Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 08/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 8 / 2 1 7 • A llg aie r A P 1 7 • A llis -C ha lm e rs TL -4 • M as se y-H ar ris 7 4 4 D • N u ffi e ld 4 6 + E K A -k u o rm aa ja • K au pp ila n Fo rd -k o ko e lm a 5 8 Antero Kauppilan 13 traktorin katras FORD-KOKOELMA Kuorma-autoilua koko elämä MIKKO MERI MASSEY HARRIS 744D Harvinainen Allis-Chalmers TL-40 -kuormaaja JÄYKKÄRUNKOINEN 74 50 00 -1 70 8 • PA L VK O 20 18 -0 4 6 41 48 87 45 00 03 17 00 8 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME Monipuolisesta valikoimastamme löydät laadukkaat ja lelut! Joulun parhaat toivelahjat! www.kiertokanki.com Yli 200€ tilaukset rahtivapaasti. Katso koko valikoima verkkokaupastamme
Lähde mukaan menneiden aikojen traktorikatselmukseen perinteen ylläpitäjien kanssa. Klikkaa itsesi ostoksille! Viipale mediat A A UAZ 469B Huipp unope us 100 km/h Teho 72 hv Sylinte rit L-4 Moott orin tilavuu s 2445 cm 3 Paino 1730 kg Toyo ta Celic a Supra A A Huippu nopeus 210 km/h Teho 140 hv Sylinte rit L-6 Mootto rin tilavuu s 2759 cm 3 Paino 1300 kg A A Cadillac Allanté Huippunop eus 225 km/h Teho 300 hv Sylinterit V-8 Moottorin tilavuus 4565 cm 3 Paino 1690 kg A A BMW M1 Huippunopeus 262 km/h Teho 277 hv Sylinterit L-6 Moottorin tilavuus 3453 cm 3 Paino 1300 kg Haluatko tilata puuttuvan numeron, kirjan, pelikortit tai ehkä lippalakin. Suuresta Valmet-traktorikirjasta nauttivat kaikki, joita kiinnostaa Suomen itsenäisyyden ajan teollisuusja maataloushistoria. Ne löytyvät osoitteesta:. Suuri Valmet-traktorikirja Upea kirja Valmetin vaiheista! Suomen traktoriteollisuuden historia on pian jo satavuotias. Joulu lähestyy! Osta kova lahja! Tilaa vuoden uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. Silti sen sivuilta löytyy vain yksi todellinen menestystarina, Valmet. 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo: KLIKKAA OSTOKSILLE OSOITTEESSA WWW.SUPERMARKET.FI SUPERMARKET .
Elektroniikan sarallakin uudempi on etevämpää. Kari Mattila päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Ku va : SA -K uv a/ T. Toisaalta olen viime aikoina harkinnut taantuvani älypuhelimen käyttäjästä vanhanaikaisen luurin omistajaksi. Kunnon myräkän jälkien kolailun perästä olo on kuin kuntosalikäynnin jälkeen – paitsi että kuntoilu oli ilmaista eikä tarvinnut edes pihasta poistua. Nyt Allgaier palvelee Ahtia harrastuksissa ja rajummissakin rakennustöissä. Vu or el a 3 08/17 Pääkirjoitus. Tämän numeron kannessa komeileva Allgaier on oiva esimerkki siitä, ettei vanhaa masiinaa aina kannata hukata tai hävittää. Entäpä koneet sitten. Joku toinen utelee, enkö tiedä, että kehitys on noista edennyt ison harppauksen. Myönnän, että niinhän se on. VAIHTAMATTA PARAS T oisinaan vanhojen koneiden kanssa joutuu puolustelemaan valintojansa. Vuosikymmenien varrelle ei ole montaa remonttiakaan sattunut. Kola ja lapio ovat konevoimaa hitaampia ja työläämpiä vehkeitä, se on selvä juttu, mutta niiden kanssa puurtaessa ei aika kulukaan hukkaan. Ennen koneet olivat kauniimpia, tuoksuivat paremmalta ja kuulostivat miehekkäämmiltä. Sama koskee lääketieteen muita kehitysaskelia – nykyaikaisin on poikkeuksetta myös etevin. Ihminen käyttää rahaa säästääkseen aikaa ja voimia, jonka jälkeen hän käyttää lisää rahaa kuluttamalla niitä voimia ja säästynyttä aikaa vesijumpassa tai ohjatussa ryhmäliikunnassa. Joku kysyy, että mitä sinä noiden vanhojen parissa väännät, kun uusiakin saa. Kun oikein tarkkaan tuumii, sama kaava toistuu monella elämän saralla. Jos laskemaan ruvetaan, niin Allgaier on tainnut tienata hintansa jo moneen kertaan. Lumilinko tai lumilevyllä varustettu mönkijä helpottaisi takuulla pienen pihan lumitöitä, mutta sellaisiin en ole tarttunut edes koemielessä. Eipähän tulisi kurkisteltua puhelimen näyttöä tämän tästä. Pihatyökalujen saralla lumikola on mitä etevin keksintö. Tuskin ilahtuisin, jos pitäisi kaivaa kellarin kätköistä mustavalko-tv uudelleen käyttöön. Juuri älypuhelin on osoittanut, että kumpikaan lupaus ei ole yksiselitteisesti lunastettavissa omistajansa käyttöön. Enpä haluaisi, että hampaitani porattaisiin samoilla välineillä, joilla niitä ensimmäistä kertaa on operoitu. Vaan omilla mailla pyöriessä vanhassa voi ollakin se parempi vara. Ahti Jauhiainen hankki koneen jo 1950-luvulla, ja aikojen saatossa se jäi seisomaan. W . Ja se tunne, kun hyppää hytittömän traktorin istuimelle ja pistää vanhan myllyn rouskuttamaan tasaista tyhjäkäyntiään, sitä ei pese mikään. Tuottavassa työssä moderni laite on paikallaan, ja sen voi taulukkolaskennan avulla todeksi osoittaa. Edistys tarkoittaa pienelle ihmiselle yleensä arjen helpotusta ja ajan säästöä. Voi käydä jopa päinvastoin: elämä mutkistuu ja aikaa tuhraantuu ruutua tuijottaessa
Kone on ahkerassa käytössä Tarmo Juotasniemen pihamaalla. 46 Traktorimies Henry Ford Miksi autotehtailija halusi itsepäisesti tehdä traktoreita yhtiönsä vastustuksesta huolimatta. KONEET 19 Allis-Chalmers TL-40 Suurin jäykkärunkoinen Allis-pyöräkuormaaja on Suomessa harvinainen kone. 52 Pellolta etulinjaan Perunaa istutettiin ja viljaa korjattiin Suomessa sota-aikanakin. 56 Kuorma-autot elämän suolana Mikko Meren työura alkoi sota-aikana, kun hän oli vasta 11-vuotias. Kuorma-autojen pariin ja apumiehen tehtäviin mies pääsi 1940-luvun lopulla. Pekka P. TAPAHTUMAT 63 Loska-ajot, Riihimäki–Tuusula Veteraanikuorma-autoseuran kauden päätöstapahtuma ajettiin varsin kosteissa merkeissä Etelä-Suomen maisemissa. 34 Nuffield 460 & Eka-kuormaaja Esko Kiisken konepajalla Nuffieldiin istutettu Eka-kuormaaja on kotimaisen konehistorian hieno säilymä. Suurin osa on monialaisella miehellä työkäytössä. 19 26 34 12 4. ARTIKKELIT 40 Paholaisen tusina Antero Kauppilan pihasta löytyy 13 Fordja Fordson-traktoria. Tässä numerossa KANNESSA 12 Allgaier AP 17 Ahti Jauhiainen auraa pihamaan ja hoitelee muita talon askareita pirteän oranssilla traktorilla. Ruokaa tarvittiin kotona ja rintamalla, mutta työkoneet olivat kortilla ja miehet sotimassa. Selitys on Fordin taustassa ja halussa tehostaa maataloustyötä. Miehen ja koneen yhteinen taival alkoi jo 1950-luvun lopulla. 26 Massey-Harris 744D Raineri Aerikkalan kokoelmasta löytyy Kalleisten kartanoa aikanaan palvellut kuusisylinterinen MasseyHarris. Suurpään TL-40 lienee ainoa kunnossa oleva yksilö. Malli oli myös ensimmäisiä Suomeen tulleita dieseltraktoreita
lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Ojasen artikkelissa matkataan ajassa aikaan ennen Suomen itsenäisyyttä, jolloin täällä vasta käynnisteltiin konekauppaa. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja erikoisuuksia vanhojen koneiden maailmasta. Ojanen, Harri Onnila, Kari Ruusunen, Aimo Tenni, Jukka Vuorenmaa TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Tero Björklund, Sari Mantila, Thomas Backman, POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. 80 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromantiikkaa esittelevä palsta ilmestyy lehden sivuilla nyt viidettäkymmenettä kertaa. 72 Maatalouskoneiden kaupan varhaisia vaiheita Olli J. 76 Markkinat Näiltä sivuilta löydät talvi-iltojen piristeeksi uuden projektin – tai varaosia siihen kesken jääneeseen. TILAAJAPALVELU Puh. Materiaali: Viipalemediat Oy ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. Piharakennuksien kätköissä on suuri kokoelma menneen ajan esineitä. 46 66 5 08/17 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Viipalemediat Oy:n kirjallista lupaa on kielletty. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Mika Rassi AVUSTAJAT Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. Suurin osa on työkäytössä.. 63 40 Antero Kauppilan kokoelmassa on 13 Fordja Fordson-traktoria. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrään palauttamiseen. 66 Seppiä ja mestareita Pentti Kangasahon pihalta löytyy merkillisen näköisiä halkopinoja. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Hallituksen puheenjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA PGM MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em
Maansiirtokoneen kuormatilavuudeksi ilmoitettiin tasamittana 8 ja kukkuraisena 11 kuutiota. Rekkaparkki Dumpperipuuhia Valmetilla Suomalaisen maansiirtotraktorin kehitys tyssäsi viimeistään Volvo-kauppaan. 6. 1722:ssa oli power shift -vaihteisto, joka olisi saattanut olla telitraktorissakin poikaa. V almet teki prototyypin traktoripohjaisesta maansiirtokoneesta jo 1960-luvun lopulla. 70-luvun lama romahdutti myös rakennuskoneiden kysynnän. Runko-ohjattua maansiirtokonetta mallia Valtra 1722 rakennettiin ainakin esiteyksilön verran. Valmetin dumpperille tuskin oli alun alkaenkaan luvassa kovin suuria markkinoita. Kotimaan traktorimyynti siirtyi 1982 Hankkijalle ja sen mukana vaihtokonevarasto, jossa oli ainakin yksi dumpperi. Tuolloin tehty Volvo-sopimus määritteli, että Valmet keskittyy maataloustraktoreihin ja Volvo rakennuskoneisiin mukaan lukien dumpperit. Moottoritilassa puhkui Linnavuoren ahtamaton kuutonen eli 611 CS. Pituutta Valmetin dumpperilla oli 8,26 metriä. Kone oli toivoton myytävä siinä lamatilanteessa. Dumpperi oli mitä ilmeisimmin yhdistelmä metsäkoneiden ja telitraktori 1502:n rakenteita. Kiinnostus kehitystyöhön loppui viimeistään 1978. uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Ensimmäistä dumpperityyppistä protoa hahmoteltiin Valmet 900:n pohjalle. Tuolloin vetokoneena palveli Valmet 900. 70-luvulla dumpperin kehitystä jatkettiin. Käyttötarkoitukseksi ehdotettiin muun muassa lasten uima-allasta
Patotyömaan pojat leikkasivat pellinpalan, ja ajotauolla askartelimme uuden kilven, joka sitten kelpasi hyvin Irakin rajalla. Varikkokuva on Etelä-Irakista Kufan kaupungin kalkkikivilouhokselta. Muut autot oli toimitettu sementtitehtaiden kalkkikivilouhoksille ja valtion suurelle rakennusyhtiölle. Tässä Pentti Kostamon kertomus kaukomailta. 7 08/17. Toista se oli Lähi-idässä, jonne Pohjankin poika joutui myyntiasioille. Niin minä jouduin karkotukseen Bagdadiin. Viimeksi mainittu rakensi eri puolilla maata muun muassa salaisia sotilastukikohtia. Niistä noin 20 oli ostanut jugoslavialainen rakennusyhtiö, jolla oli iso patotyömaa käynnissä. Siksi Irakissa rakennettiin paljon ja pyrittiin sementin tuotannossa alueen kärkeen. Maansiirtokoneiden kysyntä romahti muiden alojen mukana. Pentti loihtii Turkissa rekisterikilpeä. Saddam Husseinilla oli runsaasti öljyrahoja, ja hän halusi tehdä Irakista johtavan arabimaan. Se oli ilmeisesti Ruotsin kehitysaputoimituksia. Se oli sitten numero 123, ja se esiintyy katukuvassa menossa asiakkaalle Bagdadissa. O lin 70-luvun lopulla ollut Kockumsin myyntiyhtiön töissä Vantaalla viisi vuotta, kun ankara lama iski. Bagdadissa ollessani myimme messuilla olleen maansiirtoauton tuolle rakennusliikkeelle. Kockums oli toimittanut Irakiin 122 kappaletta Kockums 425 -maansiirtoautoa. Maansiirtokalustoa Irakiin Kuten Valmetin tapauksesta huomaamme, Suomessa dumpperimarkkinat olivat 70–80-luvulla olemattomat. Kockumsin maansiirtoauto liikenteen lomassa Bagdadissa. Runko-ohjatun Kockums 412T -dumpperin tapasin myöhemmin Tansaniassa, missä se oli lannoitetehtaan louhoksella. Joku jävla finne tai jugo oli skruuvannut huonosti. Olin vuosikymmenen alussa pyörinyt Valmetin miehenä muun muassa Irakissa. Kockumsin herrat ehdottivat, että lähtisin vuodeksi Bagdadiin, joka sillä hetkellä oli maansiirtoautojen suurin markkina-alue. Loppukevennyksenä kuva siitä, kuinka Irakiin mennessä työsuhdeautosta putosi rekisterilappu edestä. Keskellä Pentti Kostamo Tansaniassa edustustehtävissä. Takavarikoivat perillä passinkin, etten karkaisi pois
Lämmin leuto ja henkäys hellä Turbo-Nuffistaan tutun Jussi Peltosen verstaassa pöhisee toista talvea omatekoinen lämmitin. Polttoaineelle on esilämmitin, jonka avulla seoksen rypsiöljyosuus on voitu nostaa noin 80 prosenttiin. Kirjan myötä käy selville, että tuskin minkään muun liikennevälineen yleinen historia on yhtä tiukasti sidoksissa sotaan kuin lentokoneiden. Nesteen lämpöä mittaa kiinalainen kinkkumittari, joka on kallein yksittäinen hankinta. Helsinki. Oman lukunsa saavat muun muassa Hugo Junkers, Claude Dornier ja Nikolai Polikarpov. Readme.fi. Litra polttoainetta kuluu noin kolmessa tunnissa hieman lämmitystarpeesta riippuen. Teos on kuvitettu runsaasti ja monipuolisesti. Osa puhallusilman imusta kulkee putkiston ohi, jolloin ilma esilämpiää. Ilmailun varhaisvaiheiden merkittäviä koneita lähestytään pääosin suunnittelijaartikkeleiden kautta. 245 sivua. Jussi on koonnut sen pääosin hylkyosista. Rungon alla ja sivulla kulkee noin 4,5 metriä asuntovaunun keskuslämmityspatterista purettua putkea. Siirreltävän laitteen runko on 70-luvun painepesurista. Vesitankki on jostakin vanhasta kylmäkoneesta. Tankkina toimii viiden litran kanisteri, ja sähkörasiana margariinipurkki. Puhallin, kenno ja akut ovat peräisin purkuautoista. Pitkällä putkella lämpöä menee mahdollisimman vähän hukkaan. Lämmittimen ytimenä on viiden kilowatin diesel-Webasto. Myyry, Pekka 2017: Suuri suomalainen lentokonekirja. Toisaalta yksilöiden tasolla kyse on useimmiten ollut luovista hulluista, jotka ovat halunneet vain ylittää itsensä ja lentää. Nimestään huolimatta Suuri suomalainen lentokonekirja ei rajoitu Suomen lentokonehistoriaan. Polttoainekustannukset ovat kuitenkin pienet, sillä lämmittimessä käytetään polttoöljyn ja jäterypsiöljyn sekoitusta. Suuri suomalainen lentokonekirja Pekka Myyryn tuorein tekniikan alan historiateos käsittelee lentokoneita. 8. Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Pakoputki on johdettu ulos rypsiöljyseoksen pakokaasujen hajun takia. Suomalaisesta näkökulmasta mielenkiintoista kirjassa on Finnairin edeltäjää Aero Oy:tä laajasti esittelevä artikkeli, samoin suomalaiseen sotahistoriaan liittyvien valmistajien kuten Fiatin esittely
Helmikuussa Popular Science sanaili samanlaisesta ihmeestä rautateillä. Tammikuussa Modern Mechanics -lehti kertoeli ällistyttävästä tapauksesta Los Angelesissa, jossa paineilma-auto oli huristellut ympäri kaupungin katuja. 12-metrinen paineilmaveturi oli lähdössä koeajolle Atlantasta Jacksonvilleen. 60-luvulla talutettavien koneiden laumaan liittyi lumilinko, joita tuotiin sittemmin Suomeenkin. Simplicity palasi oman johdon omistukseen Allis-vaiheen jälkeen. Helppoa kuin lumen linkous Tässä lehdessä esitellään jälleen Allis-Chalmers-pyöräkuormaaja. Eivät mihinkään. En oikeastaan usko, että kevyttä maataloustraktoria olisi huolittu maatalouteen, ellei auto olisi ensin hitaasti mutta varmasti avannut viljelijöiden silmiä. TEKIJÄN SUUSTA 9 08/17. Ensimäisen sarvitraktorinsa Simplicity oli tuonut markkinoille 30-luvulla. 2000-luvulta asti sen on omistanut Briggs & Stratton. Ensimmäisen mallin oli määrä tulla markkinoille vuoden 2015 jälkipuoliskolla. Voimakone muistutti lentokoneen tähtimoottoria, ja se oli kuuden vuoden kehittelytyön tulos. Suomessa tuo kadonnut työkonemerkki muistetaan ensisijaisesti traktoreista ja kuormaajista. Amerikkalaissarjassa Leijonan luola yksi sijoitus meni vuonna 2013 AIRPod-nimiselle paineilma-autolle. Suurimmaksi nopeudeksi luvattiin noin 200 kilometriä tunnissa. Mutta monenmoista muutakin on firman nimissä tehty. Huomasin lopulta, että ihmisiä kiinnostaa enemmän sellainen kone, joka kulkee tiellä, kuin sellainen, joka tekee työtä maatiloilla. Vuosina 1965–1983 Allis-Chalmers omisti amerikkalaisen Simplicity-yhtiön, joka valmisti lähinnä nurmikonja puutarhanhoitovälineitä. Pitäkäämme silmät auki – pian paineilma-ajokki kurvaa jostain jälleen eteemme. Olosuhteet ajoivat minut tekemään ensin autoja. HENRY FORD Olen aina ensisijaisesti halunnut päästää elävät olennot maataloustyön ikeestä ja panna terästä ja moottoreita tilalle. Paljolti liikennepainetta Vuonna 1932 Amerikassa ounasteltiin, että paineilma olisi pian liikuttava voima niin teillä kuin raiteilla. Mihin ovat paineilma-ajoneuvot kadonneet
Kuvat: Elinkeinoelämän keskusarkisto 10. Avarissa tiloissa oli myös entistä parempi testikalusto. Rekkaparkki uutisia, erikoisuuksia ja tapahtumia Kuinka 702 kaadettiin 60-luvun lopulla Valmet-traktoreiden valmistuksen painopiste siirtyi Jyväskylän Tourulasta uuteen tehtaaseen Suolahdella. Joskus kuitenkin luotettiin luonnon tarjoamiin koetuspaikkoihin
11 08/17
Salo 12
Nykyään vanhat kaverukset Ahti ja Allgaier viihtyvät yhdessä lumija metsätöissä. Allgaier-traktori oli Ahti Jauhiaisen nuoruuden työtoveri peltohommissa ja vähän maantielläkin. Parin vuosikymmenen levon jälkeen saksalainen veteraani virkosi työkuntoon. METSÄNHOITAJAN TYÖKALU ALLGAIER AP 17 13
Lopulta Allgaier junaili talvisaikaan Pohjois-Pohjanmaalle niittokone mahan alla ja aura perässä. Osat olivat laatikoissa. 14. Kun isä lähti kylvötöihin, vähän ajan päästä kolisi. Setä sanoi, että kootaan se kahdestaan, ja me amatöörit kokosimme. 60-luvulla vaihdatin öljyt eräällä tienvarsihuoltamolla, ja epäilen, että siellä laitettiin vahingossa hydrauliikkaöljyä moottoriin. Pääasiassa se oli heinätöissä mukana. ”Entinen omistaja lähetti myöhemmin vielä kirjeen, jossa hän neuvoi traktorin käytössä. Työtä ja huoltoa Vuodesta 1959 lähtien Allgaier oli Reisjärvellä lehmätilalla työkäytössä. Muuan nyrkkipaja purki koneen mutta lopetti toimintansa ennen kuin ehti kasata sitä. Kauppaa hierottiin vielä myöhemmin puhelimitse. Lehtiilmoitus houkutti miehen junamatkalle Vesilahteen, jossa oli kaupan Allgaier AP 17. Myös kauppareissut hoituivat traktorilla, elettinhän aikaa ennen autojen yleistymistä”, Ahti muistelee. Isompi koneremontti Allgaieriin on tehty vain kerran. ”Jos sahapuuta piti ajaa, päihitti pieni traktori siinäkin puuhassa hevosen. Samoilla kärryillä ajettiin viljat pellolta puitavaksi ja vastavuoroisesti lantaa pellolle pattereihin. Se on edelleen paikallaan.” Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine ja Ahti Jauhiainen ”Se on hirmuisen tarkkaa saksalaista työtä.” ALLGAIER AP 17 60-luvulla Allgaierin moottori meni remonttiin laakerivaurion takia. ”Haapajärveläisessä korjaamossa tilalle vaihdettiin Fiat 600:n laturi. Siltä jäljiltä se nyt on.” Samoihin aikoihin traktorista paukahti laturi. Hän kehotti myös tulemaan uudestaan hakureissulle, sillä naapurissa asui hieno nuori neiti”, Ahti naureskelee. ”Kerran siitä meni kampilaakerit. Sitten Ahti ja hänen setänsä ajoivat traktorin Haapajärven asemalta 30 kilometrin päähän Reisjärvelle. Kun sen parissa työskennellyt konepaja lopetti toimintansa, Ahti kasasi osina olleen traktorin setänsä kanssa. 1950 -luvun lopulla nuori Ahti Jauhiainen alkoi mieliä traktoria kotitilalle Reisjärvelle. Kun Ahti rakensi hylätyn meijeri-Vanajan akselista kärryt, Allgaierilla alettiin ajaa muutaman muun talon kanssa vuorossa maitoa meijeriin
YKKÖSTYYPIN TRAKTORI Ahti Jauhiaisen AP 17 on tyyppiä yksi, jota valmistettiin vuosina 1950–51 noin 5500 kappaletta. Kakkosessa varsi kulkee etuakselilla sijaitsevalle simpukalle saakka. Tuttavalta ylimääräiseksi jäänyt perälevy on Allgaierin perään melko jämerä. Ahti on aikoinaan tehnyt takavanteisiin kiinnityksen levikepyörille. 15 08/17. Samassa jutussa käytiin lyhyesti läpi Allgaierin ja Porschen yhteistä tarinaa. Uudempaa AP 17 -mallia voi ihailla vaikkapa Vanhojen Koneiden tämän vuoden viitosnumerosta, jossa esiteltiin Martti ja Antti Seppälän traktoreita. Vuoden 1951 puolella esiteltiin tyyppi kakkonen eli AP 17/51, jossa oli muun muassa kevyempi ohjaus. Ykkösen ohjausvarressa on myös oma kojetaululaatikko. Silmiinpistävin ero tyyppien välillä onkin ohjauksessa: Tyyppi ykkösessä ohjausvarsi on lyhyt ja simpukka moottorin takana
Koneesta löytyy tasauspyörästön lukko, kaksitoiminen nostolaite ja hydraulinen kytkin. ”Siinä on mekaaninen kytkin ja nestekytkin. Samaa puhdistettavien puhdistimien periaatetta noudattaa muun muassa metallirakenteinen polttoainesuodatin. Silloin Ahti otti vanhan juhtansa eläkepäiviä silmällä pitäen uuteen taloonsa Kettulan kylään Suomusjärvelle. 4–5 kappaletta normaaleja tukkeja saa tuotua kerralla.” Viljelypuuhiinkin Allgaier on päässyt. Sen takia minullakin on vähän näitä metsäharrastuksia.” Ahti lähti 60-luvulla opiskelemaan metsäalaa, ja Allgaierin askareet vähenivät hiljalleen. ”Polttopuuhommat olen hoidellut sillä, samoin lumityöt. 16. Kun rakensin savusaunaa, vedin metsästä hirsitukkia. AP 17 on ikäisekseen hyivn varusteltu. Mutta vauhdissa voi vaihtaa ilman kytkintä, kunhan antaa kierrosluvun laskea riittävästi.” ”Kun rakensin savusaunaa, vedin metsästä Allgaierilla hirsitukkia.” Ahti kehuu keskipakoista öljynpuhdistinta, joka ei tarvitse kuin pesua. Ahti harrastaa mehiläisten hoitoa, ja traktoria on tarvittu hunajakukkapellolla. AHTI JAUHIAINEN • Allgaierin omistaja vuodesta 1959 • vuosina 1972–2003 MTK:n säätiön Kettulan metsätilan isännöitsijä • harrastaa kalankasvatusta ja mehiläisten ja metsän hoitoa ”Tanskalaiset nauravat partaansa, kun meillä on kuusikoita vaikka kuinka, ja silti sieltä ostetaan meille kuusenoksia ja joulukuusia. Öljynpuhdistin ja voimanotto niittokoneelle ovat alkuperäisvarusteita, mutta laturi on jo 60-luvulla napattu Fiat 600:sta. Käyttö siellä lakkasi 90-luvun lopussa. Mekaanista käytetään, kun vaihdetta pannaan ensimmäisen kerran päälle ja pysäytellään. Kun vanhemmat panivat pellot pakettiin, hommat rajoittuivat heinän niittoon, ja 70-luvun lopulla työt loppuivat kokonaan. Nyt pelto on joulukuusilla, mutta niitäkin Ahti tuo Allgaierilla autotien varteen. Pois paketista Allgaier pääsi uudelleen työn makuun parikymmentä vuotta sitten, kun Ahdin poika hankki pienen metsätilan ja haki traktorin avukseen
”Niitäkään en ole enää tarvinnut. Polttoaineenkulutus on kevyessä työssä liki olematon. ”Se on hirmuisen tarkkaa saksalaista työtä. Märkien kesien ajamana hän rakensi 60-luvulla kyläsepän kanssa takavanteisiin kiinnityksen levikepyörille. 17 08/17. Se on niin justiin!” Tapani-myrskyn kaatojen korjuusta jäi kantoja maastoon. Metsätöissä ja talviajoissa piikkiketjut ovat sen sijaan ehdottomat.” Allgaier on eläkeläishommiin riittävän tehokas ja hyvin taloudellinen. ”Kyllä se aina mönkijän voittaa vetokyvyssä. ALLGAIER AP 17 MOOTTORI Allgaier-Porsche, ilmajäähdytteinen kaksisylinterinen pyörrekammiodieselmoottori, sylinterin halkaisija 90 mm, iskun pituus 108 mm, tilavuus 1374 cm³, teho 18 hevosvoimaa, 2000 kierrosta minuutissa VOIMANSIIRTO vaihteisto 5+1, hydraulinen nestekytkin ja kuiva yksilevykytkin RENKAAT edessä 5-16, takana 9-24, raideleveys 1250–1650 mm MITTOJA pituus 2550 mm, maavara 500 mm, paino nostolaitteineen 950 kg Takarenkaisiin saa lisäpainot, mutta niitä Ahti ei ole juuri käyttänyt. Ahti sahaili ne itselleen talteen, ja Allgaier kuljetti puut kotiin. Kerran ruvettiin jarruja siitä pojan kanssa huoltamaan, ja tuntui, ettei siitä löydy minkäänlaista saumaa, että saisi jarrut esiin. Näillä hommilla riittää, kun tankkaa kerran vuodessa 20 litraa.” Allgaierin valmistusjälki on Jauhiaisen mukaan viimeisteltyä
Virolahti 18
LAPSUUDEN SANKARI ALLIS-CHALMERS TL-40 1964 19. Jäykkärunkoisista Alliksista suurin on tehnyt töitä hiilivarastolla ja hiekkamontuilla. Suurpää osti pikkupojasta saakka ihailemansa Allis-Chalmersin pyöräkuormaajan kymmenisen vuotta sitten. Pekka P. Tiettävästi tämä on ainut kunnossa oleva ison mallin Allis Suomessa
”Ne haettiin metsän keskeltä Lapinlahdelta. Kyllä se oli mahtava laite”, Suurpää muistelee. Väri oli vaaleampi ja ohjaamo erilainen kuin tässä. Se herätti tietysti paikallisissa pikkupojissa kiinnostusta. Kyllä se oli mahtava laite!” ALLIS-CHALMERS TL-40 TL-40:n ahdettu kuutosmoottori on remontoitu kerran 70-luvulla, kun nesteet menivät sekaisin. Yksi Alliksen ihailijoista oli Pekka P. Suurpää. Toisen TL-40:n ensiosoite on voinut ollut sama. Keskikesän juhlamatkan jälkeen Allis pantiin hiekkamontulle kauhomaan tavaraa tietyömaille. Vaan nyt entinen pikkupoika ja vanha kuormaaja ovat pitäneet yhtä kymmenisen vuotta. ”Esimerkiksi Vaalimaan merenrantatie on sillä kauhottu vissiin kokonaan”, Pekka kertoo. Tarkka vuosi ei ole tiedossa, mutta Pekka tietää, että se tuotiin Helsingistä Virojoelle juhannusaattona ajamalla. P ari numeroa sitten esittelimme Allis-Chalmersin jäykkärunkoisista kuormaajakoneista pienen brittimallin BTL-14. Liikkeellä niistä on enää vain tämän artikkelin kuvissa pullisteleva yksilö. Suurpään Allis on vuosimallia 1964. Kauan sai Pekkakin nuoruuden valittuaan odottaa. Virallisen maahantuonnin jäljiltä tänne on päätynyt kaksi suurta Allista. 20. Ensi lempi Virojoella toimi 1960–70-luvulla maansiirtoyritys Seppä ja Partanen, jolla oli runsaasti Allis-Chalmersin maansiirtokoneita, niin pyöräkuormaajia kuin puskukoneita. Sieltä löytyi enää moottori, vaihdelaatikko ja akselit.” Pekan TL-40 on tullut uutena Manonen Oy:n käyttöön Salmisaaren hiilivarastolle. ”Pienenä katseltiin, kun äijät ajoivat kylällä sen kanssa. Myös toisen yksilön jäänteet ovat Pekalla. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Jan-Erik Laine ”Pikkupoikina katseltiin, kun äijät ajoivat kylällä Alliksen kanssa. Nyt hyppäämme linkkukoneita edeltäneen malliston isoon päähän. ”Minulle lähetettiin kuva nelikymppisestä Salmisaaressa ja kysyttiin, onko tämä se teidän kone. Muuta katrasta päätä pidempi oli AllisChalmers TL-40. Allis-Chalmers TL-40 on Suomessa hyvin harvinainen pyöräkuormaaja. Varaosakoneen akselistoissa on kuitenkin samansävyistä maalia kuin kuvan koneessa, joten Manosella on voinut olla nämä molemmat isot Allikset.” Seppä & Partaselle toinen Allis tuli 60–luvun lopulla. Saman omistajan hallussa on myös osia toisesta. Pekan Keskolta saamien tietojen mukaan niitä on tullut Suomeen kaksi kappaletta
Kuljettajan muistoja Alliksen helmassa istuneet eivät ole unohtaneet vanhaa työvälinettään. ”Lappeenrannan automiehiä oli ajossa. Lisäksi Karin aikana kuormaajan vaihteiston pienin pykälä alkoi sohlata. Muitakin urakoita tehtiin, muun muassa louhittiin kalliota”, Kari muistelee. Isolla kuormaajalla homma kävi nopeasti. Ruotsalainen Klippan-hytti oli hankintahetkellä vaihtoehto hieman kalliimmalle kotimaiselle ohjaamolle. He purkivat vaihteiston, mutta eivät saaneet sitä kuntoon. ”Ykkönen ei mennyt aina päälle. Kone kaipasi pitkän paaston jälkeen niin nestettä kuin ilmaa. Sitä kävi Keskon miehetkin katsomassa. Sitten kuormattiin kakkosen kanssa. Jäähdytysnestettä ja hydrauliikkaöljyä lisää Pekka Suurpää, rengasta täyttää Markku Salakka. Eräs heistä on Kari Pulkki, joka vaihtoi valtion leivistä maansiirtoyrityksen palkkalistoille. Ei tavallisessa kuormauksessa ykköstä tarvittukaan.” Lämmityslaitetta ei Alliksessa ole, mutta hytissä kyllä tarkeni. Siihen aikaan oli kymppipyörä-Magiruksia. Kaksi kauhallista heitin, ja sitten lähti auto pois alta.” Kari muistaa, että Allikseen tehtiin kerran koneremontti, kun vedet olivat päässeet öljyn sekaan. Allis oli ennen loppukesän käynnistystä seissyt puolisentoista vuotta. Hyvin Allis jaksoi mennä ja teki ihan täyttä työtä. ”Pääsin vuonna 1970 armeijasta, ja sen jälkeen olin kaksi talvea kuormaamassa Alliksella soraa Vaalimaa–Lappeenranta-tielle. 21 08/17
”Talveksi laitettiin tuulettajaan sisään päin puhaltavat siivet. Hän sanoi, että tuo on juuri oikea väri, hän haluaa maalata oman koneensa sillä. ”Talvet se oli ulkona soramontulla, ja aina lähti hyvin käymään, vaikka oli kovakin pakkanen. Monia Alliksella kuormattiin kaksi talvea soraa VaalimaaLappeenrantatielle. Ja kyllä siellä kuuma tuli välillä, piti ottaa sivupeltikin pois.” Karin mielestä Allis oli varmatoiminen ja rakenteeseen nähden näppärä työkone. Pekka Suurpää oli neuvotellut Alliksen omistajan kanssa konekaupoista ennenkin, mutta sopimukseen ei ollut päästy. Se oli myös isokokoiseksi ja jäykkärunkoiseksi aika ketterä liikkumaan.” Honka kauhasta Seppä & Partanen lakkasi olemasta 70-luvulla, ja Allis siirtyi Virojoen maansiirto -nimisen yrityksen leipiin. Lopulta iso kone pantiin pukkien päälle hiekkamontulle. Lapinlahdelta haetun vaihdelaatikon pitäisi olla ehjä – ehkä senkin saa joskus vaihdettua ykkösviallisen tilalle. ”Talven aikana on tarkoitus panna siihen vielä uudet hydraulisylinterit. Pekka teki oman onnistuneen sävytyksensä. Ohjaamoon Pekka on suunnitellut muun muassa hankkivansa uusia mittareita. ”Ilmasäiliö ja syyläri paikattiin, renkaita ja hydrauliletkuja vaihdettiin. Myös mittareita ja muuta pientä pitäisi uusia.” Kylillä käymässä Pekka on kuormannut Alliksella oman kesämökkityömaan hiekat. Muihin hommiin sitä ei ole vielä laitettu. ALLIS-CHALMERS TL-40 22. Viime numeron Matko-tapahtumajutussa olleet kuvat Pekan Alliksesta herättivät paljon kiinnostusta ulkopuolisissa. ”Kauhassa kasvoi metrinen mänty, mutta hyvin se lähti käymään.” Alliksen alkuperäinen keltainen pinta oli jossain vaiheessa vaihtunut vihreäksi. Kymmenisen vuotta sitten hintanäkemykset kohtasivat, ja Pekka lähti hakemaan omaansa pois. KymppipyöräMagiruksen lavalle mahtui kaksi kauhallista. Pekka arvioi, että sen myötä karvan verran alle neljän kuution kauhaan mahtuu esimerkiksi filleriä enimmillään noin viisi kuutiota. ”Raahesta soitti eräs Alliksen omistaja, joka oli nähnyt tästä kuvan. Kauhaan tehtiin uusi huulilevy.” Uudessa huulessa on kolmiomainen pidennys. Totesin, että täältä tulee maalia.” Allis saatiin melko pienellä vaivalla täysin toimintakuntoiseksi
Se oli pieni yksiraaminen saha, jossa oli neljä äijää hommissa ja kaikki tehtiin käsin. Siellä minä kasvoin sahan, myllyn ja joen ympäristössä, ja sieltä varmaan romunkeräysvietti on lähtöisin. Jätehommat alkoivat 1966, eli puoli vuosisataa sitäkin on jo tehty.” 23 08/17. SUURPÄÄ • Ympäristönhuoltoyhtiö Suurpää Oy:n toimitusjohtaja • Alliksen lisäksi harrastekoneina vanhoja traktoreita ”Meidän ukot aloittivat sahaustoiminnan 1909, ja vuonna 1998 sahaaminen loppui. PEKKA P
”Taka-akselissa on vähän löysää, joten on siinä aika pitäminen, että se pysyy tiellä. Nykyrahassa tuo hinta on noin 409 600 euroa. Kyllä se vielä samaan pystyy mihin uutenakin. ”Joskus käyn juottamassa sitä keskellä kylää huoltamolla. Tiellä ajaminen ei ole herkkua muutenkaan. Oikuistaan ja huoltotarpeistaan huolimatta Allis on tainnut löytää pitkäaikaisen kodin vanhan ihailijan luota. Maansiirtohommiinhan se on tehty. Siksi on mukavaa, että se on omassa pihassa. Vaikkei sillä edes tekisi mitään, ei sitä voi hävittää.” 24. ”Vuodot pois ja laatikko kuntoon ja antaa palaa. Näillähän on ajettu väärin päin juuri paremman ohjattavuuden takia”, Pekka kertoo. Kyllähän se katseita kerää, kun sitä joutuu löylyttämään aika paljon, että se powershiftin kanssa kulkee.” Suuri kuormaaja on vaikuttava näky maantiellä edelleen, ja varsinkin koneen nuoruudessa sen aikaiset väylät ovat olleet Allikselle kapeita. ALLIS-CHALMERS TL-40 yhteydenottoja saanut omistajakin innostui koneestaan taas uudella tavalla. ”Tämä pyöräkone on pienestä pojasta saakka ollut niin sanotusti silmien alla ja sen liikkeitä on seurattu. Vuoden 1964 hinnaston mukaan vakiokauhalla ja Klippan-ohjaamolla varustettu AllisChalmers TL-40 maksoi 215 400 markkaa. Tekisi mieli kierrättää sitä tapahtumissakin.” Toistaiseksi Allista ei ole juuri lähimittaria kauemmas ajettu
ALLIS-CHALMERS TL-40 MOOTTORI AC21000 H, ahdettu kuusisylinterinen dieselmoottori, sylinterin halkaisija 133 mm, iskun pituus 165 mm, iskutilavuus 13,8 litraa, teho 310 hevosvoimaa, 2000 kierrosta minuutissa, vääntömomentti 122,2 kpm / 1400 kierrosta minuutissa VAKIOKAUHA tilavuus 3,82 cm³, paino 2050 kg, leveys 3,3 metriä, kynsiä 11, tyhjennyskorkeus 3,4 metriä, tyhjennysetäisyys 1,33 metriä SUORITUSKYKY nostoaika 9 sekuntia, laskuaika 7,3 sekuntia, kuljetuskyky 7500 kg, irrotusvoima 19 100 kg, nostovoima 18 200 kg, kallistuskulma taakse maanpinnassa 40° ja kuljetuskorkeudella (0,36 m) 43°, kaatokulma yläasennossa 49° VAIHTEISTO Twin-Disc Power Shift ja yksiasteinen turbiinikytkin, 4 vaihdetta eteen ja taakse, nopeudet 0–34,6 kilometriä tunnissa VAKIORENKAAT 26,5x25-14 NESTETILAVUUKSIA jäähdytysjärjestelmä 58,7, hydraulinen järjestelmä 291,5, vaihdelaatikko ja turbiinikytkin 41,6, kampikammio 31,2, polttoainesäiliö 360 litraa MITTOJA pituus vakiokauhan kanssa 7,32, leveys 3,13, korkeus 2,74, maavara 0,52, akseliväli 2,95, raideleveys edessä ja takana 2,44, taka-akselin kallistus 22°, kääntösäde kauhan kärkeen 9,95 ja ulomman takapyörän napaan 10,26 metriä, työpaino ohjaamoineen noin 21 600 kg LISÄVARUSTEITA kotimainen tai ruotsalainen ohjaamo, kuusi erikoiskauhaa (tilavuudet 3,25–5,35 cm³), puskulevy, kolmet erikoisrenkaat (normaalipintaiset renkaat 26,5x25-20, louhosrenkaat 26,5x25-20 ja 29,5x25-16) A-C-kuormaajia Vanhoissa Koneissa: • 1/2011: Lumiahon murskauksen TL-20 ja Allis-Chalmersin historiaa • 4/2016: Mommilan kartanon TL-20 • 6/2017: Juho Kallio-Mannilan BTL-14D 25 08/17
Mynämäki 26
Tarkennetaan tällä kertaa pari vuotta sitten valmistuneeseen entisöintiin, jonka kautta avautuu näkymä niin vanhan ajan teollisuusja maatalouskonehistoriaan kuin Mynämäen menneisyyteen. Teksti ja kuvat: Mika Rassi 27. KARTANON SKOTLANTILAINEN MASSEY-HARRIS 744D M ynämäkeläinen Raineri Aerikkala on Vanhojen Koneiden lukijoille tuttu mies. Rainerin kokoelmasta on aiemmin esitelty Chevrolet-autotraktori ja BMFarmall. Ensi kerran Massey-Harris kajosi traktoreihin vuonna 1916, kun se hankki oikeudet myydä Kanadassa jenkkivalmisteista 744 oli ensimmäinen Euroopassa valmistettu Massey-Harrismalli. Samaan aikaan Alanson Harrisin A. Kaksi suurta sadonkorjuukoneiden tekijää yhdistyivät vuonna 1891, kun muodostettiin Massey-Harris-yhtiö. Se oli myös ensimmäisiä Suomeen tulleita dieseltraktoreita. Kerrataan Raineri Aerikkalan huippukuntoisen yksilön äärellä MasseyHarrisin vaiheita ja hieman paikallishistoriaakin. Harris, poika ja kumppanit -yhtiö kasvoi ja ryhtyi Masseyn kanssa kilpasille peltokalujen markkinoilla. Samana vuonna MH toi markkinoille ensimmäisen leikkuupuimurinsa, jota voitiin vetää hevosilla tai traktorilla. Jo ennen yhdistymistä Masseyn ja Harrisin periaatteena oli ollut oman suunnittelun sijaan hankkia valmistusoikeuksia tai ostaa muita valmistajia. Yritys alkoi pian tuottaa monenlaista työvälinettä kottikärryistä höyrykoneisiin. Tällainen traktori on Massey-Harris 744D, kanadalaisen oman aikansa suuryrityksen brittivalmisteinen malli, joka palveli aikoinaan vakkasuomalaisen kartanon mailla. Yritys kasvoi 1870-luvulla nopeasti, sillä työväestön pulasta kärsinyt Kanada tarvitsi työkoneita, ja ulkomaiset yritykset olivat tuontimaksujen vuoksi kilpailusta ulkona. Ensimmäinen brittimalli oli kuusisylinterinen 744D. Kottikärrystä traktoriin Massey-Harris-yhtiön tarina alkoi vuonna 1847, kun Daniel Massey perusti LänsiKanadaan Newcastleen valimon ja konepajan. Harris oli ostanut pienen valimon vuonna 1857 ja alkanut tuolloin tehtailla heinäharavia ja talikoita. Uutteran konekonkarin ykköstallista löytyy toistakymmentä entistettyä traktoria ja muista rakennuksista vielä hyvinkin toinen mokoma kelpo aihioita. Massey-Harris valmisti vuosikymmenen verran traktoreita Brittein saarilla. Masseyn pajan sadonkorjuuvälineet olivat erityisen suosittuja, ja tehdas takoi myös mekaanisia puimakoneita. Tämä toiminta jatkui voimallisesti uudessa jättifirmassa, joka laajeni yritysostojen kautta Yhdysvaltoihin vuonna 1910. Sulautumasta tuli brittiläisen maailmanvallan suurin maatalouskoneiden valmistaja, ja sen koneita alkoi näkyä Suomessakin
Raineri arvelee, että se on osaltaan pelastanut pellit kolhiintumiselta. MASSEY-HARRIS 744D Harriksessa ei ole koskaan ollut nostolaitteita. Traktori oli ollut koko ikänsä Kalleisten kartanossa. 28
Parrettilta lainattiin kaikkiaan kolme eri mallia, ja viimeisen valmistus päättyi 1923. 30-luku oli kuitenkin Massey-Harrisille kehityksen ja menestyksen kasvun aikaa. Yksi uusi malli oli päälle 40-heppainen Massey-Harris 44, josta tuli merkin suosituin malli kautta aikain. Sitä tehtävää 744 täyttää erinomaisesti. Raineri on tilannut traktoriin uuden mittariston ulkomailta. Case-tuotenimi jäi kuitenkin Casen puimakoneyhtiölle, joka jo valmistikin Case-nimisiä traktoreita. Massey-Harris 15/22 GP tuli markkinoille vuonna 1930. Lopullisesti Massey-Harris valloitti Euroopan, kun se osti Fergusonin traktorituotannon vuonna 1953. Vanhentuneet Parrettit tippuivat markkinoilta Fordsonien ja Farmallien puristuksessa. Tuolloin moottoriksi vaihtui Perkinsin nelisylinterinen malli, ja traktorin uudeksi nimeksi annettiin 745. Satavuotias valloittaa Euroopan Pohjois-Amerikka pääsi vanhaa maailmaa ripeämmin jaloilleen toisen maailmansodan jälkeen. MH luopui siitä ja hankki vuonna 1918 chicagolaiselta Parrett-yhtiöltä heidän traktoreidensa valmistuslisenssin. Ulkomuoto säilyi Massey-Harriksissa loppuun asti. Mallista ei tullut vetävyydestään huolimatta suosittua, sillä se oli vain 16-hevosvoimainen ja kankea ohjattava. Vanhaa Wallis-traktoria ryyditettiin heti vuosikymmenen alussa 25-hevosvoimaisella moottorilla, joka oli Massey-Harrisin ensimmäinen oma traktorimoottori. Samana vuonna tehtiin ensimmäiset Massey-Harris-merkkiset traktorit. Menestystä ja kokeiluja Massey-Harrisin seuraava traktorisopimus oli menestys. Tuotanto siirrettiin jo 1949 pohjoisemmas, Skotlannin Kilmarnockiin. Rainerille koneharrastuksessa tärkeää on myös paikallishistorian vaaliminen. Valmistus alkoi 1948 Luoteis-Englannissa teollisuuden mekassa Manchesterissa. Ensimmäinen Massey-Harrisin itse suunnittelema traktori oli yllättäen neliveto. 1939 Massey-Harris toi markkinoille ensimmäisen itseliikkuvan leikkuupuimurinsa, Massey-Harris 20:n. Amerikassa traktoria oli saatavilla bensa-, petroli-, dieselja nestekaasuversioina. 29 08/17. Samana vuonna syntyi neliveto-GP:n jälkeen ensimmäinen yhtiön itse suunnittelema ja valmistama traktori, 101, joka laajeni pian kokonaiseksi mallisarjaksi. Niinpä Massey-Harriskin laajensi traktorimallistoaan runsaasti yhtiön satavuotisjuhlan kynnyksellä. Wallisin pienemmästä 12-hevosvoimaisesta versiosta tehtiin pienin muutoksin uusi Pacemaker-malli, jota tuotiin Suomeenkin. Penkin jousitus toimii yhä erinomaisesti. Sinne oli päätetty hyökätä menestysmalli 44:llä. Niille antoi leimallisen ilmeen vaunumainen ulkomuoto ja pitkittäin sijoitettu jäähdyttäjä. Traktoreissa nähtiin Continentalin, Chryslerin ja Dodgen moottoreita. Siinä oli neljä yhtä isoa vetävää pyörää, ja lisävarusteisiin kuului muun muassa sähköstartti. Vuonna 1936 MH-traktorit saivat uuden konepellin muodon sekä pirteän punaisen ja keltaisen väripinnan. 1938 Massey-Harris oli maailman viiden suurimman traktorivalmistajan joukossa. Kolmipyöräinen, noin 10-hevosvoimainen traktori oli epäluotettava. Sama moottori palveli muun muassa mörkö-Majorissa. Wallis oli ajantasainen ja luotettava 20 hevosvoiman traktori, joka myi hyvin. Brittimalli sai nimekseen 744PD, ja sen kirjaimet tarkoittivat Perkins-dieseliä, jonka kuusisylinterinen versio oli saarivaltiossa ainut moottorivaihtoehto. Jenkkiläinen Case-aurayhtiö myi ensin vuonna 1926 MH:lle oikeudet myydä valmistamaansa Wallis-traktoria, ja 1928 MH osti koko yrityksen. Pian kanadalaiset alkoivat valmistaa traktoreita myös emämaa Britanniassa. 744:n tarina päättyi vuonna 1954. Tuolloin mallimerkintä lyheni muotoon 744D. Big Bull -traktoria
”Kyllähän minä siitä purin starttia ja vesipumppua ja sen sellaista, puhdistin, rasvasin ja vaihdoin joitain tiivisteitä. Se oli levännyt kartanon navettarakennuksen vintillä jo vuosikymmeniä. Hiekkapuhalluksen jälkeen osat maalattiin epksipohjamaalilla ja kiiltävillä polyuretaanimaaleilla. Traktori oli ollut mynämäkeläisen Kalleisten kartanon työkoneena uudesta asti. Siinä ei nimittäin ole nostolaitetta, joka tuli valmistuksen loppuvuosina vakiovarusteeksi. Se on ollut kahden saman suvun henkilön nimissä ja ennen Aerikkalaa koko ikänsä samalla tilalla. MASSEY-HARRIS 744D Toimintojen yhtenäistäminen otti kuitenkin aikansa. Harris sai vanhan rekisteritunnuksensa takaisin keväällä 2015. Kartano-Harris Vuonna 1950 Hankkija alkoi tuoda Suomeen vallankumouksellisia Massey-Harriskoneita: itseliikkuvia leikkuupuimureita ja dieseltraktoreita. Raineri arvelee, että nostolaitteiden puuttumisen myötä traktorin lokasuojat olivat säilyneet kolhuitta. Iso kartano on jo ajat sitten hajonnut pienemmiksi tiloiksi. Mutta muutoin moottori lähti heti käyntiin, kun olin saanut tankin putsattua. Ehkä joskus silmäilemme vielä niitäkin. 30. Rainerin talliin on talletettu traktoriteollisuuden ja suomalaisten maatilojen eri vaiheita. Nyt suuntaus vie taas suurempia, kartanokokoisia tiloja kohti. Mynämäen traktorin suomalaiselle kodille on käynyt toisin. Siivapyörä on päällystetty kankaalla. Myöhemmin siitä vielä puhdistettiin suuttimet.” Raineri askarteli Harrikseen uuden äänenvaimentimen ja sorvautti varastossa olleen Lucaksen laturin hihnapyörän puolesta sopivaksi. Jälkimmäiset olivat mallia 744D. Laturi ja ilmanputsarin pohja olivat kadonneet, mutta muutoin siinä oli kaikki osat tallella, ja se oli hyväkuntoinen”, Raineri kertoo. Yksi hyvin säilynyt skotti-Harris jäi Raineri Aerikkalan haaviin viitisen vuotta sitten. Loppu onkin jo toinen tarina. ”Sieltä se löytyi pölykerroksen alta. Ohjaustanko kulkee traktorin oikealta puolelta. Moottorikin oli hyvässä kunnossa. Kalleisten traktori on todennäköisesti aivan maahantuonnin alkuajoilta. Pellit olivat muutenkin suoria, vain maskia täytyi hieman oikoa. Kokoelmassa on näet traktoreita myös Kalleisesta lohkotuilta tiloilta. Vasta 50-luvun lopulla kaikki traktorit alkoivat olla Massey Ferguson -nimisiä ja yhdenmukaisia malleja. Mittarit ja parit katkaisimet on tilattu Amerikasta, samoin lamput. Osia kokonaisuudesta Massey-Harris oli alun perinkin kahden valmistajan liitto, ja sittemmin siitä on yrityskauppojen myötä tullut osa aina vain suurempia kansainvälisiä yrityksiä. Rekisteriin traktori on tosin päässyt vasta vuonna 1958
Rainerin traktorissa on matalampi akselimalli. 744 oli saatavissa kahdella erilaisella etuakselilla. Myös traktoreiden akseliväli vaihteli. Kun Perkinsin kuusisylinterinen vaihdettiin neloskoneeseen, traktorin mallimerkinnäksi muuttui 745. MASSEY-HARRIS 744D MOOTTORI Perkins P6, kuusisylinterinen dieselmoottori, tilavuus 4,7 litraa, sylinterin halkaisija 89, iskun pituus 127 mm, teho 46 hevosvoimaa, 1350 kierrosta minuutissa VAIHTEISTO 5+1 JARRUT rumpujarrut RENKAAT edessä 6.00-19, takana 13-30 VALMISTUSVUODET 1948–1958 VALMISTUSPAIKKA Manchester, Englanti ja Kilmarnock, Skotlanti 31. Paljon tiheämmin kiertävä nelonen lupasikin hieman enemmän tehoa kuin kuutoskone. 744:n iso moottori on hidaskäyntinen
Harmaa-Ferguun eksynyt viisilitrainen GM:n V8. Pituusmittaa on tullut lisää 18 senttiä, mutta esimerkiksi jatkettua konepeltiä ei hevin hoksaa. Takapyörät on leikkuupuimurista ja etukumit peräkärrystä. RAINERIN TALLISSA Vilkaistaan vielä Rainerin traktoritallin muitakin koneita. Bensatankkina palvelee maitokannu. 32. Toinen amerikkalaiskone Allis-Chalmers B on kyllä rantakunnossa sekin. Ford 8N on Rainerin mukaan naisten lemmikki. Rainerin BM-Farmall on saanut sitten viime näkemän vanhemman F-14-mallin rinnalleen. Allis on Rainerin tuorein entisöinti: se valmistui viime talvena. Fordsoneja on entisöitynä kolme, yksi kumija yksi piikkipyöräinen mörkö-Majori ja lisäksi uudempi Power Major. Alkuperäiseen asuun entisöityjen karkkien lisäksi joukossa on yksi hurjannäköinen V8-sovellus
Kirvesmiehen traktoritallissa on tietysti myös puuntyöstövälineitä. 33. Se on syntynyt Golfin penkeistä, puimakoneen pyöristä ja romuraudasta. Tämän penkin nimi on Rentola. Kun on juhlan aika, booli tarjoillaan Mörön aukinaisesta kidasta
Esko Kiisken konepajalla Pyhtään Heinlahdessa 460-Nuffieldiin istutettu Eka-kuormaaja on suomalaisen konehistorian hieno säilymä. ENSIMMÄISEN LUOKAN NOSTOVOIMAA KÄÄNNETTY NUFFIELD 460 1964 & EKA-KUORMAAJA Anjala 34
35
”Purku-Poikien väki väittää, etteivät he ole koskaan myyneet yhtään Nuffieldia. Mutta tämä on todiste siitä, että kyllä ovat yhden myyneet.” Syy ostoon ei ollut oma tarve vaan se, että Rovaniemen maalaiskunnassa perunatilaa pitävä Tarmon setä tarvitsi kuormaajaa. Hankinta osoittautui onnistuneeksi, ja kuormaaja palveli tilalla uutterasti useiden Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine Kuormaaja kuuluu alle 200 kappaleen valmistuserään. ”Isäni osti työkoneen käytettynä vuonna 1988 Lempäälästä Purku-Pojilta”, nykyinen omistaja kertoo. Vaihtokaupassa veljenpojalle Anjalassa asuva Tarmo Juotasniemi on tunnettu Nuffield-harrastaja. Tarmon harrastuksesta ja kalustosta on kerrottu tarkemmin Vanhat Koneet -lehdessä 4/2017. Keskon markkinoimaa traktorikuormaajaa lienee tehty aikanaan alle 200 kappaletta. Se on mitä mainioin pari tilalla uudesta saakka olleen samanmallisen traktorin kanssa. Harvinainen Nuffield-pohjainen Eka-kuormaaja tuli Tarmon omistukseen vuonna 2001. EKA-NUFFIELD 36. Tarmon omistaman yksilön ensimmäiset vuosikymmenet ovat hämärän peitossa, mutta 1980-luvun lopulta eteenpäin koneen vaiheet tiedetään. Tasauspyörästön täyskäännöllä aikaansaatu voimansiirron suunnanvaihto ja hydraulisesti toimiva nostolaite päihittivät mennen tullen monen lapiomiehen päiväurakan. E nnen pyöräkuormaajien markkinoille tuloa 1960-luvulla maataloustraktoreita muutettiin kuormaajiksi
Käyttäjäturvallisuutta parannettiin rakentamalla turvakaari. Pellit ja kuormaajan aisat Juotasniemi on kuitenkin maalannut keltaiseksi. Tarmolla oli ehjä takakuormaaja, ja hän sai sovittua siitä vaihtokaupat setänsä kanssa. Isoihin pyöriin lisättiin ylimääräiset painot tyhjänä liikuttelua helpottamaan. 37 08/17. Hän ehti maalaamaan ainoastaan moottorin sekä osan sen ympäristöstä”, omistaja selittää sinisten osien tarinaa. Sininen väri pilkottaa vielä paikoin, ja se saa jäädäkin näkyviin osana laitteen historiaa. ”Alun perin tämä lienee ollut ehkä enemmän kermanvärinen, nykyinen väri taitaa olla hiukan liian kirkas.” Käytön jäljet saavat näkyä kuormaajassa. vuosien ajan. Pientä parantelua Juotasniemi purki kuormaajan osiksi ja kävi sen läpi kauttaaltaan. Vuosituhannen vaihteessa Nuffield oli kuitenkin jäänyt konevikaisena seisomaan. Tarmo kuskasi oman koneensa kuorma-autolla Rovaniemelle ja toi paluukuormassa surullisessa kunnossa olleen rikkinäisen kuormaajan. ”Setä suunnitteli koko laitteen maalaamista siniseksi, mutta projekti jäi kesken. Sitä ei ole kunnostettu näyttelyesineeksi, vaan se jatkaa edelleen työkoneen roolissa Juotasniemen omistuksessa
”Voin ihan reilusti sanoa että tämä on kohtuullisen kova kuormaaja vielä nykypäivänäkin”, Tarmo toteaa tyytyväisenä. Muistona Rovaniemellä vietetyistä vuosista moottorista pilkottaa sinistä maalia sieltä täältä. Sorakauhan lisäksi Nuffieldiin on olemassa itse tehty leveä lumikauha. Isot vetävät pyörät edessä mahdollistavat pääsyn melkein minne vaan, ja näkyvyys joka suuntaan on todella hyvä. Osiksi purettu ja kauttaaltaan läpikäyty ja kunnostettu moottori liikuttaa kuormaajaa. Tämän koneen eniten käytetty varuste on ehdottomasti trukkipiikit. Tarmo Juotasniemi on kaikin puolin tyytyväinen traktorikuormaajaansa. ”Oma kantti loppuu kesken ennen kuin tämän saa nurin”, Tarmo arvelee. Käännetty Nuffield on tukeva kuormaaja-alusta. Kuormaajan kaatuminen on omistajan mukaan erittäin epätodennäköistä. Juotasniemi on nimittäin tuttu näky jokamiesluokan kisoissa Inkeroisten Pikkusuon moottoriradalla, jossa hän kantaa Nuffilla autoja. Siinä on hyvä varustevalikoima. Ja mikä tärkeintä, nostovoimaa löytyy. EKA-NUFFIELD 38. Isokaan kuorma ei heiluta konetta, kun kuorman paino kohdistuu leveälle ja jäykälle akselille. Tarpeellinen työkone Traktorikuormaaja on ahkerassa käytössä Juotasniemen pihapiirissä. Vaikka lumilinko ja jompikumpi Leylandeista, joko 285 tai nelivetoinen 472, onkin ykkösyhdistelmä talven lumitöissä, on suojakelin aikaan kuormaaja lumikauhalla varsin tarpeellinen laite raskaamman lumen siirtelyyn. Omistaja on kaikin puolin tyytyväinen nopealiikkeiseen kuormaajaansa. Aisojen kylkeen Tarmo on maalannut samanlaiset Eka-logot, jotka laitteessa olivat vielä himmeästi näkyvissä ennen kunnostusta. Piikeissä on useimmiten lisäksi kiinni nostopuomi ja siinä ketjut jatkona. Autonkantopiikit on tehty jokavuotista jokkispestiä varten
Perusmalliin nähden lisätty: • hydraulinen ohjaustehostin • keulapumppu irroituskytkimellä • vastapaino • keulasäiliö EKA-KUORMAAJA SORAKAUHA noin 630 litraa, lumikauha tässä yksilössä noin 2500 litraa VAPAA TYHJENNYSKORKEUS 2,40 metriä IRROTUSVOIMA 2400 kg NOSTOVOIMA 1800 kg NOSTONOPEUS ALHAALTA YLÖS 6 sekuntia YHDISTELMÄN TYÖPAINO VAKIOVARUSTEIN 4100 kg, tässä koneessa lisäksi 2 x 110 kg isoissa pyörissä Eka-Nuffieldin eniten käytetty varuste on trukkipiikit. NUFFIELD 460 Eteenpäinajo-vaihteet muutettu peruuttaviksi kääntämällä tasauspyörästö toisinpäin. 39 08/17
Kurikka 40
On yksityinen hevostalli, siihen liittyvää maataloutta, on kivenlouhintaa, maanrakennusta ja kaivinkonetöitä, onpa tilausajoliikennöintiäkin ja vähän sahatoimintaakin. Erityisesti vanhimmat avomallit saavat ohikulkijat pysähtymään. Suurin osa on monialaisella miehellä työkäytössä. Lisäksi tutun merkin metkut ovat tulleet vuosien mittaan hyvin tutuiksi. ”Louhintahommissa tai kaivurin kanssa ollaan pitkään samalla työmaalla. Entä jos siellä olisi semmoinen kone, jossa on sadantonnin hintalappu. Yhtään ei ahdista, jos vanhempi traktori makaa siellä lavetin tai kärryn edessä. Vanhojen traktoreiden käyttämiseen on kuitenkin käytännöllisiä ja taloudellisia syitä. Katsellaan nyt yhdessä Anteron kanssa traktoreita ja syynätään tarkemmin mielenkiintoisimmat tapaukset. ”Esimerkiksi sama starttimoottori sopii niin 2000:een kuin TW-35:een”, Kauppila esittelee. Heillä on kaikilla muistoja noista malleista.” Pysähdyimme sinne mekin. PAHOLAISEN TUSINA K urikkalaisella Antero Kauppilalla on monta rautaa tulessa. Kun on paljon töitä, tarvitaan kone jos toinenkin. Pihasta löytyy 13 samansukuista traktoria. Vaikka Kauppilalla on yli kymmenen traktoria, merkkejä on vain Ford ja Fordson. Koneilla on jo hieman ikää, sillä Fordin nimi katosi traktorikartalta vuosituhannen vaihteessa. Kesäaikaan Fordja Fordson-rivistöt paistattelevat päivää Kurikan Tuiskulassa kylätien varressa. Teksti ja kuvat: Mika Rassi ”Pidän Fordeja yksinkertaisesti luotettavina.” 41 08/17. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät Fordit 7700 ja 4610. Uskollisuuteen on yksinkertainen peruste: Antero pitää Fordeja luotettavina. ”Joskus päällä istuu aivan tuntemattomia ihmisiä, lapsia myös, mutta olletikin vanhempia miehiä. Uudet suodattimet loistavat kaikkien moottoreiden kyljissä. Antero Kauppila luottaa Fordeihin ja Fordsoneihin. Kyllä silloin ajattelisi, että tuon pitää johonkin liikkua ja maksaa itsensä.” Kauppila pitää traktorinsa hyvässä tieliikennekunnossa
Sitten kun tuli märkä syksy, hän sai kyntää samojen isäntien peltoja Countylla niin kauan kuin viitsi.” Dexta on löytynyt Anterolle naapurista. Akseliväli on kuitenkin sama kuin kuusipyttyisessä. Hytitön kuutos-County oli työn alla pitkään, ja viime talvena entisöinti valmistui. Sitten katsomme niitä ratkaisuja, jotka Kauppilan mukaan ottavat fanaattista Fordson-miestä varmasti henkeen. Keulasta löytyy toinenkin hauska oman käden tuote tai jatkojaloste. Tein sitten oman versioni Tumen kylvökoneen siemenritilästä.” COUNTY SUPER 6 MOOTTORI kuusisylinterinen diesel, tilavuus 5,4 litraa, teho 95 hevosvoimaa VAIHTEISTO 8+2 VALMISTUSVUODET 1962–64 COUNTY SUPER 4 MOOTTORI nelisylinterinen diesel, tilavuus 3,6 litraa, teho 65 hevosvoimaa VAIHTEISTO 8+2 VALMISTUSVUODET 1961 FORDSON DEXTA MOOTTORI kolmisylinterinen diesel, 2,4 litraa, teho 32 hevosvoimaa VAIHTEISTO 6+2 VALMISTUSVUODET 1957–64 FORD 8N TEHO nelisylinterinen bensiinimoottori, tilavuus 2 litraa, teho 30 hevosvoimaa VAIHTEISTO 4+1 VALMISTUSVUODET 1947–52 42. Kokonaisuus on vieläkin vähän puutteellinen: esimerkiksi penkin alta puuttuu pitkulaisjousitusalusta. ”Tässä on nelipyttyisen alarunko, johon olen tehnyt itse moottorin päähän kantavan palkin. Perä tuli teollisuusmallista, eikä siinä ole nostolaitteita ollenkaan. ”Edelliselle omistajalle olivat naapurit sanoneet, että tuommoinen traktori, ei käänny eikä mitään, ei sillä voi peltotöitä tehdä. Jos tulee vastaan, laitan paikalleen”, Antero kertoo. ”Kolme kesää sitten pöyhin sillä heinät viimeisen kerran.” County Super 6 P eräti viisi Anteron traktoreista on Countyn tekemiä nelivetoversioita. Moottori on Fordin kuutosen uudempi teollisuusversio ja peräisin puimurista. ”Kokosin Super Sixin kolmen eri Countyn parhaista osista.” KAUPPILAN TRAKTORIT County Super 4, Fordson Dexta ja Ford 8N N elipyttyinen County-Major on kotoisin Äänekoskelta. ”Katselin netistä entisöityjen County-Majorien kuvia, ja kaikissa oli aivan erilainen nokkaverkko. Traktorissa oli ostettaessa puskulevy, mutta käyttöentisöinnin yhteydessä Antero riisui Countyn tavallisempaan maatalousasuun. ”Kokosin sen kolmen Countyn parhaista osista. Samalla moottori sai uudet laakerit ja sisuskaluja. Aivan taannoin se on vielä ollut työkäytössä. Omistajan kädenjälki on syvin harrasterivistön kuninkaassa, Fordson-pohjaisessa County Super 6:ssa. Siinä on syöttöpumppu jakopäässä suoraan ilman kardaania.” Nokkapainoa Antero metsästi tosissaan, mutta kun ei mistään tuntunut löytyvän, hän muovaili painon itse mallin mukaan
Sitten Ford-mies alkaa nikotella. Aiemmin koetin 7700:lla, mutta se tarvitsi paljon ruokaa ja hyytyi helposti.” Talvisin 1174 siivoaa kulkuväyliä. Moottorin lohko on jossain vaiheessa vaihdettu. Se oli Countyn ensimmäinen traktorimuunnelma. 60-luvun alussa County teki ensimmäiset Major-pohjaiset nelivetoiset pyörätraktorit, joita ohjattiin normaalisti ja joissa voima siirrettiin etupyörille kahdella kardaaniakselilla. County 1124 Super 6 I ältään kokoelman keskimmäinen kuutos-County on Anteron metsätraktori. Pienissä määrin tehtiin nelivetoversioita muistakin merkeistä, esimerkiksi Internationalista ja Leylandista. ”Hoidan tässä tien aurauksia. Se ei niiaa, vaikka syöttäisi lujempaakin, vaan reagoi hyvin. Ensimmäisenä tuotteenaan veljekset muuttivat kaksiakselisia kuormaautoja kolmiakselisiksi. Countyn perässä oleva metsäkärry on tehty itse lietekärrystä. Aisa on kääntyvä, ja siihen löytyi kivimieheltä kääntösylinteri omasta takaa, Tamrockin poravaunusta. Kärryssä on nimittäin Valmetin pyörät.” 43 08/17. ”Tätä ei pitäisi kyllä sanoa… Mitenköhän minä tämän selitän. Tämä County kulkee yli neljääkymppiä, ja nopeus riittää juuri ja juuri tuon auran kanssa, jotta lumi lentää. Vuonna 1954 County teki ensimmäisen Ford-pohjaisen nelivetoisen pyörätraktorin uuden Majorin pohjalle. Tähän ratkaisuun perustuvat mallit olivat suosittuja 60–70-luvuilla. Countyn toiminta päättyi 1990. Countyn viimeinen malli oli 80-luvun alussa esitelty TW-pohjainen 1884. County 1174 70 -luvun lopun kuutos-County pyörittää kesäisin sahaa. County teki myös perinteisemmän näköisiä traktoreita, kuten omaa nelivetoversiota Fordin hittimallista 6600. Yhtiön tuotteet pohjasivat jo alussa Fordeihin. Traktori muistutti ulkoisesti myöhempiä Countyja, mutta kääntyvien etupyörien sijaan siinä oli liukuohjaus telatraktorin tapaan. Pahat paikat ajetaan sitten lingolla.” COUNTY 1124 SUPER 6 MOOTTORI kuusisylinterinen diesel, tilavuus 5,9 litraa, teho 100 hevosvoimaa VAIHTEISTO 8+2 VALMISTUSVUODET 1967–71 COUNTY 1174 MOOTTORI kuusisylinterinen diesel, tilavuus 6,6 litraa, teho 113 hevosvoimaa VAIHTEISTO 16+4 (Anteron traktorissa ryömintälaatikko, 32+8) VALMISTUSVUODET 1977–79 Muistatko Countyn. Vuonna 1948 County teki Fordson E27N:stä telaversion. ”Sahan edessä se jaksaa hienosti. Nuoruudessaan 1124 palveli Lahden seudulla maansiirtohommissa. Veljekset Ernest ja Percy Tapp perustavat County Commercial Cars -yhtiön vuonna 1929 Isossa-Britanniassa
Ford 2000 & Ford TW-35 V uoden 1966 Ford 2000 on tullut Anterolle aivan taannoin – työkoneeksi. Nieleehän se kivipölyä, vaikka kuinka koettaisi pitää putsarit kunnossa – jos esimerkiksi tulee vuoto imuputkeen eikä sitä huomaa heti.” KAUPPILAN TRAKTORIT 44. Laitteessa on muun muassa kaukoohjain, jotta poratessa ei tarvitse olla aivan vieressä. COUNTY 754 MOOTTORI nelisylinterinen diesel, tilavuus 4,2 litraa, teho 75 hevosvoimaa VAIHTEISTO 8+2 VALMISTUSVUODET 1968–75 FORD 2000 MOOTTORI kolmisylinterinen diesel, tilavuus 2,6 litraa, teho 31 hevosvoimaa VAIHTEISTO 6+2 VALMISTUSVUODET 1964–75 FORD TW-35 MOOTTORI turboahdettu välijäähdytetty kuusisylinterinen diesel, tilavuus 6,6 litraa, teho 186 hevosvoimaa VAIHTEISTO 16+4 VALMISTUSVUDOET 1983–85 County 754 K auppilan pienin FordCounty kantaa kunniakkaasti isäntänsä itse rakentamaa kiviporalaitetta. Öljynpaineetkin pysyivät, ja traktori tuli tyhjän kärryn kanssa pellolta pois. Sitten kokeilin vääntää vauhtipyörän päästä, ja vaikka jätti mihin, aina se tuntui jäävän männän yläkuolokohtaan.” Kesän 35 on taas ollut maansiirtokärryn edessä. Pohjana ovat Hiabin runko ja Atlaksen Pantherpaineilmapora. Anteron kahdesta TW-sarjalaisesta isompi on kotoisin eteläruotsalaisesta kartanosta. ”Tuntui, että kytkin on hajalla. Kymmenen milliä sai olla väljää reiässä. Reikien syvyys oli 1,2 metriä, ja niihin lykättiin 25-millinen harjateräs. Ihme kyllä muuta ei hajonnut, ja vaiva olikin aluksi epäselvä. Se on perinyt Dextan paikan heinänpöyhimen edessä. ”Piti saada kehälle 12 reikää 80 millin välein. Viime keväänä 35 oli lietekärryn edessä, ja kampiakseli napsahti poikki. Kaikkien piti olla samassa linjassa.” Traktorin sisuskaluihin on jäänyt jälkiä työhistoriasta. Avasin kytkimen, eikä siinä ollut mitään vikaa. Tämä oli kuulemma viiden väljimmän koneen joukossa, mitä koneistamolla on koskaan nähty. ”Moottori putkitettiin viime talvena Isojoen konehallilla. Poralla on tehty esimerkiksi tarkkuutta vaatinut Kankaanpää–Kristiinankaupunki-sähkölinjan kalliopaikkojen paalutus
Traktorin työura alkoi tukinvetäjänä, ja sittemmin se on ollut turvesuolla hommissa. FORD 8830 MOOTTORI kuusisylinterinen välijäähdytetty diesel, tilavuus 6,6 litraa, teho 186 hevosvoimaa VAIHTEISTO 18+9, power shift VALMISTUSVUODET 1990–93 FORD TW-20 MOOTTORI turboahdettu kuusisylinterinen diesel, tilavuus 6,6 litraa, teho 146 hevosvoimaa VAIHTEISTO 16+4 VALMISTUSVUODET 1979–84 45 08/17. Ensimmäisellä kerralla oli mäntä haljennut, ja toisella kerralla kone korjattiin väljyyttään. Etulyhdyt menivät vaihtoon, sillä valokuvio on vasemmanpuoleisen liikenteen tähden toisin päin kuin täällä. ”Fordit ovat ehkä hitaita, mutta minua ei haittaa lähteä työmaalle vaikka tuntia aikaisemmin.” Antero teki lavettitraktoriin vetokidan tilalle rajun vetokoukun, joka on tiiviisti kiinni traktorin mahassa. Nykyään traktori vetää mattokärryä tai peltokoneita. Muutoinkin uusi vetäjä päihittää entisen. ”Kyllä tämä on mahtava raskaan vedossa. Tässä kulkee kaivuri tai poravaunut ja vielä seitsemän kappaletta tonnin painoisia mattoja. Tunteja on varmaan 15 000.” Ford 8830 K auppilan uusin, 90-luvun taitteen Ford on uitettu Englannista. Ford TW-20 K auppilan pienempi TW on palannut pienen maakuntakierroksen jälkeen kotinurkilleen. ”Kaksi moottoriremonttia siihen on tehty. Taka-akselin kantavuus on parempi kuin 35:ssa.” Englannista peräisin olevassa traktorissa on erikoisuutena nostolaite edessä. Power shift -vaihteistolla varustettu 8830 sai synkronoimattoman TW-35:n paikan lavetin vetokoneena. Anterokin on sillä ajanut yhden kesän imuvaunua nevalla. Vauhtia nuorukaisessa on noin 40 kilometriä tunnissa
Vielä meidän tietoverkkoon sotkeutuneena aikanammekin Henry Ford on nykyihmisen muovaajista suurin. Kun Ford vielä korotti tehtaansa työntekijöiden palkat kaksinkertaisiksi, hänestä tuli työväenluokan sankari. Poika purki sisarustensa leluja saadakseen selville, kuinka ne toimivat. Viimeistään sen myötä Henry Ford kelpasi epäjumalaksi myös Neuvosto-Venäjällä, vaikka tuskin kukaan voisi olla kauempana sosialismin ihanteista kuin omaa markkina-alaansa suvereenisti hallitseva upporikas amerikkalainen liikemies. Ford oli kaikessa tekemisessään ristiriitainen hahmo, vanhanaikainen mies, joka loi uuden ajan ihmisen. Amerikan kansa rakasti häntä: Ford oli satumaisen äveriäs ja samalla tavallinen oppimaton mies. Se ei ollut sattumaa. Henry Ford oli aikansa tunnetuimpia ihmisiä kautta maailman, ja hän osasi ottaa kaiken hyödyn irti kehittyvistä viestintävälineistä. Ford oli Napoleon pohattojen joukossa. Hän kävi näyttävästi oikeutta niin suursijoittajia kuin kilpailuoikeutta rajoittavaa patenttiyhteisöä vastaan, ja julkisuudessa hänestä tehtiin urhea taistelija, joka hyökkäsi auktoriteettien ja rahan vallan kimppuun. Minkä tähden traktoreista tuli aluksi Fordsoneja eikä Fordeja. Miksi hän halusi tehdä autojen lisäksi traktoreita. Myöhemmin julkisuuden henkilönä Ford ylisti kovaa työtä, mutta ruumiillinen raataminen ei ollut hänen makuunsa. Yhtäältä hänellä oli vanhan maatalousyhteiskunnan arvot, joissa korostui ankara työ, pidättyväisyys ja säästäväisyys. Ford oli Edisonin sähköyhtiössä useita vuosia töissä. Eräs naapuri muisteli, että Henry Ford oli laiskin riiviö, mitä kuvitella saattoi. Niistä hän ei suuria voittoja eläissään saanut, päinvastoin. Laiska kujeilija Henry Ford syntyi 30.7.1863 Irlannista Yhdysvaltoihin muuttaneen maanviljelijän perheseen. Nuorena Ford tapasi karata maatilan töistä ihmettelemään jonkin koneen toimintaa. Teksti: Mika Rassi Kuvat: Yhdysvaltain kongressin kirjasto Henry Ford ja huonokuuloinen Thomas Edison. Ford oli myös yksi maatalouden koneellistajista. Hän teki meistä autoilevia, työssä käyviä ja vapaa-ajasta nauttivia kuluttajia. Isä William totesi, että Henry oli aina pikemmin näpertelijä kuin maajussi. Miksi traktori tehtiin, Henry Ford. Kun Henry oli 13-vuotias, hänen äitinsä kuoli synnytykseen. Kelloja Henry korjaili jo pienenä omassa pienessä sepännurkkauksessaan. 46. Äiti ja poika olivat hyvin läheisiä, ja kuolema järkytti poikaa kovasti. Pian äidin kuoleman jälkeen tapahtui toinen Henryn elämän mullistanut tapaus. H enry Ford oli mies kahden maailman rajalla. Toisaalta hän loi uuden ajan teollisuusyhteiskunnan, jossa palkkatyötä tekevillä ihmisillä oli kasvavassa määrin vapaa-aikaa ja rahaa ostaa ylellisyystuotteita kuten autoja. Hän ei kuulunut rikkaaseen mahtisukuun vaan loi omaisuutensa tyhjästä
Jo vuonna 1885 Henry oli kutsuttu Detroitiin hätiin, kun Englannista tullutta ottomoottoria piti huoltaa. William yritti vielä kerran saada poikansa innostumaan maanviljelyksestä. Hän sai paljon vapauksia, muun muassa oman verstaan yhtiön tiloista. Pian Ford vakuutti Westinghousen miehet taidoistaan ja pääsi firman viralliseksi esittelijäksi ja huoltajaksi. Pariskunta asettui maalle ja Henry laittoi höyryvetoisen sahan pyörimään, harjoitti jonkin verran maataloutta ja toimi edelleen huoltomiehenä. Mies pyöritti vauhtipyörää ja vaimo kaatoi polttoainetta Ford halusi tuoda teollisuudessa toteuttamansa työn järkiperäistämisen myös maatalouteen. Ford rakensi Edisonilla sytytysjärjestelmää kaksisylinteriseen moottoriin, jonka hän oli jo aiemmin suunnitellut. Vielä vuosien päästä oman yhtiön johtajanakin hän esimerkiksi viritti sähköpaimenen vessaan, kun vakavamielisempi työtoveri oli menossa heittämään vettä, ja nauroi sitten kippurassa, kun kolttosen uhri juoksi karjuen käymälästä. Fordson-traktori sovellettiin teollisuuslaitosten tarpeiden mukaan myös raidekäyttöön. Asiaa varten piti oppia enemmän sähköstä, ja kuin tilauksesta Henry sai töitä Edisonin valaisuyhtiöstä. Hän oli isänsä kanssa menossa Detroitiin, kun vastaan tuli höyrykonevetoinen ajoneuvo. Sen paremmin Henry kuin kukaan muukaan ei ollut koskaan nähnytkään polttomoottoria, mutta tovin tuttavuuden teon jälkeen Henry pääsi jyvälle moottorista. Ford hoiti Edisonilla höyrykonetta hyvin ja nousi pian yhtiön konemestariksi. Henry sai paikan ja pian myös niskaotteen Westinghousesta. Vapaa työ sopi Fordille, joka oli muun ohessa armoton keppostelija. Kolme vuotta myöhemmin 1882 hän palasi pidemmäksi aikaa maaseudulle. Edisonilla hän saattoi naulata kollegan kengät lattiaan tai kähveltää tämän polkupyörän. Hän tarjosi Henrylle hankkimaansa reilun 30 hehtaarin kiinteistöä, jossa oli talo ja korjuukelpoinen metsä. Henry ja Clara muuttivat Detroitiin 1891. Siitä pitäen hän teki omia kokeilujaan polttomoottorin kanssa. Henry suostui, tuskin vähiten siitä syystä, että rahat olivat vähissä ja edessä häämötti naimakauppa Clara Bryantin kanssa. 16-vuotiaana Henry Ford aloitti työt detroitlaisessa konepajassa. Talviaikoina Ford opiskeli kauppakoulussa konepiirustusta, kirjanpitoa ja liikkeenhoitoa. Vielä elämänsä loppupuolella Ford muisteli, että tuo kohtaaminen sai hänet suunnittelemaan hevosettoman ajoneuvon. Haltioitunut poika oli heti utelemassa koneenkäyttäjältä kulkupelin toiminnasta. Koneen innoittamana hän teki ensimmäisiä höyryvetoisia traktorikokeiluja, jotka eivät kuitenkaan onnistuneet. Muutaman kuukauden kuluttua hän vaihtoi laivanvarustamolle, jossa pääsi perehtymään höyrykoneisiin. Taru kertoo, että jouluaattona 1893 Henry kantoi vehkeet kotiinsa ja kiinnitti moottorin tiskipöytään. 47 08/17. Kotitilan naapuri oli hankkinut puintija sahaustöihin Westinghouse-höyrykoneen, jolle hän tarvitsi käyttäjää
Sillä oli jo onneksi valmis tuote, malli A, mutta kauppoja piti odotella hyvän aikaa. he kuitenkin aliarvioivat Fordin myyntiverkoston voiman ja kattavuuden. Sijoittajat vetäytyivät, ja yhtiö lopetettiin puolentoista vuoden ikäisenä tammikuussa 1901. Tämä asenne sijoittajiin ja pankkeihin syöpyi syvälle Henry Fordiin. 1915: Traktoriyhtiö Henry Ford & Son perustetaan. Vuonnan 1908 esitellyn T-Fordin runko tehtiin vanadiumteräksestä, ja sen ansiosta autosta saatiin huomattavan kevyt. 48 FORDIN TRAKTORIEN JUURET. Traktorikokeilut jatkuivat, mutta sekä uusi automalli että tehtaan työtapojen muutos vaativat huomiota. Muut traktorintekijät eivät aluksi ottaneet autontekijän pientä vetokonetta vakavasti. Tulokset eivät vakuuta. Osakkaina olleet Dodgen veljekset haastoivat Fordin oikeuteen ja vaativat osinkoja. Ongelmat alkoivat kuitenkin miltei heti. Ford saatiin poistumaan yhtiöstä sopuhintaan, ja pääsijoittajat muodostivat uuden autoyhtiön nimeltä Cadillac. Osa vanhoista pääsijoittajista uskoi taas Fordiin, ja uusi Henry Ford -niminen yhtiö perustettiin edellisen raunioille marraskuussa 1901. Maaseudulla oli jo useita tyytyväisiä ja merkkiuskollisia Ford-auton omistajia. Ford näki kuitenkin asian niin, että ahneet ja laiskat sijoittajat olivat typeryyttään estäneet häntä tekemästä oikeita päätöksiä. Oikeudessa he saivatkin niitä. Vaimo sai palata jouluvalmistelujen ja kuusiviikkoisen Edsel-vauvan pariin. Kyseessä oli peltovetäjän sijaan selvästi kaupallisen henkilöauton suuntaan tähdännyt aihio. Autonvalmistus alkoi sujua. Tehdaskiinteistö vaihtui suurempaan, ja taloudellinen puoli oli turvattu. Fordin oli määrä rakentaa viimeisimpään prototyyppinsä perustuvaa kaupallista ajoneuvoa myyntiin, mutta kilpa-ajokipinän saanut Ford käyttikin kaikki resurssit kilpa-auton tekemiseen. Lopulta yhtiö sai tuulta purjeisiinsa. Sittemmin Fordson F:nä tunnettu traktori alkaa hahmottua. 1918: Fordson-traktori tulee markkinoille Yhdysvalloissa. Vuonna 1903 hän sai jälleen taakseen sijoittajia, ja Ford Motor Company eli Fordin moottoriyhtiö syntyi. HENRY FORDIN JA TRAKTORIN VIRSTANPYLVÄÄT: 1882: Henry Ford koettaa ensi kerran korvata hevosen höyrykoneella. Henry Fordin kaksi epäonnistumista liike-elämässä olivat olleet pääosin hänen omaa syytään. T-Fordin suosio räjähti käsiin, ja tuotantoa piti tehostaa. Ford hylkäsi toisen protonsa ja alkoi kehittä kolmatta. 1939: Fordin ja Fergusonin yhteistyönä suunnittelema malli 9N syntyy. Lisäksi hän oli menestynyt autollaan ajokilpailuissa. Pääsijoittaja raivostui ja palkkasi Fordin tilalle uuden johtajan. Ford piti toiminnan kasvaessa hallitsevan roolin tuotannossa. Vielä Ford-yhtiön loiston päivinä hän jätti määrätietoisesti jakamatta osinkoja ja investoi voittoja laajennuksiin. Menestyksen kautta traktoriin Ford alkoi heti rakentaa ajoneuvoa moottorilleen. Ford jatkoi kilpa-autojen rakentamista. Sen paino oli alle 1000 kiloa, mikä viittaa siihen, että Ford oli vakuuttunut kevyen rakenteen eduista jo tuolloin. Moottori miltei särki alustansa ja sylki tulta, mutta lähti käymään. Mallin B autoon perustunut autoaura oli kuitenkin heikko vetämään. Ford alkoi puuhastella vanhan lempilapsensa traktorin kimpussa. Fordin tehokkuusnäkemys eteni asteittain. Nelipyöräksi nimetty värkki muistutti kahta toisiinsa kytkettyä polkupyörää, ja se rullasi Detroitin kaduille vuonna 1896. Mutta Ford voitti valtavan kansansuosion sättimällä oikeudenkäynnin aikana rikkaita sijoittajia, jotka eivät tee tuottavaa työtä, loisivat työläisten kustannuksella ja yrittävät määräillä asioissa, joista eivät mitään ymmärrä. Uusi malli kärsi ongelmista, eikä yksityiskohtia hionut ja jatkuvasti muuuttanut Ford saanut siitä valmista. Ford sai kuitenkin malliauton rakennettua yhtiön loppumisen jälkeen. Uusi kehittyneempi auton prototyyppi syntyi 1897. Seuraavana vuonna Ford oli sen avulla saanut kelkkaansa sijoittajia, joiden avustuksella polkaistiin suurin odotuksin käyntiin Detroitin autoyhtiö -niminen yritys. syöttöpuolelle. 1917: Traktoria ryhdytään sarjavalmistamaan Iso-Britannian sota-ajan tarpeisiin. 1905: Ford-autoyhtiö alkaa tehdä kokeiluja valmiisiin automalleihin pohjautuvilla traktoreilla
Fordin mainostaidot olivat vailla vertaa. Fordin vakaumuksellista traktorityötä siivitti varmasti vanha tahto taistella tumput suorina määräileviä sijoittajia ja johtajia vastaan. Traktorin suunnittelun taustalla oli halu tehdä maanviljelystyöstä tehokasta ja helppoa. Suunnittelua johti unkarilaissyntyinen Eugene Farkas. Työajoneuvojen markkinoinnissa painotettiin kestävyyttä, huollon saatavuutta ja taloudellisuutta. Ensin vuonna 1910 syntyi uusi suuri tehdasrakennus, jossa kaikki kokoonpanotoiminta tapahtui yhden katon alla. Siksi traktorin piti hänen mielestään olla kevyt, halpa ja helppokäyttöinen. Hevoset olivat miesten mukana rintamalla, joten brittihallitus määräsi Amerikasta tuotavaksi niin paljon traktoreita kuin mahdollista. Ne vakuuttivat brittiläiset, ja traktoreita tilattiin välittömästi 6000 kappaletta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa Iso-Britannia oli ollut paljolti tuontiviljan varassa. Ford halusi viedä teollisuudessa toteuttamansa työn järkiperäistämisen myös maatalouteen. Hän hylkäsi valmiin automallin pohjan ja teki traktorista kokonaan uuden oman tuotteensa. Merkittävin muutos oli se, että traktorissa ei ollut erillistä runkoa, vaan moottori, kytkin, vaihteisto ja tasauspyörästö oli pultattu yhteen rungoksi. Traktoria testattiin Henry Fordin tilalla keväästä 1916 alkaen. Fordson syntyy Henry Ford & Son -perheyhtiö perustettiin, jotta Henry Ford sai jatkaa traktorikokeilujaan Ford Motor Companyn osakkeenomistajien valituksista piittaamatta. Moottorina oli nelisylinterinen Hercules. Henry Ford halusi korvata maataloustöissä hevosen koneellisella vetovoimalla. Hän oli pienestä asti inhonnut raskaita maataloustöitä, eikä hän ollut koskaan tullut hyvin toimeen hevosten kanssa. Vuodesta 1914 eteenpäin Fordilla alettin testata pienemmiltä teollisuudenaloilta tuttua menetelmää, liukuhihnaa, jossa koottava auto kulki tarkasti rajattua työvaihettaan tekevältä ja paikallaan pysyvältä työntekijältä toiselle. Kun tämä periaate viimein ulotettiin koko auton kokoonpanoon, oli yhden auton rakentamiseen kuluva aika lyhentynyt 12,5 tunnista puoleentoista tuntiin. Fordin sikäläinen edustaja sattui istumaan maataloushallinnossa, ja niin Farkasin suunnittelemia traktoreita tuotiin Englantiin testattavaksi. Kun Saksa tukki toimitustiet sodan myötä, viljaa piti alkaa tuottaa suuria määriä kotimaassa. 49 08/17. Myös maatöiden raskaus oli Henrystä vastenmielistä. Maatalon poikana hän oli joutunut tekemän paljon töitä hevosten kanssa, mutta nuoren miehen ja kauramoottorin suhteesta ei koskaan tullut kovin lämmintä. Uudet tuotantotilat nousivat Dearborniin. Uusi yritys pantiin pystyyn 1915, mutta sitä ennenkin oli tehty paljon työtä: T-Fordiin perustuvan traktorin suunnitteluun oli hassattu jo puoli miljoonaa dollaria
Henry Fordin ensimmäinen toimiva moottoriajoneuvo Quadricycle eli Nelipyörä valmistui vuonna 1896. Traktorit nimettiin Fordsoneiksi Britannian sotakorvausministeriön sähkötyskirjeenvaihdossa. Fordsonin kokoonpanoa ennen vuotta 1920. Kokoonpanotehtaat olivat aikanaan ennennäkemättömän suuria. Jäähdyttäjän sivupelti muuttui reiättömäksi vuonna 1920. Fordin yritysfilosofiaan ei kuulunut osinkojen jakaminen vaan jatkuva laajentaminen ja riippumattomuus valmiiden osien toimittajista. Harry Ferguson ja Henry Ford ihailevat lopputulosta Ford-Ferguson 9N:n esittelyssä vuonna 1939. 50 FORDIN TRAKTORIEN JUURET
Herrat olivat tehneet vain suullisen sopimuksen yhteistyöstä, eikä vastuualueita ollut tarkkaan määritelty. Samalla Fordson-traktoreiden valmistusoikeudet siirrettiin brittien käsiin sikäläiseen Ford-yhtiöön, jolla oli oma määräysvalta. Mutta Fordin julmettu myyntikoneisto ja traktorin huokea hinta tekivät tehtävänsä: vuonna 1918 Fordsoneita rakennettiin 34 167 kappaletta. Häntä oli hiertänyt traktorihankkeen vastustus, mutta vielä enemmän hän halusi päästä eroon osavalmistajista ja laajentaa omaa tuotantoa rajusti. Nyt se oli mahdollista. 40-luvun kuluessa Fordin ja Fergusonin yhtiöt kuitenkin ajautuivat pahoihin riitoihin. Ford taipui valmistuksen aloittamiseen vasta kun brittiedustaja oli käynyt häntä henkilökohtaisesti imartelemassa. Niinpä Henry Ford & Son lyheni viestinnässä muotoon Fordson. Ferguson ja Ford sopivat yhteistyöstä: yhdessä suunnitellaan traktori, jota Ford valmistaa ja johon Ferguson tekee työvälineet. Hyviä tuloksia ei kuitenkaan saatu. Ford teki 30-luvun mittaan traktorikokeiluja, muun muassa kolmipyöräinen malli kehitettiin. Tuota ikävää vaihetta ei vanhan koneenkäyttäjän enää tarvinnut olla näkemässä. 1928 Ford päätti lopettaa traktoreiden tekemisen USA:ssa ja aloittaa sen uudelleen Irlannissa. Pari vuotta myöhemmin Ferguson haastoi Fordin kiusallisen pitkään oikeusprosessiin. Traktorin massatuotanto oli saatu Dearbornissa hyvään vauhtiin, ja markkinoille kelpasi hyökätä. Fordson pelasti brittien maatalouden, kun tykit jylisivät. 51. Tauko ja uusi nousu Vuoden 1919 lopulla Henry Ford pelasi yhtiönsä osake-enemmistön ja päätösvallan itselleen. Uusi Ford-Ferguson 9N tuli myyntiin 1939. Suurten investointien jälkeen iskenyt talouden taantuma iski pahasti Fordiin. Se oli uuden ajan traktori työvälinekytkentöineen ja sähköstartteineen. Vuoden 1917 puolella Isoon-Britanniaan toimitettiin 254 traktoria. Iso-Britannian traktoritilauksen myötä Ford alkoi valmistaa traktoreita. Sodan hellitettyä myös Irlannin-suunnitelmat herätettiin henkiin, ja Corkissa alettiin tehdä Fordsoneita kesällä 1919. Myynti kärsi silti, mutta Ford pelastui vararikolta. Henry Ford muutti lopullisesti työn olemuksen niin kaupungeissa kuin maalla. Muun ohessa traktoreiden myynti sukelsi, ja varastot täyttyivät Fordsoneista. Henry Ford kävi hintasotaan ja tiputti traktorinsa pyynnin puoleen. Se oli Fordista suunmukainen nimi, ja se valittiin sotatoimitusten jälkeen siviilituotantotraktorin nimeksi. Siksi eurooppalaiset Fordtraktorit pysyivät Fordson-merkkisinä 60-luvulle asti. Corkin tehtaalla kuitenkin jouduttiin lopettamaan traktoreiden tekeminen 1922. Miehet ajattelivat traktorin kehittämisestä samoin: traktorin on oltava kevyt, halpa, helppokäyttöinen ja turvallinen. Henry Ford oli kuollut aivoverenvuotoon 7.4.1947. Vaikka maailma oli hänen elämänsä aikana muuttunut radioiden ja atomipommien myötä kaikilta osin, tavallisen ihmisen päivittäiseen elämään tuskin kukaan on kajonnut niin peruuttamattomalla tavalla kuin tuo laiska näpertelijä. Fordilla oli jo Irlannissa Corkin tehdas tuotantovalmiudessa, mutta pommitusten pelossa traktorit päätettiin sittenkin tehdä Yhdysvalloissa. Kun Fordson tuli USA:ssa myyntiin 1918, kilpailijat eivät aluksi ottaneet autontekijän pientä traktoria vakavasti. Vaikka Ford lupasi nopeaa toimitusta, vanha hiomisvimma alkoi vaivata miestä, ja hän teetti vielä toistakymmentä prototyyppiä. Kuvassa Britannian naiset korjaavat punajuurisatoa toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1938 Harry Ferguson esitteli Henry Fordille omaa traktoriaan, jossa oli uudenlainen kolmipistenostolaite ja vetovastustunnustelu. Kun Ford-yhtiö yritti neuvotella sopimussuhdetta uudelleen, Ferguson suivaantui ja alkoi vuonna 1946 itse valmistaa 9N:ään perustuvaa Ferguson TE-20 -traktoria. Farmallin ja John Deeren uudet mallit valtasivat markkinoita Yhdysvalloissa. Kun vanha ja sekä terveydeltään että harkintakyvyltään heikentynyt Henry Ford väistyi kokonaan yhtiön johdosta 1945, huomattiin, että traktorituotanto oli pahasti tappiollista. Yhteyttä Atlantin yli pidettiin sähköttämällä, ja tiedonvälitystä nopeutti mahdollisimman niukka ilmaisu. Näillä traktoreilla ei vielä ollut nimeä
S uomen itsenäisyyden satavuotispäivä on kuluvan vuoden aikana nostanut juhlahumun ohella esiin paljon itsenäisyyden saavuttamiseen ja siitä kiinni pitämiseen liittyviä kertomuksia. Maanviljelys ei ollut sota-aikana helppoa. Tilojen hevosiakin otettiin maanpuolustuksellisiin tehtäviin, samoin suuri osa parhaassa työkunnossa olevista miehistäkin. 52. Teksti: Kari Mattila • Kuvat: SA-kuva Suuri sotasaalistraktori työssä. Maanviljelys ei siihen voinut pysähtyä. Niiden kautta avautuu ainutlaatuinen näkymä ruoantuotannon ja -jakelun vaiheisiin sota-aikana. Moni pelto kynnettiin ja niitettiin kokonaan sotilaiden ja sotavankien voimin. Kuvan on ottanut luutnantti R. Traktoreita ei ollut joka tilalla ennen sotaakaan, ja siitä vähäisestä määrästä tarvittiin monta konetta rintamalle tykkejä vetämään, lentokoneita siirtelemään, teitä raivaamaan ja sodan jaloista pakenevien perheiden tavaroita rahtaamaan. Myös sotatoimien taustalla ja takana ponnisteltiin. Kuva on otettu Minovan kylässä, joka sijaitsee Äänisen rannalla. Työhön osallistuivat kaikki kynnelle kykenevät, niin koululaiset kuin hetkeksi lomalle päässeet sotamiehet. Usein nämä kertomukset liittyvät talvija jatkosotaan, sotamiesten kohtaloihin, taisteluihin sekä poliittisiin ja strategisiin kuvioihin. PELLOLTA ETULINJAAN 1940-luvulla maatalouden koneellistuminen oli vasta alussa. Maatalouden koneisto pyöri kaikesta huolimatta. Kone on Harkovan traktoritehtaan SHTZ-15/30. Minovassa oli jatkosodan aikana JR 9:n ampumatarvikkeiden jakopaikka sekä monipuolisesti muuta toimintaa. SA-kuva-arkiston tuhansien kuvien joukosta löytyy todisteita tästä ponnistelusta. Sodan syttyessä traktoreita, hevosia ja tilojen työikäistä miesväkeä otettiin armeijan käyttöön. Esimerkiksi ruokatuotannon täytyi toimia koko ketjun voimin aina kylvöstä soppakanuunan porinaan saakka. Ruponen kesäkuussa 1942
Talvisodassa menetetty alue vallattiin takaisin 1941. Peltoja kynnetään Raudussa syksyllä 1941. Kuva: Martti Aaltonen. Itsenäisyyden ajan ensimmäisenä vuotena tällä seudulla käytiin kovat taistelut. Samassa kylässä Lönnrot yli sata vuotta aikaisemmin kirjoitti muistiin paikallisten runonlaulajien Ontrei Malisen ja Vaassila Kieleväisen lausumat tarinat, joista tuli merkittävä osa Kalevalaa. Kuva: Aavikko Humaljoen pellot olivat jääneet Neuvostoliiton väeltä huonolle hoidolle. 53 08/17. Taube. Vuonna 1944 Neuvostoliitto miehitti alueen uudelleen. Uusi ja vanha aika kohtaa Vuonnisen kylän pellolla. Tässäkin työtä helpottaa sotasaalis, traktorilla vedettävä viljanleikkausja puimakone. Kuva: J. Sotasaaliina saatu Stalinets S-65-telatraktori, viisisiipinen aura ja äes on hyvä yhdistelmä, kun pellot muokataan uuteen uskoon. Kaurasatoa korjataan Aunuksen pelloilta. Martti Aaltonen kohtasi kuvausmatkallaan kolhoosikäytössä olleen valtavankokoisen puimakoneen
Kuvat on ottanut Tauno Norjavirta, joka teki valokuvauksen parissa töitä myös sodan jälkeen. Panssarilaiva Väinämöisen palveluksessa ollut merimies on saanut kuitenkin nostokoneen ja kaksi hevosta käyttöönsä. Perunamaa kynnettiin tarvittaessa vaikka miesvoimin. Perunat jouduttiin usein nostamaan käsipelillä. Harvinaisen hienoihin valokuviin on saatu Sampo 550 -puimakone, maamoottori ja eri työvaiheiden parissa touhuavat miehet. Kuva: Miettinen. Viljan ohella peruna oli tärkeä ravinnonlähde. Laatokan rannalla Vitelen kylässä perunat nousevat pellosta tuliterään pärekoriin syksyllä 1941. Kuva: Vilho Heinämies. 54 PELLOLTA ETULINJAAN. Tilanteen on taltioinut Yrjö Parantainen. Sotilaat puimassa viljaa
55 08/17. Jansson. E. Kuvasarjan muonakuljetuksesta on kuvannut sotamies K. Jauhosäkit ja muut elintarvikkeet kulkivat kuormaautojen lavoilla pidemmät taipaleet. Tässä padassa porisee lottien keittämä hernerokka. Hevonen ja purilaat on jätetty suojaan, ja vaarallinen loppumatka taitetaan jalan. Kuva: P. Sotilaiden muonituksessa tarvittiin ihmisiä koululaisista vanhuksiin. Pelloilla vietettyjen työtuntien tulos alkaa olla valmista nautittavaksi. Kuva: Haapaniemi. Keittiökorsussa ruokaa kelpaa laittaa, vaikka ulkona paukkuu tammikuun pakkanen. Alkumatkan epätasaiset polut suoritetaan hevosen ja rekeä muistuttavien purilaiden avulla. Kivi. Keitto ja leipä on saapunut etulinjaan, ja miehet saavat hiljentyä ruokailuun. Etulinjassa ei soppaa keitetä vaan se täytyy kuljettaa sinne etäämmältä
56
Tuolloin nuorimies saattoi jopa olla rahtusen ylpeä, kun pärjäsi miesten töissä. Siinä ohessa hän on päässyt seuraamaan kaluston kehitystä 2,5 kuutiota hiekkaa kuljettavasta Fordista 50 tonnia puuta kuljettavaan 76 tonnin yhdistelmään. Insinööriajon Meri kertoo ajaneensa 1939-mallin Fordilla halkorekka perässä. KUORMA-AUTOT ELÄMÄN SUOLANA MIKKO MERI MUISTELEE K un käymme istumaan Mikko Meren kotitalon keittiön pöydän ääreen, Meri katsoo vihkoani ja toteaa pilke silmäkulmassa, että ei taida kaikki tarinat tuohon vihkoon mahtua. Tukit vedettiin köysillä pankoille sillä tavalla, että köydet oli toisesta päästään kiinnitetty pankkoon ja toiset päät pujotettiin kyytiin vedettävän puun ali. Kun sota oli ohi vuonna 1944 ja väsyneet miehet palasivat rintamalta kotiin väsyneitten autojensa kanssa, oli Mikko varttunut jo miltei aikamieheksi. Sitä ennen Mikko aikoo käydä tietokonekurssilla, jotta oppisi pärjäämään paremmin tietokoneen kanssa. Autot olivat tuolloin harvinaisia, niitä ei ollut joka kylässä. Mikko ei ajattele nuorena töihin joutumista huonona asiana vaan pikemminkin velvollisuutena ja sen suorittamisena. Meren lapsuus kului viiden veljen ja yhden siskon kanssa puita ojassa uittaen ja ohikulkevia autoja ihmetellen. Ensimmäisen kerran Mikko pääsi kuorma-auton kyytiin jo ennen sotia. Kuormia kaikilla eri tavoilla Heti sodan loputtua Mikko toimi apumiehenä puutavara-autossa. Työpaikka löytyi liesjärveläisen Viljo Örnin tukkiautosta, jota Mikon velikin välillä ajoi. Sovimme, että minä kirjoitan lehtijutun ja hän itse kirjoittaa kirjan. Keväästä syksyyn riitti peltotöitä, jotta omaan pöytään sekä rintamalle lähetettäväksi riitti ruokaa. Pöydällä oleva kannettava tietokone alkaa pian täyttyä mielenkiintoisista muistoista niin kuormaautojen kuin muidenkin elämänkokemusten osalta. Meri on sieltä kotoisin, ja samassa kylässä hän asuu edelleen. Näin tehtiin korkeita, auton rakenteet ja moottorin teho huomioon ottaen jopa valtavia kuormia. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko 57 08/17. Muistikuvat ovat veitsenteräviä lapsuuden tapahtumista alkaen. Valtaosa tukeista uitettiin kuitenkin lähialueen sahoille. Sota kasvatti kotirintamalla Meren varhaisin autoihin liittyvä muisto on se, kun poliisit pysäyttivät pirtutrokareiden autoja heidän kotitilansa lähellä. 40-luvun lopulla alkanut työura kuorma-autojen parissa on vienyt Mikko Merta erilaisille savotoille vuosikymmenten aikana. Sodan viimeisinä vuosina Mikko oli keväisin mukana tukinuitossa, mitä harjoitettiin runsaasti ajoneuvokaluston ollessa sodassa. Työtä riitti, kun maata alettiin jälleenrakentaa. Juuri 89 vuotta täyttänyt kuorma-automies on ehdottomasti sitä mieltä, että aivoja käyttämällä ja uusia asioita opettelemalla mieli pysyy virkeänä ja ajatus kulkee. Päivässä syntyi tarvittaessa neljä mottia halkoja. Isokokoinen ja roteva poika teki sotavuosina niitä töitä, joita miehet eivät olleet tekemässä. Vuonna 1946 saatu ajokortti on edelleen voimassa. Sitten köysien päät heitettiin auton toiselle puolelle, jonka jälkeen puu kiskottiin juoksupuita pitkin kyytiin. Tapaus sattui vuonna 1932 Turpoon kylässä Tammelan Portaassa. Talvet kuluivat tukkimetsässä. Autolla ajettiin pääasiassa hiekkaa. Välillä oltiin komennuksilla eri paikkakunnilla, joissa oli suurempia savottoja ja joihin Örn sai autonsa ajoon. Kyllä siihen yhden lehtijutun ainekset mahtuvat, mutta kaikkien Mikon tarinoiden taltioimista varten pitäisi kirjoittaa kirja. Auto oli portaalaisen Martti Pyhälammin Ford vuosimallia 1936. Puuta uitettiin Tammelan kunnan alueelta jokia pitkin aina Poriin saakka. Sodan syttyessä syksyllä 1939 Mikko oli 11-vuotias. Puita kuljetettiin yleensä alueen sahoille. Auto oli -39 Ford V8, johon oli kytketty yksiakselinen rekka. Kaikesta oli pulaa, joten oli toimittava mahdollisuuksien mukaan ja tilanteen vaatimalla tavalla. Kuormat tehtiin tuolloin käsivoimin. Mikkoa trokareiden autot kiinnostivat, mutta isä kielsi menemästä lähelle. Muistelmien kirjoittaminen onkin jo suunnitteluvaiheessa. Kahden ja puolen kuution kuorma tehtiin hiekkamontulla apumiehen kanssa käsivoimin, kun auton perä oli ensin peruutettu kuopan reunaa vasten. Sen kummempaa autokoulua ei tuolloin käyty
Häkälaitteen lämmitys pilkkeillä oli oma taitolajinsa. Hytin taakse rungon päälle nostettiin vielä muutama säkillinen pilkkeitä päivän polttoaineeksi. Se tehtävä kuului myös apumiehelle. Pakkasten aikaan moottorista laskettiin jäähdytysvedet työvuoron jälkeen maahan, sillä jäähdytysneste oli kallista sekä vaikeasti saatavaa. Mikko kertoo saaneensa tuolloin autoilija Örnin luottamuksen. Sen avulla mäelle oli mahdollista päästä pitkien pylväiden ”Apumiehen rooli oli häkäkaasuaikaan tärkeä, kun tehtäviin kuului auton valmistelu ennen ajoon lähtöä.” MIKKO MERI MUISTELEE 58. Olosuhteet olivat reilut kuusikymmentä vuotta sitten vaatimattomat. Siitä maksettiin savottareissuilla majoituskortteerit ja ostettiin tarvittavia pakollisia tykötarpeita, kuten esimerkiksi pilkkeitä sekä ruokailut.” Tarinoita matkan varrelta Monta savottaa Mikko on kiertänyt niin Örnin auton matkassa kuin myöhemmin omalla autollaan. ”Se oli sellainen neljään kertaan taiteltava iso nahkalompsa. Meri toteaa tehneensä puukuormia autoon kaikilla eri metodeilla: käsin, köysillä ja vinsseillä, mekaanisella kuormaajalla sekä lopulta hydraulisella kuormaajalla. Matkalla oli niin jyrkkä mäki, että sen nouseminen tuotti vaikeuksia tavallisilla kuormilla ajaville automiehille puhumattakaan autoista, joiden kuorman pitkä takaylitys pyrki keventämään vetopyöriä. Sen osoituksena Mikolle uskottiin reissurahalompakosta huolehtiminen niillä savotoilla, joilla Örn ei itse ollut autoaan ajamassa. Siinä vaiheessa pistettiin tuli häkäpönttöön. Näin moottori lämpeni ja öljyt notkistuivat. Urjalan Honkolan kartanon kevätsavotassa oli kolme autoa ajossa. Mikon alkaessa apumieheksi töitä oli paljon. Illalla taas piti tehdä valmisteluja aamua varten. Moni nuorempi ihminen mieltää apumiehet lähinnä kyydissä istujiksi, jotka ennen laituriin peruuttamista käyvät avaamassa takaovet. Aamulla apumiehen oli herättävä tunti ennen kuljettajaa, täyttää jäähdytysjärjestelmä vedellä ja asettaa lämmityksessä käytettyjen puiden hehkuvat hiilet peltivadissa öljypohjan alle. Siellä oppi nukkumaan toisten kuorsatessa, kun samalla lattialla nukkui toistakymmentä väsynyttä miestä. Kortteeria pidettiin yhdessä pirtissä muiden automiesten kanssa. Tehtävään kuului toimia auton lämmittäjänä aamuisin ennen ajoon lähtöä. Kerran savotta oli Sammatissa, jossa myös kortteeria pidettiin. Sieltä ajettiin jopa 20-metrisiä kuorittuja pylväitä Lohjan rautatieasemalle. Arvostettu apumies Apumiehen rooli oli häkäkaasuaikaan erityisen tärkeä. Kuljettajan saapuessa paikalle hän saattoi vain painaa starttinapista, ja lämmin moottori hörähti käyntiin. Mikon ohjaamassa autossa oli itse rakennettu maastovaihteisto
Meri kertoo, että Yhdysvallat lahjoitti sotaa käyvälle Suomelle kaksituhatta Hävittäjä-Fordia. Näillä eväillä aloitettiin kuljetusyrittäminen. Vaikka kyytiin pyrkijät olivat hilpeissä tunnelmissa, kuormaamattomaan tukkirekkaan oli vaikea ottaa paljon kyytiläisiä, sillä perävaunun runko oli vain yksi pitkä rautapalkki. Eräänä päivänä Mikon kyytiin pyrki tansseihin matkalla olleita kyläläisiä. Hävittäjä-Ford liittyy Mikko Meren autoiluun siten, että hän hankki sellaisen veljensä Matin kanssa armeijan jälkeen vuonna 1949. Ford kiinnosti muitakin, mutta Meren veljekset saivat huudettua auton lopulta 82 000 markalla. Kun Mikolle tarjottiin lisätöitä, pyysi hän vastapalvelukseksi Örnin autoa niitä ajamaan. Lisäksi auto näytti hävittäjäkoneelta, kun alkuperäisten etulokasuojien tilalla oli vanerista tehdyt suorat lokasuojat suipon nokan molemmin puolin. Vuoden 1940 Hävittäjä-Fordia on pidetty merkityksellisimpänä kuormaautona Suomelle. Suorituksen kunniaksi pukumiehet tarjosivat kuljettajalle pitkän viinaryypyn ja vielä toisenkin toiselle jalalle. Autot toimitettiin osina ja koottiin Fordilla Helsingissä. Hävittäjällä kuljetusyrittäjäksi Yksi suomalaisen kuorma-autojen legendoista on Ford 098T eli tuttavallisemmin Hävittäjä-Ford. Saatuaan kerran koko kevään ajotilit shekkinä Mikko meni vaihtamaan sitä käteiseksi samaan pankkiin, joka ei ollut suostunut edellisenä syksynä lainaamaan rahaa autoon. Hävittäjää kunnostettiin ja sen perään rakennettiin puoliperävaunu. Paluukyyditys olikin sitten hieman konstikkaampi. Mikko muistuttaa vielä, että siihen aikaan kuljettamisen hinnan määräsivät automiehet eivätkä kuljetusten tilaajat. Yksi savotta oli Punkalaitumella. Kun auto pysähtyi tanssipaikan kohdalla, kuorman päältä laskeutui 32 tyytyväistä matkustajaa kyydistä kiitellen. Yhdeksänvuotias Hävittäjä oli myynnissä Puolustusvoimien huutokaupassa Kalkussa. Tarinan mukaan autoja kutsuttiin Hävittäjiksi siksi, että voimansiirrosta kuului ujeltavaa ääntä. Oma merkityksensä sillä on myös Mikko Meren kuormaautoilijan uralle. Osaan autoista jouduttiin tekemään vanerilokasuojat eteen siksi, että lokasuojia kuljettanut laiva upposi sodan melskeissä ja kesti aikansa ennen kuin uusi erä saatiin Yhdysvalloista Suomeen. Sen vuoksi auto aikoinaan hankittiin ja kunnostettiin. kanssa, jos maastovälityksen onnistui kytkemään siinä vaiheessa kun ykkösellä alkoi vääntö loppua. Mikko kertoo, etteivät pankit lainanneet rahaa, ellei lainan hakijalla ollut tuntuvasti omaisuutta. Rekan päästessä mäen päälle miehet pysäyttivät sen ja sanoivat olleensa varmoja, että auto jää jyrkkään ja pitkään mäkeen kiinni. Paluumatkalla puukuskitkin poikkesivat tansseihin. Hävittäjä-nimelle on varmasti useitakin tarinoita, mutta Meri kallistuu sen useimmin kuullun puoleen. Paikalle Mikko lähti toisen veljensä Jussin kanssa. 59 08/17. Asia voi nykyisin olla toisinkin päin. Moista ei tuolloin pidetty automiesten kesken sen kummempana kuin piimäryyppyäkään. Kerran mäen päälle oli pysähtynyt kaksi pukumiestä hienolla autollaan seuraamaan pylväskuorman nousua. Auto olisi maksanut huomattavasti vähemmän kuin shekissä oli summana. Aluksi liikennelupa saatiin lainaksi vanhalta työnantajalta Viljo Örniltä. Mukana miehillä oli 90 000 markkaa käteistä. Käteinen oli tuolloin yleinen maksutapa suuremmissakin ostoksissa. Sieltä ajettiin 42 jalkaa pitkiä ja puoli metriä paksuja laivapuita
60. Tammelan kulttuurivaikuttajan palkinto myönnettiin Mikolle viime vuonna. Ensimmäisen hydraulisen kuormaajan hän hankki jo vuonna 1964. Tarkkojen muistikuvien ohella historiaa on tallennettu myös valokuvien muodossa. Tuolloin käytössä ollut diesel-Austin vaihtui kotimaiseen merkkiin. Muistelmien kirjoituskin pääsee pian varmasti vauhtiin. Auto oli ehtinyt olla vain hetken käytössä toisella autoilijalla, kun se oli joutunut kolariin. Ruotsalaismerkillä puuta ajettiin 90-luvun alkuun asti, kunnes Mikko jäi eläkkeelle. Diesel-Vanajan myötä puu alkoi kulkea entistä kovemmalla teholla. Aiempina vuosikymmeninä Mikko autoineen on ollut myös elokuvien teossa mukana. Vanaja kunnostettiin Forssassa merkkiliikkeen korjaamossa, mutta vakuutusten ja omistajan talousepäselvyyksien vuoksi autoa tarjottiin sopuhinnalla Mikolle. MIKKO MERI MUISTELEE Elokuussa 1950 saatiin lopulta oma liikennelupa. Kuljetusliikkeen osti vuosia sitten jo edesmennyt Pauli Lehmusvuori poikiensa kanssa. 60-luku ajettiin puuta Mersuilla. Sinä vuonna hänen kotitaloonsa tuli valtion sähkö ja samana vuonna Mikko hankki käyttöönsä Vanaja-kuorma-auton. Mikko Meren eläkepäivät kuluvat muun muassa järjestötoiminnassa sekä veteraaniautojen parissa. Materiaalia on projektia varten hyvin arkistoissa – mutta ennen kaikkea muistissa. Mikko kertoo olleensa aina kiinnostunut alansa tuoreimmasta tekniikasta. Puu alkaa kulkea Vuosi 1957 oli eräänlainen virstanpylväs Mikko Meren kuljetustoiminnassa. Niistäkin touhuista on jäänyt mukavia muistoja. Vaikka Forssan Seudun Ammattiautoilijat Ry vastustikin uutta liikennelupaa, Meri kertoo liittyneensä heidän riveihinsä ja olevansa yhä edelleenkin jollain tasolla mukana toiminnassa. Vuonna 1966 tehty sopimus Metsäliiton kanssa on voimassa edelleen. Niitä oli kolme kappaletta peräkkäin. Tulevaisuus näyttää, jääkö digiajan kuvatulvasta tällaisia kuva-aarteita jälkipolville. Sisun jälkeen merkiksi valikoitui Volvo. Mies kertoo olevansa mukana noin kymmenessä eri yhdistyksessä. Kuljetusliike Mikko Meri Oy toimii edelleen ja kuljettaa raakapuuta kahden yhdistelmän voimin. Näin autoliike sai korjaustyöstä rahansa ja entinen omistaja pääsi tilanteesta joten kuten selville vesille. Täysperävaunu hankittiin vuonna 1970 ja seuraavana vuonna sen veturiksi Sisu
tai puh. KLASSIKKO TUOTTEET Esim. Kun muutat, kerro myös meille. Tilaa VANHAT KONEET kotiisi! www.vanhatkoneet.. Valmet 20 ja tuhansia muita pienoismalleja osoitteesta modeltoys.net Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. 03-2251 948 JOULU TULOSSA!. Vanhat Koneet tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma–pe 8.30–16.00 tilaajapalvelu@ vanhatkoneet.. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Vanhat Koneet lahjaksi! www.vanhatkoneet.. Union T-paita 11,95 € Lippikset • Tarrat • Solmiot • T-Paidat J paljo muut ... | Nietostie 9, VANTAA, 01390 Puhelin: (09) 8240 4700 | S-posti: info@dieselasennus.. www.dieselasennus.. Konehuolto T. VOIT TILATA MYÖS PUHELIMITSE! 040 548 6806 www.fanituoteshop.fi Dieselmoottoreiden ja -ruiskutuslaitteiden erikoisosaamista jo vuodesta 1956. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.. Soita 03-2251948 tai tilaa netistä www.vanhatkoneet.
Joulu lähestyy! Osta kova lahja! Tilaa vuoden uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.fi Finnjet – itämeren superkulkija Upea kirja Finnjetin vaiheista! GTS Finnjet oli varsin monelta näkökannalta tarkasteltuna erittäin suomalainen hanke. 248 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo:. Samalla Finnjetin koko elinkaareen liittyi myös valtava määrä tarinoita, huhuja, epäilyksiä ja vastoinkäymisiäkin. Se edusti muun muassa vahvaa osaamista, innovointihalua, uskallusta sekä tahtoa olla ensimmäinen ja paras
Ajojen jälkeen siirryttiin juhlistamaan Liikenneneuvos Raimo Stenvallin 80-vuotispäiviä. Silloin reitti kulkee Lempäälästä Ikaalisiin. Timo Toivonen oli liikkeellä vuoden 1956 Scania-Vabis L51:llä. Keväällä on yleensä tapana kysellä, että mitähän sieltä tallista on valmistunut tälle kaudelle. 50-luvun Scaniat ovat harvassa verrattuna vaikka seuraavan vuosikymmenen yksilöihin. Seuraava Vetkun keikka ajetaan maaliskuun lopulla. Sää ei ole tosin haitannut tämän porukan matkantekoa aiemminkaan. Olavi Sallisen aikanaan tallentamalla ja kunnostamalla vetoautolla oli liikkeellä Leila Suutarinen. 63 08/17. Brittikuormureiden muotoiliu oli menneillä vuosikymmenillä varsin sympaattisen näköistä. Tällä vuoden 1952 Austinilla oli liikkeellä Erkki ja Ritva Hietanen. Kauden päätös VETERAANIKUORMA-AUTOSEURAN LOSKA-AJOT 2017 RIIHIMÄKI KARKKILA TUUSULA 28.10.2017 Jälleen on yksi ajokausi takanapäin. Veteraanikuorma-autoseuran Loskaajot ajettiin tänä vuonna varsin kosteissa merkeissä. Teksti: Kuvat: Iikka Kekko Ajojen vanhin osanottaja oli Chevrolet Capitol Truck vuodelta 1928. Mukavaa oli huomata, että uutta kalustoa oli valmistunut myös tähän alkutalven tapahtumaan
Kuolleita merkkejä edusti Diamondin ohella tämä Hanomag Kurier. F88-Volvon edeltäjä L-49563 60-luvun puolivälistä sekä Mercedes-Benz SK 1729 80-luvun lopulta. Saksalaismerkillä oli aikanaan varsin monipuolinen mallivalikoima. Esko Kaarlela saapui Volvollaan Loska-ajoihin Nivalasta saakka. Hyötyajoneuvotuotanto myytiin Daimlerille 70-luvun alussa. Viikinki-Volvo. Paloautokalustoa edusti nelivetoinen Mercedes-Benz LAF 311 -sammutusauto vuodelta 1957. Yksi Jenkkilän vanhimmista ja laadukkaimmista merkeistä sulautui White-merkkiin vuonna 1967. Raimo Stenvallin kalustoa oli keikalla useampi yksilö. Yksi 60-luvun klassikoista aikakautensa puuvarustuksessa herättää monessa nostalgisia muistoja ja tunteita. LOSKA-AJOT 64. Järeä amerikanauto, Diamond T vuodelta 1949. Tässä hieno rekkaveturikaksikko joka edustaa nykyisin varsin harvinaisia automalleja. Vaikka näillä autoilla on ikäeroa neljännesvuosisata, ovat nämä ohjaamot olleet yhtä aikaa tuotannossa 70-luvulla, hieman eri versioina vain. Norsunluuratti kutsuu aamuhärässä Scaniamiestä lähtemään tien päälle
Pito on märällä ja kuivalla asfaltilla keskitasoa. Helpon käytöksen ansiosta nopeat väistötkään eivät tuota Hankookille ongelmia. tai puh. Kitkarenkailla tätä harmillista suunnittelijalle päänvaivaa aiheuttavaa haittatekijää – nastaa – ei ole ja jääpito on saatava aikaan kumiseoksen ja kulutuspinnan muotoilun avulla. Toisaalta, kova kumi taas toimii huonosti liukkaalla pinnalla. VALMISTUSMAA EI KERRO KÄYTÄNNÖSSÄ MITÄÄN RENKAIDEN TEKNISESTÄ TASOSTA TAI VALMISTUKSEN LAADUSTA. Lisätietoa: www.continental.fi Hintaluokka: 650 € CONTINENTAL IceContact 2 HYVÄÄ • pito jäällä ja lumella • ajettavuus kaikissa talviolosuhteissa HUONOA • ????. 8,7 VERTAILU | Talvirenkaat rän, muotoilun ja materiaalin ansiosta ne saavat aikaan mahtavan jääpidon. MAAHANTUO NTI JA TUKKUMYYNTI: TA L O U S /M U K A V U U S A J O A S FA LT IL L A A J O L U M E L L A J A J Ä Ä L L Ä Nastarenkaat Continentalin melu on nastarenkaiden tyypillisellä tasolla, ja myös sen vierintävastus on keskitasoa. Lisäksi jarrutuspito on vaatimaton. Rengas on myös erittäin helppo ajettava ja ohjautuu loogisesti ääritilanteissa jäisillä teillä. Myös lumella pito on upea ja ajettavuus rauhallista. . Renkaanvaihto on pakollinen osa testiprojektia. tai puh. Niin sen pitääkin olla, ja tilanne pakottaa valmistajat jatkuvaa kehitystyöhön. Kuluttajan kannalta kehitys on pelkästään hyväksi. Myynti: kaikki hyvin varustetut rengasliikkeet kautta maan. Myös jarrutuspito on lumella hieno. Myös lumella pito on upea ja ajettavuus rauhallista. 8,4 Hankookin nastamelu kuuluu selvästi muun rengasmelun yli. Kitkarengas ei tosiaankaan ole kesärengas. Nokian kulkee kuin juna, ohjautuu täsmällisesti myös väistöissä, eikä menetä pitoaan totaalisesti missään tilanteessa. Toimitamme laadukkaat varaosat nopeasti ja luotettavasti. Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Klassikot lahjaksi! www.klassikot.. Käytännössä nastarenkaat kannattaa valmistaa niin pehmeäksi kuin mahdollista, mutta samalla varmistettava nastojen kiinnipysyminen. Pidon maksimoimiseksi kumiseoksen on lähtökohtaisesti oltava mahdollisimman pehmeää. Kuivalla pito on heikko ja jarrutusmatkat pitkiä. Nokian uutuus on jäällä erittäin hyvä rengas. Kuivalla Continental voisi ohjautua tarkemminkin, mutta se käyttäytyy kuitenkin rauhallisesti ja hallinta on helppo säilyttää. Jotta nasta pysyy kiinni, on kumiseoksen oltava riittävän jäykkää. Continentalin ajettavuus on rauhallista myös lumisilla tienpinnoilla ja rengas ohjautuu varmasti kaikissa tilenteissa. 03-2251 948 JOULU TULOSSA!. Nasta ei kuitenkaan yksin riitä. Continentalin ajettavuus on rauhallista myös lumisilla tienpinnoilla ja rengas ohjautuu varmasti kaikissa tilenteissa. Lisätietoa: www.hankooktire.c om Hintaluokka: 500 € HANKOOK Winter I*Pike RS+ HYVÄÄ • pito jäällä ja lumella • ajettavuus talvikeleillä HUONOA • nastamelu • jarrutuspito kuivalla ???. Kuivalla pito on heikko ja jarrutusmatkat pitkiä. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kulumiskestävyys ja ajettavuus asfalttikeleillä, mikä näkyy myös tämän testin tuloksissa. Lisätietoa: www.continental.fi Hintaluokka: 650 € CONTINENTAL IceContact 2 HYVÄÄ • pito jäällä ja lumella • ajettavuus kaikissa talviolosuhteissa HUONOA • ????. TÄMÄNVUOTISE SSA RENGASTESTISS Ä nähtiin, että vanhojen tuttujen rengasvalmistajien ja -merkkien johtoasema ei enää ole kirkossa kuulutettu. Jotta nasta pysyy kiinni, on kumiseoksen oltava riittävän jäykkää. Siitä huolimatta Hankook käyttäytyy kuivalla rauhallisesti eikä yllätä. 34 TEKNIIKAN MAAILMA 17/2017 TA L O U S /M U K A V U U S A J O A S FA LT IL L A A J O L U M E L L A J A J Ä Ä L L Ä Nastarenkaat Continentalin melu on nastarenkaiden tyypillisellä tasolla, ja myös sen vierintävastus on keskitasoa. Lisätietoa: www.nokianrenkaa t.fi Hintaluokka: 700 € NOKIAN Hakkapeliitta 9 HYVÄÄ • ajettavuus kaikissa talviolosuhteissa • pito jäällä HUONOA • ominaisuudet kuivalla asfaltilla ???. 8,7 VERTAILU | Talvirenkaat rän, muotoilun ja materiaalin ansiosta ne saavat aikaan mahtavan jääpidon. Rengas on ajokäytökseltään rauhallinen ja ohjautuu varmasti, tosin pienellä viiveellä. Jarrutuspito on märällä kohtalainen. Sen on myös oltava tukevasti kiinni jossain riittävän paineen aikaansaamiseksi. Hankookin pito jäällä on hieno, ja rengas ohjautuu ääritilanteissa varmasti ja loogisesti eikä yllätä terävillä takarenkaiden luistoilla. Kuluttajan kannalta kehitys on pelkästään hyväksi. Märällä asfaltilla tilanne on parempi, ja Nokian on looginen ajettava eikä yllätä äkillisillä luistoilla, vaikka pitotaso ei häikäisekään. Continentalin jääpito on erinomainen. Lisäksi jarrutuspito on vaatimaton. Continentalin jääpito on erinomainen. Sen on myös oltava tukevasti kiinni jossain riittävän paineen aikaansaamiseksi. Vaihdon on sujuttava ripeästi, koska talvella kelit muuttuvat nopeasti, mikä aiheuttaa muutoksia pitoon ja tuloksiin. Quality Parts & Service GRIPS GARAGE OY • LUHTAANMÄENTIE 21, 01750 VANTAA • MYYNTI @GRIPSGARAGE.COM • 010 292 7420 Austin Healey • Mini • Jaguar • MG • Triumph • Land Rover • Morris Minor Grips Garage www.gripsgarage.com Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.. sija ja edullisin hinta testimenestyjistä. Vierintävastus on nastarenkaille tyypillinen. Vaihdon on sujuttava ripeästi, koska talvella kelit muuttuvat nopeasti, mikä aiheuttaa muutoksia pitoon ja tuloksiin. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin kulumiskestävyys ja ajettavuus asfalttikeleillä, mikä näkyy myös tämän testin tuloksissa. Kuivalla Continental voisi ohjautua tarkemminkin, mutta se käyttäytyy kuitenkin rauhallisesti ja hallinta on helppo säilyttää. Käytännössä nastarenkaat kannattaa valmistaa niin pehmeäksi kuin mahdollista, mutta samalla varmistettava nastojen kiinnipysyminen. Jotta sinä voisit keskittyä nauttimaan autostasi. 8,8 Hakkapeliitta 9:n nastamelu on kuuluvaa ja vierintävastus on nastarenkaille tyypillinen. Haastajat alkavat vihdoin tulla rinnalle ja osa jo ohikin. Lisätietoa: www.hankooktire.c om Hintaluokka: 500 € HANKOOK Winter I*Pike RS+ HYVÄÄ • pito jäällä ja lumella • ajettavuus talvikeleillä HUONOA • nastamelu • jarrutuspito kuivalla ???. Rengas on ajokäytökseltään rauhallinen ja ohjautuu varmasti, tosin pienellä viiveellä. VALMISTUSMAA EI KERRO KÄYTÄNNÖSSÄ MITÄÄN RENKAIDEN TEKNISESTÄ TASOSTA TAI VALMISTUKSEN LAADUSTA. . Helpon käytöksen ansiosta nopeat väistötkään eivät tuota Hankookille ongelmia. Ainoastaan ajoturvallisuuden kannalta katsottuna olisi parasta, jos pehmeät kitkarenkaat kiellettäisiin kesäkäytöstä kokonaan. www.mahtituote.fi HUOPAkypärät PUHELINKUORET PARKKIKIEKOT Korttikotelo Valmistettu maansiirtokoneen sisärenkaasta Army kypärä huovasta 100% laillinen 3D kohokuvioilla KESTOTILAUS: 8 NUMEROA Tututstu ja tilaa: www.koneurakointi.. Rengas on märällä looginen ajettava, vaikka pitoa hieman puuttuukin. TILAA KONEURAKOINTI 66 90 Jokaisella autolla on tarina. Nokian kulkee kuin juna, ohjautuu täsmällisesti myös väistöissä, eikä menetä pitoaan totaalisesti missään tilanteessa. Vierintävastus on nastarenkaille tyypillinen. Pidon maksimoimiseksi kumiseoksen on lähtökohtaisesti oltava mahdollisimman pehmeää. Märällä asfaltilla tilanne on parempi, ja Nokian on looginen ajettava eikä yllätä äkillisillä luistoilla, vaikka pitotaso ei häikäisekään. Nokian on kuivalla asfaltilla pehmeä ja se ohjautuu väistöissä hitaasti. Kehittyneimmissä renkaissa pintakumi onkin erilaista nastareiän läheisyydessä ja muualla kulutuspinnassa. Osa pohjoismaihin suunnitelluista kitkarenkaista on siedettävällä tasolla asfaltilla, mutta osa kelvottomuuden rajoilla. Rengas on myös erittäin helppo ajettava ja ohjautuu loogisesti ääritilanteissa jäisillä teillä. www.hankook.. “...rengas ohjautuu ääritilanteissa varmasti ja loogisesti...” “...lumella pito on upea ja ajettavuus rauhallista...” Kuvassa kärkikolmikko. 8,4 Hankookin nastamelu kuuluu selvästi muun rengasmelun yli. Ainoastaan ajoturvallisuuden kannalta katsottuna olisi parasta, jos pehmeät kitkarenkaat kiellettäisiin kesäkäytöstä kokonaan. YLÖJÄRVIRALLI 1987 MAIJALAN VÄLIKOPPA 07/2017 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi AMMATTIKATSOJA MUISTELEE FORD ESCORT 1600 SPORT 1978 36 84 80 -1 70 7 • PA L VK O 20 17 -4 8 6 41 48 83 68 48 08 17 00 7 Viipale mediat 07 /1 7 PIENI SUZUKI-TALLI: Poutiaisen moottoripyörät ROAD TRIP: Volvo 240 ja päivä Tukholmassa TAKAVUODEN AUTO: Tarkastelussa vuodet 1982-1984 ALFA ROMEO ALFETTA ’76 DATSUN 1000 DE LUXE ’69 SAAB 96 L ’77 KATSEET KÄÄNTÄV Ä ERIKOISU US LOIKKA NYKYAIKAAN TULEVA KLASSIKKO VOLVO 480 GT AU TO IH M IS EN N OS TA LG IA PA KE TT I! BMW 2002 tii TESTIMENESTYJÄ! Tekniikan Maailma 17/2017 2. Kitkarenkailla tätä harmillista suunnittelijalle päänvaivaa aiheuttavaa haittatekijää – nastaa – ei ole ja jääpito on saatava aikaan kumiseoksen ja kulutuspinnan muotoilun avulla. 03-2251 948 JOULU TULOSSA! Tässä hyvä lahjavinkki: tilaa Koneurakointi lahjaksi! www.koneurakointi.. Siitä huolimatta Hankook käyttäytyy kuivalla rauhallisesti eikä yllätä. Osa pohjoismaihin suunnitelluista kitkarenkaista on siedettävällä tasolla asfaltilla, mutta osa kelvottomuuden rajoilla. 34 TEKNIIKAN MAAILMA 17/2017 tekniik anmaailm a.f i VERTAILU Alf a Ro m eo Alf ett a ’76 • BM W 20 02 tii ’71 • Da tsu n 10 00 de Lu xe ’6 9 • Fo rd Es co rt 16 00 Sp or t ’78 • Sa ab 96 L ’77 08/2017 • Hinta 8,90 € • www.klassikot.fi 36 84 80 -1 70 8 • PA L VK O 20 18 -0 3 6 41 48 83 68 48 08 17 00 8 Viipale mediat 08 /1 7 AMMATTIKATSOJA MUISTELEE: Hämeenkyrön Rallispecial NSU WANKEL SPIDER: Kiertomäntämoottorinen sportti TULEVA KLASSIKKO: Mercedes-Benz ML -kaupunkimaasturi VÄKEVÄN MAKEA FORD 20M RS TURBO MAY ’ 69 Fo rd 20 M RS Tu rb o M ay ’6 9 • La da 12 00 L ’79 • N SU Sp id er ’6 5 • Pa nh ard Dy na Z ’59 • Vo lvo 16 4 Au to m ati c ’70 TERVEISIÄ VENÄJÄLTÄ LADA 1200L ’79 “NAPPISILMÄ” AU TO IH M IS EN N OS TA LG IA PA KE TT I! MIKKOSEN VERSTAALLA HONDA MONKEY ROTHMANS HERRASVAUNU Huoliteltu VOLVO 164 AUTOMATIC ’70 Kurvaa osoitteeseen www.angloparts.com ja tilaa puuttuvat osat autoosi suoraan verkkokaupastamme tai tule poikkeamaan myymälässämme. Nasta ei kuitenkaan yksin riitä. Niin sen pitääkin olla, ja tilanne pakottaa valmistajat jatkuvaa kehitystyöhön. VARAOSIA VAILLA. Renkaanvaihto on pakollinen osa testiprojektia. Pito on huippuluokkaa mutta parasta renkaassa on silti sen erinomainen ajettavuus sekä jäällä että lumella. Kehittyneimmissä renkaissa pintakumi onkin erilaista nastareiän läheisyydessä ja muualla kulutuspinnassa. Haastajat alkavat vihdoin tulla rinnalle ja osa jo ohikin. 8,8 Hakkapeliitta 9:n nastamelu on kuuluvaa ja vierintävastus on nastarenkaille tyypillinen. Nokian on kuivalla asfaltilla pehmeä ja se ohjautuu väistöissä hitaasti. Lisätietoa: www.nokianrenkaa t.fi Hintaluokka: 700 € NOKIAN Hakkapeliitta 9 HYVÄÄ • ajettavuus kaikissa talviolosuhteissa • pito jäällä HUONOA • ominaisuudet kuivalla asfaltilla ???. Myös jarrutuspito on lumella hieno. Kitkarengas ei tosiaankaan ole kesärengas. Pito on huippuluokkaa mutta parasta renkaassa on silti sen erinomainen ajettavuus sekä jäällä että lumella. Toisaalta, kova kumi taas toimii huonosti liukkaalla pinnalla. . KAIKILLE TEILLE! Tunne renkaasi niin tie tuntee sinut. Rengas on märällä looginen ajettava, vaikka pitoa hieman puuttuukin. TÄMÄNVUOTISE SSA RENGASTESTISS Ä nähtiin, että vanhojen tuttujen rengasvalmistajien ja -merkkien johtoasema ei enää ole kirkossa kuulutettu. . Jarrutuspito on märällä kohtalainen. Hankookin pito jäällä on hieno, ja rengas ohjautuu ääritilanteissa varmasti ja loogisesti eikä yllätä terävillä takarenkaiden luistoilla. Pito on märällä ja kuivalla asfaltilla keskitasoa. Nokian uutuus on jäällä erittäin hyvä rengas
KIRKONPOLTTAJA ROVASTIN LUVALLA Pentti Kangasaho Teksti: Lea Lahti, Kuvat: Jan-Erik Laine 66 Seppiä ja mestareita Pentti Kangasaho
Talvisin on aikaa hakea rankoja metsästä ja tuumailla, mitä uutta klapikylään tehdään tulevalle kesälle. Tällä hetkellä rakennuksia on toistakymmentä. P entti Kangasaho on pinonnut klapeja kotinsa pihapiirissä usean vuosikymmenen ajan. Koivuhalon puolikkaista syntyi vielä ovi ja ikkunat. ”Olen nimennyt tämän klapikylän Pentinkulmaksi oman nimeni perusteella. Kun Veteraanikuorma-autoseuran Loska-ajo poikkesi syksyllä pihassa, klapitaloa kehuttiin ja kuvattiin taas. Pentti ja Mervi ovat pinonneet omansa muun muassa kirkon ja pappilan muotoisiksi pinoiksi. Pentti Kangasahon ja Mervi Rintalan kodin pihapiiri Urjalan Pertunkulmalla on varsin ainutlaatuinen. ”Täällä Urjalassa on suotuisat olosuhteet ja puut kasvavat sellaista vauhtia, että ei oikein ehditä sitä mukaa harventaa kuin olisi tarvetta”, Mervi kertoo. 67 08/17. Lupaus lunastettiin menneenä talvena. Klapeja kuluttaa myös pihalla oleva savustuspönttö. Vuonna 2005 polttopuita tuli tehtyä tavallista enemmän ja puuliiteri täyttyi ääriään myöten, joten klapeja oli pinottava myös pihalle. Samalla rakentajat saivat ainutlaatuisen etukäteisluvan ryhtyä kirkonpolttajiksi itse valitsemanaan ajankohtana. Klapit hankitaan harventamalla puustoa omasta metsästä ja pihapiiristä. Klapikylä saikin kesällä uuden kirkon. Tällä ei siis ole mitään yhteyttä Väinö Linnan samannimiseen, myöskin Urjalassa sijaitsevaan kuvitteelliseen kylään”, Kangasaho selventää. Kirkko poltettiin pienissä erissä asuinrakennuksen seitsemässä tulisijassa. Kahden trukkilavan päälle muodostui suoranurkkainen siisti pino. Klapipinojen muodostama Pentinkulman talorypäs somistaa kauniisti hoidetun puutarhan ympäröimää tonttia. Taloja syntyi lisää joka vuosi, ja klapikylään nousi myös komea kirkko. Poltettujen rakennusten tilalle nousee pikkuhiljaa uusia. Kirkkorakennuksen vieressä on kappeli ja tottakai myös pappila. Voitto oli ylivoimainen, sillä kirkko sai kaiken kaikkiaan 30 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Rovasti Kauko Keränen kävi siunaamassa kirkon asianmukaisin menoin heinäkuussa 2013. Kun pihapiiristä löytyneet mineriitinkappaleet oli aseteltu harjakaton muotoon sadesuojaksi sen päälle, Pentti huomasi halkopinon muistuttavan pientä taloa. Piharakennusten suojissa on tallessa menneen ajan nostalgiaa ajoneuvojen, työkalujen ja tarve-esineiden muodossa. Siitä se sitten lähti”, Pentti nauraa. Vuotta myöhemmin eli kesällä 2014 kirkon vieressä oleva kappeli voitti TV2:n vastaavanlaisen halkopinokilpailun. Talosta kyläksi Kaikki kevään ja kesän mittaan pihalla käyneet vieraat valokuvasivat klapitaloa ahkerasti ja pitivät hauskasta ideasta. Mervin sisko oli lähettänyt kuvan kilpailuun, ja palkintosija oli melkoinen yllätys tekijöille. ”Klapirakennuksia ei ole tarkoitus säilyttää ikuisesti, vaan niitä poltetaan sitä mukaa kuin polttopuulle on tarvetta.” Joskus rakennus saa olla sijoillaan jopa 9 vuotta, mutta toisinaan se haihtuu savuna ilmaan parissa vuodessa. ”Rovasti lupasi, että meillä on suvereeni oikeus tulla kirkonpolttajiksi silloin kun aika on siihen suotuisa ja sopiva”, Pentti ja puoliso Mervi Rintala kertovat. Vaikutelmaa korostaakseen Pentti pilkkoi yhden kuormalavan ja rakensi siitä kuistin klapitalon kylkeen. Museoesineitä Klapipinojen vierellä olevaan rakennukseen on vuosien varrella muodostunut museo Polttopuu, halko, vai klapi siinäpä loputon väittelyn aihe eri murrealueilta kotoisin oleville. Kangasahon ensimmäinen klapikirkko voitti ylivoimaisesti Bazar-kustannuksen ja Ilta-Sanomien vuonna 2013 järjestämän äänestyksen Suomen kauneimmasta halkopinosta. ”Koska se tuntui tuottavan niin paljon hyvää mieltä, päätin seuraavana keväänä rakentaa toisenkin klapitalon
Pentti pitää kirjaa museoesineistä. Mainittakoon vaikka leipähöylä vuodelta 1785 tai perunajauhon valmistukseen tarkoitettu raastin. vanhan ajan tarveja käyttöesineistä. Ostokortit säännöstelyn ajalta muistuttavat meille, että elämme parhaillaan melkoisessa yltäkylläisyydessä. Katseltavaa löytyy myös katon rajasta: polkupyöriä, perämoottoreita, työkaluja ja vanhoja kylttejä. Kaksi poikkeusta on kuitenkin tehty: Airamin termoskannu ja muoviset maitopussit. Kaksikerroksisesta museoaitasta löytyy monia esineitä, joiden käyttötarkoitusta ei suurin osa kävijöistä enää tiedä. Esille ei ole laitettu mitä tahansa vanhoja esineitä. ”Suurin piirtein puolet esineistöstä on tullut lahjoituksena”, Kangasaho kertoo. Sellainen voi olla myös Arabian posliinitehtaan 1930-luvulla valmistama kattilan pohjalle asetettava keraaminen maitovahti, joka tekee kuumenevaan maitoon pyörteen, jolloin maito ei palaa pohjaan. Ketunahon torpaksi nimetty vuosina 2015-16 rakennettu klapitalo löytyy pihan laidalta aidan takaa. ”Olen saanut nämä paikallisen nimismiehen kansliasta. Partahöylän terän teroitin herättää ajatuksia siitä, kuinka tarkasti kaikki esineet ennen vanhaan käytettiin. ”Olen koko ajan vähän jäljessä siinä hommassa, mutta tällä hetkellä 2600–2700 esinettä on luetteloitu”, keräilijä toteaa. ”Meillä on ollut periaatteena se että tavaran pitää olla yli 50 vuotta vanhaa eikä se saa olla muovia”, Mervi toteaa. Paikan päällä käyneet vierailijat ovat huomanneet, miten suuresti Pentti ja Mervi arvostavat vanhoja esineitä, ja ovat siksi halunneet tuoda omansakin paikkaan, jossa ne säilyvät ja ovat myös nuorempien sukupolvien nähtävänä. Lahjoituksia olisi tulossa enemmän kuin on mahdollista ottaa vastaan. Osa esineistöstä on omalla tilalla ja oman suvun käytössä olleita, mutta paljon esineitä on tullut myös lahjoituksena. Moottoroituja menopelejä Kun Pentti avaa toisen piharakennuksen ovet, paljastuu siistissä järjestyksessä oleva museoajoneuvokokoelma. Alkusysäys tuli siitä, 68 Seppiä ja mestareita Pentti Kangasaho. Vanhat rekisteritunnukset verhoavat rakennuksen sisäseiniä. Laajempi koneiden keräily alkoi oikeastaan huomaamatta. Nämä kaikki on syystä tai toisesta aikanaan otettu pois auton omistajilta”, Kangasaho kertoo. Tila on käytetty tarkasti
”Kartanon väki on varmaankin ostanut laitteen Englannissa vieraillessaan. Laitteen kallis hinta koitui näppärän apuvälineen kompastuskiveksi. Kaluston erikoisemmasta päästä on Tunturi-pyörän sotien jälkeen valmistama kolmipyöräinen invapyörä. Hyvään järjestykseen aseteltuna rakennuksesta ja sen seinustalta löytyy myös muun muassa antiikkisia karbidilamppuja, polkupyöriä, maamoottoreita sekä puhalluslamppuja. Museorakennuksesta löytyy muun muassa monenlaisia menneiden vuosikymmenten parranajovälineitä. Kerhon puheenjohtajan pestikin lankesi minulle kolmen-neljän vuoden ajaksi.” Kaiken kaikkiaan jäsenyys on jatkunut jo 28 vuotta. Sitä liikutetaan yhdellä kädellä kammesta eestaas veivaamalla, ja toisella kädellä ohjataan. Nykyisin tapahtumiin ei tule enää osallistuttua yhtä tiiviisti kuin jäsenyyden alkuaikoina. Museoaittaan voisi uppoutua tuntikausiksi tutkimaan entisajan tavaroita. kun kotitilan lunastuskauppaan kuuluivat kaikki talon vanhat koneet ja työkalut. Kaksipyöräisten kunnostus sai alkusysäyksen Husqvarnan raadosta, jonka Pentti kunnosti uudenveroiseksi. Ovella on lähtövalmiina museorekisteröity vuosimallin 1958 Peugeot 203, jolla Pentti on osallistunut useisiin ajotapahtumiin. Kotitilan lunastuskauppaan kuuluivat kaikki talon vanhat koneet ja työkalut. On paljon esineitä, joita ei enää käytetä, ja joiden käyttötarkoitusta moni ei enää tiedä; mainittakoon esimerkkinä vaikka leipähöylä tai partakoneen terän teroitin. Vieläkin ällistyttävämpi on toinen kulkuneuvo, minikokoinen kuljetustrukki, jota voisi kutsua vaikkapa moottorikäyttöiseksi maitokärryksi. Kolmipyöräinen vekotin on ostettu uutena Urjalaan Valajärven Kartanoon navettapiikojen käyttöön, ja sillä on ollut tarkoitus kesäaikaan kuljettaa painavat maitotonkat laitumelta kartanolle. Sittemmin kokoelma on karttunut lukuisilla moottoripyörillä ja muilla moottorikäyttöisillä laitteilla. Tampereen Mobilistien jäsen Kangasaho on ollut jo 27 vuoden ajan. Kartanon piiat eivät ilmeisesti ollenkaan innostuneet moottoroidun kuljettimen käyttöön, sillä se oli muutaman vuoden kuluttua edelleen lähes käyttämätön. Ensimmäisen hankinnan myötä kokoelma karttui vuosimallia 1938 olevalla 98-kuutioisella Husqvarna-moottoripyörän raadolla. Kävijöitä ihastuttaa myös 20 vanhaa silitysrautaa, joista vanhin on 1800-luvulta, sekä pikkuinen valurautainen vaatturin käyttöön valmistettu silitysraudan lämmitysliesi. Honkolan Kartanon tarkastuskarjakon käytössä sota-aikana ollut menopeli sai uuden elämän Pentin käsissä. Niitä on valmistettu vain hyvin pieni määrä vuosina 1948– 1950. ”Olin harrastuksen alkuaikoina hyvin aktiivisesti mukana Club Peugeot de Finlanden toiminnassa. En ainakaan tiedä, että niitä olisi Suomessa myyty”, Kangasaho tuumailee. Club Peugeot de Finlande on vieraillut Kangasahon pihapiirissä muutama vuosi sitten. 69 08/17. Se on niin sanottu soudettava malli. Brittiläinen, Villiersin moottorilla varustettu kevytrakenteinen vehje on moottoripyörätehdas Excelsior Companyn valmistama
Pojilla saati vanhemmilla ei ollut aavistustakaan siitä, että vuosikymmeniä myöhemmin siitä tulisi arvostettu museoesine. Piharakennuksen ulkoseinälle on ripustettu nähtäväksi käytöstä poistettuja liikennemerkkejä sekä opastekylttejä. Trukki ostettiin Pentin kotitilalle kartanolla järjestetystä huutokaupasta vuonna 1960. Välillä tapeltiin kovasti siitä, kuka saa ajaa”, yhdeksänlapsisen perheen vesa Pentti kertoo nauraen. Talon pojat olivat aina valmiita vekottimen puikkoihin, tottahan toki. ”Pentti ajaa ja minä istun kyydissä Hiljamaitotyttönä essu yllä ja huvi päässä, lypsyämpäri ja maitosiivilä kainalossa”, Mervi kuvailee. Se säästi selkää ja askeleita monessa hommassa. Trukissa ei ole pakkia, mutta suunnan vaihtaminen käy kätevästi siten, että ohjaustankoa pyöräytetään puoli kierrosta akselinsa ympäri, jolloin vetävä etupyörä lähtee kuljettamaan laitetta taaksepäin. Laite oli puhtaasti työkone. Trukki on ollut useamman kerran esillä Teuron tekniikkatapahtumassa, jossa Pentti ja Mervi ovat esitelleet laitetta vanhan ajan vaatteisiin pukeutuneena. ”Toisinaan tapeltiin veljien kanssa kovastikin siitä, kuka saa ajaa.” Maan tiivistykseen tarkoitettu saksalaisvalmisteinen Wacker-täryjuntta 1960-luvulta on priimakunnosta päätellen jäänyt varsin vähäiselle käytölle. Kuljetustrukissa on englantilainen Albionin vaihteisto, ja alkuperäiset Dunlopin renkaat ovat käytössä edelleen. Sillä kuljetettiin kaikenlaista perunoista puunrankoihin. Vain maitotalouden tarvikkeet puuttuvat emännältä. 70 Seppiä ja mestareita Pentti Kangasaho. Avoimet ovet kerran kesässä Kerran vuodessa Pentti ja Mervi järjestävät pihapiirissään kaksipäiväisen tapahtuman, jolloin klapitaloihin ja kotimuseon kokoelmiin on mahdollista tutustua ajan kanssa. Kuljetustrukin mukana tullut ohjekirja on vuodelta 1954, ja se lienee myös laitteen valmistusvuosi. Metsässä puiden ja mättäiden välissä kolmipyöräinen kapea menopeli kulki paljon helpommin kuin isompi nelipyöräinen. Niinpä esimerkiksi kaasuttimelle pääsemisen helpottamiseksi etupelliin tehtiin reikä, ja samassa hötäkässä leikattiin puolet tyyppikilvestäkin pois. Pienen maatilan käytössä kuljetustrukki oli mitä mainioin apulainen. TVH:n numeroitu laatta paljastaa laitteen alkuperäisen ostajan. Tämän artikkelin avauskuvassa pariskunta esittelee Excelsiorin kolmipyöräistä menopeliä näissä vetimissä. ”Meitä oli silloin kolme nuorta kollia vähän toisella kymmenellä
Niitä ei tänne tule, nämä kaksi tonttua riittää”, Pentti toteaa ja osoittaa itseään ja Merviä. Siellä tullaan näkemään kuvia myös Pentinkulman ainutlaatuisesta klapikylästä. Kangasaholle on vuosien mittaan kertynyt monipuolinen kaksipyöräisten menopelien kokoelma. Mervi somistaa klapitalot ja niiden pihapiirit kesäisin eläinja ihmishahmoilla sekä muilla pienillä esineillä. Viime kesänä tehtiin Pirkanmaan alueella ITE-taiteilijoiden kartoitus ja ensimmäisenä kohteena oli Kangasahon klapipiha. Menneenä kesänä sattui kelien suhteen hyvä tuuri ja mukavassa poutasäässä vieraskirjaan kertyi viikonlopun aikana 160 nimeä. Ennakkoon sopimalla muinakin aikoina on isompia ja pienempiä ryhmiä käynyt vierailulla Pertunkulmalla ihailemassa isäntäpariskunnan aikaansaannoksia ja nostalgisia museoesineitä. Tapahtumapäivänä vieraat viihtyivät usein todella pitkään. Kaikille koneille ei ole löytynyt säilytyspaikkaa sisätiloista, mutta maasta irti nostettuna ja sääsuojaan sijoitettuna nekin säilyvät tulevien sukupolvien hämmästeltäväksi. Ensi kesänä Vapriikki-museoon koottavassa valokuvanäyttelyssä esitellään Pirkanmaan kohteita. ”Kaikkia muita on mutta ei tonttuja. Klapikylää asuttaa myös puolitoistametrinen pahkaisesta oksankänkkyrästä syntynyt lintuhahmo, lentokyvytön pahkakahlaaja, coivicos pecimäs. Nimismiehen kansliasta saadut kilvet ovat päässeet esille ajoneuvojen säilytystilan seinälle. 71 08/17
Liikkeellä oli yhteistä omistajapohjaa Mathildedalin tehtaan kanssa, joten koneiden kehittelyä voitiin harrastaa sikäli kuin kokemuksia ja asiakkaiden toivomuksia kertyi. Hänen maatilallaan kokeiltiin uusia laitteita ja menetelmiä. Myyntiedustajat välittivät tilauksia. 1840 -luvulta lähtien Mustialan maanviljelysopistossa Tammelassa kokeiltiin ja opeteltiin uudenlaisten työvälineiden käyttöä. Koneet eivät olleet varastotavaraa isoissakaan liikkeissä. Kiinnostava piirre konekaupan alkuvaiheissa oli vankka yhteys koulutukseen ja kokeilutoimintaan. Järjestelmällistä konekauppaa käytiin puolta vuosisataa ennen itsenäistymistä. Maatalouskoneiden kaupan varhaisia vaiheita Monipuolinen maatalouskoneiden ja työvälineiden kauppa Suomessa on tuntuvasti vanhempi ilmiö kuin Suomen valtion itsenäisyys. Toisaalta eri puolilla maata oli kauppiaita tai myyntiedustajia, joilla oli tarjolla vain muutama laite. Maanviljelyskokouksissa pidettiin koneita ja laitteita esillä. Esimerkiksi Ruston Proctor, Hornsby, Lanz ja Herkules olivat hänen liikkeensä edustamia konemerkkejä. Konekauppaa pidettiin sivistyksellisenä toimintana. Sidorowin Suomalainen Koneja Kalustokauppa Oy perustettiin 1873. Molemmilla oli asiamiehiä maakunnissa, ja liikekeskuksissa heitä edustivat paikalliset kauppiaat. P. Sekä Forselius että Sidorow ehtivät 1800-luvun lopulla valtakunnallisiksi vaikuttajiksi. Liike myi Mustialan tuotteita vakituisemmin Helsingissä. Juhlavin esittelypaikka oli varmaan Helsingin yliopiston aula, jossa Mustialan tuotantoa oli näytteillä viikon ajan kesäkuussa 1860. Ruotsalaisliikkeillä oli meillä välittäjiä, ja ne saattoivat lähettää laitteita isompiin näyttelyihin. Koneistuminen olisi ehkä ollut nopeampaa, jos kuljetusyhteydet olisivat olleet paremmat. Teksti ja kuvat: Olli J. Ojanen Toissa vuosisadan jälkipuolella maataloudessa tarpeellisten tarvikkeiden kauppaan liittyi koneiden myyntiä. Myös Sidorowin liike oli ahkerasti ja näkyvästi esillä maanviljelyskokousten yhteydessä pidetyissä näyttelyissä. Hyödyllisiksi havaittuja laitteita koetettiin sitten saada laajempaan käyttöön valmistamalla niitä myyntiin. Palkintoja ja kunniakirjoja näyttelyiden järjestäjiltä kertyi tasaisen varmaan tahtiin. Forseliuksen koneosastoja oli ainakin isommissa maanviljelyskokouksissa ja näyttelyissä. Maatalouskoneiden tuonti ja myynti järjestelmällisenä kaupallisena toimintana alkoi maassamme suunnilleen puolitoista vuosisataa sitten. Liike keskittyi nimensä mukaisesti kotimaisten valmisteiden myyntiin. Muutamat ruotsalaiset liikkeet ilmoittelivat täkäläisissä lehdissä. Forselius ja Sidorow Turkulainen monitoimimies Victor Forselius perusti konekaupan vuonna 1868. H. Varhaisista tämän alan vaikuttajista Forselius ja Hämeen Maanviljelijäin Kauppa tarjosivat laajaa valikoimaa. Forselius toi maahan ensimmäisen niittokoneen, höyrypuimakoneen ja lypsykoneen, myöhemmin ensimmäisen autonkin. Niitä kehiteltiin oloihimme paremmin sopiviksi opiston pajalla. Näytekappaleita sentään oli katseltavaksi. Satamakaupungeissa toimineet kauppahuoneet olivat mukana maatalouden tarveaineiden ja siementavaran kaupassa, joskus konekaupassakin. Opistolle hankittiin ulkomailta kiinnostavilta vaikuttavia laitteita. Myöhemmin myös Korsholman maanviljelyskoulu harjoitti laitevalmistusta ja esittelyä. Mustialan pajan tuotteista ilmoiteltiin sanomalehdissä. 72. Forselius oli myös pankkija vakuutusmies, kauppaoppilaitoksen opettaja ja paljon muuta. Helrin ja Kump
Maatalouskoneiden kaupan varhaisia vaiheita Lisää koneita, lisää liikkeitä Kiinnostus koneistumiseen kasvoi 1800-luvun jälkipuoliskon mittaan. J. Myöhemmin Turussa toimi juhlavan niminen Maanviljelyksen Päätoimisto, joka kuitenkin häipyi nopeasti. Dahlberg, joka mainosti edustavansa amerikkalaisia puintikoneita. Turussa varhainen vaikuttaja oli 1860-luvulla ruotsalaistehtaiden edustaja Pehr. Samaan aikaan tarjolle tuli uusia ja uudenlaisia koneita ja laitteita. Aatra markkinoi itseään hyvin laajalti ja ahkerasti. Tampereella Sandbergin liike esitteli Sekä Forselius että Sidorow ehtivät 1800-luvun lopulla valtakunnallisiksi vaikuttajiksi. Toisenlaiseksi esimerkiksi sopii Kautsuleimasintehdas yksittäisine tuulimoottorin edustuksineen. Sidorowin liike nimesi joskus edustamansa koneet uudelleen. Toveri oli yksi tällainen tapaus. Kaupanteko ulottui laajemmalle asiamiesten välityksellä ja lupauksilla nopeista toimituksista. Maatalouskalenterin sivulla esiteltiin liikkeen laajuutta. Alallaan suuri hankolainen Borgströmin voinvientiliike oli ehtinyt laajentaa toimiaan tarvikkeiden ja kaluston tuontiin. 1890-luvulla tahti kiihtyi. 73 08/17. Österblad & Co edusti amerikkalaisia Woodsin koneita, Preetzmannin edustuksia olivat muun muassa McCormickin koneet. Österblad & Co ja Koneja Kalustokauppa Johannes Preetzmann. Liikkeen toimitalo oli usein esillä, kuten tuossa värillisessä mainoksessakin. Helsingissä toimineista alan liikkeistä näkyvimpiin kuului 1882 perustettu Koneja Kalustokauppa Carl Jacobsen & Co. Hankkija aloitti siementavaran kaupasta ja laajeni nopeasti täyden tarjonnan liikkeeksi tarvike-, koneja teollisuusosastoineen. Kaupunkilaiskauppiaiden lisäksi konekaupan parissa toiminut yrittäjä oli esimerkiksi Mustion kirkonkylän A. Maatalouskoneiden tuontia ja myyntiä harjoittivat myöhemmin aktiivisesti J. 1892 se muutti nimensä Agros Oy:ksi, ja vuosisadan lopulla se osti Helsingistä Konekauppa Emil Björkellin. Turkulainen Österblad oli kauppias, jolla oli amerikkalaisvalmistajien edustuksia ja säännöllistä konekauppaa. Molemmilla oli asiamiehiä maakunnissa, ja liikekeskuksissa heitä edustivat paikalliset kauppiaat. Sibelius
Uudenmaan ruotsinkielisten viljelijöiden perustama Labor ja Pellervo-seuran puitteissa perustettu Hankkija tulivat tarvikekauppaan ja pian myös konekauppaan. Laborista käytettiin aluksi nimitystä Suomen Maanviljelijäin Kulutusyhdistys. Itsenäistyvällä Suomella oli vankka maatalouskoneiden ja tarvikkeiden kaupan organisaatio maan pääelinkeinon tueksi. Keskeisimmillä alan liikkeillä Agrosilla, Aatralla ja Hankkijalla oli sivuliikkeitä ja konttoreita tärkeimmissä kaupungeissa. W. Forseliuksella ja Sidorowilla oli edustajia suurimmissa liikekeskuksissa. 1891 Uudessakaupungissa perustettu Maamiesten Kauppa Oy aloitti liiketoimintansa Turussa. Amerikkalaisia, englantilaisia, ruotsalaisia ja saksalaisia koneita oli tarjolla aivan sitä mukaa kuin koneteollisuus kehittyi ja uutuuksia ilmestyi. Keskeiset liikkeet julkaisivat luetteloita tarjonnastaan. Aivan vuosisadan lopussa Viipurissa aloitti Suomalainen Maanviljelyskauppa Oy. W. Kotimainen maatalouskoneiden ja -kaluston tuotanto kattoi suuren osan alan tarpeista. SOK:n osuuskaupat hankkivat maataloustarvikkeensa Hankkijalta. Osuustoimintaliike lähti liikkeelle 1900-luvun alussa. Viljelijät joukolla mukaan Konekauppa oli ollut yksityisten kauppatalojen hoidossa samoin kuin lannoiteja siementavaran kauppakin. Varsinais-Suomessa oli runsaasti isoja kartanoita, joten turkulaisessa konekaupassa oli vilkasta kilpailua. Maatalousalan ammattiväkeä oli mukana perustettaessa Aatra Oy:tä Helsinkiin. Viljelijätaustaa oli toki yksityisissä kauppaliikkeissäkin. Hankkija perusti ensin varastoja maakuntakeskuksiin. Myllyjen, sahojen ja meijereiden varustelu oli huomattavan iso osa tärkeiden koneliikkeiden toiminnassa. Maatalouskoneiden kauppa oli 1910-luvulle tultaessa muodostunut selvästi omaksi elinkeinohaarakseen. Vaasalainen Swanljungin kauppahuone hankki ruotsalaisia kone-edustuksia ja alkoi markkinoida niitä aivan valtakunnallisesti. Näiden kanssa kilpaili sitten eri paikkakunnilla vaihteleva määrä yksityisiä kauppiaita, jotka edustivat pienempiä tuontija tukkuliikkeitä. Ostajat eli viljelijät eivät läheskään aina olleet tyytyväisiä. Tamperelainen G. Sitten niistä tehtiin myyntikonttoreita. Sidorowin konekalustoa näyttelyissäkin. Agros ja Aatra perustivat omat aikakausilehtensä. Preetzmannin liike kuului pitkähkön aikaa koneliikkeiden huomattaviin. Näistä myytiin koneita joko suoraan viljelijöille tai osuuskauppojen välityksellä. Hankkija perusti nopeassa tahdissa varastoja ja sitten konttoreita maakuntakeskuksiin. Ososen liiketoimet sulautuivat siihen. Osonen kokosi kiinnostuneita viljelijöitä kokoon, ja tuloksena oli Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n perustaminen. Konekauppaan liittyi laaja julkaisutoiminta. Liikkeet asensivat koneistot paikoilleen ja opastivat käytössäkin. Sillä oli kiinteä yhteys paikalliseen konepajaan, ja oululaisliike markkinoi P.S.M.-moottoreita valtakunnallisesti. 74 VARHAISTA KONEKAUPPAA. Pohjois-Suomen Rautakauppa Oy tuli Oulussa tärkeäksi alan vaikuttajaksi. Aatra hankki maatalouskoneiden ohella edustuksia muiltakin tekniikan aloilta, ja se toimi jatkossa myös autojen ja moottoripyörien tuojana. Valmistajilta saattoi koneita ostaa suoraan tai kauppiaan välityksellä. Tuontija vientikaupassa vaikutti tamperelainen Maanviljelysja meijerikalustokauppa G. Osonen. Hankkijan asiaa tuli esiin Pellervo-lehdessä omien julkaisujen ohella. Koneita ja laitteita myytiin konttoreilta suoraan, ja varsinkin osuuskauppojen välityksellä. Viljelijäin huoli kunnollisen tavaran saannista oli pontimena yhteistoiminnalle. Itsenäistyvällä Suomella oli vankka maatalouskoneiden ja tarvikkeiden kaupan organisaatio maan pääelinkeinon tueksi. Laborilla oli omia julkaisuja. Aatra tarjosi myllykoneistoja tuolla ilmoituksellaan
Lahtisten konekauppa Jyväskylässä vaikutti parina vuosikymmenenä. Sibelius oli kuvioissa mukana vain vähän aikaa mutta varhemmin kuin muut. 75 08/17. Maatalouskalentereissa ja maatalouden ammattilehdissä piti olla esillä, jotta konekauppa kävisi. Pörssiyhtiöksi nopeasti kehittynyt Agros oli yllä olevista omassa sarjassaan. Yllä näytteitä Maatalous-lehdessä julkaistuista liikkeiden mainoksista tai olemassaolon muistutuksista. Maatalouskoneiden kaupassa varhain mukana olleita yrityksiä. Svanljung vaikutti alalla pitkään
Hinta 80 € sis. 040 584 3999 Ari. Mukaan tulee ketjut, etupainot, takalevy ynnä muuta. Markku Autio, Kangasala, puh. Annetaan tarvitsevalle, nouto Helsingistä. 040 723 1541. Fordson Major, teknisesti kunnossa siistimistä riittää 1350 €. Telapuskutraktori eli pillari. 0400 768 733. Vanhan Husqvarna 90 -mallisen moottorisahan osia: sylinteri, mäntä (renkaat jumissa, mutta ehjät), kampiakseli, äänenvaimentaja, vauhtipyörä, virtalaite (ei testattu). Kemppi PS 3500 virtalähde Tigin kaveriksi. Raimo Koskinen, Riihimäki, puh. Majorin vetokoukku, etuk. Jouko Haarala, Palokka, puh. Jari, puh. 040 547 3188. Lahti, puh. Esko Syngelmä, Koria, puh. Lahjoitetaan Kuorma-auton sivu-tuuletusikkuna. 0500 741 033. VaraosaMajori puretaan, kaikki osat. Kippilava iso plussa. Scania L50S, vm. Metalliset Majorin levikepyörät. Ajokunnossa ja rekisterissä. Timo, puh 040 867 2666. Honda F800 sarvitraktori. 50-60 luvun Kiitokorin ohjaamoon, voi sopia muihinkin. 0400 180 949. 045 846 4497. Turku, puh. Lasi ja tiiviste ehyt, pystytukirauta hieman vääntynyt. Bedford TL2060 vm 1982, 8,2 l, ajettu 183 tkm, hinta 950 €. Mörkö-Majorin koneen osia. Tarjoa. 046 906 5689. arisonett@gmail.com tai puh. Yhteishinta 3500 €. 0400 761 383. Valmet 15 koneen osia. Sarjaliitinkaapeli on jo. 0400 474 346. 050 378 1205. 0400 774695. Varusteet: harjalaite ja perävaunu. Peräkärry, peltipohja ja lavaetukippi 500 €. Mauri Männistö, Punkalaidun, puh. Hinta 3990 €. -58. 1961. Ehjä Fordson Majorin ohjaussimpukka. 0400 973 479. Harvinainen ja toimiva Renault N71, vm. 0400-774695 Super Major Fordson Coynty, JD3010 valuvanteet, vetolaite ja aisat, nostotangot. 040 826 9072. Loimaa, puh. Majorin kampiakselit 2 kpl, 95 € /kpl. Trader Bulldog kuorma-auto entisöitäväksi. 045 350 8393. 040 866 9806. E-mail: kuomukuoppa@ luukku.com, puh. 040 962 9650. Vanteiden keskiö on kuusikulmainen. 044 273 1560. Nuffield 460 pisteosia. Veto 10 hp varaosiksi. Pekka Hautala, Sievi, puh. Pekka Halttunen, Vaajakoski, puh. Ferguson TEF 20: siivapyörät, V kannen tiiviste, ulosottoakselin holkki ja kuppi, kelvollinen kytkinlevy, hehku, työvalon jalka, vetoakselin stefat (ei tarvi irrottaa lämpörengasta) Tarjoa. sovitteet. Noponen, Puh 0400 432 891. Nuffield 4-lohkoja 2 kpl, 150 € /kpl. Porsche Super Diesel -traktori vm. Iällä ja kunnolla tai merkillä ei väliä. Pitää olla pienikokoinen. 60-70-luvun puutarhatraktori, esimerkiksi Wheelhorse, Hakotrac tai muu vastaava. Jorma Päivärinta, Porvoo, puh. Matti Saarikoski, Hämeenkyrö, puh. Myös virta/maa välikaapelit jos löytyy. Peräkärry Sarvitraktoriin, pienehkö. Öljypohjia 2 kpl, 80 € /kpl. Yanmar YM1401 -traktoriin nappulakuvioiset (pihakäyttöön soveltuvat) takarenkaat vanteineen. Numminen, Kuopio, puh. Pitää löytyä 10-pinninen sarjaliitin. 50 € koko kasa. Raadel kampiakseli 130 €. Markkinat Sisun (jyry/kontio) ovitiivisteet, kuvan mallisia. Mäntä on ehjä, mutta on varmempi jos molemmat ovat samasta koneesta. Kaikenkuntoiset kiinnostaa. Marko Jokinen, Jokela, puh. Erittäin hyväkuntoinen. Hinnasta voi neuvotella jos tuntuu liian halvalta. Haku onnistuu parhaiten UusimaaPirkanmaa. Myös kaikenlaiset Saab-materiaalit kiinnostavat. Pelkkä sylinterikin riittää. Mielellään Etelä-Savon suunnasta, haen kauempaakin jos malli oikea ja kunto/hinta kohdillaan. Hyvät renkaat ja kaikki toimii, valot, vilkut ym. 1315 cm. Oltava poljinkäyttöisellä jarrulla ja ajoistuimella. Ilmeisesti jostakin 50-60-luvun kuorma-autosta. molemmat ovet. Dieselvoima-lehdet, AJA-lehdet ja Saab esitteet 50-60 -luvuilta. 5 hv Porilaisen sylinteri ja mäntä. Ensimmäinen saa hyvän Zetorin. Vanhan tuulivesipumpun osia: tuuliroottori, yläpään kulmavaihde, tornin osia tai valmis vanha kokonainen torni. Siisti, valot ja jarrut kunnossa. Jaska, puh. Myydään 76 Osta ja myy kalustoa. Rekisterissä 564-XAS. Ps. Lisätietoja Kari Maasto, puh. 050 919 3319. Edessä ylösottoakseli, takana kaksi. Zetor 1957 A25. Ostetaan T raktorin takarengas, koko 14,9-28 tuumaa, Nokialla tehty. Ei saa tingata. Nuffield 345 -traktori, hinta 2400 €. 0400 775 771. Myydään myös ilman takalevyä hieman halvemmalla. Vaihd. Pentti Alatalja, Sarkola, puh. BMC 6-lohko 170 €. Hytillinen ja lämpöinen talvellakin. 040 965 6036. 0500 610 419. Jawa-mopon koneita. Mitat: korkeus 68 cm (tukiraudan kanssa 110 cm), leveys n. -71 entisöintiin, ajokuntoinen ja tekniikaltaan toimiva kuorma-auto. Hinta 3300 €. Vaikka museoon tai erilaisiin pikku askareisiin ja koristeeksi. Seppo Lehtimäki, Kristiinankaupunki, puh
Joulu lähestyy! Osta kova lahja! Tilaa vuoden uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.fi Sireenejä ja sinivilkkuja Pelastusajoneuvoja Suomessa Upea kirja pelastusajoneuvoista! Hälytysajoneuvot ovat kiehtoneet ihmisiä niin kauan kuin niitä on ollut olemassa. 200 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo:. Kadulla kiitävä paloauto saa tietenkin mielikuvituksen miettimään, minkälainen tehtävä mahtaa tällä kertaa olla kyseessä, mutta kyse on paljosta muustakin
Klassikot kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Klassikot määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.klassikot.fi Koneurakointi Raudanluja ammattijulkaisu Koneurakointi on uusi ja reilusti erilainen ammattilehti, joka on suunnattu alan yrittäjille ja ammattilaisille. Miten Se Toimii kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Miten Se Toimii määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.mitensetoimii.fi Raskas Kalusto Alan johtava ammattilehti Raskas Kalusto kertoo lukijalleen alan arjesta sellaisena kuin työn tekijä sen näkee ja kokee. Tilaa kätevästi osoitteessa: tilaus.viipalemediat.fi Amerikan Rauta Rakkaudesta rautaan Amerikan Rauta on lehti kaikille, joille amerikkalaiset ajopelit ja niiden rakentelu ei ole vain harrastus, vaan elämäntapa. Vanhat Koneet kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Vanhat Koneet määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.vanhatkoneet.fi Tilaa kätevästi itsellesi, yrityksellesi tai lahjaksi! Netissä: tilaus.viipalemediat.fi • Puhelimitse: puh. Lehden sivuilta löydät tuoreet uutiset, koneuutuudet sekä paljon hyödyllistä tietoa itse koneista, työmenetelmistä ja alan osaajista. Lehti käsittelee jenkkiharrastekenttää tämän päivän näkökulmasta unohtamatta tapahtumien ja cruisingien merkittävää roolia. 03-2251 948 Viipale mediat Tue kotimaista! Viipalemediat on suomalaisomistuksessa oleva yritys jonka lehtien kotimaisuusaste on avainlipun arvoinen! Nautinnolliset lukuhetket myös digitaalisena Lue näköislehtenä tietokoneella tai mobiililaitteella: www.lehtiluukku.fi Nautinnolliset lukuhetket itselle tai lahjaksi! Viipale mediat. Raskas Kalusto kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Raskas Kalusto määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.raskaskalusto.fi Vanhat Koneet Rautaista luettavaa Vanhat Koneet on uudenlainen aikakauslehti koneharrastajille. Koneurakointi kestotilaus 64.90 €, 8 numeroa Koneurakointi määräaikaistilaus 69.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.koneurakointi.fi Miten Se Toimii Lehti, joka ruokkii aivoja! Miten Se Toimii tekee tieteistä hauskaa vastaamalla eri alojen kysymyksiin – avaruudesta, ympäristöstä, teknologiasta, liikenteestä ja historiasta. Esittelemme traktoreita, maansiirtokoneita, kuljetus-, aurausja maaurakointikalustoa. Vastaukset esitetään mukaansatempaavien artikkelien muodossa. Lisäksi se tarjoaa hyödyllistä tietoa uutuustuotteista koeajojen ja uutisten muodossa, sekä viihdyttää esittelemällä alan kalustoa. Amerikan Rauta kestotilaus 66.90 €, 8 numeroa Amerikan Rauta määräaikaistilaus 71.90 €, 8 numeroa Tutustu ja tilaa: www.amerikanrauta.fi Klassikot Autoilun ajankuvaa Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950–1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Kerromme myös menneiden vuosikymmenien työtavoista ja ilmiöistä
Kelkkaan hyppäsi myös Luther Knox ja syntyi Blaw-Knox Company, joka kehitteli mm. teräspalkkirunkoisia radiomastoja. Allekirjoittaneen vakiopalsta Vanhat Koneet -lehden kansien välissä täyttää pyöreitä. Blaw aloitti yritystoimintansa pellistä prässätyillä viemäreillä ja tunnelirakenteilla. Pidät hyppysissäsi 50. Erilaisten omistussuhteiden jälkeen yhtiön asfalttikonetuotanto on siirtynyt vuonna 2007 Volvon merkin alle. Nykyään tämä pienkuorma-auto alkaa olla harvinainen ilmestys missä tahansa muodossa. Vuonna 2011 sain aloittaa tämän patinapainoitteisen turinatuokion, ja onhan tämä komea matka ollut jo tähän asti. 1930-luvulla toiminta laajeni aina Brittien saarille asti, missä tämäkin Blaw-Knox–jyrä on valmistettu. Tämä monumentti on Orenstein & Koppel vuodelta 1939. Joitain koneita on lehtijuttujeni myötä jopa pelastettu harrastajien huomaan, mikä on tietysti aina mukava kuulla. Merkkipäivää ei voi olla juhlimatta tämän ”Rönttä-Mersun” kuvalla, koska juurikin tästä pusikosta minunkin metsäautokuvaaminen on ottanut ensimmäiset ahaa-elämykset ja ensimmäisen ison askeleen unohdettujen koneiden maailmaan. Uuksu-Aunus– ja Simpele-Parikkala–radalla sekä myös Otanmäellä, Kontiomäellä, Kolarissa ja Onkamossa. SYNTTÄRIT SYNTTÄRIT Amerikkalainen Jacob B. Rauhassa ruostuvat –palstaa. Matkalle on mahtunut monenlaisia kätköjä ja laaneja, pajoja ja pihan periä. Viimeinen työmaa oli vuonna 1962 Kiteen aseman lähellä ja sen myötä se asemalle muistomerkiksi on jäänytkin. Suomeen rantautui 1960-luvun Fiat kuorma-autoja jokunen yksilö. 52-tonninen kone tuli Suomeen ihan uutuuttaan vuonna 1940 Kemijärvi-Salla rautatietyömaalle. Yhtään negatiivista palautetta en ole matkallani saanut. Myöhemmin se toimi mm. Fiat 625:sta valmistettiin vajaan kymmenen vuoden ajan aina 1972 asti. RAUHASSA RUOSTUVAT 80. Kuva-arkistoa on toki tullut kerättyä antaumuksella jo paljon aikaisemminkin, mutta järjestelmällinen kuvamateriaalin kokoaminen on käynnistynyt reilut kuusi vuotta sitten
Syntyi FC-sarja, joka perustui pitkälti perinteiseen Jeepin CJ-5 –malliin. Pois oli korjattu myös Lokomon A350NS nosturi varastoalueelta. Nämä kuvan yksilöt ovat toimineet aikanaan Räyskälän lentokentällä purjelentokoneiden vetoautoina, josta ne päätyi pahoin puutteellisena harrastajalle ja tänä kesänä lopulta allekirjoittaneelle. Jeep Forward Control oli edistyksellinen näkemys maastopakettiautosta 1950-luvun Amerikassa. Rauhassa uinuu hän kuin karhu talviunta konsanaan. Ei meren tuuli enää tuiverra kattopelleissä, ei täällä enää kolise rauta. Moottorivaihtoehtoja oli 2,2– ja 3,7-litraiset nelos– ja kuutosmoottorit sekä 4,5-litrainen Y-lohko V8. 81. Unohdettu jättiläinen. Nyt se on jo mennyt romuksi, mutta alkuvuodesta siitä saatiin pelastettua edes joku nippeli ja nappeli talteen. Valtion Rautateiden entinen Fargo sammaloituu omaa unohtuneisuuttaan. Pois veivät, purkivat ja särkivät. Unohdetun soramontun unohdettu kaarihalli ja sen kätkemä unohdettu ja poltettu pyöräkuormaaja. Suuri ja mahtava International Hough 560 Payloader on ummistanut urakoilta silmänsä ja vetäytynyt supisuomalaiseen pajukkoon. Auto on toiminut aktiiviaikanaan Turun kaupungin liikennelaitoksen käytössä, ja muutettu myöhemmin huvikäyttöön. Erikoinen nosturihylky oli tämä ranskalainen Champion. 1967. Viimeistä kesää auringon alla vietti erikoinen Autokori Oy:n korittama Leyland Panther vm. Terästehtaan Kisko-Kallet ei enää ratapihalla kolistele eikä sula teräs enää hohka
82 Seuraavassa numerossa: PIKKU-LEUKKU SEPPÄ YRJÖLÄ VANHAT KONEET 1/2018 ILMESTYY 25.1.2018 Porin moottorimies Palomäki Ari Palomäen nurkissa hyörii isännän lisäksi pari muutakin innokasta moottorimiestä. Lauri Yrjölän taitavissa käsissä teräs nöyrtyy haluttuun muotoon ja käyttötarkoitukseen – vaikka kirveen teräksi. Leyland 154 oli BMC Minin ja Nuffield 4/25:n sininen manttelinperijä. Tutustumme laajaan maamoottorikokoelmaan ja Arin harrastuksen vaiheisiin. Kalusto sen sijaan on pääosin paikallaan pysyvää. Tutustumme Alpo Malisen traktoriin.
Lähde mukaan menneiden aikojen traktorikatselmukseen perinteen ylläpitäjien kanssa. Suuri Valmet-traktorikirja Upea kirja Valmetin vaiheista! Suomen traktoriteollisuuden historia on pian jo satavuotias. Suuresta Valmet-traktorikirjasta nauttivat kaikki, joita kiinnostaa Suomen itsenäisyyden ajan teollisuusja maataloushistoria. 216 sivua! 37 90 + kaupan päälle avaimenperä Kaikkiin kirjatilauksiin kaupan päälle laadukas Suomen Historia -avaimenperä! 9 90 Avaimenperän arvo: KLIKKAA OSTOKSILLE OSOITTEESSA WWW.SUPERMARKET.FI SUPERMARKET .. Silti sen sivuilta löytyy vain yksi todellinen menestystarina, Valmet. Ne löytyvät osoitteesta:. Joulu lähestyy! Osta kova lahja! Tilaa vuoden uutuuskirjat osoitteesta: www.supermarket.. Klikkaa itsesi ostoksille! Viipale mediat A A UAZ 469B Huipp unope us 100 km/h Teho 72 hv Sylinte rit L-4 Moott orin tilavuu s 2445 cm 3 Paino 1730 kg Toyo ta Celic a Supra A A Huippu nopeus 210 km/h Teho 140 hv Sylinte rit L-6 Mootto rin tilavuu s 2759 cm 3 Paino 1300 kg A A Cadillac Allanté Huippunop eus 225 km/h Teho 300 hv Sylinterit V-8 Moottorin tilavuus 4565 cm 3 Paino 1690 kg A A BMW M1 Huippunopeus 262 km/h Teho 277 hv Sylinterit L-6 Moottorin tilavuus 3453 cm 3 Paino 1300 kg Haluatko tilata puuttuvan numeron, kirjan, pelikortit tai ehkä lippalakin
Katso koko valikoima verkkokaupastamme. Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 08/2017 • Hinta 8,90 € TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 8 / 2 1 7 • A llg aie r A P 1 7 • A llis -C ha lm e rs TL -4 • M as se y-H ar ris 7 4 4 D • N u ffi e ld 4 6 + E K A -k u o rm aa ja • K au pp ila n Fo rd -k o ko e lm a 5 8 Antero Kauppilan 13 traktorin katras FORD-KOKOELMA Kuorma-autoilua koko elämä MIKKO MERI MASSEY HARRIS 744D Harvinainen Allis-Chalmers TL-40 -kuormaaja JÄYKKÄRUNKOINEN 74 50 00 -1 70 8 • PA L VK O 20 18 -0 4 6 41 48 87 45 00 03 17 00 8 Viipale mediat S U O M A LA IS TA TY Ö TÄ – M AD E IN FI N LA N D Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! TILAA KÄTEVÄSTI VERKKOKAUPASTAMME Monipuolisesta valikoimastamme löydät laadukkaat ja lelut! Joulun parhaat toivelahjat! www.kiertokanki.com Yli 200€ tilaukset rahtivapaasti