Toimituksessa mukana 75mm aluslaikka tarralla, 2x2,0 Ah akkua, akkulaturi, sivukahva, 2 kiillotussientä, 1 kiillotuslaikka, 3 hiomapaperia ja 1 kuusiokoloavain. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. 119€ tuotenro 520121 Kiillotuskone 12V Akkukäyttöinen kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen, vaikeapääsyisten paikkojen ja yksityiskohtien kiillotukseen. Säädettävä nopeus kahdessa asennossa, 0-2800 rpm kiillotukseen ja 0-8300 rpm hiontaan. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Hydrauliset autorampit Hydrauliset nostorampit auton nostamiseen esim. Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Vaihdettavilla kärjillä. Säkin halkaisija 45cm. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. Jännite (V): 12 Karan kierre: 5/16 ”-24T Kiillotusnopeus (rpm): 0-2800 Hiontanopeus (rpm): 0-8300 Kiillotuslevyn Ø max: 80mm www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Ilman ulostulo takakautta. Nostokorkeus: 100-430mm Nostokyky: 1350kg/pari Ramppien mitat: 590x340mm Paino: 88kg 629€ tuotenro 494628 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. 259€ tuotenro 513137 KarjaPetteri Bedford J3 1961 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 6/2022 • Hinta 10,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT BOLINDER MUNKTEL L 35/36 PEURA PELLOLLA Puidaan ruista vanhalla John Deerellä TERVAA JA PÄREITÄ Juhani Hietalan laanilla perinteet elävät KANADAN MALLIIN Cockshutt-traktoreiden historia 74 50 00 -2 20 6 • PA L V K O 20 22 -4 3 6 41 48 87 45 00 03 22 00 6 96 6 / 2 2 2 • B e d fo rd J3 LC 7 • Jo h n D e e re 9 3 5 • B o lin d e r-M u n k te ll 3 5 / 3 6 • V a lm e t 3 6 1 D & 5 5 • C o ck sh u tt. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. Pituus: 175mm. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Voidaan käyttää myös hiomakoneena. Autotallin sisustus / työpiste (punainen/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. Kaikki hinnat sis. Paino: 660g. huoltotöiden ajaksi. levypaksuus 1,5x1,5 mm
Jokaisella autolla on tarina. Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.fi 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Suuri Valmettraktorikirja 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot!
Tänä vuonna tapahtumakausi on ollut mukavan vilkas. JÄNIS 6/2022 3 Pääkirjoitus. Teho kasvoi, mutta tekijän ja asiakkaan tyytyväisyys laski samaa tahtia. Siinäkin koneväki vetää pidemmän korren paikasta toiseen säntäileviin lajitovereihinsa verrattuna. SA-KUVA/P. Vaihetyömenetelmät ja liukuhihnamalli olivat niin houkuttelevan tehokkaita, että niitä alettiin pian sovittaa laajemminkin ruokaravintoloista terveydenhuoltoon ja kaiken maailman virastoihin saakka. Vanhan raudan harrastus sopii kuin nakutettu kiireen ja kaikenlaisen sähläyksen vastapainoksi. Tämän vuosituhannen aikana tarpeeton tehokkuusajattelu on hivuttautunut työelämän lisäksi monen ihmisen arkeen. Kiireettömissä konetapahtumissa kävijöillä vaikuttaa aina olevan aikaa tarinatuokioon, joka sekin sujuu kuin silloin ennen. Syksy hiljentää tahtia kentällä, mutta vastaavasti talleissa ja konesuojissa alkaa laikka ulvoa ja hitsauskipinöitä sinkoilla. HITAASTI HYVÄ TULEE T eollistuminen toi mukanaan paljon hyvää. Työntekijän osa muuttui konemaiseksi, kun ihminen alkoi kiinnostavien kokonaisuuksien sijaan tehdä tylsiä työvaiheita. Sitähän voisi panna kiireen ja järkevyyden ainakin vapaa-aikana sivuun – eihän työpäivien välistä aikaa voisi muuten vapaaksi oikein kutsuakaan. Silloin kun ihmisellä oli aikaa ja pitkäjänteisyyttä tehdä jotakin omin käsin alusta valmiiksi saakka. Harrastuksia onkin yhtäkkiä useita, ja jokaiseen niistä laaditaan omat tavoitteet ja tietysti aikataulut. Lopputuloksista päästään nauttimaan seuraavan tapahtumasesongin aikana, ja sitten vasta tarinaa riittääkin. Puhelin kaivetaan esiin vain siksi, että pääsee sen näytöltä vilauttamaan toverille, millaisia projekteja oma vaja pitää sisällään. Mutta kannattaisiko tiukkatahtisen ja joskus myös merkityksettömäksi koetun työelämän vastapainoksi tehdä jotakin aivan toisenlaista. Harva tuntee olonsa mukavaksi koneiston rattaana. Suuret hankkeet ja pienet esineet valmistuivat ennennäkemättömän nopeasti ja tehokkaasti. Kokemuksen myötä tekijä oppii hätäilyn haittoihin tutustumisen lomassa rauhallisen rytmin ja sitkeän puurtamisen merkityksen. Harrastuksella on tärkeä merkitys myös sosiaalisen toiminnan vinkkelistä katsottuna. Koneet valjastettiin tekemään raskaat ja usein myös epämiellyttävät hommat ihmisen puolesta. Uusien menetelmien käyttöönotossa oli kuitenkin varjopuolensa. Mitä jos eläisi kuten vanhaan hyvään aikaan. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Vanhan raudan harrastus sopii kuin nakutettu kiireen ja kaikenlaisen sähläyksen vastapainoksi
Molemmat ovat tallella. Per Holmbergin komea yksilö syynissä. 60 Simon sauhut, Loppi Simo Lehtosen konenäyttely palasi elävien kirjoihin taas muutamaa vehjettä rikkaampana. KONE-ESITTELYT 18 John Deere 935 Topi Saarisen vastaiskupuimuri on leveine pöytineen täydessä työkunnossa, vaikka kerran on iso siivakin lähtenyt lentoon. 4 Tässä numerossa. Miehen laanillaan järjestämänä sahapäivänä se karttui jälleen. 28 Valmet 361D & Valmet 505 Martti Juvosen tilalle on hankittu uusi Valmet 60ja 80-luvulla. KÄYTIIN KEKKEREILLÄ 46 Vanhan ajan päivät, Ruotsinkylä Jokelan museon tapahtuman kohokohta oli tänä vuonna telaLanzin ylösnousemus. 58 Sahapäivä, Pukkila Taannoin tutkimme Jari Koskisen sahakokoelmaa. 54 Hytittömät traktorit, Vesilahti Halki koronavuosien porskuttanut traktorikokoontuminen kasvoi sataluokkaan. 50 Rauta ja Petrooli, Hämeenlinna Perinnekoneiden hämeenlinnalaistunut suurkokous juhli Valmetin pyöreitä jälkikäteen. 22 Bolinder-Munktell 35/36 BM:n ensimmäinen dieseltraktori heitti hehkukuulat menemään. Pienemmän nelsodieselin Petteriä haviteltiin aihioksi kauan, ja tekoprojekti kesti kymmenen vuotta. 12 16 22 28 KANNESSA 12 Bedford J3LC7 Hietasen eläinkuljetusperhe teki 60-luvun karja-autostaan kopion osittain alkuperäisillä lavan osilla
Uusien traktoreiden kauppa kävi alavireisesti, mutta kotimaisen Valmetin vuosi oli hyvä. 72 Traktorivuosi 1972 Traktoreiden hintojen voimakas nousu huolestutti vuonna 1972. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ojanen, Kauko Ollila, Harri Onnila, Anne Ronkainen, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Pekka Stellberg, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Outi Mentula POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 66 Kaiken maailman traktorit: Cockshutt Kanadalainen Cockshutt ponnisti suurten yhdysvaltalaisten valtamerkkien varjosta. 40 34 54 Vesilahden traktorikokouk sessa oli monta matkustajavaun ua ja yksi saunaosasto. (03) 2251 948 (ma–pe 8.30–16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJA Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Olli J. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Oivallisen tekniikan ja luotettavuuden ansiosta sitä arvostetaan yhä edelleen. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. PITKIN POIKIN HISTORIAA 34 Muisto Laine Tapasimme raumalaistehtailijan, joka on luonut tyhjästä hyttija taajamakoneimperiuminsa. Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 78 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia. ARKISTOJEN AARTEITA 40 Haalarit päälle ja kyntämään Viilun kääntöä silloin ennen. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 6/2022 62. 62 Seppiä ja mestareita Harmiton käväisy perinnepäivillä koitui Juhani Hietalan kohtaloksi – mutta monen maamoottorin ja menneiden vuosikymmenten käyttöesineen sekä työtavan siunaukseksi. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. TILAAJAPALVELU Puh. 44 Oppia Härmälästä Tampereen lentokonetehtaalla oli aikoinaan Suomen suurin tehdasammattikoulu. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 76 Markkinat Ikärauta liikkuu ja käy pyydykseen. Muistosta on ilmestynyt tänä vuonna myös kirja. (06) 2810 100 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050 4147 559 Susanne Ripsomaa: 050 4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. TUTUT JA TURVALLISET 6 Pelit ja vehkeet Uutisia ja erikoisuuksia vanhan romun keskeltä. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em
Vuodesta 1899 asti Hesselman työskenteli Diesels Motorer -yhtiössä, josta paljon myöhemmin tuli Atlas Copco. Hesselman-moottori oli tovin aikaa yleinen ruotsalaisissa raskaissa ajoneuvoissa, Vuonna 1937 esiteltyä pitkänokka-Volvoa eli mallia LV 290 sai niin ottokuin Hesselmanmoottorilla. 20-luvun puolessavälissä esiteltiin keksintö, josta tekniikkaväki Hesselmanin parhaiten muistaa. Moottori käynnistettiin bensiinillä, ja sen lämmettyä sitä saattoi käyttää niin petrolilla kuin dieselillä. Viisi vuotta myöhemmin hän kehitti dieselmoottorin, jonka käyntisuunnan pystyi kääntämään. 6 6/2022 No _ . Sen myötä dieselmoottoreista tuli käyttökelpoisia myös laivoissa. Hesselmanin hybridi Volvo-Hesselman-moottori mallia H.A. Hesselman-moottorissa oli ottomoottorin tapaan magneettosytytys ja sytytystulpat, mutta dieselmoottorille ominainen polttoaineen suora ruiskutus palotilaan. J onas Hesselman (1877–1957) oli ruotsalainen insinööri, joka kehitti aikanaan dieselmoottoreiden tekniikkaa merkittävällä tavalla eteenpäin. Moottoria käytettiin aluksi Volvon LV66-68 sarjan autoissa, Jonas Hesselman oli viisasta sukua: koneinsinöörin yksi veli oli kielitieteilijä ja toinen kasvitieteilijä. Se oli Hesselman-moottori, ottoja dieselmoottorin yhdistelmä. Vuonna 1916 Hesselman perusti oman suunnittelutoimiston. Kuusisylinterisen moottorin tilavuus oli 4,097 litraa, ja se perustui rakenteeltaan monilta osin Volvon 75-hevosvoimaiseen bensiinimoottoriin. 96. Hesselmanin johdolla Atlaksella tehtiin ensimmäinen ruotsalaista suunnittelua oleva diesel vuonna 1901. Ruotsalaisinsinööri keksi erikoisen sekamoottorin, joka ei ollut turhan nuuka polttoaineesta eikä päästönormeista. Puristussuhde oli matala, joten myös dieselkäytössä tarvittiin kipinäsytytystä
Sytytystulpat tahtoivat nokeentua. Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Syyskuu 24.9. Aivan suurimpaan auraluokkaan Sampo ei siis ollut pyrkinyt. Belarus-kerhon kyntöpäivä, Lavapurontie 140, 74740 Aittojärvi, Kiuruvesi 0400 223 081 30.9– Traktorikynnön SM-kilpailut, Brusabyn koulutila, Kemiönsaari Lokakuu 8.–9.10. Vielä muisti Rosenlew mainita, että vuonna 1962 MMkynnöissä Hollannissa Sampo-auroilla kynnettiin yleiskilpailuissa hopeaa ja nurmen kynnössä Sampo oli paras. ”Hesselmanmoottorein säästämme 15 % polttoaineen määrästä ja yli 50 % hinnasta bensiiniin verrattuna.” VÄINÖ PAUNU Tampere 1.10. Siipityyppejä oli kolme, voimakkaasti kääntävä, lievästi kääntävä ja lievästi murtava. Sampo-auratkin olivat hyvin suosittuja. 6/2022 7 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA tapahtumakalenteri. Käyttäjää helpotti sivuttaissäädössä kaksi hammaskaarta ja syvyyssäädössä kääntörivallinen ratti. Rosenlewin aura Viitisenkymmentä vuotta sitten kotimaista kyntöauraa halajaville oli tarjolla vanhimman ja perinteisimmän Fiskarsin ohella porilainen vaihtoehto. Lisäksi moottorin päästöt olivat aikamoiset. Scanian, Volvon ja näitä pienemmän ja lyhytikäisemmän Tidaholmin kuormaja linja-autoissa. Kun dieselmoottorit alkoivat kehittyä, Hesselmaneista luovuttiin. Lisäksi Volvo käytti Hesselman-moottoreita myös traktoreissa. Toisaalta rakenne ei ollut täydellinen. Pienoismallipäivä, Vehoniemen automuseo, Kangasala, 050 365 7023 Vuoden 1946 uutuus Volvo T 43 oli sama traktori kuin BM 20, mutta se hehkukuula moottorin sijaan se oli varustettu nelisylinterisellä Hesselman-moottorilla. Matalan puristussuhteen moottori lämpeni hitaasti, eikä polttoaine aina palanut täydellisesti. Scania lopetti niiden käytön jo 1936, mutta Volvo jatkoi Hesselmaneilla vuoteen 1947. 20ja 30-luvun dieselmoottoreihin verrattuna Hesselman oli pieni ja kevyt, ja siinä pystyi käyttämään bensiiniä halvempia polttoaineita. Saatavilla oli pienimmillään kahden 12-tuumaisen siiven ja suurimmillaan kolmen 14-tuumaisen siiven auroja. Vetkun Loska-ajo, lähtö Tuurin kyläkaupalta 15.10
Yksi vetonauloista on toukokuussa alkanut ja ensi kesäkuuhun asti esillä oleva näyttely ratajätkistä. Näyttely pohjautuu Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallion 25-vuotiseen tutkimustyöhön. Mutta sen kaltaisista tuotteista tulee lopulta yhtä tärkeitä kuin petroli ja tämän päivän hiilitervatuotteet. Museo on avoinna 1.9.2022 alkaen tiistaista perjantaihin klo 12–15 ja lauantaista sunnuntaihin klo 12–17. Osoite on Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää. 96. Radanrakentajista ilmestyi toukokuussa 2022 myös Kallion kirjoittama samanniminen tietokirja, jota on myynnissä Rautatiemuseon museokaupassa. Museolla kannattaa kuitenkin poiketa myös alkavalla talvikaudella. RUDOLF DIESEL PATENTTIHAKEMUKSESSAAN VUONNA 1912 Yllä radanrakentajat kiskotustöissä Jämsän radalla 1950 ja alla radanrakentajia Suupohjan radalla 1911. Ratajätkät-näyttely kertoo suomalaisista radanrakentajista ja armottomasta työstä erämaita halkovilla ratalinjoilla. Nostalgisessa näyttelyssä on esillä historiallisia valokuvia ja tarinoita ratatyömaiden arjesta ympäri Suomea. SUOMEN RAUTATIEMUSEO Suomen Rautatiemuseossa näyttely on avoinna 6.5.2022–28.5.2023. Radanrakentajat Hyvinkäällä Hyvinkäällä sijaitsevassa Suomen Rautatiemuseossa vietettiin elokuun alussa rautatiemuseopäivää, jolloin museojunat olivat liikenteessä. TEKIJÄN SUUSTA Kasviöljyn käyttö polttoaineena voi tuntua nykyään merkityksettömältä. 8 6/2022 No _
Milloin Bolinder ja Munktell yhdistyivät. 6. Minä vuonna Zetorin 25Aja 25K-mallien valmistus päättyi. Mikä oli Nortek-yhtiön 50-luvun lopulta asti edustama ja maahantuoma traktorimerkki. 9. Mikä kanadalainen konevalmistaja rakensi suorakylvökoneen vuonna 1931. Mihin asti näitä taas tehtiinkään. Lan zin . Ukk o-S am po. 3. ENTISAIKAIN EHO Pertti Linden lähetti meille kuvia itäsavolaisesta kotiseutumuseosta äkkäämästään värkistä, joka käyttää voimanlähteenä ihmistä. 9. 196 1 10. 6. 4. Coc ksh utt . 10. 4. Timo Koivisto Ahjocolta kertoi meille, että työnnettävää kasvinsuojeluruiskua on valmistettu 60-luvun alkupuolella. 2. Missä kaupungissa tehdään LM Trac -kiinteistötraktorit. 9. Pertti kyseli, mikä laitteen tarkoitus lienee. Tra kto rin voi man ulo sot on aks eli. 7. Mikä oli Bedford-autoja IsossaBritanniassa valmistanut yritys. Minkä eurooppalaisen traktorivalmistajan John Deere osti vuonna 1956. Kiitoksia Pertille Savommuan immeisvetosesta! 6/2022 9 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA Vanhaa && visaista visaista. Mikä kiertää useimmiten 540 tai 1 000 kierrosta minuutissa. Rau mal la. Ren aul t. 8. Mikä oli vuonna 1972 Suomen myydyin traktorimerkki. Mikä on Sampo 792 LP:n tuttavallisempi nimi. VASTAUKSET 1. Nykyään Ehon perinteitä Nakkilassa jatkaa Ahjoco Oy, jonka tuotteita ovat Kasiruiskut. Vehkeen säiliössä lukee Eho-Kone Nakkila, ja Eho-merkkisiä kasvinsuojeluruiskujahan tehtiin tuolla Kokemäenjoen varrella pitkälle traktoriaikaankin. Vuo nna 193 2. Vau xha ll Mot ors , jon ka om ist i tuo llo in Gen era l Mot ors . Kyseessä on työnnettävä kasvinsuojeluruisku. 1. 8. 3. Mas sey Fer gus on. 5. 5. 7. 2
Pitkässä ajokohtauksessa Buster matkustaa kuljettajattoman moottoripyörän ohjaustangolla ja selviää täpärästi monesta pinteestä. Buster Keaton käytti elokuvissaan paljon myös erilaisia koneita ja ajoneuvoja, joskus milteinpä pääosissa. 10 6/2022 No _ . Se on muuten juuri samainen elokuva, jonka kuvauksissa Buster Keatonin niska murtui. Keatonin tunnettuja elokuvia ovat Laivakalle nuorempi ja Kenraali, joista ensimmäisessä hän seikkailee höyrylaivalla ja jälkimmäisessä höyryjunalla. Siinä tapaamme pari lehdestämme tuttuakin konesankaria. Keaton ja koneet Yhdysvaltalainen Buster Keaton (1895–1966) oli koomikko ja elokuvantekijä vailla vertaa. 96. Ja murtuihan kerran Keatonilta itseltäänkin. asti. Ilmeisesti korkeamaavaraiset lauta-autot ovat olleet USA:ssa sen verran tuttuja elokuvan ilmestymisaikaan 1924, että filmiyleisö on sellaisen ilman muuta tuntenut. Kovaa kyytiä ja kaunokaisia on taannoin näytetty Suomen televisiossa, ja Ylen Areena-palvelusta sen voi katsoa 6.10. Ja siitähän kerrottiin tällä palstalla viime numerossa. Niskan murtumista ei hurja filmimies tuolloin edes huomannut. Tällaisista lauta-autoista ja niistä Suomessa kehitetyistä konttinostureista kerroimme tämän vuoden kolmosnumerossa. Hän muun muassa ajaa lauta-auton mahan alta. Kivikasvoinen pikkumies teki kameran edessä sellaisia temppuja, että muilta filmitähdiltä murtuisi niska jo ensi yrityksellä. Mielenkiintoinen Keaton-raina on myös Kovaa kyytiä ja kaunokaisia. Asia äkättiin vasta vuosien kuluttua lääkärintarkastuksessa. Myöhemmin elokuvassa Buster kaahaa autolla, jossa on tuore keksintö: nelipyöräjarrut. – Kovaa kyytiä toden totta. Nelipyöräjarruja autoihin valmisti Yhdysvalloissa ensimmäisenä Vincent Bendix, joka tunnetaan myös toisesta keksinnöstä, sähköstartin vapaakytkimestä eli tuttavallisemmin bendixistä. Ne toimivatkin niin hyvin, että kun Buster ajaa rannalle ja jarruttaa, alusta pysähtyy mutta auton kori lentää veteen. Mykkäfilmikoomikko Buster Keatonin elokuvien erottamaton osa olivat erilaiset ajoneuvot ja tekniset vempeleet. Tämä tapahtui kohtauksessa, jossa Keaton roikkuu rautatien vesitornin torvesta ja vesisuihku pyyhkäisee hänet maahan kiskoille
NÄYTTELYKUVIA Fiskarsin, Teijon, Inhan ja Billnäsin ruukkien maatalouskalustoa näyttelyssä noin sata vuotta sitten. FISKARS OYJ:N HISTORIALLINEN ARKISTO 6/2022 11 PIENIÄ PALASIA MEILTÄ JA MAAILMALTA 6/ 11
Loppi 12. KARJA-PETTERI BEDFORD J3 1961 Lopen Hietaset ovat ajaneet eläimiä jo viiden sukupolven ajan. Yhdestä 60-luvun karja-autosta ei ollut säilynyt kuin lavarakenteita, mutta niidenkin ympärille syntyi kymmenessä vuodessa museoajoneuvo
Ainakin tätä nykyä myynnissä olevissa Pettereissä pieni 3,3-litrainen nelisylinterinen diesel on harvinainen. Kovin kauas alusta ei aluksi ollut lähtenytkään, vain kymmenen kilometrin päähän, mutta siitä eteenpäin auton jäljet olivat jo tykkänään kadonneet. Karja-Petterin entisöinti kuitenkin houkutteli, joten Hietaset päättivät hankkia Olavin autoa vastaavan mallin. Lihojen ajo hevosella Helsinkiin vaihtui vuosien mittaan elävien eläinten autokuljetuksiin. Viime vuoden kesänä se vihdoin saateltiin museotarkastukseen, ja tänä kesänä pääsimme sen kyytiin. 60-luvulla Olavilla oli ajoa lähinnä teurastamolle Riihimäelle, joten karjamatkat eivät ole olleet järin pitkiä. Sitten tuli uusi isompi Petteri, samanlainen, mutta isommalla nelisylinterisellä dieselmoottorilla”, Laurin isä Tapani Hietanen kertoo. Olavin serkku vaimoineen hukkui mökkireissulla Tammisaaressa. 13. Vain lavan raudat olivat entuudestaan olemassa. Tuolloin Karl Alarik Hietanen ryhtyi teurastajaksi ja lihakauppiaaksi ja niin muodoin myös lihakuljettajaksi. Olavi käytti brittiläisiä autoja: oli Fordia, Leylandia, Austinia ja Bedfordia. Silloin Hietasen kokoelmasta esiteltiin muun muassa Priestman-kaivinkonetta ja Fiat-telatraktoria. Lisäksi autolla ajettiin parikin muuttokuormaa Haimoosta Vihdistä Suomussalmelle, siis yli 600 kilometrin päähän. Vuosimallin 1961 Petteristä oli sattunut säilymään laidat, perälauta ja lavan raudat heinäliiterissä. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Karjankuljetusautoa varten hankittiin alusta ja tehtiin päällirakenne. Laurin isänisä Olavi Hietanen luopui teurastustoiminnasta 70-luvulla, ja sen jälkeen jäljelle jäi vain karjankuljetus. ”Isällä oli vuosimallin 61 Petteri vuoteen 69 saakka. Aihiossa oleellista oli samanlainen moottori kuin Olavin autossa oli aikoinaan ollut. Olavi kuljetti Bedfordillaan pääasiassa eläimiä, mutta monenlaista muutakin ajoa sillä piti tehdä. Lapista Lopelle Kun kerran lavarakennettakin oli säilynyt, koettivat Hietaset kovasti etsiä Olavin vanhempaa Bedfordia. Lopulta sopiva aihio löytyi Ylitorniolta, ja Lopen karjakuskit iskivät heti kiinni. Lavan lisäksi autosta oli jäljellä aikaa kuvaavia tarinoita. Eläimiä ja vähän muutakin Hietasten nykyinen yritys Lopen Mulli Express on perustettu 1995. N elisen vuotta sitten kävimme Lopen Läyliäisissä tapaamassa nuorta koneharrastajaa Lauri Hietasta. Itse auto oli myyty jo ajat sitten. Lauri on viidennen polven karjakuski, ja Hietasilla oli jo tovin ollut työn alla Laurin isoisän aikoinaan omistaman karjankuljetusauton kopio. Sellaiset vain olivat kiven alla. Joka ajoon ei tuolloin kuitenkaan ollut omaa kulkuvälinettä nykyajan tapaan. Suku on kuitenkin tehnyt työtä lihakarjan parissa jo 1800-luvulla. Tulevaakin enteiltiin. Ruumisautoja oli niukasti, joten Olavi nouti vainajat kotiin karja-Petterillä. Projekti kesti kymmenen vuotta
Takaa kulkivat isot eläimet omin jaloin, ja edestä nousi possu tai vasikka ihmisvoimin ajoneuvoon. Ne vastaavat Laurin mukaan alkuperäisiä täysin. Jarrut remontoitiin kokonaan. Tavarat tilattiin Turun Jarruosasta, jonka vanhojen autojen osavalikoimaa Lauri kehuu. Sen kanssa tuli kuitenkin myös vuoto-ongelmaa. Kyydissä mahtuu ammu heiluttamaan häntää, sillä lava on pidempi kuin esikuva-autossa – laidan viimeinen pystyrauta on uutta lisää. Auton lähtökunto ei ollut lohduton jos ei häävikään. Tätä J3-Petteriä yleisempi oli sen isoveli J6, jossa murisi useimmiten kuusisylinterinen dieselmoottori. BEDFORD J3 MOOTTORI Bedford 200 Diesel nelisylinterinen suoraruiskutteinen diesel iskutilavuus 3,3 litraa teho 65 hevosvoimaa VAIHTEET 4+1, synkronoitu ykkösvaihdetta ja pakkia lukuun ottamatta JARRUT nestetoimiset alipainetehostetut rumpujarrut RENKAAT 8,25–16 MITTOJA akseliväli 4 089 mm, kokonaispituus 7 350 mm, leveys 2 250 mm, korkeus 2 700 mm, paino 3 090 kg 14 BEDFORD J3 BEDFORD J3. Valokatteen Hietaset teettivät Parolan Teltassa. Osastot jakava portti ja kattopeitettä kannattelevat raudat ovat nekin Olavi Hietasen vanhasta autosta. Enää ei ole ollut ongelmaa”, Lauri sanoo. Moottori oli muutoin kunnossa, mutta kannentiiviste vuoti. ”Löysin rompetorilta alkuperäisen Vauxhallin valmistaman kannentiivisteen. Runko on vain hiekkapuhallettu ja maalattu”, Lauri kertoo. Pääaihion lisäksi Hietaset hankkivatkin varaosa-autoiksi pari bensa-Petteriä. Lava on taitavan kirvesmiehen veistojälkeä. ”Se oli mallia Kiviset ja Soraset, eli lattia oli mädäntynyt, se piti tehdä uusiksi. Parkit ja vilkut tilattiin Intiasta, josta saa uustuotanto-osia. Sitten teetettiin moottorin vanhan pahvin mukaan uusi paksumpi tiiviste. Lisäksi J3-mallissakin taisi useimmiten olla bensiinimoottori, ainakin niitä on nykyään helpommin saatavilla
Kuinka kävi Bedfordin. Kenties vieläkin voimallisemmin Bedford menestyi britti-imperiumin alusmaissa ja vientimarkkinoilla. Siinä suhteessa Suomi ei ollut aivan äveriäimmässä seurassa. Suomi taisi sitten rimpuilla tästä kategoriasta lopullisesti pois 1970-luvulla. Vanhahtava J myi paljon esimerkiksi Pakistanissa, jossa sitä ostettiin vielä 80-luvulla – aktiivikäytössä niitä lienee siellä vieläkin. Ohjaamossa on lavan tapaan tilaa kolmelle neliraajaiselle. Bedford Vehicles perustettiin vuonna 1930 Vauxhallin tytäryhtiöksi hyötyajoneuvoja valmistamaan. Silloin Bedfordit vähenivät Suomen liikenteestä yhtä nopeasti kuin ne olivat reilut kymmenen vuotta aiemmin vallanneet täkäläiset tiet. Sen nimissä myytiin vielä esimerkiksi Suzukin tai Isuzun pakettiautoja kunnes Bedford-merkistä luovuttiin lopullisesti 1991. 1980-luvulla Bedford tippui yleisestikin isojen kuormuripelaajien joukosta. 1960-luvulla Bedford oli myös Suomen suosituin kuorma-automerkki. Esimerkiksi tielaitoksen hommissa, opetusajoissa ja maitotonkkien keräilyssä J-Petterit olivat yleinen näky. J-mallien yksinkertainen rakenne ja helppo huollettavuus oli kovaa valuuttaa kehittyvissä maissa. 6/2022 15. Bedfordissa on oman puljun pienempi nelosdiesel. Erityisen menestyksekäs Bedford oli kevyiden yleiskuorma-autojen luokassa Jja TK-sarjoillaan. Aivan aluksi GM teki Britanniassa paria Chevrolet-kuormurimallia, mutta nimi muutettiin Bedfordiksi vuonna 1931. Takana on paksut jousipakat. Isompi 3,6-litrainen versio tuli tarjolle auton syntymävuonna 1961. Ruumisautoja oli niukasti, joten Olavi nouti vainajat kotiin Petterillä. A merikkalainen General Motors osti englantilaisen autovalmistaja Vauxhallin vuonna 1925. TK oli suosittu sarja kotimaasaankin, mutta J-sarjaa meni lähinnä vain vientiin. Bedfordista tuli tärkeä kuormurimerkki kotimarkkinoilleen
”Lavasta tuli hiukan pidempi kuin papan autossa oli”, Lauri sanoo. Peltija maalaushommat Hietaset hoitivat itse tallissaan. riskiä karjapaimenta. Petterin 65-hevosvoimainen moottori saa kuitenkin ainakin ylämäissä tehdä tälläkin kuormalla jo töitä, sillä kahden aikuisen nautaeläimen paino mitataan joka tapauksessa tonneissa. Lauri laittoi reippaasti äänieristettä niin ohjaamon lattiaan kuin kattoon, mutta edelleenkään Bedfordia ei voi järin hiljaisena pitää. Päällirakenteesta huolimattakin Hietasten hanke oli tervetullut. Lavan metalliosat ovat peräisin Olavin jemmasta – aivan viimeisiä rautoja lukuun ottamatta. Hietasten Bedford-projekti kesti kymmenen vuotta, kun sitä hissukseen muiden hommien ohessa edistettiin. Muodot ovatkin selvästi taitavan kirvesmiehen kädestä. LAURI HIETANEN Kolme hyttiin, kolme lavalle Bedfordin lavan on veistänyt ammattimies Yrjö Nurminen auton nykyiseltä kotikylältä. ”Siitä olisi tullut sellaisenaan turhan tumppi. 16 BEDFORD J3. Lavan jakaa etuosassa väliportti. Mutta saatiinpahan lopulta lisää karja-autoja museorekisteriin. Kuljetettavien eläinten määrä on nykyautoihin verrattuna olematon. Päällirakenteen kanssa otettiin näet luovia vapauksia. Ohjaamoon mahtuu vielä kuski ja kaksi Kun nuorempi polvi hoitaa Petteriä, Tapani Hietanen saa körötellä Minillä. Hitsasin vähän jatkoa runkopalkkiin, ja lavan viimeiset raudat ovat myös omaa tekoa.” Lavan takalaita toimii myös siltana, jota pitkin kyytiin ja kyydistä on marssitettu teuraseläimiä. Ajo-ominaisuudet eivät ole muutoin hassummat, esimerkiksi vaihteisto on pääosin synkronoitu. Isoisän tapaan Lauri ajaa eläinautoa työkseen. J3-Bedfordeja ei ole ruuhkaksi asti Suomen teillä. Tällaisesta aihiosta karja-autoa alettiin synnyttää. Oikeassa sivuseinässä pieni ovi, josta etuosaan on voitu nostaa jokin pienempi eläin, esimerkiksi vasikka tai sika, tai vaikkapa valmiita lihatuotteita. Laurin ja Tapanin tiedossa on heidän autonsa lisäksi vain yksi entisöity, Bedfordin kanssa saman aikakauden Thames-karjankuljetusauto. LAURI HIETANEN Lauri Hietanen pappansa Petterin replikan ratissa
Vanhat Koneet tilaajapalvelu: 03 2251 948, ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@ vanhatkoneet.fi Viipale mediat mediat Supermarket.fi 8 90 Edelliset numerot alkaen Vuoden 2021 lehdet nyt saatavilla! Varastossa lähes kaikki vanhat numerot vuodesta 2010 lähtien. moottorikorjaukset. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. -77 • IH-414 hytillä • Käytettyjä auroja ja äkeitä • hyvä Hankmo 78 pyörivä • Zetor 25 A -58 • fordson F super major • Nuffield 10/60 • Teli tukkikärry 10-20 renkailla • Klapisirkkeli kuljettimella • Fort Begoraro ja Taarup hammaspyöräkoneet varaosina • Kronos kourakuormaaja omalla pumpulla • Mobiilinosturi Volvo BM 693, Hyvä! • Useita Venäläisiä teli-akselistoja. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.fi Puh. www.traktoriosa.fi PORIN TRAKTORIOSA KY, Kartanontie 47, 28430 Pori (02) 635 1888, 0500 808 007, 0400 808 007 Porin Traktoriosa Ky on vuodesta 1988 alkaen toiminut alansa ammattilainen. Konehuolto T. Käytetyt traktorit ja koneet:. (03) 514 3445 Pesurinkatu 7, 38200 Sastamala moottorikoneistamo.com Kaikki moottorialan koneistukset yli 30 vuoden kokemuksella. Pienet hitsaus-, sorvausja jyrsintyöt Työkoneiden, traktorien ym. Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, JD oheistuotteet ja öljyt, ja Castrol öljyt. Kattavan palvelumme piiriin kuuluvat hyvät valtakunnalliset kontaktit. Kun muutat, kerro myös meille. • Aurojen muovisiivet • Aurojen ja äkeiden kulutusosat • Nivelakselit ja -osat • IH 674, vm. Tuotteitamme ovat mm. • Traktorin varaosat, tarvikkeet ja renkaat. Moottoreihin varaosat kauttamme ja tarvikkeet myymälästämme kilpailukykyisesti. 02-868 3000 | Eurajoki www.vrp-makela.fi ”PITÄISIKÖ TALLIN VANHIMMALLE HANKKIA UUDET RENKAAT?” Puh
Pienemmässä päässä Nämä 30-sarjalaiset puimurit pääsivät ensitöihinsä vuonna 1964. Sitä valmistettiin pikkukohennuksin vuoteen 1979, jolloin mallimerkinnäksi muuttui 942. PEURALLE RUIS MAISTUU JOHN DEERE 935 1976 Aurinko helli ylenpalttisesti kasvustoa, kuskia ja viheriäistä puimalaitosta, kun Topi Saarinen Uudenmaan maakunnan Pukkilan pitäjän Torpinkylästä usutti tappurinsa Reetta-rukiin kimppuun elokuun 10. Topin malli 935 saapui saataville vuonna 1974. Malliuudistuksen aika eli ysisatasten kausi tuli 1972 alkaen. Deeren pienemmän pään kolmen kohlimen puimurit tarjosivat 78 senttiä leveän puimakoneen, mikä oli varsin tyypillistä 50ja 60-lukujen vaihteen tienoilla suunnitelluille tämän kokoluokan puimureille. Sanottu elonkorjain edustaa vihreän amerikkalaisjätin Euroopanmaihinnousun toista aaltoa. Kaksisylinterisistä papattajatraktoreistaan kuuluisa umpivanhoillinen amerikkalaisvalmistaja osti vielä antiikkisemman, yksipyttyisillä Bulldoghehkukuulamoottoreillaan iät ja ajat pärjäilleen Lanzin Saksanmaalta vuonna 1956. Muita vastaavia olivat Claasin kolmikohlimiset Comet, Cosmos ja Corsar 18. John Deere saapui Euroopan viljaselkosille tavalla, joka ei antanut aihetta ounastella merkin myöhempää menestystä. Täysin nykyaikaisen traktorija puimurimalliston luominen onnistui hienosti, ja markkinat sanoivat kyllä. Niillä määreillä ei vain pärjännyt enää. päivänä 2022. Äärimmäinen askeettisuus oli yhtä kuin äärimmäinen yksinkertaisuus ja luotettavuus. Vuonna 1983 tulivat kohlimen verran leveämmät, 104-senttisen puimakoneiston tonnisarjalaiset. Se on ollut Topi Saarisen talossa 1980-luvun alkuvuosista saakka. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila T ämä ryhdikäs rosma on John Deere mallia 935 vuodelta 1976. Uudistuksiin pantiin panoksia, koska niiden oli pakko onnistua
Ohjaamossa tapahtui pientä kehitystä. Monet näistä jo iäkkäistä Jontin pikkukoneista saattavat olla jarruttomia, sillä mainittuun jarrujärjestelmään kuuluu hydrauliöljy normaalin jarrunesteen sijaan. Vetoakselisto vaihteistoineen järeytyi huomattavasti, ja se onkin alusta saakka ollut traktorityyppinen ilman mitään alennuksia navoissa. Sen sijaan uudempaa suunnittelua olevassa, saman noin kolmen metrin leikkuupöytäluokan Sampo 410:ssa on jo 105-senttiä leveä puintikela ja seulastoakin selvästi tuhdimmin. Uusiin puimureihin tuli esimerkiksi pidempi leikkuupöytä, ja joitakin akseleita paksunnettiin. 19. Vihreitä parannuksia Toisen sukupolven 900-pikkumallistoon tuli useita pieniä ja vähän isompiakin parannuksia. Silppurin käyttö vaihtui puintikoneiston kautta tapahtuvasta suoraan moottorille, mutta väliin pantiin siivapyörän sakarakytkin. Jarrujärjestelmässä voi käyttää samaa öljyä kuin vaihteistossakin. Isommissa Jonteissa on öljyvoidellut napavälitykset. Surkean pienet takarenkaat suurenivat mutta eivät liiaksi. Pukkila JOHN DEERE 935 (1974–79) MOOTTORI nelisylinterinen dieselmoottori iskutilavuus 3,6 litraa teho 68 hevosvoimaa VAIHTEET 3+1 NOPEUDET 1,0–19,2 km/h POLTTOAINETANKKI 105 l LEIKKUULEVEYS 260/305 cm PUINTIKELA halkaisija 61 cm, leveys 78 cm KOHLIMET kolme kohlinta, pituus 294 cm SEULASTON PINTA-ALA 170 dm³ VILJASÄILIÖN TILAVUUS 17,6 hl RENKAAT edessä 18,4–26, takana 10,5–18 MITTOJA pituus 780 cm, korkeus 325 cm, paino 4 050 kg ja Massey Fergusonin 186ja 187-mallit. Tavallinen jarruneste syö pääja työsylinterien tiivisteet. Lisäksi alkupäästään vaijerivälitteinen ohjausvarsisto nakattiin menemään kunnollisen hydrostaatin tieltä. Vaijerivälitteisten pyörännavan rumpujen sijaan tulivat hydrauliset märät levyjarrut vaihdeaski-perän sisään. Jarrulevyt ovat vaihdelaatikossa, ja sinne kulkeutuva tavallinen jarruneste tuhoaa vaihteistoöljyt ja se taas jarrupinnat
Tuhon siemen sai idun, kun lattana valtaremmi oli päässyt kulkeutumaan hullusti oman ohjaimensa väärältä puolelta. 20 JOHN DEERE 935 1976. Tuo akseli välittää useimmissa puimurimalleissa voiman moottorilta kaikille puintilaitteille ja on siksi kovilla. Olkikelan katkeamiseen johtanut remmin kulkeutuminen väärin oli oikeastaan käyttäjäperäinen tapaus. Ennen pitkää sitten napsahti. JD:ssä on moottorin ja puintikelan kierroslukumittarit, mutta polttoainemittari on raksittu pois, vaikka ensimmäisessä sarjassa se oli. Ensimmäisen polven Euroopan-peurojen moottoreiden vauhtipyörien tiedetään niidenkin lähteneen kohti naapurin vainioita koko remmilimppupaketti mukanaan. ”Olkikelan akseli katkesi ja koko iso remmipyörä lähti lentoon akselin pätkä mukanaan”, Topi muistelee. Saarisen korjuumasiina on siisti peli, katon alla aina sesongin ulkopuolella asustellut. Kaatokelan, pöydän ja ajomuuttimen kepit hyppäsivät ratin alta kuskin oikealle puolelle, samoin mittaristo ja merkkivalot sekä katkaisimet. Alkuperäisen silppurin sisäkalut taas muutin heiluvateräisiksi.” Monille vihreän puimalaitteen kuskeille on tuttu tilanne, jossa oven kamana on matala eikä ilmanoton esipuhdistimen korkea tötsä sovi muun puimurin mukaan. Viisto elevaattori tuo rajaiset puintikelalle. Topi on vaihtanut alkuperäisen 2,6-metrisen leikkuupöydän 3,05-metriseen, joka löytyi taannoin Peuraosalta Myrskylästä. Sama putiikki on sen uutenakin myynyt maatilalle lähelle Saarisen tilaa – Tukohan oli John Deeren edustaja pitkään. ”Uusi akseli sorvattiin orimattilalaisessa pajassa. Se on sinällään helppo kääntää alas, mutta tuppaa välillä unohtumaan. Moottorin veto pinnisti akselin kieroksi, ja valtava siivapyörä ryhtyi vienosti vipattamaan. Pöydän sylintereissä ei ole vaimennusta, mutta pöytä nousee korkealle. Seurauksena on yleensä vesiletkuja jäähdytinsiivikkoremonttia. Tämä näky oli uutta, kun tultiin 900-sarjaan. Alkuperäisen 2,60-metrinen oli liian kapea muissa kuin täydellisissä puintioloissa. Soukempi oletuspöytä on käytännössä liian kapea tälle koneelle, jonka 18,4–26-eturenkaat pursottavat märillä keleillä savea leikkuupöydän haukattavaksi ja tallovat käännöksissä. Juohevaa yhteistyötä Topi Saarisen kone tuli vaihtorivistä Mäntsälän Tukolta. Kolmemetrinen pöytä on omiaan sekä JD:n eturengastuksen että koneen tarjoaman puintitehon puolesta. Melkoiselle väännölle altistuvaa moottorin vetopäätä ei ole tuettu muuten kuin kikkareen takimmaisella runkolaakerilla. Kohlimien laakerit olen kerran avannut ja rasvannut. Sen tähden vanhojen vihreiden puimakoneen kytkentä on syytä tehdä juohevasti. Kuljettajansilta on JD:n puimureissa ollut aina keskellä konetta. Palvelut se on suorittanut nöyrästi – yhtä kelpo räjähdystä lukuun ottamatta
”Tämä on ollut ensimmäinen oma puimuri tässä talossa. Peura pysyy vaikka logo muuttuu. 6/2022 21. Tämä modernin kulmikkaaksi taputeltu tonnisarja muistuttaa paljon Massey Fergusonin suurempia koneita, joita meille tuotiin 1960–80-luvuilla mallista 400 alkaen ja 530:een päättyen. Deere ja kumppanit saivat ensimmäisen hinattavan leikkuupuimalaitoksen markkinoille Yhdysvalloissa jo vuonna 1927, jolloin malli numero 2 tuli saataville. Jontin Euroopan-koneiden ruumenja siemenseulasto on ollut aina säädettävä suomusellainen ja vastaiskuperiaatteella rakennettu. Sitä seurasi vähän pienempikokoinen N:o 1. Vakolan testeissä JD:n kohdalla mainitaan pitkin menneitä vuosikymmeniä, että Deeren puimurit ovat rakenteeltaan korkeita ja niiden painopiste on keskimääräistä ylempänä. Tämä vuosi 2022 onkin merkin itsekulkevien kombineesien valmistuksen 75-vuotisjuhlaa. Noina päivinä suuria uudistuksia ei tehty nykytahtiin, ja seuraavaa JD:n varsinaista amerikkalaismallistoa, 3300 sen aloittajana, odoteltiinkin vuoteen 1969. Sen kotimaassa kaikki on suurta ja korkeaa, toisin kuin täällä. Hercules-bensamoottori istui nykytyyliin säiliön takana. Mitä ajattelisitte, jos teidän puimalaitoksessanne olisi 115 voitelunippaa, joista 67 kerran päivässä rasvattavia. John Deeren puimurit 75 vuotta V uoden 1956 fuusion jälkeen Euroopassa jatkettiin viherrettyjen Lanzin puimurien myyntiä John Deere-Lanzeina omien mallien esittelyyn ja vuoteen 1964 saakka. Ne kyllä jaksavat vaikka miten. Topin Reetta-ruis oli kärrynlavalle pudotessaan perin puhdasta. Pienehköä viljatilaa varsinaisten lvi-alan leipätöidensä lomassa vuosikymmenet pyörittänyt Topi viittaa sanomallaan enemmänkin suomalaisen perheviljelmätouhun vallitseviin konjunktuureihin, ei niinkään itseensä tai Jonttiinsa. Vielä 1958 Vakola koeponnisti pelkkää Lanz-merkkistä mallia 18. Laturi on tasavirtainen ja imuputken vieressä hehkun säiliö. Vielä hiljattain on kauppasivustolle uiskennellut myyntiin vihoviimeinen Lanz-peräinen 250-mallinen Suomiharvinaisuus. Ja varmaan viimeinen”, tuumii Jontin omistaja. Malli 55 muuttui paljon pitkän matkansa varrella varsinkin kuoriltaan. Polttoainesuodatin on harvinaisempaa kanttimallia. Pitkäikäinen viisvitonen oli ajalleen tyypillisellä tavalla hämähäkin näköinen, kapea ja korkea. Puitavaa on Topilla tällä erää puolentoistakymmentä hehtaaria, ja tätä kirjoitettaessa kevätvehnäkin tuli puiduksi. Suurempien kokoluokkien markkinoille laivattiin ensi alkuun amerikantekeleitä, mutta kirjoittaja ei ole Suomessa sellaisten jälkiin törmännyt. Ilman esipuhdistimen tötterö on perua merkin ensimmäisestä amerikkalaisesta ajopuimurista, mallista 55. John Deeren 3,6-litraisessa moottorissa on vain 5,7 litran öljytilavuus ja sen tähden öljynjäähdytin lohkon alaosassa. Vihreiden tonnisarjalaisten Jonttien moottori hyppäsi säiliön takaa kuskin viereen meuhkaamaan palatakseen taas seuraavassa malliston kollauksessa säiliön kaveriksi reppuselkään. Mallin 55 ilmiasun pääpiirteet löytyvät myös sen ensimmäisten Euroopan-serkkujen muodoista. Ensimmäinen ajopuimuri, malli 55, pääsi töihin vuonna 1947. Silppurin sisäkalut ovat nyt heiluvateräistä sorttia
Tutkitaan BM:n traktorihistoriaa tähän malliin asti ja ihaillaan Per Holmbergin kunnostamaa komeaa näyteyksilöä. Kemiönsaari TÄYSI DIESEL BOLINDER-MUNKTELL 35/36 1954 Kaksitahtiset hehkukuulamoottorit olivat vuosikymmeniä Munktellin ja sittemmin Bolinder-Munktellin traktoreiden voimanlähteenä. 22. 70 vuotta sitten ne korvattiin uudella dieselmoottorilla
Vuonna 1952 kuulien kuumentelu sai jäädä, kun BM:n dieseltraktori esiteltiin. Svenssonin moottoritehtaan vuonna 1912 valmistamaa Avance-moottoriauraa. Ohjauksen ja kampien manööveeraus vaati voimaa. Koneenkäyttäjällä oli seisomapaikka takapyörien välissä. 14-litrainen moottori kävi aina 550 kierroksen minuuttinopeudella. Kun meillä saatiin ensimmäinen tehdasvalmisteinen traktori Kullervo valmiiksi 1919, lahden takana traktoreita oli tehty jo muutamia vuosia. Suomeen näitä ensimmäisiä dieseleitä tuotiin aikanaan vain kourallinen. Moottori oli edelleen puolidiesel, kaksisylinterinen ja kaksitahtinen, ja se kävi 700 minuuttikierroksilla koko ajan. Käynnistystoimiin kuului hehkukuulien kymmenen minuutin kuumennus. Naturligtvis var vi först Ruotsalaiset tuntee ruotsalaisiksi siitä, että he ovat aina suomalaisia edellä. Helppokäyttöisten, taloudellisten ja voimakkaiden moottorien myötä Volvon traktoreita alettiin panna moniin muihinkin tehtäviin kuin maataloustöihin. Muitakin vastaavien koneiden tekijöitä alkoi putkahdella. Teknisesti se oli polttomoottorilla varustettu versio itsekulkevasta lokomobiilista. Sinä aikana traktorit kehittyivät kyllä muilta osin – ja yhtiön omistussuhteetkin muuttuivat pariin kertaan. Munktellin konepaja oli tehnyt itseliikkuvia lokomobiileja ja höyryauroja jo aiemmin, mutta ensimmäisen maailmansodan alla vuonna 1913 se rakensi ensi kertaa traktoriksi kutsumansa koneen. Teksti ja kuvat: Mika Rassi L änsinaapurimme varhaisten traktoreiden suurin tekijä porskutti puolidieseleillä liki neljä vuosikymmentä. Tarkkaan ottaen ensimmäinen ruotsalaistraktori syntyi kuitenkin Eskilstunassa. V. Ensimmäinen Munktelltraktori oli 8,5 tonnin järkäle. 23. Traktori oli varustettu yhtiön omalla kaksisylinterisellä raakaöljymoottorilla – tai yhtä hyvin voitaneen puhua kahdesta yksisylinterisestä moottorista. Laveasti ajateltuna ruotsalaisena traktorina voidaan pitää jo J. Raju hökötys painoi 8,3 tonnia. Käynnistys oli nopeutunut: ei tarvinnut enää kuumentaa kuin pari minuuttia. Valtavan jäähdyttimen tilavuus oli 380 litraa. Moottorin normaali teho oli 30 hevosvoimaa. Munktellin miehet olivat vuoteen 1921 mennessä imeneet vaikutteita lännestä. Silloin rakennettiin Fordsonin mallin mukainen itsekantavalla rungolla varustettu traktori. Fordsonin rakennemallin mukaan tehty Typ 22 HK oli raju kehitysaskel aiempiin Munktellin traktoreihin verrattuna. Myöhemmin ainakin Kemiönsaareen on muuttanut yksi BM 35, joka jutussamme poseeraa. Esikoisessa oli kahdesta teräspalkista tehty runko, ja ohjauksen ja voimansiirron osia napattiin itseliikkuvasta lokomobiilista
Tähän malliin sai kumirenkaitakin. Tämän 35-mallin akselin raideleveys ei ole säädettävää mallia. Käytön suhteen suurin uudistus taisi olla se, että kuljettajan paikalta pystyi nyt säätämään kierroslukua. Puolidieselissä oli hehkukuulien sähköinen kuumennus ja sähköstartti. Ja tässä se on, BM:n ensimmäinen dieseltraktori. 1934 Bolinder-moottorit hyppäsivät Munktellin traktoreihin ja syntyi uusi malli 25. Traktori kulki kahtakymppiä, siivapyörältä saatiin 41 hevosvoimaa, ja kulutus oli kaasutinmoottoreihin verrattuna pieni. Vuoden 1934 Munktells 25 oli merkistä huolimatta jo BM:n traktoreita. PER HOLMBERG • entinen autoja konemekaanikko • maanviljelijä • harrastetraktoreina myös muun muassa Zetoreita • useita omatekoisia työvälineitä ja -koneita Sodanjälkeistä BM 20 -mallia mainostettiin nopeana, vahvana ja taloudellisena. Polttoainepulan kurimuksessa BM hankki Volvon kaasutinmoottoreita ja varusti ne puukaasuttimilla. Molemmat tunnettiin hehkukuulamoottoreistaan, mutta Bolinderilla oli kovempi maine – olihan se valmistanut ensimmäisen ruotsalaisen polttomoottorin vuonna 1893. Tai toinen niistä – BM 35:n ja 36:n ainoa rakenteellinen ero on etuakselissa. Mutta yhteistyö jatkui toisinkin päin: Volvo ryhtyi valmistamaan traktoreita vuonna 1943 hankkimalla voimansiirrot BM:ltä. Firmat olivat kilpailijoita eritoten moottorien saralla. Uudessa Bolinder-Munktell-yhtiössä lopetettiin muu moottorivalmistus ja tehtiin jatkossa vain Bolindereja. Yhteistyö vasta parikymmenvuotiaan autonvalmistaja Volvon kanssa alkoi sodan aikaan. Ehkä kurvailu kumeilla oli niin rivakkaa, että ratin kääntörivalle tuli käyttöä. Edessä oli suuri muutto, kun 6 000 tonnia Bolinderin koneita ja muuta tavaraa vietiin Eskilstunaan 120 junanvaunulla. 24 BM 35. Myöhemmin tosin myös puolidieseleistä saatiin tehtyä häkäkaasukäyttöisiä versioita. Siinä pöhisi Bolinderin moottori, yhä puolidiesel. Ympäri mennään, yhteen tullaan Vuonna 1932 rahoitusvaikeuksiin joutunut Munktellin konepaja yhdistyi tukholmalaisen Bolinderin konepajan kanssa
Vuonna 1950 Volvo osti Bolinder-Munktellin ja kahmaisi perinteisimmän ruotsalaisen traktorintekijän kassansa jatkeeksi. 35/36:ssa oli rajoitteensakin. Monista aikalaisista poiketen BM:ssä oli kaasupoljin vakiovarusteena. 36:ssa oli isommat takarenkaat ja sen myötä hieman suuremmat ajonopeudet. Nostolaitteessa ei ollut vetovastustunnustelua, tasauspyörästön lukko puuttui, ja voimanotto oli ajokytkimestä riippuvainen. Mallia sen rakenteeseen oli otettu myös tanskalaisista Bukh-dieseleistä. Kolmisylinterinen dieselmoottori oli suoraruiskutteinen, ja tehoa siinä oli enimmillään 42,5 hevosvoimaa. Vielä vuosikausia tehtiin kuitenkin sekä vihreitä BMtraktoreita että punaisia Volvoja, vaikka nämä rinnakkaismallit olivat liki identtisiä. Ensimmäinen ruotsalainen dieseltraktori oli vuonna 1952 esitelty BM 35/36. Tietyillä markkinaalueilla ja tietynlaisilla traktoreilla oli saatu jalansijaa milloin yhdellä, milloin toisella nimellä, ja näistä myyvistä tuotemerkeistä haluttiin pitää kiinni. Lisäksi 36:ssa oli laajempi raideleveyden säätömahdollisuus niin edessä kuin takana. Diesel kärjessä Bolinder-Munktellin nimellä oli traktoreiden vahvassa päässä hyvä maine, kenties yhtiön pitkän moottorivalmistusperinteenkin takia. 6/2022 25. 35/36:n seuraajamallin Boxerin aikana nämä vajavaisuudet korjattiin. Yhteistyökumppanit olivat samalla kilpailijoita, kun saatavilla oli BM:n hehkukuulatraktoreita ja Volvon bensiinikäyttöisiä traktoreita. Volvonkin nimissä ja väreissä 35/36 tuli myyntiin 1954, mutta BM:nä sitä myytiin huomattavasti enemmän. Epäilemättä juuri näiden kahden ansiosta Ruotsissa diesel nousi traktoreiden pääasialliseksi käyttövoimaksi jo vuonna 1954. Dieseltraktori lanseerattiin juuri parahiksi samoihin aikoihin Fordsonin uuden diesel-Majorin kanssa. Kauppavuonna Volvon traktorituotanto siirtyi Göteborgista BM:n tehtaalle Eskilstunaan. Uusi dieselmoottori sai nimekseen Bolinder Diesel, vaikka se olikin Volvon moottoreiden sukua rakenteeltaan. Kuskinpaikalle käytiin takaa ahtaanpuoleista väylää pitkin. Vielä 20 vuotta aiemmin ei Munktellin traktorissa ollut käyntikierrosten säätömahdollisuutta lainkaan. Kyseessä oli tavallaan kaksi eri mallia, vaikka erot olivat pieniä. Traktorin ihmeellisin ominaisuus oli sen uudenlainen voimakone. Moottorin merkiksi tuli sillä saralla varmalta valinnalta kuulostava Bolinder, vaikka moottori muistuttikin Volvon suoraruiskutusdieseleitä. Kun ne nykyaikaistettiin ja ryhdyttiin kaupittelemaan dieseltraktoria, päämerkkinä säilytettiin BM. Luotettu merkki kannatti pitää elossa. Moottori oli nykyaikainen: suoraruiskutteinen kansiventtiilidiesel vaihdettavilla sylinteriputkilla. BM:n legendaariset puolidieselit alkoivat kuitenkin olla pahasti ajastaan jäljessä
Vuosina 1954–1959 tällaisia BM 35 -pohjaisia H-10-kuormaimia valmistui 851 kappaletta. Samoihin aikoihin Lihnell Vagn teki isommasta BM 55:stä dumpperinvetäjän. Lundbergin pyöräkuormaaja E simerkiksi tiehöyliä oli BM:n traktoreista muokattu jo varhain, mutta dieselmoottorilla varustettuja maataloustraktoreita alettiin Ruotsissa käyttää hyvin monenlaisten koneiden alustana. Sama traktori oli myynnissä myös punaisena Volvona. Ikä painaa 35/36:n moottori oli ainut uutuus. Ulosotto oli ajokytkimestä riippuvainen ja ajovoimanotto puuttui. 26 BM 35. Niinpä 50-luvun jälkipuoliskolla traktorin rajoitteet alkoivat tuntua varustellumpien uutuusmallien rinnalla. Nostolaitteessa ei ollut syvyyssäätöä eikä painonsiirtoa, ja myös tasauspyörästön lukkoa olisi kyntäjä kaivannut. Edestä ei käy käyminen BM:n kyytiin. Kaksisylinterisellä Bolinderdieselillä varustettu BM 230 (ja Volvo T 230 Victor) tuli myyntiin 1955. 50-luvun alussa Lundbergin veljekset käänsivät traktorin ajosuunnan ja asensivat kuormaajan sen etupääksi muuttuneeseen perään. Tästä traktorista ÖSA muokkasi legendaarisen telatraktori Bamsen metsäkäyttöön. Ja tulihan BM:ltä nopeaan tahtiin muitakin dieseltraktoreita. BolinderMunktellina sitä ostettiin kuitenkin hanakammin. Lundbergin veljekset käänsivät BM 35:n ajosuunnan ja tekivät sen päälle kuormaimen. Koska nostolaite oli ajateltu lisälaitteeksi, sen olemassaolo hankaloitti ohjaajan paikalle kapuamista. Ruotsissa hinattavat leikkuupuimurit olivat yleisiä, ja niitä varten 35/36:een kaivattiin enemmän kuin viittä vaihdetta ja pienempää ykköstä. H-10-mallia tehtiin myös isommasta BM 55:stä ja 35:n seuraajasta 350 Boxerista. Seuraava Lundbergin ja BM:n yhteinen askel olikin LM 218, ensimmäinen varsinainen BM-Volvo-pyöräkuormaaja. Vuonna 1957 Lundberg teki sopimuksen BM:n kanssa ja alkoi käyttää pelkästään heidän traktoreitaan kuormaimissa. Volvon maansiirtokoneiden syntysanat oli lausuttu. Vaihdelaatikko, taka-akseli, jarrut, hallintalaitteet, nostolaite ja voiman ulosotto olivat kaikki 40-luvun Volvoista peräisin. Muilta osin se oli samaa traktoria kuin Volvon 30-sarjalaiset. Parin muunkin traktorin päälle näitä H-10-kuormaimia tehtiin, mutta BM 35 oli peruskoneena suosituin. Aikanaan iso traktori oli hyvä vientiartikkeli, ja sitä käytettiin myös dumpperien vetäjänä. Bolinderin dieselin nelisylinterinen versio pääsi traktoriin 1953, kun BM 55 esiteltiin
Muita herkistelyjäkin traktori vaati ja normaalit pintakäsittelytyöt, sillä pellit olivat aika lailla ruosteessa. Bolinderin Suomalainen Oy toi yhden BM 36:n, joka käväisi Vakolan testissäkin ja sai myönteiset arviot. Puutteineen päivineen BM on mielenkiintoinen traktori ajalta, jolloin puhalluslamppu jäi seitintekijän kapineeksi vajan hyllylle. Ja käytettiinhän näitä kuormainkoneina muutenkin. Majoriin tai Nuffiin pääsee edestä, mutta tähän on mentävä takaa. ”Se on aika ahdas. Kemiössä kunnostettu Suomeen 35ja 36-malleja tuotiin tuoreeltaan hyvin vähän. Per Holmbergin BM 35:ssä on BM 36:n isot takarenkaat. Traktori oli melko isokokoinen jo aikanaan, ja näillä renkailla se sitä vasta onkin. Kemiönsaarelainen ja syntyjään kemiöläinen Per Holmberg kävi parikymmentä vuotta sitten hakemassa Ruotsista itselleen BM 35 -aihion. Suoristamista tai korjaamista ne eivät kuitenkaan juuri kaivanneet. Holmbergille BM on silkka harrastepeli, mutta on hän silti todennut moottorin olevan sitkeä kuin mikä. Vain kuljettajan paikan tiloista ja kulkuväylistä hän antaa moitteita. Boxerin tyrmättyä edeltäjänsä oli 35ja 36-malleja valmistettu 12 661 kappaletta mukaan lukien esimerkiksi kuormainkäyttöön menneet traktorit. Jos haluaa äkkiä pois traktorista, se on aika vaikeaa”, Holmberg tuumii. BOLINDER-MUNKTELL 35/36 MOOTTORI Bolinders 1053, kolmisylinterinen nelitahtinen suoraruiskutteinen dieselmoottori Sylinterin halkaisija 104,77 mm, iskun pituus 130 mm, tilavuus 3,4 litraa Teho 42,5 hevosvoimaa 1 800 kierroksella minuutissa VAIHTEET 5+1 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ 12 volttia RENKAAT edessä 6,00–19 takana 13–30 (35), 11–38 (36) MITTOJA pituus 3 100 mm (35) 3 150 mm (36), leveys 1 700 mm, akseliväli 1 960 mm (35) 2 010 mm (36), maavara (vetolaitteesta) 475 mm (35) 525 mm (36) Vuonna 1959 esiteltiin 35/36:n korvaava uusi malli 350 Boxer. Boxerin valmistusaikana myös nostolaitehydrauliikka muuttui hienostuneemmaksi. Kolmisylinterinen moottori oli nyt 50-hevosvoimainen, ulosotolla oli oma kytkin, ja vaihteita löytyi 10+2. Edessä on molemmista malleista poiketen 18-tuumaiset pyörät. Traktorissa oli ollut etukuormaaja, mutta etupää oli säästynyt vaurioilta. ”Siinä oli mukit jumissa, eli moottori on täyskorjattu”, Per kertoo. Istuin on myös aika leveä, ja ratin ja istuimen väli on pieni. Energiantuotannossa vain muutos on pysyvää. Myöhemmin Volvo-Auto toi neljä Volvo T-35-mallia ja yhden Volvo T-36-mallin. 6/2022 27. Volvoina 35:ttä ja 36:tta myytiin yhteensä 1 655 traktoria. Jälkituontikaan tuskin pääsee huikeisiin lukemiin, mutta on sitä sentään ollut. Kyytiin ja pois on hankala mennä, kun lokasuojatkin ovat isot ja leveät
28. 361 on ollut uudisraivaaja, kaunis 505 perheviljelmien korkeasuhdanteen juhta. Lammi SUO, MARTTI JA VALMETIT VALMET 361 & VALMET 505 Juvosen Martin ja Valmetien suhde kertoo Suomen maatalouden kehityshistoriasta
J uvosten pihaan parkkeeratessa silmä tarttuu välittömästi siisteyteen ja järjestykseen. Teksti: Kauko Ollila Kuvat: Kari Mattila 29. Se myös panee yrittämään ja pitämään huolta itsestään, toisistaan ja asioista. Mutta ensin muuta. Kuten tiedämme tämänkin ajan evakoista, tulevaisuus on ainoa turva, va ikka sitten epävarmakin. Se on edelleen kuin uusi, 3 900 mittaritunnistaan huolimatta. Nykyisin Hämeenlinnaan kuuluvan Lammin Koivukehän kylän Pellonpään talossa vaikutelma terävöityy todeksi Martti Juvosen vuonna 1987 uutena hankkiman Valmet 505:n äärellä. Talouskeskuksen komean, jos kohta tyhjenneen, navetan katveessa on joukko erilaisia, ryhdikkäitä ja hyvämaalisia vajoja ynnä liitereitä. Karjalankannakselta lähtemään joutuneiden evakkojen lapsi asuu tilaa, jolla ei ollut tarjota saapujille aariakaan peltoa. Horsmat eivät rehota lähimaillakaan, vaikka aktiivimaatalous ja laadustaan laajalti tunnettu lypsykarja ovat enää muistoja vain. Kaikki noin 16 viljeltävää hehtaaria ovat Martti ja Helvi Juvonen ja Martin Viljam-isä Ainonsa kanssa raivanneet. Missään ei näy sikseen jäänyttä projektia tai puoliunohdettua työkonetta, varsinaisesta romuraudasta puhumattakaan
Siitä on merkkinä itse kokonaan tehty hydraulihalkoja, johon on sovellettu tarpeettomaksi jäänyt lehmänlantakoneen voimavirtakoneikko ja muuta pikku innovointia esimerkiksi halkaisuliikkeen palautukseen. Kaksi vuotta sitten keväällä hankin purkamosta uudemman mallin nostolaitteen, jossa on normaali vivun liike”, Juvonen paljastaa. Toisaalta alkupään malleissa ja myös Juvosten yksilössä on Boschin ruiskutuspumppu ja sähköt, kun jatkossa siirryttiin Simmsin Minimecin ruiskutuksiin ja Lucasin sähköihin. MARTTI JUVONEN • metallimies • maanviljelijä • laulusolisti Metallialalla maataloustöiden ohessa työskennellyt Martti Juvonen on raudan ja pellin tuttu. Martin kätten lomitse on mennyt ja tullut paitsi traktoreita, myös autoja, moottoripyöriä, mopoja, maamoottoreita ja mitähän kaikkea. Semmoinen yksi Veltheim Lahden 30 VALMET 361 & 505. ”Yritän pitää järjestystä yllä. Lisäksi tämä ehtivä lammilaismies on ollut laulusolistina useammassakin tanssibändissä 30 vuoden aikana. Tanssibändi on jäänyt pidennetylle tauolle jo jonkin aikaa sitten. Viimeisin niistä oli Maaseudun Tulevaisuus. Juvosten pihapiirin soma pienmuseo kätkee sisälleen menneiden vuosikymmenten maaja kotitalousesineistöä. Tulokas mallia 361 oli Valmetin ensimmäistä menestyjäsarjaa, 359:n seuraaja ja synkrolaatikostaan tunnetun 565:n edeltäjä. Veltheim visiteerasi sitten kolmannen kerran, ja niin kävi kuten määrä oli. Työ ei ole paha, sillä 361:n tapauksessa traktorin takasillan päälle vain vaihdetaan koko nostolaitereppu. Esillä on monenlaista vanhan ajan tavaraa, käsityökaluista kotitalousesineistöön – viimeisen päälle järjestyksessä. ”Inhosin sitä aina. Tekevälle sattuu Myöhempinä aikoinaan Valmet on saanut turvakaaren, ja se todennäköisesti pelasti Juvosten pojan hengen, kun traktori pyörähti ympäri tuorerehuauman sotkennassa vuonna 1998. Kävivät Fergun, Super Dextan ja Valmetin miehet. ”Ajattelin silloin, että se, joka tulee kolmannen kerran, saa isän kanssa kaupat aikaan.” Autostakin kävi kahdesti ja ajattelin silloin, että se, joka tulee kolmannen kerran, saa isän kanssa kaupat aikaan”, kertoo tuolloisista tunnoistaan Martti Juvonen. Nykyään 361 on vallan pyhitetty metsätöille, ja siihen on rakennettu takasiltaan pultattava tukkivinssi, kun varsissa killuu yleensä lovipankko. Aivan omassa tallissaan nököttää näyttelykuntoinen Datsun 1200 Finn GL vuodelta 1972. On helpompi löytää ja katsella tarpeelliset tavarat, kun ovat paikat kunnossa”, Martti vinkkaa. ”Silloin vuoden 1963 talvella kylässä pyöri kauppiaita talosta taloon. Menneisyyttä taasen on täällä Koivukehän kylällä aistittavissa Juvosen pikku pihamuseossa. Ei siinä mitään, että rakennusten tukirakenteissa näkyy kunkin valmistumisvuosi, mutta kun puuliiterin klapipinotkin on päivätty. Tässä kohtaa moni tekniikan tuntija sanoisi Juvosten voittaneen. Alkuperäisten kiinnitys oli huono pysymään aloillaan, minkä Martti sai tuta: Ensimmäinen, toinen ja kolmas Oma ja oikeastaan kokoaan isompi rooli on näissä raivausja monissa muissa töissä ollut Martin edelleen omistamalla Valmet 361:llä, joka tuli taloon uutena, huhtikuussa vuonna 1963. Viimemainittu sijaitsee vieläpä tyhmästi nostoasennon yläpuolella. Valmetiin kiinnittyminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Se oli talon ensimmäinen traktori. Alkupään Fordson Majorin mallisesti 361:n korkeudensäätövipu on istuimen vieressä traktorin kulkusuunnassa poikittain. Ja tarkalleen sanottuna on tulopäivämäärä 8.4.1963, hinta taas 7 200 silloista markkaa. Ulkopuoliset ketjumalliset sivurajoittimet on Martti nakannut nurkkaan ja rakentanut tilalle kunnolliset neliöputkiteleskoopit. Siinä ei ole Fergu-tyylistä asennonsäätöä, vaan erikseen lasku, nosto ja pito. Juvosten kone osui mallin päivityssaumaan, jonka tähden siinä on jo tasauspyörästön lukko mutta vanhemman mallin kömpelökäyttöinen nostolaite
”Mäet tuli usein lasketeltua vapaalla. VALMET 361 (1960-65) MOOTTORI Valmet 310D kolmisylinterinen diesel tilavuus 2 685 cm³ nimellisteho 46 hevosvoimaa 2 000 kierroksella (SAE) vääntö 157 newtonmetriä 1 300 kierroksella VAIHTEET 6+2 NOPEUDET 3,3-28,5 km/h HYDRAULIIKAN TUOTTO 18/25 litraa minuutissa NOSTOVOIMA 1 200/1 250 kg JARRUT rumpujarrut VOIMAN ULOSOTTO 540 kierrosta minuutissa RENKAAT 6.50-16”/12,4/11-28” PAINO 1 770 kg Juvosen 361:ssa on Boschin ruiskutuslaiteet ja sähköt. Lienee vähän karkaisuongelmaa ollut. Valmet 361:n pitkä ohjausvarsi on tukevoitettu tuuman rautaputkella metsäajeluiden tökkäisyjen varalta. Kellervät vanteet ovat myöhempien aikojen Valmet 500:sta. Simpukan oikeanpuoleinen sektorivarsi on hitsattu – metsänelävät kun eivät kysy tieliikennekelpoisuutta. Seppälänmäkeä siinä tultiin alas, kun rajoittimen ketjun kiinnityskoukku hyppäsi varresta irti, tarttui pyörän lumiketjuun ja löi traktorin linkkuun peräkärryn aisaa vasten. Sylinterikansi on vaihtunut korjattuun käytettyyn, kun vanha alkoi vuotaa eikä valmettilainen enää tahtonut heinäpoudillakaan käynnistyä. Olkaakselit on puslitettu tiukoiksi. 32-tuumaiset takavanteet ovat Valmet 500:sta. Turvakaari pelasti Juvosten jälkikasvun Valmetin keikahtaessa tuorerehuauman päällä. Jälkimmäinen osasi särkyä niin, että portaalin valukin halkesi ja öljyt purkautuivat luontoon. Vetopyörästön hammaspyöräportaalin kummankin puolen iso hammaspyörä on lohjennut, toinen kynnössä ja toinen sorakuorman edessä. ”Siitä selvittiin vaihtamalla symmetriset portaalit keskenään, jolloin hitsatun valun reikäkohta jäi osoittamaan ylöspäin”, Juvonen paljastaa. Vaikka millimetrimaassa taottu onkin, löytyy 361:sta pulttitavaraa tuumaisella unckierteellä ja tuumamitan avainväleillä. Vielä ratkesi rajoitin kahdesti. Ohjausvarsisto ottaa metsäajossa osumia. 32-tuumaisilla tulee maavaraa ja tarvittaessa vauhtia. Valmet 361:n koko nostolaitereppu on hankittu uudemman mallin purkukoneesta. Oikean puolen nostotanko on jäykkää mallia, sillä metsätyö ei kaipaa rikkoutumiselle altista veivisäätöä. Ilman kärryä oltaisiin kaaduttu varmasti.” Vakolan koetusselostuksessa vuonna 1963 sai Valmet 361 käyttöominaisuuksien puolesta hyvän ja kestävyyden osalta kohtalaisen hyvän arvosanan. Mutta moniko on äkännyt suojella sektorivarrelta etuakselille menevän pitkän ohjausvarren näin: tuuman rautaputki varren päällä ehkäisee taipumiset, jos vähän tökkää kantoon tai kiveen. Rajoitinketjut saivat huutia. Niitä hajosi koetuksessa ensin kolmesti, minkä jälkeen tehdas toimitti vahvemmat ketjut. 6/2022 31. Sittemmin tehtaalla mentiin Simmsiin ja Lucasiin
Monitoimimittarin oheen sijoittamansa käsijarrun merkkivalon on Martti tehnyt niin havaittavaksi, että käkkä tuskin jää vahingossa päälle. Yhteistyö-Valmetin tilava hytti on pääosin Volvo-suunnittelua ja ergonomialtaan melkoinen harppaus edelliseen mallistoon verrattuna. Äärettömän siisti kone vuodelta 1987 on alkuperäisessä asussaan. 32 VALMET 361 & 505. Martti Juvosen 505:een lisäämä digitaalinen nopeusmittari ottaa lukemat traktorin takapyörästä. ”Kahden käden sormilla voi laskea ne yöt, jotka se on ollut taivasalla.” Pohjoismainen traktori, ensi alkuun Volvo BM Valmet ja sitten vain Valmet, esiteltiin vuonna 1982 ja kaupasta niitä sai seuraavana vuonna. Valmet 005 Martin palvelussa. Isme-etukuormaaja on liittynyt sen seuraan matkan varrella
”Vastailen, että onhan ne kaikki traktorit tehtaalla maalattu. Pohjoismaisen yhteistyötraktorin ulkopuoliset nostosylinterit tarjosivat kokoluokassa ennennäkemätöntä nostovoimaa ja mahdollistivat tasaisen hytin takalattian muun muassa metsäajoa varten. VALMET 505 (1984-89) MOOTTORI Valmet TD33DS5 kolmisylinterinen turbodiesel tilavuus 3 300 cm³ nimellisteho 68 hevosvoimaa 2 250 kierroksella (DIN) vääntö 265 newtonmetriä 1 400 kierroksella VAIHTEET 8+4/16+8 NOPEUDET 3,3-28 km/h HYDRAULIIKAN TUOTTO 49,5 litraa minuutissa NOSTOVOIMA 4 000/4 500 kg JARRUT Öljyk. Tehoja pitäisi nyt olla entisten 68:n sijasta 75 hevosen verran. Martti Juvonen on varustanut etukuormainkoneensa kauhaa katselevalla videokameralla. ”Vaihdatin o-renkaat ennakkoon tähän omaani, eikä mitään harmeja ole niiden kanssa ollut.” Ihmiset ovat kysyneet, onko 005 maalattu. Etukuormaimen 005 sai karjanpidon aikaan, kun tuorerehussa siirryttiin laakasiiloista traktorinmuniin eli pyöröpaaleihin. Martti-sovellutuksia tässä koneessa ovat erillinen digitaalinen nopeusmittari ja etukuormainkamera työnäkyvyyttä auttamaan. Kuuluu olevan erityisesti tämän vuosimallin ominaisuus. Sen moottorin nesteet menivät keskenään yksiin, syypäät olivat kepulit sylinteriputkien tiivisterenkaat. 6/2022 33. Sieltä kuului ensin että noo, tuotaa, ei varsinaisesti mikään muu kuin teho ja rengaskoot sekä merkki kyljessä.” Sitten Martti kysyi samaa huoltomieheltä takuuajan jälkeen. Metsässä se on ollut kerran, kun piti auttaa 361 pinteestä pois. Ja minä kun tuon sitä vettä, on kone kuulemma muuttunut moottoriltaan 605:ksi”, nauraa yhden maan kauneimman ja taatusti ainoan 005-mallisen Valmetin omistaja. VOIMAN ULOSOTTO 540 kierrosta minuutissa RENKAAT 12,4-24”/13,6-38” PAINO 3 350 kg 505 ja pulleat purjeet Talossa on ollut lukuisia traktoreita, muun muassa pari 575-Massikkaa karjatalouden kukkeimpaan aikaan. Niin tämäkin. Niin ikään oli toinen vanhana hankittu 361, mutta sen paikan on vienyt vuoden 1966 malli 565, sellainen puolivahinko-hankinta. Mataline takapyörineen se on vähän menneisyyteen kallellaan, mutta kelvossa iskussa kaikkeen siihen aisankannatteluun ja nurkkahyörintään, mihin metsätöihin kiinnitetty 361 ei kerkiä. Viimeisten 19 vuoden aikana, karjan lähdön jälkeen, on talon ison koneen tuntimittariin kertynyt noin tuhat sähkötuntia. Jaa, se vuoden 1987 Valmet 505 GLOX ylentävällä pikavaihteella, joka on muuttunut malliksi 005. Numerointi on Martin huumoria ja perustuu siihen, että sydämeltään tämä pohjoismaisen metalliosaamisen ja yhteistyön rakkaudenhedelmä on malli 605. Tehdas opetteli, mitä tarkoittaa, kun ensin hankkii halpaa ja vasta sitten hyvää tiivistetavaraa. ”Huoltaja sanoi, että haepas vettä, pestään tuo akku. Kahden käden sormilla voi laskea ne yöt, jotka se on ollut taivasalla”, Martti perustelee. ”Kysyin ennen kauppoja tehtaalta, mikä ero niissä on. levyj. Naapuriin ilmestyi lähes samalla päivämäärällä isoveli, nelipyttäri 705
Kävimme Muistoa tapaamassa ja menneitä muistelemassa mekin. Autokaupan myyntipäällikkökin kiinnostui asiasta ja lupasi myydä kaikki Muiston tekemät ohjaamot. Traktorimies lähti siltä seisomalta hyttimaakarin pakeille. Muiston vaimo Eila Laine oli alusta mukana niin käytännön hytinrakennuksessa kuin kirjanpitoja konttoritöissä. Siitä alkoi Muisto Laineen ohjaamovalmistus. Muisto lähti vaatimattomista oloista, mutta hänestä tuli useiden menestyvien yritysten johtaja. Myyntipäällikkö ei sellaista uskaltanut luvata, mutta Muisto kertoi tietävänsä, että Hiuknummentie 23:ssa sellaisia tehtiin. Laineen mehevä tarina on tänä vuonna puristettu kirjaksi. Kaupunki osoitti Muistolle paikan Sampaanalan asuinalueen takaa. Se vietiin aina metsään sopivaan paikkaan”, Muisto kertoo. Tehtaan tekeminen pystymetsään sopiikin miehelle, joka on luonut koko teollisuusimperiuminsa tyhjästä. R aumalaisen Lai-Mun tehdasrakennukset sijaitsevat Sampaanalassa suurella teollisuusalueella. Turvaohjaamopakko toi Muisto Laineelle roppakaupalla tilauksia. Iltaisin Muisto alkoi tehdä sivuhommina putkija levytöitä omakotirakennuksilla ja veljensä Leo Laineen lokarifirmassa. Se on kuitenkin tehdaskeskittymän pioneeri. ”Tääl ei ollu mittäm muut gon ketui”, rauhallinen ja hyväntuulinen Muisto virkkoo toimistossaan Lai-Mulla. ”Sosiaalitilatkin oli: puusee, jossa oli kahvat kyljissä. Raumalle palattuaan hän meni töihin Lönnströmin Teksti: Mika Rassi Kuvat: Lai-Mun arkisto Ohjaamoista omiin koneisiin Ohjaamoista omiin koneisiin Sytyttimen korjauspajalle. Aiempaa tarkempien vaatimusten myötä muiden traktoreiden 34. Muiston 15 kertaa 25 metrin halli oli alueen ensimmäinen, ja tehtaan tekeminen homma alkoi puiden kaatamisella. MUISTO LAINE MUISTO LAINE Ensin Muisto teki ohjaamot kotipihassaan, mutta toiminnan paisuessa tila alkoi olla kortilla ja välillä asuinalueen sähkötkin. Kaikkia lapsiaan hän on lähtenyt synnyttämään ompelukoneen ääreltä. Tiedän, missä niitä tehdään Vuonna 1940 syntynyt Muisto Laine suuntasi 14-vuotiaana ammattikoulun metallilinjalta valmistuttuaan Rauma-Repolalle töihin ja pian sen jälkeen merille. Muistolle tuli siis hoppu keretä kotipihaan ennen häntä. Raumalainen Lipsasen kauppahuone alkoi tilata hyttejä maahantuomiinsa Deutzeihin. Syksyllä 1967 Muisto sattui kuulemaan autokaupassa, kun eräs isäntä kyseli Fordin traktoriin hyttiä metsätöitä varten. Muisto Laine tunnetaan parhaiten miehenä Siro-ohjaamojen ja LM Trac -kiinteistötraktoreiden takana. Yhtiön perustajan Muisto Laineen halli oli 60-luvun lopulla alueen ensimmäinen
Metsäkone ja paluu ohjaamoihin Ohjaamojen kysyntä kasvoi ja Laineen yritys sen mukana. Niiden täytyy yhdessä kestää”, Muisto sanoo. Vaihtoehtoina oli kivenmurskain tai pieni metsäkone. Muisto Laine muistelee, kuinka hän palasi ketunhäntä kainalossa Vakolasta kotiin. Molemmat onnellisia O hjaamon tekemisessä oli omat kommervenkkinsä. Natikan koppeja alkoi mennä ulkomaille Englantia myöten. Pelkkä hyvä ohjaamo ei kuitenkaan riittänyt, sillä siitä riippumattomat turvaongelmat lankesivat ohjaamon tekijän kontolle nekin. Vaikka liikevaihto paisui, yhden asiakkaan varassa roikkuminen alkoi pelottaa Muistoa. ”Kävi yhdenkin ohjaamon kanssa sillä lailla, että traktorin kytkinkopasta lohkesi pala pois ja ohjaamo hylättiin sen takia. Laitos kehui, että oltaisiin molemmat onnellisia, jos ei lyötäisi sitä ohjaamoa. Näin niitä mahtui matkaan, kunhan ei liian matalia siltoja tullut vastaan. hytittäminen sai jäädä, ja Muisto keskittyi tuoreimman asiakkaansa SMK:n Internationaleihin. ”Sosiaalitilatkin oli: puusee, jossa oli kahvat kyljissä.” Muisto Laineen yritykset ovat valmistaneet toistasataa eri hyttimallia. Sitä 35. Makeri-pienmetsäkoneita alettiin toimittaa asiakkaille 70-luvun jälkipuoliskolla. Myös trukkeihin Laine alkoi valmistaa turvahyttejä. Raumalla sitten Laine teki niin järeän ohjaamon, että se kesti Vakolan kahdentonnin painon pudottamisen päälleen. SMK osti kaiken irtoavan tuotannon. Kokonaan omaa tuotetta alettiin suunnitella. Pelkästään IHC:n traktoreihin tehtiin aikoinaan monenlaisia ohjaamoja. ”Ensimmäinen ohjaamo tehtiin Jansenin profiilista ja mentiin sen kanssa tutkimuslaitokselle. Laita takaisin auton kyytiin ja vie Raumalle”, Muisto hekottaa. Muisto päätyi jälkimmäiseen
36 MUISTO LAINE. Harvinaisempaa Lai-Mu-tuotantoa oli tukkikuormain, erityisesti tällainen versio, jossa oli kouran tilalla Tamrockin poratukki ja traktorissa kivipölyimuri. Kone oli Muiston mukaan pirun ruma, mutta se virtaviivaistui pian. Makerin tarinaa tutkimme myöhemmin juurta jaksain. Ky Muisto Laineen kehittämä Makeri oli pieni metsätraktori, josta tehtiin ajokoneen lisäksi muun muassa karsija-katkoja. Näitä tehtiin vain kuutisen kappaletta. Ensimmäinen LM-Trac oli tehty Mitsubishin pientraktorista ajosuunta kääntämällä. Deutz-Fahrin puimureiden ohjaamoja lähti Raumalta Eurooppaankin
Samasta vehkeestä suunniteltiin panssaroitu miinanraivaaja. Niiden tuotekehityksestä oli paljon apua siviilipuolenkin koneisiin. Puolen vuoden väännön jälkeen Muisto sai hankkittua vanhan firmansa rippeet takaisin. Kehitysyhtiö Sponsor osti Laineen yhtiöstä ensin 20 prosenttia vuonna 1977 ja loputkin kolme vuotta myöhemmin. Lamakurimuksen syventyessä 90-luvun alussa Muiston yhtiö teki yrityskauppoja. Lai-Mu on toimittanut puolustuslaitokselle maastotrukkeja ja muita koneita 90-luvulta asti. Sponsorin aikana yhtiön nimeksi muutettiin metsäkoneen mukaan Makeri. Mitsubishin pientraktoreihin hyttejä tehnyt Muisto oli ilkeillyt valmistajan edustajalle, että kone on väärinpäin: vahva akseli on takana, etupää heijaa, eikä työkonetta näe kääntymättä. Lai-Mu rupesi neuvottelemaan Makerin Raumalle jääneen ohjaamovalmistustoiminnan ostamisesta. Työntekijämäärää oli pakko vähentää rankasti ja etsiä ulkopuolista pääomaa. 6/2022 37. Noiden kauppojen myötä vuonna 1985 Lai-Musta tuli hyttialan mahtitekijä, joka toimitti ohjaamoja niin trukkeihin, metsäkoneisiin, leikkuupuimureihin kuin traktoreihin. Laineen metsäkonevalmistus ei suinkaan loppunut Makeriin. Tilava ohjaamo pienessä traktorissa. ennen yhtiölle kuitenkin ehti tulla ankara isku, kun Natikka otti Sekuran hyttien hovitekijäksi ja Laineen ohjaamotilaukset loppuivat kuin seinään. Trukkeihin Lai-Mulla on tehty ohjaamoja iät ajat. Toiminnan laajentumista Vuonna 1987 Laine alkoi suunnitella uutta tuotetta, taajamatraktoria. Mitsubishin mies pyysi Laimua valmistamaan oman koneen. Lai-Mun ensimmäinen taajamakone tehtiin sitten kääntämällä Mitsubishin ajosuunta. Jo muutaman vuoden kuluttua Sponsor myi Makerin Rauma-Repolalle, joka taas siirsi metsäkonetuotantonsa kokonaan Joensuuhun. Laine palasi lestiinsä ja alkoi tehdä trukkien turvaohjaamoja. Valmet valmisti Sammon veljeksiltä ostamiaan Hiisi-taajamakoneita Joutsenossa. Vuonna 1995 Lai-Mu teki viimeisen metsäkoneensa, jossa oli radio-ohjaus. Lopullisen yrityskaupan myötä hän lähti Sponsorin hommista ja perusti uuden yrityksen nimeltä Lai-Mu. Muisto jatkoi toimitusjohtajana Sponsorin osaomistuksen ajan
KUVAT YLLÄ: JOHN DEERE FORESTRY JA MIKA RASSI 38 MUISTO LAINE. Kirjaan on koottu Muiston ja hänen yritystensä tärkeimmät vaiheet ja paljon ensi käden todistajien tapauskertomuksia. Tämä malliston toiseksi suurin 587 lähti Uppsalan kaupungin töihin. Kerran Muisto teki sopimuksen saksalaisen ostajan kanssa ilman yhtään yhteistä sanaa: kauppasumma piirrettiin tussilla tauluun, ja asia oli selvä. Vanha isäntä on vielä tehtaalla tuttu näky. Pyöreälinjainen huone sopii jetsulleen hyönteismäisen koneen pääksi. 216 sivua. Raumalainen ohjaamo komeilee myös monessa tutussa erikoisuudessa, esimerkiksi Plustechin kävelevissä metsäkoneissa. Vanha sivistyskaupunki, Muisto muistuttaa: olis nolo gon lähtis alkeellisimmast paikast liikkeelle. Japanilaisille asiakkaille Muisto nouti kerran torilta savusilakoita ja mansikoita lounaaksi. Näitä kaikkia puolia Muistosta kirjassa käsitellään. Lai-Mu Yhtiöt Oy 2022. Vaikka Laine on ollut munaskujaan myöten yrittäjä, on hänellä ollut aikaa yksityiselämän intohimoillekin, kuten jääkiekolle, vanhoille autoille ja lavatansseille. Hersyviä ovat myös muiden kirjoittajien kuvaukset ummikon yritysjohtajan kansainvälisistä kaupoista. Esimerkiksi Laineelle vuonna 1971 töihin tulleen Pekka Vesan muistelmat niin pajalta kuin palavereista ovat kutkuttava kurkistusaukko teollisuushistorian muurahaispesän käytäviin. Muisto kansien välissä J anne Rantasen ja Raimo Vahannon toimittama kirja Muisto – todellinen yrittäjä ilmestyi tämän vuoden loppukeväällä. Rantanen, Janne ja Vahanto, Raimo (toim.): Muisto – todellinen yrittäjä. LM Traceja tehdään tällä hetkellä neljää kokoa. Kielitaidottomuus ei tarkoita neuvokkuuden eikä seuramiestaitojen puutetta
Lai-Mun nykyisten rakennusten paikalla oli pelkkää metsää vuonna 1967, kun Muisto alkoi kaataa puita uuden toimitilansa tieltä. Hän istuu yhä Lai-Mun hallituksen puheenjohtajan pallilla. Muisto otti yhteyttä Valmetin traktoripuolen johtajaan Jouko Tukiaiseen ja ounasteli, että niin hänen kuin Joukonkin vatsaa taitaa särkeä, kun koneet eivät myy. Laimun liikevaihdosta se haukkasi miltei puolet. Yhteistyö jatkuu yhä, ja puolustusvoimat on nykyään Lai-Mun suurin asiakas. ”Se on gon kissa, et se ei ikän jää ketara ylöspäin”, Muisto sanoo. 6/2022 39. Se siirto kannatti: tänäkin päivänä Lai-Mun ohjaamovalmistuksesta suurin osa menee kaivoskoneisiin. Mielenkiintoinen pöydälle jäänyt tuote oli miinanraivaaja, kauko-ohjattu ja panssaroitu kone, joka jyskytti maata ketjuilla. Alihankkijan roolissa on vaaransa: jonain päivänä tilaukset loppuvat, kuten edellisetkin ovat loppuneet. Lai-Mu toimitti ohjaamoja niin trukkeihin, metsäkoneisiin, leikkuupuimureihin kuin traktoreihin. Ja kuinka ollakaan, tämä kuvaus istuu hyvin myös 82-vuotiaaseen tehtailija Laineeseen itseensä. Silloinkin Laimulla tehtiin kokonaan uuden alan yritysosto ja hankittiin Suomen Sairaalatukku, nimensä mukaista tavaraa välittävä hyvinvoiva kauppaliike. Koneeseen suunniteltiin kaaret, joiden avulla se putosi miinaan osuessaan aina oikein päin maahan. Uutena strategiana oli ostaa eri toimialojen valmiita yrityksiä Lai-Mun asiakkaiden poistuessa. Mutta ei vanhallakaan rintamalla heitetty kirvestä kaivoon. Molempien yhtiöiden toiminta siirrettiin Sampaanalaan Lai-Mun rakennuksiin. Yli sataa erilaista ohjaamoa valmistanut tehtailija pohtii saamiaan opetuksia entiseen malliin. Lai-Mu pääsi tuoreeltaan kaivoskoneiden kehittelypöytään mukaan. Pystyyn kaatunut Muisto Laine oli toiminut yli 40 vuotta yritysjohtajana, kun hän 2008 väistyi toimitusjohtajan paikalta. Eikö olisi parempi, että vain toisella on maha kipeänä. Pian LaiMu sai myös tuotekehitysprojektin puolustusvoimilta, joka oli jo aiemmin tilannut räjähdyssuojattua Hiisi-kalustoa Valmetilta. Monenlaista on tehty, jotain jäänyt tekemättäkin. Lopulta kävikin niin, että Valmetin taajamatraktoreista tuli osa Lai-Mua. Siksi yrityksen selkäranka pitää ollaa kokonaan oma tuote. 2000-luvun alussa kävi toisen kerran natikat, kun John Deere osti Repolalta Timberjackin ja ohjaamotilaukset Joensuuhun loppuivat. Tehtaalla Muisto pistäytyy kerran viikossa ja saattaa tarpeen vaatiessa nykäistä jostakin langasta. Ohjaamoyhteistyötä ehdotettiin Tamrockille, jolla oli juuri parahiksi uusi tuote tekeillä. Lai-Mu selvisi lamasta, ja 90-luvun lopulla yritys kukoisti. Kun yhteistyö SOK:n kanssa päättyi, Lai-Mu osti vuodevaatteita valmistavan Vormu-yhtiön
Aurat oli taottu luultavasti saman katon alla kuin Kullervo eli Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy:ssa. Pitkää sarkaa ajaessa ehtii miettiä menneitä ja suunnitella tulevia. Teksti: Aulis Lassila HAALARIT PÄÄLLE JA KYNTÄMÄÄN Kolmesiipiset aurat eivät olleet liikaa Suomen ensimmäisen traktorin 30 hevoselle. Kyntäminen päättää työntäyteisen satokauden – hyvän tai huonon. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA 40
Amerikkalainen Allwork uurasti Elannon omistaman Backaksen kartanon mailla 1910 -luvun loppuvuosina. John Deere BR hurautti päisteeseen. Järkälemäinen Allwork oli aikanaan varsin suosittu traktorimerkki, jonka myös tuusulalainen Järvenpään kartano oli valinnut kyntöjuhdakseen. SA-KUVA H EL SI N G IN K A U PU N G IN M U SE O MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / MATTI KIVEKÄS MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTINEN 41. Sotamies ja Fordson kyntivät Laatokan Karjalassa Kurkijoella asemasodan aikana. Kahdessa sylinterissä majailevat 16 hevosta jouduttivat syysmuokkausta Helsingin maalaiskunnan Degerössä eli nykyisessä Laajasalossa myöhään syksyllä 1939. Viilu kääntyi oikein nätisti
Maanläheistä menoa Espoon Westendissä syksyllä 1957. Olisiko hako juuttunut vantaaseen. Apumies oli kaiketi tarpeen, koska kuljettajan oli vaikea seurata viilun kääntymistä. Niityn kyntöä ei helpottanut Farmall F12/14:n olemattoman kapea etuakseli. MUSEOVIRASTO / HISTORIAN KUVAKOKOELMA / PIETINEN M U SE O VI R A ST O / H IS TO R IA N K U VA KO KO EL M A / PI ET IN EN FO R SS A N M U SE O / ES KO A A LT O N EN MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / ERKKI VOUTILAINEN 42 KYNTÖÄ VANHAAN MALLIIN. Maastoautojen agraarikäyttö taisi jäädä työnäytösten asteelle (kts. Huomaa kolmipistenostolaite ja paripyörät takana. Willys Jeep MB oli valjastettu aurojen eteen Forssassa 1950-luvun alkupuolella. Traktorikyntö saattoi olla varsin fyysistä työtä. Oliver 70 Standard kiskoi saman merkkisiä auroja työnäytöksessä Mäntsälässä. Hattuherroja kiinnostivat Willys Jeepin kyntöominaisuudet. Nurmikynnön mallia 30-luvun lopulta. VK 8/20)
Kyntökilpailut olivat tärkeä syksyinen tapahtuma. Fordson Power Majorin ohjaksissa oli nurmijärveläinen Oiva Elg. Matti Yliluoman Fordson F puski eteenpäin Ylihärmän lakeuksilla vuonna 1929. Raivion kyntö Valtimolla vaati totista asennetta ja Caterpillarin järkkymätöntä vetotehoa. Hinattavien aurojen toinen tukipyörä kulki vaossa, toinen kyntämättömällä maalla. MUSEOVIRASTO / JOURNALISTINEN KUVA-ARKISTO / ERKKI VOUTILAINEN MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / SAMULI PAULAHARJU MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTINEN 6/2022 43. Kyntömestarin vetämä avaus herätti keskustelua Tuomarinkylässä vuonna 1960
Pitkään toiminut oppilaitos muutti muotoaan tehtaan ja yhteiskunnan kulloistenkin tarpeiden mukaan. OPPIA HÄRMÄLÄSTÄ Monissa suurissa suomalaisissa konepajoissa on toiminut oma konepajakoulu. 44. Lentokonetehtaan koulu Viilaajan koulutus oli alkuvaiheessa koulun perusoppi, josta erikoistuttiin erilaisiin koneenkäyttäjän hommiin. Tampereen lentokonetehtaalla oli aikanaan Suomen suurin tehdasammattikoulu. Kuvassa viilaajaoppilas Aarno Blom kiillottaa alasinta vuonna 1949. Sorvaajaoppilas P. Kautto koneensa ääressä 1952
Pekka kertoi menneensä 13-vuotiaana Nahka-Salmiselle juoksupojaksi, mutta vaihtaneensa jo vuoden kuluttua Tampellan lähetiksi, koska Salmisella haisi niin pahalta. Pekan pakinoita K oulun rehtorina toimi vuosina 1946– 1979 Pekka Rauhala. Lentokonetehtaan konepajakoulu oli muiden vastaavien oppilaitosten tavoin haluttu opiskelupaikka. Aluksi kouluun pääsi oppilaaksi kansakoulupohjalta. Nimenmuutos kertoi paljon koulun luonteen muutoksesta: Lentokonetehtaan konepajakoulusta tuli vuonna 1987 Valmet Oy Tampereen tehtaiden teollisuusoppilaitos. Kerralla oli kahdeksan luokkaa ja pitkälti kolmattasataa oppilasta. Niinpä läpi koulun historian sinne oli paljon enemmän hakijoita kuin mitä sisään voitiin ottaa. Koulutusajalta maksettiin palkkaa, ja koulun luonteeseen kuului, että oppilas pääsi nopeasti käytännön työhön oppimaan. 45. Jo heti sodan jälkeen se oli kasvanut Suomen suurimmaksi tehdasammattikouluksi. Sodan jälkeen häm opetti vuoden Tampereen ammattikoulussa ja haki sitten insinööriksi lentokonetehtaan ammattikouluun. Paitsi koulutettavien määrä, myös koulutuksen painotus vaihteli sen mukaan, millaista työvoimaa tehdas tarvitsi. Hiljalleen mutta välillä nopeinkin nykäyksin koulu muuttui täydennyskoulutusta ja kurssitusta antavaksi oppilaitokseksi. ”Pojat aloittivat 15-vuotiaina. Myöhemmin lisättiin asentajaoppilaiden määrää, kunnes tarvittiinkin enemmän levyseppä-hitsaajia. Eläköityessään velmu mies jutusteli tehtaan lehdessä elämästään ja koulusta. Koulukin oli nelivuotinen. 80-luvulla vaadittiin elektroniikka-asentajia. Ajan henki näkyi, kun esimerkiksi kielikoulutusten määrää piti lisätä. Mutta olipa tehtaalla työntekijöitäkin melkein 3 000.” Kun kysyttiin, millä perusteella hänen seuraajansa Jarmo Lehto valittiin, Pekka vastasi: ”Sillä on samanlainen nahkatakki kuin minulla.” Oppilaat työssään tuntiopettaja Juho Heikkilän johdolla 1953. S yyskuussa 1942 Valtion lentokonetehtaalle päätettiin perustaa ammattikoulu. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Valmet / Jorma Schukoffin arkisto Oppilas Risto Poutanen työskentelemässä höyläyskoneella työnopettaja Juho Heikkilän johdolla 1962. Pekasta tuli insinööri 1941. Tampellalla mies yleni ensin viilariksi ja sitten teknikkokouluun. Oma koulu säilyi, vaikka se itse ja yhtiö sen ympärillä muuttivat vuosien mittaan kovasti muotoaan. Oppilaille maksettiin palkkaa koulutusajalta, siis myös oppitunneilta. Sotaväessä Pekka palveli Ilmavoimien varikolla ja oppi tuntemaan lentokonetehdasta. Koulun alkuvaiheessa kaikille annettiin viilaajan koulutus ja sitten erikoistuttiin useimmiten sorvin tai jyrsimen käyttäjäksi, sillä koneenkäyttäjistä oli pulaa. Viime vaiheessa koulu oli Cargotecin erikoiskoulutuslaitos. Kuvassa oppituntia pitää tuore rehtori Pekka Rauhala vuonna 1946. Hitsauksen opetusta työnopettaja S. ”Vein viime tipassa hakupaperini, että olivat pinkassa päällimmäisinä.” Rauhalan rehtorinpestin alkaessa miehiä piisasi. 60-luvulla koulu muuttui erityisammattikouluksi, jossa suoritettiin ammattikoulun kaksi viimeistä vuotta. Opintojen suorittamisen jälkeen työpaikka tehtaalla oli käytännössä varma juttu. Lehdon johdolla 1962
Paljon jäi Jokelan harteille siitä huolimatta, että tälle harvinaisuudelle on sen käyttöhistorian tähden saatu myös Museoviraston avustus. ”Mutta kun näin myynti-ilmoituksen, tiesin, että tilaisuus on ainutkertainen.” Kyseessä on yksi kalleimmista maatalouskaluston entistämisprojekteista Suomessa ellei peräti kallein. Jokelan museotoiminta sai alkunsa lähes 30 vuotta sitten Janin isän Erkki Jokelan omien 50-vuotispäiviensä yhteydessä pitämästä pienestä perinne-esinenäyttelystä. Kone on Jokelan tapahtuman konekentän vakioesiintyjiä. ”Oli se alkuun toivottoman tuntuinen työmaa”, Jani sanoo satakuntalaisesta löydöstään. Tapahtumalla on oma erityinen, koko Jokelan perheen antaumuksellisesta perinnetyöstä kumpuava lämmin tunnelmansa. Sen romuista nousemus on konehistoriallinen tähtihetki koko maassa. U seasta eri koneesta ja monesta osalaatikosta alkuperäiseen TVH-asuunsa palannut kuulapää telakone Lanz Bulldog D1561 vuodelta 1942 on omistajansa Jani Jokelan ja kahden muun tunnetun vanhan kaluston sepän eli Arto Haapakorven ja Lauri Kumpulaisen kovan uurastuksen tulos. Vanhan ajan päivät 27.–28.8. Tehoa on 25 hevosvoimaa. Tapahtumalle tyypillisesti nytkin nähtiin muun muassa itsesitojan ja hevoskiertoisen konepuinnin näytöksiä. Piskuisen Farmall Cubin ruohonleikkuriversio vuodelta 1957 antaa nyrjähtäneen vaikutelman toispuoleisuutensa tähden. RUOTSINKYLÄ Lanz Bulldogin puksutus oli merkkitapahtuma Jokelan Kotiseutumuseon Vanhan ajan päivillä elokuun lopulla. Ruotsalainen Beijer-kuulasytytysmoottori vuodelta 1936 on Sipoon moottorihistoriallisen yhdistyksen ja moottorin omistajan Tom Grönholmin (lippis ja vaalea paita) silmäterä. Tompan tykönähän kävimme numerossa 4/15. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila 46. Kahden välivuoden jälkeen alueella liikkui parisentuhatta ihmistä kumpanakin päivänä. Koneparaatin yleisöä varten on museoväki ottanut tavakseen toimittaa pitkän puupenkkirivistön, joilla on mukava välillä istuskella
Landinit päätyivät Jani Jokelalle Italiasta niiden edellisen omistajan perikunnalta. Moottorissa on erikoinen vaakaventtiilirakenne. 30 ja 44 hv, 1950-luvun loppupää. U-kirjain viittaa riviviljelymallin etupyöriin. Entistämistyön tuloksena saatiin kaksi komeaa näytettä italialaisesta hehkukuulatekniikasta. ”Ottakaa mukaanne!” Tuulikki Jokelan vaaliman pottumaan Gala-lajikkeiset perunat eivät ehtineet tänäkään vuonna kunnolla edes maahan saakka Lanz D2416 -vetoisen ja niin ikään Lanz-merkkisen heittopyöräkoneen jäljiltä. Minneapolis Moline ZTU vuodelta 1948 on valmistajan ainoa kappale Suomessa. ”Tässä se nyt on”, toteavat Elias ja Soile Lääti sekä Jani Jokela, kun suuren työn tulos Lanz Bulldog D 1561 -telatraktori vuodelta 1942 puksuttaa tyhjäkäynnillään noin 300 kierrosta minuutissa ja ilmoittautuu taas töihin. Vanhan kaluston vaalija Jani Jokela ja vähemmän sähköinen pystyskootteriratkaisu. Yhdysvalloissa aikanaan suosittu merkki on harvinainen Euroopassa ja Janin omia tuonteja. 47. Kuskina Jani Jokela ja kartturina Soile Lääti
Jokelan Kotiseutumuseon vanhan ajan päiviin kuuluvat koneiden suorat rivit ja työnäytökset aivan näyttelyalueen vieressä. Suomeen näitä luotettavia mutta jo esittelyssään vuonna 1946 vanhentuneita koneita tuli toista sataa. Mikko Uusitupa, varsinainen pärehöylämies, ja Bolinder-Munktell BM-10 eli Lankku-Volvo. Vuoden 1942 Lanz D 7500 on saanut aikanaan pakkasvaurion, mutta puksuttaa tanakasti kohti tulevaisuutta. Banaanikuormain ja Ferguson 20 ovat erikoinen ja harvinainen näky. Mukanaan hän toi Allis-moottorisen erikoisuuden: hinattavan puimurin apumoottorista ja muista osalähteistä kootun traktorin, josta lähemmin juttua myöhemmässä lehdessä. Moottorimies Arto Jussila käynnistää Lanzia lauantain koneparaatiin. 48 VANHAN AJAN PÄIVÄT
Lyhteiden syötössä Timppa Toivola ja siskonsa poika, lupaava konemiehen alku Eetu. 6/2022 49. Harva tämän ajan suomenhevonen on päässyt hevoskierron makuun, kuten Petteri-ori. Äärimmäisenä oikealla näkyvä vihreä Field Marshall käynnistetään 12 kaliiperin ruutipanoksella, josta manööveristä saatiin sunnuntaina näyte. Makaavasylinteriset kuulapäät olivat Jokelan tapahtuman keskeinen teema. Teräsrakenteinen hevoskierto on Ruotsinkylästä peräisin. Kierrolle on rakennettu katos, ja puimakone on Mathildedalin konepajasta, joka myöhemmin tuli osaksi Perniössä nykyisen Salon alueella toimineita Teijon tehtaita. Ohjissa Robert Tennberg. Onkohan tässä tapahtuman nopein ajoneuvo. Jokelan kalustoon kuuluva John Deere R oli valmistajansa ensimmäinen diesel, suurin malli ja tuotannossa vuosina 1949-1954. Jani Jokela on hankkinut traktorin Yhdysvalloista, mutta laitos sai penikkataudin: juuri näyttelyn alla sen bensakäyttöisestä käynnistinmoottorista eli penikasta katosi kipinä
Aikaisen aamun valjetessa oli Hämeenlinnassa nähty jopa kuuraa maassa, vaikka viikkoa aikaisemmin oltiin vielä hellelukemissa. Rauta ja Petrooli 3.-4.9.2022 HÄMEENLINNA Syksyn viiletessä ja kahden vuoden tauon jälkeen Rauta ja Petrooli starttasi uudessa miljöössä Kantolan tapahtumapuistossa Hämeenlinnassa. Lauantaina ja sunnuntaina järjestettiin myös traktorin taitoajokilpailu. Suomen ensimmäinen traktorimalli, vuonna 1919 valmistettu Kullervo komeili Valmet-rivistön ensimmäisenä. Teemana oli Valmetit 70 vuotta, koronan takia myöhästynyt kotimaisten juhla. Päältäajettavien ruohonleikkureiden lemans-kilpailuja kiertelevät Kimmo Merikanto, Mika Ahde ja Erno Peltonen esittelivät kisakalustoaan. Kullervon pääsuunnittelijana toiminut Gustav Wrede siirtyi 50-luvulla Valmetin johtajaksi ja alkoi masinoida dieseltraktorin valmistusta. Sunnuntain kruunasi Riihimäeltä nousseen vuoden 1942 DC3koneen ylilento. Niinpä tänä vuonna kymmenen hehtaarin tapahtumapuistosta puolet oli varattu yleisön parkkipaikaksi ja toinen puolikas oli aidattu tapahtuma-alueeksi. Teksti ja kuvat: Anne Ronkainen 50. Traktoristien pätevyyttä mitattiin taitoajokilpailuilla, ja justeerisahauksen mestaruus ratkottiin nopeimmalla sahausajalla. Raudan ja Petroolin historian suurimmalta rompetorilta löytyi hyödykkeitä moneen tarpeeseen, traktoriparaatit ajoivat niin kaupungilla kuin tapahtuma-alueella, ja työnäytökset pyörivät kentän reunoilla. Kuvassa Lassi Tapanila on tulossa kohti maaliviivaa. Herkimmät vuodattivat onnenkyyneleitä, kun lauantaina yleisö sai todistaa julkisen kosinnan ja siihen annetun myönteisen vastauksen. Vaikka teeman mukaisesti Valmetit olivat edustettuina monessa pitkässä rivissä, oli alueella hyvin tilaa muillekin traktorimerkeille. Mobilistikenttä täyttyi monenlaisista menopeleistä ja oma alueensa oli myös maansiirtokoneilla sekä moottorisahoilla. Säästä ja maiseman vaihdoksesta huolimatta lauantaina ja sunnuntaina puolen päivän aikaan kenttä oli jo laitojaan myöten täynnä kalustoa ja yleisöä. Tämä traktori on levännyt 40 vuotta kirjaimellisesti haudassa ja heräillyt vielä parikymmentä vuotta perään. S yksyllä 2021 Masinistit ry:n hallitus päätti tarttua Hämeenlinnan kaupungin tekemään tarjoukseen ja siirtää Raudan ja Petroolin tapahtumajärjestelyt Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Näkemistä ja kokemista oli muutenkin paljon. Perjantaina alue alkoi vähitellen täyttyä vanhoista traktoreista, maamoottoreista, kuorma-autoista, mopoista, kerhoteltoista ja rompekauppiaista
Viljami Wesinin traktori on ulkomuodoltaankin 20:n ja 33:n risteytys. Proto-Valmetin kolmivaihteinen vaihteisto on varustettu kertojalla, eli siinä on kuusi vaihdetta eteen ja kaksi taakse. Urjalassa asuva 12-vuotias Viljami sai Valmetin papaltaan 10-vuotislahjaksi. Metsäosastolla kilpailtiin lauantaina sekä sunnuntaina justeerisahauksen mestaruudesta. Myöntymisen jälkeen pariskunta kippisteli maitolasilliset. 20:n ja 33:n väliltä P anelialainen Matti Palonen omistaa yhden Valmetin prototyypeistä, joita on ilmeisesti tehty hiukan toistakymmentä kappaletta ja niissä kaikissa on keskenään pieniä eroja. Juha Halme yllätti Hanna Myrskyrannan kosimalla häntä viljakimpun kanssa yleisön edessä. Esimerkiksi vetopyörästöt ja banjot on muokattu Kaksikymppisen osista. Tällaisia traktoreita on Wesinin ja Valmetkerhon tietojen mukaan tehty vain kolme kappaletta, ja tämä yksilö on ainoa, joka on jäänyt jäljelle. Pappa oli ostanut Valmetin Mäntästä siinä kunnossa kuin se on tälläkin hetkellä. Proto-Valmet on ensirekisteröity vuonna 1965, ja sillä on ollut vain kaksi omistajaa. Vaihdekaavio on sama kuin Valmet 33:ssa. Palonen haaveilee, että tulevaisuudessa proto-Valmet saisi kaverikseen niittokoneen ja olisi apuna myös perunamaalla harrastusmielessä. Entinen omistaja oli avartanut moottorin 1,8 litraan. Traktori ei ollut käyntikuntoinen, mutta Palonen sai kuin saikin sen käyntiin juuri Valmetin teemavuotta varten Rautaan ja Petrooliin. Vaihteet on myös tässä kuten 33:ssa, ja maskikin on muovailtu dieseltraktorin tyyliin. Palonen bongasi helsinkiläisen myyjän laittaman kuvallisen myynti-ilmoituksen noin seitsemän vuotta sitten ja haki aarteen uuteen kotiin vävynsä kanssa. Sopivan kokoinen sormus löytyi Halmeen mukaan ottamasta o-rengaslajitelmasta. Viljami Wesin toi sunnuntaiksi näytille alkuperäiskunnossa olevan toisen varhaisen proto-Valmetin. Hydraulisessa nostolaitteessa on erilainen toteutus kuin Kaksikymppisen nostolaitteessa. Ainoastaan sytytystulpat siihen on vaihdettu Wesinillä ollessa. Etuakseli taas on samanlainen kuin Valmet 20:n teollisuusmallissa. Martti Palosen erikoisessa 20:ssä on 33:n vaihteet ja omanlaisensa nostolaite. 51. Suur-Jämsän Moottoriklupilaiset Pekka Kolu ja Tuomas Pitkäniemi tekivät työnäytöksessään perinteisiä heinäseipäitä. Kuvassa Markku Rantala ja Mikael Karppinen ovat valmistautumassa koitokseen
Rompetorille oli tänä vuonna ilmoittautunut ennätysmäärä kauppiaita, ja moni tekikin sieltä hyviä löytöjä. Vaikka Valmet olikin homman juju, nähtiin tapahtuma-alueella runsaasti eri traktorimerkkien edustajia ja kerhotelttoja. Mopokentälläkin näytti hyvältä. Maanrakennuspuolella Kalle Renfeldt ja Arto Jussila pyörittivät kivimurskainta Arton modifioidulla Valmet 23:lla. Hämeenlinnalainen Pekka Korpi toi näytille komean Helkama Vasaman vuodelta 1962. Matias Lahtinen mittautti Valmet 565:n tehoja dynamometrillä. 52 RAUTA JA PETROOLI
Olli Saarisen neliveto-Vanaja joutsalaisella puukuormaimella sai paljon huomiota osakseen. Nähtiin Vallun linkkujakin. Traktorikentän Valmet-rivistöä. Lentokonetta odotellessa tapahtumapuiston koneet hiljennettiin. 6/2022 53. Vuosina 1998-1999 tapahtuma kulki nimellä Masinistien kultturpäevät ja vuodesta 2002 lähtien Rauta ja Petrooli 2004 lähtien tapahtuma järjestettiin Hyvinkäällä Hyrian ympäristössä 2013 tapahtumapaikka muuttui Riihimäen Messupuistoon 2020–2021 pandemiatilanteen ja rajoitusten vuoksi tapahtumat peruttiin 2022 Rauta ja Petrooli järjestettiin ensimmäistä kertaa Kantolan tapahtumapuistossa Hämeenlinnassa. Rautalammilta Kantolaan Tapahtuma sai alkunsa vuonna 1997 Rautalammilta. Vuosimallia 1942 oleva DC3-kone nousi lentoon Riihimäeltä ja ajoi kahdesti tapahtumapuiston ylitse. Vanhat Valmetit ry:n kerhoteltalla Jari Stenberg esitteli Valmetin venemoottoria. Sakari Penttilän Terra osallistui alueella järjestettyyn traktoriparaatiin. Viimeisen 10 vuoden ajalta kävijämäärät ovat vakiintuneet 5 000–6 000 kävijään
Jarin Nuffilaariin kurkistamme tuonnempana tarkemmin. Tapahtumapäiväksi on jo sovittu 15. Kerta kerralta kokous on kasvanut, ja tällä kertaa näyttelyssä oli jo kolminumeroinen määrä koneita. 54. Kauimmainen traktori oli rullaillut paikalle Nastolasta asti. Seinät leveällä, katto korkealla 30.7.2022 VESILAHTI Hytittömien traktoreiden kesäinen kokoontuminen Vesilahdella kasvaa kasvamistaan. Tänä vuonna meni ensi kerran sadan traktorin raja rikki. Toivotaan, että kotikylärakkaat narvalaisetkin nöyrtyvät ajamaan uudelle paikalle. Tapahtuma on luikerrellut koronasokkelossa niin ovelasti, että se on saatu pidettyä yhtäjaksoisesti kerran kesässä vuodesta 2018 lähtien. Nyt Narvan kylään Vesilahdelle on kerääntynyt hytittömien traktoreiden joukko viiden vuoden ajan. Jari Alakosken traktorikokoelmasta oli irrotettu rivistöön muun muassa tämä Perkinsmoottorilla varustettu Nuffield P4 vuodelta 1954. Mutta sitä jännittäessämme voimme tutkia tämän vuoden kokoontumisen antia. Länsi-Vesilahden vpk oli paikalla ohjaamassa ajoneuvoja, ja heidän laskujensa mukaan autoja kävi paikalla päivän aikana hieman yli 400. heinäkuuta. Teksti ja kuvat: Mika Rassi Y hden loppu on toisen alku. Myös yleisöä riitti. Hommaa vetää Jani Huotila suuren talkooporukan kanssa. Suonsivun tilan pellolle saapui 106 traktoria, jos lasketaan nekin, jotka tulivat lavettikyydillä eivätkä liikkuneet omin voimin. Ensi vuonna hytittömien kokouspaikka siirtyy Narvan kylästä liki Vesilahden kirkonkylää, kylmäaseman viereen osoitteeseen Valkkistentie 1. Hytittömien traktoreiden tapahtuma Sastamalan Kutalassa loppui vuonna 2012. Ari Arvela ja Raimo Männistö tuumivat, että tilalle on saatava jotain
Saksalaisiin Hela-traktoreihin törmää Suomessa harvoin jos koskaan. Koettaja kohteli konetta kunnioituksella. Tyrvään Zetor-mies Markku Ojala ei kehdannut vetää Zetor Super 35:llä Vesilahdelle tyhjää kärryä vaan pani kuormaksi 35X-Fergun. Pauli Vettenrannan tekemä neliveto-Fergu ihmetytti näyttely-yleisöä kovasti. Pertti Uusi-Erkkilän traktoriin ja sen tekijään Hermann Lanziin tutustumme paremmin tuonnempana. Heimo Tuomarla kertoi yleisölle siitä, kuinka hytti tuli pakolliseksi traktoreihin. Pelkkä tähdenlento ei Hela ollut Saksan traktoritaivaalla, sillä niitä tehtiin puoli vuosisataa 20-luvulta 70-luvulle. 55. Etuakseli on piikkinokka-Gazista ja ohjauslaitteet muokattu Vammaksen purkamista Leylandin ohjauksen osista. Amerikan-Massikan kyydissä skotlantilainen isofaari eli MasseyHarris 744D. Sampo istui Riken traktoria testaamaan
56 HYTITTÖMÄT VESILAHDESSA. Johannes Antilan Massey Ferguson 1150 on edelleen iso traktori, ja vuonna 1971 se sitä vasta olikin. Paikalla oli maukas kattaus Taavetteja, eikä pelkästään yleisimmin nähtyjä malleja. Tässä esimerkkeinä Ari Arvelan 950, Suonsivun tilalla kotomaillaan patsastellut 900 sekä Timo Alhon Cropmaster. Turha väittää, ettei nuoria kiinnosta
Kylmäkoskelaisen kertomana vauhti on tarpeen vaatiessa edelleen päätähuimaava. 6/2022 57. Traktorissa on jatkuva neliveto. He ovat itse rakentaneet sekä saunarakennuksen että kiukaan vanhan metsäkärryn akselin päälle. Perttu Matintupaa kävi liikkeen pihanurkassa seisova kone niin sääliksi, että hän osti sen. Tämän koneen oli ostanut suomalainen koneliike huutokaupasta IsostaBritanniasta. Kalle on Boxerin sukua, sillä siinäkin on kolmisylinterinen ja 65-hevosvoimainen BM 1113 -diesel. Vetokoneen omistaja Lauri Hölli on vaihtanut 361:een paremmin maantieajoon ja saunan vetämiseen soveltuvat renkaat. Monessa traktorissa oli viihtyisä matkustajavaunu perässä, mutta saunaosasto löytyi vain tästä Valmetista. Laurin kyydissä löylyä löivät Juho Hurvanta, Nicklas Hölli ja Thomas Hölli. Köynnöskone rakennushommissa V iinirinteille tehty italialainen Valpadana on meillä päin perin harvinainen näky. Hytittömien hytillisistä kiinnostavin taisi olla Volvo BM:n sorakalle vuodelta 1967. Tarkka vuosimalli ei ole tiedossa, mutta näitä 4RM180-malleja on tehty 80-luvulla. Tämän kuutos-Nuffin moottori on Bedfordista peräisin. Perttu hankki moottoriin uudet osat ja teki traktoriin monipuolisemman hydrauliikkalohkon. Matintuvalla on niin ikään firmansa käytössä toinenkin, hieman uudempi viininviljelytraktori. Pelkkä huvipeli Valpadana ei ole, sillä Matintupa on ajellut sillä pientä puukärryä ja siirrellyt perinnerakennusyrityksensä peräkärryjä pihamaalla. ”Se kääntyy hyvin ja menee näppärästi. Sillä on vedetty muun muassa multakärryä. Rakennustyö kesti kuukauden, ja kesällä on saunottu koko rahan edestä. ”Mönkijääkin katselin, mutta ne ovat vähän tylsiä eikä niissä ole nostolaitteita eikä hydrauliikkaa”, Perttu sanoo. Polttoainekulutuskin on pieni.” Valpadanassa on Lombardinin 18-hevosvoimainen diesel. Thomas on 13-vuotias, muut herrat 16-vuotiaita
Männät ovat hyvä alku. Sahojen soittoa 30.7. Miehen laanillaan järjestämänä sahapäivänä se karttui jälleen. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila Whitehead (oik.) ja Hoffco ovat amerikkalaissahoja, joista suurin osa meistä ei ole kuullutkaan. ”Sitten ilmestyi pari perä prutkua ja sellaisia muita, enemmän tusinasahoja reilut kymmenen kappaletta”, Jari Koskinen kalkyloi. Lahden Rautateollisuus esitteli Termit-moottorisahan vuonna 1964. Valmistusmääräarviot vuoteen 1967 asti liikkuvat 2000:n ja 4000:n välillä. M oottorisahapäivä keräilijä ja sahamies Jari Koskisen kotona Pukkilan Savijoella oli kaiken muunkin patinaisen raudan hunajapurkki. Alun perin Jari Koskisen piti hankkia pari isoa venemoottoria kotipihansa portintolpiksi. Jari Koskisen sahaansarissa on tästäkin janasta muutaman sahan pätkä. Niitä tuli nimittäin kuusi lisää tapahtuman aikana. Paikalle vaelsi väkeä komeasti 900 kiinnostuneen verran ja kalustoa ylväistä 1920-luvun kanttiautoista moninaisiin mopoihin. Koskisen pyörryttävän Homeliteliiterin XL-12-sahayksilöiden lukumäärä oli vuoden 2016 tapahtumassa 342, ja toukokuun alussa tänä vuonna 521. 58. PUKKILA Taannoin tutkimme Jari Koskisen sahakokoelmaa. Vuosien kuluessa perinteeksi hitsautunut sahapäivä vieri Koskisen puolesta kuin siivillä ihmisten morjenstelussa ja puhelimeen vastailussa. Nyt jättiläiskokoelma turposi taas. Tuttujen vaikka jo kadonneiden tuotemerkkien näkeminen kirvoitti monen jutustelun juurta pitkin sahapäivää
Pula-aikoina oli autoja tuotu maahamme niukalti, mutta Helsingin olympialaisten kunniaksi haluttiin maailmalle näyttää kuinka talous ja kansainväliset kauppasuhteet kukoistivat. Tilaa kätevästi verkkokaupasta supermarket.fi 37 90 212 sivua! Mainio lahjaidea !. Tuolloin tuotuja, uusia automalleja ihailtiin ja ihmeteltiin ja tämä kirja esittelee niistä tarinoiltaan mielenkiintoisimmat aina Bentleystä Rättisitikkaan ja Cadillacista Kansanautoon, Volkswageniin. Uutuuskirja! Nyt tilattavissa verkkokaupastamme supermarket.fi sekä myynnissä hyvin varustelluissa kirjakaupoissa Olympiavuoden klassikot Upea kirja 1952 automalleista! Olympiavuosi 1952 oli Suomen autoistumisen osalta poikkeuksellisen hieno
Itse tapahtuman konekentällä oli paljon aiemmille kävijöille tuttua, mutta myös edellisten sauhujen jälkeen hankittuja koneita. Teksti ja kuvat: Kauko Ollila 60. Eikä mies myönnä pelänneensä, vaikka hitain lentonopeus ennen sakkaamista tällä yksimoottoristen möhköfantilla on käsittämättömät 50 kilometriä tunnissa. Simo, sauhut ja tähtimoottorin taika 31.7. Pari vuotta tipahti välistä koronapandemian tähden, mutta valtavan Antonov An-2 -lentokoneen siipien suojissa oltiin taaskin. LOPPI Simo Lehtosen konetapaaminen pidettiin taas parin välivuoden jälkeen. Simo Lehtonen ahkeroi työnäytöksissä niin pärehöylällä kuin satavuotiaalla Lokomon kivimurskalla, jota pyöritti Simon kunnostama Zetor Super. Suurin osa niistä on isännän itsensä tavaraa, mutta paljon tupsahti paikalle myös muiden näytteilleasettajien kalustoa. ”Käytiin Riihimäellä kääntymässä. ”Olen joskus ajatellut pistää sen käyntiin tapahtuman aikana, mutta kun noista pakotorvista tuli viimeksi sellainen liekkimeri, että palaa tuo takana oleva liiteri”, aprikoi sauhujen touhupekka Simo Lehtonen, kuorma-autoja konemies sanojen korkeimmassa merkityksessä. Sattuipa sikäli kivasti, että viikkoa paria sauhujen jälkeen Simo pomppasi kutsuttuna Hyvinkään lentokentällä asuilevan Antonov-yksilön kyytiin. Sai pidellä kiinni ihan tosissaan”, hörähtää tämä raudan tuttu Läyliäisistä. Koneessa on penkit sivuilla, ja se koko vehje lentää vähän persukset alhaalla. S imon Sauhut saattoi aistia kymmenettä kertaa Lopen Läyliäisissä Havumäen museoalueella
Vinkiksi, maamoottoriväki! Vaikka Antonovin tähtimoottorin alimmaisista sylintereistä pumpataan kylmäkäynnistyksessä voiteluöljy pois, tuottaa laitoksen ”ylösajo” savua ja liekkejä kuin Krakataun purkaus. Se on tärkeä osa työnäytöstä. Simo Lehtosen Renault R3042 1950-luvun alusta on taipaleensa merkkaama. Tämä nenärivi olisi voinut olla 60 vuotta sitten suosittujen traktorien kiihdytyskilpailuiden lähtötelineistä. Moottorivelho Lauri Kumpulainen ei käytä Kosania vaan Optimuksen aitoa puhalluslamppua, kun Porilaisen kuulaa pannaan punahehkuun ennen käynnistystä. Riuku-Vammas Super-Majorin reppuna on Lehtosen uudempaa konerivistöä. Tämäkin yksilö on saanut tuhdit nokkapainot, sillä alkuperäinen puomiston mukana huidellut vastapaino varsineen tapaili mielellään puita ja muita esteitä maantieojien kaivannassa. Syö bensaa ja petrolia sivuventtiilien kautta, noin 30 hevosvoimaa, 4+R ja valmistusta Ranskassa 1949–56. 61
”Kaikkien piti olla silloin riihellä.” Juhanin ensimmäinen oma moottori tuli sekin melkein vanhan kotipaikan naapurista samana kesänä 1999. Nyt on hyvä.” Päreitä Juhani ei höylää aivan puun syyn suuntaisesti. PUKSUTUS, PÄREET JA PUKSUTUS, PÄREET JA TERVAMIILUN TUOKSU TERVAMIILUN TUOKSU Harmiton käväisy perinnepäivillä koitui alavutelaisen Juhani Hietalan kohtaloksi – mutta monen maamoottorin ja menneiden vuosikymmenten käyttöesineen sekä työtavan siunaukseksi. V uonna 1999 Juhani Hietalan kaveri ehdotti, että he menisivät Soinin Wanahan ajan päiville katsomaan maamoottorin käyntiä. Naapurissa oli ollut umpipää-Olympia puimakoneen takana, kun Juhani oli lapsi. Valtava vauhtipyörä on alun perin palvellut höyrykoneen kulkupyöränä. Oli niistä muistojakin. Siitä se villitys lähti päälle”, Juhani kertoo. Se oli viisiheppainen pikku-Olympia. Nyt moottoreita on parikymmentä alkaen vuoden 1923 porilaisesta BMW:stä, Rosenlewin kuulusta tuotteesta. Siivapyörä oli vähän ohut, lattaremmi ei tahtonut pysyä sen päällä. Päreitä eri puulajeista Hietalan konevillitys on näkyvissä myös nykyään kipinäsytytteisen Olympiamaamoottorin pyörittämässä pärehöylässä, jonka mekanismi on rakennettu brittiläisen Marshall-mäntähöyrykoneen kampiosastosta. 50 millin lisäys teki kummia. Niinpä Juhani levensi pyörän kehää kuviosahaamalla kakkosnelosia. Ne on pultattu äitisiivan kylkeen lappeelleen. ”Siellä sitä ajattelin, että kyllähän tuollainen ainakin yksi pitäisi saada. Jos valussa lukee BMW, Juhani ostaa sen, oli tavara sitten pata tai silitysrauta. Teksti: Kauko Ollila Kuvat: Mika Rassi Juhani Hietala 62. ”Moottorin siivaa on pienennetty, kun se vei höylää liian lujaa. Lisäksi Juhani on intohimoinen vanhojen käyttöesineiden keräilijä. Höylän on Juhani hommannut sellaisenaan, mutta parannellut sitä matkalla
Kosanit jätetään kotiin Höylänpyörittäjä-Olympia, Vaasan legendaarisia moottoreita Wickströmin ja Sarinin rinnalla, on 7–8-hevosvoimainen yksilö. Moottorit käynnistetään aina puhalluslampun kanssa. ”Sanon konetapahtumaan lähtiessä kavereillekin, että kosania ei sitten oteta mukaan. Muutaman vedon jälkeen päre on puun mittainen, vaikka ei vielä tasalevyinen.” Meille pidetyssä höyläysnäytöksessä aines oli koivua. Museovirasto vaatii perinnerakennuksiin yleensä kuusipärettä, mutta mäntyä käytetään paljon ja monet höyläävät kattopäreitä haavastakin. Vaasalaismerkit olivat vallassa ympäri Etelä-Pohjanmaan. Kaikki, paitsi messinkinen rasvakuppi, on järeätä tekoa. Siksi asetan pöllin ensiksi pikkuisen vinoon niin, että terä ottaa ensin vain pölkyn toisesta päästä vähän. Ongelmia tulee, jos on isompia oksia, koska puun kuivuessa soksa putoaa pois.” Tarjoilu-, hääja juhlapäreisiin Juhani jättää kuoren reunaan, tulos on jotenkin nätimpi. ”Jos terä menee syytä myöden, päre repeää lähes aina. Niiden hehkukuulat täytyy saada tulipunaan ennen käynnistystä. Juhanin poika Tero on mukana moottoritouhuissa. ”Taivasallahan se kone makasi, mänty oli kaatunut päälle, ja tankki mennyt littaan. ”Tämä malli oli yleisin Olympian maatalousmoottori näillä nurkilla. Magneetto oli hyvä, vehje lähtee nätisti käyntiin ja pyörii hyvin.” Höylänäytöksissä on tärkeää, että voimakone lähtee ripeästi käyntiin. Kerran sanoin, että voisihan nämä kaikki jo hävittää, mutta poika tokaisi, että ei niitä mihinkään myydä!” Juhani nauraa. ”Tero tuloo, kun tarvitten apua. Viitonen oli liian pieni puimakoneelle, jos vallankin piti pyörittää sen lisäksi myös olkilietsoa. Siksikin bensalla käynnistyvä kipinämoottori on höylän voimauttajana hyvä. Ja jos ei nyt ihan isänsä lailla olekaan konetauti kovin paha, niin hyväksyy kumminkin nämä vehkeet. ”Ruokapäreiksi näitä menee pikkuisen, vaikken ole niitä mainostanut tai markkinoinut. Ihmiset ovat kiinnostuneita kokonaisuudesta ja kyselevät, että mitä siinä oikein tapahtuu.” Juhani Hietala asettelee pölkyn pärehöylälle niin, että terä veistää hiukan poikkisyin. Pakoputkikin oli mutkasta poikki, sen hitsasin ja teetin uuden polttoainesäiliön. Isommat olivat taas aika paljon kalliimpia.” Alustan puut on Juhani Olympiaansa tehnyt uudet. Mutta kun Juhanilla on Olympiansa ohessa puolenkymmentä porilaista umpipäätäkin, muuttuu ääni kellossa. Marshall-mäntähöyrykoneen elämä jatkuu osin aivan muissa ympyröissä. 63 6/2022. Lampun päällelaitto on osa käynnistystapahtumaa. Mutta silloin pölliaineksen pitää olla pikkuisen nahistunutta, sillä tuoreesta pölkystä kuori irtoaa tai myttääntyy. Pienioksainen hitaasti kasvanut kuusi olisi kaikista paras
Ennen tikun raapimisia on paikat tiivistettävä tarkkaan, ettei klapupaketti saa sekin ilmaa ja syty. Nämä kysyvät, että mitenkä sinä olet voinut hengittää tuolla. En ajatellut sitä ollenkaan.” Juhani Hietala katsoi kellosta, että vasta 20 minuutin kuluttua seitsemän metrin pituisen tallin peräseinä alkoi näkyä ulos asti. Tämä vaara piile erityisesti kaksitahtisissa dieseleissä, kuten juuri porilaisissa. Pistin sen sitten käyntiin siirreltävän rullakon päällä ja sehän rupesikin ottamaan hulluna kierroksia.” Juhani otti lemmikistään kaksin käsin kiinni, vesiputkesta tai mistä lieneekään, ja piti otteen hampaat irvessä. Juhani käynnisteli meidän iloksemme seitsemänhevosvoimaista BMW:tä vuodelta 1923 Optimus-lampun kanssa. Juhani Hietala levensi pärehöylän siivapyörän kehää, jotta lattaremmin olisi siinä helpompi olla. Tervalla saa vanhan näköisen ja kauan säilyvän puuosaston, mutta maalattu pinta on pian pilalla, kun puille valuu kuitenkin toisinaan polttoainetta ja öljyä. Tynnyriä ympäröi teräksinen ulkovaippa, ja tulet pannaan sen ja tynnyrin väliseen 20 sentin tilaan. Vaimo ja poika kuulevat sen metelin taloon ja tulevat ihmettelemään. Olympia käskee pärehöylää. Sen jälkeen on hän muistanut rassata porilaistensa öljyproput. Marshalllokomobiilin kuljetuspyörä onkin nyt pärehöylän vauhtipyörä. Koko hoito nököttää kartiomaisella alustalla, josta terva valuu putkeen ja sieltä astiaan. En taivasalle vaan jollekulle, joka haluaa ja ymmärtää, yleensä tutulle. Tämä pian satavuotias kapine on Juhanin vanhin moottori ja tehtaan alkumalliston loppupäätä, sillä hiukan myöhemmin vauhtija siivapyörät vaihtoivat keskenään paikkaa ja vauhtipyörä muuttui pinnavalusta umpipyöräksi. Itse lampussa on valopetrolia ja sytytyskupissa tenua. ”Tulta pidetään semmoiset 5–7 tuntia. Siihen tiivistykseen on Juhani käyttänyt savivelliä. Tervamiilu omasta takaa Moottorimonttöörimme on tehnyt laitoksiinsa kelkkoja eli alustoja uusiksi. Vaasalaismoottorin puut ovat maalatut, mutta Juhani suosii alkuperäisen mallin mukaista puuosien tervaamista. ”Rassasin viisiheppaista porilaista ja avasin kampikammion pohjahanan, mutta sieltä ei tullut mitään. Kun on kertynyt useita keskenään samanlaisia, on joutanut myydä.” Raivotautisen porilaisen pelastus Moni maamoottorin kanssa puuhasteleva seppä on kokenut hoidokkinsa hulluksi tulon, kun kampikammioon tai pakoputken alaosan äänenvaimentimeen jäänyt voiteluöljy pääsee sylinteriin. Kaksitahtidieselin kuulan lämmitys vaatii Optimus-puhalluslampulta 10-15 minuuttia. Tilanne on tuttu Juhanillekin. Mutta puutynnyriä ei saa avata ennen kuin seuraavana päivänä, muuten saattaa leimahtaa.” 64 Seppiä ja mestareita Juhani Hietala. Joitakin on hän maalannut mutta myös tervannut itse polttamallaan tervalla. En ajatellut, että se reikä on kuivunut tukkoon. ”Päätin, että niin kauan pidän kiinni kuin pystyn. Moottori alkoi hyppiä ja olisi kaatunut ja mennyt palasiksi, ellei omistaja olisi ollut kourineen siinä sitkaasti kiinni. Mitään ei näy, kun koko talli on aivan täynnä savua ja vihdoin se vehje alkaa sammua. Kunnon tynnyrillisestä tervasklapua saattaa saada lähes 20 litran verran kunnon mäntytervaa. ”Joitakin maamoottoreita olen myynyt tilanpuutteen tähden. Juhanin tervamiilu on 200 litran tynnyri, johon klaput nuijitaan kolmessa kerroksessa pystyyn. Toiseksi vanhin on Wickström niin sanotulla sammakkomagneetolla vuodelta 1927. Kaksi tunnetuinta Suomen markkinoiden puhalluslamppumerkkiä olivat noiden moottoreiden aikoihin ruotsalaiset Optimus ja Sievert. Joitakin on hän maalannutkin. Kiertokanki on kaksiosainen. Muutama muukin 20-luvun voimanpesä Juhanilta löytyy, sekä niin ikään kolme porilaista Veto-moottoria. Näin menetellen lämpö ei mene harakoille ja polttopuuta säästyy
Se eroaa lajitovereistaan siten, että siivaja huimapyörä ovat yksi ja sama kokonaisuus, kampiakselin toisessa päässä ei ole mitään pyörivää. Tällainen BMW:n tyyppikilpi on harvinaista herkkua, sillä siinä näkyy myös valmistusvuosi. Ovat ne siellä toimineet.” Maamoottoreille tyypilliset mekaaniset voiteluautomaatit vaativat joskus korjuuta, sillä niiden öljynsyötön hoitava räikkämekanismi on aikojen saatossa saattanut asettua liikkumattomaksi. Ja on harvinaisen oikeassa. Johonkin moottoriin olen saattanut panna uuden venttiilijousen, lähinnä olen silloin vain katsonut samanlaisen ja -paksuisen. Kyllä sekin onnistuu, kun tietää mitä tekee, Juhani sanoo. 6/2022 65. Työuransa nyttemmin eläköitynyt Hietala on tehnyt niin puusepänverstaalla kuin sittemmin hitsarina ja koneasentajana. Jotkin hankinnat ovat olleet työläitä, kun ihan joka paikka on ollut jumissa. ”Hirsiaittoja olen uusia pari timpuroinut, ja viime kesänä kengitin yhden 1800-luvun lohenpyrstönurkkaisen aitan. Tervaksia kolmessa kerroksessa odottamassa miilun sytyttämistä. Tällä BMW:llä on vuoden päästä satavuotisjuhlat. Omissa kokoelmissa on hiilivetymoottorien ohessa erilaista maaseudun käyttöesineistöä ja muun muassa useita mopoja. Menneen ajan kone-estetiikassa on nykyihmiselle myös silmänruokaa. Tervamiilun ulkovaippa ja alinna kartion keskellä reikä tervalle kulkutieksi. Ensimmäinen valu tehtiin nyt jo pois menneen tutun sepän kanssa. Valua ja varaamista Juhani on valmistanut muutamaan moottoriinsa laakeriliuskoja valkometallista. Se kun oli matala ja alimmat hiiret lahoja, niin tein uusia hirsiä muutaman kerroksen ihan varaamalla.” Varaaminen tarkoittaa hirren muodon kopioimista toiseen hirteen tähän tarkoitukseen tehdyllä varausraudalla. Mutta niin vaan on savut niistäkin saatu. Hän sorvasi ja sovitti valoksen akseliin sopivaksi. Myöhemmin on Juhani valanut liuskoja omin päin ja toimittanut muualle sorvattavaksi. Wickströmin jäähdytysvesipumpun käyttömekanismi. ”Joskus olen sorvauttanut tai hiotuttanut moottorin venttiilit. Puisevampikin työ Juhanilta onnistuu. Konepajan kirjoitusasu on jo muuttunut asuun Verkstads jossa ei enää ole W.tä, mutta koneen nimi muuttui BMV:ksi vasta 1930-luvulla
Cockshutt kanadalainen tyyliniekka 66. Monien maanmiestensä tavoin he ottivat suunnaksi oli suurten järvien alueen ja kanadalaisen pikkukaupungin nimeltä York, joka vaihtoi myöhemmin nimensä Torontoksi. Ignatius Cockshuttin vanhin poika James G. Cockshutt oppi tuntemaan farmarit ja heidän toiveensa. Vuonna 1877 hän palkkasi viisi työntekijää ja perusti auroja valmistavan pajan aivan isänsä tavaratalon naapuriin. Oivallisen tekniikan ja luotettavuuden ansiosta sitä arvostetaan yhä edelleen. Perheen parikymppinen poika Ignatius Cockshutt avasi oman liikkeensä läheisessä Brantfordin kylässä vuonna 1832. Liikeideana oli ostaa viljelijöiden sato, myydä heille maatalouskoneet ja muut tykötarpeet sekä tarvittaessa toimia luotonantajana. Hänestä tuli alueen napamies – suurmaanomistaja, tarkkavainuinen pankkiiri ja investoija. Kanadalainen Cockshutt ponnisti suurten yhdysvaltalaisten valtamerkkien varjosta. E nglantilainen Cockshuttien kauppiasperhe lähti vuonna 1827 lamaa pakoon ison veden taa. Ignatius katsoi poikansa pyrkimyksiä nenänvarttaan pitkin eikä hellittänyt kukkaronsa nyörejä. Cockshuttit juurtuivat vireälle seudulle nopeasti ja kauppa kävi. Olihan vallan sopimatonta, että Cockshuttien vesa työskenteli kädet rasvassa sorvin ääressä
Tuotevalikoima laajeni kultivaattoreihin, jyriin ja maissinkylvökoneisiin. Vuonna 1885 Cockshutt Plow Companyn tuotteita alettiin viedä britti-imperiumin maihin ympäri maailmaa. Höyrykäyttöisten traktoreiden yleistyessä tarvittiin myös järeämpiä auroja. Valuraudan sijaan alettiin käyttää takoterästä. Höyrykoneen vetämä kymmensiipinen Gang Plow tehosti kummasti preerian kyntämistä. ja varajohtajaksi Ignatius. C IT Y O F B R A N TF O R D 67 6/2022. Ensimmäisen Cockshutt-mallisarjan kymmenluvut antoivat vinkin siitä, kuinka monta auransiipeä uskalsi traktorin perään laittaa. Korkeiden tullien vuoksi Cockshutt myi valmistuslisenssin peorialaiselle Avery Companylle. Yritys kasvoi rajusti. Tuotekehittely pääsi vauhtiin. Kauppa kukoisti, ja lopulta viiden vuoden päästä isänkin oli pakko myöntää, että pojan konepajaan kannatti panostaa. Cockshutt-aurat menestyivät kyntökisoissa ja myyntitilastoissa. Enää ei kyntömiehen tarvinnut tallustaa pellolla, kun kolmipyöräisiin auroihin taottiin istuimet. Jättiauroja vietiin Meksikoon ja Kuubaan saakka. Äkeet ja aurat menivät helposti kaupaksi, mutta myös niitä vetävät traktorit vietiin käsistä. Cockshutt esitteli vuonna 1946 ajokytkimestä ja -voimansiirrosta riippumattoman voimanoton, jossa momentti välittyi vauhtipyörältä kuljettajan takana olevalle erilliselle kytkimelle. Cockshutt Plow Companyn pääjohtajaksi nimettiin James G. Cockshutt hankki aurojen valmistusoikeudet Yhdysvalloista. Uutta tuotantotilaa rakennettiin Brantfordiin lähes vuosittain. Brantfordilaisten konttiin päätyi itsesitojia valmistanut Frost & Wood sekä kaksi vaunutehdasta. Maata kiertävä esittelykaravaani kohtasi erikoisen ongelman. Cockshutt vastasi kysyntään vuonna 1906 esittelemällä kuusi tonnia painavan 12-siipisen auran. Traktorikauppaa Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Cockshutt nousi Kanadan johtavaksi muokkauskonemerkiksi. Rajan takana Yhdysvalloissa huomattiin pätevät kanadalaiset suurtehoaurat. Nivel vetolaitteen ja auran rungon välillä helpotti kyntämistä. Mainetta auroilla James G. Cockshutt oli vuosikymmenien ajan ennen kaikkea auratehdas. Keksinnöstä kannatti pitää meteliä, sillä pian kilpailijat seurasivat perässä. Cockshutt kasvoi myös yritysostoin
Vuoden 1962 yrityskauppojen jälkeen Oliverin valmistamia traktoreita maalattiin jälleen Cockshuttin väreihin. Merkin harrastajat pitävät malliston voimansiirtoa Cockshuttin kestävimpänä. Kuuluisa teollinen muotoilija Raymond Loewy loihti 500-sarjasta ajan hengen mukaisesti kulmikkaan. Silloinen pääjohtaja Harry Cockshutt alkoi pian epäillä, että heille toimitettiin epäkurantteja traktoreita, ja välit A-C:n kanssa viilenivät. Lisätaakkana olivat pitkät, kuivat katokaudet. Levyjarrut, ohjaustehostin, kuusi vaihdetta, kuuden sylinterin tuottamat 50 hevosta ja tietysti ajokytkimestä riippumaton voimanotto. Uusi kumppani löytyi nopeasti. 68. Cockshutt ansaitsi paikkansa kanadalaisten sydämissä ja postimerkissä, olihan se ensimmäinen maassa valmistettu modernin ajan traktori. Chicagolainen Oliver Equipment Company alkoi vuonna 1930 valmistaa traktoreitaan Cockshuttin nimellä. Näillä spekseillä oli helppo myydä Cockshutt-malliston lippulaivaa, vuonna 1953 esiteltyä 50 Deluxea. Nostetta sodasta 1930-luvun lama koetteli Kanadaa ja erityisesti sen viljelijäväestöä. Cockshutt kärsi kotimarkkinoiden riutumisesta, ja vasta vuosikymmenen lopulla yrityksen talous alkoi toipua. Allis-Chalmersin kanssa solmittiin vuonna 1928 yhteistyösopimus 20-35ja U-mallien markkinoinnista Kanadassa. Vuosikymmenen edetessä kaikista Oliverin tärkeimmistä malleista tehtiin punakeltaiset Cockshutt-versiot. Yhteistyö oli hedelmällistä, vaikka Oliverin myyntiverkosto kaupitteli traktoreita Kanadassa myös omalla nimellään. Johtopäätökset tehtiin pikaisesti: Cockshutt päätti lähteä mukaan traktoribisnekseen. Kysyntä oli niin suurta, että päällemaalausta ei aina ehditty tehdä, vaan osa traktoreista toimitettiin asiakkaille Oliverin-vihreinä
Kanada julisti sodan natsi-Saksaa vastaan Puolan jouduttua hyökkäyksen kohteeksi syyskuussa 1939. Brantfordissa jouduttiin pähkäilemään, millä nimellä uutta ominaisuutta kutsutaan. Cockshutt 30:n ajokytkin ei vaikuttanut myöskään hydrauliikan ja nostolaitteen toimintaan. Cockshuttin ensimmäinen itsekulkeva leikkuupuimuri kukitettiin vuonna 1946. Cockshuttin ja Wisconsin Axlen suunnittelemaa voimansiirto teki Cockshuttista oivallisen parin paalaimelle ja hinattavalle leikkuupuimurille. Virtaviivainen Cockshutt 30 muistutti jonkin verran Oliverin 30-luvun Streamline-malleja. Valmistautuminen rauhanajan tuotantoon oli alkanut. Cockshutt 30 oli kanadalaismerkin ensimmäinen oma valmiste. Vaunutehdas rakensi tykkilavetteja, ambulansseja ja trailereita. Samalla maatalouskoneiden tuotanto jatkui. Brantfordissa alkoivat kiireiset ajat. Siinä oli hydraulinen leikkuupöydän hallinta, ohjaustehostin ja portaaton variaattoriveto. Voimanotto oli ajokytkimestä (ja ajovoimansiirrosta) aidosti riippumaton. Massey Fergusonilta loikannut Don McNeil piti laatutason korkealla. Perheyritykseen palkattiin vuonna 1942 uudeksi toimitusjohtajaksi aiemmin Massey-Harrisilla työskennellyt Stuart S. Sitten alkoi sota. Ulkonäkö on velkaa Oliverin Streamlinemalleille. 4+1-vaihteistoon sai lisävarusteena puolittajan, ja ryömintänopeudet helpottivat erityisesti raskasta leikkuupuimurin käyttöä. Myös Cockshuttin suunnitteluosastolla tehtiin pitkää päivää. Liukuhihnalla keikkuivat vaneriset siipien ja runkojen osat sekä laskutelineet useaan pommikonemalliin. Tehtaan 6 000 työntekijää – joista merkittävä osa oli naisia – paiski hommia kolmessa vuorossa. Lee. Huipputekniikkaa Sodan päätyttyä Kanadaan virtasi siirtolaisia ja talous virisi nopeasti. Liukuhihnalla keikkuivat vaneriset siipien ja runkojen osat sekä laskutelineet useaan pommikonemalliin. 6/2022 69. Hän oli vahvasti oman traktorivalmistuksen aloittamisen kannalla ja sai puhuttua ympäri Cockshuttin hallituksen. Samana vuonna päästiin hämmästelemään traktoriuutuutta. Edistyksellinen tekniikka ilman sanottavia lastentauteja sinkautti Cockshuttin kerralla traktoritaivaan kiintotähdeksi. Brantfordissa oltiin valmiita kasvavaan kysyntään. Vuonna 1943 tehdasta laajennettiin sotatoimitusten vuoksi. Suunnittelutiimin johtajan Ivan MacRaen käyttämä live jäi elämään. Pian isommat valmistajat ottivat tekniikan ja myös live PTO -termin käyttöön. Korea ulkokuori kätki sisälleen aikaansa edellä olevaa tekniikkaa. Cockshutt oli myös merkittävä leikkuupuimurivalmistaja
Uusi tulokas Benno Bechhold sai yrityksen kurssin kääntymään. Mallisto muotoutuu Vuonna 1949 voitiin jo puhua traktorimallistosta, kun 40-mallin kuusipyttyinen Buda jyrähti käyntiin ensimmäisen kerran. Osuustoiminnallisen NFMC:n CO-OP-traktori kaipasi päivitystä. Oman traktorituotannon myötä Cockshuttin ja Oliverin tiet erkanivat. Kanadalaiset keksivät vastalääkkeen pölymyrskyille. Suorakylvöä 1930-luvulla P ohjois-Amerikan keskiosia riivasi 30-luvun alussa vakava kynnetyn viljelymaan eroosio-ongelma. Tämän huomasivat pian uuden, USA:ssa orastavan kilpailumuodon tractor pullingin harrastajat. Uudeksi dieseleiden toimittajaksi valikoitui Perkins, kuinkas muuten. Vaikka Tiller Combinen myynti ei aluksi ollut laman vuoksi suuren suurta, muut valmistajat kopioivat sitä ahkerasti. Cockshuttin kannattavuus oli ollut heikkoa muutaman vuoden ajan, ja nurkanvaltaajat haistoivat veren. Uusi omistaja, newyorkilainen pankkiiriliike vaihtoi ensi töikseen pääjohtajan. Yhdysvaltoihin tarvittiin kumppani markkinoimaan traktoriuutuutta. Vuoden 1956 uutuuden, 35-mallin konepellin alta löytyi nelisylinterinen Hercules. Niinpä Brantfordin tuotantolinja alkoi suoltaa 30-mallin kanssa identtistä CO-OP E-3 -mallia. Massiivinen White 9720 -roottoripuimuri oli Brantfordin tehtaan viimeinen tuote. Allis-Chalmers osti Buda Companyn marraskuussa 1953, ja kaupanteko kilpailijan kanssa alkoi tyrehtyä. Cockshutt koki täydellisen muodonmuutoksen vuonna 1958. Vuonna 1952 esitellyssä 20-mallissa Budan sijaan käytettiin Continental F124 -bensakonetta. Vajaassa kymmenessä vuodessa valmistettiin 37 328 tyyliniekkaa lukuisina versioina. Talven yli muokkaamattomana ollut pelto saatiin kylvetyksi yhdellä ajolla. Cockshutt 30 oli toimiva ja monikäyttöinen paketti. Myöhemmin USA:han myytiin traktoreita myös merkeillä Golden Eagle ja Black Hawk. Suunnittelupöydällä olleen viiden moottorivalmistajan joukosta seuloutui Budan 30 hevosvoiman nelisylinterinen 2,5-litrainen kansiventtiilikone, josta vuonna 1949 oli saatavana myös dieselvaihtoehto. Cockshutt kehitti vuonna 1931 hevosja traktorivetoisen Tiller Combine -suorakylvökoneen, jossa yhdistyi brantfordilaisten aura-, lautasmuokkainja kylvökoneosaaminen. Leikkuupöytä oli leveimmillään yhdeksänmetrinen, ja viljasäiliön vetoisuus oli 93 hehtoa. Maatalouskoneiden myynti hyytyi 50-luvun puolivälin jälkeen. Pyöreät art deco -muodot saivat väistyä, ja tilalle tuli muotoilijaguru Raymond Loewyn loihtima trendikkään kulmikas ulkoasu. Ensimmäisen oman traktorimallin tekninen ja taloudellinen onnistuminen nosti Cockshuttin kertaheitolla naapurimaan isojen valmistajien rinnalle. Cockshuttin insinöörit halusivat tehdä 6+2-laatikosta ja perästä kerralla niin vankan, että sitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammissa malleissa. 500-sarjan traktorit ja laadukkaat leikkuupuimurit myivät hyvin. Cockshuttien suvun järkytykseksi Bechhold solmi markkinointisopimuksen Fiatin kanssa ja 411-mallia alettiin myydä USA:ssa Cockshuttin väreissä. Cockshutt ei koskaan valmistanut moottoreita itse. Tiller Combine on ensimmäisiä sarjavalmisteisia suorakylvökoneita, ellei ensimmäinen. 500-sarjan voimalinja pysyi kutakuinkin muuttumattomana. Vastaavanlainen yhteistyö kehkeytyi myös kanadalaisen CCIL-osuuskunnan kanssa. Malliston uudistus tuli viime hetkellä. Loput 70. Lopulta Bechhold sotkeentui kannattamattomiin kiinteistökauppoihin. CO-OP E-4:n nokalle istutettiin jopa kuusi kertaa originaalimoottoria ruudikkaampia voimalaitoksia – ja voimansiirto kesti
Vaikka Kanadassa valmistettujen Cockshuttien kausi jäi vain 15 vuoden mittaiseksi, jättivät persoonalliset ja teknisesti korkeatasoiset traktorin lähtemättömän jäljen kotimaansa konekansaan. Cockshutt valmisti USA:n markkinoille CO-OP-traktoreita. Vuonna 1979 aloitettiin White 9700 -roottoripuimureiden valmistus. White Motor Company otti haltuunsa Cockshuttin maataloussektorin toiminnot. Kannattavuus oli ollut heikkoa muutaman vuoden ajan, ja nurkanvaltaajat haistoivat veren. Oliver valmisti puna-keltaisia ja puna-valkoisia Cockshutteja Kanadan markkinoille. Yli 75 000 Cockshuttia ehti lähteä maailmalle 16 vuoden aikana. Erikoinen nimi viittasi koneliikkeen osuustoiminnallisuuteen. Pienimmät Cockshuttit tuotettiin edelleen Italiasta. Etelän junaan lastattiin White-, Oliverja Minneapolis-Moline-merkkisiä puimureita. 6/2022 71. Nyt aidot Cockshuttit ovat harrastajien himoitsemia vaalittuja lemmikkejä PohjoisAmerikassa ja myös Euroopassa Suomea myöten. White oli edellisenä vuonna ostanut nurkanvaltaajien uhriksi joutuneen Oliver Corporationin, ja myöhemmin se poimi reppuunsa vielä Minneapolis-Molinen. White ei halunnut haaskata Cockshuttin vahvaa traktoribrändiä Kanadassa. Niinpä Oliver-traktoreihin alettiin jälleen niitata Cockshutt-logoja viidentoista vuoden tauon jälkeen. Suosittu pienten tilojen yleistraktori Cockshutt 60 on viimeiseltä yhteistyön vuodelta 1948. Cockshuttin tehdas sai tavallaan komean lopun. Viimeinen mutteri kiristettiin vuonna 1986 ja Field Boss-mallisto myytiin Massey Fergusonille. White lopetti traktorinvalmistuksen Brantfordissa vielä samana vuonna. Kymmenen vuotta suunniteltu malli ehti jonkin aikaa olla maailman suurin ajopuimuri. Vuonna 1946 alkanut ajopuimureiden valmistus ja suunnittelu jatkui edelleen. Tehdas ei kuitenkaan hiljentynyt. Viimeiset Cockshutt-nimiset traktorit valmistettiin vuonna 1972. Portaattomalla Drive-O-Matic-ajovoimansiirrolla alusta asti varustetut puimurit ohittivat nokkimisjärjestyksessä Oliverin mallit. Ympyrä sulkeutuu Vuonna 1962 väistämätön tapahtui. Bechhold häipyi Kaliforniaan. johtotehtävissä olleet Cockshuttin suvun jäsenet kyllästyivät johtajan touhuihin ja erosivat
Hintojen kiroja Traktoreiden hinnat olivat nousseet muuta hintatasoa nopeammin. Hintasäännöstelyn ollessa voimassa viranomaiset ehtivät vuoden mittaan kahdesti myöntää traktoreille hinnankorotuksia, ensin keväällä keskimäärin 4,5 ja sitten syksyllä 6,3 prosenttia. Koska myyntihintoja aina pyöristettiin, ihan täsmällisiä hintakatsauksia ei voinut tehdä. Vuoden lopulla asetelma olisi ollut jyrkempi. Traktorikaupat tehtiin usein metsäkauppojen tuloilla. Tavalliseksi katsotun keskikokoisen traktorin ostamiseen tarvittiin 35 tonnia vehnää tai 38 000 litraa maitoa. Paria vuotta aikaisemmin suurina pidettyjä tiloja Suolahden tehtaalla laajennettiin rakentamalla melkein 56 000 kuutiometrin koneistushalli. Kuusipaperipuun myyntitarve oli noussut 800:sta 1 250 pinokuutiometriin. Traktorivuosi 1972 72. Tuotantokapasiteettia oltiin nostamassa kolmesta neljääntuhanteen vuodessa. Havusahatukkeja piti nyt myydä 12 000 kuutiojalkaa entisten 6 900:n sijasta. Uusien traktoreiden kauppa kävi alavireisesti, vaikka uusia ja kohennettuja malleja tulikin tarjolle. Valmetin tunnelmat olivat kuitenkin valoisat. Traktorimyyjät ry selvitti hintojen nousuasiaa julkaisemalla omat laskelmansa korotuksien aiheuttajista. KUN HINNAT KUN HINNAT HUOLESTUTTIVAT HUOLESTUTTIVAT Traktoreiden hintojen voimakas nousu huolestutti ja puhutti paljon vuonna 1972. Markan arvon alenemisesta johtui 30–35 prosenttia korotuksista tuontikoneissa. Aivan vuoden lopuksi Valmet pääsi kertomaan vielä uudesta 702-mallista, jonka sarjatuotanto alkaisi uuden vuoden puolella. Valmet 502 oli nyt tarjolla, ja se osoittautui täysosumaksi suomalaiseen maatalouteen. Merkkejä mainitsematta esiteltiin kahden englantilaisen, yhden länsisaksalaisen ja yhden kotimaisen keskikoon traktorin hinnannousujen syyt neljän vuoden jaksolla syksyyn 1971 mennessä. Varsinkin maatalouden tuottajahintoihin verrattuina traktorit olivat tulleet kalliiksi kapineiksi. Kotimaisen Valmetin vuosi sen sijaan oli hyvä. Nuo vertailut oli laskettu vuoden alkuvaiheissa. Siksi traktoreiden myyntikin vaikutti vaisulta. K evään 1972 mittaan konekauppa oli käynnistynyt tavallista hitaammin, kertoivat koneliikkeiden edustajat lehdistölle. Uusi malli 502 kelpasi ostajille. Vuonna 1965 vertailukelpoisen traktorin hinta oli hellinnyt 19,5 vehnätonnilla ja 27 000 maitolitralla. Puukauppoja tehtiin hitaasti ja ratkaisua maataloustulosta piti odotella
Ford-traktoreiden mainonta oli aika aktiivista. Uutuuksia usealta suunnalta Kevään traktoriuutuuksiin kuului Fordin malli 7000. Fiatin maahantuoja Työväline Oy laajensi myyntiverkostoaan. Traktorikauppiaat muistuttivat siitäkin, että liikevaihtoveroa oli korotettu niin, että yhdessä esimerkissä vero oli noussut 1 419 markasta 2 280 markkaan. Lakisääteisen, varsinkin turvaohjaamosta johtuvan nousun osuus oli muilla 25–35 ja kotimaisella noin 45 prosenttia. Siinä oli ruotsalainen Hara-ohjaamo. Vielä 50-luvun puolivälissä tavallisen traktorin hinnalla olisi saanut vain kaikkein halvimman luokan ajokkeja. Traktoreiden hintoihin oli ehtinyt tulla korotusta korotuksen perään. Konekaupan oma osuus ei myyjäyhdistyksen mukaan ollut kasvanut. Nyt oltiin tilanteessa, jossa Valmet 502:n tai MF 135:n hinnalla sai jo keskiluokkaisen Opel Asconan, Vauxhall Victorin tai vaikkapa Toyota Celican tai Ford Caprin. Traktorien hintoja voi verrata autojen hintoihin, jotka olivat nousseet vähemmän. Laajaa mallivalikoimaa tarjonnut Fiat kävi kaupaksi hiukan edellisvuotta paremmin, ja uusia rekisteröitiin yhteensä 377 kappaletta. Syksyllä mainostettiin Zetoreita ihan erikoistarjouksena. Zetoreiden rekisteröinnit lisääntyivät edellisvuodesta 40 prosenttia, mihin tarjous varmaan auttoi. Tämä isompi, noin 3,5 tonninen noin 36 000 markan hintainen Ford tuli jatkeeksi muulle mallistolle. 6/2022 73. Vuoden 1972 uutuuksina mallistoon liitettiin kaksi mallia isompien ja vahvempien puolelle. Tavallisiksi traktoreiksi muodostuneessa noin 50 hevosvoimaisten traktoreiden sarjassa esiteltiin kesällä Hollolan maatalousnäyttelyssä tuollainen David Brownin “pieni” uutuus. Töitten vakuuteltiin sujuvan Fordeilla. Traktorin tehdashintojen nousu edusti 29–33 prosenttia korotuksesta. Fordien myynti ei kuitenkaan sujunut ihan hyvin: uusien rekisteröinti putosi alle 1 700:n oltuaan aiemmin yli kahdentuhannenkin. 60-luvun alkaessa tavallisen traktorin hinta vastasi kohtalaisen pikkuauton hintaa
Deutzillakaan ei enää ollut vahvaa myyntiverkkoa, joten merkin asema traktorimaisemassa hiipui. Valmetin tehokkaampia malleja tarjottiin erityisesti näihin tekemisiin. Vielä 60-luvulla markkinoillamme oli tarjolla useampia saksalaismerkkejä, mutta 1972 vain Deutz edusti alkuperäistä saksalaista traktoriteollisuutta. Siellähän olivat jo Deutz, Valmetin 1100-mallit sekä Volvo BM T 810/814 -traktorit. 74 TRAKTORIVUOSI 1972. Traktoreiden turvaohjaamot olivat suurimmalta osin kotimaista tuotantoa. Keskisarjaisten tarjontaan tuli uutena Leylandin 253, jonka hydrauliikan parannuksia esittelyssä korostettiin. Valmetilla oli paljon tarjottavaa maatalouden ulkopuolelle. Belaruksen nimellä myytyjen isovenäläisen Lip?tskin tehtaan uusia olivat LTZ 400 ja 420. Nelivetoisia malleja oli jo useimmilla. Ruotsinkieliselle väelle esiteltiin Valmet 900 -traktorin monenlaisia käyttötapoja ja apuvälineitä tuollaisena valikoimana. David Brown 885 IS esiteltiin Hollolan maatalousnäyttelyssä. Luettelotai varastomalleja oli merkistä riippuen puolestakymmenestä pariinkymmeneen. Mallivalikoimaa oli kaikilla ja eri kokoisten mallien eri versioita oli runsaasti. Vielä tomerampi, 120 hevosvoiman Ford 8000 liitettiin tarjontaan vähän myöhemmin. Näistä traktoreista ei löytynyt paljoa yhteistä niiden Zetoreiden kanssa, jotka 50-luvulla olivat olleet keskeinen osa traktorimaisemaa. Markkinoiden valikoimaa Maataloustraktoreiden markkinoilla oli tähän aikaan tarjolla 12 eri merkkiä. Näistä varusteluista saivat alkunsa Valtra-nimiset työkoneet ja -laitteet. Ylö-turvaohjaamolla varustettu 52 hevosvoiman traktori maksoi vähää vaille 20 000 markkaa. Farma-maatalousnäyttelyssä esiteltiin McCormick Internationalin englantilainen 54 hevosvoiman malli 453 ja länsisaksalainen 49 hevosen 444-malli. Muut LänsiSaksassa valmistetut olivat ylikansallisten konsernien saksalaistehtaiden tekosia. Salo-ohjaamo oli Ford County -malleissa, Horsma tai Kuusla Deutzeissa. Uutuus korvasi DB 880 -mallin. Uusia olivat myös malit 990 ja 1210. Massey Fergusoneissa oli Palmu-ohjaamo, Fordeissa Hara, Valmeteissa oma Valmet, Internationaleissa Siro, David Browneissa yleensä Taavi, Leylandeissa Junkkari, Fiateissa ja Zetoreissa Terä. Fiatin isot 1000 ja nelivetoinen 1000 DT esiteltiin Terä-ohjaamoisina harvalukuiseen yli satahevosvoimaisten sarjaan. Kunnallis tekniikka ja ympäristötyöt olivat koneellistuneet siinä kuin maatalouskin. John Deere -traktoreita oli tarjolla kolmea kokoa, suurimpana 114 hevosvoiman malli 4020. Kesäuutta oli Massey Fergusonin kahdeksikkolinja, joka esiteltiin lehdistölle Hankkijan koetilalla. Maatalouden oheistöissä ja ympäristönhoidossa tarpeellisia laitteita kehiteltiin yhdessä muiden yritysten kanssa. Tämän sarjan mallit oli tarkoitettu jatkeeksi MF-5-sarjan maataloustraktoreille. 148-, 168ja 188-mallit olivat pitempiä ja etupainoisempia kuin viitossarjalaiset. Volvoissa oli omansa. Zetor Crystal -traktoreissa oli jo runsaasti länsimaista tekniikkaa lisenssien turvin rakenneltuna. Suuria tehoja oli muillakin. Klippan ja Kumlakin esiintyivät joissakin traktoreissa. No, neljä pyörää oli sekä niissä että näissä
Alle kahden kymppitonnin sai sentään Belaruksen LTZ-malleja ja Zetoreita. Vuoden mittaan Valmetin myynti koheni tuntuvasti. 6/2022 75. Sen sijoitus pomppasi ohi Fordin ja aivan MF:n kantaan kakkoseksi. Monitoimiperävaunujen myyntiluvut kasvoivat nopeasti ja pääsivät nelinumeroisiin lukemiin. Vuoden 1972 kuluessa erilaisia perävaunuja myytiin yhteensä melkein 8 000 kappaletta, miltei yhtä paljon kuin traktoreita. Nyt 70-luvun puolella tarvittiin ihan erikseen maatilan töihin suunniteltuja kärryjä. Molempia esiteltiin nimenomaan peltotyökoneina. Natikan mainonnassa esiteltiin joskus voiman ulosottoa, joskus jarruja. International-traktoreista saatiin tarjolle kaksi uutta mallia, toinen Englannista ja toinen Länsi-Saksasta. Massey Ferguson -traktoreiden viitossarja sai Suomessa varsin hyvän vastaanoton. Traktorihinnastoissa oli mukana myös erityisen halpa poikkeustapaus, noin 14 000 markan hintainen Leyland 154. Kärrykulttuurin muutos Maataloustraktoreiden tärkeimpiin kuuluvissa siirtotöissä ja kuljetuksissa käytetyt peräkärryt ja vaunut olivat aiemmin olleet vanhoille auton alustoille rakenneltuja tai joka tapauksessa varsin vaatimattomia työkaluja. Uutuudetkaan eivät nyt paljoa auttaneet. Niinpä kaikenlaisten rekisteröityjen traktoreiden määrä kohosi vuoden mittaan melkein viidellätuhannella ja vuoden lopussa niitä oli täällä 180 291. Vuoden lopulla Massey Fergusonien vakiomallien hinnat olivat 21 000–47 000 markkaa. Hankkijan vahva myyntija huoltoverkosto oli toki tärkeänä tukena. Muutoin kärkimerkkien järjestys säilyi, vaikka nousuja ja laskuja oli kaikkien myynnissä. Bensiinimoottorilla varustettu pieni malli ei kuitenkaan meikäläiseen maatilakalustoon oikein soveltunut. Vuoden 1972 uutuuksista näkyvimpiä olivat Massey Fergusonin 8-sarjan traktorit, olihan merkki alallaan ykkönen Suomessa. Natikoiden menekki koheni taas tuhannen uuden traktorin tuntumaan vajottuaan edellisvuonna. Uusia traktoreita myytiin yhteensä 9 400 kappaletta, jämpti 300 vähemmän kuin edellisenä vuonna oli myyty. Silti Massikat säilyttivät nipin napin rekisteröintitilaston ykköspaikan. Kesällä esitellyt uudet mallit olivat kookkaampia kuin viitossarjalaiset, ja ne asettuivat malliston jatkeeksi. Vanhoja toki poistettiin ainakin liikenteestä ja käytöstäkin. Massey Ferguson -traktoreiden myynti väheni edellisvuoden lukemista toistakymmentä prosenttia. Fordin halvin oli vain 18 000 markkaa muiden mallien hinnaston ulottuessa 50 000 luokkaan. MF-traktorit olivatkin totutusti myyntitilaston kärjessä tai ainakin ihan kärjen tuntumassa. Valmetin hinnasto oli suunnilleen samanlainen. Yleisperävaunuiksi sanotut työkoneet olivat olleet harvinaisia. Tavallisten perävaunujen myynti kasvoi tähän aikaan ihan harppauksilla. Järjestys pistesijoilla oli International, David Brown ja Leyland, seuraavina Fiat ja Zetor
-71. Puh. 250 € Yhteydenotot J-P Helenius / Janakkala P. 044 980 2027 Tästä hyvään kotiin entisöitäväksi vanha helmi. Puh. gmail.com Volvo PV-544/444 -58 täydellinen moottori lisälaitteineen, kunto ok, B16, kojetaulun mittaristo/pelti/täydellinen ok-perä. Myydään Fordson Major vm. Juuri tehty koneremontti, kaikki toimii. Vilske 1000 lumikauha 2 m. Kalanruotokippi ja rataskippejä. Tarjousten perusteella, etusijalla joka ottaa kaikki. 050 051 8779 Simo Laulaja, Teuva Volvo N86 vm. Antti 040 077 2329 Volvo Titan 495 vm. Nyt mekaaninen, korvat sylinterille ja Vilske 1000 maakauha yht hp 500 €. IIisalmi, 044 971 3574. 76 Markkinat Ostaa ja myy kalustoa. 040 089 2627. 050 533 6326. -67 käyntikuntoinen projekti, hinta 1 500 €. Antiikki takalana ns. Hintapyynti 70 €. Irrotettava yläosa, jossa pölynpoistoliitännät. -65 museorekisterissä, hinta 19 000 €. Käytetyt M-F vilkut ja alkuperäinen työvalo 30 € Jukka Loimaa 045 350 8393 Wattsapp tai jukkaetvalila. Hissi/nosturilaatua. Työhanskat, puhalluslaite ym. 39 m, murtokuorma 25 ton, á 95 €. 050 553 9831. 040 089 5814. Veto maamoottori 7 hv. Vain nouto. Kunnostettuja latureita ja startteja. Anitta Karinen 044 284 7766 Lapinlahti Pärehöylä, tosi hyväkuntoinen, voima remmi mukaan. 040 375 3423, Kauhava. Tee tarjous. KÄMMEN joka myös tänään pelittää, virheetön, työleveys 1,40 m, erittäin tukevatekoinen, sivusäätö, työntö/veoasento. 050 088 5635. Hiekkapuhalluskaappi sisäl. 750-20 renkaita 3 kpl Hävittäjän vanteilla, 2 kpl irto 50 €/kpl. Sampo 230 äes. Toimiva peli Shell väreissä. Pomarkku. 2 kpl SWF 8x19-PWRC ø11 mm, pit. Puh. Puh. 050 573 8898, Laihia Sarin maamoottori 6-7 hv. Belarus vm. Vanha peräöljypumppu. Museorekisterissä. Puh. Edullisesti 750 €. Puh: 045 267 5333. Sertifikaatit löytyy. 2 kpl SWF 8x25FW-SC ø15 mm, pit. 500 € Porakone, kolme karaa, puusepän käytössä ollut 3-v moottori. 41 m, murtokuorma 15 ton, á 75 €. Volvo B 18 kone ja perä 200 €. Puh. Hp. Consul Zephyr -54 etulokari uusi 100 €. 040 087 0757. Alajyrsin Manko 3,3 kW moottori ja 30 mm kara. 125x104 ovi 89x88. Tarjoa! Raimo Kinnunen, Äijälä, 040 541 1484 Värtsilän Peko yhden hevosen niittokone, ehjä, sekä 3 kpl Anglian pyöriä. Viljo Aleksi Naumanen, Vaivio, Puh. Ketjut ja moottorin sivupellit löytyy myös. Hyvönen, Padasjoki. 2 400 € puh. Hp. -57. Deutz projekti, toinen varaosiksi, hinta 1 200 €. 040 543 1837 Punkalaidun Pösö Indenor varaosia: moottorin lohko ilman putkia, venttiilikoneisto, vesipumppu, sylinterinkansi, kampiakseli, nokka-akseli, syöttöpumppu, imuja pakosarja, venttiilikoppa, männät 87,5 yms. Käyttämätöntä galvanoitua teräsköyttä/vaijeria avaamattomissa kiepeissä. Puh
78 RAUHASSA RUOSTUVAT KUOLONKORAHDUKSIA KUOLONKORAHDUKSIA. Sinut se maastoon sulauttaa ajan kolistellessa kellojaan hitaasti mutta varmasti. Hiekkasihdin ja autotrailerin loppusijoituspaikka on nyt lukittu – männyillä. Surkeana huokaa mies, kun pysäköi luotto kumppaninsa viimeiselle sijalleen. Ja kun masiinasta aikanaan kuuluu viimeinen korahdus, järjestetään raadolle arvoisensa leposija. Kun liike lakkaa, luonto elosi korjaa. Lopulta ajan hampaat nakertavat kaikki palat muttereista menneistä, pelleistä pehmenneistä ja kumeista kurtistuneista. Kaikki koneet hyytyvät lopulta, mutta pidetään niistä hyvää huolta sitä odotellessa. Blitz blätz ja blötz
Nuffield 460 unohduksen tiellä. Maatuu maan uumeniin Mersun mulkoillessa muumimaisesti maisemassa. Jo se on romutettu tämäkin entinen turkulainen. Kuin kala kuivalla maalla. Pikku-Alliksen lepohetki on ollut poikkeuksellisen pitkä, eikä huomisen pelastustakaan näy. 6/2022 79. Kaasua komisario Palmu! Saumaton kuolon kouru, ei jylise kylätiellä enää kouruauton dieselin mouru
Tämänkään puskutraktorin kohtalo ei ole muita aurinkoisempi. Clarkista on jo kumi lurpallaan. Toivottavasti se ei ole ensi askel hautaa kohti. Irti revityn sielun vaellus on alkanut. Saksalaisen luurangon kolinaa. Näkymiä elottoman valtakunnan ikkunasta. Kohotettujen korien kohtalon korinaa ei kukaan kuuntele. 80 RAUHASSA RUOSTUVAT
6/2022 81. Ruskettuminen on taattu. Kouran syleily on väistämätön. David Brownin kohtaloksi on jäänyt ruostuminen kosteassa betonitallissa. Viimeisillä nastoillaan harasi hän aikaa vastaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Kiirastulen pintapaahto on polttanut Fordsonin karrelle. Viistokeularansujen kohtalo on sinetöity. Helvetin koneellistuman esiaste seisoi Vihdintien varressa pitkään. Kivisen taipaleen pää. Transitmies ei enää iloisesti kurvaile Kaartotiellä
VANHAT KONEET 7/2022 ILMESTYY 27.10.2022 JOKA LÄHTÖÖN Seuraavassa numerossa: Jos kyyti käy syksyllä kylmäksi A-Farmallin toispuoleisella penkillä, meillä on tarjolla huoneellisetkin vaihtoehdot. Yksi niistä on asvalttihommiin päässyt Naton entinen Mersu 508 D, jossa kulkee yksi ynnä kaksi. Isompaa ryhmää varten on varattu Mikkolan Liikenteen vanha onnikka ja sen vanha kuljettaja. Hyvää matkaa, trevlig resa! 82
Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi Konemiehen verkkokauppa! Verkkokauppa Vanhat Koneet -lehden ystäville: www.supermarket.fi 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Suuri Valmettraktorikirja 14 90 Legendaarinen lippalakki 8 00 Vanhat Koneet -pelikortit 8 90 Edelliset numerot Varastossa lähes kaikki vanhat numerot!. Jokaisella autolla on tarina
Kolme momentinsäätöä eteen ja taaksepäin. Ilman ulostulo takakautta. Säädettävä nopeus, enintään 20 000rpm. Vaihdettavilla kärjillä. 259€ tuotenro 513137 KarjaPetteri Bedford J3 1961 Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 6/2022 • Hinta 10,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT BOLINDER MUNKTEL L 35/36 PEURA PELLOLLA Puidaan ruista vanhalla John Deerellä TERVAA JA PÄREITÄ Juhani Hietalan laanilla perinteet elävät KANADAN MALLIIN Cockshutt-traktoreiden historia 74 50 00 -2 20 6 • PA L V K O 20 22 -4 3 6 41 48 87 45 00 03 22 00 6 96 6 / 2 2 2 • B e d fo rd J3 LC 7 • Jo h n D e e re 9 3 5 • B o lin d e r-M u n k te ll 3 5 / 3 6 • V a lm e t 3 6 1 D & 5 5 • C o ck sh u tt. 3kpl työkalutaulutTyötason korkeus: 946mm. Pituus: 175mm. ALV24% Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet muutoksiin pidätetään. 2099€ tuotenro 513523 79€ tuotenro 510970 Hydrauliset autorampit Hydrauliset nostorampit auton nostamiseen esim. 119€ tuotenro 520121 Kiillotuskone 12V Akkukäyttöinen kiillotuskone, joka sopii erinomaisesti pienten pintojen, vaikeapääsyisten paikkojen ja yksityiskohtien kiillotukseen. Mutterinväännin 1/2” Komposiittirunkoinen paineilmatoiminen mutterinväännin 1/2” hylsyille. 3kpl yläkaapit kaasujousitetut luukut. levypaksuus 1,5x1,5 mm. Voidaan käyttää myös hiomakoneena. Kiristettävä kara 6mm:n akselille. 49€ tuotenro 510967 Karalaikkahiomakone 1/4”, kulmamalli Kulmahiomakone / karalaikkahiomakone iskunkestävällä rungolla. Säkin halkaisija 45cm. Nostokorkeus: 100-430mm Nostokyky: 1350kg/pari Ramppien mitat: 590x340mm Paino: 88kg 629€ tuotenro 494628 39€ tuotenro 510978 Epäkeskohiomakone/kiillotuskone 50mm Tehokas ja pieni epäkeskohiomakone / kiillotuskone vaativaankin käyttöön. huoltotöiden ajaksi. Säädettävä nopeus kahdessa asennossa, 0-2800 rpm kiillotukseen ja 0-8300 rpm hiontaan. 3kpl alakaapit (1 x laatikot, 1 x kaappi & 1 x siirrettävä työkaluvaunu) 1kpl ruostamaton pöytätaso 2041,5x463x38mm. Kokonaismitat: 2955x2000x460mm. Jännite (V): 12 Karan kierre: 5/16 ”-24T Kiillotusnopeus (rpm): 0-2800 Hiontanopeus (rpm): 0-8300 Kiillotuslevyn Ø max: 80mm www.TORAFORS.com +358 (0)50 358 5800 order@torafors.fi TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME TERVETULOA UUSITTUUN VERKKOKAUPPAAMME www.TORAFORS.com www.TORAFORS.com Peltisepän setti Sisältää nahkasäkin ja kolme erikokoista pöykkistä puunuijaa. Paino: 660g. Autotallin sisustus / työpiste (punainen/musta) 1kpl työkalukaappi / korkea. Tarkista ajantasaiset hinnat verkkokaupastamme. Kaikki hinnat sis. Turvalukko, joka estää ei-toivotun käynnistymisen. 100€ tuotenro 2649 Pistehitsauspihdit 230V Kannettava pistehitsauslaite erinomainen koritöihin, maks. Toimituksessa mukana 75mm aluslaikka tarralla, 2x2,0 Ah akkua, akkulaturi, sivukahva, 2 kiillotussientä, 1 kiillotuslaikka, 3 hiomapaperia ja 1 kuusiokoloavain