Vanhat Koneet 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 03/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 37 3 / 2 1 5 • Deering 10–20 • Scania-V abis BF61V • Steyr-Puch Haflinger 700 AP3 • V almet 15 & V almet 500 Deering ´24 uudesta saakka samalla tilalla! PALA HISTORIAA Kivensärkijöistä lokotrackeihin LOKOMON TUOTANTOA Vuolenkoskelainen konemies Mikko Purho SEPPIÄ JA MESTAREITA STEYR PUCH ‘61 745000-1503 • P AL VKO 2015-23 6 41 48 87 45 00 03 15 00 3 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA • Traktorin varaosat sekä vanhoihin että uusiin merkkeihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Auran kulutusosat kaikkiin merkkeihin • Maanmuokkauskoneen osat • Laaja valikoima ammattitason työkaluja • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, pienoismallit, lahjatavarat ja paljon muuta Nämä kaikki näppärästi netistä WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Nyt CASE IH osat uusiin ja vanhoihin traktoreihin! Valikoima verkkokaupassamme kasvaa! Kätevästi netistä, vaikka kotiovelle!
MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi AUTOILUN AJANKUVAA. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. Renault Goelette Klassikkoesine Leppoisa retkeilyauto Sony MiniDisc -soitin AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 03/15 • Hinta 8,90€ Multipla Fiat Tilaa ja tunnelmaa Kadett Rallye ’70 Kisoista käyttöön ja harrasteautoksi Hienosti soi! Autohifistelyn historiaa BENSAA Sunbeam 900 ’70 SUONISSA 03/15 368480-1503 • P AL VKO 2015-24 6 41 48 83 68 48 08 15 00 3 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D Audi V8 Lang ’90 • DAF 44 Variomatic ’69 • Fiat 600 Multipla ’56 • Opel Kadett Rallye 1.9 ’70 • Sunbeam 900 ’70 • Renault Goelette -matkailuauto Jokaisella autolla on tarina. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet. Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm
Ja juodaan sitä näköjään viinaakin vielä. Entä maanviljelyksellä. Samanlaiseen virkaan on päätynyt moni muukin vanha säilyttämisen arvoiseksi koettu kone, jolla ei nykymittapuun mukaan ole niin sanotusti saanto hommissa. Mari Immonen toimittaja Tekijältä Koneilla on itseisarvo. Leivän syönyt ihminen on kylläinen ja onnellinen. Viinaa juonut ihminen saattaa olla onnellinen, mutta tila ei yleensä ole pitkäkestoinen. Nykyään tämä yhdeksänkymppinen kone on harrastuskäytössä. Ja on niitä näköjään sotiakin vielä. Leipä on arkista mutta tuiki tarpeellista tavaraa. Kaikkein rakkain lapsi on kaiketi nykyään heinä, niin monta nimeä sillä on ja lisää tulee. Kone on mielekäs harrastus, sillä sen mukana säilyy pala historiaa kaikille, omia muistoja itselle, menneiden ihmisten tekoja tuleville ihmisille. Viina taas on salamyhkäinen ja pirullinen neste, jota toiset kiittävät, toiset kiroavat. Siitä on tulossa harrastus. Tänään vanhat työkoneet kertovat meille maatalouden menneistä vaiheista. Tämän lehden sivuilla seikkailee vanha Deering-traktori, joka kävi sodassa ja omistajan oletuksien vastaisesti myös palasi rintamalta. Koneen säilyttää kernaasti koneen itsensä takia. Sota puolestaan on vähän viinan tapainen juttu, salamyhkäinen ja pirullinen. Samalla paikalla, joka myös Lokomona tunnetaan, on ollut teräsja konepajateollisuutta jo sadan vuoden ajan. Maataloustuet kohdistuvat enemmän ympäristönhoitoon kuin ruoan tuotantoon, ja pelkällä viljan myynnillä – hieman mittakaavasta riippuen – ei kovin moni täysjärkinen kuvittele rikastuvansa. Sen aikoinaan tekemät työt tekee nyt jokin uudempi masiina. Jotkut tuntevat sitä kohtaan merkillistä vetoa. VILJA JA KONEET Viljasta on ollut tapana jalostaa kahta ainetta, leipää ja viinaa. Monet sitä kiroavat, mutta onpa joku kiittänytkin, joku, joka epäilemättä tuntee sitä kohtaan merkillistä vetoa. Energiaa toiseen muotoon muuttavia koneita on hyvin karkeasti ajateltuna niitäkin käytetty kahteen tarkoitukseen, työntekoon ja sotimiseen. Työ on hieman samankaltainen asia kuin leipä, arkinen mutta tuiki tarpeellinen, ja se merkitsee ruokaa sekä toimeentuloa. Tämä avasi minulle uuden näkökulman vanhojen koneiden tarkasteluun. Sadonkorjuuvelvoitteesta ei enää taida olla puhettakaan. Ikiaikaista viljaa tuntuu uhkaavan hieman samanlainen kohtalo kuin vanhaa konetta. Koneet ovat ajan saatossa olleet paitsi osoitus tekniikan kehityksestä myös eräänlainen aikansa kuva. Tehtaan tuotantoa pitkällä aikavälillä tarkastellessa jokainen aikakausi on jättänyt jälkensä koneiden tekniikkaan, ulkomuotoon tai esimerkiksi siihen, miten niitä on eri aikoina markkinoitu. 3 03/15 Pääkirjoitus. tehtaan pitkästä historiasta oltiin ylpeitä. Ensimmäiset, 1920-luvulla Lokomolta valmistuneet kivenmurskaimet olivat tavalliselle kansalle suuri ihmetyksen aihe. Ehkä jokin vanha suomalainen kone, jokin alkuperäiskuntoinen pikku-Valmetti jossain suulin perällä elää pidempään kuin suomalainen vilja. Mika Rassi Toimittaja mika.rassi@vanhatkoneet.fi Muutaman viikon takaisella juttukeikalla pääsin tutustumaan Metson Tampereen tehtaan toimintaan. Koneiden lisäksi niitä valmistavien tehdaslaitosten taustalta löytyy valtava määrä teollisuushistoriaa, työntekijöitä ja teollisuusvaikuttajia sekä suuri joukko ihmisiä, jotka ovat tehtaan piiristä saaneet elantonsa. Merkillistä kerrassaan, sillä leipää tuntuu yhä kuluvan. Tulevaisuudessa ne joutuvat ehkä merkitsemään paljon isompaa kadonnutta kokonaisuutta. Eräs vanha kuuluisa kirja puhuu siitä, kuinka miekat taotaan auroiksi. Monimutkaisemmat koneet on tehty sitä silmällä pitäen, että ne kelpaisivat sellaisinaan niin työhön kuin sotaan. Joku viisas on taannoin senkin ennättänyt leimata myrkyksi, mutta kansan suussa leipä tarkoittaa yhä samaa kuin ruoka tai toimeentulo. Iso historia voi langeta pienen koneen vedettäväksi... Ensimmäiset sarjatuotantona valmistuneet leukamurskaimet puolestaan olivat jatkumoa sotakorvausten myötä tehtaalla kehittyneelle sarjatuotantotavalle. Tekniikan uudet keksinnöt ja koneet keräsivät yleisöä ympärilleen ja niistä saattoi lukea sanomalehtien sivuilta. Sotinut ihminen ei ole onnellinen, mutta sekä sodasta että viinasta kyllä seuraa ihmiselämään kaaos ja häiriötila. Ja kaikilla heillä on oma tarinansa kerrottavanaan. Työntekijöiden kanssa keskustellessani esille tuotiin Lokomon 100-vuotisjuhlan valmistelut ja niiden merkitys . Mutta kuinka moni jaksaa pitää maanviljelystä yllä vain sitä säilyttääkseen, jos työn alkuperäinen luonne ja päämäärä on jo historiaa. Tehdasalueelle saapuessani oli historia havaittavissa paitsi vanhojen tehdashallien arkkitehtuurissa myös tehtaan ilmapiirissä
Tässä numerossa KANNESSA 22 Valmet 15 1954 & Valmet 500 1970 Riihelän talon hyvin palvelleet Valmetit ovat edelleen täydessä ajokunnossa. 50 Romujen perässä Konebongari Iikka Kekon tarinoita sekä kuva-arkiston aarteita parinkymmenen vuoden ajalta. Maahantuoja kokeili markkinoiden kiinnostusta myös merkin omalla monikäyttömaasturilla. ARTIKKELIT 14 Kivensärkijöistä lokotrackeihin Kivenmurskaimet ovat olleet Lokomolla tärkeässä roolissa yrityksen 100-vuotiaan historian alusta asti. KONEET 28 Steyr-Puch Haflinger 700 AP3 1961 Suomeen tuotiin 60-luvun alkuvuosina Fiat 500-malliin perustunutta itävaltalaista Steyr-Puch-henkilöautoa. 60 Vanha Savotta, Rautajärvi Metsäperinnepäivillä ihasteltiin kuormakoneita ja työnäytöksiä jo neljättätoista kertaa. TAPAHTUMAT 56 Tractor World Show 2015, Malvern, Englanti Maaliskuun puolivälissä järjestetty näyttely avasi Englannin vilkkaan traktoritapahtumien kauden. 36 Deering 10–20 1924 Parkanolainen maanviljelys astui koneelliseen nykyaikaan, kun vuonna 1924 Kanan maatilalle hankittiin kylän ensimmäinen traktori. 22 28 36 44 4. Valmet 15 hankittiin aikanaan tilan ensimmäiseksi traktoriksi ja Valmet 500 sen rinnalle karjan pääluvun lisäännyttyä uuden navetan myötä. 44 Scania-Vabis BF61V 1954 Hetkulla tarkoitetaan linja-autoa, jossa etuovi sekä moottori sijaitsevat etuakselin etupuolella. Scania-Vabisalustainen ja Ajokki-korinen hetku on bussi ajalta, jolloin rakenne edusti vielä uutta ajattelua
Jos kuitenkin lehti julkaisee tilaamatta lähetettyjä kirjoituksia ja/ tai kuvia lehdessä tai verkkosivuillaan, katsotaan tekijän luopuneen em. Ojanen käy läpi mm. 70 Mäkilän traktorimuseo Somerolta löytyy vaikuttava konekokoelma, jota on kerätty parikymmentä vuotta. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Viipalemediat Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai virheestä ilmoituksessa rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. 74 Suurten traktorimerkkien mullistus 1965 Olli J. VAKIOPALSTAT 6 Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia ikäkoneiden maailmasta. Ojanen, Harri Onnila, Juha Riihimäki, Paula Tavasti, Aimo Tenni TUOTANTOPÄÄLLIKKÖ Tomi Saloniemi ULKOASU Thomas Backman, Tero Björklund, Meniina Wik, Sari Mantila POSTIOSOITE Vanhat Koneet, PL 350, 65101 Vaasa KUSTANTAJA Viipalemediat Oy Puh. materiaalin tekijänoikeuksista Viipalemediat Oy:n hyväksi lähettäessään materiaalin lehdelle. Massey Fergusonin mallimuutoksia 60-luvun puolivälissä. 80 Rauhassa ruostuvat Joona Hammin ruosteromanttisia valokuvia hylätyistä traktoreista. Tällä kertaa ruoditaan Ford(son)in ja Massey Fergusonin mallimuutoksia. Ojanen jatkaa 50 vuoden takaisilla asioilla. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Viipalemediat Oy:lle. 06-2810 170, fax 06-2810 112 Toimitusjohtaja: Ari Isosomppi ILMOITUSMYYNTI Peppe Haapala: 050-4147 559 Susanne Ripsomaa: 050-4147 553 Johanna Helin: 050-4147 550 www.vanhatkoneet.fi > Mediakortti SÄHKÖPOSTIT MUOTOA toimitus@vanhatkoneet.fi myynti@vanhatkoneet.fi materiaali@vanhatkoneet.fi etunimi.sukunimi@vanhatkoneet.fi PAINOPAIKKA UPC Print, Vaasa MYYNTI R-Kioskit, huoltoasemat, marketit ja Lehtipisteet kautta maan ISSN: 1799-0661 Tämän tuotteen paperi sekä tuotantoprosessi ovat sertifioidusti ympäristöystävällisiä.. 5 03/15 14 Toimitus Copyright: Osittainenkin aineiston lainaaminen ilman Vanhat Koneet -lehden kirjallista lupaa on kielletty. 03-2251 948 (ma-pe 8.30-16.00) E-mail tilaajapalvelu@vanhatkoneet.fi PÄÄTOIMITTAJA Kari Mattila TOIMITTAJAT Iikka Kekko, Juha Pokki, Mika Rassi AVUSTAJAT Tuukka Erkkilä, Joona Hamm, Mari Immonen, Antti Kautonen, Lea Lahti, Jan-Erik Laine, Aulis Lassila, Tapio Mäntyniemi, Olli J. 56 64 74 Olli J. 78 Markkinat Vanhan raudan kauppapaikka. TILAAJAPALVELU Puh. 64 Seppiä ja mestareita Vuolenkoskelainen Mikko Purho on raskaan kaluston korjaamopäällikkö, sahuri, kaivinkoneyrittäjä sekä monitaitoinen puuhamies. lakko) voida julkaista lehti ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Materiaali: Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Ilmoitukset: Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim
Myös viestinnässä nuorilla on merkittävä osuus al kavana vuonna. Taloudellisen tuen ohella yhtiö on mukana projektissa myös tuotannollisesti esimerkiksi osien teettämisessä. Koneen puisen siiven rakentaminen on käynnissä. 6. Yhteistyön odotetaan olevan molemmille osapuolille innostavaa”, sanoo projektijohtaja Janne Salonen Ilmailumu seoyhdistyksestä. Vantaan kaupungin nuorten työpajoihin kuuluva Viestintä ja vuoro vaikutuspaja on valmistellut kolmiosaisen Myrskyaiheisen animaatioelokuvan tekoa. Myrs kyn en ti söin nin ar vioi daan kes tä vän kuusi vuot ta, ja näyt te ly kun nos sa Myrs ky on syk syl lä 2019. Suurin ponnistus heillä tulee vuosina 2015–2017 olemaan siipien eri osien valmistamisessa sekä rungon verhoilun puu ja metalliosien ja kokonaisuuksien valmistamisessa. Patrian edel tä jä Val tion Len to ko ne teh das on ai ka naan vas tan nut ko neen suun nit te lus ta, ke hi tys työs tä ja tuo tan nos ta. Sitä val mis tet tiin 51 kap pa let ta, mutta yh tään yk si löä ei ole säi ly nyt ko ko nai se na. Tähän mennessä koneen teräksinen runkokehikko on hiekkapuhallettu ja pohjamaalattu. (Kuva: Reino Myllymäki/Patria) Historiallisen kotimaisen hävittäjälentokoneen VL Myrskyn entisöinti etenee suunnitelmallisesti. VL Myrs ky on his to rial li ses ti mer kit tä vin suo ma lai nen ja ainoa meillä sar ja tuo tan toon pääs syt hä vit tä jä len to ko ne. Tärkeässä roolissa projektissa ovat työpa jojen ja ammattiopistojen nuoret. Li säk si meil le on tär ke ää se, että pro jek tis sa hyö dyn ne tään nuor ten työ pa jo ja ja sitä kaut ta tue taan nuor ten syr jäy ty mi sen eh käi se mis tä, mikä on ollut jo vuo sia Pat rian tu ki koh tee na”, to te aa yri tys suun nit te lu ja mark ki noin ti joh ta ja Jukka Hol ke ri Pat rias ta. Ammat tiopisto Varian opiskelijat Vantaalla ovat valmistaneet siiven rakentamiseen tarvitta via osia. ”Pat ria ha lu aa mah dol lis taa tämän his to rial li ses ti mer kit tä vän ko neen en ti söin nin ja olla mu ka na pro jek tis sa pää yh teis työ kump pa ni na tu ke mas sa sitä ta lou del li ses ti ja ma te ri aa li han kin to jen osal ta sekä val mis ta mal la tai val mis tut ta mal la itse osia pro jek tin käyt töön. Vuonna 2014 Patria lähti mukaan Il mai lu museo yh dis tys ry:n, Kes kiSuo men Il mai lu museon ja Suo men Il mai lu museon hankkeeseen Myrskyn entisöimiseksi. Vuonna 2014 yhteistyö nuorten kanssa pääs tiin aloittamaan, ja vuosi 2015 tuo nuoret en tistä tiiviimmin mukaan projektiin. ”Patrian kanssa tehty tukisopimus tuo vahvemmin nuorisopajat ja nuorten syr jäytymisen estämisen mukaan projektiin. Myrskyn entisöinnissä hyödynnetään koneen vanhoja osia ja puuttuvien osien tilalle rakennetaan uusia. Jyväskylän ammattiopistossa nuo ret ovat luetteloineet ja järjestäneet koneen piirustuksia. Patria on projektin päätukija. Rekkaparkki Uutisia, uutuuksia ja tapahtumia Kotimaisen Myrsky-hävittäjälentokoneen entisöinti etenee Vantaan ammattiopiston opiskelijat ovat mukana suomalaisen sarjatuotantohävittäjän entisöinnissä
Rovaniemi Nätti Jussi -ajot 6.–7.6. Asiassa voi ottaa yhteyttä Matti Kivistöön joko puhelimitse (0505264726) tai sähköpostitse (matti.kivisto@phpoint.fi). Ylistaro Harrasteajoneuvojen kokoontuminen 23.5. Leppävirta Sorsakosken Rompetori ja Vanhat Vehkeet -näyttely 6.6. Ylöjärvi Volvo-kerhon ja V-Palvelun rompetori 16.5. Tähkä-hallin uudessa näyttelyssä voi tutustua maaseudun sähköistämiseen. Suonenjoki Wanhat Wehkeet Lempyyssä 16.–17.5 Hyvinkää Pienoisjunatreffit,SuomenRautatiemuseo 17.5. Lohja AHS:n rompetori Virkkalassa 6.6. Tapahtuma on kansainvälinen ja sinne odotetaan harrastajia Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Saksasta. Kemi–Tornio Toukotaiwal-ajo 2015 Kemistä Tornioon 23.5. Kangasala Museoautopäivä, Mobilia 6.6. Vaasa Roinamarkkinat, Vaasan Autoja Moottorimuseo 16.5. Kangasala Olavi Sallinen -entisöintipalkinnon luovutus, Vehoniemi 9.5. Kulujen kattamiseksi sahakeräilijät toivovat rahallista avustusta. Seinäjoki Gasoline Motor Show, Seinäjoki Areena 6.5. Kokkola Autonäyttely & markkinat, Indola KESÄKUU 6.6. Sastamala Rompetori Vatajalla 23.5. Sastamala Masinistitapahtuma Paukepäivät 24.5. Museo sijaitsee Liperissä Koulutiellä. Lahti Päijät-Hämeen Rompemarkkinat, Jokimaan ravirata 23.5. Lisäksi vanhimpia näytille tulevia ovat Tapio-saha vuodelta 1917 ja käyttämätön Rinco vuodelta 1928. Kuninkaantieajo 23.5. Oulu Rompemarkkinat Oulun automuseolla 7.6. Turku Autohuutokauppa, Triangle Motor 10.5. Lahti Classic Motorshow, Messukeskus 2.–3.5. Tampere Tampereen seudun mobilistien Vappuajo 2.5. Turku Turun Seudun Mobilistien Kesä-Heikki Tapahtumakalenteri Ilmoita omasi: toimitus@vanhatkoneet.fi Sahat ja sahaihmiset kokoontuvat kesällä Suomen sahakeräilijät järjestää moottorisahakeräilijöiden tapahtuman Punkaharjulla Suomen Metsämuseo Luston alueella 12.–14.6.2015. Tapahtuman järjestämispaikalla on samaan aikaan Luston omat Metsäkulttuuri-päivät ja moottorisahauksen SM-kisat. Koria 17. Hämeenlinna Kewätsawutus, Parolan Panssarimuseo 1.5. Pohjois-Karjalan Liperissä on tehty kotiseututyötä museon eteen jo 60 vuotta. Hyvinkää Hyvinkään Antiikkija Keräilymarkkinat, Villatehdas 16.5. Vaasa Näyttelyavajaiset, Vaasan Autoja Moottorimuseo 1.5. Viimeisimpänä osoituksena tästä on vuonna 2013 valmistunut Tähkä-halli. Hollola Retro Trucks -kokoontumisajo, Kukonkoivu 2.–3.5. Tapahtuman teemana on moottorisaha 100 vuotta Suomessa. SARKA-MUSEON VUODEN KESÄKOHDE ON LIPERIN TÄHKÄ Suomen maatalousmuseo Sarka valitsee joka vuosi yhteistyökumppanikseen maaseudun historiaa esittelevän kesäkohteen. Vaasa Retrokilpuripolkupyörät Vaasan Autoja Moottorimuseolla 23.5. Espoo Äitienpäivän rompetori, Espoon Automuseo 14.5. Tähkä on avoinna 26.6.–8.8. ti–la klo 11–18. ”Yritämme saada esille kattavan otoksen sahoja Suomen sahahistoriasta”, kertoo sahaporukan puuhamies Matti Kivistö. Aura Auranmaan mopedija ajoneuvoharrastajien rompetori 26.5. Lahti Classic Vesijärvi -kierros, Messilä Camping 7.6. Karjalohja Autohistoriallisen seuran helatorstaiajot 14.5. Lieto Rompetori ja harrasteparkki, Zoolandia 1.5. Uudempia tulee runsaasti näiden lisäksi.” Tapahtuman järjestämisellä ei tavoitella taloudellista hyötyä. TOUKOKUU 1.5. Suomesta löytyy kaksi kappaletta kokonaisia Arbor-sahoja. Pori Rompetori ja Wanhat Wehkeet -näyttely, Kyläsaaren koulu 6.6. Vaasa Abarth & Motorsportnäyttely 2015 avajaiset, Vaasan Autoja Moottorimuseo 10.5. Tänä vuonna valinta osui Liperin maaseutumuseo Tähkään. Ylöjärvi Haverin Konepäivät, Viljakkala 6.6. 7 03/15. ”Ensimmäisen suomalaisen moottorisahan Arborin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Savonlinna Vanhojen Ajoneuvojen Puruveden Ympäriajo 2015 6.6
Vuonna 1917 USA sotki lusikkansa ensimmäisen maa ilmansodan soppaan ja alkoi sen myötä toi mittaa dekapodeja Venäjälle sotaapuna. Jenkki lästä tilattiin Venäjälle kaksi dekapodi veturia vuonna 1894. Siellä dekapodit tunnetaan mallina ST1. Niitä saapui Jenkeistä Neuvosto liittoon sotatoimitukset ulkomaille mahdol listavan LendLeasesopimuksen mukaisesti. Näillä vetureilla koetet tiin korjata joitain Venäjällä tuolloin yleisten neljän vetävän akselin vetureiden ongelmia, kuten korkeaa polttoainekulutusta. Toisen maailmansodan aikana dekapodeja tilattiin Yhdysvalloista lisää. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvos toliitto ei enää tilannut Yhdysvalloista uusia dekapodeja, minkä seurauksena jenkkivaras toihin kertyneistä vetureista tehtiin kauppaa Suomen kanssa. Tr2 Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Dekapodin nimi tulee kymmenestä vetävästä pyörästä eli viidestä vetävästä akselista. Siinä piti nyt ottaa huomioon sotaolosuhteet, muun muassa ajan huonolaatuinen hiili. Sen rauhallista eläköitynyttä olemusta katsellessa on hieman murheellis ta ajatella, että tuokin masiina on syntynyt maailman jättivaltioiden kynästä ja käsistä viisaan ihmisen näköjään loppumattomaan sodantarpeeseen. Ve näjälle oli lähtenyt noin tuhat dekapodia, kun bolševikkivallankumous keskeytti toimituk set. Baldwin valmisti de kapodeja vuosina 1944–1945, ALCO vuosina 1944–1947. Venäjällä ja Yhdysvalloissa on museoitu useita dekapodeja, ja Suomen Rautatiemuse osta Hyvinkäältä löytyy yksi Tr2, viimeinen ALCOn valmistamista Suomeen päätyneis tä vetureista. Omat tehtaat olivat valmistaneet viiden vetävän akselin vetureita, mutta muut tilaukset olivat nyt etusijalla. Kauppojen tuloksena Valtion Rautateille ilmestyi 20 Neuvostoliittoon ra kennettua dekapodia, jotka meillä tunnetaan nimellä Tr2 tai tuttavallisemmin USA:n tuol loisen presidentin mukaan nimellä Truman. Myöhempiä kin kauppoja Jenkkilästä ehdotettiin, mutta Neuvostoliiton painostuksen takia Suomen oli pakko kieltäytyä. Rekkaparkki Satavuotias dekapodi Venäjä ja Yhdysvallat olivat raideliikenteen tiimoilta tekemisissä jo varhain. Sen seurauksena veturin eteen lisättiin yksi juoksuakseli, jonka ansi osta tulipesää ja myös painekattilaa saatiin kasvatettua akselipainojen sallimissa rajois sa. Näissä ensimmäi sissä Venäjälle tehdyissä dekapodeissa ei ollut vedottomia juoksupyöriä edessä eikä takana. Koska Suomessa oli sama raideleveys kuin Venäjällä, vetureissa ei ollut minkäänlaista sovittelemista täkäläiseen käyttöön. Kym menen vetureista oli Baldwinin valmista mia, toiset kymmenen ALCOn. Dekapodiin tehtiin hieman ulkoisiakin uudistuksia, mut ta merkittävimpiä olivat moottoriin tehdyt muutokset, joiden avulla tehoa saatiin nos tettua parikymmentä prosenttia verrattuna edeltäviin dekapodeihin. Uusi dekapodi todettiin Venäjällä toimi vaksi peliksi ja lisätilauksia tehtiin. Lisäksi kalustoa oli Suomessa nimellä Tr2 tunnettu höyryveturityyppi suunniteltiin Venäjällä ja toteutettiin Yhdysvalloissa. Sinänsä toimivat dekapodit eivät ongelmia ratkaisseet, joten niitä ei tilattu lisää. Kun Venäjä liittyi ensimmäiseen maail mansotaan vuonna 1914, suurin osa sen ve turikalustosta oli yhä varustettu neljällä ve toakselilla. Vuonna 1948 muutama kymmenen dekapodia lojui yhä Yhdysval loissa ostajaa vailla, ja kymmenen veturia lähetettiin lahjana Kiinaan. (Kuva: J-E Nyström/Wikimedia) 8. Konetta valmistettiin ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikana itänaapurin tarpeisiin. Venäjällä dekapodi muistetaan sisällissodan ajoilta siitäkin, että valkokaarti poltti pari bolševikkivallankumouksellista Jeveturin tulipesässä. Jo valmistetut ja toimittamatta jääneet ve turit mukautettiin Yhdysvaltain omaan raide liikenteeseen. menetty sodassa paljon, ja neuvostotuotannon mahdollisuudet olivat rajalliset. Tällä kertaa suunnit telutyö tehtiin Venäjällä. Baldwinin lisäksi vetureita rakensi ALCO eli American Locomotive Company. Amerikassa veturille annettiin lempinimi venäläinen dekapodi, Venäjällä se puolestaan tunnettiin tyyppikirjaimella Je. Kyseessä on siis aito sotakone. Kolmikymmen luvulla tuotantoon tullut neuvostoveturi FD oli liian raskas sodan vaurioittamille ja no peasti korjatuille raiteille. Niinpä uusia ve tureita päätettiin vuonna 1915 tilata USA:sta samalta Baldwinin tehtaalta, josta edelliset viisivetoakselisetkin oli tilattu. Ensimmäinen Je-veturi Baldwinin tehtaalla Philadelphiassa vuonna 1915
Nostetaan tähän alkavan kuun tarjonnasta yksi mielenkiin toinen tilaisuus pällistellä puksuttavaisia. Soppatykissä porisee hernekeitto ja grillissä tirisevät makkarat, joita voi nautiskella elävän ja teemaan sopivan musiikin tahdissa. Materiaalin näyttöpäivänä ja huutokauppapäivinä on lisäksi kiinteällä hinnalla kaupan muun muassa maastopuvun m/62 takkeja ja housuja, sarkatakkeja ja -housuja, päällystakkeja, kenttäpaitoja, kenttälakkeja, karvalakkeja, nahkasaappaita, varsikenkiä, kenttäpulloja ja talousalan materiaalia. klo 9–16 Sorsakoskella palataan ajassa taaksepäin, kun Sorsakosken 135 vuotta vanha soittokunta töräyttää päivän avajaisfanfaarin. Mukana on katseltavaa niin vuosikymmenten takaisista kuorma-autoista, traktoreista kuin henkilöautoista kiinnostuneille. Parhaaksi entisöinniksi katsottiin muhoslaisen Erkki Ojalan Johnson Skee-Horse vuodelta 1969. Myytävä materiaali on lisäksi nähtävänä myyntipaikalla tiistaina 5.5. Lehtemme seuraava numero ilmestyy juuri vuoden siihen mennessä ruuhkaisimman tapahtumaviikonlopun alla. Jos niskaa ei vielä hierrä peltipaita eikä pihaa korista soppatykki tai Kraz, nyt on korkea aika korjata tilanne. Nautitaan alkaneen lämpimän kauden tapahtumista täysin rinnoin! Tela-Humpa Napapiirillä Maaliskuun puolessavälissä vietettiin jälleen veteraanikelkkakerhon Tela-Humpa-tapahtuma Joulupukin kelkkatalon ympäristössä Rovaniemen Napapiirillä. Parhaiten alkuperäiskuntoisena palkittiin (Vanhat Koneet -vuosikerralla muuten) vantaalaisen Timo Suomen vuosimallin -71 Ski-Doo Olympique. Jotta menovalinta ei menisi viime hetkeen, tämän numeron kalenteri ulottuu kesäkuun ensimmäiseen viikonvaihteeseen asti. Suonenjoen Lempyyn kylässä järjestetään nimittäin jälleen toukokuun puolessavälissä leppoisa vanhojen koneiden tapahtuma kaikille asiasta kiinnostuneille. Veteraani-ikään ehtineitä kelkkoja liukui kauniissa kevätsäässä paikalle 34 kappaletta. Tarkka osoite on Millog Oy:n Kalkun toimipaikka, Petsanpuisto 22, 33330 Tampere (entinen Ajoneuvovarikko). Soppatykistä on tarjolla hernekeittoa ja toriteltoista grillimakkaroita, Sorsaveden muikkuja ja muita herkkuja. jo heti aamusta rompetori ja samalla alueelle alkaa kokoontua vanhaa kulkuja työpeliä laidasta laitaan. Tapahtumien koskessa kuohuu Kuten Rekkaparkin tapahtumakalenteris ta huomaa, konekansa on jo toukokuus sa ahkerasti liikkeellä. Hanki tästä rivistä muisto niiltä ajoilta. Tervankeittoa Sorsakoskella jokunen vuosi sitten. Kuva: huutokaupat.com 9 03/15. klo 9–15 välisenä aikana. Sorsakosken kuohujen ääreen on tulossa vanhoja työkoneita, ja nähtävänä on vanhoja työtapoja kuten pellavan käsittelyä, hirsien piilutusta, päreitten höyläystä ja tervan keittoa. Tuosta tapahtumasumasta voimme noukkia vaikkapa Sorsakosken Rompetori ja Vanhat Vehkeet -tapahtuman. Lempyyn seurantalon ympäristöön nousee lauantaina 16.5. Tiedossa lisäksi Savon Harmonikkakerho, vanhojen ajoneuvojen ja moottoripyörien paraati, taidenäyttely kylätalolla, sään salliessa kuumailmapallo ja lapsille pomppulinna sekä issikat. Nykyisen Fiskarsin piha-alueelle kokoontuvat vanhat autot, traktorit, moottoripyörät, mopot ja muut härvelit sekä rompekauppiaat ympäri Suomea. Vasaran alla on yli sata erilaista moottoriajoneuvoa, muun muassa maastokuorma-autoja, kuorma-autoja, henkilöautoja, maastohenkilöautoja, pakettiautoja, pyörätraktoreita, moottorityökoneita ja moottorikelkkoja. Lauantaina 6.6. Puolustusvoimien huutokauppa Kalkussa 6.–7.5.2015 Entisellä Ajoneuvovarikolla Kalkussa Tampereella järjestetään Puolustusvoimien käytöstä poistetun materiaalin huutokauppa 6.–7. toukokuuta 2015 aamuyhdeksästä alkaen. Lisäksi myydään kenttäkeittimiä, voimakoneita, korjaamokoneita, erilaisia perävaunuja sekä muuta kuljetus-, korjaamoja talousalan materiaalia
Unkarilaiset vapaaehtoiset Suomen talvisodassa -näyttely Suomen Sotamuseossa 31.12.2015 asti. Rekkaparkki Lukijan kuvissa palsternakan viljelyä Lukijamme Heikki Seppäkoski Honka joelta on lähettänyt toimitukselle kuvia palsternakan viljelystä. Palsternakat on saatava myös varastoon, ja se tapahtuu parhaiten 135Massikalla. Museo sijaitsee Helsingissä osoitteessa Liisankatu 1. Alimmassa kuvassa Jukka Isokoski. Isossa kuvassa juurestöissä ahkeroivat vuosimallin 1965 135Fergu sekä saman vuosikymmenen Nibextarkkuuskylväkone. Kuva: SA-kuva 10. Ylemmässä pikkukuvassa on nostohom missa hieman nuoremman vuosikerran John Deere ja Asaliftnostokone. Kiitoksia Heikille komeista kuvista ja sa toonnea Honkajoelle. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Unkarin kulttuurija tiedekeskuksen kanssa. Kuskina häärää Jukka Isokoski. Museo on avoinna ti–to 11–17 ja pe–su 11–16. Miksi nämä unkarilaiset sotilaat lähtivät kauas kotoaan ja miten he kokivat aikansa Suomessa. Unkarilaiset vapaaehtoiset Suomen talvisodassa -näyttely antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin. Talvisodan unkarilaiset vapaaehtoiset Suomen Sotamuseossa avautui maaliskuun puolessavälissä kiintoisa näyttely unkarilaisista Suomen rintamalla. Talvisodan aikana 350 unkarilaista vapaaehtoista lähti Suomeen taistelemaan heille vieraan maan puolesta Neuvostoliittoa vastaan. Puuha onnistuu Heikin mukaan hyvin vain Massey Fergu son 135:llä. Puikoissa istuu Heikki Seppäkoski
veloituksetta) Ennakkoon: Lippupalvelu. Paikka: Lahden Messukeskus Avoinna: la 9-17 su 10-17 Liput:18 € (alle 12 v
Kun kärsivällisyyteen ja sinnikkyyteen yhdistetään taidokas kameran ja kuvattavan kohteen sommittelu, lopputulokseksi on kertynyt edustava 235-sivuinen kovakantinen kirja. Jokaisen aiheen ympärille on kirjoitettu johdanto, jonka avulla lukija voi lähes suoraan hypätä kymmeniä vuosia vanhojen kuvien maailmaan. 235 sivua. Rekkaparkki 12. Mukana on junia, autoja, raitiovaunuja, höyrylaivoja ja lentokoneita. Juhani Katajiston kuvien ympärille luotu kirja Eilispäivän liikennettä on poikkeuksellisen edustava sekä painoasultaan että sisällöltään. Kiitämme: + Kuvituksen ja muun sisällön monipuolisuutta 1950–1970-luvuilta + Suuren kovakantisen kirjan edustavaa toteutusta + Monipuolista taustoitusta ja satoja pieniä tarinoita aiheen ympäriltä + Kuvien maantieteellistä kattavuutta pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta Juhani Katajisto, Antero Alku ja Eero Laaksonen: Eilispäivän liikennettä. Katajisto tavoittaa hyvin tunnekuvia eri vuosikymmenltä, jopa niin, että lukija voi kokea olevansa taas tuolla katsomassa vanhoja koneita kenties kauan sitten kadonneessa mutta hyvin muistoissa säilyneessä ympäristössä. Kulkuneuvot ja niiden liikkeet ovat olleet Katajistolla hyvin tiedossa jo etukäteen, ja tarvittaessa kohteessa on vietetty viikkokin, jotta sopivia kuvia oikeassa valaistuksessa on saatu otettua. Kirjan koko on Vanhat Koneet -lehden luokkaa, joten suuret värikuvat pääsevät oikeuksiinsa. Kauttaaltaan laadukkaana, varsin kattavana ja poikkeuksellisen monipuolisilla kuvilla varustettua kirjaa on helppo suositella kelle tahansa lukijalle tai vaikka edustavaksi lahjaksi. Kustantaja Laaksonen. Viimeisen silauksen antaa Antero Alkun taidokas kuvankäsittelytyö, jolla monet vaurioituneet, ajan hampaan puremat tai valotuksellisesti haasteelliset työt on saatu uudelleen herätettyä henkiin lukijan iloksi. Kirjaesittely: Eilispäivän liikennettä Vanhoja liikennevälineitä esittelevä kirja on pätevä tietokirja ja kuva-albumi. Toisaalta kirjassa on kysymys nimenomaan Juhani Katajiston kuvaamista aihepiireistä, ja sisältö on muuten kattava, joten ehkäpä edellä mainituista aiheista ilmestyy joskus toinen samantyyppinen teos. Englanninkielistä lukijaa on muistettu lyhennetyillä johdannoilla ja varsin seikkaperäisillä kuvateksteillä. Kirja jakaantuu kuvattavan kohteen mukaan kategorioihin: rautatiet yleensä, veturit, puukoriset raitiovaunut Helsingissä ja Turussa, trollikat, sisävesien upeat höyrylaivat, muita höyrylaivoja, isot potkurikoneet, ja kumipyöräpuolelta mukana on laaja valikoima kuormaja linja-autoja. Kirjailija kierteli 1950– 1970-luvuilla kuvaamassa kulkuneuvoja työmatkojensa ohessa joka puolella Suomea. Kulkupelejä esitellään sekä historian että tekniikan näkökulmasta. Jotta kirja olisi ollut nykyistäkin monimuotoisempi, sisältöön olisi voinut lisätä ehkä maaseudulla käytettyjen koneiden ja toiminnan kuvia: kuinka maitolaiturilta noudetaan maitoa meijeriin, varhaisia leikkuupuimureita puimassa, Valmetin piikkilangankiristäjää työssään, kuvia varhaisista metsätraktoreista, hinaajia kiskomassa tukkinippuja vesistöjä pitkin tehtaaseen… Näitähan oli Suomi puolillaan juuri noihin aikoihin, kun kuvat on otettu. Muidenkin kuin suomea taitavien on siten helppo nauttia kirjan aihepiiristä. Laivojen kohdalla on monesti kerrottu tarina, joka alkaa 1900-luvun alkuvuosilta, ja omistajia on kymmenenkin vaihdoksen kautta seurattu aina kirjan julkaisuun saakka. Kuvien yhteydessä on aina myös tekstikappale ajankohdan tapahtumista, ja erillisessä osiossa tarinaa ja sattumuksia kulkuneuvon aiemmilta ja myöhemmiltä vuosilta
Opastus perille. MOOTTOREIDEN ERIKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE MOOTTORIHIOMO HUOLTAA JA KORJAA MOOTTORIT Moottoriexpertti Seinäjoen Moottorihiomo on jo vuodesta -66 asti palvellut asiakkaitaan mitä erilaisimmissa moottorialan huolloissa. MOOTTORIKONEISTUKSET MYÖS VANHOIHIN KONEISIIN. Järj. KLASSIKKO TUOTTEET Esim. Parkkimaksu 2 E . Union T-paita 11,95 € Lippikset • Tarrat • Solmiot • T-Paidat J paljo muut ... | www.moottorihiomo.. Lammin Hiekkapuhallus ja Maalaus Oy Kysy tarjousta! Jurvantie 72 16900 Lammi | Puh. 03 4109 1793 www.lamminhiekkapuhallusjamaalaus.. VIII MASIINA MEETING ROMPETORI Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Opastus perille. VOIT TILATA MYÖS PUHELIMITSE! 040 548 6806 www.fanituoteshop.fi RASKAAN KALUSTON JA MAATALOUSKONEIDEN HIEKKAPUHALLUS JA MAALAUS. Parkkimaksu 2 E . MERKKIEDUSTUKSET: SEINÄJOEN MOOTTORIHIOMO Rajatie 48, 60120 Seinäjoki | Puh. Wanhat Masiinat Ry VIII MASIINA MEETING ROMPETORI Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2009 klo 9–16. 06-4149 511, 040-596 1409 info@moottorihiomo.. Järj. XIV MASIINA MEETING ROMPETORI & MUSEOAJONEUVONÄYTTELY Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2015 klo 9-16 Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki | Tiedustelut: Mika Lönnrot 050 517 2026 Syötävää ja juotavaa tarjolla koko päivän. Opastus perille. Järj. Wanhat Masiinat Ry Osoite: Kiljavantie 6, 05200 Rajamäki Nurmijärven Rajamäellä Työtehoseuran piha-alueella 31.5.2009 klo 9–16. Vuosien saatossa ovat tutuksi tulleet myös vanhojen koneiden moottorit. Janne Aaltonen | 040 586 1778 info@lamminhiekkapuhallusjamaalaus.?. Parkkimaksu 5€ ja myyntipuolelle 4x6m 20€
Kivensärkijöistä lokotrackeihin Teksti: Mari Immonen Kuvat: Metso 14
Ensimmäiseksi esittelyvuoroon pääsivät kivenmurskaimet, seuraavaksi otetaan käsittelyyn tiehöylät. Ensimmäiset 1920-luvun alussa valmistetut kivensärkijät ovat aikojen saatossa muuttuneet tela-alustaisiksi Lokotrackeiksi. Juhlavuoden kunniaksi esittelemme laajemmin tehtaan historiaa ja tuotantoa. 15. Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta teräsja konepajateollisuuden alkamisesta Tampereen Lokomolla. Tehtaan alkuajoista saakka kivenmurskaimet ovat olleet tärkeässä roolissa. Niistä lisää seuraavassa numerossa! 100-vuotiaan historiansa aikana Lokomo on valmistanut teollisuustuotteita höyryvetureista kirkonkelloihin ja jopa sukellusaluksiin
Syntyi ärsyttävää rätinää, hirviön kaikki orgaanit näyttivät olevan toiminnassa ja lähin ympäristö joutui täyteen hienoa kiven purua. Tämä lisäsi Lokomon teräsvalimon tuotteiden kysyntää myös ulkomailla, esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa sekä Yhdysvalloissa. 1970 Lokomo osaksi Rauma-Repola Oy:tä. 1987 Lokomolla valmistetaan kaksi syvänmeren tutkimussukellusalusta Neuvostoliittoon. 1921 Ensimmäinen kivenmurskain valmistuu. 1918 Veturituotanto käynnistyy. Tehtaan konepajaja valimorakennukset rakennettiin Hatanpään kartanon maille vuosien 1915–1916 välisenä aikana. Murskaimia kiven ja malmin pienentämiseen Nykyisin Lokomo on osa Metso Oyj:tä ja tehtaan tuotanto on keskittynyt luonnonkiveä, malmia ja kierrätysmateriaaleja pienentävien murskaimien valmistukseen. 1921 Ensimmäinen omavalmisteinen höyryveturi valmistuu. Aamulehti kuvasi tätä uutta ihmeellistä laitetta seuraavasti: ”Koje pantiin käyntiin ja aikamoisia kivenlohkareita alettiin viskellä itse päävehkeen, varsinaisen murskaajan kitaan. Alusten rakentamista varten perustettiin RaumaRepola Oceanics, joka lopetettiin niiden valmistuttua. Vuonna 1916 ruotsalaisen Rennerfelt-valokaariuunin hankinta käynnisti Lokomolla valimon toiminnan. 1951 Viimeinen sotakorvausveturi valmistuu Lokomolta. VIRSTANPYLVÄITÄ 1915 Oy Lokomo Ab perustetaan. Ensimmäinen murskainlaite, jota kutsuttiin tuolloin nimellä kivensärkijä, valmistui Lokomolta jo vuonna 1921. Rennerfelt-uuni edusti uutta teknologiaa, sillä sähköllä toimivat uunit olivat vielä tuohon aikaan harvinaisuus. Liikuteltava kivenmurskauslaitos 1920-luvulta. Vähäisten ja epäsäännöllisten veturitilausten vuoksi yhtiön oli alusta lähtien valmistettava muita tuotteita vetureiden lisäksi. 1999 Rauma Oy ja Valmet Oy yhdistyvät ja syntyy Metso Oy, jonka osana Lokomo jatkaa toimintaansa. 1916 Valimon toiminta käynnistyy. Lokomon tuotteisiin kuuluivat esimerkiksi turpeennostokoneet, raiteilla kulkevat lokomobiilit, erilaiset kuljetusvaunut, laivan potkurit sekä tulevaisuuden kannalta tärkeät murskainlaitteet. […] Pyörien päällä olevassa koneessa voidaan Ensimmäinen murskainlaite, jota kutsuttiin tuolloin nimellä kivensärkijä, valmistui Lokomolta jo vuonna 1921. Yhtiön nimi Lokomo juontui veturia tarkoittaneesta sanasta lokomotiivi. 1930 Tiehöylät ja -jyrät tehtaan tuotantoon. Oy Lokomo Ab perustettiin vuonna 1915 kilpailemaan veturien valmistuksesta paikallisen veturivalmistaja Tampereen Pellavaja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiön (myöhemmin Tampella) kanssa. Teräsvalimo pysyi hyvin mukana kansainvälisen terästeollisuuden kehityksessä, ja valimossa voitiin valmistaa monenlaisia teräslajeja. 16 LOKOMON HISTORIAA. Lokomolla kootaan viisi Yhdysvalloista tilattua K4-tyyppistä tavaraliikenneveturia. 1938 Takomo valmistuu Puolustusvoimien ja Lokomon yhteistyönä. Tehtaalla valmistettiin myös kirkonkelloja ja monelle tuttuja alasimia. Yhtiön toimitusjohtajaksi nousee insinööri Werner Ryselin
17 03/15. Leukamurskaimen kokoonpanoa 1950-luvulla
Konetyypit nimettiin markkinointimielessä hauskasti. Puristustekniikan avulla kyettiin murskaamaan Suomessa esiintyviä kovia kivilajeja kuten graniittia tai rautamalmia. Ne olivat kiertomurskaimia, joissa liikkuva leuka teki keinutuolin jalaksen tapaista liikettä kiinteätä leukaa vasten jauhaen samalla kivimursketta alaspäin koneessa. Tästä juontuvat murskaintyyppien nimet leukaja karamurskain. Murskainten toiminta perustui puristustekniikkaan, jossa kivitai malmiaines puristuu leukojen tai kartioiden väliin. Lokomon tehtäväksi tuli toimittaa Neuvostoliittoon lähes kolmesataa kapearaideveturia, teräsvaluja ja takeita teollisuudelle, murskaimia, puutalotehtaiden koneita ja laitteita sekä haponkestäviä venttiilejä. Myös sotakorvausvelvoitteet olivat raskaat. Teräskidat saavuttivat suosiota kotimaan markkinoiden lisäksi myös Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa. Tehtaalla valmistettiin patruunakoneita, tykinputkia, aseiden piippuja, bunkkereiden aukkopanssareita, periskooppiputkia, teräskupuja sekä lentokoneiden osia. Vuoden 1946 Lokomon tuotannosta 80 prosenttia meni sotakorvauksiin. Pian sarjatuotantoon otettiin myös tiehöyliä, kaivukoneita ja täryjyriä. Esite Lokomon valmistamasta kivenmurskaimesta vuodelta 1929. 18 LOKOMON HISTORIAA. Sodan kautta sarjavalmistukseen Sodan aikana Lokomon metallien työstötaito sekä laaja tuotevalikoima valjastettiin palvelemaan puolustusvoimia. erottaa kolme osaa: varsinainen murskaaja, vino elevaattorihihna ja rumpulajittelija. Esimerkiksi rakennustyömaiden tienteossa tarvittiin kevyitä, helposti liikuteltavia malleja, kun taas suurissa kaivoskohteissa tärkeämpää oli murskausvoima. Tähän eivät ulkomaiset iskutekniikkaan perustuvat murskaimet kyenneet, tai ne hajosivat nopeasti käytössä. Teräskita-murskaimet avasivat ulkomaan markkinat Lokomon murskaimille. Murskaimet olivat Teräskitoja, kaivukoneet Teräsmiehiä ja tiehöylät Teräskarhuja. Henkilökuntaa ryhmäkuvassa 1920-luvulla. Teräskidat olivat leukamurskaimia, mutta niiden toimintatapa erosi edeltäjistään oleellisesti. Lokomolla korjattiin myös panssarivaunuja sekä vetureita. […] Koneen runko on Lokomon omasta sähköteräksestä, jollaista ei missään muualla maassamme valmisteta.” Jo 1920-luvun lopulle tultaessa Lokomon leukamurskaimista oli muodostunut tuoteperhe, josta löytyi erityyppisiä murskaimia erilaisiin käyttötarkoituksiin. Ensimmäiseksi sarjavalmistukseen pääsivät leukamurskaimet. Sotakorvaustilausten yhteydessä saatiin kuitenkin arvokasta kokemusta sarjavalmistuksesta, johon Lokomolla siirryttiinkin vuonna 1949
numer o • 1/2015 Suomen Historia 1/2015 Hinta 8,90€ UUTUUSLEHTI! TARINOITA PIENEN KANSAMME MENNEISYYDESTÄ MAAMME PUOLUSTAJAT VIINA VAPAAKSI RIKOSTARINA SOTA-AJAN ARKI Kahvin salakuljetusta 40-luvun Lapissa Arvi Mäkisen sotamuistot Kansa äänesti kieltolain kumoon 6 414888 002355 1 5 1 800 235 -1 50 1 PAL VKO 2015-19 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.suomenhistoria.fi Sähköansoja rouvalle HENKILÖKUVA Olavi Virran tarina “Suomen p onnistus oli melk oinen – neu volatoiminta v altiollist et tiin so dan aik ana ja sitä la ajennet tiin r ajusti heti sen jälk een. 64,90€ Tutustumistarjous! Uutuuslehden löydät myös Lehtipisteistä kautta maan!. “ määräaikaisena 8 numeroa + avaimenperä Tilaajalahjaksi upea metallinen Suomi-av aimenper ä! (arvo 14,90€) Sota-aika • Tekniikka • Muotoilu • Rikokset • Henkilökuvat • Jälleenrakennus • Yhteiskunta Tarinoita pienen kansamme menneisyydestä 4490 8 numeroa + avaimenperä ovh. 6990 Tilaa lehti kotiin kannettuna: www.suomenhistoria.fi/kampanja tai soita tilaajapalveluumme: puh. 03-2251 948 (avoinna ma–pe 8.30–16.00) Viipale mediat neuvolaan Suomen lapset Näin syntyi suomalainen neuvolajärjestelmä Suomen Historian 1
Porilaisen Telamurska Oy:n Olavi Puputti ja Mauno Vuorsalo esittivät ajatuksen telaketjujen päällä kulkevasta murskaimesta, jonka he uskoivat soveltuvan hyvin metsätieurakoihin. Idea tela-alustaisesta murskaimesta esitettiin Lokomon tehtaalle suoraan asiakkaan toimesta. Liikuteltavista murskaimista onkin sittemmin tullut oleellinen osa tehtaan tuotantoa, ja niitä on valmistettu 30 vuoden aikana yli 7 000 kappaletta. Tärkeänä innovaationa tässä murskaimessa oli sen rakentaminen osista, jotka voitiin purkaa ja näin siirtää esimerkiksi kaivokseen ja tehdä kokoonpano paikan päällä. Varhaisimmat niin sanotut murskainvaunut liikkuivat pyörien avulla, mutta vuonna 1985 otettiin tuotantoon telaston päällä liikuteltavia murskaimia. Näkymä Lokomon piha-alueelta vuodelta 1918 20 LOKOMON HISTORIAA. Lokotrackiksi nimetty uusi tela-alustainen liikuteltava murskauslaitos oli menestys. Telamurska Oy rakennutti prototyypin ideastaan nostamalla leukamurskaimen kaivinkoneesta otettujen telaketjujen päälle. Lokotrack mullistaa murskainalan Nykyaikaisten leukamurskaimien ensimmäinen malli valmistui 1970-luvun puolivälissä. Laitteen osoittauduttua käyttökelpoiseksi otettiin se osaksi Lokomon tuotantoa. Ensin ajatus ei vakuuttanut Lokomon insinöörejä, vaikka tehtaalla oli jo aikomuksia kehittää liikuteltavaa murskainlaitosta. Murskaimet olivat Teräskitoja, kaivukoneet Teräsmiehiä ja tiehöylät Teräskarhuja. Painavien murskainten liikuttaminen oli ollut ongelmallista jo ensimmäisistä malleista alkaen, ja tähän ongelmaan etsittiin ratkaisua
044 023 8731 Kaikki harrastajat tervetuloa! Aluemaksu 2 € Järjestää Pynnössport Harrasteautoille ja vanhoille moottoripyörille erikoisparkki Deeren Deeren alkuperäisvaraosat ja lisävarusteet Myös vanhemmat ja erikoisemmat mallit, purkuosat, PartsCountry varaosat, JD oheistuotteet ja Castrol öljyt. NUME R O 11 K O NE U RAK O INT I 3/2015 • UUSI PUUTA LENTOKENTÄN UUSI TYÖRUKKANEN 6 414887 200110 1 5 3 72 00 1115 03 PAL VKO 2015-22 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi JCB 457 HT HIILIVOIMAA! PILLARIT PUSKUTYÖS SÄ KESTOTILAUS: 8 NUMEROA Tututstu ja tilaa: www.koneurakointi.. NDI Finland Oy 23.5.2015 klo 10–15 ROMPEPÄIVÄ Vilppulassa Särkikankaan jokkisradalla (Opastus tieltä 58) Myyntipaikat ja muut tiedustelut Puh. Kun muutat, kerro se myös meille! ESITTELYSSÄ LUMENSULATIN TRECAN 80-PD KATSAUKSESSA TASAINEN CASE 921F -KUORMAAJA MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 10 • 2/2015 • 8,50€ 6 414887 200110 1 5 2 72 00 1115 02 PAL VKO 2015-17 Viipale mediat Suomalaista työtä • www.koneurakointi.fi Ponsse-metsäkone savotalla Maansiirtoa ja -puolustusta Katulaillinen MONTTUKONE JUHLISTA TÖIHIN KYMMENESTUHANNES HUOMIO! HUDDIG CABLE 1260C TOIMINTAYKSIKKÖ LINJALLA PIONEERIKALUSTOA Maksimituottavuus. 0500-226 028 www.konehuoltolaukkanen.. Vanhat Koneet -tilaajapalvelu: 03-2251 948, ma-pe 8.30-16.00 tilaajapalvelu@vanhatkoneet.. Etelä Suomi ja pääkaupunkiseutu Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Eetu Tyster, Espoo 040 9010 742 Länsi -Suomi / Ahvenanmaa Petteri Sirva, Espoo 040 9010 713 Päijät Häme, Kymenlaakso Eetu Tyster, Espoo 040 9010 742 Pirkanmaa ja Satakunta Veijo Repo, Pirkkala 040 9010 719 Keskija Itä-Suomi Tero Sihvo, Mikkeli 040 9010 707 Eteläja Keski-Pohjanmaa Pasi Kivelä, Seinäjoki 0400 541 061 Keskija Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja Kainuu Harri Leppälä, Oulu 040 9010 701 Ota yhteys pikaisesti JCB-myyjääsi ja tarkista konevalikoima ja saatavuus! sähköposti: etunimi.sukunimi@mateko.. Konehuolto T. TILAA KONEURAKOINTI 6290. www.ndi.. Minimikustannuksilla. Uutuustuotteet esillä: Oulun Oikiat Konepäivät 24.-25.4.2015 Tervetuloa tutustumaan! LOUHINTAPATRUUNAT DOOSAN PERILLE ESITTELYSSÄ LUNDBERGIN 20-SARJALAISET KOEAJOSSA UUDISTUNUT OPEL VIVARO MAANRAKENNUS • METSÄKONEURAKOINTI • KIINTEISTÖHUOLTO • MAATALOUS N RO 11 • 3/2015 • 8,50€ ROIMAA VOIMAA TURKISTA Töissä ennen ensi-iltaa! Logset 6F -ajokone MIETO VAI TULINEN. Laukkanen Oy Pyhällöntie 41, Lieto • Puh. -renkaat Meillä hyvä valikoima renkaita ja sisärenkaita myös entisöitäviin koneisiin
Valmet 15 hankittiin aikanaan tilan ensimmäiseksi traktoriksi ja Valmet 500 sen rinnalle karjan pääluvun lisäännyttyä uuden navetan myötä. Riihelän talon hyvin palvelleet Valmetit ovat edelleen täydessä ajokunnossa. RIIHELÄN VALMETIT VALMET 15 1954 & VALMET 500 1970 22. Tuhansia työtunteja tehneet vanhat Valmetit ovat nykyisin harrastekäytössä
Asikkala 23
Eräälle isännälle tuli vastustamaton halu ostaa oma kone, ja mies tuli maanantaiaamuna Riihelän pellon laidalle polkupyörällä. ”Ja sama matka piti ajaa toistamiseen heti kuukauden kuluttua uudelleen, kun naapurikylästä Heinolan puolelta Onalista oleva isäntä innostui ostamaan samanlaisen, ja pyysi minua kokeneempana kuskina mukaan”, Pertti muistelee. ”Ja niin taas köröteltiin Lahdesta Kalkkisiin. Naapurikylän mies teki kaupat Valmetista ja osti traktoriinsa myös aurat saman tien. Valmet 15 poseeraa vuonna 1929 valmistuneen, edelleen lähes alkuperäiskuntoisen päärakennuksen edessä. Pertti ei nimittäin ollut koskaan ajanut mitään moottoriajoneuvoa, ja niinpä traktorikaupan huoltomies ajoi Valmetin kaupungin laidalle Kivistönmäelle, josta eteenpäin oli selvittävä kotiin omin neuvoin. Ensimmäisen traktorin osto taloon on ollut monelle hevosiin tottuneelle tilalliselle jännittävä paikka. ”Vasta meidän pihalla hän uskalsi ensimmäisen kerran kokeilla itse ajamista ja lähteä uuden koneen kanssa kotiin Onaliin 10 kilometrin päähän.” Tarkkaa kirjanpitoa Riihelän Valmetin luovutuskirja on täytetty 25.8.1954, myyjänä on Maanviljelyskauppa, Lahden konttori. Tauno Lehtinen on käynyt puolestaan huoltamassa koneen 31.5.1955, kun 240 käyttötuntia tuli täyteen; siitäkin on seikkaperäinen dokumentTeksti: Lea Lahti • Kuvat: Tapio Mäntyniemi Kaupat syntyivät, mutta kotimatka arvelutti Pertti ei ollut koskaan aiemmin ajanut moottoriajoneuvoa. Pertillä onkin Valmetilla ajamisesta tähän mennessä jo 60 vuoden kokemus. NIin oli myös Pertille. Miehet ennättivät juuri ja juuri kello yhdentoista postiautoon ja eipä aikaakaan, kun tutun traktorikaupan ovi kävi torin laidalla. RIIHELÄN VALMETIT Riihelän tila on ollut suvulla tiettävästi ainakin vuodesta 1635 alkaen. Oston yhteydessä on tehty luovutustarkastus, josta on kirjattu ylös jotakin tietoja, muun muassa öljymäärä: täynnä, valaistuslaitteet: kunnossa, kytkinpolkimen asetus: oikein. Pienestä jännityksestä huolimatta matka sujui ilman ongelmia, ja muutaman tunnin kuluttua Pertti kurvaili uutuuttaan kiiltävän koneen kanssa kotipihaan Kalkkisiin. Isäntä katseli aikansa kyntämistä ja kysyi suostuisiko Pertti mukaan traktorin ostoon. Naapurikylän isännät olivat lauantaipäivänä Kalkkisissa käydessään nähneet Pertin kyntävän uudella Valmetillaan ja sunnuntaina jutelleet keskenään. Luovutuskirjan on allekirjoittanut M. Ensi kertaa ratissa Kun Pertti huomasi Etelä-Suomen Sanomissa ilmoituksen, jossa Lahden torin kulmalla sijainnut liike mainosti kotimaista Valmettraktoria, nuori mies päätti lähteä 50 kilometrin päähän kaupunkiin katsomaan, olisiko siinä omaan taloon sopiva työkone. Asikkalan Kalkkisten kylässä oli 1950-luvun alussa jo joitakin traktoreita, mutta Riihelän talossa vanha isäntä Matti Riihelä ja hänen poikansa Pertti tekivät pientilan työt hevosvoimin vuoteen 1954 saakka. Aurojen päälle taiteltiin paperisäkki ja siinä mies istui koko kotimatkan”, Riihelä nauraa. Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. 24. Lahdessa kaupat syntyivät, mutta kotimatka arvelutti. Ensimmäinen huolto on tehty 50 käyttötunnin jälkeen, ja sen kävi Kalkkisissa tekemässä Eino Tuunainen. Tuomala
Peltoa oli viitisentoista hehtaaria ja talossa oli 5–6 lehmää. Öljynvaihto vaihdelaatikossa, vetopyörästössä ja ohjaussimpukassa on suoritettu. ti tallella. ”Semmoinen afääri meillä oli myös, että rakentelin puusta sirkkelinpukin Valmetin perään ja kierrettiin tekemässä syksyisin klapuja hihnavetoisella sirkkelillä tässä kylällä”, Pertti kertoo. Työntekoa ja ajoa Pakoputki pöllytti pakokaasut ikävästi naamalle, ja sitä jatkettiin pitemmäksi jo 50-luvulla. Kaikki pojat pääsivät vuorollaan traktorin rattiin. Kerran kävi niin, että käynnistinkampi jäi jotenkin jarrupolkimen alle ja poljin ei päässytkään painumaan pohjaan. Pertillä on hyvässä tallessa 9000 tuntia kirjanpitoa Valmetilla tehdyistä töistä. Traktorin hankintaan asti tilalla oli kaksi hevosta, mutta toisesta voitiin konevoiman myötä luopua. Putsailin sillä kotipihoja lumesta ja ajelin joskus Onalintietäkin auki jonkin matkaa.” Käynnistyskampea käytettiin usein, etenkin jos akku oli huonona. Rahtitöitäkin tehtiin Valmetilla tehtiin heinän niittoa vieraillekin. Taloon syntyi neljä poikaa Taavi, Timo, Tapani ja Teemu. ”Ajoin porttia päin, mutta vauhti oli aika hiljainen, eikä siinä käynyt sen kummemmin”, Riihelä muistelee. Pertti aurasi pikkuisella Valmetilla myös lumia muutamana talvena. Omistajaa on veloitettu öljyistä ja muista tarveaineista. ”Rakentelin itse puisen auran, johon kyläseppä teki alareunaan vahvikkeeksi lattaraudat. Traktorihankinnan myötä moni raskas työ hoitui entiseen verrattuna varsin kevyesti. Valmetin hankkimisen aikaan Pertti siis viljeli tilaa yhdessä isänsä kanssa. Muun muassa akun nestepinta, akkujohtimien kiinnitys sekä magneeton kärkiväli on todettu hyviksi. Etupyörien navat on voideltu ja tuulettajan ruuvit kiristetty, vesivuotoja ei ole todettu. Mitään isompia haavereita Valmetilla ei koskaan ole sattunut. Omavalmisteisen lumiauran lisäksi traktorissa oli kyntöaurat, peruna-aurat, si25 03/15. ”Enhän minä ole tehnyt mitään töitä 60 vuoteen, olen vaan ajanut traktoria”, Pertti nauraa
vuniittokone sekä hevosvetoisista laitteista rakennellut haravakone sekä äes. Vuosimallin 1970 sinapinkeltainen Valmet 500 oli kolme vuotta vanha, kun se tuli taloon. Siihen oli uutena ollut tarjolla lisävarusteena Junkkarin valmistamia hyttejä, mutta ensimmäiset omistajat eivät olleet sellaista hankkineet. Harrastehommissa Nyt molemmat Valmetit joutavat jo olemaan harrastekäytössä, kun arkikäyttöön on hanRIIHELÄN VALMETIT 26. Pertti muistelee, että ensimmäiset renkaat olivat Michelin-merkkiset ja ne olivat erityisen hyvät menemään lumessa. Niin taloon tuli uusi isompi Valmet, ja siihen hankittiin muun muassa niittosilppuri. Pulkkilanharjulla sain traktorin sivuun, irrotin pyörän ja hyppäsin linja-auton kyytiin”, Pertti muistelee. Aluksi traktori oli hytitön. Juttelin sotilasmestarin kanssa ja hän kertoi, että ovat kevättalven jäätiedustelulennolla, mutta laskeutuivat ostamaan muikkuja, kun näkivät nuottamiehet jäällä.” Riihelässä olikin jo aiemmin ihmetelty outoa konetta taivaalla. ”Kapea pyörä ja palikat harvassa, se puri hyvin lumeen”, traktorin omistaja tarkentaa. ”Sitten vaan toisella linja-autolla takaisin, rengas paikoilleen ja uudelleen Vääksyä kohti”, Pertti kertoilee. Hämeenkoskelaiselta autopurkamolta löytyi armeijan traktorista purettu hytti, joka ostettiin ja sovitettiin paikoilleen talon isompaan Valmetiin. Isompi Valmet Riihelään rakennettiin uusi navetta vuonna 1966. Lypsykarjaa Riihelässä pidettiin vielä vuoteen 1991 asti, ja nuorta karjaa, siipikarjaa sekä muutama lammas vielä sen jälkeenkin. Vääksyssä rengas laitettiin kuntoon Oksasen korjaamolla; siitä löytyi peräti kuusi reikää. ”Huomasin matkalla, että rengas tyhjenee ja pysähdyin vähän päästä pumppaamaan käsipumpulla ilmaa, kun ei löytynyt sopivaa paikkaa, mihin olisin voinut Valmetin jättää. Tällä kertaa alla on Massey-Harris-puimakoneesta otetut renkaat. Pertti muistelee, että Valmetin renkaat on uusittu ainakin kolmeen kertaan. ”Reissu jäi siksikin hyvin mieleen, kun takaisin tullessa pysähdyin Karisalmen kannakselle kaloja ostamaan ja huomasin, että jäällä oli kaksipaikkainen armeijan kone. ”Kun 1980-luvun puolivälissä alettiin puhua turvakaaripakosta avotraktoreihin ja itsestäkin alkoi tuntua siltä, että hytti olisi ihan mukava talvella ja huonolla kelillä, päätettiin sellainen hankkia”, Pertti kertoo. Yksi ikimuistoinen reissu tien päällä tuli tehtyä, kun Pertti ajeli viljakuorman kanssa Vääksyyn vehnämyllylle talvisella kelillä peräkärry perässä. Karjan pääluvun lisäännyttyä rehun tekoon ja muihin töihin tarvittiin hieman isompaa traktoria
Nyt Tapani ajelee Valmeteilla harrastemielessä. ”Meillä on tässä lähiseudun harrastajien kesken Polkjärven tienhoitokunnan traktoriporukka Potrat”, Tapani kertoo. Jokavuotinen ajotapahtuma Polkjärventieltä Kalkkisten keskustaan ja takaisin jonkun jäsenen kotipihaan grilli-illan viettoon kuuluu vapaamuotoisen harrasteyhdistyksen toimintaan. ”Valmetin 359 -mallia, jota tehtiin silloin, on valmistettu ainoastaan 1500 kappaletta, joten sen löytäminen ei ole välttämättä ihan helppoa. Riihelän miehet Vanhat Koneet -lehden toimittajan tentattavana. Hain eläkkeelle lähtijän Pulkkilantien varresta yhden talon pihasta ja vein Kalkkisten Lomameijerille, jonne oli järjestetty läksiäisjuhlat”, kuski kertoo hymyillen. ”Muistan hyvin, että sain ajaa Valmetia, kun heiniä lastattiin seipäiltä traktorin kyytiin.” Traktoreiden mukana tulleet dokumentit, kuten käyttöohjeet ja rekisterikirjat, ovat hyvässä tallessa. Tapani muistelee päässeensä jo alle 10 vuoden ikäisenä traktorin rattiin. ”Se oli aika jännää hommaa, kun jalka yletti juuri ja juuri kytkimelle”, Tapani hymyilee. ”Tämä on minulla lumikoneena ja kauppareissujen kulkupelinä”, Pertti esittelee. ”Puin päälle vanhat vaatteet ja traktorin perään laitettiin pieni peräkärry, heinäpaali sinne istuimeksi ja läksiäislahjaksi annettava porsas lavalle. Tapani haaveilee, että voisi hommata itselleen vielä Takran tai vaikka oman syntymävuotensa 1959 traktorin. Kahdeksan vuotta muualla asunut ja rauhanturvaajanakin työskennellyt Tapani on palannut takaisin kotitilalle ja asuu isänsä Pertin kanssa. ”Muistan hyvin, että sain ajaa Valmetia, kun heiniä lastattiin seipäiltä traktorin kyytiin.” Kytkin piti saada nostettua niin, ettei traktori nykäissyt ja heinäkuorman päällä seisonut pudonnut kyydistä. ”Varmaankin sain ajaa heti, kun jalat ylettivät polkimille”, Tapani muistelee. Toisaalta voisi olla viisasta tyytyä säilyttämään talossa pitkään olleet traktorit hyvässä ajokunnossa ja luopua lisähankinnoista”, mies miettii. 27 03/15. Aikakauslehtien mainostarrat 1970-luvulta somistavat keltaisen Valmetin keulaa kittu Valmet vuosimallia 1991. Jokin aika sitten Tapani vei paikallisen maatalouslomittajan eläkkeelle Valmet 15:lla
28
Maahantuoja kokeili markkinoiden kiinnostusta myös merkin omalla monikäyttömaasturilla. ITÄVALLAN IHMEMAASTURI STEYR-PUCH HAFLINGER 700 AP3 Lahti 29. Suomeen tuotiin 60-luvun alkuvuosina Fiat 500 -malliin perustunutta itävaltalaista SteyrPuch-henkilöautoa muutama sata
Kuvio oli jotakuinkin sama, mitä Fiat harrasti Ranskassa Simcan ja Saksassa Neckarin kanssa, joskaan Fiat ei omistanut itävaltalaistehtaita. 30. Tarpeeseen suunniteltu Steyr-Puch Haflinger syntyi sotilastarkoituksiin, kuten varmaan kaikki Euroopan jokapyörävetoiset ajoneuvot 1900-luvun aikana. Sodan jälkeisiä sotkuja siivottaessa lohkaistiin 30-luvun lopulla Saksaan puoliväkisin liitetty Itävalta uudelleen itsenäiseksi valtioksi. Toinen maailmansota oli tuhoisin seurauksin opettanut, että hyvä johtaja vie joukkueensa kyllä pitkälle, mutta se voittaa kamppailun, jolla on eniten toimivia pelivälineitä. Vastaus on aika yksinkertainen: kaikkialle minne ei muilla pääse. Vaikka mellakka ohi olikin, oli liittoutuneilla ja Neuvostoliitolla paikoin ristikkäisiä ideoita pelikentän uudelleenjaosta. Kovan vääntämisen jälkeen saatiin kuitenkin sovittua, että piskuinen vuoristomaa pärjätköön omillaan, ja 50-luvun puolivälissä molemmat neuvottelukumppanit vetivät miehitysjoukkonsa puolueettomasta maasta. Autoteollisuus oli saatu maassa jo rullaamaan. Kun puolueettoman demokratian piti uskottavuuden nimissä ylläpitää jonkinlaista armeijaa kalustoineen, muodostui tarve kehitellä kotimaista ajoneuvoa, jolla korvattaisiin lähinnä länsimiehittäjien ylijäämäjeepeistä muodostunut ajoneuvokanta. Haflinger näyttää kuvissa varsin pieneltä ajoneuvolta, ja oikeasti se on vielä pienempi. Ajoneuvon perusta oli Ledwinka vanhemman jo 20-luvulla Tatrassa toteuttama keskusputkirunko, joka teoriassa olisi mahdollistanut loputtomat päälirakenTeksti ja kuvat: Jan-Erik Laine STEYR-PUCH HAFLINGER Haflingerin ensimmäinen prototyyppi möyri vuonna -57. Kun sympaattisen avolavapakettiauton akseliväli on tasan puolitoista metriä ja kokonaispituuskin jää reilusti alle kolmen metrin, ei voi välttyä kysymästä, mihin on näin pienellä ajoneuvolla ollut tarkoitus ajella. SteyrDaimler-Puch-konserni oli ryhtynyt italialaisen Fiatin kanssa yhteistyöhön, ja sen tuloksena Itävallassa valmistettiin Fiat-mallistoa paikallisille markkinoille Steyr-Fiat-merkillä. Huikeaa tekniikkaa Steyr-Daimler-Puch A.G:n pääsuunnittelijana toimineelle Erich Ledwinkalle ei tehtävä ollut ylivoimainen. Valmistuskustannuksien ei taidettu antaa suunnittelua ohjata, sillä ajoneuvosta löytyi kaikki hienoudet, mitä siihen mennessä oli voimansiirrossa keksitty, ja se sai amerikanjeeppien ratkaisut näyttämään kivikautisilta. Itävallan kohtaloa ei ollut ennen sodan loppumista isojen poikien kesken ehditty päättämään, ja se jäi sananmukaisesti idän ja lännen väliin. Tämän isänsä Hans Ledwinkan jälkeen Tatran pääsuunnittelijanakin toimineen neron johdolla syntynyt pieni maastoajoneuvon prototyyppi möyri ensimetrejään vuonna -57
Autossa nähtiin potentiaalia kaikkeen. Taaimmaisesta saa kytkettyä vedon etuakselille, kaksi seuraavaa vipua kytkevät tasauspyörästöjen lukot. Yksi mainioimpia sovelluksia oli lavalla kulkeva lypsykoneisto, jolla pystyi tyhjentämään rinteillä laiduntavan maitokarjan. Kykyä lisäsivät vielä lyhyt etuja takaylitys, akseliväli sekä korkealla kulkeva keskusputki, jonka vuoksi ei maasturia tahtonut saada mahastakaan kiinni. Tehtaalla Ideoitiin Haflingerissa oli kaikki hienoudet, mitä siihen mennessä oli voimansiirrossa keksitty. Ei seuraavanakaan vuonna valmistunut kuin 158 Haflingeria, mutta vuonna 1960 hihna rullasi jo yli tuhannen Haflingerin vuosivauhtia. Lavalle oli saatavissa voimansiirrosta vauhtinsa ottava generaattori vuoristoisia hitsauskeikkoja varten. Myös työkäytössä se nähtiin ylivoimaisena kantojuhtana. Etuistuinten välistä löytyy käsijarrun ja vaihdekepin lisäksi vielä kolme pienempää vipua. Sisältä kytkettävä neliveto ja molempien tasauspyörästöjen lukot kielivät teknisestä etumatkasta, ja erillisjousitetut portaaliakselit saivat pikkumaasturin selviytymään vaikeistakin paikoista. Myöskään selkeä työkonemaisuus tai vain vähän viidenkympin päälle yltävä huippunopeus eivät lisänneet Haflingerin haluttavuutta käyttöautona. 31 03/15. Ajoneuvon hämmästyttävä kiipeilykyky oli omiaan alppimaan mäkisiin maisemiin, ja koska painojakauma oli kunnossa, pysyi se pyörillään sekä yläettä alamäessä. Kesällä -58 pienikokoisen ja kiipeilykykyisen hevosrodun mukaan nimensä saanut Steyr-Puch Haflinger oli valmis esiteltäväksi lehdistölle, ja ensimmäisenä vuonna päästiin heti kahdeksan kappaleen tuotantoon. Auton sivulle sai väkivahvan vinssin, jolla kiskoi yksisiipistä kyntöauraa vaikka rinnettä ylöspäin. Moottorina pyöri pieni, vain 643-kuutioinen kaksisylinterinen ja ilmajäähdytteinen bokserikone, joka oli kevyt ja sitkeä luonteeltaan. neratkaisut. Voimansiirron tiheä välitys rajoittaa maasturin nopeuden 58 kilometriin tunnissa. Ratkaisua etsittiin tehtaalla halvemmasta takavetoisesta Landwagen-mallista, mutta tämä lasikuituhytillinen, jo reilusti päälle seitsemääkymppiä kiitävä lavapakettiauto jäi prototyyppiasteelle. Auton ongelma oli hienon ja monimutkaisen tekniikan mukanaan tuoma korkea hinta, joka karsi varsinkin siviilipuolella ostointoa. Sillä saattoi kuskata tuoretta sotilasta vaikeakulkuiseen etulinjaan ja haavoittuneita paluukuormassa pois, sen päälle saattoi perustaa ambulanssin, aseistusta tai sammutuskalustoa riippuen siitä, oltiinko keräilemässä loukkaantuneita, tulittamassa vihollisia vai sammuttamassa tulipesäkkeitä
Kun yhteensä runsaan 16 000 yksilön Haflinger-tuotanto ajettiin alas vuonna -74, oli näitä monikäyttömaastureita toimitettu 35:een maahan ympäri maailmaa, Suomi mukaan lukien. Palasina ammattikoululta haettua Haflingeria ei onneksi kipattu romulavalle, vaan se säilöttiin säiltä suojaan parempien aikojen toivossa. Yleishevonen Haflingerin useiden eri sotilaskäyttöön tehtyjen mallien lisäksi viranomaisja ammattikäyttöön tarkoitettuja variaatioita syntyi lukemattomia. Kiinteistönhuoltoon ja kuntien tarpeisiin kehitelty, hydrauliikkavarusteinen Kommunal Haflinger aurasi kätevästi lumet pikkukaduilta ja hiekoitti samalla mennessään. Vauhdin tarpeen mukaan oli alustan portaaliakseleihin valittavissa kolme eri välitystä. Itävallan armeijan lisäksi naapurimaa Sveitsin armeijan tarpeisiin näitä kiipeilykykyisiä kuormajuhtia toimitettiin tuhatmäärin. Erilaisten pesuri-, kompressorija roskisautoversioiden lisäksi Haflingerista jalostui erityismalleja muun muassa lentokenttätarpeisiin sekä tela-alustaisena lumikissana rinnekäyttöön. Ainoa lajissaan Sisu-kuormureiden valmistaja Oy Suomen Autoteollisuus Ab oli puuhastellut raskaan kaluston parissa jo parikymmentä vuotta, Haflingerin rinnalle tehdas kehitteli edullista Landwagenia, mutta tämä nopeampi takavetoinen lava-auto jäi yhteen prototyyppiin. Haflinger oli parhaimmillaan siellä, minne se oli suunniteltukin, eli sotilaskäytössä. 32. myös hurja 6x6-Haflinger, jonka moottori ”tuplattiin” nelisylinteriseksi, Mutta tälle kuusikkomönkijälle ei taidettu keksiä käyttöä, ja tämäkin idea jäi prototyyppiin. Pidemmällä keskusputkella saatiin rinnalle alusta isompiin tarpeisiin, ja viisinopeuksinen vaihteisto toi siihen käyttömukavuutta. Kevään tullen sama vekotin ilmestyi kaduille lakaisukoneena suuri imuri lavallaan, kun taas syksyllä se ahersi harjan kanssa puistojen kävelytiet lehdistä puhtaiksi. Hyvän idean tunnusmerkkinä on usein se, että sitä voidaan sekä kopioida että skaalata. Niinpä Haflingerille aloitettiin pykälää isomman seuraajan suunnittelu jo 60-luvulla, ja -71 tuotantoon tullut tölkki-Volkkarin kokoinen Pinzgauer syrjäytti edeltäjänsä sotilasajoneuvomarkkinoilta
kun se vuonna -48 perusti maahantuotavien ulkomaisten henkilöautojen vähittäiskauppaa varten oman yhtiön. Yrityksen johdossa ollut Thor Nessling oli laskeskellut jopa kotimaisen henkilöautotuotannon kannattavuutta, mutta siihen ei kuitenkaan ryhdytty. Kun Haflinger 700 -mallin rinnalle esiteltiin pidemmällä keskusputkella varustettu 703, saatiin lavalle lisäpenkkejä henkilökuljetukseen. Suomalainen autolehdistö raportoi Ruotsin armeijan jo kokeilleen merkin monikäyttömaasturia, ja kesällä -61 saatiin maahamme Haflingerin ensimmäinen näyteyksilö. Ensimmäinen erä näitä Pikku-Pukkeja saapui alkuvuodesta -61, ja pian tuli tarjolle myös verottomana pakettiautona rekisteröitävä farmarimalli 700C. Kun Donau-edustus siirtyi vuosien 1960–1961 vaihteessa kilpailijalle, aukesi Sisulle mahdollisuus ryhtyä Steyr-Puchin maahantuontiin. Siviilikäyttöön suunniteltu, kiinteällä lasikuituhytillä varustettu 700 AP -malli oli uunituore ja periaatteessa oikein sopiva Suomen oloihin. Myyntiesittensä mukaan se tarjosi enemmän mukavuutta kylmiin ja märkiin olosuhteisiin ja oli paremmin äänieristetty kuin kangaskattoiset versiot. 50-luvun lopulla yrityksen valikoimasta löytyi Roverin lisäksi Donaun mallisto. Koriin oli meistettävä vain tyyppikilvessä ollut valmistenumero, ja koska ajoneuvosta oli tulossa pakettiauto, oli kuljettajan oveen maalattava vielä painonumerot. 33 03/15. Pienen ajoneuvon korkea hinta taisi olla suurin syy siihen, että esittelyHaflinger jäi sillä erää lajinsa ainoaksi. Keväällä 2010 Haflingerin monimutkaiseen tekniikkaan saattoi tutustua Lahden Classic Motorshow’ssa. Esittelyautoa ja sen kiipeilyominaisuuksia esiteltiin heti lehdistölle ja potentiaaliselle asiakaskunnalle, mutta ostoryntäystä se ei aiheuttanut. Tämän Oy Suomen Sisu Ab:n ensimmäinen ja tärkein edustus oli englantilainen Rover. Peltialustaan pultatulla lasikuituisella ohjaamolla päästiin jopa 50 % painon säästöön, kehui esite. Maahantuoja luopui itävaltalaismerkin edustuksesta vuonna -64, jolloin ainut Haflinger vasta tyyppikatsastettiin Suomeen. Katsastustodistuksessa yksilöön määrättiin asennettavaksi tuulilasinpesulaite, roiskeläpät ja oikeanpuoleinen sivupeili. Esittelyauto myytiin keväällä -64 kauppias Adolfssonille Hiittisten saareen, ja se sai Turun ja Porin läänin TNI-27-rekisterikilvet
Parkanolaisen Mekes Oy:n vuonna -65 tilaamat neljä Haflingeria taisivat olla kaikki eri malleja. kalustona sen monipuolisten käyttömahdollisuuksien vuoksi.” Eivät tainneet tunnustelut myönteistä tulosta antaa, sillä tämäkin suunnitelma kaatui. Kävikö auto saaresta mantereella vuosittain katsastettavana vai poikkesiko katsastusmies leimasimineen saaressa, se ei ole tiedossa, mutta tammikuussa -77 Haflinger poistettiin rekisteristä. Opinahjossa oli saatu kori pois alustalta ja vaihteiston purkaminen pitkälle ennen kuin projekti oli jäänyt varaosapuutteellisena kesken. Uuden omistajan aikomuksena oli palauttaa Haflinger jälleen liikuntakykyiseksi, ja se vietiin ammattikouluun tarkempia tutkimuksia varten. STEYR-PUCH HAFLINGER 34. Parempiin aikoihin oli varauduttu hankkimalla henkilömallin moottori ja vaihteisto varaosiksi. Tilalle oli tuolloin vaihdettu rakenteeltaan samanlainen moottori SteyrPuchin 700C-farmarimallista. Lisäksi oletetaan auton saavan suosiota mm. Marraskuussa 2013 Haflingerin kori nostettin pitkästä aikaa alustan päälle. Jossain vaiheessa oli sen moottoriin mitä ilmeisimmin tehty remonttia, ja siinä touhussa heikosti kiinnitetty vauhtipyörä oli myöhemmin irronnut ja särkenyt kytkinkoppaa. KOTIMAINEN HAFLINGER. Pientä nelivetoa oli ehkä saaressa käytetty veneiden laskuja nostopuuhiin, sillä vetoakselin suojakumin vauriosta johtuen oli vaihdelaatikkoon päässyt virtaamaan merivettä tuhoisin seurauksin. Näistä ainakin kolme päätyi harrastajien käsiin ja on edelleen hengissä. Syy ajelujen loppumiseen lienee ollut voimansiirrossa, sillä kun Haflinger myytiin mantereelle keväällä -78, ei se ollut enää ajokuntoinen. Vuonna 1967 konkurssiin menneen Mekes Oy:n neljästä Haflingereista ainakin kolme säilyi ja löytyy nykyisin harrastajien hallusta. Tehtiinhän meillä laivoja, kuorma-autoja, traktoreita ja monenlaista konekantaa. Palasina koululta haettua Haflingeria ei onneksi kipattu romulavalle, vaan se säilöttiin säiltä suojaan parin muun kesken jääneen projektin kaveriksi parempien aikojen toivossa. Vanha rekisterikirja kertoo Haflingerin palvelleen kauppias Adolfssonia kymmenisen vuotta, sillä säännöllisiä katsastusleimoja löytyy vuoteen -74 asti. Yhteen pikku-Bemariin mainittiin Steyr-Puchmoottorin jo asennetuksi, ja koeajettu malliauto oli todettu hyväksi. Mekes tilasi vuonna -65 Itävallasta myös neljä Haflingeria sillä ajatuksella, että niidenkin kokoonpanomahdollisuuksia Suomessa olisi aiheellista tutkia. Projekti eteni 7–8 kappaleen koesarjan tilaamiseen itävaltalaistehtaalta, mutta tiettävästi niitä ei ehditty valmistamaan ennen projektin hautaamista. Tuttu merkki Harri Nordman ajautui Steyr-Puch harrastajaksi jo 80-luvulla ja nimenomaan ajautui, sillä aikomuksena oli hankkia tuolloin tekeillä olleen 600-Fiatin kaveriksi kaupan ollut Fiat 500. Kuvat: Vesa Rantasalo Vesivahinko Nykyisin pitkän linjan Steyr-Puch-harrastajan Harri Nordmanin omistuksesta löytyvä Haflinger käy ja kulkee jälleen pitkän tauon jälkeen. Suunnittelultaan täysin pipariksi menneet Muulit romutettiin myöhemmin paria yksilöä lukuunottamatta. Yhtiö esitteli SteyrPuch Haflingerin moottoriin ja vaihteistoon perustuneen Mekes Muuli 4000 -autotraktorin kehittelyä avoimesti, ja parin prototyypin jälkeen Muulista tehtiin kymmenen kappaleen koesarja. Mekes neuvotteli SteyrDaimler-Puch A.G:n ja BMW:n kanssa sopimuksia, joissa päätettiin yhdessä tutkia BMW 700 LS -koriin perustuneen SteyrPuch-moottorisen henkilöauton valmistusmahdollisuuksia Suomessa. ”Mikäli yhtiön käynnissä olevat markkinatutkimukset ja tunnustelut antavat myönteisen tuloksen, nelipyörävetoisen Haflinger-maastoauton kokoonpano aloitettaneen lähiaikoina maassamme”, kirjoitti aiheesta Helsingin Sanomat 1.8.1965 ja jatkoi: ”Mekes on alustavasti tiedustellut puolustusvoimien ja tieja vesirakennushallituksen kantaa siitä, miten maastoauto soveltuisi näiden laitosten tarkoituksiin. Valmet tiedotti ja uutisoi varsin hillitysti omista tutkimuksistaan koskien henkilöautotehtaan tai kokoonpanolaitoksen mahdollisuuksia maassamme, mutta Parkanoon perustettu Mekes Oy ei peitellyt lennokkaita suunnitelmiaan. Auto paljastuikin paikan päällä Pikku-Pukiksi, mutta se ei haitannut kaupantekoa ja myöhemmin itävaltalaismerkin edustajia on kertynyt harrastajalle useampikin. palokuntien ym. Suomessa käytiin 60-luvun mittaan kovasti keskustelua kotimaisen autoteollisuuden mahdollisuuksista
Onko entisöintiä järkevää tai tarpeellista jatkaa nykyistä pidemmälle. Valmis vai ei. Jokainen mutteri ja pinnapulttikin korvattiin alkuperäisvaraosalla tai sinkittiin. Alkuperäiset vanteet hiekkapuhallettiin, maalattiin ja niiden päälle pyöräytettiin ajanmukaiset Trelleborgit, jotka sattumalta löytyivät kirpputorilta. Alkuperäisen kadonneen moottorin tilalle löytyi oikeaa tyyppiä oleva Haflingerin lohko, josta syntyi voimanlähde pitkälti uusin osin. Vuosia kesken seissyt projekti kulkeutui Lahteen, ja monen silmissä toivottomalle näyttäneeseen osakasaan alkoi hiljalleen paistaa aurinko. Teknisesti uutta vastaavan ja täysin ajokuntoisen mutta ulkoasultaan hurmaavasti patinoituneen, ainutlaatuisen Haflingeryksilön kohdalla ollaan hyvän kysymyksen äärellä. Harri Nordmanin suunnitelmissa ei ole tyrkyttää harvinaista Haflingeriaan museotarkastajien syynättäväksi saati palauttaa sitä rekisteriin, vaan ainakin toistaiseksi mökkihevoselle riittää satunnainen ulkoilu omilla laitumilla. Verkkaisesti edenneet neuvottelut ja ostajaehdokkaan useamman Steyr-Puch-entisöinnin tuoma uskottavuus johtivat kauppaan, kun varmistui, että Parkanosta löytyisi vielä Haflingerin kunnostuskelpoinen vaihteisto. Alusta alkaen oli selvää, että viisainta olisi ratkoa ensin vaikeimmat voimansiirron ongelmat. Täysin muttereiksi purettua alustaa entisöitiin sillä periaatteella, että sen jokainen osa joko korjataan uutta vastaavaksi tai vaihdetaan uuteen. Ankaran saaristolaiselämän arpeuttama työkalumainen olemus kun on alkuperäinen vain kerran. Nelinopeuksien vaihteisto, sisältä kytkettävä neliveto ja tasauspyörästöjen lukot KORI: Teräspeltinen, lavallinen korirakenne, johon pultein kiinnitetty lasikuituinen ohjaamo MITAT: Pituus 2830 mm, akseliväli 1500 mm, paino 680 kg 35 03/15. STEYR-PUCH HAFLINGER 700 AP3 MOOTTORI: 2-sylinterinen ilmajäähdytteinen bokserimoottori, 643 cm3, 28hv/4500rp ALUSTA: Keskusputkirunko, erillistuenta kierrejousin, portaaliakselit. Moottoriöljyn lisäksi kun omat voiteluöljyt löytyvät Haflingerin vaihdelaatikosta, etuperästä, ohjaussimpukasta ja desin verran vielä jokaisesta portaalin ratasparista. Syksyllä 2013 projekti oli edennyt vaiheeseen, jossa patinoituneen korin saattoi nostaa täysin entisöidyn alustan päälle ensimmäistä kertaa yli 30 vuoden tauon jälkeen. Ennestään hyvät yhteydet Itävallan ja Englannin varaosatoimittajiin olivat tarpeen romukasaa inventoitaessa, ja osa kerrallaan löytyi maailmalta vanhaa varastoa Suomeen postitettavaksi. Keväällä 2010 Haflingerin kori ja alusta nähtiin esillä Lahden Classic Motorshow’ssa, ja messujen hurjasta kävijämäärästä huolimatta harvassa olivat ajoneuvon tunnistaneet. Vuodenvaihteessa olivat vivustot ja vaijerit paikoillaan, niin että kapinetta saattoi viimein myös koeajaa. Huhut saaristoon päätyneestä Haflingerista olivat kyllä tiedossa, mutta sen omistaja sekä romukasan säilöntä mantereella paljastuivat Harrille vasta 90-luvulla. Niinpä pelkästään uusittavia laakereita monimutkaiseen alustaan kului ämpärillinen. Alustan komponenteista oli pääteltävissä, että Haflingerin saarivuosina ei sen hienoa tekniikkaa juurikaan osattu huoltaa. Liikenteeseen Harrin tallista löytyy museorekisteriin entisöity ´61 Steyr-Puchin 700 C sekä nykyisin myös ´64 Fiat 500, jollainen alkujaan oli hankintalistalla ennen itävaltalaismerkkiin sotkeutumista. Hiekkapuhallus, korin muutamat ruostekorjaukset tai virheetön, jopa tehtaan alkuperäistä maalaamotasoa kiiltävämpi lopputulos olisi kohtuullisen helppo ja suhteellisen edullinen toteuttaa, mutta valinta olisi peruuttamaton
36
Tämä nykyään arvokkaasti patinoitunut Deering tuli taloon jäädäkseen, ja nyt puolivuosisataisen hiljaiselon jälkeen se on herätelty jälleen toimintakuntoon. PARKANON PIONEERI DEERING 10-20 Parkano 37. Parkanolainen maanviljelys astui koneelliseen nykyaikaan vuonna 1924, kun Kanan maatilalle hankittiin kylän ensimmäinen traktori
Tämä Parkanon ensimmäinen traktori oli merkiltään Deering, ja tuo samainen peltoveturi kuuluu edelleen nykyisin Jukka Vesannon ja Pekka Virranhaaran hallinnoiman maatilan konekantaan. Ensimmäiset maininnatkin tilasta löytyvät jo 1540-luvulta, ja ainakin vuodesta 1621 asti oli tila pysynyt samalla suvulla. McCormickin menestystarina alkoi kun nuori, Yhdysvaltain itärannikolla Virginiassa asunut maanviljelijän poika Cyrus McCormick sai vuonna 1834 patentin viljankorjuuseen kehittelemälleen hevosvetoiselle niittokoneelle, jonka tuotanto alkoi kotitilan verstaalla. Kun Tampereen Hankkijalta ostettu Deering oli toimitettu Ikaalisiin, oli Reino Virranhaara mennyt hankintaansa itse sieltä noutamaan. Kotia kohti ajellessa olivat ohjausliikkeet olleet hiukan liian innokkaita, sillä taaksepäin katsoessaan oli hän huomannut traktorin jälkien mutkitelleen tien laidalta toiselle. Mutta traktorin takaa löytyvän jättimäisen yrityksen International Harvester Companyn konehistoriaa oli tuolloin kirjoitettu jo lähes sata vuotta. Suurten maaomaisuuksien kartanoita ei Parkanon seuduilla ole koskaan sen historiassa ollut, ja sen talonpoikaistiloilla oli toimeentulo hankittu perinteisesti maata viljelemällä. Kun maanteiden risteyspaikalle rakennettiin kirkko 1800-luvun alussa, alkoi sen ympärille muodostua Parkanon kirkonkylää. Kolistellessaan rautapyörillään Parkanoa kohti edusti Deering agraaritekniikan terävintä kärkeä, olihan se vasta vuoden tuotanossa ollut malli. Kehitys oli kuitenkin väistämätöntä, ja vuonna 1924 otti parkanolainen maanviljelys askeleen kohti uutta aikakautta, kun Kanan tilaa isännöinyt, edistysmielisenä pidetty ja maatalouskouluakin käynyt Reino Virranhaara hankki tilan peltotöihin traktorin. Hiljalleen kasvanut niittokonetuotanto pakotti muutTeksti ja kuvat: Jan-Erik Laine Vuonna 1924 Deering edusti agraaritekniikan terävintä kärkeä, mutta sen takaa löytyvän International Harvester Companyn konehistoriaa oli tuolloin kirjoitettu jo lähes sata vuotta. C. DEERING 10-20 Vanhan traktorin käynnistäminen vaatii voiman lisäksi taitoa. Mutta ei kirkko tullessaan elämää seuduille tuonut. McCormick Tekniikan historia on voittajien kirjoittamaa, ja kaikki sirpin jälkeen maatalouskapineille tapahtunut tuotekehittely on ollut osaltaan myös ideoiden varastelua, tuotteiden kopiointia ja kilpajuoksua patenttisuojien saamiseksi. Virtavehkeitä tarkkailemassa Jukka Vesanto, käynnistysveivissä Pekka Virranhaara ja bensiiniä annostelemassa Kosti Korpiniemi. Viime vuosisadan alkuvuodet olivat vielä Parkanon kirkonkylällä kohtuullisen rauhallista aikaa, vaikka vanhempi väki ennusteli maailmanloppua, kun ensimmäisen automobiilin näkeminen koetteli mielenrauhaa. Reilun kivenheiton päässä tuoreesta kirkosta Kanan tilalla oli harjoitettu maanviljelystä jo ties kuinka monta vuosisataa. 38. Pekka Virranhaara muistaa isänsä kertoneen Deeringin olleen ensimmäinen ratista ohjattava vekotin, jota isä oli koskaan ajanut
Vuonna 1928 valmistui jo sadastuhannes McCormickDeering 10-20. 1880 aukesi McCormickin haarakonttori Odessaan, ja kohta viljaa korjattiin McCormick-koneilla aina Uralin vuoristoa myöten. Kaupungista löytyi myös maatalouden koneellistamiseen uskoneita sijoittajia, joiden varoilla McCormick kasvatti touhunsa aivan uuteen mittakaavaan. Jos maatilalle oli tarvekaluja hankittava, matkustettiin lähimpään kylään asioille, ja se konekauppias, joka kylältä löytyi, hallitsi lähiseutujen konemarkkinoita. 39 03/15. Yritys oli myös suoramarkkinoinnin Hevosvetoisilla elokorjuuvehkeillään menestykseen kivunnut Cyrus McCormick vanhempi (1809–1884) ei ehtinyt nähdä traktoreita. Vielä 1800-luvun puolivälissä valtaosa väestöstä eli yksinkertaista elämää ja sai elantonsa pientilaa viljelemällä. Se aika, joka ei kulunut kilpailijoita vastaan käytyihin patenttioikeudenkäynteihin tai uuden malliston kehittelyyn, käytettiin jälleenmyyjäverkoston kasvattamiseen ja markkinointiin. Cyrus McCormick ei ollut aikansa nerokkain koneenkehittelijä, mutta hän ymmärsi, että kaupallisen menestyksen kannalta teknistä etumatkaakin tärkeämpää on luoda koneille muita tehokkaampi jälleenmyyntiverkosto. Fordin mainitaan ensimmäisenä toteuttaneen liukuhihnan ajoneuvojensa sarjatuotannossa, mutta McCormick taisi olla ensimmäinen, jonka oli pakko standardoida koneidensa komponentit niin, että sarjavalmistus saatiin tehokkaaksi ilman turhia sovitteluja. Siitä alkoi jälleenmyyjäverkoston luominen Eurooppaan, mikä vaati touhukkaalta johtajalta monta laivamatkaa. Hän pokkasi sieltä koneineen palkinnon. Yli neljäntuhannen koneen vuosituotantoa johtanut McCormick näki koko maanviljelevän maailman markkina-alueenaan ja matkasi vuonna 1851 Lontoossa pidettyyn maailmannäyttelyyn. tamaan parempien kulkuyhteyksien päähän tuolloin vain 16 000 asukkaan Chicagoon, josta koneet saattoi toimittaa uutta rautatietä tai vesireittejä pitkin asiakkaille
Sanomalehtimainonta oli oma osansa markkinointia. Näiden henkensä menettäneiden muistoksi alettiin viettää vuosittaista työläisten juhlapäivää, joka meillä vietetään nykyisin vappuhulinan merkeissä. Johnson näki tulevaisuutta myös muualla kuin hevosvetoisessa konekannassa ja hän yhdisteli bensiinimoottoreita kärryihin saaden aikaan avolava-autojen esiasteita. Kun Cyrus McCormick kuoli vuonna 1884, firman vetovastuuseen astui hänen vanhin poikansa Cyrus McCormick Jr. Ja jos sato jäi jonain vuonna heikoksi, pidennettiin koneiden maksuaikoja. Deering Toinen jättimäisen International Harvester Companyn merkittävistä historianhaaroista on William Deeringin 1874 perustama Deering Harvester Company. William Deering oli ennen konetehtailijaksi ryhtymistään harjoitellut yrittäjyyttä tekstiiliteollisuuden parissa, mutta miehen mielenkiinto kääntyi koneisiin ja konekauppaan. Häikäilemättömästi lapsityövoimaakin tuotantolaitoksissaan riistänyt nuorempi konetehtailija joutui uudenlaisten ongelmien eteen, kun keväällä 1886 Chicagon tehtailla alkoi työväki laiskuuttaan vaatia vain kahdeksan tunnin työpäivää. ”On parempi, että minä jään odottelemaan rahoja kuin että sinun pitäisi odotella konetta, jota tarvitset nyt. A. Deering hääräsi koneineen samalla pelikentällä McCormickin kanssa, ja Euroopan valloitus aloitettiin vuonna 1900 Pariisin mailmannäyttelystä. Cyrus McCormick”, luki houkuttelevissa osamaksusopimuksissa. uranuurtaja aikana, jolloin kohderyhmää ei tavoittanut puhelimella, radiolla tai teeveellä. Vuonna 1900 Deering esitteli jo pienen traktorin ja niittokoneen risteytystä, joka kulki nimellä Auto Mower, mutta tätä niittoleikkuria ei yritys ottanut tuotantoon. Pieni säiliö ohjauspyörän takana on käynnistyksessä tarvittavan bensiinin tankki. P. Järjestäytymisen merkkejä osoittaneen työväen mielenilmaukset johtivat rettelöintiin virkavallan kanssa, mistä seurasi pienimuotoista verilöylyä. Osamaksujärjestelmän tarjoaminen toi sekin kilpailuetua, kun koneita myytiin vähävaraisille viljelijöille. Jotta kohderyhmä olisi pysynyt tietoisena McCormick-koneiden ylivoimaisuudesta, perustetiin myös oma The Farmers’ Advance -sanomalehti, joka keskittyi täysin yhtiön jatkuvasti kasvavan tuotevalikoiman kehumiseen. Markkinointi alkoi sanomalehtipainossa painetuilla mainoslehtisillä, joiden jakelu ylti pienimpiinkin kyliin ja niistä viljelijöiden kouriin. joka jatkoi isänsä viitoittamaa tietä. Morgan oli jo siinä rikastumisvaiheessa, että hänen liiketoimensa vaikuttivat koko maan talouteen. W. William Deeringin oli kilpailijansa tavoin myös enemmän menestyvä kauppamies kuin tekniikan supernero, mutta hän rekrytoi pätevää henkilökuntaa maatalouskoneitaan kehittelemään. Tämä tiettävästi 1900-luvun taitteen maailman rikkain Koneen oikealta kyljeltä löytyvät moottorin virtavehkeet ja voiman ulosotto. IHC 1800-luvun jälkipuoliskolla Yhdysvaltain rahoitusmaailmassa valtavat omaisuudet itselleen kahminut J. Kun Johnson oli legendan mukaan vastoin William Deeringin pyyntöjä häipynyt traktoreita kehittelevään firmaan, oli Deering mennyt ja ostanut koko tehtaan, jotta hänen lempisuunnittelijansa pysyisi hänen alaisuudessaan. DEERING 10-20 40. Deeringin palveluksessa ollut E. Asiaa setvittiin oikeudessa, ja siinä sai useampi mielenilmausta organisoinut anarkisti myöhemmin kuolemantuomion ihan vain varoitukseksi muille
Valmiiden koneiden viennistä siirryttiin yhä enemmän kokoonpanoon kohdemaissa, ja näin saavutettiin sekä parempi kannattavuus että paremmin kohdemaan tarpeisiin räätälöidyt konemallit. 41 03/15. Näiden lisäksi yhtiöllä yli 36 000 hehtaaria metsiä puutavaratarpeisiin sekä ennen keinokuitujen keksimistä hyvin tärkeän sisalkuidun viljelmät Kuubassa, Meksikossa ja Filippiinellä. Vaikka vanhat isännät William Deering ja Cyrus McCormick Jr. Ensimmäinen kokoonpanotehdas aukesi Ruotsin Norrköpingiin 1905, ja kun Suomea ei tuolloin vielä ollut, valmistettiin Ruotsissa koneita naapurimaa Venäjän valtaville maatalouskonemarkkinoille. eivät keskenään puheväleissä olleetkaan, oli tehokkaampaa valloittaa maailma nyt yhdessä kuin kilpailla keskenään. Työkuntoisen traktorin perään löytyy edelleen sen alkuperäinen kyntöaura ja lautasäes. Maanviljelijöiden tilipussien tyhjentämisen katsottiin olevan kaiken toiminnan ydin, ja luontevaa oli lähteä mukaan autoteollisuuteenkin juuri tilallisten tarpeisiin suunnitelluilla International-lava-autoilla, joiden Deering viettää nykyisin hyvin ansaittuja eläkepäiviä kotitilallaan. mies näki kilpailevat maatalouskonevalmistajat vahvempina yhdessä, ja meni ja järjesteli ostovoimallaan McCormickin, Deeringin ja kolmen pienemmän konevalmistajan fuusion, jonka tuloksena vuonna 1902 syntyi International Harvester Company eli IHC. Menestyvän yrityksen toimintafilosofiaan kuului myös ostaa hyvät keksinnöt ja pienet kilpailijat pois markkinoilta, ja näin saatettiin kasvattaa omaa konevalikoimaa. Pian fuusion jälkeen IHC omistikin suuren terästehtaan Chicagossa, kolme rautamalmikaivosta Minnesotassa, oman laivaston malmin kuljetukseen sekä energiatarpeeseen hiilikaivoksen Kentuckyn osavaltiossa. Työpäivän jälkeen moottoriöljyt laskettiin ulos ja puhdistettiin suodattamalla ne sideharsoon käärityn sahanpurun läpi uutta käyttöä varten. Deering toi konserniin ajatuksen myytävien tuotteiden koko tuotantoketjun hallinnasta aina materiaalien tuottamisesta jälkimarkkinointiin. Ruotsia seurasi omine tehtaineen Kanada, Saksa, Englanti ja vuonna 1911 Venäjä, josta ostettu iso tehdas tuotti kahta vuotta myöhemmin jo 65 000 maatalouskonetta vuodessa
Tämän vain 20–25 gallonaa polttoainetta päivässä kuluttavan peltoveturin mainostettiin tekevän 8–12 hevosen työt, ja sen yhtenä kappaleena valettu runko ainakin teoriassa takasi mekaniikalle öljyt sisällä ja kurat ulkona pitävän rakenteen. Sinänsä hupaisaa, että uutta talousjärjestelmää kokeilemaan lähteneen mahtivaltion tunnuksiin valittiin vuosituhansia elokorjuussa suosittu sirppi, vaikka hienot ja modernit amerikkalaiskoneet olivat jo vuosikausia niittäneet Venäjän laajoja viljavainioita paljon sirppejä tehokkaammin. valikoima kasvoi myöhemmin aina raskaisiin kuormureihin asti. Pekka Virranhaara muistaa, että Deeringin oikea huolto oli hänen isälleen hyvin tärkeää ja öljyjen suhteen oltiin erityisen tarkkoina. Onneksi ammus ei ollut räjähtänyt. Itse traktori ei juuri muutoksia kokenut, mitä nyt 30-luvulla siihen sai muotiin tulleet kumirenkaat, jos halusi. Työpäivän jälkeen moottoriöljyt laskettiin kokonaan ulos ja puhdistettiin suodattamalla ne sideharsoon käärityn sahanpurun läpi uutta käyttöä varten. Traktorimarkkinoille IHC:n traktorituotannon voidaan määritellä alkaneen suunnilleen 1906, ja vuoteen 1910 mennessä se hallitsi jo kolmannesta Yhdysvaltain traktorimarkkinoista. Maininnan arvoisia olivat myös traktorin sisältä löytyvät 34 täysin kitkatonta kuulalaakeria. Pekan isä oli kertonut koneen tuhoutumisenkin olleen lähellä, sillä puusiltaa ylittämässä ollut traktori oli joutunut vihollisen kranaattikeskitykseen ja saanut osuman pyöräänsä. Vanhojen tuotemerkkien lisäksi menestystraktoriksi nousi vuonna 1924 esitelty pienen kääntösäteen ja korkea maavaran Farmall, jota alkuun pidettiin vain mallinimenä ja myöhemmin omana traktorimerkkinään. Myöhemmin merkkejä yhdistettiin ja eroteltiin, milloin lainsäädännöllisin, milloin taas kaupallisin perustein. Tätä ennen, vuonna 1923 markkinoille saatiin Deering-McCormick 10-20, josta tuli ennen toista maailmansotaa yrityksen suosituin, yli 215 000 kappaletta valmistettu traktori. Jukka Vesannon käsityksen mukaan olisi traktori osallistunut aikanaan myös tilalta toiselle kiertäneen oja-auran kiskomiseen, jolloin toisella penkalla oli ollut kahdeksan hevosta ja toisella Deering. Molemmille tuolloin jo vanhoille tuotemerkeille kun oli omat uskolliset kannattajansa, jotka olivat valmiita ostamaan vain tutun merkkisen koneen ensimmäiseksi traktorikseen. Lisähommina se sai pyörittää puimakonetta ja halkosirkkeliä, mutta talvisin ei traktorille käyttöä ollut. Sotaveteraani Deeringin tullessa Kanan tilan peltotöihin oli Suomessa käytössä jo satoja traktoreita, mutta kylän ensimmäinen traktori on varmasti ollut niin ihmeellinen, että sen ensimmäisiä tositoimia on pellon laidalta tarkkailtu. Käytettävyyteen se ei vaikuta, mutta tärkeää on, että voitelusta huolehditaan oikein. Deeringin pääasiallinen tehtävä oli syrjäyttää hevoset maatilan kyntöja äestyspuuhista, joita traktorilla urakoitiin naapuritaloihinkin. DEERING 10-20 42. Tilanne muuttui ensimmäisen maailmansodan myötä, ja sekä entisen Venäjän valtavat konemarkkinat että tuottoisa tehdas menetettiin Neuvostoliiton synnyttyä. Tämänkin traktorimallin kohdalla myyntinimi saattoi vaihdella riippuen ajasta ja markkina-alueesta, koska esimerkiksi Ranskassa jälleenmyyntiverkosto piti tuotemerkit pitkään toisistaan erillään. Sodan syttyessä valjastettiin käyttökelpoista ajokalustoa ja konekantaa maanpuolustuksen tarpeisiin, ja jatkosodan aikana näytti tilanne paikoin jo niin heikolta, että myös Deering oli luovutettava rintamalle. Eri tehtaissa valmistuivat täysin toisistaan eroavat mallit, ja alkuun oli tärkeää pitää Deeringja McCormick-traktorit eri nimisinä. Tehokkuus oli kasvattanut yrityksen siihen mittakaavaan, että vuoteen 1912 mennessä 38:ssa eri maassa ympäri planeettaa yhteensä 36 000:lta jälleenmyyjältä sai ainakin joitain International Harvester Companyn valmistamia tuotteita. Kranaatin kuoret kulkivat myöhemmin onnekkaan traktorin työkalulaatikossa sotamuistona. 90 vuotta haalistaa traktorin ulkoista olemusta. Moottorin käydessä kylmänä virtasi polttoaineesta osa öljytilaan, josta ylimääräinen oli laskettava ulos
Ohjaimissa Reino Virranhaara. ”Toivottavasti se säilyy täällä talossa, kuka taloa kulloinkin sitten pitääkin. Pekka Virranhaara toteaa, että ilman Kostin tietoa, osaamista ja intoa olisi Deeringin ajokuntoon palauttaminen jäänyt omistajilta tekemättä. Deeringiä käytettiin kuitenkin aktiivisesti vielä koko 50-luku ja aivan 60-luvun alussa ennen sen varastointia riiheen. Harvinainen työkuva Parkanon ensimmäisestä traktorista on otettu joskus 40-luvulla. Mutta Deering-traktori on kuitenkin kiistatta poikkeuksellisen arvokas kahdestakin syystä. Huollossa apuna olivat perusteelliset käyttöohjekirjat, jotka traktoriin löytyvät niin suomenkuin englanninkielisinä. Traktorin perushuollot uskottiin ainakin seitsemänä vuosikymmenenä koneita korjailleen Kosti Korpiniemen kokeneisiin käsiin. Nyt ainakin voin sanoa, että sen aikaa kun me tätä hallitsemme”, toteaa Jukka Vesanto traktorin tulevaisuudesta. Veteraanin museoarvo taas on siinä, että se kantaa arvokkaasti patinoituneessa ulkoasussaan niin raskaat työvuodet, jokaisen kynnetyn hehtaarin kuin palvelusvuodet rintamallakin. 43 03/15. Aika ajoin sen sytytystulppien rei’istä kaadettiin sylintereihin öljyä ja moottoria pyöriteltiin, jottei se jumiutuisi, mutta käyntiin ei sitä enää vuosikymmeniin yritetty. Deering käynnistyy kuten useimmat viime vuosisadan alkupuoliskon koneet bensiinillä ja lihasvoimalla, mutta varsinaiset työt tehdään vasta kun kone on kytketty käymään petrolilla. Hiukan yli neljän vuosikymmenen jälkeen vuonna 2010 oli aika herätellä Deering uniltaan ja se tuotiin riihestä jälleen päivän valoon. Aikanaan oli kaukaa viisaasti varastoitu myös kierros sytytystulppia, joille tuli nyt käyttöä. 50-luvun alussa tilan raskaimmat peltohommat siirtyivät taloon hankitun Fordson Majorin tehtäväksi, ja vuonna 1955 niihin töihin valjastettiin Nuffield. Ehjänä aikanaan varastoitua traktoria ei tarvinnut tekniikaltaan juurikaan purkaa, mutta huoltoa, polttoainejärjestelmän puhdistusta ja uuden tuulettajan remmin se kaipasi. Kuivaan tilaan traktoria ajettaessa oli pelätty sen sylkevän pakoputkestaan kipinän ja sytyttävän koko riihen tuleen, ja Pekka muistaa äänen, joka syntyi, kun pakoputkea peitettiin peltiämpärillä kipinöinnin estämiseksi. Vaikka Deering on aikanaan iso investointi ollutkin, sen nykyinen rahallinen arvo on omistajilleen merkityksetön, traktori kun ei ole kaupan. Sen historiallinen arvo muodostuu siitä, että se on työkunnossa ja edelleen samalla maatilalla, johon se hankittiin uutena yli 90 vuotta sitten. Deeringin ei uskottu sodasta koskaan edes palaavan, mutta rauhan tultua oli taloon lähetetty tieto, että veteraani olisi noudettavissa rautatieasemalta. Vuonna 1967 traktorivanhusta yritettiin veivata käymään, mutta polttoainejärjestelmän roskat haittasivat touhua ja Deering sai jatkaa riihessä uniaan. Pekka Virranhaaran ja Jukka Vesannon aikomuksena on pitää maatilan maskottitraktori alkuperäiskunnossaan
44
Vuoden 1954 Scania-Vabis-alustainen ja Ajokki-korinen hetku on bussi ajalta, jolloin kyseinen rakenne edusti vielä uutta ajattelua. ETUKULMASTA KYYTIIN SCANIA-VABIS BF61V 1954 45. Rakenne otettiin käyttöön, kun kuljettajarahastus alkoi. Lavia Hetkulla tarkoitetaan linja-autoa, jossa etuovi sekä moottori sijaitsevat etuakselin etupuolella
Siinä on monta järkevää piirrettä, jotka voi havaita vaikkei olisi edes mikään tekniikan tuntija vaan pelkkä autoista hiukkasen kiinnostunut bussimatkustaja. Tämä ehkä osaltaan selittää linja-autoharrastuksen laajuutta etenkin suuressa maailmassa. Samalla kuljettaja rahastaa. Se johtuu siitä, että linja-autojen on oltava käytännöllisiä autoja toisin kuin esimerkiksi henkilöautojen, joista käyttäjien on väkisinkin vain opittava pitämään käytännöllisyyden kustannuksellakin. Erilaisten ajoneuvotyyppien kehitykseen vaikuttavat erilaiset vaatimukset ja syyt. On helppo pitää käyttäjälle yksinkertaisista asioista, joissa on järkeä – esimerkiksi linja-autoista. Autossa on 29 istumaja 34 seisomapaikkaa. Lyhyempää matkaa matkustavat seisovat pitäen kiinni kaiteista ja pidemmälle matkustavat istahtavat bussin perälle. Otetaan tarkastelun alle 50-luvun kaupunkibussi. Sen jälkeen siirrytään jälleen yksi pysäkin väli. Tähän kyytiin on päästävä itsekin. Linja-autojen rakenteelliseen kehitykseen vaikuttaneet syyt ovat usein hyvinkin helposti sillä kuuluisalla maalaisjärjellä selitettävissä. 46. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko SCANIA-VABIS BF61 ´54 Kun busseihin alettiin käydä sisään etuoven kautta, matkustajia muistutettiin siirtymään takaosaan, josta poistuminen pysäkille aikanaan tapahtuisi. Tehokkuutta on lisätty sillä, että auton toiminnasta vastaa enää yksi ihminen, kuljettaja, joka myös rahastaa matkustajat, jolloin rahastaja ei vie autosta tilaa eikä nosta palkkaakaan. Tämähän alkaa kuulostaa hyvinkin toimivalta tavalta kuljettaa ihmisiä. Kuljettaja alkaa rahastaa Hetkumallinen Scania-Vabis erottuu katukuvassa muista aikansa busseista jo risteyksessä kääntyessään. Pitkä etuylitys ja vastaavasti lyhyempi akseliväli tekevät autosta ketterän näköisen ja sitä se käytännössä onkin. Auton pysähtyessä pysäkille ja ovien avautuessa alkaa matkustajia virrata takaovesta ulos ja vastaavasti uusia sisään etuovesta
Rahastaja saattoi rahastaa kyytiin nousseita matkustajia vielä bussin lähdettyä liikkeelle. Sininen Tampereen kaupungin liikennelaitoksen entinen bussi on juuri peruutettu ulos tallista, jossa sitä säilytetään. 47 03/15. Rahastuslisä oli itsestäänselvyys, eikä se edes pehmittänyt kaikkia. 135-hevosvoimainen suorasuihkudieselmoottori antoi reipasta kyytiä kokonaispainoltaan 12 510-kiloiselle paikallisbussille. Vastaavasti vähemmän ruuhkaisilla linjoilla, jotka suuntautuivat keskustasta maaseutumaisille esikaupunkialueille, uskottiin kuljettajan pystyvän hoitamaan niin ajamisen kuin rahastamisenkin, kunhan matkustajat vain saataisiin opetettua nousemaan kyytiin etuovesta. Tässä Bussit, joissa etuakseli oli aiempaa taaempana ja moottori yhä edessä, nimettiin hetkuiksi. Sisällä bussissa muistutettiin vastaavasti matkustajia siirtymään matkustamon takaosaan, josta poistuminen aikanaan tapahtuisi, ettei käytävän etuosa suotta tukkeutuisi. Kun kuljettaja rahasti, etuovesta kyytiin noususta informoitiin etuoven pieleen maalatulla tekstillä. Ensimmäiset kolme autoa, jotka oli suunniteltu kuljettajarahastusta silmällä pitäen, toimitettiin Tampereelle vuonna 1951. Vielä kylmä suorasuihkutusdiesel käy tyhjäkäyntiä harvakseltaan rykien, ja kori resonoi samassa tahdissa. Scania-Vabiksella ajatus hetkumallisesta alustasta tuli hollantilaiselta maahantuojalta. Autoon noustaan siis etuovesta, mikä tuntuu nykyään varsin normaalilta, mutta auton ollessa uusi vuonna 1954 se ei ollut kaupunkibusseissa itsestään selvää. Aiemminhan matkustajat olivat nousseet Tampereen kaupungin liikennelaitoksen autoihin takaovesta, rahastajanaition vierestä kuten monissa muissakin suuremmissa kaupungeissa. Niistä saatujen kokemusten perusteella vuonna 1954 hankittiin viisi vastaavaa autoa lisää, joista esittelemämme bussi on yksi. Kuljettajarahastukseen suunniteltuja hetkuja toki voitiin käyttää ruuhkalinjoillakin, eikä rahastajan nouseminen autoon ollut mitenkään pois suljettu vaihtoehto. Eteen sijoitettu porraskuja vaati alustanrakentajalta uuden mallin. Tehtäväkentän huomattavaa laajenemista ei otettu kuljettajien keskuudessa vastaan pelkällä olankohautuksella. Käytännössä keskustelu kuljettajan kanssa oli kuitenkin auton liikkuessa lähes mahdotonta sisämelusta johtuen. Kyseessä oli 50-luvun alussa alulle pantu kokeilu kuljettajarahastuksesta. Uusi käytäntö matkustajille Etenkin ruuhkaisilla linjoilla rahastajalla katsottiin olevan yhä tärkeä tehtävä auton tehokkaan liikennöinnin kannalta. Muita matkustajille tarkoitettuja ohjeita oli kielto kuljettajan kanssa keskustelusta, mihin nyt oli teoreettinen mahdollisuus, kun kuljettaja ei istunut enää matkustamosta eristetyssä ohjaamossa
Etenkin paikallisbussiharrastajien silmät näkevät tässäkin autossa sen kauneuden. 40-luvulla Tampereella toimintansa aloittanut Ajokki Oy, joka on valmistanut kyseisen korin ruotsalaisalustalle, oli käynyt neuvotteluja ruotsalaisen korivalmistajan ASJ:n kanssa hetkutyyppiselle alustalle soveltuvan linja-autokorin piirustusten ostamisesta. Neuvottelumatkalla ei kuitenkaan päästy kauppoihin piirustuksista, joten oli vain tyydyttävä muistelemaan mahdollisimman tarkkaan, mitä Ruotsinmaalla oli nähty ja kuultu tehdasvierailun aikana. Siitä huolimatta tälläkin autolla on oma persoonallinen ilmeensä, joka on saatu aikaan muutamalla maskin alumiinisella vaakalistalla ja esimerkiksi kiinteästi koriin kuuluvalla aurinkolipalla. Muotoiluahan ei ole pidetty taajamissa ihmismassoja siirtävien autojen tärkeimpinä ominaisuuksina. Hän sanoi, että vanhat bussit ovat erityisen hienon ja persoonallisen näköisiä – paitsi paikallisbussit, jotka ovat vuosikymmenestä toiseen näyttäneet pelkistetyn tylsiltä. kuten monissa muissakin autoissa sisämelu tai moottorinääni, miten se nyt halutaan ilmaista, on kyytiin päässeelle hyötyajoneuvoromantikolle mittaamatonta herkkua. Asialle löytyy toki selityskin... Teräskori Ajokki Keskustelin vastikään linja-autoista erään vanhoista henkilöautoista kiinnostuneen toverini kanssa. Kotiin palattuAjokissa on ruotsalaisten kaupunkibussien sukunäköä. SCANIA-VABIS BF61 ´54 48. Yhteydelle on selvät syytkin. Bussi-ihmisten kanssa keskustelu esimerkiksi tästä Ajokin valmistamasta korista ja sen ilmeestä lähtisi aivan toisille raiteille. Sitä se ei varmasti ollut linja-autonkuljettajille 60 vuotta sitten. Öljytikku sijaitsee käytännöllisesti auton edessä öljyntäyttökorkin alla. Se, joka tuntee lähiliikenteen linja-autoja vähän rajojemme ulkopuoleltakin, osaa sanoa heti, että tässä korissa on ruotsalaista sukunäköä
Vuoden 1954 BF60-sarjan BF61V edustaa teknisesti ajalleen tyypillistä linja-autonalustaa paineilmatehostettuinen nestejarruineen ja tehostamattoman ohjauksensa ansiosta. Mallimerkinnän luku 61 kertoo, että kyseessä on BF60-sarjan lyhimmällä akselivälillä varustettu malli, jossa kyseinen mitta on 4700 milliä. Vastaavasti BF62 oli varustettu 5300 millin akselivälillä kun taas pisin BF63:ssa akseliväli oli 5900 milliä. Moottorina vaunussa on Scania-Vabiksen perusmoottori eli 8,476-litrainen rivikuutonen, jossa käytettiin suorasuihkutusta polttoaineen syötössä. Vaihteistona autossa käytettiin nelinopeuksista vaihteistoa. Vaihteet menevät herkästi ja etsimättä päälle, mikä tekee ajamisesta mukavaa. Tämänkaltaisissa autoissa, joissa etuakselipaino on moottorin paikan vuoksi suuri, on tarvetta ohjaustehostimelle, ja se huomioitiinkin tulevissa malleissa. Sittemmin hetkutyyppisestä alustasta tuli ruotsalaisvalmistajan bussien perusalusta, kunnes moottorille ryhdyttiin etsimään uusia sijoituspaikkoja. 49 03/15. Moottoritunneli hallitsee auton etuosaa niin muodollaan kuin äänelläänkin ja toimii kätevästi tiskinä rahastusvälineille. Hetku-Vabis Scania-Vabiksen bussituotanto alkoi jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun kuorma-autoista jalostettiin matkustajien kuljetukseen soveltuvia ajoneuvoja. Autoa esittelevä Kaupunkiliikennehistoriallinen seura Ry:n Timo Nieminen kertoo, että Scania on rivakkaliikkeinen kulkija. Myös vaihteistoa hän kehuu helppokäyttöisyydestä. Valmista koria eli Ajokin ensimmäistä teräskorimallia katsellessa tarina tutustumismatkasta ruotsalaiseen koritehtaaseen ei tunnu tuulesta temmatulta. Tehoa D621-tyypin moottori antoi kaikki 135 silloista SAE-hevosvoimaa. Paineilmajarrut yleistyivät Scania-Vabiksenkin busseissa juuri 50-luvulla BF60-sarjan seuraajassa FB71-mallissa, joihin ne oli saatavana aluksi lisävarusteena. aan Ajokin suunnittelija Ferdinand Törnqvist alkoi piirtää kuljettajarahastukseen soveltuvaa koria. BF60:n rinnakkainen niin sanottu perusmalli, jossa etuakseli oli moottorin edessä, oli B60. Mittaritaulun kehys on näyttävää valettua alumiinia, jossa tyylikkään vaaleiden mittarien punaiset osoittimet kertovat kuljettajalle ajoneuvon teknisestä tilasta. BF-mallin kehitti Scania-Vabiksen Hollannin maahantuoja, joka halusi vastata asiakkaidensa kyselyihin alustamallista, joka helpottaisi kuljettajarahastukseen soveltuvien korien rakentamista
ROMUJEN PERÄSSÄ Harrastamisen ihanaa hulluutta 50
Kun nuori mies saa ajokortin, hänen edessään aukeaa maailma kaikkine houkutuksineen. Pian nuorta miestä jo mulkoillaan epätietoisesti. Näitä ovat huhujen mukaan metsissä lojuvat kuorma-autot ja miksei vaikkapa toisella paikkakunnalla vielä liikenteessä oleva vanhempi kalusto. 51
Vain suunta puuttui. Jo 15-vuotiaat, 70-luvun puolivälisssä käyttöön otetut autot tuntuivat vanhoilta. Kumpaankin kysymykseen voidaan rakentaa yhteinen vastaus varsin helposti. Tuolloin noin 25 vuotta sitten oltiin laman kynnyksellä. Tuntui että joka paikkaan olisi pitänyt ehtiä samaan aikaan. Omia tuolloin otettuja kuvia katsellessa tulee mieleen, että nykyään on mahdollista löytää takapihoilta ja romulaaneilta suhteessa vanhempaa kalustoa. Kun ei ole paikkaa eikä tiedä, miten päin työkaluja pidetään käsissä, muut harrastesuunnat ovat löytyneet sen kummemmin etsimättä. Yksinkertainen vastaus oli tuore ajokortti, joka mahdollisti kuvausretkien tekemisen kauemmaksi kuin mihin jaksoi kävellä tai polkupyörällä sotkea. Onneksi bensa maksoi tuolloin noin puoli euroa litralta, joten Escortti vei ympäri maakuntia vanhojen ja uusienkin kuorma-autojen perässä. Teksti ja kuvat: Iikka Kekko KUORMA-AUTOHARRASTUSTA Kokoelma karttuu Joskus joku on kysynyt, mikä juuri siinä kaluston kuvaamisessa kiinnostaa, ja usein kysyjä utelee myös, millainen harrasteauto löytyy omasta tallistani. Sata valokuvaa eri autosta on yhtä kuin sata uutta ja erilaista autoa lisää omiin kokoelmiin. Vain hytti jäi siitä muistoksi, kun alustasta tehtiin traktorin peräkärry. Kun kasikympin lätkää viritteli vapisevin sormin takaikkunan tiivisteen väliin, oli selvää, mikä ajoi miehenalkua tielle. Omia kuva-arkistoja penkoessa selvä piikki kuvien runsaudessa osuu noin neljännesvuosisadan taakse 90-luvun alkuun. Autojen harrastaminen niitä kuvaamalla palvelee myös siinä mielessä omien tarpeiden tyydyttämistä, ettei tarvitse keskittyä mihinkään tiettyyn autoon. Ottamiani kuvia joskus tulevaisuudessa penkova alan harrastaja tai tutkija saattaa miettiä, että mikähän on toiminut tämänkin kuvaajan motivaattorina juuri tässä vaiheessa, jolloin materiaalia on alkanut tulvia kokoelmiin. Niitä lojui useissa pihoissa taka-alalla eikä niissä nähty minkäänlaista harrasteautoarvoa edes alan oikeiden harrastajien silmissä. Jos nyt otetaan 15-vuotias kuorma-auto, se on 2000-luvun tuote, eikä tavallinen kadunkulkija pysty sanomaan, onko se uusi tai vanha. Olisi siis käytännössä hyvin epärealistinen ajatus aloittaa jopa vuosia kestävä kunnostusprojekti, jossa keskitytään yhteen tiettyyn autoon. Tuote oli aikoinaan Savonlinnassa toiminut meijerija teurastamo-osuuskunta, jonka ajossa tämäkin Scania-Vabis L66 on ollut oven teksteistä päätellen. Takana oli vauhdikas 80-luku, jolloin uutta kalustoa oli tullut liikenteeseen rutkasti. 52. Tuolloin vanhimmat purkamoista tai metsänreunoista löytyneet kuorma-autot olivat 60-luvulta – kuten nytkin. Toiset harrastavat jotain tiettyä merkkiä tai jopa vain tiettyä mallia, mutta oma ruokavalioni kattaa miltei kaiken. Nuo autot olisi käytännössä hankala hankkia
Ruosteiset autot eivät ole olleet minusta koskaan romanttisia, niitä kuvaamalla on vain ollut mahdollista tallentaa katoavaa kuljetusalan historiaa. Tuohon aikaan oli vielä joitakin autopurkamoita, joista saattoi löytyä 60-luvun kuorma-autoja tai niiden jäänteitä. Tästäkään autosta tuskin on jäljellä muistojen lisäksi muuta kuin ne ostamani keulamerkit. Erityistä herkkua olivat muun muassa TIR-katsastustodistukset, joissa oli valokuvat kyseisestä autosta uutena sekä tiedot omistajasta. Puskurissa on vielä muisto mekaanisen kuormaajan vaijereiden tukiraudoista. Jotain pientä kauppaa toki tuli tehtyä nokkamerkeistä, hanskalokeroista löytyneistä käyttöohjekirjoista ja muista autonpapereista, jotka tuntuivat tuolloin tallentamisen arvoisilta sekä hyviltä tietolähteiltä. Usein myös moottori ja vaihteisto olivat siirtyneet jatkamaan palvelustaan uusiin tehtäviin. Toki esimerkiksi pyhiinvaellusmatka Tampereelle Mäkisen autotalon aarteiden pariin oli selviö. Mutta yksi ihminen ei voi koko maailman pisteosatilannetta pelastaa. Elettiin siinäkin mielessä aikakauden muutosta, että hyötyajoneuvoja purkivat enenevissä määrin vain kyseiseen toimintaan erikoisKaakon Sahat Oy Parikkalasta ajoi joskus tällaisella Scania-Vabis LS76 -autolla puutavaraa. Normaalisti nämä purkamoyrittäjät suhtautuivat positiivisesti eli säälinsekaisella ymmärryksellä alan harrastajaan, vaikka suurta tiliä ei ollutkaan tiedossa. Pitäjillä kierrellen Autopurkamoilla tuli kuitenkin käytyä vähän niin kuin jääkaapilla: usein paikassa oli tullut jo käytyä ja tiesi jo, mitä siellä oli. Useat näistä ohjaamoista olivat tuolloin kohtuullisen siistissä kunnossa, ja niissä olleet ehjät pisteosat tuntuivat talteen ostamisen arvoisilta. 53 03/15. Monet jäljelle jääneet ohjaamot kuitenkin kertoivat omaa tarinaansa esimerkiksi ovessa Muutamalla markalla sai ostettua mukavia matkamuistoja hanskalokeroista. Siellä otettuja kuvia muutama kaveri hämmästeli, sillä kaikki kuvissa esiintyvät autot olivat ruosteisia romuja. Yleisintä näiden paikkojen antia olivat hytin takaa katkaistut autot, joiden runko oli hyödynnetty traktorin peräkärryksi. Purkamoita pitkin Kuvausreissut keskittyivät pääasiassa Itäja Keski-Suomeen. Kun hänelle kertoi, ettei vastaavia autoja enää kiiltävänä mistään löydy, oli selitys ehkä jotensakin hyväksyttävä. Uutta kalustoa ei juuri tullut kuin varsinaisiin kuorma-autopurkamoihin. lukeneiden entisen omistajan nimen osalta
Parhainta pullaa olivat varsinaiset metsälöydöt. Nuo Liikkuvaa vanhaa kalustoa 90-luvun aluvuosilta edustaa esimerkiksi tämä Närpiön suunnalla kuvattu Scania LB140. Joskus on tullut mietittyä, että olisikohan esimerkiksi 70-luvun kalustoa säästynyt enemmän, jos 90-luvun alun lama olisi laskeutunut yllemme kymmenen vuotta aiemmin. Joskus nämä vielä kiinnostavat Kaikki autot, joita tuolloin tuli löydettyä ja kuvattua, eivät suinkaan olleet ruosteisia raatoja. Monet näistä löydöistä ovat vuosien mittaan muuttaneet kuormaautojen taivaaseen mukanaan monta mielenkiintoista tarinaa. Taisin olla kerrankin oikeassa. 54. Käytössä oleva vanhempi kalusto palveli usein nostureiden tai hakkureiden alustana. Huhujen perustella tämä tuolloin romuraudan arvoinen ja ketään kiinnostamaton yksilö olisi säilynyt harrastajalle. Jätän sanomatta mutta myönnän kyllä monesti miettineeni tuota vanhaa virttä. Albumeissa olevat kuvat noilta vauhdikkailta vuosilta ja kuvausretkiltä kertovat itselle muistoja omasta nuoruudesta mutta myös kuorma-autoliikenteen historiasta. Jotenkin tuntui siltä, että nuo 60ja 70-luvun autot, jotka eivät tuolloin olleet juuri kenenkään kiinnostuksen kohteena, nousisivat vielä jonain päivänä kulttiautoiksi ja niitä haettaisiin kissojen ja koirien kanssa. ”On tuolla meillä pellon reunassa yksi vanha Volvo. Kaikki tiesivät ne, ja paikalla olivat jo vierailleet muutkin kuin autoista kiinnostuneet. tuneet yritykset. Usein kuulee sanottavan, että mitäs minä sanoin. Pieninä mutta merkittävinä yksityiskohtina näissäkin löydöissä olivat esimerkiksi vielä haaleasti näkyvä entisen omistajan nimi ovessa, mikä oli harrastajalle tärkeä tieto. Ei-alkuperäiset päällirakenteet hieman latistivat tunnelmaa, mutta niiden takia auton ohi ei ajettu tai jätetty sitä kuvaamatta. Kahvit Esson oransseilla muovituoleilla ja matka jatkui kohti uutta vihjettä vanhasta kuorma-autosta... Ehkä 70-lukuisia olisi ollut liikenteessä pidempään mutta vastaavasti loppuun ajettuina, eikä niitä olisi siis sittenkään säästynyt jälkipolville. Tällöin kuitenkin oli osattava esittää asia niin, että sai kuulijan ymmärtämään tarkoitusperänsä oikein. Omaan silmään tuolloin mielenkiintoiset autot olivat siinä vaiheessa ehkä parikymppisiä eli 60–70-luvun taitteesta. Kyllä ne ”nykyautot” taitavat sittenkin olla kestävämpiä, vaikka vanhoja usein kaiholla muistellaan lujiksi ja varmoiksi autoiksi. Voidaanhan me käydä sitä katsomassa, jos et kerro kylillä, että se siellä on, niin eivät tule kivittämään sen ikkunoita”, oli muutamankin kerran kuultu kommentti, jonka seurauksena olisi voinut vaikka hyppiä riemusta ilmaan. Oli autoja, jotka näkyivät jollekin tielle. Nämäkin tapaukset voidaan jakaa useampaan eri ryhmään. Parhaita olivat kuitenkin löydöt, joihin osui ihan sattumalta tai vaiston ajamana ilman että niistä olisi kuullut keltään. Niitä oli tosin vähemmän liikenteessä ja muutenkin löydettävissä kuin samanikäisiä nykyään. Sitten oli niitä alan harrastajien julkisia salaisuuksia, joiden luokse piti osata mennä usein monenkin mutkan kautta. Muutaman kerran kävi myös niin, että kun näki vaikka jossain maaseudulla isännän korjailevan pihassa traktoriaan, sitä pysähtyi reilusti paikalle ja kertoi avoimesti mitä etsi ja miksi
Vaikka ette kysy, kerron silti. Kuulin, että auto seisoi erään toimintansa lopettaneen yrityksen rakennuksen pihassa niin, ettei se ihan näkynyt tielle. Kävivät pistämässä sen pillillä palasiksi. yhdeksänkymmentäluvun alkuvuodet eivät koskaan palaa kuten eivät kuvissa esiintyvät autotkaan. Pattipää Usein tulee itsekin kysyttyä pitkään jollain alalla toimineelta ihmiseltä, että mikä tapahtuma on erityisesti jäänyt mieleen. Varmaankin se on vuoden 1992 syksyllä kuulemani vihje Scania-Vabis LBS76:n olinpaikasta. Joskus sekin riitti, vaikka auto olisi ollut tyrkyllä kymmenenkin vuotta. Suuren innostuksen vallassa ajoimme kaverini kanssa seuraavana päivänä kyseiseen kylään ja siellä tuon kyseisen rakennuksen pihaan. Piha oli tyhjä, mutta toivetta piti yllä varaston ovi: sen taakse kyseinen Pattipää-Scania juuri ja juuri mahtuisi. Oli se ihan ajokuntoinen, muttei se enää kellekään olisi varmaan kelvannut”, isäntä totesi ja väänsi vielä lisää veistä haavassa lisäämällä, että olisihan sen kyllä voinut säästääkin. Takana näytti olevan ihan moderni omakotitalo. Siitä autosta ei saatu kuvaa. Toiset oli vain jätetty seisomaan avuttomina ja tarpeettomina. Ruostevaurioiden korjauskin oli jo aloitettu. Mutta muistot elävät. Juttelin paikalla omistajan kanssa mutta en ole kuullut autosta tuon jälkeen mitään. Tämä Vanaja oli tuolloin 25 vuotta sitten päässyt jo turvaan harrastajan hoiviin. Eniten ärsytystä nuoressa ja paloa täynnä olevassa mielessä aiheuttivat autot, jotka oli rikottu pelkästä rikkomisen ilosta. 55 03/15. Autosta noustessamme nurkan takaa saapui mies kyselemään, millä asialla herrat olivat liikkeellä. Eniten harmitti auton kohtalo ja se, että olin vain kuukauden myöhässä. Olin ajanut rakennuksen ohi useastikin ja vilkuillut sen pihalle maaseutukierroksillani. Kerrottuamme asian mies oli hetken hiljaa ja sanoi: ”Se seisoi melkein kymmenen vuotta tuossa pihassa, mutta myin sen romumiehelle kuukausi sitten
Kirjallisuuden, varaosalajitelmien ja työkoneiden määrä lähes hengästytti vierailijaa. Hyväkuntoinen linkkutraktori vaihtoi omistajaa 11 800 punnalla. Pois lähtiessä selvisi, että vettynyt pelto vaati autoilta hyviä etenemisominaisuuksia. Runsaat sateet olivat vapauttaneet isännät kylvötöistään. Traktoreita oli näytillä noin 450. Kevään merkkejä sumujen saarelta MALVERN, ENGLANTI, 14.–15.3.2015 Maaliskuun puolivälissä järjestetty Tractor World Show 2015 avasi Englannin vilkkaan traktoritapahtumien kauden. Sateen tauottua messualueen kuusi hallia täyttyivät traktorikansasta heti lauantaiaamusta. 56. Länsi-Englannissa Great Malvernissa järjestetty tapahtuma on varma kevään merkki brittiläisille traktoriharrastajille. Talven aikana kunnostettuja laitteita tuotiin näytille Irlantia myöten. Erityisesti Fordin ja Fordsonin muunnelmia löytyi laaja valikoima. Liekö haljennut lohko karkottanut ostajat. Huomaa takapyörän sisäkehällä oleva vaihteiston ratas, joka on lähes pyörän kokoinen. Onneksi ystävällinen walesilaisisäntä veti Land-Roverillaan turistit takaisin kovalle alustalle. Toki vempeleitä oli lähes kaikilta mantereilta. Teemana oli Turner. Teksti ja kuvat: Aulis Lassila David Brown Taskmaster -teollisuustraktori ei käynyt kaupaksi. Tottumaton suomalaisturisti ihmetteli parkkipaikalla nelivetoisten autojen suurta määrää. John Deere Waterloo Boy aloitti peuramerkin menestystarinan traktorivalmistajana. Arvokkaimpana kansa piti Massey Ferguson 1 200:aa vuodelta 1978. Traktoreita oli vasaran alla yli 120. Kaksisylinterinen moottori tuotti hihnapyörälle 25 hevosvoiman tehon. Kentän täytti laaja yli 2 000 kohteen huutokauppa. Nähtävää riitti koko päiväksi. Malli N esiteltiin vuonna 1917. Tapahtuman mahtipontisesta nimestä huolimatta valikoima painottui luonnollisesti brittikoneisiin. Kaikkein eksoottisimmat laitteet kuten australialaiset Chamberlainit jäivät huutamatta. Paikalla oli liki parikymmentä keltavihreää Yeoman of Englandia sekä Turnerin valmistamia maatalouskoneita. Mäki oli mustanaan kiinnostuneita, kun meklari aloitti munkkien resitointia muistuttavan kaupantekonsa
Ymmärrettävästi tuotantomäärät eivät nousseet korkeiksi. Laadukas kone ei pärjännyt aluksi alkuunkaan hintakilpailussa Fordsonille. Iso-Britanniaan tuodut John Deere Waterloo Boy N -mallit myytiin Overtimen nimellä aina vuoteen 1923 asti. Rengastus ei ole aivan pula-ajan tyylin mukainen. Yritys kävi traktorin läpi osa osalta ja sai tuotantokustannukset puolittumaan. Vasara paukahti 1150 punnan kohdalla. Tapahtuman vanhin traktori oli Overtime vuodelta 1917. 60-luvun lopun jenkin voimanlähteenä on 4,6 -litrainen Waukesha-Oliver. Countyn vastine Unimogille jäi kehittelyasteelle. Traktoriharrastaja, jolla on tallissaan jo kaikkea, saattoi harkita tämän Oliver 1650 High Cropin huutamista. Lanz-vaikutteinen Field Marshall M oli tuotannossa vuosina 1938–1945. Piskuinen Sametto esiteltiin 1957. E20–35 oli liian kallis jalmari huutokauppaväelle. Peltokuormurille voiman tuottaa Perkins-diesel. Same toi markkinoille ensimmäiset nelivetotraktorinsa jo 1952. Rota pad -teloilla varustettu Fordson Major ja Howardsalaojakone oli unohtunut tallin perukoille 30 vuodeksi. 57 03/15. Allis-Chalmers valmisti E20–35-malliaan lähes koko 20-luvun. Heinäsirkkamainen traktori ei päässyt uuteen kotiin. Ilmajäähdytteinen 18 hevosvoiman diesel on tehtaan omaa tuotantoa
58. Myös huutokaupalla saattoi tehdä oivia osahankintoja. Järeä Jenkki-Ferkku keräsi ihastelijoita. Austin Motor Companylla oli maailmansotien välillä lusikkansa myös traktorisopassa. Uutta ja vanhaa osaa etenkin brittikoneisiin löytyi pari hallillista. Tuloksena oli 120 hepan MF 1130. 40 hevosvoiman V4-dieselmoottori oli tehtaan oma tuote. Huutokaupattavat traktorit käydä papattivat ennen kaupantekoa. Suomeenkin tuotuun 1100 -malliin pultattiin ahdin. Armoton hintakilpailu Fordsonin kanssa sai Austinin siirtämään traktoritehtaansa Ranskaan, mistä koneita tuotiin Kanaalin yli kilpailukykyisempään hintaan. Tractor Worldin teemamerkki oli Turner. Monelle Tractor Worldin parasta antia ovat varaosia pursuavat myyntipöydät. Maan vihamieliset suhteet Iso-Britannian kanssa eivät estäneet koneen hankintaa takaisin sumujen saarelle. Leominster Vintage Club sai toisen palkinnon osastostaan, jossa Farmall odottaa löytäjäänsä. Vuosina 1949–1957 valmistettiin vain yhtä traktorimallia. Myytävänä oli 127 traktoria, joista 75 huudettiin. Komealta kalskahtavaa Yeoman of Englandia (Englannin vapaa talonpoika) tuotiin myös Suomeen muutamia kymmeniä. Kunnon tallilöydöt alkavat olla harvassa niin Suomessa kuin Englannissa. Kuusisylinterinen David Brown 50 D uurasti työuransa Argentiinassa
Huutokaupan toiseksi korkeimpaan hintaan myytiin hieman yllättäen Massey Ferguson 230 vuodelta 1984. Farmtracia on valmistettu myös Puolassa vuodesta 2000. Näyttää kotitekoiselta mutta on tehdasvalmiste. Voimanlähteenä on yksisylinterinen 8 hevosvoiman Lister-diesel. Tekniset ratkaisut kopioitiin Doelta. Edelleen toimiva betonimyllytehdas valmisti 60-luvulla piskuisia Winget-traktoreita. Tyylitietoinen traktoriharrastaja tuo näyttelyesineensä paikalle vanhalla brittikuormurilla, kuten tällä Foden S20:lla. Chamberlain Super 90:ien konepellin alla ärisevät Detroit Dieselin kaksitahtiset 85 hv:n moottorit. Sen tekniikka perustui vuonna 1980 Fordin TW 20 -malliin. Noihin aikoihin Fordin omien nelivetomallien tuotanto laajeni ja alkoi haitata Countyn ansaintalogiikkaa nelikkojen rakentajana. Fordson Power Majorin alustalle on rakennettu järeä hydraulikäyttöinen vinssi. Nuffield 3/45 korvasi 10/42-mallin vuonna 1967. 35 hevosvoiman moottori ei ole Fordin peruja. Siisti ja vähän ajettu kone nosti huudot aina 9400 puntaan saakka. 59 03/15. County 1474:n ulkomuoto uhkuu voimaa ainakin 146 hevosen verran. 60–70-lukujen taitteessa australialaiset hankkivat lisää vetotehoa vainioilleen rakentamalla tandemtraktoreita. Tuotantomalli sai nokalleen valkoisen ”grillin” ja koristenauhan. Huutokaupparivistön tuorein traktori oli intialainen lisenssi-Ford. Edellisenä vuonna valmistunut prototyyppi numero 2 oli ainutlaatuisuudestaan huolimatta työjuhtana maatilalla
”Me panostetaan tapahtumassa mieluummin tunnelmaan”, painottaa Vilkman. Nyt järjestyksessään neljänsientoista Metsäperinnepäivien pääosassa olivat vanhat metsätraktorit ja tukinajotöihin valjastetut maataloustraktorit, mutta nähtävillä oli myös paljon vanhojen työmenetelmien näytöksiä. Tänä vuonna Vanhalla Savotalla tehtiin päreitä toistasataa vuotta vanhalla käsikäyttöisellä puomipärehöylällä, jollaisella kattotarpeet syntyivät kauan ennen konevoimaisten pärehöylien yleistymistä. Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine 60. Hyvästä tunnelmastaan tutut, metsätöiden historiaa eri aikakausilta esittelevät metsäperinnepäivät keräsivät Pälkäneen Rautajärvelle jälleen koneja perinneharrastajia. Metallia takomassa nähtiin parikin seppää. Moottorisahojen historiaa esittelivät puolestaan Saha-Mattina tunnettu sahakeräilijä Matti Iivonen sekä Rolf Höglund. Tapahtuman järjestäjä Jouko Vilkman kertoo, että ajatuksena on ollut esitellä tapahtumassa vuosittain eri koneita. Taitojaan esittelivät seppämestari Leo Ratinen Luopioisista sekä puukkoseppä Tapio Tiukkanen Hyvinkäältä. Näyttävintä urakointia olivat kuitenkin metsätraktoreiden kuormausnäytökset. Vaikka yleisöä oli tänäkin vuonna tullut aina Itä-Suomea ja Pohjanmaata myöten, hiljalleen kasvanutta tapahtumaa ei ole tarkoitus paisuttaa juurikaan isommaksi. Tänä vuonna koneiden joukossa nähtiin muun muassa Ponsse Paz, joka edusti menestysmerkin ensimmäistä sarjatuotantoon tullutta mallia. Metsäperinnepäivät Kaikkiaan toistakymmentä kuormakonetta ja koko joukko työnäytöksiä herättivät ihastusta Pälkäneen Rautajärvellä, kun vietettiin Vanhan Savotan metsäperinnepäiviä. Kiinnostusta herätti myös Arto Haapakorven järeistä latureista rakenneltu traktorikäyttöinen hitsauskone, jollaisten tarve yleistyi aikanaan metsätraktoreiden myötä
61 03/15. Mahtavalla KymiOsakeyhtiön puisella vesitankilla on aikanaan jäädytetty polanneteitä, joita pitkin tukkikuormat vedettiin pois metsistä. Reijo Ahon Ösa 250 vuodelta -81 kuuluu kadonneisiin merkkeihin. Mauri Ojamäki toi näytille tämän monien urakoiden patinoiman 850-Kockumsin. Oman aikansa konesovellus tämäkin. Puolitelaisen Massey Fergusonin katolla pyörii Kärppä-nosturi. Ruotsalaisvalmistaja aloitti aikanaan Volvon metsäkoneiden alihankintavalmistajana. Etupyöristä löytyivät tapahtuman kauneimmat, lähes korumaiset ketjut
Nostovoimaltaan sirointa kalustoa edusti tämä Fordson Majoriin kytketty kuormaaja. Omine autoineen ei yleisö savotalle päässyt, mutta kuljetukset parkkipaikalta hoideltiin tyyliin sopivasti. 62. Kiekkoja syntyi moottorisahausnäytösten sivutuotteena. Tämän rankakärryn kyydistä löytyivät savotan järeimmät tukit, joiden ikä selvisi vuosirenkaat laskemalla. Tässä katkaisunäytöskoneena saksalainen Solo
Yksi komeimpia kuormatraktoreita oli Metsä-Marttiini vuodelta -79. Tapahtumassa nähtiin taontaa parinkin sepän voimin. Nälässä ei tarvinnut savottayleisön olla, sillä hernekeittoja makkaramuonitus pelasi esimerkillisesti koko tapahtuman ajan. Hiljattain entisöity Ponsse Paz edusti merkkinsä ensimmäistä sarjatuotantokonetta. 63 03/15. Ohjaimissa tapahtuman puuhamies Jouko Vilkman. Vanhan Savotan kokoonpanoltaan vaihteleva lauluja soitinyhtye Enso Kusetti esitti sekä perinnemusiikkia että yleisön toiveita. Tässä palkeilla ahjon hiillosta kohentamassa seppämestari Leo Ratinen
64 Seppiä ja mestareita Mikko Purho
Toisella jokusen vuoden vanhemmalla Taavetilla on parhaillaan virka klapikuljetuksen parissa. Joka nurkalta kurkistaa jonkinlainen kone ja pihan reunalla seisoo komea rivistö harrastetraktoreita. Osa laitteista on ajokuntoisia ja työtai harrastekäytössä, osa puolestaan toimii varaosapankkina, jotta toiset saadaan tarvittaessa tien päälle. Wickströmmaamoottori vuodelta 1924 on Purhon vaarin hankkima. ”Muistan kyllä hyvin, kuinka hella toimi kaasulla ja katossa paloi kaasuvalo”, Mikko toteaa. Vanhin kokoelmasta löytyvä traktori on David Brown vuodelta 1949. Piha pullollaan Piha pullistelee mielenkiintoista kalustoa. Mikon kotitila sijaitsi harvaan asutulla paikalla Kymenlaaksossa Iitin kunnan pohjoiskulmalla Vuolenkosken ja Uimilan kylän välimaastossa. Vapaaajan ongelmiahan ei juuri ehdi kertymään, kun sitä on niin niukalti”, Mikko Purho puolustelee vaatimattomaan sävyyn. Intoa ja mielenkiintoa riittää vielä traktoriharrastuksen parissa toimimiseen. Navettaan vesi tuli sentään omalla painollaan. Vielä silloinkin oli vähällä, ettei jääty ilman. 65 03/15. KONEMIKKO Vuolenkoskelainen Mikko Purho on oikea ajankäytön mestari: hän on raskaan kaluston korjaamopäällikkö, sahuri, kaivinkoneyrittäjä sekä monitaitoinen puuhamies. ”Sähköyhtiö perusteli meille, että te olette tottuneet elämään ilman sähköä, mutta pääkaupunkiseudulta tulevat mökkiläiset eivät. Koneiden kanssa pelaaminen on kaikesta päätellen miehen intohimo. Sähkön puuttuessa traktorivoima oli välttämätön muun muassa puimakoneen, hitsauskoneen ja kotitarvemyllyn pyörittämisessä. Sähkö tuli Purhon kotitaloon vasta vuonna 1981. Sen avulla helpotettiin kotitilan töitä vuodesta Teksti: Lea Lahti • Kuvat: Jan-Erik Laine Purhon liikuteltavaa sirkkelisahaa pyörittää vuosimallin 1983 David Brown 1690. ”Kun korjaamo on auki kahdessa vuorossa, arkena on aina joko aamulla tai illalla aikaa muille töille. Ja onhan sitten vielä yöt ja viikonloput”, mies toteaa hymyillen. Kauan odotetut sähköt saatiin vasta kun linjaa alettiin suunnittelemaan lähialueelle rakennetuille kesämökeille. Onneksi saatiin taustatukea ja apuja tutuksi tulleilta kesäasukkailta kehäkolmosen sisäpuolelta”, Mikko huokaa vieläkin helpottuneena. Miten ihmeessä vuorokauden ja viikon tunnit riittävät, kun käy päivätyössä, pyörittää omaa sahaa, urakoi omalla kaivinkoneella lähiseudulla ja harrastaa aktiivisesti vanhojen traktoreiden parissa. Lähin naapuri oli kilometrien päässä, ja karjatilaa pyöritettiin harvinaisen pitkään ilman omaa sähköliittymää. ”Nooh, hyvin on ainakin tähän asti ehtinyt
Menneenä kesänä Purhon pihalla tehtiin arvokasta tiedonsiirtoa sukupolvelta toiselle, kun Mikon isä oli neuvomassa kuinka hirsirakennus tehdään perinteiseen tapaan. Perinnemenetelmät ovat muutenkin Mikon kiinnostuksen kohteena. Lisäksi opeteltiin hirsirakennuksen nurkkien teko sekä varaaminen. Nuffield pyörittää Tumen Nokka-merkkistä giljotiinipilkkojaa, joka haukkaa helposti palasiksi niin sahauspinnat kuin betonilaudatkin. ”Nyt perusperiaatteet hirsirakentamiseen on opeteltu käytännössä”, Purho toteaa tyytyväisenä. Ankara heinänuha hankaloitti työntekoa kesäisin ja päivätyö kaupungissa helpotti elämää huomattavasti. Purho toimi taksiyrittäjänä vuosina 19992006, mutta luopui taksin ajosta aloitettuaan palkkatyön Lahdessa. ”Pääsin työnjohtajaksi Scanialle raskaan kaluston korjaamoon Lahteen vuonna 2006”, Purho muistelee. 1956 lähtien. 66 Seppiä ja mestareita Mikko Purho. Yritystoiminta jäi kuitenkin rinnalle sivutoimiseksi harrastuksen ja työn välimuodoksi. Sirkkelisahaus toi kevätaikaan mukavaa lisätienestiä pienen karjatilan tuloihin. Tällä hetkellä työnimike Scanialla on korjaamovastaava. Pihalla on myös pieni hirsikehikko. Omista puista sahattiin pelkkahirsiä, jotka vuoltiin pyöreäksi. Hallilta löytyy myös kenttäahjo, jolla pidetään kunnossa sahan tukkityövälineet, sekä vaarin vanha höyläpenkki. Mikon omaa liikuteltavaa sirkkelisahaa pyörittää tällä hetkellä vuosimallin 1983 David Brown 1690. Vuodesta 1992 lähtien Purho on tehnyt traktoriurakointia, ja vuodesta 1997 maanrakennustöitä traktorikaivuri Valtra C 912 M-4:lla ja Hitachi–telakaivinkoneella. Perintöpesti ja palkkatyö Sahurin työ on Mikolle tuttua jo lapsuudesta asti, sillä myös Purhon isä Taisto oli sirkkelisahuri – tai oikeastaan hän on sitä vieläkin, sillä sirkkelin pyöritys tuntuu olevan eläkeläismiehelle mieluinen harrastus
Hymy tulee kanssakulkijoilta aika varmasti.” Vuolenkosken kylällä on oma veteraanitraktorihenkisten joukkio, Kylän Kyntäjät. On totta, ettei moni pääse 25 minuutissa töihin. ”Eikä varsinkaan tällaisista maisemista – eikä Valtakunnan vuoden kylältä”, Mikko kehuu kotiseutuaan Vuolenkoskea. ”Tästä on helppo kulkea. Purho on kasvattanut Nuffieldin piipun pituutta, jotta savut eivät tulisi ajaessa silmille. Näiden kanssa on liikuttava asiaankuuluvalla hartaudella”, mies toteaa. ”Jarrut on mitä on, eihän niillä hiekkakuormia hetkessä pysäytellä. Iloinen 25–35 traktorin letka ajelee lauantaiajelun esimerkiksi Verlaan tehdasmuseovierailulle, lähiruokatorin pihalle Kausalaan tai vaikka Vierumäen Matkakeitaalle kahville. Ilmeisesti sen myötä syntyi harrastus näihin kahteen merkkiin. Työmatka ei kestä kauan, vaikka kilometrejä tulee varmaankin enemmän kuin monelle muulle”, mies toteaa. Siitä lähtien ollaan oltu kavereita”, Mikko nauraa. Kotitilalta periytyneet koneet tulivat ensin työkoneiksi, mutta jäivät pikkuhiljaa luonnostaan harrastekäyttöön sitä mukaa, kun oli varaa hankkia uudempia. ”Muistan hyvin, kun tulin koulusta kotiin ja komea kone seisoi pihalla. Purho toteaa, että toki vanhojen traktoreiden kanssa liikkuessa on muistettava millä on liikkeellä. Vaikka työmatkaa kertyy nelisenkymmentä kilometriä, se ei tunnu rasitteelta. Nuffield Universal Four tuli Mikon kotitilalle vuonna 1983. ”Samaa hommaa kuin työnjohdossa, mutta lisättynä paperityökuormituksella.” Scanialla korjataan ja huolletaan kuorma-autoja, perävaunuja sekä niiden päällirakenteita. Nyt ne ovat hyvän mielen traktoreina, joilla voi ajaa kesällä vaikka kioskille jäätelölle. 67 03/15. ”Näillä kun on tien päällä, niin harvoin kukaan katsoo naama rutussa. Ainakin kerran kesässä kiireinen arki katkaistaan ja hypätään vanhan traktorin rattiin. Nuhvi ja Taavetti Kun Mikko oli pikkupoika, kotitilalla oli kahta traktorimerkkiä, Nuffieldiä ja David Brownia
Sitten jos on kolme samanlaista, niin siinä tapauksessa yhdestä voi jo luopua”, Purho epäilee. Minulle tuli sellainen Sulo Vilen -reaktio ja ostin tämän omakseni”, Purho nauraa. Timo ylettää juuri ja juuri oman, vuosimallia 1949 olevan Taavettinsa polkimille ja on jo päässyt kokeilemaan ajamista. Nykyään aika usein soitellaan, kokoonnutaan ja kyläillään muissakin merkeissä kuin traktoriharrastuksen tiimoilla”, Purho kertoo. Purhon perheessä on innokkaita harrastajia kahdessa polvessa. ”Meitä on kolme veljestä. ”Täältä maalta kun lähtee konepajaan sorvauttamaan tappia tai helaa, menee puoli päivää. Nuffield Leyland Club Finlandin sekä David Brown Tractor Club Finlandin kerhotoiminnassa Purho on ollut mukana niiden alusta asti. Sorvikaan ei ole ihan pienimmästä päästä. Muunlaista osien valmistusta kerhossa ei ole vireillä, mutta kerhon raahelainen jäsen Kari Timonen on ansiokkaasti toiminut niin sanotun Kylmäkosken kertojan saamiseksi jälleen valmistukseen. Lämpöiselle työtilalle löytyy muitakin käyttäjiä lähipiristä. Aina on tilaa vielä yhdelle. Hyvin varustellulla pajalla on helppo jeesata kavereitakin tarpeen tullen. ”Kun konepaja vaihtoi porakoneen pienempään ja sirompaan, tämä jäi ylimääräiseksi. Oman sorvin hankinta on maksanut jo aikaa sitten itsensä takaisin”, omistaja kehuu. Purhon pihapiiriin onkin noussut useampi hallirakennus ja yhden laajennus on haastattelua tehdessä meneillään. Pohdimme kuvaajan ja haastateltavan kesken, kuinka paljon on tarpeeksi traktoreita. Yksi on koulutukseltaan koneistaja ja lukenut myös asesepäksi, toinen on rakennusmestari ja itse olen autoteknikko ja opiskellut koneenkorjausta. Ensimmäinen sarja on kuulemma tulossa myyntiin lähiaikoina. ”Ei. Järeä metallisorvi on hankittu veljen tuttavan metallifirmasta. 68 Seppiä ja mestareita Mikko Purho. Aktiivisen kerhotoiminnan kautta perheelle on tullut tuttuja ja ystäviä ympäri Suomen. Porakone painaa karvan vaille viisi tonnia. Tilaa talvipuuhasteluun Pihapiirissä on meneillään loppumaton kierre: kun hallia tekee lisää, kalustokin tahtoo kasvaa samaan tahtiin. Mutta voiko olla ostamatta, jos sopivan hintainen tulee myyntiin. ”Tästä on tulossa lämmintä tilaa talvipuuhasteluun. Sitä on aikojen saatossa niin harmittavan paljon ehditty kantaa paperinkeräykseen, mutta jos nyt saataisiin vielä pelastettua se, mikä pelastettavissa on.” Nuffield-kerhossa on teetetty muun muassa kylkitarroja traktoreihin. ”Kerhotoiminta on arvokasta työtä sen eteen, että saadaan mahdollisimman paljon tallennettua ja dokumentoitua katoamassa olevaa traktorihistoriaa. Kita nielaisee isonkin koneenosan porattavakseen, ja korvakkeiden sekä tappien reiät syntyvät helposti ja vaivattomasti. ”Osa kerhotoiminnastahan on sosiaalista kanssakäymistä, toisten tapaamista ja kuulumisten vaihtamista. Valurautainen, vuonna 1947 valmistettu englantilainen Archdale–pylväsporakone on miehekkään kokoinen laite. Kahden puolen hallia on tulossa autonosturit, ja päätyyn jää tila sorville ja pylväsporakoneelle”, Purho esittelee. ”Ford on vallannut tuon autopuolen, täytyy pitää se erossa täältä traktoripuolelta”, Purho nauraa ja viittoilee tontilla olevaan autokalustoon. Yhteisosaaminen on aika kattavaa”, Mikko toteaa tyytyväisenä. ”Kyllä minulla on nyt tällä hetkellä tarpeeksi traktoreita”, Purho toteaa
”Kun pienestä asti, silloin kun on intoa, annetaan kokeilla, niin siitä syntyy aito kiinnostus koneisiin ja tekemiseen. Nuffield ei 20 vuoden iästä huolimatta ollut mikään harrastelaite, vaan sillä tehtiin töitä täysillä. Kesällä sillä kuskattiin tuorerehua karjalle ja tehtiin heinätyöt, talvisin sillä vinssattiin puita metsästä. Sen verran tämä yksilö hikoilee öljyäkin, ettei edes ruostu”, useamman Nuffieldin omistava Purho hymyilee. Muutaman vuoden kuluessa tontille nousi talon lisäksi muutama hallirakennus, ja Nuffieldille löytyi pesti jokaisessa projektissa. ”Se on osoittautunut varsin käteväksi muun muassa saksinostimia ja kaikenlaisia muitakin rakentamisessa tarvittavia apulaitteita siirtäessä”, omistaja toteaa tyytyväisenä. ”Se ei käänny vaan kaartaa, on jäykkä ohjata ja muutenkin kömpelö, mutta olispa vaan kiva omistaa sellainen”, mies nauraa. Jalat ylettävät juuri ja juuri polkimille. Kaverin isän kanssa nuori mies on päässyt myös kokeilemaan traktorilla ajoa sekä puimurin käyttöä. Timo on jo päässyt kokeilemaan ajoa omalla traktorilla. Alkuperäiset renkaat on vaihdettu uusiin pykälää isompiin. Mitään suurempaa remonttia Nuffille ei ole tarvinnut tehdä. Moni työ helpottui ja nopeutui, kun traktoreita oli useampi eikä tarvinnut vaihtaa aina koneita perään, kun homma vaihtui toiseen. Nuori harrastaja Mikon 9-vuotias poika Timo on myös innostunut vanhoista traktoreista. ”Öljyt on vaihdettu ja tankattu, mitäpä tälle muutakaan tekisi”, Mikko levittelee käsiään. Nuffield tuotiin työmaalle Mikon lapsuudenkodin pihalta kylän toiselta laidalta. Timon mielestä vanhat traktorit ovat mukavia, koska niistä lähtevä ääni kuulostaa kivalta, ja ne näyttävät muutenkin paljon hienommilta kuin uudet työkoneet. Traktorin kärrystä tehtiin talotyömaalle rakennusteline, jota Nuffield liikutti. Vuonna 1999 Mikko ja hänen Saija-vaimonsa ostivat tontin ja ryhtyivät yhteisen kodin rakennustöihin. Tallista löytyisi tilaa ainakin yhdelle Nuffieldille. ”Kaikista hienoin talon traktoreista on työn alla oleva kuutoskoneinen Nuffield – ja siitä lähtee myös parhaat äänet”, Timo paljastaa. ”Eipä näissä yleensäkään mitään isompia remontteja tarvitse tehdä. MONESSA MUKANA Nuffield Universal Four ´62 tuli Mikon kotitilalle vuonna 1983 sysmäläisestä maalaistalosta, jonne se oli ostettu uutena. Kun Timo kuuden vuoden kuluttua saa luvan kanssa ajaa tiellä, siinä saattaa olla kysytty työmies kylällä! 69 03/15. Ei näitä saa rikki muuten kuin käyttövirheellä.” Viimeiset vuodet Nuffield on pyörittänyt Purhon pihalla giljotiinitoimista klapikonetta hyvin aktiivisesti. Jos aina vaan kielletään ja varoitellaan, että ei saa koskea, täytyy varoa, niin ei sitä sitten useinkaan isompana enää ole yhtään kiinnostunut”, Purho kertoo huomanneensa. Traktori ostettiin karjatilan kakkoskoneeksi, sillä tilalla oli jo ennestään saman kokoluokan David Brown 1210. Harvinainen nelivetoinen Nuffi olisi haaveissa löytää, sillä sellainen kokoelmasta puuttuu. ”Käytännöllinenhän se ei ole eikä hyödyllinen, mutta silti haluaisin sellaisen”, Purho toteaa. Toiseksi paras taitaa olla oma David Brown. ”Koneet tehtiin ennen paksusta raudasta, ainevahvuus korvasi lujuuslaskelmat
Vuonna 1995 veljekset aloittivat varsinaisen vanhojen traktorien keräilyn, ja aluksi niitä kertyikin parhaimmillaan kymmenen traktorin vuosivauhtia. Pilkuntarkkaan entisöintiin ei ole harrastuksessa pyritty, vaan ajatuksena on ollut saattaa ruosteiset traktorit maalaamalla siistiin ulkoasuun. Keräily ei ole ollut vain myytävien traktoreiden noutamista rivistöön, vaan jokainen on huollettu ja rikkinäiset on maatilan verstaalla korjattu kuntoon. Kaikki traktorit on hankittu kotimaasta, ja valtaosa on kaikille tuttuja merkkejä. Rengaskaupassa on jouduttu asioimaan eräänkin kerran. Mäkilän Traktorimuseo Somerolta löytyy vaikuttava konekokoelma, jonka kerääminen alkoi jo parikymmentä vuotta sitten. Se sai alkunsa, kun veljekset Pekka ja Heikki Mäkilä kunnostivat 90-luvun alussa tilan töissä vuosikymmenet palvelleen ´51 MasseyHarris-traktorin. Silloin kokoelmaan hankittiin suunnilleen kaikki vastaan tulleet peltoveturit, ja vaikkapa samanlaisia pikku-Valmetteja kertyi useita. Sitä vastoin lukuisissa eri saksalaismerkeissä on hölmöjä ratkaisuja ja suoranaisia puutteita. 90-luvulla kerääminen oli vielä varsin helppoa, sillä ruosteinen ja pikkuvikainen vanha traktori ei yleensä paljoa maksanut eikä ehjäkään juuri enempää. Myös puskaradion avulla on moni museoon joutanut traktori löytynyt. Kokoelman keruussa ei ole hyljeksitty mitään merkkiä tai valmistusmaata. Pekka ja Heikki Mäkilän talleissa piilee traktorien lisäksi paljon muutakin konekansaa kiinnostavaa. Muita erikoisuuksia ovat Chevrolet–kuormurista pula-aikana pätkitty autotraktori sekä polttoainepulasta muistuttava häkäpöntöin varustettu Fordson. Varsinaista suosikkimaata tai merkkiä ei keräilijöillä olekaan, mutta amerkkalaisia traktoreita he pitävät oman aikakautensa suunnannäyttäjinä. Joukossa on yksi harvinaisuus, amerikkalainen ´46 Avery, jollaista ei tiettävästi koskaan tuotu virallisesti Suomeen. Rivistä löytyy myös vuoden -31 Fordson, jota tiettävästi valmistettiin vain kahtena vuonna Irlannissa. Veljekset vakuuttavatkin, että kaikki kokoelman hiukan toistasataa traktoria ovat käyntikunnossa. Someron Kärilän kylästä löytyvä Mäkilän Traktorimuseo on vaikuttava maatalouskoneiden kokoelma. Lisäksi tarjontaa oli runsaasti. Kaikkea ei ole järjestelmällisesti hiekkapuhallettu ja maalattu: jos traktorin alkuperäinen maalipinta on ollut hyvin säilynyt, on se kelvannut kokoelmaan sellaisenaan. Traktoreiden lisäksi konekokoelmaan kuuluu muun muassa maamoottoreita, Teksti ja kuvat: Jan-Erik Laine 70. Tämän yksilön tiedetään kulkeutuneen meille Ruotsista käytettynä vuonna -56. Vaikka takarenkaat vielä kelvolliset traktorin tullessa olisivatkin, on eturenkaat käytännössä aina jouduttu uusimaan
Pitkälti toistasataa vuotta vanhaa tekniikkaa museossa edustaa vuoden 1899 Ruston Proctor -höyrykone. Mutta aina kun jokin erikoisuus kohdalle osuu, ollaan siitä tarvittaessa valmiita antamaan vaikka yleisempiä traktoreita vaihdossa. McCormick Farmall oli markkinoille tullessaan edistyksellinen traktori, ja se kääntyi lähes paikoillaan. Samalla nykyisin luomutilana toimivan maatilan pihapiirissä on monenlaista työnäytöstä ja muuta toimintaa. Tämä kokoelman harvinaisuus kulkeutui käytettynä maahamme jo vuonna -56. Yksi upeasti alkuperäismaalissaan kokoelmaan kelvanneista traktoreista on tämä ´52 Fordson Major. Piikkipyöräinen puukaasupöntöin varustettu ´38 Fordson on muistutus ajasta, jolloin polttoaineet olivat kortilla. Traktorien suhteen homma on rauhoittunut. Mäkilän traktorimuseo on auki ympäri vuoden, mutta paras päivä tutustua sen tarjontaan on jokavuotinen heinäkuussa pidettävä Ol Hollil -perinnetapahtuma, jolloin kymmeniä traktoreita ulkoilutetaan. Halleissa alkaa olla jo tunkua, ja harvoin enää tulee vastaan kokoelmasta puuttuvaa mallia, joka olisi kaupan. 71 03/15. Deering 10-20 -traktoria valmistettiin aikanaan (1923–1939) huikeat yli 215 000 kappaletta. Myös muuta maatalouden konekantaa ja käsityökaluja on hallien kätköihin kertynyt runsaasti. Upeasti alkuperäismaalissaan säilynyt yksilö on hankittu vuonna -38 Laukon kartanoon. Avery-merkkisiä traktoreita ei tiettävästi uutena Suomeen tuotu. täryjyrä, höyrykone, pari telaketjukonetta, hinattavia ja ajettavia leikkuupuimureita, salaojakone ja Pikku-Jussi-kaivinkone
Suurelta traktorin nokalta näyttävä vekotin on Valmetin vuonna -53 valmistama ilmakompressori. ...korvasi jokapyörävetoinen County koko joukon hevosia tai puskulevyllä monta lapiomiestä. Pula-aikana Chevroletista pätkitty autotraktori taas korvasi puuttuvan peltoveturin. Kahden käden kaivinkoneita löytyy kokoelmasta montaa eri mallia. Räjähdyspanoksella käynnistettävä kiviporien voimanlähde tuottaa 4,5 kuutiota minuutissa. 72. Aika ja käyttötarpeet ovat muuttuneet, Siinä missä rautapyöräinen John Deere syrjäytti hevosen..
Uutta maalia valittaessa lienee ollut hieno päivä. Vuoden -46 sekapyöräinen Fordson Major oli aikanaan vahva traktori. 73 03/15. 60-luvulla järkälemäinen John Deere 5010 edusti puolestaan vahvaa traktoria. Kokoelmasta löytyy muutamia traktorin työkoneita, kuten tämä puhallinperiaatteella toimiva Herkules-kylvökone sekä Deeringtraktorin perään kuulunut lautasäes. Jontikan tarkempi esittely löytyy Vanhat Koneet 8/14 -lehdestä. Harvinainen, vain kahtena vuonna Irlannissa valmistettu ´31 Fordson oli kuulopuheiden mukaan ollut uutena taivaansininen
Uusien Fordsonien ja Massey Fergusonien määrä oli yhteensä 47 prosenttia kaikista uusien traktoreiden rekisteröinneistä. MF-traktorisarjan myyntiin tuloa ennakoitiin näkyvällä mainonnalla, jossa merkin suuruutta ja mainetta traktoritekniikan edelläkävijänä korostettiin. Traktorien myyntimäärät olivat 60-luvun puoliväliin tultaessa hiipumassa ennätystasoiltaan. Vuoden 1964 aikana rekisteröitiin uusia traktoreita noin viidennes vähemmän kuin edellisenä vuonna. Fordin uutuuksista oli julkaistu aika paljonkin. Molemmista uutuuksista oli ehditty saada ennakkotietoja, sillä Smithfieldin maatalouskonenäyttelystä Englannissa oli lehtijuttuja ilmestynyt jo vuoden -64 lopulla. Niiden yhteinen osuus kaikista maataloustraktoreista oli lähes puolet. Edellisvuonna osuus oli ollut ihan vähän vaille puolet. Fordien kohdalla uusi mallisto pääsi myyntiin kankeammin, koska Ford oli uusinut tehtaitaan ja tehtaiden työnjakoa. Tuotanto ei päässyt toivotulla tavalla käyntiin. Samaan aikaan Massey Ferguson -traktorit saivat yhtenäisen ulkoasun. Noista hankaluuksista johtui sitten mainetta heikentäviä tapauksia ja tilanteita, kun takuuasiat Teksti ja kuvat: Olli J. Juuri niin tapahtui puoli vuosisataa sitten vuoden 1965 kuluessa. Ford-yhtymän uusi Ford-traktorimallisto syrjäytti Fordsonit. Sekä Hankkija että näihin aikoihin Hankkijan jäseninä olleet osuusliikkeet alkoivat järjestää uusien traktoreiden esittelytilaisuuksia kohta -65 talvella. Massey Fergusonin traktorimallisto oli nyt muotoilultaan yhtenäinen ja näytti uudenaikaiselta Fergusonien ajalta periytyneisiin malleihin verrattuna. Kun tällaiset tutut ja tunnetut merkit kokevat huomattavan muodonmuutoksen, sellainen vaikuttaa koko traktorimaisemaan. Ojanen SUURET TRAKTORIMERKIT 1965 74. Vuosikymmenien ajan suomalaista traktorimaisemaa vallinnut Fordson-merkki siirrettiin historiaan 60-luvun puolivälissä amerikkalaisen Ford-malliston tieltä. Perusteellisia muutoksia! Suurten traktorimerkkien mullistus 1965 Fordson ja Ferguson olivat totutusti olleet valtamerkkejä traktoreita käyttävässä Suomessa 60-luvun alkupuolella. Myyntimäärien lasku oli koskenut molempia kärkimerkkejä jopa hiukan voimakkaammin kuin kokonaismarkkinan lasku
Suomen viranomaiset olivat kuitenkin valmistelleet pykäliin muutoksia, jotka tulivat voimaan juuri näihin aikoihin ja joiden puitteissa maskiin upotetut lamput olivatkin sallittuja muutenkin kuin poikkeusluvalla. Meillä esiteltiin County 4 -mallia metsäajoihin varusteltuna jo -65 syyskauden töihin. Ensimmäinen tuontierä olikin tällaisia Fordeja. Vuonna 1964 määräykset eivät sallineet nokkamaskiin upotettuja lamppuja. Hankkijan organisaatio huolehti siitä, että ainakin maaseudulla uutuudet tehtiin tutuiksi näkyvällä mainonnalla. Super Dextan nimen perinyt vähän suurempi malli oli Aivan erityinen tapaus oli Fordien etul yhtyjen sijoitus. Perushinnaksi ilmoitettiin 7 910 markkaa. Aivan erityinen tapaus oli Fordien etulyhtyjen sijoitus. 2010-luvullakin näitä traktoreita on vakavassa työkäytössä. Suomessa se menestyi aivan erinomaisesti. Tämän tehoinen traktori olisi kymmentä vuotta aiemmin ollut varmasti suosittu. Meillä 1964 voimassa olleet määräykset eivät sallineet nokkamaskiin upotettuja lamppuja. 75. Fergusonien eri mallien tilalle tuotiin tarjolle hahmoltaan ja paljolti tekniikaltaankin yhtenäinen Massey Ferguson -mallisto. Nyt se jäi vähemmälle huomiolle kuin isommat. Uusia traktoreita saatiin maahan hitaanlaisesti. Niinpä sitten seuraavat tuontierät olivatkin kansainvälistä Ford-mallistoa, ja nokan sivuille asennetut lamput ehtivät näkymään vain joissakin mainoskuvissa ja tietenkin ennakkoon maahan tilatuissa ensimmäisen tuontierän traktoreissa. Ford-traktorisarjan koneita alettiin saman tien varustelemaan erikoispajoissa. Esimerkiksi sisämaassa mittavaa myyntipiiriä hoitanut jyväskyläinen ARE Oy julkaisi talvella lehti-ilmoituksia, joissa uutuusmallien esittelyn luvattiin tapahtuvan kesäkuun alussa. Niinpä sitten Suomeen tilattiin uudet Fordit keulan sivuille sijoitetuilla lampuilla varustettuna. Fordin traktorisarjan pienin, malli 2000, edusti hiukan syrjään jäävää pienehköä teholuokkaa. Tällaisia ne mallit olivat Fordin mallistossa pienin oli Dextan nimen saanut malli 2000. Moottorin tehoksi ilmoitettiin 32,1 hevosvoimaa, eli se edusti meillä puolta vuosikymmentä aiemmin vallalla ollutta luokkaa. Niinpä Suomeen tilattiin uudet Fordit keulan sivuille sijoite tuilla lampuilla varustettuna. olivat lastentautien vuoksi ajankohtaisia. Massey Ferguson 135 kohosi maailman eniten valmistetun traktorimallin asemaan
Suomalaista uutta Massey Fergusoneissa oli Velsan pikakiinnityslaite. Muualla Euroopassa kuvatut Massey Ferguson-uutuudet esiteltiin oikein perusteellisesti Hankkijan Saroiltalehdessä vuoden 1965 alkuvaiheissa. Tuohon aikaan yleistymässä oleva SUURET TRAKTORIMERKIT 1965 Massey Fergusonin uutuussarjan esittelyssä käytettiin paljon ulkomailla kuvattua aineistoa. MF 165 -mallin moottori oli 3,3-litrainen ja 62 hevosvoiman tehoinen. Massey Fergusonin malliston pienin oli Ranskassa valmistettu malli 130, vain 1750 kuutioisella 32 hevosen koneella varustettu 8 350 markan hintainen traktori. Moottorit olivat amerikkalaismallisia lyhytiskuisia. Uusien mallien hydrauliikkaa oli kehitetty ”aimo askeleen eteenpäin”, ja siihen liittyi myös työkoneen automaattinen syvyyssäätö. Fordin mainoksiin ehdittiin kuvata suomalaisten määräysten mukaisia etulyhdyillä varustettuja mallejakin. Meillä kovasti kysytyssä kokoluokassa MF 135 ja Ford 4000 olivat tehoiltaan ja hinnoiltaan hyvin lähekkäiset. 8-pykäläinen vaihdelaatikko, monipuolisempi voimanotto ja kytkimestä riippumaton hydrauliikka olivat esillä pidettyä uutta. Malliston uutuus oli MF 175, 3,8 litraisella 72 hevosvoiman moottorilla varustettu 14 200 markan hintainen traktori. Fordsoneista tutut mallinimitykset eivät oikein käyttöön vakiintuneet. Massey Fergusonien sarjassa olikin paljon tuttua nyt vain uudenlaisiin pelteihin käärittynä. Ford 3000, jonka noin kolmelitrainen kone oli teholtaan 40,1 hevosvoimaa. Fordit koettiin todella uusiksi traktorimalleiksi. SUURET TRAKTORIMERKIT 1965 76. Hintaa oli 8 770 markkaa. Uutuuksiin tutustujat huomasivat helposti, että Massey Fergusonin mallistossa oli tarjolla vahvempaa kalustoa paremmin kuin Fordilla. Uusia malleja mainostettiin ja esiteltiin mieluusti uudenlaisten työkoneiden kanssa. Hintaa oli 10 950 markkaa. MF 135 oli 2,5-litraisella 47 hevosvoiman moottorilla voimistettu, ja sen hinta oli 9 290 markkaa. Majorin nimi oli annettu koneeltaan 3,3-litraiselle, 48,2-hevosvoimaiselle ja 9 330 markan hintaiselle Ford 4000 -mallille. Niitä ei sitten kauaa esiintynyt. Super Majoriksi nimitettiin 3,8-litraisella 56 hevosvoiman moottorilla varustettu meillä 10 525 markkaa maksanut suurin malli. Muut mallit olivat kotoisin Englannista. Helppoahan se oli. Mallistojen pienimmissä Ford oli selvästi halvempi kuin MF. Nimi oli uusi, ja sininen väri oli erilaista sinistä kuin Fordsoneissa oli ollut. Hyvin voimallisesti esiteltiin Select-O-Speed vaihteistoa, mutta se oli vain valinnaisvarustee eikä herättänyt erityisempää innostusta suomalaiskäyttäjissä. Multi-Power-vaihteisto oli ennestään tuttua. Toisaalta niissä malleissa oli koneiden tuntijoille paljonkin tuttua USA:ssa myynnissä olleiden Fordmallien puolelta. Korkealle arvostetun MF 65:n seuraajaa MF 165 -mallia esiteltiin rakenteeltaankin. Niitä ei kuitenkaan ollut tänne tuotu
Valtakunnan koko traktorikannasta Ford-yhtymän tuotteilla toki säilyi ykkössija. Kotimaisia OK-trukkeja alettiin pian valmistaa Ford 4000 ja 5000 -mallien perustalle. niittosilppuri oli usein esillä. Massey Fergusonin uutuuksien esittelytilaisuudet alkoivat heti 1965 talvella. Massey Ferguson ja Valmet kipusivat ohitse. Tänne tuotiin myös Ford 4400 -teollisuusmallin traktoreita kaivuri-kuormaaja-yhdistelmiksi. Uudet MFmallit olisivat varmaan päässeet suomalaissuosioon ilman kyntömestaruuttakin. Metsätalouden tarpeisiin ilmestyivät sitten Ford County Super 4 -isopyöräiset, joita varusteltiin HIABilla ja Fiskarsin telikärryllä. Mutta traktorimaisema oli muuttumassa vielä perusteellisemmin, kun uudet traktorit piti varustaa turvaohjaamolla vuosikymmenen päättyessä. Suomeen tuotu Ford-yhtymän valmistama traktori. Jo edellisvuosi oli ollut Fordille ikävä traktorimyynnin pudottua toimitusvaikeuksien vuoksi vain puoleen aikaisemmasta. Kuinkas sitten kävikään Massey Fergusonin julkisuuskuvaa kaunisti vuoden mittaan traktorikynnön maailmanmestaruus, jonka karjalohjalainen Eero Rautiainen MF 165-Fiskars -laitteilla kävi hankkimassa Suomeen. 77 03/15. Fordin uuden malliston esittelyvuonna tuli ikävä pudotus Fordsonin myyn tiykkösen paikalta rekisteröintitilaston kolmannelle sijalle. Massey Ferguson ja Valmet kipusivat ohi. Alavasemmalla Parikkalassa kuvattu tapaus. Molempien uusien mallistojen kohdalla muutoksia ja kohennuksia tehtiin jo muutaman vuoden kuluttua. Ford Manuel 5000 -nelivetoversio tuli saataville. Vammas-kaivuria sai pian erikseen Ford 5000 -malliin sovellettuna. Rekisteröintien tilasto kertoo hiukan isomman luvun, mutta siihen sisältyy jo vuoden 1964 puolella ostettuja viimeisiä Fordsoneita. Uusi mallisto ei tilannetta kohentanut, ja Ford-traktoreita myytiin 2352 kappaletta. Fordin uuden malliston esittelyvuosi merkitsi pudotusta Fordsonin myyntiykkösen paikalta rekisteröintitilaston kolmannelle sijalle. Juupajokelaisen Ilpo Helperin syksyllä ostama Ford 3000 oli kaiken kaikkiaan 50 000. Vuoden mittaan rekisteröitiin nelisensataa uutta MF:ää enemmän kuin edellisvuonna. Mahdollisuudet metsätalouden töihin esiteltiin niin ikään nopeasti. Tärkeintä ja oikeastaan historiallista oli se, että Massey Ferguson nousi nyt maamme traktorikaupan ykköseksi. Fordeihin ja varsinkin isoon malliin saatiin kaivattua lisätehoa vuonna -68. Hankkija ei jättänyt käyttämättä tilaisuutta hyväkseen, vaan saavutusta muistettiin esitellä. Apuna oli esimerkiksi kotimainen ”maatalouskuormaaja”. Ford esitteli aktiivisesti voimaa vaativien töiden tekemistä Ford-koneistuksella
040-8655551, Siuro Massey Ferguson 20 bensa + työkoneita. 300 € veli.pihlajamaki@pp.inet.fi tai 040-5779938, Alavus Vanha häntämallin ruuvipenkki rekvisiitaksi tai kunnostamalla pajalle. Toimiva. Iso sementti / peittausmylly. 04041469313, Nastola John Deere Lanz 500 hyvät kurasuojat ja muutakin osaa. Aito Neuvostoliittolainen. Puuttuu: käynnistinkoppa, kaasutin ja pakoputki. H. vm. On kiinteästi kuljetuskärryn päällä. Hydraaliset jalat. Mörkömajorin osia. Hyvillä 9,00 x 20,00 renkailla. Vanhoja polkupyöriä. Hyväkuntoinen. Toimii. Puh. (08) 430311 Fax. 3000 €. 040-7657193, Espoo Fahr D177 vm -59 traktori, Allis Chalmers B/P -50 Aggregaatti. American Bosch laturi, rele päässä 40 €. eld • Nivelakselien osat • Aurojen osat • Työkoneiden osat KAUPPA JA LUETTELOT NETISSÄ www.konekorjaamo.. Perunannostokone. 300 €. 1945, käyntikunto, H. Heinähara 4. 040-8362521, Noormarkku Varaosaja korjaamo-ohjekirjoja 70-luvulta 90-luvulle. 040-5281427, Somero Museorekisteröity paloauto MB 1624 vm. -78 050-5525463, Lapua Wickström 10-12 hv v. veli.pihlajamaki@pp.inet.fi tai 0405779938, Alavus Jones nosturi. Puh: 050-3723647, Padasjoki Tervaa 5 tai 10l kannuissa, tai ostajan astiaan. 2 metriä leveä. Puimuri Allis Chalmers 50-luvun. 040-0150088, Naarajärvi Traktori Fordson Major. 100 € ja Deutz 15 vm. Poclain 75 P. s-postia ilkka.eronen@gmail. Puh: 050-3723647, Padasjoki International T6, -39. Aihiokuntoinen. Nouto ja käteismaksu. H. Mitat: pit. 1948 aihio, H. Yhteensä näistä hinta 900 €. raaka-aihiota, myös niiteillä. Käy ja liikkuu. 050-5336326, Siuro VARAOSAT TRAKTOREIHIN • Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland, DB, Same, Nuf. veli.pihlajamaki@pp.inet.fi tai 040-5779938, Alavus Morris Oxford -61 H. 050-3744986, Mankala Volvo N12 vm. 040-5440628, Vantaa Moottorisahat: Husqvarna 263CD 100 € / tarjous, Jonsered XB-19 300 € / tarjous, Clinton D65 2 kpl yht 300 € / tarjous. 250 €. Uusi pumppu ja kertoja. noin -80. 5 m ja leveys 0,6 m. 0400-202554, Karkkila Uusia startin ja laturin ankkureita noin 80 kpl H. Hyväkäyntinen jyskytin konetapahtumiin. 200 € / kpl. Toimintakuntoinen. Puh. Sisu, Volvo ja Scania. 1985, entisöitäväksi. Teijo 10 hv v. H. Tervanpoltosta mäntyhiiltä. 50-lukuinen nostolaitteella. 800 € + varaosia. 040-9629650, Joenkylä Zetor 25 osia, Valmet 15 vaihdelaatikko, niittokoneen osia, viremoottorin osia, Akseli potkuri, David Brown 25 takavanne, Mörkömajorin kone osina alk 100 €. 180. 420 lev. 6-kone ja 3 metrin pöytä, pikkuosia Ritcher 528 -traktoriin ja Volvo 100-sarja. Markkinat Myydään Ford County Super 4 -67, hydraulinen etuvinssi + nokkapumppu, hyväkuntoinen. 100 €. 045-8416685, Harjavalta. Kone jumissa. Puimurit: Sampo 657 LP, Massey-Harris 630 ja 780. 02-4876160, Lieto BMW ”Porilainen” maamoottori. Puh: 050-3723647, Padasjoki Ford taka-aksila vm. Vanhojen kuorma-autojen osia, myös uusia! Soita ja kysy lisää numerosta 041-4512117 Homelite C-7 moottorisaha. Vain nouto. Vanhaan traktoriin uusi kärry. 050-5980686, Viitasaari Peräkärry. 38 (ei täyttä varmuutta) H. 800 € kät. 040-0648141 Varaosat Puolitelat, vähän ajetut ja täysin ehjät. (08) 430323 78 Osta ja myy kalustoa. 39-57 kääntäjarrun levyt 40 €. Uusi 6v akku. com p. Puh. Halkosirkkeli, remmivetoinen. hinta 2700 €. 040-8669806, Vaajakoski 3-sylinterisen Nuffield traktorin vauhtipyörä 100 €, kampiakseli 180 €, vesipumppu 40 €. H. Ford Orion 1988 osia. 800 €. -60 takalonkka ja siivapyörä H. Puh: 040-5480847, Jukaja Jousiäes, 3 metriä leveä. 3000€. H 1900 € / tarjous. -51 penkin runko 30 €, International TD 14. H. Pit. 50 €. Isoja kytkinlevyjä, ns. Hintaan 30 €. Tukeva rakenne, irrotettavat laidat. Puimakone Siro n:o 3. Mars magneetto, toimii 100 €. 500 € / kpl. 040-7361481, Renko Valmet 20 hydraulisäiliö ja -pumppu H. Itseluovuttava 3 erilaista H. Takakaivuulaite AHMA 450
Tarkastus tekemättä. 1959. Tarjoa! Ostan M-F 175 ALKUPERÄISEN (eiS) käyttöohjekirjan. © Viipalemediat Oy Maatalouskoneet Kuljetuskalusto Maanrakennus Muut koneet Varaosat J upiter Beland vm. Man traktorin lokasuojat. 0400734278 Kangasala Löytyisiköhän vielä jostain vanhaan Majoriin sopivaa etupuskulevyä (työntöaisa traktorin alla). Vielä vaikka kärriin. DB 900 käyntikunto 1958, tee tarjous 1200 € 040-0366624, Kaustinen Hiab 670 autonosturi. Entisöity museokuntoon. Käyttökuntoinen olisi kiva, mutta korjauskelvollinenkin ok. Myytävänä myös ko traktorin ylijäämäosia. 2500 €. 044-5817956 Halutaan ostaa Chaseside 800 loadmasterin vm -59 varaosia, ohjekirja tai vaikka koko kone varaosiksi. Ostamme myös. H. 050-0736380, Huittinen WWW.OHJEKIRJA.ORG 040-4144 700 OHJEKIRJOJA traktoreihin ja puimureihin. Myös ruotsinkielisiä. 040-9629650, Joenkylä Valmet-864 traktori myös epäkunt. laitteista. 300 €. Korjausoppaita mm. Hyvä hiioppi, ollut hirsityömaaautossa, tukijat puuttuvat, ei ole hitsailtu, ei suurempia välyksiä, koura, Huldinksin 036 kääntäjäindeksaattori NXV10. Hyvä harrastelupeli. Zetor, IH, MF, Leyland, Ford, CaseIH, DB. Ostetaan Näin ilmoitat Vanhat Koneet Markkinoilla: POSTITSE: Käytä alla olevaa ilmoituskuponkia Postita ilmoituksesi osoitteeseen: Vanhat Koneet, PL 350, 65101 VAASA SÄHKÖPOSTITSE: Lähetä ilmoituksesi tiedot ja kuva osoitteeseen: ilmoitus@vanhatkoneet.fi ILMOITA ILMAISEKSI VANHAT KONEET MARKKINOILLA! Postimerkki HUOM! Ilmoitukset, jotka ovat lehden toimituksessa viimeistään 18.5.2015 klo 12.00 julkaistaan 4.6.2015 ilmestyvässä Vanhat Koneet -lehdessä. 4000 € ei sis. Paljon uutta osaa. 046-9044203, Vahto Lanz traktori John Deere hinattavat aurat ja lautas äes. Myös vihjeet kiinnostaa em. John Deere Lanz 500 hihnapyörä. Lehdessä julkaistua materiaalia voidaan käyttää muissa Viipalemediat Oy:n julkaisuissa ja niiden markkinoinnissa. Ainakin Ara valmisti näitä 50-60 luvulla. Emme myöskään vastaa virheistä ilmoituksissa. 165-188 sivurajoittimet. alv. H. 040-5420484, Savero Teijon voima 9hv maamoottorin mäntäsylinteri. Nimi: Puhelinnro: Osoite: Postinumero ja Paikkakunta: VIIPALEMEDIAT OY PL 350 65101 VAASA Myydään Ostetaan Vaihdetaan Leikkaa tai kopioi tämä kuponki Vanhat Koneet pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta ilmoitusta. 040-0521801, Kaarina 03/15 79. Ulosottoakselin suojuskuppi. 045-3508393, Loimaa Leyland-Nuffield pyöräja keulapainoja sekä markkinointimateriaaleja, käyttöja huolto oppaita sekä huoltotiedotteita ym. TARJOA! 040-7306421, Ilomantsi Halun ostaa 1 kpl tyhjäkäynnin ilmasuutin tai kaasuttimen aihio, sekä auran säätötangon Valmet 15 -tai 20 traktoriin. 040-5420484, Savero Fordson Super Major Manuel 3 kpl, 1 kpl Aran, 1 kpl Skopolistin etukuormaimella, 2 kpl 6-moottorilla, 1 kpl ehjä 7 kpl korjattavissa olevat, etuakseleita, osia on että saa tehtyä kunnon traktorin, nämä on projektikoneita
Yhtenevää on kuitenkin se, että historialliset koneet, aika ja ilmiöt kiinnostavat meitä kaikkia. Joku mieltää ne oikeiksi aarteiksi, pihamonumenteiksi tai vain joksikin epämääräiseksi, mikä on pitänyt tallettaa tai pelastaa. On tullut aika, jolloin kamppeita saa ruveta kaivelemaan naftaliinista kesän rientoja varten. RAUHASSA RUOSTUVAT Keikkatyömiehen kone ja maja. Tosiharrastajan koneet ovat tietysti ympärivuotisia, mutta puolivuotisienkin öljyjä voi kohta jo vetristellä talvihorroksesta. Kiinnostus allekirjoittaneen romukuvaamiseen alkoi noin 10 vuotta takaperin. Massey Ferguson paripyörillä ja kaivurivarustuksella unohtuu pikku hiljaa heinikon uumeniin. Meillä on senioreja, eläkeläisiä ja elinten luovuttajia. Näiden kuvien välillä on yhdeksän vuoden aikaero. VEHREÄMMÄT LAIDUNMAAT VEHREÄMMÄT LAIDUNMAAT 80. Valoisan ja lämpimän ajan kynnyksellä sitä taas keikutaan. Tämä paikka oli yksi ensimmäisistä, missä into asiaa kohtaan syntyi. Toive ja ajatus kevään värikylläisyydestä alkavat jo kutittaa aivonystyröitä ja tunneaisteja, kun katselee menneen kesän valokuvia ja sitä, miten ulkona kevään edistyminen etenee. Jokainen luo niille omat määritelmänsä. Hanget ja kinokset eivät rajoita enää allekirjoittaneenkaan taivallusta metsissä. Rautapyörä-Fordson ilta-auringossa, kun kesätuuli puhaltaa peltien välistä ja heinä kutittaa mahan pohjaa. Sieltä se löytyy edelleen, samoista renkaan kuopista. Kaikki koneet eivät tietenkään kuulu liikkuviin harrastepeleihin
Fordson Major haikailee menneitä aikoja romulaanin laidalla. Kaikki lähiseudun pellot on raivattu ja ojat kaivettu. Maalaismaisem ointia Sastamalassa. Koneen työura on ollut pitkä ja kivinen. Elettiin 1980-luvun alkua. Tämä yksilö on jo tovin aikaa ollut eläkkeellä. Noiden lokarien päälle olisi suuri ilo purkaa moottorisahan tukkeutunut kaasari halkomettässä. Vattupuskan valloittaja vaikeroi vielä vähäsen. Keltainen Valmet 15 mahtavine lokasuojineen. Elokuisen auringon alla kiiltelevistä valokuupista voi peilata menneisyyden muistoja ajalta, kun miehet ja koneet olivat vielä rautaa. Kaivurin puomiakin on hitsattu kerran jos toisenkin. Kenhän tietää kaiken. Villejä lupiineja ja laiskoja traktoreita. Sääli. Farmall oli amerikkalainen maataloustraktorimerkki, jota valmisti International Harvester. Itäystävä huokailee jo invaliditeettiään, Nuffield haikailee vielä puuhailujen pariin. Tuollaista pihakoristetta kelpaisi kiertää ruohonleikkurilla. Maailman ensimmäinen kolmisylinterinen ahdettu traktori oli Valmet 602T. Tämän traktorin merkki jäi arvoitukseksi. Tässä yksi 1950-luvun Farmall hyvän aikaa ennen kuin joutui sulattoon. Vanhuksen viimeiset leposijat. Ken tietää, niin kertokoon. Unohdettu Fordson kotikutois illa lokasuojilla ja hytillä. 81. Näkymät ovat ainakin kotoisat ja muistorikkaat. Pääseeköhän koskaan enää. Kunnioitusta herättävä työkone
Sipoon moottorihistoriallisen seuran Tom Grönholm tuntee tarinat vanhojen maaja merimoottorien taustalla. Sata vuotta täyttävän Lokomon tuotantohistoriaa tarkastellaan seuraavassa numerossa tiehöylien valmistuksen ja kehityksen näkövinkkelistä.. 82 Seuraavassa numerossa: LOKOMON RAUTAA KONEHARRASTUSTA SIPOOSSA VANHAT KONEET 4/2015 ILMESTYY 4.6.2015 PÄTEVÄ PONI Pikkuinen Massey Harris Pony on tehnyt työuransa pientilalla, siirtynyt sittemmin ahkeraksi apulaiseksi kesäasunnolle ja päätynyt lopulta leppoisille eläkepäiville taitavan traktoriharrastajan hyvään hoivaan
Voit toki halutessasi maksaa tilaasi kohdistuvan lainan kerralla pois tai muutamassa erässä. harrasteautojen säilytyspaikaksi! Myymme ja vuokraamme yri äjille ja yksityisille laadukkaita käy öja varasto loja. Talliosakkeeseen kohdistuu yh ölaina, joten makse ava osuus on noin puolet tilan vela omasta hinnasta. Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa kotiin: www.klassikot.fi AUTOILUN AJANKUVAA. Kysy lisää! Talliosakkeita löytyy jo ympäri Suomen! • Helsingissä • Vantaalla • Espoossa • Sipoossa • Lahdessa • Turussa • Lempäälässä • Kangasalla • Ylöjärvellä • Hämeenlinnassa Oulussa • Kempeleessä • Vaasassa • Kuopiossa • Rovaniemellä • Kuusamossa • Torniossa • Moo oroidut nosto-ovet • Erillinen käyn ovi vaiva omaan kulkemiseen • Lämminja kylmävesivaraus • La akaivo öljynerotuksella • Viemärivaraus WC:lle • Kameravalvonta • Valaistu, asfal päällysteinen piha-alue Talliosake ratkaisee kaikenlaiset tilatarpeet! TILATARPEIDEN RATKAISIJA Varastotilaksi, harrastamiseen, yri ämiseen ja mm. 0400 565 627 an .paakko@talliosake.fi Juho Sankala, puh. Renault Goelette Klassikkoesine Leppoisa retkeilyauto Sony MiniDisc -soitin AUTOILUN AJANKUVAA • www.klassikot.fi • 03/15 • Hinta 8,90€ Multipla Fiat Tilaa ja tunnelmaa Kadett Rallye ’70 Kisoista käyttöön ja harrasteautoksi Hienosti soi! Autohifistelyn historiaa BENSAA Sunbeam 900 ’70 SUONISSA 03/15 368480-1503 • P AL VKO 2015-24 6 41 48 83 68 48 08 15 00 3 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D Audi V8 Lang ’90 • DAF 44 Variomatic ’69 • Fiat 600 Multipla ’56 • Opel Kadett Rallye 1.9 ’70 • Sunbeam 900 ’70 • Renault Goelette -matkailuauto Jokaisella autolla on tarina. ajoneuvojen pesemisen sisätiloissa) • La assa laadukas epoksipinnoite • Voimavirta mahdollistaa järeämpienkin koneiden käytön • Loisteputkivalaistus helpo aa työskentelyä (Tilaan saa sopimuksesta myös parven) Lisätietoa myyjiltämme tai osoi eesta: www.talliosake.fi An Pääkkö, puh. Olemme neuvotelleet rahoituksen puolestasi. MYYT ÄVÄNÄ VUOKRA TTA VANA Käy öja var asto laa Talliosakkeeseen sisältyy aina: • Pellitetyt sisäseinät (mahdollistavat mm. 040 173 2055 juho.sankala@talliosake.fi Talliosakkeiden koot vaihtelevat 24 neliöisistä aina 200 m2 kokonaisuuksiin. Näin Talliosakkeeseen pääsee käsiksi pienemmällä kertasummalla. Olemme ratkaisseet menestyksellä jo satojen yritysten ja yksityisten hyvin erilaiset latarpeet
Rautaista luettavaa • www.vanhatkoneet.fi • 03/2015 • Hinta 8,90€ TRAKTORIT • KUORMA-AUTOT • MAANRAKENNUSKONEET • TAPAHTUMAT 37 3 / 2 1 5 • Deering 10–20 • Scania-V abis BF61V • Steyr-Puch Haflinger 700 AP3 • V almet 15 & V almet 500 Deering ´24 uudesta saakka samalla tilalla! PALA HISTORIAA Kivensärkijöistä lokotrackeihin LOKOMON TUOTANTOA Vuolenkoskelainen konemies Mikko Purho SEPPIÄ JA MESTAREITA STEYR PUCH ‘61 745000-1503 • P AL VKO 2015-23 6 41 48 87 45 00 03 15 00 3 Viipale mediat S UO M A LAI ST A TYÖTÄ – M ADE IN F IN LA N D KONEMIEHEN PALVELEVA TAVARATALO TARJOAA • Traktorin varaosat sekä vanhoihin että uusiin merkkeihin • Maatalousja yleistarvikkeet • Auran kulutusosat kaikkiin merkkeihin • Maanmuokkauskoneen osat • Laaja valikoima ammattitason työkaluja • Monipuoliset auto-, maalaus-, ja yleiskemikaalit • Valaisimet, majakat ja heijastimet • Lelut, pienoismallit, lahjatavarat ja paljon muuta Nämä kaikki näppärästi netistä WWW.KIERTOKANKI.COM Yli 200 € nettitilaukset rahtivapaasti! Nouda paikan päältä tai tilaa netistä ! Teräskatu 3 • 74100 IISALMI • Puh 020 743 9943 www.lh-osa.fi Nopeat ja luotettavat toimitukset jo vaikka seuraavaksi päiväksi! Nyt CASE IH osat uusiin ja vanhoihin traktoreihin! Valikoima verkkokaupassamme kasvaa! Kätevästi netistä, vaikka kotiovelle!