Vanhojen Koneiden vakio sisältöä nekin. Mutta olisiko Vanhat Koneet porskuttanut 15 vuotta, jos joka numerossa olisi traktoreiden sijaan ollut muutama sorvi tai tasojyrsin. ET OLE YKSIN O n alkanut Vanhat Koneet -lehden kuudestoista vuosikerta. Muissakin jutuissa traktorit pysyvät takuuvarmasti mukana, esimerkiksi Olli J. Vuonna 1960 liikenteessä oli 45 839 kuormuria ja 1990 niitä oli 54 269. Lupaamme, että Vanhat Koneet pysyy traktorilehtenä. Lukijoiden toiveita pitää tietysti kuunnella, jotta Vanhat Koneet pysyy hengissä. Koneistajia Suomessa on rajallinen määrä, konepaja historian harrastajia vielä vähemmän. Aika laaja otos kotimaista työkonehistoriaa – näin traktorilehdeltä. Eikö voisi tehdä juttuja koneista, joilla tehdään koneet. Lisäksi tämän vuoden uusi teema sarja on Näillä kynnettiin, jossa poimimme esiin maatalouden perustraktoreita 1920-luvulta 1990-luvulle, yhden joka vuosikymmeneltä. No, joskus kentältä kajahtaa kehotuksia suurempiin suunnanmuutoksiin. Niitä oli toissa vuoden lopussa liikenne käytössä 90 086. Vuonna 1990 ja sen jälkeen käyttöönotettuja kuormureita on 85 781 eli yli 90 prosenttia kaikista liikennekäytöstä olevista. Katsotaan lopuksi tämän lehden koneiden listaa. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi 1/2025 3 Pääkirjoitus 3. Vanhojen ja uusien suhde on kokonaan erilainen kuin traktoreissa. Perinteisten traktoriesittelyjen lisäksi jatkamme Kaiken maailman traktorit -sarjaa, jossa esittelemme teollisuushistorian näkökulmasta tuttuja ja tuntemattomia merkkejä. 2000-luvun traktoreita näistä oli 158 139. Se on suuri ilo ja etuoikeus. Ojasen konevuosikatsauksissa. Olemme kaiken aikaa saaneet kirjoittaa aivan kaikesta veteraanikoneiden maan ja taivaan välillä. Voi toki, mielellään. Se on enemmistö kaikista ja 33 065 enemmän kuin vuodesta 1990 eteenpäin käyttöönotettujen traktoreiden määrä. Vanha kaverimme konepajamies Tauno Hirvi on muistanut aina silloin tällöin toverillisesti moittia meitä traktoriesittelyjen paljoudesta. Liikenneja viestintäviraston laatiman tilaston mukaan vuoden 2023 lopussa Suomessa oli tieliikennekäytössä 445 645 traktoria. Tilasto samoin kuin ajoittaisten lukijakyselyjen tulokset puhuvat samaa kieltä ja toimivat ohjenuorinamme. Silmiinpistävintä tilastoissa on traktoreiden suuri määrä kuormureihin suhteutettuna. Se alkaa tästä numerosta. Ennen vuotta 1990 käyttöönotettuja traktoreita oli tieliikennekäytössä 239 355. Marssimme Hirven koneistamolle ja laadimme Taunon kanssa juttusarjan hammastuskoneista ja hammaspyöristä. Onneksi ne vähät ovatkin sitten tulisia kuin tuhat ahjoa. Millaisia ne sitten ovat. Niinpä saatamme sanoa sinulle, jolla on vanha traktori kilvissä: et ole yksin. Suomalainen traktori, venäläinen maastokuormaauto, suomalainen tiehöylä, italialainen kaivuri, sveitsi läinen hammastuskone, ruotsalainen moottorisaha… Jokaisella niistä on suomalainen käyttöhistoria. Vanhoja traktoreita vaalitaan ja niitä pidetään vetreinä. Kuormaautot tavataan ajaa loppuun useammin kuin traktorit, mutta silti erot ovat isoja. Vaikea uskoa
42 Huutokauppa, Pöytyä Autokorjaamon lopetusmyynnissä oli vanhan ajan kaupankäynnin tunnelmaa ja runsaasti huudettavaa. Juha-Matti Atilan auto on monen muun nelikon tapaan ollut armeijan leivissä. 60 Partner R11 Kiviporien tekijä vaihtoi sahahommiin ja otti isot edistysaskeleet ennen maanmiehiään. Kurikkalaisen osaamisen matka jatkuu. Sveitsiläinen ylimys valmistaa meille suorahampaisen hammaspyörän. 28 Simit S.600 Torinolainen kuormurikuski sai tarpeekseen lapiotyöstä ja loi hydraulisen kaivinkoneen. KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 38 Tractomania, Ranska Ranskassa traktoriharrastus on voimissaan. ARKISTOJEN AARTEITA 50 Velsan vaiheikas vaellus Monitahoinen konepajayhtiö Velsa teki kaikkea potkukelkoista metsäkoneisiin. 12 28 22 16 KANNESSA 12 Valmet 565 Katja Alakokkare tekee Viiskuusvitosella kaikki traktorityöt. 22 Lokomo Teräskarhu 12 50-luvun edistyksellinen tiehöylä on nyt Pohjolan ainoan höyläntekijän Veekmasin maskotti. Uudempaa ja hytillistäkin on kokeiltu – eivät kelvanneet Katjalle. Teemana oli John Deere. Lokakuun lopulla traktorit täyttivät Caussaden pikkukaupungin. 4 Tässä numerossa. Yksi Alppien kupeella syntyneistä koneista on ollut jo pitkään Jari Leinolla hommissa. KONE-ESITTELYT 16 GAZ-63A Tutuimmasta GAZ-kuormurista tehtiin nelivetoinen rinnakkaisversio. 34 Maag SH-45 Tauno Hirven museokonepajalla tapaamme hammastuskoneiden vanhaa aatelia. Partnerin R11 oli ensimmäinen ruotsalainen suoravetosaha. Firman nykyinen historiavastaava Jarno Halttunen esittelee konetta meille
Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Aluksi kurotamme sadan vuoden taa Fordson F:n veiviin. 42 72 50 Velsa teki kärryjen ja kelkkojen ohella paljon muutakin, esimerkiksi lapiorullaäkei tä. 56 Tällä kynnettiin 20-luvulla Uusi juttusarja esittelee klassikkotraktoreita viime vuosisadalta. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Taina Kiviniemi POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 68 Seppiä ja mestareita Vetkun nykyinen puheenjohtaja Esko Pohjola houkuteltiin rautateille hylsysarjalla. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. PITKIN POIKIN HISTORIAA 44 Kun kaikesta oli pula Viron Tartumaalla sijaitsevan maatalousmuseon näyttelyssä esitellään omatekoisia maatalouskoneita Neuvosto-Viron ajalta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 72 Pienen puun hakkurit tulivat Metsätalouden ja energiatuotannon kalusto laajeni 50-luvun lopulla, kun siirrettävät pienpuuhakkurit tulivat tarjolle. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hamm kaipaa kevättä – tai kattoa Pohjolan liikenteen talliin. TILAAJAPALVELU Puh. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Kotimaiset nousivat pääosiin. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 1/2025 38. 76 Markkinat Vanha rauta liikkuu notkeasti omistajalta toiselle. 62 Kaiken maailman traktorit Vendeuvre pääsi ajoissa dieseltahtiin mukaan, mutta Allis-Chalmers marssi ostamaan ja hautaamaan vanhan ranskalaisen yrityksen. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Lea Lahti, Aulis Lassila, Virpi Miettinen, Olli J. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen
Viiden tonnin sepelikuorman lapioinnista perhe Wiklundin nuoriso-osasto ansaitsee kiitoksen. Sana piti. Jotain hyvääkin! Paljon voimaa löytyy traktorikaivurin kauhasta. M IK A W IK LU N D PA U LI W IK LU N D 6 1/2025 No _ . Kikka kakkosella kone käyntiin. Takana oli jyrkkä ojan penkka. Hän tuli paikalle suorittamaan tilannearvion ja tekemään toimintasuunnitelman. Kaisan kaljamat ja Murphyn laki Viime numerossa esiteltiin Ilkka Ala-Maakalan Scania-hinausauto. Purkutyö tehtiin seuraavan päivän pimentyvässä illassa, kun apuvoimat sekä liikenteenohjaukseen että lapiohommiin saatiin järjestettyä. Tässä olisi tapaus tarjolla. Tilataan kaivinkone. Koneurakoitsija saapui paikalle jykevällä traktorikaivurilla. Ja vettä sataa (Murphy). Sitä ilmeni piankin, kun Pauli Wiklundin Bedford onnahti liukkailla ojaan. Polttoainetta mittari näytti olevan neljänneksen verran. Kurvi mökkitielle ennen kohdetta on tiukan puoleinen, ja sen oikeassa reunassa on hivenen kallistusta. Piti viedä mursketta kuorma mökille kurapolkujen kunnostukseen. Se piti lapioida perälaudan ja yläpuolen sivulaidan kautta. Nyt se kuitenkin jäi riittämättömäksi. Nyt avautui tielle kolmen metrin aukko. Väärin! Köh köh, ja diesel oli loppu nelisen kilometriä ennen kohdetta. Sepelit kärrättiin mökille kahdella henkilöautolla ja peräkärryllä vuorotahtiin. Ojan pohjalle oli vielä matkaa puoli metriä. Kuorma oli saatava ensin pois. Alapuolelle ei kenelläkään ollut asiaa kaatumavaaran vuoksi. Tuloksena siirto taaksepäin noin kaksi metriä. Vedon seurauksena etupyörät siirtyivät kaljamalle ja siitä sitten luisuivat kannon kupeeseen (Murphy). Ennen vetoa Petterin etupää oli ollut mökkitiellä ja sulkenut sen kokonaan. Kaisan päivänä 25. Ketju peräkoukkuun ja veto. Hukattu (Murphy). Sitten loppui vetovoima ja oltiin päin ojan penkkaa. Ajoja jarruvalot olivat käytössä. Tuli hiki ja yö Ilkka on sanojensa mittainen mies. Hiki tuli – ja yö. Verkkaisesti liikkeelle, sillä tuulilasin pyyhkijät ja lämmityslaite eivät virta-avaimen puutteen vuoksi toimineet. Pahimmassa tapauksessa auto voisi kellahtaa ylösalaisin. Lopulta aine saatiin tankkiin ja sitten ilmaustoiminta käyntiin. 115. Viime numerossa Ilkka Ala-Maakala lupasi tulla museohinurillaan hätiin, jos harrastajatoverit kutsuvat. Soitto kaverille: ”Tulisitko apuun?” Varakannu olikin viety mökiltä 27 kilometriä toiseen suuntaan (Murphy). Pauli kertoo nyt, kuinka Kaisan kaljamilla kävi. Viiden tonnin sepelikuorma ei ainakaan helpottanut tilannetta. Vettä satoi enemmän kuin vähän (Murphy). L iisa toi talven, ja vesisade vei lumet mutta jätti Kaisalle kaljamat. marraskuuta Bedford J6 luisui sivuttain murskekuorman kanssa ojaan. Hyvä, ettei kaatunut. Toisella puolella on rivi postilaatikoita, niitä pitää varoa. Ojan pohjalle on vielä mahdollista pudota. Siis soitto naapurikuntaan AlaMaakalan Ilkalle, jonka Scania L111 oli viimeksi Vanhat Koneet -lehdessä. Vielä on vahvempi tiedossa. Vauhti pois, varovasti puskurin kulma laatikkorivin tuntumaan… Ja hupsis, siellä on! Auto luisui tieltä sivuttain. Lusikkahaarukka ei riitä Ajamalla pois oli mahdoton ajatus. Jutun lopussa Ilkka lupasi hinurin apua harrastajakavereille, jos tarvetta ilmenee. Jutun lopussa Ilkka sanoo, ettei ole poissuljettua, vaikka joskus auttaisi Scanialla toista harrastajakaveria. Missäs virta-avain. Tärkeätä oli päästä pois parkista sulkuviivan kohdalta. Kuormavaunun kaatumisriski oli suuri, erityisesti sepelikuorman takia. Aine loppuu, oja häämöttää Otetaan alusta, jotta saadaan Murphyn laki myös mukaan kuvioon. Siitä piti huolen takapyörien edessä oleva noin metrinen lehtikuusen kanto (Murphy)
”Iloksemme olemme saaneet huomata, että materiaalia on löytynyt huomattavan paljon jo tässä vaiheessa” kiittelee kirjan toimituskunnan vetäjä Rintamaa. Alakerrassa ohjauksen nivelet ja raidetanko olivat ehjät. Petteri oli ankkuroitunut niin, että liikkuminen eteentai taaksepäin ei onnistunut. Seuran hallitus on loppuvuoden 2024 aikana valmistellut projektia kartoittaen muun muassa alkuperäisiä piirustuksia, valokuvia ja esitteitä alan toimijoiden arkistoista. Poistuimme paikalta, kun vähän runsas tunti oli toimittu. Näin jälkeenpäin voi todeta noston tapahtuneen oppikirjan mukaisesti. Toimituskunta kaipaa kuitenkin kiivaasti lisää käyttäjäkokemuksia Betox-torninostureilla työskennelleiltä henkilöiltä ja työmaatarinoita vuosien varrelta kirjaan laitettavaksi. Vuonna 2023 seura julkaisi historiateoksen Lokomo-nostureista. Auto on esitelty Vanhojen Koneiden numerossa 6/2020. Toimituskuntaan kuuluvat seuran sihteeri Taisto Rintamaa, Betox-nostureiden parissa työskennellyt Jari Pakkala ja nosturialan harrastaja Erkki Laitinen. Ilkan suunnitelma oli kiinnittää vaijerit etuja takapyörään. Petteri lähti liikkeelle kylkimyyryä, hitaasti mutta varmasti. Löysät pois, ketjujen säädön tarkistus ja veto päälle. Astinlauta ja peruutus peilin varsi olivat vähän taipuneet. Pikainen tarkastus osoitti, ettei pahempia vaurioita ollut syntynyt. Nyt pukkaa uutta projektia. Huokaisten voitiin todeta henkiset vauriot suurimmiksi. Runkoon olisi helppo kiinnittää narut, mutta sillä tavalla voisi vaurioittaa koko auton. Vauriot henkisiä Tilanne hallinnassa, kuormuri tiellä. Ei kiitos. Alaspäin menisi helposti mutta kaatuisi. Valaistu keilarivi osoitti vapaan kaistan. Sitten kalusto kaikkineen paikoilleen, maaston vaurioiden tasaus ja liikenteenohjauksen purku. Lisätietoja projektista antaa Taisto Rintamaa puhelimitse 044 974 1669 tai sähköpostitse taisto.j.rintamaa@gmail.com. Siispä ainoa suunta oli sivuttain ylös. Mistä vedetään. Ilkka suunnitteli pelastusoperaation niin, että Petteri ei kellistynyt ojaan. Ehkäpä tilanteen syntyvaiheen vaikeudet innoittivat suhtautumaan toimenpiteisiin erityisellä tarkkuudella. Siinä herra Murphy lakeineen loisti poissaolollaan. M IK A W IK LU N D PA U LI W IK LU N D Betox-nostureista tekeillä kirja Vuonna 2020 perustettu Nosturihistoriallinen Seura on lyhyessä ajassa vakiinnuttanut paikkansa niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin nosturialan harrastajien parissa. Voimaa ja hydrauliikan painetta saatiin lisää hieman korotetulla Kaanian koneen kierrosluvulla. Kotimaisesta torninosturista ei ole aiemmin tehty laajaa historiaselvitystä. ”Saimme kesän 2024 aikana jäsenistöltä toiveita uudesta kirjaprojektista ja varsin monelta taholta saimme ehdotuksen juuri kotimaisten ja suurelta yleisöltä tuntemattomaksi jääneiden Betox-torninostureiden historiaselvityksestä”, kertoo seuran puheenjohtaja Mika Hovinen. Samaan aikaan toimi liikenteenohjaus vilkkuautolla ja radiopuhelimilla vahvistettuna, kun toinen ajokaista oli suljettuna. Pauli Wiklundin Petteri luisui liukkailla ojanluiskalle. 1/2025 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA. Vetäminen pyöristä estäisi myös Petterin kaatumisen. Vaijerit yhdistettiin pituudestaan säädettävillä ketjuilla taittoplokin välityksellä hinurin vinssiin. Kirjan julkaisuajankohdaksi on alustavasti suunniteltu marraskuu 2025. Erityiskiitoksen ansaitsevat Ilkka Ala-Maakala ja Scania L111. Veto sivuttain Hinuri-Scania saapui kolmannen päivän aamuna
Korjaamot olivat Koivistonkylässä ja Rantatiellä Liike myi ainakin Fordin traktoreita ja kaivinkoneita, metsätraktoreita, OK-trukkeja, Ski-Doo-moottorikelkkoja ja Tornadopikaveneitä. Harri ottaa kaiken avun kiitollisuudella vastaan. Yhteystiedot alla. Yrityksen korjaamo ja huoltoautot aloittivat toiminnan 12.4.1965, myymäläpuoli avattiin 28.4. E nsi keväänä tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun Jorma Ylikomi perusti Ylikomi Oy:n. 8 1/2025 No _ . Vuonna 1970 Jorma osti myös uuden Ford Broncon (HIG-1) liikkeen käyttöön. Vuoden 1965 Ford Mustang HT (IPO-60) oli firman nimissä 1967–74. Liike sijaitsi Suvantokadulla ja Vuolteenkadulla linja-autoaseman vieressä Tampereella. 115. Liike on tehnyt myös juhlatraktoreita, joihin oli konepeltiin maalattu Ylikomi Oy:n logot. Ylikomin pääasiallisia edustuksia olivat traktorit ja työkoneet. Harrilta löytyy myytyjen traktoreiden valmistenumerot. Tiedätkö Ylikomista. Mahdollisesti joka tuhannes myyty Ford-traktori maalattiin näin. Ylikomi oli vuonna 1973 Kangasalan maatalousnäyttelyssä edustavasti esillä. Jorma Ylikomin veljenpoika Harri Yli ko mi on tekemässä kirjaa Ylikomi-yhtiöstä. Harri pyytää, että kaikki, joilla on muisto ja Jor masta ja tämän yhtiöstä, ottaisivat yh teyt tä. Autoina oli muun muassa kaksi Ford Trader -vaihtolava-autoa ja kaksi Ford Transit -pakettiautoa täydellä huoltovarustuksella. 045 137 1946 harri.ylikomi@gmail.com Vieläköhän tämä Juupajoelle lähtenyt Ford on elävien kirjoissa. Jos joku vain epäileekin, että nurkissa voisi olla Ylikomilta hankittu kone, kannattaa ottaa yhteyttä. Tamperelaisesta huoltoja myyntiliikkeestä kaivataan tietoja. Liikkeen autojen liikkeet kiinnostavat Harria nekin. Kaikki aiheeseen liittyvät tiedot ja valokuvat ovat tervetulleita. Myös yrityksestä ostetut koneet ja vanhat työnteki jät ovat hakusessa
7. Alan tunnettu harrastaja Heikki Jalonen kirjoittaa toimitukselle näin: Kyseessä on Culemeyer-lavetti. Järein malli oli kantavuudeltaan noin 80 tonnia. Mikä tämä laite on. 5. Lavetin ensisijainen käyttötarkoitus oli kuljettaa rautatievaunuja kuormattavaksi tai purettavaksi sellaisille tehtaille tai laitoksille, joille ei ollut mahdollista tehdä normaalia raideyhteyttä mutta joilla oli ajoittain tarve vastaanottaa tai lähettää vaunukuormia. Karhuliikenne oli vilkasta: vuoden 1966 loppuun mennessä oli siirretty yli viisisataa vaunulastia. DB Nürnbergin museon kokoelmiin kuuluu tällainen lavetti, kuten myös sen erikoinen Kaelble-vetoauto. Mutta ratapihalta kajahtaa. Mikä se oli. Kahdeksanakselisen karhun kaikki pyörät kääntyivät kahta keskiakselia lukuun ottamatta. 10. Mikä on skidderi. Neljässä keskimmäisessä akselissa oli paripyörät. Vanhin Kärcher Saarijärvellä Vuoden 2024 tammikuussa Suomen Kärcher julisti kilpailun, jossa etsittiin Suomen vanhinta Kärcher-kuumavesipesuria. 50-luvun lopulla Kesko myi konetta nimeltä Gleaner A. Vaunussa oli kaasu-nestepainejousitus. Kärcher Oy aloitti toimintansa vuonna 1986, jonka jälkeen kuumavesipesurit alkoivat yleistyä Suomessa. Karhun vetäjinä käytettiin kaksija kolmi akselisia Sisuja. Rautatievaunu vedettiin karhun kyytiin vetoauton vintturilla nostoramppeja pitkin. Viime numerossa Hammin hämmästyttänyt lavetti on saanut selityksensä. Pesuri ostettiin Neilokselle 90-luvulla, ja se pesee yrityksessä edelleen muun muassa autoja ja maansiirtokoneita. Kuljetusvärkin tarkoitus oli jäänyt Hammille arvoitukseksi. Mitkä olivat Kurpan konepajan tunnetuimpia koneita. Voittajaksi löytyi saarijärveläisen lossivalmistaja Neiloksen Kärcher HDS 1200S vuosimallia 1979. Usein sitä varten oli käytössä erityinen korotettu ja ilman päätepuskinta oleva kuormausraide, jonka jatkoksi lavetti työnnettiin ja kuormattava vaunu voitiin suoraan painaa kyytiin. Mikä oli Intian ensimmäinen traktorivalmistaja. Rautatievaunut maanteillä Viime numerossa ruosteruhtinaamme Joona Hamm hämmästeli Luulajassa Norbottenin rautatiemuseossa havaitsemaansa kumipyöräistä lavettia. Millä paikkakunnalla valmistettiin Fiskars-kaivinkoneet. Toista karhua oltiin hankkimassa alkuvuonna 1967, mutta Erikoiskuljetus joutui talousvaikeuksiin ja sen toiminta loppui. Mistä juontuu hitsausmenetelmän lyhenne MIG. Kisaan löytyi kuitenkin useampiakin Kärcherin Suomen-osaston perustamista vanhempia koneita. Lavetin runkopalkkien selkämykset ovat normaaliraiteen raideleveyden mukaisella etäisyydellä toisistaan, sisäpuolelta hieman yli 1 435 mm. Täällä Culemeyer sai ristimänimekseen vaunukarhu ruotsalaisen vagnbjörnnimen mukaan. Lavettia voitiin käyttää myös veturien tai työkoneiden siirtämiseen tai muiden raskaiden taakkojen, kuten muuntajien kuljettamiseen. Minä vuonna Agcosta tuli Valtran omistaja. Se operoi pääasiassa Helsingin sisällä mutta piipahti joskus Porvoossa saakka Nesteen jalostamolla. 9. 3. 8. Ne muodostavat raiteen, jolle kuljetettava vaunu voidaan vetää. Mikä on purse. 6. Onko kyseessä tasavirtageneraattori, jos ankkuri pyörii ja magneetit pysyvät paikallaan. Jokioisten Museorautatiellä on nähtävissä lavettivaunu vastaavalla idealla. Suomessa on ollut 60-luvulla Culemeyer-vaunu käytössäkin. Helsinkiläinen Erikoiskuljetus Oy hankki sellaisen vuonna 1964. 4. Se ei kuitenkaan ole kumipyörillä vaan kiskopyörillä. 1/2025 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. 1. 2. Kiitoksia Heikille näistä tiedoista. Sääntöjen mukaan pesurin tuli olla edelleen toiminnassa. Alkuperäinen saksalainen innovaatio on Culemeyer Strassenroller. Moottori käyttää pumppupyörää, jolta tuleva nestevirtaus suunnataan johtopyörällä voimansiirtoon kytkettyyn turbiinipyörään. Kuvan vaunu voi joko olla sieltä tai sitten se on Ruotsissa kotoisesti valmistettu. Helsingin Pitäjänmäellä Esabin tehtailla vaunukarhu oli tuttu vieras
Mikko osallistuu vuosittain Saimaan höyrylaivatapahtumiin ja tekee Savonlinnassa kesäisin museolaivaristeilyjä. Sillä ehti olla monta omistajaa. Kalliin kaikista työvälineistä, ihminen, samoinkuin kaikki museoesineet ovat vaihdettavat uusiin, ajanmukaisiin työkaluihin ja koneisiin. Momentinmuunnin 9. Höyrylaivojen ystävien, Museoviraston ja Helsingin yliopiston Savolaisen osakunnan ansiosta laiva välttyi romuttamiselta 1960-luvun lopussa, kun tervahöyryjen aika alkoi olla ohi. 10 1/2025 No _ . Mikolle viime kesän kohokohta oli osallistuminen Lappeenrannan Kesäregattaan. Vuonna 1970 yhtiö lahjoitti aluksen Savonlinnan kaupungille, ja viime vuosikymmenet se on ollut osana Riihisaaren museohöyrylaivastoa. Olavinlinnan kansallismaisemassa sijaitseva Riihisaari pitää laivaston lisäksi yllä myös höyrylaivoihin liittyvää aineetonta kulttuuriperintöä, kuten museoalusten huoltoon, kunnostukseen ja liikkumiseen tarvittavaa osaamista. Eicher 10. RAUTAKOSKI ETELÄ-POHJANMAAN MAANVILJELYSSEURAN ISÄNTÄPÄIVILLÄ VUONNA 1920 Savonlinnan museo ja museohöyrylaiva Mikko palkittiin Suomen Höyrypursiseura palkitsi Savonlinnan museo Riihisaaren ja sen museohöyrylaiva Mikon Vuoden varustamo -palkinnolla. 2003 6. Siellä laivavanhuksesta kuvattiin myös pian ilmestyvää dokumenttielokuvaa. Katkomattomien runkojen juontamiseen eli perässä vetämiseen tarkoitettu metsätraktori 2. 1920-luvulla aluksen kotisatamana oli muutaman vuoden ajan Tallinna. E. Mara-salaojakoneet 8. KOEASEMAN JOHTAJA A. Mikko on viimeinen säilynyt esimerkki Saimaan suuresta tervahöyrylaivastosta. Englannin sanoista Metal Inert Gas (metalli, reaktiokyvytön kaasu) 5. Saimaan lisäksi se kulki niin Suomen, Viron ja Latvian rannikoilla, Syvärillä ja Laatokalla sekä Tanskan ja Ruotsin vesillä. Viime vuosina Mikossa on toteutettu onnistuneesti suuri määrä tärkeitä kunnostustöitä, ja se on paremmassa kunnossa kuin vuosiin. Kesän 2024 koho kohta oli osallistuminen Lappeenrannan Kesäregattaan, jonka yhteydessä aluksesta kuvattiin myös pian ilmestyvää dokumenttielokuvaa. Se on viimeinen lajissaan, sillä muut Saimaan tervahöyryt ovat tuhoutuneet. Porvoossa 4. On Vanhaa Vanhaa && visaista visaista TEKIJÄN SUUSTA On syytä huomauttaa monille maanviljelijöille, että nyt on aika viedä vanhat sirpit, käsiharavat ja varstat museoon ja ottaa käytäntöön hevosharat ja hevosharavat, niittokoneet, haasiat, seipäät ja puimakoneet, sillä niiden tuottama säästö ja muu hyöty on niin suuri, ettei meillä enää ole varaa sitä menettää. Saimaan purjehdusmuseoyhdistys on ollut tärkeässä roolissa Mikon vaiheissa, ja myös Pyhän Olavin Kilta on ollut mukana tukemassa Mikkoa. Puurunkoinen ja rautakaarinen s/s Mikko on osa Savonlinnan museon museohöyrylaivastoa. Pisimpään se oli yhtäjaksoisesti samalla omistajalla, kun se oli rahtilaivana Enso-Gutzeit Oy:llä 1937–1970. 115. Tervahöyryksi on perinteisesti kutsuttu puurunkoista rahtialusta eli höyrylotjaa, jonka runko on tervattu. On laajan joukon ja monien eri tahojen ansiota, että Mikko on työuransa jälkeen säilynyt museolaivana näihin päiviin asti. Savonlinnan museo yhteistyökumppaneineen haluaa jatkaa pitkäjänteistä työtä pitämällä museotervahöyryn toimintakuntoisena ja pinnalla myös vastaisuudessa. VASTAUKSET 1. Valusaumasta tai puristimen muottien välistä tunkeutuneen aineen muodostama särmä 7. Leikkuupuimuri 3. Mikko on rakennettu Savonlinnan konepajalla 1914, ja se sai alun perin nimekseen s/s Ensi
AUTONRENKAIDEN VULKANOINTIA SUOMEN GUMMITEHDAS OY:N TEHTAALLA NOKIALLA VUONNA 1933. M U SE O VIR A ST O / H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A / A A R N E PIE TIN EN 1/2025 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 11
Teksti: Kari Mattila · Kuvat: Virpi Miettinen K un matkaa Kalkkisista pohjoisen suuntaan muutaman kilometrin, kääntyy kapealle soratielle ja ajaa kumpuilevaa maastoa metsän halki, saapuu lopulta satavuotiaan maatalon pihamaalle. Traktorista olisi apua moneen lähtöön. Kauppoja kätellessä oli selvää, että töitä tulisi piisaamaan. Monikäyttökone Valmet tuli taloon ilman työkoneita. Etsittiin silloisen mieheni kanssa pientä punaista mökkiä, mutta ihastuin sitten isoon vaaleaan hirsitaloon. Pistäydytään paikan päällä utelemassa, kuinka yhteiselo Valmetin kanssa on sujunut. Asikkala TÄSTÄ EN LUOVU VALMET 565 1965 Asikkalan Kalkkisten kylässä pitää majaa tomera nainen, joka on touhunnut päivittäisiä askareita samalla hytittömällä traktorilla ympäri vuoden yli kahden vuosikymmenen ajan. Valinta osui kovia kokeneeseen ja huonosti pidettyyn 565-Valmetiin, joka seisoi jouten läheisellä maatilalla. Tässä ei ollut vesiä eikä viemäröintejä eikä kunnon sähköjäkään, mutta runko oli hyvässä kunnossa”, Katja tarinoi. Tilan ostanut piti metsät itsellään ja myi minulle 2,5 hehtaaria maata ja rakennukset. ”Tämä oli sellainen rappiotila, joka pakkohuutokaupattiin. Pari ensimmäistä vuotta Katjan mies oli trak torin pääasiallinen käyttäjä, ja hoiti lu mi työt ja muut konevoimaan nojaavat as kareet. ”Hän ei rakennushommia jaksanut ja läh ti. Ympäristö ja rakennukset ovat muuttuneet sitten 2000-luvun alun, jolloin Katja hankki tilan itselleen. Täällä Katja Alakokkare elää kahden poikansa kanssa työntäyteistä arkea. ”Se oli tähän traktoriin liian iso, eikä avotraktori muutenkaan sopinut linkoamiseen, kun lunta pöllysi välillä aika lailla.” Lisälaitevalikoimaa kartutettiin ensin hankkimalla lana, sitten kivipiikki, kyntöaura, peräkärry ja takakauha. 12. Minä jäin tänne raskaana yksin, ja niin sitä piti ruveta tekemään itse kaikki hommat.” Katja Alakokkare hankki Valmetinsa vuosituhannen alussa, ja kone on palvellut siitä lähtien ympärivuotisena monitoimilaitteena. Ensimmäiseksi siihen hankittiin tuliterä lumilinko, joka tosin myytiin pian eteenpäin
”Kaikkea mahdollista on tullut parinkymmenen vuoden aikana Valmetin kanssa tehtyä.” 13
Etteivät kaikki hommat olisi kiinteistöhuollon tai jonkun muun hoitamia. Tukkikärryä Katjalla ei ole, mutta sellaisen saa naapurilta tarvittaessa lainaan. ”Kaikkea mahdollista on tullut parinkymmenen vuoden aikana Valmetin kanssa tehtyä. Yksinkertainen kone on helppo pitää kotikonstein työkunnossa. Myös ulkohuussi tuli siirrettyä Valmetilla.” Pitää olla raskasta 1960-luvun työkone on raskaskäyttöinen ja epämukava laite. On kuskattu risuja, tukkeja, kiviä, hiekkaa, tiiliä ja kaikenlaisia tavaroita. 7,50–16, takana 12,4–32 (Katjan traktorissa 14,9/13–24) HYDRAULIIKKA tuotto 18 litraa minuutissa, nostovoima 1?350?kg VOIMAN ULKOSTULOA 540 kierrosta minuutissa OHJAUS mekaaninen MITAT paino 1?900 kg, korkeus 138?cm, pituus 300?cm, akseliva?li 190?cm 14 VALMET 565 1965. Se on monelle jo ongelma, kun ei tarvitse miettiä eikä tehdä mitään. Luulenpa, että täällä Suomen maassa moni olisi korvien välistä terveempi, jos joutuisi tekemään elämänsä eteen jotakin. tunnissa JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessa. VALMET 565 MOOTTORI Valmet 310 A, kolmisylinterinen nesteja?a?hdytteinen dieselmoottori iskutilavuus 2?685 cm3, sylinterin halkaisija 100 mm, iskun pituus 114 mm teho 52 SAE-hevosvoimaa, 2?250 kierrosta minuutissa VAIHTEET 6+2, 2ja 3-vaihde seka. Haaveileeko Katja modernimmasta traktorista. Aiemmin pidin hevosia, silloin oli paskanajoakin. ryhma?vaihde synkronoitu NOPEUDET 3,3–34,2 kilometria. On tehty lumitöitä, lanattu teitä, maata muokattu ja vedetty kiviä pellosta. Vastaan aina, että ei käy.” Hiki tulee Valmetia pyöritellessä. Mutta luulisi edes hytin olevan Katjan toivelistalla, onhan avokonttori etenkin talvisin perin viileä työympäristö. ”Sellainen on hyväksi. ”Kytkinkin on niin raskas, että melkein pitäisi seistä siinä polkimen päällä, ja kun ei meinaa siihen kunnolla edes yltää.” Mutta Katja tykkää rankasta työstä. Kaikki on liian helppoa, ja pitää oikein keksiä mihin ajan saisi kulumaan.” Näinhän se. Vuosien saatossa Valmet on tullut omistajalleen tutuksi. Sellaisesta Katja ei kuitenkaan haaveile pienen kokeilun jälkeenkään. Takakauha on ollut kovassa käytössä, ja sen avulla on kuskattu vaikka mitä. ”Nuorempi poika joskus ehdottelee, että hankittaisiinko semmoinen tai tuommoinen hienompi traktori. Niitä hommia onkin sitten riittänyt
Se meni monta vuotta käytössä. Kolme miestä katsoo ja kuuntelee eikä kukaan ymmärrä, mitä selitän. Kuljettajien kanssa on joskus eri juttu. Ei sieltä näe oikein mitään. Ei naisen tartte tietää!” Tehdessä sattuu ja tapahtuu Traktoriin voi siis luottaa tilanteessa kuin tilanteessa. Menin Sysmän Agrimarketiin kysymään varaosaa. Perälevy on aiemmin ollut Katjan äidin Valmet 502:n perässä. ”Löysin tallista jonkin auton nivelen ja siitä rakensin sopivan varaosan. Välillä intoa on liiankin kanssa. Se oli kyllä heikko hetki.” Pitkän yhteisen taipaleen aikana traktorin ja omistajan välille on muodostunut luja ja lämmin suhde, jonka myötä vanha Valmet on päässyt raadannan ohella maistelemaan harrastekoneen osaa. Tauti iski minuun siinä auratessa, oksennus lensi, ja tuntui, että taju lähtee. Toisaalta termitkään eivät tule tu tuiksi, kun tekniikan kanssa ei tarvitse painia. Vaan on Katjallakin ollut taistelunsa. Katjan nuoremmasta, nyt 13-vuotiaasta pojasta on kuoriutumassa innokas traktorimies. Ei auttanut kuin puristaa traktorin rattia. Monellahan siellä on hienosti kunnostetut traktorit. Kone on toiminut aina, ja jos jotain pientä vaivaa on joskus ilmaantunut, korjauskin on onnistunut helposti. ”Polkjärventien Potrat -kerho on järjestänyt vuosittain ajotapahtuman, johon olen Valmetilla osallistunut jo monta kertaa. Molemmat pojat kärvistelivät noroviruksen kourissa, mutta pakko oli lähteä vetämään sohjo pois. En tykännyt siitä traktorista yhtään, kun se oli kopillinen. Avotraktori on niin mukava, kun näkee missä pyörät menevät.” Tiskiltä talliin Katja on ollut Valmetiin enemmän kuin tyytyväinen. Lopulta tarvittiin naapurin isäntä kiskomaan neliveto-Casellaan poika ja traktori tasaiselle. Hiljattain poika kokeili, kuinka Valmetin takapyörät saa kunnolla ruopimaan. Apulaitteita on kertynyt moneen lähtöön. Kerran vuodessa Valmet saa kokeilla harrastetraktorin osaa. Operaatio sujui niin hyvin, että traktori kaivautui maastoon mahaa myöten. En tiennyt sen nimeä, enkä tiedä vieläkään. Yksinkertaisuudessa on kiistattomat etun sa. Ajattelin, että eiköhän tämä ole tässä.” Katja päätti selviytyä itse ja paineli kotiin. ”Kerran hajosi nostolaitteesta jokin osa. ”Kerran oli kevätsohjoa tiellä niin, ettei siinä autolla päässyt. ”Löysin tallista jonkin auton nivelen ja siitä rakensin sopivan varaosan.” ”Kerran aurasin tietä naapurin 702-Valmetilla. Tässä Katja porhaltaa Polkjärventien Potrat -kerhon ajotapahtumassa kesällä 2017. Osaan kehitellä ja korjata, mutta en osaa selittää enkä muista osien nimiä. Minä selitän ja piirrän siinä tiskillä. Minä menen sitten tällä pörisevällä ja ruosteisella mukana.” 1/2025 15
Maastokelpoinen GAZ-63 on meillä melko harvinainen, mutta tutulta armeijaautojen harrastajalta sellainenkin löytyy. 16. Molempiin otettiin mallia amerikkalaisista autoista käytännön syistä. VETÄVÄMPI KATSI GAZ-63A 1966 Suomessakin hyvin tutulla GAZ-51:llä oli nelivetoinen kaksoisveli
Vähäkyrö 17
Ei tarvitse palauttaa Yhdysvaltojen vuonna 1941 aloittama LendLease-ohjelma tarkoitti käytännössä sotamateriaalin lähettämistä ulkomaille ilman sen parempia rajoituksia. 18 GAZ-63A 1966. Suuren autotehtaan uusien kuorma-autojen suunnittelua jatkettiin lyhyen katkon jälkeen vielä sodan aikana. Työ oli siis jo pitkällä, kun sota alkoi. Ainakin tässä tapauksessa löytyy kuitenkin useita järkisyitä sille, miksi GAZilla ei aloitettu suunnittelua aivan tyhjästä. Lisäksi Fordilta tuli samassa kaupassa lisenssioikeudet Aja AAmallien valmistukseen sekä osat ensimmäisten sarjojen autoihin. Uuden nelivetoisen kuorma-auton prototyyppi tehtiin jo tammikuussa 1943 ja takavetoisen maaliskuussa 1944. Lend-Lease-ohjelman nimi viittaa lainaamiseen ja vuokraamiseen. Kansankomissaarien neuvosto eli maan hallitus antoi vuonna 1943 käskyn luoda uudet autot sodanjälkeistä aikaa varten. Toisen maailmansodan aikana NL sai USA:lta noin 17,5 miljoonaa tonnia materiaalia, jonka arvo nykyrahaksi muutettuna olisi noin 148 miljardia dollaria. Silti 20-luvulla suunniteltu auto alkoi jäädä ajastaan jälkeen. Helpointa oli neuvostoihmisen kirjata amerikkalaislainat sotatappioiksi ja toimittaa ne käyttöön jonnekin syrjäseudulle, josta jenkki ei niitä jaksanut lähteä etsimään. Ison-Britannian ohella Neuvostoliitto hyötyi eniten näistä toimituksista. Hyvin yleinen auto katosi yhtä nopeasti kuin oli ilmaantunutkin, kun länsiautoja alkoi saada. Jakolaatikosta lähtee kardaanit etuja taka-akseleille. 30-luvun jälkipuoliskolla ??-kuormurin moottori päivitettiin tehokkaampaan. Laatikossa on maastovaihteisto. A-Fordin tilalle 1930-luvun alussa Venäjälle noussut valtava GAZ-autotehdas oli amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten yhteishanke. Mukana olivat Fordja Austin-yhtiöt ja Albert Kahnin arkkitehtitoimisto. Vaan eipä jenkkien sotatavarasta taidettu juuri vuokraa maksaa. Jälkimmäisen pohjalta tehtiin vielä lyhyemmän akselivälin malli ja kolmiakselinen jokapyörävetoinen versio, joista molempia käytettiin pohjana parin panssariauton prototyypeissä. Tämän auton ohjaamossa on oma kahvansa pumpulle, ja sen vivusto tulee myös jakolaatikkoon. GAZin maastokelpoisista kuormureista meillä yleisin taisi olla 60-luvulla esitelty lyhytnokkainen GAZ-66. Moni Chevrolet, Ford, GMC ja Studebaker jatkoi palvelustaan vielä siviilissä sodan jälkeen. Laatikosta on siis otettu voima pumpulle, jolla todennäköisesti on pumpattu typpeä. Teksti ja kuvat: Mika Rassi 50 -luvulla neuvostoliittolainen GAZ51-kuormuri eli lyhyen kukoistuskauden Suomen teillä. Mutta sen edeltäjä, GAZ-51:n kanssa 80-prosenttisesti yhteneväinen maastokuormuri GAZ-63 onkin harvinaisempi tapaus. Muistellaanpa, mistä GAZeissa on kyse, ja tutkitaan yhtä neliveto-GAZia ajo-ominaisuuksia myöten. Eikä sitä liioin palauteltu rapakon taa. Kahvipöytäkeskusteluissa todetaan usein tällaisen esikuvien käytön olevan suorastaan itänaapurin kansanluonne ja kielivän sikäläisen insinööritaidon puutteesta. Kuorma-ja maastoautoja tuli noin 400 000 kappaletta. Uuden nelivetoisen kuorma-auton prototyyppi tehtiin tammikuussa 1943 ja takavetoisen maaliskuussa 1944. Vielä ennen toista maailmansotaa saatiin valmiiksi koekappaleet sekä uudesta takavetoisesta kaksiakselisesta kuorma-autosta että vastaavasta nelivetomallista
Kuskin penkin alla lymyää polttoainesäiliö. Kenties on haluttu pelata varman päälle, kun auto on ollut tekemisissä ohjuksiin pumpattavien kaasujen kanssa. GAZissa on mukavat istuimet mutta katto matalalla. Vinssi keulalla tuo autolle 27 senttiä lisää pituutta ja 240 kiloa lisää painoa perusmalliin verrattuna. 1/2025 19. Pakoputki kulkee vasemmalle eteen
Venäjän armeijaa ne palvelivat 90-luvulle asti. Toisaalta Viisykköstä valmistettiin miltei kymmenen vuotta pidempään. 63:n seuraajaa GAZ66:tta taas tehtiin yli 30 vuotta ja miltei miljoona kappaletta. Herkkua monenlaista Nelivetoauton perusmallista tehtiin aimo liuta erilaisia muunnelmia. Näitä panssari-GAZeja tehtiin kymmenen vuotta ja noin 8 500 kappaletta. 20 GAZ-63A 1966. Niinpä autosta tehtiin 50-luvulla versio 63V, jossa pyörät olivat leveämmällä. Nämä autot ja lisäksi Fordin sotamallia koottiin GAZin tehtaalla. Vuoden 1943 kokeissa GAZ-63:n prototyypit päihittivät sen miltei kaikissa koetilanteissa. 63:n alustalle tehtiin rekanvetäjää, linjaautoa ja telastolla varustettua lumi kulkijaa. GAZ-63A:n pohjalta tehtiin 40-luvun lopussa vinssillä varustettu panssariajoneuvo BTR-40. Siitäkin oli monenlaisia versioita, avoimella miehistötilalla tai suljetulla panssarikorilla sekä erilaisella aseistuksella. Epäilemättä hyvä tuntemus amerikkalaisten autojen rakenteesta ja ominaisuuksista oli syynä siihen, että juuri Letukan G7107 otettiin myös GAZin uuden nelivetokuormurin vertailukohdaksi. Rekanvetäjässä oli muista malleista poiketen ja amerikkalaisten esikuvien mukaan takana paripyörät. Neuvostoliittoon tuli paljon Chevrolet’n G7107ja G7117-malleja: kaikkiaan niitä tehtiin 112 879 ja itänaapuriin niistä lähetettiin noin 47 700. GAZ-63:n valmistusmäärä on 474 464. Kaikkein yleisin on tämän artikkelin mannekiinimalli 63A, jossa on vinssi nokalla. Kuorma-autojen lisäksi samalla tehtaalla luotiin samaan aikaan muun muassa GAZ-M-20 eli Suomessakin tuttu Pobeda. GAZ-63A MOOTTORI GAZ-11A, kuusisylinterinen kaasutinmoottori, sylinterin halkaisija 82 mm, iskun pituus 110 mm, iskutilavuus 3,49 litraa, teho 70 hevosvoimaa 2?800 kierroksella minuutissa KYTKIN kuiva yksilevykytkin VAIHTEET 4+1 ja kaksiportainen aluevaihteisto VETOTAPA 4x4, etuveto kytkettävissä pois päältä JARRUT hydrauliset rumpujarrut kaikissa pyörissä RENKAAT aluksi 9,75–18, 1950-luvun puolivälistä lähtien 10,00–18 MITTOJA pituus 5?800 mm, leveys 2?200 mm, korkeus 2?185 mm, maavara 277 mm, akseliväli 3?300 mm, kokonaispaino 3?520?kg, kantavuus kaksi tonnia MUUTA suurin nopeus 65 km/h, vakiovarusteena vinssi Konepeiton alta löytyy Dodge D5:ssä käytetyn moottorin kopio. Jenkkiautot toimitettiin osina. GAZ-51 on esitelty Vanhojen Koneiden numerossa 8/22. Uusia autoja esiteltiin isä aurinkoiselle ja muille neuvostojohtajille Kremlissä kesällä 1945. Ilmeisesti hyväksyvä murahdus tuli ja Siperialta vältyttiin, sillä GAZ-51-mallia alettiin valmistaa sarjassa vuonna 1946 ja GAZ-63:a vuonna 1948. Maantielle tarkoitettu yhden vetävän akselin auto oli sittenkin Neuvostoliitossa halutumpi kuin monessa paikassa etenemiskykyinen neliveto. Sen lisäksi 63:n alustalle tehtiin niin rekanvetäjää, linja-autoa kuin takapyörien asemesta telastolla varustettua lumikulkijaa. Niinpä oli järkevää ryhtyä valmistamaan sellaisia uusia autoja, joiden kuluvimpia osia voitiin ainakin tietyin muutoksin käyttää myös lainaohjelmalla saaduissa vanhoissa ajoneuvoissa. Niinpä siellä oli jo tutustuttu hyvin läheisesti tällaisten kuormureiden kokoonpanoon. Autosta ovat aiemmat omistajat vaihtaneet öljykylpyisen ilmanpuhdistimen toisenlaiseen ja rakentaneet omat huohotinsysteeminsä. Yhtenä 63:n huonona puolena maastoajossa pidettiin kiikkeryyttä, joka johtui verrattain korkeasta painopisteestä ja kapeasta raidevälistä. 63:n tekoaika oli koko lailla tasan 20 vuotta välillä 1948–1968. Se on vähän verrattuna esimerkiksi takavetoiseen sisarmalliin GAZ-51:een, jota tehtiin yli kolme miljoonaa kappaletta. Autot olivat tietysti kärsineet rintamalla, ja varaosia tarvittaisiin muutoinkin
Ohjaamossa tosin keskimittaisetkin ihmiset lyövät pomppiessaan herkästi päänsä kattoon. Juha osti auton Erkiltä 25 vuotta sitten. Normaalisti GAZissa on kaksi polttoainetankkia, yksi takana rungossa ja yksi kuljettajan istuimen alla. Kytkemme suomenkielisen kaavion mukaan maastovaihteen ja nelivedon päälle. Todennäköisesti siinä on ollut laitteisto jonkin hapettimen, esimerkiksi typen kuljettamiseksi ja pumppaamiseksi ohjuksiin. Huudon hävinnyt mies oli nykyisen omistajan Juha-Matti Atilan isä Olavi ja voittaja Olavi Mustajärvi. ”Aina satanen sen päälle, mitä tuo mies huutaa”, Juha kertoo Mustajärven persoonalliseen tapaansa tarjonneen. 51:n ja 63:n moottorit poikkeavat sikäli aiemmista, että niiden puristussuhdetta on hieman kasvatettu ja sylinterikansi on alumiinia pataraudan sijaan. Kauppa olikin lopulta kannattavampi niin, sillä hinta oli huomattavasti pienempi kuin huutokaupassa. Kun ilmavirta kaasuttimessa kasvaa tietyn pisteen yli, jousi kääntää kaasuläppää ja rajoittaa virtausta. Toinen moottorin erikoisuus piilee kaasuttimessa mallia K-22G. Senkin palvelukseen niitä tuli vähän ja käytännössä vain muiden kalustohankintojen mukana. Epäilemättä se pitäisi ajaa aika kallelleen, että sen saisi nurin, oli päällirakenne millainen hyvänsä. GAZ on moneen vanhaan kuormuriin verrattuna sikäli helppo ajettava, että vaihdevivut ovat mukavasti käsillä eikä niiden käyttö vaadi suuria venytysliikkeitä. Tästä autosta on poistettu rungon tankki, jotta on saatu tilaa nykyiselle lavarakenteelle. Alaimukaasuttimessa on kierrosten rajoitin. Pitkittäiset lehtijousipakat tuntuvat ainakin ilman kuormaa aika jäykiltä. Sen ensimmäinen suomalainen omistaja on ollut puolustusvoimat. Kaasutin rajoittaa G AZ-63:n moottori on monessa muussakin neuvostovehkeessä käytetty laiton Chrysler-kopio. Lisäksi Erkki oli tällä välin rakentanut autoon lavan. Auton edellinen omistaja Erkki Rinne ja nykyinen omistaja Juha-Matti Atila neljännesvuosisata sitten, kun kiesi vaihtoi isäntää. Kynnökselläkään ohjaus ei lyö lainkaan näpeille, ja rattia pyörittää melko vaivatta neliveto päällä. Niitä käytti lähinnä puolustusvoimat. 1/2025 21. Mustajärvi myi auton Merikarvialle, ja sieltä se kulkeutui Vaasaan Erkki Rinteelle. Kun ilmavirta ylittää rajan, jousi (23) sulkee kaasuläppää (22). Toukokuussa 1995 armeijan huuto kau passa kaksi ostajaa kävi autosta ankaran huutokilvan. Hetken tutkistelun jälkeen todistamme kokemusperäisesti, että päällä on ajovaihteet eikä etupää vedä. Vakaammalta GAZ tuntuu kuin vanha kotimaansa, jota sentään aika moni taisi luulla kaatumattomaksi. Aina satanen päälle GAZin nelivetoversio jäi Suomessakin harvinaisuudeksi. GAZin epävakaudesta ei pellolla synny käsitystä. Enemmän iskunvaimennusta saamme hyvin jousitetuista istuimista. Mannekiiniautomme on vuonna 1966 val mistettu GAZ-63A eli vinssillä varustettu versio. Samaan rakenteeseen perustuvia erilaisia moottoreita tehtiin Gorkin tehtaalla 1930-luvulta lähtien ja vielä Neuvostoliiton romahdettuakin. Se on muutoin aivan samanlainen kuin muutkin tässä moottorissa käytetyt kaasuttimet, mutta siihen on rakennettu kierroksia rajoittava mekanismi. Kaavio on väärin päin. Mutta auto ei etene hangessa mihinkään. Ja sitten ratin taa Käymme Atilan kanssa GAZilla koeajolla lumisella kyntöpellolla. Kierroksia kone kerjää pysyäkseen liikkeessä. Maastossa auto varmasti onkin hauskempi ohjattava kuin ahtaissa risteyksissä ja liikenneympyröissä. Oikeilla asetuksilla ajoneuvo liikahtaa lumessa leikiten. Perinteisen lavarakenteen on tehnyt edellinen omistaja
Kiteen Tolosenmäellä pääseekin oikeasti tutkimaan, kuinka tiekarhut ovat seitsemässä vuosikymmenessä kehittyneet. KITEELLÄ KIRKASTETTU LOKOMO TERÄSKARHU 12 1954 Oman aikakautensa edistyksellisiin tie höylä malleihin kuuluva Teräskarhu palautui uutuuden loistoonsa, kun Veekmasin verstaalla laitettiin hihat heilumaan. 22
Kitee 23
Malleja oli kaksi, yhdeksän tonnia painava Teräskarhu 9 ja 12-tonninen Teräskarhu 12. Nopeasti mukaan tulivat tehtaan muutkin valmisteet, kuten kaivinkoneet, jyrät ja tiehöylät. Lokomo aloitti standardointiin perustuvan sarjatuotannon vuonna 1949 kivenmurskauskoneista. Teräskarhun runko, teräpöytä, moninaiset työlaitteiden hammaspyörien kotelot ja jopa emäterä valmistettiin valamalla. Lokomo oli teräsvalimo, joten Tampereella oli valumuotit runko-osien lisäksi erilaisille koteloille, teräpöydälle sekä työlaitteille aina repijää ja emäterää myöten. Murskaimista tuli Teräskitoja, kaivin koneista Teräsmiehiä – ja tiehöylistä Teräskarhuja. Teksti: Kari Ruusunen · Kuvat: Mika Rassi S uomessa sodan jälkeisen teollisuuden punaiseksi langaksi muodostui voimasana standardi. Ne olivat ensimmäisiä Euroopassa valmistettuja tiehöyliä, joissa oli yksipalkkirunko, tandemveto öljykylvyssä olevin hammaspyörin, koneellisesti toimiva työlaitteiden käyttö ja säätö sekä koneen takaosaan sijoitettu dieselmoottori. Vaikka lopullinen tuote olikin hyvä, ei sen synnytys kuitenkaan ollut täysin kivuton. Moottori ei ole höylän alkuperäinen, se on jossain vaiheessa uusittu. Järnefelt sanoi Teräskarhun prototyypistä: ”Tiehöylän piti olla karhu, mutta se kulki kuin koira. Lokomon konepajan teknillinen johtaja Klaus A. Sen perustaja Esa Halttunen on tuttu mies Vanhojen Koneidenkin sivuilta, sillä Esa harrasti innokkaasti vanhoja masiinoita. Markkinoinnissa tuotenimikkeille otet tiin käyttöön yhtenäinen etuliite teräs, jo ka selkeästi kuvasi yhtiön toimialaa ja sa mal la loi mielikuvan tuotteiden lujuudesta. Susi karhun vaatteissa Ensimmäiset Teräskarhu-moottoritiehöylät, kuten valmistaja niitä tuolloin kutsui, valmistuivat vuonna 1950. Esalta pojalle Pohjois-Karjalassa Kiteellä toimii Poh joismaiden ainoa tiehöylien valmistaja Veekmas Oy. 24 LOKOMO TERÄSKARHU 12 1954. Lopulta kun sitä tarkemmin tutkittiin, se olikin susi!” Kommentti johtui siitä, että prototyypin etuja takapyörät kulkivat eri linjassa. Teräskarhut olivat edistyksellisiä. Kuljettajalle tarjottiin ovilla, ikkunoilla ja pehmustetulla penkillä varustettu ohjaamo. Teräskarhun voimanlähteenä on Perkins-diesel, ja se oli jo höylän Kiteelle tullessa hyvässä iskussa. Valuosat antavat Teräskarhulle hieman karhean ulkonäön
Tieliikenteeseen vakuuttamisesta kertoo puolestaan takaikkunan vieressä näkyvä mopon rekisterikilpi. Takana huomio kiinnittyy korkeaan ja kapeaan konekoppaan. Eräs moderneista ratkaisuista oli tandemveto, jossa on öljyssä kylpevät hammaspyörät. Tämän tiedon mukaan sillä on tehty tienpohjia suurelle kaivinkoneelle, joka on vaatinut vaaterissa olevan alustan liikkumiseen ja työskentelyyn.” Jarno ottaisi kiitollisena vastaan lukijoiden tietoja Karhun liikkeistä. Nämä molemmat ilmenevät hienosti Veekmasin tontilla, sillä pihassa on jo tovin komeillut kunnostettu Teräskarhu. Moottoripukki näyttää hieman itsetehdyn oloiselta, joten en ole varma, onko alkuperäinen moottori ollut Perkins vai joku muu”, Jarno miettii. “Isä sai vinkin, että huutokaupat.comissa tämä oli myynnissä, ja siitä hän sitten innostui. Runko ei ole kuitenkaan yhtenäinen – siitä löytyy hitsaamalla tehtyjä liitoskohtia. Teräskarhun rakenne on nykyhöylistä poikkeava, sillä runko on valettua terästä. Se on Teräskarhuissa luonnostaankin tiukka, mutta Jarno tuumii, että ohjaussimpukka pitää tarkistaa. Siitä vihjaisi koneen suhteellisen hyvä yleiskunto. Käännön vaihteistolle menevä akseli pyörii, mutta liike ei välity kohteeseen. Tampereella Lokomon konepajalla vuonna 1954 valmistenumeron 175 saanut tiehöylä on hieman arvoituksellinen taustoiltaan. Kotelo sisältää eräänlaisen vaihteiston, joka pyörii koneen käydessä. Esan poika Jarno Halttunen kertoo: “Mitään varmaa tietoa meillä ei Teräs kar hun alkuvaiheista ole. Muu voimansiirto oli ehjä, samoin nestekäyttöiset jarrut. Pientä puuhaa vielä löytyy ohjauksesta. Ilman hydrauliikkaa Teräskarhun ohjaamossa huomio kiinnittyy ohjauspyörän edessä olevaan koteloon, jossa on työlaitteiden hallintavivut. Osapuutteita ei juurikaan ollut. Laatikon kunnostuksen suoritti Veekmasin yhteistyökumppani. Teräpöydän kuulanivelkiinnitys rungon etuosaan on eräs yksityiskohta, joka on höylissä säilynyt muuttumattomana nykypäivään saakka. “Moottori on Perkinsin valmistama, mutta sen tyyppi ei minulla ole tiedossa. Höylän vaihteisto sen sijaan vaati purkamisen, sillä se hylki yhtä vaihdetta. Suuria teräsvaluosia löytyy tältäkin osastolta. Vuonna 1950 esitelty Teräskarhu oli eurooppalaisittain edistyksellinen. Tarkoitus oli kunnostaa Lokomosta yrityksen toimialaan sopiva veteraanikone.” Harvinaisen hyväkuntoinen Jarno epäilee, että karhun työurat edellisten omistajien palveluksessa ovat olleet varsin helppoja. Toinen huomiota vaativa paikka on terän kääntö. Tekniikasta tiedetään, että höylän moottori on jossain vaiheessa vaihdettu eikä sillä ole sen jälkeen paljoa ajettu. Hitsauskonetta ei ole tarvinnut kaivella esiin edes peltiosien korjaamiseksi, mikä kertoo, että höylää on säilytetty säältä suojassa. Eräs tarina kertoo, että höylä on hankittu Kemijoki Oy:n käyttöön. Käyttövoimansa se saa höylän lattian läpi tulevalla akselilla vaihdelaatikosta. Teräskarhun rakenne on nykyhöylistä poikkeava, sillä runko on valettua terästä. Keltaisen värisenä Kiteelle saapunut karhu hiekkapuhallettiin kauttaaltaan ennen kuin se ruiskutettiin alkuperäisen kaltaisella punaruskealla sävyllä. Lokomolla on ollut valumuotti myös emäterälle, mikä Jarnon mukaan on poikkeuksellinen ratkaisu höylän tärkeimmän osan valmistamiseksi. 1/2025 25. Ohjaamon puinen lattia sen sijaan uusittiin. Esan vuoro liittyä ikuisten joukkoon koitti lokakuussa 2023, mutta jälkipolvi pitää ansiokkaasti yllä niin liikekuin harrastetoimintaa. Salaperäisen ensiomistajan jälkeen se on kokenut ainakin pari välivaihetta ennen kuin jäljet päättyvät Kiteen Tolosenmäelle. Jarrut ovat nestekäyttöiset rumpujarrut
Kaikki tämä nykytekniikka on saatu varsin hyvin sullottua perinteisen olemuksen sisään katseilta suojaan. Vivuilla valitaan käyttövoima halutuille työlaitteille. Teräskarhun perusrakenne, runko, teräpöytä, voimasiirtoratkaisu, ohjaamo sekä takana olevan dieselmoottorin suoja ovat hämmästyttävän nykyaikaisen oloisia ollakseen jo yli seitsemänkymmentä vuotta sitten suunniteltuja. Höylän ajaminen tapahtuu kuin normaalilla kytkimellä varustetulla työkoneella. Ohjaamon koteloon käyttövoima tulee vaihdelaatikosta akselivälitteisesti lattian läpi. Rungon etuosan päällä on vaihteistokotelo, jossa pyörivä liike muuttuu repijää laskevaksi ja nostavaksi toiminnoksi. Myös varsien pallonivelissä oli hitsausjälkiä, mistä voi päätellä, että repijän sijaan etupyörien takana on alun perin ollut käytössä joku muu työlaite. Varustuksena Kiteen Teräskarhussa on emäterän edessä oleva, tiemaan pehmentäjäksi tarkoitettu repijä. Vaihteisto kojetaulussa T eräskarhussa ei ole hydrauliikkaa, mutta mekaaninen voima on osattu välittää nokkelin keinoin ja vielä muuttaa pyörivä liike suoraksi. Tämän voi pohjoismaiden ainoan tiehöylävalmistajan pihassa koneita vertailemalla kätevästi todeta. Repijän mukana tulleet tukivarret ovat hieman liian lyhyet eikä repijä sen vuoksi yllä maahan saakka. Teräskarhussa samassa paikassa on mekaaninen voimansiirto vaihteistosta perävälitykselle sekä kulmavaihteella varustettu akselivälitys ohjaamossa olevaan työlaitteiden käyttövaihteistoon. Niinpä ohjaamon lattialta löytyy kolme poljinta ja pitkä vaihdetanko, jolla käytetään synkronoimatonta vaihteistoa. 26 LOKOMO TERÄSKARHU 12 1954. Kotelossa olevilla vivuilla kytketään voima ohjaamon ulkopuolelle lähteville akseleille, jotka puolestaan pyörittävät työlaitteiden nostoa, laskua ja kääntöä ohjaavia pienempiä, rungon päällä erillisissä valukoteloissa olevia vaihteistoja. ”Tiehöylän piti olla karhu, mutta se kulki kuin koira. Käyttövoima ohjaamon vivuilta työlaitteille kulkee nivelakseleilla erillisten vaihteistojen ja välityssuhteiden kautta. Lopulta kun sitä tarkemmin tutkittiin, se olikin susi!” Nykyhöylissä ohjaamon etuosan alla sijaitsee tavallisesti käsijarrun rumpu tai levy. Suurimmat kehitysaskeleet tiehöyliin ovatkin tulleet ensin hydrauliikan ja nestekytkimen muodossa, myöhemmin sähköisesti esiohjatun hydrauliikan, can-väylän sähköjen ja moottoritekniikan huiman kehityksen myötä. Kuljettajan edestä löytyy kotelo, jossa on kuusi vipua ja sisällä hammaspyöriä. Kotelosta pyörivä liike välittyy ohjaamon edestä lähtevillä nivelakseleilla erillisille pienemmille vaihteistoille, joista nivelletyt vivut liikuttavat työlaitteita haluttuun suuntaan. Jarno kertoo, että tämä varuste seurasi höylän mukana mutta se vaikuttaa käyttämättömältä
Armeijan jälkeen vuonna 2000 aloitin kokopäivätoimisena työntekijänä. Lokomo-höylien historiaa löytyy Vanhojen Koneiden numerosta 4/2015. JARNO HALTTUNEN • tiehöylävalmistaja Veekmas Oy:n varatoimitusjohtaja • käytännön kokemus tiehöyläurakoinnista • tekee muun muassa uusien höylien testiajot ja niihin liittyvät korjauslistat ”Muutimme Kiteen keskustasta Tolosenmäkeen vuonna 1990. Teräskarhuja valmistettiin aluksi kahta eri tyyppiä; 9 ja 12. Numerot paljastavat koneiden painoluokan tonneissa. Nykyiseen työnkuvaani kuuluu käytännössä kaikki mitä tehtaalla tapahtuu”. Urakointityöt lopetimme 2000-luvun puolivälissä ja keskityimme pelkästään höylien valmistukseen. Siihen aikaan hoidin yrityksen toimialaan kuulunutta tiehöyläurakointia, jota olin tehnyt jo 1990-luvun puolella. 1/2025 27. Siitä lähtien olen tehtaalla ollut päivittäin
HYDRODINOJEN KANTAISUKKI SIMIT S.600 Torinolainen kuormurikuski sai tarpeekseen lapiotyöstä. Yksi Alppien kupeella syntyneistä kantaheimolaisista kuopii nyt Salpausselkien syrjää. Se on palvellut myös kilpa-ajojen mestaria. 28. Sen tähden me saimme hydraulisen kaivinkoneen
Loppi 29
Tänäkin päivänä moni hydrauliikan, lvi-puolen ja paineilmatoimilaitteen komponentti tulee sieltä. Toista aikaa Loppilaisen Jari Leinon noin 14-tonninen Suomi-Simit on nykyään ääriharvinainen säilyke. Vähän lähempää nähtynä ylävaunua liikuttaa samanlainen aksiaalimäntähydraulimoottori kuin telojakin. Mutta pyrähdys Simit-nimellä (Società Italiana Macchine Idrauliche Torino) tunnettujen kuopijoiden historiaan onkin toista maata. Näiden ja itse asiassa kaikkien hydraulisten kaivinkoneiden isäksi mainitaan usein torinolainen Mario Bruneri, Simitin edeltäjien suunnittelija. Simit-koneen päämuodossa mieltä kiinnittää kaivuvarsisto, jossa pääpuomi on hydraulisesti nivelletty ja puomisto kaikkineen taittuukin tarvittaessa peruskoneen viereen ylösalaiseen U-muotoon. 30 SIMIT S.600 (1965–1969). Puomisto on kolmeosainen, ja se taittuu tarvittaessa sekä lähelle konetta että pistokauhameiningille. Kulmikas muoto ja perin askeettinen ohjaamo eivät tämän päivän arvostelijalle kieli siitä, että valmistaja oli hydraulisten kaivinkoneiden edelläkävijä. Aikoinaan Simit mainosti kerrassaan kahta päävaloa yötyön kirkastajiksi. Tämä vuoden 1969 italialainen Simit S.600 -mönkiäinenhän on pitkälti hydraulisten dinosaurusten kantaheimoa. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila I talialla on pitkä ja maineikas perinne kaivinkoneiden valmistuksessa. Vielä harvinaisempi on sen pikkuveli S.400, joka edustaa suoraa teknistä jatkoa yhtiön ensimmäiselle hydrauliselle Yhden telarullan puutos ei haittaa, kun kuusi on vielä jäljellä. Mutta ajat olivat toiset. Mahdollisuus pyörittää teloja eri suuntiin eli kääntyä paikallaan oli kova juttu 1960-luvun kaivinkoneessa. Soramontun penkereellä Lopella istuskeleva patinankeltainen ja pikkuisen sammaleinenkin telakaivinkone ei tee itsestään numeroa millään ulkoisilla avuilla. Puomisto on esitteen mukaan muutettavissa pääpuomin juuripalan turvin helpohkosti pistokaivimeksi. kaivinkoneelle, mallille S25. Ergonomialle oli siihen aikaan erilaiset vaatimukset
Esimerkiksi Mitsubishin ensimmäinen kaivinlaite oli ranskalaisen Sicamin kopio. Tämä mallimerkinnän S25 laite oli asennettu kuorma-auton lavalle. Se toi markkinoille sataprosenttisesti hydraulisen Yumbo-kaivurin Ranskassa. Yhtiöillä oli maarakennusalan yhteistoimintaa jo 1963. Eräät lähteet mainitsevat Caterpillarin ensimmäisten kaivinkoneiden olleen Mitsubishin Yumbosta mallattuja laitoksia. Seurannutta aikaa leimasivat toistuvat yritysostot ja taloudelliset uudelleenjärjestelyt ennen lopullista häviötä vuonna 1996. Syyskuussa 1951 he saivat keksinnölleen patentin, jonka kuvailemaa tuotosta pidetään maailman ensimmäisenä täysin hydraulisena kaivurina. Hauska kuriositeetti on Pininfarinan 1980-luvun alussa muotoilemien mallien H180 ja H200 puolipallo-ohjaamo, joka näytti tietä nykykaivinten hyttimukavuudelle. Työn sankarin aitiopaikka tarjosi edistynyttä hallintatekniikkaa, jos kohta tekemisen ergonomia oli vielä tuolloin jotain muuta kuin nyt. Vuonna 1948, sodan jälkeisen teollisen elpymisen lähdettyä käyntiin, veljekset suunnittelivat ja rakensivat ensimmäisen hydraulisen kaivuriproton, jossa oli hammaspyöräpumppu ja hydrauliset sylinterit. Heidän ideansa osui kuitenkin ranskalaisiin konepajaihmisiin heti rajan takana, ja vuonna 1954 torinolaisveljesten patentin osti ranskalainen konepajayritys Sicam. Jari Leinon Simit S.600 on varustettu ylipitkillä seitsenrullaisilla teloilla. Kuormaautokuski Mario pähkäili iltaisin ideaa vaijereilla toimivasta kuormainlaitteesta, kun kuskille sälytetyt lapiohommat eivät enää passanneet. Oli niitä muitakin B runerin veljeksillä oli Simitin ohella muitakin tuotemerkkejä. Merkki saattaa elää vieläkin Argentiinassa valmistettujen lisenssikoneiden ulkomuodossa. Se oli edullisempi valmistaa ja selkeästi suorituskykyisempi kuin monimutkaiset köysi-vaijerikäyttöiset edeltäjänsä. Veljesten verstaan talous taas oli kovinkin ponnistuksista kulunut. Tästä karusellista lähti liikkeelle italialaisten keksinnön maailmanvalloitus. Uudenlaisen maarakennuskoneen tekniikan kuluminen ja sen mukana huollon tarvekin olivat vanhaan verrattuna minimaalisia. ”Enemmän litroilla kuin paineella tällä töitä tehdään.” 1/2025 31. Käyttäjäkokemusten mukaan muotoilijagurun kaareva tuulilasi tosin sotki näkyväisyyden niin, että tietyissä valaistusoloissa kuskin työ oli lähes mahdotonta. Turkkilainen myöhempi kaivinkonevalmistaja Hidromek saattaa sekin sotkea ajatuksia, mutta näillä kummallakaan ei ole Brunerien tuotteiden kanssa mitään suoraa tekemistä. Hyvästi vaijerikelat ja kytkinrummut! Veljekset Mario ja Carlo Bruner osallistuivat nuorukaisina 1940-luvulla Italian sotatuhojen siivoamiseen ja jälleenrakennukseen kotiseudullaan Torinossa. Telat ovat perusketjullista mallia ja koko koneen muotoilu tuon ajan kulmikasta mallia. Sicam lisensoi patenttiaan edelleen muun muassa International Harvesterille, Drottille, Priestmanille ja Mitsubishille. Sellaisia laitteita alettiinkin nikkaroida veljesten isän polkupyöräpajassa, joka 1930-luvun mittaan oli valmistanut mekaanisella kipillä toimivia roskalavoja kuorma-autoihin. Niistä Hydromac sekoittuu helposti ainakin brittiläis-amerikkalaiseen Hy-Maciin, joka oli 1960-luvun puolivälin sangen kehittynyt hydraulinen kaivin ja hetken aikaa tunnettu myös Suomessa. Carlo Brunerin Hydromac lopetti itsenäisen toimintansa 1983
Nykyään kaikki tuo ja vaikka mitä muuta löytyy CNH Industrial N.V. Sitten Fiat osti koko italiaano puljun ja tämä hoitokokonaisuus meni Työvälineelle. Jari Leinon nykyään omistaman S.600:n hankki taloon hänen isänsä vuonna 1993. Ajohydrauliikan moottorit näkyvät telojen sisäpuolella. Samoin se toi ihmeteltäviksi kumitelat jo toisessa mallissaan, merkinnältään H24, vuonna 1956. Tässä on keskeinen syy sille, miksi CNH on niin suuri tekijä työkonemarkkinoilla tänään. Yumbo tarkoitti useimmiten lyhytperäisiä koneita, jolloin kaivimen pyörähdys tapahtui alavaunun eli lähes telaston ulkomittojen sisällä. Kun Simit uitettiin Fiat-Allis-sumppuun vuonna 1974, kaivimet jäivät Työvälineelle. Aika aikaa kutakin Vuonna 1963 veljekset olivat toimittaneet maailmalle tuhat kappaletta Yumbotai Bruneri-merkkisiä kaivureita. SIMIT S.600 (1965–1969) MOOTTORI Deutz F4L 514, nelisylinterinen pyörrekammiodiesel, ilmajäähdytys iskutilavuus 5,3 litraa, teho 65 hevosvoimaa 1?800 kierroksella HYDRAULIIKKA Vickers-siipipumppu, maksimipaine 140 baaria, maksimituotto 200 litraa minuutissa, hydrauliöljytilavuus 340 litraa kolme keskenään vaihtokelpoista aksiaalimäntämoottoria, yksi ylävaunun kääntöä ja yksi kumpaakin telaa varten, telastossa hammaspyöräalennukset ylävaunun kääntönopeus kymmenen kierrosta minuutissa rajoituksetta, kääntökehässä sisäpuolinen hammastus TELASTO 3, 5 ja 7 telarullan lyhyet, pitkät tai erikoispitkät telat telaleveydet 480–940 mm, pintapaineet 520–210 grammaa neliösenttimetrillä PUOMISTO kaksiosainen pääpuomi, kauhapuomi mekaanisesti jatkettavissa, maksimiulottuvuus kääntöpisteestä 8 metriä, suurin kaivusyvyys 5,7 metriä puomisto muutettavissa pistokauhakäytölle työmaaolosuhteissa maksimi irrotusvoima kauhan kärjessä 88 kilonewtonia TYÖVÄLINEITÄ kuokkakauhat 150–600 litraa, lukuisia eri työlaitevaihtoehtoja, kuten kahmareita ja hydraulinen puskulevy SÄHKÖLAITTEET 24 voltin järjestelmä, 2 x 12 voltin akut, kaksi työvaloa PAINO erikoispitkin 700 mm levein teloin 600 litran kauhalla noin 14?300 kiloa Patenttikauppa pelasti Brunerit, ja koneiden kyvyt loivat kysyntää. Aikanaanhan mentiin kovin polveikkaaseen ja 2000-luvun alussa päättyneeseen Fiat-Hitachi-kuvioon. Kuvassa näkyy myös kaivupuomin jatkon idea. Heidän itse rakentamissaan Brunerija Yumbo-nimellä myydyissä pyörivissä kaivinkoneissa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa hydraulisesti toteutettua telojen vetoa ja 360 astetta pyörivää ylävaunua. Kaivimen puomissa saattoi yhdistymisen jälkeisinä vuosina seistä teksti Fiat-Allis Simit. Sen itsenäinen vana jäi lyhyeksi, sillä 1969 se myytiin Fiatille, joka taas jo 1974 hankki hiipuvan Allis-Chalmersin maansiirtokonebisneksen pääosan, jolloin muodostui FiatAllisja myöhempi Fiatallis-tuotemerkki. Muut maansiirtotavarat menivät Keskolle, joka oli jo vanhastaan Alliksen eri tuotteiden maahantuoja ja markkinoija. Simit oli Mario Brunerin vetämä merkki. Heikki Mikkolan vanha Simitit toi, myi ja huolsi Suomessa valmistaja yhtiön itsenäisen elon aikana Kesko Oy:n Koneosasto. -jättiläisen alta, jonka suurin omistaja on italialainen pääomasijoittaja Exor. Niiden varsinainen tulo pikkukaivureihin tapahtui sitten paljon myöhemmin. Niin, CNH. Itse asiassa niin lukee jo Jari Leinon vuoden 1969 koneen tyyppikilvessä. Se uutinen osoittautui ankaksi. Kaiken tekemisen takana ovat Deutz ja Bosch. Niin siis on, että Brunerin veljesten saamaa patenttia pidetään laajoissa asiantuntijapiireissä hydraulisen konekuokan ensimmäisenä onnistuneena kaupallisena sovelluksena ja Simitiä sen esimerkkituotteena. Mutta Alliksella italialaiset pääsivät Amerikan mantereiden markkinoille, ja Allis sai tuotepalettiinsa kaivimet. Siellä taas pisintä keppiä ja mehevintä porkkanaa heiluttelee Fiatit luonut Agnellin suku. Fiat petasi Allis-kuviota pitkään, ja oli jo vuosia aiemmin julistanut päässeensä yhteistyöhön John Deeren kanssa. ”Ääripituudessa koko härveli on jo melkoinen kiikku.” 32 SIMIT S.600 (1965–1969). Carlon lapset kuitenkin jakoivat yhtiön kahteen palaseen, ja vuodesta 1965 mallistot alkoivat eriytyä omiksi Hydromacja Simit-linjoikseen. Loppi oli myös edellinen ja sitäkin edellinen sijainti. Ylävaunua pyörittelee samanlainen
S imit oli hydraulisten kaivinkoneiden pioneeri, siitä ei ole epäilystä. Koneen hallintavivut käyttävät suoraan hytin takana oleva järeää venttiililohkoa. Sen ensimmäinen, vuoden 1954 malli L30 näyttää täysin hydrauliselta mutta yksityiskohdiltaan erilaiselta kuin Brunerien kaivimet. Sen tie kulki yhteistyössä italialaisten Caterpillar-maahantuojien kanssa, pitkälti kotimarkkinoilla, ja päättyi 1987. Sen sijaan hydraulimoottoreita tämä Casen kautta myös CNH:n osaksi päätynyt valmistaja teki jo 1950-luvun puolivälissä. Esiohjaukset olivat etäistä tulevaisuutta. Deutz F4L 514, nelimukinen 66-heppainen ilmajäähdytteinen vaparidiesel erillisillä sylinterikansilla, toi kuitenkin tullessaan joukon varakansia, ja palikoita yhdistelemällä saatiin kelpo mylly taas riviin. Alppien nurkalla syntynyt kone haukkaa nykyään jääkauden leikkikenttää. ”Kova peli se on ollut vuonna 69, jolloin hydrauliikkaa oli lähinnä traktorikaivinkoneissa ja muutamissa kilpailijoissa.” Muna vai kana. Enimmän osan parasta ikäänsä Simit on touhunnut moninkertaisen motocrossmaailmanmestari Heikki Mikkolan ollessa hantaakeissa. Silti kone vaikuttaa melko vähän hitsatulta. Ranskalainen Poclain toi markkinoille hydraulisen, joskin hinattavaan peräkärryyn lätkäistyn TU-pikkumallinsa vuonna 1954, mutta sen ylävaunu ei kyennyt täyteen ympyrään ennen vuotta 1960. Enemmän litroilla kuin paineella tällä töitä tehdään”, Jari sanoo. Vaihtoehtoisia S.600-voimalaitteita olivat Fiatin nelonen ja Fordin sekä Perkinsin kuutoset. Mutta ensimmäisen hydraulisen kaivinkoneen keksijän nimeäminen ei ole aivan yksinkertaista. Unohtaa ei tietenkään sovi norjalaisten omalaatuista, kylmällä alustalla rapumaisesti huitelevaa ja täysin hydraulista Brøyt X1:tä, joka ilmestyi sekin jo 1956. 1/2025 33. ”Tässä on tosiaan aika matalat paineet, mutta sylinterit ovat isot ja voimaa löytyy. Koneessa on manuaalisesti jatkettava kaivupuomi, jolla maksimi kaivusyvyys vaihtelee 3,7 ja 5,7 metrin välillä. Hehkutulpat on uusittu, mutta muutapa ei tekniikalle ole juuri tehty. Mies kun perusti maatilaa kilpauransa jälkeen Lopen Läyliäisiin, ja resuiseen kuntoon päässeellä kiinteistöllä kaivinhommia riitti. Ne olivat olennaisilta osiltaan hydraulisia. Gradall teki Yhdysvalloissa luiskakaivureita jo vuonna 1941. ”Ääripituudessa koko härveli on jo melkoinen kiikku”, Jari kuittaa. Jari Leino on pyöritellyt Simitiä pikku töiden parissa vuodesta 1993. Vähän tunnettu italialaisten kaivinten pioneeri oli Laltesi. Hydraulivoiman lähteenä on Simitissä matalahkon 140 baarin paineen tarjoava Vickers-siipipumppu, mutta litroja se tuottaa melkoiset 200 minuutissa. Leinoille tullessaan Simitin moottori oli osittain purettuna
Pyysimme nivalalaista konepajayrittäjää Tauno Hirveä esittelemään meille parin erilaisen hammaspyörän perinteistä valmistusta ja niissä käytettäviä koneita. ”Toimintaperiaatteeltaan se on vierintähöylä eli niin sanottu kampaterähöylä”, Tauno kuvailee. Teksti ja kuvat: Mika Rassi L ikipitäen jokainen suomalainen käyttää joskus elämässään konetta, jonka toiminta perustuu liikkeen siirtämiseen hammastetuilta osilta toisille. Se tehdään kuitenkin niin monipuolisella työstökoneella, että juttelemme toisenkinlaisten kappaleiden valmistuksesta. 34. TYÖSTÖKONEIDEN AATELIA Maag SH-45 Konepajamies Tauno Hirvi hankki Linnavuoren vanhan vierintähöylän ja sai jo ensi urakalla kuoletettua sen hinnan. Tutustumme myös koneen erikoisominaisuuksiin ja raapaisemme hammaspyörien teorian pintaa. Aloitamme suorahampaisen hammaspyörän koneistamisesta. Maaginen kone Hirven koneistamosta löytyy 50-luvulla Sveitsissä valmistettu hammastuskone Maag SH-45, joka on omistajansa mukaan työstökoneitten Rolls-Royce. Koneistamme höylällä suorahampaisen hammaspyörän. Terä on kuin hammastanko, joka tekee hampaat hammaspyörään. Hirvi on mies paikallaan tähän tehtävään, sillä hän on konepajaperinteen innokas harrastaja ja pyörittää omalla laanillaan Museokonepaja Toimivaa. ”Sillä voi koneistaa suoraja vinohampaiset hammaspyörät, ura-akselit, ketjupyörät ja jopa lyhyet ruuvit ruuvivaihteeseen. Harvemmat sen sijaan valmistavat itse voimansiirron osia, sillä se vaatii erikoiskoneita ja niiden sekä matemaattisen teorian hallintaa. Koska tangon eli terän mitta on rajallinen, pyörän pitää palata aina takaisin.” Kone soveltuu monenlaisten pyörien tekoon. Moni meistä on tullut kajonneeksikin noihin osiin ja tehnyt esimerkiksi vaihteistohuoltoa. ”Se työskentelee kuten hammastankoja hammaspyöräpari
Mihin profiilin siirtoa tarvitaan. Maag ohjelmoidaan asettamalla siihen oikeanlaiset hammaspyörät. Tällöin hammas pitenee tai lyhenee mutta sen muoto säilyy matemaattisesti oikeanlaisena. Sitten on vielä pistopää, jonka avulla tällä voi tehdä myös suorat sisähammastukset.” Hirvi on luvannut valmistaa meille 30-hampaisen suorahammasteisen hammaspyörän, jonka moduuli on kolme. Lisäksi tähän kuuluu tukipylkkä ryhmäpyörän tekoa varten. Profiilin siirto tehdään siirtämällä terää joko kauemmas työstettävästä kappaleesta tai lähemmäs sitä. Terä liikkuu alas ja ylös, mutta se on säädetty työstämään kappaletta vain tullessaan alas. ”Moduuli on metrinen standardi, joka tarkoittaa, että hammasjako on piin kerrannainen”, Hirvi selittää. Sitten asetetaan aihio pyöröpöydälle ja ryhdytään työhön. Kun Maag käynnistyy, sen toiminnan automaattinen luonne paljastuu. Vie rin tämenetelmässä kappale pyörii ja liikkuu sivusuunnassa samalla kun alas ja ylös liikku va kampaterä työstää siihen yhtä aikaa useampaa hammasta. Evolventtihammastuksessa hampaiden kosketuspintojen kautta kulkeva viiva on suora. Koneistettava kappale pyörii työstön aikana. Samalla se liikkuu myös sivusuunnassa. Taunon mukaan vierintämenetelmän kiistattomin etu jakomenetelmään verrattuna on, että sillä voidaan tehdä profiilin siirtoja. Aihioon ei tarvitse kajota, se palaa itsenäisesti lähtöpisteeseensä. Tauno vakuuttaa, että kone vaatii kuitenkin suhteellisen vähän valmistelua. Suosituin on evolventtihammastus, jollaista nytkin lähdemme tekemään. Koneistuksen perusteet opiskellut muistanee hammaspyörien valmistamisen jakomenetelmällä yleisjyrsinkoneessa. Siinä hampaiden kylki on siten kaareva, että hammaspyöräparin vieriessä toisiaan vasten hampaiden ryntöeli kosketuspisteet muodostavat suoran viivan. ”Se työskentelee kuten hammastankoja hammaspyöräpari. Työstössä tulee pieniä taukoja, kun kappale palaa sivusuunnassa automaattisesti takaisin. Siinä kappale pysyy työstettäessä paikoillaan, yhtä hammasväliä työstetään kerrallaan ja koneistaja asettaa aihion käsin jakolaitteen avulla. Tässä hammasjako on siis 9,42 millimetriä.” Suorahammasteisissakin pyörissä on eri muotoisia hammastuksia. Poikkileikkaus muuttuu Maag on mystisen näköinen kone, sillä yhtenäisen ohjauspaneelin sijaan siinä on siellä täällä arvoituksellisia säätöpyöriä ja -vipuja. ”Jos moduuli on yksi, jako on 3,14 millimetriä, jos kaksi, se on 6,28. Terä on kuin hammas tanko, joka tekee hampaat hammaspyörään.” 35
Asetukset tehdään hammaspyörillä. Senkin jälkeen Max jatkoi monipuolista keksijän uraansa. Alkaa olla valmista. Maagiin ei tarvitse asentaa muuta kuin hammaslukupyörät ja moduulipyörät. ”Siinä hammaspyörän halkaisija muuttuu. ”Esimerkiksi vierintäjyrsinkoneessa, jossa teräkelkka liikkuu johteillaan aina suorassa ylös ja alas, täytyy hampaiden vinous saada aikaan sotkemalla terän ja aihion välistä synkronoitua välityssuhdetta”, Hirvi selittää. Hän pani ne myös käytäntöön ja perusti näihin teorioihin perustuvia hammastuskoneita valmistavan tehtaan 1913. 36 TYÖSTÖKONEIDEN AATELIA. Hampaiden kylkimitta otetaan lautasmikrometrillä. Jos esimerkiksi vaihteiston pääja sivuakselin väliin pitää saada useita erikokoisia hammaspyöräpareja, ne sovitetaan profiilin siirrolla”, Hirvi luennoi. Aihio siis joko jää joka kierroksella hieman terästä jälkeen tai menee hieman terän ohi, ja niin hammas vinoutuu suuntaan tai toiseen. Helppoa mennä vinoon Tauno Hirvi kertoo, että vinojen hammastusten tekeminen on Maagilla erityisen helppoa. Se on keino säätää ennalta määrättyä akseliväliä. Max Maag itse lähti luomastaan yrityksestä 1920-luvun lopulla talouslaman syvetessä. Maxin oma firma Maag Zahnräder valmisti hammaspyörien lisäksi vaihteistoja, pumppuja ja tarkkuusmittalaitteita. Pari vuotta myöhemmin hän oli mukana vaihteistoyritys ZF:n perustamisessa. 30-luvulla hän alkoi työskennellä muun muassa soitintekniikan parissa ja ryhtyi rakentamaan urkuja. Rattaista pilleihin K un sveitsiläinen koneenrakentaja Max Maag (1883–1960) teki virheen erään hammaspyörän koneistamisessa, hän alkoi kehittää hammastuksen teorioita edelleen
Vino hammaspyörä on aina isompi kuin suorahampainen.” Kiehtovaa, mutta tämä riittänee tällä erää matematiikasta. ”Kun höylätään vinohampaista, aihion mitat lasketaan otsamoduulin mukaan. Vain jos se on liian pieni, se vie tehoa, koska öljy kirnuaa tyvivälykseen. Kun se tehdään hyvin, se kestää.” Näin tällä kertaa. He laittoivat kuvia ja kysyivät, mitä maksaa.” Hirvi oivalsi tilaisuutensa koittaneen. ”Tämä viedään 6,51 millimetrin syvyyteen, sitten se on valmis.” Mutta toisin kuin voisi luulla, syvyys mitta ei olekaan ehdottoman tärkeä. ”Tämä kaikki saadaan aikaan differentiaalivaihteen avulla”, Tauno sanoo. Taunon taskulaskin on karvalakkimallia, josta ei löydy napin takaa edes piin arvoa saati trigonometrisiä funktioita. Teräkelkka voidaan kääntää valmistettavien hampaiden vinouskulman mukaiseen asentoon, ja työstöliike on siis tämän kulman mukainen. Valmistunutta osaa Tauno tiirailee kriittisesti, mutta työstö koneeseen luomme vielä ihailevat katseemme. Taunolla se oli noin vuoden käyttämättä. ”Se on nerokkaasti suunniteltu”, haltioitunut Hirvi toteaa. Tässä pitäisi neljän hampaan mitan olla 32,26 millimetriä.” Kun lautasmikrometri näyttää oikeaa lukemaa, on aikaa kulunut koneen käynnistymisestä 40 minuuttia. Linnavuoren peikko Mennään konetyypin ominaisuuksien sijaan tämän yksilön historiaan. ”Sen asettaminen vaatii oman laskukaavansa.” Maagissa tällaisia differentiaalivaihteita ei tarvita. Selvä, he tuovat tänne. Vanhan koulukunnan miehiä. ”Uran syvyydellä ei ole ratkaisevaa merkitystä. ”30-hampaisen kylkimitta saadaan laskemalla 10,752 kertaa moduuli eli kolme. Teriä Hirvellä on toistatuhatta, tuumakokoisetkin. Hirvi sammuttaa Maagin ja irrottaa isolla jakoavaimella valmiin hammaspyörän pyöröpöydästä. Ajattelin, että näinhän tämä toimii. Hirvi hakee arvot paperilta taulukosta piinallisen rauhallisesti. Kapeassa kotelossa se toimii tavallaan kuin öljy jarruna.” Syvyyden sijaan tärkeintä on saada hammastuksen kylkimitta oikein. Joko hammassyvyys alkaa olla riittävä. ”Sitten Helsingistä soitti eräs firma, joka repi asvalttikatuja auki. ”Hampaan korkeus eli työstön syvyys on yhtä kuin moduuli kertaa 2,17 millimetriä”, Tauno laskeskelee ulkomuistista. Linnavuoreen tuli uusi hammaspyöräsolu, ja vanhat koneet hävitettiin.” Kone oli tuolloin ja on edelleen erittäin hyvässä kunnossa. ”Tämä oli peruskorjattu silloin. Hirven hoteisiin se tuli yli kolmekymmentä vuotta sitten. Jopa suomenkielinen käyttöohje konetta seurasi. Taunon Maag SH-45 on hankittu alun alkaen Linnavuoren moottoritehtaaseen. 37 1/2025. Normaali moduuli mitataan kohtisuoraan hammastusta vastaan, ja otsamoduuli mitataan hammaspyörän otsapinnasta.” Otsamoduulin laskemiseen tarvitaan trigonometristä funktiota. ”Sanoin, että 22 000 markkaa. Pyöröpöydällä on mutteri merkkinä, jotta käyttäjä näkee, milloin pöytä on mennyt ympäri. Hyvin tehty kestää Näitä jutellessamme on lastuamisöljyä virrannut ja hiljainen Maag nitkutellut rauhalliseen tahtiinsa. ”Otsamoduuli saadaan, kun normaali moduuli jaetaan vinouskulman kosinilla. Tein muovista ensimmäisen koekappaleen. ”Kaikki on liuku laakeroitu. Palaamme mu seokone pajalle tekemään kartio hammas pyörää toisen laisella koneella. Asvaltinrepijän telikotelosta oli hajonnut kaksi isoa pyörää ja keskipyörä. Matkassa on kuitenkin yksi mutka, jota ei Maagillakaan oikaista. Tauno on jokusen kerran säätänyt terän etäisyyttä aihiosta, muutoin koneeseen ei ole tarvinnut koskea. Lisäksi on laitteet terän asettamiseen ja teroittamiseen. Tein ne, ja rahat tulivat.” Melko halvalla hankittu Maag oli näin miltei kuolettanut hintansa ensimmäisessä urakassa. Niitä tuli kolmisensataa koneen mukana, ja myöhemmin Tauno onnistui hankkimaan huutokaupasta tukun lisää. Sen arvo on hieman alle yksi, joten moduuli suurenee. Valmis 30-hampainen hammaspyörä
Nyt saattoi tallustella mukavasti nappaskengissä. Tiedonnälkäisille ilmestyy kolme alan lehteä: TracteurRetro, Tractorama ja Génération Tracteur. Tänä vuonna näytteillä oli 36 John Deeren sukuista traktoria muinaisesta Waterloo Boysta 90-luvun Amerikan jättiläisiin. Kaupungin katuja mittaillessa saattoi kulman takaa löytyä rivi Pan hard-kaunottaria tai harvoin nähtyjä Hotchkisseja. Traktorit valtasivat kaupungin 19.–20.10. Kone festivaali urbaanissa ympäristössä oli uusi ja piristävä kokemus. 38. Pääsymaksuja ei kerätty. R anskassa traktoriharrastus on voimissaan, vaikka maa unohtuu helposti alan isojen maiden Saksan ja IsonBritannian varjoon. Museoita ja traktorikekkereitä on viljalti. Tavaraa olikin tarjolla hengästyttävä määrä. Google Mapsia joutui käyttämään ahkeras ti. Tractomania yllätti monipuolisuudellaan. Järjestäjien ansaintalogiikka perustui rompekauppiaiden myyntipaikkamaksuihin. Isossa valtiossa riittää harrastettavaa. Etelä-Ranskan Oksitaniassa järjestetään kauden päättäjäistapahtuma Tractomania aina lokakuussa. Rautaa ja rompetta Tapahtuma oli levittäytynyt ympäri Caussaden pikkukaupunkia. Kirjojen julkaisutoiminta on vilkasta. CAUSSADE, RANSKA Tractomania keräsi Etelä-Ranskan konekansan koolle Caussadeen 33:n kerran. Toisaalta tapahtumaa edeltävien päivien rankkasateet olisivat pehmittäneet perinteiset tapahtumakentät ja sänkipellot liejuksi. Polkupyörillä oli oma paviljonkinsa, ja puistossa pitivät mekkalaa vanhat moottorisahat. Ranskassa on valmistettu noin 250 eri traktorimerkkiä, ja tuontikalusto lisäsi monimuotoisuutta entisestään. Tällä kertaa teemana oli tuttu John Deere. Opasteet korttelilta toiselle olivat vähintäänkin suur piir teiset. Työnäytöksiä jäi tosin kaipaamaan. Myyntipöydät notkuivat peltija pisteosaa, korjaamokirjallisuutta sekä muuta tarpeistoa. Ostoaltis henkilö saattoi napata mukaansa vaikkapa Fordson N:n aihion, toimintakuntoisen Massey-Harris Ponyn tai Massikan keulamaskin. Työvetimet kotona Mainiona mausteena olivat autot. Vaikka traktorit olivatkin keskiössä, ei autoja moottoripyöräharrastajien tarvinnut lähteä kotiin tyhjin käsin. Toki myös Gallian omat merkit Renault’n ja Somecan johdolla olivat hyvin edustettuina
Hyvin pidetty Bautz oli joko ilmajäähdytteinen (AL 240) tai sitten sen suonistoissa kiersi vesi (AW 240). Seuraavana vuonna Deere & Co osti Froelichin traktoritehtaan ja traktorit maalattiin vihreäkeltaisiksi. 64 hevosta olivat uskomattoman sitkeitä – vääntöä löytyi 570 newtonmetriä. John Deere-Lanz D 6006:sta oli otettu irti kaikki, mitä yksisylinterisestä kaksitahtisesta puolidieselistä oli ulosmitattavissa. Mutta se on valmiina uurastamaan Cabernet Sauvignon -köynnösten väleissä aamusta iltaan koko 11 hevosvoiman tarmollaan. 3,2 litran sylinteri kirnusi 1 100 kertaa minuutissa saavuttaakseen 22 hevosvoiman tehomaksimin. Vanhan liiton Lanzeja myytiin lyhyen aikaa John Deeren väreissä. SFV luotti 50-luvulla kaksitahtisiin puolidieseleihin. Caussaden tienoilla liikennöinyt La Guêpe eli Ampiainen ahmi kilometrejä arviolta 1?600?000. 39. Pieni viinitarhatraktori kyyhötti rivissä alakuloisena. Onhan se Energic. Ranskalaisharrastajat eivät välttämättä ylenkatso saksalaismerkkejä. Tehoja momenttikäyrien lakipisteet saavutettiin 800 kierroksen kohdalla. Société Française Vierzon 201 on kuin ranskalaispastilli. Kaksi sylinteriä puhkui reilun 20 hevosen voimalla. Citroën Rosalie UB -alustalle tehty yhdeksänpaikkainen linja-auto palveli yhtä omistajaa vuosina 1938–1972. Hienosti entisöidyn Waterloo Boy N:n vuosikerta on 1917
Konepeiton alla sykkii kuitenkin saksalainen sydän, kolmipyttyinen ja pitkäiskuinen 42 hevosvoiman MWM. Vuosina 1940–1953 tehtailtiin yli 116 000 pikkupuimuria. Remington valmisti John Deere 18 -mallia 60ja 70-luvuilla. Besançonilainen Douge Fréres teki 40 TRACTOMANIA. Periranskalainen duo: Renault Super 6D ja Michelinin Bibendum-ukko. Työleveys oli 1,8–2,1 metriä. LDG-mallin konepeiton alla on yksisylinterinen 17 hevosvoiman Douge. John Deeren eniten valmistettu puimurimalli on yksinkertainen hinattava 12A. John Deeren 6,6-litraisesta kuutoskoneesta oli tiristetty ahtimen ja välijäähdyttimen avulla irti viimeinenkin hepo. Patinoitunut konepelti odotti pääsyä Renault 10 CV -henkilötai kuorma-auton nokalle. Tractomanian rompetori kurotti lonkeronsa Eglise Notre-Dame de l’Assomption -kirkon ympärille. Joidenkin mielestä moottorisahankin pitää olla vihreä-keltainen. 4620-mallin 135 hevosvoiman maksimiteho oli 70-luvun alun Euroopassa kunnioitusta herättävä lukema. Labourier eli Työmies on lähtenyt kaupunkireissulle
Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: supermarket.fi 14 90 Legendaarinen lippalakki 14 90 Vanhat Koneet kalenteri 8 90 Edelliset numerot alk. 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit Varastossa lähes kaikki vanhat numerot! 19 90 Vanhat Koneet -muki
42. Loppuvuodesta 2024 Tunnela päätti vetäytyä arjen as kareista eläkeläisten harrastusten pariin. Teksti ja kuvat: Ari Perttilä J os ja kun autokorjaamo toimii sa moissa tiloissa vuosi kymmenten ajan, on oletettavaa, että nurkkiin kertyy huomattavissa määrin sel laista joskus ja mahdollisesti työs sä tarvittavaa tavaraa. Niitä myytiin uusille käyttäjil le marraskuisessa huutokaupassa. Raikkaassa pakkassäässä tehtiin kauppaa verrattain kevein perus tein – halvalla huutaen. Vuosikymmenten aikana auto korjaamon tiloihin oli kertynyt pal jon työkaluja, osia ja tarvikkei ta. Marraskuinen huutokauppa Pöytyällä tarjosi kuitenkin perinteistä tunnelmaa ja runsaasti ostettavaa. Mutta kaikella on aikansa. PÖYTYÄ Perinteiset huutokaupat sujuvasanaisine meklareineen ovat jääneet verkossa toimivien ilmeettömien kauppapaikkojen varjoon. Kymmenet ja taas kymmenet laatikot pitivät sisällään pääasiassa uusia osia, jotka korjaamoyrittäjä oli monin paikoin merkinnyt erinomaisella tavalla. Huutamalla omaksi 23.–24.11. Pienessä ja paikallisessa korjaamossa varaston laajuutta arvostetaan suurta kierto nopeutta enemmän. Pöytyällä autokorjaamotoimintaa harjoittanut Kalevi Tunnela on vuo sikymmenten ajan huolehtinut pai kallisten asukkaiden autokaluston kunnossapidosta
Täältä sellaisen olisi voinut hankkia omaksi. Steel Fabricators Ltd. Puulaitaisella kippilavalla varustettu Bedford KM olisi sekin mukava näky tulevissa ajoneuvotapahtumissa. ”Meillä on laatikollinen Zetorin mäntiä. Ajamattomia vai vähän ajettuja, yleisiä kokoja vai hiukan harvinaisempia. ”Kymppi tarjottu! Onko herralla siellä toinen kymppi?” Scania LS85 ja sen bulldog-mallinen veli LB111 päiväohjaamolla ja vaijerilaitteilla seisoivat pihan laidalla ryhdikkäänä uutta omistajaa etsien. Kovapeltinen ja verrattain täydelliseltä vaikuttanut Mercedes-Benz 710 tarjosi oivan lähtökohdan harrastekuormurin rakentamiselle. Saisiko olla renkaita. ZiL 131 on tuttu monelle suomalaisvarusmiehelle. Ensimmäinen, toinen ja kolmas kerta. Englannissa valmisti Horn-Draulic-etukuormaajia, joilla Fordson Majorin käyttötehtävät monipuolistuivat. Myyty.” 43. Kaikkia löytyi
Toista oli entisen Neuvostoliiton alueella, jossa kärsittiin puutteesta monella saralla. Ladan työkalusarjassa oli jonkun mukaan venttiilien säätöä varten sirppi ja vasara: sirpin terä venttiilin ja keinuvivun väliin ja vasaralla pamauttamalla välys kohdalleen. KUN KAIKESTA OLI PULA Viron Tartumaalla sijaitsevan maatalousmuseon näyttelyssä esitellään omatekoisia maatalouskoneita Neuvosto-Viron ajalta. Itävehkeen omistajalla oli syytä olla lehmän hermot ja keskivertoa etevämmät mekaanikontaidot. Jos vehkeet hajosivat eikä uusia koneita tai varaosia kuulunut, sitten jätettiin työt tekemättä. Teksti ja kuvat: Kari Mattila 44. Toimehen me tullaan Yhteisomistukseen perustuvassa maataloudessa se ei toisaalta haitannut, vaikka koneiden laatu oli vähän sitä sun tätä. Mutta meillä oli sentään helppoa. Varaosia oli tyrkyllä ja vieläpä perin edulliseen hintaan. A ikoinaan vitsailtiin, että itäauton käyttöohjekirjan kaksi ensimmäistä aukeamaa kattoi laitteen toimintaan liittyvää opastusta ja loput sata sivua paikallisliikenteen aikatauluja. Eivätkä ne vitsit aivan tyhjästä siinneet. Lopputulos toveri kansalaisen kukkarossa oli joka tapauksessa yksi ja sama
Viron maatalousmuseosta löytyy nautinnollinen kattaus näitä viime vuosisadan suurimman poliittisen kokeilun kummallisia sivutuotteita. Eläkkeelle kone ei kuitenkaan päässyt. Kaikkia ei onneksi hävitetty. Niittohommat saivat jäädä. Eräät tekijät niittivät mainetta sukulaiskansamme syvissä riveissä ja tekivät koneita muillekin. Ison ja jähmeän järjestelmän taustalla tikitti pakon sanelemana pikkiriikkinen omavaraistalous. GAZin vaihdelaatikko hajosi, Aleksander korjasi sen, mutta se hajosi taas. Neuvostovalmisteinen moottori osoittautui janoiseksi: puolentoista hehtaarin niittämisessä paloi 20 litraa polttoainetta. Aleksander Lumiste rakensi poikansa avustuksella omin voimin kulkevan niittokoneen yhdistelemällä eri laitteista napattuja osia hevosvetoiseen niittokoneeseen. Sitä käytettiin heinän kuljetukseen vielä 1980-luvulla. 45. Aihiona oli vanha hevosvetoinen niittokone. Voimanlähteeksi löytyi neuvostoliittolainen yleismoottori, alle kymmenen hevosvoiman kaksisylinterinen UD-2-M1. Mutta kun koneiden laatu ja ylläpito oli mitä oli, erilaista romua kertyi pitkin neuvostomaita ja mantuja. Voimansiirtopuolella kytkin on peräisin GAZ-51-kuorma-autosta ja vaihdelaatikko 1930-luvun GAZ-AAkuormurista. Sosialismin tuottamaa lisäarvoa Isoille tiloille tarkoitetut vehkeet olivat kuitenkin auttamattoman kömpelöitä pienille nurkkamaille. Myös pyörännavat ja etuakseli ovat peräisin AA-mallista. Aleksander teki koneelle rungon omassa ahjossa. Uuttera traktoristi saattoi tienata onnettoman ruplapalkan päälle oikein sievoisen votkatilin, jos jaksoi sovhoosilla tai kolhoosilla tehdyn työpäivän jälkeen ajella vielä kyläläisten omat pottupellot. Niittohommien jäätyä kone palveli pitkään heinien kuljetuksessa. Puolentoista hehtaarin niittämiseen kului kokonainen tunti ja kaksikymmentä litraa bensiiniä. Kone on käyttöön tehty. Mikrokoon kotiviljelmä oli monelle tärkeä elämän keino, sillä virolaisten kollektiivitilojen viljat, munat, liha ja maito katosivat jonnekin mammuttimaisen neuvostovaltion uumeniin. Kätevä virolaisseppä loihti sekalaisista palikoista pätevän työkoneen oman peltotilkun töitä helpottamaan. Valtion koneita lainailtiin surutta yksityiseen käyttöön. Tulokset eivät olleet mairittelevia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen lännestä alkoi kulkeutua toimivaa kalustoa. Janoinen niittokone A leksander Lumiste rakensi poikansa Antsin kanssa polttomoottorikäyttöisen niittokoneen. Aleksanderin toinen poika Enno-Juhan testasi masiinaa. Kömpelöt omavalmisteet jäivät tarpeettomiksi, ja katosivat maatilojen pihoilta latojen taakse ja lopulta romumiehen matkaan. Runko ja lukuisat yksityiskohdat on tehty käsityönä. Kauneusarvoihin ei ole panostettu sen enempää kuin työturvallisuuteenkaan. Ants taas työskenteli kolhoosin konepajalla ja koneisti siellä tarvittavat osat. Mutta Neuvosto-Virossa perheillä oli lupa hallita 0,6 hehtaarin tonttia
Vaihteistosta löytyy kolme nopeutta eteen ja yksi taakse. Runko on peräisin RS-09-kantajatraktorista, mutta sitä on lyhennetty ja muokattu. Tietä pitkin pellolle V enda Luuden 80-luvun puolivälissä rakentama traktori on niin huolellisesti tehty, että se vaikuttaa pienen valmistajan sarjatuotantokoneelta mitä teknisiin ratkaisuihin ja moniin yksityiskohtiin tulee. Hän teki sen runkoon kolmion muotoisen lisäpalan ja asensi yhden kääntyvän etupyörän. Rouva kertoi miehensä työskennelleen koneja traktoriasemalla 50-luvulla ja hankkineen vuosien mittaan hyvät tiedot ja taidot metallin työstämisen saralta. 46 VIRON OMATEKELEET. ?dessä on Harkovassa ja Vladimirissa valmistetun T-25-pyörätraktorin vanteet, taakse on sovitettu lipetskiläisen T-40:n etupyörät. Traktori on tehty soveltuvaksi moneen käyttöön, ja siihen on valmistettu tai sovitettu lisälaitteita muun muassa auraukseen ja perunanistutukseen. Oman traktorinsa lähtökohdaksi Vaikre onnistui hankkimaan vuonna 1962 Bulgariassa valmistetun hevosvetoisen koneen. Päivitys koneaikaan V uonna 1997 maatalousmuseoon otti yhteyttä rouva nimeltä Merike Vaikre. Kun rautapyörien tilalle löytyi vielä ilmakumirenkaat vanteineen, oli niittokone valmis helpottamaan maaseudun asukkaan raskasta arkea. Traktorin voimayksikkönä palvelee Lumisten traktorin tapaan UD-2-M1-moottori, joita oli neuvostoaikaan saatavilla suhteellisen helposti ja edullisesti. Kone on ollut rekisterissä, sillä Venda Luude teki sillä peltohommia kuuden kilometrin päässä kotoaan. Voimansiirto on lainattu samasta koneesta, sen pyörimissuunta on käännetty. Venda Luuden traktorin teknisiä yksityiskohtia on mietitty huolellisesti, ja kone soveltuukin moneen työhön. Bulgarialainen hevoskäyttöinen niittokone muuttui tekijämiehen käsissä polttomoottorikäyttöiseksi. Myös ohjausvaihteen osat ovat GAZista peräisin. Venäläisen Uljanovskin moottoritehtaan pieni UD-2 oli rakentelijoiden suosiossa helpon saatavuuden ja edullisen hankintahinnan ansiosta. IC:n polttoainesäiliön lisäksi ainakin äänenvaimentaja on peräisin moottoripyörästä. Samasta DDR-kantajasta on hyödynnetty osa runkoa sekä istuin. Moottoriksi mies sovitti 350-kuutioisen PD-10:n, jollaisia tavataan nähdä suurempien myllyjen käynnistysmoottorina. Takapyörät vaikuttavat samoilta joita käytettiin GAZ-AA-kuorma-autoissa. Kokonaisuus on kuitenkin sen verran koruton, että tuskin kukaan traktorin nähdessään alkaa etsiä siitä valmistajan logoa. Merikellä oli tallessa hänen miehensä 1960-luvulla rakentama niittokone, jonka hän halusi lahjoittaa museolle. Yksisylinterinen kaksitahtipata palveli ennen niittokoneaikaa ison dieselin käynnistysmoottorina. Moottorin ja vetävien pyörien välistä löytyy itäsaksalaisen RS-09-työkoneenkantajan voimansiirto, jonka pyörimissuunta on käännetty. Etuakseli pyörineen on lainattu T-25-traktorista, takapyöriksi on sovitettu T-40:n etupyörät
Sittemmin siihen tehtiin kastelulaite. S uunnitelmataloudessa elettiin ainakin aluksi niin suunnitelmallisesti kuin osattiin, mutta horisontissa siintänyt onnela olikin kangastus. Traktori tehtiin alun perin perunan viljelyyn. Intomielisimmätkin alkoivat haaveilla läntisen maailman vapaudesta. Konepellin alla majailee vaatimatonta tekniikkaa. Voimanlähteenä ahkeroi poikittain asennettu IC:n kaksitahtimylly. Moottori on itäpyörämiehille tuttu IC:n pata, jonka yhteyteen on vasta hiljattain asennettu sähkökäynnistys. Etupyörät napattiin Mossesta, takavanteet GAZ-51-kuormurista. Ainakin hänen tekemänsä traktorin epäillään saaneen innoituksen Popular Mechanics -julkaisusta. Monista muista omavalmisteista poiketen Pintin traktorin ulkonäköön on uhrattu aikaa ja materiaaleja, eikä työn jäljessäkään ole moitittavaa. Pontta unelmille antoivat Atlantin takaa kulkeutuneet aikakauslehdet, joiden sivuilta avautui houkuttelevia näkymiä. Osia on lisäksi haalittu ainakin valkovenäläisistä ja venäläisistä traktoreista, GAZ-kuorma-autosta, Mossesta ja UAZ-pakusta. Amerikkalaisia lehtiä taisi selailla myös teknisesti etevä seppämies Lembit Pint. Amerikan malliinko. Ideoita tekijämies saattoi ammentaa amerikkalaislehdestä. Myöhemmin siihen ilmestyi lisää välineitä, kuten kastelulaite. Lembit Pintin 80-luvulla rakentama traktori taipuu moneen työhön. Traktori tehtiin aluksi perunapellon muokkaamista varten. 1/2025 47
Perinteitä kunnioittaen Tamm kokosi traktoriinsa osia vanhoista itävalmisteista. Polttoainetankki löytyi niin ikään kaksipyöräisestä menopelistä, Tula 200 -skootterista. Kaikki olisi voitu toteuttaa samoin jo vuosikymmeniä aiemmin. Kuin silloin ennen V iro sai itsenäisyytensä takaisin vuonna 1991. Hauskasti muotoiltu hyttikin sisältää kierrätysosia, esimerkiksi kattopelti on napattu vanhasta Mossesta. Dnepr-moottoripyörän kaksisylinterisen nelitahtibokserin sylinterikannet kurkistavat jäähdytyksen kannalta otollisesti konehuoneen ulkopuolelle. Itse tehtyjen masiinoiden hohtoa vaurastuminen ei himmentänyt, ei ainakaan Madi Tammin silmissä. Moottoriksi hän valitsi Dnepr-moottoripyörän 750-kuutioisen bokserikoneen. Tamm päätti rakentaa traktorin peräkärryineen vanhan kaavan mukaan, vaikka miehellä ei ollut niille edes tarvetta. Itäkoneita sai markkinoilta niin edullisesti, ettei pienituloisenkaan kannattanut enää projektiin ryhtyä. Etupyörät on lainattu piikkinokka-GAZ-maasturista, takapyörät ZIL-maastokuorma-autosta, ja kärryyn on asennettu GAZ-51:n valssit. 48 VIRON OMATEKELEET. Omavalmisteiden teko alkoi jäädä historiaan. Tekijä on ollut uskollinen neuvostoajan todellisuudelle. Se on varmasti inspiroinut muitakin seppähenkisiä pitämään koneenrakennuksen perinnettä yllä. Vuonna 2001 valmistunut traktori on kerrassaan mainion näköinen maatalouskone. Vapauden myötä maahan alkoi virrata länsimaisia autoja ja työkoneita, jotka syrjäyttivät neuvostoajan vehkeet tieltään. Madi Tammin vuonna 2001 rakentama traktori on tehty puhtaasti harrastehengessä, eikä sitä ole varsinaisesti käytetty maataloustöissä
M . EN B ER G O Y • SIS U -R O SE N B AU ER • KO EA JO SS A SC A N IA R 46 CN G 11 3 74 00 19 -2 50 1 PAL VKO 2025-10 Suomalaista työtä • www.raskaskalusto.fi 1/2025 • HINTA 11,90 € • WWW.RASKASKALUSTO.F I • ALAN JOHTAVA AMMATTILEHTI! R A SK A S K A LU ST O 1/ 20 25 ERIKOISAJ ONEUVOT KOEAJO SCANIA R 460 CNG SISUROSENBAUER. tilaa.viipalemediat.fi/raskaskalusto TIEN PÄÄLLÄ • KOEAJOT • UUTISET • YRITYSESITTELYT • TAPAHTUMAT • HARRASTEET Uusin numero nyt lehtipisteissä! Kantripuita Monen toimen Arocs Monen toimen Arocs Maanrakennus Pertti Kärnä Oy:n uusi vaijerilava-Arocs ajaa maat ja koneet. R.M. Enberg Transportin Volvo FH16 750 Ammattina sankari: TOMMI LEPISTÖ Koeajo: VOLVO FH ELECTRIC AERO 6X2 Kuljetuskalusto: MIKETE OY:N SCANIA 560S P ER TT I K Ä R N Ä N A R O CS • K A N TR IP U IT A – R
Tutuin niistä taitaa olla traktoriperäkärryjen Velsa-mallisto, jo lähes unohtuneita ovat lukuisat viljankuivurimallit. Sopimusja alihankintavalmistus ovat olleet osa Velsan toimintaa alusta saakka. Kurikkalaisen osaamisen matka jatkuu. Yritys muutti nimensä Velsaksi (Veljekset Saari) vuonna 1941. Alkuvuosina yhtiön palveluksessa työskente li viitisenkymmentä henkilöä, talvisodan aikana noin sata ja sotien jälkeen yli kaksisataa. Saarten kiesit Kärryt olivatkin Velsaa aidoimmillaan. Sen historiallisia edeltäjiä taas olivat Ilmajoen Nopankylän ajokaluvalmistajat, kuulujen eteläpohjalaisten kiesien tehtailijat, jotka olivat kurikkalaista sukua. VELSAN VAIHEIKAS VAELLUS Monitahoinen konepajayhtiö Velsa teki kaikkea potkukelkoista metsäkoneisiin. Armas Saari tuli Velsa Oy:n toimitusjohtajaksi sen historian ensimmäisenä tappiollisena vuonna 1949. K urikkalainen Velsan konepaja ehti itsenäisellä elinkaarellaan vuosina 1936–1974 valmistaa mitä erilaisimpia maaja metsätalouden työkoneita monilla eri tuotemerkeillä. Veljeksien Armas, Viljo, Yrjö ja Eero Saaren vuonna 1936 perustama Kurikan Pyörä Oy oli luonnollinen jatko heidän isänsä Kaarlo Saaren johtamalle Kurikan Ajokalu -tehtaalle. Teksti: Kauko Ollila 50. Velsa valmisti jatkosodan aikana armeijalle ammuslaatikoita ja kuljetusvälineitä. Kurikan pyörä Oy aloitti taipaleensa potkukelkkojen valmistuksella. Pian tuotevalikoimaan tulivat työkärryjen pyörät, käsikärryt ja parireet
51. Kauhea katalooki Konepajan tekemien artikkeleiden määrä on huikea. Velsa toimitti lapiorullaäestä Vauhti-nimellä ja s-piikkiäestä ihan Velsana. Mielenkiintoiseen työuraan mahtuvat Kuortaneen ja Alavuden nimismiehen tehtävät ennen sotia ja Vaasan läänin poliisitarkastajan tehtävä 1943. Saabeihin tehtiin joustintukia. Kuivureita ja kuivuriuuneja tehtiin 1960-luvulla myös VeHa-merkillä. Vaikka sodanjälkeisten vuosikymmenten konepajojen luonteeseen kuului monenlainen rönsyily, ansioluettelo on muihin verstaisiin verrattuna muhkea. Velsan historiallisia edeltäjiä ovat kuulujen eteläpohjalaisten kiesien tehtailijat. Joka tapauksessa Armas Saari johti Velsan maatalouskoneiden valmistuksella taas kannattavaksi ja opetti sen markkinoimaan tekemisiään. Sivumennen sanoen perustajaveljeksistä Eero Saari oli Airamin pitkäaikainen toimitusjohtaja ja muutkin veljet kansakunnan kaapin ylähyllyillä. Myyjänä oli tietenkin Hankkija. Valtti-perunannostokone nosti, puhdisti ja luovutti potikat laatikkoon. Valtti-nimellä pukattiin säkkikuivuria jo 1950-luvulla ja varsin kehittynyttä perunannostokonetta myöhemmin. 1950-luvulla kehitellyt pienet puuja öljylämmitteiset eräja säkkikuivurit olivat alansa ensimmäisten joukossa. Velsan runsaaseen maatalouskoneiden tuotekirjoon kuuluivat Velsan omalla nimellä paitsi tavalliset peräkärryt, myös täyttövaunut, joustopiikkiäkeet, kitkatelat ja monien traktorimerkkien ensiasennusvetokoukut. Niin ikään paalivaunuja, viljaruuveja, traktorirekiä ja lannoitteenlevittimiä sekä lehmien parsikytkimiä tuotettiin Velsa-merkillä. Velsan suosituslistaa komponenttien toimittamisesta
Tämä on kalkinlevitin, mutta samalta pohjalta Velsa rakensi myös Eskonimellä tehdyn monitoimiperävaunun. Pikakytkentä oli ideana hyvä, mutta isäntien ja koneiden rahkeet eivät 1960-luvulla vielä riittäneet sen käytännön menestykseen. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTO / HANKKIJA ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTO / HANKKIJA 52 VELSA. Visulla pystyi levittämään kalkkia ja lannoitetta. Vuosi on 1953. Laitamateriaalia ja väriä taisi olla kahta kumpaakin. Peräkärryt olivat Velsan ykköstuote läpi yhtiön itsenäisen historian
Velsa kokosi myös norjalaisen Kvernelandin Hydrein-kyntöauroja ja heinähäntiä. Hankkija olikin määräävine asemineen pienemmän pään konepajoille sekä siunaus että kirous. Osasyynä olivat sen tytäryhtiö Kurikan Puutavara Oy:n kahden sahan vaikeudet. Lynxin kokoonpanoa Velsalla vuonna 1971, kun tuotannon aloittamisesta oli kulunut kolme vuotta. Vireillä oli jopa pikakytkentäyhteistyötä saksalaisen Walterscheidin kanssa, mutta Velstan olematon suosio vei sen kuvion mennessään. Helsinkiläinen Metaxo teki vuosina 1967–68 satakunta kelkkaa, jotka Hankkija myi. Jotain tykkänään uutta haettiin sopimusvalmistuksen ja peräkärryjen jatkoksi. Martti Häikiön historiikissa Satoa ja katoa Hankkijan saralla mainitaan Hankkijan osallistuneen Lynxin tuotekehittelyyn. Vakolan koetuksessa todettiin, että ne olivat paloturvallisuuden kannalta arveluttavia kötöstyksiä. Velsa oli osa sitä laajaa suomalaisten konepajojen joukkoa, jonka tärkeimpiin tuotteisiin Hankkijalla oli käytännössä yksinmyyntioikeus. Niitä myytiin parhaina vuosina jopa 3 000 kappaletta. Aurabisnes oli sille merkittävää 1960-luvun alkuun saakka. Traktoriperäkärryt olivat Velsalle elintärkeitä. Velsan silloinen Lynx-tuotepäällikkö Pekka Saari on sittemmin sanonut, että Hankkijan edustaja lähes sylki kurikkalaisten kelkkasuunnitelmien päälle eikä uskonut onnistumiseen alkuunkaan. Moottorikelkoista pelastus 1960-luvun puolenvälin jälkeen Velsan talous kangerteli. Vaan onhan niitä korkealta kippaavia edelleen. Hankkija kuitenkin oli myös Lynxin yksinmyyjä. Kytkimen idean toi ulkomailta Velsaan maataloustekniikan maineikas innovaattori ja myöhempi Koneviestin päätoimittaja Risto Knaapi. Ostajakunta ja konekanta eivät vaan tuolloin, 1960-luvun puolivälissä, olleet kypsiä hyödyntämään työkoneiden pikakytkemiseen tarkoitettua laitetta. 1/2025 53. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran lyhyt biografia Armas Saaresta kertoo, että tässä hankalassa vaiheessa Velsa olisi siirtynyt Hankkijan hallintaan. Traktoriperäkärryt olivat Velsalle elintärkeitä. Uuneja sekä lapiorullaäkeitä sai myös Vauhti-nimisinä. Mutta millä tavoin. Vielä oli varastokuivurei ta Sako-merkillä sekä Esko-monitoimiperäkärryjä rehunja lannanajoon, mutta tämä tuote meni Velsan metsäkonevalmistuksen alta naapuriin, Maaseudun Koneelle. Täyttövaunu näyttää nykysilmään perin vaaralliselta työasennossaan. Ja pakko oli onnistua. Siihen väliin tuli Lynx ja loppuvuodesta 1968 markkinoille sen ensimmäinen malli AS 50. Sekä pohjoisen Suomen poroväeltä että eteläisemmiltä maanviljelijöiltä kertyi kysyntää kotimaisen moottorikelkan kehittämiseksi, vaikka sellaisia vähässä määrin jo maassa tehtiinkin. ”Hankkija ei omistanut Velsasta koskaan pätkän pätkää”, sanoo Velsan materiaalipäällikkönä työskennellyt ja moottorikelkan kehityksen tunteva Teo Lehtimäki. Velsta-pikakytkin taas oli laite, jota muun muassa annettiin hetken aikaa Hankkijan myymien uusien Massey Ferguson 135 -traktorien matkaan. Niitä myytiin parhaina vuosina jopa 3 000 kappaletta, murto-osa vientiinkin
Vuodesta 1983 puolestaan alkoi lyhyt vai he, jolloin kaikki Valmetin kuormaa kan tavat metsätraktorit koottiin Velsalla. Ensimmäinen sellainen oli keskiraskas Valmet 832. Vuonna 2013 Rautaruukin työ koneohjaamot menivät osaksi uutta 2 600 työntekijän työkonekomponenttivalmistaja Fortacoa. Valmetin Jyväskylässä valmistamien Terhi 10 -kelkkojen tekokin tuli Kurikkaan. Seuraavan vuoden tuotantotilojen laajennuksen jälkeen oli firman töissä 340 ihmistä. Oli Hankkijan virallinen rooli Velsassa mikä hyvänsä, konepajan ja osuuskunnan suhde oli joka tapauksessa muuttunut sellaiseksi, että Velsa halusi irti Hankkijan myyntiholhouksesta. Hissivalmistaja Kone Oyj osti Partekin, jolle kuului myös ruotsalainen Kalmar. Se ei käynyt Hankkijalle ollenkaan, joten se uhkasi lopettaa Velsatrak tori perävaunujen myynnin. 54 VELSA. Mies täyttää vuonna 1953 säkkiä Valtti-eräkuivurista, jonka pohjaosaan lämmönlähde on pultattu. Fortaco on tällä hetkellä Kurikan suurin työnantaja. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTO / HANKKIJA Lyhyen aikaa kaikki Valmetin kuormaa kan tavat metsä traktorit koottiin Velsalla. Metsäkoneiden komponentteja tehtiin Velsalla vielä ajokoneiden valmistuksen jälkeenkin. Nykyään Kurikassa valmistetaan kaikkiaan 260 työntekijän voimin hitsattuja oh jaa morunkoja sekä asiakasräätälöityjä ja loppuvarusteltuja ohjaamosekä poralaitekokoonpanoja. 90-luvun alussa elettiin syvää lamaa. Lynx-kelkkojen valmistus siirtyi vuonna 1980 Rovaniemelle. Tuossa vaiheessa Velsan liikevaihto koostui perävaunuista, lumija maas to ajo neu voista sekä Valmetille tehdystä alihankinnasta. Vuoden 2005 alusta Velsa siirtyi Kalmarilta Rautaruukille, joka sulautti Velsa-nimen näkymättömiin. Velsan ajokone se tämäkin. Valmet 886 K:n eturunko pantiin viimeistely hitsausta varten kallistettavaan jigiin kiinni. Saarien suku myi Velsan Valmetille vuonna 1974. Jälleenmyyjänä oli Korpi vaara. Valtionyhtiöiden järjestelyissä Velsasta tuli ensin osa Sisu-konsernia ja vuonna 1997 pala Partekia. Metsäkoneisiin ja komponentteihin Valmetin kauppaan mennessä Velsa oli tehnyt yli viisituhatta kelkkaa, merkittävän osan niistä vientiin. Valmet tarvitsi valmistuskapasiteettia paitsi lumija maastoajoneuvoille myös paisuvalle metsäkonebisnekselleen, ja sitä se sai Kurikasta. Korpivaarayhteistyö piti jättää. Paloturvallisuus oli tässä ratkaisussa varsin hutera, minkä muun muassa Vakola toi esille koetusselostuksissaan
Valmet 832 -kuormatraktori oli ensimmäinen Velsalla koottu Valmetin metsäkonemalli. 1/2025 55. Velsa kuitenkin valmisti Uumajan tehtaille ohjaamoiden ohessa vielä pitkään metsätraktoreiden etuja takarunkoja. Mutta näistäkin koneista puuttui alkujaan Ruotsissa sovellettu hydrostaattinen voimansiirto. Velsa meni metsään V almetin ja Volvo BM:n yhteistyön alussa vuonna 1979 metsäkonebisnes nimettiin Valmet Metsäkoneet Oy:ksi. Molemmat sanotut Kurikka-mallit saivat elinkaarellaan Rexrothperustaisen hydrostaattiajon, mutta se ei pärjännyt luotettavuudessa eikä käytettävyydessä Uumajan Valmet-kuormakoneiden Sauer-tekniikalle. Ruotsin ja Suomen metsäkonemarkkinat ja varsinkin Valmetin tehtaat Pohjanlahden molemmin puolin kirittivät toisiaan. Aika, asiat ja toimialajärjestelyt johtivat siihen, että kuormakonevalmistus päättyi Kurikassa vuonna 1993. Siitä tuli osa Valmetin traktoriryhmää. Mönkiminen tapahtui kömpelömmällä momentinmuuntimella. Valmetin kuormakoneita valmistavalla Velsalla jäätiin jälkeen keskiraskaiden kuormakoneiden nosturihydrauliikan kehittämisessä. Sitäkin myi Hankkija. Tilanne korjaantui, kun malleihin 836 ja 838 tuli muuttuvatilavuuksiseen pumppuun perustuva hydrauliikka
56. Detroitilainen ei ollut missään paras, mutta riittävän hyvä ja muita halvempi. Aluksi kurotamme sadan vuoden taa Fordson F:n veiviin. KO N G R ES SI N K IR JA ST O JA HENRY LOI TRAKTORIN Maatalouden murrosaika Uusi juttusarja esittelee klassikkotraktoreita viime vuosisadalta. Joka toinen vuonna 1930 täällä prötissyt traktori oli Äffä
Yksittäisten valmistajien muutamia vetäjiä oli maahan ilmestynyt vuosisadan ensimmäiseltä kymmeneltä alkaen, mutta traktori, tai silloin moottorivetäjä – pelturi – odotti vielä tuloaan. Kohu ympärimenoista tuotti selälleen menon estävät umpinaiset kurakaaret, jotka lisäsivät ajajan turvaa muutenkin. Ja niin kävi, että protovaiheeseen ehtinyt Fordson malli F ”karkasi” puolivalmis teena markkinoille – ja menestykseen, myös Henryn itsensä yllätykseksi. Tästä se ei juuri simppelimmäksi voisi muuttua. Ensimmäiset luonnoksensa moottoroidusta auranvetäjästä Henry esitteli pitkäaikaiselle luotetulleen, Fordin ”esikunta päällikkö” ja yleismies Charles So rensenille vuonna 1905. Silti jonkun pajan perällä patarautakin kilahteli, ja pianpa mallia haettiin en sim mäisestä itsekantavaa runkoa ja täysin koteloitua ajovoiman siirtoa soveltaneesta traktorista, wisconsinilaisesta Wallis Cubista. Tässäpä kohtaa suuri sota Euroopassa oli ajanut Ison-Britannian nälänhädän partaalle. Nuo ruuskokemukset jättivät Henryn mielenpohjalle kuitenkin hiilloksen, jossa kyti ideoita pientenkin maatilojen vetovoiman kehittämisestä. Mutta sitten tuli T-Fordin mukana autoalan hirmui nen menestys vuodesta 1908, ja traktori kehitys jäi varjoihin. Mutta kun 13-vuotiaan Henryn äiti kuoli vuonna 1876, uusim masta tekniikasta kiinnostunut poika vetäisi ensin henkisen ja sitten fyysisen pesäeron perheensä maahenkiseen eetokseen. Vaihteita on kolme eteen ja yksi taakse. Maahan saattoi tulla muutama yksittäinen Fordson vuoden 1919 puolella, mutta ei niitä puoltatoista sataa, jotka ensimmäinen tuojaliike, helsinkiläinen entinen vientivoin tukkuri Agros, oli luvannut. Isoillahan oli jo preeriavetäjänsä. Fordson F myytiin aluksi kokonaan ilman lokasuojia. Loppu on tunnettua historiaa. Takkuinen alku Suomalaisen maatalouden koneellistumisen alku oli tuohon sekavaan aikaan vaikea, olihan koko valtakuntakin vielä julman sisällissodan veristä ja katkeraa jättömaata. Työvoimapulaan joutuneiden isojen tilojen tarpeilla oli painoa, kun konevoimaa etsittiin maailmalta. Teksti: Kauko Ollila ”M itä ihmiselon tuhlausta onkaan kuluttaa päiviään laahustaen hitaiden hevosten perässä!” Talollisen poika Henry Fordin kuppi oli valmiiksi ylitse vuotavainen. Uudenkarheassa valtiossa oltiin hajulla vallankumouksellisesta laitteesta, jota vieläpä oli Eurooppaankin myyty tolkuttomasti. Työskentely Thomas Edisonille Yhdysvaltain Det roitissa antoi taloudellista varaa ensimmäisen oman unelman, autokokeilu Quadricyclen, tekoon vuonna 1896. Sen yksinkertaisuus ja halpuus saattoivat pelastaa saa rivaltakunnan ja Henryn suvun vanhan kotimaan nälänhädältä. 57. F:n monilevyinen kytkin ui öljyssä ja matoruuvi välittää vedon takapyöriin. Uusi aika vapautti kuitenkin torpparit ja poisti taksvärkit
KO N G R ES SIN K IR JA ST O / FR ED H A R TS O O K 58 NÄILLÄ KYNNETTIIN. Omasta roolistaan hän sanoikin: ”Minä enemmänkin sytyttelin tulia muiden hoidettavaksi.” Simppeli oli Äffäkin, aluksi siinä ei ollut mitään jarrulaitettakaan. Jopa ohjaksin Henry Ford arvosti yksinkertaisuutta kaikissa innovaatioissaan, mikä tuli hänen maanläheisestä, käytännöllisestä taustastaan. Kaupan yhteydessä myyjä järjestikin yleensä ylläpito-opetusta. Jopa niin, että läheistensäkin mukaan hän oli vain auttavasti sisälukutaitoinen. Vetovoiman siirtymää ajatellen Fordsonit saattoi – periaatteessa – varustaa jopa hevosohjaksilla, jotta vaihto vanhasta vetokeinosta uuteen olisi jouheva. Henry Ford (1863–1947), oman aikansa Elon Musk. Kovin repaleiset haalarit tiesivät pahoja ongelmia alkutuotannon Fordson F:n kuljettajalle. Myyntihärdellissä pyöri lopulta kymmeniä erilaisia Fordson-puoteja. Silti se tarvitsi huoltoa ja ymmärrystä tekniikasta tavalla, jota ostajakunta ei vielä hallinnut. Agros päätyi riitelyn jälkeen myymään International Deeringiä, joka oli Hoppaa selvästi kehittyneempi, mutta myös paljon kalliimpi vetoneuvo. Rivi Äffiä lautasäkeineen ja kuljettajineen Yhdysvaltain länsirannikon ranchilla valmiina töihin. Syy oli osittain siinä, että Ford ei sallinut yksinedustuksia ennen kuin firma perusti Suomeen tytäryhtiönsä vuonna 1926. Agroksen lisäksi muun muassa Korpivaara & Halla oli iso Ford-edustaja. Sen sijaan siellä oli mukana kotimainen Kullervo, jonka loistava tulevaisuus oli takana saman tien. Silloinen Maatilahallitus ja valuuttakomissio olivat Ford-vastaisia ja ainakin tekosyyksi riitti se, että merkki ei ollut mukana vuoden 1919 virallisissa traktorikokeissa Järvenpäässä. Vielä seuraavakin vuosi oli vaikea
Vesipumppua ei alkutuotannon koneissa ollut lainkaan. Peltotyössä sattui paljon onnettomuuksia varsinkin avonaisia sarkaojia ylitettäessä. Käytännössä tämän pöhkön avun käyttö oli onneksi olematonta. Mutta tällainenkin vaihtoehto nähtiin vuonna 1925, kun kokkolalaisen AutoCompaniet-yrityksen idean mukainen Fordkulkue esitteli kaikkea sitä, mitä valmistaja tuottaa niin agraarista kuin urbaanimpaa elämänmuotoa varten. Tyypillisiksi Äffän töiksi muodostuivat kevätja syysmuokkaukset sekä paikalliskäyttö ennen muuta puimakoneiden ja sirkkelisahojen pyörittäjinä. Peräpohjan Osuusmeijeri valmistui Kemiin vuonna 1924. Mitä tästä myöhemmin seurasikaan, on oman juttunsa paikka. MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / OTAVA KONGRESSIN KIRJASTO 1/2025 59. Kuvassa saatetaan olla noutamassa jäitä maidonjäähdytyksen tarpeisiin. Vaikka markkinoiden halvimman traktorin hinta puolittui matkan varrella sekä tehtaan alennusten että maan taloustilanteen ansiosta, vastasi se 1920-luvun lopulla 60 peltohehtaarin tuottoa. Noin 20 hevosta ja 4,1 litraa. Ensimmäisistä Fordsoneista oli pulitettava 50 000 vuoden 1920 markkaa, millä sai esimerkiksi kaksi isoa puimakonetta. Fordson F:n valtavaan varustevalikoimaan kuuluivat myös telastot. Traktori nousi sekunnissa pystyyn ja kääntyi selälleen tappaen kuljettajan. Letka jolkotteli kaupunkeja pitkin mutkitellen Pietarsaaresta Helsinkiin elo-syyskuussa 1925. Ei siis mikään pientilallisen vehje. Tätä ehkäistiin alkupään sarjojen jälkeen kaatumaraudoiksi muotoilluilla takalokasuojilla. Halpa mutta kallis Pieni väläys tulevasta nähtiin, kun yhteen kulkueen Äffistä oli naitettu Harry Ferguson -nimisen toisen irlantilaistaustaisen teknovelhon kehittämä kiinteä kyntöaura, joka oli lihasvoimin nostettavissa kuljetusasentoon. Vuoden 1930 maatalouslaskennan mukaan Suomessa oli noin 2 000 traktoria, joista puolet oli Fordsoneita
Yhtiön myynti mies pani kauppamatkallaan Ka na das sa merkille yhden miehen Hornet-moot torisahan. Hän osti sellaisen ja vei työpaikalleen tutkittavaksi. Teksti: Mika Rassi · Kuvat: Tuukka Erkkilä R uotsista on ponnistanut useampi kin konesahojen mahtitekijä. Uusi nimi ei tuonut järisyttävästi uudistuksia itse sahaan. Vuonna 1947 perustettiin tehdas Mölndaliin aivan liki Göteborgia ja tehdasta hallitsemaan tytäryhtiö Bergborrmaskiner eli suomeksi kallioporakoneet. Kauppa halkoo kallion Ruotsalainen kauppaliike Gustaf Holm & Co perustettiin 1878 Göteborgissa. 1930-luvulla yrityksestä tuli eng lan ti lais ten Warsop-kiviporien edustaja Ruotsissa. Kovasti Hornetia muistuttava Be-Bomoottorisaha tuli myyntiin 1949. Se oli ensimmäisiä ruotsalaisia yhden miehen moottorisahoja. Kaasuvipua käytettiin peukalolla. Sen ensimmäisiä toimialoja oli enteellisesti puutavaran ulkomaanvienti. Voima siirtyi kampiakselin päästä kartiohammaspyörillä ketjupyörälle. Länsinaapurin ensimmäisen modernin moottorisahan valmisti Partner, joka oli aiemmin tehnyt koneita puuta kovempaa materiaalia varten. Niin sahan kuin yrityksenkin nimeksi vaihdettiin Partner, ja uusi malli C6 pantiin pihalle 1955. Toisen maailmansodan aikaan porien toimituksissa oli ongelmia, joten Holm & Co alkoi valmistaa niitä itse lisenssillä. Partnerin R11 oli ensimmäinen ruotsalainen suoravetosaha. 60 L EN KK I K ETJ U S SA V A N H A T SAH AT. Be-Bo menestyi suhteellisen hyvin, joten sillä saralla jatkettiin. Painoa oli viitisentoista kiloa, sentään muutama kilo edeltäjää vähemmän. Porasta sahaan Eräs metsäyhtiö, jolle poria toimitettiin, ehdotti Bergborrmaskinerille moot to risahojen valmistamista. KIVIKAUDELTA KÄRKEEN Partner R11 Kiviporien tekijä vaihtoi sahahommiin ja otti isot edistysaskeleet ennen maanmiehiään. Se oli edelleen varustettu uimurikaasuttimella ja niin muodoin käännettävällä terällä. Tämä tehdas heivasi lisenssit menemään ja alkoi tehdä omia poramalleja
Kaasua käyteltiin edelleen peukalolla. Tätä nykyä Partnerin tuotemerkki kuuluu Husqvarnalle. Kun lähti Partnerin kanssa metsään, oikean käden peukalolla oli muutakin virkaa kuin nenän niistäminen. R11-sahan vanhanaikaisin tai ainakin meidän silmissämme erikoisin piirre oli tappimainen takakahva. Vuonna 1962 esitellyssä R12-mallissa oli nykynormin mukainen pistoolikahva. R11:llä sahaaminen oli aikoinaan tehokasta ja taloudellista. Painoa oli noin 11 kilogrammaa, eli 50-luvulla vähän. Ketjun voitelu tapahtui automaattisesti. PARTNER R11 MOOTTORI kaksitahtinen yksisylinterinen kalvokaasutinmoottori, iskutilavuus 90 cm 3 , teho viisi hevosvoimaa VETOTAPA suoraveto LAIPAN PITUUS 38, 43 tai 56 senttimetriä KETJUN VOITELU automaattinen VALMISTUSVUODET 1958–1962 Partneriin sai 15, 17 ja 22 tuuman laippoja. C6 oli saanut käyttöominaisuuksiltaan huonon arvosanan, ja kestävyyteenkin oli runsaasti huomauttamista. Moottoritilavuus oli pienentynyt mutta teho noussut. Se oli ensimmäinen ruotsalainen suoravetosaha. Moottorin kuluminenkin oli ollut verrokkeihin nähden vähäistä. Kärkipyörä on helposti vaihdettavaa tyyppiä. Saman puulaakiin vehkeet ovat siis purreet ajan mittaan niin kiveen, puuhun kuin metalliin. Aikalaisiin verrattuna uudessa Partnerissa oli mukavasti leikkuuvoimaa. R11:n aikaan Stihl pelasi vielä välitys vaihteilla eikä Husqvarna ollut edes aloittanut sahojen tekemistä. Kalvokaasuttimen ansiosta terän kääntely oli saanut jäädä. 70-luvun lopussa Electrolux osti paitsi Partnerin myös Husqvarnan ja Jonseredin. Toiselta tähdeltä Vuonna 1958 esitelty Partner R11 tuli edeltäjiin verrattuna kuin toiselta tähdeltä. Huskun nykyistenkin pelastuskäyttöön tarkoitettujen sahojen eli laikkaleikkureiden kantaisä on Partnerin malli K-12. Tärinänvaimennus ja lämpökahvat löytyivät Partnerista 60-luvun lopussa. 61. Vuoteen 1960 asti tutkituista sahoista R11 oli polttoainetaloudellisin. Partner oli Euroopan etulinjassa suoravetotekniikan suhteen. Ketjujarru ilmestyi Partneriin 70-luvun alussa. Kiveä, puuta ja metallia Partnerit kehittyivät askel askeleelta. Ison Electroluxin huomassa Partnermerk kisten sahojen tuotanto siirtyi vähitellen Ruotsista muihin maihin. Partnerin kehitysloikka näkyy Vakolan tes teissäkin. R11:n käyttöominaisuudet arvioitiin hyviksi ja saha kestävyydeltään tyydyttäväksi
62. Pieni ranskalainen Vendeuvren kaupunki pitää puoliaan valloittajia vastaan kuin Asterixissa konsanaan. Mutta eivät sentään aivan kokonaan. Monikansalliset traktorimerkit ja Renault ovat valloittaneet koko Gallian. Vendeuvre pikkukaupungin traktori Eletään 1950-lukua
Tahti kiihtyy Saksan ja Britannian konepajojen tavoin Vendeuvre otti vuosisadan vaihteessa loogisen kehitysloikan. Polttomoottorit alkoivat säksättää vuonna 1905, ja niistä tulikin nopeasti yhtiön ykköstuote. Urakkamiesten käyttämät lokomobiilit kestivät heikkokuntoisten teiden rynkytyksen, kiitos jousitettujen akselien. Vendeuvre lanseerasi pienikokoisen puimakoneen, jolla tila tai kyläyhteisö saattoi rahtiavun sijaan puida katon alle korjaamansa lyhteet omaan tahtiin talven aikana. Kylvöja puimakoneiden, viinituotantoon käytettävien prässien ja ennen kaikkea moottoreiden kysyntä vilkastui. Vuonna 1837 nuori seppä Jean-Baptiste Protte perusti maatalouskoneita valmistaneen konepajan champagnelaiseen pikkukaupunkiin Vendeuvre-sur-Barseen. Vuoden 1956 uutuus, 70 hevosvoiman Super GG 70, oli Vendeuvren historian väkevin juhta. Vuonna 1863 hevoset pääsivät helpommalla, kun Vendeuvressa aloitettiin höyrykoneiden valmistus. Hydraulisen nostolaitteen sai lisähintaan. Hidaskäyntinen EV-sarja kattoi tehoskaalan 3–22 hevosvoimaa. menoon tottuneet isännät tuhahtelemaan viiksiinsä. Vuonna 1914 sodan kauhut iskivät Ranskaan. V endeuvre-traktoreiden alkutaival noudattaa tuttuja askelmerkkejä. Kampiakselin kunnollinen laakerointi, painevoitelu ja kennojäähdytin takasivat toimintavarmuuden. Établissements de Constructions Mécaniques de Vendeuvren ensimmäinen menestystuote oli puurakenteinen puimakone. Protte varusti puimakoneensa tripoteusella eli eräänlaisella hevoskäyttöisellä juoksumatolla. Nokalle soviteltiin 95 hevosvoiman kuutoskonettakin, mutta kokeiluksi jäi. Vasarat ja sorvit saivat käyttövoimansa läheisestä vesimyllystä. Vendeuvren vanhat kiinteistöt kävivät ahtaiksi. Tuotanto jatkui, mutta valikoima supistui yhteen tuoteryhmään – ammuksiin. Seuraavana vuonna lanseerattu nopeampikäyntinen, tuhannen kierroksen EVR-moottoriperhe sai hitaampaan Vuonna 1955 esitellyn 40 hevosvoiman Super DD 40:n varustelistan parhaat herkut olivat kytkimestä riippumaton voimanotto, tasauspyörästön lukko, ohjausjarrut ja ZF:n 6+1-vaihteisto. 63. Kun jupina loppui, Vendeuvre esitteli Rapid-malliston, jonka pyörimisnopeus oli 1 500 kierrosta minuutissa. Vendeuvren kaupunki välttyi pahimmalta, sillä rintamalinja oli lähimmillään noin 60 kilometrin päässä koillisessa. Sodan päätyttyä palattiin nopeasti normaaliin arkeen. Vuonna 1920 maatalouskoneiden valmistus siirrettiin Orleansiin ja uusi moottoreiden suunnitteluja tuotantoyksikkö avattiin Englannin kanaalin rannalle Dieppeen. 1800-luvun jälkipuolisko oli jatkuvan kasvun aikaa. Vendeuvren tuotteet osoittautuivat erityisen lujatekoisiksi. Nopeampikäyntinen moottoriperhe sai hitaampaan menoon tottuneet isännät tuhahtelemaan viiksiinsä. Tuohon aikaan maatilojen vähiä laitteita pyörittivät hevoskierrot. Karavaanin mukana saattoi tulla myös siirrettävä Vendeuvre-sahalaitos
Tuhannen BB:n raja ehti rikkoontua ennen kuin valmistus päättyi vuonna 1954. Vendeuvre reagoi kysyntään lopettamalla tykkänään bensiinimoottoreiden valmistuksen. Tällä kertaa uuden tekniikan vastaanotto oli suopeaa. 64. Vendeuvre lähti mukaan sodan jälkeiseen traktoritaistoon vuonna 1952 yksisylinterisellä BB-mallilla. 6–70 hevosvoiman mallistosta löytyi sopiva nokivasara niin kalastuspaattiin kuin peltotyöhön. Vendeuvren omaa traktoria jouduttiin odottamaan vuoteen 1937. Vauhtiin päästyään Vendeuvre alkoi syytää malleja. Super BM:n sai joko ilmatai vesijäähdytyksellä, normilevyisenä tai kavennettuna. Valitettavasti näistä ensimmäisistä, 24/28ja 36/40-hevosvoimaisista traktoreista on tihkunut jälkipolville vain vähän tietoa. Vendeuvren arkistot ovat suurelta osin tuhoutuneet. 30-luvun alussa ainakin Fordsoneja, Fiateja, Deeringejä, McCormickeja ja Austineja myytiin Vendeuvredieselillä höystettynä. Dieselin aika Seuraava kehitysloikka otettiin vuonna 1930, kun yhdeksän hevosvoiman dieselmoottori hörähti käyntiin. Ja jos 27 hevon hirnunta ei riittänyt, saattoi ostaja valita kuusi lisähevosta sisältävän Super MD:n. Eri versioiden lukumäärä nousi yli neljänkymmenen, mikä väistämättä nosti valmistuksen ja varaosapalvelun kustannuksia
Allis-Chalmers FD5:n amerikkalaistyylisen konepeiton alla hyrisi ilmajäähdytteinen 50 hevosvoiman Vendeuvre 66, jollei ostaja rastittanut tilauskaavakkeeseen vesikiertoista 59 hevosen Perkinsiä. Superia olivat myös 6+1ja 7+2-vaihteiset ZF-laatikot, joiden valmistuslisenssit oli saatu Ranskaan. Liittoutuneiden maihinnousun jälkeen saksalaiset räjäyttivät vetäytyessään Dieppen satamarakenteet ja siinä sivussa myös Vendeuvren tehtaan. Ilma ja vesi Sodasta toipuminen kesti melko kau an. Toimintakykyisimmät valjastettiin taas tuottamaan ammuksia. Viiden prosentin markkinaosuus oikeutti viidenteen sijaan Renault’n sekä monikansallisten Massey Fergusonin, IHC:n ja Somecan jälkeen. 1/2025 65. Myynti sakkasi. Linjakas muotoilu, pätevä tekniikka. Vaihteisto oli joka tapauksessa ehta saksalainen 8+4-lovinen ZF. Vaihteistot hankittiin alkuvaiheessa Saksasta ZF:ltä. Vendeuvre-sur-Barsessa työstettiin lähes 130 vuoden ajan höyryja maatalouskoneita ja loppuvaiheessa traktoreiden osia. BB 500:n aikoihin 1950-luvun loppuvuosina ostovoimaisilla ranskaisilla maajusseilla oli jo traktori. Uusi traktorimalli saatiin uunista ulos joulukuussa 1951. Lähes 6 000 traktoria lähti tuon vuoden aikana kohti työmaita. Vuoden 1954 uuteen Supermallistoon saatiin tehonlisää poraamalla sylinterit viisi milliä laveammiksi. Saksan hyökkäyssodan aikana Vendeuvren laitokset kärsivät huomattavaa vahinkoa. Super-sarjan jokaisesta mallista oli saatavilla myös ilmajäähdytteinen vaihtoehto. Eri versioiden lukumäärä nousi yli neljänkymmenen, mikä väistämättä nosti valmistuksen ja varaosapalvelun kustannuksia. Jean-Baptiste Protten perustamasta konepajasta kasvoi nopeasti merkittävä työllistäjä. Vauhtiin päästyään Vendeuvre löi lisää löylyä. Neljäs sylinteri nosti Super GG 70:n 50-luvulla kunnioitettavaan 70 hevosvoiman teholuokkaan. Nopea pudotus Vuonna 1956 Vendeuvre surffasi kysynnän aallonharjalla. Yhtenäinen traktoripesue – DD ja GG-mallit – saatiin aikaan latomalla lohkoon lisää 110 x 130 millimetrin sylintereitä. Yksi sylinterisen vesijäähdytteisen BB:n teholukema oli 17. Vendeuvren V-sarjan logo muistuttaa hämmentävän paljon ranskalaisen sodanaikaisen natsijärjestön Milice Françaisen tunnusta. Joka tapauksessa orastava traktoritehtailu hyytyi sodan melskeisiin. Vendeuvret pärjäsivät 20 hevosvoiman luokan ankarassa kisassa aluksi hyvin
Sen sijaan he muistelevat mallin saksalaisen vaihteiston porsineen herkästi. Moottorivaihto ehtoja oli valittavana kuusi: Vendeuvren ilmajäähdytteinen, Perkinsin 4.99 tai 4.107, Indénorin 4.80 tai 4.85 ja Alliksen oma F118. Rasvanippoja vähennettiin Superja 500-malleihin verrattuna. 500 vaihdettiin V:ksi vuonna 1959 trimmaamalla mallistoa Ag rodyne-painonsiirtojärjestelmällä ja vakiovarusteisella kolmipistenosto laitteella. Vendeuvre pöytäsi viimeiseksi jääneen korttinsa vuonna 1961: BL-traktorimallisto ajet tiin parrasvaloihin. Allis-Chalmers FD3:n ostaja joutui raapimaan päätään. Seuraavaksi oli vuorossa kokonaan ilmajäähdytteinen, linjakkaat muodot saanut 500-sarja. Soidinmenot Alliksen kanssa olivat lyhyet. Traktoreiden myyntikäyrä kääntyi laskuun, ja pieniä toimijoita alkoi putoilla oikealta ja vasemmalta. Raskaasti kuormitettuina ne olivat erittäin herkkiä vakaville vaurioille. Mene ja tiedä. Kaikissa noin 25 hevosta. Vendeuvren toiminta jatkui kotikaupungin ja Dieppen tehtailla. Vendeuvre kohtasi 1950-luvun lopulla traktoribisneksen kylmät realiteetit. Raskas kuormitus aiheutti toisinaan konerikkoja – ja lisää mainehaittaa. V-sarjan jäähdyttimen keulalla komeileva logo lienee herättänyt hämmennystä aikalaisissa. Lopulta Amerikasta ilmoittautui halukas kumppani, Allis-Chalmers. Hyvämaineinen moottorivalmistaja sai kolhun kylkeensä. Vendeuvre haki vakaviin taloudellisiin vaikeuksiinsa helpotusta liittoutumalla toisen ranskalaisen valmistajan kanssa, mutta sopivaa partneria ei löytynyt. Nykypäivän harrastajille ilmajäähdytteisiä Supereita on tarjolla huomattavasti pienempi populaatio kuin vesijäähdytteisiä. Pisimmilleen tämä vietiin BL 30 V -mallissa, jonka 1?540 cm 3 :n moottoria sai huudattaa 2?200 kierroksella, jotta saavutettiin 30 hevosvoiman teho. Särkyneiden tilalle vaihdettiin järjestään vesijäähdytteisiä voimalaitoksia, jotka olivat kestäviä, helppohuoltoisia ja kerkeitä lähtemään käyntiin. Kreikan gamma-kirjainta jäljittelevä kiekura muistuttaa erehdyttävästi Milice Françaisen tunnusta. Jotkut harrastajat tosin kiistävät nämä ongelmat ja pitävät kaksisylinteristä moottoria itse asiassa monia kilpailijoita kestävämpänä. Aikalaiskertomusten mukaan Vendeuvre BL 30 V:n kierroskone ei kestänyt kovaa rääkkiä. Lisätehoja loihdittiin helpoimman kautta nostamalla moottorin kierroslukua. Kierrosluvun nostoa ei huomioitu moottorin ainesvahvuuksissa. Mainehaittoja E nsimmäisistä Super-sarjan ilmajäähdytteisistä moottoreista koitui ongelmia. Alliksia oli toki tuotu Ranskaan jo 30-luvulla. VK 6/21). Vendeuvren kilpailija samassa painoluokassa – Société Française de Vierzon – oli sulautunut Caseen pari vuotta aiemmin (ks. Sodan aikana natsien käsikassarana toimineen järjestön julma sota Ranskan vastarintaliikettä vastaan oli kansan tuoreessa muistissa. Syyskuussa 1960 perustettiin yhteisyritys Établissements Vendeuvre-Allis-Chalmers. Soidinmenot Allis-Chalmersin kanssa olivat lyhyet. 66. Molemmissa tapauksissa amerikkalaisyrityksiä kiinnosti valmis, Ranskan kattava myyntija huoltoverkosto. Vendeuvren V-sarjan voitelussakin oli sanomista. Hydraulipumpun, tuulettimen ja hihnankiristäjän laakereissa nippojen puute yhdistettynä kierrosluvun kasvuun olivat ongelmallisia. Ilmeisesti Vendeuvre päästi ilmajäähdytteiset moottorit traktoreihinsa ilman riittäviä kenttäkokeita
Pienen kylän traktoreiden tarina ei päättynyt onnellisesti. Askeettisen kul mikas muotoilu noudatti 60-luvun designvirtauk sia. Vuonna 1961 ensiesiteltyjä BL-malleja pidetään viimeisinä aitoina Vendeuvreina. Allis-Chal mers DD -tiehöylissä hyrräsi ilma jäähdytteinen Vendeuvre Z4 P76 -neloskone. ED/FD-malliston myynti floppasi. Moottoriviat niittivät joukkoa. Alkuperäiset ilmajäähdytteiset Super Vendeuvret ovat nykyään melko harvinaisia. Allis-Chalmers ei hyväksynyt ranskalaisten kotkotuksia ja pani Vendeuvren tuotekehittelyn syväjäähän. Super BB 31:n 1?232 cm 3 :n yksisylin terinen oli luotettavan ja helppo hoitoisen moottorin maineessa, nimenomaan vesijäähdytteisenä versiona. Kierroskoneista oli luovuttu. Mutta jäljelle jääneet Vendeuvret ovat harrastajien vaalimia kalleuksia, jotka aika ajoin päätyvät yhteistapaamisiin. 1/2025 67. Englannin Essendinessä yritys sinnitteli kolme vuotta pidempään. Silloin on aika teurastaa villisika ja juhlia. Moottoritehtailu päättyi vuonna 1966, ja tehdas suljettiin lopulta vuonna 1980. Tehokkaimmissa 35–60 hevosvoiman malleissa oli ZF:n 8+4-nopeuksinen vaihteisto. Latolöytö Super BM 57 on varustettu Querryniittokoneella. Allis-Chalmers jatkoi Dieppessä moottoreiden ja maansiirtokoneiden valmistamista. Ame rikkalaisiin D-10-, D-14ja D-17-malleihin pohjautuvat Allis-Chalmersin FD-versiot syrjäyttivät osittain oikeita Vendeuvreja. Vendeuvressa sijainnut tehdas hiljeni vuonna 1964, ja samalla päättyi Vendeuvre-merkkisten traktoreiden tarina. A-C:n maataloustraktoreiden tuotanto Dieppessä päättyi vuonna 1965. Joka tapauksessa mallisto pöhöttyi kustannustehokkuuden kustannuksella, varsinkin kun Vendeuvren ilmajäähdytteiset moottorit säilyivät vaihtoehtona Allis-Chalmerseissa. Allis-Chalmers toivoi, että FD:t ja brittivalmisteinen ED-40 panisivat kampoihin IHC:lle, Massey Fergusonille ja Fordille Euroopan-markkinoilla, mutta toisin kävi. Leveät hartiat pettävät Vuonna 1962 Allis-Chalmers otti Vendeuvren toiminnot täysin hallintaansa ja muokkasi oitis Diep pen traktorituotannon uusiksi
Raskaan kiskokaluston lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat olleet – kuinka ollakaan – kotimaiset kuorma-autot ja järjestötoiminta. Isän oveluus ja houkutteleva lahjus veivät ylöjärveläisnuorukaisen eläkevirkaan Valtion Rautateille. 68. VETUREITA JA KOTIMAISIA KUORMA-AUTOJA Esko Pohjola Nyt käydään tutustumassa Vetkun puheenjohtajaan
Eskon pojat harrastivat aktiivisesti jääkiekkoa. 69. Esko löysi Somerolta tämän Leyland O.680 -moottorilla varustetun härvelin. Pikkupoikana hän pääsi pöydänjalkojen juuressa kuuntelemaan automiesten tarinoita. Esko kertoo, että paikka on aikanaan ollut lähistöllä edelleen sijaitsevan Teivaalan kartanon suurin torppa. Siinä aukesi sitten kaksikin työpaikkaa. ”Ajattelin, että en mistään helpommalla saa hylsysatsia, joten kävin ilmoittautumassa pestiin.” Neljäkymmentäkuusi ja yksi kahdestoistaosa Vaikka isä houkuttelikin poikansa viekkaudella ja vääryydellä rautateille, Esko on nyt siitä ikuisesti kiitollinen. “Tammikuussa jalka alkoi olla kunnossa. Vanhemman pojan kiekkoilun Tapparan B-miehissä päätyttyä nuorempi vielä jatkoi. Perhe-elämän myötä koneiden kanssa puuhailuun tuli viidentoista vuoden tauko. Kolme neljäsosaa rautatieurasta kuluikin työnjohtotehtävissä. Paikka Tampellan konepajakoulussa oli jo kaverin kanssa katsottuna. Ne alkoivat, kun 18-vuotias Esko kunnosti 500-kuutioisen Ariel-moottoripyörän. Hylsysatsilla rautateille Ammattikoulun Esko aloitti asentajakoneis tajalinjalla. Kesän aikana Esko sai Konelassa ylennyksen. Lähes kaikki suvun miehet olivat jollain lailla alan töissä. Vaikutteet Eskon opiskelusuuntaukselle, pitkäaikaiselle ammatille sekä harrastuksille lienevät tulleet jo äidinmaidon sivutuotteina. Työ läimmät tapaukset Eskon uralla olivat Toijalassa ratapenkalle kaatuneet venäläiset säiliövaunut ja Vammalan asemalla kiskoilta suistuneet mäntyöljyvaunut. Hän pääsi myös mukaan tekniikkamurheita ratkovaan asiantuntijaryhmään. Myös asuinpaikan historia juontaa kauas menneille vuosisadoille. Siitä huolimatta hän oli päättänyt syksyllä jatkaa opiskeluja. ”Isä oli linja-auton kuljettaja, äidin veli ajoi kuorma-autoa. Valtakunnan kenties tehokkain lehtipuhallin löytyy Ylöjärveltä. Esko kertoo, että työ oli mielenkiintoista ja haastavaa teknisten ongelmien selvittämistä. Työhön kuuluivat lisäksi raivauspäällikköpäivystykset, joissa järjestettiin onnettomuuspaikkojen jälkisiivoustyöt. Alun perin se on toiminut latokuivurin ilmankierrättäjänä. Paikka kone paja koulussa oli katsottuna, mutta kohtalo päätti toisin. “Isä houkutteli minut kanssaan Tam pereelle ostamaan uutta takkia. Olisin päässyt Pälvirannalle veneitä veistämään tai Konelaan Mossen pohjia rasvaamaan. Täytyi keksiä jotain tekemistä, kun kou lu jatkui vasta syksyllä. Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen K un Esko Pohjolan pihamaalla ja talleissa katselee ympärilleen, huomaa että menneiden aikojen, asioiden ja esineiden arvostus huokuu vahvana. Ennen kuin eri Zetor 25 -mallit saivat nykyisen suosion harrastetraktorina, ehti Esko kunnostaa niitäkin kaksi kappaletta ja yhden Zetor 50 Superin. Kun vakiasentaja jäi kesälomalle, Esko pääsi rasvamontusta lattiatason hommiin. Mutta kohtalo päätti toisin. Valit sin jälkimmäisen”, Esko muistelee. Ja isän kaveripiiri tietysti oli pääasiassa kuljetuspuolen väkeä”, Esko aloittaa. Työn ohessa hoituivat myös opiskelut teknillisessä koulussa. Opiskelu loppui kuitenkin heti toisen lukuvuoden alussa, kun Esko katkaisi jalkansa mopo-onnettomuudessa kotipihassa. Monenlaista vapaa-ajan viettoa Palataan ajassa jälleen taaksepäin teknisten harrastusten pariin. Hän ajoi kuitenkin suoraan Rautaharkossa sijainneelle rautatievarikolle ja komensi minut toimistoon hakeutumaan avoimina olleisiin veturiasentajan apulaisen vakansseihin.” Esko pani hanttiin, mutta isä lupasi, että kotimatkalla haetaan hylsysarja. ”Isä oli viisas ja kaukonäköinen mies.” Rautateillä hurahti Eskon elämästä 46 vuotta plus yksi kuukausi
Hupipelejä romuraudalla Aivan ensiksi Esko yhytti projektipelin legendaariselta tontilta. Kahdeksansylinteriseen ja 80-litraiseen MAN-moottoriin kuuluva mäntä kiertokankineen on kotoisin rautateiden maailmasta. ”Siihen sitten lupauduin – niin kuin jäljistä näkyy”, Esko tarinoi omaan rentoon tyyliinsä. Kun Sisu aikanaan valmistui, oli jälleen etsittävä uutta ajankulua. Tallissa on työn alla kanttiauto ja Vanajan pahoin ruostunut hytti. Lempäälän Säijästä löytyi pitkään seissyt Vanaja-aihio. Kun Juha Helin jäi pari vuotta sitten pois puheenjohtajan paikalta, Eskolta tiedusteltiin halukkuutta ryhtyä Juhan seuraajaksi. Hallitusvastuussa vierähti useampi vuosi. Auto ei ollut ilmainen, mutta rahoitus sen hankkimiseen löytyi läheltä. ”Rouvan kanssa Vanajasta moneen kertaan keskusteltiin. 70 Seppiä ja mestareita Esko Pohjola. Kokoluokka hahmottuu parhaiten, kun laskee, että yhden sylinterin tilavuus on kymmenen litraa. Hän hyväksyi hankinnan, jos sitä varten ei tarvitsisi pankissa hattu kourassa käydä." Romuraudan hinta oli tuolloin korkealla. Vetkun nokkaan Esko on tavattu Vanhoissa Koneissa aiemmin monissa ajotapahtumissa, erityisesti Veteraanikuorma-autoseuran järjestämissä. Niiden metsästäminen johti sekä lamppujen että kiinnostavamman aihion löytymiseen Vammalasta. ”Ehdin jo sopia kaupat Tampereen tulitikkutehtaan tontilta löytyneestä Sisuyksilöstä, jota Erkki-Pekka Mäkinen myi.” Sisusta oli ajovalot rikottu. Kun huoltajan rooli kiekkohommissa loppui, oli tekemään tottuneen ihmisen löydettävä iltojen ja viikonloppujen iloksi jotain mukavaa puuhasteltavaa. "Lohduttelin vaimoa, että tallin takana on riittävästi säästöjä. ” Stenvallin Raimon kasikymppisten aikaan ajetussa Loska-ajossa minua kysyttiin ehdokkaaksi yhdistyksen hallitukseen”, Pohjola pakisee. Romukuormasta saadut eurot riittivät juuri Vanajan lunastamiseen”, Esko naureskelee. Nyt Esko on toiminut tovin seuran puheenjohtajana. Vetkun toimintaan Esko lähti rivijäsenenä, ensimmäisen kerran vuoden 2012 kesäkeikalla Kiteellä. ”Sain ajatuksen, että pitäisi löytää jokin vanha kotimainen kuorma-auto, Vanaja tai Sisu, jota sitten ajan kanssa rakentelisi.” Vanajat tuntuivat olevan kiven alla, Sisuja löytyi paremmin
Sisun valmistuttua löytyi puuhakohteeksi sitten Vanajakin. Käyttöautoa lukuunottamatta kaikki Eskon kulkuvälineet ovat polkupyörää myöten vuosikertatavaraa. Ensin Esko etsi Vanajaa, mutta ne olivat kiven alla. Esko näyttää pitsiksi muuttunutta kattopellin palaa. Kuorma-autoharrastus lähti liikkeelle Vammalasta löytyneestä Sisusta. Projekti-Vanajan hytti oli ruostunut varsin yllättävästä paikasta. "Romukuormasta saadut eurot riittivät juuri Vanajan lunastamiseen." 1/2025 71. Molempia ulkoilutetaan säännöllisesti
72. Laitteilla voitiin tehdä sekä polttohaketta että teollisuushaketta. Ne sijoitettiin proomuun, joka varusteltiin Saimaalla liikkuvaksi hakettajayksilöksi. Nopeassa tahdissa tänne sitten ilmestyi muitakin muualla tehtyjä laitteita. Mercantile Oy toi Asplundh-rumpuhakkurin ja Oy Pehrman Ab ruotsalaisen Ari-laikkahakkurin Kaukas Oy:lle. PIENEN PUUN HAKKURIT TULIVAT Metsätalouden ja energiatuotannon kalusto laajeni 1950-luvun loppuvuosina, kun siirrettävät pienpuuhakkurit tulivat tarjolle. 50-luvulla polttohake oli todella vahvasti esillä julkisuudessa. Koneliikkeiden olikin tavallista helpompaa saada uudenlaista kalustoa yleiseen tietoisuuteen. Hankkija kokeili tanskalaista Bogenselaikkahakkuria. Näin kertoo Juhani Mutru kirjassa Metsästä polttoaineeksi. Tavoitteena hakkeen poltto Tavanomaisesta konekaupasta poikkeavasti hakkureiden käyttöä edistettiin melkeinpä virkatyönä. Työväline Oy ja Insi nööri toimisto Valsa kokeilivat amerikkalaista Fitchburg-rumpuhakkuria, Stockmann ja Salon Automyynti Oy toivat tanskalaisen Haslev-rumpuhakkurin. Valtiovallan asettama pienpuualan toimikunta oli aloitteiden tekijä ja hakkuritiedon levittäjä. Polttohakkeen käyttö energialähteenä otettiin tavoitteeksi. Pienpuualan toimikunnan maahan tuotta ma Pöttinger-hakkuri esiteltiin Vapon järjestämässä tilaisuudessa Tuuloksessa kesäl lä 1956. Hakkureita ei kuitenkaan hankittu montaa sataa, koska haketta tehtiin tarpeeksi vähemmälläkin kalustolla. V arhaisimmat siirrettävät hakkurit oli tuotu Suomeen polttohaketta ahkerasti käyttävistä maista. Kotimaiset valmistajat ja hakkurimerkit nousivat nopeasti pääosiin haketusmarkkinoilla. Siirrettävää pienikokoista puuta tai niin sanottua roskapuuta käsittelevä hakkuri todettiin tarpeelliseksi
Kotimaiset saapuvat Kontio-hakkuri oli 1957 varhainen kotimainen tuote, ja sen mainittiin olevan Pöttingeniä tehokkaampi. Näiden myynnistä huolehti Hankkija. Viisi kotimaista ja kaksi ulkolaista hakkurimallia esiteltiin tositoimissa. Samoihin aikoihin lehtiuutisissa kerrottiin myös Lokomon saaneen valmiiksi hakkurin. Eduskunnan maatalousvaliokuntaa kuljetettiin hakkeen tekoon tutustumassa. Ylihärmäläisyhtiö esittelikin hakkuria ja kattiloitaan eri puolilla maata hakepäivien merkeissä. Kontion suunnitteli Niilo Raisio Metsäliiton Oulun piirissä, ja valmistuspaikka oli Oulun Autopaja. Erään lehtiartikkelin mukaan lentomestari Pohjanvirta sai valmiiksi muihin koneisiin verraten pikkuruisen, vain satakiloisen hakkurimallin. 73. Työväline Oy esitteli Pöttingeriä, mutta vakituisemmin se ei tarjolle jäänyt. Se ei ilmeisestikään koskaan päässyt tuotantoasteelle. Piponiouksen suunnittelema traktorin eteen asennettava rumpuhakkuri. Kangasniemen Auton Hake-Jussi taisi unohtua nopeasti. Pyörävarusteisen Kontion rinnalle kehitettiin myöhemmin nostolaitesovitteinen kakkosmalli. Ylihärmän Lietsotehdas sai ensimmäisen sarjan Härmä-hakkureita valmiiksi syksyllä 1957. Ahlström -yhtiön Karhulan Ensimmäinen Suomeen tuotu siirrettävä pienpuuhakkuri oli itävaltalainen Pöttinger AP2000 -rumpuhakkuri. Kontio-hakkurien teollinen tuotanto alkoi Kurikassa Velsa Oy:ssä. Vuonna 1956 Vapo otti Pöttingerin käyttöön. Myyntikuntoon vuonna 1958 kehittyivät myös A. Hakepäiviä järjestettiin maakuntaliittojen ja metsänhoitoyhdistysten toimesta yhdessä koneliikkeiden ja laitteiden valmistajien kanssa. Lietsotehdas valmisti myös E. Varhainen Härmähakkurin mainos 50-luvun jälkipuolelta. Myynti pääsi varsinaisesti alkuun vuoden 1958 puolella. Lokomon hakkureiden myynnistä huolehti Mercantile Oy, joka hakkurien kanssa ilmestyi maatalousnäyttelyidenkin osastojen joukkoon. Pienpuualan toimikunta järjesti Helsingin Malminkartanossa ison haketusalan esittelytilaisuuden. Tämä oli insinööri A. Ylihärmän Lietsotehdas Oy ehätti varhain mukaan hakkurituotantoon ja -kauppaan. Julkista haketta Polttohakkeen käyttöä ja pienpuun käsittelyä metsissä ja hakkureilla esiteltiin päättäjille ja julkiselle sanalle ahkerasti. Lehtimainos sellaisesta kuitenkin julkaistiin 1958. Markan arvon devalvointi 1957 teki hakkeesta edullista polttoainetta. Hakkureita tehtiin ainakin kokeiluina varmasti monessakin paikassa. Omatoimista hakkurin tekoa harras tet t iin esimerkiksi Ristiinassa. Ahlqvistin suunnittelemia polttokattiloita. Pienpuuhakkurit olivat esillä maatalousnäyttelyissäkin. Tilaisuus sai laajaa huomiota julkisessa sanassa. Omatoimista hakkurin tekoa harrastet t iin esimerkiksi Ristiinassa, jossa ai nakin maanviljelijät Ville Suutari ja Toivo Heikkinen mainittiin hakkurin tekijöinä. VAPON ARKISTO Myös hakelämmitykseen sopivia kattiloita valmistettiin Ylihärmän Lietsotehtaalla. Kunnanhallitusten edustajia ja kuntien rakennusmestareita koottiin tutustumaan hakeasioihin. Kesko taas alkoi markkinoida Ammus Oy:n valmistamia Hake-hakkureita. konepajalla valmistetut järeät Karhulahakkurit
Tässä vaiheessa Majavalle ei vielä ilmoitettu myyntihintaa. Asplundhissa oli oma 70 hevosvoiman Fordmoottori, Karhula vaati toimiakseen yli 40 hevosvoiman tehoisen traktorin. Molempiin saattoi syöttää pienpuun ohella kuusituumaista tai vähän isompaakin pölliä. Hake 6 maksoi noin puoli miljoonaa. Pienpuuhakkureiden valikoimaan tuli varmaankin odoteltua laajennusta. Molemmat painoivat noin 1 200 kiloa. Lokomo ja Kontio olivat hakkureiksi keveitä, 450ja 650-kiloisia. Majava oli August Eklöf Oy:n Porvoon Konepajan valmistamien hakkureiden tavaramerkkinä, Mainos on vuodelta 1958. Näiden hakkureiden hinnat olivat jo alle traktorin hintojen eli 320 000– 375 000 markkaa. Ahlström-yhtymän Karhulan konepaja nousi siirrettävien hakkureiden sarjassa suurvalmistajaksi. Sellaisen hinnaksi ilmoitettiin 140 000 markkaa. Myynti tapahtui Hankkijan kautta. Markkinoilla olleesta valikoimasta merkittävimmät hakkurit olivat ver tailtavissa. Hakkureiden mallistoa Metsäviikon ohjelmaan kuuluneet koneesittelyt ja Työtehoseuran suurnäyttely syksyllä 1958 tarjosivat tilaisuuden tutustua pienpuuhakkureiden ajankohtaiseen tarjontaan. Tämä ASP-hakkurikin pystyi nielemään kuusituumaistakin puuta, ja sille kelpasi karsimatonkin ranka. Voiman antajaksi riitti tavallinen 20–30 hevosvoiman tehoinen traktori. 74 PIENEN PUUN HAKKURIT. Haslev painoi runsaat 1 300 kiloa. Näyttävä mainos Karhula 1200/2 -pienpuu hakkurista vuodelta 1958. ASP painoi 215 kiloa. Yli 40 hevosvoiman traktorin voimaa tarvitsivat myös Ammus Oy:n Hake-mallien keskimmäinenkin eli Hake 6 sekä Eklöfin Majava 6. Ammus Oy Raumalla ehti varata Hakenimen tavaramerkiksi valmistamilleen hakkureille. Mieluusti 40–45 hevosvoiman tehoinen traktori mutta vähintään 30 hevosen tehoinen oli tarpeen Lokomon ZH36:n, Velsan Kontion ja tanskalaisen Nielsensin 1325 Haslev -hakkureiden pyörittämiseen. Uudet hakelaitokset olivat uutisaiheita. Hintaa näillä isoilla laitteilla oli lähemmäs kaksi miljoonaa markkaa. Tässä mainos vuodelta 1959. Karhula painoi 2 800 kiloa ja Asplundh 2 400 kiloa. Vuonna 1959 esiteltiin Alavuden Seudun Peruna Oy:n konepajalla valmistettu ”pienoishakkuri”. Näistä Haslev pystyi laikkomaan korkeintaan nelituumaista rankaa, kotimaiset tuuman pari paksumpiakin. Julkinen sana suhtautui polttohakkeen käyttöönottoon hyvin myönteisesti. Järeintä ja kalleinta kalustoa olivat Ahlströmin Karhula 1200 ja USA:lainen Asplundh 16 Inch
Hakkeen polttolaitoksia oli valtakunnassa Heiskasen mukaan kaikkiaan 941 kappaletta. Viisikymmenluku päättyi polttohakkeelle myönteisissä merkeissä. Eri yhtiöiden kokeiluihin hankkimia koneita ei sisältyne noihin numeroihin. Polttohakkeen tekoon oli toimikunnan päätutkija tohtori Veijo Heiskasen laskelmien mukaan myyty viisi kotimaista hakkuria vuoden 1957 loppuun mennessä, 27 kappaletta vuonna 1958 ja 113 hakkuria vuonna 1959. Kontio-hakkuri vaati vähintään keskikokoisen traktorin antaman voiman toimiakseen. Tuosta myynnistä oli nelisenkymmentä mennyt vientiin, lähinnä Ruotsiin mutta myös Neuvostoliittoon. Hankkija tarjosi 50-luvun alkaessa koko pakettia hakettajalle: traktori ja hakkuri. Myyntiin ASPit ehtivät aivan 50-luvun lopulla. Noin kymmenellä paikkakunnalla oli seitsemän hakkeen käyttäjää tai enemmän. Polttohakkeen käyttäjissä olivat edustettuina kerrostalot, maalaistalot, omakotitalot, kasarmit, koulut, meijerit ja voimalaitoksetkin. Arilla oli valikoimaa hakkeen tekokalustoksi. Tosin Varsinais-Suomesta Pirkanmaan kautta Keski-Suomeen ulottuva alue näytti polttohakekartalla muuta Suomea vilkkaammalta. Täällä oli tuontihakkureita myyty yhteensä vain kymmenkunta kappaletta. Lokomo Oy ehti mukaan alkaville hakkurimarkkinoille, ja Mercantile-yhtiö huolehti Lokomo-hakkureiden esittelystä myös Työtehoseuran Suurnäyttelyssä 1958. ASP-hakkurin nimi tuli valmistajalta ASP Konepajalta Alavudelta. Myönteiset merkit Vuosikymmenen vaihtuessa valtakunnassa oli käytössä noin 200 pienpuuhakkuria, kerrottiin Pienpuualan toimikunnasta lehdistölle. Rannikkoseutujen paikkakunnilla oli polttohakkeen käyttäjiä useammin kuin sisämaassa. 1/2025 75 Rannikkoseutujen paikkakunnilla oli polttohakkeen käyttäjiä useammin kuin sisämaassa.. Kotimaiset hakkurit olivat tuolloin johtavia alallaan. Toimikunta julkaisi kartankin polttohakkeen käyttäjien sijainneista. Ruotsalaisen Ari-hakkurin mainontaa 1959
Lisäksi toinen Kawa GPZ 750 1983 osina, kaikki osat suurin piirtein tallessa. -86 ns. 050 356 1730, Ristiina. 2 800 €. 1 650 € tai valkoinen 1 000 € ja purettu 650 €, 040 082 5668 Ovet (Fergun?), yht. 050 351 6495, Tampere Takratraktori, sarjanumero TR200, valmistusnumero 00127, toinen uudempi varaosiksi. 800 €, 050 564 3318, Sastamala Kawasaki GPZ 750 1984, seissyt varastossa 10 vuotta. Alkuperäisiä. Maamoottorit Olympia 5-6 HP vm.1929 ja Olympia 10-12 HP, yht. Kirja Harry Fergusonista, 90 sivua, signeerattu kappale 31/100, virheetön, uusi, Ilmestyi joulukuussa. Käyttämätön omavalmiste 3-pistekiinnityksellä. 040 066 0730, Kauhava. 044 500 5273, Laihia Polttoainesäiliö,pituus 2,9 m, leveys 1,5 m, 600 €, 040 529 4029 Säiliö, pituus 8,2 m, leveys 1,3 m, 800 €, 040 529 4029 Vanhat etuakselit, luultavasti A-Ford ja Skoda, 180 € kpl, 040 779 1057, Pälkäne MB 508-608-406 uutta ja käytettyä osaa iso erä, mm. Myydään 76 Markkinat Ostaa ja myy kalustoa Ford Coynty, kaikki toimii, 040 001 1908, 5 800 €IH Payloader H-530-A ZF-perä ja vaihdelaatikko. Säilytetty lämpimässä. Myydään vain kokonaisuutena. Yht. 350 €. 050 356 1730, Ristiina.. Kevytrakenteinen mutta vahva ja ympäripyörivä pulttikiinnityksellä. tuplatankkinen, tehdastekoiset. 100 €, 050 084 4245, Iisalmi Lymilevy/takalana pieneen traktoriin sopiva. 50 € + kulut, 045 350 8393, Loimaa Moottorisaha Husqvarna 65 nro 634252, toimintakuntoinen, 120 €, 040 752 3711, Taivassalo Pohjapanssarit Ford 6610 4DL vm. 350 €. yht. Osia Valmet 359Dja Fordson Major -traktoreihin. jarrurumpuja, vaihdelaatikko, DM 314 tiivistesarjoja, etuja takalyhtyjä. Myös kardaanisuoja. Leveys 1,25 m
Pohjolan tallissa harrastava tarvitsee sisukasta luonnetta. Mutta tämänkin kärvistelevän harrastajan horisontissa siintää toiveikkuus – mitäpä jos joskus pääsisi katon alle pajoittamaan laitteita. Jyry-Sisu Cummins 290 -moottorilla piileskelee perisuomalaisessa pusikkoparkissa. Pari muistelukuvaa Tuusulan Sulan teollisuusalueelta ennen kuin nämäkin kiviautot siirtyivät jatkokäyttöön. Kontion metsästäjälle oiva namupala. 78 RAUHASSA RUOSTUVAT. No, pimeällä kaudella voi ainakin yrittää valaa uskoa saman ongelman kanssa painiville, vaikkapa sitten näillä lehtijutuilla. Suomalainen vuosi tuntuu välillä vieläkin pidemmältä, kun lämpimien touhukkaiden hetkien väliin mahtuvat pitkä ja kylmä talvi, märkä syksy sekä kolea kevät. KÄRVISTELYÄ KÄRVISTELYÄ Odottavan aika on pitkä. Valitettavasti on monia työvaiheita, jotka eivät vain onnistu vesisateessa tai talvipakkasessa
Ankeaakin ankeampi talvikuva ajalta, jolloin ei lunta juurikaan nähty. Viime kesänä käytiin kaverin kanssa katsomassa näidenkin tilanne, tallella olivat edelleen. Talvinen näkymä kuorma-autojen makuupaikalta. Ehkäpä se vielä saa tilaisuuden tuikkia Suomenkin kamaralla. Mersujenkaan maatumista ei elollinen voi estää, etenkään jos ne on heitteille hyljätty. Kuva lämpimältä ajalta, jolloin kaikkia rautoja ei ollut vielä paalattu. Nelikko-Mursu vielä sinnittelee ruostumisen kirousta vastaan. Sota-Gemssun historia ei ole pelkästään ovitähtiin kirjoitettu. 79
Kuvasin tämän todella korkeaksi koritetun MB 911 -umpikuormaauton taannoin pirkanmaalaisen rekkapurkamon peräpusikossa. Ginge Thornycroftin ratti on kuin brittiläinen vitsi – suuri ja vanhanaikainen. 80 RAUHASSA RUOSTUVAT. Maan vetovoima on yhtä voimakas kuin syksyn lehtien peittovoima. Umpikorissa julistettiin saksan kielellä Fuba-satelliittien ja -kommunikointivälineiden ilosanomaa. Kevätauringon iloa pelastustyön ääreltä Pohjois-Savosta. Olisiko tällainen ollut ihan Suomen kilpien välissä vai uitettu myöhemmin täynnä varaosia Keski-Euroopasta. Ritiläpuoli-Scania Suuri ja mahtava Volvokin hukkuu pajukkoon, kun tarpeeksi annetaan aikaa odottaa
Kauas on somerolainen eksynyt. Pelastin tältä laanilta pari muuta kohtalotoveria, mutta tämän amerikkalainen jäi herran haltuun. Vai jäikö. Suomalaista kursailematonta muotoilua. Edesmenneen Utin laanin herkkuja. 1/2025 81. Sattumaotos PäijätHämeestä takavuosilta. Voimakas hinuri vielä moneen menoon ja hakuun
Nykyään kolmen 5511:n lauma on Tuomaksen päivittäisessä käytössä. On vanhaa kampetta käytössä muuallakin, poimitaan niistä seuraavan numeron sivuille muiden muassa karski Patu-kaivuri ja karunviehkeä Veera-laiva. Seuraavassa numerossa: VANHAT KONEET 2/2025 ILMESTYY 6.3.2025 Kuka ei vanhaa arvosta, ei uuttakaan ymmärrä, tuumasi Tuomas Nikulan isä aikoinaan Zetor 5511 -traktoreilla työskennellessä. NO NYT ON VEHKEET! 82
#546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. kotimekaanikolle. Pulverimaalattu rakenne. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. ALV € 1290 sis. ALV € 409 sis. Paino: 1355 kg. Mukana lattiajalusta. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. ALV € 1290 sis. ALV € 1290 sis. ALV € 1490 sis. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. ALV #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. ALV € 5090 sis. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. Sopii käytettäväksi myös esim. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. Nostokapasiteetti: 680 kg. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. KOKEILUSSA: Kahden sukupolven Ford Scorpiot MAINOKSEN IMUSSA: Nelivetovoimaa myyntiin TULEVA KLASSIKKO: Sporttimalli Etelä-Koreasta HONDA MONKEY Z50J BENETTON EDITION ’90 KONSERVOITU TIVOLI ROVERIN KASILLA VAUXHALL CRESTA ’62 HELPPOA MENOA DAF 66 COMBI ’74 #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. ALV 1/2025 • Hinta 11,90 € • www.klassikot.fi M atka p aku CITROËN 2CV AZU ’61 1/ 20 25 Be dfo rd CF 35 ’81 • Cit ro ën 2C V AZ U ’61 • DA F 66 M ara th on Co m bi ’74 • Fo rd Sco rp io ’86 & ’96 • Ho nd a M on ke y Z5 0J ’90 • Va ux ha ll Cre sta ’62 36 84 80 -2 50 1 • PA L VK O 20 25 -1 UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! Osoit a kame ralla ( V tilaa.viipalemediat.fi/klassikot RENAULT MASTER J & A MYLLYMÄKI KAUSTISELTA ATLASNOSTALGIAA MOBIILINOSTURIUUTUUKSIA JOKAPAIKAN JOHTOTÄHTI Mecalac 9MWR JULMILLE KUORMILLE KESLA 165 -METSÄPERÄVAUNU Puomitaituri 72 00 11 -2 50 1 PAL VKO 2025-10 1/2025 • Hinta 11,90 € • www.koneurakointi.fi M-B UNIMOG N U M ER O 89 K ON EU RA K OI N TI 1/ 20 25 • M EC AL AC 9M W R • U N IM O G – JO KA PA IK AN JO H TO TÄ H TI • KE SL A 16 5 • RIS U PE TO PA RIK KA LA SS A • RE N AU LT M AS TE R UUSIN NUMERO NYT LEHTIPISTEISSÄ! tilaa.viipalemediat.fi/koneurakointi. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Pulverimaalattu rakenne. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. Digitaalinen syvyysilmaisin. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. ALV € 1490 sis. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. Paino: 294 kg. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. € 2290 sis. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. ALV € 89 sis. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. ALV € 5090 sis. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. Nostokorkeus (mm): 1880. Digitaalinen syvyysilmaisin. Nostokapasiteetti: 4200 kg. Mukana lattiajalusta. ALV € 89 sis. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Nostokorkeus : 820 mm. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. ALV € 1290 sis. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. ALV € 1290 sis. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. Paino: 1355 kg. ALV € 699 sis. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. ALV € 1290 sis. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Nostokorkeus (mm): 1880. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Paino: 294 kg. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. ALV € 699 sis. Vaunun mitat: 700x455x975mm. ALV € 279 sis. Sopii käytettäväksi myös esim. Nostokorkeus : 820 mm. Nostokapasiteetti: 4200 kg. € 2290 sis. ALV € 279 sis. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. ALV € 409 sis. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. kotimekaanikolle. Nostokapasiteetti: 680 kg
Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. ALV € 279 sis. Sopii käytettäväksi myös esim. Paino: 1355 kg. Vaunun mitat: 700x455x975mm. Sopii käytettäväksi myös esim. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. ALV € 1490 sis. kotimekaanikolle. Vapaa korkeus nostimen alla, yläasennossa: 1760mm. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. Nostokapasiteetti: 4200 kg. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Digitaalinen syvyysilmaisin. € 2290 sis. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. #74350 PORA& JYRSINKONE BF20V Yhdistetty pora-/jyrsinkone. Mukana lattiajalusta. Nostokorkeus (mm): 1880. ALV € 5090 sis. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. Mukana lattiajalusta. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. ALV € 1490 sis. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. #513556 SÄILYTYSNOSTIN 4:LLE AUTOLLE Erittäin laadukas säilytysnostin neljän auton päällekkäiseen säilytykseen. ALV #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. Teksti tähän! #70159 ATV-NOSTOPÖYTÄ 680KG Laadukas hydraulinen mönkijänostin ammattija harrastekäyttöön. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Alustan mitat (P x L) : 2000x710/1220 mm. HINNAT VOIMASSA TOISTAISEKSI, OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN. Vaunun mitat: 700x455x975mm. #546228 TYÖASEMA PYÖRILLÄ (HARMAA/MUSTA) Tukeva työpöytä, jossa säilytyslaatikot, ruostumattomasta teräksestä valmistettu työtaso ja pyörät, joten voit helposti siirrellä sitä käynnissä olevien projektien luokse. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Nostokorkeus : 820 mm. TARKISTA AJANTASAISET HINNAT VERKKOKAUPASTAMME. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. kotimekaanikolle. moottorikelkoille, ruohonleikkureille, mopoille & moottoripyörille. ALV € 279 sis. ALV € 1290 sis. ALV € 409 sis. Nostokapasiteetti: 4200 kg. ALV € 89 sis. ALV € 89 sis. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. ALV € 5090 sis. #512776 TYÖKALUVAUNU TYÖKALUILLA 145-OSAA Laadukas työkaluvaunu 145-osaisella työkalulajitelmalla esim. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. Paino: 294 kg. Pulverimaalattu rakenne. Nostokorkeus : 820 mm. Digitaalinen syvyysilmaisin. ALV € 1290 sis. #544069 AKKULATURI KÄYNNISTYSAVULLA 12/24V, 250A Yhdistetty akkulaturi ja käynnistysapu, joka on suunniteltu lataamaan ja elvyttämään 12V ja 24V lyijyhappoakkuja #75506 HIEKKAPUHALLUSKAAPPI IMURILLA Varustettu kahdella hiekkapuhalluspistoolilla käsi & kiinteä jalkaohjattu, 2 sivuovella, valaistuksella ja pölynimurilla. Täydellinen renkaiden vaihtoon, kiillotukseen ja huoltotöihin. Paino: 1355 kg. #513949 SIIRRETTÄVÄ SAKSINOSTIN 2500KG Siirrettävä autonostin, joka sopii hyvin sekä varikkolle että autotalliin. ALV VETÄVÄMPI MALLI Maastokelpoinen GAZ-63A 1966 PARTNER R11 Ruotsalaisvalmistajan klassikkosaha OMATEKELEET Itse tehdyt traktorit Viron museossa 74 50 00 -2 50 1 • PA L VK O 20 25 -1 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 1/2025 • Hinta 11,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT LOKOMO TERÄSKARHU 12 11 5 1 / 20 25 • Va lm et 56 5 • G A Z -6 3A • Te rä sk ar hu 12 • S im it S .6 00 • M aa g S H -4 5 • P ar tn er R 11. ALV € 699 sis. ALV € 699 sis. ALV € 1290 sis. Nostokorkeus (mm): 1880. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä. Paino: 294 kg. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. Pulverimaalattu rakenne. ALV € 1290 sis. ALV € 1290 sis. Pora-/jyrsinpää on kallistettavissa ±90°, nostetaan & lasketaan käsikammella. #511068 EPÄKESKOHIOMAKONE ROS090 Oskilloiva yhden käden 150mm epäkeskohiomakone säädettävällä pyörintänopeudella kaikille pinnoille. Mekaaninen vaihteisto antaa hyvän voiman myös pienillä kierroksilla. Varustettu mekaanisella turvalukolla (kuusi eri lukitus korkeutta) ja pyörillä, jotka helpottavat nostimen siirtämistä pois, kun sitä ei käytetä. ALV € 409 sis. ALV € 1290 sis. Sisältää muun muassa hylsyt, räikät, jatkovarret, kiintoavaimet, ruuvimeisselit, bits, torxit, pihdit, jakoavaimen ym. #546045 CLECO / PELTINIITTISARJA 3,2MM 20kpl Cleco -niitti 3,2mm, 4kpl Cleco sivupuristin 0-19mm, 1kpl Cleco -pihdit. Nostokapasiteetti: 680 kg. Nostokapasiteetti: 680 kg. Auton kynnyskoteloiden alle asetetaan kaksi ramppia, jotka nostetaan normaaliin 230V seinäpistorasiaan kytketyn sähköhydrauliikkayksikön avulla. € 2290 sis. Kompakti ja tarkka, säädettävällä nopeudella. Lukitus kaikissa pilareissa ja suoja autojen välillä