Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 05/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 55 5 / 2 1 7 • A llg a ie r A P 1 7 1 9 5 2 • FR D ra b a n t 1 9 7 1 • H o ld e r B 1 1 9 5 6 • S is u K B -1 1 2 1 9 6 7 Körhämön metsätyömuseon FR Drabant 1971 SARVARISTA JUONTAJAKSI Aikansa esikuva Sisu KB-112 1967 KOMEA HARVINAISUUS Keräilijä ja kunnostaja Jaakko Mäki-Laurila SEPPIÄ JA MESTAREITA 74 50 00 -1 70 5 • PA L VK O 20 17 -3 7 6 41 48 87 45 00 03 17 00 5 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D WWW.KIERTOKANKI.COM Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi VERKKOKAUPPAMME VALIKOIMA KASVAA Verkkokaupastamme saat nyt osat myös uudempiin ja vanhempiin Fiat traktoreihin! Yli 200 € nettitilauk set rahtivapaasti! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi!
Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Vastaukset esitetään mielenkiintoisten ja mukaansatempaavien artikkelien muodossa. Puhelimitse: puh. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.fi on lehti tuningharrastajille. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Uutuuslehti! www.vanhatkoneet.fi MASINISTIT ry www.masinistit.com. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Tuning.fi kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.fi määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. 2 € alle 7v. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. 10–17 Pysäköinti RINNETIE 1 Perhelippu 20 € Aikuiset 10 € Lapset 7–15v. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Se vastaa kysymyksiin, joita ei ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle, joka on kiinnostunut pysymään ajan tasalla viimeisimmän teknologian ja planeettamme upeiden ihmeiden saralla. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. ilmaiseksi LI PP U ELÄVÄÄ KONEHISTORIAA KAIKILLE 1 V U O T I A A T Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. RAUTA & PETROOLI ® RIIHIMÄEN MESSUPUISTOSSA Yhteistyössä: 2.–3.9.2017 klo. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.
Myynti-ilmoitusten seasta sitä oikeaa etsiessäni järkeni yritti puuttua peliin. Ajatusteni kamppaillessa mopedien kimpussa soittaa kaverini. Järkihän oli tietysti tavallaan oikeassa, mutta pitääkö kaikessa aina olla järki mukana. Että eikös olisi viisainta viedä loppuun se vuosi sitten aloitettu mopoprojekti ensin. Itse asiassa sen kuljetus lähijärven rantaan olisi sen projektin suurin kustannus. Sekin on hyvä asia, jos romunkerääjä vain kokee mielihyvää toiminnastaan. Sitä paitsi se painaa sorvin ääressä täysiä työpäiviä vuodesta toiseen. Sekään ei ole ongelmaksi koitunut, sillä jokaisella kerralla keskeneräinen projekti on saanut jonkun toisen innostumaan ja jatkamaan siitä mihin härvelin kunnostus itseltä jäi. Jotkut eivät saa milloinkaan mitään valmiiksi. Sillähän on vielä pari autoprojektia kesken, moottoripyörä rikki ja talon kunnostustyökin viivästynyt pahemman kerran. Ei sitä tietysti heti veisille saisi. Eikä niitä projekteja omaltakaan kohdalta loppujen lopuksi montaa ole jäänyt valmistumatta. 3 05/17 Pääkirjoitus. Mutta antaa intoilla. Keräilevät vain niitä romujansa. Hän oli tehnyt varsinaisen löydön: tarjolla olisi pientä laittoa vaille oleva iso puuvene oikein sopivaan hintaan. Jatkoin etsimistä. Ensin pitäisi tehdä sitä ja tätä ja hiukan tuotakin. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Järkihän oli tietysti tavallaan oikeassa, mutta pitääkö kaikessa aina olla järki mukana. Vuosi sitten puretun mopedin kanssa jatkan kun sille päälle satun. Meidän suurin etuoikeus on elää kylläisenä turvallisessa ympäristössä, mutta kyllä heti seuraavaksi suurin etuoikeus on, ettei täällä aina tarvitse olla niin järkevä. Siinähän sitä samalla ikään kuin lunastaa oikeuden tehdä vapaa-ajallaan mitä tahtoo. PROJEKTIELÄMÄÄ T ässä päivänä eräänä tuli taas merkillinen tarve saada talliin lisää täytettä. Tällä kertaa vanha mopo. Mukavampihan se on nähdä aikuinen mies täynnä pikkupojan intoa veneprojektinsa kanssa kuin sama äijä ilman projektejaan paikallisessa tuopin äärellä. Mielessä kävi, että puhuisin kaverille järkeä. Jokunen kuitenkin
kerran. 32 FR Drabant 1971 Pieni teloilla liikkuva juontokone on tullut Tehdaspuun käyttöön ja liikkunut sittemmin johtajan suvussa. 14 20 26 32 4. Vanha klapisirkkelin pyörittäjä on vastikään viimeistelty hienoon kuntoon. Nähtävää oli hehtaaritolkulla. TAPAHTUMAT 36 Paukepäivät, Sastamala Pellepelottomien viikonloppuleiri oli lähtölaukaus kesän tapahtumakiireille. 42 Vanha Villähti, Lahti Monipuoliset perinnejuhlat järjestetään joka kolmas vuosi. Tässä numerossa KANNESSA 14 Holder B 10 1956 Pekka Suikki pelasti pienen saksalaistraktorin paleltumiskuolemalta 70-luvulla. Tuure Hulmin auto on rakennettu likipitäen kokonaan uudestaan. Nykyään se on hyvin harvinainen. Varaosakoneeksi hankittu mallitoveri oli niin hyvin säilynyt, että sekin pantiin paraatikuntoon. 26 Allgaier AP 17 1952 Seppälän veljekset Martti ja Antti kunnostivat yhteisvoimin kotitilan ensimmäisen traktorin. KONEET 20 Sisu KB-112 1967 Nokaton Jyry-SIsu 60-luvun alusta on ollut aikoinaan hyvin edistyksellinen. 46 Truck meeting, Merikarvia Raskaan kaluston näyttelyssä oli mukava viheriä alue myös vanhoille vehkeille, niin liikkuville kuin liikkumattomille. Ei yhtään hullumpi tilaisuus – tai ehkä sittenkin vähän hullu. 40 Bockhorner Oldtimermarkt, Bockhorn, Saksa Vanhan kaluston suurtapahtuma järjestettiin 36. Nähtävää oli jääsahasta oja-auraan. Nyt vehje on käyttömuseoitu Tapio Körhämön kokoelmaan
Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. 66 Koneet kuntoon Hankkijan tyyliin 50–60-luvuilla Hankkija kehitti kasvavan konemyynnin myötä huoltoja korjaamoverkostoaan. Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 05/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 55 5 / 2 1 7 • A llg a ie r A P 1 7 1 9 5 2 • FR D ra b a n t 1 9 7 1 • H o ld e r B 1 1 9 5 6 • S is u K B -1 1 2 1 9 6 7 Körhämön metsätyömuseon FR Drabant 1971 SARVARISTA JUONTAJAKSI Aikansa esikuva Sisu KB-112 1967 KOMEA HARVINAISUUS Keräilijä ja kunnostaja Jaakko Mäki-Laurila SEPPIÄ JA MESTAREITA 74 50 00 -1 70 5 • PA L VK O 20 17 -3 7 6 41 48 87 45 00 03 17 00 5 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D WWW.KIERTOKANKI.COM Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi VERKKOKAUPPAMME VALIKOIMA KASVAA Verkkokaupastamme saat nyt osat myös uudempiin ja vanhempiin Fiat traktoreihin! Yli 200 € nettitilauk set rahtivapaasti! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! TILAAJAPALVELU Puh. 62 Polkjärven Potrat Asikkalan Kalkkisten traktoriharrastajat esittäytyvät kylällä kerran vuodessa. 50 Riihipihan kesäpäivät, Kajaani Talonpoikaismuseo Vuolijoen kirkonkylässä on mitä parhain ympäristö perinnenäytökselle. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Mitä uutta, vanhaa ja merkillistä kuuluu vanhojen koneiden maailmaan. Ensimmäiset puiset korit valmistuivat vuonna 1949. 52 Saarikosken perinnetapahtuma, Siikainen Pieneen kylään kerääntyi suuri joukko ihmisiä nautiskelemaan vanhoista masiinoista ja illan tansseista. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 80 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia värikuvia. 78 Markkinat Lantti rautaan, rauta lanttiin, rauta rautaan. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. 40 42 73 Englantilainen Dennis oli nuoressa Suomessa harvinainen kuormuri. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. 74 Kuormuriliikenteen kitkainen alku Nuoressa Suomessa oli vähän kuorma-autoja. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Pekka Stellberg, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 5 05/17 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. ARTIKKELIT 56 Kiitokori Kausalassa toimivalla Kiitokori Oy:llä on pitkät perinteet autokorituotannosta. 36. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. Kun kanta kasvoi, tiestö määritti suositut mallit. 68 Seppiä ja mestareita Jaakko Mäki-Laurila entisöi yhden traktorin talvessa, kaksi parhaassa. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta
6. Niinpä konekerhon jäsenet saivat talkoohankkeelleen myös pientä taloudellista tukea. Siellä kelpaa nauttia virvokkeita hyvillä tietokylteillä varustettujen koneiden tiirailun lomassa. Näyttelyn työkoneet ovat edelleen isäntien omaisuutta, kyläyhdistys on vain tarjonnut niille näyttelytilan. Monet tahot Taipalsaaren kuntaa myöten innostuivat ajatuksesta. Hanketta on puuhattu pääosin talkoovoimin pitkin vuosikymmentä. Pöytä on varmasti paikallaan, sillä se painaa 1500 kiloa!” lupaa Koivunen. Taipalsaari-päivien yhteydessä. Tuolloin paikalle oli perinteiseen tapaan tuotu näytille myös muuta konekalustoa. Röytyn kylätalon pihapiiriin vanhan navetan kivijalalle on rakennettu lankkulattia ja -pöytä. ”Tervetuloa. ”Ne ovat jo monet kymmenet vuodet ulkosäilytystä kestäneet, joten eivätköhän ne kestä jatkossakin”, hankkeen työryhmän puheenjohtaja Jarmo Koivunen naurahtaa. Nyt Röytyn kylätalon pihapiiriin on valmistettu kivillä aidattu museokenttä, jolle on koottu erilaisia maanmuokkaus-, kylvöja sadonkorjuukoneita. Museon viralliset vihkiäiset olivat 2.7. Uudella avomuseolla kannattaa piipahtaa jo senkin tähden, että Taipalsaaren kirkonkylä on valittu Etelä-Karjalan tämän vuoden kyläksi. Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Työkoneiden avomuseo Taipalsaarelle Kesäkuussa Taipalsaarella avattiin vanhojen työkoneiden avomuseo Röytyn kylätalon yhteyteen. Näyttely on ympärivuotinen. T aipalsaaren maamiesseuran yhteydessä toimivan Wanhat Masinat -kerhon aktiivit keksivät vuosikymmenen alussa kerätä paikallista vanhaa maatalouskalustoa ja siihen liittyvää tietoa näytille pantavaksi. Koneet jäävät kentälle toistaiseksi pysyvästi
Maalahti Veteraanitraktorien syyskyntöpäivä Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi METSÄTEHON HERRA: Kuinka sinunkin koneesi, Einari, on niin kallis, vaikka sinulla on vain pieni tehdas. Paikalla on rompetori – ja varmasti myös muikea Massikka-mies Arto Sopanen. TEKIJÄN SUUSTA Menovinkki: Hurissalon Wanhat wermeet Jos elokuun ensimmäinen viikonloppu on vielä vapaa, huristelepa Hurissaloon Puumalassa. Hyvinkää Klassikkomopojen Kytäjän-kierros 13.8. Jämsä VMPK:n veteraaniralli, Himoslomat 5.8. Espoo Bodominjärven kierros klassikkoskoottereilla, kokoontuminen Espoon Automuseolla 2.–3.9. Kuopio Hiltulanlahden perinnepäivät 9.9. 300 asukkaan kylä järjestää lauantaina 5.8. Loviisa Vanhan ajan päivät, Jokelan kotiseutumuseo SYYSKUU 2.9. Viinin ja sokerin moldovalainen https://forums.adobe.com/ thread/526990 7 05/17. Inkeroinen Inkeroisten Mobiilihallin avoimet ovet, Inkeroinen 23.9. Wanhat wermeet -tapahtuman, jossa on näytillä entisajan koneita ja muuta tavaraa. Riihimäki Rauta ja petrooli 2.–3.9. Esimerkiksi telatraktori T-70, josta löytyy kaksi vähän toisistaan poikkeavaa mallia, sokerijuurikkaan nostoon tarkoitettu T-70S ja viininviljelyyn tehty T-70V. Ikaalinen Idänihmeet kohtaavat, Manso Camping 13.8. Forssa Pick-Nick, Pilvenmäen ravirata 6.8. Rautajärvi Vanhan ajan puintipäivä, Vanha Savotta 23.9. Sastamala Zetor-kynnön MM-kilpailut 23.9. Kyllä ne ossoo laskee. Moldovan pääkaupungin Chi?in?un traktoritehdas suunnitteli traktorin Minskin tehtaan pyörämallin MTZ-80:n pohjalle 70-luvun puolivälissä. Tässä numerossa on jälleen kuvaraportti Paukepäiviltä, jossa nähtiin muun muassa omalaatuista traktoriteatteria. Kontiolahti Marshall-voimalaitosmuseon avoimet ovet 19.8. Fiskars Klassikkomopojen retkeilyajo, kokoontuminen Fiskarsin torilla 26.8. Kymenlaakso Villen ajo 26.–27.8. Työkoneiden avomuseo Taipalsaarelle ELOKUU 4.–6.8. Siikainen Traktorien vetokisat Sammissa 16.9. EINARI VIDGRÉN (PONSSE): Minnoon kääny vuan supistetun kansakoolun, mutta Lokomolla on koolutetut insinöörit ja ekonoomit. Laukaa Tupaswillan perinnepäivät, Kuusa 26.–27.8. Pyhäjärvi Vauxhallja Bedford-harrasteajoneuvojen kokoontuminen, Marjoniemi Camping 4.–6.8. Nurmes Rompetori ja ajoneuvonäyttely, Hyvärilä 4.–6.8. Vaasa Taiteiden yö, Automuseo 11.–13.8. Puumala Wanhat wermeet, Hurissalo 6.8. Mutta mitä Moldovassa todella on koneiden saralla tehty. Espoo Huru-Ukko Piknik, Margretebergin kartanon puisto 10.8. Paukkeilla irvailtiin lempeästi Moldovan kolhoosien kustannuksella. Ja minä käätän samoja hintoja. Vaasa Rompetori ja kauden päättäjäiset, Automuseo 17.9
Kone lienee uutena ollut Savonlinnan seudulla. Sittemmin niitä on tarvittu tuskin lainkaan. Parnall Peto -lentokone meni sukellusveneen sisuksissa myös pohjaan. Rekkaparkki Katapultilla sukellusveneestä Lokakuussa 1931 amerikkalainen Popular Science -lehti kertoi, että brittiläinen sukellusvene HMS M2 oli laukaissut täydestä vauhdista kyydistään lentokoneen katapultilla ilmaan. uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia TImo Koskela nappasi kuvan pomarkkulaisen koneliikkeen pihassa ruskettuvasta Ukkomestari-kaivurista. Nyt Orolo-pyörässä oli kuitenkin onnistuttu poistamaan pyörän kaikki läpimittaosat, jotka eivät tiettynä hetkenä suorittaneet mitään hyödyllistä tehtävää. Alkuvuodesta 1932 se upposi harjoitustilanteessa Englannin rannikolle. Orolo-pyörä avasi kumouksellisella tavalla kuljetusmahdollisuuksia kaikissa tieolosuhteissa. Lentokoneita kuljettavien sukellusveneiden rooli toisessa maailmansodassa oli pieni, vaikka esimerkiksi japanilaiset ja ranskalaiset niitä käyttivätkin. Pyörää keksimässä Oy Tiekone Ab mainosti vuonna 1930 pientä telarakenteista pyörää nimeltä Orolo. Lukijan kuvia Ukkomestarista 8. Kiitos Timolle ilmiannosta. Pyörän kasvattaminen oli kuitenkin varsin rajoitettua. Koko 60-päinen miehistö sai surmansa. Lehti katsoi, ettei saavutuksen sotilaallista merkitystä voida yliarvioida. Uudenaikainen pyörää koskeva tutkimus oli Tiekoneen mukaan jo aikaisin todennut, että kysymys pyörimisvastuksesta ja vajoamisesta liittyi läheisesti kysymykseen kovavanteisen pyörän leveydestä ja läpimitasta. Kuitenkin sitä haittasivat eräät vakavat epäkohdat. Popular Sciencen arvio katapulttilähdön merkityksestä ei osunut oikeaan. Tiekone totesi, että pyörää on käytetty ainakin 60 vuosisataa ja että sen tarjoama helpotus maanpintaa pitkin kuljettaessa on sangen suuri. HMS M2:lle kävi huonosti pian onnistuneen katapulttilaukaisun jälkeen. Ne keskittivät suuren paineen kohoumiin, joten niillä oli suorastaan tietämuodostava kyky
Veteraanit isolla kirkolla Maataloustuottajien keskusliiton 100-vuotisjuhliin liittyi myös 9. Kuvat: Jami Lauttalammi (MTK) ja Jari Stenberg 9 05/17. Torilta lähti liikkeelle kavalkadi, jossa vanhat ja vähän uudemmatkin maatyökoneet taivalsivat pääkaupungin katuja pitkin Messukeskukseen. kesäkuuta Helsingissä Rautatientorilla pidetty vanhojen työkoneiden näyttely. Kuvaterveisiä MTK:n marssilta meille lähettivät Masinistit ja Vanhat Valmetit. Melko harvinainen näky Kansallisteatterin kulmalla. Kiitokset kerhoille ja onnea MTK:lle! Ja melko harvinainen näky hytittömän traktorin selästä. Masinistikerhojen ja aktiivisten harrastajien ansiosta liikkeellä oli kaupunkilaisille perin harvinaisia menopelejä
Kiitos Pekalle ja Ristolle koneterveisistä. Molemmat Volvot ovat timanttisessa kunnossa. Lakkipäisen Riston kauhakone 642 on vuodelta 1981 ja nahkaliiviin sonnustautuneen Pekan tukkikouralla varustettu 641 vuodelta 1976. Vankilamuseossa voi tutustua viimeisten asukkaiden sisustamiin selleihin ja vaikkapa värikkäisiin seinäkirjoituksiin. Museo on auki elokuun loppuun asti joka päivä poislukien elokuun kaksi viimeistä maanantaita. Samalla Linnanniemen alueella sijaitsevat myös Hämeen linna ja Museo Militaria, jonka suojissa voi tehdä tiedusteluretken tykistö-, pioneerija viestiaselajien historiaan. Rakennuksessa toimi vuoteen 1993 asti Hämeen lääninvankila. Risto Värri ja Pekka Kosonen toivat paikalle Volvo BM:nsä. toukokuuta Itäväylän Bensis Haminan Poitsilassa vietti 10-vuotisjuhliaan. 10. Rekkaparkki Miltei kaksi vuotta suljettuna ollut Hämeenlinnan vankilamuseo on avannut ovensa täksi kesäkaudeksi uudistunein voimin. Kartingja jenkkiautojen ohella paikalla oli myös työkone-edustus. Helähtää täällä raudat kahleiden Volvopari Haminan huoltiksella 20
ENEMMÄN KATETTA HANKINNALLESI FIKSU RENGASVALINTA Hyvä käyttötunti saavutus Pehmeä maaperälle – hellävarainen kasvustolle Taattua laatua Ota yhteyttä lähimpään rengasliikkeeseen ja pyydä tarjous N 00 12 9 17 Kun muutat, kerro se myös meille! Vanhat Koneet -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@ vanhatkoneet.fi w w w .f ac eb oo k. co m / va nh at ko ne et. Maarakennusja ympäristönhoitokoneiden messut Sisäänpääsy kutsukortilla tai maksamalla pääsylipun 20 €. Maahantuoja: NDI Finland OY www.ndi.. maxpo.fi Mediayhteistyössä: TIETOA, TYÖNÄYTÖKSIÄ JA VIIHDETTÄ KONEET KAIKISSA KOKOLUOKISSA! • MAANRAKENNUS • MAANSIIRTOAUTOT • LOUHINTA JA MURSKAUS • TALONRAKENNUS • KADUNRAKENNUS JA KUNNOSSAPITO • URHEILUJA VIHERALUEIDEN HOITO • NOSTOLAITTEET • KUNNALLISTEKNIIKAN KONEET • TEOLLISUUDEN LÄHIKULJETUKSET • TYÖLAITTEET • TYÖMAIDEN VARUSTUS JA TYÖSUOJELU • VARUSTEET JA HUOLTO • VUOKRAUSPALVELUT • MITTAUSTEKNIIKKA • VESIRAKENTAMINEN Näe myös: Tommi Ahvala Supertrial Show! SE ON KONE! 7.–9.9.2017 Hyvinkään lentokenttä to klo 9–17, pe klo 9–17, la klo 9–16 MAATALOUSRENKAAT TEOLLISUUSRENKAAT | METSÄRENKAAT MAANSIIRTORENKAAT Lue lisää: www.alliancerenkaat .. Alle 15-vuotiaat ilmaiseksi (vain aikuisen seurassa)
Myöhemmin illalla meille esiteltiin vielä amerikanautoja”, seurueen suomalaissyntyinen jäsen Eeva Pötsch kiittelee. Seurue herätti ansaittua huomiota. Itävaltalaiset oli kutsuttu myös maan suurlähetystöön Helsingissä. Tämä harmitti poysdorfilaisia jälkikäteen, sillä ylimääräinen Ruotsin-päivä oli Suomessa vietetystä ajasta pois. Kuvat: Eeva-Liisa Louento ja Eeva Pötsch Matka alkoi Itävallasta aamuvarhaisella kuohuviinin siivittämänä. Poysdorfista tulee nimittäin maan paras kuohuviini. ”Kemiössä paikallisen traktorikavalkadiseuran ihmiset järjestivät vastaanoton. Samassa tilaisuudessa suurimmat traktorikerhomme, Masinistit ja Vanhat Valmetit, toivat matkaajille suomalaisia kerhoterveisiä. Retki suuntautui Ruotsiin ja Suomeen. Retkue tuli maahamme Turun kautta ja poistui Helsingistä. Poysdorfin kaupungin masinistikerho vietti touko-kesäkuussa viisi viikkoa tien päällä kuudella vanhalla traktorilla. Katiskanmäen leirintäalueelle oli tuotu lähiseudun vanhoja traktoreita ja puimureita ja muuta kalustoa. Rekkaparkki 12. Traktorimarssi Itävallasta Suomeen SAKSA, 9.-11.6. Lahjoja vaihdettiin ja pieniä puheita pidettiin. I tävaltalainen Oldtimerclub Poysdorf on masinistikerho, joka liikkuu ahkerasti vanhaa mannerta pitkin. Tukholmaassa virallisempaa vastaanottoa varrottiin kaksi päivää. Tätä ennen kerho on huristellut muun muassa Venäjälle, Kreikkaan ja Ranskaan. Poysdorfin papattajat parkkeerasivat Turun tuomiokirkon edustalle 17. Sydämellinen Suomi Poysdorfin seikkailijoiden reitti kulki Tšekin halki Saksaan. kesäkuuta. Sieltä seurue matkasi vesiteitse Ruotsiin. Suomi otti heidät lämpimästi vastaan. Berliiniin he pysähtyivät päiväksi, samoin Pohjois-Saksaan Rügenin saarelle. Tämän vuoden ulkomaanmatka oli jo seitsemäs laatuaan
EU:n alueella ei vanhoilla traktoreilla liikkumisessa ole ongelmia. On aikaa katsella ja kuvata”, Eeva sanoo. Poysdorfilaiset kulkivat tietysti enimmäkseen pieniä teitä pitkin. Oldtimerclubin ulkomaanmatkojen tarkoitus onkin tehdä Itävallan viinejä tunnetuksi Euroopassa. Chtistine ja Oscar Solan niin ikään maireana Steyr 190:n seurassa. Kyydissä Hannelore Parisch. Ettei vain jäänyt viini matkalla Steyrien varjoon. Olen ajanut 4972 kilometriä Poysdorfista Pietariin, kertoo tämä vuoden 1949 Steyr 180. ”Siinä on tällaisen matkanteon viehätys. 13 05/17. Kukaan ei kysellyt passeja ja jos poliiseja tavattiin, he vain vilkuttelivat. Traktori on vuosimallia 1964. Traktoreilla ajettuja kilometrejä karttui noin 3500 ja siihen lauttamatkat päälle. Tämä 180-Steyr on vuosimallia 1951 ja 30-hevosvoimainen, nelisen hummaa vahvempi kuin Hanneloren traktori Traktoreita ja viiniä Matka onnistui suunnitelmien mukaan. Poysdorfia on sanottu Itävallan viinipääkaupungiksi. Joka päivä sattui jotakin – joko akku räjähti, kumi puhkesi tai startti hajosi. Matkalaiset kuitenkin selviytyivät pienistä pulmista omin voimin ja selvisivät itse ehjin nahoin
Kangasala 14
Työkaverin vinkki sai nuoren autonkorjaajan ottamaan kinokseen hylätyn pikkutraktorin hoiviinsa. Holder B 10 on saksalaisyhtiön ensimmäinen nelipyöräinen traktori. NIETOKSEN KESKELTÄ HOLDER B 10 1956 15
Lähes kaikki osat starttimoottoria ja työkalulaatikkoa myöten kuitenkin löytyivät ostopaikan nurkista. Oma korjaamo on nelikymmenvuotias ja nykyään jo Pekan pojan käsissä. ”Kai se hevoselle pärjäsi”, Pekka aprikoi. Osia sieltä ja täältä Myyjä oli omien sanojensa mukaan ostanut Holderin vuonna 1958. S ahalahtelainen Pekka Suikki on huoltanut autoja työkseen miltei koko ikänsä. Tässähän on vapaakiertoinen nestejäähdytys. Se oli tammikuuta vuonna 1976, ja traktori seisoi lumihangessa kasvihuoneen nurkalla. Syöttöpumpun elementti oli jumissa ja syyläri vuoti. ”Kävimme sitä velipojan kanssa katsomassa. Ostohetkellä Holder oli aika huonossa kunnossa. Varhaisesta käyttöhistoriasta ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti sillä on talvisin ajettu Tampereelta Kangasalle myllyyn. Laturin kyljessä on rele, ja sieltä olivat kärjet palaneet kiinni. 70-luvun puolivälissä Pekka oli vielä vieraalla töissä. Traktorilla oli kuitenkin ajettu ilman akkua. ”Se ei ollut edes jäätynyt halki, sillä sisässä ei ollut vettä. Ajattelin, että ei se sinne kuulu.” 16. Traktorin kunnostaja kertoi Pekalle, että Tampereelta löytyy vastaava peli. Työpaikalla eräs kollega kunnosti vanhaa Holdertraktoria. Ajattelin, että ei se sinne kuulu, ja ostin pois”, Pekka muistelee. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Mika Rassi ja Kari Mattila HOLDER B 10 ”Traktori seisoi lumihangessa. ”Se ei ollut käyntikuntoinen. Mutta samana iltana, jona se meille tuotiin, se saatiin jo käymään.” Sachsin kaksitahtinen dieselmoottori oli sentään laturia lukuun ottamatta ehjä
”Tippa-Renun kytkinlevy sopi tähän.” Muitakin kotitarpeita on tullut käytettyä. Oli satanut kymmenisen senttiä lunta, eikä Fergua meinattu millään saada kulkemaan ilman kettinkejä. Se piti saada syksyksi, ja niin pellot jätettiin kyntämättä hevospelillä. Traktori oli liiterissä yön, ja aamulla äijät lähtivät ajamaan sitä puimalatoon. Mutta Fergu saapuikin vasta joulukuussa. ”Öljytankissa on Opelin korkki. Niinpä Holderiin voi kytkeä esimerkiksi eri suuntiin kääntävät kyntöaurat – yksi siipi kääntää, kun toinen on ilmassa. Ja jos painaa kytkimen pohjaan, laturikin lakkaa lataamasta.” Kytkin oli myös vajaakuntoinen, mutta autokorjaaja löysi varaosan omasta hyllystä. Jos vaihtaa laturin hihnan, joutuu ottamaan koko moottorin irti. Kesäkeleillä Holder käynnistyy ilman apuja, mutta viileällä säällä voi hehkutulpalle olla käyttöä. Vasemmassa takavalossa on valo myös rekisterikilpeä varten. Sähkömies sahasi testipenkissä ne irti ja laittoi kuntoon.” Laturin asentaminen oli lisäksi hieman työn ja tuskan takana. 17 05/17. ”Se on hankalassa paikassa, ja se ottaa käyttönsä suoraan kytkinakselilta. Ja keväällä sitten kynnettiin kaikkien neljän tilan pellot.” Mekaanisen nostolaitteen varret ovat toisistaan riippumattomat. Kun se tuli meille pihaan, naapurin isäntä ajoi ja isä istui kyntöaurojen päällä. Starttivetimeksi ostin Mersun nupin, vaikka olisi kai PEKKA SUIKKI • eläkkeellä oleva autokorjaaja • varhaisin traktorimuisto vuodelta 1952: ”Olin viisivuotias, kun meidän tilamme ja kolme muuta ostivat yhdessä petroli-Fergun
Jopa MF 35 näyttää isolta, kun se pannaan Holderin kokoverrokiksi. Istuin taas on jostain niittokoneesta. Silloin ajattelin, että tehdäänpä se nyt välityönä kuntoon. Massikka on tullut taloon uutena, ja Pekka on entisöinyt myös sen. Se pitäisi vielä laittaa kuntoon.” Edelleen Holderilla on ajettu ainakin kerran kesässä. Akkutelineen olen tehnyt itse. Olen nähnyt kuvia, joissa tällaiseen traktoriin on kytketty meno-paluuaurat, eli yhden puolen siipi kääntää yhteen ja toisen toiseen suuntaan. Entisöinnin viimeistely on jatkunut tälle kesälle, sillä nostolaitteet on vastikään maalattu ja pantu paikoilleen. ”Nostolaitteet ovat ruiskäyttöiset. Top-osasta löytyi sopivia stefoja, mutta eivät antaneet 60 vuoden takuuta niille”, Pekka virnistää. Kumpaakin puolta pystyy käyttämään erikseen. ”Viime elokuussa oli hiljaisempi hetki. Alkuperäisessä on kuvien perusteella ollut suojakin.” Töistä harrastukseksi Vielä kymmenisen vuotta sitten Holder oli Pekalla töissä. Niillä on pystynyt ajamaan edestakaisin kuin nykyajan kääntöauroilla.” Visiittimme lopuksi Pekka karauttaa Holderin viereen 35-Massikalla, joka on ollut talossa uudesta asti. ”Hihnapyörällä käytettiin klapisirkkeliä. Siinä yhteydessä remontoitiin jarrut, sillä niihin oli vuotanut öljyä. HOLDER B 10 D MOOTTORI yksisylinterinen kaksitahtinen nestejäähdytteinen Sachs-pyörekammiodieselmoottori, teho 10 hevosvoimaa, 2200 kierrosta minuutissa, sylinterin halkaisija 80 mm, iskun pituus 100 mm, iskutilavuus 0,5 litraa VAIHTEISTO 4+1, huippunopeus 17 kilometriä tunnissa JARRUT kaksi toisistaan riippumatonta jarrujärjestelmää, jarrut joka pyörään ja kääntöjarrut MITAT pituus 216, eturaideleveys 101–124, takaraideleveys 101–125, akseliväli 140 cm, paino 720 kg MUUTA tasauspyörästön lukko, kaksi voiman ulosoton akselia tuollaisen alkuperäisenkin jostain saanut. ”Vielä kun löytäisin tähän Massikkaan vaihtuneen harmaa-Fergun jostain”, eläkeläisherra haaveilee. Vasemman lokasuojan teline taitaa olla tehty juomakoria varten, arvelee Pekka ja suunnittelee jo tulevia retkiä kylille. Sitten kerran tuli öljyt pihalle, ja siitä asti hihnapyörä on ollut osina laatikossa. Myös 35:n Pekka on pari vuotta sitten entisöinyt. HOLDER B 10 18
Etupyörissäkin on jarrut. Heijastimissa kiiltelee uusi kromaus. ”Jos vaihtaa laturin hihnan, joutuu ottamaan koko moottorin irti.” Molemmille jaloille on kaksi poljinta, edessä kytkin ja joka pyörän jarru, takana kääntöjarrut. Mittari kertoo, onko sisässä ainetta. 1950: Holder kehittää pienen yksisylinterisen dieselmoottorin. 1902: Yhtiö muuttaa Metzingenin kaupunkiin. Patentti siirtyy Fichtel & Sachs -yhtiölle, ja moottori tulee tunnetuksi Sachsin dieselinä. Kaksitahtikoneen öljytankki on erikseen. Holder valmistaa yhä Metzingenissä kunnallistekniikan ja puutarhanhoidon yleiskoneita. Mallissa on muun muassa kääntöjarrut ja voiman ulosotto. 1954: Holderin runko-ohjattu nelivetotraktori esitellään. 1930: Ensimmäinen yksiakselinen Holder-traktori esitellään. 1898: Holder valmistaa maailman ensimmäisen kasvinsuojeluaineille tarkoitetun automaattisen reppuruiskun. HOLDER 1888: Holderin veljekset perustavat nykyisen EteläSaksan alueelle Urachin kaupunkiin konepajan. 1953: Holderin ensimmäinen nelipyöräinen traktori B 10 syntyy. 19 05/17
Säkylä 20
AIKANSA ESIKUVA SISU KB-112 1967 21. Tässä niistä toinen. Moni sen hämärästi muistaa, toiset eivät lainkaan. Kuorma-autojen historiankirjoissa sille kuuluu ehdottomasti oma paikkansa – jopa kansainvälisellä mittapuulla. Huomion se ansaitseekin. Paljon siitä on puhuttu. Nokattomia KB-sarjan Jyry-Sisuja ei ole montaa kunnossa olevaa yksilöä
Hulmilla on avointa mielenkiintoa erikoisempiinkin kuorma-autoihin, joihin hänellä itsellään ei välttämättä ole mitään henkilökohtaisia tunnesiteitä tai muistoja vuosikymmenten takaa. Jos hyvin käy, kaksi tällaista voi vielä valmistua tulevaisuudessa. KB-sarjan Jyrystä hän kiinnostui osittain siksi, että se on Sisu, mutta erityisesti sen harvinaisuuden takia. Kahden ajokuntoisen lisäksi maastamme löytyy yksi vahvasti työn alla oleva yksilö sekä pari eri tasoista KB-112/117 aihiota. Nokaton Jyry-Sisu on jäänyt monille autoharrastajille kaukaiseksi ja tuntemattomaksi autoksi. Vähän valmistuneita, vähemmän säilyneitä Tässä jutussa komeileva säkyläläisen Tuure Hulmin Sisu KB-112 on ainoa rekisterissä oleva mallin edustaja. Vaikka tätä automallia on perusteltua pitää erittäin harvinaisena, on säilyneiden yksilöiden määrä siis prosentuaalisesti hyvällä tasolla. Samaan hengenvetoon on tuskailtu aihioiden toivotonta kuntoa. Niin tässäkin tapauksessa, koska muun muassa Sveitsiin on viety tämän mallisarjan auto 60-luvulla, tosin kaksiakselinen KB-117. Tuure myöntää, että tämänkin KB-aihioksi kohtuullisen yksilön kohdalla realistisin kuva oli alusta asti se, että auto on rakennettava uudelleen. Sisu purettiin niin, että rungossa oli kiinni oiTeksti ja kuvat: Iikka Kekko SISU KB-112 22. Kokonaisvalmistusmäärä liikkuu kymmenissä. Maailman ainoasta puhuminen on silti aina vaarallista. Vain muutamia kymmeniä yksilöitä valmistetusta kotimaisesta autosta voitaneen sanoa, että tämä on maailman ainoa liikennekäytössä oleva KB-112. Toinen kaksiakselinen rekkaveturi KB-117 löytyy Hannu Kettuselta Juankoskelta. Tiedossa oli paljon työtä Tuure Hulmi Säkylästä on tullut tutuksi lehtemme sivuilta muun muassa Scammel Scarabin esittelyn yhteydessä. Kotimaisilla kuorma-autoilla on merkittävä paikkansa Hulmin automaailmassa. Olemassa olevien aihioiden kunnostamisesta on puhuttu vuosikymmenet. N okatonta KB-sarjan Jyry-Sisua katsellessa ei tule sitä tunnetta, että vastahan minä tällaisen näin. Kettusen Sisu esiteltiin numerossa 4/10 – tuolloin auton omisti sen entisöinyt Timo Karppanen. Automallin harvinaisuus huomioon ottaen tästä leikkiautomallista voidaan sanoa, että siitä on valmistettu oikeakin auto. Jäljellä olevista kahdesta kunnostetusta yksilöstä olemme esitelleet muutama vuosi sitten toisen, nyt on sen toisen vuoro. Aihioiden kohdalla on kyse autojen rakentamisesta täysin uudelleen, mikä vaatii tekijältä erityistä panostamista asiaa kohtaan. Monista yleisimmistä autoistakaan ei harrastajien harmiksi ole minkäänlaista lelua tai pienoismallia. Ehkä siellä säilyneestä KB:sta olisi kuitenkin kuultu jotain. Sitä vastoin KB-Jyrystä on valmistettu puolen vuosisadan aikana varmaan tuhansia muovisia leikkiautoja, joita löytyy edelleen joidenkin kauppojen leluosastoilta
Vaihteistokin irrotettiin kytkinremontin vuoksi. 23 05/17. Venttiiliä reilut 50 vuotta sitten valmistanut Knorrtehdaskaan ei pystynyt auttamaan. Vuoteen pituus on 220 senttiä ja leveyskin 50 senttiä. Hulmin mukaan venttiiliongelman parissa viisaammatkin raapivat päätään. Niiden alaosat on vain muotoiltu eri tavalla kuin nokallisessa Vanajassa. Kotimaista muotoilua Auton erikoisuus on nokaton ohjaamo, joka on asennettu normaalille Jyry-Sisun rungolle. Kun sylinteriä lopulta oli hoonattu ja karaa täytetty ja sorvattu sekä puuttuvat tiivisteet tehty, alkoi venttiili pitää ilmat ja nesteet erillään ja toimia niin kuin kytkimen hallinta edellyttikin. keastaan vain moottori ja akselit. Se ohjaa paineilmalla nestesylinteriä. Kyseinen venttiili oli jumissa ja pahoin syöpynyt. Hän kertoo, että esimerkiksi ovet on tehty Vanajan ovista, niin nyt entisöinnin yhteydessä kuin silloin uutena Kausalassa. Moottori, vaihteisto ja perä olivat kuitenkin komponentteja, joille ei tehty muuta kuin täydellinen huolto. Alustan osalta kaikki muu käytiinkin läpi jarruja, pyörännapoja ja esimerkiksi sähköjä myöten. Ohjaamon kylkilinjan muodoissa on jotain tuttua. Sen on valmistanut Kiitokori Kausalassa. Vastaavaa sylinteriä metsästettiin muista autoista ja koneista tuloksetta. Projektissa Hulmilla oli suurena apuna Harri Ranta. KB-Jyryssä oli maailman mittakaavassa erityisen edistynyt kaukoliikenneauton ohjaamo. Se tuttu vivahde on 690-Vanajaa, Hulmi paljastaa. Ohjaamosta jäi hiekkapuhalluksen ja muun ruosteenpoiston jälkeen jäljelle vain hatara kehikonriekale. Lisäksi yhden KB:n valmistumiseksi oli uhrattava toinen yhtä huono aihio, josta saatiin sellaisia osia ja muotoja pintoihin, jotka toisesta hytistä olivat ruostuneet pois. Katossa vuoteen yläpuolella olevaa säilytystilaa ei ole nykyäänkään kaikissa autoissa. Tekniikkapuolen kuningashaasteeksi osoittautui kytkimen ohjausventtiili. Uutta peltiä hyttiin kului useampi neliö
Jääskeläisellä oli kaikkiaan kolme eri KB-yksilöä muiden autojen ohella. Lahti–Ahvenanmaa–Säkylä IOP-67-rekisteritunnukset ruuvattiin tämän Sisun maskiin ensimmäisen kerran vuonna 1967. Auto käytiin hakemassa yhdessä Carl-Johan Blomqvistin kanssa, joka osti Karlssonilta yhden auton hänkin. Karlsson näki Sisun hinnaltaan ja kunnoltaan sopivaksi lähiliikenteeseen Ahvenanmaalle. Hulmi muistelee maksaneensa autosta mielestään kohtuullisen summan, josta myyjä ei tehnyt numeroa. Autot muodostivatkin ennennäkemättömän harvinaisten Suomessa valmistettujen hyötyajoneuvojen parin, jollaisesta ei muutama vuosi sitten osattu edes uneksia. Sen perässä oli kaksiakselinen kapellirekka. Kun ohjaamo lopulta saatiin paikalleen, alkoi näyttää siltä, että jotain on saatu aikaankin. Noin kymmenen vuoden kuluttua Karlsson ilmoitti, että auton voi hakea, jos se pääsee hyvään kotiin kunnostettavaksi. Auton kuvan hän kertoo lähettäneensä Karlssonin leskelle, joka oli kuulemma pitänyt miehelleen tärkeän auton valmistumista hienona ja arvostettavana asiana. Kaupanteko oli Hulmin mukaan kiinni Karlssonin tunteista autoa kohtaan. Tuure ryhtyi hieromaan kauppaa autosta Karlssonin kanssa. Ahvenanmaalla toiminut autoilija Roine Karlsson lähti keväällä 1972 etsimään uutta kuorma-autoa MannerSuomesta ja löysi Sisun, joka edelleenkin oli myynnissä Helsingissä Scanialla. Tuolloin auto oli jo nykyisen mittainen. Karlsson autoili Sisulla pitkälle 1980-luvulle, kunnes auto jäi seisomaan hänen pihaansa. Jääskeläinen käytti autoa ulkomaanliikenteessä, muun muassa Tanskan-linjalla. Hulmi harmittelee, että Karlsson ehti poistua keskuudestamme ennen kuin KB Sisu valmistui. Auton ensi esiintyminen oli Lahden Classic Motor Show’ssa, Vilke Volvon vieressä. Jossain vaiheessa projektista tietävät jo alkoivat kysellä, että valmistuuko auto vai jääkö tämäkin KB suunnitteluasteelle. Auton osti uutena Kuljetusliike V ja L Jääskeläinen Lahdesta. Tärkeämpää oli, että auto pelastui oikeaan paikkaan. Muu Eurooppa seurasi perässä Nokattomia Jyry-Sisuja alkoi valmistua loppuvuodesta 1962. Auton hinta oli muodollinen, sitä ei myyty rahasta. Heidän kalustonsa oli muutoinkin varsin modernia ja tyylikästä, eikä uusia tuottavia innovaatioita pelätty käyttää. 24. Ilmeisesti vanhentunut malli ei ollut kiinnostanut automiehiä. Auton purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen kului aikaa noin kuusi vuotta. Välillä tahti oli tallilla vähän hiljaisempi muista työkiireistä johtuen. Ensimmäiset KB117-autot luovutettiin Rosenlewin sahalle Poriin heti tammikuun alussa 1963. Auto oli tuolloin nykyistä akseliväliään lyhyempi rekanvetäjä. Jo ohjaamon suunnittelun alkumetreillä oli ollut SISU KB-112 Sisun raskaan KB-mallin ohjaamo oli ensimmäinen sarjavalmisteinen kippaava ohjaamo Euroopassa. Tuuren mukaan oli itsestään selvää, että auto valmistuu, kun se on työn alle otettukin. IOP-67 palveli Jääskeläisiä vuoteen 1971 asti, jolloin se vaihdettiin uuteen Scaniaan. Heillä oli käytössään muun muassa yksi Suomen ensimmäisistä ilmajousitetuista perävaunuista. Tuolloin millään kilpailevalla merkillä ei ollut kippaavaa bulldog-ohjaamoa sarjavalmisteisessa kuorma-autossa. Yksi perheenjäsenistä Auto löytyi muiden Karlssonilta käytöstä jääneiden autojen kanssa vuonna 2001, jolloin Vetkun Kesäkeikka suuntautui Ahvenanmaalle. Tuure Hulmin löytämien papereiden mukaan auto on jatkettu 3,4 metrin akselivälistä nykyiseen 4,5 metriin jo auton ollessa Jääskeläisellä viimeisiä aikojaan. Sisu päätyi Scan-Auton vaihtoautoriviin Helsinkiin. Olihan perhe elänyt vuosikymmenet kuorma-autoista
Sen ohjaamo oli tosin jo heti esiteltäessä vanhanaikainen, koska suunnitteluosastolla ohjaamon kippaamista ei ollut pidetty tärkeänä ominaisuutena. Telinnostin on Sisun omaa valmistetta, ja se on toteutettu rungon sisäpuolisilla sylintereillä. Heti Sisun jälkeen oman nokattoman mallinsa esitteli Scania-Vabis. Ohjaamo suunniteltiin ulkomaille ajavien kuljettajien ja autoilijoiden ideoiden pohjalta. Ohjaamoon nousu oli ensimmäisessä kippihytissä vielä vähän alkeellisella tasolla. Se on ollut nopea liikkeissään, kun asiakaskunnalla on ollut tilausta jollekin ominaisuudelle kuorma-autossa. Tuuren autossa on Leylandin ahdettu 265-hevosvoimainen 0.690-moottori, jonka teho kulki samalla linjalla muiden kilpailijoiden moottoritehojen kanssa. KB-112/117:n seuraaja, M-sarja, esiteltiin vuonna 1969, ja sen toimitukset asiakkaille alkoivat seuraavana vuonna. Kuljettajan työpaikalta löytyy nokkamallin Jyrystä tuttuja piirteitä. selvää, että ohjaamon tulisi olla kippaava, koska huoltovälit olivat tuolloin lyhyet. Kippaamattomia nokattomia ohjaamoita oli kuitenkin käytetty Euroopassa jo aiemmin. Ensimmäisen todellisen kilpailijan Sisun kippaava ohjaamo sai Volvosta, joka esitteli vuonna 1964 F88:aa edeltävän Titan TipTop -mallinsa. He olivat nähneet vastaavia autoja KeskiEuroopassa, ja juuri he hyötyivät eniten pidentyneestä kuormatilasta. Ohjauspyörän kaltevuutta voitiin säätää näppärästi kuljettajalle sopivaksi. Poikkeuksina nokka puuttuu näkökentästä ja moottorikoppa löytyy istuinten välistä. Tuttua Jyryn tekniikkaa KB-117-autojen eduiksi mainittiin muun muassa noin kaksi metriä pienempi kääntöympyrä kuin vastaavalla päällirakenteella varustetulla nokkamallilla. Tämä lisäsi turvallisuutta ja luottoa auton paikalleen pysymiseen. 25 05/17. Moottoreina KB-112/117-autoissa käytettiin Leylandin 11,1 litran 6-sylinterisiä ahtamattomia ja ahdettuja moottoreita 0.680 ja 0.690. Esimerkiksi Britteinsaarilla ne olivat olleet hyvinkin yleisiä jo muutaman vuosikymmenen ajan. Ohjaamon alle sijoitettu tarvikelaatikko oli vakiovaruste, kun toisiin autoihin sitä saatiin odottaa vielä yli 30 vuotta. Sisu on ollut ja on edelleen pieni ja innovatiivinen kuorma-autojen valmistaja Euroopan laidalla. 60-lukua voidaan pitää vuosikymmenenä, jolloin nokattomat mallit löivät itsensä Euroopassa läpi. Jo lyhyen harjoittelun jälkeen se kuitenkin onnistuu pyörivältä astinlaudalta helposti. Sisun pienuuden varjopuolena on luonnollisesti ollut se, että esimerkiksi viennin kannalta tärkeän huoltoverkoston rakentaminen maailmalle on ollut mahdotonta. Silti on hienoa, että suomalainen autonvalmistaja pääsee vuosikymmenestä toiseen näyttämään mallia suuren maailman merkeille. Siihen muut eivät ole pystyneet samassa ajassa. Muissa Euroopan maissa tultiin hieman jälkijunassa. Vaihteistona alkupääb autossa käytettiin Sisun valmistamaa synkronoimatonta 6+1-nopeuksista BVG-vaihteistoa. Tuuren yksilössä on suorahampianen ZF-vaihteisto. Käsijarru toimi KB:ssa vakiona jousikuormitteisesti ja vapautui vasta, kun jousikelloille ohjattiin riittävästi ilmaa
Kangasala 26
KAKSI AURINKOA ALLGAIER AP 17 27. Varaosakoneeksi hommattu mallitoveri oli niin hyväkuntoinen, että sekin pantiin valiokuntoon. Seppälän veljekset Antti ja Martti löivät viisaat päänsä yhteen kotitilan ensimmäistä traktoria entisöidessään: Antti entrasi sisuskalut ja Martti komisti ulkopuolen
28. Lopulta kärsinyt teutoni uuvahti talon taa kuusen alle. Huolellinen mies listasi osat Teksti: Mika Rassi • Kuvat: Mika Rassi ja Kari Mattila ALLGAIER AP 17 Antti teki moottoriremontin aikana huolellisia muistiinpanoja. Eräs innokas tarjosi Allgaierista Toivon leskelle Irjalle 250 markkaa, mutta vanha emäntä oli sitä mieltä, ettei talon ensimmäinen traktori ole kaupan. Hankkija oli kuitenkin tuonut maahan saksalaisen Allgaier-traktorin, jonka oli ollut määrä mennä naapurikylään Taustialaan Laurilan tilalle. Onpa se saanut lajitoverinkin rinnalleen. Mutta siellä isäntä iskikin kyntensä huomattavasti edullisempaan Zetoriin. Voiman ulosotto ei ollut riippuvainen kytkimestä. V uonna 1952 Toivo Seppälä Sahalahdelta oli hankkimassa maatilalleen traktoria. Ottajiakin olisi ollut. Eturintaman vehkeitä Allgaier AP 17 oli aikanaan edistyksellinen traktori. Sisältä ja päältä 80-luvun lopulla Antti hinasi traktorin kotiinsa Loviisaan ja alkoi kunnostaa sen moottoria. Lisäksi koko traktorin runko oli alumiinia. Traktori teki Seppälässä tietysti peltotöitä, ja Toivon pojat Martti, Antti ja Pertti pääsivät jo vajaamittaisina koneen rattiin. Allgaier myös kuljetti talon väkeä kauppaan, kirkkoon ja kylälle. Siinä oli kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen dieselmoottori, tasauspyörästön lukko, hydrauliset nostolaitteet ja hydraulinen kytkin. Nyt hän on äitinsä päätöksestä hyvillään. Nyt monet vuodet raihnaana virunut traktori on jälleen loisteliaassa kunnossa. Saksalainen pysyi liikkeessä parikymmentä vuotta. Sivistyneessä traktorissa on myös äänimerkin antolaite, Boschin tekosia sekin. Tuolloinhan ei noin vain menty rivistä valitsemaan mieluista sorttia. Boschin laturi on käynyt Saksassa asti korjattavana Martin hyväksi kokemassa firmassa. Sitten se alennettiin vesipumpun pyörittäjäksi järven rantaan. Niinpä hyvin varusteltu ja tyyris Allgaier tulikin Seppälään. Yksi AP 17:n erikoisuuksista oli hydraulisen ja mekaanisen kytkimen yhdistelmä. Tuolloin Martti vielä hämmästeli sitä, ettei romua myyty
Siksipä Seppälän vanhan traktorin rikkinäisten etuvanteiden tilalle sopivat piikkinokkaMossen niitatut vanteet. Se oli alhaalla vetolaitteessa kiinni ja tahtoi painua liian syvään. Kun kiinnityspiste oli akselin yläpuolella, traktori pomppasi pystyyn. MARTTI SEPPÄLÄ • Teollisuusvakuutuksen asiakaspäällikkö, eläkkeellä • muita harrastetraktoreita David Brown Cropmaster ja Valmet 361 • harrastaa konehistorian lisäksi paikallishistoriaa ANTTI SEPPÄLÄ • Imatran Voiman käyttöpäällikkö, eläkkeellä • mieliinpainuvin muisto Allgaierista: ”Joskus 50–60-luvulla oltiin isän kanssa kyntämässä suopeltoa. Toisessa Allgaierissa etuvanteen kehä on hitsattu. Niin tehtiin, ja kyntö sujui paremmin. Isä keksi, että hevonenhan vetää korkealta, kiinnitetään aura ylemmäs. Traktorin perässä oli hevosaura. Minä lensin tietysti maahan. Onneksi Allgaierissa on niin tukevat lokasuojat, että se jäi niiden varaan pystyyn.” ”Sorvasin kuluneeseen mäntään leveämmät urat ja laitoin niihin kaksi männänrengasta.” Sodan jälkeen Opelin tuotantolinja siirtyi Neuvostoliittoon ja vanhaa Kadettia painettiin ulos Moskvitšina. Suopellossa oli kuitenkin vanhaa juurakkoa, johon aura juuttui. 29 05/17
Varaosakoneeksi hankittu traktori olikin niin mainio aihio, että Martti päätti entisöidä senkin. Niin ne ovat kuin kaksi elokuun luoteisella taivaalla loimuavaa tulista aurinkoa, jotka valaisevat ja lämmittävät veljesten eloa illan levossa. Luovuttajasta kumppaniksi Viimeistä sanaa Seppälän Allgaier-puuhien kanssa ei vielä ollut sanottu. Entisöidyn traktorin nostolaitteiden osia puuttui, ja Martti päätti hankkia varaosakoneen. Vuonna 2008 traktori purettiin osiin. Moottorin lisäksi voimansiirto ja jarrut käytiin läpi. Martti tutki tarkemmin tuoretta ostostaan ja tuli siihen tulokseen, että sekin kannattaa entisöidä kaveriksi tilan ensimmäiselle vetokoneelle. Aihio myytiin eteenpäin, ja Allgaier-projektit pantiin toistaiseksi jäihin. Toinen traktori olikin sisimmältään niin vireä, ettei sille tarvinnut tehdä juuri muuta kuin tutut pohjaja maalaustyöt. Kun varaosakone tulikin entisöityä, Martti hankki uuden nostolaiteosien luovuttajan. ”Jens Sengeriltä olen saanut muun muassa hehkutulpat ja suuttimet, ja siellä on laturikin käynyt huollossa. Uudestisyntynyt Allgaier käynnistyi ensi kerran 20.5.1990 kello 11.40. Joitain alkuperäisen kaltaisia osia ei tosin saa sieltäkään”, Martti harmittelee. Tällä kertaa miltei sokkona tehty ostos oli niin kehnonpuoleinen, ettei siitä saanut oikein edes osia. Komeaan kuntoon Seppälän molemmat oranssit Allgaierit on saatu. ”Siinä oli aika kuluneet männät ja männänrenkaat. ja teki niistä piirrokset. Kului hyvän matkaa toistakymmentä vuotta, kunnes Martti äityi kunnostamaan Allgaieria muilta osin. Pisteosia Martti tilasi Saksasta. Sorvasin omatekoisella porakonesorvilla pari uraa vähän leveämmiksi ja laitoin niihin kaksi rengasta. Loimaalta Anttilan tilalta löytyi kolmisenkymmentä vuotta ladon suojissa lekotellut masiina, joka oli Seppälän traktorin tapaan vuosimallia 1952. Alumiinirungosta maalit irtosivat höyrypesurilla, muut osat hiekkapuhallettiin. Sitten Martti maalasi veteraanin ja laittoi siihen vielä uuden laturin. Seppälän tilan rampa ja riutunut Allgaier veden pumppaajana muutama vuosikymmen sitten. Kotikonstein selätettiin monet ongelmat. Sitten kulkukuntoinen traktori pääsi takaisin kotikonnuilleen, tällä kertaa rantasaunan vajaan vanhukselle sopiviin kuiviin olosuhteisiin. Uuttera juhta oli kuin uusi. ALLGAIER AP 17 30. Kierroslukusäätäjään taas sattui löytymään kuluneiden kuulien tilalle sopivat kuulat jostain vanhasta laakerista”, Antti muistelee
AP 17:ää myytiinkin hyvin lyhyessä ajassa enemmän kuin kaikkia aiempia Allgaiereita yhteensä. Niin alkoi yhteistyö Porschen kanssa. Vanha isäntä kuoli vuonna 1946. Sen jälkeen uusi yritys Porsche-Diesel-Motorenbau alkoi tehdä samoja traktoreita Porsche-merkkisinä. Yritys on edelleen olemassa, ja se toimii prosessiteknologian alalla. Uutta johtajaa kiinnosti traktorituotanto. Näistä vain ensimmäinen oli ennättänyt markkinoille. Se oli aiempiin Allgaiereihin verrattuna näppärä ja hyvin varusteltu. ALLGAIER JA PORSCHE Georg Allgaier perusti vuonna 1906 Saksassa konepajan, joka valmisti aluksi yksinkertaisia leikkuutyökaluja. Perheyrityksen johtoon astui hänen poikansa Erwin Allgaier. Erwin oli ollut jo ennen toista maailmansotaa yhteydessä Ferdinand Porscheen, joka oli rakentanut natsihallinnon määräyksestä paitsi kansanautoa myös kansantraktoria. Monet sen tuotteista menevät autoteollisuuteen. Allgaier laajensi seuraavina vuosikymmeninä toimintaa niin autoteollisuuden työvälineisiin kuin sotatarvikkeisiin. Allgaier suunnitteli traktoria omin avuin vuosina 1946–1947, jolloin syntyi ensimmäinen malli R 18. Ferdinand Porsche ehti nähdä traktorinsa sarjatuotannossa juuri ennen kuolemaansa vuonna 1951. Allgaier lopetti traktoritehtailun ollessaan huipulla. Ensimmäinen Porschen suunnittelema Allgaier-traktori oli AP 17, jonka valmistus alkoi 1950. Sodan jälkeen Porsche oli suorien natsiyhteyksiensä vuoksi paitsiossa liike-elämästä. Jo tässä yksinkertaisessa traktorissa oli dieselmoottori – toisaalta jäähdytys toimi haihdutusmenetelmällä. Hinta oli hyvistä ominaisuuksista huolimatta Saksassa kohtuullinen. ALLGAIER AP 17 MOOTTORI Allgaier-Porsche, ilmajäähdytteinen kaksisylinterinen pyörrekammiodieselmoottori, sylinterin halkaisija 90 mm, iskun pituus 108 mm, tilavuus 1374 cm³, teho 18 hevosvoimaa, 2000 kierrosta minuutissa VOIMANSIIRTO vaihteisto 5+1, hydraulinen nestekytkin ja kuiva yksilevykytkin RENKAAT edessä 4,50-16, takana 9-24, raideleveys 1250–1650 mm MITAT pituus 2600 mm, leveys 1490 mm, korkeus (ohjauspyörän kohdalta) 1640 mm, maavara 440 mm, paino nostolaitteineen 1500 kg MUUTA tasauspyörästön lukko, hydraulinen nostolaite, kaksi voiman ulosoton akselia VALMISTUSVUODET tyyppi 1 1950–1951, tyyppi 2 1951–1954 Nyt Seppälän tilan ensimmäinen traktori on jälleen kunnossa niin sisältä kuin päältä. Vuonna 1949 Allgaier vapautettiin liittoutuneiden valvonnasta. 31 05/17. Allgaier valmisti Porsche-traktoreita vuoteen 1955 asti
Moottori on todennäköisesti vaihtunut Reinhardtin muokkauksen jälkeen, sillä koneen tehdaskilvessä on vuosiluku 1971 mutta moottorissa 1974. Luopioinen Tehdaspuun kokeilukäytössä ollut saksalaisnorjalainen juontokone on museoitu kahdesti. Tapio Körhämön metsätyömuseossa se joutuu upottavan paikan tullen töihinkin. Sarviversiossa on ollut moottorina Hatz, mutta Tapsan Drabantissa on yksipyttyinen Deutz. ”Kone oli jo ollut Tehdaspuun museossa, kun Tero oli käynyt siellä ja tokaissut serkulleen, että se sopisi hänelle saareen vinssailukoneeksi. Tapsan tallista löytyy kuitenkin piirun verran isompiakin palasia metsätyökulttuurin historiaa. Jos mallihistoriassa onkin hämäriä kohtia, omistajavaiheet sen sijaan ovat aika hyvin selvillä. Serkkupoika oli sanonut, että sen kun viet.” Drabant vietti saaressa monet vuodet. Se pidettiin koko ajan käyntikunnossa. Toissa talvena Tapsa sai puhelun. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine 32. ”Ostin Drabantin Pälkäneeltä Tero Tiililältä, Tehdaspuun entisen johtajan Pekka Tiililän serkulta”, Tapsa kertoo. Silloin tutustuimme museon moottorisahoihin ja metsätyöhön liittyvään pienesineistöön. Agrialta saamiemme tietojen mukaan Reinhardtin Drabantin pohjakoneena oli Agria 2800 -sarvitraktori. Niin tai näin, samaa traktoria on ilmeisesti myyty myös Agria Drabant -nimellä. SARVARISTA JUONTAJAKSI FR DRABANT 1971 R eilu vuosi sitten piipahdimme Tapio Körhämön metsätyömuseossa Luopioisissa. Pienen tela-alustaisen juontotraktorin nimi on kilvistä päätellen FR Drabant. Sitten hän tuumi, että se sopisi minun museooni hyvin. Merkkinimen takana piilee konepaja F. Reinhardt & Co, jonka kotipaikka oli Kristiansund Etelä-Norjassa. Se ei siis ole ollut monella omistajalla: se tuli Tehdaspuulle uutena, sitten se oli Terolla, ja minä olen kolmas omistaja.” Tehokas ja kantava Tapsan arvion mukaan Drabantia ei ole ainakaan töillä pilattu. ”Tero soitti ja sanoi, että hän ei enää tarvitse sitä, kun ikää on jo yli 80. Palataan siis Kukkiajärven kauniisiin maisemiin. Puutarhasta savotalle Tapsa hurauttaa ulkoilulle metsäkoneen suloisimmasta päästä. Tuolla pajalla taottiin saksalaisen Agrian puutarhatraktoreista tällaisia juontokoneita 70-luvun alussa
Kone oli jo Tehdaspuun museossa, kun johtajan serkku haki sen vinssikoneeksi. 33 05/17. Moottori on yksisylinterinen 14-heppainen Deutz-diesel. Pikkujuontajan pohjakoneena olleessa puutarhatraktorissa on kuitenkin ollut hieman pienempi kymmenhevosvoimainen Hatz
Taka-akseli, vintturi ja pankontapainen. Testin tiivistelmän lopussa kuitenkin todettiin jo tuolloin ilmeiset ongelmat ja tulevaisuuden näkymät: ”Pientraktoreilla ihmistyön kustannusten osuus on suuri ja tuottavuus melko alhainen. Tästä vaivasta ei kärsinyt ainakaan Metsäteollisuuden keskusliiton metsätyöntutkimusosaston, Kymi-osakeyhtiön ja Tehdaspuun 70-luvun alussa testaama pieni telavetoinen Agria Drabant -pientraktori. Siihen yhdistyivät Ahlströmin, Kaukaksen, Kymin ja Tampellan metsäosastot. Pikkukoneiden aiheuttamat vauriot kasvatettavaksi jäävään puustoon olivat kuormatraktoriin verrattuna vähäisiä. Tehdaspuu oli toiminnassa vuoteen 1996 saakka. Drabantin ja kahden muun pienen juontotraktorin testitulokset julkaistiin tutkimusosaston Metsätehon tiedotus -julkaisun numerossa 331 vuonna 1974. Silloin siitä tuli yrityskauppojen seurauksena osa UPM-Kymmeneä. Uuden hankkijan nimeksi tuli Tehdaspuu. FR DRABANT TEHDASPUU JA PIENTRAKTORI 1960-luvun lopulla neljä suurta puunjalostusyritystä perusti yhteisen puunhankintayhtiön. Tehdaspuu omisti työmaidensa koneet 70-luvun lopulle asti, joten se kiinnitti kalustoon huomiota. 34. Pienten juontokoneiden tuotto oli testin mukaan paras ensiharvennuskohteissa. Tehdaspuu pyrki alusta asti tehokkaisiin puunkorjuumenetelmiin. 80-luvun alussa metsäkoneet olivat jo liian järeitä ympärivuotisen korjuun vaatimuksiin. Kääntöjarruun lienee myös tehty lisäyksiä. Niinpä se koneellisti korjuuta, ja maataloustraktorit saivat hiljalleen väistyä juontotraktoreiden tieltä. Tämän takia ihmistyön hinnan nähtävissä oleva voimakas nousu ja työvoiman tarjonnan väheneminen saattavat tulevaisuudessa rajoittaa pientraktorikorjuumenetelmien käyttömahdollisuuksia.” Paljon ei tarvita, että sarvitraktorista tulee juontokone
”Jarrut siinä ovat vähän ihmeelliset. Parina talvena on ollut kaatuneita puita rannassa ja jäällä. Sellaisiin paikkoihin ei uskalla mennä isolla traktorilla, joten olen Drabantilla vetänyt niitä kovalle maalle.” Tapsa ei ole joutunut huoltamaan hyvin pidettyä konetta juuri lainkaan. En purkanut niitä, mutta veikkaan, että ne liittyvät jotenkin kääntöjarruihin. Jos jollakulla on lisätietoa Drabantin jarruista tai vastaavista suomalaisista koneista yleensä, kuulisin mielelläni.” Tapsaan saa yhteyden Vanhojen Koneiden toimituksen kautta. Liinat ovat nimittäin aika kapeat, eikä kone oikein jaksa kääntyä niillä, varsinkaan kuorman kanssa. Kääntöja pysäytyskoneiston kanssa kokeneella konemiehelläkin meni hieman sormi suuhun. Kuva: Metsätehon tiedotus 331. Siinä on sen verran välitystä, että pölli tulee hienosti. ”Olen vetänyt Drabantilla puita kuivalle maalle paikoista, joihin ei isolla traktorilla uskalla mennä.” Juontokone on tiivis paketti. Hankin uudet hihnat, mutta jarrurumpujen ja pyörien välissä on vielä jotkin kummalliset paketit. Tokko se kuitenkaan järin kovassa käytössä on ollut.” Voimaa pienessä koneessa on yllättävän paljon. Tapsa ottaa mielellään huoltoneuvoja vastaan. Jos kone jää kiinni, vaijeri vetää sen vaikka mihin. Kone näyttää tismalleen samalta kuin FR Drabant. ”Telat ovat vähän kuluneet, joten on sillä hiukan hevoshommia yritetty tehdä. ”Drabantin vinssi on tosi tehokas. Voima välitetään takaulostulosta vinssille ketjulla. 35 05/17. Metsätehon, Kymin ja Tehdaspuun yhteisessä testissä oli 70-luvun alussa Agria Drabant. Käytännöllinen museokone ei joudakaan olemaan tyystin jouten
Seurue ällistyi, kun sulho onnistui saamaan kauhaan hitusen maata. 36. Sastamalan Heinimaalla liki Huittisten rajaa pidettiin toukokuun lopulla tuttuun tapaan Paukepäivät eli pellepelottomien viikonloppuleiri. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Ennen työnäytöksiä muuan polttarisankari pääsi kaivamaan Brøytilla. Omintakeisen konetapahtuman anti oli monipuolista ja veteraanipainotteista, ja väkeä oli paikalla vauvasta vaariin. Etualalla kuljettajakokelaan oma kone. Perinnepioneeri Arto Vuorenniemi oli tuonut näytteille Kokemäenjoen seudun uittoyhtiön vuonna 1956 rakentaman veneen. Arto kaipaa neuvoja, kuinka ainutlaatuista venettä kannattaisi kunnostaa. Pauketta Äetsässä SASTAMALA 27.–28.5
Mittakaavan ymmärtää ruuvimeisselistä. Maamoottorikentällä oli ilma sakeana höyrystä. Isäntä Rintala salaojituksen tiimellyksessä. Markku Hannula oli Paukkeiden takojia. 37 05/17. Pitkä yhdistelmä, rajoitetusti paikkoja. Maansiirtonäytöksessä Vammas-Fordson riemastutti yleisöä yllätyssuihkullaan. Murskausnäytöksessä leukojaan liikutteli tapahtumaisäntä Eero Rintalan pikku lokomolainen. Johan Hautamäki oli tullut paikalle Jyväskylästä ja tuonut mukanaan muun muassa erikoisen Konela-keskimoottorin. Johan kiertää Suomen suvessa monta tapahtumaa, mutta Paukepäivät on miehen mukaan ykkönen. Maahisten kamiina. Toiset kulkevat kuolema kyydissään
Mauritsio ei kirkkaassa työnpoltteessaan huomaa onnettomuutta vaan ajaa pellolla koko päivän äkeettä. 3. Vuoden 1975 DT-75B on aamiaisen jälkeen vihdoin käynnistynyt. PAUKEPÄIVÄT 1 2 3 38. 2. Esirippu laskeutuu, ja myöhemmät tapahtumat verhoutuvat sumuun. Suomen kansantasavallan pyynnöstä Neuvostoliiton tehokasta maanviljelyskalustoa ja työtapoja esitteli Mauritsio Bertšorski suoraan Moldovan suurimmalta kolhoosilta. Pitkä ja tehokas työpäivä voi alkaa. Mutta voi! Moldovan kettinki – kehno kettinki. Kolhoosilla tehokas työ alkaa varhain, joskus yhdeksältä, joskus puoli yhdeltätoista. Työase irtoaa vetäjästä. Aamuun ei kuulu länsimaista corn flakes -ateriaa. Niinpä sateinenkin aamu näyttää kirkkaalta ja halu työskennellä on polttava. 1. Sen sijaan haukataan reilusti kaalia ja päälle siemaistaan hapanta. KANSANTALOUDEN SAAVUTUSTEN NÄYTELMÄ Harvassa konetai perinnetapahtumassa törmää sellaiseen teatteriesitykseen, jonka Suvi Salminiitty ja Mauri Perälä olivat paukepäiväläisille valmistaneet
Timo ja Jorma Tikkanen pitivät sahausnäytöksiä. Juuso Saarimaan keksintö soitti myös musiikkia matkaajan iloksi. Otto, Eero ja Jarkko sanovat, että ensi vuonna taas paukkuu! Viime vuonna Paukepäivillä nähtiin liikkuva sohva. Aluksi opiskelijoilla oli vaikeuksia starttimoottorin kanssa, mutta lopulta myös pinkin DT-75B:n nähtiin liikkuvan. Tällä kertaa pölyä nostatti nojatuoli. Mietintämyssystä onnetar nosti huittislaisen Timo Marttilan vastauksen. Onnea voittajalle! Ruotsin postilaitoksen vanha sähkövärkki kuljetti henkilökuntaa tapahtuma-alueella. Vastauksia kertyi noin 150. VANHAT KONEET PALKINTONA Pysäkillä arvuuteltiin, mikä oli vieressä seissyt Pelle Pelottoman välttämättömyysvehje. Kaikkea veikattiin perunannostokoneen ja ruumiinnaarausvälineen väliltä. Mummo-Kubotan rinnalle oli sipsutellut teekkareiden maskotti Otaniemestä. Parikymmentä tiesi, että kyseessä oli purjelentokoneen hinauslaite. 39 05/17. Kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin Vanhat Koneet -lehden vuosikerta
Mutta komeita laitteita ovat. Tarjolla oli hehtaaritolkulla ihmeteltävää: merkillisiä rompetorilöytöjä, komeita karavaaneja, vanhoja työkoneita ja tietysti massoittain muita vanhaan rautaan hurahtaneita. 40. Unimog on lähes yhtä monikäyttöinen kuin nelivetotraktori. ROMUA JA AARTEITA Poikkesimme kesäkuun alkupuolella Saksassa 36. BOCKHORN, SAKSA, 9.–11.6. Teksti: toimitus • Kuvat: Pekka Stellberg Hanomag-traktorin ja romanttisen asuntokärryn yhdistelmä tarjoaa tyylikkään vaihtoehdon pakastearkkua muistuttaville nykymatkailuvaunuille. Ajo-ominaisuudetkin taitavat olla samaa luokkaa. kertaa järjestetyssä Bockhorner Oldtimermarkt -tapahtumassa
Melko teknisen näköinen nurmikonhoitolaite on englantilaista tuotantoa. 41 05/17. Harrasteautoille varatulla parkkialueella oli pääosin kiiltäväksi entisöityä kalustoa. Laajalla rompetorialueella oli vaikka millaista tavaraa tarjolla. Hauska ja hienosti toteutettu pikku lokomobiili. Komea keräyssäiliökin on tallella. Ransomes Automaton Minor -leikkurin terä pyörii koteloidun ketjuvedon välityksellä. Tavaratilaa oli tosin niukasti, ja usein S6:n perässä kulkikin auton muotoihin sointuva peräkärry. Pelastuskalustoa saksalaiseen tyyliin: paloauto-Opel ja sairaskuljetuksiin muokattu MercedesBenz. Mittakaava ei paljastu nopealla vilkaisulla, mutta taustalla olevat mopedit antavat osviittaa koneen koosta. 220 euron korvausta vastaan olisi päässyt työntelemään omaa pihanurmea aidolla Ransomesilla. Rivistöjä kiertelevän silmiin osui välillä karumpiakin laitteita. Ja eikun pyykkäilemään. 1950-luvun Setra S6 näyttää siltä kuin se olisi siirtynyt lasten piirroselokuvasta todellisuuteen. Malli oli kaunis mutta myös edistyksellinen takamoottoriratkaisuineen. Ei tainnut monikaan poistua tyhjin käsin
Wanha Willähti Kymmenen kilometriä Lahdesta Kouvolan suuntaan sijaitsee Villähteen kylä. Suuren yleisön tietouteen pieni kylä on noussut viime vuosina F1-kuljettaja Valtteri Bottaksen menestymisen myötä. Teksti ja kuvat: Kari Mattila 42. Vanhojen koneiden harrastajille paikka on tuttu myös joka kolmas vuosi järjestettävästä perinnetapahtumasta
Luokkahuoneisiin kurkistava saattoi nähdä karting-auton, jolla kylän kuuluisin formulakuski aikanaan kisasi. Ehkä se pian käynnistyy, ainakin savumerkkejä jo näkyy. Tapahtumapaikkana oli tuttuun tapaan vanhan ja uuden Kouvolaan vievän tien välimaastosta löytyvä Villähteen koulu. Muisteloiden herättäjänä toimi Taisto Rostin Fordson Super Major vuodelta 1963. Etualan Fordilla on ikää jo alun toistasataa vuotta. W anha Willähti -tapahtuma järjestettiin kauniissa kelissä viikkoa ennen juhannusta. Miehillä piisaa tarinoita kerrottavaksi. Tulosta syntyy, kun maamoottori puksuttaa vetoa klapikoneeseen. 43 05/17. Rakennusten sisätilatkin olivat tehokkaassa käytössä. Koulurakennuksen päädystä löytyi klassikkoautojen parkki, ja talon takana oli mahdollisuus tutustua muun muassa armeijan kalustoon. Viereisestä ovesta pääsi tutustumaan pienimuotoiseen näyttelyyn, jonka aiheena oli kouluhistoria. Anne Ronkainen tohottaa hehkukuulaa Martti Ronkaisen seuratessa käyntiinlähtöä silmä tarkkana. Nelivetoisen neuvostomaasturin runko ja voimansiirto olivat mukavasti esillä. Viereisellä pellolla uteliaat saivat seurata, kuinka aura kynti syvää ojaa traktorin vinssin vetämänä. Koulun monitasoinen piha-alue sopi jakamaan vaihtelevan tarjonnan omiin ryhmiinsä. Autoilun alkuaikojen menopelejä. Valtteri Bottaksen vanha kilpuri taisi historiallisuudestaan huolimatta olla tapahtuman ylivoimaisesti tuorein laite. Näytille nostettu vanha monistuskone sai lähes jokaisen luokkaan astuneen hetkeksi muistelemaan omia kouluaikojaan. Oli langan kehräystä, erilaisten kokoelmien esittelyä, lapsille keppihevospaja ja tietysti kahvila herkullisine leivoksineen. Harrasteautoparkin antia. VILLÄHDE, 17.-18.6. Yhdeltä alueelta löytyivät vanhat maatalouskoneet, ja niiden vieressä oli perinnetaitajien työnäytöksiä. Työturvallisuus ei näissä vehkeissä ollut etusijalla
Hyvät oli myyntipuheet. Melkein jokainen on nähnyt rukin, mutta langan kehräystä ei moni nykyajan nuori ole päässyt omin silmin todistamaan. Merkillistä, kuinka tupakka-askikin voi olla nostalginen näky. Boston, Klubi, Työmies, Saima ja kumppanit. Se on niin hypnoottista katseltavaa, että rasavillitkin jäävät rauhallisena seuraamaan työn kulkua. Taitaisi herättää närää monella suunnalla, jos Oy Alkoholiliike Ab toisi tänään markkinoille tällaisella etiketillä varustetun rommipullon. On erikoista seurata kaukana traktorista liikkuvaa auraa. Vanhat savukemerkit ovat tuttuja monista kirjoista ja elokuvista. Super Major vinssaa ja ojaa syntyy. Kun koneen ääni ei kantaudu kunnolla auran kohdalle, savi kääntyy hiljaa suhisten ja hyvin kevyen näköisesti. Sanelukone, ja vieläpä toimiva sellainen! Pyörivältä tallennekiekolta sai kuunnella vuosikymmenien takaista hupaisaa puukauppaa. WANHA WILLÄHTI 44. Monistuskoneen sinisävyisen tekstin täyttävän paperin näkeminen toi elävän muistikuvan vuosikymmenien takaa – tuoksuineen päivineen
1980-luvulla konstruoitu laite on monen koneen yhdistelmä: hytti on Kockum-metsäkoneesta, etuakseli nelivetoisesta kuorma-autosta ja sitä rataa. 45 05/17. Työnäytöksissä työkalut kolisivat, lastut lensivät, kipinät sinkoilivat ja savu kirveli silmiä. Merkillisen näköinen härveli on hevosvetoinen jääsaha viime vuosisadan alusta. Monenmoista ammatintaitajaa oli näyttämässä, kuinka työ ennen vanhaan tehtiin. Iso ja komia Ford, mutta mikä malli se oikein on. Hienosti entisöity Normag-traktori vuodelta 1951, jonka lehtijousitettua etuakselistoa moni ihasteli
Merikarvian Merikievarissa pidettiin raskaan kuljetuskaluston tapaaminen tänä vuonna toista kertaa. Vaikka kuljetustapahtumassa oltiin, osa konkarikoneista oli visusti paikallaan pysyviä. Vanhoille vehkeille oli oma osastonsa. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Truck Meetingin veteraanit 46. MERIKARVIA 17.–18.6
Ari on viettänyt koneharrastuksen parissa jo kolmisenkymmentä vuotta. Ottaako konemies maitoa vai menovettä. Hytti on hankittu ja kunnostettu tänä keväänä. Se oli pieni otos kokoelmasta, johon kuuluu 15 traktoria ja sata paikalliskonetta. Veikko on käynyt Porin Kyläsaaren tapahtumassa joka kevät ja kastunut aina. 47 05/17. Kipinän tai hehkun konehullutukseen Ari sai monen muun tavoin Reijo Alholta. Kuvan maamoottorilla Ari on pyörittänyt muun muassa harjavaltalaista Siropuimakonetta, jossa on 105 cm kela. Ison tappurin kanssa moottorin voima pääsee oikeuksiinsa. Porilaisen Veikko Sjöroosin Zetor on viime talven projekti. Arin kokoelmaan tutustumme tulevaisuudessa tarkemmin. PALOMÄEN PAIKALLISKONEET Ari Palomäki Porin Hyvelästä oli tuonut Merikievariin Zetorilla Grönlundin konepajan 20-hevosvoimaisen maamoottorin. Isoon määrän mahtuu harvinaisuuksiakin, kuten Porin konepajan Sampoja Karhu-koneet. Tällä kertaa menopelissä oli sadesuoja – ja aurinko paistoi
Pauli Nummela on auton viides omistaja. Renkaat olivat päivän vanhat ja ratissa roikkui vielä hintalappu. MERIKIEVARI TRUCK MEETING 48. Kylmäkosken kertojia asennettiin aikoinaan enimmäkseen nelisylinteriseen malliin, mutta Severin kolmos-Nuffissapa on kertoja. Auto on tullut Suomeen vuonna 1985 Ähtärin automuseolle. Komea Scania-Vabis L-5142 on vuosimallia 1959. Jarrut on vauhtia silmällä pitäen juuri uusittu. Auton on entisöinyt edellinen omistaja Taito Nurmi vuosituhannen vaihteessa. Vanha kivisouvari oli rekkatapaamisessa hyvin kiinnostavien autojen kanssa. Ja olihan Lindénillä mukana myös Jaguar, Tampereen Koneen ja terän 50-luvulla valmistama polkupyörä nimittäin. KALLEN KUORMANVETÄJÄT Muistatteko Karl Lindénin Leväsjoelta. Tasauspyörästön lukko löytyy, ja siksi Severi aikoo ottaa Nuffin hautaan mukaan – siitäkin montusta traktori isäntänsä nostanee. Monet ovat kadonneet kokonaan, mutta tämä on säilynyt Porin lentokentän käytössä. Vuoden 1965 Sisu sen sijaan on Maailmanpankin lainalla rahoitettu TVH:n auto, yksi 445:stä. Volvoja oli veteraanirivissä vain yksi. Viime vuosikymmenellä auto vieraili usein Vetkun kesäkeikoilla. Miehen kivinostinta esiteltiin numerossa 2/11. Polttoainetta kuluu vähän. VAUHDILLA VASAMAN Severi Rintala Isojoelta oli paikalla erikoisella Nuffieldilla. N10 on vuosimallia 1973. Ohjaus on keveä ja tottelevainen. Auto majailee Leväsjoella Erkki Niemelän tallissa. Amerikkalainen Autocar vuosimallia 1973 on hurja kaksitahtimoottorinen rekanvetäjä. Autocar on Kallen mukaan hyvä ajaa, vaikka Fullerin laatikossa onkin 12 vaihdetta eteen ja niin muodoin hieman vaihtamista
Mukana oli myös vauvaScania. RAUNON PÄÄSTÄ JA PAJASTA Pohjalainen Rauno Montonen oli tuonut paikalle koneita traktorista invamopoon. Nykyinen omistaja on Petri Virtanen Pukkilasta. Sisu-Opeliksi ristitty traktori on valmistunut 1992. Ketjut ja rattaat on napattu moottoripyörästä, ohjaussimpukka Taunuksesta. Sen moottori on Opelin 1,1-litrainen bensakone. Kiintoisin taitaa olla tämä omavalmisteinen traktori. Työuran auto on tehnyt lavetinvetäjänä Heinolassa. Etupyörän navat ovat Opelista ja taka-akseli Mossesta. Rakentamisessa kesti noin neljä kuukautta, ja kustannukset olivat osapuilleen 2000 markkaa. Hydraulipumppu on Valmet 361:stä. 49 05/17. Scania LT 146 vuodelta 1979 on parin vuoden kunnostustyön jäljiltä komeana
Tapahtumassa kilpailtiin muun muassa Zetorin vedossa. Sää suosi ja väkeä oli paikalla mukavasti. Vanhin traktori marssilla oli vuoden 1936 Fordson. Riihipihan perinteiset kesäpäivät pidettiin Kajaanin Vuolijoella Riihipihan talonpoikaismuseon alueella 1.–2.7.2017. Näytteillä oli eri ikäisiä traktoreita ja muita koneita. Teksti ja kuvat: Janne Tarvainen Vuoden 1936 Fordsonilla huristeli Heikki Matikainen. KAJAANI 1.–2.7.2017 RIIHIPIHAN KESÄPÄIVÄT 50. Molempina päivinä ajettiin kylällä traktorimarssi, johon osallistui yli 20 traktoria ja leikkuupuimuri. Taustalla Gazin ylväs silta-ajoneuvo. Muutama veteraanikuorma-autokin oli saapunut paikalle
Scania 81 vuodelta 1980 ja Volvo 465 vuodelta 1963. Jari Sivonen laittoi maan liikkeeseen MF 175 S:llä ja Esa-kaivurilla. Vastoja teki Pentti Alasalmi. Pärekattojen keskelle sopi mainiosti kaunis Volvo N86. Lapsille oli tarjolla polkutraktorikilpailu. Pertti Halonen näytti, kuinka Dextalla kaadetaan heinää. 51 05/17. Kiertueella nähtiin muun muassa Kimmo Hiltusen riviviljely-Taavetti
Kuorma-autorivistöstä löytyi muun muassa kasipari-Volvo, Petteri ja Jyry-Sisu. Konekatselmus vanhojen rakennusten keskellä huipentui illalla tansseihin. Kansaa kertyikin kosolti pieneen Saarikosken kylään soratietaipaleiden taakse. Teksti ja kuvat: Mika Rassi 52. Saarikosken salolla SIIKAINEN 8.7.2017 Kauas missä katse kantaa yli peltojen, sinne Satakunnan kansa kokoontui heinäkuisena lauantaina. Höylänpyörittäjä käynnistyy. Jo parikymmentä kertaa järjestetty kylän perinnetapahtuma on hurjan suosittu
Vesa Sillanpään suunnitteleman ja rakentaman puunhalkaisijan osat on nimittäin koottu lähinnä työpaikan romulavalta. Esimerkiksi perä laskee ja nousee hydraulisesti. Kerran sillan pettäessä kuorma meni nurin. ”Siitä ei loppunut voima lainkaan. Vaatimaton tekijä ei konettaan kehu. Mutta tapauksen tunteneet vannoivat, että vehje panee neljään osaan vaikka kuinka kieron ja tervaisen pöllin. Nyt vanha souvitraktori veti Saarikoskelle Juhanin autonrungon päälle rakentamat peräkärryt, joilla on tänäkin kesänä ajettu jonkin verran maata. Purkaminen on turhaa työtä”, Vesa linjaa. ”Se on tavoite, että mitään ei pureta. Metsissä ajettiin hiljaa tyhjäkäynnillä, ja aina se jaksoi vääntää, ei koskaan sammunut”, Juhani kertoo. Juhanin päivätyö on mennyt puun parissa. Koneessa onkin monenlaisia harkittuja ominaisuuksia. Kilometrejä on kertynyt varmaankin miljoona. 53 05/17. Puunajossa sattui entisaikaan jos jonkinlaista. ENTINEN TUKKISOUVARI Juhani Norlund on ajanut 65-vuosimallin Fiat 80R:llä tukkia pitkiä matkoja. Juhani on vaihtanut traktoriin isommat takarenkaat ja rakentanut viihtyisän tasalattiakopin. 80-luvun alussa traktorit vaihtuivat metsäkoneisiin, ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen mies ajoi puutavaraa Virossa kymmenisen vuotta. Runkona toimii vanhan säiliön jalka, ja taka-akseli on peräisin Ford Transitista. Silti Juhani muistelee Fiatin omaa moottoria lämmöllä. Moottorina on ollut alkuperäiskoneen jälkeen parikin isompaa Leylandia. Kannattaa ennemmin vaikka kolme päivää miettiä ja piirtää ja tehdä sitten. HALKAISIJA PURKUOSISTA Perinnekone se on tavallaan tämäkin. Traktori pysyi pystyssä – tai sen verran se kallistui, että paikalle sattunut kirkkoreki mahtui kulkemaan pyörän alta. Vesa takoi konettaan kymmenisen vuotta sitten yhden talven verran
Kun Loviisan voimalaitosta rakennettiin, Antti ajoi sähkölinjoihin tarvikkeita. Silloin käytössä oli kolme Terra-Valmetia. Häkä on hauskaa oikeassa paikassa. Vesillä on menty 10 kilon paineella. Tässä muutama poiminta isännän aarteista. Voitelu tapahtuu tippakannulla. Yhden niistä Antti on säilyttänyt muistona. Antti on loihtinut pärehöylän kahden vanhan höylän osista. Antti on sovittanut ne vuoden 1926 Wickström-maamoottoriin. 54. Nämä hiilikaasuvarusteet on valmistettu ennen sotia Chevrolet-henkilöautoa varten. ISÄNNÄN AARTEET Saarikosken perinnetapahtuman pääjehuna hääri tuttuun tapaan Antti Marjamäki. Höyrykone on palvellut aikoinaan pienessä laivassa. Saarisen & poikien valmistama kivennostin on ollut aikoinaan kansanedustajanakin tunnetun Aulis Sileäkankaan hommissa. Konkarin laajasta perinnekokoelmasta löytyy niin pontikkatehdas kuin kivennostin. Jälki on ensiluokkaista. Antti hankki koneen eräältä kiviveistämöltä
Kun esimerkiksi moottoria pannaan kasaan, on neljä käsiparia yleensä välttämättömyys. Erona yleisempään 429:ään on lähinnä sylinterin pienempi halkaisija. Pirjo Salmen Deutz D 40 L vuodelta 1964 on entisöity kymmenen vuotta sitten. Mies oli omien sanojensa mukaan todella syvällä. Kauneuskilvassa se varmasti pärjäisi edelleen. Silloiseen pikkupoikaan jäi tietysti kytemään harrastekipinä, joka on roihahtanut myöhemmällä iällä ilmiliekkiin. Markku on kotoisin näiltä nurkilta maatalosta, jonne hankittiin ensimmäiseksi traktoriksi Porsche. Entisöintityön alla on Super Export. Tuolloin siitä tuli toinen perintöprinsessa Lapualla vanhojen traktoreiden missikisoissa. HARVINAINEN MESTARI Markku ja Heljä Nevanpäätä hymyilyttää, kun kulkupelinä on harvinainen Porsche Master -malli 428 vuodelta 1961. Silkka harrastekone ei tämä Masterkaan ole, sillä Markku on vastikään ajanut sillä rankaa metsästä. 55 05/17. Heljä on aktiivisesti mukana traktoripuuhissa. Tallista löytyy nyt neljä Porschea
Kiitokori 1950-luvulla Kiitokori Oy panosti kauppa-autojen suunnitteluun ja teolliseen valmistukseen. Kiitokori Oy tunnetaan parhaiten 50–70-lukujen kuormaja linja-autojen kotimaisena korivalmistajana. Aika oli otollinen, sillä myymäläautojen kysyntä oli suurta. Kausalassa toimivan Kiitokorin ensimmäiset puiset korit valmistuivat pian sodan jälkeen. Kauppa-autojen kultakausi alkoi vuosikymmenen lopulla, ja jo vuonna 1959 kotimaan maanteillä kulki arviolta 644 liikkuvaa kauppaa. 56. Nykyisin yritys keskittyy erikoislinja-autojen, kirjastoautojen ja lentokentillä käytettävien jäänpoistoautojen korituotantoon
Varsinainen autokorituotanto alkoi vuoden 1949 keväällä parinkymmenen työntekijän voimin. kuva), joita Kiitokori Oy rakensi yli tuhat. Osa ajoneuvoista toimitettiin kotimaan kauppiaille ja osa toimitettiin Neuvostoliittoon. 57 05/17. Puisten rakennusosien sijaan yritys aloitti teollisen autokorituotannon. Lamavuosien jälkeen autokoriteollisuus lähti kuitenkin uuteen nousuun. Keskusliikkeiden ja koritehtaan asiantuntijat suunnittelivat 1960-luvulla yhdessä myymäläauton (oik. Alun perin ovia ja ikkunoita valmistaneella tehtaalla sattui lokakuussa 1947 suuri tulipalo. Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Kiitokori Oy Tehtaan piirustusosastolla riitti kiirettä, sillä asiakkaiden toiveiden mukaan räätälöidyt erikoisautot kirjastoautoista klinikka-autoihin vaativat huolellista suunnittelua. Myymäläautojen suunnittelussa tehtiin tiivistä yhteistyötä kauppiaiden kanssa. Autokorien tuotantoa silmällä pitäen rakennettiin uusi tehdasrakennus, josta löytyivät asennushalli, maalaamo, viilaamo, verhoomo ja konttori. Tehdasrakennuksen uudelleen rakentamisen myötä yrityksen johto teki radikaalin päätöksen. K iitokorin historia juontaa juurensa 1940-luvun alkupuolelle, jolloin Iittiin perustettiin Kausalan Rakennuspuutyö Oy. Vuosikymmenen lopulla linja-autot kuljettivat jo enemmän ihmisiä kuin rautatiet. Alan varhaisia vaiheita Ensimmäiset linja-autokoritehtaat aloittivat toimintansa Suomessa jo 1920-luvulla, mutta 1930-luvun alun lama oli romahduttanut autotilausten määrän. Tuolloin yrityksen nimi muutettiin Kiitokori Osakeyhtiöksi
Varhaisimmissa myymäläautomalleissa oli runsaasti ikkunoita, jotta sisätiloihin saatiin mahdollisimman paljon valoa. Yksinkertaistaminen näkyi myös myymäläauton laatikkomaisessa ulkomuodossa. 58. Suomen Autoteollisuudelle valmistettiin Sisun ohjaamoja, ja niitä toimitettiin useita satoja muun muassa Etelä-Amerikkaan. Myymäläautotoiminnan hiipuessa 1970-luvulla Kiitokori toi markkinoille edullisemman version, josta kaikki ylimääräinen oli karsittu pois. KOTIMAINEN KIITOKORI Kauppa-auto oli mittava hankinta kauppiaalle. Kattotelineet puolestaan tarjosivat ylimääräistä kuljetustilaa kauppatavaroille
Ensisijaisesti koreja valmistettiin Ruotsiin, sillä suomalaiset autokorivalmistajat rakensivat korinsa usein ruotsalaisten alustojen päälle. Ennen teollisen korituotannon alkamista kauppiaat olivat valmistaneet itse monenlaisia liikkuvia myymälöitä linja-autojen ja kuorma-autojen alustoille. Erikoisajoneuvojen valikoima lisääntyi vuonna 1965, kun ensimmäiset kirjastoja klinikka-autot valmistuivat. Räätälöidyt erikoiskorit valmistettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Sodan jälkeisen materiaalipulan helpotettua autokoriteollisuus alkoi jälleen kasvaa. 1960-luvun puolivälissä Kiitokori toimitti Ruotsin kansanterveyslaitokselle 14 klinikka-autoa. Myöhemmin Sisu-ohjaamojen valmistus siirtyi Karjaalle. Jo varhaisessa vaiheessa Kiitokorin johtoporras suuntasi katseensa erikoisajoneuvojen korivalmistukseen. Jälleenrakentamisen myötä kehittynyt maantieverkosto tarjosi aiempaa paremmat mahdollisuudet myymäläautotoiminnalle. Ensimmäinen paloauto valmistui tehtaalla vuonna 1952, muutamaa vuotta ennen myymäläautojen valmistusta. Myymäläautojen sarjatuotanto alkoi Kiitokorin tehtailla vuonna 1954. Kauppa-autojen kultakausi Ensimmäiset myymäläautot ilmestyivät Suomen maanteille 1930-luvulla, joskin varsinainen kauppa-autojen kulta-aika koitti vasta sodan jälkeen. Suomen Autoteollisuudelle valmistettiin Sisun ohjaamoja, ja niitä toimitettiin useita satoja muun muassa Etelä-Amerikkaan. Erikoiskorien moniosaajaksi 1950-luvulla Kiitokori keskittyi erityisesti linja-autokorien sekä kuorma-autojen ohjaamojen valmistamiseen. Linjaja kuorma-autojen tarve oli kova, eikä sotavuosista selvinneiden autokoritehtaiden kapasiteetti riittänyt vastaamaan kysyntään. 1950-luvun puolivälissä myös autokoritehtaat kiinnostuivat kauppa-autojen valmistuksesta. Suurimmillaan Kiitokorin ohjaamotuotanto oli 50–60-lukujen taitteessa, jolloin ohjaamoja valmistui tuhannen kappaleen vuosivauhdilla. Erityisesti pienemmät autokoritehtaat kuten Kiitokori Oy, Riihimäen Autokoritehdas ja Nummelan koritehdas ryhtyivät rakentamaan erikoiskoreja kauppiaille. Kiitokorin suunnittelemista erikoiskoreista erityisesti kirjastoja klinikka-autot herättivät kiinnostusta ulkomailla. 1960-luvun alkupuoliskolla tehtaan tuotantolinjalla tapahtui suuri muutos, kun puurakenteisten korien sijaan ryhdyttiin valmistamaan teräsrakenteisia koreja. Hieman myöhemmin alkoi myös kirjastoautojen vienti Pohjoismaihin. Uusia autokoritehtaita perustettiin useita, ja Kiitokori Oy oli yksi muiden joukossa. Kotimaista osaamista maailmalle Kotimaan markkinat riittivät koritehtaille vielä 50-luvulla, mutta seuraavan vuosikymmenen myötä lähdettiin määrätietoisesti laajentamaan vientitoimintaa. Ma59 05/17. Talvisota katkaisi hyvin alkaneen kehityksen, vaikkakin sotavuosina ajoneuvojen tarve oli suuri ja uusia koritehtaita perustettiin
Kiitokorin tarina jatkuu 1970-luvun lopulla Kiitokori Oy esitteli Helsingin Omaisuusturva -77 -messuilla ensimmäisen Suomessa valmistetun panssariauton. 1990-luvulla Volvo-Bussar Ab osti Carruksen, jolloin Kiitokori Oy siirtyi Ilmari Mustosen perheen sekä toimitusjohtaja Antero Sirkan omistamaksi yhtiöksi. Tilaa kuvatekstille. Se jatkaa yrityksen perinteitä rakentamalla erikoisautoja linjaja kuorma-autojen alustoille. Työntekoa koritehtaalla 1950-luvulla. Vuonna 1984 Kiitokori liitettiin Ajokkikonserniin, ja samalla vuosikymmenellä yrityksestä tuli Carrus Oy:n tytäryhtiö. teriaalin vaihduttua puusta teräkseen myös työmenetelmät luonnollisesti muuttuivat, ja tehtaan kolmisenkymmentä puuseppää koulutettiin metallimiehiksi. Panssariauto herätti laajaa kiinnostusta ja vahvisti yrityksen asemaa erikoisajoneuvojen korivalmistajana. Nykyisin Kiitokori Oy on yksi Kiitokori Group -konsernin kolmesta erikoiskalustoa valmistavasta yrityksestä. Osuusliike Onnin kauppa-auto edustaa Kiitokorin ensimmäistä myymäläautomallia 1950-luvulta. Im dolndre modolum velis dolore tatem exeraessecte. Met vel del et, quat adit euguer sequat. Laajan tuotevalikoiman perustan loivat palo-, kirjasto-, tvja radioautot sekä Puolustusvoimille tehdyt projektit. KOTIMAINEN KIITOKORI 60. Muita tuotannossa olleita ajoneuvoja olivat muun muassa klinikka-, matkailu-, autonkuljetus-, hevoskuljetusja pankkiautot. Valtiontarkastajat Oy:n tilaama arvokuljetusauto oli rakennettu Fiat 50 NC -alustalle, ja kori oli kauttaaltaan panssaroitu
| Nietostie 9, VANTAA, 01390 Puhelin: (09) 8240 4700 | S-posti: info@dieselasennus.. modeltoys.net Honkasen Sisu ja tuhansia muita pienoismalleja osoitteesta. Myös ruotsinkielisiä. Konehuolto T. www.dieselasennus.. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.. Union T-paita 11,95 € Lippikset • Tarrat • Solmiot • T-Paidat J paljo muut ... KLASSIKKO TUOTTEET Esim. VOIT TILATA MYÖS PUHELIMITSE! 040 548 6806 www.fanituoteshop.fi Ruokailuja majoitustilat jopa 2000:lle Renkilölle 100 vesi-wc:tä Katettua tilaa tapahtumateltassa Terassi Riemu kolmessa kerroksessa Useita erilaisia ravintoloita Kokoustiloja PALVELUT TAPAHTUMAWWW.OHJEKIRJA.ORG 040-4144 700 TRAKTORIT, PUIMURIT, MAANRAKENNUSKONEET OHJEKIRJOJA, KORJAUSOPPAITA Useisiin eri merkkeihin, malleihin. Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. Dieselmoottoreiden ja -ruiskutuslaitteiden erikoisosaamista jo vuodesta 1956
Miesten kesken puhuttiin tietysti traktoreista, sillä kaikki omistivat yhden tai useamman vanhanpuoleisen käyttökuntoisen traktorin. ”Ideana on siis, että ajellaan näytille näillä arkisin työkoneina toimivilla traktoreilla”, Hannu Peltonen tarkentaa. Traktoriharrastajien tempaus kylän läpi ajavasta traktoriletkasta synnytti suositun tapahtuman, jonka ajankohtaa kysellään kylän kaupalla jo alkukesällä. Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Lea Lahti ja Jari Saarela K alkkisten kylä on mainio esimerkki siitä, että samanhenkisten harrastajien kesken voi kokoontua ja kalustoa esitellä vallan hyvin myös ilman virallista yhdistystoimintaa. ”Syntyi idea siitä, että jonakin kesälauantaina pitäisi ajella kylille esittäytymään kesäasukkaille ja näyttämään, millaisilla koneilla täällä maalla ajellaan ja tehdään töitä”, Saarela kertoo. Traktoritapahtuma sai alkunsa, kun Polkjärventien varrella asuvat Hannu Peltonen, Osmo Tyystjärvi, Jari Saarela ja Kari Peltonen istuivat saman pöydän ääreen. Polkjärventien poppoo kutsuu lähiseudun vanhojen työkoneiden omistajat koolle, pistää kalustonsa liikkeelle ja ajelee komeassa letkassa näytille kylän keskustaan. Ensimmäisellä kerralla 7.8.2010 paraatiin osallistui kuusi traktoria. Vuodesta 2000 lähtien kylään on liikennöity komeasti kaartuvaa siltaa pitkin. Moni traktorin 62. Työkoneilla näytille Kymenvirran rannalla Päijänteen ja Ruotsalaisen välissä sijaitseva Kalkkinen herää henkiin kesäisin, kun vapaa-ajan asukkaat moninkertaistavat kylän väkiluvun. Vaikka toiminta onkin epävirallista, traktoriaiheisia Potrat-t-paitoja on painatettu halukkaille. Moni muistaa vielä ajan, jolloin Kalkkisiin kuljettiin lossilla. POTRAT Polkjärventien traktoriharrastajat Kerran kesässä Asikkalan Kalkkisissa vanhojen traktoreiden omistajat esittäytyvät kyläläisille ja kesäasukkaille. Potrat on lyhenne sanoista Polkjärventien traktoritapahtuma
Katja Alakokkare ja Hunajatöyryn Erika eli mehiläistarhuri Erika Ruhberg ajoivat 565:ttä. Traktorikulkueessa ajetaan suurin piirtein ikäjärjestyksessä. Keulilla on tähän saakka saanut ajella Hannu Peltonen vuosimallia 1951 olevalla harmaalla Fergullaan. 63 05/17. Peräkanaa Polkjärventietä pitkin mutkittelevat Peltosen veljekset, Antero kolmevitosella Fergulla ja Kaapo omalla Dextallaan. Erika on osallistunut jokaiseen Potrat-ajoon
Ensimmäiseen Polkjärven traktoritapahtumaan osallistui kuusi kuljettajaa traktoreineen; Jari Saarela, Matti Saukkola, Hannu Peltonen, Kaapo Peltonen, Erika Ruhberg ja Pekka Peltonen. Riihelän talon Valmetit on esitelty Vanhojen Koneiden numerossa 3/2015. Seppo Nurminen toi siistikuntoisen David Brownin kulkueeseen. 64 KERHOESITTELY. Tapani Riihelä tervehtii katsojia Valmet 500:n oviaukosta. Vuosimallin 1954 Valmet 15:n ratissa tällä kertaa Taavi Riihelä. Aktiivinen traktoriharrastaja Anne Ronkainen Heinolasta osallistui ajotapahtumaan Valmetillaan
Tiiviisti pysäköimällä traktorit mahtuvat kyläkaupan pihalle, josta on helppo lähteä näyttävänä kulkueena satamaan ja takaisin. Kerran jatkot on halunnut tarjota ajoon osallistunut, pyöreitä vuosia täyttänyt kuljettaja. Toissavuonna ajot päättyivät Hannu Peltosen ja Stiina Lindemanin pihapiiriin. Tapahtuman ajankohdaksi on valittu viikonloppu, jolloin omalla kylällä tai lähiseudulla ei ole muita tapahtumia. Kuluvana kesänä Polkjärventieltä starttaa kulkue kylän keskustaan lauantaina 19.8.2017. Tullaan tutuksi Alusta alkaen on lähdetty liikkeelle Arvolasta, Jari Saarelan ja Soile Inkisen kodin pihasta. 65 05/17. Sää on suosinut Potrat-kulkuetta. Melko pian osallistujien määrä vakiintui reiluun pariinkymmeneen, mikä onkin varsin passeli määrä. omistava kyläläinen kyseli jälkeenpäin harmissaan, miksei ajelusta kerrottu etukäteen. Traktoriletka ohjattiin paikan päälle pientä metsätietä pitkin, ja Hannu oli valmistellut visaisia tehtävärasteja matkan varrelle. Jo toisesta kerrasta lähtien on tehty niin, että letka kääntyy satamassa. Yleisö pääsee näkemään ja kuulemaan työkoneiden paraatin mennen tullen samoilta sijoilta. Kävi ilmi, että innokkaita osallistujia olisikin ollut tarjolla enemmän kuin osattiin arvata. Nyt mahdutaan mainiosti pysäköimään viinitila Pihamaan nurmikolle ja kyläkaupan viereiselle pihalle. Yleisö pääsee tutustumaan työkoneisiin kahdessa eri paikassa, ensin viinitilan pihanurmikolla ja sitten kaupan asfalttipintaisella pihalla. ”Ajotapahtumaan on aina kuulunut myös jälkipuinti”, Hannu Peltonen kertoo. Kukin on vuorollaan kutsunut ajoon osallistuneet luokseen illanviettoon, jossa harrastajat ovat tutustuneet toisiinsa leikkimielisen kisailun, saunomisen ja ruokailun merkeissä. Varsinaiset parkkipaikat jäävät paikalle saapuvan yleisön käyttöön. ”Viime kesänä pääsimme testaamaan Matti Pohjankosken riihisavusaunaa”, Hannu toteaa tyytyväisenä. Taas ajellaan Vanhojen traktoreiden lukumäärä kylällä ei suinkaan ole vähenemässä vaan päinvastoin kasvamassa. Vuosittainen ajotapahtuma on innostanut osallistujia jopa kaluston hankintaan. ”Tällä hetkellä meillä on positiivinen ongelma, kun halukkaita jatkojen pitäjiä on joka kesä ollut enemmän kuin yksi”, Jari kertoo nauraen. Osallistumismaksua ajotapahtumasta tai illanvietosta ei ole kerätty, vaan kaikki on aina hoidettu talkoomeiningillä. Ensimmäisenä vuonna ajelu myös päättyi Arvolaan. Ainoastaan yhden kerran avotraktoreilla ajavat olivat varustautuneet sadetakeilla, mutta niitäkin tarvittiin vasta kotimatkalla. Käytännöksi onkin vakiintunut Potrat-ajelu Anianpellon markkinoiden ja Kalkkisten Kympin välisenä viikonloppuna. Seuraavan vuoden paraatiin liittyi toistakymmentä työkonetta
H ankkija oli aloittanut traktorikaupan jo vuonna 1917 tuomalla maahamme amerikkalaisia Allwork-traktoreita. 1950-luvun alussa Hankkija toi Suomeen muun muassa ensimmäisen itsekulkevan Teksti: Mari Immonen • Kuvat: Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto 66. 50-luvulla MKT-tehtailla ryhdyttiin keskittymään enemmän meijerija elintarviketeollisuuden koneisiin. Yksi tehtaan tunnetuimmista tuotteista oli Esa-puimakone. Traktoreiden aikakausi Sodan jälkeen ulkomaankauppa vapautui ja maaseutu alkoi hiljalleen vaurastua. Konekauppa nousi yhä tärkeämpään rooliin. Huoltokorjaamojen määrä kasvoi, ja Hankkijan pakettiautot huoltomiehineen toivat korjausavun maatiloille. Koneet kuntoon Hankkijan tyyliin 50ja 60-luvuilla Hankkija kehitti kasvavan konemyynnin myötä jatkuvasti huoltoja korjaamoverkostoaan. Jo vuotta myöhemmin Hankkija ja Turun Rautateollisuus -yhtiö valmistivat yhteistyönä ensimmäisen kotimaisen moottorivetäjän, Kullervon. Laajemmassa mittakaavassa maatalouskoneiden valmistus kotimaassa alkoi 1920-luvulla, kun Hankkijan MKT-tehtaat Oy aloitti toimintansa
Huoltomiehet tien päällä Huoltoverkostosta muodostui Hankkijan valttikortti konekaupassa. leikkuupuimurin. Myös huoltoautojen määrää lisättiin. Maatiloilla tapahtuvaa konehuoltoa tehostettiin 60-luvulla, ja Hankkijan pakettiautot liikkuivat ahkerasti maakunnissa. Uusia huoltokorjaamoja rakennettiin ja huoltoverkostoa laajennettiin. Tavoitteena oli tuoda huoltopalvelut lähemmäksi koneiden ostajia, joten alueellisia ja paikallisia korjaamoja perustettiin useita. Työtä riitti, sillä 1960-luvulla huollon piiriin tuli Massey Fergusonin edustuksen myötä jopa 24 000 traktoria lisää. 1970-luvun huoltoauton kyljessä mainostettiin monenlaisia kodinkonelaitteita, joita maatalouskoneiden lisäksi saattoi Hankkijan myymälöistä kotiinsa hankkia. Massey-Harris-puimureiden tuonnista alkoikin merkittävä yhteistyö myöhemmin Massey Fergusoniksi muuttuneen yhtiön kanssa. Vuonna 1952 yhtiö esimerkiksi ryhtyi myymään Zetor-traktoreita. Jo 50-luvun alussa oli Hankkija perustanut huoltokorjaamoverkoston, jota maaseudun koneistuessa laajennettiin kovaa vauhtia. Hankkijan henkilökuntaa ja Massey Fergusonin traktoreita ja huoltoautoja Iisalmessa vuonna 1961. 1950-luvulla myös saksalaiset Porsche-traktorit kuuluivat Hankkijan edustamiin konemerkkeihin. 67 05/17. Hankkijan ammattikoulussa ja huoltokorjaamoissa järjestettiin koneenostajille traktorija puimurihuollon kursseja. Myös isäntien omaan koneosaamiseen kiinnitettiin huomiota. Kehittyvän huoltoverkoston myötä Hankkija sai myös muita kone-edustuksia
VAMMALAN VELMU VELHO Jaakko Mäki-Laurila Koko ikänsä koneiden kanssa pelannut Jaakko Mäki-Laurila on äitynyt eläkepäivinään entisöimään ajoneuvoja tiuhaan tahtiin. Jämpti tekijä suhtautuu niin harrastukseensa kuin moneen muuhunkin asiaan poikamaisella innolla ja huumorilla. 68 Seppiä ja mestareita Jaakko Mäki-Laurila
Se on vuonna 1968 hankittu Manuel-Major, jota Jaakko pidensi tuoreeltaan kuutosmoottoria varten. Vehje oli Rudge Ulster -kilpamoottoripyörä. Suhde virallisiin tahoihin on tainnut olla viileämpi. Sitä kesti seitsemän vuotta. Nuori kuljettaja herätti välillä virkavallankin kiinnostusta. Sitten nuori mies meni autokuskiksi eräälle kuljetusyrittäjälle. Ford County oli vielä 2014 keltainen ja aika repaleinen joskin käyntikuntoinen. K un Jaakko Mäki-Laurila hankki ensimmäisen moottoriajoneuvonsa, oli vuosi 1952 ja miehellä ikää 13 vuotta. Siinä tuli muun muassa tukinajo tutuksi. ”1961 ostin uuden Majorin ja aloin ajaa rahtia. Käy heti selväksi, että tämä mies on ollut koko ikänsä intohimoinen konemies. 69 05/17. Mutta siitä asti meillä on niitä romuja ollut”, pian 79 vuotta täyttävä MäkiLaurila virnuilee. ”Kyllä sillä sakkoja saatiin. Perässä oli itse vuonna 1963 tehty vaihtolavakärry ja sen raamissa Joutsan kuormaaja kiinni. ”Tällä ajoin vielä tukkiakin. Mäki-Laurila on paitsi korjannut koneen myös asentanut vähän lisävaloja. Pellin alla taitaa olla jo kolmas moottori. Sen jälkeen hänellä oli hetken aikaa vanha sota-Kempsu, johon oli tehty kivenraivauslava. Pitkään ajossa Jaakko pääsi armeijasta 50-luvun lopussa. Veroherra meinasi heti tappaa – mutta ei saanut henkeä pois.” Ensimmäinen traktori on jo myyty, mutta toinen vanha juhta on yhä voimissaan. Sivupeilit tehtiin erään kylänmiehen hörökorvien mallin mukaan. On tehty Tampereen, Kokemäen ja Lauttakylän reissuja. Jyry-Sisu on Jaakon toinen kuormaautoentisöinti. Kuorma on kaatunut, traktori ei koskaan.” Välissä Jaakko oli muun muassa kumitehtaalla laitosmiehenä, mutta pisin siivu työurasta vierähti tieTeksti: Mika Rassi • Kuvat: Tapio Mäntyniemi ja Mika Rassi Vanaja-kuormuri oli Jaakon ensimmäinen entisöintityö 90-luvun lopulla
Valtiolta mies vapautui 1989. Ensimmäinen ja suuritöisin entisöinti oli Vanaja-kuormuri, jonka Jaakko hankki 90-luvun puolivälissä. Kyllä meinaan tehtiin kärryjä.” Entisöinnin makuun Vanhalle urakkakuskille kertyi vuosikymmenten aikana rutosti kalustoa. ”Tästä tuli palkinto Mobiliassa 2004, vaikka en semmoista odottanutkaan. Super Majorin runkoa on pidennetty ja moottoriksi vaihdettu Fordin kuutonen. Museorekisteriin Vanaja ennätti 2000. Kärryt on tehty itse. Eläkkeelle Mäki-Laurila jäi paikallisesta teräsyrityksestä, josta eläkeraha otettiin tietysti tavarana. ”Kaikki osat otettiin irti. Joutsalainen on vaihtunut Hiabiin jo parikymmentä vuotta sitten. 70 Seppiä ja mestareita Jaakko Mäki-Laurila. ”Sorvi on täälläkin, mutta parempi vain jyrsiä”, Jaakko virnistää. Palkkatöiden ohessa mies on korjaillut maatalouskoneita ja rakentanut peräkärryjä omiin ja vieraiden tarpeisiin. Sillä on käyty Vetkun Loska-ajossa ja joskus pyhäpyrähdyksellä. Kun Jaakko osti tämän liukunapaNuffin 2013, se oli aivan romu. laitoksella sepän ja monitoimikuljettajan hommissa. ”Vuonna 1982 ostin huutokaupasta kahdeksan kuorma-autoa. Kotona on tarvittavat välineet ja osaaminen hiekkapuhaltamiseen, maalaamiseen ja hitsaamiseen. Eipä ole enää. Ajoa on kertynyt paljon. Vuosimallin -67 entinen nosturiauto oli ollut pitkän tavaran ajossa vain parilla omistajalla ja jäänyt seisomaan jo vuonna 1970. Tarpeen vaatiessa työllistetään esimerkiksi luottosorvaria. Vanhalla työpaikalla työstettiin lavarunkopalkit ja tankki. Autoja oli varmaan 25, vasta laitettuja, ja tämä oli Työkone, jonka Jaakko hankki vuonna 1968. Sarjaentisöijä Mäki-Laurilasta kehkeytyi kuitenkin vasta vanhemmalla iällä. Lava on rakennettu kokonaan itse.” Mäki-Laurila teki suurimman osan Vanajan ja myöhemmin muidenkin vehkeiden entisöintitöistä yksin tai perheen kesken. Tein sitä pari vuotta periaatteella osa per päivä
71 05/17. Tämä kahdeksanvaihteinen vanha pylväspora on kiehtovimmasta päästä. Tekijänsä rinnalla vanhempi taidonnäyte Jari. Mäki-Laurila sanoo, että kaikki on tehty itse, kaksi poikaakin. Verstaasta löytyy jos jonkinlaista työstökonetta. Jaakolla on Vanajastaan kaksi pienoismallia, itse tehty ja teetetty
Jaakko vaihtoi 14 euron putsarin, ja kone tuli kuntoon. Ulkoasun komistaminen oli sitten oma urakkansa. OK-trukki tuli taloon kolmisen vuotta sitten ohjaus hajalla. ”Aina kun on markka ollut, se on pantu rautaan kiinni.” 72 Seppiä ja mestareita Jaakko Mäki-Laurila
Mutta eivät ne olleet tuon näköisiä…” Hankintojen tahti tiheni eläkkeelle jäämisen myötä. Aina kun on markka ollut, se on pantu rautaan kiinni.” Kunnostusta odottaviakin koneita lymyilee rakennusten kätköissä. ”Kaikki on tehty itse. ”Tässä on muutakin hommaa, pirtin lämmitystä ja perunasopan keittoa. Vanajan jälkeen museorekisteriin on saatettu ajoneuvoja mopoa myöten. Fordsonissa uudesta asti ollut Ara-kuormaaja on niin ikään kunnostettu. Tällä vuosikymmenellä talossa on hoidettu kuntoon ainakin Farmall M, nelos-Nuffi, Ford 4000 -pohjainen OK-trukki ja Ford County. ”Ne sai silloin muutamalla sadalla markalla. Työn viemää aikaa mies ei harmittele vaan saattaisi ehtiessään möyriä romujen alla enemmänkin. Virkailija totesi, että erohan on hyvin pieni, vain pari euroa. 4DM-Nuffin ja Super Majorin nelivetoversiot ovat tulleet komeaan ja toimivaan kuntoon. Suurimpia kulueriä koneiden kunnostuksessa ovat renkaat ja maalit. Nekin ovat valmistuneet kotinurkissa. jo neljä vuotta vanha.” Harrastuksen ensi hedelmästä Jaakko on askarrellut pienoismallinkin. Myös Nuffieldin Cantatore-neliveto on ollut MäkiLaurilalla jo yli 30 vuotta. Mäki-Laurila vastasi: ”Juu juu, mutta minulla on periaate.” Farmallin M-malli on tämän vuosikymmenen entisöintejä. Viinaa ei enää keitetä tai ei ainakaan myönnetä.” Kuten huomaatte, Jaakko Mäki-Laurila on paitsi aikamoinen velho myös aikamoinen velmu. Traktoreita valmistuu yksi talvessa, kaksi parhaassa. 73 05/17. Eivätkä kaikki hallien harvinaisuudet mahtuneet kuviinkaan, kuten Jaakolla vuodesta 1982 ollut Ford 8600. ”Kaikki on ostettu rikkinäisinä. Lisäksi Jaakko on tehnyt muille esimerkiksi polttoainetankkeja. Vanhat takarenkaat kestävät kuitenkin yhä. Vetolaitteet ovat vielä neitseelliset. Kaksi poikaakin on tehty itse.” Iso vaihde silmään Entisöitävien traktoreiden aihioita Jaakko osti jo 70-luvulla. Massey-Harris 745 oli surkeassa kunnossa ennen Jaakon käsittelyä. Steyr 180 oli sikäli hyväkuntoinen, että se on pyörittänyt edellisellä omistajalla vain kenttäsirkkeliä. Näitä varhaisia löytöjä ovat muun muassa nyt paraatikunnossa olevat Massey-Harris 745 ja Steyr 180. Kun kaikille museoajoneuvoille luvattiin sama vakuutusmaksu mutta mopon ja traktorin hintojen välillä olikin pieni ero, Mäki-Laurila marssi heti vakuutusyhtiöön. Pari entisöintiä on myyty ja yksi tehty tilauksesta. On DAF-kuormuria, petroli-Majoria ja Nuffia kylmäkoskelaisella
Teksti ja kuvat: Olli J. Valtaosin saksalaisperäinen kuormurikanta liikkui lähinnä kaupunkien kaduilla, maakunnissa kuorma-auto oli poikkeusilmiö. Ojanen KUORMURILIIKENTEEN KITKAINEN ALKU NUORESSA SUOMESSA 74. Samalla huomattiin, etteivät järeät kuormurit ja suomalainen tiestö sovi yhteen. Painorajoitusten säätäminen aiheutti sen, että kevyet amerikkalaismallit nousivat kuorma-autoliikenteen kasvun kalustoksi. Muutaman vuoden kuluessa autokanta kasvoi. Kuorma-autoja oli itsenäistyneessä Suomessa todella vähän
Tuojien ja merkkien kirjo Kuormurikalustoa oli päästy kasvattamaan verkalleen vuoden 1919 kuluessa. Republiceja ilmaantui nopeasti eri puolille valtakuntaa. Wilho Giers edusti Daimleria, mutta edustus siirtyi Suomalainen Daimler-Mercedes -yhtiölle. Ulkomaankauppaa alettiin vapauttaa vuoden lopulla. Amerikkalaisia Packardeja ja ruotsalaisia Scania Vabiksia oli molempia 7 kappaletta. Ford ja GM loivat sitten omat piirimyyjien organisaationsa. Merkki ei montaa käyttäjää Suomessa saanut, vaikka se oli tarjolla myös seka-autona, jossa matkustajille oli varusteltu penkit lavan laidoille ja nousuportti takalaitaan. Armeijalla oli tuolloin 46 kuormuria. USA:sta kotoisin ollut Republic ilmaantui Suomeen 1920, kun keskusosuusliike SOK aloitti niiden tuonnin. Fordien edustus oli ensin Agros Oy:llä ja Korpivaaralla, mutta molemmat luopuivat merkistä vuonna 1924. Korpivaara & Halla edusti saksalaista Adleria, englantilaista Napieria, ranskalaista Peugeot’tä ja amerikkalaista Stewartia. Koska osuusliikkeet kuljettivat paljon tavaroita, oli autoilla kysyntää. Vuoden 1920 aikana tänne tuotiin 486 kuorma-autoa. 75 05/17. Hans Koch edusti myös MAN-Saurer-kuormureita, joissa oli taustalla sveitsiläistäkin tekniikan osaamista. Muutaman auton merkkejä oli runsaasti, sillä muun merkkisiä oli yhteensä 65 kuormuria. Alftan tarjosi Fiatia. Hans Koch markkinoi Mannesmann-Mulagia, MANSaureria, Hansa-Lloydia ja Protosia, Nikolajeffin merkit olivat Benz-Gaggenau ja Opel. Toki lisääkin tuotiin, 101 ja 134 kuormuria seuraavina vuosina. Autojen maahantuojista Suomen Auto Oy:llä oli laajin valikoima: amerikkalaiset Packard, Kissel ja Rainier sekä saksalaiset Vomag, Presto ja Magirus. Ranskalaisista merkeistä Berliet oli Stockmannin kuormurimerkki ja Renault Autola Oy:n. MannesmannMulag-merkkisiä oli 37 ja Presto-merkkisiä 34 kappaletta. Ainakin Austin, Castor, Locomobile, Peerless, Sterling ja Vulcan olivat tässä ryhmässä. Englantilaista Dennisiä edusti A. Vuoden 1920 alussa valtakunnassa oli 151 kuorma-autoa siviilikäytössä. Erikoisin tapaus oli vaasalaisen Anders Storbjörkin ilmoittelu tanskalaisten Gideon-kuormureiden myynnistä. Turkulainen Auto-Motor tarjosi Arbenzja Duxmerkkejä. Seuraaviksi yleisimmät olivat nekin saksalaismerkkejä: Adler, Opel, Audi, NAG, ja Benz-Gaggenau, joita oli 8–11 kappaletta. Kiinnostusta ja tarvetta oli runsaasti. Tukkien kuljetukseen varusteltu Mannesmann-Mulag esiteltiin Suomen Messuilla 1920. Tuolloin Agros lopetti autokaupan ja Korpivaara siirtyi edustamaan Chevroletia. Tutustumiskappaleet taisivat tulla kokonaisina. Kuormurihistorian harrastajien Vetku on entisöittänyt kuvan auton edustavana tapauksena 20-luvun alun kuormureista. Kaupan keskusliikkeistä Hankkija myi Federalia ja kevyttä Chevrolet’tä, SOK:lla oli Republic ja Büssing. Rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan se ei poikennut muista aikakauden saksalaismerkeistä, mutta merkin edustajana täällä toimi aktiivinen saksalainen automies Hans Koch. Suomen Auto-ja Ajokalutehdas edusti Horchia. N uoren Suomen armeija kokosi tietoja käytössä olleista kuormureista. Taloustilanne maassa oli kuitenkin ankea, ja näkymät sen kun synkkenivät. Paloheimo Oy. Mannesmann-Mulag oli yleisin automerkki juuri itsenäistyneen Suomen vähäisessä kuorma-autokalustossa. Sitten SOK alkoi koota Republiceja Helsingin-tehtaallaan. Niinpä tuosta tuontimäärästä jäi myytävää seuraavillekin vuosille
Kovakumilla päällystetyt rautapyörät olivat kuorma-autojen tavallisin varustus 20-luvun alussa. Sitä jopa kiiteltiin julkisessa sanassa. Vomagin puuautoa esittelevä mainos on Suomen Messujen ajalta 1920. Näihin lukeutui ainakin Audi, Belsize, Bergmann, Dixi, Jeffery, Loeb, LUC, Stoewer ja White. Vähän myöhemmin puuta kuljetettiin kevyillä Ford TT -autoilla. 1924 tänne tuotiin jo noin tuhat kuormurin alustaa, kun valmiiden tuonti käsitti 340 autoa. Valmiiden kuormureiden tuonti muuttui sitten pääasiassa alustojen tuonniksi tullitaksojen muututtua. Rekisteritilastoissa kuormureiden määrä oli 623 vuonna 1922, sitten seuraavina vuosina 1240 ja 1955. Raskaista saksalaisautoista ei kuitenkaan tullut raakapuun kuljetuksen välineitä. Maanteilläkin vauriot olivat tuntuvia. Ruotsin esiintyminen tilastoissa selittyy Chevrolet’n tuonnilla Tukholman kautta. Kuormurikalustoa siellä edustivat näkyvimmin Suomen Valtamerentakainen Kauppa ja Hans Koch. Oulun läänin maaherra lähetti ministeriölle kirjeen, jossa raportoitiin yhden ainoan kuorma-automatkan tuottamista tuhansien markkojen suuruisista korjaustarpeista. Kiinnostava piirre oli tukkiautovarustuksien esittely. Lehtien pikkuilmoituksissa tämä näkyi. Alustojen tuonnissa Tanska nousi ykköseksikin. Varsinkin vuosien 1919–22 aikana saksalaiset autoliikkeet tarjosivat ahkerasti kuormureita suoraan suomalaisille. Kaikenkaikkiaan Ford ja Chevrolet hallitsivat tuonnissa ja myynnissä. Kalusto oli lähinnä sota-aikaista, osittain korjailtua, sekä Saksan että liittoutuneiden armeijoiden käyttämää. Tanskasta tuotiin Fordeja. 76 KUORMURILIIKENTEEN ALKU. Menoa ja kulkua pehmentämään haluttiin jotain uutta, ja sellaista tarjosi puoli-ilmarengas. Saksalaiset autoliikkeet mainostivat valikoimiaan täkäläisissä sanomalehdissä, ja sieltä tuotiin monen merkkistä kalustoa välittäjien edelleen kaupattavaksi. Käytettyinä oli tarjolla merkkejä, joita tutut liikkeet eivät edustaneet. Tieverkon kunnottomuus aiheutti muutoksen 20-luvun alussa rautaja kovakumipyöräisten kuormureiden aiheuttamat katutuhot olivat synnyttäneet protesteja kiinteistöjen omistajilta kaupungeissa. Suomen Valtamerentakainen Kauppa toi maahan autojakin ja siirsi autoasiat myöhemmin omistamalleen Suomen Auto Oy:lle. Joitain hankintoja tehtiin kai suoraan, ja muutamia suomalaisia välittäjiä puuhasi tuon kaluston kaupassa. Vuonna 1925 kuormaautoja oli jo 2945 ja 4120 vuonna 1926. Tuonnin määrät ja ostomaat vaihtelivat Vuosina 1923–24 tuonti vilkastui aivan ryöpsähtämällä. Ensimmäiset Suomen Messut järjestettiin kesällä 1920. Lisäys oli joka tapauksessa vauhdikas. Ranskalainen Ducasble oli tämän tyyppisistä eniten esillä. Italia ja Ranska olivat 20-luvun alussa vaihtelevasti kolmansina kuormureiden alkuperämaista. Kolmen tonnin yläraja kuormurin bruttopainolle rajoitti järeämpien kuormureiden laillista käyttöä maanteillämme, joten tuollainen Republic oli tavallaan rajatapauksia käyttökelpoisuudessaan. Lukemiin saattoi kuitenkin sisältyä käytöstä poistuneita autoja. Messuilta raportoinut Keskisuomalaisen edustaja kertoi katselleensa mielellään paikoillaan olleita kuormureita, kun mielessä olivat kuormureiden Jyväskylän kaduille aiheuttamat vauriot. Alla näyte Republicin suomenkielisestä esitteestä. Yleinen Varasto esiintyi vähän aikaa autokaupassakin ennenkuin katosi näkyvistä. Itsenäisyyden alkuvuosina Saksa oli ollut kuormurien tuontimaista ykkösenä, mutta 1924 USA oli ylivoimainen ykkönen ja Tanskakin oli noussut Saksan ohi kakkoseksi
Mainos on vuodelta 1924. Saksalaismerkkien suosio oli silloin jo mennyttä. Näitä jälkimmäisiä olivat melkein kaikki tärkeät maantiet. Kevyet amerikkalaiset ja aivan erityisesti Fordit kohosivat tavarakuljetusten valtamerkiksi 1923 voimaan tulleiden painorajoitusten jälkeen. Suomen Moottorilehden lääneistä kokoamien rekisteritietojen mukaan vuonna 1926 autoistuneimmassa Uudenmaan läänissä Fordien osuus oli peräti 70 % ja Chevrolet’n 4,4 %. Fiateja oli 5,9 %. Stockmannin edustama Berliet oli ranskalaisista kuormureista yleisin 20-luvun alkupuolella. Joskus saattoi kolmisenkymmentä ihmistä pakkautua kuormurin lavalle tärisyttävälle matkalle. Säädöksissä sallittiin ilmakumirenkaita käyttäville autoille tonnia suuremmat painorajat. 77 05/17. Joitakin englantilaisia merkkejä kuului itsenäisyyden alkuajan kuorma-autokalustoon. Paloheimo. Fordin hyödyllisyyttä liike-elämälle esittelevä mainos on vuodelta 1925. Lehti-ilmoituksissa tilanne kuvastui alennushintatarjouksina kolmen ja neljän tonnin Benzja Daimler-autoista. Napieria edustanut Korpivaara & Halla unohti englantilaismerkkinsä nopeasti. Raskaampien autojen omistajien kannalta tilanne oli ikävä, kun niiden saattoi käyttää vain kaupungeissa – jos niissäkään. Peugeot oli tarjolla vain vähän aikaa. Kovin montaa kappaletta ei englantilaisia yhteensäkään liikenteessä ollut. Fordeja oli 85,5 %, Chevrolet’ita 11,4%, ja niiden lisäksi läänissä oli vain yksi Gray ja yksi Hansa-Lloyd. Renault oli saatavissa muttei menestynyt. Dennistä koetti tehdä tutuksi vähän aikaa autoalalla esiintynyt A. Benz oli useimmin kolmantena, mutta Vaasan läänissä pronssia sai Presto. 20-luvun alkuvuosien lehdissä julkaistiin tiheään uutisia retkeilyistä ja kokoustai juhlamatkoista kuorma-autojen lavalla. Valituksia ei silti ainakaan julkiseen sanaan ilmaantunut. Valtakunnassahan oli tuolloin yhteensä noin 4100 kuorma-autoa. Kaupungeissa säädettiin omia, vähän väljempiä määräyksiä. Muistetaan tätäkin: Autojen merkeistä ja koosta riippumatta kuormureita käytettiin tavarankuljetuksen ohella ahkerasti henkilöliikenteessä. Muutaman vuoden kuluttua firmojen yhteenliittyminen poisti kilpailuasetelman. Vain 70 kuormurin Mikkelin lääni oli erikoisempi. Benz, Fiat ja Daimler olivat seuraavina. Saksalaismerkeistä kevyisiin amerikkalaisiin Suomalainen kuormurikalusto ehti 20-luvulla voimakkaan kasvun ohella muuttua Fordja Chevrolet-voittoiseksi. Niiden myynti jäi kuitenkin vähäisemmäksi kuin kilpailija Benzin myynti. Daimler-Mercedes pidettiin hyvin näkyvillä kuormurikaupan päästessä alkuun. Vuonna 1923 tulikin voimaan asetus, joka rajoitti autojen bruttopainon 4,5 tonniin I-luokan teillä ja 3 tonniin II-luokkaisilla. Käytetystä kolmen tonnin Loebista oli Helsingissä aiemmin pyydetty 55 000 mk, mutta Käkisalmessa tarjottiin myöhemmin 6 kuukautta käytettyä samanlaista 40 hevosvoiman Loebia 38 000 markalla. Turun ja Porin läänissä Fordeja oli 66 % ja Chevrolet’ita 14,8 %Mercedes (Daimler), Benz ja Republic olivat seuraavina
-58, 0407517926, Orimattila Myydään kuvassa näkyvät peltikanisterit. Tee tarjous. 044-3724150 78 Osta ja myy kalustoa. Hihna sijaitsee Kouvolassa . Markus Ylä-Outinen, P.050-3676080 Lattahihna. 0400875885, Salo Hyväkuntoinen Solifer Speed vm 1966, jonka saa vähäisellä työllä myös museorekisteriin. H. Tarjousten perusteella. Matias Saloniemi 050-5686 004 Mc Cormick 1938. 0400-322445, Vinkkilä Henkilöauto Commer, H. 350 €. Konella ajettu. Hihna sijaitsee Kouvolassa. 400 €. Puimurissa bensalla toimiva ilmajäähdytteinen VW teollisuusmoottori. Pituus: yhteen liitettynä 5500 mm, leveys: 170 mm, paksuus: 8,5 mm. Käyntikuntoisia. 750 16 Mörkömajorin koneen osia. 0400555868 Bröyt-kaivinkoneen kääntökehä, hyvä, täydellinen, kääntömoottoreineen. 70 €. 70 €. Hintapyyntö 1400 €. Harvinainen McCormick piikkipyörillä. Olympia 5–6 hp. Majorin etuk. Hintapyyntö 50 euroa. 040-5437650, Säynästsalo K-auton vaijerilaitteen turbiini, H. 3.800 € / tarjoa. 120 €. 600 €. Sopii vaikka kenttäsirkkelin pyöritykseen. 050-4095233, Laihia Maamoottoreita useita: Sari, Olympia, Wickstöm, BMW. 0408669806, Vaajakoski Ford Trader vm. Renkaan tasapainotuskone, H. 70 €. Pakettihintaan 420 €. Valmet 15 koneen osia. Sopii vaikka puimakoneen pyöritykseen. Vain nouto. 050-3723647, Torittu Padasjoki Traktori Zetor A 25, H. Rengaskone, H. -70 museoauto, kuorma-auto. Säilytetty katon alla. Markkinat Lattahihna. Matias Saloniemi 050-5686 004 FORDSON 1938. Harvinainen Fordson. Matias Saloniemi 050-5686 004 FORDSON 1938. 2500 €. Matias Saloniemi 050-5686 004 Vanhoja öljykanistereita 44 kpl. 050-5909309, Mouhijärvi Myydään Vanha leikkuupuimuri sampo. Markus Ylä-Outinen P.050-3676080 Maatalouskoneet: Itsesitoja malli L3D, vm. H. 0400 703 513 Scanian vanhan mallin navat, ajettu noin 5000 km jolloin on vaihdettu pelkät akselit. mäntä, kiertokanki. Pituus: yhteen liitettynä 4400 mm, leveys: 110 mm, paksuus: 5 mm. Mopo on rekisterissä ja sijaitsee Riihimäellä. Myydään tarjousten perusteella. Nahkasaappaat 42, Morrismaski, H. 045-6950940, Sastamala David Brown takavanne. Autoilijan puku, koko 54, H. 0505909309, Mouhijärvi Puimurit MF 685 ja MF 630S. H 3.000 €. Jawa-mopon koneita. Kysy ja tarjoa. H 3.500 € / Tarjoa. Hintapyyntö 50 euroa. Harvinainen piikkipyörä-Fordson. sovitteet etup
Iloisesti värjätty Mercedes. Elokuvassa Karhusaari vuodelta 1979 on dramaattinen takaaajokohtaus kahdella tällaisellä kelkalla. Unohtui punamulta, unohtuivat kukkakuosit, oltiin niin modernia, niin modernia. VÄRIÄ ELÄMÄÄN VÄRIÄ ELÄMÄÄN Leipää ja sirkushuveja. Valkoista mustaa ja harmaata arkea, jonka keskellä kaipaa aitojen ja rehellisten värien mennyttä loistoa. Mitä tämä nykyaika on. Aika kului, värit muuttuivat. Entä mitä vielä. RAUHASSA RUOSTUVAT Tuntuu kuin ennen vanhaan maailma olisi ollut mustavalkoinen tai vähintään synkkien värien sävyttämä. Jostain tulivat hailakkaat roosat, juppiaikakauden vaaleat ja oudot sävyt olkatoppauksineen. Ihminen oppi käyttämään värejä, noita mielen kiihdykkeitä, ajatuksen viihdykkeitä. 80. Veljekset AlaTalkkari Oy:n valmistama iloinen Veto-turveja hakemaatti. Larven oli ruotsalainen hilpeä moottorikelkka, jota valmistettiin 1960-luvulta 80-luvulle asti. Sitten tuli villi aika, sävyjen taika ja rikkaus, vapaus ja rakkaus
Sininen taivas, punainen Man varustettuna Nupen oranssilla nosturilla. Täyttä höyryä romuttamoa päin. Työkaluseinätkin olivat ennen värikkäämpiä ja informatiivisempia. 81. Ai että! Ruostu rauhassa rakkaani. Huoltoautojen väriloistossa. Hippi-Volkkarin viime hetket ennen pelastusta. Hartwallin iloinen pikku-Scania piilottelee koivikon suojassa
Pojan harrastevehkeenä Allis on ollut viimeiset 10 vuotta.. Juho Kallio-Mannilan kuormaaja on tullut perheeseen vajaat kolme vuosikymmentä sitten, jolloin Juhon isä hankki sen yrityksensä palvelukseen. Toimitus kiertää karkeloissa. Allis-Chalmers BTL-14 D 82 Seuraavassa numerossa: KAMERA KIERTÄÄ SORSAKOSKEN MOOTTORIMIES VANHAT KONEET 6/2017 ILMESTYY 14.9.2017 TYÖN KULUTTAMA Auvo Alanne intoutui kuusivuotiaana purkamaan kotitilan vanhan maamoottorin. Kesä kulkee kohti syksyä, ja samoin tapahtumakausi puksuttaa reippaasti eteenpäin. Siitä alkoi harrastus, jonka myötä piharakennukseen on kertynyt komea kokoelma moottoreita. Kuvaraportteja on luvassa syksyn lehdessä
Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.. Uutuuslehti! www.vanhatkoneet.fi MASINISTIT ry www.masinistit.com. Se vastaa kysymyksiin, joita ei ole tullut aiemmin edes ajatelleeksi! Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.. Tuning.fi kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Tuning.fi määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.tuning.. RAUTA & PETROOLI ® RIIHIMÄEN MESSUPUISTOSSA Yhteistyössä: 2.–3.9.2017 klo. 2 € alle 7v. Puhelimitse: puh. Lehdessä esitellään näyttävimmät autot ja kuumimmat kissat, projekteja, tee se itse -juttuja ja tarvikeuutuuksia unohtamatta. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.. Miten Se Toimii tekee faktasta hauskaa aivan jokaiselle, joka on kiinnostunut pysymään ajan tasalla viimeisimmän teknologian ja planeettamme upeiden ihmeiden saralla. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.. 03-2251 948 Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.. Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.. Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Tuning.fi Suomen paras tuninglehti Tuning.fi on lehti tuningharrastajille. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä. 10–17 Pysäköinti RINNETIE 1 Perhelippu 20 € Aikuiset 10 € Lapset 7–15v. Vastaukset esitetään mielenkiintoisten ja mukaansatempaavien artikkelien muodossa. ilmaiseksi LI PP U ELÄVÄÄ KONEHISTORIAA KAIKILLE 1 V U O T I A A T Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa
Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 05/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 55 5 / 2 1 7 • A llg a ie r A P 1 7 1 9 5 2 • FR D ra b a n t 1 9 7 1 • H o ld e r B 1 1 9 5 6 • S is u K B -1 1 2 1 9 6 7 Körhämön metsätyömuseon FR Drabant 1971 SARVARISTA JUONTAJAKSI Aikansa esikuva Sisu KB-112 1967 KOMEA HARVINAISUUS Keräilijä ja kunnostaja Jaakko Mäki-Laurila SEPPIÄ JA MESTAREITA 74 50 00 -1 70 5 • PA L VK O 20 17 -3 7 6 41 48 87 45 00 03 17 00 5 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D WWW.KIERTOKANKI.COM Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi VERKKOKAUPPAMME VALIKOIMA KASVAA Verkkokaupastamme saat nyt osat myös uudempiin ja vanhempiin Fiat traktoreihin! Yli 200 € nettitilauk set rahtivapaasti! Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi!