Vanhat Koneet 1/2010 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT UUTUUSLEHTI! Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 1/2010 · Hinta 8,50 84 sIvUA TyöKONEIdEN vETErAANEjA! KONEET MIEHEN MUKAAN euclid R-15 louhedumpperi 10001 > SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 745000-1001 · PAL VKO 2010-27 414887 450003 VäkeVä Vetäjä scania ls140 aikansa tehokkain eurooppalainen Vaijerikone Käyttökunnossa säilynyt Jussi 610 -kaivuri Pikku-fiat italialaistehtaan pieni suuri traktori Fiat la Piccola 6
Valitse paras klassikko ja huippuvaraaja. EXIDE-akut ja varaajat harrasteajoneuvoihinkin! Katso lähin jälleenmyyjäsi: www.exide.fi AKKUJEN YKKÖNEN
Yksi asuu itse maaseudulla ja elää arkeansa maa talouden laitteiden keskellä, toinen liikennöi päivätyökseen raskaan kaluston ratissa ja onpa Vanhojen koneiden sekä niihin liittyvien tarinoiden taltioiminen on myös maamme historian tallentamista. joukossa perinteisen käsityöammatin harjoitta jiakin. Meitä kiinnostaa myös se, miten ja missä vanhoja koneita kunnostetaan ja millaisia ongelmia entisöintityön aikana on harrastaja joutunut ratkomaan. Maanrakennus metsä ja maatalouskoneet ovat usein hyvin haastavia en tisöitäviä, eikä niiden säilytystä ja ylläpitoakaan voi aivan postimerkkeilyyn verrata. Tuskin kukaan osaa tarkalleen selittää, mistä elementeistä koostuu intohimo, joka saa miehen harrastamaan eläkeiässä juuri niitä samoja lait teita, joiden ohjaimissa on viettänyt lukematto mia työtunteja. Urpo oli juro mies ja jäi meille aina vähän etäiseksi. Yllättävän moni on myös tehnyt näiden konei den parissa koko työuransa siitä huolimatta, että kevyempiäkin hommia olisi ollut tyrkyllä. Sitten puolen kilometrin päähän rakennettiin moottoritie, joka oli kokoluokaltaan aivan toista mitä olimme koskaan nähneet. Uskon ja tiedän, että tulevat sukupolvet tulevat arvostamaan tätä työpanosta, vaikka se ei vielä tänään saa ansaitsemaansa kunnioitusta osakseen varsinaisen harrastajapiirin ulkopuo lella. Ikuiselta tuntunut projekti valmistui lopulta vetämään mökkiläisiä ruuhkiksi asti, eikä vaikuta tänä päivänä niin isolta kuin se joskus oli. Kuskeilla oli mitä erikoisimpia lempinimiä ja näiden lisäksi oli Urpo-niminen dumpperikuski. Pääkirjoitus Rautaista luettavaa K ukapa meistä ei ole pikkupoikana kiivennyt pillarin telaketjun päälle seisomaan päästäkseen kurkistamaan ison koneen ohjaimiin, tai poikennut omin luvin rakennustyömaalle vain nähdäkseen isot koneet lähietäisyydeltä ja saanut sitten kotona selitellä vaseliinitahroja sormissa ja petroolin katkua vaatteissa. Ympärillä tapahtui myös paljon hurjan jänniä juttuja: parin korttelin päähän rakennettiin asuinalueemme ohittavaa paikallistietä, sellaista muutaman kilometrin pätkää, joka siinä iässä vaikutti loputtoman valtavalta työmaalta. Innostus astetta suurempiin työkoneisiin on syttynyt useimmille harrasta jille jo hyvin nuorena, jollei sitten verenperin tönä suoraan alalla työskentelevältä isäukolta. Nostalgian ohella vanhojen koneiden harras tukseen liittyy myös syvällisempiä arvoja, sillä se Suomi, jonka tänään näemme, on rakennettu kovalla työllä ja kovilla koneilla. Mutta ne dumpperit syöpyivät kyllä pellavapäisen nassikan mieleen lähtemättömästi. ARTTU Toivonen kirjoitti tähän lehteen Porsche-traktorista ja Wille-taajamanhoitokoneesta. 01/10 3. Useimmissa tapauksissa kone kuitenkin kunnostetaan ja säilytetään täysin yksityisin varoin ja talkoilla tehden. Useamman kaverin tallista tai pihamaal ta löytyy Vanhojen Koneiden sivuille hienosti sopivaa kalustoa. Vanhat Koneet on uusi aikakauslehti, jonka tarkoituksena on kertoa ihmisille paitsi näistä upeista koneista, myös ihmisistä niiden takana. Toimituksen väki kiertää myös innokkaasti alan tapahtumia, joten vedä hihasta kun tavataan ja kerro, mistä juuri sinä haluaisit lukea. Tämän lehden takana on joukko erilaisen taustan omaavia ihmisiä, joita yhdistää kiinnos tus vanhaan tekniikkaan sekä historiaan. Välillä joku kuski otti meidät nassikat kyytiin Magiruksen ohjaamoon ja kertoili hurjia juttuja työmaista ja monttuihin pudonneista kuormureista ja me uskoimme kaiken. Näiden konei den sekä niihin liittyvien tarinoiden taltioimi nen on myös maamme historian ja kulttuurin tallentamista. Meitä kiinnostaa, millaiset ihmiset ovat aika naan tehneet töitä näillä laitteilla, ja millaisia haasteita niiden kanssa eläminen on eteen tuonut. Toiveita, kehitysideoita ja juttuehdotuksia voi lähettää myös sähköisen tai perinteisen postin välityksellä ja puhelimellakin saa kiinni tämä lehti on tekijöidensä näköi nen, mutta lukijoille tehty. Kari Mattila Päätoimittaja kari.mattila@vanhatkoneet.fi Tekijältä Asuin pikkupoikana eteläsuomalaisessa keskikokoisessa kaupungissa ja elin ihan tavallista pikkupojan elämää: juoksin kavereiden kanssa pihoilla, pyöräilin kesällä uimarannalle ja päristelin suutani kaverin takapihalla maanneen Polski-Fiatin raadon ratissa. Koska kaveriporukassa oli paljon muitakin kuorma-autoista pitäviä pikkupoikia, tuli työmaan laitamilla tietysti norkoiltua kesät
26 Mekes 4000 "Muuli" Mekesillä päätettiin risteyttää traktori ja maastoauto, mutta lopputulos taisi saada vanhemmiltaan vain ne ei-toivotut geenit. 32 Caterpillar D8 35 tonnin painoinen kasipillari on iästään huolimatta edelleen kova peli siellä, missä pitää liikutella suuria massoja paikasta toiseen. 20 Scania LS 140 Mikko Rautalinin Scania edustaa tehtaan ensimmäistä V8-sukupolvea, joka oli uutena Euroopan tehokkain sarjavalmisteinen kuorma-auto. 66 Masinistien Kevätsavut, Nurmijärvi Vilkkaan liikenneaseman pysäköintialueella järjestetty tapahtuma tutustutti suuren yleisön masinistien laitteisiin. 70 Wipinää Veturissa Kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma keräsi kuormaautoharrastajat vaihtamaan kuulumisia leppoisissa merkeissä. 12 4 20 26. Yksi säilyneistä Jussi-kaivureista löytyy hyvinkääläisen harrastajan hoivista. TAPAHTUMAT 64 Vetkun Kevätpäiväntasaus Veteraanikuorma-autojen perinteinen kaudenavaus järjestettiin tänä vuonna HausjärviRiihimäki-akselilla. 44 Jussi 610 Varkaudessa valmistettu vaijerikone vaati käyttäjältään varsin monipuolisia taitoja. 38 Porsche Junior Kovana traktorimiehenä tunnettu Pekka Talja kunnosti muutaman kesän aikana heikkokuntoisesta aihiosta upean yksisylinterisen Porschen. Tässänumerossa 6 6 KANNESSA Euclid R15 Yksi Riikasen Jannen koruttomista harrastepeleistä on käyttökunnostettu louhedumpperi 60-luvun puolivälistä. KONEETJAAJONEUVOT 12 Fiat 18 La Piccola Torinolaisvalmistajan pieni suuri traktori on tehokas katseenvangitsija, missä ikinä onkaan esillä
Materiaali Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoitukset Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. Mukana myös alkukesän tapahtumakalenteri. 32 01/10 38 Copyright Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalekustannus Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. 5. Toimitus 64 66 70 torion nenWille-trak 50 Monitaitoi t kadutjapiha pitänytSuomen osikym mentä. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalekustannus Oy:lle. 72 Kolumni Mikä sai avustajamme Lea Lahden hankkimaan miehensä kanssa harrasteautoksi vanhan kauppa-auton. 60 Satojen sahojen savotta Pertti Laakson autotalli kätkee sisäänsä satojen moottorisahojen kokoelman. 56 Seppiä ja mestareita Lahden ja Hollolan rajalta löytyy maatila, jonka pihamaa ja rakennukset ovat täynnä mielenkiintoisia koneita. lmevu siistinäjoko ARTIKKELIT 50 Wille monitoimikone Kotimaassa on syntynyt konealalle monta menestystarinaa, Wille-monitoimikone on yksi niistä. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi > Yhteystiedot Päätoimittaja Kari Mattila Toimittajat Iikka Kekko, Jan-Erik Laine, Arttu Toivonen Avustajat Matti Hiittu, Mikko Hiittu, Janne Riikanen, Johanna Helin, Lea Lahti, Tuukka Erkkilä Tuotantopäällikkö Tomi Saloniemi Ulkoasu Tero Björklund, Markku Ikonen, Thomas Backman Kustantaja Viipalekustannus Oy Tiilitehtaankatu 49/PL 350, 65101 Vaasa Puh. Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. 77 Markkinat Etsitkö uutta projektia tai valmista työkonetta? Tilaajapalvelu Puh. 73 Kuvalaari Vanhoja ja vähän uudempia valokuvia alan vehkeistä. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi Ilmoitusmyynti Susanne Laine: 050-4147 553 Peppe Haapala: 050-4147 559 www.vanhatkoneet.fi > Mediatiedot Sähköpostit muotoa toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi Painopaikka UPC Print, Vaasa Myynti R-Kioskit, huoltoasemat ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä. VAKIOPALSTAT 16 Rekkaparkki Uutisia ja uutuuksia raskaan kaluston maailmasta. Viipalekustannus Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen
Konekärpänen puraisi järvenpääläistä niin pahasti, että nykyään hänellä on neljä täysikokoista maanrakennuskonetta. KONEET MIEHEN MUKAAN Euclid 15R ´66 Kahdeksanvuotias Janne Riikanen oli ikionnellinen, kun hän yli 25 vuotta sitten sai oman DT-20 "täystuho" -traktorin. Järvenpää 6
7
Pari iltaa kovaa työtä ja kippikin toimi. 8. Onneksi Euclid oli vielä jäljellä. Kuljetus onnistui syyskuun puolivälissä ja perillä Haarajoella alkoi hillitön kunnostustyö. Siispä vikaa etsimään. Vaikka Janne oli jo tuolloin ammatiltaan koneasentaja, oli sähköasentajaisästä suuri apu seuraavana kesänä sähköjärjestelmän rakentamisessa. Tuosta ajasta se oli seissyt lähes kolmanneksen taivasalla, joten sähkölaitteet ja johdotus vaativat mittavan työmäärän toimiakseen luotettavasti. Ensiesiintyminen Maxpossa Rengastöiden jälkeen Euclid oli ajokuntoinen, mutta epäkuntoinen kippi vaivasi vielä Jannea, joka löysikin vian Fullerin voimanulosottovaihteistosta. Ensimmäisenä oli vuorossa polttoainejärjestelmän puhdistus ja kunnostus, seuraavalle kesälle jäi ilmansaannin takaaminen ja pakoputkiston rakentaminen. Euclid oli tuohon aikaan noin 30 vuotta vanha. pidettävään Mattilan Kuorma-auto Oy:n autohuutokaupan ilmoitukseen. Jonkin ajan kuluttua Riikanen vihdoin huomasi, että polttoainepumpun käyttöakselin nivel oli rikki. Toimenpidettä varten Janne oli varannut kaksi 12 voltin akkua ja kanisterillisen naftaa. Perillä Turun paikallistuntemus teki pienet tepposet ja huutokauppapaikan löytämisessä kesti niin kauan, että enää 3-4 autoa oli myymättä. Euclid 15R Teksti: Matti Hiittu Kuvat: Mikko Hiittu ja Kari Mattila K esällä 1997 Janne Riikasen mielenkiinto kiinnittyi päivälehdessä olleeseen Turun Urusvuoressa 30.8. Puolen tunnin päästä Janne oli onnellinen louhedumpperin omistaja. No, mies kytki "MacGyver"vaihteensa päälle ja nivel tuli tilapäisesti korjattua. Hintaa kertyi 4500 silloista markkaa, nykyrahassa noin 900 euroa. Moottori käyntiin ja menoksi Seuraavaksi kone piti saada käyntiin ja pois huutokauppa-alueelta. Käynnistäessä Euclid hyrskähti käyntiin kuin palmun alta ja moottorin hieman lämmettyä dumpperi saatiin ajettua aidatulta autoliikkeen pihalta viereiselle tyhjälle tontille odottamaan lavettikuljetusta Järvenpään liepeille. Jannen suunnitelmissa ei suinkaan ollut Euclidin entisöinti, vaan perusteellinen kunnostus toimintavarmuuden takaamiseksi riittäisi. Miestä ei tarvinnut kahta kertaa yllyttää, kun hän kahden kaverinsa kanssa suuntasi maasturinsa nokan kohti Turkua. Moottori pyöri, muttei startannut, ei edes luvannut. Kyseisen osan hän onnistui paikantamaan hajottamolta puretusta Jyry-Sisusta
0400-600956. Jos et saa heti kiinni, jätä tekstarina soittopyyntö. RIIKASEN Janne tunnetaan aktiivisena harrastajana, jonka suurin mielenkiinto kohdistuu maanrakennuskoneisiin ja niiden historiaan. JANNELLA ei ole aikomustakaan entisöidä kiehtovasti patinoitunutta dumpperiaan, vaan pyrkimyksenä on pitää kone teknisesti hyvässä käyttökunnossa ja aina tilaisuuden tullen myös käyttää sitä. KEULUSTA Euclid on erityisen mahtavan näköinen. Näytöksiä oli neljän päivän aikana kummallakin koneella 56 kertaa päivässä paikoin kovassa vesisateessa, mutta Maxpo oli onnistunut. Oman yksilönsä historiaa selvittäessä Janne on päässyt Lohjalle saakka. Niitä Janne kunnosti, käytti, myi ja vaihtoi, kunnes jäljelle jäi Allis-Chalmers, Pettibone, Lokomo 12E ja tietysti Euclid. Nykyinen väri ei ole oikean sävyinen, vaan dumpperi on ollut alkujaan kellanvihreä. 01/10 9. Euclid oli valmis varsinaiseen tulikokeeseensa 2009 vuoden Maxpo-messuilla Hyvinkään lentokenttäalueella. Tämän sarjan valmistus alkoi 1951 ja kyseinen dumpperi oli sarjansa viimeisiä. Lohjalta Euclid joutui todennäköisesti vaihdossa Turkuun laanille, jossa se odotti uutta ostajaansa. Parittomina vuosina järjestettävä Maxpohan on tarkoitettu uusille maanrakennus- ja maansiirtolaitteille, mutta niiden lisäksi alueelle oli järjestetty Suomen Maanrakennuskonehistorialliselle Seuralle ja Tiekonehistorialliselle Seuralle varattu alue museokoneiden esittelyyn ja työnäytöksiin. Siellä se oli 1980-luvun loppupuolelle saakka Lohjan Kalkkitehtaan kalkkikivilouhoksilla. B3FD ja se on valmistettu Euclidin Englannin tehtailla 1966. Konekärpäsen purema muuttui akuutiksi Jannen hankkiessa vuosien varrella useita maanrakennuskoneita, niiden joukossa useita pyörä- ja telakuormaajia. Jannekin oli mukana Euclidilla ja tela-alustaisella laahakauha-varusteisella Lokomo 12E -kaivinkoneella. Euclidin omisti Fjäderniminen maansiirtoyrittäjä. Jos joku lehden lukijoista tuntee piston sydämessään ja on mahdollisesti omistanut, ajanut tai huoltanut tarinan dumpperia, ota yhteys Janneen puh. Riikasen Euclid-louhedumpperi on tyypiltään Series R-15 mod
Euclid Great Britain Ltd valmisti mallia R-15, jota sai usealla moottorivaihtoehdolla, kuten Rolls-Royce, Leyland, AEC ja Cummins. Se taas teki Volvon kanssa sopimuksen 1985, jonka seurauksena syntyi yhtiö nimeltä Volvo Michican Euclid, jonka osapuolet omistivat puoliksi. Vaunun tilavuus oli noin 6,5 kuutiometriä ja kokonaisuus liikkui Waukeshan 112-hevosvoimaisen 6SRK-bensiinimoottorin voimin. Tässä mallissa lavan koko oli 5,7 kuutiometriä ja voimanlähteenä toimi edelleen Waukeshan bensiinimoottori, tällä kertaa kuitenkin 100-hevosvoimaisena. Samoihin aikoihin yrityksen nimi muutettiin Euclid Crane & Hoist Companyksi. Vuonna 1977 Euclid myytiin jälleen. Merkin valmistus laajeni 1951 myös Englantiin. Suomeen Euclideja tuotiin 40-luvun lopulla ja 50-luvulla lähinnä isoille työmaille, esimerkiksi voimalaitoksien rakennustyömaille. Mallit olivat pääasiassa FD ja TD, 15 ja 22-tonnisia R-15 ja R-22. Euclid valmisti 1950-luvun puolivälistä alkaen myös puskutraktoreita, pyöräpuskukoneita sekä tela- ja pyöräkuormaajia. 30-luvun alussa alettiin valmistaa muitakin laitteita, kuten tela- ja pyöräalustaisia perässävedettäviä maansiirtovaunuja, hydraulisia puskulaitteita telatraktoreihin sekä monenlaisia kaavinvaunuja. Canadaan ja Australiaan. Tällä kertaa vuorossa oli White Motor Corp, jonka omistusaikana kehitettiin useita uutuuksia tuotannon jatkuessa myös Englannissa. Ensimmäinen kokonaan oma maansiirtovaunu valmistui vuonna 1933. Nyt ostajana oli Daimler Benz, joka puolestaan myi yrityksen vuonna 1984 Michigan Companylle. Vuonna 1993 VME käynnisti myyntineuvottelut Hitachin kanssa, jolle Euclidin omistus siirtyi lopulta kokonaan vuonna 2000. Euclidin tarun katsotaan päättyneen vuonna 2004, sillä Euclid Hitachi Heavy Equipment Ltd:n nimi vaihtui Hitachi Construction Truck Manufacturing Ltd:ksi. 10. 1909 yhtiö muutti Ohiossa sijaitsevan pienen Euclidin kaupungin Chardon Roadille. Se oli pohjantyhjennysvaunulla varustettu malli, jota veti yrityksen omalla Euclid-tuotemerkillä varustettu 1ZWvetoauto, joka oli käytännössä lyhennetyllä alustalla varustettu Chevroletin kuormuri. MALLISTO LAAJENEE Ensimmäinen varsinainen kaksiakselinen maansiirtoauto, kymmenen tonnin kantavuudella varustettu 2ZW Trac Truck, valmistui vuonna 1934. Kyseisen mallin myötä alkoi Euclidin maansiirtoautojen valmistus, ensimmäiset dieselkäyttöiset versiot tulivat tuotantoon vasta neljän vuoden kuluttua vuonna 1938. OMISTAJANVAIHDOKSIA Vuonna 1953 Euclid päätyi General Motorsin haltuun ja viidentoista vuoden kuluttua, vuonna 1968, yhtiö vaihtoi jälleen omistajaa. Suomenkieliset esitteet lienevät melko harvinaisia nykyään. EUCLIDIN TARINA Teksti ja esitekuvat: Janne Riikanen MALLEJA: UD 10-15 ton FD 15-25 ton TD 22-40 ton L 30 ton ja yli LL 50-105 ton Armington Electric Hoist oli Wickliffessä, Ohiossa vuonna 1907 perustettu pieni firma, jonka perustaja Georg Armington oli erikoistunut nostolaitteisiin. Euclid 15R JÄREÄN luokan koneita ei mainosteta mielikuvilla eikä korulausein, niinpä myös Euclidin markkinointimateriaalien punaisena lankana on vuosikymmenestä toiseen ollut selkeys ja yksinkertaisuus. Uusien mallien myötä autojen koko kasvoi ja 50-luvulle tultaessa kaksi- ja kolmeakselisia versioita oli tarjolla jo useita kymmeniä. Uusia tehtaita perustettiin mm. Vuonna 1924 perustettiin maansiirtoon tarkoitettujen laitteiden suunnittelu- ja valmistusosasto, joka alkoi heti tuottaa traktorin perässä vedettäviä rautapyöräisiä kaavinvaunuja "skreippereitä", joita kutsuttiin mainoksessa yhden miehen traktoripyöräkaavinvaunuksi
Kolmiakselinen auto oli varustettu veturista lainatulla 169-litraisella dieselmoottorilla, joka tuotti miehekkäät 3300 hevosvoimaa. MERKKI JA MALLI Euclid R-15 mod. Pituutta laitteella on 6,9 metriä ja leveyttäkin liki kolme ja puoli metriä. ROLLS-ROYCEN 220-hevosvoimainen diesel on vaatimattoman näköinen Euclidin nokalla. TEREX Kun White Motor Corp osti Euclidin tehtaan General Motorsilta 1968, tuotanto Yhdysvalloissa pysähtyi vähäksi aikaa mutta Skotlannin tehdas jatkoi valmistusta tauotta. Muutaman vuoden kuluttua, vuonna 1972, Terexin suunnittelu ei perustunut enää Euclideihin, vaan tehdas jatkoi itsenäisesti omilla malleillaan. TARINAN Euclid R 15 on valmistettu Skotlannin tehtaalla aikana, jolloin tuotemerkki oli GM:n omistuksessa. Yksi sen merkkipaaluista on 1972 esitelty maansiirtoauto TEREX 33-19. Moni on katsellut Suomessakin, että samoja maansiitovaunuja menee sekä Euclidina että Terexinä. Terex kulkeutui vuonna 1983 kansainväliselle IBH International Bolding Holding -yhtymälle ja yhtymän tehtyä konkurssin vuonna 1985 Terex jatkoi itsenäisenä yrityksenä ja on tänä päivänä alan suurimpia valmistajia maailmassa. B3FD, 15 tonnin louhedumpperi VUOSIMALLI 1966 MOOTTORI Rolls-Royce C6NFL, 6-sylinterinen nelitahtidiesel, tilavuus 12,17 litraa, hevosvoimia 210, sylinterin halkaisija 130 mm, iskun pituus 152 mm, jäähdyttäjän leveys 24 tuumaa (61 cm) ja tilavuus 59,25 litraa, sähköjärjestelmä 24 V, akut 2 kpl 200 Ah VOIMANSIIRTO Vaihdelaatikko Fuller 5-F-1220, 5 vaihdetta eteen ja yksi peräytysvaihde, kytkin Borg & Beck, jonka halkaisija 18 tuumaa ALUSTA Poikkipalkein tuettu teräspalkkirunko, takaakselissa puolielliptinen lehtijousitus, jarrut pinta edessä 1610 cm2 ja takana 2610 cm2, ilmajarrut tuotto 425 L/min, renkaat edessä 12.00 x 24-16 kankaiset ja takana 14.00 x 2420 kankaiset KORI Hitsattu 221 cm leveä teräslevykori, tuulilasi karkaistu turvalasi 3 kpl LAVARAKENNE Tavallinen maansiirtolava 12,0 m3, omapaino 13,6 tonnia, kokonaispaino 27,3 tonnia tai louhelava 14,0 m3, omapaino 14,3 tonnia, kokonaispaino 27,3 tonnia. Polttoainesäiliö 228 litraa MITAT Pituus 6900 mm, leveys 3420 mm ja korkeus 3060 mm LISÄTIETOJA Englannissa valmistettujen Euclidien moottorivaihto-ehdot olivat: Rolls-Royce, Leyland ja AEC. USA:laiset vastaavat olivat Cummins ja Detroit 11. Kysyntä oli niin suuri, että 1969 perustettiin USA:han uusi tehdas ja juuri niihin aikoihin myös General Motors luopui skottitehtaan osakkeista ja Terexin tarina alkoi vuonna 1969. Niihin aikoihin maailman suurimman maansiirtoauton titteliä hallinnut jätti oli kantavuudeltaan peräti 350 tonnia. Siellä valmistettujen koneiden merkki vaihtui Euclidista kokonaan uuteen tuotemerkkiin, Terexiin
Pieni suuri traktori Fiat 18 La Piccola Fiat La Piccola ei ole suuri, voimakas tai komea traktori oikeastaan se on työkoneeksi aika siro ja lähes kaunis laite. Ehkäpä juuri sen takia oranssi kaunotar kerää ihastelevia katseita missä ikinä liikkuukin. Nummi-Pusula 12
Pienellä kaksisylinterisellä dieselmoottorilla varustetun traktorin valmistus alkoi vuonna 1957, mutta malli korvattiin seuraavalla jo parin vuoden kuluttua. Fiat-traktoreiden maahantuojana toimi tuolloin helsinkiläinen Työväline Oy, joka oli hinnoitellut uutuuden 495 000 markan arvoiseksi. Autoharrastajana itseään pitävälle Outille koneet ovat tulleet tutuksi hänen Jorma-isänsä keräilyharrastuksen myötä. 01/10 13. Kahden välitysalueen vaihteistosta löytyi kuusi eteenpäin vievää pykälää ja taaksepäin pääsi kahta eri nopeutta. Paikallishistoriaa Lähes uudenveroisena kiiltelevä Piccola viettää siestaa Nummi-Pusulan Kaukelan kylässä sijaitsevan maatilan piharakennuksen varjossa kahden toimittajan ihastellessa sitä uteliaana. Vanhojen traktoreiden oikut ovat Outille enemmän kuin tuttuja, sillä hän on ehtinyt kerätä kosolti kokemusta ties kuinka monesta erimerkkisestä ja -ikäisestä agraarilaitteesta vuosien varrelta. Lyhyeksi jääneen valmistusajan aikana tehtaan liukuhihnalta ehti rullata noin 20 000 yksilöä, joista Suomeen tiensä löysi 240 kappaletta. Kaksisylinterinen dieselmoottori hörähtää tomerasti käyntiin ja päästää ilmoille miehekkään savupilven. Outi tosin mieltää itsensä lähinnä vanhojen autojen harrastajaksi, mutta on silti aina valmis toimimaan isänsä oikeana kätenä, jos jotakin traktoreihin liittyvää on työn alla. Reilu 1,1-litrainen voimanlähde kykeni tuottamaan hihnapyörältä mitattuna yli 16 hevosvoimaa, jonka turvin kone ylsi parinkymmenen kilometrin tuntivauhtiin. Tähän väliin täytyy todeta, että hinta ei kuitenkaan ollut pielessä ominaisuuksiin nähden liian moni asiakas vain sijoitti mieluummin rahansa tuttuun ja turvalliseen merkkiin. Suuremman tilan omistaja saattoi hankkia sellaisen toiseksi tai kolmanneksi traktoriksi kevyempiä töitä helpottamaan. Vaihde lonksahtaa pykälään, Puolen miljoonan markan hinta ei ollut pielessä ominaisuuksiin nähden, liian moni asiakas vain sijoitti mieluummin rahansa tuttuun ja turvalliseen traktorimerkkiin. LÄHTEENOJAN Outi on tottunut käsittelemään vanhoja agraarikoneita, olivat ne sitten suuria tai pienempiä. Muiden valmistajien samankokoisia traktoreita sai tuolloin hieman edullisemmin, mikä lienee syynä siihen, että Fiatin lopullinen läpimurto maamme markkinoilla jäi sillä erää tekemättä. Laitteen monipuolisuutta tukemaan tehdas oli kehitellyt siihen monia varusteita, joiden myötä mallin saattoi räätälöidä esimerkiksi viini- tai hedelmätarhoille sopivaksi, ja olipa tarjolla myös nelivetoinen variaatio vaikeakulkuisiin maastoihin. Traktorin omistajan tytär Outi Lähteenoja kiipeää kuljettajan istuimelle ja laskee sekunteja rauhalliseen tahtiin, kunnes hehkut ovat ehtineet lämmetä ja kone valmis startattavaksi. Teksti ja kuvat: Kari Mattila F iat 18 La Piccolaa voi piskuisesta koostaan huolimatta kutsua suureksi malliksi, sillä juuri sen myötä torinolaistehdas sai kammettua itsensä luokkaa merkittävämmäksi peluriksi traktorimarkkinoilla. Piccolasta oli moneen työhön ja sitä hankittiinkin pienemmille maatiloille ainoaksi traktoriksi, jonka tehtävät se hoitikin aivan kelvollisesti
"Hyvästä pidosta kertoo sekin, että pellit eivät kaivanneet lainkaan oikomista ennen maalausta", Jorma kehaisee. Muuten täysin alkuperäiskunnossa säilyneen traktorin ainoa silmiinpistävä yksityiskohta oli laturi, joka oli jossakin matkan varrella vaihtunut tasavirtamallista vaihtovirtaa tuottavaksi, mutta täysin toimivana se on saanut toistaiseksi jäädä paikalleen. Traktorissa ei ollut moititta- FIAT 18 on pienestä koostaan huolimatta toimiva paketti, jonka sai räätälöityä hyvinkin erikoisiin hommiin lisävarusteita hyödyntäen. Tarjolla oli jopa nelipyörävetoinen versio. 14. Koneen silloinen isäntä oli tuttu mies Jormalle, mutta oranssista pikkutraktorista ei miehen mieleen ole jäänyt muistijälkiä. Vuosikymmenet olivat toki kauhduttaneet kiiltävän ulkokuoren, mutta asia korjattiin ruiskuttamalla pintaan muutama kerros alkuperäisen sävyistä maalia. No, joka tapauksessa Piccola ja Jorma elivät vuosia Jättölän kylässä vain muutaman kilometrin päästä toisistaan. Kuvaamista varten moottori on sammutettava, sillä voimakkaasti vapisevaa joutokäyntiä käyvästä Piccolasta on muuten turha yrittää saada teräviä kuvia. Kuvaamista varten moottori on sammutettava, sillä vapisevaa joutokäyntiä käyvästä Piccolasta on muuten turha yrittää saada teräviä kuvia. Ympäröivä maaseutumaisema on tuttua niin traktorille kuin sen isännällekin. Fiat 18 La Piccola traktori nytkähtää liikkeelle ketterän oloisesti ja pysähtyy hetken kuluttua satavuotiaan omenapuun katveeseen. "Ihastuin Piccolaan sen nähtyäni ja pian päätinkin hankkia sen itselleni, mutta siinä vaiheessa en vielä tiennyt sen historiasta mitään asia selvisi traktorin papereista vasta kaupantekohetkellä", Jorma naurahtaa. Vain pientä laittoa Kovin suurta kunnostusta Fiat ei hankintahetkellä kaivannut. Vuodet vierivät ja lopulta kävi niin, että Piccolan uutena ostanut isäntä siirtyi autuaammille viljelysmaille ja erinomaisessa alkuperäiskunnossa ollut traktori kaupattiin perikunnan toimesta Tuusulaan. Viitisenkymmentä vuotta sitten, Jorma Lähteenojan ollessa vielä nuori poika, pienen metsän takana sijaitsevalle pientilalle hankittiin uusi Fiat-traktori. Miehen tie vei metsäkoneurakoinnin kautta muihin yrittäjähommiin, mutta Piccola sen sijaan pysyi pääosin tallissaan omistajan tarkan hoivan alla. Onneksi uusi omistaja ymmärsi harvinaisen traktorin ainutlaatuisuuden ja kohteli sitä sen ansaitsemalla arvokkuudella: käyttö noina aikoina rajoittui lähinnä veneen keväiseen vesillelaskuun ja syksyiseen vesiltänostoon. Sittemmin Piccola siirtyi erään Jorman tuttavan haltuun ja noin kymmenisen vuotta sitten nykyiselle omistajalleen. Myös alkuperäisen omistajan poika kiinnitti tähän huomionsa todeten, että kone oli täsmälleen siinä kunnossa kuin se oli heiltä lähtiessään
Kyljen tekstit ovat teippiä ja ne on tehty vanhojen valokuvien perusteella mahdollisimman lähelle alkuperäistä tyyliä. OUTIN harrasteauto, Fiat 600, auttaa hahmottamaan La Piccolan kokoluokkaa. Tosin kymmenen vuoden takainen kokoelma käsitti vasta jokusen traktorin, eikä mies niitäkään ollut haalinut itselleen keräämismielessä kunhan oli ottanut traktorin jos toisenkin talteen. Pari vuotta sitten Piccola keräsi ihailevia katseita puutarhamarkkinoilla, jonne Outi oli kuljettanut sen edustamaan Espoon Automuseota yhdessä saman aikakauden Chevroletavolavan ja vanhojen työkalujen kanssa. "Niinpä Piccola oli taas siinä samassa Pakaankylän kartanon rakennuksessa, jossa sitä oli aikanaan käytetty 1500 tuntia koestusraporttia varten. Yleisön kiinnostus oli sitä luokkaa, että Outi päätti siirtää koneen siksi kesäksi museon tiloihin esille. Menestystä ei siis tullut, mutta siitä huolimatta Piccola taisi olla tapahtuman eniten kuvattu laite ja niitä kuvia näkyi seuraavina päivinä myös lehtien sivuilla", muistelee Jorma huvittuneena. vaa myöskään tekniikan suhteen, joskin vesipumppu ja kannentiiviste jouduttiin uusimaan restauroinnin yhteydessä ja renkaat tietenkin piti vaihtaa vähemmän kuluneisiin. Tämän päivän tilanne on täysin toinen, sillä kai lähes viidenkymmenen traktorin omistajaa voi jo hyvällä syyllä kutsua alan keräilijäksi? Yleisön suosikki Vaikka Fiat on osa suurempaa kokoelmaa, ei sitä ole suinkaan haudattu hallien kätköihin pölyttymään vaan se pääsee aika ajoin ulkoilemaan ja siinä samalla ilahduttamaan ihmisiä veikeällä olemuksellaan. "Kerran osallistuimme sillä vanhoille traktoreille järjestettyyn kyntökilpailuunkin. Tavallaan se pääsi jo toistamiseen tutuille kulmille", Outi tuumailee. KAKSISYLINTERISEN dieselmoottorin vointia voi työn lomassa seurailla sitä varten asennetuista öljynpaine- ja vedenlämpömittareista. HIENO oranssi värisävy vangitsee katseen tehokkaasti. Kevyt kunnostustyö viimeisteltiin vielä teettämällä valokuvien perusteella uudet teippaukset kylkiin, minkä jälkeen peli oli valmis Jorman kokoelman jatkoksi. Asetelma oli meidän kannalta huono jo lähtiessä, sillä Piccolan aurassa oli ainoastaan yksi siipi muiden kyntäessä kaksisiipisillä. Useammalta pikkutilalta taisi aikanaan löytyä molemmat pikkufiiut. 01/10 15
Taunus Transit ja samanikäinen Thames pohjautuivat kuitenkin henkilöautoihin, eivätkä ne 60-luvun edetessä enää pystyneet vastaamaan tavarankuljetuksen haasteisiin. Niinpä Ford valjasti terävimmät osaajansa uuteen suunnitteluprojektiin, jossa piirrettäisiin puhtaalta pöydältä paras mahdollinen pakettiauto. Transit ansaitsee siis oman kirjan. Hintahaarukka ylsi 542 punnan karvalakkimallista lähes puolet kalliimpaan 15-paikkaiseen Custom-bussiin. Uutuusmalli olisi esitelty V-sarjan nimellä, jollei tehtaan tuleva pääjohtaja William Batty olisi ihastunut Transit-nimeen ja puuttunut asioiden kulkuun. Transit on kuulunut monien elämään ja siihen liittyy muistoja, jotka aika on kullannut. Karusta työkalusta on ajan hengen mukaisesti tullut hampaisiin asti varusteltu ja henkilöautomaisen helppo ajettava. Sitä juhlistavaan 150 metriä leveään tilataideteokseen tarvittiin 104 Transit Jumboa ja 3 päivää sommitteluaikaa. Fordin ikiliikkuja täyttää 45 vuotta Kuudesmiljoonas Ford Transit valmistui sopivasti mallin juhlavuonna. Transit on yksi pisimpään yhtäjaksoisesti käytössä olleista markkinointinimistä autoteollisuuden historiassa. Kirjoittaja Mr. Se esiintyi ensimmäisen kerran Fordin mallistossa vuonna 1960 Kölnin tehtaalla valmistetun Taunus Transitin myyntinimessä. Ensimmäinen varsinainen Transit lanseerattiin Iso-Britanniassa lokakuussa 1965. 1,7-litrainen bensakone sai seurakseen tehokkaamman 2-litraisen sekä ensimmäiset dieselit. Esko Maunon suomentama teksti ei särähdä automiehen korvaan vaan on ymmärrettävää ja helposti luettavaa. Ammattisanasto on suomentajan hallinnassa, joten käännöskukkasetkaan eivät häiritse. Graham Robsonin kirjoittama ja Alfamerin kustantama 150-sivuinen historiikki kuuluu jokaisen Transit-muistoja sisällään pitävän automie16 hen kirjahyllyyn. Kirjaa kannattaa kysellä Alfamer Oy:stä.. Miljoonan valmistuneen yksilön merkkipaalu ylitettiin vuonna 1976. Uusin sukupolvi on vuodelta 2006 ja sitäkin liikkuu maailman teillä jo miljoona kappaletta. 1965 Ensimmäinen Transit rullaa ulos 9.8. 1972 Suorituskykyinen York-diesel esitellään 1976 Miljoonas Transit valmistuu 1978 Uusi versio, jossa virtaviivainen keula 1984 Suoraruiskutusdieselmoottorin debyytti 1985 Kahdesmiljoonas Transit valmistuu 1986 Viistokeula-Transit tulee myyntiin 1994 Kolmasmiljoonas Transit valmistuu 1995 Ford Transit täyttää 30 vuotta 1996 17-paikkainen minibussi markkinoille 1997 Tuotanto alkaa Vietnamissa ja Kiinassa 1998 Luistonesto ja jarruvoiman tasain 2000 Neljäsmiljoonas Transit valmistuu 2001 International Van of the Year 2002 Connect ja Jumbo lanseerataan 2005 Viidesmiljoonas Transit valmistuu 2006 Nykyinen Transit-sukupolvi markkinoille 2009 Ford Transit ECOnetic esitellään 2010 Kuudesmiljoonas Transit valmistuu Juhlahuumassa ei kannata unohtaa edellisen merkkipaalun kunniaksi julkaistua tietopakettia, jossa Graham Robson käsittelee kaikkien tuntemaa pakettiautoa monesta näkökulmasta. Nyt jo 45 vuoden iän saavuttaneesta paketterista on varmaan jokaisella henkilökohtaisia muistoja, niin hyvässä kuin pahassakin. Transithan oli se legendaarisin poliisin käyttämä Musta-Maija. 45 vuoden aikana Transit on kokenut neljä perusteellista uudistusta sekä lukuisia pienempiä kasvojenkohotuksia. Siviililiikenteessä sitä on nähty tilatakseina ja pikkubusseina muistele vaan, joskus olet siihen törmännyt. Ensimmäisen sukupolven Transit oli saatavana kahdella eri akselivälillä ja useina erilaisina ovi- ja sisustusyhdistelminä. Robson tuntuu ottaneen asioista selvää tai sitten hän on intohimoinen Transit-harrastaja, sillä kuva autosta tuntuu olevan melko ruusuinen. Myös muut valtion laitokset, kuten Posti ja puolustusvoimat ovat käyttäneet kyseistä kuljetinta ahkerasti. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia VANHA ja uusi Transit lyövät kättä Turkin Kocaelissa, jossa kuudesmiljoonas Ford Transit valmistui vappuaattona. Parissa vuodessa Transit vakiinnutti paikkansa luotettavana kuormajuhtana, joka kestää myös kovaa kohtelua
Kuva: Suomen Rautatiemuseo Kahdeksan vuoden urakka Hyvinkään keskustan tuntumassa sijaitsevan Suomen Rautatiemuseon seuraava näyttely "Kahdeksan vuoden urakka Suomen sotakorvaukset" kertoo metalliteollisuudesta toisen maailmansodan jälkeisinä sotakorvausvuosina 19441952. Kahta veturia lukuun ottamatta lähetetty kalusto oli 750 millimetrin radoille rakennettua kapearaidekalustoa. Näyttely esittelee toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitolle tavaraluovutuksina maksetun sotakorvausurakan laajuutta ja merkitystä suomalaiselle metalliteollisuudelle. Vuosina 19441952 Neuvostoliittoon toimitettiin sotakorvauksina yhteensä 720 höyry- ja moottoriveturia sekä 3824 vaunua. Sotakorvaukset sijoittuivat keskelle vilkkainta sotien jälkeistä teollisuuden modernisaatiokautta ja paljon tänä aikana tapahtuneesta yleisestä teollisuuden kehityksestä on luettu sotakorvausten ansioksi. Upeat valokuvat vievät tuotantopaikoille tehtaiden valimoihin ja konepajoihin, joissa tehtiin sodan jälkeen pitkää päivää. Kaikenlaisiin teräsrakenteisiin ja metalliosiin soveltuva kemikaali on helppokäyttöistä ja syntynyt pinta voidaan haluttaessa myös maalata esimerkiksi saman valmistajan Galvador-maalilla. Vinkkaa meille juttuaihe joko perinteisellä postilla: Vanhat Koneet PL 350, 65101 Vaasa tai sähköpostilla: toimitus@vanhatkoneet.fi 17. presco.fi. VIIMEINEN sotakorvausjuna lähdössä matkalle kohti Neuvostoliittoa. YYA-hengessä syntynyt tulkinta sotakorvauksista suomalaisen metalliteollisuuden synnyttäjänä vaikuttaa yhä. Sotakorvausteollisuus työllisti myös rautatiekaluston valmistajia. Tästä huolimatta sotakorvaukset ovat jääneet sangen vähälle huomiolle historiantutkimuksessa. Neuvostoliitolle suoritetut sotakorvaukset ovat lyhyt, mutta poikkeuksellinen jakso Suomen teollisuuden historiassa. Neuvostoliitto halusi pääosan korvauksista erilaisina metalliteollisuuden tuotteina. Urakan laajuuteen voi pian tutustua Rautatiemuseon uudessa näyttelyssä. on moniselitteisempi. Suomen rautatiemuseo Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää www.rautatie.org KORROOSIO KURIIN CRC on tuonut markkinoille uutuustuotteen, joka kertasivelyllä muuttaa ruosteen lujaan muotoon ja lisäksi vielä muodostaa tiiviin ja korroosiota tehokkaasti vastustavan pinnoitteen. Suomessa vaatimusta pidettiin raskaana ja suorituksen onnistumista epäiltiin. Moottoriveturit, vaunut ja jotkut höyryvetureiden osat teetettiin lisäksi Valtion Lentokonetehtaalla joka sittemmin siirtyi lentokoneteollisuudesta täysin raskaaseen kiskokalustoteollisuuteen ja yhdistyi Valmet Oy:n kanssa vuonna 1951. Höyryveturit kasattiin Tampellan ja Lokomon tehtailla. Rekkaparkki-palstalla julkaistaan toimituksen valintoja koneharrastajia kiinnostavista uutisista, uutuustuotteista, tapahtumista ynnä muusta. Suomalaisessa metalliteollisuudessa otettiin merkittäviä kehitysaskeleita jo 1930-luvulla ennen sotia. Porin Rosenlew-museon ja Tampereen museokeskus Vapriikin kanssa yhteistyössä toteutettu näyttely avataan yleisölle 3.6.2010 ja on avoinna syyskuun loppuun saakka. Road Paint & Graffiti Remover Tiemaalien- ja graffitien poistoaine maksaa 16,00 euroa ja lisätietoja aineesta löytyy maahantuojan internetsivuilta www. Todellisuudessa tilanne 01/10 Neuvostoliitolle suoritettujen sotakorvausten merkityksestä suomalaiselle metalliteollisuudelle on voimakkaita tulkintoja, mutta varsin vähän tutkimustietoa. Kahdeksan vuotta kestäneen urakan aikana valmistettiin kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea laivoja, vetureita ja jopa kokonaisia tehtaita vietäväksi itänaapuriin. MUKAAN TÄLLE PALSTALLE. TIEMERKINNÄT JA TÖHRYT POIS TURVALLISESTI Road Paint & Graffiti Remover sisältää vallankumouksellista uutta teknologiaa, joka hyödyntää ympäristöystävällistä, soija- ja kasvipohjaista kemiaa turvalliseen, nopeaan ja helppoon tiemaalin ja graffitien poistoon lakkapintaisten ajoneuvojen maalipinnoista. Toimitus on tilannut yhden purkin kyseistä ainetta itselleen ja tarkoitus on raportoida CRC Rust Converterin ominaisuuksista lukijoille seuraavassa numerossa
Rajamäki 12.-13.6. Oripää 9.-11. Tammisaari 24.-25.7. Edellisten vuosien malliin paikalla tapahtuu vaikka mitä ja katseltavaakin riittää vaikka koko päiväksi. 200-sivuisessa opuksessa on lähes 400 väri- ja mustavalkokuvaa sekä lisämausteena aikakauden esitteitä ja mainoksia. Isokyrö 31.7. Kirjan on julkaissut Alfamer ja se on saatavilla hyvinvarustetuista kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta. 18. Viimeisten vuosien jyrkästi romahtaneet myyntiluvut eivät kirjaan onneksi kerinneet. Lohtaja 6.6. Mikä olikaan Moni-Sisu tai IlvesSisu. Lisätietoja itse tapahtumasta saat numerosta 050-410 4650 / Jan-Erik ja Rompetorista puolestaan tietää Mikko numerossa 040-765 7616. Henkilö-, kuva-, yritys- ja sisällysluettelot helpottavat tiedon etsintää. Kauhajoki 13.6. Koko kirjan hotkaiseminen alusta loppuun voi tympäistä, mutta parhaimmillaan se toimiikin juuri hakuteoksena. Classic Motor Showssa julkaistu Kansanautoista dollarihymyihin Henkilöautot Suomessa 194560 käsittelee nimensä mukaista ajanjaksoa, jolloin maamme autoilu elpyi vähitellen sota-ajan kielloista, rajoituksista ja puutteista. Kirjassa aloitetaan siis siitä mistä kaikki sai alkunsa ja kuinka Sisu-kuorma-auto syntyi, kasvoi ja tuli miehen ikään. Salo/Perniö 8.11.7. Oulainen 10.7. Teos alkaa Ollimaiseen tyyliin Nykysuomen sanakirjan lainauksesta, joka kertoo sisu-sanan merkityksen. Kuvien määrässäkään ei ole säästelty. Kaustinen 29.5. Mukaan on saatu kerrassaan mahtavia otoksia Sisun historiasta. Kirjaa selatessa kuvien katselumielellä on suuri vaara jäädä koukkuun pidemmäksikin ajaksi. Tapahtuman järjestää Lohtajan Konemiehet ja tapahtuma-aika on 5.6.2010 klo 8.00-15.00. Tämä on piirre Ollin kirjoissa josta suuresti pidän. Monipuolinen tilaisuus on kaiken lisäksi yleisölle maksuton. Kevyemmän kaluston ystäviä kiinnostanee 6070-luvun Opelien näyttely ja traktorimiehiä puolestaan paikalle suuntaavat Valtrat, maamoottorit sekä höyrykoneet. Olli Blomberg on tehnyt miehen työn kootessaan yksien kansien väliin noin 450 sivun verran historiaa Sisusta. Kuukauden laina-aika kirjastosta ei tahdo riittää koko kirjan ulkoa oppimiseen. 7. Suonenjoki 22.-23.5. Mänttä KESÄKUU 5.6. Tämä kirja antaa siihen oivan mahdollisuuden. TOUKOKUU 22.5. Nykyisin Sisun siviilikuorma-autotuotannon ollessa miltei nollalukemissa on lohdullista kääntää historian sivua ja muistella, kuinka joskus on ollut vauhti päällä. Kuvan kertoessa tuhat sanaa kertovat tämän kirjan kuvat yhteensä miljoonia sanoja. Tuuri 3.-4.7. Tiesitkö, että Sisu on valmistanut myös rautatievaunuja ja kiskoautoja. Kirjassa ei keskitytä vain ja ainoastaan yhteen kuorma-automerkkiin vaan koko sen ympärillä toimineeseen organisaatioon, Oy Suomen Autoteollisuus Ab:hen, joka valmisti ja toi maahan myös muutakin kalustoa. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Tapahtumakalenteri WANAHAT WEHKEET UUDESSA OSOITTEESSA Rompetori ja Wanahat Wehkehet -näyttely on vaihtanut osoitetta ja löytyy tänä vuonna vanhan kasitien varrelta Lohtajan Houraatin ampumaradalta. Austin, Rover, Henschel, Triumph ja kymmeniä muita. Kaiken tämän ja paljon muuta on kirjoittaja saanut kerättyä tähän teokseen. Oulu 29.5. Karstula 24.7. Entä muistatko mitä autoja Suomen Autoteollisuus toi maahaan. Nurmijärvi HEINÄKUU 3.7. Kirjasta kiinnostuneen kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi Akateemiseen kirjakauppaan tai suoraan Sisulle. SODANJÄLKEISTÄ AUTOILUA UUTUUSKIRJASSA Lehtemme avustajinakin toimivat Matti ja Mikko Hiittu ovat ammentaneet valtaisasta kuva- ja tietopankistaan uuden kirjan aikaisempien Häkäpöntöstä dieseliin ja Hullujusseja ja pillareita -kirjojensa jatkoksi. Parola 3.7. Kouvola Ilmoita omasi toimitus@vanhatkoneet.fi Vanhat Vehkeet & rompetori, Lempyyn Seurantalo Rompetori, Wanhan ajan markkinat Vanhat vehkeet Härvelipäivät, Mäntän ravirata Rompetori ja Wanahat Wehkeet näyttely, Houraatin ampuma-alue Masiina Meeting Konemessut ja rompetori Wanhan ajan tapahtuma Rusthollari, Nukari Sotilasajoneuvojen kokoontumisajot ja Perhepäivä Panssarimuseolla Miljoona Zetor, Tuurin Kyläkauppa Rompetori ja Perinnerakennuspäivät Okra 2010 maatalousnäyttely Oripään lentokentällä Oulaisten veteraanikonepäivät Carstune Kruisinki, kaikkien harrastekulkupelien kokoontumisajo Traktorinostalgiapäivä Maatalouden mekanisointi 1950-1980-näyttelyn yhteydessä Sirpistä Puimuriin Harrasteajoneuvomarkkinat, Tykkimäen moottorirata Suomalaista Sisua kansissa Toimittajamme Iikka Kekon hyppysiin osui mainio muutaman vuoden ikäinen Sisu-historiikki. Suomalaisen hyötyajoneuvokirjallisuuden tunnetuimman kirjoittajan, Olli Blombergin, Sisuhistoriikki kertoo Sisun makuisen tarinan
(arvo 14.90) Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.vanhakoneet.fi Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 VäkeVä Vetäjä scania ls140 aikansa tehokkain eurooppalainen Vaijerikone Käyttökunnossa säilynyt Jussi 610 -kaivuri Pikku-fiat italialaistehtaan pieni suuri traktori Fiat la Piccola Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@vanhatkoneet.fi www.vanhatkoneet.fi. UUTUUSLEHTI! Tilaa rautaista luettavaa suoraan kotiisi! TrakToriT · kuorma-auToT · maanrakennuskoneeT · TapahTumaT UUTUUSLEHTI! 10001 > 745000-1001 · PAL VKO 2010-27 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 414887 450003 6 1 1/2010 · Caterpillar D8 · euclid r15 · Fiat 18 La piccola · Jussi 610 · mekes 4000 · porsche Junior · scania Ls 140 Rautaista luettavaa · www.vanhatkoneet.fi · 1/2010 · Hinta 8,50 44 Kestotilaus 90 6 numeroa/vuosi 84 sIvUA TyöKONEIdEN vETErAANEjA! KONEET MIEHEN MUKAAN euclid R-15 louhedumpperi Tilaajalahjaksi LippaLakki! 1490 ARVO Lisäksi saat marraskuussa Vanhat Koneet seinäkalenterin vuodelle 2011
20
Kesoilin Kanikka Scania LS140 ´75 Mikko Rautalinin Scania edustaa tehtaan ensimmäistä V8-sukupolvea, joka oli uutena Euroopan tehokkain sarjavalmisteinen kuorma-auto. Tottijärvi, Nokia 21. Nykyään tätä Aku Ankka -Scaniaa voidaan pitää yhtenä lähihistorian kuorma-autoklassikkona
Myös Keski-Euroopan rasittavat, vuoristoiset reitit asettivat haasteita silloiselle kaukoliikenteen kalustolle. Scania-Vabiksen suunnitteluosastolla asiaa ruvettiin puntaroimaan pitemmällä tähtäyksellä jo 60-luvun alkuvuosina ja uskottiin painojen sekä mittojen kasvuun myös tulevaisuudessakin. Suunnittelijat tulivat siihen tulokseen, että 6-sylinterisestä 11 litran moottorista saatavat 225 hevosvoimaa eivät riitä pitkään. Viereisessä pöydässä Jaakon Haisaappaan kärki lyö kevyesti tahtia baarin lattiaan hänen haaveillessa kasettinauhurista autoonsa. Lopulta päädyttiin 8-sylinteriseen V-moottoriin, jonka litratilavuus asettui 14 litran tuntumaan. Rikotuista ikkunoista tunkeutuva tuuli heiluttaa seinällä roikkuvaa Kesoilin kalenteria vuodelta 1986. Norttia palaa ja kahvia kuluu, kun maailman asioita laitetaan järjestykseen. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Kesoilin kyltit ovat poissa aseman katolta. Ruosteiset tynnyrit estävät pääsyn pihaan. Tuore Miss Suomi, Anne Pohtamo, saa hänkin kommentointia osakseen, kuten myös tuore laki, joka velvoittaa käyttämään turvavyötä etupenkillä. Messukeskus, mitä silläkin tehdään, ihmetellään ja todetaan sen olevan niitä herrojen kotkotuksia. bulldog-mallien konetilaan hyvällä tahdollakaan. Ruotsissa kolmeakselisia kuorma-autoja käytettiin jonkin verran jo 40-luvulla. Scania LS140 Teksti ja kuvat: Iikka Kekko K esoilin baarin oransseilla muovituoleilla istuu kyläneuvosto kokoontuneena jokaaamuiseen istuntoonsa. Anne saa hyväksyntää, turvavyöpakkoa pidetään holhouksena. Kesoilin baarin kyläneuvostossa tiedetään, että Matti Rautalinin uusi rekka on väkevä vetäjä, kuulemma Euroopan tehokkain. Radiossa Irwin laulaa edellisen kesän kovinta hittiään, Viuhahdusta. Reipasliikkeinen Kesoilin uniformuun sonnustautunut Letku-Lasse lupaa tankata pastorin auton mennessään ulos tankkaamaan Vilhon Pappa-Tunturia. Päätettiin siis ryhtyä suunnittelemaan moottoria, joka selviytyisi huomattavasti suuremmista kokonaispainoista. Matti sammuttaa Scanian moottorin, öljylinko jää vielä hetkeksi hurisemaan. Pihaan kaartaa samaan aikaan uudenkarhea Kesoilin väreissä oleva täysperävaunuyhdistelmä. Jo varhain suunnitteluvaiheessa tunnustettiin se tosiasia, ettei kone tule mahtumaan silloisten nokallisten tai nokattomien ns. Kekkonen on vihkinyt uuden Messukeskuksen Pasilassa, joku tietää sen olevan Helsingissä. Kyläneuvostossa tiedetään, että Matti Rautalinin uusi rekka on väkevä vetäjä, kuulemma Euroopan tehokkain. Asian kanssa ei tehty hätiköityjä ratkai- 22. Suodattimet ja tulpat löytyvät pastorin kuplaan hyllystä, luonnollisesti. C-kasetti tuntuu olevan tulevaisuuden juttu, niitä myydään jo enemmän kuin LP-levyjä, niin se maailma muuttuu. Kaksivuotiaassa Escortissa on vain radio, mutta sentään valkopohjaiset uuden ajan rekisterikilvet, jotka erottavat sen vanhemmista autoista Kesoilin pihassa. Paikkakunnan pastori on saapunut tuomaan Volkswageniaan huoltoon vilkaisten paheksuvasti seinällä olevaa kaiutinta, josta kansantaitelijan riimit raikuvat. Pihat on kaivettu auki ja maat vaihdettu. Silloinko aika pysähtyi? Euroopan vahvin 60-luvulla kolmiakseliset vetoautot varustettuna kaksiakselisella perävaunulla alkoivat olla yhä yleisempi näky Euroopan teillä
Sytytyslanka oli kuitenkin jo sytytetty. suja, vaan päätettiin odottaa uuden malliston suunnittelua niihin uusi rivikonetta leveämpi moottori saataisiin sopimaan. Perinteisillä nokkamallin kuorma-autoilla riitti vielä 70-luvulla kysyntää, vaikkakin nokattomia sisarmalleja myytiin koko ajan selvästi enemmän. Samassa yhteydessä merkki muuttui pelkäksi Scaniaksi. Keväällä 1972 Scania pääsikin esittelemään uutta nokkamallin kuorma-autoa, joka oli varustettu jo legendan maineen saavuttaneella V8:lla. Moottorina ohjaamon alla oli kuitenkin vielä tuttu 11 litran rivikuutonen, nyt 260-hevosvoimaisena. Teli ylös ja menoksi! kattomista malleista. Nokallista 140-mallia ei koskaan edes valmistettu makuuohjaamolla. Myös ajoneuvoyhdistelmien mitoitusmääräykset alkoivat syömään nokkamallien suosiota, olihan makuuohjaamolla varustettu nokaton lyhyempi kuin nokallinen ilman makuuohjaamoa. Mallimerkinnäksi tuli 110. Nokallista 140-mallia valmistettiin myös kaksiakselisena sekä kolmeakselisena telivetomallina, jonka mallimerkintä oli poikkeuksellisesti LT145. Paluu öljyautoksi Juttumme päähenkilön, nokialaisen Mikko Rautalinin sataneljäkymppi on vuodelta 1975. Ensiesittelyn yhteydessä V-moottoria oli mahdollisuus saada vain nokattomaan malliin. Nokallista kuitenkin suunniteltiin Södertäljessä jo kynät sauhuten. Seuraavana syksynä Frankfurtin autonäyttelyssä potti räjähti, kun Scania esitteli 140-malliin vaatimattomasti Euroopan tehokkaimman sarjavalmisteisen kuorma-auton moottorin. Lempinimeksi muovautui kuljettajien keskuudessa Aku Ankka -Scania. Vanhasta "piikkinokasta" oli hypätty täysiin uuteen maailmaan. Ohjaamo olikin peräisin matalammasta nokattomasta 80/85-mallista, jonka jatkoksi oli suunniteltu uusi konepeitto. Täysin uusi kipattava ohjaamo esiteltiin vuonna 1968. Joitakin yksittäisiä makuuohjaamolla varustettuja autoja on liikkunut Suomenkin teillä, mutta ne ovat jälkeenpäin jatkettuja. Ohjaamon 01/10 23. Eteenpäin kippaava konekoppa oli modernin kulmikas ja ohjaamossa oli tuttuja piirteitä saman merkin no- KUN kuorma on jaettu ja säiliöt tyhjät, on aika palata Naantaliin hakemaan uutta kuormaa uusine seikkailuineen. 14,2 litrainen turbodiesel kehitti käsittämättömät 350 hevosvoimaa. Samana vuonna malliston ulkonäkö muuttui siten, että Scania-teksti ja mallimerkinnät saivat mustan taustalevyn aikaisempien irtokirjaimien sijasta
Turbon vihellys ja V-kahdeksikon legendaarinen soundi ovat läsnä ohjaamossa, kun Scaniaa komennetaan marssivauhtiin. RUOTSALAISMERKIT ovat olleet edelläkävijöitä ohjaamoergonomiassa. Rautalinien hankkiessa auton kesällä 2007 voitiin kuitenkin havaita korroosion päässeen hyvään vauhtiin. Tekniikan osalta autoon ei tarvinnut tehdä suurempia remontteja etujousen norran vaihtoa lukuun ottamatta. Kartta yleisestä radiopuhelinverkosta sekä luettelo Kesoil-asemista on syytä pitää mukana. sisäilme oli jo muuttunut syksyllä 1973, kun malliin oli tullut musta pehmustettu ohjauspyörä ja kojelauta. Uutena Scania oli luovutettu Suomen Shellin omaksi autoksi Helsinkiin. Kunnostusprojekti sai siis lisää pituutta heti noin kahdeksalla metrillä. Kotkassa auto 24 maalattiin punaiseksi, sillä uusi työnantaja oli Kotkan pelastuslaitos. Scania LS140 TÄLLÄISESTÄ työpaikkamiljööstä useampikin haaveili 70-luvulla. Tämä auto siis edustaa viimeistä versiota kyseisestä automallista. Sopivaa perävaunua etsittäessä saatiin kuulla naapuripitäjässä tarpeettomana seisovasta kaksiakselisesta säiliövaunusta, joka osoittautui vieläpä saman valmistajan tuotteeksi kuin vetoauton säiliö. Päällirakenteeksi oli valittu Vantaan Säiliöhuolto Oy:n valmistama raskasöljysäiliö. Katsastusmiehen vaatimuksesta piti koko yhdistelmään, sen joka akselille, asentaa kuorman mukaan jarruvoimaa säätävät alp-venttiilit, vaikka kyseiset venttiilit tulivat Suomessa käyttöön vasta 80-luvun lopulla eikä tällä museoajoneuvoksi rekisteröidyllä Scanialla aiota koskaan ajaa kuormattuna. Peltitöistä puolestaan vastasi Jukka Mustalammi, jolle suurimmat kohteet löytyivät ohjaamon lattiasta sekä ikkunankehyksistä. Auto oli Shellillä seitsemän vuotta kuljettaen raskasta polttoöljyä asiakkaille, minkä jälkeen sen tie kulki Kotkaan. Kaikki katkaisijat ja merkkivalot on sijoiteltu selkeästi käden ulottuville. Hitsattavaa löytyi ympäri hyttiä. Mestarina työmaalla toimi Rautalinien kuljetusyrityksen asentajana toimiva Mikko Ahti, jolle Scania 140 sisälsi tuttua tekniikkaa jo vuosikymmenten takaa. Paras veto alkaa Mikon mukaan vasta 1400 r/min paikkeilta nykyisten moottoreiden vääntäessä ja vetäessä puhtaasti jo alle tuhannesta kierroksesta. Tämä olikin ratkaiseva tekijä auton säilymisen kannalta, sillä paloautot saavat tunnetusti hyvää ja säännöllistä huoltoa. Samalla paikkailtiin hälytyslaitteiden jäljiltä jääneet reiät. Hillityt, kulutusta ja käyttöä kestävät värit ja materiaalit hallitsevat interiööriä. Lopuksi koko yhdistelmä hiekkapuhallettiin ja maalattiin Kesoilin väreihin samalla maalausohjeella kuin Rautalinien ensimmäinen sataneljäkymppi reilut 35 vuotta sitten.. Hihat laitettiin heilumaan, koska tavoitteena oli päästä jo tulevana kesänä liikenteeseen tuoreessa maalissa olevalla Kesoil-rekalla ensimmäistä kertaa sitten 80-luvun
Sinne Rautalininkin auto komennettiin usein ajoon. 90-luvulle tultaessa Kesoilin huoltoasemat olivat kadonneet kartalta lopullisesti. PURKUPAIKAT, joihin mahtuu perävaunun kanssa, ovat tippakuskien suosiossa. Portilla piti olla Naantalissa maanantaiaamuna ennen seitsemää, ja päivän kolmannen kuorman sai kyytiin jos samasta portista kerkesi sisään ennen iltakymmentä. Bitumikuormat lastattiin Naantalin jalostamolta ja purkupaikat olivat ympäri Suomea, missä ikinä teitä asfaltoitiinkin. Kesät kuluivat usean vuosikymmenen aikana bitumin ajossa. Reissu alkoi yleensä Porin Tahkoluodosta, josta polttoainekuormaa lähdettiin jakamaan Jalasjärven ja Kauhajoen alueelle. Tampereen seudun Kesoil-asemat tulivat pakostakin tutuiksi parinkymmenen vuoden aikana, jolloin Rautalinin autot toimittivat niille polttoainetta Naantalin jalostamolta 1011 kuorman viikkotahtiin. Tänä keväänä Rautalinin Nesteen väreissä olevat autot myytiin seuraavalle yrittäjälle, sillä viidellä yhdistelmällä operoiva kuljetusliike on Nesteelle liian pieni yhteistyökumppani. Matti kertoo Pohjanmaan komennuksen kestäneen aina koko viikon. 25. Väliletku tuo polttoöljyn perävaunusta autonpurkukaapissa olevalle pumpulle, josta se vuorostaan päätyy asiakkaan säiliöön. Tuolloin ajoaikalakeja 01/10 ei tunnettu, joten ahkera mies ajoi viikon miltei yötä päivää. Päivälle tuli mittaa noin 20 tuntia ja tuhat kilometriä. "Työpäivät olivat pitkiä: kotiin pääsi lauantaina ja reissuun lähtö oli usein jo seuraavana iltana", Matti muistelee kuljettajanuransa alkuaikoja. Polttoöljyä jakelevaa säiliöautoa on totuttu ammattipiireissä kutsumaan "tippa-autoksi", samassa kuormassa kun saattaa olla kymmenittäin purkupaikkoja niiden koostuessa suurimmaksi osaksi omakotiasujien lämmitysöljysäiliöistä ja viljelijöiden tilasäiliöistä. Kesoilin keikalla Matti Rautalin aloitti öljyn ajon jo yli 45 vuotta sitten. Nykyään 580-hevosmainen Scania nousee samat mäet pintakaasulla. Loppuviikko kului Kokkolan Nesteeltä noudettuja kuormia toimittaessa pitkin Itä-Suomea. Tuolloin säiliön kyljissä mainostettiin: "Neste-tuotteita myy Otra", joka oli tamperelainen rautakauppa. 60-luvun loppupuolella Kesoilin asemia alkoi nousta muun muassa Pohjanmaan suuntaan. TARKKAA hommaa ettei tule yli. Tamperetta voidaankin pitää Kesoilin syntymäpaikkana. Reilussa neljässäkymmenessä vuodessa on kalusto kasvanut pituutta ja moottoritehot kasvaneet. Nykyisillä neliakselisilla perävaunuilla ne ovat harvemmassa, silloin kuormaa jaetaan pelkällä nupilla välillä vaunusta lisää kuormaa nuppiin pumpaten. Kuorma päälle ja aamuksi Tampereelle Kesoilin pihaan purkamaan. Isännän Fordson jo janoaa menovettä. Silloin ahkera palkittiin, nykyisin samasta reippailusta saa sakot ja ajokiellon. Vähän myöhemmin Nesteen edustus meni Autori Oy:lle ja Kesoilin tarina alkoi, kaupparekisteriin se merkittiin vuonna 1964. Matin aloittaessa säiliöautohommat oli maailmassa eri meno kuin nyt. Ensimmäisessä uudessa Scania-Vabiksessa, jota Matti ajoi, oli 225 hevosvoimaa turbon ruoskiessa hevosia raviin
Kahdeksas konehevonen Mekes 4000 "Muuli" Muulissa hevosen ja aasin mainiot ominaisuudet yhdistyvät siten, että tuloksena saadaan vähään tyytyväinen kantojuhta. Parkano 26. Samalla idealla ryhdyttiin 60-luvulla risteyttämään traktoria ja maastoautoa, mutta lopputulos taisi saada vanhemmiltaan vain ne ei-toivotut geenit
27
Tämä ehkäpä 28. Parkanolaisen Mekes Oy:n kehittelemän Muulin kohdalla tuo nappi jäi painamatta. Yleistyökone maa- ja metsätalouden tarpeisiin Kun Muulia kehitettiin 60-luvun puolivälissä, perinteinen traktorimalli oli jo osoittanut monikäyttöisyytensä niin maa- kuin metsätöissäkin. Hevoset olivat edelleen vahvasti maatilojen työkaluja, mutta väistyivät kiihtyvällä tahdilla, kun vaurastuvan Suomen maatila toisensa jälkeen ylsi omaan traktoriin. Muuleja testattiin niin tehtaan omien miesten kuin parkanolaisten isäntienkin toimesta. Keväällä 1966 valmistui kymmenen Muulin koesarja, jonka yksilöt varustettiin eri tehtäviin sopiviksi. Prototyyppien jälkeen luodaan yleensä koesarja, jonka avulla haistellaan kysyntää sekä suunnitellaan tuotantomenetelmät mahdollisimman tehokkaiksi. Yrityksessä uskottiin, että tälle loistavalle ratkaisulle ei vain oltu vielä löydetty parasta käyttötarkoitusta. Idean ja sarjatuotannon välissä on kuitenkin koko joukko vaiheita, joissa hyvääkin ideaa hiotaan vielä paremmaksi. Viimeisten laskelmien jälkeen päätetään joko painaa tai olla painamatta nappia, josta tehdas ryhtyy syytämään tuotetta maailmalle niin paljon kuin markkinakoneisto ehtii kauppoja sopia. Jotta se selviäisi tekijöille itselleenkin, oli valmistettava koesarja, jonka yksilöiden toivottiin itse löytävän paikkansa koneellistuvassa maailmassa. Ajolaitteen etupäästä tehtiin yhtä leveä, mikä mahdollisti istumapaikat ohjaamon keskelle sijoitetun moottorin molemmin puolin. Mekesillä kuitenkin uskottiin, että perinteisen traktorin malli on vain yksi toimivista ratkaisusta, ja oikein valjastettuna kehitteillä oleva uutuus saattaisi osoittautua jopa paremmaksi. Yksi niistä varustettiin palontorjuntakäyttöön vesipumppuineen sekä letkuineen. Kulkukelpoisuuden ainoa apuri olisi ollut jatkuvasti haarukkarungossa kiinni oleva sovellutus, joka olisi tuonut tarvittavan painon vetävien pyörien päälle mahdollistaen liikkumisen muuallakin kuin kestopäällystetiellä. Juuri mikään keksityistä kiinteistä sovellutuksista ei taasen tarvinnut tätä nerokasta haarukkarunkoa. Mekes Oy:n tuotantohallissa vuonna 1965 synnytettyjen kahden prototyypin jälkeen ei kuitenkaan luovutettu. Sama päti toisinkin päin metsästä olisi kyllä saanut tuotua vaikka pienen rankakuorman, mutta lastittomana takavetoinen ja täysin etupainoinen Muuli potki tyhjää jo puita nähdessään. Siinä missä perinteisen traktorin kuski istuu vetävien pyörien välissä, Muulissa vedettävä kappale sijoittuu tähän etenemisen kannalta olennaiseen paikkaan. Jos Muulin haarukkarungon kyytiin otti painavan kappaleen kuljettaakseen sen vaikeakulkuista maastoa pitkin metsään, ei kuorman purkamisen jälkeen ollut enää toivoakaan päästä takaisin ilman vetoapua. Muulin kantavana ideana toiminut haarukkarunko on periaatteessa loistava. Kun peruskonstruktio oli hahmottunut, vain mielikuvitus asetti rajat sen sovellutusmahdollisuuksille. Jotain vielä puuttuu Kuten koesarjan Muulit käytännössä osoittivat, jäi eräs traktorille olennainen ominaisuus Mekesin suunnittelupöydälle. Tuloksena saatu leveä ajolaite ei ainakaan sivusuunnassa pääsisi kellahtamaan. Mekes 4000 "Muuli" Teksti: Jan-Erik Laine Kuvat: Jan-Erik Laine ja Vesa Rantasalo M oni idea vaikuttaa kehittelijänsä mielessä täydelliseltä. Jotta haarukkarungosta saatiin riittävän leveä liikuteltaville kappaleille, tulivat sen laidoilla olevat, pikku-Valmetista napatut takapyörät jo melkoisen etäälle toisistaan
Jos joku lukijoista tietää jotakin tästä kadonneesta mainospätkästä, vaikka kohtalonkin, tulisi tieto tarpeeseen. Oikukas karkailija Pauli Haukkala työskenteli Mekes Oy:n konepajalla, kun Muulien kaksi prototyyppiä ja kymmenen kappaleen esisarja valmistettiin. Aika pian tehtaallakin oivallettiin, että nyt ei käsissä ollut konemarkkinoiden seuraavaa valttikorttia. "Te olette rohkea mies". Kun ihmeen kaupalla vammoitta säilynyt kuljettaja kömpi selälleen heittäytyneen Muulin alta, totesi puolustusvoimien edustaja hänelle: Jossittelua Mikä Muuleissa meni pieleen, se tuskin olisi ollut pienin muutoksin korjattavissa. "Muuli kiersi kehää yksinään pöristen, kunnes pitkästyi ja tilaisuuden tullen karkasi omille teilleen jääden lopulta sutimaan tehtaan verkkoaitaa vasten." pienten metsäpalojen sammutukseen ajateltu kapine sai nimekseen PaloPolle ja esittäytyi alan ammattilaisille Helsingissä pidetyillä messuilla. Kun koesarjan purkamispäätös annettiin, siitä lipsuttiin sen verran, että yksi säästyi tehtaanjohtajan omaan käyttöön ja muutettiin herukanpoimintakoneeksi. Haukkala muistaa myös, kuinka Muuleista teetettiin ulkopuolisen filmiryhmän toimesta markkinointia vauhdittava elokuva. Kun yrityksistä huolimatta kukaan ei innostunut Muulin käytöstä, tuli tehtaan johdolta käsky hävittää koesarja ja prototyypit purkamalla. Valmista elokuvaa ei hän ole koskaan nähnyt ja kyseinen filmi taitaa olla tyystin kadoksissa. Moottoriksi valittu Steyr-Puchin kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen bokseri on toimintavarma ja erittäin sitkeä mylly mutta hei, puhisija on alkujaan suunniteltu Fiat 500:n kokoiseen kääpiöautoon, ei traktoriin. Juttumme yksilö, valmistusnumeroltaan 8, ehdittiin jo purkaa, mutta koottiin Pauli Haukkalan toimesta uudelleen henkiin. Vasemmalla näkyvän vaihdevivuston liikkeet ovat 45 asteen kulmassa totuttuun, mutta ratkaisun omaksuu nopeasti. ISTUINTEN välistä löytyy konehevosen voimanlähde. Kolmas, joskin puutteellinen ja 40 vuoden metsäsäilytyksessä hiukan apeaan kuntoon päässyt Muuli toimii nykyisin Parkanon Seudun Automuseon maskottina. Pieni, vain 643-kuutioinen kaksisylinterinen ilmajäähdytteinen bokserimoottori suunniteltiin alkujaan Steyr-Puchin pieneen henkilöautoon, mutta sitkeävetoista moottoria on käytetty Haflinger-maasturin lisäksi niin vesipumppuina kuin paikallismoottoreinakin. 01/10 29. Parkanolaiset isännätkin palauttivat kapistuksensa takaisin tehtaalle niiden osoittautuessa tavallista traktoria heikommiksi. Hankinnoissaan armeija päätti suosia toisia traktoritoimittajia. SteyrPuch Haflingerin vaihteistot sylkivät hampaat rattaistaan, jos uskoit siirtäväsi Muulilla vuoria. 16 millimetrin filmille kuvattiin parisen viikkoa ammattilaisryhmän voimin ja Haukkala itse esiintyi elokuvassa kuljettajana. Ratkaisevin virhe taisi kuitenkin olla se, että laitetta ei kehitetty tarpeeseen, vaan yritettiin keksiä tarve vasta jälkeenpäin. Muuleja tarjottiin yleistyökoneeksi myös sähköyhtiöille, mutta ne eivät sympaattisesta olemuksestaan huolimatta sulattaneet konehankinnoista päättävien tahojen sydämiä. "Muuli kiersi kehää yksinään pöristen, kunnes pitkästyi ja tilaisuuden tullen karkasi omille teilleen jääden lopulta sutimaan tehdasaluetta kiertänyttä verkkoaitaa vasten." Pauli muistelee huvittuneena myös tapausta, jolloin Muulia esiteltiin tilausten toivossa puolustusvoimien edustajille. Esittelykappale jäi sutimaan hiekkatöyräälle, ja hiukan nolostunut kuski päätti näyttää, että jumissahan tässä ei olla. Hän polkaisi kaasua, jolloin Muuli pillastui ja pyörähti ympäri. Neliveto olisi auttanut kulkua, mutta nostanut tuotekehitys- ja valmistuskulut arvatenkin epärealistiselle tasolle. Hän muistaa, kuinka tehtaalla yksi niistä sidottiin kerran pitkän puomin päähän kiertämään yksinään ympyrää. Muulin kohdalla se osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi. AJAMINEN Muulilla on jotain maastoauton ja traktorin väliltä, eikä näkyvyys voisi olla parempi, kuski kun istuu etupyörän yläpuolella. Vaihtelevapintaista kehää kierrättämällä selvisi polttoaineenkulutus sekä rakenteen kestävyys
Metsäkuvassa Muulilla näyttäisi olevan kyntöaurat perässään. 30. Mekes 4000 "Muuli" monikäy ttöisy yd ainakin uutuuden a vakuuttuneeksi ijans HIENO esite sai luk estä. HARVINAINEN kuva Mekes Oy:n pihalta jossa toinen Muuleista kantaa pölkkykuormaa toisen kyyditessä suurta kaapelikelaa. HELSINGIN palomessuilla esitelty pumpuin, letkuin ja hienolla sireenillä varusteltu Muuli nimettiin Palo-Polleksi. Taaempana Itävallasta tehtaalle tuotettu Haflinger-paloauto. PERIAATTEESSA Muuli sopi kaikkeen, käytännössä ehkei kuitenkaan
· Lisälaitteet ja renkaat. 0400 393 666 · 0400 313 666 0400-671 208 · www.gigapower.fi. 2 vuoden mekaaninen takuu. · Ostamme ehjät ja epäkuntoiset trukit. Saat rahasi takaisin, jos et tule tyytyväiseksi kolmessa kuukaudessa. Kelatie 20, 01450 Vantaa Puh. (08) 430323 alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. Deeren KAUPPA JA LUETTELOT NETISSÄ www.konekorjaamo.fi YLI 30 VUODEN KOKEMUKSELLA Ajoneuvojen jarrukenkien ja kytkimien pinnoitukset. Jenkki- ja klassikkoautoihin, peräkärryihin, traktoreihin, trukkeihin, ym. Helppo asentaa itse! Hinnat alk. 010 440 7700 · Fax 09 752 2554 asiakaspalvelu@kitkaliimaus.fi www.kitkaliimaus.fi Konehuolto T. Tilaa Vanhat Koneet kotiisi! Soita 03-2251 948 tai käytä tilauskuponkia sivulla 18. KITKALIIMAUS VANKKAA AMMATTITAITOA VARAOSAT TRAKTOREIHIN · Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland, DB, Same, Nuffield · Nivelakselien osat · Aurojen osat · Työkoneiden osat Puh. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.fi KÄYTETTYJEN TRUKKIEN ERIKOISLIIKE Säästä polttoainetta Kaikenlaisissa moottoreissa Jopa yli 15% LISÄÄ TEHOA VÄHENTÄÄ PÄÄSTÖJÄ Säästönä laskettu takaisinmaksuaika jopa alle 2 kk. TRUKKIPURKAAMO · Käytetyt ja uudet osat. Kunnostuksia mm. (08) 430311 Fax. 65. Käytössä kymmenissä tuhansissa kohteissa! Giga Power Oy www.trukki-ukko.fi Puh. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto · Puh
Iästään huolimatta kasipillari on edelleen kova peli siellä, missä tarvitaan raskaan luokan puskutraktoria. KASIPILLARI Caterpillar D8H ´61 35 tonnin painoinen Caterpillar D8H oli 1950- ja 60-luvulla yleisin tämän kokoluokan laite Suomessa, mutta nykyään se alkaa olla jo harvinainen näky työmailla. Forssa 32
33
34. Skoottereiden maailmassa on ensin Vespa ja sitten kaikki muut - joita niitäkin asiaan vihkiytymättömät ovat kutsuneet vespoiksi jo vuosikymmenet. Näissä hommissa tekniikka ei etene samanlaisin harppauksin kuin henkilöautopuolella on totuttu, joten vuonna 1955 esiteltyä turbiinikytkintä eli momentinmuunninta voidaan tässä yhteydessä pitää mullistavana uutuutena. Vuonna 1945 markkinoille saapui vapaastihengittävällä dieselkutosella varustettu D8 2U -sarja, jonka voimansiirto oli kokenut edeltäjiinsä verrattuna huomattavia muutoksia, mutta kehitys ei suinkaan pysähtynyt siihen. Uuden tyylin ensimmäisenä edustajana voidaan pitää D8 8R -sarjaa, jonka tuotanto alkoi vuonna 1941. Vuosien mittaan kasipillarin paino ja teho karttuivat tasaiseen tahtiin Caterpillar on ansainnut maineensa rakentamalla luotettavia koneita vuosikymmenestä toiseen. malliuudistusten myötä. H-malli sai ensiesittelynsä vuonna 1958, johon mennessä valmistaja oli ehtinyt kehittää puskutraktoreiden voimansiirtosysteemejä siihen pisteeseen, että asiakas pystyi valitsemaan itselleen sopivan kolmesta eri vaihtoehdosta. Jatkuvalla hammaskosketuksella varustettu vaihteisto oli vuorossa 1950 ja kolme vuotta myöhemmin Caterpillar toi kasisarjaan märkälevykytkimen. Luja asema markkinoilla on saavutettu kovalla työllä, ja sille tosiasialle näiden koneiden käyttäjät osaavat antaa arvoa. Vespan kohdalla imago on rakennettu pitkälti markkinointiosaston voimakkaan panostuksen myötävaikutuksella joskin sekään ei olisi auttanut, jos itse tuotteessa olisi ollut jotakin pahasti vialla. Puskutraktoreiden kohdalla käsitteeksi on niin ikään muodostunut vain yksi merkki: Caterpillar. Kuvissamme esiintyvä Caterpillar edustaa järjestyksessä seuraavaa mallia, jonka kirjainyhdistelmä on loogisesti D8H. Senhetkisen malliston lippulaiva toi mukanaan myös uuden mallimerkintäjärjestelmän, kun Caterpillar luopui kirjoitetuista numeroista ja siirtyi käyttämään lyhyitä kirjain- ja numeroyhdistelmiä. Caterpillar taas on ansainnut nimensä rakentamalla luotettavia ja voimakkaita maanrakennuskoneita vuosikymmenestä toiseen. Vuosina 1954-58 seurasivat D-, E-, F- ja G-mallit, joiden moottoreista kaivettiin jo kahtasataa hevosvoimaa lähenteleviä teholukemia. Caterpillar puskutraktoreiden 8-sarja sijoittuu tehtaan tuotannossa raskaampaan päähän, joskin mallistosta löytyy jokunen suurempikin malli. Tilavuutta voimanlähteellä on miehekkäät 20,4 litraa. Tuolloin tehoa ärrässä oli jo 113 hevosvoimaa. Kasisarjan historia juontaa juurensa vuoteen 1935, jolloin ensimmäi- nen versio, 95-hevosvoimaisella moottorilla varustettu 14,5-tonninen RD8 saapui markkinoille korvaten vain pari vuotta aikaisemmin esitellyn Seventy Five -mallin. Kaksi vuotta myöhemmin mekaanisesti vinssin ja vaijereiden välityksellä toimivan puskulevyn nostojärjestelmän rinnalle esiteltiin hydraulinen puskulevyn hallinta. Ensimmäinen asetelma piti sisällään suoravetoisen märkälevykytkimen yhdistettynä PILLARIN 235-hevosvoimainen dieselmoottori tuottaa suurimman tehon jo 1240 kierroksella. Caterpillar D8H Teksti: Janne Riikanen ja Kari Mattila Kuvat: Kari Mattila N imestä voi tulla käsite, kunhan nimen takana on vain riittävästi karismaa
Skaala on melkoinen myös painossa mitattuna, sillä siinä missä pienin sotapillari on "ainoastaan" 4 tonnin painoinen, on 01/10 pysyisi neljän seinän sisällä istuskelemassa. "Rakkaudesta vanhoihin koneisiin tätä tehdään, mutta kyllä fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen on yhtä lailla tärkeää. Mikä vanhoissa Caterpillareissa sitten viehättää, siihen Ajangolla ei ole yksiselitteistä vastausta. Puskutraktorin ohjaimissa työskentely tuntui hyvältä hommalta ja niissä merkeissä Ajangon työkuviot jatkuivatkin aina selkäleikkausta seuranneeseen sairaseläkkeeseen saakka. Power Shiftin puoliautomaattisesti toimivaa kolmeportaista planeettavaihteistoa ohjattiin hydraulisesti ja kampiakselilta voima välitettiin vaihteistolle vääntömomentin jakajan avulla siten, että kaksi kolmasosaa kulki turbiinin kautta ja yksi kolmannes suoraan. Moni ikätoveri valittaa, että seinät tuntuvat kaatuvan päälle minulle ei sellaista tunnetta ole vielä tullut", painottaa Pertti. Kivimurskaamon laidalta Mielenkiintoisia projekteja etsiessään Ajanko selailee alan lehtiä ja kiertelee tapahtumia ja romppareita, mutta vinkit parhaisiin löytöihin tulevat useimmiten tuttujen harrastajien välittäminä. Aikaa myöten Ajanko sai pelastettua muitakin sulatusuhan alla olleita raatoja. Eihän siitä tule mitään, jos seiskakymppinen mies MITTAREITA on kuin vanhassa kilpa-autossa konsanaan. Vanhin pillari on 30-luvulta ja tarinan D8 puolestaan kokoelman tuoreimpia 60-lukuisia. Lepotuolimaisesti pehmustettu kuljettajan penkki näyttää houkuttelevalta liekö se yksi syy siihen, ettei tämän laitteen omistaja tahtoisi välillä lainkaan pois pillarin ohjaimista? 35. Kasipillari löytyi kuitenkin eri kanavan kautta, sillä siitä vinkin antoi murskaamolla hommissa ollut veljenpoika. "Niitä kierrellään sitten Antin kanssa katsomassa, ja ostetaan pois jos oikein kiinnostaa. Pertin arvion mukaan on varsin todennäköistä, että jokainen näistä koneista olisi jo romutettu uusien laitteiden raaka-aineeksi, jollei niitä olisi aikanaan otettu talteen. 6+6-portaiseen mekaaniseen vaihteistoon. Ystävistä ja muista harrastajista on toki monesti apua, ja etenkin samalla paikkakunnalla asustelevan Antti Ahlbomin työpanos on näissä projekteissa ollut kullanarvoinen. Niinpä hän heti kuntouduttuaan hankki itselleen teknisesti kiinnostavan ja riittävän rautaisen harrastevälineen Caterpillarin. Taulusta löytyvät lämpötila- ja painetiedot moottorin ja voimansiirron osalta sekä ampeerimittari varmistamaan sähköjärjestelmän toimivuutta. "Rakkaudesta vanhoihin koneisiin tätä tehdään, mutta kyllä fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen on yhtä lailla tärkeää." ennen maanrakennushommia jonkin aikaa vieraan palveluksessa. Monimutkaisin järjestelmä oli D8H-mallin mukanaan tuoma uutuus, eli kiinteän kytkimen tuntuman ja turbiinin vääntömomenttia lisäävän vaikutuksen yhdistävä Power Shift -järjestelmä. Merkki oli jo tuolloin Caterpillar, mutta huomattavasti tarinan pillaria pienempi nelossarjalainen. Vuoden 1966 uudistuksen myötä turbiinin ja märkäkytkimen yhdistelmä putosi pois valikoimista ja turboahdetun dieselmoottorin teho nousi 270 hevosvoimaan. Jokainen varmasti ymmärtää, että näin suurten ja suuritöisten laitteiden kerääminen ja entisöinti vaatii valtavasti energiaa ja aikaa, eikä sitä aivan jokaiselta ihmiseltä löydy. Toinen versio oli myös varustettu mekaanisella vaihteistolla, mutta kytkinpuoli piti sisällään turbiinin sekä kuivan levykytkimen, joka oli asennettu turbiinin ja moottorin väliin. Samalla erillisestä bensiinikäyttöisestä käynnistinmoottorista luovuttiin ja tilalle tuli nykyaikainen suora sähkökäynnistys. Kokenut pillarimies Forssalainen Pertti Ajanko hankki ensimmäisen puskutraktorinsa jo 60-luvun puolivälissä, tehtyään sitä kasisarjalaisella massaa 35 tonnia. Ostaminen tarkoittaa tässä tapauksessa raudan vaihtamista rautaan", Pertti naurahtaa. Kivimurskaamon laidalla kuutisen vuotta seissyt kone oli yltä päältä paksun kivipölyn peitossa, mutta siitä huolimatta peli näytti olevan kohtuullisen hyvässä kun- KASIPILLARIN ohjaamossa riittää tilaa ja valoa. Jokainen osa on raskas, eikä taatusti irtoa tai siirry ilman sinnikästä puurtamista ja järeitä työkaluja. Pillareiden vetovoima ei hellittänyt otettaan eikä Ajanko vastaavasti suostunut viettämään eläkepäiviään neljän seinän sisällä sanaristikoita täytellen. Pahimmillaan taivasalla seisseen maanrakennuskoneen yhden pultin irrottamiseen voi mennä kokonainen työpäivä, joten ulkopuoliseen työvoimaan turvautumisen taloudellinen kynnys on useimmiten liian korkealla
Pertillä oli niihin aikoihin toinenkin kasipillari, mutta sille löytyi uusi koti Kangasalta. Kaupathan siinä sitten tehtiin, ja saman kättelyn myötä seurasi myös mukavasti käyttökelpoisia varaosia. Varsinaisessa työkäytössä tämä laite ei tietenkään ole sen enempää kuin omistajansakaan, mutta joskus ominaisuuksia pitää kuitenkin päästä kokeilemaan onhan harrastuksessa osaltaan kysymys myös oman työuran muistelusta. "Olimme käytännössä jo luovuttaneet ja päättäneet nostaa kannen pois, mutta päätin sittenkin yrittää vielä kerran. Töitä tehtiin koko kesä, välillä hyvinkin pitkää päivää ja toisinaan myös viikonloppuisin. "Uudemmat koneet ovat huomattavasti kuljettajaystävällisempiä kuin nämä vanhat, mutta kyllä näilläkin vielä hyvin pärjää työmaalla. 36. Kasipillarin työteho on tullut monelle mestarille yllätyksenä, varsinkin kun moni suhtautuu näin vanhaan laitteeseen ensin epäillen. Osat irtosivatkin näin toisistaan, mutta toistuvista apumoottorin avulla hoidetuista kampiakselin pyörittelytuokioista huolimatta se ei vain tahtonut jyrähtää käyntiin. Syksyllä päättyneen kunnostustyön laatu punnittiin jo pari viikkoa sen valmistumisen jälkeen, kun pillaria päästiin kokeilemaan ilman ongelmia erään sorakuopan tasoitustyössä. Yksittäisiä työvaiheita on turha lähteä listaamaan, tässä tapauksessa kun koneesta ei jäänyt juuri mikään osa tarkistamatta, ja jokainen kulunut tai vioittunut osa joko kunnostettiin tai vaihdettiin ehjään. Yllättävän tehokas työkone Kehitys menee tietenkin jatkuvasti eteenpäin, mutta puskutraktorin evoluutio oli jo 60-luvulla lähellä täydellistä ainakin mitä tulee työnteon tehokkuuteen. Caterpillar D8H nossa. Mutta aina se epäilys on muuttunut pian hämmästelyksi", Pertti nauraa. Elintasoindeksin mukaisesti laskettuna summa vastaa noin 630 000 euroa. työn alle. Muiden kiireiden takia uusi hankinta sai odottaa kokonaisen vuoden, ennen kuin se lopulta saatiin VUODEN 1970 hinnasto tietää kertoa 46Asarjalaisen hinnaksi yksipiikkirepijällä ja ohjaamolla varustettuna 483 200 markkaa. Kasipillarin kunnostustyö aloitettiin pari vuotta sitten toukokuussa ja valmiiksi laite saatiin saman vuoden syyskuussa. Sen sijaan kaverukset yrittivät liottaa jumissa olevat männät ujuttamalla ruiskusuuttimien rei´istä automaattiöljyn ja polttoöljyn seosta. Sillä kerralla se sitten heräsi käyntiin", Pertti kertoo. Käyttötunteja pillarilla oli tämän kokoluokan koneeksi takanaan sen verran vähän, että moottorin oletettiin olevan vielä hyvässä iskussa eikä sen purkuun ryhdytty. Moottori oli tosin jumissa, sillä piipun suojana ollut purkki oli kadonnut jäljettömiin jo ties kuinka monta vuotta sitten. Mikäpä siihen sopisi paremmin kuin siirrellä joitakin tonneja soraa väkivahvan koneen ohjaimissa? ANTTI Ahlbom (kuvassa vasemmalla) ja Pertti Ajanko ovat yhteistyönä kunnostaneet useampia pillareita, tarinan D8H on yksi viimeisimmistä projekteista
TÄMÄ yksilö ei ollut hankintahetkellä aivan toivottomassa kunnossa, mutta täydellinen läpikäynti teetti kuitenkin melkoisen määrän työtunteja. KASIPILLARI on kookas ja painava kone, eivätkä sen entisöinti- tai korjaustoimet onnistu ilman järeitä työkaluja ja -koneita. Voimansiirto kehittyi 50-luvulta lähtien huimin harppauksin ja yksi tämän kehityksen kohokohtia oli 1958 esitelty Powershiftjärjestelmä. 01/10 37. Kunnostettu pillari on kova sana maansiirtohommissa vielä eläkepäivinään. CATERPILLAR D8 oli tuotannossa hyvin pitkään ja erilaisia variaatioita ilmestyi välillä tiuhaankin tahtiin
39
Porsche Junior ARVOKILPI kertoo mistä laitteesta on kyse: valmistaja on Porsche-Diesel Motorenbau, ei siis autonvalmistaja Porsche. Hitlerin hovi-insinöörin yritykselle annettiin tehtäväksi kehittää Volksschlepper, kansantraktori. Omat resurssit eivät vielä riittäneet projektiin, mutta avuksi tulleen sukulaismies Carl Kaelblen omistaman konepajan alihankkijana Allgaierin veljekset aloittivat suunnittelutyön. Sodan aikana Allgaier valjastettiin valtion palvelukseen, mutta ennen sotaa käynnistetyissä laajennussuunnitelmissa oli niin ikään kuvioissa mukana ollut traktorituotanto. Tuolloin vielä Itävallassa evakossa ollut yritys tarjosi mielellään konsultointipalveluja muille yrityksille. Allgaier tarttui tilaisuuteen ja solmi Porschen kanssa yhteistyösopimuksen täysin uudenlaisen traktorin PORSCHE Junior on selvästi kooltaan puutarhatraktorien kastiin kuuluva. Kolmannen valtakunnan tilattua Ferdinand Porschelta ensin KdF-Wagen-nimisen kansanautoprojektin siirtyivät natsipuolueen haukansilmät maatalouskoneisiin. Tässä vaiheessa mukaan astuu Ferdinand Porschen suunnittelutoimisto. Friedrichshafen tuli viime vuosisadan alussa kuuluisaksi Zeppelin-ilmalaivojen kotipaikkana, ja vanhojen tehdaiden raunioille traktoriverstaskin myöhemmin perustettiin. Teksti ja kuvat: Arttu Toivonen E nnen toista maailmansotaa saksalainen raskas teollisuus kukoisti, syystä jos toisestakin. Esituotanto aloitettiin vuonna 1947, ja kun sodan jälkeen jaloilleen nouseva Saksa sai oman rahayksikkönsä takaisin vuonna 1948, voitiin maatalouskoneiden tuotanto ja myynti aloittaa täydellä teholla. Sukupolvenvaihdos Allgaierilla siirsi Georgin eläkkeelle ja tämän pojat yrityksen napapaikoille. Projekti starttasi sodan päättymisen aikoihin ja ensimmäisiä prototyyppejä rullasi ulos verstaalta vuotta myöhemmin. Porsche tarttui toimeen vuonna 1938, mutta ei ehtinyt saada varsinaista tuotetta valmiiksi, kun siviiliväestön tarpeet siirrettiin syrjään sodan tieltä. Toista polkua saapuivat Allgaierit Vuosisadan alussa työkaluseppä Georg Allgaier perusti oman konepajan Uhingenin kylässä. Jo 1920- ja 30-luvuilla Allgaier oli varsin merkittävä alihankkija saksalaiselle autoteollisuudelle. Alussa yritys valmisti lähinnä pellintyöstöön soveltuvia työkaluja, mutta laajensi myöhemmin toimintaansa autojen peltiosien tuotantoon. Natsihallinto varusti sekä varsinaista järjestelmää että tavallisia kansalaisia motorisoiduilla kulkupeleillä, tarkoitti se sitten lentokoneita, valtamerialuksia, kansanautoja tai vaikkapa kansantraktoreita. 14 hevosvoiman tehoilla istumalaatikko kyllä liikkuu tarvittaessa ripeästi, liki 20 km/h huippunopeutta. 40
Porsche itse ei siis traktoreita valmistanut, vaan tarjosi suunnittelupalveluja hyvä nimi oli kuitenkin helppo tapa myydä tuotetta. Pikkupoikana lokarinkulmalla "Olin kymmenen vanha, kun naapuritilalle tuohon kolmen kilometrin päähän tuli Porsche Super. Mallisto laajeni nopeasti neljään erikokoiseen ja -tehoiseen traktoriin. Sieltä käytiin meillä tekemässä myös peltotöitä Porschella, joten aina pääsi ajamaan tällaisella, ja aina pääsi myös tällaisen kyytiin. Siitä Porschen traktorit sitten jäivät mieleen", kertoo punaisen Juniorin omistaja Pekka Talja. Niinpä Allgaierilla päätettiin 1950-luvun puolivälissä keskittyä alkuperäiseen ydintoimialaan ja myydä traktorituotanto uudelle omistajalle, Mannesmannin tytäryhtiöksi perustetulle Porsche-Diesel-Motorenbau GmbH:lle. Porsche itse ei traktoreita valmistanut, mutta sen hyvällä nimellä oli helppo saada niitä kaupaksi. suunnittelusta. No, sitten kun meille vanhemmille tuli ikää, laitettiin pellot pakettiin. Meillä oli hevonen tuossa oman maan muokkaamista HALLINTALAITTEISTA puuttuu virkistävästi kaikki turha elektroniikka. PENKIN taakse nyky-Porschen kirjasintyypillä teipattu mallimerkintä ei ole alkuperäinen - tarkoitus on kertoa kanssaliikkujille mistä pelistä on kyse. TYÖNTÖTANKOJEN juuresta tihkuu öljyä - tiivisteiden vaihtaminen on yhtä yksinkertaista kuin itse moottorikin on! 41 01/10. Maamoottoreista tuttu kiehutusjäähdytys jätettiin historiaan, ja ensimmäinen Allgaier-Porsche, mallinumeroltaan AP17, näki päivänvalon vuonna 1950. Allgaierin tuote myi hyvin, sillä se oli edullinen sekä erittäin kestävällä ja yksinkertaisella tekniikalla varustettu. Se saapui pääsiäispyhien aikaan, ja talon pojan Maunon tehtäväksi annettiin ajaa traktori sisään. Tuolloin vielä oranssin värinen traktori oli varustettu kaksisylinterisellä, ilmajäähdytteisellä dieselmoottorilla ja uutta teknologiaa edustaneella Voith-tyyppisellä virtauskytkimellä. Siskolikat sanoivat, että kun Zetor tärähti käyntiin, niin meikäläinen hävisi maisemista. Vuoden 1956 alussa kuomusta katosi Allgaierin nimi, ja nyt punaiseksi maalatut traktorit tunnettiin pelkästään Porscheina. Sinnehän minä menin lokasuojan päälle istumaan, enkä malttanut tulla ennen kuin illalla kotiin. Tuotanto veti hyvin, mutta kilpailijoista poikkeava kehitysstrategia uhkasi imeä valmistajan kuiviin: päinvastoin kuin vaikkapa Fordsonit, AllgaierPorsche kehittyi koko ajan, ja kilpailussa mukana pysyäkseen olisi tehdas joutunut investoimaan reilusti. Tuotanto oli siirtynyt hieman aikaisemmin Etelä-Saksan Friedrichshafeniin. "Naapuritalossa oli Zetor 25A, mutta siitä en koskaan innostunut
Ongelmaksi tuli, millä hoitaa ne vähäiset peltohommat mitä tässä on. Porsche Junior ÖLJYN maksimimäärä on stanssattu filtterikoteloon hyvä sinänsä, kuka nyt työkoneista etsisi nuhjuisia tarroja vuosikymmenten jälkeen? SAKSASTA se tulee, kuten kaikki oikeat Porschet... varten, mutta sekin joutui teuraalle. Työnjohtajana lahtelaisella raskaan kaluston korjaamolla työskentelevä Pekka on koko ikänsä pulannut kaikenlaisten työkoneiden kanssa, omien sanojen mukaan ruohonleikkurista tiehöylään asti. "Kysyin Ollilta, että millainen laite se Super oikein on. Super oli meillä ihan työkäytössä." Junioriin Pekka törmäsi kymmenisen vuotta myöhemmin. "Näin ilmoituksen Koneviestissä, mutta vasta myöhemmin soitin liikkeeseen jossa laite oli myytävänä. Asentajana hänellä oli Porschen traktorien entisellä maahantuojalla, Hankkijalla työskennellyt Lehtisen Olli. "Männänrenkaat piti vaihtaa, venttiilit hioa sekä polttoainesuutin remontoida. Se ei ollut mennyt kaupaksi, joten ilmoitin tulevani hakemaan traktorin", Pekka kertoo. Entisöinti alkaa Junior oli noudettaessa hieman murheellisessa kunnossa. Entisöintiin kuluikin useampi kesä. 42. Porschea entisöitiin useampana kesänä. Olli kertoi että ei se rikki mene, osta vaan! Laite sitten haettiin, kyntöauroineen ja muine työkaluineen, ja vuonna 1983 se maksoi 6000 markkaa. Heinolassa oli sitten myytävänä Super", Pekka kertoo. Alkuperäinen äänenvaimentimellinen pakoputki oli korvattu suoralla yläputkella, laite oli varustettu vääränmallisilla etupyörillä ja vuosikymmenten käytön jäljet näkyivät. Ensimmäisenä kesänä Pekka purki moottorin, laittoi sen käyntikuntoon ja aloitti laitteen puhdistamisen. En laskenut tuntimääriä, mutta arvioin että puolen vuoden työpanos siihen varmaan yhteensä meni. Junior oli noudettaessa hieman murheellisessa kunnossa
Pekka kertoo kytkinremontin olevan helppo: sen tekee muutamassa tunnissa. Aikanaan ensin Allgaierin maahantuojana toiminut Hankkija luopui myös Porschen maahantuonnista kun Massey-Fergusonin tuonti alkoi, ja punaisten ilmajäähyjen tuonti siirtyi OTK:n hoteisiin. Pekka Talja kertoo, että Porschen voi jättää latoon seisomaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa, ja kunhan nesteet eivät vuoda ulos tai muutu hartsiksi, lähtee Junior aina käyntiin. Ju nior 1959 Porsche PORSCHET SUOMESSA Maamme Porsche-traktorikanta on ollut kohtalainen: Junioreita on tuotu maahan 75, mutta Standardeja jo noin 680 kappaletta. VOIMAN ulosottoja Juniorista löytyy kolme: edestä yksi, keskeltä toinen ja perästä kolmas. Junioria lukuun ottamatta Porschetraktorien etuakselistot olivat jousitettuja, mikä lisäsi niiden käyttömukavuutta huomattavasti. Maahantuonti päättyi vasta vuonna 1964, kun traktorituotanto Boden-järven rannalla loppui. Osa palikoista on uustuotantoa, mutta herkästi halkeilevia sylinterikansia saa esimerkiksi tehdaskunnostettuina edelleen. Saksalaiset olivat kehittäneet pieniä dieseltraktoreita 40- ja 50-luvuilla muun muassa Hanomagin, Deutzin ja MAN:in toimesta, joten siinä mielessä Porsche ei ollut yksin, mutta esimerkiksi Valmetin ensimmäinen dieseltraktori tuli markkinoille vasta vuonna 1957. Malli on melko laajalti harrastettu Keski-Euroopassa, mikä tarkoittaa osien hyvää saatavuutta. Parhaillaan yhdistyksen paperit ovat tarkastettavana Patentti- ja Rekisterihallituksessa, mutta kerhosta lisätietoja voi kysellä Pekalta suoraan joko sähköpostitse osoitteesta eija-liisa@ tilitalja.fi tai puhelimitse numerosta 044-992 8820. Porschen traktorit olivat aikanaan hyvin edistyksellisiä. Punaiseksi maalatun traktorin toin sitten kotitalliin kasattavaksi." Porsche Dieselin entisöinti on kohtalaisen helppoa. Myös ajonopeuden säätäminen vaikka kuinka hitaaksi tahansa on mahdollista turbiinikytkimen avulla. Myös yksinkertainen tekniikka on Porschen etu: laitteessa ei ole jäähdytintä, eikä sen mukaan tietysti nesteitäkään. Laturi on kiinnitetty suoraan puhaltimen akseliin, joten moottorissa ei ole myöskään käyttöhihnoja. Suuremmissa malleissa voimanottoja oli suoraan takana kaksi. JUNNUSTA MASTERIIN Porschen dieseltraktorin idea oli nerokkaan yksinkertainen: puutarhatraktoriksi tarkoitetun yksisylinterisen Juniorin moottori on perusrakenteeltaan sama kuin nelisylinterisen Masterin. 43 Moottori 1sy teinen dies li nterinen, il majä äh el dy 822 cm3, su moottori, iskuti lavu tur us Ky tkin Hydr in kierrosluku 2250 r/mi n, au ja ku iva yk li nen Voith-virt ausk si levyky tk ytki n in, Va ihte Pa ino 980 isto 6+2, kg, lisäpa inoi n 1055 tuus 284, kg, PiKorkeus 15 3, Leveys livä li 184, 146, ma avara 37 0, kä äntösä aksede 300 01/10. Moottorit rakennettiin vain lisäämällä yksinkertaisia, työntötankotekniikalla ja ilmajäähdytyksellä varustettuja sylinteripaketteja peräjälkeen niin monta kuin tarve oli. Dieselin puristukset on niin kovat, että eetteri räjäyttää männänrenkaat poikki, mikä varmasti oli minunkin traktorissani tapahtunut aikanaan", hän päättää. TANKIN korkki löytyy konepeiton alta, ja on suoraan lainattu sen toisen Porschen henkilöautomallistosta. MUKAAN MERKKIKERHOON? Pekka Talja on puuhamiehenä perustamassa Suomeen Porsche-traktoreihin keskittyvää kerhoa. "Kun se harrastus loppui, riitti aikaa traktoriprojektiin enemmän. Yksisylinterinen Junior tuotti 14 hevosvoiman tehon, kaksisylinterinen Standard loogisesti sitten 28 hevosvoimaa. "Mutta eetteriä ei näiden käynnistämiseen saa käyttää talvellakaan. Vein laitteen maalarille, joka kysyi että millainen tehdään sanoin että tehdään sellainen ettei myöhemmin kaduta. Erittäin edistyksellinen keksintö oli myös turbiinikytkin: kiinteän yksilevykytkimen jatkona oli Voith-turbiini, joka huolehti siitä ettei traktorin moottori päässyt missään tilanteessa sammumaan edes kovan kuorman alla. Poikani harrasti tuolloin kartingia, mikä vei kaiken ylimääräisen ajan ja rahan", Pekka tarinoi. HANKKIJAN kyltti kyljessä on alkuperäinen, myöhemmin Porschet tulivat maahan OTK:n kautta. Kolmimukisia Supereita on aikanaan kulkeutunut Suomeen 2600 ja isoa Masteriakin 170 yksilöä. Laitetta tehtiin pikkuhiljaa sitä mukaa kun ehdittiin. Kolmisylinterinen Super tuotti vähän versiosta ja vuosimallista riippuen 4042 hevosvoimaa, ja isolle nelisylinteriselle Masterille luvattiin 50 hevosvoiman koneteho. SAKSALAISTA NEROKKUUTTA Etu- ja takavaloja hommailin pikkuhiljaa ja käytin vanteet hiekkapuhalluksessa
44
Vaikka Jussin nykyinen omistaja työskentelee maanrakennuskoneiden kanssa päivästä toiseen, ei Jussin kauha tahdo taittua sulaviin liikkeisiin ennen pientä totuttelua. Vaijerikone Varkaudesta Jussi 610 Varkauden Konepaja kokosi aikanaan Åkermanin lisenssillä valmistettuja Jussi 610 -vaijerikaivureita. Tänään omaa yritystään vetävä koneharrastaja omistaa kahdeksan historiallista työkonetta, joista osa on kunnostettu ja osa säilytetty hienosti patinoituneessa työkunnossa. "Ei haittaa, jos koneesta näkee työmailla vietetyt vuodet. Parikymmentä vuotta sitten hän oli iskenyt silmänsä Hyvinkään Kairanpään suoalueella hylätyn oloisena seisovaan Lokomo 22 -laahakaivuriin, mutta tuolloin laitteen kerrottiin olevan suolla ainoastaan säilytyksessä. Tätä kaivuria ulkoilutetaan säännöllisesti alan tapahtumissa ja toisinaan työn alla saattaa olla jotakin oikeasti hyödyllistä - tosin silloinkin harrastusmielessä. Hauskaahan koneiden parissa puuhastelu tietenkin on, mutta moni harrastaja kokee tärkeäksi sen, että näitä mahtavia laitteita jää jälkipolvien ihmeteltäväksi muutenkin kuin kuvien välityksellä. Maanrakennus verenperintönä Vanhat koneet, maanrakennus ja yrittäjyys ovat kaikki asioita, jotka ovat siirtyneet Skytän perheessä isältä pojalle verenperintönä. Yksi pitkän päivätyön tehnyt kone on kulkeutunut hyvinkääläiselle harrastajalle, jonka hallussa Jussi pysyy täydessä työkunnossa vuodesta toiseen. 45. Näin vanhan ja järeän masiinan olisi odottanut pitävän pahaa ääntä savuttaen samalla raskaasti, mutta todellisuudessa käyntiääni on mukavan pehmeä ja savutuskin lakkaa pian kylmäkäynnistyksen jälkeen. Hyvinkää P ieni liukuovi aukeaa natisten ja mies kiipeää tottunein liikkein vanhan kaivurin ohjaimiin. Tämän kokoluokan laitteiden harrastaminen ei ole helppoa, eikä varsinkaan kevyttä toimintaa. Tämän Teijo sai kokea perusteellisesti heti ensimmäisen koneen hakureissulla. Kyseessä oli juuri se sama Lokomo, jota Teijo oli joitakin vuosia sitten kysellyt ostomielessä. Sittemmin kyseinen maa-alue siirtyi Koskisen Oy:n haltuun ja omistajanvaihdosta seuranneessa lehtijutussa kerrottiin metsään unohtuneesta kaivurista. Hetken lämmityskäytön jälkeen kierrokset nousevat ja kone nytkähtää liikkeelle. Uusi omistaja ei moiselle käyttöä löytänyt, joten kaupoista päästiin yhteisymmärrykseen pienen puhelinneuvottelun jälkeen. "Kyllä tämä talven jälkeen totuttelua vaatii, on se vaan niin erilaista kuin nykyaikaisten koneiden kanssa työskentely", huokaisee hyvinkääläinen koneharrastaja Teijo Skyttä. näytöksissä eri tavalla kuin hienosti entisöityä. Matkassa oli vain yksi mutka: kun suon kaivuu oli aikanaan saatu päätökseen, oli kone jäänyt tasopuiden päälle pienelle saarekkeelle keskelle suota. "Talven tullen tehtiin sitten puskukoneella sadan metrin verran tienpohjaa, joka sitten jäädytettiin. Toisaalta uuden veroiseksi entisöity on hieno sekin, mutta eri tavalla", tuumaa Teijo. Lopulta kauha pureutuu routaiseen maahan ja lohkaisee siihen reilun loven, seuraavat kauhalliset irtoavatkin jo varmoin ottein. Niin Lokomo saatiin toisella nosturilla hinattua saarekkeeltaan pois, vaikka aika paljon sai jännittää kestääkö jäädytetty pohja, talvi kun oli sinä vuonna hyvin leuto", muistelee Teijo. Teksti ja kuvat: Kari Mattila Hyvään kotiin Vanhojen koneiden taltiominen on eräänlaista museotoimintaa, jossa yksityiset ihmiset tai kerhot hankkivat, kunnostavat ja säilyttävät sitä kalustoa, jolla kotimaatamme on menneinä vuosikymmeninä rakennettu. Tietyllä tavalla kulunut ja patinoitunut laite on jollakin tavalla kiinnostava ja sitä uskaltaa myös käyttää erilaisissa 01/10 TEIJO Skyttä hallitsee uusien maanrakennuskoneiden ohella myös vanhat laitteet, joten kaivuuhommat onnistuvat myös Jussilla. Savupiipun päälle sateensuojaksi aseteltu tölkki lennähtää pitkälle ryteikköön, kun Volvon dieselmoottori hyrähtää käyntiin ja päästää ilmoille kevyen savupilven. Historian säilymisen kannalta arvokasta työtä tehdään usein omalla kustannuksella ja siihen uhrataan myös huomattavan paljon aikaa. Jokainen suunnanmuutos tai kauhan liike on osa klonksahduksien ja kitinän säestämää tapahtumasarjaa, joka saa ison kaivurin heilahtelemaan kevyen ja hieman vaarallisen oloisesti
Yrittäjä ei välttämättä tahdo nähdä vanhaa ja uskollista työkaveriaan polttoleikkaajan käsittelyssä, vaan luopuu siitä mieluummin hieman edullisemmin, jos uusi omistaja antaa koneelle hyvän kodin. Huollot on täytynyt suorittaa säännöllisesti, sillä kuten jokainen varmasti ymmärtää, onnettomuuden riski on vaijerikoneen kohdalla suhteellisen kovaa luokkaa. Konehuoneeseen kuljetaan kuskinpenkin takaa löytyvän oven kautta. Edellinen omistaja piti Jussia kuitenkin siinä määrin arvossa, että ei ollut antanut sen rapistua ja oli jopa huolehtinut tunnollisesti sen jokavuotisesta käynnistämisestä. Kuskin on pitänyt hallita vaijereiden kanssa touhua- minen, monet säätöhommat sekä toistuvat pikkukorjaukset. Pientä laittoa sentään tarvittiin, sillä lähellä Hyvinkään keskustaa vuosia seissyt laite oli jossakin vaiheessa kiinnostanut myös pikkupoikia siinä määrin, että sen ikkunat sekä mittaristot oli kivitetty hajalle. Työn haastavuudesta huolimatta kuljettajan työympäristöön ei ole juurikaan satsattu, sillä jousittamaton ja nykymittapuun mukaan epämukava istuin on asennettu huomattavan kapeaan ohjaamoon, jonka seiniltä ei äänieristeitä löydy. Jussi 610 VANHASSA työkoneessa saa näkyä työmaalla vietetyt vuodet ja niiden myötä syntyneet kolhut. Jotakuinkin tätä kaavaa noudattaen siirtyi tarinan vanha Jussi 610 Teijon kokoelmiin: "Eräs paikallinen yrittäjä päätti luopua kahdesta vanhasta koneesta, mutta halusi samalla varmistaa, että ne pysyvät tallessa ja kunnossa myös seuraavalla omistajalla." Hakuhetkellä vuonna 2005 Jussi oli suhteellisen ehjä laite huolimatta siitä, että sillä ei oltu tehty töitä kolmeen vuosikymmeneen. Tankkaukseen tarvittava polttoainepump- 46. Moottori kaikkine huollon kohteineen on hyvin esillä ja sen takapuolellekin pääsee hyvin käsiksi korin ulkopuolelta löytyvien takaovien kautta. Näkyvyys on sentään kohtuullista luokkaa, mutta suurempia kehuja ei Jussin työergonomiasta voi rehellisyyden nimissä antaa jollei sellaiseksi voi katsoa sitä tosiasiaa, että vanhemmissa laitteissa kuskin olot ovat vieläkin ankeammat. Juuri säännöllinen starttailu lienee suurin tekijä siinä, että laitteen moottorille ei ole edelleenkään tarvinnut tehdä sen suurempia remontteja pelkät huoltotoimet ovat riittäneet. Entisöimättömästä koneesta on kiinnostavaa myös tutkia vanhoja korjauksia ja vuosien varrella tehtyjä muutostöitä. Historian säilyminen on usein taustalla myös silloin, kun suuri ja massiivinen työkone vaihtaa omistajaa romuraudan kilohinta kun tahtoo olla sen verran korkealla, että vain harva harrastaja pystyy siitä enää nokittamaan. Likainenkin se oli, ja ikkunattomana puun alla seisseenä sisäosat olivat kipeästi puhdistuksen tarpeessa. Monipuolinen työmaa Vaikka vaijerikoneen tekniikka on periaatteessa hyvin yksinkertaista, tämäntyyppisen kaivurin kanssa työskentely on ollut yhtä paljon jatkuvaa huoltoa ja korjailua kuin itse kaivuuhommaa
VOIMANLÄHTEENÄ toimii Volvon dieselmoottori, jonka kaikki huollon kannalta olennaiset kohteet ovat helposti käsillä. pu löytyy konehuoneen viimeisestä nurkasta, ja reitti sinne on sen verran kapea sekä vaseliinilla tai naftalla kuorrutettujen osien reunustama, ettei sitä kannata lähteä pyhävaatteissa kurottelemaan. Kuormitetun vaijerin katkeamisen seurauksia tuskin kukaan haluaa seurata konehuoneesta käsin. Jussi 610 ei ole teknisesti nerokas laite eikä sen asema historiallisesti katsottuna ole mitenkään erikoinen tai poikkeuksellinen, mutta jokainen sen kanssa vietetty hetki avartaa hieman mielikuvaa siitä, millaisia ominaisuuksia sen kanssa työskentelevältä henkilöltä on aikanaan vaadittu. Pehmeänä aineena lyijy ei kestä kulutusta valuraudan tavoin, joten aikaa myöten nämä paikat erottuvat jo varsin selvästi. Kauhakin lienee viisainta jättää maata vasten lepäämään huoltotoimien ajaksi, sillä vaijerikelat ovat esillä täysin suojaamattomina. Jussi ei ole työkalu siinä mielessä kuin sen termin tänään ymmärrämme, vaan sen kanssa eläminen ja työskenteleminen on vaatinut sen kaltaista kuljettajan ja koneen yhteispeliä, jota on mahdotonta sanoin kuvailla. 01/10 RASKAAN huoltoluukun alta löytyy tasauspyörästö sekä kääntymiseen tarvittavat kytkimet. ENNEN suurteholedien ja Xenon-valojen aikakautta kaivurikuski tuli toimeen kahdella pienellä valonheittimellä. KUSKIN paikka näyttää karulta, mutta tässä vehkeessä on ohjaamo sentään erotettu konehuoneesta väliseinällä. ILKIVALLANTEKIJÄT rikkoivat alkuperäisen mittaritaulun, joten Teijo joutui räätälöimään tilalle uuden tyyliin sopivan paketin. 47. Rasvanipat löytyvät kätevästi ulkopuolelta kahdesta siististä rivistä, joten huoltohommat sujuvat kitkattomasti. VAIJERIKELOJEN toimintaa ohjaillaan reilunkokoisilla rumpukytkimillä, jotka näkyvät kuvassa heti kelojen vieressä. KARKEA valutyö siistittiin tehtaalla lyijypaikoilla
Moottorin vääntömomentin tuplaamisen lisäksi muunnin ottaa vastaan iskut ja kuormitushuiput, eli oikeastaan voidaan puhua tuon ajan kuormantuntevasta järjestelmästä. Etuakseli on jousitettu lautasjousilla, jotka sallivat itsepuhdistuvaan telastoon pienen liikkumisvaran. 48. Moottorin perästä löytyy levykytkin ja se taas on yhdistetty turbiiniin, jonka momentin muuntosuhde on 2,2. Tuohon aikaan tekniikka oli tärkeämpi myyntiargumentti kuin esimerkiksi kuljettajan mukavuus. Näin toimii mekaaninen kaivinkone Teksti ja esitekuvat: Janne Riikanen Jussi 610 oli Åkermanin lisenssillä Warkauden Konepajalla valmistettu mekaaninen kaivinkone, jota toimitettiin asiakkaille kuokka-, pisto-, sekä laahakauhavarustuksella. Käyttöakselilta otetaan voima myös kaivuujärjestelmälle, johon se johdetaan hammaspyörien välityksellä ja veto tai nosto kytketään apukytkimillä ja hihnajarruilla varustetuilla rumpukytkimillä. Näiden rumpukytkimien välittäminä voima siirtyy kartiopyörästön kautta käännölle ja edelleen pystyakselia pitkin alavaunuun ja kardaaniakselia pitkin telojen vetokoneistolle, jossa kääntö hoidetaan sakarakytkimien avulla. Sama akseli välittää siis voiman sekä ajoon että kääntöön ja haluttu toiminto siis kytketään päälle sakarakytkimellä. Jussin viisipyöräinen telasto on mallia tykkialusta ja sen voimansiirto on täysin suljettu. 610-mallin voimanlähteenä palvelee Volvo Penta D47 -diesel, joka tuottaa tehoa 55 hevosvoimaa. Voima siis lisääntyy ja liike hidastuu vastuksen noustessa ja päinvastoin. Turbiinin jälkeen voima siirtyy monikiilahihnojen välityksellä käyttöakselille jossa sijaitsevat käännön- ja ajon rumpukytkimet. Jussi 610 ESITTEESSÄ käsitellään Jussin teknisiä yksityiskohtia varsin seikkaperäisesti aina metalliseoksista ja karkaisumenetelmistä lähtien. Varkaudessa tätä mallia valmistettiin 50-luvun lopulta aina vuoteen 1964, jolloin se korvattiin suuremmalla kauhalla ja tehokkaammalla moottorilla varustetulla 700-mallilla
Teho 55 hevosvoimaa, suurin vääntömomentti turbiinin jälkeen mitattuna 53 kpm. 49 01/10. VAIJERINOSTURIN koneisto pitää sisällään erilaisia mekaanisia kytkimiä joiden huolto- ja säätötoimet kuljettajan oli hyvä tuntea. KYTKIN Levykytkimen ja turbiinin yhdistelmä. Ohjaamon kapeus selittyy esitteen kuvan myötä: lisätila olisi kasvattanut ohjaamoa nykyistä leveämmäksi sillä muihin suuntiin ei kasvuvaraa kerta kaikkiaan ole. MUUTA Kuokkakauhan tilavuus 610 l, vetovoima kuokkakauhassa 14,7 tonnia. Voimansiirron puolelta löytyy sentään moderni momentinmuunnin joka helpottaa työskentelyä ja vähentää koneeseen kohdistuvia rasituksia. MOOTTORI Volvo Penta D47 diesel. Maksimi kaivuusyvyys 6 m, ulottuvuus 9,6 m. VAIKKA esitteen kuvissa esiintyvää kuljettajaa kovasti hymyilyttääkin, on tämän koneen kanssa työskentely ollut raskasta hommaa
"Putkia tehtiin isoja määriä, kymmeniätuhansia, muun muassa Fordille. Viimeksimainittuun ammattiosaajien ryhmään kuului myös Vilho Lankinen, joka perusti 50 1950-luvun alkupuolella omaa nimeään kantaneen yrityksen. Putkiin lyötiin ihan Fordin stanssit ja kaikki. Maahantuojan herra karautti pihaan isolla autolla ja sanoi, että ostaa kaikki putket mitä Lankisen paja pystyy vain tekemään", kertoo Vilakoneen suunnittelija, diplomi-insinööri Kimmo Suominen. Vilho teki esimerkiksi Fordin kanssa sopimuksen alkuperäisvaraosien toimittamisesta. Lankisen suuret putkitoimitussopimukset toivat talolle rahaa, kunnes varaosien tuontisäännöstely purettiin ja alkuperäisosia alkoi taas virrata maahan. Ja pakoputkista työlaitteisiin Kun pakoputkibisnes kuihtui, siirtyi Lankisen konepaja perinteiseen konepajatoimintaan: suunnittelemaan ja valmistamaan koneita. Kotimaista suunnittelua ja tuotantoa olevat Wille-koneet syntyvät täällä! Lankisen konepajasta pakoputkiin Sotien aikana Suomeen sijoitettujen Karjalan evakkojen yli 400 000 hengen katraaseen kuului ihmisiä kaikilta aloilta opettajista maanviljelijöihin ja kyläseppiin asti. Maataloustraktorien etukuormaimista ja muista työlaitteista tuli tärkein osa liiketoimintaa. Teksti Arttu Toivonen Kuvat: Arttu Toivonen ja Vilakone Oy L oimaan keskustan tuntumasta löytyy isokokoinen teollisuusrakennus, jonka katolla komeilee Vilakone Oy:n nimi. Bisnes oli silloin helppoa, sillä varaosien tuontia säännösteltiin, ja muun muassa pakoputkia ei saanut maahantuoda lainkaan. Vahva yhteistyö Valmetin kanssa tarkoitti, että 1970-luvulla kuormaimia valmistettiin suuret määrät. Yrityksen pihamaa ei äkkiseltään kerro, mitä seinien sisäpuolella valmistetaan, mutta tarkempi vilkaisu paljastaa seinustalla nököttävät pienet kauhakuormaajat. Jälleenmyynti tapahtui Valmetin omien kanavien kautta.. Hintsalaan, Loimaan lähelle noussut Lankisen konepaja valmisti kaikkea mitä nyt konepajat tuohon aikaan tekivät: 50-luvun sekä pitkälle 60-luvun puolelle konepaja keskittyi pitkälti myös autojen pakoputkistojen tekemiseen
Alihankintana tuotetut laitteet olivat kuitenkin aika erityyppinen tuoteryhmä, sillä Valmet kontrolloi tuoteoikeuksia hyvin tarkasti", Suominen ja toimitusjohtaja Juha Kumlander kertovat. Nämä olivat Vilakoneen ensimmäisiä 01/10 "Vuonna 1978 Vilho sai päähänsä, että firman täytyy tehdä oma monitoimitraktori." alusta alkaen valmistettuja kokonaisia koneita. "Kävimme Vilhon kanssa katsomassa yhtä Massikan runko-ohjattua 51 Kesätöistä suunnittelupöydän ääreen Kimmo Suomisen oma historia linkittyy pitkälle Willen ja Vilakone Oy:n historiaan. "Olimme olleet 70-luvun puolivälissä opiskelijoina kesähommissa kollegani Kari Ihanamäen kanssa. hänsä, että firman täytyy tehdä oma kone. Valtra nimen alla toimivia alihankkijoita oli Valmetilla useampia. Sinänsä koko Valtra oli vain parin ihmisen pieni organisaatio Valmetin pääkonttorilla, ja nimi hävisikin hetkeksi aikaa sen jälkeen. Loimaan Wille Kotimaisen taajamatraktorin historia Pihoilta ja parkkipaikoilta tutut Wille-merkkiset taajamatraktorit ovat vastanneet kunnossapidosta liki 30 vuoden ajan. Alihankintamuotoinen yhteistyö jatkui vielä 1980-luvulle saakka, mutta kun Vilakone lanseerasi Valmetilta salassa kehitellyn oman monitoimitraktorin, yhteistyö päättyi 80-luvun loppupuolella. Vilholla oli hyvinkin erilainen näkemys siitä, millaista konetta ollaan tekemässä, joten suunnittelutiimin kanssa haettiin tavoitteita ja näkemyksiä erilaisista vaihtoehdoista. Alkuvaiheesta asti taustalla vaikutti myös edesmennyt Vilhon poika Matti, joka myöhemmin tunnettiin V-Twin Cityn perustajana. Vanhat Koneet perehtyi loimaalaisen monitoimilaitteen historiaan ja tapasi sen suunnittelijan. Ihanamäen kanssa lähdettiin vähän harrastuspohjalta puuhastelemaan sitten konetta, jonka ensimmäinen pienoismalliprototyyppi valmistui samana vuonna", Suominen muistelee. Traktorin perusrungolle tehtiin uusi hytti sekä kiinnitykset ja hydrauliikat täysin erilaiselle rakenteelle kuin mille tavallinen maataloustraktorin runko oli alun perin suunniteltu. Vuonna 1978 Vilho sai sitten pää-. Loimaa "Valmetin keltaiset koneet olivat tuolloinkin nimeltään Valtroja. Valtran alustalle valmistettiin trukkeja ja kauhakuormaajia
Alussa Willejä myytiinkin Valtran organisaation kautta hetken aikaa, nykyään jälleenmyynnistä Suomessa ja Baltian maissa vastaa omistajayhtiömme Wihuri Oy", Kimmo Suominen valottaa. Se oli ulkonäöltään hyvin samanlainen kuin pienet kauhakuormaajat, hytti oli takana. "Hankalinta suunnittelutyössä oli sovittaa kaikki suunnitteluryhmän hakemat tavoitteet tähän pakettiin, olla tinkimättä nostovoimasta ja muusta", Suominen muistelee. Työkoneet valmiina Vilakone oli valmistanut traktorien työlaitteita jo tässä vaiheessa jo liki parikymmentä vuotta, joten niiden ympärille oli suhteellisen mielekästäkin suunnitella oma traktori. Me halusimme ohjaamon koneen etuosaan, Vilho puolestaan näki että ohjaamon olisi pitänyt olla koneen takaosassa. Vilholla ei ollut tähän asiaan vastaansanomista. "Sitten kun Willen ensimmäinen prototyyppi valmistui, valmettilaiset marssivat sisään ja ilmoittivat, että Willen jakelu hoituu sitten heidän myyntikanaviensa kautta. Vilho Lankinen puolestaan halusi oman laitteen, joka olisi ollut selvästi itse suunniteltu ja valmistettu tuoteoikeuksien kanssa ei omalla merkillä tarvitsisi taistella. Hydrostaattinen veto oli suoraan pyörännavoissa tuotantokoneet oli toteutettu jo akselivedolla. 52. Ensimmäiset Willet luovutettiin asiakkaille vuonna 1983. Lopputulokseen ei sitten kuitenkaan oltu tyytyväisiä, masennusta paikkailimme sitten hautajaissaunassa jonne jouduttiin projektin varrella aika monta kertaa. Koska halusimme että koneella pääsee myös matalista porttikongeista sisään, päädyimme kuitenkin etuhyttiin." Koneen kehitystyö jatkui, ja vuonna 1980 Vilho Lankisen lempinimen mukaisesti Willeksi nimetty ensimmäinen prototyyppi nousi omille pyörilleen. "Kyllä sitä itsekin vähän epäröitiin jo suunnitteluvaiheessa. Seuraava prototyyppi tehtiin akselitekniikalla, vaikka veto itsessään oli edelleen hydrostaattinen", hän kertoo. Kun Wihuri Oy osti Vilakoneen, vaihdettiin tekniikaksi luonnollisesti Wihurin maahantuoman Caterpillarin dieseltekniikka. KAIKKIEN aikojen ensimmäinen Willeprototyyppi löytyy jälleen Vilakone Oy:n tilojen edestä. Nollaproto oli Suomisen mukaan spesiaalikone, sillä ensimmäiseen laitteeseen rakennettiin nestevetoiset pyörämoottorit. Sittemmin Valmet-yhteistyön jatkuessa siirryttiin takaisin Valmetin koneisiin, tällä kertaa tosin nelisylinterisenä versiona. Koska Valmet kauppasi Vilakoneen valmistamia tuotteita oman organisaationsa kautta, se pääsi pitkälle sanelemaan ehdot. Suunnittelija itse pitää Willen syntyvuotena vuotta 1978, mutta yritys laskee iän ensimmäisestä luovutetusta koneesta joka muuten kulkeutui itäsuomalaiselle asiakkaalle. Alussa Willet käyttivät Valmetin kolmisylinteristä moottoria, mutta siitä siirryttiin melko nopeasti Perkinsin nelisylinteriseen kolmemukinen ravisti sen verran kovaa, ettei sen värinöitä saatu kunnolla haltuun. Runko-ohjaus ei tuohon aikaan ollut mikään ennennäkemätön uutuus, mutta tässä kokoluokassa se oli. Wille-taajamatraktorin historia konetta. Neljän tonnin painoluokkaan suunnitellun Willen kilpailijat olivat lähes kaikki pyöräohjattuja
Törmäsin itsekin siihen kerran, kun eräs traktorimyyjä soitti että onko laite ihan meidän normaali tuote, ja miksi se on niin halpa, että voiko sen ostaa?" Suominen naurahtaa. Logiikka tosin on himmentynyt hieman aikojen saatossa, mutta mallistosta löytyy edelleen esimerkiksi 655 ja 625, jotka ovat saman laitteen kaksi eritehoista versiota", Suominen valottaa. Tehtaan pihalta löytyy myös ensimmäinen asiakkaalle luovutettu Wille 645, väriltään nykytrendien vastaisesti punainen. Kuljettajan työympäristöä on nyttemmin pehmennetty, mutta kovaan käyttöön laitteet sopivat edelleen. "Koneen osti joku jobbari, joka oli myös haalinut moottorin talteen. "Ensimmäiset koneet olivat punaisia, mutta silloin tällöin asiakkaan toivomuksesta niitä maalattiin myös keltaisiksi. Intressit eivät tuolloin riittäneet kahden koneen tuotekehitykseen, joten Wiljam pudotettiin mallistosta pois." "Ensimmäinen numero kertoo laitteen koon suurpiirteisesti, toinen moottoriversion. Kone siis kasattiin uudelleen ja laitettiin myyntiin, minkä jälkeen se kierteli asiakkailla. Laite myytiin ilman moottoria, joka oli kaupattu erikseen muualle. Sitä ehdittiin tehdä pari vuotta, kunnes kotimainen Avant ehti markkinoille. Koivisto osti laitteen takaisin Willen 20-vuotisjuhlia varten. Oikealla valmiita pikku-Willejä tuotantolinjan päässä odottamassa luovutusta asiakkaalle. "Hankalinta suunnittelutyössä oli sovittaa kaikki ryhmän hakemat tavoitteet samaan pakettiin." Ensimmäisten koneiden kotiinpaluu Ensimmäinen prototyyppi oli tarkoitus säilyttää tehtaalla, mutta 80-luvun puolivälissä silloinen toimitusjohtaja Urpo Koivisto myi sen romuksi. Vuonna 1985 mallistoon otettiin pykälää pienempi malli 445, ja kahta vuotta myöhemmin vastaavasti paria pykälää suurempi 745. ALKUPÄÄN Willet olivat melko askeettisia työkoneita. Asiakaskohtaisesti toimitamme laitteita kyllä myös muun värisinä", Suominen kertoo. Vaikka Wille on Vilakoneen ykköstuote, löytyy yrityksen historiasta muitakin omin voimin liikkuvia työkoneita. Sitten se yleistyi sen verran, että vaihdoimme laitteiden värin kokonaan keltaiseksi. Tuolloin laite oli ollut edelleen käytössä helsinkiläisellä hevostilalla. "Wiljam oli liukuohjattava, päälläseisottava pikkukone jota valmistimme 1980-luvun puolivälissä. 53 01/10. Hetken aikaa Wille-mallistosta löytyi myös 445 Park, joka oli kevyeen nurmikkokäyttöön tarkoitettu laite. Kauhamekanismi pudotettiin painonsäästösyistä pois, ja 445 Parkin keulalta löytyi ainoastaan yksinkertainen työkalukiinnitin. Myös pikkuveli 345 Park oli saatavana hetken aikaa, mutta nyttemmin sen tuotanto on lakkautettu. PIENOISMALLISTA valmiiksi koneeksi: Suominen ja Ihanamäki luonnostelivat tulevan koneen pienoismallin kautta. Mallisto laajenee Wille 645 oli ensimmäinen sarjatuotantokone nollaproto valmistui siis 1980, varsinaisen 645:sen ensimmäinen proto 1982, ja sarjatuotantoon laite pääsi vuonna 1983
Sukunäköisyys tämän päivän laitteisiin on selvä. Karvalakkimuoti ainakin on komeaa! Suunnittelija Kimmo Suominen on kuvassa toinen oikealta. 54. Norja ja Ruotsi ovat liki 20 vuotta olleet suurimmat vientimaat, mutta niiden lisäksi Kanadan, Serbiaan ja Venäjälle on toimitettu koneita markkinatunnusteluja varten. Wille-taajamatraktorin historia "Ai että sata konetta myytte?" Valtaosa vajaan 30 vuoden aikana valmistuneista Willeistä on myyty Pohjoismaihin. Meillä markkinointiosasto haukotteli, että noinkohan on, mutta ruotsalaisetpa myivät sen sata konetta", Juha Kumlander nauraa. Väri vaihtui punaisesta keltaiseen 80-luvun puolivälin jälkeen. HELSINGIN kaupungin rakennusosasto vastaanottamassa Willejä joskus 1980-luvun alkuvuosina. Kumlander laskee Wille-asiakkaita olevan tuhannen kappaletta, sillä laitteiden lukumäärä vaihtelee yhden koneen pikkufirmoista peräti sadan Willen organisaatioihin. Ruotsin markkinat tulivat meille vähän niin kuin puoli-ilmaiseksi. Suomeen Willejä on vuosien varrella toimitettu 2366 kappaletta, joista TraFin tietojen mukaan noin 2100 on edelleen rekisterissä. Tärkeimpiä vientimaita ovat tietysti Skandinavian maat. Tänä vuonna Vilakone laskee pääsevänsä jälleen yli 200 toimitetun koneen lukemiin, päättyneen talousnotkahduksen jälkeen. Ruotsalaiset kauppiaat, jotka hoitavat itsenäisesti koneiden maahantuonnin, sanoivat ensimmäisten neuvotteluiden aikaan että siellä myydään sata konetta vuodessa. "Noin puolet menee ulkomaille, sitä luokkaa suhdeluku on ollut jo pitkään. Talvi kun jälleen osoitti, että lumet pitää aurata, vaikka mikä olisi. ENSIMMÄINEN asiakkaalle luovutettu Wille 645 - isossa kuvassa tänä päivänä, pikkukuvassa 1980-luvun alussa ennen käyttöönottoa
www.klassikot.fi. Lähes kaikki esiteltävät autot ovat olleet tai ovat suuren yleisön saavutettavissa. 10003 > 368480-1003 · PAL VKO 2010-21 SUOMALAISTA TYÖTÄ MADE IN FINLAND 414883 684808 Kestotilaus 49,90 e/8 nroa Tilaa internetissä: Täytä lomake osoitteessa www.klassikot.fi 6 03/10 Chrysler Newport ´78 · DAF 55 Coupe ´69 · Ford 20M RS ´70 · Morris J4 Van ´67 · Mazda RX-7 ´82 · Renault Alpine A110 ´69 · Simca Bertone Coupe ´70 · Triumph Herald ´63 TenavaTähTi Asiaa vakuuttamisesta Huimia eroja hinnoissa, ehdoissa sekä korvaussummissa Tuleva klassikko Mercedes Benz 190E ´90 Klassikot Jäällä Piikkipyörillä varustetut legendat vauhdissa Puhelimitse: Soita tilaajapalveluumme puh 03-2251 948 Sähköpostitse: Lähetä sähköpostia tilaus@klassikot.fi Saat lisäksi tilaajalahjaksi Bullitt-DVD:n. Mukana on myös kattava autojen sekä osien osto- ja myyntipalsta. Nyt Lehtipisteissä! Merihenkinen retkeilyauto Morris J4 ´67 Ajettavaksi tehty Maantietä nähnyt Ford 20M RS ´70 Unelmasta totta Autoilun nostAlgiAA 1950 - 1985 · www.klassikot.fi · 03/10 · Hinta 8,50 Rekisterikilvillä varustettu kilpa-auto Renault Alpine A110 ´69 Timo mäkelän kisamUisTelmia Rallicrossia Alpinella Klassikot on aikakauslehti, joka sisältää juttuja 1950-1980-lukujen autoista ja entisöintiprojekteista, tapahtumareportaaseja, ohjeita ja vinkkejä oman auton kunnostamiseen sekä saman aikakauden klassikkomoottoripyöriä ja mopoja. Arvo 19,90 e Jokaisella autolla on tarina. Lehdessä esiteltävät autot eivät välttämättä ole harvinaisia näyttelyvoittajia, vaan autoja, joilla on kiinnostava tarina ja jotka ovat oman aikakautensa klassikkoja
56
"Tässä on säätöjä joka suuntaan. Alakertaan olisi tullut museo ja yläkertaan kerhohuone kylän lapsille sekä harrastetilat naisille: sinne olisi voinut vaikka kasata kangaspuita kyläläisten käyttöön. Ensin en saanut saavista vedenpitävää, mutta sitten näin televisiosta dokumentin tynnyrintekijästä. Vaikka apuna oli silloin oman pojan lisäksi muitakin harrastajia, muun muassa Jari Huovinen, Heikki Kaukanen ja Markku Alho, oli tapahtuman järjestäminen melkoinen urakka. "Täällä on sarvitraktoreiden kokoontumisajo", Huuskonen heittää. Viime keväänä televisiosta tuli vanha suomalainen sotadokumentti, jossa näin tällaisen kulkevan: Suomen armeijallakin on ollut ainakin yksi käytössä. Tällä konstilla sain maamoottorin puusaavinkin tiiviiksi.". Puru kulkeutui vuotokohtiin, turposi ja tiivisti saavin vedenpitäväksi. Viereisessä tilassa on antiikkisen näköinen ja julman kokoinen DeWalt-sirkkeli, jonka epäilemme yhdessä olevan kaikkien DeWaltien esi-isä. "Veljeni Hannu oli opettajana maatalousoppilaitoksella Asikkalassa, ja kun Vesivehmaan lentokentällä pidettiin maatalousnäyttely, hän pyysi minua oppilaitoksen osastolle esittelemään maamoottoria. Tämä on oikein monikäyttöinen laite ja kovassa käytössä. "EU:lta olisimme saaneet rahaa museohallin tekoon, hankkeeseen haettiin ja myönnettiin 65 prosentin rahoitus. Aivan maantien laidalla, joen kyljessä lammen rannalla, on Huuskosen mielestä erityisen hieno paikka. Hän on myös järjestänyt oman suuren maamoottoritapahtuman, jossa kotikulmilla Porvoonjoen rantatöyräällä puksutti viisitoista hienoa konetta pyörittäen kaikkia mahdollisia vanhanajan vekottimia ja laitteita. Vanhassa sikalassa on "pysäköitynä" melkoinen joukko maanmuokkauskalustoa menneiltä vuosikymmeniltä. Kesti viikon ajaa koneita alueelle ja toinen viikko kului, kun järjesteli niitä takaisin paikoilleen", Huuskonen huokaa. "Toista kertaa en taida siihen ruveta. "Moni vaan pelkää tätä, en kyllä ymmärrä miksi. Hän tiivisti tynnyrit heittämällä purua saavissa olevaan veteen. Näinkin kätevä laite, portaaton lämmönsäätö ja kaikkea", hän virnuilee. 200 hengen yleisö. Minullakin tämä seisoi 25 vuotta metsän laidassa ja vasta muutama vuosi sitten aloin kunnostella tätä käyntikuntoon", Huuskonen tarinoi. "Olemme nyt talven aikana rakentaneet viisi metriä pitkän kärryn, jolla saan kuljetettua kolme maamoottoria kerrallaan pakettiauton perässä. Sittemmin Huuskosen koneet ovat käyneet muun muassa Sysmässä, Vääksyn Mobilisti-illassa, Masinistien kevätsavuissa Nurmijärvellä, Lahdessa historiallisen museon pihalla, autoliikkeen pihalla Renkomäessä sekä kyläpäivillä Vesijärven satamassa. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä Huuskonen koneineen nähdään taas ensi kesänä Vääksyssä, kun kanavalla järjestetään heinäkuun viimeisenä lauantaina vanhojen koneiden päivät, jonne odotetaan mopoja, traktoreita ja maamoottoriharrastajia. Osa tilan maista on Lahden kaupungin ja osa Hollolan kunnan puolella. Porvoonjoen ranta on suojeltu, eivätkä kunnan ympäristöviranomaiset antaneet lupaa hallin tekoon", Huuskonen harmittelee. Koneet käy Huuskonen on esitellyt maamoottoreita ja niiden voimalla käyviä laitteita monessa paikassa vuosien saatossa. Osastolla ei ollut ketään, mutta kun panin Porilaisen käyntiin, ympärillä oli heti 58. Maamoottoriesittelyyn aluksi epäilevästi suhtautunut koulun rehtorikin oli aivan innoissaan", Huuskonen muistelee. Huuskoselta löytyy paljon muutakin: vanhoja radioita, ikivanha maamoottorikäyttöisellä vesipumpulla toimiva sadetin, yläluhalliset kangaspuut 1800-luvulta sekä kaikkien työturvallisuusviranomaisten kauhu, bensakäyttöinen kolvi. Sulassa sovussa sikalan hämärissä löytyy hurjan näköisiä monenmerkkisiä jyrsimiä ja puutarhatraktoreita peräkärryllä ja ilman. Toivoisin löytäväni vielä jostakin Hiabilla varustetun vanhan kuorma-auton, jonka voisin laitella museokuntoon ja kuljetella sillä maamoottoreita tapahtumiin", Huuskonen suunnittelee toiveikkaana. Museohanke kismittää Huuskosen maatila on Hollolan ja Lahden rajalla ja maatilan läpi pujottelee Porvoonjoki. Kaveri kävi äskettäin tekemässä tällä kaapinovia ja olemme tehneet pariin maamoottoriin siihen kuuluvan puusaavin. Seppiä ja mestareita Olli Huuskonen on pommin kuva. Hankin tämän kauan sitten tästä läheltä, sitä oli käytetty muun muassa kyntöaurojen vetoon pellolla
"Olenkin jo hankkinut pienen alun kokoelmalle." Maamoottoreiden sekä kaikkien muiden vanhojen vempeleiden keräily ja kunnostus ovat kuitenkin toistaiseksi vielä pääosassa. Toisinaan kasa uhkaavasti kasvaa liian isoksi, ja silloin tilaan romukuskin hakemaan", esittelee Huuskonen. Työtä riittää tekevälle Vielä viisi vuotta sitten Huuskosen sikala oli täynnä saparonheiluttajien aatelia. "Zetorin ääni on musiikkia korville. Kasasta pilkistää käytettyjä maatalouskoneita, hetekoita ja rikkinäisiä polkupyöriä. Yhdeksänlapsisen perheen vesa onkin kasvanut tekemään ahkerasti töitä ja tarttumaan työhön kuin työhön pelkäämättömällä asenteella. Muun muassa taiwanilaiset ja kuubalaiset kävivät tontilla valitsemassa sikoja itselleen, minkä jälkeen siat toimitettiin lentorahtina määränpäähänsä. "Kahden vuoden kuluttua pääsen eläkkeelle, sitten alan harrastaa tosissaan", suunnittelee Huuskonen. Huuskonen kertoo: "Olin kerran pitkään kipeänä kuumetaudissa, enkä pystynyt tekemään mitään. "Siihen saavat kaikki kyläläiset tuoda tarpeettomat metalliromunsa ja vastaavasti metallia tarvitsevat saavat hakea mitä haluavat. Loppusoittona kuuntelemme yhdessä, kun Huuskonen käynnistää pihapuun alla seisovan Zetorin. Olenkin ajatellut, että siinä voisi olla hyvä suunnitelma tulevaisuuden varalle; jos voimat joskus vähenee, postimerkkeilyä jaksaisi vielä harrastaa. Tämän lisäksi Huuskonen tekee kirvesmiehen töitä, useampi omakotitalo on valmistunut omin käsin. "Toteutumaton museohanke jäi kyllä kaivelemaan, olisi ollut hienoa saada vanhan ajan vempeleet yhteen paikkaan esille niin, että kaikki pääsisivät niitä katsomaan." Sukupolvelta toiselle Olli Huuskosen ja Raija Immosen jälkikasvu on myös mukana harrastuksessa, ja näyttää siltä että poika on saanut geeniperintönä aimo annoksen kiinnostusta vanhoihin koneisiin. Meillä on aina pyörinyt nurkissa liuta naapuruston poikia oman lisäksi", Huuskonen kertoo ja jatkaa: "Kun poika huomasi, että polttopuiden teossa tarvittava halkaisukone on aina silloin lainassa kun itse tarvitsisin sitä, hän rakensi minulle toisen nyt on kone aina käytettävissä." kauraa ja ohraa, ja koko sadosta on sopimus Hankkijalle. "Tässä pihalla on paljon pojan ja hänen kavereidensa projekteja. Näistä koneista on kuitenkin tiedettävä aika paljon, ennen kuin niitä osaa käyttää", Raija Immonen kertoo. "Timo on ollut isänsä mukana esittelemässä ja käyttämässä koneita. Nykyisin tila on viljatilana, ja koko 40 hehtaarin peltoala on valjastettu siemenviljan viljelyyn. Kudoin silloin kangaspuilla muutaman maton taloon, kun en muuta jaksanut." "Etköhän alkaisi harrastaa vaikka postimerkkejä, veli tokaisi kun haimme maamoottoria jostakin perämettän kivikosta." Tulevaisuuden suunnitelmia Kun kysyn Huuskoselta, mitä hän harrastaisi, jos ei olisi alkanut harrastaa maamoottoreita ja vanhoja vekottimia, vastaus tulee heti ja empimättä: postimerkkejä. On hienoa, että tieto ja taito siirtyvät eteenpäin seuraavallekin polvelle. Niitähän voi kuljettaa vaikka povitaskussa", Huuskonen suunnittelee pilke silmäkulmassa. Siinä hermo lepää, kun sitä kuuntelee", ukko virnistää. Koko kylän kierrätyspiste Huuskosen pihalla on koko kylän yhteinen metallinkierrätyspiste, eli iso kasa kaikenlaista metalliromua. "Veljeni Hannu sanoi minulle kerran, kun haimme maamoottoria jostakin perämettän kivikosta, että etköhän alkaisi harrastaa vaikka postimerkkejä niin päästäisiin molemmat helpommalla. Parin minuutin hehkutuksen jälkeen traktori alkaa säksättää. Aika kävi pitkäksi, kun en päässyt ulkotöihin. Tilalla kasvaa 01/10 59. Ja hyvin tavara kasasta kiertää toisen romu on toisen aarre. Siitossikoja kasvatettiin paitsi kotimaan tarpeisiin, myös vientiin. Joutenolo on se, mikä ottaa voimille
60
Kuinka paljon puuta menisikään hukkaan, kun moottoroidulla versiolla ei saa sahattua aivan juuresta! Ja kuinka puuta tuhlataan moottorisahan tuottaessa kapeaa justeerinterää enemmän purua. Satojen sahojen savotta Pertti Laakson autotalli kätkee sisäänsä yhden Suomen mittavimmista moottori sahakokoelmista. S uomen on kerrottu elävän metsästä, tosin metsäyhtiöiden viimeaikaisten toimien perusteella voitaisiin irvailla Suomen joskus eläneen metsästä. Eivätkä ensimmäiset moottorisahatkaan olleet yhtä huolettomia käsiteltäviä kuin nykyiset jos ovat sitä vieläkään. Sahojen erilaisista käyttötarpeista muodostuva monipuolisuus antaakin mielenkiintoista väriä Laakson kokoelmaan. Puulajit ja erilaiset tavat puunkorjuussa ovatkin asettaneet sahoille erilaisia vaatimuksia eri alueilla. Kun Pohjois-Amerikan savotoilla on käyty pari metriä halkaisijaltaan olevan punapuun kimppuun kahden miehen sahoilla, on Pohjoismaissa pärjätty huomattavasti hillitymmällä kalustolla. Kyseiset sahat onkin tarkoitettu lähinnä Yhdysvaltain ja Kanadan metsätyömaille, jossa punapuun runko saattaa olla useamman metrin paksuinen. Hänen kokoelmaansa tutustuessa sahojen paino herättää ensimmäisenä ihmetystä nykysahoihin satunnaisesti törmäävälle kesämökkisahurille. Tuolloin metsurit olivat ansaitusti kovien työmiesten maineessa työskennellessään jopa kuukausia savotoilla teiden ja sähköjen tavoittamattomissa. Nykyisin monitoimikoneet korvaavat kuitenkin useammankin moottorisaha-metsuriparin. Sahojen maailmaan Puun korjuu ja kuljetus tuli Pertti Laaksolle tutuksi jo nuoruusvuosina. Aikaa on siis kulunut kunnostuksessa ja osien etsinnässä. "Sahoja kunnostaessa häiriöitä ilmenee useimmiten polttoainejärjesHYRY Suomesta. Ensimmäisten sahojen kohokaasuttimet aiheuttivat myös omia vaatimuksiaan, koska sahaa ei voinut juurikaan kallistella. Suomalaiskansalliseen epäileväiseen tyyliin sopi, että moisiin uusiin hömpötyksiin ei lähdetty aluksi varauksetta mukaan. Yksi alan murroskausi elettiin 50-luvulla, kun moottorisahat yleistyivät. Koska hänkin oli mukana metsätöissä ennen moottorisahojen aikakautta, on niiden rantautuminen suomalaismetsiin jäänyt mieleen merkittävänä tapahtumana alalla. Onneksi vanhojen laitteiden tekniikka on yleensä selkeää ja yksinkertaista: erämaassa korpikuusen juurella työskennellessä toimintavarmuutta oppi arvostamaan. Vuosikymmenen loppuun mennessä yhä useammalta savotalta kuului moottorisahan ääni hukuttaen alleen justeerin jurnutuksen. Etenkin kahden miehen käytettäviksi tarkoitetut sahat herättävät huomiota ollen lähes tuntemattomia meillä. Seinille on rakennettu hyllyt, joissa sahat ovat selkeästi esillä. Euroopassa vastaavia laitteita on käytetty ainakin Saksassa, josta löytyy myös huomattavan paksurunkoista puustoa. Tällöin käytössä olleet, kallistuvalla terällä varustetut sahat kysyivät lisää ammattitaitoa metsurilta. Vuosien kuluessa sahat ovat vallanneet lähes kaiken tallitilan auto mahtuu sinne enää vain hyvällä tahdolla. Vähitellen moottorisahat veivät voiton kehittyessään tehokkaammiksi ja kevyemmiksi. 90-luvulla autotallia rakennettaessa sahojen keräily oli jo niin vakavalla pohjalla, että talliin päätettiin jättää reilusti tilaa niille. Kaikki kokoelman sahathan eivät ole olleet käytössä Suomessa. Teksti: Iikka Kekko Kuvat: Iikka Kekko ja Kari Mattila Kokoelma kasvaa Ennen kuin Laakso pääsi esittelemään näyttävää kokoelmaansa kiinnostuneille, kului hänellä tuhottomasti aikaa sahojen ja tallin kimpussa. Sahamiehiä muille markkina-alueille suunnitellut sahat kiinnostavat siinä missä autoharrastajiakin mallit, joita ei täällä Pohjolan perukoilla ole totuttu näkemään arkiliikenteessä. Milloin näit tällaisen viimeksi? MOOTTORISAHA ei ole aina oranssi. Näitä taitoja harjoitellessa viereisen puun juurella justeeri jurskutti tasaiseen tahtiin kuten aina ennenkin. Iltahämärässä tukkikämpällä justeerinterää viilaillessa oli porukalla aikaa järkeillä eri sahojen soveltumista tosi työhön. Ennen värilläkin oli väliä. 01/10 61. Justeeri kulki mukana kevyemmin. Laakson periaatteena on ollut, että jokainen saha on toimintakuntoinen kun se hyllyyn nostetaan. Joka tapauksessa 1950- ja 60-luvuilla metsä toi elannon sadoilletuhansille suomalaisille, niin puunkorjuusta, -kuljetuksesta kuin muistakin alan sivuelinkeinoista. Hiki kirposi pintaan kolmikymmenkiloista sahaa puunjuureen raahatessa, olipa sitten metrinen hanki tai kesähelle
Brittisahoja on silti kokoelmassa useita kappaleita muistuttamassa kansanyhteisön koneenrakennustaidoista. Sahat, jotka nyt tuntuvat raskailta ja kankeilta, olivat aikanaan edistyksellisiä ja työtä helpottavia koneita. telmissä, jonne on kertynyt epäpuhtauksia", Pertti kertoo ja jatkaa, että kiinni jumiutuneen männän saa usein irti bensalla liottamalla. Lukumäärää ei ole tarkoitus enää tietoisesti kasvattaa. Niistä joka toinen on niin sanottu tehopuraisu terän sahatessa puuta vain toiseen suuntaan. Kyseinen saha on edestakaisin liikkuvalla terällä varustettu 3,5-hevosvoimainen peto, jossa terä tekee 10 Kokoelman paisuttua neljänsadan yksilön mittoihin on kaikkien pitäminen toimintakunnossa jo miltei mahdotonta. 000 edestakaista liikettä minuutissa. Kyseessä on kahden miehen saha, jota apumies kannattelee pitkän ja kallistuvan laipan toisesta päästä. Neuvostoaikaisia sahoja löytyy kokoelmasta useampaakin merkkiä, kuten Ruspa, Ural ja Taiga. Kokoelman vanhin, vuodelta 1938 peräisin oleva Stihl on nimittäin sähkötoiminen. Männänrenkaita irrottaessa voi joutua jopa keittämään mäntää kuumassa vedessä. Itänaapurin sahat eivät saavuttaneet Suomessa niin runsasta käyttäjäkuntaa kuin esimerkiksi saman rajan takaa tulleet henkilöautot. Brittien valmistamat tuotteet oli todennäköisesti suunnattu kansanyhteisön alusmaiden markkinoille, eikä niillä ole kuin olematon sivurooli suomalaisessa sahakulttuurissa. Eräs mielenkiintoinen teräketjulla varustettu yksilö on vuodelta 1954 peräisin oleva amerikkalainen Super Twin. Saha on varustettu 171-kuutioisella kaksi- Kaiken maailman sahoja Pertti Laakson autotalliin koottu näyttely ei aluksi kerro asiaan perehtymättömälle muuta kuin että sahoja on paljon: seinät täynnä lattiasta kattoon. Apumiehen tarpeen ymmärtää kapistuksen painaessa 34 kiloa. Perttiä itseään on jäänyt harmittamaan aika, jolloin hän toimi 70-luvulla paikallisen osuusliikkeen kuorma-autonkuljettajana. Entisaikojen metsätyöhön liittyvää oheismateriaalia on lisäksi rekvisiittana sahojen seurana. 62 sylinterisellä koneella. Yhdysvaltalaismerkkejä on lukuisia, ja niistä suurin osa on poistunut markkinoilta ajat sitten joko tuotannon lopettamisen tai tuotemerkkien yhdistymisen takia. Eikös sähkösahat ole nykyajan juttuja, miettii kaupunkilaispoika, mutta on väärässä. Esimerkiksi Neuvostoliitossa sähkösahoja on ollut käytössä huomattavan paljon. Joitakin merkkejä toki. Pertti kertoo kerran käyneensä sahat läpi niin, että veti jokaista narusta muutaman kierroksen sekä lisäsi muutaman tipan öljyä tulpan reiästä sisään. "Jos silloin olisi ollut kiinnostusta, niin mielenkiintoisia sahoja olisi löytänyt maaseudulta, jonne kaupan kuormia kuljetettiin", hän miettii. Noin 400 sahan kokoelman määrä elää silloin tällöin. Satojen sahojen savotta SAHOJA seinillä, katossa ja lattialla. Keräilijät uskovat vanhojen sahojen jo löytyneen ja päätyneen asiaan vihkiytyneiden haltuun. Yhtenä erityisenä suosikkinaan keräilijä pitää 50-luvun lopulta peräisin olevaa punaista amerikkalaista Wright-sahaa. Joskus on annettava pari sahaa vaihdossa johonkin erityisen mielenkiintoiseen ja pitkään etsittyyn yksilöön. Nämä sahat saivat kuitenkin tehdä pian tilaa teräketjulla varustetuille malleille. Siellä puut on juonnettu kokorunkoina laanille, jossa ne on pätkitty sopivan mittaisiksi aggregaatin syöttäessä virtaa sahoihin. Pertin asiantuntemus saa kuitenkin vieraan kiinnostumaan sahojen maailmasta. Se edustaa suomalaisilla savotoilla miltei tuntemattomaksi jäänyttä sahatyyppiä. Tätä näkymää on käynyt katsomassa useampikin vanha metsuri liikuttuneena. Silloin sahoja oli noin puolet nykyisestä määrästä. Englantilaisista sahoista Pertti ei ollut kuullutkaan ennen kuin harrastus alkoi tosissaan viedä. Seuraavalle seinälle käännyttäessä huomio kiinnittyy sähköjohtoihin sahojen välissä. Sahojen etsintään ei nykyään enää kulu liiemmin harrastajan aikaa. Kokoelman paisuttua neljänsadan yksilön mittoihin on kaikkien pitäminen toimintakunnossa jo miltei mahdotonta. Kymmenien merkkien ja teknisten tietojen lisäksi käytännönläheinen kerronta tempaa mukaansa. Kysyttäessä eri maiden tuotteista tietoa löytyy ja paikalla olevia yksilöitä esitellään Pertin toimesta
Amerikkalaista harrastajaa kiinnostivat erityisesti pohjoismaiset sahat kokoelmassa olevat meikäläisittäin harvinaiset sahat kun olivat hänelle tuttuakin tutumpia. Toisia sahamiehiä Pertti kertoo tavanneensa erilaisissa tapahtumissa, joissa hän on ollut esittelemässä kokoelmaansa. Pari kertaa puolen tusinaa vanhojen moottorisahojen keräilijää on kokoontunut tapaamaan toisiaan. Nykyisellä internet-aikakaudella harrastajien on luonnollisesti helpompaa löytää toisensa, toista oli vielä reilut kymmenen vuotta sitten. Pertti muistaa myös kokoontumisen, jossa oli seitsemän suomalaista ja kolme ruotsalaistakin alan harrastajaa samassa miitissä. Vastaavia sahoja on muillakin keräilijöillä, mutta näin täydellinen ja kaikki lisävarusteet sisältävä yksilö on harvinaisempi. Idean palomiesten monikäyttösahasta keksi ja kehitti silloinen Hämeenlinnan palomestari Otto Koivunen. TEKNIIKKA ja rakenteet ovat kehittyneet vuosien saatossa. HERKULLISTA muotoilua ja metallivärejä kuten autoissa aikoinaan. METSURIN varusteita nämäkin, pieksut ja puusukset. kokoelmasta puuttuu, mutta ne eivät näytä erityistä ruokahalua kerääjässä herättävän. Keräilijöitä on noin nelisenkymmentä: pieni ja suppea ryhmä, joka tuntee toisensa. Sen jälkeen sahaan kiinnitetyt pyörät, teräsuojus ja laikka on voitu irrottaa muutamalla kädenliikkeellä laitteen muuttuessa jälleen normaaliksi moottorisahaksi, jolla käydä käsiksi katon puurakenteisiin. Ja toimivathan muistilehtiöt vieläkin, niistä ei tieto ainakaan deletoidu vahingossa bittiavaruuteen. PALOMIEHEN MONITOIMITYÖKALU PALOMIES rälläköi ensin kattopellit auki laikalla, minkä jälkeen teräketju saa purra katon rakenteisiin. "Kerran puhelimessa kysyttiin, olisiko minulla mahdollista esitellä kokoelmaa yhdelle amerikkalaiselle ja parille ruotsalaiselle harrastajalle, jotka olivat vierailulla Suomessa", Pertti muistelee. Aina ei tehtaalla tiedetä mitä kentällä tarvitaan, ja joskus tarvittu määrä on niin pieni ettei tehtaan kannata sitä valmistaa. Pertin kokoelmasta löytyvä harvinainen Termitin palomiesmalli vuodelta 1964 edustaa sinivalkoista tuotekehittelyä parhaimmillaan. Kotimaista tuotantoa ovat edustaneet Hyry- ja Termit-merkit. Lisävarusteiden riisumisen jälkeen ainoastaan eteenpäin suunnattu pakoputki erottaa sahan normaalista. Vanhojen koneiden harrastajia, joilla sattuu olemaan myös muutamia sahoja, on jo enemmän. Tällaista ei ollut aikaisemmin saatavilla, se kehitettiin käyttäjien tarpeesta. Suomessa on luotettu ja luotetaan tänäkin päivänä pitkälti tuontisahoihin, Ruotsin ja Saksan pitäessä myyntilistojen kärkisijoja hallussaan. Sahan kylkeen kiinnitettävän laikan ja pohjaan kiinnitettävän pyörästön avulla laitetta on ollut helppo työntää katolla 01/10 laikan leikatessa kattopeltiä. Vanhojen sahojen keräilyarvo on tunnustettu ja hinnat nousseet sen myötä, mutta kiskurihintoja on turha esittää keräilijälle. Jonkin verran he vaihtelevat sahoja keskenään ja joskus kauppaa käydään myös ulkolaisten harrastajien kanssa. Yhdysvaltalaisten harrastajien runsaslukuisuus tulee tässäkin kohtaa selväksi. Lopulta löytyy kaksi maata, joiden moottorisahatuotannosta ei löydy juurikaan tietoa: Espanja ja Tanska tuntuvat olevan kysymysmerkkejä kartalla. Tiivis keräilijäkunta Sahojen kerääminen ei ole yltänyt Suomessa kovinkaan huomattaviin mittasuhteisiin. Palomiehen saha on oiva osoitus luovasta maanläheisestä kekseliäisyydestä vaikka se suunniteltiinkin korkeilla katoilla käytettäväksi. 63. Silloin hengenheimolaisiin saattoi törmätä vain tapahtumissa, ja muistilehtiöhin kirjoitetut nimet ja puhelinnumerot olivat arvossaan etsittäessä osia sahoihin toisilta harrastajilta
Parikymmentä vuotta myöhemmin, uran kulta-aikana oli "Kaania-Vaappis" kova sana puunajossa. Varsinainen ajo jäi tänä keväänä noin kolmenkymmenen kilometrin mittaiseksi. Anulla oli hyvä tilaisuus jakaa mainoksia Mäntsälän tulevaan kuorma-autotapahtumaan liittyen. JUHA Juvela ja Volvo F89 ´75, jonka 12-litrainen turbo oli Volvon väkevin pata pitkälle 80-luvun puolelle. Nyt Vabis on jo yli neljäkymppinen, mutta kiiltää kuin uusi. Suomalaista muotoilua parhaimmillaan. RAIMO Mesiranta jakoi varmoin ottein osallistujien ajokilvet GMC-pickupin lavalta. TOISTAISEKSI viimeinen Sisun siviilikuorma-auto valmistui viime vuoden elokuussa. Saimaa sauhuaa etu- ja keskisormen välissä, kun puhutaan autoista ja muistellaan kuinka kymmenen vanhana, kuusikymmentä vuotta sitten, veistettiin lankunpätkistä ensimmäistä kuorma-autoa. Autoja alkaa kerääntyä Kahvilaravintola Serafiinan pihaan tasaiseen tahtiin. "Myö on kiiremme jo pietty", toteaa eräskin veteraanikuljettaja valkoiseen ohjauspyörään mietteliäänä nojaten. Vakavammallakin automiehellä suupielet kääntyvät ylöspäin tässä kiirettömässä porukassa. 1,2 miljoonaa kilometriä ajettua autoa ei ole varsinaisesti entisöity, vaan pidetty ajokunnossa koko ajan. HausjärviRiihimäki 27.3.2010 Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Kevätpäiväntasaus 2010 S umuisella huoltoaseman parkkipaikalla nököttää kaksi 60-luvun oranssia nokkamallin kuorma-autoa, joiden edessä pari pussihousuihin ja pieksuihin sonnustautunutta miestä seisoo juttelemassa. ScaniaVabis ja Vanaja kuolivat jo 60-luvun lopulla. Onneksi on joukko harrastajia, jotka vaalivat hyötyajoneuvokulttuuria tietokonesukupolven ihmeteltäväksi. WIPINÄÄ Veturissa, sano Mäntsälän tyttö. Näyttävintä antia tarjosikin sekä lähtöpaikalla Hausjärvellä että maalissa Riihimäellä ajoneuvojen muodostama näyttely, jossa ohi- Piikkinokat ja pussihousut koolla Veteraanikuorma-autoseuran perinteinen kaudenavaus, Kevätpäiväntasaus-ajot, järjestettiin tänä vuonna akselilla Hausjärvi-Riihimäki. kulkijat, kuormurikuskit sekä muut kalustosta kiinnostuneet kohtasivat. Ajojen yhteydessä järjestetään vuosittain aiheeseen liittyviä tutustumiskäyntejä. VANAJAN viimeisiä malleja edustivat nämä kaksi 505-mallia, molemmat vuodelta 1967. Kuljetuskulttuuria on ilmoilla sumuisessa aamussa enemmän kuin kukaan kerkeää sitä tallentamaan. Nokkamalleja ei enää ole meidän markkinoilla. Ei ole maailma jengoillaan ei. Tänä vuonna niitä tarjosivat Riihimäellä HF-Autohuolto sekä Okline Logistics antaen läpileikkauksen Volvo-kuormurien korjaamotoiminnasta sekä lasinkuljetuksesta. Lähtöluettelossa on lopulta noin 50 ajoneuvoa miehistöineen. Tällöin olikin oiva tilaisuus päästä kuulemaan niin sanotusti ennen julkaisemattomia muistoja kuormaautoista myös ihmisiltä, jotka eivät ole edes alan harrastajia. Yleisöä lähtö- ja maalipaikoilla oli runsaasti vanhat kuorma-autot saavat ihmiset hyvälle mielelle missä ikinä liikkuvatkin. 64. Silloin oli pöllikuskin työ unelmista suurimpia. Sen edessä on helppo poseerata reteesti
BEDFORD vuodelta 1975 de luxe -ohjaamolla ja huomiovaloilla, kuljettajalla ansaitusti "luu pokalla". Näitäkään ei ole montaa säilynyt, mikä harmittaa jälkeenpäin. Mikko kertoo seitenkutosen olleen aikanaan kovin peli tukin ajossa, 225 hevosvoimaa ja ilmajarrut olivat jotain mitä ei Bedfordeista löytynyt. NELIKKO-MERSU vuodelta 1959 tunnetaan myös Ukko-Mersuna. Tälläisellä tähtisilmällä lähti hiekkakuorma pehmeämmältäkin montulta. UOTISET Pertunmaalta luottavat Ford-kuormavaunuun ajoissaan. Vastaava ruotsalaismerkki olisi varmaan ollut monen mielestä helpompi ja arvostetumpi kohde harrasteautoksi. Aikakautensa vahva kaksikko. Ammattiliikenteen Mikko on jo luovuttanut seuraavalle sukupolvelle, joka myöskin luottaa Scaniaan. Etualalla Jouni Kallion upea Scania-Vabis L66 vuodelta 1964 yleisön ihastelun ja kuvaamisen kohteena. Näillä edullisilla Pettereillä moni aloitteleva autoilija raivasi tiensä kuljetusten maailmaan. MIKKO Perttula, 71, puukuski Keuruulta sekä Scania-Vabis LS76 ´66, kuorma-auto Ruotsista. Vuosimallin ´46 Ford, joka myös Keltanokkana tunnettiin, oli yksi raskaimman työn tehneistä kuorma-autoista, joilla Suomea rakennettiin sodan jälkeen. VUODEN perälauta 2010, onnittelemme voittajaa. Niitä löytyy Ala-Maakaloiden kokoelmista muutamia. MARTTI Karjalainen Pieksämäeltä oli saapunut tapahtumaan ´71 Volvo N86:lla. Joku tuntemattomaksi jäänyt koiranleuka totesi tätä kuvaa otettaessa, että "heikon moottorin merkki kun hevoset on ylämäessä perälautaa järsineet". VETERAANEILLA on kuormansidonta hallinnassa, tässä Wexi Hoppulan tyylinäyte. SCANIA-MIEHIÄ Mouhijärveltä, Eero ja Ilkka Ala-Maakala. Antero Vilanderin hienosti remontoima yksilö on tuore entisöinti viime vuodelta. Ala-Maakaloiden Scaniat ovat liikkuneet niin koti- kuin ulkomaisilla teillä. Nyt liikkeellä oltiin yhdellä kautta aikain suosituimmalla Scanialla, LS111:llä. 65. Martti kertoo ryhtyneensä kuorma-autoilijaksi 70-luvun alussa, kun valtatie yhdeksää rakennettiin Jyväskylästä Pieksämäelle. 01/10 RUNSASLUKUINEN yleisö oli kosteaa keliä uhmaten saapunut vastaanottamaan karavaania Riihimäelle. Auton edessä olevassa kyltissä kerrotaan: olin 38 vuotta sitten sorakuskin unelma, nyt olen isäntäni lemmikki ja ansaitulla eläkkeellä
VANHASTA Olympiasta riittää kerrottavaksi tarina jos toinenkin. 66. Tämän Fergusonin olisi saanut matkaansa parilla tonnilla ja auran olisi saanut kaupantekijäisiksi. Tapahtuma paikka oli mitä mainioin, sillä harvoin jos koskaan suuri yleisö pääsee näkemään, kuulemaan ja haistamaan vanhaa tekniikkaa näin läheltä. Kevätsauhut Nurmijärvi, 2.5.2010. Teksti ja kuvat: Kari Mattila WANHAT Masiinat Ry:n järjestämän tapahtuman sisältö kävi hyvin selväksi jo ennen alueelle astumista. Masinistit kokoontuivat pitkän ja kylmän talven jälkeen Myllykukon parkkialueelle vaihtelemaan kuulumisia ja käynnistelemään pitkään seisseitä koneitaan. TÄMÄN vehkeen suunnittelussa tuskin on paneuduttu aerodynamiikan hieromiseen, mutta kovin virtaviivaiselta laite kuitenkin näyttää. Bensiinikäyttöinen Oliver 70 ´37. Kun pääsymaksuakaan ei kerätty, väkeä riitti välillä ruuhkaksi asti. EI ne vanhat traktorit välttämättä kalliita ole. ´63 Massikan varustus kielii laitteen olevan edelleen aktiivikäytössä, ja asia varmistuikin keulaan teipatusta infotaulusta
Miehestä ja koneesta löytyy lehden sivuilta lisää luettavaa. 67. SAVOTTAPUTIIKISTA alan varusteet elävän musiikin säestyksellä. he jota on vielä paran ELÄMÄ hymyilee kun alla on punainen Porsc tyylikkäällä ketjuratilla. neltu KOLEA kevätsää ei haittaa, jos traktorin lisävarustelistalta hoksasi aikanaan rastittaa istuimen lämpimän turkispäällisen. 01/10 TEHOKKAALLA koneella syntyy vähän isommankin pirtin kattopäreet tuossa tuokiossa. MATTILAN Jukan viiden hevosvoiman tehoinen B.M.V on kotimaista tuotantoa vuodelta 1936. JAA mitäkö tässä tehdään. Käynnistellään höyryvoimalla kulkevaa moottoripyörää tietenkin. VANHAN puimakoneen persoonalliset ratkaisut jaksoivat ihmetyttää kävijöitä. Tietoa saa suoraan tekijöiltä ja tietäjiltä, kunhan vain poikkeaa alan tapahtumiin ajan kanssa. KIINNOSTUS vanhoja käsityökaluja ja -menetelmiä kohtaan kasvaa jatkuvasti
PARHAAT kevätsauhut irtosivat tietenkin höyrykoneista, joita tältä osastolta löytyi useampia. TÄMÄ lienee monelle lukijalle tuttu peli aivan omakohtaisen kokemuksen kautta. 68 LOKOMO AH 65 -tiehöylä sävähdytti hienolla kunnollaan.. Varsinkin pienimmän yksilön puksuttaminen oli lähes hypnoottista katseltavaa, ja niinpä moni jäikin sitä tuijottamaan. PITKÄ rivistö rauhallisesti puksuttavia maamoottoreita. Kuuden litran bensakasin pottoaineen kulutus on näissä vehkeissä kohdallaan - ainakin huoltoaseman pitäjän mielestä. VALMET 20 se tehokkaampi piikkilangankiristäjä. PARKKIPAIKAN laidalla komeili kaksi eri ikäpolven Bedfordia. UPEASTI patinoitunut Zetor oli löytänyt huomiota herättävän parkkiruudun itselleen
2010
Wipinää Veturissa Teksti ja kuvat: Iikka Kekko Äitienpäivän aattona Veturin työpaikka-alueella Mäntsälässä oli vipinää kun paikalle kokoontui joukko kuorma-automiehiä autoineen. Usein oman auton ulkonäköä ja edustavuutta on arvioitu turhan kriittisesti ja todettu sen olevan enemmän työkalu kuin näyttelyesine. Parikymmenvuotiaat ajokit kuitenkin USKO tai älä, mutta yli 50-vuotiaita hyväkuntoisia Mersun kuorkkeja löytyy paljon helpommin kuin vastaavia 25-vuotiaita. Näillä autoilla ikäeroa noin kymmenen vuotta, molemmissa kuusi rengasta ja yhtä monta sylinteriä. 70. Mäntsälässä kaadettiin tässä mielessä raja-aitoja, kun kaikki viime vuosituhannella valmistetut kuormurit toivotettiin tervetulleeksi Wipinää Veturissa -tapahtumaan kunhan vain ajoneuvon miehistö oli varustettu positiivisella asenteella. 80-luvun kalusto vaaravyöhykkeellä Erityisesti mukaan yritettiin houkutella 1980- ja 90-lukujen kalustoa, joka alkaa olla kriittisessä iässä romutuksen tai hylkäyksen uhatessa niiden ollessa kuitenkin useimpien mielestä vielä turhan tuoreita harrasteautoiksi. Niissä ei vielä ollut herkästi itseensä ottavaa elektroniikkaa, jonka korjaus kotioloissa on miltei mahdotonta. Kaikki yli kymmenvuotiaalla hyötyajoneuvolla paikalle saapuvat toivotettiin tervetulleiksi. Mäntsälä 8.5.2010 S uomessa on suhtauduttu kuorma-autonäyttelyihin aina melko vakavamielisesti. Moni automies ja etenkin autoilija muistelee viimeisiä F-mallin Volvoja ja 3-sarjan Scanioita 90-luvun alusta suurella lämmöllä pitäen niitä "viimeisinä hyvinä" autoina ennen elektroniikan vallankumousta kuorma-automaailmassa. KAIKKI kuormaautojen ystävät olivat tervetulleita kaluston kokoon katsomatta. Usvolan Rönttä-Mersu on piristävä ilmestys Actros-Mersujen joukossa. muistetaan vahvoina ja kestävinä perustyökaluina, joita osattiin rempata ominkin päinkin
F12 Volvo oli aikanaan ehkä yleisin raskas kuorma-automalli Suomessa ja monessa muussakin maassa. VIIMEISET Jyry-Sisut tunnistaa muovimaskista ja kantikkaista, lokasuojaan upotetuista ajovaloista. Töykkälän Petrin siistit Retro-Sisut ovat ilo silmälle niin näyttelyssä kuin työajossakin. K.TIMOSEN parikymppinen F12 alkaa olla juuri kriittisessä iässä säilymisen kannalta. Yli kymmenvuotias tukkiauto on harvoin näin siistissä kunnossa, toivottavasti kuntoluokitus pysyy ennallaan myös seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hauskanpitoa ilman kilpailumielialaa Toki vanhemmat museorekisteröidyt autotkin toivotettiin tervetulleiksi tapahtumaan siinä missä tuoreempikin kalusto. Koneena 370 hevosvoiman Cummins. Aku-Ankka Scania eli "sataneljäykkönen" sekä R-sarjan Sisu Rolls Roycen koneella. Kun kyse ei ole kilpailusta vaan kokoontumisesta, tunnelma on rento ja lämmin vaikka esiintymislava ja nimekkäät artistit paikalta puuttuivatkin. Veturissa paneuduttiin itse asiaan, ei oheishömppään. Suomalaista maansiirto-osaamista vuosikymmenten takaa. NIEMISEN FH16 ja JMJ-Kuljetuksen FH12 Volvot olivat näyttelyn tuoreinta kalustoa. Tästä tykättiin. Taustalla oleva F1225 on jo päässyt pelkovuosien yli saaden nauttia kunnostettuna harrasteautolle kuuluvista eläkepäivistä silloin tällöin ylpeästi itseään edustaen. Yhtään DAF:ia ei tosin näyttelystä löytynyt, Tapsa lupasi että ensi vuonna se puute korjataan. SCANIAN nokkamalleja 1960-, 70- ja 80-luvuilta. HAIKOSEN Sami tekemässä lähtöä kotiin yleisön aistiessa ScaniaVabiksen persoonallista ääntä ja tuoksua. SORAHIRMUJA 70-luvun lopulta. Tuo persoonallisuus monelta nykyautolta puuttuu tyystin. 71. Palkintoja ei siis jaettu eikä polttoainerahoja maksettu, ja vastaavasti tapahtuma vietiin läpi nollabudjetilla, koska järjestäjilläkään ei ollut taloudellisia tavoitteita. Tämän kaltaiselle tapahtumalle todettiin olevan tilausta EteläSuomessa kaukaisimpien kävijöiden ollessa Kajaanista asti. Yksi tapahtuman ideoijista, mäntsäläläinen Ari Perttilä, kertoi, ettei autoja ole tarkoitus laittaa paremmuusjärjestykseen vaan tärkeintä on että yhteisestä asiasta kiinnostuneet ihmiset saapuvat paikalle autoineen juttelemaan mukavia kahvikupin ääreen. Ensi vuonna uudestaan, lupaavat järjestäjät. 01/10 TAPANI Lamberg edusti DAF-kuormureita maahantuovaa CT-Finland Oy:tä. Scania oli suoraan ajosta, mistä kielivät luonnolliset työn kolhut ja ruostekukat siellä täällä. Tarinoita kerrottiin ja kuultiin, kaverin ajokki kehuttiin vaikka ikäeroa omaan harrasteautoon saattoi olla liki neljäkymmentä vuotta
Lupasipa ystäväni Leena sanoa itsensä irti vakituisesta työstään ja ruveta kauppa-auton myyjäksi heti kun aloittaisimme liikennöinnin... Esa Pyhälahti oli vuosittain käyttänyt autoa ja siirrellyt sitä hieman edestakaisin, etteivät renkaat painuisi kulmikkaaksi. Iltahämärässä kurkistimme tarkemmin sisään jo edellisellä kerralla nähtyyn kauppaautoon, ja ihastelimme sen alkuperäisiä varusteita. Mutta tunnetta, sitä siinä on. Löysimme aikakoneen Minä ja puolisoni Antti tutustuimme kauppa-auton silloisiin omistajiin, kun olimme ensimmäistä kertaa elämässämme isommassa ajotapahtumassa, Suur-Saimaan ympäriajossa vuonna 2001. Tutkimme heidän ajokalustonsa ja projektinsa ja saimme tutustua Esan kotitilan, nykyisen kesäasunnon piharakennusten säilössä uinuviin maatilan ja kyläkaupan vanhoihin ajopeleihin. Pyhälahden Esa ja Irma, entinen kauppiaspariskunta Vimpelistä, jutteli kanssamme pitkät tovit. Tapasimme sittemmin monissa ajoissa ja tutustuimme paremmin. Seuraavana kesänä Esa ajoi auton ulos puimalasta ja tutkaili jarrujen ja koneen kuntoa. Muutama vuosi myöhemmin yövyimme taas Vimpelissä ystäviemme Ninan ja Janin kanssa matkalla Juthbackan markkinoille. Kolumni Onni on oma kauppa-auto Teksti: Lea Lahti Kuvat: Jan-Erik Laine Autokauppoja, varsinkin harrasteajoneuvoista, solmitaan usein enemmän tunnepohjalta kuin tervettä järkeä käyttäen. Saimme kutsun majoittua heidän kotiinsa, kun olimme menossa valtakunnallisiin retkeilyajoihin Seinäjoelle. Irma puolestaan kyseli puhelimessa, koska tulette hakemaan kauppaautoa, täällä on jo yösijat pedattuna valmiiksi. Esa ja Irma majoittivat meidät kesäasunnolleen ja passasivat meitä ylen määrin. Sisään astuessa käynnistyy aikakone, joka kääntää auki ihmismielen muistolokerot aina lapsuuteen asti. Jan otti autosta muutamia kuvia muistoksi. Useat autoharrastajaystävämme, joille esittelimme kuvia Petteri-kauppa-autosta, suorastaan yllyttivät meitä kaupantekoon. Nyt sitten olemme onnellisia kauppa-auton omistajia, ja pohdimme ankarasti mitä sillä tekisimme... PUIMALAN hämärissä vuosikymmenien ajan uinunut Bedford pääsi vielä tien päälle. Sanoimme Esalle ja Irmalle leikillämme, että seuraavalla kyläilyreissulla ostamme teiltä tuon kauppa-auton ja viemme sen mukanamme. Leikki muuttuu todeksi Aina kun soittelimme Esan ja Irman kanssa, kauppa-autokauppoja hierottiin puolileikillään. Antti ja Jan hauskuuttivat kanssakulkijoita eräänä marraskuisena sunnuntaina ajamalla kauppa-auton Vimpelistä Vesivehmaalle. Maali tosin hilseilee ja sisäpuoleltakin lattia vähän kupruilee, mutta ei se mitään haittaa se on silti, tai ehkä juuri siksi, aivan hurmaava. Kauppa-autoon astuessa käynnistyy aikakone, joka kääntää auki ihmismielen muistolokerot aina lapsuuteen asti. Kuulijan kommentteja ovat useimmiten: "mitä ihmettä te sillä aiotte tehdä?", "missä te aiotte sitä pitää" ja "mitä järkeä on ostaa kauppa-auto?" Siinäpä asian ydin onkin sitä ei voi ymmärtää kuin toinen harrastaja ostoksessa ei olekaan mitään järkeä. Lopulta tunne otti vallan järjestä ja lupasimme ostaa Bedford-merkkisen kauppa-auton omaksemme. Jotenkin vain tuntui siltä, että tässä ajoneuvossa on sitä jotakin. Kyljessä lukee "Liikkuva myymälä" ja takaosassa on mainos "Virkisty K-kahvilla". Jollain lailla alakuloisen oloinen ja liikuttavan nostalginen ajoneuvo herätti meissä suuria sympatioita, ehkä muistoja ja muistikuvia lapsuuden ostosreissuista kauppa-autolle. Tällaista on esiintynyt viime aikoina meidänkin perheessämme. A utoharrastukseen vihkiytymättömälle on melkoisen vaikea selittää, miksi minä, keski-ikäinen nainen, selitän silmät innosta palaen, kuinka meille on juuri hankittu tosi söpö yli 40 vuotta vanha kulahtanut kauppa-auto, alkuperäiset hyllyt ja tiskitkin paikoillaan vielä. Esa esitteli meille puimalassa seisovat ajoneuvot uudemman kerran. Pienellä huollolla auto toimi hyvin 300 kilometrin muuttomatkan Vimpelistä Vesivehmaalle. 72
Perävaunua myöten täyttä 60-luvun tyyliä. (Kuva: Jyrki Rautiainen) "TÄLLÄISIÄ oransseja ne vanhat Skanikat olivat" saattaisi moni meistä muistella. Näitä oli Suomessakin muutamia, ja edes yhden säästyminen olisi enemmän kuin hatunnoston arvoinen teko tallentajaltaan. Näitä autoja on valmistunut ainoastaan 114 kappaletta tähän maailmaan. Tämä yksilö on kuvattu Jyväskylässä kesällä 1991. Auto on kuvattu vuosituhannen taitteessa Hämeenlinnassa Kuljetusliike Sillankorvan pihassa. Pari vuotta sitten eräs suurehko maansiirtoliike tarjosi vastaavaa tonnilla, jobbari vei sen Etelä-Amerikkaan. Löytyykö pöytälaatikoistanne vanhojen koneiden kuvia. Kuvassa siinä on junttavarustus, työpaino noin 34 tonnia. KIITOLINJA-NIMITYS on kansan suussa tarkoittanut jos jonkinlaista perävaunullista kuorma-autoa, tässä kuitenkin yksi oikea Kiitolinja. Aineistoa tälle palstalle voitte lähettää sähköisesti osoitteeseen: iikka.kekko@vanhatkoneet.fi tai perinteisellä postilla: Vanhat Koneet / Kuvalaari, PL 350, 65101 Vaasa. LOKOMON puomit tekevät kunniaa Tammelassa olevalle Landsverk L-77:lle. Huomaa, että rakennuksen katolla on vielä vanha Scania-logo. 01/10 73. Kuvalaari Kuva-arkistojen aarteita Koonnut: Iikka Kekko Aloitamme Kuvalaari-vakiopalstan kuormaautoihin painottuvilla kuvilla. Näinköhän tämäkään säilyi, itse Sillankorva ainakaan ei säästynyt konkurssilta. Ei nyt ihan niinkään: Scania LT145 edustaa yhtä lähihistoriamme harvinaisimpia Scania-malleja ollen 140-mallista tehty telivetoinen, vahvistetulla rungolla varustettu raskaskuormuri
Lintunen & Pojat, Tervo, kertonee myös jotain auton historiasta. Viimeisinä tehtävinään se saa siirtää hiekkaa betonivalimon alueella Sulkavalla. Vanteiden tuore maali kertoo, ettei nyt sentään aivan rappiolla oltu. Malliltaan tämä 690 on myös terminaalivaiheen malleja ollen viimeisin Vanaja 70-luvun alkuvuosilta. TALVINEN kuva jo 19 vuoden takaa Ylämyllyltä. Se saattaisi selittää auton selvinneen näinkin hyvin säilyneenä 90-luvulle. Tässä kuiten penkkavarustuksella. kin Volvo Bamse ÅKERMANIT ja Lokomo kurottavat puomejaan aurinkoa kohti Itä-Uudellamaalla. KROKOTIILINOKKAVOLVO täydessä työn tuoksinnassa vuonna 1999 Loviisassa Valkon satamassa. Toivottavasti autosta on pidetty huolta kuvaushetken jälkeenkin. 74. Autoa ilmeisesti käytettiin varusteista päätellen jonkinlaisena kasteluautona. TÄSSÄ vaiheessa alkaa olla jo niin sanottu terminaalivaihe meneillään tällä Vanajalla. Ovessa kirjaimet VH/PKY voisi viitata vaikka aikoinaan toimineeseen Vesihallitukseen. Ovessa teksti: K. Kuvalaari "MAAILMAN vahvin Nalle" Bamse. Siistissä kunnossa oleva neliveto-Mersu 50-luvulta
Mihin jos tiedät. Onneksi enää ei tarvitse menettää yöunia miettimällä, kuinka näidenkin autojen lopulta käy: paikka on jo "siivottu romuista". 75. köhän Shellin tai Esson väreihin entisöitynä. Miltä tämäkin näyttäisi vaikka vanho KYMPPIPYÖRÄ-JYRY Kintaudella syksyllä nämä oranssit värit puolestaan liittyvät. Myös Vanaja on käyttänyt samaa ohjaamoa joissain malleissaan useiden muiden hyötyajoneuvovalmistajien tapaan. Aivan kuin ohjaamon ja konepeiton välissä olisi vaakuna, josta puolestaan voisi päätellä auton kuuluneen jollekin kunnalle tai jonkun kunnan omistamalle liikennelaitokselle? KOCKUMSDUMPPERI Kittilässä 2008 kesällä. Kaikki lasit ja muukin särkyvä tuhottuna. Maansiirtokoneharrastusta löytyy kyllä maastamme, mutta liekö kellään vanhaa dumpperia sentään harrastuskoneena? LOKOMO autonosturi AEC Ergomatic ohjaamolla. Joissakin kyseisen valmistajan dumpperissa käytettiin Scanian 11-litraista moottoria. JYHKEÄ Jyry-Sisu hinausauto Restaurantatapahtumassa joskus 80/90-lukujen taitteessa. Kerro 01/10 JYRY-SISU odottaa vaihtoautotarhassa uutta omistajaa jo ties kuinka monetta vuottaan. Tämä kuten muutkin Autotalo Pekka Mäkisen pihassa olleet autot olivat jääneet suoraan ajosta niille paikoilleen. Mahdollisesti 4x4+2 -vetotavalla. Entä letkuviritykset säiliön sivuilla. Tämä yksilö on ikuistettu Helsingissä 2006. ihin 1995
Nyt niitä on jo ruvettu hakemaan sieltä takaisin harrasteautoiksi. TÄLLAISEN paloauton luulisi puolestaan löytävän uuden harrastajaystävällisen kodin palveluksen päätyttyä. Kuvalaari KULJETUS Viitalähde Oy:n käyttöentisöity Scania LBS140 vaihtolavalaittein edustaa 70-luvun kuorma-autoa tyypillisimmillään. valtion ylläpitämä museo, jos asian harrastajia löytyisi puuhamiehiksi. Kreikkaan ja Itä-Euroopan maihin pois omista silmistä, vanhanaikaisia kun olivat. Ruotsissahan oli Epa-traktorivillitys voimissaan vielä joskus 80-luvulla, liekö jo hiipunut? 76. Taka-akseli tässä kyseisessä yksilössä on Mercedes-Benzistä, takajousia ei lainkaan kuten ei dieselveroakaan. Kuva on viime kesältä. Suomen Tivolin traktoriksi rekisteröity DAF. Kyseisellä yrityksellä on ollut muitakin vastaavia kuorma-autosta traktoriksi muutettuja ajoneuvoja. Kaikille 296:lle hevosvoimalle on varmasti käyttöä 60 tonnin kokonaispainoilla liikuttaessa. Ehkä tarvittaisiin taustalle toimimaan jokin esim. Avainlipputuote jos mikä. KÄYTTÖENTISÖITY 70-luvun loppupuolen Scania LS111 pääsee välillä polttamaan karstaa tukkikuorman kanssa. Tämä alkujaan polttoaineautona toiminut Scania 142 on 1981-1984 mallia. Kuvassa Miekkoniemen vapaapalokunnan Kontio-Sisu alustainen yksilö kotimaisella korilla. Tämän mallin Scanioiden taltiointiin harrastusmielessä on meillä vasta alettu pikku hiljaa heräilemään. Kyseisiä malleja vietiin toistakymmentä vuotta sitten mm. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa LB-sarjan Scaniat ovat jo raskaskaluston harrastajien keskuudessa suosittuja autoja. Riittääkö kellään kiinnostusta tallentaa tälläistä kalustoa. Kesoilin värit vaan pintaan ja Rautalinin Mikon kanssa kanssa hengailemaan Vetkun ajoihin. MITEN käy vanhojen paloautojen, etenkin tälläisten paloautoiksi varta vasten rakennettujen. Huippunopeus neljänkympin luokkaa
Kaikki sähkövehkeet, nostolaitteet ym kunnossa. Markkinat Osta ja myy kalustoa Maatalouskoneet set otetaan vastaan! Soita!, H. Tuntimittarinvaijeri poikki. Lisäksi lapiorullaäes, H. 3500 , 0400-535848, Pomarkku 111185 International B-275 -61 Läpikäyty ja siisti, paperit löytyy, saa rekisteriin. 2800 , 040-8419612, Lapua 111155 Juonto traktori kl 850 5.1 -70 Käyttökunnossa, rekisterissä. Tästä vaikka mökille kone pitkäksi aikaa., H. Mukaan myös veivi ja remmipyörä. 4850 , 044-5559403, Lieto 111172 Massey-Ferguson 35 -58 4-sylinterinen "kultamaha", rekisterissä, moottoriremontti tehty, toimiva, uudet renkaat., H. 500cc mönkkäriin ei kiinalaiseen, H. Paljon uusittu ja hyvin huollettu. 4500 , 0400-821914, Perniö 111188 Fordson Major E27N Type 7.7 High speed, top gear 4.4 -51 Rekisterissä oleva sarvimajuri, hyväkuntoinen, H. Runsaasti uutta osaa. Vain tosiostajalle, H. Tästä hytillinen brittiläisen koneenrakennuksen taidonnäyte. 1900 , 044-3065071, Riihimäki 111144 Fordson Dexta 2.5 -59 Täydessä työkunnossa oleva Dexta, kaikki toimii ja kippihydrauliikk on. 4250 , 040-7044316, Nokia 111166 David Brown Cropmaster 50-luvulta, bensa, petroolikone, alkuperäiset osat, hyvä entisöintikohde. Myös vaihto isoon traktorin kippikärryyn, iso 4x4 Proto, Masi Volso ym... Tästä siisti traktori vaikka mökille, klapisirkkelin eteen tai vaikkapa pieniin lumitöihin., H. Pikakiinnitteinen Quicke etukuormain., H. 3400 , 0400-365300, Peräseinäjoki 111169 Farmall -47 Entisöity hyväkuntoinen Farmall. Mökkikäyttöön tai lumihommiin hyvä apuri., Takakauha ei kuulu mukaan., H. 3900 , 0400-861995, Ii 111181 Belarus 521 -77 Mukaan pieni peräkärry ja farmikuormaaja, H. 5300 , 040-5164435, Kauhajoki 111183 Leyland 384 Kartano 3.8 -70 Hyväkuntoinen Leukku. Nätti kattella. Kaikki osat tallella. Mukaan tulee pressuhytin osa ja puolikuntoiset piikkiketjut. 700 , 0400-583462, Tornio 111157 Ferguson TEA 20 -51 Tästä siististi entisöity pikku fergu hyvään kotiin. 7000 , 0500-741252, Loimaa 111168 77. 3800 , 050-5600340, Riihimäki 111178 Deutz 25S 1.7 -60 Vähän harvinaisempi, käyntiääni kuin Zetorissa. 3700 , 050-5396760, Koski 111189 Massey Ferguson 35 Kultamaha -58 Hyvässä kunnossa, hyvät renkaat, uusi perälevy mukaan., H. Voin myös ostaa ehjän koneen, H. 4300 , 040-8562444, Hollola 111174 McCormick B 414 -64 Täysin remontoitu ja huollettu traktori. 6500 , 040-8656579, Orivesi 111176 Massey Ferguson 35-X -63 Kaksoiskytkin, 1400kg, 4654h, vähän ajettu, tasauspyörästön lukko, alkuperäiskuntoinen, vaihto mahdollinen, H. Myös kuljetus onnistuu., H. Uudehko akku ja vaihtovirtalaturi. Rekisterissä, H. 6200 , 0400-624079, Petäjävesi 111145 Ferguson TE20 -48 Täysin kunnostettu!! Myymmissä myös Ferguun sopiva rankakärry 800, H. 2700 , 0500593489, Kankaanpää 111177 Leyland 255 3.8 -74 Takalana ja kärryt mukaan! kattoluukku, koukku, 2800kg. Hyvä moottori ja hyvä käynnistyjä. Myös asialliset tarjouk01/10 New Holland 1540 -75 Leikkuleveys yli 3,6 metriä, 13 jalan pöytä, vähän ajettu!, H. 2900 , 0440-953017, Töysä 111191 David Brown 880 -62 Moottorissa ollut vesi sisällä, pakoputkesta mennyt. Renkaat ok
4200 , 044-2903064, Alavus 111160 Zetor 25 K -52 25 sarjan alkuvuoden malli. SOITA, H. Kyselyt mieluiten klo 16 jälkeen., H. Markkinat Osta ja myy kalustoa vääntävä ja käy hienosti, H. Uudet renkaat, rekisterissä. Paprut on, saa rekisteröityä. 6300 , 0400-361382, Sievi 111161 International Loadstar 1700-10.9 5.8 -70 aj. Toimiva hinuri, ei ole verorästejä. Piha-autona heti töihin. Seuraava katsastus 20100, kippi ja soralava. Kaikki osat löytyy, sisällä säilytetty, vahaamalla kuin uusi. 4000 , 0400-429840, Tuusula 111154 Volvo F83 S -75 aj. Uusi startti ja turbo huollettu, H. 1500 , 0500-261201, Maksamaa 111167 Valmet 15 -58 Rekisterissä, käyntikuntoinen. 5800 , 0405035452, Kesälahti 111180 Volvo 495 Titan -63 varaosa-auto. 4000 , 040-7363051, Parikkala 111179 Sisu Karhu-Sisu -79 Valmetin 611 turbo koneella, koneella jaettu täydellisen koneremontin jälkeen n. 8000 , 0449633970, Suomussalmi 111149 Teijo Kippikärri -77 BPW akselit, 385/65 22,5 tai paripyörät, kippi, jarrut ja valot toimivat. Hytti huono mutta ajokunnossa. 200 tuntia. 36800 km, Hieno uniikki hinuri. Nahkasisusta, 2xrenkaat, koukku. Kysymykset ainoastaan puhelimitse, H. 4000 , 0400-684207, 0400-960494, Jankkala 111187 Kraz 255B-6x6/4600+1400 15.0 -73 hieno venäläinen maastokuorma-auto. Levitettävät tukijalat hytin takana, auton takaosassa kiinteät. 15000 , 0400329354, Nakkila 111151 Valmet 15 1.4 -55 Ihan siistikuntoinen pikkuinen, bensa, 780kg, H. Soita ja kysele ja tee tarjous!, H. Alkuperäinen laturi ja startti, H. alv, H. Paperit kunnossa, H. 6700 , 0400-458773, Kempele 111158 Bedford J6-MC5/4240-62 5.4 -63 10400kg, Museorekisterissä, paljon osia mukaan. Lavan koko 7,2x25m, laidan korkeus 1.0m. Yhteydenotot vain puhelimitse, H. hytissä ja lokasuojissa ruostevaurioita. Jarruissa laitamista, hitsaamista ja muutakin pikku näpäräämistä jos meinaa katsastaa. Lava tiivis vaikka viljan ja kalkin ajoon. 2400 , 044-7386229, Kokemäki 111159 Zetor 25 K -53 Entisöity, ei hitsattu. 3290 , 040-5132098, Forssa 111164 Zetor 25A 2.0 -54 keskeneräinen projekti, uusia osia paljon mukaan. 6-syl Perkins, auto on toimintakuntoinen ja nosturi myös. Rekisterissä ja kaikki paperit OK, H. Käynti ja ajokuntoinen. Vaihdetaan Åkerman telakaivuriin. 32000 km, Myydään natikka nosturilla, HIAB 950+ vinssi, kaksi hydraulista jatkoa + 1 mekaaninen. 5490 , 0400860489, Rauma 111152 Kuljetuskalusto Sampo 792 LP -58 Leikkuleveys alle 3 metriä, myydään tarjousten perusteella, 050-3611050, Ruovesi 111150 Scania Vabis L-6642/4200 7.8 -66 Käynti- ja ajokuntoinen, mutta ei liikennekuntoinen. Hinta sis. Sähköt muutettu 12v, startti 6v, valot uusittu, H. 15 l V8 diesel, mahtavasti 78. 2500 , 040-1959001, Harjavalta 111171 Valmet 33 -57 Suomen hienoimpia, hieno ja toimiva, kone tehty, tästä nostalgiaa ja kaiken lisäksi toimiva. 2600 , 040-5930611, Huittinen 111186 Valmet 602 Vilsken 1300 etukuormaaja -78 Hyvä Valmet riskillä teollisuuskuormaimella. 4150 , 0400-685525, Oulu 111175 Valmet 702 -77 6370h, 3470kg, hinta sisältää alv:n, H. Paperit rekisteröintiä varten on, H. 5550 , 040-5373666, Akaa 111182 Nuffield 460 -62 Hiekkapuhallettu ja maalattu, rekisterissä, kaikki toimii, H. Myös Volvo n86 -67, moottori tosi hyvä, hytti huono, hinta 1000 euroa, H
työkoneeksi, saa ajaa polttoöljyllä, Ruotsin armeijan entinen hinuri. Valmistettu USA:ssa, ollut käytössä Ruotsin armeijalla, tuotu Suomeen 90-luvun alussa. Ei isoja osapuutteita, lohkossa halkeama, pystyy hitsaamaan kuntoon. 24400 , 040-5705208, Jalasjärvi 111165 Lister 6kva 10.0 -72 Moottoriremontti tehty. Sauna lämpiää puilla. alv, H. Hyväkuntoinen, H. Muut koneet Volvo TL 31 6x6 hinausauto -62 aj. Tällä hetkellä seisonnassa. 10hv generaattori 6kva. Täysin kunnossa, varustettu nelitoimikauhalla ja vinssillä. Toimitva ja helppokäyttöinen kaivuri. 2500 , 044-3466891, Jalasjärvi 111194 Teräsmies 13 junttakone -64 Pylväiden tai putkien paalutukseen, toimiva kone, vaatii vähän herkistelyä. 1000 , 0400-859503, Seinäjoki 111199 Ford OK traktori trukki 2.0 marg. verolla, H. 1300 , 0400-198889, Joensuu 111196 Vammas RG-14 6.1 -80 Kunnostettu Vammaksen tehtaalla -95, laitettu rg 16 perä/telit. Tästä vaikka museoimaan!, H. 12500 , 0407522999, Nastola 111173 Kenttäkeitin Ruotsin armeijan -68 Matalapainehöyrykeitin, hella, kärry. 4200 , 040-8290494, Oulainen 111200 01/10 79. Kuljetus järjestetään. Hinta alv 0%, H. 800 , 0456382704, Lapväärtti 111190 CompAir Broomwade -76 Toimiva kompressori, mutta ilman mukana tulee jonkin verran öljyä. Voi muutta takaisin polttomoottorikäyttöiseksi. Vinssit 2x4t + 1x8t, vetoteho yht. Tee tarjous. 15000 , 040-5775699, Uurainen 111184 Volvo 860 -78 aj. 7000 , 040-7220437, Jämsä 111148 Atlas Copco Ruuvi -66 Paimeilmakopressori, tuotto 11m3, mittarit ja varo uusitti. uudet eturenkaat, rek 1+8, rekisteröity erikoisajoneuvoksi, H. Myydään purettuna, kaikki osat tallella, H. 9600 , 0500-252345, Imatra 111153 International Harvester Drott TD 9 -59 Todellinen harvinaisuus. 23000 km, Ajokuntontoinen, rosterisäiliöt 2200 litraa, nokkapumppu Paltor NP3000. 2000 , 0400-564185, Jyväskylä 111156 Volvo Wiima 9.4 -65 aj. 1700000 km, erittäin hyvä matkailuauto. Kaukokäynnistys valmius., H. 6800h, hyvässä työkunnossa. Entisöity ja remontoitu 1995-2000. 10500 , 0400-497628, Porvoo 111162 International Loadstar Paloauto 5.0 -70 aj. Ei tarvitse septitankkia. 6100 , 040-5183022, Köyliö 111163 JLG 27 Kuukulkija Muutettu sähkötoimiseksi, 18kw moottorilla. Hinta sis. 1700 , 040-8309534, Oulainen 111201 Ford Vammas 65 -68 Riuku kääntö kessun puomisto, moottori vaihdettu, myös vaihto halpoihin kipppikärryihin, H. Myös lautta tulossa myyntiin, H. Mahdollinen vaihto pyöräkuormaajaan tai 6x4 puolikkaan vetäjään, H. 8100 km, 9.6 l suora kutonen, rek. Toimiva kompura hyvällä tuotolla!, H. Kuoma-autolla liikuteltavissa, H. Erittäin maastokelpoinen. Mukaan uutta ja käytettyä varaosaa, H. Moottorina Magirus Deutz V8. Jameksen kaivuulaite, monivipuohjaus, muunninlaatikko, yksi ojakauha. Hinta sis.alv, H. 32t. WC rakentamaat, tilaa on. Hinta sis.alv:n, H. 3500 , 0500-171240, Lieksa 111197 M-F 50R -70 Traktoriksi rekisteröity kaivuri. Bensa, 8700kg. 1100 , 044-0889282, Alajärvi 111147 Hanomag K55 -54 Tästä harvinainen projekti, myydään ajanpuutteen vuoksi. Isommallekin porukalle. 3000 , 040-5945059, Pomarkku 111195 Maanrakennus BMV 2T -36 maamoottori, 5hv, H
VANHAT KONEET 02/2010 ILMESTYY 8.7.2010 Seuraavassa numerossa: Sisulla eteenpäin Kurkistus Mobilian varastohalleihin Maailmanpankki rahoitti 60-luvulla erän TVH:n autohankintoja, ja tämä kyseinen rahoitusjärjestelmä jäi sitten elämään erään auton lempinimenä. Kävimme keikalla Erkki Väisäsen vuosimallin ´66 Maailmanpankki-Sisulla. Tämä yksilö vältti tavanomaisen kohtalon, sillä se ajettiin tallin suojaan suoraan viimeiseltä kauppakierrokselta. 82. Auto- ja Tiemuseo Mobilian hallien kätköissä piilee huomattava kokoelma suomalaisen yhteiskunnan arkipäivän pyörittämiseen käytettyä kalustoa vuosikymmenien varrelta. Myymälä pyörillä Vanhat kauppa-autot jatkoivat aktiiviuransa jälkeen elämää hevos-, retkeilyja ties minä muina autoina, kunnes ne lopulta romutettiin kaikkensa antaneina
2. Voidaan käyttää sekä pienissä että suurissa kohteissa. CRC Industries Finland Oy Asemanrinne 13 · 08500 LOHJA · Puh. Levitettävissä siveltimellä. Muodostaa kestävän kalvon. Vesipohjainen. 9. 6. 3. Ei tarvitse maalata pintaa jälkikäteen. Heti valmiina käyttöön. 7. 019-383 676 · www.crcind.com. Ei sisällä happoja aktiivisena aines osana. 4. Nopea näkyvä tulos. SELLINEN NKUMOUK VALLA USTUOTE! UUTU CRC RUST CONVERTER Muuntaa hauraan ruostepinnan lujaksi metallipinnaksi ja muodostaa vahvan suojan korroosiota vastaan. www.crcind.com EDUT 1. 5. 019-32 921 · Fax. Korroosiota estävä. Sisältää sinkki pigmenttiä. 8
020 510 10 · www.autola.fi. NELJÄ WILLE VUODENAIKAA Valmistus: VILAKONE OY Lamminkatu 3, 32200 Loimaa · www.wille.fi Myynti: WIHURI OY AUTOLA Puh