Rasvanäppien olohuoneet – unelmien autotallit Upea kirja kotimaan miesluolista! Autotallit ovat monesti paljon enemmän kuin autojen säilytyspaikkoja. Ryminäl lä metsään ! 19 sivua metsäkoneita Unelmia ja visioita! Tilaa itsellesi tai lahjaksi osoitteesta: www.supermarket.. Ne ovat paikkoja, joissa rasvanäpit pääsevät toteuttamaan unelmiaan – visioita, jotka poikkeavat melkoisesti perinteisestä kodinsisustuksesta. Kirjassa esitellään yli 30 persoonallista suomalaista yksityisihmisten omistamaa autotallia mitä uskomattomimpine puitteineen ja esineistöineen. Tervetuloa matkalle maamme omaperäisimpiin autotalleihin! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua laatuluettavaa! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 2/2019 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT METSÄMÖRSSÄRI Markku Ristavaaran Volvo BM SM 971 RAUHAN PANSSARI Kokeilussa itävaltalainen Saurer-miehistövaunu FILIP KARLSSON Finbygrändin maatalousmuseon isäntä 6 41 48 87 45 00 03 19 00 2 745000-1902 PA L VK O 20 19 -1 7 Viipale mediat 68 2 / 2 1 9 • B M 3 5 M e ts ä-B o xe r • D av id B ro w n 9 9 Im p le m at ic • Fo rd so n M a j o r • S au re r 4 K 4 FA G 2 • Vo lv o B M S M 9 7 1
Volvo-uutuuskirja! Tilaa kirja osoitteesta: www.supermarket.. Volvo 226 sivua. 228 sivua laatuluettavaa! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90. Kaupan päälle avaimenperä. 37 90 Rasvanäppien olohuoneet 212 sivua. Volvo – kuorma-autoja vuodesta 1928 Upea teos kaikille kuorma-autoista kiinnostuneille! Volvo on kuorma-automerkkinä maailman suosituimpia. komatsu_HB215_v2_297x210fi.indd 1 22.08.2013 08:50:54 KoLME DooSAnIA piKaKoKeilussa: UUTUUSLEHTI! 8 90 Vanhat Koneet lippalakki 4 90 Tarra-arkki Säänkestävät tarrat A5 arkilla. 37 90 Suuri Valmet -traktorikirja 216 sivua. • Kun työsi sisältää paljon kääntöliikettä, polttoaineen kulutus laskee jopa 25 – 40% • Komatsu HB215LC-1 on aito sähköhybridi japanilaista osaamista ja tekniikkaa • Hybridikomponenteille 4 v /10 000 h takuu – muut koneen osat 2 v /3000 h • Komatsu HB215LC-1 hybridikaivukoneita on toimitettu vuodesta 2008 lähtien jo tuhansia – Komatsu laatuun voi luottaa Kun haluat tehokkaan ja ympäristöystävällisen kaivinkoneen, soita meille METALLITIE 6, 33960 PIRKKALA PUH. 37 90 8 90 8 90 8 90 8 90 Raskas Kalusto parkkikiekko Klassikot parkkikiekko Koneurakointi parkkikiekko Vanhat Koneet parkkikiekko 8 90 Amerikan Rauta parkkikiekko Koneurakointi lippalakki Raskas Kalusto lippalakki 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. 14 90 Amerikan Rauta avaimenperä 14 90 14 90 14 90 8 00 Klassikot pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. Uutuuskirja pureutuu tähän legendaariseen raskaan liikenteen ilmiöön, ja käsittelee kiinnostavalla tavalla Volvo-kuorma-autojen vuonna 1928 alkanutta historiaa nykypäivään saakka. Kaupan päälle avaimenperä. IKILIIKKUJA UUtUUslehti! Autoja ja autoilun ajankuvaa sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä ClassiC Motor show ’08 Messuraportti ensimmäistä kertaa järjestetystä harrasteajoneuvonäyttelystä 120 000 km ajettu Mercedes-Benz 220D Automatic -79 Steyr Puch kääntää katseet SympAtIAA ItävALtALAISIttAIn wanhat aUtot vappUajelUlla Zoolandian kokoontumisajon tunnelmia Testasimme, kuinka höyryjunalla matkustettiin Ukko-Pekan matkassa Museokatsastus Mitä pitää ottaa huomioon ja kuinka se käytännössä hoituu. Kaupan päälle avaimenperä. Klassikkomarkkinat Kymmenittäin harrasteautoja ja osia myytävänä Autoilun nostAlgiAA 1950 1985 • www.klassikot.fi • 01/08 • Hinta 7,50€ Tunturi Super Sport Urheilumopo 80-luvun tyylillä Tuleva klassikko Peugeot 205 1,9 GTi Aikakautensa yllättäjä Lotus Cortina Kahdesti rakennettu replica 6 4 1 4 8 8 3 6 8 4 8 8 8 1 > M B 22 0D • Ch ev y ii • to yo ta Co ro lla • s te yr p u ch • o pe l a sc on a • a u st in a 4 • lo tu s Co rt in a • s aa b 9 6 • p or sc h e 9 24 • tu n tu ri s u pe r s po rt 01 /0 8 CAT-HYBRIDIKAIVURI esittelyssä MAnIToU KURoTTAjAT Koeajossa ARMoTon VW AMARoK maanrakennus • metsäkoneurakointi • kiinteistöhuolto • maatalous n ro 1 • 1/ 20 13 • 7, 90 € 6 414887 200110 1 3 1 72 00 11 -1 30 1 PAL VKO 2013-44 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi HajateK oy jo 20 vuotta energiatuotantoa liikevoiman hyötykäyttäjä Metsäalan tekijät koolla TARPEESEEN TURVETTA n U M E R o 1 K o n E U R A K o In T I 1 /2 1 3 • tu rv et ta ta rp ee se en – H aj at eK oy • piK aK oK eil u ss a: Ko lM e do o sa n ia • el M ia W oo d ´1 3 • es it te ly ss ä: M an it ou -K u ro tt aj at tuoretta teKniiKKaa KoneMessuilla ELMIA WooD ´13 silvator 2000 EnERgInEn HAKKURI Miksi Komatsu. 020 775 8400, FAX 020 775 8492, www.sr-o.. Runsaasti kuvitetun sisällön pääpaino on suomalaisessa kalustossa ja käyttäjäkunnassa sekä Volvo-kuorma-autojen kiinnostavassa kehityshistoriassa. Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot. Viipale mediat Klikkaa ostoksille verkkokauppaan www.supermarket.. Supermarket.
Kun rajalinjaa piti aukaista, päätin kokeilla, miltä tuntuu metsätyö ilman konevoiman apua. Hän hymyili isällisesti projektilleni ja lohkaisi, että tuota kun jatkat koko päivän ja joka päivä, niin sitten tiedät millaista se oli. Päätimme kokeilla, kuinka korjaustyö onnistuu ilman sähköä tai polttomoottorikoneita. Lukemattomat työkalut ja laitteet on tehty puusta ja puun ehdoilla. Siitä tarina jatkui siihen aikaan, jolloin koneet tulivat metsätyömaille. Toisaalta tietty rouheus ja käsityön jälki sopii mukavasti yhteen puun elävän luonteen kanssa. Lyhyet ohjeet sain isoisältäni, joka oli nuorena hankkinut elantonsa savotoilla. Työhön käytetty aika ei ollut hukkaan heitettyä – siinä karttuivat sekä voimat että taidot. Oli kuulemma hyvää aikaa se. Ku va : SA ku va S uomi ei olisi Suomi ilman sen metsiä. Aikaa kului enemmän kuin osasimme odottaa, eikä jälkikään ollut verrattavissa koneen tekemään virheettömään tulokseen. Nykyihminen pakenee metsään, kun haluaa rauhaa kiireensä keskelle. Niin lujasti kotimaan puusto on kytkeytynyt elämäämme kautta historian. Tiesin tämänkin miehen tehneen töitä savotoilla aikana ennen moottorisahoja. Talon rakenteissa oli paljon paikattavaa. Aikoinaan ostimme puolison kanssa pitkään kylmillään ja asumatta olleen tilan. Puulla on kiistaton merkitys Suomen vaurastumiselle, mutta se tuskin olisi edennyt yhtä vauhdikkaasti ilman koneita. Työ opetti tekijöitänsä. Puu ei katkea eikä muuta muotoaan ilman voimaa. Vajassa oli valmiiksi työkalut, joilla joku edellisistä isännistä oli kaiketi tehnyt samaa hommaa vuosikymmeniä sitten. Istuin uupuneena kannon päällä, kun naapurin vanha isäntä käveli kohdalle. Puusta on tehty taidetta, ja sillä on ollut oma roolinsa erilaisissa uskonnollisissa menoissa. Jonkin aikaa aherrettuani olin saanut ensimmäisen puun nurin, karsinut sen ja sahannut pölkyiksi. Puu on tarjonnut esi-isillemme rakennusten raaka-aineet ja energian niiden lämmitykseen. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi KONEITA JA METSÄÄ Pääkirjoitus 3 2/2019. Valmista alkoi syntyä niin rungon kuin pinnan osalta
Ahavoituneesta aihiosta tuli kotikonstein kelpo kone. Yhdistelmälla on ajettu rutkasti hankintaa, ja se on jo maksanut itsensä hyvinkin takaisin. 42 Saurer 4K 4FA G2 Puolueettoman Itävallan 60-luvulla valmistama panssarivaunu ei ole juuri sotiin joutunut. 4 Tässä numerossa. 36 David Brown 990 Implematic 1964 Timo Peltolan Taavetti tuhoutui tulipalossa, joten uusi piti saada. 48 Lumen ja kiven seppä Kauko Nieminen Joutsan Mieskonmäestä oli kuuluisa kyläseppä, jonka keksintöjä olivat joka sään lumilinko ja kivisen maan kyntöaura. Markku Ristavaaran kone on jälleen kuin uusi. KONEET 20 Volvo BM SM 971 1975 Kuusipyöräinen runko-ohjattu ajokone oli aikanaan suuri ja näppärä. Se piti ottaa. Panssarikolonna ajattaa ja perehdyttää meitä. 56 Tekniikan museo Tukholmassa Tukholman tekniikkamuseossa on koneita maamoottoreista satelliitteihin. 12 20 32 36 KANNESSA 12 BM-Volvo 350 1964 & Rottne Blondin -kuormavaunu 1975 Janne Luoma-aho rakensi metsätraktorin 50–60-lukujen Skogsboxereiden hengessä. Omistajan mukaan kone on taloudellinen ja järkevä työkalu. 32 Fordson Major 1957 Kahrin tilalle tilattiin perus-Major, mutta muuta ei saanut kuin erikoisvarustellun. 52 Pinnan alla TK-kuvaajien filmille tallentui aikanaan Vesikko, Vesihiisi ja muita sukellusveneitä. Kellarin tunnelisto kertoo kaivosalan kehityksestä kouriintuntuvasti. ARTIKKELIT 26 Vauhtia metsätöihin! Stora Enson arkistokuvat kertovat puunkorjuun koneellistumisesta
TILAAJAPALVELU Puh. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 26 Bamse oli Pohjo lan metsä konei den edell äkävi jöitä . (06) 2810 170, fax (06) 2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 2/2019 66. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 72 Tie auki konevoimalla Konevoimaiset lumityöt alkoivat rautateillä 1860-luvulla. 56 52 72 Tiekoneen kärkiaurat olivat 20-luvulla aurauksen etunenässä. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia mittareista. 76 Markkinat Rautaa tarjotaan ja tahdotaan. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Kimmo Janhunen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutta ja erikoista vanhain konehien vaiheilta. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Sari Mantila, Thomas Backman POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 60 Tanskan traktorimuseo Falsterin saaren museossa on näytillä noin sata vanhaa traktoria ja moottoreita saman verran. 1920-luku oli lumiaurojen kokeiluiden ja käyttöönoton aikaa. 66 Seppiä ja mestareita Finbygrändin maatalousmuseota Raaseporissa luotsaava Filip Karlsson ryhtyi maanviljelystä eläköidyttyään itse kokoamansa museon täysipäiväiseksi kokoelmapäälliköksi. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Bukhia ei paljon muualla näe. Maantieliikenteen puolella aloiteltiin paljon myöhemmin
Matkat olivat yleensä kohtuullisen lyhyitä, vain lähimpään kauppalaan tai kaupunkiin. Joitakin merkkejä, kuten Harley Davidsonia ja Republicia, koottiin myös Suomessa. Yksityisautoilu oli vielä hyvin harvinaista. 1939 ennen Talvisodan alkua Suomessa oli rekisterissä noin 53 000 autoa ja noin 7500 moottoripyörää. Perinneajoneuvorekisteri luodaan tukemaan yksityisessä omistuksessa olevien historialliselta ja museaaliselta arvoltaan suurten ajoneuvojen säilymistä. Perinneajoneuvorekisteriin ajoneuvot valitaan sen perusteella, mitä ne voivat kertoa Suomen ajoneuvohistoriasta. Tyypillisempiä menopelejä olivat hevoskärryt ja reet sekä erityisesti polkupyörät, joita löytyi jo lähes kaikilta suomalaisilta. Vasta aikakauden loppupuolella Sisun tuotannon voidaan katsoa olleen todellista suomalaista autonvalmistusta. Ajan ajoneuvopiirteitä Suomessa elettiin 1920ja 30-luvuilla autoistumisen aikaa. Suurimmilla amerikkalaisilla valmistajilla, kuten Fordilla ja General Motorsilla oli omia kokoonpanotehtaita Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Pidemmille matkoille Chrysler Roadster Hangon ajoissa kesällä 1933. Suurimmissa kaupungeissa joukkoliikenne vakiintui viimeistään 1930-luvulla. Auton alustojen edullisempien tullien ansiosta Suomeen syntyi vähitellen koriteollisuutta ja joitakin epäonnistuneita yrityksiä tehtiin myös oman autotuotannon käynnistämiseksi. Polkupyörien valmistaminen ja kokoaminen olivat tähän aikaan tärkeitä teollisuuden aloja Suomessa. Perinneajoneuvorekisterin kuulumisia Perinneajoneuvorekisteri avautuu toista maailmansotaa edeltäneen ajan ajoneuvoille. Monet perinneajoneuvot ovat samaan aikaan museoajoneuvoja, mutta läheskään kaikki museoajoneuvot eivät käy perinneajoneuvoiksi. Jos autoa tarvittiin, käytettiin yleensä vuokra-autoa, joiden määrä kasvoi tasaisesti. P erinneajoneuvorekisteri on museaalisin perustein koottava rekisteri museoajoneuvorekisterin rinnalla. Tästä rekisteröityjen moottoriajoneuvojen määrä nousi reippaasti yli kymmenenkertaiseksi vain vuosikymmenessä. Kun vuonna 1922 Suomeen tuotiin 360 autoa, nousi vuoden 1928 tuonti jo yli 9500 autoon. Nyt rekisteriin voidaan valita ajoneuvoja, jotka ovat olleet Suomessa käytössä ennen vuoden 1939 loppua. Mukaan voivat nyt hakea kaikki Suomessa ennen vuoden 1939 loppua käytössä olleet tieliikenteen ajoneuvot, lukuun ottamatta hevosajoneuvoja, eli autot, moottoripyörät, työkoneet kuten traktorit ja tietyökoneet sekä polkupyörät. 1920ja 30-lukujen vaihteen lamakausi pysäytti autokaupan ja johti moottoriajoneuvojen määrän laskuun muutaman vuoden ajaksi, mistä nousu alkoi uudelleen vasta vuoden 1935 paikkeilla. Kuva: Mobilian kokoelmat / Autoliitto 6 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Vuodesta 2017 lähtien perinneajoneuvorekisteriin valittiin aluksi ajoneuvoja, jotka ovat olleet Suomessa ennen vuotta 1922. Aikakaudelle oli tyypillistä yhdysvaltalaisten autojen ja moottoripyörien yleisyys. Ensimmäisen maailmansodan päättyminen ja Suomen itsenäistyminen aloittivat nopean talouskasvun ajan, joka jatkui 1920-luvun loppuun ja maailmanlaajuiseen lamaan saakka. Pitkät matkat tehtiin tavallisesti rautateillä. Vuonna 1922, moottoriajoneuvojen läänikohtaisen rekisteröinnin alkaessa, Suomessa oli 1754 henkilöja kuorma-autoa ja 837 moottoripyörää
Perinneajoneuvorekisterin verkkosivuilta löytyy jonkin verran apuneuvoja tähän, eli perustietoja ajoneuvohistoriasta ja ohjeita oman ajoneuvon historian tutkimukseen. Petäjävesi Antiikkielektroniikan kirpputori, Radioja puhelinmuseo, Petäjävesi 25.–26.5. Tuusula Helatorstaiajot KESÄKUU 7.–9.6. Sastamala Paukepäivät 26.5. Tampere Pienoismallipäivä, Tampereen kauppaoppilaitos 2.3. Asikkala Tupalan talomuseon konepäivät 23.–25.8. Perinneajoneuvoissa entisöity, virheetön alkuperäistä vastaava kunto ei lisää arvoa. Helsinki American Car Show, Helsingin Messukeskus 20.4. Kaakkois-Suomi Jawatalliajo 24.8. Vaasa Rompetori Autoja moottorimuseolla. Lahti Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan ravirata 25.5. syntyi 1920ja 30-lukujen mittaan koko maan kattava linja-autoliikenteen verkosto tarvittavine asemineen ja aikatauluineen. 18.–19.5. Oulu Rompemarkkinat Automuseolla 13.–16.6. Hyvinkää AHS:n talviajot, lähtö ja maali Teboil Sveitsinhovi 3.3. Rekisteriin kuuluvat ajoneuvot ovat yksityisessä omistuksessa ja niiden ylläpidosta vastaavat omistajat. Kuopio MP-näyttely, Kuopiohalli 4.–5.5. Suurin osa Suomessa käytetyistä tieliikenteen ajoneuvoista on valmistettu ulkomailla, joten niiden arvo Suomen historiassa liittyy juuri niiden käyttöhistoriaan Suomessa. Kivijärvi–Saarijärvi Vetkun kevätpäiväntasausajo Keski-Suomen alueella 30.3. Ajoneuvojen valinnan rekisteriin tekee asiantuntijalautakunta, johon kuuluu edustajia kaikista moottoriajoneuvohistoriaan keskittyvistä harrastejärjestöistä, tieliikenteen erikoismuseo Mobiliasta ja Museovirastosta. Kymenlaakso Villen ajo 24.-25.8. Vihtijärvi Syökerin Sauhut 27.–28.4. Rekisteriin valittujen ajoneuvojen historia tulee olla tarkkaan tiedossa ja todennettavissa alkuperäislähteiden avulla. Hakemus voidaan täyttää tietokoneella tai tulostaa ja kirjoittaa käsin. Hämeenlinna Hälläpyörämarkkinat, Ahveniston moottorirata 20.7. Talvikäytön yleistyessä siirryttiin samalla avoautoista umpikorisiin autoihin. Vesivehmaa Avoimet ovet Antin Automuseolla 27.4. Kangasala Linja-autopäivä, Mobilia 4.8. Huittinen–Pori Vetkun Loska-ajo Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi 2/2019 7. Etelä-Karjala Suur-Saimaan ympäriajo HEINÄKUU 7.7. Seinäjoki MP-Messut, Seinäjoki Areena 23.–24.3. Turku Talviheikki, Turun Messukeskus 10.3. Sastamala Rompetori Vatajalla 25.5. Hollola Retro Trucks Rekkakukossa 4.–5.5. Aura AMA ry:n rompetori Nuortentalolla 30.5. Espoo Huru-Ukko Piknik, Margretebergin kartanon puisto 17.–18.8. Liperi Susirajan Rompepäivät Ylämyllyn Välikankaalla 25.–26.5. Savonlinna Savonlinnan retkeilyajot 8.6. Tampere Hot Rod & Rock Show, Pirkkahalli TOUKOKUU 1.5. Rekisterin tarkoitus Perinneajoneuvorekisterin ajatuksena on taata, että Suomessa säilyy edustava otos Suomen historian kannalta merkittäviä ajoneuvoja. Ylöjärvi October Swap Meet, Teivon Ravikeskus 12.–13.10. Orivesi Suunnitelmatalousmaiden kowan teknologian harrastajien kesäpäivät, Säynäniemi 29.–30.6. 1920-luvun loppupuolelle saakka moottoriajoneuvot olivat pääosin kesäkäytössä ja talvisin liikuttiin suksilla tai hevosen vetämällä reellä. Mikkeli Mikkelin Mobilistien rompetori 27.4. Joensuu Jawasakkiajo 8.6. Kouvola Jawatallin tuuletus, Myllykoski 18.5. fi/kokoelmat/perinneajoneuvorekisteri) löytyvän hakulomakkeen samalta sivulta löytyvien ohjeiden mukaisesti. Linja-autoliikenteen kasvun myötä myös teiden talvikunnossapito aloitettiin koko maassa. Perinneajoneuvot ovat kuitenkin etusijalla päätettäessä Museoviraston avustuksista kulkuvälineiden restaurointiin. SuomussalmiVetkun Kesän keikka Hossa-Kuusamo 14.–16.6. pentti@mobilia.fi tai postitse osoitteeseen Mikko Pentti, Mobilia, Kustaa Kolmannen tie 75, 36270 Kangasala. Kouvola Inkeroisten Mobiilihallin avoimet ovet ja ajokauden päätös 21.–22.9. Kangasala Kurvaa Kangasalle, Mobilia 8.6. Keuruu Vanhan kaluston 2. Lohja AHS:n rompetori, Virkkala 8.–9.6. Kouvola Harrasteajoneuvomarkkinat Tykkimäen moottoriradalla ELOKUU 3.8. Loviisa Vanhan ajan päivät, Ruotsinkylä SYYSKUU 21.9. Hakemusta arvioidessa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, kuinka hyvin ajoneuvoyksilön historia Suomessa tunnetaan ja toisaalta siihen, miten hyvin tämä historia näkyy fyysisesti ajoneuvossa. Mustasaari Westcoast Motor Show, Botniahalli LOKAKUU 12.10. Hakemus lähetetään joko sähköpostitse osoitteeseen mikko. Perinneajoneuvotyön avulla museoviranomaiset saavat tiedon säilyneistä historiallisesti arvokkaista ajoneuvoista, jotta niiden suojelu Suomessa on mahdollista. Tapahtumakalenteri MAALISKUU 2.3. Hämeenlinna Maalissaalis MP-rompetori, kauppakeskus Tuulonen 16.3. Arviointi tehdään hakemuksen perusteella, eli ajoneuvon historian selvittäminen on tärkeää ennen hakemuksen täyttöä. Vantaa Vanhat lelut, nukke& nukkekotimessut, Hiekkaharju 19.–21.4. Haku rekisteriin Omistaja voi hakea ajoneuvoaan perinneajoneuvorekisteriin täyttämällä Mobilian verkkosivuilta (https://www.mobilia. Hämeenlinna Kewätsawutus, Parolan Panssarimuseo 4.5. Lahti Classic Motorshow, Messukeskus 11.5. Ylöjärvi Winter Swap Meet, Teivon Ravikeskus HUHTIKUU 13.4. Keuruun talviajo, lähtöpaikka Megamarket 23.–24.3
Laivassa oli satoja ellei tuhansia kiloja lihaa, ja kun maihin oli palattu, vene piti saada ylös jyrkkää ja kivistä rinnettä pitkin. 8 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Albee oli vaikuttunut näkemästään. William Albee myi oman yrityksensä jo 60-luvun alussa. 1930 -luvulla yhdysvaltalainen opettaja William Albee asui Alaskassa pienessä eskimokylässä. Kuitenkin miehen oma sovellus aiheesta alkoi päästä idulle vasta 50-luvun alussa, kun hän oli palannut Yhdysvaltoihin ja Kaliforniaan. Lisäksi Rolligonit aiheuttavat vähän tuhoa tundran aroille kasveille. Paikalliset asukkaat olivat olleet metsästämässä mursuja, ja saalistakin oli tullut. Rolligoneja käytetään erityisesti Kanadan ja Alaskan tundrilla öljyteollisuuden ajoneuvoissa. Hän sai Goodyearin mukaan kelkkaansa, perusti yrityksen ja alkoi kehittelytyön. Korean sodassa Yhdysvaltain armeijan ajoneuvot olivat olleet vaikeuksissa märillä teillä ja riisipelloilla. Rolligonit ja niiden keksijä esiintyivät useissa uutisfilmeissä, joissa tavallisesti ajettiin Rolligoneilla Albeen yli. Muunlaisilla renkailla eteneminen arktisissa olosuhteissa olisi hankalaa. Eskimot käyttivät apuna umpeen ommeltuja hylkeennahkoja, joihin puhallettiin ilmaa. Suuri matalapaineinen rengas sai nimekseen Rolligon. Siitä pitäen monilla tahoilla on kehitetty erilaisia versioita leveästä ja matalapaineisesta renkaasta. Albee näki, kuinka eskimot vierittivät laivansa rinnettä ylös näitä eräänlaisia ilmatyynyjä pitkin. Albee tuumi, että eskimoiden tyynyjä voitaisiin ehkä soveltaa moottoriajoneuvoihinkin. Rolligon menee missä vain Iso matalapainerengas Rolligon syntyi inuiittien käyttämien ilmalla täytettyjen hylkeennahkojen pohjalta. Ajoneuvon paino jakautuu näin suurelle alueelle, ja sen sijaan, että rengas nousisi esteiden päälle, se ikään kuin imaisee ne sisäänsä. 50-luvun mittaan Yhdysvaltojen armeija asensi useampaankin ajoneuvoonsa Rolligonit. Mies säilyi aina täysin vahingoittumattomana. Rolligonien mainosfilmeissä ajettiin keksijä William Albeen yli niin usein, että mies lienee itse testannut näin jokaisen valmistamansa renkaan
Jukka on löytänyt Turun merenkulkuopiston vanhasta diasarjasta kaksi kuvaa, joissa Priestman T-Two -kaivuria nostetaan Helsingissä laivasta. Huhtikuun ensimmäinen viikkonumero on ylimääräinen – kuukausi alkaa viikolla 14. Kuva on jatkosodan ajalta, joten teijolainen lienee jäänyt neuvostojoukkojen haltuun talvisodassa ja palannut sittemmin suomalaisiin käsiin. Tarkkanäköiset lukijat ovat hoksanneet, että joukossa oli myös yksi ainakin alunperin Suomesta kotoisin oleva kone. TEIJON MOOTTORI NAAPURIN KONEISSA Viime numerossa oli artikkeli Naapurin koneet, jossa oli sotaajan kuvia neuvostoliittolaisilta jääneistä ja suomalaisten käyttöön ottamista koneista. Huhtikuun päivät jakautuvat viidelle viikolle, mutta kalenterissa on huhtikuulle merkitty kuusi viikkonumeroa. OIKAISU KALENTERIIN Vanhojen Koneiden tilaajat ovat tuttuun tapaan saaneet lehden mukana uuden kalenterin. Huhtikuun kohdalla on kalenterissa valitettava virhe. Kyseessä on sivun 52 ylimmässä kuvassa oleva Teijon Tehtaiden maamoottori. Jos jollakulla lukijoista on tietoa T-Twon vaiheista, kuulemme niistä mielellämme. Kiitos Jukalle valokuvista. Maahantuontiyhtiö Knorringin kirjanpidosta puolestaan löytyy 7.8.1968 lasku yhdestä T-Two-kaivurista. Muiden kuukausien kohdalla viikkonumerointi on oikein. Myös päivämäärämerkinnät ovat oikein. Pahoittelemme virhettä. Lukijamme Jukka Huotari lähetti meille jutusta innoittuneena kuvapostia. 2/2019 9. Moottoria myytiin myös Neuvostoliittoon, mutta todennäköisempää on olettaa, että se on myyty ennen sotaa silloisen Suomen Karjalan alueelle. Asiakkaan nimi ei kuitenkaan ole tiedossa. Priestman T-Two saapuu Helsinkiin Viime numerossa kävimme läpi englantilaisten Priestman-kaivinkoneiden ja eritoten niiden maahantuonnin historiaa
Laitinen, Hannu 2018: Linjaliike Rajala Oy. 10 Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia. Teoksen alaotsikko on Värikkäät Scania-Kutterit Mäntsälästä. Rajalan ScaniaKuttereita ja vähän muutakin Linja-autoharrastaja Hannu Laitinen on tehnyt kirjan mäntsäläläisestä Linjaliike Rajalasta. Autokorirakenne-yhtiön Kutter-korit käsitellään luonnollisesti tarkimmin, mutta muihinkin linjaautokoreihin tutustutaan rakennetta myöten. Kirja on oikeastaan huomattavasti otsikoitaan laajempi tietoteos. Runsaasti kuvitetussa kirjassa herkullisinta antia ovat arkistokuvat, joista yllä pari esimerkkiä. Värikkäät Scania-Kutterit Mäntsälästä. Näissä kuvissa on vanhojen kauniiden bussien ohella tallennettuna entisajan matkustamisen ajankuvaa laajemminkin. 83 sivua. Kirjaa saa tilaamalla puhelimitse numerosta 050?3050?630 tai sähköpostitse osoitteesta hannu.laitinen@pp9.inet.fi. Siihen on kerätty paljon yleistä linjaliikennehistoriaa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueelta. Rajalan uudet tähtinokat 50-luvun alkupuolella. Kuvia Rajalan busseista on erittäin kattavasti, myös myöhempien omistajien väreissä. Lista Rajalan autoista ja niiden vaiheista on vaatinut paljon työtä. Mäntsälän paikallishistoria tulee tutuksi esimerkiksi Rajalan kiinteistöjen ja linja-autoaseman kautta. Keltaisesta ja oranssista värityksestä tunnistettavat bussit myytiin yleensä melko lyhyen käyttöiän jälkeen, ja ainakin ulkoapäin hyvin pidettyinä ne olivat kysyttyjä autoja käyettyjen markkinoilla. 60-luvun UKI-4:n korina on Kutter 6, jossa on leveyttä kaksi ja puoli metriä. Rajalan ensimmäinen haimaskinen Kutter 50-luvulta. Kesäilta Lahden linja-autoasemalla 60-luvun lopulla. Linja-autoalustoina käytetyt monet automerkit vilahtelevat kirjan sivuilla. Linja-autoja koriteollisuusmuseo Lavia. Vuosina 1925–1992 itsenäisenä yrityksenä toiminut bussiyhtiö olikin harvinaisen uskollinen yhdelle alustamerkille ja yhdelle korivalmistajalle. Varhaisia liikennöijiä, reittejä ja aikatauluja esitellään kattavasti. Mukana myös kuljettajat Antero Vuorinen ja Oiva Salaterä
Jälkimmäisessä kerrotaan hankalasta yrityksestä pelastaa suomalainen radiotiedustelutoiminta ulkomaille hävityn sodan jälkeen. Aseellinen välienselvittely on palannut valtapolitiikan keinoksi Euroopassakin. 171 sivua. 250 sivua. Ymmärrettävästi nykyisen tiedustelutoiminnan sisältöä käsitellään vain pääpiirteissään. Siitä käytettiin peitenimiä, eikä se saanut virallisesti suuntautua itään päin. Sata vuotta suomalaista sotilastiedustelua. Mitkä ovat tämän vaikuttamissodan tulevat välineet. Tuleeko propagandasta tai muusta sodanomaisesta viestintävaikuttamisesta merkittävä osa suomalaisenkin tiedustelun toimintaa. Lännessä suomalaisiin tiedustelijoihin suhtauduttiin epäluuloisesti, sillä Suomi luettiin ilman muuta Neuvostoliiton etupiiriin. Kirja on ensimmäinen koko Suomen autoalan koulutuksen historian yhteen keräävä julkaisu. Sotilastiedustelusta on kirjoitettu ennenkin, mutta kirja lupaa näyttää sotilastiedustelua enemmän sisältä päin kuin aiemmin on tehty. Syvimmin kirjassa esitellään tiedustelun alkuvaiheet sisällissodan liepeillä, toisen maailmansodan ajan monella tapaa aktiivinen tiedustelutoiminta, pakotettu alasajo sodan jälkeen, hidas virkoaminen YYA-sopimuksen varjossa ja voimaperäinen vahvistuminen viimeistään 60-luvulta lähtien. Ajoneuvotekniikka on kehittynyt ajan saatossa paljon. Sodan ja rauhan rajan hämärtyminen kyberhyökkäysten ja hybridisodankäynnin myötä määrittelee tietysti tiedustelunkin roolia uudestaan. Noista ajoista on opittu ainakin hienovaraisuutta ja matalan profiilin pitämistä kaikissa ulkovaltasuhteissa. Vaikka asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan, puuhaa riitti. Samalla kirja käsittelee tekniikan historiaa laajemminkin. Silti sotilastiedustelu saattoi todella uudistua vasta itäblokin romahtamisen ja EU-jäsenyyden myötä 90-luvulla. 2/2019 11. Tšekkoslovakian miehitys 1968 vei Neuvostoliittoa Varsovan liiton sisäisen kurinpalautuksen tielle, ja myöhemmät suuret sotaoperaatiot höllensivät ison naapurin otetta Suomesta entisestään. Nykänen, Panu 2019: Autoalan koulutuksen tarve, synty ja vakiintuminen. Tekniseltä kannalta kiehtovinta antia kirjassa ovat lennätinja radiotiedustelun hyvät käsittelyt. Toimittaneet Joonas Sipilä ja Tapio Koskimies. Kirjan ytimekkäät aiheartikkelit ovat helppolukuisia ja runsaasti kuvitettuja. Suomen Autoteknillinen Liitto. Kun suomalainen sotilastiedustelukin on näin muodoin tapetilla, sen historiallista ymmärrystä voi lisätä lukemalla viime vuonna julkaistun aiheesta. Yleisen sotahistorian puolelle kurottuvat hyökkäysvaiheen liikkuva tiedusteluyksikkö Osasto Raski ja Päämajan kaukopartiot, jotka myös esitellään mainiosti. Kenties kiinnostavimmat luvut kirjassa koskevat Äänislinnan Tiedustelijainkoulua ja radiotiedustelun evakuointia Ruotsiin jatkosodan jälkeen eli Stella Polaris -suunnitelmaa. Ruotsin maaperälle siirrettiin kokonainen radioverstas kasaamaan länsinaapurin tilaamat Kyynel-radiot, kun niitä ei ollut tarpeeksi valmiina. Valvontakomission aika välittömästi sotien jälkeen ja YYA-sopimuksen alkuaika oli hankalaa suomalaiselle sotilastiedustelulle. Atena. Sotahistoriassa syvällä sukeltavalle ne tuskin tarjoavat paljon uutta tietoa, mutta maallikolle tiedustelun salaperäinen maailma aukeaa kirjasta vaivattomasti. Teos on katsaus autoalan levittäytymisestä teknillisen opetuksen järjestelmän kaikille tasoille. Jyväskylä. Kylmä sota 60-luvulta eteenpäin tuntuu kaikesta huolimatta olleen Suomessa jossain määrin tiedustelun vapautumisen ja suoran uhan väistymisen aikaa. Sata vuotta Suomen sotilastiedustelua Alkuvuodesta Suomessa uusien tiedustelulakien hyväksyntä viivästyi, kun lakien suhde perustuslakiin asetettiin kyseenalaiseksi. Kirjoittajina onkin puolustusvoimien henkilöstöä ja tutkijoita. Vuodet 1900–1970. Autoalan koulutuksen historia on kuitenkin suurimmalta osaltaan ammatin ohessa tapahtuvan koulutuksen, ammattikouluissa, teknillisissä kouluissa ja opistoissa sekä korkeakouluissa annetun teoreettisen ja käytännöllisen opetuksen ja vapaan kurssitoiminnan tarina. Kirja enteilee suuria muutoksia uusien tiedustelulakien myötä. Suomen autoalan koulutuksen historia Tammikuussa ilmestyi Panu Nykäsen kirjoittama kirja Suomen autoalan koulutuksen historiasta. Alusta asti ajoneuvojen suunnittelu, valmistaminen, korjaaminen, huoltaminen, käyttö ja käyttökelpoisuuden valvonta ovat vaatineet eritasoista koulutusta perustason ammatillisesta koulutuksesta yliopistojen insinööritieteisiin saakka. 2018. Ensin mainitussa havainnollistetaan sotavangeista värvättyjen vakoojien koulutusta ja myös vakoojat itse pääsevät ääneen
Janne Luoma-aho ajaa hankintaa omalla versiollaan BM-Volvon Skogsboxerista. Miehen mielestä harrastuksen ja työn yhdistävä kone on järjen voitto. METSÄN NYRKKI BM-VOLVO 350 1964 ROTTNE BLONDIN -KUORMAVAUNU 1975 ROTTNE GRIP 70/83 -KUORMAIN Vanhan metsätraktorin malliin rakennettu kone voi olla nykyään edullinen ja silti tehokas. 12
Pyhäjärvi 13
”Se on tehty maatalous-Boxerista. Olemme muutama vuosikymmen sitten istutetussa männikössä, jonka Janne on myöhemmin hankkinut ja jota hän on parhaansa mukaan hoitanut. Traktoripuolen tarvikkeet on tuotu pääosin länsinaapurista. Teksti ja kuvat: Mika Rassi E nsimmäisiä suuria traktorisavottoja Suomessa oli Kaukas-yhtiön järjestämä kuitupuuajo Pyhäjärvellä vuonna 1953. Traktorin perässä on vuoden 1975 Rottne Blondin -kuormatraktorista katkaistu kuormavaunu, johon on tehty vetoaisa. Meneillään on kuitupuun harvennushakkuu. Kärryosa on jälleen Pohjanlahden takaa. Sitten yhdistettiin traktori, kärry ja kuormaaja”, Janne kertoo. Sattuvasti saman kunnan alueella toimii nykyään metsänomistaja, joka vannoo vanhan ajan isäntälinjan hankintatyön nimeen. Kyseessä on Boxeriin tehty puolitelarakenne, joten asentaminen oli helppoa.” Jotain suomalaistakin koneessa on, nimittäin Metsä-Marttiinin telat. ”Rottne Blondinin kärry ja RG 70 -kuormaimen pystypuomi haettiin Vöyriltä. Se löytyi sattumalta 14 METSÄ-BOXER. Kuormatraktori on siitä asti paiskinut talvikaudet lujasti töitä. Kuormaimeen ostettiin uudemman Rottne-kuormaajan eli RG 83:n pitkäiskuinen jatko. Kapoisen uran mutkassa se vartoo, vuoden 1964 BMVolvo. Se tehtiin metsään Tammiaurinko kultaa lumisia männynlatvoja, kun käyskelemme metsän isännän Janne Luoma-ahon kanssa ajouraa pitkin. Silloin traktoriin tehtiin pohjapanssari ja vetolaite ja asennettiin nokkapumppu. Janne kaataa, karsii ja katkoo puut moottorisahalla ja ajaa rangat lanssille rakentamallaan metsätraktorilla. Miltei kaikki osat on haettu Ruotsista. Ne putkahtivat myyntiin sopivasti Kiuruvedeltä. ÖSAn telarungot löytyivät uuden veroisina hyllystä Taalainmaalta. Janne Luoma-aho on rakentanut pari vuotta sitten pääosin vanhoista osasista ajokoneen, joka mukailee 50–60-luvulla valmistettua BM-Volvo Boxerin metsäversiota. ”Tästä tuli metsäkone toissa kesänä. Traktori on hankittu huippukuntoisena ensimmäiseltä omistajalta Östersundista – mittarissa on nyt noin 9000 tuntia. Kärrykin on tosin katkaistu Rottnesta Ruotsissa ja tuotu sitten Suomeen. Se tehdään kokonaan omana hankintana. Kuormaaja on muutoin 70-luvulta, mutta taittopuomi on 80-luvun puolelta
2/2019 15. Laatikon asentaminen kärryyn rakennettuun järeään aisaan oli oma hommansa.” Boxerin nokalle Janne asensi hydrauliikkapumpun, jossa on noin 90 litran minuuttituotto. Lisäksi vaunuun on lisätty nopeudenmuuntolaatikko, joka välittää voiman traktorista kärryn rullavedolle. Jotkut sanovat, että kärryn pitäisi olla hieman hitaampi, mutta olen pärjännyt tällä hyvin. Silloin yhdistettiin traktori, kärry ja kuormaaja.” Maatalous-Boxerin hytistä näkyvyys taapäin on rajallinen. Janne aikoo vaihtaa nykyisen kopin tilalle ÖSAn Skogsboxeriin tekemän jyhkeän hytin. Sen lisäksi penkistä voi sitten tehdä pyörivän. Kärry vetää aivan samaa nopeutta kuin mitä traktori kulkee. Alftasta aivan ÖSAn tehtaan vierestä.” Vaunuun kuormaimen pystypuomin alle on asennettu vinssi, jonka ulottuvuus on 50 metriä. ”Se käyttää ainoastaan kuormaajaa. Janne aikoo korjata asian hankkimalla traktoriin Skogsboxerin ÖSAhytin, johon voi tehdä vaikka kattoikkunan. Siihen voisi rakentaa kattoikkunankin, niin näkyvyys paranisi. Hydrauliikkaa joutuu vain purkamaan tieltä pois ja katkaisemaan ratin kehän”, aprikoi Janne. Kerran on kärry vedetty kuormaajalla kumoon, mutta isoa vahinkoa ei sattunut. ”Vanhempi poika Eero laski laatikon jaon, ja Weimerilta Ruotsista tilattiin laatikko. Se onnistui hyvin. ”Tästä tehtiin metsäkone toissa kesänä. Ulottuvuutta kuormaajalla on noin yhdeksän metriä. Boxerin omalla hydrauliikalla toimii vinssi, telojen kiristys ja vetorullien kytkentä.” Maataloustraktorin turvaohjaamoa on jouduttu kaventamaan ja muokkaamaan puolitela-asennuksen vuoksi. Taittopuomissa on kolmimetrinen jatko. ”Se on järeää tekoa, olihan Skogsboxereissa kattokuormaaja
Siksi Boxer olikin suosittu traktori leikkuupuimurien, niittokoneiden ja vetävien kärryjen edessä. ”Kärryn vetopää ei ole jäykkä. Niin kaukaa ei varsinkaan tyhjällä kärryllä silti auta puuta nostaa. Uralla eteenpäin Kaunisääninen traktori on käynyt tovin lämmetäkseen. Runkoon se on kiinnitetty pulteilla ja takasiltaan useammilla tapeilla.” Boxerin kolmisylinterinen on kokoisekseen ja ikäisekseen vahva ja vääntävä moottori. Useamman kymmenen asteen pakkasessa kelpaa sen sijaan heilua sahan varressa ja hakata lisää taakkaa Boxerille. Nostolaitehydrauliikkaan liittyi vetovastuksen tunnustelu ja painonsiirto. Kuormaajassa olevan RG 83:n pitkäiskuisen taittopuomin ja sen pääpuomin välissä on alun perin ollut laajakulmanivel. Sillä saa äkkiä kylän pimeäksi.” Vetokoukkurakenne on omaa tekoa. Sitä ei kuitenkaan RG 70:n pääpuomissa ollut, ja sellaisen teettäminen olisi tullut Jannen mukaan turhan kalliiksi. Taittopuomiin piti tehdä sylinterin korvake, ja siihen piti hankkia puslaa ja erikokoista tappia.” Kuormaaja toimii hienosti, ja sillä yltää noin yhdeksään metriin. Tasauspyörästön lukko oli vakiovaruste. 16 METSÄ-BOXER. Se käynnistyy kylmänä hyvin, mikä on metsätraktorille otollista. ”Boxerilla pitää ajaa eteenpäin. Hevosennälkäisille ulkomaanmarkkinoille syötettiin myös SAE-teholukuna 60 hevosvoimaa. Voimanotto oli ajokytkimestä riippumaton, ja tarjolla oli myös ajovoimanotto. ”Se on aika järeä. Moottori väänsi enimmillään noin 240 newtonmetriä. Boxerin mallinumero 350 merkitsi, että traktorin moottorissa oll kolme sylinteriä ja että tehoa koneesta löytyi 50 hevosvoimaa. Ratin kehä pitää katkaista sen tieltä ja purkaa hydrauliikkaa pois. ÖSA-hytti mahdollistaisi myös pyörivän penkin. Tarkempi DIN-heppaluku oli aluksi 52, parin valmistusvuoden päästä se nousi 56 ratsuun. Sitä valmistettiin sekä BMettä Volvo-merkkisenä vuoteen 1967 asti, ja valmistusmäärä oli huikeat 28 039. Viime talven ajoin vielä ilman perävetoa, kun tätä laatikkoa ei ollut. ”Boxeri vetää. Janne Luoma-aho lähtee keräämään kuormaa uran varteen hakkaamistaan puista. ”Muutoin jatko sojottaa korkealla ilmassa ja katkoo kaikki sähköjohdot. Välillä traktorissa on ollut suora pakoputki, mutta sillä ei viitsi ihan talojen vieressä ajaa – sen kuulee tyynellä kelillä naapurikylälläkin. Traktori oli etenkin syntyhetkenään mutta vielä pitkään sen jälkeenkin hyvin suorituskykyinen. ”Siinä istuttamisessa oli oma hommansa. Hakkuu on suunniteltava niin, että ajokonetta ei tarvitse peruuttaa kuin purkupaikalla. Käy helposti niin, että kärry kaatuu ja traktori jää pystyyn.” Ilman laajakulmaniveltä taittopuomia ei saa taipumaan läheskään kiinni pääpuomiin. Luoma-ahon mukaan kärry kuormineen voi painaa reilusti yli kymmenen tonnia, eikä vetokone uuvu. Liian kylmällä Luoma-aho ei aja, sillä hän pelkää letkurikkoja. Volvon omien Boxer-pohjaisten koneiden lisäksi muut valmistajat rakensivat tuotteitaan 350:n päälle, esimerkiksi Veljekset Lundberg teki kuormaajia ja ÖSA metsäkoneita. Vaihteita oli eteen kymmenen ja kaksi taakse. Ruotsalaistraktoriksi suurta lukua selittää se, että Boxeria käytettiin monen työkoneen alustana. Pitäisi olla sellainen mahdollisuus, että saisi kärryn vetämään peruutettaessa enemmän”, Janne miettii. Metsäajossa sillä ei ole merkitystä, mutta jos ajaa rankakuorman kanssa mäkeen, suoralla putkella on aivan eri tehot.” Ajokoneen luonne täytyy kuitenkin ottaa huomioon kaatotyössä. Onneksi omistajan mielestä Boxerin kehittely on mielenkiintoista. Boxerissa on syöttö isolla, ja tämä perusvaimentaja vähän ahdistaa. Pakkasta on kymmenisen astetta, juuri sopivasti ajotyöhön. Tieajoja varten kuormaaja pitää muistaa asetella suoraksi kuorman päälle. 350, Pohjolan suosikki M aaliskuussa 1959 esiteltiin yksi Pohjoismaiden konemaailman suurimmista menestyksistä, traktori BM 350 Boxer. Siksi taittopuomi päätettiin asentaa kuten RG 70:ssä vastaavan pitkäiskuisen taittopuomin liitos: taittosylinteri tulee kiinni suoraan puomiin. Tyhjänä se kääntyy, mutta kuorma päällä se pyrkii linkkuun, eikä silloin näekään mitään
Teho 56 hevosvoimaa 1800:lla kierroksella minuutissa, suurin vääntö (1100 kierrosta minuutissa) 241 Nm VAIHTEET 10+2, huippunopeus 27,1 kilometriä tunnissa RENKAAT vakiona edessä 7,5018, takana 12,4-38 (tässä 16,9-34) MITTOJA pituus 3570, leveys 1770, korkeus 2375, akseliväli 2305, maavara 485 mm (tässä noin 400mm), vakiopaino 2370 kg ”Kuormat voivat olla reippaastikin toistakymmentä tonnia, eikä vetokone uuvu.” ÖSA 55 C -PUOLITELAT TUKIRENKAAT 7,00-16 TELAMATON LEVEYS 52,5 cm KIRISTYS hydraulinen kiristys, jousikuormitus ROTTNE BLONDIN -KUORMAVAUNU ROTTNE GRIP -KUORMAAJA PYSTYJA PÄÄPUOMI Rottne Grip 70 TAITTOPUOMI Rottne Grip 83 kolmen metrin jatkopuomilla ULOTTUVUUS noin 9 metriä 2/2019 17. Sylinterin halkaisija 111,12 mm, iskun pituus 130 mm, tilavuus 3,78 litraa. BM-VOLVO 350 BOXER MOOTTORI BM 1113 TR, kolmisylinterinen suoraruiskudieselmoottori
Malleja oli kaksi, SM 665 ja SM 667. Ennen SM 668:aa Volvo valmisti Linellin kärrytehtaan eli Livabin kanssa hieman alle kolmesataa Boxeriin perustuvaa kuormatraktoria. Alkuperäisen Skogsboxerin varustukseen kuuluivat useimmiten ÖSAn turvahytti, kuormaaja, puolitelat ja etuvinssi. ÖSA ja monet Boxerit K olmisensataa kilometriä Tukholmasta pohjoiseen sijaitsevassa Alftan kunnassa toiminut Östbergin tehdas eli ÖSA oli 50-luvulta eteenpäin merkittävä metsäkonevarustaja ja myöhemmin myös metsäkonevalmistaja. 18 METSÄ-BOXER. Tämä on paljon mukavampi, kunhan siihen tottuu.” Toisenlaiset mahdollisuudet Purkupaikalla suuret kouralliset nousevat rivakasti kuormasta pinoon. Pystypuomin alla näkyy 50 metrin vinssi, vasemmalla alhaalla nopeudenmuunnin laatikoituna. Vuosina 1959–1968 rakennettiin kaikkiaan 921 metsä-Boxeria. Nostovoimaa selvästi löytyy. Alfta-puoliteloja rakennettiin samalla ajanjaksolla 3091 kappaletta eri valmistajien tuotteisiin. Uusi on ympäripyörivä Finnrotor, vanha oli 300 asteen kääntäjä. Mukaan lukuun on laskettu myös kaikki Nallet, joissa oli alustana Boxer. Molemmat tunnetaan yhteisellä lempinimellä Timmer-Kalle eli suomalaisittain Metsä-Kalle. ”Alkuperäinen kourankääntäjä tippui vasta muutama viikko sitten pelistä. Telamatot taas ovat rovaniemeläisen Metsä-Marttiinin valmistamat. Myöhemmin 50-luvulla Volvo ja ÖSA tekivät yhdessä Pohjoismaiden ensimmäisen puhtaasti metsäkoneeksi suunnitellun telatraktori Bamsen. ”Osittain kustannustehokkuuden takia. Boxerin oma hydrauliikka kiristää telat, säätää vetorullien asennon ja käyttää vinssiä. Tämän yhdistelmän hinnalla saisi kaupasta vasta jonkinmoisen metsäkärryn maataloustraktoriin, ja sen kuormat olisivat alle puolet tästä.” Kuva: Munktellmuseet ÖSAn puolitelarungot löytyivät Ruotsista uudenveroisina. ÖSAn tunnetuin tuote lienee Alfta-tela, joita se valmisti vuodesta 1952 eteenpäin. Kuormaajaa varten on oma nokkapumppu. Kun lanssilla ilta alkaa ehtiä, on lopulta kysyttävä ilmeisin kysymys. Viikkoa aiemmin sattuneen letkurikon öljyjäljet näkyvät puomissa. Useimmissa Nalleissa ohjaus oli perävaunun ja traktorin välinen runko-ohjaus. Rullaveto toimii tarkkaan lasketun nopeudenmuuntimen ansiosta hyvin: kärry vetää aivan samaa nopeutta kuin traktorikin. 60-luvun lopulla Volvo valmisti ÖSAn kanssa kuormatraktoria SM 668, jossa oli myös pohjakoneena Boxer. ÖSAn puoliteloilla, turvahytillä ja kuormaajalla varustettujen ja metsäkäyttöön tarkoitettujen Skogsboxereiden lisäksi BM 350 oli pohjatraktorina 60-luvun Iso-Nalle-metsätraktoreissa. Niissä telat oli vedetty takaja etupyörien päälle – ratkaisu oli nimeltään ¾-telat. Uusia osia Boxerissa ovat nokkapumppu, kuormaimen venttiilipöytä ja kourankääntäjä. Tela kiristetään hydraulisesti. Näillä puun hinnoilla on pakko karsia menoja niin paljon kuin mahdollista. Minkä takia juuri tällainen kone on rakennettu. Tarkempaa tietoa ja kuva Bamsesta on tämän lehden sivulla 26
Mutta on vanhakantaisen metsätraktorin rakentamisen taustalla myös harrastuneisuutta. Boxerissa yhdistyy harrastukseen järkevä, edullinen ja tuottava työkone. Se menee maantiellä yllättävän hienosti. Kaupunkien suuret ihmisjoukot ovat vieraantuneet esimerkiksi metsätaloudesta, vaikka täältä suuri osa hyvinvoinnista edelleen maksetaan – 80-luvun kuitupuuhinnoilla.” Janne onkin laskeskellut, että jo ensimmäisenä käyttötalvena Boxer maksoi itsensä takaisin. Hyvä esimerkki on sellainen harvennus, jossa tukkikokoista ylispuustoa korjataan 5–10 metriä pitkän kuusikon päältä.” Janne kehottaa vastaavasta koneesta innostuvia etsimään aihioita Ruotsista. Se on ymmärrettävääkin. ”Esimerkiksi telarunkoja myydään Suomessa kuusen juurelta, Ruotsissa hallin hyllyltä. Se on yhdenlainen järjen voitto.” Vaikka projektia on hämmästelty, innokkaita tekijöitä on ollut Jannen poikien lisäksi muitakin. JANNE LUOMA-AHO • metsänomistaja, metsuriyrittäjä, maanviljelijä ja anestesiaan erikoistunut sairaanhoitaja ”Metsätöitä olen tehnyt 80-luvun alusta asti, ja 1992 valmistuin sairaanhoitajaksi. On mukavampi ryskiä omissa hommissa. Maailma on nykyisellään niin steriili. 160 kilometrin matkaan meni 6 tuntia. ”Kylän miehet Rauno Oravakangas ja Pertti Leppisaari ovat antaneet neuvoa ja apua.” Lopputulos on tekijän mielestä monikäyttöisempi kuin moni kuormatraktori. Karttulasta Suonenjoelle päin on vielä jumalattomat mäet. ”Poikien Eeron ja Matin kanssa on touhuttu veteraaniautojen kanssa yli kymmenen vuotta. Ruotsissa on elämä ja urakointi ollut aikoinaan helpompaa. Työstä on jäänyt välittömästi myönteinen kuva, ja koneita on tuoreeltaan haluttu ja ennen kaikkea voitu panna hyvässä kunnossa talteen. Ruotsissa on ollut toisenlaiset mahdollisuudet säntillisyyteen.” No, tuli tämä metsä-Boxer mistä hyvänsä, on se eto vehje! Letkuasetelma on melkoinen. Siellä se pääsikin oikeuksiinsa suoralla putkella, työnsi höyryä ihan tosissaan.” Vaikka olimme nyt seuraamassa kuitupuuharvennusta, se ei Jannen mukaan ole kaikkein otollisin työmaa Boxerille. ”Kone on lyömätön jatkuvan kasvatuksen kuvioilla. Yöllä pyyhkäisin Suonenjoen kautta aittahirret Tervoon. Soramatot suojaavat kuljettajaa pahoilta paineroiskeilta, jos iso vahinko sattuu. Viime kesänä purettiin pihasta aitta. Hytin takalasi on iskunkestävää pleksiä. Nämä työt ovat olleet hyvää vastapainoa toisilleen. Koneita on voitu panna hyvässä kunnossa talteen.” 2/2019 19. ”Ruotsissa on elämä ja urakointi ollut helpompaa. ”Sillä pystyy tekemään muutakin kuin metsäajoa. Mutta nykysairaanhoito kiinnostaa aina vain vähemmän
20
Riihimäki 21. Volvo-BM SM 971 oli rautaa ja tekniikkaa nuukailematon metsäkone, joka oli aikalaistensa joukossa huomattava suuruus. METSÄMÖRSSÄRI VOLVO BM SM 971 Volvon metsäkonevalikoima jäi aikanaan maansiirtoon panostaneen valmistajan muiden tuotelinjojen varjoon, mutta tämän taivalta pyrittiin kulkemaan pystypäin loppuun saakka
Tämä laite oli kuusipyöräinen, runko-ohjattu ja Volvon 165-hevosvoimaiseen D 70 -moottoriin perustuva ratkaisu, jolla tehtiin perustavanlaatuisia kokeita. ÖSA oli jo 1950-luvun alusta asti valmistanut BM:n ja Volvon kanssa yhteistyössä traktoreihin perustuvaa metsäkalustoa. ÖSAn ja Volvon yhteistyö päättyi äkisti 1974, kun ensinmainittu halusi siirtyä hydrostaattiseen vetotapaan ja jälkimmäinen pysytellä mekaanisissa ratkaisuissa. BM suunnitteli ja valmisti vuosina 1966–1969 kaksi erilaista nelipyöräistä ajokonetta. Tärkein yhteistyökumppani oli 50–60-luvuilla ÖSA eli Östbergs Smidesfabrik Alfta, M&G Östberg. Sen sijaan metsätraktori–metsäkärry-yhdistelmiä, kuten vuonna 1964 ensimmäistä kertaa esiteltyä SM 360 Stor-Nallea eli Iso-Nallea, myytiin hyvin. ÖSAn kanssa oli syntynyt esimerkiksi Pohjoismaiden ensimmäinen kokotelatraktori Bamse vuonna 1957, ja myös Nallet olivat ÖSAn käsialaa. V olvon kuormatraktorien tarina on yrityksen historiaan ja kokoon nähden melko lyhyt. Aihe palautui kuitenkin piirustuslaudalle, ja vuonna 1973 Teksti ja kuvat: Juha Pokki Volvo BM SM 971 jäi Suomessa harvinaiseksi, sillä isolla koolla ja lujalla tekniikalla oli hintansa ja painonsa! 22 VOLVO BM SM 971. Metsurityö oli vielä voimissaan puunkaadossa, mutta lähikuljetukset siirtyivät kovalla sykkeellä hevosten ja maataloustraktoreidenkin piiristä metsätraktorien hoidettaviksi. Volvo oli ottanut 60-luvun puolivälissä metsäkoneiden tekoa omiinkin käsiin. SM 971:n kehittely alkoi näiden jälkeen. Ensimmäisenä varsinaisena ajokoneena voidaan pitää 1964 esiteltyä, Linellin vaunutehtaan eli Livabin kanssa toteutettua SM 350 DSR-10:tä. Yhteistyön huippu oli vuonna 1969 lanseerattu ja hyvin suosittu ajokone SM 868. Edelleen kehitetyt Metsä-Kallet SM 665 ja SM 667 myivät yhteensä vain noin vajaat 300 kappaletta. SM 870 oli juontokone ja SM 871 kuormatraktori. Omaa ja muiden osaamista Metsäkoneiden tuotelinjaa kehittääkseen Volvo syvensi yhteistyötään useiden ruotsalaisyritysten kanssa. Hyvin pian kävi selväksi, että nyt oltiin tulevaisuuden kannassa kiinni. Tämä TimmerKalle eli Metsä-Kalle oli runko-ohjattu, nelipyöräinen ja Hiab 176 -nosturilla varustettu aito metsäkone, ja sen eturunko oli muokattu BM:n ja Volvon 350 Boxer -traktorista. Tuon yli 700 kappaletta myyneen koneen ja sen kaverina touhunneen, vuonna 1966 esitellyn SM 460 Pikku-Nallen myötä BM-Volvo kampesi itsensä merkittäväksi tekijäksi alati kiihtyvälle koneellistuvan puunkorjuun alalle. Iso-Nalle sai vuonna 1965 uuden mallimerkinnän SM 660, ja seuraavana vuonna se päivitettiin SM 661 -malliksi, jollainen on esitelty Vanhojen Koneiden numerossa 4/12. Vuosina 1969–1970 valmistui kolme prototyyppikonetta mallisarjasta SM 970. Näitä koneita tehtiin vain kuusi kappaletta, sillä tuote ei ollut vielä täysin valmis markkinoille – tai markkina tuotteelle
Hytti oli Volvolta odotettuun tapaan hyvää laatua ja toteutusta. Katolle asennettu ilmanvaihtolaite tarjoili helpotusta helteiseen työpäivään. Edistystä työoloissakin Ajan tavan mukaan tätäkin metsäkonetta ohjastettiin tieajossa ohjauspyörästä, jolloin Orbitrol-venttiili hoiteli runkonivelen sylinterien kulmankääntöä. Moottori on lähes täysin alkuperäistä vastaava ja huippukunnossa. Kun Markku Ristavaara kunnosti Volvon, alkuperäinen ÖSAn nosturi korvattiin Cranabilla, sillä alftalaiseen oli vaikea löytää varaosia. Kajuutta oli tilava, näkyvyys ulos hyvä, eikä lattialla ollut laaksoa, ei kukkulaa. Hyttiin kuuluva melu mitattiin 89,5 desibelin suuruiseksi. Takarunko oli erikoinen ratkaisu nykyaikaiseen koteloituun monorunkoon nähden. Vakolan suorittamissa testeissä hytti sai pääsääntöisesti hyviä tai vähintään tyydyttäviä pisteytyksiä. Työhydrauliikan puolella kaksi pumppua syötti nestettä sylintereille ja yksi pumppu palveli esiohjausta. SM 971:n takarunko muodostuu kahdesta telin päällä olevasta pitkittäispalkista sekä poikkipalkeista. Telit sijaitsivat runkopalkkien alla. Kun vaihteisto siirtyi 3ja 4-pykälille, telipyörien veto kytkeytyi automaattisesti pois päältä. Kasvanutta kantokykyä kompensoitiin myös moottoriteholla. Istuimena oli ristiselkätuettu, jousitettu ja säädettävä istuin. Kuormaimen hydrauliikka oli toteutettu sen verran edistyksellisesti, että enää ei tarvittu joka toiminnolle omaa vipua. Siinä missä SM 868 vei kahdeksan tonnia kuormaa, 971 otti kerralla peräti 14 tonnia kannettavaa. Metsäkoneiden koko oli kasvusuunnassa ja kantavuutta haluttiin lisää, sillä sen uskottiin käyvän käsi kädessä tehokkuuden kanssa, varsinkin kun erilaiset hakkuukoneet tekivät tuloaan metsiin. Metsätehon mittauksessa sen ei havaittu välittävän haitallisia tärinöitä. Painopiste on korkealla. Esiohjauksen ilosanomaa Nosturiksi tarjottiin ÖSA 382 -kuormain tai vaihtoehtoisesti Cranabin SK 5000, 7010 ja 9010 -mallit, Hiabin 670 tai Jonseredin Jet 66 -nosturi. Metsässä siirryttiin vipuohjauksen pariin – ohjauskulma oli 47° molemmin puolin, kun taas etuja takarunkojen välinen oskillaatiokulma oli 20° molemmin puolin. Volvon D 70 B tuottaa 160 hevosvoimaa. Se oli hyvää keskiarvoa, mutta osoitti valmistajan ilmoittaman 85 desibelin rajan alituksen varsin optimistiseksi puheeksi. Hevosvoimia juoksutti esiin 160 kappaletta Volvo D 70 B. tuloksena oli uusi, suuri ja upea SM 971. Veto laatikolta eteenpäin oli mekaanista sorttia, eli kardaanin syöttämien telikoteloiden sisällä jauhoivat hammaspyörät. Kulku suurista ovista oli helppoa, eikä koneeseen tarvinnut pujottautua. Näin ollen keppimäärä oli saatu pudotettua kuudesta kahteen. Kokonaispainoltaan 30-tonninen SM 971 saatiin liikkeelle tuohon aikaan metsäkoneissa harvinaisella moottorijarrutusominaisuudella varustetun Twin Disc -momentinmuuntimen ja Volvo BM:n hydromekaanisen, neljä nopeusaluetta ja kaksi Power Shift -vaihteistoaluetta suuntaansa jakelevan synkrolaatikon yhteispelillä. Rakenne muodostui eräänlaisesta kaksipalkkisesta tikapuurungosta, jonka poikittaispalkit toimivat myös pankkojen alarakenteina. Kaksielementtinen lämmitin puolestaan piti pakkasen pihalla. Huippunopeus oli jopa 30 kilometriä tunnissa. Kaikki kuusi pyörää olivat vetäviä, ja jokaisella akselilla oli paineilmatoimiset lukot, joita komennettiin napista painamalla. 23 2/2019. Ainoat huonot arvosanat annettiin ikkunoiden suojaritilöiden harvuudesta ja koneen rappusten jalansijojen liian suuresta välistä. ÖSA on kuitenkin ajan kanssa tarkoitus palauttaa paikalleen. Se periytyi osittain Volvon dumpperimaailmasta, josta paljon muutakin ammennettiin metsäkonekehittelyyn
Kone tunnettiin aikanaan mukavasta, tilavasta ja hallintalaitteiltaan selkeästä hytistä, joka oli kohtalaisen hiljainen. Kaksivipuohjaus oli aikansa huippua, sillä kuormaajan käyttöä oli tätä ennen lähes säännönmukaisesti harjoitettu kuudella vivulla. Mukavuutta hyttiin toi myös katolle sijoitettu ilmanvaihtojärjestelmä. VOLVO BM SM 971 MITAT pituus 9600–11 000 mm, leveys 2500–2800 mm, korkeus 3090 mm, maa vara edessä 540 mm, keskinivelen ja taka rungon kohdalla 600 mm, ohjauskulma 47° PAINOT etuakseli 9000 kg, taka-akseli 7000 kg, omapaino 16 000 kg, kantavuus 14 000 kg MOOTTORI Volvo D 70 B, kuusisylinterinen nelitahtinen suorasuihkutusdiesel, 6,7 litraa, 118 kw/160 hv, vääntömomentti 490 Nm VOIMANSIIRTO Twin Disc -momentinmuunnin vapaakytkimellä varustetulla johtopyörällä, suurin muuntokerroin 2,3. Volvon esiohjattu hydrauliikka teki nosturityöskentelyyn valtavan eron. 24 VOLVO BM SM 971. Vaihteisto hydromekaaninen Volvo BM Power Shift, neljä nopeusaluetta 0–4,7–7,6–19,7– 30,0 km/h eteen ja taakse, kaikissa akseleissa paineilmatoimiset lukot, mekaaninen voimanvälitys hammasratasteleille HYDRAULIIKKA 2 x 115 l/min ja 1 x 28 l/min KUORMAIN ÖSA 382, Cranab SK 5000, 7010, 9010, Hiab 670 tai Jonsered Jet 66 Sisälläkin kaikki vastaa käytännössä tehdasuutta yksilöä
Se sopii hienosti yhteen Markun aiemmin kunnostaman SM 661:n kanssa. SM 971 kustansi hulppeat 383 000 markkaa. Kova kone kovaan hintaan Suomessa koneen hinta uutena oli kilpailijoita selvästi kovempi. Kehityksen kehittyminen näkyy selvästi kahdessa samalla aikakaudella työskennelleessä koneessa. ”Alkuperäinen ÖSA-nosturi oli myös sen verran huonossa kunnossa hammaskehältä ja hammastangoilta, että se piti vaihtaa hieman uudempaan Cranabiin. Tuolloin peräti 12 konetta luovutettiin Volvon projekti 920:n käyttöön. Suomessa sen myyntiä lienevät rajoittaneet paitsi paikallismerkkien alhaisempi hinta ja aktiivisemmat myyntipyrkimykset myös koneen koon ja painon tuomat haasteet suomalaiseen metsään. Molemmille oli paikkansa metsissä. Pintapaineet olivat varsin kovat. Markku Ristavaaran hienosti kunnostama vuosimallin 1975 kone oli ensimmäiset vuotensa varsin runsaalla käytöllä, mutta vetäytyi jo ennen 1980-luvun vaihdetta syrjään aktiiviajosta. Maahantuojana oli Oy Volvo-Auto Ab, eikä koneita Suomeen kovin montaa lopulta kulkeutunutkaan. Takarunkovaihtoehtoja oli saatavana kahta eri pituutta. Se on suurkuormaisella koneella vielä haastavampi asia kuin pienemmissä vastaavissa Volvoissa. Voimaa koneessa kuitenkin oli, sillä täydellä kuormalla se nousi 18 % rinteen vaivatta. Kone oli laadultaan, kantavuudeltaan ja etenemisominaisuuksiltaan hyvässä maineessa. Suhde ei jatkossakaan juuri tämän kummemmaksi muuttunut. Lisäksi SM 971 toimi runkona puristuspankkoja laahusjuontokoneille, prosessoreille SM 980 ja SM 985, SM 900 -hakkuukoneelle ja SM 995 -kaatokoneelle. SM 971 jääkin historiaan Volvo-metsäkoneiden huippusaavutuksena, joka omalta osaltaan avasi latua kasvaville konekokoluokille. Metsätehon raportissa mainitaan ykskantaan, että kone ei sen vuoksi sovellu käytettäväksi pehmeällä maaperällä. ”Viimeiset viisi vuotta kone oli seissyt puun alla, mutta moottori lähti käyntiin. Valmistuksen huippuvuosi oli 1975, jolloin tehtiin 209 yksilöä. SM 661 Iso-Nalle on monella tasolla aivan eri luokan laite kuin aikansa moderneinta huippua edustanut SM 971. Tätä jatkumoa olisi ollut mukava seurata Volvon osalta pitempäänkin. Maavara oli pieni, edessä 540 ja keskinivelessä ja takana 600 millimetriä. Vuonna 1979 Volvo-Auto teki koneeseen moottoriremontin. Kone on nykyisellään tinkimättömän entistämisen jälkeen lähes uutta vastaavassa kunnossa. 2/2019 25. Tässä ratkaisussa ei kuitenkaan ollut päästy proto-970:tä vaivanneesta ongelmasta: painopiste jäi korkeaksi. Tämän jälkeen tunteja tuli niin vähän, että kun vuonna 2016 Ristavaara käytti täysin toimivan koneen kannen plaanausta varten auki, erottuivat lähes 40 vuoden takaiset hoonausjäljet yhä. Aikomus olisi se ÖSA vielä kunnostaa”, mies jatkaa. SM 971:n valmistusmäärä vuosina 1973– 1977 oli 604 kappaletta. SM 971:n jälkeen toimintaa ryhdyttiin kuitenkin ajamaan hiljalleen alas tavaralajimenetelmän metsäkoneiden sektorilla, ja yritys keskittyi konepuolella lähinnä maansiirtokaluston kehittämiseen. Kyseisestä projektista ei ole toistaiseksi löytynyt arkistomateriaalia, mutta kyseessä on saattanut olla prosessori tai hakkuukone. Esimerkiksi vuonna 1974 Lokomo 925 maksoi 309 000 markkaa ja Valmet 882 K:n listahinta oli 285 000 markkaa. Kaunis muisto Yksi Suomeen myydyistä SM 971 -Volvoista sijaitsee tällä hetkellä Riihimäellä. Syöttöpumppu ja suuttimet vaihdettiin, ja suurin työ olikin kaikessa muussa kuin moottorissa”, Markku Ristavaara kertoo. Esimerkiksi vuoteen 1974 mennessä koneita oli rakennettu kaikkiaan 90 kappaletta, joista vain yksi oli myyty Suomeen. Volvon metsäkoneiden jatkumoa olisi ollut mukava seurata pidempäänkin. Lyhimmillään koneen pituus oli 9,6 metriä, pisimmillään 11 metriä. Tämän katsottiin kompensoituvan ohjauksen näppäryydellä eli esteiden kiertämisellä, mutta kone ei fysiikaltaan ollut kuitenkaan mikään ketterä keijukainen, vaikka ohjaus itsessään oli kevyt ja tarkka
Yli 800 Bamsea rullasi ÖSAn tehtaalta. Nokalla tahkosi Volvon kuormaautoista tuttu 140 hv:n D70-diesel. Vuonna 1967 Ruotsin metsissä alkoi ryskätä kolossimainen Kockums Logma -karsintakone. Osa niistä päätyi Suomeenkin hevosmiesten närkästykseksi. Ruotsalainen ÖSA ja Volvon ostama Bolinder-Munktell kehittivät vuonna 1957 Pohjoismaiden ensimmäisen metsätraktorin BM Bamsen. Teksti: Aulis Lassila Kuvat: Elinkeinoelämän keskusarkisto Ruotsalainen konealan moniottelija Kockums kiiruhti 60-luvun puolivälissä mukaan metsäkonekilpaan. Lähes kaksi kolmannesta rungoista karsittiin talvella 1966–67 vielä kirveellä. Alustana oli SMV 21 -ajokone. Lähes 20 tonnia painava hirmu sieppasi ajouran varteen kaadetun puun, karsi ja latvoi sen. Metsätehon tilastojen mukaan vielä talvella 1966–67 hevoset kuljettivat palstoilta enemmän puuta kuin metsäkoneet ja traktorit. Pohjoisamerikkalaisista metsäkoneista vain Tree Farmerin ja Timberjackin juontotraktorit saivat maassamme jalansijaa. 26. Valikoima kuvaa hyvin 60-luvun tilannetta. Ohjausjarrut korvattiin irrotuskytkimillä oikeiden telatraktoreiden tapaan. Kumipyörien ympäri pingotettiin ÖSAn menestystuote – Alfta-telaketjut. Seitsemän puutavarayhtiön porukka hankki sen vuonna 1969 tutkimusja koekäyttöön. Kuvien kalusto on Ruotsissa ja Suomessa valmistettua tai metsäkoneeksi muutettua. Muutos alkoi Pohjois-Suomen suurilta savotoilta ja valui hiljalleen etelän yksityismetsiin. K oneet ja moottorit alkoivat syrjäyttää lihasvoimaa Suomen puunkorjuussa 50-luvulta alkaen. Osa tämän artikkelin kuvista on konevalmistajien Enso-Gutzeitille ja Tampellalle lähettämiä mainoskuvia, osa metsäyhtiöiden omien konekokeilujen satoa. Hydraulipumpun tuotto oli kunnioitusta herättävä 590 litraa minuutissa. Logmaa vietiin maihin, joissa suosittiin runkopuumenetelmää aina Kanadaa ja Australiaa myöten. Ketterä ja varmatoiminen Bamse osui kerralla maaliin. Ekströmin Koneliike möi yhden Logman Suomeenkin. VAUHTIA METSÄTÖIHIN! Puunkorjuu koneellistui voimakkaasti 60-luvulla. Taitekohtana voidaan pitää vuotta 1967, jolloin traktoreiden määrä ylitti hevosten määrän maatiloilla. Lapissa hevosten osuus oli pudonnut alle viidennekseen, kun Etelä-Suomessa yli 60 prosenttia puusta liikkui hevosvoimin. Seuraavana talvena koneet päihittivät hummat. Suunnittelun lähtökohtana oli BM 230 Victor -traktori. Stora Enson arkistojen kuvakavalkadi vie aikamatkalle laaneille ja palstateille
Kun siihen lisättiin vuonna 1972 kaatotoiminto, syntyi Pika75-harvesteri. Hänen jo vuonna 1962 suunnittelemassaan kantavassa Brunett-metsätraktorissa oli kaikki kohdallaan: neljä yhtä suurta pyörää, hydrauliveto takapyörissä ja servo-ohjattu runko-ohjaus. Alustana on Valmet 880S -juontotraktori. Massey Ferguson 3305 -teollisuustraktorit pääsivät metsähommiin, kun oittilainen Kuljetuskone Oy aloitti vuonna 1967 Rulla-Roburien kokoamisen. Rulla-Rysky-perävaunussa traktorin ajovoimanoton veto välittyi renkaiden välissä oleville kitkarullille. Metsurin työ alkoi helpottua 60-luvun lopulla, kun armoitettu keksijä Sakari Pinomäki kehitti laitteen, joka vinssasi, karsi ja katkoi kaadetun puun. Vuonna 1964 metsän laitaan ilmestyi Brunett 5000, joka perustui Ford Super Major 5000:n tekniikkaan. Ruotsalaisen keksijävelhon Lars Bruunin mielestä koneen piti kantaa puut eikä raahata niitä hevosen lailla. Suosittua Bamse-telakonetta jalostettiin ÖSAn ja BM-Volvon yhteistyönä ¾-telaiseksi runko-ohjatuksi BM-Volvo SM 360 -metsätraktoriksi. Lähikuljetuksiin tarkoitetun koneen kantavuus on kuusi tonnia. BM 350 Boxerin pohjalle tehty laite herätti markkinoille haluavan Fordin kiinnostuksen. Hiab 177 Metsäelefantti nosteli puut 10 tonnia kantavaan koneeseen. Kuvan BM-Volvo SM 460 on Nallen kevyempi versio. Yhdistelmän kotimaisuusastetta nosti Palmu-ohjaamon katolla pyörivä Wärtsilä-kuormain. Giljotiini (viimeisissä koneissa pyörösaha) katkaisee rungon automaattisesti, kun sen pää osuu pyöreään levyyn. 27. Cessna-hydraulipumppu kirnuaa öljyä 40 litraa minuutissa. Pika-50:tä alettiin kutsua prosessoriksi. Myös telat joutivat romukoppaan. Brunett 5000 ja Ford County Super 6:sta jalostettu 9000-malli osoittautuivat huomattavasti kestävämmiksi kuin kilpailijansa. Pikku-Nallen peruskoneena on BM-Volvo 400 Buster -traktori. Kuljettaja keikkuu hytissään karsintatason äärellä. Puomin päässä olevat sakset nostavat sen karsintatasolle, jossa vuorotellen puu liikkuu ja terät karsivat oksia. Vuonna 1964 esitelty kone sai kätevän ruotsiksi ja suomeksi samaa tarkoittavan lisänimen Nalle. Pika-50 huiskii kuusen kimpussa Ruotsinpyhtäällä vuonna 1971. Momentinmuuntimella varustetussa Massikassa oli MF 165:n 65:n SAE-hevosen Perkins-moottori. Ja kauppa kävi
Valmet mallaili Terraan myös 126 hevosvoiman moottoria. Kuormatessa lipsahtelevien tukkien alta selvisi onnella ja ketteryydellä. Telaketjun kiristysmekanismin petettyä vänkäri juoksi telan päällä painona. Kätevimmät rakensivat reet ja hytit itse. Konginkankaan vuoden 1957 traktorisavotta oli keskisen Suomen ensimmäisiä isoja hakkuutyömaita, jossa hevoset oli korvattu traktoreilla. Toimeliaat isännät lähtivät puunajoon pitkienkin matkojen takaa. Terraa alettiin jalostaa kantavaksi metsätraktoriksi. Kuitupuun konttimismenetelmä jäi kuitenkin lyhyeksi välivaiheeksi liian pienen hyötykuorman vuoksi. Hyvät ketjut takapyörissä osoittautuivat kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi. Maailmalla tavallinen kokonaisten runkojen juontaminen laanille ei kuitenkaan yleistynyt Suomessa. Valmet Terra 465 konttii pinotavaraa vuonna 1964 Yhtyneitten työmaalla Längelmäen Länkipohjassa. Valmet aloitti ensimmäisenä Suomessa metsäkoneiden sarjatuotannon 1963. 28 VAUHTIA METSÄTÖIHIN!. Hyttiin ei usein mahtunut lämmittelemään. Vuoden 1967 mainoskuvassa Terra 865 B antaa rungoille kyytiä 69 hevosen voimin. Juontopukilla ja vinssillä varustettuna Terrasta muotoutui amerikkalaistyyppinen juontotraktori eli skidderi. Terra soveltui moninaisiin metsätöihin laikutuksesta ojitukseen. Runko-ohjattu maastotraktori 363 D sai seuraavana vuonna jatkoa tehokkaammasta ja vankemmasta Valmet Terra 465:sta. Apumiehen osa oli kova. Vinssin sakset joutui vetämään umpihangessa tukin luo. Telat söivät tehoa, alensivat huippunopeutta ja olivat vika-alttiita. Puolitelavarustukset ostettiin traktorikauppiaalta
Ruotsissa varusteltu ¾-telainen MF Robur kuului valikoimiin 70-luvun alkuvuosiin saakka. Tähän voi suhtautua varauksella. Maastotraktorin runkoa pidennettiin ja kahdenistuttavan ohjaamon taakse sovitettiin ruotsalaisen Cranabin valmistama Vindelbjörn SK 400 -hydraulikuormain. Heinolan tienoilla otetun kuvan taustatekstin mukaan Semi-Robur otettiin käyttöön syyskuussa 1965 Etelä-Suomen ensimmäisenä metsätraktorina. Kyytiin mahtuu puuta kahdeksan kuutiota. Hankkija hamusi 60-luvulla kunnon siivua metsäkonemarkkinoista. Vuonna 1964 Hankkija alkoi valmistuttaa huokeampia Suomen oloihin sopivia Robureita. Kesällä 1967 kokeiltiin Weckmanin vetävällä telillä varustettua perävaunua. Vain 15 konetta valmistui. 10 tonnin telivaunun kyljessä luki Rysky tai Rossö. 2/2019 29. Hiabin hydraulinen ”kahmainkuormain” muutti raskaan ja vaarallisen kuormanteon siistiksi sisätyöksi. Apumies saattoi olla paljon jouten: tukkipinot ja -kuormat sai siistiin ojennukseen Valmetilla. Turvaetäisyyksistä ei 60-luvulla ollut kuultu. Kesäkelillä tyhjällä kuormalla yhdistelmän ojanylitys sujuu mallikkaasti. Weckmanin Konepaja Oy aloitti puunajoon soveltuvien perävaunujen valmistuksen vuonna 1955 hyödyntäen kuormaja linja-autojen aihioita. Ainakin Bamset möyrivät etelän metsissä ennen Roburia. Rekeen luottaneet valitsivat Velsan valmistaman Hirvaan. Metsätöiden koneellistuminen Suomessa alkoi 50-luvulla pohjoisen suurilta savotoilta ja eteni hiljalleen etelään. Semi-Roburin sydämenä oli Massey Ferguson 65 Mark II ja myöhemmin myös MF 165. Puolitelat olivat ruotsalaisen Svedlundin takomat. Valmetin ajokoneiden kantaisä 865 AK esiteltiin vuonna 1965. Valmet 565:n katolla on Joutsa-kuormain. Kuvan Semi-Robur ahkeroi Riihimäen seudulla. Parin vuoden päästä malli korvattiin hieman jämäkämmällä 865 BK:lla
30 VAUHTIA METSÄTÖIHIN!. MasseyFerguson 175 Multi-Powerin katolle oli mallailtu Hiab 5000 -kuormain. Saksalainen Norddeutsche Traktorenfabrik Franz Westermann erikoistui nelivetoisten Nordtrak Stier -traktoreiden valmistukseen. Nordtrakia toivat Suomeen Kimmo Lehtinen & Co Oy ja Laakerikeskus Oy. Kotimaassaan Stierit viihtyivät metsätöissä, joten fabriikki yritti tosissaan myydä tuotteitaan Suomeen metsäkoneiksi. Vajaita kuormia ei ajettu, joten jokainen Taavetin 45 hevosesta tuli työllistettyä. Samoihin aikoihin valmistaja kipuili talousvaikeuksissa ja ajautui seuraavana vuonna vararikkoon. Metsätraktorit möyrivät 60 -luvulla lähinnä metsäyhtiöiden savotoilla. Neste-Robur oli syksyllä 1966 vielä prototyyppiasteella. Puolitelojen hydraulisesti säädettävällä välipyörällä keulan saa herkästi nousemaan. Pohjapanssaroidun Massey-Ferguson 165:n katolla olevalla VindelBjörn SK 600 -kuormaimella sai 600 kg:n tukin Rysky-telivaunun kyytiin. Rysky -telivaunussa oli jarrut menoa hillitsemässä ja takimmaisten pyörien Sisu -hydraulimoottorit menoa avittamassa. Hankkija mainosti Mini-Roburin soveltuvan erityisesti Eteläja Keski-Suomen olosuhteisiin. Enso-Gutzeit Oy:n järjestämiin testeihin osallistui Nordtrakin väkeä aina johtoa myöten. Laukaistavien pankkojen etäisyys oli säädettävissä. Vielä vuonna 1967 puolet kaikista puun metsäkuljetuksista tehtiin hevosella. Kallis kone ei koskaan saanut jalansijaa Suomesta. Siistinoloinen David Brown 950 on lähdössä Pikkusuon traktoripalstatietä kohti Tampellan Inkeroisten tehdasta. Isäntälinjan puunkorjuussa koneellistuminen eteni vitkaan. Mini-Robur esittelee maitipuoltaan umpihangessa. Kolmannes kiintokuutioista liikkui perävaunulla tai juontopankolla varustetulla maataloustraktorilla. Vuonna 1956 Imatran seudulla Nordtrak Stier -traktorit pääsivät laikuttamaan, ojittamaan ja juontamaan
Erinomainen lahja itselle tai läheiselle.. klo 10-17 Mer7 Mer9 Mer14 Mer17 Mer21 EDU LLIS T A P Y ÖR ITY ST Ä VTE C SYÖTTÖRULL AT RT -7 RA IVAUSLISÄLA ITE Pehmeä pyöristys Rautainen ote NIITTOKAUHALLA parturoi 3 x nopeammin. RP-LEIKKURIT Leikkaava turvallinen katkaisu Kaupungeista metsiin ja vesistöihin. Ojat, rannat, vesiesteet ja patoaltaat. klo 9-17 su 5.5. Raivausterä hakkuukouraan kerralla kaikki kuntoon Pienoismalleja käsityönä Jari Korkiakoski p. 0400 801 325 www.jk-mekaniikka.com Soita ja kysy lisää! Oma ajoneuvo kirjahyllyyn tai toimistoon. motonet SUURI SUOMALAINEN KLASSIKKOAJONEUVONÄYTTELY TEEMAOSASTOT URHEILUAUTOT SPORTTIPYÖRÄT AUTOJA, MOOTTORIPYÖRIÄ, MOOTTORIKELKKOJA, MOPOJA, TYÖKONEITA, TRAKTOREITA, RASKASTA KALUSTOA, PIENOISMALLEJA, MERKKIKERHOJA, KAUPPIAITA, KUNNOSTAJIA, ASIANTUNTIJOITA, OHJEISOHJELMAA JA PALJON MUUTA! alle 12 v. veloituksetta aikuisen seurassa LAHDEN MESSUKESKUS Liput 19 € Avoinna la 4.5
32
33. Kun tarjolla oli vain erikoisvarusteltu malli, se piti ottaa. Pian aika muuttui, samoin Fordson. Siikainen UUDISTUSTEN KYNNYKSELLÄ FORDSON MAJOR 1957 Jaakko Kahrin hyvin säilynyt Major hankittiin miehen kotitilalle uutena 1957
Jaakko Kahrin isä Pekka Kahri osti maatilalleen vuonna 1957 upouuden Fordson Majorin. Vuonna 1958 vanha Major korvattiin uudella Power Major -mallilla, jossa oli entistä enemmän tehoa ja muun muassa tehokkaampi nostolaite. Puhtaasti maatalouskäytössä se on ollut meillä koko ajan.” Muutosten keskellä Kun Pekka Kahri hankki erikois-Majorinsa, oltiin traktorikaupan kannalta kiintoisalla vedenjakajalla. K erroimme taannoin Satakunnassa Siikaisten Leväsjoen kylällä toissa vuonna pidetystä suuresta Valmet-traktoreiden kokoontumisesta. Nämä uudet mallit alkoivat myydä hyvin devalvoinnista ja tuontisääntelystä toipuneessa Suomessa. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Käsikaasua piti hamuta hieman kaukaa. Dextassa ja Power Majorissa kaasuvipu olikin siirtynyt näppärämpään paikkaan ohjauspyörän akselin viereen. Myyntiliike tarjosi sitten tällaista mallia. Nostolaite ja voimanotto olivat tässä mallissa muista toiminnoista riippumattomat. Tapahtuman puuhamies Jaakko Kahri oli sikälikin mies paikallaan, että hän suosii omissa hommissaan kotimaisia koneita. JAAKKO KAHRI • maanviljelijä ja hakeyrittäjä • 300-vuotiaan sukutilan isäntä • harrastekoneina Fordsonin lisäksi muun muassa Fiat 411 34 FORDSON MAJOR 1957. Uusi Fordson Major oli tullut markkinoille jo 50-luvun alussa, vaikka pienempiä muutoksia siihen tehtiin koko ajan. Fordsonin sivupellejä ei ole ihme kyllä hukattu minnekään. Traktori ei ollutkaan aivan peruskone vaan erikoisvarusteltu malli isoilla renkailla, kaksoiskytkimellä ja muilla herkuilla. Tämä erikois-Major tuli kuitenkin Kahrille pyytämättä ja yllätyksenä. Isän silmäterä Turha ostos ei loppupään Major-erikoismalli suinkaan Kahrille ollut, sillä se palveli tilan ainoana traktorina vuoteen 1973 asti. Major oli vanhan isännän silmäterä. Markka oli devalvoitu vuonna 1957, ja esimerkiksi Fordson Majorien saatavuus oli hyvin rajattua. Myös Fordsonit muuttuivat. Samaan aikaan tuontisäännöstelyä purettiin – vähitellen rahalla alkoi saada sitä, mitä halusi, eikä ollut enää pakko ottaa ainoata tarjolla ollutta tavaraa. Oli kuitenkin koittamassa uusien traktoreiden ja kokonaisen malliston aika. Isoin uudistus tapahtui juuri vuonna 1957, kun esimerkiksi tehoja nostettiin muutamalla hevosvoimalla. Jaakon veteraanikoneista omistajalleen tärkein on kuitenkin englantilainen traktori. Vanha ohjaamosuoja sen sijaan on lähtenyt teille tietymättömille. ”Tavallinen Major oli tilauksessa, mutta niitä ei saanut. Myös hinnat tietysti nousivat. Tasauspyörästön lukkoa Fordsoneihin saatiin vielä odottaa tovi. Vuoden 1957 lopulla esiteltiin ensin Majorin rinnalle sitä pienempi Dexta
Se pistettiin syksyllä päälle ja otettiin keväällä pois. Tilavuus 3,6 litraa, sylinterin halkaisija 100 mm, iskun pituus 115 mm. Jos ne eivät ole kadonneet, ainakin niiden yli on runtattu moneen kertaan.” Jotain on ajan saatossa kuitenkin hävitetty. ”Majorin ainoa lommo on minun tekemäni. Traktori onkin säilynyt hyvässä kunnossa. FORDSON MAJOR 1957 MOOTTORI nelisylinterinen suoraruiskutteinen Ford-dieselmoottori. ”Se on harmi, että Majorin vanerikoppi annettiin aikoinaan eteenpäin. Aina se oli katon alla.” 2/2019 35. Teho 45 SAE-hevosvoimaa 1600 kierroksella minuutissa VAIHTEET 6+2 RENKAAT edessä 7,50-16, takana 16,9-30 MITTOJA pituus 332 cm, akseliväli 203 cm, paino noin 2400 kg ”Isä ei Majoria kolhinut, sitä pidettiin hyvin. Suojasi se toki metsässä, eivät kaikki lumet tippuneet niskaan. ”Nokkalaatikko on tehty jälkeenpäin, vilkut on vaihdettu, ja koko traktori on maalattu jo kahteen kertaan.” Osia ei ole juuri hukkunut. Hirveä katiskahan semmoinen oli, takakautta vain pääsi sisään ja ulos. Ja nyt sitä osaisi arvostaa, jos se olisi tallella.” Jaakko on sukutilan 11. Ei isä sitä kolhinut, sitä pidettiin hyvin. ”Ei tämä sentään aivan alkuperäiskuntoinen ole”, Jaakko toppuuttelee. isäntä suoraan alenevassa polvessa, joten nykyajalle kovin vieras säilyttämisen ja ylläpitämisen asenne on eräänlainen velvollisuus. Perinteikkään tilan vanhin säilynyt traktori on yksi merkki pysyvyydestä kertakäyttöisen ajan keskellä. Aina se oli katon alla”, Jaakko muistelee. Esimerkiksi moottorin sivupellit ovat yhä tallessa ja hyvässä ryhdissä vieläpä. ”Niitä ei löydy enää joka vehkeestä
36. Muistelemme Timon traktoreiden äärellä David Brownin ensimmäisiä vuosikymmeniä. TULINEN HITTI DAVID BROWN 990 IMPLEMATIC 1964 Timo Peltolan Taavetti tuhoutui tulipalossa, mutta mies osti uuden entisöintiaihion ja ehosti sen kauniiseen kuntoon
Virolahti 37
Moottori oli suoraruiskutteinen. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine David Brown -merkkinen traktori syntyi 80 vuotta sitten. Suomalaisillekin hyvin tuttujen Taavettien suosituimpia malleja oli 60-luvun 990. Brownin ja Fergusonin kitkainen yhteistyö päättyi vuonna 1939 kolmen vuoden kuluttua sen alkamisesta. Ferguson tosin oli hyvin tyytymätön saatuaan kuulla, että David Brown aikoi jatkaa traktorimarkkinoilla. Edistyksellinen oli myös traktorin vaihteisto, jossa oli peräti kuusi vaihdetta eteen ja kaksi taakse. Isommista malleista 30D tuli myös suomalaisille tutuksi, mutta kuusisylinterinen 50D jäi meillä harvinaisuudeksi. 50-luvun alussa David Brownit jalkautuivat Suomeenkin. Huippunopeus on parikymmentä kilometriä tunnissa. Yhteistyösopimuksen raukeaminen sopi siis molemmille osapuolille hyvin. Kun Cropmasterin dieselversio esiteltiin 1949, David Brown oli ensimmäinen iso brittiläinen traktorivalmistaja, joka käytti itse valmistamaansa dieselmoottoria omassa traktorissaan. Ensimmäinen David Brown -merkkinen traktori VAK1 esiteltiin 1939. Sotajalalla Englantilainen David Brown aloitti traktorien tekemisen vuonna 1936 yhteistyössä Harry Fergusonin kanssa. Tutustumme nyt yhteen – tai oikeastaan kahteen – yksittäistapaukseen, mutta ensin muistelemme, kuinka David Brownin tie kulki 60-luvun alkuun asti. Sodan aikana David Brown rakensi paljon telavetoisia koneita rintaman tarpeisiin. David Brown oli kuitenkin jo jonkin aikaa kehittänyt salassa uutta traktorimallia, joka ei kelvannut oikukkaalle ja itsepäiselle Fergusonille. Traktorin nostolaitteeseen oli ilmestynyt painonsiirto, jolla työkoneen painoa saatiin siirrettyä traktorin takapyörille. Yksi Ferguson-Brown komeilee tämän lehden sivulla 61. 38 DAVID BROWN 990 IMPLEMATIC. Maataloustraktorin tuotanto ei kuitenkaan päässyt toisen maailmansodan syttymisen vuoksi vauhtiin. D avid Brown -traktori syntyi 80 vuotta sitten. Vuonna 1953 uudet mallisarjat toivat lisäystä niin pieneen kuin isoon päähän. Edistystä meillekin 40-luvun lopun 30-hevosvoimaisten Cropmaster-pyörätraktoreiden myötä siviilivalmistus alkoi toden teolla. Herrojen työnjako oli osapuilleen sellainen, että Ferguson hoiti tuotteen suunnittelun ja markkinoinnin, Brown valmistamisen. Toinen puolittaja tuo traktoriin hyvin hitaita vaihteita. Ferguson–Brown-traktori olikin Fergusonin tärkeimpien periaatteiden mukaan pieni, kevyt ja yksinkertainen, ja mikä tärkeintä, siinä oli hydraulinen kolmipistekiinnitys työkonetta varten. Traktorissakin oli vielä paljon paranneltavaa, ja Fergusonin nostolaitepatenttien kiertäminen tuotti Brownille päänvaivaa. Ferguson oli saanut isomman kokoluokan kaverin kelkkaansa eli lyönyt kättä päälle Henry Fordin kanssa. Sen ulkomuoto oli jo hyvin samanlainen kuin 40–50-luvun taitteen Cropmaster-malleissa. Maatalouskoneiden tutkimuslaitos Vakola testasi Cropmasterin dieselja bensa-petrolimallit, ja totesi molempien soveltuvan verraten hyvin maamme olosuhteisiin. Dieseltraktori 25D pärjäsi Vakolan koetuksessa edeltäjiään paremmin. 12+4-vaihteistoa hallitaan kolmella vaihdevivulla
Vakolan testissä näitä ongelmia ei kuitenkaan näkynyt, vaan 900 todettiin käyttöominaisuuksiltaan erittäin hyväksi ja kestävyydeltään kohtuullisen hyväksi. Jo 900:aan oli ollut saatavilla uusia ominaisuuksia, kuten jatkuvatoiminen hydrauliikka ja ajokytkimestä riippumaton voiman ulosotto. Se täydensi hyvin mallistoa, josta pienimmät mallit 25 ja 30 olivat jo pari vuotta aiemmin hävinneet. Liian varhaisessa vaiheessa markkinoille päästetty traktori kärsi polttoaineen jakajapumpun häiriöistä ja ohjauslaitteiden ongelmista. Todellinen hittiuutuus oli kuitenkin 990, joka pian valtasi 950:nkin tuotantotilat itselleen. Toinen merkittävä uutuus oli tasauspyörästön lukko. Timon nykyinen Taavetti ennen kunnostusta ja sen jälkeen. Koetusselostus julkaistiin vasta 1960, ja 900:n oli korvannut malli 950 jo vuonna 1958. 950 oli alkuvaiheessa oikeastaan sama traktori kuin 900 peinellä tehonlisäyksellä, hieman eri rengastuksella ja ilman lastentauteja. 1955 vanhojen mallien rinnalle rullasi David Brown 900, noin 40 hevosvoiman nelisylinterinen dieseltraktori. 880 oli vain hieman tehokkaampi mutta jonkin verran nopeampi malli. Sen myötä traktorissa saattoi käyttää joko automaattista syvyydensäätöä vaativaa tai kannatuspyörällä varustettua työlaitetta. 2/2019 39. Vuoden 1959 lopulla 950:een tuli Implematic-hydrauliikka. David Brown -historiikkien mukaan 900 oli ongelmallisimpia DB-malleja. 60-luvun suosituin Vuonna 1961 markkinoille tuli kolme uutta Implematic-mallia. 850 oli alle 35 hevosvoiman traktori
Puuttuvat nostovarret Timo sai palaneesta traktorista. Tuon pumpun kanssa huolto oli helisemässä, mutta 60-luvulla ongelmat oli jo selätetty. Siksi David perusti oman David Brown Tractors -yhtiön ja vuokrasi perheyritykseltä tilat sitä varten. David Brown nuoremman isä Frank Brown vastusti voimakkaasti traktoreiden valmistamista. 50-luvun 900-malli oli ensimmäinen David Brown, jossa oli jakajapumppu. DAVID BROWN 990 IMPLEMATIC MOOTTORI DB AD 4/47A, suoraruiskutteinen nelisylinterinen dieselmoottori, nestejäähdytys, iskutilavuus 3 litraa, sylinterin halkaisija 92 mm, iskun pituus 114 mm, teho 52 hevosvoimaa 2200 kierroksella minuutissa VAIHTEET 6+2 (lisävarusteena 12+4) JARRUT rumpujarrut RENKAAT takana 12,4-36, edessä 7,50-16 MITTOJA pituus 320 cm, leveys 163 cm, akseliväli 200 cm, maavara (etuakselin kohdalla) 51 cm, paino noin 2000 kg Moottori ei vaatinut kunnostamista, vain uuden startin. Pian yritys erikoistui voimansiirtoosiin ja vaihteistoihin. MUISTATKO. Traktoritehtailija David Brown oli vaihteistoyrityksen perustaja David Brownin pojanpoika. David Brown omisti myös autonvalmistaja Aston Martinin ja autonkorivalmistaja Tickfordin. Niitä David Brown valmistaa edelleen. 40 DAVID BROWN 990 IMPLEMATIC. Vuonna 1860 perustettu brittiläinen David Brown -yhtiö oli alun perin valumuottien valmistaja
Kun kevät koitti, Taavettia pääsi jo kylille näyttämään. Nostolaitteeseen lisättiin korkeussäätö, jolla sen sai lukittua tiettyyn korkeuteen. Siinä saavat tulevatkin sukupolvet sitä katsella.” 990:tä uudistettiin vuonna 1963 niin, että akseliväli ja koko runko piteni hieman. Traktori oli maalattu keltaiseksi ja siinä oli kompressori perässä, eli varmaankin se on ollut TVL:n hommissa.” Timo osti traktorin pari vuotta sitten, kun se oli tarjolla sopivasti oman kunnan alueella. Vähän on haaveena, että saisin uuden pumpun tehostajaan.” Palanut patsas Timolla oli aiemmin pari vuotta vanhempi 990, mutta se tuhoutui vuonna 2015 piharakennuksen tulipalossa. Nostovarret ja kynkät oli korvattu lattaraudan pätkillä eikä nostolaite muutenkaan toiminut. Pitäähän talossa traktori olla.” Kun 990 Implematic esiteltiin, sen moottori oli pitkäiskuisempi kuin muissa Taaveteissa. TIMO PELTOLA • Taavetin lisäksi työkoneena Ford 5000 ”Tämä kotipaikkani on vanha pienviljelystalo. ”Uudemmassa ei ollut niitä, joten hioin ja maalasin palotraktorin ritilät tähän.” Isompia osia Timo ei haluaisi kiven nokassa seisovalta koneelta anastaa, sillä sekin olisi mukava säilyttää traktorin näköisenä. Käynnistysvoimaa kyllä löytyy.” Timo osti traktorin syksyllä ja askaroi sen kanssa talven. Töitä Taavetin parissa oli tiedossa. Mallin kovan suosion vuoksi tehokkaamman traktorin tuomista markkinoille lykättiin 60-luvulla kenties tarpeettomankin pitkään. Moottorin teho oli noin 52 hevosvoimaa. Talvella sille oli tiedossa lumitöitä ja polttopuun ajoa. ”Ei Taavetissa kuuluisi olla tuollaista äänenvaimentajaa, se on jonkun edellisen omistajan hankkima. ”Jos sen laittaa tuonne pellolle menemään, ei se karkuun pääse.” Vielä muutamaa paikkaa Timo mielisi parannella. Liekkien syömää Taavettia ei kuitenkaan päästetty romumiehen matkaan. Valot ja mittarit puuttuivat kaikki”, Timo muistelee. Entinen puhaltaja Virolahtelaisen Timo Peltolan 990-Taavetti on koko ikänsä ollut kaakkoissuomalaisissa maisemissa. ”Se ei varmaan paljon ollut sisätiloja nähnyt, sillä konepelti kasvoi sammalta.” Timon entinen Taavetti ennen tulipaloa ja sen jälkeen. 900 ehostettiin pääosin kotikonstein. Myös sylinterikansi erosi muista DB-moottoreista, sillä imuja pakokanavat olivat kannen eri puolilla. ”Joku on aiemmin tehnyt tähän oikealle kyljelle akkukotelon. ”Se nostettiin trukkisorkilla ison kiven päälle. Etuakseli vaihdettiin taotusta putkiakseliksi. Akkukotelo siirtyi istuimen alta jäähdyttimen eteen. Vuonna 1963 tehtiin 990:een useita muutoksia. Traktorilla pääseekin ryömintänopeuksia. 990 sinnitteli ytimeltään samana traktorina David Brownien mallivalikoimissa vielä 70-luvun lopulle asti. Niinpä Timon palaneesta Taavetista esimerkiksi konepelti ei olisi sopinut uudempaan traktoriin. Maskin ritilät kuitenkin sopivat. Konepeitto oli kuin perunasäkki, pakkelia meni. Mutta ei tässä traktoria ole ollut ennen kuin hankin vanhoilla päivilläni Taavetin ja kohta perään Fordin. 2/2019 41. Se on maalattu ihan automaaleilla ja pääosin telalla.” Moottori on Timon jäljiltä koskematon, mitä nyt uusi startti piti hankkia. ”Se ei varmaan paljon ollut sisätiloja nähnyt, sillä konepelti kasvoi sammalta. Timon 900:ssa on aikoinaan lisävarusteena myyty 12+4-lovinen laatikko. ”Konepelti kävi hiekkapuhaltajalla, mutta muutoin runko on rälläköity puhtaaksi. ”Sorafirma nimeltään Kaukasalo on tietääkseni ostanut tämän Taavetin uutena. Akseliväli piteni kaksi tuumaa eli noin viisi senttimetriä. Myöhemmin traktorin perässä alkoi näkyä seuraavaa Selectamatic-sukupolvea enteileviä osia. 990 Implematiceja valmistettiin 40 600 – viimeinen niistä tehtiin lokakuussa 1965. Syylärin alla on 100-ampeerinen akku, ja nyt siinä on 160 ampeeria. Lisävarusteeksi tuli 12+4-vaihteisto. Ohjaustehostimen otin pois, kun se ei toiminut
Loppi 42
Elämysyritys Panssarikolonna ajattaakin asiakkaitaan Saurerilla. Sotatehtäviin kevyt Saurer ei ole juuri osallistunut, mutta virkistystoimintaan tämä helppokäyttöinen ajokki on omiaan. Kävimme koeajolla ja teimme tuttavuutta niin vaunun kuin Panssarikolonnan kanssa. 43. RAUHAN PANSSARI SAURER 4K 4FA-G2 Itävaltalainen Saurer-miehistöpanssarivaunu on 60-luvun kalustoa
Kuljettajan paikka on edessä vasemmalla. Vaunun miehistökapasiteetti on kahdeksan matkustajaa, kuljettaja ja vaununjohtaja, joka toimii myös ampujana. Saurerin taistelukäyttö on kuitenkin ollut hyvin vähäistä. Tykkimiehen torni on kuljettajan takana. Sen valmistaja oli Österreichische Saurerwerke eli Itävallan Saurer-tehtaat, joka oli vuosisadan alkupuolelta lähtien valmistanut sveitsiläisen Saurerin ajoneuvoja lisenssillä. Uusi isompi yritys synnytti vuonna 1970 kokonaan uuden vaunumallin 4K 7FA, jossa oli 320 hevosvoiman dieselmoottori. Matkustajatilan perässä on pariovi, ja lisäksi katto aukeaa niin, että matkustajat pystyvät ampumaan seisaaltaan. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Boko Haramin kaappaama vaunu on tiettävästi ainut taistelussa käytetty Saurer. K ylmän sodan aikaan monien Euroopan maiden asevoimien panssaroidut miehistönkuljetusvaunut olivat pääosin tuontitavaraa. Tunnetuin tapaus lienee nigerialaisen terroristijärjestö Boko Haramin kaappaama vaunu, jota järjestö käytti hyökätessään naapurivaltio Kameruniin. Sittemmin toiminta oli laajentunut muun muassa moottorivalmistukseen. 4K 3FA-G1:ssä ainoa ero 4FA-G1:een on parikymmentä hevosvoimaa tehottomampi moottori. Juttumme vaunutyypissä 4K 4FA-G2:ssa on tykkitorni ja Oerlikonin 20 millimetrin tykki. Erikoisvarustelua ei perusvaunusta löydy: sillä ei voi ajaa syvään veteen, eikä siinä ole pimeänäkölaitteita. Koska ohjaus on tarkka, herkkä ja portaaton, vaunu pysyy helposti reitillä. Vaunun takaosan matkustajatilassa on neljän istuttavat penkit pitkittäin molemmilla sivuilla. Moottori on kuljettajan oikealla puolella. Vakiomalli 4K 4FA-G1:ssä tykkitornin paikalle on asennettu 12,7 millimetrin Browning M2 HB -konekivääri ja terässuojat. Kävimme ajamassa Saureria ja perehtymässä sen historiaan. Tuo vaunu tuhoutui taistelussa vuonna 2014. Muita malliversioita olivat ainakin komentovaunu, ambulanssi ja tiedusteluvaunu. On yhtäältä erikoista ja toisaalta ymmärrettävää, että vuonna 1955 pysyvästi puolueettomaksi julistautunut Itävalta teki 60-luvulla oman miehistövaunun. Etelähämäläinen yritys Panssarikolonna on hankkinut kaksi Saurer-panssarivaunua pelkästään siviiliasiakkaiden tilausajoja varten. 80-luvulla sitä valmistettiin Kreikassa nimellä Leonidas, ja siellä siitä kehitettiin myös uudistettu Leonidas 2 -versio. Eräs mahdollinen asevaruste oli OerlikonBührlen 81 millimetrin raketinheitin. Moneksi taipuva peruskalu Saurerin panssaroitu henkilökuljetusvaunu 4K 4FA tuli tuotantoon perusmuodossaan 1961. Mäkiosuudella Saurer on hauskimmillaan. Itävallan Saurer sulautui 60-luvun lopulla SteyrDaimler-Puch -yhtymään. 4K 4FA:sta tehtiin monenlaisia muunnelmia. Suomessa pääsee nyt helposti testaamaan tuota itävaltalaista erikoisuutta. Mallin monissa eri versioissa saattoi olla joko vähäisiä tai huomattavia eroja perusmalliin. Kun lasketaan mukaan myöhemmät kehitysmallit ja lisenssiversiot, Saurer on ollut armeijakäytössä Itävallan ja Kreikan lisäksi Boliviassa ja Nigeriassa. 44 SAURER 4K 4FA
Oerlikonin tykki on demilitarisoitu. Itävallassa oli yhdeksän kuukauden palvelusaika vuoteen 1971 asti, jolloin aikaaa lyhennettiin kuuteen kuukauteen. Saurerin kuljettajalla ei voi olla liian kehittynyt ajolihas, sillä tila on melko ahdas. Jos taistelutilanteessa kuljettaja kaatuu, helppokäyttöisen panssarivaunun ohjaimiin voi hypätä kuka tahansa miehistöstä. Putki on Panssarikolonnan rakentama jäljitelmä alkuperäisestä. 4K 4FA ei ole enää Itävallan asevoimien käytössä. ”Saurerin kuljettaminen on vaivatonta, koska siihen riittää traktorivetoinen lavetti. Myös matkustamon katto aukeaa niin, että kyydissä olevat voivat ampua seisaaltaan. Ne tuotiin Itävallasta asiaan kuuluvan pienen byrokratiaväännön jälkeen hyväkuntoisina ja miltei ajoon valmiina. Timon tietojen mukaan valtio olisi halunnut romuttaa vaunut, mutta ne päätyivätkin yksityisomistukseen. Tätä tarkoitusta varten firma on hankkinut Saurer-vaunuja kaksin kappalein. 4K 4FA -vaunuissa on alun perin ollut sauvaohjaus ja manuaalinen vaihteisto. SAURER 4K 4FA-G2 MOOTTORI Saurer 4FA, kuusisylinte rinen turbodieselmoottori, tilavuus 9,98 litraa, teho 250 hevosvoimaa 2400 kierroksella minuutissa MIEHISTÖ 2+8 MITTOJA paino täydessä varustuksessa noin 14 000 kilogrammaa, pituus 5,35 metriä, leveys 2,5 metriä, korkeus 1,65 metriä, maavara 0,4 metriä PANSSAROINTI edessä 20 millimetriä ja sivuilla 8 millimetriä terästä TOIMINTASÄDE 370 kilometriä SUORITUSKYKY huippunopeus tiellä 65 kilometriä tunnissa, kahluusyvyys 1 metri, kaltevuus 75 prosenttia, pysty suora este 0,8 metriä, oja 2,2 metriä VALMISTUSMAA Itävalta VALMISTUSVUODET 1961–1969 Ihanteellinen Kolonnalle Panssarikolonna on Kanta-Hämeessä pari vuotta toiminut yritys, jonka päätoimintaa on ajattaa asiakkaitaan panssarivaunulla. Vaunun ajaminen on helppoa, ja lain mukaan jo 15-vuotias saa ajaa tätä.” 45 2/2019. Toisaalta hallintalaitteiden muutokselle on muitakin perusteita. 70–80-lukujen aikana Itävallan armeijan vaunuihin asennettiin rattiohjaus ja automaattivaihteisto. Vaikka niiden myyminen ja ostaminen on luvallista, vientiluvissa saattaa kestää pitkään ja tietoja vaunuista annetaan kitsaasti. Vaunuja on pitänyt osata ajaa ainakin auttavasti heti koulutuksen alussa.” Timo lienee ainakin osittain oikeassa, sillä käyttöhelpotus on tehty Itävallan varusmiespalvelusajan lyhentämisen jälkeen. ”Esimerkiksi kummastakaan meidän Saureristamme ei kerrottu tarkkaa vuosimallia.” Panssarikolonnan käyttöön Saurer on ihanteellinen. Ne löytyvät myös Panssarikolonnan vaunuista. Keskimmäisen prisman paikalle voidaan tarpeen vaatiessa asentaa pimeänäkölaitteet. Matkustamoon on käynti takakautta. Asiakaskäyttö ei vaadi pitkää perehdytystä, ja vaunun liikuttaminen vaikkapa hallille huoltoon onnistuu omalla kevyellä kalustolla. ”Ajamisen opetteluun ei ole ollut aikaa. Panssarikolonnan nokkamies Timo Taponen epäilee, että muutoksen taustalla on ollut lyhyt asepalvelusaika
Tämä lisää ajomukavuuttakin. Kuljetus piti hoitaa maateitse. Ajon johtaja seisoo koko ajan tykkitornissa. Aseiden vieminen EU:sta Valko Venäjälle on kiellettyä, mutta toisin päin tilanne on epäselvempi. ”Tätä ei luokiteltu ValkoVenäjällä soti lastarvikkeeksi, koska tässä ei ole asetta.” T62:n ajomoottori on 39litrainen V12. Koeajon tunnelmia Saurerin ajotuntuma on alusta asti automainen. ”Tämä on ilmeisesti Suomen ainut T62. Lisäksi asia on ilmeisesti tapauskohtainen määrittely kysymys. ”Se on maailman eniten valmistettu panssarivaunun moottori. Silloin ajokkina oli neuvostoliittolainen BTR-50, Saureria isompi ja ohjaimiltaan perinteisempi miehistönkuljetusvaunu. Sen aiheuttavat etunenässä ohjauspyörä, automaattivaihteet ja kuljettajan paikka edessä vasemmalla. Oikeanpuoleisen telan kulkusijainnin pystyy arvioimaan melko vaivattomasti. Kun ilmiöön tottuu, Saurer on helppo Hymy on herkässä niin henkilökunnalla kuin asiakkaalla. Näkyvyys kuljettajan paikalta on hyvä molempiin suuntiin. Automaattivaihteet olivat miehelle kokonaan uusi kokemus. Ajovaihteet valitaan muuten automaattilaatikolle tuttuun tapaan, mutta vaihdekeppi ei liiku suoraviivaisesti. Yhden sylinterin tilavuus on yli kolme litraa. Saurerin kuljettajan paikalle mennään yläkautta. Ohjaus on hydraulinen ja ratti hyvin kevyt käännellä. Lisäksi se oli erikoiskulje tus, kun vaunussa on leveyttä 3,30 metriä. Koska Saurer on tehty etupäässä miehistönkuljetukseen ja tiedustelutehtäviin, se on suunniteltu suhteellisen huomaamattomaksi. Tila on ahtaahko. Kaikkina vuodenaikoina ei olisi voinut ajaa, kun tiet eivät kestä alla. Jarruja kaasupoljin on saranoitu alapäästään kupla-Volkkarin tyyliin. Niinpä kuljettajan pitää tietää, että esimerkiksi pakille päästään vasta, kun keppiä siirretään vasemmalle ja sitten eteen. Toimituksen värväämänä testikuljettajana toimi Ville Lehtisaari, jolla on vaunukokemusta armeija-ajoilta parinkymmenen vuoden takaa. Vaihteenvalitsin on kuljettajan oikealla puolella. ”Sieltä ei ole juuri ostettu aiemmin täl laista tavaraa. Ostosten ongelmat pii levät muualla. Kuva: Panssarikolonna 46 SAURER 4K 4FA. Kuljetus maksoi enemmän kuin vaunu.” Vaikka ValkoVenäjä on EU:n pakote listalla, vanhan sotakalun sai viedä pois maasta. Tämä on tuotu ValkoVenäjäl tä, josta ei tiettävästi ole muita vaunuja Suomeen tuotu.” Kolonnan T62 on ollut hinausvaunu käytössä, mutta se palautetaan alkupe räiseen hyökkäysvaunuasuun. Ratti kääntyy noin puoli kierrosta kumpaankin suuntaan. Oli epäselvää, saisiko sen viedä maasta EU:n puolelle. Penkki saadaan säädettyä joko niin, että kuljettajan pää on vaunun ulkopuolella, tai niin, että kuljettaja on kokonaan vaunun sisällä ja katsoo ulos periskoopin avulla. Panssarivaunun ostaminen ValkoVe näjältä ei ole Timon kokemuksen mukaan erityisen kallista tai ylivoimaisen hanka laakaan puuhaa. Pekka kertoo, että pari kertaa asiakkaina on ollut niin isoja ihmisiä, etteivät he ole mahtuneet kuljettajan paikalle. Lopulta se tuli tullista läpi 12 tunnin odottelun jälkeen. Ajon johtajana oli Pekka Halme Panssarikolonnasta. Ohjeissa on, että se vie 3–4 litraa öljyä ja 330 litraa polttoainetta.” T62 on tulossa asiakaskäyttöön vuo den 2019 aikana. Kun sen panee käyntiin, kaikki puut häviävät näkyvistä. Moottori on hyvin eristetty ohjaamosta, ja sen ääntä hiljentää entisestään pitkä pakoputki, jotka kulkee vaunun oikealla puolella. Kun otteen hellittää, se palautuu itsestään keskiasentoon. Sen kuu luukin savuttaa. Me kävimme viime syksynä ajamassa Saureria vanhalla radalla hiekkakuopalla Lopella. Saurerin ohjauspyörä on pieni, halkaisija on noin 20 senttimetriä. Peruutusharjoituksessa kuljettaja yllättyy. Ohjaus toimii peruutettaessa toisin päin kuin eteenpäin mentäessä: kun rattia kääntää vasemmalle, vaunu kääntyy oikealle. Telat reagoivat nopeasti ratin liikkeisiin. T55 on eni ten valmistettu panssarivaunu, ja siinä on sama kone. Johtaja ja kuljettaja viestivät kuulokkeiden ja mikrofonin välityksellä. Tsarjan muita vehkeitä on täällä muse oituna, ja ne ovat tulleet Puolasta tai Tšekistä. Päälle on jo tehty ITtykin kopio. Itävaunu työn alla S aurerien jälkeen Panssarikolonna on hankkinut rajumman kapineen, neu vostoliittolaisen T62hyökkäysvaunun. Toisaalta Ville huomauttaa, että BTR-50:ssä kuskilla on polvet vielä enemmän suussa istuimen sijoittelun takia. Se kulkee eri asentoihin haittalokeroiden läpi. Panssarikolonnan ajeluilla käy paljon vanhoja armeijan kuskeja verestämässä muistoja. Timo Taponen kävi valitsemassa sen Val koVenäjän armeijan varikolta panssari vaunujen pitkästä, pitkästä rivistä. Hiekkakuopan rataan kuuluu tasamaa-ajoa muutamine rinkeineen, mäkiosuus, jolla on pari tiukkaa kurvia, peruutusharjoitus ja ajo kameran kanssa kuskinpenkki lattiatasossa. Valmistautukaa! Panssarikolonna on keskittänyt tämän vuoden alusta ajotoimintaansa Riihimäelle
Vasemmalla Panssarikolonnan Pekka Halme. Myös BTR:n ohjaaminen kävi pitkällä ajolla työlääksi, kun telaa jarruttava metallipanta venyi lämmetessään. Verta, hikeä ja kyyneliä ajotehtäviin kaipaavan on kuitenkin syytä varrota tovi: Panssarikolonnan uusin kalustohankinta, neuvostoliittolainen T-62-hyökkäysvaunu rullaa pian mukaan asiakastoimintaan. Pekka on entinen raskaskoneasentaja ja rauhanturvaaja, joten mies tuntee niin panssarivaunun tekniikan kuin toimenkuvan. Saurer on kenelle tahansa elämysradalle halajavalle helppo ajokki. Ajoneuvon reilu viiden metrin pituus saattaisi tositilanteessa vaatia tovin totuttelua. Tässä ei tarvinnut huolehtia esivalmisteluista eikä ajotuntuman muutoksista, sai vain posottaa”, Ville kertoo. Ainoa opeteltava asia on, että peruutettaessa vaunu kääntyy toiseen suuntaan kuin mihin rattia käännetään. Peruuttaminen Saurerilla on helppoa sivupeilien ansiosta. Pekan ajo-opastus on miellyttävän kurinalaista. Myös karumpaan vaunuun tottunut testikuljettajamme pääsi Saurerilla tunnelmaan. Hieman vanhempi suurehko pakettiauto on tuskin helpompi peruutettava. Oikealla koeajajamme Ville Lehtisaari. PANSSARIKOLONNA järjestää panssarivaunuajoja ja muuta elämystoimintaa Kanta Hämeessä ja Uudellamaalla www.panssarikolonna.fi toimisto@panssarikolonna.fi 010 318 0350 2/2019 47. ”Jos tykkää möyriä sotakoneella pitkin mäkiä, Saurerissa on kaikki panssarivaunun hauskat puolet.” ajaa muovikeilojen väliin isojen sivupeilien mukaan. Sotakoneiden harrastajia Saurer kiinnostaa epäilemättä jo hieman erikoisen historiansa vuoksi. Vaikka se on 60-luvulla valmistettu, uudistetut hallintalaitteet tekevät siitä mukavamman ajaa kuin vaikkapa saman ajan telatraktori. Silloin ohjaussauvaa sai kiskoa hampaat irvessä. ”Jos tykkää möyriä sotakoneella mäkiä ylös ja alas, Saurerissa on kaikki panssarivaunun hauskat puolet. Koska Panssarikolonnan rataohjelma on hillitty ja määrätietoinen, voisi uskoa, että siitä suoriutuminen on melko kivutonta moottoriajoneuvoihin tottumattomallekin. Ei tullut yhtään ikävä BTR:n pohjakaasun säätämistä tai kaksoispoljentaa ja välikaasuja
Taipaleen tila oli Kaukon koti, ja mies tunnettiinkin Taipaleen seppänä. Seppä eläköityi 90-luvulla mutta ei tietenkään malttanut pysytellä poissa pajastaan tai muista hommista. Kesäaikaan sepäntoimeen kuului luonnollisesti enimmäkseen koneiden ja työkalujen korjaamista, ja samalla Kauko hoiti kotitilan töitä. Taipaleen tilalle rakennettiin pieni sepänpaja, johon Nieminen alkoi haalia isompia sepänkaluja ja rakentaa pienempiä itse. KIVEN JA LUMEN SEPPÄ Joutsan Mieskonmäessä 50-luvulta 90-luvulle työskennellyt kyläseppä Kauko Nieminen tunnettiin kyntöauroista ja lumilingoista. Nieminen teki käsityökalutkin kestämään, ja rakenne oli sen mukainen. Monien muiden seppien tapaan Kauko teki esimerkiksi pilkekoneita, seiväskairoja ja heinähäntiä sekä lukemattoman määrän pienempiä työaseita. Talviaika oli sen sijaan pyhitetty koneiden ja työkalujen rakentamiseen. Tähän keksintöön Kaukolla oli 60-luvulla patenttikin. Monet Niemisen takotöistä on tehty silmänkin iloksi. Työtä hän teki maaliviivalle asti. Vuonna 1926 syntynyt Nieminen aloitti sepäntyöt 50-luvulla seppäkoulun käytyään. K oko viime vuosisadan jälkipuoliskon Joutsan kunnan Mieskonmäen kylässä hoiti kyläsepän tointa Kauko Nieminen. Kaukon veljien mukaan niissä olikin vikana vain kolmipistekiinnityksen puuttuminen. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Kauko Nieminen Kauko Niemisen metallisorviin on kaiverrettu valmistusvuosi 1860. Niemisen keksinnöt olivat sen verran tehokkaita ja omaperäisiä, että hän oli tuttu monelle oman kylän ulkopuolellakin. Taipaleen sepän maisemiin ja töihin meidät tutustuttaa nyt Kaukon veljenpoika ja Taipaleen tilan nykyinen omistaja Jouni Nieminen sekä Kaukon kanssa paljon töitä tehnyt Tapio Kyröläinen. Kaukon vahvat lumilingot sopivat hyvin myös suojalumen linkoamiseen. Ne olivat raskastekoisia ja tarkoitettu rajuunkin käyttöön, mutta sopivan alennusvaihteen avulla pienempikin traktori pystyi niitä pyörittämään. Seppä-Kaukon kyntöaura puolestaan oli kivisen maan aura, jonka siipi nousi kiveen törmätessään mutta laskeutui välittömästi alas kiven jälkeen. Mutta kekseliäs seppä teki paljon muutakin. Erityisen tunnetuksi Nieminen tuli kahdesta keksinnöstään, lumilingosta ja kyntöaurasta. 48. Käyttöraudan lisäksi Nieminen teki myös koristeesineitä, esimerkiksi metallisia tauluja. Kauko Nieminen kuoli vuonna 2001 traktorin hyttiin käsi kahvalla
Kaikki kojeet ja rakennelmat on hankittu käytettynä, suurin osa 1950-luvulla. Ovia korotettiin, kun traktoreista tuli korkeampia. Kauko Nieminen 90-luvun puolivälissä tekemässä aivan viimeisiä lumilinkojaan. Sepän paja ei ollut suuri tuotantolaitos, mutta työtä siellä tehtiin paljon. 2/2019 49. Taipaleen sepänpajassa sähkömoottori pyöritti valta-akselia, josta voima kulki muun muassa pylväsporalle
Aisan alta kippaavien kärryjen toimintaperiaatetta ei moni ole ilman pitkää selitystä ymmärtänyt. David Brownin alennusvaihteissa oli Kaukon mielestä linkoihin ihanteellinen jako, joten niitä metsästettiin ympäri valtakuntaa. Sillä linkoaminen ei hytittömällä ollut mikään miellyttävä kokemus”, Tapio muistelee. Kaukon puunkuljetuskärryssä kulkee mukavasti puoli mottia metrihalkoja – tai vaikka auton renkaat. 50 TAIPALEEN SEPPÄ KAUKO NIEMINEN. Traktoreista oli tullut tehokkaampia, joten lumikoneesta saattoi nyt tehdä suoravetoisen. Sillä voi ajaa mullankin”, Tapio esittelee. Tapio Kyröläinen sarvissa. Vielä työuransa lopulla Kauko suunnitteli uuden lingon, jossa oli kahdet heilurisiivet. ”Yhden peruutettavan lingonkin Kauko teki, kun 50–60-luvun pienillä traktoreilla ei voinut ajaa etuperin pahimpiin hankiin. Joskus kun lumen alle on jäänyt kätköön aluspuita, linko on toiminut mainiosti klapikoneenakin. ”Kaukon ensimmäinen linko oli tehty Valmet 15:stä. Siinä oli hihnaveto ristiremmillä, että pyörimissuunnasta saatiin oikea”, Tapio Kyröläinen muistelee. Kun vetovarsia sitten nostetaan, kuormalavan alta rungosta nivelletty aisa nousee ylöspäin ja lava kippaa taaksepäin. Niemisen lumilinko tunnetuimmassa muodossaan. ”Kaukon mallin mukaan linkoja rakentavat eivät useimmiten viitsi tehdä taottuja teriä. Se on kolmeen suuntaan taitettu auton jousi. Myöhemmin Niemisen suunnitelemaa linkoa on kopioitu vaihtelevalla menestyksellä. Uudempi suoravetoinen lumilinkoversio. Niitä uuttera seppä rakenteli yleensä ainakin viisi talvessa. Joka sään linko K auko Niemisen suosituin tuote oli lumilinko, joka selvisi myös suojakelin lumesta tukkeutumatta. Kuvien lingot ovat Jouni Niemisellä edelleen käytössä. Vetovarret lasketaan aisan alapuolelle ja niihin kiinnitetään tanko
2/2019 51. Metalliset taulut on tehty polttoleikkaamalla ja niiden kehykset hitsaamalla. Tapio Kyröläinen ei pidä tätä sepän parhaana keksintönä. Sepän pajassa syntyi myös kestäviä kiukaita. Niin hiekka ei jäänyt uunin päälle. Järeä käsityökalu on yksi niistä, joista Kaukon veljien mielestä puuttui vain kolmipistekiinnitys. Jouni Nieminen esittelee setänsä Kaukon tekemää työvälinettä kylmäilmakuivurissa tiivistyneen viljan pöyhimistä varten. Ottaa jotenkin kainaloihin, Tapio moittii. Taipaleen seppä teki itselleen voimisteluvälineen, johon käytiin, kun selkää särki. Kauko Niemisen toinen tunnettu luomus on kivisen maan aura. Pyörätalikko oli Kaukon näppärä keksintö navettaan. Ne lämpiävät nopeasti, ja ilma pääsee niistä läpi. Jos aura osuu kiveen ja nousee ylös, se myös laskee heti kiven jälkeen alas. Tämänkin käsikalun työn tekee nykyään pieni vihreä kone. Tähän keksintöön Niemiselle myönnettiin 60-luvulla patentti. Myöhemmin automaattiaura söi keksinnöltä käyttäjiä. Pyörän avulla lannan sai vaivatta kuopaistua talikon kyytiin ja heitettyä pihalle. Kauko teki aina pyöreän uuninpesän, jos oli sopivaa putkea tarjolla. Niemisen taidetta ja taontatöitä
Siitä ja jo romutetuista aluksista löytyy muutamia valokuvia SA-kuva-arkistosta. Hiljattain kunnostetun aluksen ahtaita sisätiloja tutkiessa mielikuvitus alkaa maalailla kuvia ja tunnelmia Vesikon 40-luvun kovista palveluvuosista. Alus on ainoa säilynyt Suomen armejan sukellusvene. PINNAN ALLA Sukellusvene Vesikko on yksi Suomenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä. Teksti: Kari Mattila Kuvat: SA-Kuva 52
Pinnan alla kuljetaan sähkön voimalla. Kunnostustoimien jälkeen alus saatiin alkuperäistä vastaavaan kuntoon, ja se avattiin yleisölle 1973. Vetehis-luokan sukellusveneissä oli kaksi 300 hevosvoiman Brown Boveri -sähkömoottoria. Saukko-pienoissukellusveneen sähkömoottori tuotti 120 hevosvoimaa. Wiro Kuvia Vesikon sisätiloista. Molempien kohtaloksi koitui romutus. Kuvat: Eino Itänen 53. Kuvat: Pauli J. Akkuja on paljon, eikä sota-ajan tekniikka ollut siltä osin huoltovapaata. Saukko valmistui Hietalahden telakalta 1930 ja Vesihiisi Turun Crichton-Vulcan Oy:n telakalta 20-luvun loppupuoliskolla. Upeaan otokseen Suomenlinnan telakalta on saatu mahtumaan sukellusveneet Vesihiisi ja Saukko. Pienemmässä Vesikossa oli kaksi Siemensin valmistamaa 180-hevosvoimaista konetta. Sodan jälkeen osa laitteistoista otettiin muuhun käyttöön, ja alus kohtasi jopa ilkivaltaa
Wiro Sukellusveneen korjausja huoltotoimia suoritetaan aluksen ollessa Suomenlinnassa. Kuva: Eino Itänen 54 PINNAN ALLA. Kuva: Pauli J. Wiro Syvyysmittari osoittaa aluksen olevan 12 metriä pinnan alla. Suomenlinnan telakalla lastataan sukellusveneen kyytiin uusia laitteita. Kuva: Pauli J
Kirkkomaan tukikohdassa otetussa valokuvassa Sisu on taitavasti naamioituna. Jäänmurtaja Sisu rakennettiin kaksoiskäyttöalukseksi. Wiro 2/2019 55. Monimutkainen värkki vaatii huomiota pysyäkseen toimintakunnossa. Wiro Sukellusvenettä navigoidaan hyrräkompassin avulla. Kuva: Pauli J. Kesäaikana Sisun tehtävänä oli palvella sukellusvenelaivaston emälaivana. Kuva: Eino Itänen Torpedojen lastaus käynnissä luovutetun Karjalan rannalla Seivästön suunnalla. Talvisin se piti laivareittejä auki. Kuva: Pauli J
Esillä on tuhansia esineitä, joista tuoreimmat edustavat nykyaikaa ja vanhimmat ovat satojen vuosien takaa. Sokkeloiset käytävät vievät katsojan läpi kaivostoiminnan kehityksen hakku ja lapio -tasolta moderniin konetoimintaan. Luolaston läpäistyään yleisöllä on mahdollisuus testailla räjäytyspanosten ohjausyksikköä ja konesimulaattoria. 56. Tekniikan museo sijaitsee kivenheiton päässä keskustasta, joten siellä ehtii hyvin vierailla päiväristeilynkin lomassa. Tekniikkaa ja nostalgiaa Tukholmasta löytyy museo, jossa riittää nähtävää tekniikasta ja sen kehityksestä kiinnostuneelle. Teknisen museon viereen on pystytetty poliisimuseo sekä kansallisurheilumuseo, ja lähistöltä löytyy myös merihistoriallinen museo. Ainoastaan pöly ja melu puuttuvat. Koneista ja tekniikasta kiinnostuneelle Tekniikan museo on suositeltava matkakohde. Kävijä pääsee hyvin jyvälle työn vaativuudesta. Osaa näistä havaintokappaleista pääsee testaamaan omin käsin. Koneiden ja työkalujen ohella kiinnostavaa antia on osasto, jossa on nähtävillä vanhan mekaniikan käsikirjan esimerkkilaitteet puusta tehtyinä mallikappaleina. T ukholman Gärdetin kaupunginosa muodostettiin vuonna 1926, kaksi vuotta Tekniikan museon perustamisen jälkeen. Gärdetin alueen näkyvin maamerkki on valtava Kaknäsin tv-torni, joka on nykyään ikävä kyllä suljettu yleisöltä. Perheen pienemmille on järjestetty oma osio kaivospelin pelaamiselle. Välillä pysähdytään ihmettelemään vanhoja työkaluja ja -menetelmiä. Seuraavan vuosikymmenen aikana alueelle rakennettiin Ragnar Hjorthin suunnittelema museorakennus, joka sai Teknoramaksi kutsutun lisäsiiven 1960-luvulla. Kellarikerroksiin toteutettu kaivostunnelisto on jo itsessään kokemisen arvoinen. Kellarikerroksissa kuljetaan hämmästyttävän aidon tuntuisessa kaivostunnelissa. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Tunnelissa on yhtä hämärää kuin oikeassa kaivoksessa aikoinaan. Sen laajoista halleista löytyy kaikkea maamoottorista satelliittiin
Dion Bouton -moottoripyörä 1800-luvun viimeiseltä vuodelta. Tämä yksilö on koottu osista jotka Lars Höckenström osti Vulcanin lopetettua tuotannon vuonna 1904. Tämä hypnoottisen kaunis tekninen taideteos on höyryvoimalla toimiva tulipalonsammutin. Ruotsalainen Vulcan valmisti näitä Daimlerin lisenssillä. Tästä vaunusta piti tulla Ruotsin ensimmäinen sarjatuotantoauto. Höyrystä on moneksi. Henry Fordin ideoihin pääsee tutustumaan lähietäisyydeltä. Nelitahtimoottori 1800-luvulta. Museosta löytyy sekä kokonainen T-Ford että sellaisen halkileikattu voimanlähde. Kone on rakennettu vuonna 1878. 57. Georges Bouton ja Charles Trépardoux kehittelivät yhdessä höyrykäyttöisiä pyöriä ennen kolmipyöräisen takamoottorimallin valmistusta. Tarina ei suinkaan siihen päättynyt, sillä projektin kanssa häärineet Surahammars Bruk ja Vabis löivät vuonna 1911 hynttyyt yhteen Scanian kanssa. Vuosien 1897–1902 aikana kehitelty auto jäi teknisten ongelmien myötä vähän ajetuksi prototyypiksi
Kolmipyöräinen Léon Bollée vuosimallia 1897. Joidenkin kohdalla pysähtyy toviksi miettimään, millaisia mekaanikontaitoja tarvittaisiin, jos koneet pitäisi pistää tulille ja tuotanto pyöräyttää käyntiin. Kuljettajan paikka on auton keskellä, ja matkustajille on varattu varsin suojaton paikka etuosasta. Yllä on ruoan lämmitykseen nikkaroituja laitteita, ja oikeanpuoleisessa kuvassa poseeraa sapuskan viilentämiseen suunniteltu aparaatti. Malli oli sarjatuotannossa, ja valmistusmäärä liikkui tiettävästi sadoissa kappaleissa. Scanian kuorma-autonmoottori avaa ikkunan nykyaikaisiin tekniikan ratkaisuihin. Vanhat tekniset laitteet ovat kiehtovia. Ruotsin lentokonetehtaan Saabhenkilöautolla on etuoikeutettu paikka päähallissa. Valmistajan sen aikainen varsinainen toimiala näkyy auton sulavana muotoiluna. Moottoreiden kehitystä esitellään yli sadan vuoden ajanjaksolta kootuin esimerkein. Kodintekniikkakin on tekniikkaa. 58 TEKNIIKAN MUSEO. Auto saikin lempinimen anopintappaja
Lähes jokaiseen halliin on järjestetty jotakin, johon voi osallistua. 2/2019 59. Vanha projektori muistutti elokuvan kultaajasta. Halleja kiertäessä katse kannattaa välillä nostaa kohti kattoa. Sinne on ripustettu monenmoista lentopeliä aina neuvostoaikaisesta satelliitista lähtien. Kuvan kaivospelin lisäksi löytyy kokonainen halli lasten leikeille, toinen osasto peleille sekä monenlaisia vimpaimia, joiden kokeilu on sallittua. Niin se kehitys kehittyy. Toisaalla pääsi luomaan itsestään hahmon tietokone-animaatioon. Ehkä sellainen ilahduttaa kävijöitä ensi kerralla. Höyryvoiman merkitystä tuodaan esiin teollisuudessa käytettyjen valtavien voimayksiköiden avulla. Kivoja ja muistoja herättäviä pakkauksia, mutta Trip-mehupurkin keltaista pyramidimallista versiota jäi kaipaamaan
Jos koko kokoelma olisi tungettu samaan näyttelyyn, voisi tulla traktoriähky. Teksti ja kuvat: Aulis Lassila Tanskan traktorimuseo 60. Vuonna 2002 tiilirakennuksen kupeeseen valmistui EU:n tuella lisärakennus, jossa on hyvin varustettu verstas. Vanhin traktori on International Mogul vuodelta 1916. Rakennuttaja oli Tanskan viljelijäyhdistysten siemenhuolto eli Danske Landboforeningers Frøforsyning, joka toimii alalla edelleen. DLF Seedsin tuottamia siemeniä käytetään myös suomalaisilla maatiloilla. K aikkiaan Tanskan traktorimuseon kokoelmiin kuuluu noin 230 traktoria ja 45 traktorimerkkiä. Rivistöstä löytyy myös paikallisen Valtra-kauppiaan lahjoittama Valmet 20. Vanha maataloutta palvellut teollisuuskiinteistö oli saanut arvoisensa käyttötarkoituksen rappeutumisen sijaan. Jyhkeän tiilirakennuksen historia on mielenkiintoinen. Vuonna 2018 teemana oli Munktell ja Volvo. Museon toiminnasta vastaa yhdistys, jonka kannatusjäseneksi pääsee 200 kruunulla. Näytteillä olevat traktorit vaihtuvat vuosittain. Museon traktorit ja moottorit on valikoitu hyvällä maulla ja asiantuntemuksella. Moottorit löytyvät kellarin hallista. Se muurattiin vuosina 1917–1918 kylvösiemenen puhdistusta ja pakkaamista varten. Myös International, Massey-Harris ja Massey Ferguson sekä luonnollisesti tanskalainen Bukh ovat hyvin edustettuina. Ajoramppeja ei ole, vaan traktorit on siirretty ylempiin kerroksiin vankalla hissillä. Oven takana odottaa satakunta vanhaa traktoria ja toinen mokoma maaja paikallismoottoreita, vanhimmat 1800-luvulta. Lisäksi museossa on laaja traktorialan kirjasto, jossa on runsaasti korjausoppaita ja varaosakirjoja. Falsterin saarella sijaitseva Tanskan traktorimuseo on siis käynnin väärti, varsinkin jos matka vie E47valtatietä Rødby–Puttgarden-lautalle. Traktoreille on varattu kolme kerrosta. TUNNELMALLINEN TRAKTORIMAKASIINI Tanskan traktorimuseon vierailijan mieli herkistyy jo pihalla. Tänä vuonna juhlitaan yli satavuotiasta Fordia. Komean, satavuotiaan teollisuusrakennuksen edustalla vahtii Mörkö-Majuri. Innokkaimmat vanhan raudan ystävät jatkavat saarikierrosta Gedser Remise -rautatiemuseoon ja Tanskan moottoripyörämuseoon. Museo aloitti toimintansa tyhjillään olleessa rakennuksessa vuonna 1986
61. Henry Ford nuoremman valtakaudella vuonna 1947 yhteistyö päättyi lihaviin patenttiriitoihin, ja Ferguson aloitti 9N:n pohjalta kehitetyn Ferguson TE20:n menestyksekkään tuotannon. 48 hevosella pärjäsi hyvin tehovertailussa kalliimpien jenkkitraktoreiden kanssa. Volvo FA -kuorma-auton kuutoskonetta oli typistetty kahdella sylinterillä. Vuoteen 1939 mennessä valmistettiin 1350 Type A:ta. Tosin pienessä punaisessa kyltissä Ford-logon alla lukee Ferguson System. Sisarmalli on punainen Volvo T15 Krabat. Sen 1414 cm3:n Volvo B14 C-moottoria valmistettiin vain vuoden. Vuonna 1936 esitelty malli oli ensimmäinen sarjavalmisteinen traktori, joka oli varustettu Harry Fergusonin kehittämällä Ferguson-Systemillä eli hydraulitoimisella kolmipistenostolaitteella ja automaattisella työsyvyyden säädöllä. Volvon ja sen omistaman Bolinder-Munktellin traktorimallisto täydentyi 1956 kevyellä bensiinikäyttöisellä Bolinder-Munktell T15 Terrierillä. Uuden ja isomman, Amazonista tutun B 16 -moottorin myötä malliksi tuli T425. Ferguson unohtui usein nimestä pois. Volvo T42 on ensimmäisen Volvo-traktorin T41:n kehitysversio. Kättä päälle -sopimuksen seurauksena vuonna 1939 syntyi amerikkalainen Ford-Ferguson 9N. 4,48 litran kansiventtiilikoneessa on vaihdettavat märät sylinteriputket ja nestejäähdytys. Vaihteita löytyy kolme eteen ja pakki. Ferguson Type A eli Ferguson-Brown on maalattu kultavärillä ja nostettu jalustalle eikä syyttä. 500:ssa ensimmäisessä A-tyypissä hyrisi Coventry Climax E -moottori ja lopuissa oli DB:n 2010 kuutiosentin kone. Rinnakkaismallissa T43:ssa sama lohko oli muutettu Hesselman-moottoriksi. Uutuuden valmistuksesta vastasi vastaperustettu David Brown Tractors -yhtiö. Terrier on sukkela: neljäs vaihde kiidättää konetta 29 kilometrin tuntinopeuteen. Volvo T42/43 oli aikansa suurtehotraktori Pohjolassa. Käyttövoima oli muuttunut puukaasusta petroliin. Harry Ferguson sai Henry Ford vanhemman vakuuttuneeksi kehittämänsä Ferguson-järjestelmän erinomaisuudesta. Moottoriksi sovitettiin sivuventtiilisen Mercury-V8:n toinen poski
A122 jalostui Porsche Standardiksi. Massey-Harris 44K vuodelta 1950 on sodan jälkeen esitellyn malliston syömähampaan 38-hevosvoimainen petroliversio. Valmistus Iso-Britanniassa mallinimellä 744 aloitettiin jo 1948. Ilmarenkaat löivät muutamassa vuodessa itsensä läpi amerikkalaistraktoreissa. Brittimalleissa Massey-Harriksen valmistamat nelosmoottorit korvattiin Perkinsin kuutosdieselillä. 62 TANSKAN TRAKTORIMUSEO. Portaaliakseli nostaa maavaran yli puoleen metriin. Lisävarusteeksi saattoi rastittaa Depth-o-Matic -nostolaitteen. PH-mallissa (P=portal, H=höhe) Mersun moottori on korvattu 22 hevosvoimaisella Güldnerin pyörrekammiodieselillä. Myös Allis-Chalmers U:lla on läänitys traktorihistoriassa. Tasauspyörästön lukko, kytkimestä riippumaton voiman ulosotto edessä ja ajovoimanotto nostivat A122:n varustelutasoa. Fahr 22 PH vuodelta 1953 soveltuu korkean maavaransa ansiosta harausja multaushommiin. MH:n oma versio Ferguson Systemistä ei istunut traktorin geometriaan. Vuonna 1956 Allgaierit maalattiin punaisiksi Porscheiksi. Uutuutta markkinoitiin järjestämällä Allis-Chalmers U:lla nopeuskoe Utahin suola-aavikolla. Kaksisylinterinen Allgaier A122 oli siten helppo ottaa tuotantoon vuonna 1953, vaikka mallistossa oli toinenkin 22 hevosvoimainen malli AP22. Se oli tuotannossa 23 vuotta aina 1953 saakka. Vuonna 1952 Allgaier esitteli ensimmäiset mallit Ferdinand Porschen suunnittelemasta A100-sarjasta, jossa 1-, 2-, 3ja 4-sylinteriset moottorit olivat rakenteellisesti identtisiä. MH 44:n suosioon myös vanhalla mantereella uskottiin. Tarjolla oli pohjoisamerikkalaiseen tyyliin myös bensiini-, dieselja nestekaasumoottorit. Sodan aikana alkanut Fahrin traktorituotanto pääsi 50-luvun alussa vauhtiin. Kilpaautoilijan ohjastamana Firestone-kumirenkainen traktori saavutti 109,2 kilometrin tuntinopeuden. Voith-turbiinikytkimen, kuudennen ryömintävaihteen ja hydraulisen nostolaitteen sai lisävarusteena. Vuonna 1932 Allis-Chalmers tarjosi U -malliin ensimmäisenä traktorinvalmistajana maailmassa ilmakumirenkaat lisävarusteena. Standardimallin 16 km/h oli sekin merkittävä parannus piikkipyöräkaluston vauhtiin. Myös itse traktoriin mielistyttiin
Tuotanto laajeni 30-luvulla puutarhaja maataloustyökoneisiin. 45 hv:n etukammiodiesel oli varustettu Pohjolan oloihin Thermo-Startilla. Mogul ja sen isoveli Titan 10-20 olivat ketteriä ja yksinkertaisia. Varmatoiminen Mogul pyöritti pohjoissjällantilaisella tilalla myllyä ja puimakonetta. Seuraavana vuonna kaksisylinterinen DZ-30 sai rinnalleen kolmikippoisen DZ-45:n. ”Traktori soveltuu kyntöön ja maanmuokkaukseen kuten myös paikallismoottoriksi. Huonoon kuntoon päässyt kone oli ollut päällemaalattuna näytteillä paikallisessa Valtra-liikkeessä, josta se lahjoitettiin museolle. Täysin entisöity moottori palveli uransa keskisjällantilaisella sahalla. Motorisoituja vempeleitä kehitettiin mitä erikoisimpiin työtehtäviin, kuten kolmipyöräiseen Bertolini 124D -puutarhatrakoriin liitetty 210-rakuunankorjuukone. 2/2019 63. Traktorit tulivat mukaan tuotanto-ohjelmaan 1911. Ugo Bertolini aloitti sata vuotta sitten Reggio Emiliassa pumppujen valmistuksen. Se on käyttökelpoinen myös itsesitojan voimanlähteenä.” Poikittain sijoitettu neloskone kehittää vetokartulle 14 ja siivapyörälle 28 hevosvoimaa. Ne löivät laudalta viisi kertaa painavammat traktorimonsterit ja viitoittivat IHC:n tietä kohti modernia traktoria. Tanskalaisen moottorivalmistaja Bukh oli aloittanut traktoreiden takomisen 1956. Yksi museon yli 100 moottorin kokoelman vanhimmista koneista on neljän hevosvoiman International Famous 1900-luvun alusta. Planeettavaihteisto tarjoaa yhden välityksen eteen ja yhden taaksepäin. Allwork 1428 sai nimelleen katetta Tanskan valtion traktorikoetuksessa 1919. Museon vanhin traktori on International Harvesterin valmistama Mogul 8-16 vuodelta 1916. 9+2-lovinen vaihteisto tarjosi nopeuksia ryöminnästä 29 kilometrin tuntihaipakkaan. Kuljettajan vieressä pauhaa yksisiylinterinen Lombardini-diesel. Uutuutta mainostettiin ”suurten tilojen voimakoneeksi, joka kestää pitkää raskasta käyttöä”. Nestorin työhistoria päättyy vuoteen 1959. Oletettavasti laitteella saattoi niittää ja niputtaa myös muita yrttejä. Yhdestä makaavasta sylinteristä irtoaa 16 hevosvoimaa hihnapyörästä mitattuna. Amerikkalaisen Electric Wheel Companyn leipälaji oli maatalouskoneiden pyörien valmistus
Farmall Model C korvasi Model B:n vuonna 1948. la–ma 10–16, 1.7.–31.8. Ilmeisesti moni hevonen joutui työttömäksi, koska seitsemässä vuodessa myytiin 178 171 Farmall C:tä ja tehokkaampaa Super C -mallia. Bukhin ja muiden tanskalaisten traktorija moottorivalmistajien tuotantoa esitellään museossa laajasti. Massey Ferguson 135 alkaa olla jo valmis. ja 1.9.–30.9. DANMARKS TRAKTORMUSEUM • Nørregade 17 B 4863 Eskilstrup • kontor@traktormuseum.dk • www.traktormuseum.dk • avoinna 17.5.–30.6. Massey-Harris Pony ja Volvo BM 320 Buster vaativat vielä työtunteja. ma–su 10–16 64 TANSKAN TRAKTORIMUSEO. Nelipyttyisestä kahden litran bensakoneesta oli kierroslukua nostamalla saatu tiristettyä pari lisähevosta. Museoyhdistyksen aktiivijäsenet entisöivät kokoelman koneita vuonna 2002 valmistuneessa verstaassa. 20 hevosvoiman Farmall C:tä markkinoitiin pienten tilojen ensimmäiseksi traktoriksi. Portaaliakselin tilalla oli suora taka-akseli, ja raideväliä pystyi säätämään
Käytä suojakäsineitä ja puhdista epäilyksenalainen kohde Crick 110 tuotteella. Suihkuta kerros Crick 120 tunkeumanestettä ja anna sen tunkeutua 10 minuuttia. Supermarket.. 3. 14 90 Legendaarinen Vanhat Koneet lippalakki Deeren Deeren. 4. Hanki seuraavat riittoisat tuotteet Crick 110, Crick 120 ja Crick 130 omalta CRC kauppiaaltanne. CRC Crick kolmen tuotteen perhe on edullinen ja helppo tapa selvittää piilevät viat ja vaaralliset hitsaussaumat. Suihkuta kehite Crick 130 ja odota 10 minuuttia. 040 590 2651 Antiikkia 1800-luvulta alkaen Myynti-Osto-Arviot Voiko sika säkissä olla rikki. Pyyhi kaikki näkyvä tunkeumaneste Crick 110:llä kostutetulla liinalla. 2. 019 32 921 • www.crcind.com Tiesitkö, että voit muutamalla suihkauksella selvittää, onko kansi tai lohko haljennut ja mistä vuoto johtuu. Auki joka päivä klo 9–18 Kankaantie 17 Kurikka P. Kuorma-autot ja varaosat yli 65 vuoden kokemuksella PURKUOSAT KUORMA-AUTOIHIN • Moottorit • Vaihdelaatikot • Akselistot • Korin osat • Renkaat ja vanteet OSTAMME KUORMA-AUTOJA, TARJOA! • (06) 456 8800 • kah@kah-trucks.fi Uusi raskaan kaluston verkkokauppa on avattu! WWW.KAH-PARTS.FI www.faaraonantiikki.. 1. 5. Punainen väri paljastaa vikapaikat paljaalla silmällä havaittaviksi. – sen kertoo CRC Crick’i CRC Industries Finland Oy • Puh
66. Museon laaja esinekokoelma havainnollistaa maatalouden koneellistumisesta 1900-luvun alusta aina 80-luvulle saakka. ELÄKEVIRKA Finbygrändin Maatalousmuseota Raaseporissa luotsaava Filip Karlsson ryhtyi maanviljelijän ammatista eläköidyttyään itse kokoamansa museon täysipäiväiseksi kokoelmapäälliköksi
Maestrolle itselleen käy kumpi tahansa. Vuonna 2008 hän vuokrasi naapuriltaan tyhjän emakkosikalan, johon koottiin ensimmäinen pienimuotoinen näyttely maatalouden koneellistumisesta. Leikkuupuimureista minulla on henkilökohtaista käyttökokemusta vain yhdestä yksilöstä, mutta sen minä sitten tunnenkin paremmin kuin oman vaimoni. Samalla Filipistä tuli kokoaikainen museomestari tai kokoelmapäällikkö, ihan mitä nimitystä hänestä nyt halutaankaan käyttää. Seuraavan sukupolvenvaihdoksen aika koitti vuonna 2015, jolloin tilan vetovastuu siirtyi Filipin pojalle. ”Näyttelyä pidettiin kolmen vuoden ajan. Vaikka kokoelman vanhimmat laitteet ovat ajalta ennen hänen aikaansa, kertoo mies osaavansa tarpeen tullen käyttää niistä lähes kaikkia. 2/2019 67. Sillä minä olen puinut koko sen ajan, kun olen puintityötä tehnyt”, mies jatkaa. Yksi kookkaimmista ei-liikkuvista on vasemmanpuoleisessa kuvassa seisova Näppärä-merkkinen viljankuivaaja. Tuolloin meillä oli aktiivisessa käytössä muun muassa auroja, äkeitä ja kylvökoneita”, Filip kertaa. Ulkotiloissa järjestettiin tuolloin traktorinostalgiapäiviä, joissa oli parhaimmillaan 120 vanhaa traktoria samaan aikaan samassa paikassa. Kiinnostus aiheeseen on kuitenkin verenperintöä, sillä jo hänen isänsä viljeli maata samalla tilalla. Kokoelman synty Kun Filip alkoi pelastaa vanhaa tavaraa, kävivät omat varastotilat lopulta pieniksi. Se on ’66-vuosimallinen Claas Matador Gigant, joka on niin ikään edelleen tallessa ja ihan käyttökuntoinen. 1980-luvun alkupuolella Filip vuokrasi isältään puolet pelloista ja vuonna 1986 tehtiin varsinainen sukupolvenvaihdos. Teksti ja kuvat: Kimmo Janhunen Finnbygrändin museolta löytyy maatalouskoneita laidasta laitaan. Kyllä silloin tuli paljon tavaraa heitettyä poiskin, mutta yritin pelastaa sieltä aina jotain”, Filip vastaa kysymykseen, kuinka hänen keräilyharrastuksensa on alkanut. ”Power Major oli ensimmäinen traktori jolla olen itse ajanut, ja se on minulla edelleen. ”Karjan myimme pois 60-luvun alussa, joten se puoli jäi minulle hieman vieraammaksi. ”S e on paha kysymys, mistä tämä kaikki on saanut alkunsa, mutta jossain vaiheessa muistan vain ryhtyneeni laittamaan kotitilallani erilaisia tavaroita talteen. Puimureista kenties merkittävin on vuodelta 1954 peräisin oleva Bolinder Munktell, jota pidetään Suomen ensimmäisenä itsekulkevana säiliöleikkuupuimurina. 60-luvun loppupuolella aloitimme juurikkaiden viljelyn, mikä toi taas mukanaan omat juttunsa. Se ostettiin uutena meidän tilalle 1950–60-lukujen vaihteessa. Toisesta näyttelyhallista löytyy hänen isänsä uutena 60-luvun alussa ostama neljä metriä leveä kylvökone, joka herättää kokonsa puolesta kävijöissä ansaittua huomiota
Musoella on laajalti myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, korjausoppaita ja esitteitä. Näyttelyt niissä avattiin vuonna 2013. Traktoririvistön takana on seinällinen polttoainerekvisiittaa. ”Ei sen puoleen, kyllä täältä silti löytyy paljonkin tavaroita, jotka eivät ole suurimmalle osalle kävijöistä entuudestaan tuttuja. Paikallista tavaraa Kun Filip alkoi itse etsiä tavaraa aktiivisemmin, osoittautuivat paikallislehdet Västra Nyland ja Landsbygdens Folk hyviksi kanaviksi. Sain esimerkiksi yhden leikkuupuimurin sillä tavalla. Se on itsellenikin vieraampi laite”, museomestari myöntää. ”Soitan sinne silloin tällöin vieläkin, ihan vain siksi, että ihmiset muistavat museon olemassaolon. Lisäksi mies kiertelee vaimonsa kanssa kirpputoreja säännöllisen epäsäännöllisesti. Ehkä nuo maatalouspuolen koneet edustavat heille jollain tavalla liian raskasta kulttuuria”, Filip arvelee. Nämä paikalliset mediat ovat hyviä ja edullisia kanavia ilmoitella”, Filip kiittelee. Tämä on seikka, josta Filip haluaa pitää kiinni. Lehti-ilmoitusten perusteella ihmiset soittivat ja tarjosivat heille tarpeettomiksi jääneitä tavaroita, mikä muodosti kokoelmalle varsin paikallisen pohjan. Siellä käyneet ihmiset alkoivat jutella yksi toisensa jälkeen, että hänellä olisi sitä ja tätä, mikä kävisi museoon. Lahjoittaja kuitenkin vaati, että rakennan ensin tilan, jossa sille on katto päälle”, Filip muistelee, kuinka tavara alkoi löytää hänen luokseen. Lopulta päätettiin rakentaa nykyiset kaksi hallia, jotka valmistuivat vuosina 2010 ja 2011. Lehti-ilmoitusten perusteella ihmiset soittivat ja tarjosivat heille tarpeettomiksi jääneitä tavaroita, mikä muodosti kokoelmalle varsin paikallisen pohjan. Ulkomailta löytyisi hienoa tavaraa, mutta mies haluaa, että hänen kokoamansa tavarat herättävät vieraissa henkilökohtaisia tunteita. ”Paalupaikalla” olevalla sinisellä Fiskarsin auralla on voitettu kyntämisen maailmanmestaruus vuonna 1974 Helsingin Viikissä. Vuonna 2015 pääsääntöisesti maatalouskoneista koostunut kokoelma sai jatkeekseen lämpimään tilaan kootun kotitalousosaston. ”Kirpputoreilla on kiva käydä, kun ikinä ei tiedä etukäteen, mitä tulee ostettua. Filip esittelemässä kyntöaurojen rivistöä. Yksi sellainen on esimerkiksi olkien lipeöintikone, jota on käytetty rehun valmistuksessa. Kun kokoelma kasvoi kasvamistaan, täytyi ryhtyä miettimään myös tilojen laajennusta. Se on ihan eri asia, kuin lähteä vaikka ruokakauppaan. Kenties juuri se on hänen museonsa vahvuus. ”Sen päätin laittaa huomattuani, ettei naisväki tahtonut viihtyä paikassa yhtä hyvin kuin miehet. Lisäksi Filip on jättänyt ilmoituksia myös paikallisradioon. 68 Seppiä ja mestareita Filip Karlsson. Silloin on monesti ostoslista valmiina ja tietää jo lähtiessä, mitä tuo mukanaan kotiin”, Filip kiteyttää kirppareiden viehätyksen. Tiedusteluun siitä, onko hänen vaimonsa yhtä innokas keräilijäluonne, hän tokaisee seuraavasti: ”Kyllähän sinä tiedät, että kaiken takana on mies!” Kun koneet ja laitteet on hankittu kotimaasta ja vieläpä enimmäkseen museon lähialueilta, herättävät ne kävijöissä monesti muisteloita siitä, kuinka heillä on saattanut olla nuoruudessaan käytössä samanlaisia
Tavaraa on niin paljon, ettei Filip ole koskaan tullut ynnäilleeksi tai edes arvioineeksi niiden yhteistä lukumäärää, mutta isompien koneiden suhteen mies on vielä pysynyt laskuissa. Moni ei ole tullut säilyttäneeksi vaikkapa vanhoja rehusäkkejä, maalipurkkeja, paristoja tai margariinirasioita. ”Eräskin mies alkoi kerran jutella ja ihmetellä täällä käydessään kahvikupin äärellä, että kuinka minulla ei ole yhtään maamoottoria. Arkipäiväisyyden kääntöpuoli on se, että kyseinen tavara on lähes poikkeuksetta heitetty aikanaan roskiin. Ne olivat vain jääneet häneltä huomaamatta, vaikkeivät ne ihan pieniä ole.” Pienempien näyttelyesineiden kohdalla on huomattavaa se, että tavara saattaa olla hyvinkin tavallista. Tämän Fiskars Agropal -paluuauran Filip on saanut uutena ja käyttämättömänä. Vastasin hänelle, että on niitä tuolla ylhäällä itse asiassa parikin kappaletta. Jotta kaiken ehtii kierrellä rauhassa, saa aikaa varata pari–kolme tuntia. Yhdellä kierroksella kaiken saattaa nähdä, mutta moni asia voi jäädä tiedostamatta. Traktoreita on 25 kappaletta ja leikkuupuimureita 14 kappaletta. Näyttelytilaa on kaikkiaan noin 1500 neliötä. Kiehtovan tavallista Ensikertalaiselle Finbygrändin Maatalousmuseon kokoelman laajuus saattaa tulla yllätyksenä. 2/2019 69. Tällaisten tavaroiden jälleennäkeminen vuosikymmenten jälkeen luo ilahduttavia tunteita. Kyseinen malli ei osoittautunut menestykseksi ja seisoi jälleenmyyjän riesana aikansa löydettyään loppusijoituspaikkansa museon kokoelmasta
Täydellisen epätäydellinen Kun museo on nyt ollut auki kuuden vuoden ajan, Filip on alkanut suunnitella kokoelman uudelleenjärjestelyä. Muuten sitä ei ehkä jaksa tulla katsomaan uudelleen, kun sen on jo kerran nähnyt. ”Kun järjestyksen laittaa uusiksi ja samalla lisää sekaan hieman jotain uutta tavaraa, niin paikka näyttää taas kävijän silmin uudenlaiselta. ”Ainoa kuorma-autolla tuotu laite on Sipoosta saakka hankittu pikku-Claas. Filip kertoo tiedostaneensa sen, ettei täydellisyyttä voi nykyisellä laajuudella saavuttaa koskaan, eikä edes tarvitse. Sinne oli liian pitkä matka lähteä traktorin kanssa. Kaikki ovat kuitenkin tulleet ajokuntoisina, suoraan pelloilta, jolloin ne ovat esillä myös autenttisessa kunnossa. Pienempien tavaroiden kuljetuksessa miehen ’84 Nissan Cabstar -kuormuri on ollut suurena apuna, ja välillä vähän kovillakin. ”Monet kävijät ovat kertoneet pitävänsä niistä juuri sellaisina”, mies perustelee. Enää tätä ongelmaa ei ole. Vastaavasti kokoelmassa voi nähdä sellaisia tavaroita, joihin ei ole aiemmin kiinnittänyt huomiota lainkaan”, mies järkeilee. Filip kertoo tiedostaneensa sen, ettei täydellisyyttä voi nykyisellä laajuudella saavuttaa koskaan, eikä edes tarvitse. Välillä koneita pyritään käynnistelemään ja pyörittämään, jotta ne säilyvät toimintakuntoisina. Lopulta se vedettiin Raaseporiin traktorin perässä omavalmisteisen aisan avulla perä edellä siten, että puimurin takapyörät olivat ilmassa”, Filip nauraa. Lämpimään tilaan koottu kotitaloustavaroiden puoli syntyi, kun Filip huomasi, etteivät naiset viihdy museolla yhtä hyvin kuin miehet. Separaattori löytyi taannoin jokaisesta vähänkin suuremmasta maatalosta. Filip ei ole itse niitä juurikaan entisöinyt, vaan keskittynyt lähinnä keräilyyn ja taltiointiin. Salon toiselta puolelta saakka olemme kuitenkin käyneet hakemassa puimurin traktorilla”, mies valottaa kookkaan tavaran keräilyyn liittyviä käytännön seikkoja. 70 Seppiä ja mestareita Filip Karlsson. ”Sen hankkimiseen liittyy hauska tarina, sillä isokokoisen puimurin rahtaaminen tänne museolle ei ollut ihan yksinkertainen juttu. Jo aiemmin olemassa olleet tavaratkin voi nähdä aivan uudessa valossa, kun ne on sijoiteltu eri tavalla. Täydellisyydentavoittelun taakkaa mies ei kuitenkaan harteillaan kanna. Traktorit ovat tulleet pääsääntöisesti siinä kunnossa, jossa ne ovat esillä. Suurikokoisempaa esineistöä on kuskattu traktorin perään kiinnitetyllä vaihtolavalla sekä kolmiakselisella peräkärryllä. ”Minulle itselleni ne kaikki ovat yhtä arvokkaita!” Nostamatta mitään sen kummemmin jalustalle, mainittakoon, että maatalouskoneiden joukossa voi ihailla esimerkiksi Fiskarsin kyntöauraa, jolla voitettiin kyntämisen maailmanmestaruus vuonna 1974 Helsingin Viikissä sekä Suomen luultavasti ensimmäistä itsekulkevaa säiliöleikkuupuimuria, Bolinder Munktellia vuodelta 1954. Filipillä niitä on hyvä kokoelma. Kaikki yhtä arvokkaita Filip ei nosta mitään konettaan tai esinettään toisten yläpuolelle, vaikka jotkut niistä arvatenkin ovat harvinaisempia tai jollain tavalla merkityksellisempiä kuin toiset. Yksi löytyy jopa avaamattomana paketissaan
2/2019 71. Hän ei kuitenkaan tuputa omia tarinoitaan, sillä hän on huomannut, että suomalaiset haluavat monesti kierrellä ja katsella esineistöä keskenään ja vaihdella niistä omia muistojaan. ”Monesti käy niin, että miehet menevät konepuolelle ja naiset kotitalouspuolelle. Maatalouskoneiden lomasta löytyy myös 1930-luvun paja työkaluineen. Kun paikalla käy ryhmiä, joskus parikin bussilastillista kerrallaan, on Filip paikalla ja esittelee kokoelmaansa tarvittaessa. Sieltä Filip on tehnyt löytöjä lähtemättä itse minnekään. Näin voi kehitellä erilaista ohjelmaa lyhyelläkin varoitusajalla hiukan kelien mukaan”, Filip päättää katse ensi kesään suunnattuna. Filipin kokoelmassa kun on sekin hyvä puoli, että vieraiden voi antaa suhteellisen huoletta koskea museoesineisiin. ”Ilmoittelen kesäisin paikallislehtien tapahtumapalstoilla ja soitan perjantaisin aina radioon, kun järjestämme jotain. Traktorinostalgiatyyppisistä tapahtumista, joita järjestettiin vajaat kymmenen vuotta sitten, on juteltu edelleen, mutta päätöstä niiden uudelleenlämmittelystä ei ole vielä tehty. Kesäisin museolla on pidetty pari kertaa vuodessa kirpputoreja, joihin myyjät pääsevät ilmaiseksi ja tuovat itse omat pöytänsä. Kesäisin Finbygrändin museo on pääsääntöisesti auki sunnuntaisin. Naiset saattavat palata puolen tunnin päästä kyselemään, joko isäntä olisi kohta valmis lähtemään kotiin, mutta hän onkin seissyt koko ajan kaverinsa kanssa yhteen traktoriin nojaillen ja vanhoja muistellen, eikä ole ehtinyt vielä kiertää koko näyttelyä”, Filip kuvailee museon kotoisaa ja konstailematonta tunnelmaa. Vanhojen käsityökalujen kokoelma on todella mittava
Autoliikennettä talvellakin Maantieliikenteen turvaaminen talvikaudella kiinnosti useampaakin eri viranomaista. Veturin työntämiä tai vetämiä lumiauravaunuja otettiin käyttöön vuonna 1880, ja 1920-luvun mittaan VR:llä oli jo kymmeniä jykeviä lumiaurayksiköitä. Postilaitos Rautateillä havaittiin erityisten lumiaurjen tarve jo 1880. Veturin eteen liitettävä kelkkamainen lumiaura oli parannus, mutta vielä järempää tarvittiin. Talviliikenne kiinnosti kovasti. Valtion Rautatie -teoksessa vuodelta 1935 julkaistiin tämä kuva Björkin mallin lumiaurasta. Puolustuvoimat teki omia kokeiluitaan. Varhaista lumityökalustoa 72. J unaliikenteessä vetureiden keulaan rakenneltiin erilaisia siipirakennelmia lumen siirtämiseksi sivuun. Erikoisempi vientituote huomattiin lehdistössä. TIE AUKI KONEVOIMALLA Konevoimaiset lumityöt alkoivat rautateillä kohta junaliikenteen nuoruudessa 1860-luvulla. Otsikkokuva taas on Suomen Moottorilehden näytenumeron kannesta vuodelta 1924. VR:n konepajalla ja muuallakin tehtiin veturin työntämiä auravaunuja. 1920-luku oli lumiaurojen kokeiluiden ja käyttöönoton aikaa. Valtion hoitovastuulla olleiden maanteiden osalta TVH oli tietenkin asialla. Turkulaiset aurat saivat melkoisesti julkisuutta, kun kolme sellaista hankittiin Liettuan rautateille. Rautateiden lumiauroja valmistettiin VR:n Pasilan konepajalla ja Tampereella Tampellan tehtaalla sekä Turussa Suomen Pulttija Konetehtaassa. Tässä esitellään näytteitä noista lumitöiden kehitysvaiheista ja kalustosta. Maantieliikenteen puolella aloiteltiin paljon myöhemmin. Niiden avulla ei liikennettä voitu varmistaa, vaan erityiset aurauslaitteet olivat tarpeen
Lapin maaBaker kuormurin lumityökaluna vuonna 1925 julkaistussa esitteessä. Armeija ainakin käytti sellaista ja lainasi tieviranomaisille pahimpien lumitukosten avaamiseen. 20-luvun puolivälissä ahkerasti esitelty Baker-aura ja sen kiinnitysrakenteet. Fordson-traktorille tarjottiin talvitöitä Baker-merkkisen lumiauran työntäjänä. Armeijan Holt Caterpillareita käytettiin varsinkin pohjoisimmassa Suomessa. puuhasi erikseen omien kuljetusyhteyksiensä kohentamiseksi, joskin pyysi välillä apua armeijaltakin. Pienemmät telatraktoritkin olivat käytössä. Mainos on vuodelta 1925. 2/2019 73. Pillareilla oli vetojuhdan rooli, kun tavarakuljetuksia tehtiin rekipelillä. Julkisessa sanassa huomauteltiinkin 20-luvun alkupuolella, että jotain yhtenäisyytä kokeiluihin ja kokemusten hankintaan olisi hyvä saada. USA:ssa valmistettu potkuriavusteinen Snow King -lumiaura oli 20-luvulla meillä käytetyistä järein lumityökone. Armeijan kalustoon hankittiin USA:sta järeä Snow King -roottoriaura, jossa siipien edessä pyörivät potkurit antoivat lumelle liikettä kauemmaksi tieurasta. Esimerkiksi Tampereen seudulla tärkeitä teitä avattiin Dinos-traktorin vetämällä auralla. Traktorivoimin ja höyläten Telaketjutraktoreita kokeiltiin ja käytettiin sekä avaamaan tieuraa että vetämään totutun kaltaisia lumiauroja. Joskus sanomalehdet seurasivat Snow Kingin etenemistä Rovaniemeltä pohjoiseen ja kertoivat, kuinka monta autoa auraa seurasi paluumatkalla. Snow Kingiä tarvittiin virka-apuna paksuimpien nietosten tukkimien teiden aukaisuun pohjoisimmassa Suomessa. Autoliikenteen järjestäminen ja turvaaminen talvellakin oli puheiden ja kirjoitusten aiheena koko 20-luvun ajan. Kokeluiden tuloksina päästiin niin pitkälle, että TVH:lla näissä asioissa johtajana toiminut yli-insinööri Martikainen kertoi 1925 julkiselle sanalle ja johtaville virkamiehille, että talvikauden tieliikenteen lumiongelmien hoitamiseen oli jo saatu riittävät teknilliset edellytykset. Tässä esimerkkinä Perä-Pohjola-sanomalehdessä marraskuussa 1927 julkaistu juttu. Innokkaimmissa kuvauksissa sitä sanottiin turbiiniauraksi. Eri alojen ammattilehdet olivat aktiivisia ja julkaisivat runsaasti artikkeleita lumityövälineistä ja niiden käytöstä eri maissa
Lindroos kehitteli yhdessä turkulaisen Aallon konepajan kanssa linjuriin sopivan nokka-auran. Postilla oli 20-luvun alkupuolella Benz-merkkistä autokalustoa rautatieverkon ulottumattomissa oleville reiteilleen. Pienemmille tieosuuksille ja paikallisiin lumitöihin oli traktorinkin ajonopeus riittävä. Aurayhdistelmää säädeltiin takana sijainneesta ohjaamosta. Tiekone Oy:n markkinoima kärkiaura taisi olla yleisimmin käytössä linja-autoissa ja ammattiautoilijoiden kuormureissa. Onkilahden Konepajalla valmistetut Tiekarhut olivat tässä sarjassa yleisimmät. Edellä ajavassa autossa oli kärkiaura, ja hinauksessa tuli sitten järeämmällä auralla varustettu auto. 74 VARHAISTA LUMITYÖKALUSTOA. Auralaitteet olivat Gunnebo-merkkiä, ja niitä mainostettiin erikseenkin. Aikansa yleisintä traktoria Fordsonia mainostettiin lumitöihin tällä tavalla vuonna 1928. Nokka-auroja ja aurayhdistelmiä Postilaitos oli oman aloittelevan autoliikenteensä vuoksi aivan itsenäisesti kiinnostunut lumiaura-asioista. Gunnebo-lumiauroja ja -auralaitteistoja mainostettiin 20-luvun lopulla. Baker-merkkisiä puskulevytyyppisiä aurauslaitteita alettiin tarjota Fordson-traktoreihin vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Hentoisimmat kuormurit eivät tuollaisella varustuksella olleet kovinkaan hyödyllisiä. Kolme kaupunkia oli hankkinut ihan oman Fordson-koneisen tiehöylän. Tiekarhuja hankittiin myös kaupungeille. Yksityisten linja-autoyrittäjien puolella varhaisia aktivisteja oli H. herra seurueineen teki onnistuneen tarkastusmatkan. Vuosikymmenen lopussa Lapin tiepiirillä oli kuusi Fordson-voimaista tiehöylää ja muilla tiepiireillä kaksi kullakin. Vielä enemmän Fordson tuli voimanlähteenä käyttöön tiehöylissä. Näitä nokka-auroja mainostettiin 20-luvun puolivälin jälkeen sekä sanomaettä ammattilehdissä. Tiekone Oy toi näihin aikoihin tarjolle Onkilahden Konepajalla valmistetut linjaja kuorma-autoihin sovitettavat kärkiaurat. Perusteellisimmissa laitteistoissa oli kärkiaura, sivuaura levikkein vahvistettuna ja vielä peräaurakin. Nehän hoitivat suurta osaa tieverkosta – TVH hoiti vain valtateitä. Lindroos, joka vuonna 1925 halusi jatkaa Turku– Pori-liikennettä läpi talven. Tampereen kaupungin pajalla tehtiin pyörätraktoriin sovitettava aura. Baker oli hyvin esillä lehdistön lumityöartikkeleissa. Traktoritöihin alkoi ilmaantua lumen aurausta. Vahva kuormaauto voitiin varustella hyvinkin perusteellisella lumityökalustolla eteen ja sivuille. Tiekone Oy:n markkinoimaa Lumikarhu-auravarustusta kuorma-autoon kiinniteltynä 20-luvun lopulla ilmestyneessä esitteessä. Nokkaja sivuaurojen yhdistelmällä saatiin uraa leveämmäksi. Auramiehen työ oli ulkotyötä. Lumikarhu-laitevalikoimaa käytettiin myös kahden auton voimalla ajettuna. Tiekone Oy oli lumiaura-alalla toimeliain liike. Sen valikoimassa oli pohjoismaisiin patentteihin perustuvia aurayhdistelmiä. TVH hankki 20-luvun mittaan runsaasti tiehöyliä. Niiden avulla saatiin hevosvetoisesti avattu väylä paremmin autoilla ajettavaan kuntoon. Lisäksi maaherroilla oli käytettävissään kymmenen samanlaista konetta tieosuuksille sijoitettaviksi. Postiautoihin hankittiin nokka-auroja, joiden turvin liikkuminen helpottui tuntuvasti
Vahvan kuormurin avulla päästiin 15–18 kilometrin aurausnopeuteen tunnissa. Lapin Autoilijayhdistys hankki Ruotsista ensin kärkiauran ja pari vuotta myöhemmin kärkija sivuaurayhdistelmän pitääkseen auki pohjoisen pääteitä. Maantieverkon talvessa hevosten vetämä lumiaura oli yleisin käytäntö vielä 20-luvun lopussa. Vuonna 1928 niiden määrä nousi neljään kaupungin omaan ja 11:een yksityiseen kuormuriin. Baker-merkkisiä puskulevyauroja oli tarjolla kuorma-autoihin sovellettuinakin. Tiekone Oy:n esitteessä vuodelta 1929 näytettiin Lumikarhu-aurauskalustoa. Lumiketjut kuuluivat ilman muuta talvella liikkeellä olevan autoilijan varustukseen. Kaupungit ottivat Tiekarhuja käyttöön 20-luvun jälkipuolella. Maanteiden kunnossapitoa tehtiin sulan maan aikana. Propelliavusteinen aurakin Ahjon Pyry-mallistoon kuului, samoin kuin Talkoo-tiehöylä. TVH:n Martikainen oli lausunnoissaan maininnut ”nelikytkimiset” F.W.D.-kuormaautot sopivina lumiaurojen voimanlähteinä. Toki ketjuja tehtiin pajoissa ja verstaissakin ilman erisnimiä. Muutamat teollisuuslaitokset hankkivat aurakalustoa ja pitivät auki toiminnalleen keskeisiä tieosuuksia. Helsingin kaupunki luotti hevosvetoisiin lumiauroihin vielä 20-luvun lopulla. Eri puolilla perustettiin aurausyhtiöitä tai autoilijayhdistykset tarttuivat toimeen. Ainakin armeijalle hankittiin tällaisia ripeämmin liikkuvia vahvoja autoja. Kevyiden lumiaurojen jälkiä korjailtiin talvisin. Hevosia lumen kuljetuksessa oli yhteensä 76. Helsinkiläinen Ahjon Konepaja Oy valmisti Pyry-lumiauroja sekä hevosvetoisina että useamman kokoisia autojen auroja. Vuonna 1928 otettiin käyttöön ensimmäiset kaksi tiekarhua. Taloudelliset ehdot sanelivat käytännössä etenemisvauhdin. Sen avulla päästiin 20 kilometrin työnopeuteen tunnissa. Levitysaura auton sivulla oli runsaan lumen aikana oikein hyödyllinen varustus. Onnikoita, tehtaita, hevosia Linja-autoyrittäjät ottivat maakunnissa etunenän autoilla auraamisessa, jotkut yksin, jotkut yhteistyössä. 2/2019 75. Kaupungilla oli 45 sellaista lumiauraa. Konevoimainen teiden aukipito oli siis teknisesti ratkaistavissa. Kaikkiin tiepiireihin hankittiin karhuja valtion hoitovastuulla olleiden teiden hoitoja auraustarpeisiin. Järeämmän auralaitoksen tultua entinen kärkiaura myytiin Petsamoon. 20-luvulla oli tarjolla pariakin eri merkkiä olevia katjuja, joista Weed oli ehkä yleisin. Tampereen kaupunki hankki vuonna 1926 Ruotsista kaksisiipisen kuorma-autoon kiinnitettävän nokka-auran. Turun tiepiirille saatiin amerikkalainen kuorma-autoon kiinnitettävä kolmimetrinen puskulevyaura. Traktorin voimin tehty hitaampi auran vetotyö voitiin korvata joutuisammalla. Järeämpiä oli kahden ja kolmen tonnin kuormureihin tai linjureihin. Kevyiden mallien sanottiin soveltuvan tonnin kuorma-autoihin tai henkilöautoihin. Tiekarhu oli Vaasassa Onkilahden Konepajalla valmistettu työkone, jota tarvittiin kaikkina vuodenaikoina. Eikä hevosveto maakuntiin rajoittunut. Autoja pääkaupunki käytti lumen kuljetukseen
Puh. traktorin kunto hyvä kaikin puolin. Volvo 960 farmari 3.0, vm. Superin 30-tuumainen takavanne, 60 €. Myydään pak. 0400 533 442. Lähettäminen onnistuu jos ostaja maksaa rahdit. Tuhti 15 paripyörillä ja Tuhti 16 sekä Velsa 5 kippikärryt. Nosturissa ei vuotoja. Puh. Farmall LF 20 tankki ja simpukka, jotain idlantsin 500 osia. Kirjallisuutta dieselmoottoreihin: varaosa-, ohjeja korjaamokäsikirjoja mm. 044 9255 917, Vuolijoki. 040 962 9650. Kunnostetut Bosch LJ 130/12 200W esim. Nuffield 465, toimiva. 050 366 2495, Sipoo. 045 102 9495, Eppu. Kysy lisää puh. -55, museorekisterissä. Puh. Puh. Puupuolaiset vanhat pyörät 2 kpl. Manet S-100 1958–62 komp. Peugeot 203 50-luvun mittaritaulu, kaikki mittarit hyvässä kunnossa, 80 €. Puh. 040 3753 423, Kauhava. 3500 €. Ferguson 28-tuumaiset takavanteet, 100 €. myydään tarpeettomana. 7500 h, Sekuran hytillä, uudet renkaat, tuppisovitteet traktorissa valmiina. 050 3471 958. Myydään Paloauto Ford F 620 vm. 65 €. CAT 245/215 kaivuriin kirjat. Valmet 33 D:n alkuperäislaturi ja Ducel 7251 G 6 V tasavirtalaturi sekä monia muita vaihto-/tasavirtalaturimalleja. Kunnostettuja starttimoottoreita Lucas, Fordson Majorin. Puh. Metsäkone/kaivoskone alustan kirjoja. 0400 533 442. 1995, t.sin., siisti ruosteeton, ajettu 370 000, ovipahveissa sanomista, kaikki varusteet. CAT C2.2 C15, 3304/6, 3114/3116, Mitsu K4, Deutz, B/ FL 911/912/W/913, MWM, Ford 2500/2710, Valmet 310B/411A/AS, jotakin Bedford ja Volvo Penta kirjoja. 1934, 6-sylinterinen kone. vm. Nouto Tammisaaresta. Puh. Toinen täydellinen 3.0 varaosa-auto hyvillä osilla, toinen liikkuva varaosa-auto 2.5 moottorilla. Puh. Puh. Hinta 2500 €. Vanha Delco-Remy I2 V 1107813 K1 uudenkuntoinen startti. 040 515 5963. Fiat 1000 dt super. Hinta 2500 €. 040 7664 580/Hannu. Majorin ohjaussimpukka 100 €. 040 5420 484. 76 Markkinat Ostaa ja myy kalustoa. 044 969 7386. Kivitalikko, tukkikärryt ym. Mersu tai Hanomag 70-luvun jäähdyttäjä ehjä, 70 euroa. -77, aj. Kunto-merkkiset suurteholingot 2,5 ja 2,1 m. Tarjoa. Puh. 0400 854 938, Kaj Alen, kajalen1@hotmail.com Vaihtolava Nummi Universal nosturilla, avattavat laidat. Hokki-jääketjut 18,4 x 30, 70 % jäätikköketjut. Chevrolet moottori, vm. Hinta yht. Nuffield kokonaan tai osina, 3 ja 4 nuffi. Ford Transit takalasit + etuvilkut, 70-luvun, 30 €. Myös Ford 5000 tyyppinen, Valmet malli M50 G 26342 K sekä Lucas 2753 9 A MF -malli. IFA ohjauspyörä ja numerovalaisin, 50-luvun, hyvässä kunnossa, 50 €. Puh. Puh. 040 547 3188/Jari. Ympäri pyörivät takalanat 2 kpl. Tee tarjous! Puh. Hinta 8500 €. Lavan pituus 5 m ja leveys 2,5 m. kone hyvässä kunnossa, 180 €
Viisari värähtää elämästä, pysähtyy kuolemasta, ikuisesta tai väliaikaisesta. Monenlaisissa paikoissa olen käynyt, mutta yksi niistä hikoilee aina itsensä ajatusteni pinnalle. Tähteet puretaan, paloiksi pilkotaan, uusiokäytetään. Muuntajakopin isot viisarit osoittavat toimettomuuden suuntaan. Toiset uinuvat, toiset rapistuvat. En ole muualla tällaista nähnytkään. 78 RAUHASSA RUOSTUVAT MITTARIMADON MATKA MITTARIMADON MATKA. Unohduksen aikaa ei voi mittarilla mitata, ei asteikolla arvostella. Kuolema voi olla välillinen, pieni hetkellinen tai arkkuun naulattu, ikuinen ja lopullinen. Tämä 1920-luvun höyrysahan voimala mittareineen on kuin aikamatka menneisyyteen. Veeder-Rootin upea litramittari vanhan veturitallin pihalla seisovan polttoainepumpun päällä. Toiset säilyvät, toiset katoavat. Nämäkin Tampellan kattilan mittarit ihmettelivät omassa hiljaiselossaan joka kerta outoja matkalaisia kameravarustuksineen. Ei riittänyt yksi kerta tämän voimalan pysähtyneisyyden ihmettelyyn, nähtävää ja koettavaa riitti. Edesmenneen Kankaan paperitehtaan voimalarakennuksen uumenissa uinui monenlaista mielenkiintoista
Pala kemiläistä teollisuushistoriaa katoaa pikkuhiljaa pois keskuudestamme. Kerro kerro kuvastin, kerro lämpötila kymmenellä. Molemmat ovat yhtä unohdettuja, mutta toisen ulkoinen olemus on kuin rääkätyllä. Kun täältä lähdettiin, hissi painui pohjakerrokseen ja otti mukaansa kerrososoittimen numerotkin. Tässä parin erin Moven mittareita. Olen ehtinyt nauttimaan usean niin pienen kuin isonkin voimalan turbiinisalien hämyisistä tunnelmista, mutta taas kerran yksi ylittää muut. 2/2019 79
Rauha hänen muistolleen. Sellutehtaan mittareiden tutkimisajankohdasta on vierähtänyt tänä keväänä jo kymmenen vuotta. 80 RAUHASSA RUOSTUVAT. Nuori ruostebongari pohtii tulevaisuuttaan höyrysahan mittarin avulla. Kauan uinunut sellujätti Kymijoen rannasta purettiin maan tasalle pari vuotta myöhemmin. Keskisuomalaisen vaneritehtaan voimalan varajärjestelmän viisarit odottavat, että joku painaisi start–nappulaa
Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.. 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Suuri Valmettraktorikirja 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot!
Lisäksi tutustumme menneen ajan polttoainemarkkinoihin ja Ursus-traktorien historiaan. Seuraavassa numerossa: VANHAT KONEET 3/2019 ILMESTYY 25.4.2019 LÄMMINTÄ LUVASSA Seuraavan numeron sivuilla seilaamme höyrylaivalla kohti kesää. 82
Kaupan päälle avaimenperä. Volvo – kuorma-autoja vuodesta 1928 Upea teos kaikille kuorma-autoista kiinnostuneille! Volvo on kuorma-automerkkinä maailman suosituimpia. komatsu_HB215_v2_297x210fi.indd 1 22.08.2013 08:50:54 KoLME DooSAnIA piKaKoKeilussa: UUTUUSLEHTI! 8 90 Vanhat Koneet lippalakki 4 90 Tarra-arkki Säänkestävät tarrat A5 arkilla. Volvo-uutuuskirja! Tilaa kirja osoitteesta: www.supermarket.. Kaupan päälle avaimenperä. Supermarket.. 37 90 Rasvanäppien olohuoneet 212 sivua. Klassikkomarkkinat Kymmenittäin harrasteautoja ja osia myytävänä Autoilun nostAlgiAA 1950 1985 • www.klassikot.fi • 01/08 • Hinta 7,50€ Tunturi Super Sport Urheilumopo 80-luvun tyylillä Tuleva klassikko Peugeot 205 1,9 GTi Aikakautensa yllättäjä Lotus Cortina Kahdesti rakennettu replica 6 4 1 4 8 8 3 6 8 4 8 8 8 1 > M B 22 0D • Ch ev y ii • to yo ta Co ro lla • s te yr p u ch • o pe l a sc on a • a u st in a 4 • lo tu s Co rt in a • s aa b 9 6 • p or sc h e 9 24 • tu n tu ri s u pe r s po rt 01 /0 8 CAT-HYBRIDIKAIVURI esittelyssä MAnIToU KURoTTAjAT Koeajossa ARMoTon VW AMARoK maanrakennus • metsäkoneurakointi • kiinteistöhuolto • maatalous n ro 1 • 1/ 20 13 • 7, 90 € 6 414887 200110 1 3 1 72 00 11 -1 30 1 PAL VKO 2013-44 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi HajateK oy jo 20 vuotta energiatuotantoa liikevoiman hyötykäyttäjä Metsäalan tekijät koolla TARPEESEEN TURVETTA n U M E R o 1 K o n E U R A K o In T I 1 /2 1 3 • tu rv et ta ta rp ee se en – H aj at eK oy • piK aK oK eil u ss a: Ko lM e do o sa n ia • el M ia W oo d ´1 3 • es it te ly ss ä: M an it ou -K u ro tt aj at tuoretta teKniiKKaa KoneMessuilla ELMIA WooD ´13 silvator 2000 EnERgInEn HAKKURI Miksi Komatsu. 228 sivua laatuluettavaa! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90. • Kun työsi sisältää paljon kääntöliikettä, polttoaineen kulutus laskee jopa 25 – 40% • Komatsu HB215LC-1 on aito sähköhybridi japanilaista osaamista ja tekniikkaa • Hybridikomponenteille 4 v /10 000 h takuu – muut koneen osat 2 v /3000 h • Komatsu HB215LC-1 hybridikaivukoneita on toimitettu vuodesta 2008 lähtien jo tuhansia – Komatsu laatuun voi luottaa Kun haluat tehokkaan ja ympäristöystävällisen kaivinkoneen, soita meille METALLITIE 6, 33960 PIRKKALA PUH. Uutuuskirja pureutuu tähän legendaariseen raskaan liikenteen ilmiöön, ja käsittelee kiinnostavalla tavalla Volvo-kuorma-autojen vuonna 1928 alkanutta historiaa nykypäivään saakka. Viipale mediat Klikkaa ostoksille verkkokauppaan www.supermarket.. Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot. Volvo 226 sivua. 37 90 8 90 8 90 8 90 8 90 Raskas Kalusto parkkikiekko Klassikot parkkikiekko Koneurakointi parkkikiekko Vanhat Koneet parkkikiekko 8 90 Amerikan Rauta parkkikiekko Koneurakointi lippalakki Raskas Kalusto lippalakki 8 00 Vanhat Koneet pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. 37 90 Suuri Valmet -traktorikirja 216 sivua. Kaupan päälle avaimenperä. Runsaasti kuvitetun sisällön pääpaino on suomalaisessa kalustossa ja käyttäjäkunnassa sekä Volvo-kuorma-autojen kiinnostavassa kehityshistoriassa. 020 775 8400, FAX 020 775 8492, www.sr-o.. 14 90 Amerikan Rauta avaimenperä 14 90 14 90 14 90 8 00 Klassikot pelikortit Voit pelata autokorttipeliä tai perinteisiä korttipelejä. IKILIIKKUJA UUtUUslehti! Autoja ja autoilun ajankuvaa sodanjälkeisiltä vuosikymmeniltä ClassiC Motor show ’08 Messuraportti ensimmäistä kertaa järjestetystä harrasteajoneuvonäyttelystä 120 000 km ajettu Mercedes-Benz 220D Automatic -79 Steyr Puch kääntää katseet SympAtIAA ItävALtALAISIttAIn wanhat aUtot vappUajelUlla Zoolandian kokoontumisajon tunnelmia Testasimme, kuinka höyryjunalla matkustettiin Ukko-Pekan matkassa Museokatsastus Mitä pitää ottaa huomioon ja kuinka se käytännössä hoituu
Tervetuloa matkalle maamme omaperäisimpiin autotalleihin! Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua laatuluettavaa! Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 2/2019 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT METSÄMÖRSSÄRI Markku Ristavaaran Volvo BM SM 971 RAUHAN PANSSARI Kokeilussa itävaltalainen Saurer-miehistövaunu FILIP KARLSSON Finbygrändin maatalousmuseon isäntä 6 41 48 87 45 00 03 19 00 2 745000-1902 PA L VK O 20 19 -1 7 Viipale mediat 68 2 / 2 1 9 • B M 3 5 M e ts ä-B o xe r • D av id B ro w n 9 9 Im p le m at ic • Fo rd so n M a j o r • S au re r 4 K 4 FA G 2 • Vo lv o B M S M 9 7 1. Kirjassa esitellään yli 30 persoonallista suomalaista yksityisihmisten omistamaa autotallia mitä uskomattomimpine puitteineen ja esineistöineen. Ne ovat paikkoja, joissa rasvanäpit pääsevät toteuttamaan unelmiaan – visioita, jotka poikkeavat melkoisesti perinteisestä kodinsisustuksesta. Ryminäl lä metsään ! 19 sivua metsäkoneita Unelmia ja visioita! Tilaa itsellesi tai lahjaksi osoitteesta: www.supermarket.. Rasvanäppien olohuoneet – unelmien autotallit Upea kirja kotimaan miesluolista! Autotallit ovat monesti paljon enemmän kuin autojen säilytyspaikkoja