Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 03/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT • Fe rg us on TE A -2 • Fo rd Tr ad er & C us to m • S ca nia 14 • Fo rd N A A • M A N A S 33 A • N uf fi eld 4/ 65 • P or sc he S up er Ex po rt • U K -tr ak to ri 3 / 2 1 7 53 Sakari Koskisen Fordit ja Porkkala työn touhussa HOMMA HOITUU Forssasta löytyy Vakolan testeihin hankittu MAN SUOMEN ENSIMMÄISIÄ Simo Rekolan Ford NAA Golden Jubilee 1954 JUHLAN KUNNIAKSI WWW.KIERTOKANKI.COM Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi VERKKOKAUPPAMME VALIKOIMA KASVAA Verkkokaupastamme saat nyt osat myös uudempiin ja vanhempiin Fiat traktoreihin! Yli 200 € nettitilauk set rahtivapaasti! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! 74 50 00 -1 70 3 • PA L VK O 20 17 -2 3 6 41 48 87 45 00 03 17 00 3 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D
Tilaa uutuuslehti kotiisi! Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50. 280 SE ‘77 MERCEDESBENZ Itse tehty Kirppu 03/2017 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi BANGKOK Tuleva klassikko Rover 75 tarjoaa tyyliä ja mukavuutta pikkurahalla Koreampi Kadett Uutena Suomeen myyty Opel Olympia 1700 S ‘68 Runsauden pulaa Takavuoden auto -sarjassa katsaus 70-luvun alkuun 36 84 80 -1 70 3 • PA L VK O 20 17 -2 2 6 41 48 83 68 48 08 17 00 3 Viipale mediat 03 /1 7 La nc ia Be ta Sp id er ‘78 • M erc ed es -B en z 28 SE ‘77 • Op el Oly m pia ‘6 8 • Ro ve r 75 ‘9 9 • To yo ta Co ro na M K II ‘70 • Vo lk sw ag en Ra nta kir pp u ‘77 YKSILÖLLINEN LANCIA BETA 2000 SPIDER ‘78 100 SIVUA RENTOA MENOA! Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet. 66 90 8 NUMEROA VUODESSA KESTOTILAUS Jokaisella autolla on tarina. Lue lisää www.teboil.fi KÄÄPIÖAUTOMUSEO AVOSPORTTI 40 VUOTTA TEKIJÄLLÄÄN SÄILYNYT KESÄAUTO Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.?. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet. Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä
Käytännön harrastuksen parissa ihminen unohtaa arjen, menneet ja tulevat. Traktorin synnyn taustalla on ollut lääkärin määräys. Joskus on epäselvää, mistä suuruuden ajasta edes on kyse. On vain kohteena oleva kone, työkalut, ajatustyö sekä silmän ja käden yhteispeli. Mutta onko haikailtu menneisyys todella ollut niin ihanaa aikaa kuin annetaan ymmärtää. Muodissa tuntuu olevan poliittinen nostalgiapuhe, joka poimii rusinat pullasta. Muutos on nopeaa, ja tulevaisuutta voi hallita luottamalla ja vaikuttamalla siihen. Historiansa tunteva tietää, ettei entinen aika palaa. Luvataan, että ihanteeksi muokattu menneisyys on pian totta ilman sen paremmin entisiä kuin nykyisiä huolia. K oneharrastus on terveellistä päälle. Alkio suri sitä, ettei maanviljelykseen elinkeinona enää luotettu. Nuo sata vuotta vanhat puheet tuntuvat tuoreilta, sillä monien katseet tähyävät taaksepäin. Koneiden kanssa puuhaaminen on mainio lääke pieniin pääkopan vaivoihin, sillä kuurin sivutuotteena muut ihmiset saavat mieluisaa silmänruokaa. Maatalous on ollut aina muutoksessa – vain epäusko kehitykseen tuntuu olleen pysyvää. Parinkin valtion politiikassa on viime aikoina tahdottu palata menneeseen suuruuteen. Sivulta 18 alkaa tarina Suomen vanhimman toiminnassa olevan broileritilan harmaasta Fergusta. VAARALLINEN MENNEISYYS 3 Pääkirjoitus. Suomen maatalouskin on kukoistanut vielä Santeri Alkion jälkeen. Mika Rassi toimittaja mika.rassi@vanhatkoneet.fi Vain epäusko kehitykseen tuntuu olleen pysyvää. Maalaisliiton perustaja Santeri Alkio siunaili 1900-luvun alussa, kuinka maahenki oli kadonnut Suomesta. Moni koneharrastaja on nostalgikko, joka tavalla tai toisella muistaa menneitä aikoja lämmöllä. Fergu on pitkälle toistakymmentä vuotta vanhempi kuin suomalainen broilerintuotanto, joka alkoi vasta 1960-luvulla. Nyt takaisin koneiden pariin. Tässä lehdessä sivulta 54 eteenpäin kerrotaan, kuinka harrastaja suunnitteli ja rakensi traktorin kierrätysosista. Talonpojat myivät maitaan puuyhtiöille, ja maalta muutettiin kaupunkeihin tai aina Amerikkaan asti. Siitä on pitkä matka nostalgiauskovaiseen, joka ei luota tulevaisuuteen lainkaan vaan tahtoo kaikin voimin palata menneeseen – sellaisena kuin hän sen muistaa. Se on puhdasta läsnäoloa nykyhetkessä, jollaista on julistettu idän suurissa elämänopeissa vuosituhansia sitten. Ajatus kulki kauas. Sen parissa voi tyhjentää mielensä täysin tai lähteä pitkälle ajatusmatkalle. Jos laskemme osat käsistä ja katsomme konetta osana laajempaa kokonaisuutta, harrastamme konehistoriaa. Nykyään pajapuuhiin keskittymiseen verrattavia tietoisuustaitoja myydään länsimaissa henkisesti rasittuneille ihmisille helpotukseksi ja jopa yrityksille liiketoiminnan tehostamiseksi. Sen parissa saa usein hämmästyä sitä, kuinka uusia pysyviksi ja perinteisiksi kuvitellut asiat ovat
Ensi asuun se palautettiin jo 1980. Porkkala-kuormaaja on ollut perheellä uudesta asti. KONEET 18 Ferguson TEA-20 1952 Kunnin tilan Fergulla on kirjaimellisesti värikäs historia, sillä tilan pojat harjoittivat sen parissa maalaustaitojaan. 26 Ford Trader & Ford Custom 1966 & Porkkala (Ford 5000) 1969 Sakari Koskinen on hankkinut nuoruudesta tuttua sorankuljetuskalustoa muistoja verestääkseen. Vilho Vehkajärvi sai sattumalta iskettyä näppinsä pitkään ulkona uinuneeseen Exportiin. TAPAHTUMAT 66 Vetkun kevätkeikka, Mikkeli–Leppävirta Veteraanikuorma-autoseuran vuoden ensi ajossa oli monta vanhaa tuttua ja muutama uusikin auto. 32 Scania 140 1975 Ari Salo kunnosti muistojensa Scanian omassa tallissaan. 50 Nuffield 4/65 1969 Raimo Castrénin uskollinen polttopuukone on käynyt vetokisoissakin. 44 MAN AS 330 A 1950 Vakolan testaamassa MANissa oli kaikki aikansa herkut. 54 UK-traktori 2016 Unto Koli loitsi vanhoista romuosista hydraulisen ihmeen. 38 Ford NAA Golden Jubilee 1954 Fordin 50-vuotistaipaleen kunniaksi syntyi täysin uusi Ford-traktori – ensimmäinen sitten vuoden 1939. Sitähän piti vähän ehostaa. Auto piti kuitenkin purkaa ja kasata pihalla, sillä se ei mahtunut talliin kokonaisena. Matti Holmbergin traktori on jo pariin otteeseen pelastunut romun kohtalolta. 12 18 26 32 4. Tässä numerossa KANNESSA 12 Porsche Super Export 1961 Super Export oli Porschen viimeinen uusi malli ennen merkin sammumista
03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 62 Konenäyttely huoltamon tapaan Tarvasjoen SEO-aseman pihaan kerääntyy joka kevät vanhoja maatalouskoneita. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia muinaismasiinain maailmasta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 62. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 77 Markkinat Osta, vaihda ja myy vanhaa rautaa tai muuta tavaraa. 5 03/17 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 80 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia tehtaan varjoista. ARTIKKELIT 60 Viiden tonnin Austin Mitä vanha esite kertoo Austinin kuorma-autoista 503 ja 504. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Suurin hidaste oli sähköverkon puuttuminen. 72 Koneita karjakartanolle Lypsykoneet alkoivat sodan jälkeen levitä Suomeen. 66 68 72 50-luvulla Wärtsilän Lacta haastoi ulkomaiset lypsykoneet. 68 Seppiä ja mestareita Tapani Hyyryläinen Iisalmesta osaisi kasata Majorin vaikka silmät kiinni. TILAAJAPALVELU Puh. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
Alku oli vaatimatonta. 50-luvulla Lambroghinista tuli yksi Italian menestyneimmistä maatalouskonevalmistajista. Vuonna 1962 esiteltiin nelivetoisten ja ilmajäähdytteisten traktoreiden mallisarja. 6. Kun useampi ulkomainen ostaja sattui yhtä aikaa perumaan tilaukset, Lamborghini myi traktorituotantonsa toiselle italialaiselle valmistajalle Samelle. Vuosikymmenen alussa uusiin DL30ja DL40-traktoreihin ilmestyivät MWM-Benzin dieselmoottorit. Vuonna 1980 Lamborghini oli Italian kolmanneksi suurin traktorivalmistaja. Lamborghini kuoli vuonna 1993. Hänen Ferrarinsa kytkin nimittäin hajosi alituiseen. Vuonna 1954 syntyi ensimmäinen telamalli DL25C, jossa nähtiin MWM:n rinnalla Lamborghinin oma dieselmoottori. 1960-luvulla Lamborghini marssi traktorikehityksen etujoukoissa. Suuri osa traktoreista meni vientiin. Lamborghinin ensimmäisessä telamallissa oli ensi kertaa tehtaan oma moottori. Kuvat: SDF:n historiallinen arkisto, Treviglio, Italia 18 -vuotias Ferruccio Lamborghini perusti vuonna 1934 tovereineen konepajan pienessä Renazzon kylässä Ferraran maakunnassa Italiassa. Vaikka traktorit myytiin jo yli 40 vuotta sitten Samelle, Lamborghini-merkki on säilynyt yhä vahvana. 2010-luvullakin Lamborghini-traktorit ovat saaneet tunnustusta muun muassa muotoilusta. Kokemusta liikkuvista koneista hän sai toisen maailmansodan ajoneuvojoukoissa. Pienellä pääomalla hankittiin valtiolta sodan ylijäämätavaraa, moottoreita ja voimansiirtoja. Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Traktoreita, autoja ja viiniä Kun Ferruccio Lamborghini oli ensin menestynyt traktorivalmistajana, mies uskaltautui kokeilemaan siipiään myös autoteollisuudessa. Nousukiito oli nopeaa. Vuonna 1950 syntynyt malli L33 oli jo kokonaan Lamborghinin tehtaan omaa tekoa kuusisylinteristä Morris-moottoria lukuun ottamatta. Vuosikymmenen lopulla sikisi vielä pikkuruinen kaksisylinterinen Lamborghinetta. 70-luvun alussa Lamborghini kohtasi kuitenkin vaikeuksia. Silloin suivaantunut Lamborghini päätti tehdä omien sanojensa mukaan täydellisen auton. Sodan jälkeen hän perusti pienen autokorjaamon, mutta päätti hyvin pian ryhtyä valmistamaan traktoreita. Öljykriisin paineessa koko teollisuustoimintaan kyllästynyt Ferruccio Lamborghini myi autofirmansakin osakkeet ja siirtyi maatilalleen tuottamaan omia viinejä. Näistä kierrätystarpeista taottiin vuonna 1948 Carioca-niminen traktori. Toisena pontimena autojen tekemiseen oli Ferruccio Lamborghinin mukaan eräs kilpailija. 1966 Lamborghineihin tuli vakiovarusteeksi synkronisoitu vaihteisto Nelivetosarjan menestyksen myötä Lamborghini päätti ryhtyä valmistamaan myös autoja. Kun Ferruccio meni valittamaan surkeasta kytkimestä johtaja Enzo Ferrarille, tämä vihjaisi, ettei traktorikuskista ehkä ole Ferrarin rattiin
Kuvassa R 340 DT. Cariocaa seurannut L33 oli jo rakenneltu uudesta raudasta. Neliveto-Lambo 2 R DT syntyi 1962. 60-luvun lopulla Lambojen kulmat terävöityivät muodin mukaan. Sodan ylijäämäosista koottu Carioca oli ensimmäinen Lamborghini-traktori. 7 03/17. 50-luvun lopulla Lamborghini teki Samen Sametto-pienokaisen herättämänä pienen Lamborghinetta-mallin
Kuvat: Kansalliskirjasto uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia 8. Rekkaparkki MOOTTORI ARMAHTI JALKOJA Snob-moottoreita mainostettiin lähinnä saksalaiskäyttäjien kokemuksilla. DKWeli Pieni ihme -moottorin välitys tapahtui kiilamaisen remmin avulla, sillä tämä ratkaisu oli näyttäytynyt ketjua paremmaksi. Moottori voitiin kiinnittää kaikkiin pyöriin nerokkaalla laitteella, ja se oli suurenmoisten uudistustensa tähden kaiken kilpailun ulkopuolella. Koska moottori ja sen yksityisosat olivat kokonaan yhdistetyt yhdeksi ja voitelu tapahtui automaattisesti öljysäiliöstä, oli likaisuuskin kokonaan vältetty. Ulosmenokaasuputken pää taas oli erikoisen rakenteen avulla sovellutettu äänensammuttajaksi. Ruotsalaisen moottorin käyttäjät kalakauppiaasta metsänhoitajaan suitsuttivat täydellisintä moottoria, jonka olivat tavanneet. Kokonaan siis oli poistettu mahdollisuus moottorin kuumanakäyntiin normaalisella voitelulla. Moottoripyöräilijöiden eräs suuri huoli oli kuumeneva silinteri, mutta tämäkin vika oli poistettu huomiotaherättävällä tavalla: luonnollisesta jäähdytyksestä huolehti 15 kappaletta jäähdytysrenkaita. K-C moottorin kaasuttaja oli etevällä tavalla rakennettu juuri tätä moottoria varten. Ebe-moottorin mukana asetettiin polkupyörän etuhaarukkaan jousilaite, joka helpotti rasitusta ja tasoitti tärinän kivisillä kaduilla ja epätasaisilla teillä ajettaessa. Saatiin suositus Suomestakin: vaasalaisen Olof Sauson mukaan moottorin bentsiininkulutus oli niin pieni, että matka tuli maksamaan vain 1/8 tavanomaisesta kestikievarikyydistä. Sen pystyi ainoatakaan työkalua käyttämättä ulkopuolelta silmänräpäyksessä asettaa toimimaan millä polttoaineella tahansa. Moottorin aiheuttama painonlisäys oli näin ollen vailla merkitystä. Pommerissa puolestaan oli saavutettu tulos, jonka alantuntijat olivat katsoneet kokonaan mahdottomaksi. Tästä johtui, että moottorin käyntiä saattoi sanoa melkeinpä äänettömäksi. Kaksitahtimoottorista ei löytynyt venttiilejä, ja oli se siksi ehdottoman luotettava. Virkamies Nilsson ja asemakirjuri Pettersson kiittivät sitä, että arkoja hevosia tavattaessa moottoripyörän saattoi pienen pysäystangon avulla silmänräpäyksessä muuttaa kevyesti kulkevaksi polkupyöräksi. 1910ja 1920-luvuilla, ennen moottoripyörien lopullista Suomenvalloitusta, polkupyörämoottorit vannoivat tekevänsä matkanteosta auvoisaa ja ihanaa. Eben voima siirtyi takapyörään ketjun avulla, sillä ratkaisu oli tuntuvasti remmivetoa edullisempi ja kestävämpi. Kuka oli voittanut Snobilla Baijerin ylämaat, kuka painaltanut sillä 800 kilometriä huonossa ilmassa ilman pienintäkään haittaa, kenen poika taas saavuttanut Westfalenissa polkupyörämoottoriyhdistyksen kisoissa kauniin tuloksen. Siistejä sähköpyöriä ja polkupyörän apumoottoreita on tarjolla nykykuluttajillekin. Sveitsissä käyttäjä oli rohjennut lainata moottorin serkulleen, joka oli hyvin painava herra, yli 100 kg. Se takasi pienen kierrosluvun ja erikoisen kestävyyden. K-C-moottori korvasi monine etuineen entiset raskaat ja kalliit moottoripyörät. Phantom-moottorissa aivan poikkeuksellinen etu oli nelitahtisuus. Moottori painoi vain noin 10 kiloa. Jäähdytys olisi jo sinällään ollut riittävä, mutta sen lisäksi olivat Phantomin tekijät onnistuneet kekseliäällä järjestelmällä sovelluttamaan vauhtipyörän yhteyteen voimakkaan tuulettajan. Eivät vain taida enää markkinoinnin mainesanat olla yhtä voimakkaita kuin ammoin
Sen ulkoasu on hyvin lähellä Lanz Bulldog 12:ta. Deutzien merkkipäivät Traktorinvalmistuksen esihistorian merkillisyyksiin kuuluu 110 vuotta täyttävä Deutzin auralokomotiivi, jolla ajettiin peltoa edestakaisin kuin kääntöauroilla. MTH 222:ta tehtiin vuoteen 1930 asti. Kyntöaurat oli kiinnitetty sekä koneen etuettä takapuolelle. Kuvat: SDF:n historiallinen arkisto, Treviglio, Italia 9 03/17. Esitraktorin ottomoottorissa oli peräti 40 hevosvoimaa. Vähäisen kysynnän vuoksi Deutzin varhaista peltomörköä ei koskaan valmistettu sarjassa. Kapeiden ja pienten renkaiden tähden mallia ei juuri pellolla nähty. Pyöreitä vuosia juhlii myös Deutzin ensimmäinen dieseltraktori, vuoden 1927 ihme MTH 222. Kuva: Emirates Auto Museum Šeikin Willys Komea Jeep, mutta mikä häkkyrä sen taakse on jätetty. Ihan tavalliset rakennustelineethän siihen on pystytetty, sillä kuvanottohetkellä 8:1-mittakaavaan rakennettu Willys kaipaa pientä parannusta maalipintaansa. Enimmäkseen sitä käytettiin kuitenkin paikallismoottorina. Niitä valmistui muutama sata kappaletta. Yksisylinterisestä moottorista löytyi 14 hevosvoimaa, ja huippunopeus oli noin 6 kilometriä tunnissa. Niinpä sillä pystyi kyntämään molempiin suuntiin, eikä päisteellä tarvinnut pyörähdellä. Auralokomotiivissa oli neljä vetävää rautapyörää, ja molemmat akselit kääntyivät. Tontilta löytyy muitakin jättiläiskokoisia härveleitä kuten samaan mittakaavaan toteutettu Dodge Power Wagon sekä asuntovaunun virkaa tekevä miljoonasosaan kutistettu maapallo. Tiekuljetuksissa traktori on ainakin toiminut, kuten kuvamme todistaa. Huiman kokoinen maasturi on osa Abu Dhabissa asuvan šeikki Hamad bin Hamdan Al Nahyanin laajaa kokoelmaa
Matti kirjoittaa: ”Ensimmäisen kuvan kuvatekstiin on lipsahtanut virhe. Jos olet tämän autotraktorin loihtinut seppä, ota yhteyttä toimitukseen. Oli se aika innokas kone. Tuo pieni ikkuna peiliä varten ja suuntavilkun paikka oikeastaan olivat selkeimmät tuntosmerkit. Nämä asiat kertoi koneen tietokyltti. Sen turvin ryhdyin kehittämään maataloustraktorin päälle karsintakonetta, joka katkaisisi puun giljotiinilla. UUDEN AJAN AUTOTRAKTORI Viime vuonna Sammin mäkivetokisoissa oli näytillä tällainenkin ilmestys. Palkkioksi on luvassa CRC-tuotteita. Se on rakennettu vuoden 1990 tienoilla, ja työhän on käytetty kaikki vapaaaika. Säätiö painosti minua myymään Valmetille keksintöni, mutta siihen en suostunut. Ruostuva oikaisu Sain 60-luvun lopulla Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiöltä apurahan. Kun kone oli valmis, Valmetin pojat ajoivat sen protopajasta pihalle odottamaan seuraavan päivän koeajoja. Ja onhan niittikoppi suorakulmaisempi.” Kiitämme Mattia oikaisusta ja ihailemme tarkkaa muotoilutuntemusta. Ryhdyin kuitenkin rakentamaan sitä Valmetin kanssa yhteistyönä. Tekijä on sen sijaan arvoitus. Pieni vetokone on rakennettu Ford Escortista ja romuraudasta, ja siinä on hydraulinen nostolaite sekä voiman ulosotto. Kone ei ole myynnissä. Yöllä se oli lähtenyt itsekseen mäkeä vierimään ja katkaissut kolme puuta mennessään. Kiitokset myös muille virheestä huomauttaneille lukijoille. Siinä oli myös radio-ohjattava vinssi. Rekkaparkki Lukijamme Matti Paavola huomautti virheestä viime numeron Rauhassa ruostuvat -palstalla. Siinähän ei toki ole niittikoppi-Sisu tiensä päässä vaan ihan selvästi ykkössarjan Scanian maalliset jäännökset. TEKIJÄN SUUSTA SAKARI PINOMÄKI 10
Sastamala Paukepäivät KESÄKUU 4.6. 8. Liperi Susirajan rompepäivät Ylämyllyn Välikankaalla 20.–21.5. Allgaier-Porsche-traktorit ry, Tyrvään Seudun Zetoristit ry ja Belarus-gruppa Finlandija ry täydentävät traktoriaiheista rivistöä. Tapahtumassa on myös vanhoja linjaja paloautoja. Hattula Panssarimuseon kevätsavutus, Parolan panssarimuseo 6.5. Rajamäki Masiina meeting 9.–10.6. 11 03/17. Tampere Hot Rod & Rock Show, Pirkkahalli TOUKOKUU 1.5. Tänä vuonna teemana on 70-luku, mutta kauemmaskin näyttelyssä kurkistetaan. Oulu Rompemarkkinat, Automuseo 17.–18.6. Kuorma-autoharrastajaa kiinnostanee taannoin Vanhoissa Koneissa esitelty maailmanluokan harvinaisuus, Volvon alustalle rakennettu vuosimallin 1964 Wilke-kuorma-auto. Nyt kannattaa siis tilata Vanhat Koneet – voit osallistua hauskaan kilpailuun muiden vanhaan rautaan höpsähtäneiden kesken. Vastaava tarrakilpailu on kesän mittaan käynnissä yhteensä kuudessa Viipalemedioiden julkaisussa. Alastaro Triangle Motor -huutokauppa 14.5. David Brown Tractor Club on saanut lainaksi näyttelyyn 950 -Taavetin, jonka Esa Mäkipuhtila on entisöinyt hienoksi. Lahti Classic Motorshow, Messukeskus 13.5. Yksi mainio tapaus on Päijät-Hämeen Mobilistien entisöimä vuoden 1938 Chevrolet HS Special 15J -miehistöauto. Kotka Kuninkaantieajo 9.–11.6. Aura Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajien rompetori, Nuortentalo 26.–27.5. Sastamala Rompetori, Vataja 27.–28.5. Sievi– Vetkun kesäkeikka -ajotapahKokkola tuma 10.–11.6. Lahti Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Lahti, Jokimaan ravirata 21.5. Virkkala AHS:n Rompetori, vanhan kalkkitehtaan alue 10.6. Sorsakoski Rompetori ja Wanhat Wehkeet 10.6. Koria Avoimet ovet Korian Mobiilihallilla 29.–30.4. Tarraa, kuvaa ja voita! Käynnistämme tarraja valokuvakilpailun Vanhojen Koneiden tilaajille. Suomalainen erikoisuus löytyy Veteraanikuorma-autoseuran osastolta – Sisun ja Vanajan rinnalta. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetään kymmenettä kertaa laaja suomalainen klassikkoajoneuvonäyttely Classic Motorshow Lahden Messukeskuksessa. Savonlinna Puruveden ympäriajo (lähtö) 10.6. Kajaani Kainuun mobilistien peräkonttikirpputori 20.–21.5. Merikarvia Truck meeting, Merikievari Tapahtumakalenteri VA NHA MUT TA SITKEÄ Mäkipuhtilan Esan Taavetti on Lahdessa näytillä. Rovaniemi Lapin mobilistien rompetori 20.5. Vaasa Rompetori, Automuseo 20.5. Vanhat Koneet -tarroja kuvanneiden kesken arvotaan joka viikko palkintoja. Loppukesästä kaikkien lehtien yhteisestä kuvapotista arvotaan yksi pääpalkinnon voittaja. Tyrnävä Rompemarkkinat, Temmes 27.5. Mukana ovat lehdet Amerikan Rauta, Klassikot, Koneurakointi, Raskas Kalusto, Tuning ja Vanhat Koneet. Lieksa Rompetori ja ajoneuvonäyttely, Ravirata 10.6. Ylistaro Harrasteajoneuvojen kokoontuminen ja rompetori, Ylistaro 20.5. Hollola Retro Trucks Rekkakukossa 6.–7.5. Espoo Perinteinen äitienpäivän rompetori, Automuseo 20.5. Kiireen wilkkaa Classic Motorshow’hun HUHTIKUU 22.4. Kun otat valokuvan oivaltavasti liimatusta tarrasta ja jaat sen internetin yhteisöpalvelu Instagramissa, osallistut kilpailuun. VIhtijärvi Syökerin Sauhut 24.4. Vanhoista koneista kiinnostuneiden kannattaa suunnata näyttelyssä B-hallin puolelle, jossa viiden merkkikerhon osastoilta löytyy paljon mielenkiintoista. Seuraavan numeron mukana tulee tarra-arkki, jossa on harrasteaiheisia tarroja. Lieto Rompetori ja harrasteparkki, Zoolandia 1.5. kesäkuuta ilmestyvän Vanhat Koneet -numeron mukana tilaajat saavat tarra-arkin ja tarkemmat kilpailuohjeet. Kuusamo Kuusamon seudun mobilistien ajoneuvonäyttely 27.5
Tammela 12
Super Export oli Porschen viimeisiä uusia malleja 1960-luvun alussa. Tutustutaan Vilho Vehkajärven kunnostamaan Exportiin ja muistellaan, kuinka Porschen peltotaru kulki. Pian saksalaismerkki katosi traktoripelistä kokonaan. KANSANTRAKTORIN JOUTSENLAULU PORSCHE SUPER EXPORT 329 1961 13
T ammelan Teurolla asuvan Vilho Vehkajärven tallit ja makasiinit pullistelevat lähinnä maamoottorien paljoudesta. Koko traktori on hiekkapuhallettu ja maalattu. ”Renkaat on vaihdettu. Silloin ulkosäilytys oli jättänyt traktoriin omat jälkensä. Piti katkaista Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Tapio Mäntyniemi PORSCHE SUPER EXPORT Super Exportin silmiinpistävimpiä piirteitä muiden Porschejen joukossa on maskin säleikkö. Traktorin nokalla oli ollut juurikkaannostokonetta varten ylimääräinen akku, ja konepelti oli osunut siihen useammankin kerran. Niin ikään juurikashomman tarpeisiin oli traktoriin asennettu ylimääräinen hydrauliikkaöljysäiliö. Porschen työajoista oli kulunut jo vuosikymmeniä, kun Vilho sen osti. Tuoreehko todiste tästä on kauniin pinnan ja huolletut sisuskalut saanut Porsche Super Export 329. Konepelti piti oikaista, ja siinä oli vähän peltihommaa. Kytkin oli hajalla. 14. Viitisen vuotta sitten Vilho sai tuttavansa kautta vinkin, että Rengossa majailee omistajalleen tarpeeton Porsche-traktori. Siitä alkoi vuoden mittainen urakka. Vilholla ei ollut traktorin kunnostushanke lainkaan kiikarissa, mutta hetken mielijohteesta kaupat syntyivät. Vilho listaa isoimpia töitä. Paikalliskoneharrastuksen ohessa mies on ehtinyt hieman askarrella liikkuvienkin laitteiden kanssa. Takapyöristä oli veistelty traktorikuvio pois, jotta renkaat eivät olisi pellolla rivien välissä sotkeneet juurikkaan naatteja. Noilta ajoilta siinä oli parikin näkyvää muistoa. Poikki ja pinoon Porsche oli aikoinaan palvellut sokerijuurikaspelloilla
Merkin ensimmäinen maahantuoja Hankkija ilmoitti, että pelkästään Super-mallia oli myyty MUISTATKO. Jarruliinat on uusittu myös.” Valoja Porschessa ei ollut lainkaan. Äänenvaimentajaa ja nostolaitteen putkia on vähän hitsattu.” Iso puhdistusoperaatio tehtiin ilmajäähdytyksen kanaville. MUUTA takana kaksi voiman ulosottoa, lisävarusteena tarjolla myös eteen VALMISTUSMÄÄRÄ noin 3600 VALMISTUSVUODET 1961–1963 15 03/17. Nopeusja kierroslukumittari oli pilalla, se piti vaihtaa. Vuonna 1965 Porsche-Diesel-Motorenbau katosi virallisesti kaupparekisteristä. Porsche-traktorin tarina oli lyhyt ja kiihkeä: kahdeksassa vuodessa valmistettiin 120 000 traktoria. Renault kokosi loput Porschet ja MANit ja otti niiden varaosahuollon hoitaakseen. Huippunopeus 26,8 kilometriä tunnissa. Ensimmäinen Porsche-koekappale vuodelta 1938. Porsche löysi yhteistyökumppaniksi Allgaierin, joka alkoi valmistaa Porschen kehittämiä traktoreita vuonna 1949. 60-luvun alussa Allgaierin ajoista jatkunut nousujohde taittui ja Porsche-traktorit kasaantuivat tehtaan pihaan. Tohtori Ferdinand Porsche (1875–1951) tunnetaan erityisesti Volkswagen Kuplan luojana. Myös itävaltalainen Hofherr-Schrantz ja japanilainen Iseki tekivät Porscheja lisenssillä. Tilavuus 2625 m³. Teho 35 hevosvoimaa, 2300 kierrosta minuutissa. Tutummiksi suomalaisille tulivat kuitenkin punaiset Porschet 50-luvun jälkipuoliskolta lähtien. 1930-luvulla Porschen yhtiö alkoi suunnitella kansanauton ohella kansantraktoria Saksan natsihallinnon pyynnöstä. ”Ne olivat tietysti täynnä likaa, kun traktori oli multapellolla liikkunut. Myöhästyneenä tekohengityksenä otettiin lisätyöksi MAN-traktoreiden kokoonpano ja alettiin suunnitella isoa kuusisylinteristä Porsche-mallia. PORSCHE SUPER EXPORT 329 MOOTTORI Porsche-Diesel F 329, ilmajäähdytteinen, nelitahtinen ja kolmisylinterinen esikammiodiesel. ”Moottori oli vain sen verran ryytynyt kiinni, että se lähti vielä pyörimään. Mutta jäähdytys on varmaan toiminut, traktori on tuskin päässyt kuumenemaan.” Lyhyessä ajassa tutuksi Porschen suunnittelemia traktoreita valmisti 50-luvun alkupuolella Allgaier, ja näitä traktoreita saatiin Suomeenkin. Vihreät Allgaier-traktorit muuttuivat punaisiksi Porscheiksi. Muilta osin selvittiin puhdistamalla ja tekemällä perushuoltoa. Sinne vaihdettiin lähinnä tiivisteitä. Polttoainepumppukin oli jumissa, mutta sekin alkoi pienen puhdistuksen jälkeen toimia. traktori ja laittaa kytkin uusiksi. VAIHTEISTO Deutz T25, 8 eteen, 2 taakse. Se otti haltuunsa Allgaierin traktorija moottorituotannon. Toisen maailmansodan jälkeen Porsche katsottiin sotarikolliseksi eikä hänellä ollut mahdollisuutta omaan teollisuusja liiketoimintaan. Sähköjohtoja uusiessaan Vilho laittoi siihen valokuvan mallin mukaiset lyhdyt. Aivan myydyimpien traktoreiden joukkoon Porsche ei koskaan kivunnut, mutta mitattiin niiden määrä maassamme sentään tuhansissa jo 60-luvun alussa. KYTKIN valinnaisena kuiva yksilevykytkin tai hydraulinen kytkin JARRUT rumpujarrut RENKAAT vakiorenkaat edessä 5,5016, takana 11-28 MITAT pituus 3510 mm, leveys 1530 mm, korkeus 1450 mm, akseliväli 1965 mm, paino 1585 kg. Vuonna 1956 perustettiin Mannesmann-koneenrakennuskonsernin tuella yhtiö nimeltä Porsche-Diesel-Motorenbau. Poraus 98 mm, iskun pituus 116 mm. Mannesmann näki parempia rahaapajia muualla: Porsche-traktoreiden valmistus loppui heinäkuussa 1963
VILHO VEHKAJÄRVI • pääasiassa maamoottoriharrastaja • traktorikunnostuksia Porsche ja pikku-Valmet, työn alla Takra Porsche-traktoreiden tarina oli lyhyt ja kiihkeä: kahdeksan vuotta ja 120 000 traktoria. Super Exportia mainostettiin näkyvästi, ja vaikka tehdas ajettiin alas 1963, Suomen rekisteröintitilastoissa Porschet näkyivät 60-luvun puoliväliin asti. ”Ainut lohtu tuommoisessa oli se, ettei se ollut päässyt ulkona seistessään halkeamaan”, Vehkajärvi hekottaa. Ehkä hyvä niin, että tässä tapauksessa selvittiin yhdellä kytkinremontilla. PORSCHE SUPER EXPORT 16. Vilhon mukaan osia saa sieltä helposti, nopeasti ja täsmällisesti. Tuon vuoden alussa maahantuonti siirtyi Hankkijalta Osuustukkukaupalle. Vilho Vehkajärvi tilasi Porscheensa sekä kytkinpaketin että mittarin Saksasta. Super Export oli Suomessa vuoden 1962 uutuus. OTK oli jo aiemmin edustanut MANia, jonka valmistustoimintaa yhdistettiin samoihin aikoihin Porschen kanssa. Exportmallissa ne olivat kuitenkin valinnaisia, ja Vilhon traktorissa on kuiva levykytkin. Suomessa 2480 kappaletta vuoden 1962 loppuun mennessä. Myös ilmajäähdytys alkoi tuntua pitkään pihalla olleen traktorin kunnostajasta hyvältä ratkaisulta. Onni onnettomuudessa Nykyään Porsche on Suomessa harrastetraktorina paitsi melko suosittu myös kiitollinen. Mallinimestä voi päätellä, että Super Exportista toivottiin vientivalttia, kun kotimaan markkinat eivät vetäneet. Porsche-traktorit muistetaan yleensä saksalaisen erikoisuuden eli ilmajäähdytyksen vuoksi. Toinen ominaispiirre oli monessa mallissa kuivaan levykytkimeen yhdistetty hydraulinen kytkin. Porschen viimeinen uusi malli ei kuitenkaan pystynyt pelastamaan lyhyen kukoistuskauden elänyttä traktorivalmistajaa
Porschen traktorituotannon kohtalonkysymys oli selvästi sama kuin käsi Porschen kädessä hautaan joutuneen MANin: liialliseksi paisunut pienten traktoreiden valikoima tukehdutti koko toiminnan ulkomaisten traktoreiden kasvavassa puristuksessa. 17 03/17. Edeltäjän 33 hevosvoimaa olivat kasvaneet viidellä hummalla. Pitkiä 8+4-vaihteisia traktoreita tuli tässä hötäkässä markkinoille kaksi, L318 ja L319, joiden ainoat erot taisivat olla jälkimmäisen hieman isompi poraus ja pienemmät kierrokset. Exportin takaa saa halutessaan kahdenlaista voimaa. Mallinumeroihin nähden nurinkurisesti ensin mainitussa oli tehoa 35 hevosvoimaa ja jälkimmäisessä 30. Standardien ja Superien lisäksi nelipyttyisiä Mastereita tehtiin yhtä aikaa useampaa mallia. Porschen moottorisuunnittelun yksi lähtökohta näkyy olleen se, että pieniä moottoreita on voitu helposti kasvattaa. Lisäksi oli vielä kapea S308 -tarhatraktori. Ilmeisesti näihin teholuokkiin haluttiin tuoda kolmisylinteriset traktorit, vaikka samoja tehoja löytyi myös kaksisylinterisistä Standard-malleista. Muutos oli pieni myös traktoreissa: se tarkoitti lähinnä parin hevosvoiman tehonkasvua. Ohjelmassa oli myös yksisylinterinen Junior. Vuosina 1961 ja 1962 Super-sarjaan liittyivät viimeiset kokonaan uudet mallit, toisilleen rinnakkaiset Super Export 329 ja 339. B308 oli teollisuusmalli, johon tarjottiin lisävarusteeksi esimerkiksi lumiaura ja muita tiehuoltokoneita. Vuonna 1961 kaikkien Super-mallien numero muuttui 308:sta 309:ään. Seuraavana vuonna P133:n korvasi ensimmäinen Super-malli N308. Kun malli siirtyi Porschen nimiin ja väreihin vuonna 1956, sen nimeksi tuli P133. SUPERVOIMAT KASVAVAT JA EHTYVÄT Kolmisylinteristen Porsche-traktoreiden kantaisä on Allgaier A133, jota alettiin valmistaa vuonna 1952. Vuonna 1958 vähän alle kolme metriä pitkän N:n rinnalle tuli toinen Super, noin 25 senttiä venähtänyt pitkä malli L308
Kangasala 18
Kunnin tilan Harmaa-Fergu entisöitiin jo miltei 40 vuotta sitten. HEVOSISTA HEVOSVOIMIIN FERGUSON TEA-20 1952 19. Traktorin tarina on lisäksi talletettu asiakirjoihin ja kuviin. Sittemmin sen työkoneetkin on pantu hienoon kuntoon
Kunniinkin moinen koneihme oli eksynyt jo 16 vuotta ennen kananpoikia. Tulokas oli harmaa-Ferguson. Tankkaaminen oli ilmeisesti vierasta ja siksi riskialtista puuhaa traktoreihin vasta tutustuville isännille. ”Kyläkaupan edessä sitä tankattiin ja siinä se syttyi. Niistä epäilemättä kiinnostavin on vuosimallin 1952 Ferguson TEA-20, johon aikanaan hankittu lisälaitevalikoima on yhä tallella. Tuo uusi harmaa ilmestys kuitenkin otti ja paloi. Niinpä ei olekaan ihme, että sieltä löytyy kuorma-auton lisäksi hyvin säilytettyjä maatalouskoneita. Kolme konetta kassasta Kunnin tila on Suomen vanhin toiminnassa oleva broileritila. ”50-mallin Ferguja tuli kaksi, yksi isän synnyinkotiin Padasjoen Toritulle ja toinen tänne Sahalahdelle”, Erkki kertoo. Siellä lehmät vaihtuivat lintuihin vuosina 1966–67. Tuolloin ihailimme tilan isännän Erkki Mäkijärven ja hänen veljensä Juhanin F89-Volvoa. Kunnin tilalla on pitkät sukuperinteet, sillä Erkki on viidennen polven isäntä talossa. V iime vuoden viimeisessä numerossa kävimme Kangasalla entisen Sahalahden kunnan alueella Kunnin tilalla. Hassua ajatella, että lihasiipikarjalla on maassamme paljon lyhyempi historia kuin vaikkapa traktoreilla. Talon ensimmäisen traktorin hankki vuonna 1950 Erkin isä Olavi Mäkijärvi. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine, Mäkijärvien kotialbumi FERGUSON TEA-20 ERKKI MÄKIJÄRVI • Kunnin tilan isäntä viidennessä polvessa • Fergusonin ratissa kuudella vuosikymmenellä 20
”Oli syyspimeä ilta, kun isä pisti turkin päälle ja lähti kyntämään kylmää yötä vasten.” Työkirjaan on merkitty Fergun varhaisia hommia. Miehet työnsivät sen ojaan, jossa se paloi loppuun. ”Vaarini Jalmari Mäkijärvi oli kotivävyksi tullut maanviljelijä Toritulla. Jalmari oli edistyksellinen mies. 21 03/17. Kaikki oli niin vaikeaa ja alkeellista.” Erkki arvelee, että äidin kommentissa saattaa olla hiven katkeruutta koneita kohtaan. Luulen, että Jalmari rahoitti nuo kaikki kolme traktoria.” Kun traktorit olivat vielä harvinaisia, niiden uutuudenviehätys oli liki mittaamatonta. Niin hienosti se kuulemma kävi kyntö traktorilla hevoseen verrattuna. ”Oli syyspimeä ilta, kun isä pisti turkin päälle ja lähti kyntämään viiden hehtaarin lohkoa kylmää yötä vasten. Kuten näkyy, kuljetustyötä piisasi lokakuussakin jokaiselle päivälle. Hän oli mukana kunnallishallinnossa ja pyörittipä hän Toritun osuuskassaakin. Ei maatalouteen ihan äkkiä tule enää niin suurta muutosta kuin mitä traktorin tulo oli.” Vanha emäntä Hilkka Mäkijärvi on kuitenkin muistellut, että traktori sai aikaan enemmän kovaa intoa kuin työn jälkeä: ”Kyntökin oli alkuun sellaista lasten leikkimistä. Tankkihan on pakosarjan päällä, eikä siihen kuumana tarvitse montaa tippaa roiskia, että leimahtaa.” Kärventyneen bensa-petrolitraktorin tilalle Sahalahdelle hommattiin uusi, vuosimallin 1952 bensa-Ferguson. Erkki veikkaa, että taloudellisessa mielessä traktorin kanssa oli tekemisissä vielä vanhempikin sukupolvi. Olavi oli nimittäin pannut intohimoisen hevostytön aikoinaan valitsemaan Erkin teini-ikäisenä rakentama vetävä kärry sopii sävyn puolesta hienosti Fergun perään
Fergusonin maahantuoja on asennuttanut traktoriin valot Tammerkosken autokorjaamolla, Erkki tietää. Samalla päätettiin, että vanhus laitetaan kuntoon. Nuori mies purki auton ja rakensi siitä vetävän kärryn traktorin perään. 13-vuotiaana Erkki sai ostaa 200 markalla Tampereen Lakalaivasta löytämänsä Opel Blitzin. aviomiehen ja hevosten välillä. Kyllä se muuten on itse touhuttu. 50-luvun alussa traktorin hankkinut sai kyläyhteisössä pahasti epäluuloa osakseen. Homma tehtiin Hankkijalla, jossa traktori pääsi alkuperäiseen malliin.” Senkin jälkeen traktori on kerran maalattu kotikonstein. ”Muistan, kun olin pikkupoika ja käytiin Pälkäneen piirin nimismiehen kansliassa ostamassa veromerkkejä traktoreihin.” Omin käsin Olavi antoi Erkin ja Juhanin jo nuorina harjoitella vapaasti monenlaisia kädentaitoja. Vaikka oudoksunta konevoimaa kohtaan vähitellen hälveni, hevonen veti traktoreiden toverina Kunnin tilallakin 60-luvun loppuun asti. ”Meidän tila oli kova Fergutalo siihen aikaan. ”Siinä on ollut vilkkuja, mutta ne on otettu pois, koska ne eivät sopineet alkuperäisasuun. Näistä ainoastaan rekisteriote ei kanna aivan Fergun alkuajoille asti, eikä siinä ole traktorin alkuperäistä rekisterinumeroakaan. On hankintaan liittyvä saatekirje, tunnollisesti täytetty työkirja ja vanha rekisterikirja. ”Ei meistä veljeksistä remonttihommiin ole koskaan ollut. Jarruja sentään on täytynyt parannella aika ajoin. ”Tammerkosken autokorjaamon omistaja, silloin seitsemänkymppinen Väinö Mäkelä, auttoi vedon kanssa, sitä en osannut yksin tehdä. Mutta tuommoisia peVuonna 1980 päätettiin, että vanhus laitetaan kuntoon. Traktori on nimittäin ollut välillä pois rekisteristä verojen vuoksi. Kytkin ei Erkin muistin mukaan ole koskaan ollut auki. Ensi kerran Ferguson entistettiin uuteen loistoon jo vuonna 1980. Mitään moottoriremonttia tai edes peltitöitä siihen ei ole tarvinnut tehdä. Vilkkuvehkeet vaikuttavat nykyään vain perävaunuun.” Mäkijärvellä on tallessa kaikki Fergusonin alkuperäiset työkoneet ja -välineet: lautasäes, perälevy, multakauha, aurat, niittokone, perunannostokone ja siivapyörä. Fergussa ei ole ajovoimanottoa, joten traktorin ja kärryn vaihteistoista on arvottava sopivat välitykset, joilla yhdistelmää pystyy vedättämään. Muitakin konsteja pojat koettivat. Säilöttyä rautaa ja paperia Mäkijärvet olivat varhain liikkeellä myös vanhojen traktoreiden harrastamisen suhteen. Harmaa-Fergukin oli välillä poikain jäljiltä räikeämmässä maalissa. Ensi kertaa entisöity Ferguson vetää lonkkaa. Sen aikaisilla huonoilla vehkeillä sitä on koetettu hitsata, ja jälki on sen näköistä”, Erkki kainostelee. Jos traktoreiden käyttö olikin alkuun kömpelöä, hevosia piti tiloilla näin pitkään varmasti tottumuksen voima. Viitisentoista vuotta sitten ne kaikki hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Nyttemmin Erkistä on kuitenkin perin onnekasta, että traktori on saanut hyvän harmaan värinsä takaisin. Silloin meille tuli ensimmäinen 2000-sarjan traktori. ”Nyt ne on nostettu puimalan vinttiin odottamaan pääsyä museotiloihin.” Lisäksi tilalla on visusti varastoitu traktorin ja koneiden historiaan liittyviä asiapapereita ja todisteita. Vaikka todisteet muuta puhuvat, Erkki on talon poikien teknisen osaamisen suhteen vaatimaton. FERGUSON TEA-20 Erkki ja MF 2680 maanmuokkaushommissa keväällä 1980. 22. Myös sähköjä on rakenneltu – ja purettu
23 03/17
FERGUSON TEA-20 MOOTTORI neliisylinterinen nestejäähdytteinen Standardbensiinimoottori, teho 28 hevosvoimaa, tilavuus 2,1 litraa, sylinterin halkaisija 85 mm, iskun pituus 92 mm VAIHTEET 4+1 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 400x19, takana 10x28 VALMISTUSPAIKKA Coventry, Iso-Britannia Työntövarsi on alkuperäinen, vetokoukku taas peräisin 65-Fergusta. FERGUSON TEA-20 24
Tyynenä katselee maailman menoa Kunnin eläköitynyt Fergukin, jonka voiman päivinä kanoista saatiin vain lantaa ja munia. Olavi Mäkijärvi kuvattuna vuonna 1978 Harmaa-Fergun ja 65-Massikan kanssa. Mitäköhän vanha harmaa entisillä työmaillaan vielä näkeekään. Muitakin pieniä kotitekoisia sovelluksia vanhaan harmaaseen liittyy. Ne kestivät matkan Etelämantereen halki, kun taas Studebakerin lumeen suunniteltu Weasel-telavaunu petti kesken taipaleen. räkärryjä, lavoja ja kauhoja ollaan tykätty rakentaa”, hän sanoo. Fergusoniin on siirtynyt uudemman sukulaisen vetokoukku. ”Sekin on hyvin lähellä Fergusonin omia mittoja, koska naapurissa oli Kultamaha ja sen alkuperäinen laatikko, ja seppä otti laatikosta mitat.” Ajasta aikaan Vuoteen 1963 asti harmaa-Fergu oli Kunnin tilan ainoa traktori. TE-Fergut valloittivat Etelänavan ensimmäisinä maa-ajoneuvoina vuosina 1957–58. ”Jostain syystä 65-Ferguun tuli 70-luvulla uusi koukku. Mäkijärven vanha harmaa Fergu on nähnyt monet muutokset. Kylätie on hiljennyt, kun monien tilojen myötä ovat sammuneet niin posti kuin meijerit. Multakauhan ja kyntöaurojen lisäksi kokoelmaan kuuluvat perunannostokone, perälevy, niittokone, lautasäes ja siivapyörä. Sir Edmund Hillaryn retkikunnan traktorit olivat erikoisvarusteltuja. Enemmän se on kuitenkin ollut edustustehtävissä esimerkiksi Sahalahden markkinoilla.” Harmaan rinnalle 60-luvun alussa saapunut punainen 65-Massikka on sekin tilalla edelleen. Lisäksi kyläseppä teki Ferguun aikoinaan maidonkuljetuslaatikon. Kyläkaupan Pakkala on vielä saanut pitää. Sitten uusi seututie vei kunnan ytimen toisaalle, ja nyt koko Sahalahdesta on tullut osa Kangasalaa. Fergun kotitilalle tuli 60-luvulla kokonaan uusi maatalouden tuotantosuunta, broilerit. 25 03/17. Sen kotikylä Pakkala oli ennen Sahalahden keskus. Jokusen siemenkuorman vein sillä pellolle vielä 80-luvulla. ”Kyllä harmaa senkin jälkeen jotakin työtä teki. Sen palvelusta kesti viime vuosikymmenelle asti, kunnes pienkuormaaja korvasi sen matalimmissakin broilerihalleissa. Vanha tuttu Tammerkosken autokorjaamon Mäkelä sovitti 65:n vanhan koukun tähän bensa-Ferguun. Alkuperäinen teleskooppi ja lattarauta oli aika rajoittava kiinnitystapa.” Kaikki Fergusonin työlaitteet ovat tallessa, kunnossa ja hyvässä maalissa. MUISTATKO. Ruoantuotannon tulevaisuus on tutkimaton, vaan paljon kokenut ei vähästä hätkähdä
Laitila 26
Sakari on hankkinut isän ajokkeja vastaavaa kalustoa, jolla voi käydä verestämässä ajomuistoja läheisellä hiekkakuopalla. FORDEILLA HOMMA HOITUU 27. Fordit ovat Sakari Koskiselle tuttuja autoja ja koneita vuosikymmenten takaa ajalta, jolloin hänen isänsä toimi kuorma-autoilijana
Mittava työmaa oli myös Rauma-Repola Oy:n paperitehdas, jonka rakentaminen alkoi 1969. Punaisen uutuuttaan kiiltävän Ford Traderin lavalle pannaan juuri hiekkaa Porkkala-kuormaajalla. Hiekkaa Laitilasta Laitila on yksi Lounais-Suomen hiekkapitäjistä. Seuraavan hiekkakasan takaa löytyy selitys äänihavainnoille. Ei, emme ole Eldoradossa vaan Laitilassa. Montulla häärivät Fordit, niin kuorma-autot kuin Ford-pohjainen Porkkala-kuormaajakin, ovat osa Sakari Koskisen nuoruutta. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko FORDEILLA SANTAA 28. Täällä voisi kuvata vaikka lännenelokuvan. Muutamat läheiset hiekkakuopat, joista hiekkaa ei ole otettu enää aikoihin, ovat metsittyneet. Sieltä on ajettu hiekkaa lähikuntiin vuosikymmenten mittaan lukemattomia kuormia. Ympäristössä ei ole mitään, mikä muistuttaisi, ettemme elä kesää 1969. Kesän hellekausi on kuumimmillaan ja ympärillä vain kuumaa hiekkaa. H iekkakuopalta kuuluu ääniä, jotka eivät voi olla peräisin tämän vuosituhannen koneista tai autoista. Niin ikään uutuuttaan kiiltävä punainen Ford Custom odottaa pääsyään kuormaajan alle. 50-luvun lopulla Koskisen autoiksi vakiintuivat brittiFordit. Sen rakennustyömaalle ajettiin hiekkaa useamman vuoden ajan. Niillä ajettiin hiekkaa vuosikaudet muun muassa Raumalle, jonne on Laitilasta kolmisenkymmentä kilometriä. Vaikkei kuorma-autoilijan pojasta tullutkaan kuorma-autoilijaa, autot ja niillä tehdyt työt jäivät hyvin mieleen. Yksi hiekkaa Laitilasta ajanut autoilija oli Sakarin isä, Eino J. Se ei silti huolestuta, päinvastoin. Ne ovat sen verran mielenkiintoisia, että niiden perään on lähdettävä kävelemään. Koskinen, joka aloitti kuorma-autoilun jo 40-luvulla. Tuolloin valtatie kahdeksan oli suuri työllistäjä. Sinne ajettiin kuukausikaupalla hiekkaa. Ellei sitten helle ole sekoittanut päätä. Joidenkin kuoppien pohjalle on noussut niin paljon vettä, että niistä on muodostunut pieniä lampia, joiden rannoille on rakennettu mökkejä. Sakari muistelee, kuinka Rauman vesitornin ja uimahallin muuraushiekat ajettiin Laitilasta
Porkkalan Konepajan vuonna 1969 valmistama kuormaaja on ollut Koskisilla uudesta asti. Uudesta asti Jonkun mielestä Porkkalan kuormaajassa on meluisa ohjaamo, kun penkasta kaivetaan santaa auton kyytiin. Koneesta nimenomaan noustaan ulos ja sinne sisälle laskeudutaan, sillä kuljettajan paikalle käynti tapahtuu konepeiton päältä hytin takayläkulmasta. Banjoon ei kuitenkaan tule kardaania, eikä sisällä ole rattaita. Tunteja koneeseen on kertynyt vain 2600, mikä ei ole kovinkaan paljon. Vuorokaudessa oli juuri ja juuri tarpeeksi tunteja, jotta sen aikana saatiin Traderilla vietyä 15 kuormaa hiekkaa Laitilasta Raumalle. Täytyy muistaa, että sillä on lastattu sen työhistorian aikana vain kahta autoa neljäntoista vuoden ajan. Niistäkin viimeiset vuodet olivat varsin rauhallisia. Toisen mielestä ohjaamossa on vanhojen aikojen tunnelmaa. Ford 5000 -traktoriin pohjautuva kuormaaja painaa 5430 kiloa. Koskisten koneessa kauhan tilavuus on 850 litraa. Jos kuitenkin tekee mieli tunnelmoida vanhalla mutta uudenveroisella kalustolla, Mikael ja Sakari Koskisella on siihen vielä hyvä mahdollisuus. Sakari kertoo, että tarjolla on ollut myös nelipyörävetoisia kuormaajia. Koskisella oli käytössään kaikkiaan viisi Traderia ja yksi Custom. Suurin nostokorkeus on puolestaan 3,3 metriä. Nostokykyä löytyy ala-asennossa 3400 kiloa ja yläasennossakin 2000 kiloa. Hän osoittaa ohjaavaa akselia, jossa on vetävän akselin banjomuoto. Eino J. Kone tosin oli suurin piirtein ehjä ja juuri se yksilö, joka on ostettu liki 50 vuotta sitten. 29 03/17. Silloin ei automiestä sakotettu ahkeruudesta. Sakari sammuttaa koneen ja nousee sieltä ulos tarinoimaan. Tilaa sitaatille muutaman rivin verran.Corem dolor sequatu eraesecte faccum venisissi. Koko on varsin sopiva suhteessa käyttötehtäviin. Sakaria hieman harmittaa, että kone ehti olla puun alla ulkona lähes parikymmentä vuotta ennen kuin se otettiin työn alle. Tradereita vaihdettiin 60-luvun kuluessa, mutta vuonna 1970 hankitulla Ford Customilla ajettiin 13 vuotta eli vuoteen 1983 asti. Fordien ammattiliikenne on loppunut jo ajat sitten
Custom oli meillä melko yleinen kuormaauto. Saman sukuiset Teknisiltä ominaisuuksiltaan autot ovat hyvin lähellä toisiaan. Koskisen Traderin lavalle saadaan muutamalla kauhallisella kuorma päälle. Autona Custom ei ollut ylellinen, mutta se tyydytti kokoluokassaan kaikki perustarpeet hyvin. Siihen saatiin kuitenkin jarrujen tapaan apu Turun Jarruosa Oy:stä, josta löytyi uusia osia. Autot ovat lisäksi mielenkiintoinen pari: niissä on erilainen ulkomuoto, mutta tekniikan ja massojen osalta ne ovat huomattavan lähellä toisiaan. Uutta ja vanhaa sukupolvea Traderin tämä malli esiteltiin vuonna 1962 ja Custom kolme vuotta myöhemmin. Tehoissa on silti hienoinen ero: Customin tehoksi valmistaja ilmoittaa 102 hevosvoimaa, Traderin tehoksi kaksi enemmän. Sakari Koskisen autot ovat mukava otos vuoden 1966 Ford-tarjonnasta kuorma-autoilevalle maailmalle. Vaihteistona autoissa on viisiportainen Eaton ja sen jatkeena tuplaperä. Ongelmaksi oli muodostua kytkin, joka ei irrottanut. Traderin kunnostus oli varsin työläs projekti etenkin peltien osalta. Traderissa on 9 tuuman renkaat ja Customissa tuumaa suuremmat. Nimet Trader ja Custom ovat jonkinasteisia markkinointinimiä: virallisesti Trader on K-sarjaa ja Custom D-sarjaa. Sen jälkeen sitä on käytetty kuljetuksiin puutarhalla ja maatilalla. Custom ja Trader ovat kumpikin vuoden 1966 mallia. Trader on selvästi vanhan ja Custom uuden sukupolven edustaja. Moottori ja voimansiirto ovat sen sijaan edelleenkin hyvässä alkuperäiskunnossa. Sitten Sakarin poika Mikael ajaa Custom-Fordin sellaiselle kohdalle, josta sen kyytiin on kätevä kauhoa seuraava kuorma. Välillä auton päällirakenne on vain muutettu palovarustuksesta normaaliksi lavaksi. Kummassakin autossa on samanlainen 6-sylinterinen ja iskutilavuudeltaan 5,4-litrainen moottori. 30. Trader on alkujaan Turun kaupungin autoja, ja siinä on ollut muun muassa aura talvisin keulalla. Meillä Customina ja kansainvälisesti Dsarjana tunnettu kuorma-auto oli Euroopan Fordin merkittävin kuorma-autouutuus 60-luvulla. Vaikka Customia oli tarjolla jopa 22-tonnisena telivetoalustana, suosituimpia olivat kaksiakseliset mallit. FORDEILLA SANTAA Erinäköiset autot ovat samaa vuosimallia ja pitkälti samalla tekniikalla varustettuja. Se on ollut uudesta asti ajokunnossa. Se ei kuitenkaan saavuttanut Fordin aiempien vuosikymmenten menestystä. Custom on puolestaan Pyhärannan kunnan entinen paloauto. Ohjaus on Customissa tehostettu ja vaihteet synkronoitu, toisin kuin Traderissa. Kokonaispainoa Customille on sallittu 10,8 tonnia, kun Traderille sitä on suotu 200 kiloa vähemmän
. . . . . Laadukkaat Hagafence-perinneaidat Westmen & Lind Anl. 65450 Solf/Sulva • Mustasaari • +358 40 1290 200 • myynti@westmen.. Hagafence, nykyaikaiset mutta perinteitä kunnioittavat aidat tuovat tyyliä ja arvokkuutta niin uusiin kuin vanhoihin asuinympäristöihin. . . Niiden valmistusta leimaa käsityöläisyys ja tarkkaan harkittu ajaton muotoilu. . . . Parkkimaksu 5 e Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026 sunnuntaina 4.6.2017 klo 9–16 Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen piha-alueella Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki Näyttelyajoneuvoparkki XVI MASIINAMEETING Rompetori ja Museoajoneuvonäyttely Menossa mukana -lehti www.wanhatmasiinat.fi. Ei ole sama, mikä aita tonttia, pihapiiriä tai rakennusta ympäröi! Tutustu ja pyydä tarjous: www.hagafence.. . . . Ajatonta tyyliä Hagafence Perinneaita ei tarvitse tänäpäivänä punaista tupaa ja perunamaata vaan se sopii hyvin modernimmankin talon pariksi. . . . . . . . . . 100% Ekologinen & kierrätettävä motonet Pääyhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit C M Y CM MY CY CMY K final_amerikanrauta2_101x297.pdf 1 14/03/2017 12.29 .
Maaninka 32
Maaninkalaisen Ari Salon harrasteajoneuvo Scania LBS 140 kuuluu autoihin, jotka on käyty läpi kauttaaltaan kunnostuksen yhteydessä. VIIMEISEN PÄÄLLE SCANIA LBS 140 1975 33. Autoja voi harrastaa ja kunnostaa monilla eri tyyleillä. Lopputulosta ihaillessa silmä lepää
Ari Salon näyttävän näköistä Scaniaa kierrellessä ja ihaillessa tulee puheeksi milloin mikäkin kohta autosta ja heti käy ilmi, että sekin on käyty läpi kunnostuksen yhteydessä. Ari on selvittänyt Scanian vivahteikasta historiaa. Autolla on ajettu ammattiliikenteessä, se on kulunut sekä ruostunut ja kokenut muutenkin kovia. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko SCANIA LBS 140 ’75 K uinka kuorma-auton voisi muutoin kunnostaa pienessä tallissa kuin purkamalla sen talliin mahtuviin osiin. Pian makaammekin selälläme auton alla ottamassa valokuvia auton rungosta ja akseleista. Sellaisetkin kohdat, jotka eivät näy yleisön silmiin, on kunnostettu. Yksi ihminen pystyy purkamaan ja kokoamaan kuorma-auton omassa pihassaan, jos siihen on halua. Uutena auto toimitettiin Lahteen Elementtikuljetus Paavo Saarelalle. Tuona aikana auto purettiin runkopalkkeja ja akseleita myöten osiin. Ensimmäisellä rakennuskerralla tehtaassa aikaa kuluu tosin huomattavasti vähemmän kuin neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Nekin kestävät katseen ujostelematta. Ihmisten tekemiähän nämä autot alkujaankin ovat. Palveltuaan Saarelaa kolmisen vuotta se siir34. Arin tärkeimpinä yllykkeinä ovat toimineet omat muistot vastaavanmallisista Scanioista, joita hänen isällään oli käytössä alkaen kuutoskoneella olevasta 110:stä aina V8:lla varustettuun 141:een. Motivaatiosta kiinni Scaniaan ei ole tyydytty vain vetämään uutta iloista väriä pintaan. Oikea auto löytyi lopulta Pieksämäeltä. Se oli myytävänä netissä Scania 141 -mallisena, mutta jo vuosiluku paljasti, että sen täytyi olla 140. Värikäs menneisyys Sopivan yksilön löytyminen tarjolla olleista LBS-sarjan Scanioista kesti hyvän tovin. Autolla on ollut useita omistajia ja monenlaisia ajotehtäviä. Kaikki tekeminen on kiinni motivaatiosta. Tuolloin auton rekisteritunnus oli HHA-923. Ari Salo kertoo, että Scanian kunnostusprojektissa kului kaikkiaan noin seitsemän vuotta. Ari kuitenkin kertoo, että hän purki auton komponentti kerrallaan ja huolsi ne pienessä pihatallissa, jonne auto ei sopisi kokonaan mitenkään. Suurimmat ulkopuolisilta ostetut osat ovat uudet renkaat ja kuopiolaisen FIN-Turbon kunnostama turboahdin. Autoilla kuljetettiin rakennusja maataloustuotteita, mikä luonnollisesti vaikutti myös tämän harrasteauton päällirakenteiden valintaan. Koska pihapiirissä ei näy mitään isompia halleja, voisi kuvitella, että auto on rakennettu jossain muualla
Linja-autoyhtiössä autolla tehtiin erilaisia huoltoajoja, hinattiin esimerkiksi linja-autoja. Tuntuu erikoiselta, että niinkin vanha auto hankitaan vielä työkäyttöön, jossa siitä yritetään ottaa kylmästi kaikki irti. Ari muistelee, että autoa lähemmin tutkittaessa siitä löytyi jos jonkinlaista viritystä. Uusi omistaja löytyi Etelä-Savosta. Auton työura päättyi noin vuoden jälkeen. Auton hankki käyttöönsä monialayritys, jossa 38-vuotias vanhus pistettiin töihin. Sen päälle yritettiin vetää niin raskasta lavaa, että rungon takapää petti ja taipui. Pynnöselle. Esimerkiksi veneen polttoainepumpulla oli yritetty saada lisättyä polttoaineen virtausta tukkoisen polttoainesuodattimen läpi. 24 vuoden palveluksen jälkeen liikenneyritys pani Scanian myyntiin. Kun auto sitten rekisteröitiin Helsinkiin Raimo Fremlingin nimiin, merkittiin rekisteriotteeseen varusteeksi vaihtolavalaite ja rekisteritunnukseksi APA359. Yhteyksiä pidettiin yllä LAja ARP-puhelimilla. Kolmen vuoden kuluttua oli taas aika vaihtaa isäntää. Tunnelmallista rekkailutuoksua toivat hajukuuset. Purkamisen edetessä löytyi myös ilmanpuhdistajan pohjana toiminut pesuvati. 35 03/17. Runko vaurioitui käyttökelvottomaksi. Hän käytti autoa pari vuotta, kunnes marraskuussa 1984 se lähti pääkaupunkiseudulta Satakunnan Liikenteelle Poriin. Se ei tehnyt Scanialle mitenkään hyvää. tyi vuonna 1978 Vantaalle Kuljetusliike R. Kaikki auton varusteet ja laitteet toimivat kuten asiaan kuuluu. Fremlingillä auto oli vain seuraavaan vuoteen asti, jolloin se siirtyi toisen helsinkiläisen autoilijan Jouko Hakulisen nimiin. Moderni työpaikka vuonna 1975. Auto saatiin tuotua ajamalla Maaningalle, vaikka sen yleiskunto oli varsin huono. Edellisenä mallivuonna bulldogohjaamoon oli tullut musta muovinen kojetaulu ja ratti ajan muodin mukaisesti. Maskin takaa löytyvät letkut, putket ja liittimet on kaikki tarkistettu ja uusittu tarvittaessa. Näytti kuin auto olisi mennyt lopussa vain huonompaan suuntaan
SCANIA LBS 140 ’75 Auto paljastui purettaessa sen verran kovia kokeneeksi, ettei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin rakentaa se kokonaan uudestaan. 36
Lisäksi ohjaamo pysyi paloiteltaessa telineessä hyvin muodossaan. Auton sydämenä sykkii 350-hevosvoimainen ahdettu V8-moottori. Kojetaulun runko oli vääntynyt, ja se oiottiin samassa yhteydessä. Iskutilavuutta on 14,2 litraa. Verhoilun purkamisen yhteydessä ohjaamon pelleistä löytyi lommoja, jotka oli kitattu ulkoapäin täyteen. Niin ohjaamo näyttäisi juuri samalta kuin uutena. Auto on 140-Scanian päivitetty versio, jossa on jo mustat levyt mallimerkintöjen taustalla maskissa sekä musta muovinen kojetaulu ja ohjauspyörä. Sitten runkopalkit ja kunnostettu teliakselisto asennettiin takaisin paikoilleen. Sitä ei välttämättä edes huomaa autossa, jossa on lava päällä. Näytti siltä, että auto on saatettu kaataa jossain vaiheessa. Esimerkiksi mustan muovisen kojetaulun katkaisijat ovat erilaisia mallien välillä. Scanian kunnostuksen laadukkuutta voi ihailla vaikka selällään auton alla. Kun ohjaamo oli valmis, koteloihin kaadettiin litroittain ruostesuojaainetta antamaan työlle pitkää ikää. Salolla oli varaosa-autona hänen isänsä vanha Scania 141, jossa oli ehjää runkoa jäljellä. Näin hytin pystyi kantamaan kuormaajalla ulkoa talliin. Rungon sisällä oleva tuplarunko oli ruostunut ja irvisteli rumasti. Vanhan sisärungon tilalle teetettiin metallialan yrityksessä uusi vastaava runko. Erot ovat pieniä, mutta niitä on. Tarkkasilmäisille mainittakoon, että ohjaamon pohjassa näkyvät ruskeat alueet eivät ole ruostetta vaan ruostesuoja-aineen valumia. Luonnollisesti myös uutta peltiä hitsattiin ympäri ohjaamoa poistettujen kohtien tilalle. Luonnollisesti alustaan vedettiin uudet sähköt ja ilmaputket kuten jarrut ja muutkin varusteet. Rungon peräpään korjaamiseen olivat lääkkeet jo olemassa. Kun uusia kynnyksiä ja lattiaa hitsattiin ohjaamoon, pelteihin tehtiin samanlaiset pokkaukset, jotka niissä oli ollut tehtaan jäljiltä. Tuplarunko lähti paikoiltaan, kun autosta oli rungon päälle rakennetussa pressukatoksessa ensin irrotettu taka-akselit jousineen ja runkopalkit. Ari tuntee merkin yksityiskohdat tarkkaan ja tietää, että 140 ja 141 poikkeavat moniltakin kohdin toisistaan vaikka kyseessä olisi jo tämä lähelle 141:tä ajantasaistettu ohjaamomalli. Laadusta tinkimättä Auton kunnostus tehtiin tinkimättömästi. Ohjaamon käsittelyä varten Ari rakensi traktorin etukuormaajalla siirrettävän telineen. Mutta Arin kanssa keskusteltuaan ymmärtää, että vaikkei se irvistelevä tuplarunko sieltä näy, oli miehen se korjattava, kun sen tiesi olevan huonossa kunnossa. Ohjaamon lisäksi myös runko käytiin läpi tarkemmin kuin moni olisi tehnyt. Tämän hyttimallin Scanioiden tiedetään ruostuvan toki muutenkin, joten varaosa-auto sai luovuttaa ohjaamon rakennusvaiheessa uutta peltiä muutamiin kohtiin. 37 03/17
Huittinen 38
Ford-yhtiön 50-vuotista taivalta juhlittiin 1953 uusilla ajoneuvomalleilla. VIISIKYMPPISTEN KUNNIAKSI FORD NAA 1954 39. Simo Rekola omistaa hyvin säilyneen juhlamallin. Pari vuotta valmistettu Golden Jubilee -traktori on Suomessa melko harvinainen
Pakoputki oli muutettu eteen nousevaksi, mutta Simo rakensi alkuperäisen kaltaisen putken. Ne olivat samalla ensimmäiset mallit, jotka suunnitteli uuden johtajan, Henry Fordin pojanpojan Henry Ford II:n tuore johtoryhmä. Fordin juhlatraktori oli nimeltään Golden Jubilee Model ja mallimerkinnältään NAA. NAA:n äänenvaimennin on pellin alla piilossa. Sapattivuoden mukaan Fordin ja Fergusonin suuri oikeuskiista sovittiin vuonna 1952. Se oli myös ensimmäinen kokonaan uusi Ford-traktorimalli sitten vuoden 1939. Juhlatraktorin muotoilu oli kokonaan uutta, eikä se enää muistuttanut Ford 8N:ää sen paremmin kuin Fergusonin malleja. Sen kunniaksi tuon vuosimallin henkilöja kuorma-autot sekä traktorit muuttuivat merkittävästi. Tuolloin Fordin suunnittelijat olivat jo saaneet valmiiksi uuden parannellun traktorimallin yhtiön pyöreitä vuosia varten. 2,2-litraisessa bensiinimoottorissa oli neljä sylinteriä ja kansiventtiilit. Muitakin muutoksia oli. Tehoa oli 30 hevosvoimaa. 40. Jäähdyttäjän säleikön yläpuolella oli iso pyöreä nokkaTeksti: Mika Rassi • Kuvat: Jan-Erik Laine FORD NAA Juhlamallin ohjekirja listasi kolme yleisintä onnettomuuden syytä: en nähnyt, en ajatellut, en tiennyt. Hydrauliikkajärjestelmään oli tehty muutoksia, jottei se rikkoisi Fergusonin patenttioikeuksia. Muun muassa jarrut oli uusittu, hydrauliikka ei ollut kytkimestä riippuvainen, ja äänenvaimennin oli sijoitettu konepellin alle. Juhlatraktorin valmistus alkoi tammikuussa 1953. N-sarjan traktorit 9N, 2N ja 8N olivat nimittäin kaikki olleet enemmän kuin likeistä sukua keskenään. Vain puna-valkoinen väri oli jäljellä edellisestä mallista. F ord Motor Company vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1953. Myös moottori oli kokonaan uusi ja nimeltään Red Tiger eli punainen tiikeri. Vakiona juhlamallissa oli kytkinvoimanotto, mutta lisävarusteena oli saatavilla kaksoiskytkin. Mittaristo oli suorastaan ruhtinaallinen
SIMO REKOLA • ensimmäiset traktorimuistot piikkipyöräFarmallista ennen sotia • Huittisten Wanhat Konneet -yhdistyksen entisöintipalkinto • oma syystyötapahtuma joka toinen vuosi kotitilan pelloilla 41 03/17. ”Juhlamallilla ajetaan lystiä.” Vuosimallin 1954 nokkakoristeessa tähkän kuvaa kiertävät tähdet
Toinen muutos vuoden 1953 malliin verrattuna oli hieman hitaammat välitykset. Mallin nimi Golden Jubilee eli kultajubilee on muuten mielenkiintoinen. Käyttö myötäilee suomalaisille tuttuja hääpäiviä: hopeajubilee tarkoittaa 25 vuoden, kultajubilee 50 vuoden ja timanttijubilee 60 vuoden merkkipaalua. Simon traktorissa havainnollinen viisari on hieman kärsinyt. koriste, ja siinä luki Golden Jubilee Model 1903–1953. Suomeenkin NAA saapui. Se on muinoin merkinnyt 50 vuoden välein tapahtunutta juutalaisten orjien vapauttamista ja sapattivuoden pitämistä maanviljelyksestä. NAA:n monipuolinen mittari kertoo kuluneet tunnit, kierrosnopeuden, vauhdin sekä suositeltavat käyttökierrokset voiman ulosotolle ja hihnapyörälle. Myöhemmin traktori hivuttautui taas 42. Parin vuoden aikana juhlamallia valmistettiin 128 965 kappaletta. Sen hinta oli korkea, 530 000 markkaa. Englannin kielessä sana jubilee merkitsee jo yksinään useimmiten 50-vuotisjuhlaa, mutta metallimääritteillä siitä on muokattu monikäyttöisempi termi. Muutamia petroliversioitakin tehtiin, mutta ne ovat hyvin harvinaisia. Niinpä kalliin amerikkalaisen bensatraktorin menekki jäi meillä vaisuksi: niitä myytiin Suomessa kaikkiaan 118. Kyseinen juhla-Ford on tullut uutena Suomeen ja viettänyt ensimmäiset vuotensa Karunassa nykyisten Sauvon ja Kemiönsaaren kuntien alueella. Diesel-Majorin tai diesel-Fergun sai vähintään 100 000 markkaa halvemmalla, petrolitraktorin vieläkin edullisemmin. Niiden mallimerkintä oli NAB. Ainakin yksi maataloustyökone tässä maailmassa on siis nimetty pitkän joutenolon mukaan. Siellä se palveli isäntäänsä saarella. Vuoden 1954 mallissa tekstin korvasivat nelisakaraiset tähdet. Toinen Simon tallin Amerikan-erikoisuus on Fordin juhlamalli. Suomessa kallis juhlamalli oli harvinainen. FORD NAA Mutta jubilee-sanan alkuperä on heprean kielessä. Kun traktori vaihtoi omistajaa 1959, se siirtyi mantereelle Paimioon ja pantiin samalla ensi kerran rekisteriin. Kallis mutta kelpo kyntäjä Viime vuoden viitosnumerossa tapasimme huittislaisen Simo Rekolan, jonka kokoelmasta esittelimme silloin hoikanhuiskean rautapyörä-Farmallin malliltaan F-14
Suomessa muutoinkin melko harvalukuisten vanhojen amerikkalaisten Fordtraktorien joukossa juhlamalli on harvinaisimmasta päästä. ”Vähän olen sillä kyntänyt omissa tapahtumissa. Pumppu on nokalla.” Aikalaisiin verrattuna NAA saa Simolta erinomaisen kyntöarvosanan. Hydrauliikkapuoli ja nostolaite toimivat Simon mielestä hyvin. 43 03/17. Konetta oli pidetty hyvin. Muutoin isoimpia huoltoja ovat olleet tulpan johtojen vaihdot. Simokaan ei muita vastaavia juuri tunne. Pyörät eivät luista niin helposti, vaikka rengaskoko on samaa luokkaa. Viimeisissä juhlamalleissa systeemin korvasi mäntäpumppu. Sillä ajetaan lystiä, kuten eräs toinen harrastaja sanoi”, Simo nauraa. Muuhunkin koneesta toki olisi kuin lystiin. Ehkä takaakselilla on vähän enemmän painoa, ja painonsiirtokin voi olla vähän erilainen kuin Fergussa.” FORD NAA MOOTTORI nelisylinterinen bensiinimoottori Red Tiger, tilavuus 2,2 litraa, teho 30 hevosvoimaa VAIHTEISTO 4+1 RENKAAT takana 10-28, edessä 5,50-16 HYDRAULIIKKA kytkimestä riippumaton, virtaus 18,2 litraa minuutissa MITAT pituus 301 cm, leveys 164 cm, korkeus 145 cm, akseliväli 187 cm, paino 1834 kg MUUTA rumpujarrut, kaksoiskytkin lisävarusteena Simo on uusinut sytytystulpan johdot. Sähkölaitteiden kanssa on aina pientä peliä. Varsinais-Suomen rannikolta se ei päässyt ennen kuin Simo osti sen reilut kymmenen vuotta sitten. Taakse alas kulkeva pakoputki oli jossain vaiheessa vaihdettu ylös kohoavaan malliin. ”Kyllä tällä parempi on kyntää kuin harmaa-Fergulla, aika laillakin parempi. Simo palautti putken entiselleen. ”Nostolaite on hyvä sen puolesta, ettei se ole mistään kytkimistä riippuvainen. Sauvoon. ”Akku on vaihdettu, ja sitä joutuu latailemaan, että saa moottorin startilla käymään. Hydraulisen siipipumpun virtausta säätää Hy-Trol-niminen järjestelmä. ”Tämän lisäksi tiedän vain yhden säilyneen juhlamallin, joka on ollut monena vuonna Oulaisten konepäivillä esillä.” Aktiiviharrastaja Rekolalle Ford on ollut puhdas hupihankinta. Amerikkalainen vaihdekaavio on omiaan aiheuttamaan härmäläiselle päänvaivaa. Tässä kun on vielä kuuden voltin vehkeet”, Simo kertoo
Pikkupojasta asti MANin rattia pyöritellyt Matti Holmberg on muutama vuosi sitten kunnostanut traktorin harrastekäyttöön. Forssa Vakolan testikoneeksi hankittu MAN myytiin testauksen päätyttyä vuonna 1952 Holmbergin tilalle Forssaan. VAKOLASSA TESTATTU MAN MAN AS 330 A 1950 44
”Isä osti sotien välissä maatilan, kätki avaimen ja lähti takaisin sotaan tietämättä, tuleeko elävänä takaisin.” Holmbergin tilalla oli 1950-luvun alussa pinta-alaa viitisenkymmentä hehtaaria. Liian kova kuorma Vuosien saatossa monenlaista haaveriakin sattui. MANin nokkaan asennetulla kompressorilla voitiin pumpata ilmaa renkaisiin, mikä oli valtava helpotus käsipumppuun verrattuna. Traktorin ollessa vielä melko uusi tilan työmies ajoi ojaan maantiellä sorakuorman kanssa ja MAN kellahti kyljelleen. Vetokoukun sijainti melko ylhäällä lienee yksi pyörähdyksen aiheuttaneista tekijöistä. Vuonna 1952 ei välttämättä voinut valita minkä merkkisen traktorin haluaa ostaa, eikä aina ollut mahdollisuutta saada traktoria ollenkaan, vaikka ostohaluja ja rahaa olisi ollutkin. Kun noin vuoden kestänyt testaus oli tehty, traktorit myytiin eteenpäin. Sittemmin kaikki tilan työt hoidettiin MANin ja tilalla entuudestaan olleen keltaisen rautapyörä-Fordsonin voimin. Hytin kaaret ottivat on45. Traktorissa oli tehdastekoinen ohjaamo, hydraulinen nelipistenostolaite, tasauspyörästön lukko, taakse sijoitettava kelauslaite eli vinssi, Rabewerk-paluuaurat, lumiketjut ja lisäpainot. Ostettiin mitä saatiin. Vakolasta Forssaan Matti kertoo, että hänen isänsä Tauno Holmberg oli melkoinen optimisti. Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Tapio Mäntyniemi F orssalaisen Matti Holmbergin MAN on tullut heti valmistumisvuotenaan Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitokselle testattavaksi. Sen jäljiltä koko maski on moukaroitu takaisin muotoonsa vasaralla. MANin mukana tuli runsas varustus, sillä testiä varten kone oli tilattu kaikilla saatavilla olevilla lisävarusteilla. ”Isoisäni ja setäni olivat vuokraviljelijöinä Kaarelassa Malminkartanossa, jossa Vakola alkoi testata koneita”, Matti paljastaa. Ostohinnasta ei ole enää tietoa. Toinen onnettomuus sattui, kun Matin isä veti painavaa hiekkakuormaa. Ilmeisesti Matin setä antoi veljelleen sisäpiirin vinkin omana aikanaan varsin edistyksellisen, nelivetoisen ja etujousituksella varustetun traktorin tulosta myyntiin. Se on ensimmäinen Suomeen tuotu nelivetoinen AS 330A ja kaikkiaan ensimmäisiä Suomeen tulleita MAN-traktoreita. Ylämäki kävi liian jyrkäksi, ja MAN nousi äkkinäisesti pystyyn. Vuosia myöhemmin kompressoriin hitsattiin lisäosa, jonka avulla sitä pystyi käyttämään myös Nuffieldin voimanulosottoakselilla
Paikalle tullut kuorma-autoilija nykäisi traktorin keulan alas ja hinasi yhdistelmän mäen päälle. Vaarassa joutua romuksi ”Kerran romumies haki meiltä rautaromua. Pienen etsinnän jälkeen huomattiin, että paksu ja painava valurautatappi oli lentänyt äkkipysäyksessä 30 metrin päähän tielle peräkärryn taakse. ”Vauhti oli semmoinen, että pölypilvi meni vähän kovempaa kuin minä.” Vuonna 1957 taloon ostettiin Nuffield ja MAN väistyi kakkostraktorin rooliin. Vakolan koetusselostuksen kuvassakin metsätöitä tehdään talvella ilman hyttiä. Ratissa kunnes päästetään pois Matti oli innokas seuralainen, kun isä teki töitä. Kun nukahdin, isä nosti minut ojanpenkalle pitkälleen ja poimi taas kyytiin, kun huomasi pojan heränneen”, Matti muistelee hymyillen. Hytin hyvä kunto selittyykin suurimmaksi osaksi vähällä käytöllä. ”Vauhti ei päätä huimannut, mutta siinä säästyi yhden aikamiehen työ, kun minä istuin ratin takana ja ohjasin ja miehet levittivät talikolla lantaa peräkärryn päältä”, Matti toteaa. ”Istuin usein Mannin kyydissä akkukotelon päällä. Vaikka peltiosista ja pressuista koostuva hytti antoi monenlaista suojaa, hankaloitti se kyytiin nousua siinä määrin, että se nostettiin latoon hyvin pian koneen tultua taloon. ”Jos hyttiä ei olisi ollut, olisi isäni melko varmasti puristunut kuoliaaksi kärryn ja traktorin väliin”, Matti arvelee. Jalat eivät ylettäneet vielä polkimille, mutta ajo onnistui, kun isä pisti vaihteen päälle. Säikähdin pahanpäiväisesti, kun isä tarjosi Manniakin mukaan”, 46. Matti on itsekin ajellut MANiaan jo pikkupoikana. Sisäpiirin vinkistä Holmbergin tilalle saatiin Vakolan testaama täydellisesti varusteltu neliveto-MAN. Kun hinausköysi piti kiinnittää, huomattiin, että MANin keulan rautatappi ei ollut paikallaan. Paksuissa talvivarusteissa hyttiin pujottelu lienee ollut erityisen hankalaa. Myös jyrääminen kylvöjen jälkeen kuului pienen pojan töihin. ”Ajoin niin kauan kunnes isä tuli seisauttamaan Mannin”, mies muistelee. MAN AS 330 A neksi peräkärryyn kiinni, ja hytti jäi nojaamaan kärryä vasten. Vuonna 1960 toisen Nuffieldin oston jälkeen se sai jäädä pois peltotöistä
Yhtäkkiä käytettävissä oli paljon vapaa-aikaa, ja mies innostui autojen entisöimisestä. Vuoden kuluttua taloon tuli raskaampi tehdastekoinen Tume-hara, ja MAN sai taas väistyä. ”Enoni vei Mannin tarkoituksenaan tehdä siitä lumityökone huoltoasemansa pihaan Matkuun. MAN ja reilun kokoinen McCormick-kylvökone olivat työvuosinaan tuttu näky Holmbergin pelloilla. Työ autokuskina tuntui sen jälkeen varsin kevyeltä. Rikkinäisen etupyörien tilalle hän kiinnitti Mersun pyörät ja pani MANin vanhan hevosvetoisen haran eteen. Hän kävi mittailemassa traktoria ja toi sen takaisin kotitilalle. Traktori pelastui, kun Matti aloitteli vuonna 1977 porkkananviljelyä ja tuli tarve kevyelle harakoneelle. Hyttiin pääsyä moitittiin hankalaksi jo Vakolan testeissä, eikä syyttä: kyytiin kiipeäminen on aikamoista taiteilua. Kylvökoneen vuosimallista ei ole varmaa tietoa, mutta Matti epäilee 1950-luvun alkua. 47 03/17. Vuonna 2014 Holmberg innostui ottamaan MANin talliinsa laittaakseen sen ajokuntoon. ”Täytettyäni 50 vuotta päätin löysätä työtahtia ja lopetin porkkananviljelyn”, Holmberg kertoo. Vauxhall Velox 1964 odottelee vielä vuoroaan. Matti kertoo. Projekti kuitenkin hyytyi, ja MAN joutui romukasaan tontin laidalle”, Holmberg kertoo. ”Kaikeksi onneksi se ei mahtunut kyytiin.” Koska traktorissa oli siivapyörä vakiona, siitä sai helposti klapikoneen pyörittäjän. Hän muistelee, että kylvökoneesta meni ohjaamoon naru, jonka avulla ohjattiin siemenvantaita. Tallissa onkin kunnostettuna jo vuodesta 1977 Matilla ollut Hillman Minx 1953 sekä Packard Executive 1956. Satokauden aikaan koko perhe valmisteli lähteviä tilauksia yötä myöten. Palveltuaan aikansa siinä työssä traktori jäi kokonaan seisomaan. Perään kiinnitetty työkone hankaloittaisi kulkua entisestään. Sauhuttelu seis Porkkananviljely toi leivän pöytään mutta teetti pitkää päivää. Tarkkaa konetta käytetään edelleen piensiementen kylvössä
MAN AS 330 A MOOTTORI MAN D 9214 f, nelisylinterinen nestejäähdytteinen suoraruiskutteinen dieselmoottori, teho 30 hevosvoimaa, 1500 kierrosta minuutissa, poraus 92 mm, iskun pituus 110 mm, tilavuus 2,93 l VAIHTEISTO ZF A 15, 5+1, neliveto, huippunopeus 20 km/h RENKAAT edessä 6,50-20, takana 11,24-24 MITAT pituus 3015 mm, leveys 1676 mm, korkeus 1700 mm, akseliväli 1820 mm, paino 1930 kg VALMISTUSAIKA 1950 MAN AS 330 A ”Kaikeksi onneksi Manni ei mahtunut romumiehen kuormaan.” 48
Muuan traktorimuseon pitäjä olisi halunnut ostaa traktorin ennen kunnostusta. Polttoaineen syöttöpumppu pysyy siistinä MAN-tekstillä koristellun peltikuoren alla. ”Sain ne Kuortin Traktorista harrastajaystävällisen hintaan”, omistaja toteaa mielissään. Kylmäkäynnistystä, suurta kääntösädettä, raidetangon sijoitusta etuakselin etupuolelle ja ahdasta vaikeapääsyistä ohjaamoa moitittiin. Holmberg tilasi Hollannista uuden lämpömittarin ja jäähdyttäjän korkin, jota koristaa komea MAN-merkki. Hengitys tilttasi kertaheitolla niin, että jouduin viideksi päiväksi sairaalaan”, kunnostaja kertoo. ”Ulkomailta tilaamisessa on haasteensa, kun kielitaito on vähän puutteellinen. Valmistajan mukaan MANiin sai myös kolmipistenostolaitteen, jota Vakola suositteli, koska se soveltui paremmin suomalaisiin työkoneisiin. Tukkien juonnossa sekä alkuperäinen 10 mm että tilalle vaihdettu 12 mm teräsvaijeri katkesi useita kertoja – voimaa nelivedosta siis löytyi. Matti oli aiemmin maalannut tinneripohjaisilla maaleilla ja käyttänyt kevyitä paperisia hengityssuojaimia. Sähköllä toimiva lasinpyyhkijä löytyi venetarvikeliikkeestä, ja rikkinäisten takavalojen tilalle löytyi ehjät virolaisen traktorivarusteliikkeen kautta. Sain koulussa kielistä yhdeksän – siis yhteensä.” Matti ei ole halunnut sliipata traktoriaan kymppikuntoon. Kotiuduttuaan mies päätti entiseen tapaan pistää tupakaksi. Lisäksi nelipistenostolaitteen korvakkeiden todettiin murtuvan helposti. Maalipinnan Matti oli aluksi ajatellut jättää entiselleen, mutta sai toisilta harrastajilta kannustusta myös ulkoasun päivittämiseen. ”Moottori oli muutoin melko hyvässä kunnossa, mutta polttoainepumppua sai herätellä pitkän aikaa.” Sähköt omistaja katsoi parhaaksi uusia kokonaan. Isompipyöräisen kaksipyörävetoisen mallin arveltiin kuitenkin olevan tarkoituksenmukaisempi valinta tavalliseen maatalouskäyttöön. Matti kuitenkin kieltäytyi myymästä lapsesta asti käyttämäänsä traktoria. Manni vai tonni. ”Kaksikomponenttimaalien kanssa eivät entisenlaiset suodattimet enää riittäneetkään. Takarenkaat ovat alkuperäiset, mutta eturenkaat piti hankkia. Puhun vain tätä pitkää Tammelaa. ”Olen päättänyt pitää Mannin. ”Vilkku toimii edelleen”, omistaja esittelee ja työntää käden ulos pressussa olevasta aukosta. ” Ajangon Pertti yllytti minua viemään MANin hiekkapuhallukseen Mäenhovin Veikolle Tammelaan.” Saatuaan MANin pohjamaalissa takaisin omistaja ryhtyi maalaamaan osia vihreäksi. ”Meinasin kuolla ensimmäisiin sauhuihin, ja ne jäivät viimeisiksi. Maalari ei tullut ajatelleeksi tarvitsevansa tällä kertaa toisenlaisia. Testien perusteella MANia pidettiin sopivana moniin maatilatalouden ja teollisuuden käyttötarkoituksiin, mutta huomautettavaakin löytyi. Ei tarvittu purukumia eikä laastareita avuksi”, Matti toteaa. MANin työhistoria ja sattumukset saavat näkyä. MANIN KOETUS VAKOLASSA MAN-traktoria testattiin Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella 1100 tuntia reilun vuoden aikana. Joitakin rikkoutuneita sekä vuosien saatossa kadonneita osia omistaja joutui entisöinnin yhteydessä hankkimaan. Tämä on ensimmäinen traktori, jota olen ajanut, ja se taitaa olla viimeinen, jonka rattiin minut päästetään.” 49 03/17. Samaan aikaan tutkimuslaitoksella testattiin myös muun muassa Takra, Hanomag R, Steyr Diesel 180 sekä kaksi David Brownia, Cropmaster 6C ja sen dieselkäyttöinen rinnakkaismalli. ”Jos saisin siitä tonnin, huomenna saattaisi olla niin, ettei minulla olisi tonnia eikä Mannia”, Matti sanailee
Ulkomuoto tosin oli omistajan mukaan kuin pakanamaan kartta. Siirsin hyttiä taapäin niin, että putki tuli ulkopuolelle ja konepelti mahtuu aukeamaan alkuperäisessä koossa”, Raimo kertoo. PILKETTÄ SILMÄKULMASSA NUFFIELD 4/65 1969 Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Tuukka Kaski K ymmenisen vuotta sitten Raimo Castren tarvitsi traktoria kotitarvekäyttöön pyörittämään sirkkelipilkkojaa. Se oli laitettu erikoisesti hyvin eteen: ilmanottoputki oli sisällä hytissä, ja konepelti oli katkaistu rälläkällä. Traktori komistettiin työkuntoon, ja sitä on käyty koettelemassa vetokisoissa. Jos hytti olisi ollut alkuperäinen Junkkari, ehkä tämä olisi tullut oikein entisöityä.” 50. ”Tässä oli jo silloin tämä Natikan hytti päällä. ”Krouvilla kädellä nämä arbeetit on tehty. Samaan syssyyn Nuffi sai uutta maalia pintaansa. Raimo Castren hankki viimeisen vuosimallin Nuffieldin polttopuita tekemään. Korialta löytyi kelvollinen kartanomallin Nuffield. Konepeiton tarrat ovat olleet tilauksessa siitä asti, mutta vielä niitä ei ole kuulunut
51 03/17. Nuffield-traktorien muotoilu pysyi alusta asti samanlaisena miltei 20 vuotta. Nuffieldia valmistanut British Motor Corporation ja Leyland Motors yhdistyivät vuonna 1968. Nuffieldin uusi ulkoasu vaihtui pian Leylandin muotoihin ja väriin. Sisuskalut olivat silti pitkälti samat. Uuden ulkomuodon mallit 3/45 ja 4/65 esiteltiin 1967. Uusi suuryritys muutti traktorinsa tummanoransseista Nuffieldeista sinisiksi Leylandeiksi vuonna 1969. Lahti MUISTATKO. Traktorien muotoilu meni merkin vaihtumisen myötä jälleen uusiksi. Myös viimeisten Nuffield-mallien mittaristo eli sellaisenaan Leylandeissa yli kymmenen vuotta. Kuskin paikalla näytti vielä sinikoneissakin hyvin samalta. Raimo Castrenin Nuffi on jossain vaiheessa puettu Natikan sääsuojaan. Monien merkkien – esimerkiksi Fordin ja Fiatin – kulmat terävöityivät 60-luvulla, mutta uusi Nuffield oli hyvin pyöreälinjainen
Tekniikan puolella ainut mainittava remontti on kannentiivisteen vaihto. Vanha Japa on melko lailla muokattu versio. Eihän se voimaan vaikuta mutta yleiseen tunnelmaan kyllä.” Mutta ennen kisoja Nuffield pääsee varsinaiseen hommaansa eli pyörittämään Japa-sirkkelihalkojaa. Kuljetinta on jatkettu ja halkaisusylinteri vaihdettu järeämpään. Traktori odottelee uuden maalipinnan kruunaavia tarroja. ”Se sylki heti tullessaan vedet pihalle. 52. Joskus aiemmin moottori on jäljistä päätellen käväissyt koneistamossa. Raimo kiittelee tapahtumaa hyvin järjestetyksi, ja on tänä vuonna lähdössä jälleen lavettia kiskomaan. Sen jälkeen ei ole ollut mitään. ”Sen verran säädin pumppua, että hiukan sai kisoissa mustaa savua ilmoille. Putkissa näkyi vielä hoonausjäljet, eli se on koneistettu joskus.” Kun käsissä kerran oli soiva peli, piti sitä käydä kokeilemassa Iitissä Vuolenkoskella veteraanitraktorien vetokisoissa. Nyt klapit lentävät hyvin viljalaitojenkin yli eivätkä pikku pulikat NUFFIELD 4/65 NUFFIELD 4/65 MOOTTORI nelisylinterinen BMC-dieselmoottori, tilavuus 3,8 litraa, teho 60 hevosvoimaa, 2000 kierrosta minuutissa, sylinterin halkaisija 100 mm, iskun pituus 120 mm VAIHTEISTO 10+2 RENKAAT edessä 7,50-16, takana 13,6-36 JARRUT kuivat levyjarrut MITAT pituus 321 cm, leveys 162 cm, akseliväli 203 cm, paino 2400 kg MUUTA kartanomallissa ohjaustehostin sekä riippumaton voiman ulosotto ja hydrauliikka VALMISTUSVUODET 1967–1969 Nuffieldiin on nykyisen omistajan aikana vaihdettu kannentiiviste
”Sen verran säädin vetokisoihin pumppua, että sai vähän mustaa savua ilmoille.” jää halkojaan jumiin. JAPA Laitilan rautarakenne on valmistanut Japa-polttopuukoneita vuodesta 1977 lähtien. Työvuosia on omistajan mukaan vielä rutkasti edessä. 53 03/17. Näin iskostetaan traktorinostalgia tulevaan sukupolveen. Malli oli pitkäikäinen: sitä tehtiin vuosina 1982–2009. Jos tämä joskus lähtee, ostan tilalle 502-Valmetin. Raimo ei ole merkkikiihkoilija, mutta eräs lapsuudesta tuttu kone siintää haaveissa. Tämä käyttäjien rankasti muokkaama sirkkelihalkoja on sisimmältään mallia Japa 600. Hydraulipumppu menee vaihtoon, mutta johan se on yli kolmekymmentä vuotta virtausta tuottanutkin. Ajattelin, että Nuhjuahan ei vielä ole ollutkaan. ”Ostin Nuffieldin, kun myin vanhan Majorini pois. Sellaisella opettelin aikoinaan ajamaan.” Raimon 8ja 9-vuotiaat pojat saattavat olla myymisestä toista mieltä, sillä he treenaavat kovasti ajamista Nuffilla. Kuvan yksilö on todennäköisesti valmistunut ennen vuotta 1985
VARSINAINEN KIERRÄTYSVEHJE UK-TRAKTORI 2016 54. Mäntsälä Unto Koli kasasi traktorin purkuosista, sillä häntä viehätti ajatus hydraulivetoisesta työkoneesta. Omat ja muiden romut pantiin hyötykäyttöön. Toteutus vei toista vuotta, mutta eipähän ole toista tällaista toiminnassa
55
Y ksi tapa kunnioittaa vanhoja koneita on rakentaa niistä jotain uutta ja omaperäistä. Jäähdytin on säiliön takana. Sen todistaa mäntsäläläinen Unto Koli, joka harrastaa purkuosien uusiokäyttöä. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Tapio Mäntyniemi UK-KIERRÄTYSTRAKTORI Etukuormaajan nivelpisteissä on rasvanippoja. Tasavirtalaturikin lähti toimimaan”, Unto äimistelee vanhan koneen säilyvyyttä. Massikasta on hydraulitraktoriin otettu esimerkiksi moottori, nokkapelti ja ratti. Mutta jumaliste: aikansa kun härnäsin sitä, siitä se vain virkosi. Runkopalkit ovat uutta rautaa, kaikki muu on kierrätystavaraa. Luulisi, että nokalla on syylärin korkki, mutta tämän tulpan alla piileekin polttoainesäiliö. Rasitusta ja liikettä saaviin kohtiin on hyvä saada rasvat väliin. ”Hommasin toisten hylkäämiä osia, kunnostelin niitä ja rakensin itselleni hydraulisesti toimivan ja vetävän traktorin”, Unto summaa. PV-Volvon vaihdelaatikko on hydraulimoottorin perässä. Hylkyosien ja omien hahmotelmien yhteensovittaminen on lisäksi herkullista aivojumppaa. Kuormaajan puomeja nostavat vanhan lantakoneen sylinterit. Omatekoisen traktorin kunigasideana on ollut Untoa erityisesti viehättävä hydrauliikka. Puimurin taka-akseli palvelee traktorin etuakselina, ja takapyörinä ovat puimurin etupyörät. ”Ainakin kymmenen vuotta se seisoi metsän reunassa. Puimurin pohjalta Suurin lahjoittaja projektille löytyi kuitenkin omista nurkista, vuosimallin 1967 Massey Ferguson 31 -leikkuupuimuri. Laatikolta lähtee ketjuveto taka-akselille. 56. Unton puhdetöiden kiehtovin tulos lienee viime vuonna valmistunut uusvanha traktori
Vaikka se on jo kerran hylätty, tässä hommassa se pelittää aivan hyvin.” Suoraan kampiakselin päässä on 80 litraa tuottava hydraulipumppu, josta moottori saa voimansa. Etukuormaajan puomien nostosylinterit on purettu vanhasta lantakoneesta ja kunnostettu. Hydrauliikan paluuöljyn saa ohjattua jakajaventtiilin kautta etukuormaajalle. 57 03/17. Kauhaa kääntävät sylinterit ovat vanhasta puimurista, ja Unto on itse muuttanut ne kaksitoimisiksi. Herkässä ohjauksessa on jälleen hyödynnetty elonleikkuukoneita. Paineella ja virtauksella Traktoria liikuttava hydraulimoottori on peräisin metsäkoneesta. ”Purin sen, ja moottorikoneistamossa se hiottiin tiiviiksi. Esimerkiksi lumitöissä on hyvin näppärää, kun kulkusuunta vaihtuu vipua vetämällä. Puimurista napattuihin vanteisiin piti tehdä oma sovituslaippa, jotta ne sai kiinni Transitin akseliin. Akku on mahdutettu pieneen tilaan jalkatilan alle. Hydrauliikan käyttö on ollut traktorin rakentamisen johtoidea. Kerran hylätyt osat pelittävät uusiotraktorissa vielä aivan hyvin. Kuljettajan vasemmalla puolella olevat ohjaimet. Volvon välityksillä pääsee eteen ja taakse, sillä suunnanvaihto on toteutettu hydraulisesti. Pakettiauton akseli on traktorikäyttöön melko leveä, mutta Unto ei lähtenyt sitä kaventamaan kestävyyden ja vaihtokelpoisuuden nimissä. Kun vanteiden kiinnityspiste samalla siirrettiin aivan vanteen ulkoreunalle, pysyi raidevälikin kohtuullisena. Moottorin ja rungon väliin on ahdettu vielä ohjaustehostajan öljysäiliö. Hydraulimoottorin perässä on Volvo PV -henkilöauton vaihdelaatikko. Näppärä toteutus. Käytössä ovat Transitin jarrut. Laatikolta lähtee ketjuveto taka-akselille. Lyhin vipu käskee nostolaitetta, kaksi muuta ohjaavat etukuormaajaa. 31-Massikan hydraulipumppu tuottaa öljyn orbitrolille, joka taas on napattu jostakin isommasta puimurista. Kuva on traktorin oikealta kyljeltä. Vasemmalla Volvon vaihdelaatikko ja sen edessä metsätyökoneesta peräisin oleva hydraulinen ajomoottori. Taka-akseli on Ford Transitin kaventamaton akseli. Se on vetänyt runkoa harvesteripään läpi
Loppuöljy palaa öljytankkiin. UK-KIERRÄTYSTRAKTORI 58. Orbitrol on napattu uudemmasta puimurista. Samaisen Massikan hydraulipumppu tuottaa öljyn ohjaukselle. Lokasuojat ja istuin ovat peräisin 35-Massikasta. Toisen renkaan Unto on vaihtanut. Raideleveydeksi on näin saatu kavennettua 190 cm. Koska akseli on melko leveä, takavanteiden alkuperäinen kiinnitys on irrotettu ja uusi kiinnityslaippa on tehty aivan vanteen ulkoreunaan. Hydrauliöljyn virtausta etukuormaajalle on säädettävä, sillä isokokoisen pumpun tuottoa ei voi kokonaan ohjata kuormaajan venttiililohkolle. Transitin jarrut ovat myös käytössä. Traktorin etuakseli on sekin MF 31 -puimurista. Säiliöön on tarraammattilainen askarrellut tutun logon, johon on vaihdettu kirjaimet tekijän nimen mukaan. Kuljettajan penkin alla on hydraulisäiliö. Taka-akseli on Ford Transitista ja takarenkaat Massey Ferguson 31-puimurista
”Hommasin toisten hylkäämiä osia, kunnostelin niitä ja rakensin hydraulisesti toimivan ja vetävän traktorin.” Harmaapäisellä kepillä etsitään Volvon laatikosta sopiva vaihde. ”Välillä rakentamisen ja testaamisen jälkeen joutuu purkamaan ja tekemään uusiksi.” Omien koneiden rakentaminen on eläkeläiselle oikeastaan reseptilääkettä. ”Kun lievä muistisairaus iski, lääkärit sanoivat, että pääkoppa pitäisi pitää vireessä. Lisäksi hydrauliikkapumpun ja vaihdelaatikon kiinnitykset runkoon on teetetty plasmaleikkurilla. Sitten punapäisellä vivulla mennään eteen ja taakse. ”Viimeksi tuli tehtyä linnunpönttöpora, jolla saa tehtyä pyöreään puuhun reilun satamillisen reiän. On muun muassa käytetyistä osista tehty kenttäsirkkeli ja vanhan kuorma-auton akselin päälle synnytetty metsäkärry, jossa on omatekoinen kuormaaja. Traktorin tekemiseen meni Untolta vähän toista vuotta. Koko vehje on varsinainen kierrätyslaite”, romun uusiokäyttäjä toteaa. Siihen katto, pohja ja lentoaukko, ja linnunpönttö on valmis.” 59 03/17. Koneiden suunnittelu, ihmettely ja miettiminen sopii siihen viimeisen päälle. Ikänsä kun on koneiden kanssa tottunut olemaan, niin tämä on ihan puhdetyötä.” Kuten arvata saattaa, Unton käsistä on syntynyt monen moista muutakin. Pääkoppa vireesssä Runkopalkkiputket ovat ainoat uudet raudat, mitä traktoria varten on hankittu. ”Muuten raudat on kerätty pitkin kyliä ja hitsailtu ja hiottu omassa pajassa. Untokin on kantanut kortensa kekoon kovasti pinnalla olevaan siivekkäiden majoitukseen. Ja kun koneiden kanssa ei jaksa puljata, touhutaan muuta
B rittiläinen Austin kuului Oy Veho Ab:n maahantuomiin automerkkeihin vuosien 1945–71 välisenä aikana. VIIDEN TONNIN AUSTIN Tällä kertaa arkistojen kätköistä löytyi Austin-kuormaauton esite 50–60-lukujen taitteesta. Bulldog-ohjaamolla ja pidemmällä 4064 millin akselivälillä oli mahdollista maksimoida kuormatila. 60. Nokattomia Austineita ei jäänyt meillä juurikaan jälkipolville ihmeteltäviksi, joten tutustutaan autoon esitteen muodossa. Ovet avautuvat eteenpäin ja niiden pääikkunat ovat alaslaskettavat.” Esitteen kannessa nokaton malli kiitää jo perinteisemmän version edelle. Valmistaja luokitteli tämän Suomeen tuotavan kokonaispainoltaan 9,1-tonnisen mallin viiden tonnin alustaksi. 50-luvun lopulla maahantuotavien Austin-kuorma-automallien suosituin oli nokkamalli, jota markkinoitiin meillä nimellä Austin 503. Puhalletaanpa pölyt päältä ja katsotaan, mitä esite kertoo. Alustan omapaino dieselmoottorilla oli 2920 kiloa, jolloin kantavuutta jäi päällirakenne mukaan lukien 6180 kiloa. Mallistosta löytyi niin henkilökuin kuorma-autoja, joista jotkut saavuttivat meillä jopa suositun aseman. Tuosta suositusta mallista oli tarjolla myös harvinaisempi rinnakkaismalli, nokaton 504. Teksti: Iikka Kekko Esitteessä todetaan: ”Hytissä ei ole unohdettu mukavuusnäkökohtia
WWW.OHJEKIRJA.ORG 040-4144 700 TRAKTORIT, PUIMURIT, MAANRAKENNUSKONEET OHJEKIRJOJA, KORJAUSOPPAITA Useisiin eri merkkeihin, malleihin. . . www.dieselasennus.. . . Suomen 100 –vuotisen itsenäisyyden kunniaksi haluamme esitellä suomalaista osaamista eri vuosikymmeniltä. . Mikäli sinulla on Suomessa suunniteltu / rakennettu (esim. NDI Finland Oy Dieselmoottoreiden ja -ruiskutuslaitteiden erikoisosaamista jo vuodesta 1956. Toni Ukonmäki • 0400 761734 • toni@kylmakonehuolto.com PS. . Konehuolto T. . Myös ruotsinkielisiä. . weteraanikonepäivät 7.-9.7.2017 Oulaisissa SATA SUOMEA WARTTI WANHAA WOIMAA. . Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Tavoitteena on myös saada 100 ”tossumopoa” ( Honda Monkey, Suzuki PV, Suzuki R, Tunturi Break) paikalle. . . Oma sarja sekä alkuperäisille että rakennetuille mopoille. . Mikäli et itse omista ko. . Wanha Woima ry järjestää 25. . Teijo) / koottu (esim. . . . 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.. Lloyd Aleksander) / voimakkaasti muutettu ajoneuvo (esim. | Nietostie 9, VANTAA, 01390 Puhelin: (09) 8240 4700 | S-posti: info@dieselasennus.. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. . 20.000 henkilöä. . laitetta, myös vinkit ovat tervetulleita! Tapahtuma on pohjoismaiden suurin vuosittainen alan tapahtuma, jossa vierailee kolmen päivän aikana n. www.ndi.. -renkaat Meillä hyvä valikoima renkaita ja sisärenkaita myös entisöitäviin koneisiin. . Parkkimaksu 5 e Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026 sunnuntaina 4.6.2017 klo 9–16 Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksen piha-alueella Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki Näyttelyajoneuvoparkki XVI MASIINAMEETING Rompetori ja Museoajoneuvonäyttely Menossa mukana -lehti www.wanhatmasiinat.fi Weteraanimoottorikerho Wanha Woima ry Eero Pietarila • 0400 892075 • eero.pietarila@okgraniitti.. . . replica tai autotraktori), työkone tai muu laite, tuo se kaiken kansan ihmeteltäväksi Oulaisiin. .
L iedossa toimiva Uitonkulman siivapyörämiehet on siitä harvinainen traktorikerho, että sen jäsenien kalustolla on joka vuosi pitkäkestoinen ulkoilmanäyttely paraatipaikalla – isolla tiellä liikkuvien ihmisten edessä. Traktori lienee jonkun kauppurin käsittelyssä saanut aikanaan arvostettua punaista väriä pintaan. KONENÄYTTELY HUOLTAMON TAPAAN Valtatie 10:n varteen Tarvasjoen SEO-huoltamon pihalle pölähtää joka kevät joukko vanhoja maatalouskoneita. Janne Rintasen Ferguson TEA 20 on 50-luvun alkupuolelta. 62. Tarvasjoen SEO sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Turusta osoitteessa Härkätie 6, Tarvasjoki. Mistä oikein on kyse. Yhdistyksen nokkamies Leo Saarinen näet pyörittää 10-tien varrella Tarvasjoen SEO-asemaa ja tarjoilee joka kevät huoltamon viheralueella silmänruoaksi vanhaa maatalouskalustoa. Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Jukka Vuorenmaa Leo Saarisen omistuksessa oleva Täystuho eli harkovalainen DT-14A. Parhaimpina vuosina uuden valtatien ja vanhan Hämeen Härkätien risteyksessä kesästä on nauttinut pitkälle toistakymmentä konetta. Saarinen lupaa, että tänäkin vuonna masiinat tuodaan ohiajavien ja huoltamolle poikkeavien iloksi näytille
Pikkuinen Hakotrac vuodelta 1960 on yhdistyksen eli Uitonkulman siivapyörämiesten omaisuutta. Pekka Vähätalon Massey Harris Pony vuodelta 1953 Simcan bensakoneella. Renault R3042 oli Suomessa tyyppinimeltään 22/30. Huoltamon näyttelykoneista tämä kiinnostaa uteliaita eniten. Jalo Tulonen hankki vuoden 62 Sampo LPSS 657 -puimurin Askaisista 2000-luvun alussa. Leon mukaan Renault on erittäin nautittava ajaa verrattuna aikalaisiin. Leo Saarisen traktori on vuodelta 1952. ”Uskomattoman kevyt ohjaus ja tunnokkaat tehokkaat jarrut. Traktori on huoltamoisäntä Saarisen koneita ja tiettävästi vuodelta 1954. Talosta oli kuulemma lähdössä joko puimuri tai akka. Zetor 25 suoralla etuakselilla, nelipuolaisella ohjauspyörällä ja alakautta kulkevalla pakoputkella. Traktori muuttui Pekan taitavissa hyppysissä karamelliksi vuonna 1998. Hieno tyttö”, Leo sanoo. 63 03/17. Kauppa oli isännän hätäisen myyntipäätöksen tulos. Hieman uudempi Hako esiteltiin numerossa 4/16
2,66-litrainen kaksisylinterinen tuottaa 30 hevosta. Vaikka M on Suomessa harvinainen, Lietoon on sattunut siunaantumaan toinenkin. Kaksisylinterinen bensa-petrolitraktori vuosimallia 1952 kuuluu Leo Saariselle. Hauskaa nähdä vaihteeksi kumija piikkipyörien yhdistelmä. Itävallan punainen puksuttaja on kuitenkin Saksan-serkkua noin kymmenisen pollea potrempi. Asko Hirvensalon AA-Ford on muutettu autotraktoriksi Porin Rosenlewin tehtailla 40-luvun alussa. Leo Saarisen Güldner AF 20 on myös kaksisylinterisiä dieseleitä 50-luvun alusta. Leo Saarisen bensapetrolikäyttöinen Fordson Major on vuodelta 1948. 64 TARVASJOEN KONEET. Käyntiääntä ei voi ihan Zetoriin verrata, mutta erikoinen sekin on. Tämän museorekisteröidyn autotraktorin pariin palannemme vielä. Perään on pantu kaksisiipiset Casen aurat. Asko Hirvensalon Steyr 180 on vuosimallia 1952. Malli M oli John Deeren vastaus Ford-Fergusonille
Vasta huudon jälkeen ostaja havaitsi sen olevan väärää merkkiä. Cropmaster sen sijaan on jo eläkeiässä, kun syntymävuosi on 1952. Leo Saarisen Porsche Standard vuodelta 1960 ja vetäjänä väkivahva Zetor 25A 1957. Mika Pelttarin vuonna 2011 huutokaupan hurmiossa huutama puimuri oli pettymys. Tuulisuojat ovat kadonneet matkan varrella. Liekö vuosimallin 1967 traktori liian uusi. Saarisen Taaveteista 990 Selectamatic ei miehen omien sanojen mukaan kuulu joukkoon. Aurinkoa ottanut Massey Ferguson 30 kultaiselta 60-luvulta. Kerran Saarisen piti valokuvalla todistaa, että hänellä on lavalla punainen avo-Porsche, kun keskustelukumppani ei muuten uskonut. 65 03/17. Yhdistelmän takana piileksii meillä niukalti esiintyvä takaveto-MAN
66. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Uusia tulokkaita Vetkun keikoilla edusti Olli Saarisen juuri valmistunut Vanaja VKK-3600. Myös muutama uusi auto miehistöineen toi uutta väriä harrastekentälle. Jorma Kuhmosen vuoden 1962 Jyry-Sisu on puolestaan jo varsinainen konkari näissä ajotapahtumissa. Kauniissa kevätsäässä oli mukana monta vanhaa tuttua. Jokapyörävetoinen auto on vuodelta 1959. Kevätauringon alla Kevätpäiväntasausajona tunnettu Veteraanikuorma-autoseuran vuoden ensimmäinen matka-ajo ajettiin tänä vuonna Mikkelistä Joroisten ja Jäppilän kautta Leppävirralle. Ollin tietojen mukaan vastaavia autoja olisi aikoinaan valmistunut vain puoli tusinaa yksilöä
Pertti Reiman ja Urpo Virta olivat lähteneet reissuus Nastolasta Virran tonkkaMersulla. Autoa ei ole vain maalattu Tuottajain Maidon väreihin, vaan se on alkujaan kerännyt tonkkia kyseiselle osuuskunnalle. Auton omistaa Paavo Vainikka Savitaipaleelta. Joroisten Jari-Pekka-aseman piha täyttyi veteraanikuorma-autoista ja niitä ihastelemaan saapuneesta yleisöstä kevätauringon loistaessa taivaalla. Volvo L 248 vuodelta 1951. Tuolloin tämä malli oli maassamme varsin arvostettu, kallis ja laadukas kuorma-auto etukammiodieselmoottoreineen. 67 03/17. Kotimaisen kuorma-autotuotannon eri mallisarjat 70ja 80-lukujen taitteesta
68 Seppiä ja mestareita Tapani Hyyryläinen. Sieltä löytyy kaikki tarvittava erikoistyökaluja myöten – puhumattakaan taitavasta tekijästä, joka luultavasti osaisi kasata suosikkitraktorinsa vaikka silmät kiinni. MAJOR-SEPPÄ Tapani Hyyryläinen Tapani Hyyryläisen pajaa voisi oikeastaan kutsua Fordson Major -merkkikorjaamoksi. Tapanin taidot eivät kuitenkaan rajoitu tallin seinien sisään, vaan miehen tapaa usein puuhailemassa siellä, missä harrasteväki kokoontuu
Moni tuttava kyseli, että eikö ole ihan hölmöläisen hommaa laittaa rahansa ja vapaa-aikansa vanhan traktorin ropaamiseen. P ikkupoikana 1960-luvulla iisalmelainen Tapani Hyyryläinen vietti paljon aikaa mummolassa, seurasi maatalon töitä ja osallistui niihin kykyjensä mukaan. ”Hytitön Majori ilman ohjaustehostinta on helpoimmasta päästä”, tekijä toteaa. Koska Tapani ei itse pikkupoikana päässyt kokeneiden koneenkorjaajien oppiin, on hän päättänyt korjata tilanteen seuraavan sukupolven osalta. Kun mittaa ja voimaa tuli lisää, Tapani alkoi ajaa yksin. Elettiin aikaa, jolloin kuljettaja huolsi ja korjasi itse koneensa. ”Oli tosi hienoa, kun sai seurata vierestä ammattitaitoisen sepän työtä ja ojennella työkaluja”, Tapani muistelee. Parhaimmillaan kytkimen purku ja kasaus on sujunut pihalla kahteen tuntiin. Viisivuotiaana poika päästettiin ensi kerran pyörittelemään traktorin rattia aikuisen sylistä. ”On tärkeää jakaa tietoa eteenpäin”, taitaja toteaa. 80-luvulla harrastus aiheutti vielä hämmästelyä. Nuori mies pääsi maansiirtofirmaan töihin. Tiedonhaluista miehenalkua puijattiin kaikenlaisilla keksityillä jutuilla ja naurettiin, kun juttu meni täydestä – ja sekös poikaa harmitti. Pojat käyttäytyivät fiksusti ja istuivat joskus piirissä ja kuuntelivat ihan hiljaa, kun kerroin koneista ja niiden toiminnasta.” Nyt jo aikuisiksi kasvaneet miehet poikkeavat usein tarinalla Hyyryläisen tallilla. Hän ajoi pyöräkuormaajaa, kaivinkonetta ja tiekarhua. ”Olen itse hankkinut oppini kuuntelemalla ja kyselemällä vanhoilta sepiltä, ja koetan nyt puolestani auttaa nuoria ja aloittelevia harrastajia.” Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Jan-Erik Laine Nykyisin kunnostus sujuu sisätiloissa, mutta Hyyryläisellä on kokemusta myös taivasalla tehdystä työstä. Mutta minä annoin poikien olla, kun he olivat niin kiinnostuneita. Tieto kiertoon Vuonna 1987 Hyyryläinen kunnosti ensimmäisen oman harrastetraktorinsa, vuosimallin 1962 Fordson Super Majorin. ”Etenkin talvipakkasilla kuskin oli syytä olla hyvin huolellinen ja käyttää konettaan niin, ettei sitä joutunut työmaalla kädet kohmeessa korjaamaan.” Myöhemmin leipä on tullut pöytään rekan ratin takaa. Opettelua ja oikeita töitä Vanhojen seppien työt kiinnostivat nuorta Tapania kovasti. 69 03/17. Kun omat lapset olivat pieniä, myös naapuruston pikkupojat saivat olla Tapanin tallilla katsomassa koneiden korjausta ja kuulemassa kokeneen tekijän tarinoita. Tapani osoitti epäilyt turhiksi. Hiukan isompana Tapani toki pääsi osallistumaan aikuisten töihin. ”Äidit pyysivät, että lähetä pojat kotiin, etteivät ole haittana. Ohjaustehostimella ja hydrauliikalla terästettynä sekä parisenkymmentä hevosvoimaa vahvempana sama Major palvelee edelleen arkikäytössä. Monenlaista taitoa tarttui matkaan arkisen työnteon lomassa. Poika oli hyvin pahoillaan, kun hänet hätisteltiin pois jaloista mielenkiintoisten korjaustöiden keskeltä. Aluksi ajo oli melkoisen jännittävää, kun juuri ja juuri jaksoi seisaaltaan painaa kytkintä ja jarrua
Vuonna 2001 valmistunut 6-sylinterinen Fordson Super Major vuosimallia 1964 ansaitsisi oikeastaan jonkinlaisen lisän mallimerkintään rakentajansa mukaan, sillä toista samanlaista ei maasta löydy. Fordson Super Major 1963 on palkittu entisöintikilpailussa Rautalammilla vuonna 1999. Maalaustyöt Tapani tekee itse joko tallissa sisällä tai toisinaan huhti–toukokuussa pihalla, kun lämpötila on sopiva eikä ilmassa ole pölyä. Tapanilla on komeaan kuntoon entisöityjä Fordsoneita. Sitten paja siistitään ja alkaa järjestelmällinen kasaus. Kokemusta on myös Varaosa-Majorin päällä ollut lasikuituhytti huilailee toistaiseksi alatallin takana. Entisöintityö tapahtuu Tapanin pajalla aina pitkän kaavan mukaan. Major-mestarin paja Siististä pajasta löytyy pari sorvia ja pylväsporakonetta, hydrauliprässi, paineilmatyökalut, hiekkapuhalluslaitteet ja kattava valikoima Majorin erikoistyökaluja. Omistaja ajaa silmäteränsä ulos ja pyytää kuuntelemaan kaunista käyntiääntä. Valmistelaatan mukaan hytin on tehnyt Aarne Häkkinen Punkasalmelta. Kaikki osat puhdistetaan, huolletaan tai korjataan. Hyyryläinen on rakentanut alapihalleen hirsirakennuksen, jossa osa kalustosta saa olla sääsuojassa. Tallissa on Fordson vuodelta 1961. 70 Seppiä ja mestareita Tapani Hyyryläinen. Rakennus on maalattu tervamaalilla. Muutoin harrastaja tekee kaikki työvaiheet itse, mutta syöttöpumppujen testauksen ja kansityöt on hoitanut ammattilainen. Puominosturi ja itse rakennellut apuvälineet mahdollistavat yksin työskentelyn. Alatallin puut on kuorinut Kotaharjun savottapäivillä Kuori-Juhon tyylisellä kuorimakoneella vieremäläinen Eero Piippo. Ensin puretaan projekti osiksi ja jokainen mutteri irrotetaan. Tuttu tapahtumaääni Hyyryläinen on ehtinyt harrastuksen myötä olla monessa mukana
Kontu-lumilinko oli jo menossa romuksi, mutta Tapani Hyyryläinen oikoi ja kunnosti sen oman pihan lumityökoneeksi. Tapanin tekemässä reessä on pyörät, joilla mennään tiellä. Tapani Hyyryläinen tunnetaan taitavana Fordsonkunnostajana, jolta kysellään neuvoja kiperän paikan tullen. Veteraanikonemiehet on Hyyryläisen kaveriporukka, eräänlainen epävirallinen yhdistys, joka on käynyt lähikouluissa esittelemässä vanhan ajan työtapoja ja pitänyt savottapäiviä sekä puintinäytöksiä. ”Toivoisin, että voisin aurinkoisina kesäaamuina siemailla kiireettä kahvia terassilla ja tehdä päivän mittaan omia töitäni ilman mitään aikatauluja. Juontajan työ ei ole ihan helppo pesti, sillä siihen on keskityttävä täysillä koko ajan. Zetoreiden katukiihdytyskisat järjestettiin Iisalmen keskustassa kolmesti vuosina 2007–2009. Tapahtumajärjestäjänä ja -avustajana Tapani haluaa ottaa huomioon kaikki asialle aikaansa antavat. Omassa aikataulussa Hyyryläinen toivoo, että terveitä päiviä riittäisi, jotta muutaman vuoden kuluttua voisi jäädä hyväkuntoisena eläkkeelle. Metsässä otetaan kaksi sokkatappia pois, ja kärrystä tulee reki. ”Kaikeksi onneksi selvittiin niin, ettei kenenkään traktori räjähtänyt eikä kenellekään sattunut mitään”, Hyyryläinen toteaa helpottuneena. Lisäksi haaveilen uudesta moottoripyörämatkasta Eurooppaan. tapahtumajärjestäjän roolista. Kaikkia on muistettava kiittää osallistumisesta.” Juttumiehenä ja traktoreista sekä koneista paljon tietävänä Tapanilla on ollut kysyntää myös tapahtumajuontajan tehtäviin. ”Jokainen talkoolainen ja joka ikinen koneensa näytille tuova on huomioitava. 71 03/17. Miehen ääni on kuultavissa useilla tapahtumatallenteilla. Voisin ajella siellä niin pitkälle ja niin kauan kuin huvittaa.” Majorista on muodostunut miehelle suosikkimerkki. Kolmas kerta sai jäädä viimeiseksi, kun tapahtumajärjestäjän vastuu alkoi painaa harteita liian raskaasti
Ruotsinkielisellä puolella oli ehditty esitellä myös Manusja Comor-merkkisiä laitteita. Ojanen Benzona-lypsykone ilmaantui tarjolle 30-luvun lopulla. Tärkeä konekauppa Agros Oy esitteli omassa maatalouslehdessään ruotsalaista Omega-lypsykonetta 1914 ja kertoi, että sellaisia oli maahan tullut. Teksti ja kuvat: Olli J. Rajoittava tekijä niiden leviämisessä oli pitkään sähkön puute syrjäseuduilla. KONEITA KARJAKARTANOLLE Lypsykoneet esittäytyvät 72. Lypsykoneita ei edes mainostettu ennen 20-luvun loppua. Jonkin verran koneita oli ehditty hankkia, mutta kertyneet kokemukset olivat ilmeisen huonoja. Joissain mainoksissa kehotettiin kiinnittämään maaseutunuoriso kotiseutuun hankkimalla Alfa-Laval-lypsykone. Ojanen L ypsykoneasia tuli esille jo suuriruhtinaanmaan aikoina, ensin ruotsinkielisissä lehdissä. Teksti ja kuvat: Olli J. Seuraavina sotavuosina ei alalla tainnut tapahtuakaan. Työtehoseura on myöhemmin kirjoittanut, että lypsykoneen käytöstä oli useassa tapauksessa luovuttu ja palattu käsinlypsyyn. Hiljaista aikaa konelypsyn puolella jatkui 20-luvun puolellakin. Kokemuksia odoteltiin kiinnostuksella. Suuri koneinnostus alkoi kuitenkin sotien jälkeen. A-L-konetta sanottiin helppohoitoiseksi ja sen lypsytyötä tehokkaaksi ja perusteelliseksi. Alfa-Laval-yhtymän suomalainen myyntiyhtiö aloitti 20-luvun lopulla karjatalousväelle suunnatun mainoskampanjan konelypsyn eduista. Myöhemmin tämän valmistajan koneet myytiin Strangko-merkkisinä ison firman kautta. Lypsykoneita oli nähty Suomessa jo Venäjän vallan aikana
Kun sitten välirauhan aikana 1941 maatalouskoneet laskettiin, maatiloilla todettiin olevan yhteensä 292 lypsykonetta. Poijärvi kirjoitti vuonna 1935 konelypsyartikkelissa, että ”kunnollisesti suoritettu käsilypsy on tuotannolle ehdottomasti edullisempi”, vaikka työkustannuksissa eroa olisikin. Heistä lypsykonekauppiaat tuskin löysivät asiakkaita. Yhden ja kahden lehmän talouksia niistä oli noin 200 000. Lypsykoneiden menekki oli poikkeustapausten kokoista vielä 30-luvullakin. Käyttäjien kokemuksia odoteltiin myöhemmin julkaistaviksi, mutta maailmansota kiinnitti huomion muihin asioihin. Maidon laatukin saattoi huonontua konemainosten päinvastaisesta sanomasta huolimatta. Mainittavaa menekkiä ei 30-luvun lopun mainonnalla tai valistuksella lypsykoneille saavutettu. Lypsykoneen pitkäaikaisen käytön arveltiin aiheuttavan lehmien tuotoksen vähenemistä. Sellaisia oli noin 35 000. Koneet olivat kehittyneet, mutta vielä merkittävämpää oli maataloutta vaivaava työvoimapula. Vähän myöhemmin osuustoimintaliikkeen Pellervo-lehdessä julkaistiin laaja ja kiittelevä esittelyjuttu Seniorista. 30-luvun lopulla lypsykoneiden mainoksia saattoi jälleen ilmestyä. 20-luvulta sotiin Tunnettu ruotsalainen meijerialan suurfirma Alfa-Laval mainosti lypsykoneitaan ponnekkaasti. Hankkija hälvensi epäluuloja esittelemällä tuotoltaan ennätysmäistä Liekki-lehmää lypsykoneen kanssa. Alkuaikojen lypsykoneissa oli ollut toisistaan poikkeavia toimintatapoja. Vuoden 1951 kuVarhaisin suomalaislehdissä kuvattu lypsykone taisi olla tällainen Omega, josta kerrottiin ensin ruotsinkielisellä puolella ja sitten vuonna 1914 Agros-aikakauslehdessä. Vertailun vuoksi separaattoreita oli tuolloin käytössä melko tarkoin 200 000 kappaletta. Mainoksissa vedottiin lypsytyön helppouteen ja maidon laatuun. Mainos on vuodelta 1950. Ragnar Lundbergin liike tarjosi Manus-merkkisiä. Käytännön Maamies-lehdessä ilmestyi 1929 nimimerkin L.L. Vika ei tainnut olla koneissa vaan koneiden huolimattomassa hoidossa. Mainittiinpa nuorison maaseudulla pysyminenkin perusteena lypsykoneen hankkimiselle. Tuontitilastoon lypsykoneet merkittiin omana nimikkeenään ensi kerran 1939, jolloin tilastoitiin 203 maahantuotua konetta. Maaseudulla vaikutusvaltaisessa Pellervo-lehdessä I. Tanskalaisen Seniorin toi tarjolle Hankkija. Tilannetta kuvastaa parhaiten se, etteivät koneliikkeet tuoneet niitä esille edes laajimmissa, kymmeniä tuhansia kävijöitä koonneissa maatalousnäyttelyissä. Vuoden 1950 maatalouslaskennassa lypsykoneiden määräksi saatiin jo 4168. Maatalouden koneellistamiseen suuntia antamaan järjestetyssä Työtehoseuran suurnäyttelyssä 1948 lypsykoneita oli esillä oikein näkyvästi. Lypsykoneiden tuonti pääsi alkuun 92:n koneen voimalla vuonna 1947. Määrä oli 14-kertaistunut edellisestä laskennasta käytännössä 2–3 vuoden aikana! Uudenmaan läänissä oli noin neljännes maamme lypsykoneista. Vilkkautta riitti Vakolan koelaitoksessa ehdittiin 40-luvun puolella testaamaan Dacolaja Strangkomerkkiset lypsykoneet. 73 03/17. Viisikymmenluvulle tultaessa maassamme oli lypsykarjaa noin 350 000 taloudessa. Kiinnostus oli herännyt Kiinnostus konelypsyä kohtaan heräsi heti sotavuosien jälkeen. Samalla toki kehaistiin firman rehuseoksia. Konelypsyn vaikutuksia oli ehditty epäilläkin. Alfa-Lavalin sanottiin toiminnaltaan muistuttavan luonnollista imua. Vaikka muun maatalouskaluston kauppa oli vilkasta, ei lypsykone tuntunut kiinnostavan. Seuraavina vuosina tuontimäärät olivat jo 1076 kappaletta tanskalaisia ja 2234 ruotsalaisia koneita. SMK esitteli asiakaslehdessään McCormick-merkkistä lypsylaitetta, joka koostui rattailla siirrettävästä polttomoottorin ja lypsykoneen yhdistelmästä. Suuremmiksi tilastoitiin 6–10 ja yli 10 lehmän tilat. Hankkija toi vaihtoehdoksi Ettan-merkkisiä koneita. artikkeli, jossa kiiteltiin Alfa-Lavalia ja kehoteltiin: ”Siis arvoisat karjanhoitajat, toimikaapa siihen suuntaan, että pääsette koneella lypsäjiksi.” Muitakin merkkejä oli tarjolla, vähemmin äänin. Kokemukset eivät olleet kohentuneet. Tämän mainoksen aikaan 1938 niissä ei enää ollut merkittäviä eroavuuksia
Kustannuseroihin viittaava mainos oikealla on vuodelta 1952. OTK:n Kuluttajain lehdessä julkaistiin kuva kesän 1950 maatalousnäyttelyissä esillä olleesta Activ-koneesta. Lacta oli kotimainen vaihtoehto lypsykoneen ostajalle. Laajempi esittely on vuodelta 51. Wärtsiläyhtymään kuulunut Kone ja Silta Oy oli pitkään ollut johtavia separaattoreiden valmistajia. Sotien jälkeen Suomen Maanvilijelijäin Kauppa edusti General Motorsin karjataloudellista puolta eli Damalko-lypsykoneita. Pellervossa julkaistu vertailu lypsykoneiden ja traktoreiden tuonnista jälleenrakennuksen alkuvuosilta osoittaa, että kiinnostus lypsykoneita kohtaan oli suuri. Vasemmistoa lähellä ollut keskusosuusliike OTK lähti 50-luvun alussa mukaan lypsykonekauppaan. 50-luvun alussa se pääsi alkuun lypsykoneiden alalla. Karjakon tai lypsäjän palkkaan verrattuna koneen kustannukset olivat vähäiset. Polttomoottorien käyttö lypsykoneiden voimanlähteenä ei koskaan suuresti yleistynyt. Tuolloin koneen hinta oli noin 115 000 markkaa. Lypsykoneiden tuonnin tasaisempi nousukehitys johtui siitäkin, että tuontia Tanskasta ja Ruotsista ei kovien valuuttojen puute haitannut samalla tavoin kuin kalliimpien traktoreiden tuontimahdollisuuksia. Vuonna 55 tuli tarjolle Pikku-Lacta noin puolta halvempana kuin ”varttuneemmat” koneet. 74 LYPSYKONEET ESITTÄYTYVÄT. Konelypsyn kustannukset arveluttivat, vaikka konekauppa alempiin työkustannuksiin vetosikin. McCormickin esittely tapahtui niin myöhään, että sotiin joutuminen ehkäisi tehokkaasti kaiken markkinoinnin. Suomen Maanviljelijäin Kauppa esitteli -39 asiakaslehdessään McCormick-lypsykoneen polttomoottorikäyttöisenä versiona laidunlypsyyn
Tiedotteessa tuotiin jälleen esille konelypsyn kannalta tärkeä asia: ”Sähkön puute estää vielä monilla seuduilla lypsykoneiden käytön.” Toki lypsykonetta saattoi käyttää polttomoottorin avullakin. Viidessä vuodessa niiden määrä oli lisääntynyt noin kymmenellä tuhannella. Wärtsilä-yhtymän kotimainen Lacta oli tullut markkinoille 1951. Maatalousnäyttelyissä monetkin liikkeet pitivät jo lypsykoneita hyvin esillä. Pesuainepuolella tilanne muistettiin, ja niin koneet tulivat esille kemikaaliasioissakin. Lypsykoneiden määräksi tilastoitiin 28 704 kpl. Sähkövoiman saanti todettiin kuitenkin tärkeäksi ehdoksi lypsykoneiden yleistymiselle. Mainoksia vuodelta 1952. Strangko-koneiden mainoksissa esiintyi välillä tyytyväinen lypsäjä ja välillä niissä väitettiin vasikoiden odottelevan Strangko päiville pääsyä. Separaattorimainokset vähenivät ja lypsykoneet valloittivat ilmoitustilaa. 75 03/17. Hän muistutti siitä, että lypsykonetta tarvitaan ja käytetään jatkuvasti, kun monilla muilla koneilla käyttökaudet ovat lyhyitä. Pellervossa julkaistiin paljon lypsykoneasiaa 50-luvun alkuvuosina niin kone-esittelyinä kuin käytön opastuksena. Alle kolmen peltohehtaarin tiloilla oli puolisen sataa lypsykonetta. OTK:n laajalevikkisessä Kuluttajain Lehdessä Leo Vihavainen esitteli lypsykoneen etuja. Työtehoseura julkaisi 1954 katsauksen, jonka mukaan lypsykoneita oli käytössä noin 18 000 kappaletta. Tuo lukumäärä oli suunnilleen sama kuin valtakunnassa tuolloin olleiden yli kymmenen lehmän karjojen määrä. luessa julkaistiinkin sitten koetustulokset monesta eri merkistä: Alfa-Laval, Benco, Damalko, FF, Lacta, Octav ja Senior. Konelypsyn todellinen yleistyminen jäi vielä kuusikymmenluvun puolelle. Toki pieniäkin karjoja lypsettiin koneella ja joitain isoja käsin, mutta yhteensattuma numeroissa on osuva. Ruotsinkielinen keskusliike Labor oli hyvin tärkeä tekijä lypsykonekaupassa, vaikkei sitä suomenkielisellä puolella oikein huomattukaan. Esimerkiksi Oululainen Oy mainosti oman koetilansa toimintaa kuvaamalla Land Roveria ”lypsyautoksi”. Siksi lypsykone oli edullinen sijoitus. Silti sähköverkon laajeneminen maaseudulle oli ratkaiseva tekijä konelypsyn yleistymisessä. Tuttujen koneliikkeiden edustamien merkkien lisäksi vasemmistoa lähellä oleva keskusosuusliike OTK osallistui 1950 tarjontaan Activ-koneillaan. Lypsykoneiden hoito ja varsinkin laitteiden puhdistaminen oli vaativa työ. Maatalousseurojen Keskusliitosta uutisoitiin 1952, että lypsykoneita oli maatiloilla jo 12 000–13 000 kappaletta. Hankkija toi lypsykoneita kahdesta maasta, mikä vähensi valuuttojen saantiriskejä. Land Roveria mainostettiinkin joskus ”maanviljelysautona” muistaen lypsylaitteetkin. Runsaat 16 000 konetta oli 6–20-hehtaarisilla tiloilla. Vuoden 1959 maatalouslaskennassa merkittiin tilastoihin noin 308 000 lehmän tai lehmien omistajataloutta. Kainuussakin niitä oli jo käytössä 40–50 kappaletta. Valmet-traktoreihin tuli lypsykoneen voimalaite lisävarusteena tarjolle. Uudenmaan läänin maanviljelysseura oli ainoa, jonka alueella oli enemmän kuin 3000 lypsykonetta. Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ruotsinkielisten maatalousseurojen alueilla lypsykoneiden määrä oli 50-luvun alussa ja aiemminkin suhteellisesti valtakunnan suurin. Octav-koneet tulivat OTK:lla myyntiin Activ-kauden jälkeen, ja se edusti Octaveja yhtä kauan kuin toimi maatalouskonealalla. Ossi Palvan kirjoittama Konelypsyn opaskirja ilmestyi 1950. Näiden lisäksi tarjolla oli vielä Hankkijan Manusmerkkisiäkin. Vihavainen toivoi myös, että miesväki osallistuisi enemmän navettatöihin lypsykoneiden myötä
KESTOTILAUS: 8 NUMEROA 64 90. TILAA KONEURAKOINTI Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.
Puh: 0503497080 Massey Ferguson 130 -67. Räikkäpillejä 20-30 luvulta. Mäntä, kiertok., Ote-moottorin kansi, Valmet 15 -koneen osia, aura Majorin etupyörät, etuk. Delco-Remy startteja ja latureita 20-40 luvulta. 0504417774, Punkalaidun Telalappuja noin 30 kpl. Tiedustella voi puh iltaisin 050-5458875 tai e.reijonen@luukku.com, Liperi Lada Niva -80, 1.6, Ajokuntoinen, on rekisterissä, poistettu liikennekäytöstä, ei verovelkaa, kahdet renkaat 15”, alkuper. P.0449576693 Kouvola Priestman Beaver kaivinkone. A-Fordin moottori ja vaihteisto. Mäkinen, Somero puh. Opel Rekord Coupe -66 perä, vesikourun listat, tuulilasi, takalasin alle lista, puskurit. Nouto ja käteismaksu. Chrysler 20-luvun laturi jakopäähän, etu-ja takalokasuojat ym. Monenlaista osaa löytyy vielä. Pusla noin 53 mm. Bsa jäykkäperärunko, B-31 moottori ja vaihteisto, Norton 50-60 luvun moottori ja vaihteisto. Ford Traderin uusi kaasutin ja pilli. Nouto. Pakoputkistot. Vaihdossa mahdollisesti 50tai 60-luvun sahat. A-Fordin ja Volkkarin jakajamagneetot. Kuutoskone. Pyyntihinta 600 €. VDO-mittareita ja anturit. H. paljon. Vm 5-1986. Vauxhall Victor -70 maski. 0500 664206, Voltti, Etelä-Pohjanmaa Magneettoja seuraaviin: Pikku Valmet, Fordson-N ja Mörkö, John Deere, Farmall, David Brown Brokmaster, Oliver ym. Ei katsastettu 16 vuoteen, ajokunnossa. Molemmat etu vilkku /parkkiumpiot. Volvo 142 umpio, sivulasit, takapuskuri. Hintapyynti 35 € kpl. Startteja ja latureita 20-60 luvulta korjattuja. Farm. VW Passat -75 laatikko + vetoakselit, moottori (varaosiksi). Opel Rekord 50-luvun kapselit 2 kpl. Isuzu Bellett 65 uutta ja käytettyä osaa. H. Torittu, Padasjoki, Puh: 050-3723647 NSU vm. iltaisin 050-5458875 tai e.reijonen@luukku.com, Liperi 40-luvun rekisterikilvet 3 kpl. 12-24v Lucas, CAV “pötkö”, Bosch, JD, BNG, KB ja varaosia näihin. 2100 €, myös vaihto VW-pa. -51, 500 m3, kilvissä. 4 kpl. Käytettyjä pultteja ja muttereita löytyy myös. Nouto. takavalo, umpio, releitä, Passat s merkki etupuskuri, Plymouth Valiantin kapselit 2 kpl. Maamoottoreihin, moottoripyöriin ja veneisiin magneetot kunnostettuja. yht.otot: 0400428167, Seppo Helle, Helsinki Man Ackerdiesel C40a 4-veto VM: 56 Ajokunnossa . 30 €. Ota yhteyttä ja sovitaan hinta. Vain nouto ja käteismaksu. alk. tilavuus 3590 cm3, 5 + pakki vaihteisto. jako 4 X 130, keskireikä 90 mm. 0400820749 Moottorisahoja kunnostukseen tai varaosa-sahoiksi. MYYTY: turbo, lava, oikean puolen etujarrusylinteri. 050-3723647, Torittu Padasjoki Harrastajalle tai korjaajalle starttia, latureita ja osia laatikkokaupalla, työkoneisiin hyväkuntoisia, satoja kappaleita. Tiedustella voi puh. Kovakuntoinen koppi. 040-7636271, Laitila Volvo F 407 purkuosia. 16t vaijerivetolaiteturbiini, H. Ollut noin 15 tonnin koneessa. Hinnat 20-50 € kpl. Autoilijanpuku, koko 54 + saappaat. Taunus V6 20L porattu moottori P-5 malliin. Ajettu 462727 km. Ajettu alle 47 tkm. H.1600 €. Wartburg 353 kapselit. Puch 175 moottorin mäntiä, sähköosia ym. Tiedustella voi puh. 040-4169313, Nastola Sisu Jyry, Leyland 265hv, on käyntikunto 29 ks kippi+nosturi, hydrauliikka on paikallaan. Vanha justeeri, hinta 50 €. H. Mosse -71 kapselit, Mazda 929 70-luvun takavalo. Vasemman oven avaus ja kiinnivetokahvat. 040-5835970, Nakkila Veto hp puutteellinen Olympia 5-6 hp. Nouto osilla. Venttiili ennen jarrukelloja. Volvo Amazon uusi pysty-Zenit kaasutin ym. 650 €. Tex lokasuojapeilejä 5070 luvulta. Rekisterissä ja ajokunnossa, mutta vaatii remonttia: useita öljyvuotoja, sähköjohdot repsottaa, jarrut ei toimi yms . 0400927590, Siuro Varaosat: Kuvan vannekehät ranskalaiseen H. H. 6500 €, Nurmes. 40 €. Käyvät ainakin Berco CR 3199 A ketjuun. Pakettihinta 120 €. Myydään Berco CR 3199 A telaketju, 41 lenkkiä. Leveys 55.5cm. Eläkeläinen myy kaikki pois. NL-renkaat. 2500 €. iltaisin 050-5458875 tai e.reijonen@luukku.com, Liperi Korjatut startit ja laturit entisöintikoneisiin, myös uudempiin. Fordson Major, Ford 1000 sarja, Volkkari 6V, Skoda Octavia, AngliaCortina ja Escort kunnostetut startit. Trabantin takapenkki. Ford Escort -86 kapselit, sivuhelmalevike, takaspoileri, Toyota Corolla -69 perä, takapuskuri, takavalot, kardaani, takaluukku. Tappi noin 32 mm. Vaihdekeppi + nivel. Lada 1500 -79 maski. Hyväkuntoinen, mitä nyt hieman nahkea seisottuaan. magneetot. Käy ja liikkuu, kaivuja kauhasylinterit tarvitsee tiivisteremonttia. Partner R17, Partner R12 tai R14, Canadien PM340, Sachs-Dolmar 112, Jobu LF50, Raket50, Shindaiwa340, Homelite MiniXL Automatic, Echo 500EVL + ohjekirja. Citroen GS takalasinritilä. 22,5 pyörät. Voin vaihtaa Nuffielsd-traktoriin, saa olla korjattavaa. Bosch 6V iso pantakiinniteinen startti. 0400-927590, Siuro Vanhempiin autoihin Mangelsin erikoisvanteet vähän käytetyt, uutta vastaavat, kauan varastossa olleet 13” X 5.5” leveys HUOM. 050 3796064 Farmall D440, erittäin harvinainen Saksan-malli, lienee ainoa Suomessa. 0400-322445, Vinkkilä Sisu Kontio LP-138CVT -74, multilift 12t vaihtolavalaitteella. 6000 €. soviteosat, Valmet 33 käyttöohjek. H. Näitä on 1 kpl. Oikean puolen ovi + ikkunaveivi + ulkokahva + 407 merkki. Vasen kattovalo. Jarrut huollettu, etuiskarit, laturi yms pientä vaihdettu. 0504417774 Punkalaidun Sisu-Kontio -74, tarjous. MB merkki 200D. Korjaan myös maamot. Datsun 1600:n kapseli, Datsun 1000:n kapseli. Opel Kadett C mittaristo, takavalot, kardani. 040-8669806, Vaajakoski 2 kappaletta Massey Ferguson Markkinat Osta ja myy kalustoa 03/17 77. Ford Prefect 50 vaihteisto, startti, laturi ja v-jakaja ym. AA-Fordin kuormuriin uudet etujarrut alkuperäiset täydelliset
Kun hän kävi oikeutta Fordia vastaan, hän ei antanut kenenkään polttaa kuulusteluhuoneessa. Kestotilaus 66,90 8 numeroa. Harry Ferguson ei pitänyt tupakansavusta. Jos Fordin lakimiehet joskus tuskallisena hetkenä erehtyivät panemaan tupakan suuhunsa, Ferguson huusi heti: “Ei! Ei!” teita Harry Fergusonin elämästä Kun muutat, kerro se myös meille! Vanhat Koneet -tilaaja-palvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@ vanhatkoneet.fi www.facebook.com/ TILAA INTERNETISSÄ: Täytä lomake osoitteessa www.amerikanrauta.
Ei smirgeli enää pyöri tässä verstaassa. Nämä kuvien tehtaat ovat paljon nuorempia ja toinen toistaan pienempiä. Savut punatiilipiippujen meitä kasvattivat, työ tekijäänsä opetti ja äidit lapsiaan rakastivat. Pitäkäämme historiastamme aina kiinni, vaikka ajat muuttuis tai elämästämme tulevaisuus puuttuis. Sitten rakennukseen piti tehdä upeita loft-asuntoja Kerta toisensa jälkeen jopa kolme eri rakennuttajaa yritti ottaa askeleen kohti asuntoideaa. TEHTAAN VARJOISSA TEHTAAN VARJOISSA 80. Kasvettiin kivisessä maassa, auktoriteettien ajassa, pimeässä Pohjolan pajassa. Myöhemmin rakennuksessa oli tekstiilialan toimintaa ja puusepän verstaitakin. Tiiliteollisuuden huippuaikaa Suomessa oli 1900-luvun alku. Tiilen valmistuksen historia ulottuu vuosituhansien päähän. ”Ruudun takaa, ruudun takaa tyttöni katsoo vain.” Onkohan tämän vaneritehtaan ikkunan takana ollut naisimmeinen ohjaamassa pölkkyrataa. Tehtaan varjossa varttui Suomi, nyt satavuotias ikinuori. Kukaan heistä ei kuitenkaan selvinnyt juuri ajatusta pidemmälle. RAUHASSA RUOSTUVAT Käy pihan portista, sotke soratietä, painu pikitietä kohti tunnelmaa tehtaiden vanhojen, aikojen ikimuistoisten, kun äidit olivat nuoria, selät suoria ja aurinko muistomme kultasi. Rakennus on edelleen hitaassa saattohoidossa. Missä ovat nuo ajat, yhteinen elämä ja menneet pajat. Paperitehtaan voimalan alakerrassa toimineesta pajasta on jäljellä vain muistot ja valokuvat. Sotakorvaukset maksettiin, yhdessä tehdä jaksettiin, pihistettiin ja pinnistettiin. Tässä Hirvihaaran edesmennyt tulitikkutehdas Mäntsälässä. Toivottavasti joku on pelastanut esineistöäkin. Tikkutuotannon historia jäi tehtaassa lyhyeksi. Vielä 60-luvullakin tiilitehtaita oli yli 250, mutta vähitellen pienet toimijat ovat jääneet pois leikistä
Tämä valumuottivarasto kätkeytyi jo edesmenneen kymenlaaksolaisen sellutehtaan yläkerroksiin. Ei kohoa enää savu vuoden kolkytkuus piipusta, ei ole terveisiäkään kuulunut Kiinasta. W. Maaliskuussa 93 vuotta sitten Kuopiossa käynnistyivät maailman suurimman tulitikkutehtaan koneet. Vain jokisuun maamerkit eli telakan nosturit ovat jääneet muistoksi menneistä ajoista. Vuonna 1937 tehdasalueella alkoi koivuvanerin valmistus, ja sitä kesti aina 2000-luvulle asti. Jäljelle jäi vain tiiliraunioita ja raamisahan runkoja. Ei syöttöveden paine rasita enää pollaa, mittarit näyttävät nollaa. Hänen pojanpoikansa Axel oli perustamassa tätäkin Matkun lankarullatehdasta. Silloin Wärtsilän telakka oli Suomen suurin työpaikka: työntekijöitä oli 5300. Monissa suurissa tehtaissa oltiin ennen aikaan hyvin omavaraisia. Suolahden tervatehtaan toiminta sai alkunsa vuonna 1945, kun puolustusvoimat halusi korvata panssarivaunujensa voiteluöljyn tervapohjaisella voiteluöljyllä. 81. On voimalasta loppunut jo happi, ei kiehu enää vahtimestarin sappi. Nyt tyhjä ja osittain vuokrattu alue odottaa kaavoittamista ja lopullista purkua. Tehtaan toiminta alkoi kuitenkin vasta sodan loppumisen jälkeen, joten alkuperäiseen tarkoitukseensa tehdas ei sitä ehtinyt valmistaa. Kevään valo saavuttaa myös pienen puutyöverstaan pimeät kolkat. Suomen Turussa kehittynyt ja laajentunut laivateollisuus oli huipussaan vuonna 1971. Erilaisia käyttöympäristöjä löytyi kuitenkin rautatiekalustosta, kumiteollisuudesta sekä suksien pohjista. Metsässä kohoava piippu ja punatiiliset seinät kertovat katsojalleen vielä pienen palan vanhaa teollisuushistoriaa. Vuonna 1885 perustettiin Hiedan saha Pohjois-Pirkanmaalle. Wahren oli Suomessa ja etenkin Hämeessä vaikuttanut ruotsalaissyntyinen teollisuuspatruuna. A. Nyt kalliota kiertäneiden vanhojen rakennusten tilalla on työmaa-alueita ja kerrostaloja. Historian lehdet paloivat vuonna 2005 tuhopolton seurauksena. Monivaiheinen ja rikas historia Aurajoen rannalla päättyi vuonna 2004 dieselmoottoritehtaan lakkauttamiseen
Wheel Horsen kotipilttuu löytyy nykyään Olli Aittomäen harrastetallista Sastamalasta. Se on kotoisin Karjalankannakselta, joten luvassa on myös kotimaan historiaa.. Perinnemaisemaan kuuluvat myös entisajan maatalouskoneet. Kävimme katsomassa Viron Saarenmaalla Anglan tuulimyllykukkulaa. 82 Seuraavassa numerossa: SAARENMAAN MYLLYT RENGASHEPO VANHAT KONEET 4/2017 ILMESTYY 8.6.2017 Pikkuruisen kumikavioisen puutarhapollen työvuodet rapakon takana ovat muisto vain. JUHLAKALU Fordson täyttää 100 vuotta. Sen kunniaksi tapaamme Jussi Veijalaisen upean F-malliin
Otimme huomioon vanhojen autojen ja moottoripyörien erityisvaatimukset, mukaan lukien märkäkytkimet. Tilaa uutuuslehti kotiisi! Tutustu ja tilaa lehti kotiovellesi: www.mitensetoimii. Saatavana Teboil-huoltoasemilta sekä laajan valikoiman jälleenmyyjiltä. 66 90 8 NUMEROA VUODESSA KESTOTILAUS Jokaisella autolla on tarina. Valitsimme huippulaadukkaat mineraaliperusöljyt sekä klassikoille parhaat lisäaineet. Lisäsimme vielä tiivisteitä hoitavan lisäaineen. Erityisen voimakas kulumisenestolisäaineistus suojaa tehokkaasti moottoria sekä moottoripyörän vaihteistoa. 280 SE ‘77 MERCEDESBENZ Itse tehty Kirppu 03/2017 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi BANGKOK Tuleva klassikko Rover 75 tarjoaa tyyliä ja mukavuutta pikkurahalla Koreampi Kadett Uutena Suomeen myyty Opel Olympia 1700 S ‘68 Runsauden pulaa Takavuoden auto -sarjassa katsaus 70-luvun alkuun 36 84 80 -1 70 3 • PA L VK O 20 17 -2 2 6 41 48 83 68 48 08 17 00 3 Viipale mediat 03 /1 7 La nc ia Be ta Sp id er ‘78 • M erc ed es -B en z 28 SE ‘77 • Op el Oly m pia ‘6 8 • Ro ve r 75 ‘9 9 • To yo ta Co ro na M K II ‘70 • Vo lk sw ag en Ra nta kir pp u ‘77 YKSILÖLLINEN LANCIA BETA 2000 SPIDER ‘78 100 SIVUA RENTOA MENOA! Klassikko jo syntyessään – Teboil Silver Classic GT-S 20W-50 Parasta voitelua klassikoille Tämän päivän tietotaidolla teimme öljyn klassikkoajoneuvojen moottoreille. Näin syntyi Teboil Silver Classic GT-S 20W-50. Lue lisää www.teboil.fi KÄÄPIÖAUTOMUSEO AVOSPORTTI 40 VUOTTA TEKIJÄLLÄÄN SÄILYNYT KESÄAUTO Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.?
Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 03/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT • Fe rg us on TE A -2 • Fo rd Tr ad er & C us to m • S ca nia 14 • Fo rd N A A • M A N A S 33 A • N uf fi eld 4/ 65 • P or sc he S up er Ex po rt • U K -tr ak to ri 3 / 2 1 7 53 Sakari Koskisen Fordit ja Porkkala työn touhussa HOMMA HOITUU Forssasta löytyy Vakolan testeihin hankittu MAN SUOMEN ENSIMMÄISIÄ Simo Rekolan Ford NAA Golden Jubilee 1954 JUHLAN KUNNIAKSI WWW.KIERTOKANKI.COM Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi VERKKOKAUPPAMME VALIKOIMA KASVAA Verkkokaupastamme saat nyt osat myös uudempiin ja vanhempiin Fiat traktoreihin! Yli 200 € nettitilauk set rahtivapaasti! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! 74 50 00 -1 70 3 • PA L VK O 20 17 -2 3 6 41 48 87 45 00 03 17 00 3 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D