Topi ja Taavetti Harrastusta pirteällä otteella WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Näppärästi netistä, vaikka kotiovelle! Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin traktoreihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, lahjatavarat ja paljon muuta Nopeat toimitukset! Tervetuloa ostoksille! Rautaista luettavaa TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 44 2 / 2 1 6 • Be la ru s 52 5 • D av id Br ow n 88 Im ple m at ic • Sa m e Ta ur us 60 Ex po rt • Sc am m ell Sc ara b • Sc an ia 11 -se ka -a ut o • Sc an ia -V ab is LB S7 6 02/2016 8,90€ Pattipää Vuosikymmenet tallissa huilinut ´66 Scania 74 50 00 -1 60 2 • PA L VK O 20 16 -1 5 6 41 48 87 45 00 03 16 00 2 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Puhelimitse: puh. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. 69 90 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. on lehti tuningharrastajille. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalah jaksi upea metalline n Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Lehden löydät myös Lehtipiste istä kautta maan! 44 90 8 numeroa + avaimenperä ovh. 64,90€ Tutustumistarjous! Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.?. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Tuning.
Kaikkien nuorien herrojen puuhastelulla on varsin mukava yhteinen piirre: heidän koneensa eivät seiso tallien kätköissä vaan ne ovat liikkeellä meidän kaikkien iloksi. Ilman kanssaharrastajien tietoa, osaamista ja varaosavarastoja moni projekti hyytyisi heti purkuvaiheen jälkeen. Museosta, joka on samalla klubin jäsenten autojen säilytystila, löytyy henkilöautojen lisäksi muutama raskaamman kaluston edustaja. Tapahtumat ovat oma lukunsa. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Voi kai sanoa, että on jo tullut tavaksi vetäytyä talvipesään kirjoituslomalle, kun on viidettä talvea parin kuukauden valohoitojaksolla Gran Canarialla. Oman asunnon edustalla nykyaika ja vanhat hyväksi havaitut menetelmät kohtaavat, kun kuokan, hakun ja kirveen kanssa kaivetaan uraa pensasaidan ja terassin väliin valokuitukaapelin upotusta varten. Parin ahkeran kaverin voimin kovaan ja juuria täynnä olevaan maahan syntyy sopivan syvyistä uraa kymmenisen metriä päivässä. Esimerkiksi perunasta saadaan kolme-neljä satoa vuodessa ja sitä laitetaankin kasvamaan saman tien kun edellisiä korjataan. Lea Lahti toimittaja Tekijältä: Muuttolinnun mietelmiä 3 02/16 Pääkirjoitus. Konekansan onneksi yksi harrastus kattaa jotakuinkin kaikki edellämainitut osa-alueet. Ja sitä puuhaa sitten riittää, oli kyseessä sitten vanhan käyttökoneen ylläpito tai nippelitason entisöinti härvelin saattamiseksi museokuntoon. Niissä tapaa muita alan ihmisiä kiireettömissä tunnelmissa ja samalla pääsee ihailemaan muiden tekijöiden saavutuksia. Sitten se sosiaalinen puoli. Yleensä jo toiminnan alkumetreillä joutuu aloittamaan myös oman verkoston rakentamisen. Jos osia ei kerta kaikkiaan löydy, päästään käsillä tekemisen kiehtovaan maailmaan. Pääkaupungin Las Palmasin kupessa on paikallisen Automobiiliklubin ylläpitämä automuseo. Hyvä esimerkki tästä komeilee heti kannessa. Muitakin nuoria isäntiä sivuilta löytyy. Mystinen sähkövika saattaa tarjota ongelmanratkomisen suhteen Rubikin kuution vertaisen pähkinän purtavaksi. Formulamaailmasta tuttuja materiaalejahan ei traktoritehtaalla aikanaan käytetty, joten asentajan fyysinen kunto pysyy yllä raskaita valuosia käsitellessä. Suuri osa töistä tehdään edelleen käsipelillä ilman koneiden apua. Vanhojen koneiden harrastamisen pariin tullaan useimmiten nostalgian myötä, mutta kyllä entisajan vehkeet kiinnostavat menneitä muistelemattakin. Eikä nuorenmiehen ikä riitä vielä pariin vuoteenkaan henkilöauton ajokorttiin. Aivosolut eivät tosiaankaan aina pääse helpolla näissä ympyröissä. Aivotoimintaa tulisi pitää yllä, kehoa olisi hyvä rasittaa erilaisin ponnistuksin, ja kanssaihmisiäkin pitäisi tavata aina silloin tällöin. Ainoastaan muutamissa laaksoissa on niin isoja tasaisia peltoja, että pienen traktorin omistaminen jouduttaa ja helpottaa töitä. Pekka Mustola puolestaan on parin vuoden takaisesta jutustamme tuttu nuori entisöijä, jonka uusiin saavutuksiin luomme pikasilmäyksen. Nuoret miehet, vanhat traktorit T ämän tästä kuulee, kuinka jokaisella pitäisi ainakin yksi harrastus olla ja mielellään vaikka useampi. Harvinaisen laitteen osapuutteet voivat muodostaa yhtä kinkkisiä tilanteita, mutta ratkaisut on haettava aivan erilaisia menetelmiä käyttäen. iltakuuden jälkeen pihalle peruutteli harmaahapsinen herrasmies Antonio, joka esitteli museon kaluston perin pohjin. Vuosien aikana täällä on jo ehtinyt huomioida monia omasta kulttuurista ja arjesta eroavia asioita. Vanhan Belaruksen ohjaimissa viihtyvä parikymppinen Mikael Peltonen tosin kieltää olevansa harrastaja. Periaatteessa museoklubilla kokoontuu väkeä arkiiltaisin klo 17–21, mutta espanjalaisella mañana-meiningillä ihan joka ilta ei ovia avata, ei ainakaan heti viideltä. Vanhalla koneella hoituu hommat kuulemma siinä missä tuoreemmallakin kalustolla ja joskus jopa hiukan kätevämmin. Antonio tarjosi kierroksen päätteeksi kohteliaasti vielä kahvit yläkerran kerhotilassa, jossa voi nyt lukea myös Vanhat Koneet -lehtiä – tai ainakin katsella kuvia meikäläisten harrastemeiningistä. Maanviljelys vuoristoisella saarella ei suosi koneiden käyttöä. Kun sinnikkäästi yrittää, saattaa vanhoihin ajoneuvoihin päästä tutustumaan täälläkin. Yhytimme nimittäin Lappeenrannasta Karppasen Topin, joka sinnikkäiden konepuuhien ohella jakaa kanssaihmisilleen iloa ja elämyksiä. Mikä parasta, jokaiselle innokkaalle löytyy varmasti omannäköinen tapa kehittyä, ja samalla joutoaikaansa voi kuluttaa mielekkäällä tavalla. Tällä kertaa kävi kuitenkin tuuri
ARTIKKELIT 48 Porscheja ja päreitä Vesa Heilala on pojasta asti pitänyt saksalaistraktoreita kauniina. Kalevi Hietasen italovetäjä on kaiken lisäksi hyvin vähän ajettu ja upeasti säilynyt. 24 Scammell Scarab 1965 Yhdellä etupyörällä varustettuja Scammell-vetoautoja ei juuri näillä korkeuksilla näe. Pohjolan Liikenteen kahdesta sekarista toinen on Lasse Mattilan ahkerassa käytössä. Yksi on siunaantunut alle parikymppiselle Mikael Peltoselle puhtaaseen työkäyttöön. Nyt auto on entisöity komeasti alkuperäisasuun. Tutustumme Tuure Hulmin yksilöön, joka on maamme ainut esittelykuntoinen Scammell. 18 Same Taurus 60 Export 1984 Takavetoiset Same-traktorit ovat Suomessa erittäin harvinaisia. 30 Scania 110 -seka-auto 1973 Muistatteko sekä rahtiettä henkilöliikennettä kuljettaneet seka-autot. Tässä numerossa KANNESSA 42 Scania-Vabis LBS76 1966 Matti Kallio laittoi puuta ja rahtia kuljettaneen pattipäänsä 80-luvun alussa talliin talteen. KONEET 12 David Brown 880 Implematic 1964 16-vuotias Topi Karppanen ottaa isoisänsä isän vanhasta Taavetista kaiken ilon irti. 42 18 30 36 4. 36 Belarus 525 1982 Belaruksen 50-sarjasta siinneitä jatkomalleja on maailmalla kuin pipoa. Eläkkeellä koneharrastus on päässyt valloilleen
64 Seppiä ja mestareita Pitkän linjan valmetilainen ja koneharrastaja Markku Lyhty on kerännyt teiltä ja teiden varsilta paljon koneita sekä konetietoutta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 75 Markkinat Veteraaniraudan kauppapaikka. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Vanhan konemaailman uutisia. 54 64 70 Traktorikäyttö iset hakkurit tulivat muiden puukoneiden vanavedessä markkinoille 1960-luvulla. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia ohjaamoista. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA Arkmedia Oy, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. TILAAJAPALVELU Puh. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 54 Toijalan veturimuseo Akaalla sijaitsevan museon vetonauloja ovat harvinaiset vanhat dieselveturit. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 58 Pauenhof-museo, Sonsbeck, Saksa Vierailimme Saksan suurimmassa traktorimuseossa, jossa on liki 80 traktorimerkkiä yli kymmenestä maasta. Ojanen, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Kari Ruusunen, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 70 Traktoreiden metsätyövarusteet 60-luvulla Puoli vuosisataa sitten Suomen traktoreista varusteltiin ensimmäistä kertaa oikeita metsäkoneita. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 5 02/16 48 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle
Iltapäiväteen saarella traktori pannaan tiettävästi myyntiin. Tiedot saimme Britannian Nuffieldja Leyland-kerhon John Patersonilta, joka myös välitti omistaja David Williamsin kuvat traktorista. Yhtiöllä on pitkät perinteet, sillä sen lentokonemoottoreita valmistanut esimuoto perustettiin jo 1920-luvulla. Viime heinäkuussa Montenegron eteläisimmän paikkakunnan Ulcinjin rannalla paistatteli myös Rakovica-traktori. Tarkemmin sanottuna Rakovica on kotoisin Serbian pääkaupungista Belgradista Industrija motora Rakovica -yhtiön tehtaalta. Niinpä hän tilasi Marshallin tehtaalta 100-mallin traktorin, jossa hyrräsi sama Leyland 6/98 -moottori kuin kuutos-Leukussakin. Palloa kiertäneen traktorin historia on hyvin tiedossa. Usean työvuoden jälkeen traktori vaihtoi omistajaa, ja uusi isäntä asensi moottoriin ahtimen, jolla teholukemaksi saadaan osapuilleen 115 hevosvoimaa. Vuonna 2001 uusiseelantilainen urakoija osti Marshallin ja rahtasi sen kotimaahansa. Englantilainen maanviljelijä kaipasi 80-luvun lopussa vastinetta 2100-Leylandilleen. Nyt konetta säilytetään katon alla odottamassa paluurahtia Britteihin. Kuva: Joni Karppinen 6. Sama aurinko paistaa kaikille. Vaikka kuvamme Rakovica ei ihan rantakunnossa olekaan, vähät siitä. Siellä se oli joitain vuosia työkäytössä, mutta ilmastoimaton ohjaamo ei oikein ollut paikallisten työntekijöiden mieleen. Serbialaisvalmisteinen kone on nykyään ulkomaalainen, sillä Montenegro julistautui itsenäiseksi Serbia ja Montenegro -liittovaltiosta kymmenen vuotta sitten. Marshall toimitettiin tammikuussa 1990, joten yksilö on aivan mallin viimeisiä edustajia. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Harvinainen Marshall tulossa tarjolle Rakovica Adrianmeren auringossa Ainutlaatuinen Nuffieldin ja Leylandin sukulainen on pian kaupan Brittein saarilla
Tarvetta oli, sillä moottori oli ruostunut jumiin. Keskellä akselien välissä sijaitsevan nostolaitteen kumpaakin puolta voi nostaa erikseen, sillä se toimii paineilmalla. Työkoneenkantaja David Brown 2D vuosimallia 55 oli menossa Vantaalla romukuormaan, mutta Rytkyn Vesa ennätti pelastaa sen. Vesa on laittanut tekniikan ja Pekka sähköt ynnä muuta pientä. Se ei Pekan mukaan ollut läheskään niin kiitollinen entisöitävä kuin 414, sillä tähän harvinaisempaan malliin ei tahtonut löytyä osia mistään. Tuolloin alle parikymppinen osaaja oli kunnostanut jo traktorin poikineen. Entisöijän periaate on, että puretaan osiksi ja vaihdetaan tiivisteet, kun ne vuotavat kohta kuitenkin. Pekka Mustolan uudet entisöinnit Numerossa 3/13 kävimme tutustumassa nuoren traktoriharrastajan Pekka Mustolan hienoihin entisöintitöihin. 7 02/16. Sarjanumero on 124, joten alkupään 15-Valmeteissa ollaan. Vuoden 53 pikkuValmetissa on kantikas öljypohja ja hopeanväriset vannekehät. Uusien kuvien myötä Pekka lähettää kiitokset vanhan polven harrastajille Vesa ja Seppo Rytkylle, jotka sytyttivät hänessä konekipinän. Mustolan tallista löytyy myös Massey Harris 820D tuoreena karamelliversiona. David Brown -kerhon tietojen mukaan mallia olisi säilynyt Suomessa viisi kappaletta. B450-Natikka oli vielä alkutekijöissään, kun kävimme tekemässä Pekasta juttua. Valmet 20 oli Pekan ensimmäisiä entisöintejä viisi vuotta sitten. Samaa malliahan esittelimme viime numerossa hieman patinoituneemmassa asussa. Lisälaiteaura ehti tosin jo lähteä sulattoon. Tahti ei ole löystynyt. Näistäkin koneista useampi on kulkeutunut Pekalle Vesan kautta. Pekka saattoi traktorin tähän asuun viime keväänä. 414-Kansainväli sessä oli Pekalla tekemistä moottorin ja jarrujen osalta. Porsche Junior ja Steyr 180 20-tuumaisilla eturenkailla eivät ole niitä kaikkein yleisimpiä traktoreita pohjoisen taivaan alla
2015. Pakettiraketit tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa 18.3.–18.12.2016. Myös Valtran nimeäminen pohjoismaiseksi valmistajaksi kalskahtaa Volvo-fuusiosta huolimatta oudolta täkäläiseen korvaan. 8. Aivan kaikki keskeiset pioneeritkaan eivät ole kirjaan mahtuneet. Lisäksi kirja esittelee traktoreiden tekniikkaa maallikolle ymmärrettävästi mutta perehtyneemmällekin mukaansatempaavasti. Maailman mittakaavassa teoksen näkökulma traktoreiden kehitykseen lienee perusteltu, vaikka suomalaisittain merkittävimmät mallit eivät mukaan olekaan aina päässeet. Mukaan on saatu mukavia harvinaisuuksia muun muassa Unkarista ja Italiasta, ja mikä vielä hauskempaa, Japanista ja Intiasta. Kuvien traktorit on kuitenkin erotettu taustastaan, ja hienoista väliaukeamista huolimatta tällainen lievä esitemäisyys voi pidemmän päälle vaivata. Venäläinen F. Nykypäivän pikakuljetustoimintaan näyttelyssä voi tutustua Hämeen TavaraTaxin osastolla, jossa muun muassa pääsee seuraamaan kuljettajan työpäivää. Autossa on jakelua helpottamassa oikeanpuoleinen ohjaus ja automaattivaihteisto. Viime vuoden lopulla suomeksi ilmestynyt Suuri traktorikirja – visuaalinen historia on komean kokoinen kuvateos, jonka sivuilla esitellään yli 450 konetta, suurimpia valmistajia sekä traktorihistorian erikoisuuksia ja merkkipaaluja. Englannista suomennettujen yleisteosten joukossa vaikkapa Michael Williamsin kirjat ovat kuitenkin huomattavasti pirteämpiä ja mallihistorioina syvempiä. Pakettiautoista on tehty matkailuautoja ja matkailuautoja on valmistettu pakettiautojen alustoille. Esillä ovat tietysti Ford Transit, Volkswagen Transporter ja Toyota Hiace, mutta tapaapa näyttelyssä niin sanottuja veronkiertoautojakin. Pakettiautoilla on merkittävä rooli poliisin käytössä sekä sairaankuljetuksissa. Näyttelyssä on noin 30 erilaista pakettiautoa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä uusimpiin malleihin asti. Näyttelyssä voi lisäksi ihailla Veteraanikuorma-autoseuran kunnostamaa ja Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n vuonna 1935 alun perin linja-autoksi valmistamaa Sisu SH-4 -kuorma-autoa. Auto oli kansanedustaja Kalle Könkkölän käytössä kesäautona. Yhtä kattavaa kuvallista esitystä traktoreiden historiasta ei toistaiseksi ole Suomessa julkaistu. Matkailuun on käytetty myös näyttelyssä esillä olevaa Suomen ensimmäistä pyörätuoliautoilijalle tehty Chevrolet Chevy Kombi -merkkistä pakettiautoa vuosimallia 1980. A. Suomalaista pakettiautovalmistusta näyttelyssä edustavat VR:n käytössä olleet Teijo ja Nalle-Sisu. Edellä mainittujen lisäksi esillä on pakettiautoja laidasta laitaan. Sen sijaan esimerkiksi Zetor 25 jatkomalleineen puuttuu kirjasta kokonaan, mikä on suomalaisesta näkökulmasta hyvin outoa. Jakeluautoista näytillä on esimerkiksi Postin jakelussa käytetty Leyland Sherpa vuodelta 1983. Se on tehty Subaru-pakettiautosta, johon on Suomessa asennettu sähkömoottori sekä akut. TRAKTOREIDEN TARINA KUVINA Lapsille näyttelyssä on oma leikkipaikka ja monipuolisesti puuhaa. Kevätkaudella Mobilia on avoinna joka päivä 10–16 (suljettu pääsiäisenä ja helatorstaina). Näyttelyssä on Tampereen poliisilaitoksen käytössä ollut Renault Goelette -mustamaija ja muun muassa Tampereen palolaitoksen ambulanssina ollut vuoden 1961 Mercedes-Benz 190B. Lisäksi käydään läpi moottoreiden, renkaiden ja hydrauliikan historiaa. Vanhimpia tavarakuljetukseen käytettyjä autoja näyttelyssä ovat Fordin Aja AA–mallit 1920-luvulta. Harvinaisempi auto on TVH:n käytössä ollut Standard Utility Pick Up vuosimallia 1952. Helsinki. Readme.fi. Alun perin englanninkielisen kirjan on synnyttänyt brittiläinen Dorling Kindersley -kustantamo, joka on erikoistunut aivan kaikkien asioiden kuvittamiseen ja kertomiseen. Tekniset termit vaikuttavat kuitenkin olevan oikeaa suomea. Rekkaparkki Pakettiautojen ja jakeluliikenteen historiaa Mobiliassa Mobilian vuoden 2016 teemannäyttely Pakettiraketit käsittelee pakettiautojen monipuolista käyttöä sekä jakeluliikenteen historiaa 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Mainiosti traktoreidenkin historiasta suoriudutaan. Pienimmästä päästä on vuoden 1967 mallia oleva Austin Mini. Suomenkielinen teksti on viimeistelemätöntä, ja välillä englanti ei ole taipunut suomeksi lainkaan. Koneiden aikajana kulkee vuodesta 1897 vuoteen 2014. Esimerkiksi valmistusmaiden joukossa vilahtaa Ranskan, Unkarin ja Valko-Venäjän rinnalla France, Hungary ja Belarus. Postin ensimmäinen sarjavalmisteinen sähkökäyttöinen jakeluauto Elcat löytyy myös näyttelystä. Mobilian osoite on Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala. Suuri traktorikirja – visuaalinen historia. Blinov rakensi vuonna 1896 maailman ensimmäisen telaketjutraktorin, mutta laajoista telapeliesittelyistä huolimatta tätä konetta ei mainita. Kuvat ovat selkeitä, ja kirjan iso koko tekee niille oikeutta. Kirjan painotus on erittäin voimakkaasti amerikkalais-brittiläinen hyvällä keskieurooppalaisvahvistuksella
Olennainen valmistuskohde Fokker C.X -syöksypommitusja tiedustelukoneiden ohella olivat Fokker D.XXI -hävittäjäkoneet, joita rakennettiin 35 kpl ennen talvisotaa. MAALISKUU 5.3. Museo on 1.5. Kuljettajan ja matkustajan kypäränkäyttöpakko koskee siis vain mönkijämallista avorakenteista maastoajoneuvoa ja vastaavaa traktoria. asti auki tiistaista sunnuntaihin 10–17 (pääsiäisenä suljettu). Valtion Kivääritehdas) – metsästysja urheiluasetuotannossa 1920-luvulta 1980-luvulle. Tekeillä on myös näyttelyä täydentävä julkaisu suomalaisen asevalmistuksen lähes viiden vuosisadan mittaisesta historiasta. Tampere Winter Swap Meet, Teivon Ravirata Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi SIIVET SUORIKSI ELI OIKAISU LENTOKONETEHDASARTIKKELIIN Reino Myllymäki Ilmailumuseoyhdistyksestä lähetti toimitukseen pari huomiota viime numeron artikkeliin ”Valtion lentokonetehdas Tampereella”. Kiitoksia Reinolle asiantuntevista huomioista. Se koskee talvisodan alla ja sen aikana valmistettuja koneita. HYTITTÖMÄLLÄ TRAKTORILLA SAA EDELLEEN AJAA ILMAN KYPÄRÄÄ Vuoden 2016 alusta voimaan tullut suojakypärän käyttösäännösten muutos ei koske tavanomaisia hytittömiä traktoreita. metsäperinnepäivät, Rautajärvi 16.3. kolupuun lujuusominaisuudet olivat tavallista puuta tasaisemmat.” Tästä voi syntyä käsitys, että kolupuulla tarkoitettaisiin koivuviilupuun ja bakeliitin yhdistelmää. Näyttelyssä on esillä myös aseiden valmistuksessa käytettyjä pikkupajojen työvälineitä, kuten esimerkiksi piippusorvi Pellonpään asepajasta Alavudelta sekä aseiden piippujen poraamiseen käytetty käsin pyöritettävä puinen poraratas Loukeisen pajasta Tuusniemeltä. Hyvinkää Suomen Rautatiemuseon 118-vuotissyntymäpäivä 26.–27.3. Yksi näyttelysalin vitriineistä on omistettu Pellonpään, Viitasen, Honkarannan, Lappalaisen ja monen muun asepajan asemallien esittelylle. Pääpaino näyttelyssä on kolmen maassamme toimineen suurehkon asetehtaan – Sako Oy:n, Tikkakoski Oy:n ja Valmet Oy:n Tourulan tehtaan (ent. SUOMALAISTA ASEHISTORIAA METSÄSTYSMUSEOON Metsästysmuseon perusnäyttelyuudistuksen uusin vaihe, suomalaista asevalmistusta esittelevä asesali, avattiin yleisölle viime marraskuussa. Tunnettu patruuna-asiantuntija ja -keräilijä Erkki Kauppi on koonnut kokoelmistaan asesalin näyttelyyn patruunoiden kehitystä ja kotimaista patruunatuotantoa esittelevän kokonaisuuden. Suomen Metsästysmuseon osoite on Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki. Vanhempiin suustaladattaviin metsästysaseisiin voi edelleen tutustua museon perusnäyttelyn vanhemmassa osassa. Suomi-konepistoolin kokoamista Tikkakosken tehtaalla. Ensimmäinen huomio on korjaus. Asiasta tiedotti Länsi-Uudenmaan poliisilaitos, ja siitä uutisoi ensiksi Maaseudun Tulevaisuus. vanhat tehdasfilmit sekä eri tyyppisten aseiden toimintaperiaatteita havainnollistavat animaatiot. Toinen huomio on tarkennus. Aseet eivät välttämättä aina olleet tyylikkäitä, tärkeintä oli, että niillä metso putosi, hirvi kaatui ja saatiin lihaa pöytään. Kolupuu tarkoittaa kuitenkin samaa kuin koivuviilupuu. Vesivehmaa Avoimet ovet Antin Automuseolla HUHTIKUU 2.4. Pälkäne Vanhan Savotan 15. Kirjoitimme, että Edward Wegelius ”kehitti tapoja käsitellä ja yhdistää koivuviilupuuta bakeliitin kanssa, jolloin tämän ns. Asesalin antia täydentää monipuolinen audiovisuaalinen materiaali, mm. Sen sijaan Blenheim-pommikoneita ei valmistunut ennen talvisodan päättymistä. Kaikki näyttelyn aseet on valittu Metsästysmuseon omista kokoelmista. Koska kaikkien kolmen asetehtaan syntyhistoria liittyy vahvasti nuoren itsenäisen Suomen puolustuksen varmistaneeseen sotilasasetuotantoon, on näyttelyssä esillä myös näytteitä tehtaiden tästä tuotannosta. Tampere Pienoismallipäivät, Tampereen kauppaoppilaitos 12.–13.3. Kuva: Sako Oy / Tikkakosken tehtaan arkisto. Säännösten mukaan kuljettajan ja matkustajan on käytettävä tyypiltään hyväksyttyä suojakypärää ohjaustangolla ja satulamallisella istuimella varustetulla maastoajoneuvolla ja traktorilla, jota ei ole varustettu korilla tai turvakaarella. 9 02/16. Vaikka Suomessa toimikin 1900-luvulla kolme suurta asetehdasta, tehtiin metsästäjien tarpeisiin aseita myös lukuisissa pienissä asepajoissa ympäri maan
Hannu Hietasalo Varpaisjärveltä kirjoitti saatteessaan näin: ”Ajattelin laittaa kuvia tulemaan, koska Pohjois-Savossa ei vielä tänäkään päivänä ole pakonomaisesti luovuttu kaikesta toimivasta sen vuoksi, että se olisi vanhanaikaista tekniikkaa. Kuva: Juha Klemettinen vahvuuteen tulee vuoden 2019 jälkeen jäämään 31 ohjaamomodernisoitua BAe Hawk -konetta, joista 16 on mallia Mk.66, seitsemän mallia Mk.51A ja kahdeksan mallia Mk.51. Kone palveli Lentosotakoulussa, Tiedustelulentolaivueessa sekä Satakunnan, Lapin ja Karjalan Lennostoissa. Parin kilometrin päästä on kuva metsurien taukotuvasta, joka eli aktiiviaikaansa samoina vuosina kuin tuo Lokomo. Muistan vielä hyvin vielä sen ajan, kun metsäkoneet siirrettin ajamalla tietä myöten savotalta toiselle – silloin näki noita taukotupia koneiden kyydissä.” Kiitoksia Hannulle kuvista ja muisteluista. Näyttelytilan koneineen voi tilata tapahtumaansa – vaikka syntymäpäiväjuhlille tai yritystapahtumiin – ottamalla yhteyttä Ilmailumuseoyhdistykseen. Kuvassa olevan Lokomon nokassa taisi lukea Hirvaan metsäkonekoulu. Koska ohjaamo-osa ei ole museoesine, siihen saa koskea ja ohjaamoon tutustua. Tuollaisenkin koneen muistan nuoruusvuosilta hyvin tarkasti. Rekkaparkki LUKIJAN KUVA LOKOMOSTA Saimme vaihteeksi kuvapostia metsätyökoneesta. Enson vanhalta se näyttää ja palvelee nykyään metsänomistajan taukotupana tai metsästystaukopaikkana. HW-314 lepää lavetillaan kontin lattiaan pultatuilla kiskoilla. Kokonaislentoajaksi muodostui 5 019,11 tuntia. Kun nimittäin taannoin kiertelin lähiseudulla katselemassa vanhoja työmaita, joita olen metsurina tehnyt, huomasin erään tien suulla seisovaa Lokomom, joka oli aivan pari päivää sitten ajanut tien varteen energiapuukasan. HW-314:n ohjaamo-osan siirrettävä näyttelytila räätälöitiin 40 jalkaa korkeasta tunnelikontista rakentamalla kontin kylkeen 8 metriä leveä ovi. Kiskoja on mahdollisuus jatkaa ulospäin siten, että kone lavetteineen voidaan ottaa käsivoimin näyttelytilasta ulos sisänäyttelyissä ja hyvällä säällä myös ulkonäyttelyissä. Sen on tarkoitus vierailla Ilmailumuseoyhdistyksen osastolla kotimaisissa ilmailunäytöksissä ja muissa tapahtumissa. Näiden lisäksi konttiin asennettiin sähköistys. 10. Näyttelytila on suunniteltu siirrettäväksi rekkakuljetuksella tapahtumasta toiseen. Hawk ja näyttelytila nähdään vuoden 2016 ilmailutapahtumissa. Jotta näyttelytila saadaan ajettua sisänäyttelyihin, on näyttelytilan oven oltava minimissään 4,3 metriä korkea. Valmet Lentokoneteollisuuden kokoama kone luovutettiin Ilmavoimille 20.5.1982. Viimeisen lennon HW-314 lensi Kauhavalta Halliin 15.10.2009. Rekka voi olla side loader -kuormauslaitteella varustettu tai ilman sitä, jolloin kuormaus tehdään esimerkiksi ajoneuvonosturilla. Ilmailumuseoyhdistys ry sai tukea siirrettävän näyttelytilan hankintaan Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Ilmavoimien tukisäätiöltä. Suomen Ilmavoimien lennonopettajista koostuva taitolentoryhmä Midnight Hawks lentää edelleen BAe Hawk Mk.51 -koneella. Tämän hetken suunnitelmien mukaan Ilmavoimien Ilmailumuseoyhdistykselle luovutettu Hawk-hävittäjän ohjaamo-osa ja sen siirrettävä näyttelytila ensiesiteltiin Matkamessuilla tammikuussa. Näyttelytilaa on tarkoitus kehittää kokemusten pohjalta. Ohjaamo-osa on peräisin yksilöstä HW-314, jolla on kunniakas historia Suomen Ilmavoimissa. Kontin takasisäseinä levytettiin teräslevyllä suoraksi helpottamaan näyttelyjen tekoa. Se on varmaan palvellut nuoruuden voimissaan siellä. Mk.51-mallin koneet, joihin ei tehdä ohjaamomodernisointia, poistetaan käytöstä vuoteen 2018 mennessä. HAWK JULKISTETTIIN MATKAMESSUILLA S uomen Ilmavoimat on luovuttanut Ilmailumuseoyhdistys ry:lle näyttelyesineeksi BAe Hawk Mk.51 -suihkuharjoitushävittäjän ohjaamo-osan
Kuvissa esiintyvä johdinauto on Valmetin kolmesta koemallista ensimmäisenä liikkelle päässyt tamperelainen trollikka. Lankabussi liikennöi vuoteen 1974 saakka, ja sen jälkeen liikennelaitos kunnosti siitä museoauton. Sarvijaakkojen etuja takasillat tilattiin Englannista. Kun vaunun penkille istahtaa, pian jo viereen pölähtää joku auton kyydissä aikoinaan kulkenut jakamaan muistojaan. Museon tiedottaja Tähtitalvikki Poikajärvi kertoo, että vanha lankanysse on museon ehdottomasti suosituin näyttelyesine. Autossa on 25 istumapaikkaa, 36 seisomapaikkaa ja rahastajan aitio. Nykyään vanhaa ykköslinjalaista pääsee ihailemaan Tampereella museokeskus Vapriikissa. Lauri oli ensi kertaa pappia kyydissä, sillä Tampereen johdinautolinjat katosivat vuonna 1976. Tampere ehti avata ensimmäisen johdinlinjan vuoden 1948 lopulla pari kuukautta ennen Helsinkiä. Siltä tosiaan vaikuttaa: tulijoiden ja lähtijöiden määrästä päätellen voisi kuvitella, että auto on yhä linjalla. Trollikkaan kuljettiin sisään takaovesta, jonka vieressä sijaitsi rahastajan aitio. Ilmajohtovaunun suunnittelivat Tampereen liikennelaitos ja sähkölaitos yhteistyössä. 11 02/16. Sähkölaitteet valmisti British Thomson-Houston Co. Kannattaa siis käydä bussin istuimella kuulemassa vanhojen tamperelaisten tarinoita lanka-autosta. Autojen korin suunnittelussa hyödynnettiin lentokonevalmistuksessa saatuja oppeja kevytmetallin käytössä. Rahastaja myös avasi ja sulki ovet. Lankanysse tulee Johdinautoliikenne yleistyi Euroopassa toisen maailmansodan jälkeisen energiapulan myötä. Tampereella oli parhaimmillaan neljä trollikkalinjaa, joiden yhteismitta oli 37 kilometriä. Tampereella luovuttiin johdinautoista 1976. Auton kori täyskorjattiin 1956, ja moottori vaihdettiin 1956. 60-luvulla dieselbussit hivuttautuivat rinnalle ja lopulta ohi. Helsinki piti ainoalla johdinlinjallaan taukoa 70-luvulla, mutta uusi auto otettiin käyttöön vielä 1979, ja se liikkui vuoteen 1985 asti. Ne olivat joustavampia kasvavan ja nopeasti muuttuvan joukkoliikenteen tarpeisiin. Valmetin lentokonetehdas valmisti Tampereen liikennelaitokselle kolmen auton koesarjan. Ensimmäistä Suomessa liikennöinyttä johdinautoa pääsee ihailemaan ulkoa ja sisältä. Museokeskus Vapriikin suosituimman näyttelyesineen kyytiin hyppäsivät muiden muassa Harri ja Lauri Mölsä. Vielä 50-luvun alussa 40 prosenttia liikennelaitoksen matkoista tehtiin johdinvaunuilla. S uomessa johdinautojen käyttöönottoa suunniteltiin 40-luvun lopulla Helsingissä ja Tampereella. Siinä karttuu myös trollikan hauskojen lempinimien varasto
Vanhan harrastetraktorin varustelua rajoittavat vain mielikuvitus ja huumorintaju. Jos molempia riittää, eteen voi ilmestyä vaikka diskovalot ja taakse soittokone. TOPI JA TAAVETTI DAVID BROWN 880 IMPLEMATIC 1964 12. Sen todistaa nuori ja innokas David Brown -harrastaja Topi Karppanen
Lappeenranta 13
Tästä voidaan päätellä, minkälainen palo nuorella miehellä on vanhaan koneeseen – varsinkin kun harrastetilaa ei kotosalla liiemmin ole. Ajokki puolestaan on suvun vanhus, jonka jo Topin isoisän isä aikoinaan hommasi. Pikku hiljaa Topi tutustui vanhukseen paremmin, ja pian tehtiin jo ensi huoltoja kuten öljynvaihtoja Sitten vanha polvi joutui päästämään lopullisesti ohjauspyörästä irti. Oli jo höpötetty papun kanssa, että sitten lähdetään hakemaan traktoria Ylämaalta. Vaan eipä ollut se valkoparta vanha ukki, sillä iloa ihmisille jakoi 16-vuotias Topi Karppanen. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine TOPI KARPPANEN JA DAVID BROWN 880 Topi ja Taavetti Kasukkalan mäkivetokisoissa. He lähtivät kahteen mieheen hankkimaan taloon uutta traktoria. Kone on saanut Topin käsissä muutakin kuin perinteitä kunnioittavaa käsittelyä, mutta sen parissa puuhailua ajaa eteenpäin todellinen innostus. Silloin piti vielä vähän pitää kiinni ratista, kun Topi ajoi”, muistelee Eero – tai pappu, kuten Topi tapaa sanoa. ”Isäukko oli lankomiehelläni auttelemassa maatalon kesähommissa. Hymyssä suin tehtiin vielä viimeiset säädöt ennen kuin lähdin ajamaan sadevehkeet päällä räntäsateessa Lappeenrantaan”, Topi muistelee reilun vuoden takaisia. Nyt työkone tuottaa eläkeurallaan hyvää mieltä ihmisille, ja sehän on arvokas tehtävä siinä missä vaikka ruoantuotantokin. Traktori kulki reilun 50 kilometrin matkan Topin kotiin samana päivänä, jona nuori mies täytti 15 ja sai traktorikortin. Kotona odottivat synttärikahvit. Myyntipaikassa oli semmoinen tilanne, että siellä oli kaupan kaksi konetta.” Eeron kotimökki on pieni paikka Ylämaalla nykyisen Lappeenrannan alueella, eikä siellä tarvittu traktoria mihinkään. Sattuman kauppaa Topin isoisä Eero Tirronen kertoo, että Taavetti oli täysi sattumaostos. Taavetti on siis ihan vahingossa tullut.” Traktori oli ostohetkellä vielä melko uusi ja hyväkuntoinen. S attuiko joulun kynnyksellä Lappeenrannassa vastaasi joulupukki, joka ajoi 880-David Brownilla ja soitteli joulumusiikkia. 14. Vanha ja nuori tutuiksi toisilleen Reilun vuosikymmenen traktori ennätti seistä tykkänään, ennen kuin uusi harrastajasukupolvi patisti vanhuksen hereille. Sen leppoisalla työuralla on ajeltu hieman polttopuita ja tehty muita kevyitä pikku töitä. Silti kaupat syntyivät. ”Heti aamulla puoli yhdeksän aikaan kävin kokeen tekemässä ja onneksi meni läpi. ”Näissä rivitaloasunnoissa on kätevää pitää etupihalla yhtä traktoria”, Topi virnistää. Silti oli vielä pakko lähteä näyttämään traktoria isälle toiseen paikkaan, vaikka koko päivän satoi. ”Isä oli sen verran suurpiirteinen, että kun toinen teki kaupat, niin hän teki myötätunnosta myös. Kaupanteon aikaan elettiin 70-luvun alkua. ”Siitä asti, kun Topi on ollut 5tai 6-vuotias, on Taavetti käynnistetty joka kesä. Moinen ilmestys siellä tosiaan liikkui
Samoihin aikoihin Topi äkkäsi led-valot, joiden tuumi istuvan hupaisasti Taavetin keulaan, ja sinnehän ne porattiin. Pitää ottaa alennusvaihteet pois, ja mötikät painavat ihan runsaasti. ”Olin siinä huviajelemassa, kun pöllähti valkoiset savut ilmoille ja käynti huononi. Toissakesänä traktori sai enemmänkin hoivaa osakseen. Viime lehdessä esitellyn Massey-Harrisin omistajan Jarmo Taskulan pajalla on käynyt kova kilke, kun Jarmo, Topi ja Topin isä Kari Karppanen ovat olleet Taavetin kimpussa. ”Jarmon ja isän kanssa laitettiin hydrauliikka pelaamaan. Töysästä löytyi pumppu, mutta sitten tuli parempi tarjous: Hämeenkyröstä sai kaksi kertaa Töysän pumpun hinnalla kokonaisen traktorin. Sen oli tottunut vaihtamaan vartissa. Ei sillä tehnyt enää mitään.” Kesä meni harmitellessa, sillä kolmipyttyisen 880-Taavetin syöttöpumpun osat olivat kiven alla. Kojetaulu on alkuperäisasussa. Mutta nyt menikin koko pumppu hajalle, kun kylmäkäynnistyksen säätötappi pyörähti pumpun sisään. ”Rumpujarrut ovatkin aika hankalat laittaa, jos joutuu touhuamaan yksikseen. Jo samana viikonloppuna tuli kuitenkin uusia vastoinkäymisiä. Viime keväänä Topi apujoukkoineen viimeisteli traktoriremonttia kovaa vauhtia. 15 02/16. Hän oli nimittäin tehnyt rehtorin kanssa sopimuksen, että David Brown soittaa musiikkia koulun sisäpihalla viimeisellä kouluviikolla. Valot kunnostettiin myös isän kanssa. Itse olen ollut enemmän oppipoikana remonttihommissa”, Topi kertoo ja kiittää lähipiiriä kannustuksesta, avusta ja asiantuntemuksesta, joita ilman traktori ei liikkuisi. Kotelo on suojattu niin, että traktorilla pystyy ajamaan kelissä kuin kelissä. Ajattelin, että syöttöpumpusta meni lukkorengas, joka oli jo hajonnut useamman kerran. Mutta kyllä pitkien vetoakselien asettelustakin selvittiin”, Topi summaa. Remonttipaineita Ennen Taavetin muuttoa Topi rakenteli pappu-Eeron kanssa traktorin kotitilalla kotelon musiikkilaitteille. Hinta tippui vielä viisikymppiä, kun tarveperusteluna oli, että kone on saatava kuntoon Vanhojen Koneiden juttua varten. Varaosakone Taavetti tuli kuntoon, ja Topi kävi sillä viimeisen viikon koulussa tekemässä huvittajan virkaa. ”Käytiin sitten yhtenä keskiviikkoiltana DB:n soittolaitteet on suojattu niin, että ajella voi kelissä kuin kelissä. Paineet saada musiikkitraktori kuntoon olivat kovat, ja jarrujen kanssa tuli kiire, kun osia piti odottaa kolme kuukautta
”Hommasin vaaleanpunaisen heijastimen roikkumaan taustapeilistä. Menin pumpun kanssa kouluun ja sanoin, että pitäisi saada muutama osa irrotettua. Ei tainnut olla kaikkein perinteisin ykkösluokan työ”, Topi arvelee. Aina kun akku on ollut pidemmän aikaa irti, tuo vanha systeemi pitää polarisoida uudestaan, eli antaa virtaa väärinpäin, että se alkaa ladata ja magnetisoituu taas”, Topi kertoo asiantuntevasti. Traktorin sähköt on myös käyty tyystin läpi. Meni kylmät väreet, kun se ensi kerran rupesi hakkaamaan peilinvarteen. ”Laturi ei ladannut oikein ollenkaan. ”Ennen joulua ajelin ees ja taas joulupukinnaamari päässä. Topi ja Kari ovat vetäneet kaikki johdot uusiksi ja puhdistaneet sekä laturin että starttimoottorin. Topi peri Taavetin isoisältään Eerolta, jolle kone tuli omalta isältä. Iloa itselle ja muille Omaan koneeseen tutustumisesta nuori herra saa kovasti mielihyvää. Lisäksi traktorikauppa oli muutoinkin kannattava, koska varaosakoneesta löytyivät muun muassa hydrauliikkapuolen vivut, jotka perintöTaavetista puuttuivat. Nyt on jokin vialla. Kolmen aikaan yöllä oltiin kotona, ja aamulla pirteänä koulunpenkille.” Hämeenkyrön koneenkaan pumppu ei toiminut, mutta kahdesta risasta Topi ja Kari taikoivat yhden toimivan pumpun. Se oli mukavaa, kun sai ihmiset hyvälle mielelle. Jotkut tulivat ikkunoihin lasten kanssa ja toiset jäivät risteykseen moikkailemaan”, paikkakunnan piristäjä kertoo. Topi kertoo, että kaikki ovat suhtautuneet musisoivan epelin liikkeisiin positiivisesti. pyörähtämässä Hämeenkyrössä täältä Lappeenrannasta. ”Olin juuri aloittanut autonasentajapuolella ammattikoulussa. Tosin kerran konepellin alla vilkkuvat siniset valot ja musiikkilaatikkoa ympäröivät siniset ledit kiinnittivät eräiden toisten samanväriTOPI KARPPANEN JA DAVID BROWN 880 16. Mistä tuo ääni kuuluu. Selvisi sekin sitten pian.” Nyt David Brown toimii hyvin ja ilahduttaa lappeenrantalaisia. Hukkaan ei pumpun kanssa pelaaminen suinkaan mennyt, sillä Topi huomasi, että pakkosyötöksi luultu säädin olikin kylmäkäynnistyksen ennakon säätö. Ylimääräiset äänet hän erottaa heti ja tietää myös, mistä ne kuuluvat. Joskus on eksperttiäkin kuitenkin hämätty
”Ja jos jossain vaiheessa tuntuu siltä, että pitäisi lisäharrastetta saada, täytyy käydä varaosa-Taavetin kimppuun. ”Lappeenrannan linnoituksella oli ajojen aikaan näyttelyalue. Eero kertoo, että Taavettia rumentanut jälkiasennushytti riisuttiin hiljalleen pois. ”Pienestä välistä se kitkutti ne, ja puuta oli Petterin niskassa saman verran eteenkuin taaksepäinkin”, Eero taivastelee. Ja ne pitää tietysti olla”, kuitataan kopin tarpeellisuudesta. Topin 880 on häntäpään Implematiceja. Hyvin huollettu traktori ei tietenkään liikennettä vaaranna. Kun isoisän vanhalla avo-Bedfordilla piti ajaa kahdeksanmetrisiä hirsiä metsästä pois, Topi oli kuskina ja pappu merkinantajana, eikä kuljettajalla tainnut tuolloin olla kuin kymmenen vuotta mittarissa. Näyttelykoneena se on myös saanut kunniaa. Harraste-Taavetin tulevat kuviot ovat vielä salaisia, mutta sen verran voidaan kertoa, että peseytymiseen ne liittyvät. Paperit ja valot katsottiin ja tarkastettiin, että kaikki toimii. Omistaja oli äkäisenä, kun Amerikasta tullut auto, johon on vielä tehty kauhea remppa, ei päässyt esille, mutta vanha Taavettipa pääsi!” Määrätietoista harrastusta Topi on tehnyt traktorilla kesäisin töitä 12-vuotiaasta asti. ”Koneet on tehty ajettaviksi, mutta ne pitää pitää ajettavina.” Ja kestääpä Taavetti rajumpaakin ajoa. Koneet ovat olleet Topille pienestä pitäen ykkösjuttu, ja oma traktori innostaa vielä enemmän. Hevostenkin kanssa on sukulaisten tilalla tehty tuttavuutta. Sitten he sanoivat, että siulhan on rammarikii, laitahan musiikit soimaan. ”Olisihan se kätevä, kun tuossa on noita sateita ollut. ”Poliisit ottivat minut tien laitaan. Yhdellä tutulla on De Lorean, joita on neljä kappaletta Suomessa, mutta häntä ei sinne huolittu. Silti tyyliseikoista voidaan olla tarkkoja. Topi suhtautuu humoristin asenteesta huolimatta kunnioittavasti harrastukseensa. Siinä on nimittäin kone jumissa…” vihjaa Topi Karppanen. Kasukkalan mäkivetokisoissa Topi on käynyt Taskulan Jarmon kanssa edustamassa kevyempää kalustoa. ”Koneet on tehty ajettaviksi, mutta ne pitää pitää ajettavina.” DAVID BROWN 880 IMPLEMATIC VUOSIMALLI 1964 MOOTTORI David Brownin kolmisylinterinen nestejäähdytteinen dieselmoottori, tilavuus 2,5 litraa, 2200 kierrosta minuutissa, teho 47 hevosvoimaa VAIHTEISTO 6+2 RENKAAT edessä 6.00-16, takana 13.6-28 MITAT pituus 2920 mm, leveys 1620 mm, korkeus 1330 mm, paino 1957 kg ÄÄNENTOISTO Carpower-nelikanavavahvistin 400 wattia, DSL-kolmitiekaiuttimet 80 wattia, JBL-subwoofer 17 02/16. Niin siinä kuunneltiin poliisien kanssa musiikkia keskiyöllä kaupungin keskustassa”, Topi kertoo virkavallan tapaamisesta. Tutuiksi ovat tulleet niin peltohommat, hiekanajot, auraamiset kuin kaivuupuuhat. Kysyin, että otatteko Taavetinkin sinne, ja hehän ottivat. Seuraavana valmistusvuonna sarja muuttui valkoiseksi ja sai nimekseen Selectamatic uuden montaa virkaa toimittavan hydrauliikkavivun kunniaksi. Pappu-Eerokin muistelee, että Topi on aina ollut koneista tavattoman innoissaan. siä valoja käyttävien virkamiesten huomion. Saimaan ympäriajoissa Taavettia arvostettiin uudempia erikoisuuksia enemmän. Aika velikulta. ”Minusta se oli hyvä, kun ei metsässä oksat piiskanneet naamaa, mutta Topi oli toista mieltä. Sitten kun tuulilasi kerran tipahti, koppi lähti lopullisesti.” Topikin myöntää nyt, että hytissä olisi omat etunsa. Mutta ei se minunkaan akrobatiataitoni riittäisi pukille kapuamiseen musiikkivehkeiden yli. Topi kuuluu myös parin jäärata-Mersun porukkaan, onhan hän pyörinyt jo useamman vuoden jääratatouhuissa, ja Saimaalla pörrää sulana aikana Topin 50-luvun vene. Topi sanoo rakentaneensa traktoriaan huumorimielellä ihmisiä huvittaakseen
18
Merkki tunnetaan nelivetotekniikan edelläkävijänä. AITO ITALIAANO SAME TAURUS 60 EXPORT 19. Hyvinkää Italialaisia Same-traktoreita tuotiin Suomeen 25 vuotta, mutta erityisen yleisiä niistä ei meillä koskaan tullut. Kalevi Hietasella on kuitenkin hienosti säilynyt, vähän ajettu, alkuperäiskuntoinen ja Suomessa huippuharvinainen takaveto-Same
Erikoisimmasta päästä lienee virallisesti maahantuotu mutta silti harvoin tavattu Taurus 60 Export takavetoversiona. Vanhaa mallia on siis tuskin valmistettu vuoden 1984 jälkeen. SAME TAURUS 60 EXPORT Kuten mallinimen loppuosasta voi päätellä, Taurus 60 Export oli suunnattu lähinnä vientiin. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine Mittarissa on reippaasti alle 900 tuntia, ja siitäkin on jo osa Kalevin ajoa. 20. ”Same on Nurmijärveltä lähtöisin. Kiltisti Samea on kuitenkin jo edellisessä kodissa käytetty ja säilötty. Muuta remonttia ei ole tehty”, Kalevi kehuu kestävää konettaan. Kerran siitä on omassa käytössä mennyt laturi vaihtoon. Pesästä poimittu Kalevi Hietaselle Taurus irtosi kuutisen vuotta sitten kuolinpesästä. Kalevilla on sellainen käsitys, ettei Samea tuolloin kauheasti savessa ryvetettykään, vaan sillä ajettiin enemmän maantieajoa. ”Akunhan siihen joutui tietysti pitkän seisomisen jälkeen ostamaan, öljyt vaihtamaan ja laittamaan pieniä vuotoja kuntoon. Kovin montaa vuotta ei Same siis ollut ehtinyt ensimmäisen omistajansa pelloilla viettää. ”Ei näitä taida montaa olla. Ainakin osasyynä vaatimattomaan suosioon on myöhään eli vasta 1980-luvulla alkanut maahantuonti: tuttujen vakiintuneiden merkkien ohi oli paha kiilata. Kalevikin joutui ainoastaan perusteellisiin pesuhommiin, mutta muutoin italialainen tuli hänelle aivan ehjänä. Kuin ihmeen kaupalla myös joitain erikoisia yksilöitä on selvinnyt. Same-traktoreita kyllä löytyy Suomesta, mutta suosituimpien joukkoon se ei koskaan yltänyt. En ole vielä nähnyt toista takatuupparia Suomessa.” Näin alkaa varmaankin esittely jos toinenkin, kun Kalevi Hietaselta tullaan utelemaan hänen Sametraktoristaan. Käytännössä kyseessä täytyy kuitenkin olla vuonna 1984 valmistettu kone, sillä Tauruksen korvannut Explorer 65 esiteltiin jo vuoden 1983 lopussa. Italialaislaji pysyy kuitenkin hengissä meilläkin, sen takaavat 80-luvun suosittu mallisarja Explorer ja 2000-luvulla tuodut uudemmat mallit. Se oli siellä ollut perikunnalla vissiin parikymmentä vuotta käyttämättömänä.” Kalevi kertoo, että Tauruksen vuosimalli olisi 1985
Samalla vuosikymmenellä alkoivat suuret yrityskaupat. Tuon ajan koneista kannattaa erikoisuutena mainita Samecar, hieman M-B Unimogia muistuttava traktorin ja hedelmäauton yhdistelmä. Firma valmisti polttoaineen syöttölaitteita yksinomaan dieselmoottoreihin ja menestyi mainiosti. Vuonna 1973 SAME osti Lamborghini Trattorin ja laajensi sen myötä telatraktorien alueelle. SAME perustettiin alun alkaenkin valmistamaan ilmajäähdytteisiä maataloustraktoreita. Vuonna 1927 Cassanin veljekset nimittäin rakensivat maailman ensimmäisen dieselkäyttöisen traktorin, jonka nimeksi tuli Cassani 40. 70-luvun alussa SAME toi markkinoille yli 100-hevosvoimaisia malleja, ja traktoreista alkoi löytyä ohjaustehostin sekä synkronoidut vaihteet. Näin SAME siirtyi taas piirun lähemmäs juuriaan tarhatraktoreiden suuntaan. Heti toisen maailmansodan jälkeen yhtiö tuotti pari pienempää traktorimallia, jotka huomioitiin myönteisesti. 21 02/16. Näin syntyi SAME Deutz-Fahr, joka on sittemmin laajentanut niin tuotantoaan kuin markkinoitaan Aasian suuntaan. Yhtiön traktorituotannon juuret yltävät kuitenkin 20-luvulle asti. Treviglion lempinimi on nykyään ’traktorikaupunki’ juuri SAME:n tehtaan ansiosta. Kalevi Hietasen vähän päälle kolmekymppinen Taurus on komeassa kunnossa niin sisältä kuin ulkoa. Vuonna 1979 sveitsiläinen legenda Hürlimann siirtyi SAME:n omistukseen, ja italialaiset saivat viimein oppia vesijäähdytteisistä moottoreista. Kiinnostuksesta huolimatta traktoria ei valmistettu enempää, mutta veljekset jatkoivat tutkimuksiaan dieselmoottorien saralla. Vanhaan varaosavarastoon sijoittunut laitos pitää yllä kokoelmaa kaikkien ryhmän merkkien historia-aineistoista, ja 2011 perustettiin myös teknisten piirustusten arkisto. Seuraavana vuonna tehtaalta valmistui jo yli 3000 traktoria. Mukavinta varmaan käyttää suuhun sopivaa nelikirjaimista lyhennettä. Tällä vuosituhannella isoksi kasvanut yhtiö hankki vielä ranskalaisen Grégoire Sasin, joka on meillä hyvin tuntematon mutta maailmalla johtava oliivien ja rypäleiden korjuukoneiden valmistaja. 60-luvulla SAME:n tuotteet alkoivat näkyä jo maailmallakin. SAME valmisti erikokoisia traktoreita hedelmätarhakäyttöön, ja kysyntää riitti siinä määrin, että 1956 pykättiin pystyyn uusi 8 hehtaarin tehdas. 30-luvun lopulla syntyi SPICA eli Cassanin syöttöpumppuyhtiö. Kauppoja hierottiin jälleen 1995, kun SAME osti saksalaiselta jättiläiseltä Kloeckner-Humboldt-Deutzilta sen maatalouskoneet ja perinteikkään Deutz-Fahr-merkin. Se ei ole ihme, sillä mittarissa on hyvin pieni käyttölukema. Keskellä toista maailmansotaa Cassanit päättivät panostaa maatalouskoneisiin. Kiinnostavinta antia on tietysti itse museo, jossa kannattaa saapasmaan reissulla käydä ihailemassa vaikkapa Cassani 40:ä. Ensimmäinen todellinen pioneerimalli oli kuitenkin vuonna 1952 syntynyt DA25, ensimmäinen yleiskäyttöinen nelivetotraktori. SAME-nimi on muuten lyhenne sanoista Società Accomandita Motori Endotermici eli endotermisten moottoreiden kommandiittiyhtiö. SAME – SAAPASMAAN SUURI MERKKI Veljekset Francesco ja Eugenio Cassani perustivat SAME:n vuonna 1942 Pohjois-Italiassa Treviglion kaupungissa, jossa sijaitsi isä-Cassanin konepaja. Trevigliossa sijaitsee myös SDF:n historiallinen arkisto ja museo
”Myynti oli tietysti pientä verrattuna sen aikaisiin valtamerkkeihin. Petersen Finland 2015–* * vain varaosatuontia 22. Jouni kuitenkin intoutuu jakamaan hieman Same-tietoutta. Saranpään Pauli Saranpää kertoo, ettei ole koskaan törmännyt Samen takavetoihin. Tarkkoja määriä en tiedä, mutta takaveto-Tauruksia lienee Suomessa alle kymmenen. Sulevikin on varma siitä, että näitä traktoreita on Suomessa alle kymmenen. C. Näin hyvälle tuulelle saa Samella ajaminen traktorin omistajan. OTK:n ja EKA:n perillisellä Osuuskunta Tradekalla ei ole mitään arkistotai muistitietoa Same-traktoreiden maahantuontiluvuista. Keskon 2000-luvulla tuoma kanta on vahva ja aktiivikäytössä. Same-traktoreita alusta asti Suomessa huoltanut Sulevi Laine nykyisen Salon Kotaladosta on törmännyt pitkällä huoltourallaan kahteen Taurus-takavetoon, joista toinen on Hietasen yksilö. Hänen mukaansa Taurus 60 Export oli ainut Suomeen tuotu takavetoinen Same. SAMEN MAAHANTUONTIHISTORIA OTK (E-osuuskunta EKA) 1982–1989 Ekström Mobile 1990–1992 Suomen Motokov Oy 1998–1999 Kesko 2000–2007 Y-maatalous, Y-agro 2008–2014* H. Nämä traktorit olivat toistaiseksi viimeiset virallisesti maahantuodut Samet. Kaksi kertaa olen nähnyt takavedon myyntipalstalla, ja molemmilla kerroilla saattoi olla kyse samastakin koneesta. Esimerkiksi pääosin Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva Konehuolto P. TAURUS SUOMESSA Same Taurus 60 Export on Suomessa hyvin harvinainen traktori. Yksityisten tuomia traktoreita voi olla, mutta en muista koskaan kuulleenikaan mistään muusta takaveto-Samesta Suomessa kuin Tauruksesta.” Jouni kertoo lisäksi, että Suomessa on rekisterissä yhteensä noin 1250 Samea. 80-luvulla tuodut traktorit alkavat sen sijaan siirtyä vähitellen harrastekoneiksi. JM-Osien Jouni Mikkola Tammelan Portaasta sanoo, että Tauruksia tulee varaosamyynnissä silloin tällöin vastaan, mutta yleensä ei käy ilmi, onko kyse takavai nelivetokoneesta. Keskon traktorija puimurimyynnin johtaja Jukka Keltto kertoo, että Kesko toi Samea Suomeen 773 kappaletta. Sen paljastaa pikainen kyselykierros Same-huoltajien kesken. Kolmisylinterisessä konehuoneessa ei ole tarvinnut vierailla öljynvaihtoja sekä laturin ja akun uusimista lukuun ottamatta. Maahantuonti alkoi 1982, mutta vanhoja malleja ehdittiin tuomaan melko vähän ennen Explorerja Lasermallien esittelyä vuonna 1983”, Jouni kertoo. Hytti on Kalevin mukaan hiljainen ja hallintalaitteet hyvin saavutettavissa penkkiä säätämällä. Yleisesti ottaen Samekannan vahvuus näkyy kuitenkin siinä, että vanhalle konkarille Laineelle riittää Samehuoltoja vuodessa liki jokaiselle viikolle. Millaisia myyntimäärät mahtoivat olla. ”Markkinoinnissa panostettiin Samen osaamiseen nelivedossa
Lisäksi se menee kuorman kanssa tasaisesti. Samen osat kulkevat siinä ikään kuin vapaamatkustajina. Sopusuhtainen ja käteenkäyvä Mittarissa seisoo alle 900 tunnin vaatimaton lukema. Kaksisiipisten Fiskarsien edessä Kalevin ainoa työtraktori lähtee sellaiseen lentoon, että täytyy kuulemma vähän pidätelläkin. Siitäkin on jo jonkinmoinen osa Kalevin ajoa, sillä hän kertoo ajelevansa vuodessa Samella 30–40 tunnin verran. Pisimpään Samea Suomessa huoltanut Sulevi Laine on törmännyt vain kahteen takatuuppari-Taurukseen, joista Hietasen herkku on toinen. Vanha uskollinen seisoo klapikoneen edessä ja pääsee välillä loikkimaankin puun ajoon, lumitöihin ja maanmuokkauspuuhiin. Hietasen mukaan hytti on mukavan äänetön, hydrauliikka pelaa, eikä auroissakaan tarvita kyntöpyörää, kun vetovarsitunnustelu pitää huolta siiven syvyydestä. Kaikki pelaa – huoltokin Same-huoltajia löytyy Suomesta yhä, ja varaosasaatavuuskin on hyvä. Kalevi Hietanenkin on rauhallisin mielin huollon ja osien suhteen. Kalevi on pyöräyttänyt Samea Simo Lehtosen konetapahtumassa Lopen Läyliäisissä ja kerran myös Raudassa ja Petroolissa. Hietasen mukaan Samessa on hyvät öljyjarrut. ”Olen sillä vetänyt santakuormiakin, ja niin menee, että pihisee. Virallisen maahantuojan lisäksi yksittäisillä huoltajilla on hyviä kontakteja Italiaan. Tauruksen 60 hevosvoimaa ovat Kalevin mukaan aivan kylliksi hänelle. ”Riihimäellähän sitä vasta ihmeteltiin, että onko tuommoinenkin olemassa.” Mutta pelkäksi harrastekoneeksi ei hyvää työmyyrää ole syytä pyhittää. ”Lumitöissä se on hyvin kätevä, kun se menee melkein paikallaan ympäri. Monissa esitetiedoissa puhutaan Tauruksen kohdalla vain kuivista levyjarruista, mutta ne vaihtuivat vuoden 1982 tienoilla öljykylpyjarruihin. Ei ole kyllä suunnitelmissa – ei pilata hyvää konetta”, Kalevi toppuuttelee. Vaikka Samemerkkisiä traktoreita ei enää tuoda Suomeen, saman konsernin jäsenet kuten Deutz-Fahr matkustavat yhä virallisesti rajan yli. ”Tähän voisi vaikka heittää akselin ja kardaanin ja muuttaa nelivetoiseksi. Tauruksen takavetomallia liikkuu Suomen saloilla kahden tai yhden käden sormilla laskettava määrä. Muutoinkin se on hyvin sopusuhtainen ja käteenkäyvä kone.” Kalevilla on pieni perunaja kasvimaa sekä hehtaarin veran peltoa, joita käännellään Samella. Koska Samen maahantuonti alkoi samana vuonna, on todennäköistä, että kaikissa Suomeen tuoduissa Tauruksissa on öljykylpyiset jarrut tai ainakin ne on voitu jälkiasentaa. Ei rupea pompottamaan”, Kalevi kehaisee. ”Kun lähtee starttaamaan, se on laakin peli.” SAME TAURUS 60 EXPORT 1984 MOOTTORI kolmisylinterinen ilmajäähdytteinen diesel, tilavuus 3.1 litraa, 2200 kierrosta minuutissa, 58 hevosvoimaa VAIHTEET 14+7 JARRUT öljykylpy RENKAAT edessä 7,50-16, takana 14,9/13-30 MITAT akseliväli 2140 mm, pituus 3550 mm, leveys vähintään 1870 mm, korkeus 2520 mm, paino 2659 kg 23 02/16. ”Kehua vaan täytyy traktoria, siitä ei pääse mihinkään”, kuittaa Hietanen
Scammelin kolmipyöräiset kuorma-autot ovat eräitä merkin tunnetuimpia tuotteita maailmalla, vaikkei niitä kovin runsaasti esiintynytkään britti-imperiumin ulkopuolella. Tunnettavuus johtuu lähinnä auton persoonallisesta ulkonäöstä ja rakenteesta. KETTERÄ PAIKALLISVETURI SCAMMELL SCARAB 1965 24. Suomen toistaiseksi ainoa esittelykunnossa oleva lajityypin edustaja löytyy Tuure Hulmilta Säkylästä
Säkylä 25
Kosketusta kuorma-autoihin saatiin aluksi huoltamalla niitä. S e on sympaattisen ja hauskan näköinen. 26. Tämänkin suunnittelijan idean pohjalta valmistettiin 35 vuoden aikana noin kolmekymmentätuhatta yhdellä etupyörällä varustettua eri mallista Scammell-kuormaautoa. Ohjaamon suunnittelussa on edetty käytännöllisyyden ehdoilla. Turhat mukavuusvarusteet eivät kuulu tämäntyyppiseen paikallisveturiin. Noita paikkoja meillä ei ollut kuin kourallinen, eli käytännössä aivan olematon määrä verrattuna vaikka teollistuneeseen Iso-Britanniaan. Se oli tarkoitettu lähinnä suurten terminaalien ja kaupunkien keskustojen kuljetuksiin. Autoja oli vähän ja niiden huoltaminen varsinaista erikoisalaa. On ymmärrettävää, ettei kyseinen Scammellin malli ole ollut Suomessa kovin yleinen. Sen suunnittelijaa pidetään varmasti monessa kuorma-automiesten kahvipöytäkeskustelussa jonkinasteisena hulluna. Scammel Scarab oli kuitenkin niin erikoinen auto, ettei sitä voinut vastustaa. Vuonna 1920 alkanutta kuorma-autojen valmistusta edelsi oman suoritealan etsiskelykausi, jolloin Scammell valmisti muun muassa hevoskärryjä kuten lähes jokainen sen ajan verstas. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin sotki suunnitelmat pahemman kerran, Teksti ja kuvat: Iikka Kekko SCAMMELL SCARAB 1965 Tuure Hulmi Säkylästä tunnetaan paremmin kotimaisten kuorma-autojen harrastajana. On sanottu, ettei hullu ole välttämättä tyhmä. Keksintö tuntuu jo aika uskottavalta. Tämä toiminta oli 1900-luvun alkuvuosina varsin toisentyylistä hommaa kuin nykyään. Se on lähes tuhat yksikköä vuotta kohti. Autoa tutkiskeltiin verstaalla, ja se todettiin hyvin tehdyksi ja edistyneeksi rakenteeltaan. Nimensä se sai yrityksen perustajan George Scammellin mukaan. Toimissaan hyvin suoriutunut yhtiö sai eräältä asiakkaaltaan tiedustelun, voisiko se valmistaa Yhdysvalloista ostettua vastaavan perävaunun vetoauton. Scammell Scarab taitaa olla suosituin Scammell-malli Suomessa, vaikka sitäkin tuotiin tänne vain muutamia. Englantilainen Scammell valmisti historiansa aikana niin peruskuorma-autoja kuin järeämpiä, jopa erikoiskalustoksi luokiteltavia hyötyajoneuvoja. Mikä Scammell
Sodan jälkeen siviilipuolen töitä jatkettiin täydellä tohinalla. Uusi tehdas rakennettiin Watfordiin noin kolmenkymmenen kilometrin päähän Lontoon keskustasta. Scarab olikin Scammelin pitkäikäisin kolmipyöräinen vetoauto: sitä valmistettiin 19 vuoden ajan vuoteen 1967 asti. Scammell nousi nopeasti Britannian tunnetuimpien hyötyajoneuvovalmistajien joukkoon, ja se oli erityisesti tunnettu erikoiskuljetuskalustostaan. Kyseessä oli siis vetoauto, joka oli tarkoitettu nimenomaan puoliperävaunujen vetämiseen. Kolmipyöräisten pääkäyttäjiä olivatkin muun muassa Iso-Britannian valtion rautatieyhtiö, posti ja puolustusvoimat sekä yksityiset logistiikkaja teollisuusyritykset, jotka kaipasivat pientä ja erityisen ketterää vetoautoa. Mainituilla ostajilla oli suoritettavana jakeluja noutokuljetuksia suur27 02/16. Kolmipyöräisten neljä vuosikymmentä Kun puhutaan kolmipyöräisistä kuorma-autoista, voisi helposti luulla, että tarkoitetaan kolmipyöräisiä kuorma-autoja. Merkkinä Scammell loppui vuonna 1988. Ensimmäinen malli oli vuonna 1933 valmistettu Mechanical Horse, jota oli tarjolla 3ja 6-tonnisina versioina. Tuona aikana valmistettiin kolmea eri kolmipyöräistä mallia. Kolmipyöräiset vetoautot elivät kultakauttaan toisen maailmansodan jälkeen Briteissä. Vain vetoauto 30-luvulla esitelty Mecanichal Horse, josta kaikki lähti liikkeelle, oli suunniteltu suurten yritysten ja valtionlaitosten toiveesta. Tärkein työ oli nyt kuorma-auton suunnittelu. Syynä luopumiseen oli muun muassa etujarruttoman ajoneuvon riittämätön jarruteho. Aika oli ajanut ohi kolmipyöräisestä vetoautosta. Tilauskirjat alkoivat täyttyä sellaista vauhtia, että auton rakentamisen ohessa oli pakko ryhtyä rakentamaan myös uusia tuotantotiloja. Asia jäi silti kytemään, sillä autoistuminen ja myöskin kuorma-autoistuminen oli tuolloin hyvässä vauhdissa Britteinsaarilla. Käytännössä on kyse kolmetai viisipyöräisistä autoista – viisipyöräisistä siinä tapauksessa, että autossa on paripyörät taka-akselilla, jolloin pyöräpari lasketaan yhdeksi pyöräksi. Seuraava malli kolmipyöräisestä autosta esiteltiin vuonna 1948. Myyntimäärät olivat laskeneet 60-luvulla, eikä uusi malli tuonut apua tilanteeseen. ja asia jouduttiin virallisesti hylkäämään. Sellainen päästiin esittelemään vuonna 1920 hyötyajoneuvonäyttelyssä, jossa se sai hyvän vastaanoton. Loppu onkin historiaa. Konserni siirtyi 80-luvulla DAF:in hallintaan, ja sinne Scammellkin hautautui. Sille annettiin nimeksi Scarab, ja se korvasi jo vanhentuneen näköisen Mechanical Horsen. Sen korjaamiseksi olisi jouduttu tekemään huomattavia muutoksia, mikä olisi nostanut ajoneuvon hintaa ehkä juuri sen verran, ettei se olisi kiinnostanut enää loppujakaan ostajia. Lontoossa sijaitseva verstas oli jäänyt auttamattomasti pieneksi. Kolmipyöräinen auto oli Scammellille merkittävä ajoneuvotyyppi vuodesta 1933 vuoteen 1968. Sen seuraajaksi puolestaan esiteltiin lyhytikäiseksi jäänyt Townsman, jota valmistettiin vain parin vuoden ajan, kunnes Scammell luopui kokonaan kolmipyöräisistä vetoautoistaan. Se oli kuulunut Leyland Motors LTD -konserniin jo vuodesta 1955
Scammell kehitti kolmipyöräisiinsä jo heti alusta alkaen käyttäjien tarpeisiin erityisen hyvin soveltuvan vetopöytäratkaisun, jossa perävaunun irrotus ja kutkentä tapahtuu auton ohjaamosta käsin. Ulkona seisottamiselta auton pelasti Veijo Ahokas, jolta se myöhemmin siirtyi Virroille. Häneltä auto siirtyi huoltamoyrittäjälle, joka säilytti autoa ulkona Kausalassa huoltoaseman pihassa, ja siinä se tuli monille ohikulkijoille tutuksi. Näin haluttiin nostaa työntekijöiden työtehoa ja kuljetuskaluston käyttöastetta. Helsingin kaupungin käytössä olleet autot toimivat kasteluautoina, ja niillä vedettiin säiliövaunuja. Auto seisoi vuosia Bremerin varastossa, kunnes sille löytyi asiansa osaava ja autosta kiinnostunut entisöijä Matti Eskola. Auto tuli kuitenkin jonkin ajan kuluttua jälleen myyntiin, ja Tuure Hulmi osti sen. Etenkin posti ja rautatieyhtiöt olivat päättäneet hankkia yksiakselisia puoliperävaunuja, joita nuo ketterät vetoautot vetäisivät ja joita vaihdeltaisiin tarpeen tullen montakin kertaa päivässä. Moottori sijaitsee ohjaamon ja taka-akselin välissä. Bremerin toimesta. Haittapuolena tässä oli toki se, ettei kyseisiä vaunuja voinut vetää muilla autoilla. 28. Kenties valmistajan puolelta asia oli mietittykin niin, että asiakkaille voitaisiin toimittaa koko kalusto vetoautoineen ja vaunuineen – kuten kävikin. Määrästä ei ole täyttä varmuutta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että autonkuljettaja vaihtoi terminaalissa uuden vaunun tyhjän tilalle eikä auto seissyt lastauksen tai kuorman purkamisen ajan tyhjän panttina. Hulmi kuvailee hankintaa tyypillisen kuorma-autoOminaisuuksista ensimmäisenä esille nousee ketteryys. Joitakin yksilöitä tuli Suomeenkin Suomeen Scammell Scarab -autoja on Tuure Hulmin saamien tietojen mukaan tuotu ehkä noin kymmenen kappaletta: kolme Helsingin kaupungille ja joitakin yksilöitä Stockmannille. Hulmilla oleva Scarab on Helsingin kaupungille vuonna 1965 toimitettu yksilö, ja sen perässä oleva vuoden 1952 Scammell-vaunu on peräisin Nokialla olleesta autosta. Näin painopistettä on saatu taaemmas. Lisäksi perävaunuja ja autoihin tulevia vetolaitteita on toimitettu Nokia Oy:lle jossa ne on asennettu Bedfordeihin. Muita kiinnostuneita ei romumiesten lisäksi ollut, joten voidaan puhua auton pelastamisesta. Hulmin yksilö taltioitiin heti käytöstä poiston jälkeen Kai L. SCAMMELL SCARAB 1965 kaupungeissa ja ahtaissa taajamissa, minkä vuoksi ajoneuvon piti olla ketterä kuin hevonen vaunuineen
Niin ketterä kuin luvattiin Hulmin Scammell seisoo hänen pihallaan Nalle-Sisun vieressä. Auto pyörähtää paikaltaan jyrkästi sivulle, sillä etupyörä kääntyy lähes poikittain. Moottori, vaihteisto ja vetoakseli muodostavat kompaktin paketin. Ohjaamossa on melua, ja lähes verhoilematon peltikuori lisää vielä äänentoistoa. Hintakin oli kohdallaan joten kaupat tuli tehtyä”. Jousituksena autossa on takana lehtijousitus ja edessä kierrejousi. Kuvassa näkyy, kuinka jäähdytin on ohjaamon takaseinässä. Asiakkaalle pystyttiin siis toimittamaan koko paketti vetureineen ja vaunuineen. SCAMMELL MALLI Scarab VUOSIMALLI 1965 MOOTTORI Perkins diesel, 4 sylinteriä, iskutilavuus 4,4 litraa, teho 60 hv. Tämä johtuu lyhyistä ohjausakseleista, jotka johtavat auton keskelle heti tuulilasin taakse. Scammell Scarab on ollut vuonna 1948 varmasti moderni taajamaja terminaaliveturi. VAIHTEISTO 4+1 PAINOT omapaino 1970 kg, kokonaispaino 5250 kg, yhdistelmäpaino 9850 kg YHDISTELMÄN kantavuus 5600 kg. Jo ensimmäisen kiihdytyksen aikana käy selville, ettei 60-luvun brittikuorma-auton ohjaamoergonomia ollut vielä prioriteettilistan kärjessä autoa suunniteltaessa. Lisäksi painojakauma on näin parempi. Lähdemme kuvaamaan autoa läheiselle peltotielle. Lisäksi se on kallistettu vasemmalle. Hän toteaa, että vaikka autoa ihastellaan ja ihmetellään, ei sille Suomesta kuitenkaan tahdo löytyä innokasta harrastajaa, koska kyseistä autoa ei täällä tunneta eikä kellään liity siihen muistoja. Vaihteistona moottorin ja perän välissä on nelivaihteinen vaihdelaatikko. Moottori on sijoitettu taka-akselin eteen kahdesta käytännön syystä. Aika tarpeineen vain ajoi siitä ohi 60-luvulla. Jäähdytin on normaalisti moottorin edessä eli ohjaamon takaseinässä, ja se toimii samalla hytin lämmityslaitteena. Mekaaniset jarrut ottavat vain taka-akselille. Keskitymme tällä kertaa Scammelliin. VALMISTAJA Scammell Lorriers LTD, Watford, Englanti OMISTAJA Tuure Hulmi, Säkylä harrastajan näkökulmasta: ”Auto oli erikoinen ja siksi kiinnostava. Ohjauspyörä ei ole täysin kuljettajan linjassa vaan hieman lähempänä auton keskilinjaa. Tuure kertoo olleensa yhteyksissä merkin Englannin kerhoon, jossa Scammell-harrastus on puolestaan varsin aktiivista. Niille on yhteistä ainakin sympaattinen ulkonäkö. Ulkonäön perusteella voisi luulla, että moottori on edessä olevan keulakyömyn alla, mutta se löytyykin ohjaamon takaa rungon välistä. 29 02/16. Sille ei olisi edessä tilaa etupyörän ripustuksesta johtuen. Kaikesta huolimatta Scarab on varmasti persoonallisimpia kuorma-autoja, mitä Suomesta löytyy. Autokaksikko edustaa kahden eri maan autoteollisuuden osaamista 60-luvulta. Tuure havainnollistaa, mitä Scarabin ketteryydellä tarkoitetaan. Vetovarustus on Scammellin omaa suunnittelua, ja se toimii ainoastaan valmistajan omien perävaunujen kanssa. Moottorina autossa on Scarabeissa käytetty suurin vaihtoehto eli nelisylinterinen ja 3,3-litrainen 60 hevosvoiman Perkins-diesel
Linjaja kuorma-auton risteytyksiä eli seka-autoja käytettiin aikoinaan linjoilla, joilla oli vähän matkustajia mutta paljon rahtia. Vanhempi yksilö on Mattilan Lassen hoteissa Suodenniemellä. LASSEN SEKA-AUTO SCANIA 110 6X2 LAHTI 31 1973 30. Pohjolan Liikenne valmistutti 1980-luvulla itselleen kaksi seka-autoa
Sastamala 31
Teksti ja kuvat: Kari Ruusunen SCANIA-SEKA-AUTO Hydraulisella jalkalavalaitteella kontin vaihto sujuu ripeästi. Tuolloin yhtiö ajoi tavaraliikennettä Jäämerentiellä Rovaniemeltä Liinahamarin satamaan. Scania BF 110S59 6x2, jonka alustanumero on 526489, koritettiin marraskuussa 1983 seka-autoksi. Kun Scania oli muutettu seka-autoksi, se lähti Rovaniemi–Meltaus–Sodankylälinjalle. LHK159-kilpinen auto sai kylkinumeron 49. Pohjolan Liikenteen jälkeisistä vaiheista Eskolla ei ole tietoa, ennen kuin auto tuli myyntiin kurikkalaisella Puska-Jussilla. Auton runkoa jatkettiin linja-autokorituksen yhteydessä”, Kontiokoski muistelee. ”Sillä välillä kulki runsaasti rahtia. Päällä on ollut samanlainen 7,7-metrinen kontti kuin nykyisessä seka-autoversiossakin. Lapin linjalla Pohjolan Liikenteen nuorempi seka-auto liikkuu teillä tietymättömillä, mutta seniori sen sijaan on hyvässä tallessa. Se ei ollut alunperin linja-auto vaan toimi aluksi Pohjolan Liikenteen tavaraliikenteen ajossa joko Kuopiossa ta Rovaniemellä nimenomaan kuorma-autona. ”110-Scania on vuosimallia 1973. Oy Pohjolan Liikenne Ab aloitti liikennöinnin talvisodan jälkeen keväällä 1940. Henkilöliikenne keskittyi aluksi Pohjoissekä Itä-Suomeen. Myöhemmin autolla ajettiin vielä pelkkiä rahtivuoroja Rovaniemen ja Sodankylän välillä”, Esko tietää. Käydäänpä läpi sen varhaisvaiheita. Tänä päivänä yhtiön henkilöliikenne on painottunut maan eteläiseen osaan. ”Olisin ostanut auton itselleni mutta myöhästyin”, hän harmittelee. 32. Pohjolan Liikenteellä ajojärjestelijänä sekä Seinäjoen aluepäällikkönä työuransa tehnyt Esko Kontiokoski muistaa hyvin kaksi erikoista linjaliikenteen ajoneuvoa. Pohjolan Liikenteen linja-autoliikenne alkoi vuonna 1949. Sekaauto korvasikin ylimääräisen jakoautovuoron samalla kun se vei matkustajat määränpäähänsä
Scanian kaltaiseen sekasikiöön liittyä muutamia kiinnostavia lainopillisia kommervenkkejä. Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran aktiivina hän toivookin Vanhojen Koneiden lukijoilta vihjeitä harvinaisen auton nykytilasta ja sijainnista. Auto on ollut Lassen omistuksessa vuodesta 2007. Lasse kyseli aikoinaan katsastuskonttorilta. Kyllä se olisi onnistunut, mutta auto olisi ensin tarvinnut muutoskatsastaa kuorma-autoksi. ”Täällä on mukava yhteishenki kyläläisten kesken, paljon touhutaan yhdessä”, Lasse kehuu kotipaikkaansa ja pyytää toimittajaa tuulensuojaan Scanian nostalgisen ruskeaan matkustamoon. Sen jälkeen se sai maistaa toisenlaista kulttuuria Suomen ja Viron välisessä viinarallissa. Volvo B 5860S1 6x2 alustanumeroltaan 10718 oli vuosimallia 1978. Kontti pois ja vetopöytä tilalle. Auto on edullinen pitää, sillä dieselveroa ei ole ja tavaraa voi viedä kuorma-auton verran. Auto koritettiin maaliskuussa 1988 Lahti 450K Eagle -malliseksi. Matkustajapaikkoja oli 26, matkustamo oli hieman pidempi kuin vanhemmassa veljessä ja tavaratilana oleva kontti puolestaan lyhyempi, kuusimetrinen. Hän olettaa auton olevan Virossa. Lassen seka-autolla tehdään töitä ja harrastetaan. Matkustamossa on hieman turistibussimainen tunnelma pöytineen ja selkä menosuuntaan olevine istuimineneen. Kuormaa saa rekisteriotteen mukaan ottaa mukaan täydellä henkilömäärällä 10 000 kg, ilman henkilökuormaa jopa 11 100 kg. Kyläläiset olivat tilanneet vessapaperia koulun toiminnan hyväksi. Tyttäret Ninni ja Lilli tykkäävät iskän autosta. KADONNEEN PIKKUVELJEN TARINA Pohjolan Liikenteen kahdesta seka-autosta nuoremman kylkinumero oli 44. Lasse on yrittäjä, mutta hän toimii perheineen myös Suodenniemen kotija kouluyhdistyksessä. 33 02/16. Istumapaikkoja on 1+15, ja ajokortiksi riittää D1. Tämä on rekisteröity pikkubussiksi. Aktiiviuransa jälkeen auto oli Kajaanin kaupunginteatterin omistuksessa”, kertoo entinen Pohjolan Liikenteen työntekijä Esko Kontiokoski. ”Kurikasta kävin auton ostamassa. ”Sellaistakin käyttöä joskus olisi. Eskolla ei ole varmaa tietoa tämän Pohjolan Liikenteen ja Kajaanin kaupunginteatterin aikana BHM-844-kilvissä liikkuneen yksilön nykyisestä olinpaikasta. Lasse ja Scania toivat tilatut paperit urheilutalon pihalle, josta asukkaat kävivät tilauksiaan noutamassa. Emännälläkin on täysi ajokortti, joten kuskiongelmaa meillä ei ole”, Lasse jatkaa. Sillä tavalla tämä on edullinen pitää, että dieselveroa ei ole ja tavaraa voi viedä kuormaauton verran. Auto liikennöi Länsi-Lapissa välillä Kemi– Kaulinranta–Pello. Auton teatterielämä päättyi vuonna 2008. Tammikuussa 2010 auto pääsi asian tiimoilta jopa YLE:n uutiskuviin. Jutun teko osuikin sopivasti yhdistyksen toimintapäivälle. voiko autosta muokata lavetin veturin. Sieltä piti viedä sähkökaappeja ja hydrau49 päätyi Suodenniemelle Joku ehti ennen Eskoa. Se ei houkutellut dieselveron vuoksi ja asia unohdettiin.” Muuan mukava juttu tuli vastaan aikoinaan, kun linja-autoa ja yhdistelmää sai tilapäisesti siirtää C-kortillinen. Se joku on Sastamalan Suodenniemellä asuva Lasse Mattila. ”Yksilö rakennettiin hieman erilaiseksi kuin ensimmäinen Scania-alustainen sekari. ”Purimme erästä teollisuuskiinteistöä Kullaalla
Yhden omalla tavallaan negatiivisen asian Lasse autosta löytää. ”Omistajan kannalta auto on vuosimalliltaan hieman liian liian nuori. Scanian mukana tuli myös pieni paperilappu, johon on kirjoitettu autossa olleen linjakilven paikkakuntia: Kemi, Rovaniemi, Tornio, Äkäsjokisuu. 1973 on ensimmäinen vuosimalli, josta joutuu katsastukseen tekemään jarrulaskelman. Tämä tietää parin saturaisen ylimääräistä kulunkia”, Lasse harmittelee. Alustarakenteisiin kuuluu lisäksi hydraulinen perälautanostin. Kolmeykkönen on 3,05 metriä korkea perusmalli. Scanian vaiheet Pohjolan Liikenteen jälkeen ovat hyvin pitkälti hämärän peitossa vuoteen 2007 saakka. Tämä herättääkin kysymyksen, onko auto ollut ajossa myös Länsi-Lapissa kuten nuorempi veljensä. Sain Scaniaan kuskiksi C-kortillisen kaverin. ”Oman perheen jäseniä saa olla istuimet täynnä, mutta jos kyydissä on perheen ulkopuolisia, kuljettajalla täytyy olla käytynä viisi direktiivipäivää. liikkakoneikkoja Laitilaan. Koska Scania on linja-auto, soitin poliisille ja kysyin, onko auto-kuljettajayhdistelmä laillinen. ”Itselläni on työn vuoksi direktiivipäivät käytynä joten sen puolesta ei ole ongelmia.” Alumiinikori ja jalkalavalaitteet Vuonna 1945 Nastolan Villähteelle perustettu Lahden Autokori Oy valmisti Lahti 31 -tyyppistä alumiinikoria vuosina 1979–86. Lassen isä teki pitkän elämäntyönsä Tampereen Kaupungin Liikennelaitoksen sinisten bussien ratin takana. Auton alusta on rautajousilla paitsi viimeinen ykköspyöräakseli, joka ilmajousitteisena nousee myös ylös. Kontissa sai olla kantavuuskuorma tavaraa, kunhan matkustamossa ei ollut kuljettajan lisäksi matkustajia”, Lasse muistelee. 2,6 metriä leveän auton omamassa on 10 800 kg ja suurin kokonaismassa 22 000 kg. Moottori on Scanian 11-litrainen kutonen, ja vaihteistona on viisivaihteinen synkronoitu laatikko ilman kertojaa ja puolittajaa. Ajoominaisuudet loppuvat kyllä satasen nurkilla”, Lasse toteaa. Kontti nousee rungolta hydraulisesti, ja kontin jalat käännetään alas manuaalisesti käsipelillä. Tuolloin mm. runkoa jatkettiin 15-paikkaista matkustamoa varten. 34. Kenties lukijoilla on Scaniasta havaintoja vuosien varrelta, kenties kuviakin. ”Viidellä vaihteella pärjää hyvin. Vuosina 1983–84 esiteltiin ajovalojen ja vilkkujen osalta modernisoidut facelift-mallit 310, 320 ja 330. Huippunopeuskin on kokeiltu: 135 km/h. Ilmeisesti auto on jossain välissä majaillut Tampereella. Olihan se. Korotettu versio tunsi tyyppinimen 32 ja korkein 33. 7,7 metriä pitkän kontin katto on maasta mitattuna neljän metrin korkeudella. Kontin irrotus ja päällelaitto ei vienyt kuvaustilanteessa aikaa kuin muutaman minuutin. Alunperin kuorma-autona Pohjolan Liikennettä palvellut Scania 110 muutettiin Lahden Autokorin toimesta seka-autoksi vuonna 1983. Lassen seka-autoversiossa erillinen rahtikontti nousee selkeästi yli matkustamon. Jos mukana on 15 lasta, alkaakohan virkavalta tien päällä kysellä kuskilta isyystodistuksia?” Lasse naureskelee. Kuormakori säilyi saman mittaisena kuin rahtiautoversiossakin. Auton muistavia luulisi löytyvän, sillä erikoinen ajoneuvo kiinnostaa ihmisiä kovasti. Nykylainsäädäntö sen sijaan tekee kuviosta mielenkiintoisen mitä matkustajiin tulee. ”Eräänä sunnuntaiaamuna ilmestyi piSCANIA-SEKA-AUTO Seka-autoa käytettiin, kun linjalla oli vähän henkilömatkustajia mutta rahtia kulki paljon. Historiaa ja ihailijoita Mukavaksi rekvisiitaksi Scaniaan Lasse sai edesmenneeltä isältään rahastajan laukun
”Scaniaa on yritetty useasti ostaa minulta. Kontiokosken Eskokin on muutaman kerran sitä kysellyt”, Lasse juttelee. Liikennöijät käyttivät seka-autoa silloin, kun linjalla oli niukanlaisesti henkilömatkustajia mutta rahtia kulki paljon. Siinä on omaan käyttöön niin paljon hyviä puolia.” Tämä ajatukseltaan varsin järkevä hyötyajoneuvo, joka nykyajan ihmiselle on melkoinen kummajainen, jatkaa Lassen ja perheensä omistuksessa työtä myös kyläläisten hyödyksi. Kaikki eivät ole tyytyneet vain ihailemaan outoa ilmestystä. En ole kuitenkaan siitä luopumassa. ”Afrikkaan asti autoa on haluttu ostaa – eikä tarjous ollut huono. Karjala ei mielikuvissa asetu aivan edellä mainittuun kategoriaan, mutta siitä huolimatta seka-autoille oli sielläkin tarvetta, kun matkustajien lisäksi kuljetettiin maataloustuotteita sekä järvien ja meren viljaa. Monet ovat havitelleet Lassen seka-autoa omakseen. Kyytiläiset halusivat ottaa kuvia Scaniasta, minkä ilman muuta sallin. Seka-autojen kulta-aikaa Suomessa olivat 1920–40-luvut. Tänä päivänä prosenttiluku on kutistunut olemattomaksi, mutta se ei tarkoita, ettei seka-autoja enää valmistettaisi. Muualla maailmassa näitä linjaja kuorma-autojen risteytyksiä on myös käytetty ja käytetään edelleen, joten ilmiö ei ole ainoastaan kotimainen. Työpäiviä ei ole enää aktiiviaikojen malliin, mutta ajoneuvohistoriallisestikin arvokas yksilö ei jouda vielä metsän reunaan maatumaan. Modernin sekaauton ulkonäkö ei juurikaan eroa normaalista linja-autosta, sillä rahtiosastolle ei ole enää erillistä lavaa tai konttia. MIKÄ SEKA-AUTO. Veteraanikuorma-autojen sekä linja-autojen parissa puuhaaville termi on tutumpi, mutta mistään arkipäiväisestä asiasta ei näissäkään ympyröissä voida puhua. SCANIA 110 6X2 LAHTI 31 VUOSIMALLI 1973 MOOTTORI Scania 6-sylinterinen diesel, 11 000 cm 3 VAIHTEISTO 5-vaihteinen, synkronoitu AKSELIVÄLI 5890 + 1650 mm AKSELIPAINOT 6400 + 10 000 + 6000 kg OMAMASSA 10 800 kg KOKONAISPAINO 22 000 kg KORI alumiinikori 1 + 15 hlö PÄÄLLIRAKENNE hydrauliset jalkalavalaitteet, perälautanostin, kuormakori 2,6 x 7,7 metriä haamme vanha Wiima-korinen bussi. Vuonna 1935 seka-autoja oli rekisterissä 280 kappaletta, mikä oli 15 prosenttia linja-autokannasta. Lassen autoon mahtuu 15 matkustajaa. 35 02/16. Esimerkiksi lietolaiselta Carrus Delta Oy:ltä saa kyseistä ajoneuvotyyppiä, jota tosin kutsutaan nykyään tavaraperäautoksi. Puhekielessä hieman kummallisen näköistä ajoneuvoa on usein kutsuttu sekajunaksi. Lappi ja Kainuu ovat pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen alueita. Lisäksi konttiin saa lastata 10 tonnin kuorman. Tarjosin autoa myös kokeiltavaksi”, Lasse muistaa. Seka-auto on tavallaan kumipyöräinen vastine sekajunalle sillä erotuksella, että matkustajaja kuormatila ovat saman alustan päälle rakennetussa ajoneuvossa. Vanhojen kuvien linjakilpiä katselemalla voi päätellä, että seka-autoja liikkui paljon Lapissa, Kainuussa ja luovutetun Karjalan alueella. Seka-auto on nykyään melko tuntematon käsite. Nimityksen Juuret ovat luonnollisesti rautateillä: veturin perässä on matkustajavaunujen lisäksi tavaravaunuja. Tokkopa joutaa koskaan
36
Eikö niin. EI SEN KUMMEMPI KUIN MUUTKAAN BELARUS 525 1982 Asikkala 37. Vanha Belarus voi olla parikymppisen opiskelijan aivan vakava satsaus tulevaisuuden työntekoon. Vanhan Belaruksen voi ehkä hankkia joku ikäloppu jääräpää heikkona hetkenään mutta korkeintaan harrastekoneeksi. Ei
Hyttiin syntynyt Asikkalalainen Mikael Peltonen on ollut hyppäämässä traktorin kyytiin niin nuoresta kuin jaksaa muistaa. Toisaalta molemmat ovat olleet etukuormaajakäytössä, ja se on varmaan rasittanut koppaa. Hänen isällään Tuomo Peltosella ja sedällään Timo Peltosella on ollut yhteinen 520-Belarus metsätraktorina 80-luvulta saakka. B elarus-merkkisenä Suomeenkin tuotu Minskin traktoritehtaan MTZ-50 ja sen nelivetokaksonen MTZ-52 olivat pitkäikäinen sisaruspari. Oman 525-Belaruksensa Mikael osti viime keväänä naapurin isännältä. Ei siis ihme, että innostus merkkiin on periytynyt. Runkokoppa on kuin sulake: isän ja sedän Belarus on kerran katkennut samasta paikasta. Siellä honkien huminassa Mikaelkin on keikkunut mukana jo monet vuodet. 38. Oikeastaan malliasiaa voi ajatella vieläkin laajemmin, sillä tehokkaammassa seuraajassa MTZ-80:ssä oli yhä noin 70-prosenttisesti yhtenevät osat vanhan mallin kanssa. Kytkin sen sijaan oli tiukasti kiinni eikä irrottanut lainkaan. ”Piti vaihtaa vaihteet raakana. Belaruksen kulta-aikaa Suomessa oli 80-luku, vaikka jo tuolloin itäkoneista oli monesta syystä tapana puhua vähän kieli poskessa. Kun pääsi ensimmäisen mäen päälle, sai jo vähän isompaa pykälää silmään.” Teksti: Mika Rassi Kuvat: Tapio Mäntyniemi ”Ei meillä ole vielä yhtään harraste-Belarusta ollut.” BELARUS 525 1982 Aiemmin Belaruksissa oli mittaristo vasemmalla ja ratti oikealla, mutta tässä vuosimallissa niitä on tuotu jo samaan linjaan. Mallinumerot vaihtuivat uudistusten myötä, mutta pohjimmiltaan on kyse samasta mallista. ”Se saattaa olla vähän tyyppivikakin näissä. Onhan niitä Belaruksia paljon, jotka eivät ole katkenneet”, Mikael sanoo. Entinen omistaja päätti luopua valkovenäläisestä, kun traktori pääsi katkeamaan kytkinkopan kohdalta. Naapurin 525 tuli silti ajamalla omalle tontille, sillä etukuormaajan tukiraudat pitivät traktoria yhä kasassa. Siksi onkin hauskaa tavata 19-vuotias Belarus-mies, joka ottaa koneensa koneena eikä minkään aatemaailman jatkeena. Vuosina 1962–1985 niitä pelmahti Valko-Venäjän tehtaalta yhteensä reippaasti yli miljoona kappaletta, ja vientiin viisikymppisiä tehtiin pienemmässä määrin vielä senkin jälkeen
Omistaja kiittää etupään korkeata maavaraa ja jousitusta. 39 02/16. Asialla Mikael ja isä Tuomo Peltonen. Etukuormaajan kiinnityksessä on vahva kotileima. Lisäksi Suomeen päin operoi nykyään paljon pienen tason maahantuojia, joilta osia voi ostaa helposti. Kettinki kiristyy. Tähän maksaa kytkinlevy 30 euroa, ja johonkin muuhun traktoriin monta sataa.” Tästä pääsemme perinteisiin Belarusaiheisiin: mallimuutosten yhteydessä mahdollisimman moni osa säilytettiin samana kuin vanhassa mallissa, ja koska osat sopivat useisiin eri malleihin, ne ovat halpoja. ”Mitä olen muita traktoreita koululla ja maailmalla ajanut, eivät ne sen kummoisempia loppujen lopuksi ole”, nuorukainen arvioi tyynesti. ”Hirvittää kuunnella, kun muut puhuvat varaosien hinnoista. Kääntösädettä on hieman kasvatettu. Belarusten puolesta sen sijaan puhuvat halvat ja helposti saatavat varaosat sekä huollettavuus. Edullinen ja helppo Edes hankalat alkuolosuhteet ja kokemus parempina merkkeinä pidetyistä koneista eivät säikyttäneet Mikaelia Belarusten kimpusta
”Vähän pitkä. 19-vuotias työmyyrä on viihtynyt Belaruksen ohjaamossa jo vuosikaudet. Suunnitelmissa on pieniä urakointitöitä, talviaurauksia ja lanailuja – ja vähän muutakin. Siihen on vissiin ruuvattu jossain vaiheessa vähän lisää syöttöä. Ohjausta säädettiin niin, että etupyörät kääntyvät enemmän. Siellä siihen on rakennettu tämä kuormaaja, ja se oli vähän ohkaista materiaalia. Kyllä se joka päivä töissä on. Kuuluuhan Mikael sentään Belarus-gruppa Finljandijaan, ja lisäksi hän päivittää ahkerasti Belkku-videoita mikBELARUS 525 1982 40. Hän on maatalousoppilaitoksella koulussa, ja siellä on tullut korjattua vanhemman sukupolven metsätraktorin vaihdelaatikko. Metsä-Belaruksessa on vanhempi Siro-ohjaamo, ja se on huomattavasti kapeampi.” Harrastus ja työ saattavat tietysti mennä vähän sekaisin. On siis puhuttava työnteosta. ”Yksi laakeri piti vaihtaa. Entisen omistajan mukaan traktori oli suohommissa kymmenisen vuotta ja sitten parikymmentä hänellä pelto-, aurausja puunajokäytössä.” Töihin hankittu Kun keskustelukumppani erehtyy mainitsemaan sanan ’harrastekone’, Mikael tarttuu heti aiheeseen: ”Se on jännä juttu, että kaikki puhuu Belaruksesta aina harrastekoneena. Tänäänkin käytiin hakemassa sorakuopalta hiekkaa ja hiekoitettiin pihoja.” Mikael sanoo, että hän on ajatellut Belarusta hankkiessaan tulevaisuutta. Mikaelin mielestä etukuormaajan runsas käyttö on väsyttänyt myös hydraulipumpun vaihtokuntoon. Melko kevyellä takalevylläkin kelpaa koviin hommiin, kun traktorin nostolaite sekä nostaa että painaa. Ei meillä ole vielä yhtään harraste-Belarusta ollut. ”Tämä minun Belarukseni on mennyt uutena suokäyttöön jonnekin Pohjanmaalle. Millainen 525 on pihahommissa. Malliston pysyvyyden Mikael on saanut huomata kotikoneissa. Nyt sen pitäisi taas lähteä metsäkauppaa tekemään senkin koneen.” Remonttimiehet käyvät vuoroin vieraissa, sillä Mikaelin isä on puolestaan vahvistanut poikansa traktorin etukuormaajan heppoista kiinnitystä. Hevosvoimia pitäisi tehtaan mukaan olla noin 65, mutta kyllä tämä tehokkaammalta tuntuu kuin muut Belarukset.” Takarenkaat ovat uusittavan näköisessä kunnossa, mutta Mikael toteaa, että itäkumin runko ei ota pettääkseen millään. Muilla traktoreilla ei varmasti olisi selvinnyt yhtä edullisesti.” Remonttia ja historiaa Menneenä kesänä uusi Belarus-hankinta pantiin sitten uuteen uskoon. Tälle ei ehkä ole pakottavaa tarvetta, mutta ei sitä koristeeksi ole hankittu. ”Yhdestä kohtaa saa jo kulutuspinnan alle työnnettyä kädenkin, mutta rengas ei anna periksi ja pitää ilmaa”, traktorimies äimistelee. ”Kaikki toimii, mutta kun pumppu lämpiää, sen huomaa, että kuormaaja vähän puutuu.” Peltonen on muutenkin perehtynyt Belkkujen huoltamiseen. ”Moottorille ei ole tehty vielä mitään, se on ihan terve. Mikaelilla oli varastossa toinen konevikainen Belarus, josta saatiin kytkinkoppa ja parempikuntoinen vaihteisto. Sillä voisi sitten vähän – harrastaa”, nuori mies kuittaa pilkalliseen sävyyn. Isän ja sedän metsätraktori on kymmenen vuotta vanhempi kuin tarinamme 525, mutta niiden moottori, vaihteisto ja runko ovat käytännössä samat. Junkkarin iso ohjaamokaan ei pihassa juuri haittaa, mutta kun metsässä käy, se meinaa ottaa puihin kiinni. Orbitrol-ohjaus on kyllä kevyt pyöritellä. Tällä hetkellä Pelastus palvelee lähinnä pienissä pihatöissä ja kevyissä talviaurailuissa parin kilometrin tienpätkällä. ”Isäkin on ollut tyytyväinen Belaruksiin. Vain ulkokuoret ovat muuttuneet. ”Täytyy tiedustella, miten näitä töitä riittäisi, mutta ajatuksena on hommata toinen Belarus, siihen tuppisovitteet ja pieni motopää, jolla voisi siivota ojanreunoja ja muita hankalia paikkoja
Joko sillä on ajettu vähemmän ja varovaisemmin tai sitten se on tehty paremmin.” Mutta on toki Mikael kuullut kokemuksia alkuviikon valmisteista. Etuakseli on päinvastoin hyvä, koska siinä on korkea maavara, siellä ei ole lainkaan murrosniveliä, ja se on jousitettu. BELARUS 525 MOOTTORI nelisylinterinen 4,7-litrainen diesel, 1800 kierrosta minuutissa, 67 hevosvoimaa VAIHTEET 9+2 RENKAAT edessä 8.30-20, takana 13.6-38 PAINO 3670 kg 41 02/16. Päisteessä on hyvä pyöritellä, kun neliveto ei väännätä voimansiirtoa, mutta heti jos takapää lyö tyhjää, veto on taas edessäkin.” Lippu korkealla Maatalousoppilaitoksessa Mikael muistaa pitää Belaruksen lippua korkealla muiden ikäkoneista innostuneiden kesken. Mutta kun ilmastoidun auton sitten hankkii, ei ilmastoinnista haluaisi millään luopua.” Myös kyntöhommissa Pelakuu on Mikaelin mukaan kova tekijä, sillä siitä löytyy painoa ja mikä tärkeintä, automaattinen neliveto. Eikö siitä ole Peltosilla mitään kokemuksia. Mutta Belarusten kohdalla mainitaan usein suuri sallittu poikkeama laadussa. Joskus vähän ylimääräisinä pidetyt ominaisuudet ovat Mikaelin mielestä ehdottomia. ”Kaksitoiminen nostolaite on ihana! Taannoin revittiin perälevyllä kiviä maasta. Poika ja isä askaroivat vielä vanhan perän kimpussa. Mutta harrastepuolesta on itselle ja muille toki paljon silkkaa käytännön hyötyä. Tällainen kevyt perälevyhän pomppaa yleensä kiven yli, mutta kun lyö painatusta, joko traktori alkaa lyödä tyhjää tai kivi tulee perässä.” Alas painavalla nostolaitteella saa Mikaelin mukaan paljon enemmän tehoa irti perälevyn kanssa kuin reippaasti isommasta koneesta. Jollekulle on saattanut tulla maanantaikappale.” Tämän kaverin päätä ei ilmeisesti enää toisten traktoreiden suuntaan käännetä. Mutta hätätilanteissakin siitä on apua. ”Jos ei ole koskaan ollut sellaista autoa, jossa on ilmastointi, ei sitä niin ihmeellisenä pidä. ”Jotkut esimerkiksi sanovat, että etuakseli ei kestä yhtään, mutta ei meillä ole vielä hajonnut yhtään akselia. Muissa lisänä, Belkussa vakiona Asikkalan ahkeran Belarus-Peltosen mukaan sen löytää Belaruksesta vakiona, mikä muissa traktoreissa on lisävaruste. ”Meidän vanhempi Belarus on vaihteiston ja perän puolesta paremman näköinen kun tämä 525. Jos tulevina vuosina näette Asikkalassa minskiläisen perkaavan puuta ojanreunasta, nostakaa lakkia, sillä siellä taitaa nuori työmies vääntää vitsaa. ”Monesti tulee aloitettua väittely vanhojen traktoreiden varustelutasosta.” Varusteita toki löytyy, ei käy kieltäminen. Lepovuorossa tilan länsivahvistus. su96-kanavalleen YouTubeen. Ja jos takarengas hajoaa, ei tarvita mitään tunkkia: nostolaitteella traktori ylös ja pölkkyä alle.” Mikael vertaa kaksitoimista nostolaitetta auton ilmastointiin. Varaosa-Belkun rippeet talviunilla. ”Jos traktori uppoaa ja perässä on vaikka perälevy, ei muuta kuin nostolaitteella traktori ilmaan ja tavaraa alle niin taas mennään. Se on mahdottoman hyvä systeemi sekin. ”Kun takarenkaat vähänkin sutaisevat, nelikko menee päälle. Peltosen puutarhalla on kasvihuoneen jatkona harrastetila, jonka saa tarvittaessa lämpimäksi. Loskan auraamisessa kaksitoiminen on kaikkein paras, ja siinä Mikael sitä eniten käyttääkin
Vanha konsti on pistää käytöstä pois jäävä kuormaauto tallin perukoille kolmeksikymmeneksi vuodeksi seisomaan ja ottaa se sieltä sitten, kun sillä on sen verran ikää, että auto kiinnostaa harrastemielessä. Matti Kallio Sievistä teki Scania-Vabikselleen juuri tällä tavalla, ja lopputulosta ei voi kuin ihailla. PATTIPÄÄ-SCANIA SCANIA-VABIS LBS76 S 1966 Sievi 42
43
Asiat etenivät niin, että autosta tehtiin kaupat vielä saman vuoden puolella eteläpohjanmaalaisen kuljetusyrittäjän kanssa ja sen päälle asennettiin umpikori. päivänä, ja niin sen ura tien päällä saattoi alkaa. TalTeksti ja kuvat: Iikka Kekko SCANIA-VABIS LBS76 S 1966 Kun ohjaamo nostettiin moottorin päälle, eivät sisätilat monen mielestä parantuneet. Auto rekisteröitiin seuraavan vuoden tammikuun 7. Niin monet kerrat on kuultu harmittelua, kuinka milloin mikäkin auto olisi pitänyt säästää. Auton omistussuhteet muuttuivat vuonna 1971, kun se oli reilun neljän vuoden ikäinen. Näin jälkeenpäin voimme vain myhäillä tyytyväisinä ja todeta, että näin sen asian pitikin mennä. Ilmestyihän istuinten väliin moottorikoppa. Toisaalta on ihan ymmärrettävää ja normaalia, ettei kaikkia vanhoja autoja säilötä. Niitä oli asiakkaalle toimitusta odottavista autoista vain kourallinen. Juhlavuoden malli Alustanumeroa 428117 kantanut kuorma-auto rullasi ulos Scania-Vabis Aktiebolaketin Södertäljen tehtaan portista syksyllä vuonna 1966. Usein tuntuu vielä siltä, että tänään harvinaisimmat autot eivät olleet hävityshetkellä monenkaan tonnin arvoisia. Kun auto oli seissyt viikon kentällä, sille varattu laiva saapui Tukholmaan ja vei kuormansa itäiseen naapurimaahan. 44. Ohjaamo oli myös äänekkäämpi kuin nokkamallissa. Kallion Matin ei kuitenkaan tarvinnut omaa projektiaan kaukaa etsiä. Auto oli tuolloin varsin moderni Ruotsissakin puhumattakaan Suomesta, jonne se oli tilattu. S cania-Vabiksen nokattomalla bulldog-ohjaamolla varustetut mallit ovat kysyttyjä autoja ympäri Eurooppaa, koska vähän valmistetusta mallista on jäljellä hyvin rajallinen määrä kunnostuskelpoisiakaan yksilöitä. Apumiehen istuimen selkänojan pystyy kääntämään vaakatasoon, jolloin lepopaikka löytyy kahdelle. Samana vuonna ScaniaVabis täytti 75 vuotta, ja siitä on maskissa merkkinä juhlavuoden pieni torvilogo. Scania-Vabis oli pistetty talteen omaan talliin 80-luvun alussa, jolloin kyseinen yksilö jäi pois Matin ja hänen veljensä Mikon vetämän kuljetusliikkeen käytöstä. Matti Kallio muistaa selvästi, kuinka auto tuli heille pelkkänä alustana. Tuolloin auto erottui selvästi muista kentällä olleista useista kymmenistä alustoista korkean ja nokattoman ohjaamonsa ansiosta. Mutta kun niin tehdään, on hienoa, että lopputuloksena on jotain näin mielenkiintoista, harvinaista ja valmiina näin näyttävää
Näin jälkeenpäin hän hieman epäilee, uskaltaisiko samalla autolla ja silloisilla kuormilla lähteä talvikelissä ylittämään esimerkiksi Petomäkeä. veksi auton päälle asennettiin puuvarustus ja perään kaksiakselinen täysperävaunu. Kesäisin puuvarustuksen tilalle vaihdettiin rahtilava ja autolla kuljetettiin monenlaista kappaletavaraa, muun muassa rakennustarvikkeita. Matti muistelee, että 265-hevosvoimainen moottori ei tuntunut silloin mitenkään laiskalta, kun oli totuttu menemään koko ajan kuorman kanssa kaikki pelissä. Näitä ei kaikille halukkaille yksinkertaisesti enää riitä. 45. Keväisin autolla ajettiin myös apulantaa. Matti Kalliolla on hymy herkässä oman LBS:n ratin takana. Vastaavasti hyttiin nouseminen ja etenkin sielScania-Vabiksella kuljetettiin talvisin puuta tehtaalle ja kesäksi päälle vaihdettiin rahtilava. Matti muistaa, kun Suomessa oli sementtialan lakko, jolloin pattipää-Scanialla käytiin hakemassa Ruotsista asti sementtiä. Siinä saattoi oikaista jalat suoriksi, sillä vuode toimi apumiehenistuimena. Paraisilta haettiin esimerkiksi monta sementtikuormaa Pohjanmaalle. Puuta ja rahtia kuljettaen Puuta ajettiin talvisin Sievin metsistä muun muassa Äänekoskelle ja Jämsänkoskellekin asti. Apumiehen kannalta ohjaamo oli mukava
Matti Kallio kertoo, että heidän oli jo alun alkaen tarkoitus säilyttää auto ja kunnostaakin se jossain vaiheessa ilman sen kummempaa aikataulua. Ensimmäisen kerran asiat nytkähtivät eteenpäin 90-luvun puolessavälissä. Harvat Suomeen tuodut pattipääVabikset ajettiin 70-luvulla loppuun ja romutettiin. tä vauhdilla laskeutuminen esimerkiksi mäkipekkaa pyörän taakse juoksutettaessa aiheutti monenlaisia tilanteita kunnollisten astinlautojen ja portaiden puuttumisen vuoksi. Kaikkiaan työrupeaman aikana mittariin kertyi hieman toista miljoonaa kilometriä. Vain muutama yksilö jäi muistuttamaan kyseisen mallin olemassaolosta. Scaniahan teki varsinaisen nokattomien autojen läpimurtonsa meidän leveysasteillamme vasta seuraavalla, vuonna 1968 esitellyllä bulldog-mallillaan. 46. Uuden elämän odotusta Pattipäänäkin tunnettu Scania-Vabiksen bulldog-malli sai siis viettää tallissa noin kolmekymmentä vuotta odottamassa takaisin päivänvaloon pääsyä. Viimeiset vuodet tien päällä Scania kulki ympäri vuoden rahtivarustuksessa. Käsijarru on vielä mekaaninen. Sen jälkeen auto toimi vielä kuorimakoneen pyörittäjänä, kunnes se jäi 80-luvun alussa pois käytöstä tallin perukoille odottamaan tulevaisuuttaan. Pattipään ohjaamo täytti jo vuonna 1963 Ruotsin tiukat turvallisuusnormit. Vuonna 2013 hytti nostettiin hallin siivouksen yhteydessä esille, ja sen kunnostus aloitettiin talvella 2014–15. Aluksi paineilmakäyttöinen seisontajarru tuli lisävarusteeksi toisten automiesten sitä vierastaessa. Tämän jälkeen projekti jäi taas liki pariksikymmeneksi vuodeksi tekeytymään. Kun auto jäi 80-luvun alkupuolella talliin, se edusti melko harvinaista automallia. Silloin ruostevaurioista kärsinyt ohjaamo nostettiin pois rungon päältä, jotta se voitaisiin käydä paremmin kauttaaltaan läpi
Joitain parempia yksittäisiä pisteosia saatiin aluksi varaosahytistä, kunnes varaosaverkot heitettiin kansainvälisille vesille Matin lasten toimiessa tulkkina. Mattikin kävi katsomassa sitä muutamaan kertaan ohi kulkiessaan, kunnes siitä ryhdyttiin edes tekemään kauppaa. Matin mukaan osia löytyy ajan kanssa kun ei hätäile, kuten uudet alkuperäisen malliset kuraläpätkin, jotka odottavat vielä asennusta. Alkuperäistä ja haalistumatonta maalia löytyi maalintekijälle malliksi oven alareunasta, minkä pohjalta väri hyttiin tehtiin. Ennen asennusta konttia jouduttiin lyhentämään vielä metrillä, että se näyttäisi tasapainoiselta Scanian alustalla. Osa laseistakin saatiin uusittua kuten tuulilasi, joka löytyi lasiliikkeen hyllystä Suomesta. Aikakauteen sopiva kontti oli ollut jo hyvän aikaa varastokonttina. Närkon valmistama kontti löytyi Oravaisista aivan sattumalta. Hytin ruostevaurioiden korjauksen jälkeen se nostettiin paikalleen ja verhoiltiin uudelleen. Kontti on palvellut uutena ulkomaanliikenteessä vaatteiden kuljetusautossa. Vielä puutelistalla ovat lattiamatot, jollaiset ovat haussa tai sitten ne on teetettävä. Alustan osalta jarrut käytiin myös läpi, kun urakkaan oli kerran lähdetty. Hollannista palattiin matkalaukku täynnä Scania-Vabiksen osia. SCANIA-VABIS MALLI LBS76 S VUOSIMALLI 1966 MOOTTORI DS11, 6-sylinterinen ahdettu rivimoottori, iskutilavuus 11 litraa, teho 265 hv VAIHTEISTO 10+2 nopeutta ALUSTA 6x2-tyyppinen, nostoteli, akseliväli 4200 mm, paineilmajarrut, mekaaninen paineilmatehostettu käsijarru OHJAAMO kiinteä moottorin yläpuolinen kahden hengen lepoohjaamo PÄÄLLIRAKENNE Närko-umpikaappi OMISTAJA Matti Kallio, Sievi Osat hakusessa Hytti itsessään oli projektin työläin osaalue siinä mielessä, että varaosia ei tahtonut löytää aluksi mistään. Väriksi autoon valittiin siinä alunperinkin ollut oranssi, josta merkin tuon ajan autot meillä tunnetaankin. Näistä ei tule ruuhkaa edes vanhojen autojen kokoontumisajoissa. Moottori käytiin läpi kauttaaltaan, kannet ja venttiilit koneistettiin ja syöttöpumppuun teetettiin täyskunnostus. Nätin oranssinsävyn ohjaamoon suihkutti automaalaamo Sailokoski Ylivieskasta. Hollantilaisen Leo Bolin varastoista löytyikin monta tärkeää uutta osaa, kuten lokasuojan takareunalla olevat pikku askelmat. Tosin kyseinen väri on melko harvinainen auton kotimaassa Ruotsissa, jossa vanhojen autojen harrastajat pitävät väriä vientiin toimitetuista autoista tuttuna. Scania päätettiin pitää rahtiautona. Kallion Matin Scania-Vabis LBS76 vuodelta 1966 edustaa harvalukuisena säilyneen automallin ajanmukaiseen ulkoasuun entisöityä yksilöä. Sisäkatossa on muistona henkarikiskot ajalta, jolloin suomalainen vaateteollisuus edusti yhtä vienninalaa. Bulldog-mallisen ohjaamon edut tulivat esille erityisesti lyhyessä ohjaamossa. Kyseisen hyttimallin Scania-Vabis soveltuukin erityisen hyvin rahtiautoksi, koska koko nokaton ohjaamo tuli aikanaan tarjolle juuri kaukoliikenteessä toimivien autoilijoiden toiveesta saada autoon pidempi kuormatila. Tekniikkapuolta syynättiin myös sillä mielellä, että autolla olisi edessään vielä runsaasti huolettomia kilometrejä. Närkon kontti kruunaa kokonaisuuden Päällirakenteeksi autoon ei valittu puuvarustusta, vaikka sellainenkin auton päällä oli ollut useampana talvena. Lyhennys toteutettiin rakentamalla uudet karmit kontin sisään ja leikkaamalla sen jälkeen ylimääräinen pätkä pois. Iso-Britannian suuret markkinat avautuivat Scanialle, kun saarelle toimitettiin runsaasti kaksiakselisia ja lyhyellä ohjaamolla varustettuja vetoautoja. 47 02/16
Porscheja ja päreitä Porsche-harrastaja Vesa Heilala 48
Työkavereihin kuului myös useita harrastajia, ja niinpä töissä vaihdettiin usein vinkkejä myytävistä laitteista sekä varaosista. Mikäpä se ei yhdestä alkaisi. Omaksi ostetut pelit ovat olleet tullessaan käyntikuntoisia, joskin monin tavoin puutteellisia. ”Poikasesta asti Porschet ja muutkin saksalaiset traktorit ovat olleet mielestäni hyvän näköisiä koneita”, Heilala myöntää. Kaupat tehtiin, ja Vesa laitteli vuosimallia 1962 olevan Porsche Starin ajokuntoon. Nykypäivänä harrastusta tosin helpottaa huomattavasti se, että Saksasta saa lähes kaikkea varaosina. Komea traktoririvistö paistattelee päivää Heilalan viimeisen päälle hoidetulla pihalla. 49. Heilala korostaa, ettei entisöi traktoreitaan vaan ainoastaan kunnostaa ne itselleen ajoja käyttökuntoon. Poikasesta asti Porschet ovat olleet mielestäni hyvännäköisiä koneita. Taloon ostettiin ensimmäinen traktori, käytetty 1960-luvun Valmet 361, vasta vuonna 1977. Etualalla kokoelman suurin eli Porsche Master. Aluksi oli tarkoitus hankkia ainoastaan yksi, mutta sitten kävi niin kuin kävi. Kaikkein haasteellisimmat projektit Heilala on jättänyt hankkimatta. Siikajoki P orsche-miehen kiinnostus tietyn alueen traktoreihin syttyi jo varhain. Heilalan lapsuudenkodissa Porsche-traktoreita ei ollut eikä aluksi muitakaan. ”Aloin seurailla kaupan olevia samanmerkkisiä traktoreita, ja niin pääsi käymään, että aina joku ilmoitus johti kauppoihin”, mies kertaa harrastuksen alkua. Taustalla näkyvät huolella hoidetut rakennukset sekä puutarha, ja Porsche-traktorit seisovat komeassa rivistössä niiden edessä. Vanha Valmet on pysynyt talossa ja toimii edelleen lähes päivittäin uskollisena apulaisena pihapiirin askareissa. ”Tietyt osat ovat särkyneet kaikista, ja niitä on vaikea löytää”, harrastaja huokaa. Kokoelma karttuu Ensimmäinen Porsche tuli taloon Vihannista, kun Heilalan serkku kaupitteli traktoriaan 1990-luvun alkuvuosina. Oltuaan aluksi osa-aikaeläkkeellä ja nyttemmin jo parisen vuotta kokonaan vapaaherrana on Vesalla ollut aikaa syventyä ajan kanssa traktorija koneharrastukseen. Traktoreissa käytetään kuitenkin vain koneen aikakauteen sopivia varusteita: muoviset työvalot tai auton ratit eivät ole kunnostajan suosiossa. Porsche-merkkiin keskittyvä traktoriharrastus alkoi kuitenkin vasta aikuisella iällä. Työuransa Heilala teki Raahen Rautaruukilla kunnossapitotöissä. Vanhemmilla oli peltoa vain muutama hehtaari, ja työt hoituivat pitkään naapuriavun voimin. Toimintavarmuus on paljon tärkeämpää kuin pilkuntarkka alkuperäisyys. Vesa Heilalan pihapiirissä silmä lepää
Kun muut ovat punaisia, joissa on keltaiset renkaan keskiöt, on yhdessä värit päinvastoin. Keltainen väri ei ole Tyrnävältä hankitun, vuosimallia 1962 olevan Porsche Superin alkuperäinen. Kuupan saa laskettua maan tasalle ja siihen on helppo lastata ja lapioida kuljetettavaa maa-ainesta, rakennustarvikkeita, polttopuita tai mitä milloinkin on pihapiirissä tarpeen liikutella. Niillä tulee hommailtua jotakin melkein päivittäin. Isossa pihapiirissä riittää puuhaa, ja useammasta traktorista on hyötyä, kun erilaiset työkoneet saavat olla paikoilleen kiinnitettyinä ja heti käyttövalmiina, kun niitä tarvitaan. ”No sitten tein itsellenikin sellaisen.” Komia keltainen Yksi Heilalan kulkupeleistä poikkeaa muista silmiinpistävästi. ”Tämä on minun kottikärryni”, Heilala esittelee peräkuupalla varustettua kaksisylinteristä Standard Staria. ”Aivan hirveä, konepelti on isoilla lommoilla, lokasuojat ihan palasina ja koko PORSCHE-HARRASTAJA VESA HEILALA 50. Heilala pitää käytössä vain paria akkua kerrallaan ja siirtelee niitä kulloinkin käytössä oleviin traktorein. Useimmiten Porschen alkuperäinen pakoputki puhaltaa traktorin alle ja pöllyttää tomua maasta. Käyttömukavuutta silmälläpitäen Heilala on muuttanut useamman yksilön pakoputken sijoittelua. Apuna arkiaskareissa Tilan pellot ovat rehuviljan viljelyksessä, ja traktorit ovat Heilalalle paitsi harrastelaitteita myös työkoneita. Jos traktorin perässä on jokin työkone, sen parissa puuhaillessa joutuu hengittämään pakokaasuja. ”Ihan vaan siitä syystä, että se on jollakin lailla komia”, kunnostaja kertoo hymyillen. Porsche oli seisonut pitkän aikaa puun alla, mutta se lähti ihme kyllä käyntiin. Heilalan veli oli töissä Vantaalla ja hän meni katsomaan traktoria myyjän luo Mäntsälään. ”Se on riskiäkin kottikärryn työntäjää vahvempi apulainen ja aina valmis työntekoon kun tarvitaan”, omistaja kehuu konettaan. ”Aluksi lainasin naapurin peräkuuppaa, enkä tahtonut malttaa palauttaa sitä ennen kuin naapuri kyseli, että joko se joutaisi takaisin”, Vesa naurahtaa. Kokoelman suurin traktori Porsche Master löytyi Etelä-Suomesta lehti-ilmoituksen perusteella. Väri herättää keskustelua, ja mielipiteitä löytyy sekä puolesta että vastaan. Se ei siis ole Tielaitoksen entinen, vaan väri on omistajan oma valinta. ”Veli oli paikan päällä, ja kyselin häneltä, miltä traktori näyttää”, Vesa kertoo. Monen työkoneen omistajalle tuttu ongelma on akkujen hyytyminen suhteellisen harvoin liikkeellä olevissa laitteissa
Kaupoista oli sovittu puhelimessa, ja Rautaruukilta tuttu automies lähti pääsiäispyhinä kaveriksi hakemaan ostosta kotiin. 51 02/16. ”Velimies pani kännykän moottorin kylkeen ja minä kuuntelin käyntiääntä. Aiemmin myyjä oli luvannut että emäntä keittää perunat pitkämatkalaisille traktorin hakijoille. laite on kauttaaltaan haalistunut ja kauhtunut”, veli koitti toppuutella innokasta ostajaa. Pakoputki on käännetty teräspunosletkun avulla puhaltamaan pakokaasut ylöspäin. Rekkamies oli aprikoinut traktoria silmäillessään, että kukahan tämmöstäkin tarttee”, ostaja nauraa. Syötiin hyvin ennen kuin lähdettiin Heilala korostaa, että ei entisöi traktoreitaan vaan kunnostaa niitä ajokuntoon. Se kuulosti niin hyvältä, että en malttanut olla ostamatta sitä”, Vesa toteaa. ”Illalla työkaveri kuitenkin soitti, että eiköhän lähdetä ajelemaan yötä myöten, ja niin tehtiin”, Vesa kertoo. Kaikki käytetyt osat ovat kuitenkin traktorin aikakauteen sopivia. Porsche saatiin muutaman viikon päästä rekan paluukuormassa kotiin. ”Mutta mikäs siinä, kiire ei ollut. Hän ei käytä esimerkiksi auton ohjauspyöriä, joita usein olisi helpommin saatavilla. Ilmajäähdytteisen moottorin puhallin näkyy pakoputken vieressä. Vanhempi Standard löytyi Pohjois-Karjalasta. Lastattiin traktori kyytiin, ja perunat kypsyivät sillä aikaa. ”Kun sitten aamulla kahdeksan maissa soittelin, että olemme jo ihan lähellä, mies totesi heti, että tervetuloa, mutta potut ei kyllä ole vielä kypsänä”, Vesa nauraa. Hakumatka oli pitkä, ja alun perin oli tarkoitus lähteä aikaisin aamulla. ”Tässä lähellä asuva toinen velimieheni oli vastaanottamassa sitä, koska olin itse töissä
Jykevä pärehöylä odottaa pölkkyjä kitaansa. Mulla ois petrooli-Allis”, kysyi tehtaalla käymässä ollut komennusmies vuoden 2010 tammikuussa. ”En nyt mitenkään aktiivisesti ole etsinyt sellaista, mutta jos sopivan kuntoinen ja hintainen osuu kohdalle, saatan sellaisen hankkiakin”, mies arvelee. Oikein mukava pariskunta.” Pikkusisko Allis Jutunteon aikaan Porsche-kokoelman ottotyttö, pikkusisko-Porsche eli petrolikäyttöinen Allis-Chalmers B ei ole kotona, sillä se on esillä Oulaisissa Waltakunnallisilla Weteraanikonepäivillä. International kulkeutui 1980-luvun puolivälissä jonkinlaisissa vaihtokaupoissa Vihannin Alpuaan Vesan serkulle, samalle miehelle, jolta hän myöhemmin osti ensimmäisen Porschensa. ”Mielestäni Allis on ollut aina siro ja sievä pikku kirppu”, Vesa kuvailee. ”Ostin Intikan puoliksi kaverin kanssa joskus 1970-luvun alussa”, Heilala muistelee. Pärehöylä piharakennuksessa Vanhaan piharakennukseen Heilala on kunnostanut työtilaa traktoreiden entisöintiin ja korjaukseen. Alun perin traktori oli hankittu kylälle eräänä 1960-luvun lopun lumisena talvena, kun metsään ei tahtonut päästä millään sen aikaisilla traktoreilla. Pieni telakone oli hyvä etenemään paksussakin hangessa, ja sen jälkiä myöten pääsi muutaman pakkasyön jälkeen pyörätraktorillakin puukuorman hakuun. ”Tämän kokoelman ottotytön on valtaosin kunnostanut nuorin poikani, jonka piti saada sotkea kätensä ja vaatteensa koulunkäynnin välissä.” Jonkin aikaa traktoreita tutkittuamme huomaamme, että Porsche Junior puuttuu vielä Heilalan kokoelmasta. ”Noin 15 omistusvuoden jälkeen hän kysyi minulta, että onkohan siinä Intikassa vielä palautusoikeus voimassa, kun en kerkiä sitä laittamaan ja on tuota romua muutenkin joka paikka täynnä”, Heilala nauraa. Pelko Alliksen joutumisesta vääriin käsiin johti moninaisten vaiheiden jälkeen kaupan tekoon. paluumatkalle. Uuden terän valmistuksessa oli ongelmia, mutta kestävä materiaali löytyi lopulta. ”Sinäkö se ostat niitä vanahoja raktoreita. Pajassa kunnostusta odottelee muun muassa 30-luvun International T6 -telatraktorin aihio. ”Yhdessä sitten muisteltiin sitä paPORSCHE-HARRASTAJA VESA HEILALA 52
lautusoikeusaikaa ja todettiin, että onhan se vielä voimassa. Heilalalta luontuvat puusepänkin työt, joten mallin mukaan tehdyt uudet puuosat valmistuivat lahonneiden tilalle kotiverstaalla. Niin se palasi takaisin entiseen kotiinsa.” Heilala on rakentanut pihapiiriinsä myös uuden siistin piharakennuksen, jossa on hyödynnetty asuintalon entiset ikkunat. Jäämme odottelemaan, milloin Siikajoki julistautuu Suomen suurimmaksi pärekattokunnaksi. Uuden piharakennuksen suojista löytyy myös muutama maamoottori sekä massiivisen kokoinen pärehöylä. Peräkuupalla varustettu kaksisylinterinen Standard Star lyö laudalta riskimmänkin kottikärryntyöntäjän. Nyt on vaan kerättävä paljon puuta metsästä ja pistettävä hirviä propagandamyllytys liikkeelle”, Heilala toteaa pilke silmäkulmassa. Isännän itse suunnitteleman rakennuksen päädyissä on työ-, harrastesekä säilytystilaa. Vesa sai moottorin osina keväällä 2014. Sen voimansiirrossa on nyt portaaton variaattori, jonka avulla siivapyörän pyörimisnopeutta on mahdollista passata sopivaksi. Pärehöylässä on alkuperäistä ainoastaan remmipyörä, kampiakseli laakereineen ja terävaunu. ”Minulla on sellainen visio, että kaikkien Siikajoen kunnan rakennusten katot muutetaan pärekatoiksi. Pärehöylää pyörittää ilmajäähdytteinen Lister-venemoottori, joka on ollut yhden talven meren pohjassa. ”Vaikka Lister on englantilainen ja tankki on saksalaisesta koneesta, ovat ne olleet sovussa ainakin tähän saakka”, Heilala kommentoi nauraen. Rakennuksen keskiosa toimii kesällä läpiajettavana katoksena, mutta se suljetaan pressuovella talviajaksi. ”Kaksikymmentä vuotta säilyttelin asuinkantin vanhoja ikkunoita enkä suotta, sillä löytyihän niille sitten käyttö”, mies toteaa tyytyväisenä. 53 02/16. ”Ei siis kelkka, koska sen alla on pyörät, omistaja tarkentaa. Huovat, pellit ja tiilet pitäisi saada kokonaan pois. Purkamolta löytynyt pienen Deutz-paikallismoottorin tankki näyttää siltä, että se on ollut laitteessa aina. Pienempipyöräisen traktorin perävälityksen avulla keltainen Porsche kulkee nyt neljänkympin matkavauhtia tien päällä
Vuoteen 1975 saakka Valtionrautateillä oli käytössä 1930-luvulla valmistettuja D1-tyypin vaihtovetureita, joita myös Ankoiksi kutsutaan. Museon yksilö on valmistettu vuonna 1931 Tampellan tehtaalla. TOIJALAN Veturimuseo Akaalla sijaitseva veturimuseo tarjoaa kävijöilleen mahdollisuuden tutustua museovetureiden maailmaan. Vetureiden joukosta löytyy erityisesti vanhoja dieselvetureita, joista osa on melkoisia harvinaisuuksia. 54
Viimeiset sarjan veturit poistuivat käytöstä 1980-luvun puolivälissä. Museossa oleva vuoden 1928 Hanomag-höyrysäiliöveturi on palvellut A. Lokomolla valmistettu raskas vaihtoveturi Vr11. Höyrysäiliövetureita käytettiin tehtaissa, joissa kipinävaaran vuoksi ei voitu käyttää tavallista höyryveturia. Museoveturiseuran tehtäväksi jäi vanhojen vetureiden kerääminen museon kokoelmiin sekä niiden entisöiminen talkootyönä. Näin tapahtui myös Toijalassa. Pian vanha veturitalli sai kuitenkin uuden käyttötarkoituksen museovetureiden säilytysja entisöintitilana. Joukko Museoveturiseura ry:n jäseniä osti Valtionrautateiltä kaksi käytöstä poistettua höyryveturia: Tv1sarjan tavarajunaveturin eli Jumbon sekä Vr2-sarjan vaihtoveturin eli Ankan. Museon perustamisesta sovittiin kaupungin ja yhdistyksen välillä virallisesti vuonna 1985, ja vuotta myöhemmin museo avattiin yleisölle. K un saapuu Toijalan Veturimuseoon, voi kavuta ensi töikseen vanhan matkustajavaunun kyytiin. Alhström Osakeyhtiön puunjalostuslaitoksella. 55 02/16. Tätä Nalleksi kutsuttua suuritehoista dieselveturia valmistettiin vuosien 1958–59 välisenä aikana. Kaupunki vuokrasi veturitallin Valtionrautateiltä ja teetti rakennukseen tarvittavat korjaustyöt. Silloinen Toijalan kaupunki, joka nykyisin on osa Akaan kaupunkia, innostui myös ideasta perustaa paikkakunnalle veturimuseo. Höyrysäiliövetureissa ei ollut omaa kattilaa, vaan höyryä ja kuumaa vettä tankattiin tehtaan höyrykattilasta veturin pannuun. Museoveturiseura sai luvan sijoittaa höyryveturit Toijalan vanhaan veturitalllin. Nostalgisen matkustajavaunun perältä löytyvät pieni museokauppa sekä kahvila, joiden ohitse matka jatkuu veturitallien luo. Veturitallin yhdeksästä pilttuusta kuusi toimii nykyisin näyttelytilana. Museo Teksti: Mari Immonen Kuvat: Jan-Erik Laine Kun dieseltekniikka ei ollut vielä täysin kehittynyt, yksi sovellus oli höyrysäiliöveturi. Tässä Toijalan ratapihalla sijaitsevassa vanhassa veturitallissa toimii nykyisin Veturimuseo. 1970-luvun puolivälissä myös viimeiset höyryveturit poistuivat Valtionrautateiden kalustosta. Kun Valtionrautatiet keskittivät 1970ja 80-luvuilla veturien huollon suuremmille varikoille, jäi osa pienempien varikkojen veturitalleista pois käytöstä
Museoveturiseuran aktiivinen talkooporukka järjestää myös monenlaisia tapahtumia ja esimerkiksi näytösajoja rautatiehistoriasta ja museovetureista kiinnostuneille. Vetureiden lisäksi museossa on nähtävillä runsaasti rautatiehistoriaan liittyvää esineistöä sekä valokuva-aineistoa. Joukosta löytyy myös vetureita muiden museoiden kokoelmista, sillä yksi veturi on lainattu näyttelyyn Suomen Rautatiemuseolta ja toinen Sotamuseolta. on kesä-elokuussa avoinna päivittäin. Vaikka ensimmäiset museolle hankitut veturit olivat höyryvetureita, ovat museon erikoisalaa erityisesti vanhat dieselveturit. Moottoriresiinat korvasivat 1950-luvulla aiemmin käytetyt pumppuresiinat. Dynamiittitehtaassa Hangossa ei voitu höyryvetureita kipinävaaran vuoksi käyttää, joten bensakoneella toimiva veturi oli tarpeen. Valmetin valmistama Move3moottoriveturi on tiettävästi ainoa säilynyt yksilö lajissaan. Moottorivetureita valmistettiin 1940-luvun lopulla myytäväksi Neuvostoliittoon. Erikoisuuksiin kuuluvat muun muassa maan pienin leveäraideveturi, tanskalaisvalmisteinen Pedershaab. Hieman myöhemmin moottoriresiinat joutuivat väistymään tehokkaampien ratakuorma-autojen tieltä. Teijon Tehtaat Oy valmisti tämän moottoriresiinan vuonna 1955. 56. Osa museovetureista on yhdistyksen omistamia, osa yksityisten veturiharrastajien. Museossa oleva moottoriveturi palveli vuoteen 1983 Äetsässä Finnish Chemicals Oy:n tehtaassa
Toppauksen tarkoituksena oli tiivistää sepeli tai muu tukikerros ratapölkkyjen alle niin, että raide säilyi oikeassa asennossa. Raiteentukemiskone Matisa työskenteli aikoinaan Valtionrautateillä toppaustöissä. 57 02/16. Toppakoneet olivat erityisen tärkeässä roolissa kiskojen kunnossapidossa. Urjalan tiilitehtaassa palvellut pieni muunneltu Valmet Move1sarjan veturi
58
59 02/16. Traktorimerkkejä on lähes 80 ja yli kymmenestä maasta. Sonsbeckin kylä sijaitsee kapealla kaistaleella Hollannin rajan ja Rein-joen välissä. Summeri löytyy lippuluukun vierestä. Saksalaisia traktorimerkkejä on noin 320. Yli 400 traktorin ja yli 400 maatalouskoneen kokoelmaa on kerätty 40 vuotta. Keräilyn aloitti tilan edellinen isäntä Johannes Troost. Toivottavasti se soi jossakin. Karjasuojien ja liiterien täytyttyä koneista rakennettiin riviin pitkiä hallirakennuksia. Matkailusesonki päättyi jo kuukausia sitten. Mahtaako museo sittenkään olla auki. Kun mukaan lasketaan naapurimaiden tuotanto, päästään helposti viidennellesadalle. Tallella on Carraro ja Lamborghini Italiasta, Skoda ja Svoboda Teksti ja kuvat: Aulis Lassila Zum Traktor -tilausravintolassa voi nauttia perinneruokaa ja -virvokkeita. K umpuilevaa saksalaista peltomaisemaa riittää silmänkantamattomiin. Nuori ja vanha isäntä ovat kartuttaneet kokoelmaansa pieteetillä. Esimerkiksi Ursus C-315 -mallia eivät hakuteokset tunne. Ravintolan edessä vahtia pitävät Allgaier R22 ja Fendtin konepellin saanut Eicher ED 16. Yhdeksän hallia levittäytyy entisen maatilan pihapiiriin. Hiljaista on, kirpeä syysaamu. Parkkipaikka on autio. Emakot ovat saaneet väistyä traktorien tieltä aikoja sitten. Korkean rauta-aidan takaa pilkottaa lupaavasti värikkäitä koneita, mutta portti on lukittu. Mieleen hiipii epäilys. Niinpä odotukset ovat kovat, kun kohteena on Saksan suurin traktorimuseo Pauenhof. Piskuista Bischoff AS 15 WA:ta valmistettiin vain 37 kappaletta. Saksa on kiitollinen maa traktorikeräilijälle. Harvinaisuuksia löytyy runsaasti. Kaarramme puistomaisen metsikön keskelle. Tovin odottelun jälkeen omistaja Norbert Strapper saapuu avaamaan portin. Saksan Autoliiton ADAC:in kyltin mukaan alueella on ajoharjoittelurata. Keräilijän aarreaitat Vanhojen vehkeiden harrastus on Saksassa tunnetusti erittäin suosittua
Vuonna 1963 Stihl karsi yrityksen poikaoksat ja keskittyi sahoihin tunnetuin tuloksin. Ranskalaisvalmisteinen McCormick 8-41 oli puimurihallissa kunniapaikalla. Zetor voitti ja Skoda hävisi traktorimaailman kartalta vuonna 1952. Sahavalmistaja Stihl päätti sodan jälkeen valloittaa metsien lisäksi myös pellot ja vainiot. Kommunistiseen Tšekkoslovakiaan haluttiin vain yksi traktorivalmistaja. PAUENHOF-MUSEO 60. Se tuotiin markkinoille 1949. Tšekkoslovakialainen Svoboda esitteli 3-pyöräisen Diesel-Kar-traktorin 1934. Etualalla viheliäisen näköinen äes. Traktorituotanto päättyi 1949. Työleveyttä on täydet kymmenen jalkaa. Svobodan viimeiseksi jääneen DK 15 -mallin muotoilu on silkkaa art decoa. Suomessa se sai myös keltaiset lainahöyhenet ja mallinimen Sampo 100. Järjestettiin traktorin suunnittelukilpailu, johon Skoda otti osaa. Skoda valmisti ensimmäiset traktorinsa 1928. Hallin isoimmat körmyt on paimennettu vierekkäin. Oikealla luotettavana ja taloudellisena pidetyn työjuhdan nelipyöräinen 12 hv:n versio. SMK toi mallia Suomeen 60-luvulla ilman mainittavaa menestystä. Pienten 10–20 hepan traktoreiden voimanlähteenä oli tehtaan oma yksisylinterinen kaksitahtidiesel. Maapallonokkaisista S140ja S144-malleista irtoaa tehoa 14 hv. Kaksisylinteristä 30 hevosvoiman dieselmallia suunniteltiin kaikessa hiljaisuudessa toisen maailmanpalon aikana. Perinteikäs puimurivalmistaja Ködel & Böhm helpotti myös heinäntekoa. Klöckner-HumboldtDeutzin ostettua yrityksen sai Rivale-kovapaalain punaisen värin ja etuliitteen Fahr
Takimmaisia laitteita tutkiakseen täytyy kiivetä muutaman leikkuupöydän yli. Raideväli on suurempi kuin akseliväli, joten mahan alle mahtuu isonkin puutarhatilan harat, istutuskoneet ja multaimet. Malli päivitettiin FG:ksi 1940. Tilaa vievät laitteet ovat haastava harrastuskohde. Puolen tunnin ajelu puistossa maksaa 15 euroa. Parhaiten on edustettuna 50-luku. Nelisylinterisen bensiinimoottorin teho nousi viidellä 20 hevoseen. Aluksi traktorit koottiin USA:sta tuoduista osista, mutta pian Neussin tehdas tuotti osat Farmall/Deering F 12 G -malliin (G=Germany) Boschin valmistamaa sytytysjärjestelmää lukuun ottamatta. Pauenhof on täyden palvelun traktorimuseo. Bautz T600:a tai Fella Jupiteria ei eksynyt Pohjan perille. Saksan suurin traktorimuseo tarjoaa hienon matkan vuosikymmenten taakse persoonallisten koneiden maailmaan. Kolmen kimpan keskellä uurastaa vielä MWM:n 20 heppainen dieselmoottori. Hinattava leikkuupuimuri Lanz MD 195 esiteltiin vuonna 1956. Suomen pelloilta tuttuja ovat Claas, Fahr ja Köla Kombi. 61 02/16. Saksalaisen Lanzin perustamisesta 1859 lähtien yrityksen ydinosaamista olivat puimakoneet, myöhemmin leikkuupuimurit. Puimureita on ahdettu vieri viereen. Löytyy Vendeuvre ja Renault Ranskasta ja GeDe Hollannista. IHC aloitti suositun F 12 -mallin valmistuksen Saksassa 1937. Tankki oli uusi aikaa ja työvoimaa säästävä lisävaruste. Se näyttää kompaktilta laitteelta, varsinkin kun se vielä niputtaa oljetkin. Kannattaa varata aikaa – ja retkieväät. Yksi halli on omistettu leikkuupuimureille. Kantajatraktorissa on paikat kolmelle kuljettajalle. Zum Traktor -ravintola on avoinna tilauksesta ryhmille. T š ekkoslovakiasta. Vanhimmat ovat 20-luvulta, tuoreimmat 70-luvulta. Näytillä on pääasiassa saksalaisia valmisteita. Erityisesti vanhojen paalainten kokoelma herättää nostalgisia muistoja. Schmotzer Kombi Rekordilla syntyy saksalaisen suoria rivejä. Työleveyttä on 6,4 jalkaa eli 1,95 metriä. Kun kaikki hallit on käyty läpi ja Deutzit testattu, voi alkaa hiukoa. Sveitsiläisiä ja itävaltalaisia traktoreita on melkoinen liuta ja saksmanneja tietysti Allgaierista Zettelmeyeriin. Maatalouskoneille pyhitetty halli on väärällään monenlaista haraa, karhia ja auraa. Vieraat voivat koeajaa katoksen alla odottavia vanhoja Deutzeja. Kun museon portin pyöröovesta astuu parkkipaikalle, on olo väsynyt mutta onnellinen
Kun haluttiin kuljettajan siirtyvän piirun verran oikealle, valittiin konstruktion rungoksi Nuffield 460:n teollisuusmalli. PAUENHOF-MUSEO 62. Zynchron-mallia valmistettiin vasta vuosina 1978–80, jolloin uusi DX-mallisto teki jo tuloaan. Yksisylinterisestä 1,6 litran O&K-dieselistä saatiin puristettua 18 hevosta. Museon päivittäiset työt tehdään luonnollisesti museotraktorilla. Myös Saksanmaalla arvostettiin Nuffieldin lujaa ja konstailematonta rakennetta. O&K T 18 A edusti malliston toista laitaa. Deutz D 7206:n 72 hevosvoiman teho välittyy maan pinnalle täysin synkronoidun 12+4-vaihteiston avulla. Yritys jätti traktorit taakseen 1955 ja keskittyi maansiirtokoneisiin. Se valmisti erikoistraktoreita viinija hedelmätiloille. Yksi pienistä traktorimaakareista oli Guillemaudin perheyritys. Voimanlähteenä on Citroënin nelipyttyinen 25 hevosvoiman bensakone. 50-luvun alussa Orenstein & Koppelin 75-heppainen malli oli Saksan vahvin pyörätraktori. Myös tavallisen näköisiä traktoreita syntyi, kuten Micromax GF 20. Sodan jälkeiseen Ranskaan syntyi runsas traktorivalmistajien aluskasvillisuus
Nämä Deutzit ovat asiakkaita varten. Huomaa järeä vinssi kuljettajan vieressä. Tirolilainen Lindner oli ja on Itävallan toinen merkittävä traktorinvalmistaja Steyrin ohella. 63 02/16. Jäähdyttimen puhallin on integroitu vauhtipyörään. Museovieraat saavat korvausta vastaan ajella 4 hehtaarin alueella. JW 20 -malliin vuodelta 1950 olisi saanut konepellinkin. Se on ollut tarpeen siirreltäessä raskaita taakkoja Alppien jyrkillä vuorenrinteillä. Moottori on nelitahtinen Jenbacher-esikammiodiesel
64 Seppiä ja Mestareita Markku Lyhty
Vanha Latil-tykinvetäjä tuli ajokuntoisena Lyhdylle. Mies on pitkän linjan harrastaja ja keräilijä sekä taitava ja arvostettu vanhojen koneiden kunnostaja. Valmet-tietämystä löytyykin erityisen paljon, sillä mies on tehnyt työuransa Valmet-traktoreiden parissa. Lyhty on ostanut pitkäaikaiselta työpaikaltaan vaikuttavan kokoisen metallintyöstökoneen omalle pajalleen. Tässä on neljä pyörää, neliveto, moottorina on 48-hevosvoimainen nelipyttyinen diesel, malli on H14, tässä on nelipyöräohjaus, ja lisäksi olen sen neljäs omistaja”, Lyhty esittelee nauraen. ”Neljä on tämän laitteen oleellinen numero. Tunnetusta asemastaan huolimatta mies kaihtaa turhaa julkisuutta kuin ruttoa. Latil on rekisteröity traktoriksi, ja se on ollut käytössä vielä 70-luvulla Juupajoella. Pitkä harrastusja työhistoria koneiden parissa on kartuttanut Lyhdylle valtavan määrän tietotaitoa. Hän työskenteli tehtaalla tuotekehitysosastolla. Markku on Vanhat Valmetit -yhdistyksen kunniajäsen. Etuakseli on tehty itse ja pyörät lainattu vanhasta niittokoneesta. ”Rakenne on tyypillinen sata vuotta vanhalle laitteelle. Järeä belgialaisvalmisteinen laite on ollut Tourulan tehtaan hienoin ja kallein kone 40–50-luvulla. Osien saanti on hankalaa, joten kunnostus etenee rauhalliseen tahtiin. Moottori on poikittain, hammaspyörät ovat paljaana, ja runko on valmistettu U-palkista”, Markku esittelee. Karjalan kannakselta peräisin oleva au1940-luvun puolivälissä Valmetin Tourulan tehtaalle hankittu aarporakone jatkaa työuraansa ahkeran harrastajan pajassa. Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Jan-Erik Laine K un koneiden entisöijälle tai kunnostajalle tulee pulmallinen tilanne eteen, käännytään usein Markku Lyhdyn puoleen. Lyhty pääsi töihin Tourulan tehtaalle vuonna 1970 ja teki töitä siellä vuoteen 2004, jolloin työpiste siirtyi Suolahteen. Teiltä ja teiden varsilta Markku Lyhty ei omista tietokonetta, mutta tientekokoneita sen sijaan löytyy useampikin. Tykinvetäjä ja autotraktori Parhaillaan työn alla on vuosisadan alun harvinaisuus Allwork. Markun omat harrasteprojektit ovat varsin haasteellisia. 65 02/16. Hankkija aloitti aikanaan Kullervon kilpailijan Allwork-moottorivetäjän maahantuonnin. ”Ne olivat ensimmäisiä virallisesti maahamme tuotuja traktoreita, niitä tuotiin 5 kappaletta vuonna 1917”, Lyhty tietää. Työn alla on harvinaisia ja ainutlaatuisia laitteita, joihin kaikkia osia ei enää löydy, vaan ne on valmistettava itse tallella olevia dokumentteja mallina käyttäen. Raskaammankin kaluston kunnostus sujuu kotipajalla, kun apuna on konevoimaa. Ohjaus on oikealla, jotta kuski näkee tienpenkan eikä laite lipsahda ojaan
”Voi vain kuvitella, mitä kaikkea tämä on nähnyt. ”Räntäsateessa tehtiin kaupat kasasta romua. Valtion Konekoetuslaitoksen insinöörien vuonna 1925 tekemien testien perusteella on saatu selville, että laitteella voidaan yhden tunnin aikana hangata lähes 90 kiloa ilmakuivia tai 180 kiloa riihikuivia apilankukintoja. Autotraktorissa on Chevroletin runko sekä moottori, Studebakerin etuakseli ja Rochet-Schneiderin taka-akseli. Sonnan ajokin oli mukavaa, kun sen sai tehdä uudella traktorilla”, Markku nauraa. Traktoriin on tehty myös voiman ulosotto ja peltiosa suojaamaan moottoria vesivalumilta. Yhdistämällä kaikki osat Lyhty sai kasattua yhden kokonaisen yksilön. Tottumaton ohjastaja saattaa aluksi hämmentyä Latilin nelipyöräohjauksesta ja ratista oikealla puolella. Markku Lyhty on kunnostanut vuosimallia 1955 olevan Holder B 10:n erittäin huonokuntoisesta aihiosta. Petrolikäyttöiseksi muutetussa työkoneessa on jousitettu istuin, tasainen lattia, kunnollinen ratti ja reilun kokoiset pyörät. Muun muassa maatalousmuseo Sarka on saanut lainaksi näyttelyynsä Lyhdyn omistaman Valmetin esiisän Pikku-Jehun. Sota-aikaan on perheelle annettu kaksi tuntia aikaa pakata mukaan mahtuva omaisuus kyytiin ja sitten on kuskattu tällä evakkokuorma ja väki rautatieasemalle”, Lyhty pohtii. Osina maan alla nelisenkymmentä vuotta ollut aihio ei suinkaan ollut osiltaan täydellinen, mutta kovan työn tuloksena, väsymättömällä osien metsästyksellä ja valmistuksella Kullervo on saanut taitavan tekijän käsissä jo ehjänoloisen ulkoasun. Ostin kun tiesin, ettei näitä liikoja ole. ”Tässä on hyvin kaunis käyntiääni, voimanlähteenä on yksipyttyinen Sachs-diesel”, Markku kuvailee. Lyhty aikoo saattaa Kullervon kyntökuntoon, ja palaammekin aiheeseen myöhemmin. Yksi kokoelman laitteista, Valmet 565, tuli Markun kotitilalle uutena vuonna 1965. ”Katselin ihaillen, kun tien pohjaa kaivettiin upealla Pikku-Jussi-kaivinkoneella, enkä olisi silloin todellakaan uskonut, jos joku olisi kertonut, että omistan vuosia 66 Seppiä ja Mestareita Markku Lyhty. Joitakin nostolaitteen ja voimanoton osia puuttuu edelleen, mutta muuten Holder on osiltaan melko täydellinen. Latil-tykinvetäjä on rekisteröity traktoriksi sekin. Apilanhankaaja Latilin lavalla nököttää pikkuinen Holdertraktori, joka on kunnostettu uudenveroiseen kuntoon. Tuolloin hän kävi katselemassa kotitalonsa lähellä kun uutta valtatietä, nykyistä nelostietä rakennettiin. totraktori on hieno valmistusajastaan kertova kulkuneuvon ja työkoneen risteytys. Yksi näistä on Teijon Tehtaiden valmistama Kullervo-apilanhankaaja, jolla apilan kukinnosta on eroteltu kodat ja siemenet erilleen toisistaan. Kyläsepän vuonna 1934 tekemässä kulkineessa on monia nerokkaita ja kekseliäitä ratkaisuja. Monet Lyhdyn kunnostamat koneet ovat olleet esillä eri puolilla Suomea erilaisissa konetapahtumissa, eivätkä kaikki laitteet ole nytkään kotona. ”Romumies soitti, että hänellä on Holderin osia kyydissä”, Markku muistelee. Tientekokoneita Tien rakentamiseen ja hoitoon liittyvät koneet tulivat tutuiksi Markulle jo pikkupoikana 1950-luvulla. ”Muistan sen hyvin. Monen muun projektin ohella tallissa valmistuu kirjaimellisesti maan alta kaivettu harvinaisuus, Kullervo-traktori. Kaikki Kullervo-merkkiset laitteet kiinnostavat Lyhtyä erityisen paljon. Kokosin palapelin ja totesin, että painotus on sanalla romu.” Toinen vajavainen Holder-romu löytyi Kuopion seudulta ja moottori puolestaan Virolahdelta
Laitteesta löytyy 6 vaihdetta eteen ja kaksi taakse, se painaa 4100 kiloa ja tehoa on 40 heppaa. Toinen telaketjukuormaaja odottelee vielä kunnostusvuoroaan. Punaisista rateista säädetään puskulevyn korkeutta. Sen runkokin on puoliksi polttoleikattu. Vuoden 1954 Fordson County on Lyhdyn luottopeli: lähtee aina käyntiin kun tarvitaan. 67 02/16. Fordsonin päälle rakennettu tienhoitokone 30-luvun alkupuolelta on ollut lähellä romutusta. Kyseessä on suorarunkoinen malli
Alla ensimmäinen Suomeen tuotu traktorimerkki Allwork mahdollisesti vuodelta 1920. ”Kun tein tällä töitä, isäni katsoi ikkunasta ja kysyi, että vieläkö se Markku siellä mennä nököttää”, omistaja kertoo puskutraktorin lempinimen tarinaa. Yllä Nököttäjä eli Aveling Barford Calfdozer 1946. 68 Seppiä ja Mestareita Markku Lyhty
Kaasutin odottelee jo puhdistettuna pajassa. Lyhdyn omistamat koneet on valmistuttanut helsinkiläinen Oy Tiekone Ab. myöhemmin itse saman laitteen”, Markku kertoo hymyillen. Historia tallessa Markku Lyhdyn panos Suomen konehistorian tallentajana on merkittävä. Taitavan ja aikaansaavan miehen ansiosta monet vanhat koneet ovat pelastuneet ja saaneet uuden elämän kunnostettuina tai täysin entisöityinä. Markku kertoo olevansa koneen toinen omistaja. Niinpä ostin sitten toisen vanhemman sille kaveriksi”, Lyhty naurahtaa. Aikanaan tienhoitoon tarkoitettuja koneita rakennettiin esimerkiksi Fordsontai Volvo-traktorin päälle. On jälkipolvien kannalta arvokasta että muutama yksilö saa jäädä koskemattomana kertomaan oman aikansa historiaa. 69 02/16. Ja se on muuten pelkkä vitsi, ettei Markulla muka ole tietokonetta. Lyhty on pelastanut romutukselta myös muutaman tiehöylän. Osa romutukselta pelastetuista koneista odottelee kunnostusvuoroaan alkuperäisessä työuran jäljiltä olevassa kunnossa. Markku Lyhdyn tallista löytyy myös Essex Super Six 1927 sekä sivuvaunulla varustettu HarleyDavidson 750 1936. Pihanurmikolla seisoo telaketjuilla kulkeva ja puskulevyllä varustettu Fordson County. Vanhemman tiekarhun puskulevyrunko ja kääntösysteemi ikävä kyllä puuttuvat, ja Lyhty toivookin löytävänsä jostakin mallin tai edes kuvan, jonka perusteella sellaiset voisi siihen rakentaa. Tokihan hänellä sellainen on – vuosimallia 1973. Markku toivoo löytävänsä kuvan, jonka perusteella voisi rakentaa puskulevyrungon tiekarhuun. ”Tällä hetkellä höylä ei liiku, mutta muutaman päivän työllä sen saisi käyntikuntoon”, Lyhty arvelee. Kaikkia ole tarkoitus eikä syytäkään entisöidä millään tavoin. ”Tämä on ollut hyvä hankinta”, omistaja huikkaa, kiipeää pehmustetulle penkille ja käynnistää koneen sanojensa vakuudeksi. ”Ostin ensin tämän toisen, mutta se ei tuntunut ollenkaan vanhalta, koska se on samanvuotinen kuin minä itsekin. Omistaja tuntee tarkoin monien koneidensa historian ja monesta laitteesta onkin merkitty muistiin myös niiden aiemmat vaiheet ja omistajat, mikä lisää huomattavasti niiden historiallista arvoa. Oululaisen Yhtymä Kukkosen alun perin hankkima vuosimallia 1954 oleva laite käynnistyy takuuvarmasti, vaikka takana olisi pitkäkin seisokki. Kone tottelee nöyrästi käyttäjäänsä ja liikkuu sekä kääntyilee ketterän oloisesti
Noihin aikoihin laskettiin metsätalouden piirissä kertyneen noin 12 000 hevostyövuotta. 60-luvun puolella entistä vahvempia ja vankempia traktoreita voitiin varustella metsätalouden töihin hyvin monella tavalla. T raktorisavotasta päästiin puhumaan jo 50-luvun lopussa. Hevosten määrä oli puolestaan jyrkässä laskussa. Talvella -66 työmailta ei sentään tullut uutisia hevospulasta. Mittavia Teksti ja kuvat: Olli J. Ojanen 70 TRAKTOREISTA METSÄKONEITA. Työvälineinä saattoivat olla mekaaniset kuormauslaitteet ja traktorin kulkua helpottamaan tarkoitetut telat. Silloin sillä tarkoitettiin hevosetonta metsätyömaata, josta puutavara siirrettiin ja kuljetettiin kauemmas traktorin vetämällä reellä tai kärryllä. 60-luvun puolivälissä oli mahdollista puhua jo yhden miehen traktorisavotastakin. Maaseudun traktorikanta oli kasvanut harppaustahdilla puolen vuosikymmenen ajan, ja traktoreilla haluttiin tehdä töitä muulloinkin kuin viljelysesongin aikoina. Metsätöiden ja puun hankinnan kannalta juuri puolen vuosisadan takainen hakkuukausi ja vuosi 1966 olivat käännekohtia. Varustelukilpaa 60-luvulla: TRAKTORISTA TEHTIIN METSÄKONE Puoli vuosisataa sitten elettiin kiivasta koneistumisaikaa. Traktorityön lisääminen kiinnosti metsätalouden kaikkia osapuolia. Metsätyövarustukselle oli siis kysyntää, ja joka puolella Suomea pienet ja suuremmatkin yrittäjät koettivat vastata siihen valmistamillaan laitteilla ja varustuksilla. Moottorisahamiehen tehtyä työnsä traktorimies laitteineen saattoi hoitaa muut työt jopa tehtaan portille saakka
savotoita pyörittävällä Kemi Oy:llä oli talvella työmaillaan 534 hevosta, 272 maataloustraktoria ja 20 metsätraktoriksi luokiteltua konetta, joista niistäkin osa oli tavallista paremmin varustettuja maataloustraktoreita. Metsäteho järjesti yhtiöiden väelle ja julkiselle sanalle tarkoitettuja retkeilyitä ja näytöksiä. Isännän linjan laitteilla tuli hyvin toimeen hankintahakkuissa. Tilaisuuksia metsävarusteisiin ja niiden käyttöön tutustumiseen riitti. Käännekohtaa osoittaa se, että vuoden -66 päättyessä kirjattiin Metsähallituksen työmailta ensi kertaa traktoreille enemmän työvuosia kuin hevosille. Mutta niihin puuhiin ei traktoreiden varustelu rajoittunut. Se sai niin vankan aseman markkinoillamme, että hiiappi-nimellä kutsuttiin muidenkin valmistajien kuormauslaitteita tai nostureita. Koneliikkeiden paikallisesti tai seudullisesti mainostamia esittelyitä oli tiheään. Varustukseen kuuluivat Pulkkasen Konepajan puolitelarakenne sekä Cranabin Vindell-kuormain. Valmet kehitteli muutamien laitevalmistajien kanssa yhteistyössä kevyemmän ja raskaamman varustelusarjan Valmet 565 -traktoriin metsätöitä varten. Kevyempi versio käsitti Junkkarin ohjaamon, Joutsan kuormaajan ja vinssin, Termin moottorinlämmittimen, Widingin Konepajan hyttilämmittimen sekä Velsan kitkaketjut ja pohjapanssarin. Pienpuun ja hakkuutähteen haketus päästiin sekin tekemään jo metsässä, kunhan hakkuri hankittiin. Yksinkertaisimmillaan varustukseen tarvittiin juontopankko ja vinssi. Puutavaraa kuorittiin metsissä ja välivarastoilla 60-luvullakin, joten kuorimakoneille oli tarvetta. Suurista traktorimerkeistä Massey Fergusonin malleista varsinkin 165 oli varustelijoi71 02/16. Juontoreki, metsäkärry ja kuormauslaite olivat aika tavallinen varustelumalli. 60-luvulla ehdittiin kehitellä traktorikäyttöisiä laitteita myös metsien uudistamistöihin. Raskaampi varustus teki 565-Valmetista jo työmailla metsätraktoriksi lasketun laitteen. Tuollainen varustelu maksoi noin puolet uuden traktorin hinnasta. Valtakunnallisen Metsäviikon ja syysmetsäviikon yhteydessä oli kalustoa esillä ja töissäkin. Ohjaamokoppi ja kunnon ketjut olivat varusteita, joilla oli arvoa muuallakin kuin metsässä. Hiab kuuluu niihin tavaramerkkeihin, joista tuli yleisnimiä. Traktoreiden varustelu metsätöihin tarkoitti tavallisimmin puun kuljetusja kuormauslaitteiden hankkimista ja asentamista. Isännän linjaa ja urakoitsijan linjaa Metsätyövarustuksissa oli tarpeiden mukaisesti valittavissa niin sanottu isännän linjan kevyempi ja halvempi malli tai sitten urakointiin soveltuvampi ja paljon kalliimpi varustelu. Volvo erottautui muista järjestämällä oikein valtakunnallisesti markkinoidut metsäkonepäivät Ranualla. Koko maassa metsätöihin osallistuneiden traktoreiden kokonaismääräksi laskettiin talven vilkkaimman sesongin aikana 11 000–12 000 kappaletta
Valmetin maastotraktori ja Tree Farmer olivat sellaisia. Metsätraktoreiksi kutsuttiin kahdenlaisia koneita: toisaalta kuormaajalla ja muilla apulaitteilla varustettuja traktoreita ja toisaalta laahatraktoreita, joita kovasti koetettiin tarjota metsätöihin meillekin. 72. Farmija Jukka-sarjoihin kuuluvat laitteet edustivat isännän linjaa. Yhden miehen traktorisavottaan niistä sai tarpeellisen välineistön. Traktorivarusteissa oli valittavissa selkeästi erilaisista isännän linjan ja urakointilinjan laitteista
Valikoimaa riitti Peltosalmen Konepaja Iisalmen maalaiskunnassa, Österbergin Konepaja Joutsassa ja Keuruun Konepaja olivat huomattavimmat laitevalikoimien valmistajia. Tunnetuiksi tulleiden merkkien lisäksi tarjolla oli pankkoja, rekiä ja kärryjä hyvin monelta suunnalta. Fordin 5000 oli sekin suosittu peruskone metsävarustelulle. Hydraulivinttureita oli Farmia, Jukkaa ja Joutsaa. Jalaksia rekien tekijöille oli tarjolla useammaltakin verstaalta. den suosiossa. 73 02/16. Volvo oli hyvin aktiivinen traktorien metsävarustelun alalla. Nuffield oli jo 50-luvulta saakka ollut metsäpuolen urakointimiesten suosima merkki. Belarus taas nousi paljolti metsätöiden ja urakoinnin puitteissa hyvin tunnetuksi merkiksi. Toki muutkin traktoreiden maahantuojat ja myyjät pitivät tarjolla varustusta ja laitteita metsätöihin. Peltosalmelainen Farmi-laitemallisto kattoi varustetarpeet yksinkertaisesta hyvinkin täydelliseen. Valmetin maastotraktori edusti tuossa sarjassa peltosalmelaisen Farmetin kanssa kotimaisuutta amerikkalaisperäisten Tree Farmerin, Timberjackin ja John Deeren ohella. Uuden traktorin hankintaa ja sen varustelua yleisempää oli kuitenkin jo aiemmin hankitun traktorin varustelu. Siihen tarkoitukseen tarjontaa ja valikoimaa riitti yksittäisistä apuvälineistä oikein rakennussarjoihin. Kuormainkalustossa hydraulilaitteet olivat tulossa kovaa vauhtia mekaanisten rinnalle ja tilalle. Maataloustai teollisuusmallisten traktoreiden kilpailijoina olivat puuta hinaavat laahatraktorit, joita näihin aikoihin kutsuttiin metsätraktorin tittelillä. Monien merkkien mainoksissa pöllikuormat olivat toinen toistaan kookkaampina näkyvissä. Metsätyömaille ja puutavaran välivarastoille kuului tähän aikaan vielä pinopuun kuorintaakin. Näiden koneiden liikkumiskykyjä kiiteltiin. Vaatimattomimmat maksoivat 3 000-4 000 markkaa, mutta isoa urakointia aikoville oli yli 20 000 markan laitteita. Laahatraktoreiden esiintymiskausi jäi kuitenkin lyhyeksi, eikä niitä missään vaiheessa työmailla runsaasti ollutkaan. Traktoreille tuli tarjolle kesätöitäkin metsätalouden piirissä. Hakkuualueiden jälkihoidon tarve kasvoi aukkohakkuiden yleistyttyä. Vaikka eteläisessä Suomessa rekien käyttö olikin jäämässä kärryjen varjoon, runsaslumisilla seuduilla rekiä käytettiin ja kehitettiin edelleen. Mallisto alkoi Boxer-mallin Ösa-varustelulla. Ford-liikkeet olivat yhteistyössä esimerkiksi Marttiinin Konepajan kanssa. Kiinnostus metsätalouden askareisiin traktorin avulla oli niin voimakasta, että traktoreiden mainonnassa puutavara-asiat tulivat esille usein ja näkyvästi. Esimerkkeinä pienten sarjasta voisi mainita paikallisesti suunnitellun ja valmistetun Toivakka-reen tai ähtäriläiset VÄ-LE-juontolaitteet. Kärrymarkkinoilla Marttiinin Pomo, Rysky ja Nurmi olivat huomattavia merkkejä. Mekaanisia vinttureita tarjottiin kymmenkuntaa eri merkkiä. Traktorisovitteisia kuorimakoneita markkinoilla oli kymmenkuntaa eri mallia ja merkkiä. Maaperän käsittelyn jälkeen koetettiin koneellistaa seuraaviakin työvaiheita. Maahantuoja Hankkija toimi yhdessä oittilaisen Kuljetuskone Oy:n kanssa. Esimerkiksi Sinkkilän Konepajan valmistama hydraulinen laikkuri, Raittilan metsäaura ja Vako-Viska-jyrsin edustivat rakenteellisesti uutta aikaa. Farmi-tuotesarja oli eniten esillä, koska Hankkija markkinoi sitä laajan verkostonsa voimin. Puuntaimien istutuskoneet olivat myös esittelyissä mukana, samoin kotimaisesti kehitetty Metsä-Agra-lannoituskone. Keuruulainen Jukka-laitteisto oli suppeampi mutta isännän linjan tarpeisiin aika kattava. Merkeistä oli tarjolla ainakin ARAKarhu, Foco, Hiab, Jonssi, Tico, Wärtsilä ja Ösa, ja näistä sai useampia eri malleja. Robur-merkkisellä varustuksella niistäkin tehtiin metsätraktoreiksi luokiteltuja laitteita. Vuonna 1966 Työtehoseuran tai Metsätehon eri puolilla järjestämissä työnäytöksissä oli näytteillä metsämaastoon tarkoitettua auraa, jyrsintä ja laikkuria, jotka olivat kaikki traktorivetoisia laitteita ja ainakin enimmäkseen kotimaisia valmisteita
TILAA KONEURAKOINTI Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.fi ARROCK T8150 & SIMEX T 800 MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 18 • 2/ 20 16 • 8, 50 € 6 414887 200110 1 6 2 72 00 11 -1 60 2 PAL VKO 2016-14 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi PIDETTY PONSSE SCORPION ENSI PISTOSTA LÄHTIEN ESITTELYSSÄ HITACHIKAIVINKONEHARVESTERI PUITA PINNALLA PYSYEN PROSILVA S6 JA TELA-910 MAATA JYRSIMÄSSÄ! MECALAC AS 900 SIVUKÄÄNTÖKUORMAAJA MONITOIMI-MOGGI UNIMOG U218 ESITTELYSSÄ KESTOTILAUS: 8 NUMEROA 62 90
Auto on Kontiolahdella. Kopissa ja ovissa ruostevikaa. Made in Finland! Ensimmäinen Suomessa valmistettu moderni saha. Näitä ei joka päivä tule vastaan, koska valmistusmäärät ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi verrattuna muihin aikansa valmistajiin. Muut koneet tapauskohtaisesti. 050589 0885, Jokipii. Volvo Amazon -64 ja vanhempiin osia. Vaihdossa tapauskohtaisesti pikku tai isompi traktori työkoneilla tai ilman. Ostettu Turun Hankkijalta. Nuffield 4/65-69. Tai osina, paljon hyvää osaa on. Vm: 19601963. Paperit löytyy autoon. Nostolaitepumppu, Jawa-mopon koneita, Majorin hihnapyörä. Siitä keräilijälle hyllyyn. Puh. Jarruissa voi olla laittoa leimalle. Puh. 040-866 9806, Vaajakoski. Tai auton ja traktorin kuljetusauto lava kantavuus min 2000 kg tai kokonaismassa alle 6000 kg. Wickström maamoottorin pakosarja. Bensa Ford Traderin osia. Puh. Kunnostetut startit: Ford 1000 sarjan, Case, Skoda Octavia, Ford Cortina kaikki mallit ja Escort 1-2 mallit. 040-082 0749, Somero Ainakin sata vuotta vanha käsin tai hevoskierrolla pyöritettävä puimakone “ROSMA”. Puh. Koppi ja ovetkin kovat. Vähän käytetty, teholtaan 5 kw. Pystypakoputket X 2. Koneritilän tapainen lavalla. Mörkö Majorin etulyhty ja pilli uusia. Korkealla pöydällä. 040-865 1307, Kangasala. H. Seisonnassa, kilvet on ja verot ok. BSA jäykkäperärunko. Kipinä 20 Valmetin takapyörän, ulko ja sisuskumi myös. H. Magneettoja seuraaviin: Valmet 15-20, Fordson N ja Mörkö, David Brown, Farmall, Oliver, Volvo, John Deere ja Dering. Tiedustelut puh iltaisin 050-545 8875 tai e.reijonen@luukku.com Volvo F 407 Turbo vm 5-1986. Moottorit: A-Ford 28-29, Ford Prefect 49, Taunus V-6 P-5, Cortina 1200-1500 ja Isuzu 1500. Tiedustelut: Ilkka Eronen ilkka.eronen@gmail.com Puh. Volvo 140-sarjan osia. Aria jyrsin. mittari, kaasutin ja virranjakaja. Sopii malleihin 2000/3000. 50 €. Pala Suomalaista moottorisahahistoriaa. Venemoottoreihin sekä moottoripyöriin magneettoja. Osinakin tai ritilä myydään erikseen. Kynsikauha, 2,80 leveä ojakauha, teloja 3 kpl. 450€ kuva puhelimella. Koko paketti 6500 €. 040-586 3749, Nurmo. Hammaslääkärin poljettava pora H. Allis-Chalmers “B” projekti. Muut koneet tapauskohtaisesti. Bosch ylä/alajyrsin + 12 terää, jäänyt lähes käyttämättä. Alkuperäinen ostokuitti tallella. Valmet 15 vetopyörästöt, vaihdelaatikko, koneen osia. Peltiosia Cortina 1-3 ja Taunukseen sekä bensatankit ym. 6-kone rivipumpulla. Puh. Puristuksia on. H. Jakajamagneetot A-Fordiin ja Volkkariin. Kuvan antiikkimoottorisaha. 260 €. Puh. Konehuolto T. Allis-Chalmers 270 bensa -56 1500 €. Malli HYRY PS 91C “siniviiva”. Kipinä tulee. Fordson Major startti ja laturi. Tehdaskorj. Joko entisöintiin, varaosiksi tai pikku laiton jälkeen töihin. Pakosarja on ehjä ja löytyy Kouvolasta. Liperissä auto. Auton ja traktorin kuljetusauto lava kantavuus min 2000 kg tai kokonaismassa alle 6000 kg. Puh. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.. Tiedustelut puh iltaisin 050-545 8875 tai e.reijonen@luukku.com Porkkala Super Major -63, rempattu kone, 80% vyörenkaat takana 2500 €. Tekniikka ajon jäljiltä. Ford Prefect vaihteisto 49 malliin ym. Maamoottoreita, kaksoiskappaleita. Nouto tai postiin ( 15 €) Puh. Toimintakuntoinen, mutta pikku laittoa löytyy. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. Kaksoiskappaleita moottorisahoja tai vaihdetaan. LC leveällä alustalla. 260 €. Koko auto 4000 €. Tunturi -61 ja vahempiin kaikkia osia. Liperissä on kone. Ohjaustehostin, kattoluukku, kappaletavaralava. Mahdolliset vaihdot pikku tai isompaan traktoriin työkoneilla tai ilman. Katsastushistoriaa 2009, 2010, 2011. 040-416 9313 Ford 2000 traktorin öljypohja. Hintaa koko autolla 3500 €. 90 kuutioinen. Neukkulan agrekaatti. Norton ja BSA moottorit ja vaihteistot 40-60 luvulta. 040-066 0357, Kauhajoki. Markkinat Osta ja myy kalustoa 02/16 75. 050-367 6080. Puh. Auton ja traktorin kuljetusauto lavakantavuus min 2000 kg tai kokonaismassa alle 6000 kg. Generaattori 220v H. Maamoottoreihin: Wikström, Olympia, Sarin, Teijo, John Deere, Vilen ym. Alkuperäinen pitkä laippa. Mersu ponton 180b -54 proj. Melko käyttämätön, ehkä 50-luvulta. Muut koneet tapauskohtaisesti. Myydään O&K RH 5 LC Telakaivinkone. H. Eberin polttoainelämmitin asennettu 24.05.2011. Venemoottoreita Koski, Vikström, Austin, tarvikkeineen. Zetor 25 sekalaista osaa, Mörkö Majorin koneen osia. Ajovaihteiston rikko ratas mukaan. Tosi siisti, vähän laittoa, paperit ok. iltaisin 050-545 8875 tai e.reijonen@luukku.com Hyry PS 91 moottorisaha. Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Puh. 040-064 8141 Suomen s rin esite, varaosalue elo ja käsikirja -kokoelma kaupan! Kaivinkoneet, puskukoneet, nosturit, kaavin vaunut ja paikalliskoneet. Öljypohja on ehjä ja löytyy Kouvolasta. Kuvia s-postilla pyydettäessä. 040-017 4617, Heinävesi. 050-367 6080. Ritscher osia. Vaihdossa pikku tai isompi traktori työkoneilla tai ilman. Polkupyöriä 1910 -40 luvulta. Puh. Tiedustelut puh. Irroitettu 8 hv “umpipäästä”. 550 €. Puh. 250 €. Volvon aurinkolippa ja lohkolämmitin. 30-luvun startteja ja latureita. Näissä ei arvo laske. Ford-A limppulaturi, vaihteisto, etulyhdyt, nop. Kesämopo 50-80 -luvulta käy vaihdossa. 050-361 3752. Osia seuraaviin: Cortina MK1-3, Escort MK1, Taunus ja Isuzu 65. 040-078 1519, Orivesi. 50 €. paperit, tarjoa! Siipimersun, 115, 123 -osia. Tekniikka ajon jäljiltä. Ford Cargo 0811 vm 1983
Talliosakkeeseen kohdistuu yh. akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal. oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset . loja. loja. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m 2 kokonaisuuksiin. päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m 2 kokonaisuuksiin. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo. .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. ava osuus on noin puolet tilan vela. ovi vaiva. ava osuus on noin puolet tilan vela. MY YTÄ VÄN Ä VUO KRA TTA VAN A Käy öja vara sto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. ovi vaiva. Jokaisella autolla on tarina. ölaina, joten makse. päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. öja varasto. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri. äjille ja yksityisille laadukkaita käy. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri. Hevoset hukassa Katsaus vaatimattomien sporttien aikakauteen Klassikkoesine Koko perheen viihdekeskus Talviajot 2016 Museoautot Keski-Suomen teillä Esteri Morris Mini Clubman Estate ’70 ” ” Austin A40 Farina Van ’62 02 /1 6 36 84 80 -1 60 2 • PA L VK O 20 16 -1 4 6 41 48 83 68 48 08 16 00 2 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D Au stin A4 Fa rin a ’62 • Fia t 11 00 E ’50 • Fia t 12 8 Pa no ram a 11 00 ’77 • M orr is M ini Clu bm an Es tat e ’70 • To yo ta Hia ce ’89 • Vo lvo P1 21 Am az on Au tom atic ’64 Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi. .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn. assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo. äjille ja yksityisille laadukkaita käy. 0400 565 627 an. 0400 565 627 an. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo. öja varasto. ölaina, joten makse. latarpeet. omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. AUTOILUN AJANKUVAA PIKKUFARKKU VOLVO Automatic ’64 AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 02/16 • Hinta 8,90€ MY YTÄ VÄN Ä VUO KRA TTA VAN A Käy öja vara sto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La. aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. latarpeet. omasta hinnasta. Talliosakkeeseen kohdistuu yh. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset . omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La. aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. omasta hinnasta. assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo
Miten nyt kukakin haluaa sitä nimittää. Hallinta voi lakata myös toimiston puolella. Kone voi epähuomiossa karata hallinnasta tai tuhoutua muusta syystä. 78. Edes iso sääsuoja ei ole pelastanut tätä uppoavaa laivaa. Iso pistokauha kurkkii jykevän varren päässä. Siipirikkoa pyöräkuormaajaa odottaa huutokaupan vasaran isku ja toivottavasti uusi elämä uudessa kodissa. Balalaikan valituksen kuulen, tundralta, taigalta, Siperian aroilta tuuli sen tuo unohtuneen hytin luo. OHJAAMOSSA OHJAAMOSSA Ylennys korkeampa an asemaan, nimittäin syväsataman nosturinku ljettajaksi. Suurimmassa osassa ajokoneista on ratti, mutta muutakin on nähty, etenkin telakalustossa ja erikoisemmissa härveleissä, joissa ei ole kääntyviä pyöriä vaan jotain muuta millä suunta määrätään. RAUHASSA RUOSTUVAT Ohjaamo, valvomo tai konttori. Tämän nosturin kuljettaja on purkanut varmasti monta lännestä tullutta malmilastia . Brøyt X41 on ikään kuin pyöräkuormaajan ja kaivinkoneen sekoitus. Koneita voidaan ohjastaa nappuloilla, polkimilla tai vivuilla. Jokaiseen ajettavaan laitteeseen tai koneeseen liittyy jonkinlainen ohjauspöytä tai ohjaajan paikka, josta koneelle annetaan käskyjä, tarkkaillaan homman edistymistä, valvotaan etuja ja varotaan haittoja. Tämä interiööri kuuluu norjalaisen kummajaisen nimen alle. Lopputulos on silti sama – koneet jäävät seisomaan
”Eilen sen kun kuulla sain, epäilen vielä korviain – pois on Allis..” Tämä Allis on tosiaan pois kaivettavilta soramont uilta, rengas pahki ja moottori kaput. Tässä kuitenkin Simit S400 -pikkukaivurin ohjaamo, jossa ohjainvivut törröttävät kuin ukkometson pyrstösulat konsanaan. Società Italiana Macchine Industriali Torino eli myöhemmin Fiatin omistukseen siirtynyt Simit-merkki on maassamme jäänyt vähemmistöksi. Turvallisuudesta huolimatta näyttää siltä kuin edistys olisi heittänyt takapakkia, sillä istuimesta puuttuu pehmusteet kokonaan. Nimimerkillä Kokemusta on. Valtra VL2402 haarukkatrukissa on turvaohjaamo. Tässä on hyvin simppelin oloinen Kiskoauto Dm7:n ohjainpöytä ja hieman rikkaampi Dm8:n ohjaamo, joka oli jo ihan oma eristetty huoneensa. Pakinkylän VPK:n vanha Fargo-paloauto näyttää toimistosta tältä. 79. Itse miehistön tila sopii hyvin vierasmajoitukseen kesäkaudella. Junien ohjaamot ovat aina olleet myös mielenkiintoisia
Tämä peltinen ohjaamo kuuluu Mercedes-Benz 1413 -puuautoon. Kantikas hytti on lähtöisin Levytyöpaja Pentti Palmun piirustuspöydältä Nakkilasta. Jäljellä oli vain runko, epämääräiset pyörät ja riisuttu hytti. Sekin on unohdettu jo aikaa sitten. Turun palolaitoksen käytössä ollut vanha paikallisbussi kylpee vielä tovin auringossa ennen hämärän laskeutumista. RAUHASSA RUOSTUVAT 80. Soramontun pusikkoon on pujahtanut naamiovärein maalattu Caterpillar. Matkatavaroiden kuljetusväline on stopannut Putajan pusikkoon. Lunta tupaan! Onkohan Clark-trukkiin asennettu korvaava jakkara, jottei toimistohommista varastohommiin siirtyminen tuottaisi vieroitusoireita . Ohjaamossa ei enää heiluttele iloinen konduktööri eikä lastausmies. Loppuun kaluttu TVH:n vanha Lokomo. Kapusta tulikin maakrapu, kun ohjaamokin joutui maalle. Vadelmapensaa n monet punaiset pienet vattumadon talot ovat löytäneet suojaisemman kasvuympäristön Ford Customin hytin suojista. Tämän työympäristön on Helko valmistanut Leyland Royal Tiger Cubin alustalle. Helsingin Kalasataman laiturilla asusteli pitkään tällainen ohjaamo, eikä laivasta ollut tietoakaan
Valimolla laitettiin haalarit naulaan ja rukkaset penkille, kun hommat loppuivat. Vielä täysin varaosakäyttöön soveltuva Vanaja. Bantam MS-688 oli vähän epätasaisemman maaston nosturiauto. Fargon runko on pätkitty peräkärryksi ja hytti hyljätty romuvarastoksi. Leppoisan näköinen tunnelma – etenkin kun työt on tehty ja ajot ajettu. Tulevaisuus näyttää huuruiselta. Iso pyöräkoko ja neliveto takasivat muitakin työpaikkoja kuin asfalttipihoja ja sorakenttiä. Anna elää, anna kuolla, tämä Uaz maatuu suolla. Caterpillar D7F ja muhkea jakkara. Työt tehty, tallit sortuneet ja talot autioitune et. Vihreys, vehreys, vapaus. Massey Fergusonis ta ei näy kuin vehreää pusikkoa enää. Niin tämänkin Massikan ajot loppuivat. Onkohan ohjastaja vienyt pyörän mennessään. 81. ARA:n valoisassa ohjaamossa on vain muutama keppi eikä mitään ylimääräistä. 16 tonnin tiehöylä Lokomo AH 145 ja uljas ohjaamo. Pihassa vain pusikkoa ja linnun liverrystä
Toki vanhasta autosta löytyy aina pientä näprättävää. Yhytimme tämän siron Man 4 L 1:n Timo Torkin hoteista Huittisista kilpa-aurat perässään. Viisitoista vuotta sitten Hannu Antila lopetti päivätyönsä ja ryhtyi kokopäiväiseen sepän ammattiin. Erkki Vesisenaho hankki valmiin Volvo N88 -hinausauton harrasteajokiksi, jolla pääsi heti ajelemaan. Siita asti Häijään Pajalta on kuulunut pauketta ja kalketta aamusta iltaan.. Muistelemme sen myötä saksalaismerkin vuonna 1963 päättynyttä traktorituotantoa. 82 Seuraavassa numerossa: HÄIJÄÄN SEPPÄ ANTILA OLI ENNEN NELIKKOMANNI VANHAT KONEET 3/2016 ILMESTYY 14.4.2016 HINAUSAUTO Harrasteautoa ei aina tarvitse ruveta rakentamaan hahmollaan olevasta ruosteharsosta
Tuning.. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalah jaksi upea metalline n Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Lehden löydät myös Lehtipiste istä kautta maan! 44 90 8 numeroa + avaimenperä ovh. Näitä menneisyyden tarinoita Suomen Historia tarjoilee asiantuntevassa ja mukaansatempaavassa muodossa. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Koneurakointi kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.?. Suomen Historia kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Suomen Historia määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.suomenhistoria.. Amerikan Rauta kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Puhelimitse: puh. 69 90 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.. Nimensä mukaisesti sen sivuilta löytyy toinen toistaan suurempia ja mielenkiintoisia koneita, joiden yhdistävänä tekijänä on täysin arkipäivästä poikkeavat mittasuhteet. määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Tuning.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Isot Koneet Maailman mahtavimmat Isot Koneet on erilainen aikakausilehti. /kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. Isot Koneet kestotilaus 32.90 €, 4 numeroa Isot Koneet määräaikaistilaus 34.90 €, 4 numeroa Tutustu ja tilaa: www.isotkoneet.. Vanhat Koneet kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. 64,90€ Tutustumistarjous! Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. on lehti tuningharrastajille. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Klassikot kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Raskas Kalusto kestotilaus 62.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 67.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Suomen Historia Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä Suomen historiasta löytyy loputtomasti kiinnostavia tapahtumia, hämmästyttäviä faktoja, mielenkiintoisia henkilöitä sekä elämänkohtaloita
Topi ja Taavetti Harrastusta pirteällä otteella WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Näppärästi netistä, vaikka kotiovelle! Luotettavaa verkkokauppaa jo 10 vuotta! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME • Traktorin varaosat sekä uusiin että vanhoihin traktoreihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Ammattitason työkalut sähkökoneista talttaan ja vasaraan • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, lahjatavarat ja paljon muuta Nopeat toimitukset! Tervetuloa ostoksille! Rautaista luettavaa TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 44 2 / 2 1 6 • Be la ru s 52 5 • D av id Br ow n 88 Im ple m at ic • Sa m e Ta ur us 60 Ex po rt • Sc am m ell Sc ara b • Sc an ia 11 -se ka -a ut o • Sc an ia -V ab is LB S7 6 02/2016 8,90€ Pattipää Vuosikymmenet tallissa huilinut ´66 Scania 74 50 00 -1 60 2 • PA L VK O 20 16 -1 5 6 41 48 87 45 00 03 16 00 2 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D